| metsakeskus.1000024533 |
290 |
Niskalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
647339.00000000 |
7092304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024533 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Saunajärventien eteläpuolella, Niskalammen luoteispuolella. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsikköä.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 9 metriä. Vallit ovat kapeat ja loivat. Halssi laskee kaakkoon ja on 6 metriä pitkä. Haudan syvyys on 0,6 m. |
| metsakeskus.1000024534 |
290 |
Jauholamminaho 2 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
603888.00000000 |
7104658.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024534 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Jauholamminahon pohjoispuolen rinteessä, reilut 100 m Ukonlammesta kaakkoon. Kuviolla on taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Tervahautaa on poltettu samassa paikkaa ainakin kaksi kertaa. Haudassa on kaksi sisäkkäistä kehää ja kaksi halssia. Ulompi halkaisija 14 metriä, syvyys 0,3 m. Suurempi halssi on 2 m leveä, 5 metriä pitkä, 1 metrin syvä. Toinen halssi on noin 1m leveä. 30 metriä haudasta luoteeseen on kivinen neliskanttinen kiuas. Seinien hahmot näkyvät maastossa, mutta puujäänteitä ei ole. Koko 5 x 5 metriä. |
| metsakeskus.1000024535 |
290 |
Koiravaara 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
619242.00000000 |
7109744.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024535 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Jämäksessä, Koiravaaran itärinteessä. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä.
Kohteen kuvaus
Tervahauta 1 on matala ja laakea. Sen halkaisija on 6 metriä ja syvyys 0,5-0,8 metriä. Halssi laskee kohti järven lahdelmaa, on 4 m pitkä ja 0,5 metriä syvä. Tervahaudan 2 halkaisija on 5,6 m ja syvyys 0,5 rn. Halssi tulee vallin läpi haudan keskelle. Se laskee alarinteeseen eli pohjoiseen. Halssin pituus on 6 m ja halkaisija 0,5 m. Syvyys on 0,3 m. Päällä kasvaa koivuntaimia ja nuoria mäntyjä. |
| metsakeskus.1000024536 |
290 |
Koiravaara 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
619466.00000000 |
7109785.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024536 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Koiravaaran itäosassa, lähellä Omelian taloa. Kuviolla on taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Halkaisija 13 metriä, syvyys 1 m. Halssi laskee koilliseen, on 1 m leveä, 1 m syvä ja 4 m pitkä. Päällä kasvaa pieniä puita ja reunoilla isompia mäntyjä. Kuopassa on vanha tynnyri. |
| metsakeskus.1000024537 |
290 |
Rinteelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
659139.00000000 |
7100475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024537 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee etelään laskevassa rinteessä, suon laidalla.
Kohteen kuvaus
Halkaisija 9,4 metriä, vallien paksuus 1,5 rn. Pohja on loivan maljamainen ja sen syvyys on 1,5 metriä. Halssi laskee etelään, sen leveys on 2 metriä ja pituus 4 metriä, halssissa on "hyppyri". Haudan keskellä on kolo. |
| metsakeskus.1000024538 |
290 |
Itälä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
647041.00000000 |
7092537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024538 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Saunajärventien pohjoispuolella, aivan tien reunassa. Luoteispuolella ovat Itälän vuokrakämpät. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää ja vieressä on kookas muurahaispesä.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on noin 13 m ja syvyys 1 m. Vallit laskevat jyrkästi ja pohja on tasainen. Halssi laskee koilliseen ja on noin metrin levyinen. Tervahaudan päällä on paljon kasvillisuutta. |
| metsakeskus.1000024539 |
290 |
Renkanlampi 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
647126.00000000 |
7097250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024539 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee noin 300 metriä Renkanlammesta luoteeseen, kankaalla, jossa on varttunutta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 8 metriä, halssi laskee koilliseen. Sen pituus on 3 metriä ja leveys 1,5 m. Haudan seinämät laskevat tasaisesti ja pohja on vaakasuora. Haudan ympärillä on tuuletusaukot ja sen päällä kasvaa 50-60-vuotiasta puustoa. |
| metsakeskus.1000024540 |
290 |
Renkanlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
647759.00000000 |
7096386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024540 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Kälkäsen länsirannalla, rantapusikossa. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsikköä.
Kohteen kuvaus
Alla on poltettu isompi hauta ja pienempi sen päällä. Ison halkaisija 12 m ja pienen 8 m. Keskellä on koivu. Haudan syvyys on 1-1,5 m. Halssi laskee järveen, sen pituus on 4 m ja leveys 1,5 m. |
| metsakeskus.1000024541 |
273 |
Mäki |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
360007.00000000 |
7478816.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024541 |
Kohde sijaitsee Kolarin kirkosta 6,6 km pohjoisluoteeseen, Kolarinsaaren pohjoisrannalla, osoitteessa Siltatie 73 a, Mäen tilan pihapiirissä. Paikalla on vallillisia kuoppia ja muita rakenteita 55 x 25 m laajalla alalla.
1. Kiuasröykkiö, noin 4.5 x 3.5 x 1 m, muodoltaan vallin ympäröimä pyöreäkulmainen soikio. Vallia ei enää 2014 ollut havaittavissa, sillä se on jäänyt osittain kasvimaan sekä välittömästi rakenteen kaakkoispuolelle rakennetun puuvajan seinustan alle. Liiterin reunaa koneellisesti jyrsittäessä mukana oli noussut hiiltä, hirren jäännöksiä ja palaneita kiviä. Sijaitsee Mäen tilan asuinrakennuksesta 9,5 metriä etelään.
2. Löytöjä kasvimaasta, KM 40219 hioinkivi ja palamatonta luuta (ei talletettu kokoelmiin). Kasvimaa sijaitsee välittömästi kiuasröykkiön lounaispuolella.
3. Pyöreähkö, vallillinen kuoppa, jonka ulkokehän halkaisija on noin 3.5 m, syvyys noin 30 cm. Vallin korkeus noin 5 cm, leveys noin 70 cm. Sijaitsee noin 45 metriä kiuasröykkiöstä länsilounaaseen.
4. Vallillinen kuoppa, halkaisijaltaan noin 3.5 m, syvyydeltään noin 70 cm. Kuopan sisäosan halkaisija on noin 1 m. Sijaitsee noin 15 metriä kiuasröykkiöstä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000024542 |
790 |
Leppäniemi 1 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
271640.00000000 |
6827078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024542 |
Leppäniemen talolle vievän vanhan tien varrella on useita kivirakenteita sekä maakellari. Alueella on erilaisia kiviröykkiöitä, joista suurin osa lienee peltoröykkiöitä, mutta mukana on myös kaksi mahdollista kivikiukaan tai uunin rauniota. Toinen raunioista on mitoiltaan n. 3 x 3 x 0,8 m, sammalen ja turpeen peittämä, toinen n. 4 x 2,5 x 0,8 m, osittain sammalen peittämä. Kivien koko on pääasiassa 30-40 cm. Lisäksi kivirakenteiden joukossa on kiviaita. Muinaisjäännösalueen länsipäässä, heti tien pohjoispuolella sijaitsee maakellarin jäännös - n. 4 x 4 kokoinen ja noin 1,5 m syvä kuoppa, jota reunustaa maavalli.
Leppäniemen talo on merkitty vuoden 1797 karttaan. Kiviaita näkyy 1950-luvun toimituskartassa. Muihin rakenteisiin liittyviä merkintöjä, kuten rakennuksia, ei ole v. 1912 eikä nuoremmissakaan kartoissa. |
| metsakeskus.1000024542 |
790 |
Leppäniemi 1 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
271640.00000000 |
6827078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024542 |
Leppäniemen talolle vievän vanhan tien varrella on useita kivirakenteita sekä maakellari. Alueella on erilaisia kiviröykkiöitä, joista suurin osa lienee peltoröykkiöitä, mutta mukana on myös kaksi mahdollista kivikiukaan tai uunin rauniota. Toinen raunioista on mitoiltaan n. 3 x 3 x 0,8 m, sammalen ja turpeen peittämä, toinen n. 4 x 2,5 x 0,8 m, osittain sammalen peittämä. Kivien koko on pääasiassa 30-40 cm. Lisäksi kivirakenteiden joukossa on kiviaita. Muinaisjäännösalueen länsipäässä, heti tien pohjoispuolella sijaitsee maakellarin jäännös - n. 4 x 4 kokoinen ja noin 1,5 m syvä kuoppa, jota reunustaa maavalli.
Leppäniemen talo on merkitty vuoden 1797 karttaan. Kiviaita näkyy 1950-luvun toimituskartassa. Muihin rakenteisiin liittyviä merkintöjä, kuten rakennuksia, ei ole v. 1912 eikä nuoremmissakaan kartoissa. |
| metsakeskus.1000024542 |
790 |
Leppäniemi 1 |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
271640.00000000 |
6827078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024542 |
Leppäniemen talolle vievän vanhan tien varrella on useita kivirakenteita sekä maakellari. Alueella on erilaisia kiviröykkiöitä, joista suurin osa lienee peltoröykkiöitä, mutta mukana on myös kaksi mahdollista kivikiukaan tai uunin rauniota. Toinen raunioista on mitoiltaan n. 3 x 3 x 0,8 m, sammalen ja turpeen peittämä, toinen n. 4 x 2,5 x 0,8 m, osittain sammalen peittämä. Kivien koko on pääasiassa 30-40 cm. Lisäksi kivirakenteiden joukossa on kiviaita. Muinaisjäännösalueen länsipäässä, heti tien pohjoispuolella sijaitsee maakellarin jäännös - n. 4 x 4 kokoinen ja noin 1,5 m syvä kuoppa, jota reunustaa maavalli.
Leppäniemen talo on merkitty vuoden 1797 karttaan. Kiviaita näkyy 1950-luvun toimituskartassa. Muihin rakenteisiin liittyviä merkintöjä, kuten rakennuksia, ei ole v. 1912 eikä nuoremmissakaan kartoissa. |
| metsakeskus.1000024543 |
290 |
Rokonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
669112.00000000 |
7101395.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024543 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä, noin 300 metrin päässä rajalinjasta. Kohde on suon reunassa kuivahkolla kankaalla ja sen koillispuolella 150 metrin päässä kulkee polku. Puusto on varttunutta kasvatusmetsikköä.
Kohteen kuvaus
Tervapirtin/-saunan koko on 4 x 4 metriä. Näkyvissä on muutama hirsikerta. Kivinen tulisija on pohjan etelänurkassa. Pirtti on noin 6 metriä kaakkoon haudasta. Tervahaudan halkaisija on noin 8 metriä. Pohja on kuppimainen ja sen syvyys on 60 cm. Halssi laskee etelään, mutta katoaa pian aluskasvillisuuteen. |
| metsakeskus.1000024544 |
290 |
Romuvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
643498.00000000 |
7124543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024544 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Romuvaaran ja Sarvijärven välissä metsäautotien varressa.
Kohteen kuvaus
Halkaisija 9 metriä ja syvyys 50 cm. Halssi laskee koilliseen, se on 3 metriä leveä, 1,5 metriä syvä ja 5 metriä pitkä. Vieressä sijaitsee kunnostettu ja suojeltu tervasauna. |
| metsakeskus.1000024545 |
290 |
Päivänkämmen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
647392.00000000 |
7123673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024545 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee metsäautotien eteläpuolella loivassa rinteessä Päivänkämmenessä, Mäntyvaaran tilan eteläpuolella. Kuviolla on aukeaa.
Kohteen kuvaus
Tervasaunan koko on 7 x 7 metriä, kiuas pohjoisnurkassa. Perustan päällä muutamia hirsiä ja oviaukkoon johtaa jonkinlainen ramppi. Sen koillispuolella on kaksi tervahautaa.
Tervahauta 1: Kaksi hautaa on poltettu päällekkäin. Suurin halkaisija 9 metriä ja sisemmän kuopan halkaisija 5 metriä. Halssi laskee etelään, on metrin syvä ja 3 metriä pitkä. Päällä on ainakin satavuotiaita puita.
Tervahauta 2: 9 metrin halkaisija, kuopan muoto loivan kuppimainen, vallien leveys 1,5 metriä. Halssi laskee etelään. |
| metsakeskus.1000024546 |
790 |
Luodonmäki 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
274587.00000000 |
6832221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024546 |
Kohde sijaitsee metsää kasvavan Luodonmäen luoteispäässä. Paikalla on useita erimuotoisia ja -kokoisia kuopanteita, joista osa muodostaa pellon reunaan jonomaisen alueen. Osa sijaitsee hieman kauempana pellonreunasta, ja ne ovat pääosin suurempia kuin pellon reunassa olevat. Perimätietojen mukaan kuopat ovat sisällissodan aikaisia poteroita; juoksuhaudoissa olivat punaiset, jotka yrittivät puolustaa rintamaa Lavian suunnasta tulevia valkoisia vastaan. Tarkoitukseen sopivimmat ovat mäen rinteessä sijaitsevat 2-4 m pitkät ja 1-2 m leveät pitkänomaiset kaivannot, joita reunustaa matala maavalli. Paikalta kerrotaan löydetyn kiväärikaliiperisia hylsyjä. Osa kohteen kuopista on mahdollisesti säilytys- tms. kuoppia. |
| metsakeskus.1000024547 |
290 |
Pihlajavaara 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
652945.00000000 |
7084020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024547 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Pihlajavaaran etelärinteen tasanteella. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 8 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Kuoppa on kuppimainen ja laskee
loivasti. Halssi laskee etelään, sen leveys on 2 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Halssi on pitkä. Haudan päällä on paljon puita. |
| metsakeskus.1000024548 |
290 |
Kalettomankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
636313.00000000 |
7091575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024548 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee kankaalla Lieksantien varressa, Kalettomanlammen eteläpuolella. Kuviolla on taimikkoa. Viereisen Korsupolun varrella on toinen tervahauta.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija vallien kanssa on 5 m ja syvyys 1,2 m. Halssin kohdalla on reikä läpi hautakuoppaan, halssi laskee pohjoiseen. Se on 2 m leveä, 0,2 m syvä ja 4 m pitkä. Ympärillä on selkeäpiirteiset tuuletuskuopat. |
| metsakeskus.1000024549 |
290 |
Honkalampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
635452.00000000 |
7086750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024549 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee piston pohjoispuolella, Honkalammen eteläpuolella. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 12 metriä ja syvyys 1 metrin. Kuoppa on loivasti laskeva ja kuppimainen. Halssi laskee luoteeseen, se on 2 metriä leveä ja 6 metriä pitkä. |
| metsakeskus.1000024550 |
290 |
Halonen 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
609675.00000000 |
7113518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024550 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ontojärven Halosensaaressa, sen itäosan etelärannalla.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 13 metriä. Vallien paksuus on 2 metriä. Pohjalla on rinkimäinen kuoppa. Halssi laskee etelään ja sen pituus on 3 m ja leveys 1,5 m. |
| metsakeskus.1000024551 |
290 |
Pelkonen 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
601395.00000000 |
7111772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024551 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ontojärven Pelkosen saaressa, sen länsiosassa.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 20 m ja syvyys 0,5 m. Halssi laskee länteen. Vallit ovat kapeat. Puun ympärillä on ekokantoja. |
| metsakeskus.1000024552 |
290 |
Karhusaari 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599939.00000000 |
7111399.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024552 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ontojärven Karhusaaressa, sen eteläosissa.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 22 m, sen keskus on matala. Keskellä on kehänmuotoinen hiilikasa. Halssi laskee lounaaseen, se on 2 m leveä ja 6 m pitkä. |
| metsakeskus.1000024553 |
790 |
Pajuniemi Kepuli |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
274181.00000000 |
6831074.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024553 |
Keskiajalla, todennäköisesti 1300-luvulla syntynyt Pajuniemen kylä mainitaan lähteissä 1540-luvulta alkaen. Nykyisen Kepulin tilakeskuksen länsipuolella, päärakennuksen SW-puolella on v. 1793 kartan mukaan ollut kaksi muuta talotonttia, joiden paikalla on nykyään pieni pelto ja sen itäpuolella joutomaata (tiheä vadelmikko pellonreunan ja pihatien välissä). Pellon W-puolella, metsän laidalla sijaitsee kaksi kivirakennetta:
1. Kiviröykkiö, jonka muodossa hahmottuu neliskulmaisuutta (todennäköisesti tulisijan raunio). Sijaitsee 3 m pellosta W, tienreunasta n. 4 m N. Mitat: n. 2,5 x 2,5 x 0,5 m. Kivien koko 20-40 cm. Röykkiö on sammaloitunut, kasvaa kuusenvesaa ja katajaa.
2. Kiviaita. Sijaitsee n. 7 m pellonreunasta metsikössä/vesakossa. Lähes N-S-suuntainen aita on osittain rauennut, pääosin sammalen/jäkälän peitossa. Koostuu pääasiassa 20-50 cm kokoisista kivistä; päällimmäisessä kerroksessa on pieniä (halk. 10-20 cm), ehkä jälkikäteen pellolta nostettuja kiviä. Aidan pituus on n. 20 m, leveys 1,7-2 m, korkeus 0,7-1,3 m.
Pellon E-puoleisessa pensaikossa, tien N-puolella on havaittu betoninen rakennuksen perustus ja yksittäisiä kiviä. |
| metsakeskus.1000024554 |
290 |
Ärjä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
604900.00000000 |
7110467.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024554 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ontojärven Ärjänsaaressa, sen kaakkoisosassa. Kuviolla on aukeaa.
Kohteen kuvaus
Kuopan koko on 1 x 1,5 m ja syvyys 0,1 m. Vallit ovat matalat. Haudassa ei ole halssia. Sen keskellä suopursun alla on hiiltä. Rakenne on pieni tai se on täyttynyt maalla. Kyseessä on todennäköisesti pienikokoinen tervahauta tai hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000024555 |
290 |
Ala-Honkinen 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
607015.00000000 |
7111618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024555 |
Tervahauta sijaitsee Ala-Honkisen saarella Ontojärvessä. Kohde on saaren pohjoisrannalla. Kuviolla on kuivahkoa kangasta ja uudistuskypsää metsikköä.
Tervahaudan halkaisija on 10,5 m ja syvyys 1 m. Halssi laskee pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000024556 |
290 |
Ala-Honkinen 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
606401.00000000 |
7111551.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024556 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ontojärven Ala-Honkinen -nimisessä saaressa. Kohde on saaren luoteisosassa, loivassa rinteessä. Kuviolla on taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 16 m ja syvyys 0,5 m. Pohja on tasainen. Halssi laskee länteen. Haudan keskellä on kookas kuusen kanto. |
| metsakeskus.1000024557 |
290 |
Ala-Honkinen 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
606680.00000000 |
7111340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024557 |
Kohde sijaitsee Ontojärven Ala-Honkinen -nimisessä saaressa; sen keskiosissa. Kuviolla on uudistuskelpoista metsikköä.
Tervahaudan halkaisija on 9 m ja syvyys 0,5 m. Sen halssi on syvä ja kapea ja laskee lounaaseen. Halssin pituus on 5 m. Haudan päällä kasvaa kookkaita mäntyjä ja koivuja. Haudan ympärillä on tuuletuskuopat. |
| metsakeskus.1000024558 |
290 |
Ala-Honkinen 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
606688.00000000 |
7111173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024558 |
Kohde sijaitsee Ontojärven Ala-Honkinen -nimisellä saarella, sen eteläosissa. Kuviolla on taimikkoa.
Tervahaudan 1 vallit ovat massiiviset, niiden leveys on 3,5 m. Hautakuopan halkaisija on 2 m. Halssi on iso (leveys 2 m ja pituus 7 m) ja laskee etelään. Hautakuopan syvyys on 1 m. Tervahaudan halkaisija on 17 m ja syvyys 2 m. Vallien paksuus on 3 m. Halssi laskee jyrkästi rinnettä alas järveen. |
| metsakeskus.1000024559 |
290 |
Ylä-Honkinen 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
609162.00000000 |
7111777.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024559 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ontojärven Ylä-Honkinen -nimisen saaren etelärannalla.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 13 m ja syvyys 1,6 m. Halssi laskee kaakkoon, kohti järveä. Vallit ovat massiiviset. Haudan päällä kasvaa puita. |
| metsakeskus.1000024560 |
790 |
Kankaansivu |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
268315.00000000 |
6826919.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024560 |
Kohde sijaitsee pellon vieressä lounaaseen laskevalla metsärinteellä. Paikalla on säilynyt useita rakenteita, kuten kivikellari, rakennuksen perustus, kiviaitoja, mahdollinen uuninperustus ja kaivo. Kyseessä on torpan paikka, joka on vanhojen karttojen perusteella autioitunut 1930-1950-luvulla. |
| metsakeskus.1000024561 |
290 |
Riihilampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
626690.00000000 |
7092590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024561 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Riihilammen pohjoispuolella, kuivalla kankaalla.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halssi laskee etelään. Hauta on matala, vain noin 10 cm syvä. Vallin paksuus on pari metriä ja kuopan halkaisija nelisen metriä. Turpeen alla on vähän hiiltä.
Vuoden 2021 inventointiraportissa mainitaan: "Ympäristö on avohakattu ja aurattu joitakin vuosia sitten. Tervahauta on jätetty ehjäksi ja sen syvyys on noin 50 cm." |
| metsakeskus.1000024562 |
290 |
Hovisuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
626788.00000000 |
7108632.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024562 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee suon ympäröimällä Salmisenaholla, sen eteläosissa. Kuviolla on taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Haudan halkaisija on 14 metriä. Vallien leveys on 3 metriä. Hautakuppi on tasapohjainen. Halssi laskee pohjoiseen ja sen pituus on 4 metriä. Valleja kiertää oja. Haudan päällä on
jättöpuuryhmä. Yksi puista on kaatumassa ja sen ilmaan nousseet juuret ovat rikkoneet maanpintaa. |
| metsakeskus.1000024563 |
290 |
Hovisuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
626703.00000000 |
7108723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024563 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Hovisuon ympäröimällä Salmisenaholla. Kuviolla on taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Haudan halkaisija on 7 metriä. Vallin leveys on 2 metriä. Halssi laskee pohjoisluoteeseen ja sen pituus on 5 metriä. Hautakuopan syvyys on 1 metri. Vailien ympärillä on tuuletusaukkoja. |
| metsakeskus.1000024564 |
290 |
Hovisuo 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
626543.00000000 |
7108732.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024564 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee soiden ympäröimän Salmisenahon länsipäässä. Kuviolla on taimikkoa. Kohteen kuvaus
Haudan halkaisija on 9 metriä ja syvyys 1 metri. Halssi laskee etelään. Valleissa kasvaa muutamia puita ja niiden ympärillä on tuuletuskuoppia. |
| metsakeskus.1000024565 |
790 |
Putajankoski |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
271169.00000000 |
6824964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024565 |
Mouhijoen eteläpuolella sijaitsevia kuoppia, joista etelämpänä on kolme noin metrin halkaisijaltaan olevaa matalaa kuoppaa rivissä. Pohjoisempana on epämääräinen noin 3 x 3 m kokoinen kuoppa, joka voi olla myös vanha sorakuoppa. |
| metsakeskus.1000024566 |
790 |
Eskola Ranta-Hujo |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
272364.00000000 |
6826410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024566 |
Kohde sijaitsee Mouhijärven länsipuolella olevalla loivalla koillisrinteellä. Paikalla ollut kylätontti on merkitty Eskolan kylän vuoden 1777 ja 1797 karttoihin ja se on nykyisin autiona. Osa tontista on peltona. Alueella on havaittu useita sammaleen ja turpeen peittämiä rakenteita, kuten kivikellarin jäännökset, mahdollinen rakennuksen perustus, kiviaita sekä kivikasoja, joista osa voi olla kiukaanpohjia. |
| metsakeskus.1000024567 |
290 |
Hovisuo 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
626287.00000000 |
7108448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024567 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee soiden ympäröimällä kankaalla, metsäautotien eteläpuolella. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan 1 halkaisija on 10 metriä, vallien leveys on 3 metriä. Haudan syvyys on 1,2 metriä. Hautakuoppa on loivaseinämäinen ja kupin muotoinen. Halssiaukko näkyy hautakuopan sisäpuolella. Halssi (pit. 5 m) laskee etelään ja siinä on "hyppyri". Valleissa on ketun koloja.
Tervahaudan 2 halkaisija on 8 metriä, vallien leveys on 2 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Halssi laskee etelään ja sen pituus on 5 metriä. Hautakuoppa on jyrkästi laskeva ja kupinmuotoinen. Haudan sisäpuolella on ketunkoloja ja ulkopuolella tuuletusaukkoja. |
| metsakeskus.1000024568 |
790 |
Saappala (Saappala) Hiunu |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
268636.00000000 |
6801493.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024568 |
Saappaalan kylässä mainitaan asutuksen yleisluettelossa 1540 viisi veroa maksavaa taloa. Vuonna 1600 kolme taloa: Jaatsi, Hiunu ja Ranta, jossa oli kaksi taloa. Isojaon uudistushakemistossa ovat talot 1) Jaatsi, 2) Hiunu ja 3) Ranta.
Hiunun tonttimaa näyttäisi sijainneen vanhan kartta-aineiston perusteella Saappaalan-, Pukkimäen- ja Välitien rajaamalla alueella Välititen ja Saappalantien risteyksen luoteispuolella. Historiallisen Hiunun talon tonttimaan halki kulkee nykyään päärakennukselle johtava pihatie. Todennäköisesti talon historiallinen tonttimaa on sijainnut loivasti itään viettävällä alueella Hiunun päärakennuksen kaakkoispuolella. Maaston topografian perusteella Hiunun päärakennuksen etelä- ja kaakkoispuolinen alue vaikuttaisi soveliaalta historialliselle asutukselle. Pihatietä lukuunottamatta vanhan tontin alueella ei sijaitse rakenteita, joten on luultavaa, että vanhaan tonttiin kuuluneita historiallisia rakenteita ja kerrostumia on säilynyt alueella. |
| metsakeskus.1000024569 |
290 |
Hovisuo 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
626494.00000000 |
7108286.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024569 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Hovisuon ympäröimällä Roninkankaalla, sen länsiosassa. Kuviolla on taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan 1 halkaisija on 7 metriä. Vallin leveys on 1 metri Ja syvyys 0,4 metriä. Hautakuopan sisäpuolella on kuoppia. Halssi laskee luoteeseen.
Tervahaudan 2 halkaisija on 5 metriä, vallien leveys on 1,5-2 metriä ja haudan syvyys on 0,3 metriä. Halssi laskee lounaaseen. Päällä kasvaa kolme nuorta mäntyä. |
| metsakeskus.1000024570 |
290 |
Hovisuo 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
626708.00000000 |
7107944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024570 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Hovisuon eteläosissa, Roninkankaan etelärinteessä. Kuviolla on taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 15 metriä ja syvyys 1 metri. Halssi laskee etelään ja sen pituus on 5 metriä. Valleja kiertää oja. Päällä kasvaa kuusia, mäntyjä ja koivuja. |
| metsakeskus.1000024571 |
290 |
Korkeaniemi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
618408.00000000 |
7110510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024571 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Jämäslahden pohjoispuolella, lähellä asutusta. Kuviolla oli uudistuskypsää metsikköä.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 8 m. Sen keskellä on kookas koivu ja valleissa isoja mäntyjä. Pohjalla kasvaa suopursua. Halssi laskee etelään. Sen pituus on 4 metriä, leveys 2 m ja syvyys 1 m. Haudan syvyys on 1 m. |
| metsakeskus.1000024573 |
790 |
Sammaljoen mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27005 |
292365.00000000 |
6795220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024573 |
Vanha myllynpaikka sijaitsee Myllykosken pohjoispuolella. Paikalla on ollut mylly 1500-1700-luvuilla. Alueella on havaittu neljä kivirakennetta. |
| metsakeskus.1000024573 |
790 |
Sammaljoen mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27006 |
292365.00000000 |
6795220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024573 |
Vanha myllynpaikka sijaitsee Myllykosken pohjoispuolella. Paikalla on ollut mylly 1500-1700-luvuilla. Alueella on havaittu neljä kivirakennetta. |
| metsakeskus.1000024573 |
790 |
Sammaljoen mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
292365.00000000 |
6795220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024573 |
Vanha myllynpaikka sijaitsee Myllykosken pohjoispuolella. Paikalla on ollut mylly 1500-1700-luvuilla. Alueella on havaittu neljä kivirakennetta. |
| metsakeskus.1000024574 |
790 |
Sammaljoki (Sammaljocki) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
292423.00000000 |
6794820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024574 |
Vanha kylätontti sijaitsee Sammaljoen kirkon itäpuolella autioituneella tontilla. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1540. Kylässä on ollut tuolloin kuusi taloa. Osa kylätontista on tuhoutunut myöhemmän rakentamisen johdosta. Autioituneella tontilla havaittiin vuoden 2012 inventoinnissa kolme rakennetta, joista yksi lienee melko nuori. Yksi rakenteista saattaisi olla kiukaanjäännös ja toinen joko rakennuksen pohja tai peltoraunio. |
| metsakeskus.1000024575 |
790 |
Selkee N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285982.00000000 |
6826824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024575 |
Mätikön luoteispuolella pellolla sijaitseva asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000024577 |
790 |
Tyrvään pappila |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
281369.00000000 |
6808736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024577 |
Tyrvään vanha pappila on sijainnut Pappilanlahden pohjoispuolella ainakin jo 1600-luvulta lähtien, mahdollisesti jo aiemminkin. Ainakin 1700-luvulta 1800-luvun loppuun pappilan paikka on ollut nykyisen Sastamalan pohjoispuolella. Tontilla on edelleenkin vuosina 1806-1810 rakennettu pappilarakennus sekä mm. 1900-luvun alussa rakennettu asuinrakennus, jonka alla on tynnyriholvattu kellari. Paikalle tehtyjen koekuoppien perusteella alueella on säilynyt vanhoja kerrostumia ja mahdollisesti myös rakenteita. |
| metsakeskus.1000024578 |
790 |
Virta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284926.00000000 |
6827056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024578 |
Etelään laskevassa pellossa sijaitseva kivikautinen asuinpaikka, josta on löydetty pintapoiminnassa kvartsi-iskoksia, kaksi kaavinta ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000024579 |
790 |
Yli-Ritala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
275935.00000000 |
6807338.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024579 |
Yli-Ritalan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee entisen Vammalan alueella, Ritalan historiallisen kylänpaikan itäpuolella olevalla pellolla. Asuinpaikka sijaitsee pääosin vanhan rantatörmän päällä, mutta levittäytyy myös loivasti etelään laskevaan rinteeseen.
Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia, kaksi kvartsiesinettä ja yksi kivilajisäle. Löytöalue ulottuu pellon eteläreunasta navetan nurkalle noin 80 m matkan ja on leveydeltään 25 - 35 m. Muinaisjäännösalueen rajaus on alustava ja suuntaa-antava. |
| metsakeskus.1000024581 |
740 |
Vorssinsuo |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
620536.00000000 |
6886349.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024581 |
Vorssinsuon (vanhassa 1975 peruskartassa Forssinsuo) länsilaidalla Kuikkasaarentien ja Marjolammentien risteyksen eteläpuolella molemmin puolin Marjolammentietä rinteeseen kaivettuja 1,5-2 m syviä taisteluasemia. |
| metsakeskus.1000024582 |
837 |
Autiokorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
344167.00000000 |
6850933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024582 |
Tervaränni sijaitsee metsätien vieressä. Ränni päättyy alaosastaan tiehen. Paikka on hiekkainen rinne moreeni- ja kalliomäen kupeessa. Kairattaessa rännin ylärinteen puolella havaittiin 10 cm paksuinen hiilinen kerros hiekan päällä. Alarinteen puolella kairauksessa havaittiin ohut turve ja muutaman sentin huuhtouma, 20 cm kerros punertavaa hiekkaa ja sen alla 25 cm kerros hiilen sekaista hiekkaa. Ränni on noin 5 m pitkä. Ylärinteen puolella kaivannon leveys on noin 2 m ja noin puoli metriä alaosastaan. Kaivannon syvyys on rännin yläosassa 70 cm ja alaosassa 26 cm. |
| metsakeskus.1000024583 |
790 |
Alanen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285518.00000000 |
6810251.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024583 |
Alasenniemen pellolla tehdyn pintapoiminnan yhteydessä paikalta on löytynyt kaksi kvartsi-iskosta. Kohde sijaitsee rantapenkereen päällä noin 35 metrin päässä rannasta.
Kohde on erotettu vuoden 1999 inventointiraportissa mainitusta kohteesta Alanen omaksi kohteeksi. |
| metsakeskus.1000024584 |
976 |
Sarvivaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
406921.00000000 |
7393061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024584 |
Ympäristön kuvaus
Airijärvien pohjoispuolella sijaitsevan Sarvivaaran luoteisrinteessä, kuivassa kangasmaastossa on tervahaudan jäännökset. Maasto nousee jyrkästi vaaran alarinteessä. Vaaran alapuolella virtaa Keskinen Palojoki noin 130 metrin päässä tervahaudalta. Rinne kasvaa harvakseltaan männikköä, jokirantaa kohden puusto on nuorta männikköä ja istutusmetsää.
Kohteen kuvaus
Tervahauta erottuu rengasmaisena kohoumana hiekkaisessa rinteessä. Sen halkaisija on noin 16 metriä. Tervahautaa ympäröivät selvät vallit, joiden leveys on 3 metriä. Painauma haudan keskellä on vajaat puolitoista metriä. Jouksutusura on ollut joelle päin alarinteeseen. Juoksutusuran kohdalla vallin harja on lähes 2 metriä muuta maastoa korkeammalla. Hiilen kappaleita erottuu maassa vallin reunalla. |
| metsakeskus.1000024585 |
837 |
Hyhky |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
323602.00000000 |
6823095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024585 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla ja Hyhkynlahden luoteispuolella itä-länsisuuntaisen harjanteen korkeimmalla paikalla. Paikalla on sijainnut vanha kylätontti, joka on enimmäkseen jäänyt nykyisen rakennuskannan alle. Vuoden 2019 inventoinnin tuloksena kylätontin todennäköisin säilynyt osa sijaitsee Simolan tontin itäosassa.
Hyhkyn kylä mainitaan asiakirjoissa vuodesta 1483 alkaen; se on kuitenkin syntynyt mahdollisesti jo varhaisella keskiajalla. Käräjäpaikkana Hyhky mainitaan vuosina 1507, 1509 ja 1514. Maakirjojen mukaan se oli 1500-luvun puolivälissä koko Harjun jakokunnan suurin kylä, johon kuului seitsemän taloa. |
| metsakeskus.1000024586 |
976 |
Mustipaljukka |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
409884.00000000 |
7373791.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024586 |
Ympäristön kuvaus
Mustipaljukka on kivinen vaara Ylitornion kunnan kaakkoisosassa, pari kilometriä Rovaniemen rajalta. Koko vaaran laki on kauttaaltaan roveikkoinen. Sen länsipuolella on pieni Paljukanlampi, muuten ympäröivät suot vaaraa. Mustipaljukan laella, avoimessa maastossa, on vanha rajapyykki. Rajapyykiltä on hyvät näkymät kauas.
Kohteen kuvaus
Rajapyykki on halkaisijaltaan noin 2 x 1,5 metriä. Se on siten huomattavan kookas rajapyykki. Se on vaihtelevan kokoisista kivistä ladottu, säännöllisen muotoinen ja ylöspäin suippeneva rakennelma. Siinä ei ole viisarikiveä.
Tulkinta
Rajankäyntien yhteydessä 1769 ja 1770 väitti Kemin edustaja vänrikki Clementeoff rajan kulkeneen vanhastaan Mustipaljukalta eikä idempänä sijainneelta Mustivaaralta eli Rajakirakalta. Vänrikki perusteli kantansa vakuuttavasti ja hänen näkemyksiinsä yhtyivät muutkin pitäjänmiehet. Tämä kanta kuitenkin hävisi, ja viralliseksi rajan paikaksi tuli nykyisin Rovaniemen puolella sijaitseva Rajakirakka. Mustipaljukan kiveys, jota on myös kutsuttu papin lohirajaksi, on kuitenkin perimätiedon mukaan siis vanha pitäjänraja. (Julku 1991:99-103.) |
| metsakeskus.1000024587 |
976 |
Iso-Airi |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27008 |
409700.00000000 |
7381051.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024587 |
Ympäristön kuvaus
Iso-Airin länsirannalla, niemennokassa sijaitsevassa pienessä poukamassa, on kelo, johon on veistetty pilkka. Pilkkapuun lähiympäristö on varttunutta, hyvin kosteaa sekametsää, jossa on runsaasti keloja. Muutoin Iso-Airin länsiranta on hyvin soinen ja kostea. Pilkkapuulta näkyy kaakossa Liinasaari.
Kohteen kuvaus
Osittain lahonnut kelo on hieman korkeammalla penkereellä, josta maa laskee puolisen metriä joka suuntaan. Matkaa rantaan on alle sata metriä. Keloon on noin puolentoista metrin korkeuteen kaiverrettu luku "1878", minkä yläpuolelle on kaiverrettu ympyrä tai puoliympyrä. Lahoaminen on jo tuhonnut jonkin verran kaiverruksia.
Tulkinta
Tällä yli satakolmekymmentä vuotta vanhalla pilkalla on ehkä merkitty nautintaoikeutta rantaniittyyn. Ison Airin rannoilla on ollut runsaasti niittylatoja ja hyvää luonnonniittyä. |
| metsakeskus.1000024588 |
837 |
Härmälänoja |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
325213.00000000 |
6819917.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024588 |
Pirkkalan ja Tampereen rajalla sijaitsevan Härmälänojan poikki on kulkenut vanha tielinja ainakin 1700-luvulta 1930-luvulle saakka, kunnes valtion Lentokonetehdas siirrettiin Härmälään. Härmälänojan kohdalla on säilynyt vanhan sillan eteläpäätyä, joka on noin 10 m pitkä ja 5 m leveä. Rakenne ajoittuu joko 1800-luvun lopulle tai vasta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.1000024589 |
976 |
Sikiöjärvi |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
404026.00000000 |
7381811.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024589 |
Ympäristön kuvaus
Matalavaaran luoteis- ja Sikiömaan pohjoispuolella, Sikiöjärven kaakkoispäädyssä, rannan tuntumassa, väitetään sijainneen lappalaisasuinpaikka. Sikiöjärveä ympäröivät muualla suot, mutta järven eteläpäässä on kuivempaa kangasta. Kangas on kivikkoista ja mäntyvaltaista.
Kohteen kuvaus
Parikymmentä metriä rannasta, kohteen koordinaattipisteessä, on kelottunut honka, joka on lähes ympäriinsä merkattu erilaisin pilkoin. Kankaan puolella olevat merkinnät ovat resenttejä, rannan puoleiset sitävastoin 1800-luvulta. Kirjoituksia on veistetty useaan otteeseen. Niiden luettavuus vaihtelee suuresti. Kelo on osittain tyvestä palanut. Rannan puoleisella kyljellä, palojälkien yläpuolella, on puuta hakattu kirveellä vajaan puolen metrin matkalla. Kirjoitukset alkavat hakkauksen yläpuolelta ja niitä on vajaan metrin matkalla. Ylimpänä hakkauksissa on nuoli ja sen alapuolella numeroita. Niitä on vaikea hahmottaa, voi jopa olla että kaiverruksissa olisi numerosara "16xx". Nuolien alla on vuosiluku 1845. Edelleen tämän alapuolella on laajempi taulu kelon kyljessä. Siinä ylimmäisenä on teksti "Jaako Koskitalo", joka on erotettu viivalla sen alapuolelle hahmottuvista merkeistä "I:XX3:6" ja "121". Näiden merkkien alle on kaiverrettu "Api Vsitalo" ja "1897". Vuosiluvun alapuolella on vielä epäselviä pilkkoja. Kelon kankaanpuoleiset kaiverrukset näyttäisivät olevan peräisin 1990-luvulta.
Kolmisenkymmentä metriä edellisestä, reilu 10 metriä rannasta (7384910, 3404173), on lahonnut honka, jossa on selkeä kuvakenttä. Merkinnöissä on ainakin "L W 1917". Muut hakkaukset ovat epäselvempiä. Keloa on jäljellä reilut kolme metriä, kuvakenttä alkaa metrin korkeudelta. Kuvakenttä on rannan puolella. Vielä 1960-luvulla paikalla on ollut niliaitta aivan ensimmäisen ja vanhemman pilkkapuun takana kankaalla. |
| metsakeskus.1000024590 |
976 |
Karhujupukka |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
392469.00000000 |
7375426.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024590 |
Ympäristön kuvaus
Karhujupukan jyrkän rinteen alapuolella, loivassa kaakkoisrinteessä on rautamalmikuoppia. Niiden itäpuolella, muutaman metrin päässä, on metsä äestetty. Rinne kasvaa tiheää sekametsää. Siellä täällä nousee pintaan kallio. Rinne on hyvin jyrkkä.
Kohteen kuvaus
Karhujupukan itärinteen alareunassa on rautamalmikuoppia. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
Tulkinta
Rautamalmikuopat Karhujupukan kaakkoisrinteellä liittyvät Kaaranneksen masuunin sekä Köngäsen ja Svansteinin ruukkien raudanvalmistustoimintaan. Karhujupukalta malmia on louhittu kokeeksi 1700-luvun aikana useaan eri otteeseen. |
| metsakeskus.1000024592 |
837 |
Jankankatu 19 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
332807.00000000 |
6821237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024592 |
Jankankatu 19:n historialliseen Takahuhdin kylään liittyneet kulttuurikerrokset ovat pääasiallisesti tuhoutuneet myöhemmässä maankäytössä. Ainoastaan tontin itäosassa on merkkejä historialliselle ajalle ajoittuvista kerrostumista. 1790-luvun isojakokartan asemoinnin mukaan Takahuhdin kylän tonttimaan raja on sijainnut havaintoalueen välittömässä läheisyydessä, sen pohjoispuolella. Yhtenäisten, laaja-alaisten kulttuurikerrosten säilyminen tontilla on kuitenkin epätodennäköistä alueen voimakkaan myöhemmän maankäytön vuoksi. Havainnot tontin itäosan kulttuurikerroksesta ovatkin sporadisia. Tarkempien ajoittavien löytöjen puuttuessa kiinteä muinaisjäännös voidaan ajoittaa löyhästi historialliselle ajalle, todennäköisesti kuitenkin 1600 – 1700-luvuille. |
| metsakeskus.1000024593 |
976 |
Hannukkalanniemi 2 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
384571.00000000 |
7380613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024593 |
Hannukkalanniemen pohjoisosassa, järvestä loivasti nousevan kuivan mäntykankaan tasanteella, rinteen reunalla, on kodan pohjaksi tulkittu kivikehä. Dokumentoitujen rakennelmien lisäksi paikalla saattaa olla useampia kodan pohjia, sillä vähäkivisessä maastossa rinteen harjalla erottuu useampia katkelmallisia kivikehiä.
Kivikehän halkaisija on hieman alle viisi metriä. Kehä on tehty suhteellisen tasakokoisista kivistä. Kivikehän alue on hyvin tasainen, puuton, ja erityisesti alarinteen puolella aluskasvillisuus on kulunut lähes pois. Siellä täällä kehän ulkopuolella on yksittäisiä kiviä, joista muutamat näyttäisivät muodostavan pätkän kodan pohjan suuntaista kehää rinteen puolisessa osassa. Täsmälleen kodan pohjan keskellä on pienempi säännöllisen muotoinen kivikehä, jonka halkaisija on 70 cm. Kehä on tehty halkaisijaltaan noin 10 cm kokoisista kivistä. Kehää peittää sammal, ja sammalen alla tuntuisi olevan lisää kiviä. Tämän liesikiveykseksi tulkitun kiveyksen maannoksessa huuhtoutunut kerros on täynnä hiiliä usean sentin syvyydessä. Kiveyksen ulkopuolella podsolimaannos vaikuttaa häiriöttömältä, eikä siinä ole havaittavissa hiiltä. Liesikiveykseksi arvioidusta kohdasta on otettu radiohiilinäyte.
Nelisenkymmentä metriä kodan pohjalta on kankaalla kiviröykkiö (7383661, 3384728). Sen halkaisija on noin 2.5 metriä. Röykkiö on tehty suurehkoista kivistä, joiden halkaisija on yleisesti vajaat puoli metriäkin. Röykkiön ulkopuolella on muutamia kiviä, jotka näyttäisivät muodostavan kehää röykkiön ympärille. Röykkiö on osin sammaleen peittämä. Muutama metri röykkiön pohjoispuolella on epämääräisempi kiveys, joka saattaa liittyä edelliseen.
Kotasijan tuntumassa (7383661, 3384720) on lisäksi kivimuodostelma, jossa on kaksi rinnakkaista kiviriviä, joista toinen on rinteen suuntainen, pohjoispäästään lähes röykkiömäinen rakennelma. Se on tehty suurista kivistä, joista isoimmat ovat halkaisijaltaan jopa metrin. Rinnan kivirivin kanssa kulkee toinen kivirivi kankaan puolella noin 2.5 metrin päässä. Tämä rivi on ladottu pienemmistä kivistä. Puolessa välissä tämä kivirivi tekee suoran kulman kohti rannanpuoleista riviä, minkä jälkeen se kääntyy uudelleen saman suuntaiseksi toisen rivin kanssa. Täällä kivirivien etäisyys toisistaan on vajaa pari metriä. Muodostelman kokonaispituus on 7 metriä. Rannan puoleinen suora kivirivi voi jatkua vielä kuutisen metriä eteenpäin, mutta täällä kivikko on epämääräisempää ja vaikeammin hahmotettavaa.
Hannukkalanniemen kohteiden vaiheilla lienee myös muutamia tervahautoja, joista 1 on merkitty myös peruskartalle.
Vuoden 2020 inventoinnissa kodanpohja oli ennallaan. Mainittu kiviröykkiö oli myös ennallaan (inventointiraportissa kohde Hannukkalanniemi 6). Muita havaintoja alueella ei tehty. |
| metsakeskus.1000024594 |
837 |
Kalevanrinne NW |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
329968.00000000 |
6821877.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024594 |
Kohde sijaitsee Kalevankankaan hautausmaan itäpään lähellä. Paikalla on kolme hiilimiilua, jotka ovat suppilomaisia ja vallien ympäröimiä.Vuoden 2022 inventoinnissa paikalla havaittiin viisi kuoppaa sekä nokista maata. Kuoppien ympäristössä oli hieman rakennusjätettä. |
| metsakeskus.1000024596 |
837 |
Kalevanrinne SE |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
330547.00000000 |
6821537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024596 |
Kohde sijaitsee Kalevantiestä noin 50 metriä pohjoiseen. Paikalla on osin tuhoutunut suppilomainen hiilimiilu, jonka reunoilla on maavalli. Miilun halkaisija on noin 3 metriä valleineen. |
| metsakeskus.1000024598 |
976 |
Hannukkalanniemi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
384575.00000000 |
7380680.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024598 |
Ympäristön kuvaus
Viitisentoista metriä Miekojärven rannasta, jyrkähkössä rinteessä, on tervahauta. Maasto rannan läheisyydessä on rehevää sekametsää, jossa kasvaa mäntyjen ja koivujen lisäksi leppiä, pihlajia, saniaisia, karvakortetta sekä metsätähtiä. Tervahaudan ympäristö on jätetty hakkaamatta, vaikka Hannukkalanniemen pohjoispuolinen rantakaistale muuten onkin hakattu aika vastikään.
Kohteen kuvaus
Tervahauta on rakenneltu jyrkkään alarinteeeseen ja sen valli erottuu kaakonpuoleisessa ylärinteessä vain heikosti. Haudan sivut ovat selvemmät, vallit erottuvat parhaiten alaosassa, järven puolella. Vallit ovat lähes neljä metriä leveät ja parikymmentä senttiä muuta maastoa korkeammat. Haudan keskellä oleva kuoppa on noin kolme metriä halkaisijaltaan ja keskeltä metrin verran vallin harjaa matalampi. Tervahaudan halkaisija on vajaat 15 metriä. Juoksutusura on suunnattu kohti järveä, ja se on massiivinen. Uran alapuolella oleva kuopanne on lähes nelinurkkainen, 4x4 metrin laajuinen ja vallin harjalta mitattuna lähes kaksi metriä syvä.
Tervahaudan sijainti on päivitetty Lidar-aineiston perusteella 12.10.2017. Peruskartalle on merkitty toinen tervahauta, joka on koordinaateista noin 170 m etelä-lounaaseen. Vuoden 2020 tarkastuksessa kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.1000024599 |
976 |
Kuusenapajanhieta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
385136.00000000 |
7381220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024599 |
Ympäristön kuvaus
Hannukkalanniemen pohjoispuolella, Kuusenapajanhiedalta nousevan rinteen reunassa on tervahauta. Rinne on kosteaa ja suomaista. Tervahaudan yläpuolella kangas nousee kuivana ja kivikkoisena. Tervahauta kuivan ja kostean maan rajalla. Sen alaosassa kasvaa suopursua, ylärinteessä kasvaa suuria havupuita.
Kohteen kuvaus
Tervahauta on suurehko, halkaisijaltaan noin 18 metrinen. Ylärinteessä vallit erottuvat heikommin, suolle laskevassa alarinteessä selvemmin. Suon puolella vallin korkeus on noin puolitoista metriä. Vallit ovat 6-7 metriä leveät ja laakeat. Keskellä olevan kuopan halkaisija on kuusi metriä, syvyys noin metri kolmekymmentä senttiä. Juoksutusura kulkee alarinteeseen, suolle ja järvelle päin. Se on syvä sekä kapea ja erottuu selvästi lähes kymmenen metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000024600 |
976 |
Kermajuppo 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
409371.00000000 |
7395969.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024600 |
Ympäristön kuvaus
Kermajupon luoteiskulmalta alkaa laaja rovakko, joka jatkuu koko korkeimman lakialueen länsipuolisen osan. Rova on viitisenkymmentä metriä leveä ja noin puoli kilometriä pitkä. Rovakkoalueella rinne nousee viitisenkymmentä metriä. Rovan luoteispäässä on 18 selvää rakkakuoppaa sekä joitakin epämääräisempiä muodostelmia. Kermajupon laki on noin 80 metriä sitä ympäröiviä kosteikkoja ja sen pohjoispuolella sijaitsevaa Kermajärveä korkeammalla. Rakan alapuolella kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Jupon laella kasvaa sekametsää. Vajaa sata metriä rakkakuoppa alueelta pohjoiseen, jupon alarinteessä, sijaitsee pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on viitisentoista erillistä kuoppaa (Kermajuppo).
Kohteen kuvaus
Kermajupon pohjoisrinteessä on ainakin 18 rakkakuoppaa. Niiden koot vaihtelevat parista metristä lähes kymmeneen metriin ja syvyydet vaihtelevat yleisesti metristä kahteen metriin. Rakkakuoppia on paikoitellen rinteessä kolmenkin rivissä ylärinteestä alas. Niiden etäisyydet toisistaan vaihtelevat 10-20 metriin. Useimmat kuopat tehty täysin kivikkoon, vain joissakin ylimmistä kuopista on maata pohjalla. Kuoppajonon eteläpuolella ei havaittu yksittäisiäkään kuoppia. Tiedot rakkakuopista on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
Tulkinta
Rakkakuopat liittyvät ruuan säilöntään ja varastointiin. Niissä on usein säilötty esimerkiksi lihaa. Kivinen kuoppa on pitänyt eläimet loitolla ruuasta, onpa kuopassa mahtanut olla hieman vilpoisampaakin kuin maan pinnalla. Rakkakuoppia on käytetty ruuan varastointiin esihistorialliselta ajalta aina pitkälle historiallisiin aikoihin. |
| metsakeskus.1000024600 |
976 |
Kermajuppo 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
409371.00000000 |
7395969.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024600 |
Ympäristön kuvaus
Kermajupon luoteiskulmalta alkaa laaja rovakko, joka jatkuu koko korkeimman lakialueen länsipuolisen osan. Rova on viitisenkymmentä metriä leveä ja noin puoli kilometriä pitkä. Rovakkoalueella rinne nousee viitisenkymmentä metriä. Rovan luoteispäässä on 18 selvää rakkakuoppaa sekä joitakin epämääräisempiä muodostelmia. Kermajupon laki on noin 80 metriä sitä ympäröiviä kosteikkoja ja sen pohjoispuolella sijaitsevaa Kermajärveä korkeammalla. Rakan alapuolella kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Jupon laella kasvaa sekametsää. Vajaa sata metriä rakkakuoppa alueelta pohjoiseen, jupon alarinteessä, sijaitsee pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on viitisentoista erillistä kuoppaa (Kermajuppo).
Kohteen kuvaus
Kermajupon pohjoisrinteessä on ainakin 18 rakkakuoppaa. Niiden koot vaihtelevat parista metristä lähes kymmeneen metriin ja syvyydet vaihtelevat yleisesti metristä kahteen metriin. Rakkakuoppia on paikoitellen rinteessä kolmenkin rivissä ylärinteestä alas. Niiden etäisyydet toisistaan vaihtelevat 10-20 metriin. Useimmat kuopat tehty täysin kivikkoon, vain joissakin ylimmistä kuopista on maata pohjalla. Kuoppajonon eteläpuolella ei havaittu yksittäisiäkään kuoppia. Tiedot rakkakuopista on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
Tulkinta
Rakkakuopat liittyvät ruuan säilöntään ja varastointiin. Niissä on usein säilötty esimerkiksi lihaa. Kivinen kuoppa on pitänyt eläimet loitolla ruuasta, onpa kuopassa mahtanut olla hieman vilpoisampaakin kuin maan pinnalla. Rakkakuoppia on käytetty ruuan varastointiin esihistorialliselta ajalta aina pitkälle historiallisiin aikoihin. |
| metsakeskus.1000024600 |
976 |
Kermajuppo 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11006 |
27000 |
409371.00000000 |
7395969.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024600 |
Ympäristön kuvaus
Kermajupon luoteiskulmalta alkaa laaja rovakko, joka jatkuu koko korkeimman lakialueen länsipuolisen osan. Rova on viitisenkymmentä metriä leveä ja noin puoli kilometriä pitkä. Rovakkoalueella rinne nousee viitisenkymmentä metriä. Rovan luoteispäässä on 18 selvää rakkakuoppaa sekä joitakin epämääräisempiä muodostelmia. Kermajupon laki on noin 80 metriä sitä ympäröiviä kosteikkoja ja sen pohjoispuolella sijaitsevaa Kermajärveä korkeammalla. Rakan alapuolella kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Jupon laella kasvaa sekametsää. Vajaa sata metriä rakkakuoppa alueelta pohjoiseen, jupon alarinteessä, sijaitsee pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on viitisentoista erillistä kuoppaa (Kermajuppo).
Kohteen kuvaus
Kermajupon pohjoisrinteessä on ainakin 18 rakkakuoppaa. Niiden koot vaihtelevat parista metristä lähes kymmeneen metriin ja syvyydet vaihtelevat yleisesti metristä kahteen metriin. Rakkakuoppia on paikoitellen rinteessä kolmenkin rivissä ylärinteestä alas. Niiden etäisyydet toisistaan vaihtelevat 10-20 metriin. Useimmat kuopat tehty täysin kivikkoon, vain joissakin ylimmistä kuopista on maata pohjalla. Kuoppajonon eteläpuolella ei havaittu yksittäisiäkään kuoppia. Tiedot rakkakuopista on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
Tulkinta
Rakkakuopat liittyvät ruuan säilöntään ja varastointiin. Niissä on usein säilötty esimerkiksi lihaa. Kivinen kuoppa on pitänyt eläimet loitolla ruuasta, onpa kuopassa mahtanut olla hieman vilpoisampaakin kuin maan pinnalla. Rakkakuoppia on käytetty ruuan varastointiin esihistorialliselta ajalta aina pitkälle historiallisiin aikoihin. |
| metsakeskus.1000024603 |
638 |
Tallbacka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
429250.00000000 |
6693397.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024603 |
Ari Tuominen on löytänyt pronssisen kampariipuksen katkelman ja kankiketjun nivelen KM 40222:1-2 metallinetsinnässä Porvoon Tallbackan tila pellosta. Löytöpaikka sijaitsee Porvoon tuomiokirkosta 4,4 km kaakkoon, Tarkkisen kylässä, Kaupunginselän itärannalla, Tarkkistentien ja Rotnäsintien risteyksestä 150 metriä pohjoiseen. Kamman ja kankiketjun nivelen löytöpaikoilla on välimatkaa noin 100 metriä ja niiden välissä on oja, joka laskee Tallbackavikeniin. Kamman löytöpaikalla on pellossa kallioisia kumpareita. Lähin tunnettu kohde on Tarkis 1000018740 historiallisen ajan kylänpaikka 150 metriä kaakkoon. Pellosta löytyi myös historiallisen ajan nappi noin 70 metriä kamman löytökohdasta koilliseen polun läheltä (p=6693451, i=429292 ETRS-TM35). Nappia ei talletettu kokoelmiin.
Vuonna 2015 samalta alueelta löytyi pieni rautainen nuolenkärki, kuonaa ja hevosenkenkä. Esineet löytyivät keväällä 2015 ennen kylvöaikaa metallinetsimellä, löytösyvyys oli 5-15 cm. Nuolenkärki ja kuona löytyivät peltosaarekkeiden vierestä ja hevosenkenkä noin 190 metriä koilliseen peltoalueen laidalta. Nuolenkärki talletettiin kokoelmiin KM 40833, muut löydöt palautettiin löytäjälle.
Vuonna 2018 saatiin kokoelmiin myös myöhäisrautakauden eläimenpääaiheinen hihnanjakajan hela. Esine löytyi Tarkkistentien ja Rotnäsintien risteyksen pohjoispuolisesta Tallbackan tilan pellosta, mutta tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa.
Vuonna 2020 kohde on tarkkuusinventoitu ja kyntökerroksen alla havaittiin kulttuurimaata. Kohde on muutettu löytöpaikasta asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.1000024603 |
638 |
Tallbacka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
429250.00000000 |
6693397.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024603 |
Ari Tuominen on löytänyt pronssisen kampariipuksen katkelman ja kankiketjun nivelen KM 40222:1-2 metallinetsinnässä Porvoon Tallbackan tila pellosta. Löytöpaikka sijaitsee Porvoon tuomiokirkosta 4,4 km kaakkoon, Tarkkisen kylässä, Kaupunginselän itärannalla, Tarkkistentien ja Rotnäsintien risteyksestä 150 metriä pohjoiseen. Kamman ja kankiketjun nivelen löytöpaikoilla on välimatkaa noin 100 metriä ja niiden välissä on oja, joka laskee Tallbackavikeniin. Kamman löytöpaikalla on pellossa kallioisia kumpareita. Lähin tunnettu kohde on Tarkis 1000018740 historiallisen ajan kylänpaikka 150 metriä kaakkoon. Pellosta löytyi myös historiallisen ajan nappi noin 70 metriä kamman löytökohdasta koilliseen polun läheltä (p=6693451, i=429292 ETRS-TM35). Nappia ei talletettu kokoelmiin.
Vuonna 2015 samalta alueelta löytyi pieni rautainen nuolenkärki, kuonaa ja hevosenkenkä. Esineet löytyivät keväällä 2015 ennen kylvöaikaa metallinetsimellä, löytösyvyys oli 5-15 cm. Nuolenkärki ja kuona löytyivät peltosaarekkeiden vierestä ja hevosenkenkä noin 190 metriä koilliseen peltoalueen laidalta. Nuolenkärki talletettiin kokoelmiin KM 40833, muut löydöt palautettiin löytäjälle.
Vuonna 2018 saatiin kokoelmiin myös myöhäisrautakauden eläimenpääaiheinen hihnanjakajan hela. Esine löytyi Tarkkistentien ja Rotnäsintien risteyksen pohjoispuolisesta Tallbackan tilan pellosta, mutta tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa.
Vuonna 2020 kohde on tarkkuusinventoitu ja kyntökerroksen alla havaittiin kulttuurimaata. Kohde on muutettu löytöpaikasta asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.1000024604 |
854 |
Pieskänjupukka 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381312.00000000 |
7392795.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024604 |
Ympäristön kuvaus
Joitakin kymmeniä metrejä Miekojärven rannasta, tuoreella kankaalla, on tervahauta. Sen lounaispuolella kohoaa Pieskänjupukka. Kaarneskoskelta alkanut kalttitie on ilmeisesti kulkenut aivan tervahaudan vierestä. Välittömästi tervahaudan länsipuolelta, rannan ja tien välistä, on hakattu noin puolentoista hehtaarin suuruinen alue. Ranta kasvaa pääasiassa kuusta ja lehtipuita.
Kohteen kuvaus
Tervahauta on pienehkö ja selväpiirteinen jäännös Miekojärven rannalla. Sen halkaisija on kymmenkunta metriä. Keskellä oleva kuoppa on loiva, ja sen halkaisija on nelisen metriä. Kuopan pohja on vallin harjaa noin 40 cm matalammalla. Valli haudan ympärillä on kauttaaltaan noin kolme metriä leveä, ja se erottuu selvästi haudan ympärillä. Ylärinteessä se on noin puoli metriä korkea, alarinteessä pudotusta on metrin verran. Juoksutusura on lähes umpeen kasvanut. Sen päällä kasvaa koivu ja raita. Ulkopuolella uran kohdalla on
useita metrejä pitkä kapea, matala oja, joka on suunnattu kohti järveä. Tervahauta ei ole kasvillisuuden puolesta tyypillisessä paikassa, sillä se sijaitsee kosteahkolla rantakaistaleella, ja tervakset hautaan on täytynyt tuoda hieman kauempaa. |
| metsakeskus.1000024605 |
854 |
Hevostienjänkkä |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
380196.00000000 |
7392720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024605 |
Ympäristön kuvaus
Pieskänjupukan luoteen puoleisessa alarinteessä, Hevosjänkkän kaakkoisreunalla kerrotaan sijainneen kalttitien poronvaihtopaikan. Kankaan reunalla on kammin jäänteet. Tarkalleen otettuna on rakennuksen pohja yksityisomistuksessa olevan metsän puolella, matkaa valtion maan rajalle on kymmenen metriä. Valtion omistuksessa oleva metsäpalsta on vastikään hakattu. Rakennelma sijaitsee kuivalla, kivikkoisella kankaalla. Välittömästi sen alapuolella alkaa kosteikko ja suo. Hevosjänkältä Miekojärveen laskeva puro alkaa tältä kohdalta.
Kohteen kuvaus
Kammin pohja erottuu kankaassa 4x5 m laajuisena ja noin 70 cm syvänä selvärajaisena kuoppana. Sen koillisreunassa, oviaukon vieressä, on suuri uunikiveys, joka vie neljänneksen lattiapinta-alasta. Kivet ovat suuria, uunin korkeus 1.2 metriä. Kammin oviaukko on sijainnut rakennelman lyhyellä suon puoleisella sivulla.
Tulkinta
Kalttitieperinneyhdistyksen raportin mukaan paikalla on sijainnut poronvaihtopaikka. Julkaisun mukaan paikalla on sijainnut myös keittokota, mutta siitä ei maastossa tehty ainuttakaan havaintoa. Kammin pohja voi hyvinkin olla pari sataa vuotta vanha. |
| metsakeskus.1000024606 |
976 |
Perämaa |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
400005.00000000 |
7383179.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024606 |
Ympäristön kuvaus
Näätävaaran lounaispuolella, soiden keskellä, on kuiva saareke, joka kohoaa kymmenkunta metriä suota korkeammalle. Alueen keskellä on notkelma. Näillä tienoilla saarekkeen itäreunalla kulkevan metsäautotien pohjan länsipuolella, joitakin metrejä tieuralta, on viisi hiilimiilua sekä miilukämpän pohja. Alueella kasvaa mäntyvaltaista sekametsää.
Kohteen kuvaus
Perämaan hiilikämppä on ollut hirsinen rakennus, joka on lahonnut paikalleen. Rakennuksen hirsiä on myöhemmin levitelty lähiympäristöön, ja pohja on sammaloitunut. Kämpän koosta ja muodosta onkin hieman vaikeaa saada täsmällistä kuvaa. Rakennus näyttää olleen suhteellisen suuri, 7x10 metriä. Salvokset on tehty kirveellä ja ne ovat karkeita ja hyvin vaihtelevan kokoisia ja muotoisia. Rakennuksen sisällä ei ole kiuaskiveystä, sitä vastoin muhkea sammalpeitteinen hiilikasa. Se on loiva kumpare rakennuksen eteläpäädyssä. Kasa on epämääräisen muotoinen ja metrin korkuinen. Sen halkaisija on neljä metriä. Kairauksessa esiin nousi ainoastaan sysimustaa hiiltä. Viitisenkymmentä metriä rakennuksesta on viisi suurta hiilimiilua. Miilut ovat halkaisijaltaan noin 20 m ja niissä on selkeät reunavallit. Vallien ja keskiosien kairauksissa havaittiin paksuja hiilikerroksia.
Tulkinta
Perämaan kankaalla on poltettu hiiltä useassa suuressa miilussa. Hiilen poltto on ollut suunnitelmallista ja se on jatkunut sen verran pitkään, että paikalle on rakennettu asumus tai suoja. Rakennuksessa ei kuitenkaan näy jälkiä lämmityslaitteesta, joten sen luonne jää hieman arvailujen varaan. On mahdollista, että hiilen poltto on liittynyt Svansteinin ruukin toimintaan. Ehkä hiiltä on täältä toimitettu Kaaraneksen masuunin tarpeisiin (Heiskari et al. 2010.) |
| metsakeskus.1000024607 |
976 |
Himotussaari 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
393743.00000000 |
7392104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024607 |
Ympäristön kuvaus
Vietosen pohjoisosassa sijaitsee Himotussaari. Se on vajaan neliökilometrin laajuinen saari, joka ylimmillään nousee reilut kymmenen metriä Vietosen pintaa korkeammaksi. Saari on hiekkapohjainen mutta kivikkoinen, puusto on mäntyvaltaista sekametsää. Aluskasvillisuus on puolukka-mustikkasuopursu -valtaista. Saaren eteläpäässä on Metsähallituksen sinne pystyttämä laavu ja tulentekopaikka.
Kohteen kuvaus
Rannasta noin sata metriä, saaren länsireunalla, poukaman kohdalla, on rakennuksen pohja. Kokonaan sammalen peitossa oleva kivijalka erottuu suorakaiteen muotoisina valleina. Rakennus on kooltaan 6 x 5 metrinen. Vallit ovat jopa 1.5 metriä leveät ja vähintään 30 senttiä korkeat. Rakennuksen länsireunalla on luonnonkivistä tehtyä kivijalkaa myös näkyvillä. Niin ikään länsireunalla on sammalen peittämä muurahaispesä, jonka kupeessa, seinän päällä, kasvaa ainakin parisataa vuotta vanha mänty. Kokonaan sammalen peitossa oleva uunin kiveys on rakennuksen pohjoisnurkassa. Sisäänkäynti on ollut rakennuksen lounaispäässä. Kymmenkunta metriä rakennuksen pohjalta itään on syvä maakuoppa ja sen vieressä laaja maakasa. Kuoppa on suppilon muotoinen. Sen halkaisija on 3.5 metriä. Syvimmältä kohdaltaan se on 1.7 metriä syvä. Se on kauttaaltaan sammalen peitossa ja todennäköisesti lähistön muita maakuoppia vanhempi. Kuopan rannan puoleisesta reunasta alkaa maakasa, joka on ainakin 5 x 4 metriä laaja. Ensi näkemältä vaikuttaisi, että täysin aluskasvillisuuden peitossa olevat maat olisi nostettu viereisestä kuopasta, mutta maakasa on kivetty ja kairauksen perusteella se näyttäisi sisältävän hyvin karkeata soraa. Kuopan ympäristön maaperä on hienoa hiekkaa. Lähinnä samanlaista soraa on vajaan sadan metrin päässä rannassa. |
| metsakeskus.1000024608 |
854 |
Kuusivaara |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
378937.00000000 |
7388185.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024608 |
Ympäristön kuvaus
Miekojärven ja Alaisen Alposjärven väliin jäävällä kannaksella, Kuusivaaran lounaispuolisessa loivassa alarinteessä, on suon ja kuivan maan rajalla rivissä kahdeksan rakennuksen pohjaa. Kuusivaaran rinteet ovat erittäin kivikkoiset ja jyrkät. Rakennusten kohdalla alarinne laskee loivasti kosteikolle. Puusto on mäntyvoittoista sekametsää ja tuoretta kangasta. Kohde sijaitsee keskellä leimikkoa, mutta se on rajattu nauhoin hakkuualueen ulkopuolelle.
Kohteen kuvaus
Kuusivaaran lounaispuolisessa alarinteessä olevat rakennukset on rakennettu rinteeseen siten että sisäänkäynnit ovat säännönmukaisesti rakennuksen alareunassa suon suuntaan. Maaston muodot on hyödynnetty näissä korsumaisissa rakennelmissa. Kaikki rakennukset sijaitsevat samalla tasolla alarinteen reunassa. Ne ovat saman suuntaisia ja näyttävät muodostavan rakennuskompleksin, joka on rakennettu suunnilleen yhtäaikaisesti. |
| metsakeskus.1000024609 |
854 |
Kylmäjoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
401719.00000000 |
7416203.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024609 |
Ympäristön kuvaus
Rattosjärventien länsipuolella, Juurivaaran pohjoispuolisen kankaan koillisreunalla, on lukuisia kulttuuriperintökohteita. Kankaan reunalla, jyrkän rinteen päällä, pikkuisen soistuman yläpuolella, on tervahauta. Kangasmaasto on kuivaa ja puolukkavaltaista, puusto lähes yksinomaan mäntyä. Suolle laskeva törmä on jyrkkä, muutamia metrejä korkea. Muutaman sadan metrin päässä törmältä kulkee Kylmäjoki pohjois-etelä -suuntaisena. Tervahaudan kohdalla joki kantaa ilmeisesti Kylmäojan nimeä.
Kohteen kuvaus
Tervahauta on pienehkö, halkaisijaltaan noin kahdeksanmetrinen. Se on rakennettu kuivaan, hiekkaiseen rinteeseen. Reunavallit ovat noin puolitoista metriä leveät ja erityisesti rinteen alareunassa ne erottuvat 10-30 cm korkuisina valleina. Tervahaudan keskusosassa on viisimetrinen painauma, joka on syvimmillään puoli metriä vallien alapuolella. Tervahaudan länsipuolella alarinteessä on juoksutusura. Se on lähes kymmenen metriä pitkä ja jatkuu kosteikolle saakka. Tervahaudan eteläpuolella, vallin ulkosyrjällä, on pitkän mallinen kaivanto, joka varmaankin on kaivettu palontorjunta syystä. Haudan läheisyydessä on myös mahdollinen tervasauna. Saunarakennus on sijainnut 40 metriä etelään tervahaudalta, minkä takia lienee mahdollista ajatella, että tervanpolttajat ovat saunan rakentaneet. |
| metsakeskus.1000024610 |
837 |
Kapeen rajakivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
333420.00000000 |
6855419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024610 |
Metsämaastossa Kapeen kylään vievän maantien itäpuolella sijaitseva rajamerkki. Etäisyys maantiestä rakenteelle on runsaat 30 metriä. Välittömästi rajamerkin lounaispuolella on osaksi metsittynyt vanha soranottokuoppa. Rakenteen koillispuolella on n. 25 m maantien suuntaan kolme pientä pystykiveä. Rajakivi muodostuu kivi- ja maarakenteisesta jalustasta ja siitä nousevasta litteästä, suiposta kivesta, jonka sammaloituneessa pinnassa erottuu kaiverruksia: mm. I, ristimäinen/sakarallinen kuvio, 18, 17 ja U B. Pystypaaden paksuus on 10-20 cm, jalusta n. 2 x 2.5 m. Jalustan korkeus on n. 0,8 m. Rajamerkki liittyy oletettavasti pitäjien väliseen rajalinjaan. |
| metsakeskus.1000024611 |
837 |
Koivuneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
345243.00000000 |
6850582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024611 |
Metsäisellä suolle viettävällä rinteellä sijaitsee kaksi tervaränniä. Näistä eteläisempi on noin 2 m pitkä ja 70 cm leveä ja pohjoisempi on noin 4,5 m pitkä ja 70 cm leveä. |
| metsakeskus.1000024612 |
837 |
Muuransuo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
334664.00000000 |
6815702.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024612 |
Kohde sijaitsee itä-länsisuuntaisen moreeniharjanteen pohjoisreunalla nykyisen Tampereen ja Kangasalan kunnanrajan kohdalla. Paikalla kasvaa kuusimetsää.
Paikalla on sammaloitunut kivistä nelikulmaiseksi ladottu rajakiveys, jonka korkeus on noin 0,5 m. Kiveyksen keskellä on kaksi suurempaa ja yksi pienempi pystykivi. Kohteen kautta kulkee nykyinen Tampereen ja Kangasalan välinen rajalinja. Rajalinja noudattaa vanhaa Messukylän ja Kangasalan pitäjien välistä rajaa, joka on kartta-aineiston perusteella kulkenut samalla linjalla viimeistään 1800-luvun loppupuolella. Paikalla sijaitseva rajakiveys ajoittunee 1800-luvulle. |
| metsakeskus.1000024613 |
837 |
Pyynikin kirkkopuisto |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27007 |
326811.00000000 |
6822473.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024613 |
Pyynikin kirkkopuisto on ollut hautausmaana vuodesta 1785 1880-luvun loppupuolelle. Vuoden 1916 kartassa kuvattu hautausmaa on säilynyt kokonaisuudessaan, paitsi pohjoislaidassa, jossa siitä on tuhoutunut noin 10 metriä leveä kaistale Pirkantien leventämisen myötä. Hautausmaa-alue on hoidettu, mutta sen hautamuistomerkit ovat usein rikottuja ja ilkivallan kohteita. |
| metsakeskus.1000024613 |
837 |
Pyynikin kirkkopuisto |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27008 |
326811.00000000 |
6822473.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024613 |
Pyynikin kirkkopuisto on ollut hautausmaana vuodesta 1785 1880-luvun loppupuolelle. Vuoden 1916 kartassa kuvattu hautausmaa on säilynyt kokonaisuudessaan, paitsi pohjoislaidassa, jossa siitä on tuhoutunut noin 10 metriä leveä kaistale Pirkantien leventämisen myötä. Hautausmaa-alue on hoidettu, mutta sen hautamuistomerkit ovat usein rikottuja ja ilkivallan kohteita. |
| metsakeskus.1000024614 |
854 |
Kylmäjoki 6 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
401878.00000000 |
7416171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024614 |
Ympäristön kuvaus
Rattosjärven tien länsipuolella, Juurivaaran pohjoispuolisen kankaan koillisreunalla, on lukuisia kulttuuriperintökohteita. Kangasmaasto on kuivaa ja puolukkavaltaista. Puusto kankaalla on lähes yksinomaan mäntyä. Suolle laskeva törmä on jyrkkä ja selvärajainen. Muutaman sadan metrin päässä kulkee Kylmäjoki (Kylmäoja) pohjois-etelä -suuntaisena.
Kohteen kuvaus
Tasaisen kankaan reunassa on metrin korkea, säännöllisen muotoinen maakasa. Sen reunat ovat jyrkät ja selväpiirteiset. Kooltaan kumpumainen kasa on 6 x 5 metriä. Kauttaaltaan kasan ulkoreunalle on kaivettu matala oja. Se on pääosin sammaloitunut kuten myöskin itse maakasa. Aluskasvillisuus ympäristössä on muutoin niukkaa. Maakasan päällä kasvaa lähes 20 metriä korkeita mäntyjä, eikä puusto siten poikkea ympäristöstä. Kasan ulkosyrjällä, pohjoisreunalla, on muutama osin hiiltynyt hirsi, jotka liittynevät rakenteeseen. Kairauksessa maakasa paljastui erittäin hiiliseksi, mistä syystä sitä arvellaan tyhjentämättömäksi hiilimiiluksi. |
| metsakeskus.1000024615 |
837 |
Takahuhti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
332672.00000000 |
6821339.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024615 |
Kirjallisissa lähteissä ensimmäinen viittaus Takahuhdin kylään on vuodelta 1390, jolloin mainitaan Laurens Takahwktis–niminen henkilö. 1500-luvulla kylä oli Pirkkalan hallintopitäjän suurin: siinä oli vuonna 1540 jo 23 taloa. Ensimmäinen selvä viittaus Janka-nimiseen taloon on vuodelta 1589, mutta talo oli todennäköisesti olemassa viimeistään 1400-luvun puolivälissä. Takahuhti kuului myöhäiskeskiajalta lähtien Messukylän kappeliin, josta tuli itsenäinen Messukylän seurakunta vuonna 1636. Vanhin Takahuhdin kylää esittävä kartta on huonokuntoinen niittykartta vuodelta 1763. Kartta esittää suurta ryhmäkylää, joka sijaitsee tienristeyksessä.
Jankan pihapiiri on kaupungistumisen myötä jäänyt Sammon valtatien, Päärtinkadun, Pappilankadun ja Hintsankadun muodostaman alueen sisäpuolelle. Jankan kortteli on jaettu nykyisin kahteen tonttiin ja muinaisjäännökseksi rajatun alueen rakennukset ovat olleet vuonna 2011 tyhjillään. Vuoden 2011 koekuopituksessa alueella todettiin vanhoja kylätonttiin viittaavia kerrostumia. |
| metsakeskus.1000024616 |
854 |
Kylmäjoki 8 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
401701.00000000 |
7415754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024616 |
Ympäristön kuvaus
Rattosjärven tien länsipuolella, Juurivaaran pohjoispuolisen kankaan koillisreunalla, on lukuisia kulttuuriperintökohteita. Kangasmaasto on kuivaa ja puolukkavaltaista. Puusto kankaalla on lähes yksinomaan mäntyä. Suolle laskeva törmä on jyrkkä ja selvärajainen. Muutaman sadan metrin päässä kulkee Kylmäjoki (Kylmäoja) pohjois-etelä -suuntaisena.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kaksi hiilimiilua. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024617 |
887 |
Kalkkimäki |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
307718.00000000 |
6767154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024617 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee noin 700 metriä luoteeseen Turku-Tampere -maantiestä, seka- ja havumetsää kasvavalla Kalkkimäellä. Kivenlouhinnan jäännöksiä oli havaittavissa laajalla alueella: kuoppia, kalliopaljastumia, joissa oli havaittavissa louhinnan jälkiä, ainakin yksi polttouunin jäännös ja jätekivikasoja. Kaikki havaitut jäännökset olivat maannoksen peittämiä. Jäännökset litttyvät todennäköisesti kalkkikiven louhintaan ja kalkin polttamiseen. Jäännöksestä ilmoittaneet henkilöt kertovat, että Kalkkimäen alueelta on louhittu kalkkia Nuutajärven lasitehtaalle ja perimätiedon mukaan myös Hämeen linnan rakennustarpeisiin. Ilmoittajien mukaan viimeiset louhinnat on tehty 1860-luvulla. Ilmoituksen mukaan alueella olisi kaksi polttouunia; tarkastuksessa paikannettiin yksi polttouuniksi oletettu jäännös.
Metsässä havaittiin kaksi pystysuoraa louhintaseinämää, joista suurempi oli (näkyvä kallioseinämä) noin 2 metriä korkea, 2,5 metriä leveä ja noin 3 metriä syvä (silmämääräisesti arvioituna). Kallioseinämässä ja kivissä ei ollut havaittavissa porausjälkiä. Kuopissa ja jätekivikasojen sekä kallioseinämän päällä kasvoi puustoa, vanhimmat puut arviolta enintään 100 vuotiaita.
Pienimmät kuopat olivat halkaisijaltaan noin 1,5 metriä, suurimmat kuopat jopa noin 5 metriä halkaisijaltaan ja noin 2 metriä syvyydeltään (silmämääräisesti arvioituna).
Kohteen rajaus on arvio Lidar-aineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000024618 |
908 |
Jutikkala-Lahinen 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342854.00000000 |
6783585.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024618 |
Kohde sijaitsee Vanajaveden länsipuolella peltojen väliin jäävällä harjulla. Kohteen eteläpuolella on laaja hiekanottokuoppa. Paikalla on suuri tervahauta, jonka halkaisija on noin 11 m ja syvyys 1,5 m. Tervahaudan ränni on alarinteen puolella. |
| metsakeskus.1000024619 |
908 |
Jutikkala-Lahinen 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
342677.00000000 |
6783488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024619 |
Kohde sijaitsee Vanajaveden länsipuolella peltojen väliin jäävällä hiekkaharjulla. Kohteen itäpuolella on laaja hiekanottokuoppa. Paikalla on sammalpeitteinen kiviröykkiö, jonka halkaisija on noin 2 m ja korkeus noin 0,5, m. Kyseessä voi olla kiuas tai peltoraunio. |
| metsakeskus.1000024624 |
908 |
Korentinoja |
10002 |
12005 |
13070 |
11006 |
27007 |
338298.00000000 |
6797246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024624 |
Kohde sijaitsee Korentinojan uoman länsi- ja itärannalla, paikalla mistä vanha Lempäälästä Valkeakoskelle kulkenut tie on sijainnut. Paikalla on sillan rauniot, jotka ovat jääneet käytöstä viimeistään 1900-luvun alkupuolella. Historiallisten lähteiden mukaan tielinja on ollut olemassa viimeistään 1700-luvulla ja tiehen liittyvä silta näkyy tarkemmin Roukon kylän isojakokartassa vuodelta 1804 sekä Vedentaan kylän isojakokartoissa vuosilta 1809 ja 1909.
Sillasta on säilynyt länsirannalla noin 10 x 7 m kokoinen kivinen tasanne. Itäpuolella jokea on säilynyt vain pieni osa maatukea. Sillan maatuessa käytetyissä kivissä ei ole työstön jälkiä. |
| metsakeskus.1000024625 |
148 |
Ruohovaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
554345.00000000 |
7647523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024625 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Ison Laklemjärven luoteispuolella olevan Ruohovaaran koillisosassa, puoliympyrän muotoisena kaarena pienen nimettömän lammen ympärillä. Alueen maaperä on paikoin kivistä ja paikoin hienoa hiekkaa, kuopat on kaivettu hiekkaisiin kohtiin.
Kuopat on tarkastettu ensimmäisen kerran 2011, mutta Lidar-aineiston vivovalovarjosteesta havaittiin että kuopat jatkuvat aiemmin dokumentoiduista sekä itään että länteen. Pyyntikuopat ulottuvat Ison Laklemjärven lounaispäästä ensin kolmen kuopan verran länteen, sitten ne kiertävät pienen nimettömän lammen itä- ja eteläpuolelta, jatkaen Ruohovaaran pohjoisreunaa suoraan länteen. Jonon pituus itä-länsi suunnassa on noin 1 km. Kuoppajonoa pitkin mitattuna sen pituus on noin 1,2 km. Kuoppia on kaikkiaan 22 kappaletta. Kuopat ovat pääosin soikeita, niiden koon keskiarvo on 4,3 m x 3,4 m ja syvyys 1,0 m. |
| metsakeskus.1000024626 |
908 |
Raksantie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
338224.00000000 |
6797200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024626 |
Kohde sijaitsee nykyisen Lempääläntien kaakkoispuolella. Paikalla on noin 175 metrin pituinen kokonaan pois käytöstä jäänyt tielinja, joka liittyy vanhaan Lempäälästä Valkeakoskelle vievään tiehen. Tielinja mainitaan kirjallisissa lähteissä 1700-luvulla, mutta oletettavasti se on ollut käytössä jo huomattavasti aiemmin, mahdollisesti jo keskiajalla. Tieosuus on jäänyt käytöstä 1900-luvun alkupuolella, viimeistään vuonna 1957, jolloin Korentinojan nykyään ylittävä Maijankoskensilta on valmistunut. |
| metsakeskus.1000024627 |
148 |
Santajärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
553921.00000000 |
7637399.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024627 |
Kohde sijaitsee Nellimin kylän kaakkoispuolella, Santajärven eteläpuolella, Ylimmäisen Santajärven ja Alimmaisen Santajärven (suomeksi Santajärven) välisen lompolon itärannalla. Kuopan eteläpuolella kulkee valaistu kuntopolku. Kuoppa sijaitsee suoalueen ympäröimällä hiekkakumpareella. Alue on kuivaa mäntykangasta ja aluskasvillisuus jäkäliä, sammalia ja varpukasveja.
Pyyntikuopan koko on 3 m x 2,7 m ja syvyys noin 60 cm. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kuopan pohjalla on kiviä. |
| metsakeskus.1000024628 |
148 |
Suovaselkä 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
559957.00000000 |
7648496.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024628 |
Ympäristön kuvaus
Pyyntikuoppa sijaitsee raja-alueella Suovaselän lounaispuolella, metsäautotien länsipuolella olevan matalan hiekkatörmän päällä. Tie johtaa noin 100 m päässä olevalle maa-aineksenottoalueelle. Pyyntikuopan kohdalta tien reunasta on myös otettu hiekkaa siten että pyyntikuopan reuna on vain puolen metrin päässä hiekkakuopasta. Maasto laskee hieman joka puolella, lännessä on lampi jonka rannat ovat soiset. Koillisessa Suovaselkä alkaa kohota noin 100 m päässä. Maaperä on hiekkaa. Ympäristössä kasvaa harvakseltaan mäntyjä. Aluskasvillisuus on kuopan kohdalla ohut, lähinnä sammalia ja jäkäliä sekä pientä puolukkaa ja variksenmarjaa.
Kohteen kuvaus
Pyyntikuoppa on muodoltaan pyöreä ja varsin laakea. Kuopan halkaisija on 2,9 m ja syvyys 60 cm. Kuopassa on leveä ja vaihtelevan korkuinen valli, joka on noin 1,5 m leveä, eli halkaisija vallin ulkopuolelta on noin 6 m. Lapionpistossa kuopan pohjalla oli havaittavissa noin 3-4 cm paksu huuhtoutumiskerros, reunoillakin paikoin noin 1 cm. Hiekan seassa oli hieman hiiltä. Kuopan luoteisreunalla kasvaa suuri petäjä ja sen vieressä on samankokoisen puun pitkälle maatunut kanto. |
| metsakeskus.1000024629 |
148 |
Suovaselkä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
559984.00000000 |
7648347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024629 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Suovaselän lounaispuolella, pari metriä maa-aineksenottoalueen reunasta, joka on kuitenkin osin kasvanut umpeen, siinä kasvaa männyntaimia ja aluskasvillisuutta. Pyyntikuoppa on matalan kumpareen päällä. Sen ympärillä on harvakseltaan vanhoja mäntyjä sekä pari keloa. Aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä ja puolukkaa. Maaperä on soraa ja kiviä, varsinkin kuopan pohjalla on runsaasti kiviä.
Kohteen kuvaus
Pyyntikuoppa on muodoltaan soikea, syvä ja jyrkkäreunainen. Siinä on matalat ja leveät vallit. Kuopan koko on 3,2 m x 2,6 m ja syvyys 80 cm, vallien ulkopuolelta halkaisija on noin 5 m. Kuopan pohjalla on noin sentin paksuinen huuhtoutumiskerros, valleissa huuhtoutumaa ei ole. Kairauksessa hiekan seassa oli jonkin verran hiiltä. Kuoppa näyttää peitetyn tarkoituksella, sen päälle on asetettu seitsemän kelon pätkää. Lisäksi yksi kelo on kaatunut kuopan päälle. |
| metsakeskus.1000024630 |
148 |
Suovaselkä 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
560071.00000000 |
7648329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024630 |
Ympäristön kuvaus
Pyyntikuoppa sijaitsee Suovaselän lounaispuolella, kahden suoalueen välisellä harjanteella. Maaperä on soramoreenia, valleissa ja pohjalla on runsaasti kiviä. Karttaan merkitty poroaita on siirretty ja aita kulkee kohteen eteläpuolelta. Ympäristössä kasvaa muutamia vanhoja mäntyjä sekä taimia, alempana myös koivuja. Aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä ja puolukkaa.
Kohteen kuvaus
Pyyntikuoppa on muodoltaan pyöreähkö ja laakea, pohja on tasainen, siinä on matalat vallit. Kuoppa on kooltaan 2,7 m x 2,6 m ja 75 cm syvä, vallien takaa halkaisija on noin 5,2 m. Koepistossa pohjalla oli havaittavissa 1-2 cm paksu huuhtoutumiskerros, hiekan seassa oli myös hieman hiiltä. Vallissa kasvaa suuri mänty, kuopan reunalle on kaatunut kelo. |
| metsakeskus.1000024631 |
908 |
Kärjenniemi (Kärjenniemi) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
336431.00000000 |
6794861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024631 |
Kärjenniemen kylätontti on sijainnut Kukkaronlahden länsirannalla ja ainakin 1800-luvun kylätontit ovat edelleenkin osittain asuttuja. Vuonna 1539 kylässä on ollut 8 tilaa ja vuoteen 1730 mennessä tilaluku on noussut yhdellä. Vuoden 1858 karttaan on kylään merkitty jo 11 tilaa. Osa vanhimmasta kylätontista on sijainnut nykyisellä peltoalueella rantatöyrään päällä. Paikalla on havaittu inventoinnin yhteydessä palaneita kiviä ja tummaa maata sekä hiiltä ja tiilenmuruja.
Vuonna 2023 kaivettiin arkeologisessa valvonnassa sähkömaakaapeita Kärjenniementien varteen. Kaivuojien valvonnassa ei havaittu merkkejä rakenteista tai kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000024632 |
148 |
Ylempi Ahmajärvi 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
567898.00000000 |
7626281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024632 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä Ylemmän ja Alemman Ahmajärven välisen kannaksen koillispäässä, kapean salmen rannalla, noin 17 m rannasta. Salmen jälkeen harjanne jatkuu matalana niemenä. Maasto on tasainen ja maaperä on hiekkamoreenia. Kohteen lähellä kasvaa mäntyjä, mutta rannassa lähinnä koivuja. Aluskasvillisuus on varsin paksu, sammalia, jäkäliä, variksenmarjaa, puolukkaa, suopursua ja heinää. Kaakkois- ja eteläpuolella on suota.
Kohteen kuvaus
Kannasta pitkin kulkee polku, jonka uralta löytyi muutama kvartsi-iskos, osa niistä on lasikvartsia. Ympäristöön tehdyistä koeruuduista kahdesta löytyi lisäksi pari kvartsia kummastakin, ne olivat turvekerroksessa tai välittömästi sen alla. Löytöjä tuli noin 3 m x 5 m alalta. Yhdessä koeruudussa oli varsin runsaasti hiiltä ja sen alla palaneen näköistä maata, mutta ei palaneita kiviä, joten hiili voi olla peräisin myös metsäpalosta. |
| metsakeskus.1000024633 |
202 |
Keetterinmäki 2 |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27018 |
244747.00000000 |
6713701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024633 |
Kohde sijaitsee aivan Kaarinan ja Turun rajalla, rajasta vain noin 10 metrin päässä, Aurajoesta noin 450 metriä luoteeseen. Löytöpaikka on metsäistä moreenirinnettä Keetterinmäen luoteisrinteellä. Rahat löytyivät kohti avokalliota kulkevalta metsäpolulta ja sen varrelta.
Kätkö löytyi metallinetsimellä syyskuussa 2014. Löydettäessä rahat eivät olleet yhdessä rykelmässä, vaan niitä oli hajallaan noin 7 metrin pituisella matkalla polun varrella, noin 10–15 cm:n syvyydessä nykyisestä maanpinnasta. Pääosa rahoista löytyi metsäpolulta, mutta muutamia rahoja löytyi noin 1-1,5 metrin etäisyydellä polusta. Tarkastuksessa paikalla ei havaittu mitään kalmistoon viittaavaa.
Kätkö sisältää yhteensä 26 rahaa tai rahan fragmenttia. Kokonaisia rahoja on 16 kpl, loput ovat enemmän tai vähemmän fragmentoituneita. Rahojen kunto vaihtelee; osa on erinomaisessa kunnossa ja osa tunnistamattomissa kulumisen ja/tai fragmentoitumisen vuoksi. Kätkö sisältää pelkästään länsimaisia rahoja, sisältäen hyvin tyypillisiä rahoja, kuten englannin kuningas Ethelred II ja saksalaisia Otto ja Adelheid –tyypin rahoja. Rahojen joukossa on yksi raha, joka on erityisen mielenkiintoinen. Se on Ethelred II rahan skandinaavinen imitaatio.
Kätkö ajoittuu viikinkiajan (800–1050 jKr.) loppupuolelle, 1000-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Jonkinlainen ajallinen kiinnekohta saadaan vuodesta 1036 eli kätkössä on muutamia rahoja, joita on alettu lyödä vasta vuonna 1036, joten ainakaan ennen tätä rahat eivät ole voineet joutua maahan.
Polku- tai tieura, josta rahat löytyivät, on merkitty jo 1800-luvun lopun senaatinkarttaan. On täysin mahdollista, että 1800-luvulla käytössä ollut, Ravattulasta Haagaan kulkenut kulku-ura on ollut olemassa jo rautakauden lopulla. |
| metsakeskus.1000024634 |
908 |
Ottila |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342134.00000000 |
6782518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024634 |
Kohde sijaitsee metsäisellä mäenharjalla. Paikalla on ehjä tervaränni, joka on kooltaan 2 x 4 metriä. |
| metsakeskus.1000024635 |
908 |
Paasia |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
338938.00000000 |
6784101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024635 |
Kohde sijaitsee Kuurilantien reunassa Paasian tontin koilliskulmassa. Paikalla on vanhan pellon reunassa kuppikivi vaahteran juurella. Kivestä noin 20 m koilliseen on suuria maakiviä ja kiviröykkiö alavammassa kohdassa. Röykkiö lienee peltoraunio.
Kuppikivi on halkaisijaltaan noin metrin ja sen korkeus on 60 cm. Kivessä on kaksi selvää kuppia ja kaksi matalaa, joissa hionta on vain aloitettu. |
| metsakeskus.1000024635 |
908 |
Paasia |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
338938.00000000 |
6784101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024635 |
Kohde sijaitsee Kuurilantien reunassa Paasian tontin koilliskulmassa. Paikalla on vanhan pellon reunassa kuppikivi vaahteran juurella. Kivestä noin 20 m koilliseen on suuria maakiviä ja kiviröykkiö alavammassa kohdassa. Röykkiö lienee peltoraunio.
Kuppikivi on halkaisijaltaan noin metrin ja sen korkeus on 60 cm. Kivessä on kaksi selvää kuppia ja kaksi matalaa, joissa hionta on vain aloitettu. |
| metsakeskus.1000024636 |
908 |
Raksanmäki |
10007 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
337996.00000000 |
6796777.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024636 |
Kohde sijaitsee Raksanmäen pohjoisosassa paikalle vievän metsätien pohjoispuolella. Paikalla on kivilouhos, josta on irrotettu kiviä käsiporalla. Louhoksen ikä on epävarma, mutta se saattaa ajoittua 1800-luvun lopun 1900-luvun alun radan tai tehtaan rakentamiseen. |
| metsakeskus.1000024637 |
102 |
Varekivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
261802.00000000 |
6782813.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024637 |
Varekivi-nimisellä pienellä kalliokumpareella sijaitsee viisi kiviröykkiötä. Kumpare kohoaa ympäröivästä laajasta Kiimasuosta noin kaksi metriä, ympäristössä kasvaa nuorta mäntymetsää. Röykkiöiden sijainti viittaa siihen, että ne on jo alun perin tehty rajamerkeiksi, eivätkä ole esim. sekundaarikäyttöön otettuja hautaröykkiöitä. Rakenteista keskimmäinen (röykkiö 1) osoittaa rajalinjojen yhtymäkohtaa, muut osoittavat eri rajalinjojen suuntaa suhteessa röykiööön 1. Röykkiöissä on pystykiviä, jotka tarkastettiin hakkausten varalta, mutta sellaisia ei havaittu.
Varekivi on Huittisten vanhojen kylien Maurialan, Loiman ja Salmenojan yhteinen rajapiste. Vampulan itsenäistyttyä omaksi pitäjäkseen siitä muodostui myös pitäjänrajan merkki: mainituista kylistä Salmenojasta tuli yksi Vampulan kylistä. Nykyisin koko alue kuuluu Huittisten kaupunkiin.
Paikka on merkitty rajapisteeksi ainakin jo 1700-luvun jälkipuolen tiluskarttaan, mutta se voi olla huomattavasti vanhempikin, koska asutus ao. kylissä on paljon vanhempaa, viimeistään keskiaikaista.
Kyseessä on vanha kylän/pitäjänraja. Kohde on hyvin säilynyt ja monipuolisten rakenteidensa vuoksi poikkeuksellisen näyttävä historiallisen ajan rajamerkki. |
| metsakeskus.1000024638 |
102 |
Ilveskallio |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
262871.00000000 |
6783574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024638 |
Yksinkertaista uunia muistuttava latomus sijaitsee laajahkon kallioalueen itäosassa metsämaastossa. Se on ympäristöään vähän korkeammalla kumpareella ja kalliopohjalla. Latomuksen koko on 0,8 x 0,8 m ja korkeus 0,4 m. Kivet ovat kulmikkaita ja niiden koko on 15-40 cm. Latomuksen keskellä on kivetön kohta.
Latomus muistuttaa uunia, mutta ympäristössä ei ole merkkejä tulenpidosta. Se voisi olla myös paalun tukikiveys. Kohde ei sijaitse nykyisellä tai muilla tunnetuilla rajalinjoilla. |
| metsakeskus.1000024639 |
908 |
Savilahti 1 |
10001 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
337365.00000000 |
6796337.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024639 |
Kohde sijaitsee Savilahden pohjukan koillispuolella. Paikalla on pieni kivilouhos, joka on n. 6 x 6 m kokoisella alueella. Kivet on porattu käsiporalla. Paikan ikä epävarma
ja siten myös sen muinaisjäännösstatus. |
| metsakeskus.1000024640 |
541 |
Kuikka |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27008 |
625276.00000000 |
7073323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024640 |
Maaperä on moreenia, metsä noin 40-vuotiasta männikköä. Kohteen ympäristössä on runsaammin koivuja. Rakenteita on hankala havaita maastosta ja ympäröivä metsä on äestetty mutta itse pihapiiri on jätetty ehjäksi.
Kohde sisältää päärakennuksen pohjan, kaksi kuoppaa ja kaivon. Päärakennuksen jäännös on mitoiltaan noin 4m x 4,5m ja sen pohjoiskulmassa on 1,5m x 1,5m x 0,5m liesi. Rakennuksesta on jäljellä matala maavallimainen perusta jonka pohja on kaivettu ympäristöä syvemmäksi. Rakenteen pohjoispuolella on kaksi kuoppaa. Ensimmäinen on mitoiltaan noin 0,5m x 0,5m x 0,5m ja siihen liittyy 0,5x0,5x0,2 matala oja. Toinen kuoppa on mitoiltaan noin 1m x 0,5m x 0,5m. Pihassa on myös ilmeisesti kaivokuoppa, mitoiltaan noin 2m x 2m oleva neliönmuotoinen pohjavesitäytteinen kuoppa jonka pohjalla on havaittavissa muutamia hirsiä. |
| metsakeskus.1000024641 |
541 |
Vehkanautio |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27008 |
624083.00000000 |
7079292.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024641 |
Ympäristön kuvaus
Maaperä on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää.
Kohteen kuvaus
Päärakennuksen jäännös on mitoiltaan noin 4,5m x 4,5m ja sen pohjoisnurkassa on 1m x 1m x 0,5m uuninjäännös. Rakennuksesta on jäljellä maapenkki jonka sisäpuoli on kaivettu ympäristöä syvemmäksi. Päärakennuksen pohjasta noin 15m kaakkoon on kellarikuoppa, mitoiltaan noin 3m x 1m x 0,5m. Alueelta havaittiin lisäksi viisi sammalpeitteistä ja vaikeasti havaittavaa röykkiötä. |
| metsakeskus.1000024642 |
908 |
Savilahti 2 |
10001 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
337025.00000000 |
6796157.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024642 |
Kohde sijaitsee Savilahden pohjukan länsipuolella olevan niemen keskellä. Paikalla on pieni kivilouhos, jonka kivet porattu käsiporalla. Paikan ikä on epävarma ja siten
myös sen muinaisjäännösstatus. |
| metsakeskus.1000024643 |
541 |
Pieni Parvajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27008 |
624550.00000000 |
7079580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024643 |
Ympäristön kuvaus
Maaperä on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta kuusikkoa.
Kohteen kuvaus
Kohde sisältää rakennuksen jäännöksen sekä muutamia röykkiöitä. Päärakennus on kooltaan noin 4,5m x 4,5m. Jäljellä on multapenkki jonka sisäosa on kaivettu ympäristöä syvemmälle. Rakennuksen sisällä on 1,5m x 1,5m x 1m uuninjäännös. Rakennuksesta noin 50 metriä etelään on ainakin viisi pienehköä röykkiötä. |
| metsakeskus.1000024644 |
541 |
Parvansalmi |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27008 |
624526.00000000 |
7080140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024644 |
Ympäristön kuvaus
Maaperä on kivistä moreenia, metsä noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista metsää.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää epämääräisen kivirakennelman, kaivon sekä röykkiöitä. Parvansalmen itäpuolella olevan pienen kukkulan ympärillä on noin 10 röykkiötä. Rannanpuoleisella rinteellä on lisäksi epämääräinen kolmisivuinen mutta hieman neliön muotoinen kiviaitarakenne sivunpituudeltaan noin 10m. Rakenteesta puuttuu kokonaan rannanpuoleinen
sivu ja pohjois- ja eteläsivut ovat paikoittain katkonaisia. Rakenteesta noin 20m lounaaseen on 1m x 1m x 0,5m kokoinen kivetty kaivo.
Tulkinta
Kyseessä vaikuttaisi olevan tila 1800-luvulta. Paikalla ei ole moderneja rakenteita, irtaimiston osia tai edes lahonneiden hirsien jäänteitä mikä viittaisi siihen että paikka on yhtä vanha kuin lähiympäristön muut vastaavat vanhat asuinpaikat. Vaikka kohdetta on epäilty myös uittoon liittyväksi rakennelmaksi, röykkiöt viittaavat vahvasti viljelytoimintaan. Rakennuksenjäänteitä ei etsinnöistä huolimatta paikalta havaittu, mutta myös kivetty kaivo viittaa vahvasti paikan olevan vakinainen asuinpaikka. Vaikuttaisi siltä että paikkaa ei ole käytetty 1900-luvun aikana vaan sen voisi olettaa tulleen hylätyksi 1800-luvulla. |
| metsakeskus.1000024645 |
908 |
Tarttila (Tarttila) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
338965.00000000 |
6784002.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024645 |
Tarttilan historiallisen ajan kylänpaikka voidaan alustavasti ja epätarkasti sijoittaa vuoden 1641 maakirjakartan perusteella nykyisen Tarttilan kylän keskustaan, Kuurilantien ja Päivöläntien risteyksen ympäristöön. Paikalla sijaitsee nykyisinkin asutusta, kolmen tien risteys, jonkin verran joutomaata sekä pohjois- ja koillisosassa viljelyssä olevia peltoja.
Kylänpaikan tarkkaa sijaintia ei ole toistaiseksi selvitetty ja vain sen yhdelle osa-alueelle on tehty maastotarkastus. Kohteen paikannus perustuu maakirjakarttaan. Kylätontin pohjoisosassa on Paasia -niminen kuppikivi. |
| metsakeskus.1000024646 |
541 |
Rahivaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27008 |
613057.00000000 |
7068376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024646 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Riihilammen pohjoisrannalla, kohtuullisen jyrkällä rinteellä. Maaperä on kivistä moreenia. Metsä on osittain noin 50-vuotiasta leppävaltaista rantametsää, osittain ilmeisesti vanhojen peltojen osalta viljelty kuuselle joka on suunnilleen samanikäistä.
Kohteen kuvaus
Kohde sisältää kaksi uunillista rakennuksenpohjaa, yhden epäselvän rakennuksenpohjan, kolme kellarikuoppaa ja kaivon. Alueella on myös siististi ladottua kirkonaitamaista kivijalkaa, sekä runsaasti röykkiöitä, arviolta noin 80 kappaletta. Ensimmäinen uunillinen rakennuksenpohja on mitoiltaan noin 5,5m x 5,5m ja sen luoteisnurkassa on noin 1,5m x 1,5m x 1,5m uuninjäännös. Rakenteen sisäosa on ympäröivää maanpintaa matalammalla. Rakennuksen pohjasta noin metriä 25m kaakkoon on kivetty kaivo, mitoiltaan noin 1m x 1m x 1m. Kaivon eteläpuolella epäselvä kevyehkö kivijalka, mitoiltaan noin 4m x 5m.
Kaivosta 40 itään on toinen uunillinen rakennuksen pohja, 5,5m x 5,5m. Rakenteen luoteiskulmassa on noin 1,5m x 1,5m x 0,5m uuninjäännös, jossa myös vähän ruostunutta peltiä. Pihan itäpuolella on kolme kellarikuoppaa, mitoiltaan 4m x 1,5m x 0,5m, 3m x 1,5m x 1m ja 1,5m x 1,5m x 0,5m. |
| metsakeskus.1000024648 |
908 |
Alavi |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27008 |
336585.00000000 |
6783147.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024648 |
Kohde sijaitsee nykyisen junaradan lounaispuolella. Paikalla on metsän puolella junaradan suuntainen noin 300 m pitkä kivistä ladottu kipinäaita, joka on sammaloitunut.
Laserkeilaustulkinnan perusteella muinaisjäännösrajauksen pohjoispuolella on mahdollisesti kaksi aidankatkelmaa, näitä ei 2024 inventoinnissa (Itälahti) käyty tarkistamassa.
Tunnettu kipinäaita tarkastettiin inventoinnin 2024 (Kärkkäinen) yhteydessä. Edellisen inventoinnin jälkeen junaradan viereen on tehty hiekkatie ja kipinäaita on tien lounaispuolella. Aidan ympäristössä on äskettäin tehty metsänraivaustöitä ja aita on paikoitellen peittynyt hakkuujätteen alle. Muutamissa kohdissa aita on sortunut tai sen yli on ajettu metsäkoneella. Havainnointia haittasi tiheä aluskasvillisuus. |
| metsakeskus.1000024650 |
908 |
Vallonjärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
340441.00000000 |
6793770.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024650 |
Kohde sijaitsee Vallonjärven itäpuolella olevalla Jokiniemen luonnonsuojelualueella. Paikalla on sammaloitunut peltoraunio vanhan käytöstä jääneen pellon lähettyvillä. Pelto on kasvillisuuden perusteella hylätty luultavasti jo ennen sotia ja raunio ajoittunee tätäkin vanhemmaksi. Raunion läheisyyteen on merkitty peltoalue jo vuosien 1641 ja 1740 karttoihin ja vuoden 1765 kartassa alueella on jo useampiakin peltoja, joista yksi sijoittuu heti raunion länsipuolelle pienen niemen kohdalle. |
| metsakeskus.1000024651 |
541 |
Metsojärvi |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
613396.00000000 |
7074301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024651 |
Ympäristön kuvaus
Maaperä on hiekkaa, metsä yli 100-vuotiasta männikköä.
Kohteen kuvaus
Kohde sisältää noin 3m x 2,7m kokoisen ovaalinmuotoisen kuopan pohjoisrinteessä lähellä lammen rantaa. Kuopan syvyys on noin 0,5m. Kuopan pohjaan tehdyssä tarkistuspisteessä havaittiin hiili- ja likamaakerros joka puuttuu ympäristöstä. Paikalle on merkitty rakennus 1800-luvun pitäjänkarttaan. Myöhempiin karttoihin ei kohdetta ole merkitty. |
| metsakeskus.1000024652 |
297 |
Korppi |
10001 |
12002 |
13027 |
11002 |
27000 |
538979.00000000 |
6961725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024652 |
Kuopion keskustasta noin 13 kaakkoon, Puutosselän pohjoisosassa sijaitsevassa Korpin saaressa sijaitsee mahdollisesti kaksi hautaröykkiötä. Kuopion museeon vuonna 1987 toimitettujen kuvien ja kartan perusteella matalat, avokallion päälle rakennetut röykkiöt sijaitsevat saaren länsilaidalla, Iivonniemen eteläpuolella. Röykkiöt vaikuttavat melko pienikokoisilta ja matalilta. TARKASTAMATON KOHDE. |
| metsakeskus.1000024653 |
541 |
Paistinvaara |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
609247.00000000 |
7078600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024653 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee nuorta kuusimetsää kasvavalla kalliolla, metsäautotien ja ojan vieressä.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää kivisen uunin, mitoiltaan noin 2,3m x 1,7m x 0,9m. Suuaukko on mitoiltaan noin 55cm x 35cm. Uuni on kylmämuurattu luonnonkivistä kalliolle ja se on osittain romahtanut kasaan. |
| metsakeskus.1000024656 |
541 |
Aittolahti 2 |
10007 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
625059.00000000 |
7057775.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024656 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Aittolahden kämpän pihan länsipuolella. Maaperä on hiekkaa, metsä vanhaa mäntymetsää.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää yhden sudenkuopan, mitoiltaan noin 5,5m x 3,7m. Kuoppa on suorakulmainen ja noin 0,7m syvä. Kuoppaa on käytetty kymmeniä vuosia tunkiona ja se onkin lähes täyttynyt lehdistä, oksista ja muista pihalta haravoiduista jätteestä. Kohde löytyi inventoinnissa vuonna 2011 paikallisen Metsähallituksen työntekijän haastattelun perusteella, jolle kohteesta oli kertonut viereisessä Sarvivaarassa asuva Arttu Kettunen
(s. 1926). Aittolahden kämppä on rakennettu vuonna 1928. Tätä aikaisemmin paikalla on ollut laavu. Oletettavasti kämppä piha-alueineen on sudenkuoppaa nuorempi, joten kyseessä on vähintään noin 100 vuotta vanha sudenkuoppa. |
| metsakeskus.1000024657 |
541 |
Mäntyjoki |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
609895.00000000 |
7070844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024657 |
Ympäristön kuvaus
Kuoppa sijaitsee joen jyrkän törmän reunalla. Maapohja on hiekkaa, metsä männikkökangasta.
Kohteen kuvaus
Kuoppa on muodoltaan ovaali ja se sijaitsee jokeen nähden poikittaisessa suunnassa. Kuopan mitat ovat noin 2,5m x 1m, syvyys on noin 0,5m. Rakenne ei vaikuta tuulenkaadolta, vaan se näyttäisi olevan tasaisesti kaivettu. Kuopassa on selkeä huuhtoutumiskerros joka puolella, pohjassa kerros on erityisen paksu. |
| metsakeskus.1000024658 |
541 |
Peurajärvi Jäkäläkangas |
10001 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
607800.00000000 |
7079238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024658 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Mäntyjärveen Iso-Valkeisesta virtaavassa purossa, muutamia metrejä puron ylittävän sillan luoteispuolella. Puron vesi on pohjavettä ja erittäin kirkasta. Puro on leveydeltään noin 4 metriä ja syvyydeltään noin metrin.
Kohteen kuvaus
Kohde koostuu neljästä pitkälle lahonneesta liiste- tai lautamaisesta puusta pystyssä rykelmänä puron pohjassa. Puut ovat noin 0,5m-1m pitkiä ja leveydeltään vaihtelevia, arviolta noin 5-20cm. Kyseessä lienee puinen kalastusrakennelma. |
| metsakeskus.1000024659 |
908 |
Valto (Valto) |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
340187.00000000 |
6793321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024659 |
Valto mainintaan nimenä ensimmäisen kerran jo vuonna 1443 ja kylänä se esiintyy vuoden 1539 maakirjasa. Tällöin kylässä oli viisi taloa. Vuoden 1746 kartalla on neljän talon rykelmä, mutta vuoden 1765 kartalla on jo viideskin talo, joka sijaitsee muista erillään lounaassa päin. Lisäksi kylätontin eteläpuolelle on merkitty sotilastorppa.
Suuri osa kylätontista on tuhoutunut myöhemmän rakentamisen myötä. Erillään olleen tontin kohdalla on nykyisin sorakuoppa ja osa ryhmäkylän paikasta on tuhoutunut ulkorakennusten ja maanmuokkaamisen tieltä. Ainoa alue, jossa vanhaan kylätonttiin liittyviä rakenteita saattaisi olla, on nykyisten Sipilän ja Nukarin välinen kuusta kasvava metsikkö. Alueella on mahdollinen rakennuksenpohja, kellarikuoppa sekä kiukaan jäännös. |
| metsakeskus.1000024660 |
922 |
Hakkila |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
322326.00000000 |
6797877.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024660 |
Osittain autioitunut kylätontti Mantereenjärven länsirannalla, noin 450 m Höllilästä pohjoiseen, maantien itäpuolella. Vanhan tien länsipuoliset tontit todennäköisesti tuhoutuneet, itäpuolella vielä säilynyttä aluetta. Vanhan tielinjan länsipuolella on edelleen pystyssä ja käytössä oleva hevostalli harmaakiviperustuksella. Tien länsipuolella hevostallista etelään on aiemmin sijainnut vastaavalla perustuksella varustettu navettarakennus, joka paloi 1960-luvulla. Sen kiviperustan kivet siirrettiin Taipaleenjoelle 1990-luvulla. Nykyään tontti on tasattu.
Kylätontin koillisosassa on vanha kivijalka (8x12m) jonka keskellä on tulisija (2x2x0,7 m). Em. kivijalasta 15m etelään on vanha kivistä ladottu holvikellari talon perustuksessa. Tämän talon perustuksen koko on 14x7 metriä, sisältäen 4x6 metrin kokoisen lisälaajennusosan. Tämä osa kyläntontista kuuluu kiinteään muinaisjäännökseen. Tontin kaakkoisreunalla on uudehko asuinrakennus (ehkä 70-lukua), jonka pihamaa suhteellisen luonnonvarainen. Tämä osa kyläntonttia on yhä asuttu ja kuuluu muuhun kulttuuriperintökohteeseen Hakkila 2. Hakkilan kylätontin eteläpuolella olevassa metsässä on 9x27 m kokoinen harmaakiviperusta ja siinä tulisijan jäänteet (kooltaan 4x4x1 m). Kyseessä on vanhan muonamiehentalon jäänteet. Talossa oli aikoinaan 12 huonetta ja se paloi 1960-luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1000024661 |
103 |
Ihamäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
301239.00000000 |
6760198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024661 |
Ympäristön kuvaus
Mätästetty hakkuuaukea, etelärinne, jonka maaperä on melko kivinen hiekkamaa. Siellä täällä on noin metrin korkeita maakiviä.
Kohteen kuvaus
Mätästyslaikuista löytyi vuoden 2011 inventoinnissa runsaasti kvartsi-iskoksia, joista otettiin osa talteen. Löydöt rajautuivat isojen maakivien ympäristöön muinaisrantaterassin korkeimmalle kohdalle, joka erottuu pienenä kumpareena maastossa, mutta ei näy peruskartan korkeuskäyrissä.
Kohteen rajaus
Alue on rajattu löytöjen perusteella. Havainto-olosuhteet kentällä olivat erittäin hyvät, sillä alue oli laikutettu hiljattain, eikä kasvillisuus peittänyt maastoa. Kvartsia ei alueen maaperässä havaittu muualla kuin rajatulla löytöalueella, vaikka mätästettyä aluetta tarkasteltiin hyvin laajasti ja perusteellisesti ympäristössä.
Tulkinta
Kyseessä on kivikautinen asuinpaikka, joka näyttäisi sijaitsevan Ancylusjärven muinaisella rantaterassilla. |
| metsakeskus.1000024662 |
577 |
Paltanmetsä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
262925.00000000 |
6701106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024662 |
Ympäristön kuvaus: Uudistuskypsä kuusivaltainen metsä, etelään avautuvan hiekkarinteen loivasti viettävä terassi, joka rajautuu idässä kalliopaljastumaan.
Kohteessa on vanha muodoltaan epäsäännöllinen hiekkakuoppa, jonka halkaisija vaihtelee 4-10 metrin välillä. Kuopan pohjoistörmässä erottuu tuore mäyrän kaivama kolo, jonka pintahiekassa erottui saviastian pala. Hiekasta löytyi lisäksi iso kvartsi-iskos ja noin 20-30 cm vahva likamaakerros, jossa oli palaneita kiviä. Kyseessä lienee tulisijan jäännös, joka oli osittain tuhoutunut hiekanotossa. Koepistossa hiekkakuopan reunan tuntumassa paljastui vastaava kerrostuma koskemattoman maan puolella. Ympäristöön tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. Maastoa tarkasteltiin useamman hehtaarin alalla tehden koepistoja ja tarkastamalla tuulenkaatoja, mutta alueelta löytyi ainoastaan yksi kvartsi-iskos, joka sijaitsee kohteelta noin 150 metriä itään (Paltanmetsä 2).
Löytökorkeuden ja löytöjen perusteella kyseessä on kivikautinen asuinpaikka. Kivikaudella alue on ollut salmen etelärannalla sijaitseva ilmeisesti pienialainen leiri- tai asuinpaikka. Se on rajautunut rantavyöhykkeelle eli sille kapealle rinneterassille, jossa se nyt sijaitsee. Itäpuolella se rajautuu kallioon, pohjoisessa nousevaan rinteeseen ja kallioon, lännessä vetiseen maahan ja etelässä muinaiseen merenrantaviivaan.
Vuonna 2017 alueella havaittiin tuulenkaatojen yhteydessä kvartsi-iskos ja mahd. kaavin sekä palanutta kiveä. |
| metsakeskus.1000024663 |
922 |
Halmeenmäki (Halmis) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
321949.00000000 |
6796212.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024663 |
Vuoden 1540 asutuksen ylseiluettelon mukaan Halmeenmäessä on ollut tuolloin yksi talo. Vuoden 1783 kartalla paikalla on kaksi taloa: Halmeen rustuholli ja Seppälä.
Vanha kylätontti sijaitsee Heinälahden luoteispuolella peltojen väliin jäävällä niemekkeellä, jossa on nykyisin mm. koulu. Osa vanhasta kylätontista on puutarhana ja pihamaana, ja tällä alueella on saattanut säilyä vanhempia kerrostumia. |
| metsakeskus.1000024665 |
169 |
Niihapää 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
310682.00000000 |
6757484.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024665 |
Ympäristön kuvaus
Kyseessä on kaakko-luode -suuntainen harju, hiekka- ja soramaata. Pääpuulaji mänty.
Kohteen kuvaus
Kohteeseen kuuluu kaikkiaan 13 kuoppaa, joiden halkaisija vaihtelee noin 2,5-4,5 metrin välillä, syvyys 0,5-1,2 metrin välillä. Kuopat ovat muodoltaan maljamaisen pyöristyneitä tai ovaaleja ja niiden ympärillä on useimmiten havaittava valli. Kuopat muodostavat noin puolen kilometrin mittaisen jonomaisen muodostelman pääasiassa harjun länsirinteen terassilla. Yksi kuoppa on harjun laella. Aluetta tarkasteltiin vuoden 2011 inventoinnissa melko laajasti, mutta on mahdollista, että kaikkia kuoppia ei löydetty. Harjun itärinne on jyrkkä ja kivinen, sitä ei juuri tarkasteltu. Kohteen läheisyydessä on kellarirakennus aivan tien vieressä, sen luoteispuolella tien vieressä, noin 15 metriä kellarista luoteeseen on kaksi perättäistä vanhaa maanottokuoppaa, ne eivät kuulu kohteeseen. |
| metsakeskus.1000024666 |
922 |
Kahnala |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
320497.00000000 |
6795911.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024666 |
Vuoden 1540 asutuksen yleisluettelon mukaan Kahnalassa oli tuolloin kolme taloa. Tilat olivat ainakin vielä vuonna 1783 samoja: Kahnala, Lemola ja Höystä (Höyssä).
Kylätontti sijaitsee Koskenojasta noin 500 m etelään peltojen väliin jäävällä niemekkeellä. Vuoden 1783 isojakokartassa kylä on jakautunut kahteen tonttiin, joista pohjoisempi Mikkolan ja Höystän tonttialue on kokonaan tuhoutunut myöhemmän maanmuokkauksen vuoksi. Eteläisempi Kahnalan tontti jää nykyisen pellon ja kivikkoisen rinteen kohdalle. Paikalta on raivattu ainakin kiviä. Paikalla saattaa olla säilynyt vain pieniä osia vanhemmista asutuskerrostumista. |
| metsakeskus.1000024667 |
169 |
Ojanperä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
311355.00000000 |
6756739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024667 |
Pyyntikuopat sijaitsevat harjun pohjoisrinteen terassilla. Paikka on mäntyhiekkakangasta.
Paikalla on kolme pyyntikuoppaa loivassa harjurinteessä aluetta halkovan tien molemmin puolin. Kuopat ovat loivapiirteisiä ja sammaloituneita ja niitä ympäröi heikosti erottuvat vallit.
Tiedot kuopista on lisätty rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024668 |
922 |
Kahnala Lemola |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
320564.00000000 |
6795825.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024668 |
Kohde sijaitsee Koskenjoesta noin 600 m etelään nykyisten Mikkolan ja Lemolan tilojen välissä. Paikalla on 1. maailmansodan aikainen taistelukaivanto ja potero. |
| metsakeskus.1000024669 |
103 |
Rantakallio |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
302199.00000000 |
6754291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024669 |
Kyseessä on nelikulmainen, sammalen peittämä kivilatomus, joka on kooltaan 2,7 x 2,9 metriä ja korkeudeltaan noin 0,3 metriä. Latomus on tehty luonnonkivistä. Latomuksen keskelle tehtiin vuoden 2011 inventoinnissa koekuoppa, josta selvisi, että latomus koostuu 2- 3 kerroksesta kiviä, jotka olivat alempana murenevia ja vaikuttivat palaneilta. Latomuksen koilliskulmassa kasvavan koivun ikä on 75 vuotta lustokairauksen perusteella. Latomuksen ympäristöä kairattiin, mutta esim. kulttuurikerroksia ei tavattu vaan vaaleaa hietaa ja kivistä maata. Latomus erottuu nykyisellään melko hyvin, mutta voi peittyä kasvillisuuden alle helposti mataluudestaan johtuen. Latomus sijaitsee sekä tieltä että rannasta noin 15 metrin etäisyydellä. |
| metsakeskus.1000024670 |
922 |
Kahnalankorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
320228.00000000 |
6796127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024670 |
Kohde sijaitsee Koskenjoesta noin 200 m etelään pellolla, jossa on kuivattuun järveen liittyvä rantatörmä. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja pii-iskos. Asuinpaikan rajaus on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000024672 |
103 |
Kiipunjärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
302040.00000000 |
6754606.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024672 |
Kohde sijaitsee loivassa koillisrinteessä noin 10-15 metriä tiestä. Kyseessä on loivapiirteinen, sammaloitunut, kaksiosainen kuoppa, jonka leveys on 1,8 ja kokonaispituus 4,5 metriä. Kuoppa on kaakko-luodesuuntainen. Kuopan pituussuunnassa on poikittain maakannas 2,5 metrin kohdalla, mikä jakaa rakenteen kahteen osaan. Ylemmän osan syvyys on 0,3 ja alemman osan syvyys 0,5 metriä. Alempaan osaan tehty kairaus paljasti sammalen alaista likamaata noin 0,4 metrin vahvuudelta. Kohde erottuu melko huonosti maaperän heinäisyyden ja kuopan loivapiirteisen profiilin vuoksi. |
| metsakeskus.1000024673 |
169 |
Kurjalankallio 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
308259.00000000 |
6758202.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024673 |
Lehtomaisessa kuusikossa, mäenkumpareen lakialueella on kaksi lähekkäin sijaitsevaa hautamaista painannetta. Eteläisempi on profiiltaan loiva ja sammaloitunut. Painanteen leveys on 2 ja pituus 4 sekä syvyys 0,5 metriä. Painanteen ympärillä on vallit. Kuopan pohjalle tehdyssä kairauksessa näkyi sammalen alla normaali maannos, ei hiiltä. Vallin päälle tehdyssä kairauksessa paljastui kaksoismaannos, mutta ei huuhtoutumiskerrosta. Kuoppa on etelä-pohjoissuuntainen. Haudan pohjalla kasvavaan puuhun tehtiin ikäkairaus, joka paljasti sen iän olevan 45 vuotta. Kuopasta noin 15 metriä luoteeseen sijaitsee toinen vastaava painanne, joka on leveydeltään 1,5 ja pituudeltaan 4 sekä syvyydeltään 0,3 metriä. Kuopan ympärillä on vallit. Kuoppa sijaitsee tiestä noin 10 metriä etelään ja se erottuu tielle. Kyseessä lienee kaksi yli satavuotiasta nauriskuopan jäännöstä. |
| metsakeskus.1000024674 |
922 |
Koskenkylä 2 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
321228.00000000 |
6796456.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024674 |
Taistelukaivanto sijaitsee Koskenjoesta noin 150 m etelään. Paikalla on peltojen väliin jäävän metsäisen mäen länsiosassa juoksuhauta ja betonikannella peitetty pesäke. Lisäksi varustuksen itäpuolisella pienellä mäkisaarekkeella on pienempi varustus alueen luoteispäässä. |
| metsakeskus.1000024675 |
922 |
Kukkola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
322262.00000000 |
6797166.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024675 |
Kohde sijaitsee Koskenjoen pohjoispuolella lähellä Mantereenjärven länsirantaa, vanhan järven rannan tuntumassa. Paikalla on halkaisijaltaan noin 1,5 m kokoinen kuppikivi, jonka pinnassa on 28 kuppia. Kivi sijaitsee törmän reunalla niin, että sen yläreuna on maantasalla ja alarinteessä sen korkeus on noin 70 cm. Kuppien halkaisija vaihtelee 3-10 cm välillä ja syvyys on 0,5-10 cm välillä. Kiven länsipuolella on kivirivi, mutta paikalle tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään merkkejä kulttuurikerroksista.
Paikan itäpuolella on sijainnut Mustisen (Mustis) kylätontti. Asemoitu sijainti mahdollisesti osin Sassin muinaisjäännösrajauksessa. |
| metsakeskus.1000024675 |
922 |
Kukkola |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
322262.00000000 |
6797166.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024675 |
Kohde sijaitsee Koskenjoen pohjoispuolella lähellä Mantereenjärven länsirantaa, vanhan järven rannan tuntumassa. Paikalla on halkaisijaltaan noin 1,5 m kokoinen kuppikivi, jonka pinnassa on 28 kuppia. Kivi sijaitsee törmän reunalla niin, että sen yläreuna on maantasalla ja alarinteessä sen korkeus on noin 70 cm. Kuppien halkaisija vaihtelee 3-10 cm välillä ja syvyys on 0,5-10 cm välillä. Kiven länsipuolella on kivirivi, mutta paikalle tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään merkkejä kulttuurikerroksista.
Paikan itäpuolella on sijainnut Mustisen (Mustis) kylätontti. Asemoitu sijainti mahdollisesti osin Sassin muinaisjäännösrajauksessa. |
| metsakeskus.1000024676 |
922 |
Kurkela (Kurkela) Kupari |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
322371.00000000 |
6796912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024676 |
Vanha kylätontti sijaitsee Koskenjoen suistossa joen eteläpuolella ja Mantereenjärven länsirannalla. Vuoden 1540 asutuksen yleisluetteloon kylään on merkitty viisi taloa ja vuoden 1783 isojakokartassa talojen määrä on laskenut kolmeen: Kupari ja kaksi Uotilan tonttia. Nykyinen Kuparin tontti on osittain rakennettu, mutta nurmella olevassa puutarhassa on voinut säilyä myös vanhempia kerrostumia. |
| metsakeskus.1000024677 |
834 |
Sepänaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336104.00000000 |
6731015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024677 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee mäntyvaltaisen alueen lounaisrinteen alaosassa, kostean notkon tuntumassa. Aluskasvillisuutena mustikka, käenkaali ja sammal.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on pyöreä lieriömäinen vallien ympäröimä kuoppa, jonka halkaisija on seitsemän metriä. Vallien korkeus alarinteessä on noin metrin, ylärinteessä valli on maantasainen. Lieriömäisen kuopan syvyys on noin 1,2 metriä ja kuopasta lähtee kaivanto eli halssi lounaaseen alarinteen suuntaisesti. Ympäristöstä poiketen kohteen päällä kasvaa kuusta, pihlajaa, koivua ja pajua. Halssin päällä on tuore, noin 80 vuotiaan kuusen kanto. Vallien ulkokehä on merkitty sinisellä nauhalla. Rakenteen itä- ja koillispuolella on lisäksi kolme kuoppaa n. neljän metrin etäisyydellä haudasta.
Tulkinta
Kyseessä on yli satavuotiaan tervahaudan jäännös. Kuopat koillis- ja itäpuolella lienevät haudan rakentamiseen ja peittämiseen liittyviä maanottokuoppia. |
| metsakeskus.1000024678 |
834 |
Antinnummi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
337892.00000000 |
6729777.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024678 |
Kohde sijaitsee suon reunassa, kovalla maalla. Tervahaudan päällä kasvoi tarkastushetkellä vuonna 2011 täysikasvuista kuusikkoa ja jokunen mänty. Aluskasvillisuutena mustikka ja sammal.
Tervahauta erottuu kraaterimaisena kehänä, jonka halkaisija on noin 18 metriä ja korkeus noin 0,5 - 1,5 m alarinteen puolella, ylärinteen puolella maantasainen. Tervahaudassa ei näy laskuaukkoa. Tervahaudan koillisreunassa, haudassa lähes kiinni on vallien ympäröimä suorakulmainen kuoppa, jonka sisämitat ovat 3 x 5 ja syvyys 0,5 metriä. Kuopan lounaiskulmassa on pieni, syvempi kuoppa aivan tervahaudan vallinreunassa kiinni. Tämä pienempi kuoppa on kooltaan 1 x 2 ja syvyydeltään 0,5 metriä. Tervahaudan valleissa on mäyrän kaivamia koloja, joista on noussut runsaasti hiiltä ja palaneiden puiden kappaleita. Tervahaudan reunuspuut on merkattu sinisellä nauhalla.
Kyseessä on tervahauta, iältään luultavasti yli sata vuotta. Terva on saatettu laskea haudasta puuränniä pitkin koillispuoliseen pienempään kuoppaan, jossa olisi voinut olla laskuastia. Isompi kuoppa on saattanut olla katettu tervamaja, jonka sisällä tervanlaskuastia siis olisi ollut. |
| metsakeskus.1000024679 |
834 |
Lehtimäki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
337596.00000000 |
6729910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024679 |
Kohde sijaitsee jyrkän koillisrinteen terassilla. Puustona koivu, kuusi ja leppä. Aluskasvillisuutena sammal, puolukka ja mustikka.
Kyseessä on lieriömäinen tervahauta, joka on halkaisijaltaan 15 ja syvyydeltään 1,5 metriä. Laskuaukko eli halssi on koillisessa, alarinteen puolella. Se on hieman kulunut sadeveden huuhtomana. Alueen valtapuuston ikä on noin 80 vuotta (laskettu tuoreesta kannosta tervahaudan ulkokehän vierestä). Tervahaudan ulkokehä on merkattu sinisellä nauhalla.
Tervahaudan lähiympäristössä sen eteläpuolella on epämääräisiä pienehköjä kuoppia, joista on saatettu ottaa esim. katemaata tervahaudan polton ajaksi. Rakenteella lienee ikää yli 100 vuotta. |
| metsakeskus.1000024680 |
834 |
Rajala 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
338363.00000000 |
6730218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024680 |
Ympäristön kuvaus
Kuusivaltainen etelärinne, seassa mäntyä. Aluskasvillisuutena käenkaali, sammal, mustikka, koiranheinä ja metsäimarre.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on kraaterimainen vallien ympäröimä rakenne, joka erottuu sammaleisena kumpuna tielle. Vallien halkaisija on 10 ja korkeus 1,5 metriä. Kraaterin syvyys on 1,2 metriä. Kraaterin pohja oli ontto. Vaikutti siltä, että pohjassa on ollut kuopparakenne, joka on hiljalleen osittain täyttynyt ja sammal on kasvanut osittain kuopan päälle. Kairalla tutkittiin kuoppaa hieman, eikä sen pohjaa tavattu. Sieltä pilkotti myös vettä. Vallista otettiin kairanäyte, jossa oli koko kairan terän paksuudelta hiiltä (ainakin siis 70 cm). Kohteen päällä kasvaa kuusia ja pajua. Rakenteen ulkokehän vieressä on noin 70 vuotta vanhan kuusen kanto. Vallikehän ympärillä on neljä sammaloitunutta matalaa kuoppaa.
Tulkinta
Kyseessä on tervahaudan jäännös, jossa ei ole havaittavissa laskuaukkoa. Mahdollisesti haudan terva on laskettu suoraan alla olevaan astiaan (kuoppahavainto) tai sitten johdettu esim. puuputkea pitkin haudan ulkopuolelle. |
| metsakeskus.1000024681 |
834 |
Karhukaski 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
337434.00000000 |
6728375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024681 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Karhukaski-nimisen mäen etelärinteellä mäntyvaltaisessa metsässä. Aluskasvillisuutena sammal ja mustikka.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on selkeästi erottuva pyöreä kohouma, jonka keskellä on kraaterimainen kuoppa. Sen pohjalla on vielä pienempi kuoppa. Rakenteen ulkomittojen halkaisija on 12 metriä, reunausvallien korkeus on noin 0,5-1 metriä. Vallien sisäpuolisen, kraaterimaisen kuopan syvyys on noin 1,5 metriä. Kohteen päällä kasvaa ympäristöstä poiketen kuusta. Rakenteen ympärillä olevat puut on merkitty sinisellä nauhalla. Rakenteen ympäristössä on lisäksi sammaloituneita kuoppia. Rakenteen päältä kaadetun kuusen ikä on ollut 60 vuotta, lisäksi vallien päällä ja ulkokehässä kiinni on vanhoja lähes täysin maatuneita kantoja.
Tulkinta
Kyseessä on tervahaudan jäännös, ikä yli 100 vuotta. Terva on mahdollisesti laskettu haudan pohjalla olevaan kuoppaan, josta on lisäksi saattanut lähteä puinen laskuränni haudan ulkopuolelle. |
| metsakeskus.1000024682 |
922 |
Lemmenniemi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317152.00000000 |
6803604.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024682 |
Kohde sijaitsee Sakaselän pohjoisrannalla nykyisin peltona ja niittynä olevalla pienellä niemekkeellä. Kylätontti esiintyy ainakin Kuninkaan kartastossa, jonka perusteella paikalla on ollut kolme taloa. Kartastoon ei ole merkitty mitään nimeä. Kylätonttia ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus on suuntaa antava.kohteen paikannus perustuu kuninkaan kartastoon eikä paikkaa ole tarkastettu maastossa.
Vuoden 2018 inventointi: Kuninkaan kartastoon kyseinen kylänpaikka (Lemmenniemi) on merkattu väärin. Vuoden 1701 kartan (Mört) perusteella Hinsalan usean talon kylänpaikka sijoittuu Hinsalansalmen koillispuolen niemeen, paikkaan missä nykyisin on kiinteä muinaisjäännös Hinsala (Hinsala) (mj-tunnus 1000001979). Myös vuoden 1848 kartan mukaan Hinsalan kylä sijaitsee ”oikeassa” paikassaan, ei Lemmenniemessä. Lemmenniemeä ei vuoden 2018 inventoinnin yhteydessä tarkastettu maastossa, koska se ei sijoitu kaapelilinjalle tai sen välittömään läheisyyteen. Nyt tehdyn kartta-analyysin perusteella vaikuttaa selkeästi siltä, että asuinpaikan sijainti on muinaisjäännösrekisterissä väärin.
Vuoden 2022 tarkastuksen aikana alueelta löydettiin mahdolliseen historialliseen asuinpaikkaan liittyviä kivirakenteita, joiden perusteella kohteen status muutetaan kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohteen aluerajaus muutetaan vastaamaan tutkimuksen tuloksia. Kohteen tarkka laajuus ja säilyneisyys vaatii kuitenkin vielä tulevaisuudessa tarkempia lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000024683 |
834 |
Kivijärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
338479.00000000 |
6731407.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024683 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Kivijärven länsirannan tuntumassa pienellä kumpareella. Puusto varttunutta, kuusivaltaista kasvatusmetsää, lisäksi paikalla kasvaa mäntyä ja koivua. Aluskasvillisuutena sammal, mustikka ja lillukka.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee noin 15 metriä rannasta. Kyseessä on kraaterimainen kumpare, jonka halkaisija on 10 metriä ja korkeus 1,5 metriä. Kumpareen keskellä olevan kraaterikuopan syvyys on 1,5 metriä. Rakenteesta lähtee etelään laskuoja eli halssi, jonka koko on 2 x 2 metriä. Rakenteen päällä kasvaa edellä mainitun puuston lisäksi myös pihlajaa. Rakenteen ulkokehä on merkitty sinisellä nauhalla. Rakenteen päällä kasvaa noin 60-70 vuotiasta puustoa. Halssin sisällä iäkkään puun maatunut kanto. Ikää tervahaudalla lienee yli 100 vuotta. |
| metsakeskus.1000024684 |
922 |
Mantere Rinnanmäki |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
322664.00000000 |
6798208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024684 |
Kohde sijaitsee Mantereenjärven länsipuolella Rinnanmäen kaakkoisosassa. Paikalla on useita vuoden 1918 sodan aikaisia taistelupoteroita sekä niiden pohjoispuolella punaisten joukkohauta, joka on merkitty pienillä kivillä. Hautaan on tiettävästi haudattu 5 punaista sekä yksi "vasikka". Lisäksi alueella on vanha hiekkakuoppa, jota on mahdollisesti käytetty ampumapaikkana. |
| metsakeskus.1000024684 |
922 |
Mantere Rinnanmäki |
10002 |
12002 |
13022 |
11006 |
27009 |
322664.00000000 |
6798208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024684 |
Kohde sijaitsee Mantereenjärven länsipuolella Rinnanmäen kaakkoisosassa. Paikalla on useita vuoden 1918 sodan aikaisia taistelupoteroita sekä niiden pohjoispuolella punaisten joukkohauta, joka on merkitty pienillä kivillä. Hautaan on tiettävästi haudattu 5 punaista sekä yksi "vasikka". Lisäksi alueella on vanha hiekkakuoppa, jota on mahdollisesti käytetty ampumapaikkana. |
| metsakeskus.1000024685 |
834 |
Levoniemi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336846.00000000 |
6730848.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024685 |
Ympäristön kuvaus
Mäntykangas, loiva kaakkoisrinne. Aluskasvillisuutena sammalta, heinää, varpuja.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee noin 20 m ladosta luoteeseen. Kyseessä on pyöreä vallien ympäröimä lieriömäinen kuoppa, jonka ulkomittojen halkaisija on noin 10 metriä. Vallien korkeus alarinteen puolella on 2 metriä ja ylärinteen puolella 0,5 metriä. Lieriömäisen kuopan syvyys on noin 1,5 metriä. Kuopasta lähtee laskuoja eli halssi etelän suuntaan alarinteen puolelle. Rakenteen päällä kasvaa ympäristöstä poiketen, pajua, pihlajaa, koivua ja kuusta sekä aluskasvillisuutena käenkaali, metsäimarre, mansikka ja sudenmarja. Rakenteen pohjalla on runsaasti ruostunutta peltiromua. Ulkokehällä on sininen nauhoitus. Tervahauta lienee iältään yli 100 vuotta. |
| metsakeskus.1000024686 |
834 |
Rekimiilunnotko 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
335415.00000000 |
6728681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024686 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee loivan etelärinteen terassilla, rinteen alaosassa. Alueella kasvaa sekametsää,
aluskasvillisuutena mustikka ja sammal.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on vallien ympäröimä lieriömäinen kuoppa, joka on halkaisijaltaan 6 metriä. Rakenteen korkeus alarinteen puolella 1,5 m, ylärinteen puolella rakenne on maantasainen. Vallien sisäpuolisen kuopan syvyys on 0,8 metriä. Rakenteesta lähtee laskuoja eli halssi etelään, jossa on neliskanttinen kuoppa, kooltaan noin 1 x 3 metriä ja syvyydeltään noin 0,5 metriä. Rakenteen päällä kasvaa mäntyjä ja pari koivua. Lisäksi rakenteen pohjoispuolella on 3 neliskanttista muutaman metrin kokoista ja puolen metrin syvyistä kuoppaa. Rakenteen vallien päällä kasvavan puuston ikä on noin 60-70 vuotta.
Tulkinta
Kyseessä on tervahaudan jäännös, iältään yli 100 vuotta. Kuopat haudan pohjoispuolella lienevät haudan polton yhteydessä syntyneitä. Ne voivat olla esim. haudan kattamiseen käytetyn maan nostokuoppia. |
| metsakeskus.1000024687 |
834 |
Metsäsaari 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
334064.00000000 |
6726827.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024687 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee kuusta kasvavalla pohjoisrinteellä, suon ympäröimässä isossa metsäsaarekkessa. Aluskasvillisuutena heinä, sammal ja mustikka.
Kohteen kuvaus
Kohde näkyy hyvin tielle ja sijaitsee tiestä noin 15 metriä etelään. Kyseessä on vallien ympäröimä kraateri, jonka ulkomitan halkaisija on 6 metriä ja vallien korkeus sekä kraaterin syvyys noin metrin. Kohteen päällä kasvaa muutamia kuusia, jotka ovat iältään noin 40-50 vuotta vanhoja. Rakenteen itä- ja pohjoispuolella muutaman metrin etäisyydellä on lisäksi muutama pienehkö kuoppa. Tervahauta lienee iältään yli 100 vuotias. |
| metsakeskus.1000024688 |
922 |
Narva |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
313060.00000000 |
6800539.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024688 |
Vanha kylätontti sijaitsee Vesilahden kirkolta reilut kuusi kilometriä länsilounaaseen Alhonselän lounaispuolella Naarvanjoen suussa. Narvan kylässä on ollut vuonna 1540 jo 15 taloa. Isojaon toimituskartta on vuodelta 1783-84 ja siihen merkitty kylätontti on sijainnut paikalla, joka on nykyisin tiheään rakennettu. Suurin osa vanhoista kerrostumista lieneekin tuhoutunut. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sen rajaus on suuntaa antava.
Naarvanjoen molemmilla rannoilla kylätontin kohdalla on sillan kiviperustusten jäännökset. Silta näkyy isojakokartassa 1783-84. |
| metsakeskus.1000024689 |
734 |
Kiikunkallio 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
273344.00000000 |
6682944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024689 |
Kohde sijaitsee asutuksen ympäröimän kallionlaen länsitörmällä kalliopohjalla. Kyseessä on suorakaiteen muotoinen, itä-länsisuuntainen, kiven- ja maansekainen rakenne, jolta on hyvä näköyhteys merelle länteen. Rakenteen pohjoisreunassa kasvaa vanha mänty, joka lienee yli satavuotias. Rakenne muodostuu kahdesta toisessaan kiinni olevasta osasta. Pohjoisosa on kooltaan 4 x 7 metriä ja eteläosa 2 x 3 metriä. Rakenteen korkeus on noin 0,5 metriä. Rakenteen reunoissa on selvä kiveys, sisäosissa on soraa, sammalta ja heinää. Rakenne on tehty luonnonkivistä. Siinä ei havaittu merkkejä tulisijasta. Vuoden 1872 kartalla paikalle merkitty kaksi rakennusta. |
| metsakeskus.1000024690 |
922 |
Rautiala (Rautiala) |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
316553.00000000 |
6801109.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024690 |
Kohde sijaitsee Alhonselän itärannalla Lanttulahden koillispuolella. Paikalla on Rautialan autioitunut kylätontti, joka on nykyisin peltona. Rautialassa on ollut vuoden 1540 asutuksen yleisluettelon mukaan kaksi taloa ja myöhemmin paikalla on ollut vain yksi talo. |
| metsakeskus.1000024691 |
922 |
Soilujärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
315213.00000000 |
6790447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024691 |
Kohde sijaitsee Soilujärven pohjoispuolella kohoavan mäen pohjoispuolella. Paikalla on yksi ajoittamaton kiviröykkiö. |
| metsakeskus.1000024692 |
922 |
Tohkala |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
323037.00000000 |
6796270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024692 |
Kohde sijaitsee Heinälahden Karhinperän pohjoispuolella olevan peltojen väliin jäävän saarekkeen pohjoisosassa. Paikalla on lähes suorakaiteen muotoinen matala röykkiö tai latomus, joka on kooltaan noin 2,5 x 3 m. Kiveyksen korkeus on noin 40 cm. |
| metsakeskus.1000024693 |
922 |
Vännilä (Vännilä) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
322213.00000000 |
6797494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024693 |
Kohde sijaitsee Mantereenjärven Matajanlahden länsipuolella ja Koskenojan suun pohjoispuolella. Alue on pääosin peltojen ympäröimä. Paikalla on Vännilän vanha kylätontti, joka on nykyisin osittain autiona ja osittain rakennettu. Kylässä on ollut vuonna 1540 yksi talo ja isojakokartan aikaan vuonna 1766 kylässä on ollut neljä taloa: Höllilä, Vähä-Erkkilä, Iso-Erkkilä ja Äijälä.
Pohjoisella tontin osalla (kahden talon tontti) voi olla säilynyt merkkejä vanhasta asutuksesta, samoin eteläisen tontin itäosassa. |
| metsakeskus.1000024694 |
922 |
Yliskylä (Yliskylä) |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317449.00000000 |
6800197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024694 |
Kohde sijaitsee Alhonselän Hurtin- ja Surmanlahden itäpuolella. Yliskylä kuului aiemmin Suomelaan. 1700-luvun isojakokartoilla kylätontilla on yksittäistalo ja 1840-luvun kartalla kaksi taloa. Nykyisin kylätontti on autioitunut ja paikalla on pieni pelto. |
| metsakeskus.1000024695 |
936 |
Majasaari 5 |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
333201.00000000 |
6893061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024695 |
Niemen louinaisreunalla sijaitsee kolme rakennuksen paikkaa, joihin kuuluu perustusten jäännöksiä ja kiukaita. Jäännökset ovat vahvasti sammaloituneíta. Lisäksi niemen itäosassa sijaitsee kaksi maakuoppaa, jotka voivat olla kellarin jäännöksiä tai liittyä tervanpolttoon. Niemessä ja sen luoteispuolella Majasaaressa oli vuonna 2008 havaittavissa fossiloituneita peltosarkoja. Rakennusjäännökset voivat olla keskenään eri-ikäisiä. Rakenteet ovat hyvin säilyneitä. |
| metsakeskus.1000024696 |
980 |
Hiiroinen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
302340.00000000 |
6845096.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024696 |
Kohde sijaitsee Hiiroisten ohitse kulkevan maantien 267 itäpuolella edelleenkin osittain rakennetulla alueella. Paikalla on Hiiroisten vanha kylätontti, jossa on ollut vuonna 1540 kolme taloa (Uppa, Virsi ja Antila). Taloluku on pysynyt samana ainakin 1700-luvin lopulle saakka. Osa vuoden 1796 isojakokartan kylänpaikasta näyttäisi tuhoutuneen kokonaan maantien kupeessa olevan navettarakennuksen kohdalta ja myös muualla maaperää on muokattu voimakkaasti, mutta osa Virren tontista ja koko Upan vanha tonttimaa näyttäisivät siltä, että niissä voisi olla säilynyt myös vanhempia kerrostumia.
Tarkastus 2022 koski v. 1796 isojakokartan tontin A koillisosaa, nykyistä tonttia 980-431-1-56. Päärakennuksen ja eteläisimmän ulkorakennuksen välisellä alueella, rinteen juurella todettiin mahdollisen kivirakenteen jäännös: epämääräinen kiveys/kivikeskittymä terassimaisella tasanteella. Kiviä on hajallaan n. 4 m (N-S) x 3 m laajalla alueella. Reunakivet ovat muita isompia (halk. 20-60 cm), keskiosan kivien koko on 15-20 cm. Tontin lounaisrajan tuntumassa, pellonkulman vieressä, pajun juurelle tehdyssä koekairauksessa havaittiin n. 20-25 cm paksun savimultakerroksen (ilmeisesti vanhan kyntökerroksen) alla vanhempi nokimaa- ja hiilikerros (vahvuus vähintään 5 cm). Tontin kyseinen osa, kapea NW-SE-suuntainen kaista heinää kasvavassa notkelmassa eteläisimmän ulkorakennuksen eteläpuolella, lähellä rajaa, oli ilmeisesti joskus kynnetty pelloksi, mutta jäänyt sen jälkeen joutomaaksi. Asuinrakennuksen edustalla, sen SW- ja S-puoleisella rinteellä, puutarha-alueella todettiin kairauksissa 20-40 cm paksu hyvin tumma, musta/tummanruskea humuspitoinen hiekkamultakerros, jossa jonkin verran hiiltä ja tiilenpaloja. Voidaan pitää mahdollisena, että ko. kiinteistön SW-osasta, vanhan kylätontin alueelta löytyisi siihen liittyviä maanalaisia muinaisjäännöksiä tai muita huomioonotettavia rakenteita. |
| metsakeskus.1000024697 |
980 |
Ritakorpi SW |
10001 |
12004 |
13000 |
11000 |
27000 |
312045.00000000 |
6849996.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024697 |
Kohde sijaitsee Karhejärven koliispuolella mäen rinteessä. Kohde on aiemmin (2005) tulkittu sammaloituneeksi kiukaaksi, mutta vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä kivikasan todettiin olevan epämääräinen eikä sitä pidetty kiinteänä muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.1000024698 |
615 |
Pihlajalampi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
523858.00000000 |
7274516.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024698 |
Ympäristön kuvaus
Tasainen hiekka-alue jokitörmän yläpuolella, pääosin aukea; paikoitellen pieniä havupuuryhmiä ja pensaita.
Kohteen kuvaus
Kaksoistervahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 20 m ja sisempi valli mukaan
lukien 16 m. Kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 1,5 m. Halssi suuntautuu etelään jokitörmälle päin, pituus 6 m ja syvyys 2,2 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä, kuusia ja koivuja. Tervahaudasta 12 m länteen on neliömäinen (3 x 3 m) kuoppa, joka saattaa olla nuorempi. |
| metsakeskus.1000024699 |
615 |
Romekangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
525277.00000000 |
7275318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024699 |
Ympäristön kuvaus
Tasainen kuiva kangas puron länsipuolella, mäntyvaltaista metsää, jossa kasvaa myös vähän kuusta ja katajaa.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee jyrkän törmän yläpuolella. Paikalla on kaksoistervahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 22 m, sisempi valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 13 m ja syvyys n. 1,5 m. Halssi suuntautuu itään; pituus 7 m ja syvyys 2,3 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä mäntyä ja kuusia.
Inventointi 2024: Kohde on ennallaan. Inventoinnin yhteydessä kohteelle laadittiin aluerajaus. |
| metsakeskus.1000024700 |
615 |
Lauttaharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
525331.00000000 |
7275168.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024700 |
Ympäristön kuvaus
Länteen viettävä tuorehko kangas puron itäpuolella. Puusto pääasiassa mäntyä ja joitain kuusia ja katajia. Aluskasvillisuus varpuja ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee jyrkän törmän yläpuolella. Kaksoistervahauta; läpimitta ulompi valli mukaan lukien 18 m, sisempi valli mukaan lukien 12 m; kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 1,5 m. Halssi suuntautuu länteen, sortunut, pituus 4 m ja syvyys 2 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä kuusia ja mäntyjä.
Inventointi 2024: Kohde on säilynyt muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukaisena. Halssin leveys on 2,5 metriä ja suunta enemmän lounaaseen kuin länteen. Vallit ovat leveydeltään 2 metriä ja ne ovat 0,5–1 metriä korkeat. Tervahaudassa kasvaa erityisesti katajaa, mutta myös joitain nuoria koivuja sekä nuori kuusi. Tervahaudan merkiksi on jätetty männyn kulttuurikantoja. Inventoinnin yhteydessä kohteelle laadittiin aluerajaus. |
| metsakeskus.1000024701 |
615 |
Hautamaa 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526747.00000000 |
7273686.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024701 |
Ympäristön kuvaus
Kuiva tasainen hiekkakangas kahden suon välissä, valtapuulaji mänty ja joitain kuusia. Tervahaudan ympäristö on hakattu.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kaksoistervahauta ja sen läheisyydessä tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
Inventointi 2024: Tervahauta on muinaisjäännösrekisterin mukainen. Tervapirtin pohja ei ole enää hakkuutähteiden peitossa, se erottuu hyvin maastosta. Inventoinnin yhteydessä kohteelle laadittiin aluerajaus. |
| metsakeskus.1000024702 |
615 |
Ahvenvaara 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
532019.00000000 |
7275976.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024702 |
Ympäristön kuvaus
Laaja, pintamuodoltaan hyvin vaihteleva harjualue jossa monta jyrkänrinteistä harjannetta, kuiva kangasmetsä, harvennettu ja osittain aukea
Kohteen kuvaus
Läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 1,1 m, vallin korkeus 0,9 m. Halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen, pituus 7 m ja syvyys 1,9 m. Tervahaudan eteläosa on tuhoutunut, sen yli kulkee metsätie. Vallin päällä ja kuopassa kasva mäntyjä ja nuoria kuusia.
Inventointi 2024: Kohde on ennallaan. Inventoinnin yhteydessä kohteelle laadittiin aluerajaus. |
| metsakeskus.1000024703 |
615 |
Naamankaoja |
10007 |
12001 |
13010 |
11006 |
27000 |
530553.00000000 |
7275915.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024703 |
Ympäristön kuvaus
Rehevä jokivarsitörmä, valtapuulaji kuusi, lisäksi lehtipuita, aluskasvillisuus pääosin sammalta, jonkun verran varpuja.
Kohteen kuvaus
Suurimaksi osaksi maahan kaivettu hirsikehikko jokitörmän laidalla, mitaltaan 6 x 5 m, korkeus 1,9 m (josta n. 1,5 m maanpinnan alapuolella). Kehikkoa ympäröi noin 0,5 - 1,6 m korkea maavalli (kokonaismitat 9 x 9 m); pohjoisseinämässä on vasemmalla laidalla 1,5 m leveä aukko. Sen kohdalla kehikko on osittain sortunut, näkyvissä on sahattuja hirren (1 m n, 12-15 cm) päitä, kahdessa paikassa seinämässä on myös koivuja (tai lahonneiden hirsien päällä olevaa koivuntuohta) Rakenne on miltei kokonaan paksun sammalkerroksen peitossa, sisätilassa näkee useita P - E suuntaisia lahonneita hirsiä, ne ovat mahdollisesti jäänteitä kattorakenteesta. Perimätiedon mukaan paikalla oli piilopirtti.
Inventointi 2024: Kohde on ennallaan. Kohteen päälle ja ympärille on jätetty pystyyn kulttuurikantoja hakkuiden yhteydessä. Ympärillä kasvaa mäntytaimikkoa. |
| metsakeskus.1000024704 |
615 |
Lavaselkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
492806.00000000 |
7268516.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024704 |
Ympäristön kuvaus
Tasainen kuiva mäntykangas, aluskasvillisuus sammalta ja varpuja; uudistuskypsä mäntymetsä. Tien toisella puolella laaja sorakuoppa.
Kohteen kuvaus
Paikalla on suurehko tervahauta. Tervahaudasta 25 m etelään uuden metsätien eteläpuolella on tervapirtin jäännös. Rakennuksen seinäpaikat ovat havaittavissa matalana maavallina. |
| metsakeskus.1000024705 |
615 |
Hautasuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
490518.00000000 |
7265476.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024705 |
Ympäristön kuvaus
Joelle päin kaakkoon viettävä tuore kangas, aluskasvillisuus sammalta ja varpuja; uudistuskypsä metsä.
Kohteen kuvaus
Läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 11 m, syvyys 1,5 m, vallin korkeus 0,5 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 7 m ja syvyys 2 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa isoja kuusia ja koivuja. |
| metsakeskus.1000024706 |
615 |
Hautamaa 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
489563.00000000 |
7266477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024706 |
Ympäristön kuvaus
Tasaisen kuivaan kankaan koillislaita, taimikko, maaperä muokattu.
Kohteen kuvaus
Läpimitta valli mukaan lukien 23 m, kuopan läpimitta 13 m, syvyys 2 m, vallin korkeus 0,5 m. Ilmeisesti kaksoistervahauta, jota on jossain vaiheessa pienenetty; kaksoisvallia ei havaittavissa, mutta vallin leveys viittaa siihen. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 6 m ja syvyys 2 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa isoja koivuja, nuoria kuusia ja runsaasti katajaa. |
| metsakeskus.1000024707 |
615 |
Vatukkoharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
489450.00000000 |
7283279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024707 |
Ympäristön kuvaus
Tasainen kuiva hiekkainen mäntykangas, aluskasvillisuus sammalta ja varpuja.
Kohteen kuvaus
Paikalla on suuri tervahauta ja sen lähellä tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024708 |
615 |
Siiran Hautamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
510393.00000000 |
7255362.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024708 |
Ympäristön kuvaus
Tasainen kuiva mäntykangas, taimikko, aluskasvillisuus sammalta ja varpuja.
Kohteen kuvaus
Paikalla on suuri tervahauta ja tervapirtin jäännös. Tervahaudan ympärillä on maanottokuoppia. Tiedot rakenteista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024709 |
615 |
Pikku Lomakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505462.00000000 |
7259529.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024709 |
Ympäristön kuvaus
kuivahko mäntykangas, nuori kasvatusmetsä, aluskasvillisuus varpuja ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Kaksoistervahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 20 m, sisempi valli mukaan lukien 14 m; kuopan läpimitta 9 m, syvyys 1,9 m, vallin korkeus 1,5 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 3 m ja syvyys 2,5 m, vallin kohdalla sortunut. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa nuoria mäntyjä ja kuusia. |
| metsakeskus.1000024710 |
615 |
Iso Lomakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
503219.00000000 |
7258323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024710 |
Ympäristön kuvaus
Kuivahko mäntykangas, varttunut kasvatusmetsä, aluskasvillisuus varpuja ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 11 m, syvyys 1,9 m, vallin korkeus 0,8 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 9 m ja syvyys 2,2 m, vallin kohdalla sortunut. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa mäntyjä ja nuoria kuusia. |
| metsakeskus.1000024711 |
615 |
Iso Niskakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
500639.00000000 |
7258227.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024711 |
Ympäristön kuvaus
Mäen laki, muokattu, nuori taimikko
Kohteen kuvaus
Läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 8 m, syvyys 1,9 m, vallin korkeus 1,2 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 4 m ja syvyys 2 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa mäntyjä ja nuoria kuusia. |
| metsakeskus.1000024712 |
615 |
Hautasaari 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
493830.00000000 |
7274384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024712 |
Ympäristön kuvaus
Mäen pohjoisrinne kahden suon välissä, rehevä sekametsä; aluskasvillisuus pääosin puolukka ja mustikka, jonkun verran suopursua.
Kohteen kuvaus
Paikalla on tervahauta ja tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024713 |
615 |
Pikku Niemenmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
496707.00000000 |
7280221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024713 |
Ympäristön kuvaus
Loiva itärinne; säästöpuuryhmä hakkuualueella.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kaksoistervahauta ja tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024714 |
615 |
Ällinharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
502178.00000000 |
7262408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024714 |
Ympäristön kuvaus
Laajan tasaisen harjun etelälaita, kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus varpuja ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Läpimitta valli mukaan lukien 20 m, kuopan läpimitta 15 m, syvyys 1,3 m, vallin korkeus 0,5 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 9 m ja syvyys 2,2 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa mäntyjä ja nuoria kuusia. |
| metsakeskus.1000024715 |
615 |
Hautamaa 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
495574.00000000 |
7263872.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024715 |
Ympäristön kuvaus
Tasanne pienen mäen ja rämeen välissä, tuore mäntyvaltainen kangas; aluskasvillisuus varpuja ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kaksoistervahauta, jonka läheisyydessä on tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024717 |
615 |
Kahasuo |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
505398.00000000 |
7280069.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024717 |
Ympäristön kuvaus
Rehevähkö matala harjanne suon laidalla, mäntymetsä.
Kohteen kuvaus
Itä-länsi suuntaisen, 13,5 x 6 m mittaisen rakennuksen jäännös, kaksiosainen, länsiosa ”tupa”, mitaltaan 7 x 6 mm, uunin jäänteet kaakkoisnurkassa 2 x 2 x 1,2 m, jonkun verran sortunut; oviaukko länsipäädyssä. Neljä melko lahonnutta hirsikertaa jäljellä, sulkanurkka, päät vuorotellen sahattu ja kirveellä katkaistu. Itäosa on mitaltaan 6,5 x 6 m, seinä hirret ovat sortuneet ja melko maatuneet, osan luoteisnurkassa pieni kuoppa, n 1 x 1 x 0,3 m; mahdollinen aukko itäpäädyssä. Rakenteessa ja sen ympärille kasvaa yli 100 vuotiaisia mäntyjä. |
| metsakeskus.1000024718 |
615 |
Välivaara |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
504778.00000000 |
7281958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024718 |
Ympäristön kuvaus
Rehevähkö mäntykangas, tasanne vaaran rinteen ja suon välissä.
Kohteen kuvaus
Pohjois-eteläsuuntainen, 13 x 6 m mittaisen rakennuksen jäännös, kaksiosainen, eteläosa ”tupa”, mitaltaan 6 x 6 mm, uunin jäänteet lounasnurkassa 2 x 2 x 1,1 m, jonkun verran sortunut; oviaukko eteläpäädyssä. 2-3 melko lahonnutta hirsikertaa jäljellä, sulkanurkka, päät vuorotellen sahattu ja kirveellä katkaistu. Itäosa on mitaltaan 7 x 6 m, 2 lahonnutta hirsikertaa jäljellä; oviaukko länsiseinässä. Rakennuksen keskellä 2 hirttä pituussuunnassa (kattohirttä?) Puusto rakennuksen sisältä ja läheltä poistettu (lienee tapahtunut jo muutama vuosikymmenen sitten). Kantojen koon perusteella ikä yli sata vuotta. |
| metsakeskus.1000024719 |
615 |
Ohtavaaran Palo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
515459.00000000 |
7262058.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024719 |
Ympäristön kuvaus
Vaaran lakialue, loiva itärinne. Avohakkuualue / taimikko kohteen ympärillä n. 0,08 ha:n säästöpuuryhmä.
Kohteen kuvaus
Paikalla on suuri tervahauta ja sen läheisyydessä, tien toisella puolen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024720 |
615 |
Vitikonkangas |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
511830.00000000 |
7259303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024720 |
Maasto on matala kangas suoalueen keskellä, kohde sijaitsee tasanteella kankaan luoteisosassa suon laidalla; rehevä sekametsä ja aluskasvillisuus.
Alueella on kahden rakennuksen jäänteet:
1. Lounais-koillis- suuntaisen rakennuksen jäänteet, pituus 11,5 m ja leveys 6 m. Kaksiosainen, koillisosan (5,5 x 6 m) pohjoisnurkassa uunin jäänteet (hajonnut, mitat n 2 x 1,5 x 0,6 m), keskellä kaksi suorakulmaista kuoppaa (1,2 x 1 x 0,5 m). Lounaisosan keskellä suorakulmainen (n. 1,2 x 1 x 0,2 m) "mätäs" jonka päällä on iso kivi - rakenteen luonne ei selvinnyt. Seinien kohdalla on havaittavissa selvä maavalli, rakennuksen keskikohdalla ja väliseinässä 2 hirsikertaa jäljellä (melko lahonneet), pitkä nurkka, koirankaula.
2. toisesta rakennuksesta on vain toinen pääty säilynyt, mitat noin 6 x 5 m; 4 hirsikertaa; melko lahonneet; pitkä nurkka, koirankaula; muita rakenteita ei havaittu. Rakennusjäänteiden sisällä ja ympärillä kasvaa eri-ikäisiä puita; rakennuksen 2 nurkassa yli 100 vuotias kuusi. |
| metsakeskus.1000024721 |
615 |
Niemenmaa |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
511026.00000000 |
7259827.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024721 |
Maasto on matala pieni kangas soiden keskellä, alueella kasvaa pääosin vanhoja kuusia; aluskasvillisuus sammalta ja jonkin verran varpuja.
Kaksi rakennusjäännöstä ja kuoppa:
1. Kaakkois-luode suuntainen rakennusjäännös mitat 10 x 6 m; seinien kohdalla matala maavalli, koillisseinän kohdalla lahonneen hirren jäänteet; länsinurkassa kiviä/kivikasa, jonka päällä kasvaa iso kuusi, kasan luonne ei selvitetty. Muita rakenteita ei havaittu.
2. Rakennuksesta n. 10 m länteen on kiuas (mitat 2,5 x 2,3 x 0,8 m), joka on kokonaan kasvanut umpeen, koepistossa havaittiin palaneita kiviä.
3. Rakennuksesta n. 12 m koilliseen on suorakulmainen kuoppa ( 2 x 1,8 m, syvyys yli 0,6 m), sen koillisreunassa on isoja kiviä.
Metsäkämppä jäännös (perimätieto), saunan ja kellarikuopan jäännökset; puuston perusteella ikä yli 100 vuotta. |
| metsakeskus.1000024722 |
615 |
Murto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526573.00000000 |
7303729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024722 |
Maasto on matalan mäen loiva etelärinne, aukea (sähkölinja).
Kohde sijaitsee maantien itäpuolella, sähkölinja alla. Läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 9 m, syvyys 1,6 m. Vallin korkeus 1,1 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 5 m ja syvyys 2,1 m. |
| metsakeskus.1000024723 |
777 |
Jänisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
582111.00000000 |
7205519.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024723 |
Paikka sijaitsee Pesiöjärven koillispuolella olevan Itäjärven rannalla. Jänisniemi on havumetsää kasvava, järveen idästä työntyvä tylppä niemi. Sen eteläkärjestä on löytänyt metallinetsimen avulla rauta- ja pronssiesineiden katkelmia.
Niemestä on metallinetsimellä löytynyt heti turpeen alla olevasta maasta pronssi- ja rautaesineiden katkelmia noin 30 x 20 metrin kokoiselta alueelta, muun muassa kaksi veistä ja tasateräinen nuolenkärki. Maassa oli paikoin runsaasti pienenä silppuna olevaa palanutta luuta. Löytöjen numero on KM 40327:1-11.
Kyseessä lienee jonkinlainen leiripaikka, minkäänlaista rakennusta sinne on epätasaisen maaston vuoksi vaikea kuvitella. Ainoan perusteen muinaisjäännöksen rajaukselle antavat löydöt. |
| metsakeskus.1000024724 |
615 |
Jokipolvi |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
529768.00000000 |
7315642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024724 |
Ympäristön kuvaus
Jokitörmä, jossa kasvaa eri-ikäistä sekametsää.
Kohteen kuvaus
Isosta kivistä tehty matala röykkiö (läpimitta 1,3 m korkeus 0,4 m), jonka keskellä on kolmiomainen pystykivi; hakkausta ei havaittu. Röykkiö on suurimaksi osaksi sammalen ja varpujen peitossa. Pudasjärven ja Posion (Kuusamon) kuntarajan rajakivi, todennäköisesti vuodelta 1865. |
| metsakeskus.1000024725 |
615 |
Mustaparrankangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
524403.00000000 |
7310749.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024725 |
Ympäristön kuvaus
Melko tasainen kuiva mäntykangas, loiva länsirinne.
Kohteen kuvaus
Kaksoistervahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukein 19 m, sisempi valli mukaan lukien 15 m; kuopan läpimitta 11 m, syvyys 1,3 m. Vallin korkeus 0,8 m. Halssi suuntautuu luoteeseen pituus 8 m, syvyys 2,3 m. |
| metsakeskus.1000024726 |
615 |
Kirppuaho |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
530557.00000000 |
7299063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024726 |
Ympäristön kuvaus
Mäen loivaa kaakkoisrinne, kivinen, alue hakattu n 10 v. sitten, nuorta taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Epäsäännöllinen, hiukan kolmiomainen kiviröykkiö, mitat 1,8 x 1,3 x 0, 7 m. Röykkiö on tehty pääosin 20-30 cm kokoisista kivistä, joiden välissä on pienempiä kivi. Palaneita kiviä ei havaittu. Alun perin se oli ladottu huolellisesti (itäreunalla vielä näkyvissä), mutta nykyään osittain hajonnut (ilmeisesti työkone ajanut yli). Röykkiö on suurimaksi osaksi sammalen ja varpujen peitossa. Mahdollisesti kaski- / merkkiröykkiö. Alue on vanhaa kaskimaata. |
| metsakeskus.1000024727 |
615 |
Raatevaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527555.00000000 |
7300544.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024727 |
Ympäristön kuvaus
Vaaran länsirinne, kivikkoinen, kuivaa mäntykangasta.
Kohteen kuvaus
Läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 11 m, syvyys n 1 m; halssi suuntautuu länteen, pituus 6 m ja syvyys 2,1 m. Vallit osittain tuhoutuneet vanhassa aurauksessa, harvennuksessa muutama vuosi sitten tuli ajoura keskellä hautaa. |
| metsakeskus.1000024728 |
615 |
Isoaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
518264.00000000 |
7297962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024728 |
Ympäristön kuvaus
Mäen loiva pohjoisrinne, tuorehko mäntykangas, jossa kasvaa jonkun verran nuoria lehtipuita.
Kohteen kuvaus
Läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 6 m ja syvyys 1,8 m: Puut tervahaudan päältä hakattu; vallin päällä ja kuopassa kasvaa lehtipuutaimia. |
| metsakeskus.1000024729 |
615 |
Hyvänleivänvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522819.00000000 |
7290774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024729 |
Ympäristön kuvaus
Vaaran loiva itärinne, kuivahko mäntykangas, maaperä hienoa soraa; varttunut kasvatusmetsä.
Kohteen kuvaus
Läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 0,9 m, vallin korkeus 0,5 m; halssi suuntautuu koilliseen, pituus 2,8 m ja syvyys 2,2 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000024730 |
615 |
Telkkäharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527054.00000000 |
7265363.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024730 |
Ympäristön kuvaus
Tasanne kahden mäen välissä, sen koillispuolella loiva suolle päin viettävä rinne; maaperä soraa. Alue on hakattu ja muokattu, tarkastushetkellä oli kasvamassa nuorta taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Kaksoistervahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 21 m, sisempi valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 1,2 m; halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 6 m ja syvyys 1,6 m: Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä ja kuusia. |
| metsakeskus.1000024731 |
615 |
Kangasvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
524611.00000000 |
7258849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024731 |
Ympäristön kuvaus
Vaaran lounaisrinne, kivikkoa, puronvarsi; kuivaa kangasmetsä; rehevää puronvarsikasvillisuutta, puusto lehtipuita ja kuusta.
Kohteen kuvaus
Läpimitta valli mukaan lukien 13 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 1,5 m; vallin korkeus 1 m, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 4 m ja 1,8 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita. |
| metsakeskus.1000024732 |
615 |
Isonniemenkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535529.00000000 |
7288311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024732 |
Ympäristön kuvaus
Hiekkainen tasanne harjun ja puron välissä, purotörmä. Alue on pääosin aukea, törmän lähellä kasvaa mäntyjä, kuusia ja vähän koivua.
Kohteen kuvaus
Ilmeisesti kaksoistervahauta, valli on hyvin leveä (n. 3,5 m), läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen jokitörmälle, pituus 3,5 m ja syvyys 2,3 m. Vallin päällä ja halssissa kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000024733 |
615 |
Korentokangas 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
512031.00000000 |
7253736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024733 |
Ympäristön kuvaus
Tasainen harjujakso, maaperä hiekkaa, kuivaa mäntykangasta.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee käytössä olevan poroerotusalueen suistossa johdeaitojen välisellä alueella. Pyöreä (läpimitta 11 m), n. 0,5 m ympäristöstään kohoava tasainen alue, joka on viiden soikean kuopan (mitat n. 3 x 2 m, syvyys 1-1,5 m) ympäröimänä. Sitä n. 5 m etelään on kuudes samankokoinen kuoppa. Rakenne on kokonaan varpujen ja sammalen peitossa, sen päällä ja ympäristössä kasvaa varttuneita mäntyjä. Kairauksissa todettiin turpeen alla n. 20 cm vahvan hiili-/nokikerroksen ja tasanteen eteläreunassa n. 3 x 2 x 0,4 m mittainen hiilikasa, joka oli kohoamana näkyvissä. Miilun päällä olevien vanhojen kantojen perusteella sen ikä on yli 100 vuotta. |
| metsakeskus.1000024734 |
615 |
Korentokangas 2 |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
511423.00000000 |
7253812.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024734 |
Ympäristön kuvaus
Tasainen harjujakso, maaperä hiekkaa, kuivaa mäntykangasta.
Kohteen kuvaus
Iso vanha mänty tien varressa (ympärysmitta 217 cm), jossa on sekä etelä- että ohjoispuolella pilkka 40-70 cm korkeudella, eteläpuoleinen (tien puoleinen pilkka on paksun pihkakerroksen peitossa, havainto mahd. kaiverruksista ei ollut mahdollista. Pohjoispuolen pilkassa on kaiverrettu kolme merkkiä (mahdollisesti 22J -J väärinpäin -); mahdollisesti on ollut enemmän merkkejä, pilkka on suurimaksi osaksi kasvanut umpeen, väli pilkan pinta - nykyisen kuoren pinta on 11 cm.
Tulkinta
Merkkipuu; koska puu on kasvanut läpimitaltaan vielä noin 22 cm kaiverruksen tekemisen jälkeen, kaiverruksilla on huomattava ikä (jos kaiverruksessa kyse on vuosiluvusta, se
saattaa olla 1722 tai 1822). |
| metsakeskus.1000024735 |
615 |
Kanajamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531389.00000000 |
7263057.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024735 |
Ympäristön kuvaus
Matalan mäen lakialue, mäntykangasta, paikoitellen soistunut.
Kohteen kuvaus
Kaksoistervahauta; läpimitta ulompi valli mukaan lukien 20 m, sisempi valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 1,9 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 6 m ja syvyys 2,1 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa nuoria koivuja. Tie leikkaa ulomman vallin tervahaudan itäosassa. |
| metsakeskus.1000024736 |
615 |
Portinkuru |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533472.00000000 |
7264060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024736 |
Ympäristön kuvaus
Mäen lakialue, paikoitellen soistunut; alueella on runsaasti suppia (läpimitta 4 - 30 m); rehevä mäntyvaltainen havumetsä.
Kohteen kuvaus
Tervahauta sijaitsee ison supan reunassa; kaksoistervahauta läpimitta ulompi valli mukaan lukien 16 m, sisempi valli mukaan lukien 13, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu lounaaseen (supalle päin) pituus 4 m ja syvyys 1,9 m. |
| metsakeskus.1000024737 |
615 |
Leviärinta 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
516480.00000000 |
7270824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024737 |
Ympäristön kuvaus
Kapea hiekkatasanne joen ja suon välissä, jokitörmä; kuiva mäntykangasta, rehevää jokivarsikasvillisuutta.
Kohteen kuvaus
Kaksoistervahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 20 m, sisempi valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,9 m vallin korkeus 0,9 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen joelle päin. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita. Haudan vieressä sen itäpuolella on hiilikasa. |
| metsakeskus.1000024738 |
615 |
Torasvaara 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
530267.00000000 |
7284811.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024738 |
Maasto on matala mäki vaaran eteläpuolella, soiden ympäröimä; rehevä sekametsä. Kohde sijaitsee mäen laella lähellä koillisrinnettä. Paikalla on tervahauta ja ilmeisesti raudanvalmistukseen liittyvä kivi- ja kuonaröykkiö. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024738 |
615 |
Torasvaara 1 |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
530267.00000000 |
7284811.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024738 |
Maasto on matala mäki vaaran eteläpuolella, soiden ympäröimä; rehevä sekametsä. Kohde sijaitsee mäen laella lähellä koillisrinnettä. Paikalla on tervahauta ja ilmeisesti raudanvalmistukseen liittyvä kivi- ja kuonaröykkiö. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024739 |
615 |
Torasvaara 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
530384.00000000 |
7284690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024739 |
Ympäristön kuvaus
Mäen loivaa lounaisrinne, Torasvaaran eteläpuolella; kuivahko mäntykangas, jossa kasvaa myös jonkun verran nuoria kuusia.
Kohteen kuvaus
Läpimitta valli mukaan lukien 20 m, kuopan läpimitta 14 m ja syvyys 1,6 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 6 m ja syvyys 2,2 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä ja kuopassa eri-ikäisiä kuusia. |
| metsakeskus.1000024740 |
615 |
Jyrkkä 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
506660.00000000 |
7283911.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024740 |
Ympäristön kuvaus
Laaja hiekkainen tasanne matalahkon harjanteen itäpuolella, aukea (hakattu, ei vielä muokattu).
Kohteen kuvaus
Soikea, 2,2 m pitkä, 1,8 m leveä ja 0,8 m syvä kuoppa, heikko valli, rikkoontunut, (kone ajanut kuopan läpi), kaksoismaannos, huuhtoutumiskerros kuopan yläreunassa n. 6 cm, kuopan pohjassa turpeen alla ohuempi huuhtoutumiskerros, sen alla yli 20 cm vahva hiili- ja nokikerros. Kyseessä on mahdollisesti miilukuoppa. |
| metsakeskus.1000024741 |
615 |
Ahvenvaara 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533374.00000000 |
7276023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024741 |
Ympäristön kuvaus
Vaaran loiva itärinne, suon laidalla; tuorehko kangas, jossa kasvaa kuusta ja mäntyä.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kaksoistervahauta ja tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
Inventointi 2024: Kohde on ennallaan. Inventoinnin yhteydessä kohteelle laadittiin aluerajaus. |
| metsakeskus.1000024742 |
615 |
Kaivoslampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
531687.00000000 |
7287275.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024742 |
Ympäristön kuvaus
Korkea jyrkkärinteinen harjanne, maaperä soraa, sekametsä, rehevä aluskasvillisuus
Kohteen kuvaus
Harjanteella on kaksi kuoppaa: kuoppa 1 on kaivettu rinteeseen; mitat 3 x 2,5 m , syvyys 0,9 m; kuopasta lähtee alarinteen suuntaan kapea n. 2 m pitkä ränni. Huuhtoutumiskerros reunassa ja pohjassa 7 - 10 cm. Toinen kuoppa sijaitsee harjanteen laella, mitat 1,9 x 1,6 m, syvyys 0,5 m; pohjassa turpeen alla n. 10 cm nokimaata; huuhtoutumiskerros reunassa 6 cm.
Tulkinta
Kuoppien funktio on epäselvä, liittyvät ilmeisesti johonkin valmistukseen. |
| metsakeskus.1000024743 |
615 |
Rieskalammit |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534539.00000000 |
7285300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024743 |
Ympäristön kuvaus
Vaaran kaakkoisrinne, suoalueella työntyvä hieman korkeampi kieleke, reheväkö sekametsä, jossa kasvaa pääosin mäntyä.
Kohteen kuvaus
Kaksoistervahauta; läpimitta ulompi valli mukaan lukien 15 m ja sisempi valli mukaan lukien 11 m; kuopan läpimitta7 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 7 m ja syvyys 2,4 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä puita. |
| metsakeskus.1000024744 |
615 |
Saarivaara 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
490019.00000000 |
7267946.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024744 |
Ympäristön kuvaus
Rakkakivikko vaaran laella.
Kohteen kuvaus
Alaosa on erikokoisista kivistä kasattu röykkiömäinen rakennelma, mitaltaan 1 x 0,9 x 0,7 m sen päällä on kolme laakakiveä päällekkäin, kokonaiskorkeus 1,0 m. Kohde on jo kaukaa hyvin havaittavissa. Jäkäläkasvuston perusteella rakennelma on tehty jo selvästi yli sata vuotta sitten. |
| metsakeskus.1000024745 |
615 |
Saarivaara 3 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
489381.00000000 |
7268505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024745 |
Ympäristön kuvaus
Rakkakivikko vaaran laella.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kaksi rakkakivikkoon tehtyä kivilatomusta. Jäkäläkasvuston perusteella rakennelmat on tehty jo selvästi yli sata vuotta sitten. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024746 |
615 |
Paljakanrakka |
10002 |
12005 |
13062 |
11002 |
27000 |
497543.00000000 |
7263438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024746 |
Ympäristön kuvaus
Laaja tasainen kallioalue rakka-alueen itäpuolella, harvoja kitukasvuisia mäntyjä, aluskasvillisuus kanerva ja jäkälä, paikoitellen paljas maa-/kalliopinta.
Kohteen kuvaus
Kaksi laakakiveä (mitaltaan 0,9 x 0,6 m, paksuus 10-15 cm) pystyasennossa muodostaen T:n muotoisen kuvion, molemmat kivet kiilattu pienemmillä laakakivillä pohjaan. Toinen kivistä on jonkin verran kallistunut. Jäkäläkasvuston perusteella ikä yli sata vuotta. |
| metsakeskus.1000024747 |
615 |
Jyrkkä 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
506120.00000000 |
7282738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024747 |
Ympäristön kuvaus
Kivisen mäen itärinne, tuore mäntykangas, aluskasvillisuus varpuja ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kaksi kivilatomusta kivisessä rinteessä. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024748 |
615 |
Soidinpalo |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
503115.00000000 |
7271611.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024748 |
Ympäristön kuvaus
Kivinen harjanne (muinainen huuhtoutunut rantavalli) laajan kuivaan kankaan keskiosassa, kivikkoa, ympäristössä kuivaa mäntykangasta.
Kohteen kuvaus
Kivikon korkeimmalla kohdalla on pieni kuoppa 1,0 x 0,8 m, syvyys 0,6 m; kuopan seinämät ovat huolellisesti ladottu eri kokoisista kivistä, osa seinästä on sortunut; kuopan pohja on sammalen peitossa. |
| metsakeskus.1000024749 |
615 |
Murtosuvanto |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
529381.00000000 |
7267483.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024749 |
Ympäristön kuvaus
Vaaran loiva alarinne (lounaisrinne) suon laidalla, tuorehko mäntykangas, jossa kasvaa jonkin verran kuusta; aluskasvillisuus pääosin puolukkaa.
Kohteen kuvaus
Pyöreä kuoppa, läpimitta 3 m ja syvyys 0,7 m. Turvekerroksen paksuus n. 5 cm, huuhtoutumiskerros reunassa 7-9 cm, pohjassa 20 cm. Pohjassa huuhtoutumiskerroksen alla n. 25 cm nokimaata, jossa jonkun verran hiiltä, sen alla kova pohja (kiviä tai ruostekerros).
Tulkinta
Kuoppa on huuhtoutumiskerroksen perusteella joko historiallinen tai esihistoriallinen; funktio on epäselvä; nokimaa ja hiili viittaavat joko kuoppalieteen, keittokuoppaan tai miiluun. |
| metsakeskus.1000024750 |
638 |
Hummelsund |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
429224.44900000 |
6687757.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024750 |
Hummelsund mainitaan vuonna 1570.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. |
| metsakeskus.1000024752 |
297 |
Silmusharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
524872.00000000 |
6995646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024752 |
Maaningan Käärmelahden itäpuolella olevan harjualueen laen kahden suppalammen - Kellarlammen ja Heinälammen välisellä kannaksella on lakialueella tervahaudan pohja. Sen halkaisija on 13 m ympärysvallin ulkolaidoilta mitattuna. Hauta on halssiton. |
| metsakeskus.1000024753 |
422 |
Särkkävaara 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
674271.00000000 |
7026213.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024753 |
Ympäristön kuvaus
Koilliseen aukeava loiva mäenrinne, mäntyhiekkakangas, jonka pohjois-itäpuolella hakkuuaukea.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on nelikulmainen, loivapiirteinen jäkälän peittämä kuoppa. Kuopan koko on 5 x 5 metriä ja sen ympärillä on vallit. Kuopan syvyys on noin 2 metriä. Kuopan pohjalle on kaivettu pieni, noin puoli metriä syvä kuoppa, joka on myös jo sammaloitunut, mutta jyrkkäreunainen ja ilmeisesti nuorempi kuin alkuperäinen iso kuoppa. Lisäksi kuopan yläreunan tuntumaan on myöhemmin kaivettu pieni tasanne, joka voisi olla metsästäjän tekemä ampumapaikka. Kuopan huomattavaan ikään viittaa pohjalla oleva vanha vanha kanto. Vallien päällä kasvaa arviolta noin 40-vuotiaita mäntyjä. Ympäristöä tarkasteltiin laajasti, eikä alueelta löytynyt muita kuoppia tai rakenteita, paitsi lähes mäen lakialueelta, mäentörmästä, yksi resentiltä vaikuttava mahdollinen hiekanottokuoppa. |
| metsakeskus.1000024757 |
614 |
Kuohusuonkangas |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
521794.00000000 |
7338068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024757 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Kuohusuonkangas-nimisen moreeniharjun koillisrinteellä. Kohteen itäpuolelta 15 metrin etäisyydellä kulkee Kuittivaarantie ja kohde näkyy tielle. Alueella kasvaa varttunut kasvatusmetsikkö, joka on sekametsää.
Kohteen kuvaus
Kalkkiuuni, jonka pituus on 5 metriä, leveys 4,8 metriä ja korkeus 1,7 metriä. Kiukaassa on 2 uunin pesää, joiden suuaukot ovat alarinteen suuntaan. Itäisempi uuninaukko on täytetty puilla. Uunin suuaukot ovat 0,9 senttimetriä korkeat ja 60 senttimetriä leveät ja 3 metriä syvät. Uunit on tehty kylmämuurausholvauksella luonnon kivistä. Rakennelman edessä on lahonneita tukkeja jotka ovat ilmeisesti jäännöksiä alueella sijainneesta rakennuksesta. Uunin edestä on Kuittivaarantielle 15 metriä, uuni näkyy tielle.
Tulkinta
Kalkinpolttouuni. Uunia ovat käyttäneet läheisten hylättyjen maatilojen asukkaat. |
| metsakeskus.1000024759 |
777 |
Leväoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
608932.00000000 |
7179967.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024759 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee mäntykankaalla suon ja Leväojan laidalla valtion ja yksityisen maan rajalla. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on 14 m. Haudan ympärillä on kaksoisvalli, jonka paksuus on 3-4 m. Halssi sijaitsee lounaassa ja sen pituus on 8 m. |
| metsakeskus.1000024760 |
777 |
Hoikkajärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
614195.00000000 |
7178280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024760 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Hoikkajärven pohjoisrannalla järven ja hiekkaharjun välissä. Paikalla kasvaa harvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammaleesta. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsä metsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyöreä ja matalahko tervahauta ja tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024763 |
832 |
Harjunpäänlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
574567.00000000 |
7271350.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024763 |
Ympäristön kuvaus
Kohteen ympäristö on harvaa mäntykangasta, jossa aluskasvillisuutena on varpuja. Metsän kehitysluokka uudistuskypsämetsikkö.
Kohteen kuvaus
Pyöreä n. 1,2-1,4 m syvä tervahauta, jonka halssi eteläpuolella. Haudan halkaisija on n. 13 m, vallin paksuus n. 2,5 m ja halssin pituus n. 6 m. Kohde sijaitsee Kylmäluoman retkeilyalueella. |
| metsakeskus.1000024764 |
832 |
Kalaharju 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
574047.00000000 |
7270899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024764 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee aivan metsäautotien vieressä harvaa mäntyä kasvavalla kankaalla. Aluskasvillisuus paikalla on varpua. Metsän kehitysluokka varttunut kasvatusmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Pyöreä tervahauta, jonka halssi on kaakossa. Haudan halkaisija on n. 10,5 m, vallin paksuus n. 2 m ja halssin pituus n. 2 m. |
| metsakeskus.1000024765 |
832 |
Kalaharju 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
573965.00000000 |
7270808.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024765 |
Ympäristön kuvaus
Harva mäntykangas, jossa aluskasvillisuutena varpuja. Metsän kehitysluokka varttunut kasvatusmetsä. Kohde sijaitsee n. 10 metsäautotiestä itään.
Kohteen kuvaus
Matala ja pyöreä tervahauta, jonka halssi sijaitsee lounaiskulmassa. Haudan vallin ympärillä on kuoppia melko tasaisin välimatkoin. Haudan halkaisija on n. 13 m, vallin paksuus n. 3 m ja halssin pituus 11,7 m. |
| metsakeskus.1000024766 |
832 |
Vittulampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576051.00000000 |
7269714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024766 |
Maasto on harva mäntymetsä avohakkuualueen laidassa Vittulammen etelärannalla. Mäntyjen ikä 60- 70 v, osa puista vanhempia. Aluskasvillisuutena kasvaa varpua. Paikalla on pyöreä tervahauta ja kaksi kiviröykkiötä. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024766 |
832 |
Vittulampi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
576051.00000000 |
7269714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024766 |
Maasto on harva mäntymetsä avohakkuualueen laidassa Vittulammen etelärannalla. Mäntyjen ikä 60- 70 v, osa puista vanhempia. Aluskasvillisuutena kasvaa varpua. Paikalla on pyöreä tervahauta ja kaksi kiviröykkiötä. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024767 |
832 |
Ulkukangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
577316.00000000 |
7269092.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024767 |
Ympäristön kuvaus
Mäntykangas hakkuualueen laidalla. Uudistuskypsämetsikkö, jossa aluskasvillisuutena kasvaa varpua.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kaksi suurta tervahautaa. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024768 |
832 |
Nuolipuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
579617.00000000 |
7268607.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024768 |
Ympäristön kuvaus
Harva kangasmetsä, jossa aluskasvillisuus varpua. Kohde sijaitsee hiekkaterassilla pienen suon länsilaidalla varttuneessa kasvatusmetsässä.
Kohteen kuvaus
Pyöreä tervahauta, jonka vallit melko matalat. Halssi sijaitsee haudan itälaidalla. Haudan halkaisija on 8,2 m, vallin paksuus 1,7 m ja halssi pituus 6,2 m. |
| metsakeskus.1000024769 |
832 |
Vantunlamminharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
562490.00000000 |
7295780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024769 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee avohakkuualueella.
Kohteen kuvaus
Pyöreä tervahauta, halssi pohjoislaidalla. Puita ja risuja haudan päällä. Halkaisija 10 m. Ei syvää kuoppaa keskellä. |
| metsakeskus.1000024770 |
832 |
Harjala 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
571013.00000000 |
7272301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024770 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee tiheähkössä mäntymetsässä. Paikalla kasvaa myös siellä täällä koivuja. Metsän kehitysluokka nuori kasvatusmetsikkö. Puut hakattu ja alue aurattu 23 v. sitten
Kohteen kuvaus
Pyöreän tervahaudan jäänteet. Halssi on sijainnut haudan pohjoislaidalla. Haudan länsipuolen yli menee kaksi kyntöuraa, jotka ovat tuhonneet puolet haudasta. Hiiltä on aurauksen jäljiltä nähtävissä siellä täällä. Haudan tuhoutuneisuuden vuoksi siitä ei saatu mittoja. |
| metsakeskus.1000024771 |
832 |
Hyötölampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
570075.00000000 |
7271518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024771 |
Ympäristön kuvaus
Paikalla kasvaa tiheähkö uudistuskypsä kuusimetsikkö.
Kohteen kuvaus
Pyöreä tervahauta, jossa kasvaa paljon kuusia. Halssi sijaitsee lounaassa ja sen pituus on n. 6 m. Haudan halkaisija on 12 m. Haudassa kasvavat puut ovat vähintään 100 v. vanhoja. Vieressä on sijainnut ilmeisesti kämppä, josta ei muuta jäljellä kuin tasaisempi kohta maastossa. |
| metsakeskus.1000024772 |
832 |
Väätäjänlehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
569844.00000000 |
7271216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024772 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee avohakkuualueen reunassa.
Kohteen kuvaus
Pyöreä tervahauta, jonka halssi itälaidalla. Haudan halkaisija on 10 m, vallin paksuus n. 2 m ja halssin pituus 5m. |
| metsakeskus.1000024773 |
832 |
Rasinaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
572203.00000000 |
7272516.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024773 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee pienen lammen/lammikon pohjoislaidalla jyrkähkön rinteen alapuolella. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jossa joukossa on myös siellä täällä koivuja ja katajaa. Aluskasvillisuus on varpua ja sammalta. Metsän kehitysluokka nuori kasvatusmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Pyöreä tervahauta, jonka halssi etelässä. Haudan halkaisija n. 8 m, vallin paksuus n. 2 m ja halssin pituus n. 5m. |
| metsakeskus.1000024774 |
832 |
Tuohilampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
574066.00000000 |
7272340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024774 |
Ympäristön kuvaus
Harva mäntykangas, jonka aluskasvillisuus on varpua. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsä metsikkö.
Kohteen kuvaus
Pyöreä ja matala tervahauta, jonka halssi lännessä. Haudan halkaisija on 12 m, vallin paksuus n. 3 m ja halssin pituus n. 10 m. Tervahaudan läheisyydessä on tervapirtin jäännös (alakohteena). Kohde sijaitsee Kylmäluoman retkeilyalueella. |
| metsakeskus.1000024775 |
832 |
Ulkuoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
579725.00000000 |
7267799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024775 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ulkuojan koillisrannalla mäntykankaalla varttuneessa kasvatusmetsikössä. Aluskasvillisuutena kasvaa sammalta ja varpua.
Kohteen kuvaus
Pyöreä isohko tervahauta, jonka halssi on hyvin nähtävissä. Halssi sijaitsee haudan lounaispuolella ja laskee Ulkuojaan. Haudan halkaisija on 14 m, vallien paksuus n. 3 m ja halssin pituus n. 6 m. |
| metsakeskus.1000024776 |
832 |
Jyrkänoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
539857.00000000 |
7268631.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024776 |
Ympäristön kuvaus
Kehitysluokka 30, puiden ikä 64. Harva mäntymetsä, aluskasvillisuus sammalta ja varpua. Haudan vieressä tehty harvennushakkuu 3 v. sitten.
Kohteen kuvaus
Pyöreä tervahauta, halssi länsilaidalla. Halkaisija 12 m, halssin pituus 8 m ja vallien leveys n. 2 m. |
| metsakeskus.1000024777 |
832 |
Raato-oja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549072.00000000 |
7296657.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024777 |
Kaksi tervahautaa sijaitsevat hiekkapohjaisella harjanteella suon etelälaidassa. Alueella kasvaa mäntyjä ja kuusia sekä katajaa. Aluskasvillisuus koostuu sammaleesta ja varvuista. Haudat sijaitsevat samalla harjanteella ja ne erottaa Raato-ojannotkosta toinen hiekkaharjanne. Hautojen halssit osoittavat siis harjanteiden väliin, jossa kulkee notko suolle päin (pohjoiseen). Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö. |
| metsakeskus.1000024778 |
832 |
Venäjänojansuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
547430.00000000 |
7296907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024778 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Venäjänojansuon eteläreunalla, kapealla hiekkaharjanteella. Harjanteella kasvaa mäntyjä ja koivuja. Aluskasvillisuus koostuu sammaleesta ja varvuista sekä runsaasta määrästä katajaa. Alueen kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Kohde on pyöreä, matalavallinen tervahauta, jonka halssi osoittaa pohjoiseen. Tervahaudan keskellä ja pohjoisreunalla on eläinten polkuja. Vallin ulkopuolella on tasaisin välein kuoppia. Hautaa on mahdollisesti pienennetty joissain välissä. Haudan syvyys on n. 70-80 cm. Halkaisija on 12,5 m ja vallin paksuus 2,5 m. Halssin pituus on 8 m. |
| metsakeskus.1000024779 |
832 |
Älkynaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
544902.00000000 |
7292206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024779 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Pärjänälkyn alalounaisrinteellä hakkuuaukiolla. Aukiolla kasvaa pieniä kuusia ja mäntyjä, kanervaa, katajaa ja koivuntaimia. Aluskasvillisuus koostuu sammaleesta ja varvuista. Metsän kehitysluokka on taimikko.
Kohteen kuvaus
Kohde on pyöreä, hyväkuntoinen tervahauta, jonka halssi osoittaa länteen. Halkaisija on 12 m ja vallin leveys on 2 m. Halssin pituus on 7 m. Tervahaudan syvyys 1,3 m. Halssin reunat on mahdollisesti tuettu kivillä. Alueen hakkuu on esimerkillisesti hoidettu. Muinaisjäännöksen pinta on säilynyt raivauksesta huolimatta koskemattomana ja jäljet on siivottu. |
| metsakeskus.1000024780 |
832 |
Kovajärvi |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
549813.00000000 |
7288509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024780 |
Ympäristön kuvaus
Kuoppa sijaitsee Kovajärven länsipäässä olevan niemen päässä. Niemen pään erottaa rannasta suoalue. Niemen kärjessä on pyöreä todennäköisesti hiekkapohjainen kumpare, jossa kasvaa mäntyjä ja muutama koivu ja pieni kuusi. Kumpareella kasvaa sammalta ja varvikkoa. Kumpareen halkaisija on 13,5 m ja korkeus 1,5-2 m. Kumpareen ympäristö on soistunutta. Metsän kehitysluokka on alueella erirakenteinen metsikkö.
Kohteen kuvaus
Kohde on kumpareen keskelle kaivettu, suorakaiteenmuotoinen kaakko-luoteissuuntainen maakuoppa. Kooltaan kuoppa on 2-3x0,6 m. Kuopan kaakkoispää näkyy selkeästi ja on jyrkkäreunainen, mutta luoteispää on epäselvempi. Kaivannon kaakkoispään pohjalla paksu turvekerros (10-15 cm), huuhtoutumiskerros (n. 2 cm) ja hiekkaa. Kuopasta kaksi metriä lounaaseen on kumpareen reunalla pilkkamänty, jonka länsi- ja itäpuolelle on tehty isot pilkat, joissa kirveen iskun jälkiä. Myös puun pohjoispuolella on muutamia pieniä pilkkoja, jotka ovat umpeenkasvaneita tai merkittömiä. Länsipuolen pilkka lievästi tuhoutunut. Pilkkapuun koordinaatit: 3549997/7291559 (YKJ). |
| metsakeskus.1000024781 |
832 |
Teerensoidinmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
542465.00000000 |
7272287.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024781 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee mäntyä kasvavalla kankaalla suon laidassa. Aluskasvillisuutena on varpua ja sammalta. Metsän kehitysluokka on varttunut kehitysmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla sijaitsee iso, pyöreä ja syvä tervahauta, jonka halssi on kaakossa. Sen läheisyydessä on tervapirtin jäännös. Tiedot rakenteista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024781 |
832 |
Teerensoidinmaa |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
542465.00000000 |
7272287.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024781 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee mäntyä kasvavalla kankaalla suon laidassa. Aluskasvillisuutena on varpua ja sammalta. Metsän kehitysluokka on varttunut kehitysmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla sijaitsee iso, pyöreä ja syvä tervahauta, jonka halssi on kaakossa. Sen läheisyydessä on tervapirtin jäännös. Tiedot rakenteista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024782 |
832 |
Kaupinniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
566956.00000000 |
7284115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024782 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee harvassa mäntymetsässä avohakkuualueen laidalla. Aluskasvillisuutena kasvaa varpua ja sammalta. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyöreä tervahauta ja siitä n. 35 m luoteeseen on tervapirtin jäännös, jonka yhdessä kulmassa kasvaa yli 100-vuotias mänty. |
| metsakeskus.1000024783 |
832 |
Hoikanvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
540832.00000000 |
7292495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024783 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee mäntykankaalla hakkuualueen etelälaidassa. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyöreä tervahauta ja siitä noin 20 m lounaaseen on tervapirtin jäännös. Puuston perusteella sekä tervahauta että tervapirtti ovat yli 100 vuotta vanhoja. |
| metsakeskus.1000024784 |
832 |
Julmavaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
555291.00000000 |
7284246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024784 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee mäntyä, kuusta ja pieniä koivuja kasvavalla kankaalla pienten soistuneiden lampien koillislaidalla. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyöreä halkaisijaltaan 18 m leveä tervahauta, jonka halssi on etelään. Halssin pituus on 8 m ja haudan vallien paksuus on 4 m. Hauta on melko matala. |
| metsakeskus.1000024785 |
832 |
Harjunalasenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553390.00000000 |
7281334.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024785 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee mäntykankaalla n. 67 m itään hiekkatieltä. Aluskasvillisuus koostuu sammaleesta ja varvuista. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyöreä tervahauta ja tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024786 |
832 |
Iso Tammalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
536878.00000000 |
7291038.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024786 |
Ympäristön kuvaus
Tasainen tuore kangas, jossa kasvaa pääosin mäntyä ja jonkun verran kuusta. Kohteet sijaitsevat kankaan pohjoislaidalla törmän yläpuolella.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kaksi tervahautaa. |
| metsakeskus.1000024787 |
832 |
Kaakkurilampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
577740.00000000 |
7268123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024787 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee mäntykankaalla pienen hiekkaharjun päällä suon reunassa Kaakkurilammen luoteislaidalla. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyöreä tervahauta ja todennäköisesti siihen liittyvä tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024787 |
832 |
Kaakkurilampi 2 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
577740.00000000 |
7268123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024787 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee mäntykankaalla pienen hiekkaharjun päällä suon reunassa Kaakkurilammen luoteislaidalla. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyöreä tervahauta ja todennäköisesti siihen liittyvä tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024788 |
832 |
Välivaaranhyöteikkö 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
539778.00000000 |
7290472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024788 |
Ympäristön kuvaus
Laajan matalahkon vaaran itärinne, tuoretta kangasta jos kasvaa mäntyä ja kuusta, maaperä hiesua.
Kohteen kuvaus
Läpimitta vallia mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 1,6 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 6 m ja syvyys 2,3 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000024789 |
832 |
Välivaaranhyöteikkö 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
539734.00000000 |
7290225.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024789 |
Ympäristön kuvaus
Laajan matalahkon vaaran itärinne, tuoretta kangasta jos kasvaa mäntyjä ja kuusia, maaperä hiesu.
Kohteen kuvaus
Kaksoistervahauta; läpimitta ulompi valli mukaan lukien 16 m, sisempi valli mukaan lukien 10, kuopan läpimitta 6 m ja syvyys 1,5 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus yli 10 m ja syvyys 2,2 m. Vallin päällä kasvaa kuusia. |
| metsakeskus.1000024790 |
832 |
Roninoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
536479.00000000 |
7285990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024790 |
Ympäristön kuvaus
Vaaran itärinne, tuoretta kangasta jossa kasvaa mäntyjä, kuusia ja koivuja.
Kohteen kuvaus
Paikalla on tervahauta ja tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024791 |
832 |
Soidinsuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
551679.00000000 |
7270568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024791 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee soiden keskellä olevalla mäntykankaalla. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyöreä tervahauta ja sen läheisyydessä tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024792 |
832 |
Pöykiönniva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
548795.00000000 |
7274098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024792 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Iijoen etelärannalla korkeammalla rantatörmällä. Paikalla kasvaa vanhaa kuusimetsää, jonka aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammaleesta. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyöreä tervahauta ja sen läheisyydessä tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024793 |
832 |
Virtamutka |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
547459.00000000 |
7273742.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024793 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee hakkuuaukean ja Iijoen välisessä metsäsaarekkeessa. Paikalla kasvaa vanhaa kuusimetsää ja siellä täällä yksittäisiä koivuja. Aluskasvillisuus koostuu sammaleesta ja varvuista. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyöreä tervahauta ja sen läheisyydessä tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024794 |
832 |
Porrassuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
547802.00000000 |
7269263.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024794 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee kahden metsäautotien risteyksessä, jossa kasvaa tiheähköä kuusimetsää. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyöreä tervahauta, jonka luoteispuoli on täysin tuhoutunut tienparannustöissä. Tuhoutuneissa kohdissa on nähtävissä paljon hiiltä. |
| metsakeskus.1000024795 |
832 |
Nimetönsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553693.00000000 |
7271477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024795 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla harvassa mäntytaimikossa. Aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammaleesta. Metsän kehitysluokka on nuori kasvatusmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyöreä tervahauta ja siitä n. 40 m pohjoiseen on toinen hieman pienempi tervahauta. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024796 |
832 |
Torvilampi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
542287.00000000 |
7270503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024796 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee laajalla mäntyä kasvavalla hiekkaharjulla. Aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammaleesta. Metsän kehitysluokka on nuori kasvatusmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyöreä ja melko syvä tervahauta, jonka halkaisija on 15 m. Vallit ovat matalat ja 2 m leveät. Halssi sijaitsee haudan itälaidalla ja sen pituus on 18 m. Tervahaudan ympäristössä on tuhkakasa ja erilaisia kaivantoja, jotka liittyvät haudan peittämiseen. Haudasta n. 100 m kaakkoon on toinen tervahauta Torvilampi 2. |
| metsakeskus.1000024797 |
832 |
Torvilampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
542371.00000000 |
7270459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024797 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee hiekkaharjun laidalla mäntyä kasvavalla kankaalla. Aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammaleesta. Metsän kehitysluokka on nuori kasvatusmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyöreä ja melko syvä tervahauta, jota ympäröi kaksoisvalli. Haudan halkaisija on 17 m. Halssi sijaitsee luoteislaidalla ja sen pituus on 5 m. Hautaa on kaksoisvallin perusteella käytetty uudelleen. Tervahaudasta noin 100 m luoteeseen on toinen tervahauta Torvilampi 1. |
| metsakeskus.1000024798 |
832 |
Poika-Loukusan oja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
540701.00000000 |
7278071.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024798 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee hiekkapohjaisella mäntykankaalla Poika-Loukusan oja pohjoispuolella. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on 19,5 m. Hautaa ympäröi kaksoisvallit, joiden paksuus on 4 m. Halssi sijaitsee haudan kaakkoislaidalla ja sen pituus on 8,5 m. Kaksoisvalleista päätellen hautaa on käytetty useamman kerran. |
| metsakeskus.1000024799 |
832 |
Niskavaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
569057.00000000 |
7291906.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024799 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee mäntykankaalla suon reunassa. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on 19 m. Hautaa ympäröivät vallit ovat 4,5 m leveät ja jyrkkäreunaiset. Valleja on kaksi, joka viittaa siihen, että hautaa on käytetty useamman kerran. Halssi on haudan etelälaidalla ja sen pituus on 8 m. |
| metsakeskus.1000024800 |
832 |
Kaupinmutka 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
567128.00000000 |
7283834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024800 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee mäntykankaalla Kostonjoen itäpuolen terassin päällä. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on syvä tervahauta, jonka halkaisija on 6,2 m. Tervahauta on sisäpuolelta hieman kolmionmuotoinen ja syvimmillään se on 1,8 m syvä. Vallit ovat melko matalat. Halssi on haudan lounaislaidalla ja sen pituus on 17 m. Lisäksi haudan lounais- ja koillispuolilla on syvät kaivannot. |
| metsakeskus.1000024801 |
832 |
Kivikkokummut |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
583525.00000000 |
7273941.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024801 |
Kohde sijaitsee kuusta ja mäntyä kasvavalla kankaalla pienen suon lounaisreunassa. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsä metsä. Paikalla on kaksi tervahautaa ja kaksi tervapirtin jäännöstä. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024802 |
832 |
Hyönaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
554068.00000000 |
7272320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024802 |
Kohde sijaitsee Iijoen Turvakonalusen ja Hyönsuon koillispään välisellä moreenimuodostumalla, Kylmäojaan laskevan puron pohjoispuolella, puronotkon varren tasanteella, sen reunalla, Kylmäojasta noin 350 m lounaaseen. Kohde sijaitsee mäntyä ja kuusta kasvavan terassin päällä. Vieressä on avohakkuualue. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on 19,2 m ja vallien paksuus 4,2 m. Haudassa on mahdollisesti ollut tuplavallit, mikä viittaisi hautaa käytetyn useammin kuin kerran. Matalan vallin leveys on noin 4 m. Syvyys haudan keskeltä 1-1,5 m suhteessa valliin. Tervahaudan pohja viettää loivasti ja tasaisesti kohti keskustaa. Reunavallissa on kuoppia siellä täällä. Halssi osoittaa kaakkoon ja sen pituus on 7 m, leveys yläreunoista on 2,5 m ja pohjalta 0,5, syvyys suhteessa valliin 2 m. Haudan pohjalle tehdystä kairanpistosta todettiin hiiltä muttei huuhtoutumiskerrosta. Maaperä on hiekkamoreenia |
| metsakeskus.1000024803 |
832 |
Turvakonalus |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
554189.00000000 |
7272692.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024803 |
Hauta sijaitsee Kylmäojan suussa olevasta Kylmäperästä noin 200 m luoteeseen ja vajaat sata metriä Turvakonaluksen suvannon rannasta lounaaseen. Hauta on matalan hiekkaharjanteen laella. Heti haudan koillisreunalta rinne laskee melko jyrkkänä rantaa kohti. Lounaassa maasto on melko tasaista, mutta soistunut notkelma erottaa harjanteen kauempana nousevasta rinteestä. Kohde sijaitsee aivan ulkoilupolun vieressä ja se on merkitty kyltillä. Paikalla kasvaa mäntyä ja kuusta. Metsän kehitysluokka on uudistuskypsämetsikkö.
Kohteen kuvaus
Kohde on tervahauta, jossa on korkeat vallit. Vallien ulkopuolella on kuoppia siellä täällä. Haudan halkaisija on 15 m ja syvyys noin 1,5 m. Vallien paksuus on 2, 5 m ja ne ovat noin 80 cm koholla länsipuolisesta tasaisesta maan pinnasta. Vallimaiset reunat ja niiden ulkopuolella olevat ojamaiset kaivannot mukaan lukien koko rakenteen läpimitta on noin 20 m Halssi osoittaa koilliseen ja sen on 11 m pitkä. Halssin loppupään molemmin puolin on 2 x 4 m kokoinen ja 40 cm syvä kaivanto. Keskellä hautaa on suunnistusrasti ja sen luoteislaidan yli kulkee polku. |
| metsakeskus.1000024804 |
832 |
Soidinsuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
552230.00000000 |
7271010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024804 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee pienen ojan vieressä harvalla mäntykankaalla. Metsän kehitysluokka on varttunut kasvatusmetsikkö.
Kohteen kuvaus
Paikalla on syvä tervahauta ja sen läheisyydessä tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty reksiterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024806 |
832 |
Haapovaara |
10001 |
12004 |
13047 |
11002 |
27000 |
562384.00000000 |
7293546.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024806 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Haapovaaran päällä alueella, jolla kasvaa käppärymäntyjä ja jossa on siellä täällä kalliopaljastumia. Aluskasvillisuus koostuu varvuista, sammaleesta ja heinästä.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kaksi kivipöytää, jotka on kummatkin tuettu kolmesta kohdasta. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024809 |
734 |
Sahassuo 1 |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
277817.00000000 |
6684630.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024809 |
Ympäristön kuvaus
Sahassuon pohjoispuolisen kallion loiva länsirinne, puusto on harvakasvuista mäntyä, aluskasvillisuutena kanerva jäkälä.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee noin 30 metriä retkeilyreitiltä itään. Pienen talonpoikaislouhoksen lohkareet erottuvat rykelmänä retkeilyreitille. Paikalta on louhittu suorakulmaisesti lohkottuja laakeita kiviä kallion luontaista rakoilua ja porakiiloja hyväksi käyttäen. Louhitut kivet ovat kooltaan esim. talon perustukseen, kivinavetan seinään tai porraskiviksi sopivia. Kivissä ja kalliossa näkyy noin kymmenen cm syviä porausjälkiä oin. 20-25 cm:n välein, joten kyseessä ei ole dynamiittilouhos. Louhoksen koko on noin viisi x kuusi metriä.
Tulkinta
Kyseessä on historiallisen ajan pienen talonpoikaisen kalliolouhoksen paikka. Tarkempi ajoitus jää avoimeksi. |
| metsakeskus.1000024810 |
734 |
Nimikallio 1 |
10007 |
12013 |
13129 |
11006 |
27009 |
274148.00000000 |
6683587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024810 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Nimikallio-nimisen kallion sileässä kyljessä Teijo-Matildedal tien itäreunassa, noin kaksi metriä tiestä.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on hyvin erottuva kalliopiirros Nimikallion länsikyljessä sileässä kalliossa. Soikean kiveen hakatun kehän sisällä on vuosiluku ja kolme nimeä. Soikion leveys on noin 1,5 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Päällimmäisenä soikion sisällä on teksti "est 1:1 1914" ja sen alla nimet "E Pilvelä A Koivisto", näiden alla on nimi "A Sundell". |
| metsakeskus.1000024811 |
625 |
Rajakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
376079.00000000 |
7155398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024811 |
Metsätien eteläpuolella, aivan tien varrella, kaaran laella on osin maan päälle tehty tervahauta, jonka halkaisija on n. 12 m ja vallin korkeus n. 2 m. Hauta on ehjä. |
| metsakeskus.1000024812 |
625 |
Ylikorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377667.00000000 |
7153950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024812 |
Paikalla on tervahauta jonka halkaisija on n. 12 m. Hauta on ehjä. |
| metsakeskus.1000024813 |
625 |
Kurrinhauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
379330.00000000 |
7153206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024813 |
Paikalla on ehjä tervahauta, halkaisija n. 12 m. Hauta on n. 20 m metsätieuran eteläpuolella. Kartalla haudan itäpuolelle merkitty polku on vaikeasti maastossa havaittavissa. |
| metsakeskus.1000024814 |
625 |
Yrttikallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
382427.00000000 |
7152736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024814 |
Paikalla on iso ja ehjä tervahauta, halkaisija on n. 23 m ja kuopan syvyys n. 3 m. |
| metsakeskus.1000024817 |
16 |
Peltopohja |
10001 |
12008 |
13090 |
11033 |
27000 |
433930.00000000 |
6778190.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024817 |
Metallinilmaisinharrastajan tekemiä löytöjä (KM 40293:1-8) (vuonna 2014?) Asikkalan Urajärven historiallisen kylänpaikan länsipuolisesta pellosta nimeltä Peltopohja. Löydöt ovat rautakautisten korujen katkelmia: hopeasormuksen kappale, 2 spiraalipäistä ketjunkantajaa (eri tyyppiset), kulkunen ja rannerenkaiden katkelmia. Lisäksi löytyi lyijysinetti 1800-luvulta. Löytöpaikka sijaitsee Urajärven kartanomuseosta 1,2 km lounaaseen pellossa, jota rajaa pohjoisessa Urajärventie ja etelässä Urajärvenraitti. Urajärven historiallisen ajan kylänpaikka 1000016781 on rajattu noin 70 metriä löytöpaikasta itään. Verifikaatin karttaan löytöpaikaksi on merkitty noin 80 x 40 m laaja alue. Sijaintikoordinaatti on tämän alueen keskikoordinaatti, joka on arvioitu kartasta. Pellolla on pieni kumpu.
Pellolla tehtiin syksyllä 2015 pintapoimintaa, jolloin löydettiin punasavikeramiikkaa, tutluspii ja liitupiipun koppa. Keväällä 2016 sinne tehtiin tarkastus, jossa oli mukana myös metallinilmaisinharrastajia, ja jolloin kaivettiin myös koekuoppia. Niistä yhdessäkään ei ollut merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Mutta metallinilmaisimella koekuoppien läheltä löytyi kuitenkin vielä mm. miekka, jonka arkeologit kaivoivat esille runsaan metrin syvyydestä. Kyntökerroksen ja hiesun vaihettumiskohdassa havaittiin kaksi auranjälkeä. Muinaispellon olemassa olo vaatii lisäselvityksiä. Kuitenkin on todennäköistä, että paikalla tai sen läheisyydessä on kalmisto ja/tai asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000024818 |
290 |
Pajakkajoki Saarikoski möljä |
10002 |
12005 |
13217 |
11006 |
27008 |
616995.00000000 |
7113118.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024818 |
Veneenvetomöljä sijaitsee Pajakkajoen Saarikosken pohjoisrannalla.
Kivistä tehty kylmämuurattu möljä on koko Saarikosken kosken mittainen, noin 500 metriä pitkä. Möljä kaartuu seuraten joen muotoa. Möljä on kokonaisuudessaan hyvin säilynyt, mutta siitä on purettu osia. Möljän joen puoleinen reuna on vino ja päällä on tasaisempi alue, jossa on kuljettu veneitä köysistä vetäen ja ohjaten. Möljässä on tasaisin välein veneen köysien kiinnitysrenkaita. Möljä on rakennettu 1800-luvun lopulla. Vuosisadan vaihteeseen viittaa myös paikallisen informantin ilmoittama kaiverrus "1904 K.K." yhdessä möljän kivistä. |
| metsakeskus.1000024819 |
290 |
Pajakkajoki Pajakkakoski 1 |
10007 |
12005 |
13217 |
11006 |
27000 |
621747.00000000 |
7113644.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024819 |
Kohteen länsipään koordinaatit ovat: P 7113648/I 621517.
Veneen vetomöljä sijaitsee Pajakkajoen Pajakkakosken pohjoisrannalla Hyryntien sillan länsipuolella. Möljä on tyypiltään hirsiarkkumöljä.
Möljä on noin 300 metriä pitkä ja se on rakennettu pääasiassa siten, että möljän ja rannan väliin jää vesialue. Möljä on rakennettu kivistä, joita pitävät paikoillaan raudat. Möljässä on tasaisin välein veneiden köysien kiinnitysrenkaita. Möljää on kunnostettu useaan otteeseen.
Pajakkakoskelle rakennettiin kulkuyhteyksien parannustöiden yhteydessä vuonna 1870 kivinen möljä ja vuonna 1907 kosken alajuoksulle 106 metriä pitkä puinen möljä. |
| metsakeskus.1000024820 |
91 |
Palosaari 4 |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27008 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024820 |
Sijaintipaikka on Helsingin keskustan vesialueella Korkeasaaren itäpuolella Palosaaren länsiosan pohjoisrannan tuntumassa noin yhden metrin syvyydessä.
Noin 10 x 30 metrin alueella oleva laiturin perustus, johon kuuluu kaksi kivillä täytetyn hirsiarkun jäännettä. Arkuista on jäljellä lähinnä kiviä; vain harvoja hirsiä on näkyvissä. Rannasta ulompana (noin 20 metrin päässä) olevan arkun jäänne on suurempi kuin rantaa lähempänä oleva. Suuremman arkun alaosan päämitat ovat noin 10 x 9,5 metriä ja yläosan mitat ovat noin 7,5 x 5 metriä. Kivet ovat levinneet hajonneesta hirsikehikosta meren pohjaan. Suurimpien kivien halkaisija on noin yhden metrin. Rantaa lähempänä (noin 7,5 metrin päässä) olevan arkun alaosan päämitat ovat noin 5 x 5 metriä ja yläosan mitat ovat noin 4 x 4 metriä. Arkkujen jäänteiden etäisyys toisistaan on noin 12,5 metriä. Rantaviivalla ja rantavedessä on kiviä jäljellä laiturin alkuna olleesta penkereestä.
Palosaari oli rakentamaton saari 1800-luvun loppupuolelle asti. Vuonna 1873 saarelle rakennettiin huvila. Kaupungista Korkeasaaren kautta Kulosaareen liikennöinyt höyrylaiva pysähtyi tarvittaessa Palosaarella. Vuoden 1923 kartassa saarella näkyy huvilan lisäksi sen talousrakennuksia, uimahuone saaren etelärannalla ja laituri saaren luoteisrannalla. Laituri oli kookas, kahdelle hirsiarkulle perustettu ja siinä oli kaiteet, mikä näkyy esim. vuoden 1904 valokuvassa.
Vuoden 1932 ilmakuvassa laituri on vielä näkyy, mutta vuoden 1937 kartan perusteella laiturista oli tuolloin enää vain jäänne rannassa. Palosaari oli tullut 1925 Helsingin kaupungin käyttöön ja 1929 saarelle rakennettiin silta Korkeasaaresta. Huvilassa toimi kesäkahvila ja siellä oli myös eläintarhan näyttelytiloja. 1970-luvulla Palosaaresta purettiin vanhat rakennukset, mm. huvila, ja saarelle rakennettiin eläintarhan karanteenirakennus. Saaren rantoja täytettiin ja saari yhdistettiin Korkeasaareen penkereellä entisen sillan sijaan (ks. Korkeasaari, Hylkysaari ja Palosaari. Kulttuuriympäristöselvitys 2010). |
| metsakeskus.1000024822 |
290 |
Pajakkajoki Pajakkakoski 2 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
621845.00000000 |
7113642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024822 |
Kohteen itäpään koordinaatit ovat: P 7113656/I 621867 ja länsipään koordinaatit ovat: P 7113637/I 621815.
Uittosuiste sijaitsee Pajakkajoen Pajakkakosken pohjoisrannalla Hyryntien sillan itäpuolella.
Suiste on noin 55 metriä pitkä. Suiste on rakennettu lohkoamattomista suurista luonnonkivistä, joita ei ole kiinnitetty toisiinsa tukiraudoilla. |
| metsakeskus.1000024823 |
290 |
Pajakkakoski 3 |
10007 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
621768.00000000 |
7113649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024823 |
Rantapenger sijaitsee Pajakkakosken pohjoisrannalla Hyryntien sillan länsipuolella.
Penger on rakennettu kiinni rantavalliin myötäillen sen muotoja.Sen pituus on noin 23 metriä ja leveys noin 1,5 - 4 metriä. Penger koostuu eri kokoisista kivistä. Rakenne jatkuu veden pinnan alle. |
| metsakeskus.1000024824 |
290 |
Pajakkajoki Pajakkakoski, pohjapato 1 |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
621744.00000000 |
7113648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024824 |
Pohjapato 1 sijaitsee Pajakkajoen Pajakkakoskessa Hyryntien sillan länsipuolella.
Mahdollinen pohjapato muodostuu luonnonkivistä. |
| metsakeskus.1000024825 |
290 |
Pajakkajoki Pajakkakoski, pohjapato 2 |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
621576.00000000 |
7113650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024825 |
Mahdollinen pohjapato sijaitsee Pajakkajoen Pajakkakoskessa Hyryntien sillan länsipuolella.
Pohjapato on rakennettu luonnonkivistä. |
| metsakeskus.1000024826 |
290 |
Pajakkajoki Pajakkakoski, pohjapato 3 |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
621550.00000000 |
7113650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024826 |
Mahdollinen pohjapato sijaitsee Pajakkajoen Pajakkakoskessa Hyryntien sillan länsipuolella.
Pohjapato on rakennettu luonnonkivistä sekä kivien väliin kiilatusta paksusta kuorellisesta hirrestä. |
| metsakeskus.1000024827 |
290 |
Pajakkajoki Saarikoski 1 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
616920.00000000 |
7113115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024827 |
Kivisuiste sijaitsee Pajakkajoen Saarikosken etelärannalla.
Kohdetta ei pystytty dokumentoimaan tarkemmin inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.1000024829 |
305 |
Hietaluoma |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
625647.00000000 |
7295354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024829 |
Ympäristön kuvaus
Jyrkkärinteinen harju pienen järven ja suon välissä. Harjun länsipää työntyy n. 100 m niemenä järveen. Puusto pääosin vanhoja mäntyjä (+ runsaasti keloja), lähempänä rantaa myös lehtipuita. Aluskasvillisuus puolukkaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Pienellä tasanteella harjun länsipäässä n. 10 m rannasta on kolme kuoppaa 15 x 6 m alalla.
kuoppa 1 : 1,5 x 1,3 m, syvyys 0,3 m: turve 10 cm, huuhtoutumiskerros 2 cm, nokimaakerros 12 cm
kuoppa 2: 2,5 x 1,3 m, syvyys 0,5 m; turve 5 cm, nokikerros 2 cm, huuhtoumiskerros 10 cm, hiilikerros 2 cm
kuoppa 3: 2,5 x 2,5 m, syvyys 0,7 m; turve 10 cm, huuhtoutumiskerros 10 cm, nokikerros 20-25 cm.
Tulkinta
Kuoppien funktio ja ikä epäselvä. Huuhtoutumiskerroksen perusteella ikä on selvästi yli 100 vuotta. |
| metsakeskus.1000024833 |
630 |
Karkusuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11010 |
27000 |
486831.00000000 |
7119652.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024833 |
Yksittäinen tervahauta Pyhännän koilliskulmassa, Piiparintieltä koilliseen ja Kokkolantieltä (vt 28) pohjoiseen, Karkusuon luoteisreunassa, suohon työntyvän luode-kaakkosuuntaisen niemekkeen kärjen reunassa. Loukkukaarrontieltä paikalle on matkaa noin 300 m kaakkoon.
Tervahauta on pyöreähkö ja pohja on laakea. Sen halkaisija on noin 12 m ja syvyys noin 1 m. Juoksutuskuoppa on suon suuntaan, alarinteeseen. Kairanäytteessä tervahaudan puolella havaittiin hiiltä, muttei huuhtoutumiskerrosta. Maaperä on hiekkamoreenia. Tervahaudan kohdalla kasvaa tiheästi nuorta leppää sekä lisäksi koivua ja kuusta. Lähellä on suuria siirtolohkareita. Ympäristö on iältään vaihtelevaa männikköä. |
| metsakeskus.1000024835 |
630 |
Kämppäkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
490222.00000000 |
7099872.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024835 |
Tervahauta sijaitsee Kämppäkankaalla, joka on noin 400 m pitkä ja sata metriä leveä, hieman ympäröivää soistunutta kangasta korkeampi ja kuivempi, itään laskeva harjanne. Tervahauta paikannettiin inventoinnissa 2013. Se on kankaan länsiosassa, korkeimman kumpareen laen itäreunalla. Ympärillä kasvaa nuorehkoa mäntyvaltaista metsää. Aluskasvillisuutena tervahaudan ympäristössä on varvikon lisäksi tiheää katajapensaikkoa. Noin 25 m tervahaudasta länteen kulkee metsäautotie. Sen varsilla on melko laajoja kaivantoja (ilmeisesti tien teossa käytettyjä hiekkakuoppia). Lisäksi lähempänä tervahautaa on joitakin vanhempia, jo umpeen kasvaneita kuoppia, joiden yhteys hautaan ei ole tiedossa.
Tervahaudan kuopan nykyinen sisähalkaisija on noin 6 m, ja syvyys 60–80 cm. Vallit ovat kuitenkin hyvin leveät, ja joillakin reunoilla, varsinkin etelässä, näkyy selvästi kaksi tai jopa kolme sisäkkäistä vallin harjaa. Näyttää siltä, että hautaa on käytetty useita kertoja ja pienennetty myöhemmillä käyttökerroilla. Suurimman haudan sisähalkaisija näyttää olleen noin 9 m. Halssi on alarinteen puolella idässä. Koko rakenteen halkaisija on noin 15 m. Kuopan länsirinteeseen tehdyssä koekuopassa oli heti turpeen alla vahva hiilikerros.
Kämppäkankaan nimellä maastokarttaan merkitty kuiva harjanne soiden välissä tarkastettiin inventoinnissa kokonaan, mutta kämpän tai muunkaan asumuksen jäännöksiä ei havaittu. |
| metsakeskus.1000024836 |
290 |
Pajakkakoski, eteläranta, rakennuksen pohja 5 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
621696.00000000 |
7113595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024836 |
Kohde sijaitsee Hyryntien sillan länsipuolella Pajakkajoen etelärannalla, noin 10,5 metrin päässä joen rannasta.
Neliönmuotoisen rakennuksen pohjan koko on noin 5 m x 4,5 m. Pohjan kaakkoiskulmassa on kivistä ja laastista muurattu uuni. Rakennuksesta on jäljellä huonokuntoinen, maatunut puukehikko. Paikalla on kirkasta ikkunalasia.
Rakennuksen pohja on todennäköisesti Myllypirtin rauniot, jotka liittyvät Pajakkakosken rannalla sijainneeseen Tuupalan talon myllyyn. Myllyjä on ollut useita. Tuupalan talon asukkaat Uhlbäckit saivat oikeuden perustaa kotitarvemyllyn Pajakkakosken rannalle vuonna 1778. Lisäksi Tuupalan talolla oli vuosina 1856-1864 mylly sekä vuosina 1860-1864 kotitarvesaha. Tuupalan pienemmän asuinrakennuksen isäntä rakennutti uuden myllyn 1870-luvulla, joka purettiin vuonna 1918. |
| metsakeskus.1000024838 |
290 |
Pajakkakoski, eteläranta, kivijalka 1 |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
621691.00000000 |
7113577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024838 |
Kivijalka sijaitsee rakennuksen pohjasta 5 noin 10 metriä lounaaseen.
Kyseessä on hajonnut kivijalka. Rakenteessa ei ole uunia. |
| metsakeskus.1000024840 |
290 |
Pajakkajoki Akonkoski, kivisuiste 6 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
619812.00000000 |
7113113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024840 |
Kohteen länsipään koordinaatit ovat: P 7113137/I 619710.
Kohde sijaitsee Pajakkajoen Akonkosken pohjoisrannalla.
Suiste 6 on Akonkosken kahdesta kivisuisteesta pidempi ja eteläisempi. Sen pituus on arviolta noin 105 m ja leveys noin 3,5 m. Inventoinnissa suistetta ei voitu dokumentoida tarkemmin johtuen korkeasta vedestä ja voimakkasta virtauksesta. |
| metsakeskus.1000024840 |
290 |
Pajakkajoki Akonkoski, kivisuiste 6 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
619812.00000000 |
7113113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024840 |
Kohteen länsipään koordinaatit ovat: P 7113137/I 619710.
Kohde sijaitsee Pajakkajoen Akonkosken pohjoisrannalla.
Suiste 6 on Akonkosken kahdesta kivisuisteesta pidempi ja eteläisempi. Sen pituus on arviolta noin 105 m ja leveys noin 3,5 m. Inventoinnissa suistetta ei voitu dokumentoida tarkemmin johtuen korkeasta vedestä ja voimakkasta virtauksesta. |
| metsakeskus.1000024841 |
844 |
Hiekkaniemi C |
10002 |
12016 |
13155 |
11002 |
27000 |
490852.00000000 |
6967991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024841 |
Kohde sijaitsee Lieteniemen luoteisrannalla, Hiekkaniemen pohjoispuolella. paikalta todettiin 150 cm halkaisijaltaan oleva pyöreä kuoppa, syvyydeltään 20-30 cm. Kuoppaa ympäröivät noin 50 cm leveät ja noin 10 cm korkeat vallit. Kuoppaan tehdyssä koekuopassa havaittiin selvä, vahva nokimaakerros, sekä myös selvästi havaittava huuhtoutumiskerros.
Kohteessa oli selvästi havaittavissa oleva huuhtoutumiskerros ja kohde sijaitsee muinaisella rantatörmällä. Nämä seikat saattavat viitata siihen, että kyseessä on historiallista aikaa vanhempi ruoanhaudutuskuoppa tai muu rakenne, (kohde sijaitsee samalla alueella ja rantatörmällä, jolta on selviä merkkejä esihistoriallisesta asuinpaikasta). |
| metsakeskus.1000024842 |
844 |
Hiekkaniemi D |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
490935.00000000 |
6967990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024842 |
Pieni tervahauta, halkaisijaltaan noin 10 m, halssi lounaaseen. |
| metsakeskus.1000024843 |
844 |
Sammakkolahti |
10002 |
12016 |
13155 |
11002 |
27000 |
491691.00000000 |
6969416.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024843 |
Kohde sijaitsee Käpysaaren länsirannalla, Sammakkolahdessa. paikalla havaittiin noin 220 cm halkaisijaltaan oleva pyöreä kuoppa, syvyydeltään 20-30 cm. Kuoppaa ympäröivät noin 50 cm leveät ja noin 10 cm korkeat vallit. Kuoppaan tehdyssä koekuopassa havaittiin selvä, vahva nokimaakerros, mutta myös selvästi havaittava huuhtoutumiskerros.
Pelkästään kuopan maanpinnalle näkyvän rakenteen ja sen perusteella, että kuoppa sisältää vahvasti noensekaista maata, kohde olisi luokiteltavissa historiallisen ajan hiilihaudaksi. Se seikka, että kohteessa oli selvästi havaittavissa oleva huuhtoutumiskerros ja että kohde sijaisi muinaisella rantatörmällä, saattavat viitata siihen, että kyseessä on historiallista aikaa vanhempi ruoanhaudutuskuoppa tai muu rakenne. |
| metsakeskus.1000024844 |
630 |
Maaselänsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
489110.00000000 |
7101213.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024844 |
Yksittäinen tervahauta sijaitsee Ison Pajusuon ja Maaselänsuon välisellä hiekkakankaalla. Se on pyöreähkö ja sen pohja on loivasti keskustaan viettävä. Halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna on 9 m ja maksimisyvyys suhteessa valliin on 1 m. Vallit ovat noin 2 m leveät. Juoksutuskuoppa on tielle päin, sen pituus on 2 m, leveys 1 m ja syvyys 1 m. Kairanäytteessä tervahaudan puolella havaittiin hiiltä,muttei huuhtoutumiskerrosta. Maaperä on hiekkaa ja ympäristö kasvaa nuorta mäntyä ja kuusta. |
| metsakeskus.1000024845 |
615 |
Kolijärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
467588.00000000 |
7257722.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024845 |
Ympäristön kuvaus
Loivasti länteen viettävä rinne Kolijärven itäpuolella Kolijärven ja Saunajärven välisellä kannaksella. Mäntyvaltainen havumetsä (varttunut kasvatusmetsä). Aluskasvillisuus varpuja ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee n. 60 m Kolijärvestä itään. Kaksoishauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 22 m, sisempi valli mukaan lukien 17 m; kuopan läpimitta 12 m ja syvyys 1,8 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 8 m ja syvyys 1,8 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri ikäisiä mäntyjä. |
| metsakeskus.1000024846 |
844 |
Pekkala |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
494423.00000000 |
6983264.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024846 |
Kuivaniemen eteläosassa sijaitsee kahden tien risteysalueen eteläpuolella 16 kaskiröykkiötä 200 X 200 metrin kokoisella alueella. Osa maanpinnalle te-tyjä, osa maakivien päälle ladottuja. 1800-luvun pitäjänkartan perusteella pari sataa metriä raivausröykkiöalueesta länsiluoteeseen on sijainnut sittemmin autioitunut talo. Myöhempien karttojen perusteella kyseessä on ollut Pekkalan talo. |
| metsakeskus.1000024847 |
165 |
Torolammi |
10002 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
374197.00000000 |
6737352.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024847 |
Torolammin siltaporras sijaitsee suolla, noin 60 m itäkoilliseen Janakkalan, Riihimäen ja Lopen yhteiseltä rajapisteeltä, joka on keskellä Torolammia. Torolammi on pieni suolampi Torolamminsuon pohjoisosassa.
Hyväkuntoisia hirsiä on havaittu suoturpeen seassa noin 25 cm syvyydessä pienessä esiinkaivetussa ja uudestaan peitetyssä kuopassa. Kuinka leveä tai pitkä puurakenne on, ei ole toistaiseksi tiedossa, mutta vanha kirkkotie on kulkenut suon yli lounaasta koilliseen. Nykyään vanhaa tienpohjaa suolla myötäilee polku, joka on etupäässä helppokulkuista, sillä suo on ojitettua. Erään ojan vieressä koordinaattipisteestä etelään, polulla, on ilmeisesti siltaportaan hirsiä/puita näkyvissä. Ne ovat ilmeisesti ojituksessa esiin nousseita.
Ainakin suon pohjoispuolella, missä kirkkotie on noussut kiinteälle maalle, se on täysin tuhoutunut maankäytössä. Suon lounaispuolista osaa ei tarkastettu. Kirkkotie on johtanut Hiivolasta (nyk. Riihimäkeä) Punkan kautta Janakkalan kirkolle. Tieura on merkitty vielä vuoden 1954 peruskartalle. Se näkyy myös vuosien 1884 ja 1855 kartoilla sekä Kuninkaan kartastossa.
Vuoden 2018 inventoinnissa kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.1000024848 |
615 |
Sammakkolampi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
462260.00000000 |
7257123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024848 |
Ympäristön kuvaus
Itäkaakko-länsiluodesuuntaisen harjun itäpää, harjun etelälaita, kosteahko alue pienen lammen länsipuolella. Hyvin rehevä kuusivaltainen sekametsä (mm. kasvaa tuomea), rehevä aluskasvillisuus (sudenmarja).
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee matalalla kohoamalla kosteikossa; kaksoistervahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 14 m, sisempi valli mukaan lukien 11 m; kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 5 m ja syvyys 1,4 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000024849 |
615 |
Pieni Pylkönsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
464322.00000000 |
7259052.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024849 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä matala hiekkaharjanne. Rehevähkö sekametsä, aluskasvillisuus mustikkaa, puolukkaa, katajaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Paikalla on tervahauta ja tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Kohteen läpimitta valli mukaan lukien 11 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 8 m ja syvyys 1,9 m. Tervahaudan päällä kasvaa n. 50 vuotaita mäntyjä, vallin päällä muutama vanha kanto. |
| metsakeskus.1000024850 |
844 |
Luvelahti |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
495970.00000000 |
6989140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024850 |
Alue on Luvelahden rantaan laskevaa, kumpuilevaa, melko kivikkoista hiekkamoreenirinnettä. Alueella kasvaa kuusi- ja mäntymetsää. Luvelahden ranta on lounaassa lähimmillään noin 25 m päässä. Noin 50 m läpimittaisella alueella havaittiin seitsemän pientä, enimmillään noin metrin läpimittaista ja 30-40 cm korkeaa kiviröykkiötä, jotka koostuivat 15-40 cm kokoisista kivistä. Osa röykkiöistä näytti maapohjalle kootuilta, mutta osa oli maakivien päällä.
Röykkiöt liittyvät selvästi viljelymaan raivaukseen. Ne voivat olla jälkiä kaskivilje-lystä, mutta paikalla on saattanut olla myös pysyvämpi peltotilkku. Tähän viittaa erityisesti se, että röykkiöitä oli vain pienellä alalla, vaikka maaperältään saman-laista kaskiviljelyyn sopivaa hiekkamoreenirinnettä tarkastettiin rannan tuntumassa useiden satojen metrien matkalla. Laaja-alaisempaan maatalouden harjoitta-miseen viittaa myös se, että useimmissa tarkastetulle alueelle kaivetuissa koekuopissa (yhteensä toista kymmentä) oli turpeen alla hiekkamulta eikä podsoli-maannos. Tallusniemen talon (300 m paikalta itään) asukkaiden mukaan vanhoista valokuvista näkyy, että koko nyt metsää kasvava rantaharjanne on aiemmin ollut avointa laidunta. Koska viljelyjäännökset ovat vähäisiä, eikä niitä paikan maankäyttöhistorian perusteella ole syytä pitää erityisen vanhoina, ei kohdetta esitetä kiinteäksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000024851 |
615 |
Tuoremaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
468201.00000000 |
7260480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024851 |
Ympäristön kuvaus
Kaakko-luodesuuntaisen soraharjanteen pohjoispää laajan suoalueen keskellä. Mäntyvaltainen havumetsä, aluskasvillisuus varpuja ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kaksoistervahauta ja mahdollinen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alankohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024852 |
615 |
Hautasaaret |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
486435.00000000 |
7265054.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024852 |
Ympäristön kuvaus
Pieni kukkula soraharjanteen länsipuolella suoalueen keskellä. Rehevä mäntyvaltainen sekametsä, aluskasvillisuus mustikkaa, puolukkaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Paikalla on suuri tervahauta ja sen läheisyydessä mahdollinen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024853 |
615 |
Kauha-aho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
487955.00000000 |
7264354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024853 |
Ympäristön kuvaus
Pienen keskellä suoaluetta olevan mäen loiva pohjoisrinne, tasanne alarinteellä. Mäntyvaltainen sekametsä, rehevä aluskasvillisuus.
Kohteen kuvaus
Kohteen läpimitta valli mukaan lukien 11 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 6 m ja syvyys 1,5 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä ja kuusia. |
| metsakeskus.1000024854 |
615 |
Hirvasmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
487463.00000000 |
7270708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024854 |
Ympäristön kuvaus
Matala kangas suoalueen keskellä, loiva kaakkoisrinne. Alue avohakattu ja äestetty, kasvaa taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Paikalla on suuri tervahauta ja sen läheisyydessä mahdollinen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024855 |
615 |
Koskipalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
474253.00000000 |
7280470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024855 |
Ympäristön kuvaus
Tasanne jokitörmän yläpuolella Korpijoen länsipuolella; rehevähkö sekametsä, aluskasvillisuus mustikkaa, puolukkaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Kohteen läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 7 m ja syvyys 2,2 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä, kuopassa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita.
2022: Kohteen todettiin syksyllä olevan muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukainen. Vuoden 2011 inventoinnissa ilmoitettu koordinaattipiste (N 7280470 E 474253) osuu tervahaudan ulkopuolelle. Tervahauta näkyy hyvin rinnevarjosteessa. Sen perusteella tervahaudan keskipiste on pari metriä luoteeseen muinaisjäännösrekisterissä olevasta koordinaattipisteestä, joka siis on riittävän tarkka. Kohteen muinaisjäännösrekisterissä oleva rajaus on kuitenkin suppea ulottuen luoteessa vain juuri ja juuri tervahaudan reunavallin ulkoreunaan. Rajausta on jonkin verran laajennettu. |
| metsakeskus.1000024857 |
615 |
Aarniharju 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
474419.00000000 |
7281851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024857 |
Ympäristön kuvaus
Pieni matala kangas suoalueen keskellä n. 300 m Korpijoesta länteen; rehevää havumetsää. Pohjoisosassa on vanha maatila rakennuksineen, mäen laella ja itäpuolella pakettipeltoja.
Kohteen kuvaus
Kohteen läpimitta valli mukaan lukien on 11 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 5 m ja syvyys 1,9 m. Halssin kohdalla haudan ulkoseinämä on kylmämuurattu isoilla kivillä. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita.
2022: Tervahauta oli vuoden 2011 (Schulz) kuvauksen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000024858 |
615 |
Perikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478464.00000000 |
7277455.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024858 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimän laajan kankaan loiva etelärinne. Alue on avohakattu ja muokattu; n. 2 m korkeaa taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Kohteen läpimitta valli mukaan lukien 13 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 4 m ja syvyys 1,8 m.
2022: Kohde on ennallaan. Halssin syvyys alle metrin mutta tervahaudan muoto helposti havaittavissa. |
| metsakeskus.1000024859 |
615 |
Kärkönselkä 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
474015.00000000 |
7252845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024859 |
Ympäristön kuvaus
Kaakko-luodesuuntainen harjujakso, jonka laella on runsaasti kiviä; rinteillä soraa ja hiekkaa. Harju sijaitsee keskellä laajaa suoaluetta. Sen koillispuolella on turvetuotantoalueita. Mäntyvaltainen havumetsä; varttunutta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee loivasti pohjoiseen vietävällä rinteellä lähellä suon laitaa. Paikalla on kaksoistervahauta ja sen läheisyydessä tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024860 |
615 |
Kärkönselkä 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
474324.00000000 |
7252499.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024860 |
Ympäristön kuvaus
Kaakko-luodesuuntainen harjujakso, jonka laella on runsaasti kiviä; rinteillä soraa ja hiekkaa. Harju sijaitsee keskellä laajaa suoaluetta. Sen pohjoispuolella on turvetuotantoalueita. Mäntyvaltaista havumetsää, aluskasvillisuus puolukkaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjun etelärinteellä. Paikalla on kaksoistervahauta ja sen läheisyydessä mahdollinen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024861 |
615 |
Jakoahot |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
475941.00000000 |
7254557.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024861 |
Ympäristön kuvaus
Matala mäki suoalueen keskellä, maaperä soraa. Mäntyvaltainen havumetsä, aluskasvillisuus puolukkaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee mäen luoteisrinteellä ojan kaakkoispuolella. Paikalla on kaksoishauta ja sen läheisyydessä mahdollinen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024862 |
615 |
Siuruankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
483600.00000000 |
7261799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024862 |
Ympäristön kuvaus
Kapea kaakko-luodesuuntainen harjujakso suoalueen lounaispuolella. Kuivaa mäntykangasta. Harjua pitkin kulkee maantie ja 20 kv sähkölinja.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee tasanteella harjun koillispuolella sähkölinjan alla. Paikalla on suuri tervahauta ja sen läheisyydessä mahdollinen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024863 |
615 |
Kivilampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
480669.00000000 |
7259027.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024863 |
Ympäristön kuvaus
Matala mäki suoalueen kesken Kivilammen kaakkoispuolella. Mäntyvaltainen sekametsä, alarinteet soistuneet. Eteläpuolella on laaja turvetuotantoalue.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee mäen loivalla länsirinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta 8,5 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 6 m ja syvyys 1,7 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä havupuita. |
| metsakeskus.1000024864 |
615 |
Sammakkolampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
503675.00000000 |
7236882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024864 |
Ympäristön kuvaus
Pieni mäki laajan suoalueen pohjoispuolella ja vaaran eteläpuolella. Rehevää sekametsää, aluskasvillisuus mustikkaa, puolukkaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Paikalla on suuri tervahauta ja sen läheisyydessä mahdollinen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024865 |
615 |
Kettuharju 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
514198.00000000 |
7231356.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024865 |
Ympäristön kuvaus
Matala kaakko-luodesuuntainen matala hiekkaharjanne suoalueen keskellä. Kuivaa mäntykangasta, laidoilla rehevämpi sekametsä.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjanteen luoteislaidalla. Paikalla on tervahauta ja sen läheisyydessä mahdollinen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024869 |
615 |
Hyötysaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
520827.00000000 |
7225603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024869 |
Ympäristön kuvaus
Vaara-alueen pohjoisosassa oleva loivasti luoteeseen viettävä rinne soistuneen alueen keskellä. Alue on avohakattu.
Kohteen kuvaus
Kaksoishauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 12 m, sisempi valli mukaan lukien 9 m, kuopan läpimitta 6 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 4 m ja syvyys 1,7 m. |
| metsakeskus.1000024871 |
615 |
Isolehto |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
531952.00000000 |
7254754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024871 |
Ympäristön kuvaus
Vaaran loiva etelärinne soistuneen alueen pohjoispuolella, paikallistien varrella. Rehevähkö havumetsä.
Kohteen kuvaus
Noin 70 cm paksu vanha petäjä, johon on tehty useita pilkkoja ja koloja. Pohjoispuolella on 30 cm korkea ja 6 cm leveä pilkka, jossa on 5-6 neliönmuotoista kuvioita; lounaispuolella on n. 40 x 20 cm kokoinen pilkka, jossa on kirjaimet MT ja IN ja geometrinen kuvio, sen vieressä pieni pilkka jossa neliönmuotoisia kuvia, itäpuolella on pilkka, jossa on epäselviä merkkejä ja länsipuolella pieni pilkka jossa kirjaimet AI. Puu on kasvanut pilkkojen tekemisen jälkeen ainakin 7 cm.
Tulkinta
Merkkipuu, ikä selvästi yli 100 vuotta. |
| metsakeskus.1000024872 |
615 |
Kumpulanlampi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535770.00000000 |
7261464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024872 |
Maasto on laajan harjujakson pohjoislaita, tasanne hiekkaharjanteen ja lammen välissä. Kuivaa mäntykangasta; tasanteella kasvaa myös koivuja, aluskasvillisuus varpuja, katajaa ja sammalta.
Tervahaudan läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 1,4 m, vallin korkeus 0,9 m. Vallin päällä kasvaa yli 60 v. mäntyjä. Halssi suuntautuu länteen, pituus 6 m ja syvyys 1,8 m. |
| metsakeskus.1000024874 |
615 |
Kumpulanlampi 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
535404.00000000 |
7261317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024874 |
Ympäristön kuvaus
Leveän pintamuodoltaan vaihtelevan harjun pohjoislaita, hiekkainen tasanne lammen lounaispuolella. Kuivahko mäntykangas, jossa kasvaa joitakin kuusia. Aluskasvillisuus puolukkaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Paikalla on hiilimiilu ja sen läheisyydessä rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024875 |
791 |
Rentolankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
487381.00000000 |
7121363.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024875 |
Tervahauta on Siikalatvan (ent. Kestilän) kunnan kaakkoisosass,a Loukkukaarrontieltä 200 m itään ja Pyhännän rajasta 300 m pohjoiseen. Tervahauta sijaitsee Ylimmäisen Matilannevan lounaispuolella, kallioisella ja osin lohkareisella moreenialueella, jossa on paikoin hiekkamuodostumia, kuten tervahaudan sijaintipaikalla, ojitettujen soiden ympäröimällä alueella.
Tervahauta on pyöreähkö ja sen pohja viettää selvästi keskustaan. Sen halkaisija on vallin ulkoreunoista mitattuna 16 m ja maksimisyvyys suhteessa valliin on 2 m. Pitkänomainen juoksutuskuoppa on koilliseen ja sen pituus on 5 m ja leveys 2 m. Kairanäytteessä tervahaudan puolella havaittiin hiiltä, muttei huuhtoutumiskerrosta. Tervahaudalla olevasta kannosta laskettiin 130 vuosilustoa. Maaperä on hiekkaa ja ympäristö kasvaa nuorta mäntyä ja kuusta. Tervahaudasta noin 50 m pohjoiseen on samalla hiekkaharjanteella kiveys, 1x1x0,5 m, joka on osin hajonnut. Kyse on todennäköisesti tervasaunasta eli tervapirtistä jäljellä oleva tulisijan jäännöksestä (7121409/487392, 7124392/ 3487559). |
| metsakeskus.1000024875 |
791 |
Rentolankangas |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
487381.00000000 |
7121363.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024875 |
Tervahauta on Siikalatvan (ent. Kestilän) kunnan kaakkoisosass,a Loukkukaarrontieltä 200 m itään ja Pyhännän rajasta 300 m pohjoiseen. Tervahauta sijaitsee Ylimmäisen Matilannevan lounaispuolella, kallioisella ja osin lohkareisella moreenialueella, jossa on paikoin hiekkamuodostumia, kuten tervahaudan sijaintipaikalla, ojitettujen soiden ympäröimällä alueella.
Tervahauta on pyöreähkö ja sen pohja viettää selvästi keskustaan. Sen halkaisija on vallin ulkoreunoista mitattuna 16 m ja maksimisyvyys suhteessa valliin on 2 m. Pitkänomainen juoksutuskuoppa on koilliseen ja sen pituus on 5 m ja leveys 2 m. Kairanäytteessä tervahaudan puolella havaittiin hiiltä, muttei huuhtoutumiskerrosta. Tervahaudalla olevasta kannosta laskettiin 130 vuosilustoa. Maaperä on hiekkaa ja ympäristö kasvaa nuorta mäntyä ja kuusta. Tervahaudasta noin 50 m pohjoiseen on samalla hiekkaharjanteella kiveys, 1x1x0,5 m, joka on osin hajonnut. Kyse on todennäköisesti tervasaunasta eli tervapirtistä jäljellä oleva tulisijan jäännöksestä (7121409/487392, 7124392/ 3487559). |
| metsakeskus.1000024877 |
615 |
Lummelampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535394.00000000 |
7260528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024877 |
Ympäristön kuvaus
Leveän pintamuodoltaan vaihtelevan harjun etelälaita, maaperä hiekkaa. Kuiva mäntykangas, aluskasvillisuus puolukkaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Kohteen läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 5 m ja syvyys 2,1 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa n. 60 vuotiaita mäntyjä. |
| metsakeskus.1000024879 |
615 |
Kiviharju 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
536519.00000000 |
7261073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024879 |
Ympäristön kuvaus
Leveän pintamuodoltaan vaihtelevan harjun etelälaita, maaperä hiekkaa. Kuiva mäntykangas, aluskasvillisuus puolukkaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 1,6 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 8 m ja syvyys 2,3 m. Kuopassa ja vallin päällä kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä. |
| metsakeskus.1000024880 |
615 |
Kiviharju 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
537514.00000000 |
7261467.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024880 |
Ympäristön kuvaus
Mäen loivaa pohjoisrinne laajan harjujakson ja kapean suokaistaleen eteläpuolella. Kuivahkoa mäntykangasta, jossa kasvaa jonkun verran nuoria kuusia, aluskasvillisuus varpuja, katajaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 4 m ja syvyys 2,2 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä. |
| metsakeskus.1000024881 |
615 |
Niemilehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
547376.00000000 |
7245042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024881 |
Ympäristön kuvaus
Vaaran loiva etelänpuoleinen alarinne laajan suoalueen pohjoispuolella; rehevä sekametsä, aluskasvillisuus mustikkaa, puolukkaa ja sammalta
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 11 m, kuopanläpimitta 8 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 5 m ja syvyys 1,7 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri ikäisiä havu- ja lehtipuita. |
| metsakeskus.1000024882 |
791 |
Kettulankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
482594.00000000 |
7122596.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024882 |
Tervahauta, tervapirtin jäännökset sekä kuoppajäännös sijaitsevat Siikalatvan (ent. Kestilän kunnan) kaakkoisosassa, Kettulankankaan koilliseen viettävällä, suohon rajautuvalla rinteellä, törmän päällä. Maaperä muinaisjäännösten kohdalla on hiekkaa, ylempänä rinteessä on kivikkoa. Puusto on pääasiassa mäntyä, tervahaudan kohdalla myös koivua.
Tervahauta on hyvin säilynyt ja halkaisijaltaan n. 15 m. Sen halssi on pohjoiseen.
Tervahaudasta noin 30 m länteen, törmän päällä on tervapirtin jäännökset. Paikalla erottuu selvästi noin 3 x 3 m:n suuruinen neliön muotoinen maapenkki, jonka luoteiskulmassa on kiuas. Kiukaan halkaisija on noin 2 m, korkeus noin 50 cm.
Noin 29 m eteläkaakkoon tervahaudasta on kuoppa, jonka leveys 2,5 m ja syvyys 70 cm). Kuopan funktiosta ei ole tietoa.
Kohde on kokonaisuudessaan hyvin säilynyt ja edustava. |
| metsakeskus.1000024883 |
615 |
Patalikonsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549475.00000000 |
7239254.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024883 |
Ympäristön kuvaus
Laajan suoalueen keskellä sijaitsevan pienen matalan harjanteen loiva kaakkoisrinne, maaperä kivikkoista moreenia, rehevä sekametsä.
Kohteen kuvaus
Paikalla on suurehko tervahauta ja sen läheisyydessä mahdollinen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024884 |
615 |
Karsikkovaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
549226.00000000 |
7240708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024884 |
Ympäristön kuvaus
Pienen vaaran loiva koillisrinne, vaara sijaitsee järven ja laajan suoalueen välissä. Rinne on avohakattu, haudan kohdalla on pieni kuvio, jossa kasvaa sekametsä.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 0,8 m; vallin korkeus on 0,4 m, vallin ulkopuolella on kaivanto. Halssi suuntautuu itään, pituus 4 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita. |
| metsakeskus.1000024885 |
615 |
Honkavaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
545870.00000000 |
7252217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024885 |
Ympäristön kuvaus
Vaaran loiva etelärinne laajan suoalueen pohjoispuolella; alue on avohakattu ja muokattu.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 13 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 5 m ja syvyys 2,3. Vallilla kantoja, joilla on yli 160 lustoa. |
| metsakeskus.1000024886 |
615 |
Halosensalmi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
532994.00000000 |
7245525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024886 |
Ympäristön kuvaus
Laajan vaaraan lounaislaidalla olevan pienen mäen etelärinne, puron pohjoispuolella. Rehevähkö sekametsä, aluskasvillisuus mustikkaa, puolukkaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Kaksoishauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 20 m, sisempi valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 12 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 7 m ja syvyys 2,1 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa isoja havu- ja lehtipuita. |
| metsakeskus.1000024887 |
615 |
Kalettomanlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
543769.00000000 |
7238179.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024887 |
Ympäristön kuvaus
Matala pieni mäki laajan kankaan koillispuolella ja suoalueen länsipuolella. Alue on osittain avohakattu ja muokattu, korkeimmissa paikoissa kasvaa isoja mäntyjä, muualla kitupuustoa.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta10 m ja syvyys 0,7 m. halssi suuntautuu itään, pituus 9 m ja syvyys1,7 m. Kuopassa kasvaa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita; valli on muokkauksessa osittain tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000024888 |
791 |
Pyörätienkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
485372.00000000 |
7121049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024888 |
Tervahauta Siiaklatvan (ent. Kestilän) kunnan kaakkososassa, 20 m Pyhännän rajalta pohjoiseen. Paikka on kivikkoista hiekkakangasta, lounaiseen viettävää rin-nettä. Paikalla on kiviseen maaperään tehty tervahauta, halkaisijaltaan noin 15 m. Halssi on lounaaseen.
Tervahaudan kohdalla on täysikasvuisia mäntyjä ja muutamia nuoria kuusia ja koivuja, ympäristö on maapohjaltaan äestettyä nuorta mäntytaimikkoa. Metsän-hoitotoimenpiteet eivät ole turmelleet tervahautaa.
Lähiympäristöstä ei todettu tervapirtin jäännöksiä. Aluetta on äestetty, jonka yhteydessä mahdolliset jäännökset ovat voineet tuhoutua ati niitä ei ole voitu havaita taimikossa. |
| metsakeskus.1000024889 |
615 |
Matosuo 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
541485.00000000 |
7235957.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024889 |
Maasto on suoalueen keskellä oleva matala soraharjanne n. 200 m Kangaslammesta koilliseen; kuivahko mäntyvaltainen kangasmetsä, jossa kasvaa myös jonkun verran kuusia ja koivuja.
Tervahaudan läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 7 m ja syvyys 1,9 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä; ikä yli 100 vuotta. |
| metsakeskus.1000024890 |
615 |
Välikangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
541429.00000000 |
7232920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024890 |
Ympäristön kuvaus
Kapea etelä-pohjoissuuntainen kannas kahden kankaan välissä, sen itä- ja länsipuolella on kapeat suokaistaleet. Kuiva mäntykangasta; nuorta kasvatusmetsää. Maanpinta on paikoitellen kulunut.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 7 m ja syvyys 2,1 m. Haudan päällä kasvaa nuoria mäntyjä ja kuusia. |
| metsakeskus.1000024891 |
615 |
Vihantaselkä 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
532963.00000000 |
7235001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024891 |
Ympäristön kuvaus
Kaakko-luodesuuntaisen harjanteen loiva läntinen alarinne pienen suon ja puron itäpuolella. Alue on avohakattu ja muokattu.
Kohteen kuvaus
Kohteen läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 1,5 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 7 m ja syvyys 2,4 m. Haudan ympärille on jätetty noin metrin korkeita kantoja. Tervahaudan kuoppaan on tuotu erilaisia jätteitä. |
| metsakeskus.1000024892 |
791 |
Loukkukaarto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
486487.00000000 |
7122807.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024892 |
Tervahauta Siikalatvan (ent. Kestilän) kunnan kaakkoisosassa, Loukkukaarto -nimisen moreeniharjanteen lounaaseen viettävällä rinteellä. Tervahaudan halkaisija on noin 17 m, jonka halssi on länsilounaaseen. Sen vaiheilla on muutaman kymmenen vuoden ikäistä mäntyä sekä nuorempaa koivua ja kuusta. Tervahauta on melko hyvin säilynyt, mutta siinä on runsaasti vanhoja sekä edelleen käytössä olevia ketunkoloja.
Lähiympäristöstä ei inventoinnissa 2013 etsinnöistä huolimatta löytynyt tervapirtin jäännöksiä.
Kohde on merkitty Maanmittauslaitoksen karttapohjalle |
| metsakeskus.1000024893 |
615 |
Vihantaselkä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534303.00000000 |
7234439.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024893 |
Ympäristön kuvaus
Kaakko-luodesuuntaisen harjanteen kaakkoisrinne suokaistaleen länsipuolella. Alueella kasvaa n. 2,5 m korkeaa mäntytaimikkoa, maaperä on muokattu.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 5 m ja syvyys 1,6 m. |
| metsakeskus.1000024895 |
615 |
Pesiönvaara 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535532.00000000 |
7232699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024895 |
Maasto on laajan vaaran länsirinne, kivikkoinen; osa ympäristöstä on avohakattu, kohteen lähellä on harvaa mäntymetsää, jossa kasvaa joitakin koivuja.
Kaksoishauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 18 m, sisempi valli mukaan lukien 13 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu länteen, metsätie on katkaisut sen länsipään, pituus yli 4 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita. |
| metsakeskus.1000024896 |
615 |
Pesiönvaara 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
536466.00000000 |
7233824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024896 |
Ympäristön kuvaus
Laajan vaaran länsirinne puron pohjoispuolella. Maaperä soraa, osittain kivikkoa. Alue on avohakattu ja muokattu. Kohteen ympärille on jätetty säästöpuuryhmä.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,5 m. Halssi suuntautuu etelälounaaseen, pituus 6 m ja syvyys 2,1 m. |
| metsakeskus.1000024897 |
615 |
Pesiönvaara 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
536389.00000000 |
7232702.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024897 |
Ympäristön kuvaus
Laajan vaaran lakialue; alue on avohakattu, inventointihetkenä ei vielä muokattu. Maaperä on soraa.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 0,9 m, halssi suuntautuu itään, pituus 4 m ja syvyys 1,6 m. Kohteen ympärille on jätetty noin metrin korkeita kantoja. |
| metsakeskus.1000024898 |
615 |
Palokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
538075.00000000 |
7233663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024898 |
Ympäristön kuvaus
Laajan vaaran itärinne suokaistaleen lounaispuolella. Alue on avohakattu. Maaperä hienoa soraa.
Kohteen kuvaus
Kaksoishauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 15 m, sisempi valli mukaan lukien 11 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu itään pituus 4 m ja syvyys 1,6 m. Haudan ympärille on jätetty noin metrin pituisia kantoja. |
| metsakeskus.1000024899 |
615 |
Pesiönvaara 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
537178.00000000 |
7231927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024899 |
Ympäristön kuvaus
Laajan vaaran etelärinne, n. 200 m Iso-Pesiöjärvestä pohjoiseen; maaperä on soraa/kivikkoa. Ympäristö on avohakattu, kohteen ympärillä on jätetty säästöpuuryhmä.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 10 m ja syvyys 1,6 m. Haudan pohjoisreuna on tienleikkauksen takia tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000024900 |
615 |
Korpisenvaara 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535904.00000000 |
7230059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024900 |
Ympäristön kuvaus
Matala pieni mäki vaaran eteläpuolella ja soistuneen alueen itäpuolella. Rehevähkö havumetsä, aluskasvillisuus mustikkaa, puolukkaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Paikalla on tervahauta ja sen läheisyydessä mahdollinen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024901 |
615 |
Taivalkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534595.00000000 |
7236413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024901 |
Ympäristön kuvaus
Soistuneen alueen keskellä sijaitsevan harjanteen lakialue. Alue on avohakattu ja muokattu.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kaksoishauta ja sen läheisyydessä mahdollinen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024902 |
615 |
Niittysuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533889.00000000 |
7237250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024902 |
Ympäristön kuvaus
Pieni matala mäki suoalueen keskellä laajan harjanteen länsipuolella. Rehevähkö melko nuori sekametsä, aluskasvillisuus mustikkaa, katajaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 10 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu itäkaakkoon, pituus 5 m ja syvyys 1,8 m. Vallin päällä kasvaa nuoria puita. |
| metsakeskus.1000024903 |
615 |
Vihantaselkä 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533299.00000000 |
7235602.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024903 |
Ympäristön kuvaus
Laajan kaakko-luodesuuntaisen harjanteen loiva koillisrinne suon eteläpuolella. Kuivahko mäntykangas (nuorta kasvatusmetsää), aluskasvillisuus mustikkaa, puolukkaa, katajaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Todennäköisesti kaksoishauta, valli on hyvin leveä, varsinaista kaksoisvallia ei havaittavissa. Läpimitta valli mukaan lukien 18 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu itäkaakkoon, pituus 5 m ja syvyys 1,8 m. |
| metsakeskus.1000024904 |
615 |
Raasakka-aho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533046.00000000 |
7238833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024904 |
Ympäristön kuvaus
Kankaan soistunut itäinen alarinne suon länsipuolella; rehevä sekametsä ja aluskasvillisuus mm. juolukkaa ja suopursua.
Kohteen kuvaus
Kaksoishauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 14 m, sisempi valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 7 m ja syvyys 1,9 m. Hauta on tiheän eri-ikäisen puuston peittämä. |
| metsakeskus.1000024905 |
615 |
Sosinoja 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
516853.00000000 |
7224840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024905 |
Ympäristön kuvaus
Puron varsi kahden vaaran välissä; terassi törmän eteläpuolella; vanhaa metsää (suojelualue).
Kohteen kuvaus
Kohteesta otettiin vain sijaintitiedot ja karkeasti mitat. Läpimitta n. 15 m, halssi suuntautuu luoteeseen. |
| metsakeskus.1000024906 |
615 |
Sosinoja 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
517275.00000000 |
7225452.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024906 |
Ympäristön kuvaus
Purolaakso kahden vaaran välissä; tasanne törmän yläpuolella puron luoteispuolella. Vanhaa metsää (pääosin mäntyjä ja kuusia), rehevä aluskasvillisuus.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 9 m, kuopan läpimitta 5 m ja syvyys 1,3 m, vallin korkeus 0,9 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 3,5 m ja syvyys 1,8 m. Vallin päällä kasvaa vanhoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000024907 |
615 |
Hautamaa 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531345.00000000 |
7245914.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024907 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä pieni matala mäki vaara-alueen länsipuolella; alue on avohakattu ja muokattu; inventointihetkellä alueella oli n. 2 m korkea mäntytaimikko.
Kohteen kuvaus
Paikalla on suuri tervahauta ja sen läheisyydessä mahdollinen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024908 |
615 |
Näätävaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
532319.00000000 |
7247396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024908 |
Ympäristön kuvaus
Vaaran lakialue, loiva koillisrinne suon eteläpuolella, mäntyvaltainen havumetsä (varttunutta kasvatusmetsää). Aluskasvillisuus puolukkaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kaksi vierekkäin olevaa tervahautaa ja niiden läheisyydessä (noin 40 metrin etäisyydellä) rakennuksen jäännös. Tiedot rakenteista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Vuoden 2020 tarkastuksessa kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.1000024909 |
615 |
Pisamovaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533149.00000000 |
7247949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024909 |
Ympäristön kuvaus
Vaaran loiva lounainen alarinne pienen suon länsipuolella, kuivaa mäntykangasta; alue kohteiden ympärillä on avohakattu.
Kohteen kuvaus
Paikalla on tervahauta ja sen läheisyydessä mahdollinen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024909 |
615 |
Pisamovaara |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
533149.00000000 |
7247949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024909 |
Ympäristön kuvaus
Vaaran loiva lounainen alarinne pienen suon länsipuolella, kuivaa mäntykangasta; alue kohteiden ympärillä on avohakattu.
Kohteen kuvaus
Paikalla on tervahauta ja sen läheisyydessä mahdollinen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024910 |
615 |
Ruunakangas 1 |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
542057.00000000 |
7225180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024910 |
Ympäristön kuvaus
Laaja pintamuodoltaan vaihteleva kangas Poikavaaran ja Siikavaaran liepeillä. Alueella on runsaasti kalliopaljastumia; rehevähköä havumetsää, paikoitellen kasvaa haapaa ja koivua.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee pienellä kalliopaljastumalla kankaan etelärinteellä. Sen korkeimmalla kohdalla on louhittu pystysuora kuilu (mitat yläpäässä 2,5 x 2,2 m, syvyys n. 3,5 m). Kuilun alapuolella on noin 0,9-1,5 m korkea louhinta-alue, joka ulottuu n 2 m itään ja koilliseen se jonkun verran 0,5-1 m länteen ja pohjoiseen (pohjoinen alue on sortuman peitossa). Kokonaissyvyys kuilun kohdalla on 4,7 m. Kaivoksen pohjassa on irtonaista kiviainesta, osa ehkä louhintajätettä ja osa sortumaa. Kivien välissä on runsaasti orgaanista ainetta ja ilmeisesti (hajun perusteella) piennisäkkäiden raatoja; eläinten luita ei havaittu. Mahdolliset jäänteet malmisuonista on louhinta-alueen itäpäässä (10-20 cm vahva tumma juova). Seinät ja kivet ovat vihreät - melko värittömän levän peitossa, lähempänä kuilua kasvaa myös sammalta.
Kuilun yläosassa on melko lahonnut hirsinen tukikehikko, joka on sammalen peitossa. Kuilussa on vanhat puiset tikkaat, melko lahonneet, ne ovat mahdollisesti laitettu sinne, kun muutama vuosikymmen sitten nostettiin poronraato kaivoksesta (tiedonanto Pekka Niemi). Sen jälkeen kuilu ympäröitiin piikkilanka-aidalla, joka oli nyt jo sortunut. Kalliopaljastuman luoteispuolella on iso louhintakasa, joka on suurimaksi osaksi kasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.1000024911 |
615 |
Koivulehto 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534546.00000000 |
7221571.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024911 |
Ympäristön kuvaus
Tasainen kangas laajan vaaran koillispuolella. Mäntyvaltainen tuorehko kangas. Osa alueesta on avohakattu.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 12 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 4 m ja syvyys 1,9 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa nuoria mäntyjä ja koivuja. |
| metsakeskus.1000024912 |
615 |
Koivulehto 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534633.00000000 |
7221703.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024912 |
Ympäristön kuvaus
Tasainen kangas laajan vaaran koillispuolella. Mäntyvaltainen tuoreehko kangas. Osa alueesta on avohakattu.
Kohteen kuvaus
Kohteen läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 12 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, sen kohdalla on jälkeenpäin kaivettu (kellari?)kuoppa, mitat 4 x 2,5 m, syvyys 2 m; seinät olivat laudoilla tuettu, niistä on pieni osa säilynyt. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000024913 |
615 |
Maksakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534927.00000000 |
7221644.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024913 |
Ympäristön kuvaus
Tasainen kangas laajan vaaran koillispuolella. Mäntyvaltainen tuoreehko kangas. Osa alueesta on avohakattu.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 8 m, kuopan läpimitta 4 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 3,5 m ja syvyys 1,7 m. |
| metsakeskus.1000024914 |
615 |
Tautilehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533960.00000000 |
7241233.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024914 |
Ympäristön kuvaus
Matala kangas suoalueen keskellä; mäntyvaltaista havumetsää, aluskasvillisuus puolukkaa, kanervaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 13 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 0,7 m, vallin korkeus 1,1 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 7 m ja syvyys 1,8 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000024915 |
615 |
Jylhävaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
532066.00000000 |
7242357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024915 |
Ympäristön kuvaus
Vaaran loiva lounaisrinne lakialueen tuntumassa; alue on avohakattu ja muokattu. Haudan ympärille on jätetty säästöpuuryhmä.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 5,5 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita. |
| metsakeskus.1000024916 |
615 |
Iso Teerivaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531061.00000000 |
7242841.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024916 |
Ympäristön kuvaus
Vaaran koillisrinne melko jyrkkärinteisen purolaakson pohjoispuolella, rehevä sekametsä, aluskasvillisuus mustikkaa, puolukkaa, katajaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Paikalla on suuri tervahauta ja siitä noin 30 - 40 meriä pohjoisluoteeseen on mahdollinen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Tervahaudasta noin 25 metriä on - tai ainakin vielä 2012 oli - harmaantunut kelo, jonka kyljessä olevassa pilkassa on vinoneliön muotoinen kaiverrus. |
| metsakeskus.1000024916 |
615 |
Iso Teerivaara |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
531061.00000000 |
7242841.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024916 |
Ympäristön kuvaus
Vaaran koillisrinne melko jyrkkärinteisen purolaakson pohjoispuolella, rehevä sekametsä, aluskasvillisuus mustikkaa, puolukkaa, katajaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Paikalla on suuri tervahauta ja siitä noin 30 - 40 meriä pohjoisluoteeseen on mahdollinen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. Tervahaudasta noin 25 metriä on - tai ainakin vielä 2012 oli - harmaantunut kelo, jonka kyljessä olevassa pilkassa on vinoneliön muotoinen kaiverrus. |
| metsakeskus.1000024917 |
615 |
Suoperänvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522596.00000000 |
7247657.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024917 |
Ympäristön kuvaus
Tasainen alue vaaran luoteispuolella kahden suon välissä. Rehevähkö sekametsä, aluskasvillisuus mustikkaa, puolukkaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Paikalla on tervahauta ja sen läheisyydessä mahdollinen tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024921 |
615 |
Virsulampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527084.00000000 |
7253532.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024921 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä pieni harjanne vaaran lakialueella lammen pohjoispuolella. Alue on avohakattu, haudan kohdalla on säästöpuuryhmä.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 11m kuopan läpimitta 7 m, vallin korkeus 1 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 3 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa isoja kuusia ja koivuja. |
| metsakeskus.1000024922 |
615 |
Paljakkakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533413.00000000 |
7251461.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024922 |
Ympäristön kuvaus
Laajan kankaan lounainen alarinne suon koillispuolella; mäntyvaltainen havumetsä, maaperä hienoa soraa.
Kohteen kuvaus
Kaksoishauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 19 m, sisempi valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 11 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 7 m ja syvyys 1,9 m. Hauta on tiheän puuston peittämä. |
| metsakeskus.1000024924 |
615 |
Vuorisaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
523916.00000000 |
7218882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024924 |
Ympäristön kuvaus
Suoalueen keskellä sijaitsevan mäen loiva koillisrinne. Alue on laajalti avohakattu ja muokattu, haudan ympärille on jätetty säästöpuuryhmä. Maaperä hienoa soraa.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,3 m, vallin korkeus 0,8-1,2 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 3,5 m ja syvyys 2,2m. |
| metsakeskus.1000024925 |
615 |
Viitala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526300.00000000 |
7219798.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024925 |
Ympäristön kuvaus
Suoalueen keskellä olevan harjanteen jyrkkä länsirinne. Rinne on suurimaksi osaksi hakattu ja muokattu ja 3-6 m korkean taimikon peitossa.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu länteen pituus 3,5 m ja syvyys 2 m. Hauta on tiheän puuston peittämä. |
| metsakeskus.1000024926 |
615 |
Pyöriäsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
494418.00000000 |
7233777.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024926 |
Ympäristön kuvaus
Itä-länsisuuntaisen matalan harjujakson etelälaita suon pohjoispuolella. Kuivahko mäntykangas (varttunutta kasvatusmetsää).
Kohteen kuvaus
Kaksoishauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 21 m, sisempi valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 12 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 7 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita. |
| metsakeskus.1000024927 |
615 |
Sosinoja 6 |
10001 |
12001 |
13010 |
11006 |
27000 |
515285.00000000 |
7224649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024927 |
Ympäristön kuvaus
Hiekkainen tasanne vaaran eteläpuolella ja puron (Sosinoja) pohjoispuolella. Kuivaa mäntykangasta, osittain vanhaa puustoa.
Kohteen kuvaus
Rantatörmän yläpuolella on 4,5 x 4 m mittainen ja 2,2 m syvä suorakulmainen kuoppa, johon johtaa eteläpäädyssä kaareva n. 3 m pitkä ramppi. Länsiseinämässä on hirsien jäänteet näkyvissä. Seinät ovat jonkin verran sortuneet. Kuopassa kasvaa nuoria puita ja katajaa. |
| metsakeskus.1000024928 |
615 |
Korentovaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526059.00000000 |
7224786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024928 |
Ympäristön kuvaus
Painauma kahden mäen välissä, soistunut; rehevä sekametsä ja aluskasvillisuus.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 4,5 m ja syvyys 2,3 m. Hauta on tiheän puuston peitossa, osa puista on yli 100 vuotta vanhaa. |
| metsakeskus.1000024929 |
615 |
Ruunakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
541857.00000000 |
7226908.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024929 |
Ympäristön kuvaus
Laajan kankaan pohjoislaita Korpijoen itäpuolella. Vaihtelevat pinnanmuodot, alueella esiintyy korkeita kalliopaljastumia ja soistuneita painaumia.
Kohteen kuvaus
Kohteen läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 6,5 m ja syvyys 1,7 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä (ikä yli 100 v.) kuopassa myös nuoria lehtipuita. |
| metsakeskus.1000024930 |
615 |
Kalettomankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
523267.00000000 |
7227190.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024930 |
Ympäristön kuvaus
Soistuneen purolaakson rantavyöhyke kahden vaaran välissä; hiekkainen tasanne puron pohjoispuolella, kuivahkoa mäntykangasta.
Kohteen kuvaus
Hauta on rinteeseen kaivettu, läpimitta valli mukaan lukien 18 m, kuopan läpimitta 12 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu eteläkaakkoon, pituus 3 m ja syvyys 2,4 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000024931 |
832 |
Jatkonkangas |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
597461.00000000 |
7268637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024931 |
Ympäristön kuvaus
Matalan mäen lakialue, kuiva kangasmetsä (mäntyä, harvennettu) aluskasvillisuus puolukkaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Pieni, melkein neliömäinen röykkiö, mitat 1,5 x 1,5 m, korkeus 0,6 m; kivien koko on 10-40 cm; keskellä hieman isompi kivi (kallistunut), mahdollisesti napakivi. Röykkiöön on laitettu pystyyn puisen melan osa. |
| metsakeskus.1000024933 |
698 |
Aitavaara 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
472271.00000000 |
7402683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024933 |
Ympäristön kuvaus
Kuoppa sijaitsee hiekkatien itäpuolella suohon laskevan hiekkakankaan reunalla.
Kohteen kuvaus
Kuopan halkaisija on 3,8 m ja syvyys 70 cm. |
| metsakeskus.1000024934 |
698 |
Kypärälampi 4 |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27008 |
484946.00000000 |
7406301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024934 |
Ympäristön kuvaus
Alue on Kypärälampeen laskevaa kivistä kangasta, jossa kasvaa koivu- ja mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on sammalta, mustikkaa ja juolukkaa.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on 10 metriä Kypärälammesta länteen sijaitseva kelohonka, jonka paksuus on 30 cm. Hongassa on järven vastakkaisella puolella pilkka, jonka korkeus maanpinnasta on 1,3 metriä. Pilkan mitat ovat 30 x 10 cm. Pilkka on veistetty kirveellä. Pilkassa on vuosiluku 1874. Viimeinen numero on kylettynyt puun sisään, joten se voi olla myös 0. Puun juuresta on 10 cm korkeudelta nilottu kuori 2/3 puun pinta- alasta. Puusta pohjoiseen 3 metrin etäisyydellä on samalla tavalla salvettu puu, jossa on pilkka. |
| metsakeskus.1000024935 |
698 |
Pyhäjärvi 11 |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27008 |
477126.00000000 |
7413617.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024935 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee 12 metriä Pyhäjärven rannasta itään tasaisella mäntykankaalla, jossa aluskasvillisuutena on puolukkaa, sammalta ja suopursua.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on 60 cm halkaisijaltaan olevan männyn kyljessä 40 x 20 cm kokoinen pilkka, jossa on 10 cm korkea kirveellä veistetty merkki ”8 P(joka on ilmeisesti 4 nurinpäin) 9” numerot 8 ja 9 ovat kylettyneet. Luultavasti kyseessä on jokin 1890- luvun vuosiluku, mahdollisesti 1849. P- kirjaimen ala- ja yläosassa on poikkiviiva. Kyseessä voi olla yhdistelmä I ja P kirjaimesta. Puusta on järveen 12 metrin matka. Pilkka on metsään päin. Jos 1849 on oikea tulkinta, on se vanhin pilkkojen vuosiluku Pyhäjärvellä. |
| metsakeskus.1000024936 |
698 |
Aitavaara 3 |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27009 |
472277.00000000 |
7402672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024936 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on mustikkaa.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on vanhaa, hirsistä tehtyä poroaitaa. Aitaa on tehty maapuista kirveellä katkomalla. Aita kulkee pohjoisesta etelään 100 m matkalla. Kohdepiste on mitattu noin aidan keskikohdasta. Aita kulkee pienen suojuotin itäreunalla. Aita on suurimmaksi osaksi lahonnut pois. Aita oli aiemmin alakohteena mj-kohteessa Aitavaara (699010628), joka on vuoden 2011 inventoinnin perusteella jaettu kolmeksi erilliseksi kohteeksi. |
| metsakeskus.1000024937 |
148 |
Harrijoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
502162.00000000 |
7588657.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024937 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Härkäselän pohjoisosassa lähellä Harrijoen etelärantaa. Löytöpaikka on hiekkainen niemi jota ympäröi matalampi ja soinen maasto. Se sijaitsee noin 60 m joen rannasta ja noin 70 m metsäautotieltä, jolta johtaa polku löytöpaikalle.
Kohteen kuvaus
Paikalle johtavalta polulta löytyi useita kvartsi-iskoksia. Kvartseja löytyi polulta useista kohdista, suurin osa kuitenkin paljaalta alueelta, kooltaan n. 4 m x 5 m. Osa kvartseista tuli mahdollisen nuotiopaikan läheltä. Hiekkaan kaivetun epämääräisen kuopan (joka voi olla osin eläinten kaivama) reunassa on hieman punertavaa hiekkaa ja sen alla hiilensekaista maata. Siitä metrin päässä havaittiin muutamia pieniä palaneita kiven kappaleita, mutta paikalla on ollut runsaasti myöhäisempää toimintaa joten on mahdotonta sanoa ovatko kivet vanhoja. Paikalla on kolme modernia nuotiopaikkaa joissa on kivikehät. |
| metsakeskus.1000024938 |
148 |
Hirvas-Niilan Aitavaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
505790.00000000 |
7592119.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024938 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Hirvas-Niilan Aitavaaran länsiosassa, Harrijoen itäisen latvan itäpuolisella törmältä. Löytöpaikka on hiekkainen terassi joen itäpuolella, löytöpaikasta maasto laskee suolle 3-4 m. Alueella kasvaa kohtalaisen kokoisia mäntyjä sekä taimia, aluskasvillisuus on löytöpaikalla vain jäkäliä ja sammalia, ympärillä on myös varpukasveja.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen kvartsi-iskos havaittiin rikkoutuneen maanpinnan kohdalla. Ympäristöön tehtiin kuusi koekuoppaa, kooltaan 0,5 m x 0,5 m, joista kolmessa havaittiin pieniä kvartsi-iskoksia, n. 10 kpl sekä kolme pii-iskosta. Löytöjä tuli n. 2 m x 2 m alalta. Palanutta luuta tai -kiviä ei löytynyt. |
| metsakeskus.1000024941 |
91 |
Vikkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
398448.84200000 |
6678848.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024941 |
Kohde sijaitsee Helsingin Östersundomissa Vikkullantien eteläpäässä, autojen kääntöpaikan ja lintutornin pohjoispuolella.
Kyseessä on alunperin löytöpaikka, jolle on tehty tarkastuskäynnin 2014 pohjalta aluerajaus lajina mahdollinen muinaisjäännös. Löytöpaikan länsipuolelle on ollut aiemmin pelto, nykyään niittyä. Kohteen läheisyydessä, nykyisen Vikkullan talon luona, oli viimeistään 1700-luvun alussa torppa.
Paikalta oli löytynyt metallinilmaisimella esineistöä, joka viittaa paikalla olleen toimintaa ainakin 1400-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Siitä todisteena oli kolikko vuodelta 1465. Paikalta löytyi myös 1500-luvun ja sitä myöhäisempiä kolikoita sekä muuta esineistöä.
Tarkastuskäynnillä 2014 arvioitiin, että paikalla on mahdollisesti sijainnut jonkinlainen rakennus. Tarkastuskäynnin aikana kasvusto oli kuitenkin runsasta ja havainto-olosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset, eikä selkeitä rakennukseen viittaavia havaintoja tehty.
Kohde tarkastettiin vuonna 2022 ja laji muutettiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Aluerajauksen etelärajaa pitkin kulkee 40–50 m pitkä kiviaita/kivirakenne (tienpenger?), jossa on paikoin leveämpiä kohtia ja maansekaisuutta, betonin palasiakin. Aluerajauksen länsiosassa havaittiin matala soikea painanne, halkaisijaltaan noin 1–1,5 metriä. Painanteessa havaittiin huuhtoutumiskerroksen alla nokista maata.
Alueen itäosa on loivasti kaakkoon laskevaa rinnettä, missä on runsaasti kaatuneita puita ja suurehkoja kiviä ja havaintojen tekeminen oli hankalaa. Alueen itäosassa on pieni kivikasa ja sen länsipuolella maantasainen kivikerros (ehkä luonnollinen). Emme havainneet selkeitä rakennukseen viittaavia merkkejä, mutta kiviaidan, nokikerroksen ja paikalta löydetyn 1400-luvun esineistön perusteella kohteen laji muutetaan kiinteäksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000024942 |
148 |
Kivijoki SE |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
478601.00000000 |
7582056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024942 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Kutturan tieltä etelään kulkevan metsäautotien länsipuolella, Ivalojokeen laskevan Kivijoen pohjoisrannalla. Kuopat ovat joen suuntaisen matalan hiekkaharjanteen päällä, jota pitkin kulkee mönkijäura, pohjoispuolella on soinen maasto. Maaperä on hienoa hiekkaa. Kasvillisuus on sekametsää, koivu, mänty ja kuusi, aluskasvillisuus sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on kahdeksan pyyntikuoppaa rivissä, kuoppien halkaisija on keskimäärin 2,8 m ja syvyys 60 cm. Rivin keskellä on viisi kuoppaa 10-30 m välein, päädyissä olevat kuopat ovat noin 80 m välein. Kokonaisuuden pituus on noin 350 m. Kuopissa on raivausjätettä. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000024943 |
758 |
Kivirunganoja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
488101.00000000 |
7529784.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024943 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Kitisen länsipuolella kulkevan metsäautotien länsipuolella olevan Kivirunganaavan luode-kaakko suuntaisen hiekkaharjanteen keskivaiheilla, noin 3 kilometriä Kurittukosken voimalaitoksesta pohjoiseen. Alueen maasto on suossa sijaitsevan hiekkaharjun niemekettä, jonka eteläpuolitse kulkee Kitiseen laskeva suo-oja, Kivirunganoja. Maasto on loivasti kumpuilevaa, kuoppa on harjanteen keskellä, maaperä on hiekkaa. Kuopan reunoilla kasvaa kuusia ja mäntyjä sekä koivupuska, joista osa on kaadettu. Aluskasvillisuus on sammalia, mustikkaa, puolukkaa ja variksenmarjaa.
Kohteen kuvaus
Kuoppa sijaitsee matalan ja kapean harjanteen päällä. Kuopan koko on 4,6 m x 4,1 m ja syvyys 70 cm, siinä on 2,5-3 m leveät matalat vallit. Kairauksessa havaittiin kuopan pohjalla n. 20 cm huuhtoutumiskerros, ja myös kuopan reunoilla n. 1 cm. Kuoppa näyttää hieman epämääräiseltä, mutta siinä tuntuu selvät reunat joka puolella. |
| metsakeskus.1000024944 |
322 |
Haborsberget |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
268693.00000000 |
6680267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024944 |
Kohde sijaitsee Strömman kanavasta noin 2,4 km luoteeseen. Paikka on loivasti etelään laskevaa hiekkapohajista metsärinnettä, joka on lähiaikoina, todennäköisesti vuoden 2014 aikana, avohakattu. Kohde on aikoinaan sijainnut muinaisen lahdenpoukaman pohjukassa.
Löytöpaikka sijaitsee Haborsbergetin etelä-kaakkoispuolella kulkevan metsätien eteläpuolella. Paikalta poimittiin tarkastuksessa 2014 noin 90 x 40 metrin laajuiselta alueelta, muokatusta maanpinnasta saviastianpaloja.
Löytöjä ei määrällisesti ole kovin paljon, joten vaikutelmaksi jäi, että tarkastuksessa ei osuttu aivan asuinpaikan ydinalueeseen. Mahdollisesti nyt löydetyt saviastianpalat voivat olla esimerkiksi asuinpaikan reuna-alueelta. Keramiikka ajoittunee aikavälille varhaismetallikausi – rautakausi, mutta koska palat ovat koristelemattomia, on tarkemman ajoituksen määrittäminen vaikeaa.Paikalta otettiin talteen myös yksi mahdollinen kivilaji-iskos sekä ikään kuin näytteenomaisesti yksi hiekkakiven kappale.
Lisäksi metallinetsimellä löytyi alueella olevan suurehkon maakiven juurelta rautaesineen katkelman, todennäköisesti kysymyksessä on veitsen teräosa. Esineen ajoitus on toistaiseksi avoin, eikä sen yhteydestä muihin löytöihin ole varmuutta. |
| metsakeskus.1000024944 |
322 |
Haborsberget |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
268693.00000000 |
6680267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024944 |
Kohde sijaitsee Strömman kanavasta noin 2,4 km luoteeseen. Paikka on loivasti etelään laskevaa hiekkapohajista metsärinnettä, joka on lähiaikoina, todennäköisesti vuoden 2014 aikana, avohakattu. Kohde on aikoinaan sijainnut muinaisen lahdenpoukaman pohjukassa.
Löytöpaikka sijaitsee Haborsbergetin etelä-kaakkoispuolella kulkevan metsätien eteläpuolella. Paikalta poimittiin tarkastuksessa 2014 noin 90 x 40 metrin laajuiselta alueelta, muokatusta maanpinnasta saviastianpaloja.
Löytöjä ei määrällisesti ole kovin paljon, joten vaikutelmaksi jäi, että tarkastuksessa ei osuttu aivan asuinpaikan ydinalueeseen. Mahdollisesti nyt löydetyt saviastianpalat voivat olla esimerkiksi asuinpaikan reuna-alueelta. Keramiikka ajoittunee aikavälille varhaismetallikausi – rautakausi, mutta koska palat ovat koristelemattomia, on tarkemman ajoituksen määrittäminen vaikeaa.Paikalta otettiin talteen myös yksi mahdollinen kivilaji-iskos sekä ikään kuin näytteenomaisesti yksi hiekkakiven kappale.
Lisäksi metallinetsimellä löytyi alueella olevan suurehkon maakiven juurelta rautaesineen katkelman, todennäköisesti kysymyksessä on veitsen teräosa. Esineen ajoitus on toistaiseksi avoin, eikä sen yhteydestä muihin löytöihin ole varmuutta. |
| metsakeskus.1000024945 |
758 |
Kotavaara |
10002 |
12001 |
13200 |
11006 |
27000 |
510303.00000000 |
7545055.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024945 |
Ympäristön kuvaus
Sijaitsee noin 70 m Varraajoen eteläpuolella, jokea reunustavan soisen alueen reunassa. Maasto laskee loivasti jokea kohti. Maaperä on hienoa hiekkaa. Kasvillisuus on tuoretta kangasta, paikalla kasvaa koivuja ja kuusia, aluskasvillisuus on sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. Ylempänä rinteessä on kuivaa kangasta, jossa kasvaa harvaa männikköä.
Kohteen kuvaus
Kehäliesi jossa on yksittäiset kivet, ei muodosta aivan täyttä ympyrää. Pääosin kivet ovat aluskasvillisuuden peitossa. Turpeen alla on runsaasti hiiltä ja pari palaneen luun kappaletta. Kehän halkaisija on ulkopuolelta noin 1 m, sisähalkaisija on 70 cm, kivien korkeus turpeen päällä n. 5 cm. Lieden ympäristössä ei havaittu merkkejä asumuksesta. Metsähallituksen tiedoissa kohteen oletetaan olevan peräisin 1800-luvulta. |
| metsakeskus.1000024946 |
925 |
Maaselänlampi 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
493781.00000000 |
7100941.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024946 |
Nykyisellä Pohjois-Savon ja Kainuun rajalla oleva suurikokoinen rajamerkki. Kivilatomus on kooltaan 1,8 x 1,8 x 0,6 metriä ja sen keskellä pystyssä kivipaasi, johon on kaiverrettu kruunu ja numero 28. Rajamerkki on edelleen käytössä Vieremän ja Kajaanin kuntien rajalla. Rakenteeltaan se on 1700-1800 -lukujen mallinen. |
| metsakeskus.1000024947 |
925 |
Maaselänjoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
491736.00000000 |
7099582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024947 |
Kohde sijaitsee Petronsuon länsipuolella Maaselänjoen varrella,
sen mutkan eteläpuoleisella moreenimuodostumalla. Tervahauta on pyöreähkö ja
pohja on keskustaan viettävä. Halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna on 12 m ja
maksimisyvyys suhteessa valliin on 1 m. Vallit ovat noin 3 m leveät. Juoksutuskuoppa
on pohjoiseen joen suuntaan, sen pituus on 2 m, leveys 0,5-1 m ja syvyys
2 m. Kairanäytteessä tervahaudan puolella havaittiin hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta.
Maaperä on moreenia ja ympäristö nuorta mäntytaimikkoa. Tervahaudan paikkeilla
on vanhoja maatuneita kantoja. |
| metsakeskus.1000024948 |
925 |
Jokivarsikangas 1 |
10002 |
12001 |
13200 |
11006 |
27000 |
491597.00000000 |
7099776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024948 |
Kohde sijaitsee Maaselänjoesta 200 m luoteeseen ja Pyhännän
rajasta 350 m kaakkoon. Paikka on soiden sekä Maaselänjoen ja Löytöpuron rajaama
suhteellisen korkea, osin kivinen ja osin hiekkainen mäkialue. Röykkiö on
säännöllisen pyöreähkö ja se on koottu särmikkäistä kivistä. Sen koko on 3,2x2,5
m ja korkeus 0,8 m. Se on sammalen ja varpujen peitossa ja sijaitsee kivennäismaapohjalla. Kairauksessa todettiin yhtenäinen kiveys, jonka väleistä tuli jonkin verran hiiltä. Ominaispiirteidensä perusteella kyseessä on todennäköisesti tulisijan jäännös, mahdollisesti kämpästä tms. |
| metsakeskus.1000024949 |
925 |
Jokivarsikangas 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
491546.00000000 |
7099568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024949 |
Kohde sijaitsee Maaselänjoesta 60 m luoteeseen ja Pyhännän rajasta 500 m kaakkoon. Paikka on soiden sekä Maaselänjoen ja Löytöpuron rajaama suhteellisen korkea, osin kivinen ja osin hiekkainen mäkialue. Miilukuoppa on pyöreähkö ja pohja on selvästi keskustaan viettävä. Halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna on 5 m ja maksimisyvyys suhteessa valliin on 0,8 m. (juoksutuskuoppaa ei ole) Kairanäytteessä kuopan pohjalla havaittiin hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Maaperä on kivistä hiekkamoreenia ja ympäristö mäntykangasta. Maasto paikalla on suhteellisen kivistä. |
| metsakeskus.1000024950 |
925 |
Maaselänlampi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
493673.00000000 |
7101139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024950 |
Paikka sijaitsee 50 m Ison Maaselänlammen rannasta pohjoiseen. Kohde on Pyhännän, Vieremän ja Kajaanin kuntien sekä samalla Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntien rajalla. Alun perin kyse on tosin ollut mahdollisesti ainoastaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun valisestä rajamerkistä (ks. Maaselänlampi 3).
Kyseessä on luonnonkivistä kasattu suuri ja varsin näyttävä rajamerkki. Kivistä ladottu nelikulmainen rakenne (4-5 kivikertaa) on kooltaan noin koko 2x2x0,8 metriä. Latomuksen päällä on pystykivi, koko 60x30 cm, korkeus 60 cm. Pystykiveen on kaiverrettu kruunu ja kirjain N. Seuraava numero on epäselvä.
Noin 15 metriä luoteeseen on rajalinjalla paasimainen viisarikivi sekä toinen pienempi kivi tämän vieressä. Rajamerkistä noin 11 metriä länteen toisella rajalinjalla havaittiin myös vaatimattomampi rajaviisari, joka muodostuu neljän kiven kasasta. Kolmannelta kaakkoon lähtevältä linjalta ei havaittu varmaa viisaria. Noin 14 metriä rajamerkistä kaakkoon on maassa yksinäinen kivi. Tämä on kuitenkin joitain metrejä rajalinjalta itään. |
| metsakeskus.1000024953 |
762 |
Hiekkapakka itä |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
521193.00000000 |
7073850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024953 |
Mahdollinen viljelyröykkiö nykyisen pellon läheisyydessä. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 2 metriä ja puoli metriä korkea. Voimakkaasti sammaloitunut ja keskellä kasvaa kookas mänty. |
| metsakeskus.1000024954 |
758 |
Ovipuljunmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
507745.00000000 |
7550281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024954 |
Ympäristön kuvaus
Ovipuljunmaa sijaitsee Vuotson kaakkoispuolella, Lismajoen pohjoisrannalla. Joki on löytöpaikan kohdalla laajentunut alkuperäistä uomaansa laajemmalle Vuotson kanavan vuoksi. Ennen säännöstelyä Lismajoen reunalueet ovat olleet matalaa soista maata. Joen ranta-alue on tasaista, maaperä on hiekkaa.
Kohteen kuvaus
Joen törmän hietikosta löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Löytöpaikan viereen tehtiin seitsemän koekuoppaa (kooltaan 50 cm x 50 cm). Niistä yhdestä löytyi yksi kvartsi-iskos, mahdollinen kaavin, n. 1,5 m iskosten löytöpaikasta. Koekuopissa ei havaittu mitään muita merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta. |
| metsakeskus.1000024955 |
762 |
Venäänkosket |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
521281.00000000 |
7073890.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024955 |
Lähellä peltoa, joen rannalla on tervahauta. Se on 2-3 metriä halkaisijalta ja keskeltä noin 1 metriä syvä. Tervahaudan reunat erottuvat selvästi maastosta. Tervahaudan aukko on jokeen laskevalla rinteellä. |
| metsakeskus.1000024957 |
758 |
Siikaharju 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27008 |
492792.00000000 |
7568018.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024957 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Siikajoen Siikahaaran länsipuolella, noin 180 m joesta, Siikaharjun koillisreunalla. Aitan ympäristö on varsin avointa kuvahkoa kangasta, kodanpohjan alueella kasvaa kuusia ja katajia.
Kohteen kuvaus
Paikalla on siika-aitta ja turvekodan pohja, jotka ajoittuvat 1800-luvun lopulle. Aitan päässä on kunnostuksen yhteydessä laitettu pronssilaatta jossa lukee:
Tällä paikalla on ollut Kuttura Maggan (s. 1843) kotapaikka 1800-luvun lopulla.
Kutturan pojista Niila (s. 1868) asettui nykyiseen Kutturaan ja Piera (s. 1871)
nykyiseen Vuotsoon. Tytär Elsa-Maria (s. 1874) asettui Korvaseen.
Siika aitta on kunnostettu vuosina 1997-98.
Soa?egili Sámid Searvi r.o. |
| metsakeskus.1000024961 |
82 |
Kamaramäki 4 |
10001 |
12011 |
13116 |
11006 |
27000 |
357873.00000000 |
6768009.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024961 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Parolan Leijonalle menevän tienristeyksen lounaispuolella, noin 10 metriä tiestä. Alueella kulkee runsaasti panssarivaunujen kulkureittejä, ns. panssariuria. Puustona on vanhoja noin satavuotiaita mäntyjä sekä nuorempaa puustoa kuten kuusia ja lehtipuita. Maaperä on hietaa.
Kohteen kuvaus
Itse valli ja sen edustalla tien puolella (itäpuolella) sijaitseva kaivanto ovat säilyneet hyvin. Rakenteen muoto on hieman kaareutuva. tien puolella vallin edustalla on noin 1,5 metriä syvä vallihauta eli kaivanto, jonka leveys yläpäästä on noin 3 metriä ja alaosasta noin metrin. Valli puolestaan nousee kaivannon pohjalta noin kolme metriä ja maan tasalta noin 1,5 metriä. Vallin leveys on alaosastaan noin 5-6 metriä ja yläosastaan tasaisen vallin leveys on noin kolme metriä. Vallin sisällä (länsipuolella) on joitain kaivantoja, jotka ovat osittain tuhoutuneet. Vallin länsipuolelta noin viiden metrin etäisyydeltä menee panssariura. Vallin päällä kasvaa useita arviolta 100-vuotiaita mäntyjä. |
| metsakeskus.1000024963 |
854 |
Aalisjoki Pitkäkoski 1 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
390247.00000000 |
7423580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024963 |
Pitkäkosken yläjuoksun itärannalla on huonosti säilyneitä uittorakenteiden
jäännöksiä ja todennäköisesti koskenperkauksen tuloksena syntynyttä raivauskivikkoa
noin 50 m matkalla. Kiviraunioiden eteläpäässä on puoliympyrän
mallinen kivikasa, jolla on kokoa noin 5 x 2 m ja korkeutta 1 m. Rakenteen
funktio jäi epäselväksi.
Pitkäkosken kolme ohjeseinää rakennettiin 1953 ja ne purettiin 1980-luvun
alkupuolella. Kivistä muodostettiin virtaan kosteita ja puutavara jätettiin rannalle
retkeilijöiden käyttöön. |
| metsakeskus.1000024964 |
854 |
Aalisjoki Pitkäkoski 2 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
389814.00000000 |
7423038.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024964 |
Kasa kosken uittorakenteisiin kuuluneita hirsiä. Poistettu edellisen koskenperkauksen
yhteydessä rakenteista ja kasattu rannalle. Hirsissä on jälkiä mm.
puuliitoksista. |
| metsakeskus.1000024966 |
854 |
Aalisjoki Pahtakoski |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
389233.00000000 |
7423222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024966 |
Paikalla sijaitsee puretun ja metsittyneen ohjeseinän noin 30 metriä pitkä jäännös. Kivien alla havaittiin mm. veistettyjä hirsiä, jotka ovat aikoinaan kuuluneet paikalla sijainneeseen ohjeseinään. Rakenne ei ole alkuperäisessä asussaan. Koskessa on tehty ennallistustöitä, joiden tuloksena rakenteiden ulkoinen olemus on muuttunut. |
| metsakeskus.1000024968 |
854 |
Konttajoki Roitikoski |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
385675.00000000 |
7412645.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024968 |
Säästöpadon jäännös sijaitsee Roitikosken itärannalla nykyisen sillan kaakkoispuolella.
Rakenne on havaittavissa selkeämmin noin 2 m etäisyydellä nykyisestä koskenrannasta.
Rakenteen leveys on noin 6 m ja pituus 10 m. Korkeutta rakenteella
on noin 0,5 m. Rakenteen eteläpuolella on noin 10 m matkalla epämääräistä
kivikkoa ja hirrenpätkiä, jotka saattavat liittyä aiempiin uittorakennelmiin,
mutta eivät enää todennäköisesti ole alkuperäisellä paikallaan.
Lohkotuista luonnonkivistä rakennettu säästöpadon jäänne on säilynyt raivaustöiltä,
koska sen päällä on kulkenut entinen Metelivaarantien linjaus. Nykyisin
paikalla kasvaa tiheä sekametsä. Uiton piirteet ovat huonosti tunnistettavissa.
Roitikosken uittotoiminta alkoi 1900-luvun alkupuolella. Koskessa oli sen niskalla
säästöpato ja 100 metriä pitkä ohjeseinä. Ohjeseinä purettiin 1980-
luvulla uiton päättymisen jälkeen. |
| metsakeskus.1000024972 |
854 |
Konttaköngäs 3 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
381975.00000000 |
7411555.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024972 |
Kohteeseen kuuluu kahden uittoruuhen sekä säästöpadon jäännös. Konttakönkään
kosken länsipuolella on metsäautotie, josta on opasteet ja polku
koskelle. Polku kulkee uittojäänteiden (säästöpato ja ruuhet) pohjoisosan yli.
Koskea on rakennettu ja kunnostettu useampaan kertaan.
Itse koskessa on nähtävissä sotien jälkeiseen uittotoimintaan liittyviä rantojen raivauskivikkoja ja sivu-uomien kivipatoja. Kosken länsipuolella on kahden 1910- ja 1930-
luvulla valmistuneen uittoruuhen jäänteet, josta itäisempi (eli nuorempi, rak.
1932) näkyy selkeänä rakenteena metsämaastossa. Sen alaosa päättyy koskeen,
tosin uittoruuhen eteläpään yhteys koskeen on suljettu kivi- ja maavallilla
ilmeisesti 1950-luvulla. Itse ruuhesta on näkyvillä lähinnä kanavan paikka
ja puurakenteita. Könkään niskalla olleen säästöpadon paikalla on 1900-luvun
loppupuolella rakennettu kävelysilta. Koskenniskan säästöpadosta on säilynyt
maapatoa sekä kosken arkkujen jäänteitä nykyisen sillan alla. Kävelysillan
eteläpuolella maasto on paikoittain hyvin peitteistä ja uittoruuhen hahmottaminen
kokonaisuutena on hankalaa.
Kosken perkaaminen alkoi varsinaisesti sodan jälkeen, jolloin koskea kunnostettiin
konevoimin ja mahdollisesti räjäyttämällä. Kunnostusalueen sivuuomien
ja uittoruuhen sulkevat padot ovat tältä ajalta. Uitto päättyi 1960-
luvulla, jonka jälkeen koskea on kunnostettu 1980-luvulla.
Muinaisjäännökseksi ehdotetaan rajattavaksi uittoruuhien ja säästöpadon alue
kosken länsipuolella. Koskessa olevat rakenteet on todennäköisesti pitkälti
raivattu 1900-luvun jälkipuoliskolla.
Konttakönkään uittorakenteet ovat melko hyvin säilyneet ja ne edustavat merkittävää elinkeinoa. Konttajoen uiton merkkien yleisen häviämisen vuoksi, uittoruuhen ja säästöpadon jäänteitä voidaan pitää merkittävinä. |
| metsakeskus.1000024973 |
854 |
Konttaköngäs 4 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
381782.00000000 |
7411177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024973 |
Uittopato, ns. konttisuiste, sulkee pienen sivuhaaran Konttajoen saaren ja itärannan
välillä. Padon pituus on 15,5 m ja siihen kuuluu kaksi kolmionmuotoista
kiviarkkua, joiden varassa pitkittäin olevat patohirret sulkevat saaren ja itärannan
välisen uoman.
Konttakönkään alapuolen suvannon hiljainen virtapaikka sijoittuu
alavalle suo- ja niittyalueelle, jossa kasvaa pääosin lehtipuita.
Konttajoen uitto alkoi 1900-luvun alkupuolella. Pato on rakennettu estämään uittotukkien
pääsy sivu-uomaan. Uiton rakentamisesta hyvin kertova rakenne on
säilynyt tunnistettavana. |
| metsakeskus.1000024974 |
854 |
Konttajoki Suezin kanava |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
381390.00000000 |
7410515.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024974 |
Kanava on melko suoraviivainen, matalavetinen vesiuoma, jota on paikoin kivetty.
Rannat ovat loivapiirteiset ja peitteiset, eteläpäässä suo- ja niittyvaltaiset.
Kanavan rakentamisessa nostetut maamassat ovat tasoitettu joensuuntaiseksi
terassiksi. Kanavaan ja uittoon liittynyt säästöpato on purettu ja korvattu
vuonna 1998 rakennetulla puusillalla. Kohteen läheisyydessä on muutamia
vapaa-ajan asuntoja.
Suezin kanava on kaivettu ilmeisesti 1950-luvun jälkipuoliskolla. Kanava on
rakennettu konevoimalla. Noin kilometrin mittainen kanava lyhensi uittomatkaa
noin 8 kilometriä. Kanavaan liittyvät säästöpato ja pohjoispään ohjauspato
ovat purettu uiton päättymisen jälkeen. Kanavalla voidaan katsoa olevan
merkitystä lähinnä esimerkkinä 1950-luvun uittorakentamisesta. Uiton päättymisen
jälkeen uomaa on kivetty. Rannat ja terassit ovat metsittyneet. Ennallistusten
ja uudisrakentamisen seurauksena 1950-luvun uitto- ja rakennustoiminnan
piirteet ovat huonosti tunnistettavissa. Kohde edustaa kuitenkin
uittorakentamisen viimeistä vaihetta ennen uittotoiminnasta luopumista.
Suezin kanavan luoteispuolisessa Konttajoen mutkassa sijaitsee mm. Arkku- ja
Patokoski, joissa saattaa olla vanhoja uittorakenteita, jotka mahdollisesti
ovat säilyneet paremmin uitto- ja koskikunnostushankkeiden vaikutuksilta. |
| metsakeskus.1000024977 |
854 |
Ylinen Alposjoki Välijoki |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
375610.00000000 |
7389804.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024977 |
Välijoki muodostaa uittokokonaisuuden, johon kuuluu säästöpato, kaksi konttiohjeseinää
sekä vähäisempiä rakenteita, kuten raivauskivikkoa ja otvitukseen
tai kossitukseen kuuluneita tukkeja joenpenkalla (mm. kohdassa N =
7 389 343 ; I = 375 917).
Paikoittain raivauskivikot ovat näyttäviä rakenteita.
Jokiympäristössä tulee esiin purouiton erityyppiset rakenteet.
Aluerajauksessa on huomioitu kiinteinä muinaisjäännöksinä suojeltaviksi ehdotetut
säästöpato (Välijoki 1) ja konttiohjeseinät (Välijoki 2). |
| metsakeskus.1000024978 |
854 |
Ylinen Alposjoki Välijoki 1 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
375581.00000000 |
7390270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024978 |
Välijoen niskalla suomaastossa oleva säästöpato, johon liittyy selkeät pohjalavan
ja ohjeseinän jäänteet. Säästöpadon pituus joen länsirannalla noin 50 m
(päättyy mäntykankaaseen) ja korkeus noin 0,5 m. Patoon on tehty hirsiarkkuja.
Ohjeseinä muodostaa selkeän rakenteen.
Itärantaa ei voitu tarkastaa, mutta myös sillä rakenne vaikuttaisi oleva ainakin muutamien kymmenien metrien pituinen.
Muodostaa osan kokonaisuudesta johon kuuluu myös kohde Välijoki 2. |
| metsakeskus.1000024979 |
854 |
Ylinen Alposjoki Välijoki 2 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
375844.00000000 |
7389581.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024979 |
Kosken ulkokaarteisiin rakennetut kaksi konttiohjeseinää, joiden pituus on noin 30 m. Rakenteiden korkeus on noin 0,5 ja ne koostuvat 2-3 hirsikerrasta.
Lisäksi molemmilla rannoilla on raivauskivikasoja. Hieman etäämpänä uoman
rannoilla on yksittäisiä tukkeja, jotka saattavat olla jäänteitä purouittoon
kuuluneista ns. otvituksesta tai kossituksesta (mm. ).
Muodostaa osan kokonaisuudesta johon kuuluu myös kohde Välijoki 1. |
| metsakeskus.1000024980 |
976 |
Alposjoki Niskakoski |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
380105.00000000 |
7383447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024980 |
Alposjoen Niskakoskessa on pienimuotoisen uiton jäljet näkyvissä mm. raivauskivikkoa,
uittoränni Vääräkkäkoskessa sekä Niskakoskessa sijaitsevat säästöpadon
jäännökset.
Uittorakenteet rakennettiin1900-luvun alkupuolella. Puinen
säästöpato viittaa vähäiseen uittotoimintaan. Säästöpadon jäänteitä on säilynyt Niskakosken molemmilla rannoilla. Länsirannalla säästöpadon jäännöksen pituus on noin 10 m, itärannalla 15 m. |
| metsakeskus.1000024981 |
976 |
Alposjoki Vääräkkäkoski |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
380525.00000000 |
7384067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024981 |
Raivauskivistä tehty lammen uittoränni. Raivattu virta-alue päättyy pieneen
lampeen, jossa uiton rakenteita edustaa tukkien ohjaukseen liittyvät lyhyet
kiviseinät. |
| metsakeskus.1000024982 |
976 |
Alposjoki Suukoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
381010.00000000 |
7384225.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024982 |
Alposjoen suuosan etelärannalle on koskeen kaivettu myllykanava. Myllyn jäänteet näkyvät koskeen muodostuneen myllysaaren länsipäässä. Etelärannalla on myllypirtin jäänteitä. Rakennejäännökset ovat kooltaan noin 4 x 4 m. Muistona myllystä on säilynyt paikalla sähköntuotantoon liittyvä turbiiniratas.
Pohjoisrannalla on 1980-luvulla rakennettu vapaa-ajan asunto pihapiireineen.
Mylly ja myllypirtti perustettiin muistitiedon mukaan 1900-luvun vaihteessa ja
myöhemmin se toimi Alpolahden tilan voimalaitoksena aina 1980-luvulle
saakka. Mylly ja myllypirtti ovat purettu 2000-luvulla.
Muuta: Läheisessä Myllykoskessa on ollut mylly, joka näkyy jo 1860-luvun
kartassa. Nykyisin tällä paikalla ei tunnistettu myllyn jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000024984 |
742 |
Kuopslauttainvaara |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
566142.00000000 |
7513253.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024984 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ruuvaojalta Kairijoelle menevän tien pohjoispuolella, Kuopslauttainvaaran koillisrinteellä. Kohteen eteläpuolella kulkee huonokuntoinen metsäautotie. Alue on kuivaa mäntykangasta, jossa kasvaa nuorta mäntyä.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kiviröykkiö, jonka koko on 1,5x2,2 metriä korkeuden ollessa 40 cm. Röykkiön reunalla on isompia kiviä ja keskellä pienempiä. Röykkiö on muodoltaan säännöllinen ja erottuu maastossa selvästi.
Tulkinta
Kyseessä on ihmisen tekemä kivirakenne, jonka ajoitus ja tarkoitus ovat epävarmoja. |
| metsakeskus.1000024985 |
742 |
Ylimmäisenlamminharju 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
554399.00000000 |
7540317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024985 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Savukosken kunnan luoteisosassa, Mukkajoenrovan pohjoispuolella. Alueella kulkee itä-länsisuuntaisesti pitkä harjujakso, jonka katkaisee Pihtijoki. Nyt havaitut pyyntikuopat sijaitsevat Pihtijoen eteläpuolella sijaitsevan Ylimmäisenlamminharjun länsiosassa, harjun kapeimmassa kohdassa. Kohteelta on Sodankylän kunnanrajalle 500 metriä. Alue on kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää, jossa valtapuuna on mänty.
Kohteen kuvaus
Paikalla havaittiin kuusi pyyntikuoppaa, joiden koko vaihtelee 2,5-3 metriin. Osa kuopista on pyöreitä ja osa enemmän soikean muotoisia. Kuoppien syvyys vaihtelee 0,5-0,7 metrin välillä. Kairattaessa jokaisen kuopan vierestä havaittiin kaksoismaannos. Samoin jokaisessa kuopassa havaittiin selkeä huuhtoutumiskerros. Joidenkin pyyntikuoppien ympärillä havaittiin myös selkeä valli. Kuopat erottuvat maastossa hyvin. Pyyntikuopat muodostavat lähes suoran, pohjois-eteläsuuntaisen linjan, joka kulkee Ylimmäisenlamminharjun pohjoisreunasta eteläreunaan niin, että ne katkaisevat koko harjun. Kuopat on järjestetty maastoon tasaisin välimatkoin, vain kahden eteläisimmän kuopan (pyyntikuopat 5 ja 6) välillä on hieman pidempi välimatka. Nyt havaitut pyyntikuopat ovat säilyneet hyvin ja ne muodostavat hienon kokonaisuuden. |
| metsakeskus.1000024986 |
742 |
Nivatunturi Pohjoinen |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
574088.00000000 |
7523844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024986 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Nivatunturin kivisellä koillisrinteellä. Savukoskella on kaksi Nivatunturia, tämä on niistä pohjoisempi, joka sijaitsee Niekan koillispuolella. Alue on kivistä, kasvillisuus on pääasiassa eri-ikäistä mäntyä ja aluskasvillisuutena erilaisia varpukasveja.
Kohteen kuvaus
Metsähallituksen Sutigis-tietojärjestelmään kohde oli merkitty kuvion tarkkuudella. Paikalta havaittiin kaksi kivistä ladottua rakennelmaa, joiden koko on 1,5x1,5 metriä korkeuden ollessa metrin. Kivirakenteet on koottu tasaisista kivillaaoista ja ne erottuvat maastossa selkeästi. Kivirakenteiden väli toisiinsa on viitisen metriä. Koordinaatti kivirakenteiden välistä on x=7526986 y=3574291 (YKJ). Aivan kivirakenteiden vieressä ylärinteessä on rakkakivikko ja sata metriä alarinteeseen alkaa nuori aurausmännikkö.
Tulkinta
Rakenteiden ajoitus ja funktio ovat epäselvät ja niiden selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia kohteella. Rakenteet ovat kuitenkin selkeästi ihmisen tekemiä. |
| metsakeskus.1000024987 |
236 |
Outovesi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339147.00000000 |
7064608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024987 |
Tervahauta sijaitsee Outoveden pohjoisrannalla, kivisen harjanteen loivalla etelärinteellä, kuivahkolla kankaalla.Kohteen itäpuolella on vapaa-ajan rakennuksia.
Hauta sijaitsee kivisen kankaan loivalla etelärinteellä noin 10 m Outoveden rannalta pohjoiseen, läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu etelään järvelle, pituus 3 m ja syvyys 1,7 m, se on sortunut. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000024988 |
236 |
Tuoreetsaaret |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342547.00000000 |
7062079.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024988 |
Tervahauta sijaitsee soraharjanteen kaakkoisrinteellä, tuoreehkolla kankaalla.
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 3 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäistä puustoa.
Vuoden 2024 tarkastuksessa tervahaudan todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.1000024989 |
742 |
Huuhkajavaara |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
572527.00000000 |
7511269.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024989 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Huuhkajavaaran pohjoisrinteellä, Ylimmäisen Kivijoen etelärannalla. Kohteen pohjoispuolella kohoaa Lattunavaara. Alue on kangasmetsää, jossa kasvaa uudistuskypsää mäntyä. Välittömästi kohteen eteläpuolinen kuvio on hakattu ja se on uudistusvaiheessa.
Kohteen kuvaus
Paikalla on etuvartioasema, joka koostuu taisteluhaudasta, ampumapesäkkeistä ja korsuista. Taisteluhauta on 250 metriä pitkä ja se on rakennettu U:n muotoon siten, että se suojaa aluetta eteläpuolelta. Taisteluhautaan kuuluu 12 erillistä haaraa, joissa osassa havaittiin selkeä ampumapesäke. Alueen pohjoispuoli jokivarressa on turvattu kuudella erillisellä ampumapesäkkeellä. Taisteluhaudan ja jokivarren ampumapesäkkeiden sisään jäävällä alueella on kuuden eri korsun jäänteet. Korsujen lisäksi alueella havaittiin yksi merkityk-seltään tuntematon rakenne sekä kaksi muuta rakennetta, jotka tulkittiin ampumapesäkkeiksi.
Korsu 1: (x= 3572742 y= 7514437) koko 5,5x8,5 metriä. Korsu on kaivettu maahan ja sen syvyys on ainakin 1,5 metriä. Seinissä on säilynyt 2-3 hirsikertaa. Korsun sisällä kasvaa riukumäntyjä.
Korsu 2: (x= 3572760 y= 7514429) koko 5x8,5 metriä, sisäänkäynti mahdollisesti luoteispäässä. Korsu on kaivettu maahan ja sen syvyys on ainakin 1,5 metriä. Korsussa ei ole näkyvillä puurakenteita.
Korsu 3: (x= 3572756 y= 7514417) koko 5x8,5 metriä. Korsu on kaivettu maahan ja sen syvyys on ainakin 1,5 metriä. Seinissä on säilynyt 1-3 hirsikertaa. Korsun sisällä kasvaa riukumäntyä.
Korsu 4: (x= 3572741 y= 7514393) koko 5,8x6 metriä. Korsu on kaivettu maahan ja sen syvyys on ainakin 0,8 metriä. Korsussa ei ole näkyvillä puurakenteita.
Korsu 5: (x= 3572705 y= 7514391) koko 5x7,8 metriä. Korsu on kaivettu maahan ja sen syvyys on kaksi metriä. Seinissä on säilynyt 8-9 hirsikertaa, mikä lisäksi näkyvillä on puisia kattorakenteita. Korsun sisäänkäynti on itäpäässä, oviaukon vieressä havaittiin myös kaminan piippu.
Korsu 6: (x= 3572708 y= 7514408) koko 4,5x8 metriä. Korsu on kaivettu maahan ja sen syvyys on kaksi metriä. Seinissä on näkyvillä 4-5 hirsikertaa.
ampumapesäke 1: (x=3572741 y= 7514405) koko 4x3x1 metriä
ampumapesäke 2: (x= 3572736 y= 7514402) U-kirjaimen muotoinen, sivujen pituus 6x6x6 metriä.
rakenne 1: (x= 3572749 y= 7514414) halkaisija 2,5 metriä, funktio epäselvä.
Jokivarren kuuden ampumapesäkkeen koordinaatit ovat:
ampumapesäke 3 3572691 7514435
ampumapesäke 4 3572702 7514447
ampumapesäke 5 3572718 7514453
ampumapesäke 6 3572731 7514463
ampumapesäke 7 3572736 3572736
ampumapesäke 8 3572746 7514459
(YKJ) |
| metsakeskus.1000024990 |
236 |
Hautakangas |
10007 |
12004 |
13045 |
11042 |
27000 |
343964.00000000 |
7058472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024990 |
Kiviaita sijaitsee soraharjanteen laella, vanhassa viljelymaisemassa.
Paikallistien itäpuolella on yli 20 m pitkä, 2-3 m leveä ja n. 0,8 m korkea kiviaita, jonka eteläpuolella on pakettipeltoa. Sen itäpuolella on raivausröykkiöitä / kiviaitoja, joita ei ole kartoitettu, koska ne eivät ole kaivoshankkeen liikennereittien vaikutuspiirissä. Paikalla oli Näätingin kylään kuuluva talo, joka on purettu. Alueella on nykyään metsästysmaja ja sivurakennuksia. |
| metsakeskus.1000024991 |
742 |
Petäjä-Raatelmaselkä 1 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
582579.00000000 |
7508375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024991 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Petäjä-Raatelmaselän korkeimman kohdan pohjoispuolella. Alue on paikoin hyvin kivikkoista ja alueella on runsaasti pirunpeltoja.
Kohteen kuvaus
Saadun tiedon mukaan paikalla on venäläisten partisaanien tukikohta. Vuoden 2012 inventoinnissa alueella havaittiin 103 kivistä tehtyä pesäkettä. Pesäkkeet on sijoitettu maastoon niin, että ne muodostavat melko yhtenäisen puolikaaren Petäjä-Raatelmaselän laen pohjoispuolella. Tiheimmillään pesäkkeitä näyttäisi olevan koillis- ja länsirinteillä. Puolikaareen keskellä on erillinen pesäkkeiden rypäs. Täällä pesäkkeet olivat myös isoimpia. Erityisesti on syytä mainita pesäke 92 alueen keskellä. Sen koko on 4,5x4,5 metriä ja se on neliseinäinen. Pesäkkeet ovat kivistä ladottuja kehiä, jotka ovat muodoltaan joko suorakaiteen tai puoliympyrän muotoisia. Pesäkkeiden avoin osa osoittaa aina koko tukikohdan sisäpuolelle. Suurin osa pesäkkeistä on rakennettu siten, että kivirakenteen päähän, sen keskelle, on sijoitettu iso petäjä. Petäjä on toiminut siten osana suojaavaa rakennetta. Valitettavasti nämä petäjät on systemaattisesti kaadettu ylispuiden poiston yhteydessä. Alueella suoritettu hakkuu ei kuitenkaan ole suuremmin vaurioittanut itse kivirakenteita. Pesäkkeet näkyvät maastossa hyvin.
Tulkinta
Kyse on venäläisten partisaanien tukikohdasta. Saadun tiedon mukaan puolikaareen rakennettujen pesäkemuodostelman keskellä olevat pesäkkeet kuuluivat partisaaniryhmien komentajille. Leiriytymisestä paikalla todistavat myös pesäkkeiden kivien väliin piilotetut käytetyt ruokasäilyketölkit. Alueella suoritetuista hakkuista huolimatta kohde on säilynyt hyvin ja se olisi syytä suojella. |
| metsakeskus.1000024992 |
742 |
Samperin savotta Lattuna-Sotajoki |
10007 |
12005 |
13067 |
11006 |
27009 |
579915.00000000 |
7513734.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024992 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Lattunan ja Sotajoen välisellä alueella, Tulppion tien molemmin puolin. Paikoin tie kulkee suolla ja paikoin kovalla maalla.
Kohteen kuvaus
Tässä veturitie esitellään sen loppupäästä alkuun, sillä veturitien päätepiste on ollut Lattunassa, jossa puutavara on purettu lanssiin ja edelleen uitettu Kemijokea pitkin. Veturitien alkupäät ovat olleet Kyörtesselän ja Maskaselän suunnalla. Veturie Lattunasta Varintamasalmelle on pusikoitunut, eikä reittiä ole enää erotettavissa maastossa. Varintamasalmen ylittäessään veturitie erottuu suolla, jossa puurakenteita on edelleen näkyvissä. Varintamasalmen itäpuolella veturitie erottuu aukkona metsässä noin sadan metrin matkalla, jonka jälkeen reitti ei ole enää erotettavissa maastossa. Seuraavan kerran veturitie erottuu kankaalla kohdassa x= 3576844 y= 7515382 (YKJ), jonka jälkeen reitti näkyy maastossa kilometrin verran, joko rakenteina suolla tai aukkona metsässä. Vouhtunaavalla tie erottuu jälleen suolla alkaen Tulppion tien laidasta. Vouhtujoen ylittävä veturitien silta on edelleen näkyvissä (kohde Vouhtujoki). Tästä veturitie jatkaa koilliseen ja ylittää Vouhtuaavan, erottuen koko matkan suolla. Vouhtunaavan koillisreunalla veturitien linjaus siirtyy kuivalle maalle, jossa se erottuu erittäin hyvin. Tässä kohdin veturitietä varten on maastoa osin pengerretty, minkä ansiota reitti näkyy selvästi. Parhaimmillaan reitti näkyy kohteen Vouhtunaapa 3 kohdalla. Täältä veturitie jatkaa kulkuaan yksityisellä maalla Sotataipaleen reunamille asti. Täällä reitti kulkee osin suolla ja osin kuivalla maalla. Kohteen Sotataival 3 kohdalla veturitie ei erotu maastossa lainkaan, mutta tien kulkureittiin viittaa maastossa havaittu halkopino. Sotajoen kohdalla, Tulppion tien länsipuolella, veturitie erottuu jälleen maastossa erinomaisesti. Tällä kohden maastoa on jouduttu jälleen pengertämään, minkä vuoksi reitti näkyy selvästi. Parhaimmillaan veturitien puiset rakenteet ovat säilyneet soilla.
Tulkinta
Kohde on Nuortin konesavottaan kuuluva veturitie, jota pitkin puut kuljetettiin hakkuualueilta Lattunassa olleeseen lanssiin. Veturitie on ollut käytössä vuosien 1913-1916 aikana. Tulppion konesavotan ruukinpirtti sekä Tulppiossa oleva veturi kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristökohteisiin. Veturitie ja siihen läheisesti liittyvät rakenteet ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, jotka kertovat Savukoskella harjoitetusta savottatoiminnasta ja reitin selvästi näkyvät osat olisi syytä suojella. |
| metsakeskus.1000024993 |
742 |
Samperin savotta Sotajoki-Tulppio |
10007 |
12005 |
13067 |
11006 |
27009 |
588947.00000000 |
7518458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024993 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Sotajoen ja Tulppion välisellä alueella, Tulppion tien molemmin puolin. Paikoin tie kulkee suolla ja paikoin kovalla maalla.
Kohteen kuvaus
Tässä veturitie esitellään sen loppupäästä alkuun, sillä veturitien päätepiste on ollut Lattunassa, jossa puutavara on purettu lanssiin ja edelleen uitettu Kemijokea pitkin. Veturitien alkupäät ovat olleet Kyörtesselän ja Maskaselän suunnalla. Välittömästi Sotajoen molemmin puoli veturitien kulkulinjaa ei maastossa havaittu eikä sitä tältä osin ole merkitty myöskään peruskarttaan. Ensimmäinen havainto maastossa reitistä tehtiin pisteen x= 3584006 y= 7519002 kohdalla (YKJ). Tästä näkyvä reitti jatkuu koilliseen, jossa veturitie ylittää myös Jänesaavan. Välittömästi Tulppiontien itäpuolella olevassa metsikössä veturitien linjaus näkyy paikoin aukkona metsässä, mutta suurelta osin reitti on kasvanut umpeen eikä se ole erotettavissa maastossa. Veturitien linjaus ylittää Tulppiontien Kalsunenän kohdalla, jossa linjaus jatkuu Jänesojalle, jossa se taas erottuu suon laidassa. Jänesojan pumppuasemalta veturitienlinjaukselle on tehty kulttuuripolku, joka seuraa veturitien kulkua aina Tulppioon asti. Jänesojan pumppuaseman kohdalla 2012 inventoinnissa havaittiin uusia rakenteita samoin kuin reitin loppupäässä tultaessa Tulppionkaristeelle. Jänesojalta Tulppioon veturitien linjaukselle on tehty myös pitkospuita helpottamaan kulkua. Paikoin reitti on kuitenkin huonossa kunnossa, eikä sitä ole juurikaan ylläpidetty. Tulppionkaristeessa kohteen Tulppionkariste kohdalla alueella suoritetun hakkuun hakkutäh-de oli jätetty juuri veturitien linjaukselle. Saadun tiedon mukaan Tulppion päässä olevan veturitien puutavaraa on käytetty Tulppion vanhimpien lomamökkien rakennusaineena.
Parhaimmillaan veturitien puiset rakenteet ovat säilyneet soilla.
Tulkinta
Kohde on Nuortin konesavottaan kuuluva veturitie, jota pitkin puut kuljetettiin hakkuualueilta Lattunassa olleeseen lanssiin. Veturitie on ollut käytössä vuosien 1913-1916 aikana. Tulppion konesavotan ruukinpirtti sekä Tulppiossa oleva veturi kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristökohteisiin. Veturitie ja siihen läheisesti liittyvät rakenteet ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, jotka kertovat Savukoskella harjoitetusta savottatoiminnasta ja reitin selvästi näkyvät osat olisi syytä suojella. |
| metsakeskus.1000024994 |
742 |
Samperin savotta Tulppio-Saunavuotso |
10007 |
12005 |
13067 |
11006 |
27009 |
593691.00000000 |
7521985.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024994 |
Kohde sijaitsee Tulppion ja Saunavuotson välisellä alueella. Paikoin tie kulkee suolla ja paikoin kovalla maalla. Kohde on Nuortin konesavottaan kuuluva veturitie, jota pitkin puut kuljetettiin hakkuualueilta Lattunassa olleeseen lanssiin. Veturitie on ollut käytössä vuosien 1913-1916 aikana. Tulppion konesavotan ruukinpirtti sekä Tulppiossa oleva veturi kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristökohteisiin. Veturitie ja siihen läheisesti liittyvät rakenteet ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, jotka kertovat Savukoskella harjoitetusta savottatoiminnasta.
Veturitien päätepiste on ollut Lattunassa, jossa puutavara on purettu lanssiin ja edelleen uitettu Kemijokea pitkin. Veturitien alkupäät ovat olleet Kyörtesselän ja Maskaselän suunnalla. Tulppiosta veturitien linjaus menee nykyisen Tulppio-Maskaselkä tien alla. Ylä-Nuortin ylittämiseen tarkoitettua veturitien siltaa tai sen rakenteita ei havaittu, mutta Ylä-Nuortin pohjoisrannalla linjaus näkyy selvästi. Peruskarttoihin veturitien linjaus on piirretty Maskaselän etelärinteellä, mutta 2012 maastokäynnin perusteella täällä sitä ei ole enää konkreettisesti havaittavissa. Paikoin veturitien päällä kulkee ilmeisesti nykyäänkin jonkinlainen kulkureitti, joko mönkijäura tai metsäautotie. Vuoden 2021 inventoinnissa havaittiin, että veturitien jäännös näkyy noin kolme metriä leveänä kulku-urana myös Maskaselän alarinteellä suon reunan tuntumassa (eri paikassa kuin peruskarttaan merkitty). |
| metsakeskus.1000024995 |
742 |
Samperin savotta Viheltämäaapa |
10007 |
12005 |
13067 |
11006 |
27009 |
594956.00000000 |
7517511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024995 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Tulppion kaakkoispuolella, Viheltämäaavan reunalla. Alue on kangasmetsää.
Kohteen kuvaus
Veturitien Kyörtesselän puoleista linjausta ei ole merkitty peruskarttoihin, mutta reitistä havaittiin 2012 inventoinnissa maastossa pätkä Tulppion kaakkoispuolella olevan Viheltämäaavan luoteisosassa. Tässä kohdin veturitien linjauksella kulkee UKK-reitti, joten veturitiessä olevat pengerrykset näkyvät selvästi ja reitti pysyy myös avonaisena. Havaittu linjaus loppuu Viheltämäaavalla olevan lammen pohjoisreunalle.
Tulkinta
Kohde on Nuortin konesavottaan kuuluva veturitie, jota pitkin puut kuljetettiin hakkuualueilta Lattunassa olleeseen lanssiin. Veturitie on ollut käytössä vuosien 1913-1916 aikana. Tulppion konesavotan ruukinpirtti sekä Tulppiossa oleva veturi kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristökohteisiin. Veturitie ja siihen läheisesti liittyvät rakenteet ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, jotka kertovat Savukoskella harjoitetusta savottatoiminnasta ja reitin selvästi näkyvät osat olisi syytä suojella. |
| metsakeskus.1000024996 |
742 |
Selkäaita Jänesvaaranselkä |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
547705.00000000 |
7528998.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024996 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Savukosken ja Sodankylän kunnanrajan tuntumassa, Jänesvaaranselän pohjoispuolella. Osittain kohde on Sodankylän puolella. Alue on pääosin kuivaa mäntymetsää, mutta kunnanrajan tuntumassa aita kulkee kuusikossa.
Kohteen kuvaus
Alueelta havaittiin selkäaidan jäänteitä lähes 1,5 kilometrin matkalla. Selkäaita on pääosin jo hyvin huonossa kunnossa, muutamin paikoin se erottuu selkeämmin. Aidan rakenteet ovat sortuneet maahan, joten aita näkyy vain pitkänä ja kapeana puukasana. Osin aidasta on jäljellä vain yksittäisiä puita. Aita on tehty kapeista, kirveellä halkaistuista puista. Havaitun selkäaidan länsipäässä havaittiin myös pilkkoja läheisissä kuusissa. Pilkat noudattelevat selkäaidan linjausta.
Tulkinta
Kyseessä on 1800- ja 1900 -lukujen taitteeseen ajoittuvan paliskuntien välisen poroaidan, ns ”suuren selkäaidan” jäännös. Aita on alkanut Kuolajärveltä ja päättynyt Ounasjokeen. |
| metsakeskus.1000024997 |
742 |
Selkäaita Paskalomavaara 1 |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
549812.00000000 |
7529607.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024997 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Savukosken ja Sodankylän kunnanrajan tuntumassa, Paskalomavaaran kaakkoispuolella. Alue on pääosin kuivaa mäntymetsää, jossa on suoritettu hakkuita usealla kuviolla ja nämä alat ovat nyt taimettumassa.
Kohteen kuvaus
Selkäaitaa ei ole tällä pätkällä lainkaan pystyssä, mutta sen kulkulinja on edelleen selvästi erotettavissa maastossa. Aita on tehty kirvellä halkaistuista kapeista puista.
Tulkinta
Kyseessä on 1800- ja 1900 -lukujen taitteeseen ajoittuvan paliskuntien välisen poroaidan, ns ”suuren selkäaidan” jäännös. Aita on alkanut Kuolajärveltä ja päättynyt Ounasjokeen. |
| metsakeskus.1000024998 |
924 |
Kahluukangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
354064.00000000 |
7026968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024998 |
Tervahauta sijaitsee tasaisella kuivahkolla kankaalla. Maaperä on soraa, paikoitellen soistunutta, varttunutta kasvatusmetsää.
Kysymyksessä on tuplahauta, läpimitta valli mukaan lukien 9 m, kuopan läpimitta 3 m ja syvyys 0,5 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 1,7 m ja syvyys 1,5 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä, vanhin on arviolta yli 80 vuoden ikäinen. |
| metsakeskus.1000024999 |
924 |
Kettukangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353810.00000000 |
7026065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000024999 |
Tervahauta sijaitsee matalalla soraharjanteella kuivahkolla kankaalla.
Kysymyksesä on tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 21 m, sisempi valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 12 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 6 m ja syvyys 2,3 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa tiheästi eri-ikäisiä lehti- ja havupuita. |
| metsakeskus.1000025000 |
924 |
Hirsikankaanneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
354723.00000000 |
7026045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025000 |
Tervahauta sijaitsee matalalla kuivahkolla kankaalla, maaperä soraa, paikoitellen hietaa; tervahaudan ympäristö on avohakattu ja muokattu.
Kysymyksessä on tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 1,0 m, vallin korkeus on 1,2 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 4 m ja syvyys 2,1 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa tiheästi eri-ikäisiä lehti- ja havupuita. |
| metsakeskus.1000025001 |
936 |
Marttisenalainen |
10007 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
329222.00000000 |
6907349.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025001 |
Sijaintipaikka on lähes neljä kilometriä Virtain kirkolta luoteeseen Marttisenalainen -järven länsiosassa Makkaraojan suun matalikossa noin 20 - 30 metriä kosken alapuolella matalassa vedessä.
Paikalla on veden pohjaan pystyyn painetuista vierekkäisistä liistemäisistä puista tehty muodostelma, joka on todennäköisesti liistekatiskan jäänne. Puut ovat kuluneet siten, että ne nousevat pohjasta vain noin 20 - 30 cm. Kokonaisuuteen kuuluu noin 3 - 5 metrin alueella oleva katiskanpesä sekä pohjoiseen osoittava johdinaita. Rakenne on niin matalassa vedessä, että se näkyy helposti pinnalta käsin veden ollessa matalalla.
Löydön ilmoittajan mukaan rakenne ei ole ollut pinnan yläpuolella nähtävissä enää 1960-luvulla. |
| metsakeskus.1000025003 |
742 |
Selkäaita Paskalomavaara 2 |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
551052.00000000 |
7529962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025003 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Savukosken ja Sodankylän kunnanrajan tuntumassa, Paskalomavaaran itäreunalla. Kohteen itäpuolella virtaa Paskaloma ja sen itäpuolella kohoaa Muotkamännikkö. Alue on osin kuivaa mäntymetsää mutta puron varsi on märempää ja rehevämpikasvuista.
Kohteen kuvaus
Selkäaitaa ei ole tällä pätkällä lainkaan pystyssä, mutta sen kulkulinja on edelleen selvästi erotettavissa maastossa. Aita on tehty kirvellä halkaistuista kapeista puista.
Tulkinta
Kyseessä on 1800- ja 1900 -lukujen taitteeseen ajoittuvan paliskuntien välisen poroaidan, ns ”suuren selkäaidan” jäännös. Aita on alkanut Kuolajärveltä ja päättynyt Ounasjokeen. |
| metsakeskus.1000025004 |
742 |
Selkäaita Muotkamännikkö 1 |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
552292.00000000 |
7529688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025004 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Savukosken ja Sodankylän kunnanrajan tuntumassa olevan Muotkamännikön koillisosassa. Muotkamännikön ympäri kulkee metsäautotie, joka myös katkaisee selkäaidan tässä osin. Alue on kuivahkoa kangasmetsää, jossa kasvaa nuorta mäntyä.
Kohteen kuvaus
Selkäaitaa ei ole tällä pätkällä lainkaan pystyssä, mutta sen kulkulinja on edelleen selvästi erotettavissa maastossa. Alarinteellä aidan kulkulinja erottuu paremmin kuin ylempänä, jossa sitä on välillä hyvin vaikea erottaa. Aita on tehty kirvellä halkaistuista kapeista puista.
Tulkinta
Kyseessä on 1800- ja 1900 -lukujen taitteeseen ajoittuvan paliskuntien välisen poroaidan, ns ”suuren selkäaidan” jäännös. Aita on alkanut Kuolajärveltä ja päättynyt Ounasjokeen. |
| metsakeskus.1000025005 |
742 |
Selkäaita Muotkamännikkö 2 |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
552605.00000000 |
7529610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025005 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Savukosken ja Sodankylän kunnanrajan tuntumassa olevan Muotkamännikön koillisosassa. Muotkamännikön ympäri kulkee metsäautotie, joka myös katkaisee selkäaidan tässä osin. Kyseessä oleva aidanpätkä sijaitsee metsäautotien itäpuolella, osin kivikkoisessa maastossa. Alue on kuivahkoa kangasmetsää, jossa kasvaa nuorta mäntyä.
Kohteen kuvaus
Johtuen kivikkoisesta maastosta, on selkäaita tällä kohdin säilynyt suhteellisen hyvin. Sitä on jopa pystyssä pieni pätkä. Aidan itäpäässä, kiveliön reunalla, havaittiin myös mänty, jossa oli kruununleima.
Tulkinta
Kyseessä on 1800- ja 1900 -lukujen taitteeseen ajoittuvan paliskuntien välisen poroaidan, ns ”suuren selkäaidan” jäännös. Aita on alkanut Kuolajärveltä ja päättynyt Ounasjokeen. |
| metsakeskus.1000025006 |
742 |
Selkäaita Sarakkoaapa |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
553111.00000000 |
7529470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025006 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Sarakkoaavan pohjoisosassa, Kairijoen länsirannalla.
Kohteen kuvaus
Sarakkoaavalla selkäaita näkyy suhteellisen selvästi niiltä osin kuin se on säilynyt. Osa romahtaneesta aidasta on jo painunut turpeen sekaan. Aita on tässä kohden tehty ohuista, kirveellä halkaistuista puista.
Tulkinta
Kyseessä on 1800- ja 1900 -lukujen taitteeseen ajoittuvan paliskuntien välisen poroaidan, ns ”suuren selkäaidan” jäännös. Aita on alkanut Kuolajärveltä ja päättynyt Ounasjokeen. |
| metsakeskus.1000025007 |
742 |
Selkäaita Kuhaäijän Lauttasmaa |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
561023.00000000 |
7522691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025007 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Iso-Suksen eli Suksennulkin luoteispuolella olevan Kuhaäijän Lauttasmaa -nimisen maan kaakkoispuolella. Kohteen vierestä kulkee metsäautotie. Alue on kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa nuorta mäntyä.
Kohteen kuvaus
Paikalla havaittiin vuonna 2012 vain muutamia yksittäisiä merkkejä selkäaidan kulkulinjasta. Havaitun linja luoteispäässä, tien vieressä, poroaidan puita on ilmeisesti käytetty polttopuuna. Tällä pätkällä selkäaidan säilyneisyysaste on todella huono.
Tulkinta
Kyseessä on 1800- ja 1900 -lukujen taitteeseen ajoittuvan paliskuntien välisen poroaidan, ns ”suuren selkäaidan” jäännös. Aita on alkanut Kuolajärveltä ja päättynyt Ounasjokeen. |
| metsakeskus.1000025008 |
742 |
Selkäaita Harijängänlehto |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
570010.00000000 |
7512252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025008 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Lattunavaaran länsipuolella olevan Harijängänlehdon pohjoisreunalla. Alue on osin suota ja osin soistunutta mäntykankaan reunaa.
Kohteen kuvaus
Paikalla havaittiin yksittäisiä merkkejä selkäaidan kulkulinjasta. Aitaa on säilyneenä aivan suon laidassa sekä suolla, jonne ei kuitenkaan menty. Kuivalla kankaalla aita on jo tuhoutunut. Aita on tehty kapeista puista, jotka on halkaistu kirveellä.
Tulkinta
Kyseessä on 1800- ja 1900 -lukujen taitteeseen ajoittuvan paliskuntien välisen poroaidan, ns "suuren selkäaidan" jäännös. Aita on alkanut Kuolajärveltä ja päättynyt Ounasjokeen. |
| metsakeskus.1000025009 |
742 |
Selkäaita Huuhkajavaara |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
572979.00000000 |
7511038.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025009 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Lattunavaaran sijaitsevan Huuhkajavaaran keskivaiheilla. Kohteen pohjoispuolella sijaitsee kohde Huuhkajavaara, joka on ilmeisesti saksalaisten tukikohta jatkosodan lopusta. Alue on kuivaa tai kuivahkoa kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä.
Kohteen kuvaus
Huuhkajavaaran länsiosassa selkäaitaa havaittiin vuonna 2012 pieni pätkä lähellä metsäautotietä. Tästä itään aidan linjaus häviää hetkeksi alueella tehtyjen hakkuiden takia. Noustaessa ylemmäksi rinteeseen ja maaston muuttuessa kivisemmäksi, selkäaidan linjaus näkyy selvästi. Paikoin aitaa on jopa pystyssä. Laskeuduttaessa lähemmäksi Kemijokea maasto muuttuu avoimemmaksi, mutta paikoin selkäaidan linjaus on edelleen näkyvissä. Aivan Kemijoen rantaan asti aidan linjausta ei saatu selvitettyä, täällä kasvillisuus myös muuttuu kosteammaksi, mikä on edesauttanut aidan maatumista. Huuhkajavaaran osalta aita näyttäisi olevan ainakin osin perkka-aitaa, joka on valmistettu tukevasta puusta.
Tulkinta
Kyseessä on 1800- ja 1900 -lukujen taitteeseen ajoittuvan paliskuntien välisen poroaidan, ns ”suuren selkäaidan” jäännös. Aita on alkanut Kuolajärveltä ja päättynyt Ounasjokeen. |
| metsakeskus.1000025010 |
742 |
Selkäaita Lipakkaselkä 4 |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
576780.00000000 |
7512471.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025010 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Lipakkaselän etelälaidassa, aivan Tulppion tien vieressä. Alue on kuivaa mäntykangasta.
Kohteen kuvaus
Selkäaita näkyy tässä kohdin aivan tien laidassa, tie myös katkaisee linjan. Havaitun aidan itäosa on paremmin säilynyttä. Aita näyttäisi tällä kohden olevan perkka-aitaa, jonka materiaalina on käytetty kokonaisia puun runkoja.
Tulkinta
Kyseessä on 1800- ja 1900 -lukujen taitteeseen ajoittuvan paliskuntien välisen poroaidan, ns ”suuren selkäaidan” jäännös. Aita on alkanut Kuolajärveltä ja päättynyt Ounasjokeen. |
| metsakeskus.1000025011 |
742 |
Selkäaita Lipakkaselkä 5 |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
577376.00000000 |
7512584.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025011 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Lipakkaselän etelälaidassa, aivan Tulppion tien eteläpuolella. Alue on kuivaa mäntykangasta.
Kohteen kuvaus
Tällä kohdin selkäaita on osin sekoittunut paikalla olevaan Lipakkaselän poroerotukseen. Vanhaa selkäaitaa on käytetty osana nuorempaa rakennetta, joten sen tarkan kulkulinjan määrittäminen oli välillä hankalaa. Aita on tällä kohdin perkka-aitaa, joka on rakennettu osin kokonaisista puun rungoista. Tien puoleisessa osassa aitaa tien rakentaminen on todennäköisesti vaikuttanut aidan linjaukseen, niin etteivät tällä kohdin havaitut puujäänteet ole autenttisella paikalla. Tämäkin osa aitaa kuitenkin dokumentoitiin.
Tulkinta
Kyseessä on 1800- ja 1900 -lukujen taitteeseen ajoittuvan paliskuntien välisen poroaidan, ns ”suuren selkäaidan” jäännös. Aita on alkanut Kuolajärveltä ja päättynyt Ounasjokeen. |
| metsakeskus.1000025012 |
742 |
Selkäaita Piippuseljät |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27026 |
585347.00000000 |
7503047.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025012 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Piippuseljän länsireunalla, etelässä se loppuu Siurujokeen. Alue on kuivaa kangasta, jossa kasvaa mäntyä.
Kohteen kuvaus
Suurimmaksi osaksi selkäaita kulkee hakatulla kankaalla, minkä takia se on pääosin tuhoutunut. Aidan linjaus näkyy paikoin palasiksi menneenä kapeana puutavarana, paikoin sen näkyy paremmin. Linjan pohjoispää kulkee suolla, jossa aitaa on jopa pystyssä. Kaakkoispäässä aitaa näkyi suolla vain muutamia puita, muuten se on hautautunut turpeeseen.
Tulkinta
Kyseessä on 1800- ja 1900 -lukujen taitteeseen ajoittuvan paliskuntien välisen poroaidan, ns ”suuren selkäaidan” jäännös. Aita on alkanut Kuolajärveltä ja päättynyt Ounasjokeen. |
| metsakeskus.1000025013 |
742 |
Selkäaita Petäjä-Nurusvaara 3 |
10007 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
586547.00000000 |
7501278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025013 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Petäjä-Nurusvaarassa kulkien sen poikki pohjois-eteläsuunnassa. Alue on pääosin kuivahkoa kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä ja kuusta. Linjan pohjoispää on suota.
Kohteen kuvaus
Selkäaidan eteläosa Petäjä-Nurusvaarassa on melko huonosti säilynyttä ja se on osin tuhoutunut aivan viimeaikoina metsäkoneen ajettua sen päältä. Linjaus Petäjä-Nurusvaaran keskivaiheilla, metsäautoteiden väliin jäävällä alueella, on paikoin melko hyvin säilynyttä. Selkäaita näyttäisi tällä kohden olevan lujatekoista perkka-aitaa. Muutamissa kohdin näyttäisi siltä että se on palanut.
Tulkinta
Kyseessä on 1800- ja 1900 -lukujen taitteeseen ajoittuvan paliskuntien välisen poroaidan, ns ”suuren selkäaidan” jäännös. Aita on alkanut Kuolajärveltä ja päättynyt Ounasjokeen. |
| metsakeskus.1000025014 |
924 |
Tömisoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
355216.00000000 |
7026564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025014 |
Tervahauta sijaitsee matalalla hiekkaharjanteella, kuivahkolla kankaalla. Kohteen vieressä on metsästysmaja/mökki ja sinne johtava tie.
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 11 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 0,9 m, vallin korkeus on 1,1 m. Halssi suuntautuu länsiluoteeseen tielle päin, pituus 2 m ja syvyys 2,2 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa nuoria lehti- ja havupuita. Mökille johtava tie leikkaa vallin eteläreunaa. |
| metsakeskus.1000025015 |
924 |
Pahkalehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
355111.00000000 |
7027056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025015 |
Tervahauta sijaitsee tasaisella rämeen ympäröimällä kankaalla.
Kysymyksessä on tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 18 m, sisempi valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 1,4 m, vallin korkeus on 1,3 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 5 m ja syvyys 1,9 m, se on sortunut. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000025016 |
924 |
Nyykönkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
351487.00000000 |
7028350.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025016 |
Tervahauta on soraharjanteen kaakkoisella alarinteellä pienialaisella hiekkatasanteella. Ympäristö on avohakattu ja muokattu.
Kysymyksessä on tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 6 m ja syvyys 1,3 m, vallin korkeus on 1,1 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 3 m ja syvyys 2,4 m. Haudan päällä kasvaa isoja kuusia ja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000025017 |
924 |
Tömisojan kytö |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
352443.00000000 |
7029131.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025017 |
Tervahauta sijaitsee puron törmän yläpuolella, kankaalla.
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 11 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu länsilounaaseen, pituus 2,5 m ja syvyys 2,2 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita. |
| metsakeskus.1000025018 |
924 |
Hietahaudankangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
351176.00000000 |
7029781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025018 |
Tervahauta sijaitsee laajalla hiekkatasanteella puron törmän yläpuolella, kankaalla.
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 1,9 m. Halssi on tehty rinteeseen, se suuntautuu purolle päin pohjoiseen, pituus 4 m ja syvyys 2,7 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita; männyt ovat arviolta yli 70 v vanhoja. |
| metsakeskus.1000025019 |
742 |
Saparosokat |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
586691.00000000 |
7500386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025019 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Värriöntien varrella. Kohteen pohjoispuolella on Petäjä-Nurusvaara ja eteläpuolella Kuusi-Nurusvaara. Alue on kuivahkoa kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä ja kuusta. Kohde rajautuu pohjoisessa, lännessä ja etelässä suohon.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on Kemi OY:n savottatyömaan savottakartano, joka on toiminut 1920-1923. Paikalla on viiden eri rakennuksen jäänteet.
Kämppä: (x= 7503495 y= 3586867) on kostunut kuudesta erillisestä huonetilasta ja siinä on ollut kaikkiaa kolme piisikiveystä. Nykyisin kämppä on lähes kokonaan maatunut, vain piisikiveykset näkyvät edelleen selvästi.
Talli: (x= 7503555 y= 3586881) on koostunut kolmesta eri karsinasta. Talli on kohteen rakennuksista parhaiten säilynyt, siitä on jäljellä jopa kuusi hirsikertaa. Tallissa on käytetty pyöröhirsiä.
Sauna: (x= 7503522 y= 3586928) Saunan jäänteet erottuvat maastossa matalana kumpuna sekä kahtena kiukaana, joista toinen on erinomaisen hyvin säilynyt. Oviaukko on ollut kiukaiden välissä.
Huussi: (x= 7503560 y= 3586903) Saparosokassa on ollut käytössä päreistä tehty ulkohuussi, joka on ollut vielä joitain vuosia sitten pystyssä. Nyttemmin huussi on romahtanut paikalleen.
Kellari: ( x= 7503474 y= 3586908) Kellari erottuu maastossa suorakaiteenmuotoisena kaivantona, jonka romahtaneet seinät ovat vielä paljaat kasvillisuudesta. Kellarissa on näkyvillä joitain puurakenteita.
Orsi: (x= 7503488 y=3586896) kyseessä on pystypuu, jonka toiselle sivulle on tehty lovi, jota vasten on asetettu toinen puu. Orren tarkempi funktio on epäselvä. |
| metsakeskus.1000025020 |
924 |
Hietahaudankangas 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
351374.00000000 |
7029821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025020 |
Miilu sijaitsee laajalla hiekkatasanteella Tömisojan itäpuolella kankaalla.
Paikalla on ns. pystymiilu, sen läpimitta valli mukaan lukien on 11 m, vallin leveys n. 1 m ja korkeus 0,6 m. Kairauksen perusteella valli koostuu enimmäkseen puhtaasta hiekasta, paikoitellen se on noen sekaista, sisäpuolella on yli 29 cm paksu noki-/hiilikerros.
Kohde on merkitty peruskartalle tervahautana. |
| metsakeskus.1000025021 |
924 |
Hietahaudankangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
351379.00000000 |
7030361.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025021 |
Tervahauta sijaitsee laajalla hiekka-/soratasanteella, kuivahkolla kankaalla.
Kysymyksessä on tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 18 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 1,2 m; vallin korkeus 1,2 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 2,5 m ja syvyys 2,6 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita; männyt ovat arviolta yli 70 v vanhoja. |
| metsakeskus.1000025022 |
924 |
Hietahaudankangas 4 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
351407.00000000 |
7030345.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025022 |
Tervapirtin pohja sijaitsee laajalla hiekka-/soratasanteella, kuivahkolla kankaalla.
Paikalla on tervapirtin jäännökset, länsiosassa on kiukaan jäänteet, mitat 2,2 x 2,1 m, korkeus 0,6 m. Humuksen alta havaittiin 5 – 15 cm kokoisia palaneita kiviä ja nokimaata. Kiukaan itäpuolella on matala noin 2,1 x 1,6 m mittainen kuoppa. Kuopan itä- ja eteläpuolella on matala maavalli, ilmeisesti rakennuksen maaperustuksen jäänteet, rakennuksen koko oli arviolta noin 4-4,5 x 4-4,5 m. Kaikki rakenteet ovat aluskasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.1000025023 |
742 |
Savinotkonselkä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
569675.00000000 |
7513505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025023 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ylimmäisen Kivijoen etelärannalla, Savinotkonselän itälaidalla. Kohteen itäpuolella, joen toisella puolella on Lattunavaaranselkä. Kohteen välitön ympäristö on avoin ja heinittynyt kenttä. Aivan joen rannassa kasvaa koivua ja kohteen eteläpuolella kasvaa kaistale mänty- ja koivumetsää, jonka takana alkavat hakkuaukeat, jotka nyt ovat taimella.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kahdeksan rakennuksen jäänteet. Rakennukset on järjestetty pihan ympärille niin, että kellarit ovat päärakennuksen takana rinteessä ja talli (rakennus 4) ja rakennukset 5 ja 6 ovat pihan itälaidalla ja rakennukset 1 ja 2 pihan länsilaidalla.
Rakennus 1: (x= 7516670 y= 3569846) erottuu maastossa vain matalana, vallimaisena rakenteena. Rakenteen koko on ainakin 6,4x6,4 metriä, mutta on mahdollista, että rakennus on itä-länsisuunnassa ollut 9 metriä pitkä. Rakennuksen pohjoisnurkassa on isokokoinen piisi, sen perustuksen koko on 2,8x2,5 metriä. Rakennuksen itäpuolella on kaksi kivikasaa, joiden kivet on mahdollisesti rakennuksen piisistä purettuja.
Rakennus 2: (x= 7516664 y= 3569841) on kooltaan 6x6 metriä ja siitä on säilynyt kaksi alinta hirsikertaa. Piisi sijaitsee rakennuksen kaakkoiskulmassa ja se on edelleen hyvässä kunnossa. Piisin perustuksen koko on 2x2 metriä.
Rakennus 3: (x= 7516641 y= 3569870) on kooltaan 8x22 metriä, rakennus on kuitenkin voinut olla pidempi itä-länsisuunnassa. Rakennuksen keskellä on ollut isokokoinen uuni, jonka piipun korkeus on ollut noin 4 metriä. Uunin länsipuolella on kivinen perustus, jonka koko on 1,5x2 metriä. Tämä rakenne on kiinni seinässä, mutta sen funktio on epäselvä. Lisäksi rakennuksen luoteiskulmassa on yksi kivikasa, mahdollisesti uunista purettuja kiviä tai romahtanut kivijalka. Rakennus 3 on kaikesta päätellen savottakartanon päärakennus.
Rakennus 4: (x= 7516638 y= 3569902) on kooltaan 13,5x7,4 metriä ja se on kaksiosainen. Mahdollisesti kyseessä on savotan talli.
Rakennus 5: (x= 7516659 y= 3569915) on 4,5x5 metrin kokoinen, hieman epämääräinen rakennelma tallin pohjoispuolella. Rakenteen itäreunassa on jonkinlainen kiveys ja sen vieressä kuoppa.
Rakennus 6: (x= 7516662 y= 3569896) on jokirannassa oleva rakennuksen pohja, jonka kokoa ja muotoa on vaikea tulkita. Sen ympärillä on paljon hirsin, joiden suhteesta rakennukseen ja seinälinjoihin on vaikea sanoa mitään varmaa. Rakennuksen minimimitat ovat 8x5 metriä ja sen eteläseinän keskellä on piisi/kiuas.
Kellari 1: (x= 7516619 y= 3569852) on kooltaan 4x4 metriä ja sen ympärillä on selkeät vallit. Kellarin oviaukko avautuu pohjoiseen. Kellariin johtavan suuaukon pituus on 4,5 metriä.
Kellari 2: (x= 7516617 y= 3569882) on kooltaan 5,5 metriä ja sen ovi aukeaa pohjoiseen. Kellarin ovirakenteita on hieman säilynyt ja koilliskulmassa havaittiin kiveys, mahdollinen ilmanvaihtohormi. Kellariin johtavan suuaukon pituus on 4 metriä. |
| metsakeskus.1000025024 |
924 |
Maanlaidankytö |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
351778.00000000 |
7030106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025024 |
Tervahauta sijaitsee laajalla hiekka-/soratasanteella, kankaalla, ympäristö avohakattu ja muokattu.
Paikalla on pieni tervahauta, läpimitta valli mukaan lukien 5 m, kuopan halkaisija 3 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu itäkoilliseen, pituus 2,5 m ja syvyys 1,8 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa nuorta puustoa. |
| metsakeskus.1000025025 |
742 |
Ruuvaoja |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
574496.00000000 |
7503293.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025025 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ruuvaojan kylän kaakkoispuolella sijaitsevan Ahmavaaran itäpuolella. Kohde on rakennettu Ruuvaojaan, joka virtaa Ruuvalammesta Kemijokeen. Alue on kosteikkoa, jossa kasvaa koivua ja nuorta mäntyä.
Kohteen kuvaus
Paikalla on uittotammen jäännös, joskin muihin vuoden 2012 inventointialueen tammiin verrattuna kohde on erinomaisen hyvin säilynyt. Tammesta on jäljellä uittokanava sekä tammipadot, joiden puiset tukirakenteet ovat edelleen hyvin säilyneet, itse neulat on kuitenkin poistettu. Koko rakenteen pituus on 130 metriä ja patovalli ylittää Ruuvaojan luode-kaakkosuunnassa. Uittokanava on rakennettu kahdesta ristikosta, jotka on tuettu sisältä käsin kivillä. Uittokanavan suu levenee pohjoiseen, joen virtaussuunnan mukaisesti. Patovallit ovat leveimmillään uittokanavan kohdalla ja kapenevat maalle mentäessä. Patovallit on tuettu patovallin suuntaisella puurakenteella että sen poikittain puurakenteilla, jotka on tuettu kivillä. |
| metsakeskus.1000025026 |
924 |
Nimetön kangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
352354.00000000 |
7030042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025026 |
Tervahauta siajitsee kankaan loivalla länsirinteellä, maaperä on pääosin hiekkaa. Ympäristö on avohakattu ja muokattu.
Kysymyksessö on tuplahauta, läpimitta valli mukaan lukien 19 m, kuopan läpimitta 12 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 5 m ja syvyys 2,4 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita. |
| metsakeskus.1000025027 |
924 |
Isohuhta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
351701.00000000 |
7031142.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025027 |
Tervahauta sijaitsee laajan kankaan loivalla itärinteellä, maaperä on pääosin soraa. Ympäristö on avohakattu ja muokattu.
Kysymyksessä on tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 19 m, sisempi valli mukaan lukien 13 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 3,5 m ja syvyys 1,9 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa isoja koivuja. |
| metsakeskus.1000025028 |
924 |
Tuohimaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353231.00000000 |
7022033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025028 |
Tervahauta sijaitsee laajan kivisen kankaan loivalla kaakkoisrinteellä, maaperä on osittain pinnaltaan huuhtoutunutta moreenia.
Kysymyksessä on tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 6 m ja syvyys 2,2 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita. |
| metsakeskus.1000025029 |
698 |
Patokoski 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429883.00000000 |
7422816.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025029 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavat kvartsi-iskokset löydettiin hiekkapohjaiselta mäntykankaalta Patokosken pohjoisrannalta. Iskosten lähiympäristössä hiekkamaassa havaittiin myös muutamia hiilenpaloja ja nokista maata, mutta niiden liittyminen asuinpaikkaan on epävarmaa. Esineet löytyivät hakkuuaukealta, jossa metsää on hiljattain laikutettu. Laikutetuista kohdista löytyi useita kvartsi-iskoksia ja nokista maata.
Rantatöyrään päällä sijaitsevan asuinpaikan laajuus on esinelöytöjen ja havaintojen perusteella noin 40 m x 20 m. Aluetta käytiin laajemmin läpi ja maastohavaintojen perusteella vaikuttaisi siltä että löydöt keskittyvät melko pienelle alueelle. |
| metsakeskus.1000025030 |
924 |
Joussikangas |
10007 |
12004 |
13045 |
11042 |
27000 |
346205.00000000 |
7027448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025030 |
Kiviaita sijaitsee laajan kivisen kankaan lakialueella, maaperä on pääosin soraa.
Paikalla on etelä- pohjoissuuntainen osittain sortunut kiviaita, pituus 9 m, leveys 0,8 – 1,9 m ja korkeus 0,3 – 0,7 m. Aita oli alun perin huolellisesti ladottu, osa itäseinämästä on vielä ehjä, muilta osin se on sortunut (tai vaurioitunut metsätöiden yhteydessä). Rakenteen merkitys on epäselvä, kyseessä ei ole ainakaan raivaus- tai peltoaita. |
| metsakeskus.1000025031 |
732 |
Kullajärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
598983.00000000 |
7479499.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025031 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Naruskajärven luoteispuolella olevan Kullajärven itäkoillisrannalla lahden pohjukassa, rannansuuntaisella n. 7 m leveällä kannaksella suon reunassa. Rantatörmä on jyrkkäreunainen ja kulunut. Kohteen itäkoillispuolella on pieni rämealue, kannaksen alue on hiukan kuivempaa ja siinä kasvaa muutamia suurempia mäntyjä. Alue on luokiteltu joutomaaksi. Maaperä on hiekkaista moreenia. Alueella on rajoitettu metsänkäsittely.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Rannassa olevan kannaksen päältä polulta alueen eteläkaakkoisosasta ja kuluneesta rantatörmästä ja rantahiekalta alueen pohjoisluoteisosasta löytyi kvartsi-iskoksia. Löytöpaikat sijoittuvat n. 55 m etäisyydelle toisistaan. Paikalle ei tehty koepistoja. |
| metsakeskus.1000025032 |
732 |
Kullajärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
598801.00000000 |
7479673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025032 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Naruskajärven luoteispuolella olevan Kullajärven itäkoillisrannalla, järven pituussuunnan keskivaiheilla olevan niemen kaakkoislaidassa. Kohden sijoittuu järvenrannassa olevan tasalakisen kumpareen reunalle. Korkea rantatörmä on jyrkkä ja kulunut. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa on erirakenteista, nuoresta uudistuskypsään vaihtelevaa puustoa. Maaperä on hiekkaista moreenia. Alueella on rajoitettu metsänkäsittely.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on esihistoriallinen asuinpaikka. Kuluneesta rantatörmästä ja hiekkarannalta löydettiin kvartsi-iskoksia n. 40 m pituiselta matkalta. Törmän päälle tasanteelle tehtiin alueen luoteis- ja kaakkoispäihin, 6 m ja 9 m etäisyydelle törmän reunasta kaksi koepisto, jotka olivat löydöttömiä. |
| metsakeskus.1000025033 |
698 |
Patokoski 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
429505.00000000 |
7422685.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025033 |
Muinaisjäännökseen kuulu kiviröykkiö ja kivivalli. Rakenne sijaitsee Meltausjoen etelä/
kaakkoisrannalla, Patokosken lounaispuolella. Paikalle johtaa polku Ounaskosken itäpuolentien Meltauskosken ylittävän sillan eteläpuolella olevalta pysäköintipaikalta. Kohteen
koillispuolella on mäntyä kasvava harjumuodostelma ja länsipuolella osin soistunut
ja koivikkoinen Meltausjoen ranta. Maaperä paikalla on kivikkoinen.
Paikalla havaitun rakenteen koko on arvioituna noin 15 m x 12 m, tosin rakenteen pohjoispuolella on kivikkoa, joka saattaa olla osin ihmisen muokkaamaa. Rakenteen pohjoisosassa on soikeahko kiviröykkiö, jonka koko on noin 4 m x 3 m ja korkeus noin 0,5 m.
Röykkiöstä kohti etelää lähtee valli, joka kaartaa loivasti kohti Meltausjoen rantatörmää.
Kivivalli päättyy rantatöyrääseen. Kivivalli on muutaman kivikerroksen korkuinen ja se on
tehty noin päänkokoisista kivistä. Vallin korkeus on noin 0,3 m.
Rakennetta ei voi ajoittaa ulkoisten tunnusmerkkien perusteella. Kuitenkin rakenteen
muoto ja sijainti osin korkeuskäyriä vastaan osoittaa sen ihmistekoiseksi. Kyseessä on todennäköisesti pyyntiin liittyvä rakenne tai aitaus. Paikalle ei ole merkitty rakennetta historiallisin karttoihin. Kohde saattaa ajoittua historialliselle tai esihistorialliselle ajalle.
Kohde tarkastettiin vuonna 2022 tulevan metsänkäytön johdosta. Kohteen todettiin olevan ennallan. Tulkinnallisesti on epäselvää miten rakenne mahdollisesti liittyisi pyyntiin. Kyseessä on ulkoisten piirteiden perusteella ennemminkin röykkiö, jossa on vallimainen ”häntä”, kuin varsinainen aitaus. Päädyssä oleva röykkiö ei ulkoisilta piirteiltään juuri eroa esim. rannikon röykkiöhaudoista. |
| metsakeskus.1000025034 |
732 |
Ylimmäinen Taviselkä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
598413.00000000 |
7468954.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025034 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ala-Naruskajoen länsirannalla, Ylimmäisen Taviselän kaakkoispäässä, Ylimmäisen Suoltijoen suusta n. 280 m alavirtaan. Rannassa on kapea matala rantakaistale, jonka yläpuolella on terassimainen tasanne. Rantakaistaleen ja terassin välinen törmä on kulunut ja jyrkkä. Terassin reunalla kulkee rannansuuntainen metsätie, joka on tehty tasoittamalla maasto, ja lisäksi sen päälle on tuotu ympäristöstä otettua maa-ainesta - mm. alueen eteläpäässä terassilla on maanottokuoppa. Rantakaistaleella törmän juurella on toinen rannansuuntainen tie, joka on käytössä moottorikelkkareittinä. Alueen lounaispäässä on kaksi ajouraa, jotka risteävät terassilla olevalta tieltä alas rantatielle. Näiltä kohdin törmään on tehty leikkaukset. Alueen pohjoispään lähellä rantatie nousee ylös ja yhtyy terassin reunalla kulkevaan tiehen. Kasvillisuus on terassilla mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Rantakaistale on kosteampaa, ja siinä kasvaa enimmäkseen nuorta koivuntainta. Rannassa on ollut ennen puutavaravarasto. Maaperä on hiekkaista moreenia tai soraa. Naruskajoen tällä rannalla kulkee UKK-reitti, kohteesta n. 290 m luoteeseen.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Kohde on todennäköisesti tuhoutunut suurelta osin tienrakennuksen yhteydessä, mutta se on kuitenkin joiltain osin säilynyt. Alueelta löydettiin kvartsi-iskoksia pesäkkeittäin rantatieltä sekä rantakaistaleen ja terassin välisestä kuluneesta törmästä. Lisäksi alueen koillispäästä, terassilla kulkevalta tieltä, rantatien ja terassin tien yhtymäkohdan koillispuolelta, löytyi kvartsi-iskoksia. Paikka sijaitsee 90 m koilliseen pohjoisimmasta rantatien ja terassin välisestä törmästä löytyneestä kvartsipesäkkeestä. Tieltä löytyneiden iskosten osalta on mahdollista, että ne eivät ole alkuperäisellä paikallaan, koska tielle on mahdollisesti kerätty maa-ainesta lähiympäristöstä. Nämäkin iskokset kuitenkin otettiin huomioon alueen rajauksessa.
Alueelle tehtiin kaksi koepistoa, joista koepisto 1:stä löydettiin kolme kvartsi-iskosta 1-10 cm syvyydestä, minkä jälkeen kuopan kaivaminen lopetettiin. Koepisto 2 oli löydötön. Koepisto 2 sijoittuu alueen lounaispuolelle, terassin ja rantatien välisistä ajourista eteläisimmän lounaispuolelle. Koepisto 1 sijoittuu myös alueen lounaisosaan, em. terassin ja rantatien välisten ajourien väliin jäävän nuoria mäntyjä kasvavan pienen alueen kohdalle, terassin reunalle.
Kohde rajattiin koillisesta tieltä ja lounaasta törmästä löydettyjen kvartsi-iskosten väliselle alueelle, jolla on pituutta n. 160 m rannansuuntaisesti. Alue rajatuu kaakossa jokeen ja luoteessa terassilla kulkevan tien luoteispuolelle. Alueen leveys on n. 40 m. |
| metsakeskus.1000025035 |
732 |
Naruskajärvi 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
599474.00000000 |
7478274.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025035 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Naruskajärven länsilounaisrannalla olevan lahden pohjoispäässä. Rannassa on tasanne, jonka länsipuolelta kohoaa rinne. Rinteen päällä on mökkitontteja. Rantatörmä on kulunut ja törmän edessä on kapea hiekkaranta. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää, mutta alueella on myös vanhempaa puustoa. Maaperä on hiekkaista moreenia. Kohteen lounaispuolella 270 m etäisyydellä kulkee Naruskajärvi-Värriöjoki -tie. Alue kuuluu Naruskajärven rantakaava-alueeseen.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Kuluneesta rantatörmästä ja rantahiekalta löytyi kvartsi-iskoksia 40 m pituiselta matkalta. Kohde rajattiin 50 m pituiselle, vajaa 30 m leveälle rannansuuntaiselle alueelle rantatasanteen kohdalle. Alue rajautuu lännessä rinteeseen. |
| metsakeskus.1000025036 |
732 |
Naruskajärvi SW-ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
600025.00000000 |
7477608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025036 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Naruskajärven kaakkoispäässä, järven lounaisrannalla. Kohteen itäkaakkoispuolella 200 m etäisyydellä on Ala-Naruskajoen suu. Kohteen kaakkoispäähän tulee etelästä sorapäällysteinen tie Naruskajärvi-Värriöjoki -tieltä. Alueen kaakkoisosassa on n. 40 m x 25 m kokoinen tasoitettu kulunut aukio, mahdollisesti vanha varastopalsta. Aukion luoteispuolella näkyy leikkauskohta, jonka luoteispuolella maanpinta on koskemattomana aukiota korkeammalla. Aukion luoteispuoleisen alueen rantatörmä on osittain kulunut ja jyrkkäreunainen. Jyrkkäreunainen tasanne jatkuu alueen luoteispäähän, jossa on pieni niemi. Maa laskee niemen kohdalla tasanteelta ensin jyrkästi ja sitten loivemmin järven rantaan, paitsi niemen luoteisosassa, jossa rinne laskee tasaisen loivasti. Niemen kärki on soistunut ja kasvaa taimikkoa. Muuten kasvillisuus on alueella varastoaluetta lukuun ottamatta kuusivaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Maaperä on hiekkaista moreenia. Aukiolla alueen kaakkoispäässä on venepaikka. Alue kuuluu Naruskajärven rantakaava-alueeseen.
Kohteen kuvaus
Torvinen on v. 1985 inventoinnissa löytänyt loivasti järveen viettävältä tulvavesien huuhtomalta hiekkarinteeltä kvartsi-iskoksia n. 10 neliömetrin kokoiselta alueelta. Lisäksi hän havaitsi paikalla siellä täällä liesikiviä, joiden ajoitus oli kuitenkin epäselvä. Koordinaattien (X=7480766, Y=3600198) ja kuvauksen perusteella paikalla tarkoitetaan ilmeisesti alueen luoteispäässä olevaa pientä niemeä.
Vuoden 2012 inventoinnissa Torvisen löytöpaikka todettiin umpeenkasvaneeksi eikä uusia löytöjä havaittu. Paikan kaakkoispuolelta kuluneelta varastopalstalta havaittiin muutamia kvartsi-iskoksia, jotka erosivat osalle alueesta tuodusta pyöreästä sorasta. Kvartsi-iskokset eivät välttämättä ole alkuperäisellä paikallaan. Lisäksi aukion luoteispuolelta luonnontilaiselta tasanteelta laskevan rantatörmän edustalta, veden huuhtomalta hiekkarannalta, löydettiin hiukan veden pyöristämiä kvartsi-iskosksia. Ylös tasanteelle näiden iskosten kohdalle tehtiin kaksi koepistoa, jotka olivat löydöttömiä. Luoteenpuoleisin näistä löydöistä sijaitsee 90 m etäisyydellä Torvisen löytöpaikasta, joten kohteen yhdistettiin samaksi kohteeksi. Löytöpaikkojen välillä maa ja rantatörmä ovat kasvaneet umpeen, joten havainnointimahdollisuudet olivat huonot.
Alue rajattiin kaakkoispuoleiselta aukiolta luoteeseen niemeen ulottuvalle rannansuuntaiselle alueelle. Alueen pituus on 190 m ja leveys leveimmillään 55 m. |
| metsakeskus.1000025037 |
732 |
Kallunkijärvi Pitkäniemi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
587408.00000000 |
7394222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025037 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Pitkäniemen idänpuoleisessa kärjessä Kallunkijärven eteläosassa. Niemen itäisen kärjen tyvesssä sekä kärjessä on vanhoja soranottokuoppia. Kohde sijaitsee kuivahkolla kankaalla, jonka puusto on mäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää. Lähin tie tulee noin 160 metrin päähän kohteesta lounaaseen. Alue kuuluu Kallunkijärven rantakaava-alueeseen.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on kaksi pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1 on suppilomainen ja pyöreä, ja sen mitat ovat 1,9x2,0x0,5 metriä. Pyyntikuoppa 2 sijaitsee neljän metrin etäisyydellä kuoppa 1:stä koilliseen. Kuoppa 2 on muodoltaan pyöreä ja mitoiltaan 2,2x2,3x0,5 metriä. Molemmissa pyyntikuopissa valli erottuu heikosti. Koko alueella on paksu kunttakerros. Kuopissa on huuhtoutumiskerros, mutta kairaus onnistui huonosti karkeahkon maa-aineksen ja paksun kuntan vuoksi. |
| metsakeskus.1000025038 |
732 |
Tuhkaharjut 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
596410.00000000 |
7404094.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025038 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Siekakankaan kaakkoisosassa, Tuhkaharjujen koillisosassa soistuneiden lampien välistä kulkevan kapean harjanteen laella. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteen päältä kulkee ajoura harvennushakkuun jäljiltä. Lähin metsäautotie sijaitsee kohteesta noin 200 metriä länsilounaaseen.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on pyyntikuopan jäännös. Se on muodoltaan soikea ja mitoiltaan 2,3 m x 1,7 m ja 0,5 metriä syvä. Kuopassa ei erotu selvää vallia. Kuopan pohjalla huuhtoutumiskerroksen paksuus on 10 cm. |
| metsakeskus.1000025039 |
732 |
Naruskajärvi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
599234.00000000 |
7479100.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025039 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Naruskajärven ja Kullajärven välisen salmen idänpuoleisessa niemessä tasanteella , 110 m etäisyydellä niemen kärjestä, Naruskajärven- eli eteläkaakonpuoleisesta rannasta 30 m pohjoiseen. Kasvillisuus on kuusivaltaista tuoretta kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Maaperä on hiekkaista moreenia. Alue kuuluu Naruskajärven rantakaava-alueeseen.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on kaksi kuoppajäännöstä, joista ainakin kuoppa 1 on pyyntikuoppa. Pyyntikuoppa 1 on pyöreä ja sen ympärillä on matala, 2 m leveä valli. Kuoppa on mitoiltaan 2,4 m x 2,2 m x 0,7 m. Kairatessa havaittiin normaali podsolimaannos, jossa on 10 cm paksu huuhtoutumiskerros kuopan pohjalta mitattuna. Yhdessä kohtaa vallia havaittiin kairanäytteessä 12-20 cm syvyydellä rikastumiskerroksen välissä ohut hiilikerros. Kuoppa 2 sijoittuu 15 m etäisyydelle kuoppa 1:stä länsiluoteeseen. Se on mitoiltaan 4,5 m x 4 m x 1 m ja muodoltaan pyöreähkö. Kuopan reuna on toiselta sivulta jyrkkä, toiselta loiva. Kuopan pohjalla on 6 cm paksu huuhtoutumiskerros. Kuoppa 2:n funktio on epäselvä. |
| metsakeskus.1000025040 |
732 |
Kullajärvi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
598987.00000000 |
7479065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025040 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Kullajärven ja Naruskajärven välisen salmen länsipuolisessa niemessä, Kullajärven puoleisella rannalla. Rannassa on jyrkkä rantatörmä, ja kuoppa sijoittuu törmän päällä olevalle tasanteelle n. 10 m etäisyydelle rannasta. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Seassa on myös vanhempaa puustoa. Maaperä on hiekkaista moreenia, jossa hiekka on pääosin melko karkeaa. Länsilounaassa 200 m etäisyydellä on Naruskajärvi-Värriöjoki -tieltä poikkeava mökkitie. Alue kuuluu Naruskajärven rantakaava-alueeseen.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on pyyntikuopan jäännös. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja mitoiltaan 1,8 m x 1,7 m x 0,6 cm, ja sen ympärillä on matala 2 m leveä valli. Kairatessa kuopassa havaittiin olevan normaali podsolimaannos, jonka huuhtoutumiskerros on kuopan pohjalla 9 cm paksu. |
| metsakeskus.1000025041 |
732 |
Kuopsiharju 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
594983.00000000 |
7456274.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025041 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Karhutunturin itäpuolella Kuopsiharjun itä-länsisuuntaisen kaakkoisosan länsipäässä, pienen lammen itäpuolella. Kohteen luoteispuolelta 25 m etäisyydellä kaartaa metsätie ja eteläpuolella 55 m etäisyydellä on sähkölinja. Metsätien kohdalla kulkee myös UKK-reitti. Kohde sijoittuu luoteeseen laskevalle rinteelle tasanteelle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Maaperä on moreenia.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on yhden pyyntikuopan jäännös. Kohteesta 220 m etäisyydellä kaakossa yksityismaalla on muinaisjäännösrekisterissä oleva pyyntikuoppakohde Kuopsiharju kaakko, jossa on itä-länsisuuntaisesti yhdeksän pyyntikuoppaa.
Pyyntikuoppa on muodoltaan pyöreä, ja mitoiltaan 3,5 m x 4 m x 0,6 m. Kuopan on ympärillä matala valli. Kairattaessa kuopan pohjalla havaittiin 8 cm paksu huuhtoutumiskerros, jonka alla on paksu hiilensekainen kerros. |
| metsakeskus.1000025043 |
698 |
Meltauksen saha |
10002 |
12015 |
13147 |
11006 |
27008 |
429225.00000000 |
7422377.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025043 |
Meltaus- ja Ounasjoen yhtymäkohdan pohjoisrannalla ja saaressa on Meltauksen sahan
rauniot. Sahan ympäristö on metsittynyt ja voimakkaasti umpeenkasvanut. Aluetta inventoitiin vuonna 2013, jolloin rakennusten rauniota ja muokatun jokiuoman voi vielä maastossa erottaa, vaikka kokonaiskuvan muodostaminen rakenteista on hankalaa.
Saharakennuksen perustukset on rakennettu lohkokivistä. Selväpiirteisten kiviperustusten
ohella paikalla on hirsi- ja metallirakenteiden jäänteitä mm. kanavarakenteita. Näyttävin
rakenteista on saharakennuksen kiviperustus (5 m x 1,5 m, 2 m korkea). Lisäksi jokiuoman
laitoja on kivetty ja paikoin pohjassa on nähtävissä lautarakenteita. Lisäksi saaren
länsiosassa on havaittavissa vesikanavaan kaivettu kookas allas, joka on todennäköisesti
lautaproomujen lastauspaikka. Sahalle johtaa metsittynyt ajoura kaakosta.
Sahan perusti Meltaukseen vuonna Isak Fellman senaatin luvalla 1846. 1893 omistus siirtyi perustetulle Kemi-yhtiölle, joka lopetti sahaustoiminnan Meltauksessa 1898. Sahalla oli työmäärästä riippuen enimmillään useita kymmeniä työntekijöitä. Ainakin 1850-luvulta työläiset asuivat Pirttiniemeen rakennetussa neljässä kahden pirtin kokonaisuudessa.
Pirttiniemessä on säilynyt vähäisiä sahan työväenasumusten jäännöksiä 1800-luvun jälkipuoliskolta. Maastossa voidaan tunnistaa asuinpaikkaan liittyviä kuoppia ja pengerryksiä. Paikalla on asuinrakennusten jäännöksiä, kuten kellarinjäännöksiä, suorakaiteen muotoisia kivilatomuksia ja jyrkkäreunaisia kuoppia.
Selkeämpinä rakenteina havaittiin vuonna 2013 ainakin Eteläisessä rantavallissa sijaitsee kuoppa, jonka koko on 9 m x 6 m, josta näyttäisi johtavan kohti itää noin 5 m pitkä kaivettu ura. Tätä rakennetta (1) epäiltiin asumuksen kellarin jäännökseksi. Rakenteen pohjalle kaivetussa koekuopassa havaittiin runsaasti hiilenpaloja sekä posliinia ja muuta taloustavaraa 1800-luvun lopulta. Rakenteen keskivaiheille kaivetusta koekuopsta paljastui noin 35 cm paksun turvekerroksen alta hiekkaa noin 50 cm syvyyteen. Tämän alla oli selkeä kerros hiiliä, johon löydöt keskittyivät.
Rakenne 2 on pyöreä, jyrkkäreunainen kuoppa. Kuopan sisäosan halkaisija noin 2 m ja syvyys 1 m. Kuopassa on selkeä ympärysvalli. Ympäristössä on useita pienempiä kuopanteita.
Rakenne 3 on suorakaiteen muotoinen kuoppa (3 m x 2 m), jossa on jyrkät reunat. Kyseessä on mahdollinen rakennuksen pohja.
Vuoden 2013 inventoinnissa esitetään kiinteänä muinaisjäännöksenä rauhoitettavaksi itse sahalaitoksen jäännöksiä, muuksi kulttuuriperintökohteeksi työläisten asuntoja.
Muinaisjäännösreksierissä saha-alue on luokiteltu muiniasjäännöskokonaisuudeksi, joka koostuu sahalaitoksen lisäksi sahan asuntoalueesta.
Kohde tarkastettiin vuonna 2022 alueelle tulevan metsänkäytön johdosta. Tällöin löydettiin aiemmin tuntematon rakenne 4, joka on pieni U-muotoinen kivistä rakennettu maakellari. |
| metsakeskus.1000025045 |
845 |
Färinvaara |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
399769.00000000 |
7326458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025045 |
Kemijoen itärannalla sijaitsevan Färinvaaran länsirinteen yläosassa on maantasaiseen kivilaakaan hakattu partaista miestä esittävä kasvokuva sekä vuosiluku 1851. Hakkaus liittynee paikalla olleeseen vanhaan kortinpeluupaikkaan, jota on kutsuttu nimellä "kasino". Se sijaitsee noin 50 m itään jokirannan suuntaa noudattelevasta vanhasta maantiestä, "museotiestä". |
| metsakeskus.1000025046 |
698 |
Seljanoja 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
448163.00000000 |
7421537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025046 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Lomperovaaran pohjoisrinteellä hiekkarinteessä, jossa kasvaa mäntymetsää. Kohteen eteläpuolella 20 metrin etäisyydellä kulkee hiekkatie.
Kohteen kuvaus
Paikalla on pyyntikuoppa, jonka halkaisija on 3,5 metriä ja syvyys 1 metri. Vallit ovat paikoin 1,5 metrin levyiset ja 50 cm korkuiset etenkin alarinteessä. Valleilla kasvaa mäntyjä, jotka voisi poistaa. |
| metsakeskus.1000025047 |
698 |
Kettuharjut |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
467449.00000000 |
7428718.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025047 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee pohjoisesta etelään kulkevan 20 metriä leveän ja 7 metriä korkean hiekkaharjun päällä. Kuoppien kohdalla harjun molemmin puolin on rämettä, joka etelään mentäessä muuttuu avosuoksi. Harjulla kasvaa mäntymetsää ja harjun laella on metsäautoura
Kohteen kuvaus
Kohteessa on kaksi pyyntikuoppaa. Kuoppa 1 on halkaisijaltaan 2 metriä ja syvyydeltään 50 cm. Kuopan reunalta kulkee metsäkoneen ajoura ja porojen polku, joka on kuluttanut mineraalimaan näkyviin. Kuopasta 10 metriä lounaaseen samalla harjulla on toinen samankokoinen kuoppa, jonka koko alue on kulunut avoimelle hiekkamaalle. |
| metsakeskus.1000025048 |
698 |
Syväjärvi |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
418765.00000000 |
7412158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025048 |
Ympäristön kuvaus
Maasto on Syväjärveen laskeva rinne, kuopat sijaitsevat terassin reunalla. Paikalla kasvaa mäntymetsää moreenimaassa.
Kohteen kuvaus
Paikalla on neljä kuoppaa, joiden merkitys on epäselvä. Toiset kuopista muistuttavat soikean muotoista hautaa, toiset taas ovat pyöreitä kuten pyyntikuopat. Kuopissa kasvaa paksu rikkumaton humuskerros päällä, mistä päätellen kuopat ovat ainakin 100 vuotta vanhoja. |
| metsakeskus.1000025049 |
698 |
Kauniinmaanvuoma 3 |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
406580.00000000 |
7435424.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025049 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee suon reunassa kivikummulla, jossa kasvaa mäntymetsää. Kohteen itäpuolella 300 metrin päässä virtaa Taapajoki.
Kohteen kuvaus
Paikalla on 2 metrin pituinen kelohonkakanto, jossa länsisivulla, rinnan korkeudella on puolen metrin pituinen ja 30 cm levyinen pilkka. Pilkassa on teksti: Henterikki Matias ja poika, ja sen alla on poikkiviiva. Viivan alla on teksti: Salmijärwi 1878 ja tekstin alla on poikkiviiva. Yläosassa kirjoitusta ovat veistetyt urat, joiden alla on K -kirjain. Pilkan vasemmalla puolen on pieni pilkka, jossa on vuosiluku 1733 tai 1933. Kannon päähän on tehty laudoista ja vihreästä kattohuovasta katos. |
| metsakeskus.1000025050 |
698 |
Kaitaoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
442914.00000000 |
7439096.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025050 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee moreenikankaan pohjoiseen, suohon laskevassa rinteessä. Alueella kasvaa kuivaa kangasmetsää.
Kohteen kuvaus
Paikalla on tervahauta, jonka halssi laskee pohjoiskoilliseen suolle ja kaitaojaa kohden. Haudan halkaisija on 6 metriä ja siinä on metrin levyiset vallit. Keskiosassa on matala painanne. Haudan eteläpuolella halssia vastapäätä 3 metrin etäisyydellä haudasta on 1 x 1,5 metrin kokoinen 50 cm syvä painanne, jonka seinillä on 5 cm leveitä tappeja. Halssi on 4 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä ja siinä on metrin vahvuiset vallit. Halssin edestä alkaa räme. Haudasta lounaaseen 30 metrin päässä tiesilmukan ojan suurta kiveä vasten on vanha reki, joka voi liittyä hautaan. Luultavasti reellä on kuljetettu tervatynnyreitä. |
| metsakeskus.1000025051 |
698 |
Välisuvanto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
446382.00000000 |
7445322.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025051 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Unarin järven eteläosan vuonon keskivaiheilla itärannalla 20 metriä rannasta jyrkässä rinteessä. Paikan maasto on moreenikangasta, jossa kasvaa mäntymetsää.
Kohteen kuvaus
Paikalla on 5 x 4 x 1 metrin kokoinen tervahauta, joka on soikea terassin suuntaisesti, etelästä pohjoiseen kuten järven rantakin. Haudassa on metrin vahvuiset vallit ja halssi on kohtisuoraan järveen. Halssin edessä ei ole ojaa vaan reikä vallissa. Vallin ulkopuolella ylärinteessä on metrin levyinen matala oja, josta on otettu maata haudan rakenteisiin. Haudan päällä kasvaa mäntyjä ja koivuja, jotka voisi poistaa. |
| metsakeskus.1000025052 |
698 |
Rättiaapa vankileiri |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
465066.00000000 |
7400289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025052 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee ojitetulla rämeellä, jossa kasvaa sekametsää.
Kohteen kuvaus
Paikalla on neljä rakennuksen jäännöstä, joiden seinät erottuvat turvevalleina ja muutamana lahona hirtenä. Sijaintinsa, rakennustavan ja ryhmittelyn perusteella kämpät voivat olla toisen maailmansodan aikaisia vankikämppiä.
Rakennus 1 sijaitsee pisteessä x 3465233, y 7403392. Koko on 8 x 4 metriä. Puolessavälissä on lyhyiden sivujen suuntainen väliseinä. Pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Rakennuksen hirret ovat näkyvissä lounaiskulmassa. Hirret ovat kirveellä katkottuja, mutta salvoksesta ei enää saa selvää. Lounaiskulmassa on 1 x 1,5 x 1 metrin kokoinen uunin raunio. Uunin päällä kasvaa täysikasvuinen koivu. Rakennuksen sisällä on kaksi koivua ja kuusi.
Rakennus 2 pisteessä 346516 y 7403385. Rakennukset 1 ja 2 sijaitsevat seitsemän metrin etäisyydellä toisistaan. Rakennuksen 2 koko on 3 x 4 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen. Rakennus on paremmin säilynyt kuin ensimmäinen rakennus. Hirret ovat kirveellä katkottuja alapuolelta salvattuja. Pitkittäissuunnassa kulkee katon halkaistuja pyöröpuita.
Rakennus 3 pisteessä x 346525 y 7403381. Rakennuksen pohjoisnurkasta on vain kolme metriä rakennuksen 1 etelänurkkaan. Koko on 4 x 3 metriä. Pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. luoteiskulmassa on 1 x 1,5 x 0,7 metrin kokoinen suorakaiteen muotoinen uunin kiviraunio, joka on aivan seinässä kiinni. Uunit on tehty 30 cm ja sitä pienemmistä luonnonkivistä. Uunin päällä kasvaa koivu. Rakennuksen hirret ovat parhaiten säilyneet. Ne ovat pelkkahirsiä, sahalla katkottuja ja molemmin puolin salvattuja. Salvos on tehty tasasivuiseksi koloksi.
Rakennus 4 pisteessä x 3465230 y 7403381. Rakennuksesta on jäljellä yksi nurkkasalvos ja seinien paikkoja, joita on vaikea enää hahmottaa. Rakennus on pohjois- etelä - suuntainen ja sen koilliskulma on vain 1,5 metrin etäisyydellä rakennus 1:sen itäseinästä. Rakennus on ilmeisesti ollut 3 x 4 metrinen koppi kuten rakennukset 2 ja 3. Rakennuksen päällä kasvaa suuri kuusi. (YKJ) |
| metsakeskus.1000025053 |
698 |
Ylipäänjänkä 1 vankileiri |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
447469.00000000 |
7410319.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025053 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee järvestä 50 metriä itään rämeellä, jossa kasvaa kuusi- ja koivuryteikköä.
Kohteen kuvaus
Paikalla on 5 x 11 metrin kokoinen rakennelma, joka on ilmeisesti korsu. Rakennelman pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Seinät on tehty maa- ja kivivallista, joka on sisältä tuettu puuseinällä. Seinä on alhaalta 1,5 metrin levyinen ja korkeutta sillä on metri. Lattia on maan tasoa alempana. Pohjoispäästä 3 metrin etäisyydellä on puinen väliseinä. Molemmista huoneista on ovet itään, järvelle. Rakennelman länsipuolella 30 metrin etäisyydellä on metsässä piikkilanka-aitaa, joka voi liittyä karjanhoitoon.
Tulkinta
Pentti Uurtamo kertoi kohteesta seuraavaa: Paikalla on sijainnut venäläisten vankileiri ja kohteesta etelään 200 metriä on ollut joukkohauta, johon leirin asukkaita on haudattu. Myöhemmin hauta on tyhjennetty ja haudalla on ollut ortodoksiristi. Venäläisiä on tullut alueelle vuonna 1944 saksalaisten saattelemana. Joukkohaudan suorakaiteen muotoinen kuoppa on yhä näkyvissä. |
| metsakeskus.1000025054 |
273 |
Jyrisevänniva 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
362955.00000000 |
7491005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025054 |
Ympäristön kuvaus: Kohde sijaitsee Äkäsjoen itärannalla 15 metrin etäisyydellä joen rannasta. Paikalla on jokeen laskeva hiekkarinne, jossa kasvaa sekametsää. Kohteen pohjoispuolella on joenmutka Taponivan ja Jyrisevännivojen välissä. Tervahaudan kohdalla on joen länsipuolella asuttuja taloja.
Kohteen kuvaus: Kohteessa on pyöreä tervahauta ja tervapirtin jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2014 ja edellä mainittujen lisäksi alueelta dokumentoitiin toinen rakennus jäännös sekä kaksi kuoppakohdetta. |
| metsakeskus.1000025055 |
498 |
Mustivinsa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
355991.00000000 |
7497852.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025055 |
Ympäristön kuvaus
Kohteen maasto on kaakkoon laskevaa hiekkarinnettä, jossa kasvaa sekametsää.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on tervahauta, jonka halkaisija on 3,5 metriä. Haudan valli on metrin levyinen ja 70 cm korkuinen. Haudan halssi on 4 metrin pituinen ja se laskee itään. Haudan keskellä ei ole juuri kuoppaa havaittavissa ja rakennelman keskusta tuntuu kovana turpeen alla. Rakennelma voi olla myös hiilimiilu. Rakenteen päällä kasvaa suuria koivuja. |
| metsakeskus.1000025056 |
687 |
Ala-Luosta Väätälänniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576800.00000000 |
7017326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025056 |
Ympäristön kuvaus
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Luosta -järven Väätälänniemellä, sen etelään antavalla rannalla. Paikalla kasvaa mäntyvaltainen kasvatusmetsikkö. Paikalla on selvä rantamuodostuma, joka on erodoitunut vedenpinnanvaihteluiden vaikutuksesta. Rantavyöhyke on kivikkoinen, mutta kivien välissä maaperä on hiekkaa.
Kohteen kuvaus
Paikalta havaittiin vuoden 2002 inventoinnissa koepistosta kvartsia ja palanutta luuta, mutta se ei ollut aiemmin päätynyt mj-rekisteriin. Paikka tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja siellä todettiin sijaitsevan kivikautisen asuinpaikan. |
| metsakeskus.1000025057 |
687 |
Höylhiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
578128.00000000 |
7016155.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025057 |
Ympäristön kuvaus
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ala-Luosta -järven etelään antavalla rannalla, Höylhiekka nimisen lahden poukamassa. Kohde sijoittuu aivan rannan tuntumaan siten, että osa asuinpaikasta on ilmeisesti huuhtoutunut veteen. Paikalla kasvaa kuivaa kangasmetsää.
Kohteen kuvaus
Alueelta löydettiin useita kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Osa löydöistä tehtiin veteen työntyvältä hiekkaiselta ja pahasti erodoituneelta niemekkeeltä. Kvartsi-iskoksia havaittiin myös sekä rannalla että rantavedessä. Kauemmas rannasta tehdyt koepistot osoittautuivat löydöttömiksi, joten on syytä olettaa että osa kivikautisesta asuinpaikasta on huuhtoutunut Ala-Luosta -järveen.
Lisätietoja
Kohteesta länsiluoteeseen olevalla Autioniemellä on yksityisiä kesämökkejä, joita ei ole rakennettu aivan rannan tuntumaan. Vaikuttaakin todennäköiseltä että myös tällä alueella saattaisi olla entuudestaan tuntemattomia kivikautisia asuinpaikkoja. |
| metsakeskus.1000025058 |
687 |
Pohjalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
581655.00000000 |
7013628.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025058 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Pohjalammen itäpäädyssä. Asuinpaikasta lounaaseen, lammen toisella puolen on vesiputous, joka näkyy ja kuuluu kohteelle. Paikalla kasvaa varttunut, koivuvoittoinen kasvatusmetsikkö. Maaperä on pääasiassa hiekkamoreenia.
Kohteen kuvaus
Paikalla on noin 25x12 m hiekkainen rantamuodostuma, johon kaivettiin noin 10 koepistoa. Näistä yhdestä löytyi kvartsi-iskoksia. Löydöt tulivat noin 20 cm syvyydestä. Osa asuinpaikasta on mahdollisesti huuhtoutunut järveen. |
| metsakeskus.1000025059 |
687 |
Metsäkartano |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
577272.00000000 |
7051687.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025059 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Metsäkartanon uimarannan pohjoispäädyssä, Ylä-Keyrityn -järven lounaaseen antavalla rannalla. Alue on virkistyskäytössä ja ympäristössä kasvaa lähinnä mäntyä. Maaperä on hiekkaa.
Kohteen kuvaus
Rantavyöhykkeeltä on noin sadan metrin matkalta löydettävissä kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Asuttu rantaterassi on suureksi osaksi huuhtoutunut veteen, mutta alueen pohjoispäässä, Metsäkartanon saunarakennuksen ja rannan välissä on vielä jäljellä alkuperäistä rantamuodostumaa. Tämän alueen koko on noin 20x8 m (KM 39206:1). Kvartseja löydettiin myös rantavedestä sekä uimarannan eteläpäästä, uimakopin edestä (KM 39206:2). Näiden perusteella vaikuttaa siltä, että koko ranta on ollut asuttu ja että vedenpinnan vaihtelu on myöhemmin syövyttänyt suuren osan asutusta alueesta. Maaperässä ei inventoinnin yhteydessä havaittu selvää kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000025060 |
687 |
Autiokangas |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
574514.00000000 |
7047936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025060 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Saarimäen alueella, noin 330 m Saarisen -järvestä pohjoiseen. Paikalla kasvaa varttunut, mäntyvaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia.
Kohteen kuvaus
Alueella on peltoraunioita ja nauriskuoppia. Peltoraunioita on alueella runsaasti. Niiden halkaisija on suurimmillaan noin 4 m. Mäellä on myös kaksi nauriskuoppaa (2,3x1,5x1 m).
Tulkinta
Nimistön perusteella paikalla on sijainnut asuinpaikka. Alueelta ei havaittu kuitenkaan yksiselitteisiä rakennuksen jäänteitä. Kyseessä on todennäköisesti myös vanha kaskialue, joka on myöhemmin raivattu pelloksi. |
| metsakeskus.1000025061 |
687 |
Ylä-Luosta Laajakallio |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27009 |
587317.00000000 |
7029501.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025061 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Kaitoo-järven kaakkoispuolella, noin 450 päässä rannasta kohoavilla Kaivoskalliolla. Alueella kasvaa nuori, kuusivaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia.
Kohteen kuvaus
Alueella on vanha kuparikaivos. Kaivoksen suuaukon koko on noin 7x5 m ja sisäpuolella on yhä näkyvillä puisia tukirakenteita. Itse kaivoskuilu on luhistunut. Paikalla on harjoitettu kaivostoimintaa vuonna 1905 Saastamoinen Oy:n toimesta (Puustinen 2003). |
| metsakeskus.1000025062 |
687 |
Tiemäki |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
583599.00000000 |
7032692.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025062 |
Ympäristön kuvaus
Kaskialue sijaitsee Tiemäki-nimisellä harjulla noin 300 m Tieharjunmäen asuinpaikan lounaispuolella. Alueella kasvaa nuorta mäntyvaltaista sekametsää. Maaperä on moreenia.
Kohteen kuvaus
Paikalla on useita kaskiraunioita sekä nauriskuoppa. Rauniot ovat matalia ja usein maakiven ympärille rakennettuja. Nauriskuoppa on kooltaan 3,5x1,5x1 m. |
| metsakeskus.1000025063 |
687 |
Kaitoonmäki |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
585709.00000000 |
7030127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025063 |
Kohde sijaitsee Yläluostantien pohjoispuolella kohoavalla Kaitoonmäen rinteellä. Alue on kuivahkoa kangasta. Maaperä on moreenia.
Paikalla sijaitsee luonnonkivistä rakennetun raudansulatusuunin jäännös (halkaisija 1,5 m), sekä 11x8x1,7 m hiilimiilu. Uunirakenteen ympärillä on runsaasti rautakuonaa. |
| metsakeskus.1000025064 |
687 |
Pohjalampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
581667.00000000 |
7013666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025064 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Pohjalammen itäpäässä, lammen pohjoispuolella. Paikalla kasvaa nuorta mäntyvoittoista kasvatusmetsää. Maaperä on moreenia.
Kohteen kuvaus
Paikalla on havaittavissa halkaisijaltaan 7,5 m ja syvyydeltään 2,5 m suppilomainen tervahauta. Haudan pohjalla havaittiin yli 70 cm paksu hiiltyneen maan kerros. Tervahaudan rannanpuolelle viettävällä sivustalla on 2,5x1,5 m ränni. Tervahaudasta noin 40 m rantaan päin on toinen kuopparakenne, joka tulkittiin mahdolliseksi asumuksen tai korsun pohjaksi. Kuopan halkaisija on noin 6 m. |
| metsakeskus.1000025065 |
687 |
Raholankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
581990.00000000 |
7013858.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025065 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Pohjalampi-nimisen vesistön itäpäässä, lammen pohjoispuolella. Paikalla kasvaa nuorta mäntyvoittoista kasvatusmetsää. Maaperä on moreenia.
Kohteen kuvaus
Paikalla on halkaisijaltaan 7 m ja syvyydeltään 2 m suppilonmuotoinen kuoppa, jonka pohjalla on noen ja hiilen sekainen maakerros. |
| metsakeskus.1000025066 |
687 |
Tervahautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
582679.00000000 |
7014466.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025066 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Laskulammen alueella Pohjalammesta noin 1,5 km koilliseen. Paikalla kasvaa varttunutta mäntymetsää. Maaperä on moreenia.
Kohteen kuvaus
Paikalla on suppilomainen kuoppa, joka on halkaisijaltaan 6,5 m ja syvyydeltään 1,7 m. Pohjalla on noen ja hiilen sekainen maakerros. |
| metsakeskus.1000025067 |
687 |
Autioniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
578050.00000000 |
7016270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025067 |
Ympäristön kuvaus
Tervahauta sijaitsee Ala-Luosta -järven itärannalla olevan Höylhiekka-nimisen lahden pohjukassa noin 85 m päässä rannasta. Paikalla kasvaa varttunut, mäntyvaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia.
Kohteen kuvaus
Paikalla on havaittavissa halkaisijaltaan noin 3,5 m oleva suppilomainen kuoppa, jonka pohjalla on 35 cm paksu kerros rasvaista nokimaata. Vallien päälle on muodostunut ohut podsolimaannos. Kohde löytyi laserkeilausaineiston perusteella inventoinnissa.
Lidar 5p -korkeusmallissa näkyy myös kaksi pienempää kuoppaa, maastossa varmistetusta tervahaudasta n. 30 m itäkoilliseen ja n. 45 m itään |
| metsakeskus.1000025068 |
687 |
Autioniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
577814.00000000 |
7016348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025068 |
Ympäristön kuvaus
Asuinpaikka sijaitsee Autiolammen eteläpäässä kulkevan tien varrella. Paikalla kasvaa varttunut, mäntyvaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kahden rakennuksen jäänteet. Päärakennus on ollut maapenkkaperusteinen ja sen koilliskulmassa erottuu sammaloitunut kiuas tai uuni. Päärakennuksen pohja
on kooltaan noin 7,5x7,5 m. Toinen rakennuksen pohja on nähtävissä noin 20 m päässä päärakennuksesta luoteeseen. rakennuksen mitat ovat 4,5x4,5 m ja se on todennäköisesti
rakennettu maapohjalle.
Tulkinta
Alueella on vanhan asuinpaikan jäänteet. Rakennustapa sekä muun muassa ympäröivän puuston ikä viittaavat myös asuinpaikan olevan kohtalaisen vanha. |
| metsakeskus.1000025069 |
687 |
Autioniemi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
577741.00000000 |
7016483.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025069 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ala-Luosta -järven ja Autiolammen välisellä kannaksella. Paikalla kasvaa varttunut, mäntyvaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia.
Kohteen kuvaus
Alueella on havaittavissa kolme tervahautaa sekä kaksi muuta kuopparakennetta. Tervahaudat 1 ja 2 ovat halkaisijaltaan 3,5 m, suppilomaisia ja niiden pohjalla on 35 cm
paksu nokimaakerros. Vallien päälle on muodostunut ohut podsolimaannos. Tervahauta 3 on hieman pienempi, halkaisijaltaan noin 3 m eikä siinä ole yhtä selvästi erottuvia valleja,
kuin tervahaudoissa 1 ja 2. Alueella on myös havaittavissa kahden huomattavasti pienemmän kuopan jäännökset. Nämä ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m ja niiden pohjalla on
ohut hiilikerros. |
| metsakeskus.1000025070 |
687 |
Autiolampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
578150.00000000 |
7016380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025070 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Autiolammen itäpuolella olevalla kivikkoisella kukkulalla. Paikalla kasvaa varttunutta, mäntyvaltaista kasvatusmetsikköä. Maaperä on moreenia.
Kohteen kuvaus
Alueella on hiilimiilu, joka erottuu ympäristöstä puoliympyrän muotoisena matalana kumpareena. Maaperässä on runsaasti hiiltä. Rakenteen molemmin puolin ovat havaittavissa ilmanottokanavat, jotka ovat halkaisijaltaan 1-1,5 m. Koko rakenteen halkaisija on noin 6,5 m. |
| metsakeskus.1000025071 |
687 |
Lietelahti |
10001 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
578911.00000000 |
7015230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025071 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ala-Luosta -järven Lietelahteen pistävän niemen pohjoispäässä olevalla kumpareella. Paikalla kasvaa varttunut, mäntyvoittoinen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia.
Kohteen kuvaus
Paikalla on viisi nauriskuoppaa, jotka sijoittuvat kumpareen laelle ja sen pohjoispuolelle. Kuopat ovat kooltaan noin 2,5x1,5 m ja 0,7 m syviä. Ympärysvalleihin ei ole muodostunut podsolimaannosta. |
| metsakeskus.1000025074 |
687 |
Soidinsuo |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27008 |
580474.00000000 |
7037105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025074 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Sotinpuron ampuma-alueella, Soidinsuo nimisellä suolla, noin 750 m Repojärven rannalta itään. Alue on pääosin suota, mutta merkkipuun ympäristössä kasvaa varttunutta mäntymetsää. Maaperä on turvetta.
Kohteen kuvaus
Paikalla on elävä mänty, jonka kyljessä olevaan pilkkaan on kaiverrettu päivämäärä 17.8.1876, sanat KUIN PAIO (PALO?) sekä nimikirjaimet? I. T. Pilkka on kooltaan noin 20x40 cm ja se on noin 1,5 m korkeudella maanpinnasta. |
| metsakeskus.1000025075 |
687 |
Miilusuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
572087.00000000 |
7043909.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025075 |
Kohde sijaitsee Taivaljärven lounaispuolisella Miilusuo-nimisellä alueella suon keskellä olevalla saarekkeella. Alueella kasvaa nuorta, mäntyvoittoista kasvatusmetsikköä. Maaperä on moreenia.
Paikalla on halkaisijaltaan 9 m oleva hiilimiilu ilmanottoaukkoineen. Hiilimiilun pohjalla on noin 50 cm paksu kerros hiiltä. Alueella on lisäksi kolme suppilomaista tervahautaa. Ne ovat halkaisijaltaan noin 3,5 m ja syvyydeltään 1,5 m ja ne sijaitsevat hiilimiilun länsipuolelle. Kaikkien kuopparakenteiden pohjalla on hiilensekainen maakerros. Hiilimiilusta noin 10 m itään on rakennuksen pohja. Tämä on kooltaan noin 3x3 m ja siitä on säilynyt 3 alinta hirsikertaa. |
| metsakeskus.1000025076 |
687 |
Saarinen Kalmosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
575228.00000000 |
7046127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025076 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Saarisen-järvellä. Saarella kasvaa sekametsää. Maaperä on avokalliota ja moreenia.
Kohteen kuvaus
Saaren keskiosissa, sen itään antavalla rannalla havaittiin kahdeksan matalaa painannetta (2x1x0,3 m), jotka tulkittiin haudoiksi. Saaren pohjoisosa on kallioinen ja siellä on moderni leiripaikka. |
| metsakeskus.1000025078 |
176 |
Petäinen |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
595225.00000000 |
7020325.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025078 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Petäisen ja Nurmisen välisellä kankaalla, jossa kasvaa varttunutta mäntyä ja kuusta. Maaperä on moreenia.
Kohteen kuvaus
Paikalla on havaittavissa raudansulatusuunin jäännökset sekä hiilimiilu. Oletetun sulatusuunin kohdalla on 7,5x5x0,7 m kaivanto, jonka keskellä on luonnonkivistä valmistetun uunin jäännös. Koepistosta havaittiin palaneita kiviä ja rautakuonaa. Uunirakenteen pohjoispuolella on hiilimiilu 10,5x8x1,5 m, jonka keskelle tehdystä kairauksesta havaittiin 35 cm vahvuudelta hiilensekaista maata. |
| metsakeskus.1000025079 |
176 |
Sänkimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
595657.00000000 |
7027666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025079 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee metsäautotien eteläpuolella. Paikalla kasvaa nuorta lehtikuusta. Maaperä on moreenia. Maaperä on muokattu ja rakenteet ovat osittain vahingoittuneet metsänpohjan uudistuksessa.
Kohteen kuvaus
Paikalla on havaittavissa mahdollinen rakennuksen pohja (6x4,5 m). Rakennus on todennäköisesti perustettu maapenkoille. Perustuksissa on havaittavissa jäänteitä
mahdollisesta uunikiveyksestä. Rakennuksen jäännöksestä noin 10 m lounaaseen sijaitsee kellarikuoppa (3x1,5x0,7 m).
Tulkinta
Kohde on ennen vuotta 1916 autioitunut tila. |
| metsakeskus.1000025080 |
678 |
Varvinranta |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
378258.00000000 |
7174951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025080 |
Hylky sijaitsee Varvinrannasta noin 40 metriä luoteeseen noin kahden metrin syvyydessä.
Kyseessä on 7,5 metriä pitkän hentorakenteisen avoveneen hylky. Hylky makaa kyljelleen kallistuneena. Runko on rakennettu tasasaumatekniikalla. Hylyssä ei havaittu viitteitä kansirakenteista tai tuhdoista. |
| metsakeskus.1000025081 |
678 |
Iso-Kraaseli 1 |
10002 |
12005 |
13196 |
11006 |
27008 |
376140.00000000 |
7175231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025081 |
Kohde sijaitsee Iso-Kraaselin saaren koillisrannalla. Kohde sijaitsee saaren vanhan luotsituvan läheisyydessä.
Kyseessä on todennäköisesti painolastikiviröykkiö, jonka koko on noin 2 m x 5 m. Röykkiössä on piikiviä. |
| metsakeskus.1000025082 |
678 |
Iso-Kraaseli 2 |
10002 |
12005 |
13196 |
11006 |
27008 |
376141.00000000 |
7175245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025082 |
Kohde sijaitsee Iso-Kraaselin saaren koillisrannalla.
Kyseessä on painolastikiviröykkiö, jonka koko on noin 3 m x 3 m. Joukossa on piikiviä. |
| metsakeskus.1000025083 |
678 |
Iso-Kraaseli |
10002 |
12005 |
13196 |
11006 |
27008 |
376143.00000000 |
7175243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025083 |
Kohde sijaitsee Iso-Kraaselin saaren koillisrannalla saaren vanhan luotsituvan läheisyydessä, virkistyskäytössä olevan venekerhon katoksen edustalla.
Kyseessä on rannalla oleva alue, jossa on piikiveä. Alueen koko on noin 10 neliömetriä. Piikiven palaset ovat kooltaan noin 2-4 cm. |
| metsakeskus.1000025086 |
241 |
Kuiva-Kilkka 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
414385.00000000 |
7311565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025086 |
Ympäristön kuvaus
Kuiva-Kilkan korkeimman kohdan kaakkoispuolella oleva, suurempien kivenlohkareiden halkoma pieni rakkakivikko. Sekämetsää, jonka aluskasvillisuudessa katajaa, sammalta ja jäkälää. Kivikon kivet noin ihmisen pään kokoisia, osin kulmikkaita, osin pyöristyneitä.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on kuusi rakkakuoppaa. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025087 |
678 |
Smitti 1 |
10002 |
12005 |
13196 |
11006 |
27008 |
376942.00000000 |
7176921.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025087 |
Kohde sijaitsee Smitin saaren koillisrannalla.
Saaren rantakivikossa on noin 5-10 cm kokoisia piikiven palasia. Kiviä on levinneenä harvakseltaan noin 20 metrin laajuiselle alueelle rantakivikkoon.
Inventoinnissa lähistöltä löytyi myös puna-ruskean lasitetun kivisavikeramiikan palanen. Kysessä on mahdollisesti seltteripullon kylkeen kuuluva fragmentti. |
| metsakeskus.1000025088 |
777 |
Markonsuo 1 |
10002 |
12008 |
13090 |
11033 |
27000 |
577041.00000000 |
7200795.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025088 |
Kohde sijaitsee Pesiöjärven eteläpuolella olevan Hoikkajärven ja Markonsuon välisellä särkällä, 180 metriä järven rannasta pohjoiseen. Rannan suuntaisella särkällä on pohjoiseen työntyvä niemeke. Sen Markonsuolta kohoavasta luoteisrinteestä, 15 metrinpäästä suosta on löytynyt metallinetsimellä rautakirveen terä KM 40334:1. Maassa oli sillä kohdalla paljon hiiltä. Löytökohdasta kaksi metriä etelälounaaseen oli heti turpeen alla kaareva, litteä rautaesine ja 2,5 metriä luoteeseen pitkä esineen ruoto.
Kirveen löytöpaikasta noin 90 metriä länsilounaaseen, saman harjanteen rinteessä, on rikkoontuneessa maanpinnassa näkyvissä palaneita luunsiruja ja punertavaa hiekkaa joidenkin kymmenien senttien alalla. Paikan koordinaatit ovat p = 7200767, i = 576957.
Mainittujen paikkojen välissä ei havaittu mitään nykyistä tehometsätaloutta vanhempia ihmistoiminnan jälkiä. Aluetta on käyty läpi metallinetsimellä, joten ainakaan metalliesineitä siellä tuskin on. Maaperä koko alueella on hiekkaa. Suota ja Hoikkajärvenrantaa lukuun ottamatta kyseessä on laikutettu hakkuuaukeaa. Palaneet luunsirut ja alueen muut löydöt viittaavat siihen, että kyseessä ei ole pelkkä hajalöytöpaikka. Paikan luonteen selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000025088 |
777 |
Markonsuo 1 |
10002 |
12008 |
13090 |
11006 |
27000 |
577041.00000000 |
7200795.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025088 |
Kohde sijaitsee Pesiöjärven eteläpuolella olevan Hoikkajärven ja Markonsuon välisellä särkällä, 180 metriä järven rannasta pohjoiseen. Rannan suuntaisella särkällä on pohjoiseen työntyvä niemeke. Sen Markonsuolta kohoavasta luoteisrinteestä, 15 metrinpäästä suosta on löytynyt metallinetsimellä rautakirveen terä KM 40334:1. Maassa oli sillä kohdalla paljon hiiltä. Löytökohdasta kaksi metriä etelälounaaseen oli heti turpeen alla kaareva, litteä rautaesine ja 2,5 metriä luoteeseen pitkä esineen ruoto.
Kirveen löytöpaikasta noin 90 metriä länsilounaaseen, saman harjanteen rinteessä, on rikkoontuneessa maanpinnassa näkyvissä palaneita luunsiruja ja punertavaa hiekkaa joidenkin kymmenien senttien alalla. Paikan koordinaatit ovat p = 7200767, i = 576957.
Mainittujen paikkojen välissä ei havaittu mitään nykyistä tehometsätaloutta vanhempia ihmistoiminnan jälkiä. Aluetta on käyty läpi metallinetsimellä, joten ainakaan metalliesineitä siellä tuskin on. Maaperä koko alueella on hiekkaa. Suota ja Hoikkajärvenrantaa lukuun ottamatta kyseessä on laikutettu hakkuuaukeaa. Palaneet luunsirut ja alueen muut löydöt viittaavat siihen, että kyseessä ei ole pelkkä hajalöytöpaikka. Paikan luonteen selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000025089 |
683 |
Hiidenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
480747.00000000 |
7295045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025089 |
Ympäristön kuvaus
Joen länsiranta, tuoreen kankaan havumetsää, jonka aluskasvillisuudessa mustikkaa. Kangas hiekkapohjainen ja kohde jokea kohti laskevassa rinteessä.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 metriä. Tervahaudan valli on noin kolme metriä leveä ja sen keskellä on vallinsuuntainen painauma. Tervahauta on todennäköisesti poltettu kahteen kertaan. Tervahaudan 8 metriä pitkä halssi laskee koilliseen. Tervahaudassa on supikoiran kaivamia käytäviä, joiden suuaukkoja on kaivettu auki ilmeisesti supikoiran metsästyksen yhteydessä. Näkyviin on hiekan lisäksi tullut runsaasti hiiltä. |
| metsakeskus.1000025090 |
683 |
Jäkälämaa 2-3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
495155.00000000 |
7348870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025090 |
Piittisjärveltä Juottasjärvelle menevän tielinjan eteläpuolella on vuoden 2012 inventoinnissa todettu itään laskevalla rinteellä likimain 150 m päässä toisistaan kaksi pyöreähköä kuopparakennetta. Todennäköisesti kyse on pyyntikuopista.
Kuopista itäisempi on erotusaidalle johtavan ajouran eteläpuolella. Se on halkaisijaltaan noin 2.7 m ja 0.3 m syvä. Kuopan keskeltä kaivettiin maakairalla näyte, jossa noin 5 cm kunttakerroksen alla oli n. 20 cm huuhtoutumiskerros.
Samantapainen rakenne edellisestä noin 150 m länteen on matala ja laakea kuopanne noin 30 m metsätien eteläpuolella. Se on halkaisijaltaan 3.5 m ja 25 cm syvä. Kuopan keskelle tehdyssä 30 x 30 cm laajuisessa koekuopassa oli vaihtelevan paksuisen kuntan alla noin 5 cm huuhtoutumiskerros, ja sen alla 5 cm rikastumiskerros. Rikastumiskerroksen alla oli hiiltä sisältävä muutaman cm paksuinen palokerros, ja sen alla toinen ohut huuhtoutumiskerros. Alempi huuhtoutumiskerros oli ylempää vaaleampi ja värin vaihtelultaan loivempi.
Ympäristöön tehdyissä koepistoissa kaksoismaannosta tai hiilikerrosta ei todettu.
Kyseessä lienevät useammassa vaiheessa peittyneet pyyntikuopat, joiden alkuperäistä pohjatasoa ei koekuopilla saavutettu. |
| metsakeskus.1000025091 |
678 |
Varvinranta 1 |
10002 |
12005 |
13196 |
11006 |
27008 |
378324.00000000 |
7174941.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025091 |
Varvinrannalta löytyy painolastina käytettyä piikiveä ja muita vierasperäisi kivilajeja sekä tiiltä ja kuonaa. |
| metsakeskus.1000025093 |
678 |
Varvinranta 2 |
10002 |
12016 |
13160 |
11006 |
27008 |
378301.00000000 |
7174910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025093 |
Kohde sijaitsee Varvinrannassa.
Kyseessä on tapulipedin jäänteet. Jäänteitä on paikannettu maalta rinteestä, vesirajasta ja meren pohjalta veden alla. Tapulipeti koostuu jykevistä 20 x 20 cm kantikkaista ristikkäisistä parruista sekä noin 30 cm leveistä lankuista, jotka on kiinnitetty toisiinsa rautapultein. Näiden leveys on noin 6 m. Koko rakennelman pituus on noin 60 m.
Tapulipeti sijaitsee Varvinrannassa alueella, jossa on toiminut 1800-luvulla Soveliuksen suvun laivaveistämö ja myöhemmin Raahen Meriliikenne Oy. Kysessä on todennäköisesti sama tapulipeti, jota on käytetty vuonna 1921 valmistuneen Tiiran rakentamiseen. |
| metsakeskus.1000025094 |
683 |
Korvajoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
513894.00000000 |
7325146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025094 |
Ympäristön kuvaus
Hiekkakangas Korvajoen etelärannalla. Noin 15 metrin päässä joen vanhalta rantatörmältä. Mäntymetsää, jonka kasvatusluokka 20 ja aluskasvillisuudessa puolukkaa, sammalta ja jäkälää.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on noin 15 metrin päässä Korvajoen etelänpuoleiselta rantatörmältä yksittäinen pyyntikuoppa. Kuopan halkaisija on 2.2 metriä ja syvyys noin 0.4 metriä. |
| metsakeskus.1000025095 |
683 |
Kultiharju 2 |
10002 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
505018.00000000 |
7329693.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025095 |
Kohde sijaitsee vedessä Simojärven Kultisalmen länsiosassa lähellä hiekkapohjaista mäntymetsää kasvavaa aluetta. Rannat ovat kivikkoisia.
Kohde on tarkastettu maastossa syyskuussa 2012. Kohteessa havaittiin rannoilla muutaman metrin matkalla erottuva harva kiveys, joka leveimmillään on noin metrin levyinen. Kohde sijaitsee puoliksi valtion ja puoliksi yksityisen omistuksessa olevalla alueella. Valtion puolella, veden alla, noin 5 metriä rannasta kohtisuoraan rantaviivaan nähden, on noin metrin etäisyydellä toisistaan kaksi, noin 15 senttimetriä halkaisijaltaan olevaa hirttä, joissa on 15 senttimetriä leveät ja noin 5 senttimetrin syvyiset, muodoltaan kulmikkaat lovekset. Hirret erottuvat noin metrin matkalla ja katoavat pohjahiekkaan. Salmen koillisrannalla, yksityisessä omistuksessa olevalla maalla pato erottuu matalana ja kapeana kiveyksenä.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohdetta tarkasteltiin lähimmillään noin 10 metrin päästä. Kohde oli veden alla ja vaikutti siltä, että kohde oli samassa kunnossa kuin vuonna 2012 oli havainnoitu.
Kohteen aluerajaus perustuu vuoden 2012 havaintoihin. |
| metsakeskus.1000025096 |
678 |
Varvinranta 3 |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27008 |
378285.00000000 |
7174967.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025096 |
Kohde sijaitsee Varvinrannan edustalla veden alla.
Kyseessä on laiturin perustana toiminut kivillä täytetty hirsiarkku.
Hirsiarkun jäänteet ovat ilmeisesti kuuluneet laituriin, joka on olut käytössä Soveliuksen laivaveistämön alueella jo 1800-luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1000025098 |
678 |
Varvinranta 4 |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
378292.00000000 |
7174963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025098 |
Kohde sijaitsee Varvinrannan edustalla veden alla.
Kyseessä on laiturin perustana toiminut kivillä täytetty hirsiarkku.
Hirsiarkun jäänteet ovat ilmeisesti kuuluneet laituriin, joka on olut käytössä Soveliuksen laivaveistämön alueella jo 1800-luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1000025099 |
678 |
Varvinranta 5 |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27008 |
378292.00000000 |
7174963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025099 |
Kohde sijaitsee Varvinrannan edustalla veden alla.
Kyseessä on kivikasa, jossa ei havaittu puisia rakenteita.
Kohde liittyy todennäköisesti laituriin, joka on ollut käytössä Soveliuksen laivaveistämön alueella jo 1800-luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1000025102 |
82 |
Tokeensuu |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
356229.00000000 |
6781087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025102 |
Tokeensuunlahteen viettävällä jyrkähköllä rinteellä, rantaan vievän tilustien pohjoispuolella, noin 100 x 50 m laajalla alueella sijaitsee kaskiröykkiötä. Vuoden 2023 inventoinnissa ilman aluerajausta olleen kohteen röykkiöt kartoitettiin, röykkiötä havaittiin kuusi. Röykkiöt ovat hyvin epäselviä ja matalia (korkeintaan n. 30 cm). Rinteeseen tehdyt röykkiöt lienevät kaskiröykkiöitä. Alarinteessä olevista jotkut voivat liittyä myös myöhempään kasvimaan raivaukseen (etenkin röykkiö 6). |
| metsakeskus.1000025103 |
683 |
Massilampi 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
485682.00000000 |
7332991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025103 |
Ympäristön kuvaus
Massilammen pohjoispuolinen hiekkakangas, jonka länsipuolella virtaa pieni joki. Alueella kasvaa mäntyjä, kuusia, katajaa ja puolukkaa.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on muutaman metrin etäisyydellä toisistaan neljä kuopannetta, joista eteläisimpään tehtiin lapionpisto. Paksun, noin 15 senttimetrin paksuisen kunttakerroksen alla on noin 6 senttimetrin paksuinen huuhtoutumiskerros. Maa on hiekkamaata. Kunttakerroksen alapinnalla oli hiiltynyttä puuta ja kuopasta löytyi kuntan ja huuhtoutumiskerroksen yläpinnasta kymmensenttinen pala poronsarven tyviosaa.
Kuopat ovat keskenään eri muotoisia ja syvyisiä. Eteläisimmän kuopan vieressä on kookkaista kivistä kasattu, noin 1.5 x 2 metrin kokoinen, metrin korkuinen kivikasa.
Kuopista pohjoisin on 1,8 x 1.4 metrin kokoinen ja syvyydeltään. 0.7 metriä. Kuopanne on itä-länsisuuntainen ja sijaitsee koordinaattipisteessä 3485846, 7336061.
Sen eteläpuolella kahden metrin päässä on matala 2,8 x 1.7 metrin kokoinen syvyydeltään 0.4 metrinen kuoppa. Tästä kuopasta 2 metriä etelään on samansuuntainen- ja kokoinen kuopanne, joka kuitenkin on hieman edellistä syvempi, noin 0.6 metriä näiden kuoppien välin länsipäähän sijoittuu kivikasa. Kivikasa sijaitsee koordinaattipisteessä 3485849, 7336060. Kuoppien itäpuolella, noin 3,5 metrin päässä on pyöreä, halkaisijaltaan 1.1 metrinen kuoppa, jonka syvyys on 0.6 metriä. Kuoppa sijaitsee koordinaattipisteessä 3485848, 7336054. (YKJ) |
| metsakeskus.1000025106 |
683 |
Suoperänlammit |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
490086.00000000 |
7320598.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025106 |
Ympäristön kuvaus
Ranualta Kemijärvelle johtavan tien eteläpuoli, Suoperänlampien koillispuolinen, havumetsää kasvava kivinen kangasmaasto. Metsän kehitysluokka on 30. Lampien ympäristössä, kohteen lounaispuolella maasto on soista.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on vallien ulkoreunoilta mitattuna 8 metriä pitkä ja 7 metriä leveä tervahauta. Tervahaudan 13 metriä pitkä halssi on kohti lounasta, suota ja sen takana keskellä olevaa lampea. Haudan syvyys on noin 1.2 metriä. Hadan ja halssin liitoskohdassa on ladottuja kiviä. Halssin yläreunan suuaukolla on myös hiiliä näkyvissä. Tervahaudan vallin päällä kasvaa puita, jotka ovat iältään vähintään 60-vuotiaita. |
| metsakeskus.1000025107 |
751 |
Hämeenmaa |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
441691.00000000 |
7293235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025107 |
Ympäristön kuvaus
Länsiluode-itäkaakkosuuntaisessa, sammaleen peittämässä rakkakivikossa, jonka koko noin 10 x 30 metriä. Noin 30 metrin päässä tiestä. Mänty-sekametsää, jonka kasvatusluokka 30. Kuivahkoa kangasta, jonka aluskasvillisuudessa seinä- ja kynsisammalta sekä puolukkaa ja variksenmarjaa.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on pyöristyneistä luonnonkivistä ladottu, noin 1.5 x 1.2 metrin kokoinen, metrin korkuinen kivilatomus. Pidempi halkaisija on itä-länsisuuntainen. Kivet ovat jäkälän ja osittain sammaleen peittämiä. Latomus kapenee loivasti ylöspäin. |
| metsakeskus.1000025114 |
678 |
Varvinranta 7 |
10007 |
12016 |
13160 |
11006 |
27008 |
378407.00000000 |
7175008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025114 |
Kohde sijaitsee Varvinrannalla. Kiskot kulkevat kohtisuoraan rantaan nähden.
Kyseessä on 3-kiskoinen rakennelma. Kiskot ovat rautaa ja kiskojärjestelmää on ilmeisesti käytetty sekä laivanlaskuun että mahdollisesti myös huoltonostoihin kiskoilla liikkuvan kelkan avulla. |
| metsakeskus.1000025115 |
751 |
Karhukummut |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
447246.00000000 |
7321403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025115 |
Ympäristön kuvaus
Simon ja Ranuan rajalla, 0.3 hehtaarin kokoisen rakkakivikon korkein kohta. Rakkakivikon ympärillä on sekametsää, jonka kasvatusluokka on 20.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on 0.6 metriä korkea, halkaisijaltaan noin metrin levyinen, eri kokoisista kivistä kasattu kivilatomus. Vain kivien ulkopinnoilla kasvaa jäkälää. Mahdollinen rajamerkki. |
| metsakeskus.1000025116 |
751 |
Kolokonmaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
440488.00000000 |
7301125.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025116 |
Kohde on paikannettu kansallisen metsäohjelman kulttuuriperintöinventoinnissa (KMO) vuonna 2012. Simojokivarren pohjoispuolella noin 600 m kohoavan Kolokonmaan laen pohjoisosassa lounas-koillissuuntainen, 50 x 10 metrin laajuinen rakkakivikko, jonka kivet ovat pyöristyneitä ja keskenään erikokoisia. Rakkakivikon ympärillä kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on mustikkaa ja seinäsammalta.
Rakkakivikon alareunan keskivaiheilla on noin 5 x 5 metrin alalla kolme rakkakuoppaa:
Kuoppa1 on kuopista koillisin. Sen halkaisija on 1.5 metriä ja syvyys 0.4 metriä.
Kuoppa 2 on edellisestä kuopasta noin 1.5 metriä lounaaseen, halkaisijaltaan 1.4 metriä ja syvyydeltään 0.4 metriä
Kuoppa 3 on kuopasta 2 1.3 metriä luoteeseen. Kuoppa on halkaisijaltaan 1.3 metriä ja syvyydeltään 0.3 metriä. Kuoppa on muita epäselvempi, kiviä on mahdollisesti sortunut reunoilta kuopan pohjalle.
Vuoden 2018 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.1000025117 |
751 |
Metsoniemi |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
443931.00000000 |
7295219.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025117 |
Ympäristön kuvaus
Pienen rinteen alalaidassa, melko aukealla paikalla, suon reunasta noin 40 metrin päässä. Rinteen päällä latomuksen lounaispuolella mäntymetsää, jonka kasvatusluokka 20.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on halkaisijaltaan luode-kaakkosuunnassa 1.2 metriä pitkä ja kohtisuoraan 1.0 metriä pitkä, pyöreistä luonnonkivistä ladottu kivilatomus. Latomuksen päällä, sen keskikohdassa, on pystyssä neljä laakakiveä, jotka ovat itä-länsisuuntaisia. Latomuksen korkeus pyöreiden kivien yläreunaan on 0.8 metriä ja korkeimpaan laakakiveen noin yhden metrin. Latomus on päältä kuopalla. Latomuksen vieressä on yksi irtokivi, joka on latomuksesta mahdollisesti purettu tai pudonnut. Latomuksen kivet ovat jäkälän ja osin sammaleen peittämät. Mahdollinen rajamerkki. |
| metsakeskus.1000025118 |
751 |
Palovaara 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
409554.00000000 |
7297038.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025118 |
Ympäristön kuvaus
Palovaaran laella oleva, luode-kaakkosuuntainen rakkakivikko. Kivikossa ja sen ympärillä kasvaa erirakenteista sekametsää, jonka kasvatusluokka 60.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on noin 2.0 x 1.4 metrin kokoinen, itä-länsisuutainen rakkakuoppa, jonka syvyys on noin 0.5 metriä. Kivet rakkakivikossa ovat vaihtelevan kokoisia. |
| metsakeskus.1000025119 |
751 |
Runkausvaara 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
429224.00000000 |
7328782.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025119 |
Ympäristön kuvaus
Runkausvaaran pohjoisosa, lounas-koillissuuntainen, noin 70 metriä pitkä ja 30 metriä leveä rakkakivikko, jonka eteläpuolella on mäntyä ja koivua kasvava aurattu alue, pohjoispuolella sekametsää.
Kohteen kuvaus
Kivirakan koillispäässä on pyöristyneistä, vaihtelevankokoisista kivistä ladottu kivirakan suuntainen, 5 x 3.5 m kokoinen, soikea kiviröykkiö. Röykkiö on noin 0.6 metriä korkea. Röykkiön kivet ovat samalla tavoin ositttain sammaleen ja jäkälän peittämiä, kuin ympäröivä rakkakivikkokin.
Röykkiön eteläpuolella sen välittömässä läheisyydessä rakan kivet ovat ympäristöä pienempiä, nyrkin tai kahden nyrkin kokoisia ja röykkiön kivet ovat todennäköisesti näiden kivien päältä pois. |
| metsakeskus.1000025120 |
751 |
Runkausvaara 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
428779.00000000 |
7328634.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025120 |
Ympäristön kuvaus
Runkausvaaran luoteisreuna. Laakakivistä muodostuvan rantaterassimuodostuman alin terassi. Ympärillä kuusia, mäntyjä ja koivuja kasvavaa sekametsää. Pohjoispuolella liuskeesta muodostuva kallioesiintymä.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on rantaterassin suuntainen soikea kehäröykkiö, jonka pituus on 9 metriä ja leveys 6.5 metriä. Röykkiön keskellä on kuoppa, jonka syvin osa on halkaisijaltaan 0.7 metriä. Kuopan pohja on suunnilleen ympäröivän rakkakivikon tasalla. Röykkiön vallin korkeus kuopan pohjalta mitaten on korkeimpaan kohtaan 1.3 m ja matalimpaan 0.9
Laakamainen kivi pohjoisreunassa pystyssä vallin sisällä. |
| metsakeskus.1000025121 |
845 |
Poroharju 7 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
451402.00000000 |
7340162.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025121 |
Ympäristön kuvaus
Poroharjuntieltä luoteeseen erkanevan hiekkatien karu kangasmetsää kasvava koillispuoli Mäntyä, jäkälää, sammalta ja kanervaa kasvavan metsän kasvatusluokka on 30.
Kohteen kuvaus
Poroharjuntien länsipuolelle kääntyvän hiekkatien pohjoispuolella on useita maakuoppia, joista osaa liittynee tientekoon ja osa tien lounaispuolella olevan hiekkakuopan maanäytteisiin. Resenttien kuoppien joukossa on muodoltaan loivempia ja iäkkäämmältä vaikuttavia kuoppia, joista yhdestä havaittiin kairaamalla 4 senttimetrin huuhtoutumiskerros.
Koordinaattipisteessä 3451555, 7343233 (YKJ) on halkaisijaltaan noin 2.5 metrin kokoinen ja syvyydeltään noin 0.5 metrin kuoppa. Kuopan pohjalle tehdyssä kairauksessa havaittiin noin 4 senttimetriä paksu huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000025122 |
845 |
Poroharju 8 |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
451301.00000000 |
7340104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025122 |
Ympäristön kuvaus
Poroharjun kuivaa kangasmetsää kasvava luoteispuoli, lounais-koillissuuntainen hiekkatasanne, jossa kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena puolukkaa, sammalta ja jäkälää. Metsän kasvatusluokka on 30.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on samalla hiekkatasanteella kolme matalaa kuoppaa. On mahdollista, että kuopat ovat luontaisesti syntyneitä. |
| metsakeskus.1000025123 |
845 |
Poroharjun hyöteikkö 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
449959.00000000 |
7338343.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025123 |
Ympäristön kuvaus
Tervolan koillisosa, Konttijoen ja Konttijoen pohjoispuolella kulkevan hiekkatien välinen alue, jonka puusto on hakattu. Alueen kasvatusluokka on 10.
Kohteen kuvaus
Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2012. Koordinaattipistessä dokumentoitiin pyyntikuoppa, joka on aiemmin kuulunut kohteeseen Poroharjun hyöteikkö 1. Pyyntikuoppa sijaitsee hiekkakankaalla törmällä. Ympäristössä on tehty hakkuu, puut pyyntikuopan välittömässä läheisyydessä on säästetty. Välittömästi kuopan reunalta alkaa rinne, joka laskee jyrkästi noin 6 metriä kohti kauempana virtaavaa Konttijokea. Kuoppa on pyöreä ja halkaisijaltaan 2,5 metriä, syvyys on 35 senttimetriä. |
| metsakeskus.1000025124 |
845 |
Poroharjun hyöteikkö 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
450434.00000000 |
7338602.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025124 |
Ympäristön kuvaus
Poroharjunhyöteikän länsipuolella kulkevan hiekkatien ja sen kaakkoispuolella olevan suon välinen mäntyjä, pieniä kuusia, puolukkaa ja sammalta kasvava kangasmetsä, jonka kasvatusluokka on 20.
Kohde käytii tarkastamassa kesäkuussa 2012. Kohteesta dokumentoitiin pyöreä, halkaisijaltaan 2,5 metriä oleva, 0.4 metrin syvyinen pyyntikuoppa. Asuinpaikka erotettiin tarkastuksessa omaksi kohteekseen Poroharjunhyöteikkö 3. |
| metsakeskus.1000025127 |
91 |
Suomenlinna |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27007 |
388185.14500000 |
6669254.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025127 |
Ruotsin ja Venäjän välinen raja siirtyi suuren Pohjan sodan ja Hattujen sodan seurauksena 1743 länteen Kymijoelle. Venäjän puolelle jäivät kaikki Ruotsin Itä- ja Kaakkois-Suomeen rakentamat rajalinnoitukset. Ruotsin valtiopäivillä tehtiin 1747 päätös perustaa Helsinkiin uusi linnoitus, jonka tärkein tehtävä oli sulkea Suomenlahti ja estää vihollisen eteneminen pääkaupunki Tukholmaan. Linnoitustyöt käynnistyivät everstiluutnantti Augustin Ehrensvärdin johdolla 1748.
Linnoitusalueesta käytettiin vuodesta 1750 lähtien nimeä Sveaborg, mistä muotoutui myöhemmin suomalainen nimitys Viapori. Linnoituksen keskeiset osat ehtivät valmistua ennen kuin 1757 syttynyt Pommerin sota keskeytti rakennustyöt. Kuningas Kustaa III:n valtaannousun myötä Viaporin rakentaminen käynnistyi 1770-luvulla uudelleen täydellä teholla.
Viapori toimi Kustaa III:n sodan aikana 1788–90 Ruotsin saaristolaivaston tukikohtana ja uusien alusten rakennuspaikkana. Linnoitus antautui Suomen sodan aikana 3.5.1808 lyhyen piirityksen jälkeen. Venäläiset suunnittelivat 1800-luvun alkupuolella linnoituksen uudistamista ja laajentamista. Uudisrakennussuunnitelmat jäivät kuitenkin pääosin toteutumatta.
Englantilais-ranskalaisen laivasto pommitti Viaporia Krimin sodan aikana elokuussa 1855 ja aiheutti linnoitukselle huomattavaa vahinkoa ja tuhosi osan sen hienoimmista arkkitehtonisista kokonaisuuksista. Sodan kuluessa ja sen jälkeen koko Viaporin läntinen puolustusrintama vahvistettiin vahvoin tykkipatterein ja maavallein.
Viaporin rakennuskanta ei kasvanut 1800-luvun loppupuolella enää merkittävästi. Viapori sai yhä selvemmin linnoituskaupungin ilmeen, ja sen maisemaa kohennettiin esimerkiksi puistoilla ja puukujanteilla. Venäläiskauden puutalokortteleista suuri osa on jo ehtinyt hävitä, mutta muistona ajan siviiliyhdyskunnasta ovat edelleen mm. venäläisen kauppiaskorttelin rakennukset.
Venäläiskauden viimeinen suuri rakennushanke Viaporissa oli Susisaaren telakka. Viapori liitettiin vuoden 1918 sisällissodan jälkeen Suomen valtioon ja nimettiin Suomenlinnaksi. Linnoituksessa toimi punavankileiri huhtikuusta 1918 maaliskuuhun 1919. Suomenlinnaan sijoitettiin myös puolustusvoimien yksiköitä. Suomenlinna osallistui toisen maailmansodan aikana Helsingin ilmapuolustukseen. Armeijan joukko-osastot siirtyivät pois Suomenlinnasta 1973, ja ainoastaan 1920-luvulla perustettu merisotakoulu toimii saarella edelleen.
Suomenlinnan telakkaa pidettiin Suomen itsenäisyyden alkuvuosina potentiaalisena teollisuusalueena. Telakalla toimi 1920-luvulla ilmavoimien lentokonetehdas. Toisen maailmansodan jälkeen toiminta telakalla vilkastui, kun Valtion metallitehtaat yhtymän, Valmet Oy alkoi rakentaa siellä sotakorvausaluksia. |
| metsakeskus.1000025127 |
91 |
Suomenlinna |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27008 |
388185.14500000 |
6669254.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025127 |
Ruotsin ja Venäjän välinen raja siirtyi suuren Pohjan sodan ja Hattujen sodan seurauksena 1743 länteen Kymijoelle. Venäjän puolelle jäivät kaikki Ruotsin Itä- ja Kaakkois-Suomeen rakentamat rajalinnoitukset. Ruotsin valtiopäivillä tehtiin 1747 päätös perustaa Helsinkiin uusi linnoitus, jonka tärkein tehtävä oli sulkea Suomenlahti ja estää vihollisen eteneminen pääkaupunki Tukholmaan. Linnoitustyöt käynnistyivät everstiluutnantti Augustin Ehrensvärdin johdolla 1748.
Linnoitusalueesta käytettiin vuodesta 1750 lähtien nimeä Sveaborg, mistä muotoutui myöhemmin suomalainen nimitys Viapori. Linnoituksen keskeiset osat ehtivät valmistua ennen kuin 1757 syttynyt Pommerin sota keskeytti rakennustyöt. Kuningas Kustaa III:n valtaannousun myötä Viaporin rakentaminen käynnistyi 1770-luvulla uudelleen täydellä teholla.
Viapori toimi Kustaa III:n sodan aikana 1788–90 Ruotsin saaristolaivaston tukikohtana ja uusien alusten rakennuspaikkana. Linnoitus antautui Suomen sodan aikana 3.5.1808 lyhyen piirityksen jälkeen. Venäläiset suunnittelivat 1800-luvun alkupuolella linnoituksen uudistamista ja laajentamista. Uudisrakennussuunnitelmat jäivät kuitenkin pääosin toteutumatta.
Englantilais-ranskalaisen laivasto pommitti Viaporia Krimin sodan aikana elokuussa 1855 ja aiheutti linnoitukselle huomattavaa vahinkoa ja tuhosi osan sen hienoimmista arkkitehtonisista kokonaisuuksista. Sodan kuluessa ja sen jälkeen koko Viaporin läntinen puolustusrintama vahvistettiin vahvoin tykkipatterein ja maavallein.
Viaporin rakennuskanta ei kasvanut 1800-luvun loppupuolella enää merkittävästi. Viapori sai yhä selvemmin linnoituskaupungin ilmeen, ja sen maisemaa kohennettiin esimerkiksi puistoilla ja puukujanteilla. Venäläiskauden puutalokortteleista suuri osa on jo ehtinyt hävitä, mutta muistona ajan siviiliyhdyskunnasta ovat edelleen mm. venäläisen kauppiaskorttelin rakennukset.
Venäläiskauden viimeinen suuri rakennushanke Viaporissa oli Susisaaren telakka. Viapori liitettiin vuoden 1918 sisällissodan jälkeen Suomen valtioon ja nimettiin Suomenlinnaksi. Linnoituksessa toimi punavankileiri huhtikuusta 1918 maaliskuuhun 1919. Suomenlinnaan sijoitettiin myös puolustusvoimien yksiköitä. Suomenlinna osallistui toisen maailmansodan aikana Helsingin ilmapuolustukseen. Armeijan joukko-osastot siirtyivät pois Suomenlinnasta 1973, ja ainoastaan 1920-luvulla perustettu merisotakoulu toimii saarella edelleen.
Suomenlinnan telakkaa pidettiin Suomen itsenäisyyden alkuvuosina potentiaalisena teollisuusalueena. Telakalla toimi 1920-luvulla ilmavoimien lentokonetehdas. Toisen maailmansodan jälkeen toiminta telakalla vilkastui, kun Valtion metallitehtaat yhtymän, Valmet Oy alkoi rakentaa siellä sotakorvausaluksia. |
| metsakeskus.1000025127 |
91 |
Suomenlinna |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27009 |
388185.14500000 |
6669254.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025127 |
Ruotsin ja Venäjän välinen raja siirtyi suuren Pohjan sodan ja Hattujen sodan seurauksena 1743 länteen Kymijoelle. Venäjän puolelle jäivät kaikki Ruotsin Itä- ja Kaakkois-Suomeen rakentamat rajalinnoitukset. Ruotsin valtiopäivillä tehtiin 1747 päätös perustaa Helsinkiin uusi linnoitus, jonka tärkein tehtävä oli sulkea Suomenlahti ja estää vihollisen eteneminen pääkaupunki Tukholmaan. Linnoitustyöt käynnistyivät everstiluutnantti Augustin Ehrensvärdin johdolla 1748.
Linnoitusalueesta käytettiin vuodesta 1750 lähtien nimeä Sveaborg, mistä muotoutui myöhemmin suomalainen nimitys Viapori. Linnoituksen keskeiset osat ehtivät valmistua ennen kuin 1757 syttynyt Pommerin sota keskeytti rakennustyöt. Kuningas Kustaa III:n valtaannousun myötä Viaporin rakentaminen käynnistyi 1770-luvulla uudelleen täydellä teholla.
Viapori toimi Kustaa III:n sodan aikana 1788–90 Ruotsin saaristolaivaston tukikohtana ja uusien alusten rakennuspaikkana. Linnoitus antautui Suomen sodan aikana 3.5.1808 lyhyen piirityksen jälkeen. Venäläiset suunnittelivat 1800-luvun alkupuolella linnoituksen uudistamista ja laajentamista. Uudisrakennussuunnitelmat jäivät kuitenkin pääosin toteutumatta.
Englantilais-ranskalaisen laivasto pommitti Viaporia Krimin sodan aikana elokuussa 1855 ja aiheutti linnoitukselle huomattavaa vahinkoa ja tuhosi osan sen hienoimmista arkkitehtonisista kokonaisuuksista. Sodan kuluessa ja sen jälkeen koko Viaporin läntinen puolustusrintama vahvistettiin vahvoin tykkipatterein ja maavallein.
Viaporin rakennuskanta ei kasvanut 1800-luvun loppupuolella enää merkittävästi. Viapori sai yhä selvemmin linnoituskaupungin ilmeen, ja sen maisemaa kohennettiin esimerkiksi puistoilla ja puukujanteilla. Venäläiskauden puutalokortteleista suuri osa on jo ehtinyt hävitä, mutta muistona ajan siviiliyhdyskunnasta ovat edelleen mm. venäläisen kauppiaskorttelin rakennukset.
Venäläiskauden viimeinen suuri rakennushanke Viaporissa oli Susisaaren telakka. Viapori liitettiin vuoden 1918 sisällissodan jälkeen Suomen valtioon ja nimettiin Suomenlinnaksi. Linnoituksessa toimi punavankileiri huhtikuusta 1918 maaliskuuhun 1919. Suomenlinnaan sijoitettiin myös puolustusvoimien yksiköitä. Suomenlinna osallistui toisen maailmansodan aikana Helsingin ilmapuolustukseen. Armeijan joukko-osastot siirtyivät pois Suomenlinnasta 1973, ja ainoastaan 1920-luvulla perustettu merisotakoulu toimii saarella edelleen.
Suomenlinnan telakkaa pidettiin Suomen itsenäisyyden alkuvuosina potentiaalisena teollisuusalueena. Telakalla toimi 1920-luvulla ilmavoimien lentokonetehdas. Toisen maailmansodan jälkeen toiminta telakalla vilkastui, kun Valtion metallitehtaat yhtymän, Valmet Oy alkoi rakentaa siellä sotakorvausaluksia. |
| metsakeskus.1000025128 |
287 |
Tjöck-Brändåsen N |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
214121.00000000 |
6927430.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025128 |
Asumuspainanne sijaitse noin 300-600 m Brändåsenin kivikautisesta asuinpaikasta luotee-seen, samoilla korkeustasoilla, ja noin 200 m Brändmossen E:n kivikautisesta asuinpaikasta pohjoiseen, nelisen metriä alemmalla korkeustasolla.
Maasto alueella on loivasti koilliseen viettävää paikoin kivikkoista hiekkamoreenia. Noin 56 m:n korkeustasolla on matala törmä. Törmän päällä havaittiin noin 6 x 4 m:n kokoinen oletettavasti asumuspainanne (N 6927430 E 214118), jonka keskelle tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia. Tästä muutama metri pohjoiseen oli epämääräisempi painanne, johon ei tehty koekuoppia. Painanteesta parikymmentä metriä luoteeseen oli tuulenkaato, jossa oli melko runsaasti kvartsi-iskoksia (N 6927444 E 214101). Lisäksi muutama kymmentä metriä etelään sijaitsevan hiekkatien pinnasta löytyi yksi kvartsi-iskos (N 6927409 E 214151). Ympäristöä ei koekuopitettu enempää. Kohteen laajuuden tarkempi määritys vaatii koekuopitusta.
Metsän puoliselta osaltaan paikka on täysin ehjä, koskematon. Puusto on pääasiassa kuusimetsää. |
| metsakeskus.1000025129 |
287 |
Tjöck-Brändmossen E |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
214105.00000000 |
6927201.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025129 |
Asumuspainanne sijaitsee noin 200 - 500 m Brändåsenin kivikautisesta asuinpaikasta län-teen/luoteeseen ja Bränåsen N:n kivikautisesta asuinpaikasta noin 200 m etelään.
Alue on lähes tasaista, hyvin loivasti länteen ja kaakkoon viettävää hiekkakangas. Kankaalla havaittiin matala (n. 15 cm syvä) ja loivapiirteinen soikea painanne, kooltaan noin 4 x 5 m. Painanteen keskiosaan tehdyssä koekuopassa havaittiin noin 30 cm:n syvyyteen ulottuva nokimaan ja luumoskan sekainen kulttuurikerros, josta löytyi keramiikan siruja, kvartsi-iskoksia ja luunsiruja. (Keramiikka huokoisen savimassan ja polton perusteella vaikutti lähinnä Jäkärlän keramiikalta.)
Painanteen tienoilla ei ole minkäänlaista havaittavaa törmää. Tästä noin 20 m länsilounaaseen maasto kohoaa ja paikalla on selvä törmä runsaan metrin painannetta korkeammalla tasolla. Törmän päälle tehdystä koekuopasta löytyi kvart-si-iskos.
Paikka on täysin ehjä, koskematon. Puusto on pääasiassa mäntymetsää. Ympäristöä ei koekuopitettu enempää. Ehdotus suoja-alueeksi on arvioitu havaintojen ja paikan topografian perusteella. Tarkempi määritys vaatii koekuopitusta. |
| metsakeskus.1000025130 |
287 |
Tjöck-Brändmossen W |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
213854.00000000 |
6927124.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025130 |
Kalliopohjalla on noin 40 cm:n korkuinen pystyyn tuettu kivi. Kyseessä on aivan ilmeisesti vanha rajamerkki - lähinnä linjamerkki. Nykyisiä rajoja ei kohdalla kulje.
Kohta ja lähiympäristö on pensaikkoista kalliomaastoa. |
| metsakeskus.1000025131 |
287 |
Tjöck-Kilberget 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
214181.00000000 |
6923929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025131 |
Kohde sijaitsee Kilbergetin kaakkoisrinteellä, kalliopohjalla. Kyseessä on kaksi kivistä rajamerkkiä.
Rajakivi 1 on noin 1 m:n korkuinen, 50 cm leveä ja 20 cm pystykivi. Kivessä ei havaittu merkintöjä. Rajakivi 2 (N 6923933 E 214171) sijaitsee rajakivestä 1 noin 10 m etelään. Se on viiden pystykiven (20 x40 cm) muodostama kivirivi. Kohdalla ei kulje nykyisiä rajoja. |
| metsakeskus.1000025132 |
287 |
Lillstu |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
218502.00000000 |
6930867.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025132 |
Röykkiö sijaitsee Teuvanjoen laakson länsireunalla Pohjanpään kohdalla olevan korkean kallioharjanteen päällä, jokilaaksoon laskevan kalliorinteen reunalla. Ympäristö on useiden kymmenien metrien säteellä harvaa mäntymetsää kasvavaa kalliomaastoa. Kallioalueelle tulee traktoritie luoteesta, Lillstu nimisen talon kohdalta Lähteenmäentieltä. Aivan röykkiön läheltä kulkee Kristiinankaupungin ja Karijoen raja. Rajan kulmapisteessä noin 50 m päässä pohjoisessa on suuri kivipyykki, mutta röykkiön kohdalla rajalinjan kulkua kallioilla on vaikea tarkasti hahmottaa. Röykkiö on pyöreähkö, säännöllisen muotoinen ja läpimitaltaan noin 2 m. Se on matala, yhdestä kahteen kerrokseen noin 20 cm läpimittaisia, melko tasakokoisia kiviä. Röykkiö on selvästi ihmisen tekemä, mutta sen funktiota ja ikää on vaikea päätellä.
Röykkiö on kunnan rajalla tai hyvin lähellä sitä. Siinä ei kuitenkaan näy mitään rakennetta, joka viittaisi siihen, että kyseessä on rajamerkki. Röykkiöstä 10-15 m etelään, hieman ylempänä olevalla kalliotasanteella on rykelmä hajallaan olevia samankokoisia kiviä, mutta ne eivät ilmeisesti ole röykkiöstä katsottuna rajalinjan suunnassa vaan siitä länteen. Röykkiössä tai sen ympäristössä ei näy tulenpidon merkkejä, eikä röykkiö rakenteensakaan perusteella vaikuta tulisijan jäännökseltä. On mahdollista, että kyseessä on pieni var-haismetallikautinen hautaröykkiö. Paikka on alueen muihin röykkiökohteisiin verrattuna korkealla, mutta toisaalta topografisesti röykkiöhaudalle sopiva näköalapaikka laakson reunalla. Teuvanjoen laakson pohja röykkiön kohdalla on alle 30 m mpy tason, ja Laulumaan mukaan pronssikauden ylin ranta on alueella tasolla 35 m mpy. (Laulumaa 2006, s. 6) Siten röykkiön alla on ollut pronssikauden alussa lahti, jonka ranta on ollut noin 300 m m päässä röykkiöstä. |
| metsakeskus.1000025133 |
683 |
Kultiharju 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
505057.00000000 |
7329592.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025133 |
Kohde sijaitsee Kultisalmen länsirannalla Simojärven kaakkoisosassa luode-kaakkoissuuntaisella harjulla. Harjun laella kulkee Simojärven hautausmaalle johtava hiekkatie. Kasvillisuus on mäntymetsää ja aluskasvillisuudessa mustikkaa ja puolukkaa.
Kultiharjun poikki kulkevan tien itäpuolella on noin 4 metrin päässä vesirajasta, noin 3 metriä vesirajan yläpuolella, itä-länsisuuntainen, noin kaksi metriä pitkä ja metrin leveä, noin 0,3 metriä syvä painanne. Painanteen länsipäässä on halkaisijaltaan noin 0,3 metrin kokoinen maakivi. Painanteen pohjalle tehdyssä kairauksessa erottui sekoittunutta hiekkaa. Kyseessä saattaa olla väliaikaishauta. Alueella on hautasaaria.
Vuoden 2021 inventoinnissa arvioitiin, että kuopan lajia, ajoitusta ja sitä kautta sen luonnetta kiinteänä muinaisjäännöksenä on mahdoton selvittää tutkimatta kuoppaa tarkemmin. Kuoppa ei vaikuta maa-aineksenottokuopalta, sillä se on liian pieni ja säännöllisen muotoinen, sekä sijaitsee liian kaukana tiestä ja rannasta. Kohde saattaisi liittyä viereisen kivikautisen asuinpaikan rakenteisiin.
Aivan kuopan vierestä löydettiin samassa vuoden 2021 inventoinnissa kivikautinen asuinpaikka. Kohteen status muutettiin tämän perusteella kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
Kohteen aluerajaus perustuu vuoden 2021 inventointiraporttiin. |
| metsakeskus.1000025134 |
301 |
Hosiaisharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
256440.00000000 |
6955823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025134 |
Tervahauta sijaitsee Hosiaisharjun pohjois- ja Hietanevan itäpuolella, kärrypolusta noin 40 m itään, pohjoispuolisessa loivassa rinteessä.
Tervahauta on ehjä, halkaisijaltaan noin 22 m, halssi etelään. Reunavallin päällä on erotettavissa ns. kaksoisvalli eli hautaa on käytetty ainakin kahteen otteeseen. Ympäristö on äestettyä nuorta taimikkoa - etsinnöistä huolimatta jäännöksiä tervapirtistä ei löydetty.
Tervahaudan ympäristö on nuorta mäntytaimikkoa, tervahaudan kohdalle on jätetty suojapuumetsikkö, pääasiassa kuusta. Maaperä paikalla on hiekkaa. Kohde on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.1000025135 |
301 |
Järvitupa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
256048.00000000 |
6952738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025135 |
Tervahauta sijaitsee Pikku Lehtivuoren lounaisrinteellä, Järvituvan talosta 360 m koilliseen.
Tervahauta on loivasti länteen laskevalla rinteellä matalalla kumpareella. Haudan läpimitta on vallin laen ulkoreunalta mitaten noin 15 m. Haudan syvyys on arviolta 1,3 m, ja reunoilla oleva valli on matala. Halssi on alarinteen puolella lännessä. Halssikaivannon pohjalla on lähde, ja halssista länsilounaaseen onkin kaivettu matala oja ilmeisesti veden pois johtamiseksi. Varsinaista hautaa ympäröi muilla suunnilla paitsi alarinteen puolella lännessä yhtenäinen, jokseenkin säännöllisen ympyrämäinen oja, jonka leveys on noin 1 m ja syvyys noin puoli metriä. Oja mukaan luettuna muinaisjäännöksen halkaisija on noin 30 m. Tervahaudan ympäristöstä ei havaittu tervapirtin tai muiden muinaisjäännösten jäännöksiä. 20-30 m haudasta itään havaittiin epämääräisiä, noin puoli metriä syviä, melko jyrkkäreunaisia kuoppia, jotka kuitenkin tulkittiin maa-aineksen otossa syntyneiksi.
Paikalla on tehty metsätöitä ennen inventointia, mutta tervahauta ei ole niissä vahingoittunut. Tervahautaa ympäröivä oja on kuitenkin osittain täyttynyt risuilla ja oksilla |
| metsakeskus.1000025136 |
445 |
Gropen 1 |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
236176.00000000 |
6692264.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025136 |
Laaja historiallisen ajan kalkkikivilouhosten alue. Louhoskuopat (11 kappaletta) ja muut niihin liittyvät muut rakenteet sijaitsevat miltei 2 kilometriä pitkänä nauhana. Useat louhoksista ovat nykyisin täyttyneet vedellä.
Simonbyn päätien ja saaristotien risteyksen pohjoispuolella koillislounaissuuntaisena
nauhana ainakin 11 louhosta, joista suurimmat sijaitsevat jonon lounaisosassa. Koko louhosjonon pituus on noin 1800 metriä. Louhos 1 sijaitsee vanhan Simonbyntien länsipuolella, pellon ja nykyisen päätien välissä. Sen pituus noin 110 m, leveys 20 m, mutta se on matalahko. Sen pohjoispuolella on jätekivikasa ja pohjalla on vettä sekä jätteitä. Louhos 2 on näistä komein. Siinä on pystysuorat seinämät. Se on 415 m pitkä ja leveys vaihtelee 25–35 metriin. Sen länsiosan pohjoispuolella on kookkaita jätekivikasoja. Syvyyttä ei voi määrittää, koska pohjalla vettä. Louhos 3 on 290 m pitkä ja 20–30 m leveä, pystysuorat seinämät, pohjalla on vettä. Louhoksen 2 ja 3 välissä on kaksi kookasta jätekivikasaa, joista yhden länsiosassa on mahdollisesti rakenne, ehkä kalkkiuuni, mutta sijainti ei ole tyypillinen. Kumpare on lievästi hevosenkengänmuotoinen ja sen keskellä on kuopanne, jossa on aukko lounaispuolella. Kuopanteen leveys on 2 m, ei varmasti ladottuja kiviä näkyvissä. |
| metsakeskus.1000025137 |
301 |
Hautaluoma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
257270.00000000 |
6952947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025137 |
Tervahauta sijaitsee Pikku Lehtivuoren itärinteellä, 280 m Hautaluoma-nimisestä purosta länteen, metsäautotien itäpuolella.
Hauta sijaitsee Hautavuoren kivisen ja kallioisen itärinteen juurella, loivasti itään laskevalla kivettömällä hiekkakankaalla. Kankaalla etelään kulkevan metsäautotien itäpuolella on noin 150 m matkalla 30 m leveä tasanne, joka idässä rajautuu 2-3 m korkeaan, jyrkkään, suolle laskevaan törmään. Törmän reunan ja tien välissä havaittiin tervahauta ja kaksi kiukaan jäännöstä. Tervahauta sijaitsee eteläisimpänä, aivan törmän reunalla suolle laskeutuvan traktoritien pohjoispuolella (N 6952903 E 257280). Haudan läpimitta on noin 13 m, ja syvyys 1,5 m. Halssi on idässä, jyrkässä törmässä.
Tervahaudasta noin 50 m pohjoisluoteeseen, aivan metsäautotien vieressä, sen itäpuolella, on kiukaan jäännös. Toinen kiukaan jäännös havaittiin edellisestä noin 40 m koilliseen. Se sijaitsee melko lähellä törmän reunaa, noin 10 m päässä siitä. |
| metsakeskus.1000025139 |
290 |
Puhakankangas 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
627270.00000000 |
7144828.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025139 |
Kohde sijaitsee Kuhmon kirkosta 32 km pohjoiskoilliseen, Lentiiranjoen vesireitin varrella. Puhakankangas on niemeke, joka sijoittuu vesireitillä sijaitsevan Tervajärven, Kissalammen ja Puhakkalammen väliselle alueelle. Puhakankankaan reunoilla on korkeampia mäkialueita, jotka tekevät alueesta suojaisan. Maaperä on muokattu ja pääosa kankaasta kasvaa taimikkoa.
Rikkoutuneesta maanpinnasta, 175 metrin korkeuskäyrän yläpuolelta poimittiin kvartsi-iskoksia laajalta alueelta. Yksi löydetyistä kvartseista on kaavin. Kohdalta, johon on merkitty piste, löydettiin kvartsisilpun lisäksi palanutta luuta ja palanut siemen. Luusilppu on hyvin pienikokoista, mutta sisältää ainakin yhden kalannikaman.
Luulajianalyysi Kristiina Mannermaa KM 39237:3 Mammalia (nisäkkäät), Esox lucius (hauki), Cyprinidae (särkikalat), Teleostei (kalat), Indet (tunnistamattomat). Luista saatiin radiohiiliajoitus 8870-8830 CalBP (Beta 347477).
Asuinpaikka on rajattu sille alueelle, josta kvartsi-iskoksia löydettiin. On kuitenkin mahdollista, että se on todellisuudessa laajempi. Asuinpaikan etelä- ja lounaispuolella on pyyntikuoppia. Niiden ajoituksesta ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1000025141 |
445 |
Ekbacka |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
234246.00000000 |
6693811.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025141 |
Alueelta oli olemassa tieto, että Nedergårdin tilalla on uuni kalkkilouhoksen lähellä,
omassa rannassa (Kroneld 1950. 28, ks. lisätiedot).
Inventoinissa 2013 alueelta ei havaittu merkkejä kalkkiuunista. Stornäsetin koillisosan laella on noin 11 x 9 metrin kokoisella alueella kaksi vierekkäistä, pientä, suorakulmaista louhosta, jotka ovat 1–2 m syviä. Mahdollisesti pieniä louhoksia on metsässä enemmänkin.
Tulkinta: Kaksi pientä kalkkikivilouhosta, jotka kuulunevat samaan suoneen Paltbackenin louhosten kanssa.
Karmströmmenin eteläranta on sillasta peltoon saakka melko voimakkaasti muuttunut mökkirakentamisen seurauksena. Rantametsä pellosta itään, aina seuraaville mökeille saakka on sen verran jyrkkä, että kalkinpolttouunia sinne on tuskin rakennettu. Toinen mahdollisuus on, että se rakennettiin aivan vesirajan tuntumaan, mikä olisi poikkeuksellista, ja se olisi tuhoutunut rantatietä rakennettaessa. |
| metsakeskus.1000025142 |
290 |
Töhönpuro 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
629603.00000000 |
7143603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025142 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Lentiirasta 7 km länteen, Lentiiranjoen niemessä, Töhönpuron suun länsipuolella, Kokkovaarasta 3,5 km kaakkoon. Paikalla on noin 100 x 100 m kokoinen suorantainen niemi, jonka itäreunassa on muutaman kymmenen metrin läpimittainen, korkea kumpare. Kumpareesta luoteeseen lähtee ympäröivää suota korkeampi, kuiva harjanne. Pohjoisessa kohoaa melko jyrkästi Multikangas, jonka rinteet kasvavat mäntymetsää. Maaperä paikalla on kivetöntä hiekkaa. Kuviolla kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä.
Kohteen kuvaus
Kuopan koko on 4 x 3,6 x 0,5 metriä. Se muistuttaa muodoltaan etelämpänä niemekkeellä olevia pyyntikuoppia. Kuopan vieressä on tervahauta. |
| metsakeskus.1000025143 |
290 |
Järvenpäänkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
640542.00000000 |
7159493.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025143 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Järvenpäänkankaan pohjoisosissa, metsäautotien eteläpuolella. Kohteen vieressä on tervahauta. Kuviolla on aukeaa.
Kohteen kuvaus
Kuopan halkaisija on 5 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Sivut ovat loivat. |
| metsakeskus.1000025144 |
445 |
Nedergård 1 |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
234421.00000000 |
6693610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025144 |
Kroneldin (1950, 28, ks. lisätiedot) mukaan Nedergårdin tilalla oli uuni kalkkilouhoksen lähellä, omassa rannassa.
Inventointihavainnot 2013: Nedergårdin tilan päärakennuksen koillispuolella on U:n muotoinen kalkkikivilouhos. Louhoksen koko on noin 40x20 m. Seinämät korkeimmillaan noin 2–3 m. Suuaukko sijaitsee rannan puolella koillisessa.
Nedergårdin isännän mukaan kalkkia louhittiin 1950-luvulle saakka. Tila lohkottiin Hyvilemmin tilasta vuonna 1925. |
| metsakeskus.1000025145 |
290 |
Puhakankangas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
627029.00000000 |
7144707.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025145 |
Ympäristön kuvaus
Alue sijaitsee Lentiiranjoen eteläpuolella, Puhakkalammen ja Kissalammen välissä Puhakkakankaan eteläosassa. Kuviolla kasvaa taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Alueella on kolme kuoppaa. Yksi alueen kaakkoispäädyssä ja kaksi luoteispäädyssä. Kuopilla on etäisyyttä noin 35 metriä.
Kuoppa 1: Alueen kaakkoispäädyssä olevan pyyntikuopan mitat ovat 3,3 x 2,5 metriä ja syvyys noin 0,8 metriä.
Kuoppa 2: Kuoppa on pyöreähkö ja sen halkaisija on noin 2 metriä. Syvyyttä sillä on noin 0,35 metriä. Kuopan luodereuna on äestetty.
Kuoppa 3: Kuoppa on pyöreähkö ja sen halkaisija on noin 2 metriä. Syvyyttä sillä on noin 0,5 metriä. Kuopan lounaispuolella on hieman vallia. |
| metsakeskus.1000025146 |
290 |
Puhakankangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
627240.00000000 |
7144713.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025146 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Tervajärven ja Kissalammen välisellä kankaalla, joka on kuoppien kohdalta noin 95- 120 metriä leveä. Kuviolla kasvaa taimikkoa.
Alueella on kolme pyyntikuoppaa. Noin 180 metriä itälounaaseen on toinen pyyntikuoppakohde, Puhakankangas 1, jossa on myös kolme kuoppaa.
Kuoppa 1: mitat 2,6 x 2,1 m, syvyys 0,5 metriä. Kuopan reunojen päältä on ajettu metsäkoneella. Keskiosa on ehjä.
Kuoppa 2: mitat 2,3 x 1,9 m, syvyys 0,4 metriä. Kuopan päältä on ajettu metsäkoneella. Reunat ovat loivat.
Kuoppa 3:mitat 2,5 x 2m, syvyys on 0,4-0,5 m. Kuopan päältä on ajettu metsäkoneella. |
| metsakeskus.1000025148 |
290 |
Liminsärkkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
612854.00000000 |
7131731.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025148 |
Ympäristön kuvaus
Kuopat sijaitsevat jyrkkäseinämäisen Liminsärkkä-nimisen itä-länsisuuntaisen harjumuodostelman päällä, polun varressa. Puusto on uudistuskypsää kasvatusmetsää. Harjun päällä kulkee Sininen polku -niminen retkeilyreitti.
Kohteen kuvaus
Polun varressa sijaitsee ainakin kuusi kuoppajäännöstä. Ne eivät ole oppikirjamaisen selkeitä pyyntikuoppia, mutta eivät myöskään vaikuta aivan tuoreilta kaivannoilta. Kuopat ovat pienehköjä, halkaisijaltaan 1-2 metrisiä ja matalia. Syvyyttä on noin 0,5 metriä. |
| metsakeskus.1000025149 |
445 |
Paltbacken |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
234041.00000000 |
6693807.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025149 |
Itä-länsisuuntainen katkonainen kalkkikivisuoni on kaivettu neljänä kookkaampana
ja kahtena pienempänä louhoksena, joista yksi oli huomattavasti kauempana muista, noin 120 m päässä etelään.
Louhos 1: on noin 70 m pitkä, 25–30 m leveä, seinämät useita metrejä korkeat. Suuaukko sijaitsee itäpään pohjoisosassa. Louhoksen eteläosaan on heitetty kotitalousjätteitä. Pohjalla on vettä ja nuorta kuusikkoa.
Louhos 2: Seinämät ovat 2–4 metriä korkeat, pituus 34 m, leveys n. 15 m, jätekivikasa mukaan lukien. Metsänraivauksessa on kaadettu puita louhoksen itäosaan. Louhos loivenee itää kohti, suuaukko on itäpäässä. Porausjäljet ovat tasapaksuja ja leveitä. Louhoksen pohjoisreunalla on pitkänomainen kasa jätekiviä.
Louhos 3: Pituus on noin 40 m, leveys 10–20 m, seinämät useita metrejä, noin 7–
10 m korkeat. Pohjalle on heitetty metsänraivausjätettä, risuja ja rankoja sekä muutama tynnyri. Porausjäljet ovat tasapaksuja ja leveitä. Seinämissä on jäänteitä kalkkikivestä. Louhoksen länsipäässä, sen ulkopuolisessa rinteessä on kookas jätekivikasa, halkaisija 10–15 m. Hiljattain metsäkone kieräyttänyt muutaman kiven pois paikaltaan. Kivikasan alapuolinen rinne on melko jyrkkä, joten paikka vaikuttaa epätodennäköiseltä kalkkiuunin paikalta. Lisäksi keskellä ei ollut tyypillistä tyhjennetyn uunin kuoppaa.
Louhos 4: Pituus on noin 20 m, leveys on 2–5 metriä, syvyys 2–3 m. Suoni kulkee rinteen myötäisesti, koillis-lounaissuuntaisesti. Seinämissä ei näy porausjälkiä, louhoksen koillispäässä on jätetynnyri. Louhoksen lounaispäässä on kapea kannas, jonka eteläpuolella louhos jatkuu matalana vielä jonkin matkaa.
Louhos 5: Sijaitsee aivan rannassa ja se on luoteiskaakkosuuntainen. Jyrkissä seinämissä ei havaittu porausjälkiä. Koko: noin 35 x 12 m.
Louhos 6: Pieni, kaksiosainen ja matala louhos mäen laella. Koko on noin 7x5 m. Paltbackenin länsirinteessä ei ollut merkkejä Kroneldin mainitsemista kalkkiuuneista.
Kalkkikivilouhoksia ja ainakin kaksi niihin liittyvää jätekivikasaa. Rannassa sijaitseva louhos 4 mahdollisesti louhittu ennen 1700-lukua. Kroneldin maintisemat länsirinteen kalkkiuunit tuhoutuneet mahdollisesti rantatietä rakennettaessa tai sähkölinjaa paikan yli vedettäessä. |
| metsakeskus.1000025150 |
290 |
Koirikallio |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
625972.00000000 |
7138117.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025150 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Koirikalliolla, Iivantiiran ja Juttuajärven välisen Hoikansalmen etelärannalla. Kuviolla kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä.
Kohteen kuvaus
Rajamerkki on rakennettu kivistä. Perusta on neliönmallinen, kooltaan 1,2 x 1 metriä. Sen päällä on pystyssä kivi, johon on kaiverrettu numero 303. Korkeus kokonaisuudessaan on 0,8 metriä. Etäisyys rantatörmästä on noin 2,6 metriä.
Tulkinta
Vanhoista kartoista ei löytynyt selitystä rajamerkille, ennen kuin löytyi 1800-luvulta peräisin oleva kartta, jossa mittalinja kulki tämän pisteen kautta. Kyseessä lienee siis jonkinlainen mittalinjan apupiste. |
| metsakeskus.1000025151 |
290 |
Korkeatkalliot |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
635603.00000000 |
7128641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025151 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee kivikkoisella kallioalueella, Lentiirantiestä noin 500 metriä länteen, Hanhilammesta hieman pohjoiskoilliseen. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. Alueen kivisyyden ja puiden kitukasvuisuuden vuoksi sitä tuskin tullaan hakkaamaan.
Kohteen kuvaus
Lähes kuolleessa, käppyräisessä männyssä on useita pilkkoja, joista suurimpaan (kyynärän pituiseen), pohjoiskyljellä noin metrin korkeudessa olevaan, on kaiverrettu vuosiluku 1857 (viimeinen numero voi olla myös 1, mutta 7 on todennäköisempi). Pystysuoraan on kaiverrettu useita nimikirjaimia riviin. Kahteen pienempään pilkkaan on kaiverrettu MH. |
| metsakeskus.1000025152 |
445 |
Kalkudden 1 |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
233545.00000000 |
6693826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025152 |
Paraisten luonnoninventoinnissa kuvataan kaksi suurta louhosta Paltbackenista
länteen paikassa nimeltä Rompalaudden. Louhosten mitat: 100x 20–60 ja 50 x 10 m. Suuremman louhoksen eteläreunalla on maauuneja. Louhinta lakkasi Pettibyssä 1900-luvun alkupuolella. (Luonnoninventointi 1978, 114).
Inventointihavainnot 2013: Rannassa havaittiin yksi iso louhos, jonka haara jatkui länteen kapeana ja jyrkkärinteisenä. Tämän haaran jatkeena oli rinteessä ainakin 3–4 pienempää kapeata louhosta. Läntisimmän louhoksen ääripään koordinaatit: N=6 693 772, E= 233 404. Suuren louhoksen kaksi suuaukkoa sijaitsivat niemen luoteisosassa. Koko alueen laajuus: 230x 5–70 m, syvyys 1–20 m.
Tulkinta: Ainakin 4 kalkkikivilouhosta. |
| metsakeskus.1000025153 |
290 |
Heinisuo |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
661283.00000000 |
7128613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025153 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Heinisuon ja Pienen Heinisuon välissä hieman korkeammalla kankaalla, Peurokankaan kaakkoispuolella, noin kilometrin päässä Peurojärven rannasta. Kuvio on joutomaata.
Kohteen kuvaus
Merkkipuussa on kaksi pilkkaa, yksi länteen ja toinen etelään päin. Länteen päin olevassa aukossa on kolme vuosilukua: 1881, 1883 ja 1919, joista 1881 on päällimmäisenä. Samaan pilkkaan on kaiverrettu kaksi isoa E- kirjainta, joista ylempi on vuosiluvun 1919 edessä. Länteen suuntaavassa pilkassa on rukseja, joista ylempänä olevat ovat ohuempia ja alempana olevat noin sormen paksuisia. Länteen olevan pilkan pituus on 85 senttimetriä ja etelään 65 senttimetriä. |
| metsakeskus.1000025154 |
445 |
Kalkudden 2 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
233487.00000000 |
6693818.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025154 |
Louhosten (Kalkudden 1) pohjoispuolella, niemen luoteisrannalla on neljä rakenteen jäännöstä.
Näistä itäisin (rakenne 1) on sisäosiltaan selvästi pyöreä, kylmäladottu rakenne, jonka sisähalkaisija on 3,60 m. Koko pyöreähkön maakummun halkaisija on noin 10 metriä ja se oli luoteis-kaakkosuuntainen. Rakenteen sisäseinämiä on säilynyt noin 1 metrin korkeudelle asti. Etelä/lounaisseinämässä rakenteen sisäpuolella on näkyvissä 60 cm leveä aukko, jonka alkuperäistä korkeutta ei voinut mitata. Aukko oli näkyvissä myös ulkopuolella. Molemmin puolin rakennetta rinteen ja uunin yhtymäkohtaan kivistä on ladottu suorakulmainen nurkkaus. Rinnettä oli pengerretty ja kivetty kyseisen ja seuraavan uunin välillä. Etäisyys seuraavaan uunin on noin 9 m. Niiden välissä on kesämökin grillipaikka.
Rakenne 2 sijaitsee rinteessä kesämökin alapuolella ja se on osaksi täytetty mökin terassia rakennettaessa. Säilyneen pyöreähkön maavallin kokonaishalkaisija on noin 10 metriä. Rakenteen sisäosa on suorakulmainen ja rinteen puoleinen osa on peitetty maalla. Sen rannansuuntainen sisäleveys on 5,5 m, korkeus 0,5-1,5 m. Suuaukkojen paikkaa ei voi erottaa. Rakenne on kylmämuurattu. Etäisyys rakenteen 2 ja 3 välillä on noin 30 metriä. Rakenteen lounaispuolelta nousee tie mökille.
Rakenne 3: Kookas pyöreähkö maakumpu, jonka keskellä on matala painanne. Vallien päällä kasvaa mäntyjä ja keskellä nuoria kuusia. Rannansuuntainen pituus noin 10 metriä, leveys noin 6 metriä. Sisärakenteiden muotoa ei voi erottaa. Rannan puolella on mahdollisesti kivilatomusta hieman näkyvissä. Rakenteen lounaispuolella rinteen ja rakenteen yhtymäkohdassa on samantyyppinen, mutta jo rauennut nurkkaus kuin rakenteessa 1. Suuaukon paikka ei liene ollut ainakaan rannan puolella. Rakenteen takana on kulkuluiska suoraan louhokselta.
Rakenne 4: rakennettu louhoksen lounaispäähän sen sisälle siten, että rakenteen takaseinä on yhteinen louhoksen takaseinän kanssa. Muutaman metrin paksuiset länsi- ja pohjoisvallit suhteellisen hyvin säilyneet, länsivallin sisäreunan kiveystä mahdollisesti näkyvissä. Itävalli on tuhoutunut. Rakennetta on täytetty risuilla ja peittyi osaksi vaahteranlehtiin, mikä hankaloitti havaintojen tekemistä. Etäisyys rakenteen 3 ja 4 välillä on noin 10 m.
Tulkinta: Neljä kalkinpolttouunia. Uuni 1 on ollut pyöreä ja sen tulisijan aukkoja on
ollut todennäköisesti kaksi, yksi kussakin sivussa. Kyseessä lienee rengasuuni, joita alettiin rakentaa 1875 lähtien. Mökin rakentaminen ja paikan käyttö on todennäköisesti tuhonnut ainakin rakenteita 2 ja 4. |
| metsakeskus.1000025155 |
290 |
Roukonpuro 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
606297.00000000 |
7119615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025155 |
Kohde sijaitsee Roukonpuron eteläpuolella, lähellä Ontojärven rantaa. Maasto laskee jyrkästi purouoman kohdalla ja tervahaudan rakentamisessa on käytetty tätä hyväksi.
Tervahaudan halkaisija on 8,2 metriä ja syvyys noin 0,5-1 metriä. Halssin pituus on 5-6 metriä ja syvyys noin 2 metriä. Halssi laskee koilliseen. |
| metsakeskus.1000025156 |
445 |
Tippkullen 1 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
233197.00000000 |
6693598.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025156 |
Lähellä tietä, Tippkullenin kaakkoisrinteessä, noin 60 metriä torpasta on
mäntykankaan rinteeseen kaivettu, kivestä rakennettu hevosenkengänmuotoinen,
luoteis-kaakkosuuntainen rakenne. Rakenteen sisäleveys on noin 2 metriä ja sisäpituus noin 3 metriä ja säilynyt korkeus noin 1 metri. Rakenteen oviaukko on kaakkoispuolella ja sen pielet on muurattu tiilestä aukon leveyden ollessa 60 cm. Rakenteen kivet ovat rapautuneita. Laasti vaikutti sementtipitoiselta. Vieressä on matala louhos, Tipkullen 2.
Tulkinta: Maatalouskalkin polttoon käytetty uuni. Sijaitsee lähellä viljelyksiä, epätyypillinen myyntiin tarkoitetun kalkin tuotantopaikaksi. Voi olla myös maakellari, mutta sellaisen olettaisi sijaitsevan lähempänä pihapiiriä. |
| metsakeskus.1000025157 |
290 |
Roukonpuro 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
606362.00000000 |
7119670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025157 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Roukonpuron eteläpuolella, lähellä Ontojärven rantaa. Sen lounaispuolitse kulkee tie uimarannalle.
Kohteen kuvaus
Tie leikkaa osan tervahaudan vallista. Tien pinnan hiekka on märkänä voimakkaan punertavaa. Tervahaudan halkaisija on 11–13 metriä, halssin pituus on 7,4 metriä ja syvyys noin 2 metriä. |
| metsakeskus.1000025158 |
445 |
Tippkullen 2 |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
233210.00000000 |
6693610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025158 |
Åntala och Petteby isojakokartta (1792): Tipkullenin eteläreunassa on ollut torppa. Kroneld (1950, 28, ks. lisätiedot): Mellangård poltti vielä 1900-luvulla maanviljelyskalkkia Ribackenissa. Uuni oli muurattu tulenkestävästä tiilestä, myös
suuaukko oli tiilestä. Jopa Uppgårdin tilan Tippkullan torpalla oli myös oma maauuni. (Epäselväksi jää mitä tarkoitetaan Ribacken-nimellä.)
Inventointihavainnot 2013: Matala, noin 30–50 cm syvä tasapohjainen suunnilleen ympyrän muotoinen kaivanto, jonka halkaisija on noin 11 metriä. Kaivannon suuaukko on kaakon puolella.
Tulkinta: Louhos maatalouskalkkia varten. |
| metsakeskus.1000025159 |
290 |
Joutenvaara 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
645938.00000000 |
7150801.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025159 |
Ympäristön kuvaus
Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. Kohde sijaitsee Joutenvaaran tilan pohjoispuolella.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 11 metriä. Halssi laskee koilliseen ja on 5 metriä pitkä. Haudan päällä kasvaa vesakkoa ja pari isoa puuta. |
| metsakeskus.1000025160 |
445 |
Mellangård 1 |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
232901.00000000 |
6693906.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025160 |
Taustatiedot kohteesta: Jono erikokoisia vanhoja kalkkilouhoksia. Joissakin on vähän romua. Suurimmat ja luontonsa puolesta kiinnostavimmat louhokset ovat tämän noin 300 metrin jonon itäpäässä. Suurin osa louhoskuopista on kapeita, noin 5–10 metrin levyisiä. Rannassa louhosten itäpuolella on jäännöksiä maauuneista, joissa kalkkia poltettiin vielä viime vuosisadalla. Kirjallisten lähteiden mukaan kalkkia louhittiin Ontalassa jo ainakin 1740-luvulla. Louhinta lienee loppunut 1900-luvun alkupuolella. (Paraisten luonnoninventointi 1978, 115).
Inventointihavainnot 2013: Useita erikokoisia louhoksia pelto- ja mökkitien kahtia jakamalla alueella Kojkullafjärdenin lounaisrannan tuntumassa. (arvio lukumäärästä 5–10) Louhosjonon itäpäässä rannalla on neljän kalkinpolttouunia, Mellangård 2. Louhosalueen itäpään pohjoispuolella on ainakin kaksi tasaista kivistä koostuvaa ramppia, joiden päästä on kuormattu jätekiviä rinnettä alas. Muutoinkin jätekiviä on louhosten reunoilla. Louhosjonon kokonaispituus on 330 metriä. Itäisemmän osuuden kokonaisleveys noin 60 metriä (koostuu useista rinnakkaisista louhoksista), läntisemmän leveys vaihtelee 5–30 m välillä.
Tulkinta: Kalkkikivilouhoksia
Lisätietoja: Åntala-Östergårdin isännän mukaan vanha talvitie Paraisille kulki louhosjonon ja Tippkullenin välissä. Talvitien keskellä on 1950-luvulla autioksi jäänyt puutalo. |
| metsakeskus.1000025161 |
290 |
Uppikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639981.00000000 |
7158400.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025161 |
Ympäristön kuvaus
Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä. Kohde sijaitsee Juortanajärven pohjoispuolella, Huutoniemestä luoteeseen ja Uppikankaan eteläpuolella.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 7,7 metriä ja syvyys 0,6-1 metri. Halssi on 3,7 metriä pitkä ja laskee etelään. |
| metsakeskus.1000025162 |
290 |
Korkana |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
646039.00000000 |
7142705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025162 |
Ympäristön kuvaus
Kuviolla kasvaa taimikkoa. Kohde sijaitsee Korkanantien pohjoispuolella, juoksuhaudan vieressä.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 7 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Muoto on kuppimainen. Halssin pituus on 6 metriä ja se laskee kaakkoon. |
| metsakeskus.1000025163 |
445 |
Mellangård 2 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
233258.00000000 |
6693913.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025163 |
Taustatiedot kohteesta: Kroneld (1950, 28, ks. lisätiedot): Åntalan (nyk. Ontala) Västergårdin ja Östergårdin tiloilla oli kaksi uunia vastapäätä Pettibyn (nyk. Petteby) rantaa. 1870–80-luvuilla tilat polttivat yhdessä kalkkia Västergårdin uuneissa, jotka olivat uudempia ja paremmassa kunnossa. Yksi uuneista rakennettiin 1880-luvulla ja siinä oli suuaukko polttopuiden laittamista varten joka sivulla. Kroneld on kuitenkin karttaan merkinnyt ko. kohtaan neljä kalkkiuunia.
Inventointihavainnot 2013: Mellangård I louhosjonon ja Kojkullafjärdenin rannan välissä on pareittain kahdessa ryhmässä yhteensä neljä kalkkiuuniksi tulkittavaa rakennetta (rakenteet 1–4).
Pohjoisimman rakenteen (rakenne 1) keskellä on matala painanne, noin 3 metriä pitkä, 2 metriä leveä, suorakulmainen ja sen pohjoissivulla on kivilatomusta. Pyöreähkön kummun halkaisija on noin 10 m.
Rakenteen 2 itä- eli rannan puolella on näkyvissä kylmämuurattua kivilatomusta
ja sen keskellä ei ole kuoppaa tai painannetta. Isännän mukaan tämä uuni olisi edelleen ladattu. Yhdessä nämä kaksi rakennetta muodostavat rannansuuntaisen yhteensä noin 23 metriä pitkän ja on 8 metriä leveän rinteeseen kaivetun kumpareen.
Rakenteet 3 ja 4 sijaitsevat edellisistä noin 80 metriä etelään, samalla rantavyöhykkeellä. Molemmissa niissä on selvä painanne keskellä, maavallit ovat noin 2–3 metriä leveät. Niiden välinen maavalli on yhteinen. Rakenteen 4 sisäosa on suorakulmainen ja vajaan metrin korkuinen. Rakenteen 3 keskellä oleva painanne on tätä loivarinteisempi ja epämääräisempi. Yhdessä rakenteen muodostavat noin 12 metriä pitkän ja 8 metriä leveän kokonaisuuden.
Louhosjonon (Mellangård 1 itäisen osan) ja sen pohjoispuolisen pellon välissä ei havaittu merkkejä kalkkiuunista, joka oli alustavasti merkitty kaavaselostukseen.
Tulkinta: Neljä kalkinpolttouunia. Rakenne 2 on todennäköisesti edelleen ladattu.
Pohjoisemman ryhmän kummun laajuuden perusteella on mahdollista, että siinä olisi kaikkiaan kolme uunia (1 tyhjennetty, 2 ladattua).
Lisätietoja: Pohjoisimman uuniryhmän havainnointia vaikeutti runsas päällä ja ympärillä kasvanut pensaikko. Isännän tietojen mukaan kaksi uunia ilmoitettiin verotukseen, kaksi pidettiin verotukselta piilossa ja siksi ne olivat kahdesta muusta erillään. Isäntä kertoi lahden pohjukassa sijaitsevan savusaunan rakennetun vanhan kalkkiuunin päälle ja sen kuuluneen koulumestari Lönnille, joka oli vuoden 1809 sotaveteraani. Hän oli ollut mukana Lemun taistelussa, ja asui Tippkullan torpassa. |
| metsakeskus.1000025164 |
445 |
Näset 1 |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
232463.00000000 |
6694028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025164 |
Näsetin länsiosassa sijaitsevan jyrkänteen länsipuolella, Sydänperävikenin kaakkoisrannalla on useita matalahkoja louhoksia itä-länsisuuntaisesti aivan
meren rannassa (arvio lukumäärästä 4–6). Alueen kokonaislaajuus on noin 90 x 30 metriä. Louhosalueen sisällä on 1–5 kalkkiuunia, Näset 2. Louhosten länsipäässä, niiden pohjoispuolella on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 17 metrin kokoinen allas, jota kautta on pääsy lahdelle ja jonka keskellä on hieman korkeampi määtöppäre. Määritetty luokkaan 1, koska edustaa matalaa, aivan rannassa sijaitsevaa, mahdollisesti vanhaa louhostyyppiä, jossa on mahdollisesti säilynyt myös kalkin polttoon ja kuljetukseen liittyviä rakenteita. |
| metsakeskus.1000025165 |
290 |
Hautaniemi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
648844.00000000 |
7140253.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025165 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Valtasenjärven Hautaniemen eteläreunalla.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on noin 10,5 metriä. Halssin pituus on noin 4 metriä ja se laskee suunnilleen etelään. Halssi ei ole muodoltaan suora eikä tervahauta ole muodoltaan säännöllinen. Tervahauta on kokenut jotain häiriötä tai päälle on tehty toinen hauta ja sen vuoksi muoto on kärsinyt. Tervahaudan päällä kasvaa puita. |
| metsakeskus.1000025166 |
290 |
Hautaniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
648926.00000000 |
7140351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025166 |
Ympäristön kuvaus
Kuviolla kasvaa taimikkoa. Kohde sijaitsee Valtasenjärven Hautaniemessä, lähellä Hautalahtea.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 7 metriä ja syvyys noin metri. Halssin pituus on 5,5 metriä ja suunta on itäkoilliseen. Tervahauta kasvaa vesakkoa ja reunoilla puita. Sen päälle on kaatunut kaksi isoa puuta. |
| metsakeskus.1000025167 |
290 |
Hämeenaho 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
651996.00000000 |
7139291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025167 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Hämeenahon lounaisrinteellä Hämeenpurosta noin 420 metriä itään Korkanantien eteläpuolella. Kuviolla on aukea.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 12 metriä ja sen syvyys on noin 1 metri. Halssi on noin 6 metriä pitkä ja se laskee etelään. Tervahauta on hyvin säilynyt. Puut on katkaistu tervahaudan päältä. |
| metsakeskus.1000025168 |
290 |
Jokiperänkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
634695.00000000 |
7155720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025168 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Kämppäkankaan itäosassa, suon laidalla, Lyylipuron eteläpuolella. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 6 metriä. Halssi laskee luoteeseen jyrkästi mäkeä alas, kohti puroa. Puiden alla on isot tuuletuskuopat. Päällä on runsaasti kasvillisuutta. |
| metsakeskus.1000025169 |
290 |
Jokiperänkangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
634446.00000000 |
7155614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025169 |
Ympäristön kuvaus
Tervahauta sijaitsee Jokipuronkankaan luoteisreunalla Lyylipuron eteläpuolella retkeilypolun varrella. Kuviolla kasvaa nuorta kasvatusmetsikköä.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 5 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Kuopan halkaisija on 4,5 metriä eli valleja ei juurikaan ole. Halssi on kaksi metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä. Syvyyttä sillä on 1,1 metriä. Halssilla on isot vallit. |
| metsakeskus.1000025170 |
290 |
Jokiperänkangas 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
634324.00000000 |
7155630.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025170 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijatsee joen varressa Kuumujoen ja Lyylipuron yhtymäkohdassa, Jokiperänkankaan luoteisosassa. Lähellä on rakennuksenpohja. Kuviolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 5,2 metriä. Halssi laskee luoteeseen, kohti jokea. Sen pituus on 2 metriä ja syvyys metri. |
| metsakeskus.1000025171 |
290 |
Jokiperänkangas 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
634212.00000000 |
7155616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025171 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee niemekkeellä, joka kuuluu Jokiperänkankaaseen. Niemekettä ympäröi joki, joka syntyy Lylynpuron ja Kuumunjoen yhdistyessä. Etelässä niemekettä rajaa Kylmänjoki. Kuviolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 9 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Halssi laskee jyrkästi jokea kohti luoteeseen. Polku kulkee tervahaudan päältä. Polkua ei ole merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000025172 |
290 |
Jokiperänkangas 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
634277.00000000 |
7155535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025172 |
Kohde sijaitsee Jokiperänkaankaan luoteisreunalla, siitä erottautuvalla niemekkeellä. Sen lounaispuolella kulkee Kylmänjoki. Kuviolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä.
Tervahaudan halkaisija on 11 metriä ja se on melko syvä, muodoltaan lieriö. Halssi laskee lounaaseen ja sen pituus on 6 metriä ja leveys 3 metriä. Syvyyttä halssilla on 1,6 metriä. |
| metsakeskus.1000025173 |
290 |
Levälampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
607973.00000000 |
7132668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025173 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Levälammen eteläpuolella, kuivahkolla kankaalla. Metsikkö on uudistusvaiheessa.
Kohteen kuvaus
Haudan halkaisija on 10 m, sen vallit ovat kapeareunaiset. Halssi on massiivinen, sen leveys on noin 2 m, pituus 6 m ja se laskee pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000025174 |
290 |
Röhölänlammit 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
607297.00000000 |
7129991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025174 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee kankaan reunassa Röhölänlampien länsipuolella.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 6,5 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Halssin pituus on 5 metriä ja se laskee itään. Haudan pohja on tasainen ja siinä kasvaa vesakkoa. |
| metsakeskus.1000025175 |
290 |
Röhölänlammit 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
607597.00000000 |
7130101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025175 |
Ympäristön kuvaus
Sijaitsee kankaalla Röhölänlampien koillispuolella. Kohde on uudistuskypsässä metsikössä.
Kohteen kuvaus
Kohteen halkaisija on 8 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Halssin pituus on 4,5 metriä ja se laskee lounaaseen. |
| metsakeskus.1000025176 |
290 |
Röhölänlammit 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
607867.00000000 |
7130035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025176 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee kankaalla Röhölänlampien itäpuolellla. Kuviolla on taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Halkaisija on 9,5 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Halssi on 5 metriä ja laskee lounaaseen. |
| metsakeskus.1000025177 |
290 |
Teevaankanta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
602823.00000000 |
7141636.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025177 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Vuosankajärven luoteisrannan tuntumassa. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsikköä.
Kohteen kuvaus
Kohteen halkaisija on 7,5 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Halssin pituus on 4,7 metriä ja se laskee eteläkaakkoon. Kohteen päällä kasvaa paljon vesakkoa. |
| metsakeskus.1000025178 |
290 |
Pieni Pitämälampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
613014.00000000 |
7133538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025178 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Pienen Pitämälammen pohjoispuolella, hieman korkeamman mäennyppylän itäreunassa. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsikköä.
Kohteen kuvaus
Kohteen halkaisija on noin 10 metriä (arvio, hauta täysin pusikossa). Se ei ole kovin syvä ja sen pohja on tasainen. Paikalla on todennäköisesti poltettu ainakin kaksi hautaa päällekkäin, sillä havaittavissa on kahdet tuuletuskuopat. Vallit ovat laakeat. Halssin pituus on 5,5 metriä ja se laskee koilliseen. Tervahaudan vieressä on rakennusten pohjia. |
| metsakeskus.1000025179 |
290 |
Ryti-Palonen 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
646240.00000000 |
7137898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025179 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ryti-Palosen kämpän pohjoispuolella, kämpälle vievän tien itäpuolella, kankaalla, jossa on taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 6,5 metriä, sen pohja on tasainen, eikä syvyyttä ole kuin noin 20 senttimetriä. Halssi sen sijaan on kookas. Sen pituus on 5 metriä ja se laskee itään. Haudan päällä on hakkuujätettä ja maanpinta on rikkoutunut ja hiilensekainen. |
| metsakeskus.1000025180 |
290 |
Rajalahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
657327.00000000 |
7138559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025180 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä, Miinoankivelle vievän polun pohjoispuolella. Sen vieressä on (rajavartijoiden) laavu. Kuviolla on uudistuskypsää metsää.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 13 metriä. Sen halssi laskee etelään ja on 5 metriä pitkä. Tervahautoja on mahdollisesti poltettu useampi päällekkäin. Tervahaudan keskellä kasvaa mäntyjä. |
| metsakeskus.1000025181 |
290 |
Suontauskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
624957.00000000 |
7149091.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025181 |
Ympäristön kuvaus
Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä. Kohde sijaitsee kivisen mäen etelärinteellä.
Kohteen kuvaus
Paikalla on tervahauta, rakennuksenpohja ja konttipuu. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilhehdelle. |
| metsakeskus.1000025182 |
290 |
Laiskanlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
608784.00000000 |
7121554.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025182 |
Ympäristön kuvaus
Kuviolla kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä. Kohde sijaitsee Iso- Rommakon Laiskanlahden kaakkoispuolella Lautakankaantien varressa, teiden risteyksessä.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 10 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Halssin pituus on 6 metriä ja sen suunta on koilliseen. Tervahaudan päällä on risuja ja puut on kaadettu sen päältä pois. |
| metsakeskus.1000025183 |
290 |
Kotasärkkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
604892.00000000 |
7143060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025183 |
Ympäristön kuvaus
Tervahauta sijaitsee Kotasärkän etelärinteessä, metsäautotien pohjoispuolella, lähellä pyyntikuoppakohteita Kotalampi SW ja Kuikkalampi E. Kuviolla kasvaa taimikkoa. Kohde on jättöpuuryhmässä.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 7,5 metriä ja syvyys noin 0,2 metriä. Halssin pituus on 4,5 metriä. Tervahaudalla on selkeät tuuletusaukot. |
| metsakeskus.1000025184 |
290 |
Iso-Matero 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
653623.00000000 |
7139052.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025184 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee metsätiestä erkaantuvan polun varressa, rajavyöhykkeen tuntumassa, Iso-Materon kohouman länsipuolella, Hämeenjärvestä kaakkoon. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 8 metriä. Halssin pituus on 5,5 metriä ja se laskee etelälounaaseen. Tervahaudan reunoilla kasvaa puustoa ja keskellä hieman vesakkoa. |
| metsakeskus.1000025185 |
290 |
Juurikkaniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
603579.00000000 |
7142136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025185 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Juurikkajoen autiotuvan koillispuolella, noin 280 metrin päässä Vuosanganjärven pohjoispuolella. Kuviolla kasvaa taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 7 metriä ja sen syvyys on 0,6 metriä. Halssin pituus on 5,5 metriä ja se laskee kaakkoon. Tervahaudalla kasvaa tiheähköä puustoa. |
| metsakeskus.1000025186 |
290 |
Keskimmäinen Hirvilampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
614287.00000000 |
7131970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025186 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Keskimmäisen Hirvilammen luoteispuolella, noin 100 m polulta pohjoiseen. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä.
Kohteen kuvaus
Haudan halkaisija on 8 m ja syvyys 0,4 m. Halssi on kolmen metrin pituinen ja laskee kaakkoon. Tervahaudan lounaispuolella on rakennuksen jäännös, joka voi liittyä tervahautaan. |
| metsakeskus.1000025187 |
290 |
Sininen polku |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
616073.00000000 |
7131679.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025187 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee parkkipaikalta Sinisen polun itäpäähän vievän polun varressa, suon laidassa. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 5 metriä ja syvyys 0,3 metriä. Vallien paksuus on noin 1 metri. Sen päällä kasvaa puustoa. Halssi laskee itään. |
| metsakeskus.1000025188 |
290 |
Rapposuo |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
655387.00000000 |
7132366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025188 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Kauronkylästä 5 km itään, Rapposuon keskellä olevalla kohoumalla, Pienen Rappovaaran ja Matilanahon välissä. Kuviolla kasvaa taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Paikalla on tervahauta ja tervasaunan jäännös sotien jälkeiseltä ajalta. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025189 |
290 |
Losovaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
640190.00000000 |
7137859.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025189 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ryti-Palosentien pohjoispuolella, Losovaaran luoteisrinteessä. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Tervahauta on melko huomaamaton. Sen halkaisija on 8 metriä ja halssi laskee pohjoisluoteeseen. Halssin leveämpi osuus on noin 6 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä, mutta se kapenee ojamaiseksi. Tervahaudassa ei juurikaan ole valleja. Jokin eläin on kaivellut sitä. |
| metsakeskus.1000025190 |
290 |
Tervajärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
627401.00000000 |
7144597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025190 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Tervajärven lounaisrannalla, Puhakankankaasta kaakkoon erkanevalla moreeniharjulla kahden kuvion rajalla. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä ja taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 8 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Se sijaitsee rinteen reunassa. Halssin pituus on 4,5 metriä ja sen syvyys on 1,8 metriä. Halssi laskee Tervajärven rantaan pohjoiskoilliseen. Tervahaudan päällä kasvaa vesakkoa ja puita. |
| metsakeskus.1000025191 |
290 |
Puhakankangas 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
627070.00000000 |
7144867.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025191 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Puhakankankaalla noin 60 metrin päässä Puhakanjärven etelärannasta loivalla rantaan viettävässä rinteessä.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 11 metriä ja syvyys noin 1,2 metriä vallin reunaan. Vallit ovat vahvat, noin kolme metriä leveät. Halssin pituus on 4 metriä ja sen suunta on pohjoiskoilliseen. Tuuletuskuopat erottuvat hyvin. Tervahaudan lounaispuolella on syvä kuoppa. Se on mahdollisesti lapiolla kaivettu. |
| metsakeskus.1000025192 |
290 |
Viitajanperänkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
633445.00000000 |
7135218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025192 |
Kohde sijaitsee Juttua-järven itäpuolella, Juttuanvaarasta noin 2,4 kilometriä etelään, Viitajanperänkankaalla. Kangas on soiden ympäröimä ja sillä kasvaa taimikkoa. Kohteen viereen pääsee autolla.
Paikalla on tervasaunan jäännös ja kolme tervahautaa. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025193 |
290 |
Viitajanperänkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
633287.00000000 |
7135025.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025193 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Juttuanvaaran tilasta etelään, Viitajanperänkankaan lounaisosassa, Jolhonsuon pohjoispuolella. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kaksi tervahautaa. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025194 |
445 |
Näset 2 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
232465.00000000 |
6694035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025194 |
Taustatiedot kohteesta: Kroneld (1950, 28, ks. lisätiedot): Västergårdin mailla, niemellä vastapäätä Sydänperää on hyvin pitkälle tuhottu maauuni, joka oli epätavallisen pitkä ja matala. Perinteisesti sitä on pidetty kaikista vanhimpana Paraisten kalkkiuuneista. Kroneldin karttaan kohtaan on merkitty yksi uuni.
Inventointihavainnot 2013: Louhosalueella Näset I on yksi selvä, kolme todennäköistä ja yksi mahdollinen uunirakenne(tta).
Rakenne 1: Louhosalueen länsiosassa on luodekaakkosuuntainen osaksi kalliosta koostuva rakenne, jonka keskellä on suorakaiteen muotoinen painanne. Painanteen pituus on noin 6 m, leveys noin 2,5 metriä. Painanteen taka- ja etuosassa on selvästi ladottuja kiviä. Pitkillä ulkosivuilla on käytetty hyväksi kallion seinämää. Mahdollisesti kohdasta on ensin louhittu kalkki ja sen jälkeen siihen on rakennettu uuni. Uunin suuaukko on hieman vinosti suhteessa rantaan, rakenteen luoteispuolella. Suuaukon leveys on 75 cm. Ympärysvallit noin 1,5 m leveät, selväpiirteiset.
Rakenne 2 ja 3: Alueen läntisimmän louhoksen perällä on kaksi melko jyrkkäseinästä pyöreähköä kuoppaa. Eteläisemmän (Rakenne 2) suuaukko on noin 3 m leveä. Pohjoisemman (Rakenne 3) suuaukko on jonkin verran kapeampi. Sen takarinteessä ja mahdollisen suuaukon kohdalla on mahdollisesti latomuksesta sortuneita kiviä. Kuoppien välillä on kapea, 1–2 m leveä kivikannas, joka on voinut toimia molempien uunien seinänä.
Rakenne 4: Noin 15 metriä rakenne 1:stä itään on toinen rakenteen 2 ja 3 kaltainen, tosin kokonaan kallioon louhittu noin 6 x3 metrin kokoinen potero, jonka suuaukko on noin 1 m levyinen. Rakenne 5: Pitkänomainen, noin 7 metriä pitkä, muutaman metrin leveä matala kumpu, joka on aivan louhosalueen itäpäässä, sen pohjoispuolen kyljessä. Kummun pohjoisreunassa on näkyvissä mahdollista kivilatomusta. Määritetty luokkaan 1, koska rakenteet edustavat mahdollisesti vanhimpia kuoppa- tai miilutyyppisiä uuneja.
Tulkinta: Yksi selvä kalkkiuuni (1), kolme todennäköistä kalkkiuunia (2–4) ja yksi
mahdollinen kalkkiuuni (5). Rakenne 5 mahdollisesti Kroneldin mainitsema pitkä ja matala pitkälti tuhottu kalkkiuuni. Rakenteet 2–4 ovat mahdollisesti kuoppauuni/miilutyyppisiä. |
| metsakeskus.1000025195 |
445 |
Westerby |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
232129.00000000 |
6694276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025195 |
Taustatiedot kohteesta: Kroneldin (1950, 28 ja kartta alueen kalkkiuuneista, ks. lisätiedot) mukaan yksi uuni on ollut Sydänperävikenissä Koikullan kylän mailla. Ainakin Västergårdin tilalla oli maauuni Sydänperässä.
Inventointihavainnot 2013: Sydänperävikenin pohjoisrannan rinteessä, aivan metsän eteläreunassa, muutama metri rannasta ylöspäin on kolme vierekkäistä rinteeseen kaivettua pohjois-eteläsuuntaista maakumpua, joiden keskellä on kuoppa. Läntisimmän hevosenkengän muotoisen kummun (Rakenne 1) keskellä on matala painanne, jonka pituus (pohjois-etelä) on noin 6 m ja rannansuuntainen leveys on noin 2 m. Ympäröivien maavallien paksuus on noin 2–3 m. Suuaukko on rannan eli etelän puolella. Rinteenpuoleisen takareunan päällä kasvaa koivuja. Keskimmäisen, kraaterimaisen kummun (Rakenne 2) keskellä sijaitsevan kuopan rannanpuoleinen sisäreuna on suora, noin 2 m leveä ja siinä on selvästi suoraan kulmaan sivujen kanssa ladottuja kiviä, muutoin reunat ovat sortuneet. Sivumaavallit ovat noin 3 m paksut. Rakenteen rannan puoleisessa maavallissa on sortuneita kivilohkareita. Suuaukon paikkaa ei voi määrittää. Rakenteen päällä kasvaa isohkoja kuusia. Kumpareista itäisin (Rakenne 3) on läntisimmän lailla pitkänomainen, hevosenkengänmuotoinen kumpare, jonka keskellä on loivareunainen, matalahko pohjois-eteläsuuntainen painanne. Rakenteessa on selvä aukko rannan puolella. Rakenne on keskimmäistä pienempi.
Tulkinta: Kolme kalkinpolttouunia. Kalkkikivi on ehkä tuotu vastarannan louhoksilta
tai Sunnanbergin kalkkikiviesiintymästä.
Lisätietoja: 24.10. Uppgårdenin isäntä kertoi, ettei Sydänperävikenin yli olisi ollut koskaan ”mitään yhteyksiä”. Rakenteiden pohjoispuolella sijaitseva Storskogenin rinne tarkastettiin ainakin noin 30 m mpy saakka, eikä siellä havaittu merkkejä kalkkikivilouhoksista, mutta aivan mäen laella ei käyty. |
| metsakeskus.1000025196 |
445 |
Åkernäs 1 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
234422.00000000 |
6694197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025196 |
Koillis-lounaissuuntainen, noin 10x35 m kokoinen louhos, jossa korkeimmillaan
2–3 m seinämät. Louhoksen suuaukko on lounaispäässä, rannan puolella. Kaksi uunia (Åkernäs 2) sijaitsevat louhoksen ja tien välisessä rinteessä. |
| metsakeskus.1000025197 |
445 |
Åkernäs 2 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
234434.00000000 |
6694194.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025197 |
Taustatiedot kohteesta: Kroneld (1950, 28, ks. lisätiedot): Kåikullan Västergårdin ja Östergårdin tiloilla on kullakin ollut yksi uuni Morgongåvassa, mutta ne on nyt kokonaan purettu. Kåikullan Östergårdin tilalla on ollut maauuni niemellä lähellä Karmströmmeniä.
Inventointihavainnot 2013: Läntisempi louhoksen ja rannan välissä, louhoksen eteläpuolella sijaitsevista rakenteista (rakenne 1) on ollut mahdollisesti noin 6–8 m leveä. Länsija itävallin väliin jää 6–8 m tasattua raivattua maata. Säilyneen läntisen
maavallin leveys on noin 2–3 m. Itäisempi (rakenne 2) uuni sijaitsee mökkitontin
puoleista rinnettä vasten. Rinteen perällä on kivilatomusta, joka on todennäköisesti ollut uunin takaseinä. Takaseinän eli kivenpolttokammion leveys on ollut 1,50 m ja itäisempi sivuseinämä on ollut vähintään 2,10 m pitkä. Läntistä maavallia on suurelta osin purettu, mutta sen säilynyt leveys on noin 1,5 m. Uuneilla on mahdollisesti ollut yhteinen sivuvalli tai rakenteen 1 itäinen valli on kokonaan purettu. Sähköpylvään ja tien rakentaminen on todennäköisesti vaurioittanut rakennetta 2. Rakenteen sijaitsevat noin 2–3 m mpy.
Tulkinta: Kaksi kalkkiuunia
Lisätietoja: Rannassa on uudehkolla sepelillä päällystetty, mutta käyttämättömän
oloinen noin 20 metriä pitkä ja muutaman metrin leveä niemeke, joka voisi olla vanha kivenlastauslaituri. |
| metsakeskus.1000025198 |
290 |
Karankojärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
646091.00000000 |
7151522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025198 |
Ympäristön kuvaus
Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä. Kohde sijaitsee Karankojärven länsirannalla. Vieressä on rajavartioston maja.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 9 metriä. Halssi laskee etelään ja sen pituus on 4 metriä. Reunalla kasvaa puita. |
| metsakeskus.1000025199 |
290 |
Saviniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
646001.00000000 |
7141984.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025199 |
Ympäristön kuvaus
Kuviolla on aukeaa. Kohde sijaitsee Korkananjärven Saviniemessä metsäautotien päässä.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 6-6,5 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Reunojen rajat ovat epäselvät. Halssi on 4,5 metriä pitkä ja laskee lounaaseen. Tervahaudan päällä kasvaa vesakkoa. |
| metsakeskus.1000025200 |
290 |
Talaspuro 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
612980.00000000 |
7131672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025200 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Liminsärkän eteläpuolella, Talaspuron pohjoispuolella, suon laidassa. Kuviolla on aukeaa.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on 10 m ja syvyys 1 m. Halssin pituus on 5 m ja se laskee pohjoiskoilliseen. Ympärillä on ekokannot/tekopökkelöt. |
| metsakeskus.1000025201 |
290 |
Pieni Naurisvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
607675.00000000 |
7150053.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025201 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Vartiuksen radan pohjoispuolella, Purnulampien pohjoispuolen rinteessä. Kuviolla on uudistuskypsää kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Mahdollinen tervahauta erottuu maastosta heikosti. Kulmikkaan alan koko on 8 x 7 metriä. Sen ympärillä on pieniä kuoppia, jotka muistuttavat tervahaudan tuuletuskuoppia. Selkeää halssia ei havaittu. Alueella on lukuisia kuorittuja ja kaulattuja/kolottuja puita. |
| metsakeskus.1000025202 |
290 |
Aronaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
634610.00000000 |
7161154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025202 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Vartiustien pohjoispuolella, Arolammesta noin 260 metriä koilliseen, Aronahon pohjoispuolella, suon reunassa. Kuviolla kasvaa uudistuskypsää metsikköä.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kaksi tervahautaa. Tiedot niistä on lisätty reksiterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025203 |
51 |
Järvisadonpelto |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
218591.00000000 |
6791411.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025203 |
Lutan kylässä Hauensuontie kulkee peltoalueen pohjoisreunaa. Tien pohjoispuolella on pieni kallionyppylä, jonka korkeimmalle kohdalle on hakattu teksti: IÄRWISADONSUOHON ENSIN OJA LUOTU1814 ON 3 KYYNÄRÄ RAHKA ENSIN PELTU TEHTY 1818 UIKIRAN SUOHON ENSIN OJA LUOTU 1817 ON 6 KYNÄR RAHKA ENSIN PELTU TEHTY 1822. Tekstin vasemmalla puolella on lisäksi hakattuna aurinkokello.
Kallion päällinen on pidetty puhtaana jäkälästä ja sammaleesta, joka muuten olisi jo peittänyt hakkaukset. Hakkaukset on vahvistettu valkoisella värillä (teksti), muuten havaitseminen olisikin vaikeaa.
Hakkauksen on tehnyt Isak Antinpoika Laurila (1792-1861) Eurajoen Rikantilasta. Isak Laurila oli varakas, perheettömäksi jäänyt talollinen, kolmen perintötalon isäntä, joista kaksi sijaitsi Rikantilan kylässä ja yksi Lutan kylässä. Laurilan johdolla raivattiin isot alat suota pelloksi, hän oli tunnettu vaatimattomista elämäntavoistaan ja kovasta työtahdistaan. Laurilan tekemiä hakkauksia tunnettaan Eurajoelta muualtakin, niille ovat tyypillisiä aurinkokellot. Kts. Juvan mylly 1000020312. |
| metsakeskus.1000025206 |
139 |
Liskonnoron kämppä N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436080.00000000 |
7259044.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025206 |
Ympäristön kuvaus
Laaja hiekkainen tasanne kankaan luoteis- ja pohjoispuolella ja puron kaakkoispuolella muinaisen rantatörmän yläpuolella. Kuivaa mäntykangasta.
Kohteen kuvaus
Asuinpaikka sijaitsee loivalla pohjoisrinteellä 2,5 m korkean törmän yläpuolella. Alue on avohakattu ja äestetty. Äestysurista löytyi kolme liettä, palaneita kiviä, palanutta luuta ja kvartsia 90 m x 20 m kokoiselta alueelta (pinta-ala n. 1350 m2). Törmän korkeuden perusteella asuinpaikka kuuluu kivikauden loppujaksoon (Pöljänvaihe) n. 3000 cal BC. Kohteesta 130 - 200 m lounaiseen sijaitsevat tunnetut asuinpaikat Liskonnoron kämppä ja Liskonnoro SW. |
| metsakeskus.1000025207 |
738 |
Ylistalo |
10007 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
266701.00000000 |
6694853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025207 |
Kohde sijaitsee Ruonanjoesta 395 metriä itään, metsämaastossa.
Paikalla on 3 pientä kiviladelmaa, joista kaksi on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä, kolmannen ollessa vain noin metrin suuruinen. Kivet ladelmissa ovat pyöristyneitä, eivätkä ne vaikuta lohkotuilta. Myöskään porauksen jälkiä ei ole havaittavissa. Ladelmat sijaitsevat pienellä, maastossa selvästi erottuvalla kallionkohoumalla, ikään kuin kohouman reunaa myötäillen.
Kiviladelmien funktiota tai ajoitusta ei tarkastuksessa pystytty määrittämään. Ladelmat eivät kuitenkaan vaikuta hautaröykkiöiltä; hautaröykkiöiksi ne olisivat kooltaan varsin vaatimattomia ja pieniä. Varsinais-Suomen maakuntamuseossa digitoidussa maisemahistoriakartassa (Anna-Maija Kohijoki 2005), joka perustuu vuoden 1774 isojakokarttaan, on kohteen pohjoispuolella kulkenut vanha tilanraja. Röykkiöt sijaitsevat rajasta noin 34 metriä etelään. Näin ollen ne eivät siis vaikuttaisi myöskään rajamerkeiltä. On kuitenkin mahdollista, että GPS:llä otetuissa koordinaateissa on jonkin verran heittoa mahdollisen laitehäiriön takia.
Mahdollisesti kivet on varattu rakennusmateriaaliksi ja nostettu kasoihin esimerkiksi talvikuljetusta varten. |
| metsakeskus.1000025208 |
139 |
Hepokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
459327.00000000 |
7270874.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025208 |
Ympäristön kuvaus
Laajan kankaan itälaita suon länsipuolella, loiva itärinne. Uudistuskypsä metsä. Aluskasvillisuus mustikkaa, puolukkaa ja sammalta
Kohteen kuvaus
Paikalla on kaksoistervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025209 |
139 |
Hopiakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436061.00000000 |
7256521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025209 |
Ympäristön kuvaus
Kivisen kankaan itälaita, rehevähkö sekametsä, nuorta kasvatusmetsää, aluskasvillisuus sammalta, mustikkaa ja katajaa.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 12 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 6 m ja syvyys 1,7 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa nuorta sekapuustoa. |
| metsakeskus.1000025210 |
139 |
Laukkupalo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
441103.00000000 |
7281330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025210 |
Ympäristön kuvaus
Kahden suon välissä oleva itä-länsisuuntainen soraharjanne, joka levenee länsipäässä. Kuivahko mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsää, aluskasvillisuus mustikkaa, puolukkaa ja sammalta, paikoitellen katajaa.
Kohteen kuvaus
Paikalla on suurehko tervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025211 |
139 |
Hanhikangas |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
424563.00000000 |
7285528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025211 |
Ympäristön kuvaus
Suoalueen ympäröimä pieni matala kangas; tuoreehko sekametsä, nuorta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Kankaan loivalla lounaisrinteellä, metsän reunassa, noin 10 metsätieltä itään on pieni tornimainen kivilatomus, läpimitta 1 m ja korkeus 0,9 m. Se on ladottu 20 - 45 cm kokoisista lohkokivistä. Jäkäläkasvuston perusteella latomus on useita vuosisatoja vanha.
Tulkinta
Todennäköisesti kyse on rajamerkistä, tunnetuilla vanhoilla rajamerkeillä on samantyyppinen rakenne. Nykyinen Lapin läänin eteläraja sijaitsee kohteesta 2 km luoteeseen. Muita lähellä olevia mahd. tilarajoja ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000025212 |
734 |
Peräniitty |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
281440.00000000 |
6700850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025212 |
Kohde sijaitsee Riikin teollisuusalueella, metsäisen mäen etelärinteellä. Röykkiöt sijaitsevat metsätien pohjoispuoelella, aivan tien välittömässä läheisyydessä.
Paikalla on kolme kiviröykkiötä, jotka tarkastushetkellä olivat kaadetun vesaikon peitossa, joten niiden kokoa ja muotoa oli vaikea hahmottaa. Yksi röykkiöistä oli jonkin verran pitkänomainen. Röykkiöiden kivet olivat vahvasti sammaloituneita, joten jonkin verran ikää niillä täytyy olla.
Röykkiöiden ajoitusta tai funktiota ei pystytä silmämääräisesti määrittäämään. Ne ovat kuitenkin luetteloitu vuoden 1979 Varsinais-Suomen seutukaavan suojeluluettelossa, jossa ne ovat tunnuksella SU-661 ja nimellä Vesala. Röykkiöitä mainitaan olevan 4 kpl, mutta vuonna 2014 tehdyssä tarkastuksessa pystyttiin löytämään vain kolme röykkiötä. Seutukaavaliiton luettelossa mainitaan tarkastus vuodelta 1966, mutta tällaista tarkastuskertomusta ei ole löytynyt. Kohde on myös merkitty 28.2.1989 vahvistettuun asemakaavaan. |
| metsakeskus.1000025213 |
139 |
Kivikkokangas |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
424892.00000000 |
7287893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025213 |
Ympäristön kuvaus
Suoalueen ympäröimä matala kangas; tuoreehko sekametsä, varttunutta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Kankaan loivalla lounaisrinteellä, metsän reunassa, noin 10 metsätieltä itään on pieni tornimainen kivilatomus, läpimitta 1,1 m ja korkeus 0,9 m. Se on ladottu 20 - 40 cm kokoisista lohkokivistä. Latomuksesta pudonnut vieressä oleva kivi (mitat 50 x 30 x 20 cm) oli mahdollisesti napakivi. Jäkäläkasvuston perusteella latomus on useita vuosisatoja vanha.
Tulkinta
Todennäköisesti kyse on rajamerkistä, ks. kohde Ii Hanhikangas rajamerkki. Nykyinen Lapin läänin eteläraja sijaitsee kohteesta 1,3 km länteen. Muita lähellä olevia mahdollisia rajoja ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000025214 |
139 |
Linkkamaa 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
458777.00000000 |
7297086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025214 |
Ympäristön kuvaus
Laajahko mäki suoalueen keskellä, laella laajat rakka-alueet, ylärinteellä isompia lohkareita, jyrkät etelä- ja länsirinteet. Tuoreehko kangas, havuvaltainen sekametsä.
Kohteen kuvaus
Rakka-alueella mäen korkeimmassa kohdassa on tornimainen kivilatomus; jonka korkeus on 1,6 m ja läpimitta juurella 1,3 m. Latomus koostuu 15 - 50 cm kokoisista kivistä, suurimmat ovat enimmäkseen laakakiviä. latomus kaventuu hieman kärkiä kohti. Kivet ovat jäkälän peitossa, isommat keltakarttajäkälät ovat noin 20 cm mittaisia. Rakenteen ikä on arvioltaan selvästi yli 100 vuotta.
Tulkinta
Todennäköisesti kyse on rajamerkistä. Nykyinen Lapin läänin eteläraja sijaitsee kohteesta 1,7 km pohjoiseen. Muita lähellä olevia mahdollisia rajoja ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000025215 |
139 |
Pirttimaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
459670.00000000 |
7294861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025215 |
Ympäristön kuvaus
Eteläkaakko-pohjoisluodesuuntainen kapea harjanne Kivijoen länsipuolella. Rehevä maaperä, vanhaa sekametsää, paikoitellen kosteikkoaluskasvillisuus. Korkeimmassa vyöhykkeessä mäntykangasta, aluskasvillisuus mustikkaa, puolukkaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Harjanteen laen itäreunalla, noin 50 m Kivijoesta länteen on pieni pyöreä kivilatomus, läpimitta 0,9 m ja korkeus 0,7 m. Kivien koko vaihtelee 20 cm:stä 50 cm:iin; ne ovat jäkälän peitossa. Latomus on sortunut tai hajotettu, kiviä on sen eteläpuolella n. neliömetrin alalla, ne ovat sammalen ja varpujen peitossa.
Tulkinta
Mahdollisesti merkkiröykkiö tai rajamerkki. |
| metsakeskus.1000025216 |
139 |
Honkipalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
460205.00000000 |
7279480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025216 |
Ympäristön kuvaus
Suoalueen keskellä olevan kankaan loiva kaakkoisrinne, ympäristössä rehevähkö havuvaltainen sekametsä, lähialueet aukeaa/taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 16 m ja syvyys 1,2 m; kuopan läpimitta 9 m. Kyseessä on mahdollisesti kaksoishauta. Halssi suuntautuu eteläkaakkoon, pituus 5 m ja syvyys 1,4 m. Haudan päällä kasvaa nuorta puustoa. |
| metsakeskus.1000025217 |
139 |
Vuornoskangas 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
436048.00000000 |
7259826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025217 |
Ympäristön kuvaus
Lounais-koillissuuntainen kivinen harjanne, kuivaa mäntykangasta, harvennettu kasvatus-metsä. Aluskasvillisuus pääosin sammalta ja puolukkaa.
Kohteen kuvaus
Kuoppa sijaitsee harjanteen lounaispäässä loivan lounaisrinteen yläosassa. Sen läpimitta on 3,5 m ja syvyys 0,5 m; ympärillä on heikosti havaittavissa oleva valli. Alunperäinen rakkakivikko on sammalen ja varpujen peitossa. |
| metsakeskus.1000025218 |
139 |
Muholampi |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
433884.00000000 |
7257041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025218 |
Ympäristön kuvaus
Matala kivinen kangas itälaita, sammalen ja varpujen peittämä kivikko, tuoreehko mäntykangas, nuorta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Kuoppa sijaitsee kankaan itäosan korkeimmassa paikassa, Muholammesta 140 m luoteeseen. Läpimitta on 1,9 m ja syvyys 0,5 m. Kuoppa on alun perin kaivettu rakkakivikkoon, joka on sittemmin kasvanut umpeen. |
| metsakeskus.1000025219 |
853 |
Ruissalo 86 |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
231805.00000000 |
6708340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025219 |
Talon pihapiirissä, metsärinteessä sijaitseva kookas ja hyväkuntoinen, luonnonkivistä ja lohkotuista kivistä rakennettu kellarin pohja. Kivissä ei havaittu porauksen jälkiä. Muodoltaan kellari on pitkänomainen ja siinä on selvä suuaukko, joka aukeaa kaakkoon. Kooltaan kellari on noin 4 x 3 metriä, mutta se kapenee hieman suuaukkoa kohti.
Kellari on kuulunut Saksan torpalle. Kohteen etelä- ja itäpuolella on laaja golfkenttäalue. |
| metsakeskus.1000025220 |
853 |
Kalfdalin torppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
231527.00000000 |
6707903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025220 |
Kohde sijaitsee Ruissalossa, Kuuvan luonnonsuojelualueella.
Paikalla on luonnonkivistä muurattu, tynnyriholvattu kellari, joka sijaitsee entisen Kalfdalin torpan alueella. Kellari on poikkeuksellisen suuri, leveys 3,3 m ja pituus 3,8 m, ja sen oviaukko on 2 m leveä, joten se tuskin on ollut torpan perunakellari. Kellari on ajoitettavissa 1700-1800-lukujen vaihteeseen. On mahdollista, että se on rakennettu sotilaskäyttöön, sillä kellarista kaakkoon Erstavikin palstan rannalla on todennäköisesti ollut venäläinen tykkipatteri vuosina 1808-09. Kellaria on voitu käyttää mm. sotatarvikkeiden varastointiin. Kellarin katto on korjattu/uusittu lähivuosina.
Kellarista noin 65 metriä etelään havaittiin myös muita rakenteita (mm. betoninen perustus), jotka voisivat viitata alueen sotilastoimintaan. |
| metsakeskus.1000025221 |
425 |
Pitkäkaarto 5 |
10001 |
12011 |
13109 |
11006 |
27000 |
440115.00000000 |
7163097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025221 |
Ympäristön kuvaus
Noin 2 km pitkä lounais-koillissuuntainen hiekkadyyni-/rantavalliryhmä, joka sijaitsee Rantsilasta 9 km pohjoiskoilliseen ja Temmeksestä 12 km kaakkoon. Temmesjoki virtaa dyyniryhmän halki sen keskivaiheella. Kuivaa mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsää. Joen rannassa rehevämpää kasvillisuutta.
Kohteen kuvaus
Maastossa on näkyvissä joen suuntaisia valleja, Lidar-vinovalokuvassa erottuu 3 kaivantomaista rakennetta, joiden pituus vaihtelee 12-38 m välillä, niiden leveys on 4-6 m.
1 länsipää x 7166211, y 3440226; itäpää x 7166206, y 3440237
2 pohjoispää x 7166162, y 3440278; eteläpää x 7166, y 3440237
3 pohjoispää x 7166039, y 3440202; pohjoispää x 7166011, y 3440196
Kaivantojen lisäksi alueella on mahdollisesti useita kuoppia, joiden tulkitseminen Lidar-aineiston perusteella on kuitenkin epävarmaa. Kohteiden maastokartoitusta on suunniteltu vuodelle 2013. Puolustusvarustukset voivat olla peräisin Suomen sodan ajalta. (YKJ) |
| metsakeskus.1000025222 |
425 |
Pitkäkaarto 1 |
10002 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
439966.00000000 |
7162798.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025222 |
Ympäristön kuvaus
Noin 2 km pitkä lounais-koillissuuntainen hiekkadyyni-/rantavalliryhmä, joka sijaitsee Rantsilasta 9 km pohjoiskoilliseen ja Temmeksestä 12 km kaakkoon. Temmesjoki kulkee dyyniryhmän halki sen keskivaiheella. Kuivaa mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsää. Joen rannassa on rehevämpää kasvillisuutta.
Kohteen kuvaus
Eteläisellä harjanteella on neljä kuoppaa ja kaksi kaivantoa:
Kuoppa a: mitat 1,8 x 1,6 m, n. 0,8 m huuhtoutumiskerros reunassa 2-7 cm, pohjassa 15 cm, sen alla ohut hiilinauha.
Kuoppa b: mitat 2 x 1,9 m, epäsymmetrinen, syvyys 0,4 m; huuhtoutumiskerros pohjassa 0,7 cm.
Kaivanto c: mitat 6 x 2 m, syvyys 0,8 m; ei huuhtoutumiskerrosta.
Kaivanto d: L-muotoinen, mitat 4 x 3 m, syvyys 0,7 m. Pohjassa sekoittunutta maata, paikoitellen ohut huuhtoutumiskerros.
Kuoppa e: pyöreä, läpimitta 1,5 m, syvyys 0,7 m, ei huuhtoutumiskerrosta.
Kuoppa f: suorakulmainen, mitat 3,2 x 2,1 m, syvyys 0,8 m, ei huuhtoutumiskerrosta.
Tulkinta
Varustus, mahdollisesti Suomen Sodan ajalta, ks. kohde Pitkäkaarto 5. |
| metsakeskus.1000025223 |
425 |
Pitkäkaarto 2 |
10002 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
439993.00000000 |
7162916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025223 |
Ympäristön kuvaus
Noin 2 km pitkä lounais-koillissuuntainen hiekkadyyni-/rantavalliryhmä, joka sijaitsee Rantsilasta 9 km pohjoiskoilliseen ja Temmeksestä 12 km kaakkoon. Temmesjoki kulkee dyyniryhmän halki sen keskivaiheella. Kuivaa mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsää. Joen rannassa on rehevämpää kasvillisuutta.
Kohteen kuvaus
Keskimmäisellä harjanteella on kaksi kuoppaa lähellä joentörmää sekä niiden itäpuolella etelä-pohjoissuuntainen kaivantomainen rakenne:
Kuoppa a: soikea, mitat 3 x 2,7 m, syvyys 1,1 m, melko jyrkät seinämät, heikko valli ympärillä. Ei kaksoismaannosta, pohjassa sekoittunutta maata, paikoitellen huuhtoutumiskerrosta. x 7165924, y 3440159.
Kuoppa b: neliömäinen, mitat 1,9 x 1,8 m, syvyys 0,6 m, ei huuhtoutumiskerrosta. x 7165926, y 3440147.
Kaivanto: pituus noin 60 m, leveys 1,5 - 2,5,m syvyys dyynin harjanteella 0,3 m.
Laserkeilausaineistosta havaittiin, että linjamainen rakenne jatkuu sekä etelään että pohjoiseen koko dyynialueen poikki, kyseessä on ilmeisesti vanha tiepohja.
Tulkinta
Varustus, mahdollisesti Suomen Sodan ajalta, ks. kohde Pitkäkaarto 5. (YKJ) |
| metsakeskus.1000025224 |
445 |
Hyvilemp 1 |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
235113.00000000 |
6694129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025224 |
Useita vaihtelevan kokoisia louhoksia Hyvilempifjärdenin koillispuolella sijaitsevan mäen laella ja rinteissä. Osa louhoksista on melko matalia, 2–3 metriä syviä ja tasapohjaisia. Louhosten pituus vaihtelee noin 30–70 m leveyden ollessa noin 10–20 m. Itäisin louhoksista on komea, useita metrejä syvä ja noin 50 x 30 m kokoinen ja siihen on rakennettu sementtivalupatoja. Ko. louhos sijaitsee talon pihapiirissä. |
| metsakeskus.1000025225 |
445 |
Hyvilemp 2 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
235093.00000000 |
6694023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025225 |
Taustatiedot kohteesta: Kroneldin karttaan Hyvilemmin kylän eteläpuolisen niemen juureen on merkitty kolme uunia, joita hän kuvailee: ”starkt raserade” (Kroneld 1950, 27–28, ks. lisätiedot).
Inventointihavainnot 2013: Rakenteet sijaitsevat Hyvilempifjärdenin kaakkoisrannalla, Strandgårdenin tilasta itään, rantatien yläpuolisessa rinteessä noin 240 metrin mittaisella alueella.
Rakenne 1: Kookas, hevosenkengänmuotoinen maavalli, jonka keskellä on kuoppa. Suuaukko on luodetta kohti, ei aivan suoraan rantaan. Kivenpolttopesän pituus on noin 4–5 m, rinteen puoleinen korkeus noin 3 m, sivuilta noin 1,5 m. Lännen puoleinen maavalli on suurelta osin purettu tai tasattu, se on kuitenkin suunnilleen 2–3 m leveä. Itäpuolen maavallin leveys on noin 2 m. Itäpuolen maavalli on yhteinen rakenteen 2 kanssa.
Rakenne 2: Edellisen vieressä on hevosenkengän muotoinen koillislounaissuuntainen maavalli, jonka keskellä on kuopanne. Rannansuuntainen kokonaisleveys on noin 3 m. Rakenteen kaakkoista ulkoseinämää on selvästi ladottu kivistä. Seinämän leveys on 1,20–1,50 m. Suuaukko on kohti rantaa.
Rakenne 3: Matala, muutaman metrin laajuinen kuopanne, jonka päälle on kumottu tasapohjainen vene. Maavalleja ei ole enää näkyvissä, rinnettä tällä kohtaa ja hieman laajemminkin tasattu.
Rakenne 4: Sijaitsee ylempänä rinteessä ja sen suuaukko on rannan suuntaan. Maavalli on pitkänomaisen U:n muotoinen. Sen vallien päällä kasvaa vaahteroita.
Rakenne 5: Hevosenkengän muotoinen rakenne, jossa on näkyvissä, varsinkin takaseinässä selvää kivilatomusta. Kivenpolttopesän pituus on noin 3 m ja leveys noin 1,5 m.
Rakenne 6: Takaseinässä on kaksi lohkottua kiveä. Massiivinen valli on rannan puolella, suuaukko ei siis sillä puolella. Mahdollisesti se on voinut olla rakenteen kaakkoispuolella, mutta metsäautotien rakentaminen on tuhonnut jonkin verran rakennetta siltä puolelta, joten siitä ei voi olla aivan varma. Uuni voi olla ns. kraaterimaista mallia, jossa suuaukko on ollut aivan rakenteen alaosassa, jolloin se on peittynyt sortuneiden maavallien alle. Keskellä oleva kuopanne on täytetty risuilla. Rakenteen vieressä, aivan metsäautotien kyljessä on kumpare, joka saattaisi olla seitsemännen lähes kokonaan tuhoutuneen rakenteen maavallia.
Tulkinta: Paikalla ollut ainakin 6 kalkkiuunia, todennäköisesti niistä 1–3 uunia purettu tai muutoin myöhemmän maanmuokkauksen seurauksena tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000025226 |
445 |
Hyvilemp 3 |
10002 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
235402.00000000 |
6693855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025226 |
Noin 10–15 m pitkä, 10m leveä koillis-lounaissuuntainen, noin 1 metrin korkuinen
maakumpare, jossa on myös kivilatomusta selvästi jäljellä.
Tulkinta: Tiilenpolttouuni. Perusteet: Koko ja E. Essenin kertoma.
Lisätietoja: Rakenteen päällä kasvoi tiheä pensasto, joten tarkempia havaintoja ei pystytty tekemään. Egil Essenin kertoman mukaan Hyvilemmin Parantissa on
ollut tiilitehdas, jossa hän on työskennellyt 1900-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000025227 |
445 |
Vallisfjärden 1 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
236197.00000000 |
6694083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025227 |
7–9 kalkinpolttouunia. Itäisessä ryhmässä on kaksi pienempää, kolme massiivisempaa uunia. Läntisessä ryhmässä on 2–4 uunia. Rakenteet 7–9 on numeroitu kolmen mahdollisen kivenpolttokammion perusteella, mutta on mahdollista, että kyseessä on yksi kookas ja monirakenteinen uuni, jolloin lukumäärä vastaisi Kroneldin ilmoittamaa seitsemää. Tosin rakenteen 9 sisäosa ei ollut suorakaiteen muotoinen, mikä voisi viitata siihen, että rakenteet 7 ja 8 muodostavatkin yhden kokonaisen uunin. Rakenteeltaan uuneja on ainakin kahdenlaisia: sellaisia, joissa suuaukko on selvästi rannan puolella siten, että rakenteessa on ollut aukko ja sellaisia, joissa rannan puolella on massiivinen maavalli. Suuaukko tai aukot on mahdollisesti tehty holvaamalla etusivun alaosaan, jolloin maavalli on vain hieman notkahtanut suuaukkorakenteen romahtaessa. Uunit ovat poikkeuksellisen hyvin säilyneitä, ja kokonaisuudessa on havaittavissa eri uunityyppejä, joten ne kaikki määritetään luokkaan 1.
Rakenteiden 1 ja 2 välistä ja 2:n ja 3:n välissä on mahdollisesti rantaan vievä jonkinlainen tie tai luiska, jota pitkin kiviä on mahdollisesti kuljetettu. Ranta tarkastettiin vielä lahden itäpäässä sijaitsevan ladon tienoilta, josta löydettiin maavallin tapaista muodostelmaa, mutta se vaikutti muodostuneen myöhemmän maankasauksen seurauksena. |
| metsakeskus.1000025228 |
425 |
Pitkäkaarto 4 |
10002 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
440041.00000000 |
7163096.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025228 |
Ympäristön kuvaus
Noin 2 km pitkä lounais-koillissuuntainen hiekkadyyni-/rantavalliryhmä, joka sijaitsee Rantsilasta 9 km pohjoiskoilliseen ja Temmeksestä 12 km kaakkoon. Temmesjoki kulkee dyyniryhmän halki sen keskivaiheella. Kuivaa mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsää. Joen rannassa on rehevämpää kasvillisuutta.
Kohteen kuvaus
Pohjoiselta harjanteelta löytyi joentörmän yläpuolelta 380 m:n matkalla yht. 7 kaivantoa ja dyynin laelta 9 kuoppaa/painannetta, joka sijaitsevat joenrannasta 270 m kaakkoon ulottuvalla alueella. Kairauksissa todetun hyvin ohut tai puuttuva huuhtoutumiskerros, minkä perusteella rakenteet ovat historiallisia tai uudelta ajalta, mahdollisesti kyseessä ovat Suomen sodan aikaiset varustukset. |
| metsakeskus.1000025229 |
425 |
Pirttimaankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
445708.00000000 |
7164932.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025229 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä kaakko-luode-suuntainen kivinen harjanne; nuorta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Tervahauta sijaitsee harjanteen kaakkoispäässä koillisrinteellä lähellä suota. Läpimitta valli mukaan lukien n. 12 m, kuopan läpimitta n. 7 m; Halssi suuntautuu koilliseen, pituus n. 5 m. Lidaraineiston perusteella kohteesta 25 m itään on mahdollisesti tervapirtin jäännös. Kaukokartoituskohde. |
| metsakeskus.1000025230 |
425 |
Rovastinsaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
444497.00000000 |
7167921.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025230 |
Ympäristön kuvaus
Tasainen kuivahko kangas Tyrnävänjoen eteläpuolella, varttunutta kasvatusmetsä
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee tasaisella alueella 200 m Tyrnävänjoesta lounaaseen, sen läpimitta on n. 12 m ja kuopan läpimitta n. 7 m. Halssi suuntautuu itään, pituus n. 3 m. Kaukokartoituskohde. |
| metsakeskus.1000025231 |
445 |
Vallisfjärden 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
236255.00000000 |
6694086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025231 |
Isojakokartassa vuodelta 1783 (Salmi 2001) rantaan, rakenteen alapuolelle
on merkitty tie, joka johtaa venesatamasta (båtplats) niitylle. Rakenne on
sijainnut ilmeisesti pellon ja niitty- ja peltomäkialueen rajalla.
Inventointihavainnot 2013: Noin 3 x 3 m kivilatomus, jonka keskellä on kuopanne. Rakenne sijaitsee pellon laidalla ja sen itäisen reunan päällä kasvaa vanha käkkyrä mänty (ikää noin 200–300 vuotta). Sisäpuolella suorakulmainen muoto ei ole selvä, vaan sisäosa pyöreähkö, noin 0,75 m syvä kuopanne. Puun kohdalla rakenteen reunan päällys on noin 1,5 m leveä. Ulkopuolella on näkyvissä selvästi ladottuja kiviä.
Tulkinta: Mahdollisesti rakennuksen perustus. Olisiko kalkinpolttajan väliaikainen asumus, jota ei siksi olisi merkitty 1783 isojakokarttaan? Mutta olisiko sellaiseen rakennettu kiviperustusta? |
| metsakeskus.1000025232 |
445 |
Simonbyviken |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
235201.00000000 |
6692432.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025232 |
Inventointihavainnot 2013: Simonbyvikenin koillisrannassa, jossa nykyäänkin on venesatama, on tien eteläpuolisessa rinteessä jäännöksiä mahdollisesti yhteensä 6 uunirakenteesta, joista osa on lähes täysin tuhoutunut.
Läntisimmästä rakenteesta (1) on jäljellä ilmeisesti vain 5 metriä pitkä, 3 metriä leveä, koillislounaissuuntainen, maavalli, jonka päällä kasvaa kookas lehmus. Maavallin korkeus noin 1 m. Rakenteen itäpuolelle on kasattu risuja. Noin 7 m rakenteesta 1 itään on toinen koillis-lounaissuuntainen, noin 5 metriä pitkä maavalli (rakenne 2), joka mahdollisesti on uunin sivuvalli, jonka korkeus on noin 1 m. Sen päällä kasvaa kookas mänty ja koivu. Rakenteesta ei ole muuta jäljellä. Sen itäpuolelta rinnettä ja rantaa on tasoitettu ja sitä tehdessä on todennäköisesti tuhottu myös rakennetta 3 lukuun ottamatta sen itäistä sivumaavallia, joka sijaitsee rakenteesta 2 noin 5 metriä itään. Koillis-lounaissuuntainen, 5–6 metriä pitkä maavalli kaartuu hieman lounaaseen. Rakenteen 3 yläpuolisessa rinteessä on paljon tien rakentamisen yhteydessä alas sortuneita lohkottuja kiviä sekä jätteitä. Rakenteilla 3 ja 4 on yhteinen sivumaavalli, joka on 3–4 metriä leveä.
Rakenne 4 on näistä parhaiten säilynyt. Hevosenkengän muotoisen koillis-lounaissuuntaisen rakenteen keskellä on matalaseinäinen kuoppa, jonka leveys on noin 2 metriä ja pituus 3 metriä. Rakenteessa on aukko rannan puolella ja aukon länsireunassa on mahdollisesti yksi halkeillut kivi alkuperäisellä paikallaan. Koillis-lounaissuuntaisen hevosenkengänmuotoisen rakenteen 5 keskellä on kuoppa, jonka laajuutta on vaikea määrittää sortuneiden seinämien vuoksi. Rakenteen kokonaispituus on noin 5–6 m ja sen läntisen maavallin eteläseinämässä (suuaukon länsipuolella) on mahdollisesti kivilatomusta. Rakenteen 4 ja 5 rinteen koillisenpuoleista osaa (ylärinne) on tuhottu jonkin verran tien rakentamisen yhteydessä. Rakenne 6 on lähes täysin tuhoutunut. Jäljellä on 2–3 kivikertaa rannan suuntaista selvää kivilatomusta ja hieman läntistä maavallia. Rakenne on täytetty risuilla ja lehdillä. Rakenteen yläpuolella rinteessä on muutama pieni notkelma tai kuoppa.
Tulkinta: Mahdollisesti 6 kalkkiuunia tai niiden lähes kokonaan tuhoutunutta jäännöstä. Parhaiten säilyneitä ja todennäköisimmin kalkkiuunirakenteita ovat 4 ja 5. |
| metsakeskus.1000025233 |
445 |
Gloet |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
235288.00000000 |
6692237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025233 |
Simonbyvikenin rantaan, aivan sen itäpohjukkaan Kroneld on merkinnyt
vain yhden uunin. Kroneldin (1950, 28, ks. lisätiedot) mukaan Simonbyn kaikilla kuudella tilalla on ollut uuninsa kalkkirannassa. Ne on kaikki purettu ja kivet on käytetty tien täytteeksi. Toisiaan lähellä sijainneet uunit olivat olleet olemassa
jo vuonna 1878. Yksi rengasuuni on merkitty Bergholmenille ja kuuden uunin rivi on merkitty Ybbersnäsfjärdenin itärannalle sekä kaksi uunia hieman etelämmäksi niistä aina samalle korkeudelle Killingholmenin kanssa.
Inventointihavainnot 2013: Saunamökin kaakkoispuolella rinteessä on pyöreähkö kumpare, jonka keskellä on matala painanne. Sen rannansuuntainen leveys on 2 m ja luodekaakkosuuntainen pituus 3 m, syvyys noin 0,5 m. Maavallien leveys on 1–2, etelän puolella jopa 3 m, mutta siihen on voitu tuoda maata, koska siellä puolella istutuksia. Kaakkois- eli takaosassa ulkopuolella on selvästi kylmämuurattua kivilatomusta, jonka korkeus on alle 1 m. Kumpareen päällä kasvaa kookas mänty ja koivu. Rannan puolella eli todennäköisen suuaukon kohdalla kumpareeseen on tehty 60 cm leveä ja noin 100 cm syvä kylmäsäilytyslokero, jota on eristetty styroksilla, mutta muutoin rakennetta ei näytä rikotun. Kumpareen kokonaislaajuus 6x6m.
Tulkinta: Kalkkiuuni, jonka Kroneld on merkinnyt Simonbyvikenin rantaan. |
| metsakeskus.1000025234 |
422 |
Mäntyjärvi koillinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
677987.00000000 |
7005013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025234 |
Kohde sijaitsee Mäntyjärven pohjoispuolella, Jokilampeen menevän joen ja Kirkasvetinen -niminen lammen välissä. Paikka sijaitsee tasaisella kuivalla kankaanselänteellä noin 5 m Mäntyjärven vedenpinnan yläpuolella ja noin 170 m korkeudella. Painanteen mitat ovat 8 x 10 x 0,4 m ja se on muodoltaan neliskulmainen. Koekuopassa havaittiin nokimaata. Kohteen kohdalla Mäntyjärven rannassa on kapea hiekkaranta. Rannalta löydettiin kvartsi-iskoksia ja palanutta kiviä (jätetty paikalle).
Asuinpainanteen ja rannan väliseltä rinteeltä havaittiin myös nuorempi kuoppajäännös. Tämä kuoppa on neliskulmainen ja mitaltaan noin 4 x 4 x 1 m. Todennäköisesti kuoppa on vanha rantamökin varastointikuoppa (lattian alla). Mökistä ei ollut enää mitään havaintoja. |
| metsakeskus.1000025236 |
445 |
Kråkberget 1 |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
235250.00000000 |
6692657.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025236 |
Kolmen pitkänomaisen louhoskuopan jono Kråkbergetin laella. Lähinnä rantaa sijaitsevassa on vettä, muut ova pienempiä ja sammaleisia. Paikallisesti arvokas luohosjono. (Luonnoninventointi 1978, 115) Kaavaselostukseen merkitty Simonbyvägenin pohjoispuolelle.
Inventointihavainnot 2013: Kråkbergetin länsiosassa (ei laella) on itä-länsisuunainen louhosjono. Louhos 1 on aivan rannan tuntumassa, todella jyrkkäseinäinen ja niistä levein. Sen mitat ovat noin 30 x 20 m (itä-länsi x pohj.-etelä). Seinämät noin 5–7 m korkeat. Perällä kasvaa kuusia. Porausjälkiä ei havaittu, mutta kovin läheltä seinämiä ei päästy tarkastelemaan, koska pohjalla on vettä. Louhoksen suuaukko on lännessä, rannan puolella ja sen edestä on otettu maata kymmeniä kuutioita, jonka vuoksi ainakin yksi rannassa sijainnut kalkkiuuni (Kråkberget 2) on tuhoutunut. Puiden koosta päätellen tämä on tapahtunut noin 5–10 vuotta sitten. Louhoksen perällä, pohjoisosassa on kapea luiska, jonka jälkeen suoni siirtyy pohjoisemmaksi. Louhos 2 on pieni ja matalahko. Louhos 3 on pitkä ja kapea, 2–3 m leveä ja 3–5 m syvä, nuoren kuusikon täyttämä, suuaukko on länsipään pohjoisosassa ja sen reunaan on mahdollisesti ladottu tueksi kiviä. Louhoksen 2 ja 3 pohjoispuolella on massiivinen jätekivivalli, niiden kanssa samansuuntainen ja se on ainakin 6 m leveä ja 10–20 pitkä. |
| metsakeskus.1000025237 |
445 |
Kråkberget 2 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
235241.00000000 |
6692677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025237 |
Kroneldin (1950, 28, ks. Lisätiedot-välilehti) mukaan Västergårdin tilalla oli uuni Grottbergetin (ilm. nyk. Kråkberget) luona ja Östergårdilla Lillholmenissa (nyk. ?).
inventointihavainnot 2013: Louhoksen 1 pohjoispuolisessa rantarinteessä on pohjois-eteläsuuntaista kivilatomusta (rakenne 1), jossa on kuusi kivikertaa näkyvissä. Kivien pintaan on saostunut tai palanut kalkkia. Rakenne 2 sijaitsee edellisestä noin 20 metriä lounaaseen. Tien yläpuolisessa rinteessä on luodekaakkosuuntainen, noin 2x 1 m kokoinen kuoppa, jonka rinteen puoleinen seinämä jyrkkä. Kuopassa on romahtaneita, lohkottuja kiviä. Säilyneet maavallit ovat massiiviset, noin 3–4 m leveät. Mahdollinen suuaukko on todennäköisesti ollut tielle/rantaan päin, mutta rakenteen etuosa ilmeisesti tietä rakennettaessa tuhoutunut.
Tulkinta: Rakenne 1: kalkkiuunin peräseinä, muu osa rakenteesta tuhoutunut. Rakenne 2: mahdollinen kalkkiuuni |
| metsakeskus.1000025238 |
445 |
Bergholmen |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
235271.00000000 |
6691783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025238 |
Bergholmenin kaakkoisessa rinteessä on luode-kaakkosuuntainen, pyöreähkö tai soikeahko kumpu, jonka reunoissa näkyy ladottuja kiviä. Rakenteen pituus on noin 5 m, leveys noin 4 m. Rakenteen reunavallit ovat 1 m leveät ja sen keskellä oleva kuoppa on täytetty metrin mittaisilla pölleillä.
Tulkinta: Rengasuunin perustukset. Rakennettu todennäköisesti vuonna 1883 (Nyström 1951, 32). Kroneldin (1950, 28) maininta Källarhomenin uunista tarkoittaa ilmeisesti nykyistä Bergholmenia, sillä sinne vievän tien nimi on Källarholmsvägen. |
| metsakeskus.1000025239 |
445 |
Vädernäs |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
235906.00000000 |
6693378.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025239 |
Vädernäs-niemen pohjoisosassa, pienellä niemen töppyrällä venevajan vieressä on halkaisijaltaan noin 10 metrin kokoinen, hevosenkengänmuotoinen rakenne, jonka keskellä on kraaterimainen kuoppa ja sen ympärillä massiiviset maavallit. Keskellä olevan kuopan koko on noin 3 x 3 m. Rakenteessa on aukko itäpuolella ja se on aikoinaan ollut hyvin meren rannassa. Rakenteen päällä kasvaa nuoria mäntyjä ja koivuja. Kuopan takaosassa (aukkoa vastapäätä) on näkyvissä ladottuja kiviä. Takavallin leveys on noin 2 m.
Isojakokartassa vuodelta 1792 alue on kuulunut Vädernäsin torpan pelto- tai niittyalueisiin. Torpan päärakennus lienee sijainnut samalla paikalla kuin nykyinen paikan päärakennus. Nykyään paikka on kesämökkikäytössä. |
| metsakeskus.1000025240 |
494 |
Vesisuonkangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
454213.00000000 |
7179013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025240 |
Ympäristön kuvaus
Hiekkadyynialue, loivasti etelään viettävä rinne suon pohjoispuolella. Kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus jäkälää ja puolukkaa.
Kohteen kuvaus
Metsätien pinnalta löytyi n. 10 metrin matkalla kvartsia ja kaksi palanutta kiveä; tien reunassa havaittiin paikoittelen likamaata. Kohteen laajuutta tien ulkopuolella ei tutkittu (Metlan tutkimusmetsä). Kohteesta 140 m länteen sijaitsee kohde Vesisuonkangas 2. |
| metsakeskus.1000025241 |
494 |
Vesisuonkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
454087.00000000 |
7179047.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025241 |
Ympäristön kuvaus
Hiekkadyynialue, loivasti etelään viettävä rinne suon pohjoispuolella. Kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus jäkälää ja puolukkaa.
Kohteen kuvaus
Metsätien pinnalta löytyi muutaman neliömetrin alueelta kvartsia ja palanut kivi sekä pieni läikkä palanutta maata. Kohteen laajuutta tien ulkopuolella ei tutkittu (Metlan tutkimusmetsä). Kohteesta 140 m itään sijaitsee kohde Vesisuonkangas 1. |
| metsakeskus.1000025242 |
445 |
Gropen 2 |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
236857.00000000 |
6692503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025242 |
Vanhan pihapiirin tuntumassa, louhoksen 3 pohjoispuolella on osittain maahan kaivetun 2,3 x2,5 metrin (sisämitat) kokoisen kylmämuuratun kivirakenteen jäännökset. Sen nurkat osoittavat pääilmansuuntiin. Rakenteessa on aukko luoteissivulla. Sen sisällä on paksut sammalpeitteet ja jonkin verran ruostunutta peltiä ja muuta jätettä. |
| metsakeskus.1000025243 |
494 |
Lummelampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
454300.00000000 |
7177864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025243 |
Ympäristön kuvaus
Laaja hiekkadyynialue Muhosjoen pohjoispuolella, kuivaa mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsikköä.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta n. 16 m, kuopan läpimitta n. 9 m, halssi suuntautuu koilliseen, pituus n. 4 m. Kaukokartoituskohde. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000025244 |
445 |
Byängen |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
233033.00000000 |
6692433.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025244 |
Byängenin ja päätien länsipuolella sijaitsevan kallioisen mäen kaakkoisosassa on hevosenkengän muotoinen rinteeseen kaivettu rakenne. Sen keskellä on kuoppa, jonka seinämissä, varsinkin eteläisessä on selvästi kivilatomusta näkyvissä ainakin 3 kivikertaa. Rakenteen itä-länsisuuntainen pituus noin 5 m ja pohjois-eteläsuuntainen leveys on noin 2 m. Rakenteen sisäseinät on selvästi ladottu, näkyvissä on ainakin 3 luonnonkivikertaa. Sisäseinien säilynyt korkeus hieman yli 1 m. Ulkopuolella rakenne nousee vain hieman maanpinnan tason yläpuolelle. Takaseinästä on romahtanut monta kiveä. Rakenteen suuaukko on itään eli päätielle päin ja sen leveys on noin 2 m. Keskellä kasvaa nuoria kuusia.
Tulkinta: Mahdollisesti maatalouskalkinpolttouuni. Sijainti ei ole tyypillinen myyntikalkinpolttouunin paikaksi (niityn laidassa, pitkä matka meren rantaan). Maakellari olisi toisaalta todennäköisesti sijainnut lähempänä Skärmolan
kylän talojen pihapiiriä.
Isojakokartassa (1791–92) alue on merkitty Hårdwallin och Starwallin niityiksi. |
| metsakeskus.1000025245 |
494 |
Iso Pytinkimaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
457958.00000000 |
7200895.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025245 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä korkea kangas, rehevähkö sekametsä, eri kehitysluokat. Kankaan korkeimman kohdan eteläreunassa on kapea n. 50 m pitkä rakka-alue.
Kohteen kuvaus
Rakka-alueen keskikohdalla on 1,8 x 1,6 m mittainen soikea kuoppa, jonka syvyys on 0,5 m. Kuopan ympärillä on heikohko valli. Kivet ovat jäkälän ja sammalen peitossa. Kohteesta n. 10 m pohjoiseen on pienempi epämääräinen kuoppa (mitat 1,1 x 1,0 x 0,4 m). |
| metsakeskus.1000025246 |
445 |
Lastarudden 1 |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
229102.00000000 |
6694905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025246 |
Noin 30 metriä pitkä ja 10 metriä leveä itä-länsisuuntainen louhos, jossa on hyvin jyrkät ja pystysuorat seinämät. Seinämien korkeus n. 5–10 m. Louhoksen suuaukko on sen itä/koillisiosassa. Suuaukon pohjois- ja eteläpuolella, rinteen suuntaisesti on kivivalli. Suuaukon pohjoispuolella on yksi mahdollinen kalkkiuuni (Lastarudden 2, rakenne 1) ja siitä 80 metriä etelään maakellari (rakenne 2), joka mahdollisesti entinen kalkkiuuni. |
| metsakeskus.1000025247 |
445 |
Lastarudden 2 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
229111.00000000 |
6694920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025247 |
Louhoksen Lastarudden I koillispuolella on rakenne 1, jonka yli rantamökille vievä polku kulkee. Itä-länsisuuntaisen u:n muotoisen matalan maavallin itäpäässä on aukko (lahden puolella) ja keskellä painanne. Maavallit ovat noin 2 m leveät. Keskellä olevan painanteen pituus on noin 4 m. Rakenteen länsiosassa on muutamia, mahdollisesti ladottuja kiviä näkyvissä. Rakenteen länsipuolella on louhokseen liittyvää kivivallia, jonka avulla mahdollisesti rinnettä tuettu. Rakenne 2 sijaitsee edellisestä 80 m etelään. Se on halkaisijaltaan noin 10 metrin maakumpu, jonka kaakkoisosassa on oviaukko. Oviaukon ympäristössä on kylmämuurattua kivirakennetta näkyvissä. Oviaukolle johtaa kapea halssi.
Tulkinta: Rakenne 1: mahdollinen kalkkiuuni. Rakenne 2: mahdollinen kalkkiuuni,
josta myöhemmin tehty maakellari (ei enää käytössä). |
| metsakeskus.1000025248 |
445 |
Lampisviken |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
234100.00000000 |
6697774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025248 |
Vuoden 1804 isojakokarttaan rantaan on merkitty niittyä. Kroneldin (1950, 29, ks. lisätiedot) mukaan Bodnäsissä on ollut maauuni ja karttaan lahden perukkaan on merkitty yksi kalkkiuuni.
Rakenne 1: Melko jyrkän etelärinteen loivassa alaosassa on noin 3 metriä pitkä ja 2 m leveä notkelma, jota ympäröivät melko matalat maavallit. Maavallien leveys on maksimissaan 1,5 m ja niiden korkeus noin 0,3–0,5 m. Vallissa on aukko tien puolella. Kesämökeille johtava tie kulkee aivan rakenteen alapuolella, sitä viistäen. Rakenteen päällä kasvaa haapoja ja kuusia. Rakenne 2: Hieman edellisestä länteen rinteessä on luodekaakkosuuntainen u:n muotoinen, vallien ympäröimä notkelma, jonka on 4 m pitkä ja 2 m leveä. Aukko on länsipuolella ja siinä on pieni kasa kiviä. Maavallin sisäreunassa on selvästi ladottuja kiviä, jotka muodostavat suorakulmaa. Tien puolella vallissa on suurehko tiensuuntainen kivi. Tienpuoleinen valli on 1–2 metriä leveä ja maksimissaan 1 m. korkea. Vallien päällä kasvaa villiintynyttä sireeniä. Notkelmassa on rautaromua.
Tulkinta: Rakenne 1: mahdollisesti melko tuhoutunut kalkkiuuni. Rakenne 2: mahdollisesti kalkkiuuni, tosin suuaukko epätyypillisesti ei lahdelle päin. |
| metsakeskus.1000025249 |
564 |
Säynäjäkangas 10 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
460169.00000000 |
7258428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025249 |
Ympäristön kuvaus
Laaja tasainen harjujakso, joka kuuluu Taivalkoski - Pudasjärvi - Tannila harjuun. Kuivaa mäntykangasta.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjun koillislaidalla tasanteella muinaisen rantatörmän yläpuolella. Noin 200 m x 20 m kokoiselta alueelta löytyi kaksi painannetta ja kaksi kuoppaa sekä kvartsia ja kivilajiesineitä rikkoutuneesta maanpinnasta.
Painanne 1: läpimitta 4 m, syvyys 0,5 m. Huuhtoutumiskerros 10 cm, sen alla 10 cm heikko likamaa, koekuopasta 1 palanut kivi
Kuoppa 2 : läpimitta 2 m, syvyys 0,3 m; huuhtoutumiskerros 10 cm, sen alla ohut nokimaakerros
Painanne 3: suorakulmainen, pituus 4,5 m, leveys 3 m syvyys 0,3 m, huuhtoutumiskerros 5 - 10 cm, paikoitellen hiiltä
Kuoppa 4: läpimitta 2,5 m, syvyys 0,4 m, huuhtoutumiskerros 10 cm, heikkoa likamaata, kuoppa on risujen peittämä |
| metsakeskus.1000025250 |
564 |
Huiskankangas 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
457022.00000000 |
7261270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025250 |
Ympäristön kuvaus
Laaja tasainen harjujakso, joka kuuluu Taivalkoski - Pudasjärvi - Tannila harjuun. Lähialue aukea, maaperä karkeaa hiekkaa, jossa paikoitellen kiviä.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjun koillispuolella tasanteella n. 3 m korkean muinaisen rantatörmän yläpuolella. Osa kivistä oli maapinnassa näkyvissä. Koekuopasta paljastui kerros palaneita kiviä, jotka olivat suurimaksi osaksi huuhtoutumiskerroksen sisällä ja alapuolella, maa oli paikoitellen palanut. Arvioitu koko on 80 x 80 cm.
Tulkinta
Mahdollisesti tilapäinen leiripaikka, huuhtoutumiskerroksen perusteella esihistoriallinen. |
| metsakeskus.1000025251 |
564 |
Huiskankangas 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
457479.00000000 |
7261090.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025251 |
Ympäristön kuvaus
Laaja tasainen harjujakso, joka kuuluu Taivalkoski - Pudasjärvi - Tannila harjuun. Lähialue aukea, maaperä karkeaa hiekkaa, jossa paikoitellen kiviä.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjun koillispuolella loivalla koillisrinteellä n. 2 m korkean muinaisen rantatörmän yläpuolella, Säynäjäojalta 450 m etelään. Rikkoutuneelta maanpinnalta löytyi kvartsiesine, lisäksi havaittiin eri paikoissa palaneita kiviä sekä kairauksessa selkeää likamaata. Asuinpaikan koko on n. 80 x 20 m. |
| metsakeskus.1000025252 |
564 |
Huiskankangas 8 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
457669.00000000 |
7260977.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025252 |
Ympäristön kuvaus
Laaja tasainen harjujakso, joka kuuluu Taivalkoski - Pudasjärvi - Tannila harjuun. Lähialue aukea, maaperä karkeaa hiekkaa, jossa paikoitellen kiviä.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjun koillispuolella loivalla koillisrinteellä n. 2 m korkean muinaisen rantatörmän yläpuolella, Säynäjäojalta noin 500 m etelään. Tienleikkauksesta löytyi runsaasti kvartsia, kivilajiesineen teelmä ja palaneita kiviä. Koekuopissa ja kairauksissa havaittiin likamaata (kaakkoisosassa yhdestä koekuopasta myös punamultakerrosta) yht.
170 x 50 m alueelta. |
| metsakeskus.1000025253 |
445 |
Lymykolo |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
236357.00000000 |
6697554.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025253 |
Evasbergetin itäpuolella sijaitsevalla niemellä on kolme rakennetta, joista kaksi on niemen itärannalla. Kolmas rakenteista on lähes niemen keskiosassa, pellolle antavassa rinteessä.
Rakenne 1: hevosenkengän muotoinen maavalli, jonka keskellä on loivaseinäinen kuoppa. Keskellä kasvaa taikinamarjapuska ja reunoilla kookkaita kuusia ja mäntyjä. Kuopan pituus (itä-länsi) on 4 m, ja leveys (pohj-etelä) 1–2 m. Suuaukon leveys on noin 1 m. Pohjoisempi sivumaavalli on 3 m leveä, eteläisempi sivumaavalli noin 2 m leveä. Rakenteen kyljessä, sen eteläpuolella on vanha muurattu kellari, jonka päällä on selvästi rakennuksen kivijalkaa ja rinteessä siihen liittyvää terassointia. Rakenne 1 ja kellari jakavat yhteisen maavallin.
Rakenne 2:
kellari, jonka tiilistä holvattu oviaukko antaa rannalle. Sen päällä olevan kivijalan pituus on rannansuuntaisesti 6 metriä ja leveys 5 m. Kivet kookkaita ja lohkottuja. Rakennuksen eteläpuolelle, rinteeseen on tehty kivistä pengerrystä. Rakenne 3 sijaitsee edellisistä 65 m luoteeseen. U:n muotoisen maavallin ympäröimän kuopan pituus (noin itä-länsi) on 4 m ja leveys (rinteen suuntaisesti) hieman yli 1 m. Maavallien leveys on noin 2 m ja korkeus sisäpuolelta 0,5–1 m. Takaosassa ja sivuissa kiviä näkyvissä, mutta ei selvää latomusta. Suuaukko antaa vanhalle salmelle/lahdelle, nykyiselle pellolle.
Tulkinta: Kalkkiuuneja, joista yksi on todennäköisesti itäisempi Kroneldin karttaan Pyhänsuun pohjoispuolelle merkityistä uuneista. Rakenne 2 on todennäköisesti alkujaan ollut kalkkiuuni, mutta myöhemmin muutettu kellariksi. Päällä ollutta rakennusta ei ole merkitty vuoden 1794, mutta se lienee huomattavasti nuorempi. |
| metsakeskus.1000025254 |
445 |
Levoviken |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
236371.00000000 |
6697217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025254 |
Rakenne 1 sijaitsee kesämökin puutarhan laidalla, kallion alapuolisessa rinteessä. Hieman pitkulaisen hevosenkengän muotoinen maavalli, jonka keskellä on kapea ja pitkä kuoppa. Suuaukolta rakenteen perälle on 7 m, leveys on 1,5 m. Maavallit ovat 2–3 m leveät ja noin 1 m korkeat. Ulkomitat kokonaisuudessaan ovat noin 9 m (itä-länsi) x 6 m (rinteen suuntainen). Rakenteen suuaukko on lahdelle päin. Keskellä on pusikkoa.
Rakenne 2:
Noin 70 m rakenteesta 1 etelään, tien länsipuolella sijaitsevassa kuusikossa on U-kirjaimen muotoinen maavalli, jonka keskellä on loivaseinäinen kuoppa. Maavallit ovat massiiviset, noin 4–5 m leveät ja niiden korkeus on noin 1 m. Suuaukko antaa pellolle, kaakkoon. Kuopan pituus suuaukolta perälle on 6–7 m ja sen leveys rinteen suuntaisesti on noin 2 m. Kuopan rinteet todella loivat. Joitakin kiviä näkyvissä, mutta ei selvää kylmämuurattua kivirakennetta. Rakenne sijaitsee 9 m mpy. Rakenteen yläpuolella, rinteessä on muutama kuoppa, joista toinen on tasapohjainen, noin 0,5 m syvä ja halkaisijaltaan noin 2 m. Toinen kupista on pyöreä, noin 0,75 m syvä, halkaisijaltaan 1 m.
Tulkinta: Kalkkiuuneja. Rakenne 2 on mahdollisesti kalkkimiilu ja ehkä huomattavasti 1700-luvun loppua vanhempi. Perustelut: vuonna 1783 matkaa lahden rantaan on ollut noin 65 m ja rakenteen suuaukko antaa vanhalle lahdelle, silloiselle niitylle ja nykyiselle pellolle. On toki mahdollista, että kyseessä on maatalouskalkinpolttoon käytetty uuni, mutta rakenteen massiivisuus viittaisi ennemminkin myytäväksi tarkoitetun kalkin polttoon. |
| metsakeskus.1000025255 |
445 |
Pettebyviken |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
234455.00000000 |
6692897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025255 |
Kohde sijaitsee Marikariuddenilla, Åntalan kylässä. Pettebyvikenin eteläpuolella sijaitsevan niemen itäosassa (rakenne 1) on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 14 m kokoinen valli, jonka päällä on selvästi halkaisijaltaan 20–30 cm kiviä. Maavallin leveys on noin 2–3 m. Sen keskellä on ainakin kaksi halkaisijaltaan 1–2 metrin kuoppaa ja kaksi pienempää kuoppaa. Sen länsipuolella kallion päällä on selvästi kylmämuurattua, kookkaista lohkotuista kivistä tehtyä muuria (rakenne 2). Sylinteriuunin ja kivimuurin välinen etäisyys on noin 8 m. Niemen länsiosassa, rantarinteessä on itä-länsisuuntainen 5 m metriä pitkä ja 2 m leveä lohkotuista kivistä tehty kivikasa. Pohjoisempana niemen länsirannassa on rannansuuntainen, noin 30 metriä pitkä ja muutaman metrin levyinen sammaloituneiden, osaksi särmikkäiden kivien matalahko kasa. Näiden etäisyys uuniin on noin 35–45 m.
Tulkinta: Vuosina 1903-04 rakennetun sylinteriuunin perustukset ja mahdollisesti sen toimintaan liittyvä kivimuuri sekä jätekivikasoja. Uunin käyttö on loppunut vuonna 1914. |
| metsakeskus.1000025256 |
445 |
Kalkbacken |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
235882.00000000 |
6695643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025256 |
Noin 90 metriä pitkä ja 20 metriä leveä, jyrkkäseinäinen louhos, jonka pohjalla on vettä. Se on suunnilleen itä-länsisuuntainen ja suuaukko sijaitsee itäpäässä. Louhokseen johtaa puinen ramppi, joka nyt jo huonossa kunnossa. Porausjälkiä ei havaittu, mutta kovin läheltä seinämiä ei päästy tarkastelemaan. |
| metsakeskus.1000025257 |
445 |
Kråkkärret |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
236273.00000000 |
6695731.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025257 |
Useita pieniä, kapeita louhoksia noin 110 metrin pituisella matkalla metsätien pohjoispuolella Kalkbackenin ja Nystun välissä.
Louhos on merkitty Paraisten luonnoninventointi-raporttiin (1978, Å11, kartta 5) kuuluvaksi Såriksen ja Taran vanhaan kalkkilouhosjonoon. Kalkkia olisi louhittu jo 1700-luvun puolivälissä. |
| metsakeskus.1000025258 |
445 |
Nystu |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
236571.00000000 |
6695880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025258 |
Itä-länsisuuntainen, jyrkkäseinäinen kalkkilouhos hevoslaitumen länsipäässä. Pituus 47 m, leveys on noin 12 m. Louhos on täynnä vettä.
Louhos on merkitty Paraisten luonnoninventointi-raporttiin (1978, Å11, kartta 5) kuuluvaksi Såriksen ja Taran vanhaan kalkkilouhosjonoon. Kalkkia olisi louhittu jo täältä jo 1700-luvun puolivälissä. |
| metsakeskus.1000025259 |
445 |
Svartpära/Sunnaberg |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
233594.00000000 |
6695884.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025259 |
Lampisträskenin eteläpäässä, peltojen väliin jäävällä metsäisellä alueella on ainakin viisi rakennetta. Vuoden 1771 karttaan paikalle on merkitty torppa ja sen ympärille koillislounaissuuntaisesti haka, jolla on tarkenne Lands Måls hagan.
Rakenne 1: alueen keskellä, kallion laella on koillis-lounaissuuntainen 5,70x8,0 m kokoinen kivijalka. Pohjoisen puoleisella sivulla sen sisällä on 1,5 x 1,2 m kokoinen, tasainen kivikerran korkuinen rakenne, todennäköisesti tulisijan perustus, jonka yhteydestä löytyi myös käsin lyötyjä tiiliä. Kivijalan ulkopuolella oli kookas betonivalun fragmentti, mahdollisesti portaista. Todennäköisesti kyseessä on asuinrakennus.
Rakenne 2: Itä-länsisuuntainen 4 x noin 10 m rakenne, jossa selvästä lohkottuja (sivut 60–100 cm) kiviä niin, että ulkosivulle on asetettu kiven sileä, suora sivu. Näkyvissä on yksi kivikerta. Rakenne on selvin länsiosastaan. Havaintoja vaikeutti tiheä pusikko. Todennäköisesti kyseessä on rakennuksen kivijalka.
Rakenne 3: Itä-länsisuuntainen U:n muotoinen maavalli, jonka keskellä on kuoppa täynnä kookkaita halkaisijaltaan noin 60–80 cm lohkottuja kiviä. Ainakin yhdessä kivessä on selvästi muurausta. Rakenteen kokonaispituus on 6 m ja leveys 3,5 m. Oviaukko on itäpäässä ja sen edessä on romahtanutta sementtivalupalkkia. Maavallit ovat noin 1,5 m leveitä ja sisäpuolelta noin 1,5 m korkeat. Kyseessä on romahtanut maakellari.
Rakenne 4: Rakenteen 1 pohjoispuolella, hieman alempana loivassa rinteessä on lähes pohjois-eteläsuuntainen, särmikkäistä kivistä tehty matala kivilatomus. Kivien pitkät sivut vaihtelevat 40–100 cm. Rakenne on varsin epämääräinen, mutta selvästi sen etelä kaakkoisreunan kivet on ladottu niin, että suorat, sileät sivut on asetettu linjaan. Se on noin 5–6 m pitkä ja 2 m leveä ja kiviä on kauttaaltaan tällä alueella.
Rakenteesta 4 noin 5 metriä pohjoiseen on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 1,5 metrin hajanainen kivimuodostelma, jonka seassa oli kirkasta pullolasia. Rakennusten itäpuoleisessa notkossa oli vanhoja pelto- tai niittyojia. Rakenteesta 3 luoteeseen oli kivetty lähde tai kaivo (Rakenne 5). Alueen pellonpuoleisilla reunoilla, varsinkin eteläosassa oli kiviä, jotka vaikuttivat osin ladotuilta, osin pellolta raivatuilta. Mahdollisesti osa niistä voi olla haan ympärille tehdyn kiviaidan jäännöksiä.
Tulkinta: Ainakin vuonna 1771 olemassa ollut torppa, jonka ympärillä on ollut haka.
Torppa lienee ollut käytössä melko pitkälle 1900-luvun puolelle. Perustelut: betonivalufragmentit, kirkas pullolasi. Karttaan (1771) merkitty rakennus on mahdollisesti sama kuin pihapiiristä löydetty asuinrakennuksen kivijalka (rakenne 1).
Saman tien varressa idempänä on vanha rakennus, joka on 1800-luvulla tunnettu Svartpäran torppana. Nyt kohteena olevan torpan nimi 1700-luvulla on näin ollen tuntematon. Mahdollisia nimiä ovat esim. Sunnaberg torp ja Sandslätt. |
| metsakeskus.1000025260 |
445 |
Kalkugnsnäs |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
238708.00000000 |
6691253.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025260 |
Rakenne 1: Kansankorkeakoulun pohjoispuolella sijaitsevan talon rannassa on 3,70 m leveä ja 15–17 m pitkä itä-länsisuuntainen kivilatomus, joka on tehty pääasiassa rantaveteen. Halkaisijaltaan noin 0,6–0,8 cm kokoisia kiviä asetettu rakenteen reunoille siten, että kivien suora, tasainen sivu on ulospäin. Keskellä olevat kivet on laitettu epämääräisemmin ja siinä on käytetty hieman pienikokoisempia kiviä. Päällä on hajonneen puulaiturirakenteen jäännöksiä.
Rakenne 2: Niemessä sijaitsevan talon kaakkoispuolella, 1,50 m etäisyydellä Lindbergin talon seinästä on erittäin hyvin säilyneen kalkkiuunin rauniot. Sen takaseinä on koillis-lounaissuuntainen ja sivuseinät luode-kaakkosuuntaiset. Suorakaiteenmuotoisen kivenpolttokammion lounaisseinämän (sivu) sisäpituus on 4,30 m ja kaakkoisen (etu) seinämän pituus on 3,15 m. Kaakkoisen etumuurin paksuus on 1,15 m, takamuurin paksuus 1,20 m. Sivumuurit ovat 1,70 m paksut. Kokonaisuudessaan rakenteen lounaissivu maavalleineen on 5 m leveä. Vastakkaisella puolella olevaa vallia sanoo isäntä vuosien varrella täyttäneen sortumauhan vuoksi. Sen leveys on nyt 4 m. Sisäpuolelta rakenteen säilynyt korkeus on etuosassa minimissään 0,9 m ja takaosassa maksimissaan 1,7 m. Uunin etuseinämässä on kaksi pyöreäkaarista, osittain romahtanutta holvattua aukkoa. Itäisemmän aukon leveys on 0,65 m ja korkeus 0,60 m. Läntisemmän aukon leveys on 0,80 m, takaosasta 0,70 m ja korkeus 0,50 m. Itäisemmän aukon ulkoreunasta lähtien mitattuna etuosassa näkyvän koillissivun kivivallin pään leveys on 2,5 m. Läntisemmän aukon ulkoreunasta lähtien mitattuna lounaissivun kivivallin pään leveys on jopa 4 m. Aukkojen väliin jää 0,8 m. Sisäpuolella aukkojen leveys on 0,60–0,70 m ja näkyvissä oleva korkeus on 0,30–0,45 m. Rakenteen kokonaislaajuus on noin 12,5x7 m. Noin 20 metriä uunista etelään on maanomistajan mukaan noin 10 m x 2–3 metrin kokoinen, luode-kaakkosuuntainen alue puutarhassa, jossa ei maaperän nopean kuivumisen vuoksi oikein kasva mitään. Kyseessä voisi olla ns. kalkkitie eli paikka, jossa on osaksi sammutettu vastapoltettua kalkkia.
Rakenne 1: kalkin kuljetuksen liittyvän lastauslaiturin perustukset. Rakenne 2: kalkkiuuni ja mahdollisesti sen lähellä kalkinsammutuspaikka.
Erittäin hyvin säilynyt kalkkiuuni, lastauslaituri ja mahdollinen kalkkitie on poikkeuksellisen hyvin säilynyt kalkintuotantoon liittyvä kokonaisuus. |
| metsakeskus.1000025260 |
445 |
Kalkugnsnäs |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
238708.00000000 |
6691253.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025260 |
Rakenne 1: Kansankorkeakoulun pohjoispuolella sijaitsevan talon rannassa on 3,70 m leveä ja 15–17 m pitkä itä-länsisuuntainen kivilatomus, joka on tehty pääasiassa rantaveteen. Halkaisijaltaan noin 0,6–0,8 cm kokoisia kiviä asetettu rakenteen reunoille siten, että kivien suora, tasainen sivu on ulospäin. Keskellä olevat kivet on laitettu epämääräisemmin ja siinä on käytetty hieman pienikokoisempia kiviä. Päällä on hajonneen puulaiturirakenteen jäännöksiä.
Rakenne 2: Niemessä sijaitsevan talon kaakkoispuolella, 1,50 m etäisyydellä Lindbergin talon seinästä on erittäin hyvin säilyneen kalkkiuunin rauniot. Sen takaseinä on koillis-lounaissuuntainen ja sivuseinät luode-kaakkosuuntaiset. Suorakaiteenmuotoisen kivenpolttokammion lounaisseinämän (sivu) sisäpituus on 4,30 m ja kaakkoisen (etu) seinämän pituus on 3,15 m. Kaakkoisen etumuurin paksuus on 1,15 m, takamuurin paksuus 1,20 m. Sivumuurit ovat 1,70 m paksut. Kokonaisuudessaan rakenteen lounaissivu maavalleineen on 5 m leveä. Vastakkaisella puolella olevaa vallia sanoo isäntä vuosien varrella täyttäneen sortumauhan vuoksi. Sen leveys on nyt 4 m. Sisäpuolelta rakenteen säilynyt korkeus on etuosassa minimissään 0,9 m ja takaosassa maksimissaan 1,7 m. Uunin etuseinämässä on kaksi pyöreäkaarista, osittain romahtanutta holvattua aukkoa. Itäisemmän aukon leveys on 0,65 m ja korkeus 0,60 m. Läntisemmän aukon leveys on 0,80 m, takaosasta 0,70 m ja korkeus 0,50 m. Itäisemmän aukon ulkoreunasta lähtien mitattuna etuosassa näkyvän koillissivun kivivallin pään leveys on 2,5 m. Läntisemmän aukon ulkoreunasta lähtien mitattuna lounaissivun kivivallin pään leveys on jopa 4 m. Aukkojen väliin jää 0,8 m. Sisäpuolella aukkojen leveys on 0,60–0,70 m ja näkyvissä oleva korkeus on 0,30–0,45 m. Rakenteen kokonaislaajuus on noin 12,5x7 m. Noin 20 metriä uunista etelään on maanomistajan mukaan noin 10 m x 2–3 metrin kokoinen, luode-kaakkosuuntainen alue puutarhassa, jossa ei maaperän nopean kuivumisen vuoksi oikein kasva mitään. Kyseessä voisi olla ns. kalkkitie eli paikka, jossa on osaksi sammutettu vastapoltettua kalkkia.
Rakenne 1: kalkin kuljetuksen liittyvän lastauslaiturin perustukset. Rakenne 2: kalkkiuuni ja mahdollisesti sen lähellä kalkinsammutuspaikka.
Erittäin hyvin säilynyt kalkkiuuni, lastauslaituri ja mahdollinen kalkkitie on poikkeuksellisen hyvin säilynyt kalkintuotantoon liittyvä kokonaisuus. |
| metsakeskus.1000025261 |
445 |
Sydänperä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
231732.00000000 |
6694098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025261 |
Isojakokartassa vuodelta 1799 on mainittu Sydänperä Östergård, jonka tontti on ollut kahdessa osassa, ja Sydänperä Vestergård, joka on sijainnut etelämpänä lahden perällä. Östergårdin eteläisemmän tontin pohjoispuolella on ollut kaksi rakennusta. Molempien tonttien eteläpuolella on ollut puutarha. Kauempana tontista, kylätien luoteispuolella on ollut kaksi kulmittaista rakennusta (latoa?) Rannassa on ollut kaksi venevajaa, toinen ilmeisesti Vestergårdin tilan. Vestergårdin tontin kaakkoispuolella on ollut kaksi rakennusta ja puutarha. Sen luoteispuolella on kaksi rakennusta läheisen pellon molemmin puolin. Näistä kauimmaisen kohdalla on vielä nykyäänkin rakennus. Vuodelta 1540 tiedetään, että kylässä oli yksi talo. Vuonna 1560 kylään on merkitty kaksi taloa ja myöhemmin 1600-luvun lopulla enää yksi talo. (Ks. mm. Suomen asutus 1560-luvulla, 1973) MIP-tietojen (Vestergard-573-505-0001-0012) mukaan Vestergårdin nykyinen päärakennus, jota nimitetään torpaksi, ja joka on nyt kesämökkikäytössä on rakennettu 1800-luvulla. Määritetty historiallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaaksi kohteeksi.
Inventoinnissa havaitut rakenteet selostettu Alakohteet-välilehdellä.
Östergård: Todennäköisesti rakenne 4 on ollut olemassa 1799, sillä kyseinen rakennus osuu tonttialueen suorakulmaiseen ulokkeeseen. Rakenne 1 on todennäköisesti kartassa näkyvä pohjoisin rakennus. Kivikellari on erisuuntainen kuin kartassa näkyviä pohjois-eteläsuuntainen rakennus. Havaintojen perusteella on mahdollista, että kivikellarin toinen rakennusvaihe ajoittuu 1700-luvun puolivälin jälkeen-1800-luvun alkuun (luonnonkiviholvi, matalat tiilet ja ruskea laasti) ja sillä on mahdollisesti tätä vanhempi, (1600-luvun?) rakennusvaihe (kiviseinät, joissa ei porausjälkiä, laadukkaampaa laastia), mutta paikalla täytyisi tehdä tarkempia tutkimuksia, jotta kellarin iästä päästään selvyyteen. Jompikumpi tiloista on ollut jonkin aikaa autiona tai veronmaksukyvytön 1500-luvulla, mutta molemmat lienevät olleen käytössä 1700-luvun lopulla. |
| metsakeskus.1000025262 |
564 |
Seljänmaa 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
456360.00000000 |
7254435.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025262 |
Ympäristön kuvaus
Etelä-pohjoissuuntainen noin 5 km pitkän soraharjanteen melko tasainen pohjoisosa; maaperä hiekkaa, harjanteen länsilaidalla on useita rantavalleja. Kuivaa mäntykangasta.
Kohteen kuvaus
Noin 1, 4 ha:n laaja asuinpaikka sijaitsee harjanteen pohjoispäässä sen itälaidalla n. 1 - 1,5 m korkean muinaisen rantatörmän yläpuolella. Metsätie halkaisee alueen. Tien molemmista äskettäin tehdystä ojista löytyi 250 m:n matkalla paikoitellen runsaasti palaneita kiviä (9 keskittymää), kvartsia, palanutta luuta ja kivilaji-iskos. Palaneita kiviä ja vahvaa likamaata havaittiin myös koepistoissa tien itäpuolella.
Luulajianalyysi Kristiina Mannermaan KM 39279:2 Phocidae (hylkeet), Mammalia (nisäkkäät), Indet (tunnistamattomat). |
| metsakeskus.1000025263 |
445 |
Backskogen |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
231480.00000000 |
6696632.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025263 |
Ensimmäiset kirjalliset lähteet torpista Paraisilla ovat 1600-luvun lopulta. Isojakokartassa vuodelta 1790 alueelle on merkitty Vannaisten säteri-rustholliin kuuluva torppa tontteineen ja sen yhteyteen peltoja.
Paikalla on torppa piharakennuksineen. Mahdollisesti 1700-lukua vanhempi. Katso Alakohteet -välilehti. |
| metsakeskus.1000025265 |
564 |
Pirttiselkä |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
462834.00000000 |
7200336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025265 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä länsiluode-ikäkaakkosuuntainen soraharjanne noin 600 m Sadinjoesta pohjoiseen. Alue on avohakattu ja muokattu.
Kohteen kuvaus
Harjanteen länsipään loivalla rinteellä on 50 x 20 m:n alalla 8 kiviröykkiötä, joiden läpimitta on 2,5-3,5 m ja korkeus 0,3-0,5 m. Neljä näistä ovat kehäröykkiötä, joiden keskellä on 1 - 1,5 m kokoinen keskuskuoppa. Röykkiöt ovat suurimaksi osaksi aluskasvillisuuden peitossa. Kaksi röykkiöstä vaurioituvat jonkun verran korjuukoneen yliajamisesta. Suunnittelija Virpi Poutanen havaitsi röykkiöt keväällä 2010 ja merkitsi alueen nauhoilla, joka jäi siten muokkauksen ulkopuolella. |
| metsakeskus.1000025266 |
564 |
Hevoskangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
481506.00000000 |
7197267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025266 |
Ympäristön kuvaus
Laaja hieman lounaiseen viettävä hiekkatasanne korkean soraharjanteen eteläisellä / lounaisella juurella ja soistuneen Sanginjoen rantavyöhykkeen pohjoispuolella. Kuivaa mäntykangasta, osittain aukea ja muokattu, osittain taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Laaja kivikautinen asuinpaikka loivalla hiekkarinteellä korkeusvyöhykkeellä 102 - 106 m. Suuri osa alueesta on äestetty, äestysurista löytyi n. 200 x 40 m alueelta runsaasti palaneita kiviä, kvartsia, palanutta luuta, lisäksi myös kivilaji-iskoksia ja keramiikkaa. Äestetyn alueen ulkopuolella havaittiin koekuopissa ja maanpinnassa tulisijojen jäänteitä ja kvartsia ja luuta. Asuinpaikan kokonaispinta-ala on n. 2,4 ha. Asuinpaikka jatkuu todennäköisesti vielä soistuneelle alueelle joen rannan suuntaan. Alueen pohjoislaidalla korkeudella 106 m on mahdollinen asumuspainanne, mitat 15 x 8 m ja syvyys 0,9 m. Koekuopasta painanteen keskellä tuli palaneita kiviä ja kvartsia, mutta runsaasti löytöjä on havaittu myös painanteen ulkopuolella laajemmalta alueelta. Kyseessä voi sitten myös olla luonnollinen painauma asuinpaikka-alueella. Koekuoppien ja pintahavaintojen perusteella alueella on yli 30 tulisijan jäänteet. Asuinpaikan ylempi vyöhyke on todennäköisesti merenrantasidonnainen eli mesoliittinen (etäisyys nykyiselle jokiuomalle on 60-110 m ja korkeusero 4-5 m), alempi vyöhyke lähempänä jokea on ilmeisesti ollut myös jokiranta-asuinpaikkana. Siihen viittaa keramiikkakeskittymä, pieniä paloja ei voitu tarkemmin määritellä, todennäköisesti kyse on neoliittisesta (KA- tyyppisestä) keramiikasta. Paikalla on myös historiallisen ajan tervahauta (alakohteena). |
| metsakeskus.1000025266 |
564 |
Hevoskangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
481506.00000000 |
7197267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025266 |
Ympäristön kuvaus
Laaja hieman lounaiseen viettävä hiekkatasanne korkean soraharjanteen eteläisellä / lounaisella juurella ja soistuneen Sanginjoen rantavyöhykkeen pohjoispuolella. Kuivaa mäntykangasta, osittain aukea ja muokattu, osittain taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Laaja kivikautinen asuinpaikka loivalla hiekkarinteellä korkeusvyöhykkeellä 102 - 106 m. Suuri osa alueesta on äestetty, äestysurista löytyi n. 200 x 40 m alueelta runsaasti palaneita kiviä, kvartsia, palanutta luuta, lisäksi myös kivilaji-iskoksia ja keramiikkaa. Äestetyn alueen ulkopuolella havaittiin koekuopissa ja maanpinnassa tulisijojen jäänteitä ja kvartsia ja luuta. Asuinpaikan kokonaispinta-ala on n. 2,4 ha. Asuinpaikka jatkuu todennäköisesti vielä soistuneelle alueelle joen rannan suuntaan. Alueen pohjoislaidalla korkeudella 106 m on mahdollinen asumuspainanne, mitat 15 x 8 m ja syvyys 0,9 m. Koekuopasta painanteen keskellä tuli palaneita kiviä ja kvartsia, mutta runsaasti löytöjä on havaittu myös painanteen ulkopuolella laajemmalta alueelta. Kyseessä voi sitten myös olla luonnollinen painauma asuinpaikka-alueella. Koekuoppien ja pintahavaintojen perusteella alueella on yli 30 tulisijan jäänteet. Asuinpaikan ylempi vyöhyke on todennäköisesti merenrantasidonnainen eli mesoliittinen (etäisyys nykyiselle jokiuomalle on 60-110 m ja korkeusero 4-5 m), alempi vyöhyke lähempänä jokea on ilmeisesti ollut myös jokiranta-asuinpaikkana. Siihen viittaa keramiikkakeskittymä, pieniä paloja ei voitu tarkemmin määritellä, todennäköisesti kyse on neoliittisesta (KA- tyyppisestä) keramiikasta. Paikalla on myös historiallisen ajan tervahauta (alakohteena). |
| metsakeskus.1000025267 |
564 |
Hevoskangas 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
481750.00000000 |
7197191.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025267 |
Maasto on laaja hieman lounaiseen viettävä hiekkatasanne korkean soraharjanteen eteläisellä ja lounaisella juurella ja soistuneen Sanginjoen rantavyöhykkeen pohjoispuolella. Kuivaa mäntykangasta, osittain aukea ja muokattu, osittain taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää.
Hiekkatasanteella kankaan rinteen ja suon välissä on 4 kuoppaa 130 m matkalla:
1: läpimitta 3,7 m, syvyys 0,4 m, huuhtoutumiskerros yli 10 cm, sen alla ohut nokimaakerros;
2: läpimitta 3,8 m, syvyys 0,5 m, huuhtoutumiskerros 10 cm
3: läpimitta 2,1 m, syvyys 0,4 m, huuhtoutumiskerros 7 cm
4: läpimitta 2,5 m, syvyys 0,4 m, huuhtoutumiskerros 8 cm
Lähellä ovat kohteet Hevoskangas 2 kivikautinen asuinpaikka ja Hevoskangas 3 tervahauta. |
| metsakeskus.1000025268 |
564 |
Välisuo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482729.00000000 |
7199805.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025268 |
Ympäristön kuvaus
Luode-kaakkosuuntainen kapea korkea harjujakso Kiiminkijoen lounaispuolella. Alue on avohakattu ja äestetty.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee tasanteella harjun juurella sen koillispuolella. Noin 10 m x 6 m kokoiselta alueelta löytyi kvartsi-iskoksia ja -esineitä, yhdessä kvartsikeskittymästä oli n. 40 iskosta.
Maa oli paikoitellen punaiseksi palanut / värjäytynyt. Alue oli äestetty ja havaintomahdollisuudet hyvät. |
| metsakeskus.1000025271 |
564 |
Kettukangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
458289.00000000 |
7269198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025271 |
Ympäristön kuvaus
Kaakko-luodesuuntainen laajan suoalueen halki kulkeva pitkä harjujakso, kuivaa mäntykangasta, uudistuskypsä metsä (kuvio on avohakattu 2012 inventoinnin jälkeen).
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjujakson pohjoisosassa sen itärinteellä metsätien itäpuolella. Paikalla on kaksoistervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025272 |
564 |
Huiskankangas 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
458856.00000000 |
7260110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025272 |
Ympäristön kuvaus
Laaja tasainen harjujakso, joka kuuluu Taivalkoski - Pudasjärvi - Tannila harjuun. Kuivaa mäntykangasta. Varttunut kasvatusmetsä.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjun koillislaidassa lähellä Säynäjäojaa. Kuoppamiilu, halkaisija valli mukaan lukien 5 m, kuopan läpimitta 2,5 m ja syvyys 0,7 m, vallin korkeus 0,3 m. Kuopan pohjassa on isompia kiviä ja hiiltä. Vieressä on 3 m x 2 m mittainen ja 0, 8 m korkea hiilikasa, joka on aluskasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.1000025273 |
564 |
Huiskankangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
458878.00000000 |
7260165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025273 |
Ympäristön kuvaus
Laaja tasainen harjujakso, joka kuuluu Taivalkoski - Pudasjärvi - Tannila harjuun. Kuivaa mäntykangasta. Varttunut kasvatusmetsä.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitse harjun itälaidalla Säynäjäojan törmän yläpuolella. Kaksoishauta, läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen ojalle päin, pituus 3 m ja syvyys 2,4 m. Vallin päällä kasvaa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita. |
| metsakeskus.1000025274 |
564 |
Huiskankangas 9 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
457675.00000000 |
7261005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025274 |
Kaksi vierekkäistä vallillista painannetta/kuoppaa Siuruanjokivarresta Pudasjärven Vengasvaaran suuntaan johtavan metsätien koillispuolella, laajan Huiskan hiekkakankaan pohjoisella juurella, Vipustensuon reunan läheisyydessä, metsätieuran luoteispuolella. Kyse on kaksoispainanteesta tai -kuopanteesta myöhäiseltä historialliselta ajalta. Koepistoissa erotettiin sekä painanteiden pohjalla että valleilla vain heikosti muodostunut huuhtoutumiskerros. Toisen pohjalla todettiin melko runsaasti isoja hiilenpaloja. Kooltaan rakenteet ovat noin 3 x 4 sekä 3 x 5 m. Niissä on selkeä valli ja painanteiden välillä matalampi kynnys.
Tästä 1,45 km kaakkoon on samaisen kankaan juurella peruskartalle merkitty tervahauta.
2012: Ympäristön kuvaus
Laaja tasainen harjujakso, joka kuuluu Taivalkoski - Pudasjärvi - Tannila harjuun. Lähialue aukea, maaperä karkeaa hiekkaa, jossa paikoitellen kiviä.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjun koillispuolella sen alarinteellä lähellä suota. Haudan läpimitta on 8 m, kuopan läpimitta 4 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 4 m ja syvyys 1 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000025275 |
564 |
Kauhialampi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
456036.00000000 |
7252508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025275 |
Ympäristön kuvaus
Etelä-pohjoissuuntainen noin 5 km pitkä soraharjanne, kivinen lakialue, osittain rakka-kivikkoa, alarinteissä hiekkaa. Kuivaa mäntykangasta.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee harjanteen lakialueella pienen Kauhialammen kaakkoispuolella, läpimitta valli mukaan lukien 13 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu luoteeseen lammelle päin, se on puujätteen peittämä. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa isoja mäntyjä ja kuusia. |
| metsakeskus.1000025276 |
564 |
Seljänmaa 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
455664.00000000 |
7252968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025276 |
Ympäristön kuvaus
Etelä-pohjoissuuntainen noin 5 km pitkä soraharjanne, kivinen lakialue, osittain rakka-kivikkoa, alarinteissä hiekkaa. Kuivahko havumetsä.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjanteen länsilaidalla loivalla alarinteellä lähellä suota. Paikalla on tervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025277 |
422 |
Kuikanpuro |
10007 |
12004 |
13051 |
11042 |
27000 |
675890.00000000 |
7004666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025277 |
Sulkulammen eteläpuolella, Kuikanpuron varresta löydettiin kivipyykki. Pyykki on kivistä ladottu, muodoltaan pyöreä, noin 1 m halkaisijalta ja 1 m korkea. Keskellä pyykkiä on pystykivi. Rajapyykki liittyy todennäköisesti samaan vanhaan taloon kuin tieverkosto. Paikalisten kanssa oli puhetta tästä talosta mutta sen sijainti ei ollut tiedossa. Kohdalla ei nyt ole kiinteistörajaa. Rajapyykki sijaitsee kuusimetsässä noin 50 m metsätieltä itään ja noin 5 m purosta etelään. |
| metsakeskus.1000025278 |
422 |
Koivas länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
679159.00000000 |
7003064.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025278 |
Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsee Koivaanjoen suussa Koivas -järven länsipuolella. Kuopat sijaitsevat niemen kärjessä noin 10 m nykyrannalta. Niemeltä lähtee itäpuolelle jyrkkä harjanne Koivaanjoen suuntaan. Kuopat ovat noin 2 m halkaisijaltaan ja yli metriä syvät. |
| metsakeskus.1000025281 |
564 |
Koutuanjärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
456166.00000000 |
7255763.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025281 |
Ympäristön kuvaus
Etelä-pohjoissuuntainen noin 5 km pitkä soraharjanteen kapea pohjoispää Koutuanjärven länsipuolella, kivinen lakialue, osittain rakkakivikkoa, alarinteissä hiekkaa. Kuivahko havumetsä.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee järven rantatörmän yläpuolella, halkaisija valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu itään järvelle päin, pituus 3 m ja syvyys 1,9 m.
Vallin päällä ja kuopassa kasvaa isoja mäntyjä ja kuusia. |
| metsakeskus.1000025282 |
564 |
Kunnasmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
458622.00000000 |
7255064.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025282 |
Ympäristön kuvaus
Matala kangassaareke suoalueen keskellä, tuoreehko havumetsä, taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee kankaan länsilaidalla lähellä ojitettua suota, sen läpimitta on valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 3 m ja syvyys 2,5 m. Hauta on taimikon peittämä. |
| metsakeskus.1000025283 |
564 |
Ala-Käyränlampi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
460697.00000000 |
7251653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025283 |
Ympäristön kuvaus
Matala kangas suoalueen keskellä ja Ala-Käyränlammen luoteispuolella. Rehevähkö havumetsä.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee kankaan loivalla koillisrinteellä. Paikalla on tervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025284 |
564 |
Murtomaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
449824.00000000 |
7244612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025284 |
Ympäristön kuvaus
Matala pieni saareke suoalueen keskellä, rehevähkö mäntyvaltainen metsä, aluskasvillisuus puolukkaa, mustikkaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Paikalla on suuri tervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
2023: Paikalla on halkaisijaltaan noin 18-metrinen tervahauta. Vallit ovat 3–4 m leveät. Halssi on pohjoiseen. Noin 15 m tervahaudasta itään on tervapirtin jäännös.
Kohde on säilynyt ennallaan. Tervapirtin perustusta ei erottanut korkean aluskasvillisuuden vuoksi. Kiuas sen sijaan erottui. Nykykartalle Murtomaaksi merkitty alue on ilmeisesti alkuperäiseltä nimeltään Ylihaudanmaa (Kylmänen 1961). Nimi voi viitata tähän tervahautaan. Varsinainen Murtomaa on tarkoittanut nykykartalla Kantamaaksi nimettyä kangasta, jolla on myös perimätiedon mukaan sijainnut tervahauta (ks. kohde Kantamaa).
Kohdepisteiden sijaintia ja kohteen rajausta tarkennettiin maastomittausten ja rinnevarjosteen pohjalta. |
| metsakeskus.1000025285 |
564 |
Isonkivenmaa |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
460569.00000000 |
7245717.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025285 |
Soiden ympäröimä etelä-pohjoissuuntainen kivinen harjanne noin kilometri Iijoen eteläpuolella, harjanteen pohjoispäässä on laaja sorakuoppa. Mäntykangas, nuorta kasvatusmetsää.
Kohde sijaitsee harjanteen pohjoispäässä sorakuopan kaakkoispuolella. Paikalla on kivilatomus, mitaltaan 1,2 x 1,2 m, pohja neliömäinen. Nykyinen korkeus on 1,1 m, latomuksen yläosa on tehty vasta jonkun aikaa sitten sorakuopasta tuoduista kivistä (punaisen jäkälän peittämiä kiviä). n. 30-40 cm korkea neliömäinen vanha alaosa on tehty suurista pintakivistä (lohkopintoja), jotka ovat keltaisten jäkälien peittämiä. Keltakarttajäkälän koko yli 5 cm ja kaarrekeltakarven koko yli 25 cm viittaavat yli sadan vuoden ikään. Humus on peittänyt alimmat kivet 5 cm:llä. Kyseessä on mahdollisesti rajakivi tai paasikivi. |
| metsakeskus.1000025286 |
564 |
Kivijärvenkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
439498.00000000 |
7256851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025286 |
Ympäristön kuvaus
Korkea kangas Kivijärven kaakkoispuolella, lakialue osittain soistunut, osittain huuhtoutunutta kivikkoa. Rehevähkö sekametsä, aluskasvillisuus mustikkaa, puolukkaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee kankaan pohjoisella alarinteellä noin 200 m kivijärvestä itään. Paikalla on tervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025287 |
564 |
Ylä-Koutuanjärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
462864.00000000 |
7242627.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025287 |
Ympäristön kuvaus
Lounais-koillissuuntainen kapea soraharjanne Ylä-Koutuanjärven eteläpuolella. Rehevähkö sekametsä.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee loivalla rinteellä harjanteet lounaispäässä. Paikalla on kaksoistervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025288 |
564 |
Kolmikannanharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
463809.00000000 |
7240537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025288 |
Ympäristön kuvaus
Matala itä-länsisuuntainen harjujakso suoalueen keskellä. Rehevähkö sekametsä.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjun loivalla pohjoisrinteellä. Paikalla on kaksoistervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025289 |
564 |
Pukkaoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
453141.00000000 |
7241676.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025289 |
Ympäristön kuvaus
Matala kangassaareke suoalueen keskellä. Rehevähkö sekametsä.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee saarekkeen pohjoislaidalla ja sen lähellä on rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025290 |
564 |
Kämppäkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
451310.00000000 |
7254272.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025290 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä matala kangas, nuorta kasvatusmetsikköä.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien n. 18 m, kuopan läpimitta n. 12. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus n. 6 m. Kaukokartoituskohde. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000025291 |
564 |
Yli-Käyränlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
462732.00000000 |
7249951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025291 |
Ympäristön kuvaus
Pieni etelä-pohjoissuuntainen soraharjanne Yli-Käyränlammmen itäpuolella. Nuorta kasvatusmetsikköä.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee harjanteen laen eteläosassa, läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 10 m; halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 8 m. Kaukokartoituskohde. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000025292 |
564 |
Sarvisuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
471716.00000000 |
7247801.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025292 |
Ympäristön kuvaus
Pieni saareke suoalueen keskellä. Varttunutta kasvatusmetsä.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta kuoppa mukaan lukien n. 21 m, kuopan läpimitta n. 16 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus n. 15 m. Kaukokartoituskohde. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000025293 |
564 |
Loukasmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
465786.00000000 |
7242894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025293 |
Ympäristön kuvaus
Matala kangas suoalueen keskellä, taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Läpimitta valli mukaan lukien n. 17 m, kuopan läpimitta n. 11 m; halssi suuntautuu luoteeseen, pituus n. 8 m. Vanhaa puusto jätetty tervahaudan päälle. Kaukokartoituskohde. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000025294 |
564 |
Sadinmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
460096.00000000 |
7240382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025294 |
Luode-kaakkosuuntainen kapea kuivaa mäntykangasta oleva harjujakso suoalueen keskellä.
Tervahauta sijaitsee harjun keskivaiheella notkelman kohdalla ja tervarapirtin jäännös siitä n. 25 m koilliseen. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025294 |
564 |
Sadinmaa |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
460096.00000000 |
7240382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025294 |
Luode-kaakkosuuntainen kapea kuivaa mäntykangasta oleva harjujakso suoalueen keskellä.
Tervahauta sijaitsee harjun keskivaiheella notkelman kohdalla ja tervarapirtin jäännös siitä n. 25 m koilliseen. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025295 |
564 |
Hevoskangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
481683.00000000 |
7197198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025295 |
Ympäristön kuvaus
Laaja hieman lounaiseen viettävä hiekkatasanne korkean soraharjanteen eteläisellä/lounaisella juurella ja soistuneen Sanginjoen rantavyöhykkeen pohjoispuolella. Kuivaa mäntykangasta, osittain aukea ja muokattu, osittain taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 10 m, kuopan läpimitta 6 m ja syvyys 1,6 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 5 m ja syvyys 1,1 m (sortunut). Haudan päällä kasvaa nuoria mäntyjä.
Lähellä ovat kohteet Hevoskangas 2 kivikautinen asuinpaikka ja Hevoskangas 4 pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000025296 |
564 |
Sadinharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
481710.00000000 |
7198877.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025296 |
Ympäristön kuvaus
Luode-kaakkosuuntainen soraharjanne suoalueen keskellä harjujakson eteläpuolella.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjanteen laen itäpäässä. Tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 18 m, sisempi valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 7 m ja syvyys 2,4 m, sen lounaspäässä on 3 m mittainen ja 1 m syvä kuoppa. Vallin ympärillä on kapea oja. Vallin päällä kasvaa mäntyjä. |
| metsakeskus.1000025297 |
564 |
Laivakangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
440689.00000000 |
7217552.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025297 |
Ympäristön kuvaus
Tasaisen laajan harjun itäpää soistuneen alueen länsipuolella, kuivaa mäntykangasta.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 1,4 m; vallin korkeus 1,2 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 3 m ja syvyys 1,6 m. Vallin päällä ja kuopassa kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä ja kuusia. |
| metsakeskus.1000025298 |
564 |
Laivakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
440641.00000000 |
7217421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025298 |
Ympäristön kuvaus
Tasaisen laajan harjun itäpää soistuneen alueen länsipuolella, kuivaa mäntykangasta.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 0,7 m; vallin korkeus 1,2 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 3,5 m ja syvyys 1,4 m. Vallin päällä kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä ja kuusia. |
| metsakeskus.1000025299 |
564 |
Latvavaara |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
456260.00000000 |
7257538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025299 |
Ympäristön kuvaus
Suoalueen keskellä oleva korkea mäki, laella kivikkoa ja kapea rakka-alue. Rehevähkö havumetsä.
Kohteen kuvaus
Noin 130 x 35 m kokoisella laen rakka-alueella ovat yht. 14 kuoppaa, joista 11 muodostavat kaksi ryhmää alueen pohjois- ja eteläpäässä.
1: kaksi pientä kuoppaa (alle metri)
2: läpimitta 2 m, syvyys 0,5 m
3 ja 4: läpimitta 2,2 m, syvyys 0,7 m
5: läpimitta 1,1 m ja syvyys 0,4 m
6: läpimitta 1,6 m ja syvyys 0,4 m
7: läpimitta 2,5 m valli mukaan lukien, kuopan halkaisija 1,2 m ja syvyys 0,4 m
8 - 10: läpimitta n. 1 m ja syvyys 0,3 m
11: läpimitta 2,1 m ja syvyys 0,4 m
12: läpimitta 3 m ja syvyys 0,6 m
13: läpimitta 2,8 m ja syvyys 0,5 m |
| metsakeskus.1000025300 |
748 |
Ilvesmaa 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
407648.00000000 |
7159700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025300 |
Ympäristön kuvaus
Kivinen kangassaareke suoalueen keskellä, mäntyvaltainen tuoreehko havumetsä, uudistuskypsä metsikkö.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee kankaan lounaisrinteellä, läpimitta 14 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu etelälounaaseen, pituus 3 m ja syvyys 1,5 m. Haudan päällä kasvaa vanhoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000025300 |
748 |
Ilvesmaa 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
407648.00000000 |
7159700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025300 |
Ympäristön kuvaus
Kivinen kangassaareke suoalueen keskellä, mäntyvaltainen tuoreehko havumetsä, uudistuskypsä metsikkö.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee kankaan lounaisrinteellä, läpimitta 14 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu etelälounaaseen, pituus 3 m ja syvyys 1,5 m. Haudan päällä kasvaa vanhoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000025301 |
202 |
Kylä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
245040.00000000 |
6712493.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025301 |
Kohde sijaitsee Ohikulkutien ja Hämeentien risteyksestä noin 400 metriä etelään, Pompon harjaantumiskouluun liittyvän työpajan kaakkoispuolella, Muikunvuoren kallioalueen pohjoispuolella, pohjoiseen laskevalla loivalla mäenrinteellä.
Paikalla on laaja, noin 15 x 13 metrin suuruinen ja varsin erikoisen muotoinen, funktioltaan ja ajoitukseltaan tuntematon kiviaitaus, jonka lounaispäässä on pienen noin 6 x 4 metrin suuruisen rakennuksen jäännökset. Aitauksen keksellä kasvaa suuria vaahteroita ja kaksi vanhaa kuusta. Rakennelman ympäristöön on tuotu kaikenlaista romua ym. jätettä. |
| metsakeskus.1000025302 |
272 |
Miekkakaarat 6 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
339922.00000000 |
7082071.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025302 |
Ympäristön kuvaus
Laaja hiekkadyynialue suoalueen keskellä ja Miekkajärven luoteispuolella. Kumpuileva kuiva mäntykangas, aluskasvillisuus pääosin jäkälää, lisäksi sammalta, kanervaa ja puolukkaa. Nuorta kasvatusmetsikköä. Metsätie halkaisee asuinpaikan.
Kohteen kuvaus
Asuinpaikka sijaitsee alueen pohjoisosassa suohon työntyvällä hiekkaharjanteella. Harjanteella on viisi asumuspainannetta 140 m pitkässä jonossa, neljä näistä on metsätien kaakkoispuolella valtion maalla ja yksi tien pohjoispuolella yksityismaalla. Painanteiden koko vaihtelee 7 x 5 metristä 9 x 6 metriin. Tien oja leikkaa kolmen painanteen reunaa, leikkauksissa on havaittu palaneita kiviä ja kvartsia (ei otettu talteen). Toisella harjanteella 50 m luoteeseen on pitkä painanne, mitat 21 x 6 m, syvyys 0,3 m, paikoitellen on valli havaittavissa. |
| metsakeskus.1000025303 |
272 |
Kaunisvesi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
355493.00000000 |
7067475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025303 |
Korkea kivinen kangas Kaunisveden kaakkoispuolella, rehevää sekametsää, paikoitellen soistunut, Metlan tutkimusmetsä, puulajipuisto (mm. kanadanlehtikuusi).
Hauta sijaitsee kankaan länsirinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 18 m, kuopan halkaisija 14 m ja syvyys 1,5 m. Halssi suuntautuu etelälounaaseen, pituus 5 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa vanhoja kuusia.
Inventointi 2024: Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnin yhteydessä. Kohteen todettiin olevan ennallaan. Tervahaudan alarinteen valli on rakennettu kivistä kylmämuuraamalla. Vallin korkeus on noin 1,5 metriä. Kivimuuraus on miltei kokonaan peittynyt sammalen alle.
Noin 10 metriä tervahaudan vallista etelään havaittiin kaivanto, jonka koko on noin 3,0 x 3,0 metriä. Kaivannon syvyys on noin 0,5--0,3 metriä. Myös tervahaudan luoteispuolella on kolme epämääräistä kaivantoa 7,0 x 3,0 metrin alueella. Kaivantojen koko on 4,0 x 3,0 metriä, 2,0 x 2,0 metriä ja 1,5 x 1,5 metriä. Kaivantojen syvyys on noin 0,4–0,8 metriä. Kaivannot voivat liittyä tervantuotantoon alueella tai olla myöhempään maankäyttöön liittyviä kaivantoja.
Vuoden 2024 toisessa inventoinnissa kohde katsottiin vain pikaisesti ohikulkumatkalla, koska se oli inventoitu hiljattain. |
| metsakeskus.1000025304 |
272 |
Selkälamminharju 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
356616.00000000 |
7066328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025304 |
Ympäristön kuvaus
Korkea kivinen kangas soistuneen Raatejärven kaakkoispuolella, tuore, paikoin lehtomainen kangas. Rehevä aluskasvillisuus. Metlan tutkimusmetsä.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee kapealla tasanteella kankaan luoteisrinteellä. Läpimitta valli mukaan lukien on 15 m. Kuoppa on täytetty maalla, kivillä ja roskilla. Halssi suuntautuu länteen, pituus noin 4 m. Vallin päällä ja halssin kohdalla kasvaa vanhoja kuusia. |
| metsakeskus.1000025305 |
272 |
Kivikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353018.00000000 |
7108336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025305 |
Ympäristön kuvaus
Kivinen kangas suoalueen keskellä; alue on avohakattu ja muokattu.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee kankaan tasaisella laella, läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 4 m ja syvyys 1,8 m. Hauta on rakennettu pääosin kivistä ja sorasta, kuoppa on vuorattu savella. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000025306 |
272 |
Miekkakaarat 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339780.00000000 |
7082143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025306 |
Ympäristön kuvaus
Laaja hiekkadyynialue suoalueen keskellä ja Miekkajärven luoteispuolella. Kumpuileva kuiva mäntykangas, aluskasvillisuus pääosin jäkälää, lisäksi sammalta, kanervaa ja puolukkaa. Nuorta kasvatusmetsikköä.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee loivalla luoteisrinteellä dyynialueen pohjoisosassa. Kyseessä on ns. rännihauta, pituus 7 m ja leveys 2,5 -3,5 m, yläosa on leveämpi. Rännin syvyys on n. 1 m; humuksen alla havaittiin hiiltä ja nokimaata. Rännin yläpuolella on kolme pientä kuoppaa, halkaisija noin metri ja syvyys 0,5 m. |
| metsakeskus.1000025307 |
946 |
Brändskogen |
10007 |
12004 |
13051 |
11042 |
27000 |
260157.00000000 |
7014458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025307 |
Kivirakenteet sijaitsevat metsässä Kackubergetilla.
200 metrin matkalla on neljä rakennetta, joissa 3-4 pikku kiveä on asetettu suuren kiven päälle. Neljä kivirakennetta sijaitsee lähes suorassa linjassa. Kysymyksessä voisi olla jonkinlainen rajamerkki. |
| metsakeskus.1000025308 |
290 |
Laitosaari 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
612683.00000000 |
7091911.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025308 |
Vepsänjärven pohjoisosassa sijaitsevan Laitosaaren pohjoiskärjessä sijaitsee pienen tervahaudan pohja. Sen läpimitta on noin viisi metriä, syvyyttä sillä on 0,7 metriä. |
| metsakeskus.1000025309 |
563 |
Lippikangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396766.00000000 |
7117847.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025309 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä laaja matala kangas. Mäntyvaltainen rehevähkö havumetsä, paikoitellen soistuneita alueita, pohjoisosassa on laaja kalliopaljastuma.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee kalliopaljastuman pohjoispuolella lähellä suota. Läpimitta on valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 12 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 4 m ja syvyys 1,8 m. Hauta on kokonaan tiheän heinikon peittämä.
2021: Ei tarkastettu inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.1000025310 |
563 |
Arvolahti |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
398114.00000000 |
7119144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025310 |
Ympäristön kuvaus
Paikoitellen soistunut rantaniitty Isojärven Arvolahden lounaispuolella, varttunutta kasvatusmetsää, pääosin mäntyjä, jonkin verran koivuja. Aluskasvillisuus heinää, niittykasveja ja katajaa.
Kohteen kuvaus
Noin 0,7 ha:n alueella on neljä kiviaitaa ja useita peltoröykkiötä. Kaksi aidoista kulkevat kohtisuoraa rantaan, niiden pituus on 60 ja 50 m, leveys noin 2 m ja korkeus 0,7 m. Kaksi lyhyempää aitaa ovat alueen kaakkoisosassa lähempää tietä ja ne ovat rannansuuntaisia. Niiden pituus n. 15 - 20 m, leveys 2-3,5 m ja korkeus 0,6-0,7 m. Kaikki aidat ovat sammalen peitossa. |
| metsakeskus.1000025311 |
630 |
Palokangas 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
475458.00000000 |
7119013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025311 |
Ympäristön kuvaus
Etelä-pohjoissuuntaisen laajan harjujakson pohjoispää, kuivaa mäntykangasta, varttunutta kasvatusmetsää, osittain aukeaa.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjun kapeassa pohjoisosassa soranyppylän länsipuolella. Paikalla on kaksi kuoppaa, 20 m etäisyydellä toisistaan.
Kuoppa 1: halkaisija 2,2 m ja syvyys 0,5 m, heikohko valli, huuhtoutumiskerros 8 cm
Kuoppa 2: halkaisija 1,5 m, syvyys 0,4 m, huuhtoutumiskerros 10 cm.
Kuoppien funktio on epäselvä. |
| metsakeskus.1000025312 |
630 |
Mattila 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
475310.00000000 |
7119428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025312 |
Ympäristön kuvaus
Etelä-pohjoissuuntaisen laajan harjujakson pohjoispää, kuivaa mäntykangasta, varttunutta kasvatusmetsää, osittain aukeaa.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjun kapeassa pohjoispäässä metsätien itäpuolella kohteesta Mattila (1) 200 m pohjoiseen. Noin 1,5 ha:n alueella on kolme kuoppaa epäsäännöllisenä ryhmänä:
kuoppa 1: halkaisija 2,5 m, syvyys 0,5 m; huuhtoutumiskerros 10 cm, sen alla 5-10 cm nokimaata
kuoppa 2: halkaisija 2,5 m, syvyys 0,4 m, huuhtoutumiskerros 7 cm
kuoppa 3: halkaisija 3 m, syvyys 0,5 m, huuhtoutumiskerros 9 cm, sen alla ohut nokimaakerros.
Kuoppien funktio on epäselvä, mutta huuhtoutumiskerroksen paksuuden perusteella ne lienevät esihistoriallisia. |
| metsakeskus.1000025314 |
630 |
Hautasuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
488485.00000000 |
7120668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025314 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä korkea kangas, nuorta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee kankaan pohjoisrinteellä, läpimitta valli mukaan lukien n. 20 m, kuopan läpimitta n. 12 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus n. 6 m. Kaukokartoituskohde. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000025315 |
630 |
Korkiakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
469206.00000000 |
7117479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025315 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä hiekkainen kangas, mäntyvaltainen havumetsä, osittain aukea.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitse kankaan alarinteellä etelälaidalla; sen läpimitta valli mukaan lukien on 16 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 4 m ja syvyys 2,2 m. Haudan päällä kasvaa nuoria kuusia ja koivuja. |
| metsakeskus.1000025316 |
630 |
Palokangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
475715.00000000 |
7118961.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025316 |
Ympäristön kuvaus
Etelä-pohjoissuuntaisen laajan harjujakson pohjoispää, kuivaa mäntykangasta, varttunutta kasvatusmetsää, osittain aukeaa.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjun notkelman kohdalla. Haudan läpimitta valli mukaan lukien on 12 m, vallin korkeus 1,2 m; kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 1,4 m; halssi suuntautuu länteen, pituus 5 m ja syvyys 2,1 m. Haudan päällä kasvaa nuoria koivuja ja kuusi, ympäristö on avohakattu. |
| metsakeskus.1000025317 |
630 |
Palokangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
475450.00000000 |
7118596.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025317 |
Ympäristön kuvaus
Etelä-pohjoissuuntaisen laajan harjujakson pohjoispää, kuivaa mäntykangasta, varttunutta kasvatusmetsää, osittain aukeaa.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee harjun länsilaidalla loivalla länsirinteellä, läpimitta valli mukaan lukien on 11 m, kuopan läpimitta 6 m ja syvyys 1,5 m; halssi suuntautuu länteen, pituus 3,5 m ja syvyys 2,2 m. Puusto on poistettu haudan päältä, ympäristö on avohakattu. Haudan ympärille on jätetty n. 1 m korkeita kantoja. |
| metsakeskus.1000025318 |
630 |
Ruunakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
474931.00000000 |
7121672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025318 |
Ympäristön kuvaus
Leveän harjujakson koillispää, kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsää, alarinteellä kasvaa myös kuusia ja koivuja.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee tasanteella harjun itälaidalla. Paikalla on kaksoistervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025319 |
630 |
Kiuasaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478779.00000000 |
7119114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025319 |
Ympäristön kuvaus
Kaakko-luodesuuntainen korkea soraharjanne, rehevähkö kangas, paikoitellen lehtomainen kangas.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee tasanteella harjanteen luoteispäässä, tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 18 m, sisempi valli mukaan lukien 13 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 1,5 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 6 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa isoja koivuja ja haapoja. |
| metsakeskus.1000025320 |
630 |
Joutensalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479515.00000000 |
7120632.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025320 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä matala kangas, rehevähkö sekametsä. Uudistuskypsä metsikkö.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee kankaan laella. Paikalla on suuri tervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025321 |
630 |
Pahalamminharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479958.00000000 |
7118370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025321 |
Ympäristön kuvaus
Kaakko-luodesuuntainen korkea soraharjanne, rehevähkö kangas, paikoitellen lehtomainen kangas; kaakkoisosassa on lampi ja yksittäisiä kalliopaljastumia.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee harjanteen kaakkoispäässä notkelman itäpuolella, läpimitta valli mukaan lukien 21 m, kuopan läpimitta 13 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 4 m ja syvyys 2,2 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä ja nuoria lehtipuita.
Haudan länsipuolella on 10 m pitkä, 2 m leveä ja 0,9 m syvä kaivanto, jonka ympärillä on matala valli. Rakenteen tarkoitus on epäselvä. |
| metsakeskus.1000025322 |
630 |
Piiparinmäki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
484932.00000000 |
7118742.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025322 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä matala kangas korkean soraharjanteen länsipuolella, rehevähkö havumetsä, osittain aukea.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee tasanteella kankaan länsiosassa, ympäristö on avohakattu ja muokattu ja puut haudan päältä poistettu. Läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 6 m ja syvyys 1,3 m, halssi suuntautuu etelään, pituus 5 m ja syvyys 2,4 m. |
| metsakeskus.1000025323 |
630 |
Honkamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472315.00000000 |
7119839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025323 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimän kankaan loiva pohjoisrinne, tuore sekametsä, nuorta kasvatusmetsikköä.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee kankaalta pohjoiseen suuntautuvalla harjanteella, läpimitta valli mukaan lukien n. 18 m, kuopan läpimitta n. 10 m, halssi suuntautuu koilliseen, pituus n. 8 m. Kaukokartoituskohde. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000025324 |
630 |
Kolkanjärvi etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
480551.00000000 |
7119320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025324 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä kivinen kangas, tuoreehko havumetsä, nuorta kasvatusmetsikköä, osittain aukeaa.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee kankaan etelärinteellä lähellä suota. Läpimitta valli mukaan lukien n. 15 m, kuopan läpimitta n. 10 m; halssi suuntautuu kaakkoon, pituus on epäselvä. Kaukokartoituskohde. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000025325 |
630 |
Asikaisenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
483412.00000000 |
7117079.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025325 |
Tervahauta laajan kankaan eteläisenllä haaralla, kahden suon välisellä tasanteella. Haudan läpimitta valli mukaan lukien on noin 15 m ja kuopan läpimitta noin 9 m. Tuoreehko sekametsä, taimikkoa.
Alun perin ollut vuoden 2012 KMO-kulttuuriperintöinventoinnin kaukokartoituskohde, jolloin paikkaa ei tarkastettu., eikä juoksutusrännin koko ja laskusuunta ovat jääneet epäselviksi.
Tervahauta tarkastettiin 2018 Pyhännän-Piiparn välisen 110 kV voimalinjainventoinnin yhteydessä. Halssin suunta on etelään. |
| metsakeskus.1000025328 |
630 |
Makiankaarronkangas |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
468933.00000000 |
7116205.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025328 |
Ympäristön kuvaus
Korkea kivinen kangas suoalueen keskellä. Rehevä sekametsä, varttunutta kasvatusmetsää ja taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Kankaan itäosassa itärinteen yläpuolella on kymmenen metriä pitkä, 0,8 - 1 m leveä ja 0,8 m korkea kiviaita. Sen itäpuolella oleva rinne vaikuttaa raivatulta. Siitä 15 ja 20 m pohjoiseen on kaksi kivikasaa, mitat n. 4 x 2,5 m ja korkeus 0,5 m.
Kyseessä lienee peltoaita ja -röykkiöitä. Alueella työskennelleen motokuskin mukaan paikasta noin 500 m lounaaseen olisi vanha talonpaikka, ko. kohde on yksityismaalla, joten sitä ei tarkastettu KMO-inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000025329 |
625 |
Rattineva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
391037.00000000 |
7143223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025329 |
Ympäristön kuvaus
Kallioisen kankaan länsirinne laajan suon itäpuolella; kuivahko havumetsä, varttunutta kasvatusmetsikköä.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee loivalla länsirinteellä kalliopaljastuman alapuolella; läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 1,1m, vallin korkeus 1,8 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus n. 3 m; halssi on suurimmaksi osaksi sortunut. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä ja kuusia. |
| metsakeskus.1000025330 |
625 |
Mottisenhauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
389973.00000000 |
7143292.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025330 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä matala kallioinen kangas, maaperä paikoitellen hiekkaa, kuivaa mäntykangasta, varttunutta kasvatusmetsikköä.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee kankaan kaakkoisosassa loivan törmän yläpuolella; kaksoishauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 22 m, vallin korkeus 1,5 m, kuopan halkaisija 12 m ja syvyys 1,9 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 6 m ja syvyys 2,2 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä lehti- ja havupuita. |
| metsakeskus.1000025331 |
625 |
Kapustakuru |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
384109.00000000 |
7150611.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025331 |
Ympäristön kuvaus
Rämealueen keskellä oleva pienehkö hiekkadyynialue, jossa on useita 300 - 400 m pitkiä lounais-koillis-suuntaisia harjanteita. Kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus pääosin jäkälää, kanervaa ja sammalta.
Kohteen kuvaus
Luoteisella harjanteella on n. 100 m:n matkalla kolme kuoppaa:
kuoppa 1: mitat 2 x 1,8 m, syvyys 0,5 m
kuoppa 2: halkaisija 1,8 m, syvyys 0,3 m, vieressä pieni kuopanne.
kuoppa 3: halkaisija 1,6 m, syvyys o,4 m.
Kaikissa kuopissa on 5-7 cm huuhtoutumiskerros.
Kuoppien funktio on epäselvä. |
| metsakeskus.1000025332 |
746 |
Koppelonkoski 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
382344.00000000 |
7067549.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025332 |
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita, jokivarsi. Tuoreehko kangas, jossa kasvaa isoja mäntyjä ja tiheästi nuoria lehtipuita.
Metsätieltä 160 m etelään ja vääräjoesta 50 m itään on tervahauta, läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 10 m. Metsätie on rakennettu haudan läpi, kuoppa on täytetty maalla. Halssi suuntautuu länteen, pituus 4 m ja syvyys 1,8 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä ja koivuja.
2023: Alue tervahautaa halkovasta ajopolusta itään on avohakattu jokin aika sitten, joten sillä puolella kasvaa ensisijaisesti nuorta mänty- ja lehtipuuvesakkoa. Kohde on muuten entisellään. Kohteen koordinaatteja on tarkastettu hieman etelään, tervahaudan keskelle, ja sen aluerajausta on ehdotettu laajennettavaksi hieman. |
| metsakeskus.1000025333 |
746 |
Koppelokangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381529.00000000 |
7067099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025333 |
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita.
Paikalla on suuri tervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
Hauta sijaitsee kankaan kaakkoislaidalla jyrkän rinteen yläpuolella, läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 3,5 m ja syvyys 1,8 m. Vallin päällä kasvaa vanhoja kuusia
Inventointi 2023: Tervahauta on entisellään. Tervapirtille (tai sen kiukaan, muita selkeitä jäänteitä pirtinpohjasta ei paksun sammalpeitteen alta havaittu) otettiin uudet, tarkemmat koordinaatit. |
| metsakeskus.1000025334 |
746 |
Koppelokangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381288.00000000 |
7066204.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025334 |
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita.
Paikalla on suuri tervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
Sekä tervahaudan että kiukaan koordinaatteja on korjattu vuoden 2023 tarkastuksen perusteella. Lisäksi inventoinnissa tavattiin toinen, pienempi kiukaan jäännös, jonka ympärillä oli myös säilynyt jonkin verran rakennuksen pohjaa, tervahaudan ja aiemmin tunnetun kiukaan kaakkoispuolelta. Paikalla on jossain vaiheessa edellisen inventoinnin jälkeen tehty harvennushakkuuta. Aiemmin tunnetuista alakohteista kiuas ja kivikasa/röykkiö eivät ole enää kokonaan sammalen peitossa, ja jälkimmäinen vaikuttaa ehkä vahingoittuneen.
Tervahauta sijaitsee pienen kankaan laen pohjoisosassa, läpimitta valli mukaan lukien 22 m, kuopan läpimitta 17 m ja syvyys 1,7 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 4 m ja syvyys 1,9 m. Vallin päällä kasvaa vanhoja kuusia, lisäksi tiheää nuorta puustoa. |
| metsakeskus.1000025335 |
746 |
Kolmisoppi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
378864.00000000 |
7069939.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025335 |
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita.
Hauta sijaitsee hiekkaharjanteella kankaan itälaidalla, läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 1,1 m; halssi suuntautuu etelään, pituus 4 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa isoja haapoja.
2023: Kohteen ympäristössä on jossain välissä tehty harvennushakkuuta, mutta kohde vaikuttaa olevan entisellään, ja sen päälle on jätetty pystyyn n. 3 m korkeudelta kaadettuja puunrunkoja merkiksi. Sen aluerajausta on ehdotettu laajennettavaksi hieman, ja sijaintia korjattu hieman koilliseen, lähemmäs tervahaudan keskipistettä. |
| metsakeskus.1000025336 |
746 |
Kolmisoppi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
378805.00000000 |
7070247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025336 |
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita.
Hauta sijaitsee pienen suoalueen keskellä olevan saarekkeen lounaislaidalla; läpimitta valli mukaan lukien 20 m, kuopan läpimitta 15 m ja syvyys 0,9 m. Vallin päällä kasvaa isoja lehti- ja havupuita, lisäksi on yksi kelottunut mänty.
2023: Kohde on entisellään. Sen luoteis- sekä itä- ja kaakkoispuolella on nykyään vesakkoa
kasvavat entiset avohakkuualueet. Kohteen aluerajausta on ehdotettu laajennettavaksi hieman. |
| metsakeskus.1000025337 |
746 |
Paskolampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
390179.00000000 |
7066930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025337 |
Ympäristön kuvaus
Etelä-pohjoissuuntainen kapea soraharjanne Maansydänjärven eteläpuolella ja Isokankaan harjujakson länsipuolella, kuivahko sekametsä.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee harjanteen laella pienessä notkelmassa; kaksoishauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 19 m, sisempi valli mukaan lukien 15 m, kuopan halkaisija 12 m ja syvyys 1,5 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 6 m ja syvyys 2,3 m. Haudan päällä kasvaa isoja kuusia, koivuja ja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000025338 |
746 |
Maansydämenjärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
371951.00000000 |
7083253.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025338 |
Soiden ympäröimä kivinen kangas Maansydämenjärven kaakkoispuolella, kuivahko havumetsä, osittain aukea.
Hauta sijaitsee kankaan kaakkoisrinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 2 m ja syvyys 1,5 m. Haudan päällä kasvaa nuoria mäntyjä ja koivuja sekä katajaa.
Kohteen sijaintia siirretty kartalla (14.6.2023) noin 9 metriä vanhasta pisteestä luoteeseen. Vanhat koordinaatit: P:7083253, I: 371951.
2023: Tervahauta on entisellään. Alueelta havaittiin lisäksi kaksi kiukaiksi tulkittua kiviröykkiötä (yksi n. 20 m tervahaudasta länteen, toinen tervahaudasta n. 50 m länsiluoteeseen), sekä kolmas, funktioltaan epäselvä kiviröykkiö (n. 55 m tervahaudasta luoteeseen, hieman korkeampana kankaalla. Kohteelle laadittiin ehdotus aluerajauksesta. |
| metsakeskus.1000025339 |
746 |
Lananjärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
372817.00000000 |
7082716.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025339 |
Ympäristön kuvaus
Korkea kangas Lananjärven luoteispuolella, tuore kangas, taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Tervahauta sijaitsee kankaan lounaisrinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 10 m, kuopan halkaisija 6 m ja syvyys 1,4 m; halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 3,5 m ja syvyys 1,7 m. Hauta on nuoren puuston peittämä. |
| metsakeskus.1000025340 |
746 |
Hävitönlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
378119.00000000 |
7074221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025340 |
Ympäristön kuvaus
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee kivikkoisen kankaan laella, läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 2 m ja syvyys 1,8 m. Lähiympäristö on aukeaa, puut on poistettu haudan päältä. Kantojen ikä on yli 100 vuotta. |
| metsakeskus.1000025341 |
746 |
Korkiamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
379189.00000000 |
7076900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025341 |
Ympäristön kuvaus
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita. Kivikkoinen korkea kangas, pääosin taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Tervahauta sijaitsee kankaan laen eteläosassa, sen läpimitta valli mukaan lukien on 14 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 2,5 m ja syvyys 1,5 m. Haudan päällä kasvaa nuoria koivuja, haapoja ja kuusia, aluskasvillisuus heinää.
Inventointi 2023: Kohde tarkastettiin maastossa ja se on todettu olevan muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukaisessa kunnossa. Kohteen paikkatietoa tarkannettiin sekä kohteelle laadittiin aluerajaus. Tervahauta on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.1000025342 |
746 |
Lietejärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
391727.00000000 |
7068896.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025342 |
Ympäristön kuvaus
Laaja tasainen eteläkaakko-pohjoisluodesuuntainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta, aluskasvillisuus jäkälää, sammalta ja puolukkaa, itälaidalla rehevähkö sekametsä ja aluskasvillisuus.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjun itälaidalla Maansydänjärvestä 1,6 km koilliseen; kaksoishauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 20 m, sisempi valli mukaan lukien 16 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu eteläkaakkoon, pituus 5,5 m ja syvyys 1,9 m, se on osittain sortunut. Haudan päällä kasvaa isoja kuusia ja koivuja. |
| metsakeskus.1000025343 |
746 |
Loukkunen 3 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
392640.00000000 |
7072636.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025343 |
Ympäristön kuvaus
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita. Matala paikoitellen soistunut tuore-lehtomainen kangas.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee kohteesta Loukkunen rakennusjäännös 70 m länteen ja niiden välissä on soistunut alue, sen takia kohteet on käsitelty erillisinä. Metsätien pohjoispuolella ja tiemutkan itäpuolella on noin 40 x 25 kokoinen raivattu peltoalue, jonka etelä- ja länsilaidalla on kiviaita, raivatulla alueella on kaksi lyhyttä aitaa ja kaksi röykkiötä. Tiemutkan länsipuolella on itä-länsisuuntainen 15 m pitkä kiviaita. |
| metsakeskus.1000025344 |
746 |
Tuulenkaatokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396842.00000000 |
7074985.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025344 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä laaja kivinen kangas, rehevähkö sekametsä, osittain aukea.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee kankaan pohjoisosassa, läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 4 m ja syvyys 1,8 m. Ympäristö on avohakattu ja muokattu, puut haudan päältä poistettu. |
| metsakeskus.1000025345 |
746 |
Mustikanhaudankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
393992.00000000 |
7075169.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025345 |
Ympäristön kuvaus
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita. Matala paikoitellen soistunut tuore-lehtomainen kangas.
Kohteen kuvaus
Paikalla on tervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025346 |
746 |
Sonnikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
385752.00000000 |
7068826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025346 |
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita, kivinen, paikoin kallioinen harjanne, rehevähköä sekametsää.
Hauta sijaitsee metsätien länsipuolella, purotörmän yläpuolella. Haudan halkaisija on valli mukaan lukien 19 m, kuopan läpimitta 14 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu itäkoilliseen, pituus 5 m ja syvyys 1,8 m. Vallin päällä kasvaa nuoria leppiä, aluskasvillisuus heinää ja niittykasveja.
2023: Kohde on entisellään. Sen koordinaatteja on korjattu hieman lounaaseen, tervahaudan
keskelle. Kohteelle laadittiin ehdotus aluerajauksesta. |
| metsakeskus.1000025347 |
746 |
Pirttivedenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
382827.00000000 |
7063532.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025347 |
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita, matala kivinen kangas, rehevähköä sekametsää, osittain aukeaa.
Hauta sijaitsee kankaan koillislaidalla, läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 4m , halssi on hakkuujätteen peittämä. Ympäristö on avohakattu, taimikkoa, haudan päällä kasvaa nuoria puita.
2023: Kohde on entisellään, tervahautaa ympäröinyt avohakkuualue on kasvanut tiheäksi
vesakoksi. |
| metsakeskus.1000025348 |
746 |
Paloaukio 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
394968.00000000 |
7063626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025348 |
Ympäristön kuvaus
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita, korkea kivinen kangas, jonka eteläisellä alarinteellä on jyrkkä törmä, pohjoisrinteellä rakkakivikkoa; kuusivaltainen rehevähköä sekametsä.
Kohteen kuvaus
Kankaan laella on rakennuksen pohja, etelärinteellä raivattu pelto, peltoaitoja ja kiviröykkiöitä.
Rakennuksen pohjassa on hieman korotettu maalattia, itä-länsisuuntainen, mitat 7 x 4,5 m, reunoissa on mahdollisesti heikohko valli. Itäosassa on uunin jäänteet, mitat 2,3 x 2,2 m, korkeus 0,6 m; humuksen alla on palaneita isoja kiviä, hiekkaa ja hiiltä. Länsiosassa on kuoppa, mitat 2,5 x 2 m ja syvyys 1,3 m. Rakenteet ovat sammalen ja saniaisten peittämiä.
Rakennuksen eteläpuolella on pelloksi raivattu alue, mitat noin 70 x 50 m, alue levenee alarinteen suuntaan. Länsireunalla on 25 m pitkä, 2-3 m leveä ja 0,5-0,8 m korkea kiviaita, itäreunalla 7 m pitkä 4 m leveä ja 0,8 m korkea kivivalli. Pohjoisreunalla rakennuksen luoteispuolella on lyhyempi kiviaita. Alueella on myös kaksi kiviröykkiötä.
Pellosta n. 30 m etelään, törmän yläpuolella, on viisi kiviröykkiötä, halkaisija 1,5 - 3 m ja korkeus 0,5 - 0, 7 m. Alue ei vaikutta raivatulta, kyseessä saattaa olla kaskiröykkiöt. |
| metsakeskus.1000025349 |
746 |
Puronleukakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
386085.00000000 |
7065800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025349 |
Soiden ympäröimä pieni saareke Saariveden eteläpuolella, rehevä sekametsä.
Hauta sijaitsee saarekkeen loivalla itärinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 5 m ja syvyys 2,2 m. Vallin päällä kasvaa eri-ikäisiä kuusia ja koivuja.
2023: Tervahaudan lähiympäristö on hiljan avohakattu. Tiheästä aluskasvillisuudesta johtuen oli tervahaudan tarkkaa kuntoa vaikea arvioida, mutta ainakaan selkeitä suurempia vahinkoja ei havaittu. Kohteelle laadittiin ehdotus aluerajauksesta. Maastokartan tervahautamerkintä on väärässä paikassa. |
| metsakeskus.1000025350 |
746 |
Konunlehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
384491.00000000 |
7067521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025350 |
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita, matala kangas, rehevää sekametsää.
Hauta sijaitsee notkelmassa kankaan itälaidalla, läpimitta valli mukaan lukien 13 m, kuopan läpimitta 7 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 5 m ja syvyys 2,1 m. Haudan länsireuna on vaurioitunut ojaa kaivatessa; valli ja kuoppa ovat tiheän heinikon peitossa.
2023: Tervahaudan lähiympäristö tielle saakka on hiljan hakattu puuttomaksi, ja kasvaa nyt vain heinää ja muuta aluskasvillisuutta. Tervahauta ei vaikuta vaurioituneen toimenpiteessä. Kohteen aluerajausta on ehdotettu laajennettavaksi hieman. |
| metsakeskus.1000025351 |
746 |
Tervalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396379.00000000 |
7063263.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025351 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä kangas Tervalammen itäpuolella; rehevähkö kuusivaltainen sekametsä.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee kankaan koillisrinteellä. Paikalla on tervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025353 |
746 |
Paloaukio 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
394974.00000000 |
7063691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025353 |
Ympäristön kuvaus
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita, korkea kivinen kangas, jonka pohjoisrinteellä on rakkakivikkoa; rehevähkö havumetsä.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee kankaan pohjoisella ylärinteellä kohteesta Paloaukio Rakennus jäännös n. 50 m pohjoiseen; läpimitta valli mukaan lukien 18 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000025354 |
746 |
Heinineva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
397413.00000000 |
7065590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025354 |
Ympäristön kuvaus
Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita, matala kangas, rehevää sekametsää.
Kohteen kuvaus
Tervahauta sijaitsee kankaan loivalla itärinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 20 m, kuopan läpimitta 14 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 5 m ja syvyys 1,8 m. Vallin päällä kasvaa nuoria lehtipuita.
2023: Laserkeilausaineiston perusteella vierekkäin sijaitsee kaksi tervahautaa. |
| metsakeskus.1000025355 |
746 |
Koppineva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
394433.00000000 |
7079922.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025355 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä matala kangas, rehevähkö sekametsä, osittain aukea.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee tasaisella alueella hakkuuaukion reunalla, läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 15 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 7 m ja syvyys 1,8 m. Haudan päällä kasvaa isoja kuusia, joista osa on kaatunut. |
| metsakeskus.1000025356 |
678 |
Jylhy |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
399626.00000000 |
7154424.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025356 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä korkea kivinen kangas, kuivahko havumetsä.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee kankaan länsirinteellä. Paikalla on kuoppamiilu, läpimitta valli mukaan lukien 7 m, vallin korkeus 0,6 m ja leveys 1,5 m; kuopan syvyys 2,1. Kuopassa on humuksen alla paksu nokikerros, ei huuhtoutumiskerrosta. Ympäristö on avohakattu (korjuu käynnissä 2012 inventoinnin aikana), miilun ympärille on jätetty n. 1 m pitkiä kantoja.
Kuoppamiilu, kantojen vuosirenkaiden perusteella ikä yli 100 vuotta. |
| metsakeskus.1000025357 |
678 |
Suksikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
408563.00000000 |
7142102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025357 |
Ympäristön kuvaus
Tasainen hiekka-/sorakangas, kuivahko havumetsä, paikoitellen nuoria koivuja; varttunutta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee metsätien risteyksestä 50 m luoteeseen. Paikalla on tervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025357 |
678 |
Suksikangas |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
408563.00000000 |
7142102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025357 |
Ympäristön kuvaus
Tasainen hiekka-/sorakangas, kuivahko havumetsä, paikoitellen nuoria koivuja; varttunutta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee metsätien risteyksestä 50 m luoteeseen. Paikalla on tervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025358 |
678 |
Tervaneva |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
401279.00000000 |
7141245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025358 |
Ympäristön kuvaus
Matala kangas suoalueen keskellä, tuoreehko sekametsä; osa avohakattu ja muokattu, osa varttunutta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Miilu sijaitsee metsätieltä 25 m länteen avohakatun kuvion reunalla, läpimitta valli mukaan lukien 8 m, kuopan halkaisija 5 m ja syvyys 1,3 m. Vallin korkeus 0,7 m; se on maanmuokkauksessa osittain vahingoittunut. Äestysjäljissä on runsaasti hiiltä. |
| metsakeskus.1000025359 |
678 |
Lehtosaari 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
398418.00000000 |
7149035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025359 |
Ympäristön kuvaus
Saareke suoalueen keskellä, tuore kangas, nuorta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Haudan läpimitta valli mukaan lukien n. 13 m, kuopan läpimitta n. 7 m, halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus n. 6 m. Hauta on puuston peittämä. Kaukokartoituskohde. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000025360 |
791 |
Isokangas 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
466438.00000000 |
7133571.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025360 |
2012: Eteläkaakko-pohjoisluodesuuntainen leveä tasainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta; aluskasvillisuus sammalta, jäkälää, kanervaa ja puolukkaa; nuorta kasvatusmetsää.
Kohde sijaitsee harjun itälaidalla kohteen Isokangas 1 pohjoispuolella. Jyrkän muinaisen rantatörmän yläpuolelta löytyi koneen ajourasta n. 15 x 5 m alueelta kvartsikaavin ja 10 kvartsi-iskosta. Lisäksi havaittiin joitakin palaneita kiviä ja läikkiä likamaata/palanutta maata.
2021: yleisöilmoituksen mukaan alueen pohjoisreunasta noin 110 metriä pohjoiseen on pieneltä alalta löydetty useita kvartsi-iskoksia (alakohde) |
| metsakeskus.1000025361 |
791 |
Ritomäki 3 |
10002 |
12001 |
13200 |
11004 |
27000 |
456019.00000000 |
7123200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025361 |
Ympäristön kuvaus
Korkea osittain jyrkkärinteinen mäki, laella huuhtoutunutta kivikkoa, rinteillä soraa, alempana hiekkaa, kuivaa mäntykangasta; aluskasvillisuus sammalta, jäkälää ja puolukkaa.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee mäen loivalla etelärinteellä, tervahaudasta Ritomäki 2 50 m länsilounaaseen. Äestysurassa havaittiin puolen neliömetrin alalta keskittymä palaneita kiviä ja punertavaa palanutta maata. Uran ulkopuolella kivet olivat huuhtoutumiskerroksen alaosassa ja sen alla. Muita asuinpaikkaan viittaavia merkkejä ei havaittu. |
| metsakeskus.1000025362 |
791 |
Pikku-Pöljä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
486708.00000000 |
7126479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025362 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä kangas, jonka lakialueella on kalliopaljastumia ja rinteillä hienoa hiekkaa. Kuivahkoa mäntykangasta, alarinteillä rehevähköä sekametsää.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee kankaan lounaisrinteellä; paikalla on kaksoistervahauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025363 |
791 |
Ylimmäinen Tervakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
484148.00000000 |
7125241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025363 |
Ympäristön kuvaus
Rämeen ympäröimä pieni kohouma lammen rannalla, rehevähkö sekametsä.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee aivan lammen rannassa, läpimitta valli mukaan lukien 19 m, vallin korkeus 1,8 m; kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 1,8 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, lammen suuntaan, pituus 4 m ja syvyys 2 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä lehtipuita. Majava on tehnyt kolon haudan alle halssin kautta, rannalla oli tuoreita jälkiä; lammen puronniskassa on hajotettu majavanpato. |
| metsakeskus.1000025365 |
791 |
Palokangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472796.00000000 |
7122753.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025365 |
Ympäristön kuvaus
Kaakko-luodesuuntainen leveä tasainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta, paikoitellen pieniä soistuneita alueita; aluskasvillisuus sammalta, jäkälää ja puolukkaa.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjun lounaisosassa, haudan läpimitta valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 1,8 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 7 m ja syvyys 2,2 m. Haudan päällä kasvaa keskikokoisia mäntyjä. |
| metsakeskus.1000025366 |
791 |
Palokangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472813.00000000 |
7123217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025366 |
Ympäristön kuvaus
Kaakko-luodesuuntainen leveä tasainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta, paikoitellen pieniä soistuneita alueita; aluskasvillisuus sammalta, jäkälää ja puolukkaa.
Kohteen kuvaus
Paikalla on suuri tervahauta ja kaksi hiilimiilua. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025366 |
791 |
Palokangas 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
472813.00000000 |
7123217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025366 |
Ympäristön kuvaus
Kaakko-luodesuuntainen leveä tasainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta, paikoitellen pieniä soistuneita alueita; aluskasvillisuus sammalta, jäkälää ja puolukkaa.
Kohteen kuvaus
Paikalla on suuri tervahauta ja kaksi hiilimiilua. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025367 |
791 |
Palokangas 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472465.00000000 |
7123908.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025367 |
Ympäristön kuvaus
Kaakko-luodesuuntainen leveä tasainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta, paikoitellen pieniä soistuneita alueita; aluskasvillisuus sammalta, jäkälää ja puolukkaa.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjun luoteisosassa, haudan läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 0,9 m, vallin korkeus 1,2 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 4 m, syvyys on sortumisen takia epäselvä. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000025368 |
791 |
Leppikorvenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
453389.00000000 |
7143968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025368 |
Ympäristön kuvaus
Itä-länsisuuntainen hiekkaharjanne, kuivaa mäntykangasta, paikoitellen pieniä soistuneita alueita; aluskasvillisuus sammalta, jäkälää ja puolukkaa.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjanteen etelälaidalla. Paikalla on kaksoishauta ja rakennuksen jäännös. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000025369 |
791 |
Ritomäki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
455992.00000000 |
7123278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025369 |
Ympäristön kuvaus
Korkea osittain jyrkkärinteinen mäki, laella huuhtoutunutta kivikkoa, rinteillä soraa, alempana hiekkaa, kuivaa mäntykangasta; aluskasvillisuus sammalta, jäkälää ja puolukkaa.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee mäen loivalla etelärinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 10 m, kuopan läpimitta 5,5 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 4 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000025370 |
791 |
Ritomäki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
456065.00000000 |
7123217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025370 |
Ympäristön kuvaus
Korkea osittain jyrkkärinteinen mäki, laella huuhtoutunutta kivikkoa, rinteillä soraa, alempana hiekkaa, kuivaa mäntykangasta; aluskasvillisuus sammalta, jäkälää ja puolukkaa.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee mäen loivalla etelärinteellä, tervahaudasta Ritomäki 1 90 m kaakkoon. Haudan läpimitta valli mukaan lukien 20 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 1,9 m, vallin korkeus 0,6 - 2,2 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 7 m ja syvyys 2,4 m. Ympäristö on avohakattu ja muokattu, puut haudan päältä poistettu. Haudan yli on ajettu koneella, vain pienet vahingot; kuopassa on hakkuujätteet. |
| metsakeskus.1000025371 |
791 |
Pellikaisenkangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
453139.00000000 |
7107323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025371 |
Ympäristön kuvaus
Matala kangas suoalueen keskellä, kuivahko mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee kankaan laella, läpimitta valli mukaan lukien 11 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 1,1 m, halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 4 m ja syvyys 1,7 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä.
2020: Sijaitsee vanhan sorakuopan reunalla, haudan halkaisija on 11 metriä ja kuopan syvyys 0,9 metriä. Halssi suuntautuu pohjoiseen, ja se on sortunut. |
| metsakeskus.1000025372 |
791 |
Pellikaisenkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
452578.00000000 |
7108277.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025372 |
Ympäristön kuvaus
Kallioinen mäki suoalueen keskellä, rinteillä soraa ja hiekkaa, kuivahko mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee mäen länsilaidalla, kaksoishauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 12 m, sisempi valli mukaan lukien 7 m, kuopan halkaisija 3,5 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 4 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. Metsätie leikkaa ulomman vallin lounaisreunalla. |
| metsakeskus.1000025373 |
791 |
Pellikaisenkangas 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
452786.00000000 |
7108973.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025373 |
Ympäristön kuvaus
Kallioinen mäki suoalueen keskellä, rinteillä soraa ja hiekkaa, kuivahko mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsä.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee mäen pohjoislaidalla. Pyöreä kumpumainen miilu, läpimitta 8 m ja korkeus 0,9 m. Miilun ympärillä on pieni oja. Kairauksessa havaittiin humuksen alta yli 20 cm paksu hiilikerros. Rakenne on aluskasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.1000025374 |
791 |
Palokangas 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472616.00000000 |
7125059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025374 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä matala kangas harjun koillispuolella, varttunut kasvatusmetsä.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee eteläisellä ylärinteellä, läpimitta valli mukaan lukien n. 18 m, kuopan läpimitta n. 11 m, halssi suuntautuu kaakkoon, pituus n. 3 m. Kaukokartoituskohde. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000025375 |
791 |
Palokangas 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
473902.00000000 |
7122896.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025375 |
Ympäristön kuvaus
Laajan harjujakson itälaita, kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee notkelmassa harjun ja pienen hiekkaisen nyppylän välissä, läpimitta valli mukaan lukien n. 20 m, kuopan läpimitta n. 11 m, halssi suuntautuu etelään, pituus n. 7 m. Kaukokartoituskohde. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000025376 |
791 |
Kirjavaneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
471078.00000000 |
7122706.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025376 |
Ympäristön kuvaus
Matalan kankaan pohjoislaita, varttunut kasvatusmetsä.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee loivalla koillisrinteellä lähellä suota, läpimitta valli mukaan lukien n. 16 m, kuopan läpimitta n. 9 m, halssi suuntautuu luoteeseen. Kaukokartoituskohde. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000025377 |
791 |
Isokangas 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
466366.00000000 |
7133192.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025377 |
Ympäristön kuvaus
Eteläkaakko-pohjoisluodesuuntainen leveä tasainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta; aluskasvillisuus sammalta, jäkälää, kanervaa ja puolukkaa; nuorta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee harjun itäosassa kohteesta Isokangas 1 n. 250 m lounaaseen. Paikalla on maakuoppa, läpimitta 2,5 m ja syvyys 0,5 m, pohja on melko tasainen. Kairauksessa havaittiin heikko huuhtoutumiskerros, paksuus 0,5 cm. Kuopan tarkoitus ja ajoitus on epäselvä. |
| metsakeskus.1000025378 |
849 |
Kuikka-aho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
379217.00000000 |
7062182.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025378 |
Ympäristön kuvaus
Soiden ympäröimä eteläkaakko-pohjoisluodesuuntainen soraharjanne, tuore kangas, varttunutta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee harjanteen laella, läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 0,9 m, halssi suuntautuu itään pituus 4 m ja syvyys 1,8 m. |
| metsakeskus.1000025379 |
849 |
Laajalankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
365991.00000000 |
7059226.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025379 |
Ympäristön kuvaus
Laaja tasainen kangas suoalueen keskellä, kuivahko havumetsä - tuore sekametsä, paikoitellen soistunut, laajat alueet aukeaa.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee kankaan länsilaidalla, läpimitta valli mukaan lukien 18 m, kuopan läpimitta 12 m ja syvyys 0,9 m, halssi suuntautuu länteen, pituus 5 m ja syvyys 1,8 m. Vallin päällä kasvaa nuoria leppiä ja kuusia. |
| metsakeskus.1000025380 |
849 |
Hautakangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
365067.00000000 |
7082161.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025380 |
Ympäristön kuvaus
Korkea kivinen kangas, jonka eteläosassa on laaja vanha sorakuoppa, kuivahko kangas, mäntytaimikko.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitse sorakuopan pohjoispuolella, läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu kaakkoon pituus 3 m ja syvyys 2,2 m. Vallin päällä on nuorta puustoa, kuoppa on heinän peittämä.
Vuoden 2024 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Tervahaudan ympärillä ja alueella kasvoi tiheää puustoa. |
| metsakeskus.1000025381 |
977 |
Keltamaanneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396445.00000000 |
7104550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025381 |
Maasto on matala kangas suoalueen keskellä, paikoitellen kalliopalastumia, kuivahko kangas, nuorta kasvatusmetsää.
Vuoden 2012 KMO-inventoinnissa peruskartalle merkitty tervahauta määriteltiin miiluksi. Sijaitsee metsätien eteläpuolella, läpimitta valli mukaan lukien on 10 m ja vallin korkeus 0,7 m. Pohjoisessa on 1,5 m leveä aukko, jossa valli kaartaa n. 2 m ulospäin. Tasainen pohja, humuksen alla yli 15 cm hiili-/nokimaakerros. Miilun päällä kasvaa tiheästi katajaa.
Vuoden 2015 Hirvinevan tuulivoimapuiston inventoinnin yhteydessä peruskartalle merkitty kohde tarkastettiin uudelleen, jollloin se arvioitiin tervahaudaksi. Sen halkaisijaksi saatiin 12 m. kuopan halkaisijaksi 7 m ja syvyydeksi 0,8 m. Halssi suuntautuu länteen ja on pituudeltaan noiin 3 m ja sortunut. Haudan kuoppa on heinän ja katajikon peitossa ja vallin päällä on muutamia mäntyjä, joten havaintomahdollisuudet eivät olleet parhaat mahdolliset.
Inventointi 2022:
Kohde on ennallaan. Kohde sijaitsee peitteissä maastossa. Haudan kuoppa on edelleen katajikon sekä heinän peitossa ja sen päällä kasvaa mäntyjä sekä kuusia. |
| metsakeskus.1000025382 |
977 |
Rakolanhauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
399225.00000000 |
7105430.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025382 |
Ympäristön kuvaus
Matala kangas suoalueen keskellä, paikoitellen kalliopaljastumia, kuivahko kangas, nuorta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Hauta sijaitsee kankaan laella kallioalueen itäpuolella: kaksoishauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 18 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 6 m ja syvyys 1,3 m (osittain sortunut). Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä.
Inventointi 2022: Kohde on ennallaan. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. Halssi suuntautuu enemmän lounaaseen kuin etelään. |
| metsakeskus.1000025383 |
420 |
Kapeaniitty |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
540074.00000000 |
6915810.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025383 |
Tervahauta sijaitsee kunnan eteläosassa, 5-tien varrella. Maaperä on kivikkoa ja hakkuualue taimella. Kairauksen avulla hahmottuu noin 12 m halkaisijaltaan oleva alue, jota on kiertänyt oja on paikoin säilynyt. Haudan keskellä olevan painauman laajuus on kuusi metriä. Painauman pohjalla on suhteellisen puhtaalta vaikuttava podsoli, vallien päällä noin 40 cm paksu nokinen kerros, jossa suuria hiilen kappaleita. Tervahauta on maanmuokkauksessa tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000025384 |
425 |
Röhmönsaari 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
445738.00000000 |
7164292.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025384 |
Ympäristön kuvaus
Itäkaakko-länsiluodesuuntainen soraharjanne, lakialueella huuhtoutunutta kivikkoa, joka on enimmäkseen kasvillisuuden peitossa, muinainen rakka-alue. Lounaisrinteellä on LiDAR- vinovalovarjosteessa useita rantatörmiä havaittavissa. Rehevähkö mäntykangas.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kolme kehäröykkiötä ja kaksi kuoppaa säännöllisenä ryhmänä harjanteen kivikkoisella laella. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
Kohteet Röhmönsaari 1 ja 3 (Reiska 146267 ja 146272) sijaitsevat 230 m itäkaakkoon ja 100 m länsiluoteeseen. |
| metsakeskus.1000025385 |
425 |
Röhmönsaari 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
445634.00000000 |
7164310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025385 |
Ympäristön kuvaus
Itäkaakko-länsiluodesuuntainen soraharjanne, lakialueella huuhtoutunutta kivikkoa, joka on enimmäkseen kasvillisuuden peitossa, muinainen rakka-alue. Lounaisrinteellä on LiDAR- vinovalovarjosteessa useita rantatörmiä havaittavissa. Rehevähkö mäntykangas.
Kohteen kuvaus
Kehäröykkiön mitat ovat 3 x 2,8 m, kuopan läpimitta 1,1 m ja syvyys 0,5 m. Rakenne on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Kairauksessa on havaittu lähiympäristössä tummanpunaista maata (palanut ?).
Kohteet Röhmönsaari 1 ja 2 sijaitsevat 330 m ja 100 m itäkaakkoon. |
| metsakeskus.1000025386 |
748 |
Ilvesmaa 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
407697.00000000 |
7159714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025386 |
Ympäristön kuvaus
Kivinen kangassaareke suoalueen keskellä, mäntyvaltainen tuoreehko havumetsä, uudistuskypsä metsikkö. Suurin osa kohteesta sijaitsee yksityisellä luonnonsuojelualueella.
Kohteen kuvaus
Kankaan laen kivikossa on kolme kuoppaa, alun perin ilmeisesti tehty rakkakivikkoon, joka on nyt aluskasvillisuuden peitossa. Suurin kuoppa on mitaltaan 2,5 m ja 0,6 m syvä, sen läheisyydessä on useita pieniä, hieman epäselviä kuoppia. (läpimitta 1 - 2 m). |
| metsakeskus.1000025387 |
748 |
Ilvesmaa 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
407630.00000000 |
7159707.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025387 |
Ympäristön kuvaus
Kivinen kangassaareke suoalueen keskellä, mäntyvaltainen tuoreehko havumetsä, uudistuskypsä metsikkö.
Kohteen kuvaus
Kohteesta Ilvesmaa 1 tervahauta 20 m länteen on rakennuksen maaperustus, se on U-muotoinen, itäpäästä auki (mahd. tuhoutunut). Mitat ovat 10 x 5,2 m, maaperustuksen leveys on 60 cm ja korkeus 30-40 cm. Ei huuhtoutumiskerrosta, maa on sekoittunut, myös perustuksen sisäpuolella. Itäpuolella on pieniä kuoppia. Rakenteet ovat aluskasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.1000025388 |
946 |
Västerhagen |
10007 |
12016 |
13182 |
11042 |
27000 |
260518.00000000 |
7014797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025388 |
Röykkiöt sijaitsevat metsämaalla Lålaxin ja Lotlaxin välisellä alueella, metsäautotien itäpuolella, lähellä Västerhagenin nykyisiä peltoja. Paikalla on ainakin neljä sammaloitunutta kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 4-5 m ja korkeudeltaan 0,5-0,7 m. |
| metsakeskus.1000025389 |
581 |
Kouranpääkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
283357.00000000 |
6899048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025389 |
Kohde sijaitsee laajan hiekkakankaan kapeassa pohjoiskärjessä. Hiekkamuodostuma on kilometrejä pitkä ja kapenee kohteen kohdalla noin 300 metrin levyiseksi. Edempänä maaperä muuttuu myös kivikkoisemmaksi. Metsä on eri-ikäistä mäntymetsää. Pyyntikuoppaketjun länsipuolella on vesistö ja itäpuolella suo. Kuoppien 3 ja 4 välistä kulkee kärrypolkumainen tie.
Kohde käsittää 10 pyyntikuoppaa luode-kaakkosuuntaisena ketjuna kankaan halki. Kuopat ovat muodoltaan soikeita, ja niiden mitat vaihtelevat 2,2 - 3,5 metrin välillä, syvyydeltään kuopat ovat 0,4 - 0,7 m. Kuopat ovat erodoituneet laakeiksi, mutta ovat silti selkeästi havaittavissa hiekkakankaalla. Kuoppien pohjaan tehdyissä tarkastuspistoissa havaittiin selkeä ja paksu huuhtoutumiskerros.
Pyyntikuopat ovat mahdollisesti esihistoriallisia, niistä vajaa kilometri pohjoiseen sijaitsee kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000025390 |
980 |
Järvenpää 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
325195.00000000 |
6867586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025390 |
Inventointi 2012/Metsähallitus:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee moreenikankaan kaakkoiskärjessä. Kuoppien kohdalla on hiekkaisempi ja tasaisempi osuus. Ympärillä on huomattavasti kivisempää. Kohteen eteläpuolella alkaa suo.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää kolme kuoppaa rivissä rinteessä. Kuopista kaksi sijaitsee lähellä toisiaan, kolmas kuoppa on hieman lännempänä yksinään. Kuopat ovat pyöreähköjä tai hieman ovaalin muotoisia ja melko loivia. Kaikissa kuopissa on selkeä huuhtoutumiskerros.
Läntisin kuoppa (kuoppa 1) on mitoiltaan noin 3m x 3m, syvyydeltään noin 1m. Seuraava kuoppa on mitoiltaan noin 3,5m x 3m, syvyydeltään noin 1,5m. Itäisin kuoppa on kooltaan 3,5m x 3,5m, syvyydeltään noin 0,7m. Kuopat ovat luultavasti pyyntikuoppia esihistorialliselta ajalta. |
| metsakeskus.1000025391 |
980 |
Riuttajärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
322159.00000000 |
6882543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025391 |
Inventointi 2012/Metsähallitus:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Riuttajärven Kanslinniemen kapeassa kärjessä. Maapohja on hiekkaista moreenia, metsä vanhaa mäntymetsää.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää kaksi soikeahkoa kraaterimaista röykkiötä. Kivirakenteen alla on puhdas hiekka ja paksu huuhtoutumiskerros. Röykkiöt koostuvat noin päänkokoisista kivistä, rakenteen sisällä on osittain myös pienempiä kiviä. Pääosin röykkiöt vaikuttavat koostuvan kahdesta kivikerrasta. Sammal poistettuna röykkiöt vaikuttaisivat olevan noin 10-20cm syvempiä kuin sammalen peittämänä vaikuttaa. Röykkiö 1 on hieman syvempi kuin toinen ja siinä on myös pohjalla ohut hiilikerros.
Röykkiö 1 on mitoiltaan noin 2,5m x 2,3m x 0,4m
Röykkiö 2 on mitoiltan noin 3,2m x 2,2m x 0,4m.
Kivirakenteiden vieressä on resentiltä vaikuttava kuoppa pisteessä x 6885436, y 3322237 MH-tunnus: 147401 (YKJ). |
| metsakeskus.1000025392 |
581 |
Jylhänkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
288936.00000000 |
6905402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025392 |
Inventointi 2012/Metsähallitus:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee mäen korkeimmalla kivisellä huipulla Venesjärvien välisellä metsäalueella. Ympäristö on pienehköä kivikkoa, alempana on tasaisempaa ja hiekkaisempaa kangasta. Kohteen itäpuolella on suurempia kiviä.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää pyöreän tai soikeahkon röykkiön, läpimitaltaan noin 2,3m, korkeudeltaan noin 30cm. Röykkiö on hieman epäselvähkö ja mahdollisesti sitä on kaiveltu. Röykkiö on myös hieman vinossa alarinteen suuntaan.
Röykkiön vieressä pohjois- ja itäpuolella kivikossa on kaksi epäselvähköä kuopannetta tai painaumaa, halkaisijoiltaan noin 4m, syvyydeltään noin 0,6m. Röykkiöstä noin 20m luoteeseen on hiekanottokuopan testikuoppa jonka pohjalla on isompi kivi. |
| metsakeskus.1000025393 |
143 |
Saares 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
318713.00000000 |
6861060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025393 |
Inventointi 2012/Metsähallitus:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Iso-Saareksen kaakkoispuolisella mäellä. Maapohja on erittäin kivikkoista ja kallioista moreenia, metsä on nuorta taimikkoa. Alue on vanhaa siemenpuuviljelmää.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää yhden 6m x 7m rakennuksen pohjan joka on havaittavissa avoimena alueena, myös seinälinjat ovat hahmoteltavissa. Lounaiskulmassa on noin 3m x 2,5m x 0,7m kokoinen uunikiveys. Uuni on nelikulmainen, perustana on isompia kiviä, päällä pienempiä. Paikallisten mukaan kyseessä on Erakko-Matin pirtti 1800-luvun puolivälistä. |
| metsakeskus.1000025394 |
143 |
Saares 2 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
318420.00000000 |
6860536.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025394 |
Inventointi 2012/Metsähallitus:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Vähä-Saareksen kaakkoispuolisella kankaalla. Paikalla on pohjois-eteläsuuntainen harjanne jonka länsirinteessä kohde sijaitsee. Maapohja on moreenia. Alue kohteen ympärillä on poikkeuksellisen rehevää ja sen länsilaidalla kulkee joko luontainen tai ihmisen muokkaama pengermäinen reuna.
Kohteen kuvaus
Noin 80m x 30m kokoisella alueella sijaitsee ainakin 10 röykkiöitä, mitoiltaan noin 1-3m x 1-2m, korkeudeltaan noin 0,5m. Lisäksi alueen eteläpäässä on nelikulmainen kuoppa, mitoiltaan noin 3m x 2,5m, syvyydeltään noin 1m. |
| metsakeskus.1000025395 |
702 |
Ahvenjärvi |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
361152.00000000 |
6869270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025395 |
Inventointi 2012/Metsähallitus:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee etelään laskevan hiekkaisen moreenirinteen yläosan törmän päällä. Metsä on yli 80-vuotiasta männikköä.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää kolme kuoppaa tasaisen ja helppokulkuisen rinteen yläosassa. Ympärillä on tiheää kivisempää, kallioisempaa ja märempää korpea.
Kuoppa 1 on mitoiltaan 2,5m x 3m, syvyydeltään noin 1,2m. Kuoppa 2 on mitoiltaan noin 2m x 2m x 1,3m. Kuoppa 3 on mitoiltaan 2m x 2,5m x 1m. Kuopassa 3 vaikuttaa olevan myös jäänteitä suuaukosta pohjoispuolella. Kuoppien päällä kasvaa vanhoja mäntyjä ja yhden sisäpuolella on yli 80-vuotiaan männyn pitkälle maatunut kanto. |
| metsakeskus.1000025396 |
980 |
Myllykangas 1 |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
321640.00000000 |
6876282.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025396 |
Inventointi 2012/Metsähallitus:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee moreenimäen korkeimmalla huipulla. Aluetta ympäröivä metsä on aurattu ja istutettu kuusikolle noin 40 vuotta sitten. Itse kohteen ympäristö on muusta alueesta silmiinmpistävästi rehevämpi ruohovaltainen alue ympäröivän metsän ollessa tavanomaista mustikkavaltaista varvukkoa.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää noin 20m halkaisijaltaan olevan kumpareen aivan mäen huipulla. Lisäksi ympäröivällä alueella on joitain röykkiöitä. Kumpare koostuu punaisesta tahmeasta, mahdollisesti rautapitoisesta hiekasta joka ulottuu selkeästi rajatulle alueelle mäen huipulla. Samalla alueella maaperässä on myös yleisesti hiiltä. Ympäröivän alueen maaperässä ei tämänkaltaisia ilmiöitä ole havaittavissa.
Röykkiöt koostuvat muutamista kivistä jotka eivät vaikuta olevan peräisin kyseiseltä paikalta vaan ne on luultavasti kuljetettu muualta. Kivet ovat mustia, hyvin painavia ja muutenkin erikoisen kuhmuraisen näköisiä. Mahdollisesti kivet sisältävät rautamalmia. |
| metsakeskus.1000025397 |
980 |
Paavola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
319244.00000000 |
6880953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025397 |
Asuinpaikka sijaitsee moreenimäen etelärinteellä. Mäen päällä on röykkiöitä, joista jonkin saattaa olla rakennuksen sija/liesi. Röykkiöt ovat kuitenkin epäselviä ja aluskasvillisuuden peittämiä. Alueen reunoilla, etenkin itälaidalla kulkee kiviaitaa. Itäosan eteläpää on epäselvempi kuin pohjoispää. Alueen kaakkoisreunalla, pienellä törmällä on kellarin jäännös, mitoiltaan noin 3 m x 4 m, syvyydeltään hieman yli metrin. Kellarin ovi on kaakkoispuolella ja siitä johtaa pieni oja alarinteeseen. Asuinrakennuksen jäännettä ei paikalta tunnistettu. Luultavaa kuitenkin on, että jokin osin maanpeittämistä röykkiöistä on liesi eikä raivausröykkiö.
Kyseessä on historiallisen ajan asuinpaikka. Alueelta ei huolellisesta tarkastelusta huolimatta löytynyt modernia löytöaineistoa. Maastosta ei tavattu merkkejä esimerkiksi metallista, lasista tai tiilistä. Lisäksi kohdetta ei ole merkitty vanhoihin karttoihin. Kyseessä vaikuttaisi olevan vanha kohde, joka olisi hylätty viimeistään 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa. Alue on päätehakattua aukiota. Maaperä on moreenia. Paikalliset luonnonolosuhteet viittasivat siihen, ettei paikkaa ole käytetty ainakaan noin sataan vuoteen. Mahdollisesti kyseessä on torppa suunnilleen 1880-luvulta (Laurila 2012, s. 21, 64). |
| metsakeskus.1000025398 |
980 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
322225.00000000 |
6875819.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025398 |
Kyseessä on historiallisen ajan asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee pienen moreenimäen laella Kalliojärven eteläpuolella pienen joen varressa. Alueen maaperää on muokattu ja siellä kasvaa tiheä nuori puusto, mutta siitä huolimatta asuinpaikasta on jäljellä selkeä rakennuksen multapenkki jonka nurkassa on liesiröykkiö. Lisäksi paikalta tunnistettiin kellarikuoppa. Paikalta havaittiin myös muutamia pieniä raivausröykkiöitä sekä yksi tunnistamaton kuoppa.
Kohteesta ei tavattu merkkejä 1900-luvun lähdeaineistosta (lukuun ottamatta paikannimeä) eikä maastosta tavattu merkkejä esimerkiksi metallista, lasista tai tiilistä. Lisäksi paikalliset luonnonolosuhteet viittasivat siihen ettei paikkaa ole käytetty ainakaan noin sataan vuoteen. Alueelta ei huolellisesta tarkastelusta huolimatta siis löytynyt modernia löytöaineistoa. Lisäksi kohdetta ei ole merkitty vanhoihin karttoihin. Paikalliset luonnonolosuhteet viittasivat siihen, ettei paikkaa ole käytetty ainakaan noin sataan vuoteen. Mahdollisesti kyseessä on torppa suunnilleen 1880-luvulta. Ulkonäöltään ja löytömateriaaliltaan se vaikuttaisi tulleen hylätyksi viimeistään noin 1800-luvun lopulla (Laurila 2012, s. 21, 67).
Inventoinnissa havaittiin yksi rakennuksenpohja ja kellarinjäännös. Lisäksi alueelta tavattiin yksi tunnistamaton kuoppajäännös sekä ainakin neljä röykkiötä. Alueelta ei tavattu metallia, tiiliä, lasia tai muuta uudempaa löytömateriaalia. Rakennuksen jäännös on mitoiltaan noin 7,5 m x 6 m kokoinen. Se käsittää selkeän suorakulmaisen multapenkin sekä joitain nurkkakiviä. Rakenteen kaakkoiskulmassa on lisäksi suurehko liesiröykkiö, halkaisijaltaan noin 3,5m, korkeudeltaan noin 0,5m. Kellarinjäänne on suorakulmainen kuoppa rinteen törmällä, mitoiltaan noin 4m x 3m, syvyydeltään noin 0,5m. Tunnistamaton kuoppa on matala halkaisijaltaan noin 1,5m oleva jäännös. Alueen röykkiöt ovat matalia, halkaisijaltaan noin 1,5m olevia raivausröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000025399 |
980 |
Mörtinvuori |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
324282.00000000 |
6869650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025399 |
Inventointi 2012/Metsähallitus:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee avoimella kivikko/kallioalueella. Metsä on harvaa vanhaa kalliomännikköä.
Kohteen kuvaus
Kohde sisältää kaksi rakennetta: kivisen uunin sekä rakennuksen perustaa muistuttavan kivilatomuksen.
Uuni on mitoiltaan noin 1,5m x 1,5m, korkeudeltaan noin 1m. Kohteessa on noin 40cm x 30cm kokoinen suuaukko maan tasolla. Kyseessä on kivistä ladottu ns. ryssänuunimainen rakennelma. Ympärillä ei ole selviä merkkejä rakennuksesta.
Toinen rakennelma sijaitsee uunista noin viisi metriä pohjoiseen. Kyseessä on noin 3,5m x 3,5m kokoinen ja noin 0,7m korkea karkeasti neliömäinen kivirakennelma. Kivet on ladottu osittain vinon kallionyppylän päälle kuitenkin päältään tasaiseksi rakennelmaksi. Latomus on osittain maansekainen ja sisältä löytyy myös hiilenkappaleita. |
| metsakeskus.1000025400 |
980 |
Sysiaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
325067.00000000 |
6882666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025400 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Maaperä on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta mänty-kuusi sekametsää.
Kohteen kuvaus
Kohde sisältää tervahaudan. Hauta on selkeä, halkaisijaltaan noin 8 metriä. Halssinjäännös on kohti itää. Haudan päällää kasvaa tiheikkönä kuusia ja muita puita. |
| metsakeskus.1000025401 |
980 |
Huoneenteelmänmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
322544.00000000 |
6887946.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025401 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Tervahauta sijaitsee metsätien varressa sen itäpuolella. Maaperä on moreenia, ympäröivä metsä nuorta taimikkoa. Tervahaudan päälle on jätetty säästöpuumäntyjä.
Kohteen kuvaus
Kohde sisältää tervahaudan jäännöksen. Haudan läpimitta on noin 8 metriä ja siinä kasvaa päällä tiheikkönä haapoja. Halssi on kohti etelää. |
| metsakeskus.1000025402 |
980 |
Pirjonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
320462.00000000 |
6879693.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025402 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Maaperä on moreenia, metsä noin 40-vuotiasta männikköä.
Kohteen kuvaus
Kohde sisältää vanhan tervahaudan rinteen törmässä. Halkaisijaltaan hauta on noin 11 metriä, halssi on länsipuolella. Haudan keskellä on noin 80 vuotiaan puun lahonnut kanto. |
| metsakeskus.1000025403 |
980 |
Seppälänmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
321433.00000000 |
6878344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025403 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Maaperä on moreenia. Puusto on 40-vuotiasta nuorta kasvatusmetsikköä, enimmäkseen mäntyä.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on noin 8m. Halssi on eteläpuolella. Tervahaudan keskellä on noin 80-vuotiaan männyn lahonnut kanto. Koska ympäröivä metsä on noin 40-vuotiasta voi olettaa haudan käytön loppuneen noin 1890-luvulla. |
| metsakeskus.1000025404 |
980 |
Myllykoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
322284.00000000 |
6879861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025404 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Maaperä on moreenia. 80-vuotias kypsä havupuumetsikkö kasvaa enimmäkseen mäntyä.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä. Halssi on kohti länttä. |
| metsakeskus.1000025405 |
980 |
Viitasenmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
321615.00000000 |
6879702.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025405 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Maaperä on moreenia. Tervahautaa ympäröi nuori havumetsikkö. Kuusivaltainen puusto on noin 40-vuotiasta.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on noin 6 metriä ja se sijaitsee jyrkässä ylärinteessä. Halssi on kohti länttä. |
| metsakeskus.1000025406 |
980 |
Tammikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
327682.00000000 |
6863216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025406 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Maaperä on hiekkaa. Tervahaudan ympärillä on nuorta, noin 10-vuotiasta taimikkoa. Sekametsän vallitseva puulaji on mänty.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisja on noin 7 metriä. Massiivinen halssi on kohti pohjoista. Tervahaudan päälle on kaatunut useita puita. |
| metsakeskus.1000025407 |
980 |
Sirkkamatinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
309791.00000000 |
6895088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025407 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Maaperä on moreenia. Kasvillisuus on mäntyvaltaista, noin 50-vuotiasta varttunutta sekametsää.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on noin 9 metriä, halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000025408 |
581 |
Mäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
286044.00000000 |
6890038.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025408 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenirinteellä. Metsä on noin 60-vuotiasta kuusikkoa.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää tervahaudan osittain tuhoutuneen jäänteen. Hauta on sijainnut tien/polun vieressä ja on jäänyt sitä laajennettaessa osittain ojan alle. Haudasta on jäljellä melko tarkkaan puolikas. Ojan leikkauksessa näkyy haudan profiili ja runsaasti hiiltä.
2022 inventoinnin aikana tervahaudan jäljellä oleva osa oli selvästi nähtävissä maastossa. Tervahaudan kuopan halkaisija on noin 10 m ja kokonaishalkaisija vallit mukaan luettuna noin 15 m. Halssi on lännessä. Laskukuoppa on noin 3 m pitkä ja 2 m leveä. Tervahaudan vallin ulkopuolella, mutta aivan sen vieressä tervahaudan lounaispuolella rinteessä havaittiin pieni pyöreä kuoppa (halkaisija 1,5-2 m), joka näyttää pieneltä hiilihaudalta. Kairauksessa siinä kuitenkaan näkynyt hiiltä tai muita tulenpidon merkkejä, joten sen funktio jäi epäselväksi. |
| metsakeskus.1000025409 |
980 |
Myllykangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
321808.00000000 |
6876091.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025409 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Metsä on noin 30-vuotiasta kuusikkoa. Maaperä on hiekkaista moreenia.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää yhden tervahaudan. Tervahaudan halkaisija on noin 9m. |
| metsakeskus.1000025410 |
702 |
Valkoinenlammi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
327429.00000000 |
6888010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025410 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee hakkuuaukealle jätetyn säästöpuuryhmän keskellä. Maaperä on moreenia, metsä vanhaa mäntymetsää.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on noin 8 metriä ja se on selkeästi erottuva. Vallit nousevat selkeästi ylemmäs ympäröivästä maasta ja myös halssi on jyrkkä ja erottuva. Halssi on kohti itää. Tervahaudan päälle on kaatunut tuulenkaato joka on repinyt maata ylös haudan pohjoispuolelta. Kannon paljastamasta maasta on havaittavissa yleisesti tervaksia. |
| metsakeskus.1000025411 |
980 |
Lehmikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
319246.00000000 |
6886989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025411 |
Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Metsä on noin 80-vuotiasta männikköä.
Kohde käsittää tervahaudan. Halkaisijaltaan hauta on noin 10m. Hauta on rakenteeltaan selkeä ja näyttävä. Halssi on kohti länttä. |
| metsakeskus.1000025412 |
980 |
Alinen Lapinjärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
318859.00000000 |
6889155.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025412 |
Kohde sijaitsee moreenirinteen reunassa. Metsä on noin 10-vuotiasta kuusikkoa.
Kohde käsittää yhden tervahaudan jäänteen. Haudan halkaisija on noin 10 metriä. Tervahauta on huonokuntoinen ja epäselvähkö, sen päältä kulkevat aurausurat. Ehjä halssi on haudan pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000025413 |
581 |
Latikkalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
283983.00000000 |
6896293.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025413 |
Tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä. Halssi on pohjoispuolella, ränni on erityisen pitkä. Vaikuttaa siltä että tervakynä saattaisi olla vielä maan sisällä jäljellä. Tervahaudan keskipisteestä n. 20 m itään, välittömästi palokaivolle vievän tien länsipuolella sijaitsee rakennuksen, mahdollisesti tervapirtin/hautakämpän, jäännös. Kohde käsittää yhden hieman korsumaisen rakennuksen jäänteen. Kyseessä on osittain maahan kaivetun huoneen jäännös, mitoiltaan noin 4 x 5 m, syvyydeltään noin 0,5 m. Suuaukko on pohjoiseen, kohti lampea. Rakenteen koilliskulmassa näyttäisi olevan luonnonkivinen kiukaanjäänne. Rakenteiden perusteella kohde on mahdollisesti 1800-luvulta. Maaperä on hiekkaa, metsä noin 50-vuotiasta mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000025414 |
581 |
Löyttyharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
286929.00000000 |
6895557.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025414 |
Metsähallituksen inventointi 2012: Ympäristön kuvaus Maaperä on moreenia, metsä noin 50-vuotiasta männikköä. Haudan päällä kasvaa myös kuusia ja koivuja.
Kohteen kuvaus : Kohde käsittää yhden tervahaudan, halkaisijaltaan noin 10 metriä. Tervahauta on huomattavan syvä ja jyrkkärajainen. Halssi on länsipuolella, kohti tietä.
Vuoden 2022 inventointi:
Paikalla on maastosta helposti havaittava, halkaisijaltaan noin 12 m kokoinen tervahauta. Vallin leveys on noin 4 m. Tervahaudan syvyys, pohjalta vallin laelle, on noin 1,4 m. Halssiaukko on länsiluoteeseen, kohti tietä. Tervahaudan päällä kasvaa nuorta koivua, mäntyä ja kuusta, maan tasalla mustikkaa. Tervahaudan koordinaattitietoja tarkennettiin hieman Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston perusteella ja kohteelle laadittiin aluerajaus. Tervahaudan läheisyyteen ei ole suunnitteilla muuttuvaa maankäyttöä. |
| metsakeskus.1000025415 |
980 |
Huhtanen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
309709.00000000 |
6893313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025415 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee kapean kivisen harjun eteläkärjessä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää yhden tervahaudan, halkaisijaltaan noin 9 metriä. Halssi on kohti etelää. |
| metsakeskus.1000025416 |
581 |
Pitkäntantereenalusta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
284480.00000000 |
6907291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025416 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Maapohja on hiekkaa, metsä noin 20–30 -vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää yhden suuren ja selkeän tervahaudan. Halkaisijaltaan tervahauta on noin 16 metriä. Halssi on kohti kaakkoa. |
| metsakeskus.1000025417 |
581 |
Iso Särkijärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
287731.00000000 |
6910075.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025417 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ison Särkijärven itärannalla. Maaperä on hiekkaista moreenia. Tervahauta sijaitsee pienessä nuoressa metsikössä parkkipaikan keskellä.
Kohteen kuvaus
Tervahaudan halkaisija on noin 9 metriä. Halssi on kohti järveä. Tervahauta on rakenteeltaan selkeä ja helposti havaittava. |
| metsakeskus.1000025418 |
5 |
Kotasaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
356593.00000000 |
6993510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025418 |
Tervahauta sijaitsee suosta kohoavan saarekkeen luoteisreunalla kivisellä kuivahkolla kankaalla, joka viettää hieman länteen. Paikka on harvennettua varttunutta talousmetsää.
Hauta sijaitsee länteen vietävällä rinteellä Kotasaaren koillispuolella. Läpimitta valli mukaan
lukien 18 m, kuopan halkaisija 16 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus n. 5 m. Haudan päällä kasvaa pienehköjä mäntyjä. Lapionpistossa havaittiin hiiltä ja palanutta kiveä.
Inventointi 2022:
Kohde ennallaan.
Kotuksen nimiarkiston (Kotus 1956, Hoiskonhautakangas) mukaan hoiskolaisten tervahauta. |
| metsakeskus.1000025419 |
980 |
Myllymoisio |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
320718.00000000 |
6886498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025419 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Maaperä on moreenia, metsä nuorta taimikkoa.
Kohteen kuvaus
Kohde sisältää seitsemän röykkiötä matalalla etelään antavalla rinteellä. Moreenirinteellä on rehevämpi kohta jonka ympärillä on matalia röykkiöitä, halkaisijaltaan noin 1,5-2,5m. Yhden röykkiön keskellä on kuoppa ja sitä onkin luultavasti kaiveltu.
Tulkinta
Kyseessä on läheisen tilan vanha kaski tai pelto vähintäänkin 1800-luvulta. |
| metsakeskus.1000025420 |
702 |
Nevala |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
334871.00000000 |
6874666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025420 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee vanhan maatilan entisillä pelloilla. Maaperä on moreenia, metsä harvaa noin 50-vuotiasta koivikkoa.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää noin 30 eri koikoista röykkiötä vanhoilla pelloilla ja niiden reunoilla. Suurin osa on halkaisijaltaan noin 1,5-3m ja korkeudeltaan noin 0,5-0,7m. Mukana on myös löyhää kiviaitaa. Osa kivistä on melko isoja ja ne on mahdollisesti siirretty katepillarilla. Tien vieressä on myös kasa lohkottuja kiviä joiden yhteydessä havaittiin rautainen kivien lohkomista varten valmistettu kiila.
Tulkinta
Kyseessä on läheiseen asuinpaikkaan liittyviä peltojen raivausröykkiöitä ja kivenlohkomispaikka.
Lisätietoja
Röykkiöitä on lisää yksityismaalla Metsähallituksen maiden ulkopuolla. Myös tilan rakennukset ovat sijainneet nykyisen yksityismaan puolella jossa osa niistä yhä sijaitsee. |
| metsakeskus.1000025421 |
5 |
Soidinräme |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
357704.00000000 |
7003952.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025421 |
Hiilimiilut sijatsevat Pyypuron itärannalla sijaitsevalla hiekkaisella törmällä, Soidinrämeen ja nykyisten voimalinjojen länsipuolella. Alue on kasvaa tuoreehkoa mäntykangasta. Hiilimiilujen läpimitta on 15-17 metriä, ne kohoavat ympäröivää maastoa metrin verran korkeammalle. Haudat sijaitsevat metsätien eteläpuolella, Pyypuron länsipuolella kahdessa rivissä. Miilujen päällä kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä ja kuusia. Miiluja ympäröivässä hiekkamaassa on useita hautojen rakentamiseen liittyviä pienempiä kuoppia. Miiluja ei ole tyhjennetty. Lapionpistoissa (2 kpl) havaittiin paksu (yli 25 cm) hiilikerros. Vuoden 2013 inventoinnissa alueelta on löydetty yhteensä yhdeksän hiilimiilua.
Huom. 2024: Miilut erottuvat hyvin puuttomassa ympäristössä vuoden 1954 ilmakuvassa. Kyseessä on selvästi jatkosodan jälkeen harjoitettu miilunpoltto, joten kohde ei ole muinaistomuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000025422 |
702 |
Riehonmäki |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
360992.00000000 |
6866671.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025422 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee kivisen mäen huipulla. Röykkiöt sijaitsevat suunnilleen etelä-pohjoinen -suuntaisena linjana. Röykkiöiden läntinen puoli vaikuttaa vanhalta peltomaalta, itäinen puoli on taas kivisempää korpea. Metsä on noin 40-vuotiasta kuusivaltaista sekametsää.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää ainakin viisi sammaleen peittämää röykkiötä tiheässä metsässä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 1,5-2m, korkeudeltaan noin 0,5m.
Tulkinta
Kyseessä on luultavasti vanhoja peltojen raivausröykkiöitä. Kohde sijaitsee korkean mäen huipulla ja mahdollisesti paikalla on alun perin ollut kaski. |
| metsakeskus.1000025423 |
934 |
Linnanharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
358685.00000000 |
7007347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025423 |
Inventointi 2014:
Tervahauta sijaitsee Linnanharjun pohjoisosassa metsätien länsipuolella, hakatulla metsäraiskiolla, sen kohdalla kasvaa nuorehkoja koivuja. Hauta sijaitsee Linnanharjun eteläpuolella, läpimitta valli mukaan lukien 25 m, kuopan halkaisija 19 m ja syvyys 1,5 m. Halssi suuntautuu itään, osa siitä sekä pieni osa vallista on rikkoutunut metsätien rakentamisen/laajentamisen yhteydessä.
Inventointi 2021:
Kohde ennallaan. |
| metsakeskus.1000025424 |
785 |
Sarvisuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
490313.00000000 |
7131165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025424 |
Kohde sijaitsee Sarvson ja Iso-Rankun välissä sijaitsevalla pienellä hiekkakumpareella. Kohteen eteläpuolella on vanha hiekkakuoppa. Paikalla kasvaa kuusimetsää.
Kohteessa sijaitsee kaksi tervahautaa, tervapirtin kiuas/tervapirtin pohja, kuoppa sekä kiveystä, jonka funktiota ei ole tarkemmin selvitetty, mutta se sijaitsee tervapirtinkiukaan/pohjan vieressä ja liittynee siihen. Suurempi tervahauta, Tervahauta 2, on halkaisijaltaan noin 20 metriä, pienempi, Tervahauta 1 noin 10 metriä. Suuremmassa haudassa on useita ketunkoloja. Kiukaan pohja on halkaisijaltaan noin kaksi metriä. |
| metsakeskus.1000025425 |
980 |
Lumivuori |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
328335.00000000 |
6876110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025425 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee avokalliolla. Alueella on jonkin verran myös kivikkoa ja siirtolohkareita. Metsä on harvaa kitukasvuista männikköä.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää kolme rajaröykkiötä. Suurin on kooltaan noin 2m x 1,5m kokoinen nelikulmainen latomus jossa on noin 1,5m korkea viisarikivi. Kivessä on vaikeasti havaittavaa kaiverrusta, hieman C.7. -merkkejä muistuttava kuvio. Kaksi pienempää silmäkivellistä röykkiötä sijaitsevat parinkymmenen metrin päässä ja ovat ilmeisesti rajan suuntaa osoittavia viisariröykkiöitä. Vieressä on myös yksi nuorempi kivikasa. |
| metsakeskus.1000025426 |
584 |
Murikan Tukkiniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
364245.00000000 |
7021336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025426 |
Tervahauta siajitsee Muurausnevan kaakkoispuolella nykyisistä voimalinjoista itäisemmän alapuolella kohoten ympäristöään korkeammalle.
Hauta sijaitsee Murikan Tukkiniemen itäosassa, läpimitta valli mukaan lukien 18 m, kuopan halkaisija 15 m ja syvyys runsaan metrin. Halssi suuntautuu lounaaseen. Hauta sijaitsee raivatulla voimalinja-alueella ja kasvaa heinää/matalaa pensaikkoa. |
| metsakeskus.1000025427 |
74 |
Lemetinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368495.00000000 |
7030022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025427 |
Tervahauta sijaitsee Ahvenlamminkankaan metsätien pohjoispuolella, Kuusilammen länsipuolella.
Hauta sijaitsee Lemetinkankaan eteläpuolella kivisessä lehtimetsässä. Haudan läpimitta valli mukaan lukien on 18 m, kuopan halkaisija 15 m ja syvyys runsaan metrin. Halssi suuntautuu pohjoiseen. Haudan päällä kasvaa nuorehkoja lehtipuita. |
| metsakeskus.1000025428 |
74 |
Katajajärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
370658.00000000 |
7036080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025428 |
Tervahauta sijaitsee Katajajärven pohjoispuolella, metsäautotien eteläpuolella matalalla kumpareella puoliksi kiviseen rinteeseen kaivettuna. Sen läpimitta
valli mukaan lukien on 16 m, kuopan halkaisija 12 m ja syvyys lähes 1,5 m. Tervahaudan itäinen valli sekä halssi on ladottu kivistä; 1-4 kerrosta kiviä, joiden halkaisija on pääosin 0,8-1 metriä. Halssi suuntautuu kaakkoon. Haudan päällä kasvaa mäntysekametsää. |
| metsakeskus.1000025429 |
74 |
Kalettomanjärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
371797.00000000 |
7036313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025429 |
Tervahauta sijaitsee Kalettomanjärven koillispuolella. Haudan länsipuolelta kulkee metsäautotie.
Haudan läpimitta valli mukaan lukien on 35 m, kuopan halkaisija 29 m ja syvyys lähes 1,5 m. Tervahaudan vallit ovat lähes metrin ympäröivää maastoa korkeammalla. Halssi suuntautuu koilliseen. Haudan päällä kasvaa lehtisekametsää. |
| metsakeskus.1000025430 |
74 |
Kalettomanharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
371465.00000000 |
7037164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025430 |
Tervahauta sijaitsee Kalettomanharjun koillispuolella, pienen metsäautotien eteläpuolella kuivalla mäntykankaalla.
Tervahaudan läpimitta valli mukaan lukien on 11 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys alle metrin. Haudan vallit ovat lähes metrin verran ympäröivää maastoa korkeammalla. Haudan päällä kasvaa nuorehkoa mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000025431 |
74 |
Hautaneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
373486.00000000 |
7040742.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025431 |
Tervahauta sijaitsee Hautanevan länsipuolella metsäautotien eteläpuolella sijaitsevan metsäaukion eteläpuolella sijaitsevassa mäntyvesaikossa. Sen läpimitta valli mukaan lukien on 22 m, kuopan halkaisija 18 m ja syvyys yli 1,5 m. Tervahauta on lähes 2 metriä ympäristöään korkeammalla. Haudan päällä kasvaa lehtisekametsää |
| metsakeskus.1000025433 |
980 |
Kyöpelinvuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
325791.00000000 |
6862276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025433 |
Kohde sijaitsee yhä käytössä olevalla rajalla. Yksityisen puoli on hakkuuaukeaa, Metsähallituksen puoli noin 70-vuotiasta mäntymetsää. Maaperä on kivistä moreenia. Kohde käsittää kivistä rakennetun rajamerkin. Mitoiltaan röykkiö on noin 2 x 2 m, korkeudeltaan noin 1,5 m. Muodoltaan merkki on lähinnä kartio. Merkin päällä on muutamia lahonneita puita. Röykkiö on koottu pienen kalliopaljastuman tai maan sisässä olevan siirtolohkareen päälle ja ympärille. |
| metsakeskus.1000025434 |
702 |
Jaakonkivi |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
353977.00000000 |
6857783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025434 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee moreenikankaalla pienen mäen päällä. Metsä on noin 50-vuotiasta männikköä.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää yhden rajamerkin. Jaakonkivi on noin 2,5m korkea ja 5m halkaisijaltaan oleva siirtolohkare jonka päälle on pienemmistä kivista koottu röykkiö. Töykkiön halkaisija ja korkeus on noin 0,5m. Siirtolohkareen ympärilla on kaksi pienempää röykkiötä joissa seisoo korkeampi viisarikivi rajalinjaa osoittamassa. Toisen röykkiön päältä on ajettu metsätyökoneella ja viisarikivi on kaatunut. |
| metsakeskus.1000025435 |
980 |
Rajaneva |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
323777.00000000 |
6887837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025435 |
Kohde sijaitsee ojitetulla suolla kunnanrajalla ojan vieressä. Maaperä on turvetta, metsä kitukasvuista männikköä. Kohde käsittää yhden rajakiven. Noin 50 cm halkaisijaltaan oleva laakea kivi seisoo suon keskellä ojien risteyksessä. Kiveen on hakattu luku "542".
Pisteen kautta kulkee läänin- ja pitäjänraja jo 1800-luvun pitäjänkartassa. Poikittainen, pisteestä pohjoiseen lähtevä tilusraja, johon rajakivi selvästi liittyy, on kuitenkin merkitty pitäjänkarttaan jälkikäteen kursorisesti. Kohde liittyy siis 1800-luvun loppupuolen tai 1900-luvun alkupuolen tilojen rajankäyntiin vanhan pitäjänrajan pohjois- eli Virtain puolella. |
| metsakeskus.1000025436 |
702 |
Leppäjärvi |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
332930.00000000 |
6875020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025436 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee pienen suoperäisen niemen moreenikärjessä, kunnanrajan kulmassa. Metsä on vanhaa mäntykangasta.
Kohteen kuvaus
Kohde sisältää silmäkivellisen latomuksen ja yhden viisarikiven muutamia metrejä sen länsipuolella. Latomuksen koko on noin 1,5 x 1,5m, muodoltaan se on neliömäinen. Latomuksen korkeus on noin 0,5m, silmäkiven huippu on noin 0,8m korkeudella maanpinnasta. Latomuksessa ei vaikuta olevan hakkauksia. Kyseessä on historiallisen ajan rajakivi Ruoveden ja Kurun välillä. |
| metsakeskus.1000025437 |
980 |
Karusta |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
328597.00000000 |
6862652.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025437 |
Metsähallituksen inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee hakkuuaukean reunalla. Maaperä on kivistä moreenia.
Kohteen kuvaus
Kohde käsittää yhden kivistä ladotun rajamerkin. Kyseessä on kivistä ladottu noin 2m x 2m kokoinen neliö, korkeudeltaan noin 0,4m. Keskellä on muutamia laattamaisia silmäkiviä sekä lahonneita puusalkoja. Kohde sijaitsee yhä käytössä olevalla vanhalla rajalla. |
| metsakeskus.1000025438 |
47 |
Bihcosjávri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
274511.00000000 |
7688757.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025438 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bihcosjávrin kaakkoispuolella, avoimella, moreenipohjaisella tunturipaljakalla, aivan Kalottireitin varrella, harjanteella, jonka eteläpuolella retkeilyreitin polku-ura miltei sivuaa järven rantaa. Harjanne muodostaa niemekkeen kahden lahdelman välille, ja sen laki on noin neljä metriä järven pintaa korkeammalla. Harjanteen laen koillispuolella on noin metrin verran lakea alempana oleva tasanne. Kalottireitti ohittaa harjanteen laen sen itäpuolitse, mutta suoraan harjanteen yli kulkee reitin suuntainen mönkijäura. Bihcosjávrin rannalla aivan kohteen vieressä on veneranta, jonka läheisyydessä on myös vesitasolentokoneiden laskeutumispaikka. Venerannan alueella on kivistä ladottu nuotiopaikka, ja paikalla on ilmeisesti aiemmin sijainnut myös pieni, osittain harjanteen rinteeseen kaivettu, kaiketi lähinnä kammin kaltainen rakennus, joka kuitenkin on tyystin tuhoutunut, eikä sen rakenne enää ole dokumentoitavissa. Harjanteelta noin 250 m kaakkoon päin sijaitsee paikallisten poromiesten käytössä oleva rakennusryhmä. Alueen kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja heinäkasvit sekä jäkälät ja sammalet, mutta myös rikkonaista maanpintaa on kohteen alueella monin paikoin.
Kohteen kuvaus
Noin viidentoista metrin matkalla pohjoiseen päin kohdasta, jossa Megonjávrin suunnalta Bihcosjávrille saavuttaessa Kalottireitin polku on juuri miltei sivunnut järven rantaa pienen lahdelman pohjukassa ja alkaa nousta moreeniharjanteelle, havaittiin polulla ja sen suuntaisella mönkijäuralla sekä harjanteella sijaitsevissa maapaljastumissa mönkijäuran länsipuolella kivikautisia tai varhaismetallikautisia asuinpaikkalöytöjä, lähinnä kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia. Iskosten lisäksi löydettiin yksi kartionmuotoinen kvartsiittiydin.
Lähes kaikki löydetyistä kvartsiitti-iskoksista olivat hienorakeista, hieman läpikuultavaa, lähes valkoista kvartsiittia. Ydin oli kuitenkin karkearakeisempaa, juovikasta, yleissävyltään keskiharmaata kvartsiittia, samoin yksittäinen ytimen läheltä löydetty kvartsiitti-iskos. Kvartsi-iskokset olivat valkoista, melko huonolaatuista kvartsia. Talteen kerättiin ydin ja kolme kvartsiitti-iskosta. |
| metsakeskus.1000025438 |
47 |
Bihcosjávri |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
274511.00000000 |
7688757.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025438 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bihcosjávrin kaakkoispuolella, avoimella, moreenipohjaisella tunturipaljakalla, aivan Kalottireitin varrella, harjanteella, jonka eteläpuolella retkeilyreitin polku-ura miltei sivuaa järven rantaa. Harjanne muodostaa niemekkeen kahden lahdelman välille, ja sen laki on noin neljä metriä järven pintaa korkeammalla. Harjanteen laen koillispuolella on noin metrin verran lakea alempana oleva tasanne. Kalottireitti ohittaa harjanteen laen sen itäpuolitse, mutta suoraan harjanteen yli kulkee reitin suuntainen mönkijäura. Bihcosjávrin rannalla aivan kohteen vieressä on veneranta, jonka läheisyydessä on myös vesitasolentokoneiden laskeutumispaikka. Venerannan alueella on kivistä ladottu nuotiopaikka, ja paikalla on ilmeisesti aiemmin sijainnut myös pieni, osittain harjanteen rinteeseen kaivettu, kaiketi lähinnä kammin kaltainen rakennus, joka kuitenkin on tyystin tuhoutunut, eikä sen rakenne enää ole dokumentoitavissa. Harjanteelta noin 250 m kaakkoon päin sijaitsee paikallisten poromiesten käytössä oleva rakennusryhmä. Alueen kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja heinäkasvit sekä jäkälät ja sammalet, mutta myös rikkonaista maanpintaa on kohteen alueella monin paikoin.
Kohteen kuvaus
Noin viidentoista metrin matkalla pohjoiseen päin kohdasta, jossa Megonjávrin suunnalta Bihcosjávrille saavuttaessa Kalottireitin polku on juuri miltei sivunnut järven rantaa pienen lahdelman pohjukassa ja alkaa nousta moreeniharjanteelle, havaittiin polulla ja sen suuntaisella mönkijäuralla sekä harjanteella sijaitsevissa maapaljastumissa mönkijäuran länsipuolella kivikautisia tai varhaismetallikautisia asuinpaikkalöytöjä, lähinnä kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia. Iskosten lisäksi löydettiin yksi kartionmuotoinen kvartsiittiydin.
Lähes kaikki löydetyistä kvartsiitti-iskoksista olivat hienorakeista, hieman läpikuultavaa, lähes valkoista kvartsiittia. Ydin oli kuitenkin karkearakeisempaa, juovikasta, yleissävyltään keskiharmaata kvartsiittia, samoin yksittäinen ytimen läheltä löydetty kvartsiitti-iskos. Kvartsi-iskokset olivat valkoista, melko huonolaatuista kvartsia. Talteen kerättiin ydin ja kolme kvartsiitti-iskosta. |
| metsakeskus.1000025439 |
47 |
Dierpmesjávri itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
272865.00000000 |
7668105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025439 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Dierpmesjávrin itäpään pohjoisrannalla, Dierpmes-Mallan kaakkoispuolella, Dierpmesjohkan niskalta länteen päin olevalla avoimella, loivasti kohti järven rantaa viettävällä, olemukseltaan terassimaisella paikalla, yhdestä kolmeen metriä järven pintaa korkeammalla. Rantatörmän korkeus rantaterassin reunassa on vajaan metrin, ja ranta on melko kivinen. Rantaterassin pituus koillis-lounaissuuntaisesti on noin 80 m ja leveys luode-kaakkosuuntaisesti noin 35 m terassin keskivaiheilla. Luoteen suunnalla rantaterassi rajautuu jyrkempään rinteeseen, joka nousee kohti noin viisi metriä korkeammalla tasolla olevaa tasannetta. Maaperä paikalla on hiekkavaltaista moreenia, ja alueen halki kulkee noin 15 m – 20 m etäisyydellä järven rannasta rannan suuntaa seuraava polku. Ylemmällä tasanteella kulkee samansuuntainen mönkijäura. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, mustikka, juolukka, torvi-, tina- ja poronjäkälät sekä seinäsammal ja muut sammalet. Erityisesti järven rannan läheisyydessä kasvaa paikoitellen myös jonkin verran heinäkasveja.
Kohteen kuvaus
Dierpmesjávrin rantaterassin halki kulkevalla polulla havaittiin rikkoutuneessa maanpinnassa runsaasti kivikautiseen tai varhaismetallikautiseen toimintaan liittyviä löytöjä noin 40 m matkalla, lähinnä kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia. Havaitut löydöt olivat hyvälaatuisista kappaleista iskettyjä; kvartsiitit olivat erittäin pienirakeisia ja kvartseista osa olemukseltaan miltei vuorikristallimaisia. Yhteensä löytöjä oli polulla kymmeniä, ja ne muodostivat useita selviä löytöpesäkkeitä. Löydöistä pyrittiin keräämään talteen kohteessa havaittua löytöaineistoa mahdollisimman hyvin edustava otos. Kiinteitä rakenteita kohteen alueella ei havaittu. Myös kohteen lähialuetta, mm. kohteen pohjoispuolella kulkevaa mönkijäuraa, havainnoitiin tarkoin, mutta kaikki esihistorialliseen toimintaan liittyvät havainnot keskittyivät polulle noin 15 m – 20 m etäisyydelle järven rannasta. |
| metsakeskus.1000025439 |
47 |
Dierpmesjávri itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
272865.00000000 |
7668105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025439 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Dierpmesjávrin itäpään pohjoisrannalla, Dierpmes-Mallan kaakkoispuolella, Dierpmesjohkan niskalta länteen päin olevalla avoimella, loivasti kohti järven rantaa viettävällä, olemukseltaan terassimaisella paikalla, yhdestä kolmeen metriä järven pintaa korkeammalla. Rantatörmän korkeus rantaterassin reunassa on vajaan metrin, ja ranta on melko kivinen. Rantaterassin pituus koillis-lounaissuuntaisesti on noin 80 m ja leveys luode-kaakkosuuntaisesti noin 35 m terassin keskivaiheilla. Luoteen suunnalla rantaterassi rajautuu jyrkempään rinteeseen, joka nousee kohti noin viisi metriä korkeammalla tasolla olevaa tasannetta. Maaperä paikalla on hiekkavaltaista moreenia, ja alueen halki kulkee noin 15 m – 20 m etäisyydellä järven rannasta rannan suuntaa seuraava polku. Ylemmällä tasanteella kulkee samansuuntainen mönkijäura. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, mustikka, juolukka, torvi-, tina- ja poronjäkälät sekä seinäsammal ja muut sammalet. Erityisesti järven rannan läheisyydessä kasvaa paikoitellen myös jonkin verran heinäkasveja.
Kohteen kuvaus
Dierpmesjávrin rantaterassin halki kulkevalla polulla havaittiin rikkoutuneessa maanpinnassa runsaasti kivikautiseen tai varhaismetallikautiseen toimintaan liittyviä löytöjä noin 40 m matkalla, lähinnä kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia. Havaitut löydöt olivat hyvälaatuisista kappaleista iskettyjä; kvartsiitit olivat erittäin pienirakeisia ja kvartseista osa olemukseltaan miltei vuorikristallimaisia. Yhteensä löytöjä oli polulla kymmeniä, ja ne muodostivat useita selviä löytöpesäkkeitä. Löydöistä pyrittiin keräämään talteen kohteessa havaittua löytöaineistoa mahdollisimman hyvin edustava otos. Kiinteitä rakenteita kohteen alueella ei havaittu. Myös kohteen lähialuetta, mm. kohteen pohjoispuolella kulkevaa mönkijäuraa, havainnoitiin tarkoin, mutta kaikki esihistorialliseen toimintaan liittyvät havainnot keskittyivät polulle noin 15 m – 20 m etäisyydelle järven rannasta. |
| metsakeskus.1000025440 |
47 |
Guonjarjohkan autiotupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
270121.00000000 |
7676517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025440 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Guonjarjohkan ja autiotuvan välillä, moreenipohjaisella, lähinnä heinäkasveja kasvavalla terassimaisella tasanteella, viidenkymmenen metrin päässä joen rannasta, noin neljä metriä joen pintaa korkeammalla, lähellä Guonjarjohkan aiemman autiotuvan sijaintipaikkaa.
Kohteen kuvaus
Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Petri Halinen on aiemmin löytänyt ja kerännyt talteen asuinpaikalta vaaleanharmaita kvartsiitti-iskoksia (Halisen suullinen tiedonanto Käsivarren erämaassa elokuussa 2012) koordinaattipisteen X 7679705 / Y 3270246 (YKJ) läheltä. Kohdetta tarkastettaessa kvartsiittia ei paikalta löytynyt, mutta hieman luoteempana, retkeilijöiden kasaaman nuotiopaikan vierellä, rikkoutuneessa maanpinnassa, todettiin kuusi kvartsi-iskosta, joita ei kuitenkaan kerätty. Muita esihistorialliseen toimintaan liittyviä jälkiä ei alueella havaittu. |
| metsakeskus.1000025440 |
47 |
Guonjarjohkan autiotupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
270121.00000000 |
7676517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025440 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Guonjarjohkan ja autiotuvan välillä, moreenipohjaisella, lähinnä heinäkasveja kasvavalla terassimaisella tasanteella, viidenkymmenen metrin päässä joen rannasta, noin neljä metriä joen pintaa korkeammalla, lähellä Guonjarjohkan aiemman autiotuvan sijaintipaikkaa.
Kohteen kuvaus
Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Petri Halinen on aiemmin löytänyt ja kerännyt talteen asuinpaikalta vaaleanharmaita kvartsiitti-iskoksia (Halisen suullinen tiedonanto Käsivarren erämaassa elokuussa 2012) koordinaattipisteen X 7679705 / Y 3270246 (YKJ) läheltä. Kohdetta tarkastettaessa kvartsiittia ei paikalta löytynyt, mutta hieman luoteempana, retkeilijöiden kasaaman nuotiopaikan vierellä, rikkoutuneessa maanpinnassa, todettiin kuusi kvartsi-iskosta, joita ei kuitenkaan kerätty. Muita esihistorialliseen toimintaan liittyviä jälkiä ei alueella havaittu. |
| metsakeskus.1000025441 |
47 |
Lovttogielas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
276893.00000000 |
7675644.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025441 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Lovttogielaksen lounaispuolella, Siedjonjohkan ja sen koillispuolella olevan suonotkeman välisellä moreeniharjanteella, joen rannasta noin 40 m etäisyydellä. Suonotkelmassa, kohteesta noin 30 m koilliseen päin, on pienehkö lampi. Harjanteen laki on noin neljä metriä joen pintaa korkeammalla ja noin kolme metriä lampea korkeammalla. Kasvillisuutta harjanteella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmaja, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet ja yksittäiset heinäkasvit, lammen lähellä ja Siedjonjohkan rannoilla kasvaa pajupensaikkoa ja aluskasvillisuus on heinäkasvivaltaista. Maaperä paikalla on hiekkaista, melko vähäkivistä moreenia.
Kohteen kuvaus
Siedjonjohkan koillispuolella sijaitsevan, luode-kaakkosuuntaisen moreeniharjanteen luoteispään laella, rikkoutuneessa maanpinnassa ketunkolon vierellä, kohdassa X 7678850 / Y 3276977, havaittiin noin kaksikymmentä tummanharmaata kvartsiitti-iskosta, yksi vaaleanharmaa kvartsiitti-iskos ja muutamia kvarsi-iskoksia halkaisijaltaan noin kaksimetrisellä alueella. Tästä noin kuusi metriä lounaaseen päin, kohdassa X 7678847 / Y 3276972, noin metrin verran harjanteen lakea alempana, halkaisijaltaan noin 30 cm kokoisessa maapaljastumassa, havaittiin tummanharmaita iskoksia toistakymmentä, ja myös rinteellä keskittymien välillä oli yksi tummanharmaa iskos. Ketunkolon luota noin neljä metriä itäkoilliseen päin, noin neliömetrin laajuisessa maa-paljastumassa, kohdassa X 7678846 / Y 3276984, todettiin puolestaan viisi vaaleanharmaata kvartsiitti-iskosta ja yksi tummanharmaa iskos. Lisäksi harjanteen länsirinteen maapaljastumissa, yhdestä kahteen metriä harjanteen lakea alempana, havaittiin yksittäiset vaaleanharmaat iskokset kohdissa X 7678851 / Y 3276970 ja X 7678853 / Y 3276966. Ketunkolon luota kerättiin talteen kuusi tummanharmaata kvartsiitti-iskosta, yksi vaaleanharmaa kvartsiitti-iskos sekä yksi kvartsi-iskos. Mitään esihistorialliseen toimintaan liittyviä rakenteita ei havaittu. Harjanteen joenpuoleisen reunan terassimaisilla tasanteilla on kuitenkin useita eriasteisesti umpeenkasvaneita tai edelleen käytössä olevia kehämäisiä kivettyjä nuotiopaikkoja, jotka ilmeisesti ovat retkeilijöiden tai kalastajien kasaamia. Harjannetta seurattiin useita satoja metrejä kaakon suuntaan, ja kohtia, joissa maanpinta oli rikkoutunut, havainnoitiin tarkoin, mutta lisää esihistoriallisia asuinpaikka-pesäkkeitä tai muitakaan kulttuuriperintökohteita ei onnistuttu löytämään. (YKJ.) |
| metsakeskus.1000025441 |
47 |
Lovttogielas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
276893.00000000 |
7675644.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025441 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Lovttogielaksen lounaispuolella, Siedjonjohkan ja sen koillispuolella olevan suonotkeman välisellä moreeniharjanteella, joen rannasta noin 40 m etäisyydellä. Suonotkelmassa, kohteesta noin 30 m koilliseen päin, on pienehkö lampi. Harjanteen laki on noin neljä metriä joen pintaa korkeammalla ja noin kolme metriä lampea korkeammalla. Kasvillisuutta harjanteella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmaja, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet ja yksittäiset heinäkasvit, lammen lähellä ja Siedjonjohkan rannoilla kasvaa pajupensaikkoa ja aluskasvillisuus on heinäkasvivaltaista. Maaperä paikalla on hiekkaista, melko vähäkivistä moreenia.
Kohteen kuvaus
Siedjonjohkan koillispuolella sijaitsevan, luode-kaakkosuuntaisen moreeniharjanteen luoteispään laella, rikkoutuneessa maanpinnassa ketunkolon vierellä, kohdassa X 7678850 / Y 3276977, havaittiin noin kaksikymmentä tummanharmaata kvartsiitti-iskosta, yksi vaaleanharmaa kvartsiitti-iskos ja muutamia kvarsi-iskoksia halkaisijaltaan noin kaksimetrisellä alueella. Tästä noin kuusi metriä lounaaseen päin, kohdassa X 7678847 / Y 3276972, noin metrin verran harjanteen lakea alempana, halkaisijaltaan noin 30 cm kokoisessa maapaljastumassa, havaittiin tummanharmaita iskoksia toistakymmentä, ja myös rinteellä keskittymien välillä oli yksi tummanharmaa iskos. Ketunkolon luota noin neljä metriä itäkoilliseen päin, noin neliömetrin laajuisessa maa-paljastumassa, kohdassa X 7678846 / Y 3276984, todettiin puolestaan viisi vaaleanharmaata kvartsiitti-iskosta ja yksi tummanharmaa iskos. Lisäksi harjanteen länsirinteen maapaljastumissa, yhdestä kahteen metriä harjanteen lakea alempana, havaittiin yksittäiset vaaleanharmaat iskokset kohdissa X 7678851 / Y 3276970 ja X 7678853 / Y 3276966. Ketunkolon luota kerättiin talteen kuusi tummanharmaata kvartsiitti-iskosta, yksi vaaleanharmaa kvartsiitti-iskos sekä yksi kvartsi-iskos. Mitään esihistorialliseen toimintaan liittyviä rakenteita ei havaittu. Harjanteen joenpuoleisen reunan terassimaisilla tasanteilla on kuitenkin useita eriasteisesti umpeenkasvaneita tai edelleen käytössä olevia kehämäisiä kivettyjä nuotiopaikkoja, jotka ilmeisesti ovat retkeilijöiden tai kalastajien kasaamia. Harjannetta seurattiin useita satoja metrejä kaakon suuntaan, ja kohtia, joissa maanpinta oli rikkoutunut, havainnoitiin tarkoin, mutta lisää esihistoriallisia asuinpaikka-pesäkkeitä tai muitakaan kulttuuriperintökohteita ei onnistuttu löytämään. (YKJ.) |
| metsakeskus.1000025442 |
47 |
Somášluoppal |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284923.00000000 |
7693982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025442 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Somášjávrin ja Somášluoppalin välisen virtapaikan ylimmän nivan alapuolella, noin viisikymmentä metriä leveän suvannon itärannalla, noin neljä metriä vesistön pintaa ylempänä olevan hiekkapohjaisen rantaterassin reunalla ja terassilta kohti suvannon rantaa laskevalla rinteellä, jossa maanpinta on eroosion paljaaksi kuluttamaa. Tasaisen rantaterassin halkaisija on noin sata metriä, ja sen kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja ja puolukka sekä jäkälät. Rinteen alla on alempi, alle metrin korkeudella vesistön pinnasta oleva rantaterassi, jonka leveys on viidestä kymmeneen metriä. Alemmalla rantaterassilla on tuoreita jälkiä retkeilijöiden ja kalastajien leiriytymisistä sekä heidän kasaamansa kivetty nuotiopaikka.
Kohteen kuvaus
Somášjávrin ja Somášluoppalin välillä olevan virtapaikan ylimmän nivan alapuolella olevan suvannon itäpuolella havaittiin rannansuuntaisesti noin kahdenkymmenen metrin matkalla kvartsiitti-, jaspis- ja kvartsi-iskoksia sekä kvartsiittiesineitä ja -ytimiä. Löytöalue alkaa noin viiden metrin etäisyydeltä vesistöstä, noin neljä metriä vesistön pintaa korkeammalla olevalle hiekkapohjaiselle rantaterassille nousevan paljaaksi kuluneen rinteen juurelta. Alue kattaa kokonaan noin kymmenen metriä leveän rinteen, ja löydöt päättyvät rinteen yläosassa, jonka itäpuolella maanpinta on kauttaaltaan kasvillisuuden peittämää ja mahdollisten löytöjen havainnointi maaperään kajoamatta mahdotonta.
Enemmistön löydöistä todettiin keskittyneen kahdeksi pesäkkeeksi löytöalueen etelä- ja pohjois-päihin. Löytöpesäkkeiden kohdilla maaperä on ympäristöään hiekkaisempaa, pesäkkeiden välinen alue on puolestaan hieman kivikkoisempaa. Löytöaineistosta suurin osa on lähes mustaa, melko karkearakeista kvartsiittia, ja osassa kappaleista on lisäksi pieniä vaaleanruskeita täpliä. Kohteen alueelta löydettiin myös tummanharmaita ja valkoisia kvartsiitti-iskoksia. Otokseksi löytö-aineistosta kerättiin talteen molemmat löydetyt jaspisiskokset, kaksi kvartsiittiydintä, kaksi kvartsiittiesinettä, yhdeksän kvartsiitti-iskosta sekä kaksi kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.1000025442 |
47 |
Somášluoppal |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
284923.00000000 |
7693982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025442 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Somášjávrin ja Somášluoppalin välisen virtapaikan ylimmän nivan alapuolella, noin viisikymmentä metriä leveän suvannon itärannalla, noin neljä metriä vesistön pintaa ylempänä olevan hiekkapohjaisen rantaterassin reunalla ja terassilta kohti suvannon rantaa laskevalla rinteellä, jossa maanpinta on eroosion paljaaksi kuluttamaa. Tasaisen rantaterassin halkaisija on noin sata metriä, ja sen kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja ja puolukka sekä jäkälät. Rinteen alla on alempi, alle metrin korkeudella vesistön pinnasta oleva rantaterassi, jonka leveys on viidestä kymmeneen metriä. Alemmalla rantaterassilla on tuoreita jälkiä retkeilijöiden ja kalastajien leiriytymisistä sekä heidän kasaamansa kivetty nuotiopaikka.
Kohteen kuvaus
Somášjávrin ja Somášluoppalin välillä olevan virtapaikan ylimmän nivan alapuolella olevan suvannon itäpuolella havaittiin rannansuuntaisesti noin kahdenkymmenen metrin matkalla kvartsiitti-, jaspis- ja kvartsi-iskoksia sekä kvartsiittiesineitä ja -ytimiä. Löytöalue alkaa noin viiden metrin etäisyydeltä vesistöstä, noin neljä metriä vesistön pintaa korkeammalla olevalle hiekkapohjaiselle rantaterassille nousevan paljaaksi kuluneen rinteen juurelta. Alue kattaa kokonaan noin kymmenen metriä leveän rinteen, ja löydöt päättyvät rinteen yläosassa, jonka itäpuolella maanpinta on kauttaaltaan kasvillisuuden peittämää ja mahdollisten löytöjen havainnointi maaperään kajoamatta mahdotonta.
Enemmistön löydöistä todettiin keskittyneen kahdeksi pesäkkeeksi löytöalueen etelä- ja pohjois-päihin. Löytöpesäkkeiden kohdilla maaperä on ympäristöään hiekkaisempaa, pesäkkeiden välinen alue on puolestaan hieman kivikkoisempaa. Löytöaineistosta suurin osa on lähes mustaa, melko karkearakeista kvartsiittia, ja osassa kappaleista on lisäksi pieniä vaaleanruskeita täpliä. Kohteen alueelta löydettiin myös tummanharmaita ja valkoisia kvartsiitti-iskoksia. Otokseksi löytö-aineistosta kerättiin talteen molemmat löydetyt jaspisiskokset, kaksi kvartsiittiydintä, kaksi kvartsiittiesinettä, yhdeksän kvartsiitti-iskosta sekä kaksi kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.1000025443 |
47 |
Vuolit Bierfejávri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
272633.00000000 |
7682859.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025443 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Vuolit Bierfejávrin pohjoispuolella, maaperältään moreenipohjaisella, avoimella tunturipaljakalla, jossa kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, kurjenkanerva, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä kangaskarhunsammal ja muut sammalet. Kohteen keskeisin osa vaikuttaa olevan moreeniharjanteiden välisellä, melko hiekkaisella tasanteella, noin 120 m etäisyydellä Vuolit Bierfejávrin rannasta. Kohteen halki kulkee ilmeisen runsaasti käytetty mönkijäura, jonka kohdalla pintaturve on rikkoutunut ja mineraalimaa tullut esille.
Kohteen kuvaus
Vuolit Bierfejávrin pohjoispuolella, järven rannasta noin 120 m etäisyydellä, sijaitsee muodoltaan soikeahko tasanne, jonka halkaisija pohjois-eteläsuuntaisesti on noin 40 m ja itä-länsisuuntaisesti noin 20 m. Tasannetta ympäröivät pohjoisen, idän ja lännen suunnilta loivapiirteiset moreeniharjanteet, ja myös tasanteen eteläpuolella on matala harjanne, joka nousee tasanteen ja järven alavamman ranta-alueen välillä noin metrin verran tasanteen tasoa korkeammalle. Tasanteen halki kulkevalla mönkijäuralla havaittiin välillä X 7686069 / Y 3272714 – X 7686067 / Y 3272717 muutamia kymmeniä kvartsiitti-iskoksia. Iskokset olivat sekä vaaleanharmaata että lähes mustaa hienorakeista kvartsiittia, enemmistö kuitenkin vaaleanharmaita. Mönkijäuran pohjoispuolelta, pisteestä X 7686070 / Y 3272715, löydettiin lisäksi vaaleanharmaa kvartsiittiydin. Ydin oli sammalikon seassa noin metrin päässä mönkijäuralta, jolta se ilmeisesti oli sinkoutunut mönkijän renkaan heittämänä. Tasanteelta poimittiin talteen kahdeksan iskosta, jotka kaikki sijaitsivat noin metrin säteellä pisteestä X 7686069 / Y 3272714, sekä uran viereltä löydetty ydin.
Mönkijäuran rikkomaa maanpintaa havainnoitiin tasanteelta molempiin suuntiin, ja tasanteen itäpuoleisen moreeniharjanteen päällä, muutaman neliömetrin laajuisella, lähiympäristöään hiekkaisemmalla kohdalla, pisteessä X 7686047 / Y 3272747, havaittiinkin uralla neljä kvartsiitti-iskosta noin kahden metrin matkalla. Välittömästi mönkijäuran eteläpuolelle, kvartsiitti-iskosten löytökohdan viereen, avattiin lapiolla noin neljännesneliömetrin laajuinen koekuoppa. Heti koekuopan pintaturpeen alla todettiin kaksi iskosta lisää, ja koekuoppaa ei kaivettu syvemmäksi. Koekuopan iskokset jätettiin paikoilleen, mutta mönkijäuralta iskokset poimittiin talteen. Kaikki neljä kyseiseltä paikalta talteen poimittua iskosta vaikuttavat olevan eri raaka-ainekappaleista iskettyjä. Hienorakeisin iskos on lähes mustaa kvartsiittia. Karkeampirakeisista iskoksista yksi on vaaleanharmaata, heikosti läpikuultavaa, selvästi juovikasta kvartsiittia, toinen vaaleanharmaata, juovatonta, melko voimakkaasti läpikuultavaa kvartsiittia, ja kolmas keskiharmaata, melko voimakkaasti läpikuultavaa kvartsiittia, jossa erottuu muutamia tummempia juovia. (YKJ.) |
| metsakeskus.1000025443 |
47 |
Vuolit Bierfejávri |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
272633.00000000 |
7682859.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025443 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Vuolit Bierfejávrin pohjoispuolella, maaperältään moreenipohjaisella, avoimella tunturipaljakalla, jossa kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, kurjenkanerva, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä kangaskarhunsammal ja muut sammalet. Kohteen keskeisin osa vaikuttaa olevan moreeniharjanteiden välisellä, melko hiekkaisella tasanteella, noin 120 m etäisyydellä Vuolit Bierfejávrin rannasta. Kohteen halki kulkee ilmeisen runsaasti käytetty mönkijäura, jonka kohdalla pintaturve on rikkoutunut ja mineraalimaa tullut esille.
Kohteen kuvaus
Vuolit Bierfejávrin pohjoispuolella, järven rannasta noin 120 m etäisyydellä, sijaitsee muodoltaan soikeahko tasanne, jonka halkaisija pohjois-eteläsuuntaisesti on noin 40 m ja itä-länsisuuntaisesti noin 20 m. Tasannetta ympäröivät pohjoisen, idän ja lännen suunnilta loivapiirteiset moreeniharjanteet, ja myös tasanteen eteläpuolella on matala harjanne, joka nousee tasanteen ja järven alavamman ranta-alueen välillä noin metrin verran tasanteen tasoa korkeammalle. Tasanteen halki kulkevalla mönkijäuralla havaittiin välillä X 7686069 / Y 3272714 – X 7686067 / Y 3272717 muutamia kymmeniä kvartsiitti-iskoksia. Iskokset olivat sekä vaaleanharmaata että lähes mustaa hienorakeista kvartsiittia, enemmistö kuitenkin vaaleanharmaita. Mönkijäuran pohjoispuolelta, pisteestä X 7686070 / Y 3272715, löydettiin lisäksi vaaleanharmaa kvartsiittiydin. Ydin oli sammalikon seassa noin metrin päässä mönkijäuralta, jolta se ilmeisesti oli sinkoutunut mönkijän renkaan heittämänä. Tasanteelta poimittiin talteen kahdeksan iskosta, jotka kaikki sijaitsivat noin metrin säteellä pisteestä X 7686069 / Y 3272714, sekä uran viereltä löydetty ydin.
Mönkijäuran rikkomaa maanpintaa havainnoitiin tasanteelta molempiin suuntiin, ja tasanteen itäpuoleisen moreeniharjanteen päällä, muutaman neliömetrin laajuisella, lähiympäristöään hiekkaisemmalla kohdalla, pisteessä X 7686047 / Y 3272747, havaittiinkin uralla neljä kvartsiitti-iskosta noin kahden metrin matkalla. Välittömästi mönkijäuran eteläpuolelle, kvartsiitti-iskosten löytökohdan viereen, avattiin lapiolla noin neljännesneliömetrin laajuinen koekuoppa. Heti koekuopan pintaturpeen alla todettiin kaksi iskosta lisää, ja koekuoppaa ei kaivettu syvemmäksi. Koekuopan iskokset jätettiin paikoilleen, mutta mönkijäuralta iskokset poimittiin talteen. Kaikki neljä kyseiseltä paikalta talteen poimittua iskosta vaikuttavat olevan eri raaka-ainekappaleista iskettyjä. Hienorakeisin iskos on lähes mustaa kvartsiittia. Karkeampirakeisista iskoksista yksi on vaaleanharmaata, heikosti läpikuultavaa, selvästi juovikasta kvartsiittia, toinen vaaleanharmaata, juovatonta, melko voimakkaasti läpikuultavaa kvartsiittia, ja kolmas keskiharmaata, melko voimakkaasti läpikuultavaa kvartsiittia, jossa erottuu muutamia tummempia juovia. (YKJ.) |
| metsakeskus.1000025444 |
47 |
Andreankenttä |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
278716.00000000 |
7683387.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025444 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Vancajávrin rannasta noin 0,3 km pohjoiseen päin, loivasti kohti etelää viettävällä Ánnjaloanjin alarinteellä, välittömästi Andreajohkan länsipuolella. Alue on moreenipohjaista ja avointa, kasvillisuudeltaan enimmäkseen heinikkoista; heinistä alueen valtalajina kasvaa metsälauhaa, ja heinien ohella kohteen keskeisissä osissa esiintyy muun muassa kissankelloa, maitohorsmaa, siankärsämöä, kultapiiskua, syysmaitiaista, metsäkurjenpolvea ja kissankäpälää. Varpukasveista heinikon seassa kasvaa lähinnä puolukkaa ja variksenmarjaa. Andreajohkan varrella kasvaa tiheää pajupensaikkoa, muilta osin kohdetta ympäröivä alue on harvahkoa tunturikoivikkoa, jonka aluskasvillisuutta hallitsevat heinäkasvit ja sammalet.
Kohteen kuvaus
Kohde on heinikkoinen asuinkenttä, jota halkovat Andreajohkan vanhat tulvauomat. Kentällä sijaitsee useita kotasijoja sekä ainakin yksi suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Kotasijat erottuvat halkaisijoiltaan noin 4,0 – 6,0 m kokoisina tasanteina, joita yleensä ympäröi matala, loivapiirteinen maavalli ja/tai kotalouteiden mahdollisten painokivien muodostama harvahko kehä. Kotasija 1 dokumentoitiin varsin yksityiskohtaisesti, muiden kotasijojen osalta kirjattiin lähinnä niiden sijainti ja maaperään kajoamatta tehtävissä olleet havainnot. Rakenteet myös valokuvattiin. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus sijaisee kohteen länsiosassa, kotasijojen 2 ja 4 välillä. |
| metsakeskus.1000025445 |
47 |
Bierfejávrin luusua |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
271170.00000000 |
7684106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025445 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bierfejávrin luusuasta alle sadan metrin etäisyydellä, Bierfejohkan molemmin puolin, ylimpänä sijaitsevilta osiltaankin alle kaksi metriä järven pintaa korkeammalla. Alue on moreenipohjaista avointa tunturipaljakkaa, loivasti kumpuilevaa ja melko kivikkoista. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, juolukka ja puolukka sekä heinäkasvit, sammalet ja jäkälät.
Kohteen kuvaus
Kohde on todennäköisesti lähinnä historialliselle ajalle ajoittuva, luonteeltaan pesäkkeinen, mahdollisesti moniperiodinen asuinpaikka. Osa asuinpaikalta dokumentoiduista rakenteista voi olla retkeilijöidenkin kasaamia. Bierfejohkan länsipuolella sijaitsee kolme umpeenkasvanutta permukkaliettä sekä Halisen mahdolliseksi kotasijaksi tulkitsema painanne. Joen itäpuolella ovat ilmeisen nuori telttarinki sekä rakkakivikkoon raivattu tasanne, jonka ikää tai käyttötarkoitusta on vaikea määritellä. |
| metsakeskus.1000025446 |
47 |
Bierfejohka 1 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
275469.00000000 |
7682183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025446 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee noin 40 m Bierfejohkasta kaakkoon päin, moreenipohjaisella tasanteella, jolla on runsaasti jälkiä retkeilijöiden toistuvista leiriytymisistä. Kalottireitti kulkee kohteen itäpuolitse noin 60 m etäisyydellä. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, jäkälät ja sammalet sekä heinäkasvit.
Kohteen kuvaus
Kohde on pyöreä permukkaliesi, halkaisijaltaan noin 0,7 m. Liesi on maantasainen ja ainoastaan reunoiltaan kivetty. Lieden kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 20 cm. Permukat ovat noin 1,3 m mittaiset ja suuntautuvat kohti kaakkoa. Permukoiden väliin rajautuu sektorin muotoinen alue, ja niiden tulisijasta kauempana olevat päät ovat noin metrin etäisyydellä toisistaan. Permukoiden kivet ovat hieman varsinaisen lieden kiviä kookkaampia, niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla ympäröivästä maanpinnasta noin 10 cm – 15 cm. Liesikiveyksen sisäpuolella heinäkasveja kasvaa jonkin verran runsaammin kuin lieden ympäristössä, mutta muuten kohteen kasvillisuus vastaa lähiympäristön kasvillisuutta. Lieden keskelle tehtiin lapionpisto, josta todettiin runsaasti hiiliä noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta. |
| metsakeskus.1000025447 |
47 |
Bierfejohka 4 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
273160.00000000 |
7682646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025447 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bierfejohkan eteläpuolella, alavalla, tasaisella, moreenipohjaisella rantaterassilla, noin 30 m etäisyydellä joen rannasta, noin metrin joen pintaa korkeammalla. Alue on avointa paljakkaa, jonka kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivu- ja pajupensaat, variksenmarja, puolukka, heinät, nurmitatar, torvi-, tina- ja poronjäkälät sekä sammalet.
Kohteen kuvaus
Kohde on pyöreä permukkaliesi, halkaisijaltaan noin 1,0 m. Liesi on vain reunoiltaan kivetty, kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm – 35 cm, ja niiden yläpinnat ovat noin 5 cm – 10 cm koholla tulisijaa ympäröivästä maastosta. Tulisijan kiveämätön keskiosa on heinäkasvivaltainen. Permukat, noin 1,3 m mittaiset kivirivit, suuntautuvat liedestä kohti itää, ja niiden rajautuu jää sektorin muotoinen, itäpäästään noin 0,6 m levyinen alue. Permukoiden kivet ovat liesikiviä suurempia, kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 30 cm – 50 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla enimmillään noin 20 cm. Permukoiden itäpäiden välillä on pitkänomainen, noin 60 cm mittainen kivi, joka on ilmeisesti toiminut kodan kynnyskivenä. Lieden keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta noin kahden senttimetrin kerros tuhkaa, jonka alla oli noin kahden senttimetrin hiilikerros ja hiilten alla kivinen moreenimaa. |
| metsakeskus.1000025448 |
233 |
Visti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
299669.00000000 |
7031970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025448 |
Uudenkaarlepyyn ja Kauhavan rajalla sijaitsevan Rajanevan/Råmossenin itäpuolella Visti-nimisen kankaan itäosassa. Kivikkoisen kankaan itäreunalla metsätien varrella. Etelä- ja itäpuolella on avohakkuualue, muualla lähiympäristössä on tiheää nuorta mänty-kuusi kasvatusmetsikköä. Maaperä on kivikkoista.
Tervahauta on ollut alun perin arviolta noin 15 m halkaisijaltaan. Siihen on myöhemmin tehty pienempi tervahauta. Halssi itään metsätielle päin, halssi on leikkautunut metsätien teossa. Ympärillä ei havaittavissa selviä ilmakuoppia. Keskellä on noin 2 m halkaisijaltaan oleva suorakaiteen muotoinen jyrkkäreunainen kuoppa, jonka reunan leikkauksessa sekä haudan pohjalla on näkyvissä haudan pohjan palasia. Tervahaudan päällä ja ympärillä kasvoi tarkastushetkellä tiheää nuorta puustoa. Noin 10-20 metrin etäisyydellä ympäristössä on joitakin epämääräisiä kuoppia ja maan- ja kivensekaisia kasoja, jotka voivat liittyä tervanvalmistukseen. |
| metsakeskus.1000025449 |
47 |
Bierfejohka 5 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
272814.00000000 |
7682666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025449 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee avoimella paljakalla Bierfejohkan varrella, moreeniharjanteella, noin 50 m päässä joen etelärannasta, halkaisijaltaan noin viisimetrisellä tasanteella. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, juolukka, riekonmarja, sielikkö ja jäkälät.
Kohteen kuvaus
Kohde on kehämäinen, muodoltaan soikea, itä-länsisuuntainen, umpeenkasvanut, vain reunoiltaan kivetty tulisija. Tulisijan koko on noin 85 cm x 70 cm, ja se on kasattu kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 30 cm. Muutamia kiviä on myös varsinaisen kehäkiveyksen ulkopuolella tulisijan koillisreunalla. Kivien yläpinnat ovat kauttaaltaan jäkälöityneet ja koholla tulisijaa ympäröivästä maanpinnasta noin 5 cm – 10 cm. Kasvillisuus tulisijan alueella ei poikkea ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla hiukan nokea kivisen moreenimaan pinnalla. |
| metsakeskus.1000025451 |
47 |
Bierfejohka 6 |
10002 |
12001 |
13199 |
11002 |
27000 |
271920.00000000 |
7683330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025451 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bierfejohkan koillispuolella, noin 50 m – 100 m etäisyydellä joesta, loivasti kohti jokea viettävällä rinteellä ja rinteen tasanteilla, joen suuntaa seurailevan mönkijäuran varrella, noin 400 m matkalla. Alue on avointa, moreenipohjaista, karua tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, juolukka, puolukka ja tina- torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet.
Kohteen kuvaus
Kohde muodostuu kuudesta kehämäisestä kivetystä tulisijasta. Tulisijat ovat vain reunoiltaan kivettyjä ja umpeenkasvaneita. Tulisijoista yksi on suorakaiteen muotoinen liesilatomus ja yksi muodoltaan epämääräinen. Neljä muuta tulisijaa ovat pyöreitä. Kasvillisuus tulisijojen kohdilla ei poikkea ympäristöstään. |
| metsakeskus.1000025453 |
47 |
Bierfejohka 8 |
10002 |
12001 |
13199 |
11002 |
27000 |
273328.00000000 |
7682779.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025453 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bierfejohkan koillispuoleisilla moreeniharjanteilla, avoimella paljakalla, joen rannasta noin 80 m etäisyydellä, noin kuusi metriä joen pintaa korkeammalla. Kohteen luota maasto viettää lounaaseen, jokea kohti. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, juolukka, riekonmarja sekä tina- ja poronjäkälät ja sammalet.
Kohteen kuvaus
Kohteen muodostavat kaksi kehämäistä kivettyä tulisijaa. Tulisijat ovat pyöreitä, vain reunoiltaan kivettyjä ja umpeenkasvaneita. Tulisijojen kasvillisuus ei poikkea ympäristöstään. Liesikivien hyvin jäkälöityneet yläpinnat ovat noin 5 cm – 10 cm koholla tulisijoja ympäröivästä maastosta. |
| metsakeskus.1000025454 |
47 |
Bierfejohka 9 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
277777.00000000 |
7682468.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025454 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bierfejohkan pohjoispuolella, avoimella paljakalla, joen rannasta noin 70 m etäisyydellä, noin kahdeksan metriä joen pintaa korkeammalla. Paikka on moreeniharjanteen tasaisella laella. Kohteen eteläpuolella harjanteen rinne alkaa viettää jokea kohti, ja kohteen pohjoispuoleinen seutu on rakkakivikkoa. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, juolukka ja riekonmarja sekä poronjäkälät ja sammalet.
Kohteen kuvaus
Kohde on pyöreä permukkaliesi, halkaisijaltaan noin 0,8 m. Liesi on ainoastaan reunoiltaan kivetty, ja kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 40 cm. Liesikivien yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin 5 cm – 10 cm. Permukat ovat noin 1,5 m mittaiset ja suuntautuvat kohti itää. Permukoiden väliin rajautuu sektorin muotoinen alue, ja niiden tulisijasta kauempana olevat päät ovat noin metrin etäisyydellä toisistaan. Permukoiden kivet ovat hieman varsinaisen lieden kiviä kookkaampia, niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 30 cm - 50 cm, ja niiden yläpinnat ovat koholla ympäröivästä maanpinnasta noin 10 cm – 15 cm. Suurimmat permukoiden kivistä ovat muodoltaan pitkänomaisia. Permukoiden itäpäiden välillä on poikittain noin puolen metrin mittainen, yläpinnaltaan tasainen kivi, joka on todennäköisesti toiminut paikalla sijainneen asumuksen kynnyskivenä. Permukkaliesi on täysin umpeenkasvanut, ja kasvillisuus lieden alueella ei poikkea ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehtiin lapionpiston, josta todettiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta suoraan kivikkoinen moreenimaa. Nokea, hiiltä, tuhkaa tai huuhtoutumiskerrosta ei lapionpistosta havaittu. |
| metsakeskus.1000025455 |
47 |
Bierfejohka 10 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
274155.00000000 |
7682205.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025455 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bierfejohkan pohjoispuolella, avoimella paljakalla, joen rantaan laskevan törmän partaalta noin viisitoista metriä pohjoiseen päin, tasaisella paikalla, noin neljä metriä joen pintaa korkeammalla. Maaperä paikalla on moreenia ja kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut ja variksenmarja sekä poronjäkälä ja sammalet.
Kohteen kuvaus
Kohde on ainoastaan reunoiltaan kivetty, umpeenkasvanut, suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Liesi on itä-länsisuuntainen ja kooltaan noin 0,7 m x 1,0 m. Kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 30 cm, ja niiden yläpinnat ovat 5 cm – 10 cm koholla ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin yhden senttimetrin paksuinen pintaturve ja sen alla kivikkoinen moreenimaa. Hiiltä, nokea tai tuhkaa ei lapionpistosta havaittu. |
| metsakeskus.1000025456 |
47 |
Bierfejohka 11 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
274390.00000000 |
7682115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025456 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bierfejohkan pohjoispuolella, avoimella paljakalla, joen rantaan laskevan törmän partaalta noin viisitoista metriä pohjoiseen päin, terassimaisella moreenipohjaisella tasanteella, noin kolme metriä joen pintaa korkeammalla. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut ja variksenmarja, juolukka ja yksittäiset heinäkasvit sekä poronjäkälä ja sammalet.
Kohteen kuvaus
Kohde on pyöreä, kehämäinen, umpeenkasvanut, miltei maantasainen, vain reunoiltaan kivetty tulisija, jonka halkaisija on noin 0,7 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 30 cm, ja niiden hyvin jäkälöityneet yläpinnat ovat noin viisi senttimetriä koholla tulisijaa ympäröivästä maanpinnasta. Tulisijan keskiosa on noin kaksi senttimetriä kivien yläpintaa alempana. Kasvillisuudeltaan tulisija ei poikkea ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin kolmen senttimetrin paksuinen tuhkakerros, jonka alla on paikan alkuperäinen hiiltynyt pintaturve ja kivinen moreenimaa. |
| metsakeskus.1000025457 |
47 |
Bierfejohka 12 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
274725.00000000 |
7682062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025457 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bierfejohkan pohjoispuolella, avoimella paljakalla, moreeniharjanteella olevalla tasanteella, noin viidenkymmenen metrin etäisyydellä joen rannasta. Kohde on noin kahdeksan metriä joen pintaa korkeammalla, ja noin viidentoista metrin päässä kohteen eteläpuolella harjanteen rinne alkaa voimakkaasti laskea kohti jokea. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut ja variksenmarja, puolukka ja riekonmarja sekä torvi- ja poronjäkälät ja sammalet.
Kohteen kuvaus
Kohde suorakaiteen muotoinen, rakenteeltaan hyvin säilynyt permukkaliesi. Varsinainen tulisija on kauttaaltaan kivetty, neliön muotoinen, länsiluode-itäkaakkosuuntainen, ja sen halkaisija on noin 0,7 m. Varsinkin tulisijan keskiosa on kasvillisuuden peittämän, tulisijan reunaosien kivet puolestaan ovat selvemmin näkyvillä ja noin viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. Liesikivien koko vaihtelee välillä 20 cm – 30 cm. Permukoiden kivet ovat hieman liesikiviä kookkaampia. Permukat suuntautuvat tulisijasta kohti itäkaakkoa. Ne ovat noin 1,6 m mittaiset, alkavat tulisijan kulmista, ja levenevät noin metrin leveydelle. Permukoiden väliin rajautuu sektorin muotoinen kiveämätön alue. Permukoiden itäkaakkoispäitä yhdistävät kolme halkaisijaltaan noin 30 cm kokoista kiveä, jotka ovat ilmeisesti toimineet paikalla sijainneen asumuksen kynnyskivinä. Tulisijaan ei tehty lapionpistoa. Permukkaliedestä noin viisi metriä itäkaakkoon päin ovat havaittavissa toisen, pienemmän ja rakenteeltaan hajanaisen kivetyn tulisijan jäännökset. |
| metsakeskus.1000025458 |
47 |
Bierfejohka 13 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27006 |
274854.00000000 |
7682014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025458 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bierfejohkan pohjoispuolella, avoimella paljakalla, joen varrella olevan moreeniharjanteen pohjoispuoleisella tasanteella, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä joesta, noin neljä metriä joen pintaa korkeammalla. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut ja variksenmarja, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet.
Kohteen kuvaus
Kohde on neliön muotoinen, länsiluode-itäkaakkosuuntainen, umpeenkasvanut, vain reunoiltaan kivetty tulisija, jonka halkaisija on noin 0,8 m. Tulisijan kehäkiveykseen käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 25 cm, ja kivien yläpinnat ovat koholla ympäristöstään enimmillään noin viisi senttimetriä. Kiveyksen luoteiskulmassa on muita kiviä kookkaampi, yläpinnaltaan tasainen, halkaisijaltaan noin 40 cm kokoinen kivi. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin yhden senttimetrin kerros nokea ja hiiliä. Hiili- ja nokikerroksen alla on melko kivinen moreenimaa.
Kohteesta saadun radiohiiliajoituksen D-AMS-036585: 112+/-24 BP kalibroitu haarukka ulottuu 1600-luvun lopusta 1900-luvun alkuun. |
| metsakeskus.1000025458 |
47 |
Bierfejohka 13 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27007 |
274854.00000000 |
7682014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025458 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bierfejohkan pohjoispuolella, avoimella paljakalla, joen varrella olevan moreeniharjanteen pohjoispuoleisella tasanteella, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä joesta, noin neljä metriä joen pintaa korkeammalla. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut ja variksenmarja, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet.
Kohteen kuvaus
Kohde on neliön muotoinen, länsiluode-itäkaakkosuuntainen, umpeenkasvanut, vain reunoiltaan kivetty tulisija, jonka halkaisija on noin 0,8 m. Tulisijan kehäkiveykseen käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 25 cm, ja kivien yläpinnat ovat koholla ympäristöstään enimmillään noin viisi senttimetriä. Kiveyksen luoteiskulmassa on muita kiviä kookkaampi, yläpinnaltaan tasainen, halkaisijaltaan noin 40 cm kokoinen kivi. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin yhden senttimetrin kerros nokea ja hiiliä. Hiili- ja nokikerroksen alla on melko kivinen moreenimaa.
Kohteesta saadun radiohiiliajoituksen D-AMS-036585: 112+/-24 BP kalibroitu haarukka ulottuu 1600-luvun lopusta 1900-luvun alkuun. |
| metsakeskus.1000025459 |
47 |
Bierfejohka 14 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
275207.00000000 |
7682159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025459 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bierfejohkan pohjoispuolella, joen ylittävän Kalottireitin sillasta noin 330 m länteen päin, noin 40 m etäisyydellä joen rannasta, noin kuusi metriä joen pintaa korkeammalla, joen rannan lähellä olevan moreeniharjanteen laen pohjoispuolella olevalla tasanteella. Alue on puutonta tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, vaivaiskoivut, puolukka ja juolukka sekä tina- ja poronjäkälät.
Kohteen kuvaus
Kohde on soikea, koillis-lounaissuuntainen, noin 0,8 m x 0,6 m kokoinen, vain reunoiltaan kivetty permukkaliesi. Liesikivet ovat halkaisijaltaan noin 20 cm kokoisia, ja niiden yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin 5 cm – 10 cm. Tulisijan keskelle on vierähtänyt yksi kivi kehä-kiveyksen luoteisreunalta. Permukat ovat epäselvät; yhtenäistä eteiskiveystä lieden luona ei ole. Tulisijan koillispuolella, noin metrin etäisyydellä tulisijasta ja noin metrin etäisyydellä toisistaan, on kuitenkin kaksi halkaisijaltaan noin 40 cm kokoista kiveä, jotka ovat mahdollisesti toimineet paikalla sijainneen asumuksen kynnyskivinä. Tulisijan keskellä olevaa kiveä kohotettiin paikaltaan kohteen tarkastuksen yhteydessä, ja sen alla todettiin hiiltynyt pintarturve sekä turpeen alla kivinen moreenimaa. Kasvillisuus lieden kohdalla ei poikkea tulisijan lähialueen kasvillisuudesta. |
| metsakeskus.1000025460 |
47 |
Bihcosjávri 3 |
10002 |
12001 |
13199 |
11002 |
27000 |
274332.00000000 |
7690479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025460 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bihcosjávrin autiotuvalta noin 180 m eteläkaakkoon, noin 30 m etäisyydellä järven rannasta, noin kaksi metriä järven pintaa korkeammalla, pienen moreeniharjanteen vähäkivisessä, tasaisessa päässä. Kalottireitti kulkee kohteen koillispuolitse noin viiden metrin päässä kohteesta. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, tina-, torvi- ja poronjäkälät, sammalet ja heinäkasvit.
Kohteen kuvaus
Kohde on soikea permukkaliesi, joka sijaitsee halkaisijaltaan noin viisimetrisellä tasanteella. Liesi on soikea, koillis-lounaissuuntainen, vain reunoiltaan kivetty, umpeenkasvanut ja kooltaan noin 0,6 m x 0,8 m. Kiviä liedessä on yhdeksän, kivien yläpinnat ovat noin viisi senttimetriä koholla ympäröivästä maastosta, ja kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 50 cm. Kookkain kivistä on pitkänomainen ja sijaitsee tulisijan lounaisreunalla. Lieden keskellä on noin 0,3 m x 0,5 m laajuinen kivetön alue, jolla kasvaa heinäkasveja ja poronjäkälää. Muilta osin kohteen kasvillisuus ei poikkea kohdetta ympäröivän alueen kasvillisuudesta. Permukat, kaksi noin 1,5 m mittaista kiviriviä, suuntautuvat tulisijan luota kohti koillista, ja niiden väliin jää noin 0,8 m leveä alue. Permukoiden kivet ovat lieden kiviä isompia, niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 30 cm – 40 cm. Lieden keskiosan kivettömälle alueelle tehtiin lapionpisto, josta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta hieman nokea huuhtoutumiskerroksen pinnalla. |
| metsakeskus.1000025461 |
47 |
Dierpmesjohka |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
278707.00000000 |
7667819.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025461 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee moreeniharjanteella Dierpmesjohka eteläpuolella, noin 0,3 km etäisyydellä joesta, noin kahdeksan metriä joen pintaa korkeammalla, tasaisella, melko avoimella paikalla. Kohteesta noin 130 m lounaaseen päin sijaitsee pieni lampi. Kohteen ympäristö on yleispiirteiltään loivasti kumpuilevaa moreenipohjaista kangasmaastoa, jossa kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, juolukka, yksittäiset heinäkasvit, sammalet sekä tina-, torvi- ja poronjäkälät.
Kohteen kuvaus
Kohde on kehämäinen, muodoltaan soikea, vain reunoiltaan kivetty tulisija, joka on luode-kaakkosuuntainen ja kooltaan noin 1,0 m x 0,8 m. Tulisijaan käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 25 cm, ja kivien yläpinnat ovat koholla ympäristöstään 5 cm – 10 cm. Tulisijan kaakkoispäässä kehäkiveyksessä on noin 30 cm leveä aukko. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin neljän senttimetrin paksuinen hiilikerros, jonka alla oli huuhtoutumiskerros ja hiekkainen moreenimaa. |
| metsakeskus.1000025462 |
47 |
Dierpmesvággi 2 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
267457.00000000 |
7667628.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025462 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Dierpmesvággin etelälaidalla, noin 200 m Báikkasjohkasta etelään päin, noin puoli kilometriä Dierpmesjávrin länsipäästä lounaaseen päin, hyvin loivasti kohti pohjoista viettävällä, lähes tasaisella paikalla, jonka kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, heinäkasvit ja sammalet. Kohteen eteläpuolella, noin 50 m etäisyydellä, virtaa Dierpmesjávriin laskeva puro, jonka alkulähde on korkealla Dierpmesvárrin rinteellä. Maaperältään alue on hiekkapohjaista.
Kohteen kuvaus
Kohde muodostuu kahdesta kivetystä tulisijasta, jotka sijaitsevat noin kymmenen metrin päässä toisistaan. Tulisijoista pohjoisempi on permukkaliesi ja eteläisempi muodoltaan pyöreä, vain reunoiltaan kivetty kehämäinen tulisija. Tulisijat ovat umpeenkasvaneita ja kasvillisuus tulisijojen kohdilla ei poikkea ympäristöstään. |
| metsakeskus.1000025463 |
47 |
Gahperusvárri itä 1 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
275453.00000000 |
7680104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025463 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee noin noin 0,1 km Kalottireitiltä itään päin, Gahperusvárrin itäpuolitse virtaavasta purosta noin 30 m – 50 m etäisyydellä, moreeniharjanteiden ja heinikkoisemman puronvarren välimaastossa. Alue on avointa, puutonta tunturipaljakkaa. Harjanteiden kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja jäkälät, puronvarren kasvillisuus on heinävoittoisempaa.
Kohteen kuvaus
Kohde muodostuu kolmesta tulisijasta, jotka ovat kehämäisiä, vain reunoiltaan kivettyjä ja umpeenkasvaneita. Tulisijoista yksi on suorakaiteen muotoinen, muut kaksi ovat muodoltaan pyöreitä. Liesikivien pinnat ovat hyvin jäkälöityneet ja tulisijojen kasvillisuus ei poikkea ympäristöstään. Tulisijat ovat kuitenkin helposti havaittavissa, koska kivien yläpinnat ovat jonkin verran koholla maanpinnasta. |
| metsakeskus.1000025464 |
47 |
Gahperusvárri itä 2 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
275485.00000000 |
7680352.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025464 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Gahperusvárrin itäpuolitse virtaavan puron länsipuolella, noin sata metriä Kalottireitin polusta itään päin. Puron varrella on melko laajasti tasaista, hiekkapohjaista, lähinnä heinäkasveja kasvavaa rantaterassimaista aluetta. Kauempana purosta maasto muuttuu loivasti kumpuileviksi moreeniharjanteiksi, joilla kasvaa lähinnä vaivaiskoivuja, variksenmarjaa, puolukkaa, jäkäliä ja sammalia sekä yksittäisiä heinäkasveja.
Kohteen kuvaus
Kohde muodostuu kolmesta kivetystä tulisijasta. Tulisijoista kaksi ovat keskenään lähes täysin samanlaisia permukkaliesiä, ja ne sijaitsevat noin kymmenen metrin päässä toisistaan tasaisella, heinikkoisella alueella, kohti koillista virtaavasta purosta noin neljäkymmentä metriä luoteeseen päin. Länsituulia vastaan aluetta suojaa moreeniharjanne. Permukkaliesien luota noin 30 m itäkoilliseen päin on matalan moreeniharjanteen heinikkoisella tasanteella soikea ja vain reunoiltaan kivetty kolmas tulisija. |
| metsakeskus.1000025465 |
47 |
Gahperusvárri itä 3 |
10002 |
12001 |
13199 |
11002 |
27000 |
275531.00000000 |
7680486.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025465 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee avoimella, moreenipohjaisella tunturipaljakalla, loivasti kohti koillista viettävällä rinteellä Gahperusvárrin itäpuolella, noin 120 m Kalottireitiltä itään päin. Kohteen luoteispuolella noin kuudenkymmenen metrin etäsiyydellä virtaa pieni puro. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, yksittäiset heinäkasvit, pihatatar ja poronjäkälät.
Kohteen kuvaus
Kohde on pyöreä, kehämäinen, vain reunoiltaan kivetty tulisija, halkaisijaltaan noin 0,8 m. Tulisijan kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 35 cm. Tulisija on umpeenkasvanut, kivet ovat hyvin jäkälöityneet ja niiden yläpinnat ovat 5 cm – 10 cm koholla tulisijaa ympäröivästä maanpinnasta. Tulisijan koillispuolella, noin puolen metrin päässä, on halkaisijaltaan noin 40 cm laajuinen, noin 20 cm korkea, yläpinnaltaan tasainen kivi, mahdollisesti istuinkivenä käytetty. Kasvillisuus tulisijassa ei poikkea ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin kahden senttimetrin kerros tuhkaa, jonka alla on hiiltynyt paikan alkuperäinen pintaturve ja kivinen moreenimaa. |
| metsakeskus.1000025466 |
47 |
Gahperusvárri koillinen |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
275616.00000000 |
7682091.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025466 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee avoimella paljakalla, Megonjávrin autiotuvalle johtavasta polusta noin seitsemän metriä itään, noin 550 m autiotuvasta lounaaseen päin, moreeniharjanteella olevalla tasanteella. Kohteen pohjoispuolella, noin 20 m etäisyydellä, virtaa pieni Skádjajávriin laskeva puro. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, juolukka, yksittäiset heinäkasvit sekä poronjäkälät ja kangaskarhunsammal.
Kohteen kuvaus
Kohde on U-kirjaimen muotoinen, koillis-lounaissuuntainen, lounaispäästään avoin tulisija, jonka halkaisija on noin 0,8 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm – 60 cm. Suurin kivi, muodoltaan pitkänomainen, on tulisijan kaakkoissivulla. Liesikivien hyvin jäkälöityneet yläpinnat ovat noin viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. Tulisija on keskellä halkaisijaltaan noin viisimetristä tasannetta, jonka reunoilla, noin kahden metrin etäisyydellä tulisijasta, on harvan kehämäisesti muutamia halkaisijaltaan noin 20 cm kokoisia kiviä, mahdollisesti kotalouteiden painokiviä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin kahden senttimetrin paksuinen kerros tuhkaa, jonka seassa on palanutta luuta, ainakin suuren tai keskikokoisen nisäkkään luita. Tuhkakerroksen alla on hiiltyneenä paikan alkuperäinen pintaturve ja sen alla moreenimaa, jonka pintaosassa havaittiin huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000025467 |
47 |
Gahperusvárri koillinen 2 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
275550.00000000 |
7681866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025467 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Gahperusvárrin koillispuolella, matalan hiekkaharjanteen tasaisessa eteläpäässä, Kalottireitin polun länsipuolella. Kohteen itäpuolella, noin 10 m etäisyydellä, virtaa Megonjávriin laskeva puro, joka alkaa kohteen lounaispuolella, noin 30 m päässä, sijaitsevasta lammesta. Lampi on noin 1,5 m kohdetta ylempänä. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, poronjäkälä, sammalet ja yksittäiset heinäkasvit. Puron varrella kasvaa myös pajupensaikkoa.
Kohteen kuvaus
Kohde on pyöreä, umpeenkasvanut, vain reunoiltaan kivetty permukkaliesi. Lieden halkaisija on noin 0,8 m, ja se sijaitsee keskellä noin viisimetristä tasannetta, jonka itälaidalla Kalottireitti kulkee. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 20 cm, ja niiden yläpinnat ovat enimmillään noin 5 cm koholla ympäristöstään. Permukat, noin 1,6 m mittaiset kivirivit, suuntautuvat lieden luota kohti länttä, ja niiden väliin rajautuu sektorin muotoinen, itäpäästään noin 0,5 m levyinen ja länsipäästään noin metrin levyinen alue. Permukoiden kivien koko vaihtelee välillä 20 cm – 60 cm, suurimmat ovat pitkänomaisia, ja kivien yläpinnat ovat koholla ympäristöstään noin 10 cm. Permukoiden länsipäiden välillä on noin 40 cm mittainen kivi, ehkä kodan kynnyskivi. Lieden keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin kahden senttimetrin kerros hiiliä ja nokea häiriintymättömältä vaikuttavan hiekkamaan päällä. Kasvillisuus lieden kohdalla ei poikkea lähiympäristöstään. |
| metsakeskus.1000025468 |
47 |
Gahperusvárri koillinen 4 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27005 |
275426.00000000 |
7681464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025468 |
Kohde sijaitsee Gahperusvárrin koillispuolella, tasaisella paikalla hiekkaharjanteella. Kalottireitti kulkee kohteen itäpään läpi. Kohteen itäpuolella, noin 40 m etäisyydellä, noin neljä metriä kohdetta alempana, virtaa Megonjávriin laskeva puro. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, sielikkö, jäkälät, sammalet ja yksittäiset heinäkasvit.
Kohde on Petri Halisen mukaan permukkaliesi, mutta tarkastuksen yhteydessä permukoita ei havaittu; mahdollisesti ne ovat tuhoutuneet. Kalottireitin polku sivuaa tulisijan itäreunaa, ja mikäli permukat ovat suuntautuneet kohti itää, koillista tai kaakkoa, on polku kulkenut niiden ylitse. Tulisija on neliön muotoinen, luode-kaakkosuuntainen ja vain reunoiltaan kivetty, halkaisijaltaan noin 75 cm. Kasvillisuudeltaan tulisija ei juurikaan poikkea ympäristöstään, heinäkasvien määrä on ehkä hiukan runsaampi. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 25 cm, ja niiden yläpinnat ovat 5 cm – 10 cm koholla ympäristöstään. Tulisijan lähellä on myös muutamia irrallisia, halkaisijaltaan noin 30 cm – 40 cm kokoisia kiviä, jotka voivat olla peräisin tuhoutuneista permukoista. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta noin yhden senttimetrin kerros hiiltä ja noin kahden senttimetrin kerros tuhkaa, jonka alla oli moreenimaa. Moreenin pinnalla ei havaittu huuhtoutumiskerrosta.
Tulisijasta löydetystä hiilestä on tehty kaksi radiohiiliajoitusta, joista toinen (D-AMS-036590: 317+/-26 BP) sijoittuu kalibroituna 1400- ja 1500-luvun taitteesta 1600-luvun puoliväliin ja toinen (D-AMS-035336: 54+/-24 BP) 1700-luvun alusta 1900-luvun alkuun. |
| metsakeskus.1000025468 |
47 |
Gahperusvárri koillinen 4 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27006 |
275426.00000000 |
7681464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025468 |
Kohde sijaitsee Gahperusvárrin koillispuolella, tasaisella paikalla hiekkaharjanteella. Kalottireitti kulkee kohteen itäpään läpi. Kohteen itäpuolella, noin 40 m etäisyydellä, noin neljä metriä kohdetta alempana, virtaa Megonjávriin laskeva puro. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, sielikkö, jäkälät, sammalet ja yksittäiset heinäkasvit.
Kohde on Petri Halisen mukaan permukkaliesi, mutta tarkastuksen yhteydessä permukoita ei havaittu; mahdollisesti ne ovat tuhoutuneet. Kalottireitin polku sivuaa tulisijan itäreunaa, ja mikäli permukat ovat suuntautuneet kohti itää, koillista tai kaakkoa, on polku kulkenut niiden ylitse. Tulisija on neliön muotoinen, luode-kaakkosuuntainen ja vain reunoiltaan kivetty, halkaisijaltaan noin 75 cm. Kasvillisuudeltaan tulisija ei juurikaan poikkea ympäristöstään, heinäkasvien määrä on ehkä hiukan runsaampi. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 25 cm, ja niiden yläpinnat ovat 5 cm – 10 cm koholla ympäristöstään. Tulisijan lähellä on myös muutamia irrallisia, halkaisijaltaan noin 30 cm – 40 cm kokoisia kiviä, jotka voivat olla peräisin tuhoutuneista permukoista. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta noin yhden senttimetrin kerros hiiltä ja noin kahden senttimetrin kerros tuhkaa, jonka alla oli moreenimaa. Moreenin pinnalla ei havaittu huuhtoutumiskerrosta.
Tulisijasta löydetystä hiilestä on tehty kaksi radiohiiliajoitusta, joista toinen (D-AMS-036590: 317+/-26 BP) sijoittuu kalibroituna 1400- ja 1500-luvun taitteesta 1600-luvun puoliväliin ja toinen (D-AMS-035336: 54+/-24 BP) 1700-luvun alusta 1900-luvun alkuun. |
| metsakeskus.1000025469 |
47 |
Gaskkasnjunni lounas |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
283426.00000000 |
7682494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025469 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Gaskkasnjunnin lounaisrinteellä, puuttomalla paljakalla, avaralla paikalla olevan tuulisen moreeniharjanteen melko tasaisen laen eteläpäässä, noin 0,9 km Boazojávrin rannasta pohjoiseen päin. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, juolukka, riekonmarja, kangaskarhunsammal sekä poro-, tina- ja torvijäkälät.
Kohteen kuvaus
Kohde on suorakaiteen muotoinen, pohjois-eteläsuuntainen liesilatomus. Latomus on kehämäinen, vain reunoiltaan kivetty, kooltaan noin 0,8 m x 0,6 m. Se on kasattu kahdeksasta kivestä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 30 cm. Latomuksen länsireunalta yksi kivistä on vierähtänyt pois paikaltaan. Tulisija on umpeenkasvanut, kasvillisuus latomuksen alueella ei poikkea ympäristöstään, ja kivet ovat hyvin jäkälöityneet. Kivet ovat kuitenkin selvästi näkyvillä, ja niiden yläpinnat ovat noin 5 cm – 10 cm koholla tulisijaa ympäröivästä maanpinnasta. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla hiukan nokea ja hiiliä. Hiilten alla havaittiin huuhtoutumiskerros melko hienojakoisen moreenimaan pinnalla. |
| metsakeskus.1000025470 |
47 |
Goapmajohka |
10002 |
12001 |
13199 |
11002 |
27000 |
283024.00000000 |
7694459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025470 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Goapmajohkan varrella, Kalottireitin ja joen välissä, noin 15 m päässä joen rannasta, noin puolitoista metriä joen pintaa korkeammalla, hiekkapohjaisella tasanteella. Goapmajoen autiotupa sijaitsee kohteesta noin 0,3 km lounaaseen päin. Alue on avointa tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja juolukka sekä tina- ja poronjäkälät.
Kohteen kuvaus
Kohde on kauttaaltaan kivetty, umpeenkasvanut, muodoltaan pyöreähkö liesilatomus, jonka halkaisija on noin 0,8 m. Liesilatomuksen itälaidalla on kookas, halkaisijaltaan noin 40 cm laajuinen kivi. Muiden liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm – 30 cm. Kivien yläpinnat ovat hyvin jäkälöityneet ja koholla ympäristöstään enimmillään noin kymmenen senttimetriä. Liesilatomuksen ympärillä, noin 1,5 m – 2,0 m etäisyydellä, on lisäksi harvan kehämäisesti muutamia halkaisijaltaan noin 30 cm kokoisia kiviä. Lapionpistoa liesilatomukseen ei tehty. |
| metsakeskus.1000025471 |
47 |
Goapmajohkan saareke |
10002 |
12001 |
13199 |
11002 |
27000 |
282219.00000000 |
7693718.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025471 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Goapmajohkan autiotuvalta noin 0,8 km lounaaseen päin, joen keskellä olevalla moreenipohjaisella, noin 160 m x 40 m laajuisella saarekkeella, ympäristöään heinikkoisemmalla tasanteella, lähellä saarekkeen lounaispäätä, saarekkeen laelta noin kahdeksan metriä länteen päin. Kohteesta noin kuusi metriä lounaaseen päin sijaitsee halkaisijaltaan noin nelimetrinen siirtolohkare. Saarekkeen kaakkoispuolella on Goapmajohkan pääuoma, luoteispuolella olevassa pienemmässä uomassa puolestaan virtaa vettä ilmeisesti lähinnä tulva-aikoina. Kasvillisuutta saarekkeella hallitsevat variksenmarja, puolukka ja heinäkasvit sekä tina-, nahka- ja poronjäkälät.
Kohteen kuvaus
Kohde on pyöreä kivetty tulisija. Tulisijan halkaisija on noin 0,7 m, ja se on kauttaaltaan mutta melko harvasti kivetty. Kiviä on kahdeksan, ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm – 40 cm. Kivien hyvin jäkälöityneet yläpinnat ovat enimmillään noin viisi senttimetriä koholla tulisijaa ympäröivästä maastosta, ja kookkaimmat kivet ovat muodoltaan pitkänomaisia. Tulisijan kivien väliin tehdystä lapionpistosta todettiin noin kolmen senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta noin yhden senttimetrin paksuinen hiilen ja noen sekainen kerros, jonka alla oli kivinen moreenimaa. Huuhtoutumiskerrosta lapionpistosta ei havaittu. |
| metsakeskus.1000025472 |
47 |
Guonjarvággi |
10002 |
12001 |
13199 |
11002 |
27000 |
268504.00000000 |
7677626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025472 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee puuttomalla paljakalla, Guonjarvággin koillisrinteellä olevalla moreenitasanteella noin 230 m Guonjarjohkasta koilliseen päin, noin 30 m joen pintaa ylempänä. Kasvillisuutta rinteellä kohteen läheisyydessä hallitsevat vaivaiskoivut, liekovarpio, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä kangaskarhunsammal.
Kohteen kuvaus
Kohde on pyöreä, kauttaaltaan kivetty tulisija, halkaisijaltaan noin 0,7 m. Tulisijan kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 30 cm. Tulisija on umpeenkasvanut, kivet ovat hyvin jäkälöityneet ja niiden yläpinnat ovat alle viisi senttimetriä koholla tulisijaa ympäröivästä maanpinnasta. Kasvillisuus tulisijan alueella ei poikkea ympäristön kasvillisuudesta. Tulisijan keskimmäistä kiveä kohotettiin kohteen dokumentoinnin yhteydessä ja sen alla todettiin hiiliä. |
| metsakeskus.1000025473 |
47 |
Jogašjávri pohjoinen |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
281140.00000000 |
7682539.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025473 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Jogašjávrin pohjoispuolella, noin 130 m etäisyydellä järven rannasta, noin kahdeksan metriä järven pintaa korkeammalla, harvahkossa tunturikoivikossa, pienen lammen kaakkoispuoleisella moreeniharjanteella. Lampi on kohteesta noin 30 m päässä ja noin kolme metriä kohdetta alemmalla tasolla. Alue on melko kivikkoista, ja aluskasvillisuutta alueella hallitsevat variksenmarja, puolukka, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet.
Kohteen kuvaus
Kohde on suorakaiteen muotoinen, umpeenkasvanut, vain reunoiltaan kivetty, länsiluode-itäkaakkosuuntainen liesilatomus, kooltaan noin 1,0 m x 0,6 m. Liesilatomukseen käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm – 30 cm, ja tulisijan alue on koholla ympäristöstään noin kymmenen senttimetriä. Liesilatomusta ympäröi halkaisijaltaan noin kolmimetrinen varsin tasainen alue, joka vaikuttaa myös hieman ympäristöään vähäkivisemmältä. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin neljän senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla hieman nokea kivisen moreenimaan pinnalla. Huuhtoutumiskerrosta liesilatomuksen kohdalla ei ole. |
| metsakeskus.1000025474 |
47 |
Loassojávri |
10002 |
12001 |
13199 |
11002 |
27000 |
263185.00000000 |
7688323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025474 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee avoimella, matalalla moreeniharjanteella, noin 50 m Loassojávrin autiotuvasta itään päin, noin viiden metrin etäisyydellä Urttašjohkan luoteisrannasta. Kohteen ja joen välissä kulkee polku. Kasvillisuutta alueella hallitsevat variksenmarja, vaivaiskoivut, puolukka, juolukka, riekonmarja ja jäkälät sekä yksittäiset heinäkasvit.
Kohteen kuvaus
Kohde on lähes maantasainen, pyöreähkö tai muodoltaan neliömäistä lähenevä, vain reunoiltaan kivetty kehämäinen tulisija. Tulisijan halkaisija on noin 0,8 m ja se on täysin umpeenkasvanut. Kasvillisuus tulisijan alueella ei poikkea ympäristöstään. Tulisija on kasattu kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 40 cm. Tulisijan lounaislaidalla on muita kiviä kookkaampi, yläpinnaltaan tasainen kivi, jonka pohjoispuolelta lähtevät noin 0,5 m mittaiset permukat kohti länttä, poispäin joesta. Toinen permukka koostuu vain yhdestä pitkänomaisesta kivestä, ja permukoiden välille jää noin 0,4 m levyinen alue. Tulisijan keskelle tehtiin lapionpisto, josta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta noin yhden senttimetrin paksuinen hiilikerros ja hiilten alla huuhtoutumiskerros. Polulla, joka kulkee tulisijasta noin metrin päässä, ja jonka alueella mineraalimaa on kulunut esille, ei havaittu mitään merkkejä ihmistoiminnasta. |
| metsakeskus.1000025475 |
47 |
Meekonjärven autiotupa |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
276133.00000000 |
7682517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025475 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Meekonjärven autiotuvalta reilut sata metriä itään päin, autiotuvan pihapiiriä ympäröivällä, olemukseltaan kenttämäisellä, avoimella alueella, loivilla moreeniharjanteilla, lähellä kohteen itäpuolella olevan kosteamman, melko tiheää pajukkoa kasvavan alueen reunaa. Kasvillisuutta kohteen alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, juolukka, heinäkasvit sekä poronjäkälä. Myös muutamia katajapensaita kasvaa kohteen lähiympäristössä.
Kohteen kuvaus
Kohde on historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka, joka muodostuu kahdesta kotasijasta. Kotasijat sijaitsevat noin 80 m etäisyydellä toisistaan, ja ne erottuvat maastossa muodoltaan pyöreinä, halkaisijaltaan noin kuusimetrisinä, kehämäisinä ja loivapiirteisinä kivensekaisina maavalleina. Vallien leveys on noin metrin ja korkeus noin kymmenen senttimetriä. Molempien kotasijojen keskellä ovat tulisijojen jäännökset. |
| metsakeskus.1000025476 |
47 |
Nuvkkágieddi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
276388.00000000 |
7682295.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025476 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee kumpuilevilla, melko loivapiirteisillä harjanteilla Skádjajávrin länsipuolella, ulottuen aivan järven rannan läheltä hieman yli kahdensadan metrin etäisyydelle rannasta. Alueen lounaisosassa kulkee noin puolen kilometrin päässä kohteelta sijaitsevan Meekonjärven autiotuvan suunnalta tuleva polku, joka jatkuu kohteen kaakkoispuolella Skádjajávrin rannan suuntaisena, ja alueen pohjoisosan halki johtaa mönkijäura Skádjajávrin rantaan. Alueen maaperä on hiekka-valtaista, paikoin miltei kivetöntä moreenia. Kohteen keskeisimmät osat ovat avointa, yleisolemukseltaan kenttämäistä, melko tasaista maastoa, jonka kasvillisuutta hallitsevat enimmäkseen vaivaiskoivut, variksenmarja ja liekokasvit sekä jäkälät ja sammalet. Paikoitellen kasvillisuus on myös varsin heinikkoista, erityisesti kohteesta dokumentoitujen rakenteiden lähistöllä. Järven rannan lähellä sekä alueen halki virtaavien purojen varsilla kasvaa pajupensaikkoa, muutoin kohteen lähialue on enimmäkseen harvahkoa tunturikoivikkoa.
Kohteen kuvaus
Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen, ja se koostuu kolmesta ilmeisesti historialliselle ajalle ajoittuvasta rakennuksen jäännöksestä sekä viidestä löytöpesäkkeestä. Rakennusten jäännöksistä kookkain, suorakaiteen muotoisen asuinrakennuksen jäännös, sijaitsee autiotuvalta päin tulevan polun varrella. Kaksi muuta rakennuksen jäännöstä ovat pyöreitä kotasijoja, halkaisijoiltaan noin nelimetrisiä, loivapiirteisen maavallin ympäröimiä tasanteita. Kotasija 1 sijaitsee Skádjajávrin rantaan laskevan rinteen partaalla ja kotasija 2 aivan kohteen länsiosassa, heinikkoisella, pienten purouomien välisellä alueella. Kohteen kivikautiset tai varhaismetallikautiset asuinpaikka-alueet sijaitsevat noin sadan metrin päässä toisistaan, kahden moreeniharjanteen järvenpuoleisilla reunoilla, alle 50 m etäisyydellä järven rannasta. Kaakkoisempi harjanne nousee noin viisi metriä järven pintaa ylemmäs, ja luoteisempi harjanne on noin kolme metriä matalampi. Asuinpaikka-alueiden löytöpesäkkeistä löydettiin jälkiä kivikautisesta tai varhaismetallikautisesta toiminnasta, lähinnä kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia. Löydetyt kvartsiitti-iskokset ovat väriltään vaalean-harmaata, keskiharmaata ja lähes mustaa kvartsiittia, ja niiden raekoko vaihtelee melko karkeasta erittäin hienoon. Kaakkoisemman harjanteen pesäkkeestä 2 löydettiin myös kookas, melko karkearakeisesta, lähes mustasta kvartsiitista valmistettu, olemukseltaan veitsimäinen esine. |
| metsakeskus.1000025476 |
47 |
Nuvkkágieddi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
276388.00000000 |
7682295.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025476 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee kumpuilevilla, melko loivapiirteisillä harjanteilla Skádjajávrin länsipuolella, ulottuen aivan järven rannan läheltä hieman yli kahdensadan metrin etäisyydelle rannasta. Alueen lounaisosassa kulkee noin puolen kilometrin päässä kohteelta sijaitsevan Meekonjärven autiotuvan suunnalta tuleva polku, joka jatkuu kohteen kaakkoispuolella Skádjajávrin rannan suuntaisena, ja alueen pohjoisosan halki johtaa mönkijäura Skádjajávrin rantaan. Alueen maaperä on hiekka-valtaista, paikoin miltei kivetöntä moreenia. Kohteen keskeisimmät osat ovat avointa, yleisolemukseltaan kenttämäistä, melko tasaista maastoa, jonka kasvillisuutta hallitsevat enimmäkseen vaivaiskoivut, variksenmarja ja liekokasvit sekä jäkälät ja sammalet. Paikoitellen kasvillisuus on myös varsin heinikkoista, erityisesti kohteesta dokumentoitujen rakenteiden lähistöllä. Järven rannan lähellä sekä alueen halki virtaavien purojen varsilla kasvaa pajupensaikkoa, muutoin kohteen lähialue on enimmäkseen harvahkoa tunturikoivikkoa.
Kohteen kuvaus
Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen, ja se koostuu kolmesta ilmeisesti historialliselle ajalle ajoittuvasta rakennuksen jäännöksestä sekä viidestä löytöpesäkkeestä. Rakennusten jäännöksistä kookkain, suorakaiteen muotoisen asuinrakennuksen jäännös, sijaitsee autiotuvalta päin tulevan polun varrella. Kaksi muuta rakennuksen jäännöstä ovat pyöreitä kotasijoja, halkaisijoiltaan noin nelimetrisiä, loivapiirteisen maavallin ympäröimiä tasanteita. Kotasija 1 sijaitsee Skádjajávrin rantaan laskevan rinteen partaalla ja kotasija 2 aivan kohteen länsiosassa, heinikkoisella, pienten purouomien välisellä alueella. Kohteen kivikautiset tai varhaismetallikautiset asuinpaikka-alueet sijaitsevat noin sadan metrin päässä toisistaan, kahden moreeniharjanteen järvenpuoleisilla reunoilla, alle 50 m etäisyydellä järven rannasta. Kaakkoisempi harjanne nousee noin viisi metriä järven pintaa ylemmäs, ja luoteisempi harjanne on noin kolme metriä matalampi. Asuinpaikka-alueiden löytöpesäkkeistä löydettiin jälkiä kivikautisesta tai varhaismetallikautisesta toiminnasta, lähinnä kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia. Löydetyt kvartsiitti-iskokset ovat väriltään vaalean-harmaata, keskiharmaata ja lähes mustaa kvartsiittia, ja niiden raekoko vaihtelee melko karkeasta erittäin hienoon. Kaakkoisemman harjanteen pesäkkeestä 2 löydettiin myös kookas, melko karkearakeisesta, lähes mustasta kvartsiitista valmistettu, olemukseltaan veitsimäinen esine. |
| metsakeskus.1000025476 |
47 |
Nuvkkágieddi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
276388.00000000 |
7682295.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025476 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee kumpuilevilla, melko loivapiirteisillä harjanteilla Skádjajávrin länsipuolella, ulottuen aivan järven rannan läheltä hieman yli kahdensadan metrin etäisyydelle rannasta. Alueen lounaisosassa kulkee noin puolen kilometrin päässä kohteelta sijaitsevan Meekonjärven autiotuvan suunnalta tuleva polku, joka jatkuu kohteen kaakkoispuolella Skádjajávrin rannan suuntaisena, ja alueen pohjoisosan halki johtaa mönkijäura Skádjajávrin rantaan. Alueen maaperä on hiekka-valtaista, paikoin miltei kivetöntä moreenia. Kohteen keskeisimmät osat ovat avointa, yleisolemukseltaan kenttämäistä, melko tasaista maastoa, jonka kasvillisuutta hallitsevat enimmäkseen vaivaiskoivut, variksenmarja ja liekokasvit sekä jäkälät ja sammalet. Paikoitellen kasvillisuus on myös varsin heinikkoista, erityisesti kohteesta dokumentoitujen rakenteiden lähistöllä. Järven rannan lähellä sekä alueen halki virtaavien purojen varsilla kasvaa pajupensaikkoa, muutoin kohteen lähialue on enimmäkseen harvahkoa tunturikoivikkoa.
Kohteen kuvaus
Kohde on luonteeltaan pesäkkeinen, ja se koostuu kolmesta ilmeisesti historialliselle ajalle ajoittuvasta rakennuksen jäännöksestä sekä viidestä löytöpesäkkeestä. Rakennusten jäännöksistä kookkain, suorakaiteen muotoisen asuinrakennuksen jäännös, sijaitsee autiotuvalta päin tulevan polun varrella. Kaksi muuta rakennuksen jäännöstä ovat pyöreitä kotasijoja, halkaisijoiltaan noin nelimetrisiä, loivapiirteisen maavallin ympäröimiä tasanteita. Kotasija 1 sijaitsee Skádjajávrin rantaan laskevan rinteen partaalla ja kotasija 2 aivan kohteen länsiosassa, heinikkoisella, pienten purouomien välisellä alueella. Kohteen kivikautiset tai varhaismetallikautiset asuinpaikka-alueet sijaitsevat noin sadan metrin päässä toisistaan, kahden moreeniharjanteen järvenpuoleisilla reunoilla, alle 50 m etäisyydellä järven rannasta. Kaakkoisempi harjanne nousee noin viisi metriä järven pintaa ylemmäs, ja luoteisempi harjanne on noin kolme metriä matalampi. Asuinpaikka-alueiden löytöpesäkkeistä löydettiin jälkiä kivikautisesta tai varhaismetallikautisesta toiminnasta, lähinnä kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia. Löydetyt kvartsiitti-iskokset ovat väriltään vaalean-harmaata, keskiharmaata ja lähes mustaa kvartsiittia, ja niiden raekoko vaihtelee melko karkeasta erittäin hienoon. Kaakkoisemman harjanteen pesäkkeestä 2 löydettiin myös kookas, melko karkearakeisesta, lähes mustasta kvartsiitista valmistettu, olemukseltaan veitsimäinen esine. |
| metsakeskus.1000025477 |
47 |
Ráigeeanan |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
279107.00000000 |
7682337.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025477 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ráigeeananin länsiosassa, Ráigeeananin lounaispuoleiselta kahlaamolta noin puoli kilometriä luoteeseen päin, noin 60 m etäisyydellä Vancajávrin rannasta, noin kaksi metriä järven pintaa korkeammalla. Maasto paikalla on moreenipohjaista ja melko tasaista, ja erityisesti kohteen lähiympäristö on varsin vähäkivistä. Puustoa kohteen läheisyydessä ei ole, vaan kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, juolukka, poronjäkälä ja sammalet.
Kohteen kuvaus
Kohde on suorakaiteen muotoinen, kauttaaltaan kivetty, maantasainen liesilatomus. Latomus on umpeenkasvanut, luode-kaakkosuuntainen ja kooltaan noin 55 cm x 70 cm. Latomuksen kivien halkaisija vaihtelee välillä 10 cm – 15 cm. Kivet on ladottu tiiviisti ja niiden yläpinnat ovat hyvin jäkälöityneet. Kivien väleissä ja alla todettiin hiiliä. Kasvillisuus latomuksen alueella ei poikkea latomusta ympäröivän alueen kasvillisuudesta. |
| metsakeskus.1000025478 |
47 |
Riimmajávri |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
270436.00000000 |
7687688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025478 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee tasaisella, heinikkoa kasvavalla paikalla, joka on noin 60 m Riimmajávriin pohjoiskoillisen suunnalta laskevan puron suun pohjoispuolella. Samainen puro virtaa kohteen itäpuolitse kohteesta noin 20 m etäisyydellä. Järven eteläpuolella maasto on kivikkoista ja vaikeakulkuista. Järven pohjoispuolen loivahkosti laskevalla rinteellä on sitä vastoin lukuisia heinikkoisia, kohtalaisen tasaisia, melko vähäkivisiä ja yleisolemukseltaan kenttämäisiä alueita, jotka vaikuttavat maastollisesti hyvin leiriytymiseen sopivilta. Kohteen lähiympäristössä kasvaa heinäkasvien ohella lähinnä vaivaiskoivuja, pohjanpajua, mustikkaa, juolukkaa, kissankäpälää ja seinäsammalta sekä muita sammalia.
Kohteen kuvaus
Kohde on miltei maantasainen, umpeenkasvanut, suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Latomus on vain reunoiltaan kivetty, koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan noin 95 cm x 55 cm. Se on kasattu kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm – 30 cm. Liesikivien yläpinnat ovat melko tasaiset ja enimmillään noin viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. Liesilatomuksen kaakkoispuolella, noin metrin etäisyydellä latomuksesta, on lisäksi yksittäinen, muodoltaan laattamainen kivi, jonka koko on noin 50 cm x 35 cm. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin viiden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin kahden senttimetrin paksuinen hiilten ja noen sekainen tuhkakerros, jossa havaittiin myös suuren tai keskikokoisen nisäkkään palaneiden luiden kappaleita. Tuhkakerroksen alla on hiekkavaltainen moreenimaa. Luiden kappaleita ei kerätty lapionpistosta talteen. |
| metsakeskus.1000025479 |
47 |
Sieiddesáiva 2 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
283884.00000000 |
7694475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025479 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Sieiddesáivan itäkulman ja Somášjávrin välisen, noin 130 m leveän kannaksen keskivaiheilla. Alue on avointa tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, kurjenkanerva, heinäkasvit, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet. Myös pajupensaita kasvaa jonkin verran erityisesti kosteimmilla paikoilla vesistöjen läheisyydessä. Kohteesta noin 0,4 km länsilounaaseen päin sijaitsee Sieiddesáivan seitakivi.
Kohteen kuvaus
Kohde muodostuu kahdesta kotasijasta ja yhdestä suorakaiteen muotoisesta liesilatomuksesta. Kotasijat sijaitsevat noin viidenkymmenen metrin etäisyydellä Somášjávrin rannasta, kahdella moreenikumpareella, joiden välillä on noin 20 m leveä kivikkoinen notkelma. Kotasija 2 on noin metrin verran kotasijaa 1 alemmalla tasolla. Liesilatomus sijaitsee kotasija 2:n lounaispuolella, noin viiden metrin etäisyydellä kotasijasta. Kotasijat ovat muodoltaan pyöreitä, kivensekaisten maavallien ympäröimiä, ja kasvillisuus niiden kohdilla on ympäristöään heinikkoisempaa. Molempien kotasijojen keskivaiheilta todettiin myös tulisijojen jäännökset. |
| metsakeskus.1000025480 |
47 |
Siktagurajohka |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
272715.00000000 |
7678243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025480 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee noin 120 m – 220 m koilliseen kohdasta, jossa Siktagurajohka ja Gahperusjohka yhtyvät, alimmalta osaltaan noin kymmenen metriä jokien yhtymäkohtaa korkeammalla. Alue on avointa tunturipaljakkaa, kohti lounasta loivasti laskevaa, melko kivikkoista rinnettä, jonka tasanteille kohde sijoittuu. Kalottireitin polku kulkee kohteen lävitse koillis-lounaissuuntaisesti. Kasvillisuutta jokilaaksoa kohti laskevalla rinteellä hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja sekä jäkälät. Rinteen tasanteilla kasvaa myös kohtalaisen runsaasti sammalia ja heinäkasveja, samoin jokien alavilla ranta-alueilla. Kohteen luoteispuolella, noin 50 m päässä kohteesta, virtaa pieni Gahperusjohkaan laskeva puro, jonka varrella kasvaa matalaa pajupensaikkoa.
Kohteen kuvaus
Kohteen muodostavat kaksi permukkaliettä, joiden päältä Kalottireitti kulkee. Liedet sijaitsevat lounasta kohti loivasti laskevan rinteen tasanteilla, noin sadan metrin päässä toisistaan.Tulisijat ovat umpeenkasvaneita, mutta aluskasvillisuus on pääosin kulunut pois niiden päältä Kalottireitin runsaan käytön seurauksena. |
| metsakeskus.1000025481 |
47 |
Skádjajávri lounas |
10002 |
12001 |
13199 |
11002 |
27000 |
276035.00000000 |
7682120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025481 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Megonjávrin autiotuvalta noin 0,4 km etelään päin ja Skádjajávrin rannasta noin 0,5 km lounaaseen päin, järveen lounaasta päin laskevan puron varrella, noin kaksikymmentä metriä järven pintaa korkeammalla. Puron varrella on melko laajasti tasaista, hiekkapohjaista aluetta, jolla kasvaa runsaasti heinäkasveja sekä paju-, vaivaiskoivu- ja katajapensaikkoa. Aluskasvillisuutena esiintyy heinien ohella muun muassa variksenmarjaa, puolukkaa ja metsäkurjenpolvea sekä sammalia ja nahkajäkäliä.
Kohteen kuvaus
Kohde muodostuu kahdesta kivetystä tulisijasta, jotka sijaitsevat kohtalaisen lähellä puroa, heinikkoisilla puronvarsitasanteilla. Tulisijat ovat umpeenkasvaneita, kehämäisiä, muodoltaan pyöreitä ja ainoastaan reunoiltaan kivettyjä. Liesikivien yläpinnat ovat enimmillään noin viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. |
| metsakeskus.1000025482 |
47 |
Skádjajávri luode |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
276423.00000000 |
7682830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025482 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Megonjávrin ja Skádjajávrin välisen virtapaikan pohjoispuoleisella harjanteella, noin kahdeksankymmenen metrin etäisyydellä rannasta, noin kahdeksan metriä vesistön pintaa korkeammalla, loivasti kohti kaakkoa viettävällä moreenipohjaisella rinteellä. Ylempänä rinteellä kasvaa tunturikoivikkoa, mutta aivan kohteen läheisyydessä puustoa ei ole, vaan kasvillisuutta paikalla hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja sekä tina-, torvi- ja poronjäkälät ja sammalet.
Kohteen kuvaus
Kohteen muodostavat kaksi suorakaiteen muotoista liesilatomusta, jotka sijaitsevat noin kolmen metrin etäisyydellä toisistaan. Tulisijat ovat täysin umpeenkasvaneita, eikä kasvillisuus niiden kohdilla poikkea ympäristöstään. Myös liesikivet ovat hyvin jäkälöityneet. |
| metsakeskus.1000025483 |
47 |
Somášjávri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284964.00000000 |
7694098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025483 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Somášjávrin ja Somášluoppalin välisen virtapaikan niskan itäpuolella, järven luusuan poikki kulkevasta poroaidasta noin 0,2 km kaakkoon päin, noin kuusi metriä vesistön pintaa ylemmäs kohoavalla harjanteella. Harjanteen maaperä on hiekkaista, paikoin miltei kivetöntä moreenia. Harjanteen kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, kangas-karhunsammal ja jäkälät, ja sen pohjoispäässä on tuulieroosion kuluttamia laajoja maapaljastumia.
Kohteen kuvaus
Somášjávrin luusuan kaakkoispuolella sijaitsevan, noin kuusi metriä järven pintaa korkeammalle kohoavan hiekkaharjanteen laella, kookkaan siirtolohkareen koillispuolella, lohkareesta noin neljän metrin päässä, pisteessä X 7697312 / Y 3285051, havaittiin umpeenkasvanut, suorakaiteen muotoinen liesilatomus, joka on vain reunoiltaan kivetty, luode-kaakkosuuntainen ja kooltaan noin 90 cm x 65 cm. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 30 cm, ja niiden yläpinnat ovat noin viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden sentti-metrin paksuisen pintaturpeen alla noin yhden senttimetrin paksuinen hiilikerros, jonka alla on noin kaksi senttimetriä melko puhdasta hiekkaa ja hiekan alla toinen noin yhden senttimetrin paksuinen kerros hiiltä. Hiilikerrosten välisessä hiekassa on erotettavissa heikko, vasta muodostumassa oleva huuhtoutumiskerros.
Suorakaiteen muotoisesta liesilatomuksesta noin 40 m luoteeseen päin sijaitsevissa tuulieroosion kuluttamissa maapaljastumissa havaittiin lukuisia kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia, kaksi kvartsi-kaavinta, muutamia jaspisiskoksia, yksi jaspiskaavin sekä reunoiltaan reiitetyn rautalevyn katkelma. Saman harjanteen länsipäässä on myös laakea painanne, joka muistuttaa paljon asumus-painannetta. Painanteeseen kaivettiin lapiolla useita koekuoppia, mutta mitään löytöjä tai muita ihmistoimintaan viittaavia jälkiä ei havaittu, ja painanne tulkittiin todennäköisesti luonnolliseksi.
Kohteen lähiympäristöä havainnoitaessa löydettiin kohteesta vajaat 300 m pohjoisluoteeseen päin sijaitsevalta paikalta, aivan Somášjávrin rannan läheltä, poroaidan ja järven väliseltä kapealta maakaistaleelta, kaksi melko kookasta, lähes mustaa kvartsiittikappaletta. Kookkaampi kappale on halkaisijaltaan noin 20 cm kokoinen ydin, jota oli käytetty retkeilijöiden nuotiopaikan kiveykseen. Pienempi kappale, halkaisijaltaan noin 10 cm kokoinen iskos, havaittiin irrallisena maanpinnalla, noin 20 m nuotiopaikan luota koilliseen päin. Ytimen ja iskoksen löytöpaikkojen lähiympäristöä koekuopitettiin jonkin aikaa, mutta enempää jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta ei havaittu. |
| metsakeskus.1000025483 |
47 |
Somášjávri |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
284964.00000000 |
7694098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025483 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Somášjávrin ja Somášluoppalin välisen virtapaikan niskan itäpuolella, järven luusuan poikki kulkevasta poroaidasta noin 0,2 km kaakkoon päin, noin kuusi metriä vesistön pintaa ylemmäs kohoavalla harjanteella. Harjanteen maaperä on hiekkaista, paikoin miltei kivetöntä moreenia. Harjanteen kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, kangas-karhunsammal ja jäkälät, ja sen pohjoispäässä on tuulieroosion kuluttamia laajoja maapaljastumia.
Kohteen kuvaus
Somášjávrin luusuan kaakkoispuolella sijaitsevan, noin kuusi metriä järven pintaa korkeammalle kohoavan hiekkaharjanteen laella, kookkaan siirtolohkareen koillispuolella, lohkareesta noin neljän metrin päässä, pisteessä X 7697312 / Y 3285051, havaittiin umpeenkasvanut, suorakaiteen muotoinen liesilatomus, joka on vain reunoiltaan kivetty, luode-kaakkosuuntainen ja kooltaan noin 90 cm x 65 cm. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 30 cm, ja niiden yläpinnat ovat noin viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden sentti-metrin paksuisen pintaturpeen alla noin yhden senttimetrin paksuinen hiilikerros, jonka alla on noin kaksi senttimetriä melko puhdasta hiekkaa ja hiekan alla toinen noin yhden senttimetrin paksuinen kerros hiiltä. Hiilikerrosten välisessä hiekassa on erotettavissa heikko, vasta muodostumassa oleva huuhtoutumiskerros.
Suorakaiteen muotoisesta liesilatomuksesta noin 40 m luoteeseen päin sijaitsevissa tuulieroosion kuluttamissa maapaljastumissa havaittiin lukuisia kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia, kaksi kvartsi-kaavinta, muutamia jaspisiskoksia, yksi jaspiskaavin sekä reunoiltaan reiitetyn rautalevyn katkelma. Saman harjanteen länsipäässä on myös laakea painanne, joka muistuttaa paljon asumus-painannetta. Painanteeseen kaivettiin lapiolla useita koekuoppia, mutta mitään löytöjä tai muita ihmistoimintaan viittaavia jälkiä ei havaittu, ja painanne tulkittiin todennäköisesti luonnolliseksi.
Kohteen lähiympäristöä havainnoitaessa löydettiin kohteesta vajaat 300 m pohjoisluoteeseen päin sijaitsevalta paikalta, aivan Somášjávrin rannan läheltä, poroaidan ja järven väliseltä kapealta maakaistaleelta, kaksi melko kookasta, lähes mustaa kvartsiittikappaletta. Kookkaampi kappale on halkaisijaltaan noin 20 cm kokoinen ydin, jota oli käytetty retkeilijöiden nuotiopaikan kiveykseen. Pienempi kappale, halkaisijaltaan noin 10 cm kokoinen iskos, havaittiin irrallisena maanpinnalla, noin 20 m nuotiopaikan luota koilliseen päin. Ytimen ja iskoksen löytöpaikkojen lähiympäristöä koekuopitettiin jonkin aikaa, mutta enempää jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta ei havaittu. |
| metsakeskus.1000025483 |
47 |
Somášjávri |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
284964.00000000 |
7694098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025483 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Somášjávrin ja Somášluoppalin välisen virtapaikan niskan itäpuolella, järven luusuan poikki kulkevasta poroaidasta noin 0,2 km kaakkoon päin, noin kuusi metriä vesistön pintaa ylemmäs kohoavalla harjanteella. Harjanteen maaperä on hiekkaista, paikoin miltei kivetöntä moreenia. Harjanteen kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, kangas-karhunsammal ja jäkälät, ja sen pohjoispäässä on tuulieroosion kuluttamia laajoja maapaljastumia.
Kohteen kuvaus
Somášjávrin luusuan kaakkoispuolella sijaitsevan, noin kuusi metriä järven pintaa korkeammalle kohoavan hiekkaharjanteen laella, kookkaan siirtolohkareen koillispuolella, lohkareesta noin neljän metrin päässä, pisteessä X 7697312 / Y 3285051, havaittiin umpeenkasvanut, suorakaiteen muotoinen liesilatomus, joka on vain reunoiltaan kivetty, luode-kaakkosuuntainen ja kooltaan noin 90 cm x 65 cm. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 30 cm, ja niiden yläpinnat ovat noin viisi senttimetriä koholla ympäristöstään. Tulisijan keskelle tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden sentti-metrin paksuisen pintaturpeen alla noin yhden senttimetrin paksuinen hiilikerros, jonka alla on noin kaksi senttimetriä melko puhdasta hiekkaa ja hiekan alla toinen noin yhden senttimetrin paksuinen kerros hiiltä. Hiilikerrosten välisessä hiekassa on erotettavissa heikko, vasta muodostumassa oleva huuhtoutumiskerros.
Suorakaiteen muotoisesta liesilatomuksesta noin 40 m luoteeseen päin sijaitsevissa tuulieroosion kuluttamissa maapaljastumissa havaittiin lukuisia kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia, kaksi kvartsi-kaavinta, muutamia jaspisiskoksia, yksi jaspiskaavin sekä reunoiltaan reiitetyn rautalevyn katkelma. Saman harjanteen länsipäässä on myös laakea painanne, joka muistuttaa paljon asumus-painannetta. Painanteeseen kaivettiin lapiolla useita koekuoppia, mutta mitään löytöjä tai muita ihmistoimintaan viittaavia jälkiä ei havaittu, ja painanne tulkittiin todennäköisesti luonnolliseksi.
Kohteen lähiympäristöä havainnoitaessa löydettiin kohteesta vajaat 300 m pohjoisluoteeseen päin sijaitsevalta paikalta, aivan Somášjávrin rannan läheltä, poroaidan ja järven väliseltä kapealta maakaistaleelta, kaksi melko kookasta, lähes mustaa kvartsiittikappaletta. Kookkaampi kappale on halkaisijaltaan noin 20 cm kokoinen ydin, jota oli käytetty retkeilijöiden nuotiopaikan kiveykseen. Pienempi kappale, halkaisijaltaan noin 10 cm kokoinen iskos, havaittiin irrallisena maanpinnalla, noin 20 m nuotiopaikan luota koilliseen päin. Ytimen ja iskoksen löytöpaikkojen lähiympäristöä koekuopitettiin jonkin aikaa, mutta enempää jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta ei havaittu. |
| metsakeskus.1000025484 |
47 |
Somasjärven rajavartioston tupa |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
284859.00000000 |
7693879.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025484 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Somasjärven rajavartioston tuvan itäpäädystä noin 70 m itäkoilliseen päin, moreeniharjanteen päällä olevalla tasanteella, Válddejohkan länsipuolella, joen rannasta noin 20 m etäisyydellä. Maaperä kohteen kohdalla on hiekkaista, ja kasvillisuutta kohteen lähiympäristössä hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, yksittäiset heinäkasvit sekä kangaskarhunsammal ja jäkälät. Kohteen lähistöllä on jonkin verran myös tuvan pihapiirin käytön ja tuulieroosion kuluttamia kohtia, joissa kasvillisuutta ei ole lainkaan ja mineraalimaa on kulunut esille.
Kohteen kuvaus
Kohde on maantasainen, umpeenkasvanut, lähes kauttaaltaan kivetty, suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Tulisija on koillis-lounaissuuntainen ja sen koko on noin 0,8 m x 0,6 m. Liesikivien halkaisijat vaihtelevat välillä 10 cm – 15 cm. Liesikiveyksen kivien väliin tehdystä lapionpistosta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alla noin kahden senttimetrin paksuinen hiilikerros. Huuhtoutumiskerrosta liesilatomuksen kohdalla ei ole. Myös lieden lähiympäristössä sijaitsevia tuulieroosion kuluttamia maapaljastumia havainnoitiin melko tarkasti, mutta mitään ihmistoimintaan liittyviä löytöjä tai ilmiöitä ei niissä todettu. |
| metsakeskus.1000025485 |
47 |
Vanaseanan |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
277629.00000000 |
7682152.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025485 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Vanaseananin lounaisosassa, noin 120 m päässä Skádjajávrin itärannasta, noin viisi metriä järven pintaa korkeammalla, tuulenpieksämällä avoimella harjanteella, jolta kasvillisuus on osittain kulunut pois tuulieroosion vaikutuksesta. Harjanteen ympäristössä ja niissä osissa harjannetta, joissa kasvillisuutta on jäljellä, kasvaa vaivaiskoivuja, variksenmarjaa, poronjäkälää sekä kangaskarhunsammalta.
Kohteen kuvaus
Kohde on vain reunaosiltaan kivetty neliönmuotoinen permukkaliesi. Liesikiveys on etelälounas-pohjoiskoillissuuntainen ja kooltaan noin 0,9 m x 0,9 m. Lieden kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm – 30 cm, ja kivien hyvin jäkälöityneet yläpinnat ovat enimmillään noin viisi senttimetriä koholla liettä ympäröivästä maanpinnasta. Lieden keskelle tehtiin lapionpisto, josta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta vähäinen määrä nokea huuhtoutumiskerroksen pinnalla. Hiiliä tai tuhkaa ei lapionpistossa havaittu.
Lieden kahdesta nurkasta lähtevät noin 1,6 m mittaiset permukat kohti pohjoiskoillista. Permukoiden kivet ovat lieden kiviä kookkaampia, halkaisijat vaihtelevat välillä 25 cm – 40 cm. Permukoiden liedestä kauempana olevien päiden välillä on poikittain pitkänomainen, noin 60 cm pituinen kivi, joka lienee toiminut paikalla sijainneen asumuksen kynnyskivenä. Noin kahden metrin etäisyydellä liedestä on myös harvan kehämäisesti muutamia halkaisijaltaan 20 cm – 40 cm kiviä, jotka vaikuttavat todennäköisiltä kotalouteiden painokiviltä. |
| metsakeskus.1000025486 |
47 |
Dierpmesvággi |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
266830.00000000 |
7667254.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025486 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Dierpmesvággin eteläosassa, noin puoli kilometriä Báikkasjohkasta etelään päin, noin 35 m laakson pohjaa korkeammalla. Alue on kumpuilevaa, moreeniharjanteiden kirjavoimaa, pohjoista kohti viettävässä rinnemaastoa, ja kohteen keskeistä osaa on rakkakivikko, jonka pohjoislaidalla sijaitsee kauas näkyvä suuri siirtolohkare. Kasvillisuutta alueen moreeniharjanteilla hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, mustikka ja riekonmarja sekä jäkälät ja sammalet. Kosteammissa notkopaikoissa kasvaa myös heinäkasveja sekä pajupensaita ja katajia.
Kohteen kuvaus
Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu kolmesta purnusta ja yhdestä kauttaaltaan kivetyn tulisijan jäännöksestä. Purnut ovat yleisolemukseltaan kuoppamaisia, ja ne sijaitsevat tiiviinä ryhmänä rakkakivikossa, suuren siirtolohkareen eteläpuolella. Kyseinen siirtolohkare, joka on noin kaksi metriä korkea ja väriltään vaalea, on niin huomiota herättävä ja kauas näkyvä maamerkki, että sillä on todennäköisesti ollut tärkeä merkitys purnujen rakennuspaikkaa valittaessa. Tulisijan jäännös sijaitsee rakkakivikon itäpuolella olevan pienen moreeniharjanteen laella, alle kymmenen metrin etäisyydellä purnuista. |
| metsakeskus.1000025486 |
47 |
Dierpmesvággi |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
266830.00000000 |
7667254.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025486 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Dierpmesvággin eteläosassa, noin puoli kilometriä Báikkasjohkasta etelään päin, noin 35 m laakson pohjaa korkeammalla. Alue on kumpuilevaa, moreeniharjanteiden kirjavoimaa, pohjoista kohti viettävässä rinnemaastoa, ja kohteen keskeistä osaa on rakkakivikko, jonka pohjoislaidalla sijaitsee kauas näkyvä suuri siirtolohkare. Kasvillisuutta alueen moreeniharjanteilla hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, mustikka ja riekonmarja sekä jäkälät ja sammalet. Kosteammissa notkopaikoissa kasvaa myös heinäkasveja sekä pajupensaita ja katajia.
Kohteen kuvaus
Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu kolmesta purnusta ja yhdestä kauttaaltaan kivetyn tulisijan jäännöksestä. Purnut ovat yleisolemukseltaan kuoppamaisia, ja ne sijaitsevat tiiviinä ryhmänä rakkakivikossa, suuren siirtolohkareen eteläpuolella. Kyseinen siirtolohkare, joka on noin kaksi metriä korkea ja väriltään vaalea, on niin huomiota herättävä ja kauas näkyvä maamerkki, että sillä on todennäköisesti ollut tärkeä merkitys purnujen rakennuspaikkaa valittaessa. Tulisijan jäännös sijaitsee rakkakivikon itäpuolella olevan pienen moreeniharjanteen laella, alle kymmenen metrin etäisyydellä purnuista. |
| metsakeskus.1000025487 |
47 |
Goapmajohka 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
282683.00000000 |
7694271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025487 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Goapmajohkan luoteispuolella, hieman yli kilometrin etäisyydellä joen suulta, joesta noin sadan metrin päässä. Joen toisella puolella, miltei vastapäätä kohdetta, sijaitsee Goapmajohkan autiotupa Kalottireitin varrella. Alue on avointa, maaperältään moreenipohjaista tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja ja puolukka sekä jäkälät ja sammalet. Paikoittain myös heinäkasveja kasvaa alueella melko runsaasti.
Kohteen kuvaus
Kohde koostuu kahdesta liesilatomuksesta ja yhdestä purnusta. Liesilatomukset sijaitsevat hieman yli kahdenkymmenen metrin päässä toisistaan, Goapmajohkan luoteispuolella olevan pienen lammen kaakkoispuolella, melko tasaisella paikalla. Tulisijoista pohjoisempi on permukkaliesi ja eteläisempi suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Purnu on rakennettu rakkakivikkoon, joka sijaitsee tulisijoista noin kahdensadan metrin etäisyydellä lounaan suunnalla. |
| metsakeskus.1000025487 |
47 |
Goapmajohka 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11006 |
27000 |
282683.00000000 |
7694271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025487 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Goapmajohkan luoteispuolella, hieman yli kilometrin etäisyydellä joen suulta, joesta noin sadan metrin päässä. Joen toisella puolella, miltei vastapäätä kohdetta, sijaitsee Goapmajohkan autiotupa Kalottireitin varrella. Alue on avointa, maaperältään moreenipohjaista tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja ja puolukka sekä jäkälät ja sammalet. Paikoittain myös heinäkasveja kasvaa alueella melko runsaasti.
Kohteen kuvaus
Kohde koostuu kahdesta liesilatomuksesta ja yhdestä purnusta. Liesilatomukset sijaitsevat hieman yli kahdenkymmenen metrin päässä toisistaan, Goapmajohkan luoteispuolella olevan pienen lammen kaakkoispuolella, melko tasaisella paikalla. Tulisijoista pohjoisempi on permukkaliesi ja eteläisempi suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Purnu on rakennettu rakkakivikkoon, joka sijaitsee tulisijoista noin kahdensadan metrin etäisyydellä lounaan suunnalla. |
| metsakeskus.1000025488 |
47 |
Goapmajohkan autiotupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
282921.00000000 |
7694214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025488 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Goapmajohkan kaakkoispuolella, Goapmajohkan autiotuvan lähiympäristössä, alueella, joka yltää autiotuvalta noin kahdensadan metrin päähän. Alue on melko tasaista Goapmajohkan jokilaaksoa, jonka ympäristöä etäämpänä joesta kirjavoivat moreeniharjanteet. Mitään puustoa alueella ei kasva, vaan kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja juolukka sekä jäkälät, sammalet ja harvakseltaan kasvavat heinäkasvit. Alueen halki kulkee Kalottireitti Goapmajohkan suuntaa seuraillen, ja mineraalimaa on kulunut esille polun kohdalla sekä paikoitellen autiotuvan pihapiirissä. Lähistöllä Goapmajohkan varrella on muitakin muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohteita: kohde Goapmajohka sijaitsee noin 0,3 km autiotuvalta koilliseen päin, kohde Goapmajohka 2 puolestaan tupaa vastapäätä joen luoteispuolella, ja kohde Goapmajohkan saareke lounaan suunnalla noin 0,8 km päässä tuvalta.
Kohteen kuvaus
Kohde on kokonaisalaltaan laaja, luonteeltaan pesäkkeinen ja käyttöjaksoltaan moniperiodinen muinaisjäännösryhmä, jonka alakohteita ovat permukkaliesi, kaksi muuta kivettyä kehämäistä tulisijaa, kaksi purnua sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka.
Kohteen alakohteista permukkaliesi sijaitsee lähimpänä autiotupaa, noin 70 m siitä itäkoilliseen päin. Purnut sijaitsevat samassa suunnassa noin sata metriä etäämmällä, tuvan itäpuolitse virtaavan puron itärannasta noin viidentoista metrin etäisyydellä, kivirakassa moreeniharjanteen juurella. Kaksi kivettyä kehämäistä tulisijaa sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsevat aivan Kalottireitin polku-uran varrella, lähellä Goapmajohkan rantaa, autiotuvalta noin 160 m – 220 m lounaaseen päin. |
| metsakeskus.1000025488 |
47 |
Goapmajohkan autiotupa |
10002 |
12004 |
13050 |
11006 |
27000 |
282921.00000000 |
7694214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025488 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Goapmajohkan kaakkoispuolella, Goapmajohkan autiotuvan lähiympäristössä, alueella, joka yltää autiotuvalta noin kahdensadan metrin päähän. Alue on melko tasaista Goapmajohkan jokilaaksoa, jonka ympäristöä etäämpänä joesta kirjavoivat moreeniharjanteet. Mitään puustoa alueella ei kasva, vaan kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja juolukka sekä jäkälät, sammalet ja harvakseltaan kasvavat heinäkasvit. Alueen halki kulkee Kalottireitti Goapmajohkan suuntaa seuraillen, ja mineraalimaa on kulunut esille polun kohdalla sekä paikoitellen autiotuvan pihapiirissä. Lähistöllä Goapmajohkan varrella on muitakin muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohteita: kohde Goapmajohka sijaitsee noin 0,3 km autiotuvalta koilliseen päin, kohde Goapmajohka 2 puolestaan tupaa vastapäätä joen luoteispuolella, ja kohde Goapmajohkan saareke lounaan suunnalla noin 0,8 km päässä tuvalta.
Kohteen kuvaus
Kohde on kokonaisalaltaan laaja, luonteeltaan pesäkkeinen ja käyttöjaksoltaan moniperiodinen muinaisjäännösryhmä, jonka alakohteita ovat permukkaliesi, kaksi muuta kivettyä kehämäistä tulisijaa, kaksi purnua sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka.
Kohteen alakohteista permukkaliesi sijaitsee lähimpänä autiotupaa, noin 70 m siitä itäkoilliseen päin. Purnut sijaitsevat samassa suunnassa noin sata metriä etäämmällä, tuvan itäpuolitse virtaavan puron itärannasta noin viidentoista metrin etäisyydellä, kivirakassa moreeniharjanteen juurella. Kaksi kivettyä kehämäistä tulisijaa sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsevat aivan Kalottireitin polku-uran varrella, lähellä Goapmajohkan rantaa, autiotuvalta noin 160 m – 220 m lounaaseen päin. |
| metsakeskus.1000025488 |
47 |
Goapmajohkan autiotupa |
10002 |
12016 |
13178 |
11006 |
27000 |
282921.00000000 |
7694214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025488 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Goapmajohkan kaakkoispuolella, Goapmajohkan autiotuvan lähiympäristössä, alueella, joka yltää autiotuvalta noin kahdensadan metrin päähän. Alue on melko tasaista Goapmajohkan jokilaaksoa, jonka ympäristöä etäämpänä joesta kirjavoivat moreeniharjanteet. Mitään puustoa alueella ei kasva, vaan kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja juolukka sekä jäkälät, sammalet ja harvakseltaan kasvavat heinäkasvit. Alueen halki kulkee Kalottireitti Goapmajohkan suuntaa seuraillen, ja mineraalimaa on kulunut esille polun kohdalla sekä paikoitellen autiotuvan pihapiirissä. Lähistöllä Goapmajohkan varrella on muitakin muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohteita: kohde Goapmajohka sijaitsee noin 0,3 km autiotuvalta koilliseen päin, kohde Goapmajohka 2 puolestaan tupaa vastapäätä joen luoteispuolella, ja kohde Goapmajohkan saareke lounaan suunnalla noin 0,8 km päässä tuvalta.
Kohteen kuvaus
Kohde on kokonaisalaltaan laaja, luonteeltaan pesäkkeinen ja käyttöjaksoltaan moniperiodinen muinaisjäännösryhmä, jonka alakohteita ovat permukkaliesi, kaksi muuta kivettyä kehämäistä tulisijaa, kaksi purnua sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka.
Kohteen alakohteista permukkaliesi sijaitsee lähimpänä autiotupaa, noin 70 m siitä itäkoilliseen päin. Purnut sijaitsevat samassa suunnassa noin sata metriä etäämmällä, tuvan itäpuolitse virtaavan puron itärannasta noin viidentoista metrin etäisyydellä, kivirakassa moreeniharjanteen juurella. Kaksi kivettyä kehämäistä tulisijaa sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsevat aivan Kalottireitin polku-uran varrella, lähellä Goapmajohkan rantaa, autiotuvalta noin 160 m – 220 m lounaaseen päin. |
| metsakeskus.1000025488 |
47 |
Goapmajohkan autiotupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
282921.00000000 |
7694214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025488 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Goapmajohkan kaakkoispuolella, Goapmajohkan autiotuvan lähiympäristössä, alueella, joka yltää autiotuvalta noin kahdensadan metrin päähän. Alue on melko tasaista Goapmajohkan jokilaaksoa, jonka ympäristöä etäämpänä joesta kirjavoivat moreeniharjanteet. Mitään puustoa alueella ei kasva, vaan kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja juolukka sekä jäkälät, sammalet ja harvakseltaan kasvavat heinäkasvit. Alueen halki kulkee Kalottireitti Goapmajohkan suuntaa seuraillen, ja mineraalimaa on kulunut esille polun kohdalla sekä paikoitellen autiotuvan pihapiirissä. Lähistöllä Goapmajohkan varrella on muitakin muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohteita: kohde Goapmajohka sijaitsee noin 0,3 km autiotuvalta koilliseen päin, kohde Goapmajohka 2 puolestaan tupaa vastapäätä joen luoteispuolella, ja kohde Goapmajohkan saareke lounaan suunnalla noin 0,8 km päässä tuvalta.
Kohteen kuvaus
Kohde on kokonaisalaltaan laaja, luonteeltaan pesäkkeinen ja käyttöjaksoltaan moniperiodinen muinaisjäännösryhmä, jonka alakohteita ovat permukkaliesi, kaksi muuta kivettyä kehämäistä tulisijaa, kaksi purnua sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka.
Kohteen alakohteista permukkaliesi sijaitsee lähimpänä autiotupaa, noin 70 m siitä itäkoilliseen päin. Purnut sijaitsevat samassa suunnassa noin sata metriä etäämmällä, tuvan itäpuolitse virtaavan puron itärannasta noin viidentoista metrin etäisyydellä, kivirakassa moreeniharjanteen juurella. Kaksi kivettyä kehämäistä tulisijaa sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsevat aivan Kalottireitin polku-uran varrella, lähellä Goapmajohkan rantaa, autiotuvalta noin 160 m – 220 m lounaaseen päin. |
| metsakeskus.1000025488 |
47 |
Goapmajohkan autiotupa |
10002 |
12004 |
13050 |
11019 |
27000 |
282921.00000000 |
7694214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025488 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Goapmajohkan kaakkoispuolella, Goapmajohkan autiotuvan lähiympäristössä, alueella, joka yltää autiotuvalta noin kahdensadan metrin päähän. Alue on melko tasaista Goapmajohkan jokilaaksoa, jonka ympäristöä etäämpänä joesta kirjavoivat moreeniharjanteet. Mitään puustoa alueella ei kasva, vaan kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja juolukka sekä jäkälät, sammalet ja harvakseltaan kasvavat heinäkasvit. Alueen halki kulkee Kalottireitti Goapmajohkan suuntaa seuraillen, ja mineraalimaa on kulunut esille polun kohdalla sekä paikoitellen autiotuvan pihapiirissä. Lähistöllä Goapmajohkan varrella on muitakin muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohteita: kohde Goapmajohka sijaitsee noin 0,3 km autiotuvalta koilliseen päin, kohde Goapmajohka 2 puolestaan tupaa vastapäätä joen luoteispuolella, ja kohde Goapmajohkan saareke lounaan suunnalla noin 0,8 km päässä tuvalta.
Kohteen kuvaus
Kohde on kokonaisalaltaan laaja, luonteeltaan pesäkkeinen ja käyttöjaksoltaan moniperiodinen muinaisjäännösryhmä, jonka alakohteita ovat permukkaliesi, kaksi muuta kivettyä kehämäistä tulisijaa, kaksi purnua sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka.
Kohteen alakohteista permukkaliesi sijaitsee lähimpänä autiotupaa, noin 70 m siitä itäkoilliseen päin. Purnut sijaitsevat samassa suunnassa noin sata metriä etäämmällä, tuvan itäpuolitse virtaavan puron itärannasta noin viidentoista metrin etäisyydellä, kivirakassa moreeniharjanteen juurella. Kaksi kivettyä kehämäistä tulisijaa sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsevat aivan Kalottireitin polku-uran varrella, lähellä Goapmajohkan rantaa, autiotuvalta noin 160 m – 220 m lounaaseen päin. |
| metsakeskus.1000025488 |
47 |
Goapmajohkan autiotupa |
10002 |
12016 |
13178 |
11019 |
27000 |
282921.00000000 |
7694214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025488 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Goapmajohkan kaakkoispuolella, Goapmajohkan autiotuvan lähiympäristössä, alueella, joka yltää autiotuvalta noin kahdensadan metrin päähän. Alue on melko tasaista Goapmajohkan jokilaaksoa, jonka ympäristöä etäämpänä joesta kirjavoivat moreeniharjanteet. Mitään puustoa alueella ei kasva, vaan kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja juolukka sekä jäkälät, sammalet ja harvakseltaan kasvavat heinäkasvit. Alueen halki kulkee Kalottireitti Goapmajohkan suuntaa seuraillen, ja mineraalimaa on kulunut esille polun kohdalla sekä paikoitellen autiotuvan pihapiirissä. Lähistöllä Goapmajohkan varrella on muitakin muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohteita: kohde Goapmajohka sijaitsee noin 0,3 km autiotuvalta koilliseen päin, kohde Goapmajohka 2 puolestaan tupaa vastapäätä joen luoteispuolella, ja kohde Goapmajohkan saareke lounaan suunnalla noin 0,8 km päässä tuvalta.
Kohteen kuvaus
Kohde on kokonaisalaltaan laaja, luonteeltaan pesäkkeinen ja käyttöjaksoltaan moniperiodinen muinaisjäännösryhmä, jonka alakohteita ovat permukkaliesi, kaksi muuta kivettyä kehämäistä tulisijaa, kaksi purnua sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka.
Kohteen alakohteista permukkaliesi sijaitsee lähimpänä autiotupaa, noin 70 m siitä itäkoilliseen päin. Purnut sijaitsevat samassa suunnassa noin sata metriä etäämmällä, tuvan itäpuolitse virtaavan puron itärannasta noin viidentoista metrin etäisyydellä, kivirakassa moreeniharjanteen juurella. Kaksi kivettyä kehämäistä tulisijaa sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsevat aivan Kalottireitin polku-uran varrella, lähellä Goapmajohkan rantaa, autiotuvalta noin 160 m – 220 m lounaaseen päin. |
| metsakeskus.1000025488 |
47 |
Goapmajohkan autiotupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
282921.00000000 |
7694214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025488 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Goapmajohkan kaakkoispuolella, Goapmajohkan autiotuvan lähiympäristössä, alueella, joka yltää autiotuvalta noin kahdensadan metrin päähän. Alue on melko tasaista Goapmajohkan jokilaaksoa, jonka ympäristöä etäämpänä joesta kirjavoivat moreeniharjanteet. Mitään puustoa alueella ei kasva, vaan kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja juolukka sekä jäkälät, sammalet ja harvakseltaan kasvavat heinäkasvit. Alueen halki kulkee Kalottireitti Goapmajohkan suuntaa seuraillen, ja mineraalimaa on kulunut esille polun kohdalla sekä paikoitellen autiotuvan pihapiirissä. Lähistöllä Goapmajohkan varrella on muitakin muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohteita: kohde Goapmajohka sijaitsee noin 0,3 km autiotuvalta koilliseen päin, kohde Goapmajohka 2 puolestaan tupaa vastapäätä joen luoteispuolella, ja kohde Goapmajohkan saareke lounaan suunnalla noin 0,8 km päässä tuvalta.
Kohteen kuvaus
Kohde on kokonaisalaltaan laaja, luonteeltaan pesäkkeinen ja käyttöjaksoltaan moniperiodinen muinaisjäännösryhmä, jonka alakohteita ovat permukkaliesi, kaksi muuta kivettyä kehämäistä tulisijaa, kaksi purnua sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka.
Kohteen alakohteista permukkaliesi sijaitsee lähimpänä autiotupaa, noin 70 m siitä itäkoilliseen päin. Purnut sijaitsevat samassa suunnassa noin sata metriä etäämmällä, tuvan itäpuolitse virtaavan puron itärannasta noin viidentoista metrin etäisyydellä, kivirakassa moreeniharjanteen juurella. Kaksi kivettyä kehämäistä tulisijaa sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsevat aivan Kalottireitin polku-uran varrella, lähellä Goapmajohkan rantaa, autiotuvalta noin 160 m – 220 m lounaaseen päin. |
| metsakeskus.1000025488 |
47 |
Goapmajohkan autiotupa |
10002 |
12004 |
13050 |
11040 |
27000 |
282921.00000000 |
7694214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025488 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Goapmajohkan kaakkoispuolella, Goapmajohkan autiotuvan lähiympäristössä, alueella, joka yltää autiotuvalta noin kahdensadan metrin päähän. Alue on melko tasaista Goapmajohkan jokilaaksoa, jonka ympäristöä etäämpänä joesta kirjavoivat moreeniharjanteet. Mitään puustoa alueella ei kasva, vaan kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja juolukka sekä jäkälät, sammalet ja harvakseltaan kasvavat heinäkasvit. Alueen halki kulkee Kalottireitti Goapmajohkan suuntaa seuraillen, ja mineraalimaa on kulunut esille polun kohdalla sekä paikoitellen autiotuvan pihapiirissä. Lähistöllä Goapmajohkan varrella on muitakin muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohteita: kohde Goapmajohka sijaitsee noin 0,3 km autiotuvalta koilliseen päin, kohde Goapmajohka 2 puolestaan tupaa vastapäätä joen luoteispuolella, ja kohde Goapmajohkan saareke lounaan suunnalla noin 0,8 km päässä tuvalta.
Kohteen kuvaus
Kohde on kokonaisalaltaan laaja, luonteeltaan pesäkkeinen ja käyttöjaksoltaan moniperiodinen muinaisjäännösryhmä, jonka alakohteita ovat permukkaliesi, kaksi muuta kivettyä kehämäistä tulisijaa, kaksi purnua sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka.
Kohteen alakohteista permukkaliesi sijaitsee lähimpänä autiotupaa, noin 70 m siitä itäkoilliseen päin. Purnut sijaitsevat samassa suunnassa noin sata metriä etäämmällä, tuvan itäpuolitse virtaavan puron itärannasta noin viidentoista metrin etäisyydellä, kivirakassa moreeniharjanteen juurella. Kaksi kivettyä kehämäistä tulisijaa sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsevat aivan Kalottireitin polku-uran varrella, lähellä Goapmajohkan rantaa, autiotuvalta noin 160 m – 220 m lounaaseen päin. |
| metsakeskus.1000025488 |
47 |
Goapmajohkan autiotupa |
10002 |
12016 |
13178 |
11040 |
27000 |
282921.00000000 |
7694214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025488 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Goapmajohkan kaakkoispuolella, Goapmajohkan autiotuvan lähiympäristössä, alueella, joka yltää autiotuvalta noin kahdensadan metrin päähän. Alue on melko tasaista Goapmajohkan jokilaaksoa, jonka ympäristöä etäämpänä joesta kirjavoivat moreeniharjanteet. Mitään puustoa alueella ei kasva, vaan kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja juolukka sekä jäkälät, sammalet ja harvakseltaan kasvavat heinäkasvit. Alueen halki kulkee Kalottireitti Goapmajohkan suuntaa seuraillen, ja mineraalimaa on kulunut esille polun kohdalla sekä paikoitellen autiotuvan pihapiirissä. Lähistöllä Goapmajohkan varrella on muitakin muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohteita: kohde Goapmajohka sijaitsee noin 0,3 km autiotuvalta koilliseen päin, kohde Goapmajohka 2 puolestaan tupaa vastapäätä joen luoteispuolella, ja kohde Goapmajohkan saareke lounaan suunnalla noin 0,8 km päässä tuvalta.
Kohteen kuvaus
Kohde on kokonaisalaltaan laaja, luonteeltaan pesäkkeinen ja käyttöjaksoltaan moniperiodinen muinaisjäännösryhmä, jonka alakohteita ovat permukkaliesi, kaksi muuta kivettyä kehämäistä tulisijaa, kaksi purnua sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka.
Kohteen alakohteista permukkaliesi sijaitsee lähimpänä autiotupaa, noin 70 m siitä itäkoilliseen päin. Purnut sijaitsevat samassa suunnassa noin sata metriä etäämmällä, tuvan itäpuolitse virtaavan puron itärannasta noin viidentoista metrin etäisyydellä, kivirakassa moreeniharjanteen juurella. Kaksi kivettyä kehämäistä tulisijaa sekä kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsevat aivan Kalottireitin polku-uran varrella, lähellä Goapmajohkan rantaa, autiotuvalta noin 160 m – 220 m lounaaseen päin. |
| metsakeskus.1000025489 |
47 |
Goapmajohka Skáidi |
10002 |
12004 |
13050 |
11006 |
27000 |
280863.00000000 |
7692736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025489 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee noin 150 m luoteeseen päin paikasta, jossa Goapmajohkaan yhtyy lounaan suunnalta virtaava puro. Joen ja puron yhtymäkohdan länsi- ja luoteispuolilla levittäytyy melko tasainen, loivasti jokea ja puroa kohti laskeva, vehreä, maaperältään hiekkainen kenttä, jonka halkaisija on noin 150 m, ja jonka kasvillisuutta hallitsevat heinäkasvit, vaivaiskoivut, juolukka, variksenmarja sekä sammalet. Kenttämäisen alueen muoto on kolmiomainen, rajautuen koillisen ja kaakon suunnilla Goapmajohkaan sekä puroon ja lännessä melko jyrkästi nousevaan kivikkoiseen rinteeseen, ja aluetta halkoo muutamia pohjois-eteläsuuntaisia, kivikkopohjaisia tulvauomia.
Kohteen kuvaus
Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu yhdestä permukkaliedestä sekä kolmesta purnusta. Permukkaliesi sijaitsee noin viiden metrin päässä Goapmajohkan lounaisrannasta, laajalla heinikkoisella tasanteella, noin metrin joen pintaa korkeammalla. Rakkakivikkoon, melko jyrkästi kohti länttä kohoavan rinteen juurelle rakennetut purnut sijaitsevat liedestä noin neljäkymmentä metriä länteen päin. Purnut ovat hyvin säilyneitä, selvästi erottuvia, ja niitä ympäröivät vallit ovat kasatut miehennostannaisista kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 25 cm – 70 cm. |
| metsakeskus.1000025489 |
47 |
Goapmajohka Skáidi |
10002 |
12016 |
13178 |
11006 |
27000 |
280863.00000000 |
7692736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025489 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee noin 150 m luoteeseen päin paikasta, jossa Goapmajohkaan yhtyy lounaan suunnalta virtaava puro. Joen ja puron yhtymäkohdan länsi- ja luoteispuolilla levittäytyy melko tasainen, loivasti jokea ja puroa kohti laskeva, vehreä, maaperältään hiekkainen kenttä, jonka halkaisija on noin 150 m, ja jonka kasvillisuutta hallitsevat heinäkasvit, vaivaiskoivut, juolukka, variksenmarja sekä sammalet. Kenttämäisen alueen muoto on kolmiomainen, rajautuen koillisen ja kaakon suunnilla Goapmajohkaan sekä puroon ja lännessä melko jyrkästi nousevaan kivikkoiseen rinteeseen, ja aluetta halkoo muutamia pohjois-eteläsuuntaisia, kivikkopohjaisia tulvauomia.
Kohteen kuvaus
Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka koostuu yhdestä permukkaliedestä sekä kolmesta purnusta. Permukkaliesi sijaitsee noin viiden metrin päässä Goapmajohkan lounaisrannasta, laajalla heinikkoisella tasanteella, noin metrin joen pintaa korkeammalla. Rakkakivikkoon, melko jyrkästi kohti länttä kohoavan rinteen juurelle rakennetut purnut sijaitsevat liedestä noin neljäkymmentä metriä länteen päin. Purnut ovat hyvin säilyneitä, selvästi erottuvia, ja niitä ympäröivät vallit ovat kasatut miehennostannaisista kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 25 cm – 70 cm. |
| metsakeskus.1000025490 |
47 |
Vuopmegašjávri |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
272791.00000000 |
7685563.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025490 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Vuopmegašjávrin lounaispuolella, noin 0,4 km etäisyydellä järven rannasta, noin 45 m järven pintaa korkeammalla, Megonvárrin alarinteen melko laajalla moreenipohjaisella tasanteella, lähellä tasanteen halki kulkevaa mönkijäuraa. Kohteen itäpuolella tasanteen poikki kulkee pieni purouoma, joka on ilmeisesti yleensä osan kesästä kuivillaan. Tasanteen kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, kurjenkanerva, sarat sekä tina-, torvi- ja poronjäkälät.
Kohteen kuvaus
Kohde muodostuu yhdestä rakkakivikkoon rakennetusta kivirakennelmasta ja kahdesta kotasijasta. Kivirakennelman on aiemmin tulkittu olevan joko uuni, arkku tai purnu. Kohteen tarkastuksen yhteydessä päädyttiin toteamaan, että todennäköisimmin kyseessä on purnu. Se sijaitsee tasanteen eteläreunalla, pienessä rakkakivikossa, kohti Megonvárrin huippua jyrkemmin kohoavan rinteen juurella. Kotasijat sijaitsevat keskeisemmässä osassa tasannetta, purnusta noin viisikymmentä metriä luoteeseen päin. Kotasijat erottuvat tasanteella halkaisijaltaan noin 20 cm – 30 cm kokoisten kivien muodostamina, halkaisijoiltaan noin nelimetrisinä, harvakivisinä kehinä, joiden keskivaiheilla ovat havaittavissa kivettyjen tulisijojen jäännökset. |
| metsakeskus.1000025490 |
47 |
Vuopmegašjávri |
10002 |
12004 |
13050 |
11006 |
27000 |
272791.00000000 |
7685563.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025490 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Vuopmegašjávrin lounaispuolella, noin 0,4 km etäisyydellä järven rannasta, noin 45 m järven pintaa korkeammalla, Megonvárrin alarinteen melko laajalla moreenipohjaisella tasanteella, lähellä tasanteen halki kulkevaa mönkijäuraa. Kohteen itäpuolella tasanteen poikki kulkee pieni purouoma, joka on ilmeisesti yleensä osan kesästä kuivillaan. Tasanteen kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, kurjenkanerva, sarat sekä tina-, torvi- ja poronjäkälät.
Kohteen kuvaus
Kohde muodostuu yhdestä rakkakivikkoon rakennetusta kivirakennelmasta ja kahdesta kotasijasta. Kivirakennelman on aiemmin tulkittu olevan joko uuni, arkku tai purnu. Kohteen tarkastuksen yhteydessä päädyttiin toteamaan, että todennäköisimmin kyseessä on purnu. Se sijaitsee tasanteen eteläreunalla, pienessä rakkakivikossa, kohti Megonvárrin huippua jyrkemmin kohoavan rinteen juurella. Kotasijat sijaitsevat keskeisemmässä osassa tasannetta, purnusta noin viisikymmentä metriä luoteeseen päin. Kotasijat erottuvat tasanteella halkaisijaltaan noin 20 cm – 30 cm kokoisten kivien muodostamina, halkaisijoiltaan noin nelimetrisinä, harvakivisinä kehinä, joiden keskivaiheilla ovat havaittavissa kivettyjen tulisijojen jäännökset. |
| metsakeskus.1000025491 |
47 |
Dierpmesjávri pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
269434.00000000 |
7668329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025491 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Dierpmesjávrin pohjoispuolella, noin 80 m etäisyydellä järven rannasta, moreeniharjanteen kaakkoispäässä, noin kuusi metriä järven pintaa korkeammalla. Noin 400 m itäkaakkoon päin sijaitsevalle autiotuvalle johtava polku kulkee kohteen vieritse sen pohjoispuolella noin viiden metrin etäisyydellä. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, riekonmarja, kangaskarhunsammal, tina-, torvi- ja poronjäkälät sekä yksittäiset heinäkasvit.
Kohteen kuvaus
Kohde on kookas yksittäinen pyyntikuoppa, muodoltaan pyöreä ja loivan suppilomainen. Kuopan halkaisija on noin 4,5 m ja syvyys noin 0,6 m. Kuoppaa ympäröi loivapiirteinen maavalli, joka erottuu lähinnä kuopan järvenpuoleisella etelä- ja kaakkoisreunalla. Vallin leveys on noin 2,5 m ja korkeus noin 0,3 m. |
| metsakeskus.1000025492 |
47 |
Dierpmesjohka 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
278328.00000000 |
7668026.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025492 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Dierpmesjohkan eteläpuolella, Heastagálaa vastapäätä, joen rannasta noin sadan metrin etäisyydellä, ympäristöstään selvästi kohoavalla moreeniharjanteella, jokea kohti laskevan harjanteen pohjoisrinteen partaalla. Alueella kasvaa harvaa tunturikoivikkoa, ja aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, juolukka sekä tina-, torvi- ja poronjäkälät.
Kohteen kuvaus
Kohde on halkaisijaltaan noin puolentoista metrin laajuinen maakuoppa, joka on muodoltaan pyöreä, puolipallomainen, ja syvyydeltään noin puolimetrinen. Kuopan kasvillisuus ei poikkea ympäristöstään. Kuoppa sijaitsee moreeniharjanteen laen pohjoispuolella, pohjoista kohti melko jyrkästi laskevan rinteen partaalla. Alarinteen puolelta kuoppaa reunustaa noin 1,5 m leveä ja noin 0,1 m korkea loivapiirteinen maavalli. Kuopan pohjalle tehdystä lapionpistosta todettiin, että pintaturpeen paksuus kuopassa on noin seitsemän senttimetriä ja pintaturpeen alla on puhtaalta vaikuttavaa hiekkavaltaista moreenimaata. Huuhtoutumiskerrosta kuopan pohjalla ei ole. |
| metsakeskus.1000025493 |
47 |
Urttašjávri 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
268255.00000000 |
7688673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025493 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Urttašjávrin koillisosaan pohjoisesta pistävän niemekkeen kärjestä noin kuuden metrin etäisyydellä, niemekkeen muodostavan moreenikumpareen kaakkoisreunalla, noin kaksi metriä järven pintaa korkeammalla. Puustoa paikalla ei kasva, ja kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, juolukka, puolukka sekä sammalet ja jäkälät. Kohteen läheisyydessä kasvaa lisäksi sara- ja heinäkasveja.
Kohteen kuvaus
Kohde on moreenikumpareen rinteeseen kaivettu pyöreä maakuoppa. Kuopan halkaisija on noin kolme metriä ja syvyys noin 0,6 m. Kuopan kaakkoisreunalla, järven puolella, on noin 1,5 m leveä ja 0,3 m korkea maavalli, kuopan muut reunat sulautuvat moreenikumpareen muotoihin siten, että vallia ei ole havaittavissa. Kuopan sisällä on ainakin kolme kivikertaa kiviä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 40 cm. Kivet ovat hyvin jäkälöityneet, paitsi kaksi ilmeisen vähän aikaa sitten kuoppaan lisättyä laattamaista kiveä, joiden pinnoilla jäkäliä ei kasva. |
| metsakeskus.1000025494 |
47 |
Urttašjohka |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
263569.00000000 |
7688742.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025494 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Urttašjohkan kaakkoisrannalla olevan jyrkkärinteisen harjanteen laella, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä joesta, noin kahdeksan metriä joen pintaa ylempänä. Harjanteen laki on miltei paljas, paikoin tuulieroosion kuluttama, ja maaperä paikalla on hiekkavaltaista moreenia. Ympäröivä alue on avointa tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja ja jäkälät. Harjanteen joenpuoleinen rinne, joka alkaa laskea jyrkästi Urttašjohkan rantaterassille päin kohteen luoteispuolella noin kolmen metrin etäisyydellä, on enimmäkseen kasviton ja hiljalleen jokea kohti sortuva.
Kohteen kuvaus
Kohde on soikea, umpeenkasvanut, varpukasvillisuuden ja jäkälien peittämä, laattamaisilla kivillä vuorattu maakuoppa. Kuoppa on luode-kaakkosuuntainen, ja sen koko on noin 1,2 m x 1,0 m. Kuopan vuoraamiseen on käytetty noin viiden senttimetrin paksuisia kiviä, jotka viettävät kohti kuopan pohjaa noin kuudenkymmenen asteen kulmassa. Kivien koot vaihtelevat halkaisijaltaan noin 30 cm kokoisista yli puolimetrisiin. Kuopan syvyys on ollut vähintään 0,4 m. Kuoppa on ollut katettu, ja sen kattamisessa on käytetty samanlaisia kiviä kuin kuopan reunojen vuorauksessa. Katekivet ovat osittain romahtaneet kuoppaan, ja reilun metrin etäisyydellä kuopasta, sen eteläkaakkoispuolella, on maassa pitkällään vielä yksi vastaavanlainen kivi. |
| metsakeskus.1000025495 |
47 |
Bierfevággi |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
273474.00000000 |
7682846.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025495 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee kivirakassa, avoimella, puuttomalla paljakalla, Megonoaivin eteläisellä, kohtalaisen loivalla alarinteellä, noin 300 m Bierfejohkasta pohjoiseen, noin 20 m joen pintaa korkeammalla. Maaperä kivirakan ympärillä on melko kivistä moreenia. Alueen kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, kurjenkanerva, puolukka, mustikka ja sammalet sekä tina-, torvi- ja poronjäkälät. Rinteellä kasvaa myös harvakseltaan paju- ja katajapensaita.
Kohteen kuvaus
Kohde on yksittäinen, kookas, rakenteeltaan varsin hyvin säilynyt purnu. Purnu on muodoltaan pyöreä, yleisolemukseltaan lähinnä kuoppamainen. Purnun sisätilan halkaisija on ollut noin 2,0 m ja syvyys noin 0,9 m. Purnun eteläinen seinämä on parhaimmin säilynyt, ja se kaartuu selvästi sisäänpäin. Purnun ympärillä on noin 1,5 m – 2,0 m leveänä ja noin 0,3 m – 0,5 m korkeana vallina purnun kattamiseen käytettyjä kiviä, joiden halkaisija vaihtelee välillä 0,3 m – 0,7 m. Suurimmat kivet ovat muodoltaan enimmäkseen laattamaisia. Pohjoislaidalta on muutamia kiviä sortunut purnun pohjalle. Purnun pohjalla kivien väleissä kasvaa torvi- ja poronjäkäliä sekä sammalia. |
| metsakeskus.1000025496 |
598 |
Kyrkoby (Kijrckoby) Pirilö |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
291709.00000000 |
7067699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025496 |
Paikka sijaitsee Pirilön niemen länsipuolella. Tontin luoteispuolella on pihapiiri ja kaksi vanhaa asuinrakennusta. Tontin keskiosassa on 20x6,5 m suuruinen rakennuksen perusta. Se kuuluu 1700-luvulla pystytettyyn rakennukseen, joka purettiin vuonna 1956. Paikalta todettiin muurattu kellari sekä jäännöksiä rakennuksesta, joka paloi vuonna 1692.
Kylätontin pohjoisosassa on luonnonkivistä rakennettu maakellari. Sen länsipuolella on jäännöksiä kivijalasta. Vanhin kartta talon paikasta on vuodelta 1750. |
| metsakeskus.1000025497 |
47 |
Boazojávri |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
284441.00000000 |
7681623.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025497 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee noin 80 m Boazojávrin rannasta pohjoiseen päin, noin viisi metriä järven pintaa korkeammalla, loivahkon moreeniharjanteen lounaislaidalla olevassa rakkakivikossa, jonka kiviaines on voimakkaasti pyöristynyttä. Kivirakan lähimaasto on loivasti kumpuilevaa ja maaperältään moreenipohjaista. Kasvillisuutta rakkakivikon ympäristössä hallitsevat vaivaiskoivut ja variksenmarja sekä jäkälät ja sammalet. Alueella kasvaa myös harvakseltaan tunturikoivuja.
Kohteen kuvaus
Kohde on muodoltaan pyöreä, yleisolemukseltaan kuoppamainen purnu, jonka halkaisija on noin 2,5 m. Purnun syvyys vaikuttaa olleen noin 0,9 m, mutta sen pohjalle on sortunut jonkin verran kiviä, mikä vaikeuttaa alkuperäisen syvyyden arvioimista. Purnua ympäröi kivistä kasattu valli, joka on noin metrin levyinen ja noin 0,4 m korkea. Vallin kivet ovat varsin kookkaita, mutta kuitenkin yhden ihmisen liikuteltavissa; niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 30 cm – 70 cm. Kasvillisuutta purnussa ei juurikaan ole. Purnun lähialuetta havainnoitaessa ei löydetty muita muinaisjäännös- tai kulttuuriperintökohteita. Purnusta noin 0,2 km länsilounaaseen päin, aivan Boazojávrin rannalla sijaitsevalla moreeniharjanteella, joka maastonpiirteiltään hyvinkin sopisi esihistorialliseksi asuinpaikaksi, havaittiin tosin lukuisia melko teräviä kvartsinkappaleita, jotka kuitenkin lähemmän tarkastelun jälkeen tulkittiin todennäköisemmin luonnollisen rapautumisen kautta lohkoutuneiksi kuin ihmisen työstämiksi. |
| metsakeskus.1000025498 |
47 |
Dierpmesjávri pohjoinen 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
269565.00000000 |
7668585.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025498 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee pienehkössä kivirakassa, moreeniharjanteen kaakkoisreunalla, avoimella, puuttomalla paljakalla, Dierpmesjávrin autiotuvalta noin 400 m luoteeseen, noin 30 m järven pintaa korkeammalla. Kohteen ympäristön kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka, tina- ja poronjäkälät sekä sammalet. Kohteen lähistöllä kasvaa myös yksittäisiä katajapensaita sekä harvakseltaan heinäkasveja.
Kohteen kuvaus
Kohde on yksittäinen, osittain sortunut, yleisolemukseltaan kuoppamainen purnu. Purnu on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on noin 1,3 m. Purnun syvyys on ollut alkujaan noin 0,9 m, mutta nykytilassaan sen syvyys on noin 0,5 m, koska pohjalle on sortunut kiviä purnun valleista. Purnun sisätilan seinämät vaikuttavat kaartuneen hieman sisäänpäin. Purnun kaakkois-, itä- ja eteläreunoilla on noin 1,0 m – 2,0 m leveänä ja noin 0,4 m korkeana vallina purnun kattamiseen käytettyjä kiviä, joiden halkaisija vaihtelee välillä 0,2 m – 0,5 m. Purnun kivien pinnat ovat hyvin jäkälöityneet, mutta muuta kasvillisuutta purnun pohjalla tai vallilla ei kasva. |
| metsakeskus.1000025499 |
47 |
Gahperusvárri koillinen 3 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
275447.00000000 |
7681566.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025499 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee pienialaisessa rakkakivikossa Gahperusvárrin koillispuolella. Kalottireitin polku sivuaa kohdetta sen länsipuolitse. Alue on loivasti kumpuilevaa ja moreenipohjaista. Kasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja ja puolukka sekä jäkälät ja sammalet.
Kohteen kuvaus
Kohde on pyöreä, sortunut, yleisolemukseltaan kuoppamainen purnu. Purnun sisätilan halkaisija vaikuttaa olleen noin metrin ja syvyys noin 0,7 m. Purnun ympärillä on kehämäisesti kymmenkunta kookasta, halkaisijaltaan noin 40 cm – 60 cm kokoista kiveä, joita on ilmeisesti käytetty purnun kattamiseen. Muutamia kiviä on myös luhistunut purnun pohjalle. Kasvillisuutta purnun pohjalla ei kasva, mutta rakenteen kivet ovat hyvin jäkälöityneet. |
| metsakeskus.1000025500 |
47 |
Gožžaláttu |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
282671.00000000 |
7695531.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025500 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Somášjávrista noin 1,0 km länteen päin, pohjois-eteläsuuntaisen, jyrkkärinteisen moreeniharjun itäpuolella olevilla matalammilla, kumpumaisilla, rakkakivikkoisilla harjanteilla ja niiden välisissä notkelmissa, avoimella tunturipaljakalla. Alueen rakkakivikoiden kivet ovat voimakkaasti pyöristyneitä ja kooltaan enimmäkseen noin 10 cm – 50 cm. Kasvillisuutta kivirakassa ei juurikaan kasva, mutta kivikoita ympäröivän alueen kasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, kurjenkanerva, puolukka, juolukka ja sarat sekä tina-, torvi- ja poronjäkälät. Myös tunturikeltanoa kasvaa alueella harvakseltaan.
Kohteen kuvaus
Kohde muodostuu neljästä purnusta, jotka sijaitsevat rakkakivikossa melko tiiviinä ryhmänä, näköetäisyydellä toisistaan. Kohteen purnut ovat hyvin kookkaita, muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja ja yleisolemukseltaan kuoppamaisia, ja ne ovat rakennetut kivistä, joista useimpien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm – 40 cm. |
| metsakeskus.1000025501 |
47 |
Lovttogielas 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
276948.00000000 |
7675723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025501 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee rakkakivikossa Lovttogielaksen lounaispuolella, noin 140 m päässä Siedjonjohkan koillisrannasta, joen koillispuolella olevasta lammesta noin 30 m pohjoiseen päin. Kivirakassa kohteen lähellä kasvaa vaivaiskoivu- ja katajapensaita sekä variksenmarjaa, jäkäliä, sammalia ja yksittäisiä heinäkasveja, lähempänä lampea kasvillisuus on heinäkasvi- ja pajukkovaltaista.
Kohteen kuvaus
Kohde on yksittäinen, kookas, muodoltaan soikea purnu, joka on itäkaakko-länsiluodesuuntainen, yleisolemukseltaan kuoppamainen, suuren maakiven viereen rakennettu. Purnun seinämät ovat ilmeisesti olleet alkujaan jokseenkin pystysuorat, mutta purnun itäkaakkoispää on osittain sortunut. Purnun sisätilan laajuus on ollut noin 1,5 m x 1,0 m ja syvyys noin 0,8 m. Purnun kattamiseen käytetyt kivet, joista kookkaimmat ovat muodoltaan laattamaisia ja joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm – 70 cm, ovat purnun ympärillä noin metrin levyisenä ja noin 0,4 m korkeana vallina. Purnun melko tasaisella pohjalla kasvaa torvi- ja poronjäkäliä sekä sammalia. |
| metsakeskus.1000025502 |
47 |
Šalmmigurra |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
269590.00000000 |
7670333.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025502 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee louhikkoisen Šalmmigurran koillispään pohjoisrinteellä, noin kymmenen metriä kurun pohjaa korkeammalla, noin 30 m etäisyydellä kurun pohjalla virtaavasta purosta. Kurun päässä oleva lampi sijaitsee kohteesta noin 130 m itään päin. Kohteen lähiympäristö on rakkakivikkoa, rakan väleissä kasvaa jäkäliä ja sammalia sekä variksenmarjaa, kurjenkanervaa ja heinäkasveja. Puron varrella on myös pajupensaikkoa.
Kohteen kuvaus
Kohde on yksittäinen, yleisolemukseltaan kuoppamainen purnu. Purnu on muodoltaan pyöreä, sisätilan halkaisija on noin 1,7 m ja syvyys noin 0,7 m. Purnun pohjois- ja länsireunan muodostavat kookkaat kivenlohkareet, muut purnun kivet ovat kooltaan miehennostannaisia. Purnun ympärillä, erityisesti sen eteläreunalla, on noin 1,5 m leveänä ja noin 0,3 m korkeana vallina purnun kattamiseen käytettyjä kiviä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm – 60 cm. Purnun pohja on melko tasainen ja koostuu enimmäkseen nyrkinkokoisista ja pienemmistä kivistä. Pohjalla kasvaa heinäkasveja, torvijäkäliä ja sammalia. |
| metsakeskus.1000025503 |
47 |
Siedjonjávri |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
274217.00000000 |
7676447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025503 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee rakkakivikossa Siedjonjávrin pohjoispuolella, noin 180 m etäisyydellä järven rannasta, noin kymmenen metriä järven pintaa korkeammalla. Alue on avointa paljakkaa, maaperältään moreenipohjaista. Rakkakivikossa kasvaa lähinnä jäkäliä, mutta rakan ympäristössä kasvillisuutta hallitsevat jäkälien ohella myös vaivaiskoivut, variksenmarja, sammalet ja heinät.
Kohteen kuvaus
Kohde on yksittäinen, kookas, rakenteeltaan hyvin säilynyt purnu. Purnu on yleisolemukseltaan kuoppamainen, itä-länsisuuntainen ja muodoltaan soikea. Purnun seinämät muodostuvat sen avoimempaa itäpäätä lukuun ottamatta kookkaista kivenjärkäleistä, joista suurimmat ovat selvästi luontaisilla paikoillaan. Seinämät ovat lähes pystysuorat ja sisätilan laajuus on noin 1,8 m x 1,3 m. Syvyyttä purnulla on noin 0,7 m. Purnun ympärillä, erityisesti sen länsipuolella, on noin metrin levyisenä ja noin 0,3 m korkuisena vallina purnun kattamiseen käytettyjä kiviä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm – 40 cm. Purnun pohja on melko tasainen, ja pohjalla kasvaa heinäkasveja, poronjäkälää ja sammalia. |
| metsakeskus.1000025504 |
47 |
Válddejohka |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
284894.00000000 |
7691982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025504 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Válddejohkan yläjuoksulla, noin puoli kilometriä Somášluoppalin luusuasta eteläkaakkoon, moreeniharjulla Válddejohkan ja sen itäpuolella sijaitsevan lammen välissä, harjun lammenpuoleisen kaakkoisrinteen rakkakivikossa, noin kuusi metriä lammen pintaa ylempänä. Kasvillisuutta paikalla hallitsevat variksenmarja, vaivaiskoivut, puolukka, juolukka, yksittäiset heinäkasvit sekä jäkälät ja sammalet.
Kohteen kuvaus
Kohde on yksittäinen, osittain sortunut, yleisolemukseltaan kuoppamainen purnu. Purnu on muodoltaan pyöreä, sisätilan halkaisija on ollut noin 0,9 m ja syvyys samoin noin 0,9 m. Sisätilan seinämät ovat ilmeisesti olleet jokseenkin pystysuorat. Purnun sisälle on kuitenkin vierinyt kiviä, joten sen syvyys nykytilassaan on vain noin puolet alkuperäisestä syvyydestä. Purnun ympärillä on noin 1,5 m leveänä ja noin 0,4 m korkeana vallina purnun kattamiseen käytettyjä kiviä, joiden halkaisija vaihtelee välillä 0,2 m – 0,6 m. Purnun lammenpuoleisella reunalla valli kuitenkin hahmottuu massiivisempana, lähes metrin korkuisena. Vallin kivet ovat voimakkaasti pyöristyneitä, kuten kaikki muutkin kyseisen kivirakan lohkareet. Purnun pohjalla kivien väleissä kasvaa torvi- ja poronjäkäliä sekä sammalia. |
| metsakeskus.1000025505 |
47 |
Vuopmegašjohka |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
275021.00000000 |
7684729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025505 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee kivirakassa Vuopmegašjohkan länsipuolella olevasta pienestä lammesta noin 50 m kaakkoon päin. Joen varrella kasvaa harvahkoa tunturikoivikkoa. Kohteen ja Vuopmegašjohkan välillä oleva moreeniharjanne on kuitenkin jokseenkin puustoton. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat vaivaiskoivut, kurjenkanerva, variksenmarja, sarat sekä sammalet ja jäkälät.
Kohteen kuvaus
Kohde on yksittäinen, yleisolemukseltaan kuoppamainen, hyvin säilynyt purnu. Purnu on tasapohjainen, soikeahko, koillis-lounaissuuntainen ja kooltaan noin 1,4 m x 0,8 m. Purnun syvyys on noin 0,9 m. Purnun sisätilan etelälaidan muodostaa kookas, halkaisijaltaan yli metrinen lohkare, jonka alle sisätila jatkuu. Muutkin sisätilaa reunustavat kivet ovat varsin kookkaita, kuitenkin miehennostannaisia. Purnun eteläreunaa lukuun ottamatta purnua kiertää noin metrin levyinen ja noin 0,3 m korkea kivivalli, joka koostuu purnun kattamiseen käytetyistä kivistä. Vallin kivien halkaisija vaihtelee välillä 25 cm – 35 cm ja niiden pinnat ovat hyvin jäkälöityneet. |
| metsakeskus.1000025506 |
47 |
Bierfejohka 2 |
10002 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
275377.00000000 |
7682156.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025506 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bierfejohkan eteläpuolella, joen ylittävän Kalottireitin sillasta noin 200 m lounaaseen päin. Alue on avointa, melko kivikkoista tunturipaljakkaa, jonka kasvillisutta hallitsevat variksenmarja, vaivaiskoivut ja puolukka sekä jäkälät ja sammalet.
Kohteen kuvaus
Kohde on aitamainen kivirakenne, joka alkaa Bierfejohkan etelärannan rantatöyrään päältä, kohdasta X 7685378 / Y 3275452, ja jatkuu siitä noin kolmekymmentä metriä kaakkoon päin, päättyen rakkakivikkoon, kohtaan X 7685354 / Y 3275469. Rakenne on kasattu latomalla päällekkäin muodoltaan enimmäkseen laattamaisia kiviä. Osa aidasta muodostuu myös pystyasentoon kangetuista kookkaammista kivistä, ja maakiviviäkin on hyödynnetty rakenteessa. Rakenteen kivet ovat hyvin jäkälöityneet. Aita vaikuttaa olleen noin metrin korkuinen, mutta osa rakenteesta on sortunut. Rakenteen keskivaiheilla sijaitsee porttimaisesti kaksi aukkoa, joista luoteisempi on noin 1,5 m leveä ja kaakkoisempi noin 2,0 m leveä. Porttiaukkojen välissä, kohdassa X 7685365 / Y 3275460, on noin metrin levyinen ja noin metrin korkuinen kivilatomus. (YKJ) |
| metsakeskus.1000025507 |
47 |
Bihcosjávri 4 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
274149.00000000 |
7691067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025507 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bihcosjávrin itärannan rakkakivikossa, Bihcosjávrin autiotuvan ja Govdajohkan suun välisen niemekkeen tyvellä, koillisreunaltaan järven lahdelmaan rajautuen. Pääosassa kohdetta kasvillisuus on melko vähäistä, koostuen lähinnä heinistä, jäkälistä ja sammalista. Kohdetta ympäröivä alue on moreenipohjaista, avointa tunturipaljakkaa.
Kohteen kuvaus
Kohde on halkaisijaltaan noin kahdenkymmenen metrin laajuinen, miehennostannaisista kivistä rakennettu kehämäinen rakennelma, joka on muodoltaan lähinnä pyöreähkö, mutta kuitenkin jonkin verran epäsäännöllinen. Kehän koillisreunalla on noin kahdeksan metriä leveä katkos siinä kohdassa, jossa rakenne rajautuu järven rantaan. Lisäksi kehän länsireunalla on noin puolitoista metriä leveä porttimainen aukko. Rakenteeseen käytetyt kivet ovat muodoltaan enimmäkseen laattamaisia, ja niistä suurimmat ovat halkaisijaltaan noin 0,7 m kokoisia. Kivikehän suurimmat kivet ovat tuetut pystyasentoon, pienempiä kiviä on puolestaan pinottu päällekkäin muurimaiseksi rakenteeksi. Rakenteen korkeus vaikuttaa alkujaan olleen noin 0,8 m, mutta se on useista kohdista melko pahoin sortunut. Kaikki rakenteet kivet ovat hyvin jäkälöityneitä. |
| metsakeskus.1000025508 |
47 |
Siedjonjohka 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
276840.00000000 |
7675692.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025508 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Siedjonjohkan koillispuolella, rakkakivikossa, noin 40 m etäisyydellä joesta. Rakkakivikon lähiympäristö on moreenipohjaista ja alavaa. Alueen kasvillisuutta hallitsevat pajut, vaivaiskoivut, heinäkasvit sekä sammalet. Kohteesta noin 60 m kaakkoon päin sijaitsee Lovttogielaksen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka.
Kohteen kuvaus
Kohde on uunimainen, rakenteeltaan hyvin säilynyt, mutta kuitenkin varsin vanhalta vaikuttava kivilatomus, joka on ladottu kookkaista, enimmäkseen pitkänomaisista ja melko kookkaista kivistä. Kivien välejä on tiivistetty maalla. Rakenteen tulipesä on noin metrin mittainen, pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, noin 0,4 m leveä ja noin 0,3 m korkea. Tulipesän etelälounaispään katteena on noin kymmenen senttimetrin paksuinen laattamainen kivi, jonka halkaisija on noin 0,7 m. Tulipesän pohjoiskoillispäässä on maanpinnasta noin 0,7 m korkeudelle nouseva, poikkileikkaukseltaan neiömäinen, yleisolemukseltaan piippumainen rakenne, jonka sisähalkaisija on noin 0,3 m ja ulkohalkaisija noin 0,8 m. Koko kivilatomus on hyvin jäkälöitynyt ja tulisijan sisällä on havaittavissa hieman nokea. |
| metsakeskus.1000025509 |
47 |
Somášjávri 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
283916.00000000 |
7695710.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025509 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Somášjávrin länsirannalla niemekkeellä olevassa rakkakivikossa, noin 0,4 km eteläkaakon suunnalle siitä pisteestä, jossa Norjan raja kohtaa Somášjávrin länsirannan. Kohteen itäisin osa rajautuu järven rantaan. Kohdetta ympäröivä alue on moreenipohjaista, avointa tunturi-paljakkaa, jonka kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, kurjenkanerva ja jäkälät. Järven rannan lähellä, myös kohteen keskeisissä osissa, kasvaa rakkakivikon väleissä kuitenkin enimmäkseen heiniä, saroja ja sammalia. Kosteimmilla paikoilla alueella kasvaa harvakseltaan myös matalaa pajupensaikkoa.
Kohteen kuvaus
Kohde on rakkakivikkoon rakennettu kehämäinen kivirakennelma, jonka keskikohta sijaitsee pisteessä X 7698924 / Y 3284003, Somášjávrin rannasta noin 20 m etäisyydellä. Rakennelma on enimmäkseen muodostettu tukemalla pystyasentoon suuria, muodoltaan laattamaisia kiviä. Pienempiä kiviä on pinottu päällekkäin muurimaiseksi rakenteeksi. Rakennelma vaikuttaa olleen alkujaan noin metrin korkuinen, mutta monissa kohdissa se on miltei täysin sortunut, ja sen kaikki kivet ovat hyvin jäkälöityneet. Rakennelman keskiosa on kolmion muotoinen, halkaisijaltaan noin 15 m, ja sen sisäpuoli on hieman lähiympäristöään vähäkivisempää, mutta kuitenkin varsin louhikkoista. sen etelälounasta kohti suippenevassa päässä on noin kaksi metriä leveä aukko, jonka länsireunalta on jatkunut kivirakan ulkopuolella, eteläkaakkoon päin, noin 15 m mittainen, yksinomaan pystyasentoon tuetuista laattamaisista kivistä koostunut aitamainen rakenne, joka päättyy pisteessä X 7698907 / Y 3283982. Kyseisessä osassa rakennelmaa kaikki kivirakan ulkopuolelle pystytetyt kivet ovat kaatuneet pitkälleen maahan. Rakennelman keskikehän itäisimmästä nurkasta lähtee puolestaan kohti koillista lähinnä päällekkäin ladotuista kivistä koostuva aitamainen rakenne, joka kääntyy noin 15 m koilliseen päin jatkuttuaan kohti itää, päättyen järven rantaan pisteessä X 7698929 / Y 3284028. Keskikehän luoteisnurkasta lähtien vastaavanlaista rakennetta on kasattu ensin luodetta kohti, sitten länsilounaalle päin kaartuen, kunnes se päättyy noin 40 m jatkuttuaan pisteessä X 7698955 / Y 3283945, noin 15 m etäisyydellä kivirakan reunasta. Myös tässä rakennelman osassa rakkakivikon ulkopuolinen osuus on koostunut yksinomaan pystyasentoon asetetuista laattamaisista kivistä, jotka sittemmin ovat kaatuneet. (YKJ) |
| metsakeskus.1000025510 |
598 |
Skutberget |
10002 |
12016 |
13160 |
11006 |
27000 |
291054.00000000 |
7068338.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025510 |
Kohde sijaitsee Pirilön niemen länsiosassa. Skutbergintien molemmin puolin on jäännöksiä telakasta. Paikalla on kaksi pyöreähköä röykkiötä. Niiden halkaisijat ovat 3-4 m ja korkeus 0,5 m. Röykkiöissä on tiiltä ja myös luonnonkiveä. Kysymyksessä ovat kiukaat.
Koska telakan toiminta alkoi, ei ole tarkemmin tiedossa, mutta todennäköisesti 1600-luvulla. Toiminta jatkui 1860-luvulle. |
| metsakeskus.1000025511 |
47 |
Kuonjarvárri 3 |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
268292.00000000 |
7676617.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025511 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee korkealla ylätunturissa, Kuonjarvárrin lakialueen pohjoisreunalla. Paikalla on pieni lampi, jonka ympärillä on ryhmä kookkaita siirtolohkareita. Kalottireitti kulkee kohteen luoteispuolella noin kilometrin päässä, ja suurimmat lohkareet näkyvät hyvin reitille. Alue on äärimmäisen karua, kivikkoista, tuulenpieksämää moreenipohjaista tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuuden muodostavat vain harvat tunturikasvit. Suurin osa maanpinnasta on täysin paljasta.
Kohteen kuvaus
Kohde koostuu useasta pesäkkeestä kvartsiitti-iskoksia ja -ytimiä. Kohteen alueella havaittu kvartsiitti on enimmäkseen vaaleanharmaata ja melko karkearakeista, mutta jonkin verran esiintyy myös tummempia, jopa lähes mustia kvartsiittikappaleita. Kvartsiittia on voitu louhia joistakin alueen kookkaista siirtolohkareistakin. Yhden siirtolohkareen vierellä on pieni luontainen kalliosuoja, jonka suojaavuutta lisäämään on kasattu matala kivilatomus. |
| metsakeskus.1000025511 |
47 |
Kuonjarvárri 3 |
10002 |
12012 |
13124 |
11040 |
27000 |
268292.00000000 |
7676617.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025511 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee korkealla ylätunturissa, Kuonjarvárrin lakialueen pohjoisreunalla. Paikalla on pieni lampi, jonka ympärillä on ryhmä kookkaita siirtolohkareita. Kalottireitti kulkee kohteen luoteispuolella noin kilometrin päässä, ja suurimmat lohkareet näkyvät hyvin reitille. Alue on äärimmäisen karua, kivikkoista, tuulenpieksämää moreenipohjaista tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuuden muodostavat vain harvat tunturikasvit. Suurin osa maanpinnasta on täysin paljasta.
Kohteen kuvaus
Kohde koostuu useasta pesäkkeestä kvartsiitti-iskoksia ja -ytimiä. Kohteen alueella havaittu kvartsiitti on enimmäkseen vaaleanharmaata ja melko karkearakeista, mutta jonkin verran esiintyy myös tummempia, jopa lähes mustia kvartsiittikappaleita. Kvartsiittia on voitu louhia joistakin alueen kookkaista siirtolohkareistakin. Yhden siirtolohkareen vierellä on pieni luontainen kalliosuoja, jonka suojaavuutta lisäämään on kasattu matala kivilatomus. |
| metsakeskus.1000025512 |
47 |
Megonjávri etelä |
10002 |
12016 |
13000 |
11019 |
27000 |
275697.00000000 |
7682885.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025512 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Megonjávrin etelärannalla, Megonjávrin varaustuvan pohjoispuolella olevalla luode-kaakkosuuntaisella niemekkeellä, varaustuvasta noin sadan metrin päässä. Niemekkeen korkeimmat kohdat muodostaa pitkänomainen moreeniharjanne, jonka laki nousee noin viisi metriä järven pintaa korkeammalle. Harjanteen lounaispuolella, noin kolme metriä harjanteen lakea alempana, on melko tasainen, maaperältään paikoitellen hiekkainen, terassimainen vyöhyke, jonka järvenpuoleisella reunalla kohde havaittiin. Niemekkeellä kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja, ja aluskasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja poronjäkälät.
Kohteen kuvaus
Megonjávrin varaustuvasta pohjoiseen päin sijaitsevan niemekkeen lounaisosassa, terassimaisen tasanteen järvenpuoleista reunaa seuraavalla pienellä polulla, noin kaksi metriä järven pintaa korkeammalla, noin 15 m päässä järven rannasta, havaittiin kohteen koordinaattien osoittamalla paikalla kookas tummanharmaa kvartsiitti-iskos, mitoiltaan noin 62 mm x 36 mm x 12 mm. Materiaaliltaan iskos on erittäin hienorakeista ja tasalaatuista kvartsiittia. Mineraalimaahan asti kulunutta polkua tarkemmin havainnoitaessa löydettiin noin kahden metrin säteellä kookkaan iskoksen löytöpaikasta myös neljä huomattavasti pienempää, olemukseltaan lastumaista iskosta, jotka ovat vastaavanlaista materiaalia kuin ensimmäisenä löydetty iskos. Iskosten löytöalue sijaitsee niemekkeen muodostavan moreeniharjanteen laelta noin 15 m kaakkoon päin. Pintaturvetta polun molemmin puolin raotettiin lapiolla muutamista kohdista iskosten löytöalueen vierestä, mutta iskoksia löydettiin lisää vain yksi. Kaikki löydetyt iskokset kerättiin talteen, koska kohde vaikuttaa pienialaiselta ja vähälöytöiseltä, ja löytöjen säilyminen paikoillaan miltei varaustuvan pihapiirissä sijaitsevalla kohteella koettiin melko epävarmaksi. Maanpinnan rikkoutuneita kohtia koko niemekkeellä sekä varaustuvan pihapiirissä havainnoitiin tarkasti ja alueelle myös tehtiin lukuisia lapionpistoja maastonmuodoiltaan ja maaperältään otollisimmilta vaikuttaneille kohdille, mutta enempää jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta ei havaittu. |
| metsakeskus.1000025512 |
47 |
Megonjávri etelä |
10002 |
12016 |
13000 |
11040 |
27000 |
275697.00000000 |
7682885.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025512 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Megonjávrin etelärannalla, Megonjávrin varaustuvan pohjoispuolella olevalla luode-kaakkosuuntaisella niemekkeellä, varaustuvasta noin sadan metrin päässä. Niemekkeen korkeimmat kohdat muodostaa pitkänomainen moreeniharjanne, jonka laki nousee noin viisi metriä järven pintaa korkeammalle. Harjanteen lounaispuolella, noin kolme metriä harjanteen lakea alempana, on melko tasainen, maaperältään paikoitellen hiekkainen, terassimainen vyöhyke, jonka järvenpuoleisella reunalla kohde havaittiin. Niemekkeellä kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja, ja aluskasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, puolukka ja poronjäkälät.
Kohteen kuvaus
Megonjávrin varaustuvasta pohjoiseen päin sijaitsevan niemekkeen lounaisosassa, terassimaisen tasanteen järvenpuoleista reunaa seuraavalla pienellä polulla, noin kaksi metriä järven pintaa korkeammalla, noin 15 m päässä järven rannasta, havaittiin kohteen koordinaattien osoittamalla paikalla kookas tummanharmaa kvartsiitti-iskos, mitoiltaan noin 62 mm x 36 mm x 12 mm. Materiaaliltaan iskos on erittäin hienorakeista ja tasalaatuista kvartsiittia. Mineraalimaahan asti kulunutta polkua tarkemmin havainnoitaessa löydettiin noin kahden metrin säteellä kookkaan iskoksen löytöpaikasta myös neljä huomattavasti pienempää, olemukseltaan lastumaista iskosta, jotka ovat vastaavanlaista materiaalia kuin ensimmäisenä löydetty iskos. Iskosten löytöalue sijaitsee niemekkeen muodostavan moreeniharjanteen laelta noin 15 m kaakkoon päin. Pintaturvetta polun molemmin puolin raotettiin lapiolla muutamista kohdista iskosten löytöalueen vierestä, mutta iskoksia löydettiin lisää vain yksi. Kaikki löydetyt iskokset kerättiin talteen, koska kohde vaikuttaa pienialaiselta ja vähälöytöiseltä, ja löytöjen säilyminen paikoillaan miltei varaustuvan pihapiirissä sijaitsevalla kohteella koettiin melko epävarmaksi. Maanpinnan rikkoutuneita kohtia koko niemekkeellä sekä varaustuvan pihapiirissä havainnoitiin tarkasti ja alueelle myös tehtiin lukuisia lapionpistoja maastonmuodoiltaan ja maaperältään otollisimmilta vaikuttaneille kohdille, mutta enempää jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta ei havaittu. |
| metsakeskus.1000025514 |
47 |
Bierfejávrin kivikaarre |
10002 |
12016 |
13168 |
11006 |
27009 |
271215.00000000 |
7684708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025514 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bierfejávrin itäpuolella, noin 250 m päässä järven rannasta, kohti kaakkoa viettävällä moreenipohjaisella rinteellä, rakkakivikoiden kaikkialta muualta paitsi lounaan suunnalta ympäröimällä, ympäristöään rehevämmällä ja vähäkivisemmällä alueella, jonka keskivaiheilla on pajukkoa kasvava hetteikkö. Rakkakivikoissa kasvillisuus on hyvin vähäistä, mutta muutoin rinteen kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, yksittäiset heinäkasvit ja sammalet. Paikoitellen rinteen kosteimmilla paikoilla heinäkasveja kasvaa melko runsaastikin, lisäksi harvakseltaan alueella esiintyy myös muun muassa kultapiiskua.
Kohteen kuvaus
Kohde on osittain kivistä rakennettu, muodoltaan soikeahko poroerotusaita, jonka pääaitauksen halkaisija luode-kaakkosuuntaisesti on noin 150 m ja koillis-lounaissuuntaisesti noin 100 m. Kaarteen sisäpuoli erottuu maastossa kauaksi harmaiden rakkakivikoiden ympäröimänä, ympäristöään selvästi rehevämpänä alueena. Suurimmassa osassa kaarteen kehää kivistä on ladottu noin puoli metriä korkea muurimainen rakenne, joka tukee puisia pystypaaluja. Pystypaalut ovat tunturikoivua, ja niiden välille on kiinnitetty rautalankoja. Erityisesti kaarteen eteläreunalla paaluaita on edelleen pääosin pystyssä. Kaarteen itäosassa aita on ollut kokonaan kivistä ladottu. Kyseisessä osassa kaarretta rakenteen korkeus on noin 1,3 m, rakenteeseen käytetyt kivet ovat muodoltaan laattamaisia, ja kivikertoja on enimmillään noin kymmenen. Erotusaidan järvenpuoleisella lounaislaidalla, jossa maasto on muuta rinnettä vähäkivisempää, on kivistä kasattu vain pieniä kekoja pystypaaluja tukemaan. Ilmeisesti porot on ajettu kaarteeseen erotusta varten juuri lounaan suunnalta, missä kulku aitauksen sisälle on voitu helpoimmin avata. Pääaitauksen sisällä, melkein sen keskellä, on pienempi, kokonaan kivistä ladottu pyöreähkö aitaus, jonka halkaisija on noin 20 m, ja jonka kivirakenteet ovat erityisen hyvin säilyneet. Aidan korkeus on korkeimmillaan yhä lähes 1,5 m ja aitauksen länsireunalla on noin kaksi metriä leveä porttimainen aukko. Tämän aitauksen sisäpuoli on kivikaarteen selvästi rehevintä aluetta. Kyseisen aitauksen itäpuolella on sijainnut vielä toinenkin, halkaisijaltaan noin 15 m kokoinen kivinen aitaus. Tämä aitaus, jonka aitarakenteen korkeus on ollut noin metrin, on kuitenkin lähes kokonaan sortunut, samoin kuin sen kaakkoisreunalle pääaitauksen kaakkoisreunalta johtanut noin kahdenkymmenen metrin mittainen vastaavan korkuinen suora kiviaita – nämä rakenteet hahmottuvat rakkakivikossa säännöllisen muotoisina, loivan vallimaisina kivimuodostelmina. |
| metsakeskus.1000025514 |
47 |
Bierfejávrin kivikaarre |
10002 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
271215.00000000 |
7684708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025514 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Bierfejávrin itäpuolella, noin 250 m päässä järven rannasta, kohti kaakkoa viettävällä moreenipohjaisella rinteellä, rakkakivikoiden kaikkialta muualta paitsi lounaan suunnalta ympäröimällä, ympäristöään rehevämmällä ja vähäkivisemmällä alueella, jonka keskivaiheilla on pajukkoa kasvava hetteikkö. Rakkakivikoissa kasvillisuus on hyvin vähäistä, mutta muutoin rinteen kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, yksittäiset heinäkasvit ja sammalet. Paikoitellen rinteen kosteimmilla paikoilla heinäkasveja kasvaa melko runsaastikin, lisäksi harvakseltaan alueella esiintyy myös muun muassa kultapiiskua.
Kohteen kuvaus
Kohde on osittain kivistä rakennettu, muodoltaan soikeahko poroerotusaita, jonka pääaitauksen halkaisija luode-kaakkosuuntaisesti on noin 150 m ja koillis-lounaissuuntaisesti noin 100 m. Kaarteen sisäpuoli erottuu maastossa kauaksi harmaiden rakkakivikoiden ympäröimänä, ympäristöään selvästi rehevämpänä alueena. Suurimmassa osassa kaarteen kehää kivistä on ladottu noin puoli metriä korkea muurimainen rakenne, joka tukee puisia pystypaaluja. Pystypaalut ovat tunturikoivua, ja niiden välille on kiinnitetty rautalankoja. Erityisesti kaarteen eteläreunalla paaluaita on edelleen pääosin pystyssä. Kaarteen itäosassa aita on ollut kokonaan kivistä ladottu. Kyseisessä osassa kaarretta rakenteen korkeus on noin 1,3 m, rakenteeseen käytetyt kivet ovat muodoltaan laattamaisia, ja kivikertoja on enimmillään noin kymmenen. Erotusaidan järvenpuoleisella lounaislaidalla, jossa maasto on muuta rinnettä vähäkivisempää, on kivistä kasattu vain pieniä kekoja pystypaaluja tukemaan. Ilmeisesti porot on ajettu kaarteeseen erotusta varten juuri lounaan suunnalta, missä kulku aitauksen sisälle on voitu helpoimmin avata. Pääaitauksen sisällä, melkein sen keskellä, on pienempi, kokonaan kivistä ladottu pyöreähkö aitaus, jonka halkaisija on noin 20 m, ja jonka kivirakenteet ovat erityisen hyvin säilyneet. Aidan korkeus on korkeimmillaan yhä lähes 1,5 m ja aitauksen länsireunalla on noin kaksi metriä leveä porttimainen aukko. Tämän aitauksen sisäpuoli on kivikaarteen selvästi rehevintä aluetta. Kyseisen aitauksen itäpuolella on sijainnut vielä toinenkin, halkaisijaltaan noin 15 m kokoinen kivinen aitaus. Tämä aitaus, jonka aitarakenteen korkeus on ollut noin metrin, on kuitenkin lähes kokonaan sortunut, samoin kuin sen kaakkoisreunalle pääaitauksen kaakkoisreunalta johtanut noin kahdenkymmenen metrin mittainen vastaavan korkuinen suora kiviaita – nämä rakenteet hahmottuvat rakkakivikossa säännöllisen muotoisina, loivan vallimaisina kivimuodostelmina. |
| metsakeskus.1000025515 |
286 |
Kouvolan kylä, Mäkikylä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
483974.00000000 |
6744989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025515 |
Kouvolan kylän Mäkikylä sijaitsee Kouvolan eteläpuolella noin 400 m Kymijoen pohjoisrannasta Kymenrantakujan ja Puolakkalanmäen risteyksen etelä- ja lounaispuolella. Kylänpaikka sijaitsee suurella muinaisjäännösalueella (Värälän taistelupaikka 1000012814), joka kattaa useita muinaisjäännöksiä Kouvolan eteläpuolella. Kylätontin alueella on myös toinen muinaisjäännös (Mäkikylän patteri n:o 3 1000007717), jota ei inventoinnissa pystytty paikantamaan.
Kouvolan talot sijaitsivat 1700-luvun lopulla kolmessa ryhmässä, joista Mäkkylä (Mäki-Kouvola, Mäkikylä) ja sen kantatalot Priha, Imprehtilä, Kyöperi ja Puolakka sijaitsivat Paavolan ja Longan ympäristössä. Saulo Kepsu arvelee Mäkikylän olleen vanhin Kouvolan kylän alueista.
Kylä on edelleen asuttu, mutta siellä löytyy myös rakentamatonta aluetta, missä on voinut säilyä vanhoja rakenteita. Kylän keskellä on rakentamatonta kallioaluetta ja hiukan metsäistä aluetta. Alueella on voinut säilyä myös sotahistoriallisia jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000025516 |
286 |
Venesatama |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27000 |
477459.00000000 |
6756969.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025516 |
Kohde sijaitsee Kouvolan Pilkanmaassa Kymijoen länsipuolella noin 70 m joen rannasta. Kuusimetsäisellä terassilla erottuu yli 10 nelikulmaista tai soikeaa painannetta, joista ei kuitenkaan löydy selkeää kulttuurikerrosta eikä orgaanista ainesta kairattaessa, vaan ainoastaan sekoittunutta hiekkaa. Painanteet ovat pohjois-etelä- tai itä-länsisuuntaisia. Kuopat ovat noin 0,5 m syviä eikä niissä ole jyrkkiä seinämiä, vaan ne kapenevat pohjaansa kohti. Yksi selvimmin erottuvista kuopanteista on 3,2 metrin pituinen. Joissakin kuopissa on vallit. Painanteet eivät muodosta mitään selkeää linjaa. Osa kuopista on luultavasti resenttejä tai niitä on muuten kaiveltu, mutta osa vaikuttaa vanhemmilta. Painanteet ulottuvat noin 60 x 20 m alueelle. Alueella erottui myös joitakin pienempiä, noin metrin mittaisia kapeita kaivantoja.
Kyseessä saattaa sijainnin (joen läheisyys, rinne) ja Kymenlaakson alueella aiemmin inventoitujen vastaavien kohteiden perusteella olla Kustaa III:n sodan aikainen sotilasleiri. Vuosien 1789-1790 sotilaskartta ei ulotu tänne asti, mutta leirejä on toki ollut muuallakin kuin kartoissa näkyvillä alueilla. |
| metsakeskus.1000025517 |
286 |
Harjunranta |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
481768.00000000 |
6755560.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025517 |
Harjurannan tienpohja sijaitsee Kouvolan luoteisosassa Kymijoesta n. 300 m pohjoiseen ja Harjunjoesta n. 200 m lähteen. Tienpohja on merkitty peruskartalle polkuna ja se kulkee nykyisen tien eteläpuolella viistosti n. 85 m matkalta. Vanhojen karttojen mukaan paikalla on kulkenut tie ainakin 1800-luvun alkupuolelta saakka, mahdollisesti jo 1700-luvulla. |
| metsakeskus.1000025518 |
286 |
Rekola |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
477122.00000000 |
6752673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025518 |
Rekolasta n. 120 m hautausmaasta pohjoiseen sijaitsee vanha rajapyykki, jonka päällä on viisarikivi. Viisarikiven kylkeen on kaiverrettu numero 5. Rajapyykki on E-W suuntainen ja se on ladottu neliön muotoon. Rajapyykin kivet ovat halkaisijaltaan n. 30 cm. Pyykki nousee maasta n. 50 cm ja sen päällä oleva viisarikivi on n. 60 cm korkuinen. Osa kivistä on sortunut muodostelmasta ja viisarikiven keskellä on halkeama. Pitäjänkartaston mukaan rajapyykin kohdalla on kulkenut kylänraja, mutta kartan merkinnät ovat epäselvät ja kuluneet. Myös peruskartoissa on kylänraja ja siinä havaittavissa hienoinen kulma. |
| metsakeskus.1000025519 |
698 |
Isopäri |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
418387.00000000 |
7366847.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025519 |
Ympäriston kuvaus
Kohde sijaitsee Isopärin etelarinteellä laajalla puuttomalla kivirakalla.
Kohteen kuvaus
Louevaaran ja Isopärin etelärinteessä on laaja kivirakka, jonka itäosassa kivilatomus sijaitsee. Latomuksen korkeus on 1,3 m ja halkaisija 1,5 m. Latomus on koottu kivirakasta peräisin olevista, noin 50 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Kivet ovat jäkälän peitossa.
Lounaiskulmassa on jäkälättömiä kiviä, ja siltä osin latomus on ilmeisesti sortunut. |
| metsakeskus.1000025520 |
890 |
Giedmeskálonjunni 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
463477.00000000 |
7703122.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025520 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Giedmeskálonjunnin lounaisessa ja Gaskkamusaláksen itäisessä alarin-teessä.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025521 |
890 |
Giedmeskálonjunni 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
463519.00000000 |
7703847.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025521 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Giedmeskálonjunnin ja Gaskkamusaláksen välissä.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025522 |
890 |
Giedmeskálonjunni 3 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
464306.00000000 |
7703786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025522 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnuja kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Viiden purnun joukko Giedmeskálonjunnin kaakkoisrinteellä.
Kohteen rajaus
Alue on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamia koordinaatteja edemmäs.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025523 |
890 |
Giedmeskálonjunni 4 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
464521.00000000 |
7704723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025523 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Giedmeskálonjunnin pohjoisrinteellä.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025524 |
890 |
Roadjanoaivi 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
476687.00000000 |
7747103.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025524 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt Roadjanoaivin rinteiltä useita purnuja kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Roadjanoaivi 1:ssä yksittäinen purnu.
Kohteen rajaus
Kohteet on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamia koordinaatteja laajemmiksi.
Lisätietoja
Kohteita ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025525 |
890 |
Roadjanoaivi 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
478375.00000000 |
7747845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025525 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt Roadjanoaivin rinteiltä useita purnuja kesällä 2012.
Roadjanoaivi 2:ssa tunturin pohjoisrinteellä on kaksi purnua.
Kohteen rajaus
Kohteet on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamia koordinaatteja laajemmiksi.
Lisätietoja
Kohteita ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025526 |
890 |
Roadjanoaivi 3 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
478555.00000000 |
7747385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025526 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt Roadjanoaivin rinteiltä useita purnuja kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Roadjanoaivissa 3:ssa on kolme purnua.
Kohteen rajaus
Kohteet on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamia koordinaatteja laajemmiksi.
Lisätietoja
Kohteita ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025527 |
890 |
Roadjanoaivi 4 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
479116.00000000 |
7746986.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025527 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt Roadjanoaivin rinteiltä useita purnuja kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Roadjanoaivi 4:ssä on kolme purnua.
Kohteen rajaus
Kohteet on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamia koordinaatteja laajemmiksi.
Lisätietoja
Kohteita ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025528 |
890 |
Roadjanoaivi 5 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
479555.00000000 |
7746457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025528 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt Roadjanoaivin rinteiltä useita purnuja kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Roadjanoaivi 5:ssä on kaksi purnua.
Kohteen rajaus
Kohteet on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamia koordinaatteja laajemmiksi.
Lisätietoja
Kohteita ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025530 |
890 |
Stuorrageadggegielas 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
482696.00000000 |
7745235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025530 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt Stuorrageadggegielaksen rinteiltä useita purnuja kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Stuorrageadggegielas 1:ssä on neljä purnua.
Kohteen rajaus
Kohteet on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamia koordinaatteja laajemmiksi
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025531 |
890 |
Stuorrageadggegielas 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
483009.00000000 |
7745644.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025531 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt Stuorrageadggegielaksen rinteiltä useita purnuja kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Stuorrageadggegielas 2:ssa on yksi purnu. Purnu on tehty ison kiven päälle. Tästä purnusta noin 50 metriä etelään on pienen kämpän kokoinen haljennut kivi, joka muistuttaa tunnettuja seitoja.
Kohteen rajaus
Kohteet on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamia koordinaatteja laajemmiksi.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025532 |
890 |
Nihkkiranvadda |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
481270.00000000 |
7744150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025532 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt Niskkiranvaddan laelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Nihkkiranvaddan korkeimman laen pohjoispuolella on yksi purnu.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025533 |
890 |
Skierrecopma |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
478420.00000000 |
7742083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025533 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt Skierrecopman kaakkoisrinteeltä purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Skierrecopman kaakkoisrinteellä on yksi purnu.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025534 |
890 |
Ruvžavárjeaggi |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
473907.00000000 |
7741982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025534 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnuja kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Rusjohoalgin lounaisessa alarinteessä on kolme purnua lähekkäin.
Kohteen rajaus
Kohde on rajattu Polojärven ilmoittamista koordinaateista muutaman metrin edemmäs.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025535 |
890 |
Rušjohoalgi 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
475258.00000000 |
7742057.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025535 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Rušjohoalgin eteläisessä alarinteessä on yksi purnu.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025536 |
890 |
Rušjohoalgi 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
475643.00000000 |
7742282.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025536 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnuja kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Rusjohoalgin etelärinteessä on kaksi purnua.
Kohteen rajaus
Alue on rajattu Polojärven ilmoittamista koordinaateista muutaman metrin edemmäs.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025537 |
890 |
Rušjohoalgi 3 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
475985.00000000 |
7742256.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025537 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Rusjohoalgin etelärinteessä oleva yksittäinen purnu.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025538 |
890 |
Rihtacopma 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
463457.00000000 |
7721329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025538 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Rihtacopman alarinteessä.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025539 |
890 |
Várdáncopma 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
462241.00000000 |
7720966.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025539 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Várdáncopman laella.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025540 |
890 |
Várdáncopma 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
462338.00000000 |
7721025.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025540 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Ympäristön kuvaus
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Várdáncopman laen koillispuolella.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Tulkinta
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025541 |
890 |
Áhkovárri koillinen |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
466868.00000000 |
7720175.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025541 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Áhkovárrin koillisessa alarinteessä.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025542 |
890 |
Áhkovárri etelä 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
464680.00000000 |
7719095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025542 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnuja kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Áhkovárrin eteläisessä alarinteessä on kaksi purnua lähellä toisiaan.
Kohteen rajaus
Kohde on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamista koordinaateista edemmäs.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025543 |
890 |
Áhkovárri etelä 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
465480.00000000 |
7718805.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025543 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnuja kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Áhkovárrin eteläisessä alarinteessä on kaksi purnua lähellä toisiaan.
Kohteen rajaus
Kohde on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamista koordinaateista edemmäs.
Tulkinta
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025544 |
890 |
Ucha Àhkovárás 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
465436.00000000 |
7715699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025544 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Ucha Àhkováráksen lounaisella laella.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025545 |
890 |
Ucha Àhkovárás 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
465492.00000000 |
7715953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025545 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Ucha Àhkováráksen lounaisella laella.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025547 |
890 |
Luovdejohskáidi 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
463446.00000000 |
7715437.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025547 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnuja kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Luovdejohskáidin lounaisrinteellä on kaksi purnua lähellä toisiaan.
Kohteen rajaus
Alue on rajattu Polojärven ilmoittamista koordinaateista muutaman metrin edemmäs.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025548 |
890 |
Luovdejohskáidi 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
463676.00000000 |
7716422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025548 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Luovdejohskáidin läntisessä alarinteessä.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025549 |
890 |
Vuopme-Biesvárri 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
461635.00000000 |
7713769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025549 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Vuopme-Biesvárrin laen kaakkoislaidalla.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025550 |
584 |
Valkeisen Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368459.00000000 |
7003716.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025550 |
Tervahauta sijaitsee Valkeisen lammesta noin 450 m lounaaseen ja länsipuolella kulkevasta voimalinjasta 120 m kaakkoon avohakatun moreenikankaan lounaisreunalla.
Tervahauta on noin 15 m halkaisijaltaan, halssi etelään, reunoilla on ilmakuoppia. Rakenteen
pinta on jonkin verran rikkoutunut laikutuksessa ja vallissa on myös metsäkoneen ajouria.
Päällä kasvaa muutamia nuoria puita.
Vuoden 2023 inventoinnissa todettiin tervahaudan olevan ennallaan. Sen vierestä n. 6 m itään havaittiin mahdollinen vaurioitunut kiuas ja n. 18 m päässä tervahaudasta koilliseen pilkkapuu (kts. alakohteet). |
| metsakeskus.1000025551 |
890 |
Vuopme-Biesvárri 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
461382.00000000 |
7714098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025551 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Vuopme-Biesvárrin pohjoisrinteellä.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025552 |
890 |
Vuopme-Biesvárri 3 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
461587.00000000 |
7714116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025552 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Vuopme-Biesvárrin pohjoisrinteellä.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025554 |
890 |
Vuopme-Biesvárri 4 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
462637.00000000 |
7714270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025554 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Vuopme-Biesvárrin itärinteellä.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025555 |
890 |
Vuopme-Biesvárri luode 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
460530.00000000 |
7714812.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025555 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Vuopme-Biesvárrin luoteispuolen vaaran laella.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025556 |
890 |
Vuopme-Biesvárri luode 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
460618.00000000 |
7715062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025556 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Vuopme-Biesvárrin luoteispuolella olevan vaaran laen pohjoislaidalla.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025557 |
890 |
Njávgoaivi 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
472986.00000000 |
7710794.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025557 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Njavgoaivin autiotuvan itäpuolella on kaksi purnua (Njavgoaivi 1 ja 2).
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025558 |
890 |
Njávgoaivi 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
473013.00000000 |
7710890.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025558 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Njavgoaivin autiotuvan itäpuolella on kaksi purnua (Njavgoaivi 1 ja 2).
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025559 |
890 |
Ristenasoaivi länsi |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
472521.00000000 |
7707574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025559 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Ristenašoaivin länsirinteellä.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025560 |
890 |
Duolljeváldinroavvi |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
523481.00000000 |
7721564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025560 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnuja kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Kaksi purnua aivan lähekkäin Duolljeváldinroavvin kaakkoislaidalla.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025561 |
890 |
Buksajároaivvit |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
524280.00000000 |
7725080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025561 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Puksajärven poroaidan itäpuolella.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025562 |
890 |
Guorboaráhppát |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
526964.00000000 |
7728662.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025562 |
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnuja kesällä 2012. Kaldoaivin erämaan keskellä Guorboaráhppátin rinteellä Puksajärvestä noin kolme kilometriä koilliseen on kolme purnua lähellä toisiaan. Alue on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamia koordinaatteja edemmäs. Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025563 |
890 |
Cielggevárri |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
459857.00000000 |
7718931.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025563 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Cielgevárrin pohjoisessa alarinteessä.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025564 |
890 |
Rihtacopma 2 |
10007 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
464202.00000000 |
7721751.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025564 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta kivilatomuksen kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Alueella on yksi noin metrin laajuinen ja 50 cm korkuinen kivilatomus.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut.
Ei ole luokiteltu Muinaimuistolain suojaamaksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000025565 |
890 |
Vuollašvárri etelä |
10007 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
472791.00000000 |
7696651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025565 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta kivilatomuksen kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Kaamanen-Karigasniemitien pohjoispuolella ja Vuollašvárrin eteläpuolella, Leammašávžista noin 220 metriä etelään on pienellä kumpareella noin metrin laajuinen ja vajaan metrin korkuinen kivilatomus.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Tulkinta
Käyttötarkoitus epäselvä.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut.
Ei ole luokiteltu Muinaismuistolain suojaamaksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000025567 |
890 |
Basadanjávri pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
470521.00000000 |
7697487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025567 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta pyyntikuoppia kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Kaamanen-Karigasniemitien ja Basadanjávrin pohjoispuolella on ainakin kolmen pyyntikuopan lähes pohjois-eteläsuuntainen jono.
Kohteen rajaus
Alue on rajattu muutaman metrin Polojärven ilmoittamia koordinaatteja edemmäs.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025568 |
148 |
Látnabuolža 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
550546.00000000 |
7722533.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025568 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta pyyntikuoppia kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Kaldoaaivin erämaa-alueella Sevettijärveltä noin 15 km luoteeseen Látnabuolžan ja sen kaakkoispuolen pienen järven välisellä kannaksella on ainakin kuusi pyyntikuoppaa.
Kohteen rajaus
Alue on rajttu muutama metri Polojärven ilmoittamia koordinaatteja edemmäs.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025569 |
148 |
Látnabuolža 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
550821.00000000 |
7722803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025569 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta purnun kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen purnu Kaldoaivin erämaa-alueella Sevettijärveltä noin 15 km luoteeseen Látnabuolžan ja sen kaakkoispuolen pienen järven välisellä kannaksella.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025570 |
148 |
Látnabuolža 3 |
10001 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
551360.00000000 |
7723265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025570 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta mahdollisia esihistoriallisen asuinpaikan jäänteitä kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Mahdolliset asuinpaikan jäänteet ovat löytyneet Kaldoaivin erämaa-alueelta Sevettijärveltä noin 15 km luoteeseen Silisjoen ja Poaskijoen yhtymäkohdasta noin 570 metriä länteen olevan pienen lammen kaakkoisrannalta. Polojärvi on löytänyt alueelta jonkinlaisen kivilatomuksen tai tulisijan jäännöksen sekä mahdollisesti kvartsi-iskoksia.
Kohteen rajaus
Kohteelle ei ole tehty rajausta.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut.
Ei ole toistaiseksi luokiteltu Muinaismuistolain suojaamaksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000025571 |
148 |
Látnabuolža 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
551628.00000000 |
7723179.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025571 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta pyyntikuopan kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Yksittäinen pyyntikuoppa on löytynyt Kaldoaivin erämaa-alueelta Sevettijärveltä noin 15 km luoteeseen Silisjoen ja Poaskijoen yhtymäkohdasta noin 300 metriä länteen.
Kohteen rajaus
Pistemäinen kohde.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025572 |
148 |
Aittajärvi 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
495661.00000000 |
7613578.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025572 |
Taustatiedot
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta pyyntikuoppia syksyllä 2012.
Kohteen kuvaus
Hammasunturin erämaasta Hammasjärven eteläpuolisen pienen Aittajärven koillispuolelta Aittavielman itärannalta on kolme pyyntikuoppaa. Aittajärven läheltä on aikaisemminkin löytynyt useita pyyntikuoppia. Esimerkiksi Aittavielman länsipuolelta nyt havaittujen kuoppien läheltä on vuonna 2010 löytynyt kaksi pyyntikuoppaa (Aittajärvi 4 1000020806).
Kohteen rajaus
Alue on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamia koordinaatteja edemmäs.
Lisätietoja
Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.1000025573 |
82 |
Parolannummi 3 |
10001 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
357406.00000000 |
6769916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025573 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee lehtipuuvaltaisessa sekametsässä aivan varuskunta-alueen ympärysaidan vieressä, sen ulkopuolella. Maasto on aika tasaista, maaperä on hietaa ja melko vähäkivistä.
Kohteen pohjoispuolella sijaitsee ns. Ykköskylä.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on pitkä ja suora, lounais-koillissuuntainen, yläosastaan noin neljä metriä leveä ja alaosastaan noin 1,4 metriä leveä loivareunainen kaivanto. Kaivannon leveys on sen molemmin puolin sijaitsevien vallien kanssa noin 10 metriä ja syvyys vallien päältä kaivannon pohjalle noin 2,3 metriä. Kaivannon pituus on noin sata metriä. Kohde on alun perin liittynyt kohteeseen Parolannummi 4 kaivanto, jonka myöhempi tie on katkaissut. Alun perin koko rakenteen pituus on siis ollut noin 185 metriä (Parolannummi 4 kaivanto, pituus on 85 metriä).
Kaivanto valleineen sijaitsee varuskunnan aidasta noin viisi metriä luoteeseen ja sen pohjoispää n. 5 m tiestä luoteeseen. Kaivannossa ei ole havaittavissa erityisiä rakenteita, mutta sen pohjalla on joitakin isohkoja kiviä.
Kyseessä on Parolannummen venäläisaikaisen leirin suojaksi rakennettu vallihauta tai mahdollisesti venäläisen sotaväen leiriasumuksen jäänne. |
| metsakeskus.1000025574 |
82 |
Parolannummi |
10001 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
357515.00000000 |
6769996.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025574 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee lehtipuuvaltaisessa sekametsässä aivan varuskunta-alueen ympärysaidan vieressä, sen ulkopuolella. Maasto on aika tasaista, maaperä on hietaa ja melko vähäkivistä.
Kohteen pohjoispuolella sijaitsee ns. Ykköskylä.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on pitkä ja suora, lounais-koillissuuntainen, yläosastaan noin neljä metriä leveä ja alaosastaan noin 1,4 metriä leveä loivareunainen kaivanto, joka tekee lähes 90 asteisen mutkan koillispäässään ja loppuu varuskunta-alueen aitaan. Kaivanto on mahdollisesti jatkunut sille puolelle, mutta myöhempi rakentaminen on peittänyt sen.
Kaivannon leveys on sen molemmin puolin sijaitsevien vallien kanssa noin 10 metriä ja syvyys vallien päältä kaivannon pohjalle noin 2,3 metriä. Kaivannon pituus on noin 85 metriä. Kohde on alunperin liittynyt kohteeseen Parolannummi 3 kaivanto, jonka myöhempi tie on katkaissut. Alunperin koko rakenteen pituus on siis ollut noin 185 metriä (Parolannummi 3 kaivanto, pituus on 100 metriä).
Kaivanto valleineen sijaitsee varuskunnan aidasta noin viisi - kymmenen metriä luoteeseen ja koillispäässään se yhtyy varuskunta-alueen aitaan. Kaivannossa ei ole havaittavissa erityisiä rakenteita, mutta sen pohjalla on joitakin isohkoja kiviä. Ikäkairaus pohjalla kasvavasta kuusesta kertoi sen iäksi noin 70 vuotta.
Kyseessä on Parolannummen venäläisaikaisen leirin suojaksi rakennettu vallihauta tai mahdollisesti venäläisen sotaväen leiriasumuksen jäänne. |
| metsakeskus.1000025575 |
82 |
Nummi 3 |
10001 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
357010.00000000 |
6768500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025575 |
Ympäristön kuvaus
Alue on armeijan harjoitusaluetta. Puustona on vanhoja yli satavuotiaita mäntyjä, nuorempia kuusia ja lehtipuita. Maasto on melko kulunutta (panssariuria ja eri aikaisia kaivantoja). Maaperä on hietaa.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on suora 150 metriä pitkä kaakko-luode suuntainen kaivanto, jonka syvyys on noin 2,5 metriä. leveys pohjalla vaihtelee pääasiassa 2-3 metrin välillä ja yläosastaan kaivannon leveys on noin 8 metriä. Kaivannon molemmin puolin on vallit ja niiden päällä kasvaa arviolta noin satavuotiaita mäntyjä sekä muuta puustoa. Kaivannon kaakkoispäässä on ajettu panssarivaunulla muutaman kymmenen metrin matkalla.
Krimin sodan jälkeen v. 1857 Parolannummella alkoivat venäjän armeijan vakituiset kesäleirit. Tietojen mukaan tälle alueella (leirikentän Nihattulan puoleiselle sivustalle) oli majoitettu tykistöä ja ratsuväkeä joiden telttarivistöjä oli suojattu vallihaudalla. Kyseessä on todennäköisesti telttarivistön suojaksi tehty vallihauta, joka ajoittuu Parolannummen leirialueen venäläisaikaiseen toimintaa 1800-luvulle. |
| metsakeskus.1000025576 |
82 |
Nummi 4 |
10001 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
357147.00000000 |
6768328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025576 |
Ympäristön kuvaus
Alue on armeijan harjoitusaluetta. Puustona on vanhoja yli satavuotiaita mäntyjä, nuorempia kuusia ja lehtipuita. Maasto on melko kulunutta (panssariuria ja eri aikaisia kaivantoja). Maaperä on hietaa.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on iso L - muotoinen kaivanto valleineen, jonka sivujen (pohjois- ja itäsivut) pituudet ovat noin 50 metriä. Kaivannon syvyys vallien päältä pohjalle vaihtelee 1,5-2,5 metrin välillä. Kaivannon leveys on pohjalla 2- 4 metriä ja ylhäältä noin 4-8 metriä. Itäsivustan kaivannossa kulkee panssariura. Rakenteen päällä kasvaa isoja mäntyjä, joista yhdestä otettiin ikäkairaus. Männyn ikä on sen perusteella 80 vuotta.
Kohteen dokumentointia haittasi käynnissä oleva sotaharjoitus, rakenteen eteläosaa ei päästy dokumentoimaan, sillä siinä oli panssarivaunuja ja sotaväkeä.
Vuoden 1875 venäläisessä kartassa ko. kohdalla näkyy neliskanttinen rakennelma, jonka lounais-etelä -sivulla on suuaukko. Vaikuttaa siltä, että kyseessä ovat tuon rakennelman jäännökset. Kyseessä lienee myöhemmässä maan käytössä puolittain tuhoutuneen tuliaseman jäännökset. |
| metsakeskus.1000025577 |
82 |
Parolankangas 1 |
10001 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
357497.00000000 |
6767916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025577 |
Ympäristön kuvaus
Kyseessä on Parolan Leijonan lounaispuolinen vanhoja mäntyjä kasvava tasainen hietamaakangas.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on suora, noin 100 metriä pitkä kaivanto, jonka seinämät ovat jyrkähköt ja syvyys noin kaksi metriä. Kaivannon leveys on pohjalla noin metrin ja yläosassa noin viisi metriä. Kaivannosta nostetut maat ovat valleina kaivannon molemmin puolin. Kaivannon päällä kasvaa vanhoja, arviolta vähintään satavuotiaita, mäntyjä.
Krimin sodan jälkeen v. 1857 Parolannummella alkoivat venäjän armeijan vakituiset kesäleirit. Tietojen mukaan juuri tällä alueella, eli leirikentän eteläpäässä, oli kolmas suurempi majoitusalue, jonka telttarivistö oli suojattu vallihaudalla Tuhkaisiin päin.
Inventoinnissa dokumentoidun kaivannon sijainti, ikä ja rintamasuunta sopivat hyvin em. kuvaukseen ja vaikuttaa siten siltä, että kyseessä on mainittu leirilinnoitusvalli. |
| metsakeskus.1000025578 |
82 |
Sepänaho 1 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
353477.00000000 |
6768637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025578 |
Kohde sijaitsee kumpareen etelärinteessä kuusimetsässä. Siihen kuuluu kolme rinnakkaista kuoppaa, jotka sijaitsevat noin kahden metrin välein.
Läntisin on leveydeltään 1,5 ja pituudeltaan neljä sekä syvyydeltään 0,4 metriä. Profiililtaan kuoppa on loivareunainen ja sammaloitunut. Kairaus paljasti sammalen alta likamaata noin 30 sentin syvyyteen.
Keskimmäisen kuopan leveys on 1,9, pituus 3,8 ja syvyys 0,5 metriä. Kuoppa on profiililtaan loivareunainen ja sammaloitunut. Kuopasta ei saatu kunnon kairausnäytettä, sillä maaperä oli löysää ja kaira upposi maahan kokonaan.
Itäisin kuoppa on leveydeltään kaksi, pituudeltaan 3,8 ja syvyydeltään 0,5 metriä. Profiililtaan kuoppa on loivareunainen ja sammaloitunut. Kuopan reunassa on vanha tervaskanto sekä kuusi, josta otettiin ikäkairaus, mikä paljasti kuusen noin 70 vuoden ikäiseksi. |
| metsakeskus.1000025579 |
82 |
Sepänaho 2 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
353403.00000000 |
6768672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025579 |
Kohde sijaitsee kuusivaltaisessa metsässä loivassa luoteeseen viettävässä painanteessa kahden matalan harjanteen välissä. Siihen kuuluu seitsemän sammaloitunutta kiviröykkiötä,
jotka ovat halkaisijoiltaan 1-3 metriä ja korkeudeltaan 0,3-0,5 metriä. Ne on kasattu maakivien päälle ja ympärille. Röykkiön nro 1 päällä kasvavaan kuuseen tehtiin ikäkairaus, joka paljasti sen 70 vuoden ikäiseksi. Röykkiöiden kaakkoispuolella on myös nauriskuoppa. Lisäksi alueella oli edellisen puusukupolven lahoja isoja kantoja, joten alueella ei ole kaskettu ainakaan kahden viimeisimmän puusukupolven aikana. |
| metsakeskus.1000025580 |
82 |
Sepänaho 6 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
353425.00000000 |
6768550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025580 |
Kohde sijaitsee kuusimetsässä vanhan peltoalueen reunassa, metsän puolella loivassa itä-koillisrinteessä. Siihen kuuluu kolme sammaloitunutta kiviröykkiötä, joiden halkaisija on suunnilleen 1.5-2 metrin ja korkeus 0,3-0,5 metrin välillä. |
| metsakeskus.1000025581 |
82 |
Karhunlähteenkangas 1 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
353715.00000000 |
6766825.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025581 |
Kohde sijaitsee loivassa etelärinteessä tieleikkauksen päällä. Puustona mänty, koivu ja kuusi, aluskasvillisuuteena mustikka, puolukka, valkovuokko, oravanmarja, kielo, käenkaali, kevätpiippo ja seinäsammal. Alueella on myös armeijan kaivantoja.
Kyseessä on kolme melko lähekkäin sijaitsevaa kuoppaa.
Kuoppa 1 on kuopista eteläisin ja sijaitsee tieleikkauksesta noin neljä metriä pohjoiseen. Kuoppa on etelä-pohjoissuuntainen, leveys 2,2, pituus neljä ja syvyys 0,7 metriä. Kuopan reunat ovat loivat ja sammaloituneet. Kuopan reunassa kasvaa kuusi. Loivat sammaloituneet reunat, reunassa kasvaa kuusi.
Kuoppa 2 on kuopista pohjoisin. Se on lounais-koillissuuntainen, leveydeltään kaksi, pituudeltaan viisi ja syvyydeltään 0,6 metriä. Kuoppa on loivareunainen ja sen reunassa on vanhoja kantoja.
Kuoppa 3 on kuopista keskimmäisin. Se on lounais-koillissuuntainen, leveydeltään 1,5, pituudeltaan neljä ja syvyydeltään 0,4 metriä. Kuoppa on loivareunainen.
Nauriskuoppia, ikä yli 100 vuotta. Ajoitus perustuu arvioituun vähimmäisikään mm. puuston ja vanhojen kantojen sekä kuoppien maatuneen muodon perusteella. |
| metsakeskus.1000025582 |
82 |
Ruttanmäki 1 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
354976.00000000 |
6766862.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025582 |
Kohde sijaitsee loivalla etelärinteellä matsämaastossa mänty- ja kuusimetsän rajalla.
Kohteessa on kaksi rinnakkaista rinteen suuntaista loivapiirteistä ja sammaloitunutta kuoppaa. Molempien kuoppien koko on 1,8 x 4,2 metriä ja syvyys noin 0,7 metriä. Kuoppien välissä on noin kaksi metriä. Kuoppien päältä kaadettu hiljattain puut ja ne sijaitsevat harvennusalueen reunassa. Kairauksessa kuopista ei löytynyt hiilikerrosta. |
| metsakeskus.1000025583 |
82 |
Ruttanmäki 2 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
354981.00000000 |
6766802.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025583 |
Kohde sijaitsee loivalla etelärinteellä nuorehkossa kuusikossa. Siihen kuuluu kuusi sammaloitunutta maakivien päälle kasattua pienehköä röykkiötä. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee noin metrin - kahden metrin ja korkeus noin 30-60 sentin välillä. Maaperä on melko kivinen, mutta vaikuttaa rehevältä. |
| metsakeskus.1000025584 |
82 |
Lautakorpi 2 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
354292.00000000 |
6765323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025584 |
Ympäristön kuvaus
Alue sijaitsee loivassa lounaisrinteessä ja harjanteella. Puustona on noin. 80 -vuotias kuusikko (lustokairanäytteen mukaan), jossa on paljon mukurakuusia. Kuusikon alla on lahoja edellisen puusukupolven kantoja. Aluskasvillisuutena käenkaali, valkovuokko, kuusama, sudenmarja, sinivuokko, taikinanmarja, imikkä ja kielo.
Kohteen kuvaus
Alueelta kartoitettiin 20 röykkiötä, mutta alue jatkuu länteen yksityismaan puolelle. Röykkiöiden koko vaihtelee halkaisijaltaan noin 1-3 metrin ja korkeudeltaan noin 0,3-0,6 metrin välillä. Röykkiöt ovat. sammalen peittämiä ja osa niistä on isojen kuusten alla. Röykkiöt ovat pääosin muodoltaan pyöreitä, mutta joukossa on myös muutama suorakulmainen röykkiö. |
| metsakeskus.1000025585 |
82 |
Pohjanmäki 1 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
354896.00000000 |
6765327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025585 |
Ympäristön kuvaus
Kuusivaltainen loiva länsirinne, aluskasvillisuutena mustikka, valkovuokko, sinivuokko, oravanmarja, puolukka, käenkaali, seinäsammal, kerrossammal, metsäimarre, taikinanmarja, metsäliekosammal ja kevätlinnunherne.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on kaksi pitkänomaista loivareunaista sammaloitunutta kuoppaa. Kuoppa nro yksi on kaakko-luode suuntainen, leveydeltään 1,6 pituudeltaan 4,3 ja syvyydeltään noin puoli metriä. Kuoppa nro 2 sijaitsee edellisestä noin kahdeksan metriä itään ja on etelä-pohjoissuuntainen. Kuopan leveys on 1,4, pituus 3,6 ja syvyys noin puoli metriä. Se on pienien kuusien alla. |
| metsakeskus.1000025586 |
82 |
Lautakorpi 1 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
355370.00000000 |
6765152.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025586 |
Kohde sijaitsee loivassa lounaisrinteessä, kuusivaltaisessa metsässä, jossa kasvaa myös haapaa ja koivua. Kyseessä on selkeästi erottuva lounais-koillinen suuntainen loivareunainen sammaloitunut kuoppa. Kuopan leveys on kaksi, pituus 4,5 ja syvyys 0,5 metriä. Todennäköisesti nauriskuoppa. |
| metsakeskus.1000025587 |
109 |
Vuori 2 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
367438.00000000 |
6768506.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025587 |
Ympäristön kuvaus
Hätilänvuoren loiva länsirinne, uudistuskypsä kuusikko. Aluskasvustossa pähkinäpensaita, taikinanmarja, sinivuokko, mansikka, käenkaali, mustikka, kerrossammal, lillukka, ylempänä mäessä myös imikkä. Nykyisen puuston alla on edellisen sukupolven isoja kantoja, jotka ovat osin tervaskantojakin, muutoin sammaloituneita ja lahoja. Yhdestä alueella kasvavasta kuusesta saatiin ikäkairauksella 80 vuoden ikä.
Kohteen kuvaus
Kohteen kartoitus aloitettiin alarinteestä noin 135 metrin korkeudelta, jossa havaittiin ensimmäiset sammaloituneet röykkiöt. Niistä vaatimattomimmat olivat maakiven päälle kasatuista muutamista kivistä muodostettuja, mutta jo hieman ylempänä, noin 140 metrin korkeudessa röykkiöt muuttuivat huomattavasti isommiksi halkaisijaltaan esim. 3-4 metrisiksi ja 0,5 -1 metrin korkuisiksi. Joukossa oli myös neliskanttisia röykkiöitä. Isoin röykkiö oli halkaisijaltaan noin kuusi metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Alue laajeni kohti Hätilänvuoren lakea kuljettaessa ja osassa aluetta vaikutti siltä, että alueella on saattanut olla jopa pieniä peltotilkkuja. Esim. alueen koillisreunassa on kivistä kasattu aitamainen rakenne, joka rajoittaa röykkiöalueen ja röykkiöttömän metsäalueen sen koillispuolella. Kohteen yksittäisten röykkiöiden lukumäärä on arviolta noin sata, joten niitä ei kartoitettu yksittäin vaan pyrittiin etsimään alueen rajat, jotka inventoinnissa varsin luotettavasti kyettiinkin saamaan selviksi. |
| metsakeskus.1000025588 |
109 |
Vuori 3 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
367457.00000000 |
6768198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025588 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Hätilänvuoren länsi-lounaisrinteellä kuusivaltaisessa metsässä melko tasaisella terassilla.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on viisi hautamaista painannetta, jotka erottuvat selvästi. Ne ovat leveydeltään noin metrin - puolitoista metriä, syvyydeltään noin puoli metriä ja pituudeltaan 3-4 metriä. Kuoppien profiili on loiva ja ne ovat sammaloituneita. Yksi kuopista sijaitsee alueen eteläpäässä, yksi keskiosassa aivan Metsähallituksen ja yksityismaan rajalla (rajalinjalla) ja kolme ryhmänä alueen pohjoispäässä muutaman metrin etäisyydellä toisistaan.
Kohteen länsipuolella alarinteessä yksityismaan puolella havaittiin kaskiröykkiöitä, mutta niitä ei tässä inventoinnissa dokumentoitu. Lisäksi yksi kaskiröykkiö sijaitsee ko. alueen itäpuolella Metsähallituksen mailla. |
| metsakeskus.1000025589 |
109 |
Laarinaho 1 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
382296.00000000 |
6771409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025589 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee hakkuuaukealla, sen länsireunan tuntumassa. Alueelta on kaadettu puut todennäköisesti edellisenä talvena. Puustona on ollut kuusi, aluskasvillisuutena valkovuokko, käenkaali, ahomansikka, vatukka metsäimarre, nuokkuhelmikkä, metsäkurjenpolvi, mustikka, puolukka ja sammal.
Kohteen kuvaus
Kohteeseen kuuluu kolme sammaloitunutta kiviröykkiötä.
Röykkiö nro 1 on hakkuuaukean rajan tuntumassa. Sen reunan päältä on ajettu metsäkoneella ja röykkiö on hieman litistynyt. Sammaloituneen röykkiön halkaisija on kaksi ja korkeus 0,6 metriä.
Röykkiö nro 2 sijaitsee noin kymmenen metriä edellisestä etelään. Sen halkaisija on 3,8 ja korkeus 0,8 metriä. Röykkiön päällä on kaadetun kuusen kanto, jossa on vuosirenkaita 60.
Röykkiö nro 3:n yli on myös ajettu metsäkoneella, ja se on litistynyt. Röykkiö sijaitsee hakkuuaukean rajan tuntumassa. Sen halkaisija on 2,5 ja korkeus 0,5 metriä.
Metsähallituksen mailla ei enempää röykkiöitä ole, mutta alue jatkuu länteen yksityismaan puolelle, jossa on nostettu kantoja, nostoalueella ei näy enää röykkiöitä, mutta sen ja MH:n alueen välisessä kapeassa metsäkaistaleessa on muutama röykkiö, joten yksityismaan puolella lienee tuhoutunut röykkiöitä kantojen noston yhteydessä.
Röykkiöiden joukossa on myös yksi kuopparakenne, joka sijaitsee röykkiön nro 2 eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000025590 |
109 |
Laarinaho 3 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
382302.00000000 |
6771271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025590 |
Ympäristön kuvaus
Hakkuuaukea, jolta on edellisenä talvena korjattu puut. Näkyvissä on isojen kuusien kantoja. Maasto viettää loivasti lounaaseen. Aluskasvillisuutena mustikka, puolukka, oravanmarja, valkovuokko, kerrossammal, lillukka. Maaperä lienee moreenia.
Kohteen kuvaus
Kohteessa havaittiin kolme vaatimatonta kiviröykkiötä. Röykkiö nro 1 on pohjoisin. Se on heikosti erottuva ja muodoltaan suorakulmainen ja sammalen peittämä. Röykkiön sivujen mitat ovat 1,5 x 2 ja korkeus 0,4 metriä. Röykkiön yli on ajettu korjuukoneella ja se on hieman litistynyt. Röykkiön vierestä kaadetun kuusen kannossa on 70 vuosirengasta.
Röykkiö nro 2 on halkaisijaltaan metrin ja korkeudeltaan 0,3 metriä. Se on kasattu matalan maakiven päälle. Myös sen päältä on ajettu korjuukoneella ja se on litistynyt.
Röykkiö nro 3 on halkaisijaltaan noin kaksi ja korkeudeltaan noin 0,6 metriä. Röykkiö on sammaloitunut ja se on kasattu maakiven päälle.
Alueella ei havaittu muita röykkiöitä, mutta niitä saattaa olla hakkuutähdekasojen alla. |
| metsakeskus.1000025591 |
109 |
Lähteenmäki 2 |
10001 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
378159.00000000 |
6794692.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025591 |
Ympäristön kuvaus
Loiva etelärinne, kuusivaltainen metsä, seassa mäntyä ja koivua, aluskasvillisuutena on mustikka, sinivuokko, oravanmarja, käenkaali, vanamo, seinäsammal ja kerrossammal.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on selkeästi erottuva sammaloitunut ja loivaprofiilinen lounais-koillissuuntainen kuoppa, jonka leveys on 1,7, pituus neljä ja syvyys 0,6 metriä. Kuoppa sijaitsee metsäteiden risteyksestä noin kymmenen metriä koilliseen. Kuoppaan tehtiin kairaus, mutta kivisen maan takia ei päästy pintaa syvemmälle. Sammalen alta paljastui likamaata ja hiiltä noin 10 cm:n vahvuudelta. Kuopan läheiseen mäntyyn tehty ikäkairaus paljasti puun iäksi 70 vuotta. Puuston alla olisi lisäksi isoja vanhoja lahoja kantoja siellä täällä. |
| metsakeskus.1000025592 |
109 |
Lähteenmäki 1 |
10001 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
378062.00000000 |
6794439.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025592 |
Ympäristön kuvaus
Loiva länsirinne, jossa pääpuustona uudistuskypsä kuusimetsä, alla on vanhoja isojakin lahonneita kantoja. Aluskasvillisuutena on mustikka, käenkaali, oravanmarja, taikinanmarja, sinivuokko, ahomansikka, kerrossammal ja seinäsammal.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on itä-länsisuuntainen loivareunainen sammaloitunut selkeästi erottuva kuoppa, jonka leveys on 1,6 , pituus 4,2 ja syvyys 0,6 metriä. Kuopan pohjalle tehdystä kairauksesta paljastui likamaata noin 40 cm syvyyteen asti. Kuopasta noin viisi metriä itään on täysin sammalen peittämä pieni maakiven päälle kasattu muutaman kiven röykkiö, jonka halkaisija on 1,5 ja korkeus 0,5 metriä. Kuopan vieressä kasvavaan kuuseen tehtiin ikäkairaus, joka paljasti sen iäksi 70 vuotta. Kuopan lähellä on muutamia epämääräisempiä pyöreähköjä kuoppia, mutta niissä ei havaittu kairatessa mitään muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä. |
| metsakeskus.1000025593 |
109 |
Häränsilmä 1 |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
347214.00000000 |
6752960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025593 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee etelärinteen tasaisella terassilla. Maaperä on hietaa. Puusto on uudistuskypsää kuusimetsää, aluskasvillisuutena sammal.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on muodoltaan maljamainen sammaloitunut kuoppa, jonka halkaisija on noin kolme metriä ja syvyys noin puoli metriä. Kuoppa erottuu selkeästi. Kuopan ympärillä on katkonaiset vallit. Kuopan pohjalla on sammalen alla noin sentin vahvuinen huuhtoutumiskerros, mutta hiiltä ei havaittu. Kohdetta ei kairattu. |
| metsakeskus.1000025594 |
109 |
Mäkelä 1 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
342888.00000000 |
6748547.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025594 |
Ympäristön kuvaus
Loiva lounaisrinne, uudistuskypsä kuusimetsä. Aluskasvillisuutena käenkaali, mustikka, ja sudenmarja.
Kohteen kuvaus
Alueella on yksitoista sammaloitunutta kivistä kasattua kaskiröykkiötä, joiden halkaisija vaihtelee noin metrin - kolmen metrin välillä. Korkeus vaihtelee noin 30-70 sentin välillä. Poikkeuksena röykkiö nro 11, joka on aitamainen, metrin leveä, 70 senttiä korkea ja noin viisi metriä pitkä. |
| metsakeskus.1000025595 |
109 |
Mäkelä 2 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
342814.00000000 |
6748464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025595 |
Ympäristön kuvaus
Lehtipuuvaltainen loiva etelä-lounaisrinne. Aluskasvillisuus rehevää, heinää ja saniaisia. Alue rajoittuu pellon reunaan.
Kohteen kuvaus
Kohteessa havaittiin neljä röykkiötä, joista kaksi oli aitamaisia (röykkiöt 2 ja 4). Isompi (röykkiö nro 2) oli leveydeltään metrin, korkeudeltaan noin 0,6 metriä ja pituudeltaan noin kahdeksan metriä. Alueella saattaa olla muitakin röykkiöitä, jotka jäivät aluskasvillisuuden rehevyyden vuoksi havaitsematta. |
| metsakeskus.1000025596 |
109 |
Mäkelä 4 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
343004.00000000 |
6748419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025596 |
Ympäristön kuvaus
Kuusivaltainen metsä, etelärinne. Aluskasvillisuutena mm. sammal, mustikka ja käenkaali.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on kaksitoista kaskiröykkiötä ja kaksi aitamaista rakennelmaa (röykkiöt 2 ja 11), jotka sijaitsevat lähes kiinni tiessä. Röykkiö 2 on metrin leveä, noin puoli metriä korkea ja 12 metriä pitkä. Röykkiö 11 on kaksi metriä leveä, 0,4 metriä leveä ja yhdeksän metriä pitkä. Muut röykkiöt ovat pyöreähköjä, halkaisija vaihtelee metrin ja kolmen ja puolen metrin välillä, korkeus 0,4-0,8 metrin välillä. Röykkiöt ovat sammaloituneita, mutta erottuvat melko hyvin. |
| metsakeskus.1000025597 |
109 |
Pikku-Parola 1 |
10002 |
12011 |
13116 |
11006 |
27008 |
358545.00000000 |
6767387.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025597 |
Ympäristön kuvaus
Kyseessä on korkean mäen lakialue. Mäkeä kutsutaan Ruutikellarinmäeksi, mutta paikannimi ei ole peruskartassa. Mäen rinteessä on ollut venäläisillä ruutivarasto, josta paikka on saanut nimensä. Mäen päällä kasvaa harvakseltaan vanhaa mäntyä, arviolta vähintään sata vuotta vanhoja sekä sen alla lehtipuustoa ja kuusia.
Kohteen kuvaus
Mäen päällä koillisen puolella rinteen taitteessa. on noin 30 metriä pitkä lounais-koillinen suuntainen maavalli, jonka luoteispuolella alarinteessä on vallihauta. Vallihaudan leveys on noin 2,5 m ja syvyys alarinteen puolelle noin metrin. Ylärinteeseen valli nousee haudan pohjalta noin kolme metriä. Vallin laki puolestaan on noin 3-4 metriä leveä ja muodoltaan hieman kupera. Vallin päällä kasvaa yksi iso mänty, arviolta vähintään noin 100 vuotta vanha sekä runsaasti nuorempia lehtipuita. Mäen laki sijaitsee vallin eteläpuolella, josta valli kohoaa noin metrin. Valliin on lakialueen puolelle kaivettu pieniä myöhäisempiä poteroita eli tuliasemia. Vallin rintamasuunta on luoteeseen, Lehijärven suuntaan, mutta mahdollistaa ampumisen myös vanhalle Toijalantielle, joka on ollut kulkuväylä Hämeenlinnasta pohjoisen suuntaan kohti pohjoista. Noin 10 metriä vallin eteläpuolelta menee mäen lakea pitkin metsittynyt tieura, joka on saattanut liittyä tykkien kuljettamiseen ko. asemaan. |
| metsakeskus.1000025598 |
109 |
Pikku-Parola 2 |
10002 |
12011 |
13116 |
11006 |
27000 |
358779.00000000 |
6767258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025598 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee vanhan Toijalantien varressa, joka johtaa Hämeenlinnan suunnasta Parolannummelle. Nykyisin tie on asfaltoitu ja sen vieressä menee pyörätie. Lähimaasto on tasaista hiekkakangasta, jolla kasvaa isoja mäntyjä, arviolta yli satavuotiaita. Lisäksi alueella kasvaa lehtipuita ja kuusta.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on pyörätieltä hyvin erottuva noin. 20 metriä pitkä yhtenäinen maavalli, jonka metsän puolella (koillisessa) on kaivanto. Vallin korkeus kaivannon pohjalta on noin kaksi metriä ja tasamaan puolelta noin 1,3 metriä. Kaivannon leveys on noin kolme - neljä metriä. Vallin leveys on alhaalla noin neljä ja vallin päällä noin kaksi ja puoli metriä. Vallin päällä kasvaa arviolta yli satavuotiaita mäntyjä sekä muuta puustoa. |
| metsakeskus.1000025599 |
109 |
Pikku-Parola 3 |
10002 |
12011 |
13116 |
11006 |
27000 |
358804.00000000 |
6767223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025599 |
Ympäristön kuvaus
Lähiympäristössä on tasainen hiekkakangas, jolla kasvaa yli satavuotiaita mäntyjä sekä nuorempia kuusia ja lehtipuustoa.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on kaksiosainen suora maavalli, jonka pituus on noin 20 ja leveys noin kolme metriä. Vallin molemmin puolin on pituussuuntaiset kaivannot. Vallin keskikohdalla on noin kolme metriä leveä aukko, jonka kohdalla myös pituussuuntainen kaivanto katkeaa, joten ko. paikassa on tasainen maasilta rakenteen läpi. Vallin päällä kasvaa vähintään 100 -vuotias mänty. Vallin ympäristössä on myös matalampia tuliasemakaivantoja ja valleja, mutta niiden ikää ei puuston perusteella voi arvioida ja ne saattavat olla eriaikaisia ko. vallirakenteen kanssa. Niitä ei inventoinnissa dokumentoitu sen tarkemmin. |
| metsakeskus.1000025600 |
109 |
Pikku-Parola 4 |
10002 |
12011 |
13116 |
11006 |
27007 |
358896.00000000 |
6767252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025600 |
Ympäristön kuvaus
Kyseessä on tasainen mäntyhiekkakangas pellon reunan tuntumassa, noin 30 metriä etelään metsän puolella sijaitsevasta talosta. Puustona yli sata vuotiaita mäntyjä sekä vanhoja kuusia ja lehtipuita.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on noin kaksi metriä korkea ja viisi metriä leveä sekä 20 metriä pitkä suora ja kaksiosainen maavalli, jonka keskivaiheilla on noin kaksi metriä leveä aukko. Vallin pohjoispuolella on noin viisi metriä leveä matala kaivanto, josta maa valliin on ilmeisesti kasattu. Vallin päällä kasvaa arviolta yli satavuotias mänty. Kyseessä on yli sata vuotta vanha tuliaseman, mahd. tykkipatterin, jäännös, joka liittyy Parolannummen ruotsalais- tai venäläisaikaiseen sotilasleiriin. |
| metsakeskus.1000025600 |
109 |
Pikku-Parola 4 |
10002 |
12011 |
13116 |
11006 |
27008 |
358896.00000000 |
6767252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025600 |
Ympäristön kuvaus
Kyseessä on tasainen mäntyhiekkakangas pellon reunan tuntumassa, noin 30 metriä etelään metsän puolella sijaitsevasta talosta. Puustona yli sata vuotiaita mäntyjä sekä vanhoja kuusia ja lehtipuita.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on noin kaksi metriä korkea ja viisi metriä leveä sekä 20 metriä pitkä suora ja kaksiosainen maavalli, jonka keskivaiheilla on noin kaksi metriä leveä aukko. Vallin pohjoispuolella on noin viisi metriä leveä matala kaivanto, josta maa valliin on ilmeisesti kasattu. Vallin päällä kasvaa arviolta yli satavuotias mänty. Kyseessä on yli sata vuotta vanha tuliaseman, mahd. tykkipatterin, jäännös, joka liittyy Parolannummen ruotsalais- tai venäläisaikaiseen sotilasleiriin. |
| metsakeskus.1000025601 |
109 |
Pikku-Parola 5 |
10002 |
12011 |
13116 |
11006 |
27008 |
358961.00000000 |
6767310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025601 |
Alue on tasaista mäntyhiekkakangasta lähellä pellon reunaa ja varikkoalueen aidan vieressä. Mäntyjen lisäksi puustona on kuusia ja lehtipuita. Melko lähellä, muutaman kymmenen metrin päässä sijaitsee myös ns. Keisarinmänty, joka on rauhoitettu Suomen paksuimpana elävänä puuna. Siihen liittyy myös Suomen sodan aikaisia ja Venäjän Keisariin liittyviä tarinoita.
Kyseessä on osittain hävitetty suora maavalli, jonka korkeus on noin 1,5 metriä. Vallin leveys on alaosasta noin 4-5 metriä ja päältä noin 2,5 metriä. Pellon puolella vallin edessä on noin metrin syvä ja 3 metriä leveä kaivanto. Vallin pituus on enää noin 10 metriä. Se katkeaa aidan vieressä kulkevan polun kohdalla, jossa erottuu katkaistun vallin profiili. Valli lienee tasattu aidan toiselle puolelle tehtyjen rakennusten alta pois. Alun perin se lienee ollut noin 20 metriä pitkä kuten alueen muut säilyneet vastaavat vallit. Vallitus liittyy todennäköisesti venäläisten Hämeenlinnan seudulla Krimin sodan ja vuoden 1863 Puolan kapinan seurauksena tekemiin linnoitustöihin. |
| metsakeskus.1000025602 |
109 |
Kamaramäki 1 |
10002 |
12011 |
13116 |
11006 |
27000 |
358026.00000000 |
6768023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025602 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee loivalla länsi-lounaisrinteellä, jossa kasvaa vanhoja arviolta sata vuotiaita mäntyjä sekä nuorempaa puustoa kuten kuusta ja lehtipuita.
Kohteen kuvaus
Paikalla on neljä tuliaseman jäännöstä. Ne liittyvät Parolannummen sotilasleirin ruotsalais- tai venäläisaikakaudelle. Ko. tuliasemat suuntautuvat vanhalle ns. Toijalan tielle, joka oli kulkuväylä Hämeenlinnasta pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000025603 |
109 |
Kamaramäki 5 |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
358083.00000000 |
6768082.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025603 |
Ympäristön kuvaus
Kyseessä on Kamaramäen länteen laskeva loiva rinne, joka kasvaa vanhaa mäntymetsää, seassa kuusta ja lehtipuita. Mäntyjen ikä on arviolta yli sata vuotta. Maaperä on melko vähäkivistä hietaa tai hiekkaa. Mäen lakea kohti kivisyys kasvaa ja alarinteeseen vähenee.
Kohteen kuvaus
Kohteeseen kuuluu neljä melko vaikeasti havaittavaa pienehköä sammalen peittämää kiviröykkiötä, jotka ovat halkaisijaltaan noin 1,5 ja korkeudeltaan noin 0,3 metriä. Inventoinnissa röykkiöt merkattiin oranssilla nauhalla, jossa lukee "muinaisjäännös".
Alueella ei havaittu muita röykkiöitä, mutta niitä saattaa olla enemmänkin. |
| metsakeskus.1000025604 |
109 |
Kamaramäki 6 |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
358060.00000000 |
6768110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025604 |
Taustatiedot
Alueelta on vanhastaan tiedetty löytyneen luita sekä siellä sijainneen venäläisten leirikirkon ja hautausmaan (Tuomenvirta 1985, s. 182 ja ss. 193-194). Inventoinnin kenttätöissä kaksi henkilöä lisäksi kertoi alueelta löytyneen luita (Heikki Lehtonen ja Jarkko Piekkari). Em. on läheisen Nummen kylän entinen asukas ja jälkimmäinen Panssariprikaatin komendantti, joka näytti luiden löytöpaikan alueella. Aluetta tutkittiin ja kartoitettiin 25.5-26.10. välisenä aikana. Inventoinnin aikana löydettiin Kansallisarkistosta vuoden 1819 venäläinen kartta, johon on ko. alueelle merkitty kirkko ja hautausmaa. Nykymitoiltaan neliskanttisen hautausmaan koko on kartasta mitattuna noin 160 x 230 metriä ja sen keskelle on merkitty punainen neliö, joka merkinnee kirkkorakennusta.
Ympäristön kuvaus
Kyseessä on Kamaramäen loiva länsi-lounaisrinne, jolla kasvaa uudistuskypsää kuusikkoa ja sen seassa lehtipuita sekä vanhoja arviolta noin sata vuotiaita mäntyjä. Alueella on eriaikaisia sotilaiden tekemiä kaivantoja ja tuliasemia, joista osa on venäläis- tai ruotsalaisaikaisia (Kohde Kamaramäki 1 tuliasemat) ja osa nuorempia 1900 -luvun aikana tehtyjä. Lisäksi alueella on neljä viljelyröykkiötä (Kohde Kamaramäki 5).
Alueen maaperä on alarinteellä (esim. tuliasemien kohdalla) hietaa ja vaikuttaa melko kivettömältä, ylempänä rinteessä maaperä on kivisempää (esim. viljelyröykkiöiden kohdalla).
Kohteen kuvaus
4.10.2012 Panssariprikaatin komendantti Jarimo Piekkari näytti maastossa paikan, josta noin 10-12 vuotta sitten oli sotilaiden harjoitellessa löytynyt alaleuka ja käsivarren luu. Paikalle oli tuolloin kutsuttu poliisi, jotka olivat Piekkarin muistin mukaan ottaneet luut mukaansa. Luut olivat tulleet esiin kohteen Kamaramäki 1 tuliasema 2 -kaivannon keskivaiheilta, sen sisäreunasta aivan pinnasta kun varusmiehen kenkä oli hieman sorruttanut kaivannon reunaa. Tuliasemien alueella on sittemmin armeijan toimesta noudatettu kaivuukieltoa.
Kohteen tarkka rajaaminen maastossa on mahdotonta ilman tarkempia tutkimuksia. Rajaus on tehty vuoden 1819 kartan mukaan ja se saattaa poiketa alueen todellisesta koosta. Luultavasti todellinen alue on nyt rajattua pienempi.
Tulkinta
Ko. alueella on vuoden 1819 venäläisen kartan mukaan ollut hautausmaa ja sen keskellä kirkkorakennus. Kamaramäessä tiedetään myös perimätiedon perusteella olleen leirikirkon ja venäläisten sotilaiden hautausmaan. Kirkko on 1800 -luvun lopulla tietojen mukaan varastettu ja poltettu Katinalan tiilenpolttouuneissa (Tuomenvirta 1985). Myös alueelta tehdyt luulöydöt varmentavat kuvan siitä, että paikalla on tosiaan ollut venäläisten hautausmaa. Vuosien 1875 ja 1899 venäläisissä kartoissa ei alueella ole minkäänlaisia merkintöjä hautausmaasta tai muista rakenteista. Tuomenvirran tallentaman tiedon mukaan Kamaramäen alueelle olisi perimätiedon mukaan haudattu mahdollisesti jo aiemminkin, ehkä 1600 -luvulla. Tiedot vaikuttavat kuitenkin hämäriltä (Tuomenvirta 1985, s. 182). |
| metsakeskus.1000025605 |
433 |
Isonkivennummi 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
359138.00000000 |
6717087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025605 |
Kohde sijaitsee mäntyvaltaisessa kasvatusmetsässä moreenikankaalla pienen suon reunassa, noin 30 metriä metsäautotiestä etelään. Aluskasvillisuutena on mm. puolukka, mustikka, heinät ja sammal. Kohteeseen sisältyy kaksi lähekkäistä rakennetta, joista isompi on ojanteen ympäröimä kumpare, halkaisijaltaan noin 14 ja korkeudeltaan noin 0,8 m. Kumpareessa on sammalen alla vahva hiilimaannos. Kumpareen päällä kasvaa kymmenkunta noin 15 m korkeaa mäntyä. Noin viisi metriä kumpareesta länsilounaaseen sijaitsee kivinen tulisija, jota ympäröi U:n muotoinen maavalli. Maavallin ulkomitat ovat 4 x 5 ja korkeus noin 0,5 m. Vallin suuaukko aukeaa miilua kohti. Rakennetta on äskettäin kaiveltu (ihminen tai eläin) ja nokisia palaneita kiviä on noussut aivan maan pintaan. |
| metsakeskus.1000025606 |
433 |
Keihäsjärvi 3 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
359170.00000000 |
6716258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025606 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee loivassa etelärinteessä vanhassa uudistuskypsässä kuusikossa. Röykkiöalue rajoittuu etelässä sijaitsevan Keihäsjärven tilan maihin, mutta ei näytä jatkuvan sen puolelle.
Kohteen kuvaus
Kohteessa havaittiin viisi selkeästi erottuvaa sammaloitunutta kiviröykkiötä. Röykkiöistä neljä sijaitsee melko lähellä toisiaan rajatun alueen eteläpäässä. Röykkiöiden mitat ovat seuraavat: R1, leveys vaihtelee metrin - puolentoista välillä, pituus on neljä metriä ja korkeus noin 0,3 metriä. R2 on leveydeltään metrin ja pituudeltaan kaksi metriä, korkeudeltaan 0,4 metriä.R3 on halkaisijaltaan kaksi ja korkeudeltaan 0,5 metriä. Sen reunassa kasvaa iso kuusi. R4 on muodoltaan neliskanttinen, kooltaan 2 x 2 metriä ja korkeudeltaan 0,5 metriä. Viides röykkiö on aivan alueen pohjoisrajalla ja muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on oin kaksi ja korkeus noin 0,5 metriä. |
| metsakeskus.1000025607 |
433 |
Keihäsjärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
359017.00000000 |
6716347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025607 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee lounais-koillissuuntaisen harjanteen eteläreunassa loivassa etelärinteessä. Puusto on kuusitaimikkoa, aluskasvillisuutena runsaasti heinää.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on harjanteen kylkeen rakennetun tervahaudan jäännös. Haudan halkaisija on noin 10 metriä, vallien korkeus noin 1,5 metriä. Hauta aukeaa alarinteeseen, jossa on iso laskuaukko kaakon suuntaan. Vallin sisäreunassa on arviolta 60-80 -vuotiaan kuusen laho kanto. |
| metsakeskus.1000025608 |
322 |
Skinnarvik (Sinnaruick/Skynnarwik) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
247729.00000000 |
6675039.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025608 |
Taustatiedot
Kohde löytyi inventoinnissa vuonna 2012. Skinnarvikissa on ollut yksi talo keskiajalla, joka mainitaan nimellä Sinnaruick 1540 ja Skynnarwik 1550. Skinnarwikin vanhimmassa kartassa vuodelta 1699 asutus on sijainnut 1990-luvulla poltetun kartanon kohdalla.
Ympäristön kuvaus
Kyseessä on ympäristöstään voimakkaasti kohoavan mäen eteläosa, joka on suureksi osaksi puistomaisena nurmialueena puineen ja pensaineen. Alueen eteläreunassa on vanha hyväkuntoinen kivinavetta. Yläosastaan mäki muuttuu kallioksi. Mäen etelä-, itä ja länsipuolella on nurmialuetta, joka on vanhaa peltoa. Kivinavetta on nykyisin puolustusvoimien käytössä.
Kohteen kuvaus
1990-luvulla poltetun Skinnarvikin kartanon paikalla on metallinen muistolaatta, jossa on kartanon kuva ja teksti "Skinnarvikin kartano 1878-1994". Muistomerkki sijaitsee alueen keskellä olevassa kalliopaljastumassa, jossa on vielä jäljellä pieniä tiilestä muurattuja pätkiä, jotka ovat kuuluneet viimeisimpään kartanorakennukseen. Nurmialueen pohjoispuolella, kallion päällä, on selkeästi erottuva toisen rakennuksen kiviperustus, jonka korkeus alarinteen puolella on noin 1-1,5 metriä ja muuten kooltaan 8 x 10 m. Se on kylmämuurattu lohkotuista ja luonnonkivistä. Perustuksen sisällä on kaksi tulisijan jäännöstä, jotka sijaitsevat melko keskellä perustusta. Perustus näkyy edelleen peruskartassa rakennuksena.
Mäkialueella saattaa olla muitakin rakennuksen jäännöksiä, mutta niitä ei inventoinnissa kartoitettu sen tarkemmin. Säilynyttä vanhaa rakennuskantaa edustaa alueen eteläreunassa sijaitseva kivinavetta.
Kohteen rajaus
Kohde on rajautuu inventoinnissa tehtyjen maastohavaintojen, topografian ja vuoden 1699 kartan perusteella. Kohde sijoittuu pääosin Senaatti-kiinteistöjen maalle, mutta on kaakoisosastaan myös metsätalouden hallinnoimalla maalla.
Kyseessä on keskiaikaisen Skinnarvikin kylän tonttialue, joka on nykyisin autio. Varsinainen tonttialue on säästynyt voimakkaalta rakentamiselta ja todennäköisesti alueella on maanalaisia säilyneitä kerrostumia, joista vanhimmat voivat olla jopa keskiaikaisia. |
| metsakeskus.1000025609 |
322 |
Råudden 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
250423.00000000 |
6674663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025609 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee aivan tien reunassa, loivassa länsirinteessä. Puustona mäntyä ja kuusta.
Kohteen kuvaus
Kyseessä on tasalakinen kumpare, jonka korkeus on noin puoli metriä ja halkaksija noin 11 metriä. Kumparetta ympäröi matala maatunut ojanne. Kumpareen päällä kasvaa kuusia, joista yhteen tehtiin ikäkairaus. Puu on iältään noin 70 vuotta. Kumpareen tienpuoleinen reuna on osittain rikkoutunut tieleikkauksessa ja siinä näkyy vahva nokimaakerros. Kohteesta noin viisi metriä pohjoiseen sijaitsee miilumajan jäännös. |
| metsakeskus.1000025610 |
481 |
Reisvuori |
10007 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
223036.00000000 |
6724099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025610 |
Reisvuoren korkeimman kallioharjan alarinnettä reunustavaan luonnonkivikkoon tehty muurimainen kivilatomus. Muuri on ladottu useamman suurehkon kivenlohkareen väliin pienemmistä kivistä siten, että keskelle on syntynyt halkaisijaltaan muutaman metrin laajuinen kivikkoinen tila. Rakennelma on selvästi ihmiskäsin tehty, mutta sen merkitys on tuntematon. Perimätiedon mukaan alueella olisi 1930-luvulla ollut suojeluskuntalaisten harjoituksia. Kyseessä voi olla myös riistan väijytyspaikka. |
| metsakeskus.1000025611 |
481 |
Heikkilä |
10001 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
222591.00000000 |
6724501.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025611 |
Kukkulan lakialueen kaakkoispuolella, osin kalliorinteessä ja osin alempana olevalla lakitasanteella on 4-5 erillistä vallirakennelmaa sekä lahonneen riukuaidan jäännökset.
Valli 1: Alimpana oleva sijaitsee metsätasanteella kiertäen matalan kumparemaisen kalliopaljastuman, josta rinne nousee loivasti luoteeseen. Valli on rakennettu kahden suuremman maakiven väliin ja se tekee melkein suorakulamisen mutkan keskellä. Luoteispäässä vallin jatkeena lahoava riukuaita. Pituus 25 metriä, leveys runsas metri ja korkeus noin 80 cm.
Valli 2: Ylempänä rinteessä kalliopaljastuman alueella oleva valli on tekotavaltaan huolimattomampi ja kasattu ilmeisesti kalliosta lohjenneista kivistä. Pituus noin 15 metriä.
Valli 3: Valli on ladottu yksinkertaiseksi kivimuuriksi kallion korkeimman kohdan itäpuolella olevaan kapeaan kalliomurrokseen. Pituus 4 metriä ja korkeus 0,6-1 metriä.
Valli 4: Edellisen koillispuolella olevalla kallioterassilla, lähes itä-länsi -suuntaisena tukkimassa kulkua terassilta pohjoiseen tai päinvastaiseen suuntaan.
Valli 5: Epävarma ja kyseessä voi olla paitsi rauenneen tai keskeneräisen vallin jäännös myös kalliosta luontaisestikin lohjennutta kiveä. Valli sijaitsee vallien 2 ja 3 välimaastossa lounais-koillissuuntaisesti eli poikittaisesti näitä vasten. Pituus noin 10 metriä.
Inventointikertomuksessa kartta vallien sijoittumisesta.
Kivivallien merkitys on epäselvä. Valleja on arveltu jonkinlaisiksi eläinaidoiksi. Niiden sijoittelu maastossa ei kuitenkaan näyttäisi tukevan sitä ajatusta, että ne olisi rakennettu laidunaitaukseksi. |
| metsakeskus.1000025613 |
481 |
Yllikäinen |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
225193.00000000 |
6729668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025613 |
Muurimainen kivilatomus on ladottu kalliomurroksen luoteisseinämässä olevaan kallionotkoon, kallioseinämien väliin. Latomus on rakenteeltaan yksinkertainen hutera, noin 5 metriä pitkä ja siinä on kiviä useammassa kerroksessa. Kivilatomuksen tarkoitus on tuntematon. Se on kuitenkin rakennettu kalliomurrokseen, josta on pääsy kallioalueelle. Lähinnä kysymykseen voisi tulla esim. riistanväijytyspaikka. |
| metsakeskus.1000025614 |
481 |
Mustamäki |
10007 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
222566.00000000 |
6725106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025614 |
Kalliorinteen lounaisreunassa on kalliossa suorakulmainen "komeromainen" syvennys, jossa on kivilohkareita. "Komeron" länsireunasta alkaa lounais-koillissuuntainen kiviaita, jonka pituus on noin 8 metriä. Kyseessä saattaa olla rajalinjamerkintä. |
| metsakeskus.1000025616 |
481 |
Kuumalhonvuori |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
223060.00000000 |
6727653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025616 |
Noin 150 metrin etäisyydellä Miiaistentiestä länteen olevan luode-kaakkosuuntaisen kallioharjanteen päällä on kallioon hakattu kirjaimet EEV sekä vuosiluku 1919. |
| metsakeskus.1000025617 |
481 |
Myllymäki |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
227256.00000000 |
6725420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025617 |
Kohde sijaitsee Kustavintiestä noin 1,2 km koilliseen, Nyynäisten kartanon pohjoispuolella peltojen keskelle työntyvässä kallioisessa niemekkeessä. Niemekkeen silokallioon on hakattu vanhahtavalla tyylillä kirjiamet AD. |
| metsakeskus.1000025618 |
481 |
Seijainen |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
225561.00000000 |
6729072.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025618 |
Kallioharjanteen länsiosassa, tiestä noin 10 metriä päässä on kallioiden välisessä notkelmassa suojaisa tasanne, jonka keskipaikkeilla on matalan kalliopaljastuman pohjoispuolella nelsikulaminen turpeen peittämä kiviröykkiö. Kivet ovat näkyvissä itä- ja kaakkoissivulla. Pohjakivet ovat suurempia kuin ylemmät kivet. Koko on 2,8 x 2,5 metriä. Röykkiön pohjoispuolella on noin 5 cm:n vahvuinen noen ja hiilen sekainen kulttuurikerros humus-kivennäiskerroksen ja puhtaan hiesun alla. Kulttuurikerroksen alla on puhda hiekka. Kulttuurikerroksesta todettiin myös tiilensiruja. Nokimaakerros tiilensiruineen on havaittavissa myös tieleikkauksessa.
Kohde on historiallisella ajalla palaneen rakennuksen jäännös, röykkiö on mitä ilmeisemmin sen tulisijan perustus. Sijaitsee Seijaisten historiallisen kylätontin liepeillä. |
| metsakeskus.1000025619 |
481 |
Pimmastenmäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
223622.00000000 |
6726336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025619 |
Betonista rakennettu ampumarata sijaitsee tiheässä lehtimetsikössä lähes näkymättömissä. Sen pohjoisnurkka on vain 2 metrin etäisyydellä pellon reunaa noudattavasta tiestä. Rakennelma on pohja-alaltaan suorakaiteen muotoinen, noin ? metriä pitkä, 2,2 metriä leveä ja 1,85 metriä korkea. Läntisen seinän puolisko on katettu betonikatolla, itäpuoliskossa niskapalkit, joita tukemassa on tukipilarit, muuten katto on avoin. Oviaukko on eteläpäädyssä, pohjoispäädyssä pyöreä aukko.
Kohde on suojeluskunnan ampumarata. |
| metsakeskus.1000025620 |
286 |
Keltti Iiskonmäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
478732.00000000 |
6749828.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025620 |
Kohde sijaitsee Keltin koillisosassa Heikkilän ja Koskelan väliin jäävässä Iiskonmäessä, jonka korkeimman kohdan eteläpuolella alarinteessä olevan talon takapihan takana sijaitsee vanhempi talonpohja. Talonpohjasta on jäljellä n. 4x3 m kiviperustus, jonka päällä on tiiliä ja kattopeltiä. Kivijalan vierestä muutaman metrin päästä löytyi hajonnut uuninpohja. Luultavasti kyseessä on 1800-luvun loppupuolen rakennus, joka on voinut olla käytössä vielä 1900-luvulla. |
| metsakeskus.1000025621 |
286 |
Keltti Iiskonmäki Keltintie |
10007 |
12004 |
13046 |
11006 |
27008 |
478562.00000000 |
6749836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025621 |
Kohde sijaitsee Keltin koillisosassa Heikkilän ja Koskelan väliin jäävässä Iiskonmäessä. Keltintien ja tontilla 286-409-4-232 olevan talon välissä aivan tien vieressä sijaitsee N-S suuntainen kivimuuri. Myös tontin eteläpuolella aivan tontin rajalla kulki vastaavanlaista muuria E-W suuntaisesti. Tien viereisen muurin ympärillä on muita isoja kiviä hajallaan. Muuri kulkee tien suuntaisesti n. 6 m matkalta. Muuri on mahdollisesti jäännös 1800-luvulla paikalla sijainneen torpan pihan rakenteista. |
| metsakeskus.1000025622 |
286 |
Nurmiranta |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
487963.00000000 |
6754975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025622 |
Asuinpaikka sijaitsee Valkealan eteläpuolella Lappalanjärven rannasta n. 300 m kaakkoon olevan pellon/niityn pohjoisrajan tuntumassa.
Paikalla on kaksi hyvin säilynyttä uunirakennetta.
Läntisempi uuni on maansekainen kiviröykkiö, joka on turpeen peitossa. Rakenne on laakea ja jokseenkin suorakaiteen muotoinen. Sen koko on noin 3 x 2 x 0,4–0,5 m. Röykkiön keskiosa koostuu pienehköistä kivistä, mutta reunoilla on isompia, suurimmat niistä noin 40–80 cm halkaisijaltaan.
Edellisestä runsaat 10 metriä itään on toinen uuni, joka on suorakaiteen muotoinen ja laakea. Se on kooltaan noin 2,5 x 2 x 0,3 m ja turpeen peittämä. Toisessa päässä kiviröykkiötä, reunassa ja sen tuntumassa, on selvästi myöhemmin kasattuja särmikkäitä vajaat puolimetrisiä kiviä. Röykkiö on vain hiukan maansekainen. Se koostuu enimmäkseen pienehköistä kivistä, joista osa on voimakkaasti rapautuneita ja nokisia. Kiveys on tiivis ja yhtenäinen. Havaintojen perusteella kyseessä on uunirakenne tai sen osa.
Vanhojen karttojen perusteella uunit ovat peräisin viimeistään 1800-luvun alusta, mutta on mahdollista, että ne ovat vanhempiakin.
Uunien itäpuolella, osin muinaisjäännösalueen ulkopuolella, erottuu maastossa rakennuksen kivijalka ja auman pohjiksi tulkitut kolme halkaisijaltaan 6–7 metrin laajuista pyöreää kuoppaa, sekä yksi pienempi (halk. 1,5 m). Ks. kohde Valkeala Leiritie. |
| metsakeskus.1000025623 |
286 |
Speedwayrata |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
480407.00000000 |
6750658.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025623 |
Kouvolan Sipilänmäen kaakkoispuolella olevan moottoriradan itäpuolella etelään viettävässä rinteessä oli yksi useiden metrien pituinen kaivanto, jossa oli selkeä sisääntuloaukko. Se kulki rinteeseen nähden poikkisuunnassa. Toinen neliönmuotoinen kaivanto oli n. 4 m pituinen ja 120 cm syvyinen. Siinä erottui valli sekä sisäänmenoaukko alarinteessä eteläisessä kulmassa. Lisäksi kuoppien länsi-/luoteispuolella oli kolme muuta pienempää suorakaiteenmuotoista kaivantoa. Kohteen torjuntasuunta on ollut luode. Kyseessä on mahdollisesti I-maailmansodan aikaiset kaivannot, jotka ovat olleet osa Kouvolan rautatieristeyksen puolustusta. |
| metsakeskus.1000025624 |
286 |
Hirvelän kylän (Hirweläby) vanha pelto |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
478528.00000000 |
6757582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025624 |
Hirvelän (Hirweläby) 1000013031 lounaispuolelle jäävän pellon keskellä olevassa peltokumpareessa on aluskasvillisuuden peittämä rakennuksen pohja. Peltokumpare on erittäin kivinen. Siinä erottuu kuitenkin terassimainen rakenne ja ainakin osa isoista kivistä voisi olla peräisin hajonneesta rakennuksen kivijalasta. Kohde sijoittuu vuoden 1732 kartassa Hirvelän kylää ympäröivälle pellolle. Tällä kohdalla on saattanut olla jokin rakennus ennen 1900-lukua, mutta sen kohdalla on saattanut säilyä myös vanhempia rakenteita.
Noin 170 metrin päästä rakennusjäännöksistä kaakkoon on kartoitettu 12 peltoröykkiötä pellon laidan pensoittuneelle niityltä, ks. alakohteet. Röykkiöt ajoittuvat vuoden 2018 tutkimusten perusteella 1800-1900-luvulle. Ko. kohteet ovat ns. muita kulttuuriperintökohteita.
Röykkiöalueen halki kulkee kahdessa osassa esiintyvä pengerrys, joka on pellonpuoleiselta
reunaltaan n. 30 cm korkea, ja jonka maa on löydötöntä humuksensekaista kivennäismaata. Pengerrys myötäilee nykyistä tielinjaa, ja sen kahteen osaan jakava syvennys saattaa olla jälkeenpäin kaivettu oja. Pengerrys saattaa olla jäänne vanhasta tiestä.
Viljelyröykkiöiden vieressä havaittiin vuoden 2018 inventoinnissa rakennuksen perustus. Sen koko noin 5 x 4 m. Yhdessä nurkassa on suorakaiteen muotoinen kiveys 2 x 1,5 m. Selvä reunakiveys isommista säännöllisen kulmikkaista kivistä. Selvästi erottuvat seinälinjat. Alarinteen puolella selvä kivistä tehty yhtenäinen perustus ja nurkkakivet. Muualla kiviä vähän ja pääasiassa maa-ainesta. Selvä valli varsinkin alarinteen puolella. Valleineen 4 x 3 m. Talon perustuksen länsipuolella havaittiin kaksi vierekkäistä maakuoppaa jyrkähkön rinteen alapuolisella tasanteella, Brejlinintiestä noin 15 m, ks. alakohteet. Rakennuksen perusta sekä kaksi maakuoppaa ovat muotonsa perusteella historiallisen ajan jäännöksiä, ja niiden ajoitus on epävarma. Suojelu- ja tutkimusarvo voidaan määrittää tarkempien tutkimusten avulla. |
| metsakeskus.1000025627 |
849 |
Aarreharju |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
370541.00000000 |
7065618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025627 |
Tervahauta sijaitsee laajalla osittain soistuneella kankaalla Lestijoen maisema-alueen itäpuolella. Kohde on merkitty peruskartalle.
Haudan läpimitta valli mukaan lukien on 15 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 0,8 m, halssi suuntautuu koilliseen, pituus noin 3 m, se on sortunut. |
| metsakeskus.1000025628 |
849 |
Soidinkangas 2 |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
367611.00000000 |
7063852.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025628 |
Kivirakenne sijaitsee laajan kankaan pohjoisella alarinteellä Lestijoen maisema-alueen lounaispuolella, karkeassa rakkakivikossa.
Pienehkön karkean rakka-alueen eteläosassa on rakan ylimenevä noin 12 m pitkä ja noin 3 m leveä kaistale täytetty pienemmillä 15 – 30 cm:n kokoisilla kivillä, siten että voi helposti kulkea rakan yli. Rakenteen lounaispäässä rakan reunalla on isompia kiviä, koillispuolella aluetta rakan ulkopuolella on kaiveltu.
Rakenne on ihmisen tekemä. Mahdollisesti kyseessä on kesken jäänyt varsitien teko. |
| metsakeskus.1000025629 |
751 |
Kotakangas |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
416159.00000000 |
7281365.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025629 |
Rajamerkki, johon kuuluu pystykivi ja 4 viisarikiveä. Pystykiven korkeus 0,5 m, 0,5 x 0,5 m, viisarikivet sijaitsevat noin 0,5 m etäisyydellä pystykivestä. Kohde sijaitsee Simon ja Iin (ent. Kuivaniemen) rajalla harjumuodostelman laella.
Kyse lienee tilan 139-407-65-27 pohjoiskulman rajapyykistä, joka on myös paitsi kuntien rajalla, myös Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien sekä entisten Lapin ja Oulun läänien rajalinjalla. |
| metsakeskus.1000025630 |
751 |
Pirttirakka |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
394574.00000000 |
7285084.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025630 |
Pirttirakka on soiden ympäröimä kivinen kallionyppylä Kemin ja Simon rajan läheisyydessä. Kallion laen ja kohteen eteläpuolella kulkee kuntoilureitti. Kallion korkeimmalla kohdalla sijaitsevaan rakkakivikkoon on raivattu kolme pohjoiseen avautuvaa puoliympyrän muotoista ”kennoa”, joiden halkaisija on noin 2,5 m ja syvyys 0,5 m (sijainti (YKJ) p = 7 288 110, i = 3 394 697). Näiden itäpuolella on kaksi edellisen kaltaista, muuta epämää-räisempää rakennetta. Epämääräiset rakenteet ovat todennäköisesti vierekkäisiä rakka-kuoppia.
Kolmen ”kennon” itäpuolella on 7 x 5 m kokoinen kivistä raivattu alue (sijainti (YKJ) p = 7 288 106, i = 3 394 713). Raivatun alueen itäreunassa on selkeä kivivalli (0,5 m korea), kun taas länsi ja itäreuna on ainoastaan kaivettu muuta rakkakivikkoa syvemmäksi. Itäreunan kivivalli jatkuu kohti pohjoista. Rakenne muistuttaa rakennuksen pohjaa ja saattaa olla paikannimen Pirttirakka taustalla. Kyseessä tuskin kuitenkaan on historiallisen rakennuksen pohja. Rakenteen tarkempi määrittely vaatinee lisätutkimuksia.
Edellisistä kennoista pohjoiseen mäen korkeimmalla kohdalla on kaksi muuta kivistä rai-vattua puoliympyrän muotoista aluetta, joista läntisemmän puoliympyrän halkaisija on noin 2,5 m ja syvyys 0.7 m (sijainti (YKJ) p = 7 288 159, i = 3 394 695). Itäisemmän vastaava halkaisija on noin 1,5 m. Näiden itäpuolella on lisäksi kaksi mahdollista rakkakuoppaa.
Kivisen mäen laella olevassa kivirakassa on myös muita penkomisen jälkiä. Kyseessä on todennäköisesti useista varastokuopista ja mahdollisista muista rakenteista muodostuva kohde. |
| metsakeskus.1000025631 |
777 |
Kirkelä |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
578494.00000000 |
7202406.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025631 |
Pesiöjärveen etelästä pistävän Raappananniemen luoteisosassa on asuinpaikan jäännökset. Paikalla on ainakin neljä kiviröykkiötä. Niistä yksi vaikuttaa pelon reunakivikolta ja yksi rakennuksen kiukaalta. Paikallisen perimätiedon mukaan kyseessä on sotilastorppa. |
| metsakeskus.1000025633 |
241 |
Helkkusenvaara 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
403633.00000000 |
7301470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025633 |
Helkkusenvaara 2 muodostuu rakkakivikossa valtakunnallisen sähkönsiirtolinjan koillispuolella havaitusta kolmesta rakkakuopasta. Yksi on epävarma, mutta kaksi muuta ovat selkeitä. Ne ovat noin 1 laajuisia ja 70–80 cm syviä ja sijaitsevat noin 5 m päässä toisistaan kivisessä kumpareessa, joka sijaitsee sähkölinjan aukon reunassa mahdollisesti pienen kalliokumpareen päällä.
Edellisistä lounaaseen on kalliopohjalla keskellä sähkölinjaa tulisijamainen, reunakiveyksellinen ja pyöreähkö kivilatomus, halkaisijaltaan 1,4 m. Todennäköisesti kyse on hyvin myöhäisestä rakennelmasta.
Vuoden 2017 Keminmaa-Muhos voimajohtolinjan inventoinnin havaintojen mukaan todettiin kaksi selkeää rakkakuoppaa, mutta kolmatta ei havaittu. Kivilatomus on kuopista noin 15 m etelälounaaseen, aivan retkireittiin kuuluvan polun vieressä. Inventoinnissa kohteella esitettiin aiemmin puuttunut aluerajaus. |
| metsakeskus.1000025634 |
751 |
Aaltokangas 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
394613.00000000 |
7285334.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025634 |
Simon ja Kemin rajalla Pirttirakan pohjoispuolella suon laidassa sijaitsee matala röykkiö (halk. noin 2 m), jonka keskellä on pystykivi sekä viisarikivet. Kiviröykkiö sijaitsee Simon ja Kemin rajalla ja lienee Kemin puoleisen kiinteistön 240-402-43-1 kaakkoiskulman eteläinen rajapyykki. |
| metsakeskus.1000025636 |
312 |
Pyöreäsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368030.00000000 |
6999480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025636 |
Hyvin säilynyt tervahauta sijaitsee mustikkatyypin tuoreessa kangasmetsässä, etelään viettävällä rinteellä, luodekaakko -suuntaisen moreeniharjanteen kaakkoispäässä. Se on muodoltaan pyöreä ja pohjaltaan laakea. Sitä kiertää
varsinkin itäpuolella selvä oja, länsipuolella on vastaavalla paikalla epäyhtenäinen kuopparivistö. Ojan ja kuopparivistön sisä- ja ulkopuolella on havaittavissa vallit. Koko tervahaudan halkaisija ojineen ja valleineen on noin 20 m, keskikuopan halkaisija noin 9 ja syvyys noin 1 m. Etelään suuntautuvan kourun niskan päällä on juurineen kaatunut melko kookas mänty, jonka juurakossa näkyy hiilenkappaleita. Kourun pituus on noin 5, leveys noin 1 ja syvyys sen yläosassa noin 1 m. Kourun pohjalla, lähellä niskaa on halkaisijaltaan noin 40 cm oleva säännöllisen pyöreä ja suorareunainen kuoppa. Kyseessä lienee tervan keruuastian paikka. Kuopassa on mahdollisesti vielä jäljellä astia tai sen jäänteitä.
Noin kymmenen metriä kuopasta länteen kulkee pohjoisetelä -suunnassa Pyöreäsuon ja Piuharjunnevan turvetuotantoalueille
johtava tie.
Kohteeseen liittyy mahdollisesti em. historiallisessa pitäjänkartassa mainittu paikannimi: ”Tuhvo vainajan hautakangas”.
Noin seitsemän metriä tervahautaa kiertävästä ojasta pohjoisluoteeseen on toinen, ilmeisesti ihmisen tekemä kuopanne. Se on valliton, pyöreähkö (halk. n. 3,5 m, syv. n. 60 cm). Kuopan eteläreunassa on osittain näkyvissä sammaloitunut ja maatunut, mahdollisesti veistetty puu. Kyse ei liene tervahaudan jäänne vaan ehkä tilapäisasumuksen paikka. |
| metsakeskus.1000025637 |
75 |
Matinsaarentie (Uusi-Summa) |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
507101.00000000 |
6711453.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025637 |
Kohde sijaitsee kalliopaljastuman länsipuolella sijaitsevan kosteikon itä-reunalla. Alue on tasaista kosteikkomaastoa.
Kohde koostuu punagraniittisesta rajapyykistä ja siihen liittyvästä samaa materiaalia olevasta suuntakivestä. Itse rajakivi muodostuu kahdesta osasta: runko-osasta/perustuksesta sekä sen päälle pystyyn asetetusta keskuskivestä (kallellaan länteen).
Pyykin perustus on pohja-alaltaan neliön muotoinen ja kooltaan 1,6x1,6 m. Sen korkeus on 40 cm ja siinä vaikutti olevan useampia päällekkäisiä kivikertoja, joiden koko oli n. 20 cm. Keskuskivi oli korkeudeltaan 50 cm, leveys 40 cm, paksuus 10 cm. Kiven yläpää oli muotoiltu kolmiomaiseksi.
Keskuskivi oli asetettu pystyyn itä-länsisuuntaan ja sen eteläsivustalle oli hakattu numero 4. Numero oli kooltaan 22x14 cm, hakkausjälki oli 1 cm levyinen ja syvimmillään 1 cm ja tehty hakkausjäljen perusteella (ylöspäin levenevä, V-kirjaimen muotoinen) metallisella työvälineellä.
Rajapyykistä itään, kalliopaljastumalle päin n. 20 m päässä ylämäessä samalla linjalla sijaitsi pyykkiin liittyvä suuntakivi. Kuusen juurella sijainnut kivi oli latteaksi lohkottu ja korkeudeltaan 20 cm, leveydeltään 20 cm, paksuudeltaan 30 cm.
Rajamerkki todettiin vuoden 2015 inventoinnin yhteydessä tehdyn historiallisten karttojen tarkastelun perusteella todennäköisesti isojakoon liittyväksi 1830-luvulla pystytetyksi rajamerkiksi, joka on ollut käytössä vielä vuonna 1987. |
| metsakeskus.1000025638 |
285 |
Katariina, Katariinan tieraunio |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
496805.00000000 |
6701335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025638 |
Tieraunio sijaitsee Kotkansaaren eteläkärjessä sijaitsevaan Katariinan Meripuistoon vievän Puistotien itäreunassa, välittömästi patteri Katarinan pohjoispuolella. Tieraunion pohjoispää on jäänyt Puistotien alle (jatkuu mainitun tien alle) ja eteläpää rajautuu maastoon häviten tieraunion ja Patteri Katarinan välissä kulkevan lenkkipolun edustalla. länsisivustaltaan tienpohja sijaitsee 1,1–1,2 metriä matalammalla kun sen vieritse kulkeva Puistotie.
Tietä on jäljellä noin 30 metrin pituudelta ja sen leveys on noin 5 metriä. Tieraunion päällystä on tasainen ja sen länsisivustalla kulkee 60 senttimetrin levyinen polku. Tiepohjan pitkät sivut on kivetty, ja sammalen ja aluskasvillisuuden peitossa olevia reunakiviä on tienpätkän sivuilla ainakin kahdessa kerroksessa päällekkäin. Reunakivien koko vaihtelee 35–50 x 40 x 25–30 senttimetriin. Kivien ulkopinta on karkeasti lohkottu tasaiseksi. Tiepohjan länsisivusta on hyväkuntoinen, sen sijaan sen itäsivusta on hieman rauennut.
Fort Katarinan linnoituksen itäpuolitse merenrantaan, Patteri Katarinalle vievä tie on ikuistettu jo vanhimmille Ruotsinsalmen aikaisille kartoille, jotka ajoittuvat 1790-luvulle. Katarinan tieraunio on mitä todennäköisimmin mainitun tien eteläpään jäännös. |
| metsakeskus.1000025641 |
286 |
Kortehsaarennonmmäki 2 (Myllykoski) |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
490973.00000000 |
6739571.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025641 |
Kohde sijaitsee Kortehsaarennonmäen länsireunalla kalliomaastossa. Mäki sijaitsee noin kilometrin päässä sen länsipuolella kulkevasta Kotkan ja Mikkelin välisestä VT 15:stä. Alue on Kortehsaarennonmäen avokallioaluetta.
Ampumasuoja on ladottu kallion ja maakivien väliin yhden kiven leveydeksi luode-kaakko. Pituudeltaan kylmämuurattu kivirakenne on 2 m, leveydeltään 30-40 cm ja korkeudeltaan 60 cm. Rakenteessa, joka on osittain rikkoutunut ja rauennut länteen päin, on 1-3 kivikertaa. Rakenteeseen käytetyt kivet ovat leveydeltään 30-40 x 20-40 x 15-30 cm. Käytetty kivimateriaali on punagraniittista lohkokiveä.
Kohteen lähistöllä samalla kallioalueella ampumasuojasta n. 120 m pohjoiseen kalliopaljastuman juuressa sijaitsee puoliluolamainen onkalo, jonka edustalla on kivistä koottu nuotio (N 6739658 E 490883 Z 52-53 m mpy).
Ampumasuojan ikää on vaikea arvioida. |
| metsakeskus.1000025645 |
746 |
Malkakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368125.00000000 |
7088234.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025645 |
Kohde sijaistee laajalla kivisellä kuivahkolla kankaalla joka on paikoin soistunutta. Hiostoriallisten karttojen perusteella seutu on ollut asuttamatonta metsämaata.
Kohde sijaitsee loivalla metsärinteellä noin25 metriä metsäautotiestä pohjoiseen. Kyseessä on tervahauta, joka on toiminut myöhemmin hiilimiiluna tai raudanpelkistyskuoppana.
Tervahaudan halkaisija on ulompi valli mukaanluettuna 17 metriä, halssi suuntautuu etelään (pituus noin 3 metriä). Tervhaudan sissään on tehty toinen rakenne, halkaisija valli mukaanlukien 12 metriä ja kuopabn syvyys 2 metriä. Halssin kohdalla oleva aukko on suljettu kylmämuurauksella. Vallin päällä ja ympäristössä on paljon rautakuonaa, kairauksessa havaittiin pohjalla hiiltä ja rautakuonanpaloja. |
| metsakeskus.1000025646 |
746 |
Eskolan metsärata |
10007 |
12005 |
13067 |
11006 |
27009 |
367075.00000000 |
7086565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025646 |
Kyseessä on vuonna 1919-20 rakennettu kapearaiteinen rata, joka kulki Eskolan asemalta Kannuksesta Lestijärvelle saakka. Radan pituus oli 68 km. Radan rakennutti ja omisti Metsähallitus, joka kuljetti sitä pitkin puutavaraa. Kyseessä oli Suomen pisin ja pitkäaikaisin pelkästään puutavaran kuljetukseen tarkoitettu kapearaiteinen junarata. Rata purettiin vuonna 1961 ja sen pohja toimii nykyisin metsäautotienä. Alkuperäistä rataa ei ole enää olemassa mutta ratalinja/pohja toimi paikallisena nähtävyytenä, jonka varrella olevien kämppien raunioiden kohdalla on opastauluja.
2023: Kohde on entisellään. Kohteelle on laadittu ehdotus aluerajauksesta, joka kattaa kaikki nykyisin tienä tai polkuna toimivat entiset rautatieosuudet, sekä muutamia päälinjan osuuksia (sen päädyissä) ja radan sivuosuuksia, jotka eivät ole käytössä teinä, mutta joista radan linjaus on yhä havaittavissa maastosta. |
| metsakeskus.1000025647 |
284 |
Koivukylän ylempi mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
283367.00000000 |
6728653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025647 |
Paikalla on sijainnut Koivukylälle kuulunut vesimylly. Koivukylässä on ollut vesi-
mylly jo ainakin vuonna 1568 (Nallinmaa-Luoto 1994, s. 49). Kylässä ei ole tie-
dossa muita 1800-luvun loppua vanhempia myllyn paikkoja, joten kyseinen mylly on todennäköisesti ollut tällä paikalla. Mylly on merkittynä tälle paikalle Koivukylän isojakokartassa vuonna 1798. Myllyn yhteyteen on vuonna 1910 rakennettu vesisaha, ja mylly on ollut käytössä ainakin vielä 1920-luvun alussa. Rakennukset ovat olleet paikoillaan vielä 1930-luvulla. (Nallinmaa-Luoto 1994, s. 182, 183 (kuva), 327).
Paikka tarkastettiin inventoinnissa 9.11.2013. Paikalla on selvimmin näkyvillä rantakalliolla olevia betonisia mylly- ja sahakoneistojen alustoja. Osa rakenteista voi olla myös rakennusten perustoja. Kalliolla on näkyvissä jonkin verran myös lohko-kivirakenteista peräisin olevia irtokiviä. Ehjempiä rakenteita näyttää paikoin pistävän esiin maasta heti avokallion pohjoispuolella. Osittain vanhat rakenteet ovat saattaneet jäädä maan alle. Paikan yläpuolella jokitörmällä olevan Raunion sahan piha-alueen reuna näyttää osittain keinotekoiselta penkereeltä, ja penkereeseen ajettu maa on saattanut peittää rakenteita. |
| metsakeskus.1000025648 |
284 |
Kosken kartanon saha |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
289580.00000000 |
6731220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025648 |
Paikalla on sijainnut Kosken kartanon vesisaha. Kartanolla on ollut saha jo ainakin 1720-luvulla. Myöhemmin ilmeisesti samalla paikalla sijainnut saha on ollut muiden omistuksessa. Vesisahan toiminta päättyi 1800-luvun lopulla, ja paikalle rakennettiin mylly, joka toimi pitkälle 1900-luvulle. Saha on merkitty tälle paikalle Tuimalan kylän sikopiirijaon karttaan vuonna 1799.
Paikka tarkastettiin inventoinnissa 9.11.2013. Paikalla on hyvin säilyneitä saha- tai myllyrakennuksen perustuksia, jotka ovat osittain karkeasti lohkottua tai muotoilematonta luonnonkiveä, osittain varsinkin ylimmiltä osiltaan betonia. Laitos on saanut käyttövetensä ilmeisesti ränniä pitkin kosken niskalla olevalta padolta. Rakennusjäännöksen itäpäästä alkaa jokiuoman rinnalle kaivettu alakanava, joka jatkuu kaakkoon kaartuen noin 70–80 m kunnes yhtyy jokiuomaan kosken alla. Alakanava on yhdessä kohdassa (N 6731228 E 289633) louhittu kallioniemekkeen poikki. |
| metsakeskus.1000025649 |
284 |
Tuimalan alempi mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
289700.00000000 |
6731083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025649 |
Paikalla on sijainnut Tuimalan kylälle kuulunut vesimylly. Tuimalassa on ollut ve-simylly jo 1500-luvun alussa. Ei liene selvitettävissä onko se ollut tällä paikalla vai Tuimalan ylemmän myllyn paikalla kosken yläjuok-sulla. Molemmat myllyt ovat merkittynä Tuimalan kylän isojakokartassa vuonna 1777. Myllyn yhteyteen on vuonna 1910 rakennettu vesisaha, ja mylly on ollut käytössä ainakin vielä 1920-luvun alussa.
Paikka tarkastettiin inventoinnissa 9.11.2013. Paikalla on saha- tai myllyrakennuksen perustuksia, jotka ovat osittain karkeasti lohkottua tai muotoilematonta luonnonkiveä, osittain varsinkin ylimmiltä osiltaan betonia. Välittömästi laitoksen yläpuolella on jokiuoman poikki rakennettu betoninen pato, joka on yhteinen joen vastarannalla sijainneen Patakosken myllyn kanssa. Rakennusjäännöksen etelä-päästä alkaa jokiuoman rinnalle kaivettu alakanava, joka jatkuu yli sata metriä etelään, kunnes yhtyy jokiuomaan kosken alla. |
| metsakeskus.1000025650 |
284 |
Patakosken mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
289735.00000000 |
6731087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025650 |
Paikalla on sijainnut Patakosken kylälle kuulunut vesimylly. Patakoskella on ollut vesimylly jo 1500-luvun alussa (Nallinmaa-Luoto 1994, s. 49). Muita vanhoja myllyn paikkoja kylässä ei ole tiedossa, joten kyseinen mylly on todennäköisesti sijainnut tällä paikalla. Mylly on merkitty tälle paikalle Tuimalan kylän sikopiirijaon karttaan vuonna 1799. Myllyn yhteydessä toimi noin vuosina 1900–1911 vesisaha, ja mylly on ollut käytössä ainakin vielä 1920-luvun alussa (Nallinmaa-Luoto 1994, s. 182, 327).
Paikka tarkastettiin inventoinnissa 9.11.2013. Paikalla on saha- tai myllyrakennuksen perustuksia, jotka ovat osittain karkeasti lohkottua tai muotoilematonta luonnonkiveä, osittain varsinkin ylimmiltä osiltaan betonia. Myös perustuksia on ilmeisesti osittain purettu, ja ainakin vesirattaan tai turbiinin kammio ja osa vesikanavasta on täytytty purkujätteellä tai muilla kivillä. Laitoksen koneiston osia, muun muassa turbiinin osia on nostettu rakennusjäännöksen itäpuolelle. Paikalla kasvaa tiheää pensaikkoa, joka vaikeuttaa havaintojen tekoa. Välittömästi laitoksen yläpuolella on jokiuoman poikki rakennettu betoninen pato, joka on yhteinen joen vastarannalla sijainneen Tuimalan alemman myllyn kanssa. |
| metsakeskus.1000025651 |
284 |
Tuimala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
289300.00000000 |
6729930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025651 |
Tuimalan kylän isojakokartassa näkyvä kylätontti tarkastettiin inventoinnissa 2013. Maasto on tasaisesti ja hyvin loivasti itään laskevaa rinnettä. Maaperä on savea. Mäkelän tonttia ympäröivät pellot olivat kynnettyinä. Kynnös ei näyttänyt kovin vanhalta, mutta havaintomahdollisuudet olivat kuitenkin melko hyvät. Pelloilla havaittiin jonkin verran, mutta ei erityisen runsaasti tavallista modernia ja uuden ajan asuinpaikkamateriaalia (palanutta kiveä, tiiltä, punasavikeramiikkaa ja liitupiipun katkelmia). Aivan Mäkelän tontin koilliskulman läheltä kynnöspellolta (N 6729935 E 289310) löytyi yksi pala lähes mustaa sileäpintaista keramiikkaa, jossa on sekoitteena hienorakeista kivimurskaa. Ei ole täysin mahdotonta, että se olisi rautakauden lopun keramiikkaa, mutta ehkä todennäköisempää on, että se ajoit-tuu keskiajalle ja kuuluu ns. Itämeren keramiikkaan. Mäkelän tontilla ei havaittu maan pinnalle näkyviä rakenteita, jotka voisivat liittyä vanhempaan asutukseen. Vanhan kylätontin eteläosassa on Mäkelän päärakennus etelässä ja suuri ulkorakennus idässä. Näiden välinen alue on hoidettua pihaa, jolla on kunnostettuja ajoteitä ja todennäköisesti putkikaivantoja.
Koska isojakokartan kylätontin pohjoisosassa (entiset Isotalon ja Sulkalan tontit) ei näytä olleen moderneja, syvälle maaperään perustettuja rakennuksia, on mahdollista, että siellä on säilynyt vanhempaan asutukseen liittyviä maanalaisia rakenteita ja kulttuurikerroksia. Parhaat mahdollisuudet säilymiseen ovat luultavasti nykyisen Mäkelän tontin pohjoisosassa, joka ei ainakaan nykyisin ole peltona. Sen sijaan vanhan kylätontin eteläosassa, entisillä Jallin ja Vingon tonteilla on moderneja rakennuksia, joiden rakentamisen yhteydessä mahdolliset muinaisjäännökset ovat todennäköisesti tuhoutuneet.
Ks. myös lisätiedot. |
| metsakeskus.1000025651 |
284 |
Tuimala |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
289300.00000000 |
6729930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025651 |
Tuimalan kylän isojakokartassa näkyvä kylätontti tarkastettiin inventoinnissa 2013. Maasto on tasaisesti ja hyvin loivasti itään laskevaa rinnettä. Maaperä on savea. Mäkelän tonttia ympäröivät pellot olivat kynnettyinä. Kynnös ei näyttänyt kovin vanhalta, mutta havaintomahdollisuudet olivat kuitenkin melko hyvät. Pelloilla havaittiin jonkin verran, mutta ei erityisen runsaasti tavallista modernia ja uuden ajan asuinpaikkamateriaalia (palanutta kiveä, tiiltä, punasavikeramiikkaa ja liitupiipun katkelmia). Aivan Mäkelän tontin koilliskulman läheltä kynnöspellolta (N 6729935 E 289310) löytyi yksi pala lähes mustaa sileäpintaista keramiikkaa, jossa on sekoitteena hienorakeista kivimurskaa. Ei ole täysin mahdotonta, että se olisi rautakauden lopun keramiikkaa, mutta ehkä todennäköisempää on, että se ajoit-tuu keskiajalle ja kuuluu ns. Itämeren keramiikkaan. Mäkelän tontilla ei havaittu maan pinnalle näkyviä rakenteita, jotka voisivat liittyä vanhempaan asutukseen. Vanhan kylätontin eteläosassa on Mäkelän päärakennus etelässä ja suuri ulkorakennus idässä. Näiden välinen alue on hoidettua pihaa, jolla on kunnostettuja ajoteitä ja todennäköisesti putkikaivantoja.
Koska isojakokartan kylätontin pohjoisosassa (entiset Isotalon ja Sulkalan tontit) ei näytä olleen moderneja, syvälle maaperään perustettuja rakennuksia, on mahdollista, että siellä on säilynyt vanhempaan asutukseen liittyviä maanalaisia rakenteita ja kulttuurikerroksia. Parhaat mahdollisuudet säilymiseen ovat luultavasti nykyisen Mäkelän tontin pohjoisosassa, joka ei ainakaan nykyisin ole peltona. Sen sijaan vanhan kylätontin eteläosassa, entisillä Jallin ja Vingon tonteilla on moderneja rakennuksia, joiden rakentamisen yhteydessä mahdolliset muinaisjäännökset ovat todennäköisesti tuhoutuneet.
Ks. myös lisätiedot. |
| metsakeskus.1000025652 |
284 |
Patakoski |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
289810.00000000 |
6729970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025652 |
Patakosken kylän isojakokartassa näkyvä kylätontti tarkastettiin inventoinnissa 9.11.2013. Maasto on tasaisesti ja hyvin loivasti lounaaseen laskevaa rinnettä. Maaperä on savea. Paikalla ei havaittu maan pinnalle näkyviä rakenteita, jotka voisivat liittyä vanhaan asutukseen. Tuomolan ja Ali-Klemelän vanhat tontit ja Yli-Simolan vanhan tontin koillisosa omakotitalosta koilliseen ovat peltoa, joka tarkastusaikana oli kasvipeitteistä. Yli-Klemelän vanha tontti sekä sen ja koillisessa olevan omakotitalon väliin jäävä Ali-Simolan vanhan tontin lounaislaita olivat osittain veden peittämää ja osittain liettynyttä avointa kenttää. Alue on ilmeisesti ollut viljelyskäytössä. Yli- ja Ala-Sarjan vanhat tontit Ali-Sarjan nykyisen piha-alueen ja Tuomolan vanhan tontin välissä ovat heinikkoista ja pensaikkoista joutomaata. Alueen eteläosassa on melko laajoja kaivantoja. Kaiken kaikkiaan havaintomahdollisuudet tarkastuksen aikana olivat huonot, eikä mitään konkreettisia vanhan asutuksen jäännöksiä tai siihen liittyviä löytöjä ollut havaittavissa.
Vaikka paikan tarkastuksessa ei havaittu maan pinnalle näkyviä merkkejä kylätontin vanhemmasta asutuksesta, on suuri osa vanhasta kylätontista kuitenkin maastohavaintojen ja käytettävissä olevan karttamateriaalin perusteella säästynyt 1900-luvun modernilta rakennustoiminnalta. Tämä säästynyt alue on osittain viljelyskäytössä, mutta tältä osinkin on mahdollista, että alueella on säilynyt maanalaisia rakenteita tai kulttuurikerroksia jäänteinä vanhemmasta asutuksesta, ja niitä voidaan pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä.
Muinaisjäännös alue on ehdotettu rajattavaksi kolmessa erillisessä osassa. Koillista osaa, eli pääosaa Yli-Simolan vanhasta tontista erottaa vanhan kylätontin pääosasta omakotitalon tontti ja tällä kohdalla (ja vielä ainakin tilustien risteykseen pisteessä N 6729966 E 289827 lounaassa) melko raskaan näköisesti rakennettu ja ojilla rajattu kylätie, joiden kohdalla muinaisjäännökset ovat todennäköisesti tuhoutuneet. Etelässä Ali-Klemelän vanha tontti on isojakokartassakin muista hieman erillään, ja sitä erottaa nyt kylätontin pääosasta suuri varastorakennus. Näiden kylätontin äärimmäisten koillis- ja eteläosien suojeluarvo on ehkä vähäisempi kuin tontin pääosan. Simola, Klemelä ja Sarja ovat isojaon aikaan kaikki olleet jakautuneena kahteen osaan. Sarjan osalta tonttialue on laajentunut isojaon ja sikopiirijaon välissä Ali-Sarjan siirtyessä vanhalta tontilta sen viereen länsipuolelle. Simolan ja Klemelän osalta samanlainen laajentuminen on ehkä tapahtunut jo ennen isojakoa. Silloin juuri uloimmat tontit eli Ali-Klemelä ja Yli-Simola ovat todennäköisesti tällaista uutta kylätontin laajennusaluetta, ja niiden viereiset Yli-Klemelä ja Ali-Simola kylätontin ytimessä vastaavasti vanhempaa tonttialuetta. |
| metsakeskus.1000025653 |
233 |
Vuoskivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
292071.00000000 |
7021258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025653 |
Vuoskivi on noin 10 metriä halkaisijaltaan oleva siirtolohkare, joka sijaitsee Lapuanjoen rannasta noin 15 metrin päässä. Kivessä on hahmotettavissa hieman antropomorfista muotoa jollain sivulla, mutta mitään hakkauksia tms. rajamerkintöjä siinä ei ole mainittu olevan eikä niitä näkynyt tarkastuksenkaan yhteydessä. Kivi on varsin näyttävällä paikalla ja sen ympäristöä olikin hiljattain raivattu vesakosta, jotta kivi näkyisi paremmin ympäristöönsä.
Vuoskiveä pidetään vanhana rajapaikkana, jossa on joskus keskiajalla ollut Kyrön ja Pietarsaaren raja. Vuonna 1533 raja siirrettiin Anderströmiin eli Suorsaluomaan. Rajan siirto liittynee lapualaisten aloittamaan joen alajuoksun valtaamiseen keskiajan viimeisinä vuosisatoina. Myöhemmin raja palautettiin takaisin Vuoskiven kohdalle. Vuoskivi on merkitty vuonna 1792 piirrettyyn uudistuskarttaan.
Kerrotaan, että Vuoskiveen on hakattu kulmamerkki, joka osoittaa rajan suuntaa (Laukkonen 1966, Kortesjärven historia, s. 29). |
| metsakeskus.1000025654 |
233 |
Iso-Erkkilä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
292438.00000000 |
7016643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025654 |
Tervahauta sijaitsee Lapuanjoen itärannalla, Yliviitalantien ja siltä itään poikkeavan pihatien risteyksessä, pihatien pohjoispuolella lähellä talon piha-aluetta.
Tervahauta on valleineen halkaisijaltaan noin 15 metriä ja sen juoksutusaukko johtaa pihatielle päin. Tervahauta on hieman leikkaantunut tien teossa eteläreunaltaan. |
| metsakeskus.1000025655 |
233 |
Ojanpäänkorpi 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
289974.00000000 |
7019341.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025655 |
Röykkiö sijaitsee VT 19:n länsipuolella olevalla metsäalueella, Kuoppalantieltä etelään Ojanpään suuntaan erkanevan hiekkatien varrella. Kiviröykkiö on tien länsipuolella olevalla korkealla, suhteellisen avoimella kalliolla, sen korkeimmalla kohdalla. Kiviröykkiö on muodoltaan soikeahko ja kooltaan noin 5 x 6 metriä. Vaikuttaa siltä, että kiviä olisi levitelty ja osa kivistä on selvästi otettu paikaltaan hiljakkoin sillä jäkälässä oli vielä tuoreita painumia. Aivan röykkiön vieressä olikin lintukuvaajan kuvausteltta ruokintapaikkoineen. Röykkiön muodossa on mahdollista nähdä myös hieman suorakaiteisuutta ja keskellä tiiviimmän liesiröykkiön paikka, mutta toisaalta kivet eivät olleet palaneita. On mahdollista, että kyseessä olisi pronssikautinen, hajotettu hautaröykkiö, mutta funktio ja ajoitus eivät ole mitenkään varmat. Nykyrajoja ei kulje kallion laen kohdalla. |
| metsakeskus.1000025656 |
233 |
Ojanpäänkorpi 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
289802.00000000 |
7019050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025656 |
Röykkiö sijaitsee VT 19:n länsipuolella olevalla metsäalueella, Kuoppalantieltä etelään Ojanpään suuntaan erkanevan hiekkatien varrella. Kiviröykkiö on tien länsipuolella olevalla metsäaukolla, jäkäläisellä kallioselänteellä, lähempänä kallioselänteen pohjois- kuin eteläpäätä. Röykkiö on hyvin matala ja heikosti erottuva, halkaisijaltaan noin kolme metriä ja sen keskellä on ehkä kaivelun jälkenä noin 50-60 cm halkaisijaltaan oleva kuoppa. Kivet ovat halkaisijaltaan noin 30 cm kokoisia. Röykkiö on lähes kokonaan sammalen peittämä.
Röykkiöstä noin seitsemän metriä pohjoiseen on halkaisijaltaan noin metrin oleva pikkukiveys kalliolla. Tämä näyttää hieman rajamerkiltä, mutta ainakaan nykyrajoja ei kallion päältä kulje. Röykkiöiden funktio ja ajoitus ovat epävarmat, mutta ne saattavat olla esihistoriallisia. |
| metsakeskus.1000025657 |
233 |
Vuoskoski/Jepua Knuuttila ja Mattila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
290418.00000000 |
7023479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025657 |
Alahärmän tilat ovat kuuluneet eri hallintopitäjiin historiansa aikana. Historiansa aikana Vuoskoski on kuulunut lähinnä Pietarsaareen ja Uusikaarlepyyhyn ja Vuohisluoma/Naarasluoma lähinnä Lapuaan ennen Alahärmän itsenäistymistä vuonna 1867. Vanhimmat tilat koko Alahärmän alueella ovat Härmä, Storgård ja Köykkäri, jotka perustettiin ennen 1500-luvun puoltaväliä.
Härmän tilan alku voidaan sijoittaa vuoteen 1537. Härmän isännän poikien tiloja olivat 1500-luvun puolenvälin jälkeen perustetut Mattila ja Knuuttila Härmästä muutama kilometri alavirtaan. Mattilasta ja Knuuttilasta muodostui ryhmäkylä, joka nyt tunnetaan Knuuttilan raittina. Pohjoisempana sijaitsee Isontalon (Storgård) ryhmä, joka on jo aiemmin asemakaavoitetulla alueella. Nykyään kylä levittäytyy laajalle alueelle eivätkä talojen vanhat sijainnit käy ilmi kartoista. Nykyinen kylänraitti lienee muodostunut viimeistään 1800-luvun lopulla, josta tilanteesta on olemassa tarkka kartta. Aiemmassa kartassa 1700-luvun lopulta on vain hieman epämääräinen aluekartta, jonka perusteella vaikuttaisi siltä, että kylä olisi tuolloin sijainnut lähempänä rantaa.
Inventoinnissa ei voitu tehdä mitään erityisiä arkeologisia havaintoja, sillä alue on pääasiassa talojen piha-piirejä ja viljelyksessä olevaa peltoa. Talot ovat suurimmaksi osaksi alueella kuitenkin vanhaa rakennuskantaa eivätkä pihapiirit vaikuta joitakin poikkeuksia lukuunottamatta kovin muokatuilta, joten alueella on saattanut säilyä arkeologista kulttuurikerrosta talojen pihamailla ja nykyasutuksen sekä joen välisellä peltoalueella.
Ottaen huomioon talojen mahdollinen siirto joenrannasta ja toisaalta viimeistään 1800-luvun lopulla muodostunut kylänraitti varsin hyvin säilyneine pihapiireineen ja rakennuksineen, on Knuuttilan ja Mattilan kohdalla lienee syytä rajata laaja alue osoittamaan muuta kulttuuriperintökohdetta joenrannan ja raitin välisellä alueella. Rajaus on tehty ulottumaan myös hieman jo asemakaavoitetulle alueelle, muttei kattamaan Isotalon ryhmää. Alue kuuluu kokonaisuudessaan (myös Isotalon ryhmä mukaan lukien) valtakunnallisten merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY). |
| metsakeskus.1000025658 |
233 |
Vuoskoski/Jepua Asunmaa |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
290997.00000000 |
7022264.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025658 |
Alahärmän tilat ovat kuuluneet eri hallintopitäjiin historiansa aikana. Historiansa aikana Vuoskoski on kuulunut lähinnä Pietarsaareen ja Uusikaarlepyyhyn ja Vuohisluoma/Naarasluoma lähinnä Lapuaan ennen Alahärmän itsenäistymistä vuonna 1867.
Asunmaan tilan alku on perua 1600-luvun loppuvuosilta, jolloin vuonna 1696 mainitaan uudistilallisena ensi kerran Tuomas Martinpoika. Hän oli kotoisin Knuuttilasta. Tilalla oli alkuvuosina kaksikin nimeä, Härmän seurakunnan kirjoissa ainakin vuosina 1701-1711 se oli Huhtala ja kruunun veroluetteloissa vuodesta 1701 alkaen Asunmaa, sitten myös Asuma. Tila sijaitsi Lapuanjoen länsirannalla, Naarasluoman Mäenpään ja Vuoskosken Mattilan välimaastossa.
Inventoinnissa Asunmaan ympäristöä tarkastettiin. Vanha taloryhmä muodostaa umpipihan, jonka läpi Asunmaantie kulkee. Taloryhmän länsipuolella on nykyinen, ehkä 1960-luvulla rakennettu asuintalo. Muut rakennukset edustavat suhteellisen vanhaa rakennuskantaa ja voi olettaa, että ne ovat suunnilleen samalla paikalla kuin 1700-luvun alun rakennuksetkin. Mahdollisesti pihapiirissä ja talojen liepeillä on säilynyt 1700-luvun kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000025660 |
233 |
Vuohisluoma/Naarasluoma Maskunmaanniemi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
292309.00000000 |
7020235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025660 |
Alahärmän tilat ovat kuuluneet eri hallintopitäjiin historiansa aikana. Historiansa aikana Vuoskoski on kuulunut lähinnä Pietarsaareen ja Uusikaarlepyyhyn ja Vuohisluoma/Naarasluoma lähinnä Lapuaan ennen Alahärmän itsenäistymistä vuonna 1867.
Vanhimmat tilat koko Alahärmän alueella ovat Härmä, Storgård ja Köykkäri, jotka perustettiin ennen 1500-luvun puoltaväliä.
Vuoden 1691 laamannikäräjillä olleen maakiista-asian vuoksi Erkki Olavinpoika Kunnari laaditutti kirjallisen selvityksen Härmälän tilan vaiheista. Tämän kertomuksen mukaan Erkki Heikinpoika Härmä raivasi Härmälää vastapäätä jokeen laskevan Vuohisluoman (nyk. Kunnarinluoma) pohjoispuolelle, Maskunmaanniemelle, itsellistorpalle paikan ilmeisesti 1570-luvun jälkipuoliskolla. Tila ei kuitenkaan menestynyt ja viljelijät siirtyivät Vuohisluoman eteläpuolelle Huhtalaan eli nykyiselle Kunnarinmäelle. Tila otettiin kuitenkin myöhemmin uudelleen viljelyyn ja 1600-luvulla paikkaa alettiin kutsua Pasalanmaaksi. Nykyään paikalla on Pasalan talo. 1750-luvun ja 1780-luvun lopun kartoilla Pasalan paikalle ei ole merkitty lainkaan taloja, joten on epäselvää kuinka jatkuvaa asutus paikalla on ollut.
Inventoinnissa Pasalan ympäristöä tarkastettiin. Mitään viitteitä vanhan talon sijainnista ei maastossa saatu, mutta vuosien 1785 ja 1786 karttojen peltokuvioiden perusteella talonpaikka voidaan aika todennäköisesti sijoittaa juuri nykyisen Pasalan talon paikalle ja kohteen rajaus on tehty tällä perusteella. Talon itäpuolella on vanhan näköistä kiviaitaa pihapiiriä pengertämässä. Mahdollisesti vanhan asutuksen jälkiä olisi voinut säilyä jossain pihapiirissä. |
| metsakeskus.1000025662 |
921 |
Rajakallio |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
482521.00000000 |
6973340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025662 |
Kohde sijaitsee Niiniveden itärannan kaakkoisosassa, Vesannon ja Tervon Niiniveden rannassa olevasta rajapisteestä noin 640 m pohjoisluoteeseen, Rajakallion talosta noin 420 m länsiluoteeseen. Vanhalla, noin 101 m:n korkeustasolla sijaitsevalla rantatörmällä on pyöreähkö kuoppa, halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 35 cm. Rannan eli lännen ja lounaan puolella matala valli rajaa kuoppaa. Kuopan keskelle tehdyssä koekuopassa havaittiin nokimaata, ei selvää maannosta.
Maaperä on hiekkamoreenia, puusto nuorta mänty- ja kuusimetsää. |
| metsakeskus.1000025663 |
921 |
Kytölänranta |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
481023.00000000 |
6975734.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025663 |
Kohde sijaitsee Niiniveden itärannalla, Kytölän talosta noin 510 m länteen. Vanhalla niemekemäisellä rantaterassilla on pyöreähkö kuoppa, halkaisijaltaan noin 3 m, syvyydeltään noin 35 cm. Kuopan keskelle tehdyssä koekuopassa havaittiin nokimaata, ei selvää podsolia.
Maaperä on hiekkamoreenia, puusto pääasiassa täysikasvuista kuusikkoa. |
| metsakeskus.1000025664 |
921 |
Koljosniemi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
480764.00000000 |
6976061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025664 |
Kohde sijaitsee Niiniveden itärannalla, Pellonpään talosta noin 490 m lounaaseen. Paikalla havaittiin halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään noin 30 cm kuoppa. Kuopan keskelle tehdyssä koekuopassa havaittiin kaksinkertainen podsolimaannos, sekä hieman hiilenmuruja ja nokihippuja maannosten välisellä alueella. Ylempi maannos oli heikompi kuin alempi, mutta silti aivan selvä – siis arviolta satojen vuosien ikäinen.
Kuopan funktio jäi selvittämättä. Mahdollisesti kyseessä on keittokuoppa tai vanha hiilihauta.
Maaperä on hiekkaa, puusto pääasiassa kuusimetsää. |
| metsakeskus.1000025665 |
921 |
Hiekkaniemi A |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
477893.00000000 |
6979856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025665 |
Kohde sijaitsee Niiniveden itärannalla, noin puoli kilometriä Pulkkilan talosta kaakkoon, muuten melko suo-rasta rantaviivasta lievästi ulkonevan Hiekkaniemen kärjessä. Maasto on vähäkivistä hiekkaista kangasta, joka laskee loivasti länteen. Alueella kasvaa mäntyval-taista metsää. Rannalla on pari metriä korkea jyrkempi törmämäinen rinne.
Tervahaudan kuoppa on halkaisijaltaan noin 6 m. Haudan reunoilla olevat vallit kohoavat 20–50 cm ympäröivää maan pintaa ylemmäs. Koko haudan läpimitta vallit mukaan lukien on noin 9 m. Kuoppa on täytetty osittain kivillä, joten sen suurin syvyys on vain puolisen metriä. Kivet näyttävät olevan melko tasakokoisia pieniä kiviä. Haudan länsipuolella, rantaan laskevassa törmässä on tervanlasku-kuoppa, pituus noin 4 m ja leveys noin 1,5 m. Sen lounaiskulma on vain noin 2,5 m päässä saunan koilliskulmasta. Myös tervanlaskukuoppa on täytetty kivillä melkein maan pinnan tasoon. Tervahaudan vallin laen sisäreunan kohdalle haudan pohjoislaidalle tehdyssä koekuopassa oli kangasturpeen alla ainakin 10 cm pak-suudelta hiili- ja nokipitoista hiekkamaata. |
| metsakeskus.1000025666 |
165 |
Ojanhaaran lähde |
10001 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
367272.00000000 |
6750575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025666 |
Uhrilähde on sijainnut parisataa metriä Nurmelan päärakennuksesta lounaaseen, peruskartalle merkityn Ojanhaaran pohjoispuolella "heti Ojanhaaranmäen alla, Hakoisten-Rehakan tien vieressä, sen itäpuolella". Paikka on pellon lounaisosaa.
Lähteessä on ollut puukehys, sen vesi, joka "ei koskaan lopu", on virrannut itään. Vettä siitä on otettu sairaille ja neula tai nappi on heitetty veteen.
Koska vuoden 1984 inventoinnissa paikkaa ei ole tarkastettu, lähteen tarkka sijainti tai säilyneisyys/kunto eivät ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000025667 |
921 |
Ollanlahti A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
474734.00000000 |
6982158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025667 |
Kohde sijaitsee Niiniveden pohjoisosan länsirannalla, Ollanlahden kaakkoispuolella olevan niemen pohjoisosassa, Kunnaksen talosta noin 460 m koilliseen. Muinaisen saaren länsi- ja luoteisosa on maaperältään lajittunutta hiekkaa. Tältä alueelta on laajalti otettu hiekkaa, vanhan hiekkakuopan koillislaidalla on käytössä oleva maakellari. Koillisessa ja kaakossa maaperä muuttuu kivikoksi. Puusto alueella on nuorehkoa mänty- ja kuusimetsää.
Hiekkaiselle alueelle tehtiin kymmenkunta koekuoppaa, joista neljästä löytyi kvartsi-iskoksia, yhteensä 8 kpl. Osa löydöistä tuli noin 100 m:n tasolla olevan rantatörmän päälle tehdyistä koekuopista, osa löydöistä tuli selvästi (2-3 m) korkeammalta tasolta.
Ehdotus muinaisjäännösalueeksi on esitetty oheisessa karttaotteessa. Tämä perustuu löytöihin, maaperään ja maaston muotoihin. Historiallisen ajan hiilihauta (alakohde Ollanlahti B) on rajattu tämän alueen sisään. Rajauksen lounaislaidalla oleva ”lovi” johtuu siitä, että maakellari on rajattu pois muinaisjäännösalueesta. |
| metsakeskus.1000025668 |
921 |
Matola A ja B |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
479387.00000000 |
6975487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025668 |
Kohde sijaitsee Niiniveden keskiosan itärannalla, Matolan talosta noin 510 m itäkoilliseen. Alue on koilliseen viettävää rinnettä, maaperä on hiekkaa. Alu-eella on useita rantavalleja eri korkeuksilla. Alue on täysikasvuista kuusimetsää. Alueella havaittiin kaksi muinaisjäännökseksi tulkittavaa kuoppaa:
Kuoppa A: Noin 100 m:n korkeustasolla olevan niemekkeen kärjessä, idässä rantavalliin rajautuen. Pyöreähkö kuoppa, halkaisijaltaan noin 3 m, syvyys noin 60 cm. Keskelle tehdyssä koekuopassa havaittiin vahvaa nokimaata. Ilmeisesti kyseessä on hiilimiilu.
Kuoppa B: Edellisestä noin 60 m lounaaseen. Pyöristetyn suorakaiteen muotoinen kuoppa, koko noin 3 x 2 m, syvyys noin 60 cm. Keskelle tehdyssä koekuopassa ei havaittu nokimaata, mutta kylläkin selvä podsolimaannos. Alue vaikutti topografisesti erittäin sopivalta kivikautisten asuinpaikkojen kannalta. Alueelle tehdyistä noin kymmenestä koekuopasta ei kuitenkaan saatu mitään viitteitä asuinpaikasta.
Lidar 5p -korkeusmallissa näkyy kuopasta B n. 30 m etelään vielä kolmaskin kuoppa. |
| metsakeskus.1000025668 |
921 |
Matola A ja B |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
479387.00000000 |
6975487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025668 |
Kohde sijaitsee Niiniveden keskiosan itärannalla, Matolan talosta noin 510 m itäkoilliseen. Alue on koilliseen viettävää rinnettä, maaperä on hiekkaa. Alu-eella on useita rantavalleja eri korkeuksilla. Alue on täysikasvuista kuusimetsää. Alueella havaittiin kaksi muinaisjäännökseksi tulkittavaa kuoppaa:
Kuoppa A: Noin 100 m:n korkeustasolla olevan niemekkeen kärjessä, idässä rantavalliin rajautuen. Pyöreähkö kuoppa, halkaisijaltaan noin 3 m, syvyys noin 60 cm. Keskelle tehdyssä koekuopassa havaittiin vahvaa nokimaata. Ilmeisesti kyseessä on hiilimiilu.
Kuoppa B: Edellisestä noin 60 m lounaaseen. Pyöristetyn suorakaiteen muotoinen kuoppa, koko noin 3 x 2 m, syvyys noin 60 cm. Keskelle tehdyssä koekuopassa ei havaittu nokimaata, mutta kylläkin selvä podsolimaannos. Alue vaikutti topografisesti erittäin sopivalta kivikautisten asuinpaikkojen kannalta. Alueelle tehdyistä noin kymmenestä koekuopasta ei kuitenkaan saatu mitään viitteitä asuinpaikasta.
Lidar 5p -korkeusmallissa näkyy kuopasta B n. 30 m etelään vielä kolmaskin kuoppa. |
| metsakeskus.1000025669 |
921 |
Paskurlahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
481553.00000000 |
6970799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025669 |
Kohde sijaitsee Niiniveden eteläosan länsi-rannalla, Paskurlahden koillisrannalla, Laurilan talosta 980 m itään, moreenikumpareen laen eteläosassa, kaakossa sijaitsevalle ke-sämökille johtavasta tiestä muutama metri etelään. Kyseessä on pyöreä, halkaisijaltaan noin 1,5 m ja syvyydeltään 25 cm kuoppa. Pohjalle tehdyssä koekuopassa havaittiin vahvaa nokimaata. Kyseessä lienee hiilihauta. |
| metsakeskus.1000025670 |
921 |
Tervaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481464.00000000 |
6969622.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025670 |
Kohde sijaitsee Niiniveden eteläosan länsi-rannalla, Tervaniemellä, Tienhaaran talosta 1,5 km itään.
Alue on maaperältään kivikkoista hiekkamaata, puusto pääasiassa mäntyä. Alueella todettiin 7 pienehköä, pyöreää kuoppaa, halkaisija noin 1,5 – 2 m. Yhden kuopan reunavallille tehdyssä koekuopassa havaittiin selvä podsolimaannos sekä palanutta luuta. Tällä läntisimmällä alueella 4 – 5 selvää kuoppaa sijaitsevat tasavälein kaaressa. Itäisimmällä alueella olleelle harjanteelle tehdystä koekuopasta löytyi palanutta luuta. Myös alueen itäpäähän tehdyssä koekuopassa havaittiin runsaasti palaneen luun siruja. |
| metsakeskus.1000025672 |
921 |
Kuusiranta |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
481002.00000000 |
6972370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025672 |
Kohde sijaitsee Niiniveden eteläosan länsi-rannalla, Kuusirannan (entisestä) talosta noin 70 m koilliseen. Alueella olevalla rantavallilla on kolme kuoppaa. Näistä kaksi eteläisintä (3x2 m ja 4 x 2 m) ovat selviä kellarikuoppia, joissa on edelleen hieman lahoavaa puukattoa. Pohjoisin (2 x 2,5 m) lienee sekin kellarikuoppa, mutta on maatuneempi kuin eteläiset. Kohteet liittyvät selvästi noin 100 m lounaaseen sijaitsevaan Kuusirannan autioituneeseen taloon. |
| metsakeskus.1000025673 |
921 |
Hiekkaniemi B |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
477990.00000000 |
6979828.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025673 |
Kohde sijaitsee Niiniveden pohjoisosan itärannalla, Pulkkilan talosta noin 490 m etelään. Paikalla todettiin 6 kpl raivauskasoja, kooltaan 2 x 2 m – 5 x 2 m, raivausvalli (10 x 2 m) sekä kellarikuoppa (4 x 3 m). Alueella on myös vanhoja pelto-ojia.
Raivausröykkiöt ja – valli liittyvät selvästi paikalla vielä hiljattain (joitakin kymmeniä vuosia sitten?) olleeseen peltoon. Myös kellarikuoppa vaikutti nuorelta. Alue on tiheää kuusimetsää, maaperä hiekkaa ja hietaa. |
| metsakeskus.1000025674 |
233 |
Vuohisluoma/Naarasluoma Kunnari |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
292465.00000000 |
7019838.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025674 |
Alahärmän tilat ovat kuuluneet eri hallintopitäjiin historiansa aikana. Historiansa aikana Vuoskoski on kuulunut lähinnä Pietarsaareen ja Uusikaarlepyyhyn ja Vuohisluoma/Naarasluoma lähinnä Lapuaan ennen Alahärmän itsenäistymistä vuonna 1867. Vanhimmat tilat koko Alahärmän alueella ovat Härmä, Storgård ja Köykkäri, jotka perustettiin ennen 1500-luvun puoltaväliä.
Vanhoilla kartoilla Kunnari esiintyy vuodesta 1709 lähtien, jolloin talo on merkitty etelään antavalle rinteelle Lapuanjoen itärannalle vastapäätä Härmän kappelia. Vuosina 1756 ja 1785 talo on samoilla sijoillaan, mutta vuosien 1785 ja 1786 kartoilla esiintyy myös toinen talo etelämpänä Kunnarista. Yli-Kunnarin tila on siten perustettu vuosien 1756 ja 1785 välissä. Kaikesta päätellen Kunnarin tila on sijainnut suunnilleen siinä, missä on nykyään kaksi isompaa tilaa Voltintien molemmin puolin ennen kuin tie laskee etelään kohti Yli-Kunnarin mäkeä. Kunnari oli jaettu vuonna 1808 jo neljään osaan.
Inventoinnissa Kunnarinmäki tarkastettiin. Mitään viitteitä vanhan talon sijainnista ei maastossa saatu, mutta em. karttojen perusteella talonpaikka voidaan aika todennäköisesti sijoittaa mäen etelärinteelle. Muuallakin saattaa olla sivurakennusten jäänteitä.Esimerkiksi tultaessa mäelle pohjoisesta on tien länsi-puolella pieni mökki, johon liittyy selvä isomman kivijalan jäännös sen eteläpuolella aivan tien vieressä. Kunnarinmäellä saattaa olla säilyneenä 1500-1700 –luvun kulttuurikerroksia ainakin rajatulla alueella. Mäen koillisosassa on voimakasta uudisrakentamista, joten siellä potentiaalia tuskin on. Yli-Kunnarinmäki on täysin muokattu, eikä sitä voi pitää suojelukohteena. |
| metsakeskus.1000025675 |
241 |
Pieni Lautamaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
402845.00000000 |
7295608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025675 |
Keminmaan Simon vastaisessa kaakkoiskulmassa on pienehkö Pieni Lautamaa -niminen moreeniharjanne, jonka laella on pieni rakka-alue ja pohjois- ja itärinteillä kivisiä rantavalleja, mutta juurella paikoin hiekka-alueita. Alue on kuivahkoa kangasta.
Harjanteen laen itälaidalla, metsätieltä noin 60-90 m länteen, todettiin inventoinnissa 2014 rakka-alueen reunalla 3 rakkakuoppaa noin 100 m matkalla etelä-pohjoissuunnassa. Ne ovat 1,5 - 3 m halkaisijaltaan sekä 40-60 cm syvyydeltään.
Harjanteen ylärinteellä on edelleen rakka-alueesta 20 m kaakkoon ja vain 40-50 m tieltä myös säännöllisen pyöreä kiviröykkiö, jonka halkaisija on 4 m ja korkeus 60 cm. keskellä röykkiötä lienee alun perin ollut suorakulmainen, maanpinnalle asti ulottunut kuoppa, kooltaan noin 1,6 x 0,7 m. Kuoppaa lienee pengottu ja siitä on nostettu isompi laakamainen kivi vallille ja osa kuopan reunoista on sortunut. Rakenne on jäkälän, sammaleen ja varpujen peittämä.
Lähiseudulla on samalla korkeusvyöhykkeellä kaksi röykkiötä, joissa on kuoppa (Helkkusenvaara SW) sekä paasimainen rakenne (Juokuanvaara 2), jotka on tutkittu hautaröykkiöiksi. Mahdollisesti tulkinta voisi soveltua myös Pienen Lautamaankin röykkiölle.
Harjanteen alaosan hiekka-alueille inventoinnissa viiden metrin välein tehdyissä kuudessa koekuopassa sekä tieojissa ei todettu asuinpaikkaan viittaavia merkkejä. |
| metsakeskus.1000025679 |
146 |
Pirunkallio |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
718099.00000000 |
6988942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025679 |
Pirunkallio-niminen valtava siirtolohkare sijaitse Mustasuossa olevalla saarekkeella, Hattuvaaran tsasounalta noin 3,8 km pohjoiskoilliseen. Siirtolohkare on ollut tarinoiden mukaan etappina mm. pirtun salakuljetusreitillä. |
| metsakeskus.1000025680 |
233 |
Vuohisluoma/Naarasluoma Hilli |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
292892.00000000 |
7018938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025680 |
Alahärmän tilat ovat kuuluneet eri hallintopitäjiin historiansa aikana. Historiansa aikana Vuoskoski on kuulunut lähinnä Pietarsaareen ja Uusikaarlepyyhyn ja Vuohisluoma/Naarasluoma lähinnä Lapuaan ennen Alahärmän itsenäistymistä vuonna 1867.
Hilli on ilmeisesti perustettu 1500-luvun lopulla. Vuonna 1571 verotetaan ensi kerran Niilo Niilonpoika Heinoista, jonka asuinpaikka on kuvausten perusteella Hillin talon paikka Vuohisluoman (nyk. Kunnarin-luoma) varrella. Hilli on vanhin niistä Alahärmän taloista, jotka sijaitsevat muualla kuin Lapuanjoen varrella.
Vanhoilla kartoilla Hilli esiintyy vuodesta 1709 lähtien, jolloin talo on merkitty Vuohisluoman länsipuolelle, joen ylittävän sillan koillispuolelle. Tilan sijainti pysyy samana vuosien 1756 ja 1785 kartoilla. Näistä päätellen vanha talo on sijainnut Ylä-Hillin kohdalla. Vuonna 1808 Hillin talo oli jaettu jo neljään osaan.
Inventoinnissa Hillin tienoo pyrittiin tarkastamaan. Mitään arkeologisia viitteitä talon sijainnista ei tarkastuksessa saatu, mutta karttojen perusteella talonpaikka voidaan sijoittaa nykyisen Ylä-Hillin paikalle, jossa taloryhmän vanhimmat rakennukset näyttävät sijaitsevan. On mahdollista, että Hillissä olisi säilyneenä 1500-1700 –luvun kulttuurikerroksia ainakin rajatulla alueella. Hillin itäpuolella ja Haarusjärventien toisella puolella mäellä on vanhoista aitoista koostuva rakennusryhmä. |
| metsakeskus.1000025681 |
233 |
Vuohisluoma/Naarasluoma Stråka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
291298.00000000 |
7017305.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025681 |
Alahärmän tilat ovat kuuluneet eri hallintopitäjiin historiansa aikana. Vuoskoski on kuulunut lähinnä Pietarsaareen ja Uusikaarlepyyhyn ja Vuohisluoma/Naarasluoma lähinnä Lapuaan ennen Alahärmän itsenäistymistä vuonna 1867.
Stråkan talo ilmestyy veroluetteloihin vuonna 1591, isäntänään Simo Mikonpoika. Stråka-nimi esiintyy viimeistään vuonna 1630 talon isännän nimenä käräjäpöytökirjassa. Sana ’stråka’ on ruotsia ja tarkoittaa virtaa, virtapaikkaa tai vuolletta. Talosta tuli kestikievari 1640-luvun alussa, mutta se lienee ollut joella liikkuvien yöpymispaikka jo aiemmin. Stråkan nimi on muutettu 1870-luvulla Lahdeksi. Stråkan maakirjatalo jaettiin vuoteen 1808 mennessä kuuteen osaan.
Stråkan talosta on uudistuskarttoja vuosilta 1709 ja 1792 sekä pitäjänkartta 1800-luvun puolenvälin tienoilta. Vuoden 1709 kartan mukaan Stråkassa oli vain yksi tonttimaa. Pitäjänkartalla Stråkaan kuuluu myös lähellä joen rantaa oleva tila, jota ei kuitenkaan ole piirretty lainkaan vuoden 1792 karttaan. Talon paikallistaminen ei ole aivan yksiselitteistä. Vuoden 1709 kartan perusteella Stråka paikallistuisi lähinnä Rintalan tai Lahdenmäen kohdalle, mutta vuoden 1792 karttaan piirretyt tonttimaat osuvat luontevimmin Lahden-mäen ja Ylisen kohdalle, joiden eteläpuolella on vielä merkitty sotilastorppa, ilmeisesti nykyisen Mäkitalon paikalle. Aika todennäköisesti kuitenkin vanhin talo on ollut Lahdenmäen paikalla.
Inventoinnissa Stråkan tienoota pyrittiin tarkastamaan. Mitään arkeologisia viitteitä talon sijainnista ei tarkastuksessa saatu, mutta karttojen perusteella vanhin Stråkan talo on parhaiten sijoitettavissa Lahdenmäen tienoolle. Myös Ylisen, Rintalan ja Mäkitalon kohdalla on ollut asutusta viimeistään 1700-luvun lopulla. |
| metsakeskus.1000025682 |
233 |
Vuohisluoma/Naarasluoma Nukala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
292233.00000000 |
7020967.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025682 |
Alahärmän tilat ovat kuuluneet eri hallintopitäjiin historiansa aikana. Vuoskoski on kuulunut lähinnä Pietarsaareen ja Uusikaarlepyyhyn ja Vuohisluoma/Naarasluoma lähinnä Lapuaan ennen Alahärmän itsenäistymistä vuonna 1867.
Vuoden 1691 laamannikäräjillä olleen maakiista-asian vuoksi Erkki Olavinpoika Kunnari laaditutti kirjallisen selvityksen Härmälän tilan vaiheista. Kunnarin kertomuksen mukaan Nukalan korpi raivattiin torpan paikaksi vuonna 1637, mutta asiakirjatietojen perusteella tilan alku on sijoitettavissa kuitenkin jo 1620-luvulle.
Nukalan talo esiintyy ensimmäisen kerran vuoden 1756 kartalla, jolloin se on piirretty metsää kasvavan kumpareen kaakkoislaidalle. Samassa paikassa talo näyttäytyy myöhemmilläkin kartoilla. Nykyään paikalla on Linna-niminen talo lukuisine uudisrakennuksineen. Nukala oli vuoteen 1808 mennessä halottu neljään taloon.
Inventoinnissa Nukalan tienoota pyrittiin tarkastamaan. Mitään arkeologisia viitteitä talon sijainnista ei tarkastuksessa saatu. Peruskarttaotteessa esiintyvä rajaus on ymmärrettävä lähinnä viitteeksi siitä, missä talo lienee sijainnut. Suojelun lähtökohtana sitä ei ole syytä pitää. |
| metsakeskus.1000025683 |
233 |
Vuohisluoma/Naarasluoma Lill-Stråka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
291672.00000000 |
7016639.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025683 |
Alahärmän tilat ovat kuuluneet eri hallintopitäjiin historiansa aikana. Vuoskoski on kuulunut lähinnä Pietarsaareen ja Uusikaarlepyyhyn ja Vuohisluoma/Naarasluoma lähinnä Lapuaan ennen Alahärmän itsenäistymistä vuonna 1867.
Lill-Stråkan talon perustaminen liittyy 1680-luvun lopulla alkaneeseen uudisasutuskauteen, jolloin kruunu lupasi uudisviljelijöille verohelpotuksia. Uudistalollista Filppu Matinpoikaa verotettiin ensimmäisen kerran vuonna 1688, mutta todennäköisesti aluetta oli raivattu ja viljelty torppana jo kauan. Lill-Stråkan talo esiintyy ensimmäisen kerran kartalla jo 1688 laaditussa uudistilan kartassa. Paikka on jo vanhimman kartan perusteella paikallistettavissa Filppulaksi. Vuoteen 1808 mennessä Lillstråka oli halottu viiteen taloon.
Inventoinnissa Lill-Stråkan tienoota pyrittiin tarkastamaan. Mitään arkeologisia viitteitä talon sijainnista ei tarkastuksessa saatu. Vanhasta rakennuskannasta ei ole mitään jäljellä, mutta nykyrakennusten asettelu saattaa jossain määrin vielä heijastella vanhaa umpipihaa. Alueella on tuskin mitään suojeltavaa, sillä moderni rakennustoiminta on melko varmasti tuhonnut jäänteet 1600-luvun asutuksesta. |
| metsakeskus.1000025684 |
233 |
Vuohisluoma/Naarasluoma Kumpula |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
292870.00000000 |
7019393.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025684 |
Alahärmän tilat ovat kuuluneet eri hallintopitäjiin historiansa aikana. Vuoskoski on kuulunut lähinnä Pietarsaareen ja Uusikaarlepyyhyn ja Vuohisluoma/Naarasluoma lähinnä Lapuaan ennen Alahärmän itsenäistymistä vuonna 1867.
Kumpulan talo perustettiin 1680-luvulla lähelle Hillin taloa ja todennäköisesti tilaa on viljelty jo tätä ennen torppana. Vuoden 1756 kartalla Kumpula esiintyy vielä yksinäisenä talonpaikkana Hillistä pohjoiseen, mutta 1780-luvun kartoilla se on jakaantunut jo kolmeen tonttimaahan, joista vanha paikka näyttäisi olevan Kumpulan nykyisellä paikalla ja uudemmat kaksi paikkaa nykyisten Ala-Kumpulan ja Tapiolan kohdilla. Vuoteen 1808 mennessä Kumpulan maakirjatalo oli halottu jo neljään osaan.
Inventoinnissa Kumpulan tienoota pyrittiin tarkastamaan. Mitään arkeologisia viitteitä talon sijainnista ei tarkastuksessa saatu. Vanhin, 1600-luvun Kumpula, sijoittunee nykyisen Kumpulan pihapiiriin, jossa ei ole juurikaan vanhaa rakennuskantaa vaikka rakennukset saattavatkin noudattaa vanhaa umpipihamaista asemointia. Talojen välissä ja liepeillä on saattanut säilyä jotain vanhoista rakenteista ja kulttuurikerroksesta. |
| metsakeskus.1000025686 |
233 |
Kujanpää |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
291090.00000000 |
7024231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025686 |
Pottisten-Kujanpään alue tarkastettiin Alahärmän-Voltin kaavainventoinnin yhteydessä. Alueella on kuntorata, jonka parkkipaikan luona on Pottisten kohde kiviaitoineen ja kivijalkoineen. Kuntoradan varrella, Pottisista 260 metriä luoteeseen lähellä Kujanpään taloja on myös yksi kiviaita. Aita on metsän ja aukean rajassa ja sen toiseen päähän liittyy aidasta kohtisuoraan aitaan nähden, länteen lähtevä oja aukion suuntaan.
Vanhoissa ilmakuvissa (1950-60-luvut) näkyy vielä talo pihapiireinen tällä kohtaa. Vuoden 1972 peruskartalla paikalla on enää pisteviivoin merkitty aukio.
Kohde merkitty Alahärmän taajaman osayleiskaavaan 2030 sk-merkinnällä. |
| metsakeskus.1000025687 |
233 |
Ojanperän mylly |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
291742.00000000 |
7021651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025687 |
Alahärmän kaava-alueella olleiden vanhat myllyt paikallistettiin 1700-luvun kartoilta, mutta yhtään niistä ei onnistuttu tarkentamaan maastossa.
Ojanperän myllyn paikka sijaitsee Lapuanjoen itärannalla, Ojanperän talosta 270 metriä länteen. Ennen joen perkaamista mylly on sijainnut pienen saaren ja mantereen välissä olleen salmen itärannalla. Ojanperän talo on perustettu torppana vuoden 1734 tienoilla ja verotalo siitä tuli vuonna 1751. Mylly on kuulunut Ojanperän talolle. |
| metsakeskus.1000025688 |
233 |
Mattilan mylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
290661.00000000 |
7023488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025688 |
Alahärmän kaava-alueella olleiden vanhat myllyt paikallistettiin 1700-luvun kartoilta, mutta yhtään niistä ei onnistuttu tarkentamaan maastossa.
Mattilan myllyn paikka sijaitsee Lapuanjoen itärannalla, Mattilan sillasta 320 metriä kaakkoon. Ennen joen perkaamista mylly on ollut niemellä vastapäätä Vuoskosken kylän taloja joen länsirannalla. Lähelle myllyä laskee pieni oja Kantoluhdan vierestä. Mattilan mylly on merkitty vuosina 1789-1810 laaditulle uudistus-kartalle. Mylly on kuulunut Mattilan tiluksiin. |
| metsakeskus.1000025689 |
233 |
Kunnarin mylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
292360.00000000 |
7019992.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025689 |
Alahärmän kaava-alueella olleet vanhat myllyt paikallistettiin 1700-luvun kartoilta, mutta yhtään niistä ei onnistuttu paikantamaan maastossa. Kunnarin myllyn paikka sijaitsee Lapuanjokeen laskevan Kunnarinluoman etelärannalla, Pasalan talosta noin 250 m etelään. Kunnarin mylly on merkitty vuonna 1786 laadittuun uudistuskarttaan, samoin se on näkyvillä vuosina 1784-1785 laaditulla kartalla. Mylly on kuulunut Kunnarin tiluksiin. |
| metsakeskus.1000025693 |
777 |
Pulkkisenautio |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
644987.00000000 |
7188197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025693 |
Pulkkisenautio on Viianginjärven pohjoisosassa rannan ja valtakunnan rajan välillä sijaitseva historiallisen ajan asuinpaikka. Paikalla on mm. on talon ja sitä vastapäätä ladon ja navetan jäännökset. Niistä ovat näkyvissä pohjahirret ja talon noin metrin korkuinen kiuaskumpare. Rakennusten koko on ollut noin 4,5 x 4,5 metriä. Lato ja navetta ovat olleet vierekkäin ja niitä on ilmeisesti yhdistänyt katos. Paikalla on myös muita asutusjäännöksiä. Rakennusten ympärillä on ketoa ja rannalle päin on pellon jäännökset. Maastossa havaittavat asutuksen jäännökset ovat ilmeisesti pääosin 1920-luvun jälkeen syntyneen ja sittemmin autioituneen uudisasutuksen jälkiä.
Pulkkisenaution pihapiirin läpi on arvioitu kulkevan nk. Vienan reitin. Lisäksi paikallisen muistitiedon mukaan paikalla olisi ollut vanhempaa asutusta. 1800-luvun puolivälin tienoissa nimi Pulkkisenselkä näkyy historiallisella kartalla. Nimen ikää on vaikea arvioida, mutta autio-nimiä tunnetaan Vuokin seudulta jo 1600-luvun asutukseen liittyen. Nämä autio-nimet vaikuttavat Suomussalmen Vuokin (Ala- ja Ylä-Vuokki) seudulla liittyvän vanhempaan asutukseen, 1700-lukuun ja sitä ennen. Asutus on 1500-1600-luvun taitteen syntymänsä jälkeen vuoroin laajennut ja vuoroin autioitunut. Paikannimet tuntuvat seudulla olevan pitkäikäisiä ja pysyviä, ja kantavan historiaa mukanaan. |
| metsakeskus.1000025695 |
989 |
Hyvölänniemi |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
349005.00000000 |
6936493.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025695 |
Kiviröykkiöt sijaitsee Hyvölänniemessä Ouluvedessä. Sen itärannalta pistää särkkämäinen kapea niemi koilliseen. Niementyvessä on kaksi uudehkoa saunarakennusta ja niemellä on vanha sauna tai vaja sekä avonuotiopaikka. Niemi on kivinen. Nuotiopaikkarakennelman koillispuolella on halkaisijaltaan noin 3-4 metriä oleva kumpare, jossa tuntuu kairatessa kiviä. Kumpareen päällä kasvaa koivu. Kumpareen lähellä, mutta rannalla ja kivet hyvin näkyvissä on toinen, halkaisijaltaan noin 4-metrinen kivien ”kasauma". Näistä kiveyksistä 60 metriä lounaaseen, saunamökkien välissä on selvästi suurempi ja selvempi kiviröykkiö, halkaisijaltaan noin viisi metriä. Röykkiö koostuu hyvin erikokoisista kivistä.
Ouluvettä on laskettu noin 1,5 metriä historiallisella ajalla, joten rannan kaksi kumparetta eivät voine matalan korkeussijaintinsa puolesta olla kovin vanhoja mikäli järvi ei sitten ole muuten ollut transgressiivinen historiansa aikana. Muutenkaan nämä kumpareet eivät poikkea kovin paljoa niemen muusta kivikosta, joten niitä on ehkä syytä pitää todennäköisinä luonnonmuodostumina. Saunamökkien välissä oleva röykkiö voisi puolestaan hyvin olla viljelysraunio, sillä se sijaitsee sopivasti pellon kulmassa |
| metsakeskus.1000025696 |
989 |
Jäkälänlahti |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
343902.00000000 |
6930303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025696 |
Jäkälänlahden liistekatiskan löytöpaikka tarkastettiin, koska Jäkälänlahdelta joitakin vuosia sitten otetuissa valokuvissa aivan lähellä tienpenkkaa on selvästi liistekatiskan jäännökset. Nyt Jäkälänlahden ranta on selvästi ruohottuneempi kuin vanhassa valokuvassa eikä liistekatiskaa suhteellisen tarkasta sijaintitiedosta ja etsiskelystä huolimatta löytynyt. On mahdollista, että lahtea olisi myös ruopattu ja tällöin rannalle olisi tuotu lisää maata ja katiska olisi peittynyt. Alue on joka tapauksessa potentiaalinen kalastuslaitteiden löytämiselle |
| metsakeskus.1000025697 |
989 |
Lapinkiuas, Kiuassuo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
363653.00000000 |
6935673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025697 |
Vuosien 1600-1601 tuomiokirjassa yksi rajapaikoista oli Tupasuon ja Helvetinjärven välinen Lapin Kiukan Sija (1732/1600), lapin Kiukan sia (1600) (Hämäläinen 2010).
Kiuassuon rajamerkki sijaitsee soiden keskellä olevalla hiekkaniemekkeellä, turvetuotantoalueen eteläpuolella. Se on noin 2 x 1,5 metrin kokoinen kiviröykkiö, jonka keskelle on nostettu yksi kivi. Tässä kivessä on kaiverrus ”3”. Röykkiö on koottu erikokoisista lohkokivistä. Varsinaisen latomuksen ulkopuolella tuntui metallipiikillä tunnusteltaessa kiviä laajemmalla, halkaisijaltaan noin viiden metrin alueella. Paikka ei ole lapinrauniolle tyypillinen, mutta nimi ja tiedot vanhasta kivirauniosta viittaavat paikan käyttöön ennen rajafunktiota. Paikalla on saattanut hyvin olla pyyntiväestön leiripaikka, mihin ”lapinkiuas” viittaa. Kohde on suojelun arvoinen myös vanhana rajapaikkana. |
| metsakeskus.1000025698 |
989 |
Lapinnenä |
10001 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
356592.00000000 |
6934880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025698 |
Lapinniemi on niemi Hankavedellä. Nykyinen nimi on Lapinnenä (!)1. Lappi-alkuinen nimi mainitaan täältä jo vuonna 1777. Lapinnenä täytynee johtua kartanlaatijan virheellisesti lukemasta Lapinniemi-nimestä (Hämäläinen 2010).
Vuoden 2014 inventoinnin yhteydessä paikalla käytiin. Paikka on maastoltaan suhteellisen tasainen ja korkeimmalla kohdalla hieman kivinen niemi, jolla kasvaa mäntyä ja koivua. Maaperä on hiekkaa. Niemellä ei havaittu viitteitä lapinraunioista. |
| metsakeskus.1000025699 |
405 |
Yllikkälä Värtö |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
556665.00000000 |
6765419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025699 |
Värtön asuinpaikka mainitaan Lappeen 1767 kartassa (Värro), joka sijaitsee Yllikkälän kylässä peltoalueella. Isojaon aikaisella talonpaikalla oleva tasainen pelto oli inventoinnin aikana viljelyksessä, eikä siitä voitu tehdä havaintoja. Alueelta on ilmeisesti raivattu kiviä, joita näyttää olevan röykkiönä entisen tonttialueen luoteislaidalla olevan talousrakennuksen itäpuolella. |
| metsakeskus.1000025700 |
989 |
Lapinniemi, Ähtärinjärvi |
10001 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
349653.00000000 |
6954444.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025700 |
Niemi Ähtärinjärven itärannalla suunnilleen Ollikkalansaaren kohdalla. Nimi tunnetaan jo vuodelta 1916 (Hämäläinen 2010).
Vuoden 2014 inventoinnin mukaan Ähtärinjärven Lapinniemi on korkea rantakallio, jonka laelle on rakennettu uusi kesähuvila. Rantakallioilta ei löydetty merkkejä mahdollisista lapinrauniosta. Kohde tarkastettiin nimensä perusteella. |
| metsakeskus.1000025701 |
405 |
Yllikkälä Puhakka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
556972.00000000 |
6765437.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025701 |
Puhakan asuinpaikka mainitaan Lappeen 1767 kartassa (Pickala), joka sijaitsee Yllikkälän kylässä. Puhakka on sijainnut isojaosta lähtien samalla paikalla. Vanha tonttialue on nykyisinkin kokonaan talon pihapiiriä. Tonttia ei tutkittu tarkemmin maastossa. |
| metsakeskus.1000025703 |
989 |
Raunio, Oulavesi |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
348865.00000000 |
6938157.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025703 |
Ouluveden kylän Pöyhösen verotalon karttaan vuodelta 1895 on piirretty kaksi rauniota tiluskuvion n:o 236 sisäpuolelle. Paikan nimi näyttäisi olleen alunperin Rauniomäki, jonka täytynee johtua edellämainituista raunioista. Sinne perustettiin ainakin jo vuonna 1832 Pöyhösen verotalon samanniminen torppa, jonka nimi lyheni sitten nykyiseen muotoonsa Raunioksi. (Hämäläinen 2010).
Vuoden 2014 inventoinnin mukaan vanhan kartan merkintä raunioiden sijainnista osuu nykyisen omakotiasutuksen alle. Talojen pihoille ei menty raunioita etsimään, mutta tieltä tähystämällä niitä ei ainakaan havaittu. Sijainti ei ole lapinraunioille tyypillinen, mutta karttaan merkityt rauniot ovat saattaneet hyvin olla viljelysraunioita. |
| metsakeskus.1000025704 |
405 |
Yllikkälä Koppo |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
557077.00000000 |
6765698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025704 |
Koppon asuinpaikka mainitaan Lappeen 1767 kartassa (Kåppå), joka sijaitsee Yllikkälän kylässä. Koppo on isojaon aikaan sijainnut nykyiseltä paikaltaan noin sata metriä etelään. Paikalla on nykyisin peltoa. Talo on vanhalla paikallaan vielä Senaatin kartastossa (1893, lehti XV-45). Pellolla ei havaittu mitään maan pinnan yläpuolelle näkyviä jälkiä vanhasta asutuksesta. Pelto vanhalla tontilla oli inventoinnin aikana laidunnurmena. Juuri tontin tienoilla nurmessa oli melko paljon rikkoutuneita kohtia, joissa oli näkyvillä sateen pesemää mineraalimaata, joten havaintomahdollisuudet olivat kohtalaiset. Mitään vanhempaan asutukseen viittaavia löytöjä ei kuitenkaan havaittu. |
| metsakeskus.1000025705 |
290 |
Nurmesperä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
607651.00000000 |
7104255.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025705 |
Kyseessä on Nurmesjärven kaakkoisosan pohjoisrannasta luoteeseen työntyvä niemi. Rannat ovat suhteellisen jyrkät, mutta ranta-alueella on kuitenkin tasaistakin terassia.
Tarkastushetkellä Nurmesjärven pinta oli noin kaksi metriä tavallista alempana ja sen johdosta normaaliveden alta oli paljastunut 10–20 metriä leveä melko tasainen hiekkaranta. Rannasta paljastuneelta hietikolta löytyi liesikiveys. Kvartsi-iskoksia näkyi noin kymmenen metriä leveällä alueella normaalista rantaviivasta järvelle päin. Löytövyöhykkeen pituus on noin 50 metriä. Kvartsi-iskosten lisäksi löytyi palanutta luuta ja saviastian kappale.
Palaneesta nisäkkään luusta saatiin radiohiiliajoitus 4420-4400 CalBC (Beta 410061/Beta 411814). Luulajianalyysi Kristiina Mannermaa KM 39887:2 Mammalia (nisäkkäät). Ajoitus on tehty useammasta luunpalasesta, joten se on vain suuntaa antava.
Liesi sijaitsee löytöalueen keskellä ja on noin kymmenen metriä normaaliveden rantaviivasta järvelle päin. Liesi on muodoltaan pyöristynyt suorakaide ja kasattu nyrkin kokoisista kivistä. Sen mitat ovat 1,2 x 1,5 metriä ja se on pinnaltaan tasainen. Hiekan päällä on näkyvissä vain yksi kivikerros. Koska löydöt jatkuvat aivan normaaliveden rantaviivalle, on mahdollista, että asuinpaikkaa on myös rannan puolella metsässä. |
| metsakeskus.1000025706 |
989 |
Raunioaho, Rita-ahon raunio |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
350341.00000000 |
6944425.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025706 |
Paikka on löytynyt vuosina 1795 ja 1797 laaditusta Hankaveden jakokunnan kartasta, jossa se on tiluskuvio numero 196 nimellä Raunio aho. Raunioahon toinen nimi on Riita-aho. Nyyssölän jakokunnan kartassa vuodelta 1826 paikalla on Hankaveden kylän ja Ähtärin kylän välinen rajapaikka nimeltään Riita-ahon raunio (Ritaahon Raunio), joten se lienee edelleen olemassa rajamerkkinä.
Vuoden 2014 inventoinnin mukaan kylien rajalle hieman vanhan pellon reunan ulkopuolelle on rakennettu L:n muotoinen 2-3 kivikerran korkuinen muuri. Tämän rakennelman päälle on pellolta työnnetty isoja kiviä ja latomus on jäänyt näiden taakse ja alle. Molemmat L:n sakarat ovat säilyneiltä osiltaan noin kahden metrin pituisia. Vuoden 1961 peruskartalla paikalle on merkitty kolmiomittauspiste ja Seppälän pellot ulottuvat latomukselle saakka.
Paikalla on mahdollisesti ollut talo, joka on autioitunut ennen 1700-luvun loppua ja esiintyy 1700-1800-luvun taitteen jakokartoilla rajapisteenä, jonka nimissä (aho, raunio) on säilynyt muisto vanhasta asutuksesta ja mäkiviljelystä. Kiviröykkiön alla oleva muuri saattaa olla alun perin osa rakennuksen kivijalkaa. |
| metsakeskus.1000025706 |
989 |
Raunioaho, Rita-ahon raunio |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
350341.00000000 |
6944425.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025706 |
Paikka on löytynyt vuosina 1795 ja 1797 laaditusta Hankaveden jakokunnan kartasta, jossa se on tiluskuvio numero 196 nimellä Raunio aho. Raunioahon toinen nimi on Riita-aho. Nyyssölän jakokunnan kartassa vuodelta 1826 paikalla on Hankaveden kylän ja Ähtärin kylän välinen rajapaikka nimeltään Riita-ahon raunio (Ritaahon Raunio), joten se lienee edelleen olemassa rajamerkkinä.
Vuoden 2014 inventoinnin mukaan kylien rajalle hieman vanhan pellon reunan ulkopuolelle on rakennettu L:n muotoinen 2-3 kivikerran korkuinen muuri. Tämän rakennelman päälle on pellolta työnnetty isoja kiviä ja latomus on jäänyt näiden taakse ja alle. Molemmat L:n sakarat ovat säilyneiltä osiltaan noin kahden metrin pituisia. Vuoden 1961 peruskartalla paikalle on merkitty kolmiomittauspiste ja Seppälän pellot ulottuvat latomukselle saakka.
Paikalla on mahdollisesti ollut talo, joka on autioitunut ennen 1700-luvun loppua ja esiintyy 1700-1800-luvun taitteen jakokartoilla rajapisteenä, jonka nimissä (aho, raunio) on säilynyt muisto vanhasta asutuksesta ja mäkiviljelystä. Kiviröykkiön alla oleva muuri saattaa olla alun perin osa rakennuksen kivijalkaa. |
| metsakeskus.1000025707 |
785 |
Teeriniemi 1 |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27008 |
501112.00000000 |
7140786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025707 |
Karsikkopuu Oulujärven niemessä, kuivassa kangasmaastossa noin 2 metriä Metsähallituksen näyttelytilan Reetan majan länsiseinästä. Suorarunkoinen mänty, jonka läpimitta alapäässä on 1.58 m. Männynrungon N-puoleisessa pinnassa on sukkulan muotoinen pilkka, jonka alakärki on 1.2 m:n korkeudella maanpinnasta. Paljaaseen pintaan on vuoltu vaakasuora teksti "810". Tekstin vasen reuna on peittynyt kasvavan puunkuoren alle, joten todennäköisesti kyseessä on vuosiluku 1810. Veistetty jälki on 2-3 mm leveä. Tekstin alla erottuu heikosti vino 4 cm pitkä uurre. Alimpana suureksi osaksi peittynyt risti, jonka ylöspäin osoittava varsi on 8 cm pitkä. Veistetyn jäljen leveys on noin 1.5 cm. Paljaan puupinnan pilkka on 12 cm leveä ja 59 cm korkea. |
| metsakeskus.1000025708 |
405 |
Yllikkälä Oikkola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
557411.00000000 |
6765795.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025708 |
Oikkolan asuinpaikka mainitaan Lappeen 1767 kartassa (Åikåin), joka sijaitsee Yllikkälän kylässä. Oikkolan talo on sijainnut koko ajan isojaon jälkeen samalla paikalla. Tontilla on runsaasti rakennuksia. Tonttia ei tutkittu maastossa. Vuoden 1767 kartalta digitoidut talojen paikat osuvat Yllikkälän puolella jopa hämmästyttävän tarkasti samoille paikoille kuin isojaon aikaiset tontit. Jos digitoitu Oikkosen talon sijainti on yhtä tarkka, talo on saattanut vuonna 1767 sijaita isojaon aikaista tonttia 50–100 m etelämpänä. Paikka oli inventoinnin aikana viljeltyä peltoa, eikä sitä tutkittu tarkemmin. |
| metsakeskus.1000025709 |
785 |
Teeriniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
501224.00000000 |
7140763.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025709 |
Tervahauta hiekkaisella Oulujärven ja Teerilammen välisellä kannaksella, järveen laskevan puron tuntumassa. Vallin läpimitta harjalta 14 m. Syvyys 2,3 m. NE-reunassa erottuu halssi suuntaan NE 2,7 m leveänä, 1,0 m syvänä ja 6 m pitkänä kaivantona kohti kannasta ja sen läpi valuvaa puroa. Haudan SW-puolella on pitkänomainen kuoppa. Tervahaudan vierestä kulkee merkitty retkeilyreitti ja reittiin kuuluva opastaulu kertoo tervanpoltosta. |
| metsakeskus.1000025710 |
989 |
Sarkolansaari |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
345351.00000000 |
6932365.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025710 |
Skogman kertoi vuonna 1864 lapinrauniosta Sarkolan saarella Jussilan talon maalla.1 Ollinen kävi tarkastamassa paikan ja kertoi 1896, että ”luoteisessa päässä” noin 4,40 metriä rannasta oli lapinraunio, joka oli ”ihan sammaltunut ja mullittunut (Hämäläinen 2010).
Vuoden 2014 inventoinnin mukaan saaren keskikohdan tienoilla havaittiin kaksi kuopannetta, joista ensimmäinen oli kooltaan noin 2 x 0,7 m ja sen ympärillä olevissa valleissa oli jonkin verran kiviä. Toinen kuoppa on tästä viitisen metriä luoteeseen oleva epämääräinen, ehkä viereiseen hiekkakuoppaan liittyvä pieni kuoppa.
Saaren pohjoisosassa kohdassa tuntui kairatessa hieman enemmän kiviä turpeen alla kuin muualla saarella. Näillä tienoin saattaisi olla 1800-luvulla havaittu kiveys, ”lapinraunio”, mutta mitään röykkiön hahmoa ei maastossa havaittu.
Kohde jää hieman epävarmaksi, mutta mahdolliseksi muinaisjäännökseksi, jota kannattaa vielä selvittää tarkemmin mahdollisuuksien mukaan. |
| metsakeskus.1000025711 |
785 |
Kuostonsaari 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
504987.00000000 |
7148277.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025711 |
Pyöreä kiviraunio, jonka keskellä 0.4 m syvä kuoppa. Läpimitta 2.6 m. Sammaleen
peitossa. |
| metsakeskus.1000025712 |
989 |
Hakola |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
346825.00000000 |
6939825.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025712 |
Hakola on ollut Ouluveden kylän Laajan (vanha nimi Laajalahti) talon torppa lähellä nykyisen Ilomäen talon rajaa. Paikalla on asuttu ainakin jo vuonna 1865. Paikalla on asuttu ilmeisesti vielä vuonna 1910, mutta sen jälkeen torppa autioitui (Hämäläinen).
Hakolan 1900-luvun alussa autioituneen torpan uunin paikka on vielä löydettävissä hakkuuaukealta, vaikka metsänäestys onkin hävittänyt näkyvistä torpan seinälinjat. Kiuas on halkaisijaltaan noin neljä metriä, korkea kiviröykkiö, jonka kehällä on isoja kiviä ja keskuskumpu on täytetty pienillä kivillä. Talonjäännöksestä pohjoiseen metsäpolun pohjoispuolella on 6,5 metriä pitkä pätkä kiviaitaa aukean ja metsän rajalla. Aidan leveys on noin 1,5 metriä ja korkeus 90 cm. Aidan suunta on lounaasta koilliseen. Saavuttaessa Isomäen suunnasta Hakolaan on polun varrella lisäksi yksi epämääräinen sammalen peittämä kiviröykkiö tai irrallisten kivien kasa, halkaisijaltaan noin kolme metriä ja korkeudeltaan 80-90 cm polkujen kulmauksessa, metsän ja aukean rajalla. Kyseessä saattaa olla joki raivausröykkiö. Sitä ei ole sisällytetty muinaisjäännösalueeseen, joka on alustavasti rajattu vain pienelle alalle kiukaan ja aidan ympärille. Kokonaisuuteen olisi ehkä syytä lisätä vielä pellot, mutta niiden erottaminen oli metsänuudistuksen vuoksi tällä kertaa liian vaikeaa. |
| metsakeskus.1000025713 |
989 |
Parkkosenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
348704.00000000 |
6940881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025713 |
Paikka on Ouluveden jakokunnan kartan (1824) mukaan kankaan (tiluskuvio n:o 419) keskellä olevan pienen kasken kohdalla. Tämä on seudun korkein kohta. Rajapyykin n:o 35 nimenä on Parkkosenkangas ja sen sanottiin tuolloin olevan sekametsää kasvava kangas. Asiakirjoista löytyy yksi Ouluveden kylässä asunut Parkkonen-niminen henkilö, johon edellä mainitut paikannimet voi yhdistää. Vuoden 1589 maantarkastuskirjan mukaan Ouluvedellä asui itsellinen Olli Parkkoinen vaimonsa ja 3 lapsensa kanssa.
Vuoden 2014 inventoinnin mukaan Parkkosenkangas on mäntymetsäaluetta. Metsän etelään antavalla rinteeellä on havaittavissa noin 6 x 3 metrin kokoinen ja lounas-koillissuuntainen, hieman kehikkomainen ”hahmo”, jonka lounaispäässä on syvä kuoppa. Koko maarakenne on isohkon maakiven kupeessa. Ympäristö on suhteellisen kivikkoista kangasta ja rakenne on lähiympäristössä korkeimmalla kohdalla. Lähimaastoon tehtiin muutamia kairauksia, joissa oli hieman hiiltä heti turpeen alla, mahdollisesti jälkenä kaskikerroksesta. Kyseessä tuskin on tupasija, mutta jokin muu rakennuksen jäännös tämä heikosti erottuva rakenne voi hyvin olla.
Paikalla on luultavasti mäkitupa tai maapirtti. |
| metsakeskus.1000025714 |
989 |
Salo |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
346146.00000000 |
6941747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025714 |
Salo on ollut Ouluveden Laajan (vanha nimi Laajalahti) talon torppa. Paikalla on asuttu ainakin jo vuonna 1859. Paikka on autioitunut ilmeisesti 1910-luvulla (Hämäläinen 2010).
Vuoden 2014 inventoinnin mukaan Salon torpan rauniot sijaitsevat Ähtäristä länteen suuntautuvien rautatien ja maantien välisellä alueella, Ouluveteen laskevan Sappionjoen yhden lähteen, Rautolammen pohjoispuolella. Torpalle pääsee maantieltä metsäautotietä pitkin. Torpan ympäristö on metsittynyt, alueella kasvaa kuusia ja mäntyjä. Torppa on sijainnut pienen mäen kaakkoisrinteen tasanteella.
Torpan päärakennuksen kivijalka on kooltaan noin 6 x 5,5 metriä. Kiviperustat ovat selkeästi näkyvillä, paitsi länsisivulla, jonka rakenteessa ei näytä olevan kiviperustaa. Kivijalan sisällä kasvaa joitakin isoja kuusia, mutta muuten perustus on hyvin säilynyt.
Päärakennuksesta noin 25 metriä kaakkoon on toinen selvä kivijalka tai osittain maapenkka, joka on kooltaan noin 4 x 3 metriä ja sen luoteisnurkassa on iso kiukaanraunio. Rakennus on pohjois-eteläsuuntainen. Kyseessä on todennäköisesti saunan kivijalka. Kolmas mahdollinen kivijalka puolestaan sijaitsee päärakennuksesta 15 metriä lounaaseen lähellä vanhan pellon reunaa. Tämä epäselvästi erottuva kivijalka on notkelmaisessa paikassa ja sen keskellä kasvaa iso kuusi. Kivijalan koko on 4 x 3 metriä ja sen sisälläkin on muutama iso kivi. Välittömästi tämän eteläpuolella on erotettavissa vanhan, pienen pihapellon reunaojat. Pelto on mitoiltaan vain noin 30 x 25 metriä.
Varsinaisen torpan pihapiirin ulkopuolella, päärakennuksesta 35 metriä pohjoiskoilliseen on havaittavissa kaksi aivan vierekkäistä kuoppaa, halkaisijaltaan noin kaksi metriä ja syvyydeltään metrin. Mahdollisesti ne liittyvät jotenkin torpan toimintoihin. Vielä torpan päärakennuksesta 125 metriä koilliseen on peruskartallekin merkitty tervahauta, halkaisijaltaan noin 6,5 metriä ja sen ränni johtaa polulle päin.
Salon torppa on nuori muinaisjäännös, mutta kokonaisuutena mielenkiintoinen ja hyvin säilynyt. Alue on fossiloitunut 1900-luvun alun tilanteeseen. |
| metsakeskus.1000025715 |
290 |
Matinahonkankaat 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
603480.00000000 |
7105372.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025715 |
Tervahauta sijaitsee Nurmesjärven rantatörmän päällä. Sen ulkokehän halkaisija on 20 metriä. Haudan vallien korkeus on noin 1,5-2 metriä ja hautakuopan syvyys noin 1,5 metriä. Tervanlaskuaukko eli halssi suuntautuu rantaan ja sen pituus on noin viisi metriä. Nykyisen puuston lisäksi haudan päällä on edellisen puusukupolven isoja lahoja kantoja. |
| metsakeskus.1000025716 |
989 |
Seilosmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27005 |
358581.00000000 |
6929099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025716 |
Hankaveden ja Pihlajaveden kylän raja on kulkenut Seilosmäen halki ainakin jo vuonna 1586.1 Hankaveden jakokunnan kartassa vuosilta 1795 ja 1797 se on tiluskuvio n:o 33. Se oli tuolloin ” kaski, jotenkin kivinen kangas” ja sen nimestä on karttaselityksestä luettavissa ”Seilosen(mäki?)” Seilosmäeltä Ähtärin kaupungin puolelta rajaa on löytynyt metsänkulotuksen yhteydessä rakennuksen perustukset (Hämäläinen 2010).
Seilosmäki sijaitsee Ähtärin ja Keuruun rajalla, lähes erämaassa. Seilosmäki on yksi alueen korkeista kukkuloista, jotka kohoavat reilut 20 metriä ympäristöstään pienten lampien ja soiden yläpuolelle. Seilosmäen lounaispuolella on Seiloslampi ja pohjoispuolella Heinälampi. Lähimmät nykyään asutut talot ovat noin 2 km päässä kaakossa ja luoteessa. Kivijalka on varsin selkeä. Siinä on puolisen metriä korkeat seinämät, jotka ovat osittain kivi-, osittain multapenkat. Suuri kiuas vie melkein neljänneksen rakennuksen pinta-alasta. Kivijalka on keskeltä syvällä kuopalla, ikään kuin sen alla olisi ollut kellaritila. Kivijalan ympäristössä ei nytkään havaittu muita rakenteita tai vanhojen peltojen paikkoja.
Vuoden 2016 koekaivauksen löytöihin lukeutuu mahdollinen kalkkilaastin pala ja eläinten luita. Eräästä talonperustusten sisään tehdystä koekuopasta otetusta hiilinäytteestä saatiin radiohiiliajoitus Ua-56574: 272+27 BP, joka kalibroituna tukee arkistolähteiden osoittamaa asuinpaikan ajoittumista 1500-1600-luvuille. Eräästä toisesta koekuopasta ajoitetut kaksi hiilinäytettä sen sijaan antoivat varhaispronssikautiset ajoitukset Ua-56575: 3015+29 BP ja Ua-56576: 3067+29 BP. Nämä ajoitustulokset voivat kertoa toistaiseksi tuntemattomasta asutusvaiheesta samalla paikalla. |
| metsakeskus.1000025716 |
989 |
Seilosmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
358581.00000000 |
6929099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025716 |
Hankaveden ja Pihlajaveden kylän raja on kulkenut Seilosmäen halki ainakin jo vuonna 1586.1 Hankaveden jakokunnan kartassa vuosilta 1795 ja 1797 se on tiluskuvio n:o 33. Se oli tuolloin ” kaski, jotenkin kivinen kangas” ja sen nimestä on karttaselityksestä luettavissa ”Seilosen(mäki?)” Seilosmäeltä Ähtärin kaupungin puolelta rajaa on löytynyt metsänkulotuksen yhteydessä rakennuksen perustukset (Hämäläinen 2010).
Seilosmäki sijaitsee Ähtärin ja Keuruun rajalla, lähes erämaassa. Seilosmäki on yksi alueen korkeista kukkuloista, jotka kohoavat reilut 20 metriä ympäristöstään pienten lampien ja soiden yläpuolelle. Seilosmäen lounaispuolella on Seiloslampi ja pohjoispuolella Heinälampi. Lähimmät nykyään asutut talot ovat noin 2 km päässä kaakossa ja luoteessa. Kivijalka on varsin selkeä. Siinä on puolisen metriä korkeat seinämät, jotka ovat osittain kivi-, osittain multapenkat. Suuri kiuas vie melkein neljänneksen rakennuksen pinta-alasta. Kivijalka on keskeltä syvällä kuopalla, ikään kuin sen alla olisi ollut kellaritila. Kivijalan ympäristössä ei nytkään havaittu muita rakenteita tai vanhojen peltojen paikkoja.
Vuoden 2016 koekaivauksen löytöihin lukeutuu mahdollinen kalkkilaastin pala ja eläinten luita. Eräästä talonperustusten sisään tehdystä koekuopasta otetusta hiilinäytteestä saatiin radiohiiliajoitus Ua-56574: 272+27 BP, joka kalibroituna tukee arkistolähteiden osoittamaa asuinpaikan ajoittumista 1500-1600-luvuille. Eräästä toisesta koekuopasta ajoitetut kaksi hiilinäytettä sen sijaan antoivat varhaispronssikautiset ajoitukset Ua-56575: 3015+29 BP ja Ua-56576: 3067+29 BP. Nämä ajoitustulokset voivat kertoa toistaiseksi tuntemattomasta asutusvaiheesta samalla paikalla. |
| metsakeskus.1000025717 |
989 |
Seikansaari |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
360861.00000000 |
6944807.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025717 |
Seikansaari on pieni, vain 65 x 25 metrin kokoinen hiekkasaari Niemisveden pohjoisosassa, lähellä Raatikkasaaren rantaa ja Pemu-järven Niemisveteen yhdistävän Vanhasalmen suuta. Saaressa on kuoppamainen painanne, jonka on avannut op. M. Raikamo. A. Hirsjärvi on syksyllä 1938 merkinnyt muistiin seuraavan, kaivajan kertoman selostuksen haudasta: Haudassa oli kaksi luurankoa, joista toinen oli hyvin kookas. Luut olivat molemmissa melko hyvin säilyneet, mutta vainajilla ei ollut haudassa esineitä. Pienempi luurangaista on hiuksista päätellen kuulunut naiselle. Perimätiedon mukaan kyseessä olisi isonvihan aikainen "sotapäällikön" hauta. Kaivauksen jälkeen hauta oli peitetty.
Saaren nimi johtunee harvinaisesta naisen etunimestä Seikka. Seikka oli mahdollisesti seudun ensimmäisen talon, Pekka Oinoisen talon emäntä. Saari voisi siis olla tämän talon ensimmäisten asukkaiden hautapaikka. Pekka Oinoinen oli Kangasalan Vääksyn rälssimaalla Niemisveden kylässä olevan talon isäntänä 1571-1604 (Hämäläinen 2010).
Vuoden 2014 inventoinnin mukaan saari on matala, korkeintaan alle kaksi metriä veden pinnasta ja sillä kasvaa lähinnä mäntyjä. Saaren eteläkärjen vanhassa männyssä on kalasääsken pesä, minkä vuoksi saarelle saa rantautua vain pesimäkauden ulkopuolella. Saaren etelä- ja pohjoispäät ovat matalampia ja veden syövyttämiä siten, että vain saaren keskiosassa on noin 25 x 20 metrin kokoinen korkeampi, kulumaton tasanne. Saarelle on pystytetty pieni muistokivi kalmiston merkiksi. Hautapainanteet sijaitsevat saaren keskiosan tasanteella. Niitä havaittiin tarkastuksen yhteydessä kahdeksan kappaletta. Painanteista kuusi on jokseenkin koillinen-luode –suuntaisia ja niistä viisi on muistokiven pohjoispuolella, samoin kuin vielä pohjoisempana, jo kuluneella alueella olevat, kaksi lähinnä itä-länsi –suuntaista painannetta. Kaksi koillinen-luode- suuntaisista painanteista muodostaa kaksoispainanteen. Yksi painanteista on muistokivestä etelään ja koillinen-luode –suuntainen. Painanteiden koko on noin 1-1,5 m x 70 cm. Lähelle muistokiveä tehtiin kairaus, josta paljastui palaneen luun palasia. Tämän vuoksi paikalle kaivettiin lapiolla pieni koepisto. Noin 20 cm syvyydelle pinnalta asti maa oli harmaan- ja ruskeankirjavaa luunsekaista likamaata, josta tuli myös keramiikkaa ja kvartseja. Ainakin tasanteen alueella on siis historiallisen ajan kalmiston lisäksi myös esihistoriallinen asuinpaikka. Kahdesta keramiikan palasta toinen on asbestisekoitteinen ja toisessa sekoitteena on punertavaa maasälpää. Palat ovat liian pieniä typologiseen tunnistamiseen, mutta sekoitteiden koostumuksen perusteella varhainen metallikausi näyttää todennäköisimmältä. |
| metsakeskus.1000025717 |
989 |
Seikansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
360861.00000000 |
6944807.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025717 |
Seikansaari on pieni, vain 65 x 25 metrin kokoinen hiekkasaari Niemisveden pohjoisosassa, lähellä Raatikkasaaren rantaa ja Pemu-järven Niemisveteen yhdistävän Vanhasalmen suuta. Saaressa on kuoppamainen painanne, jonka on avannut op. M. Raikamo. A. Hirsjärvi on syksyllä 1938 merkinnyt muistiin seuraavan, kaivajan kertoman selostuksen haudasta: Haudassa oli kaksi luurankoa, joista toinen oli hyvin kookas. Luut olivat molemmissa melko hyvin säilyneet, mutta vainajilla ei ollut haudassa esineitä. Pienempi luurangaista on hiuksista päätellen kuulunut naiselle. Perimätiedon mukaan kyseessä olisi isonvihan aikainen "sotapäällikön" hauta. Kaivauksen jälkeen hauta oli peitetty.
Saaren nimi johtunee harvinaisesta naisen etunimestä Seikka. Seikka oli mahdollisesti seudun ensimmäisen talon, Pekka Oinoisen talon emäntä. Saari voisi siis olla tämän talon ensimmäisten asukkaiden hautapaikka. Pekka Oinoinen oli Kangasalan Vääksyn rälssimaalla Niemisveden kylässä olevan talon isäntänä 1571-1604 (Hämäläinen 2010).
Vuoden 2014 inventoinnin mukaan saari on matala, korkeintaan alle kaksi metriä veden pinnasta ja sillä kasvaa lähinnä mäntyjä. Saaren eteläkärjen vanhassa männyssä on kalasääsken pesä, minkä vuoksi saarelle saa rantautua vain pesimäkauden ulkopuolella. Saaren etelä- ja pohjoispäät ovat matalampia ja veden syövyttämiä siten, että vain saaren keskiosassa on noin 25 x 20 metrin kokoinen korkeampi, kulumaton tasanne. Saarelle on pystytetty pieni muistokivi kalmiston merkiksi. Hautapainanteet sijaitsevat saaren keskiosan tasanteella. Niitä havaittiin tarkastuksen yhteydessä kahdeksan kappaletta. Painanteista kuusi on jokseenkin koillinen-luode –suuntaisia ja niistä viisi on muistokiven pohjoispuolella, samoin kuin vielä pohjoisempana, jo kuluneella alueella olevat, kaksi lähinnä itä-länsi –suuntaista painannetta. Kaksi koillinen-luode- suuntaisista painanteista muodostaa kaksoispainanteen. Yksi painanteista on muistokivestä etelään ja koillinen-luode –suuntainen. Painanteiden koko on noin 1-1,5 m x 70 cm. Lähelle muistokiveä tehtiin kairaus, josta paljastui palaneen luun palasia. Tämän vuoksi paikalle kaivettiin lapiolla pieni koepisto. Noin 20 cm syvyydelle pinnalta asti maa oli harmaan- ja ruskeankirjavaa luunsekaista likamaata, josta tuli myös keramiikkaa ja kvartseja. Ainakin tasanteen alueella on siis historiallisen ajan kalmiston lisäksi myös esihistoriallinen asuinpaikka. Kahdesta keramiikan palasta toinen on asbestisekoitteinen ja toisessa sekoitteena on punertavaa maasälpää. Palat ovat liian pieniä typologiseen tunnistamiseen, mutta sekoitteiden koostumuksen perusteella varhainen metallikausi näyttää todennäköisimmältä. |
| metsakeskus.1000025717 |
989 |
Seikansaari |
10002 |
12002 |
13032 |
11040 |
27000 |
360861.00000000 |
6944807.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025717 |
Seikansaari on pieni, vain 65 x 25 metrin kokoinen hiekkasaari Niemisveden pohjoisosassa, lähellä Raatikkasaaren rantaa ja Pemu-järven Niemisveteen yhdistävän Vanhasalmen suuta. Saaressa on kuoppamainen painanne, jonka on avannut op. M. Raikamo. A. Hirsjärvi on syksyllä 1938 merkinnyt muistiin seuraavan, kaivajan kertoman selostuksen haudasta: Haudassa oli kaksi luurankoa, joista toinen oli hyvin kookas. Luut olivat molemmissa melko hyvin säilyneet, mutta vainajilla ei ollut haudassa esineitä. Pienempi luurangaista on hiuksista päätellen kuulunut naiselle. Perimätiedon mukaan kyseessä olisi isonvihan aikainen "sotapäällikön" hauta. Kaivauksen jälkeen hauta oli peitetty.
Saaren nimi johtunee harvinaisesta naisen etunimestä Seikka. Seikka oli mahdollisesti seudun ensimmäisen talon, Pekka Oinoisen talon emäntä. Saari voisi siis olla tämän talon ensimmäisten asukkaiden hautapaikka. Pekka Oinoinen oli Kangasalan Vääksyn rälssimaalla Niemisveden kylässä olevan talon isäntänä 1571-1604 (Hämäläinen 2010).
Vuoden 2014 inventoinnin mukaan saari on matala, korkeintaan alle kaksi metriä veden pinnasta ja sillä kasvaa lähinnä mäntyjä. Saaren eteläkärjen vanhassa männyssä on kalasääsken pesä, minkä vuoksi saarelle saa rantautua vain pesimäkauden ulkopuolella. Saaren etelä- ja pohjoispäät ovat matalampia ja veden syövyttämiä siten, että vain saaren keskiosassa on noin 25 x 20 metrin kokoinen korkeampi, kulumaton tasanne. Saarelle on pystytetty pieni muistokivi kalmiston merkiksi. Hautapainanteet sijaitsevat saaren keskiosan tasanteella. Niitä havaittiin tarkastuksen yhteydessä kahdeksan kappaletta. Painanteista kuusi on jokseenkin koillinen-luode –suuntaisia ja niistä viisi on muistokiven pohjoispuolella, samoin kuin vielä pohjoisempana, jo kuluneella alueella olevat, kaksi lähinnä itä-länsi –suuntaista painannetta. Kaksi koillinen-luode- suuntaisista painanteista muodostaa kaksoispainanteen. Yksi painanteista on muistokivestä etelään ja koillinen-luode –suuntainen. Painanteiden koko on noin 1-1,5 m x 70 cm. Lähelle muistokiveä tehtiin kairaus, josta paljastui palaneen luun palasia. Tämän vuoksi paikalle kaivettiin lapiolla pieni koepisto. Noin 20 cm syvyydelle pinnalta asti maa oli harmaan- ja ruskeankirjavaa luunsekaista likamaata, josta tuli myös keramiikkaa ja kvartseja. Ainakin tasanteen alueella on siis historiallisen ajan kalmiston lisäksi myös esihistoriallinen asuinpaikka. Kahdesta keramiikan palasta toinen on asbestisekoitteinen ja toisessa sekoitteena on punertavaa maasälpää. Palat ovat liian pieniä typologiseen tunnistamiseen, mutta sekoitteiden koostumuksen perusteella varhainen metallikausi näyttää todennäköisimmältä. |
| metsakeskus.1000025717 |
989 |
Seikansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
360861.00000000 |
6944807.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025717 |
Seikansaari on pieni, vain 65 x 25 metrin kokoinen hiekkasaari Niemisveden pohjoisosassa, lähellä Raatikkasaaren rantaa ja Pemu-järven Niemisveteen yhdistävän Vanhasalmen suuta. Saaressa on kuoppamainen painanne, jonka on avannut op. M. Raikamo. A. Hirsjärvi on syksyllä 1938 merkinnyt muistiin seuraavan, kaivajan kertoman selostuksen haudasta: Haudassa oli kaksi luurankoa, joista toinen oli hyvin kookas. Luut olivat molemmissa melko hyvin säilyneet, mutta vainajilla ei ollut haudassa esineitä. Pienempi luurangaista on hiuksista päätellen kuulunut naiselle. Perimätiedon mukaan kyseessä olisi isonvihan aikainen "sotapäällikön" hauta. Kaivauksen jälkeen hauta oli peitetty.
Saaren nimi johtunee harvinaisesta naisen etunimestä Seikka. Seikka oli mahdollisesti seudun ensimmäisen talon, Pekka Oinoisen talon emäntä. Saari voisi siis olla tämän talon ensimmäisten asukkaiden hautapaikka. Pekka Oinoinen oli Kangasalan Vääksyn rälssimaalla Niemisveden kylässä olevan talon isäntänä 1571-1604 (Hämäläinen 2010).
Vuoden 2014 inventoinnin mukaan saari on matala, korkeintaan alle kaksi metriä veden pinnasta ja sillä kasvaa lähinnä mäntyjä. Saaren eteläkärjen vanhassa männyssä on kalasääsken pesä, minkä vuoksi saarelle saa rantautua vain pesimäkauden ulkopuolella. Saaren etelä- ja pohjoispäät ovat matalampia ja veden syövyttämiä siten, että vain saaren keskiosassa on noin 25 x 20 metrin kokoinen korkeampi, kulumaton tasanne. Saarelle on pystytetty pieni muistokivi kalmiston merkiksi. Hautapainanteet sijaitsevat saaren keskiosan tasanteella. Niitä havaittiin tarkastuksen yhteydessä kahdeksan kappaletta. Painanteista kuusi on jokseenkin koillinen-luode –suuntaisia ja niistä viisi on muistokiven pohjoispuolella, samoin kuin vielä pohjoisempana, jo kuluneella alueella olevat, kaksi lähinnä itä-länsi –suuntaista painannetta. Kaksi koillinen-luode- suuntaisista painanteista muodostaa kaksoispainanteen. Yksi painanteista on muistokivestä etelään ja koillinen-luode –suuntainen. Painanteiden koko on noin 1-1,5 m x 70 cm. Lähelle muistokiveä tehtiin kairaus, josta paljastui palaneen luun palasia. Tämän vuoksi paikalle kaivettiin lapiolla pieni koepisto. Noin 20 cm syvyydelle pinnalta asti maa oli harmaan- ja ruskeankirjavaa luunsekaista likamaata, josta tuli myös keramiikkaa ja kvartseja. Ainakin tasanteen alueella on siis historiallisen ajan kalmiston lisäksi myös esihistoriallinen asuinpaikka. Kahdesta keramiikan palasta toinen on asbestisekoitteinen ja toisessa sekoitteena on punertavaa maasälpää. Palat ovat liian pieniä typologiseen tunnistamiseen, mutta sekoitteiden koostumuksen perusteella varhainen metallikausi näyttää todennäköisimmältä. |
| metsakeskus.1000025718 |
290 |
Matinahonkankaat 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
603245.00000000 |
7105422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025718 |
Nurmesjärven rantatörmän päällä, tiheän männikön alla, hiekkakankaalla.
Kyseessä on tervahauta, jonka halkaisija on noin kahdeksan metriä ja korkeus noin puoli metriä. Rantatörmän eroosio on tuhonnut hautaa järven puolelta ehkä metrin verran. Tervahaudan halssi lienee hävinnyt sen myötä. Haudan ulkokehällä on sammaloituneita kuoppia. |
| metsakeskus.1000025719 |
290 |
Matinahonkankaat 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27008 |
603201.00000000 |
7105433.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025719 |
Nurmesjärven rannassa, sekapuustoa kasvavalla hiekkakankaalla.
Kyseessä on tasalakinen, halkaisijaltaan 15 metrinen hiilimiilukumpare, jonka korkeus on noin puoli metriä. Miilukumpareen ulkokehällä on kuoppia ja ojannetta. Miilukumpareen päällä kasvaa sekapuustoa. Lisäksi päällä on vanhoja sammaloituneita isojen puiden kantoja. Miilukumpareesta noin viisi metriä ylärinteeseen on epämääräinen sammaloitunut kuoppa, jonka koko on noin 2 x 2 metriä ja syvyys noin puoli metriä. |
| metsakeskus.1000025720 |
290 |
Matinahonkankaat 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
603168.00000000 |
7105458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025720 |
Kohde sijaitsee Matinahonkankaalla Hiekkalahden lounaisrannalla, aivan rantaviivalla. Maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä.
Kyseessä on tervahaudan puolikas, joka on puoliksi tuhoutunut rantaviivan eroosiossa. Tervahaudan halkaisia on noin seitsemän metriä, vallien korkeus noin puoli metriä ja vallien keskellä olevan kuopan syvyys noin puoli metriä. Halssia ei ole, mutta se lienee ollut rannan puolella ja hävinnyt eroosion myötä. |
| metsakeskus.1000025721 |
290 |
Matinahonkankaat 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
603116.00000000 |
7105486.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025721 |
Matinahonkankaalla, Hiekkalahden lounaisrannalla. Puusto pääasiassa mäntyä ja lehtipuuta.
Tervahauta sijaitsee aivan rannassa. Haudan halkaisija on 15 metriä, vallien korkeus noin metrin. Tervahaudan pohjalla on toinen pienempi kuoppa, jonka halkaisija on noin kaksi ja puoli metriä. Haudan halssi on järven suuntaan. Tervahaudan päällä kasvaa runsaasti koivua. Kohde sijaitsee tontiksi suunnitellulla alueella. |
| metsakeskus.1000025722 |
989 |
Selkäsaari 1 |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
345804.00000000 |
6931890.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025722 |
Saari Peränteessä.Paikan on tiedetty aina olleen entisajan hautapaikka. Nimi mainitaan ensi kerran vanhoissa kartoissa vuonna 1777 Selkä Sari. (Hämäläinen 2010).
Selkäsaari on noin 600 metriä pitkä mäntyä ja kuusta kasvava harjusaari keskellä Perännettä. Saarella sijaitsee rakennuksia ja rakennelmia, mutta saari vaikuttaa olevan vähällä käytöllä. Saaren pohjoisosassa rantatörmä on selkeä ja pari metriä korkea. Heti rantatörmän takana on muutamia epäselviä painanteita. Näiden painanteiden mitat ovat noin 1,5 m x 80 cm. Lakitasanteella havaittiin noin 2 m x 70 cm kokoinen kuoppa, jossa on vallit ympärillä ja tästä noin viisi metriä pohjoiseen toinen samanlainen. Jälkimmäiset ovat koko saaren parhaiten hautakuopaksi tulkittavat painanteet. Saaren pohjoispäätä lienee syytä pitää perimätiedon ja painannehavaintojen perusteella historiallisen ajan kalmistona. Saaren eteläpäästä löydettiin inventoinnin yhteydessä myös kivikautinen asuinpaikka, jolle annettiin nimeksi Selkäsaari 2.
Saari on 1800-luvulla tunnettu myös hautasaarta tarkoittavalla nimellä Ruumissaari (Nimiarkisto: Ruumissaari (Kotus, 1966). Jussila, Kirsti. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q9325325. Viitattu 21.7.2020.) |
| metsakeskus.1000025723 |
989 |
Isomäki |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
346261.00000000 |
6938845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025723 |
Korkea mäki Ouluveden kylässä. Paikalla on (kylien väliselle rajalle?) tehty kiviaita (Hämäläinen 2010).
Vuoden 2014 inventoinnin mukaan Isomäki on korkea mäki Ouluveden länsipuolella. Paikalle pääsee kävellen vanhaa ”tervatietä” pitkin. Kiviaita on aivan polun varressa, sen länsipuolella kuusikkoisella, sammaleisella ja kivikkoisella mäellä. Aita on itä-länsi –suuntainen, 7,5 metriä pitkä ja noin 70-80 cm korkea. Ympäristössä ei havaittu mitään muita merkkejä ihmistoiminnasta, vain yhden maakiven päällä pari irtokiveä. Aidan viereen tehtiin muutamia kairauksia, joissa näkyi noin 10-15 cm paksu tumma, osin hiilinen kerros ennen puhdasta pohjamaata viitaten mäellä joskus tehtyyn kaskeamiseen. Aidan pohjoispuolella hahmottuu tasanne, jonka laidalla aita on. Tämän tasanteen ympärillä on epäselvää kivikkoa ja aidan länsipään luona on matala kuoppa. Mahdollisesti aitaan voi liittyä jotain muita toimintoja, joista ei ole jäänyt selvempiä merkkejä maan pinnalle nähtäväksi. |
| metsakeskus.1000025724 |
290 |
Matinahonkankaat 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
603021.00000000 |
7105530.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025724 |
Kohde sijaitsee Matinahonkankailla Hiekkalahden lounaisrannassa. Puusto on pääasiassa mäntyä.
Kyseessä on tervahauta, joka sijaitsee noin 15 metriä rannasta. Haudan halkaisija on noin 15 metriä, vallien korkeus noin metrin-puolitoista metriä ja hautakuopan syvyys saman verran. Halssi on pituudeltaan noin kahdeksan metriä ja suuntautuu rantaan. Tervahaudan päällä kasvaa runsaasti lehtipuustoa. Päällä näkyy myös edellisen puusukupolven vanhoja ja lahoavia isojen puiden kantoja. |
| metsakeskus.1000025725 |
989 |
Törö |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
349609.00000000 |
6940206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025725 |
Ouluveden kylän Hyvösen ja Pöyhösen isännät antoivat 1787 Ähtärin lukkarille Erik Peranderille ”esteettömän luvan ja myönnytyksen” rakentaa torppa eli uudistalo kylän yhteiselle metsämaalle Vähä- Törölle eli Lelluvanaholle (Vähö Törö eller Lelluwanaho) (Hämäläinen 2010).
Törönmäki on Seinäjoen tien eteläpuolella, Ähtärin kirkonmäestä suoraan länteen oleva laaja alue, jolla on mm. ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettuja puolustusvarustuksia, myös aivan nyt dokumentoidun kiviaidan länsi- ja pohjoispuolella. Paikalla on mäntymetsän ja talojen pihapiirien välissä säilynyt vajaa 90 metrin osuus matalaa kiviaitaa, mutta alun perin aita on jatkunut ainakin 50 metriä pidemmälle etelään, Ähtärin keskustaa kohti. Aita on noin 50-70 cm leveä ja saman korkuinen. Aita lienee toiminut Törönmäen tilusten tai viljelysten raja-aitana länteen päin. |
| metsakeskus.1000025726 |
989 |
Hankomäki |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
350389.00000000 |
6939999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025726 |
Kiviaita sijaitsee Ouluveden ja Hankaveden kylien rajalla mäellä, jonka vanha nimi on Hankomäki (1788: Hangomäki jordstycke). Palveluksesta eronnut sotamies Juho Nyberg perusti todennäköisesti 1780- luvulla Hankomäelle torpan Ouluveden kylän Hyvösen ja Pöyhösen talojen tiluksille (Hämäläinen 2010).
Hankomäki sijaitsee Ähtärin Kirkonseudun länsipuolella, saman mäen toisella rinteellä. Alueella on havaittavissa kaksi kiviaitaa Itä-Ähtäriin johtavan maantien itäpuolella. Pohjoisempi aidoista on lähes metrin korkea rakennelma ja säilynyttä pituutta sillä on runsaat 17 metriä. Luode-kaakko -suuntainenaita on nykyäänkin tilusrajalla ja sen koillispuolella on pusikkoa. Toinen aita on matalampi ja se on kuusikkorinteen keskellä ensimmäisestä aidasta 50 metriä lounaaseen. Tämä aita näyttää siltä, että kivet olisi työnnetty ojaan ja aidan yläpäässä on myös tiiliä sisältävä tunkio. Aidan säilynyt pituus on noin 31 metriä. Aitojen välisellä alueella on osin aika kivistäkin rinnettä, mutta etenkin eteläisemmän aidan länsipään luona myös tasaista maata. Aitojen välinen alue on mitä ilmeisimmin fossiilinen pelto. Pellon ja tien välinen reuna on pengerretty ja sinne on tuotu paljon moderniakin jätettä. |
| metsakeskus.1000025726 |
989 |
Hankomäki |
10002 |
12016 |
13181 |
11006 |
27000 |
350389.00000000 |
6939999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025726 |
Kiviaita sijaitsee Ouluveden ja Hankaveden kylien rajalla mäellä, jonka vanha nimi on Hankomäki (1788: Hangomäki jordstycke). Palveluksesta eronnut sotamies Juho Nyberg perusti todennäköisesti 1780- luvulla Hankomäelle torpan Ouluveden kylän Hyvösen ja Pöyhösen talojen tiluksille (Hämäläinen 2010).
Hankomäki sijaitsee Ähtärin Kirkonseudun länsipuolella, saman mäen toisella rinteellä. Alueella on havaittavissa kaksi kiviaitaa Itä-Ähtäriin johtavan maantien itäpuolella. Pohjoisempi aidoista on lähes metrin korkea rakennelma ja säilynyttä pituutta sillä on runsaat 17 metriä. Luode-kaakko -suuntainenaita on nykyäänkin tilusrajalla ja sen koillispuolella on pusikkoa. Toinen aita on matalampi ja se on kuusikkorinteen keskellä ensimmäisestä aidasta 50 metriä lounaaseen. Tämä aita näyttää siltä, että kivet olisi työnnetty ojaan ja aidan yläpäässä on myös tiiliä sisältävä tunkio. Aidan säilynyt pituus on noin 31 metriä. Aitojen välisellä alueella on osin aika kivistäkin rinnettä, mutta etenkin eteläisemmän aidan länsipään luona myös tasaista maata. Aitojen välinen alue on mitä ilmeisimmin fossiilinen pelto. Pellon ja tien välinen reuna on pengerretty ja sinne on tuotu paljon moderniakin jätettä. |
| metsakeskus.1000025727 |
989 |
Huikurinlampi |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
354404.00000000 |
6952729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025727 |
Huikurinlampi on pieni lampi Ähtärinjärven itäpuolella ja se laskee Ähtärinjärveen. Talonraunion sijaitsee lammen lounaisrannalta, noin 12 metrin päässä rannasta sammaleisen kuusimetsän keskeltä. Matalahko kivijalka on mitoiltaan noin 4 x 9,5 metriä, ja sen keskellä metsänpuolella on suorakaiteen muotoinen pitkistä ja kapeista lohkokivistä rakennettu uunin perusta, mitoiltaan noin 1,5 x 1,5 metriä. Uuni jakaa tilan kahteen huonetilaan, jotka molemmat ovat hieman kuopalla kivijalan sisällä. Talon ympärillä on lukuisista ojista päätellen ollut peltoja.
Talon kivijalasta 120 metriä kaakkoon kesämökeille johtavan tien eteläpuolella on tervahauta, halkaisijaltaan noin 9 metriä. Tervahauta on tehty matalan harjanteen kärkeen. Tervahaudan ränni on tielle päin ja ränni on tuettu kivirakenteella/-ladelmalla. Tervakouru lienee tullut jostain kivien välistä. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. Luultavasti Huikurinlammen kivijalka ja tervahauta eivät ole satoja vuosia vanhoja, vaan ehkä 1800-1900 –luvun vaihteesta päätellen vanhojen pelto-ojien vielä selvästä erottumisesta kuusimetsässä. |
| metsakeskus.1000025728 |
989 |
Selkäsaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
345786.00000000 |
6931381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025728 |
Saaren eteläpäässä havaittiin kaksi kuoppaa saaren länsirannalla, ensimmäinen halkaisijaltaan kaksi metriä. Kuoppa sijaitsee rantatörmän laella. Toinen kuoppa on tästä noin 10-15 metriä etelään ja kooltaan se on 2 x 1,5 metriä. Samalla harjanteella on muitakin hieman epämääräisempiä kuoppia ja painanteita. Kuoppien lähelle tehdyistä koekuopista ei tullut mitään erityisiä havaintoja, vain kivistä hiekkamaata. Sen sijaan jälkimmäisestä kuopasta 30 metriä lounaaseen tehdystä koekuopasta tuli kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kvartsia ja palanutta luuta. Asuinpaikka on saaren eteläkärjen tasanteella, noin 2,5-3 metriä yli Peränteen pinnan. Paikalla kasvaa 20-30 –vuotiasta mänty- ja kuusimetsää, maaperä on ruskeaa, jonkin verran kivistä hiekkaa. |
| metsakeskus.1000025729 |
785 |
Kuostonsaari 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
504995.00000000 |
7148279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025729 |
Maakuoppa. Pyöreä kuoppa, jonka syvyys on 0.7 m ja läpimitta 2.3 m. Kuopan W-puolella on
kumpu, joka näyttää koostuvan kuopasta kaivetusta maasta. Sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.1000025730 |
785 |
Kuostonsaari 3 |
10007 |
12009 |
13000 |
11006 |
27009 |
505036.00000000 |
7148239.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025730 |
Maakuoppa, jonka läpimitta on 2.7 m ja syvyys 0.7 m. Kuopan N-reunassa erottuu
galvanoidun pellin jäännöksiä, kaksi peltistä savuhormin pätkää sekä kaarevaa aalto-
peltiä, joka on peräisin tynnyristä. Lisäksi sammaleen alle peittynyttä aaltopeltiä. |
| metsakeskus.1000025732 |
405 |
Tapavainola Tiainen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
558259.00000000 |
6766205.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025732 |
Tiaisen asuinpaikka mainitaan Lappeen 1767 kartassa (Tianen). Pohjoisempi Tiaisen maalla isojaon aikaan olleita tonteista sijaitsee pohjoisempana samalla harjanteella ja jonkin verran eteläistä tonttia ylempänä. Vanhan tontin länsiosa on jäänyt Tapavainolan koulun rakennusten alle. Rakennusten itäpuolella maastoa on muutenkin muokattu noin 10 m leveydeltä. Tontin itäpää kuuluu Pihlajamäentien varrella olevien omakotitalojen tontteihin. Niiden tonteilla oleva osa on suurelta osin raivattu kasvimaiksi ja puutarhoiksi. Isojako-tontin keskiosa koulun ja omakotitonttien välissä on tontin korkein osa ja se muodostuu lähes kokonaan kalliokumpareesta, jolla on vain vähän maa-ainesta. Kallion laella tontin pohjoisreunalla on suurehkon rakennuksen, todennäköisesti asuinrakennuksen osittain luonnonkivinen, osittain betoninen perustus. Koko kumpareella avokallioalueita lukuun ottamatta kasvaa erittäin tiheää ruusu- ja muuta koristepensaikkoa, joten rakennusjäännösten havaitseminen on vaikeaa. Materiaalien perusteella ne joka tapauksessa ovat aikaisintaan 1900-luvun alusta. Senaatin kartastossa (1893, lehti XV-45) kumpareen tienoille ja siitä länteen, myöhemmän koulun kohdalle, on merkitty useita pieniä asuintontteja. Rakennusjäännökset liittynevät tähän asutusvaiheeseen. Koska isojaon aikaisen tontin jäljelle jäänyt osa on kalliokumparetta, jolla on myöhemminkin ollut asutusta, ovat mahdolliset vanhemmat asutusjäännökset todennäköisesti tuhoutuneet.
Alakohde on eteläisemmän kylätontin kohdalla. |
| metsakeskus.1000025733 |
785 |
Kuostonsaari 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
506410.00000000 |
7148384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025733 |
Tervahauta Pyöreä kattilamainen kuoppa, jota ympäröi valli.Vallin harjalta läpimitta 13 m ja syvyys 2 m. Halssi erottuu NE-reunassa 2.0 m leveänä ja 0.5 m syvänä kaivantona koilliseen kohti järvenrantaa. Järvenrannassa pitkä rannansuuntainen kuivapohjainen notko, joka lienee vesistönsäännöstelyn aiheuttama. Tervahaudassa ja sen reunoilla kasvaa ainakin 50-vuotiaita mäntyjä. |
| metsakeskus.1000025734 |
785 |
Kuostonsaari 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
506367.00000000 |
7148193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025734 |
Tervahauta. Pyöreä kattilamainen kuoppa, jota ympäröi valli. Vallin harjalta läpimitta 12m ja syvyys 2 m. Halssi erottuu valliin N-reunassa epämääräisenä kaivantona kohti järven rantaa. N-reunassa kettu on kaivanut pesäkolon valliin ja työntänyt kolosta ulos puuhiiltä ja säröksiä. Haudassa ja sen reunoilla kasvaa nuoria mäntyjä, jotka ovat samanikäisiä kuin ympäröivässä metsässä. Haudan E-puolella on maassa kuoppa |
| metsakeskus.1000025735 |
785 |
Ykspisto |
10007 |
12005 |
13058 |
11042 |
27000 |
494207.00000000 |
7140010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025735 |
Kiinnitysrengas |
| metsakeskus.1000025736 |
785 |
Teeriniemi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
501213.00000000 |
7140752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025736 |
Paikalla on pyyntikuopaksi tulkittu kartiomainen kuoppa, jonka ala on noin 3,3 x 3,9 metriä ja syvyys 1,3 metriä |
| metsakeskus.1000025737 |
785 |
Teeriniemi 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
501206.00000000 |
7140757.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025737 |
Pyyntikuoppa, jonka pituus on 2.9 m (W-E), leveys 2.6 m ja syvyys 1.3 m. |
| metsakeskus.1000025738 |
785 |
Rapsunkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
502375.00000000 |
7141668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025738 |
Kaksi tervahautaa Pantiolammen pohjoispuolella. Tervahaudoilla on välimatkaa noin 45 metriä.
Rapsunkangas 1: Pohjoisempi tervahauta. Merkitty maastokarttaan. Kattilamainen kuoppa, jota ympäröi valli. Vallin läpimitta harjalta 16 m. Syvyys 3 m. NW-reunassa erottuu halssi suuntaan NW 2.2 m leveänä, 1.5 m syvänä ja 7 m pitkänä kaivantona. Halssin edestä on kaivettu niin paljon maata pois, että on muodostunut laaja parin metrin syvyinen notko.
Rapsunkangas 2, katso alakohde. |
| metsakeskus.1000025739 |
785 |
Reposet |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
503154.00000000 |
7140188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025739 |
Alue on löydetty 2014, jolloin todettiin kolme historillisen ajan pyyntikuopaksi tulkittua kuoppaa. Vuonna 2016 alueen ensiharvennuksen yhteydessä saatiin Metsähallitukselta tieto, että alueella olisi ainakin 10 kuoppaa, joita koskevat tiedot tarkastettiin loppukesällä 2017. Tuolloin todettiin vielä kaksi kuoppaa alueen eteläosasta. Kyseessä vaikuttavat olevat suhteellisen nuoret, ilmeisesti historiallisenajan kuopat, kuten jo 2014 oli todettu. |
| metsakeskus.1000025740 |
405 |
Tapavainola Lohko |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
558202.00000000 |
6765664.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025740 |
Lohkon tontti, jolla nykyisin olevan talon nimenä on peruskartassa Niemi, sijaitsee inventointi-alueen rajan ulkopuolella. Nykyinen Tiaisen talo sijaitsee isojaon aikaisista tonteista jonkin verran länteen, notkelman toisella puolella. Tiaisen maalla isojaon aikaan olleista kahdesta tontista eteläisempi sijaitsee peltoharjanteella, harjanteen laella olevan laakean kalliokumpareen itä ja pohjoispuolella. Paikalla ei ole tonttia enää Senaatin kartastossa vuodelta 1893 (lehti XV-45), mutta harjanteen länsireunalle pellon ulkopuolelle on merkitty rakennuksia. Nämä ovat saattaneet olla kalliokumpareella. Sillä on nytkin vanhan näköinen, mutta kuitenkin betoniperustainen mökki ja siihen liittyvä ulkorakennus, jotka näkyvät jo vuoden 1957 peruskartassa. Kalliokumpare on suurelta osin avokalliota, ja kalliolla oleva maakerros on muutenkin ohut. Mökin koillispuolella on kasa pellosta raivattuja kiviä. Kumpareella ei havaittu jälkiä vanhemmasta asutuksesta. Inventoinnin aikana kalliokumpareen viereinen pelto kasvoi orasta, mutta kasvusto oli kitukasvuista ja harvaa kallion vierillä ja harjanteella siitä pohjoiseen isojakotontin kohdalla, joten havaintomahdollisuudet olivat melko hyvät. Maalaji harjanteen laella on hienoa kivetöntä hiekkaa. Pellossa oli nähtävissä jonkin verran tiilen paloja ja fajanssia. Mitään vanhempaan asutukseen viittaavaa ei löytynyt. Peltoa tarkastettiin myös harjanteella tonttien välissä, missä oli samanlaista kitukasvuista orasta ja pohjoisempana, pellon pohjoislaidassa, aivan pohjoisemman tontin eteläpuolella, laaja kasvimaa, jolla havaintomahdollisuudet olivat erittäin hyvät. Näiltäkään alueilta ei löytynyt mitään vanhaan asutukseen viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.1000025741 |
785 |
Pantioniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
503987.00000000 |
7141990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025741 |
tervahauta |
| metsakeskus.1000025742 |
785 |
Kuostonsaari 7 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
505221.00000000 |
7147953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025742 |
Rajamerkki tai pyyntiinliittyvä jäännös. Kaksi aivan vierekkäin oleva pystysuoraa maahan upotettua paalua, kuorittua mäntyä. Paalut on kiinnitetty toisiinsa kahdella kiinni naulatulla poikkipienalla. Naulat vanhoja, sepäntakomia. Paalujen pituus 1.6 m, paksuus 19 cm ja 16 cm. Paalut on maalattu mustiksi rannan eli SW-puolelta. Maalista on jäljellä 2 dm:n levyiset poikkiraidat noin 1.1 m:n korkeudelle turpeesta. Eteläisempi paalu näyttää vajonneen maahan noin 1.5 dm, koska poikkipienat ovat vinossa samaan suuntaan. Paalujen yläpäät on katkaistu kirveellä. Paalu on ilmeisesti tarkoitettu näkymään järveltä. Se voisi siten olla verkon tai avannon sijainnin merkki (jänis). Lähimaastossa ei sille kuitenkaan näy paria. Kyseessä voi myös olla rajamerkki. |
| metsakeskus.1000025743 |
742 |
Malmio 10 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
596417.00000000 |
7522949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025743 |
Asuinpaikka sijaitsee 5,2 kilometriä Tulppiosta pohjoiskoilliseen Loitsana –nimisen lammen pohjoispuolella olevalla hiekkaharjulla, asuinpaikkojen Malmio 5 ja Malmio 6 välisellä alueella. Kohde on helposti saavutettavissa Loitsanan pohjoispuolitse kulkevalta tieltä. Harjanne on hiekkapohjaista mäntykangasta, ala-rinteissä kasvaa mm. koivua.
Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Asuinpaikalla havaittiin kolme löytöaluetta, jotka nimettiin Malmio 10 A-C.
Vuoden 2019 kaivaustutkimuksissa alueita tutkittiin yhteensä 130 m2. Suurin kaivausalue, kooltaan 67 m2, oli Malmio 10B:llä. Alueelta tuli myös selvästi enemmän löytöjä
(5490 kpl) kuin muilta alueilta (Malmio 10A 896 kpl ja 10C vain 24 kpl), ja löytökerrokset ulottuivat syvemmälle (8 dokumentoitua tasoa).
Löytöaineisto oli kaikilla alueilla samantyyppistä. Suurin osa löydöistä koostuu palaneiden luiden kappaleista ja kvartsi‐iskoksia. Lisäksi löytyi mm. kvartsiesineitä, pari kivilajiesinettä ja asbestisekoitteisia saviastian paloja, kyseessä on todennäköisesti Lovozeron keramiikka.
Rakenteita löytyi vain Malmio 10B:ltä, jolta tuli esiin liesikiveys.
Kaikki kaivausalueilta löytyneet palaneet luut analysoitiin osteologisesti. Vaikka luita oli kappalemääräisesti paljon, ne olivat kuitenkin pieniä ja pirstoutuneita fragmentteja, joista vain pieni osa pystyttiin tunnistamaan lajin tarkkuudella. Mielenkiintoisin osteologisessa analyysissä esiin tullut tulos oli Malmio 10A:lta löytyneet lohikalojen luut, joiden joukossa oli myös taimenen (Salmo trutta) luita, joita ei ole aiemmin tunnistettu Suomen kivikautisissa luuaineistoissa. Malmio 10A:lta löytyi paljon majavan (Castor fiber) luita. Suurin osa tunnistetuista luista kuului keskikokoisille nisäkkäille, ja ne ovat todennäköisimmin metsäpeuran (Rangifer tarandus) luita.
Malmio 10:n kaivausalueilta teetettiin yhteensä seitsemän radiohiiliajoitusta. Kuusi ajoitusta tehtiin palaneista luista ja yksi liesikiveyksen puuhiilestä. Ajoitusten pääpaino on varhaisessa kivikaudessa noin 7500–5900 eaa, lisäksi on kaksi ajoitusta varhaismetallikaudelta. |
| metsakeskus.1000025743 |
742 |
Malmio 10 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
596417.00000000 |
7522949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025743 |
Asuinpaikka sijaitsee 5,2 kilometriä Tulppiosta pohjoiskoilliseen Loitsana –nimisen lammen pohjoispuolella olevalla hiekkaharjulla, asuinpaikkojen Malmio 5 ja Malmio 6 välisellä alueella. Kohde on helposti saavutettavissa Loitsanan pohjoispuolitse kulkevalta tieltä. Harjanne on hiekkapohjaista mäntykangasta, ala-rinteissä kasvaa mm. koivua.
Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Asuinpaikalla havaittiin kolme löytöaluetta, jotka nimettiin Malmio 10 A-C.
Vuoden 2019 kaivaustutkimuksissa alueita tutkittiin yhteensä 130 m2. Suurin kaivausalue, kooltaan 67 m2, oli Malmio 10B:llä. Alueelta tuli myös selvästi enemmän löytöjä
(5490 kpl) kuin muilta alueilta (Malmio 10A 896 kpl ja 10C vain 24 kpl), ja löytökerrokset ulottuivat syvemmälle (8 dokumentoitua tasoa).
Löytöaineisto oli kaikilla alueilla samantyyppistä. Suurin osa löydöistä koostuu palaneiden luiden kappaleista ja kvartsi‐iskoksia. Lisäksi löytyi mm. kvartsiesineitä, pari kivilajiesinettä ja asbestisekoitteisia saviastian paloja, kyseessä on todennäköisesti Lovozeron keramiikka.
Rakenteita löytyi vain Malmio 10B:ltä, jolta tuli esiin liesikiveys.
Kaikki kaivausalueilta löytyneet palaneet luut analysoitiin osteologisesti. Vaikka luita oli kappalemääräisesti paljon, ne olivat kuitenkin pieniä ja pirstoutuneita fragmentteja, joista vain pieni osa pystyttiin tunnistamaan lajin tarkkuudella. Mielenkiintoisin osteologisessa analyysissä esiin tullut tulos oli Malmio 10A:lta löytyneet lohikalojen luut, joiden joukossa oli myös taimenen (Salmo trutta) luita, joita ei ole aiemmin tunnistettu Suomen kivikautisissa luuaineistoissa. Malmio 10A:lta löytyi paljon majavan (Castor fiber) luita. Suurin osa tunnistetuista luista kuului keskikokoisille nisäkkäille, ja ne ovat todennäköisimmin metsäpeuran (Rangifer tarandus) luita.
Malmio 10:n kaivausalueilta teetettiin yhteensä seitsemän radiohiiliajoitusta. Kuusi ajoitusta tehtiin palaneista luista ja yksi liesikiveyksen puuhiilestä. Ajoitusten pääpaino on varhaisessa kivikaudessa noin 7500–5900 eaa, lisäksi on kaksi ajoitusta varhaismetallikaudelta. |
| metsakeskus.1000025744 |
742 |
Malmio 11 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597088.00000000 |
7522937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025744 |
Asuinpaikka sijaitsee 5,6 kilometriä Tulppiosta pohjoiskoilliseen Loitsana –nimisen lammen itäpuolella olevalla korkealla hiekkaharjulla, Sokliaavan halki virtaavan Sokliojan länsirannalla, itään pistävällä niemellä. Kohde on saavutettavissa malmioalueelle johtavalta tieltä. Harjulla kasvaa koivua ja kuusentaimia. Maaperä on hiekkaa.
Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Asuinpaikka on taskumaisella, hyvin pienellä tasanteella korkeimman niemen tasanteen pohjois-/alapuolella, jossa ylempi törmä suojaa kohtaa tuulilta. Kuitenkin tasanne on vielä jopa kuusi metriä korkean törmän päällä maiseman avautussa Sokliaavalle pohjoiseen ja koilliseen. Paikalle tehdyistä koekuopista vain yksi (J81) oli löydöllinen, mutta siinä löydöllistä kulttuurikerrosta oli jopa 50 cm syvyydelle asti. Muista ympäristöön tehdyistä koekuopista ei löytöjä saatu, joten kohde rajattiin noin 5 x 4 metrin laajuiseksi alueeksi löydöllisen koekuopan ympärille. Löydöt ovat palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000025745 |
853 |
Yli-Junnila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
244890.00000000 |
6717030.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025745 |
Asuinpaikka sijaitsee Maarian tekoaltaan länsirannalla, vanhan Vähäjoen uoman rantatörmällä. Alue on pitkälti avointa peltoa, siellä täällä on metsäsaarekkeita. Kohteesta noin 200 m luoteeseen sijaitsee Paimalan kylätontti, ja 700 m länteen kulkee pohjois-etelä –suuntainen Paimalantie. Maaperä on savihiesua.
Kohde näkyy ilmakuvissa pellossa selkeästi rajautuvana tummanharmaana, anomaalisena läikkänä. Myös paikan päällä läikkä erottuu hyvin ympäristöstään ”mustan mullan” alueena. Varsin tarkasti läikän alueelle rajautuen havaittiin pellon pinnassa runsaasti palanutta savea ja palamatonta luuta, sekä joitakin saviastian paloja. Saviastian palat muistuttavat lähinnä rautakautista keramiikkaa, ja yksi pala oli koristeltu myöhäisrautakaudelle ominaisella aaltoviivalla. Nuorempaa löytömateriaalia ei pellossa läikän kohdalla juuri ollut. Löytöjen ja havaintojen perusteella todettakoon, että paikalla sijaitsee myöhäisrautakautinen asuinpaikka, josta on voinut säilyä kiinteitä rakenteita kyntökerroksen alla. Asuinpaikka luultavasti jatkuu pellon itäpuolelle kohti rantaa, 20 metrin korkeuskäyrälle. Asuinpaikan keskipisteestä noin 150 m länsilounaaseen sijaitsee pellossa toinen löytökeskittymä. Sen kohdalta löytyi pellon kynnetystä pinnasta saviastian paloja, palanutta savea ja tuluspii. Myös asuinpaikkaläikän eteläpuolelta löytyi pellosta kaksi saviastian palaa. |
| metsakeskus.1000025746 |
742 |
Malmio 12 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
596275.00000000 |
7522936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025746 |
Asuinpaikka sijaitsee Tulppiosta 5 km koilliseen, Malmion alueella, Loitsana-lammen pohjoisrannalla olevalla pienellä niemellä, lammen rannalla olevasta tasoitetusta alueesta noin 65 metriä etelään. Malmio 5 asuinpaikka on tasoitetun alueen kohdalla ja siitä länteen, Malmio 10 on Malmio 12:sta noin 70 metriä koilliseen. Alueella kasvaa tunturikoivuryppäitä, maaperä on hiekkaa ja niemen keskellä kivikkoa.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Asuinpaikkaa tutkittiin vuonna 2019 avaamalla siihen noin 14 neliömetrin tasokaivausalue ja koekuopittamalla lähiympäristöä. Kohde sijaitsee Loitsana-lammen rannalla noin 3–4- metriä Lammen pintaa ylempänä. Löydöt olivat melko vähäisiä, ne koostuivat kvartsi-iskoksista, parista kvartsikaapimesta, piikivestä tai kvartsiitista valmistetun nuolenkärjen kantakatkelmasta, palaneista
luista ja asbestisekoitteisesta keramiikasta.
Kaivausalueelta löytyneen lieden hiilestä saatiin radiohiiliajoitus 6220±32 BP (Ua-66406) ja palaneesta luusta teetetty ajoitus antoi tuloksen 6962±31 BP (UA-66404), joten ne
ajoittavat asutuksen mesoliittiseen kivikauteen. Löytynyt asbestikeramiikka kuitenkin todistaa myös myöhemmästä, varhaismetallikautisesta asutuksesta. Keramiikka oli koristeetonta, joten tyypin määritys ei ole täysin varmaan, todennäköisesti on kysymys Lovozeron tyypin keramiikasta, joka on ollut käytössä noin 1800–700 eaa. |
| metsakeskus.1000025746 |
742 |
Malmio 12 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
596275.00000000 |
7522936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025746 |
Asuinpaikka sijaitsee Tulppiosta 5 km koilliseen, Malmion alueella, Loitsana-lammen pohjoisrannalla olevalla pienellä niemellä, lammen rannalla olevasta tasoitetusta alueesta noin 65 metriä etelään. Malmio 5 asuinpaikka on tasoitetun alueen kohdalla ja siitä länteen, Malmio 10 on Malmio 12:sta noin 70 metriä koilliseen. Alueella kasvaa tunturikoivuryppäitä, maaperä on hiekkaa ja niemen keskellä kivikkoa.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Asuinpaikkaa tutkittiin vuonna 2019 avaamalla siihen noin 14 neliömetrin tasokaivausalue ja koekuopittamalla lähiympäristöä. Kohde sijaitsee Loitsana-lammen rannalla noin 3–4- metriä Lammen pintaa ylempänä. Löydöt olivat melko vähäisiä, ne koostuivat kvartsi-iskoksista, parista kvartsikaapimesta, piikivestä tai kvartsiitista valmistetun nuolenkärjen kantakatkelmasta, palaneista
luista ja asbestisekoitteisesta keramiikasta.
Kaivausalueelta löytyneen lieden hiilestä saatiin radiohiiliajoitus 6220±32 BP (Ua-66406) ja palaneesta luusta teetetty ajoitus antoi tuloksen 6962±31 BP (UA-66404), joten ne
ajoittavat asutuksen mesoliittiseen kivikauteen. Löytynyt asbestikeramiikka kuitenkin todistaa myös myöhemmästä, varhaismetallikautisesta asutuksesta. Keramiikka oli koristeetonta, joten tyypin määritys ei ole täysin varmaan, todennäköisesti on kysymys Lovozeron tyypin keramiikasta, joka on ollut käytössä noin 1800–700 eaa. |
| metsakeskus.1000025747 |
742 |
Soklioja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597114.00000000 |
7522585.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025747 |
Asuinpaikka sijaitsee 5,4 kilometriä Tulppiosta pohjoiskoilliseen Sokliaavan halki virtaavan Sokliojan etelärannalla, Kaulusmaan harjanteen pohjoisreunalla olevan korkean niemenkärjen lounaisessa ”kainalossa”, selväpiirteisellä rantatasanteella, jonka taustalla on korkea törmä (Soklin jääjärven ranta?). Kohde on helposti saavutettavissa Soklin kaivoskylään johtavalta tieltä, mutta kaivoskylän tiellä on puomi. Rantatasanteella kasvaa harvaa mäntytaimikkoa ja maaperä on hienoa, pehmeää hiekkaa. Asuinpaikka on noin kaksi metriä suon pinnan yläpuolella olevalla tasanteella.
Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Asuinpaikalle kaivetuista koekuopista kaksi oli löydöllisiä (P203, L92) ja kolmannessa oli palanutta kvartsia (L93). Koekuoppien ja topografian perusteella asuinpaikka on rajattu tasanteelle törmän reunan ja ylemmän törmän alareunan väliselle noin 8 x 21 metrin laajuiselle alueelle. Tasanne päättyy kaakon suunnassa selvään notkahdukseen, mutta siitä kaakkoonkin on edelleen asuinpaikaksi sopivia kohtia. Asuinpaikan löydöt ovat kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000025748 |
742 |
Loitsanan eteläranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596093.00000000 |
7522413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025748 |
Asuinpaikka sijaitsee 4,5 kilometriä Tulppiosta pohjoiskoilliseen Loitsana –nimisen lammen etelärannalla, Kaulusmaan harjanteen luoteisosassa olevan pienen ”saaren” itäkärjessä lähellä Loitsanan eteläpuolella olevan rantasuon halki virtaavaa Sokliojaa. Asuinpaikka on mäen itäkärjen hiekkaniemekkeellä suon ja joen reunalla noin kolme metriä yli suon ja joen pinnan. Paikalla kasvaa lähinnä katajaa ja vaivaiskoivua, lisäksi muutama tunturikoivuryväs. Kohde on saavutettavissa malmioalueelle kulkevalta tieltä kävelemällä sinne kairauskoneen uraa pitkin.
Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Kahdesta asuinpaikalle kaivetusta koekuopasta (J101, P219) tuli löytöjä, muut kuusi lähiympäristöön tehtyä olivat löydöttömiä. Maaperä oli löydöllisissä koekuopissa pikkukivistä hiekkaa ja rikastumiskerros oli voimakas. Kuopan P219 kvartsi tuli selvästi huuhtoutumiskerroksesta. Asuinpaikka on rajattu löydöllisten koekuoppien perusteella noin 3 x 3 metrin suuruiseksi alueeksi. |
| metsakeskus.1000025749 |
742 |
Kaulusmukka 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597890.00000000 |
7522078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025749 |
Asuinpaikka sijaitsee 5,5 kilometriä Tulppiosta koilliseen Soklin kaivoskylässä, törmän päällä olevalla terassilla, 40 metrin päässä Ylä-Nuortti –joen rannasta. Asuinpaikka sijaitsee törmällä olevan parakin kaakkois-puolella, 30 metriä Kaulusmukan asuinpaikasta etelään, mutta selvästi tätä alemmalla tasolla (n. 3 m) olevalla törmällä, jossa kasvaa mäntyjä ja tunturikoivuja. Maaperä on hienoa hiekkaa.
Asuinpaikka löydettiin vuoden 2013 inventoinnissa koekuoppien perusteella. Kohteelle ja sen läheisyyteen kaivettiin lähes 20 koekuoppaa. Näistä neljä oli löydöllisiä (J130-131, L138, L140), kaikki pienellä alueella aivan parakin kaakkoiskulman ja törmän välissä. Koekuopista löytyi kvartsia ja palanutta luuta, erityisen runsaslöytöinen oli koekuoppa J130, jossa oli voimakkaan punaista likamaata 25 cm syvyydelle saakka ja palanutta luuta oli paljon heti pintamaasta lähtien. Koekuoppien perusteella asuinpaikka-alue on tällä tasanteella noin 12 x 8 metrin laajuinen. Asuinpaikka on saattanut ulottua tästä koilliseen, jossa rantaan johtava tie puhkaisee törmän. Samalle tasanteelle tien pohjoispuolelle tehdyt koekuopat olivat löydöttömiä, kuten myös lounaan suuntaan tehdyt koekuopat. 10 metriä asuinpaikan eteläpuolella on törmässä valuva hiekkaleikkaus, josta tuli jonkin verran kvartsia ja palanutta luuta (J132). Mahdollisesti nämä ovat päätyneet rinteeseen jo asuinpaikan käyttöaikana ja tulleet nyt esiin erodoitumisen myötä kun vierestä, hieman matalammalta tasolta on otettu rinteestä hiekkaa. Asuinpaikkaa vielä alempana on rantatasanne, jolle tehdyistä koekuopista ei saatu löytöjä, mutta rantaan johtavalta polulta löytyi iso, mahdollisesti työstetty kvartsi (L146). |
| metsakeskus.1000025750 |
742 |
Sotataival 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
582382.00000000 |
7515156.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025750 |
Asuinpaikka sijaitsee 11,5 kilometriä Tulppiosta länsilounaaseen, Sotataipaleen suon reunalla suosta nousevan alemman törmän päällä Heiniselkään vievän tien itäpuolella, Sotataipaleen asuinpaikan kohdalla olevasta tienleikkauksesta noin 90 metriä koilliseen. Alue on mäntykangasta ja maaperä on alueella kivensekaista hiekkaa.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2013 inventoinnissa, Sotataipaleen asuinpaikan koekuopittamisen yhteydessä edellä mainittua asuinpaikkaa alempana olevalta törmältä. Asuinpaikka on Sotataipaleen asuinpaikan itäreunasta noin 20 metriä pohjoiseen. Asuinpaikan ympäristöön kaivettiin seitsemän koekuoppaa, joista kaksi (J170, P310) olivat löydöllisiä. Löydöt ovat kvartsia, varsinkin koekuopasta J170 löytyi erittäin runsaasti kvartsia. Löydöt olivat pintakerroksissa ja maaperässä oli suhteellisen runsaasti kiviä. Kohde lienee kvartsintyöstöpaikka ja saattaa liittyä hyvin Sotataipaleen ylemmällä terassilla olevaan asuinpaikkaan, mutta on erotettu omaksi kohteekseen koska se sijaitsee eri korkeudella, 2-3 metriä alemmalla terassilla kuin Sotataival. Asuinpaikaksi on rajattu löydöllisten koekuoppien ympärille noin 15 x 10 metrin kokoinen alue. |
| metsakeskus.1000025751 |
742 |
Sotajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
582947.00000000 |
7515332.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025751 |
Asuinpaikka sijaitsee 11 kilometriä Tulppiosta lounaaseen, Sotataipaleen suon reunalla, Sotajoen länsi-rannalla olevan Sotajoen metsäkämpän alapuolella olevalla matalalla törmällä, aivan Tulppioon johtavan tien pohjoispuolella, tiestä 40 metriä luoteeseen. Alue on mäntykangasta ja maaperä on alueella kivistä hiekkaa. Välittömästi asuinpaikan itäpuolella on Samperin veturitien ura.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2013 inventoinnissa, koekuopitettaessa Sotajoen asuinpaikan lähiympäristöä ja Sotataipaleen suon reunalle suunnitellun putkilinjan kohtaa. Asuinpaikka on aivan Samperin veturitien uran länsireunalla. Vain kahdesta koekuopasta saatiin löytöjä (P324, P330) ja molemmissa löydöt olivat aivan pintakerroksissa. Kuopasta P324 löytyi yksi pii-iskos ja kuopasta P330 runsaasti pieniä kvartsi-iskoksia. Kaikki lähiympäristön koekuopat olivat löydöttömiä ja useissa maa oli vieläpä hyvin kivikkoista. Myös löydöllisissä koekuopissa oli syvemmällä isoja kiviä ja kuopassa P330 oli kvartsin lisäksi myös lasinsiruja. Asuinpaikaksi on rajattu löydöllisten koekuoppien ympärille noin 7 x 7 metrin kokoinen alue. |
| metsakeskus.1000025751 |
742 |
Sotajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
582947.00000000 |
7515332.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025751 |
Asuinpaikka sijaitsee 11 kilometriä Tulppiosta lounaaseen, Sotataipaleen suon reunalla, Sotajoen länsi-rannalla olevan Sotajoen metsäkämpän alapuolella olevalla matalalla törmällä, aivan Tulppioon johtavan tien pohjoispuolella, tiestä 40 metriä luoteeseen. Alue on mäntykangasta ja maaperä on alueella kivistä hiekkaa. Välittömästi asuinpaikan itäpuolella on Samperin veturitien ura.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2013 inventoinnissa, koekuopitettaessa Sotajoen asuinpaikan lähiympäristöä ja Sotataipaleen suon reunalle suunnitellun putkilinjan kohtaa. Asuinpaikka on aivan Samperin veturitien uran länsireunalla. Vain kahdesta koekuopasta saatiin löytöjä (P324, P330) ja molemmissa löydöt olivat aivan pintakerroksissa. Kuopasta P324 löytyi yksi pii-iskos ja kuopasta P330 runsaasti pieniä kvartsi-iskoksia. Kaikki lähiympäristön koekuopat olivat löydöttömiä ja useissa maa oli vieläpä hyvin kivikkoista. Myös löydöllisissä koekuopissa oli syvemmällä isoja kiviä ja kuopassa P330 oli kvartsin lisäksi myös lasinsiruja. Asuinpaikaksi on rajattu löydöllisten koekuoppien ympärille noin 7 x 7 metrin kokoinen alue. |
| metsakeskus.1000025752 |
742 |
Vouhtunaapa 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
580035.00000000 |
7513778.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025752 |
Asuinpaikka sijaitsee 14,2 kilometriä Tulppiosta länsilounaaseen, Vouhtunaapa-nimisen suoalueen eteläreunalla, Vouhtujoen etelärannalla, noin 360 metriä ennestään tunnetusta Vouhtunaavan asuinpaikasta lounaaseen n. 3,5 metriä suon pintaa ylempänä olevalla törmällä. Alue on mäntykangasta ja maaperä on alueella karkeaa, soraista hiekkaa. Suon reunalla, alemmalla törmällä, kulkee Samperin veturitie.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2013 inventoinnissa, koekuopitettaessa Vouhtunaavan etelärantaa sinne suunnitellun putkilinjan vuoksi. Asuinpaikka havaittiin maan pinnalla olevan kvartsi-iskoksen perusteella. Löytöpaikan kohdalle kaivettiin koekuoppa L206, josta saatiin lisää löytöjä. Myös kolmesta muusta lähituntumaan kaivetusta koekuopasta tuli löytöjä (J193, L207, P349). Löydöt ovat kvartsia ja kvartsiittia. Likamaata ei koekuopissa ollut havaittavissa. Asuinpaikaksi on rajattu noin 9 x 6 metrin kokoinen alue löydöllisten koekuoppien ympärille.
Asuinpaikasta 60 metriä (L205), 170 metriä (L202) ja 180 metriä (P343) itäkoilliseen löytyi kolmesta kohdasta myös kvartseja maan pinnalta, mutta löytöpaikkojen läheisyyteen tehdyistä koekuopista ei kuitenkaan saatu mitään enempää. Tällä alueella, Vouhtunaavan ja Vouhtunaapa 2:n asuinpaikkojen välillä, saattaa kuitenkin olla enemmänkin kivikautisia asuinpaikkoja kuin mitä toistaiseksi on saatu selville. |
| metsakeskus.1000025753 |
742 |
Jänesaapa koillinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
586995.00000000 |
7517045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025753 |
Asuinpaikka sijaitsee 6,5 kilometriä Tulppiosta länsilounaaseen, Jänesaapa-nimisen suoalueen koillisreunalla, Jänesojaan Olli-raukan Jänkältä laskevan joen varrella, sen itäpuolella olevalla pienellä niemellä tai saarella. Asuinpaikka on aivan Tulppioon johtavan tien eteläpuolella, lähimmillään tien reunasta vain 25 metriä etelään. Alue on mäntykangasta ja maaperä on paikoin hyvinkin kivistä hiekkaa, enemmän kivistä kumpareen reunoilla ja hiekkaisempaa sen keskellä. Maan pinta on paikoin hieman paljastunut metsäkoneen jäljissä.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2013 inventoinnissa tutkittaessa Jänesaavan kohdalle tulevan altaan alle jääviä alueita. Ensimmäiset löydöt tulivat pintalöytöinä metsäkoneen rikkomaasta maasta, mutta löytöjä saatiin myös samoille alueille tehdyistä koekuopista. Asuinpaikalla on erotettu kolme löytöaluetta Tulppiontien eteläpuolella, löytöalueet A-C. Löytöalue A sijaitsee noin 10 metriä törmän reunasta itään hiekkaisella alueella. Täältä tuli löytöjä kahdesta koekuopasta (P360, L214) ja yhdessä paljastuneessa hiekkalaikussa havaittiin punaiseksi palanutta maata ja hiiliä, jotka tosin vaikuttivat resenteiltä. Löytöalue B sijaitsee puolestaan aivan törmän reunalla, suhteellisen kivisellä alueella, löytöalue A:sta 50 metriä etelään. Alu-eelta B tuli löytöjä kolmesta koekuopasta (J213-214, L225). Alue C tarkoittaa Tulppiontien eteläpuolella olevaa hiekkaleikkausta, löytöalueesta A 25 metriä luoteeseen. Tältä paikalta löytyi yksi kvartsi-iskos pintalöytönä (P361). Selvien löytöalueiden lisäksi Tulppiontien pohjoispuolella havaittiin kvartsia poropolun pinnalla kohdassa P366, tiestä 150 metriä pohjoiseen. Kaikki Jänesaavan asuinpaikan löydöt ovat kvartsia.
Alueen A laajuudeksi on rajattu noin 8 x 5 metrin laajuinen alue, alueen B laajuudeksi noin 13 x 6 metrin kokoinen alue ja alueen C laajuudeksi noin 4 x 3 metrin kokoinen alue. |
| metsakeskus.1000025754 |
742 |
Nappirannankuolpuna |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593770.00000000 |
7518881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025754 |
Asuinpaikka sijaitsee 500 metriä Tulppiosta itään, Nappirannankuolpuna –nimisen soistuneen, entisen Tulppionjoen meanderiuoman itärannalla. Kohde on aivan Tulppiontien eteläpuolella, siitä vain 30 metriä etelään, vanhalla rantatörmällä. Alue on mäntykangasta ja maaperä on hienoa hiekkaa.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2013 inventoinnissa tutkittaessa tulevien voimalinjan ja sivuradan alle jääviä alueita Tulppion majojen itäpuolisella alueella. Asuinpaikkalöytöjä saatiin yhdestä Tulppiontien eteläpuolella olevalle törmälle tehdystä koekuopasta (P393). Koekuopassa oli normaali podsolimaannos, jossa on pinnalla noin 15 cm hiekkaa ja sen jälkeen hiesua. Löydöt olivat hiekkakerroksessa ja kuopassa oli myös palaneita kiviä. Värjäytynyttä maata ei havaittu. Törmän reuna on noin 1,5 metriä suon yläpuolella. Koko alue on varsin tasaista, eikä esimerkiksi asuinpaikan taustalla ole sitä tuulilta suojaavaa, korkeampaa törmää. Muista lähelle tehdyistä koekuopista ei saatu löytöjä, joten asuinpaikka on rajattu vain noin 8 x 4 metrin suuruiseksi alueeksi. On hyvin mahdollista, että alueella on kuitenkin muitakin samantyyppisiä pieniä asuinpaikkapesäkkeitä, joita on vaikea saada esille ilman systemaattista koekuopitusta. |
| metsakeskus.1000025755 |
742 |
Sauskommelmaharju 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
582840.00000000 |
7515609.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025755 |
Asuinpaikka sijaitsee 11 km länsilounaaseen Sauskommelmaharjun eteläreunalla, Sotataipaleen suoalueen pohjoislaidalla, Sotajoen rannasta 250 metrin päässä ja 125 metriä Sauskommelmaharjun kaakkois-kärkeen johtavan metsäautotien päästä lounaaseen. Asuinpaikka on etelään suuntautuvalla tasanteella noin 2-3 metriä suon yläpuolella. Alue on mäntykangasta ja maaperä on asuinpaikan kohdalla hienoa hiekkaa, muuten yleensä karkeaa ja kivistä hiekkaa.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Ensimmäisinä havaintoina paikalta saatiin kvartsi-iskoksia metsäkoneen mylläämistä jäljistä. Löytöpaikkojen läheisyyteen tehtiin koekuoppia, joista kahdesta metsäkoneuran eteläpuolelle tehdystä tuli myös kvartsilöytöjä (L261, J252). Muut koekuopat olivat löydöttömiä, vaikka niiden läheisyydestä löytyi maan pinnalta kvartsia. Asuinpaikka on rajattu törmän yläpuolelle noin 14 x 23 metrin kokoiselle alueelle. Luultavasti hiekkaisemmilla kohdilla asuinpaikan kulttuurikerros on ainakin 20 cm paksu maanpinnasta lukien. |
| metsakeskus.1000025756 |
742 |
Talonmaa 3 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593154.00000000 |
7520665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025756 |
Mahdollinen esihistoriallinen asuinpaikka sijaitsee 1,8 kilometriä Tulppion pohjoispuolella, välittömästi Tulppiosta pohjoiseen johtavan Rassinvaarantien itäpuolella Ylä-Nuortin ylittävästä sillasta 125 metriä kaakkoon, leiripaikkana käytetyn alueen eteläpuolella. Alue on mäntykangasta ja maaperä hiekkaa tai karkeaa hiekkaa.
Kohde löydettiin vuoden 2013 inventoinnissa kohteiden Talonmaa 1-2 tarkastusten yhteydessä. Metsä-polun pinnalta (J218) ja Rassinvaarantien itäpuolisesta leikkauksesta (L230) löytyi joitakin hieman epämääräisiä kvartsi-iskoksia, samoin tienleikkauksen viereen tehdystä koekuopasta (L242). Maasto on loivasti Ylä-Nuortti –jokeen viettävää mäntykangasta, mutta juuri löytökohdalla on matala törmä, jonka päällä mahdolliset asuinpaikkalöydöt ovat. Löydöt eivät täysin vakuuta, mutta on mahdollista että paikalla on kivikautinen asuinpaikka, jonka voi rajata noin 10 x 8 metrin laajuiselle alueelle. |
| metsakeskus.1000025758 |
742 |
Sokliaavan talonraunio |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
597603.00000000 |
7524471.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025758 |
Talonrauniot sijaitsevat 7,1 kilometriä Tulppiosta koilliseen Maskaselän eteläreunalla, Sokliaavan rannalla olevalla niityllä, ns. Samperin veturitien eteläpuolella. Paikalla on kolme talonrauniota ja niityllä, vanhalla pihamaalla, on useita ruostuneita talouteen liittyneitä esineitä, kuten ämpäreitä. Talonrauniot liittynevät Nuortin konesavottaan, joka toimi alueella v. 1913-1916. Talot lienevät olleet savottakämppiä.
Kohde tarkastettiin v. 2013 inventoinnissa, aiempia tietoja siitä ei ole. Paikalla todettiin kolme talonrauniota niittymaalla, joka on talojen käyttöaikaan ollut varmastikin pihamaata. Pihamaalla on siellä täällä näkyvissä kaikenlaisia ruostuneita taloustavaroita, kuten ämpäreitä ja vateja sekä isompi lanan tapainen laite, joka liittynee veturitien ylläpitoon.
Ensimmäinen talonraunio (P264) sijaitsee tontin itäosassa. Se muodostuu lahonneiden hirsien muodostamasta suorakaiteen muotoisesta kehikosta, mitoiltaan noin 6 x 14 m ja sen keskellä on yksi poikkihirsi jakaen kehikon kahteen suunnilleen samankokoiseen osaan (6 x 7 m). poikkihirren kohdalla, rakenteen etelälaidalla on iso kiviröykkiö, varmastikin talon uuninraunio. Yhdessä talon hirsinurkassa on näkyvissä salvosta.
Toinen talonraunio (P265, L158) on lähempänä suon reunaa tontin länsiosassa. Sen keskiosassa on suuri kiviröykkiö, uunin raunio ja mitoiltaan suorakaiteen muotoinen hirsikehikko on noin 7 x 6 metriä. Rakenteen pohjoispäädyn ulkopuolella on vielä joitakin hirsijäänteitä. Tässä rauniossa on kauha ja peltiämpäri ja röykkiön kivet ovat vahvasti palaneita. Näiden seikkojen sekä sijaintinsa (hieman erillään muista) vuoksi kyse saattaisi olla saunarakennuksesta.
Kolmas talonraunio (P266) sijaitsee lähimpänä veturitietä tontin pohjoisreunassa. Se on rakenteeltaan samanlainen kuin ensimmäinen raunio ja kooltaan noin 6 x 11 metriä. Myös sen keskellä on poikkihirsi ja kehikon eteläseinällä keskilinjalla on suuri kiviröykkiö, jopa hieman ramppimainen rakenne. Jos kivet eivät ole vain romahtaneet sijoilleen, kyse saattaisi olla kaksikerroksisesta rakennuksesta jonka ylisille on päässyt ramppia pitkin.
Nuortin konesavottaan liittyvät rakenteet eivät ole automaattisesti kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta niitä voidaan pitää kulttuuriperintökohteina, joista osan suojelua lienee syytä miettiä etenkin kun kyse on suhteellisen yhtenäisestä kokonaisuudesta osana maan metsätaloushistoriaa. |
| metsakeskus.1000025759 |
742 |
Sokliojan talonraunio |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
599229.00000000 |
7525230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025759 |
Talonrauniot sijaitsevat 8 kilometrä Tulppiosta koilliseen Maskaselän eteläreunalla, Sokliaavan pohjoisrannalla Sokliojan länsipuolella, ns. Samperin veturitien molemmin puolin. Paikalla on kaksi talonrauniota ja näiden lisäksi yksi liesikumpu. Talonrauniot liittynevät Nuortin konesavottaan, joka toimi alueella v. 1913-1916. Talot lienevät olleet savottakämppiä.
Kohde tarkastettiin v. 2013 inventoinnissa, aiempia tietoja siitä ei ole. Paikalla todettiin kaksi talonrauniota sekä yksi liesikumpu Sokliojan länsirannalla olevalla törmällä. Samperin veturitie kulkee kohteen läpi, pohjoisimman talonraunion eteläpuolelta, josta se on jatkunut itään Sokliojan yli ja länteen Sokliaavan talonraunioiden ohi noin 1,8 km päässä.
Ensimmäinen talonraunio (P272) on pohjoisin ja se on veturitien pohjoispuolella olevassa koivikossa. Hirsikehikon laajuus on noin 13 x 6 metriä ja kehikon sisällä näkyy useita maatuneita hirsiä, ehkä noudattaen huonejakoa talon sisällä. Osassa hirsiä näkyy palon merkkejä, mikä saattaa viitata siihen että nämäkin talot poltettiin talvisodan alkaessa suomalaisten sotilaiden toimesta. Talo on jokseenkin etelä-pohjois –suuntainen ja sen kaakkoiskulmassa on liesikumpu.
Veturitien eteläpuolella on liesikumpu (P273), jonka halkaisija on noin 3-4 metriä. Kummun ympärillä on maatuneita hirsiä, mutta ne eivät enää näytä muodostavan varsinaista rakennetta kummun ympärille, vaikka siinä varmasti sellainen onkin ollut.
Toinen talonraunio (P274) on alueen eteläosassa, veturitien eteläpuolella. Tämä rakenne näyttäisi olevan täsmälleen samanlainen kuin ensimmäinenkin talonraunio, ehkä kuitenkin lounas-koillinen –suuntainen. Huonejako on saattanut tässä rakennuksessa mennä niin, että liesikumpu (leivinuuni?) on sijainnut rakennuksen lounaisessa pienemmässä huoneessa (keittiö?) ja tämän huoneen ja isomman koillisen huoneen (makuusali) välissä on ollut väliseinä. Tämä on nimittäin vieläkin jotenkin erotettavissa korkeampana hirsirakenteena. Mahdollisesti lounainen huone on jaettu vielä kahteen osaan väliseinällä.
Nuortin konesavottaan liittyvät rakenteet eivät ole automaattisesti kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta niitä voidaan pitää kulttuuriperintökohteina, joista osan suojelua lienee syytä miettiä etenkin kun kyse on suhteellisen yhtenäisestä kokonaisuudesta osana maan metsätaloushistoriaa. |
| metsakeskus.1000025760 |
742 |
Rouvoivanselän hirsirakenne |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
600474.00000000 |
7526000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025760 |
Hirsirakenne sijaitsee Rouvoivanselällä 10,2 km Tulppiosta koilliseen, Sokliojalle johtavan metsäautotien pohjoispuolella mäntykankaalla. Rakenne havaittiin vuoden 2013 inventoinnissa. Kyseessä on hirsistä salvottu kolmionmuotoinen, yhdeltä sivulta avoin rakennelma. Hirsikertoja on neljä ja avoin sivu on tuettu kahden männyn kylkeen. Rakenteen merkitys on tuntematon, mutta kovin vanha se tuskin on, sillä männyt eivät ole juuri yli 50-vuotiaita. Hirsirakennelma voisi olla jonkinlainen loukku. |
| metsakeskus.1000025761 |
742 |
Jänesojan pumppuasema |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
586521.00000000 |
7517548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025761 |
Jänesojan pumppuasema on rakennettu vuosina 1913-1916 Nuortin konesavottaa varten. Pumppuasema on konservoitu Museoviraston toimesta ja sinne on järjestetty opasteviitat. Pumppuasemalle johtaa Samperin veturitie, joka on erityisen näyttävä juuri pumppuaseman eteläpuolella, sillä täällä se on koverrettu pehmeään hiekkaan tasaiseksi kouruksi. Pumppuasema sijaitsee Jänesojan koillisrannalla. Jänesoja laskee Jänesaavalta Sotajokeen ja siitä edelleen Nuorttijokeen. Pumppuasema on veturia varten rakennettu veden täydennystorni, jossa oli savotan aikana jatkuva päivystys varmistamassa että säiliön vesi pysyi sulana.
Nuortin konesavottaan liittyvät rakenteet eivät ole automaattisesti kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta niitä voidaan pitää kulttuuriperintökohteina, joista osan suojelua lienee syytä miettiä etenkin kun kyse on suhteellisen yhtenäisestä kokonaisuudesta osana maan metsätaloushistoriaa. Pumppuasema lienee suojeltu myös rakennushistoriallisena suojelukohteena. |
| metsakeskus.1000025762 |
742 |
Vouhtujoen talonraunio |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
579961.00000000 |
7513725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025762 |
Talonraunio sijaitsee 14,3 kilometriä Tulppiosta länsilounaaseen, Vouhtunaapa-nimisen suoalueen eteläreunalla, Vouhtujoen etelärannalla, Vouhtunaavan etelälaitaa pitkin kulkevasta Samperin veturitiestä 30 metriä etelään mäntykankaalla. Paikalla on 1-2 talonrauniota ja niihin liittyvät liesikummut. Talonrauniot liittynevät Nuortin konesavottaan, joka toimi alueella v. 1913-1916. Talot lienevät olleet savottakämppiä.
Kohde tarkastettiin v. 2013 inventoinnissa, aiempia tietoja siitä ei ole. Paikalla todettiin 1-2 talonrauniota sekä kaksi liesikumpua Vouhtunaavan eteläpuolella olevalla kankaalla, lähellä Samperin veturitietä.
Selvä pystyssä oleva kiviuunirakennelma (P351) on mitoiltaan noin 2 x 4 metriä ja sen ympärillä on hahmotettavissa vielä perustusten jäljet, mitoiltaan noin 6 x 11 metriä. Kehikkoon liittyy mahdollisesti toinenkin, ensimmäiseen taloon yhteydessä ollut talon kehikko, jonka yhdessä kulmassa on toinen liesikumpu, halkaisijaltaan noin kolme metriä.
Nuortin konesavottaan liittyvät rakenteet eivät ole automaattisesti kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta niitä voidaan pitää kulttuuriperintökohteina, joista osan suojelua lienee syytä miettiä etenkin kun kyse on suhteellisen yhtenäisestä kokonaisuudesta osana maan metsätaloushistoriaa. |
| metsakeskus.1000025763 |
638 |
Veckjärvi kivilouhos |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
429766.00000000 |
6695304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025763 |
Lainaus v. 2012 inventointikertomuksesta:
Tutkimusalueen itäosassa, metsäisen kallioalueen keskeltä löytyi louhittujen kivien vyöhyke, jonka lohkareissa erottui selkeitä porauksen jälkiä. Kaavarunkoalueen inventoinnissa saatiin monesta kohtaa havaintoja tämän kaltaisesta toiminnasta. Skaftkärrin graniittiperäinen kallioaines on ilmeisesti soveltunut hyvin rakennustöihin ja on mahdollista, että kiviainesta on tarvittu Porvoon kaupungin rakennustöihin. En löytänyt historiallisista lähteistä tietoja kiviaineksen hausta Skaftkärristä, mutta todennäköisesti sitä on hyödynnetty myös kaupungin eri rakennusvaiheissa. Poranjäljistä voisi olla mahdollista jäljittää tietylle ajan-jaksolle ominaisia teknisiä piirteitä. Kiviporia on ollut Suomessa käytössä ainakin jo 1700-luvun loppupuolella vuoriteollisuuden kehittyessä eurooppalaisten esikuvien mukaan. On mahdollista, että kivenlouhintaa on harjoitettu Skaftkärrin kallioalueilla jo 1700-luvulta ainakin 1900-luvulle saakka. |
| metsakeskus.1000025764 |
638 |
Omenatarha 2 |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
428927.00000000 |
6696068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025764 |
Vanhan Veckjärventien ja Skaftkärrin tien risteyksen pohjoispuolella kohoaa korkea kalliomäki, jonka lounaisreunaa on louhittu voimallisesti. Kivenlohkareita on runsaasti kallion edustalla ja osassa kallionseinämää on erotettavissa poranjälkiä. Kivilouhoksia ei ole merkitty Skaftkärrin alueen historiallisen ajan karttoihin. |
| metsakeskus.1000025764 |
638 |
Omenatarha 2 |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
428927.00000000 |
6696068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025764 |
Vanhan Veckjärventien ja Skaftkärrin tien risteyksen pohjoispuolella kohoaa korkea kalliomäki, jonka lounaisreunaa on louhittu voimallisesti. Kivenlohkareita on runsaasti kallion edustalla ja osassa kallionseinämää on erotettavissa poranjälkiä. Kivilouhoksia ei ole merkitty Skaftkärrin alueen historiallisen ajan karttoihin. |
| metsakeskus.1000025765 |
638 |
Skaftkärr kivilouhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
429020.00000000 |
6695592.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025765 |
Skaftkärrin peltoalueen itäreunalta, lounaaseen laskevan kallioisen rinteen reunalta löytyi jälkiä kivenlouhinnasta. Vuoden 1833 kartassa paikan lähellä sijaitsee kaksi latoa; kivilouhoksesta ei ole merkintöjä. Kohde liittyy todennäköisesti samankaltaiseen toimintaan, kuin muut Skaftkärrin kaavarunkoalueen louhokset, Veckjärvi kivilouhos ja Omenatarha 2. Kivenlouhinnan ajankohtaa voidaan karkeasti arvioida 1700-luvun lopulta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.1000025766 |
240 |
Sotavangintie |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27009 |
387924.00000000 |
7285642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025766 |
Sotavangintien länsipuolella on noin 30 kuoppaa harjanteella, lähinnä keskeisen motocross-alueelle kulkevan metsäpolun pohjoispuolella, joitakin myös sen eteläpuolella. Kuoppien koko vaihtelee noin metrin halkaisijaltaan olevista kuopista aina kymmenmetrisiin kuoppiin. Osa kuopista on maatunut ”vanhannäköisiksi”, mutta osan reunat ovat vielä tuoreen oloisia. Todennäköisesti kuopat eivät ole kovin vanhoja, ja ne saattavat liittyä alueella olleeseen venäläisten sotavankien leiriin. |
| metsakeskus.1000025769 |
601 |
Elämäjärvi Hassila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
435275.00000000 |
7037828.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025769 |
Elämäjärven kylän vanhimmat talot ovat Kinnula ja Pesola, joista Kinnula mainitaan veroluetteloissa ensi kerran vuonna 1554 ja Pesola vuonna 1564. Jälkimmäinen on sijainnut nykyisen Mäkelän talon paikalla järven etelärannalla, Kinnula puolestaan järven pohjoisrannalla, Kinnusrannalla. Talojen nimet ilmestyvät veroluetteloihin vasta 1700-luvun alkupuolella, mutta henkilönimien perusteella on päätelty, että Kinnulan ensimmäinen veroluetteloissa mainittu isäntä on Pekka Rautaparta ja Pesolan puolestaan Lassi Kolari.
Hassilan talo ilmaantuu nimenä veroluetteloihin viimeistään 1712, mutta on varmasti sitä vanhempi, sillä 1627 veroluettelossa mainitaan myös Hassisen asuttama kolmas talo. Hassila lienee asutettu 1600-luvun alkuvuosikymmeninä.
Hassilan talo on palanut ja paikalla on nurmettunut rauniokumpare ja sen ympärillä vanha pihapiiri. Pystyssä olevia rakennuksia ei ole. Koska paikka on autioitunut eikä sillä ole myöhempää rakennuskantaa, on kohde sopiva vaikka muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000025770 |
601 |
Eerola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436387.00000000 |
7040085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025770 |
Eerola sijaitsee Kinnusrannassa, Elämäjärven pohjoisrannalla. Paikalta on löytynyt aiemmin tasataltta (KM 4340:16). Tasataltan löytöpaikasta ei ole mitään tarkempaa tietoa. Eerolan talosta vajaa 100 metriä etelään, aivan järven rannalta, rantasaunan kaakkoispuolelta löytyi v. 2013 inventoinnissa kivikautinen asuinpaikka. Paikalla oli kvartseja noin 60 x 35 metrin kokoisella alueella. Pelto on rannassa multaista hiesumaata. Myös talon länsipuoliselta pellolta löytyi kahdesta kohdasta yksittäisiä kvartseja. |
| metsakeskus.1000025776 |
601 |
Hämeenniemi |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
434643.00000000 |
7038324.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025776 |
Hämeenniemi sijaitsee Elämäjärven etelärannalla, Elämäisjoen suun itäpuolella. Alue tarkastettiin 1.10.2013 Keski-Suomen museon arkeologi Miikka Kumpulaiselta saadun vihjeen perusteella, jonka mukaan täällä olisi mahdollisesti ollut aikoinaan nähtävissä neljä pirtinsijaa. Näitä ei kuitenkaan pikaisessa tarkastuksessa pystytty löytämään. Niemen rantamaasto on pääasiassa heinittynyttä kosteikkoa ja sisämaassa on sammalpohjaista kuusikkoa. Alueella on kuitenkin saattanut olla hämäläisten eräsija, johon nimi voisi viitata. |
| metsakeskus.1000025777 |
601 |
Elämäjärvi Kinnula |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
436229.00000000 |
7040282.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025777 |
Elämäjärven kylän vanhimmat talot ovat Kinnula ja Pesola, joista Kinnula mainitaan veroluetteloissa ensi kerran vuonna 1554 ja Pesola vuonna 1564. Jälkimmäinen on sijainnut nykyisen Mäkelän talon paikalla järven etelärannalla, Kinnula puolestaan järven pohjoisrannalla, Kinnusrannalla. Talojen nimet ilmestyvät veroluetteloihin vasta 1700-luvun alkupuolella, mutta henkilönimien perusteella on päätelty, että Kinnulan ensimmäinen veroluetteloissa mainittu isäntä on Pekka Rautaparta ja Pesolan puolestaan Lassi Kolari.
Nykyinen Kinnula on pieni, autio, harmaalautainen mökki, jonka heinittyneessä pihapiirissä on vähän taittunut hirsiaitta. Jos veroluetteloiden vanha Kinnula on ollut samalla paikalla tai lähiympäristössä, on hyvinkin mahdollista että paikalla on säilynyt 1500-luvun tai sitä vanhempia kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000025778 |
601 |
Juntinniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429803.00000000 |
7034777.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025778 |
Asuinpaikka sijaitsee Sointulan talon lehmihaassa, talosta 200 metriä koilliseen ja vain 150 metriä aiemmin tunnetusta Juntinniemen varhaismetallikautisesta asuinpaikasta pohjoiseen. Kohteet saattavat olla samaa asuinpaikkaa, mutta toistaiseksi löydöt välialueelta puuttuvat. Kohde sijaitsee Saanijärven Juntinlahden länsirannalla, hiekkaisella törmällä, joka on lehmähakana kuten suuri osa Sointulaa ympäröivistä tiluksista. Paikalta löytyi lehmien sotkemasta maasta muutamia kvartsi-iskoksia lähinnä törmän päällä olevalta tasanteelta, noin 115 mmpy korkeudelta, mutta yksi iskos myös ylemmän törmän juurelta, alueen pohjoispuolella, noin 117 mmpy korkeudelta. Asuinpaikka on kuitenkin rajattu tasanteelle löytöpisteiden ympärille noin 60 x 30 metrin kokoiseksi alueeksi. Alueelle tehdyissä koekuopissa oli hienoa hiekkaa, mutta mitään löytöjä niihin ei sattunut. |
| metsakeskus.1000025779 |
601 |
Pöhlökangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431298.00000000 |
7034495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025779 |
Asuinpaikka sijaitsee Saanijärven pohjoisrannalla olevalla peltoalueella, n. 300 metriä Pöhlönrannasta ja 400 metriä Rautajoen suusta pohjoiseen, pienellä rantaan johtavan tien itäpuolella olevalla kumpareella. Kohteesta 300 m etelään on ennestään tunnettu Pöhlönkankaan asuinpaikka ja 250 metriä kaakkoon Alakosken asuinpaikka. Asuinpaikkalöydöt tehtiin puidulta kaurapellolta, suhteellisen runsaskivisestä hiekkamaasta, noin 50 x 25 metrin kokoiselta alueelta. Asuinpaikka on rajattu löytöpisteiden perusteella. |
| metsakeskus.1000025780 |
601 |
Myllyniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431428.00000000 |
7033881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025780 |
Asuinpaikka sijaitsee Saanijärven koillisrannalla Rönnynkylässä, peltoalueella Myllyniemen pohjoisreunalla noin 80 metrin päässä järven rannasta. Myllyniemen kärjessä on ennestään tunnettu Myllyniemen kivi-kautinen asuinpaikka. Inventointilöydöt ovat oljella olleelta hiesu/hietapohjaiselta viljapellolta, Myllyniemen talosta 100 metriä itään. Paikalta löytyi kaksi kvartsia viljankorsien väleistä heikosti näkyvältä pellon pinnalta noin 15 metrin päässä toisistaan. Hyvin todennäköisesti paikalla on kivikautinen asuinpaikka, johon osa alueen vanhoista löydöistä saattaa liittyä. Asuinpaikka on rajattu löytöpisteiden perusteella. |
| metsakeskus.1000025781 |
601 |
Vanhatalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431633.00000000 |
7033809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025781 |
Asuinpaikka sijaitsee Saanijärven koillisrannalla Rönnynkylässä, peltoalueella Vanhatalon koillispuolella suuntautuen Kylmäpuron laaksoon, joka virtaa Rönnyn peltoalueen keskellä. Asuinpaikkalöytöjä kerättiin pellolta pääasiassa kahdesta kohdasta, 100 metriä Vanhatalosta koilliseen ja 150 metriä itäkoilliseen. Löydöt ovat kvartsia ja lisäksi pellossa oli runsaahkosti historiallisen ajan asutukseen liittyvää esineistöä, kuten liitupiippuja. Kivikautinen asuinpaikka on rajattu pintalöytöjen perusteella 130 x 30 metrin laajuiselle alueelle. Peltoalueella oli rajauksen ulkopuolellakin joitakin yksittäisiä kvartsilöytöjä. Osa Rönnyn alueen vanhoista löydöistä saattaa hyvin liittyä tähän asuinpaikkakohteeseen (ks. kohteet Rönny, Myllyniemi, Hylkylä, Uusitalo).
Rönnyn Vanhataloa on aiemmin kutsuttu nimellä Rönnin Hiekka ja se lienee keskiaikaisen eräsijan paikalla. Osa historiallisen ajan löydöistä saattaa liittyä tähän vanhaan asutukseen, joka lienee sijainnut Vanhatalon paikalla. Rönny ei esiinny 1500-1700 –lukujen asutuksen yleisluettelossa, joten oletettavasti liitupiippulöydöt liittyvät tätä nuorempaan asutukseen. |
| metsakeskus.1000025781 |
601 |
Vanhatalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
431633.00000000 |
7033809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025781 |
Asuinpaikka sijaitsee Saanijärven koillisrannalla Rönnynkylässä, peltoalueella Vanhatalon koillispuolella suuntautuen Kylmäpuron laaksoon, joka virtaa Rönnyn peltoalueen keskellä. Asuinpaikkalöytöjä kerättiin pellolta pääasiassa kahdesta kohdasta, 100 metriä Vanhatalosta koilliseen ja 150 metriä itäkoilliseen. Löydöt ovat kvartsia ja lisäksi pellossa oli runsaahkosti historiallisen ajan asutukseen liittyvää esineistöä, kuten liitupiippuja. Kivikautinen asuinpaikka on rajattu pintalöytöjen perusteella 130 x 30 metrin laajuiselle alueelle. Peltoalueella oli rajauksen ulkopuolellakin joitakin yksittäisiä kvartsilöytöjä. Osa Rönnyn alueen vanhoista löydöistä saattaa hyvin liittyä tähän asuinpaikkakohteeseen (ks. kohteet Rönny, Myllyniemi, Hylkylä, Uusitalo).
Rönnyn Vanhataloa on aiemmin kutsuttu nimellä Rönnin Hiekka ja se lienee keskiaikaisen eräsijan paikalla. Osa historiallisen ajan löydöistä saattaa liittyä tähän vanhaan asutukseen, joka lienee sijainnut Vanhatalon paikalla. Rönny ei esiinny 1500-1700 –lukujen asutuksen yleisluettelossa, joten oletettavasti liitupiippulöydöt liittyvät tätä nuorempaan asutukseen. |
| metsakeskus.1000025782 |
601 |
Hylkylä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431895.00000000 |
7034038.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025782 |
Asuinpaikka sijaitsee Saanijärven koillisrannalla Rönnynkylässä, peltoalueella Saanijärveen Elämäjärvestä ja entisestä Kortteisenjärvestä laskevan Kortteisen kanavan eteläpuolella, Salonpään talon koillispuolella, noin 70 metriä talosta koilliseen. Tämä alue on harjanteen päällisaluetta jolla Salonpään, Hylkylän ja Pihlajaharjun talot sijaitsevat. Asuinpaikkalöytöjä kerättiin puidulta ohrapellolta, jossa paljasta pellon pintaa oli näkyvissä siellä täällä. Maaperä on alueella hienoa hietaa tai hiesua. Asuinpaikka on saattanut aikanaan jatkua luoteeseen, jossa nyt ovat Hylkylän tilan rakennukset. Myös kaakkoissuunta on todennäköinen, mutta tämä pelto oli inventointihetkenä täysin ummessa. Asuinpaikka on rajattu pintalöytöjen perusteella 100 x 50 metrin kokoiseksi alueeksi. Osa Rönnyn alueen vanhoista löydöistä saattaa hyvin liittyä tähän asuinpaikkakohteeseen (ks. kohteet Rönny, Myllyniemi, Hylkylä, Uusitalo). |
| metsakeskus.1000025783 |
601 |
Kivelä |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
431721.00000000 |
7031451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025783 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Saanijärven itärannalla olevan Petäjäniemen eteläpuolella, mökkitien molemmin puolin järvelle laskevan mäen koivikkoisella rinteellä, Kivelän talosta 200 metriä lounaaseen. Raunioita on noin 100 x 70 metrin kokoisella alueella kahdella tasolla. Ylemmällä tasanteella on myös raunioita rajaava leveä kiviaita, joka reunustaa aluetta järvelle päin. Kivirauniot ovat halkaisijaltaan 3-4 metriä ja osa niistä on rakentunut kehämäiseksi. Alemmalla tasolla kiviraunioita on vain mökkitien eteläpuolella ja täällä mul-tavaa maaperää on hieman näkyvissä metsäkoneen jäljiltä. Mahdollisesti tällä alemmalla tasanteella on ollut tavallinen viljelyspelto ja rauniot olisivat siellä peltoröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000025784 |
601 |
Virtala 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428669.00000000 |
7028952.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025784 |
Asuinpaikka sijaitsee Saaninjoen pohjoisrannalla, lähellä joen Heinäjokeen laskevaa suuta, ennestään tunnetusta Virtala 2 –asuinpaikasta noin 100 metriä lounaaseen olevalla korkealla niemenkärjellä. Asuinpaikalla havaittiin kaksi hieman erillistä löytöaluetta a ja b, joista a on lounaaseen, soistuneelle uomanosalle suuntautuva tasanne törmän päällä ja b niemen korkeimman kohdan tuntumassa kaakkoon suuntautuvalla kohdalla edellisestä 20-30 metriä koilliseen. Mahdollisesti myös alueiden välialueilla on muinaisjäännöstä. On myös mahdollista, että Virtala 2 –asuinpaikka ulottuu tänne asti, vaikka topografia on välissä hieman kivikkoista ja ”muhkuraista” maastoa.
Kaikki asuinpaikkalöydöt ovat koekuopista, joissa oli etenkin a-löytöalueella paksu kulttuurikerros.
Löytöalue a:
Koekuopassa P569 oli kivistä hiekkaa ja heti pinnasta lähtien tummanruskeaa likamaata, jossa myös palanutta luuta ainakin 25 cm paksuinen kerros (kivet estivät syvemmälle kaivamisen). Kuoppa kaivettiin viiden metrin päähän törmän reunasta. Koekuopassa P662 oli tummanruskeaa likamaata ainakin 35 cm syvyydelle (kivet estivät syvemmälle kaivamisen). Koekuopassa P663 oli pinnassa noin 15 cm ruskeaa likamaata, joka muuttui tuhkanharmaaksi likamaaksi, kuoppaa ei voinut kaivaa kivien vuoksi 30 cm syvemmälle, mutta löytöjä oli aivan pohjalle asti, myös palaneita kiviä. Koekuopassa L315 oli noin 30 cm paksu kulttuurikerros joka alkoi heti pintaturpeen alta ja löytöjä oli aivan pohjahiekassakin, kuopassa oli myös paljon palaneita pikkukiviä noin 10-20 cm syvyydellä. Lisäksi kaivettiin löydöttömät koekuopat P665 ja L316 alemmalle tasanteelle asuinpaikan länsipuolelle. Asuinpaikan löytöalue a rajautuu topografian ja löydöllisten koekuoppien perusteella noin 45 x 20 metrin kokoiseksi alueeksi.
Löytöalue b:
Koekuopassa P666 oli kivistä, tummanruskeaa hiekkaa, jossa oli palanutta luuta ja kvartsia. Koekuoppa tehtiin tasanteelle alueen korkeimmalle kohdalle. Alueelle tehtiin lisäksi kaksi löydötöntä koekuoppaa P667 ja P567. Asuinpaikan b löytöalue rajautunee noin 10 metrin säteelle löydöllisen koekuopan ympärille.
Löytöalueiden a ja b eteläpuolella olevalle pienelle kumpareelle sähkölinjan alle tehtiin myös löydötön koekuoppa P568. |
| metsakeskus.1000025785 |
601 |
Uusi-Piilola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427750.00000000 |
7029610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025785 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihtiputaan kirkonkylän pohjoispuolella, Alva- ja Kolimajärvien välisen Heinäjoen pohjoisrannalla, Jokisaaren pohjoispuolella, Uuden-Piilolan talosta 175 metriä länsilounaaseen olevalla mäenkumpareella. Paikka on hyvin kivinen mäentöppäre, jolla kasvaa mäntyä ja kuusia.
Mäen Heinäjoen puoleisella törmällä havaittiin halkaisijaltaan 2–metrinen kuoppa/painanne, johon tehtiin koekuoppa P680. Tässä koekuopassa oli vahva likamaa- ja hiilikerros heti pinnasta alkaen sekä runsaasti löytöjä. Kuoppa on aivan rantatörmän päällä ja sitä reunustaa iso kivi rannan puolella. Tumma hiilinen kulttuurikerros jatkuu ainakin 40 cm syvyydelle, mahdollisesti syvemmällekin, mutta koekuoppaa ei kaivettu enää tätä syvemmälle. Painanteesta noin viisi metriä luoteeseen kaivetussa koekuopassa P679 oli kivistä hietamaata ja aivan pintamaassa yksi kvartsi-iskos. Koekuoppa L323 kaivettiin vain parin metrin päähän painanteesta sisämaahan päin, tässä kuopassa oli normaali hiekkapodsoli ja löytönä yksi kvartsi-iskos. Muissa alueelle kaivetuissa koekuopissa ei ollut löytöjä.
Törmän reunan painanteesta noin 30 metriä koilliseen kumpareen lakitasanteen reunassa on vallillinen, syvä kuoppa kivikon keskellä, halkaisijaltaan (vallien kera) noin neljä metriä. Tähän kuoppaan kaivetussa koepistossa maa oli keltaista hiekkaa ja sen seassa oli isoja hiilenkimpaleita. Kyse lienee historiallisen ajan kuoppamallisesta hiilimiilusta eli pystymiilusta.
Muinaisjäännös on rajattu löydöllisten koekuoppien, topografian ja rakenteiden mukaisesti noin 50 x 25 metrin kokoiseksi alueeksi. |
| metsakeskus.1000025786 |
601 |
Sahinniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428472.00000000 |
7028776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025786 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihtiputaan kirkonkylän pohjoispuolella, Alva- ja Kolimajärvien välisen Heinäjoen itärannalla, Saanijärvestä laskevan Saaninjoen suun pohjoispuolella, niemekkeenlounaiskärjessä. Saman niemen kaakkoiskärjessä on asuinpaikka Sahinniemi 2, luoteiskärjessä Sahinniemi ja siitä etelään Sadinniemi. Kohteiden nimitykset ovat kaikki harhaanjohtavia, sillä varsinainen Sahinniemi on Heinäjoen vastarannalla oleva niemi. Niemekkeen alue on pääasiassa mäntytaimikkoa mutta tämän asuinpaikan kohdalla on myös järeää vanhaa männikköä.
Asuinpaikka on laajuudeltaan noin 75 x 20 metriä. Alueella havaittiin yksi samanlainen pieni kuoppa tai painanne kuin Sahinniemen, Sahinniemi 4:n ja Uuden-Piilolan asuinpaikoilla. Tähän tehdyssä pienessä koepistossa P697 noin 10 cm syvyydellä tuntui kiviä. Koekuoppa P694 kaivettiin alueen pohjoisosaan mäntytaimikkoon tasanteelle pari metriä törmän reunasta, kuopassa oli suhteellisen kivistä hiekkaa, ehjä podsoli ja löytöinä keramiikkaa ja kvartsia. Koekuoppa P696 on samalla tasanteella, aivan alueen länsiosassa olevan korkeamman mäenkumpareen syrjässä, tässä oli normaali podsoli, hiekkamaa ja kiviä, löydöt alle 20 cm syvyydellä pinnasta. Myös mäenkumpareen länsipuolen tasanteelle, ehjälle mäntykankaalle tehdyssä koekuopassa P698 oli kvartsia hyvin kivisessä maassa. Muut alueelle tehdyt kuopat olivat löydöttömiä. |
| metsakeskus.1000025787 |
601 |
Sahinniemi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428563.00000000 |
7028851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025787 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihtiputaan kirkonkylän pohjoispuolella, Heinäjokeen Saanijärvestä laskevan Saaninjoen varrella, sen pohjoispuolella ja lähellä joen suuta niemekkeen kaakkoiskärjessä. Aikoineen asuinpaikka on ollut saarella ja myös asuinpaikan itäpuolella on ollut vettä. Nyt paikalla on soistunut laakso, jonka vastarannalla on Virtala 3 –niminen kivikautinen asuinpaikka. Alue on mäntytaimikkoa.
Niemenkärjessä havaittiin kaksi halkaisijaltaan noin 2 metrin laajuista kuoppaa tai painannetta (pisteet P689-690). Painanteeseen P689 tehdyssä koepistossa oli kiviä ja ehkä kallio pian vastassa, painanteeseen P690 tehdyssä pistossa pintamaasta löytyi yksi kvartsi-iskos ja syvemmällä oli paljon murenevaa kiveä ja maa oli tuhkanharmaata, kuin palanutta. Koepistoja ei voinut kivien vuoksi kaivaa 30 cm syvemmälle. Kuoppien lähialueille kaivetuista koekuopista kuopassa P691 oli tummanruskeaa, kivistä hiekkaa, mahdollista likamaata ja koekuopassa P692 oli pintamaassa kaksi kvartsi-iskosta, muuten maa oli kivistä keltaista hiekkaa.
Asuinpaikka on rajattu löytöjen, rakenteiden ja topografian mukaan niemenkärkeen noin 20 x 15 metrin laajuiseksi alueeksi. |
| metsakeskus.1000025788 |
601 |
Uusi-Piilola 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
427620.00000000 |
7029577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025788 |
Miilu sijaitsee suohon suuntautuvalla rantatörmällä Alva- ja Kolimajärvien välisen Heinäjoen pohjoisrannalla, Uusi-Piilolan talosta 320 metriä länsilounaaseen kumpareella olevan uuden talon länsipuolisella rinteellä. Kuopanne on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja siinä on hiljakkoin poltettu roskapuuta. Kuopanteen reunalle tehdyssä koekuopassa oli huuhtoutumiskerroksen alla voimakas hiilikerros, joka viittaa kuopan olleen mahdollisesti hiilimiilu. Kuopan läheisyyteen tehtiin muutama koepisto, joissa oli hyvin kivinen hiekkamaa ja podsolimaannos. Lähistön kivikautisilta asuinpaikoilta löytyi inventoinnissa vastaavankokoisia kuoppia, jotka lienevät asuinpaikkaan liittyviä keitto- tai muita kuoppia, joten on mahdollista että tämäkin kuoppa olisi sellainen eikä hiilihauta. Toistaiseksi tältä alueelta ei kuitenkaan ole kivikautisia löytöjä. |
| metsakeskus.1000025796 |
740 |
Tinamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598083.00000000 |
6869405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025796 |
Pyöreä, suppiloimainen tervahauta, halkaisija noin 10 m. Maa turpeen alla voimakkaasti hiilensekaista. Hiekkapohjainen kangasmetsä. |
| metsakeskus.1000025797 |
601 |
Rasinahontien varsi |
10001 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
428359.00000000 |
7029739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025797 |
Kohde sijaitsee Alva- ja Kolimajärvien välisen Heinäjoen pohjoisrannalla, Jokisaaren pohjoispuolella, Uuden-Piilolan talosta 440 metriä itäkoilliseen olevalla harjanteella. Maastossa oli vierekkäin kaksi sammaloitunutta isoa kuoppaa, toinen suorakaiteen muotoinen, mitoiltaan 3,5 x 1 m ja leveä valli ympärillä, siitä parin metrin päässä oli pyöreä, halkaisijaltaan noin kaksi metriä oleva kuoppa. Maassa oli kuoppien lähellä kattohuopaa, joka viittaa siihen että kuopat ovat ehkä hyvinkin resenttejä. Paikalla ei kuitenkaan ole mi-tään rakennuksia vuosien 1964 ja 1992 peruskartoilla. Myöskään vuoden 1848 pitäjänkartassa ei täällä ole asutusta. Luultavasti kohde ajoittuu kuitenkin vuosien 1848 ja 1962 välille, todennäköisesti paikalla on ollut talo, jonka kellarikuoppia nämä ovat. |
| metsakeskus.1000025798 |
601 |
Kukkaspuronsuu |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
452210.00000000 |
7020614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025798 |
Kohde sijaitsee Kolkku-nimisen järven itärannalla, järveen koillisesta laskevan Kukkaspuron suun eteläpuolella olevalla matalalla kankaalla lähes välittömästi Kukkaspuron mahdollisen lapinraunion pohjoispuolella. Mahdollisesti kohteet liittyvät yhteen. Rauniosta 27 metriä luoteeseen rantatasanteelle, pienen kalliorannan yläpuolelle tehdyssä koekuopassa oli kivistä hiekkaa, normaali podsolimaannos ja siinä pari mahdollista kvartsi-iskosta. Paikka on luontainen rantautumispaikka mäntykankaalla ja topografisesti erittäin sopiva asuinpaikaksi. Maaperän kivisyys esti laajemman koekuopituksen, joten paikkaa on pidettävä mahdollisena muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.1000025799 |
601 |
Köykönpuronsuu etelä |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
452687.00000000 |
7024796.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025799 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kinturin järven itärannalla, pienen niemen luoteiskärjessä, Kinturiin laskevan Köykönpuron suusta 140 metriä lounaaseen. Mauri Perälän ilmoituksen mukaan paikalla on koekuopasta löytynyt palaneita kiviä ja hiiltä, mahdollisesti kyseessä on tulipaikka. Vuoden 2013 inventoinnissa paikkaa ei päästy tarkastamaan kulkukelvottoman tien ja ajanpuutteen takia. Topografisesti paikka on sopiva kivikautiselle asuinpaikalle. |
| metsakeskus.1000025808 |
51 |
Myllyahde |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27008 |
214318.00000000 |
6809001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025808 |
Noin 80 metriä Meiskantien ja valtatien 8 risteyksestä länteen Meiskantien eteläreunalla on noin 10 metrin pätkä hyvin säilynyttä kiviaitaa. Koska aita rajaa yhä talon pihapiiriä ei kohde oli kiinteä muinaisjäännös vaan muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000025809 |
78 |
Malmhuggkärr |
10007 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
277318.00000000 |
6639595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025809 |
Vuosina 1940-1941 venäläisten rakentamaan Hangon tukikohtaan kuuluva tykistörata siihen liittyvine rakenteineen. Kohteesta on säilynyt yksi betoninen tykkiasema, ratavalleja, pikakivääripesäke yhdyshautoineen sekä useita kuoppia, jotka lienevät olleet ampuma-asemia tai suojia. |
| metsakeskus.1000025813 |
853 |
Meltoisten kylätontti |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
234940.00000000 |
6704420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025813 |
Varhaisin maininta 1424. Kaksi taloinen 1600-luvulla, mutta sen jälkeen yksinäistalo. Isojako 1867. Päärakennus paloi 1800-luvun lopulla. Tammistosta tuli nyt uusi tilakeskus. Autioitunut 1800-luvun lopulla.
Kylätontti on suureksi osaksi heinittynyt. Lähellä pellon reunaa on varsin vaatimaton, mutta selvä rakennuksen perustus. Meltoistentien pohjoispuolella on navetan perustus, jossa on käytetty paljon myös betonia, navetta lienee ainakin osin varsin uusi.
2021 tarkastuksessa ei tehty uusia rakenteita tai havaintoja. |
| metsakeskus.1000025813 |
853 |
Meltoisten kylätontti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
234940.00000000 |
6704420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025813 |
Varhaisin maininta 1424. Kaksi taloinen 1600-luvulla, mutta sen jälkeen yksinäistalo. Isojako 1867. Päärakennus paloi 1800-luvun lopulla. Tammistosta tuli nyt uusi tilakeskus. Autioitunut 1800-luvun lopulla.
Kylätontti on suureksi osaksi heinittynyt. Lähellä pellon reunaa on varsin vaatimaton, mutta selvä rakennuksen perustus. Meltoistentien pohjoispuolella on navetan perustus, jossa on käytetty paljon myös betonia, navetta lienee ainakin osin varsin uusi.
2021 tarkastuksessa ei tehty uusia rakenteita tai havaintoja. |
| metsakeskus.1000025814 |
853 |
Unkilan yksinäistalo |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
234150.00000000 |
6707160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025814 |
Turun Hirvensalossa sijaitseva Unkilan kylätontti. Kylästä on varhaisin maininta vuodelta 1540. Unkilan yksinäistalo yhdistyi 1600-luvulla viereiseen Maanpään kylään. Unkilan talon tontti on merkitty vielä vuoden 1697 veronpanokarttaan, ja se oli 1700-luvulla Maanpään aputila. Autioitunut ilmeisesti 1600-1700-luvun vaihteessa.
Nykyisin kylätontti sijaitsee omakotitalon edustalla, sen eteläpuolella. Maaliskuussa 2015 tehdyssä maastotarkastuksessa kylätontin voitiin todeta jääneen ilmeisesti osittain talon pihapiiriin liittyvän pengerryksen/tasoitetun alueen alle. Talon kaakoispuoleisessa rinteessä havaittiin kuitenkin vielä epämääräistä ja varsin vaatimatonta kiviaitaa. Alueella vanhaa kulttuurivaikutteista kasvillisuutta. |
| metsakeskus.1000025814 |
853 |
Unkilan yksinäistalo |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
234150.00000000 |
6707160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025814 |
Turun Hirvensalossa sijaitseva Unkilan kylätontti. Kylästä on varhaisin maininta vuodelta 1540. Unkilan yksinäistalo yhdistyi 1600-luvulla viereiseen Maanpään kylään. Unkilan talon tontti on merkitty vielä vuoden 1697 veronpanokarttaan, ja se oli 1700-luvulla Maanpään aputila. Autioitunut ilmeisesti 1600-1700-luvun vaihteessa.
Nykyisin kylätontti sijaitsee omakotitalon edustalla, sen eteläpuolella. Maaliskuussa 2015 tehdyssä maastotarkastuksessa kylätontin voitiin todeta jääneen ilmeisesti osittain talon pihapiiriin liittyvän pengerryksen/tasoitetun alueen alle. Talon kaakoispuoleisessa rinteessä havaittiin kuitenkin vielä epämääräistä ja varsin vaatimatonta kiviaitaa. Alueella vanhaa kulttuurivaikutteista kasvillisuutta. |
| metsakeskus.1000025821 |
853 |
Haritun yksinäistalo |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
241000.00000000 |
6706680.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025821 |
Haritun yksinäistalo. Varhaisin maininta on vuodelta 1378, 1500-luvun alussa kaksi taloa, jotka yhdistyivät. 1600-luvulta lähtien yksinäistalo. Rakennukset näkyvät vuoden 1961 kartassa, mutta ne on purettu 1980-luvulla.
Maastotarkastuksessa maaliskuussa 2015 voitiin alueella havaita useita rakennuksen kivijalkoja. Alueella oli juuri tehty hakkuut ja raivaus, joten rakenteet olivat hyvin näkyvissä. |
| metsakeskus.1000025821 |
853 |
Haritun yksinäistalo |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
241000.00000000 |
6706680.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025821 |
Haritun yksinäistalo. Varhaisin maininta on vuodelta 1378, 1500-luvun alussa kaksi taloa, jotka yhdistyivät. 1600-luvulta lähtien yksinäistalo. Rakennukset näkyvät vuoden 1961 kartassa, mutta ne on purettu 1980-luvulla.
Maastotarkastuksessa maaliskuussa 2015 voitiin alueella havaita useita rakennuksen kivijalkoja. Alueella oli juuri tehty hakkuut ja raivaus, joten rakenteet olivat hyvin näkyvissä. |
| metsakeskus.1000025823 |
853 |
Pakarla/Bagarla |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
234484.00000000 |
6711185.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025823 |
Pakarla/Bagarla, yksinäistalo. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1405. Rälssilampuotitalo, josta tuli itsenäinen 1700-luvun lopulla. Tilalla oli kaksi asuinrakennusta, vanhempi mahdollisesti jo 1600-luvulta, nuorempi v. 1792. Tämä siirrettiin 1920-luvulla Turun linnan puistoon. Vanhempi asuinrakennus purettu 1960-luvulla. Alueella on kivijalkoja ja pengerrystä.
Inventointi 2020: Vaikuttaa kohtuullisen hyvin säilyneeltä, joskin rakennekiviä näkyy alueella myös siirrellyn. |
| metsakeskus.1000025823 |
853 |
Pakarla/Bagarla |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
234484.00000000 |
6711185.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025823 |
Pakarla/Bagarla, yksinäistalo. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1405. Rälssilampuotitalo, josta tuli itsenäinen 1700-luvun lopulla. Tilalla oli kaksi asuinrakennusta, vanhempi mahdollisesti jo 1600-luvulta, nuorempi v. 1792. Tämä siirrettiin 1920-luvulla Turun linnan puistoon. Vanhempi asuinrakennus purettu 1960-luvulla. Alueella on kivijalkoja ja pengerrystä.
Inventointi 2020: Vaikuttaa kohtuullisen hyvin säilyneeltä, joskin rakennekiviä näkyy alueella myös siirrellyn. |
| metsakeskus.1000025829 |
853 |
Saramäki Marttila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
243390.00000000 |
6715170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025829 |
Marttilan vanha tonttimaa on sijainnut Vähäjoen ja Vanhan Tampereentien välissä, muuta Saramäen kylää etelämpänä ja toisella puolen jokea. Tontti on jäänyt osin tien alle, mutta osin pieni viljelemätön kaistale on säilynyt tien vieressä.
Saramäki mainitaan keskiajalla kerran, vuonna 1472 ja myöhemmin usein Vaistenkylän yhteydessä, mutta jälkimmäinen erotettiin Saramäestä jo keskiajalla. Uuden ajan alussa Saramäessä oli neljä taloa: Pukkila, Marttila, Moisio ja Huilu, joista Marttila ja Moisio jakautuivat 1500-luvun lopulla kahtia.39 1600-luvun kartassa talot sijaitsevat tiiviinä rykelmänä kylämäen kaakkoisrinteessä, joten Marttilan tontti tuskin on alkuperäistä kyläaluetta.
Tarkastuksessa 2015 paikalla, Vanhaan Tampereentiehen ja peltoon rajautuvalla kaistaleella, oli nähtävissä ilmeisen navetan perustus (mm. juottokaukalo). Ei kuitenkaan muita selviä rakennuksen perustuksia, myös kulttuurikasvillisuutta. |
| metsakeskus.1000025830 |
853 |
Koskennurmen kylätontti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
244640.00000000 |
6720870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025830 |
Kylä on perustettu 1300-luvun lopulla, ensimmäinen maininta on vuodelta 1411. Kaksi taloa jo ennen vuotta 1540. Ylistalo ja Lampola eli Alitalo, näistä Ylistalo jakautui 1800-luvulla kahtia Ylistalo ja Ylistalo Keskitalo. Lampola ja Ylistalon Keskitalo yhdistyivät 1875. Paikalla on useita luonnonkivijalkoja, kivikellari, betonisia kivijalkoja, jotka ajoittunevat 1800- ja 1900-luvuille.
Isonjaon aikainen tonttimaa sijaitsee pääosin Talolankadun pohjoispuolella, rajautuen lännessä Paimalantiehen. Tällä alueella havaittin 2020 inventoinnissa irtomaakasoja ja kiviä, mutta ei selviä rakenteita.
Koskennurmen Keskitalo on vanhan kantatilan osatalo. Koskennurmen kylässä on ollut keskiajalla kaksi taloa, Lampola ja Ylistalo, joka jakautui oletettavasti 1700-luvulla kahtia. Kaikki kolme taloa sijaitsivat v. 1786 isojakokartassa samalla kylätonttialueella. Koskennurmen vanha kylätontti on sijainnut Auvaismäentien ja Talolankadun kulmauksessa. Nykyisin tällä paikalla ei ole enää vanhoja rakennuksia. Keskitalo on muodostunut Ylistalosta, mutta se sijaitsi hyvin pitkään vanhalla kylätonttialueella, josta se on siirtynyt nykyiselle paikalleen 1900-luvun alkupuolella.
V. 1800 rippikirjassa on Ylitalo ja Alitalo, v. 1815 Ylitalo on jakautunut kahtia. Talot yhdistyvät uudestaan 1860-l., mutta Ylitalo jakautuu taas vuoteen 1880 mennessä. Silloin henkikirjassa on Ylistalo, Ylistalo Keskitalo ja Lambola. Vuoden 1875 henkikirjassa todetaan, että Ylistalo Keskitalo on yhdysviljelyksessä Lambolan kanssa. |
| metsakeskus.1000025831 |
853 |
Paijula/Vähä-Paijula |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
249220.00000000 |
6727760.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025831 |
Kylä muodostettu 1570-luvulla, silloin kaksi taloa, yksitaloinen 1689-1782, vuonna 1832 vahvistettu Iso-Paijula ja Vähä-Paijula, vuodesta 1870 alkaen oli vain Paijula. Rakennukset purettu 1920-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000025832 |
853 |
Paijula/Iso-Paijula |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
249230.00000000 |
6728010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025832 |
Kylä syntynyt 1570-luvulla. Silloin kaksi taloa, vv. 1689-1783 yksitaloinen, 1832 oli Iso-Paijula ja Vähä-Paijula. Vuodesta 1870 lähtien oli vain Paijulan yksinäistalo. Uusi asuintontti muodostettu 1913. Autioitunut 1900-luvun alkupuolella, uusi asuinrakennus rakennettu toisaalle 1913. |
| metsakeskus.1000025836 |
322 |
Olofsgård 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251692.00000000 |
6665317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025836 |
Kivikautinen asuinpaikka, joka löytyi inventoinnissa 2013. Laikutetulta hakkuuaukealta löytyi varsin laajalta alueelta kvartsi-iskoksia ja kvartsiydin. Kohteen lounaisosassa on myös hiilimiilu.
Asuinpaikka sijaitsee noin sata metriä leveän, lounaaseen avautuvan puronotkon
perällä. Asuinpaikkalöytöjä (kvartsi-iskoksia) havaittiin kahtena selvänä keskittymänä ja lisäksi yksittäisiä kvartseja niiden ulkopuolella. Koillinen löytökeskittymä on puron poikki kulkevalla ajouralla ja sen itäpuolella, alkaen heti puron etelärannalla (N 6665349 E 251702) ja ulottuen noin 10 m päähän siitä. 15–20 m leveä vähälöytöinen alue erottaa siitä lounaisen löytökeskittymän (N 6665317 E 251692). Siinä löytöjä on noin 20 m läpimittaisella alueella. Iskosten lisäksi talteen poimittiin kvartsiydin.
Lounaisen löytökeskittymän lounaispuolella on hiilimiilu. Miilun kuopan läpimitta on 9-11 m ja syvyys noin 40 cm. Pohjoisen puolella sitä reunustaa matala valli ja kaakossa ehkä matala oja. Rakenteellisia yksityiskohtia ja mittojakin on vaikea tarkasti arvioida, koska maata on muokattu rankasti laikutuksen yhteydessä. Miilun lounaispuolella havaittiin vielä kaksi mahdollista, mutta melko epämääräistä kvartsi-iskosta (N 6665283 E 251649). |
| metsakeskus.1000025836 |
322 |
Olofsgård 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11019 |
27000 |
251692.00000000 |
6665317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025836 |
Kivikautinen asuinpaikka, joka löytyi inventoinnissa 2013. Laikutetulta hakkuuaukealta löytyi varsin laajalta alueelta kvartsi-iskoksia ja kvartsiydin. Kohteen lounaisosassa on myös hiilimiilu.
Asuinpaikka sijaitsee noin sata metriä leveän, lounaaseen avautuvan puronotkon
perällä. Asuinpaikkalöytöjä (kvartsi-iskoksia) havaittiin kahtena selvänä keskittymänä ja lisäksi yksittäisiä kvartseja niiden ulkopuolella. Koillinen löytökeskittymä on puron poikki kulkevalla ajouralla ja sen itäpuolella, alkaen heti puron etelärannalla (N 6665349 E 251702) ja ulottuen noin 10 m päähän siitä. 15–20 m leveä vähälöytöinen alue erottaa siitä lounaisen löytökeskittymän (N 6665317 E 251692). Siinä löytöjä on noin 20 m läpimittaisella alueella. Iskosten lisäksi talteen poimittiin kvartsiydin.
Lounaisen löytökeskittymän lounaispuolella on hiilimiilu. Miilun kuopan läpimitta on 9-11 m ja syvyys noin 40 cm. Pohjoisen puolella sitä reunustaa matala valli ja kaakossa ehkä matala oja. Rakenteellisia yksityiskohtia ja mittojakin on vaikea tarkasti arvioida, koska maata on muokattu rankasti laikutuksen yhteydessä. Miilun lounaispuolella havaittiin vielä kaksi mahdollista, mutta melko epämääräistä kvartsi-iskosta (N 6665283 E 251649). |
| metsakeskus.1000025836 |
322 |
Olofsgård 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
251692.00000000 |
6665317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025836 |
Kivikautinen asuinpaikka, joka löytyi inventoinnissa 2013. Laikutetulta hakkuuaukealta löytyi varsin laajalta alueelta kvartsi-iskoksia ja kvartsiydin. Kohteen lounaisosassa on myös hiilimiilu.
Asuinpaikka sijaitsee noin sata metriä leveän, lounaaseen avautuvan puronotkon
perällä. Asuinpaikkalöytöjä (kvartsi-iskoksia) havaittiin kahtena selvänä keskittymänä ja lisäksi yksittäisiä kvartseja niiden ulkopuolella. Koillinen löytökeskittymä on puron poikki kulkevalla ajouralla ja sen itäpuolella, alkaen heti puron etelärannalla (N 6665349 E 251702) ja ulottuen noin 10 m päähän siitä. 15–20 m leveä vähälöytöinen alue erottaa siitä lounaisen löytökeskittymän (N 6665317 E 251692). Siinä löytöjä on noin 20 m läpimittaisella alueella. Iskosten lisäksi talteen poimittiin kvartsiydin.
Lounaisen löytökeskittymän lounaispuolella on hiilimiilu. Miilun kuopan läpimitta on 9-11 m ja syvyys noin 40 cm. Pohjoisen puolella sitä reunustaa matala valli ja kaakossa ehkä matala oja. Rakenteellisia yksityiskohtia ja mittojakin on vaikea tarkasti arvioida, koska maata on muokattu rankasti laikutuksen yhteydessä. Miilun lounaispuolella havaittiin vielä kaksi mahdollista, mutta melko epämääräistä kvartsi-iskosta (N 6665283 E 251649). |
| metsakeskus.1000025836 |
322 |
Olofsgård 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
251692.00000000 |
6665317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025836 |
Kivikautinen asuinpaikka, joka löytyi inventoinnissa 2013. Laikutetulta hakkuuaukealta löytyi varsin laajalta alueelta kvartsi-iskoksia ja kvartsiydin. Kohteen lounaisosassa on myös hiilimiilu.
Asuinpaikka sijaitsee noin sata metriä leveän, lounaaseen avautuvan puronotkon
perällä. Asuinpaikkalöytöjä (kvartsi-iskoksia) havaittiin kahtena selvänä keskittymänä ja lisäksi yksittäisiä kvartseja niiden ulkopuolella. Koillinen löytökeskittymä on puron poikki kulkevalla ajouralla ja sen itäpuolella, alkaen heti puron etelärannalla (N 6665349 E 251702) ja ulottuen noin 10 m päähän siitä. 15–20 m leveä vähälöytöinen alue erottaa siitä lounaisen löytökeskittymän (N 6665317 E 251692). Siinä löytöjä on noin 20 m läpimittaisella alueella. Iskosten lisäksi talteen poimittiin kvartsiydin.
Lounaisen löytökeskittymän lounaispuolella on hiilimiilu. Miilun kuopan läpimitta on 9-11 m ja syvyys noin 40 cm. Pohjoisen puolella sitä reunustaa matala valli ja kaakossa ehkä matala oja. Rakenteellisia yksityiskohtia ja mittojakin on vaikea tarkasti arvioida, koska maata on muokattu rankasti laikutuksen yhteydessä. Miilun lounaispuolella havaittiin vielä kaksi mahdollista, mutta melko epämääräistä kvartsi-iskosta (N 6665283 E 251649). |
| metsakeskus.1000025838 |
322 |
Bomåssaträsket |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
252786.00000000 |
6665218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025838 |
Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Paikka on loivasti pohjoiseen viettävää nuorta mäntymetsää, aluskasvillisuus ruohovoittoista. Kohdalla maaperä on pääasiassa hiekkaa, mutta välittömässä ympäristössä maaperä on pääasiassa moreenia ja hieman kauempana etelässä kalliota.
Paikalla on pyöreä, halkaisijaltaan noin 10 m hiilimiilu ja kymmenisen metriä tästä etelään halkaisijaltaan noin 2,5 m ja korkeudeltaan noin 60 cm kivikasa. Kivikasan reunalta kädellä tutkien pintasammalen alla oli palaneita kiviä ja nokea. Tällä perusteella kyseessä on kiukaan (tai uunin) jäännökset.
Alueella ei ole merkkejä viljelystä eikä alue muutenkaan vaikuta edes pienen torpan
elantoon sopivalta. Inventoijan tulkinta on, että kiukaan jäännös on miilunpolttajien
majan kiuas ja siten samanikäinen miilun kanssa. Kohteita on ilman tarkempia tutkimuksia mahdoton ajoittaa. Kohteiden hyvä säilyneisyys sekä ilmeisesti sama konteksti puoltavat sitä, että kohdetta on pidettävä suojelukohteena. |
| metsakeskus.1000025839 |
322 |
Valtionmaa |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
251156.00000000 |
6666104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025839 |
Hiilimiilut sijaitsevat Stormossenin laajan suoalueen eteläpäässä, loivalla lounaaseen laskevalla rinteellä. Miilujen kohdalla maalaji on kivetöntä hiekkaa. Ylempänä rinne jyrkkenee, ja maa muuttuu kivisemmäksi. Miilut ovat aivan suon laidassa. Paikalla kasvaa vanhaa mäntymetsää, mutta sen alla kasvaa paikoin hyvin tiheässä nuoria kuusia ja kuusen taimia.
Paikalla on kaksi suurta hiilimiilua. Molemmat ovat suurelta osin tiheän kuusentaimikon peitossa, mikä vaikeuttaa niiden havaitsemista ja dokumentointia. Kumpaankin miiluun tehdyssä koekuopassa oli vahva kerros hiilensekaista maata.
a) Luoteinen hiilimiilu on ilmeisesti pyöreä, ja sen kokonaishalkaisija on 12–15 m, mikä sisältää myös miilun reunoilla sijaitsevat kuopat ja ojan pätkät. Miilun keskiosa on selvästi koholla verrattuna ympäristöön. Keskiosan pohjoislaidalla on ehkä miilun käyttöaikaa uudempi, mutta ei kuitenkaan tuore kaivanto, jonka läpimitta on 2-3 metriä. Muuten miilu näyttää ehjältä.
b) Kaakkoinen hiilimiilu on läpimitaltaan noin 10 m. Hiilimiilun keskiosa on melko tasainen ja jonkin verran koholla ympäristöstä. Miilua ympäröi katkonainen oja, joka kuitenkin näyttää rajaavan ennemminkin N-S -suunnassa pitkänomaisen tai soikean alueen kuin pyöreän alueen. Ojan sisällä saattaa olla kaksi eri-ikäistä, osittain päällekkäistä miilua. Tiheä taimikko vaikeuttaa havainnointia tämänkin miilun kohdalla ja ympärillä. |
| metsakeskus.1000025841 |
322 |
Bålkärret |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
254200.00000000 |
6665281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025841 |
Hiilimiilu sijaitsee Bålkärretnimisen suon itäpäässä, suon laitaan laskevalla hiekkaisella rinteellä. Rinne on laikutettua hakkuualuetta. Etelässä, idässä ja pohjoisessa on kalliomäkiä. Hiilimiilun pohjoispuolella on metsäautotien mutka. Koillisesta tuleva metsäautotie kääntyy miilun vierestä luoteeseen.
Miilu on noin 12 m läpimittainen pyöreä painanne, jota ympäröi selvä valli. Vallin ulkopuolella on kuoppia. Koko rakenteen halkaisija on noin 19 m. Maan pintaa on laikutuksessa rikottu miilun ympäristössä ja sisällä. Sekä miilun sisällä että sen lähiympäristössä maan pinnalla on runsaasti hiiltä. |
| metsakeskus.1000025842 |
322 |
Farfarskärret 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
253817.00000000 |
6666856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025842 |
Paikalta löytyi inventoinnissa kolme hiilimiilua. Ne sijaitsevat pohjoiseen laskevan rinteen alaosassa. Alue on hakkuuaukeata, joka on jo melko vahvasti heinittynyt, mikä vaikeuttaa havainnointia. Maanmuokkaus on vaurioittanut miiluja ainakin jonkin verran. Itäisin havaituista miiluista näyttää parhaiten säilyneeltä. |
| metsakeskus.1000025844 |
935 |
Suuri Rantatie Pirunpesänvuori |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
545478.00000000 |
6719197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025844 |
Suuren Rantatien hylätty noin 90 m pituinen tienpätkä, joka sijaitsee Virolahden Vaalimaalla Mestarmäentien ja Vaalimaan–Lappeenrannan tien yhtymäkohdassa. Nykyinen Mestarmäen tielinja liittyy Vaalimaan–Lappeenrannan tiehen n. 90 m etelämpää kuin mistä se on aiemmin liittynyt. Tienpätkällä on öljysorapäällyste ja sitä on pengerretty mutkan kohdalta noin metrin korkeaksi tien länsireunalta. Tien pohjoispää on katkaistu, mutta eteläpää on edelleen yhteydessä Mestarmäentiehen eli Suureen Rantatiehen. Suuren Rantatien linjaus jatkuu edelleen kohti itää Vaalimaan–Lappeenrannan tien itäpuolella.
Vuoden 2015 koekaivausten perusteella käytöstä jääneellä tieosuudella ei näyttäisi säilyneen vanhoja tiekerrostumia, mutta lännempänä Uistesuon itäpuolella sijaitsevan ojan tienoilla on säilynyt vanhoja tiehen liittyviä puurakenteita nykyisen Mestarinmäentien kohdalla (ks. alakohde). |
| metsakeskus.1000025846 |
935 |
Härkinsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
545812.00000000 |
6720611.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025846 |
Laserkeilausaineiston perusteella paikannettiin Härkinsuon lounaislaidassa mahdollinen tervahauta, joka tarkastettiin maastossa. Maastotarkastuksen yhteydessä paikalla havaittiin muodoltaan pyöreä tervahauta, jonka halkaisija oli noin 15 metriä. Tervahaudan halssi suuntautuu kohti koillista. Tervahautaa peittää voimakas aluskasvillisuus ja sen päällä kasvaa useita nuoria koivuja, mistä syystä sen havaitseminen maastossa oli hankalaa. |
| metsakeskus.1000025847 |
935 |
Suuri Rantatie Merivuori |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
546273.00000000 |
6719234.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025847 |
Käytöstä jäänyt tielinja erottuu matalana noin kolmesta neljään metriä leveänä ojattomana voimakkaasti itään laskevana tieterassina Merivuoren itäpuolella. Tie-linjan itäpuolella on koivuja, jotka ilmentävät tien linjausta. Ilmeisesti tiepohjaa on muokattu vielä 1900-luvulla ja se on mahdollisesti poistunut käytöstä 1900-luvun jälkipuoliskolla. Nykyisin tienpohja on aluskasvillisuuden peitossa, mutta sen keskellä kulkee polku.
Todennäköisesti tienpohja on osa Suurta Rantatietä, sillä linjaus vastaa hyvin historiallisissa kartoissa esitettyä tien linjausta. |
| metsakeskus.1000025848 |
854 |
Puujänkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
365520.00000000 |
7378782.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025848 |
Kivikautinen asuinpaikka Pellon eteläosassa, Ylisenjärven itäpuolella, Iso Petäjävaaran lounaisen alarinteen hiekkatasanteella. Likimain 3-5 m korkean muinaisen rantatörmän päällä on noin 1100 m2 laajuiseksi arvioitu asuinpaikka (noin 55 x 25 m).
Asuinpaikka todettiin alueen yli kulkevaksi suunnitellun sähkölinjauksen inventoinnissa vuonna 2014. Paikalle alempaa maantieltä vaaralle nousevan metsätien koillisreunan leikkauksessa havaittiin palaneiden kivien keskittymä, palanutta maata sekä likamaata. Kvartseja ja palaneita kiviä todettiin noin 40 m matkalla. Törmän päälle tehtiin 10 m välein koekuoppia (30x30 cm), joissa rajatulla alueella havaittiin likamaata, palaneita kiviä sekä kvartseja. Kyse lienee myöhäismesoliittisesta merenranta-asuinpaikasta.
Myös Puujänkästä noin 1550 m luoteeseen on Pikku Petäjävaaran länsirinteellä pienialainen kvartsilöytöpaikka, mahdollinen leiri- tai asuinpaikka korkeammalla maastokohdalla. |
| metsakeskus.1000025851 |
297 |
Käärmelahti 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
521831.00000000 |
6995583.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025851 |
Alue on loivasti lounaaseen viettävää hiekkakangasta. Suurimmalta osalta aluetta metsä on hiljattain hakattu, mutta joitakin suuria mäntyjä on jätetty. Hiilihaudat 1–8 sijaitsevat hakkualueen puolella, 9–11 hakkualueen itä-puolella sijaitsevassa ehjässä mänty-/kuusimetsässä. Alueelta (noin 400x65 m) todettiin 11 kpl hiilihautoja kooltaan 1–3 metrin välillä, syvyydeltään 20–40 cm. Kaikkiin kuoppiin tehtiin koekuopat ja kaikista löytyi selvä, vaihtelevan paksuinen hiilikerros vaihtelevilta syvyyksiltä (5–35 cm). |
| metsakeskus.1000025853 |
297 |
Hiekkakangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
520837.00000000 |
6996721.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025853 |
Kohdalla todettiin 3 kpl hiilihautoja noin 15x6 metrin alalla. Maaperä on hiekkaa, puusto kohdalla on hyvin tiheäkasvuista mänty- ja kuusimetsää, jossa kasvaa myös lehtipuupensaikkoa. |
| metsakeskus.1000025854 |
297 |
Pistekangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522654.00000000 |
6995357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025854 |
Tervahauta, halkaisija noin12 m, halssi itään. |
| metsakeskus.1000025855 |
698 |
Sievänkarinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488014.00000000 |
7361270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025855 |
Kohde löytyi vuoden 2014 inventoinnissa. Se sijaitsee kaksi kilometriä Vanttauskosken voimalaitokselta itään, Kemijoen eteläpuolella Sievänkarinniemessä. Asuinpaikka paljastui maa-aineskuopan profiilista Sievänkarinniemessä sijaitsevalle Metsähallituksen majalle johtavan tien länsipuolelta. Matkaa Kemijoen rantaan on noin 200 metriä. Maa-ainesta on otettu ilmeisesti tien tekoon. Kuopan reunasta poimittiin muutamia kvartsi-iskoksia noin kymmenen metrin matkalta. Asuinpaikka sijaitsee muinaisella rantaterassilla noin 110 metrin korkeuskäyrän mukaisesti. Muutamista koepistoista, joita tehtiin terassille löytöpaikan länsipuolelle, ei tullut löytöjä. Tämä on tosin tavallinen ilmiö, kun kyseessä on todennäköisesti pesäkkeinen/pienialainen asuin- tai leiripaikka. Löytöpaikan itäpuolella terassia on muokattu tietä varten ja asuinpaikan tämä osa on tuhoutunut.
Kivikautiset asuinpaikat ovat yleensä ns. rantasidonnaisia. Asuinpaikka sijaitsee noin 110 metriä mpy, joten rantaterassi on muodostunut Ancylusjärven aikana, arviolta noin 8700-8900 vuotta sitten.
Asuinpaikan aluerajaus perustuu löytöihin ja topografiaan. Tarkka laajuus ja säilyneisyys voidaan selvittää koekaivauksella. |
| metsakeskus.1000025856 |
273 |
Nuottajärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
394078.00000000 |
7442499.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025856 |
Kivikautinen asuinpaikkakohde sijaitsee vesistöjen välisellä kannaksella, Ylisen Nuottalompolonvaaran lounaisrinteen varsin tasaisella, kivettömällä hiekkakankaalla. Nuottajärven (165,1 m mpy) lähin ranta on lounaassa 350 metrin etäisyydellä ja idän suunnassa Hirvasjärvi (190,0 m mpy) on 390 metrin etäisyydellä hiekanottopaikan pohjois- ja pohjois-länsireunalta. Asuinpaikka on metsätien lounaispuolella olevan pienen, noin 10 metriä levän ja 20 metriä pitkän hiekanottopaikan ja tien välissä, vain muutaman metrin päässä tiestä. Todennäköisesti hiekanotto on tuhonnut ainakin osan asuinpaikasta. Inventoinnissa vuonna 2012 alueelta saatiin löytöinä kivilaji- sekä kvartsiaineistoa sekä palanutta luuta.
Nuottajärven rantaa kohti rinne laskee asuinpaikalta noin 350 metrin matkalla 22 metriä. Asuinpaikalta kaakkoon 315 metrin etäisyydellä on maastokartassa merkitty tervahauta.
Topografisesti alue on melko piirteetöntä hiekkakangasta, josta on vaikea tehdä
päätelmiä kivikautisten asuinsijojen sijainneista. Alueella on ollut kuitenkin hyvät ominaisuudet pyytäjien asumiselle, joten on oletettavaa, että alueella on ollut useampia kivikautisia asutuksia kuin kohde Nuottajärvi 1. Alue on ollut osittain vesistön ympäröimä ja näin ollen se on tarjonnut asukkailleen monipuoliset resurssit ja kulkuyhteydet.
Kohde ajoittunee varhaisimman kivikauden pioneerivaiheeseen. |
| metsakeskus.1000025857 |
273 |
Kursunvuoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401103.00000000 |
7432328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025857 |
Kolarin Pasmajärveltä kaakkoon vie Nuottavaarantie, joka jatkuu edelleen Nuottavaaralta kaakkoon Kienajaseläntienä. Kienajaseläntien lounaispuolella, noin 18 km kaakkoon Pasmajärveltä, on Kursunvuoma. Asuinpaikka sijaitsee Kienajaseläntien ja Kursunvuoman väliin jäävän mäen itärinteellä noin 168 metrin korkeudessa. Paikalla on metsäautotie, jonka pohjoispuolisesta ojaleikkauksesta kvartsit löytyivät. Kaikki ojaleikkauksesta löydetyt kvartsit olivat lähellä toisiaan 1-2 metrin sisällä. Mikäli kyseessä on ranta-asuinpaikka, asuinpaikka on sijainnut pienessä Ancylus-järven saaressa.
Alue on kangasmetsää, jonka maaperä on sekoitus hiekkaisia ja kivikkoisempia alueita. Kivien joukossa on runsaasti suurehkoja järkäleitä. Kasvillisuus koostuu mäntymetsästä ja matalasta varvikosta. Löytökohdalla maaperä on karkeata hiekkaa, jota ympäröivät muutaman metrin päässä kivikkoisemmat alueet. Kohde löytyi inventoinnissa kesällä 2012. |
| metsakeskus.1000025858 |
845 |
Nimetönmaa 1 |
10007 |
12004 |
13048 |
11042 |
27000 |
420434.00000000 |
7319130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025858 |
Rakka-alueen muinaiseen rantavalliin on tehty 50 metrin matkalla 5 pitkulaista kaivantoa, joiden pituus on 4–6 m ja leveys 2-3 m, syvyys on 0,5-0,7 m, kaivantojen alarinteen puolella on ladottu matala valli. Kivet on asetettu pääosin jäkäläpuoli ylöspäin, ainoastaan valleissa on kiviä, jossa sileä alapuoli on näkyvissä. Yhden vallin alapuolella on puupaalu, johon oli ilmeisesti kiinnitetty kyltti (tasoitettu sivu ja naulanreiät).
Rakenteiden funktio on epäselvä. Ne muistuttavat ampumasuojia, mutta ei ole kuitenkaan tietoa, että alueella olisi käyty taisteluja. Sompujärven Hastin talo toimi vuosina 1915-17 jääkärietappitalona; JP 27. Ei ole kuitenkaan tietoa tai viitteitä siitä, että kaivannot liittyisivät jääkäreiden toimintaan. |
| metsakeskus.1000025859 |
845 |
Nimetönmaa 2 |
10007 |
12004 |
13049 |
11042 |
27000 |
420669.00000000 |
7319248.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025859 |
Tasaisella alueella on pyöreä kivilatomus, halkaisija n. 1 m ja korkeus 20 cm. Se koostuu yhdestä kivikerroksesta, keskustassa on kookkaampia kiviä. Kivet ovat harmaajäkälän ja osittain sammaleen peittämiä. Kairauksessa latomuksen ympärillä ja kivien välissä ei havaittu poikkeamia maannoksessa. Kohteen funktio on epäselvä, se ei sijaitse nykyisellä rajalla. Todennäköisesti latomus ei ole monta vuosikymmentä vanha. Rakenne on matala ja se olisi jo kokonaan sammaleen peitossa, jos ajoitus olisi tätä vanhempi. |
| metsakeskus.1000025860 |
845 |
Nimetönmaa 3 |
10007 |
12005 |
13057 |
11042 |
27000 |
420566.00000000 |
7319846.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025860 |
Suon kapeimmassa kohdassa kahden kankaan välissä on itä-länsisuuntainen n. 110 m pitkä kapulatie. Se on tehty n. 1,1 – 1,3 m pitkistä ja 10 – 15 cm paksuista pölkyistä, jotka ovat jo melko lahonneet. Ojituksen takia kohde on jo paikoitellen tuhoutunut. Ortokuvassa vanha tielinjaus näkyy jatkuvan vielä n. 30 m Nimettömänmaan puolelle. |
| metsakeskus.1000025863 |
854 |
Palovaara |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
369558.00000000 |
7380953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025863 |
Kohde sijaitsee Pellon keskustasta 28,8 km etelään laajan vaaran lakialueella loivalla etelärinteellä. Kuivahkoa kangasta, harvennettua varttunutta kasvatusmetsikköä. Maaperä on jonkun verran lajittunutta hienoa sedimenttiä.
Vanhan polun varrella on pystykivi, jonka mitat ovat 40 x 35 x 25 cm. Sitä reunustaa puolikaaressa 3 litteää kiveä, rakenteen mitat ovat n. 60 x 45 cm. Pystykivessä ei havaittu hakkauksia. Kohde ei sijaitse tunnetun rajan tuntumassa, ja myöskään rakenne ei viittaa rajamerkkiin. Todennäköisesti kyseessä on vanha merkkikivi, mahdollisesti polun tai pyyntialueen merkki. Alueella on kulkenut 1800-luvun pitäjänkartan mukaan polku, |
| metsakeskus.1000025864 |
854 |
Palovaara 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
369232.00000000 |
7381312.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025864 |
Kohde sijaitsee laajan vaaran lakialueella hiekkatasanteella jyrkän lounaisrinteen alapuolella. Tuoreehko kangas, jossa kasvaa kuusia ja haapoja sekä tiheästi katajaa.
Hiekkatasanteen keskellä on soikea maakuoppa, mitat 3,5 x 1,6 m ja syvyys 0,8 m. Noin 10 cm paksun humuskerroksen alla on yli 10 cm vahva huuhtoutumiskerros, sen seassa on paikoitellen runsaasti hiiltä. 20 cm: n syvyydessä maa muuttui niin kovaksi, ettei lapiolla ja kairalla päässyt syvemmälle. |
| metsakeskus.1000025865 |
854 |
Voikirppavaara |
10007 |
12005 |
13184 |
11006 |
27009 |
368184.00000000 |
7379938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025865 |
Kohde sijaitsee Pellon keskustasta 29,6 km etelään laajan vaaran lakialueen länsilaidalla loivalla länsirinteellä, ympäristö on avohakattu ja muokattu. Paikalla on vanha n. 50 cm paksu mänty, jonka kyljessä on 1,4 m korkeudella melkein umpeen kasvanut pilkka. Pilkassa on vanha kruunuleima, sen alareunassa mahdollisesti kaari toisesta leimasta. Puu on kasvanut leimaamisen jälkeen vielä n. 12 cm paksuutta. |
| metsakeskus.1000025866 |
169 |
Tyrinselkä |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
300549.00000000 |
6754439.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025866 |
Metsänhoitaja Timo Talikka on samassa Museovirastolle tekemässään ilmoituksessa kuin kohde Äijälamminmäki ilmoittanut toisenkin röykkiön (Talikan kohde 3.), jota ei tiettävästi ole arkeologisesti tarkastettu. Kohde tuli vuoden 2013 inventoijien tietoon vasta maastotöiden jälkeen.
Kohteen koordinaatit on otettu Talikan ilmoituksen liitteenä olleen karttaotteen perusteella. Talikan kuvauksen ja valokuvan perusteella kyseessä on ihmistekoinen kiviraunio, jonka funktio on tuntematon. Kyseessä on mahdollisesti kiuas.
Röykkiö tulee tarkastaa maastossa sijainnin varmistamiseksi sekä säilyneisyyden ja funktion selvittämisesksi. |
| metsakeskus.1000025867 |
981 |
Isorahka |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
298191.00000000 |
6752415.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025867 |
Kyseessä on kalliopohjalla oleva yhden kerroksen kivikasa vajaan neliömetrin alueella. Kohdalla kulkee nykyinen tilusraja. Kivikasan yli on ajanut metsätraktori, jonka seurauksena ilmeisesti alun perin kekona olleet kivet ovat levittyneet. Kyseessä lienee rajamerkki – nimenomaan linjamerkki edelleen olemassa olevalla rajalla. |
| metsakeskus.1000025868 |
845 |
Pajarinvaara 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
398525.00000000 |
7325186.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025868 |
Kohde sijaitsee Pajarinvaaran luoteisosassa Kemijokeen laskevan pellon yläosassa. Kohteen itäpuolella kohoaa Pajarinvaara. Paikalta löydettiin kvartsikaavin ja iskos sekä havaittiin lapionpistossa kulttuurimaahan viittaavaa likamaata. Lisäksi pellossa on jonkin verran historialliselle ajalle, lähinnä 1900-luvulle ajoittuvaa esineistöä kuten posliinia ja luuta. Historiallisen ajan löydöt ovat todennäköisesti peräisin läheisistä huviloista tai asutulta Vaara-Pajarin tilalta. Asuinpaikan pintakerrokset ovat todennäköisesti tuhoutuneet nuoremman maankäytön seurauksena. |
| metsakeskus.1000025871 |
564 |
Pihlajalamminkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
441161.00000000 |
7253081.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025871 |
Kivikautinen asuinpaikka (Yli-Iin) Halajärven eteläpuoleisen Pihlajalamminkankaan keskivaiheilla, etelään viettävällä loivalla rinteellä, kosteikon pohjoisreunalla. Asuinpaikan merkkinä paikalla on hiekkaisessa maaperässä todettu kvartsilöytöjä alueelle pohjoisen suunnasta johtavan metsätien kääntöpaikalla sekä tästä runsaat 30 m länteen sijaitseva todennäköinen asumuspainanne. Se on soikeahko, pituudeltaan noin 10 m. Alueelle keväällä 2015 tehdyssä tarkastuksessa alueelle ei tehty koekuoppia. On mahdollista, että asuinpaikka-alue jatkuu lännemmäs kosteikon reunassa.
Kääntöpaikan aluetta todettiin viime aikoina kaivellun, mutta metsäalue siitä länteen oli luonnontilaista. Sen sijaan kohteen itäpuolella (itäosassa?) on ilmeisesti 2010-luvun taimettunutta äestysaluetta.
2020: tarkastuksessa tarkastettiin silmämääräisesti aiemmin havaittu asumuspainanne ja sen todettiin olevan ennallaan. Painanteen syvyys on noin 60 cm ja sitä kiertää selvästi erottuva valli. Tämän koillispuolelta, miltei heti sen vieressä, on toinen mahdollinen asumuspainanne. Se on suunnaltaan itä-länsisuuntainen, kooltaan 12 x 8 metriä ja syvyy snoin 40 cm, mutta vallia painanteen ympärillä ei juurikaan ole. Painanteiden keskikohtien etäisyys toisistään on noin 15 metriä. |
| metsakeskus.1000025872 |
564 |
Sonnisaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
440597.00000000 |
7252339.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025872 |
Halajärven eteläpuolella runsaan 1,4 km etäisyydelle sijaitsevan Sonnisaaren mäennyppylän lakialueella sijaitsee Lidar-laserkeilausaineiston perusteella länsi-itä -suuntaisessa jonossa useampia mahdollisia asumuspainanetta sekä muita rakenteita.
Kohteen tarkastuksessa keväällä 2015 rakenteiden luonne asumuspainanteina ei selvinnyt yksiselitteisesti, mutta ainakin kolme mahdollista asumuspainannetta sekä pienempiä kuoppia todettiin noin 70 m matkalla. Painanteiden koko on noin 8 x 5-6 m sekä halkaisijaltaan noin 5-m metrinen, pyöreähkö painanne. Muutaman pienen koepiston löytöinä saatiin läntisimmästä painanteesta selkeä kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000025873 |
564 |
Saukkolamminkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11004 |
27000 |
440105.00000000 |
7251825.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025873 |
Halajärven lounaispuolella noin 2 km sijaitsevan Saukkolamminkankaan laella sijaitsee laserkeilausaineistossa erottuvia painanteisiin viittavia anomalioita. Tarkastuksessa keväällä 2015 havaittiin kivisen kankaan pohjoisreunalla kolme 5-6 m laajuista kivistä raivattua alaa, osin ehkä luontaista muodostumaa. Parissa niihin tehdyssä koekuopassa ei todettu muinaisjäännökseen viittaavaa. Ne sijoittuvat noin 35 m matkalle. Niiden lounaispuolella on noin 80 m etäisyydellä annetuista kohdekoordinaateista tervahauta (ks. alakohde) vain hyvin loivasti etelään viettävässä nuoressa, kosteahkossa lehtipuumetsässä. Se on halkaisijaltaan noin 15 m ja haudan juoksutuskanava on etelässä. |
| metsakeskus.1000025876 |
92 |
Tavastby Pyymosa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
377625.10200000 |
6687885.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025876 |
1800-luvun torpan paikka, jota ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000025877 |
845 |
Pajarinvaara 3 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
398581.00000000 |
7325066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025877 |
Pajarinvaaran luoteisosassa sijaitsee suuri kiviraunio, jonka pituus eteläkaakko - pohjoisluode -suunnassa on noin 40 metriä ja leveys noin 20 metriä. Raunio on ylhäältä katsottuna muodoltaan päistään pyöristynyt vinoneliö. Raunion länsireuna on jopa 3-4 metriä korkea ja melko jyrkkä. Itäreuna on loivempi, mutta selkeästi maastossa erottuva. Kivet eivät vaikuta lohkotuilta ja ne ovat melko kookkaita. tosin useimmat niistä voisivat olla nostettavissa. Kiviraunio lienee luontainen rakenne.
Kivikkoon on raivattu painanteita ja valleja. Osa painanteista on noin 2 m pitkiä ja noin 0,5 m leveitä. Vallit ovat muutaman kivikerran korkuisia. Tarkkaa lukumäärää kuopille, painanteille ja valleille on vaikea määritellä. Kuopat voisivat soveltua säilytyskuopiksi, onhan lähistöllä asuttu jo pitkään. Painanteiden ajoitus on epävarma, ne saattavat ajoittua läheisen historiallisen asutuksen mukaan tai ne saattavat olla esihistoriallisia. Kohteen funktion ja ajoituksen selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Kivikasan päälle kasvaa puita, joilla on ikää useita kymmeniä vuosia ja kivet ovat paksun sammalen peitossa.
Erä-Eskon inventointikertomuksessa mainitaan maan- ja kivensekaisen vallin ympäröimä kuoppa Kemijoen itärannalla noin 7 km etelään Tervolan kirkolta. Mahdollisesti kyse on samasta kohteesta kuin minkä Castrénin (SMYA XIV, s. 256) mainitsee nimellä "Jatulinratas Pajarinkankaalla." Hannu Kotivuori (1985:44, kartat s. 15 ja 23) tulkitsee kohteen mahdolliseksi muinaisjäännökseksi. Todennäköisesti Kotivuoren kohde viittaa erityisesti kohteeseen "Pajarinvaara". |
| metsakeskus.1000025878 |
845 |
Pelto (Ylipaakkola) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
396878.00000000 |
7320926.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025878 |
Pelto on Tervolan vanhimpia taloja ja se mainitaan asutuksen yleisluettelossa vuonna 1634. Pelto nimisiä taloja on 1800-luvulla ollut kaksi. Vuoden 1723 karttaan on merkitty talo nykyisen ”Uusipelto” nimisen tilan länsipuolelle. Uusipelto on nykyisin autiona. Hieman nuorempaa asutusvaihetta edustaa Uusipelto niminen tila, joka on merkitty mm. isojakokarttaan. Tämä tila on sijainnut noin 150 m pohjoiseen Yläpelto nimisestä kohteesta. Tonttimaa on nykyisin osin vedenpeitossa. Muistona aikaisemmasta asutuksesta Kemijoen rannassa on näkyvissä riihen kiuas. Talot Ylipelto ja Uusipelto ovat autioituneet Kemijoen voimalaitosten rakentamisen yhteydessä ja niihin kuuluneet rakennukset on siirretty tienvarteen.
Paikkaan liittyy myös tietoja kumpareesta, jossa on 2-3 kuoppaa, "aarnihautaa". |
| metsakeskus.1000025879 |
845 |
Paakkola (Ylipaakkola) Raatikka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
396477.00000000 |
7321076.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025879 |
Kemijoen patoamisen ja voimakkaan pinnannousun johdosta historiallinen Raatikan talon tonttimaa on nykyisin autio ja veden peittämä. Historiallisten karttojen perusteella Raatikan talosta vanhin on sijainnut vuoden 1960 peruskarttaan merkityn Ala-Raatikan kohdalla. Raatikka on Tervolan vanhimpia taloja ja se mainitaan asutuksen yleisluettelossa vuonna 1634. |
| metsakeskus.1000025880 |
845 |
Paakkola (Ylipaakkola) Oinas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
396007.00000000 |
7318995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025880 |
Oinaan talon tonttimaa sijaitsee Kemijoen länsirannalla voimakkaasti vadelmaa kasvavan pensaikon keskellä. Maastoa tunnusteltaessa pystyi kengän alla tuntemaan mahdollisia rakenteiden jäännöksiä, tosin voimakkaasta kasvillisuudesta johtuen mahdollisten rakenteiden funktio jäi epäselväksi. Kohteen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
Oinas on Tervolan vanhimpia taloja ja se mainitaan asutuksen yleisluettelossa vuonna 1634. |
| metsakeskus.1000025881 |
845 |
Paakkola (Ylipaakkola) Pyttynen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
396011.00000000 |
7319286.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025881 |
Kemijoen patoamisen ja voimakkaan pinnannousun johdosta historiallinen Pyttisen talon tonttimaa on nykyisin autio ja veden peittämä. Historiallisten karttojen perusteella talon tonttimaa on ilmeisesti autioitunut jo 1900-luvun alkupuolella. Pyttinen on Tervolan vanhimpia taloja ja se mainitaan asutuksen yleisluettelossa vuonna 1634. |
| metsakeskus.1000025882 |
845 |
Suvannonojan mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
396646.00000000 |
7318837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025882 |
Isojakokarttaan on merkitty kolme myllyä Kemijokeen laskevaan Suvannonojaan. Isojakokarttaan merkityistä myllyistä lähinnä Kemijokea oleva on todennäköisesti tuhoutunut nuoremman maankäytön seurauksena tai sen jääneet Kemijoen pinnan alapuolella. Sen sijaan kaksi oikeanpuoleista saattaa sijaita samalla paikalla missä yhä nykyäänkin on tasattu kohta joenpenkassa. Tasainen kohta, missä mylly on sijainnut, on kooltaan noin 20 m x 10 m. Mylly on ollut toiminnassa vielä 1900-luvulla.
Tämä myllynpaikka on Ylipaakkolan myllynpaikoista ainoa, jossa on havaittavissa selkeitä jäännöksiä. Maastotarkastuksen yhteydessä havaittiin, että muistona aikaisemmasta myllytoiminnasta on Suvannonojan etelärannalla sijaitsevan kesäasunnon pihassa myllykivi. |
| metsakeskus.1000025883 |
845 |
Pajari (Ylipaakkola) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
398414.00000000 |
7324903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025883 |
Pajari on Tervolan vanhimpia taloja ja se mainitaan asutuksen yleisluettelossa vuonna 1634 kahtena talona Pajari 1 ja Pajari 2. Vuoden 1723 maakirjan karttaan on merkitty talo nykyisen Pajarinperän kohdalle. Isojakokartassa on Pajarinperän lisäksi Alapajarin talo. Molemmat tonttimaat ovat nykyisin asuttuja ja rakennettuja. |
| metsakeskus.1000025884 |
845 |
Pesola (Ylipaakkola) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
396598.00000000 |
7322601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025884 |
Tervolan Ylipaakkolan vanhimpiin taloihin kuuluvan Pesolan vanha talonpaikka on nykyisin rakennettua sekä muokattua rantavyöhykettä. Entisellä talon tonttimaalla sijaitsee talousrakennus. |
| metsakeskus.1000025885 |
46 |
Kivelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
600031.00000000 |
6875438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025885 |
Kourumainen tervahauta, lasku kumpareen kylkeä luoteeseen. Pituus 4 m, leveys 1 m, syvyys 0,5 m. Kourun alapäässä tervanlaskukuoppa. |
| metsakeskus.1000025886 |
845 |
Paakkola (Ylipaakkola) Mölö |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
395950.00000000 |
7319783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025886 |
Mölö on Tervolan vanhimpia taloja ja se mainitaan asutuksen yleisluettelossa vuonna 1634. Vuoden 1723 maakirjakartan mukaan Mölön talo on sijainnut nykyisen Ala-Mölön kohdalla. |
| metsakeskus.1000025887 |
845 |
Hirmu |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
395957.00000000 |
7319566.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025887 |
Pitäjänkarttaan (v 1843) on paikalle merkitty mylly. Maastotarkastuksen yhteydessä paikalla ei havaittu myllyyn viittaavia rakenteita. |
| metsakeskus.1000025888 |
845 |
Lapinniemi (Lapinniemi) Kantola (Yli-Kantola ja Vanhala) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
400053.00000000 |
7327438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025888 |
Kantola on Tervolan Lapinniemen kylän vanhimpia taloja. Kantola esiintyy jo vuoden 1643 asutuksen yleisluettelossa. Vuoden 1723 maakirjan karttaan on merkitty talot nykyisten Yli-Kantolan ja Vanhalan kohdalle. Molemmat tonttimaat ovat nykyisin rakennettuja. Ylikantolan pihapiiriin on tehty arkeologinen tarkastus vuonna 1971 (Ahvenlampi), koska tilan maalta navetan perustusta kaivettaessa löydettiin valtava sädekivipalkki sekä talon perustuksia kaivettaessa lukuisia pitkulaisia kiviä. |
| metsakeskus.1000025889 |
845 |
Lapinniemi (Lapinniemi) Tervo (Ala-Ollitervo, Isotalo ja Ylitalo) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
399778.00000000 |
7327938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025889 |
Tervo on Tervolan Lapinniemen kylän vanhimpia taloja ja se esiintyy jo vuoden 1643 asutuksen yleisluettelossa. Vuoden 1723 maakirjan karttaan on merkitty talot nykyisten Isotervon, Ylitalon ja Ala-Ollitervon kohdalle. Tonttimaat ovat nykyisin rakennettuja. |
| metsakeskus.1000025890 |
845 |
Lapinniemi (Lapinniemi) Tossava |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
399308.00000000 |
7326770.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025890 |
Alatossava on Tervolan Lapinniemen kylän vanhimpia taloja ja se esiintyy jo vuoden 1643 asutuksen yleisluettelossa. Vuoden 1723 maakirjan karttaan on merkitty talo nykyisen Alatossavan kohdalle. Isojakokartassa on Alatossavan lisäksi Ylätossavan talo. Molemmat tonttimaat ovat nykyisin rakennettuja. |
| metsakeskus.1000025891 |
845 |
Pauhojan myllyt |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
396972.00000000 |
7321366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025891 |
Pitäjänkarttaan (1843) ja isojakokarttaan paikalle on merkitty kolme myllyä. Maastotarkastuksen yhteydessä paikalla ei havaittu muokattua ojauomaa lukuun ottamatta myllyyn viittaavia rakenteita. |
| metsakeskus.1000025892 |
845 |
Itäpuolentien silta |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
396694.00000000 |
7318814.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025892 |
Kemijoen varren itäpuoleisen vanhan tien linjaus erottuu maastossa koivujen reunustamana umpeenkasvaneena ympäröivää maastoa hieman korkeampana väylänä, jonka itäpuolella on selkeä oja. Suvannonojan kohdalle on rakennettu kiviperusteinen puusilta (koko noin 6 m x 6 m). Sillan puiset kansirakenteet ovat yhä paikallaan. Todennäköisesti silta on ollut käytössä vielä 1960-luvulla. |
| metsakeskus.1000025893 |
845 |
Hätelä (Ylipaakkola) |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
396469.00000000 |
7318515.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025893 |
Hätelän talo on merkitty isojakokarttaan nykyisen tilakeskuksen länsipuolelle Kemijoen rantaan. Paikalla on havaittavissa kivikellarin jäännöksiä ja rakennuksen nurkkakiviä. |
| metsakeskus.1000025894 |
845 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
396523.00000000 |
7319072.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025894 |
Niemelän torppa on merkitty vuoden 1843 pitäjänkarttaan. Maastotarkastuksen yhteydessä paikalla havaittiin kaksi rakennuksen kivijalkaa. |
| metsakeskus.1000025895 |
626 |
Hoikka |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
437547.00000000 |
7064478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025895 |
Kohde sijaitsee Hoikan kallioalueen itäpuolella hiekkaisella tasanteella törmän yläpuolella. Maasto on tuoreehkoa kuusivaltaista kangasta, varttunutta kasvatusmetsää. Alueella on kaksi tervahautaa, jotka sijaitsevat 45 m etäisyydellä toisistaan, sekä tervapirtin kiuas (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000025896 |
46 |
Tontonlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
597843.00000000 |
6885148.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025896 |
Tervahauta, merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000025897 |
46 |
Virtala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
603163.00000000 |
6892907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025897 |
Hanhivirran pohjoisrannalla noin 50 m rannasta halkaisijaltaan noin 10 m ja syvyydeltään noin 2 m tervahauta, jonka länsipuolella mahdollinen tervanlaskukuoppa. Tästä 10 m lounaaseen ja 10 m luoteeseen pienemmät, halkaisijaltaan noin 5 m tervahaudat, joiden reunavalleja on osittain kaivettu suuremman tervahaudan täytemaaksi. |
| metsakeskus.1000025898 |
46 |
Ruunaniemensalo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
595028.00000000 |
6896382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025898 |
Halkaisijaltaan noin 13 m ja syvyydeltään noin 1,5 m kokoinen tervahauta, jossa lasku ilmeisesti itään.
Voi olla myös Ihamaniemen kyläkirjassa mainittu Oravin rautatehtaan hiilenpolttopaikka.
Tervahaudasta 200 m luoteeseen on Ruunaniemensalon kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000025899 |
626 |
Pirttisaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436959.00000000 |
7063891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025899 |
Kohde sijaitsee matalalla kangassaarekkeella suon keskellä. Alueella kasvaa n. 10-15 vuotta vanhaa mäntytaimikkoa, maaperä on hakkuun jälkeen äestetty. Tervahaudan läpimitta on valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 4 m ja syvyys 2,1 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa iso koivu ja muutama lehtikuusi, kuoppa on heinän peittämä. |
| metsakeskus.1000025900 |
626 |
Lökölänkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
437493.00000000 |
7061509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025900 |
Kohde sijaitsee loivalla lounaisrinteellä Ruunalankallion laajan kallioalueen eteläpuolella ja Lökölänsuon koillispuolella; maaperä on soraa. Kuivahkoa kangasta, kuusivaltaista varttunutta metsää. Kohteessa on tervapirtin pohja (2 kiuasrakennetta 27 metrin etäisyydellä toisistaan) ja tervahauta, toisistaan 40 m etäisyydellä.
2021: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.1000025900 |
626 |
Lökölänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
437493.00000000 |
7061509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025900 |
Kohde sijaitsee loivalla lounaisrinteellä Ruunalankallion laajan kallioalueen eteläpuolella ja Lökölänsuon koillispuolella; maaperä on soraa. Kuivahkoa kangasta, kuusivaltaista varttunutta metsää. Kohteessa on tervapirtin pohja (2 kiuasrakennetta 27 metrin etäisyydellä toisistaan) ja tervahauta, toisistaan 40 m etäisyydellä.
2021: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.1000025901 |
626 |
Ruunala 1 |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
438469.00000000 |
7061656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025901 |
Kohde sijaitsee Valkeuslammesta 900 m kaakkoon loivasti etelään ja itään viettävällä kankaalla. Maasto on moreenia. Alueella kasvaa kuusimetsää. Paikalla on ainakin 21 pelto/viljelysröykkiötä, kehävälli t. "vallimainen" röykkiö sekä n. 35 m pitkä kiviaita. Alueella saattaa olla useampiakin röykkiöitä. Noin 150 m kohteesta etelään sijaitsee 1900-luvun puolelta peräisin olevia peltoröykkiöitä ja matalia pelto-ojia.
2021: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.1000025902 |
626 |
Ruunala 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
438627.00000000 |
7061370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025902 |
Kohde sijaitsee laajan kivisen mäen itäpuolella olevalla matalalla tuoreehkolla kankaalla nuoressa sekametsässä, joka on vastikään harvennettu. Haudan läpimitta on valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta on 8 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 5 m ja syvyys 2,1 m. Haudan päällä kasvaa isoja koivuja ja kuusia.
2021: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.1000025903 |
626 |
Ruunala 3 |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27008 |
438692.00000000 |
7061317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025903 |
Kohde sijaitsee laajan kivisen mäen itäpuolella olevalla matalalla, tuoreehkolla kankaalla. Maaperä on hienoa soraa, metsä vanhaa kuusikkoa, aluskasvillisuus on pääosin sammalta. Noin 0,8 hehtaarin alueella on 14 kiviröykkiötä ja alueen koillisreunalla on 23 m pitkä kivivalli. Kyseessä on jo 1800-luvulla raivattu peltoalue, joka on edelleen samanmuotoinen kuin 1840-luvun pitäjänkartassa. Alue on kuulunut todennäköisesti lähellä olevaan Ruunalan taloon.
2021: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.1000025904 |
626 |
Saarasenahde |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435693.00000000 |
7068450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025904 |
2014: Kohde sijaitsee Vittoudenojan eteläpuolella tasaisella metsittyneellä pakettipellolla nuoressa kasvatusmetsikössä. Haudat sijaitsevat 30 m:n etäisyydellä toisistaan n. 3 m korkean purotörmän yläpuolella. Itäinen tervahauta on halkaisijaltaan noin 13 metriä ja läntisempi on halkaisijaltaan noin 18 metriä. Kuoppien läpimitat ovat 5-7 m ja syvyys 0,6 m. Molemmissa halssit suuntautuvat purolle päin luoteeseen, pituus 2,5-3 m ja syvyys n. 1,5 m. Läntinen hauta on aurauksessa vaurioitunut. Hautojen päällä kasvaa nuorta puustoa.
2022: Molemmat tervahaudat erottuvat hyvin huonosti maastosta. Varsinkin läntinen tervahauta erottuu huonosti vaurioitumisen takia. Tervahaudat on merkattu nykyiseen peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000025908 |
46 |
Vääränpohja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
600711.00000000 |
6895089.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025908 |
Tervahauta tasamaalla, halkaisija 12 m ja syvyys 1,5 m. |
| metsakeskus.1000025909 |
46 |
Vetokanta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599900.00000000 |
6895347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025909 |
Kalliokumpareen länsipäässä Vääräntauksen tien vieressä tervahauta. |
| metsakeskus.1000025910 |
46 |
Käkötaipale |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599688.00000000 |
6895091.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025910 |
Suuri tervahauta. Mainitaan Ihamaniemen kyläkirjassa. |
| metsakeskus.1000025912 |
208 |
Palokangas |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
358194.00000000 |
7134462.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025912 |
Suosta/soisesta metsämaastosta kohoavalla laakealla ja tasaiselle kalliolla oleva pieni louhos, lähinnä "yritelmä". kalliosta on irrotettu kivilaakoja - poranjäljet näkyvät paikalla olevissa muutamissa irtolohkareissa. Malmin näytteenottopaikka? |
| metsakeskus.1000025914 |
564 |
Harjumaa etelä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
440598.00000000 |
7249998.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025914 |
Iijoen luoteispuolella runsaat 2,7 km on Huhinmaan Metelinkirkon sekä Harjumaan kivikautisen asuinpaikan välisen nyppylän laella, alueelle johtavan tien lounaispuolella kaksi lidar-aineistossa selkeästi erottuvaa painannetta. Todennäköisesti on kyse asumuspainanteista eikä soranottokuopista. Lounaisempi näistä on erityisen selkeä ja suuri, noin 20x10 m. Koillisempi on kapeampi ja pienempi suunnassa lounais-koillinen. Lännen suunnalla lakialueella voi olla pienempiä kuopanteita.
Kohteen tarkempi arviointi edellyttää arkeologista tarkastusta. |
| metsakeskus.1000025916 |
257 |
Mössö |
10007 |
12001 |
13014 |
11042 |
27000 |
362870.00000000 |
6656055.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025916 |
Mössön saaren keskiosassa lähelä eteläistä rantaa on paikalla sijainneeseen torppaan liittyvät kaksi rakennuksen perustaa, kellarinraunio sekä kalliopiirrros. Vuodelta 1872 olevaan senaatinkarttaan on merkitty torpan paikka saaren etelärantaan, joskin saaren koko on ollut silloin vähän nykyistä pienempi. Varsinaisen torpan perustus lienee jäänyt nykyisin paikalla sijaitsevan saunarakennuksen alle ja inventoinnissa havaitut rakennnusten pohjat ovat torppaan liittyvien talousrakennusten perustoja, joista toinen saattaa olla venevajan jäännös. Lisäksi pihapiirissä on kiviaita, joka kuitenkin on verrattain nuori. ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000025917 |
261 |
Takahaarankuolpanot |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
444107.00000000 |
7566701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025917 |
Kohde sijaitsee moreenikankaan eteläreunalla, joka laskee etelään, suohon. Suon keskeltä kulkee oja idästä länteen. Paikalla kasvaa mäntymetsä ja kohteen keskeltä kulkee metsätraktorin ajoura rinteen reunaa.
Metsätraktorin ajouran moreenipaljastumasta löytyi neliömetrin kokoinen kvartsien iskentäpaikka. Todennäköisesti paikalla on pieni itä - länsi -suuntaisen terassin alueelle levittäytyvä kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikasta ei saanut muita havaintoja, koska alue on muuten turpeen peittämää. Kvartsit kerättiin pisteestä x 3444266,74 y 7569857,23. |
| metsakeskus.1000025918 |
261 |
Poikkiontievat |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
398724.00000000 |
7520742.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025918 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven länsipuolen hiekkaterassilla, jossa kulkee mönkijän kulkutie etelästä pohjoiseen. Paikalla kasvaa mäntymetsä. Löydöt ja havainnot on tehty mönkijän kuluttamalta tieltä, joka on kulunut mineraalimaapintaan saakka.
Paikalta havaittiin kivikauden asuinpaikan merkkejä noin 30 metrin matkalta. Hekkapaljastuman maa oli paikoin punaisen ruskeaa likamaata, jossa tavattiin palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia ja -ytimiä. Löytöjä talletettiin pisteestä x 3398858,39 y 7523881,43. |
| metsakeskus.1000025919 |
261 |
Latvajärvi |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27018 |
435398.00000000 |
7567141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025919 |
Kohde sijaitsee Latvajärven länsipuolella hiekkakankaalla, pienen hiekkakummun päällä. Alueella kasvaa mäntyjä ja aluskasvillisuus on niukkaa jäkäläkangasta. Kohteessa on suorakaiteen muotoinen kivilatomus pisteessä: x 3435549, y 7570301. Lieden pituus on 1,8
metriä ja leveys 1 metri. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen eli järvelle päin. Lieden alueelta maa on 10 senttimetriä koholla. Liedessä erottuu noin 15 kiven nokkaa, jotka pilkistävät esiin sianpuolukan varpujen seasta. Lieden pohjoispuolella 3 metrin etäisyydellä on 4,3 x 0,7 metrin kokoinen 20 cm korkea maavalli, joka kulkee idästä länteen. Valli näyttäisi jatkuvan matalana kehänä lieden ympäri. Valli voi olla lieden päällä sijainneen kodan reunarakenne. Vuoden 2020 tarkastuksessa kohde oli ennallaan, mutta sitä ympäröivä valli on pohjoiskulmastaan selkeästi suorakulmainen. |
| metsakeskus.1000025919 |
261 |
Latvajärvi |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27019 |
435398.00000000 |
7567141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025919 |
Kohde sijaitsee Latvajärven länsipuolella hiekkakankaalla, pienen hiekkakummun päällä. Alueella kasvaa mäntyjä ja aluskasvillisuus on niukkaa jäkäläkangasta. Kohteessa on suorakaiteen muotoinen kivilatomus pisteessä: x 3435549, y 7570301. Lieden pituus on 1,8
metriä ja leveys 1 metri. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen eli järvelle päin. Lieden alueelta maa on 10 senttimetriä koholla. Liedessä erottuu noin 15 kiven nokkaa, jotka pilkistävät esiin sianpuolukan varpujen seasta. Lieden pohjoispuolella 3 metrin etäisyydellä on 4,3 x 0,7 metrin kokoinen 20 cm korkea maavalli, joka kulkee idästä länteen. Valli näyttäisi jatkuvan matalana kehänä lieden ympäri. Valli voi olla lieden päällä sijainneen kodan reunarakenne. Vuoden 2020 tarkastuksessa kohde oli ennallaan, mutta sitä ympäröivä valli on pohjoiskulmastaan selkeästi suorakulmainen. |
| metsakeskus.1000025920 |
261 |
Kotaraukanmaa 3 |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
424298.00000000 |
7567173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025920 |
Kohde sijaitsee hiekkadyynien muodostamassa kuolpunamaassa, jossa on aluskasvillisuutena ohut turve ja jäkälää. Alueella kasvaa harvakseltaan mäntyjä karussa maaperässä. Kohteen itäpuolelta kulkee polku vuoman yli itään. Eteläpuolella on itä - länsi -suuntainen pyyntikuopparivi.
Kohteessa on suorakaiteen muotoinen kivilatomus, joka on ollut kodan keskusliesi. Latomus sijaitsee hiekkadyynin harjalla, joka kulkee latomuksen suuntaisesti kaakosta luoteeseen. Latomuksen pituus on 90 cm ja leveys 45 cm. Latomuksesta on maan pinnalle näkyvissä seitsemän kiveä. Luoteispäädyn molemmin puolin on latomuksen ulkopuolelle vierineitä kiviä. Latomuksen kivet ovat halkaisijaltaan noin 20 cm ja niistä on vain osa maan pinnalla. Dyynillä kasvaa erittäin eroosioaltis ohut turve. |
| metsakeskus.1000025922 |
261 |
Liivaoja 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
427747.00000000 |
7451894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025922 |
Kohde sijaitsee kuivalla hiekkakankaalla Liivaojan pohjoispuolella. Osittain peittyneen kuopan halkaisija on 3 metriä ja syvyys 60 cm. Kuoppa on loiva ja valliton. Päällä kasvaa pieni kuusi ja mänty. |
| metsakeskus.1000025923 |
261 |
Latvajärvenmaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
435554.00000000 |
7567099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025923 |
Kohde sijaitsee pienessä itä - länsi suuntaisessa laaksossa, jonka maaperä on hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntymetsä ja karikekerros on hyvin ohutta. Laakson pohjalla kulkee mönkijäreitti pyyntikuoppien välistä.
Kohteessa on kuusi pyyntikuoppaa:
1. Kuoppa on soikea idästä länteen, koko 3,4 x 7 metriä. Länsireunalla on 2,3 metrin kokoinen valli. Syvyys 1 metri.
2. Halkaisija 4,4 metriä, syvyys 1 metri. Kuoppa on valliton.
3. Soikea, pituus 2,8 metriä, leveys 2 metriä, syvyys 60 cm, valliton.
4. Soikea, pituus 1,7 metriä kaakosta luoteeseen. Leveys 1,1 metriä, syvyys 40 cm.
5. Soikea kaakosta luoteeseen, valliton. Koko 1,3 x 1 metriä, syvyys 40 cm.
6. Soikea kaakosta luoteeseen, koko 4,8 x 3,8 metriä. Kuopassa on matalat vallit, jotka ovat länteen 4 metriä ja itään 3,5 metriä. Valleja ei ole tehty peurojen juoksusuuntaan eli laakson suuntaisesti. Kuopassa näkyy harvinaisen hyvin vallit. |
| metsakeskus.1000025924 |
261 |
Särkivaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
415001.00000000 |
7555368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025924 |
Kohde sijaitsee Särkivaaran ja Kutumaavaaran välisellä hiekkakannaksella, jonka molemmin puolin on suota. Alueella kasvaa mäntymetsä.
Kohteessa on kahdeksan pyyntikuoppaa.
Pyyntikuoppa 1, koko 2,6 x 2 x 0,4 metriä. Soikea valliton kuoppa.
Pyyntikuoppa 2, koko 3 x 2,2 x 0,5 metriä. Soikea valliton kuoppa.
Pyyntikuoppa 3, koko 2,7 x 2,4 x 0,5 metriä. Melkein pyöreä kuoppa, jossa matalat vallit.
Pyyntikuoppa 4, koko 3 x 2,3 x 0,6 metriä. Vallit, jotka itäreunalla 1 metrin levyiset.
Pyyntikuoppa 5, pyöreä, halkaisija 2,6 metriä, syvyys 50 cm.
Pyyntikuoppa 6, pyöreä, halkaisija 1,7 metriä, syvyys 30 cm.
Pyyntikuoppa 7, pyöreä, halkaisija 1 metri, syvyys 20 cm.
Pyyntikuoppa 8, pyöreä, halkaisija 1 metri, syvyys 20 cm. |
| metsakeskus.1000025925 |
261 |
Pyhävasa |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
419636.00000000 |
7567508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025925 |
Kohde sijaitsee soiden ja hiekkadyynien vaihtelevassa maastossa, jonka keskellä on lampi. Kuopat sijaitsevat hiekkadyyneissä, joissa kasvaa kuiva kangasmetsä, puulajina mänty ja aluskasvillisuutena jäkälä ja varvut. Eteläosan läpi kulkee hiekkatie ja eteläpuolella sijaitsee Karijärvi, joka on suojelualueella.
Kohteessa on 43 pyyntikuoppaa, jotka kulkevat etelä - pohjois -suuntaisena nauhana ja kääntyvätpohjoisosassa koilliseen.. |
| metsakeskus.1000025926 |
261 |
Rovanlahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
394012.00000000 |
7515717.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025926 |
Kohde sijaitsee Aakenusjärven eteläpuolella. Järven eteläisin lahti on nimeltään Rovalahti. Kuopat sijaitsevat järvestä eteläkaakkoon kulkevan hiekkaharjun laella. Alueella kasvaa mäntymetsä.
Kohteessa on 11 pyyntikuoppaa:
Pyyntikuoppa 1: Halkaisija 3, 2 m, syvyys 1,2 m, ei valleja näkyvissä.
Pyyntikuoppa 2: koko: 2,2 m x1,4 m, syvyys 60cm. Kapea ja jyrkkä. Kuopan päällä kasvaa mäntyjä.
Pyyntikuoppa 3: Halkaisija 2,5 m, syvyys 20 cm. Kuopan päällä kasvaa mäntyjä.
Pyyntikuoppa 4: Halkaisija 2,6 m, syvyys 40 cm, valliton. Sijaitsee harjun läntisellä puolella.
Pyyntikuoppa 5: Soikea pohjoisesta etelään 4 m, idästä länteen 2,7 m, syvyys 1m, ympärillä 1,4 m valli, päällä kasvaa koivu ja paksu puolukkaturve.
Pyyntikuoppa 6: Sisämitta 4,8 m, ulkomitta 8 m. pohjoisesta etelään 3 m ja idästä länteen 6,5 m. 50 cm leveät vallit, syvyys 1m. Iso ja selkeä kuoppa, vallilla kuusi.
Pyyntikuoppa 7: Halkaisija 2,7 m, syvyys 60 cm. Sijaitsee harjun päässä rinnakkain seuraavan kuopan kanssa.
Pyyntikuoppa 8: Koko 2,7 x 1,5 m, syvyys 30 cm. Ei valleja, vierekkäin edellisen kuopan kanssa. Kuopassa kasvaa kuusta ja puolukkaa.
Pyyntikuoppa 9: Koko 3,4 x 2,9 m, syvyys 1m. Sijaitsee harjun suuntaisesti (idästä länteen).
Pyyntikuoppa 10: Halkaisija 3 m, syvyys 70 cm.
Pyyntikuoppa 11: Halkaisija 1,7m, syvyys 50 cm. |
| metsakeskus.1000025927 |
261 |
Sammaloja |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
430717.00000000 |
7555652.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025927 |
Kohde sijaitsee tasaisella hiekkakankaalla, jossa kasvaa sekametsä. Kohteen itäpuolella on suo, jota halkoo pohjoisesta etelään Sammaloja.
Kohteessa on 11 pyyntikuoppaa:
Pyyntikuoppa 1: Halkaisija 3,4 m, vallit 30 cm korkeat, kuoppa 80 cm syvä.
Pyyntikuoppa 2: Halkaisija 2,7 m, vallit 30 cm korkeat, syvyys 50 cm.
Pyyntikuoppa 3: Halkaisija 3,6 m, vallit 30 cm korkeat, syvyys 70 cm.
Pyyntikuoppa 4: Pyöreä, sisämitta 3,6 m, ulkomitta 6,2 m, syvyys 70 cm. Päällä kasvaa kuusi ja laho koivu on kaatunut päälle.
Pyyntikuoppa 5: Pyöreä, koko sisämitta 3,4 m ja ulkomitta 7m, syvyys 70 cm. Vallit erottuvat hyvin ja ovat 30 cm korkeita. Kuopan etelävallilla kasvaa kuusi.
Pyyntikuoppa 6: Pyöreä, sisämitta 3 m, ulkomitta 6,5 m, syvyys 70 cm ja vallit ovat 20 cm korkeat. Päällä kasvaa paksu puolukkaturve.
Pyyntikuoppa 7: Pyöreä, sisämitta 3,4 m ja ulkomitta 6,8 m, syvyys 1,4 m (kaakkoisreunan valli 50 cm korkea).
Pyyntikuoppa 8: Pyöreä, sisämitta 3,4 m, ulkomitta 6 m, syvyys 1,2 m. Vallit ovat 30 cm.
Pyyntikuoppa 9: Pyöreä, sisämitta 3 m, ulkomitta 6 m, syvyys 70 cm. Vallit 30 cm ja kuopassa on tasainen ja paksu puolukkaturve.
Pyyntikuoppa 10: Pyöreä, sisämitta 3,5 m, ulkomitta 6,5 m, syvyys 1,1 m. Vallit 50 cm, suurimmat vallit itä- ja länsipuolella.
Pyyntikuoppa 11: Pyöreä, sisämitta 4 m, ulkomitta 7 m, syvyys 1,2 5m. Länsireunan valli 70 cm jossa kasvaa koivu. |
| metsakeskus.1000025928 |
261 |
Tervajärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
419823.00000000 |
7496731.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025928 |
Kohde sijaitsee Tervajärven koillispuolella hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä, aluskasvillisuutena on puolukka. Kohteessa on pyyntikuoppa, jonka halkaisija on 1,7 metriä. Kuoppa on pyöreä ja sen pohjoisreunalla on hieman vallia. Valleineen kuopan halkaisija on 4 metriä ja syvyys on 70 cm. Kuopan pohjoisvallilla kasvaa yksi mänty. |
| metsakeskus.1000025929 |
445 |
EMBÖLESKOGEN I |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
245280.71100000 |
6693575.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025929 |
Kuitian vuoden 1805 isojakokartalle (Tillberg 1805) on merkitty paikalle räätäli Henrik
Wästerbergin hallinnassa ollut torpan tontti. Torppa on ollut olemassa vielä vuonna 1845 (KA Pitäjäkartta 1043 10 Pargas). Sen sijaan venäläisten vuonna 1879 tekemälle topografisella kartalle (MV: RHOA) ei ole merkitty kohteeseen enää rakennuksia.
Kohde sijaitsee noin 4,6 kilometriä Paraisten keskiaikaisesta kirkosta itään, Pitosundin rannalla ja noin 700 metriä Kuitian kartanolinnasta luoteeseen. Paikka on noin 100m x 200m laaja laakso, jota reunustavat lännestä, etelästä ja idästä kalliot. Laakso laskee loivasti etelästä pohjoiseen. Alueelle on istutettu kuusia, ja sitä on ojitettu.
Kohteen kuvaus
Laakson alarinteen länsipuolella on jäännöksiä noin 8 m x 7,2 m laajasta rakennuksen kivijalasta. Alle puoli metriä halkaisijaltaan olevista kivistä tehty perustus on ilmeisesti tuhoutunut osittain metsätöissä. Toinen alueella maanpinnalle havaittavissa oleva muinaisjäännös sijaitsee laakson loivasti nousevan etelärinteen itäsivulla ja se on noin 4 m x 5 m laaja kiviröykkiö. Havaintomahdollisuudet muinaisjäännösalueella olivat hyvät, sillä paikalla oli metsänhoitotöiden vuoksi vähän aluskasvillisuutta. On todennäköistä, että alueen muinaisjäännökset ovat osittain tuhoutuneet ojitusten ja metsänistutusten yhteydessä. |
| metsakeskus.1000025930 |
445 |
EMBÖLESKOGEN II |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
244902.35600000 |
6692964.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025930 |
Kohde sijaitsee noin 4,4 kilometriä Paraisten keskiaikaisesta kirkosta itäkaakkoon, noin 700 metriäPitosundista etelään ja noin kilometrin Kuitian kartanolinnasta lounaaseen. Paikka on
Emböleskogenin kaava-alueen eteläosassa olevan kallion laella, ja sen ympärillä kasvaa katajia ja mäntyjä.
Kohteen kuvaus
Muinaisjäännös on noin 2 metriä halkaisijaltaan ja 0,5 m korkeudeltaan oleva kiviröykkiö (kivien halk. alle 0,5 m). Kyseessä on ilmeisesti rajamerkki. Sitä ei kuitenkaan ole merkitty vuoden 1805 isojakokartalle tai sitä nuoremmille kartoille. |
| metsakeskus.1000025931 |
445 |
BACKTORP I |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
245569.10700000 |
6692683.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025931 |
Kuitian vuoden 1805 isojakokartalle (Tillberg 1805) on merkitty paikalle tuulimylly. Vuonna 1845 myllyä ei ole ollut enää olemassa (KA Pitäjäkartta 1043 10 Pargas).
Kohde sijaitsee noin 5,1 kilometriä Paraisten keskiaikaisesta kirkosta itäkaakkoon, noin kilometrin Pitosundista etelään ja noin 700 metriä Kuitian kartanolinnasta lounaaseen. Paikka on kuivatun järven itäpuolella olevan niittyjen ympäröimän kallion länsirinteen tasanteella. Kallio on nykyään laidunta.
Muinaisjäännös koostuu kallion tasanteelle neliön muotoon asetetuista kiviriveistä (laajuus n. 4 m x 5 m). Kyseessä on ilmeisesti rakennuksen osittain rauennut perustuskiveys. Paikan sijainti vastaa Kuitian vuoden 1805 isojakokartalle merkittyä tuulimyllyä.
Havaintomahdollisuudet olivat hyvät, koska paikka sijaitsee laidunta olevalla kalliolla. |
| metsakeskus.1000025932 |
445 |
Backtorp II |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
245575.72200000 |
6692634.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025932 |
Kuitian vuoden 1805 isojakokartalle (Tillberg 1805) on merkitty paikalle Johan Backtorpin
hallitseman torpan tontti. Torppa on ollut olemassa vielä 1845 (KA Pitäjäkartta 1043 10 Pargas). Sen sijaan venäläisten vuonna 1879 tekemälle topografiselle kartalle (MV: RHOA) ei ole merkitty kohteeseen enää rakennuksia.
Kohde sijaitsee nom 5,1 kilometriä Paraisten keskiaikaisesta kirkosta itäkaakkoon, noin 1,1
kilometriä Pitosundista etelään ja noin 700 metriä Kuitian kartanolinnasta lounaaseen. Paikka on "tuulimyllynmäen" (Backtorp 1) etelärinteen ja Backtorpbackenin mäen välisellä laitumena käytetyllä niityllä. Alueen laajuus on noin 40 m x 20m.
Kohteen kuvaus
Muinaisjäännösalueella ovat seuraavat selvät rakenteet:
1. Alueen lounaisnurkassa on noin 3,8 m x 3,8 m laajan rakennuksen kivijalka. Perustuksella on neljä isoa nurkkakiveä (halk. n. 1 m) ja pienemmistä kivistä (halk. alle 0,5 m) tehdyt osittain rauenneet seinälinjat
2. "Tuulimyllynmäen" etelärinteellä, noin 21 metriä ensimmäisestä rakennuksesta pohjoiseen, on ollut noin 6,5 m x 5 m laaja rakennus. Talon kivijalasta on jäännöksiä idässä ja etelässä. Lisäksi sen sisäpuolella koilliskulmassa on latomus, jonka alaosassa on laakakiviä (halk. n. 0,5 m) ja keskustassa sekä laastia että käsintehtyjä tiiliä.
3. Noin 9 metriä ensimmäisestä rakennuksesta itäänpäin on noin 2 metriä halkaisijaltaan oleva kiviröykkiö.
4. Noin 21 metriä ensimmäisestä rakennuksesta itäänpäin on pienistä kivistä (nyrkinkokoisia)
koostuva röykkiö, jonka halkaisija on noin 1,5 m.
Lisäksi paikalla on lukuisia epäselviä kiveyksiä, joiden luonteesta ei voitu tehdä inventoinnin
yhteydessä päätelmiä. Vuoden 1805 kartalle merkityt tielinjat ovat yhä nykyään käytössä.
Havaintomahdollisuudet olivat hyvät, sillä kohde sijaitsee laitumena käytetyllä niityllä. On
todennäköistä, että muinaisjäännösalue on nyt selville saatua isompi. Osa siitä on mahdollisesti niityn länsipuolella olevassa istutetussa metsässä ja eteläpuolella olevassa raivatussa metsässä.
Kyseisillä alueilla havaintomahdollisuudet olivat tiheän kasvillisuuden ja hakkuujätteen vuoksi erittäin huonot. |
| metsakeskus.1000025933 |
261 |
Tornijärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
419933.00000000 |
7496829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025933 |
Kohde sijaitsee Tornijärven länsipään hiekkakankaalla, järveen laskevan rinteen terassilla. Kankaalla kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on jäkälää. Kohteessa on koillisesta lounaaseen soikea pyyntikuoppa, jonka koko on 2 x 2,7 metriä. Kuopan syvyys on 50 cm. Kuopassa ei ole valleja. Kuopan reunoilla kasvaa jäkälää ja kuopassa on sammalta. |
| metsakeskus.1000025934 |
261 |
Kotaraukanmaa 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
424694.00000000 |
7566618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025934 |
Pyyntikuopat sijaitsevat hiekkadyynialueella. Paikalla kasvaa kuiva kangasmetsä valtalajina mänty. Aluskasvillisuutena jäkälää. Alue on erittäin eroosioaltis, maassa on hiekkapaljastumia. Kohteessa on 26 pyyntikuoppaa, jotka kulkevat pohjois - etelä -suuntaisena nauhana. |
| metsakeskus.1000025935 |
261 |
Karuvaarantuore 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
426877.00000000 |
7565160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025935 |
Kohde sijaitsee moreenikankaalla, joka laskee itään suohon. Alueelle itäpuolelta laskee joki pohjoisesta etelään ja länsipuolelta kulkee hiekkatie, kaakosta luoteeseen. Kohteessa on 24 pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000025936 |
261 |
Kotaraukanmaa 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
424271.00000000 |
7567073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025936 |
Kohde sijaitsee hiekkadyyni alueella, jossa kasvaa ohut jäkälä ja variksenmarja aluskasvillisuus. Aluetta ympäröivät pohjoisesta etelään kulkevat vuomasuot.
Kohteessa on 6 pyyntikuoppaa:
Pyyntikuoppa 1: Halkaisija 1,6 metriä, syvyys 50 cm.
Pyyntikuoppa 2: Halkaisija 2,2 metriä, syvyys 40 cm.
Pyyntikuoppa 3: Halkaisija 2,2 metriä, syvyys 40 cm. Kuoppa on täynnä hakkuutähteitä.
Pyyntikuoppa 4: Ulkomitta 5 metriä, sisämitta 2 metriä, syvyys 60 cm. Kuopassa on hakkuutähteitä.
Pyyntikuoppa 5: Ulkomitta 6,3 metriä, sisämitta 2,4 metriä, syvyys 40 cm. Vallilla sijaitsee mänty.
Pyyntikuoppa 6: Pyöreä, ulkomitta 4 metriä, sisämitta 1,7 metriä, syvyys 70 cm. Pohjalla hakkuutähteitä. |
| metsakeskus.1000025937 |
261 |
Olletanoja 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
419650.00000000 |
7569289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025937 |
Kohde sijaitsee tasaisella hiekkakankaalla jossa kasvaa mäntyjä ja aluskasvillisuutena on variksenmarjaa.
Kohteessa on 12 pyyntikuoppaa.
Pyyntikuoppa 1: Halkaisija 2,5 m, syvyys 60 cm, valliton.
Pyyntikuoppa 2: Halkaisija vallien kanssa 6,2 m, ilman valleja 2,7m, syvyys 60 cm.
Pyyntikuoppa 3: Halkaisija vallien kanssa 4,8 m, ilman valleja 1,8 m, syvyys 60 cm. Eteläreunan valli vaurioitunut äestysurasta.
Pyyntikuoppa 4: Soikea idästä länteen vallien kanssa 5,3 m, ilman valleja 3 m. Pohjoisesta etelään vallien kanssa 5,6 m, ilman valleja 2,5 m. Syvyys 60 cm.
Pyyntikuoppa 5: Pieni epämääräinen, halkaisija vallien kanssa 3 m, syvyys 30 cm.
Pyyntikuoppa 6: Pyöreä, halkaisija vallien kanssa 5,3 m, ilman valleja 2,1 m, syvyys 50 cm, kuopan yli kulkee kolme äestysuraa koillisesta lounaaseen. Kuopassa on hakkuutähteitä.
Pyyntikuoppa 7: Halkaisija vallien kanssa 4 m, ilman valleja 1,5 m, syvyys 40 cm. Kuopan luoteispuolella on äestysura.
Pyyntikuoppa 8: Pyöreä, halkaisija vallien kanssa 4,5 m, ilman valleja 1,9 m, syvyys 40 cm. Päältä kulkee koillisesta lounaaseen kaksi äestysuraa.
Pyyntikuoppa 9: Soikea, vallien kanssa halkaisija 6,4 m idästä länteen, ilman valleja 3 m. Pohjoisesta etelään vallien kanssa 6,6 m, ilman valleja 2,5 m, syvyys 80 cm.
Pyyntikuoppa 10: Soikea, halkaisija vallien kanssa 4 m, ilman valleja 1,6 m, syvyys vallien päältä mitattuna 60 cm.
Pyyntikuoppa 11: Soikea, halkaisija pohjoisesta etelään vallien kanssa 5,6 m, ilman valleja 2,1 m. Halkaisija idästä länteen 5,6 m vallien kanssa, ilman valleja 2,6 m, syvyys 80 cm. Päällä tykkylumen kaatamaa nuorta männikköä.
Pyyntikuoppa 12: Matala epämääräinen, vallien kanssa 4,7 m, ilman valleja 1,7 m, syvyys 40 cm. |
| metsakeskus.1000025938 |
845 |
Sirkonnokka pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421600.00000000 |
7335310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025938 |
Sirkonnokan pohjoisosaa, Ossauskoski-Vähäjoki -tien lounaisreunaa, on tarkastettu vuonna 1986, jolloin tien reunaan rajautuvan suon leikkauskohdan vaiheilla oli laajahkoa metsäaurausaluetta. Suon reunaa kiertävällä hienohiekkaisella ja loivasti koilliseen, tien suuntaan kohoavalla alueella todettiin ojanteissa paikoin aurautuneita liesikohtia palaneine kivineen sekä hieman kvartsi-iskoksia, palanutta ja heikosti likaantunutta hiekkaa.
Löytöjen määrän ja topografian perusteella myös tällä alueella on noin 100 m matkalla (100x30 m alueella) vähäisiä kivikautisen asuinpaikan merkkejä. Tämä alue on vajaa 300 m kaakkoon Rantalan (Sirkonkankaan) laajasta asuinpaikasta sekä noin 460 m 2009 tarkastetusta vähälöytöisestä kivikautisesta asuinpaikasta Sirkonnokan kärjen alaosassa. |
| metsakeskus.1000025939 |
598 |
Surbrunnsberget |
10002 |
12016 |
13160 |
11006 |
27000 |
291251.00000000 |
7066812.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025939 |
Laivatelakka sijaitsee Pirilön niemen länsireunalla, Surbrunnsbergetistä luoteeseen.
Noin 10 m Vanhasta Pirilön tiestä länteen on kiuasröykkiö. Sen koko on noin 3,5 x 3,5 m ja korkeus 0,8 m. Se on turpeen ja ruohon peitossa. Edellä mainitusta röykkiöistä noin 70 m lounaaseen on viisi pyöreähköä kuoppaa, mahdollista maakellarin jäännöstä. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyys on 0,2-1 m.
Paikalla sijainnut laivanrakennuspaikka mainitaan ensi kerran vuonna 1812 ja se on ollut käytössä 1800-luvun jälkipuoliskolle. Telakka on merkitty Pedersöre Hembydsföreningenin arkistossa olevaan karttaan vuosilta 1852-1853. |
| metsakeskus.1000025940 |
598 |
Gubbträskberget |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
292619.00000000 |
7066444.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025940 |
Kuopat sijaitsevat Gubbträskbergetin lakialueen kaakkoisrinteellä. Rantakivikossa on kolme kuoppaa rivissä. Kuoppien väliä on 2-3 m. Kuoppien funktio ja ajoitus on epävarma. |
| metsakeskus.1000025941 |
598 |
Lillmossen |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27007 |
292044.00000000 |
7066566.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025941 |
Rajamerkki sijaitsee Lillmossetista 250 m kaakkoon ja 250 m länteen Gubbträsketistä pienen suon koillislaidalla. Merkki on 1,5 x 1,5 m kokoinen kiviröykkiö, jonka korkeus on 0,3 m. Röykkiö on kasattu 0,2-0,5 m kokoisista luonnonkivistä ja keskellä on noin 0,5 m korkea keskuskivi. Röykkiöstä lähtee noin 0,5 m pitkä kivirivi koilliseen. Röykkiö on osittain turpeen peitossa. Rajamerkki kuvaa Pirilön talon tilusrajaa. Se on merkitty Roering Mattssonsin karttaan Pirilön tilasta vuodelta 1760. |
| metsakeskus.1000025942 |
445 |
Skepparback |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
245644.51400000 |
6692849.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025942 |
Paikalle on merkitty vuodelta 1805 peräisin olevalle isojakokartalle (Tillberg 1805) Eric Skepparsin torpan tontti ja tuulimylly. Torppa on ollut olemassa vielä 1845 (KA Pitäjäkartta 1043 10 Pargas). Sen sijaan venäläisten vuonna 1879 tekemällä topografisella kartalle (MV: RHOA) kohteeseen ei ole enää merkitty rakennuksia.
Kohde sijaitsee noin 5,2 kilometriä Paraisten keskiaikaisesta kirkosta itäkaakkoon, noin 800 metriä Pitosundista etelään ja noin 500 metriä Kuitian kartanolinnasta lounaaseen. Paikka on Skepparbackin eteläpuolella olevan länteen päin loivasti laskevan matalan kallion rinteellä. Alue on nykyään laitumena ja siellä on karjan syöttöpaikka.
1. Kallion korkeimmalla kohdalla on noin 1,6 m x 1,6 m laaja neliömäinen latomus, jonka sivut on tehty laakakivistä (pituus n. 0,5 m). Latomuksen keskiosassa on kiveystä ja käsintehtyjen tiilien jäännöksiä. Kyseessä saattaa olla tuulimyllyn paikka.
2. Kallion rinteen alaosan pohjoissivulla on noin 2,5 m x 2,2 m laaja latomus. Latomuksella ei oleselvää reunakiveystä, ja sen pohjoiskulma on rauennut. Rakennelman ympärillä on heikkoja merkkejä mahdollisista seinälinjoista.
3. Kallion rinteen alaosan eteläsivulla on nom 8 metriä pitkä isoista kivistä (halk. n. 1 m)
muodostettu rivi.
4. Kallion keskiosan eteläsivulla on halkaisijaltaan nom 1,2 m oleva kiuasmainen kiveys
(nyrkinkokoisia kiviä), jota kiertää noin 2,6 m x 2,6 m laaja pohjakaavaltaan neliömäinen
reunakiveys (päänkokoisia kiviä).
Lisäksi alueella on useita kiveyksiä, joiden luonnetta ei voida selvittää ilman jatkotutkimuksia.
Paikalla oli hyvät havaintomahdollisuudet, sillä se on nykyään käytössä laitumena. Alue oli kuitenkin sateiden ja karjan liikkeiden vuoksi erittäin liejuinen. |
| metsakeskus.1000025943 |
445 |
KVARNBACKEN |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
245711.98300000 |
6693575.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025943 |
Kuitian vuoden 1805 isojakokartalle (Tillberg 1805) ja vuodelta 1879 peräisin olevalle venäläisten topografiselle kartalle (MV: RHOA) on merkitty paikalle tuulimylly. Sen sijaan vuoden 1845 pitäjäkartalta (KA) mylly puuttuu. Nykyinen mylly on palanut 1950-luvulla(suullinen tieto paikkakunnalla 50 vuotta asuneelta rouvalta).
Kohde sijaitsee noin 5,1 kilometriä Paraisten keskiaikaisesta kirkosta itäkaakkoon, noin 200 metriäPitosundista etelään ja noin 300 metriä Kuitian kartanolinnasta luoteeseen. Paikka on
Kvarnbackenin laen korkein kohta ja sen ympärillä on sekametsää.
Muinaisjäännös koostuu pohjakaavaltaan soikenmuotoisesta myllyn perustuslatomuksesta ja sitä kiertävästä eri kokoisista kivistä kootusta kylmämuuratusta muurista. Myllynperustus on noin 3,6 mx 3,8 m laaja ja sen eteläpäässä on kahden myllynkiven jäännökset. Koko muinaisjäännöksen halkaisija on noin 10 metriä.
Havaintomahdollisuudet olivat kohtalaiset, sillä kohde sijaitsee kallion laella. Paikalla tulisi
järjestää hoitotoimenpiteitä, sillä myllyn keskustassa kasvavat puut saattavat repiä perustuksen rikki. |
| metsakeskus.1000025944 |
445 |
Råbäckskogen I |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
246317.57000000 |
6692933.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025944 |
Paikalle on merkitty vuodelta 1805 peräisin olevalle isojakokartalle (Tillberg 1805) tielinja. Kohde on merkitty poluksi vielä vuoden 1981 peruskartalle, mutta puuttuu uusimmilta maastokartoilta. Reitin Råbäckin talolta lähtevä alkuosa on yhä nykyään käytössä mökkitienä.
Kohde sijaitsee noin 5,6 - 5,9 kilometriä Paraisten keskiaikaisesta kirkosta itäkaakkoon, noin 500-1000 metriä Pitosundista etelään ja noin 300-600 metriä Kuitian kartanolinnasta itäkaakkoon. Tielinja kulkee seka- ja havumetsää olevan Råbäckskogenin halki seuraten lähes koko matkan 25 metrin korkeuskäyrää. Pohjoispäässään tie laskeutuu Lustigkullan kohdalla olevalle pellolle.
Kohde on noin 2 metriä leveä käytöstä pois jäänyt tielinja, joka on havaittavissa maastossa ympäristöään harvemman kasvillisuuden ja kärrynpyörien kuluttamien urien perusteella. Tien keskivaiheelia olevaan kosteikkokohtaan on kerätty kiviä. Paikalla mahdollisesti olleista puurakenteista ei ole säilynyt merkkejä. Reitin pohjoispäässä on selvä noin 200 metriä pitkä hiekasta ja mullasta rakennettu penger, jonka tarkoituksena on ollut loiventaa jyrkästi laskeutuvan rinteen muotoa.
Havaintomahdollisuudet tielinjalla olivat tiheän aluskasvillisuuden ja metsän takia huonot. |
| metsakeskus.1000025945 |
445 |
RÅBÄCKSKOGEN II |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
246522.47400000 |
6692694.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025945 |
Kohde sijaitsee noin 6 kilometriä Paraisten keskiaikaisesta kirkosta itäkaakkoon, noin kilometrin Pitosundista etelään ja noin 800 metriä Kuitian kartanolinnasta kaakkoon . Paikka sijaitsee kallion reunalla, ja sen ympärillä on sekametsää.
Muinaisjäännös on pohjakaavaltaan kolmiomainen matala kiviröykkiö (halk. n. 1,3 m).
Kyseessä on ilmeisesti rajamerkki. Sitä ei kuitenkaan ole merkitty vuoden 1805 isojakokartalle tai sitä uudemmille kartoille. |
| metsakeskus.1000025946 |
445 |
Emböle |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
244507.58400000 |
6693212.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025946 |
Alueella on vanhojen karttojen (mm. Qvidja; tiluskartta ja asiakirjat 1805, A78:71/55-62) perusteella todennäköisesti keskiaikainen autiopyöli. Kohdetta ei ole tarkastettu ja paikannettu maastossa. |
| metsakeskus.1000025947 |
261 |
Vasara Kuston poroaita |
10002 |
12016 |
13168 |
11006 |
27008 |
392695.00000000 |
7471780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025947 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella mäntykankaalla, jossa on aluskasvillisuutena mustikkaa. Kohteessa on kirveellä katkotuista maapuista tehty poroaita, joka on ollut käytössä jo 1800 luvulla. Aidaspuut ovat suureksi osaksi lahonneet, mutta liitoskohdat ovat paikoin vielä jäljellä ja niissä on alapuolelta salvetut puut ladottu salvosrakenteeksi. Salvoksista lähtee poikittaisia tukipuita ja nauloja ei siten ole tarvittu pystytyksessä. Aita kulkee alueella idästä länteen ja kaartuu idässä pohjoiseen. Aidan jäännöksiä on noin 400 metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000025949 |
261 |
Pyhäjärvi-Ulvomaselkä |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27006 |
420520.00000000 |
7568587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025949 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Alueen maasto on hiekkadyynejä, joiden päällä kasvaa ohut kenttäkerros, joka puuttuu paikoin kokonaan. Alueella kasvaa tunturikoivuja ja aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta ja mustikan varpuja.
Kohteessa on kolme asumuksen jäännöstä, jotka ovat olleet turvekammeja. Niiden lisäksi alueella on kuoppia, jotka saattavat olla pyyntikuoppia sekä joukko pieniä kuoppia, joiden merkitys jäi epäselväksi. Kuopat kuitenkin liittyvät alueen asumusten yhteyteen. Seuraavassa luettelossa kuvataan 11 alakohdetta.
1. Rakennus jäännös. Kohteessa on kaakko - luode suuntainen turvevalli, jonka sisällä on kuoppa. Rakennelma on turvekammin jäännös. Pituus, ulkomitta 4,7 metriä ja sisämitta 3,3, metriä. Leveys ulkomitta 2,6 metriä ja sisämitta 2 metriä. Ulkomitta on mitattu turvevallin ulkoreunalta ja sisämitta vallin sisäreunalta. Valli on 30 cm korkea ja kuoppa on 50 cm syvä. Ovi on ilmeisesti sijainnut kaakkoispäässä ja avautunut järvelle.
2. Rakennus jäännös, joka on samanlainen kammin pohja kuin rakennus 1. Pituus ulkomitta 5,4 ja sisämitta 2,5 metriä, leveys ulkomitta 4,4 ja sisämitta 2 metriä. Turvevalli on 20 cm korkea ja kuoppa 60 cm syvä. Rakennelma on soikea koillisesta lounaaseen. Vallilla kasvaa tunturikoivupuska.
3. Rakennus jäännös, kammi. Pituus ulkomitta 4,4 ja sisämitta 2 metriä ja leveys ulkomitta 3,7 ja sisämitta 1,6 metriä. Rakennelma on soikea idästä länteen. Kuopan syvyys on 50 cm ja sen ympärillä on matala hiekkavalli.
Alakohteet 4 - 11 ovat pieniä, noin metrin halkaisijaltaan tai sitä pienempiä kuoppia. Mahdollisesti kuopista on otettu turvetta kammien rakennusaineeksi tai ne voivat olla kuoppaliesiä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa kohde oli ennallaan.
N. 130 m itään kamminpohjista on uorakaiteen muotoinen liesi, jonka koko on 1,5 x 0,9 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen, järvelle päin. Turpeesta on esillä kuuden kiven yläpuoli. Lieden kaakkoispäädyssä ja koillisreunassa kivet muodostavat rivin.
Kohteella on ainakin kaksi käyttöjaksoa: rautakauden lopulla (suorakaiteen muotoinen liesi), ja 1600-luvulla (kammit). |
| metsakeskus.1000025949 |
261 |
Pyhäjärvi-Ulvomaselkä |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27006 |
420520.00000000 |
7568587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025949 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Alueen maasto on hiekkadyynejä, joiden päällä kasvaa ohut kenttäkerros, joka puuttuu paikoin kokonaan. Alueella kasvaa tunturikoivuja ja aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta ja mustikan varpuja.
Kohteessa on kolme asumuksen jäännöstä, jotka ovat olleet turvekammeja. Niiden lisäksi alueella on kuoppia, jotka saattavat olla pyyntikuoppia sekä joukko pieniä kuoppia, joiden merkitys jäi epäselväksi. Kuopat kuitenkin liittyvät alueen asumusten yhteyteen. Seuraavassa luettelossa kuvataan 11 alakohdetta.
1. Rakennus jäännös. Kohteessa on kaakko - luode suuntainen turvevalli, jonka sisällä on kuoppa. Rakennelma on turvekammin jäännös. Pituus, ulkomitta 4,7 metriä ja sisämitta 3,3, metriä. Leveys ulkomitta 2,6 metriä ja sisämitta 2 metriä. Ulkomitta on mitattu turvevallin ulkoreunalta ja sisämitta vallin sisäreunalta. Valli on 30 cm korkea ja kuoppa on 50 cm syvä. Ovi on ilmeisesti sijainnut kaakkoispäässä ja avautunut järvelle.
2. Rakennus jäännös, joka on samanlainen kammin pohja kuin rakennus 1. Pituus ulkomitta 5,4 ja sisämitta 2,5 metriä, leveys ulkomitta 4,4 ja sisämitta 2 metriä. Turvevalli on 20 cm korkea ja kuoppa 60 cm syvä. Rakennelma on soikea koillisesta lounaaseen. Vallilla kasvaa tunturikoivupuska.
3. Rakennus jäännös, kammi. Pituus ulkomitta 4,4 ja sisämitta 2 metriä ja leveys ulkomitta 3,7 ja sisämitta 1,6 metriä. Rakennelma on soikea idästä länteen. Kuopan syvyys on 50 cm ja sen ympärillä on matala hiekkavalli.
Alakohteet 4 - 11 ovat pieniä, noin metrin halkaisijaltaan tai sitä pienempiä kuoppia. Mahdollisesti kuopista on otettu turvetta kammien rakennusaineeksi tai ne voivat olla kuoppaliesiä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa kohde oli ennallaan.
N. 130 m itään kamminpohjista on uorakaiteen muotoinen liesi, jonka koko on 1,5 x 0,9 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen, järvelle päin. Turpeesta on esillä kuuden kiven yläpuoli. Lieden kaakkoispäädyssä ja koillisreunassa kivet muodostavat rivin.
Kohteella on ainakin kaksi käyttöjaksoa: rautakauden lopulla (suorakaiteen muotoinen liesi), ja 1600-luvulla (kammit). |
| metsakeskus.1000025949 |
261 |
Pyhäjärvi-Ulvomaselkä |
10002 |
12001 |
13005 |
11033 |
27000 |
420520.00000000 |
7568587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025949 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Alueen maasto on hiekkadyynejä, joiden päällä kasvaa ohut kenttäkerros, joka puuttuu paikoin kokonaan. Alueella kasvaa tunturikoivuja ja aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta ja mustikan varpuja.
Kohteessa on kolme asumuksen jäännöstä, jotka ovat olleet turvekammeja. Niiden lisäksi alueella on kuoppia, jotka saattavat olla pyyntikuoppia sekä joukko pieniä kuoppia, joiden merkitys jäi epäselväksi. Kuopat kuitenkin liittyvät alueen asumusten yhteyteen. Seuraavassa luettelossa kuvataan 11 alakohdetta.
1. Rakennus jäännös. Kohteessa on kaakko - luode suuntainen turvevalli, jonka sisällä on kuoppa. Rakennelma on turvekammin jäännös. Pituus, ulkomitta 4,7 metriä ja sisämitta 3,3, metriä. Leveys ulkomitta 2,6 metriä ja sisämitta 2 metriä. Ulkomitta on mitattu turvevallin ulkoreunalta ja sisämitta vallin sisäreunalta. Valli on 30 cm korkea ja kuoppa on 50 cm syvä. Ovi on ilmeisesti sijainnut kaakkoispäässä ja avautunut järvelle.
2. Rakennus jäännös, joka on samanlainen kammin pohja kuin rakennus 1. Pituus ulkomitta 5,4 ja sisämitta 2,5 metriä, leveys ulkomitta 4,4 ja sisämitta 2 metriä. Turvevalli on 20 cm korkea ja kuoppa 60 cm syvä. Rakennelma on soikea koillisesta lounaaseen. Vallilla kasvaa tunturikoivupuska.
3. Rakennus jäännös, kammi. Pituus ulkomitta 4,4 ja sisämitta 2 metriä ja leveys ulkomitta 3,7 ja sisämitta 1,6 metriä. Rakennelma on soikea idästä länteen. Kuopan syvyys on 50 cm ja sen ympärillä on matala hiekkavalli.
Alakohteet 4 - 11 ovat pieniä, noin metrin halkaisijaltaan tai sitä pienempiä kuoppia. Mahdollisesti kuopista on otettu turvetta kammien rakennusaineeksi tai ne voivat olla kuoppaliesiä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa kohde oli ennallaan.
N. 130 m itään kamminpohjista on uorakaiteen muotoinen liesi, jonka koko on 1,5 x 0,9 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen, järvelle päin. Turpeesta on esillä kuuden kiven yläpuoli. Lieden kaakkoispäädyssä ja koillisreunassa kivet muodostavat rivin.
Kohteella on ainakin kaksi käyttöjaksoa: rautakauden lopulla (suorakaiteen muotoinen liesi), ja 1600-luvulla (kammit). |
| metsakeskus.1000025949 |
261 |
Pyhäjärvi-Ulvomaselkä |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27000 |
420520.00000000 |
7568587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025949 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Alueen maasto on hiekkadyynejä, joiden päällä kasvaa ohut kenttäkerros, joka puuttuu paikoin kokonaan. Alueella kasvaa tunturikoivuja ja aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta ja mustikan varpuja.
Kohteessa on kolme asumuksen jäännöstä, jotka ovat olleet turvekammeja. Niiden lisäksi alueella on kuoppia, jotka saattavat olla pyyntikuoppia sekä joukko pieniä kuoppia, joiden merkitys jäi epäselväksi. Kuopat kuitenkin liittyvät alueen asumusten yhteyteen. Seuraavassa luettelossa kuvataan 11 alakohdetta.
1. Rakennus jäännös. Kohteessa on kaakko - luode suuntainen turvevalli, jonka sisällä on kuoppa. Rakennelma on turvekammin jäännös. Pituus, ulkomitta 4,7 metriä ja sisämitta 3,3, metriä. Leveys ulkomitta 2,6 metriä ja sisämitta 2 metriä. Ulkomitta on mitattu turvevallin ulkoreunalta ja sisämitta vallin sisäreunalta. Valli on 30 cm korkea ja kuoppa on 50 cm syvä. Ovi on ilmeisesti sijainnut kaakkoispäässä ja avautunut järvelle.
2. Rakennus jäännös, joka on samanlainen kammin pohja kuin rakennus 1. Pituus ulkomitta 5,4 ja sisämitta 2,5 metriä, leveys ulkomitta 4,4 ja sisämitta 2 metriä. Turvevalli on 20 cm korkea ja kuoppa 60 cm syvä. Rakennelma on soikea koillisesta lounaaseen. Vallilla kasvaa tunturikoivupuska.
3. Rakennus jäännös, kammi. Pituus ulkomitta 4,4 ja sisämitta 2 metriä ja leveys ulkomitta 3,7 ja sisämitta 1,6 metriä. Rakennelma on soikea idästä länteen. Kuopan syvyys on 50 cm ja sen ympärillä on matala hiekkavalli.
Alakohteet 4 - 11 ovat pieniä, noin metrin halkaisijaltaan tai sitä pienempiä kuoppia. Mahdollisesti kuopista on otettu turvetta kammien rakennusaineeksi tai ne voivat olla kuoppaliesiä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa kohde oli ennallaan.
N. 130 m itään kamminpohjista on uorakaiteen muotoinen liesi, jonka koko on 1,5 x 0,9 metriä. Pitkät sivut kulkevat kaakosta luoteeseen, järvelle päin. Turpeesta on esillä kuuden kiven yläpuoli. Lieden kaakkoispäädyssä ja koillisreunassa kivet muodostavat rivin.
Kohteella on ainakin kaksi käyttöjaksoa: rautakauden lopulla (suorakaiteen muotoinen liesi), ja 1600-luvulla (kammit). |
| metsakeskus.1000025950 |
261 |
Olletanoja 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
419860.00000000 |
7569412.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025950 |
Kohde sijaitsee tasaisella hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on mustikkaa ja variksenmarjaa. Kohteessa on pohjoisesta etelään soikea maavalli, jonka rajaama alue on kuoppa. Ilmeisesti kyseessä on turvekodan eli kammin jäännös. Vallin ulkopuolelta mitattuna, rakennelman koko on 4 metriä ja sisältä 1,9 metriä. Idästä länteen ulkomitta on 2,9 metriä ja sisämitta 1,5 metriä. Rakennelman länsipuolella on 3,7 metrin mittainen 1 metrin levyinen painanne, josta maat on ilmeisesti otettu valliin. Oviaukko on ilmeisesti ollut itään ja sen sija näkyy vallissa painautumana. Rakennelman päällä kasvaa koivuja ja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000025951 |
261 |
Kapsajoki |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
425366.00000000 |
7566008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025951 |
Kohde sijaitsee Kapsajoen pohjoisrannalla hiekkakuolpunamaassa, jossa on ohut kenttäkerros sammalta ja jäkälää. Paikoin alueella on luonnollisia eroosion aiheuttamia hiekkapaljastumia. Paikalla kasvaa harvakseltaan pieniä mäntyjä ja maaperä on hienoa hiekkaa. Kohteessa on 4,2 x 5 metriä kokoisen rakennuksen jäännös. joka erottuu suorakaiteen muotoisena hiekkapenkkinä, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Lounaiskulmassa on luonnon kivistä tehty 2,7 x 2,3 x 0,8 metrin kokoinen uunin raunio, jonka seassa on mineraalimaata. Rakennelman keskellä kulkee pohjoisesta etelään puolen metrin levyinen matala painautuma, joka voi olla peräisin seinästä. |
| metsakeskus.1000025952 |
261 |
Tervahaudantievat |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
414611.00000000 |
7491786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025952 |
Kohde sijaitsee Särestön- ja Tervahaudantievojen hiekkamaa-alueen itäreunassa. Kohteen itäpuolella 40 metrin etäisyydellä on suo. Maasto on dyynihiekkaa, jossa kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukka.
Tervahaudan halkaisija vallin päältä mitattuna on 7 metriä. Vallit ovat 2 metrin vahvuiset. Halssin pituus on 5 metriä ja leveys 2 metriä ja se laskee pohjoisluoteeseen, suppaan. Kuopan pohjalla vallien päälle mitattuna syvyys on 1,7 metriä. Haudan päällä kasvaa nuoria mäntyjä, kuusia ja koivuja. |
| metsakeskus.1000025953 |
261 |
Staalovuoma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
413100.00000000 |
7519012.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025953 |
Kohde sijaitsee joen rantatörmällä mäntymetsässä. Tervahaudan halkaisija vallin ulkoreunalta on 11,2 metriä ja keskikuopan halkaisija on 4,6 metriä. Pyöreä kuoppa on metrin syvä ja siinä on 50 cm korkeat vallit. Halssi on kuopasta suoraan itään ja sen pituus on 2,5 metriä. Halssin pää on rantakivikossa. Päällä kasvaa kuusia ja mäntyjä. Haudan kohdalle on kaatunut kaksi poistettavaa puuta. |
| metsakeskus.1000025954 |
261 |
Putaanvuoma tervahauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
417617.00000000 |
7522323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025954 |
Kohde sijaitsee Loukisenjoen etelärannalla, kumpuilevassa hiekkaharjussa, jossa kasvaa mänty- ja koivumetsä ja aluskasvillisuutena on paksu puolukkaturve. Paikalla on tervahauta ja sen vieressä on myös tervapirtin jäännös. |
| metsakeskus.1000025955 |
261 |
Vasanvuoma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
420934.00000000 |
7497299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025955 |
Kohde sijaitsee mäntyä kasvavan kankaan koillisreunassa. Kohteesta 20 metriä itään on suo. Paikalla on kaksi tervahautaa sekä niihin liittyvät tervapirtit. |
| metsakeskus.1000025956 |
261 |
Neitikoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
408440.00000000 |
7466496.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025956 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen länsirannalla 72 metrin etäisyydellä rannasta. Paikalla kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukkaturve. Alue on hiekkakangasta, joka laskee rinteenä itään. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on valleilta mitattuna 10 metriä, halssi on 9 metriä pitkä ja se laskee itäkaakkoon, jokea kohti. Haudan syvyys on 1,2 metriä vallien päältä mitattuna. Vallit ovat 2 metriä paksut. Halssi on 2 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Rakennelman päällä kasvaa runsaasti suura mäntyjä. |
| metsakeskus.1000025957 |
261 |
Ala-Kerpuanjoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
406191.00000000 |
7462353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025957 |
Kohde sijaitsee Ala-Kerpuanjoen ja Ounasjoen välisellä niemellä, jossa kasvaa hiekkamaalla mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on puolukkaturve. Kohteessa on pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on 7, 5 metriä vallien päältä mitattuna. Valli on 2 metriä leveä ja haudan syvyys on 1, 4 metriä. Vallin pohjoispuolella on 4 metrin matkalla matala oja. Valleilla kasvaa suuria mäntyjä ja kuusen taimia. |
| metsakeskus.1000025958 |
261 |
Mäntyvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
391393.00000000 |
7474279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025958 |
Kohde sijaitsee kuivalla moreenikankaalla, jossa kasvaa mäntyvaltainen sekametsä. Aluskasvillisuutena mustikkaa ja puolukkaa. Haudan halkaisija on 10 metriä vallien päältä mitattuna, syvyys on 2 metriä. Halssin pituus 7 metriä ja halssi laskee länsiluoteeseen. Länsipuolella, vallin ulkopuolella on metrin levyinen kivikehä. Tervahaudan vallin ulkopuolella sijaitsee 5 metriä pituinen oja. Haudassa kasvaa paljon sekametsää. |
| metsakeskus.1000025959 |
261 |
Perävuoma 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
393630.00000000 |
7474034.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025959 |
Kohde sijaitsee kivisellä kuivalla mäntykankaalla poroaidan välittömässä läheisyydessä. Kohteesta sata metriä koilliseen on lähde. Paikalla on kaksi tervahautaa.
Kohteeseen kuuluu myös kaksi tervapirttiä. |
| metsakeskus.1000025960 |
261 |
Vuonniksenvuoma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
386520.00000000 |
7557198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025960 |
Kohde sijaitsee mäntykankaalla pienen harjanteen päällä. Paikalla on tervahauta ja tervapirtti. |
| metsakeskus.1000025961 |
261 |
Rapakonvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
403687.00000000 |
7483298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025961 |
Kohde sijaitsee kuivalla moreenikankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on mustikkaa, puolukkaa ja variksenmarjaa. Kohteessa on pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on 6 metriä ja halssin pituus 7 metriä. Halssi laskee pohjoiskoilliseen, jokea kohden. Haudan vallit ovat metrin levyisiä ja metrin korkeita ja keskuskuoppa on 1, 2 metriä syvä. Halssin reunoilla on 1,5 metriä leveät vallit. Vallin ympärillä on metrin halkaisijaltaan olevia kuoppia, joista on otettu maata haudan rakentamiseen. |
| metsakeskus.1000025962 |
261 |
Hetteenjänkkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
401895.00000000 |
7484770.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025962 |
Kohde sijaitsee Kotasenvaaran pohjoispuolella kuivalla hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntyä. Paikalla on kaksi tervahautaa. |
| metsakeskus.1000025963 |
261 |
Aitamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
400528.00000000 |
7486148.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025963 |
Kohde sijaitsee moreenikankaalla Lainiojoen länsipuolella, jossa kasvaa mäntymetsä. Ympäristö on äestetty. Kohteen ympärille on jätetty 10 metriä leveä suojavyöhyke. Kohteessa on tervahauta, jonka halkaisija on 7 metriä. Tervahaudan halssi on koilliseen 7 metriä. Tervahaudan valli on soikea kaakko-luode suunnassa. Vallin leveys on 0,5 - 1 metrin. Koko vallia ympäröi metrin leveä ja 0,5 metriä syvä oja. Tervahaudan keskikuopan syvyys on valleilta mitattuna 1,2 metriä. Tervahaudan pohjoispuolella 4 metrin päässä on hiekkakuoppa, josta on otettu maata valleille. Päällä on vanhoja kantoja ja kasvavia nuoria mäntyjä. |
| metsakeskus.1000025964 |
261 |
Pirttiniemi |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
394049.00000000 |
7481205.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025964 |
Kohde sijaitsee Kallojärveen idästä pistävän Pirttiniemen kärjen eteläreunalla. Paikalla kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukkaturve. Maasto on hiekkaharjua.
Paikalla on kaksi soikeaa painannetta, joiden läheisyydessä on useita pieniä kuoppia ja epämääräisiä painanteita. Painanne 1, koko 2,5 x 1,3 metriä, syvyys 1 metri. Painanne 2 sijaitsee painanteesta 1 noin 2 metriä länteen ja sen koko on muuten sama, mutta syvyys on 70 cm. Painanteet muistuttavat hautoja, mutta pinnalle havaittavien merkkien perusteella asiasta ei voi olla varma. Sijainti vanhan kylän keskellä sijaitsevan järven niemessä sopisi myös väliaikaiseksi hautapaikaksi. Vastaavanlaisia järven niemessä tai
saaressa sijaitsevia väliaikais- tai kesähautoja tunnetaan useiden vanhojen kylien yhteydestä. |
| metsakeskus.1000025965 |
261 |
Kuusajärvi |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
419467.00000000 |
7496857.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025965 |
Kohde sijaitsee Tervajärven pohjoispuolella sijaitsevan mäntykankaan itäreunalla. Kangas laskee länteen, jontkaan. Kohteessa on pyöreä hiilimiilu, jonka halkaisija on 8,3 metriä. Miilun ympärillä on 80 cm levyinen oja, jonka syvyys on 50 cm. Hiilimiilu erottuu ojan muodostaman kehän keskellä 50 cm ympäröivä maastoa korkeampana tasaisena alueena. Miilun kehä menee idässä osittain laskevaan rinteeseen. |
| metsakeskus.1000025966 |
261 |
Kaivosvaara |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
415105.00000000 |
7465494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025966 |
Rakennelma sijaitsee soiden ympäröimällä hiekkadyynillä, jonka päällä kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukkaturve. Kohteessa on hiilimiilu ja kahden tervapirtin jäännökset. |
| metsakeskus.1000025967 |
261 |
Uutosenjärvi 1 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
440649.00000000 |
7481185.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025967 |
Kohde sijaitsee aapasuon reunassa hiekkakummulla, jossa kasvaa koivuja. Kohteessa on pyöreä hiilimiilun pohja, jonka halkaisija on 9 metriä. Paikoin miilussa on havaittavissa sisempi kehä. Muoto on epämääräinen, koska paikoin miilussa on kuoppia, josta on otettu hiiltä. Rakenteen reunoilla on palaneiden pystypuiden jäännöksiä. Rakenteen päällä kasvaa tiheästi nuoria koivuja. |
| metsakeskus.1000025968 |
320 |
Liekko-oja |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
503852.00000000 |
7374619.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025968 |
Kohde sijaitsee Alaliekko-ojan pohjoispuolella kivisessä moreenikummussa, josta on metsä kaadettu ja alue on äestetty. Paikalla kasvaa männyn taimia ja aluskasvillisuutena on mustikkaa kasvava turve.
Kohteessa on kivilatomus ja kaksi siihen liittyvää viisarikiveä, jotka on merkitty alakohteiksi 1 - 3.
Alakohde 1 on kivilatomus, jonka on pyöreä, halkaisijaltaan 2 metriä ja korkeudeltaan 1,2 metriä. Röykkiö on laeltaan tasainen. Länsireunalla on suuri silmäkivi, jonka kylkeen röykkiö on ladottu. Itäreunalla on 0,5 metrin syvyinen ja 40 cm levyinen kammio, joka muistuttaa uunia, mutta rakenteessa ei ole palojälkiä. Kivet ovat halkaisijaltaan 80 cm ja sitä pienempiä luonnon kiviä ja ne ovat pinnaltaan täysin jäkälöityneet.
Alakohde 2 Päämerkistä 5 metriä suuntaan 350 astetta on 40 cm korkuinen pystykivi, joka voi olla päämerkin niin sanottu viisarikivi, joka ilmaisee merkin kautta kulkevan rajan suunnan.
Alakohde 3 on 40 cm korkea pystykivi, joka sijaitsee päämerkistä 26 metriä länteen, suuntaan 280 astetta. Molemmat viisarikivet ovat epävarmoja ja ne ovat voineet myös nousta pystyyn maata äestettäessä. |
| metsakeskus.1000025969 |
320 |
Pikku-Saarijärvi |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
504686.00000000 |
7369677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025969 |
Kohde sijaitsee Pikku-Saarijärven itärannalla moreenikummulla. Kohteesta on järven rantaan 17 metriä. Paikalla kasvaa mäntymetsä, aluskasvillisuutena on jäkälää ja sammalta.
Kohteessa on kivilatomus, jonka halkaisija on 1,3 metriä ja korkeus 1 metri. Röykkiö on ladottu suuren maakiven kylkeen ja päälle ja rakenne on pyramidin muotoinen. Röykkiön alaosa on hieman soikea pohjois - etelä -suunnassa. Röykkiön eteläpuolella, aivan kiinni röykkiössä on kuoppa, josta on otettu kiviä röykkiöön. Röykkiöstä on pudonnut yksi kivi 50 cm päähän rannan puolelle. Röykkiön kivet ovat täysin jäkälöityneet.
Kivilatomus voi olla koonillinen kiviraunio, joita rakennettiin maanmittaustoimitusta varten. Latomus voi olla myös jokin muu rajamerkki. |
| metsakeskus.1000025970 |
169 |
Äijälamminsuo |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
299984.00000000 |
6753441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025970 |
Talikan kirjeen kohde 2. näyttäisi liitekartan perusteella sijaitsevan noin 500 m länsiluoteeseen Äijänlamminmäen röykkiöstä ja Äijänlammin luoteisrannasta vajaat 300 m luoteeseen ja noin 30 m Ypäjän ja Jokioisten rajalinjasta koilliseen.
Kohteen määrittely ja sijaintipaikan varmistaminen vaativat tarkastuksen. |
| metsakeskus.1000025971 |
755 |
Kolkärrsmalmen 1 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
349879.00000000 |
6666337.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025971 |
Jukka Moisanen ja Simo Vanhatalo kartoittivat pieniä kiviröykkiöitä vuonna 1996. Röykkiöitä löytyi yhdeksän kappaletta noin neliökilometrin kokoiselta alueelta Broändan ja Kolskärsmalmenin alueilta Pikkalan pohjoispuolella. Vuoden 2014 kohde tarkastettiin, mutta kaikkia röykkiöitä ei enää löytynyt, vaan niitä havaittiin kuusi kappaletta. Kohde jaettiin kolmeen erilliseen muinaisjäännökseen hahmottamisen helpottamiseksi. Vanhalla nimellä säilyi röykkiö Broändan puolella (Broända-Kolskärrsmalmen). Kollskärrsmalmenille erotettiin kaksi uutta kohdetta Kolskärrmalmen 1 (2 röykkiötä) ja 2 (3 röykkiötä)
Kolskärsmalmen 1 sijaitsee noin 800 metriä Hangontiestä pohjoiseen Kolskärrsmalmenin kallioisella metsäalueella. Kohteessa on kaksi 1-2 metriä halkaisijaltaan olevaa kiviröykkiötä lähellä toisiaan. Alue oli metsä-äestetty vuonna 2014. Vastaavia, enemmän tai vähemmän huolellisesti koottuja, röykkiöitä on Siuntion alueella useita. Todennäköisimmin kyse on historiallisella ajalla tientekoa varten kasatuista mukulakivistä tai Porkkalan vuokra-ajan venäläismiehityksen aikana kerätyistä kivistä. Pikkalan alueella on säilyneitä mukulakiviteitä kartanon alueella ja myös Broändassa |
| metsakeskus.1000025972 |
755 |
Kolkärrsmalmen 2 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
350231.00000000 |
6665905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025972 |
Jukka Moisanen ja Simo Vanhatalo kartoittivat pieniä kiviröykkiöitä vuonna 1996. Röykkiöitä löytyi yhdeksän kappaletta noin neliökilometrin kokoiselta alueelta. Broändan ja Kolskärsmalmenin alueilta Pikkalan pohjoispuolella. Vuoden 2014 kohde tarkastettiin, mutta kaikkia röykkiöitä ei enää löytynyt, vaan niitä havaittiin kuusi kappaletta. Kohde jaettiin kolmeen erilliseen muinaisjäännökseen hahmottamisen helpottamiseksi. Vanhalla nimellä säilyi röykkiö Broändan puolella (Broända-Kollskärsmalmen). Kollskärrsmalmenille erotettiin kaksi uutta kohdetta Kolskärrmalmen 1 (2 röykkiötä) ja 2 (3 röykkiötä)
Kolskärsmalmen 2 sijaitsee noin 400 metriä Hangontiestä pohjoiseen Kolskärrsmalmenin kallioisella metsäalueella. Kohteeseen kuuluu neljä röykkiötä. Ne ovat koottuja mukulakivistä ja ovat halkaisijaltaan pari metrisiä. Kaksi röykkiöistä sijaitsee Kolskärrsmalmenin itälaidalla ja kaksi näistä noin 100 metriä kaakkoon kosteikon toisella puolella, Stallmossbergetin alaosassa. Vastaavia, enemmän tai vähemmän huolellisesti koottuja, röykkiöitä on Siuntion alueella useita. Todennäköisimmin kyse on historiallisella ajalla tientekoa varten kasatuista mukulakivistä tai Porkkalan vuokra-ajan venäläismiehityksen aikana kerätyistä kivistä. Pikkalan alueella on säilyneitä mukulakiviteitä kartanon alueella ja myös Broändassa. |
| metsakeskus.1000025973 |
755 |
Mattholm |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
349275.00000000 |
6660850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025973 |
Kohde sijaitsee Siuntion eteläosassa merenrannan tuntumassa Kurubackuddenin pohjoisosassa. Paikalla on hyvin säilynyt 1800-luvulta peräisin olevan maatilan tai torpan jäännökset. Huomattavin rakenne on vankka kiviseinän talon tai navetan pohja, kooltaan noin 8x4 metriä, tästä noin 60 metriä itäkaakkoon on ilmeisesti kellarin pohja. Alue on melko aukeata ja hyvin säilynyttä ja edustava esimerkki 1800-luvun maatilan alueesta. Kohde on Kolavikeniltä lähtevän luontopolun varrella. Kohde rekisteröitiin vuoden 2014 inventoinnissa. Runsaan aluskasvillisuuden vuoksi rakenteita jäi todennäköisesti havaitsematta.
Tila on merkitty venäläiseen topografikarttaan 1800-luvulla nimellä Mattholm, vuoden 1915 pitäjän kartassa nimeksi on vaihtunut Kurubacka. |
| metsakeskus.1000025974 |
755 |
Karlvik |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
350179.00000000 |
6661312.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025974 |
Kohde sijaitsee Siuntion eteläosassa meren rannan tuntumassa. Kohde muodostuu torpan paikasta ja siihen liittyvistä muista rakenteista. Alue on varttunutta sekametsää ja sen läpi kulkee Kolavikeniltä alkava luontopolku. Torppa on merkitty vuoden 1915 pitäjän karttaan Karlvik nimellä. Inventoinnissa paikalta löytyi ilmeisesti kaivon paikka, rakennuksen jäännökset ja kivestä rakennetut kellarin seinät. Rakennus oli tehty käyttäen pystyä kallion seinämää yhtenä seinänä, sen koko on noin 5x3 metriä, komea kellarin pohja on sisämitoiltaan noin 1,5x3 metriä. |
| metsakeskus.1000025975 |
755 |
Träskisbacka |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348081.00000000 |
6662190.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025975 |
Kohde sijaitsee noin kilometrin Störsvikin kartanosta länsilounaaseen golf-kentän eteläpuolella mäen rinteessä. Paikalla on 1800–1900 –luvun vaihteen aikoihin perustetun torpan jäännökset, mm. kaivo ja kellari. Alue oli kasvillisuuden peittämä, kun se tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa ja rakenteita voi olla enemmänkin. Torpan nimi on Träskisbacka vuoden 1915 pitäjän kartassa. |
| metsakeskus.1000025975 |
755 |
Träskisbacka |
10002 |
12001 |
13014 |
11010 |
27000 |
348081.00000000 |
6662190.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025975 |
Kohde sijaitsee noin kilometrin Störsvikin kartanosta länsilounaaseen golf-kentän eteläpuolella mäen rinteessä. Paikalla on 1800–1900 –luvun vaihteen aikoihin perustetun torpan jäännökset, mm. kaivo ja kellari. Alue oli kasvillisuuden peittämä, kun se tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa ja rakenteita voi olla enemmänkin. Torpan nimi on Träskisbacka vuoden 1915 pitäjän kartassa. |
| metsakeskus.1000025976 |
755 |
Nybacka Störsvik |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
347898.00000000 |
6663266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025976 |
Kohde sijaitsee noin kilometrin Störsvikin kartanosta länteen, golf-kentän pohjoislaidalla metsäisellä mäellä. Paikalla on sijainnut 1800–1900 –luvun vaihteessa perustettu Nybackan torppa. Torppa on merkitty ja mainittu nimellä vuoden 1915 pitäjän kartassa. Vuoden 2014 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja siellä havaittiin kaksi osaisen rakennuksen pohja ja toisen rakennuksen kivijalka. Rakenteita voi olla enemmänkin, koska kasvillisuus haittasi näkemistä. Kaksiosainen rakennus on ilmeisesti ollut käytössä melko pitkään, sillä sen ääriviivat on hahmoteltu vielä vuoden 1961 peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000025977 |
755 |
Storängen |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
347972.00000000 |
6663088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025977 |
Kohde sijaitsee 850 metriä Störsvikin kartanosta länteen, golf-kentän pohjoislaidalla etelään pistävässä metsäisessä niemekkeessä. Paikalla on sijainnut 1800–1900 –luvun vaihteessa perustettu torppa, jonka nimeä ei ole mainittu vuoden 1915 pitäjän kartassa. Vuoden 2014 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja siellä havaittiin torpan tai kellarin pohjakiveys. Rakenteita voi olla enemmänkin, sillä kasvillisuus haittasi näkemistä. |
| metsakeskus.1000025978 |
598 |
Östanlid |
10002 |
12004 |
13046 |
11006 |
27007 |
289333.00000000 |
7068718.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025978 |
Kohde sijaitsee Östanlidin alueella, jota länsi- ja pohjoispuolilta ympäröi kerrotaloalue, etelässä on peltoja ja niittyjä. Paikalla on neljä muurin katkelmaa. Ne on kasattu luonnonkivistä. Ne ovat 2-4 m leveitä ja 0,2-1,2 m korkeita. Pääasiassa muurit ovat hyvin säilyneitä uuden asutuksen keskellä. Svedenvägenin eteläpuolella ne kehystävät vielä käytössä olevia peltoja ja niittyjä.
Suurin osa muurien kehystämistä viljelysaloista on otettu käyttöön 1700-luvulla vanhojen karttojen mukaan.
Inv. 2019: Kohde tarkastettiin tarkemmin vain eteläosassa kerrostaloalueella, missä kohde oli ennallaan. Useimmat aidoista sijaitsevat vuoden 1972 peruskartalle merkittyjen peltojen kohdalla, ja ehkä osa tai osia aidoista on koottu myöhemmin. |
| metsakeskus.1000025979 |
755 |
Solbacka Störsvik |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
348301.00000000 |
6663258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025979 |
Kohde sijaitsee 600 metriä Störsvikin kartanosta luoteeseen, golf-kentän pohjoislaidalla. Paikalla on sijainnut 1800–1900 –luvun vaihteessa perustettu torppa, jonka nimi on Solbacka vuoden 1915 pitäjän kartassa. Vuoden 2014 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja siellä havaittiin torpan kivijalka ja raivattuja peltoalueita. Kohteessa on myös valettu rakennuksen sokkeli, jossa on kookas uuni. Sokkeli voi kuulua torpan myöhempiin rakenteisiin.
Vuoden 2023 havainnot: Vuoden 2014 aluerajausta muutettiin. Pohjoisempaa kalliolta löytyi sekä uusi lohkokivistä tehty kivijalkaa (mitat n. 5-3 m), jossa oli eteläpäädyssä perustuksista päätellen ollut väliseinä eli kaikkiaan kaksi huonetta. Kivijalan koillisnurkasta johti n. 4-5 m pitkä kiviriviä pohjoispäädyn suuntaisesti itään. Kivijalan sisällä ei ollut merkkejä tulisijasta. Kivijalasta n. 20-30 m lounaaseen oli muutamassa kasassa ja irrallaan samantyyppisiä suorakaiteen muotoisia lohkokiviä kuin mistä kivijalka muodostui. Kivissä ei ollut porausjälkiä. |
| metsakeskus.1000025980 |
755 |
Skepparbäcken |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
350467.00000000 |
6664995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025980 |
Vuoden 2014 inventoinnissa havaittiin Pikkalan kartanosta noin 500 metriä kaakkoon olevassa metsässä, Pikkalaan johtavan tien eteläpuolella, noin 3-4 metriä halkaisijaltaan olevia maahan kaivettuja kuoppia ja juoksuhaudan pätkiä. Kuopat ovat todennäköisesti korsun pohjia ja ovat peräisin Porkkalan vuokra-ajalta 1944–56, jolloin alue oli Neuvostoliiton hallussa ja linnoitettu. |
| metsakeskus.1000025981 |
755 |
Västeråkern |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
346404.00000000 |
6666878.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025981 |
Kohde sijaitsee 3,5 kilometriä Siuntion rautatieasemasta etelään Sunnanvikissa, Västeråkern – nimisen peltoalueen eteläpuolella metsän laidassa. Paikalla on kaksi Porkkalan vuokra-ajalta peräisin olevaa konekivääri- tai pikakivääriasemaa ja juoksuhautoja. Asemat ovat maahan kaivettuja, kooltaan noin 3x2 metriä. Paikalisilta asukkailta saadun tiedon mukaan pelloilla on ollut hirsistä tehtyjä tuliasemia, mutta ne on kaikki hävitetty vuokra-ajan päättymisen jälkeen. Samoin on ilmeisesti tehty useimmille Neuvostoliiton jälkeensä jättämille kenttälinnoitteille. |
| metsakeskus.1000025982 |
755 |
Lerbacka |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
348089.00000000 |
6667183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025982 |
Paikalla on Porkkalan vuokra-ajalta v. 1944–56 peräisin oleva betonibunkkeri. Bunkkeri sulautuu täysin ympäristöönsä, sen koko, halkaisija ehkä noin 10 metriä, hahmottuu kohoumana maastossa. Bunkkeriin ei ole näkyvissä sisäänkäyntiä. Neuvostoliittolaiset räjäyttivät ja peittivät betonirakenteiset linnoitteet ennen alueen luovutusta takaisin Suomelle. |
| metsakeskus.1000025983 |
755 |
Norrbacka |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
347743.00000000 |
6667249.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025983 |
Kohde sijaitsee neljä kilometriä kaakkoon Siuntion rautatieasemasta Vikträskin länsirannalla aivan Läntisen Kuninkaantien eteläpuolella. Paikalla on 1800–1900 –lukujen vaihteessa torppa ja siihen liittyviä rakenteita on maastossa. Vuoden 2014 inventoinnissa löytyi kellarin pohja, rakenteiden jäännöksiä on luultavasti enemmän, mutta kasvillisuus haittasi havainnointia. Torppa on Lerbacka – nimisen mäen pohjoisosassa, pohjoiseen laskevan rinteen alaosassa. Alue kasvaa sekametsää. |
| metsakeskus.1000025984 |
598 |
Malmin sairaala/Malmska sjukhuset |
10002 |
12004 |
13046 |
11006 |
27007 |
288546.00000000 |
7068637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025984 |
Paikka sijaitsee Malmin sairaalan itäpuolella ja ulottuu Kolpintiestä etelässä liiketonteille koillisessa. Alueella on kahdeksan muurin katkelmaa, joiden yhteenlaskettu pituus on noin 430 m. Muurit on kasattu luonnonkivistä. Ne ovat 2,5 - 3 m leveitä ja 0,3-0,7 m korkeita. Muureissa on reunoilla suuret kivet ja keskellä pienemmät. Aleen viljely on vanhojen karttojen mukaan alkanut 1700-luvun jälkipuoliskolla. Ne viljelysalat, joita muurit ovat reunustaneet, näkyvät ensi kerran Helsbergin kartalla 1797. |
| metsakeskus.1000025985 |
755 |
Långträsk |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
351346.00000000 |
6670885.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025985 |
Kohde sijaitsee noin kuusi kilometriä Siuntion rautatieasemasta itään Långträskin länsirannalla. Paikalla on Porkkalan vuokra-ajalta v. 1944–56 peräisin oleva betonibunkkeri. Bunkkeri sulautuu ympäristöönsä, se on louhittu järven rannalla olevaan kallioon. Sen koko ei paljastu ulospäin, arviolta kyseessä on noin 6-8 metriä leveä rakenne. Bunkkerista on näkyvissä sen yläosassa olleen tähystys- tai ampumakuvun aukko. Neuvostoliittolaiset räjäyttivät ja peittivät betonirakenteiset linnoitteet ennen alueen luovutusta takaisin Suomelle. Tämäkin bunkkeri on räjäytetty ja sen jälkeen peitetty kivenlohkareilla. |
| metsakeskus.1000025986 |
755 |
Lappträsk 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
350060.00000000 |
6670917.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025986 |
Kohde sijaitsee noin 4,5 kilometriä Siuntion rautatieasemasta itään Lappträskin etelärannalla. Paikalla on Porkkalan vuokra-ajalta v. 1944–56 peräisin oleva betonibunkkeri. Bunkkeri sulautuu ympäristöönsä, se on louhittu järven rannalla olevaan kallioon. Sen koko ei paljastu ulospäin, arviolta kyseessä on noin 6-8 metriä leveä rakenne. Bunkkerista on näkyvissä sen yläosassa olleen tähystys- tai ampumakuvun aukko sekä sisäänkäynnin yläosaa metsän puolella. Sisäänkäynnin edessä oli vuoden 2014 inventoinnin aikana rautaiset kottikärryt, mahdollisesti sekin vuokra-ajan peruja. Neuvostoliittolaiset räjäyttivät ja peittivät betonirakenteiset linnoitteet ennen alueen luovutusta takaisin Suomelle. Tämäkin bunkkeri on räjäytetty ja sen jälkeen peitetty kivenlohkareilla. |
| metsakeskus.1000025987 |
755 |
Lappträsk 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
350207.00000000 |
6670609.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025987 |
Kohde sijaitsee noin 4,5 kilometriä Siuntion rautatieasemasta itään Lappträskin etelärannalla olevassa niemessä. Paikalla on noin 50 metrin matkalla taisteluhautaa, jossa on muutamia ilmeisesti yhden taistelijan ampumapesäkkeitä. Taistelukaivannot ovat Porkkalan vuokra-ajalta 1944–56, jolloin Neuvostoliitto linnoitti alueen. Lappträskin rannalta löytyi vuoden 2014 inventoinnissa lisäksi yksi betonibunkkeri ja konekivääriasema. |
| metsakeskus.1000025988 |
755 |
Lappträsk 3 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
349546.00000000 |
6671059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025988 |
Kohde sijaitsee noin 4 kilometriä Siuntion rautatieasemasta itään Lappträskin itärannalla. Paikalla on konekivääriasema, joka erottuu parimetriä leveänä neliskanttisena kaivantona pienen kumpareen päällä. Asema on peräisin Porkkalan vuokra-ajalta 1944–56, jolloin Neuvostoliitto linnoitti alueen. Lappträskin rannalta löytyi vuoden 2014 inventoinnissa lisäksi yksi betonibunkkeri ja konekivääriasema. |
| metsakeskus.1000025989 |
755 |
Järpenshacken |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
348224.00000000 |
6670777.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025989 |
Kohde sijaitsee Sjundbyn kartanon pohjoispuolella oleva Järpenshacken –nimisen mäen pohjoisrinteessä. Alueella on muutamia korsun pohjia, kyseessä voi olla myös konekivääripesäkkeet, ja näiden välisiä yhdyshautoja sekä muuta juoksuhautaverkostoa, joka seuraa mäen laitaa yhteensä noin 300 metrin matkan. Ilmeisesti tarkoituksena oli turvata mäen alla kulkevaa tietä. Taistelukaivannot ovat neuvostoliittolaisten tekemiä Porkkalan vuokra-aikana 1944–56. |
| metsakeskus.1000025990 |
755 |
Björkbackan torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
348810.00000000 |
6671540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025990 |
Kohde sijaitsee 3,5 kilometriä Siuntion rautatieasemasta koilliseen Karskogintien pohjoispuolella vanhassa metsässä. Paikalla on ollut torppa 1800–1900 –lukujen vaihteessa. Torppa on merkitty vuoden 1915 pitäjän karttaan nimellä Björkbacka. Torppa on ollut olemassa viimeistään 1700-luvun jälkipuoliskolla. Kohde inventoitiin vuonna 2014 ja sieltä löytyi jyhkeä kellarin seinäkiveys. Ympäristössä oli raivattuja alueita. Itse torpan rauniota tai kivijalkaa ei löydetty. |
| metsakeskus.1000025991 |
755 |
Nybacka |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
348465.00000000 |
6670991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025991 |
Kohde sijaitsee noin kolme kilometriä Siuntion rautatieasemasta koilliseen, Karlskogintien pohjoispuolella. Paikalla on ollut vuoden 1915 pitäjän kartan mukaan Nybackan torppa. Torppa on ollut olemassa viimeistään 1700-luvun lopulla. Kohde inventoitiin vuonna 2014 ja sieltä löytyi kellarin rauniot sekä ilmeisesti torpan kivijalan jäännökset sekä merkkejä ympärillä olleista raivatuista alueista. |
| metsakeskus.1000025992 |
755 |
Kapellbacken 3 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
348180.00000000 |
6669896.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025992 |
Kohde sijaitsee Sjundbyn kartanon kaakkoispuolella olevan Kapellbackenin mäen itä- ja pohjoisreunalla. Alueella on Neuvostoliiton tekemiä linnoitteita Porkkalan vuokra-ajalta v. 1944–56. Kohteen eteläisimmässä päässä on betonibunkkeri aivan junaradan eteläpuolella. Bunkkeri on vuokra-ajan päättyessä räjäytetty ja peitetty, siitä näkyy vai hieman betoniseinän reunaa. Bunkkeria on hyvin vaikea erottaa maastossa.
Bunkkerista pohjoiseen radan ja Niittykyläntien välissä ja vielä tien itäpuolella on ketju linnoitteita, jotka koostuvat juoksuhaudoista, taisteluasemista ja korsuista. Linnoitteet ovat maahan kaivettuja, muita betonisia linnoitteita ei alueelta vuoden 2014 inventoinnissa löytynyt. Taisteluasemat muodostavat noin 600 metriä pitkän ja 30–40 metriä leveän vyöhykkeen. |
| metsakeskus.1000025993 |
755 |
Ängesby 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
348493.00000000 |
6669556.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025993 |
Kohde sijaitsee noin kolme kilometriä Siuntion asemasta itään ja Sjundbyn kartanosta noin 800 metriä eteläkaakkoon Niittykyläntien länsipuolella olevalla metsäisellä mäellä. Mäen pohjoisosassa koordinaattipisteiden osoittamassa paikassa on betonibunkkeri, jonka neuvostoliittolaiset ovat rakentaneet Porkkalan vuokra-aikana 1944–56. Bunkkeri on räjäytetty vuokra-ajan päättyessä ja bunkkeri on peitetty. Nykyään bunkkerista näkyy vain yläosan kuvun aukon reikä ja hieman betonista seinää. Mäen pohjoisreuna on linnoitettu muilta osin juoksuhaudoin ja ampuma-asemin noin 250 metrin matkalta. Linnoitteet ovat metsässä pellon tuntumassa.
Mäen eteläosassa on huonokuntoinen taisteluhautojen, yhdyshautojen ja tuliasemien muodostama linnoituskokonaisuus. |
| metsakeskus.1000025994 |
755 |
Kumlet |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
348053.00000000 |
6669614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025994 |
Kohde sijaitsee noin 2,5 kilometriä Siuntion rautatieasemasta itään ja 600 metriä Sjundbyn kartanosta etelään Kumletin mäen itälaidalla. Tiheässä nuoressa sekametsässä on neuvostoliittolaisten Porkkalan vuokra-aikana 1944–56 rakentama betonibunkkeri, joka on erittäin vaikea havaita, vain hieman bunkkerin betonista kulmaa on näkyvissä. Bunkerin koko ei hahmotu maastossa, vain pieni kumpare paljastaa sen. Bunkkeri on räjäytetty ja peitetty vuokra-ajan päättyessä. |
| metsakeskus.1000025995 |
755 |
Tallbackaängen |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
347474.00000000 |
6669778.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025995 |
Kohde sijaitsee noin kaksi kilometriä itään Siuntion rautatieasemasta Sjundbyntien eteläpuolella Tallbackaängenillä. Paikalla on Porkkalan vuokra-ajalla 1944–1956 maahan kaivettuja taisteluasemia. Juoksuhaudat ja konekivääriasema ovat nuorehkossa kuusikossa koilliseen laskevassa rinteessä vanhan tien pohjoispuolella. Kohde rekisteröitiin vuoden 2014 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000025996 |
755 |
Sjundbyån 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
347315.00000000 |
6670243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025996 |
Kohde sijaitsee 800 metriä Sjundbyn kartanosta länteen ja noin 100 metriä Sjundbynjoen eteläpuolella pellolla. Paikalla on neuvostoliittolaisten Porkkalan vuokra-aikana rakentama betonibunkkeri. Bunkkeri erottuu matalana kohoumana pellolla, sen halkaisija on noin 10 metriä. Bunkkeri katolla olleen tähystyskuvun reikä maanpinnalla paljastaa rakenteen. Bunkkeri on vuokra-ajan päättyessä räjäytetty ja peitetty, kuten muutkin vuokra-alueen bunkkerit. Korkeamman kasvillisuuden aikaan se on täysin näkymättömissä |
| metsakeskus.1000025997 |
755 |
Sjundbyån 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
346605.00000000 |
6670371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025997 |
Kohde sijaitsee 1,5 kilometriä Sjundbyn kartanosta länteen joen ja rautatien väissä aivan joen partaalla. Paikalla on neuvostoliittolaisten Porkkalan vuokra-aikana rakentama betonibunkkeri. Bunkkeri erottuu matalana kohoumana sekametsässä joen äärellä, sen kokoa on vaikea määritellä, luultavasti halkaisija on noin 8-10 metriä. Bunkkeri katolla olleen tähystyskuvun reikä maanpinnalla paljastaa rakenteen. Bunkkeri on vuokra-ajan päättyessä räjäytetty ja peitetty, kuten muutkin vuokra-alueen bunkkerit. Bunkkeria on hyvin vaikea huomata maastossa. |
| metsakeskus.1000025998 |
755 |
Sjundbyån 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
347642.00000000 |
6670188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025998 |
Kohde sijaitsee Sjundbyn kartanosta noin 500 metriä länteen, joen etelärannalla. Maahan on kaivettu arviolta noin 3x3 metrin kokoinen kuoppa, todennäköisesti konekivääriasema, kuopan tarkka koko oli vaikea nähdä, koska se oli kasattu täyteen harvennusjätettä. Tuliaseman ympäristössä on lisäksi juoksuhautoja. Linnoitteet ovat neuvostoliittolaisten tekemiä Porkkalan vuokra-aikana v. 1944–1956. Ne sijaitsevat peruskartan mukaan rauhoitetulla alueella, ilmeisesti luonnonsuojelualueella. |
| metsakeskus.1000025999 |
755 |
Bunkerbacken 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
346479.00000000 |
6670004.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000025999 |
Kohde sijaitsee vajaan kilometrin Siuntion rautatieasemasta itään välittömästi Sjundbyntien pohjoispuolella mäen kupeessa. Betonibunkkeri on neuvostoliittolaisten Porkkalan vuokra-aikana 1944–1956 tekemä. Bunkkerin leveys on noin 10 metriä ja siitä on näkyvissä ovi- ja ampuma-aukkoa. |
| metsakeskus.1000026000 |
755 |
Mågsberget |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
345660.00000000 |
6668259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026000 |
Kohde sijaitsee noin kaksi kilometriä Siuntion rautatieasemasta etelään, Siuntiontien länspuolella olevan Magsbergetin länsipäässä. Kohteessa on neuvostoliittolaisten Porkkalan vuokra-aikana v. 1944–1956 tekemä betonibunkkeri. Bunkkeri on mäen alarinteessä parikymmentä metriä pellolta. Rakenne ei erotu maastossa juuri lainkaan, se sulautuu mäen rinteeseen hyvin. Bunkkerin paljastaa tähystystornin kupuun johtaneen kuilun reikä, joka näkyy vielä maanpinnalle. Bunkkerin kokoa on vaikea arvioida, todennäköisesti se on noin 8-10 metriä halkaisijaltaan. Bunkkeri on räjäytetty ja peitetty vuokra-ajan päättyessä. Peltojen toisella puolella pohjoisessa on Skinnarbackan bunkkeri. |
| metsakeskus.1000026001 |
755 |
Skinnarbacka 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
345553.00000000 |
6668957.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026001 |
Kohde sijaitsee 1,3 kilometriä Siuntion rautatieasemasta etelään, Skinnarbackan tilan eteläpuolella pellolla. Kohteessa on neuvostoliittolaisten Porkkalan vuokra-aikana v. 1944–1956 tekemä betonibunkkeri. Bunkkeri on pellolla parikymmentä metriä metsän reunasta. Bunkkeri erottuu pellolla matalana kohoumana, jota ei ole viljelty. Bunkkerin koko on noin 8-10 metriä. Bunkkeri on räjäytetty ja peitetty vuokra-ajan päättyessä. Peltojen toisella puolella etelässä on Mågsbergetin bunkkeri. |
| metsakeskus.1000026002 |
755 |
Rödjan 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
344791.00000000 |
6669446.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026002 |
Kohde sijaitsee 1,2 km Siuntion rautatieasemasta lounaaseen Rödjan -nimisen peltoaukean itäpuolella olevan mäen pohjoispäässä. Kallion kupeessa noin 50 metriä pellonlaidasta on neuvostoliittolaisten Porkkalan vuokra-aikana v. 1944–1956 tekemä betonibunkkeri. Se on ilmeisesti louhittu osittain kallioon. Bunkkerin kokoa on vaikea arvioida, todennäköisesti se on noin 8-10 metriä halkaisijaltaan. Bunkkeri on räjäytetty ja peitetty kiven lohkareilla vuokra-ajan päättyessä ja siitä on näkyvissä vai osa romahtanutta betonikattoa. |
| metsakeskus.1000026003 |
755 |
Rödjan 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
344400.00000000 |
6669552.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026003 |
Kohde sijaitsee 1,4 km Siuntion rautatieasemasta länsilounaaseen Rödjan – nimisen peltoaukean länsilaidalla metsässä noin 50 metriä pellon laidasta Kohteessa on neuvostoliittolaisten Porkkalan vuokra-aikana v. 1944–1956 tekemä betonibunkkeri. Bunkkeri on räjäytetty ja peitetty vuokra-ajan päättyessä ja se erottuu maastossa vain matalana kumpareena ja sitä on vaikea havaita. Bunkkerin kokoa on myös hankala arvioida, todennäköisesti se on noin 8-10 metriä halkaisijaltaan. Pellon toisella puolella on Rödjan 1 ja noin 160 metriä etelään Rödjan 3, molemmat betonibunkkereita. |
| metsakeskus.1000026004 |
755 |
Rödjan 3 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
344317.00000000 |
6669399.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026004 |
Kohde sijaitsee 1,6 km Siuntion rautatieasemasta lounaaseen Rödjan – nimisen peltoaukean länsipuolella metsässä, noin 30 metriä pellon reunasta. Kohteessa on neuvostoliittolaisten Porkkalan vuokra-aikana v. 1944–1956 tekemä betonibunkkeri. Bunkkeri on räjäytetty ja peitetty vuokra-ajan päättyessä ja se hahmottuu maastossa matalana kumpareena, ainoastaan bunkkerin oviaukon yläreunaa on hieman näkyvissä. Bunkkerin kokoa on vaikea arvioida, todennäköisesti se on noin 8-10 metriä halkaisijaltaan. Bunkkeri on räjäytetty ja peitetty vuokra-ajan päättyessä. Peltojen toisella puolella on Rödjan 1 ja 160 metriä pohjoiseen Rödjan 2, molemmat betonibunkkereita. |
| metsakeskus.1000026005 |
755 |
Siuntion asema |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
345515.00000000 |
6670349.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026005 |
Betonibunkkeri sijaitsee Siuntion aseman vieressä, radan pohjoispuolella, Bollstadintien päässä. Bunkkeri on neuvostoliittolaisten Porkkalan vuokra-aikana v. 1944–1956 tekemä. Sen kokoa on vaikea arvioida, siitä on näkyvissä vain osa katosta, todennäköisesti se on noin 5 metriä halkaisijaltaan. Bunkkeri on räjäytetty ja peitetty vuokra-ajan päättyessä. Bunkkerin eteläpuolella on rakennuksen perustan sementtisokkeli, joka voi myös olla vuokra-ajan peruja. |
| metsakeskus.1000026006 |
755 |
Moottorirata |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
344550.00000000 |
6670015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026006 |
Kohde sijaitsee 1,2 km Siuntion rautatieasemasta länteen Moottoriradan pohjoispuolella. Moottoriradan vierestä kulkevan metsätien länsipuolella on mäntykankaalla konekivääriaseman jäännökset. Tuliasema on peräisin Porkkalan vuokra-ajalta, jolloin Neuvostoliitto linnoitti alueen. Kk-asema on maahan kaivettu halkaisijaltaan noin kolme metriä, siihen liittyy pätkä juoksuhautaa.
Kk-asemasta 200 metriä länteen, parikymmentä metriä junaradan eteläpuolella tiheähkössä sekametsässä on myös tuliasema, kooltaan 2x2 metriä. Osa tuliaseman seinän hirsirakenteista on vielä paikallaan, tosin pahoin lahonneina. |
| metsakeskus.1000026007 |
755 |
Kanubacka |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
340865.00000000 |
6669565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026007 |
Kohde sijaitsee noin viisi kilometriä Siuntion rautatieasemasta länteen, pari sataa metriä Inkoon rajasta. Paikalla on sijainnut Porkkalan vuokra-aikana Neuvostoliiton perustama raja-asema, josta on jäänteenä ilmeisesti raja-aseman perustan sementti sokkeli. Siggansintie kulkee noin 10 metriä raja-aseman eteläpuolella. Sokkeli oli vuoden 2014 inventoinnin aikana kuusen oksien peitossa ja vaikea huomata. |
| metsakeskus.1000026008 |
755 |
Smedskärr |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
340929.00000000 |
6667523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026008 |
Kohde sijaitsee 5,4 km Siuntion rautatieasemasta länsilounaaseen, noin 100 metriä Inkoon rajasta. Parikymmentä metriä pellon laidasta, metsässä, on konekivääriaseman jäännökset Porkkalan vuokra-ajalta 1944-1956, jolloin Neuvostoliitto linnoitti alueen. Asema erottuu maastossa pari metriä halkaisijaltaan olevana kuoppana. 50 metriä kohteen eteläpuolella kulkee Siggansintie.
Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Asemaa koskevia sijaintitietoja korjattiin. Kenttätyön tarkkuusinventointiluonteen vuoksi maastossa dokumentoitiin myös alueen muut kulttuuriperintöjäännökset. Inventointialueen eteläisin kärki muodostuu Knapantien (Siggansintien) kumminkin puolin jäävästä, kapeasta metsäkaistaleesta.
Vuoden 1912 kartassa kumpareen länsipäähän on kuvattu kolme rakennusta. Nämä osuvat yksiin paikalla dokumentoitujen rakenteiden (rakenteet A-C) kanssa. Vanhemmissa kartoissa vuosilta 1767 ja 1848 paikalla ei ole rakennuksia. |
| metsakeskus.1000026009 |
598 |
Åkerviken |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
289171.00000000 |
7067203.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026009 |
Paikka sijaitsee matalalla kumpareella Pietarsaaren ohitustien länsipuolella ja noin 400 m etelään Permofladanista. Alueella on ollut historiallisten karttojen mukaan kaksi mahdollisesti 1700-luvun alkupuolella perustettua pappilan torppaa nimellä Stor-Ollas. Torpat on merkitty Roering Mattssonsin karttaan Pietarsaaren pappilan metsä- ja kotitiluksista vuodelta 1756.
Luoteisemman torpan paikalla on nykyään rivitalo. Toinen torppa oli vielä jäljellä 1960-1970-luvuilla, minkä jälkeen se hävitettiin. Se on merkittynä vuoden 1972 peruskarttaan. Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin viimeksi mainitun torpan paikasta 30 m kaakkoon luonnonkivien reunustama kumpare, mahdollinen rakennuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000026010 |
405 |
Hanhijärven mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
567080.00000000 |
6764752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026010 |
Mikroliitti Oy:n inventoinnissa todetut havainnot: Näkyvin maastossa havaittu jäännös myllytoiminnasta on Piutulantien sillalta muutamia kymmeniä metrejä pohjoiseen, joen länsipuolella metsässä oleva pato. Patoa on jäljellä noin 25–30 m matkalla Rakkolanjoen uoman länsirannasta länteen, luontaisella kumpareikkoisella harjanteella. Pato on ladottu pystyseinäiseksi muuriksi luonnonkivistä, joista suurimmat ovat läpimitaltaan 50–80 cm. Pato on noin 1,5 m leveä, ja sen korkeus on enimmillään noin 80 cm. Korkeus vaihtelee maan pinnan muotojen mukaan siten, että padon laki on vaakasuora. Länsipää on muutaman metrin matkalta hyvin matala, vain kivikerroksen paksuinen. Jäljellä olevan padon osan itäpuolella Rakkolanjoen uomaa on perattu, ja ainakin padon kohdalla sen poikki kulkenutta kallioharjannetta on louhittu. Perkaustyössä uoman länsiranta on jäänyt luonnontilaan, ja siten pato joen länsirannalla on säilynyt aivan louhitun kallion reunaan asti. Joen itärannalle on raivattu rannalle arvatenkin työtilaksi noin 10 m levyinen kivetön kaista. Perkauksessa ja louhinnassa poistetut kivet on kasattu korkeaksi rannan suuntaiseksi valliksi sen itäpuolelle. Idässä valli ulottuu itäpuolella olevan pellon laitaan. Siellä mukana saattaa olla myös pellolta raivattuja kiviä. Perkaustyössä pato on siten hävinnyt joen uoman kohdalta ja sen itäpuolella.
Piutulantien sillan eteläpuolella joen uoma haarautuu kahdeksi, ja uomien väliin jää pieni saari (näkyy myös isojakokartassa). Ainakin nykyisellään (ylempänä tapahtuneen perkauksen jälkeen) joessa ainoa kohta, jossa on lyhyellä matkalla myllylle riittävä putouskorkeus, on saaren itäpuolisessa uomassa oleva koskipaikka. Sen yläpuolella saaren itärannalla ja läntisen uoman suulla on joen rannalla 10–15 m matkalla suurista kivistä ladottu muurimainen kivirakenne (suuria kiviä on tosin enimmäkseen vain yhtenä kerroksena). Kivet ovat enimmäkseen luonnonkiviä, mutta muutamat näyttävät lohkotuilta. Yhdessä kivessä havaittiin kaksi porausjälkeä, jotka osoittavat että kiveä on lohkottu porausta apuna käyttäen. Kivirakenne saattaa olla osa myllyrakennuksen perustuksia, mutta muita jälkiä rakennuksesta ei havaittu. |
| metsakeskus.1000026011 |
405 |
Ihala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
563380.00000000 |
6767375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026011 |
Mikroliitti Oy:n inventoinnissa todetut havainnot: Ihalaisen kylässä on ollut viisi taloa jo 1500-luvun puolivälissä, ja talojen määrä on ollut sama vuoden 1767 kartassa ja isojaon aikaan vuonna 1834. Suuri osa kylän vanhoista talonpaikoista ja lähes kaikki pellot ovat jääneet teollisuusrakennusten ja rautatien alle. Isojakokarttaan talolle Ihalainen 5 merkitty tontti on kuitenkin teollisuusalueen ulkopuolella, myöhemmällä Paraisten kalkin asuntoalueella, Paraistentien itäpuolella.
Isojaon aikaisen tontin pohjoisosa on jäänyt suurelta osin myöhemmän asuinrakennuksen pihapiirin alle, mutta eteläosa on metsämaata. Maasto on tasaista, kivetöntä hiekkakangasta. Kaakossa isojaon aikainen tontti rajautuu melko jyrkkänä töyräänä laskevaan hiekkarinteeseen. Lounaassa tasamaa jatkuu noin 30 m isojakotontin ulkopuolelle, mutta rajautuu lopulta sielläkin samanlaiseen rinteeseen. Rinteen alaosassa on selvästi ihmisen tekemiä kaivantoja ja pisteessä N 6767364 E 563399 moderni tiilirakenteinen kellari.
Tontin lounaispuolella olevalla tasanteella havaittiin noin 3 m läpimittainen ja puolisen metriä korkea kumpu (N 6767377 E 563372). Kahdesta koekuopasta löytyi tummahkoa, noensekaista hiekkamaata ja tiilenpaloja. Kyseessä on selvästi tulisijan, todennäköisesti uunin jäännös. Koekuopasta, n. 7 m kummusta itään, löytyi vähän tiilenpaloja, pari palaa kalkkikiveä, muutamia muita kiviä ja pala kirkasta ikkunalasia. Koekuopassa, noin 6 m edellisestä itään, oli noin 20 cm paksuinen nokinen, hiilipitoinen palokerros jossa oli sulanutta vihertävää lasia, joukossa osittain sulanutta ohutta vihertävää ikkunalasia ja nauloja (eivät lankanauloja). Paikalla maan pinta alkaa laskea loivasti kohti kellaria. Maan pinnalla ei erottunut mitään rakenteita. Yhdessä vanhassa naulassa on vahva palopatina. Tästä kuopasta löytyi vain yksi pala tiiltä ja pari palaa sulamatonta kirkasta ikkunalasia. Palokerroksen alla oli puhdasta hiekkaa.
Havaintojen perusteella näyttää siltä, että tasanteen lounaisosassa on jäännöksiä ainakin kahdesta eri-ikäisestä rakennuksesta. Uuninjäännös tuskin on 1900-luvun alkukymmeniä nuorempi. Vanhempaan selvästi kiinteänä muinaisjäännöksenä pidettävään palaneeseen rakennukseen viittaavat sulanut vihertävä ikkunalasi ja palopatinainen naula. Tähän rakennukseen liittyvää tulisijan jäännöstä ei havaittu. Paloon viittaavien jälkien varsin äkillinen loppuminen koekuoppien 3 ja 4 välillä saattaa tarkoittaa, että palokerros on poistettu myöhemmän rakennuksen alueelta. Havaitut muinaisjäännökset ovat isojaon aikaisen tontin ulkopuolella, mutta aivan sen vieressä. Isojakotontin puolelle ei kaivettu koekuoppia, mutta topografisesti se on samaa tasannetta kuin löytökohdat. On syytä olettaa, että sielläkin on asuinpaikkajäänteitä. Isojakotontin rakentamattomana säilynyt lounaisosa on siten sisällytetty muinaisjäännösalueen rajaukseen. |
| metsakeskus.1000026012 |
857 |
Ohtaansalmi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27005 |
586644.00000000 |
6961553.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026012 |
Täyssinnän rauhan (1595) rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmessa, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla, Virranniemen etelärannalla. Täyssinän rauha päätti kaksikymmentäviisi vuotta jatkuneen sotajakson Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä. Rauha solmittiin 18.5.1595 Täyssinän kylässä Inkerinmaalla. Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen valtakunnan raja oli ollut epäselvä ja riidanalainen Pähkinänsaaren rauhasta (1323) lähtien. Rajan tuntumassa oli ollut jatkuvasti selkkauksia sekä puolin ja toisin tehtyjä hävitysretkiä. Tämän johdosta talonpoikia ei uskaltautunut asumaan vakituisesti rajan läheisyyteen. Täyssinän rauhansopimus vakiinnutti rajamaakuntana olleen Savon itärajan.
Ruotsin ja Venäjän valtuuskunnilla oli toisistaan poikkeava käsitys rajan kulusta. Ruotsin valtuuskunnan saamissa ohjeissa korostettiin, että tosiasiallisen nautinnan tuli mennä vanhojen asiakirjojen edelle. Ruotsin ja Venäjän valtuuskuntien välisissä neuvotteluissa saatiin huomattavatkin erimielisyydet kuitenkin sovituiksi tosiasiallisen nautinnan pohjalta. Lokakuun 19. päivänä 1595 voitiin allekirjoittaa asiakirja, joka määritti rajan kulun Säämingin Varpavuoresta Nilsiän Pisamäkeen.
Ruotsi-Suomen puolelta rajaa kävi kaksi komissiota, Savon ja Pohjanmaan komissiot. Ruotsalaisten merkissä on rajakomission ruotsalaisten jäsenten nimikirjaimet. Ensimmäinen monogrammi kuuluu Arvid Henrinkinpoika Tavastille, toinen Yrjänä Henrikinpoika Hornille (kivenhakkaaja tosin on kirjoittanut etunimen alkukirjaimen niin kuin on kuullut sen äännettävän), seuraava Klaus Hermaninpoika Flemingille ja viimeinen merkki Gödik Finckelle, Savonlinnan linnanherralle. Savon komission merkin vieressä on Pohjanmaan komission merkki. Ruotsin merkin kirjaimet ovat lyhennys sanoista Sigismundus Rex Swecia. Tämä lienee viimeinen Sigismundia koskeva virallinen merkintä, sillä hän ei enää merkkiä tehtäessä ollut hallitsijana. |
| metsakeskus.1000026013 |
286 |
Ahvionkosken mylly 1 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
486429.00000000 |
6721955.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026013 |
Vuoden 1875 Senaatinkarttaan Ahvionkosken pohjoisrannalle merkitty vesimyllyn paikka paikannettiin maastossa. Vesimylly on sijainnut noin 50 metriä ylävirtaan siitä paikasta, johon sen oli arvioitu sijoittuvan vanhan kartan pohjalta.
Paikalla on yhä säilyneenä myllyn vesikanavan uoma (leveys noin 1,5 m; pituus noin 7 m). Vesikanava on tehty raivaamalla kanava pienen kivikkoisen niemekkeen läpi. Sen reunat ja suu ovat kivetyt.
Kanavan uoma näkyy hyvin vuodesta 1941 alkaen olemassa olevissa ilmakuvissa. Ilmakuvissa myllyn paikan kohdalla hieman kauempana uomassa näkyy noin 90 metriä pitkä virtauksen suuntainen kivivalli. Tämän valli on oletettavasti muodostunut koskenperkauksissa. Kohdetta tarkastettaessa tämä ulompi kivivalli oli kokonaan kevään tulvavesien peittämänä (muutamaan vallissa kasvavaa tervaleppää lukuun ottamatta).
Lähde:Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Senaatin kartasto Anjala (XI 39). Kartta vuodelta 1875 (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=979900.KA). |
| metsakeskus.1000026014 |
285 |
Ahvionkosken mylly 2 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
486586.00000000 |
6721783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026014 |
Vuoden 1875 Senaatinkartassa Ahvionkosken etelärannalle, saaren ja mantereen väliseen kapeaan uomaan on merkitty vesimyllyn paikka. Kohde on sijainnut noin 25 metriä ylävirtaan siitä paikasta, johon sen oli arvioitu sijoittuvan vanhan kartan pohjalta.
Vesimyllyyn liittyvä myllypato on tehty pyöreästä luonnonkivestä saaren ja mantereen väliseen kapeaan vesiuomaan rannasta rantaan. Padon mantereen puoleinen kolmannes on kivetty harvemmin. Myllyn vesikanava/vesikouru on sijainnut tällä alueella. Rakenteessa on myös hieman lohkokiveä, joka on nähtävästi peräisin myllypadon vieressä mantereenpuoleisella rantakalliolla sijaitsevasta noin 2 x 4 m laajuisesta matalasta louhoksesta. Paikalla sijainnut mylly on nähtävissä vuoden 1941 ilmakuvissa. Kuvan
perusteella myllyrakennus (koko n. 6 x 8 m) on sijainnut mantereen puoleisella rannalla myllypadosta ehkä noin 10 metriä alavirtaan.
Lähde:Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Senaatin kartasto [Anjala] (XI 39). Kartta vuodelta 1875 (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=979900.KA). |
| metsakeskus.1000026015 |
422 |
Juppulansärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
664102.00000000 |
7035005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026015 |
Naarajoen hiekkapohjainen, mäntymetsää kasvava pohjoisranta, jossa aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää, variksenmarjaa, puolukkaa ja mustikkaa. Alueen länsipuolella on Juppulansärkkä-niminen mäki. Rantatörmä on noin 0.7 metriä rantahiekkaa korkeammalla.
tehtiin koekuoppa, joka oli löydötön. Kuopassa noin 7 cm:n hiekkakerroksen alla oli savista silttiä. Hiekka veden alla on pääosin maatuvan kasvimassan peitossa. Iskoksen kohdalla noin 2 metrin päässä veden alla havaittiin rapautuneita kiviä.
Iskoksesta länteen on rantaviivan mutkan kohdalla metsässä tasainen ala, jonka keskelle, koordinaattipisteeseen 3664315, 7037960 tehtiin metri x metri kokoinen koekuoppa. Kuopasta huuhtoutumiskerroksen ja rikastumiskerroksen rajapinnasta löytyi kolme kvartsi-iskosta sekä kaksi hyvin pientä palaneen luun fragmenttia. Luufragmentit hajosivat säilytyksen aikana. Kuopassa oli myös kaksi rapautunutta kiveä. Maa oli paikoitellen likaista. Löytösyvyys oli noin 3 cm kuntan alapinnasta. |
| metsakeskus.1000026017 |
169 |
Minkiön radan aallopit |
10002 |
12005 |
13067 |
11006 |
27008 |
306451.00000000 |
6753311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026017 |
Museorautatiehen kuuluu kaikkiaan 11 aalloppia eli kivirumpua, joista toistaiseksi vain Saustilasta tarkka sijaintitieto. Aallopit ovat yhtä vanhoja Minkiön rata eli vuodelta 1897.
Saustilan aalloppi sijaitsee Lähdeojaan laskevan Raiskionojan kohdalla.
Saustilan kohde ja muut 10 aalloppia vaativat arkeologisen tarkastuksen maastossa niiden sijaintitietojen ja säilymisasteen selvittämiseksi. Ainakin kahdessa kivirummussa sisällä modernit rumpuratkaisut veden kulun varmistamiseksi. |
| metsakeskus.1000026018 |
405 |
Lasola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
570085.00000000 |
6768410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026018 |
Mikroliitti Oy:n inventoinnissa todetut havainnot: Lasola on vanha kylä, jossa on vuoden 1558 kymmenysluettelon mukaan ollut silloin kolme taloa. Isojaossa Lasolan kylässä oli yksi talo. Sen tontti sijaitsi nykyisin maastokartalla Patakallioksi nimetyn mäen pohjoiskärjessä olevalla harjanteella.
Isojaon aikaisen tontin eteläosassa sijaitsee nykyisikin asutulla tontilla oleva suurehko asuinrakennus. Sen ympärillä on nurmikkopihaa, ja rakennuksen ympärillä maan pintaa on ilmeisesti muotoiltu. Tämän nykyisen tontin puolella muinaisjäännöksiä tuskin on voinut säilyä. Isojako-tontin länsilaitaa kulkee tie ylempänä mäellä oleville taloille. Sen länsipuolella nykyisen kesäasunnon pihapiirissä on uudehkoja talousrakennusten perustuksia. Myös tämä isojakotontin osa on tuhoutunut. Isojakotontin pohjoisosa kasvaa nuorta lehtimetsää, eikä siellä havaittu tuoreempia maankäytön merkkejä. Tontin tässä osassa on suurehko rakennuksen jäännös. Vajaat 10 m tiestä itään (N 6768410 E 570085) on noin kolmen metrin läpimittainen ja lähes metrin korkuinen kumpu, johon tehdystä koekuopasta löytyi tummaa, nokista hiekkamaata, palaneita kiviä ja palanutta savea. Tiiltä ei löytynyt. Havaintojen perusteella kyseessä on suurehkon tulisijan jäännös, joka ei ole aivan tuore. Tulisijan pohjoispuolella on noin 7 m x 7 m kokoisen huoneen perustukset. Länsi- ja itäseinien perustuksissa on suuria luonnonkiviä. Pohjoisseinän perustusta on vaikea erottaa. Huoneen keskiosan alla näyttää olleen kellarikuoppa. Alueella kasvaa tiheää pensaikkoa ja muuta rehevää aluskasvillisuutta, mikä vaikeuttaa rakennuskokonaisuuden hahmottamista. Näyttäisi siltä, että tulisijan jäännös on edellä mainitun huonetilan lounaiskulmassa, mutta mahdollisesti sen ulkopuolella. Edellä mainitun huonetilan eteläpuolella on saattanut olla toinen huone, johon tulisijan jäännökset ainakin osittain liittyvät. Tämän perustuksia on kuitenkin vaikea varmasti hahmottaa. Mahdollinen eteläisempi huone on ollut melko tasaisella maalla, joten korkeita perustuksia ei ole tarvittu. Pohjoinen huone taas on pohjoiseen laskevassa rinteessä, ja varsinkin pohjoispään korkeat perustukset erottuvat hyvin. Melkoisen järeiden perustusten vuoksi arvioituna ainakin pohjoisempi huone tuskin on 1800-lukua vanhempi. Tontin asutus kuitenkin saattaa olla tätä huomattavasti vanhempaa perua.
Havaintojen perusteella ehdotetaan isojaon aikaisesta tontista muinaisjäännökseksi rajattavaksi nykyisin metsää kasvava osa, jolla havaittiin rakennusjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000026019 |
422 |
Koppelolampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
643121.00000000 |
7062541.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026019 |
Koppelolammen pohjoispuolella kulkeva pohjois-etelä suuntainen hiekkajuotti, jossa kasvaa mäntyjä, juotin molemmin puolin kosteikkoa. Aluskasvillisuutena puolukkaa, mustikkaa, sammalta, jäkälää. Kohteessa on 1.4 metriä halkaisijaltaan oleva 0.3 metriä syvä pyöreä kuoppa keskellä hiekkajuottia. Kuopasta kairatussa näytteessä oli yli 20 cm paksu huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000026020 |
422 |
Pääjoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
650108.00000000 |
7041034.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026020 |
Pääjoen eteläranta, kahden kosteikon välinen mäntyjä ja jäkälää kasvava hiekkakannas.
Hiekkakannaksen keskellä, sen korkeimmalla kohdalla on halkaisijaltaan 3.5 metrin kokoinen, noin 0.5 metriä syvä, laakea kuoppa. Kuopan keskelle tehdyssä kairauksessa huuhtoutumiskerroksen paksuus oli 30 cm.
Kuopan kaakkoispuolella, kuopan ja hiekkatien välissä on halkaisijaltaan 8 metrin kokoinen, noin 0.7 metriä syvä painauma, joka muistuttaa asumuspainannetta. Painanteen keskelle tehtiin koekuoppa, joka oli löydötön ja jossa maa oli puhdasta. Painanteesta kairattiin näytteitä, joissa kaikissa maa vaikutti puhtaalta. Kyseessä on ilmeisesti luontainen kuoppa |
| metsakeskus.1000026021 |
422 |
Pitkäniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651070.00000000 |
7048405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026021 |
Puuruunjärven Pitkäniemen itäreuna. Niemi on hiekkapohjainen ja lakialueeltaan tasainen. Alue on äestetty. Pitkäniemen itäreunalla havaittiin äestysvaoissa kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä 200 metrin pituisella matkalla. Alueella on myös ehjää maanpintaa. Koordinaattipisteessä 3651143, 7051475 oli näkyvissä 8 rapautunutta kiveä noin metrin alueella muutoin lähes kivettömässä hiekassa. Alueella havaittiin viisi lähes lasimaisesta kvartsista iskettyä iskosta. Alueella havaittiin myös pala kranaatin kärkeä. Löydöt jätettiin paikoilleen. |
| metsakeskus.1000026022 |
422 |
Verkkosärkkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
663367.00000000 |
7046887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026022 |
Verkkojoen pohjoisranta, luode-kaakko -suuntainen hiekkaharjanne, jossa kasvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää, puolukkaa, mustikkaa ja variksenmarjaa.
Harjanteen lounaisreunan tasanteella, noin 10 metrin päässä harjun jyrkästi laskevan rinteen reunasta on yksittäinen, 0.7 metsiä syvä, halkaisijaltaan kolmemetrinen maakuoppa. Kuopan keskelle tehdyssä kairausnäytteessä huuhtoutumiskerroksen paksuus oli 17 cm.
Kuopan koillispuolelta kulkee harjanteen suuntainen metsäkoneura, jonka pohjalle on asetettu puurimoja. Ura ei vaikuta vahingoittaneen kuoppaa. |
| metsakeskus.1000026023 |
422 |
Rajamerkki 649 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
654564.00000000 |
7063784.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026023 |
Suomen ja Venäjän välinen raja-aukko järven eteläpäässä. Metsä aukon molemmin puolin on nuorta sekametsää, aukolla kasvaa sammalia, jäkälää, kanervaa ja heiniä. Kohteessa on 1830-luvulla Stolbovan rauhan rajalle pystytetty rajamerkki, johon kuuluu rajan molemmin puolin asetetut luonnonkivet. Kivet ovat noin 1,5 metriä korkeita ja muodoltaan pyöreitä. Kiviin on tehty 10 senttimetriä korkeat kaiverrukset vuonna 1934. Suomen puolen rajakivessä on teksti "SUOMI" ja vuosiluku "1934", Venäjän puolen kivessä on teksti "CCCP" ja rajamerkini numero "649". Rajalla on useita rajamerkkejä samalta ajalta, jotka on juoksevasti numeroitu. Kaiverrukset on maalattu valkoisella maalilla ja ne ovat kohti kaakkoa. |
| metsakeskus.1000026024 |
422 |
Heposuo |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27008 |
636638.00000000 |
7058166.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026024 |
Heposuon ja Sikolammen välinen ojitettu sekämetsä, jossa kasvaa mäntyä ja koivua. Aluskasvillisuutena sammalia ja mustikkaa. Alueen eteläpuolella kulkee hiekkatie.
Kohteessa on ympäristöstään selkeästi erottuva noin 18 metriä korkea kelo, jonka ympärysmitta on 2 metriä. Kelon kaakkoispuolella noin 1.5 metrin korkeudessa on 25 x 12 cm kokoinen pilkka, jonka yläosaan on kaiverrettu "1X92", viimeinen numero saattaa olla myös 9. Vuosiluvun alapuolelle on kaiverrettu kirjaimet "TL". Vuosiluvun "X" on mahdollisesti numero 8, joka usein alueen karsikkopuissa on kaiverrettu suoria viivoja käyttämällä. |
| metsakeskus.1000026025 |
422 |
Kinahmo |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
647557.00000000 |
7018269.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026025 |
Kinahmonsalmen itäranta. Kivikkoinen, osittain kostea alue, jossa kasvaa mäntyä ja koivua. Aluskavillisuutena mustikkaa, katajaa, mansikkaa ja oravanmarjaa.
Kohteessa on 5 x 2.5 m kokoinen suorakaiteen muotoinen kivilatomus, jonka korkeus on noin 0.3 metriä. Kivet ovat noin hevosenpään kokoisia ja osittain sammaleen ja jäkälän peittämiä. Joissain kivissä on näkyvissä tuoreen näköisiä lohkopintoja. Näyttää myös hieman pengotulta.
Metsähallituksen Sutigis-tietokantaan kuviolle on merkitty 1600 -luvun asuinpaikka. Kiviraunio ei kuitenkaan vaikuta rakennuksen kiukaalta, eikä ympäristöstä havaittu muitakaan merkkejä vanhasta asutuksesta. Kasvillisuus kuitenkin poikkeaa ympäröivästä kasvillisuudesta hieman ja mahdollisesti kyseessä on vanhan pellon keskellä oleva viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.1000026026 |
422 |
Korkeakangas |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27009 |
662135.00000000 |
7041408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026026 |
Luode-kaakko -suuntainen hiekkapohjainen kumpare, jolla kasvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuutena sammalia, mustikkaa ja puolukkaa. Kumpareen lounaisrinteessä on kelottunut mänty, jonka länsipuolella on 85 x 20 cm kokoinen pilkka, jossa on kaiverrus "AK 19 10/3 07 AK RK". |
| metsakeskus.1000026027 |
422 |
Kunnarinniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
651230.00000000 |
7045375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026027 |
Sauvonjärven Kilinsalmen länsiranta, joka on hietapohjainen. Alueella kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena sammalta, puolukkaa, mustikkaa. Kohteessa on 5.7 metriä halkaisijaltaan oleva tervahauta, jossa ei ole varsinaista selkeää halssia, vaan aukko vallissa kohti järveä, koilliseen. Valli on noin 0.4 m ympäröivää maanpintaa korkeampi. Haudan pohja on ympäröivän maanpinnan tasalla. Vallin ulkopuolella on kuoppia. |
| metsakeskus.1000026028 |
422 |
Leppisuo |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27008 |
642802.00000000 |
7058051.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026028 |
Ojitettu suo, jossa kasvaa mäntyjä, koivuja ja katajaa, aluskasvillisuutena sammalta, heinää, kanervaa, puolukkaa ja juolukkaa. Kohteessa on kelottunut mänty, jonka pohjoispuolella on metrin korkea, 19 cm leveä pilkka. Pilkan yläosaan on kaiverrettu numerot 188 ja numeroiden alapuolelle kirjain A. Pilkan oikea reuna ja alareuna ovat lohjenneet siten, ettei kaiverrettua pintaa ole enää jäljellä. Kaiverrukset ovat kulmikkaita ja 11 cm korkeita. |
| metsakeskus.1000026029 |
422 |
Markenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
662993.00000000 |
7042210.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026029 |
Markenlammen pohjoispuolinen luode-kaakko -suuntainen hiekkaharjanne, jonka keskellä kulkee hiekkatie. Harjanteen molemmin puolin on ojitettuja kosteikkoja. Harjanteella kasvaa mäntytaimikkoa, jossa aluskasvillisuutena sammalia, jäkäliä, mustikkaa, puolukkaa ja kanervaa.
Kohteessa on kahteen kertaan poltetun tervahaudan jäännös, jonka uloimman vallin halkaisija on 8.5 metriä ja sisemmän 4 metriä. Vai ulommassa vallissa on aukko lounasta kohti olevan halssin kohdalla. Halssi on 4 metriä pitkä ja 1.8 metriä leveä. Ulompi valli on 2,5 metriä ja sisempi 1.3 metriä leveä. Vallit ovat noin 1.5 metriä korkeat. Tervahaudan keskikohta on ympäröivän maanpinnan tasalla. Haudan ulkopuolella on kuoppia. |
| metsakeskus.1000026030 |
422 |
Munakangas |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27008 |
656390.00000000 |
7054538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026030 |
Munakangas-niminen, luode-kaakko -suuntainen hiekkaharjanne, joka on hakattu lähes puuttomaksi. Harjanteen molemmin puolin on kosteikkoalueet.
Kohteessa on lahosta tyvestä katkennut ja kaatunut noin 20 metriä pitkä kelo. Kelon kyljessä on 0.6 x 0.35 m kokoinen pilkka, johon on kaiverrettu vuosiluku 1822, sen alla hieman epäselvät kirjaimet, mahdollisesti AP (saattaa olla myös AT tai AJ). Kaiverruksen perässä on mahdollisesti paljon uudempi AH. Pilkan alaosaan on kaiverrettu vuosiluku 1981.
Sutigis-havainto on marraskuulta 2005, jolloin puu on ollut vielä pystyssä. |
| metsakeskus.1000026031 |
422 |
Piilonen 1 |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27008 |
660082.00000000 |
7044232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026031 |
Kyseessä on harjumaasto ja pääharjanteesta koilliseen kaartuva loivasti kohti maantietä laskeva erillinen harjanne. Pääpuustona mänty, kuiva kangas.
Kohteeseen kuuluu kolme mäntyä, joissa on 1800 -luvun vuosilukukaiverruksia ja nimikirjaimia. Ko. männyt on kolottu joskus ja ne ovat kelottuneet. Kooltaan ne ovat alueella kasvavaa kasvatusmetsää selvästi isompia ja erottuvat hyvin. Männyt ovat noin parin kymmenen metrin päässä toisistaan. Läntisin on noin 5-10 metriä tiestä itään, keskimmäinen edellisestä noin 20 metriä kaakkoon ja eteläisin suunnilleen saman verran edellisestä kaakkoon.
Eteläisimmässä männyssä on koro, johon on veistetty vuosiluku 1859 ja nimikirjaimet J.S tai T.S. Korossa on myös muita heikommin erottuvia kaiverruksia. Keskimmäisessä männyssä on koro, johon on veistetty vuosiluku 1857. Vuosiluku on molemmista reunoista hieman kasvanut koron sisään. Vuosiluvun alla on nimikirjaimet M.M. sekä niiden alla heikommin erottuva kaiverrus. Tien reunassa sijaitsevassa läntisimmässä merkkipuussa on koro johon on kaiverrettu ylimmäksi vuosiluku 1858 ja sen alle päivämäärä 17.4 ja sen alle nimikirjaimet I.K. |
| metsakeskus.1000026032 |
422 |
Pirttivalama |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
651589.00000000 |
7064031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026032 |
Saarivalamasta itään johtavan hiekkatien eteläpuolinen rinne, jossa kasvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuutena rahkasammalta, seinäsammalta, poronjäkälää, mustikkaa. Alueen eteläpuolella on ojitettu kosteikko. Kohteen päällä kasvaa ympäristöstä poiketen myös kuusia.
Kohteessa on 8.5 x 7.5 m kokoinen tervahauta, jonka halssi on etelään päin. Halssi on 5 x1.3 m kokoinen ja sen syvyys on noin 0.8 m. Haudan pohjois- ja länsipuolella on kuoppia. Tervahaudan pohja on noin 0.3 m syvemmällä kuin ympäröivä maanpinta. Tervapirtin jäännöstä ei ympäristössä havaittu, mutta haudan länsipuolella havaittiin pino osittain palanutta puutavaraa, joka mahdollisesti on peräisin paikalla sijainneesta rakennuksesta.
Kohteesta noin 560 metriä länteen oli Metsähallituksen tietokantaan merkitty havainto tervahaudasta, joka kuitenkin paljastui ihmisentekemäksi, sittemmin tyhjentyneeksi lammeksi, johon on johdettu vesi läheisestä lähteestä. |
| metsakeskus.1000026033 |
422 |
Saarelainen |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27006 |
637198.00000000 |
7056295.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026033 |
Havukkalammen länsipuolinen kuusimetsä, jossa aluskasvillisuutena mustikkaa, puolukkaa ja sammalta. Alueen itäpuolella kulkee hiekkatie. Alueen kaakkoispuolella voi havaita muutosta kasvillisuudesta. Paikalla luultavasti on ollut entisen tilan peltoa. Tilan paikka on vanhojen kuusien keskellä noin 35 metriä pohjoisluoteeseen muistomerkistä.
Kohteessa on kolme rakennuksen kiuaskiveystä ja kolme pitkänomaista kuoppaa maassa, todennäköisesti hautapainanteita. Paikalla tiedetään olleen Heikki Saarelaisen suurperheen asuinpaikka 1600-luvulla. Koko perhe menehtyi suurten kuolonvuosien aikana.
Muinaisjäännösrekisterin kohteen 422500010, "Savijärvi Lievola" kuvauksessa sanotaan seuraavaa: "Perimätiedon mukaan Pienen Savijärven eteläpuolisen lammen (Havukkalampi?) lähistöllä on ortodoksikalmisto." Kohteen koordinaattipiste on laitettu läheisen Havukkalammen keskipisteeseen. Muinaisjäännöskohteen perimätiedolla tarkoitetaan mahdollisesti Saarelaisen perheen hautapaikkaa.
Maatilan asukkaat menehtyivät suurten kuolonvuosien aikana. Myöhemmin paikalle sattuneet kulkijat ja naapurit ovat haudanneet vainajat alueelle. Vuonna 1927 alueella on ollut Helsingistä metsäylioppilaita retkellä. He ovat kaivaneet luita esiin, mutta toiminta on keskeytetty sen tultua ilmi. Kaivetut luut on ilmeisesti toimitettu Helsinkiin ja sinne ne ovat luultavasti myös jääneet (Jouko Martiskaisen tiedonanto). paikalle on karttaan merkitty kalmisto. Inventoinnissa painanteina erottuneet haudat ovat aukikaivettuja. Ne haudat joita ei vuonna 1927 ole kaivettu auki, ovat vielä koskemattomina alueella.
Saarelaisen sukuseura on pystyttänyt paikalle muistomerkin. |
| metsakeskus.1000026033 |
422 |
Saarelainen |
10002 |
12002 |
13022 |
11006 |
27006 |
637198.00000000 |
7056295.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026033 |
Havukkalammen länsipuolinen kuusimetsä, jossa aluskasvillisuutena mustikkaa, puolukkaa ja sammalta. Alueen itäpuolella kulkee hiekkatie. Alueen kaakkoispuolella voi havaita muutosta kasvillisuudesta. Paikalla luultavasti on ollut entisen tilan peltoa. Tilan paikka on vanhojen kuusien keskellä noin 35 metriä pohjoisluoteeseen muistomerkistä.
Kohteessa on kolme rakennuksen kiuaskiveystä ja kolme pitkänomaista kuoppaa maassa, todennäköisesti hautapainanteita. Paikalla tiedetään olleen Heikki Saarelaisen suurperheen asuinpaikka 1600-luvulla. Koko perhe menehtyi suurten kuolonvuosien aikana.
Muinaisjäännösrekisterin kohteen 422500010, "Savijärvi Lievola" kuvauksessa sanotaan seuraavaa: "Perimätiedon mukaan Pienen Savijärven eteläpuolisen lammen (Havukkalampi?) lähistöllä on ortodoksikalmisto." Kohteen koordinaattipiste on laitettu läheisen Havukkalammen keskipisteeseen. Muinaisjäännöskohteen perimätiedolla tarkoitetaan mahdollisesti Saarelaisen perheen hautapaikkaa.
Maatilan asukkaat menehtyivät suurten kuolonvuosien aikana. Myöhemmin paikalle sattuneet kulkijat ja naapurit ovat haudanneet vainajat alueelle. Vuonna 1927 alueella on ollut Helsingistä metsäylioppilaita retkellä. He ovat kaivaneet luita esiin, mutta toiminta on keskeytetty sen tultua ilmi. Kaivetut luut on ilmeisesti toimitettu Helsinkiin ja sinne ne ovat luultavasti myös jääneet (Jouko Martiskaisen tiedonanto). paikalle on karttaan merkitty kalmisto. Inventoinnissa painanteina erottuneet haudat ovat aukikaivettuja. Ne haudat joita ei vuonna 1927 ole kaivettu auki, ovat vielä koskemattomina alueella.
Saarelaisen sukuseura on pystyttänyt paikalle muistomerkin. |
| metsakeskus.1000026034 |
422 |
Särkkälammit |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27008 |
640991.00000000 |
7054903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026034 |
Kahden lammen välinen hiekkaharjanne, jossa kasvaa mäntyjä, mustikkaa, puolukkaa, variksenmarjaa ja poronjäkälää. Harjanteen laella kulkevan polun länsipuolella kelottunut mänty, jonka pohjoispuolella on 75 cm korkea, 17 cm leveä pilkka, jonka yläosaan on kaiverrettu 1890 ja keskivaiheille 1888. Kirjaimet ovat noin 7 cm korkeita. Ylempi kaiverrus on jäänyt osittain kuoren alle. |
| metsakeskus.1000026035 |
422 |
Särkkälammit 2 |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
641013.00000000 |
7054870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026035 |
Kahden lammen välinen hiekkaharjanne, jossa kasvaa mäntyjä, mustikkaa, puolukkaa, variksenmarjaa, poronjäkälää. Etelän suuntaan epämääräinen pilkka, jossa heikko kaiverrus vasemmalla, joko 41 tai 91. |
| metsakeskus.1000026036 |
422 |
Suuri-Piilonen |
10002 |
12009 |
13093 |
11002 |
27000 |
660151.00000000 |
7043725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026036 |
Suuri-Piilonen -nimisen järven itäranta, jossa jyrkkärinteisiä, voimakkaasti kumpuilevia hiekkaharjanteita. Alueella kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää, puolukkaa ja variksenmarjaa.
Alueella on kolme pitkänomaista hyvin matalaa maakumpua, jotka erottuvat ympäristöstään niitä ympäröivien matalien ojien rajaamina. Kohde on funktioltaan epäselvä. Kyseessä on mahdollisesti jonkunlaiset kotitarvehiilimiilut. Koepistossa pohjoisimmassa kummussa oli selkeä kaksoismaannos ja palokerros ja kaikkien kumpujen maa-aineksessa oli seassa hiilen kappaleita. Pitkänomainen muoto on kuitenkin hiilimiilulle epätavallinen. |
| metsakeskus.1000026037 |
422 |
Verkkosärkkä 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
663433.00000000 |
7046842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026037 |
Verkkojoen pohjoisranta, luode-kaakko -suuntainen hiekkaharjanne, jossa kasvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää, puolukkaa, mustikkaa ja variksenmarjaa.
Kohteessa on 9.5 x 7.5 metrin kokoinen, 1.4 metriä syvä maakuoppa. Kuopan pohjalle tehtiin lapionpisto, josta paljastui 5 cm paksuisen huuhtoutumiskerroksen alta vaalea rikastumiskerros ja sen alta toinen, 15 cm paksu huuhtoutumiskerros, jonka pinnassa näkyi noin sentin paksuinen palokerros. Kuopan ympäristössä huuhtoutumiskerroksen paksuudeksi mitattiin kairauksista noin 5 cm. Kuoppa saattaisi ulkomuotonsa puolesta olla pieni suppa. Kuopan pohjalla on tasaista alaa noin 1.5 x 3 metrin alalla. Kuopan p muoto on läpileikkaukseltaan U:n ja V:n välimuoto. Kuopan funktio, ajoitus ja mahdollinen luonnollisuus ei selvinnyt. |
| metsakeskus.1000026038 |
422 |
Hirvilahti |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
652658.00000000 |
7044622.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026038 |
Sauvonjärven länsiranta, Nukkiniemen itäosa. Alueella kasvaa mäntymetsä. Aluskasvillisuutena alueella on sammalta ja puolukkaa. Lähellä vesirajaa kasvaa myös lehtipuita. Alueella on rannan suuntaisesti kolme hiilimiilua. |
| metsakeskus.1000026039 |
422 |
Hirviniemi 4 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
657308.00000000 |
7030711.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026039 |
Pankajärven Hirviniemen itäpään eteläranta. Hiekkapohjainen mäntymetsä jossa aluskasvillisuutena sammalta, variksenmarjaa, mustikkaa, puolukka ja hieman jäkälää. Kohteessa on halkaisijaltaan noin 11 metrin kokoinen pyöreä hiilimiilu, joka on noin 0.4 metriä ympäröivää maata korkeampi. Miilun ympärillä on 7 kuoppaa. Miilun eteläpuolitse kulkeva polku on kuluttanut miilun reunaa. |
| metsakeskus.1000026040 |
422 |
Kivikoro |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
657481.00000000 |
7041396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026040 |
Mukajoen itäranta, joka on mäntykangasta. Aluskasvillisuutena sammalia ja puolukkaa. Rantapenkka on noin 1.5 metriä vedenpintaa korkeammalla. Kohteessa on halkaisijaltaan noin 11 metrin kokoinen hiilimiilu, jota kiertää noin 0.5 metriä leveä, matala oja. Miilun keskiosa noin 0.2 metriä ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Miilun ja joen välistä menee metsäkoneen ajoura, joka ei kuitenkaan aivan osu miiluun. Miilusta joitain metrejä länteen on joen rannassa kohtisuorasti jokea kohti noin seitsemän metriä pitkä ojamainen painauma. |
| metsakeskus.1000026041 |
422 |
Kontiosärkkä |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
636123.00000000 |
7063708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026041 |
Luode-kaakko -suuntainen, kosteikkojen ympäröimä hiekkaharju, jonka harjalla kulkee tie. Harjulla kasvaa mäntyjä, koivuja ja kuusia, aluskasvillisuutena sammalia, mustikkaa ja heiniä. Kohteessa on kolme hiilimiilua. |
| metsakeskus.1000026042 |
422 |
Metelinsaari 7 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
658639.00000000 |
7032768.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026042 |
Pankajärven itäisemmän metelinsaaren koillisosa, jossa kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää, puolukkaa, mustikkaa, variksenmarjaa ja juolukkaa. Alueella on kaksi hiilimiilua. |
| metsakeskus.1000026043 |
420 |
Levälahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
538309.00000000 |
6918659.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026043 |
Kohde sijaitsee Leppävirralla, Osmajärven lounaispäässä, pari sataa metriä rannasta. Metsäkuvio on tasaisella ja kivikkoisella pohjalla, kasvillisuus on rehevää. Valtapuuna ovat suuret, jopa 30 m korkeat koivut. Kuviolla kasvaa myös runsaasti nuoria kuusia sekä lehtipuita. Aluskasvillisuus on rehevää. paikalla kasvaa runsaasti heiniä ja saniaisia.
Tervahauta on tehty tasaiselle maalle. Se on suuri, halkaisijaltaan parikymmenmetrinen. Vallit ovat kuutisen metriä leveät ja paikoin jopa metrin korkuiset. Haudan keskellä on laaja painauma, joka on halkaisijaltaan kahdeksan metriä. Vallin harjalta mitattuna on kuopanteella syvyyttä parhaimmillaan lähes puolitoista metriä. Kairauksissa haudasta
paljastui paksu noki- ja hiilikerros niin vallilta kuin haudan keskeltäkin. Tervahautaa ympäröi kehänä sarja vaihtelevan kokoisia kuoppia. Suurimmat niistä saattaisivat olla jäänteitä rännistä, mutta tämä ei hahmotu kovin selvästi.
Tervahauta on säännöllisen muotoinen. Sen päällä kasvaa samanlaista puustoa kuin muuallakin metsäkuviolla. |
| metsakeskus.1000026044 |
420 |
Patouslampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
536504.00000000 |
6919630.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026044 |
Metsäkuvio, jolla tervahaudat ovat sijainneet, on Osmajärven länsirannalla, Sorsakoski-Varkaus -tien länsipuolella, siitä erkanevan metsätien kaakkoispuolisessa maastossa. Koko alue on laajemminkin erittäin kivikkoista ja valtavat lohkarekeskittymät vaikeuttavat kulkua. Kuvion ympärillä kasvaa harvennuskypsää männikköä, itse tervahautakuvio on vastikään hakattu ja aurattu. Hautojen päällä ja vieressä on suurten, toistasataa vuotta vanhojen mäntyjen kantoja. Maaperä on hiekkainen ja hieman vähempikivinen kuin ympäristössä.
Ilmoitetun koordinaattipisteen kohdalla hahmottuu edelleen tervahauta, joka on ollut ainakin 20 metriä halkaisijaltaan. Sen päältä on ajettu koneella, ja aurauskuoppia on keskellä hautaa, vallien päällä ja niiden ulkopuolella. Sammalen alta on paljastunut suuria hiiltyneiden puiden kappaleita, pienempiä hiilipartikkeleita sekä nokea. Toinen tervahauta
on sijainnut ilmeisesti vain kymmenkunta metriä etelään tältä selkeimmin hahmottuvalta haudalta. Täälläkin koneen kuopaisuissa on runsaasti puuhiiltä ja nokea. Todennäköisesti tervahautoja on ollut useampia, sillä koko kuvion alueella on siellä täällä hiiltyneiden puiden kappaleita. Ne ovat selkeästi peräisin tervahaudoista, sillä metsäpalon jälkeen ei jää hakattuja halkoja hiilisinä maahan. |
| metsakeskus.1000026045 |
420 |
Korpisenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534001.00000000 |
6918797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026045 |
Korpisenkankaan tervahauta sijaitsee kankaan alarinteen alla tasanteella kahden järven välissä. Pohjoispuolelle jää pitkän mallinen Kolihta, jonne on matkaa haudalta alun toistasataa metriä. Kaakossa parinsadan metrin päässä on Korpinen. Kunnan raja kulkee järvissä.
Järvien väliin jäävä kannas, jolla tervahauta sijaitsee, on kohteen tienoilla pohjaltaan rehevä ja ruohoinen. Aluskasvillisuus on runsasta. Heinien lisäksi täällä kasvaa saniaisia, pensaita, metsämansikkaa ja vattua. Puusto on pääosin suurta ja täysmittaista mäntyä, joukossa on myös koivuja sekä pienempiä leppiä ja muita lehtipuita. Tervahaudan päällä puustoa on erityisen runsaasti. Edellä mainittujen lisäksi haudan päällä kasvaa muutama kuusikin.
Myös aluskasvillisuus tervahaudan päällä on ympäristöä runsaampaa. Maanpinta haudan kohdalla on ehjä. Kartalle merkityltä metsäautotieltä kulkee ajoura suoraan tervahaudalle.
Tervahauta on tehty tasaiselle maalle vaikka rantaan laskeva rinne olisi ollut muutaman metrin päässä. Hautaa ympäröivistä suurista kuopista yhtä luoteen puolella sijaitsevaa kuoppaa voi ehkä pitää haudan ränninä, sillä se näyttää jatkuvan hautavallin yli kohden haudan keskustaa. Vaikuttaa siltä, että leppävirtalaisissa tervahaudoissa juoksuttaminen alarinteeseen ei ole ollut ainoa ratkaisu tervan talteenottoon. Tähän viittaa sekin, että kuoppa haudan keskellä on poikkeuksellisen syvä, lähes 2 metriä hautavallin harjalta. Kuoppa on kuitenkin hyvin säännöllisen muotoinen suorakaide, 1.5 x 1 m, ja voikin olla, että se on kaivettu myöhemmin. Kuopan pohjalla on vahva, ainakin 30 cm syvyyteen ulottuva hiilikerros.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 16 m. Vallit ovat jyhkeät ja yli viisi metriä leveät. Ne ovat myös aika korkeat. Lounaisnurkalla ne nousevat lähes metrin ympäröivää kangasta korkeammiksi. Hiilikerros valleilla näyttää olevan vähintään yhtä paksu kuin haudan keskellä, sillä kairauksessa hiilikerros näyttää jatkuvan yli 30 cm syvyyteen.
Keskuskuoppa laskee jyrkästi alas jo kuvattuun syvennykseen. Kuoppia kulkee nauhana ympäri tervahautaa. |
| metsakeskus.1000026046 |
420 |
Hankalampi NE |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534449.00000000 |
6921634.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026046 |
Tervahauta sijaitsee Leppävirran lounaisosassa, pienen Hankalammen koillispuolella. Metsäkuvio, jonka reunalla tervahauta sijaitsee, on noin kilometrin päässä lammesta, josta kuvion tuntumaan jatkuu soistunut kaistale. Tervahaudan ympäristössä metsiköt ovat kivikkoisia mäntyvaltaisia kankaita, jossa puusto on kookasta ja harvennuskypsää. Itse tervahautakuvio on aukkohakattu joitakin vuosia sitten.
Tervahaudan päällä aluskasvillisuus poikkeaa voimakkaasti ympäristöstä, millä perusteella se myös erottuu kauas. Sen päällä kasvaa heinien lisäksi vattua ja nokkosta sekä lehtipuiden taimia sekä pensaita. Kasvillisuuden vuoksi ei haudan rakenteellisista yksityiskohdista saa mitään tolkkua. Haudan päältä on kaadettu suuria mäntyjä ja ilmeisesti hauta on
huomioitu hakkuiden yhteydessä. Se ei tosin ole estänyt ajamasta jollain raskaalla koneella haudan itäpuolisella vallilla.
Tervahauta on silmämääräisesti arvioiden halkaisijaltaan noin viisitoista metriä. Runsaan kasvillisuuden vuoksi haudasta voidaan arvioida vain sen yleisilmettä. Tervahauta on rakennettu tasaiselle kankaalle eikä rännin paikkaa voi haudan ympärillä hahmottaa. Vallit ovat toista metriä korkeat ja viisi-kuusi metriä leveät. Kairauksessa vallista paljastui noin 40 cm vahva kerros, joka oli nokinen ja hiilinen. Kuoppa keskellä on halkaisijaltaan vain 3 - 4 metriä ja se vaikuttaa suhteellisen syvältä. Kuopan pohjalla kasvaa tiheä vatukko ja nokkospuskisto, joten syvyyden arviointi jää silmämääräiseksi. Vaikuttaa siltä, että kuoppa on vallin harjalta ainakin metrin syvyydessä. Haudan ympärillä ei hahmotu selkeätä kuopparivistöä kuten monissa muissa alueen tervahaudoissa. |
| metsakeskus.1000026047 |
420 |
Kurjenlampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
534950.00000000 |
6921237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026047 |
Kohde sijaitsee Leppävirran lounaisosassa, Osmajärven länsipuolella, muutamia satoja metrejä Kurjenlammelta pohjoiseen.
Miilun pohja tavoittelee pyöreätä muotoa vaikkakaan se ei ole aivan yhtä säännöllisen muotoinen kuin tervahaudat. Sen halkaisija on silmämääräisesti arvioiden noin 15 metriä. Kauttaaltaan miilun ympärillä kiertää oja tai kaivanto, minkä perusteella miilu yleensäkin kyettiin havaitsemaan. Itse miilun pohja ei juurikaan nouse ympäröivää maastoa korkeammalle, mutta sen ympärille kaivettu oja on paikoin metrinkin syvyinen. Ojan leveys vaihtelee puolesta metristä metriin, samoin syvyys. Paikoin ojan reunalla näkyy runsaastikin suuria hiilen kappaleita. Kairauksissa miilun päällä hiilikerros vaikuttaa ohuelta ja sen erottuminen vaihtelee suuresti. Ilmeisesti poltetut hiilet on kerätty suhteellisen tarkoin miilun päältä. |
| metsakeskus.1000026048 |
426 |
Riihilampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
625632.00000000 |
6935318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026048 |
Metsäkuvio, jolla hiilimiilut sijaitsevat, on Liperin kirkolta joitakin kilometrejä koilliseen. Joensuuhun vievältä tieltä kääntyy hiekkatie, joka kulkee pitkin lammen itärantaa. Tien varrella on lukuisia kesämökkejä. Hiilimiilut sijaitsevat reilut viisikymmentä metriä rannasta, vanhan rantatörmän päällä. |
| metsakeskus.1000026049 |
740 |
Punkasalmi 3 |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
625566.00000000 |
6849928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026049 |
Kohde sijaitsee Punkaharjun eli Punkasalmen luoteispään länsipuolella sijaitsevan nimettömän matalikon länsirannalla noin kahden metrin syvyydessä.
Kyseessä on puisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 11-13 metriä. Alus on rakennettu limisaumatekniikalla ja siinä on nähtävissä rautakaaritusta.
Kohteen on alunperin löytänyt Savonlinnan Urheilusukeltajat ry. |
| metsakeskus.1000026050 |
176 |
Mättäikköpuro |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27008 |
609593.00000000 |
6992696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026050 |
Suuri maakivi, johon on kaiverrettu vuosilukuja, on erämaa-alueella Juuan kunnan eteläosassa. Lähimmät kylät ovat Timovaara reilun kymmenen kilometrin päässä koilliseen, Otravaara alun toistakymmentä kilometriä luoteeseen ja Lipasvaara vajaat kymmenen kaakkoon. Alueella on laaja valtion omistuksessa oleva palsta, jossa risteilee metsäautoteitä. Maakivelle tulee yhden tien päästä vanha tien pohja. Maakivi on noin 6 x 5 metrin suuruinen ja pari metrinen korkeimmillaan. Se lienee pääosin graniitta, mutta sen pinnalta on rapautunut pois pehmeämpää kivilajia. Maasto on kuivahkoa kangasta, jolla kasvaa nuorta havumetsää. Seassa on jonkin verran pieniä lehtipuita. Sammalpeitteen lisäksi kiven ympärillä kasvaa heinää ja katajia.
Maakiven päälle, kaltevalle ja suhteellisen sileälle pinnalle, on tehty ainakin neljä erillistä kaiverrusta. Kaiverrukset ovat: A 1834, 1838, 1838 ja W X (tunnistamaton merkki) 1855 MSIT. Kaiverruksista on erillisiä piirroksia. Lisää kaiverruksia voi olla sammalen peitossa.
Kaikissa kaiverruksissa ei ilmeisesti ole käytetty samaa työkalua, sillä vanhin ja toinen 1838 kaiverrus ovat kömpelömpiä ja linjat leveämpiä, syvempiä ja epäsäännöllisempiä kuin kahdessa muussa. Erityisesti nuorin kaiverrus on elegantti ja kaunislinjainen. Se näyttää lähes puukonterällä tehdyltä. |
| metsakeskus.1000026051 |
422 |
Heinäjoen motti |
10007 |
12002 |
13022 |
11006 |
27009 |
644351.00000000 |
7053858.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026051 |
Heinäkankaan ja Näätäkankaan välinen, luode-kaakko-suuntainen hiekkakangasalue. Lieksa-Kuhmo -tien kulkee alueen halki. Heinälammesta laskeva Heinäoja kulkee tien ali lännestä itään. Alueen itä- ja länsipuolilla on ojitetut kosteikot. Alueella kasvaa mäntymetsää, jossa on aluskasvillisuutena sammalia, mustikkaa, puolukkaa ja heinää. Alueen pohjoisosa on äestettyä hakkuuaukeaa.
Alueelle on motitettu arviolta noin 200 venäläissotilasta, joista osa pääsi karkuun ja loput menehtyivät taistelussa. Vainajat on haudattu alueelle.
Heinäjoen eteläpuolella, tien länsipuolella koordinaattipisteessä X=3644472, Y=7056860 on halkaisijaltaan noin kymmenmetrinen, viisi metriä syvä, jyrkkäreunainen kuoppa. Matti Honkasen tiedonannon mukaan tälle alueelle olisi haudattu venäläissotilaiden hevosia. Kuoppa ei kuitenkaan jyrkkäreunaisuutensa vuoksi vaikuta sodanaikaiselta. Honkasen tiedonannon mukaan vainajat olisi haudattu joen pohjoispuolelle, tien länsipuolelle. Honkasen mukaan alueella on aiemmin näkynyt hautapaikalla kuoppa. Ainoa kuoppa, joka tarkastuskäynnillä havaittiin, sijaitsee lähellä tietä koordinaattipisteessä X=364442, Y=7056949. Kuoppa on noin 10 x 7 metrin kokoinen, 7 metriä syvä ja jyrkkäreunainen. Honkasen tiedon mukaan paikalla on sodan jälkeen kaiveltu ainakin kahteen kertaan, joka voi selittää kuopan jyrkkyyttä, mikäli vainajia on haudattu tälle kohtaa. Molemmat kuopat vaikuttavat ulkoisesti maanottokuopilta. Useissa lähteissa hautapaikaksi mainitaan tien itäpuolella sijaitsevan muistomerkin ympäristö. |
| metsakeskus.1000026052 |
422 |
Heinäjoki 2 |
10007 |
12006 |
13081 |
11006 |
27009 |
644318.00000000 |
7053902.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026052 |
Muistomerkki on merkitty peruskartalle. Kuhmo-Lieksa -tie kulkee alueen halki. Tien reunoilla kasvaa havupuuvaltaista sekametsää, aluskasvillisuutena puolukkaa, mustikkaa, sammalta. Kohteessa tien itäpuolella on noin 2 metriä korkeaan 0.6 metriä leveään luonnonkiveen kiinnitetty metallilaatta tien puolella. Laatassa teksti "TÄSSÄ LYÖTIIN VIHOLLIS PATALJOONA 20.12.1939" |
| metsakeskus.1000026053 |
422 |
Heinäjoki 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
644293.00000000 |
7053843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026053 |
Lieksa-Kuhmo -tien länsipuoli, Heinäjoen eteläpuoli. Alue laskee kohti lounaispuolella olevaa kosteikkoa. Alueella kasvaa mäntyjä, katajaa, muutamia koivuja ja kuusia. Aluskasvillisuus sammalta, variksenmarjaa, kanervaa, mustikkaa ja puolukkaa.
Alueella on kahdeksan poteroa noin 35 metriä pitkällä, 25 metriä leveällä alueella. Poterot ovat noin 1.3 x 0.7 metrin kokoisia ja 0.4 metriä syviä, koillis-lounas -suuntaisia. Eteläisimpänä sijaitseva potero 8 on muita suurempi, noin 1.3 x 1.3 metrin kokoinen ja se on mahdollisesti ampumapesäke. |
| metsakeskus.1000026054 |
422 |
Huotarinpuro |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
652786.00000000 |
7046495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026054 |
Hakkuuaukean eteläreuna. Alueella kasvaa mäntyjä, aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää ja puolukkaa. Kohteessa on 10 metriä pitkä, 2.5 metriä leveä ampumapesäke. Sisäänkäynti länsilounaasta, ampumasuunta kohti itää. |
| metsakeskus.1000026055 |
422 |
Hymmä |
10007 |
12011 |
13121 |
11042 |
27009 |
653588.00000000 |
7045631.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026055 |
Hymmä ja Ylisenjärvi -nimisten järvien välisen kosteikkokannaksen länsireuna. Kannaksen läpi kulkee hiekkatie. Alueella kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää, puolukkaa ja kanervaa. Kohteessa on noin 0.7 metriä leveä ja 0.4 metriä syvä ryömintähauta, jossa on ampumapesäkkeitä koillisen, eli järvien välisen kannaksen puolella. Ampumapesäkkeitä on lähellä haudan pohjoispäätyä 11 kpl ja pohjois-etelä -suuntaisen yhdyshaudan puolivälissä 10 kpl. Metsäkone on osunut haudan pohjoispäätyyn. Haudan pohjoisosaan on kasattu metalliromua. |
| metsakeskus.1000026056 |
422 |
Jukolan motti |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27009 |
652877.00000000 |
7051906.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026056 |
Kohteessa on Jatkosodan aikainen koulutuskeskus ja kulunvalvontapaikka. Nimensä alue on saanut seitsemästä alueella sijainneesta majoitusparakista.
Rukajärven suunnan huolto Jatkosodan aikaan kulki alueen läpi kulkevan Rukajärven tien (Kivivaaran tie) läpi. Rintamalta palaavat sotilaat toivat aseensa partisaanivaaran vuoksi Jukolan mottiin saakka. Jukolan motista ei tiettävästi ole sodanajalta yhtäkään valokuvaa. Alueella on Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.:n pystyttämä opastaulu, jossa on veteraanin muistikuvaan pohjautuva piirroskartta alueesta. Sotien päätyttyä alueen rakennukset on purettu ja materiaali huutokaupattu 2.10.1945 alkaen.
Alueella on rakennuksista jäljellä kivijalkoja ja maakuoppia. Rakennusten lähellä on myös tavaraa, joka auttoi rakennusten käyttötarkoituksen arvioinnissa. Täisauna on piirroskarttaan merkitty pohjoispuolelle, eteläpuolella Raja-valkealammen rannassa dokumentoitiin useita saunaksi tulkittuja maakuoppia. Todennäköisesti rintamalta palaavilla ja koulutettavilla /rintamalle menevillä on täiden yms vuoksi ollut omat, erilliset sauna-alueensa. Esko Kuitusen mukaan tien pohjoispuolisella alueella on vielä 1960-luvulla ollut nähtävissä teiden varsille aseteltuja kivirivejä. |
| metsakeskus.1000026057 |
422 |
Junginniemi 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
666377.00000000 |
7033281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026057 |
Naarajoen pohjoisranta. Junginniemessä sijaitseva hiekkaharjanne, jonka reunalla on noin 20 x 30 m kokoinen hiekanottokuoppa. Hiekanottokuopan lounaisreunassa on 3.5 x 6 metrin kokoinen, 1.5 metriä syvä kuoppa, jonka hirsisrakenteinen oviaukko on kohti luodetta. Kuopan seinät ovat olleet puurakenteella tuetut. Kuopan pohjalla on piikkilankaa sekä tölkkejä ja muuta roskaa. |
| metsakeskus.1000026058 |
422 |
Kalaton 1 |
10007 |
12011 |
13121 |
11042 |
27009 |
652487.00000000 |
7047605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026058 |
Puuruunjärven lansiranta. Alue on hiekkapohjaista mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena sammalota, puolukkaa ja mustikkaa. Kohteessa on koillis-lounas-suuntainen yhdyshauta, joka koillispäässään haarautuu ampumapesäkkeiksi.
Kohde on rajattu 06/2017 laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000026059 |
422 |
Kalaton 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
652641.00000000 |
7047506.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026059 |
Puuruunjärven länsiranta, jossa on hiekkapohjaista mäntymetsää. Alue on osittain hakkuuaukeaa. Kohteessa on rantaviivan suuntaisesti kuusi poteron jäännöstä noin 30 metrin matkalla. Kaakkoisreunassa on halkaisijaltaan noin 5 metrin kokoinen, 3 metriä syvä ampumapesäke, jonka luoteispuolella poterot ovat. Suuri kuoppa on todennäköisesti konekivääripesäke. |
| metsakeskus.1000026060 |
422 |
Kalaton 3 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
652655.00000000 |
7047392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026060 |
Puuruunjärven länsiranta, pienen niemen kärki. Alueella on hiekkapohjaista mäntymetsää, kauempana rannasta alueella on tehty hakkuita. Aluskasvillisuutena sammalta ja puolukkaa.
Kohteen eteläosassa on ampumapesäke, jonka pohjoispuolella on potero. Poteroita on kaikkiaan neljä noin 30 metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000026061 |
422 |
Kellolahti 2 |
10007 |
12011 |
13121 |
11042 |
27009 |
653228.00000000 |
7046312.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026061 |
Puuruunjärven Kellolahden eteläranta. Aluen on hiekkapohjainen ja äestetty hakkuuaukea. Hakkuuaukean reunoilla kasvaa mäntyjä.
Äestyksen ja metsäkoneen osittain tuhoama yhdyshauta, jossa ampumasuunnat ovat kohti koillista. Kaakkoispäässä on pieneen mäkeen rakennettu mahdollinen kk-pesäke, jonka kohdalta lähtee yhdyshauta takalinjaan kohti lounasta. |
| metsakeskus.1000026062 |
422 |
Kellolahti 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
653326.00000000 |
7046419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026062 |
Alueella on kannaksen poikki linjassa useita poteroita ja yhdyshautoja, joissa ampumapesäkkeitä. Ampumasuunta on kohti koillista. |
| metsakeskus.1000026063 |
422 |
Maijalanlampi |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27009 |
651506.00000000 |
7049053.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026063 |
Kuiva mäntymetsä, jossa aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää, puolukkaa, variksenmarjaa. Kohteessa on tien koillispuolella tien suuntaisesti rivissä neljä tykkiasemaa. |
| metsakeskus.1000026064 |
422 |
Mäntyvaara |
10007 |
12001 |
13183 |
11006 |
27009 |
652789.00000000 |
7052590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026064 |
Kivivaarantien pohjoispuoli, Mäntyvaaran eteläisin osa. Alueella kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena sammalta, mustikkaa, puolukkaa. Alueen pohjoisosassa on hakkuuaukeaa.
Mäntyvaaran eteläpään etelää ja länttä kohti laskevilla rinteillä on useita teltanpaikoiksi tulkittuja, rinteeseen pengerrettyjä tasanteita, rakennusten jäännöksiä, sekä korsuiksi tulkittuja maakuoppia, kaivoja ja kivilatomus. Alueella on myös Metsähallituksen vanhoja leimapuita. |
| metsakeskus.1000026065 |
422 |
Myllylammenpuro 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
652369.00000000 |
7048297.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026065 |
Myllylammen ja Puuruunjärven välisen puron etelärannalla olevan rinteen ylätasanne. Alueella on taimikkoa. Alueella on rinteen reunalla 23 noin 1.5 metriä kokoista ja 0.6 metrin syvyistä poteroksi tulkittua kuoppaa. Lisäksi alueella on kolme poteroa tien lounaispuolella tien suuntaisesti, sekä yksittäinen potero tien koillispuolella.
Kuopat ovat tihein, 2-5 m, välein n. 50 metrin matkalla. Kohdassa p= 7051251, i= 3652540 on palaneita kiviä, jotka saattaisivat viitata paikalla olevan mahdollisesti myös kivikautisen asuinpaikan. |
| metsakeskus.1000026067 |
422 |
Pieni Varisvaara |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27009 |
652751.00000000 |
7049964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026067 |
Kivivaaran tien eteläpuoli, Häähnijoen itäranta. Kuiva kangasmetsä, jossa kasvaa mäntyjä, aluskasvillisuutena jäkälää, variksenmarjaa ja kanervaa. Alueella on kolme luode-kaakko-suuntaista tykki- tai kranaatinheitinasemaa. Jäännökset on numeroitu luoteesta kaakkoon. |
| metsakeskus.1000026068 |
422 |
Pitkälahti 2 |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27009 |
651332.00000000 |
7048017.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026068 |
Nurmijärven Pitkälahden itäranta, jossa kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena sammalta, juolukkaa ja puolukkaa. Kohteessa on nelirivinen panssarieste, jonka puolivälissä on neljä metriä leveä aukko. Esteen länsipäädyssä yhteen kiveen on jäänyt kivien louhimisessa käytetty kiila. Pitkäniemen länsirannalla panssariesteen luoteispäädyn kohdalta alkaa jyrkkä maaleikkaus, joka jatkuu noin 700 metriä niemen kärjessä olevan omakotitalon pihassa olevaan panssariesteeseen saakka. |
| metsakeskus.1000026069 |
422 |
Pitkälahti 1 |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27009 |
651615.00000000 |
7047797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026069 |
Nurmijärven ja Puuruunjärven välinen alue, jossa kasvaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää ja puolukkaa. Kohteessa on noin 160 metrin matkalla luode-kaaakko-suuntaisesti kahdeksan metrin leveydellä kaksi kiviriviä, joissa kivet ovat kasassa lappeellaan. Kivet on louhittu pitkänomaisiksi. Kivirivien läpi menee tie, jonka kohdalta kivet on kasattu pientareille. Pohjoispäässä lähellä järven rantaa rivit kapenevat yhdeksi. |
| metsakeskus.1000026070 |
422 |
Pitkäniemi 3 |
10007 |
12011 |
13121 |
11042 |
27009 |
650951.00000000 |
7048536.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026070 |
Puuruunjärveen pistävä Pitkäniemi. Alue on äestettyä hakkuuaukeaa. Kohteessa on osittain äestyksen ja metsäkoneen tuhoama yhdyshauta, jossa rannan lähellä ampumapesäke. Ampumapesäkkeen vieressä yksittäinen potero.
Kohde on rajattu 06/2017 laserkeilausaineiston perusteella. Rajaus on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000026071 |
422 |
Pitkäniemi 4 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
651264.00000000 |
7048369.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026071 |
Puuruunjärveen pistävä Pitkäniemi, joka on hiekkapohjaista mäntymetsää rantojen läheisyydestä, tasaiselta lakialueeltaan äestettyä hakkuuaukeaa. Aluskasvillisuutena sammalta, puolukkaa, mustikkaa, variksenmarjaa ja kanervaa. Alueella on kolme ampumapesäkettä sekä potero. Ampumasuunnat ovat järvelle kohti luodetta ja koillista. |
| metsakeskus.1000026072 |
422 |
Rajala 2 |
10007 |
12001 |
13183 |
11006 |
27009 |
651435.00000000 |
7048795.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026072 |
Puuruunjärven pohjoisranta. Hiekkapohjainen mäntymetsää kasvava kangas. Aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää ja puolukkaa.
Alueella on rantaan menevän hiekkatien länsipuolella poikittain tielinjaan nähden kahdessa rivissä kymmenen teltanpaikaksi tulkittua tasapohjaistamatalan vallin ympäröimää maakuoppaa. Kuopat ovat halkaisijaltaan 7.5 metriä, vallin leveys on noin 1.5 metriä, vallin korkeus sisäpuolelta mitaten 0.3 metriä. Kuoppien lattia-ala on noin 0.2 metriä ympäröivää maanpintaa alempana. Pohjoisemman rivin suuaukot ovat kohti etelälounasta, eteläisemmän rivin suuaukot kohti pohjoistakoillista. Kuopparivien eteläpuolella on neljä halkaisijaltaan noin metrin kokoista, 0.3 metriä syvää kuoppaa, jotka ovat todennäköisesti huussinpohjia. |
| metsakeskus.1000026073 |
422 |
Rajala 3 |
10007 |
12001 |
13183 |
11006 |
27009 |
651731.00000000 |
7048539.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026073 |
Puuruunjärven itäranta. Mäntymetsää kasvava hiekkakangas, jossa aluskasvilllisuutena sammalta, puolukkaa, jäkälää ja kanervaa. Alueella on rantaviivan suuntaisesti kahdessa rivissä yhteensä kahdeksan tasapohjaista maakuoppaa, joiden ympärillä on maavallit. Pohjoisemman rivin jäännöksissä on kulkuaukko kohti etelää, eteläpuolisissa kohti pohjoista. Jäännökset ovat ilmeisesti sodanaikaisia teltanpohjia. Vallien päältä mitaten teltanpohjat ovat halkaisijaltaan 7 metriä, tasaisen alan halkaisijan ollessa 6 metriä. Vallit ovat 1.5 metriä leveät ja ulkopuolisesta maanpinnasta mitaten 0.3 metriä korkeat. Lattia-alat ovat noin 0.5 metriä ympäröivää maanpintaa alempana. |
| metsakeskus.1000026074 |
422 |
Raja-Valkea |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27009 |
652504.00000000 |
7051642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026074 |
Kivivaaran tien eteläpuoli, luode-kaakko-suuntainen mäntymetsää kasvava hiekkaharju. Mäntyjen seassa kasvaa koivuja, aluskasvillisuutena sammalta, jäkälää, puolukkaa ja kanervaa. Harjun lounaisreunalla harjun suuntaisesti vieri vieressä on seitsemän kaivantoa, joiden sisäänkäynnit ovat lounaaseen, tien puolelle. |
| metsakeskus.1000026075 |
422 |
Sijaissalmi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
652124.00000000 |
7047910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026075 |
Puuruunjärveen pistävän Pitkäniemen tyvi, Sijaissalmen länsiranta. Alueella on hiekkapohjainen mäntymetsä. Alueella on poteroita, juoksuhautaa, ampumapesäkkeitä sekä mahdollinen majoituskorsu. |
| metsakeskus.1000026076 |
422 |
Änäkäinen Hiilimiilukangas 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
654328.00000000 |
7052942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026076 |
Kivivaaran tien ja tien pohjoispuolisen suon väliin jäävä kuiva maaläntti.
Alueen itäpäässä koordinaattipisteessä X=3654543 Y=7055894 on halkaisijaltaan 1.5 metrin kokoinen, noin metrin syvyinen potero.
Alueen länsipäässä on kaksi ampumapesäkettä, joista pohjoisempi on koordinaattipisteessä 3654573, 7055903. Pesäke on halkaisijaltaan 3.5 metriä ja syvyydeltään 1.5 metriä. Pesäkkeeseen on käynti lounaan puolelta. Eteläisempi pesäke sijaitsee koordinaattipisteessä 3654580, 7055899 ja on kooltaan pohjoisempaa pesäkettä vastaava.
Alueesta noin 150 metriä pohjois-luoteeseen on suon keskellä pieni kuiva nyppylä, jonka laelle on ladottu kiviä. |
| metsakeskus.1000026077 |
422 |
Änäkäinen Hiilimiilukangas 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
654480.00000000 |
7053085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026077 |
Kivivaarantien pohjoispuolella Änäkäinen-järven itäpuolella oleva metsäkumpare. Kumpareen kaakkoispuolelta menee Kivivaaran tie, muuten kumpare on suon ympäröimä.
Kumpareen pohjois-ja luoteispuolilla on useita kymmeniä poteroiksi tulkittuja kuoppia, joiden ampumasuunnat ovat kohti pohjoista ja luodetta. Kaivannot ovat kooltaan ja muodoltaan vaihtelevia ja vaikuttavat pikaisesti kaivetuilta. Sijainnin perusteella on mahdollista, että kyseessä on venäläisten kaivamat asemat. |
| metsakeskus.1000026078 |
422 |
Änäkäinen kenttälinnoite 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
653906.00000000 |
7053183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026078 |
Kivivaarantien pohjoispuoli, Änäkäinen-järven ja sen kakkoispuolella olevan suon välinen kuivan maan alue järven rannassa. Alueekka kasvaa mäntymetsää. Alueella on useita poteroita sekä yhdyshautoja, joiden idänpuoleisissa päissä on ampumapesäkkeitä. Lisäksi alueella on kaksi teltanpohjaksi tulkittua kuoppaa. Poterot ja ampumapesäkkeet on numeroitu juoksevasti yhteisellä numeroinnilla pohjoisesta etelään. |
| metsakeskus.1000026079 |
422 |
Änäkäinen Markunlampi 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
653079.00000000 |
7052894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026079 |
Kivivaaran tiestä kohti Mäntyvaaraa erkanevan hiekkatien itäpuoli. Änäkäisen länsipuolisen suoalueeseen rajautuva hiekkakangas. Alueella kasvaa loivasti kumpuilevaa mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena sammalia, jäkälää ja kanervaa, puolukkaa ja paikoitellen mustikkaa.
Alueella on kahtena pesäkkeenä sotahistoriallisia kohteita.
Pohjoisemmassa pesäkkeessä on kuivan kankaan pohjoireunalla viisi poteroa, joiden ampumasuunnat ovat pohjoiskoilliseen. Poterorivistön takana on kaksi hieman laajempaa kuoppaa, joiden tarkoitus ei selvinnyt, nämäkin kuopat ovat kuitenkin todennäköisesti jonkunlaisia ampumapesäkkeitä.
Eteläisemmällä alueella on yksittäisten poteroiden lisäksi yhdyshautamaisia kaivantoja, joista osa ilmeisesti kulkee maan alla. Alueella on myös joitain Metsähallituksen vanhoja leimapuita. |
| metsakeskus.1000026080 |
422 |
Änäkäinen Markunlampi 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
653366.00000000 |
7052965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026080 |
Änäkäisen länsipuolella suon keskellä oleva metsäsaareke, jossa kasvaa mäntyjä, sammalta, puolukkaa, variksenmarjaa. Ampumapesäkkeitä ja yhdyshautaa. |
| metsakeskus.1000026081 |
422 |
Änäkäinen Saarijärvi |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
651836.00000000 |
7054232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026081 |
Saarijärven pohjoispäädyn eteläpuoli, järven länsipuolella kulkeva hiekkaharju. Mäntymetsää, jossa aluskasvillisuutena, sammalta, jäkälää ja puolukkaa. Harjun lounaispuolella on kosteikko, jossa virtaa oja. Harjun laella kulkee Karhunpolku-reitti. Neljä ampumapesäkettä. |
| metsakeskus.1000026082 |
422 |
Änäkäinen Syväjärvi |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
652648.00000000 |
7053732.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026082 |
Syväjärven ja Välilammen välinen niemi, jonka pohjoispuolella kulkee hiekkaharju, jonka takana Saarijärvi -Alue on hiekkapohjaista. Alueelle pääsee kulkemaan suo-ojan ylittävää siltaa pitkin. Niemekkeen lakialueelle on kaivettu laen kiertävä yhdyshauta, jonka ulkopuolelle on kaivettu ampumapesäkkeitä. Pesäkkeiden seinämissä on puurakenteita. |
| metsakeskus.1000026083 |
422 |
Änäkäinen Välilampi |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
652473.00000000 |
7053963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026083 |
Saarijärven ja Välilammen välinen luode-kaakko-suuntainen hiekkaharjanne, jonka laella kulkee Karhunpolku-kierros. Alueella kasvaa mäntymetsää. Alueen eteläpäässä on harjun poikki kaivettu kolme metriä leveä ja 1.5 metriä syvä yhdyshauta ja pohjoispäässä yksittäinen ampumapesäke. |
| metsakeskus.1000026084 |
777 |
Komminsärkkä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602686.00000000 |
7188482.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026084 |
Hiekkaranta jyrkän n. 7 m korkean rapautuneen hiekkatörmän alla. Törmän päällä kasvaa mäntymetsää. Jyrkän törmän alapuolelta rantavedestä löytyi kvartsi-iskoksia, kvartsikaavin, kvartsiraaka-ainekappaleita ja palaneita kiviä. Säännöstely on tuhonnut kohdetta, mutta löytöjä edelleen melko paljon vedessä. Sama asuinpaikka on luultavasti jatkunut n. 70 m päässä koilliseen sijaitsevan pieneen saaren saakka, jossa inventoinnissa löytyi lisää merkkejä asuinpaikasta (palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä). Tämä kohde on merkitty omaksi asuinpaikakseen Komminsärkkä 1. Kohde ei sijaitse valtion maalla. Asuinpaikkoja erottaa vain veden peittämä ja ruohottunut laguuni. Vedensäännöstely on tuhonnut kohdetta.
Luulajianalyysi Kristiina Mannermaa KM 39706:3 Mammalia (nisäkkäät). |
| metsakeskus.1000026085 |
577 |
Kuotinen |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
263975.00000000 |
6715760.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026085 |
Kaksi komeaa kivillä vuorattua kellarin pohjaa melko jyrkässä metsärinteessä. Kellarien etäisyys toisistaan vain noin 10-15 metriä. Kellarien suuaukot ovat länteen, kohti peltoa. |
| metsakeskus.1000026086 |
777 |
Syvähiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
636995.00000000 |
7182685.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026086 |
Kohde sijaitsee Vuokin Palojärven länsirannalla, suojaisassa poukamassa, jossa on hiekkapohja. Poukaman molemmin puolin ranta on kivikkoista. Poukaman länsipuolella on soinen maa-alue, jonka ympärillä rinteet nousevat pohjoiseen, etelään ja länteen. Rannalta löytyi paljon kvartsin kappaleita, joista muutamat vaikuttavat iskoksilta ja osittain hiekan
peitossa oleva tulisija (Reiska-kohde 159535). Kivissä on jonkin verran palamisen jälkiä. Tulisijan ajoituksesta ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1000026087 |
301 |
Rautapää |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
267860.00000000 |
6939015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026087 |
Tervahauta sijaitsee Rautapäänkalliolta kohti etelää laskevassa rinteessä pienen, kohti etelää avautuvan terassin laella. Paikalla kasvaa runsaasti aluskasvillisuutta ja lehtipuita, lähinnä haapaa, mistä johtuen kohteen laajuuden määrittäminen on hankalaa. Tervahaudan kehän sisähalkaisija on noin 10 m ja ulkoreunan halkaisija noin 15 m. Tervahaudan halssi suuntautuu kohti etelää. |
| metsakeskus.1000026088 |
777 |
Sopenkorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
584846.00000000 |
7210787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026088 |
N. 100 m pitkä hiekkarantainen lahti Leppiselän länsirannalla. Maasto rannan kohdalla nousee hieman, mutta maaperä on paikalla kosteaa. Paikalla kasvaa mäntyjä, kuusia ja muutama koivu. Aluskasvillisuus varpua, suopursua ja sammalta.
Paikalta löytyi rantavedestä ja rannalta suuri määrä kvartsi-iskoksia sekä hieman palanutta luuta. Rannan takana on mäntyä kasvava terassi, jossa muutama kaatunut puu. Puun juuristoista löytyi suuri määrä kvartsi-iskoksia sekä raaka-ainekvartsia. Maa kohoaa ja muuttuu hyvin kivikkoiseksi kohteen eteläpuolella hiekkarannan jatkuessa seuraavassa lahdelmassa. Myös sieltä löytyi muutamia mahdollisia kvartsi-iskoksia. Kvartsi-iskosten ja raaka-ainekvartsin määrän perusteella paikalla on saattanut sijaita esineiden valmistuspaikka. Kohteesta n. 400 m pohjoiseen on irtolöytöpaikka, josta on löytynyt reikäkirveen teelmä rantavedestä. |
| metsakeskus.1000026089 |
777 |
Komminsärkkä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
602788.00000000 |
7188560.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026089 |
Pieni "saari" Komminsärkän itäpuolella. Paikalla kasvaa mäntyä sekä pusikkoa. Maa on hyvin kulunutta vedensäännöstelyn takia. Eteläpuoli saaresta on hieman korkeampi kuin pohjoispuoli. Rantavedestä ja maalta löytyi paljon palanutta luuta ja kvartseja. Kohde on luultavasti jäänyt veden alle. Saaren itälaidalta löytyi vedestä yksi luu- ja kvartsiesiintymä sekä palaneita kiviä. Kohteelta ajoitettiin yksi hirven luun kappale, jonka ikä oli Cal BC 6075 to 6005 (Cal BP 8025 to 7955). Luulajianalyysi Kristiina Mannermaa KM 39705:1 Alces alces (hirvi), Megamammalia (suuret nisäkkäät), Mammalia (nisäkkäät). |
| metsakeskus.1000026090 |
301 |
Homin hautamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
269184.00000000 |
6937543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026090 |
Pyöreä tervahauta, jonka rakenteen ulkohalkaisija on noin 14 m ja keskuspainanteen noin 6 m. Tervahaudan keskellä on vanha kanto. Tervahaudan halssi suuntautuu itään. Halssin jatkeena on nuorempi metsäoja. Tervahaudan ympäristössä kasvaa nuorta männikköä ja rakenteen päällä muutamia koivuja sekä heinää. Tervahaudan keskelle kaivettiin koekuoppa, jossa havaittiin selkeä hiilikerros. |
| metsakeskus.1000026091 |
301 |
Kirkkosalontie |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
267367.00000000 |
6936275.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026091 |
Kirkkosalontien länsipuolella sijaitsee osittain tuhoutunut tervahauta, jonka halssi mahdollisesti suuntautuu etelään. Nykyisin rakenne on noin 15 m pitkä (pohjoinen – etelä) ja 9 m leveä (itä - länsi). Keskuspainanteen halkaisija noin 6 m. Rakenne on mahdollisesti ollut alkujaan pyöreä, mutta sen itäosa on todennäköisesti osittain tuhoutunut Kirkkosalontien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakenteen päälle on nostettu kiviä, joten sen muoto ei ole enää selkeästi tunnistettavissa. Säilyneet rakenteet sijaitsevat kokonaisuudessaan tien länsipuolella. |
| metsakeskus.1000026093 |
777 |
Luomainjoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
584280.00000000 |
7214764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026093 |
Mäntyä kasvava hiekkaharju, jonka kummallakin puolella on suota ja lampia. Paikalla tehty
harvennushakkuuta. Hiekkaharjun keskellä suon ja lammen välisellä kankaalla on neljä pyyntikuoppaa, jotka menevät harjun poikki sulkien sen. |
| metsakeskus.1000026094 |
777 |
Syväjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
582061.00000000 |
7214930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026094 |
Syväjärven ja Häivälammen välissä oleva hiekkapohjainen niemi, jossa kasvaa mäntyjä. Aluskasvillisuus sammalta ja varpuja. Niemen korkeimmalla kohdalla kumpareen päällä on kaksi pyyntikuoppaa. Lampia ympäröi sorapohjaiset harjut, mutta kuoppien kohdalla maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000026095 |
777 |
Luomainsärkät 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
581203.00000000 |
7214991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026095 |
Hiekkasärkkä, jossa kasvaa mäntyjä ja kuusia. Aluskasvillisuus varpuja ja mäntyjä. Pyyntikuoppa, jonka halkaisija noin 2 m ja syvyys noin 0,4 m. Ei valleja. Muutaman metrin päässä on myös toinen kuoppa, josta pistetiedot koneen hajoamisen takia puuttuvat. |
| metsakeskus.1000026096 |
777 |
Pirtti-Valkeainen |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
585809.00000000 |
7214553.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026096 |
Mäntyä ja koivua kasvava hiekkapohjainen niemeke Pirtti-Valkeaisen ja Pirttiperän välissä.
Aluskasvillisuus varpua, sammalta, kanervaa ja suopursua. Niemekkeeltä löytyi kuusi pyyntikuoppaa, joista kaksi on hieman epämääräisempiä. |
| metsakeskus.1000026097 |
777 |
Ahvensalmi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
591559.00000000 |
7192647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026097 |
Pienen lammen ja Hietajärven välinen kapea alue. Paikalla kasvaa mäntyjä ja varpuja. Kahden harjun välissä kapeimmalla kohdalla polkujen risteyksessä on n. 1 m syvä ja 2 x 3 m kokoinen kuoppa. Kuopassa osin melko jyrkät reunat, jotka kuopan itälaidalta osin sortuneet reunalta kulkevan polun takia. Vieressä kivikautinen asuinpaikka Lomakylä. |
| metsakeskus.1000026098 |
777 |
Auntio 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
590811.00000000 |
7192665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026098 |
Harjualue, jossa kasvaa mäntyä. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Paikalla on pyyntikuoppa-alue korkean hiekkaharjun päällä. Kuopat sijaitsevat harjun korkeimmalla
kohdalla ja ne katkaisevat kulun harjua pitkin. Kuoppia kartoitettiin paikalta yhteensä 16. Niiden lisäksi alueella on kaivanto, joka tosin saattaa liittyä myös harjulla sijaitseviin Soiva metsä -teoksiin ja niiden rakentamiseen. Selvimmät kaksi kuoppaa sijaitsevat tasanteella hiekkaharjun päässä. |
| metsakeskus.1000026099 |
91 |
Skatanselkä |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
400814.00000000 |
6673133.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026099 |
Sijaintipaikka on Helsingin itäisellä saaristoalueella Helsingin ja Sipoon rajan tuntumassa Skatanselän eteläosassa Kajuuttaluotojen ja Musta-Hevonen -saaren välillä. Paikka on Vuosaaren väylän länsipuolella noin 18 metrin syvyydessä.
Puurunkoisen tasasaumaisen aluksen noin 17 metriä pitkä ja noin 5 metriä leveä hylky. Runko lepää pohjassa kölillään savipohjalla siten, että rungon alimmat osat ovat painuneet pohjasedimenttiin. Kyljet nousevat pohjan tasosta noin kaksi metriä. Rungon yläosa on kulunut ja hauras, mutta lähempänä merenpohjaa runko on paremmin säilynyt ja kylkilaudat ovat paikoillaan. Keularanka on edelleen pystyssä, mutta keulan kylkilautojen liitokset ovat revenneet irti ja keulan sisälaudoitus on näkyvissä. Keulapuu roikkuu keularangan vasemmalla puolella. Keulassa sijaitseva puinen ankkuripeli on paikoillaan. Kansi on paikoitellen pahoin hajonnut ja kansilankut ovat irronneet, mutta kannen keskellä oleva melko suurikokoinen ruumanluukku on selvästi erotettavissa. Laivan keskiosasta hieman perään päin on havaittavissa kasa tiiliä suppeahkolla alueella. Tiilet voivat kuulua keittiörakenteeseen. Hylyn luona merenpohjalla on havaittu kaksi ankkuria ja ankkurikettinkiä.
Hylky havaittiin 2008 Merenkulkulaitoksen tekemässä väylämittauksessa monikeilainluotaamalla (mittausalus M620). Luotaushavainto tarkistettiin 2008 sukeltamalla huonossa näkyväisyydessä. 2019 hylky kuului väylätyöhankkeen valmistelun yhteydessä tehtyyn inventointiin, jossa se arvioitiin yli sata vuotta sitten uponneeksi. Hylyllä tehtiin seurantaluotausta ja -kuvausta 2021 sen selvittämiseksi, onko hylyn lähistöllä tehty louhinta vaikuttanut hylkyyn. Hylyssä ei havaittu merkittäviä muutoksia. |
| metsakeskus.1000026100 |
777 |
Syväjärvi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
613421.00000000 |
7199095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026100 |
Kohde sijaitsee särkän päällä, kapealla kohdalla. Särkän pohjoispuolella on järvi, jolla ei ole nimeä. Tästä järvestä laskee joki Syväjärveen. Särkkä jatkuu itään Venäjälle asti ja idempää samalta särkältä noin 7 km päästä on löydetty myös pyyntikuoppia. Särkkää pitkin kulkee vanha pilkoin merkitty polku. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. Läntisemmän kuopan koko on 2,5 x 2 metriä ja sen syvyys on noin 70 cm. Itäisemmän kuopan koko on 2,3 x 2 metriä ja sen syvyys on noin 80 cm. Kuopat vaikuttavat vanhoilta. |
| metsakeskus.1000026101 |
777 |
Suoronsärkkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
625260.00000000 |
7172988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026101 |
Kohde sijaitsee Suomussalmen eteläosassa Ylä-Suorto -järven ja Pitkäjärven välissä kulkevalla Suoronsärkällä. Särkän päällä kulkee polku. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä.
Särkän leikkaa kaksi vierekkäistä kuoppaa, jotka ovat luode-kaakko suuntaisia. Itäinen kuoppa on soikea ja kooltaan 2 x 1 metriä ja 50 cm syvä. Läntinen kuoppa on kooltaan 1,5 x 0,5 metriä ja 20 cm syvä. Polku on rikkonut kuopan länsireunaa. Kuoppien etäisyys toisistaan on 3 metriä. |
| metsakeskus.1000026102 |
777 |
Autioaho |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
641942.00000000 |
7180355.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026102 |
Kohde sijaitsee Iso-Valkeinen -nimisen järven kaakkoisosan etelärannalla. Kartassa paikan nimi on Autioaho. Kohde sijaitsee loivasti pohjoiseen järveen viettävässä rinteessä. Kohde on uudistuskypsässämännikössä, tosin rakenteiden päällä on nuorempaa puustoa.
Paikalla on kiukaallinen tupasija, maakuoppa/kellari? sekä vähäistä heinää kasvavan turpeen peittämävanha pelto. Koordinaattien osoittamassa kohdassa olevan väli-ilmansuuntien mukaisenrakennuksenpohjan pohjoisnurkassa olevan matalan kiukaan päällä kasvaa halkaisijaltaan n. 35 cm olevamänty ja rakennuksen multapenkan päällä sen vierellä kasvaa kolme kookasta kuusta. Myös muualla multapenkan päällä kasvaa puita, joiden lomasta rakennetta on hankala äkkiseltään hahmottaa. Tupasija erottuu kuitenkin neliömäisenä multapenkkavallina, jonka ala on n. 3,5 - 3,5 metriä. Penkan leveys on puolisen metriä. Sen sisäosa on hieman ympäröivää maanpintaa alempana. Penkan ulkolaitaa kiertää keskusosaa korkeammalla, mutta maanpintaa alempana oleva ojamainen kaivanto. Kaivannon reunoilta mitattuna rakenteen ala on n. 5 x 5 metriä. Peitossa olevan kiukaan ala on n. 1 x 1 metriä ja korkeuspuolisen metriä. Turpeen alla oleva kiveys tunnusteltiin kenttälapiolla.
Rakennuksenpohjasta n. 3 metriä lounaaseen on vallin ympäröimä maakuoppa, jonka ala on n. 1 x 2metriä ja syvyys puolisen metriä. Tietystä epämääräisyydestään huolimatta kuoppa voidaan tulkita kellariksi tms. pienehköksi säilytyskuopaksi.
Kuvatuista rakenteista parikymmentä metriä etelään on harvaa puustoa, mm. koivua, kasvava tasainen kenttä. Siihen tehty koekuoppa paljasti ohuen peltokerroksen. Pellon alaksi määriteltiin n. 12 x 14 metriä. Sen keskikohdalle mitattiin sijainti 7183 346 / 3642 165.
Ison-Valkeisen rannalla olevasta asuinpaikasta kertoi kuivajärvinen kertoi Pentti Huovinen (6.9.2007).Kerrotun mukaan kyseessä olisi Marjokylän ensimmäisen asutuksen paikka eli paikka, joka on jätetty autioksi ja siirrytty suotuisammalle alueelle nykyiseen Marjokylään. Oiva Turpeinen mainitsee (1992, s. 88-90) Marjovaaran asutuksen alkaneen jo 1600-luvulla, mahdollisesti vuosisadan puolimaissa, mutta asutuksen sijainti ei ole selvillä. Ilman tarkempaa tietoa asuinpaikan iästä ei kerrottua uskalla kohteeseen liittää. Vähäisten paikalla tehtyjen havaintojen perusteella kohteella on kuitenkin huomattava ikä.
Sarkkisen havaintojen lisäksi paikalta löytyi 2 x 1,5 metrin kokoinen kivikasa, joka saattaa olla kiukaan jäännös. 2013 tutkimuksissa mitatut asumuksen koordinaatit poikkesivat hieman Sarkkisen mittaamista. Sijainti tarkastettiin myös lidar-aineistosta, jossa rakennuksenpohja oli nähtävissä. Tarkempi sijainti merkittiin pisteellä. |
| metsakeskus.1000026103 |
777 |
Korpijärvensaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
638683.00000000 |
7188090.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026103 |
Kohde on merkitty peruskarttaan hautasaareksi. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä saaressa Korpijärvessä. Raja on saaresta pohjoiseen. Saaressa kasvaaa vanhaa mäntypuustoa, sekä paikoittain vanhoja koivuja ja kuusia. Alueelta löytyi kahdeksan kuoppaa ja kolme merkkipuuta. Löydöt olivat keskittyneet saaren itäpuolelle. |
| metsakeskus.1000026104 |
777 |
Ahvenlampi 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27008 |
592598.00000000 |
7193597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026104 |
Mäntyä ja nuorta koivua kasvava hiekkaperäinen kangasmaasto. Aluskasvillisuus varpua.
Iso 9 x 18m kokoinen soikion muotoinen hiilimiilu, jota ympäröi kaivannot ja oja. Lähistöllä on toiminut Ämmän ruukki vuosina 1841-1878. Hiilimiilut liittyvät todennäköisesti ruukin toimintaan. |
| metsakeskus.1000026105 |
777 |
Särkisuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27008 |
591823.00000000 |
7193787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026105 |
Avohakkuualueen eteläreuna hiekkaharjun päässä. Paikalla kasvaa mäntyjä. Halkaisijaltaan n. 14 m kokoinen hiilimiilu pienen suolammen tuntumassa. Merkitty peruskarttaan tervahaudaksi.Lähistöllä on toiminut Ämmän ruukki vuosina 1841-1878. Hiilimiilu liittyy hyvin suurella todennäköisyydellä ruukin toimintaan. |
| metsakeskus.1000026106 |
777 |
Lumikangas 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27008 |
586912.00000000 |
7195599.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026106 |
Pienehköä männyntainta kasvava kapea kaistale avohakkuualueen ja tien välissä. Paika lla on kolme hiilimiilua, jotka erottuivat selkeästi vinovalovarjosteesta. Lähistöllä on toiminut Ämmän ruukki vuosina 1841-1878 ja hiilimiilut liittyvät luultavasti sen aikaiseen toimintaan. |
| metsakeskus.1000026107 |
777 |
Lumikangas 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
586440.00000000 |
7195833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026107 |
Avohakkuualueen reuna-alue, jossa kasvaa nuorta mäntyä sekä taimia. Halkaisijaltaan n. 17 m kokoinen hiilimiilu, jossa melko keskellä kaksi metsäkoneen pyörien jättämää uraa. Maanpinta urissa sieltä täältä rikkoutunut ja näkyvissä on hiiltä. Miilun itälaita on paremmin säilynyt. |
| metsakeskus.1000026108 |
777 |
Lumikangas 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
586386.00000000 |
7196333.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026108 |
Avohakkuualue suon tuntumassa. Suuri pyöreä ja tasainen hiilimiilu, jonka halkaisija n. 16 m. Ympärillä kuoppia ja kaivantoja. Säilynyt hyvin hakkuissa. |
| metsakeskus.1000026109 |
777 |
Vääntiämenvaara 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
589494.00000000 |
7195024.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026109 |
Harvaa mäntyä ja kuusta kasvava hiekkapohjainen kangas. Hiilimiilu aivan sähkölinjan länsipuolella. Halkaisija noin 15 m. Merkitty peruskarttaan tervahaudaksi. Alueella sijaitsee paljon hiilimiiluja, joita muualta Suomussalmelta ei tunneta näin runsaslukuisina. Miilut
saattavatkin liittyä Ämmäkoskessa toimineeseen Ämmän ruukkiin. |
| metsakeskus.1000026110 |
777 |
Vääntiämenvaara 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
589380.00000000 |
7195308.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026110 |
Harvaa mäntyä ja kuusta kasvava hiekkapohjainen kangas. Paikalla on kaksi hiilimiilua. Hiilimiilut saattavat olla sijaintinsa perusteella peräisin Ämmän ruukin ajoilta. |
| metsakeskus.1000026111 |
777 |
Vääntiämenvaara 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
589035.00000000 |
7195506.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026111 |
Harvaa mäntyä kasvava kangas. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Suorakaiteenmuotoinen vallien muodostama alue, joka merkitty peruskarttaan tervahaudaksi, mutta kyseessä on hiilimiilu. Keskellä sammaleen ja varpujen peittämä kohouma. Koko 17 x 15,5 m. Kasa koillislaidalla, halkaisija n. 3 m. Siellä täällä kuoppia. |
| metsakeskus.1000026112 |
777 |
Vääntiämenvaara 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
589065.00000000 |
7195606.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026112 |
Hiilimiilu suon/kosteikon laidalla. Miilua ympäröivät osin syvätkin kuopat. Halkaisija n. 11 m. Miilun länsilaidalla sijaitsee syvä halkaisijaltaan n. 2m kokoinen kuoppa. |
| metsakeskus.1000026113 |
777 |
Pieni Seitenahveninen |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
590291.00000000 |
7193015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026113 |
Mäntyä ja varpuja kasvava hiekkakangas. Paikalla on kolme hiilimiilua. |
| metsakeskus.1000026114 |
777 |
Iso-Hoikka 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
599115.00000000 |
7193299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026114 |
Melko tiheää männyntainta kasvava osin kivikkoinen kangasmaasto. Miilu on melko epämääräisen näköinen, sillä sitä on myllätty ja sen päältä on ajettu metsätöiden yhteydessä. Miilusta jäljellä kasoja ja kuoppia ympyrän muodossa. Alue on keskeltä tasainen. Maanpinta rikki muutamassa kohdin. Maa tummanharmaata ja hiilensekaista. Halkaisija 12 m. |
| metsakeskus.1000026115 |
777 |
Iso-Hoikka 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
599221.00000000 |
7193016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026115 |
Aurattu ja mätästetty avohakkuuaukea. SutiGisiin merkitty paikalle hiilimiilu. Kohde täysin tuhoutunut metsätöissä. Jäljellä enää hiiltä auranjäljissä sekä pohjoislaidan kuoppia miilun ulkopuolella. |
| metsakeskus.1000026116 |
777 |
Ahvenlampi 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
592143.00000000 |
7193881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026116 |
Avohakkuualue Ahvenlammen rannassa. Kooltaan 8,5 x 16m kokoinen hiilimiilu. Miilun lounaiskulmalta hieman hiiltä näkyvissä metsäkoneen jäljiltä. Kohde kuitenkin muuten
ehyt. |
| metsakeskus.1000026117 |
777 |
Pitämänvaara 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
589908.00000000 |
7194085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026117 |
Avohakkuualueen laidassa mäntyä kasvava hiekkakangas. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Hyvin heikosti pienenä kohoumana erottuva hiilimiilu. Hautaa ympäröi siellä täällä kuopat. Kairatessa paksut nokimaa/hiilikerrokset. Halkaisija n. 9,5 m. Haudan päältä ajetu metsäkoneella. |
| metsakeskus.1000026118 |
777 |
Haukiperä 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
598588.00000000 |
7194128.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026118 |
Hiekkaharjun alapuolella oleva rantaan viettävä alue, jossa kasvaa harvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuus suopursua, sammalta ja varpuja. Halkaisijaltaan n. 14 m kokoinen hiilimiilu, jota ympäröi syvät kuopat. Miilun keskellä on noin metrin korkuinen kasa. |
| metsakeskus.1000026119 |
777 |
Savilaksi 2 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
648924.00000000 |
7172989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026119 |
Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä itäisen Vuokkijärven luoteisrannalla, tervahaudan vieressä. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. Männyn läpi, sen länsikylkeen, on isketty näre. Se on 1,3 m korkeudella. Ns. konttipuu. |
| metsakeskus.1000026120 |
777 |
Haukilamminsuo 1 |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
632820.00000000 |
7183655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026120 |
Kohde sijaitsee Vienan reitin varressa, sen eteläpuolella, Kivi-Kevätin kaakkoispuolella. Paikka on soiden ympäröimä kohouma. Kuviolla on taimikkoa. Puuhun on kaiverrettu vuosiluku 18?3. Merkkipuu kuuluu hyvin todennäköisesti sen ohi kulkevaan Vuokin reittiin. |
| metsakeskus.1000026122 |
623 |
Ekelinniemi |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
586497.00000000 |
6822078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026122 |
Ekelinniemen länsirannalla Pukarinmäestä luoteeseen Pienen Linnasaaren pohjoispään tasalla kalliossa punavärillä tehtyjä maalauksia kolmessa kohdassa noin 3 x 3 metrin alueella. Mahdollisesti hirvieläin (peura?), katkelmia ihmishahmoista ja venekuviosta. |
| metsakeskus.1000026123 |
146 |
Umpijärven kanava |
10002 |
12005 |
13056 |
11006 |
27008 |
709531.00000000 |
6931286.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026123 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Umpijärven ja Karinlammen välissä. Uoman leveys noin 7 m. Raivauspenkat uoman molemmin puolin.
Kyseessä on vanha käsin kaivettu kanava, joka yhdistää Jänisjoen vesistön Vuoksen vesistöön. Kanavaa väitetään Nils. L. Arppen aikaiseksi eli 1800-luvun puolivälissä syntyneeksi.
Umpijärvestä tiedetään se, että järvi oli vallattu Möhkön ruukille malminnostoa varten ensimmäisen kerran jo vuonna 1836, jolloin ruukin perustamista suunniteltiin. Valtaus on uusittu 1867. On siis mahdollista, että järvestä on nostettu malmia ja sitä on kuljetettu kanavaa pitkin. Kanavaa tiedetään käytetyn tukinuittoon 1960-luvun alkuun asti. Kanavassa oli pato ja uittorakenteita, jotka purettiin pois 1970-luvulla. (Lähde: Möhkön ruukkimuseo 20.3.2015). |
| metsakeskus.1000026126 |
86 |
Vartiomäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
393085.00000000 |
6741898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026126 |
Vartiomäki on korkea soraharju Oitin pohjoispuolella ja vt:n 54 kaakkoispuolella. Paikkakunnalla siihen liittyy perimätietoa merkinantopaikkana. |
| metsakeskus.1000026127 |
777 |
Rautiaisenkangas 3 |
10007 |
12002 |
13000 |
11006 |
27009 |
629341.00000000 |
7181361.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026127 |
Kohde sijaitsee Rautiaisen myllylle tuovan tien itäpuolella. Se sijaitsee juuri ja juuri valtion maan puolella. Paikalle on pystytetty puupaalu, johon on kaiverrettu CCCP, 1940, ortodoksinen risti ja toiselle puolelle teksti SUOMI. Paikalle kerrotaan haudatun venäläisen. |
| metsakeskus.1000026128 |
777 |
Raatteenportti |
10007 |
12002 |
13022 |
11006 |
27009 |
611284.00000000 |
7193318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026128 |
Kohde sijaitsee Raatteentien pohjoispuolella suon reunalla. Kohteen ohi kulkee pitkospuut. Suolla on neuvostoarmeijan joukkohauta, josta ei ole merkkejä maanpinnalla. Paikalle on pystytetty kyltti, jossa kerrotaan haudattuja sotilaita olleen 79 kappaletta. |
| metsakeskus.1000026129 |
777 |
Syväjärvenkangas 5 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
598103.00000000 |
7187360.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026129 |
Paikalla on neljä kaivantoa, joista yhdessä on käytetty eristeenä muovia. Jos kohteet samanaikaisia, niin ne eivät ole kovin vanhoja. Ulkomuodollisesti ne muistuttavat Suomussalmen muita sotahistoriallisia kohteita, mutta varmaa ajoitusta ei ole. Kaivannoista noin 90 m etelään on toinen neljän kaivannon joukko.
Kaivanto 1 (160510): Suorakaiteenmuotoinen n.1m x 70cm kokoinen kaivanto, jonka syvyys n. 70cm.
Kaivannon länsikulmassa kaivettaessa syntynyt maakasa.Pohja on peittynyt sammaleeseen.
Kaivanto 2 (160511): Suorakaiteenmuotoinen ja n.2 x 1m kokoinen kaivanto, jonka syvyys n. 70cm.
Kaivanto 3 (160512): Suorakaiteenmuotoinen ja n. 2 x 1m kokoinen kaivanto, jonka syvyys n. 60cm.
Kaivanto 4/kuoppa jäännös (137169): Suorakaiteenmuotoinen j n. 2,5 x 1,5m kokoinen kaivanto, jonka syvyys n.1,2 m. Kaivannon pohja on peittynyt sammaleeseen. Kaivannon reunoilla on näkyvissä puurakenteita sekä hajonneita kattorakenteita. Luoteiskulmassa puurakenteiden päällä näkyy pala muovia. |
| metsakeskus.1000026131 |
777 |
Viinakangas 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
605893.00000000 |
7192080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026131 |
Mätästetty avohakkuualue 20 m etäisyydellä tiestä. Neliönmuotoinen noin 4x4 m ja 1-1,2 m syvyinen kaivanto. Kaivuussa syntynyt noin 2 m levyiset vallit. Luoteiskulmassa noin metrin levyinen kuoppa jonka syvyys n. 40 cm. Mahdollisesti kivirakenteita ja reunat sortuneet osittain kaivannon sisälle. |
| metsakeskus.1000026133 |
777 |
Raatikanvaara 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
620608.00000000 |
7237546.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026133 |
Kohde sijaitsee Raatikanvaaralla, Itärajan retkeilyreitin varrella. Kaivanto on L:n muotoinen. Sivujen mitat ovat 4,5 ja 4 metriä. Leveys noin 0,5 metriä ja syvyys noin 0,6 metriä. Talvisodan aikainen venäläisten rakentama pesäke. |
| metsakeskus.1000026134 |
777 |
Raatikanvaara 3 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
620482.00000000 |
7237587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026134 |
Kohde sijaitsee Raatikanvaaralla, Itärajan retkeilyreitin varrella. Loiva L-muoto, pituus 5\f0 m\f1 ja 2.5 m, syv. n. 60, cm lev. n. 1 m, valli toisella reunalla. Talvisodan aikainen venäläisten rakentama ampumapesäke. Ampumapesäkkeiden rivi sijaitsee leirin
lounaispuolella. |
| metsakeskus.1000026135 |
777 |
Raatikanvaara 4 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
620448.00000000 |
7237598.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026135 |
Kohde sijaitsee Raatikanvaaralla, Itärajan retkeilyreitin varrella. Kaivannon pituus on 5 metriä. Pesäkelevennyksen halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys noin 60 cm. Talvisodan aikainen venäläisten rakentama pesäke. |
| metsakeskus.1000026136 |
777 |
Raatikanvaara 5 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
620344.00000000 |
7237714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026136 |
Kohde sijaitsee Raatikanvaaralla, Itärajan retkeilyreitin länsipuolella, valtion maan rajalla. Kaivanto on kaareva ja sen poikki kulkee polku. Kaivannon pituus on noin 6 metriä ja syvyys noin 40 cm. Talvisodan aikainen venäläisten rakentama pesäke. |
| metsakeskus.1000026137 |
777 |
Oilinki |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27009 |
614102.00000000 |
7192267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026137 |
Kohde on Raatteentien pohjoispuolella, itää kohti nousevassa rinteessä, sekametsässä. Kohteen vieressä on vanha metsäkoneen ajoura. Kohde on mitoiltaan 5 x 9 m ja syvyydeltään noin 1 m. Sisäänkäynti kohteeseen on lännessä. Kyseessä on korsun pohja. |
| metsakeskus.1000026138 |
777 |
Raatikanvaara |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27009 |
620431.00000000 |
7237799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026138 |
Kohde sijaitsee Raatikanvaaralla, Itärajan retkeilyreitin varrella. Metsä alueella on vanhaa sekametsää, maaperä moreenia. Alue on retkeilymetsää ja suojelualuetta. Kohde käsittää suuren korsukylän. Paikalta kartoitettiin 52 korsun pohjaa. Rakenteeltaan ne ovat matalia
nelikulmaisia kaivantoja, yleensä syvyydeltään noin 0,5m - 1m. Sivujen pituudet vaihtelevat noin 3 metrin ja 10 metrin välillä. Yleisin mitta vaikuttaisia olevan noin 4m x 6m. Korsun pohjissa on jäljellä jonkin verran puisia tukitolppia. Joissain korsuissa suuaukkoa tai seiniä on tuettu kevyellä kylmämuuratulla kivirakenteella. Paikalta löytyy myös hieman metalliromua, piikkilankaa ja tiiliä. Korsukylä koostuu noin 3-4 rykelmästä jossa on noin 10 korsua kussakin. Kohde rajautuu noin 250m x 250m halkaisijaltaan olevalle erittäin epäsäännölliselle alueelle Raatikanvaaran laen pohjois- ja luoteisosaan. Kyseessä on venäläisten korsukylä talvisodan ajalta. |
| metsakeskus.1000026139 |
777 |
Syvänjärvenkangas 6 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
597837.00000000 |
7187214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026139 |
Mäntymetsää, jossa aluskasvillisuus varpuja ja sammalta. Kolme halkaisijaltaan n. 1,5 m kokoista kuoppaa Syväjärven pohjoisrannalla. Mahdollisesti liittyvät toisen maailmansotaan. Alueella muitakin sotahistoriallisia kohteita. |
| metsakeskus.1000026140 |
777 |
Rautiaisenkangas 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
629446.00000000 |
7181178.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026140 |
Kohde sijaitsee Malahviantien pohjoispuolella, Rautiaisen myllylle vievän tien mutkassa. Kuopan koko on 3 x 3 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Paikalla on kertoman mukaan ollut katettu pesäke, johon sotilas on kuollut. |
| metsakeskus.1000026142 |
777 |
Välivaara 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
620053.00000000 |
7236891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026142 |
Kohde sijaitsee hakkuuaukealla Raatikanvaaran ja Välivaaran välisen notkon pohjoispuolella. Maaperä on moreenia. Kohde käsittää kaksi talvisodan aikaista poteroa, mitoiltaan noin 1m x 0,5m, syvyydeltään noin 0,5m. |
| metsakeskus.1000026143 |
777 |
Välivaara 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
620088.00000000 |
7236766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026143 |
Kohde sijaitsee hakkuuaukealla Raatikanvaaran ja Välivaaran välisessä notkossa. Maaperä on moreenia. Kohde käsittää kuusi poteroa noin 30m pitkässä etelä-pohjoinen -suuntaisessa ketjussa. Poterot ovat mitoiltaan noin 1mx0,5m, syvyydeltään noin 0,5m. Kohde rajautuu noin 30m pitkäksi jonoksi Välivaaran pohjoispuolelle. Kyseessä on Talvisodan aikainen poteroketju. |
| metsakeskus.1000026144 |
777 |
Saarisuo 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
633021.00000000 |
7183659.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026144 |
Kohde sijaitsee Vienan reitin varrella, Kivi-Kevättijärven kaakkoispuolella. Kohde on pieni poteromainen kuopanne maassa. Kertoman mukaan kuoppa on sodanaikainen potero, jonka läheisyydestä on löydetty sodan aikaan venäläinen vainaja. |
| metsakeskus.1000026145 |
777 |
Haukilamminsuo 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
632563.00000000 |
7183551.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026145 |
Kohde sijaitsee Vienan reitin varrella, Kivi-Kevätti-järvestä kaakkoon. Paikalla on soikea kuoppa, jonka koko on 1 x 0,6 x 0,6 metriä. Suullisen perimätiedon mukaan kuoppa on sota-aikainen potero. Kohteen koillispuolella, Vuokin reitin varrella, on ollut taistelupaikka ja kohteen eteläpuolella on paikallisten mukaan ollut ristejä puissa. Tälle paikalle olisi maahan haudattu sotilaita. |
| metsakeskus.1000026146 |
777 |
Haaponiva 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
593517.00000000 |
7193362.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026146 |
Kohde sijaitsee Viitostien itäpuolella, lähellä Alanteenjärven rantaa. Maasto on hiekkapohjaista mäntykangasta. Osa alueesta on avohakattu. Kohde koostuu useammasta alakohteesta. Paikalla on 8 tulipesäkettä, 5 kaivantoa, mahdollinen juoksuhaudan pätkä, kivikasa, 2 suojapesäkettä ja 5 poteroa hiekkaharjuilla ja niiden rinteissä. Puolustusasema on rakennettu välirauhan aikana.
Inventointi 2024: Paikka on ennallaan, eikä alueella ole ollut maankäyttöä tms., mikä uhkaisi jäännösten säilymistä. Kaivantojen tarkempi tutkiminen ja kartoitus edellyttäisi kohdennettua tutkimusta. |
| metsakeskus.1000026147 |
777 |
Niemikangas 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
588760.00000000 |
7199529.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026147 |
Kohde sijaitsee Niemikankaan kärjen alueella, joka on Ämmänsaaren keskustan pohjoispuolella, Kiantajärven rannalla. Puusto on männikköä, jossa on pientä mäntyalikasvosta. Niemen kärjen itäosassa, kohouman loivassa rinteessä on kaarevassa linjassa lukuisia eri kokoisia ja muotoisia kuoppia, joita paikoin yhdistää käytävät. Kohteessa on yhteensä 39 rakennetta. |
| metsakeskus.1000026148 |
777 |
Niemikangas 5 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
588768.00000000 |
7200110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026148 |
Kohde sijaitsee Kiantajärveen pistävän niemen, Niemikankaan, itärannan tuntumassa, Ämmänsaaren keskustan pohjoispuolella. Puusto on männikköä, jossa kasvaa vahva kuusialikasvos. Kohteessa on kaksi kuoppaa, joista toinen on neliön muotoinen ja kooltaan 1,2 x 1,1 m ja toinen edellistä pienempi. Näiden vieressä on mutkitteleva juoksuhauta, joka haarautuu kahtia rannan tuntumassa. |
| metsakeskus.1000026149 |
777 |
Niemikangas 6 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
588779.00000000 |
7200257.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026149 |
Ämmänsaaren pohjoispuolella, Kiantajärven ympäröimän niemen itärannalla sijaitsee neliömäinen kuoppa, jonka koko on 1,3 x 1,3 m. Puusto on männikköä, jossa kasvaa vahva kuusialikasvos. Pitkin niemen etelä- ja itärantaa on puolustusrakennelmia. |
| metsakeskus.1000026150 |
598 |
Varvet |
10001 |
12016 |
13160 |
11006 |
27000 |
286250.00000000 |
7070198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026150 |
Kohde sijaitsee Hällvikenistä itään Varvenin länsipuolella. Paikalla on kaksi röykkiötä, joista eteläisin sijaitsee noin 5 m luoteeseen tiestä. Röykkiön koko on 6x4,5 m ja korkeus 0,5 m. Se on täysin kasvillisuuden peitossa. Röykkiöön tehdyssä koepistossa oli runsaasti hiiltä ja nokea ja kiviä. Toinen röykkiö on noin 35 m pohjoiseen röykkiöistä 1 ja tiestä 25 m länteen. Röykkiön koko on 11x8 m ja korkeus metrin. Röykkiö on kasvillisuuden peitossa. Koepistossa oli nokea, hiiltä ja tiiltä.
Röykkiöt ovat ehkä kiukaita. Paikalle perustettiin vuonna 1797 laivanrakennuspaikka nimellä Carlholmenin telakka. Toiminta loppui 1800-luvun lopulla. |
| metsakeskus.1000026151 |
777 |
Vuonansalmi 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
588806.00000000 |
7200357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026151 |
Kohde sijaitsee Ämmänsaaren pohjoispuolella, Kiantajärveen pistävän niemen itärannalla. Puusto on mänty- ja kuusimetsää. Kohteessa havaittiin 21 rakennetta, Näistä yksi on 5 x 5 metrin kokoinen korsunpohja; lisäksi on poteroita ja epämääräisiä kuoppia. |
| metsakeskus.1000026152 |
777 |
Kuurtola 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
589561.00000000 |
7216706.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026152 |
Kohde sijaitsee Viitostien ja Kuurtojärventien välisellä alueella. Alue on hakattu ja mätästetty. Kohde sijaitsee korkeamman harjun päällä, josta näkyy kauas. Paikalla kasvaa heinää, horsmaa, katajaa, pihlajantaimia ja haapoja. Aluskasvillisuus on heinää, varpuja ja sammalta. Paikalla on käyty talvisodan taisteluita joulukuun alussa 1939. Välirauhan aikana paikalle tehtiin puolustusvarustuksia. Inventoinnissa kartoitetut kohteet on tehty luultavasti välirauhan aikana. Rakenteet ovat viisi kivikasaa ja hieman pidempi kivistä kasattu este. Lisäksi harjun päällä on tulipesäke. |
| metsakeskus.1000026154 |
777 |
Haukiperänkangas 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
597525.00000000 |
7194871.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026154 |
Kohde sijaitsee raviradan pohjoispuolella, lähellä Haukiperän vesistön rantaa. Maisema on männyn taimia kasvavaa kangasmaastoa. Aluskasvillisuus on jäkälää, sammalta ja varpua. Kohteessa on kaksi kaivantoa, josta toinen on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan 4,5 x 2 m. Sen ympärillä on maavallit. Toinen kaivanto on soikea ja sen koko on n. 2 x 1 m. |
| metsakeskus.1000026155 |
598 |
Norrlötsberget |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
285575.00000000 |
7069452.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026155 |
Kivetyt kuopat sijaitsevat Norrlötsbergetin itäharjalla.
Kuoppa 1 on muodoltaan soikea, 3x2 m kooltaan ja 0,5 m syvä. Pohja on tasainen. Kuopassa on luonnonkivivalli, joka on 0,5 m leveä.
Kuoppa 2 sijaitsee noin kuusi metriä kuopasta 1 etelään. Se on neliskulmainen, kooltaan 1,5x1,5 m. Syvyys on 0,3 m. Kuoppaa kehystää kivireunus. Yhdellä sivulla on isompi maakivi.
Lisäys: Inventoinnin kuvauksen perusteella ainakin toinen jäänne on vallin ympäröimä tasapohjaiseksi raivattu ala. Todennäköisesti maavarainen yösija nk.tomtning. Sijainnin perusteella hylkeenpyytäjien tilapäisasumuksia tai asumus ja varasto, joilla on ikää useita satoja vuosia. |
| metsakeskus.1000026156 |
598 |
Gamla Bonäset |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
286093.00000000 |
7065999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026156 |
Paikka sijaitsee Otsolahdessa. Paikalla on ollut kappalaisen talo 1500-luvulta vuoteen 1741 asti. Talo on merkitty Mörtin Pietarsaaren pitäjän kartalle vuodelta 1709.
Inventoinnissa paikalta todettiin 7x5 m suuruinen ja suhteellisen tasaisen alue niityn pohjoisosassa. Koepistossa todettiin 10-15 cm paksu noki- ja hiilikerros. Etelässä ja lännessä aluetta rajaa epäsäännöllinen terassimainen reunus.
Mitään säilyneitä rakennelmia tai jäännöksiä, jotka voitaisiin liittää kappalaisen taloon ei todettu. Runsas kasvillisuus haittasi tarkastusta. |
| metsakeskus.1000026157 |
598 |
Oxmossen 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
284559.00000000 |
7064451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026157 |
Tervahauta sijaitsee Oxmossenista kaakkoon ja noin 300 m luoteeseen Pietarsaaren ja Pedersören rajasta. Tervahaudan halkaisija on 13 m ja sen valli on noin 3-4 m leveä ja metrin korkea. Itäpuolella on vallissa noin 3 m leveä aukko. Pohjoisessa vallin päässä on suuri siirtolohkare. |
| metsakeskus.1000026158 |
598 |
Oxmossen 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
284288.00000000 |
7064392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026158 |
Tervahauta sijaitsee Oxmossenista etelään.
Tervahaudan halkaisija on noin 6 m ja sen valli on noin 1,5 m leveä ja noin 0,4 m korkea. Etelässä on noin 1,5 m leveä aukko vallissa. |
| metsakeskus.1000026159 |
598 |
Nyhagen |
10007 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
284248.00000000 |
7067285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026159 |
Tervahauta sijaitsee noin 50 m kaakkoon Fäbodantiestä.
Tervahaudan halkaisija on noin 12 m ja luonnonkivistä kylmämuurattu valli noin 3 m leveä. Itäreunalla on noin metrin leveä aukko vallissa. |
| metsakeskus.1000026160 |
777 |
Niemikangas 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
588656.00000000 |
7199638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026160 |
Kohde sijaitsee taimikossa niemenkärjen keskivaiheilla, tien itäreunassa. Kyseessä on loivassa rinteessä sijaitseva kuoppa, jonka mitat ovat noin 3,2 x 2,7 metriä ja syvyys noin
metrin. |
| metsakeskus.1000026161 |
777 |
Teerisuo |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
614923.00000000 |
7192061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026161 |
Kohde sijaitsee Raatteentien pohjoispuolella mäntymetsässä. Kohde käsittää korsun ja poteron jäänteet. Korsun pohja on mitoiltaan noin 3m x 2,4m kokoinen kaivanto, syvyydeltään noin 0,6m. Sisääntulo on nurkassa. Korsun sisällä on puunrungon pätkä. Korsunpohjan vieressä sijaitseva potero on mitoiltaan noin 1,3m x 0,9m ja syvyydeltään noin 0.5m. |
| metsakeskus.1000026162 |
777 |
Kuivalahdenaho 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
604570.00000000 |
7192022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026162 |
Kohde sijaitsee Kuivasjärven kaakkoisrannalla. Maasto on mäntymetsä ja avohakkuuaukeaa. Aluskasvillisuus on varpuja ja sammalta. Kuivalahden rantoja on talvi- ja jatkosodan välissä linnoitettu puolustusta varten. Sotakohteita löytyy järven rannoilta useampiakin. Paikalla ei ole kuitenkaan koskaan taisteltu. Kohteessa on seitsemän pienehköä kuoppaa luode-kaakkosuuntaisessa muodostelmassa. |
| metsakeskus.1000026163 |
777 |
Kotila |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
588742.00000000 |
7211965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026163 |
Harvaa mäntyä ja koivun taimia kasvava kangas. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Paikalla on ainakin kaksi sota-aikaista kaivantoa. Paikalla kulkevan hiekkatien vieressä oli etelään päin mentäessä muitakin kaivantoja, joita ei kuitenkaan niiden epämääräisyyden vuoksi merkitty kohteiksi. Sota-aikaisia kaivantoja. Kohteesta hieman pohjoiseen on Kuurtolan taistelupaikka sekä Kuurtojoen puolustusasema, joka kuuluu Salpalinjaan. Tien varrella on taisteltu talvisodan aikana.
Kaivannossa 1 näkyy sammaleen ja varpujen alta siellä täällä kiviä. Kaivannon koko n. 4 x
5,5 m. Kaivanto 2 on selkeärajaisempi ja se on kooltaan 3 x 2,5 m. Myös tässä
kaivannossa sammaleen alta näkyi kiviä. |
| metsakeskus.1000026164 |
777 |
Likolahti 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
627799.00000000 |
7181802.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026164 |
Kohde sijaitsee kivisellä puolukkakankaalla Koljatinjärven länsipuolella. Kohteen ympärillä on säilytetty puut. Kohde on loivassa rinteessä noin etelään kohti suota. Kohteen kuvaus
Kohde on L: n muotoinen ja kuopassa on puuvarustusten jäänteet sekä tuoreita hylsyjä. Kohde on kooltaan 2,4 x 3,7 m ja 80 cm syvä. Pitkä sivu on luode-kaakkosuuntaan. |
| metsakeskus.1000026165 |
777 |
Likolahti 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
627810.00000000 |
7181852.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026165 |
Kohde sijaitsee Koljatinjärven länsipuolella. Kohde on tasaisella kohdalla kangasmetsässä ja sen vierestä laskee rinne jyrkästi koilliseen suolle, jonka läheltä löytyy tervahauta.
Kohde on kooltaan .3,7 x 4,2 m ja 1 m syvä. Siinä on suorakaiteen muotoinen pohja ja sisääntulokäytävä, joka on 4 m pitkä. Vieressä puun ympärillä on piikkilankaa ja reunoilla on puujäänteet. |
| metsakeskus.1000026166 |
777 |
Mustalampi 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
626805.00000000 |
7182946.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026166 |
Kohde sijaitsee lähellä Hepola-Pehkolan tietä, sen itäpuolella, Mustalammen lounaispuolella. Kohde on 7 m pitkä kaivanto, jonka päissä on levennykset. Syvyyttä kohteella on 0,6 m. Kaivannon seinämät ovat olleet pystysuorat, mutta maata on hieman valunut. Kaivannon täpuolella on valli. Kohde on koillinen-lounassuuntainen. |
| metsakeskus.1000026167 |
777 |
Mustalampi 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
626888.00000000 |
7182918.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026167 |
Kohde sijitsee Hepola-Pekolantien kaakkoispuolella, Mustalammen lounaispuolella, tasaisella
puolukkakankaalla, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Kohde on puolikaaren muotoinen kaivanto. Molemmissa päädyissä on kaivanto laajenee isommaksi kuopaksi. Kaaren sisäpuolella on valli. Kaivanto on kasvanut hieman umpeen. Se on syvyydeltään 30 cm
ja pituudeltaan 5,5 m. |
| metsakeskus.1000026168 |
777 |
Mustalampi 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
626864.00000000 |
7182883.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026168 |
Kohde sijaitsee Hepola-Pehkolantien kaakkoispuolella, Mustalammen lounaispuolella. Kohteessa on kaksi soikeaa kuoppa, joiden välillä on 1,5 m levyinen valli. Kuopat ovat mitoiltaan 2,5 x 1 m ja syvyydeltään noin 0,5 metriä |
| metsakeskus.1000026169 |
777 |
Mustalampi 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
626906.00000000 |
7182888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026169 |
Kohde sijaitsee Mustalammen lounaispuolella, Hepola-Pehkolantien kaakkoispuolella.
Kohde on 10 m leveä ja 3 - 3,5 m syvä kuoppa. Sen reunoilla on kiviä ja seinät viettävät hieman sisään. Kohteeseen ei ole erillistä kulkuaukkoa. Kohteessa kasvaa kuusia ja reunoilla mäntyjä.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan 10/2017 laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000026170 |
777 |
Haapolampi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
625987.00000000 |
7183484.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026170 |
Kivinen harju, jonka länispuolella pieni lampi. Paikalla kasvaa mäntyjä ja aluskasvillisuus on varpua ja sammalta. Paikalla on suorakaiteenmuotoinen n. 3 x 5 m kokoinen kaivanto, jonka nurkassa laajennus. Kaivannon syvyys on 45 cm ja sen pohja on tasainen. |
| metsakeskus.1000026171 |
777 |
Toivola |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
627726.00000000 |
7174963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026171 |
Kohde sijaitsee Saarivaaran kylällä, Kuhmontien itäpuolella, Toivolan talosta kaakkoon. Paikalle johtaa metsäautotie.
1: Kohde on kiilanmuotoinen kuoppa, joka kulkee tien suuntaan noin 5 m.
2: Kuoppa on kooltaan 2 x 1 m ja syvyydeltään 50 cm.
3: Kuoppa on mitoiltaan 1m x 50cm ja syvyydeltään 50cm. Kuopassa on valli eteläpuolella.
4: Kohde koostuu kahdesta kulmikkaasta soikeanmuotoisesta kuopasta. Idänpuoleinen kuoppa on kooltaan 7 x 5,4 m. Kuoppien välissä on n. 0,5 m korkea maavalli. Lännenpuoleinen kuoppa on kaksiosainen, pienempi osa on mitoiltaan 4 x 3,4 metriä ja suurempi osa 7,6 x 4 metriä. Isommassa osassa on kivikasa päässä. Kuopat ovat hevosenkengän muodossa.
5: Kuoppa on kooltaan 1 x 1 x 0,5 metriä.
6: Kuoppa on mitoiltaan 4,5 x 3,4 m ja syvyydeltään 0,3 m.
7: Kohde on itä-länsisuuntainen juoksuhauta, joka laajenee länsipäässä. Pituudeltaan se on 14,6 metriä ja syvyydeltään noin 0,5 m. Reunoilla on vallia. Kohde laajenee suun puolella matalaksi, tasapohjaiseksi kuoppa-alueeksi, jota ympäröivät vallit, alue on mitoiltaan 10 x 7 m. |
| metsakeskus.1000026172 |
777 |
Pulkkisenautio 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
644965.00000000 |
7188159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026172 |
Kohde sijaitsee Viianginjärven ja valtakunnanrajan välisellä maakaistaleella. Pulkkisenautio-nimisen kohouman etelärinteellä. Vienan reitti kulkee kohteen pohjoispuolitse.
Rakenne 1: Kuopan pituus on 2 metriä. Se on hieman T-kirjaimen muotoinen.
Rakenne 2: Pesäke, johon johtaa pätkä hautaa, on 3 m pitkä; 1,5 m leveä ja 1m syvä. Sisäänkäynti kohteeseen on lounaispäässä.
Rakenne 3: Pakohaudalla on pituutta 10 m. Kaakkoisnurkassa on ampumapesäke.
Rakenne 4: Kuopan koko on 2 x 0,8 x 0,6 metriä.
Rakenne 5: Puoliympyrän muotoinen kivirakennelma, jonka halkaisija on 1,7 metriä. |
| metsakeskus.1000026173 |
777 |
Nivalamminaho |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
620167.00000000 |
7188942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026173 |
Kohde sijaitsee Ison Parvajärven lounaisrannan tuntumassa, Parvakosken kohdalla. Paikalla on koillinen-lounaslinjassa rivi puolustusrakenteita, yhteensä 13 kpl:
1-5: Kuoppa on mitoiltaan 2,5 x 0,6 metriä ja syvyydeltään 0,6 metriä. Sen suunta on luode-kaakko.
6: Kapea ja mutkitteleva juoksuhauta. Sillä on pituutta noin 13 m. Alku- ja loppupiste ovat suunnassa kaakko-luode
7: Mutkitteleva juoksuhauta, jolla yhteensä pituutta noin 20 m. Juoksuhauta kulkee mäen suuntaisesti, lounaasta koilliseen. Juoksuhauta on hieman leveämpi kuin edellinen juoksuhauta (kohde 6).
8: Ks. 1-5
9: Pyöreä kuoppa on halkaisijaltaan noin 2,5 m ja syvyydeltään noin 1,5 m.
10-11: Ks. 1-5
12: Kuoppa on 2,7 m pitkä ja itä-länsisuuntainen.
13: Juoksuhauta, pituutta yhteensä noin 16 m ja se on melko suora. |
| metsakeskus.1000026174 |
777 |
Puras |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
619987.00000000 |
7199651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026174 |
Kohde sijitsee Purasjärven eteläpäässä, sen ja Hietajärven yhdistävän vesistön länsipuolella. Paikalla on taimikko, joka on peittynyt korkean vesakon ja aluskasvillisuuden alle. Metsähallituksen järjestelmään oli merkitty paikalle 9 kaivantoa Näistä onnistuttiin paikallistamaan kuusi.
Ensimmäisen kohteen muodostaa kaksi kuoppaa, joita yhdistää maalla lähes kokonaan täyttynyt käytävä. Kuopat ovat mitoiltaan noin 4 x 2,5 metriä.
Toinen kohde on muodoltaan neliömäinen kuoppa, noin 4 x 4 metriä.
Seuraava kohde on puolikaaren muotoinen pitkä kaivanto.
Neljäs kohde on mutkitteleva juoksuhauta, joka haarautuu kahtia pohjoispäässä. Luoteeseen menevän haaran päässä on syvennys ja hirsiä näkyvissä.
Viides kohde on mutkitteleva juoksuhauta, jonka suunta on suurinpiirtein lounaasta koilliseen.
Kuudes kohde on puolikaaren muotoinen kaivanto, jonka pituus on noin 9 metriä. Kaivannon reunassa on lahonneita hirsirakenteita. Seinämästä törröttää rautalankakieppi (jolla on kiinnitetty pystypuu). |
| metsakeskus.1000026175 |
777 |
Välikangas |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
620402.00000000 |
7188135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026175 |
Kohde sijaitsee Ison Parvajärven ja Honkajärven yhdistävän vesistön länsipuolen niemellä. Alueella on mäki, jonka päällä, etelä- ja itäreunoilla kohde sijaitsee. Mäen etelärinne on louhikkoista. Kohteelle johtaa metsäkonetie, joka muuttuu pieneksi poluksi. Kohteessa on useampia kuopparakenteita riveissä.
Kuoppia on 20 kappaletta ja ne ovat noin 2 x 1 metrin kokoisia. Syvyys vaihtelee 0,5-1 metrin välillä. Kuoppien suunta vaihtelee mäenreunan kohdan mukaan. |
| metsakeskus.1000026176 |
777 |
Pieni-Saukko |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
613442.00000000 |
7192369.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026176 |
Kohde sijaitsee Raatteentien varrella, tien pohjoispuolella. Alueella on metsäkoneen ajouria.
Kohteessa on yksi pesäke ja yksi suorakulmion muotoinen syvennyksin rajattu alue. Nämä ovat kuusten ja koivujen ympäröimiä. |
| metsakeskus.1000026177 |
777 |
Kukkarokorpi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
615509.00000000 |
7191883.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026177 |
Kohde sijaitsee osittain hakkuuaukealla, metsässä sekä soisemmalla alueella. Kohde sijaitsee Raatteentien eteläpuolella. Tien pohjoispuolella olevat rakenteet ovat erikseen kohdenimellä Tiikkujankylvö.
Kohteesta löytyy pesäkkeitä, poteroja ja muita kuoppia sekä yhdys- ja juoksuhautoja.
Rakennelma 1 sijaitsee 10 x 8 m:n alueella. Kohteessa on kaksi kuoppaa, joita yhdistää mutkitteleva yhdyshauta. Haudan päässä on maaramppi, joka laskeutuu 2,5 x 2 m:n alalla.
Rakennelma 2 on moniosainen juoksuhauta, johon liittyy pesäkkeitä.
Rakennelma 3, juoksuhaudan pätkä, on mitoiltaan noin 8 x 1 m.
Lisäksi on yksittäisiä kuoppia:
1: Kuopan koko on 3,5 x 0,5 metriä.
2: Jyrkkäreunaisen kuopan koko on 0,9 x 0,5 m.
3: Kuoppa on muodoltaan tasasivuinen kolmio, joka on mitoiltaan 1,5 x 1 m.
4: T:n muotoinen matala painauma on mitoiltaan 1,3 x 1,1 m.
5: Kuoppa on mitoiltaan 1,5 x 2 m. Sen nurkasta lähtee pakohauta. Kohteen keskellä kasvaa kuusi.
6: Kuoppaa ympäröi pyöreä valli, jonka päällä kasvaa kookas mänty. Kuopan koko on valleineen 3 x 2 m.
7: Kohde on kolmionmuotoinen, 2 x 1 metrin kokoinen kuoppa.
8: Kohde on kooltaan 6 x 1,5 m kuoppa, josta lähtee lyhyt, kapea pakohauta.
9: Kohde on C: n muotoinen kuoppa, jonka reunalla on vallia. Kuoppa on mitoiltaan 2,3 x 0,3 m.
10: Kaarevanmuotoinen kuoppa on noin 5 m pitkä ja 1,5 m leveä. Kuopan pohjalla on metalliromua.
11: Suorakaiteen muotoinen kuoppa on kooltaan 2,5 x 3,5 m. Kuopan nurkasta lähtee pakohauta. Metsäkone on rouhaissut kuoppaa. |
| metsakeskus.1000026178 |
777 |
Tiikkujankylvö |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
615502.00000000 |
7191978.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026178 |
Alue sijaitsee Raatteentien pohjoispuolella, osittain tänä vuonna (2013) muokatulla hakkuuaukealla ja osittain uudistuskypsässä männikössä. Alueen pohjoispuolella on ojitettu suo.
Alueelta löytyi eri kokoisia kuoppia, joista osassa on kivi- tai hirsirakenteita, taisteluhauta, rautalangan jäänteitä ja maavalleja. Osa kohteista oli vahingoittunut hakkuuaukean maanmuokkausvaiheessa.
Valli 1: Kohteessa on maavalli, jonka pohjoispuolella on syvennys maassa.
Valli 2: Suorakaiteen muotoinen kohouma maasta, joka on mitoiltaan 2,5 x 1 m.
Kuoppa 1: Kohde on mitoiltaan 2,5 x 2 m. Kuopasta lähtee 1, 5 m pitkä pakohauta.
Kuoppa 2: Kuopan seinät on vuorattu hirsillä. Kuoppa on kooltaan 4,5 x 2,5 m ja syvyydeltään 2 m. Sisäänkäynti kohteeseen on sen kaakkoisnurkassa.
Kuoppa 3: Kohteessa on jyrkkä- ja kivireunainen kuoppa, joka on mitoiltaan 70 x 90 cm. Kuopan ympärillä on vallit. Vallit mukaanotettuna kuopalla on mittaa 2,5 x 3 m.
Kuoppa 4: Sen yksi seinämä on vahvistettu kivillä ja toinen hirsillä. Kuoppa on kooltaan 5 x 2,5 m. Puu on kaatunut kohteen poikki.
Rautalangan paikka: Männyssä on painauma, joka on tullut sen ympärillä kierrettynä olleesta
rautalangasta. Painauma on 66 cm korkeudella.
Kuoppa 5: Kohde on suorakaiteen muotoinen kuoppa, joka on kooltaan 3,5 x 2 m. Kohteesta lähtee pakohauta, jonka pituus on 2 m.
Kuoppa 6: Kohde on kooltaan 2 x 2,5 m.
Kuoppa 7: Kohde on kooltaan 6 x 2,8 m. Kuopassa on kiviä ja reunalla on metallisanko. Kuopassa on laajennukset pohjoispäädyssä ja kaakkoisnurkassa.
Kuoppa 8: Kuoppa on läpimitaltaan 2,5 m ja kaarevan muotoinen.
Kuoppa 9: Kohde on pituudeltaan 4 m ja leveys vaihtelee välillä 30 cm ja 1 m. Kohde on katettu keskeltä. Kohteen päässä on isoilla hirsillä katettu osa, joka on mitoiltaan 3 x 1,5 m. Hirsissä on isot rautaruuvit. Katettua päätyä on kauhaistu metsäkoneella.
Kuoppa 10: Kuoppa on mitoiltaan 8 x 1,5 m.
Juoksuhauta: Kohde on Z:n muotoinen juoksuhauta isomman taistaluhaudan länsipuolella. Kohde on vajaan metrin levyinen.
Juoksuhauta 2: Mutkikas juoksuhauta, jossa pesäkkeitä. Metsäkone kauhaissut paikoitellen liian läheltä. |
| metsakeskus.1000026179 |
777 |
Likokangas |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
618672.00000000 |
7192023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026179 |
Kohde sijaitsee tienhaarassa Raatteentie pohjoispuolella Purasjoen puolustusasemasta ja Likolammesta pohjoiseen. Kohteelta inventoitiin 35 kappaletta sotaan liittyvää, maahan kaivettua, eri kokoista, pääasiassa suorakaiteen muotoista kuoppaa. Suurimmissa kuopissa oli merkkejä hirsi- ja kivirakenteista. |
| metsakeskus.1000026180 |
777 |
Taivallamminaho 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
630639.00000000 |
7181895.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026180 |
Kohteet sijaitsevat Vuokissa, Kevättijärven eteläpuoleisella Taivallamminaholla. Maasto viettää loivasti koilliseen. Alueella on toisen maailmansodan aikaisia jäänteitä: ristinmuotoinen kaivanto ja pesäkkeen jäännös. Tasavartisen ristin muotoisen kaivannon yhden sivun pituus on 3 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Seinämissä on puurakenteita. Pesäkkeen muodostaa leveämpi kuoppa ja sinne johtava, mutkitteleva "käytävä". Koko rakenteen pituus on noin 7 metriä. |
| metsakeskus.1000026181 |
777 |
Hyrynhiekka |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
630484.00000000 |
7181987.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026181 |
Kevättijärven ja Rantajärven välisellä maakaistaleella on ollut Hyrynhiekan kohdalla suomalaisten puolustuslinja. Kohde sijaitsee Kevättijärven etelä/kaakkoispuolella, Vuokin reitin varrella. Kuviolla on taimikkoa. Pisteen kohdalla on kuoppa. Sen koko on 1,2 x 0,3 metriä. Kertoman mukaan se on suomalaisten linjaan kuuluva potero. Kuopasta 50 metriä koilliseen Vienan reitin varrella, sen eteläpuolella oli kertoman mukaan ollut venäläisen sotilaan kypärä, jossa oli ammuksen reikä keskellä. |
| metsakeskus.1000026182 |
405 |
Kilpisen linnake |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27007 |
564600.00000000 |
6770400.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026182 |
Kilpisen (Kimpisen) linnake kuuluu Suvorovin 1790-luvulla Lappeenrannan päälinnoituksen ulkopuoliseksi varustukseksi rakennuttamiin etulinnakeisiin yhdessä Nikolain ja Paldon (Pallo) etulinnakkeiden kanssa. Pallon linnake on tuhoutunut.
Varustus on kivimuurein tuetuista maavalleista rakennettu linnake, jonka itä-kaakkoon osoittava kärki on tuhoutunut viereistä urheilukenttää rakennettaessa. |
| metsakeskus.1000026183 |
405 |
Nikolain vallit |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27007 |
563708.00000000 |
6770059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026183 |
Nikolain vallit (Pyhän Nikolain kruunulinnan vallit) kuuluu Suvorovin 1790-luvulla Lappeenrannan päälinnoituksen ulkopuoliseksi varustukseksi rakennuttamiin etulinnakeisiin yhdessä Kilpisen (Kimpisen) ja Paldon (Pallo) etulinnakkeiden kanssa. Pallon linnake on tuhoutunut.
Varustus on kivimuurein tuetuista maavalleista rakennettu linnake, jonka neljä sarvea osoittavat etelään. Alueelle aloitettiin ortodoksikirkon rakentaminen 1913 ja työt keskeytyivät 1914. 1923–1924 kirkko muutettiin luterilaiseksi kirkoksi. Linnakkeen ruutikellari on säilynyt kirkon vieressä. Se on korjattu vuonna 1961 seurakunnan työhuoneeksi. |
| metsakeskus.1000026184 |
777 |
Leppärinne 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
593787.00000000 |
7193605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026184 |
Kohde sijaitsee Viitostien itäpuolella, Alanteenjärven rantamaisemissa. Kankaalla on sekä suorakaiteenmuotoisia että epämääräisempiä, syviä ja suuria kaivantoja, joissa on 1-1,6 m korkuiset maasta ja/tai kivistä rakennetut vallit. Paikalla on myös mahdollisesti pienen rakennuksen seinälinjojen jäänteet. Kaivantoja tai kaivantokokonaisuuksia on yhteensä viisi kappaletta. Kaivannot erottuvat myös laserkeilausaineistosta ja metsäautotien eteläpuolen kohde koostuu useammasta kaivannosta ja vallista.
Inventointi 2024: Kohde vaikuttaa olevan entisellään. Leppärinteentien pohjoispuolen suuremmat kaivannot ovat epämääräisiä ja kyseessä voisi olla ennemminkin vanha maanottopaikka, kuin puolustusvarustuksen jäännökset. Kaivantojen tarkempi tutkiminen ja kartoitus edellyttäisi kohdennettua tutkimusta. |
| metsakeskus.1000026185 |
777 |
Haukiperänkangas 5 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
597649.00000000 |
7194504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026185 |
Raviradan pohjoispuolella, hiekkapohjaisella mäntykankaalla metsäautotien ja retkeilypolun välissä on matalalla harjulla kolme kaivantoa. Rinteeseen on kaivettu n. 40 cm syvä neliskulmainen tasapohjainen kaivanto, jonka koko on 2 x 2 m. Toinen pyöreä kuoppa on halkaisijaltaan 1,2 metriä ja sen ympärillä on maavallit. Kolmas kuopista on tasapohjainen ja kooltaan 2 x 1 metriä. Sen syvyys on 0,3 metriä. Kuopan ympärillä on maavalli. |
| metsakeskus.1000026188 |
777 |
Heiniaho |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
589017.00000000 |
7210762.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026188 |
Kohde sijaitsee kosteikolla, Heinijoen pohjoispuolella. Paikalla kasvaa kuusia ja koivuja. Suuren kuusen juurella on noin 1 x 2 m kokoinen suorakaiteenmuotoinen kaivanto. Sen syvyys on noin 0,4 m. Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän SutiGisin tietojen mukaan kyseessä olisi toisen maailmansodanaikainen kaivanto. Tien länsipuolella sähkölinjan alla on
myös toinen kaivanto. |
| metsakeskus.1000026189 |
777 |
Hauta-aho |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
575670.00000000 |
7217988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026189 |
Kohde sijaitsee Vääkiönvaaran lounaispuolella, soiden ympäröimällä kohoumalla. Paikalla kasvaa harvennettua mäntymetsää, jossa aluskasvillisuus on sammalta ja varpuja. Ympäristössä kasvaa myös koivua, kuusta ja katajaa. Kohteessa on kaksi toisen maailmansodan aikaista kaivantoa, jossa toisessa on vielä nähtävissä puisia tukirakenteita. Kohteen itäpuolella n. 200 m päässä on saksalaisten vuosina 1942-44 rakentama Kenttärata. Rakenteet liittyvät luultavasti siihen. |
| metsakeskus.1000026190 |
777 |
Haukiperä 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
598648.00000000 |
7193975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026190 |
Kohde sijaitsee Haukiperänkankaan itäosissa, koilliseen loivasti laskevalla alueella. Paikalla on männyntaimia kasvava hiekkaharju. Hiekkaharjun länsirinteeseen on kaivettu hieman epämääräisen L-kirjaimen muotoinen kaivanto. Kaivanto koostuu noin 1 m levyisestä käytävästä, jonka päässä on n. 1,5 x 1 m kokoinen suorakaiteenmuotoinen kaivanto. |
| metsakeskus.1000026191 |
777 |
Sanginkangas 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
610324.00000000 |
7187196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026191 |
Maasto vaihtelee alueen länsilaidan mäntykankaasta itäpuolen avohakkuualueeseen. Paikalla on toisen maailmansodan aikaisia jäänteitä. Tien länsipuolella on kolme suurempaa kaivantoa ja itäpuolella poteroita. Kaivanto 1: Banaaninmuotoinen n. 50 cm syvä kaivanto. Koko n. 5 x 3 m. Kaivannon itälaidalla varpujen peittämä kumpare - kenties romahtanut reuna. Kaivanto 2: Suorakaiteen muotoinen n. 40 cm syvä koillis-lounassuuntainen kaivanto. Koko n. 7 x 2 m. Kaivanto 3: Halkaisijaltaan n. 11 m kokoinen pyöreä kaivanto, jonka syvyys on 20-30 cm. Kaivannon länsilaidalla on n. 3 x 4 m kokoinen "kulkuaukko". Mahdollisesti majoitustila? Poteroiden halkaisija on noin metri ja syvyys vaihtelee 50-70 cm välillä. Kohde liittyy ilmeisesti Sanginahon venäläiseen tukikohtaan ja sen valtaukseen talvisodassa 3.-4.1.1940. |
| metsakeskus.1000026192 |
777 |
Hietakangas 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
591510.00000000 |
7193438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026192 |
Kohde sijaitsee Hietajärven luoteispuolen kankaalla, vanhan lomakylän ja kesäteatterin luoteispuolella. Paikalla on hiekkapohjainen mäntykangas, jossa aluskasvillisuus on
varpua ja sammalta. Paikalla on toisen maailmansodan aikaisia sotajäänteitä. Kohteet näkyvät vinovalovarjosteessa ja paikalla käytiin tarkistamassa ja kuvaamassa vain kaivanto 1. Mitat ja koordinaatit perustuvat vinovalovarjosteeseen.
Alueella on ainakin kahdeksan kaivantoa. Suorakaiteenmuotoisia 40 x 14 m kokoisia kaivantoja on alueella neljä, pyöreitä halkaisijaltaan n. 12-13 m kokoisia kaivantoja on kaksi. Lisäksi alueella on 20x17 m kokoinen suorakaiteenmuotoinen kaivanto ja epämääräinen 15 x 8 m kokoinen kaivanto. |
| metsakeskus.1000026193 |
777 |
Ahvenlampi 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
592128.00000000 |
7193737.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026193 |
Kohde sijaitsee Hietajärven pohjoispuolella olevan Ahvenlammen lounaispuolisella kankaalla. Paikalla on hiekkapohjainen mäntykangas, jossa aluskasvillisuus on varpua ja sammalta. Paikalla on kuusi toisen maailmansodan aikaista kaivantoa/rakennelmaa. Kolmen suorakaiteen muotoisen kaivannon koot ovat 45 x 15 m, 28 x 14 m ja 49 x 16 m. Lisäksi on kaksi pyöreää kaivantoa, joiden halkaisijat ovat 13 ja 10 metriä. Paikalla on myös muutamia epämääräisempiä kaivantoja. |
| metsakeskus.1000026194 |
777 |
Iso Pölylampi 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
594635.00000000 |
7192289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026194 |
Kohde sijaitsee Moisiovaarantien ja Alanteenjärven välisellä alueella. Paikalla on harvaa mäntyä kasvava hiekkapohjainen hyvin kuiva kangas. Kankaalla on kolme sota-aikaista kaivantoa. Kaivanto 1: Pitkähkö matala kaivanto. Pituus n. 2,5 m ja syvyys 20 cm. Kaivanto 2: N. 1 m syvä ja n. 2,5 m pitkä kaivanto, jonka ympärillä vallit. Kaivanto 3: Samanlainen kuin kaivanto 2. Liittynevät Pölykankaalla sijainneeseen puolustusasemaan.
Inventointi 2024: Iso Pölylampi 1:n kohteet olivat jääneet 2013 inventoinnin jälkeen viljelmien(?) suojaksi rakennetun poroaidan sisäpuolelle. Yksi kuopista mahdollisesti näkyi aidan takaa. Edellisistä noin 70 länsiluoteeseen havaittiin yksittäinen, noin 4 * 4 m kokoinen matala kaivanto, jonka ympärillä on matalat vallit. |
| metsakeskus.1000026195 |
777 |
Iso Pölylampi 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
594537.00000000 |
7192448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026195 |
Kohde sijaitsee Ison Pölylammen ja Moisiovaarantien välisessä maastossa. Paikalla on hiekkapohjainen mäntykangas, jossa aluskasvillisuus on varpua ja sammalta. Alueella on hiekkaharjuja. Paikalla on toisen maailmansodan aikaisia puolustuslinjan jäänteitä. Jäänteet keskittyvät alueen pohjoisosan hiekkaharjulle ja eteläosan hiekkaharjujen notkelmaan. Etelälaidalla on Kaivanto 1: Noin 2,5 m kokoinen pitkulanmuotoinen kaivanto. Kaivannossa on laudankappaleita, jotka ovat peräisin ovesta. Potero 1: Poteroksi tulkittu pyöreä kuoppamainen rakenne. Halkaisija n. 2 m ja syvyys n. 1-1,2 m. Potero 2: Samanlainen kuoppamainen rakenne. Halkaisija n. 2 m ja syvyys n. 0,8-1 m. Potero 3: Samanlainen kuoppamainen rakenne. Halkaisija n. 3 m ja syvyys n. 1,2-1,5 m. Korsun pohja: Halkaisijaltaan n. 6 m kokoinen pyöreähkö kaivanto, jossa kulkuaukko itälaidalla. Syvyys
n. 50-100 cm.
Pohjoislaidalla on Ampumapesäke 1: Halkaisijaltaan n. 6 m kokoinen pyöreä ampumapesäke, jossa kulkuaukko itälaidalla. Ampumapesäke 2: Hiekkaharjun päällä aivan Iso Pölylammen rannalla halkaisijaltaan n. 4 m kokoinen
pyöreä kaivanto. Kaivannon kaakkoiskulmalta on kaivettu n. 1 m syvyinen kulkuaukko hiekkaharjun läpi. Kaivanto 2: Pieni n. 1m x 50 cm kokoinen suorakaiteenmuotoinen kaivanto. Syvyys n. 30 cm. Kaivanto 3: Halkaisijaltaan n. 4 m mittainen pyöreä kaivanto. Syvyys n. 20-30 cm. Suoraan kaivannon takana toinen hiekkaharjuun tehty syvempi kaivanto. Kaivanto 4: Suorakaiteenmuotoinen n. 5 m pitkä ja 2,5-3 m leveä kaivanto, jonka kummassakin päässä kulkuaukko. Syvyys n. 1-1,2 m. Majoitustilan jäännös?
Inventointi 2024: Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa ja se on pääosin muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukainen. Ampumapesäke 1:n kulkuaukon suunnan on tarkastuksessa havaittu olevan kaivannon kaakkoispuolella. |
| metsakeskus.1000026196 |
777 |
Kuurtola 2 |
10007 |
12011 |
13102 |
11042 |
27009 |
589474.00000000 |
7216477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026196 |
Avohakkuuaukea, joka aurattu. Kohteet sijaitsevat pienillä kumpareille korkeimmalla kohdalla. Paikalla on käyty talvisodan taisteluita joulukuun alussa 1939. Paikkaa on välirauhan aikana varusteltu. Inventoinnissa kartoitetut kohteet ovat luultavasti välirauhan aikaisia. Osa kohteen kivikasoista voi myös olla peltoraunioita, joita on käytetty uudestaan sotatarkoituksiin. Samoin paikalla kulkeva kivestä tehty aita saattaa liittyä läheisiin tiloihin ja sitä on käytetty hyödyksi sodan aikana. Kohteet: kolme kivikasaa, kolme kuoppakohdetta ja neljä kookkaampaa kaivantoa. |
| metsakeskus.1000026197 |
777 |
Taivallamminaho 3 |
10007 |
12005 |
13000 |
11006 |
27009 |
630709.00000000 |
7182082.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026197 |
Kohde sijaitsee Kevättijärven kakkoispuolella. Maasto on kosteahkoa. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. Metsän keskellä kulkee avoin linja. Kertoman mukaan paikalla kulkee talvitie, jota pitkin on kuljetettu kalustoa sota-aikaan. |
| metsakeskus.1000026198 |
777 |
Rautiaisenlampi 1 |
10007 |
12002 |
13022 |
11006 |
27009 |
629517.00000000 |
7181230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026198 |
Kohde sijaitsee Malahviantien pohjoispuolella, Rautiaisen myllystä kaakkoon. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. Paikalla ei ole mitään maanpäällä havaittavia rakenteita. Paikalla kerrotaan olevan joukkohaudan. |
| metsakeskus.1000026199 |
777 |
Pitämänaho |
10007 |
12001 |
13183 |
11006 |
27009 |
590616.00000000 |
7194552.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026199 |
Kohde sijaitsee Ämmänsaaren Pitämän asumalähiön eteläpuolella, Iso Pitämä -lammen tuntumassa. Paikalla on kivikkoinen mäntyä, kuusia ja koivuja kasvava luode-kaakkosuuntainen harju. Paikalla on tehty harvennushakkuu. Paikalle on toisen maailmansodan aikaan rakennettu sotilashenkilöstölle majoitustilat. Inventoinnissa kartoitettiin 16 betoniperustusta. Kaikki perustukset ovat samanlaisia. Talot ovat olleet lautarakenteisia ja niihin on kuulunut erillinen betoniperusteinen varastorakennus. Asuintalot sijaitsevat harjun päällä ja varastot harjun alla. Rakennusten lisäksi alueella on sen länsipäässä hiekkatien länsipuolella pitkiä erimuotoisia kaivantoja, jotka erottuvat paikoin melko heikosti. |
| metsakeskus.1000026200 |
777 |
Pyttyniemi 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
644691.00000000 |
7187273.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026200 |
Kohde sijaitsee Viianginjärven itärannalla, Pyttyniemessä. Viiangin (Pyttyniemen) vartio toimi vuosina 1927-40. Vartiorakennuksen lisäksi pihapiirissä oli sauna, kellari, varasto/talli, lipputanko ja kaivo. Venerantaan johti tie. Vartion kartta on esitetty paikalla olevassa taulussa. Vartiorakennus: Kohteesta on jäljellä kiviset perustat ja keskellä kivinen tulisija. Kohde on mitoiltaan 5 x 9,5 metriä. Sisäänkäynti on kyltin mukaan etelän puolella, mutta se on tuulenkaadon alla. Sauna: Kohteesta on kiviperusta jäljellä. Se on mitoiltaan 3,8 x 6 metriä. Kiuas on luoteisseinällä. Kellari: Kohde on mitoiltaan 3 x 3 metriä. Seinävallit ovat massiiviset, kellarikuoppa on ympäristöään syvemmällä. Varasto/talli: Kohteesta on kiviperustat sekä muutama puunkappale jäljellä. Väliseinien kohdat ovat osittain näkyvillä. Kohde on pitkänomainen, itä-länsisuuntainen, mitoiltaan 20 x 4 metriä. Lipputanko: jäljellä 1,5 metriä korkea alaosa. Kaivo: Pyöreä, veden täyttämä kuoppa. |
| metsakeskus.1000026201 |
777 |
Teerilampi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
615207.00000000 |
7191904.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026201 |
Kohde sijaitsee Raatteentien eteläpuolella, uudistuskypsässä metsikössä. Paikka rajautuu noin 70 metriä pitkälle kuivemman maan kaistaleelle suoalueiden välissä. Kohteessa on noin 20 metriä juoksuhautaa sekä muutamia kaivantoja ja poteroita. |
| metsakeskus.1000026202 |
777 |
Pärsämönsärkkä 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
623537.00000000 |
7220171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026202 |
Kohde sijaitsee Pärsämönsärkän etelärinteessä, Toravaaran talosta noin kilometrin koilliseen. Kohde koostuu neljästä lounas-koillissuuntaisessa linjassa olevasta maarakenteesta joista kaksi on poteroita ja kaksi isompia kaivantoja. Poterot sijaitsevat alueen lounaispäässä ja ovat mitoiltaan noin 1,5m x 2m.
Alueen keskellä oleva suorakaiteen muotoinen kuoppa on kooltaan 3,5 x 2 metriä ja syvyydeltään noin 1,5 - 2 metriä. Kuopan seinämiä on tuettu hirsillä. Kuopan keskellä kasvaa pieni kuusi. Kuopan eteläreuna on hieman sortunut ja kuopan pohjalla on harvennusjätettä. Alueen koilliskärjessä on mitoiltaan 10,5 x 10 metriä oleva kaivanto. Se on hevosenkengän muotoinen. Sen itähaaran keskiosassa on 3 m:n levennys. Länsihaarassa on ulkoreunassa kaksi pyoreähköä syvennystä. Keskellä oleva korkeampi kaistale on rakennettu maasta ja kivistä. Kaistaleen päällä kasvaa pieni koivu ja kaivannon reunoilla on puiden kantoja. |
| metsakeskus.1000026203 |
69 |
Palolamminneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
414684.00000000 |
7056124.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026203 |
Soiden ympäröimä korkea kivinen kangas. Hauta sijaitsee kankaan lounaisella alarinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 12 m ja syvyys (ylärinteeltä mitattuna) 1,9 m Halssi suuntautuu etelään, pituus 4 m ja syvyys 2,2 m, sortunut. Vallin päällä kasvaa isoja kuusia. |
| metsakeskus.1000026204 |
71 |
Nevakaarto 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
414117.00000000 |
7126615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026204 |
Muinainen kapea hiekkadyynimuodostelma suoalueen keskellä, noin kilometri Pirnesjärvestä länteen. Kuiva mäntykangas, aukea, avohakattu ja muokattu.
Dyynimuodostelmasta etelälounaaseen lähtevältä kapealta harjanteelta löytyi 3 kuoppa rivissä 20 m metrin väliin. Heikohkot vallit ja yli 5 cm huuhtoutumiskerros viittaa esihistoriallisiin pyyntikuoppiin.
Kuoppa 1 mitat 1,5 x 1,2 m, syvyys 0,6 m
Kuoppa 2 mitat 3 x 2,9 m, syvyys 0,5 m
Kuoppa 3 mitat 2 x 1,8 m, syvyys 0,5 m.
Kuoppien reunat ovat muokkauksessa hieman vaurioituneet. |
| metsakeskus.1000026205 |
71 |
Nevakaarto 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
414089.00000000 |
7126596.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026205 |
Muinainen kapea hiekkadyynimuodostelma suoalueen keskellä, noin kilometri Pirnesjärvestä länteen. Kuiva mäntykangas, aukea, avohakattu ja muokattu. Dyynimuodostelmasta etelälounaaseen lähtevältä kapealta harjanteelta pyyntikuoppajonon (Reiska no. 158756) luoteispuolella havaittiin harjanteen rinteeltä noin 10 m2 alalta palaneita luunsiruja ja palanut kivi. Löydöt tulivat mätästyskuopista huuhtoutumiskerroksen alapuolelta.
Luulajianalyysi Kristiina Mannermaa KM 39954 Indet (tunnistamattomat) |
| metsakeskus.1000026206 |
71 |
Kopisto 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
431202.00000000 |
7123677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026206 |
Matala kangassaareke suoalueen keskellä, tuoreehko kangas. Alue on osittain aluskasvillisuuden peittämä, osittain vanhaa puustoa. Rajamerkki, vuoden 1913 metsätalouskartan mukaan Haapaveden ja Kärsämäen kuntaraja kulki tässä kohdassa ja kivi sijaitsee entisen kunnanrajan taitekohdassa. Nykyään Haapaveden puolella valtionmaan ja yksityisen maa rajalla sijaitsevat pystykivi, mitat maanpinnan yläpuolella 65 x 40 x 30 cm. Koillispuolella on hakattu pyöristyneen kolmion muotoinen kuvio, korkeus 16 cm sekä mahdollisesti nro 9. Lounaispuolella on hakattu epäselvä merkki (L jossa on poikittaisviiva ?) ja numerot 95, alapuolella kirjaimet TT. Kivi on harmaitten jäkälien peittämä. |
| metsakeskus.1000026207 |
317 |
Pykälämaankangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
461285.00000000 |
7090230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026207 |
Soiden ympäröimä etelä - pohjois-suuntainen hiekkadyynimuodostelma. Kuiva hiekkakangas, aluskasvillisuus pääosin jäkälää, sammalta ja puolukkaa. Varttunutta kasvatusmetsikköä.
Hiekkadyynin keskiosassa on 110 m:n matkalla 4 pyyntikuoppa:
1: mitat 2,1 x 1,6 m, syvyys 0,4 m
2: mitat 2,1 x 1,8 m, syvyys 0,6 m, heikko valli
3: halkaisija 1,8 m, syvyys 0,3 m
4: mitat 2 x 1,9 m, syvyys 0,4 m, heikko valli.
Kuopalla 2 ja 4 tarkastettiin kairaamalla huuhtoutumiskerroksen, sen paksuus on 8 - 11 cm. |
| metsakeskus.1000026208 |
317 |
Kokkopuro 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
460949.00000000 |
7089160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026208 |
Soiden ympäröimä kaakko - luode-suuntainen hiekkadyynimuodostelma Kokkopurosta n. 400 m itään. Kumpuileva pinta. Kuiva hiekkakangas, aluskasvillisuus pääosin jäkälää, sammalta ja puolukkaa. Varttunutta kasvatusmetsikköä.
Hiekkadyynin keskiosassa on 350 m:n matkalla 5 pyyntikuoppa:
1: halkaisija 2,5 m, syvyys 0,4 m
2: halkaisija 2,6 m, syvyys 0,4 m, heikko valli
3: halkaisija 2,1 m, syvyys 0,5 m
4: halkaisija 3,5 m, syvyys 0,4 m, valli.
5: Halkaisija 2,8 m, syvyys 0,4 m, heikko valli
Kuopalla 1 ja 4 tarkastettiin kairaamalla huuhtoutumiskerroksen, sen paksuus on 7 - 10 cm.
Kohteesta n. 200 m kaakkoon dyynialueen kaakkoispäässä sijaitsee tunnettu muinaisjäännös Kokkopuro itä (Mj-rek 1000000214), pyyntikuoppa-alue, josta on dokumentoitu 5 kuoppaa, yksi näistä sijaitsee lähellä valtionmaan rajaa, muut ovat tiheässä jonossa edellisestä n. 200 m eteläkaakkoon. |
| metsakeskus.1000026210 |
445 |
Långlandet 8 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
192703.00000000 |
6658425.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026210 |
Tomtning |
| metsakeskus.1000026211 |
445 |
Konungskär 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
198535.00000000 |
6670938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026211 |
Nurmikon alta erottuu suorakaiteen muotoinen pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista rakennettu kivijalka, jonka korkeus on 0.2-0.4 m. Kivijalan pituus on 12.7 m
(W-E) ja leveys 5.3 m. Rakennuksessa on ollut kaksi huonetta, ilmeisesti paritupa.
E-puoleisen huoneen NW-nurkassa erottuu nelisivuinen särmikkäistä lohkareista
ladottu tulisijan jäännös. Tulisijan perustuksen mitat ovat 2.1 m x 2.1 m. Perustuksen
päällä on maata, jonka seassa on pikkukiviä ja punatiilen moroa. W-huoneen tulisijan
jäännös on NE-nurkassa. Se koostuu suurista särmikkäistä lohkareista. Tämä tulisija
vaikuttaa perusteellisemmin puretulta kuin toinen.
Kyseessä on Konungsskärin torpan rauniot. Torpassa asui vuosien 1820 ja 1916 välisenä aikana kolme sukupolvea torppariperheitä. Vuonna 1916 torppa purettiin ja sen hirsistä rakennettiin vieressä oleva metsästysmaja. |
| metsakeskus.1000026211 |
445 |
Konungskär 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
198535.00000000 |
6670938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026211 |
Nurmikon alta erottuu suorakaiteen muotoinen pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista rakennettu kivijalka, jonka korkeus on 0.2-0.4 m. Kivijalan pituus on 12.7 m
(W-E) ja leveys 5.3 m. Rakennuksessa on ollut kaksi huonetta, ilmeisesti paritupa.
E-puoleisen huoneen NW-nurkassa erottuu nelisivuinen särmikkäistä lohkareista
ladottu tulisijan jäännös. Tulisijan perustuksen mitat ovat 2.1 m x 2.1 m. Perustuksen
päällä on maata, jonka seassa on pikkukiviä ja punatiilen moroa. W-huoneen tulisijan
jäännös on NE-nurkassa. Se koostuu suurista särmikkäistä lohkareista. Tämä tulisija
vaikuttaa perusteellisemmin puretulta kuin toinen.
Kyseessä on Konungsskärin torpan rauniot. Torpassa asui vuosien 1820 ja 1916 välisenä aikana kolme sukupolvea torppariperheitä. Vuonna 1916 torppa purettiin ja sen hirsistä rakennettiin vieressä oleva metsästysmaja. |
| metsakeskus.1000026212 |
445 |
Söderbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
187126.00000000 |
6673167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026212 |
hautaraunio |
| metsakeskus.1000026213 |
445 |
Rosenhamn rantautumispaikka |
10002 |
12005 |
13068 |
11006 |
27000 |
192684.00000000 |
6660701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026213 |
Luonnonsatama muodostuu Myshamnin luonnonsataman pohjoispuolella sijaitsevien Vällingskär-, Mörgrundet-, Disken- sekä Måsgrundet-nimisten luotojen keskelle. Saari, jolla rantautumispaikka sijaitsee, on maastokartassa nimetön, mutta historiallisissa lähteissä se tunnetaan nimellä Rosenhamn. Paikka ei ole kovin hyvä satama, se on melko altis lännen ja idän puoleiselle tuulelle. Saarten välinen pohja on kuitenkin tasainen hiekkapohja.
Rosenhamn on merkitty Karl Johan Ezeliuksen isojakokarttaan vuosilta 1821 ja 1830 ja myöhemmissä kartoissa 1845, 1910-luvulla ja 1911. Hans Hanssonin 1650-luvulla laatimassa kartassa Maskun ja Piikkiön kihlakunnista saari on merkitty nimellä Ristören (vaihtoehtoisesti Lill vijskär).
Rosenhamnin keskellä kahden SW-NE-suuntaisen kallioselänteen välissä on notko, jonka ala kartalta mitaten on noin 800 m². Notkon pohjalla on noin 30 metriä pitkä, noin metrin syvyinen ja 2−4 m leveä uoma, joka johtaa pohjoisrannalta notkon pohjukkaan. Maaperä on hiekkaa ja soraa, joka normaalisti kerrostuu tasaiseksi pinnaksi, ei uomaksi. Uoma on siis kaivettu, ja pohjukassa näkyykin jyrkkä lapiolla kaivettu seinämä. Saareen on ilmeisesti kaivettu uoma, joka on suojannut sen sisään vedettyjä veneitä merenkäynniltä.
Rannansiirtymisajoitus inventointiraportissa (Tuovinen 2016: 20−24) selostetun vaaituksen perusteella osoittaa, että uoman mahdollinen käyttöperiodi on likimäärin 1480-luvulta 1560-luvulle ja että uoma on maatunut kuivaksi maaksi viimeistään 1680-luvulla. (tiedot Tapani Tuovinen.) |
| metsakeskus.1000026213 |
445 |
Rosenhamn rantautumispaikka |
10002 |
12005 |
13068 |
11006 |
27006 |
192684.00000000 |
6660701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026213 |
Luonnonsatama muodostuu Myshamnin luonnonsataman pohjoispuolella sijaitsevien Vällingskär-, Mörgrundet-, Disken- sekä Måsgrundet-nimisten luotojen keskelle. Saari, jolla rantautumispaikka sijaitsee, on maastokartassa nimetön, mutta historiallisissa lähteissä se tunnetaan nimellä Rosenhamn. Paikka ei ole kovin hyvä satama, se on melko altis lännen ja idän puoleiselle tuulelle. Saarten välinen pohja on kuitenkin tasainen hiekkapohja.
Rosenhamn on merkitty Karl Johan Ezeliuksen isojakokarttaan vuosilta 1821 ja 1830 ja myöhemmissä kartoissa 1845, 1910-luvulla ja 1911. Hans Hanssonin 1650-luvulla laatimassa kartassa Maskun ja Piikkiön kihlakunnista saari on merkitty nimellä Ristören (vaihtoehtoisesti Lill vijskär).
Rosenhamnin keskellä kahden SW-NE-suuntaisen kallioselänteen välissä on notko, jonka ala kartalta mitaten on noin 800 m². Notkon pohjalla on noin 30 metriä pitkä, noin metrin syvyinen ja 2−4 m leveä uoma, joka johtaa pohjoisrannalta notkon pohjukkaan. Maaperä on hiekkaa ja soraa, joka normaalisti kerrostuu tasaiseksi pinnaksi, ei uomaksi. Uoma on siis kaivettu, ja pohjukassa näkyykin jyrkkä lapiolla kaivettu seinämä. Saareen on ilmeisesti kaivettu uoma, joka on suojannut sen sisään vedettyjä veneitä merenkäynniltä.
Rannansiirtymisajoitus inventointiraportissa (Tuovinen 2016: 20−24) selostetun vaaituksen perusteella osoittaa, että uoman mahdollinen käyttöperiodi on likimäärin 1480-luvulta 1560-luvulle ja että uoma on maatunut kuivaksi maaksi viimeistään 1680-luvulla. (tiedot Tapani Tuovinen.) |
| metsakeskus.1000026214 |
445 |
Västerön 5 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
191846.00000000 |
6667301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026214 |
|
| metsakeskus.1000026215 |
445 |
Konungsskär 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
198516.00000000 |
6670925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026215 |
rakennuksenjäännös |
| metsakeskus.1000026216 |
445 |
Ingolskär 1 |
10002 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
197282.00000000 |
6660005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026216 |
johtoloiston jäännös |
| metsakeskus.1000026217 |
445 |
Ingolskär 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
197300.00000000 |
6659994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026217 |
Alueella, jonka mitat ovat 6.9 m x 7.9 m, kallioiden välinen notko on täytetty
pyöristyneillä rantakivillä siten, että on muodostunut tasainen alue, joka näyttää
rakennuksen pohjalta. Reunoilla on suuria pyöristyneitä lohkareita, ehkä nurkkakiviä.
Kaikki muu on poissa. Ei tiiltä näkyvissä. Poronjäkälän ja osaksi katajan peitossa. K.A. Rehnbergin 1902 kartassa luotsilaitokselle pakkolunastetuista kiinteistöistä näkyy rakennus, joka olisi sijainnut aivan johtoloiston (Ingolskär 1 1000026216) vieressä. Myös luotsi- ja majakkalaitoksen arkistossa olevissa valokuvissa vuodelta 1891 näkyy pieni varastorakennus kalliolla johtoloiston vieressä. Dokumentoitu rakennuksenjäännös on tästä paikasta 10 m kaakkoon. Se lienee johtoloistoa vanhempi. |
| metsakeskus.1000026218 |
445 |
Långlandet 3 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
192656.00000000 |
6658293.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026218 |
kiviraunio |
| metsakeskus.1000026219 |
445 |
Kråkskär 4 |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
180469.00000000 |
6673729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026219 |
|
| metsakeskus.1000026220 |
445 |
Gullskär |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
189033.00000000 |
6671809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026220 |
|
| metsakeskus.1000026221 |
445 |
Stora Rönnskär |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
194033.00000000 |
6664988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026221 |
Paahus eli vesilinnustuksessa käytety kivinen näköestemuuri |
| metsakeskus.1000026222 |
445 |
Stickelskären |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
193878.00000000 |
6665665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026222 |
Neljän paahuksen ryhmä ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000026223 |
445 |
Västerön |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
192018.00000000 |
6667562.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026223 |
Viljelyjäänteitä ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000026223 |
445 |
Västerön |
10007 |
12016 |
13181 |
11006 |
27000 |
192018.00000000 |
6667562.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026223 |
Viljelyjäänteitä ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000026223 |
445 |
Västerön |
10007 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
192018.00000000 |
6667562.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026223 |
Viljelyjäänteitä ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000026224 |
445 |
Bredskär |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
196125.00000000 |
6667960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026224 |
Kahdeksan paahuksen eli vesilinnustuksessa käytetyn näköeste/kivimuurin muodostama kokonaisuus |
| metsakeskus.1000026225 |
445 |
Trån |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
195569.00000000 |
6668660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026225 |
Kuuden paahuksen eli eli vesilinnustuksessa käytetyn kivisen näköestemuurin kokonaisuus ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000026226 |
445 |
Minnkobben |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
196303.00000000 |
6668523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026226 |
Kuuden paahuksen eli vesilinnustuksessa käytetyn kivisen näköestemuurin kokonaisuus |
| metsakeskus.1000026227 |
445 |
Gåsskär |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
196231.00000000 |
6667851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026227 |
Paahus eli vesilinnustuksessa käytetty kivinen näkymäeste |
| metsakeskus.1000026228 |
445 |
Granskär |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
196337.00000000 |
6668104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026228 |
Neljäntoista paahuksen eli vesilinnustuksessa käytetyn kivisen näköestemuurin kokonaisuus ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000026229 |
445 |
Björkskär |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
196824.00000000 |
6668164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026229 |
Neljän paahuksen eli vesilinnustuksessa käytetyn kivisen näköestemuurin kokonaisuus. ks, alakohteet. |
| metsakeskus.1000026230 |
276 |
Kauppatie |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
643864.00000000 |
6959687.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026230 |
Tervahauta on Kauppatien ja Yläkyläntien risteyksestä 107 m pohjoisluoteeseen. Tervahaudan pohjan halkaisija on noin 16 m. |
| metsakeskus.1000026231 |
276 |
Koivurannantie 17 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
644412.00000000 |
6960000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026231 |
Koivurannantie 17 kohdalla, tien länsipuolella, tiestä 30 m länteen on kaksi ehjää tervahaudanpohjaa vierekkäin. Eteläinen on halkaisijaltaan noin 12 m, pohjoisempi noin 6 m. |
| metsakeskus.1000026232 |
276 |
Talinmäki koillinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
644826.00000000 |
6959304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026232 |
Tervahauta on mäkien välisessä notkelmassa, halkaisija on noin 14 m. Hakkuuaukealla oleva tervahaudan kohdalle on jätetty pusikko ja lehtipuita. |
| metsakeskus.1000026233 |
276 |
Kontioniementie 27 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
644825.00000000 |
6959304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026233 |
Tervahauta sijaitsee Kontiolahden tie 28 kohdalla, tien lounaispuolella, tiestä 40 m, töyrään päällä. Paikalla on hiekkamaaperäinen harjanne, jonka laella tervahauta on. Tervahaudan halkaisija on 2,5 m. |
| metsakeskus.1000026235 |
276 |
Uuro länsi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
644934.00000000 |
6956944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026235 |
Alueella on Salpalinjavarustuksia: taisteluhautoja ja korsu tms.kuoppia. Taisteluhauta reunustaa tasalakisen mäen eteläosaa. Hauta kiertää laen reunaa alkaen luoteesta pisteestä N 6956973, E 644895 ja siitä eteläkaakkoon harjanteen eteläkärkeen N6956749, E645111, hosta kaartaa harjanteen reunaa pohjoiseen pisteeseen N6956991, E645134. Taisteluhaudan koillis- ja luoteispuolella on vielä korsu- tai kranaatinheitin aseman kuoppia, koillisessa tasalle N6957086, E645133 ja luoteessa tasalle N6957068, E644923. Kaakossa kohdassa N6956797, E645114 taisteluhaudasta erkanee pistohauta kaakkoon, pientä harjannetta myöten sen kärkeen, pisteeseen N6956770, E645151. Taisteluhaudan puurakenteet on purettu, mutta varustukset ovat muutoin kunnassa ja hyvin säilyneet. |
| metsakeskus.1000026236 |
445 |
Söderkobbs grundet |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
197232.00000000 |
6667771.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026236 |
Paahus eli vesilinnustuksessa käytetty kivinen näköestemuuri |
| metsakeskus.1000026237 |
445 |
Höglandet |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
197882.00000000 |
6667899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026237 |
Paahus eli vesilinnustuksessa käytetty kivinen näköestemuuri |
| metsakeskus.1000026238 |
445 |
Bussö |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
198151.00000000 |
6668172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026238 |
Kolmen paahuksen eli vesilinnustuksessa käytetyn kivisen näköestemuurin kokonaisuus. Alueella on myös kaksi vanhaa nittyaluetta. |
| metsakeskus.1000026240 |
445 |
Konungsskär 3 |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
198547.00000000 |
6670899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026240 |
Laiturin jäännös |
| metsakeskus.1000026241 |
445 |
Långlandet 1 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
192805.00000000 |
6658829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026241 |
Neljän kivirakenteen ja niityn muodostama kokonaisuus |
| metsakeskus.1000026242 |
445 |
Flakaskär 2 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
193008.00000000 |
6658542.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026242 |
kiviraunio |
| metsakeskus.1000026243 |
445 |
Flykläppen |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
183154.00000000 |
6659701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026243 |
Kahden paahuksen eli vesilinnustuksessa käytetyn kivisen näköestemuurin kokonaisuus |
| metsakeskus.1000026244 |
445 |
Brännkläppen |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
183010.00000000 |
6659922.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026244 |
Neljän paahuksen eli vesilinnustuksessa käytetyn kivisen näköestemuurin kokonaisuus. ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000026245 |
445 |
Ljungkläpparna |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
182860.00000000 |
6659692.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026245 |
Kahden paahuksen eli vesilinnustuksessa käytetyn kivisen näköestemuurin kokonaisuus. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000026246 |
445 |
Bredskärs harun |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
178914.00000000 |
6661313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026246 |
Neljän paahuksen eli vesilinnustuksessa käytetyn kivisen näköestemuurin ja yhden kivrakenteen muodostama kokonaisuus. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000026247 |
445 |
Bredskärs kläppen |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
178916.00000000 |
6661583.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026247 |
Paahus eli vesilinnustuksessa käytetty kivinen näköestemuuri. |
| metsakeskus.1000026248 |
445 |
Bredskär |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
179449.00000000 |
6661615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026248 |
paahuksen eli vesilinnustuksessa käytetyn kivisen näköestemuurin muodostama kokonaisuus. Ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000026249 |
445 |
Fladalandet |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
175727.00000000 |
6663465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026249 |
Yhden rakennuksen pohjan, kiviuunin ja verkkotarhan muodostama kokonaisuus. ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000026250 |
445 |
Pattonskär |
10007 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
174437.00000000 |
6664806.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026250 |
Yhden kiviraunion ja paahuksen muodostama rakennekokonaisuus. ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000026255 |
421 |
Kusiaisneva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381366.00000000 |
7048595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026255 |
Pitkä ja leveä itäkaakko - länsiluode-suuntainen harjujakso (Kinnulasta - Toholammille), jonka laidat ovat melko tasaisia. Kuivahko mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Laaja sorakuoppaa eteläpuolella. Kohde sijaitsee harjun pohjoislaidalla lähellä soistunutta aluetta. Inventoinnissa 1982 löytyi alueelta "huononlaatuisia" kvartsi-iskoksia, myöhemmissä inventoinneissa ei tehty pintahavaintoja. Paikalla on loivasti pohjoiseen viettävä tasainen hiekka-alue muinaisen rantatörmän yläpuolella. |
| metsakeskus.1000026256 |
256 |
Jääkolun pyykki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
404410.00000000 |
7039073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026256 |
Soiden ja kivisten kankaiden ympäröimä rakka-alue, jonka halki virtaa jääjoki. Kivet ovat melko kookkaita (0-5 - yli 2 m).
Kinnulan, Reisjärven ja Pihtiputaan nykyisellä rajapisteellä on rakka-alueen keskellä 1,2 m korkea pystykivi (leveys 0,6 m ja paksuus 0,3-0,4 m). Kaakkoispuolen yläosassa on hakat-tu kruunu ja sen päällä risti, korkeus n. 25 cm. Sen alapuolella on selvästi uudempi hakkaus 359. Luoteispuolella viistossa yläpinnalla on hakkaus AD ja alempana 1811.
Vanhojen karttojen perusteella Pohjanmaan ja Hämeen raja kulki vielä 1740 n. 15 km län-nempänä (Wikar, 1740, Pohjanmaan kihlakunnan ja Hämeen läänin raja, sarja 1-8), 1798 Vaasan läänin rajapiste oli Jääkolun kohdalla (Hermelin, 1798 Charta över Wasa Höfdin-gedöme).
Vaasan läänin rajakivi, joka on todennäköisesti pystytetty kun lääni perustettiin 1762, siltä ajalta lienee kruunuhakkaus. Sen alla oleva nro. 359 on nuorempi, ikä on epäselvä. Hakka-us 1811 viittaa Suomen sodan jälkeisen rajatarkastukseen, ja AD ovat ilmeisesti maanmit-tarin nimikirjaimet. |
| metsakeskus.1000026257 |
256 |
Piispalansaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
404390.00000000 |
7035296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026257 |
Soiden ympäröimä kivinen kuivahko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee kankaan läntisellä loivalla ylärinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 15 m, kuopan läpimitta 8 m ja syvyys 1,1 m, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 5 m ja syvyys 2,2 m. Vallin päällä kasvaa eri-ikäisiä havupuita, kuoppa on heinän peittämä. Tervahaudasta 20 m itäkaakkoon on kiukaan jäänteet, mitat 2,2 x 2 m, korkeus 0,9 m. Rakenne on aluskasvillisuuden peittämä. Humuksen alta löytyi 5 - 15 cm kokoisia palaneita kiviä ja nokimaata. |
| metsakeskus.1000026258 |
256 |
Pinkelinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
389344.00000000 |
7027653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026258 |
Soiden ympäröimä laaja tuoreehko kangas Sääksjärven itäpuolella, varttunutta kasvatus-metsikköä. Hauta sijaitsee kankaan etelärinteellä, läpimitta valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 6 m ja syvyys 1,1 m, halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 3 m ja syvyys 1,8 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä havupuita ja koivuja. |
| metsakeskus.1000026259 |
256 |
Pyyniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
388913.00000000 |
7026099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026259 |
Soiden ympäröimä matala kivinen kuivahko kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee kankaan pohjoislaidalla, läpimitta valli mukaan lukien n.12 m, kuopan läpimitta n. 17 m. Halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen, pituus n. 3 m haudan päällä kasvaa nuorta puustoa.
Kohdetta ei ole arkeologisesti tarkastettu maastossa. Se on havaittu Lidar-aineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000026260 |
256 |
Jääkolu |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
404441.00000000 |
7039028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026260 |
Soiden ja kivisten kankaiden ympäröimä rakka-alue, jonka halki virtaa jääjoki. Kivet ovat melko kookkaita (0-5 - yli 2 m). Jääkolun pyykistä 55 m kaakkoon on lähellä Kinnulan ja Pihtiputaan raja pyöreä kivilatomus (halkaisija 1,1 m, korkeus 0,3 m), jonka keskellä on 70 cm korkea kiilanmuotoinen pystykivi, leveys 25 cm ja paksuus 10 cm. Jäkäläkasvuston perusteella (kaarrekeltakarve ja keltakarttajäkälä halkaisija yli 10 cm) rakenteen ikä on yli 100 vuotta. Mahdollisesti Isonjaon aikainen tilarajamerkki. |
| metsakeskus.1000026261 |
256 |
Hätäkivi |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
405180.00000000 |
7037533.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026261 |
Soiden ympäröimä korkea kivinen kangas, suurimmaksi osaksi aukea / taimikkoa, paikoitellen isoja puita. Kankaan laella on iso siirtolohkare, pituus 10 m, leveys 6 m ja korkeus n. 7 m; kaakolta katsottuna sen on kolmion muotoinen. Paikallisen tiedon mukaan vanha maamerkki ja kokoontumispaikka, mihin tapahtumaan nimi Hätäkivi viittaa, ei selvinnyt. |
| metsakeskus.1000026262 |
256 |
Esansaaret |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
406911.00000000 |
7034399.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026262 |
Soiden ympäröimä kivinen tuoreehko kangas, uudistuskypsää metsikköä.
Kankaan laella loivalla lounaisrinteellä on pienen rakennuksen jäännös, josta on jäljellä neljä melko lahonnutta hirsikertaa. Ulkomitat ovat 3 x 2,5 m, hirret ovat paksuja, Ø 15, 20 cm, lohipyrstösalvos, päät sahattu. Länsinurkassa on pienen kiukaan jäänteet, mitat 0,8 x 0,8 m ja korkeus 0,5 m. Kiuas on sortuneiden hirsien ja sammalen peitossa. Sen vastapäätä kaakkoisseinässä on havaittavissa kapea oviaukko.
Rakennusjäännös muistuttaa niittysaunaa tai tervapirttiä, se sijaitsee kuitenkin melko kau-kana nevasta, ja alueella ei ole tervahautaa; sen käyttötarkoitus on siksi epäselvä. Kyseessä saattaa olla kaski- tai karjamaja) |
| metsakeskus.1000026263 |
256 |
Hevoskangas |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
394017.00000000 |
7029792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026263 |
Mosaiikkimaisema, jossa vuorottelevat kiviset kankaat ja rämeet. Kohde sijaitsee notkelmassa kahden kankaan välissä aivan metsäautotien kaakkoispuolella. Paikalla on rakennuksen maaperustus, ulkomitat noin 6 x 4 m, osa rakenteesta on jäänyt tienojan (ja ehkä tien) alle. Perustus on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Kairauksessa löytyi jäänteitä maatuneista hirsistä.
Jussila 2023: Peruskartoilla 1964 ja 1992 ei alueella ole mitään. Ei liioin 1800 luvun pitäjänkartalla. Metsätie on tehty 1990 luvulla (vanhojen ilmakuvien perusteella). Maaperustus ei nyt erotu aluskasvillisuudesta eikä sitä lähdetty tarkemmin tutkimaan. Lienee samassa kunnossa kuin 2013. Jäännöksen ajoitus ja funktiokin ovat siis tuntemattomat. Alueella ei ole muita ihmistoiminnan merkkejä kuin metsätie ja ojitettu suometsä. Voisiko olla metsänhakkuisiin liittyvä varaston tms. jäänne? Uunia/kiuasta ei ole havaittu, joten siksi tuskin piilopirtti, ellei ollut rautakamina. |
| metsakeskus.1000026264 |
5 |
Puukkoharju 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
363734.00000000 |
7003303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026264 |
Soiden ympäröimä kivinen tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä.
Hauta sijaitsee kankaan itäisellä loivalla ylärinteellä Tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 16 m, sisempi valli mukaan lukien 12 m, kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,1 m, halssi on kivistä rakennettu, se suuntautuu koilliseen, pituus 6 m ja syvyys 2,2 m. Vallin päällä kasvaa isoja koivuja. |
| metsakeskus.1000026265 |
5 |
Puukkoharju 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
363823.00000000 |
7003344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026265 |
Soiden ympäröimä kuivahko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä.
Hauta sijaitsee kankaan itäisellä alarinteellä. Tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 21 m, sisempi valli mukaan lukien 16 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 0,9 m, halssi suuntautuu itään, pituus 3 m ja syvyys 1,8 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä ja koivuja. |
| metsakeskus.1000026266 |
5 |
Ahvenlamminkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
365028.00000000 |
6999451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026266 |
Soiden ympäröimä kivinen tuoreehko kangas Ahvenlammin itäpuolella, nuorta tiheää kas-vatusmetsikköä.
Hauta sijaitsee kankaan kaakkoislaidalla suon reunalla. Tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 23 m, sisempi valli mukaan lukien 17 m, kuopan läpimitta 11 m ja syvyys 1,1 m, halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 4 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa nuoria mäntyjä, kuopassa heinää.
Ahvenlampi on Pohjanmaan ja Hämeen vanha rajapiste (ks. v. 1740 rajakartta). |
| metsakeskus.1000026267 |
5 |
Juoleikkokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
360568.00000000 |
6998748.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026267 |
Soiden ympäröimä kaakko-luode - suuntainen soraharjanne, kuivahko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee kankaan itäosassa pienellä kumpareella. Tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 24 m, sisempi valli mukaan lukien 20 m, kuopan läpimitta 14 m ja syvyys 1,1 m, halssi suuntautuu koilliseen, pituus 8 m ja syvyys 1,9 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä.
Vuoden 2022 tarkastuksessa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.1000026268 |
5 |
Porasharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
359319.00000000 |
7004478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026268 |
Laaja eteläkaakko-pohjoisluode suuntainen harjujakso, kuiva kangas, varttunutta kasva-tusmetsikköä.
Hauta sijaitsee harjun pohjoislaidalla tasanteella, läpimitta valli mukaan lukien 19 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu koilliseen, pituus 3 m ja syvyys 2,1 m. Haudan päällä kasvaa nuoria havupuita. |
| metsakeskus.1000026269 |
5 |
Puukkoharju 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
365132.00000000 |
7002805.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026269 |
Matala kuivahko soiden ympäröimä kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Hauta sijaitsee kankaan luoteisosassa, läpimitta valli mukaan lukien 21 m, kuopan läpimitta 15 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 5 m ja syvyys 1,8 m. Vallin päällä kasvaa isoja lehti- ja havupuita. |
| metsakeskus.1000026270 |
5 |
Kaakkukallio |
10007 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
351173.00000000 |
7004125.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026270 |
Etelä-pohjois- suuntainen soraharjanne, jossa on laajoja kallioalueita, kuiva kangas, aukea. Harjanteen pohjoisosassa kahden vanhan polun risteyksessä on vanha n. 45 cm paksu mänty, johon on tehty 1,5 m korkeudella pilkka (mitat 25 x 5 cm). Pilkkaan on veistetty rombinmuotoinen kuvio, korkeus 7 cm. Mänty on kasvanut pilkan tekemisen jälkeen vielä 6 cm. Merkkipuu.
Tarkastus 2022:
Kohde on vuoden 2013 inventoinnin kuvauksen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000026271 |
290 |
Kelloperä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
593387.00000000 |
7126990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026271 |
Kelloniemen kylästä, Kelloperän rannoilta löytyy historiallinen tervahauta, tervahauta on noin 10 m halkaisijalta ja metri syvä, haudan reunat ovat selvästi erottuvissa maastossa. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000026272 |
563 |
Haaranmäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403809.00000000 |
7123984.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026272 |
Pyhäjoen länsipuoliselta peltoalueelta löytyi inventoinnin 2014 yhteydessä neljä kvarsi-iskosta noin 40 metrin matkalta oraalla olevalta pellolta. Ko. alueelta havaittiin lisäksi palaneita kiviä. Paikalle tehdyissä lapionpistoissa ei havaittu kulttuurkerrosta. Löytöjen ja havaintojenperusteella kyse on todennäköisesti suppea-alaisesta kohteesta (leiripaikka?) jonka rakenteet ovat tuhoutuneet pellonmuokkauksessa.
Kohde liittyy topografisesti jokirannan laajempaan kivikautiseen asutusvyöhykkeeseen ja vaatii edelleen tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000026273 |
609 |
Konttikallio |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
218365.00000000 |
6855240.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026273 |
Kohde sijaitsee Konttikallion kallioalueen pohjoisrinteen alla. Alueella on matalia, osittain varsin kivikkoisia hiekkamoreenikumpareita ja -harjanteita, joiden välissä on tasapohjaisia, vähäkivisiä notkelmia. Kumpareen laen koillisosassa on rakennuksen perustus. Se on kooltaan 5 m x 5 m ja kohoaa enimmillään noin 40 cm maan pinnasta pohjoisessa. Perustus on luonnonkiveä ja leveydeltään noin 70 cm. Keskellä on kellarikuoppa. Perustuksen luoteiskulmassa on luonnonkivestä rakennetun uunin jäännös. Se on kooltaan noin 2 m x 2 m. Uunin jäännös on nykyiselläänkin pystyseinäinen, paitsi sortuneelta pohjoisreunalta. Se on kuitenkin vain alle metrin korkuinen, joten näyttää siltä, että yläosa on purettu.
Rakennusjäännöksen lounaispuolella, kumpareen laella ja rinteellä on noin 20 m x 20 m kokoinen lähes kivettömäksi raivattu alue. Kivet on koottu alueen lounaisreunalle, missä ne muodostavat 2-3 m leveän ja vajaan metrin korkuisen, noin 20 m pitkän vallin. Raivausjälkiä on muuallakin lähiympäristössä. Rakennusjäännöksen itä- ja koillispuolella on lyhyitä pätkiä aitamaista kiviladelmaa ja kauempana koillisessa suuri röykkiö. Röykkiö on koottu notkon pohjalle luontaisen kivikon päälle. Sen halkaisija on noin 7 m ja korkeus noin 80 cm.
Paikalla havaitut asutusjäännökset näyttävät havaintojen perusteella olevan peräisin lähinnä 1800-luvulta. Rakennusjäännöksessä ja sen ympäristössä ei havaittu mitään 1900-luvun toimintaan viittaavaa materiaalia: ei metallijätettä, ei sementtiä eikä edes tiiltä. Paikalle ei ole merkitty asutusta eikä viljelyksiä isojakokartassa vuodelta 1784 (MHA A1:9/4-19) eikä halkomiskartassa vuodelta 1806 (MHA A1:9/20–32). Asutusta ei ole merkitty myöskään pitäjänkarttaan (MHA, Pitäjänkartasto, Ahlainen (1142 11+1144 02)). Myöskään 1900-luvulla senaatinkartastossa vuodelta 1910 (lehti XXI-13) ja peruskartoissa paikalle ei ole merkitty asutusta. Noin puoli kilometriä itäkaakkoon on kuitenkin näissä merkitty Puolamäen torppa tai myöhemmin sen hävittyä sen peltoja. |
| metsakeskus.1000026274 |
563 |
Alakoski |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
403531.00000000 |
7121641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026274 |
Pyhäjoen saaaressa onjäänteitä kahdesta myllysträ ja myllynuomsta. Vuoden 1955 peruskartassa paikalle on merkitty mylly mutta vuoden 1753 isojakokartassa tai 1800-luvun lopun pitäjänkartalla paikalla ei ole myllyä.
Joen itärannalla on tehty maansiirtotöitä ja siellä on jäljellä joitain betonilohkareita. Saaren itäpuolella on ollut pienempi mylly josta on jäljellä jonkinverran luonnokivistä ja betonista tehtyä perustusta sekä myllyn koneistoa. Perustan kohdalla on pieni lautarakennus |
| metsakeskus.1000026276 |
301 |
Rauhakangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
246067.00000000 |
6957029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026276 |
Tervahauta, joka on merkitty peruskartalle. Se sijaitsee mökin pihan koillislaidalla.
Haudan halkaisija on 12 m. |
| metsakeskus.1000026277 |
563 |
Annonen |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27008 |
405692.00000000 |
7122130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026277 |
Vuoden 1955 peruskartassa merkityn sahamyllyn jäänteet, ainakin kolmen rakennuksen betoniperustuksia, kiilakiviä, kivikasoja ja muutamia kuoppia. Alhaalla jokirinteessä on säilynyt osa kiviportaista ja jokitörmän päällä myllyn koneiston osia. Joessa olleen padon kohta erottuu joen länsirannalla.
Vuoden 1753 isojakokartalla tai 1800-luvun pitäjänkartalla ei ole merkitty myllyä tai sahaa ko. paikalle. Saha on perustettu 1890-luvulla aiemmin samalla paikalla sijainneen myllyn tilalle. Saha paloi vuonna 1898 ja uusi saha rakennettiin 1905-6. Tämä saha paloi 1946 ja paikalle rakennettiin kolmas saha muutama vuosi myöhemmin. Sen rakennukset purettiin 1970-luvulla. |
| metsakeskus.1000026277 |
563 |
Annonen |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
405692.00000000 |
7122130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026277 |
Vuoden 1955 peruskartassa merkityn sahamyllyn jäänteet, ainakin kolmen rakennuksen betoniperustuksia, kiilakiviä, kivikasoja ja muutamia kuoppia. Alhaalla jokirinteessä on säilynyt osa kiviportaista ja jokitörmän päällä myllyn koneiston osia. Joessa olleen padon kohta erottuu joen länsirannalla.
Vuoden 1753 isojakokartalla tai 1800-luvun pitäjänkartalla ei ole merkitty myllyä tai sahaa ko. paikalle. Saha on perustettu 1890-luvulla aiemmin samalla paikalla sijainneen myllyn tilalle. Saha paloi vuonna 1898 ja uusi saha rakennettiin 1905-6. Tämä saha paloi 1946 ja paikalle rakennettiin kolmas saha muutama vuosi myöhemmin. Sen rakennukset purettiin 1970-luvulla. |
| metsakeskus.1000026278 |
563 |
Haaranmäki 2 |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
403849.00000000 |
7124035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026278 |
Pyhäjoen ja sen kahden sivuhaaran yhtymäkohdan luoteispuolella joen länsirannalla jokitörmän päällä on viiden metrin matkalla ja kahden metrin leveydellä luonnonkivistä koostuva tasainen kiveys. Rakenne voi liittyä pohjoispuoliseen saareen johtaneeseen tiehen, tien kohdalla on ollut pato vielä 1950-luvulla. Lähistön jokiranta sopisi myös myllytoiminnalle mutta siitä ei ole merkkejä maastossa tai kartoissa. |
| metsakeskus.1000026280 |
844 |
Savelan hiihtomaja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
485500.00000000 |
6982045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026280 |
Kohde sijaitsee laajalla hiekkakankaalla, joka tällä alueella laskee itään ja kaakkoon. Alueella on useita matalia ja laakeita rantavalleja eri korkeustasoilla. Puusto on harvahkoa keski-ikäistä mäntymetsää. Kangastie kulkee kohteen pohjoispuolitse itäkaakkoon.
Paikalla havaittiin inventoinnissa yhdeksän kuoppaa. Ne kaikki sijaitsevat rantavalleilla. Kuopat 1 -3 sijaitsevat W-E-suuntaisella vallilla, joka kaartuu idässä koil-liseen, kuopat 4 ja 5 sen ja siitä eteläkaakkoon lähtevän vallin risteyskohdassa sekä kuopat 6 ja 7 tällä eteläkaakkoon suuntautuvalla vallilla. Kuopat 8 ja 9 sijaitsevat muista kauempana kaakossa, alempana olevalla toisella vallilla. Kuopissa havaittiin matalat vallit ja yhteen tehdyssä koekuopassa kehittynyt podsolimaannos. |
| metsakeskus.1000026281 |
301 |
Rauhankangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
246026.00000000 |
6957013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026281 |
Tervahauta, joka on merkitty peruskartalle. Se sijaitsee mökin pihan lounaisreunalla.
Haudan halkaisija on 13 m. |
| metsakeskus.1000026282 |
301 |
Joupinkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
246033.00000000 |
6953000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026282 |
Tervahauta, jonka halkaisija on 10 m.
Hauta on tehty maan päälle, se on melko matala ja siinä on melko leveä halssi pohjoissuuntaan. Maaperä on mukulikkoinen moreeni mistä syystä rakenne ei aivan sama kuin alueen muissa tervahaudoissa. |
| metsakeskus.1000026282 |
301 |
Joupinkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
246033.00000000 |
6953000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026282 |
Tervahauta, jonka halkaisija on 10 m.
Hauta on tehty maan päälle, se on melko matala ja siinä on melko leveä halssi pohjoissuuntaan. Maaperä on mukulikkoinen moreeni mistä syystä rakenne ei aivan sama kuin alueen muissa tervahaudoissa. |
| metsakeskus.1000026283 |
301 |
Joupinkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
245753.00000000 |
6952247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026283 |
Peruskarttaan merkitty kohde, joka sijaitsee tien laidalla. Se on tien puolelta osittain vahingoittunut. Halkaisija on noin 13 m. Paikalla on hiekkamaaperäinen ja lähes kivetön pieni kumpare, jolle hauta on tehty. |
| metsakeskus.1000026284 |
844 |
Kangastie |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
485195.00000000 |
6982268.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026284 |
Kohde sijaitsee koilliseen laskevalla hiekkakankaalla, jolla on törmiä ja niiden välissä tasanteita. Alueella kasvaa vanhaa havumetsää. Noin 30 m päässä lounaassa ja ylempänä rinteessä kulkee Kangastie.
Tervahauta on tasanteella. Sen kokonaishalkaisija reunavalleineen on noin 8 m. Reunavalli on leveä ja kohoaa noin 50 cm ympäröivästä tasanteesta. Varsinainen hautakuoppa on läpimitaltaan noin 5 m. Sen keskellä parin metrin läpimittainen jyrkemmin suppilomainen osa. Kuopan syvyys on noin 150 cm. Hauta on pohjasäiliöllistä tyyppiä. Reunavallille kaakkoon tehdyssä koekuopassa todettiin kerros noensekaista maata. Tervahauta on ehjä. |
| metsakeskus.1000026285 |
301 |
Kiisunholma |
10002 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
245167.00000000 |
6951224.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026285 |
Paikalla on hiekkamaaperässä nelisivuinen osin sortunut kuoppa, jonka koko on 3 x 3 m ja syvyys 0,5 m. Pohjalla on kiviä. Kuopassa ohut podsolimaannos, jonka paksuus on muutama millimetri. Sen perusteella kuopalla olisi ikää yli 100 v. Kuopan funktio on tuntematon. |
| metsakeskus.1000026287 |
301 |
Takahauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
250140.00000000 |
6954098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026287 |
Maastokartan tervahaudan kohdalla ei ole mitään siihen viittaavaa, mutta siitä nelisenkymmentä metriä etelä-lounaaseen on. Tien mutkan kohdalla, tien itäpuolella on tervahauta, jonka halkaisija on noin 20 m. Alueella on runsaasti nykyaikaisia maanotto- ja maanperän tarkastuskuoppia. |
| metsakeskus.1000026288 |
301 |
Lautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
249172.00000000 |
6953128.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026288 |
Peruskartalle on merkitty tien itäpuolelle, tiheään vesakkoon pienen harjanteen länsikärkeen iso tervahauta, joka on osin tuhoutunut myöhemmän maanoton takia. Hauta on ollut suuri, arviolta 25 m halkaisijaltaan. Haudan itä-pohjoisreunalla on myöhemmin sen kupeeseen kaivettu isohko ja syvä kuoppa. |
| metsakeskus.1000026289 |
301 |
Kaksoohaudankallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
249605.00000000 |
6951720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026289 |
Peruskarttaan on itään laskevan töyrään reunalle merkitty kaksi tervahautaa. Ne ovat tiheän metsän ja vesakon peitossa. Niiden halkaisijat ovat noin 16 m. Töyrään alapuolella, pohjoisemman haudan kaakkoispuolella on tervapirtin kiuas, kooltaan 1,5 x 2,0 x 0,7 m. |
| metsakeskus.1000026290 |
844 |
Eerikkala A |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
488130.00000000 |
6979176.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026290 |
Paikalla on pyöreä, kehä-vallillinen, halkaisijaltaan noin 3 m kuoppa, syvyydeltään noin 0,5 m. Kuopan reunalle tehdyssä koekuopassa havaittiin vahva noki- ja hiilikerros, jonka perusteella kyseessä on hiilihauta. Kohde sijaitsee harjumuodostumalla. Maaperä on hiekkaa ja puusto mäntymetsää.
Noin 40 m kohteen pistekoordinaateista länteen näkyy Lidar 5p -korkeusmallissa mahdollinen toinen hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000026291 |
563 |
Korkiakangas |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27009 |
403250.00000000 |
7124479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026291 |
Paikalla kolme maakellarin kiviperustusta (kylmämuurausta), jotka arvion mukaan lähihistoriasta. Kaki kellareista sijaitsee pellon reunassa, yksi näistä pohjoiseen metsässä. Pellon reunasssa sijaistevta ovat halkaisijoiltaan n 8 m ja 5,5, m, pohjoisin noin 5 m. Pohjoisin kellari liittynee paikalla vielä 1900-luvun puolivälin jälkeen sijainneeseen taloon. |
| metsakeskus.1000026292 |
844 |
Ortodoksinen hautausmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487540.00000000 |
6980078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026292 |
Ortodoksisen hautausmaan länsipuolelle tehtiin 11 koekuoppaa. Koekuopista tuli löytöinä kvartsi-iskoksia. Näiden havaintojen perusteella paikalla on kivikautinen asuinpaikka. Arvio asuinpaikan laajuudesta perustuu siihen, että lännessä se rajautuu suohon, idässä hautausmaahan sekä etelässä ja pohjoises-sa rakennettuihin ja / tai muun maankäytön tuhoamiin alueisiin. |
| metsakeskus.1000026293 |
844 |
Kurvinsuo 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
485746.00000000 |
6981927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026293 |
Hiekkakankaalla sijaitseva pyöreä kuoppa, halkaisija noin 3,5 m, syvyys noin 0,4 m. Reunavallille tehdyssä koekuopassa havaittiin vahva nokimaa- ja hiilikerros, jolla perusteella kyseessä on hiilihauta.
Alue on harjumuodostumaa, maaperä hiekkaa. Puusto on täysi-ikäistä mäntymet-sää. |
| metsakeskus.1000026294 |
563 |
Pajukangas |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
402861.00000000 |
7125078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026294 |
Matkanivan sillan eteläpuolella jokitörmän korkeimmalla kohdalla, peltojen keskellä olevassa mienessä metsässä on kaksi rakennuksen perustaa, maakallari sekä betonivaluinen kellari. Kirjallisuuden ja karttamateriaalin perusteella kyseessä on 1900-luvulla perustettu ja autioitunut kohde.
2. rakennuksen koordinaatit: P:7125103 I: 402843, 3. kellari: P: 7125116 I:402854,
4. kellari: P:7125111 I:402832 |
| metsakeskus.1000026295 |
301 |
Killerkuusenoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
251511.00000000 |
6952255.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026295 |
Tervahauta sijaitsee puron itäpuolisella töyräällä. Haudan halkaisija on noin 17 m. Paikalla on järeää ja tiheää kuusimetsää. |
| metsakeskus.1000026296 |
69 |
Karsikkamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
429839.00000000 |
7088235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026296 |
Tuplahauta, jonka läpimitta ulompi valli ml. 16 metriä, kuopanhalkaisia 10 metriä ja syvyys 0,9 metriä. Halssi suuntautuu itään, pituus 4 metriä ja syvyys 1,7 metriä, sortunut.
Kohde sijaitsee laajan sorakankaan länsilaidalla laajan turvetuotantoalueen itäpuolella metsätien eteläpuolella. Tuoretta kangasta, maaperä hienoa soraa, paikoin hiekkaa. Ympärillä kasvaa nuorta kasvatusmetsää, haudassa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita. |
| metsakeskus.1000026297 |
301 |
Vanhanhaudanmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
252935.00000000 |
6958661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026297 |
Peruskarttaan merkitty tervahauta, jonka halkaisija on 20 m. Sen ympärillä on joitain maakaivantoja. Tervahaudasta vajaa 30 m koilliseen on kiukaan jäännös. |
| metsakeskus.1000026299 |
301 |
Lintuneva E |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
252395.00000000 |
6961556.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026299 |
Tervahauta, jonka halkaisija on 20 m, leveät vallit.
Haudan länsipuolella on kolme kiukaan jäännöstä. |
| metsakeskus.1000026300 |
301 |
Kettuhaudanneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
250303.00000000 |
6960779.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026300 |
Tervahauta, joka on merkitty peruskartalle. Haudan halkaisija on 12 m. Se on osin metsänlaikutuksen runtelema. |
| metsakeskus.1000026301 |
301 |
Jussilanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
250532.00000000 |
6958837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026301 |
Peruskartalle merkitty tervahauta, halkaisijaltaan 26 m. Metsänlaikutuksen runtelema. Heti haudan länsipuolella on tervapirtin kiukaan jäänne. |
| metsakeskus.1000026302 |
301 |
Kalistanluoma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
251527.00000000 |
6959841.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026302 |
Tervahauta, jonka halkaisija on 20 m. Haudan eteläpuolella purouoman äärellä on kiukaan jäännös. |
| metsakeskus.1000026303 |
301 |
Kiimaneva S |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
252777.00000000 |
6960280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026303 |
Tervahauta, jonka halkaisija on 11 m, haudalla on noin 4 m leveät vallit. |
| metsakeskus.1000026304 |
301 |
Kuivanoukanmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
254305.00000000 |
6959871.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026304 |
Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on 15 m. Haudassa on tuplavallit. Haudan länsipuolella on kuoppa, kooltaan 2 x 3 m, syvyys on noin 0,5 m. Sen lounaispuolella on kiukaan jäänne, kooltaan 2,2 x 2 x 0,5 m. |
| metsakeskus.1000026305 |
301 |
Takakangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
252657.00000000 |
6957359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026305 |
Peruskarttaan merkitty tervahauta, joka sijaitsee noin 100 m Jurvantiestä pohjoiseen. Siitä noin 40 m itään on metsästysmaja. Tervahauta on rakennettu hiekkapohjaiseen rinteeseen. Sen kokonaishalkaisija on 22 m. Siinä on leveät vallit. Kouru, halssi on luoteeseen. Ympärillä on ketunpesiä. Haudan itäpuolella on kiuas: neliömäinen, kooltaan 250 x 250 x 50 cm. |
| metsakeskus.1000026306 |
301 |
Takakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
252842.00000000 |
6957638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026306 |
Peruskarttaan merkitty tervahauta, halkaisijaltaan 18 m. |
| metsakeskus.1000026308 |
208 |
Suninkurut |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27009 |
358907.00000000 |
7139096.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026308 |
Suninkurujen peltoalueen länsipuolella, avokallion laella on kaksi rajamerkkiä, iältään lähihistoriasta.
Rajamerkki 1. , ei sijaitse nykyisellä rajalla, Pystykvi kaatunut ja ympärillä oleva kivjalka on hajonnut tai hajotettu, kivilajan halkaiisja noin 1 metri. Pystykivessä ei hakkauksia.
Edellisestä lounaaseen noin 25 metriä
Rajamerkki 2: Sijaitsee nykyisellä rajalla, matala pyöreä kivijalka, halkaisija 1,1 metriä, keskell pystykivi jonka korkeus 45 cm. Länsipuolella hakkaus 24. kiven pinta keltakarttajäkälän peittämä.
Ympäristössä myös muita isoja pystykiviä. |
| metsakeskus.1000026310 |
301 |
Kankaanpäänvuorio W |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
254233.00000000 |
6956951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026310 |
Peruskarttaan merkitty tervahauta, jonka halkaisija on 23 m. |
| metsakeskus.1000026311 |
301 |
Pahkavuori S |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
255290.00000000 |
6956448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026311 |
Peruskarttaan merkitty tervahauta, jonka halkaisija on 10,9 m. Sen eteläpuolella on kiuas, jonka halkaisija on 2 m, korkeus 0,5 m. |
| metsakeskus.1000026312 |
301 |
Kalliohaudanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
255793.00000000 |
6956496.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026312 |
Tervahauta, jonka halkaisija on 20 m. Haudassa on pitkä halssioja, joka suuntautuu kaakkoon. |
| metsakeskus.1000026313 |
232 |
Keevelinneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
258926.00000000 |
6928515.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026313 |
Paikalla on purouoman törmällä tervahauta, jonka halkaisija on 15 m. Tervahaudan halssi laskee purouoman törmään.
Haudan kaakkoispuolella on kiukaan jäänne, kooltaan 1,5 x 1 m. |
| metsakeskus.1000026314 |
232 |
Keevelinneva NE |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
258878.00000000 |
6929022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026314 |
Jyrkän purouomaan laskevan törmän päällä on iso tervahauta, jonka halkaisija on 24 m. |
| metsakeskus.1000026315 |
232 |
Polvenneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
258187.00000000 |
6927004.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026315 |
Paikalla on puroon laskevan törmän päällä tervahauta, jonka halkaisija on 21 m.
Haudan ympärillä on erilaisia kuoppia ja kaivantoja – osa nykyaikaisia. |
| metsakeskus.1000026316 |
232 |
Ressulanmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
261245.00000000 |
6928291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026316 |
Purouomaan laskevan törmän päällä on kaksi tervahautaa. Ne on merkitty peruskartalle. Niiden itäpuolella on metsätien kupeessa – sen pohjoisreunalla - kiukaan jäännös. |
| metsakeskus.1000026316 |
232 |
Ressulanmaa |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
261245.00000000 |
6928291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026316 |
Purouomaan laskevan törmän päällä on kaksi tervahautaa. Ne on merkitty peruskartalle. Niiden itäpuolella on metsätien kupeessa – sen pohjoisreunalla - kiukaan jäännös. |
| metsakeskus.1000026317 |
232 |
Ressulanmaa 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
261375.00000000 |
6928105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026317 |
Paikalla on aivan tien varressa tervahauta, jonka halkaisija on 19 m. Haudassa on kivistä holvattu halssi tien varrella. Haudan pohjoispuolella on rinteen törmässä maasaunan jäänne, 2,6 x 3 m kokoinen törmään tehty nelisivuinen kuoppa jossa oviaukko pohjoiseen, törmän alarinteeseen. |
| metsakeskus.1000026318 |
232 |
Maitolanneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
261624.00000000 |
6926233.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026318 |
Inventointi 2012:
Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on 16 m. Sen länsipuolella on kiukaan jäännös, jonka halkaisija on 2,5 m.
Inventointi 2023:
Tervahauta ja tervapirtin kiukaan jäännös olivat ennallaan. |
| metsakeskus.1000026319 |
758 |
Orajokisuunkangas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
485743.00000000 |
7469496.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026319 |
Kohde sijaitsee Orajoen Kitiseen laskevan pään länsipuolella, Orajokisuunkankaan itäosassa. Kohde sijoittuu hiekkaiselle tasanteelle jokitörmän päälle. Lännessä kulkee Kitisen rantaan tuleva puomilla suljettu mökkitie. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Kuopat 6 ja 7 sijoittuvat yksityismaalle.
Kohteessa on seitsemän pyyntikuopan jäännöstä. Kuopat sijoittuvat 180 m pituiselle alueelle, enimmillään 10 m etäisyydellä jokitörmästä. Kuopat 3-6 ovat alueen keskellä ryhmässä, kuopat 1, 2 ja 7 n. 50 m etäisyydellä lähimmästä kuopasta.
Lisäksi yksityismaan puolella kuoppien 6 ja 7 välissä havaittiin samantyyppinen, soikea kuoppa, jossa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kuoppa on mitoiltaan 1,8 x 2,2 x 0,5 m. Kuoppa sijaitsee törmän reunalla.
Kohteen eteläpuolelta Kitisen ja Orajoen risteyskohdasta mökkitontilta, Orajoen itärannalta, löydettiin v. 1987 inventoinnissa (Kankaanpää ja Halinen 1987) mahdollisia pyyntikuopan jäännöksiä. Kohteella suoritettiin v. 1989 (Pärssinen 1989) koekaivaus, jossa paikalla todettiin olevan kolme mahdollista pyyntikuopan jäännöstä sekä yksi tervahaudan jäännös. Kyseistä kohdetta ei ole merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Kohde on tiettävästi tuhoutunut veden nostamisen yhteydessä.
Vuonna 2023 kohteen eteläpuolelle tehtiin tarkastus ilmoitetun mahdollisen punamultahavainnon vuoksi. Punamultaa ei kyetty paikantamaan, mutta kohteelta löydettiin kaksi pyyntikuoppaa, jotka sijaitsivat muinaisjäännösalueen ulkopuolella. Nämä on liitetty kohteeseen ja muinaisjäännösalueen rajausta on muutettu. |
| metsakeskus.1000026320 |
232 |
Sotkankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
261315.00000000 |
6926903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026320 |
Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on 20 m. Tervahauta on puroon laskevan jyrkän törmän itäreunalla. Halssi laskee uomaan.
Kotuksen Nimiarkiston mukaan alueella on lähekkäin kaksi tervahautaa, joita on kutstuttu Haaronhaudoiksi tai Haarojenhaudoiksi. |
| metsakeskus.1000026321 |
232 |
Pirttikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
263192.00000000 |
6925958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026321 |
Paikalla on iso tervahauta, jonka halkaisija on 21 m. Sen luoteispuolella, ison maakiven koillispuolella on kiukaan jäänne, jonka halkaisija on 2 m. |
| metsakeskus.1000026322 |
232 |
Vöyrinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
259852.00000000 |
6923767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026322 |
Inventointi 2014:
Paikalla on metsätien länsipuolen kupeessa tervahauta, jonka halkaisija on 16 m. Sen halssi on kivistä kylmämuurattu. Tervahaudan eteläpuolella on kiukaan jäännös. Tervahauta on tiheän näreikön ja kasvillisuuden peittämänä.
Inventointi 2022:
Tervahaudan halkaisija on 18 m. Tervahaudan päällä ja ympärillä kasvaa tiheää kasvillisuutta (katajaa, kuusia, pienempiä lehtipuita). Vallin paksuus tervahaudassa on noin 4-5,5 m. Haudan syvyys on alle metri. Ainakin osittain kivillä tuettu halssiaukko aukeaa länteen. Noin 24 m eteläkoilliseen tervahaudan keskipisteestä sijaitsee todennäköisen tervapirtin kiukaan jäännös. Kiukaan raunion koko on noin 1,2 * 0,8 m, korkeus alle 40 cm. Maanpäälle erottuvien kivien halkaisija on alle 25 cm.
Kotuksen (Kotus, Nimiarkisto 1998) keruukortin mukaan paikannimi Vöyrinkangas johtuu siitä, että vöyriläiset ovat tehneet maantietä täällä Kauhajoen larvamailla. Pohjanmaan talonpojat oli velvoitettu Kyrönkankaan tien ylläpitoon, ja tietöihin jouduttiin lähtemään kauaskin omilta asuinseuduilta. |
| metsakeskus.1000026323 |
232 |
Ressulanmaa 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
262161.00000000 |
6928816.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026323 |
Paikka on merkitty peruskarttaan. Lidarin mukaan paikalla on kaksi tervahautaa.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000026324 |
758 |
Kyläjärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
475681.00000000 |
7474261.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026324 |
Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella, Kyläjärven eteläpäässä. Kohde sijoittuu ärven
länsilounaisrannalle, yksityismaan ja valtion maan rajan lähelle. Järven rannassa on rannansuuntainen matala hiekkaharjanne, jonka länsilounaispuolella on laaja hiekkatasanne. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Lähin kesämökki on 100 m etäisyydellä pohjoisluoteessa. Rannassa yksityismaalla on venepaikka.
Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Rannan tuntumassa tasanteella kulkevalta päällystämättömältä metsätieltä havaittiin kolme kvartsi-iskosta 5 m matkalta. Paikalle tehtiin 10 kpl 30 x 30 cm kokoista koepistoa asuinpaikan rajauksen selvittämiseksi. Yksi koepistoista sijoittui rannassa olevalle harjanteelle, loput tasanteelle löytöpaikan lähelle. Ainoa löydöllinen koepisto oli metsätielle tehty koepisto 6, josta löytyi kolme kvartsi-iskosta ja palanutta kiveä n. 5 cm syvyydeltä. Koepisto sijoittui samalla alueelle kuin pintalöydöt. Koepistoa ei kaivettu tätä syvemmälle ja löydöt jätettiin paikalleen. Kaikki asuinpaikkaan viittaavat merkit sijoittuivat siis 5 m kokoiselle alueelle metsätien kohdalle tasanteelle. Kohteelta ei otettu talteen löytöjä. |
| metsakeskus.1000026326 |
732 |
Ahmatunturinpalot 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
597067.00000000 |
7498215.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026326 |
Kohde sijaitsee Ahmatunturin eteläpuolella Ahmatunturinpalon itäosassa, lähellä Kemihaaran erämaaaluetta. Maasto on kivistä ja tasaista. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa taimikkoa.
Kohteessa on kivilatomus. Latomus on muodoltaan lieriömäinen ja tasalakinen. Halkaisijaltaan se on 1,3 m ja korkeudeltaan 80 cm. Latomukset kivet ovat halkaisijaltaan 20-40 cm, vaihtelevanmuotoisia. Latomuksen päällä kasvaa jonkin verran jäkälää ja sammalta. Latomus ei näytä vahingoittuneen hakkuissa, tosin useimmat alueen vastaavanlaisista latomuksista ovat muodoltaan ylöspäin kapenevia - mahdollisesti latomuksen huipun kivet ovat jossain vaiheessa tippuneet.
Latomus on luultavasti historialliselle ajalle ajoittuva rajamerkki. Kolmiomittauksen tähystysmerkki se ei näyttäisi olevan (Maanmittaushallitus 1928: 86-87). Kyseessä voi olla Kemikylän ja Kuolajärven lapinkylien välinen rajamerkki, joka on kulkenut nykyisen Savukosken ja Sallan kuntien rajan paikkeilla, tiettävästi Ahmatunturin kautta 1600-luvulta lähtien. Myöhemmin v. 1795 Lapin ja lannan raja siirtyi etelästä kulkemaan em. rajaa pitkin, jolloin Kuolajärvi jäi lannan puolelle. Latomus voi siis olla myös tätä rajaa merkitsevä rajakivi. Pohjois-Sallasta tunnetaan myös muita vastaavanlaisia latomuksia, jotka eivät kuitenkaan merkitse mitään nykyisin tunnettua historiallista rajaa (mjrekisterissä oleva Saihoselkä luode ja tässä inventoitu Tuore Vuonneloselkä 2). On mahdollista, että tämäkin kivilatomus liittyy johonkin tuntemattomaan rajaan. |
| metsakeskus.1000026327 |
732 |
Tuore Vuonneloselkä |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
607081.00000000 |
7482337.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026327 |
Kohde sijaitsee Sorsatunturin luoteispuolella, Tuoreen Vuonneloselän pohjoispuolella. Lähettyville tulee pistotie Tuntsantieltä, joka päättyy entisen hakkuualueen laitaan. Pohjoisessa on reilun 900 m etäisyydellä Ylimmäinen Vuonnelo-oja. Kohde sijoittuu pohjoisluoteeseen laskevalle rinteelle, tasaiselle kohdalle. Maaperä on kivistä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta taimikkoa ja muutamia siemenpuita.
Kohteessa on kivilatomus. Latomus on muodoltaan kartiomainen. Sen pohja on mitoiltaan 1,45 x 1,2 m ja korkeus on 1,2 m. Huipulle on asetettu kvartsikivi, joka vaikuttaa uudemmalta lisältä. Latomuksen kivien koko vaihtelee 10-50 cm välillä, ja ne ovat muodoltaan litteitä. Kvartsia lukuun ottamatta latomuksen päällä kasvaa sammalta ja jäkälää.
Latomus on luultavasti historialliselle ajalle ajoittuva rajamerkki. Kolmiomittauksen tähystysmerkki se ei näyttäisi olevan (Maanmittaushallitus 1928: 86-87). Pohjois-Sallasta tunnetaan myös muita vastaavanlaisia latomuksia, jotka eivät kuitenkaan näytä merkitsevän mitään nykyisin tunnettua historiallista rajaa (mj-rekisterissä oleva Saihoselkä luode ja tässä inventoitu Ahmatunturinpalot 1). |
| metsakeskus.1000026328 |
758 |
Tunkaharjut 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
475900.00000000 |
7474074.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026328 |
Kohde sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella, Kyläjärven eteläpuolella, Kyläjokisuun länsipuolella olevan harjun etelälounaiskärjessä. Kohde sijoittuu harjun laelle. Harjun ympärillä on suota, etelässä Tunkaoja ja idässä Kyläjoki. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Maaperä on enimmäkseen hiekkaa, hiukan kivistä. Alue on pohjavesialuetta. Kohteessa on kahden pyyntikuopan jäännökset. Kuopat sijaitsevat 4 m etäisyydellä toisistaan, kuoppa 1 etelälounaassa ja kuoppa 2 pohjoiskoillisessa. |
| metsakeskus.1000026329 |
758 |
Särkijärvi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
476377.00000000 |
7426501.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026329 |
Kohde sijaitsee Särkijärven pohjoispuolella olevan suon ja ojan ympäröimän hiekkaharjanteen länsiosassa. Kohde sijoittuu harjanteen laelle, tasanteelle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Kohteessa on kahden pyyntikuopan jäännökset. Kuopat sijaitsevat 1 m etäisyydellä toisistaan ja niiden välinen valli on muuta maanpintaa alempana. Kuoppa 1 on näistä etelänpuoleinen ja kuoppa 2 pohjoispuoleinen. Kuoppa 1 on mitoiltaan 3 x 3,3 x 0,6 m, ja kuoppa 2 2,7 x 3 x 0,5 m, ja niiden ympärillä on leveimmillään 2,5 m kokoinen maavalli. Kuoppa 1:n pohja on pyöreä ja 2:n soikea. Kuoppien pohjalle tehtiin koepistot, joissa havaittiin paksu huuhtoutumiskerros. Kuoppa 2:n yli kulkee metsäkoneen ajoura, mutta kuoppa on silti kohtuullisen hyväkuntoinen. |
| metsakeskus.1000026330 |
758 |
Ala-Hanhilampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
477920.00000000 |
7451076.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026330 |
Kohde sijaitsee Ala-Hanhilammen ja Raudanjoen välissä, lammen koillispuolella. Suon ympäröimän lammen koillispuolella on maasto on kumpuilevaa hiekkakangasta, josta laskee kapea hiekkaharjanne lammen pohjoiskärjen suuntaan. Kohde sijoittuu tälle koillis-lounaissuuntaiselle harjanteelle. Koillisessa 100 m etäisyydellä kulkee moottorikelkkareitti. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa on uudistuskypsää metsää. Kohteessa on kaksi pyyntikuopan jäännöstä. Kuoppa 2 sijaitsee harjanteen laella koillisessa, kuoppa 1 20 m etäisyydellä alempana harjanteen lounaispäässä. |
| metsakeskus.1000026331 |
758 |
Korvenlampi 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
481560.00000000 |
7476621.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026331 |
Kohde on mainittu Hannu Kotivuoren v. 2012 suorittamassa Sodankylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännöskohteiden tarkastuskertomuksessa. Paikalla mainitaan havaitun tusinan verran kuoppia, jotka tulkittiin saksalaisten tekemiksi poteroiksi.
Kohde sijaitsee Sodankylän keskustan eteläpuolella, Rovaniementien itäpuolella, Korvenlammen kohdalla. Paikalla on kapea hiekkainen terassi, joka laskee itään lammelle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää. Ranta-alue on soista.
Kohteessa on 22 Lapinsodan aikaista poteron jäännöstä. Poterot ovat kooltaan n. 2 x 1 x 0,4 m, muodoltaan pitkänomaisia tai sirppimäisiä, osa pyöristyneitä ja osa kulmikkaita, ja suurimmassa osassa niistä on 1-2 m leveä valli idässä rannan suunnalla. Poterot sijoittuvat rantaan päin laskevan törmän läheisyyteen, rannansuuntaiselle 100 x 40 m kokoiselle alueelle. Alueen eteläosassa poterot sijoittuvat törmän reunalle, pohjoisessa myös matalammalle. Lisäksi alueen kaakkoispuolella on muita epäselviä kuoppia. |
| metsakeskus.1000026332 |
758 |
Hirvas-Nulkki 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
503038.00000000 |
7469523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026332 |
Kohde sijaitsee Hirva-Nulkin laella, Sodankylä-Pelkosenniemi -maantien pohjoispuolella, lähellä Sodankylän ja Pelkosenniemen rajaa. Vaara on kivikkoinen ja etelä- ja länsirinteeltään jyrkkä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää.
Kohteessa on 28 kivistä ladottua ja 1 maahan kaivettu poteron jäännöstä. Kohde liittyy muihin alueella oleviin kenttälinnoitekohteisiin Hirvas-Nulkki 3 ja 4, ja Nulkki 2-4 (Reiska-nro 158516, 160852, 160853, 160854, 160855). Poterot sijoittuvat nauhamaisesti vaaran laen etelä-, länsi- ja pohjoisreunoille. Yksi suurempi potero (21) sijaitsee laen päällä. Alue on itä-länsisuuntaisesti 300 x 200 m kokoinen. Poterot ovat kooltaan n. 2 x 2 x 0,5 m, ja muodoltaan pyöreitä tai kulmikkaita kehiä, tai suoria tai kaareutuvia valleja. Lisäksi kohteessa on yksi maahan kaivettu potero, jossa ei ole kivivallia. Yhdessä poteroista on lisäksi puunrungon pätkä, joka on asetettu valliin torjuntasuunnan puoleiselle seinämälle. Torjuntasuunta on alarinteeseen päin, kokonaisuudessaan etelälounaaseen tielle päin.
Paikalla on mahdollisesti toisen maailmansodan aikaisia poteroita. Rakenteet voivat olla jatkosodan tai Lapin sodan aikaisia saksalaisten tekemiä rakennelmia. V. 1936 hoitoalueen metsätalouskartan mukaan nykyisen maantien paikkeilla on kulkenut tie, mutta paikallisten mukaan alueella ei ole ollut tuohon aikaan tietä, joten tieto on epävarma. Mahdollisesti kartassa näkyvä tie on lisätty myöhemmin. Paikallisilla ei ole myöskään tietoa alueella olleista sotien aikaisista puolustusvarustuksista. Poterot voivat liittyä myös armeijan sotaharjoituksiin, tarkemmin asia selviäisi luultavasti arkistotutkimuksella. |
| metsakeskus.1000026333 |
758 |
Myllyvaara 1 |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
468371.00000000 |
7445357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026333 |
Kohde sijaitsee Seipäjärvelle johtavan tien länsipuolella, Myllyvaaran eteläpäässä suon reunalla. Tien itäpuolella on Ojalan talo. Kohteen eteläpuolella suolla on kaakkoon päin laskeva Varotusoja. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää.
Kohteessa on jatkosodanaikainen neuvostosotilaiden vankileiri. Leiri on ollut saksalaisten pitämä, ja vankeja on pidetty lähialueella metsätöissä. Paikalle on haudattu 154 vainajaa. Lähellä on sotavankien hautamuistomerkki (Myllyvaara 2, Reiska-nro: 159136). Alueella on piikkilanka-aitaa, erikokoisia kuoppia, pitkiä ojamaisia kaivantoja, kaksi epäselvää rakennuksenjäännöstä sekä tynnyristä tehtyjen kamiinoiden jäännöksiä ja säilyketölkkejä. Alueen läpi kulkee sähkölinja, jonka rakentaminen on osittain tuhonnut kohdetta. Osa kuopista on tiettävästi joukkohautoja tai niiden jäännöksiä. Osa voi liittyä vankien asumuksiin tai leirin purkamiseen. Piikkilanka-aidan jäännökset sijoittuvat kohteen keskivaiheille. Aitaus on jäännösten perusteella ollut neliönmuotoinen, kooltaan 50 x 50 m ja maantien suuntainen. Paikalla on muutamia aidan pyöröhirsipaaluja ja piikkilankaa. Osa kuopista ja kaivannoista sijoittuu aidan sisäpuolelle (kaivanto 2, kuopat 6-10, 16, 21-24, kamiina, rakennus 1), osa sen pohjoispuolelle (kaivannot 1, 3, 5, kuopat 1-5, 17-20) ja osa eteläpuolelle (kaivanto 4, kuopat 11-15, rakennus 2). |
| metsakeskus.1000026334 |
758 |
Sokerilampi 1 |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
470070.00000000 |
7442206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026334 |
Kohde sijaitsee Seipäjärventien koillispuolella olevan pienen Sokerilammen itäpuolella olevalla harjanteella. Paikalle tulee metsätie lammen eteläpuolelta Seipäjärventieltä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää.
Kohteessa on mahdollisen jatkosodanaikaisen neuvostosotavankileirin jäännös. Westerlundin (2008) mukaan Seipäjärventien varressa on ollut 9 km kohdalla saksalaisten sotavankileiri, jota paikalliset eivät kuitenkaan enää tunteneet. Tämä tieto vastaisi Sokerilammen sijaintia, joka on n. 9,5 km kohdalla. Ilpo Alanivan mukaan paikalta on joitakin vuosia sitten kaivettu kaivurilla pois 2 m paksuudelta säilyketölkkejä (kuoppa 1), mikä voisi viitata Sokerilammella olleen jonkinlainen vankileiri. Alueen sotavankeja on pidetty metsätöissä. Paikallisten ukaan saksalaiset ovat upottaneet Sokerilampeen tavaraa jatkosodan päätyttyä.
Alueelta paikannettiin Ilpo Alanivan mainitsema kuoppa 1, joka sijoittuu kohteen pohjoisosaan. Tämän lisäksi paikalta löytyi kolme muuta kuoppaa (2-4), joiden tulkittiin liittyvän vankileiriin. Kuoppa 1 sijoittuu harjanteen päälle, kuopat 2-4 sen itäreunalle. Sokerilammen itäpuolella on ollut lisäksi 50-60- luvulla kämppä (Sokerilampi 2, Reiska-nro: 163110), joka on mahdollisesti sijoittunut osittain vankileirin paikalle. Kuopat 2-4 voivat myös liittyä kämppään, mutta ne vaikuttavat tätä vanhemmilta puuston perusteella. |
| metsakeskus.1000026335 |
758 |
Hirvas-Nulkki 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
502986.00000000 |
7469287.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026335 |
Kohde sijaitsee Hirvas-Nulkin eteläpuolella etelälounaaseen laskevan jyrkän rinteen juurella,
Sodankylä-Pelkosenniemi -maantiestä 40 m pohjoiseen. Maasto on kivistä. Kasvillisuus on
mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää.
Kohteessa on yksittäinen poteron jäännös. Kohde liittyy muihin alueella oleviin
kenttälinnoitekohteisiin Hirvas-Nulkki 1 ja 4, ja Nulkki 2-4.Poteron vallit on ladottu kivistä. Kivivalli on muodoltaan kaarimainen, pituudeltaan 1,7 m ja korkeudeltaan 30 cm. Rintamasuunta on lounaaseen.
Paikalla on mahdollisesti toisen maailmansodan aikainen potero, joka voi olla olla jatkosodan tai Lapin sodan aikainen saksalaisten tekemä rakennelma. V. 1936 hoitoalueen metsätalouskartan mukaan nykyisen maantien paikkeilla on kulkenut tie, mutta paikallisten mukaan alueella ei ole ollut tuohon aikaan tietä, joten tieto on epävarma. Mahdollisesti kartassa näkyvä tie on lisätty myöhemmin. Paikallisilla ei ole myöskään tietoa alueella olleista sotien aikaisista puolustusvarustuksista. Alueen poterot voivat liittyä myös armeijan sotaharjoituksiin, tarkemmin asia selviäisi luultavasti arkistotutkimuksella. |
| metsakeskus.1000026336 |
758 |
Hirvas-Nulkki 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
502753.00000000 |
7469350.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026336 |
Kohde sijaitsee Hirvas-Nulkin lounaisrinteen juurella, Sodankylä-Pelkosenniemi -maantien
pohjoispuolella 35 m etäisyydellä. Kohde sijoittuu Hirvas-Nulkin ja Nulkin välistä etelään Peräjokeen laskevan ojan itäpuolelle. Maasto on kivistä, ja kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää.
Kohteessa on 13 kivistä ladotun poteron jäännöstä. Kohde liittyy muihin alueella oleviin
kenttälinnoitekohteisiin Hirvas-Nulkki 1 ja 3 ja Nulkki 2-4. Poterot sijoittuvat jonoon ojan itäpenkalle ja penkan itäpuolella olevalle pienelle kumpareelle. Alue on itä-länsisuuntaisesti 80 x 70 m kokoinen. Poterot ovat kooltaan n. 2 x 2 x 0,5 m, ja muodoltaan pyöreitä tai kulmikkaita kehiä tai kaareutuvia valleja. Kahden poteron vallissa on lisäksi puunrungon pätkä. Paikalla on muutamia vanhoja kantoja; nämä voivat liittyä ampumasektoreiden raivaukseen. Poteroiden suuntaus on kaakosta etelä kautta länteen. |
| metsakeskus.1000026337 |
758 |
Nulkki 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
502632.00000000 |
7469449.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026337 |
Kohde sijaitsee Nulkin kaakkoispuolella, etelää laskevan rinteen juurella, Nulkin ja Hirvas-Nulkin välisen etelään Peräjokeen laskevan ojan länsipuolella. Sodankylä-Pelkosenniemi -maantien on kohteen eteläpuolella 130 m etäisyydellä. Maasto on kivistä, ja kasvillisuus mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää.
Kohteessa on 10 kivistä ladotun poteron jäännöstä. Kohde liittyy muihin alueella oleviin
kenttälinnoitekohteisiin Hirvas-Nulkki 1, 3 ja 4, ja Nulkki 3 ja 4. Poterot sijoittuvat pohjoiseen avautuvan puoliympyrän muotoiseen ketjuun ojan länsipuoleiselle harjanteelle. Alue on itä-länsisuuntaisesti 65 x 35 m kokoinen. Poterot ovat kooltaan n. 2 x 2 x 0,5 m,
ja muodoltaan pyöreitä tai kulmikkaita kehiä tai kaareutuvia tai suoria valleja. Neljän poteron vallissa on lisäksi puunrungon pätkä. Poteroiden suuntaus on kaakosta etelä kautta lounaaseen.
Paikalla on mahdollisesti toisen maailmansodan aikaisia poteroita. Rakenteet voivat olla jatkosodan tai Lapin sodan aikaisia saksalaisten tekemiä rakennelmia. V. 1936 hoitoalueen metsätalouskartan mukaan nykyisen maantien paikkeilla on kulkenut tie, mutta paikallisten mukaan alueella ei ole ollut tuohon aikaan tietä, joten tieto on epävarma. Mahdollisesti kartassa näkyvä tie on lisätty myöhemmin. Paikallisilla ei ole myöskään tietoa alueella olleista sotien aikaisista puolustusvarustuksista. Poterot voivat liittyä myös armeijan sotaharjoituksiin, tarkemmin asia selviäisi luultavasti arkistotutkimuksella. |
| metsakeskus.1000026338 |
758 |
Nulkki 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
502485.00000000 |
7469559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026338 |
Kohde sijaitsee Nulkin eteläpuolella etelälounaaseen laskevassa rinteessä. Sodankylä-Pelkosenniemi - maantie kulkee kohteen etelälounaispuolella 200 m etäisyydellä. Alue on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, maasto louhikkoista. Alue on luokiteltu kitumaaksi.
Kohteessa on kahden kivistä ladotun ja yhden maahan kaivetun poteron jäännökset. Kohde liittyy muihin alueella oleviin kenttälinnoitekohteisiin Hirvas-Nulkki 1, 3 ja 4, ja Nulkki 2 ja 4. Poterot sijoittuvat rinteessä olevalle tasanteelle ketjumaisesti. Alue on itä-länsisuuntaisesti 55 x 25 m kokoinen. Poterot ovat kooltaan n. 2 x 2 x 0,5 m. Yhden poteron vallissa on lisäksi puunrungon pätkä. Poteroiden suuntaus on etelään ja lounaaseen. |
| metsakeskus.1000026339 |
758 |
Nulkki 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27027 |
502325.00000000 |
7469731.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026339 |
Kohde sijaitsee Sodankylä-Pelkosenniemi -maantien pohjoispuolella olevan Nulkin lakialueen
lounaisnurkassa. Maantie on 200 m etäisyydellä lounaassa. Vaara on etelä- ja länsirinteeltään jyrkkä ja kivinen. Metsä on laen reunalla mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, joka luokiteltu kitumaaksi, laki alue taas on uudistamisvaiheessa olevaa metsikköä. Kohteen pohjoispuolella on Morenian omistuksessa olevaa aluetta.
Kohteessa on 13 kivistä ladotun poteron jäännöstä. Kohde liittyy muihin alueella oleviin
kenttälinnoitekohteisiin Hirvas-Nulkki 1, 3 ja 4, ja Nulkki 2 ja 3. Poterot sijoittuvat nauhamaisesti vaaran lounaisosaan, laen etelä- ja länsireunoille. Kaksi poteroa sijaitsee lisäksi laen päällä. Alue on itä-länsisuuntaisesti 190 x 150 m kokoinen. Poterot ovat kooltaan n. 2 x 2 x 0,5 m, ja muodoltaan pyöreitä tai kulmikkaita kehiä, tai suoria tai kaareutuvia valleja. Kahdessa poterossa on lisäksi puunrungon pätkä, joka on asetettu valliin torjuntasuunnan puoleiselle seinämälle. Torjuntasuunta on alarinteeseen päin, etelään, lounaaseen ja länteen tien suuntaan. |
| metsakeskus.1000026340 |
626 |
Pitkäkangas 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432445.00000000 |
7053641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026340 |
Kaakko-luode-suuntainen pitkä ja korkea harjujakso, joka ulottuu Pyhäjärven länsipuolelta Haapajärvelle Kumiseva kylään asti. Harjun laki on kivinen, rinteellä on hiekkaa, kuivaa mäntykangasta. Alue on avohakattu ja muokattu.
Asuinpaikka sijaitsee harjun lounaislaidalla loivalla lounaisrinteellä n. 3 m korkean muinaisen rantatörmän yläpuolella, sen pinta-ala on 1600 m2. Mätästyskuopista löytyi 90 m x 20 m kokoiselta alueelta kolme keskittymää palaneita kiviä, yksittäisiä palaneita kiviä ja yli 50 kpl palanutta luuta. Kvartsia tai kiviesineitä ei havaittu. Paikoitellen havaittiin palanutta hiekkaa. Korjuujätteen ja aluskasvillisuuden takia havinaintomahdollisuudet olivat paikoitellen heikot.
Luulajianalyysi Kristiina Mannermaa KM 39995 Mammalia (nisäkkäät), Esox lucius (hauki), Teleostei (kalat), Indet (tunnistamattomat). |
| metsakeskus.1000026341 |
626 |
Karjokangas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
455817.00000000 |
7077296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026341 |
Soiden ympäröimä lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä.
Harjanteen korkeimmassa paikassa sen kaakkoislaidalla on kaksi pyyntikuoppaa (etäisyys 45 m), joiden halkaisija on 3,1 - 3,2 m ja syvyys 0,7 m. Molemmilla on heikohko valli, eteläisellä kuopalla on havaittu yhdessä kairauksessa kaksoismaannos. Huuhtoutumiskerroksen paksuus on 9-13 cm. |
| metsakeskus.1000026342 |
630 |
Vesikkopuro 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
484626.00000000 |
7106451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026342 |
Kaakko-luode-suuntainen pitkä harjujakso (Salmiharju), kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Puronlaakso, jossa on jyrkät yli 5 m korkeat törmät, puron varrella rehevää rantakasvillisuutta.
Harjun koillisesta menevän sivuhaaran pohjoispäässä, lähellä törmän yläreunaa on kaksi kuoppa 10 m etäisyydellä:
1: halkaisija 2,2 m, syvyys 0,7 m, huuhtoutumiskerros pohjassa ja reunalla 7 - 10 cm.
2: mitat 4 x 3,5 m, syvyys 0,7 m, huuhtoutumiskerros 5-10 cm, pohja on hieman sekoittunut ja aluskasvillisuus tuhoutunut, paikalla olleen metsurin mukaan kuoppa on toiminut myös hirven kiimakuoppana. |
| metsakeskus.1000026343 |
630 |
Vesikkopuro 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
484663.00000000 |
7106259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026343 |
Kaakko-luode-suuntainen pitkä harjujakso (Salmiharju), kuiva mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Puronlaakso, jossa on jyrkät yli 5 m korkeat törmät, puron varrella rehevää rantakasvillisuutta.
Harjun koillisesta menevän sivuhaaran pohjoispäässä, lähellä läntisen törmän yläreunaa on pyyntikuoppa jono, yht. löytyi 7 kuoppaa 140 metrin matkalla.
1: halkaisija 2,8 m ja syvyys 0,6 m, huuhtoutumiskerros yli 6 cm
2: halkaisija 3 m ja syvyys 0,5 m, huuhtoutumiskerros 7-10 cm
3: halkaisija 2,5 m ja syvyys 0,6 m, huuhtoutumiskerros 6 cm
4: soikea, mitat 3,1 x 2,8 m, ei kairattu
5: halkaisija 2,5 m ja syvyys 0,6 m, ei kairattu
6: halkaisija 4 m ja syvyys 0,6 m, huuhtoutumiskerros 10 cm
7: halkaisija 3,8 m, syvyys 0,7 m, ei kairattu.
Kohde sijaitsee pyyntikuopasta Vesikkopuro 1 150 m etelään. |
| metsakeskus.1000026345 |
758 |
Kannusselkä 3 |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
479803.00000000 |
7507361.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026345 |
Kohde sijaitsee Kannusselän kaakkoisreunalla, aivan Visa-aavan laidalla. Eteläreuna on soistuvaa, tuoretta kangasta, jossa kasvaa koivua. Aluskasvillisuus on sammalia, hillaa, mustikka, variksenmarjaa ja suopursua. Ylempänä rinteessä kasvillisuus muuttuu kuivahkoksi kankaaksi. Toisen maailmansodan aikaisen vankisavotan kämppiä. |
| metsakeskus.1000026346 |
758 |
Ylimmäinen Liikkuvanoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
471050.00000000 |
7490607.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026346 |
Kohde sijaitsee Jeesiöjoen pohjoisrannalla, Liikkuvansaaren kohdalla, noin 70 m etelään Jeesiönratsutiestä. Tervahauta on noin 50 m länsilounaaseen peruskarttaan merkitystä tervahaudan pisteestä. Alueella kasvaa tiheää sekametsää, kuopan reunalla kasvaa puita mutta kuopan keskellä ei.
Selkeästi erottuva kuoppa, jonka halkaisija on 8 m ja syvyys n. 80 cm. Haudan paltetta on vahvistettu tolpilla ja ladotuilla kivillä alarinteen puolella, muilla sivuilla vallia ei juurikaan ole. Kairauksessa havaittiin hiiltä. Rännin kaivanto on selkeä ja noin 11m pitkä, 2-3 m leveä ja 1,5 m syvä.
2024: Kohteelta puuttui muinaisjäännösrajaus - se määritettiin |
| metsakeskus.1000026347 |
601 |
Lammintauslehto 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
417494.00000000 |
7051415.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026347 |
Kohde sijaitsee muinaisrannalla, etelä-pohjoissuuntaisella pienellä rantaterassilla moreenimäen länsirinteellä. Maaperä on hiekkaista moreenia, metsä on nuorta mäntytaimikkoa.
Istutuslaikuista löytyy kvartsia, palanutta luuta ja palanutta kiveä parinkymmenen metrin matkalla terassin tasaisimmalla ja hiekkaisimmalla kohdalla.
Kohde rajautuu noin 35m x 15m matkalle mäen laen länsipuolelle, tasaisen terassin kohdalle.
Palaneesta nisäkkään luusta saatiin radiohiiliajoitus 6815-6800 CalBP (Beta 375720). Luulajianalyysi Kristiina Mannermaa KM 39655:1 Esox lucius (hauki), Mammalia (nisäkkäät), Indet (tunnistamattomat).
Soisalo 2024: Asuinpaikka sijaitsee taimikossa ja istutuslaikut ovat kasvaneet umpeen. Muuten paikalla ei ole tapahtunut muutoksia verrattuna 2013 inventointiin. Tuolloin asuinpaikan ympärillä havaitut leimapuut on nyt lisätty muuksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000026348 |
601 |
Mäntyvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
430697.00000000 |
7028151.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026348 |
Kohde sijaitsee pitkän luode-kaakko -suuntaisen moreenimäen laella, luonnonkivikossa. Kohteen päällä kasvaa hieman pihlajia ja muuta lehtikasvillisuutta. Kivien päällä kasvaa levää, jäkälää ja muuta vanhaa kasvustoa.
Kohde käsittää yhden pyöreähkön kiviröykkiön. Halkaisija on lounais-koillissuunnassa noin 14m, luode-kaakkoissuunnassa noin 11m. Korkeudeltaan röykkiö on noin 20-40cm. Röykkiössä on keskustaa korkeampi reunavalli, rakenteen sisällä kaakkoispuolella on lisäksi ympäristöä korkeampi kumpu. Rakenteessa on havaittavissa ainakin kahdessa kohdassa tuoreempia kaivelun jälkiä |
| metsakeskus.1000026349 |
312 |
Korpiperkkiö |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
366233.00000000 |
6992997.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026349 |
Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää.
Kohde sisältää yhden tervahautaa muistuttavan pyöreän rakenteen. Kohteen halkaisija on noin 17m ja siinä on noin 3m paksut vallit. Kohteessa ei kuitenkaan ole halssia tai muuta rakennetta josta tervan voisi laskea pois. Luultavasti kyseessä on läheiseen Valkeiskankaan raudanvalmistuspaikkaan liittyvä hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000026350 |
312 |
Oravahautakangas |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
368273.00000000 |
6988400.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026350 |
Kohde sijaitsee moreenikankaan itäkärjessä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää.
Kohde käsittää raudanvalmistuspaikan. Paikalla on kivirakenne, tervahauta, kaksi kaivoa ja rautakuonakasoja. Kivirakenteesta on jäljellä 8,5m x 2m kokoinen matala luonnonkivinen kivirakenne. Mahdollisesti kyseessä on masuunin tai vastaavan käsittelypaikan jäänne. Rakenteen itäpuolella on matalia rautakuonakasoja.
Tervahaudan halkaisija on noin 26,5m. Haudassa on suuret kaksoisvallit, paksuudeltaan noin 4m. Hauta on erittäin suuri ja selkeä. Halssi on kaakkoispuolella. Tervahaudan vieressä on kaksi noin 2m halkaisijaltaan olevaa matalaa kaivoa.
Kohde rajautuu aluemaisesti rakenteiden yhteyteen noin 60m x 70m kokoiselle alueelle.
Kyseessä on raudanvalmistuspaikka. Mahdollisesti suolta on nostettu suomalmia jota on esikäsitelty paikalla ja kuljetettu sen jälkeen läheiselle Kimingin ruukille.
2021: Kohde ennallaan. Kivirakenne on voinut olla malmin pasuttamisessa käytetty ”lava”. 80 m lounaaseen löytyi toinen, n. 18 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, sen päällä kasvaa katajaa ja joitakin mäntyjä, ympärillä myös heinää. |
| metsakeskus.1000026351 |
265 |
Palolampi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
392531.00000000 |
7008307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026351 |
Kohde sijaitsee kivisellä moreenikankaalla. Metsä on noin 20-vuotiasta mäntymetsää.
Kohde käsittää noin 3,5m x 5m kokoisen savupirtin jäänteen. Eteläseinällä on noin 1,5m x 1,5m x 1m kokoinen osittain hajonnut mutta selkeä kiuas. Seinistä on jäljellä nurkkakiviä, tasattua rakenteen pohjaa ja hieman pitkälle lahonneita hirsien jäänteitä.
Kyseessä on vanha savupirtti, ehkä niittypirtti tai vastaava väliaikaisasumus. Iältään kohde vaikuttaa yli 100 vuotta vanhalta. |
| metsakeskus.1000026352 |
226 |
Perikangas |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
367074.00000000 |
6981227.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026352 |
Kohde sijaitsee loivan moreenimäen pohjoislaidalla. Viereinen lakialue on vanhaa peltomaata ja sen reunoilla on muutamia harvoja kivikasoja.
Kohde käsittää noin 3 x 2m kokoisen soikeahkon kellarikuopan, syvyydeltään noin 1,2m. Kyseessä on kaukopeltoon liittyvä säilytyskellari. Paikalla on ollut kylän yhteinen kaukopelto siemenviljan saannin turvaamiseksi, mikäli muualla vie halla viljan. |
| metsakeskus.1000026353 |
759 |
Silmäskangas |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
365933.00000000 |
6958604.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026353 |
Kohde sijaitsee korkean moreenimäen päällä. Mäen laki on vedenkoskematonta ja korkeudeltaan noin 210-215m korkeudella merenpinnasta. Metsä on noin 30-vuotiasta mäntymetsää. Maastoa on muokattu metsänhoitotöissä.
Mäen laella on kymmenkunta raivausröykkiötä ja liesiröykkiö. Lisäksi mäen laen länsilaidalla on kiviaitaa. Sammalen peittämä liesiröykkiö on mitoiltaan noin 1,5m x 1m x 0,3m. Röykkiö koostuu huomattavasti pienemmistä kivistä kuin alueella olevat raivausröykkiöt. Kohde vaikuttaa savupirttimäiseltä rakenteelta.
Raivausröykkiöt ovat noin 1,5m halkaisijaltaan olevia matalahkoja röykkiöitä. Niiden ympärillä on ilmeisesti ollut mäen laella sijaitseva pelto. Kiviaita taas on noin 30m pitkä noin 0,7m korkea ja leveä selkeästi kylmämuurattu rakenne.
Kohde rajautuu aluemaisesti noin 50m x 60 kokoiselle alueelle mäen laelle. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluva kiviaita sijaitsee yksinään noin 30m päässä aluerajauksen länsipuolella.
Kyseessä on vanha tila. Rakenteiden perusteella kohde on peräisin ainakin 1800-luvulta ja se on luultavimmin hylätty yli 100 vuotta sitten. |
| metsakeskus.1000026354 |
239 |
Autiokangas |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
459042.00000000 |
7028068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026354 |
Kohde sijaitsee itään viettävällä moreenirinteellä. Metsä on noin 90-vuotiasta kuusimetsää. Alueen halki menee metsäautotie.
Kohde käsittää vanhan tilan jäänteet. Jäljellä on savupirtin ja kahden kellarin jäänteet, sekä noin 100 raivausröykkiötä tai kiviaitaa. Päärakennuksesta on jäljellä noin 6m x 6m kokoinen pohja. Rakennuksessa on luonnonkivistä ladottu noin 1m leveä kivijalka. Rakenteen sisäosa on kaivettu maanpinnan alapuolelle. Länsikulmassa on noin 2,3m x 2,3m x 0,7m kokoinen luonnonkivistä ladottu liesi. Kellarit ovat noin 3,5m x 2m x 0,5m sekä 2,5m x 1,5m x 0,5m kokoisia kuoppia alueen luoteisosassa.
Röykkiöt ovat pääosin noin 2m halkaisijaltaan olevia noin 0,5m kokoisia kiviröykkiöitä. Paikoitellen röykkiöt ovat myös pitkänmallisia. Paikalla on myös näyttävää ladottua sekä myös löyhempää kiviaitaa, etenkin alueen reunoilla.
Kohde rajautuu noin 130m x 130m kokoiselle alueelle tien ympärille. Aluetta halkovan tien luoteispuolella sijaitsee noin kolmasosa kokonaisalueesta, mukaanlukien päärakennus ja kellarit.
Kyseessä on vanha tila, rakenteista päätellen luultavasti 1800-luvulla hylätty. |
| metsakeskus.1000026355 |
105 |
Hete-Kukkuri |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
583245.00000000 |
7173691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026355 |
Pyöreähkö tervahauta, jonka keskusta on laakea ja epätasainen, halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna 12 m. Pitkänomainen juoksutuskuoppa on alarinteessä pohjoisen puolella, pituus 5, leveys 2 ja syvyys 1,5 m. Vallin ympärillä on epämääräisiä kuoppia. Maaperä hiekkaa, kairanäytteessä tervahaudan puolella hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Tervahaudan kohdalla kasvaa kuusivaltaista havumetsää, joka rajautuu etelässä nuoreen mäntytaimikkoon ja laikutusalueeseen. Kohde sijaitsee soratien itäpuolella. |
| metsakeskus.1000026356 |
105 |
Hietalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576097.00000000 |
7173929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026356 |
Kaksi tervahautaa.
a) Pyöreä tervahauta, halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna 14 m. Vallin sisäpuolella on toinen valli, halkaisija 6 m, molempien korkeus 0,5 m, leveys 1,5 m. Syvyys keskeltä 0,7 m. Pitkänomainen juoksutuskuoppa on etelän puolella, pituus 4,5 m, leveys 2 ja syvyys 1,5 m. Vallin ulkosivulla on muutamia kuoppia, halkaisija 1x1 m, syvyys 0,5 m. Tervahaudan päällä kaadettuja puita ja risuja, joten havaintomahdollisuudet huonohkot. Tervahaudan kohdalla olevan kannon vuosilustojen lukumäärän perusteella tervahaudan ikä on yli 112 vuotta.
b) Heti edellisen tervahaudan lounaispuolella, siitä metrin päässä, toinen vastaa-vankaltainen maarakenne mutta pienempi ja epäselvempi. Halkaisija 5 m, syvyys 0,5 m. Eteläpuolella 1x1 laajuinen, 0.7 m syvä mahdollinen juoksutuskuoppa. Risujen takia havaintomahdollisuudet olivat huonot.
Molemmat sijaitsevat laajan mäen laella. |
| metsakeskus.1000026357 |
105 |
Hoikankangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
586599.00000000 |
7174502.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026357 |
Tervahauta, joka on muodoltaan pyöreä, loivasti keskustaan viettävä. Halkaisija on vallin ulkoreunoista mitattuna n. 8 m ja syvyys suhteessa valliin on 0,6 m. Vallin ulkosivulla on muutamia halkaisijaltaan 1x1 m kokoisia kuoppia. Juoksutuskuoppa on lounaispuolella, se on pitkänomainen, pituus 4, leveys 1,2 ja syvyys 1 m. Tervahaudan kohdalla kasvaa nuoria kuusia, maaperä on hiekkaa; Kairalla otetussa näytteessä oli hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Ympäristö on sekametsää kasvavaa tasamaata. |
| metsakeskus.1000026358 |
105 |
Kokkoharju 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
591420.00000000 |
7175820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026358 |
Tervahauta. Pyöreä, loivasti keskustaan viettävä, halkaisija vallin on ulkoreunoista mitattuna 20 m, syvyys suhteessa valliin 1 m. Vallin ulkosivulla on ojamainen kapea kaivanto. Juoksutuskuoppa on alarinteen eli etelän puolella, pitkänomainen, pituus 4, leveys 1,5 ja syvyys 2,5 m. Maaperä on hiekkaa, kairanäytteessä terva-haudan puolella havaittiin hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Tervahaudan vallilla vanhoja, osin lahonneita kantoja, jotka ovat peräisin vähintään useiden vuosikymmenen ikäisistä tukkipuista. Ympäristö on tukkipuuta kasvavaa mäntykangasta.
Kyseessä on harvinaisen komea ja hyvin säilynyt tervahauta jokseenkin luonnontilaisessa (maallikon näkemyksen mukaan) metsämaastossa. |
| metsakeskus.1000026359 |
105 |
Kokkoharju 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
590666.00000000 |
7176181.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026359 |
Pyöreä, loivasti keskustaan viettävä tervahauta, jonka halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna on 10 m ja syvyys suhteessa valliin 1 m. Vallin ulkosivulla on lähes yhtenäinen ojamainen, kapea kaivanto, syvyys 0,5 ja leveys 0,7 m. Juoksutuskuoppa on eteläpuolella, sen pituus on 2 m, leveys 1 m ja syvyys 1 m. Keskellä tervahautaa on halkaisijaltaan 0,5 m ja 0,2 m syvä kuoppa, jonka pohjalla heti turpeen alla hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Maaperä on hiekkaa. Tervahaudan kohdalla on varvikko ja nuoria puita. Ympäristö on lounaaseen laskevaa sekametsärinnettä. |
| metsakeskus.1000026360 |
105 |
Kokkoharju 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
590404.00000000 |
7176631.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026360 |
Pyöreä, loivasti keskustaan viettävä tervahauta, halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna on 11 m, syvyys suhteessa valliin 1 m. Pohjalla keskellä on halkaisijaltaan metrinen, puolen metrin korkuinen kohouma. Vallin ulkosivulla on muutamia kuoppia, syvyys 0,4 ja leveys 1 m. Juoksutuskuoppa pohjoispuolella, pituus 4,5 m, leveys 1,5 m ja syvyys 1,5 m. Juoksutusaukon laidalla on hautaa nuorempia, järeiden tukkipuiden kantoja, jotka ovat jo vahvan sammalen peitossa. Niiden perusteella arvioiden tervahauta on suhteellisen vanha eli yli 100 vuotta. Maaperä on hiekkaa. Ympäristö on loivaa, luoteeseen laskevaa nuorta sekametsärinnettä. |
| metsakeskus.1000026361 |
105 |
Kokonkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589511.00000000 |
7176306.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026361 |
Kolme tervahautaa. Alueen ympäristö on mäntykangasta. Vanhimmat puut ovat karkeasti arvioiden yli 80 vuoden ikäisiä. |
| metsakeskus.1000026362 |
105 |
Kokonkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589398.00000000 |
7176570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026362 |
Pyöreä, lähes laakea tervahauta. Kehämäinen pinnanmuoto: valli, sen sisäpuolelleen rajaamalla alueella kehämäinen kohouma, kehän keskellä pyöreähkö, umpinainen kohouma. Juoksutuskuoppa on pitkänomainen, pituus 4, leveys 2 ja syvyys 1,1 m. Maaperä on hiekkaa, kairanäytteessä tervahaudan puolella tuli hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Tervahaudan kohdalla olevien kantojen vuosilustojen lukumäärän perusteella ikä on yli 100 vuotta.
Ympäristö on hiljattain aurattua mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000026363 |
105 |
Kokonkangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589316.00000000 |
7176506.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026363 |
Tervahauta, joka on muodoltaan pyöreä, lähes laakea. Röykkyinen, kehämäinen pinnanmuoto: valli, sen sisäpuolelleen rajaamalla alueella on kehämäinen kohouma, kehän keskellä on pyöreähkö, umpinainen kohouma. Vallin ulkosivulla on ojamainen kapea kaivanto. Juoksutuskuoppa on pitkänomainen, pituus 5, leveys 1,5 ja syvyys 1,5 m. Juoksutuskuoppaan johtaa rakenteen keskeltä 0,5 m levyinen ojanne (leveys rakenteen keskellä metrin verran). Maaperä on hiekkaa, kairanäytteessä tervahaudan puolella tuli hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Tervahaudan kupeessa aurausviillossa on runsaasti hiiltä ja palanutta puuta.
Ympäristö on hiljattain aurattua mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000026364 |
105 |
Kokonkangas 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589188.00000000 |
7176685.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026364 |
Tervahauta (a) ja tervapirtti (b) sekä maakuoppa (c). |
| metsakeskus.1000026365 |
105 |
Kokonkangas 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589886.00000000 |
7176821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026365 |
Tervahauta on pyöreä, loivasti keskustaan viettävä. Halkaisijaltaan 17 m ja syvyys suhteessa valliin 1 m. Tervahauta on keskeltä lähes laakea. Pitkänomainen juoksutuskuoppa on itään alarinteeseen, sen pituus on 5 m, leveys 3 m ja syvyys 1,4 m. Maaperä on hiekkaa, kairanäytteessä tervahaudan puolella havaittiin hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Vallin ympärillä on kymmenkunta erikokoista kuoppaa. Tervahaudan kohdalla olevien kantojen vuosilustojen lukumäärän perusteella tervahaudan ikä on yli 125 vuotta. Ympäristö on mäntykangasta, hongikkoa. |
| metsakeskus.1000026366 |
105 |
Kokonkangas 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589502.00000000 |
7176737.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026366 |
Pyöreä, loivasti keskustaan viettävä tervahauta, jonka halkaisija on 13 m ja syvyys suhteessa valliin 0,8 m. Juoksutuskuoppa on lounaispuolella, malliltaan se on pitkänomainen ja leveä, pituus 5, leveys 3 ja syvyys 1 m. Valli on kaksinkertainen. Maaperä hiekkaa, kairanäytteessä tervahaudan puolella havaittiin hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Tervahaudan kohdalla on tukkipuuta ja nuorta kuusta, ympäristö mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000026367 |
105 |
Lumivaara |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
581455.00000000 |
7174911.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026367 |
Maastokartalle merkitty tervahauta, ei löytynyt inventoinnissa. Se on ilmeisesti tuhoutunut metsänmuokkauksessa. Alue on nuorta mäntymetsää, joka on aurattu 0,5-1 m syvyydeltä 0,5-1 m leveydeltä, 2-5 m linjavälein. Maa-aines on valleina ojien vierellä. Auraus on tehty vuosia sitten, koska ojat täysin turvettuneita. Maastokarttaan merkityn kohdan ympäristö tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa noin 90x70 m kokoiselta alueelta, mutta tervahaudasta ei havaittu merkkiäkään. Todennäköisesti se on tuhoutunut tunnistamattomaan kuntoon metsänmuokkauksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000026368 |
105 |
Matala-Kokonkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
590149.00000000 |
7175381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026368 |
Tervahauta sijaitsee välittömästi Hakokylältä tulevan tien pohjoispuolella noin puolitoista kilometriä Hakokylän risteyksestä luoteeseen. Maasto on kuivaa kangasta, jota on harvennettu joku aika sitten. Nyt paikalla kasvaa pääasiassa suuria, korjauskypsiä mäntyjä. Tervahaudan päällä kasvaa myös nuorempia mäntyjä sekä kuusen ja koivun taimia. Matkaa Matala-Kokon läntisimmälle tervahaudalle on reilut pari sataa metriä. Tie kulkee vajaat kymmenen metriä haudan eteläpuolelta. Seuraava tervahauta on lähes kiinni tässä haudassa. Se sijaitsee tämän haudan itäpuolella.
Kaksi tervahautaa ja tervapirtti. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000026369 |
105 |
Matala-Kokonkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589965.00000000 |
7175422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026369 |
Tervahauta sijaitsee välittömästi Hakokylältä tulevan tien pohjoispuolella noin puolitoista km Hakokylän risteyksestä luoteeseen.
Tervahauta, joka on muodotaan pyöreä, loivasti keskustaan viettävä, halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna on 11 m, syvyys suhteessa valliin 1 m. Ojamainen kapea kaivanto metsätien eli alarinteen puolella. Metsätien oja on viistänyt terva-haudan vallia. Maaperä on hiekkaa, kairanäytteessä tervahaudan puolella havaittiin hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Ympärillä on suuria, vanhoja kantoja. Ympäristö on harvennettua mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000026370 |
105 |
Paskolampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
586755.00000000 |
7173893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026370 |
Tervahauta, joka on muodoltaan pyöreä, hyvin loivasti keskustaan viettävä, lähes laakea, halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna on 16 m ja syvyys suhteessa valliin 0,9 m. Vallin ulkosivulla on ojamainen kapea kaivanto. Juoksutuskuoppa on koillispuolella, se on pitkänomainen, pituus 4, leveys 2 ja syvyys 1,2 m. Maaperä on hiekkaa, kairanäytteessä tervahaudan puolella havaittiin hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Tervahaudan kohdalla olevien kantojen vuosilustojen lukumäärän perusteella tervahaudan ikä on yli 115 vuotta. Vallin sisäpuolisella osalla on yksi laikutuskuoppa, jossa näkyvissä runsaasti hiiltä. Ympäristö on laikutettua metsämaata, jossa nuori mäntytaimikko. |
| metsakeskus.1000026371 |
105 |
Saunaniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
591256.00000000 |
7176618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026371 |
Tervahauta, joka on muodoltaan pyöreä, loivasti keskustaan viettävä, halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna 16 m, syvyys suhteessa valliin 0,8 m. Juoksutuskuoppa sijaitsee lounaispuolella, se on muodoltaan pitkänomainen, pituus 5, leveys 2 ja syvyys 1,5 m. Maaperä on hiekkaa, kairanäytteessä tervahaudan puolella havaittiin hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Ympäristö on mäntykangasta ja tervahaudan kohdalla havupuuvaltaista kasvaa sekametsää. |
| metsakeskus.1000026372 |
105 |
Kokkoharju 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
590317.00000000 |
7176659.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026372 |
Tervahauta. Pyöreä, loivasti keskustaan viettävä, lähes laakea, halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna 11 m, syvyys suhteessa valliin 0,7 m. Vallin ulkosivulla on lähes yhtenäinen ojamainen, kapea kaivanto, syvyys 0,4 ja leveys 1 m. Haudan pohjalla on keskellä turvetta ja sen alla hiiltä. Juoksutuskuoppa koillispuolella, pituus 5 m, leveys 2 m ja syvyys 1,3 m. Suurin vallilla kasvava puu arviolta 50-100 vuotta. Maaperä hiekkaa. Ympäristö on nuorta mäntyä kasvavaa tasamaata. |
| metsakeskus.1000026373 |
777 |
Hangasvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
582861.00000000 |
7180660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026373 |
Tervahauta, pyöreä, suppilomaiseen keskustaan viettävä, halkaisijaltaan 12,5 m ja syvyys suhteessa valliin on 1,4 m. Vallin ympärillä on pitkänomaisia kuoppia, halkaisijaltaan noin 1 m ja syvyydeltään 0,5 m. Juoksutuskuoppa on lounaispuolella, se on pitkänomainen, pituus 10, suurin leveys 2 ja syvyys 1,5 m. Juoksutuskuoppa muuttuu puolenvälin jälkeen kapeaksi ojaksi. Maaperä on hiekkaa, kairanäytteessä tervahaudan puolella havaittiin hiiltä, mutta ei huuhtoutumiskerrosta. Tervahauta on lounaaseen loivasti viettävässä rinteessä, ympärillä kasvaa täysikasvuista havumetsää. Suurimmat puut vallin päällä ovat selvästi yli 50 vuotisia. |
| metsakeskus.1000026374 |
777 |
Hauta-aho 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
592921.00000000 |
7180492.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026374 |
Tervahauta, pyöreähkö ja loivasti keskustaan viettävä, halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna 9 m, syvyys 0,9 m. Juoksutuskuoppa alarinteessä eli etelän puolella, pituus 2, leveys 0,5 ja syvyys 0,5 m. Vallin ympärillä pieniä kuoppia ja ojamaista kaivantoa. Maaperä hiekkaa, kairanäytteessä tervahaudan puolella hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Tervahaudan valleilla on mäntytukkipuita. |
| metsakeskus.1000026375 |
777 |
Iso Palovaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
582677.00000000 |
7180715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026375 |
Tervahauta, muodoltaan pyöreä, suppilomaiseen keskustaan viettävä. Halkaisija on 10 m ja syvyys suhteessa valliin on 1,2 m. Juoksutuskuoppa on koillispuolella, se on pitkänomainen, pituus 9, max. leveys 1,5 ja syvyys 1,5 m. Maaperä on hiekkaa. Kairanäytteessä tervahaudan puolella havaittiin hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Tervahaudan kohdalla kasvavien mäntytukkien ikä on arviolta vähintään 80-100 vuotta. Runsaan metrin päässä vallista ulospäin on kelo, jonka rungon halkaisija on metrin korkeudella noin 45 cm. Tervahauta sijaitsee koilliseen viettävässä rinteessä, jyrkemmän törmän päällä |
| metsakeskus.1000026376 |
777 |
Löttösuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
588732.00000000 |
7179414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026376 |
Tervahauta, joka on muodoltaan pyöreä ja loivasti keskustaan viettävä. Halkaisija on 14 m ja syvyys suhteessa valliin 1 m. Juoksutuskuoppa on länsipuolella. Maaperä on hiekkaa/soraa, kairanäytteessä tervahaudan puolella havaittiin hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Tervahaudan kohdalla olevien kantojen vuosilustojen lukumäärän perusteella tervahaudan ikä on yli 110 vuotta. Kohde sijaitsee soratien eteläpuolella, siitä noin 30 m päässä. Ympäristö on mäntykangasta, pieni hakkuuaukea. |
| metsakeskus.1000026377 |
777 |
Oudonsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
592934.00000000 |
7176458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026377 |
Tervahauta, joka on muodoltaan pyöreä ja loivasti keskustaan viettävä. Halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna on 9 m ja syvyys suhteessa valliin 0,8 m. Juoksutuskuoppa sijaitsee luoteispuolella, se on pitkänomainen, pituus 3,5 m, leveys 1,5 m ja syvyys 1 m. Maaperä on hiekkaa, kairanäytteessä tervahaudan puolella havaittiin hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Ympäristö on mäntykangasta, jossa kasvaa nuorta mäntytaimikkoa. |
| metsakeskus.1000026378 |
777 |
Peurasuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
586670.00000000 |
7178864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026378 |
Tervahauta, joka on muodoltaan pyöreä, loivasti keskustaan viettävä, lähes laakea. Halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna on 15 m ja syvyys suhteessa valliin 1 m. Juoksutuskuoppa sijaitsee itäpuolella, liittyy metsänaurausvakoon. Maaperä hietaa/hiekkaa, kairanäytteessä tervahaudan puolella hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Ympäristö on mäntykangasta, tuoreehko hakkuualue. Kohde sijaitsee soratien lähellä, sen eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000026379 |
777 |
Telkkäsuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
588393.00000000 |
7177730.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026379 |
Tervahauta, muodoltaan pyöreä, loivasti keskustaan viettävä, halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna on 15 m ja syvyys suhteessa valliin 1,2 m. Juoksutuskuoppa sijaitsee pohjoispuolella, sen pituus on 2, leveys 0,8 ja syvyys 1,5 m. Maaperä on hiekkaa, kairanäytteessä tervahaudan puolella havaittiin hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Tervahaudan kohdalla olevien kantojen vuosilustojen lukumäärän perusteella tervahaudan ikä on yli 130 vuotta. Tervahauta sijaitsee aivan metsätien vieressä, sen eteläpuolella. Ympäristö on mäntykangasta. Alueella on tehty hiljattain metsänhakkuu. |
| metsakeskus.1000026380 |
777 |
Telkkäsuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589092.00000000 |
7178249.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026380 |
Tervahauta, joka on muodoltaan pyöreä, lähes laakea. Halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna on 13 m. Kehämäinen pinnanmuoto: valli, sen sisäpuolelleen rajaamalla alueella kehämäinen kohouma, kehän keskellä pyöreähkö umpinainen kohouma. Vallin ulkosivua kiertää kapea ja matala, ojamainen kaivanto. Yhdellä sivulla on mahdollinen juoksutuskuoppa kooltaan: 0,8-1 m, syvyys 1 m. Maaperä on hiekkaa, kairanäytteessä keskeltä rakennetta havaittiin hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta; kairanäytteessä vallista (ylhäältä): tuli hiiltä, sekoittunut hiekka, selvä huuhtoutumiskerros, normaali podsoli (hiekka). Ympäristö on nuorta mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000026381 |
777 |
Telkkäsuo 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589388.00000000 |
7178402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026381 |
Tervahauta ja kiviraunio. |
| metsakeskus.1000026383 |
734 |
Uskelan vanhan pappilan paikka |
10002 |
12001 |
13009 |
11033 |
27000 |
289047.00000000 |
6703457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026383 |
Uskelan vanha kirkkoherranpappilan paikka, joka autioitui 1770-luvulla rakennusten osin tuhouduttua maanvyörymässä. Kohde sijaitsee Uskelan vanhan emäkirkonpaikan pohjoispuolella, nykyään viljelyssä olevalla peltoalueella. Tutkitulta alueelta paikannettiin peltomullan alta kaksi tiilirakenteen jäännöstä, jotka todennäköisesti liittyvät asuinrakennuksen tulisijoihin ja savuhormeihin. Jäännöksiä indikoivat myös runsaampi tiilimateriaali niiden ympärillä, pellon pinnalla. Jos havaittu runsaslöytöisin alue on entisen pappilan miespihaa, voidaan rakennuskuvausten perusteella yhdistää tiilirakennejäännökset pihan pohjoisreunalla sijainneeseen viimeiseen päärakennukseen. Miespihan sijaintia tällä kohdalla puoltaisi myös selvästi sekä maastossa että korkeuskäyrissä näkyvät maanvyörymän jäljet, jotka lähteiden mukaan tuhosivat juuri miespihan itäisen sivun rakennuksia. Karjapiha sijaitsi miespihan pohjoispuolella. Tähän liittyviä rakenteita ei havaittu, ja alue on muutoinkin vaaleampaa ja vähälöytöisempää. Miespihan ja kirkon väliin on jäänyt pappilan puutarha, joka näyttäisi nykyään täysin tuhoutuneen jäätyään uuden pysäköintialueen alle, joka on rakennettu kuorimalla vanha maa pois.
Historiallisen ajan löytömateriaali on peltopoiminta-aineistoksi erittäin runsasta ja monipuolista. Se ajoittuu keskiajan lopulta 1900-luvulle painottuen kuitenkin 1600- ja 1700-lukuihin. Tiilen, palaneen saven, naulojen, punasavikeramiikan, liitupiipun osien sekä astia- ja ikkunalasin lisäksi löytöihin kuuluu muun muassa viisi 1600-luvun ruotsalaista kolikkoa, kaksi kirjanhelaa, plombi, helmiä, Siegburgin ja Westerwaldin kivisavikeramiikkaa, harmaasavikeramiikkaa sekä remmarin ns. vadelmanyppy.
Pellon eteläreunasta löytyi myös myöhäisrautakautiseen kohteeseen viittaavia löytöjä: hevosenkengän muotoinen solki, lenkin katkelma sekä käsintehdyn keramiikan pala. Ne voivat liittyä 1900-luvun alkupuolella todettuihin kirkon vierustan ruumiskalmistolöytöihin. |
| metsakeskus.1000026383 |
734 |
Uskelan vanhan pappilan paikka |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
289047.00000000 |
6703457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026383 |
Uskelan vanha kirkkoherranpappilan paikka, joka autioitui 1770-luvulla rakennusten osin tuhouduttua maanvyörymässä. Kohde sijaitsee Uskelan vanhan emäkirkonpaikan pohjoispuolella, nykyään viljelyssä olevalla peltoalueella. Tutkitulta alueelta paikannettiin peltomullan alta kaksi tiilirakenteen jäännöstä, jotka todennäköisesti liittyvät asuinrakennuksen tulisijoihin ja savuhormeihin. Jäännöksiä indikoivat myös runsaampi tiilimateriaali niiden ympärillä, pellon pinnalla. Jos havaittu runsaslöytöisin alue on entisen pappilan miespihaa, voidaan rakennuskuvausten perusteella yhdistää tiilirakennejäännökset pihan pohjoisreunalla sijainneeseen viimeiseen päärakennukseen. Miespihan sijaintia tällä kohdalla puoltaisi myös selvästi sekä maastossa että korkeuskäyrissä näkyvät maanvyörymän jäljet, jotka lähteiden mukaan tuhosivat juuri miespihan itäisen sivun rakennuksia. Karjapiha sijaitsi miespihan pohjoispuolella. Tähän liittyviä rakenteita ei havaittu, ja alue on muutoinkin vaaleampaa ja vähälöytöisempää. Miespihan ja kirkon väliin on jäänyt pappilan puutarha, joka näyttäisi nykyään täysin tuhoutuneen jäätyään uuden pysäköintialueen alle, joka on rakennettu kuorimalla vanha maa pois.
Historiallisen ajan löytömateriaali on peltopoiminta-aineistoksi erittäin runsasta ja monipuolista. Se ajoittuu keskiajan lopulta 1900-luvulle painottuen kuitenkin 1600- ja 1700-lukuihin. Tiilen, palaneen saven, naulojen, punasavikeramiikan, liitupiipun osien sekä astia- ja ikkunalasin lisäksi löytöihin kuuluu muun muassa viisi 1600-luvun ruotsalaista kolikkoa, kaksi kirjanhelaa, plombi, helmiä, Siegburgin ja Westerwaldin kivisavikeramiikkaa, harmaasavikeramiikkaa sekä remmarin ns. vadelmanyppy.
Pellon eteläreunasta löytyi myös myöhäisrautakautiseen kohteeseen viittaavia löytöjä: hevosenkengän muotoinen solki, lenkin katkelma sekä käsintehdyn keramiikan pala. Ne voivat liittyä 1900-luvun alkupuolella todettuihin kirkon vierustan ruumiskalmistolöytöihin. |
| metsakeskus.1000026383 |
734 |
Uskelan vanhan pappilan paikka |
10002 |
12001 |
13009 |
11010 |
27004 |
289047.00000000 |
6703457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026383 |
Uskelan vanha kirkkoherranpappilan paikka, joka autioitui 1770-luvulla rakennusten osin tuhouduttua maanvyörymässä. Kohde sijaitsee Uskelan vanhan emäkirkonpaikan pohjoispuolella, nykyään viljelyssä olevalla peltoalueella. Tutkitulta alueelta paikannettiin peltomullan alta kaksi tiilirakenteen jäännöstä, jotka todennäköisesti liittyvät asuinrakennuksen tulisijoihin ja savuhormeihin. Jäännöksiä indikoivat myös runsaampi tiilimateriaali niiden ympärillä, pellon pinnalla. Jos havaittu runsaslöytöisin alue on entisen pappilan miespihaa, voidaan rakennuskuvausten perusteella yhdistää tiilirakennejäännökset pihan pohjoisreunalla sijainneeseen viimeiseen päärakennukseen. Miespihan sijaintia tällä kohdalla puoltaisi myös selvästi sekä maastossa että korkeuskäyrissä näkyvät maanvyörymän jäljet, jotka lähteiden mukaan tuhosivat juuri miespihan itäisen sivun rakennuksia. Karjapiha sijaitsi miespihan pohjoispuolella. Tähän liittyviä rakenteita ei havaittu, ja alue on muutoinkin vaaleampaa ja vähälöytöisempää. Miespihan ja kirkon väliin on jäänyt pappilan puutarha, joka näyttäisi nykyään täysin tuhoutuneen jäätyään uuden pysäköintialueen alle, joka on rakennettu kuorimalla vanha maa pois.
Historiallisen ajan löytömateriaali on peltopoiminta-aineistoksi erittäin runsasta ja monipuolista. Se ajoittuu keskiajan lopulta 1900-luvulle painottuen kuitenkin 1600- ja 1700-lukuihin. Tiilen, palaneen saven, naulojen, punasavikeramiikan, liitupiipun osien sekä astia- ja ikkunalasin lisäksi löytöihin kuuluu muun muassa viisi 1600-luvun ruotsalaista kolikkoa, kaksi kirjanhelaa, plombi, helmiä, Siegburgin ja Westerwaldin kivisavikeramiikkaa, harmaasavikeramiikkaa sekä remmarin ns. vadelmanyppy.
Pellon eteläreunasta löytyi myös myöhäisrautakautiseen kohteeseen viittaavia löytöjä: hevosenkengän muotoinen solki, lenkin katkelma sekä käsintehdyn keramiikan pala. Ne voivat liittyä 1900-luvun alkupuolella todettuihin kirkon vierustan ruumiskalmistolöytöihin. |
| metsakeskus.1000026383 |
734 |
Uskelan vanhan pappilan paikka |
10002 |
12008 |
13000 |
11010 |
27004 |
289047.00000000 |
6703457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026383 |
Uskelan vanha kirkkoherranpappilan paikka, joka autioitui 1770-luvulla rakennusten osin tuhouduttua maanvyörymässä. Kohde sijaitsee Uskelan vanhan emäkirkonpaikan pohjoispuolella, nykyään viljelyssä olevalla peltoalueella. Tutkitulta alueelta paikannettiin peltomullan alta kaksi tiilirakenteen jäännöstä, jotka todennäköisesti liittyvät asuinrakennuksen tulisijoihin ja savuhormeihin. Jäännöksiä indikoivat myös runsaampi tiilimateriaali niiden ympärillä, pellon pinnalla. Jos havaittu runsaslöytöisin alue on entisen pappilan miespihaa, voidaan rakennuskuvausten perusteella yhdistää tiilirakennejäännökset pihan pohjoisreunalla sijainneeseen viimeiseen päärakennukseen. Miespihan sijaintia tällä kohdalla puoltaisi myös selvästi sekä maastossa että korkeuskäyrissä näkyvät maanvyörymän jäljet, jotka lähteiden mukaan tuhosivat juuri miespihan itäisen sivun rakennuksia. Karjapiha sijaitsi miespihan pohjoispuolella. Tähän liittyviä rakenteita ei havaittu, ja alue on muutoinkin vaaleampaa ja vähälöytöisempää. Miespihan ja kirkon väliin on jäänyt pappilan puutarha, joka näyttäisi nykyään täysin tuhoutuneen jäätyään uuden pysäköintialueen alle, joka on rakennettu kuorimalla vanha maa pois.
Historiallisen ajan löytömateriaali on peltopoiminta-aineistoksi erittäin runsasta ja monipuolista. Se ajoittuu keskiajan lopulta 1900-luvulle painottuen kuitenkin 1600- ja 1700-lukuihin. Tiilen, palaneen saven, naulojen, punasavikeramiikan, liitupiipun osien sekä astia- ja ikkunalasin lisäksi löytöihin kuuluu muun muassa viisi 1600-luvun ruotsalaista kolikkoa, kaksi kirjanhelaa, plombi, helmiä, Siegburgin ja Westerwaldin kivisavikeramiikkaa, harmaasavikeramiikkaa sekä remmarin ns. vadelmanyppy.
Pellon eteläreunasta löytyi myös myöhäisrautakautiseen kohteeseen viittaavia löytöjä: hevosenkengän muotoinen solki, lenkin katkelma sekä käsintehdyn keramiikan pala. Ne voivat liittyä 1900-luvun alkupuolella todettuihin kirkon vierustan ruumiskalmistolöytöihin. |
| metsakeskus.1000026383 |
734 |
Uskelan vanhan pappilan paikka |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27005 |
289047.00000000 |
6703457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026383 |
Uskelan vanha kirkkoherranpappilan paikka, joka autioitui 1770-luvulla rakennusten osin tuhouduttua maanvyörymässä. Kohde sijaitsee Uskelan vanhan emäkirkonpaikan pohjoispuolella, nykyään viljelyssä olevalla peltoalueella. Tutkitulta alueelta paikannettiin peltomullan alta kaksi tiilirakenteen jäännöstä, jotka todennäköisesti liittyvät asuinrakennuksen tulisijoihin ja savuhormeihin. Jäännöksiä indikoivat myös runsaampi tiilimateriaali niiden ympärillä, pellon pinnalla. Jos havaittu runsaslöytöisin alue on entisen pappilan miespihaa, voidaan rakennuskuvausten perusteella yhdistää tiilirakennejäännökset pihan pohjoisreunalla sijainneeseen viimeiseen päärakennukseen. Miespihan sijaintia tällä kohdalla puoltaisi myös selvästi sekä maastossa että korkeuskäyrissä näkyvät maanvyörymän jäljet, jotka lähteiden mukaan tuhosivat juuri miespihan itäisen sivun rakennuksia. Karjapiha sijaitsi miespihan pohjoispuolella. Tähän liittyviä rakenteita ei havaittu, ja alue on muutoinkin vaaleampaa ja vähälöytöisempää. Miespihan ja kirkon väliin on jäänyt pappilan puutarha, joka näyttäisi nykyään täysin tuhoutuneen jäätyään uuden pysäköintialueen alle, joka on rakennettu kuorimalla vanha maa pois.
Historiallisen ajan löytömateriaali on peltopoiminta-aineistoksi erittäin runsasta ja monipuolista. Se ajoittuu keskiajan lopulta 1900-luvulle painottuen kuitenkin 1600- ja 1700-lukuihin. Tiilen, palaneen saven, naulojen, punasavikeramiikan, liitupiipun osien sekä astia- ja ikkunalasin lisäksi löytöihin kuuluu muun muassa viisi 1600-luvun ruotsalaista kolikkoa, kaksi kirjanhelaa, plombi, helmiä, Siegburgin ja Westerwaldin kivisavikeramiikkaa, harmaasavikeramiikkaa sekä remmarin ns. vadelmanyppy.
Pellon eteläreunasta löytyi myös myöhäisrautakautiseen kohteeseen viittaavia löytöjä: hevosenkengän muotoinen solki, lenkin katkelma sekä käsintehdyn keramiikan pala. Ne voivat liittyä 1900-luvun alkupuolella todettuihin kirkon vierustan ruumiskalmistolöytöihin. |
| metsakeskus.1000026383 |
734 |
Uskelan vanhan pappilan paikka |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27005 |
289047.00000000 |
6703457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026383 |
Uskelan vanha kirkkoherranpappilan paikka, joka autioitui 1770-luvulla rakennusten osin tuhouduttua maanvyörymässä. Kohde sijaitsee Uskelan vanhan emäkirkonpaikan pohjoispuolella, nykyään viljelyssä olevalla peltoalueella. Tutkitulta alueelta paikannettiin peltomullan alta kaksi tiilirakenteen jäännöstä, jotka todennäköisesti liittyvät asuinrakennuksen tulisijoihin ja savuhormeihin. Jäännöksiä indikoivat myös runsaampi tiilimateriaali niiden ympärillä, pellon pinnalla. Jos havaittu runsaslöytöisin alue on entisen pappilan miespihaa, voidaan rakennuskuvausten perusteella yhdistää tiilirakennejäännökset pihan pohjoisreunalla sijainneeseen viimeiseen päärakennukseen. Miespihan sijaintia tällä kohdalla puoltaisi myös selvästi sekä maastossa että korkeuskäyrissä näkyvät maanvyörymän jäljet, jotka lähteiden mukaan tuhosivat juuri miespihan itäisen sivun rakennuksia. Karjapiha sijaitsi miespihan pohjoispuolella. Tähän liittyviä rakenteita ei havaittu, ja alue on muutoinkin vaaleampaa ja vähälöytöisempää. Miespihan ja kirkon väliin on jäänyt pappilan puutarha, joka näyttäisi nykyään täysin tuhoutuneen jäätyään uuden pysäköintialueen alle, joka on rakennettu kuorimalla vanha maa pois.
Historiallisen ajan löytömateriaali on peltopoiminta-aineistoksi erittäin runsasta ja monipuolista. Se ajoittuu keskiajan lopulta 1900-luvulle painottuen kuitenkin 1600- ja 1700-lukuihin. Tiilen, palaneen saven, naulojen, punasavikeramiikan, liitupiipun osien sekä astia- ja ikkunalasin lisäksi löytöihin kuuluu muun muassa viisi 1600-luvun ruotsalaista kolikkoa, kaksi kirjanhelaa, plombi, helmiä, Siegburgin ja Westerwaldin kivisavikeramiikkaa, harmaasavikeramiikkaa sekä remmarin ns. vadelmanyppy.
Pellon eteläreunasta löytyi myös myöhäisrautakautiseen kohteeseen viittaavia löytöjä: hevosenkengän muotoinen solki, lenkin katkelma sekä käsintehdyn keramiikan pala. Ne voivat liittyä 1900-luvun alkupuolella todettuihin kirkon vierustan ruumiskalmistolöytöihin. |
| metsakeskus.1000026383 |
734 |
Uskelan vanhan pappilan paikka |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27006 |
289047.00000000 |
6703457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026383 |
Uskelan vanha kirkkoherranpappilan paikka, joka autioitui 1770-luvulla rakennusten osin tuhouduttua maanvyörymässä. Kohde sijaitsee Uskelan vanhan emäkirkonpaikan pohjoispuolella, nykyään viljelyssä olevalla peltoalueella. Tutkitulta alueelta paikannettiin peltomullan alta kaksi tiilirakenteen jäännöstä, jotka todennäköisesti liittyvät asuinrakennuksen tulisijoihin ja savuhormeihin. Jäännöksiä indikoivat myös runsaampi tiilimateriaali niiden ympärillä, pellon pinnalla. Jos havaittu runsaslöytöisin alue on entisen pappilan miespihaa, voidaan rakennuskuvausten perusteella yhdistää tiilirakennejäännökset pihan pohjoisreunalla sijainneeseen viimeiseen päärakennukseen. Miespihan sijaintia tällä kohdalla puoltaisi myös selvästi sekä maastossa että korkeuskäyrissä näkyvät maanvyörymän jäljet, jotka lähteiden mukaan tuhosivat juuri miespihan itäisen sivun rakennuksia. Karjapiha sijaitsi miespihan pohjoispuolella. Tähän liittyviä rakenteita ei havaittu, ja alue on muutoinkin vaaleampaa ja vähälöytöisempää. Miespihan ja kirkon väliin on jäänyt pappilan puutarha, joka näyttäisi nykyään täysin tuhoutuneen jäätyään uuden pysäköintialueen alle, joka on rakennettu kuorimalla vanha maa pois.
Historiallisen ajan löytömateriaali on peltopoiminta-aineistoksi erittäin runsasta ja monipuolista. Se ajoittuu keskiajan lopulta 1900-luvulle painottuen kuitenkin 1600- ja 1700-lukuihin. Tiilen, palaneen saven, naulojen, punasavikeramiikan, liitupiipun osien sekä astia- ja ikkunalasin lisäksi löytöihin kuuluu muun muassa viisi 1600-luvun ruotsalaista kolikkoa, kaksi kirjanhelaa, plombi, helmiä, Siegburgin ja Westerwaldin kivisavikeramiikkaa, harmaasavikeramiikkaa sekä remmarin ns. vadelmanyppy.
Pellon eteläreunasta löytyi myös myöhäisrautakautiseen kohteeseen viittaavia löytöjä: hevosenkengän muotoinen solki, lenkin katkelma sekä käsintehdyn keramiikan pala. Ne voivat liittyä 1900-luvun alkupuolella todettuihin kirkon vierustan ruumiskalmistolöytöihin. |
| metsakeskus.1000026383 |
734 |
Uskelan vanhan pappilan paikka |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27006 |
289047.00000000 |
6703457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026383 |
Uskelan vanha kirkkoherranpappilan paikka, joka autioitui 1770-luvulla rakennusten osin tuhouduttua maanvyörymässä. Kohde sijaitsee Uskelan vanhan emäkirkonpaikan pohjoispuolella, nykyään viljelyssä olevalla peltoalueella. Tutkitulta alueelta paikannettiin peltomullan alta kaksi tiilirakenteen jäännöstä, jotka todennäköisesti liittyvät asuinrakennuksen tulisijoihin ja savuhormeihin. Jäännöksiä indikoivat myös runsaampi tiilimateriaali niiden ympärillä, pellon pinnalla. Jos havaittu runsaslöytöisin alue on entisen pappilan miespihaa, voidaan rakennuskuvausten perusteella yhdistää tiilirakennejäännökset pihan pohjoisreunalla sijainneeseen viimeiseen päärakennukseen. Miespihan sijaintia tällä kohdalla puoltaisi myös selvästi sekä maastossa että korkeuskäyrissä näkyvät maanvyörymän jäljet, jotka lähteiden mukaan tuhosivat juuri miespihan itäisen sivun rakennuksia. Karjapiha sijaitsi miespihan pohjoispuolella. Tähän liittyviä rakenteita ei havaittu, ja alue on muutoinkin vaaleampaa ja vähälöytöisempää. Miespihan ja kirkon väliin on jäänyt pappilan puutarha, joka näyttäisi nykyään täysin tuhoutuneen jäätyään uuden pysäköintialueen alle, joka on rakennettu kuorimalla vanha maa pois.
Historiallisen ajan löytömateriaali on peltopoiminta-aineistoksi erittäin runsasta ja monipuolista. Se ajoittuu keskiajan lopulta 1900-luvulle painottuen kuitenkin 1600- ja 1700-lukuihin. Tiilen, palaneen saven, naulojen, punasavikeramiikan, liitupiipun osien sekä astia- ja ikkunalasin lisäksi löytöihin kuuluu muun muassa viisi 1600-luvun ruotsalaista kolikkoa, kaksi kirjanhelaa, plombi, helmiä, Siegburgin ja Westerwaldin kivisavikeramiikkaa, harmaasavikeramiikkaa sekä remmarin ns. vadelmanyppy.
Pellon eteläreunasta löytyi myös myöhäisrautakautiseen kohteeseen viittaavia löytöjä: hevosenkengän muotoinen solki, lenkin katkelma sekä käsintehdyn keramiikan pala. Ne voivat liittyä 1900-luvun alkupuolella todettuihin kirkon vierustan ruumiskalmistolöytöihin. |
| metsakeskus.1000026383 |
734 |
Uskelan vanhan pappilan paikka |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27007 |
289047.00000000 |
6703457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026383 |
Uskelan vanha kirkkoherranpappilan paikka, joka autioitui 1770-luvulla rakennusten osin tuhouduttua maanvyörymässä. Kohde sijaitsee Uskelan vanhan emäkirkonpaikan pohjoispuolella, nykyään viljelyssä olevalla peltoalueella. Tutkitulta alueelta paikannettiin peltomullan alta kaksi tiilirakenteen jäännöstä, jotka todennäköisesti liittyvät asuinrakennuksen tulisijoihin ja savuhormeihin. Jäännöksiä indikoivat myös runsaampi tiilimateriaali niiden ympärillä, pellon pinnalla. Jos havaittu runsaslöytöisin alue on entisen pappilan miespihaa, voidaan rakennuskuvausten perusteella yhdistää tiilirakennejäännökset pihan pohjoisreunalla sijainneeseen viimeiseen päärakennukseen. Miespihan sijaintia tällä kohdalla puoltaisi myös selvästi sekä maastossa että korkeuskäyrissä näkyvät maanvyörymän jäljet, jotka lähteiden mukaan tuhosivat juuri miespihan itäisen sivun rakennuksia. Karjapiha sijaitsi miespihan pohjoispuolella. Tähän liittyviä rakenteita ei havaittu, ja alue on muutoinkin vaaleampaa ja vähälöytöisempää. Miespihan ja kirkon väliin on jäänyt pappilan puutarha, joka näyttäisi nykyään täysin tuhoutuneen jäätyään uuden pysäköintialueen alle, joka on rakennettu kuorimalla vanha maa pois.
Historiallisen ajan löytömateriaali on peltopoiminta-aineistoksi erittäin runsasta ja monipuolista. Se ajoittuu keskiajan lopulta 1900-luvulle painottuen kuitenkin 1600- ja 1700-lukuihin. Tiilen, palaneen saven, naulojen, punasavikeramiikan, liitupiipun osien sekä astia- ja ikkunalasin lisäksi löytöihin kuuluu muun muassa viisi 1600-luvun ruotsalaista kolikkoa, kaksi kirjanhelaa, plombi, helmiä, Siegburgin ja Westerwaldin kivisavikeramiikkaa, harmaasavikeramiikkaa sekä remmarin ns. vadelmanyppy.
Pellon eteläreunasta löytyi myös myöhäisrautakautiseen kohteeseen viittaavia löytöjä: hevosenkengän muotoinen solki, lenkin katkelma sekä käsintehdyn keramiikan pala. Ne voivat liittyä 1900-luvun alkupuolella todettuihin kirkon vierustan ruumiskalmistolöytöihin. |
| metsakeskus.1000026383 |
734 |
Uskelan vanhan pappilan paikka |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27007 |
289047.00000000 |
6703457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026383 |
Uskelan vanha kirkkoherranpappilan paikka, joka autioitui 1770-luvulla rakennusten osin tuhouduttua maanvyörymässä. Kohde sijaitsee Uskelan vanhan emäkirkonpaikan pohjoispuolella, nykyään viljelyssä olevalla peltoalueella. Tutkitulta alueelta paikannettiin peltomullan alta kaksi tiilirakenteen jäännöstä, jotka todennäköisesti liittyvät asuinrakennuksen tulisijoihin ja savuhormeihin. Jäännöksiä indikoivat myös runsaampi tiilimateriaali niiden ympärillä, pellon pinnalla. Jos havaittu runsaslöytöisin alue on entisen pappilan miespihaa, voidaan rakennuskuvausten perusteella yhdistää tiilirakennejäännökset pihan pohjoisreunalla sijainneeseen viimeiseen päärakennukseen. Miespihan sijaintia tällä kohdalla puoltaisi myös selvästi sekä maastossa että korkeuskäyrissä näkyvät maanvyörymän jäljet, jotka lähteiden mukaan tuhosivat juuri miespihan itäisen sivun rakennuksia. Karjapiha sijaitsi miespihan pohjoispuolella. Tähän liittyviä rakenteita ei havaittu, ja alue on muutoinkin vaaleampaa ja vähälöytöisempää. Miespihan ja kirkon väliin on jäänyt pappilan puutarha, joka näyttäisi nykyään täysin tuhoutuneen jäätyään uuden pysäköintialueen alle, joka on rakennettu kuorimalla vanha maa pois.
Historiallisen ajan löytömateriaali on peltopoiminta-aineistoksi erittäin runsasta ja monipuolista. Se ajoittuu keskiajan lopulta 1900-luvulle painottuen kuitenkin 1600- ja 1700-lukuihin. Tiilen, palaneen saven, naulojen, punasavikeramiikan, liitupiipun osien sekä astia- ja ikkunalasin lisäksi löytöihin kuuluu muun muassa viisi 1600-luvun ruotsalaista kolikkoa, kaksi kirjanhelaa, plombi, helmiä, Siegburgin ja Westerwaldin kivisavikeramiikkaa, harmaasavikeramiikkaa sekä remmarin ns. vadelmanyppy.
Pellon eteläreunasta löytyi myös myöhäisrautakautiseen kohteeseen viittaavia löytöjä: hevosenkengän muotoinen solki, lenkin katkelma sekä käsintehdyn keramiikan pala. Ne voivat liittyä 1900-luvun alkupuolella todettuihin kirkon vierustan ruumiskalmistolöytöihin. |
| metsakeskus.1000026384 |
445 |
Verkanberget |
10001 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
198775.00000000 |
6683379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026384 |
Tasakokoisesta kiviaineksesta muodostuneessa muinaisrantakivikossa on 3 isompaa sekä 3-5 pienempää loivareunaista, vallitonta kuoppaa. Rakkakuoppien lukumäärä on 6-8. Isommat ovat halkaisijaltaan noin 1 m ja noin 50 cm syvää, pienemmät halkaisijaltaan noin 50 cm ja syvyydeltään noin 20 cm. Kaikki kuopat ovat sammaloituneita. Löytäjän mukaan ne ovat olleet hänen lapsuudessaan, 1950-luvulla nykyistä selkeämpiä.
Kohde sijaitsee Korppoon koulun ja Verkanin vierasvenesataman pohjoispuolella olevan laajahkon kallioharjanteen lakialueen itäosassa.
Maasto on pääasiassa karua avokalliota. Paikoin se on kivikkoinen ja kasvaa mäntyä. Muinaisrantakivikko on melko suppea-alainen eikä vastaavia ole ympäristössä muita. |
| metsakeskus.1000026385 |
445 |
Prostbergetin uimaranta |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27007 |
196988.00000000 |
6681892.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026385 |
Neljä kiviuunia sijaitsee tiiviissä ryhmässä vain muutamien metrien päässä toisistaan. Niiden leveys on 180-200 cm ja pituus 200-250 cm. Kolmen kohtuullisen hyvin säilyneen uunin korkeus on 50-60 cm. Neljännestä on jäljellä vain 1-2 kivikertaa ja sen korkeus on 30 cm. Kaikkien uunien suuaukko on ilmeisesti ollut pohjoista kohden. Uuneista hyväkuntoisimman holvaus vaikuttaa aivan vasta romahtaneelta. Muuten ne ovat sammaloituneita ja varpujen peitossa.
Kohde sijaitsee Korppoon Kyrklandetin pohjoisrannalla Kopoisissa, Likholmenia vastapäätä. Uunit sijaitsevat noin 40 m rantaviivasta etelään nousevassa rinteessä. Alue on kuusivaltaista talousmetsää. Uunien ja rannan välissä on Likholmenilla sijaitsevan yleisen uimarannan parkkipaikka.
Prostbergetin (279010002) metallikautinen hautaröykkiö ja rakkakuopat sijaitsevat kohteesta noin 100 m eteläkaakkoon ja noin 25 m korkeammalla. Lähin vastaava kiviuunikohde on noin 700 m kohteesta länsilounaaseen sijaitseva Mikonpelto (1000013496). |
| metsakeskus.1000026386 |
445 |
Järvsor Marttikuru |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
207164.00000000 |
6691745.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026386 |
Röykkiö on muodoltaan tasalakinen, pitkän mallinen, itä-länsi –suuntainen ja selvärajainen, joskin sen sivuilla on joitakin yksittäisiä irtokiviä. Röykkiön pituus on noin 7 m, leveys 2,0-2,3 m ja korkeus 30-70 cm. Kivet ovat kooltaan vaihtelevia, halkaisijaltaan 10-80 cm ja luonnonpyöreitä. Muutama niistä on haljennut ilmeisesti röykkiötä kasatessa.
Isojakokartalla 1781-82 on osa nykyisestä pellosta niittynä, mutta se ei jatku pellon itäosaan tai röykkiölle asti. Röykkiö lienee siis rakennettu 1800-luvulla tai myöhemmin peltoa raivattaessa. Muutamia pieniä viljely- tai rajaröykkiöitä on myös kalliolla metsän puolella peltosaarekkeesta noin 50 m etelälounaaseen. Näitä ei ole dokumentoitu erikseen.
Röykkiö sijaitsee Järvsorin saaren sisäosassa, kyläkeskuksesta noin 500 m eteläkaakkoon. Röykkiö sijaitsee peltoalueen itäosassa pienellä kalliopohjaisella peltosaarekkeella, jonka reunoilla kasvaa melko nuorta puustoa. |
| metsakeskus.1000026387 |
445 |
Järvsor Österåker |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
207170.00000000 |
6692140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026387 |
Lähes itä-länsi –suuntainen aita on koottu luonnonpyöreistä kivistä. Se on melko matala ja reunoiltaan hajanainen. Alunperinkään sitä ei luultavasti ole koottu erityisen huolellisesti tai korkeaksi. Vaikka aidan ympäristö on nykyisin täysin metsittynyttä, se vaikuttaa seuraavan isojakokarttoilla näkyvän niitty- ja peltokaistaleen reunaa ja lienee rakennettu pellon raivauksen yhteydessä.
Kohde sijaitsee Järvsorin saaren sisäosassa, kyläkeskuksesta noin 300 m itäkaakkoon. Aita sijaitsee melko tuoreessa sekametsässä. Sen pohjoispää on aivan Järvsorin kyläkeskuksesta vapaa-ajanasunnoille johtavan tien varressa melko lähellä vanhaa aittaa tms. pientä talousrakennusta. Sitä ympäröivä maasto on melko tasaista, loivasti etelään viettävää. |
| metsakeskus.1000026388 |
747 |
Honkaporras |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
233718.00000000 |
6860422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026388 |
Hyväkuntoinen tervahauta sijaitsee aivan Lähteenmäentien varressa. Haudan halkaisija on noin 10 m ja juoksutuskanavan paikka on edelleen näkyvissä. Tietojen mukaan paikalla on poltettu tervaa vielä 1950-luvulla. |
| metsakeskus.1000026390 |
441 |
Jurvalanselkä 2 |
10007 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
540851.00000000 |
6757823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026390 |
Kohde löytyi vuonna 2014 kun Museovirasto oli tarkastamassa Jurvalanselkä 1-hylkyä.
Veneen hylyn mitat ovat 4,85 x 1,3 metriä ja sen keularangan korkeus on noin 0,7 metriä. Vene on limisaumainen ja siinä on ollut tasainen perä, joka on kuitenkin kadonnut. Veneen perä on auennut ja vene on haljennut palkomaisesti kölilinjaansa pitkin. Laitalautakertoja on kolme. Veneen pohjaa ei ollut mahdollista tutkia sitä peittäneen karikkeen alta. Vene on laatikkomaisen muotoinen ja tasapohjainen, kölipuun virkaa on mahdollisesti toimittanut yksinkertainen leveä lauta. Veneen styyrpuurin puoleinen laita on vielä pystyssä, mutta paapuurin puoli on romahtanut pohjaan. Veneen kaarina on käytetty ohuita yhtenäisiä puurankoja (mahdollisesti kuusta), jotka on väännetty kaaren muotoon. Näitä on säännöllisin välein noin 11 kpl, joista osa ei kuitenkaan ole enää paikoillaan. Vene on keulastaan hyvin suippo ja terävä. Veneen kiinnityksenä on käytetty rautanauloja. Ylimmäinen säilynyt laitalankku on leveä ja tukeva, ns. vyötelauta.
Vene on todennäköisesti rakennettu 1900-luvulla ja se on ollut vedessä useita vuosikymmeniä, todennäköisesti vene ei kuitenkaan ole ollut uponneena yli 100 vuotta eikä ole muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000026391 |
445 |
Utö Kesnäs patteri 62 |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
184353.00000000 |
6640165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026391 |
Kohde sijaitsee Utön majakasta noin 400 m kaakkoon lähes paljaalla karkealla moreenimaalla Kesnäsin niemen keskivaiheilla. Alueen läpi kulkee luoteesta kaakkoon Mörttilään eli Utön jätteenkäsittelylaitokselle johtava tieura.
Kohteen vanhinta kerrostumaa edustaa kahdeksan limittäin kahdessa rivissä olevaa ammussuojaa, jotka on rakennettu venäläisaikana vuonna 1915 Pietari suuren merilinnoituksen tykkipatterin numero 62 yhteyteen. Alun perin Västeruddenin järeän patterin rakennusaikaiseksi suojaksi tarkoitettu neljän tykin patteri jäi pysyväksi. Vanhoissa kuvissa merilaveteille sijoitetut 6 tuuman tykit näkyvät etummaisten (puolustussuunta lounaaseen) ammussuojien kaakkoispäissä. Kevyiden merilavettien perustoja ei ole maastossa enää havaittavissa. Ne ovat luultavasti hävinneet viimeistään, kun alueelle on 1964 rakennettu neljä betonista tykkiasemaa. Ammussuojien välissä on myös kulkenut tykkitie ja rautatie, jotka ovat niin ikään hävinneet alueen myöhemmässä käytössä. Ammussuojista kahta on muutettu radikaalisti 1950-60-luvuilla rakennettaessa alueelle miehistösuojia. Alueella on Ilmatieteenlaitoksen havaintoasema. Siihen liittyy kaksi parakkia ja erilaisia havaintolaitteita, joista osa on asennettu ammussuojien katolle. Lisäksi yhden ammussuojan katolle on pystytetty telemasto. |
| metsakeskus.1000026392 |
445 |
Korppoon kotiseutumuseo |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
197500.00000000 |
6681907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026392 |
Korppoon kotiseutumuseon alueella rakenteiden jäänteitä, jotka kuuluvat museota vanhemman maankäytön yhteyteen. Merkitty kartta-aineistoon Karta öfver Korpo enstaka Kyrkoherdebols alla ägor i Korpo socken, Wirmo härad och Åbo län. Ägorna affattade åren 1896 och 1902, ägobyten verkstälda samt omkretsråerna utstakade och rörlagda år 1902 af Fredrik Hellsten, Vicelandtmätare.
Rakennuksen perusta museon piha-alueen ja sille johtavan ajotien lounaispuolella, noin 5 m tien ojasta. Rakenteen selkein osa on kookas nelisivuinen tulisijan perusta. Sen koko on noin 2 x 2m ja korkeus 50 cm. Tulisijan perusta on rakennettu halkaisijaltaan 20-70 cm olevista luonnonkivistä, mutta sen päällä on punatiilen paloja. Tulisijan ympärillä on heikommin havaittavissa rakennuksen perusta, joka on noin 25 cm korkea ja kooltaan 3,6 m x 4,0 m. Tulisija sijoittuu huonetilan lounaiskulmaan. Sen länsipuolella on lisäksi mahdollisesti toinen huonetila, johon viittaa 2 x 4 m alalla oleva maantasainen kiveys.
Todennäköinen peltoraunio sijaitsee noin 7 m museoalueen aidasta etelään, parkkipaikan lähellä, aivan museoalueelle johtavan ajotien vieressä, suuren koivun juurella. Röykkiö on maansekainen, muodoltaan tasalakinen, pyöreähkön kolmiomainen ja selvärajainen.
Asuinrakennuksilta pohjoiseen viettävässä rinteessä on kellarin raunio. Sen ulkomitat ovat 4 m x 5,3 m ja seinien korkeus etelässä 80 cm, pohjoisessa 130 cm.
Kaksi rakennusjäännöstä parikymmenen metrin päässä rannasta. Toisen mitat on arviolta 5 x 10 ja toisen 5 x 12 m. Jäännökset ovat lähekkäin toisiaan, joten ovat voineet muodostaa yhteisenkin rakenteen. Itäisemmässä osassa oli n. 2 x 2 metriä kooltaan oleva mahdollinen tulisija, jonka yhteydessä oli tiilimurskaa, kuonaa ja raudanpaloja.
Lisäksi museoalueen asuinrakennusten luoteispuolella on ainakin kaksi kiviriviä, jotka ovat mahdollisesti vanhoja viljelmien rajalinjoja. Pidempi pohjois-etelä –suuntainen kivirivi on noin 15 m ja lyhempi luode-kaakko –suuntainen ainakin 5 m pitkä. Ne muodostavat toisiinsa nähden noin 60 asteen kulman. Kulmassa on noin 2 m x 2m kokoinen ja 90 cm korkea maakivi. Kivirivit muodostuvat yhdessä kerroksessa olevista luonnonpyöreistä, halkaisijaltaan 30-100 cm kivistä. Pidemmän kivirivin keskivaiheilla on yksi kookkaampi pystyyn aseteltu kivi ja noin 5 m sen päästä etelään on useampien maakivien muodostama ryhmä. |
| metsakeskus.1000026393 |
290 |
Lapinsärkkä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
640695.00000000 |
7158494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026393 |
Tervahauta sijaitsee mäntymetsässä, noin 15 metriä Pikku-Juortanajärven etelärannasta. Halssi on luonnollisesti pohjoiseen, kohti rantaa. Tervahaudan läpimitta on noin 9 metriä. Halssin vieraan tervahaudan sisälle on kaivettu syvä kuoppa, muuten tervahaudan syvyys on noin 0,6 metriä. Ympäristössä on tervahautaan liittyviä kuoppia.
Mitatut koordinaatit ovat 20 metriä länteen kartan tervahautamerkinnästä. |
| metsakeskus.1000026394 |
445 |
Antäng |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
197997.00000000 |
6691142.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026394 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 9,2 km pohjoiseen Lillpensorin saaren kaakkoisosassa, Antäng-nimisen pellon pohjoispuolella. Vallimainen kivirakennelma alkaa noin 10 metriä pellon reunasta pohjoiseen ja jatkuu siihen nähden kohtisuoraan ylös loivan rinteen vastaisesti. Rakenteen alaosa on pohjois-etelä -suuntainen, yläosastaan se kaartuu luoteeseen. Eteläpään koordinaatit ovat P: 6691142, I: 197997 ja pohjoispään P: 6691158, I: 197993 (GPS).
Vallin pituus on 18 m, leveys 1,5-2,2 m ja korkeus 30-60 cm. Se muodostuu halkaisijaltaan 15-90 cm kivistä, joista osa on luonnonpyöreitä, osa lohkopintaisia. Lohkeilu vaikuttaa luonteenomaiselta alueen kallioperälle. Pienimpiä, pyöristyneitä kiviä on etenkin rakenteen keskivaiheilla muutaman metrin matkalla.
Maasto tai kasvillisuus ei vallin kummallakaan puolella vaikuta viljelyyn sopivalta eikä raivatulta. Alueelle ole merkitty muutakaan käyttöä historiallisissa kartoissa. Antäng sen sijaan on niittynä lähes nykyisessä laajuudessaan kylän isojakokartalla vuodelta 1792 ja selkeitä raivausröykkiöitä on ainakin sen luoteiskulmassa.
Sijaintikorkeutensa ja rakenteellisten piirteiden puolesta kyseessä on mahdollinen rautakauden tyyppinen hauta. Ilman kaivaustutkimuksia sen ajoituksesta tai funktiosta ei kuitenkaan voida varmistua.
Maasto kohteen ympäristössä on kivikkoista sekametsää, jossa on siellä täällä pieniä kalliopaljastumia. rinteen alaosassa kasvaa pähkinäpensaita, ylempänä koivua, kuusta ja katajaa. Alue on talousmetsää. |
| metsakeskus.1000026395 |
445 |
Finnö |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
195313.00000000 |
6684590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026395 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 4,1 km luoteeseen Finnön saaren pohjoisosassa, Grankullan talon pohjoispuolella olevalla kallioalueella.
Kaksi ehjää ja melko hyväkuntoista jatulintarhaa (eli kivilabyrinttia tai jungfrudansia) sijaitsee noin 50 m etäisyydellä toisistaan avokalliolla alueen korkeimman kohdan eteläpuolella. Läntisempi labyrintti on erittäin hyvin säilynyt ja sammaloitunut. Sen leveys on itä-länsisuunnassa 9,5 m ja etelä-pohjoissuunnassa 8,25 m. Jatulintarha on ns. munuaisen muotoista varianttia.
Noin 2 m labyrintista eteläkaakkoon on noin 1,2 x 2,6 metrin alalla pitkulainen sammaloitunut kiviladelma. Se on tehty samanlaisista kivistä kuin jatulintarha ja siinä on havaittavissa kaarevia rivejä. Kyseessä saattaa olla keskeneräinen tai tuhoutunut jatulintarha.
Itäisempi kokonainen jatulintarha on muodoltaan, suuntaukseltaan ja kivimateriaaliltaan ensimmäisen kaltainen. Sen leveys itä-länsisuunnassa on 7 m ja etelä-pohjoissuunnassa 6,5 m. Labyrintin koko ja muoto on selvästi havaittavissa, mutta siihen kuuluvia kiviä ja niiden lomassa olevia sammaleita on liikuteltu ja käännelty. Kyseessä saattaa olla luonnonvoimat, eläimet tai ihmiset, mutta tahallisesta hävittämisestä ei ole kyse.
Labyrinttien välisellä alueella ja ympäristössä on tasakokoisista kivistä muodostuneita muinaisrantakenttiä ja yksittäisiä isompia kiviä. Laajempi muinaisrantakivikko sijaitsee noin 50 m itään idemmästä jatulintarhasta. siinä on yksi isompi ja 2-4 pienempää ns. rakkakuoppaa, jotka ovat mahdollisesti ihmistekoisia. |
| metsakeskus.1000026396 |
445 |
Flisnäs |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
203265.00000000 |
6679299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026396 |
Muinaisjäännös sijaitsee Korppoon kirkosta 5,5 km kaakkoon Inikorven kylän koillisosassa olevan Näset-nimisen niemen koillisosassa, jyrkkäprofiilisen kallioharjanteen itäpäässä pienen lahdenpoukaman yläpuolella. Merenrantaan on matkaa noin 60 m.
Pieni latomus sijaitsee kallion laella olevassa loivassa notkelmassa. Se on kooltaan noin 2 x 4 m ja korkeudeltaan keskimäärin 20 cm. Latomuksen muoto on soikeahko. Se muodostuu luonnon muovaamista, halkaisijaltaan 20-50 cm kivistä. Pääosin kivet ovat tasakokoisia ja pienehköjä.
Sijaintikorkeutensa ja rakenteensa puolesta kyseessä on mahdollinen rautakauden tyyppinen hautalatomus. Ilman kaivaustutkimuksia sen ajoituksesta tai funktiosta ei kuitenkaan voida saada varmuutta. |
| metsakeskus.1000026397 |
445 |
Lempersö 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
194055.00000000 |
6679667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026397 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 5 km lounaaseen Lempersön saaren luoteisosassa, Kojuddenin koillispuolella. Maasto sen ympäristössä on melko jyrkästi luoteeseen
viettävää kalliota ja talouskäytössä olevaa mäntymetsää. Rantaan on matkaa noin 30 m. Kohteelta on puiden lomasta näkymä Lempersön ja Elvsön väliseen salmeen.
Jyrkässä rinteessä olevalla melko tasaisella terassilla kalliopohjalla on kahden maakiven välissä noin 2,6 x 3,8 m:n alalla kiveystä, joka vaikuttaa ihmistekoiselta. Maakivet ovat halkaisijaltaan 100-150 cm ja 80-105 cm korkeita. Vastaavia on myös muualla röykkiön ympäristössä. Röykkiöön kootut kivet ovat niin ikään luonnonmuovaamia, halkaisijaltaan 25-50 cm. Niitä on röykkiön keskustassa useammassa kerroksessa. Röykkiön korkeus on 50 cm ja muoto epämääräinen.
Kyseessä saattaa olla hajonnut kiviuuni, mutta myös muu funktio – jopa hauta - on mahdollinen. Kohteen alkuperää ja ajoitusta arvioitaessa huomionarvoinen on Kojuddenin etelä- ja pohjoispuolella olleet historialliset nuottapaikat, jotka näkyvät mm. Lempersön isojakokartalla vuodelta 1791. On hyvin mahdollista, että kohde liittyy niihin. Vrt. myös Lempersö 2 ja 3. |
| metsakeskus.1000026398 |
844 |
Kurvinsuo 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
485618.00000000 |
6982032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026398 |
Kohde sijaitsee kangastiestä noin 20 metriä koilliseen, hiekkakankaalla. Se on pyöreä reunavallillinen kuoppa, halkaisija noin 3,5 m, syvyys noin 0,4 m. Reunavallille tehdyssä koekuopassa havaittiin vahva nokimaa- ja hiilikerros, jolla perusteella kyseessä on hiilihauta.
Kuoppa erottuu maastossa paitsi kuoppana, myös pohjakasvillisuudeltaan selvästi ympäristöstä poikkeavana alueena. Kuopan ja reunavallien kohdalla pohjakasvillisuus on pääasiassa sammalta, kun taas välittömässä ympäristössä pohjakasvillisuus on mustikka- ja puolukkavarvikkoa. Tämä ero kasvillisuudessa saattaa viitata siihen, että hiilihauta on melko nuori. Vallilla kasvavat männyt ovat arviolta 40-vuotiaita, joten vähintään sen ikäinen jäännös on kyseessä. Ei ole poissuljettua, että kyseessä on huomattavasti vanhempikin hiilihauta ja aluskasvillisuuden erilaisuus ympäristöstä johtuu esimerkiksi siitä, hauta on vahingossa palanut pohjaan eli tuhkaksi, jolloin maaperästä kohdalla on tullut emäksistä. |
| metsakeskus.1000026399 |
844 |
Kurvinsuo 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
485363.00000000 |
6982215.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026399 |
Hiekkakankaalla sijaitseva pyöreä reunavallillinen kuoppa, halkaisija noin 3 m, syvyys noin 0,4 m. Reunavallille tehdyssä koekuopassa havaittiin vahva nokimaa- ja hiilikerros, jolla perusteella kyseessä on hiilihauta.
Alue on hiekkakangasta, hakkuuaukeaa. Sijaitsee kivikautisen asuinpaikan (Kurvinsuo) lounaislaidalla. |
| metsakeskus.1000026400 |
844 |
Kurvinsuo 5 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
485320.00000000 |
6982239.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026400 |
Hiekkakankaalla sijaitseva pyöreä reunavallillinen kuoppa, halkaisija noin 3 m, syvyys noin 0,4 m. Reunavallille tehdyssä koekuopassa havaittiin vahva nokimaa- ja hiilikerros, jolla perusteella kyseessä on hiilihauta.
Alue on hiekkakangasta, hakkuuaukeaa. Sijaitsee kivikautisen asuinpaikan (Kurvinsuo) lounaislaidalla. |
| metsakeskus.1000026401 |
844 |
Kurvinsuo 6 |
10002 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
485337.00000000 |
6982249.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026401 |
Hiekkakankaalla sijaitseva pyöreä kuoppa, jossa on matalat reunavallit, halkaisija noin 5 m, syvyys noin 0,5 m. Reunavallille ja kuopan keskelle tehdyissä koekuopissa havaittiin selvä podsolimaannos, mutta ei löytöjä tai nokimaata. Kyseessä saattaa olla kivikautinen asumuspainanne liittyen heti kaakkoispuolella olevaan asuinpaikkaan. Säännöllisen pyöreä muoto ja sen, että reunavallilla ei ole ”kulkuaukkoa”, ei kuitenkaan viittaa tähän, vaan kyseessä on mahdollisesti maatunut, suurikokoinen pyyntikuoppa, puolisen kilometriä kaakkoon sijaitsevaan pyyntikuoppa-alueeseen (Savelan hiihtomaja) liittyen.
Alue on hiekkakangasta, hakkuuaukeaa. Sijaitsee kivikautisen asuinpaikan (Kurvinsuo) luoteislaidalla. |
| metsakeskus.1000026403 |
140 |
Vanha kirkko ja kirkkomaa |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
508489.00000000 |
7050309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026403 |
Historiallisten tietojen mukaan nykyinen, Kustaa Adolfin kirkko, on Iisalmen seurakunnan kolmas kirkko. Ensimmäinen, noin vuonna 1620 rakennettu kirkko lienee sijainnut noin 15 km etelään.
Toinen kirkko, joka on rakennettu 1700-luvun alussa ensimmäisen kirkon tuhouduttua tulipalossa vuonna 1700, on vuodelta 1757 olevan pienimittakaavaisen kartan perusteella sijainnut hyvin lähellä nykyistä kirkkoa. Kuitenkaan se ei ole sijainnut nykyisen kirkonkohdalla, sillä asiakirjatietojen mukaan vanha kirkko on purettu uudemman vuonna 1789 valmistuttua. Edellä mainituin perustein Iisalmen toinen kirkko kirkkomaineen on sijainnut uudemmasta kirkosta noin 50 – 100 m pohjoisluoteeseen, Kirkkotien heti länsipuolisella alueella. Paikannus on kuitenkin epätarkka. |
| metsakeskus.1000026404 |
445 |
Lempersö 2 |
10002 |
12004 |
13053 |
11002 |
27000 |
194002.00000000 |
6679431.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026404 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 5,2 km lounaaseen Lempersön saaren luoteisosassa, Kojuddenin kaakkoispuolella. Kohde sijaitsee kallioharjanteen laella, sen korkeimman kohdan eteläpuolella. Avokallion ympärillä on talouskäytössä olevaa mäntymetsää. Noin 50 m kohteesta pohjoiseen on kevytrakenteinen huvimaja tms. Rantaan on matkaa noin 120 m.
Kiviuuni on rakennettu pienen kalliopaljastuman kulmaukseen särmikkäistä ja luonnonpyöreistä kivistä, jotka ovat halkaisijaltaan 20-50 cm. Uunin pituus on 2 m, leveys 1,4 m ja korkeus 70 cm. Sen tulipesä on romahtanut kauan sitten sisäosan sammaloitumisesta päätellen. Etelään päin olevan suuaukon suunta on kuitenkin selvästi nähtävissä. Sen päälle on nostettu kelopuupölli lähiaikoina.
Kohteen alkuperää ja ajoitusta arvioitaessa huomionarvoinen on Kojuddenin etelä- ja pohjoispuolella olleet historialliset nuottapaikat, jotka näkyvät mm. Lempersön isojakokartalla vuodelta 1791. On hyvin mahdollista, että kohde liittyy niihin. Vrt. myös Lempersö 1 ja 3. |
| metsakeskus.1000026405 |
445 |
Lempersö 3 |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
193892.00000000 |
6679341.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026405 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 5,3 km lounaaseen Lempersön saaren länsirannalla Klappuddenin ja Kojuddenin puolivälissä. Maasto on mäntymetsää, jossa on siellä täällä kalliokohoumia. Noin 15 m kohteesta lounaaseen on pieni hiekkapohjainen merenpoukama. Tontilla on lomaasunto ja siihen liittyviä rakennuksia.
Merenpoukamasta loivasti koilliseen nousevan notkelman jyrkässä pohjoisrinteessä kiinni on nelikulmainen kivirakenne. Sen koko on noin 2 x 2 m ja korkeus 70 cm. Kivet ovat luonnon pyöristämiä, halkaisijaltaan 15-40 cm. Rakenne on melko sammaloitunut, mutta hyväkuntoinen.
Notkelman pohja on lähes kivetön lukuun ottamatta muutamaa maakiveä. Sen etelä- ja pohjoispuolella on 1,5-2 m korkeat kalliot, joka laskevat jyrkästi notkelman reunoilla. Se on saattanut olla suojainen luonnonsatama vedenpinnan ollessa muutaman metrin nykyistä korkeammalla ja kivirakenne on saattanut toimia laiturina tms. tarkoituksessa. Rakenteen ikään ja funktioon liittyy kuitenkin tulkinnanvaraa. Se vaikuttaa jossain määrin liian hyväkuntoiselta ollakseen useita satoja vuosia vanha, mitä taas parin metrin vedenpinnan lasku edellyttäisi. Lähistöllä on lisäksi yksi varma ja yksi mahdollinen kiviuuni (Lempersö 1 ja 2). Rakenne saattaakin liittyä niiden kanssa samaan yhteyteen. Rakennetta ei kuitenkaan voi pitää uunina, koska siitä puuttuu tulipesä ja suuaukko. |
| metsakeskus.1000026406 |
445 |
Lempersö 4 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
194086.00000000 |
6678647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026406 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 5,5 km lounaaseen Lempersön länsiosassa saaren keskivaiheilla olevalta niityltä etelään suuntautuvan, laajojen kallioalueiden välisten notkon itärinteessä. Kasvillisuus on rehevä ja hakamainen. Merenrantaan on matkaa noin 150 m.
Hyväkuntoinen, noin 30 m pitkä pohjois-etelä -suuntainen kiviaita kulkee rinteen suuntaisesti sen puolivälin vaiheilla. Sen pohjoispään koordinaatit ovat P: 6678647, I: 194086 ja eteläpään P: 6678623, I: 194098. Aita on ladottu huolellisesti luonnonpyöreistä kivistä, joita on 2-4 kerroksessa. Aidan leveys on noin 60 cm ja korkeus 50-100 cm.
Lempersön kylän isojakokarttaan vuodelta 1791 on notkon pohjalle merkitty laajemmalta niittyalueelta toiselle johtava kapea niittykaistale ja sen keskelle tilojen välinen raja. Kiviaita ei kuitenkaan näytä kulkevan rajalinjan kohdalla, eikä alueelle ole merkitty kartalla aitaa toisin kuin useissa muissa paikoissa saarella. Epäilemättä aitajakso kuitenkin liittyy saaren historialliseen niitty- tai karjatalouteen tai rajoihin, vaikka sen tarkoitus ja ajoitus jää epäselväksi. |
| metsakeskus.1000026407 |
445 |
Lempersö 5 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
194145.00000000 |
6678643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026407 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 5,4 km lounaaseen Lempersön länsiosassa, Kasnäsin eteläpuolella olevan kallioalueen eteläosassa. Ympäristö on karua avokalliota, jolla kasvaa lähes pelkästään kituliaita mäntyjä.
Suorakaiteen muotoinen, päistä vähän pyöristyvä, luodekaakko–suuntainen latomus on kooltaan noin 4 x 7 m ja keskiosastaan 20-30 cm korkea. Sen keskiosa on ladottu halkaisijaltaan 20-50 cm luonnonkivistä, joita vaikuttaa olevan pääosin vain yhdessä kerroksessa. Kivien välit ovat sammaloituneet, mutta niissä ei vaikuta olevan humusta. Varsinkin latomuksen luoteis- ja kaakkoispäitä reunustaa isommat, halkaisijaltaan 40-90 cm kivet. Sen luoteisosassa kasvaa mänty.
Latomus sijoittuu laakealle avokalliolle, joka jää kahden korkeamman kalliohuipun väliin. Kallio nousee loivasti kohti luodetta ja laskee etelään, mutta itäpuolella, noin 30 m latomuksesta on pitkä ja korkea, pystysuora jyrkänne. Latomuksesta länteen jatkuu luontainen isoista lohkareista muodostuva muinaisrantakivikko. Latomuksen eteläpuolella on kalliolla hajallaan joitakin kiviä.
Kyseessä näyttää olevan ihmistekoinen rakennelma – esimerkiksi rakennuksen pohja tai hauta - mutta sen ajoituksen ja funktion selvittäminen vaatii arkeologista kaivaustutkimusta. |
| metsakeskus.1000026408 |
445 |
Lempersö 6 |
10002 |
12004 |
13055 |
11002 |
27000 |
194178.00000000 |
6678777.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026408 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 5,3 km lounaaseen Lempersön itäreunalla, Kasnäsin eteläpuolella. Sen ympäristö on avokalliota.Noin 30 m kohteesta luoteeseen on vanha peltoalue. Merenrantaan on matkaa noin 150 m.
Kiviröykkiö on kooltaan 1,7 x 1,5 m. Se on rakennettu avokalliolle luonnonpyöreistä ja särmikkäistä kivistä, joiden pinnat ovat jäkälöityneitä. Röykkiön muoto on epämääräinen. Sen kompaktissa pohjoisosassa kiviä on ainakin kahdessa
kerroksessa.
Kyseessä on mahdollisesti hajotetun kiviuunin pohja tai raivausröykkiö. Historiallista tai nykyaikaista rajalinjaa sen läheltä ei kulje, eikä se saaren pitkältä ajalta tuntevan kesäasukkaan mukaan ole myöskään nykyaikainen. |
| metsakeskus.1000026409 |
445 |
Lillgyltö 1 |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
189223.00000000 |
6676767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026409 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta noin 10,5 km lounaaseen Lillgyltön saaren keskivaiheilla, saaren poikki pohjoisetelä–suunnassa kulkevan kostean notkelman länsipuolella. Muinaisjäännöksen ympäristö on tasaista, kuivaa kalliota, joka on paikoin avoin, mutta sammalpeitteinen. Paikoin sillä kasvaa tiheää katajapensaikkoa, nuorehkoja mäntyjä ja matalaa koivua. Kalliolla on erilaisia kivikoita ja kosteampia
notkelmia.
Jatulintarha (eli kivilabyrintti tai jungfrudans) on rakennettu osittain luontaisen, tasakokoisista kivistä muodostuvan rantakivikon päälle. Sen länsiosa on kuitenkin paljaalla kalliopohjalla. Kivikon päällä oleva osa jatulintarhasta on hyväkuntoinen, vaikkakin erittäin sammaloitunut ja maatunut. Tästä syystä sen havaitseminen ja yksityiskohtien erottaminen on hankalaa. Länsireunassa kivet näyttävät siirtyneen pois alkuperäisiltä paikoiltaan.
Jatulintarha on muodoltaan tasavartiseen ristiin perustuva. Siinä on ainakin 9 sisäkkäistä kehää, jotka ovat itäreunalla selvimpiä. Labyrintti on muodoltaan pyöreähkö, halkaisijaltaan 10 m. Jatulintarha avautuu pohjoiseen keskilinjansa oikealta eli lännen puolelta. Aukon vasemmalla puolella ja siitä noin 4 m etelään, labyrintin keskellä on muita korkeammat, noin 40 cm x 60 cm kokoiset kivet. Myös itäreunalla, labyrintin ulkokehällä on muutama isompi kivi, mutta muuten se on ladottu tasakokoisista, luonnonpyöreistä, halkaisijaltaan 15-20 cm olevista kivistä. Luonnonkivikko sen alla muodostuu tätä pienemmistä kivistä.
Jatulintarhasta noin 80 m etelään on mahdollinen silmäkivellinen röykkiö, jonka halkaisija on noin 2,5 m. Jatulintarha ei ollut saarella tavattujen kesäasukkaiden tiedossa eikä siitä ole aikaisempia mainintoja kirjallisuudessakaan. Maatumisasteestaan päätellen sillä voi olla ikää useita satoja vuosia. Joka tapauksessa kyse on autenttisesta jäänteestä. Silmäkivellisen röykkiön ja muiden mahdollisten rakenteiden liittyminen jatulintarhan rakentamisen ja käyttöön on epävarmaa, mutta mahdollista. |
| metsakeskus.1000026410 |
445 |
Lillgyltö 3 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
189189.00000000 |
6676280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026410 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 11 km lounaaseen Lillgyltön saaren korkeimmassa kohdassa, sen eteläkärjessä karulla avokallioalueella.
Saaren korkeimmalla kohdalla, laakealla avokalliolla on noin 7 x 7 m alalla epäjärjestyksessä luonnon muovaamia kivilohkareita. Niiden pohjoisreunalla on suorakulmainen, noin 1 m pitkä paasi, joka vaikutta muotoillulta. Muuten kivet ovat kooltaan noin 50 x 50 cm ja pienempiä. Kivien ympärillä on siellä täällä pitkälle korrodoitunutta rautalankaa ja harmaantunutta puuta.
Rakenteesta 100 m etelälounaaseen on alemmalla kalliotasanteella näkyvällä paikalla on pieni, hyväkuntoinen röykkiö (merkitty alakohteeksi). Se on ladottu huolellisesti luonnonmuovaamista kivistä ja sen laella on pystyssä lähes pohjois-etelä -suuntainen kivilaaka. Röykkiön halkaisija on 1,3 m ja korkeus 0,8 m. Rakennelmat liittynevät yhteen.
Käytettävissä olleilla kartoilla ei alueelle ole merkitty rajalinjoja tai muita merkintöjä. Kyseessä lienee tarkoituksellisesti hävitetty merenkulkuun tai sotahistoriaan liittyvä rakennelma jonka funktio ja ajoitus ei ole toistaiseksi tiedossa. |
| metsakeskus.1000026411 |
445 |
Lyckvik |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
195580.00000000 |
6677494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026411 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 5,2 km lounaaseen Kyrklandetin lounaisrannalla Hagauddin eteläpuolella ja Lyckvikholmenia vastapäätä. Alue on talousmetsänä olevaa kuivaa kangasmetsää, jossa on siellä täällä kalliopaljastumia. Merenrantaan on matkaa noin 30 m. Luoteen puolella noin 50 m kohteesta on ryhmä vanhalle asutuspaikalle rakennettuja loma-asuntoja.
Latomus sijaitsee metsämaan reunassa laakealla kalliopaljastumalla, mistä maasto viettää hyvin loivasti meren ja sisämaan suuntaan. Se on pohjois-etelä-suuntainen. Latomuksen muoto on nelisivuinen, pohjoispäästä voimakkaasti kapeneva, koko on noin 3 m x 8 m ja korkeus keskeltä noin 20 cm. Reunoilla on isompia, halkaisijaltaan noin 30-70 cm kiviä. Keskustassa on sammaleen alla pienempiä kiviä ja se on humuksen sekainen. Kaikki näkyvät kivet ovat luonnonmuovaamia. Kohteesta ei löydy merkintöjä saatavilla olevista kirjallisista lähteistä tai kartoista. |
| metsakeskus.1000026412 |
445 |
Mörkvik |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
202837.00000000 |
6683580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026412 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 4,6 km itäkoilliseen Kyrklandetilla Sindessundin ja Mörkvikin välisellä pienellä niemellä, Wattkastintien itäpuolella. Alue on hakamaista rantalaidunta. Sen pohjoispuolella on käytöstä poistunut lossiranta ja siihen liittyviä rakennelmia. Merenrantaan on matkaa noin 35 m.
Niemenkärjen korkeimmalla kohdalla olevan kalliokumpareen kaakkoispäässä on röykkiö, joka on kooltaan noin 3,3 x 3,3 m ja noin 40 cm korkea. Muodoltaan se on epämääräinen, nelikulmainen tai pyöreähkö. Röykkiö on rakennettu luonnonmuovaamista, halkaisijaltaan 20-90 cm kivistä, joiden välissä on humusta. Röykkiö on turpeen peittämä ja sen päällä kasvaa katajia. Laidunmaa röykkiön ympäristössä on vähäkivistä lukuun ottamatta kumpareen itä- ja koillisrinnettä kiertävää kivikkoa. Vyöhykemäinen kivikko muodostuu vaihtelevan kokoisista luonnonmuovaamista kivistä. Kyseessä on ilmeisesti luontainen rantakivikko. Ihminen on saattanut muovata sitä aikojen kuluessa, mikä on todennäköistäkin kyläasutuksen ja lossirannan lähellä.
Röykkiö on selvästi ihmisen rakentama, mutta sen funktio ja ajoitus ovat epäselviä. Rakenne ei vaikuta uunin tai rakennuksen perustalta. Myös raivausröykkiölle sijainti on epätyypillinen. |
| metsakeskus.1000026413 |
445 |
Nyäng |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
197413.00000000 |
6691857.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026413 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 10 km pohjoiseen Lillpensorin saaren länsiosassa Nyäng-nimisen niityn ja matalan merenlahden välisellä kallioalueella. Alueella on avokalliota ja kuivaa mäntykangasta.
Kalliopohjalla oleva latomus on halkaisijaltaan noin 5,5 m ja korkeudeltaan 25 cm. Siinä on hajanaisesti luonnonmuovaamia, halkaisijaltaan 20-80 cm kiviä paikoin kahdessa kerroksessa. Latomuksen kaakkoisosassa kasvavan männyn juurella on muuta latomusta tiiviimpi osa, jota reunustaa halkaisijaltaan on noin 3 m reunakehä. Latomuksen lähiympäristössä on yksittäisiä isompia kiviä, mutta muita vastaavia kiveyksiä ei alueelta tavattu.
Lähiympäristössä ei ole historiallisia tai nykyaikaisia viljely- tai niittyalueita eikä rajalinjoja, joihin latomus voisi liittyä. Sijaintikorkeutensa ja rakenteellisten piirteiden puolesta kyseessä on mahdollinen rautakauden tyyppinen hautalatomus. Ilman kaivaustutkimuksia sen ajoituksesta tai funktiosta ei kuitenkaan voida varmistua. |
| metsakeskus.1000026414 |
445 |
Näsudden 2 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
200692.00000000 |
6676101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026414 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 6,2 km eteläkaakkoon Näsuddin niemellä, Rumarnäsintien eteläpuolella. Alue on karua ja kallioista mäntymetsää. Kohteen ja rannan välissä on tiheästi rakennettu loma-asutusvyöhyke, jolle johtavia teitä ja ajouria kulkee muinaisjäännösalueen poikki ja sivuitse. Merenrantaan on matkaa 60-120 m.
Kohteessa on ainakin neljä varmaa ja yksi epävarma kiviuunin jäännös, joiden suurin etäisyys toisistaan on noin 120 m. Ainoastaan kaksi itäisintä uunia, jotka sijaitsevat vierekkäin aivan tien reunassa, ovat säilyttäneet muotonsa. Kaikissa uuneissa on käytetty rakennusmateriaalina halkaisijaltaan 25-70 cm luonnonkiviä.
Uuni A on kooltaan noin 2 x 2 m ja sen korkeus on 40 cm. Romahtaneesta uunista on jäljellä noin 2 kivikertaa. Se on maatunut ja sammaloitunut. Uuni on rakennettu metsämaalle ja noin 2 m siitä etelään kulkee tie. Suuaukon suunta on ilmeisesti ollut kaakkoon. Uunit B-E kuvauksineen on merkitty alakohteisiin. |
| metsakeskus.1000026417 |
626 |
Pitkäkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
431887.00000000 |
7054407.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026417 |
Kohde merkitty peruskartalle ja tarkastettu Metsähallituksen KMO-inventoinnissa 2013. Tervahauta sijaitsee kaakko-luode-suuntaisen soraharjun lounaisreunalla. Maasto on kuivaa mäntykangasta, harjun laki on kivinen ja reunat hiekkamaata. Hauta sijaitsee törmän yläpuolella.
Haudan läpimitta on valli mukaan lukien 8 metriä, kuopan halkaisija 5 metriä ja syvyys 1,1, metriä. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 2 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyä, kuopassa nuoria lehtipuita ja katajaa. |
| metsakeskus.1000026418 |
445 |
Picknäs |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
200134.00000000 |
6696038.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026418 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta noin 14 km pohjoiseen Åvensorin kaakkoisosassa, Kömervikenin koillispuolella vanhan pellon ja laajan rantaniityn välisellä metsäisellä kaistaleella, jolla kasvaa mustikkatyypin sekametsää. Rantaan on matkaa noin 80 m. Alueella laiduntaa lihakarjaa ja tästä syystä rakenteet ovat hyvin selvästi näkyvissä.
Erinomaisesti säilyneeseen kokonaisuuteen kuuluu kaksi rakennuksenpohjaa, rantarakennelman perusta, laituri- tai rantaterassikiveys, neljä viljelyröykkiötä sekä kaksi kosteikkoista kuoppaa.
Rakennuksen perustoista isompi on itä-länsi -suuntainen, ulkomitoiltaan 8,7 x 5,0 m. Siinä on kolme huonetilaa. Läntisen huonetilan perustus, johon mahdollisesti liittyy multapenkki, on noin 90 cm leveä ja 40-50 cm korkea. Itäpään ja sen jakavan väliseinän perustat ovat 40 cm leveät ja yhtä korkeat. Tulisija on isomman, läntisen huonetilan koillisnurkassa. Se on kooltaan 1,8 m ja noin 1 m korkea. Rakennuksen yhteydessä havaittiin vähäisiä määriä hyvin rapautuneita punatiilen paloja. Muuten kaikki rakenteet tässä rakennuksessa ja muualla alueella vaikuttavat luonnon muovaamista kivistä tehdyiltä.
Kohteessa olleeseen asutukseen viittaavia merkintöjä tai mainintoja ei ole löytynyt käytettävissä olevista kartta- tai arkistolähteistä. Rakennusjäänteiden pohjoispuolella oleva peltoalue näkyy sen sijaan niittynä useissa historiallisissa kartoissa. Paikallisen käsityksen mukaan kyse on Ahvensaaren vanhimmasta asutuksesta, mutta todennäköisimmin kyse on kuitenkin melko myöhäisestä torpanpaikasta. |
| metsakeskus.1000026420 |
445 |
Runsunda |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
200675.00000000 |
6676028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026420 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 6,3 km eteläkaakkoon Korposrtömin salmen pohjoispuolella, Näsuddin etelärannalla. Merenrantaan on matkaa noin 20 m. Hakkaus sijaitsee aivan rakennuksen kivijalan vieressä, pihanurmen ja istutusten reunustamalla pienellä kalliopaljastumalla, joka on muilta osin jäänyt 1970-luvulla rakennetun loma-asunnon alle. Kalliopinta on sileä, mutta voimakkaasti etelään kalteva.
Hakkaus erottuu kalliopinnasta hyvin huonosti sammaloitumisen takia, eikä sitä pinnan kosteudesta johtuen voitu tarkastuksen yhteydessä myöskään liiduta. Kohde löytyi kesä-asukkaan antaman vihjeen perusteella. Hänen avustuksellaan hahmottui noin 25 x 25 cm tekstikentästä kirjaimet EJH ja niiden alta vuosiluku 1772. Tekstikentän yläpuolella on mahdollisesti muitakin hakkauksia. |
| metsakeskus.1000026421 |
445 |
Skötgrund |
10002 |
12009 |
13000 |
11006 |
27000 |
202814.00000000 |
6679964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026421 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 4,8 km kaakkoon Rosklaxvikenin luoteisrannalla, alavalla rantakaistaleella. Kyseessä on rantarakennuksen pohja, vakiintunutta muinaisjäännöstyyppiä kuvaavaa termiä ei tällä hetkellä ole. Rakennuksenpohjan ympäristö on tasaista, ruohikkoista metsämaata, jolla kasvaa pääasiassa mäntyä.
Maastossa erottuu matalana kohoumana nelikulmaisen rakennuksen perusta, jonka koko on noin 4,5 x 4,5 m:n. Varsinkin sen etelä- ja länsiseinän linjat näkyvät 15-20 cm korkeina maavalleina. Selvää tulisijan paikkaa ei ole havaittavissa, mutta rakennuksen luoteiskulmassa kasvavan kataja- ja taikinanmarjapensaan alla on täysin sammaloitunut, noin 1 m halkaisijaltaan oleva ja 30 cm korkea kumpare.
Rosklaxin kylän isojakokartassa vuodelta 1787 on paikassa merkintä, joka tarkoittaa ilmeisesti laituria ja rantarakennusta. On oletettavaa, että kyse on tähän liittyvästä rakenteesta. |
| metsakeskus.1000026422 |
142 |
Piilahti 2 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
455702.00000000 |
6774241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026422 |
Piilahden tilan mailta, lähes alueen korkeimmalta kohdalta, löytyi kaksi maakuoppaa, jotka ovat mahdollisesti kellarinpohjia. Kohteen koordinaatit ovat eteläisemmästä kuopasta, joka sijaitsee lähellä etelärinteellä olevaa peltoa. Nelikulmaisessa kuopassa oli vallit ja se oli kooltaan n. 5x4x0,8 m. Seinien suunta oli W-E, S-N. Pohjoisempi kuoppa oli kooltaan n. 3,5x3x1,0 m ja sen seinien suunta oli SW-NE, NW-SE. Nelikulmaisessa kuopassa oli vallit. |
| metsakeskus.1000026423 |
445 |
Stora Bjornholm 1 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
201146.00000000 |
6686591.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026423 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 5,3 km pohjoiskoilliseen Stora Bjornholmin eteläreunalla, sen keskivaiheilla. Alueen pohjoisosassa on matalalla, tasaisella kalliopaljastumalla, pienellä alueella ainakin 2 uunia sekä mahdollisesti useamman pohjia. Lisäksi noin 100 m näistä lounaaseen on rannan tuntumassa yksi todennäköinen uuni.
Parhaiten säilyneet kaksi uunia ovat kooltaan noin 1,5 x 2 m. Lounainen uuni (uuni 1) on noin 30 cm korkea ja sen suu on ilmeisesti etelään. Noin 8 m koilliseen tästä olevan uunin (uuni 2) korkeus on noin 60 cm ja suu aukeaa etelälounaaseen. Molemmat on rakennettu luonnonpyöreistä, halkaisijaltaan 15-50 cm kivistä. Matalammassa on jäljellä 1-1½ kivikertaa ja korkeammassa jopa 3 kivikertaa, mutta pohjoisreunalla ylinnä olevat kivet vaikuttavat siihen myöhemmin nostetuilta.
Rannan tuntumassa sijaitsevan uunin vieressä kasvoi kookas kuusi, jonka alaoksat haittasivat uunin dokumentointia. Se sijaitsee noin metrin korkuisen kalliokielekkeen alla, sen pohjoispuolella, mutta kuitenkin ympäröivää maastoa hieman korkeammalla. Rantaan siitä on matkaa noin 30 metriä. Uunin halkaisija on noin 1,7 m. |
| metsakeskus.1000026424 |
445 |
Stora Bjornholm 2 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
200794.00000000 |
6686696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026424 |
Muinaisjäännös sijaitsee Korppoon kirkosta 5,4 km pohjoiskoilliseen Stora Bjornholmin länsipäässä talouskäytössä olevassa metsämaastossa. Noin 50 m siitä itäkaakkoon on linjaloiston ylämerkki.
Uuni sijaitsee vaikeasti havaittavassa paikassa, pienessä kalliopaljastumien välisessä notkelmassa, joka viettää luoteessa jyrkemmin kohti merta. Uunin koko on 1,5 x 2,5 m ja korkeus 50 cm. Sen suu on kaakkoon. Uunista on havaittavissa vain yksi ehjä kivikerta, joka on rakennettu luonnonmuovaamista, halkaisijaltaan 40-60 cm kivistä. Sen päällä on 110x50x20 cm kokoinen laakakivi, ilmeisesti suuaukon kate. |
| metsakeskus.1000026425 |
445 |
Vargklevsudden |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
205558.00000000 |
6683130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026425 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 7 km itäkoilliseen Kyrklandetin koilliskulmassa olevalla niemellä merenrannalla. Muinaisjäännösalue sijaitsee suurimmaksi osaksi Vargkleven-nimisen tien pohjoispuolella, mutta lounaassa yksi uuni jää sen eteläpuolelle.
Kiviuuneja tai sellaisten todennäköisiä pohjia on havaittavissa 13. Ne muodostavat kaksi ryhmää, joista itäiseen kuuluu 5 uunia ja läntiseen 8 uunia. Ryhmien välinen etäisyys on noin 100 m. Niiden sisällä uunit sijaitsevat keskenään vaihtelevassa järjestyksessä. Niiden rakennuspaikka ja suunta vaikuttaa riippuvan maaston muodoista. Osa läntisimmistä uuneista on rakennettu kallioleikkauksen kylkeen, mutta suurin osa sijaitsee tasaisella kalliolla tai metsämaalla.
Uunien kunto vaihtelee hyvästä lähes tunnistamattomaan ja nykyinen korkeus sen mukaisesti. Hyväkuntoisten uunien pituus on 2-2,5 m, leveys 1,5-2 m ja korkeus 100-120 cm. Useimpien muoto on alun perin ollut ilmeisesti suorakulmainen ja muutaman osittain säilyneen holvaus päältä kupera. Uunien rakentamiseen käytetyt kivet ovat luonnonmuovaamia ja melko tasakokoisia. |
| metsakeskus.1000026426 |
142 |
Väärtti Tokkola |
10007 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
461900.00000000 |
6760515.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026426 |
Lähes tasaisessa maastossa, mäen pohjoisrinteellä, havaittiin kahdeksan matalaa (syvyydeltään 0,4-0,7 m) pyöreähköä ja pitkänomaista kuopannetta. Tasanteen pohjoispuolella on peltoa. Kivikkoisella mäellä kasvaa harvakseltaan mäntyä. Kuoppien tarkoitus ei tarkastuksessa selvinnyt. |
| metsakeskus.1000026427 |
445 |
Vårdberg |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
203722.00000000 |
6676649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026427 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 7,5 km kaakkoon Kyrklandetin kaakkoiskulmassa olevan Vårdbergin korkeimpien lakien länsipuolella etelään antavalla kalliotasanteella hyvällä näköalapaikalla. Sen ympäristössä on kallioiden lomassa mustikkatyypin mäntymetsää. Rantaan on matkaa noin 60 m ja kohteen lounaispuolella on Lillsandin hiekkapohjainen lahden poukama. Välittömästi kohteen itäpuolella on rantaan viettävä notko ja sen takana Vårdbergetin korkeimmille huipuille nouseva korkea jyrkänne.
Matalan kalliokumpareen eteläpuolella, noin 1 m korkuisen jyrkänteen alla on kalliopohjalla lähinnä nelikulmaiseen kehään laitettu kiviä. Kehän pohjoisreunan muodostaa matala kalliojyrkänne. Sen itäreuna on hyvin suora ja säännöllinen kuten myös siihen suorassa kulmassa liittyvä eteläreuna. Kehän lounaiskulmassa on leveä aukko. Myös länsireuna on epätäydellinen ja hahmottuu huonosti rakenteen päällä kasvavan männyn takia. Kehän ulkomitat ovat 3,5 x 4 m. Yhteen kerrokseen asetellut kivet ovat luonnon pyöristämiä, halkaisijaltaan 25-60 cm ja rakenteen korkeus 20-35 cm.
Kyseessä on luultavasti pyyntiin liittyvä puolikiinteä rakenne, mahdollisesti tähystys tai leiripaikka – niin kutsuttu tomtning-jäänne. Sen ajoitus on avoin, mutta kasvillisuuden perusteella kyse on useista kymmenistä vuosista, ja sijainti korkeuden perusteella jopa sadoista. |
| metsakeskus.1000026428 |
445 |
Bonäs |
10001 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
195571.00000000 |
6677835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026428 |
Mahdollinen ryssänuuni.
Kohde on merkitty Varsinais-Suomen seutukaavaliiton 1979 julkaisemaan: ”Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, Vaiheseutukaava 1, Salonseudun kohteet" numerolla
SU 644. Tiedon lähdettä ei tunneta. |
| metsakeskus.1000026429 |
445 |
Hannas |
10001 |
12013 |
13000 |
11002 |
27000 |
202903.00000000 |
6677052.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026429 |
Mahdollinen kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 6,5 km kaakkoon Rumarin vanhalla kylätontilla Hannaksen talon pihapiirissä olevan varastorakennuksen sisällä nk. pikkumökin liiterissä. Mahdollisesta kalliopiirroksesta on saatu entiseltä omistajalta
ilmoitus. Inventoinnin 2014 aikana oli peitettynä ts. paksun olkikerroksen alla. |
| metsakeskus.1000026430 |
445 |
Inikorp Oxholm 2 |
10001 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
203150.00000000 |
6679391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026430 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 5,3 km kaakkoon Inikorven kylän koillisosassa olevan Näset-nimisen niemen pohjoisrannalla. Se on kahden kallioharjanteen väliin jäävän jyrkkäreunaisen notkon luoteispäässä. Merenrantaan on matkaa noin 50 m.
Notkelman luoteispään eteläpuolella on jälkiä vanhasta kallionlouhinnasta. Sen pohjoispuolella on jyrkässä rinteessä runsaasti louhintajätteeltä vaikuttavaa, sammaloitunutta kivilohkaretta. Notkelman pohjaa on niiden välistä mahdollisesti tasattu ja pengerretty. Sekä notkelman pohjalla että rinteissä kasvaa kohtalaisen kokoisia koivuja ja kuusi. Osa louhintajätteestä saattaa olla peräisin viereiseltä rakennustyömaalta, mutta vastarinteen louhintajäljet ja notkelman pohjan muotoilu ovat useita kymmeniä vuosia vanhoja.
Edellisten koillispuolella luonnontilaisella, tasaisella avokalliolla on lisäksi muutamia pieniä luonnonkivistä rakennettuja kasoja, mahdollisia rajamerkkejä. |
| metsakeskus.1000026431 |
445 |
Korpoströmin hautausmaa |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
199980.00000000 |
6676160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026431 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 6 km eteläkaakkoon, Korpoströmin tilan päärakennuksesta noin 90 m länsilounaaseen ja saaristokeskuksesta 170 m pohjoiskoilliseen, Korpoströmintien kohdalla tai sen koillispuolella. Tien koillispuolella maasto on niittyä, lounaispuolella nousee jyrkähkö kalliorinne. Oletetun hautausmaan paikan pohjoispuolella on sijainnut isojakokartan mukaan kyätontti. Sen paikalla on vanha kivinen viljamakasiini 1700-luvulta sekä piha- ja asuinrakennuksia. Kohteen arvioidun sijaintipaikan lähellä, kalliolla Korpströmintien eteläpuolella on 20.5.1743 käydyn Korpoströmin taistelun muistoksi pystytetty nykyaikainen muistomerkki.
Hautausmaasta ei ole maastossa näkyvissä merkkejä. Kohde on merkitty nykyisen Korpströmintien kohdalle Västerkalaxin ja Österkalaxin kylien isojakokartalle Korpo Öster- och Westerkalax storskifte 1787 och 1789 merkinnällä ”Korpoströms gårds begrafnings plats”. Käytettävissä olevista lähteistä ei löydy tietoa hautausmaan käyttöiästä tai käyttäjistä. Sen on mm. arveltu liittyvän isovihan aikaisiin tapahtumiin tai Korpoströmin taisteluun.
Hautausmaa on ilmeisesti suurimmaksi osaksi tuhoutunut Korpströmintien rakentamisen yhteydessä. Sen todellinen säilyneisyys on todennettavissa vain arkeologisten kenttätutkimuksien avulla. |
| metsakeskus.1000026432 |
445 |
Rävaholm |
10001 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
199150.00000000 |
6675930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026432 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 6 km etelään Rävaholmsuddenilla. Arkistolähteen mukaan kohteessa on vuonna 1931 ollut 22 pääosin romahtanutta ryssänuunia 20-150 m etäisyydellä rannasta. |
| metsakeskus.1000026433 |
445 |
Skvättnäs |
10001 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
196290.00000000 |
6676315.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026433 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 6 km etelälounaaseen Skvättnäsuddenilla. Arkistotiedon kertomuksen mukaan kohteessa on vuonna 1931 ollut yksi ehjä, yksi romahtanut ja yksi epävarma ryssänuuni 15-30 m etäisyydellä rannasta ja 100-130 m etäisyydessä toisistaan. |
| metsakeskus.1000026434 |
445 |
Botsmanstorp |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
198228.00000000 |
6676322.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026434 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 5,7 km etelään Västerkalaxin kylän kaakkoispuolella, Höcker -nimisen tien eteläpuolella. Alue on pääasiassa hyvin luonnontilaista ja metsittynyttä vanhaa puutarhaa ja niittyä. Vanhasta 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevasta puutarhasta on alueella jäljellä etenkin alppiruusupensaita. Sen länsipuolella on Strandaksen torppa pihapiireineen ja ulkorakennuksineen.
Vanhan laivurintorpan alueella on säilynyt parhaiten yksihuoneisen, tulisijallisen rakennuksen perusta. Sen ulkomitat ovat noin 4 x 4 m ja kivistä tehdyn perustan korkeus 35 cm. Tulisija on rakennuksen itäseinän keskivaiheilla. Sen koko on noin 2 x 1,5 m ja korkeus rakennuksen sisäpuolelta mitattuna noin 50 cm, ulkopuolelta mitattuna noin 80 cm. Rakennus on rakennettu matalan kallioharjanteen ja alavan, kosteikkoisen alueen välisellä rinteellä olevalle itä-länsi-suuntaiselle terassille. Koko jäännös on hyvin maatunut ja kasvillisuuden peitossa. Sen päällä kasvaa ruusu- ja katajapensas ja ympäristössä mm. nurmilaukkaa ja sikoangervoa.
Alueella on myös pieni röykkiö, toinen epävarmempi rakennuksen perusta, graniittiset portinpylväät ja vanha kaivo (ks. alakohteet).
Osa jäänteistä on mahdollisesti peräisin jo 1700-luvulta, jolloin tontin sanotaan kuuluneen laivuri Buskille. Torppaa ei kuitenkaan jostain syystä ole merkitty Västerkalaxin kylän 1780-luvulta peräisin olevalle isojakokartalle. 1920-luvulta lähtien alueella on asunut perheineen maisteri Granit, joka on perustanut sinne puutarhan ja palkannut puutarhurin sitä hoitamaan. Osa jäänteistä lienee tältä ajalta. |
| metsakeskus.1000026435 |
445 |
Finnö Örshamn |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
195074.00000000 |
6684705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026435 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 4,4 km luoteeseen Finnön saaren pohjoisrannalla Höringsnäsin niemestä noin 200 m itään. Alue on laidunnuksessa olevaa kallioketoa.
Rakennuksen perusta sijaitsee pienellä kohoumalla noin 50 m merenrannasta. Noin 9,5 x 6 m kokoinen rakennus on itä-länsisuuntainen. Sen ulkoseinien ja sisätilan kahtia jakavan väliseinän perustat erottuvat selvästi matalina maavalleina. Läntisen huonetilan koilliskulmassa on uuninperusta, joka on noin 1 m korkea ja kooltaan noin 1,5 x 1,5 m. Tulisijan perusta on rakennettu luonnonkivestä, mutta sen päällä muualla huonetilassa on melko runsaasti suhteellisen nuorelta vaikuttavaa punatiiltä.
Rakennuksenperustan ja rannan välissä pienen kalliokielekkeen alla on toinen rakennuksen perusta. Suuntaansa 5,5 m olevan nelisivuisen perustan eteläreunan muodostaa kallio. Sen muut sivut on tehty luonnonmuovaamista, halkaisijaltaan 40-70 cm kivistä, joita on 1-2 kerroksessa. Luoteis- ja koilliskulmassa on isommat, halkaisijaltaan 1-1,5 m kivet. Perustan kaakkoiskulmassa kallion ja kiviperustan välissä on noin 2,5 m leveä aukko. Vastaava rakennelma tavattiin inventoinnissa dokumentoidun Åvensorin Picknäsin torpanpaikan yhteydestä.
Kyseessä on tyypillinen paritupa ja siihen liittyvä ulko- tai rantarakennus. Viereisen kesäasunnon alla on vielä kolmas huomattavasti suuremman rakennuksen – mahdollisesti paritupaa uudemman asuinrakennuksen - kivijalka.
Vanhimmassa arkistosta löytyvässä Finnön kylän tiluskartassa vuodelta 1800 ei kohteeseen ole merkitty asutusta, mutta sen eteläpuolella on Hannaksen tilaan kuuluva Örshamn–niminen niitty. Toisaalta tiedetään, että Hannaksella on ollut Örshamnissa 1800-luvulla ainakin kaksi torpparia Michel Emanuelsson (1820-1891) ja Michael Severin (1861-1923). Kyseessä lienee nimenomainen torppa, joka on 1800-luvulla tai mahdollisesti jo aikaisemmin - sijaintikorkeutensa perusteella tuskin kuitenkaan ennen 1700-lukua – perustettu. |
| metsakeskus.1000026436 |
445 |
Inikorp Oxholm 1 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
202926.00000000 |
6679428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026436 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 5,1 km kaakkoon Inikorven kylän koillisosassa olevan Näsetin luoteiskulmassa pienen niemen kärjessä. Sen ympäristössä on vanhoja käytöstä jääneitä, mutta avoimia niittyjä ja lehdeshakaa sekä paikoin jyrkkärinteisiä kallioharjanteita. Ympäristössä kasvaa huomattavan paljon sikoangervoa ja muuta kulttuurivaikutteista lajistoa.
Kohteessa on kahden kalliopaljastuman välisellä alueella ainakin yksi noin 10 x 10 m kokoisen rakennuksen perusta, raivattuja alueita sekä runsaasti erilaisia kivirakenteita, jotka saattavat olla muiden rakennusten pohjia, aitoja ja raivausröykkiöitä. Kohteen tarkempi kartoittaminen ei inventoinnin yhteydessä ollut mahdollista rehevän kasvillisuuden takia.
Kohteesta noin 70 m kaakkoon on myös mahdollinen kevyen rakennuksen perusta kallion ja niityn välisessä jyrkähkössä rinteessä. Noin 80 m etelään kohteesta on tasaisella avokalliolla noin 70x100 cm kokoinen, 40 cm korkea ja halkaisijaltaan noin 30 cm kivistä koottu röykkiö. Kyseessä on ilmeisesti rajamerkki.
Innikorven isojakokartassa vuodelta 1787 on Oxholmin niemen päässä on Västerbyn tilaan kuuluva Näs äng-niminen niitty. Niityn itäpuolelle on merkitty suorakaide, joka saattaa merkitä havaittua mahdollista kevyempää rakennuksen pohjaa, esim. latoa tms. Niemen kärkeen ei ole merkitty rakennuksia tässä eikä missään muussa tunnetussa historiallisessa kartassa. Toisaalta tiedetään, että Oxholmissa on ainakin 1800-luvun lopulla ollut Västerbyn torpparina Gustav Adolf Mårtenson (1830-1914) (Michelson 2014, s.144). Kyseessä lienee nimenomaisen torpan paikka, joka on 1800-luvulla tai mahdollisesti jo aikaisemmin - sijaintikorkeutensa perusteella tuskin kuitenkaan ennen 1700-lukua – perustettu. |
| metsakeskus.1000026437 |
598 |
Vallan 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
282763.00000000 |
7065517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026437 |
Tervahaudat sijaitsevat Vallbergetista noin 100 m luoteeseen ja Vallbäcksvägenistä noin 150 m etelään rinteen päällä. Haudat sijaitsevat noin 20 m etäisyydellä toisistaan. Eteläinen tervahauta on pyöreä ja siinä on suppilomainen kuoppa keskellä. Haudan halkaisija on 13,5 m ja vallit ovat noin metrin korkeita. Kaakossa on 3-4 m leveä aukko vallissa. Pohjoisempi tervahauta on pyöreä muodoltaan ja keskellä on noin metrin syvyinen kuoppa. Haudan halkaisija on noin 13 m. Ympärillä on epäyhtenäinen valli, jossa lounaisreunalla on aukko. Noin viisi metriä pohjoiseen tervahaudasta on kaksi säännöllistä kuoppaa. |
| metsakeskus.1000026438 |
445 |
Järvsor Hagaåkrarna |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
207597.00000000 |
6692216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026438 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 13,7 km koilliseen Järvsorin itäosassa hakamaisessa ympäristössä vanhojen pelto- ja niittykuvioiden väliin jäävällä kannaksella 10 m vanhasta romahtaneesta ladosta luoteeseen.
Hieman ympäristöään korkeammalla paikalla, ilmeisesti pienellä kalliopaljastumalla sijaitsee pyöreähkö röykkiö. Se on kooltaan noin 3 x 4 m ja 50 cm korkea. Sammaloitunut röykkiö on koottu luonnonmuovaamista, halkaisijaltaan 15-55 cm kivistä.
Kyse on todennäköisesti raivausröykkiöstä. Isojakokartalla vuodelta 1781-1782 sen itäpuolelle on merkitty ”Haga ängen” –niminen niittyalue ja sen rajalle saaren poikki kulkeva aita. Nykyisellä maastokartalla taas kohteen länsipuolella on peltoa. Molemmat kuviot erottuvat maastossa selvästi. Yhdessä vanhan ladon ja ympäröivien niittyjen kanssa se muodostaa viehättävän pienimuotoisen kokonaisuuden vanhassa kulttuuriympäristössä. |
| metsakeskus.1000026439 |
445 |
Järvsor Venitviken |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
206699.00000000 |
6691595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026439 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 12,6 km luoteeseen Järvsorin etelärannalla, Venitvikenin pohjukasta noin 100 m itään. Ympäristössä on vanhoja peltoja ja metsittyneitä niittykuvioita. Kohde sijaitsee kahden sellaisen välissä olevan matalan kallioharjanteen länsipäässä.
Kaksi röykkiötä sijaitsee noin 10 m etäisyydellä toisistaan. Röykkiöistä pohjoisempi on kooltaan noin 2 x 2 m ja muodoltaan lähinnä nelikulmainen. Varsinkin sen eteläreuna ja siihen liittyvät kulmat ovat suoria ja muodostuvat muuta röykkiötä isommista kivistä. Röykkiön keskustan profiili on selvästi kupera. Sen korkeus noin 50 cm ja se on rakennettu halkaisijaltaan 15-70 cm olevista luonnon muovaamista kivistä. Reunoilla saattaa olla myös muotoiltuja kiviä. Eteläisempi röykkiö vaikuttaa hyvin samankaltaiselta kuin edellinen, mutta on hieman pienemmistä kivistä rakennettu ja muodoltaan epämääräisempi. Molemmat röykkiöt ovat sammaloituneita ja kivien välissä on humusta.
Kohteen ympäristössä maastossa näkyviä niitty- ja peltokuvioita ei ole merkitty vuodelta 1781-82 peräisin olevalle Järvsorin isojakokartalle. Pohjoispuolinen peltoala sen sijaan näkyy nykyisellä peruskartalla. Röykkiöt voivat olla pellon raivaukseen liittyviä viljelyröykkiöitä, mutta todennäköisemmin kaksikiukaiseen riiheen tai rantarakennukseen liittyviä jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000026440 |
740 |
Tiejärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
623403.00000000 |
6880148.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026440 |
Tiejärven pohjoispuolella kuusta kasvavalla etelärinteellä useita kymmeniä epäsäännöllisen muotoisia kiviröykkiöitä, halkaisijaltaan 1,5-4 m, korkeus 0,5-1 m. Lienevät kasken jälkeiseen viljelyyn liittyviä raivausröykkiöitä.
Röykkiöalueen itälaidalla kahden suuren kiven väliin koottu kivijalka ja sen länsisivussa kiinni halkaisijaltaan 5 m röykkiö. Nämä muodostavat 3 m pituisen sisätilan, johon kulkuaukko pohjoisesta.
Röykkiöalueen koillisreunalla 7x7 m kokoinen, matala rakennuksen kivijalka, joka koottu osin kivistä ja osin tiilistä. Sen sisäpuolella n. 1,5 m korkuisen kivistä ja tiilistä tehdyn uunin jäännökset. Uuniin liittyi rautaisen hellan levy, jossa teksti Högfors. Kivijalan länsipuolella kellarikuoppa (9x5 m, syvyys 2 m) ja toinen samanlainen kymmenkunta metriä pohjoisempana.
Topografikartassa v. 1941 koillisosan asumus merkitty, mutta ei enää peruskartassa 1975. Mahdollista, että ainakin viljelyröykkiöt tuota vanhempia ja sen perusteella kohde luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000026441 |
445 |
Kilamon ja Kirmon kalkkikaivokset |
10007 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
198400.00000000 |
6697440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026441 |
Korppoon Åvensorin kalkkikiviesiintymä löydettiin 1700-luvulla. Aluksi kaivuutoiminta oli luonteeltaan pienimuotoista muuta elinkeinorakennetta täydentävää. Varsinainen kaivostoiminta alkoi vasta 1800-luvun aikana.
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 15,5 km pohjoiseen Ahvensaaren pohjoisrannalla. Syvälle saaren sisäosaan jatkuva lahti erottaa toisistaan Kilamon ja Kirmon niemet, joiden kärjissä kaivokset sijaitsevat. Ympäristö on jyrkkäprofiilista kalliomaastoa, mutta kasvillisuus on kalkkikallion vaikutuksesta rehevää ja lajisto omaleimaista. Kilamon kaivosaluetta ympäröi ja Kirmon kaivos on kokonaisuudessaan luonnonsuojelualueella.
Kohde sisältyy Valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Länsi-Turunmaan saaristoasutus (5186). Nykyisin Kilamon kaivoksen alueella on nähtävillä mm. veden täyttämä avolouhos ja rantaa kiertävä sivukivipenger, kalkinpolttouunin alaosa ja muita kalkintuotantoon liittyviä rakennusten raunioita sekä runsaasti toimintaan liittyviä kuljetuslaitteita, koneiden osia ja muuta metalliromua. Niemen itäpuolella olevalla pienellä saarella on vanha dynamiittivarasto. Lahden takana on Kirmon kaivosalue.
Kaivosalueet ovat kesäisin varsinkin veneilijöiden ja Ahvensaaren kesäasukkaiden suosima virkistys- ja nähtävyyskohde. Kaivostoiminnan päätyttyä Kilamon alue on palautunut yhteisomistukseen, Kirmo on Metsähallituksen hallinnassa. |
| metsakeskus.1000026442 |
598 |
Vallan 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
282602.00000000 |
7065796.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026442 |
Tervahauta sijaitsee noin 50 m pohjoiseen Vallabäcksvägenistä rinteen laella. Hauta on pyöreä ja siinä on suppilomainen kuoppa keskellä. Haudan halkaisija on 13 m ja sen valli on noin kolme metriä leveä ja 0,8 m korkea. Vallin itäosassa on noin kolme metriä leveä aukko. |
| metsakeskus.1000026443 |
445 |
Lillgyltö 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
189374.00000000 |
6677135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026443 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 10,2 km lounaaseen Lillgyltön saaren pohjoisosassa olevan Norruddenin keskivaiheilla. Alue on pääosin hoidettua pihamaata. Sen eteläpuolella on suojeltu historialinen rakennus ja luoteispuolella uudempi loma-asunto. Kohteesta pohjoiseen on maastoa raivattu ilmeisesti uusia rakennuksia varten.
Kokonaisuuteen kuuluu ainakin kolme tai neljä rakennuksen perustaa ja yksi kivirivi. Parhaiten säilynyt rakennuksen perusta sijaitsee korkeimmalla kohdalla niemen keskivaiheilla pihamaan ja katajikon rajalla. Pohjois-eteläsuuntaisen rakennuksen koko on noin 5,8 x 4,0 m. Seinän perusta on ladottu luonnon muovaamista kivistä. Itäseinän sisäpuolella on maavalli, jonka korkeus on noin 20 cm. Rakennuksen luoteisnurkassa on noin 2,5 x 3 m kokoinen ja 70 cm korkea, maatunut tulisijan perusta. Tulisijan ja kaakkoisnurkan välissä on noin 35 cm syvä kuopanne, mahdollinen kellarin paikka. Pohjoisseinän ulkopuolella on maantasaista kiveystä.
Rakennuksesta noin 8 m eteläkaakkoon on itä-länsi-suuntainen matala, yksinkertainen kivirivi, jonka itäpäässä on noin 50 cm korkea kivi. Kivirivin pituus on ainakin 7 m. Kyseessä on mahdollisesti tonttien raja.
Ensin mainitusta rakennuksesta noin 5 m koilliseen on 3,5 x 4,5 m laajuinen kivikko, jonka päällä on punatiilen paloja. Ainakin sen lounais-, luoteis- ja kaakkoiskulmassa on isompi kivi, joka saattaisi olla rakennuksen nurkkakivi.
Muita rakenteita siitä ei hahmotu.
Ensin mainitusta rakennuksenperustasta 40-50 m kaakkoon on kaksi rannansuuntaisesti vierekkäistä uuninperustusta noin 10 m etäisyydellä toisistaan. Molemmat ovat kooltaan noin 2,5 x 2,5 m, noin 60 cm korkeita ja turpeen peitossa. Pohjoisen puoleisen tulisijan ympärillä hahmottuu matalan maavallin perusteella noin 4,5 x 3,3 m kokoisen rakennuksen seinälinjat. Eteläisen uuninpohjan ympärillä sellaisia ei ole, mutta sen luoteiskulmassa on muotoiltu, noin 20 x25 cm kokoinen särmikäs kivi. On mahdollista, että molemmat tulisijat kuuluvat samaan, ensin mainittua keveämmin perustettuun rakennukseen. |
| metsakeskus.1000026444 |
598 |
Fäboträsket |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
282223.00000000 |
7066611.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026444 |
Tervahauta sijaitsee tasaisella itärinteellä Fäboträsketistä luoteeseen. Hauta on pyöreä ja siinä on suppilomainen kuoppa keskellä. Haudan halkaisija on 8,5 m ja vallin leveys 2,5 m ja korkeus 0,5 m. Vallin koillisreunalla on noin metrin aukko vallissa. Aukon seinämät on kivetty ja aukon päällä on kulmikas paasi kattona. Paadessa on näkyvissä porausjälkiä. Aukosta lähtee noin kaksi metriä leveä ja seitsemän metriä pitkä ränni koillisen suuntaan. |
| metsakeskus.1000026446 |
445 |
Norstu |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
202857.00000000 |
6685878.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026446 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 6 km koilliseen Vattkastin pohjoisrannalla Vattkastin kyläalueen pohjoispuolella ja Norrstrandsin länsipuolella. Merenrantaan on matkaa noin 65 m. Maasto kohteella on mäntyä kasvavaa rantakalliota.
Melko hyväkuntoisen ja huolellisesti ladotun kiviaidan pituus on noin 30 m, leveys 50-100 cm ja korkeus 20-60 cm. Se on rakennettu luonnon pyöristämistä kivistä, joiden halkaisija on 30-90 cm. Aita on lounas-koillissuuntainen siitä noin 10 m päässä olevan pellon reunan mukaisesti, mutta kulkee muutamaa metriä korkeammalla kallioharjanteella. Aidan lounaispään koordinaatit ovat: P 6685878, I 202857 ja koillispään: P 6685877, I 202882. Koillisessa aita päättyy nousevaan kalliojyrkänteeseen, lounaassa kallioharjanteen loivasti laskevaan reunaan. Aidan lounaispuolella on siitä erillään hajanaisessa kasassa kiviä, jotka vaikuttavat pellolta raivatuilta.
Viereinen pelto on merkitty vuodelta 1767 olevaan Vattkastin kylän isojakokarttaan. Sen pohjoisreuna noudattaa melko tarkoin nykyistä pellon reunaa. Pellon pohjoispuolelle on merkitty ainoastaan kalliota, eikä tälle reunalle ole merkitty aitaa kuten pellon vastakkaiselle reunalle. Sijaintinsa puolesta aitaa ei voida suoraan liittää pellon raivaukseen, mutta sijaintikorkeutensa takia se ei liene myöskään paljon tätä vanhempi. Se on kuitenkin arvokas yksityiskohta Vattkastin kylän kulttuurimaisemassa. |
| metsakeskus.1000026447 |
445 |
Solhem |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
199719.00000000 |
6684303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026447 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 2,7 km koilliseen Galtbyn historiallisen kyläalueen pohjoispuolella, Älvikin lahden länsirannalla ja Träsknäsin tien itäpuolella. Rakennuksen paikka sijaitsee vanhan pellon ja rantakallion välisellä tasanteella. Rakennuksen perustusten ympäristö on hakamainen ja alueella on edustava kulttuurivaikutteinen kasvilajisto.
Vanhan rakennuksen pohjasta on parhaiten säilynyt tulisijan perusta, joka on noin 50 cm korkea ja kooltaan noin 160x160 cm. Se on luonnonkivistä rakennettu, päältä kupera ja sammaloitunut. Suuaukon suunta on ilmeisesti lounaaseen. Tulisija sijoittuu noin 9 m pitkän lounas-koillis -suuntaisen seinälinjan keskivaiheille. Tulisijasta lounaaseen perusta on kivistä tehty, koillispäässä se erottuu maavallina, kuten myös siihen liittyvä luode-kaakkois-suuntainen, noin 8 m pitkä seinälinja. Uunin ja koillisseinän välissä on noin 1x2 metrin laajuinen ja 0,5 m syvä kuoppa, jonka pohjalla on joitakin kiviä. Kyseessä on mahdollisesti kellarikuoppa. Pienempi kuopanne on rakennuksen itäkulman sisäpuolella.
Noin 25 m tulisijasta etelään on pienen kalliokohoaman pohjoispäässä soikeahko, tasalakinen röykkiö, jonka koko on noin 2 x 2,4 m ja korkeus 35 cm. Se on tehty halkaisijaltaan 25-50 cm:n luonnonkivistä. Röykkiö on sammaloitunut ja sen päällä on isohko kanto. Koska röykkiö sijaitsee lähellä vanhaa peltoa, kyseessä on todennäköisesti viljelyröykkiö. Vaikka sen ympäriltä ei löytynyt rakennuksen perustaa, se voi myös olla toisen tulisijan perusta. |
| metsakeskus.1000026449 |
598 |
Brunniberget |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
280757.00000000 |
7067330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026449 |
Tervahauta sijaitsee Brunnibergetista pohjoiseen ja noin 400 m etelään Lillsandintiestä kaakkoisrinteellä. Tervahauta on pyöreä ja siinä on suppilomainen kuoppa keskellä. Haudan halkaisija on 6,5 m ja sen valli on kaksi metriä leveä ja 0,4 m korkea. Vallin kaakkoisreunalla on aukko. |
| metsakeskus.1000026451 |
598 |
Dalpottberget |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
281547.00000000 |
7065187.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026451 |
Kohde sijaitsee Dalpottbergetin länsiosassa noin 250 m koilliseen Lövbackan metsätiestä. Kohde käsittää kivimuurin, kolme kuoppaa luonnonkivikossa ja röykkiön. Kohde on merkitty peruskartalle "muinaishautana".
Kivivalli on noin 280 m pitkä, noin metrin leveä ja 0,3-0,5 m korkea ja kasattu luonnonkivistä. Kivimuurilla voisi liittyä Kirkonkylän ja Vestersundin kylän väliseen rajaan, joka on perustettu isossa jaossa. Se kulkee pitkin sitä linjaa, joka on merkitty muun muassa Albäckin karttaan vuodelta 1773.
Kuopat voivat liittyä kivivallin rakentamiseen kun on kerätty kivimateriaalia se kasaamiseen.
Röykkiön merkityksestä ei voi sanoa mitään varmaa. Se vaikuttaisi kivivallia ja kuoppia nuoremmalta niitä huomattavasti vähäisemmän jäkäläkasvuston perusteella. |
| metsakeskus.1000026451 |
598 |
Dalpottberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
281547.00000000 |
7065187.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026451 |
Kohde sijaitsee Dalpottbergetin länsiosassa noin 250 m koilliseen Lövbackan metsätiestä. Kohde käsittää kivimuurin, kolme kuoppaa luonnonkivikossa ja röykkiön. Kohde on merkitty peruskartalle "muinaishautana".
Kivivalli on noin 280 m pitkä, noin metrin leveä ja 0,3-0,5 m korkea ja kasattu luonnonkivistä. Kivimuurilla voisi liittyä Kirkonkylän ja Vestersundin kylän väliseen rajaan, joka on perustettu isossa jaossa. Se kulkee pitkin sitä linjaa, joka on merkitty muun muassa Albäckin karttaan vuodelta 1773.
Kuopat voivat liittyä kivivallin rakentamiseen kun on kerätty kivimateriaalia se kasaamiseen.
Röykkiön merkityksestä ei voi sanoa mitään varmaa. Se vaikuttaisi kivivallia ja kuoppia nuoremmalta niitä huomattavasti vähäisemmän jäkäläkasvuston perusteella. |
| metsakeskus.1000026452 |
272 |
Davidsberg 2 |
10007 |
12005 |
13058 |
11002 |
27000 |
309648.00000000 |
7088153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026452 |
Kiinnitystapit ja hakanen sijaitsevat Davidsbergin alueelta, kalliossa. |
| metsakeskus.1000026453 |
445 |
Hangslax 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
225393.00000000 |
6682149.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026453 |
Sammalpeitteinen matala kivilatomus, Lillviken-lahden rannalla olevan laajan mäen kaakkoisella rinteellä.
Latomus on rakennettu pienelle kallionnokalle, jonka se suurin piirtein kattaa kokonaan. Latomuksen pohja-alan muoto on soikeahko. Sen pituus itä–länsi-suuntaan mitattuna on noin 8,5–9,2 metrin luokkaa, ja leveyttä vastakkaiseen suuntaan on noin 5,1–5,5 metriä. Korkeutta latomuksella on vain noin 0,2 metriä. |
| metsakeskus.1000026454 |
445 |
Findron |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
224443.00000000 |
6683251.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026454 |
Matala latomus laajan mäen etelälaidalla Findron-nimisen vainion pohjoispuolella, avokalliolla. Latomuksen pohja-ala on ehkä hieman kaareva. Sen pituussuunta on kutakuinkin itä–länsi, ja sen suurin ulottuvuus on noin 10,3 metriä. Latomuksen leveys sen keskipaikkeilla on noin 3,8 metriä. Latomuksella on korkeutta noin 0,3 metriä. Toisessa kärjessä on iso maakivi, ja toisessakin on iso kivi. Latomuksen uloimmat kivet on paikoin asetettu kuin selkeäksi kaartuvaksi ulkoreunaksi, mutta muodoltaan epäsäännöllisiäkin kohtia reunalla on, eikä reuna erotu kaikkialla sammalten alta kunnolla. |
| metsakeskus.1000026455 |
445 |
Metsätähti 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
224741.00000000 |
6683842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026455 |
Länteen päin laskeutuvalla rakentamattomalla kallioisen mäen rinteellä oleva nelikulmainen matala röykkiö tai kivilatomus. Sijaitsee Simonkylässä meren rantaan Fridhemin pihamaan luokse menevän tien koillispuolella olevassa metsässä.
Latomuksen pohja näyttää olleen alun perin suunnilleen nelikulmainen muodoltaan. Latomus on koottu tasaiselle kalliolle. Siinä sen sijaintipaikka ei ole kallion huipulla, vaan suunnilleen loivasti länteen laskeutuvan mäenrinteen keskivaiheilla. Latomuksen sivut näyttävät olleen suunnassa pohjoinen–etelä ja itä– länsi. Eteläsivun pituus on 3,1 metriä ja itäsivun 4,3 metriä. Latomus on korkeudeltaan noin 0,3 metriä. Joissakin kohdin latomuksen reunaksi näytti asetellun suuria särmikkäitä kiviä. Alun perin kiviä on täytynyt olla useammassa kerroksessa kivien määrään ja latomuksen alaan katsoen. Useimmat latomukseen valitut kivet ovat hieman pyöristyneitä. Niitten suurimmat läpimitat näyttivät
olevan suunnilleen 0,2–0,4 metriä. Kivien pinnoissa on hieman sammalta ja jäkälää. Keskellä latomusta on paksusti kasvillisuuden peittämä penkomisjälki. |
| metsakeskus.1000026456 |
445 |
Metsätähti 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
224613.00000000 |
6683982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026456 |
Avokalliolla, länteen laskeutuvalla kalliorinteellä kiviä, jotka näyttäisivät olevan peräisin hajotetusta röykkiöstä tai latomuksesta. Kiviryhmän muoto on epämääräinen; sen läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on noin 3,3–3,8 metriä ja vastakkaisessa suunnassa 2,6–2,8 metriä. |
| metsakeskus.1000026457 |
445 |
Metsämäki 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
224804.00000000 |
6684140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026457 |
Rakenne sijaitsee noin 50 metriä Metsämäen asuinrakennuksesta lounaaseen. Tämän viereltä kulkee polku-ura. Lähistöllä on siellä täällä irtolohkareita. Kyseessä on pitkä kivilatomus, joka sijaitsee kalliotasanteella mäen itärinteessä. Latomuksen pituus pohjois–eteläsuunnassa on 14,7 metriä; leveys keskeltä on 3,3 metriä; korkeus ehkä 0,6 metriä. Pohja-alan muoto on epäsäännöllinen. Kivien koko vaihtelee melkoisesti.
Pienimmät kivet olivat noin kymmenen senttimetrin läpimittaisia kiviä isompien
väleissä. Suurin kivi on yli metrin pituinen maakivi, joka on rakenteen eteläkärkenä. Päissä on joitakin noin 0,6–0,7 metrin läpimittaisia kiviä. Kiviä on useassakin kerroksessa. |
| metsakeskus.1000026458 |
445 |
Metsämäki 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
224819.00000000 |
6684232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026458 |
Kohde sijaitsee laajan merenrantamäen itälaidalla muutaman kymmenen metrin päässä Metsämäen pihasta. Ympärillä osittain kallioisessa rinteessä kasvaa havumetsää. Kiviröykkiö on rinteen alaosassa ja näyttää sijaitsevan ainakin osaksi maapohjalla.
Korkeutta röykkiöllä on noin 0,8 metriä. Pohja-alan muoto on saattanut alun perin olla soikea, mutta kiviä on ehkä viskottu keskeltä laitojen yli niin, että alkuperäistä muotoa ja ulottuvuuksia on vaikeampi erottaa. Alkuperäinen läpimitta lienee ollut noin 9 metriä pohjois–etelä-suunnassa ja noin 7½ metriä vastakkaisessa suunnassa. Näkyvissä olevat röykkiön kivet näyttivät olevan suurimmilta läpimitoiltaan yleensä noin 0,15–0,4 metrin kokoisia. Röykkiön kivien väleissä ja päällä on sammalta ja jäkälää. Röykkiössä sisällä on syvä vanha kuoppa, joka on pinnoiltaan paksun sammalen ja jäkälän peitossa. |
| metsakeskus.1000026459 |
598 |
Sammetsskogen 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
279693.00000000 |
7066734.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026459 |
Tervahauta sijaitsee Sammatsskogenin alueella koilliseen Storsandista. Tervahauta on pyöreä, ja siinä on suppilomainen kuoppa keskellä. Haudan halkaisija on 7 m. Vallin leveys on 2,5 m ja korkeus 0,5 m. Vallin lounaisosassa on 2 metriä leveä aukko. |
| metsakeskus.1000026460 |
445 |
Norrby 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
225535.00000000 |
6684957.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026460 |
Kaksi kivilatomusta kapealla pitkällä kallionharjanteella metsän reunassa lähellä merenrantaa ja lomaasumuksia.
Kohteeseen kuuluvista kahdesta latomuksesta suurempi sijaitsee yllä näkyvien koordinaattien osoittamassa kohdassa, ja sen reunasta on 19 metriä viereisen latomuksen reunaan. Eteläisempi latomus on mahdollisesti kasattu osittain maakerroksen päälle, mutta sen etelälaidan alla kuitenkin on pienellä alalla avokalliota. Pohjoisempi latomus on koottu pienelle pohjois–etelä-suuntaiselle kallionharjalle, ja sen pituussuunta on sama kuin sen alla olevan kallionharjan. Heti pohjoisemman latomuksen länsipuolella on merelle päin länteen laskeutuvan kalliorinteen ylälaita.
Eteläisemmän latomuksen pohja on muodoltaan soikeahko, pohjois-etelä suunnassa 8,9 metriä pitkä ja keskeltä ehkä noin 2,6 metriä. Ulkoreunat vaikuttavat pohjois- ja eteläpäässä säännöllisesti kaartuvilta. Latomuksella on korkeutta ehkä noin 0,3 metrin verran. Pohjoisemmalla latomuksella on pituutta pohjois–etelä-suunnassa noin 4,7 metriä. Latomuksen pohjoislaita ei kunnolla erottunut kasvavan männyn juurakon peitosta. Tällä latomuksella on korkeutta noin 0,2 metriä. Sen ulkoreuna on kaareva varsinkin eteläpäässä. |
| metsakeskus.1000026461 |
445 |
Norrby 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
225703.00000000 |
6684910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026461 |
Matala epämääräisen muotoinen pieni kiviryhmä kallionnokalla lähellä ajotietä, sijaintikohdalla on etelään loivasti laskeutuvaa mäenrinnettä. Ei vaikuta luonnonkivikolta, vaan on ehkä latomus tai jäännös pienestä röykkiöstä. Tähän kuuluu vain noin 30 kiveä. Niitten lisäksi alempana samalla kohoumalla on vähän länteen kymmenkunta kiveä hajallaan pitkin kalliota. Kiviryhmän läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on noin 3,2 metriä, ja itä–länsi-suunnassa noin 2,3 metriä. Kiviryhmän muoto on epämääräinen, mutta vaikuttaa, että sen sivu lännen puolella on melko säännöllisen kaareva. |
| metsakeskus.1000026462 |
445 |
Nedergård 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
225335.00000000 |
6684678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026462 |
Kivilatomus metsäisen rakentamattoman mäen laen itälaidalla jyrkänteen yläpuolella ja se sijaitsee Dyvikenin merenlahden ja entisen muovitehtaan välisen mäen itärinteen yläpuolella. Latomuksesta vain noin viitisen metriä itään on lähes pystysuora jyrkänne, joka on merkitty peruskartalle.
Latomus on tasaisella avokalliolla. Sijaintipaikka ei ole aivan mäen korkeimmalla kohdalla. Latomuksen pituus näyttäisi olevan koillinen–lounas-suunnassa noin 10,9 metriä, mutta on huomattava, että noin 7 metriä lounaispäästä koilliseen päin kivirakenteessa saattaa olla pieni katkos. On mahdollista, että tätä on pengottu. Alkuperäinen leveys on saattanut olla hieman yli kaksi metriä. Nyt rakenteen pohja-alan muoto on epäsäännöllinen. Latomuksen ulkoreunaa näyttää muotoillun ainakin koilliskärjessä, ja siellä on myös selvästi erottuva noin 65 cm korkea pystykivi. Lisäksi latomuksen länsilaidalla on muutama suuri kivi, jotka näyttävät kuin olisivat asetetut siihen rinnakkain. |
| metsakeskus.1000026463 |
445 |
Nedergård 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
225290.00000000 |
6684700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026463 |
Matala kivilatomus kalliolla, sijaitsee Dyvikenin merenlahden ja entisen muovitehtaan välisen mäkialueen korkeimmalla kohdalla.
Nelikulmainen kivilatomus on koottu mäen laelle tasaiselle avokalliolle. Siinä on noin 0,3–0,6 metrin läpimittaisia kiviä lyhyinä yksinkertaisina riveinä, jotka yhdessä ovat kuin useasta kohtaa katkeava suorakaiteen kuvion piiri. Rivit ovat lähinnä pääilmansuuntien suunnassa. Latomuksen läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on noin 3,4 metriä ja itä–länsi-suunnassa noin 3,3 metriä. Sisus on ilman kiviä. |
| metsakeskus.1000026464 |
445 |
Koivikko |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
225632.00000000 |
6681917.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026464 |
Kiviröykkiö rakentamattomassa metsäisessä mäenrinteessä lähellä ajotietä. Se sijaitsee lähellä kohtaa, jossa kalasatamalle menevä tie kääntyy itä–länsi suuntaiseksi ja on kallioisessa itään laskeutuvassa mäenrinteessä, mutta ei sen korkeimmalla kohdalla.
Röykkiö on rakennettu tasaiselle kohdalle kalliolle tai ohuen maakerroksen päälle. Sen pohjoislaita rajautuu yhteen noin 1,2 metrin läpimittaiseen maakiveen. Röykkiö on sijoitettu siten, että sen länsipuolella on tasamaata ja heti itäpuolella on itään laskevaa rinnettä. Korkeutta tällä rakenteella on ehkä 0,3 metriä, kun pohjoislaidan maakiveä ei lueta siihen mukaan. Pohjan muoto on epäsäännöllisen kulmikas. Ulkosivun mitta etelälaidalla on 3,5 metriä ja länsilaidalla 2,8 metriä. |
| metsakeskus.1000026465 |
445 |
Hangslaxberg |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
224590.00000000 |
6683636.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026465 |
Pitkänomainen kivilatomus, joka sijaitsee kalliolla, meren rannasta alkavan laajan mäen kaakkoislaidalla. Sijaintipaikalta näkyy peltovainiolle ja arviolta noin sadan metrin päässä olevalle pihamaan laidalle. Mäki on Fridhemsvägenin ja Dahlsvägenin välillä.
Latomus on tehty tasaiselle kalliolle. Latomuksen pituus on noin 10,6 metriä kompassisuunnassa 140 tai 320 astetta. Latomuksen keskivaiheilta mitattuna sen leveys on noin 3,5 metriä, ja eteläpään läheltä 2,8 metriä. Latomuksen suurin korkeus on arviolta noin 0,3 metriä. Pohjan muoto on lähinnä soikea. Pitkät sivut eivät näytä aivan säännöllisiksi muodostetuilta, ja ne olivat ehkä myös paikoin sammalikon peitossa. Suurimpia kiviä on sijoitettu tämän latomuksen sisälle sen päihin. Pohjoisimpana on sen päädyssä kivipaasi, jonka mitat ovat noin 1,0 X 0,7 X 0,4 metriä. Eteläpäässä suurin kivi on noin 0,9 metrin läpimittainen, ja se on yhdessä kahden muun suuren kiven kanssa eteläpään päätekivinä. Latomuksen kivet, sikäli kuin niitä oli näkyvissä, näyttivät olevan yleensä kulmikkaita tai vain hieman pyöristyneitä. Niitten suurimmat läpimitat näyttivät olevan suunnilleen rajoissa 0,2–0,5 metriä. Kiviä on paikoin vain yhtenä kerroksena, ja paikoin taas useampana. Kiviä on ladottu vieretysten niin, että selviä aukkoja ei latomuksessa erotu. |
| metsakeskus.1000026466 |
445 |
Männistö |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
224341.00000000 |
6683374.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026466 |
Pitkänomainen kivilatomus metsässä, kallioisen länteen loivasti laskeutuvan rinteen yläpuolella.
Kivilatomus on tasaisella maalla osaksi ehkä kallion tai ohuen maakerroksen päällä. Pohjoislaita näyttäisi olevan vasten matalaa kynnysmäistä kallion nousua. Pituussuunta on suunnilleen koillinen–lounas. Latomuksen pituus on 11,8 metriä, ja sen leveys näyttäisi kaventuvan eteläpäähän päin; pohjoispäässä leveyttä on noin 4,0 metriä, keskellä noin 3,1 metriä ja eteläpäässä 2,0 metriä. Latomuksen korkeus vaihtelee osapuilleen 0,05–0,5 metrin vaiheilla. Latomukseen näytti käytetyn yleensä särmikkäitä tai kulmiltaan hieman pyöristyneitä kiviä. Kiviä näytti olevan joko yhdessä, kahdessa tai kolmessa kerroksessa. Latomuksen keskikohta näytti olevan hieman päitä alempana. |
| metsakeskus.1000026467 |
445 |
Rockas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
224076.00000000 |
6683303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026467 |
Laajahkon korkean metsäisen mäen keskellä on kallionnokalla epämääräisen muotoinen laaja kivikko, joka näyttää pahoin rikotulta hiidenkiukaalta. Se sijaitsee Hangslaxin kylässä Hangslaxvägen- ja Dahlsvägen-nimisten teiden välisen laajahkon mäen keskellä, sen korkeimmalla kohdalla.
Kivenlohkareita on epämääräisen muotoisena matalana ryhmänä kallionnokalla, jonka päällys on epätasainen. Kiviryhmän suurimmaksi läpimitaksi on mitattu 15,7 metriä pohjois-eteläsuunnassa. Leveyttä sillä on noin 6,6 metriä. |
| metsakeskus.1000026468 |
445 |
Jälist |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
209509.00000000 |
6684063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026468 |
Vanhan kartta-aineiston osoittamia Jälistin kylän talon tontteja nykyisten asuinrakennusten lähituntumassa. Alue sijaitsee noin 30–60 metriä pohjoiseen, koilliseen ja itään tienhaarasta, jossa Norrstrandsvägenistä haarautuu tie suoraan Pietarn-nimiselle järvelle.
Jälistin kylän ja muitten Koumin verokunnan kylien arvellaan olevan keskiaikaisia (Nagu sockens historia I, 22). Vuoden 1787 isojakokartalla näkyy kolme asuinrakennusten tonttimaata Jälistin kylässä. Niistä kaksi on tunnuksella A merkittyä Östergårdin talolle kuuluvaa ja yksi Wästergårdin talon.
Vanhojen karttojen osoittaman Jälistin vuoden 1787 tonttialueen läntisin kolmannes on pihamaata, muut ovat pihamaan ja kasvimaan vierellä olevaa heinikkoista rinnettä, jossa on siellä täällä maakiviä ja pieniä avokallion nokkia. Selviä rakenteita ei erottunut ulkokohtaisella tarkastelulla, mutta ehkä jäänteenä kivijaloista saattaa olla yksi rinteessä oleva kivirivi, joka näkyy myös Norrstrandsvägeniltä katsoen. |
| metsakeskus.1000026469 |
445 |
Koum Östergård 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
210454.00000000 |
6682498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026469 |
Latomus sijaitsee noin 140 metriä pohjoiskoilliseen Koum träsket -nimisen järven itäpäästä. Se on turpeesta pilkistävä pitkänomainen kiviryhmä rinteessä, jossa ehkä on (myös) luonnollista muinaisrannan kivikkoa.
Itään päin laskeutuvassa rinteessä erottuu matala röykkiömäinen pitkänomainen kiviryhmä, jonka pitkät sivut ovat kohtisuoraan rinteen korkeuskäyriä vastaan. Kiviryhmän ylärinteen puoleinen pää on vasten noin metrin läpimittaista maakiveä, joka on aivan avokallion vieressä, hieman sen alareunasta alarinteeseen. Kiviryhmän alarinteen puoleinen pää on ehkä osaksi paljaan kallion päällä. Keskellä tätä kiviryhmää näyttää olevan purkamisjälki, jonka kivet eivät vielä ole ehtineet peittyä kasvillisuuteen. Kiviryhmän pohja-alan muoto on pitkänomainen, ja sen pituus itä–länsi-suunnassa on 13,1 metriä ja leveys keskeltä mitattuna on noin 3 metriä. Korkeutta on noin 0,3 metriä. |
| metsakeskus.1000026470 |
445 |
Koum Östergård 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
210606.00000000 |
6682600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026470 |
Hajanainen kiviryhmä kalliolla metsässä, sijaitsee noin 290 metriä koilliseen Koum träsket -järven itäpäästä.
Tasapintaisella avokallion laella, sen itäisimmässä kärjessä oleva kiviryhmä, joka näyttää hajallaan olevan pienen röykkiön jäännöksiltä. Läpimitta itä–länsi-suunnassa on 8,8 metriä ja pohjois–eteläsuunnassa 4,3 metriä. Korkeutta tällä on nyt vain noin 0,2 metriä. |
| metsakeskus.1000026471 |
445 |
Nickåkern |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
215197.00000000 |
6682374.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026471 |
Rakennusten jäännöksiä metsän reunassa lähellä viljelysmaata. Ne sijaitsevat noin 100 metriä länteen kohdasta, jossa Högsarvägen-nimisestä tiestä haarautuu Uttisin taloon menevä tie. Vanhoilla kartoilla näkyy kaksi torppaa vierekkäin. Niistä itäisempi olisi karttojen mukaan ollut sellaisella kohdalla, missä nyt viljelemätön niemeke on kahden vainion välillä. Sillä kohtaa ei inventoinnissa havaittu mitään merkkejä rakennusten paikoista. Kartoilla torpista läntisempi näkyy kutakuinkin sillä kohdalla, johon ylle merkityt koordinaatit osoittavat.
Paikalla on kaksi tai kolme kivijalkaa. Suurin niistä on suorakaiteen muotoinen, ja sen pitkät sivut ovat suunnilleen kaakko–luode-suunnassa. Läntisemmässä päässä erottuu noin 4 X 5,7 metrin huonetila, jonka kivijalassa on ainakin yksi sellainen lohkokivi, jossa on rinnatusten useita poran jälkiä. Saman rakennuksen itäpäässä voi nähdä olleen 5,5 X 5,7 metrin huonetilan, jossa 5,7 metriä on ollut päätyseinän pituus. Kivijalan paksuus siinä osassa rakennuksen perustusta on noin 0,8 metriä, ja sen kivistä ei havaittu poran jälkiä. Tämän huonetilan länsinurkassa on 2,6 X 3,2 metrin laajuinen uunin perustus. Rakennuksen pituus on 9,5 metriä.
Em. kivijalan pohjoiskulmasta on 14,5 metriä pohjoisimman kivijalan eteläisimpään kärkeen. Pohjoisin kivijalka on kaltevalla kohdalla, eikä siinä näy kivijalan kiviä ylärinteen puolella. Alarinteen puolella on itäseinän, kivijalkaa 7,7 metrin pituudelta, ja rakennuksen paikan pohjoislaidalla erottuu päädyn alla ollut kivijalan osa. Päädyn leveys on ollut noin 5,1 metriä.
Suurimman kivijalan eteläisemmästä pitkästä sivusta noin 1½ metriä etelään on pienen kivijalan näköinen rakenne Sillä on leveyttä 2,6 metriä. Pituutta ei ole helppo määrittää rakenteen epämääräisyyden vuoksi. Tämä rakenne on kuitenkin lyhyempi kuin viereinen kivijalka. Niitten molempien pitkät sivut ovat samassa suunnassa. Pienemmässä rakenteessa oli porattuja kiviä.
Lisäksi havaittiin iso kylmämuuratun kivikellarin jäännös. Kellarikuopan leveys on noin 1,5 metriä ja pituus suulta perään 2,7 metriä. Edelleen havaittiin kellarikuopan jäännös: irtokivien ympäröimä suusta noin 1,2 X 1,5 metrin laajuinen ja ehkä noin 60 senttimetriä syvä kuoppa. |
| metsakeskus.1000026472 |
445 |
Oxgrund |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
226976.00000000 |
6682624.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026472 |
Rakennuksen perustuksen jäännöksiä jyrkästi mereen laskevalla metsäisellä rantamaalla. Sijaitsee Oxgrundin merenlahden rannalla vähän länteen vanhasta pihapiiristä ja hieman itään uudesta loma-asumuksesta.
Prostvikin vuoden 1781 isojakokartalle on merkitty meren rannalle torppa suunnilleen siihen kohtaan, mihin yllä olevat koordinaatit osoittavat. Paikalla on arviolta noin neljän metrin mittainen rannan suuntainen kivijalan jäännös. Sen vieressä kasvaa vanha petäjä, jonka ympärillä on ryteikköä. Kivijalan kivien vieressä ylärinteen puolella on maassa selvästi erottuva kuopanne, jonka koillislaidalla on maassa pieni kohouma. Näistä noin kuusi metriä alarinteeseen lounaaseen on maassa umpeen kasvanut kuoppa, joka saattaa olla vanha kellarikuoppa. |
| metsakeskus.1000026473 |
445 |
Dyvik |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
225632.00000000 |
6684736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026473 |
Mäen juurella vanhan peltomaan ja tien kohdalla on entisiä torpan tonttimaita. Sijaitsee noin 250 metriä Dyvikenin merenlahden perukasta itäkaakkoon metsän ja nurmikentäksi tehdyn vanhan pellon rajalla tasamaalla.
Suunnilleen ylle mainittujen koordinaattien osoittamaan maastonkohtaan on vuoden 1781 kartalle merkitty Dyvikin torppa viljelysmaineen. Sillä torpan paikalla ei ole nyt rakennuksia. Ajotie kulkee nyt niin, että se ylittää kolmesta vanhasta tonttimaitten lohkosta läntisimmän. Saman tien mutkan sisäkaarteessa on myös tonttimaata mäen juurella. Siinä on ehkä jonkin verran voinut säilyä rikkomatonta tontin paikkaa pienen hiekkakuopan reunoilla ja ehkä myös sen ja vainion välillä. Kolmas vanha tonttimaan lohko on mainitun tien mutkan vastakkaisella puolella, ja se on ainakin osaksi peltoa ja osaksi metsämaata. Mitään merkkejä rakennusten jäännöksistä ei havaittu. Dyvikin torpan tunnus vuoden 1781 kartalla on R-kirjain. |
| metsakeskus.1000026474 |
445 |
Utö Kesnäs 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
184260.00000000 |
6640169.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026474 |
Kohde sijaitsee Utön majakasta noin 350 m eteläkaakkoon lähes paljaalla karkealla moreenimaalla Kesnäsin niemen länsirannalla. Ampumaradan rakentamisajankohta ei ollut vuoden 2014 inventoinnin yhteydessä tiedossa, mutta sijoittelunsa ja rakenteidensa puolesta se saattaa olla peräisin jo venäläisajalta. Siitä on jäljellä neljä luode-kaakko –suuntaista ampumapaikkana toiminutta vallia 50 m etäisyydellä toisistaan sekä näiden lounaispäässä näyttösuojan perusta. Ampumapaikat ovat noin 15-25 m pitkiä, noin 5 m leveitä ja enimmillään metrin korkuisia kivistä ja sorasta rakennettuja, suorakaiteen muotoisia ja tasalakisia valleja. Näyttösuojan kaakkoispäässä on konekivääripesäke, jonka rakentamisvuosi ei ole tiedossa, mutta lienee peräisin 1960-luvulta. |
| metsakeskus.1000026475 |
445 |
Utö Kesnäs 3 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
184113.00000000 |
6639804.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026475 |
Kohde sijaitsee Utön majakasta noin 650 m etelään kalliolla Kesnäsin niemen eteläkärjessä. Alueella on useita alun perin toisen maailmansodan aikana rakennettuja puolustuslaitteita, joiden käyttö ja kunnostus on jatkunut pitkään.
Koordinaatit viittavat alakohteeseen 1: Katettu konekivääriasema, johon liittyy suojatila sekä ampuma-aukkoja itään ja luoteeseen. Sisäänkäynti on etelään ja sitä suojaa lyhyt kattamaton käytävä. Asema on rakennettu betonista vuonna 1941. Sen katolla on ennen vuotta 1971 pystytetty noin 2 m korkea betonista valettu pylväs. Vuonna 2012 Utön koululaiset ovat tehneet aseman seiniin maalauksia. |
| metsakeskus.1000026476 |
445 |
Utö Kesnäs 4 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
184736.00000000 |
6640020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026476 |
Kohde sijaitsee Utön majakasta noin 750 m kaakkoon kallioisella alueella Kesnäsin niemen kaakkoisosassa. Sen länsipuolella on Mörttilä eli Utön jätteenkäsittelylaitos.
Alueella on useita 1970-luvun alussa rakennettuja puolustuslaitteita, joiden käyttö ja kunnostus on ilmeisesti jatkunut lähiaikoihin saakka. Alueen kulttuurihistoriallinen arvo on toistaiseksi pieni.
Koordinaatit viittaavat alakohteeseen 1: Tykkiasema/kranaatinheitinpesäke; Kulmikas, kalliolle betonista valettu, kattamaton, kunto hyvä. |
| metsakeskus.1000026477 |
445 |
Utö Kesnäs 5 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
184777.00000000 |
6640160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026477 |
Kohde sijaitsee Utön majakasta noin 750 m kaakkoon paljaalla karkealla moreenimaalla Kesnäsin niemen itärannalla. Kohteessa on pieni suojahuone, joka on betonirakenteinen ja osittain maahan kaivettu. Sen katto on romahtanut. Eteläpäässä on sisäänkäynti ja sen ulkopuolella muutama betoniaskelma, pohjoispään seinän yläosassa on pienempi aukko. Kohteen rakennusaika ei ole tiedossa, mutta se liittynee 1970-luvulla rakennettuihin laitteisiin kohteessa Kesnäs 4. |
| metsakeskus.1000026478 |
445 |
Utö Kesnäs 6 |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
184712.00000000 |
6640118.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026478 |
Kohde sijaitsee Utön majakasta noin 700 m kaakkoon pienen kalliopaljastuman pohjoispuolella Kesnäsin niemen itäosassa, 150 m päässä merenrannasta. Noin 0,5 m korkean ja 1 m leveän lohkareisita kivistä kootun vallin keskellä on kivetön alue. Sen itäreunan muodostaa matalan kallion reuna. Vallin sisälle jäävän osan halkaisija on noin 5 m. Vallissa on luoteessa vajaan metrin levyinen aukko ja sen ulkopuolella pienemmän kivivallin muodostama ”eteinen”. Kohde selkeä ja hyväkuntoinen, ja liittyy puolustusvoimien toimintaan alueella. |
| metsakeskus.1000026479 |
445 |
Utö Kesnäs 7 |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27009 |
184530.00000000 |
6640160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026479 |
Kohde sijaitsee Utön majakasta noin 550 m kaakkoon Kesnäsin niemen keskivaiheilla kookkaista kivistä muodostuneessa louhikossa, jonka lomassa kasvaa katajia ja muuta pensaikkoa. Alueella on kolme tai useampia kivivallien muodostamia rakennelmia (vrt. Kesnäs 6).
Kesäkuussa 2015 tehdyssä tarkastuksessa otettiin koordinaatit lähestulkoon paristakymmestä kutakuinkin puolikaarenmuotoon ladotusta kivirakennelmasta, jotka lienevät ilmeisiä tähystyspaikkoja. Kivirakennelmat ovat ikään kuin yhdelle tai kahdelle miehelle raivattuja makuutähystyspaikkoja. Rakennelmat voivat olla varsin nuoriakin ja liittyä esimerkiksi armeijan harjoitustoimintaan. |
| metsakeskus.1000026479 |
445 |
Utö Kesnäs 7 |
10007 |
12004 |
13000 |
11042 |
27000 |
184530.00000000 |
6640160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026479 |
Kohde sijaitsee Utön majakasta noin 550 m kaakkoon Kesnäsin niemen keskivaiheilla kookkaista kivistä muodostuneessa louhikossa, jonka lomassa kasvaa katajia ja muuta pensaikkoa. Alueella on kolme tai useampia kivivallien muodostamia rakennelmia (vrt. Kesnäs 6).
Kesäkuussa 2015 tehdyssä tarkastuksessa otettiin koordinaatit lähestulkoon paristakymmestä kutakuinkin puolikaarenmuotoon ladotusta kivirakennelmasta, jotka lienevät ilmeisiä tähystyspaikkoja. Kivirakennelmat ovat ikään kuin yhdelle tai kahdelle miehelle raivattuja makuutähystyspaikkoja. Rakennelmat voivat olla varsin nuoriakin ja liittyä esimerkiksi armeijan harjoitustoimintaan. |
| metsakeskus.1000026480 |
445 |
Utö Österäng |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
184665.00000000 |
6640217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026480 |
Kohde sijaitsee Utön majakasta noin 650 m itäkaakkoon Österängin vanhan niittyalueen itäosassa ja Aftonmålsuddenin kallioalueen länsireunalla. Alueella on ainakin kaksi vanhaa niitty- ja paltoalueen reunaa seuraavaa kiviaitajaksoa ja kalliolla niiden itäpuolella yksi kivivallin muodostama kehämäinen rakennelma. Mahdollisesti vastaavia rakennelmia on ympäristössä useampiakin.
Koordinaatit viittaavat alakohteeseen 1: Kiviaita. Ainakin 130 m pitkä aitajakso alkaa noin 50 m hautausmaan aidasta itäkoilliseen. Ensin se kulkee melko suoraan itäkaakkoon, jatkuu sitten polveillen kohti pohjoiskoillista ja kääntyy taas takaisin länsiluoteeseen. Se ei muodosta ainakaan nykyisellään suljettua kehää. Aidan sisäpuolelle jäävä alue on pääosin kivetön, mutta ilmaisesti matalien kalliopaljastumien päälle on koottu joitakin kohtuullisen kookaita kivikasoja. Aita on rakennettu luonnonpyöreistä, halkaisijaltaan noin 30-50 cm kivistä. Sen korkeus on 0,5-1 m ja leveys noin 0,5 metriä. Rakennelma on hyvin selkeä ja hyväkuntoinen. |
| metsakeskus.1000026481 |
445 |
Utö Kattrompan |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
184398.00000000 |
6640446.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026481 |
Kohde sijaitsee Utön majakasta noin 300 m itään, kyläalueen itäpuolella olevan jyrkänteen päällä alueella, jolla sijaitsee myös merivalvontatorni.
Alueella on kaksi venäläisten 1. maailmansodan aikana rakentamaa ammussuojaa sekä tykkiasema ja mittauspesäke. Lisäksi merivalvontatornin perustassa ja sen ympäristössä on myös muita toisen maailmansodan aikaisia rakenteita, jotka ovat edelleen puolustusvoimien käytössä. |
| metsakeskus.1000026482 |
445 |
Utö tykkitie |
10002 |
12011 |
13118 |
11006 |
27009 |
184223.00000000 |
6640498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026482 |
Kohde sijaitsee Utön majakasta 100 – 300 m koilliseen, kyläalueella. Edustavin osuus venäläisten vuonna 1916-17 rakentamaa laiturilta Västra Uddenin ja Kesnäsin pattereille johtanutta tykkitietä on säilynyt muinaisjäännökseksi rajatulla alueella. Kiveys on säilynyt koko leveydeltään noin 45 m:n matkalla osassa, joka erkanee rannan suuntaisesta tiestä pohjoiseen. Tällä osuudella tiekiveyksen leveys on reunakivineen noin 6 metriä. Rannan suuntaisella noin 200 m:n pituisella tieosuudella tien pinnassa näkyy monin paikoin erilaisten teknisten kaivantojen tekemiä vaurioita. |
| metsakeskus.1000026483 |
445 |
Utö Majakkamäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
184047.00000000 |
6640410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026483 |
Kohde sijaitsee aivan Utön majakan eteläpuolella avoimella kallioalueella.
Konekivääriasema, johon liittyy katettu yhdyskäytävä ja avoin ampumapaikka. Asema on rakennettu vuonna 1940. Se on osin louhittu kallioon, osin muurattu lohkokivistä ja betonista. Ympäristössä on todennäköisesti muitakin toisen maailmansodan aikaisia puolustuslaitteita. |
| metsakeskus.1000026484 |
445 |
Utö Enskär |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
183990.00000000 |
6640945.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026484 |
Kohde sijaitsee Utön majakasta noin 400 m pohjoiskoilliseen Enskärin niemen länsiosassa olevilla kalliokohoumilla. Osa-alueiden välittömässä läheisyydessä on mm. radiomasto ja matkailukäytössä olevia rakennuksia.
Enskärin alueella on kolmessa kohdassa melko hyvin säilyneitä toisen maailmansodan aikana rakennettuja puolustuslaitteita. |
| metsakeskus.1000026486 |
272 |
Lehdonpalo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339687.00000000 |
7083525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026486 |
Kohde sijaitsee Kokkolan kunnan koillisosassa Kannuksen keskustasta noin 11 km länsilounaaseen laajan eteläpohjoissuuntaisen muinaisen hiekkadyynialueen pohjoispäässä. Noin 300 m leveän dyynikentän länsi-ja pohjoispuolella on laajat räme- ja suoalueet. Suurin osa alueesta on mäntyvaltaista talousmetsää, itä- ja pohjoisosassa on luonnonsuojelualuetta, jossa kohde sijaitsee.
Tervahauta sijaitsee matalalla itä-länsisuuntaisella hiekkaharjanteella; läpimitta valli mukaan lukien on 18 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 1,5 m, vallin korkeus 1,1 m. Halssi suuntautuu etelälounaaseen, pituus 6 m ja syvyys 1,9 m; se on sortunut. Lähiympäristössä ja haudan päällä kasvaa harvennettua varttunutta.
mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000026487 |
272 |
Lehdonpalo 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
339687.00000000 |
7083525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026487 |
Kohde sijaitsee Kokkolan kunnan koillisosassa Kannuksen keskustasta noin 10,5 km länsilounaaseen laajan eteläpohjoissuuntaisen muinaisen hiekkadyynialueen pohjoisosassa Lehdonjärven länsipuolella. Noin 300 m leveän dyynikentän länsi- ja pohjoispuolella on laajoja räme- ja suoalueita. Suurin osa alueesta on mäntyvaltaista talousmetsää, itä- ja pohjoisosassa on luonnonsuojelualuetta. Kohde sijaitsee Lehdonjärven
luonnonsuojelualueen rajan tuntumassa.
Kapealta itä – länsisuuntaiselta harjanteelta on pyöreä maakuoppa, halkaisija 3 m ja syvyys 0,5 m, kuopan ympärillä erottuu heikosti valli. Kuopan pohjasta löytyi kairauksissa humuksen alta 10 cm paksu hiilikerros ja sen alta yli 10 cm vahva kova hiekkainen nokikerros, syvemmälle ei onnistuttu kairamaan. Vallin kohdalla havaittiin ohut huuhtoutumiskerros humuksen alla. Havaintojen perusteella rakenne on tulkittu
kuoppamiiluksi, ja vallin kohdalla olevan ohuen huuhtoutumiskerroksen perusteella se ajoittuu historialliseen aikaan. |
| metsakeskus.1000026488 |
272 |
Lehdonjärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
340752.00000000 |
7083741.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026488 |
Kohde sijaitsee Kokkolan kunnan koillisosassa Kannuksen keskustasta noin 10 km länsilounaaseen laajalla itä- länsisuuntaisella muinaisella hiekkadyynialueella kuivatun Lehdonjärven pohjoispuolella luonnonsuojelualeen rajan tuntumassa. Alueella on tiheää mäntyvaltaista puustoa.
Tervahauta sijaitsee matalalla itä- länsisuuntaisella hiekkaharjanteella; tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 19 m, kuopan halkaisija 11 m ja syvyys 1,3 m, vallin korkeus 0,9 m. Halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen, pituus 5 m ja syvyys 1,7 m; sortunut. Lähiympäristössä ja haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä ja kuusia. |
| metsakeskus.1000026489 |
272 |
Lehdonjärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
341441.00000000 |
7083746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026489 |
Kohde sijaitsee Kokkolan kunnan koillisosassa Kannuksen keskustasta noin 9 km länsilounaaseen laajalla itä -länsisuuntaisella muinaisella hiekkadyynialueella kuivatun Lehdonjärven koillispuolella. Hiekkadyynien etelä-ja pohjoispuolella on laajat rämeet/suot. Hakattu ja äestetty talousmetsäalue, jossa kasvaa nuoria mäntytaimia.
Tervahauta sijaitsee melko tasaisella hiekka-alueella; tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 20 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 1,2 m, vallin korkeus 0,7 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 7 m ja syvyys 2,1 m; se on sortunut. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä ja koivuja. |
| metsakeskus.1000026490 |
272 |
Hietaseljänharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
343786.00000000 |
7083482.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026490 |
Kohde sijaitsee Kokkolan kunnan koillisosassa Kannuksen keskustasta noin 7,9 km länsilounaaseen kaakko-luodesuuntaisella soraharjanteella, metsäteiden risteyksen itäpuolella, kuivalla kankaalla, nuoressa tiheässä kasvatusmetsässä.
Tervahauta sijaitsee melko tasaisella hiekka-alueella; läpimitta valli mukaan lukien on 10 m, kuopan halkaisija 6 m ja syvyys 0,8 m, vallin korkeus 0,3 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 3,5 m ja syvyys 0,9 m. Haudan päällä kasvaa tiheää nuorta männikköä.
Kohde sijaitsee suunnittelusta voimalinjasta 80 m etelään ja välittömästi metsätien koillispuolella, kohde voi vaurioitua rakennusvaiheessa. |
| metsakeskus.1000026492 |
217 |
Hietasaaren katkelma 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
343330.00000000 |
7083866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026492 |
Kohde sijaitsee Kannuksen kunnan eteläosassa lähellä Kokkolan rajaa Kannuksen keskustasta noin 8,3 km länsilounaaseen kaakko-luodesuuntaisella soraharjanteella; kuivalla kankaalla, mäntyvaltaisessa kasvatusmetsässä.
Paikalla on kaksi maakuoppa 2 metrin etäisyydellä toisistaan.
Kuoppa 1: soikea, mitat 2,4 x 1,7 m, syvyys 0,7 m; humuskerroksen alla on 2-3 cm paksu
huuhtoutumiskerros, maaperä on tiivistä soraa.
Kuoppa 2: soikea, mitat 1,9 x 1, 4 m, syvyys 0,4 m, huuhtoutumiskerros 2-3 cm.
Huuhtoutumiskerroksen perusteella kuopat ovat selvästi yli 100 vuotta vanhoja, niiden tarkempi ikä ja funktio on epäselvä. |
| metsakeskus.1000026494 |
849 |
Hukari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
361584.00000000 |
7075672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026494 |
Kohde sijaitsee Toholammin keskustasta 3 km länsiluoteeseen jokilaakson maisema-alueen lounaispuolella kivisellä kankaalla nykyisen voimalinjan lounaispuolella.
Kohde on merkitty peruskartalle, haudan läpimitta valli mukaan lukien 18 m, kuopan halkaisija 11 m ja syvyys 1,3 m, vallin korkeus 0,3 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 6 m ja syvyys 2,1 m, se on lohkokivillä kylmämuurattu. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita.
Tervahauta sijaitsee suunnitellulla voimalinjalla. |
| metsakeskus.1000026495 |
849 |
Hautakangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
360367.00000000 |
7070303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026495 |
Kohde sijaitsee Toholammin keskustasta 5,8 km lounaaseen matalalla suon / rämeiden ympäröimällä saarekkeella, kankaalla, kasvatusmetsässä.
Paikalla on pieni tervapirtin pohja, matala maaperustus (mitat 4 x 4 m), sen koillisnurkassa on kiukaan jäänteet, mitat 1,6 x 1,2 m ja korkeus 0,5 m. Humuksen alla havaittiin 5 – 15 cm kokoisia palaneita kiviä ja nokimaata. Rakenteen keskellä on maakuoppa, mitat 2,2 x 1,8 m ja syvyys 0,6 m. Rakenne on aluskasvillisuuden peittämä. Kuopassa ja kiukaan vieressä kasvaa isoja koivuja. Kohde sijaitsee tervahaudasta Hautakangas 2 35 m luoteeseen. |
| metsakeskus.1000026496 |
78 |
Hangonkylä 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
273148.00000000 |
6640866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026496 |
Sijaintipaikka on Hankoniemen pohjoisrannalla Hangonkylän venesataman itäreunassa ponttoonilaiturien alueella osaksi laiturin alla ja rannan tukimuuria vasten muta- ja hiesupohjalla.
Puurunkoisen aluksen pohjaosa mutaan hautautuneena noin 10 x 5 metrin alueella. Alus on ollut oletettavasti tasasaumainen. Kokonaisuuteen kuuluu kaaria (vahvuus noin 20 x 20 cm), suurehko peräsin, ohuehkoja lautoja sekä oletettu köli. Osa kaarista painuu syvälle mutaan ja yhdessä kaaressa on havaittavissa vertikaalinen lapaliitos ja puutappeja. Peräsimen yläosa on katkennut ja peräsimen alempi rautainen sarana on krustittuneena paikallaan. Hylyn puuaines on arvioitu havupuuksi.
Hylky löytyi 2015 venesatamatöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.1000026498 |
491 |
Halla |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
517098.00000000 |
6839948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026498 |
Peltoalue, joka laskee loivasti itään, kohti matalaa maastonkohtaa, jossa oja. Pellon alaosassa terassiharjanne. Peltoaukean eteläpuolella järvi. Löytöalue on loivassa rinteenlaskussa ja se on laajuudeltaan noin 30x30 m. Löydöt ovat aivan kynnön pinnasta, noin 10 cm:n syvyydestä. Tämän alueen yläpuolelta, harjanteelta, joitakin mahdollisesti myöhäisempiä rautaesineitä. Kohteeseen tehdyssä pienessä kuopassa tummaa maata nykykynnön alla noin 50 cm:n syvyyteen. Esineet KM 40649:1-21 ovat löytyneet metallinetsinnässä, löytöaika on tuntematon. Esineet on toimitettu museoon vuonna 2015. Löytöinä on kymmenen hopearahaa tai katkelmaa, rautakautisten korujen katkelmia, kaksi kirveen terää ja historiallisen ajan sormuksia.
Mikkelin 1750-luvun pitäjänkarttaan paikalle on merkitty Launialan kylä, jonka neljä taloa ovat sijainneet kartan perusteella nykyisen Launialan tilan kohdalla sekä sitä ympäröivällä pellolla. Kohteen rajaus perustuu pitäjänkarttaan, kylätonttia ei ole tarkastettu maastossa.
Sekä rautakauden että historiallisen ajan asuinpaikkojen laajuus voidaan selvittää vain koekaivausten avulla.
Vuonna 2024 alueen itäosassa tehtiin arkeologisia tutkimuksia kaavahankkeen vuoksi. Alueelta tunnistettiin mm. jäänteitä uunien ja rakennusten perustuksista. Laajalla alueella havaittiin todennäköisimmin 1700-luvun alkupuolelle ajoittuvaa palokerrosta. Tutkimuksissa ei tehty rautakauteen viittaavia havaintoja, vaan kaikki ilmiöt ajoittuvat historialliselle ajalle 1600–1900-luvuille. |
| metsakeskus.1000026498 |
491 |
Halla |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
517098.00000000 |
6839948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026498 |
Peltoalue, joka laskee loivasti itään, kohti matalaa maastonkohtaa, jossa oja. Pellon alaosassa terassiharjanne. Peltoaukean eteläpuolella järvi. Löytöalue on loivassa rinteenlaskussa ja se on laajuudeltaan noin 30x30 m. Löydöt ovat aivan kynnön pinnasta, noin 10 cm:n syvyydestä. Tämän alueen yläpuolelta, harjanteelta, joitakin mahdollisesti myöhäisempiä rautaesineitä. Kohteeseen tehdyssä pienessä kuopassa tummaa maata nykykynnön alla noin 50 cm:n syvyyteen. Esineet KM 40649:1-21 ovat löytyneet metallinetsinnässä, löytöaika on tuntematon. Esineet on toimitettu museoon vuonna 2015. Löytöinä on kymmenen hopearahaa tai katkelmaa, rautakautisten korujen katkelmia, kaksi kirveen terää ja historiallisen ajan sormuksia.
Mikkelin 1750-luvun pitäjänkarttaan paikalle on merkitty Launialan kylä, jonka neljä taloa ovat sijainneet kartan perusteella nykyisen Launialan tilan kohdalla sekä sitä ympäröivällä pellolla. Kohteen rajaus perustuu pitäjänkarttaan, kylätonttia ei ole tarkastettu maastossa.
Sekä rautakauden että historiallisen ajan asuinpaikkojen laajuus voidaan selvittää vain koekaivausten avulla.
Vuonna 2024 alueen itäosassa tehtiin arkeologisia tutkimuksia kaavahankkeen vuoksi. Alueelta tunnistettiin mm. jäänteitä uunien ja rakennusten perustuksista. Laajalla alueella havaittiin todennäköisimmin 1700-luvun alkupuolelle ajoittuvaa palokerrosta. Tutkimuksissa ei tehty rautakauteen viittaavia havaintoja, vaan kaikki ilmiöt ajoittuvat historialliselle ajalle 1600–1900-luvuille. |
| metsakeskus.1000026499 |
740 |
Suuri Pirttilampi |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
622022.00000000 |
6836555.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026499 |
Suuren Pirttilammen itärannalta kumpareelta noin 30 m rannasta yhdestä paikasta varhaisrautakautinen putkikirves (silmukallista tyyppiä), mahdollisesti korun katkelmia ja kvartsia (KM 40651:1-3). Löydöt tehtiin metallinilmaisimella hiekasta multakerroksen alta noin 40 cm syvyydestä. Paikalla havaittiin myös hiiltynyttä puuta. |
| metsakeskus.1000026503 |
791 |
Kivikangas 2 |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
442723.00000000 |
7126387.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026503 |
Kohde sijaitsee Pulkkilan Haapavedentien ja lamujoen välisellä alueella joen eteläpuolella Koskenrannassa noin 100 metriä rannasta kohoavalla matalalla hiekkaisella mäellä joenrantapeltojen eteläpuolella. Mäen reunoilla ja laella maasto on kivikkoisempaa, pohjoisosassa on hiekkakuoppa paikalle johtavan metsätien länsipuolella.
Vuoden 1769-1774 isojakokartassa paikalle on merkitty sotilastorppa. Mäen pohjoisosassa on kumparemainen, noin 6-metrinen, kulmikas rakenne joka on kasvillisuuden peittämä. Keskellä on pieni kuoppa, koilliskulmauksessa pieni kumpu jonka itäpuolella pieni kuoppa. Rakenteen luonne tai ajoitus ei selvinnyt inventoinnissa. 1800-luvun pitäjänkartan perusteella paikalla on sijainnut sotilastorppa joka näkyy vielä 1953 peruskartassa. Rakennuksia ei enää tuolloin ollut.
2024: Aluetta on laajennettu etelään ja kaakkoon 5p laserkeilausaineiston perusteella, sillä alueella on ainakin 1 kellari, 2 rakennuksen pohjaa, yksi tervahauta/kellari ja noin 40 metrin pituinen, noin pohjois-eteläsuuntainen kiviaita. |
| metsakeskus.1000026511 |
791 |
Uljuan tekojärvi 2 |
10001 |
12005 |
13066 |
11006 |
27007 |
447302.00000000 |
7131412.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026511 |
Vuoden 1774 isojakokarttaan on merkitty polkuja nykyisen Uljuan tekojärven alueelle. Merkitsemistavasta pääätellen niillä on ehkä pitkospuuosuuksia. Pohjoisessa vanhojen reittien kohdalle on myöhemmin raivattu peltoja jolloin mahdolliset pitkospuuosuudet ovat tuhoutuneet. Sen sijaan eteläosassa kohteen alueella ei ole ollut myöhemminkään peltoja tai asutusta jolloin. Uljuan tekojärven rakentamisenjälkeen puurakenteiden säilyminen hapettomissa olosuhteissa on mahdollista.
Pohjoisen osuuden arvioitu keskipiste P:7133100., I: 448437 |
| metsakeskus.1000026512 |
791 |
Önkkyrinkangas - Uljuan tekojärvi |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27006 |
446388.00000000 |
7124403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026512 |
Kyseessä on jo 1600-luvun lopulla Kuopiosta Ouluun kulkeneen vanhan tien linjaus, joka toimi valtion postitielinjana ja talvitienä. Tie kunnostettiin kesätieksi 1770-luvulla joka noudatti talvitietä. Tie Pulkkilan kirkonkylältä Vornaan kunnostettiin 1800-luvun lopulla ja se oli valmis vuonna 1900.
Tie on kulkenut eteläkaakosta nykyisen kantatie 88 molemmin puolin Pulkkilan keskustaan ja sieltä Uljuan tekojöärvelle johtavan Lentolantien paikkeilla ja nykyisen tekojärven halki Vornan kylään. Vuoden 1770 1774 isojakokartan mukaan tie sijoittuu osin keskustan etelä-kaakkoispuolelle vanhan maantien kohdallea kulkevan Täperäntien länsipuolelle kulkien myös jonkin matkaa hiekkaisella kankaalla, osin nykyisten hiekkauoppien alueella ja eteläisin osuus ntien 88 itäpuolella vanhan maantien kohdalla. |
| metsakeskus.1000026512 |
791 |
Önkkyrinkangas - Uljuan tekojärvi |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
446388.00000000 |
7124403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026512 |
Kyseessä on jo 1600-luvun lopulla Kuopiosta Ouluun kulkeneen vanhan tien linjaus, joka toimi valtion postitielinjana ja talvitienä. Tie kunnostettiin kesätieksi 1770-luvulla joka noudatti talvitietä. Tie Pulkkilan kirkonkylältä Vornaan kunnostettiin 1800-luvun lopulla ja se oli valmis vuonna 1900.
Tie on kulkenut eteläkaakosta nykyisen kantatie 88 molemmin puolin Pulkkilan keskustaan ja sieltä Uljuan tekojöärvelle johtavan Lentolantien paikkeilla ja nykyisen tekojärven halki Vornan kylään. Vuoden 1770 1774 isojakokartan mukaan tie sijoittuu osin keskustan etelä-kaakkoispuolelle vanhan maantien kohdallea kulkevan Täperäntien länsipuolelle kulkien myös jonkin matkaa hiekkaisella kankaalla, osin nykyisten hiekkauoppien alueella ja eteläisin osuus ntien 88 itäpuolella vanhan maantien kohdalla. |
| metsakeskus.1000026512 |
791 |
Önkkyrinkangas - Uljuan tekojärvi |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27008 |
446388.00000000 |
7124403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026512 |
Kyseessä on jo 1600-luvun lopulla Kuopiosta Ouluun kulkeneen vanhan tien linjaus, joka toimi valtion postitielinjana ja talvitienä. Tie kunnostettiin kesätieksi 1770-luvulla joka noudatti talvitietä. Tie Pulkkilan kirkonkylältä Vornaan kunnostettiin 1800-luvun lopulla ja se oli valmis vuonna 1900.
Tie on kulkenut eteläkaakosta nykyisen kantatie 88 molemmin puolin Pulkkilan keskustaan ja sieltä Uljuan tekojöärvelle johtavan Lentolantien paikkeilla ja nykyisen tekojärven halki Vornan kylään. Vuoden 1770 1774 isojakokartan mukaan tie sijoittuu osin keskustan etelä-kaakkoispuolelle vanhan maantien kohdallea kulkevan Täperäntien länsipuolelle kulkien myös jonkin matkaa hiekkaisella kankaalla, osin nykyisten hiekkauoppien alueella ja eteläisin osuus ntien 88 itäpuolella vanhan maantien kohdalla. |
| metsakeskus.1000026512 |
791 |
Önkkyrinkangas - Uljuan tekojärvi |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27009 |
446388.00000000 |
7124403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026512 |
Kyseessä on jo 1600-luvun lopulla Kuopiosta Ouluun kulkeneen vanhan tien linjaus, joka toimi valtion postitielinjana ja talvitienä. Tie kunnostettiin kesätieksi 1770-luvulla joka noudatti talvitietä. Tie Pulkkilan kirkonkylältä Vornaan kunnostettiin 1800-luvun lopulla ja se oli valmis vuonna 1900.
Tie on kulkenut eteläkaakosta nykyisen kantatie 88 molemmin puolin Pulkkilan keskustaan ja sieltä Uljuan tekojöärvelle johtavan Lentolantien paikkeilla ja nykyisen tekojärven halki Vornan kylään. Vuoden 1770 1774 isojakokartan mukaan tie sijoittuu osin keskustan etelä-kaakkoispuolelle vanhan maantien kohdallea kulkevan Täperäntien länsipuolelle kulkien myös jonkin matkaa hiekkaisella kankaalla, osin nykyisten hiekkauoppien alueella ja eteläisin osuus ntien 88 itäpuolella vanhan maantien kohdalla. |
| metsakeskus.1000026513 |
322 |
Högliden |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
262538.00000000 |
6680246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026513 |
Höglidenin mäen länsirinteellä sijaitsee puolenkymmentä maakiveä lähellä toisiaan kohdassa, jossa rinteessä on taite jyrkemmän alaosan ja loivemman yläosan välillä. Näitten maakivien ympärille on kalliolle syntynyt epämääräisen muotoinen noin 10,6 metrin pituinen ja noin 7 metrin levyinen kivikko, ja se vaikuttaa kolmen laitansa jonkinasteisen säännönmukaisuuden perusteella pikemminkin kasatulta tai muotoillulta kuin rantavoimien työltä. Siitä kohdasta noin 20 metriä lounaaseen on tasaisella kalliolla hieman alempana epämääräinen pienehköjen pyöristyneiden kivien ryhmä osaksi turpeen alla. Tämä alempana oleva kivikkokin voisi ehkä olla ihmistyötä.
Kohde oli paikan päällä mahdollista päätellä Volter Högmanin vuoden 1886 inventointikertomuksessa mainitsemaksi Höglidenin kohteeksi, josta ei ollut muuta aikaisempaa tietoa kuin Högmanin kuvaus ja siihen liittyvä epämääräinen sijaintitieto. |
| metsakeskus.1000026514 |
322 |
Stubbhagen |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
256534.00000000 |
6672179.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026514 |
Kohde sijaitsee Kåddböleen pohjoisesta tulevan tien itäpuolella hyvin loivalla matalalla havumetsää kasvavalla mäenkumpareella. Matala soikeahko röykkiö. Läpimitat koillinen-lounas-suunnassa 10,5 metriä ja kaakko-luodesuunnassa 9,1 metriä. |
| metsakeskus.1000026515 |
322 |
Telegrafberget 2 |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27008 |
264004.00000000 |
6685081.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026515 |
Laajan korkean mäenharjan lounaispäässä on vähäisiä merkkejä siinä olleesta Krimin sodan aikaisesta optisen lennättimen asemasta ja niitten vieressä on kolme kylmämuurattua kiviaitausta. Yllä olevien koordinaattien osoittaman paikan tuntumassa on kalliolla näkyvissä tiilenmuruja. Miehistömajan perustusten jäännökset eivät ole kovin selvästi näkyvillä. Niistä erottui 4,3 metrin pituinen jakso majan seinän alla ollutta matalaa kevyttä kivijalkaa.
Kylmämuurauksen korkeus vaihtelee. Muurien korkeimmat kohdat ovat noin metrin korkuisia. Kokonaisuus on säilynyt melkoisen eheänä. Rakenteisiin on käytetty paljon laattamaisia isohkoja kiviä, mutta paikoin myös pienempiä kiviä.
Kohdetta on dokumentoitu vuosina 2015 ja 2019. |
| metsakeskus.1000026515 |
322 |
Telegrafberget 2 |
10002 |
12005 |
13185 |
11006 |
27008 |
264004.00000000 |
6685081.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026515 |
Laajan korkean mäenharjan lounaispäässä on vähäisiä merkkejä siinä olleesta Krimin sodan aikaisesta optisen lennättimen asemasta ja niitten vieressä on kolme kylmämuurattua kiviaitausta. Yllä olevien koordinaattien osoittaman paikan tuntumassa on kalliolla näkyvissä tiilenmuruja. Miehistömajan perustusten jäännökset eivät ole kovin selvästi näkyvillä. Niistä erottui 4,3 metrin pituinen jakso majan seinän alla ollutta matalaa kevyttä kivijalkaa.
Kylmämuurauksen korkeus vaihtelee. Muurien korkeimmat kohdat ovat noin metrin korkuisia. Kokonaisuus on säilynyt melkoisen eheänä. Rakenteisiin on käytetty paljon laattamaisia isohkoja kiviä, mutta paikoin myös pienempiä kiviä.
Kohdetta on dokumentoitu vuosina 2015 ja 2019. |
| metsakeskus.1000026516 |
851 |
Kuusiluoto |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
373520.00000000 |
7294403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026516 |
Kohde sijaitsee Kuusiluodon länsirannalla veden alla noin 1-5 metrin syvyydessä. Alueen koko on noin neljä hehtaaria.
Alue on kokonaisuudessaan uponneen, työstetyn sahatavaran peitossa. Lisäksi alueelta löytyy irrallisia salvottuja hirsiä, pyöröpuita, riukuja, lautoja ja rimoja. Alueelta ei ole havaittu hylkyjä tai muita ehjiä rakennekokonaisuuksia.
Löytöalue liittyy vuosina 1901-1944 toimineeseen Kuusiluodon sahaan. Kuusiluodon länsirannalla on aikoinaan sijainnut sahatavaran lastauslaituri, joka rakennettiin läjittämällä sahauksesta syntynyttä ylimääräistä puutavaraa ristikkäin kerroksiin meren pohjaan. Laiturirakennelmaan liittyi lisäksi siltoja, joita pitkin laiturille kuljetettiin sahatavaraa odottamaan kuljetusta ja lastausta redillä odottaviin rahtialuksiin. |
| metsakeskus.1000026517 |
145 |
Rengonkylän saha 2 |
10007 |
12015 |
13147 |
11042 |
27000 |
287044.00000000 |
6958892.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026517 |
Rengonkylään, Rengonkosken kapeikkoon, kohtaan mistä nykyisin tekojärveen erkaneva uusi uoma alkaa, perustettiin saha vuonna 1911. Se lopetti toimintansa vuonna 1956 sahan paloon. Sahan omisti Erkki Kullas. Paikalla ei ole jäljellä rakenteita, paitsi joen itärannalla on lämpökeskuksen perustus. |
| metsakeskus.1000026518 |
145 |
Ala-Renko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
287221.00000000 |
6959761.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026518 |
Tervahauta sijaitsee Rengonkylässä, Seinäjoesta itään, Ala-Rengon talosta 470 m koilliseen.
Hauta on pienellä kumpareellla, kosteikkojen ympäröimänä. Halkaisija on noin 15 m ja syvyys noin metrin. Halssi on itään. Haudan päällä kasvaa kuusia ja koivuja.
Haudan ympäristö on puustoinen vuoden 1948 ilmakuvassa, minkä perusteella tervaa on poltettu paikalla myöhäisintään 1900-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000026519 |
743 |
Simuna |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
286772.00000000 |
6965140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026519 |
Tervahauta sijaitsee Simunan kaupunginosassa Kyrkösjärven tekojärven itä-koillispuolella olevalla uudella asuntoalueella, osoitteessa Tervahauta 7-11 puistossa.
Hauta on noin 20 m halkaisijaltaan, siinä on keskellä kaksi kaivantoa ja muutenkin reunoilla tuoreehkoja kaivelunjälkiä. Halssi on etelään kohti kosteikkoa. |
| metsakeskus.1000026520 |
322 |
Smedsböle 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
257513.00000000 |
6671768.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026520 |
Kohde sijaitsee lähellä Kåddbölen ja Smedsbölen kylien rajaa Kåddbölestä itään vievän soratien varrella. Kohteessa on selvimmin näkyvillä noin 18 metrin läpimittaisen hiilimiilun pohja siihen kuuluvine ulkoreunaa ympäröivine kaivantoineen. Tie kulkee tämän miilunpohjan ylitse, ja tiellä näkyy hieman karstaa ja hiiltä paikoin. Tien pohjoispuolella näkyi noin 1,4 metriä syvä kuoppa, joka oli suustaan kolmen metrin läpimittainen. Näitten kanssa samassa rykelmässä erottuu maan pinnassa muitakin kuoppien tai miilunpohjien paikkoja. |
| metsakeskus.1000026521 |
322 |
Bomossen |
10002 |
12016 |
13000 |
11004 |
27000 |
259749.00000000 |
6676851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026521 |
Kohde sijaitsee lähellä Bomossen-nimistä suota, tien varrella runsas 500 metriä pohjoiseen peruskartalle nimetystä Bodalin talosta. Rikottua kvartsia on pellon pinnassa näkyvillä ainakin noin 40 metrin läpimittaisella alueella metsään ja tiehen rajoittuvassa pellon kulmauksessa etelään loivasti laskeutuvalla hiekkamaalla.
Kvartsi-iskosten löytöalue on loivasti etelään kaltevalla hiekkaisella pellolla, ja sitä erottui itä–länsi-suuntaisen ajotien eteläpuolella ja Bodalin taloon pohjoisesta vievän tien länsipuolella näennäisen yhtenäisellä alueella. Löytöaluetta oli näitten teitten risteyksen vieressä, ja siitä löytöaluetta näytti jatkuvan tien vieressä 40 metriä etelään ja saman verran toisen tien vieressä länteen. Inventoinnissa 2013 muilla suunnilla tarkasteluja haittasi kasvillisuus, eikä ole selvillä, miten pitkälle löytöalue voisi jatkua pohjoisen ja idän suunnilla. Muita löytöjä kuin kvartseja ei erottunut. Maassa ei näkynyt palaneita kiviä tai värjäytymiä. Paikalta on aiemmin tallennettu kvartsi-iskoksia ja kvartsiydin.
Vuonna 2024 aiemmin tunnetulla löytöalueella erottui joitakin yksittäisiä kvartseja, joita ei otettu talteen. Löytöalueen koillispuolinen alue käveltiin läpi silmämääräisesti ja sinne kaivettiin 8 koepistoa, joista ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000026522 |
322 |
Finängen |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
258226.00000000 |
6674641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026522 |
Röykkiö sijaitsee Mattkärrin kylän pohjoisosassa peltojen ympäröimässä metsäsaarekkeessa, jonka laidoilla on kaksi pihamaata. Ehjän näköinen melko säännöllinen ja korkeahko kiviröykkiö mäen päällyksellä ehkä maapohjalla. Röykkiön pituus on 10,2 metriä ja leveys 8,5 metriä ja korkeus on noin 0,8 metriä. Röykkiön ulkoreuna erottuu soikiomaisena, ja sen pituussuunta on koillinen-lounas.
Sijaintipaikka on mahdollinen ja melkeinpä todennäköinen viljelysrauniolle. Nykyisellään ei viljelysmaita ole aivan lähellä tätä röykkiötä, eikä oikein voida ajatella, että kiviä olisi tähän koottu nykyisin käytössä olevilta viljelysmailta. Senaatin kartta kuitenkin osoittaa, että niittyjä on ollut mäen pohjois- ja eteläreunalla melko lähellä sitä kohtaa, missä tämä röykkiö on. Mikäli kivikoko olisi röykkiössä syvemmälläkin niinkin tasainen, kuin päällysosassa näytti olevan, niin se viittaisi taas pikemminkin esihistoriallisen hautaraunion kuin viljelysraunion ominaisuuksiin. |
| metsakeskus.1000026523 |
322 |
Janssonsbergen |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
267630.00000000 |
6682491.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026523 |
Kohde sijaitsee Kalkkilassa 140 m länteen Janssonsbergenin mäen linkkimastosta. Kyseessä on avokalliolla oleva matala kiviryhmä, jonka pohja-ala ja ulkoreunat ovat muodoltaan epämääräiset. Pohjois-etelä-suunnassa tämän kiviryhmän läpimitta on noin 4,6 metriä ja itä-länsisuunnassa 2,4 metriä. Kiviä on tässä vain yhdessä osaksi hajanaisessa kerroksessa, ja kivet ovat osaksi särmikkäitä, osaksi hieman pyöristyneitä. Kivien joltisenkin suuri määrä pienellä tiukkarajaisella alalla jätti vaikutelman, että kyseessä olisi rakenteen jäännös eikä luonnonkivikko. |
| metsakeskus.1000026524 |
322 |
Kåddbölebrinken 3 |
10002 |
12008 |
13000 |
11004 |
27000 |
256819.00000000 |
6672839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026524 |
Kohde siijaitsee pensaikkoa ja puustoa kasvavassa rinteessä maanottoalueen eteläpuolella noin 70 metrin päässä Kemiö–Dragsfjärd-asfalttitiestä. Tasapintaisessa etelään loivasti laskeutuvassa rinteessä erottuu iskoksia noin 60 metrin läpimittaisella alueella. Useimmat tallennetuista iskoksista ovat kvartsia; porfyyri-iskoksia löytyi inventoinnissa vähemmän. Maaperän värjäytymiä tai muuta asuinpaikkaan viittaavia merkkejä ei näkynyt. Rinteessä on kuorittu laaja alue pintamaista, ja sen keskiosista on otettu maa-ainesta. Rinteen itälaidalla on alue, jolta on kuorittu vain pintamaita, ja iskoslöytöpaikka on tämän itälaidan ohuesti kuoritun kohdan itäisimmässä kärjessä. Löytöalue saattaa ehkä jatkua kuorimattomalle kohdalle lähinnä koilliseen. |
| metsakeskus.1000026525 |
322 |
Storkärret |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
264201.00000000 |
6666812.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026525 |
Matala kivilatomus tai röykkiön jäännös kallion huipulla, sijaitsee Storkärret-nimisen vainion kaakkoislaitaan rajoittuvalla kapealla mäkijaksolla.
Loivan kuperalla avokallion korkeimmalla huipulla on osaksi sammalten ja jäkälien peitossa kivilatomus tai röykkiön jäännös, jonka pohja-alan muotoa ja ulottuvuuksia on vaikea hahmottaa, sillä sen reunat ovat hieman epäsäännölliset ja lisäksi kasvillisuus peittää. Läpimitta on arviolta noin neljä metriä. Varsinkin sijaintipaikka huomioon ottaen tätä voidaan pitää paljon todennäköisemmin rikkonaisena kiviröykkiönä tai -latomuksena kuin luonnonmuodostumana. Näytti, että rakenteessa kiviä on vain yhdessä kerroksessa. Tästä on voitu viskellä sivuun kiviä, mahdollisesti jopa paljon. Pitkin kallionrinteitä oli näkyvissä kivenlohkareita siellä täällä rakenteen lähiympäristössä. |
| metsakeskus.1000026526 |
322 |
Brudbergen 3 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
262549.00000000 |
6676401.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026526 |
Pieni ehjän näköinen latomus kalliolla metsässä. Kiviä näytti olevan yhdessä kerroksessa, ja paikoin päällekkäinkin. Pohjan muoto on melko säännöllinen soikio, ja sen läpimitta luode-kaakko-suunnassa on 2,7 metriä ja koillinen-lounas-suunnassa 2,4 metriä. Latomuksen korkeus on noin 0,3 metrin luokkaa. |
| metsakeskus.1000026527 |
322 |
Klovakärret |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
264984.00000000 |
6668539.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026527 |
Metsäalueella on kallioon louhittu nyt osaksi veden täyttämä laaja kuoppa, jonka vierellä on näkyvissä hevoskiertoa varten tehty pyöreä alusta. Kohde sijaitsee Vestlaxin seudulla kallioitten välisessä syvemmässä maastonkohdassa olevan Klovakärret-nimisen suon länsikärjessä.
Kallioon tehty louhoskuoppa on jyrkkäseinäinen ja melko säännöllisen suorakaiteen muotoinen. Sen laajuus suusta on arviolta noin 4 x 12 metriä. Louhoskohdan yhdellä reunalla on hevoskierron pohjaksi tasoitettu 14 metrin läpimittainen pyöreä alue, jonka keskellä erottuu hevoskierron akselin kiinnityskohta. Lähelle oli kasattu jätekiveä. Hevoskierron luoteislaidasta noin 2½ metriä luoteeseen oli jyrkkäreunainen kuoppa, jonka syvyys oli arviolta noin 0,7 metriä ja laajuus suusta noin 3 metriä. |
| metsakeskus.1000026528 |
322 |
Glimsberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
256888.00000000 |
6674113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026528 |
Pitkä kiviröykkiö, joka sijaitsee Brokärriin vievän Brokärrintien pohjoispuolella olevan Glimsberget-nimisen mäen kaakkoisrinteen alaosassa. Peruskartan korkeuskäyrissäkin erottuu rinteeseen kuuluva pieni kapea ja suhteellisen korkea mäennokka, ja röykkiö on koottu juuri sille kapealle mäennokalle, jonka pituussuunta on suunnilleen itä–länsi.
Yhtenäinen kivilatomus on itä-länsi-suunnassa pituudeltaan 17,8 metriä, ja sen leveys keskeltä mitattuna on 7,8 metriä. Mahdollisesti kiviä on ladottu kapealle mäennokalle alunperin useaan vierekkäiseen röykkiöön, joista on sitten muodostunut yhtenäiseltä näyttävä rakenne. Rakenteen muodostuminen pitkänomaiseksi on ehkä aiheutunut joka tapauksessa juuri mäennokan kapeudesta, jolle kiviä on ladottu. Kivikerroksia erottui joissakin paikoin ainakin kaksi. Kiviä oli ladottu tiiviimmin tämän läntiseen puoliskoon, ja itäpuoliskossa kiveys oli hieman harvempaa. Keskellä on mahdollinen matala purkamisjälki. |
| metsakeskus.1000026529 |
322 |
Torvströmossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
258372.00000000 |
6682842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026529 |
Röykkiö sijaitsee Torvströmossenin suon etelälaitaa myöten menevän metsäautotien eteläpuolisella kalliolla, sen pohjoisrinteen yläpuolella. Kyseessä on noin 6,6–5,3 metrin läpimittainen, pohjanmuodoltaan soikea röykkiö kalliontaitteen reunalla. Röykkiön korkeus on 0,4 metrin luokkaa. |
| metsakeskus.1000026530 |
322 |
Ledukärr 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
264796.00000000 |
6684114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026530 |
Hajanainen kivilatomus, joka sijaitsee Svartträsketin järven koillispuolisessa kallioisessa metsässä, pienellä kallionharjanteella.
Pienen ja kapean pohjois–etelä-suuntaisen kallionselänteen eteläpäähän on koottu latomus, joka nykyisellään on matala ja hajanainen. Latomuksen pituus luoteis kaakko-suunnassa on 7,3 metriä. Leveys on 3,5 metriä. Korkeus on arviolta 0,3 metriä. Latomus on koottu loivasti kuperalle kallion päällykselle. Alkuperäisen pohja-alan muotoa on vaikeata hahmottaa. Kiviä on osittain vain yhdessä kerroksessa, ja osittain niitä on myös päällekkäin. Paikoin latomusta on pengottu kalliota myöten. |
| metsakeskus.1000026531 |
322 |
Ängviksbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
246275.00000000 |
6679603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026531 |
Korkea ja korkeareunainen kiviröykkiö. Se sijaitsee Kemiönsaaren länsirannalla olevan laajan metsäisen ja kallioisen mäen, Ängviksbergenin korkeimmalla kohdalla sen itäreunalla, uuden kolmiomittauspisteen vieressä. Paikalta on näköala merelle.
Kyseessä on pohjaltaan soikea kiviröykkiö, jonka läpimitta pohjois–eteläsuunnassa on 7,4 metriä ja itä-länsi–suunnassa 8,2 metriä; korkeus on arviolta 1,2 metriä. Röykkiön reunassa erottuu paikoin ehjää noin 0,8 metrin korkuista kylmämuurattua pystysuoraa seinämää. Röykkiön pinnalla olevista kivistä yhteen on kiinnitetty matala rautainen monikulmiopultti. Kalliolla röykkiön vieressä on toinen pultti, ja röykkiön päälle on pystytetty pitkä puuriuku. Noin viisi metriä röykkiön luoteislaidalta luoteeseen on kalliolla kivistä ladottu rengas, jonka läpimitta on noin 1,2–1,3 metrin luokkaa. Toinen, noin 0,8–0,9 metrin läpimittainen samoin kivistä ladottu rengas on röykkiön vastakkaisella puolella. |
| metsakeskus.1000026532 |
322 |
Grytkärret |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
269334.00000000 |
6671834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026532 |
Melko selvärajainen pieni kivilatomus, joka sijaitsee kalliolla, Pedersån rantatien länsipuolella olevassa laaja-alaisessa metsässä.
Sileällä kalliolla on osaksi sammalen ja jäkälän peittämä matala, pohja-alansa muodolta lähinnä soikea kivilatomus. Näyttää, että latomus on säilynyt melkoisen ehjänä, joskin mahdollisesti joitakin kiviä on joutunut tästä irtaalleen. Latomuksen läpimitta itä-länsi-suunnassa on 3,7 metriä ja vastakkaisessa suunnassa 3,4 metriä. |
| metsakeskus.1000026533 |
322 |
Söderängen |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
269715.00000000 |
6676129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026533 |
Tiivis isojen pyöristyneitten kivien ryhmä kalliolla. Kohde sijaitsee Elmdalin kylässä mäellä, joka on laajan peltovainion ja Långholmenin saarelle jatkuvan sähkölinjan eteläpuolella. Se sijaitsee maastonkohdassa, jossa mäenrinne taittuu vainiota kohti laskeutuvaksi. Pohja-alan muoto on pitkänomainen, ehkä hieman soikiomainen. Pituus itä-länsi-suunnassa on noin 8,4 metriä ja leveys pohjoinen-etelä-suunnassa 4,9 metriä. Korkeus on ehkä puolen metrin luokkaa. Tämän kiviryhmän ulkoreuna on melko ehyen näköinen. |
| metsakeskus.1000026534 |
322 |
Rekuån |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
267350.00000000 |
6677197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026534 |
Hiidenkiukaan jäännös peltojen ympäröimän mäennokan länsipään korkeimmalla harjanteella. Harjanne on Rekujoen ja tien numero 12081 välissä.
Kiviröykkiön jäännös avokallion säännöllisen kuperalla huipulla. Röykkiön pohja-alan pituus on nykyisellään 12,0 metriä ja leveys 7,2 metriä. Aiemmin mitat ovat ehkä olleet pienempiä, mutta hajottaminen on saattanut levittää kiviä alkuperäistä laajemmalle. Korkeus on vain noin 0,5 metriä. Purkamisjälkiä erottuu useita. Lisäksi voi nähdä kiviä, jotka olivat ehkä röykkiön keskuksen suunnasta siirreltyjä. |
| metsakeskus.1000026534 |
322 |
Rekuån |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
267350.00000000 |
6677197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026534 |
Hiidenkiukaan jäännös peltojen ympäröimän mäennokan länsipään korkeimmalla harjanteella. Harjanne on Rekujoen ja tien numero 12081 välissä.
Kiviröykkiön jäännös avokallion säännöllisen kuperalla huipulla. Röykkiön pohja-alan pituus on nykyisellään 12,0 metriä ja leveys 7,2 metriä. Aiemmin mitat ovat ehkä olleet pienempiä, mutta hajottaminen on saattanut levittää kiviä alkuperäistä laajemmalle. Korkeus on vain noin 0,5 metriä. Purkamisjälkiä erottuu useita. Lisäksi voi nähdä kiviä, jotka olivat ehkä röykkiön keskuksen suunnasta siirreltyjä. |
| metsakeskus.1000026535 |
322 |
Dalkarbyträsket |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
263299.00000000 |
6681639.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026535 |
Selvästi erottuvia rakennusten pohjia lähellä pihamaata kuiville jääneen pienen järven rannalla. Sijaitsevat Dalkarbyträsket-nimisen vainion koillislaidalla olevilla pienillä harjanteilla.
Neljästä rakennuksen perustuksesta pohjoisimmassa (6681639, 263299) peruskivet erottuvatselvästi. Niiden muodostaman kivijalan pituus koillinen-lounas suunnassa on 7,0 metriä ja leveys 6,2 metriä. Pohjoisnurkassa on uunin jäännös ja kivijalan sisällä on monttu.
Sijainnissa 6681587, 263284 on kuusi metriä pitkä pohjois-etelä-suuntainen kivirivi. Melko lähellä edellistä sijainnissa 6681591, 263308 erottuu ehkä noin 4 X 4 metrin alalla matala monttu, jonka kohdalla on varmaankin myös ollut jokin pieni rakennus. Eteläisin rakennuksen jäännös (6681527, 263328) on viljelysmaitten ympäröimällä pienellä mäenharjalla. Siinä erottuu tulisija, jonka kohdalla on ehkä noin 5 X 5 metrin alalla näkyvillä rakennuksen jäännöksiä.
Rakennuksiin liittyvää perimätietoa ei ole säilynyt. Eteläisimmän vieressä on perimätiedon mukaan ollut järven ranta, josta on kerrottu ongitun. Vanhojen karttojen tarkastelu osoittaa, että nämä neljä rakennuksen paikkaa on merkitty vuoden 1788 kartalle kolmen erillisen tonttimaan kohdalle. Vuosien 1877 ja 1878 mittauksiin perustuvalla senaatin kartalla ei ole rakennuksia näitten tonttimaitten kohdalla. |
| metsakeskus.1000026536 |
322 |
Reserve ängarne |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
262692.00000000 |
6682128.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026536 |
Matala osaksi sammalien alla oleva kiviröykkiö vainioitten ympäröimässä havupuita kasvavassa metsäsaarekkeessa. Kohteen ympärillä oli suuria kivenlohkareita harvana louhikkona. Kohde sijaitsee runsas 400 metriä länteen risteyksestä, jossa Lappdaliin vievä tie haarautuu Svarträsketille menevästä tiestä.
Kyseessä on joko luonnonkivikko tai matala kiveys, jossa pienehköjä kiviä on vierekkäin yhtenä kerroksena. Kivet ovat paljolti sammalen alla. Se, ja laitimmaisten kivien harva sijainti tekevät pohja-alan läpimittojen ottamisen tulkinnanvaraiseksi. Pituus on noin 6,4 metriä ja leveys 3,9 metriä. Kiviryhmä sijaitsee ehkä maapohjalla matalan painanteen kohdalla. Tässä rakenteen tai muodostuman suurimmaksi korkeudeksi voisi arvioida enintään 30 senttimetriä. Pituussuunta on pohjoinen-etelä. Vaikka kiviä on tässä vain yhtenä kerroksena, joka lisäksi ehkä on paikoin harva, siihen kuuluvat kivet ovat kuitenkin selvästi koolla yhtenäisenä rykelmänä. Reunat ovat epäselvät, mutta sisempänä kiviä on taajemmassa. |
| metsakeskus.1000026537 |
322 |
Bykärret |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
264080.00000000 |
6683600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026537 |
Kohde sijaitsee noin 420 metriä Svarträsketin eli Mustajärven länsirannasta länteen lähellä metsän ja peltovainioitten rajakohtia. Kyseessä on pieni kiviröykkiö kuperalla pienellä avokallionnokalla. Ulkoreuna on joittenkin kivien sijainneista päätellen voinut olla melko säännöllisen soikea. Pohja-alan muoto kuitenkin muistuttaa nyt hieman kahdeksikon numeroa; näyttää, että kivikkoa olisi joskus purettu itä- ja länsireunalta suurin piirtein kalliota myöten. Pituus 5,1 metriä, leveys 3,3 metriä. Kiviä näytti vain harvoissa kohdissa olevan useampia päällekkäin; yleensä niitä on vain yhdessä kerroksessa. Kallionnokalla kiviä on tiiviisti rinnakkain. |
| metsakeskus.1000026538 |
322 |
Ledukärr 2 |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
264868.00000000 |
6684136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026538 |
Kiviä melko yhtenäisenä tiiviinä latomuksena tai latomusmaisena ryhmänä kalliolla, metsässä Svartträsketin eli Mustajärven pohjoispään itäpuolella.
Kallionharjanteen etelälaidalla tasaisella kalliopinnalla on pieni määrä kiviä yhdessä kerroksessa. Pohja-alan muoto on hieman soikiomainen ja sen pituus on 5,5 metriä ja leveys 4,3 metriä. Kivien sijainti tiiviinä ryhmänä ja sen ulkoreunan säännönmukaisuus antavat vaikutelman tehdystä latomuksesta. Mahdollisuutta, että tämä olisi luonnon muodostama, ei kannattane sulkea pois. |
| metsakeskus.1000026542 |
322 |
Flugböle (Flugnböle) |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
267300.00000000 |
6676575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026542 |
Vuoden 1787 kartalle merkitty Flugbölen yksinäistalon tontti, jolla ei 1870-luvun mittauksiin perustuvalla senaatin kartalla ole asuinrakennuksia. Kohde sijaitsee pienessä viljelemättömässä saarekkeessa, jonka Flugbölen yksinäistalon nykyiselle pihamaalle menevä tie ylittää.
Vuoden 1787 kartalle merkitty tonttimaa, joka on ilman rakennuksia 1870-luvun kartalla on kapealla mäenharjanteella peltovainion ja ajotien välillä. Harjanteen länsipäässä on sähköpaalu, jonka tyvelle kaivetusta kuopasta oli noussut esille muutamia tiilen paloja. Sähköpaalun vieressä oli kivikasa, joka näytti mahdolliselta viljelysrauniolta. |
| metsakeskus.1000026543 |
322 |
Bjensböle (Biensböle) |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
261060.00000000 |
6672652.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026543 |
Kohde, viljelemätön saareke, jonka yli kulkee ajotie, sijaitsee Bjensböleträsket-nimisen järven länsirannan keskikohdasta 700 metriä länteen. Tien eteläpuolella on talousrakennuksia sekä autiotalo. Tien pohjoispuolelle vuoden 1781 kartalle merkitty kaksi tonttia, Wästergård ja Östergård. |
| metsakeskus.1000026544 |
322 |
Basens 0-ändpunkt |
10007 |
12005 |
13062 |
11006 |
27009 |
256161.00000000 |
6671555.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026544 |
Vainiolla pellonojan reunalla sementtialustalle pystytetty kiviveistämössä valmistettu merkkikivi, jossa on korkeus- tai monikulmiopultti ja kahdella sivulla merkintöjä. Kohde sijaitsee Kåddbölen ja Högmon kylien rajalinjalla Kåddbölestä länteen vievän soratien ja Storbäckenin puron välillä.
Nelitahoinen ja tasapäinen kivipylväs. Metallinen pultti on yläpinnassa keskellä. Kahteen pystysivuun on kiillotettu kiveen kenttä, joissa on tekstejä. Länsisivulla tekstit ovat ruotsiksi, itäsivulla venäjäksi ja kummallakin sivulla on vuosiluku 1910.
Kivi on huomioitu vuoden 1912 tiluskartalla merkinnällä ”Kemiön venäl. perusviivan itäinen päätepiste ,Kåddböle. |
| metsakeskus.1000026545 |
322 |
Skvallerbäck |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
267465.00000000 |
6668803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026545 |
Kiviaitaa, jonka päässä on ollut aluskivillä tuettu pystykivi. Tukikivet olivat tulleet näkyviin kiveä siirrettäessä. Kohde on rakentamattomassa rinteessä lähellä Ehrstedtintietä, joka haarautuu pohjoiseen Pedersån rantatieltä.
Mäen rinteessä on ollut huomiota herättävän iso pystykivi, joka on siitä siirretty vähän matkan päähän pihan koristeeksi. Siirrettäessä oli huomattu, että pystykivi oli ollut pikkukivillä tuettuna paikoilleen. Pystykiven alkuperäiselle paikalle ulottuu pitkän kiviaidan pää. Tukikivistä ei erottunut erityistä rakennetta. Useimmat niistä olivat hyvin särmikkäitä. Kivien välissä oli yksi palamaton luu. |
| metsakeskus.1000026546 |
322 |
Östergårdsgrufvan |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
264433.00000000 |
6666947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026546 |
Kalliopaljastumassa on pystysuora sola, joka on ainakin osittain syntynyt louhinnassa. Kohde sijaitsee Vestlaxin alueella Storkärret-nimisen peltovainion ja meren välissä olevan mäen itärinteessä.
Kalliossa on kapea ja syvä avolouhos. Internetissä olevassa Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemassa taulukossa on ilmoitettu Kemiössä vuonna 1877 toimineesta Östergårdin kuparilouhoksesta. Samalla on arveltu, että jostakin tunnetulla kaivoksen nimellä Östergårdsgrufvan olisi ehkä tarkoitettu samaa. Kuparilouhoksen peruskoordinaateiksi on ilmoitettu seuraavat: 6662800, 2431450, ja ne osoittavat suunnilleen tämän eteläosan kohdalle. |
| metsakeskus.1000026547 |
322 |
Gräsböle Östergård |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
256154.00000000 |
6678699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026547 |
Pihamaata ja entistä talontonttia, josta on löydetty mm. vanhoja kolikoita. Kohde sijaitsee 60 metriä koilliseen risteyksestä, jossa itä-länsi-suuntaisesta Länsiniementiestä (Västeruddsvägen) haarautuu tie pohjoiseen kohti Degerdalin kylää (Degerdalsvägen l. Degerdalintie) ja toinen tie (Karhulaaksontie l. Björndalsvägen) suoraan etelään. Pihamaalla asuinrakennuksesta hieman Länsiniementielle päin on noin 10 X 10 metrin laajuinen alue, josta on muun muassa perunamaalta havaittu osapuilleen lapionpiston syvyydestä useita kolikoita. Löytöpaikka on nyt tasaisen nurmikentän alla. Se on todettavissa vuoden 1788 kartan perustella vanhaksi talontontin paikaksi. |
| metsakeskus.1000026548 |
322 |
Bockberget |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
253869.00000000 |
6679346.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026548 |
Kohde sijaitsee Bockbergetin mäeltä runsas 100 metriä pohjoiseen kolmen kylän rajojen yhtymäkohdassa. Kyseessä on vanha kylänrajamerkki sitä tyyppiä, jossa keskuskiven ympärillä on kylmämuurattu kivikehys. Rajamerkissä kivireunus on noin 2
metriä leveä. Pyykin pystykivessä ei näy mitään hakattuja merkintöjä. |
| metsakeskus.1000026549 |
322 |
Elimyr |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
262897.00000000 |
6678706.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026549 |
Kohde sijaitsee metsäalueella vähän pohjoiseen Amospuiston pohjoisreunan yläpuolella olevista omakotitaloista. Kyseessä on vanha kylänrajamerkki, jossa on kivireunus korkean keskuskiven ympärillä. Merkin keskuskivessä ei ole hakattuja merkintöjä. Keskuskivi on ympäröity suorakaiteen muotoisella noin 0,4 metriä korkealla kylmämuuratulla kivilatomuksella, jonka pitkien sivujen keskikohdilla on pystykiviä. Neljästä reunoilla olevasta pystykivestä on yksi kumollaan. Reunuksen pohjoissivu on 3 metrin pituinen ja länsisivu 3,3 metrin pituinen. |
| metsakeskus.1000026550 |
322 |
Lillåker |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
256440.00000000 |
6672042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026550 |
Kiviaitoja vainioiden ympäristössä kylätien vierillä ja sen lähituntumassa. Sijaitsevat Kåddbölen vanhasta kylätontista pohjoiseen.
Kiviaidoista pisin seurailee pohjoisesta kohti Kåddbölen vanhaa kyläkeskusta tulevaa tietä tämän tien itälaidalla noin 90 metrin matkalla. Tämän aidan tavallinen leveys on noin 1,2 metrin luokkaa, ja sen korkeus vaihtelee 0,1 metristä 0,6 metriin. Sen pohjoispään vierestä alkaa yksi koillis-lounais-suuntainen noin 10 metrin mittainen kiviaita, joka on kahden ajotien välillä. Yksi kiviaita on saman pohjois-eteläsuuntaisen kylätien varrella näistä etelään, ja yksi on heti kylätien länsipuolella olevalla kapealla vainioihin rajoittuvalla viljelemättömällä alueella. |
| metsakeskus.1000026551 |
322 |
Malmis |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
264277.00000000 |
6675172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026551 |
Pyöreän hiilimiilun pohjakuvio metsäisessä maastossa. Kohde sijaitsee Paibölen kylässä Malmis -nimisen harjanteen etelärinteessä.
Miilunpohjan ulkoreunalla ei ole yhtenäistä rengasmaista kaivantoa, kuten usein on, vaan ulkoreunalla on usean pitkänomaisen toisistaan erillisen, n. metrin levyisen ja puoli metriä syvän kaivannon muodostama rengasmainen kuvio. Renkaan halkaisija on n. 20 metriä. Keskellä sitä on maassa kohouma. |
| metsakeskus.1000026552 |
322 |
Björndalen |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
261344.00000000 |
6678249.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026552 |
Kivirykelmiä laajan kalliomäen laella noin 700 metriä itään Björndalenin vainion pohjoiskärjestä. Kalliolla on muutama pieni hajanainen ja epämääräisen muotoinen kivirykelmä. Suurin ja itäisin näistä kivirykelmistä on sijainnissa 6678249, 261344, ja muut ovat sen lähistöllä. Ehkä ovat jäänteitä jostakin rakenteesta. Eivät näytä luonnonmuodostelmalta. |
| metsakeskus.1000026557 |
322 |
Högmo (Högemo) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
255594.00000000 |
6671386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026557 |
Vanha kylätontti metsäisessä loivassa rinteessä tienhaaran yläpuolella. Kohde sijaitsee Kåddbölen kylään lännestä tulevan vanhan tien vierellä.
Vuoden 1786 kartalle on merkitty Högmon kylän talonpaikkoja kolmeen erilliseen kohtaan. Niistä läntisin on jäänyt ilman asuinrakennuksia jo ehkä varhain 1800-luvulla, sillä se on merkitty senaatin kartalle tuulimyllyn paikkana ilman rakennuksia. Tällä entisellä tonttimaalla on nyt melko tasaisessa loivassa mäenrinteessä isoja mäntyjä, ja ruohikko peittää maan pintaa. Joitakin kiviä näkyi yhdessä maanpinnan syvänteessä ja sen ympärillä, ja ne näyttivät mahdollisilta vanhoilta rakennusten peruskiviltä. Vuoden 1786 kartan osoittamista kolmesta tonttimaasta keskimmäinen on ollut suunnilleen kohdalla, jossa nyt on pihamaata, ja itäisin tonttimaista on kutakuinkin kohdalla, jossa on nyt hiekkakuoppaa ja sen vierellä oleva tasainen kenttä. |
| metsakeskus.1000026558 |
322 |
Mjösund (Miöösund) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
249929.00000000 |
6682714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026558 |
Laaja kallionharjanne, jolla on vanhojen karttojen mukaan ollut kylänpaikka jo 1600-luvulla. Kohde sijaitsee lähellä Mjösundviken-nimisen merenlahden tai kapeikon rantaa.
Kartan näyttämällä 1600-luvun loppuvuosien kylätontilla ei ole nyt rakennuksia. Vuoden 1879 mittauksiin perustuvalla senaatin kartalla tälle entiselle kylätontille ei ole piirretty mitään rakennuksia. Kylätontin kallioinen kaakkoispää on lähellä Sandöhön vievää tietä, ja saman tontin luoteispää tiestä kauempana on heinikkoinen harjanne, jolla kasvaa pientä puustoa harvassa. Aivan tien lähellä on jonkin puretun rakennuksen sementtiperusta. |
| metsakeskus.1000026559 |
322 |
Bodal |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
259823.00000000 |
6676474.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026559 |
Rakennuksenjäännöksiä metsän reunassa lähellä vainiota, metsäisessä rinteessä Bodalin rakennuksista noin 280 metriä koilliseen.
Vuoden 2007 inventoinnissa havaittiin avokallion vieressä merkkejä talon perustuksesta sekä kiuas, jossa tiiltä ja kiviä, kooltaan n. 2x2 m. Mahdollisen perustuksen koko on n. 7x5 m.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei ilmoitetulta paikalta löytynyt lyhyellä etsiskelyllä avokallion vierestä mitään selvästi ympäristöstä erottuvaa tai edellistä kuvausta vastaavaa rakennetta. |
| metsakeskus.1000026560 |
322 |
Rugnola (Ruggenol) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
268195.00000000 |
6682953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026560 |
Rugnolan vanha kylätontti sijaitsee Kemiöstä Angelniemelle vievän tien varressa. Vuoden 1784 kartan mukaan Rugnolan kylässä on ollut tiivis ja yhtenäinen kylätonttialue. Tälle kohteelle määritellyt koordinaatit viittaavat sen sisälle. Alueelta on tallennettu saviastian pala, palanutta savea, hiilinäyte (TYA 523:1-3). |
| metsakeskus.1000026561 |
322 |
Makila (Makijlla) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
262197.00000000 |
6679534.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026561 |
Makilan kylä Majberget-nimisen mäen itärinteellä. Pihamaiden lähellä olevan peltovainioalueen eteläosasta on tallennettu vanhaan kyläasutukseen viittaavia löytöjä (TYA 645:1-10 historiallisen ajan esineistöä sekä yksi kivilaji-iskos).
Makilan kylästä on säilynyt historiallisia tietoja vuodesta 1540 saakka. Vanhimpia tarkkoja tietoja kylän sijaintipaikasta on säilynyt vuoden 1784 kartassa. Kylän neljä taloa sijaitsivat mäkijakson itäisimmällä ja koillisimmalla laidalla olevalla matalalla harjanteella, missä on edelleen rakennuskantaa. |
| metsakeskus.1000026562 |
322 |
Kalkila (Kalkila) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
267325.00000000 |
6682073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026562 |
Kalkkilan vanha kylänpaikka viljelysmaisemassa. Koordinaattien osoittamassa paikassa on selvästikin pitkään asuttuna ollut mäki. Viimeistään senaatin karttojen laatimisen aikaan kylä on ollut jo suunnilleen koordinaattien osoittamassa kohdassa. Kohta, josta kyläasutuksen merkkejä on etsitty, on mäellä, jonka etelärinteelle ulottuu peltovainio. |
| metsakeskus.1000026563 |
322 |
Långdalen |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27008 |
260748.00000000 |
6677721.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026563 |
Hiekkaisessa rinteessä urheilukentän ja sen rakennusten vieressä on vuoden 1831 koleraepidemian aikainen kolerahautausmaa, joka on ympäröity kettingillä. Ketjujen sisällä on paikalle haudattujen muistokivi. Kohjde sijaitsee Långdalenin urheilukentän laidalla olevan pienen toimisto- tai varastorakennuksen vieressä.
Hautausmaaksi merkitty kohta on hiekkaisessa rinteessä oleva ojamaisen uran ympäröimä pohja-alansa muodolta pyöreähkö kohouma. Pitkin mainitun uran reunoja on asetettu kivipylväitä tasaisin välein, ja niitten varaan kettinki, joka ympäröi kohoumaa. Kettingillä reunustetun alan sisällä on isoon kiveen kiinnitetyssä laatassa on teksti:
”KOLERANS OFFER
1831
KOLERAN UHRIT”
Alempana laatassa on seitsemän henkilön nimet. Laatan alareunassa lukee ”LC Kimito Kemiö”. |
| metsakeskus.1000026564 |
322 |
Makila, Majberget |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
261567.00000000 |
6679414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026564 |
Majbergetin itä-länsi-suuntaisen mäenharjan katkaisevassa pohjois-eteläsuuntaisessa notkemassa on havaittu tomtning-tyyppinen kivirakenne. Kohde sijaitsee Makilan kylässä olevan laajan ja korkean Majbergetin mäen länsiosassa vajaat 100 metriä itään Spånåmalm-nimisestä muinaisjäännöksestä, joka on hiidenkiuas. Ilmoitetulla sijaintipaikalla on useita matalia pystysuoria kallioseinämiä.
Kohteesta on mainita Makilan kaivauskertomuksessa ja se on myös julkaistu. Vuoden 2013 inventoinnissa sitä ei havaittu. |
| metsakeskus.1000026565 |
322 |
Sandö & Vestankärr |
10001 |
12014 |
13149 |
11006 |
27008 |
251499.00000000 |
6681349.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026565 |
Suomen sodassa käytyjen Tallholman ja Sandön meritaistelujen ja Vestankärrin maihinnousutaistelun aluetta on vesillä Rövarholmin luodon ympäristössä ja rannalla varsinkin Vestankärrin kartanon ympäristössä. Jonkin verran taistelua on käyty myös mm. laajan niemen vastakkaisella puolella Tolvnäsfjädenin rannalla maihinnousuosaston peräännyttyä aluksille, joilla se oli tullut.
Lähellä Vestankärrin kartanoa on laajalla peltovainiolla tien mutkassa neljä tammea muutaman metrin välein. Lähistöllä on käyty 2.8.1808 taisteluja laajalla alueella. Läheisellä vesialueella on käyty 21.7.1808 Tallholman taistelu ja 2.8.1808 Sandön taistelu. Mainitulla neljän tammen ympäröimällä alueella on sanottu olevan venäläisten sotilashauta Suomen sodan ajalta. Volter Högmanin tietojen mukaan taas neljän tammen ympäröimää hautaa oli sanottu luutnantti Silfversvärdin haudaksi. |
| metsakeskus.1000026565 |
322 |
Sandö & Vestankärr |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27008 |
251499.00000000 |
6681349.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026565 |
Suomen sodassa käytyjen Tallholman ja Sandön meritaistelujen ja Vestankärrin maihinnousutaistelun aluetta on vesillä Rövarholmin luodon ympäristössä ja rannalla varsinkin Vestankärrin kartanon ympäristössä. Jonkin verran taistelua on käyty myös mm. laajan niemen vastakkaisella puolella Tolvnäsfjädenin rannalla maihinnousuosaston peräännyttyä aluksille, joilla se oli tullut.
Lähellä Vestankärrin kartanoa on laajalla peltovainiolla tien mutkassa neljä tammea muutaman metrin välein. Lähistöllä on käyty 2.8.1808 taisteluja laajalla alueella. Läheisellä vesialueella on käyty 21.7.1808 Tallholman taistelu ja 2.8.1808 Sandön taistelu. Mainitulla neljän tammen ympäröimällä alueella on sanottu olevan venäläisten sotilashauta Suomen sodan ajalta. Volter Högmanin tietojen mukaan taas neljän tammen ympäröimää hautaa oli sanottu luutnantti Silfversvärdin haudaksi. |
| metsakeskus.1000026566 |
322 |
Smedsböle 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
257542.00000000 |
6671721.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026566 |
Paikalta on saatu asuinpaikkaan viittavia löytöjä mm. keramiikkaa (TYA 651:1-3). Löytöpaikaksi on ilmoitettu metsänreunaan rajoittuva pellonlaita mäen loivalla kaakkoisrinteellä. Paikka sijaitsee Kåddbölen kylästä itään vievän soratien eteläpuolella mäen kaakkoisrinteessä vainion ja metsän rajakohdassa. Vuoden 2013 inventointikäynnillä pelto oli vasta jyrätty. Muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä ei pellon pinnassa havaittu. |
| metsakeskus.1000026566 |
322 |
Smedsböle 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
257542.00000000 |
6671721.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026566 |
Paikalta on saatu asuinpaikkaan viittavia löytöjä mm. keramiikkaa (TYA 651:1-3). Löytöpaikaksi on ilmoitettu metsänreunaan rajoittuva pellonlaita mäen loivalla kaakkoisrinteellä. Paikka sijaitsee Kåddbölen kylästä itään vievän soratien eteläpuolella mäen kaakkoisrinteessä vainion ja metsän rajakohdassa. Vuoden 2013 inventointikäynnillä pelto oli vasta jyrätty. Muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä ei pellon pinnassa havaittu. |
| metsakeskus.1000026567 |
322 |
Smedsböle 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
258005.00000000 |
6672201.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026567 |
Kohteelta on saatu talteen asuinpaikkaan viittavia löytöjä mm. keramiikkaa (TYA 650:1-6). Ilmoitetulla löytöpaikalla on asfalttitien itäpuolella metsää, ja länsipuolella tien vierellä on kapea viljelemätön kaistale tien ja laajan peltovainion välissä. Kohde sijaitsee noin 140 metriä etelään kohdasta, jossa eteläisempi kahdesta voimalinjasta ylittää Västanfjärdiin vievän asfalttitien. Inventoinnin 2013 aikana ei pellossa näkynyt asuinpaikkaan viittaavia löytöjä tai muita asuinpaikan tunnusmerkkejä. |
| metsakeskus.1000026568 |
322 |
Smörklinten |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
255872.00000000 |
6675701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026568 |
Jyrkän, korkean ja pienialaisen kallion harja, jolla tiedetään olleen optisen lennättimen asema. Kohde sijaitsee louhoksen käyttöön suljetulla alueella Smörklinten-nimisellä mäellä.
Niukkojen kirjallisten lähteitten perusteella Smörklintenin vuorella olisi ollut Krimin sodan aikana optisen lennättimen viestiasema. Vuonna 2012 paikalla on havaittu tiilen kappaleita ja tiilimurskaa kalliolta. Tiilen löytöpaikka oli rajoittunut etelässä kohtaan, jossa kallio putosi jyrkästi. Mäen päälle on joskus jostakin syystä kiinnitetty kallioon rautatankoja, ja mäeltä on myös havaittu kallion kolossa oleva kivilatomus. |
| metsakeskus.1000026569 |
710 |
Prästholmen |
10002 |
12013 |
13126 |
11010 |
27004 |
313650.00000000 |
6653270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026569 |
Prästholmenilla on käyty Ruotsin ja saksalaisen ritarikunnan väliset aseleponeuvottelut vuonna 1488. Alue on todennäköisimmin valittu neuvottelupaikaksi, koska se sijaitsee Raaseporinjoen suulla lähellä Raaseporin linnaa. Paikka on vielä keskiajalla ollut saari, mutta maankohoamisen vuoksi se on kuroutunut osaksi mannerta. Alueen saarimainen muoto on joen ja kosteikkojen välissä edelleen hahmotettavissa. Kohde on ilmeisesti ollut jo ennen 1400-luvun loppua satamapaikkana ja sen ohi on käyty kuljettaessa mereltä Raaseporin linnalle.
Kalliohakkaukset ovat pohjoiseen viettävällä sileällä kalliolla, joka nykyisin sijaitsee kesämökin pihassa lähellä rantaa. Yksi pihan ulkorakennuksista on rakennettu aivan kallion reunaan kiinni. Piirrosten alin sijaintikorkeus on 4,8 m mpy. Kalliolle on hakattu yhteensä kahdeksan vaakunaa ja yksi vuosiluku MCCCCLXXVIII, joka on vähän vaikeasti tulkittavissa (lähimmäksi tulisi 1378, jos C kirjainten määrä on tulkittu väärin).
Paikannimi Sundsmunnen viittaa siihen, että se sijaitsee paikassa, jossa Raaseporinjoki virtaa mereen. Vaakunoista tunnistettavia ovat ainakin allianssivaakuna Tott-Sture ja Sparre-suvun jäsenelle kuulunut vaakuna. Vaakunoiden haltijoiden historiaa seuraten ne olisi hakattu kallioon joskus 1460-1470 -luvuilla. |
| metsakeskus.1000026571 |
848 |
Vanhatupa |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
680691.00000000 |
6907123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026571 |
Loivasti etelälounaaseen viettävä pelto. Keramiikka-astian löytökohdassa kynnössä osittain rikkoutunut kiveys. Tarkastus koekuopassa ei havaittu muita löytöjä. Pikaisessa pintapoiminnassa kuivalta pellon pinnalta liitupiipun varsi, lasin kappaleita, joista yksi sulanut, palanutta luuta, hevosenkengän naula, punasavikeramiikkaa sekä tiilen kappaleita, joista toinen kotitekoisen oloinen.
Koekuopassa todettiin kynnön alla säilynyttä kiveystä sekä hiiltä ja nokea. Osittain ainakin ellei kokonaan noki-/hiilimaan peitti ohuehko kerros vaaleaa hiekka. |
| metsakeskus.1000026571 |
848 |
Vanhatupa |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
680691.00000000 |
6907123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026571 |
Loivasti etelälounaaseen viettävä pelto. Keramiikka-astian löytökohdassa kynnössä osittain rikkoutunut kiveys. Tarkastus koekuopassa ei havaittu muita löytöjä. Pikaisessa pintapoiminnassa kuivalta pellon pinnalta liitupiipun varsi, lasin kappaleita, joista yksi sulanut, palanutta luuta, hevosenkengän naula, punasavikeramiikkaa sekä tiilen kappaleita, joista toinen kotitekoisen oloinen.
Koekuopassa todettiin kynnön alla säilynyttä kiveystä sekä hiiltä ja nokea. Osittain ainakin ellei kokonaan noki-/hiilimaan peitti ohuehko kerros vaaleaa hiekka. |
| metsakeskus.1000026572 |
445 |
Brakakärr 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
225966.00000000 |
6681220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026572 |
Kohde sijaitsee noin 2,5 km Hangslaxin kylästä kaakkoon, kilometrin verran Käldingen kylästä koilliseen, Ön saareen vievästä tiestä itään lähtevän metsäautotien pohjoispuolella. Paikka on etelään viettävän kallioisen moreenikankaan kallionyppylällä.
Kyseessä on pitkänomainen hautaröykkiö joka on kooltaan 11 x 4 x 0,7-1 m. Kohteen molemmissa päissä on selkeämmät kivikasat, onkin mahdollista että kyseessä on kaksi eri hautapaikkaa. Hautaröykkiö sijaitsee mäntyvaltaisessa sekametsässä kalliopohjalla ja siinä on 1-4 kerrosta kiviä. |
| metsakeskus.1000026573 |
445 |
Öbergen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
227822.00000000 |
6681392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026573 |
Kohde sijaitsee Ön saarella, Käldingen kylästä noin 2,7 km kaakkoon, yhden Öbergenin kallion keskiosan korkeimman huipun pohjoispuolella. Paikka on pohjoiseen viettävää kallioista moreenikangasta.
Öbergenin kalliomuodostuman keskiosassa yhdellä sen korkeimmista huipuista havaittiin pitkänomainen hautaröykkiö, jonka koko on 6 x 3 x 0,6 m. Kivirakenteessa on 1-4 kivikerrosta ja se sijaitsee kalliopohjalla mäntyvaltaisessa sekametsässä. |
| metsakeskus.1000026574 |
445 |
Laskusberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
236684.00000000 |
6685232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026574 |
Kohde sijaitsee noin 2 km itäkaakkoon Domarbyn kylästä, Domarbystä etelään ja sen jälkeen itään johtavan metsäautotien eteläpuolella, Laskusbergetin kalliomuodostuman eteläosassa. Paikka on etelään viettävää kallioista moreenikangasta.
Laskusbergetin kalliomuodostuman eteläpuolisella kalliotasanteella havaittiin halkaisijaltaan 2,5-3 m suuruinen kiviröykkiö, jonka korkeus on 0,2-0,5 metriä. Kivirakenne sijaitsee mäntyvaltaista sekametsää kasvavalla kalliopohjalla ja siinä on 1-4 kivikerrosta. |
| metsakeskus.1000026575 |
849 |
Toristojanpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
365714.00000000 |
7065512.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026575 |
Kohde sijaitsee tasaisella osittain soistuneella, kuivahkolla kankaalla Lestijoen maisema-alueen lounaispuolella. Kohde on merkitty peruskartalle.
Haudan läpimitta valli mukaan lukien on 12 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 1,1 m, Halssi suuntautuu koilliseen, pituus on 3 m ja syvyys 1,6 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa nuoria koivuja ja kuusia. |
| metsakeskus.1000026576 |
777 |
Syväjärvensärkkä |
10007 |
12005 |
13064 |
11006 |
27000 |
613458.00000000 |
7199099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026576 |
Kohde sijaitsee pitkällä Venäjälle asti kulkevalla särkällä. Särkkä kulkee pienten järvien välistä. Reitin varrella on varttunutta ja uudistuskypsää metsikköä sekä taimikkoa.Polku on näkyvissä maastossa. Se kulkee särkän päällä. Polun varrella on vanhan näköisiä pilkkupuita,
joissa pilkat ovat molemmilla puolilla. Polun varressa on merkkipuu. Polkua ovat käyttäneet suurella todennäköisyydellä myös laukkuryssät.Särkän päällä on pyyntikuoppia. Reitti näkyy vuoden 1868 pitäjänkartassa (H Kelola-Mäkeläinen). |
| metsakeskus.1000026577 |
777 |
Kalmasaari |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
649724.00000000 |
7173049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026577 |
Kohde sijaitsee itäisessä Vuokkijärvessä ja valtakunnan raja kulkee sen poikki.Suomen puolella selkeitä hautakuoppia ei ole havaittavissa. Myöskään hautaristejä tai hautakiviä ei ole.Paikalle on pystytetty 5.9.1987 muistomerkki.Saarelle on haudattu Kuivajärven ja Hietajärven kylien vainajia Suomen puolelta ja Vuokinsalmen kylän vainajia Venäjän puolelta. Rajan sulkeuduttua 1922, hautaaminen lopetettiin ja rajalinjalta poistettiin ristit. Hautoja tiedetään olevan myös Suomen puolella saarta. |
| metsakeskus.1000026578 |
777 |
Joenniskanlahti |
10007 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
631481.00000000 |
7183611.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026578 |
Kalapato sijaitsee Vuokissa, Kevättijärven ja Kivi-Kevätti -järven välisen Välijoen suulla ensiksimainitun järven muodostaman lahden pohjukassa. Lahden kohdalla on metsää kasvavaa kivennäismaata ja suota. Kohde sijaitsee vesikuviolla.Joen suun pohjassa on terotettuja puuseipäitä, joista osa on vielä pystyssä, sekä hirsiä, jotka makaavat
vaakasuoraan pohjassa. Tästä joelle päin on modernimpi rakennelma, joka kulkee koko joen suun poikki. Rakennelma koostuu loivasti, reilun 90 asteen kulmissa, portaittaisesti yhteen kiinnitetyistä lautakehikoista ja niiden tukipuista sekä kehikot peittävästä kanaverkosta. |
| metsakeskus.1000026579 |
777 |
Rautiaisen kanava |
10007 |
12016 |
13152 |
11006 |
27009 |
629515.00000000 |
7181384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026579 |
Kanava sijaitsee Malahviantien pohjoispuolella, Rautiaisen myllyn itäpuolella sijaitsevan lammen etelärannalla. Kuviolla on taimikkoa. Paikalla on syvä kanava, jonka reunustalla on kookkaita kiviä. Aivan järven rannassa on patorakennelma,jossa on puinen silta. Rannassa on pienehkö rakennus. Kaivuuajankohdasta ei ole tietoa. Paikalla on tuoreempia rakenteita (portti), jotka liittyvät kalankasvatukseen.Kohteen itäpuolella on myöskin ura, joka on ilmeisesti epäonnistunut kanava. Kohteesta kaakkoon sijaitsee iso kuopanne, joka liittyy kalankasvatukseen? |
| metsakeskus.1000026580 |
777 |
Petäjäniemi |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
644076.00000000 |
7186804.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026580 |
Pilkkapuu sijaitsee Malahviantien itäpäässä, Vasamanniemen eteläpuolella, tienristeyksessä.Puu on iäkäs, elävä mänty, jossa on pieniä koroja. Arvellaan, että puu on saattanut olla ollut osa pilkoin merkittyä rajalinjaa. |
| metsakeskus.1000026581 |
777 |
Tervakangas 1 |
10002 |
12018 |
13202 |
11006 |
27000 |
643660.00000000 |
7186354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026581 |
Pilkkapuu sijaitsee Viianginjärven eteläpuolella, Tervakankaan keskiosissa. Kuviolla on nuorta
kasvatusmetsää. Puu on erittäin kookas keloutunut mänty, jossa on vain pieniä kaistaleita kaarnaa jäljellä. Kelo onkierteinen. Puussa on lukuisia pienehköjä koroja/pilkkoja.Pentti Kinnusen mukaan puu on osa pilkkapuin merkittyä hirtoriallista rajalinjaa. |
| metsakeskus.1000026582 |
777 |
Tervakangas 2 |
10002 |
12018 |
13202 |
11006 |
27000 |
643899.00000000 |
7186347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026582 |
Pilkkapuu sijaitsee Viiangissa, Tervakankaan itäosassa, teiden risteyksessä. Puu on elossa oleva, kookas ja iäkäs mänty, jonka eri puolilla on pienehköjä koroja. Ne ovat osittain
umpeen kasvaneita ja aikanaan vuotaneet pihkaa.Pentti Kinnusen mukaan puu on osa pilkkapuin merkittyä rajalinjaa. |
| metsakeskus.1000026583 |
777 |
Rautiaisenlampi 2 |
10002 |
12018 |
13202 |
11006 |
27000 |
629591.00000000 |
7181282.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026583 |
Pilkkapuu sijaitsee vanhan polun varrella Malahviantien pohjoispuolella, Rautiaisenlammesta luoteeseen. Kuviolla on uudistuskypsää metsikköä. Puussa on pilkat rungon molemmin puolin noin 1,5 korkeudella maasta. |
| metsakeskus.1000026584 |
777 |
Kalmasaari rajamerkki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27009 |
649760.00000000 |
7173043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026584 |
Valtakunnallinen rajamerkki sijaitsee valtakunnan rajalla, sen taitekohdassa, Kalmasaarella. Saarelle on ennen haudattu vainajia rajan molemmilta puolilta. Rajan sulkeuduttua 1922 hautaaminen lopetettiin. Puusto on poistettu rajalinjalta.
Rajamerkki on kivistä rakennettu neliskanttinen latomus, jonka päälle on pystytetty litteä kivi. Rajamerkissä on merkintöjä, mutta niitä ei voitu tarkastaa. |
| metsakeskus.1000026585 |
445 |
Koum Östergård 3 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
210692.00000000 |
6682699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026585 |
Kohde sijaitsee noin 440 metriä koilliseen Koum träsket -järven itäpäästä. Tätä lähellä on avokalliota ja havumetsää. Kyseessä on hajanainen kiviryhmä pienialaisen kallion huipulla. Kivet siinä ovat kulmiltaan pyöristyneitä ja noin 0,2–0,3 metrin läpimittaisia. Joittenkin pinnassa on isoja jäkälärenkaita. Vaikuttaa, että kallionhuipulla on ollut pieni kiviröykkiö, joka on nyt hajallaan. |
| metsakeskus.1000026587 |
445 |
Koum Östergård 4 |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
210865.00000000 |
6682910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026587 |
Kohde sijaitsee noin 100 metriä etelään peruskartalle merkityn Anjal-nimisen vainion eteläkärjestä. Kyseessä on ryhmä isoja särmikkäitä kiviä pienellä pohjois–etelä-suuntaisella kallionnokalla metsässä noin kymmenen metrin päässä vainion reunasta. Muodossa ei ole selkeää säännönmukaisuutta, paitsi pellon puoleinen laita on lähes suora. Rakenteen läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on 4,0 metriä. Kohde ei näytä täysin varmalta muinaisjäännökseltä, mutta sen selittäminen esimerkiksi luonnonmuodostumaksi tai peltoraunioksi ei liioin ole selvää. |
| metsakeskus.1000026588 |
445 |
Mölnängen |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
209186.00000000 |
6682655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026588 |
Kohde sijaitsee Tackorkin pihalta noin 150 metriä koilliseen. Kyseessä on pieni latomuksen näköinen kiviryhmä avokalliolla, tasaisen kallion päällyksen reunalla metsässä lähellä pihamaata. Kivet ovat tiiviisti vierekkäin, reunoilta hieman hajanaisena kivikerroksena. Kiviryhmän pituus luoteis–kaakko-suunnassa on noin 2,5 metriä. Leveys on noin 0,9 metriä. Alarinteen puolella tämän kiviryhmän laita on melko suora. |
| metsakeskus.1000026589 |
202 |
Lemunniemen taistelupaikka |
10002 |
12014 |
13149 |
11006 |
27000 |
242104.00000000 |
6704652.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026589 |
Suomen sodan aikainen taistelupaikka Kaarinan Lemunniemessä. Lemun taistelu käytiin 19.-20.6.1808.
Lemun eli Lemunniemen taistelu oli kaksipäiväinen Suomen sotaan liittyvä tapahtuma. Ruotsalaisjoukot nousivat ensin maihin Kaarinan Lemunniemessä Ala-Lemun kartanon tienovilla. Ensimmäiset taistelut käytiin Yli-Lemun pohjoispuolella Sauhuvuoren tienovilla. Seuraavassa vaiheessa taisteluja käytiin Yli-Lemun kartanon ja Kasarminmäen pohjoispuolella ja Sauhuvuoren eteläosissa. Ennen vetäytymistä rintamalinjat vakiintuivat hetkeksi kartanoiden tuntumaan, mistä ruotsalaiset lopuksi vetäytyivät Ala-Lemun rantavallitusten suojista laivoille.
Muinaisjäännöksen alue on rajattu erilaisten arkeologisten löytöjen ja historiallisten tietojen perusteella.
Alueelta on eri aikoina saatu runsaasti mm. musketinkuulia metallinetsinnän yhteydessä. Viimeksi talvella 2015 metallinetsinharrastajat kartoittivat Yli-Lemun kartanon pohjoispuolella olevaa metsäaluetta. Löytöjä tuli esiin erittäin laajalta alueelta. |
| metsakeskus.1000026590 |
445 |
Käldinge 1 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
225393.00000000 |
6681414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026590 |
Kohde sijaitsee kallioisella mäellä runsas sata metriä itään kohdasta, jossa voimalinjat ylittävät kalasatamaan vievän tien. Kyseessä on kiviryhmä kallionnokalla olevan kallionhalkeaman ympärillä ja osaksi päälläkin. Kiviä on halkeamassa ainakin kolmessa kerroksessa. Halkeaman ympärillä kiviä on yleensä vain yhdessä osittain aukollisessa kerroksessa. Pohja-ala on epämääräisen muotoinen reunaltaan ja yleismuodoltaan. Keskikohtaa on ehkä purettu. Kiviryhmän epämääräisyyden vuoksi sen suurinta läpimittaa on vaikeata ilmoittaa, mutta se on noin 7,5–8,0 metrin tienoilla pohjois–eteläsuuntaan mitattuna. Leveys on noin 1,6 metriä ja korkeus arviolta 0,3 metriä. |
| metsakeskus.1000026591 |
445 |
Käldinge 2 |
10001 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
225631.00000000 |
6681801.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026591 |
Kohde sijaitsee kalliolla kalasatamaan menevän tien yläpuolella vastapäätä kohtaa, jossa se tie tulee metsästä Sänkäng-nimisen vainion länsilaitaan. Kyseessä on sammalpeitteinen pitkänomainen kivivalli mäen jyrkänteellä. Kivipalteen länsipään lähellä on pystykivi, joka näytti rajapyykiltä. Noin 10–15 metriä ylärinteeseen niitten tienoilta ylempänä rinteessä on tasainen kupera kallionnokka. Tilusrajoja on tämän ympäristössä, mutta ei samassa pituussunnassa kuin tämä. Palteessa on kiviä ehkä vain yhdessä kerroksessa, ja ne ovat, sikäli kuin erottui, kulmiltaan pyöristyneitä ja noin 0,2 – 0,5 metrin läpimittaisia. |
| metsakeskus.1000026592 |
445 |
Metsämäki 3 |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
224863.00000000 |
6684339.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026592 |
Kohde sijaitsee läheltä Metsämäen pihaa meren rantaan vievän tien pohjoispuolella noin 6 metriä tiestä. Kartoissa oleva muinaisjäännöksen merkki viitannee kiviryhmään, joka on metsämaalla tien vieressä suurelta osin sammalen alla. Se on luode–kaakko-suuntainen. Kivet eivät sijaitse niin säännönmukaisesti, että kiviryhmän pituus olisi helppoa määrätä; pituudeksi voi määrittää 10,6 - 15,4 metriä. Leveys on osapuilleen 2,6 metrin luokkaa. Kyseessä voi olla myös luonnonmuodostuma. |
| metsakeskus.1000026593 |
98 |
Hankalankoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
401080.00000000 |
6765361.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026593 |
Kohteella on sijainnut vuoden 1783 isojakokartan perusteella Hankalan (Hangala) ja Pätilän vesimyllyt. Myllyistä ei ole maanpäällisiä rakenteita näkyvissä. Nykyisten kalaportaiden paikalla on saattanut olla myllyjen juoksutuskanavat. Myllyjen oletetusta paikasta noin 30 m etelään veden rajassa havaittiin lohkokiviportaiden jäännökset vastapäisillä rannoilla: länsipuoli (N 6765361 E 401080), itäpuoli (N 6765358 E 401089). Länsipuolen portaan kohdalta noin 4 m rannasta alkaa noin 1,7 m syvä ja noin 3 m leveä kaivanto, joka jatkuu koskelle päin. Kaivannon ikää tai tarkoitusta ei inventoinnin metodein kyetty selvittämään. Kaivannon läpi kulkee rantaan kuitenkin moderni hulevesi/viemäriputki. Hankalan Pellavaloukun nimellä tunnetulta rakennusperintökohteen pellavanpuhdistusrakennukselta noin 10 m etelään todettiin myös noin 5 m x 4 m kokoinen ja 1 m korkea rakennuksen lohkokiviperustus (N 6765384 E 401064). |
| metsakeskus.1000026594 |
98 |
2. kirkon paikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
399525.00000000 |
6767099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026594 |
Hämeenkosken viimeistään vuonna 1736 käytöstä poistuneen kirkon ja kirkkomaan paikka sijaitsee kirjallisten lähteiden (Jurva [1942] 1999) sekä informantin tietojen perusteella Hämeenkosken kotiseutumuseota ja Engelin piirtämää jyvämakasiinia vastapäätä maantien toisella puolella pellolla sekä ilmeisesti osittain maantien alla. Kirkko on rakennettu kirjallisten lähteiden mukaan ennen vuotta 1650 (Jurva [1942] 1999). Informantin mukaan maasta on tullut 1970-luvun alussa ylös ihmisen jäänteitä, liitupiipun varsia ja ehkä hopeinen vanha raha. Lisäksi maakaapelikaivannon yhteydessä vastaan tuli hyväkuntoisia ihmisen pääkalloja vielä parikymmentä vuotta sitten. Kohteen rajaus on suuntaa antava (informantin antamien tietojen sekä kirjallisten lähteiden perusteella). |
| metsakeskus.1000026595 |
98 |
Kakkosenkulma |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
399953.00000000 |
6766879.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026595 |
Paikallisten historiallisesti Kakkosen kulmana tunnetun alueen ympäristöstä paikannettiin ainakin seitsemän pääasiassa lohkoki-vistä tehtyä rakennuksenperustusta. Rakennuksenpohjat ovat rakenteellisten omi-naisuuksiensa sekä MML:n vuoden 1948 topografisen kartan perusteella ainakin kartan julkaisemisajankohtaa vanhempia.
Vuonna 1964 rakennetun sillan kohdalta on purettu vesimyllyjä ja vanha silta. Uuden sillan kohdalla sijaitsivat Etolan, Kurjalan ja Porvolan myllyt. Vesimyllyjen mahdollisista säilyneistä rakenteista ei havaintoja. Uuden sillan alta puretun Vanhan Ylisen Viipurintien sillan länsipäädyn alue todennäköisesti pahemmin tuhoutunut, kuin itäpäädyn, jossa mahdollisuus maanalaisten siltarakenteiden säilymiseen on suurempi. Välittömästi nykyisen sillan pohjoispuolella on vanhoja betonisia patorakenteita sekä käytöstä jäänyt uittoränni. Kohteen rajaus on ohjeellinen, perustuen maastossa tehtyihin havaintoihin maanpäällisistä rakenteista, kirjallisiin lähteisiin sekä saatavilla olleisiin kohdetta kuvaaviin historiallisiin karttalähteisiin (lähinnä vanhat peruskartat). |
| metsakeskus.1000026596 |
98 |
Kiukkala 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
399598.00000000 |
6764183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026596 |
Poutiainen et al. inventointi 2014: Inventoinnin yhteydessä Kiukkalan kylätontin kaakonpuoleiselta pellolta tavattiin kuppikivi. Pellolla sijaitsevan kiven (halkaisija noin 2,2 m, korkeus noin 1,1 m) tasaisella laella on yksi kuppi, jonka halkaisija on noin 6 cm ja syvyys noin 2 cm. |
| metsakeskus.1000026597 |
304 |
Etelä-Vartsala A |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
187187.00000000 |
6721890.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026597 |
Etelä-Vartsalan tontti A:n länsipuolella sijaitsee noin 6 x 7 m kokoinen rakennuksen kivijalka. Kivijalka on pahoin raunioitunut ja sen päällä kasvaa pensaikkoa sekä heinää. Osassa kivijalkaa on nähtävissä lohkokivien lisäksi betonia, mutta jäännöksestä sai sellaisen vaikutelman, että betonia oli käytetty lohkokivien päällisissä kerroksissa. Kivijalka sijaitsee kallion päällä muutaman metrin Etelä-Vartsalan kylää halkovan tien pohjoispuolella.
Etelä-Vartsala tontti A:n asemointi vuoden 1793 isojakokartan mukaan osoittaa noin 24 metriä itään havaitusta kivijalasta. Pitäjänkartassa (v. 1863) tontti ulottuu juuri ja juuri havaitun rakenteen alueelle. Tehdyssä inventoinnissa ei saatu selvyyttä kivijalan ikään. |
| metsakeskus.1000026598 |
304 |
Koelsuu A |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
188473.00000000 |
6720878.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026598 |
Vuoden 1793 isojakokartan asemoinnin mukaan Koelsuu A:n kaksiosainen kylätontti on täysin autioitunut. Pitäjänkartan (v. 1863) mukaan tontti A:n kaksi osaa ovat siirtyneet siten, että ne sijaitsevat nykyisin rakennetussa pihapiirissä (lounaan puoleinen osa) ja avoimella kalliolla, jossa ei havaittu merkkejä vanhasta asutuksesta tms. toiminnasta.
Eteläisemmällä tontilla (isojakokartan mukaan) on noin 10 x 12 m kokoinen rakennuksen perusta, keskikoordinaatit N 6720875 E 188460. Paikalla ollut rakennus on romahtanut ja siitä oli inventoinnin aikana havaittavissa kivijalka sekä sen keskellä ollut uunin raunio. Rakennuksen jäännöstä peitti vahva ylivuotinen heinä sekä pensaikko. Kivijalan itäpuoliselta pellolta havaittiin tyypillistä kylätonttiajan materiaalia: tiilen kappaleita, lasin paloja sekä muutama fajanssin pala.
Koelsuu A:n pohjoisemmalla osalla ei havaittu maanpinnalle näkyviä rakenteita. Kohdalla on avokallion lisäksi heinittynyttä peltoa - pihaa, jonne tehtiin muutama koepisto. Niistä havaittiin muutamia tiilen kappaleita sekä hieman hiiltä. |
| metsakeskus.1000026599 |
304 |
Koelsuu B |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
189005.00000000 |
6720798.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026599 |
Koelsuun tontti B:n isojakokartan (v. 1793) ja pitäjänkartan (v. 1863) mukaiset asemoinnit osuvat samalle kohtaa. Tonttimaa on rinteessä ja sen tasaisella yläosalla on pystyssä edelleen vanha lato. Maasto ladon ympäristössä on heinittynyttä vanhaa pihamaata, josta ei havaittu rakennuksen jäänteitä.
Tontti B:n matalampi osa sen kaakkoislaidalla on heinittynyt ja pusikoitunut voimakkaammin kuin tontin korkeampi osa. Aivan tonttimaan kaakkoislaidalta havaittiin noin kolme metriä pitkä kivilinja, joka saattaa olla rakennuksen kivijalan osa tai pätkä kiviaitaa. Kivilinjan viereen tehdyistä koepistoista tuli muutama tiilenkappale sekä pala vihertävää tasolasia. |
| metsakeskus.1000026600 |
304 |
Koelsuu C |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
188945.00000000 |
6720770.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026600 |
Koelsuu tontti C:n asemoinnit sekä isojakokartan (v. 1793) että pitäjänkartan (v. 1863) mukaan osoittavat kohdalle, jossa nykyään on asuinrakennus sekä piharakennuksia. Aivan asemointien luoteiskulmassa ja hieman sen ulkopuolella on selkeästi näkyvissä kivijalka.
Kivijalka on noin 3 x 3 metrin kokoinen ja hieman yli metrin korkuinen. Kivijalan keskellä on pienempi, noin 1,8 x 1,8 metrin kokoinen neliömäinen perustus, joka on mahdollinen uunin perusta. Kivijalan laajempi osa on tehty pienemmistä ja pyöristyneimmistä kivistä kuin päällä oleva uunin perusta. Kivijalan ympäristöstä havaittiin tiilen kappaleita. |
| metsakeskus.1000026601 |
304 |
Koelsuu D |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
188931.00000000 |
6720524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026601 |
Sekä isojakokartan että pitäjänkartan mukaiset asemoinnit osoittavat samoin Koelsuu tontti D:n sijainnin. Tontti sijoittuu nykyisen asuintalon pihan pohjoispuolelle, talousrakennuksen länsipuolelle sekä rajautuu pohjoisessa tiehen ja idässä peltoon.
Tontti D sijaitsee osittain nuoressa männikössä ja osittain heinittyneellä ja tasaisella alueella. Tonttia rajaavista tien ja pellon ojien leikkauksista havaittiin tiilen kappaleita sekä fajanssiastian kappale. Tonttimaan länsiosassa on noin 3 x 3 metrin kokoinen kivikasa, joka koepistosta tulleiden tiilen murun ja hiilimurskan perustella tulkittiin rakennuksen romahtaneeksi uuniksi. Rakennuksen kivijalkaa ei heinittyneeltä alueelta havaittu. |
| metsakeskus.1000026602 |
304 |
Viliskeri |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
190551.00000000 |
6718935.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026602 |
Viliskerin niemen keskiosassa sijaitsee rakennuksen kivijalka. Kivijalan koko on noin 7 x 5 metriä. Kivijalan pohjoisseinässä on kiinni romahtaneen uunin jäännökset (noin 1,5 x 1,5 m). Kivijalka sijaitsee kallion päällä ja sen ympäristöstä havaittiin hieman tiilen muruja.
Vanhoilla kartoilla kivijalan kohdalla ei näy rakennusta. Kivijalan iän jäädessä avoimeksi on sitä pidettävä ainakin alustavasti kiinteänä muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.1000026603 |
304 |
Langstet 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
191151.00000000 |
6719975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026603 |
Langstetin saaren eteläosassa sijaitsee rakennuksen kivijalka. Kivijalka sijaitsee loivan kallion päällä. Kivijalan koko on noin 5 x 7 metriä. Vanhoissa kartoissa kohdalla ei ole merkattu mitään. On mahdollista, että kivijalka on hylätyn kalastusmajan tms. jäännös. |
| metsakeskus.1000026604 |
304 |
Langstet 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
191271.00000000 |
6720075.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026604 |
Langstet 1:stä noin 150 metriä koilliseen sijaitsee toinen rakennuksen kivijalka. Langstet 2 on kooltaan 6 x 8 metriä ja sen katajaa kasvavassa keskiosassa on havaittavissa romahtaneen uunin jäännökset. Kivijalka sijaitsee tasaisella kalliolla. Kivijalasta noin 15 m etelään, pienessä metsikössä sijaitsee kellarin jäännökset. Kivetty kellari on kooltaan noin 3,5 x 3,5 metriä ja sen syvyys on 1,5 metriä. |
| metsakeskus.1000026605 |
149 |
Älgsjö |
10001 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
327502.00000000 |
6653459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026605 |
Perimätiedon mukaan paikalla on ollut Ruotsi-Suomen aikaan saaristolaivaston satamalahti. Mahdollisesti kyseessä voisi olla telekan paikka, mutta rakenne näyttäisi kuitenkin olevan jonkinlainan kulkuluiska.
Kohde on rekisteröity yleisöilmoituksne perusteella, eikä sitä ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000026606 |
304 |
Parattulanlahti |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
194589.00000000 |
6719634.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026606 |
Kallion laella oleva kiviröykkiö. Röykkiön halkaisija on noin 1,5 x 3 metriä ja korkeus korkeimmillaan hieman yli 40 cm. Röykkiön ympärillä on muutamia kiviä, jotka ovat todennäköisesti peräisin röykkiöstä. Ilman tarkempia tutkimuksia on röykkiö hankala ajoitettava. Vahvan jäkäläkerroksen perusteella röykkiön paikoillaan olevat kivet ovat olleet niillä sijoillaan pitkään. Korkeussijaintinsa puolesta (noin 22 m mpy) röykkiö voi ajoittua pronssikauteen. |
| metsakeskus.1000026607 |
304 |
Friisilä |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
193873.00000000 |
6720503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026607 |
Friisilän lounaispuolella, Isoluodon meritaistelun muistomerkistä noin 60 metriä länteen, sijaitsee kivetyn kellarin jäänteet. Kellarin koko on noin 2 x 4 metriä ja syvyys ylärinteen puolelta on hieman alle metri. Kolme kellarin seinistä on kivetyt ja sen suuaukko on auennut alarinteeseen, etelään. Vanhojen karttojen mukaan kellarin kohdalla ei ole sijainnut rakennuksia. Ei ole täysin poissuljettua, että kellari liittyy Isoluodon meritaisteluun, vaikkei tästä todisteita inventoinnin yhteydessä saatu. |
| metsakeskus.1000026608 |
304 |
Tuurkilinvuori |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
190826.00000000 |
6722462.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026608 |
Langstetin saaren pohjoisosassa, Tuurkilinvuoren korkeimmalla kohdalla sijaitsee kummeli. Kummeli on noin kaksi metriä korkea ja sen juuren halkaisija on noin 70 cm. Kummeli on aivan ilmeisesti nuorta tekoa, eikä se ole palvellut tai palvele varsinaisesti väylämerkkinä. Tämän havainnon jakoi myös paikalla toiminut paikallinen opas. |
| metsakeskus.1000026609 |
304 |
Etelä-Vartsala B |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
187439.00000000 |
6721950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026609 |
Etelä-Vartsalan kylän vanha tonttimaa B sijaitsee nykyisin täysin rakennetussa pihapiirissä. Vuoden 1793 isojakokartan ja vuoden 1863 pitäjänkartan mukaiset asemoinnit osuvat samaan kohtaan. |
| metsakeskus.1000026610 |
304 |
Etelä-Vartsala C |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
187454.00000000 |
6721764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026610 |
Etelä-Vartsalan kylän vanhat tontit C, D ja E sijaitsevat nykyisinkin asutuissa ja rakennetuissa pihapiireissä. Tonttien asemoinnissa käytetyt vuoden 1793 isojakokartta ja vuoden 1863 pitäjänkartta osoittavat tonttien sijainneen rinta rinnan Etelä-Vartsalan kylän keskiosassa. |
| metsakeskus.1000026611 |
304 |
Etelä-Vartsala D |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
187506.00000000 |
6721790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026611 |
Etelä-Vartsalan kylän vanhat tontit C, D ja E sijaitsevat nykyisinkin asutuissa ja rakennetuissa pihapiireissä. Tonttien asemoinnissa käytetyt vuoden 1793 isojakokartta ja vuoden 1863 pitäjänkartta osoittavat tonttien sijainneen rinta rinnan Etelä-Vartsalan kylän keskiosassa. |
| metsakeskus.1000026612 |
304 |
Etelä-Vartsala E |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
187590.00000000 |
6721827.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026612 |
Etelä-Vartsalan kylän vanhat tontit C, D ja E sijaitsevat nykyisinkin asutuissa ja rakennetuissa pihapiireissä. Tonttien asemoinnissa käytetyt vuoden 1793 isojakokartta ja vuoden 1863 pitäjänkartta osoittavat tonttien sijainneen rinta rinnan Etelä-Vartsalan kylän keskiosassa. |
| metsakeskus.1000026613 |
304 |
Herranniemi |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
189904.00000000 |
6721459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026613 |
Langstetin saaren pohjoisosan lounaisosassa on noin 16 metrin pituinen kiviaita, jonka keskellä on aukko. Kiviaita on ladottu löyhästi luonnonkivistä ja sen korkeus on korkeimmillaan noin 70 cm. Kiviaita on pohjois-etelä suuntainen ja liittynee paikalla olevan kesäasutuksen pihapiiriin, vaikkei osoitakaan nykyisen hoidetun pihan länsilaitaa. Aita sijaitsee hoidetusta pihasta hieman länteen. |
| metsakeskus.1000026614 |
304 |
Etelä-Vartsala F |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
187719.00000000 |
6721656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026614 |
Etelä-Vartsalan kylän vanha tontti F sijaitsee isojakokartan (v. 1793) ja pitäjänkartan (v. 1863) asemointien perusteella nykyisinkin asutulla ja hoidetulla pihalla. |
| metsakeskus.1000026615 |
529 |
Löytäne |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
228901.00000000 |
6717744.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026615 |
Kylän vanhasta rakennuskannasta on jäljellä yksi asuinrakennus 1800-luvun puolestavälistä. Rakennus on ilmeisesti vanha torpparakennus. Löytänen vanhin kartta on vuoden 1814 isojakokartta, johon on merkitty kaksi talotonttia: Ylistalo ja Alistalo, joiden välissä oli vielä Ylistalon talouspiha. Kylämäelle oli piirretty kaikkiaan 15 rakennusta ja ilmeisesti kolme mäkitupaa tai torppaa. Neljä rakennusta ja yksi mäkitupa tai torppa oli kylätien pohjoispuolella, muut sen eteläpuolella, yksi mäkitupa tai torppa muista erillään lännempänä. Viimeksimainittu on jäänyt melko varmasti Löytäneentien uudisrakennusten alle, mutta muuten kylätontti on em. vanhaa torpparakennusta lukuun ottamatta autioitunut ja jäljellä on runsaasti raunioita mm. kivijalkoja. Lisäksi havaittiin yksi erillinen, iso kivijalka (10 x 6 m) keskeisestä rauniokentästä lounaaseen niityn reunassa.
Vaikuttaa siltä, että vuoden 1814 kartalla erottuva mäkitupa tai torppa olisi samalla paikalla kuin mäellä nykyäänkin oleva 1800-luvun puolessavälissä rakennettu talo. Löytäne on historiallisen ajan kylätontti, jonka varhaisimmat juuret voivat ulottua 1300-luvulle. Mäellä saattaa olla säilyneenä senaikaisia rakenteita ja kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000026616 |
260 |
Hiiskoskenjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
640240.00000000 |
6888863.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026616 |
Asuinpaikka sijaitsee Hummonselän luoteispuolelta pohjoiseen lähtevän Hiiskosken kapean lahden pohjukan pohjoisrannalla, koskiuoman länsipuolella ja tien 71 (Puhos-Savonlinna) eteläpuolella olevan pienen kumpareen eteläreunalla.
Paikalla on mäenkumpare jonka eteläpuolella on rannassa terassimainen tasanne, nelisenkymmentä metriä leveä ja parikymmentä syvä. Tasanteen länsipuolella maasto hieman laskee ja kosteampaa ja kivikkoisempaa. Rannan puolella on vanha rantatörmä hieman alle 80 m korkeustasolla. Kaakon puolella on matala ja alava, pieni vesijättöniemi.
Tasanteelle, hiekkamaahan tehdyssä koekuopassa havaittiin saviastian pala sekä lius-keiskos. Koekuopassa havaittiin myös mahdollista kulttuurikerrosta. Paikka rajautuu selkeästi topografian perusteella tasanteelle.
Asuinpaikan kohdalla rannassa on kivimuuria vanhan rantatörmän kupeessa. Isoja luonnonkiviä on aseteltu rantatörmää vasten ikään kuin muuriksi. Kyseessä saattaa olla Salpalinjaaan liittyvää rannan panssariestemuuria, joskin se on siksi ehkä matala - lieneekö jäänyt kesken tai osin purettu? Rantavedessä on pystypuita, mahdollisia laiturirakenteiden jäännöksiä. Maan puolella ei kuitenkaan ole muita rakenteita ja viitteitä rakennuksista tms. toiminnasta.
Asuinpaikan pohjoispuolella, kumpareen laella on laakea kuoppa, jonka halkaisija n. 4 m. Selvää maannosta ei paikalla ole mutta kasvillisuus ja maaperä eivät sellaista välttämättä paikalle ole tuottaneet (lehtomaista), joten kuopan iästä ei ole arviota annettavissa. kuoppa on kuitenkin niin sortunut, että kovin nuori se ei ole. Ei ole kuitenkaan tietoa, voisiko kuoppa liittyä kivikautiseen asuinpaikkaan - mahdollista se on. |
| metsakeskus.1000026616 |
260 |
Hiiskoskenjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
640240.00000000 |
6888863.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026616 |
Asuinpaikka sijaitsee Hummonselän luoteispuolelta pohjoiseen lähtevän Hiiskosken kapean lahden pohjukan pohjoisrannalla, koskiuoman länsipuolella ja tien 71 (Puhos-Savonlinna) eteläpuolella olevan pienen kumpareen eteläreunalla.
Paikalla on mäenkumpare jonka eteläpuolella on rannassa terassimainen tasanne, nelisenkymmentä metriä leveä ja parikymmentä syvä. Tasanteen länsipuolella maasto hieman laskee ja kosteampaa ja kivikkoisempaa. Rannan puolella on vanha rantatörmä hieman alle 80 m korkeustasolla. Kaakon puolella on matala ja alava, pieni vesijättöniemi.
Tasanteelle, hiekkamaahan tehdyssä koekuopassa havaittiin saviastian pala sekä lius-keiskos. Koekuopassa havaittiin myös mahdollista kulttuurikerrosta. Paikka rajautuu selkeästi topografian perusteella tasanteelle.
Asuinpaikan kohdalla rannassa on kivimuuria vanhan rantatörmän kupeessa. Isoja luonnonkiviä on aseteltu rantatörmää vasten ikään kuin muuriksi. Kyseessä saattaa olla Salpalinjaaan liittyvää rannan panssariestemuuria, joskin se on siksi ehkä matala - lieneekö jäänyt kesken tai osin purettu? Rantavedessä on pystypuita, mahdollisia laiturirakenteiden jäännöksiä. Maan puolella ei kuitenkaan ole muita rakenteita ja viitteitä rakennuksista tms. toiminnasta.
Asuinpaikan pohjoispuolella, kumpareen laella on laakea kuoppa, jonka halkaisija n. 4 m. Selvää maannosta ei paikalla ole mutta kasvillisuus ja maaperä eivät sellaista välttämättä paikalle ole tuottaneet (lehtomaista), joten kuopan iästä ei ole arviota annettavissa. kuoppa on kuitenkin niin sortunut, että kovin nuori se ei ole. Ei ole kuitenkaan tietoa, voisiko kuoppa liittyä kivikautiseen asuinpaikkaan - mahdollista se on. |
| metsakeskus.1000026617 |
260 |
Leviälahti koillinen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
640842.00000000 |
6888160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026617 |
Röykkiö sijaitsee Hummonselän luoteispuolella, Hiiskoskenjoen Leviälahden koillisrannasta n. 180 m koilliseen. Kalliokumpareen - jossa päällä ohuesti kasvillisuutta - etelälaidalla, hieman korkeimman kohdan alapuolella oleva kiviröykkiö on kooltaan n. 2,5 x 1,5 m ja puolisen metriä korkea. Röykkiö on reunoiltaan heinän ja muun aluskasvillisuuden peitossa. Päällikivet ovat osin sammaleen peittämiä, mutta eivät kaikki. Röykkiön tarkoitus on epäselvä. Pellonraivausröykkiö se tuskin on, koska lähellä ei ole merkkejä vilje-lyksestä eikä kaskesta, tai maastosta johon olisi raivattu lyhyempiaikaista peltoa. Maasto ei ole sopiva viljelylle. Kiukaalta röykkiö ei myöskään vaikuta. Kyseessä voisi olla rajamerkki, mutta sellaiseksi se on varsin epätyypillinen. Hautaröykkiöksi se olisi turhan etäällä aikansa rannasta mutta ei kuitenkaan aivan mahdoton. |
| metsakeskus.1000026618 |
106 |
Suomies |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
382254.00000000 |
6716307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026618 |
Jaakkolan tilasta itään sijaitsevalla mäellä on ilmeisesti sijainnut Suomiehen kylä eli torppa- ja mäkitupa-asutus 1600-1900-luvuilla. Kylässä on ollut ilmeisesti laajimmillaan 4 torppaa ja kaksi mäkitupaa. Ei ole mahdotonta, etteikö paikalla olisi voinut olla vanhempaa, ehkä keskiaikaista asutusta.
Alueella on nyt havaittavissa ainakin 3 turpeen peittämää matalaa, kivistä rakennusten perustusta eri puolilla. Lisäksi on yksi suurempi kivistä tehty perustus lähellä tietä. Lisäksi on yksi selvä kivikellari tai kellarillisen rakennuksen perustus. Alueella on myös useita kuoppia (ainakin 10), joissa on osassa valli ympärillä. Osassa kuopista on isoja lohkareita. Mäen pohjoisreunalla on vanhaa tien pohjaa.
Vuoden 2021 tarkastuksessa kohteelta kartoitettiin 18 rakennetta (kivijalkoja, talonpohjia, kellareita). Uuninperustuksia havaittiin neljä.
Alue on luonnonsuojelualuetta ja sillä sijaitsee maakunnallisesti arvokas Jaakkolan keto, jota hoidetaan mm. laiduntamalla. Kasvillisuudessa on mm. pölkkyruohoa. |
| metsakeskus.1000026619 |
260 |
Heponiemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
640844.00000000 |
6887613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026619 |
Asuinaikka sijaitsee Syrjäsalmen sillasta 12,4 km luoteeseen. Hummonselän luoteispäässä olevan heponimen keskiosan etelärannalla. Heponiemen keskiosan etelärannalla on rannan ja mäen välillä loivasti rantaan viettävä tasanne. Tasanteen pohjoisosassa, kalliomäen liepeillä maaperä on lohkareista, eteläpuolella on vanha rantatörmä, lännessä maaperä laskee ja on kivikkoista, idässä tasanne kapenee ja rinne jyrkkenee.
Tasanteelle tehdystä parista koekuopasta tuli kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, sekä palanen asbestisekoitteista keramiikkaa, joka intuitiivisesti arvioiden voisi olla Sär2-tyyppistä, minkä perusteella paikka voisi olla varhaismetallikautinen.
Löytöpaikasta noin 90 metriä itäkoilliseen kaivetuista koekuopista saatiin löytöinä palaneita luita ja pieniksi murskautuneita saviastian kappaleita. Saviastian kappaleet edustanevat joko tekstiilikeramiikkaa tai myöhäisneoliittista keramiikkaa. Tältä osin kohteen maasto muodostaa moreenipitoisen ja rantasoiden reunustaman tasanteen. |
| metsakeskus.1000026619 |
260 |
Heponiemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
640844.00000000 |
6887613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026619 |
Asuinaikka sijaitsee Syrjäsalmen sillasta 12,4 km luoteeseen. Hummonselän luoteispäässä olevan heponimen keskiosan etelärannalla. Heponiemen keskiosan etelärannalla on rannan ja mäen välillä loivasti rantaan viettävä tasanne. Tasanteen pohjoisosassa, kalliomäen liepeillä maaperä on lohkareista, eteläpuolella on vanha rantatörmä, lännessä maaperä laskee ja on kivikkoista, idässä tasanne kapenee ja rinne jyrkkenee.
Tasanteelle tehdystä parista koekuopasta tuli kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, sekä palanen asbestisekoitteista keramiikkaa, joka intuitiivisesti arvioiden voisi olla Sär2-tyyppistä, minkä perusteella paikka voisi olla varhaismetallikautinen.
Löytöpaikasta noin 90 metriä itäkoilliseen kaivetuista koekuopista saatiin löytöinä palaneita luita ja pieniksi murskautuneita saviastian kappaleita. Saviastian kappaleet edustanevat joko tekstiilikeramiikkaa tai myöhäisneoliittista keramiikkaa. Tältä osin kohteen maasto muodostaa moreenipitoisen ja rantasoiden reunustaman tasanteen. |
| metsakeskus.1000026620 |
260 |
Talasniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
643096.00000000 |
6887915.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026620 |
Ritolahden pienen lahdekkeen eteläpuolella on Talasniemi, jonka rannoilla on yleinen
uimaranta. Talasniemen koillisosassa on melko jyrkkärinteinen ja kivikkoinen
mäenkumpare. Sen lounaispuolella on tasanne, jota rajaa joka suunnassa paitsi
koillisen mäenkumpareen suunnassa matala muinaisrantavalli. Rannan puolella
uimaranta on törmän ja rannan välillä. Tasanne on laajuudeltaan noin 30 x 30 m.
Tasanteen kaakkoisosassa on matala pyöreä painanne, johon tehdystä koekuopasta
tuli palanen Luukonsaaren keramiikkaa. Kyseessä lienee pienehkö asumuspainanne
(n. 5 m halk). Maaperä tasanteella on hiekka (-moreeni ja rantakerrostumia).
Asuinpaikka rajautuu selkeästi tasanteen alueelle. |
| metsakeskus.1000026621 |
260 |
Römönlahti |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
642507.00000000 |
6886062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026621 |
Rajamerkki on ladottu laakakivistä, kooltaan n. 1 x 1,.5 m. Se on sammalpeitteinen
Päällä pystykivi joka on jäkälinen ja siinä jokin epäselvä merkintä. Paikalla ei ole rajaa nykyään eikä v. 1975 kartalla eikä liioin 1845 Kesälahden pitäjänkartalla. Pitäjän- tai kylänrajaa ei lähellä tiettävästi ole ollut joten kyseessä on vanha tilusrajamerkki. |
| metsakeskus.1000026622 |
260 |
Kierminranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
643024.00000000 |
6884812.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026622 |
Mustalahden pohjoisrannalla Kierminrannassa on pieni mäki ja sen kaakkoispuolella
lahdeke, jonka luoteisrannalla, mäen juurella on pienialainen, loivasti järveen laskeva tasanne. sille tehdystä koekuopasta tuli saviastian paloja ja kvartsi-iskoksia. Maaperä paikalla on moreeni. Paikan rajaus ei ole aivan tarkka, koska hyvin tiheä vesakko vaikeutti havainnointia. Topografian ja maaperän perusteella paikka on ilmeisesti melko suppea-
alainen. |
| metsakeskus.1000026623 |
260 |
Nivunkilahti W |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
644325.00000000 |
6883281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026623 |
Lahden itärannalla maasto nousee jyrkästi rannasta muutaman metrin. Rannassa on korkeampia kumpareita ja näiden välillä pari tasaisempaa ja alavampia kohtia, joissa kivikautiset asuinpaikat ovat. Eteläisin kumpare laskee myös etelään, jossa on alava ranta. Tämän kumpareen pohjoisreunalla, rannan puolella, on ilmeisesti ihmistekoisen kumpareen laen reunalle raivattu laakea maljamainen ala tai notkelman tapainen - mahdollinen asumuksen pohja - laajuudeltaan n, 10 x 15 m. Siihen tehdystä koekuopasta tuli saviastian paloja jotka vaikuttavat kampakeramiikalta.
Edellisestä n. 60 m pohjoiseen on rannassa kumpareiden välillä alavampi ja tasainen
rantakaista, jonka keskellä, rantatörmän äärellä, on asumuspainanne (mitat
hävinneet). Tähän tehdystä koekuopasta kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja saviastian palasia.
Maasto nousee kauempana rannasta, tasanteen länsipuolella edelleen. Tasanteen
pohjoispuolella on loiva kumpare, jonka takana saman lainen tasanne, tästä
n. 40 m pohjoiseen. Tasanteelle tehdystä koekuopasta saviastian paloja ja
kvartsi-iskoksia.
Kivikautinen asuinpaikka siis koostuu kolmesta vierekkäisestä asuinpaikkakohdasta
rannan tasanteilla ja etelässä kumpareen kupeeseen raivatusta tasanteesta.
Kaikkiaan asuinpaikan laajuus rannan suunnassa on n. 120 m. Lännessä paikat
rajautuvat nousevaan maastoon (tasanteen reunalle), idässä korkeahkolle rantatörmälle
ja muualla kumpareisiin ja nousevaan maastoon. Maaperä asuinpaikan
alueella on hiekka, kumpareet kivisempiä. Asuinpaikan rajaus perustuu koekuopitukseen
ja topografiaan |
| metsakeskus.1000026624 |
260 |
Nivunkilahti E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
644731.00000000 |
6883187.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026624 |
Asuinpaikka sijaitsee Hummonselän itäosan etelärannalla olevan Nivunkilahden itärannalla.
Paikalla on kapea rannan suuntainen hiekkamaaperäinen harjanne, parisen kymmentä
metriä alavamman rannan rantaviivasta. Harjanteella on nykyaikaisen toiminnan
merkkejä - kaiveltua ja myllättyä maata. Harjanne kasvaa vesakkoa ja
pusikkoa. Yhdestä harjanteelle tehdystä koekuopasta tuli palanutta luuta, mutta
muissa koekuopissa (n. 6 kpl lähiympäristöön) ei mitään. On mahdollista että paikalla ollut asuinpaikka olisi myös vaurioitunut tai osin hävinnyt maan käytössä. Tiheä kasvillisuus vaikeutti havaintojen tekoa eikä paikasta saatu kunnolla "otetta". Paikan rajaus N-S suunnassa on täysin arvio löytökohdan ympärille. |
| metsakeskus.1000026625 |
260 |
Näsönniemi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
648357.00000000 |
6886450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026625 |
Hummonselän pohjoisrannalla, Näsönniemen tyven lounaisrannalla on matala niemeke, jonka länsipäässä on korkeampi tasanne. Sen länsipuolella on ranta ja eteläpuolella rantasuota. Tasanteen eteläreunalle tehdystä koekuopasta palanen asbestisekoitteista keramiikkaa, pii-iskos ja kvartsi-iskoksia. Paikka rajautuu pienialaiselle tasanteelle.
Maaperä paikalla hiekkainen moreeni.
Asuinaikan itäreunamilla on pystykivi (paikalla ei pinnassa isompia kiviä muuten), kooltaan
60x50x15 cm, joka vaikutti vanhalta rajamerkiltä. Paikalla ei nyt rajaa. |
| metsakeskus.1000026626 |
260 |
Näsönniemi |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
648667.00000000 |
6886391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026626 |
Näsönniemen keskellä on korkea luoteis-kaakko suuntainen kapea mäki joka kohoaa
90 m korkeudelle. Laki on kapeahko ja siitä laskee väliin loivemmat väliin jyrkemmät
rinteet rannoille. Lakialueella ja ylärinteillä on kaksi rakennuksen perustaa,kellarikuoppa ja pari epämääräisempää kuoppaa, kolme kiviaitaa sekä 53 raivausröykkiötä. Useimmat röykkiöt ovat huolellisesti ladottuja ja niiden koko vaihtelee vajaan parin metrin halkaisijasta neljään metriin. Maaperä on harjanteella (ollut) kohtalaisen kivikkoinen ja hienoaineksinen (hieta/hiesu - hikevää viljelysmaata). Paikalla kasvaa nyt järeä kuusimetsä. Paikalla on siis ollut talo ja kohtalaisen laajat viljelykset. Jäännöksien ikä ei ole selvinnyt. Vanhoissa kartoissa: 1790 tiekartasto, 1700-l lopun rajan yleiskartta), 1799 yleiskartta (Härmelin), v. 1848 (pitäjänkartta), 1916 (senaatinkartta), 1922 Suomen kartasto, 1940 (taloud. kartta) ja 1975 (peruskartta) ei alueelle ole merkitty mitään asutukseen viittaavaa (yhtään mitään). Jäännökset eivät vaikuta 1700-luvun loppua vanhemmilta mutta mahdotonta se ei toki ole. |
| metsakeskus.1000026627 |
260 |
Näsönsalmi |
10002 |
12001 |
13199 |
11040 |
27000 |
648884.00000000 |
6886032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026627 |
Näsönniemen kaakkoiskärjessä, Näsönsalmen luoteisrannalla, sen etelärannalla on rannassa tasanne. Tasanne ei ulotu niemen pohjoisrannalle ja alavaan kärkeen, Tasanteella on pieni kasvillisuuden peittämä röykkiö. Se ei ole raivausröykkiö. Kyseessä voi olla kiuas tai paikalla
olevaan varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan liittyvä kivirakenne. Sen viereen tehdystä koekuopasta tuli palanen asbestisekoitteista keramiikkaa, joka vaikuttaa Luukonsaaren keramiikalta. Kärjen tasanne on asuinpaikkaa.
Tasanteesta n. 50 m lounaaseen rannassa on hyvin kapea terassi ja jyrkästi nouseva
rinne ja sen jälkeen rantaan taas leviää terassimainen tasanne, jolle tehdystä
koekuopasta yksi selkeä kvartsi-iskos. Paikalla saattaa olla esihistoriallinen asuinpaikka.
Niemen kärjessä, kapean harjanteen laella on viisi Salpalinjaan liittyvää pesäkkeen
jäännöstä, joissa valli ja ampumasuunta on lounaaseen - pesäkkeet ovat kuoppia
joista kapea, 10-20 m pitkä taisteluhauta koillisrannalle. |
| metsakeskus.1000026628 |
260 |
Himonniemi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
648883.00000000 |
6882654.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026628 |
Pajarinselän länsipuolella, Himonniemen keskiosassa harjanteen länsipäässä, sen juurella on tervahaudan pohja, halkaisijaltaan n. 12 m. Haudassa ei ole ränniä, se on ns. lippoamishauta ja siten ilmeisen vanha. Hauta on ollut melko syvä, joskin nyt kuoppa sortunut ja vajennut. |
| metsakeskus.1000026629 |
260 |
Risuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650867.00000000 |
6881840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026629 |
Asuinpaikka sijaitsee Syrjäsalmelle menevän lahden suun pohjoisrannalla, Risuniemen luoteistyvessä. Loivasti kaartuvan niemen kärjen lounaisrannalla on kivisen (ja osin kallioisen) rannan takana tasannetta, jonne tehdystä koekuopasta löytyi palanutta luuta ja
kvartsi-iskos. Maaperä paikalla on hienohiekkaista ja -aineksista ja kohtalaisen kivikkoista
veden huuhtomaa moreenia. Paikalle tehdyissä muutamissa muissa koekuopista ei saatu havaintoja. Paikan rajaus on epäselvä ja karkea arvio joka perustuu topografiaan ja maaperään. |
| metsakeskus.1000026630 |
260 |
Nokinenänlahti |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
649775.00000000 |
6887227.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026630 |
Hummonselän pohjoisrannalla, Puhoksen kanavalle johtavan Särkisalmen länsipuolella, laakean ja matalahkon harjanteen eteläosassa ja rinteessä on kapeahkona vyöhykkeenä
13 viljelyröykkiötä ja pari hieman pohjoisempana, voimajohtolinjan kupeessa.
Röykkiöt ovat hyvin ladottuja, sammalpeitteisiä ja niiden koko vaihtelee metrin läpimitasta muutamaan metriin. Merkkejä rakennuksen jäännöksistä tai asutuksesta ei alueella havaittu. Vanhoihin karttoihin (1700-l yleiskartat, pitäjänkartta 1847, senaatinkartta 1916, taloud. kartta v. 1940, peruskartat 1975 ja 1987) ei alueella ole asutusta, eikä liioin peltoja tai niittyjä merkitty. Röykkiöt ovat jäännöksiä vanhakantaisesta maanviljelystä. Viljelyalueen ikä ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000026631 |
260 |
Venäihenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
655841.00000000 |
6882080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026631 |
Asuinpaikka on Ruhkanselän länsirannalla,papinniemessä, Venäihennimen kärjessä.
Paikka on ollut muinoin pieni saari, jota erottaa nyt mantereesta alava, vain hieman
järven pinnan yläpuolella oleva soinen metsä. Saari on kooltaan n. 70 x 40 m.
Se on kalliopohjainen kumpare, joka kohoaa rannasta jyrkästi runsaan kolme metriä
nykyisen veden tason yläpuolelle. Saaren pohjoispuolisko on avokalliota, eteläpuolisko
kivistä hiekkamoreenia, rannat hyvin kiviset. Eteläosan laki on kuitenkin
tasainen ja siinä on pinnassa vain muutama isompi kivi. Laelle pienikiviseen maaperään
tehdystä koekuopasta tuli esiin vahvaa kulttuurikerrosta (10-15 cm paks), palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia.
Paikan rajaus on aivan selkeä - se kattaa saaren (niemen kärjen kumpareen) eteläosan
tasaisen ja vähäkivisen lakialueen, avokalliosta etelään, laajuus onn. 15 x 15 m. |
| metsakeskus.1000026634 |
260 |
Hiekanpää V |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
653168.00000000 |
6882376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026634 |
Kivikautiselta asuinpaikalta noin sata metriä länteen, puronotkon länsipuolella, sijaitsee mökeille eroavan tien risteyksen eteläpuolella kaksi hiilimiilua. Paikka on tasalakinen kangasniemeke, jota etelässä rajaa jyrkkä rantatörmä ja idässä puronotkoon laskeva törmämäinen rinne. Miilut ovat tasamaalla mutta lähellä rinteiden reunoja.
Miilu on pyöreähkö, halkaisija 7-8 m. Keskusta on koholla ja ympärillä kuoppia jonkin verran epäsäännöllisenä kehänä. Ympäristössä on myös muita pieniä kaivantoja, joista
osa on muodoltaan epämääräisiä.
Pohjoisempi miilu on saman tyyppinen, halkaisijaltaan 9-10 m.
Kuvauksesta päätellen molemmat miilut ovat pystymiiluja. |
| metsakeskus.1000026639 |
710 |
Billnäsin rata |
10007 |
12005 |
13067 |
11006 |
27007 |
313500.00000000 |
6665450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026639 |
Ruukin kaakkoispuolella kulkevan kävelytien kohdalla on kulkenut kapearaiteinen rautatie, joka kulki sahalta huonekalutehtaalle. Radalla kulkeneita vaunuja kiskoivat hevoset. |
| metsakeskus.1000026640 |
297 |
Saastamoisen rullatehdas |
10002 |
12015 |
13142 |
11006 |
27008 |
507698.00000000 |
6968971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026640 |
Senaatti vahvisti Syvänniemen höyrysahan perustamisoikeudet vuonna 1863. Sen perusti viipurilainen kauppahuone Rosenius & Sesemann. Kauppahuone teki konkurssin 1885, jolloin saha siirtyi Saastamoisen omistukseen, joka muutti sahalaitoksen rullatehtaaksi.
Alueella on vuonna 1891 toimintansa aloittaneen Syvänniemen rullatehtaan kolminivelinen savupiippu, pätkä tehtaan seinää, jossa 3 pyörökaari-ikkunan aukkoa ja osin näkyvissä ja osin peittyneena olevaa lohkokiviperustaa on säilynyt niemen tyvessä. Savupiipusta noin 70-80 metriä lounaaseen, rannalla, on nähtävissä tehtaan telakan jäännöksiä. Niemen ympäristössä ja Paskolahden rannoilla on ollut useita rakennuksia, joista osa on kuulunut jo vuonna 1863 aloittaneen Syvänniemen höyrysahan toimintaan.
Alkuperäinen puinen tehdasrakennus paloi vuonna 1906 ja uusi tehdasrakennus tehtiin tiilestä ja oli arkkitehti J.W.Strömbergin suunnittelema. Rullatehdas lopetti toimintansa vuonna 1932, tätä edelsi mm. kuivaamon palo. Tehdas oli jonkin aikaa tyhjillään. Talvisodan aikana tehdas toimi vankileirinä, jatkosodan aikana siellä toimi sotamateriaalien korjauspaja. Sotien jälkeen tehdasrakennus purettiin.
Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin, että rullatehtaan jäännöksistä on selvästi näkyvissä tiilestä muurattuja seinärakenteita, tiilirakenteinen savupiippu ja osa lohkokivisistä perustuksista. Monet rakenteiden osat ja niiden jäännökset ovat maantasaisia ja osittain nykyisten rakennusten ja rakenteiden peittämiä. Suuri osa rakenteiden jäännöksistä on ilmeisesti ainakin osittain maanpinnan alapuolella. Tiettävästi tehtaaseen on kuulunut myös maanalaisia rakenteita, kuten mahdollisesti tunneleita.
Kohde on harvoja hyvin säilyneitä esimerkkejä Pohjois-Savon 1800- luvun loppupuolen teollisuuslaitoksista (muut kuin rautaruukit). Sen tulkintaa ja alueen teollisuushistorian sekä kokonaisuuden hahmottamista auttavat lukuisat alueella vielä havaittavissa olevat myöhemmät rakenteet sekä edelleen säilynyt 1860- luvun rakennuskanta. |
| metsakeskus.1000026640 |
297 |
Saastamoisen rullatehdas |
10002 |
12015 |
13204 |
11006 |
27008 |
507698.00000000 |
6968971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026640 |
Senaatti vahvisti Syvänniemen höyrysahan perustamisoikeudet vuonna 1863. Sen perusti viipurilainen kauppahuone Rosenius & Sesemann. Kauppahuone teki konkurssin 1885, jolloin saha siirtyi Saastamoisen omistukseen, joka muutti sahalaitoksen rullatehtaaksi.
Alueella on vuonna 1891 toimintansa aloittaneen Syvänniemen rullatehtaan kolminivelinen savupiippu, pätkä tehtaan seinää, jossa 3 pyörökaari-ikkunan aukkoa ja osin näkyvissä ja osin peittyneena olevaa lohkokiviperustaa on säilynyt niemen tyvessä. Savupiipusta noin 70-80 metriä lounaaseen, rannalla, on nähtävissä tehtaan telakan jäännöksiä. Niemen ympäristössä ja Paskolahden rannoilla on ollut useita rakennuksia, joista osa on kuulunut jo vuonna 1863 aloittaneen Syvänniemen höyrysahan toimintaan.
Alkuperäinen puinen tehdasrakennus paloi vuonna 1906 ja uusi tehdasrakennus tehtiin tiilestä ja oli arkkitehti J.W.Strömbergin suunnittelema. Rullatehdas lopetti toimintansa vuonna 1932, tätä edelsi mm. kuivaamon palo. Tehdas oli jonkin aikaa tyhjillään. Talvisodan aikana tehdas toimi vankileirinä, jatkosodan aikana siellä toimi sotamateriaalien korjauspaja. Sotien jälkeen tehdasrakennus purettiin.
Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin, että rullatehtaan jäännöksistä on selvästi näkyvissä tiilestä muurattuja seinärakenteita, tiilirakenteinen savupiippu ja osa lohkokivisistä perustuksista. Monet rakenteiden osat ja niiden jäännökset ovat maantasaisia ja osittain nykyisten rakennusten ja rakenteiden peittämiä. Suuri osa rakenteiden jäännöksistä on ilmeisesti ainakin osittain maanpinnan alapuolella. Tiettävästi tehtaaseen on kuulunut myös maanalaisia rakenteita, kuten mahdollisesti tunneleita.
Kohde on harvoja hyvin säilyneitä esimerkkejä Pohjois-Savon 1800- luvun loppupuolen teollisuuslaitoksista (muut kuin rautaruukit). Sen tulkintaa ja alueen teollisuushistorian sekä kokonaisuuden hahmottamista auttavat lukuisat alueella vielä havaittavissa olevat myöhemmät rakenteet sekä edelleen säilynyt 1860- luvun rakennuskanta. |
| metsakeskus.1000026640 |
297 |
Saastamoisen rullatehdas |
10002 |
12015 |
13142 |
11006 |
27009 |
507698.00000000 |
6968971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026640 |
Senaatti vahvisti Syvänniemen höyrysahan perustamisoikeudet vuonna 1863. Sen perusti viipurilainen kauppahuone Rosenius & Sesemann. Kauppahuone teki konkurssin 1885, jolloin saha siirtyi Saastamoisen omistukseen, joka muutti sahalaitoksen rullatehtaaksi.
Alueella on vuonna 1891 toimintansa aloittaneen Syvänniemen rullatehtaan kolminivelinen savupiippu, pätkä tehtaan seinää, jossa 3 pyörökaari-ikkunan aukkoa ja osin näkyvissä ja osin peittyneena olevaa lohkokiviperustaa on säilynyt niemen tyvessä. Savupiipusta noin 70-80 metriä lounaaseen, rannalla, on nähtävissä tehtaan telakan jäännöksiä. Niemen ympäristössä ja Paskolahden rannoilla on ollut useita rakennuksia, joista osa on kuulunut jo vuonna 1863 aloittaneen Syvänniemen höyrysahan toimintaan.
Alkuperäinen puinen tehdasrakennus paloi vuonna 1906 ja uusi tehdasrakennus tehtiin tiilestä ja oli arkkitehti J.W.Strömbergin suunnittelema. Rullatehdas lopetti toimintansa vuonna 1932, tätä edelsi mm. kuivaamon palo. Tehdas oli jonkin aikaa tyhjillään. Talvisodan aikana tehdas toimi vankileirinä, jatkosodan aikana siellä toimi sotamateriaalien korjauspaja. Sotien jälkeen tehdasrakennus purettiin.
Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin, että rullatehtaan jäännöksistä on selvästi näkyvissä tiilestä muurattuja seinärakenteita, tiilirakenteinen savupiippu ja osa lohkokivisistä perustuksista. Monet rakenteiden osat ja niiden jäännökset ovat maantasaisia ja osittain nykyisten rakennusten ja rakenteiden peittämiä. Suuri osa rakenteiden jäännöksistä on ilmeisesti ainakin osittain maanpinnan alapuolella. Tiettävästi tehtaaseen on kuulunut myös maanalaisia rakenteita, kuten mahdollisesti tunneleita.
Kohde on harvoja hyvin säilyneitä esimerkkejä Pohjois-Savon 1800- luvun loppupuolen teollisuuslaitoksista (muut kuin rautaruukit). Sen tulkintaa ja alueen teollisuushistorian sekä kokonaisuuden hahmottamista auttavat lukuisat alueella vielä havaittavissa olevat myöhemmät rakenteet sekä edelleen säilynyt 1860- luvun rakennuskanta. |
| metsakeskus.1000026640 |
297 |
Saastamoisen rullatehdas |
10002 |
12015 |
13204 |
11006 |
27009 |
507698.00000000 |
6968971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026640 |
Senaatti vahvisti Syvänniemen höyrysahan perustamisoikeudet vuonna 1863. Sen perusti viipurilainen kauppahuone Rosenius & Sesemann. Kauppahuone teki konkurssin 1885, jolloin saha siirtyi Saastamoisen omistukseen, joka muutti sahalaitoksen rullatehtaaksi.
Alueella on vuonna 1891 toimintansa aloittaneen Syvänniemen rullatehtaan kolminivelinen savupiippu, pätkä tehtaan seinää, jossa 3 pyörökaari-ikkunan aukkoa ja osin näkyvissä ja osin peittyneena olevaa lohkokiviperustaa on säilynyt niemen tyvessä. Savupiipusta noin 70-80 metriä lounaaseen, rannalla, on nähtävissä tehtaan telakan jäännöksiä. Niemen ympäristössä ja Paskolahden rannoilla on ollut useita rakennuksia, joista osa on kuulunut jo vuonna 1863 aloittaneen Syvänniemen höyrysahan toimintaan.
Alkuperäinen puinen tehdasrakennus paloi vuonna 1906 ja uusi tehdasrakennus tehtiin tiilestä ja oli arkkitehti J.W.Strömbergin suunnittelema. Rullatehdas lopetti toimintansa vuonna 1932, tätä edelsi mm. kuivaamon palo. Tehdas oli jonkin aikaa tyhjillään. Talvisodan aikana tehdas toimi vankileirinä, jatkosodan aikana siellä toimi sotamateriaalien korjauspaja. Sotien jälkeen tehdasrakennus purettiin.
Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin, että rullatehtaan jäännöksistä on selvästi näkyvissä tiilestä muurattuja seinärakenteita, tiilirakenteinen savupiippu ja osa lohkokivisistä perustuksista. Monet rakenteiden osat ja niiden jäännökset ovat maantasaisia ja osittain nykyisten rakennusten ja rakenteiden peittämiä. Suuri osa rakenteiden jäännöksistä on ilmeisesti ainakin osittain maanpinnan alapuolella. Tiettävästi tehtaaseen on kuulunut myös maanalaisia rakenteita, kuten mahdollisesti tunneleita.
Kohde on harvoja hyvin säilyneitä esimerkkejä Pohjois-Savon 1800- luvun loppupuolen teollisuuslaitoksista (muut kuin rautaruukit). Sen tulkintaa ja alueen teollisuushistorian sekä kokonaisuuden hahmottamista auttavat lukuisat alueella vielä havaittavissa olevat myöhemmät rakenteet sekä edelleen säilynyt 1860- luvun rakennuskanta. |
| metsakeskus.1000026641 |
260 |
Mujusenniemi Kiukuunniemi |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
654793.00000000 |
6867651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026641 |
Pelkistä kivistä koottu röykkiö sijaitsee nuoressa sekametsässä, matalan kumpareen reunalla, hyvin kivisessä maastossa, järvenlaskua edeltäneestä rantapenkasta kymmenkunta metriä sisämaahan päin. Röykkiön koko on 2 x 2,5 m ja korkeus 0,6 m. Kivet ovat varsin suuria (halkaisija pääasiassa 50-80 cm). Röykkiön pohjakaava on karkeasti suorakaide ja sen keskellä on epämääräinen syvennys. Rakenne on osin kalliopohjalla, osin kallion päällä olevalla ohuella moreenimaalla. Röykkiön keskelle kivien väliin tehdystä maaperäkairan pistosta todettiin hieman hiiltä. Rakenne lienee tulkittava tulisijaksi: tähän viittaavat myös sijainti (viljelyyn huonosti sopivalla paikalla) ja muoto. Merkkejä rakennuksen perustuksista ei paikalla ollut. |
| metsakeskus.1000026642 |
260 |
Mujusenniemi Karinniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
654769.00000000 |
6865628.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026642 |
Kohde sijaitsee kangasmetsässä, loivassa etelärinteessä. Paikalla on pohjakaavaltaan
pyöreä kuoppa, jonka eteläisellä sivulla on reunavalli. Kuopan halkaisija
reunavalleineen on 9 m ja syvyys 1 m. Reunavalli on 2-2,5 m leveä ja 0,3 m korkea.
Kuopan pohjalla turpeen alla todettiin tummaa sekoittunutta maata. Muodon
ja sijainnin perusteella kyseessä on tyypillinen tervahauta. |
| metsakeskus.1000026643 |
260 |
Raatosaari |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
656276.00000000 |
6866807.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026643 |
Raatosaaren eteläosassa, kahden tasaisen terassin välissä olevassa jyrkemmässä kohdassa, rehevässä sekametsässä on kiviröykkiö, jonka laajuus on 5 x 2,5 m ja korkeus 0,8 metriä. Rakenteen itäpäässä on iso maakivi. Ulkomuodon ja sijainnin perusteella kohde on tulkittava
(kasken jälkeisen) viljelyyn liittyväksi raivausröykkiöksi. |
| metsakeskus.1000026645 |
260 |
Kontiosaari 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
654011.00000000 |
6856720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026645 |
Rajakivi on Kontiosaaren koillisosassa, itään laskevassa rinteessä kuusimetsän
ja sekametsän rajalla, maapohjalla. Se on pohjakaavaltaan pyöreähkö, 1,5 m:n laajuinen vahvasti sammaloitunut kivilatomus, joka on koottu 30-50 cm:n kokoisista pyöreistä kivistä. Latomuksen keskellä on poikkileikkaukseltaan kolmionmuotoinen pystykivi, jonka poikkileikkauksen laajuus on 15 x 15 x 10 cm ja korkeus 50 cm. Pystykivessä ei ole merkintöjä. Kiinni latomuksen itäreunassa on litteä viisarikivi, jonka laajuus on 40 x 15 cm
ja korkeus 40 cm. Rajamerkki sijaitsee vanhalla valtakunnan- ja pitäjänrajalla ja vaikuttaa tavanomaista kivistä laadittua tilusrajan merkkiä vanhemmalta.
Todettakoon, että tästä rakenteesta noin 20 m koilliseen (N 6856732 E 654026) on
järvenlaskua edeltävän rantapenkan päällä 1,8 x 1,5 m laaja kivilatomus, jonka
pystykiveen on hakattu numero 7. Se saattaa liittyä pitäjänrajaan, mutta koska se
sijaitsee nykyisen tilusrajan kulmassa, ehkä todennäköisemmin sellaiseen. Vastaava
rakenne (1,4 x 1,4 m, pystykivi, jossa ei merkintöjä) on myös saaren lounaisrannalla
(N 6856502 E 653643). Sekin lienee samalla perusteella tulkittava tilusrajan
merkiksi. |
| metsakeskus.1000026646 |
91 |
Tukikohta XXI: tie3 (Patola) |
10002 |
12011 |
13118 |
11006 |
27009 |
386172.00000000 |
6678903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026646 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen yhdystie, joka on säilynyt osioina Tuusulanväylän ja Käskynhaltijantien risteyksen koillispuolella.
Tiestä on säilynyt kaksi osiota, joista eteläisempi (tieosa 1) sijaitsee risteyksen ramppien väliin jäävällä viheralueella, jossa kasvaa sekametsää. Tällä alueella on myös kaksi palteellista kuoppaa viheralueen länsireunassa (ks. alakohteen kuvaus). Toinen säilynyt tieosa (2) sijaitsee Tuusulanväylän rampin koillispuolella, Maapadontie 5 ja 9 sekä Risupadontie 6:n kerrostaloalueen reunalla olevalla viheralueella, jossa kasvaa nuorta lehtipuumetsää. Muinaisjäännökseen kuului vielä kolmaskin tieosuus (3) Risupadontie 5:n kerrostalon tienoilla, mutta se on tuhoutunut rakentamisen takia. Tieosuuksien 2 ja 3 välissä on maastossa joitakin kuoppia, mutta ne todennäköisesti ajoittuvat 1900-luvulle.
Tieosa 1: Tuusulantien ja Käskynhaltiantien risteyksen ramppien välissä säilynyt, kivipintainen ja turpeen peittämä yhdystielinja näkyy erittäin hyvin maastossa, vaikka se on aluskasvillisuuden valtaama. Tien pohjoispää on hieman vaurioitunut ilmeisesti risteyksen maaleikkauksia tehtäessä. Pohjois-eteläsuuntaista tieosuutta on säilynyt noin 80 m matkalta. Tiessä on noin 4 metriä leveä tiepohja, jonka kummallakin puolella on 1 metrin levyiset ojat. Ojien ulkoreunoilla on noin metrin leveät maavallit.
Tieosa 2: Tuusulanväylän ja Käskynhaltiantien välisen rampin tieleikkauksen yläpuolella sijaitseva tieosuus on säilynyt avoimena ja vesakoitumattomana ulkoilijoiden liikkumisen takia. Tiessä on paikoin erotettavissa kivipinnoite, vaikka se onkin osittain turpeen peittämä.
Lounas-koillissuuntaista yhdystietä on säilynyt noin 60 metrin verran. Tienpohjan leveys on noin 4 m ja sen molemmin puolin erottuu paikoin 0,5 m leveät ojat ja niiden ulkoreunalla noin metrin levyiset ja 0,5 m korkeat, kivistä ja maasta koostuvat vallit.
Tieosa 3: Tieosasta 2 noin 170 metriä pohjoiseen, Risupadontien länsipäässä sijaitsi aiemmin kolmas, kaakko-lounaissuuntainen yhdystieosuus, jonka pituus oli 46 m. Tien leveys oli alun perin ollut 3,2 m, se oli kivillä pinnoitettu ja tien profiili oli hiukan kupera. Tien lounaisreunalla erottui katkelmallisesti 0,5 m leveä ja 0,3 m syvä oja. Kyseistä tietä ei ole missään lähteessä mainittu tykkitienä, mutta se on ilmeisesti johtanut Kustaankartanon vanhainkodin länsipuolelta linnoitetulle kukkulalle Länsi-Pakilaan, Heinäsaarentie 3:n kohdalle. Tie tutkittiin vuonna 2015 alueelle tulevan rakentamisen takia, eikä se ole enää kiinteä muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000026648 |
217 |
Panusenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
344061.00000000 |
7093398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026648 |
Röykkiö 1 sijaitsee kivikkoisen kankaan pohjoisreunassa. Se on sammaloitunut läpimitaltaan noin 3 m. Se on ladottu kahden noin metrin läpimittaisen maakiven ympärille. Röykkiötä on kaiveltu. Saman kankaan eteläreunassa noin 200m päässä toisella puolella mäkeä sijaitsee röykkiö 2, läpimitta noin 7x3 m. Röykkiö on pitkänomainen ja itä-länsisuuntainen. Röykkiön itäpäädyssä on kaksi noin 70 cm korkeaa ja 1,5 m läpimittaista maakiveä. Röykkiön keskellä on kaksi kuoppaa noin 1,5 metrin päässä toisistaan. Kummankin kuopan läpimitta on noin 30 cm ja ne muistuttavat ikään kuin paalunjälkiä. Kuopat sijaitsevat samassa suunnassa röykkiön kanssa.
Vuoden 2024 tarkastuksessa todettiin, että kangas on avohakattu ja äestetty noin 10 vuotta sitten ja siellä kasvaa jo pitkä taimikko. Pohjoisempaa röykkiötä ei voitu varmuudella paikallistaa. Eteläisempi röykkiö (alakohde) on edelleen olemassa, joskin sen yli on ajettu metsäkoneella. Röykkiön sijainti on aiemmin ollut virheellinen, mutta se korjattiin samalla. |
| metsakeskus.1000026649 |
217 |
Kivihaankangas NW |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
343851.00000000 |
7094268.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026649 |
Kohde sijaitsee Happamankankaasta noin 300m kaakkoon pienellä mäennyppylällä metsäautotien eteläpuolella. Paikalla on soikea noin 7 x 4m läpimittainen kiviröykkiö, jonka keskellä on kuoppa. Röykkiö on rakennettu kahden suuren maakiven reunaan. Maasto alueella on hyvin kivikkoista. |
| metsakeskus.1000026652 |
848 |
Koivumäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
661536.00000000 |
6912820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026652 |
Tervahauta on sijainniltaan poikkeuksellinen, sillä se on tehty melko jyrkkäpiirtei-sen supan pohjalle. Halssin ja lähimmän tien suuntaan, pohjoiseen, on tervatyn-nyreitä täytynyt vierittää viitisen metriä ylöspäin melko jyrkkään ylärinteeseen.
Tervahaudan halkaisija on noin 15 m, syvyys, halssi on pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000026653 |
848 |
Swahnenvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
666836.00000000 |
6909202.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026653 |
Kohde sijaitsee kangasmetsässä, loivasti länteen laskevassa rinteessä. Maaperä on hiekkaa. Paikalla on kolme selvästi ihmisen kaivamaa kuoppaa. Niistä suurin on pituudeltaan 11 m, suurimmalta leveydeltään 2,5 m ja syvyydeltään noin 0,7 m. Sen pohjoissivulla on valli, joka on 2 m leveä ja suurimmillaan 0,6 m korkea. Kuopan pohjaan tehdyssä kairanpistossa todettiin heti turpeen alla hiilensekaista maata 33 cm:n syvyydelle. Kuopan länsipuolella (alarinteen suunnassa) on toinen kuoppa, jonka laajuus on 2,2 x 1,5 m ja syvyys 0,6 m. Sen erottaa isommasta metrin levyinen kannas, jonka laki on 0,3 m alkuperäistä maanpintaa syvemmällä. Jälkimmäisestä kuopasta 1,5 m etelään on erillinen laakea kuoppa, jonka laajuus on 1 x 1,8 m ja syvyys 0,5 m.
Rakenne on tulkittava tervaränniksi. Sen itäpää on kohdassa N 6909202 E 666836 ja länsipää kohdassa N 6909204 E 666820. |
| metsakeskus.1000026654 |
848 |
Korpela |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
672193.00000000 |
6906130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026654 |
Kohde sijaitsee pienialaisella laakealla kumpareella, suhteellisen harvapuustoisessa mäntymetsässä, ylle merkittyjen koordinaattien kohdalla. Paikalla on selvästi ihmisen kaivama pohjakaavaltaan pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on noin 8 metriä ja syvyys noin 1,7 m. Selvästi erottuvaa reunavallia ei ole. Kuopan pohjalle tehdyssä lapionpistossa todettiin heti pintaturpeen alla ainakin 25 cm:n syvyydelle asti hyvin tummaa hiekkaa, jonka seassa oli hiilenpaloja. Kuopan lounaissivu oli metsäkoneen kulku-uran vuoksi painunut hieman kasaan – muuten kohde vaikutti ehjältä ja hyvin säilyneeltä.
Kuopassa ei havaittu halssia tai keskellä olevaa juoksutuskuoppaa, joten kyseessä on todennäköisemmin hiili- kuin tervahauta. |
| metsakeskus.1000026655 |
529 |
Soininen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
227006.00000000 |
6716937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026655 |
Nykyinen Soinisten päärakennus on valmistunut vuonna 1865, mutta sen länsipuolella on vanhempi päärakennus, joka saattaa olla rakennettu jo 1600-luvulla. Päärakennuksen pohjoispuolella on sauna vuodelta 1947 ja kauempana lännen suunnassa viinapränni vuodelta 1816 sekä toinen, lautarunkoinen ulkorakennus. Vastapäätä Soinisten päärakennusta kasvaa neljä riviin istutettua tammea, joiden alla perimätiedon mukaan lepää neljä Suomen sodassa kaatunutta ruotsalaista sotilasta. Soinisten vanhassa päärakennuksessa on mahdollisesti istuttu Turun hovioikeuden käräjiä vuosina 1643-1647, jolloin Simonsson oli Vehmaan ja Ala-Satakunnan kihlakunnan tuomari.
Inventoinnissa Soinisten vanha pihapiiri todettiin hyvin nykyrakentamiselta säästyneeksi ja talon koillispuolella olevassa metsikössä havaittiin erilaisia epämääräisiä kiviraunioita, jotka saattavat olla talojen perustuksia tai muita rakenteita. Selvin oli noin metrin leveä suunnilleen itä-länsi –suuntainen matala, isoista kivistä tehty kiviaita, joka kääntyy länsipäässään etelään muodostaen heikosti erottuvan penkereen. Oletetulla Soinisten myllymäellä on havaittavissa pensaikossa joitakin kiviä ja möykkyistä maata, joka saattaisi viitata paikalla olleeseen rakenteeseen, mahdollisesti juuri myllyyn. Soinisista 180 metriä länsiluoteeseen on avokalliolla säästetty selvä kivijalka Kotipellon pohjoislaidalla, mitoiltaan noin 6 x 7 metriä ja tehty isoista lohkotuista kivistä sekä luonnonkivistä. Rakennuksen koillisnurkassa on neliömäinen nurkkaan rajautuva, noin 2 x 2 metrin kokoinen kivilatomus, joka saattaa olla tulisijan paikka. Kivijalan eteläreunalla on tiilimurskaa ja joissakin muuallakin kalliolla olevissa kivenlohkareissa on näkyvissä selviä poran jälkiä. Rakennus lienee vuoden 1933 kartalla erillisenä läntisimpänä esiintyvä talo. Tämän talon ja Soinisten talouskeskuksen välisellä alueella on myös epämääräisiä kiviraunioita, jotka lienevät samalla kartalla esiintyvien rakennusten jäännöksiä. Yksi kiviramppi löytyi Immasentien pohjoispuolella, aivan asutusalueen puristuksessa olevan kumpareen itäreunalta, pellon laidalta. Vaikutti siltä, että rakennus, johon ramppi on johtanut, on sijainnut aikanaan nykypellon puolella. Rampin koko on n. 6 x 4 m. Vuoden 1933 kartalla tänne, Kotovainion keskellä olevalle peltosaarekkeelle on merkitty talo juuri rampin paikalle. Kyse lienee jostain aittatyyppisestä rakennuksesta.
Kaikkiaan Soinisen ympäristö on myllymäkineen arvokas kohde. Rakentaminen on ollut alueella maltillista ja nykyrakennuksetkin perustettu vanhalla tekniikalla. On siis hyvin todennäköistä, että etenkin talouskeskuksen ja myllymäen alueella on säilynyt keskiaikaan asti ulottuvia kulttuurikerroksia ja rakenteita.
Soinisista on saatu tarkemmin tuntemattomasta paikasta peltolöytöinä kaksi reikäkiveä (KM 41712). |
| metsakeskus.1000026656 |
777 |
Pitkäjärvi |
10007 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
625176.00000000 |
7172963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026656 |
Kohde sijaitsee Suomussalmen eteläosassa, Pitkäjärvestä Talaslampeen laskevan puron suulla. Kohteen koillispuolella kulkee Suoronsärkkä.
Puron poikki on kasattu sahattuja hirsiä. Hirsikasa on epämääräinen ja kyseessä saattaa olla vanhan sillan jäänteet tai jonkinlainen patorakennelma. |
| metsakeskus.1000026657 |
848 |
Porthaninrinne |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27008 |
672722.00000000 |
6904036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026657 |
Paikkakunnalla hyvin tunnettu kohde sijaitsee Kemien keskustaajaman länsilaidalla, tien kahta puolta. Paikalla on maasta tehty valli, joka on erityisen massiivinen tien lounaispuoleisella alueella. Tämä osa on pellon ympäröimä, tien koillispuoleinen osa on lehtipuita kasvavassa metsämaastossa, luoteisrinteessä. Vallin lounaispää on kohdassa N 6903940 E 672536. Paikalla on myös kuoppa, jonka halkaisija on 2,5 m ja syvyys 0,3 m. Tältä kohdalta valli jatkuu suorana (tyvestä 5,5 m leveänä ja 0,7–1,3 m korkeana) kohtaan N 6903959 E 672544, jossa rakenteessa on loiva kulma. Tällä paikalla on puinen opastaulu. Kulman kohdalla on myös pohjakaavaltaan neliönmuotoinen kuoppa, jonka sivujen pituus on 2,5 m ja syvyys 0,7 m. Kuopan kaakkoispuolella on ajoluiskaa muistuttava maarakenne, jonka laajuus on 3 x 3 metriä ja suurin korkeus 0,8 m.
Kulman kohdalta valli jatkuu suorana tien reunaan, kohtaan N 6903963 E 672572. Tällä osalla vallin leveys tyvestä on 6 metriä ja korkeus 1,8 m. Koko tien lounais-puoleisen osan vallin laki on tasainen ja sen kaakkoisreuna seuraa 0,7 m korkea ja 0,7 m leveä tasanne. Tien lounaispuolella olevan vallin kokonaispituus on 50–60 m. Tien koillispuolella on suora koillinen–lounas-suuntainen valli, jonka leveys on 2,5 m ja korkeus metrin. Välittömästi sen kaakkoispuolella on yhtä pitkä ojamainen kaivanto, jonka leveys on 2 m ja syvyys 0,8 m. Vallin päällä kasvoi puita, joista osa arvioitiin yli satavuotiaiksi. Rakenne alkaa lounaassa kohdasta N 6903991 E 672618. Vallin koillispäässä, kohdassa N 6904036 E 672722, on kuoppa, jonka laajuus on 6 x 4 metriä ja syvyys noin metrin (tykkiasema?). Tästä varustus kääntyy itäkaakkoon ja päättyy kohdassa N 6904028 E 672732. Tien koillispuoleisen varustuksen yhteispituus on noin 130 m.
Kohdassa N 6904000 E 672631 todettiin pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen kivilatomus, jonka sivujen pituus on 2 metriä ja korkeus 0,3 m. Sen keskellä on metrin laajuinen betonista valettu rakenne, jonka keskellä on pyöreä, halkaisijaltaan 0,4 metrin laajuinen reikä. Kohdassa N 6903986 E 672602 on noin 6 x 6 metrin laajuinen tasattu alue, jonka laidoilla on suurehkoja kiviä. Kyseessä saattaa olla rakennuksenpohja. Se voinee liittyä varustuksiin. |
| metsakeskus.1000026659 |
783 |
Köyliön kirkko |
10002 |
12002 |
13025 |
11006 |
27000 |
249510.00000000 |
6785022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026659 |
Köyliön kirkko on rakennettu vuonna 1752, mutta sitä on kunnostettu ja muutettu 1800- ja
1900-luvuilla monin tavoin. Köyliön kirkon korjaustöiden yhteydessä on kesäkuussa 2015 lattian alta paljastunut jäänteitä arkuista. Kirkkojen lattian alla olevat kirkkohaudat ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Vaikka ne liittyisivät käytössä olevaan kirkkoon.
Kaikki löytyneet arkut ovat olleet lastukerroksen alla, ja osa myös ohuen hiekkakerroksen peittäminä. Arkut ovat kapeita, laudasta tehtyjä. Arkut sijaitsevat varsin hajallaan toisistaan, mutta kaikki löytyneet ovat kirkon keskikäytävän eteläpuolella ja ainakin osa on kirkon suuntaisia (itä-länsi). |
| metsakeskus.1000026660 |
848 |
Lahdenvaaransuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
675019.00000000 |
6904849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026660 |
Asuinpaikka sijaitsee Lahdenvaaransuohon etelästä pistävän niemimäisen moreeni-muodostuman pohjoiskärjen itäosassa. Paikalla havaittiin kolme painannetta. Luoteisimpaan painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia. Maa oli hiekkaa, selvää kulttuurikerrosta ei ollut. painanteista keskimmäisin erottuu selvimmin. Se on halkaisijaltaan noin 4 m, syvyydeltään puolisen metriä ja sillä on selvät reunavallit varsinkin alarinteen puolella. Koekuopassa todettiin pinnassa podsolimaannos ja sen alla noin 30 cm syvyyteen kivikautisen asuinpaikan kulttuurikerrosta. Koekuopasta löytyi useita kvartsi-iskoksia. Kaakkoisin painanne on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään parikymmentä senttiä. Tähän tehdystä koekuopasta ei tullut löytöjä tai selvää kulttuurikerrosta, mutta noin 3 m painanteesta pohjoiseen tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia. Edellä mainitut painanteet lienevät asuinpaikkaan liittyviä rakenteita, mutta asumuspainanteiksi ne ovat pienehköjä.
Asuinpaikka näyttää alaosaltaan rajautuvan noin 88 m:n korkeustasolle. Tämän tason ja kolmisen metriä alempana olevan suon reunan välistä aluetta koekuopitettiin myös runsaasti, mutta alemmilla korkeustasoilla ei asuinpaikkaa näytä olevan. |
| metsakeskus.1000026662 |
777 |
Kirnukoski |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
618443.00000000 |
7186797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026662 |
Kohde sijaitsee Kirnukoskella, Purasjoen varressa.
Mahdollisia uittorakenteita. |
| metsakeskus.1000026663 |
777 |
Tökönaho |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
619110.00000000 |
7176736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026663 |
Kohde sijaitsee Koskenjoen lounaispäässä, rannan lähellä, niin että kosken kohina kuuluu.
Kohteeseen kuuluu useita kuoppia metsässä sekä puu- ja kivirakennelmia rannalla kosken molemmin puolin.
Kuoppa 1: Kohde on kulmikas ja reunat kuoppaan ovat jyrkät. Kohde on mitoiltaan 2 x 2 m ja 80 cm syvä.
Kuoppa 2: Kohde on mitoiltaan 1,5 x 1 m ja melko matala.
Kuoppa 3: Kohde on mitoiltaan 1,5 x 1,5 m, ja 1 m syvä. Pohja on rahkasammaleen peitossa.
Kuoppa 4: Kolme vierekkäistä kuoppaa, jotka muodostavat ympyrän.
Kuoppa 5: Kohde on mitoiltaan 3 x 4 m, ja 1 m syvä. Kohde on hieman L-kirjaimen muotoinen.
Kuoppa 6: Kohde on mitoiltaan 3 x 4 m, ja 1 m syvä. Kohde on hieman L-kirjaimen muotoinen.
Kyseessä on ilmeisesti uittorakenteet.
Inventointi 2024: Tökönahon alueeseen kuuluu Koskenjoen etelärannalla oleva, kuoppajäännöksiä käsittävä alue ja siitä joen yli ulottuva kivistä ja hirsistä koostuva uittoon liittyvä rakenteen jäänne. Vuoden 2013 inventoinnissa löydetyt kuoppajäännökset voitiin havaita metsämaasta. Kuoppia oli alueella ainakin kuusi. Lisäksi lähellä jokea on epämääräisemmän muotoisia kaivantoja, joista on otettu soraa. Hirsirakennetta ei havaittu vuoden 2024 inventoinnissa. Se on mahdollisesti lahonnut pois tai tuhoutunut muuten. Pohjoisrannalla havaittiin levinnyt kivirakenne, joka saattaa olla sama kuin vuoden 2013 raportissa kuvailtu ja valokuvattu, hirsirakennetta sisältänyt, kivikasa.
Etelärannan soranotto näyttää liittyvän patorakenteen tekoon, joka on edelleen havaittavissa joessa. Pato on tukkinut sivu-uoman, joka on virrannut Tökönahon edustalla olevan pienen saarekkeen eteläpuolelta. Virtaa on siis haluttu ohjata tiettyyn suuntaan.
Koskenjoen pohjoisrannalla havaittiin eteläpohjois-suuntainen, niemen läpi kaivettu uittokanava. Se on osin jäänyt niemen keskikohdalla kulkevan tien alle, mutta on tien molemmin puolin havaittavissa. Oja on noin 30 m pitkä, 2,5 m leveä ja alkupäästään 0,8 m syvä. Se viettää melko jyrkästi pohjoiseen ja laskee takaisin Koskenjokeen niemekkeen pohjoispuolella. Eteläpuolella voidaan havaita, ettei länteen kohti poukamaa virtaavassa matalassa koskessa ole kosken perkaamisen jäänteitä, vaan se vaikuttaa olevan luonnontilainen. Uitto on siis ohjattu niemestä läpi, ja hankala, jyrkkä mutka on ohitettu.
Koskenjoessa, em. poukaman koillispuolella, nykyisen tiesillan kohdalla on pitäjänkartalla myllyn merkki. Se lienee purettu ja nykyinen tie kulkee myllyn kohdalta, koska siitä ei havaittu mitään merkkejä rannoilla.
Vuoden 2024 inventoinnin havaintojen perusteella kohteelle on tehty uusi aluerajaus. |
| metsakeskus.1000026664 |
290 |
Huuhkajankangas |
10007 |
12005 |
13073 |
11006 |
27008 |
631059.00000000 |
7132244.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026664 |
Kohde sijaitsee Lentuan Huuhkajanlammen ja Juttuajärven välillä.
Kyseessä on kiskot/vetoraide, joiden päällä on vedetty venettä vesistöstä toiseen. Raiteen pituus on noin 1 km. Liikennevirasto mukaan vetoraide on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. |
| metsakeskus.1000026665 |
915 |
Hevonlahti |
10007 |
12017 |
13000 |
11006 |
27000 |
581555.00000000 |
6901968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026665 |
Sijaintipaikka on Varkauden alueen itäosassa Varkauden keskustasta noin 36 km itäkaakkoon Hevonlahdessa. Paikalle on karttaan merkitty hylkysymboli.
Hevonlahdessa sijaitsee kolme hylkyä. Savonlinnan maakuntamuseon tiedoista löytyy maininta Hevonlahdesta: Laivojen hautausmaa Hevonlahdessa. Paikalla on ollut laivanvarustaja Luostarisen laivaveistämö ja halkosatama. Laivaveistämön jäännöksiä näkyy yhä rannassa kuivalla maalla.
Kolmesta puisesta tervahöyrystä suurin sijaitsee osittain rannalla, osittain vedessä ja se on pahoin lahonnut ja rapistunut. Hylyssä on myös metalliosia ja sen keula osoittaa rantaa kohden. Kyseessä on todennäköisesti tervahöyry Tapio, joka aikoinaan ajettiin rantaan ja siitä myytiin pois hyttiosa ja koneet, mutta runko jätettiin paikoilleen. Toinen hylky sijaitsee suurimman hylyn perän puolella järven pohjassa ja se on todennäköisesti proomu Murhe. Kolmas ja pienin hylky sijaitsee näistä muutaman kymmenen metrin päässä. On mahdollista, että alueella on enemmänkin hylkyjä esim. lahden vastarannan pohjamudissa. Tarkemman tiedon saamiseksi alueella pitäisi tehdä vedenpohjan kartoitus.
Hevonlahden hylyt liittyvät laivanvarustaja Antti Luostarisen laivaveistämöön ja muuhun toimintaan. Luostarisen alueen rannassa oli mm. telakka, satama, saha, höyläämö ja paja sekä sekatavarakauppa. Toimintaa ajatellen Hevonlahden sijainti oli erinomainen ja sieltä pääsi vesitse Kuopioon ja Savonlinnaan.
Hylyistä löytyy lisätietoja kuvia Helsingin Sanomista 13.6.2023 toimittaja Minna Pökin artikkelista, jossa on myös haastateltu hevonlahtelaista Antti Kuvajaa. |
| metsakeskus.1000026666 |
710 |
Varvarinsuo b |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
322309.00000000 |
6668317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026666 |
Hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 15-metriä. Miilussa on noin metrin korkuiset maavallit ja keskellä oleva tasanne on alempana kuin vallien harja. Miilun ympärillä on joitakin halkaisijaltaan 2-3 –metrisiä kuoppia. Tästä kuopasta 20-30 metriä lounaaseen olevissa
koekuopissa ja maan pinnalla niiden ympärillä on runsaasti hiiliä viitaten siihen, että myös siellä on ollut miilu.
Miilu sijaitsee kivikautisen asuinpaikan Varvarinsuo keskiosassa |
| metsakeskus.1000026667 |
564 |
Huikosenniemi |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
423985.00000000 |
7218971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026667 |
Hylky sijaitsee Oulun Patenimen alueen Huikosenniemen kyljessä keula kohti pohjoista.
Hylky sijaitsee noin 6,5 metrin syvyydessä paapuurin puoleisella kyljellään ja sen sisälle on kasautunut sedimenttiä. Hylyn keula sijaitsee noin 4,3 metrin syvyydessä. Hylyn näkyvän osan pituus on 3,6 metriä ja leveys 1,7 metriä. Hylky jatkuu aallonmurtajan ja laiturirakenteiden alle. Kohteen ympäristöön ei havaittu olevan levinneenä siihen liittyviä osia. Kohteen rajaus määräytyy sen mittojen mukaan.
Hylky vaikuttaa uponneen hyväkuntoisena, mutta aallonmurtajan kyljestä kaatuneet
laiturirakenteet ovat murskanneet sen peräosan alleen. Perän muoto ei siis ole havaittavissa.Todennäköisesti samasta syystä hylyn keulaosa on kohonnut pystyyn pohjasta. Hylyn tarkkaa pituutta ei tiedetä, mutta sen muiden mittasuhteiden ja muodon perusteella sen arvioidaan olleen noin 7 metriä pitkä. Hylyn keula on täysin ehjä. Keskiosa on myös hyvin säilynyt laiturirakenteisiin saakka. Hylyn sisällä ei havaittu irtonaisia esineitä, mutta on mahdollista, että sellaisia on sedimentin sisällä. Irtonainen tunnistamaton puuosa makaa hylyn sisällä.
Alus on valmistettu todennäköisesti männystä. Se on limisaumainen ja vaikuttaa fiskarityyppiseltä veneeltä, jossa on mahdollisesti ollut kevyt masto myötätuulipurjetta varten. Keula on katettu noin puolen metrin matkalta, muuten vene on avonainen. Vene on tukevarakenteinen. Siinä on osin limiin sopivaksi veistettyjä jykeviä kaaria ja osin suoria kaaria. Kaaret on naulattu ja niitattu mahdollisesti kuparinauloilla. Suuria rautakrusteja ei havaittu. Laidat ovat tukevat ja korkeat. Aluksen oletetussa keskiosassa on tuhto, jossa on reikä, mikä vaikuttaa siltä, että veneessä olisi ollut masto. Kaarien väli on suunnilleen 25-30 cm. Köli on suojattu köliraudalla ja rauta on irronnut kölistä keulaa lukuun ottamatta.
Veneen ikää on vaikea arvioida silmämääräisesti, mutta se on todennäköisesti vähintään joitain kymmeniä vuosia vanha.
Hylky tulee jäämään Patenimen rannan muutostöiden alle Museoviraston luvalla.
Lisätietoja: Raportti: Oulu, Patenimenrannan kaavamuutoshanke. Arkeologinen vedenalaisinventointi. Eveliina Salo, Maija Huttunen, Pintafilmi Oy, 2015. |
| metsakeskus.1000026668 |
564 |
Pateniemenranta 1 |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27009 |
423778.00000000 |
7219168.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026668 |
Kohde sijaitsee Oulun Pateniemenrannan vesialueella.
Tasaiselta pohjalta nouseva lankkujen ja hirsien rivistö, joita epäiltiin ensin laivan kylkikaariksi. Kohde on kooltaan noin 2 x 4 metriä. Rakennelma kohoaa pohjasta 1,5 metriä. Yhdessä hirsistä havaittiin salvos (sormiliitos), jolloin todettiin rakenteiden olevan joko laiturin tai hirsiarkun osia. Kyseessä ei kuitenkaan olisi sataman uusin laiturivaihe, koska puutavara ei ole painekyllästettyä. Arkistolähteistä ei löydetty funktiota rakenteelle. Todennäköisemmin se liittyy laituriin, koska se on muodoltaan enemmän rivistö kuin neliö. Kohde myös sijaitsee hyvin lähellä rantaa, mikä viittaa ennemmin laiturirakenteeseen kuin esimerkiksi merimerkin tai kiinnittymispaikan perustukseen.Rakenne on osittain hautautunut veden liikkeiden mukana kulkeutuvaan hiekkaan.
Rakennelma tulee jäämään Patenimen rannan muutostöiden alle Museoviraston luvalla.
Lisätietoja: Raportti: Oulu, Patenimenrannan kaavamuutoshanke. Arkeologinen vedenalaisinventointi. Eveliina Salo, Maija Huttunen, Pintafilmi Oy, 2015. |
| metsakeskus.1000026669 |
564 |
Pateniemenranta 2 |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
423913.00000000 |
7219168.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026669 |
Kohde sijaitsee Oulun Patenimenrannan vesialueella. Kyseessä on T:n muotoisen laiturin osa, jonka vaakapalkki on paksumpi ja massiivisempi kuin ”pysty”palkki. T:n
yläpalkin toisessa päässä on useampia irtonaisia lankkuja sekaisin pohjassa. Kappaleelta jatkuu kohti koillista noin 25 metriä pitkä ”häntä” joka päättyy suorakulmaiseen laattaan. Häntä vaikuttaa muodostuvan katvealueista ja välivedessä kelluvista pienistä objekteista. Mahdollisesti kyseessä on uponnut pyydys, jossa on kohoja epätasaisin välimatkoin, tai aineistossa on jonkinlaista häiriötä. Videomateriaalissa havaittiin painekyllästettyä puutavaraa, joka on samanmallista kuin joista laiturit on rakennettu.
Laiturin jäännökset tulevat jäämään Patenimen rannan muutostöiden alle Museoviraston luvalla.
Lisätietoja: Raportti: Oulu, Patenimenrannan kaavamuutoshanke. Arkeologinen vedenalaisinventointi. Eveliina Salo, Maija Huttunen, Pintafilmi Oy, 2015. |
| metsakeskus.1000026671 |
499 |
Rumamäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
244770.00000000 |
7008386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026671 |
Kahden maakiven välille kylmämuuraamalla rakennettu kiviaita, jonka pituus on noin 2 m ja korkeus noin 0,5 m. Rakenteen latomiseen on käytetty lohkareisia luonnonkiviä, joiden halkaisija on noin 20 – 30 cm. Latomus on mäen korkeimmalla kohdalla ja se on korkeuskäyrien suuntainen (pohjoiskoillinen - etelälounas). Kiviaita on melko kevyesti ladottu. Rakenteen päällä kasvaa ainoastaan hieman sammalta, mikä saattaa johtua varjoisasta sijaintipaikasta. Rakenne on ladottu sekametsää kasvavan kivisen pyöreähkön kumpareen lounaislaitaan.
Todennäköisesti kyseessä on historialliselle ajalle ajoittuva metsästys-suoja tai leiripaikan jäänne. Rakenne ei selkeästi vaikuta kulkemiseen mäen päälle tai sieltä pois, joten se tuskin on kulkemista estävä valli tai aita. |
| metsakeskus.1000026672 |
905 |
Krapulasuontie |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
247579.00000000 |
7007043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026672 |
Krapulasuontien eteläpuolella sijaitsee rakenne, joka on koottu 20-50 cm kokoisista kivistä latomukseksi. Rakenne on kiinni siirtolohkareessa.
Paikka on loivaa pohjoiseen laskevaa louhikkorinnettä. Kohdasta noin 20 m pohjoiseen, eli kohti Krapulasuontietä, on erittäin kookas siirtolohkare. Siirtolohkareen eteläsivulla, rinteen puolella, on ”lipan” alla laajahko luolamainen muodostuma. Tästä kookkaasta siirtolohkareesta noin 20 m etäisyydellä on metsäautotie, jonne lohkare näkyy. Kiven muillakin sivuilla on pieniä onkaloita. Luoteiskulmassa olevassa onkalossa näyttäisi olevan oleskelun jälkiä. Myös isomman lipan kohdalla oli kivessä sen kaltaisia merkkejä, että sitä vastaan on joissakin kohdin saatettu pitää tulta.
Kiveys vaikuttaa vallimaiselta kivikolta, jonka siirtolohkareen seinämässä kiinnioleva osa on paljas, muiden osien ollessa sammaleen peitossa. Sammalta poistettiin niin laajalta kuin se käsin oli mahdollista rakenteen ja laajuuden havainnoimiseksi. Valli vaikuttaisi olevat itä-länsisuuntainen. Sitä saatiin näkyviin noin metrin matkalta ja leveys on 30-50 cm ja se on ainakin kolme kivikertaa korkea. Kiviaineksesta on huomioitava, että se oli selvästi pienempää kuin mitä ympäristössä nähtävät muut kivet. Kivet on todennäköisesti valikoitu rakenteeseen.
Kokonaisuudessaan kiveys ei voi olla laaja, sillä noin kahden metrin päässä länteen on maakivi. Sen sijaan on mahdollista, että vastaava kiveystä olisi saman tasaseinäisen lohkareen etelä- ja kaakkoispuolella, sillä siellä havaittiin suunnilleen vastaavankokoisia kiviä, jotka tuntuivat jaloilla kokeiltaessa. Ne eivät kuitenkaan olleet yhtä irrallisia. Nyt dokumentoitu osa oli havaintojen perusteella tihein. |
| metsakeskus.1000026673 |
849 |
Aarreharju 2 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
370707.00000000 |
7064946.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026673 |
Kohde sijaitsee Lestijoen maisema-alueen itäpuolella kivisen mäen etelärinteellä taimikossa.
Mäen rinteen keskivaiheella on lounas - koillissuuntainen 105 m pitkä kiviaita, joka kulkee viistosti rinnettä ylöspäin. Aidan korkeus on 0,9 – 1,1 m, leveys juurella noin 1,2 m. Se on huolellisesti rakennettu, alamäen puolinen reuna on hieman viisto, ylämäessä reuna melko suorassa, laen leveys on n 0,9 m. Aita on rakennettu erikokoisista kivistä. Lounaisosa on hieman matalampi ja ilmeisesti osin purettu ja paikoitellen metsäkoneen yliajama. Aidan ympäristöä ei ole raivattua, se on ollut talousmetsänä.
Lähin pelto sijaitsee kiviaidasta 40 m kaakkoon metsätien toisella puolella, se on täysin kivetön suopelto.
Aidan funktio ja tarkka ikä ovat epäselviä; se ei voinut olla peltoaita. Vastaavia kiviaitoja, jotka kulkevat kivisten kumpareiden yli tai niiden rinteillä, tunnettaan 4 kpl Toholammin Jämsän kylästä. Perimätiedon mukaan ne liittyvät Lappalaisten peuranpyyntiin. (Suur-Lohtajan historia 1). Asia on kuitenkin epätodennäköinen. |
| metsakeskus.1000026674 |
849 |
Ison-Pisinhautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375151.00000000 |
7067645.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026674 |
Kohde sijaitsee Iso Pisin lammesta n. 130 m itään kivisellä soiden ympäröimällä kumpareella, joka on paikoitellen soistunut kangas, jossa eri-ikäistä puustoa.
Hauta sijaitsee mäen laen lounaislaidalla; tuplahauta, halkaisija ulompi valli mukaan lukien 21 m, kuopan halkaisija 12 m ja syvyys 1,3 m. Haudan ympärillä on oja, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 4 m ja syvyys 2,1 m, se on sortunut. Vallin päällä kasvaa vanhoja kuusia ja nuoria lehtipuita. |
| metsakeskus.1000026675 |
849 |
Purontaka |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368134.00000000 |
7063803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026675 |
Kohde sijaitsee tasaisella kankaalle Lestijoen maisema-alueen lounaispuolella. Tuoreehko paikoitellen soistunut kangas, sekametsää, eri-ikäistä puustoa.
Hauta sijaitsee loivalla itärinteellä, halkaisija valli mukaan lukien 15 m, kuopan halkaisija 12 m ja syvyys 0,8 m. Haudan ympärillä on oja, halssi suuntautuu itään, pituus 4 m ja syvyys 1,7 m, se on sortunut. Vallin päällä kasvaa isoja kuusia ja nuoria lehtipuita |
| metsakeskus.1000026676 |
849 |
Seppälän Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368825.00000000 |
7061523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026676 |
Kohde sijaitsee laajan kankaan alarinteellä Lestijoen maisema-alueen lounaispuolella.
Hauta sijaitsee mäen etelälaidalla lähellä metsätietä, sen länsipuolella on runsaasti pieniä soranottomonttuja sekä isompi sorakuoppa. Halkaisija valli mukaan lukien 12 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 3 m ja syvyys 1,2 m, se on sortunut. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000026677 |
684 |
Toinen Petäjäs |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
200752.00000000 |
6790606.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026677 |
Petäjäksen niemen länsipäässä Petäjäksen tien päässä on kahdessa kohtaa säilynyt jäänteitä ensimmäisen maailmansodan aikaisista puolustusvarustuksista. Pohjoisempi näistä sijaitsee lähellä rantaa aallonmurtajan länsipuolella. Täällä ryteikköisellä kalliorinteellä sijaitsee noin 15 m pitkä kivistä kylmämuurattu rintavarustus, jonka koillispäässä latomus jatkuu sivu ja selkäsuojaksi. Torjuntasuunta on luode.
Toinen varustus tästä 150 m kaakkoon Kompinlahden rantatörmällä entisen Kolmannen Petäjäksen sillan itäpuolella. Se on noin 10 m pituinen katkelma maahan kaivettua taisteluhautaa. Torjuntasuunta on etelälounaaseen. Viereinen vesialue on aiemmin ollut Toisen ja Kolmannen Petäjäksen välinen salmi. |
| metsakeskus.1000026678 |
503 |
Vanha Turku-Rauma -tie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
221323.00000000 |
6747544.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026678 |
Kohde sijaitsee Porintien (VT 8) ja Krouvinummentien risteyksestä noin 1,5 kilometriä luoteeseen. Kohde sijaitsee nykyisen linkkimaston ja Peurunrahkan välissä.
Paikalla on vanha tien pohja, joka on osa vanhaa Turku-Rauma -tietä. Ehjimmillään tielinjaus on maaston kohdassa, jossa se kiertää linkkimaston mäen itäpuolta rajoittuen suon laitaan. Samalla tienpenkka kulkee aivan Kumiruonan ja Aarlahden kylien välisellä vanhalla kylänrajalla. Peururahkan reunalla kulkee rajalinja ja sillä sijaitsee kolme rajamerkkiä, jotka myötäilevät tien linjausta.
Vanha tie lienee jäänyt osittain nykyisen Krouvinummentien alle. Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys on paikantanut vanhaa tielinjausta kaikkiaan noin 0,7 kilometriä, ja se jatkuu Turun suuntaan jonkin matkaa myös Krouvinnummentien toisella puolella.
Tielinjaus on näkyvissä ainakin pitäjänkartassa vuodelta 1846 ja 1800-luvun lopun senaatinkartassa. Tie lienee ollut olemassa ainakin 1600-luvun lopulla, jolloin Nästin krouvi perustettiin.
Samaa vanhaa tielinjausta on jäljellä edelleen myös Mynämäen eteläpuolella (Vanha Turuntie). |
| metsakeskus.1000026679 |
202 |
Huttalan kylätontti |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
254391.00000000 |
6707552.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026679 |
Huttalan kylä on siirtynyt pitkänomaisen Huttalanmäen itäpäähän 1700-luvun lopulla tai 1800-luvulla. Entinen tonttimaa on sijainnut Makarlanjoen varressa, nykyisellä pellolla. Mäelle siirtyneen tontin itäisimmät osat ovat jääneet Turun kehätien (tie 40) ja sen liittymän rakennusvyöhykkeen alle. Säilyneellä alueella on useamman rakennuksen kivijalat. Rakenteiden ja kasojen rajojen hahmottaminen on paikoin vaikeaa runsaan kasvuston takia. Alueen kaakkoisrinteessä tiestä 40 lounaaseen olevat rakenteet ovat suurehkoja (5 x 3,5 m ja 4 x 8 m), ja pitkälti purettuja. Kivi- ja betoniaineista on rinteessä epämääräisessä pitkässä kasassa noin 4 metrin verran. Kasojen yhteydessä ja ympäristössä on tiiltä ja esimerkiksi ruosteista harjaterästä.
Muista rakenteista pohjoiseen/luoteeseen olevan kivijalan muoto on selkeämmin nähtävillä. Siinä on erotettavissa huoneita sekä mahdollinen uuninpaikka. Koko noin 8 x 25 m. Sen seinämät on rakennettu isohkoista (n. 0,5 m x 0,5 m) lohkotuista luonnonkivistä. |
| metsakeskus.1000026680 |
529 |
Vadjo (Vaadio) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
227259.00000000 |
6717265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026680 |
Vanha päärakennus on purettu paikalta vuonna 1994. Tämä on mitä ilmeisimmin vuoden 1968 peruskartalla esiintyvä rakennus muonamiehen talon pohjoispuolella, missä on nykyään lähinnä pihametsikköä. Myös vuoden 1933 lohkomiskartassa pihan halki kulkevan tien pohjoispuolella on kaksikin rakennusta tällä kohdalla. Vanhin kartoitus Vadjosta on vuodelta 1692, jossa Vadjon yksinäistalo näyttäisi olevan merkitty juuri tälle samalle kohdalle. Samalla vuoden 1692 kartalla talosta länteen olevalle mäelle on merkitty tuulimylly, josta ei myöhemmissä kartoituksissa ole enää merkkejä. Vadjon ”keskusristeyksen” lounaispuolella on vuoden 1933 kartalla suuri talousrakennus, jonka paikalla on nykyään ratsastustallin parkkipaikka.
Vadjon tilaa ei inventoinnissa tarkasteltu lähemmin, sillä alueella oli liikkuminen kielletty ratsutallitoiminnan vuoksi. Vanhoista kartoista ja ilmakuvista päätellen kuitenkin voidaan olettaa, että keskeisin osa Vadjon jo keskiajalle palautuvaa asutuksen tonttia saattaisi olla jäljellä em. keskusristeyksen itäpuolisella alueella vanhan muonamiehen talon ympäristössä Lampuodintien molemmin puolin. Oletettavasti risteyksen länsipuolinen alue on tuhoutunut laitumien ja parkkipaikan raivaustöissä, eikä tällä alueella ole välttämättä ollutkaan merkittävämpiä rakennusryhmiä. Sen sijaan metsäisessä kalliossa ratsutallin länsipuolelta voi hyvin löytyä vielä merkkejä 1600-luvun lopun kartalle merkitystä myllystä. |
| metsakeskus.1000026681 |
529 |
Immanen (Imbola) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
227460.00000000 |
6717347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026681 |
Immasten vanha 1700-luvulla rakennettu päärakennus paloi 1970-luvulla ja samalla paikalla on nykyään omakotitalo. Uuden asuintalon vieressä on vuonna 1874 rakennettu satulakattoinen työväen asuinrakennus. Talossa asui aikoinaan mies, jota kutsuttiin Jerusalemin suutariksi ja siksi rakennusta on kutsuttu Jerusalemiksi. Taloon liittyvä maakellari on myös 1870-luvulta. Pihapiirissä on lisäksi 1900-luvun alussa valmistunut luhtina ja maitohuoneena toiminut rakennus, 1940 valmistunut liiteri ja vuonna 1886 valmistunut suuri navetta.
Immasten isojakokartta on laadittu 1768-1780 C.C. Andersinin toimesta. Tuolloin samalla talotontilla oli kaksi omistajaa, mutta vuonna 1797 C. Björkbomin laatimassa kartassa kylätontti oli jaettu kahteen osaan. Jako oli tapahtunut jo vuonna 1770. Vanha kylätontti on sijainnut luultavasti aina samalla paikalla, jossa ovat nykyään em. talot. Tuulimylly on vuosien 1768-1780 kartalla kylästä itään olevalla mäellä, jossa on nykyään Ylitalon uudet asuinrakennukset. Vuoden 1933 kartalla mäen nimenä on Mansikkamäki ja vain sen pohjoislaidalle on merkitty jokin rakennus. Immasten kartalle on merkitty kaksi rakuunantorppaa. Toinen näistä on Immasten rakuunan torppa nykyisen Immasentien ja Maskuntien välisellä alueella, jossa on nykyään muutamia omakotitaloja Haanvuorentien osoitteessa. Toinen on Vengan sotilastorppa Orjanojan pohjoispuolella, Haanvuoren länsi- tai pohjoisrinteellä. Immasten rakuunan torppaan mahdollisesti kuulunut kellari havaittiin inventoinnissa, mutta Vengan torpasta ei saatu havaintoja.
Immasen varsinaisen kylätontin alue on syytä rajata muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Navetan ja Ylitalon länsipuolisen peltoaukion välisellä kyläkumpareella saattaa olla säilyneitä kulttuurikerroksia ja rakenteita keskiajalta lähtien, vaikka sellaisia ei inventoinnissa havaittukaan. Myllymäen alueella on modernia uudisrakentamista, mikä lienee hävittänyt jäljet tuulimyllystä. |
| metsakeskus.1000026682 |
529 |
Immasen rakuunan torpanpaikka |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
228568.00000000 |
6717277.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026682 |
Vuosina 1768-1780 laaditulla Immasen kylän lohkomiskartalla on merkitty Immasen rakuunan torpan paikka kylätontilta itään johtavan tien pohjoispuolella. Kohde paikallistuu nykyisten Immasentien ja Maskuntien väliselle alueella, jossa on nykyään muutamia omakotitaloja peltojen keskellä olevalla saarekkeella. Oletettavasti itse torpan paikka on sijainnut Haanvuorentien eteläsivulla olevien kolmen nykyisen omakotitalon paikkeilla. Toisaalta vuoden 1933 lohkomiskartalla saarekkeella on kaksi rakennusta, joista toinen – enemmän pihapiirimäinen – sijaitsee saarekkeen pohjoisreunassa olevan talon kohdalla. Toinen rakennus vaikuttaa ladolta tms. ja se sijaitsee saarekkeen eteläosassa olevan kukkulan tyvellä.
Peltosaarekkeen itäreunassa on kivistä rakennettu maakellari, joka saattaa liittyä rakuunan torppaan. Inventoinnissa v. 2015 ei havaittu kellarin lisäksi muita torppaan mahdollisesti liittyviä rakenteita. Kohdetta ei voine rajata tarkemmin lisätietojen ja tarkkojen karttojen puutteessa. Piste osoittaa vain kellarin sijainnin.
Alueelle on kohdistunut runsasta omakotitalorakentamista, jota ei oltu vielä v. 2022 inventoinnin aikana päivitetty uudelle maastokartalle. Vuonna 2015 havaittu kellari oli v. 2022 paikallaan, mutta sen välittömään läheisyyteen oli rakennettu omakotitalo. Kellarin pohjoispuolisella rakentamattomalla metsäsaarekkeella havaittiin rakennusten pohjia. |
| metsakeskus.1000026683 |
529 |
Ladvo |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
229784.00000000 |
6717870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026683 |
Ladvon tila on hyvin säilynyt rakennuskokonaisuus 1800-luvun lopulta. Päärakennus on vuodelta 1874. Lisäksi pihapiirissä on muita 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa valmistuneita rakennuksia. 1900-luvun jälkipuoliskolla on rakennettu uusi navetta ja kuivuri.
Ensimmäinen maininta Ladvosta on keskiaikaisissa lähteissä vuodelta 1512. Ladvon isojakokartta on vuodelta 1897, siinä Ladvon kantatalo on samalla paikalla kuin nykyäänkin ja suurin osa muistakin pihapiirin rakennuksista on samoja. Tilukset on kartoitettu uudestaan vuonna 1945, joissa tilanne on jokseenkin sama kuin puoli vuosisataa aiemminkin.
Inventoinnissa todettiin, että Ladvon pihapiiri on hyvin säilynyt vanhassa asussaan ja välttynyt modernilta uudisrakentamiselta suurilta osin. Tämä mahdollistaa sen, että pihapiirissä on saattanut säilyä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita. |
| metsakeskus.1000026684 |
529 |
Venka (Venga) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
229253.00000000 |
6717238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026684 |
Seppo Suvanto jakaa Naantalin kylät suomalaisen ja ruotsalaisen vero-oikeuden perusteella ikäryhmiin. Suvannon mukaan Vengan kylä olisi niitä kyliä, jotka olisivat alkuperäisiä suomalaisen kymmenysvero-oikeuden maksajia ja jo 1200-luvulla perustettuja. Vengan yksinäistalo mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1443. Tällöin kuningas Kristoffer läänitti Vengan Turun tuomiorovastille. Venka on aina ollut talonpoikainen tila. Se määrättiin 1600-luvulla Käkölän ratsutilan aputilaksi. Isojaon täydennys tehtiin vuonna 1926. Aurinko Golf Oy:n toimistona oleva vanha päärakennus on vuodelta 1930. Pihapiirissä on muitakin 1900-luvun alusta peräisin olevia rakennuksia. Päärakennus on saattanut olla aiemmin muutamia kymmeniä metrejä pohjoisempana kuin nykyinen rakennus, mutta tarkempaa varmuutta asiasta ei ole.
Nykyään koko alue on golf-kentän toimintojen vuoksi voimakkaasti muokattu. Myös itse pihapiirissä on tehty paljon erilaisia muutostöitä ja heti pihapiirin pohjoispuolella oleva alue on viheriönä. Alueen hahmottaminen on siinä määrin mahdotonta ilman koekaivauksia, joten kohde on esitetty vain pisteenä, joka osoittaa Vengan päärakennusta. Alueella on kuitenkin voinut säilyä keskiaikaisia tai sitä nuorempia kulttuurikerroksia ja rakenteita golf-kentäksi muokkaamisesta huolimatta. Inventoinnissa kentän keskellä olevia mäkiä kierrettiin, mutta siellä ei havaittu mitään muinaisjäännöksiin tai muihin kulttuuriperintökohteisiin viittaavaa. |
| metsakeskus.1000026686 |
244 |
Savikorpi N |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
433242.00000000 |
7202545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026686 |
Paikalla on pienehkö metsäinen moreenikumpare, jonka itäreunaa kulkee polkutie. Kankaan korkeimman kohdan eteläosassa on ainakin kaksi keittokuoppaa, joista itäisempi vain noin 17–18 metriä polkutiestä länteen. Paikalla olevat kuopat todettiin keittokuopiksi pohjalla tuntuneiden kivien perusteella. Kummankin kuopan halkaisija on noin 3-3,5 metriä ja syvyys noin 60 cm. Kuoppien keskinäinen etäisyys on noin 7-8 metriä. Läntisessä kuopassa on vanha sammaleinen kanto. Itäisemmän kuopan eteläreunalla on maakivi. Itäisemmästä kuopasta noin 6 metriä itäkaakkoon on mahdollinen kolmas kuoppa. Sen halkaisija on noin 1,5 – 2 metriä ja syvyys 30–40 cm. |
| metsakeskus.1000026687 |
687 |
Roinilanmäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
571409.00000000 |
7027552.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026687 |
Roinilanmäen pohjois- ja länsireunan linnoitettaminen alkoi Venäjän armeijan toimesta vuonna 1915. Mäen rinteellä kulkee ainakin kaksi taisteluhautalinjaa, joita yhdistää yhdyshautalinjat. Puolustusasemaan kuului myös kookkaita suojahuoneita ja muita kaivantoja. Taisteluhaudoissa on nähtävissä ympäri juostavia traversseja. Linja on jatkunut Hankamäentien itäpuolelle, Hankajärven etelärannalle, jossa on vielä nähtävissä taisteluhautalinjaa.
Roinilanmäen alarinne on avohakattu ja istutettu. |
| metsakeskus.1000026688 |
687 |
Koninsärkkä |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
571197.00000000 |
7027353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026688 |
Roinilanmäen länsirinteessä, Keyritynjoen varressa sijaitsee raudanvalmistuspaikka. Kohde on ympäristöstään kohoavalla pienellä kumpareella. Siihen kuuluu kuonakasa ja halkaisijaltaan noin 10 metrin kokoinen miilukuoppa.
Alue on avohakattu ja istutettu. |
| metsakeskus.1000026689 |
678 |
Heinimäki |
10002 |
12004 |
13043 |
11002 |
27000 |
378984.00000000 |
7173305.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026689 |
Mäen korkeimman kohdan kaakkoispuolella koordinaattien osoittamalla paikalla on kiviseen mastoon/kivikkoon kaivettu kellarimainen kuoppa tai purnu, jota ympäröi matala valli. Kuopan ala on 1,5 x 2metriä ja koko rakenteen noin 2,5 x 3 metriä. Syvyyttä kuopalla on 50–60 cm. Sammaleiset seinämät on ladottu, länsisivulla on mahdollinen aukko. Kyseessä ei ole varsinainen rakkakuoppa tai purnu, vaan silmämääräisen tarkastelun perusteella rakenne on tulkittavissa lähinnä pieneksi kellariksi. Kohteen ajoitus on avoin.
Mäenlaen alapuoleinen rinne koillisen suunnalla muodostuu isommista pyöristyneistä kivistä, jossa on havaittu ainakin yksi kohta, jossa kiviä on tulkittu nostetun reunoille, jolloin olisi muodostunut kuoppamainen rakenne. Tätä koko rinnettä on kuitenkin pidettävä pelkästään luontaisena muinaisena rantakivikkona. |
| metsakeskus.1000026690 |
623 |
Kukkeistensaaret |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27028 |
564464.00000000 |
6824888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026690 |
Puumalan Kukkeistenselän eteläisemmässä Kukkeistensaaressa, kallioisen saaren luoteisosassa kaksi louhittua rakennelmaa: pohjoisempana ilmeisesti suorasuuntaustykin tuliasema sirpalesuojineen ja yhdyshautoineen, eteläisemmästä puuttuu selvä tuliasema. Kyseessä lienee kahden suorasuuntaustykin sulkulinnake.
Pohjoisempi varustus alkaa aivan saaren lounaisrannasta kallioon louhittuna noin 20 m pituisena ja paikoin lähes 4 m syvyisenä, polveilevana yhdyshautana, joka päättyy 3x3x3 m kokoiseen sirpalesuojaan. Suojan kaakkoisseinustalla on lattiatasossa noin 0,7x0,7x0,5 m kokoinen syvennys. Sirpalesuojasta koilliseen on matalaa, noin 0,3-0,5 m syvyistä yhdyshautamaista kaivantoa, joka päättyy yhtä matalaan mahdolliseen suorasuuntaustykin tuliasemaan. Päätorjuntasuunta olisi koilliseen. Sirpalesuojan vieressä sen kaakkoispuolella on louhituista kivistä koottu noin 10x6x1-2 m kasa.
Em. varustuksesta parikymmentä metriä etelään olevassa samankaltaisessa varustuksessa yhdyshauta alkaa aivan rannasta ja johtaa sirpalesuojaan, jossa on seinämässä samankaltainen syvennys kuin pohjoisemmassakin varustuksessa. Suojasta etelään on matala kaivanto, mutta selkeä tuliasema puuttuu. Louhitut kivet on kasattu suojan kaakkoispuolelle. Rantavedessä yhdyshaudan alkupäässä on louhituista kivistä kasattu laiturintapainen rakennelma. |
| metsakeskus.1000026691 |
844 |
Kuoliosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27007 |
501042.00000000 |
6989257.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026691 |
Talluskylän Liesjärvessä sijaitsevaan pieneen Kuoliosaareen liittyy tarinoita, joiden mukaan se on ollut hautasaarena. Saaren tasaisella laella, pienellä alueella, sijaitsee muutama painauma. Yhteen painaumaan tehdyssä kaivauksessa löydettiin luita, jotka kuuluivat aikuiselle, mahdollisesti naiselle. Koetutkimuksessa löydettiin myös orgaaninen käärö, joka todettiin mahdollisesti verellä silatuksi äyrin kolikoksi vuodelta 1725. Kolikko oli kääritty kankaaseen ja nahkaan. Kyseessä on mahdollisesti taikakalu, joka on voitu kaivaa hautaan myös jälkikäteen. |
| metsakeskus.1000026693 |
290 |
Hiekkaniemi 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
603479.00000000 |
7105786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026693 |
Niemen kärjen tuntumassa sijaitsee poikkisuuntainen juoksuhauta, jonka pohjoispäässä on katettu tuliasema. Mutkittelevan juoksuhaudan pituus on noin 50 metriä, sen leveys on noin metrin ja syvyys noin puolitoista metriä valleineen. Pohjoispään tuliaseman ampuma-aukko on järvelle pohjoisen suuntaan. Tuliasema on katettu hirsillä ja maalla sekä vahvistettu kivillä ainakin ampuma-aukon kohdalta. Rakennelma on osittain romahtanut puiden
lahotessa. |
| metsakeskus.1000026694 |
848 |
Lahdenjoki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
675772.00000000 |
6904250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026694 |
Asuinpaikka on Lahdenjoen länsipuolella sijaitsevalla soiden ympäröimällä jyrkkärinteisellä kalliokumpareella. Kumpareen eteläosassa, noin 4 m edustalla sijaitsevan suon pintaa korkeammalla tasolla, on melko tasainen kalliolippa, jonka pinnassa on muutaman kymmenen senttimetrin paksuinen hiekkakerros. Tälle alueelle tehtiin kaksi koekuoppaa noin 5 m:n etäisyydelle toisistaan. Kuopista löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kuopissa on selvä podsolimaannos pinnassa ja selvää noen ja luuhippujen sekaista kulttuurikerrosta parinkymmenen senttimetrin syvyyteen.
Havaintojen ja topografian perusteella koko kalliokumpare on todennäköisesti asuinpaikka-aluetta. |
| metsakeskus.1000026695 |
848 |
Lahdenvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
675941.00000000 |
6904071.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026695 |
Asuinpaikka sijaitsee Lahdenvaaran luoteisosan etelärinteellä, viitisenkymmentä metriä Lahdenjoesta koilliseen. Maastossa on selvästi erotettavissa noin 82–84 m:n tasolla muinainen rantatörmä, joka selvästi rajaa asuinpaikan. Törmästä päätelleen paikalla on ollut etelään pistävä noin 60 m pitkä ja noin 30 m leveä tasapohjainen niemi. Maaperä on hienoa hiekkaa. Alueen pohjoislaita on vanhaa kuusimetsää, mutta muu osa asuinpaikasta on pohjakasvillisuudeltaan heinävaltaista puustoltaan nuorta kuusi- ja lehtimetsää. Vaikuttaakin siltä, että alue on joskus ollut viljelyksessä tai ainakin niittynä. Aivan alueen eteläosassa on pari pientä vanhaa hiekanottopaikkaa ja multakasaa. Koekuopissa oli havaittavissa selvää podsolimaannosta vain pohjoisimmassa osassa. |
| metsakeskus.1000026696 |
848 |
Kukkula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
676670.00000000 |
6903032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026696 |
Asuinpaikka sijaitsee länteen pistävällä soiden etelässä, lännessä ja pohjoisessa rajaamalla moreeniharjanteella. Suon ja kuivan maan raja on noin 82 m:n korkeustasolla, mikä edustaa pitkäaikaista Tohmajärven rantaviivaa ennen 1700-luvulla tapahtuneita järven pinnan keinotekoisia laskuja. Tämän vanhan rantaviivan päällä on loivapiirteinen ja matala kannas, jolle tehdyistä koekuopista sekä vanhan traktoriuran pinnasta löytyi kvartsi- ja pii-iskoksia. Myös alueen länsilaidalla olevan suunnilleen tasalakisen moreenikumpareen alueelta löytyi kvartsi-iskoksia – korkeustaso tällä alueella on noin 85 m. Asuinpaikalla oleva vanha traktoriura on osittain tuhonnut kohdetta. On mahdollista, että asuinpaikka jatkuu toisaalta pohjoisessa ja toisaalta kaakossa laajemmaltikin. |
| metsakeskus.1000026697 |
848 |
Sarvikankaantie A |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
671560.00000000 |
6906016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026697 |
Puolustusvarustus sijaitsee metsämaastossa, mäen syrjässä. Paikalla on melko jyrkkäreunainen pohjakaavaltaan neliönmuotoinen kuoppa, jonka sivujen pituus on 2 metriä ja syvyys 1,5 m. Sitä ympäröi noin 50 cm korkea reunavalli, jossa on pari suurta kiveä. Kuopasta pistää luoteeseen 5 m pitkä, metrin levyinen ja 50 cm syvä kaivanto. Ampuma-ala on ollut kaakkoon–etelään. |
| metsakeskus.1000026698 |
848 |
Lahdenjoki 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
676301.00000000 |
6903790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026698 |
Kahdesta erillisestä kaivannosta koostuva kohde sijaitsee Lahdenvaaran soiden ympäröimässä kaakkoiskärjessä, ympäristöään ylempänä, sekametsässä. Kohdassa N 6903783 E 676302, etelään pistävän niemekkeen kärjessä, todettiin pohjakaavaltaan neliönmuotoinen kuoppa, jonka sivujen pituus on 2 m ja syvyys 1,2 m. Kuopasta pistää mutkitteleva, noin 12 m pitkä, metrin levyinen ja saman syvyinen kaivanto, joka päättyy pisteeseen N 6903790 E 676291. Rakenne on tulkittava toisen maailmansodan aikaiseksi varustukseksi – todennäköisesti kyseessä on konekivääripesäke, jonka ampuma-ala on ollut etelään–lounaaseen.
Edellisen koillispuolella, rinteen päällä kohdassa N 6903804 E 676306, on toinen, pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka laajuus on 3 x 2,5 m ja syvyys 1 m. Siitä pistää länteen metrin levyinen ja saman syvyinen pitkä kaivanto, joka päättyy kohtaan N 6903799 E 676290. Sen eteläpuolella on valli. Tämäkin kokonaisuus on tulkittava toisen maailmansodan aikaiseksi varustukseksi – todennäköisesti kyseessä on konekivääripesäke (jonka ampuma-ala on ollut itään) sekä niemekkeen halki kulkeva taisteluhauta. |
| metsakeskus.1000026699 |
684 |
Vääränmaannokka |
10007 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
196813.00000000 |
6785798.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026699 |
Talvisodan aikainen tykkipatteri on kallioisen mäntyä kasvavan mäen laella Susiniementien päässä. Patterin neljä tykkiasemaa ovat rinteen yläosassa koillis-lounaissuuntaisessa linjassa. Kaksi koillisinta asemaa ovat betonivahvisteita, ja näiden välistä kulkee soratie. Lounaisimmat asemat on ladottu kokonaan kivistä. Torjuntasuunta on luode.
Lounaisimpien tykkiasemien takana kulkee osin kallioon louhittu yhdyshauta. Lounaisimman aseman kohdalta lähtee etelään päin ladottu suojakiveys. Tämän eteläpuolella on ehjä osin kallion sisään louhittu betonihuone, jonka edustalla ladottu kiveys jatkuu. Huone on ilmeisesti ollut ammusvarasto.
Rannan läheisyydessä noin 100 m tykkiasemista luoteeseen on kivistä ladottua rintavarustusta. Lisäksi 50 m tykkipatterista itään mäen laella on kallioon upotettu n.1,5 m pitkä rautatanko.
Tykkipatterin tarkemmat koordinaattitiedot:
Patterin koillispää N: 6785857 E: 196840
Patterin lounaispää N: 6785806 E: 196791
Rakenteiden eteläpää (ammusvarasto) N: 6785763 E: 196811 |
| metsakeskus.1000026701 |
848 |
Lahdensilta |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27008 |
676284.00000000 |
6903913.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026701 |
Ruhtinas Dolgoruki ja Hydènin joukot ottivat yhteen 26.8. Hydénin järjestämässä puolustusasemassa Joensuun ja Ilomantsintien risteyksessä. Dolgoruki voitti taistelun. Kymmenkunta ilomantsilaista talonpoikaa kaatui taistelussa.
Lahdenvaaran itäosassa kulkee pohjoinen–etelä-suuntainen, käytöstä jäänyt kapea tie, joka on osa vanhaa Tohmajärvi–Ilomantsi-maantietä. Heti sen itäpuolella, tien reunaa seuraten, on matala valli, jonka eteläpää erottuu risteyksen koillispuolella kohdassa N 6903913 E 676284. Vallin leveys on 1–3 m ja korkeus 0,5–0,8 m. Sen ja tien penkan välissä kulkee 0,5 m syvä ja 1–2 m leveä ojamainen kaivanto. Suurelta osin rakenne on varsin epämääräinen. On pidettävä todennäköisenä, että kyse on tien risteyksestä mainitusta puolustusvarustuksesta. Arvattavasti vanhaa maantietä on 1800-luvun alun jälkeen levennetty, jolloin vallin ja tien välissä oleva kaivanto on paikoin umpeutunut.
Paikallinen muistelus kertoo: Tohmajärven Lahensillalla oli ollut taistelu venäläisiä vastaan. Venäläiset olivat siinä olleet ensin voitolla. He olivat ensin rääkänneet naisia pistäneet niitä seipäiden neniin. Sinne oli sitten tullut Iisakki-niminen hyvin vahva mies. Hän tappoi kirveellään paljon venäläisiä. Hän oli sinne lähtiessään sanonut: "Annahan miekii lähen niitä hoivoomaan". Siitä tapauksesta alkoi sananparsi "Se tehään ihan Iisakin voimalla".
Tohmajärven–Ilomantsin-maantie näyttää olleen talvitienä olemassa jo 1600-luvun puolivälissä (Juvonen 1990:371). Viimeistään isonjaon aikoihin maantien linjaus näyttää noudattaneen nyt inventoitua linjaa Lahdenvaaran itäreunalla (ks. Saloheimo 1971b:49). Lahdenvaaran eteläosan halki nykyisin kulkeva itä–länsi-suuntainen kylätie puolestaan on Tirrosen mainitsema Sortavalan-maantie. |
| metsakeskus.1000026702 |
146 |
Pompakonsärkkä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
703561.00000000 |
7004265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026702 |
Asuinpaikka sijaitsee Hiisjärven itäpuolella Pompakonsärkän länsiosassa hiekkapohjaisella Mäntykankaalla. Paikalla on pienehkö luontainen tasanne, jonka itäreunaa kulkee tie. Kvartsiraaka-aineiden perusteella jokainen iskos edustaa kuitenkin eri ytimen/kappaleen
reduktiosekvenssiä, joten mahdollisesti paikkaa on käytetty useita kertoja. Moderneista häiriöistä tien lisäksi tasanteella tien vieressä on myös moderni leiripaikka tulisijoineen. |
| metsakeskus.1000026703 |
146 |
Pompakonsärkkä 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
703677.00000000 |
7004115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026703 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Hiisjärven itäpuolella olevan Pompakonsärkän lounaisrinteellä. Tien vieressä olevan paikoitusalueen eteläpuolella on etelälounaaseen työntyvä harjanne, jolla on tasaisempi kohta, josta löytyi koepistosta kivikautisia kvartsi-iskoksia. Etäisyys vesirajaan löytökohdasta on noin 17 metriä. Muissa harjanteelle tehdyissä koepistoissa (3 kpl) ei ollut merkkejä asuinpaikasta, eikä kvartseja ollut myöskään havaittavissa yläpuolisella paikoitusalueella rikkoutuneesta maanpinnasta huolimatta. |
| metsakeskus.1000026704 |
146 |
Pompakonsärkkä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
703763.00000000 |
7004000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026704 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Hiisjärven itäpuolella sijaitsevan Pompakonsärkän eteläosassa lounaaseen työntyvässä niemessä. Alueella on kapeita lounaissuuntaisia hiekkaharjanteita, joista kahden vierekkäisen harjanteen päälle tehdyistä koepistosta löytyi iskettyä kvartsia. Pääosa kvartseista löytyi rajatun alueen eteläosassa olevan korkeamman harjanteen päältä tasanteelta. Yksi kvartsi löytyi rajatun alueen pohjoisosassa olevan matalamman harjanteen päältä. Etäisyyttä löydöllisten koepistojen välillä oli n 20 metriä. Asuinpaikasta itään tehtiin myös koepistoja, mutta nämä olivat löydöttömiä. |
| metsakeskus.1000026705 |
146 |
Saarivaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
701148.00000000 |
7001368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026705 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Naarvanjärveen liittyvän Matkalammit-nimisen lammen länsipuolella Saarivaaran itärinteellä noin 153 m mpy. Paikalla on pieni niemimäinen nokka, jonka päällä asuinpaikka on. Maaperä on kiviä sisältävää moreenia. Metsä on hakattu ja pinta laikutettu.
Asuinpaikkalöydöt keskittyvät niemenkärkeen muutaman neliömetrin alalle, mutta yksittäiset iskokset löydettiin samalta korkeustasolta parikymmentä metriä etelään ja pohjoiseen keskittymästä. Käyttöaikanaan asuinpaikka lienee ollut rannalla. Koepisto osoitti löytöjä esiintyvän myös häiriintymättömässä maassa. Nykyisin kohde on noin viisi metriä nykyvettä ylempänä ja n 130 metrin päässä vesisirajasta.
Vesajoen (1985a, b) mukaan Koitere on ulottunut suurimmillaan pohjoisesta Naarvanjoen reittiä myöten Naarvanjärveen asti varhais-holoseeniaikana. Asuinpaikka liittynee tähän vaiheeseen ja lienee Suomen vanhimpia. |
| metsakeskus.1000026706 |
146 |
Haaralampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
699032.00000000 |
7005713.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026706 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Lutinjoen ja Naarvanjoen yhtymäkohdassa Haaralammen pohjoispuolella pohjoisluoteesta-eteläkaakkooon kulkevan uinaisrantatörmän päällä n 150 m mpy. Maaperä on kivetöntä hiekkaa, metsä hakattu ja pinta laikutettu.
Kivikautinen asuinpaikka on runsaslöytöinen. Kvartsia esiintyy n 80 metrin matkalla lähes tasaisesti rantatörmän päällä laikutuksissa. Lisäksi paikalla havaittiin keskittymä, jossa oli palanutta luuta ja 2 kpl pii-iskoksia Tämä on merkitty alakohteena. Lisäksi törmän päällä havaittiin erillinen rapautuneiden kivien keskittymä.
Luulajianalyysi Kristiina Mannermaa KM 40241:3 Mammalia (nisäkkäät), Esox lucius (hauki), Teleostei (kalat).
Lammen nykyisen rannan yläpuolella on havaittavissa neljä muinaisrantavaihetta. Alimpana on kaksi suurta rantavallia. Näistä alimman havaittiin yhdessä kohdassa kaksi pientä kvartsi-iskosta. Kaikki muut löydöt keskittyvät rantavallien yläpuolella sijaitsevan rantatörmän päälle, jolla em kuvattu asuinpaikka sijaitsee. Tämän yläpuolella on lisäksi yksi rantatörmä, jonka päällä ei havaittu löytöjä. Havaitut muinaisrannat ovat luultavasti Muinais-Koitereen varhaisia rantoja. Vesajoen (1985a, b) mukaan ollessaan suurimmillaan Koitere ulottui Haaralammin alueelle. |
| metsakeskus.1000026707 |
146 |
Lutinjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
697010.00000000 |
7000031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026707 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereeseen laskevan Lutinjoen varrella n 2,5 km linnuntietä jokisuusta yläjuoksulle. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Metsä on hakattu ja pohja laikutettu.
Lutinjoen itäpuoli on yleisilmeeltään melko tasaista kangasta. Alueen geologia on kuitenkin ilmeisen kompleksinen Muinais-Koitereen ja Lutinjoen kehityksen vuoksi ja alueella on runsaasti erilaisia veden tuottamia muodostelmia.
Paikalla on vanha luoteesta kaakkoon kulkeva muinaisranta, joka rajautuu lännessä avoimeen suohon. Kyseessä lienee vanha jokitörmä. Nykyinen joki kulkee n 90 m lännempänä. Törmän yläpuoliselta kankaalta löytyi kaksi kvartsikeskittymää ja korkeimmalta kohdalta kivinen iskemällä ja hiomalla valmistettu taltta. |
| metsakeskus.1000026708 |
146 |
Hiienvaara 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
684483.00000000 |
6997719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026708 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella sijaitsevalla Hiienvaaran ampuma-alueella. Hiienvaaran kaakkoispuolella noin 0,5 km päässä vaarasta on kranaatinheittopaikka, jolle vie puskutraktorilla tehty metsäautotie. Paikalle ei ole tuotu soraa, vaan tien pintana on alueen luontainen hiekkamaa. Metsäautotie päättyy lenkkiin. Maasto on hiekkapohjaista nuorta mäntymetsää kasvavaa kangasta. Metsäautotien ympärillä metsänpohja on muokattu edellisen uudistuksen yhteydessä n 40 v sitten.
Löydöt on poimittu tien pinnalta lenkin kaakkoisreunalta, osasta, joka on lähinnä
metsässä tien kaakkoispuolella olevaa muinaisrantatörmää. Löytöjä havaittiin tiellä noin 20 m matkalla. |
| metsakeskus.1000026709 |
146 |
Hiienvaara 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
684420.00000000 |
6997391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026709 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella. Hiienvaarasta n 0,7 km eteläkaakkoon on puolustusvoimien taisteluharjoitusalue, jolle kulkee itä-länsisuuntainen metsäautotie. Metsäautotie on raivattu hiekkakankaalle puskutraktorilla, eikä paikalle ole tuotu soraa. Maasto on hiekkapohjaista varttunutta mäntykangasta.
Tien pinnassa n 180 m matkalla on esillä iskettyä kvartsia. Erityisestä asuinpaikka-alueen keskivaiheilla, josta metsäautotien päässä oleva lenkki alkaa, kvartsia on erittäin runsaasti. Asuinpaikan korkeus vaihtelee n 147,5-150 m mpy. Paikalla on eriaikaisia rantatörmiä, ja asuinpaikka lienee ollut käytössä pitkän aikaa.
Asuinpaikan länsipäässä kvartsia on paljastunut hiljattain kaivetuista poteroista. Asuinpaikan keskiosassa on välittömästi metsätien pohjoispuolella tasanteella pyyntikuoppa. Rakenteen kokonaishalkaisija mataline valleineen on n 6 m ja syvyys n 0,3 mm. Kuopan olemus on esihistoriallinen. Kuopan eteläpuolelta tieltä löytyy kvartsia ja palanut kivi. Kodanpohjaksi kuopanne vaikuttaa kuitenkin turhan pieneltä. Asuinpaikka-alueen itäpää on ollut ilmeisesti käyttöaikanaan niemi. Kvartsia löytyy tien pinnasta pääasiassa niemen eteläreunalta, mutta myös koillisrannalta. Kaikki löydöt ovat pintalöytöjä tieltä.
Vuoden 2021 tarkastuskäynnin yhteydessä alueen pohjoisosassa havaittiin punamullan värjäämä kohta sekä kvartsi-iskoksia laikutuskohdasta. Kyseessä on mahdollinen punamultahauta, jonka tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000026709 |
146 |
Hiienvaara 2 |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27000 |
684420.00000000 |
6997391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026709 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella. Hiienvaarasta n 0,7 km eteläkaakkoon on puolustusvoimien taisteluharjoitusalue, jolle kulkee itä-länsisuuntainen metsäautotie. Metsäautotie on raivattu hiekkakankaalle puskutraktorilla, eikä paikalle ole tuotu soraa. Maasto on hiekkapohjaista varttunutta mäntykangasta.
Tien pinnassa n 180 m matkalla on esillä iskettyä kvartsia. Erityisestä asuinpaikka-alueen keskivaiheilla, josta metsäautotien päässä oleva lenkki alkaa, kvartsia on erittäin runsaasti. Asuinpaikan korkeus vaihtelee n 147,5-150 m mpy. Paikalla on eriaikaisia rantatörmiä, ja asuinpaikka lienee ollut käytössä pitkän aikaa.
Asuinpaikan länsipäässä kvartsia on paljastunut hiljattain kaivetuista poteroista. Asuinpaikan keskiosassa on välittömästi metsätien pohjoispuolella tasanteella pyyntikuoppa. Rakenteen kokonaishalkaisija mataline valleineen on n 6 m ja syvyys n 0,3 mm. Kuopan olemus on esihistoriallinen. Kuopan eteläpuolelta tieltä löytyy kvartsia ja palanut kivi. Kodanpohjaksi kuopanne vaikuttaa kuitenkin turhan pieneltä. Asuinpaikka-alueen itäpää on ollut ilmeisesti käyttöaikanaan niemi. Kvartsia löytyy tien pinnasta pääasiassa niemen eteläreunalta, mutta myös koillisrannalta. Kaikki löydöt ovat pintalöytöjä tieltä.
Vuoden 2021 tarkastuskäynnin yhteydessä alueen pohjoisosassa havaittiin punamullan värjäämä kohta sekä kvartsi-iskoksia laikutuskohdasta. Kyseessä on mahdollinen punamultahauta, jonka tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000026710 |
623 |
Ahotaipaleenmäki |
10002 |
12013 |
13128 |
11004 |
27000 |
565282.00000000 |
6813336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026710 |
Kalliomaalaus Ahotaipaleenmäen korkeassa, hieman sisään kaartuvassa lounaisseinämässä, alimmat kuviot noin 2 m korkeudella maanpinnasta. Mahdollisesti ylempänä tikku-ukkomainen hahmo ja sen alla hirvieläin. Maalausalan korkeus noin 40 cm. Yksittäinen lyhyt punaväriviiva näistä noin 30 cm alaoikeaan, 1,8 m korkeudella maanpinnasta.
Maalausta ei ennätetty tarkastuskäynnillä kunnolla dokumentoida. |
| metsakeskus.1000026711 |
755 |
Stentagsberget 1 |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
342523.00000000 |
6673425.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026711 |
Kohde sijaitsee noin 3 kilometriä lounaaseen Suitian kartanosta, Solgårdin tilan eteläpuoleisella metsäalueella. Stentagsberget on itäkaakko-länsiluode -suuntainen kallioalue, jonka eteläreunalla on kolme kivilouhosta. Stentagsberget on nimensä mukaisesti ollut kivenlouhintapaikka. Alue on topografialtaan tähän varsin sopivaa, sillä siellä kohoaa lukuisia lähes pystyseinäisiä kalliopaljastumia.
Laajin louhoksista sijaitsee luode-kaakko -suuntaisen harjanteen alla. Kalliota on louhittu neljässä tasossa, jonka seurauksena kallioon on syntynyt portaittainen profiili. Yksittäisten portaiden korkeus vaihtelee puolesta metristä kahteen metriin. Sivusuunnassa louhittua kallioseinämää on useita kymmeniä metrejä.
Toinen pieni, muutaman metrin mittainen louhintakohta sijaitsee edellisestä 50 metriä itään noin 60 metriä merenpinnan yläpuolella.
Kolmas paikka sijaitsee tästä noin 50 metriä pohjoiseen noin 65 metriä merenpinnan yläpuolella. Kohdassa on louhittu kiveä noin 2 x 2 x 1,5 metriä kooltaan olevasta irtolohkareesta.
Paikalla pääsee myös todistamaan kivenlouhijalle käynyttä työtapaturmaa. Lohkoamiseen käytetyt metalliset kiilat ovat jääneet porausreikään kiinni ja työntyvät edelleen ulos porausreiästä. Louhosten koon ja louhintatekniikan perusteella vaikuttaa, että louhintaa on toteutettu alueella eri aikoina ja erilaisia päämääriä varten. |
| metsakeskus.1000026712 |
755 |
Gladens 2 |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
341709.00000000 |
6669230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026712 |
Pikakivääriasema sijaitsee Siuntion kirkosta noin 6 kilometriä lounaaseen Siggans-nimisen tilan mailla. Alue kuului Porkkalan vuokra-alueeseen sodan jälkeen. Tilan päärakennuksesta noin 1,2 kilometriä pohjoiskoilliseen on junaradan eteläpuolella Gladens-niminen alue, jossa on noin 100 metriä halkaisijaltaan oleva kallioinen mäki. Mäen pohjoispäässä ja välittömästi junaradan eteläpuolella on kallioon louhittu ja betonista valettu pikakivääriasema, joka on katettu kivimurskalla. Oviaukko käytävineen, varsinainen pyöreä tuliasema (halkaisija noin 1,3 m), radan puolella erottuva pienempi pyöreä betonoitu aukko ja tuuletushormi erottuvat hyvin maastossa.
Kohteen sisäänmenokäytävä vaikuttaa avoimelta ja tyhjältä. Sopivien varusteiden puuttuessa kohteeseen ei tutustuttu sisäpuolelta. Välittömästi kohteen länsipuolella nykyinen ratalinjaus erkanee alkuperäisestä radasta. Radan siirto ei ole kuitenkaan vaurioittanut kohdetta. |
| metsakeskus.1000026713 |
755 |
Bäckkärr 2 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
340848.00000000 |
6668944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026713 |
Kohde sijaitsee Siuntion kirkosta noin 6,7 kilometriä lounaaseen Siggans-nimisen tilan mailla. Junaradan pohjoispuolella on soistunut notkelma, jonka yläpuolella on hiekkapohjainen varttunut kangasmetsä. Alueen läpi kulkee metsäautotie. Kankaalle tien molemmille puolille on kaivettu kuoppia. Yhteensä näitä dokumentoitiin alueelta 10 kappaletta.
Kuopat ovat muodoltaan soikeita, kooltaan noin 3 x 2 metriä ja syvyydeltään noin 0,5 metriä. Koko tosin vaihtelee kuoppien välillä ja suurimmat ovat noin 4 metriä pitkiä. Kuopasta kaivettu hiekka on joissain tapauksissa kasattu pääasiassa kuopan toiselle pitkälle sivulle. Kairahavaintojen perusteella ainakin osassa kuopista on voimakkaan musta, noin 0,5 metriä paksu nokimaa. Kaikista, erityisesti tien läheltä kairatuista kuopista ei kuitenkaan tullut nokimaata. Rakenteensa, kairahavaintojen ja sijaintinsa perusteella kuopat arvioitiin vuoden 2015 inventoinnissa hiilimiiluiksi.
Vuoden 2025 tarkastuksessa alueelta havaittiin myös Porkkalan vuokra-aikainen taisteluhauta, joten ainakin osa kuopista saattaa liittyä tuon ajan toimintaan. Neljässä kuopassa todettiin miiluun viittaavaa hiilikerrosta, mutta huuhtoutumiskerroksen puuttumisen vuoksi ne on arvioitu nuorehkoiksi. Kohteen laji on siksi muutettu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000026713 |
755 |
Bäckkärr 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
340848.00000000 |
6668944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026713 |
Kohde sijaitsee Siuntion kirkosta noin 6,7 kilometriä lounaaseen Siggans-nimisen tilan mailla. Junaradan pohjoispuolella on soistunut notkelma, jonka yläpuolella on hiekkapohjainen varttunut kangasmetsä. Alueen läpi kulkee metsäautotie. Kankaalle tien molemmille puolille on kaivettu kuoppia. Yhteensä näitä dokumentoitiin alueelta 10 kappaletta.
Kuopat ovat muodoltaan soikeita, kooltaan noin 3 x 2 metriä ja syvyydeltään noin 0,5 metriä. Koko tosin vaihtelee kuoppien välillä ja suurimmat ovat noin 4 metriä pitkiä. Kuopasta kaivettu hiekka on joissain tapauksissa kasattu pääasiassa kuopan toiselle pitkälle sivulle. Kairahavaintojen perusteella ainakin osassa kuopista on voimakkaan musta, noin 0,5 metriä paksu nokimaa. Kaikista, erityisesti tien läheltä kairatuista kuopista ei kuitenkaan tullut nokimaata. Rakenteensa, kairahavaintojen ja sijaintinsa perusteella kuopat arvioitiin vuoden 2015 inventoinnissa hiilimiiluiksi.
Vuoden 2025 tarkastuksessa alueelta havaittiin myös Porkkalan vuokra-aikainen taisteluhauta, joten ainakin osa kuopista saattaa liittyä tuon ajan toimintaan. Neljässä kuopassa todettiin miiluun viittaavaa hiilikerrosta, mutta huuhtoutumiskerroksen puuttumisen vuoksi ne on arvioitu nuorehkoiksi. Kohteen laji on siksi muutettu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000026713 |
755 |
Bäckkärr 2 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
340848.00000000 |
6668944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026713 |
Kohde sijaitsee Siuntion kirkosta noin 6,7 kilometriä lounaaseen Siggans-nimisen tilan mailla. Junaradan pohjoispuolella on soistunut notkelma, jonka yläpuolella on hiekkapohjainen varttunut kangasmetsä. Alueen läpi kulkee metsäautotie. Kankaalle tien molemmille puolille on kaivettu kuoppia. Yhteensä näitä dokumentoitiin alueelta 10 kappaletta.
Kuopat ovat muodoltaan soikeita, kooltaan noin 3 x 2 metriä ja syvyydeltään noin 0,5 metriä. Koko tosin vaihtelee kuoppien välillä ja suurimmat ovat noin 4 metriä pitkiä. Kuopasta kaivettu hiekka on joissain tapauksissa kasattu pääasiassa kuopan toiselle pitkälle sivulle. Kairahavaintojen perusteella ainakin osassa kuopista on voimakkaan musta, noin 0,5 metriä paksu nokimaa. Kaikista, erityisesti tien läheltä kairatuista kuopista ei kuitenkaan tullut nokimaata. Rakenteensa, kairahavaintojen ja sijaintinsa perusteella kuopat arvioitiin vuoden 2015 inventoinnissa hiilimiiluiksi.
Vuoden 2025 tarkastuksessa alueelta havaittiin myös Porkkalan vuokra-aikainen taisteluhauta, joten ainakin osa kuopista saattaa liittyä tuon ajan toimintaan. Neljässä kuopassa todettiin miiluun viittaavaa hiilikerrosta, mutta huuhtoutumiskerroksen puuttumisen vuoksi ne on arvioitu nuorehkoiksi. Kohteen laji on siksi muutettu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000026714 |
755 |
Harjulinna |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
344794.00000000 |
6675863.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026714 |
Kohde sijaitsee Suitian kartanolta 350 metriä itäkaakkoon Harjulinnan toimintakeskuksen eteläpuolella olevalla avokalliolla. Kalliohuipun itä-, etelä- ja länsipuolelta on louhittu kiveä pitkältä matkalta. Kokonaisuutena louhintajälkiä esiintyy parinsadan metrin matkalla huipun ympäri, mutta louhos ei ole yhtenäinen vaan välissä on koskemattomana säilyneitä kallioalueita. Korkeimmat louhitut pystyseinämät sijaitsevat huipun etelä- ja itäreunalla, jossa seinämillä on paikoin korkeutta jopa noin 2,5 metriä. Louhos on hyvä, joskin poikkeuksellisen laaja, esimerkki inventoinnissa dokumentoidusta rakennuskiven louhinnasta seudun kallioista.
Harjulinnan eteläpuolinen kallioalue on Suitian kartanon kannalta lähinnä sijainnut laaja kallioalue, josta kiveä on ollut helppo louhia ja kuljettaa kartanon alueella ja sen lähiympäristössä toteutettuihin rakennushankkeisiin. |
| metsakeskus.1000026715 |
755 |
Stentagsberget 2 |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
342241.00000000 |
6673211.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026715 |
Kohde sijaitsee noin 3,4 kilometriä lounaaseen Suitian kartanosta, Solgårdin ja Norrkullan tilojen eteläpuolelle sijoittuvan metsäalueen eteläosassa. Paikalla olevan korkean kallion juurella, sen kaakkoispuolella, on louhittu kiveä noin 3 metriä matkalta. Lohkomisesta muodostunut profiili on noin 0,5 metriä korkea. Varsinainen Stentagsberget on kohteesta noin 400 metriä koilliseen. |
| metsakeskus.1000026716 |
290 |
Järvenpäänkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
640551.00000000 |
7159493.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026716 |
Tervahauta sijaitsee Pikku-Juortanajärven pohjoispuolella olevan avohakkualueen pohjoisreunassa, 350 metriä järvestä pohjoiseen. Maanpinta on äestetty, ei kuitenkaan tervahaudan kohdalta. Siihen on jätetty pari korkeahkoa kantoa merkiksi. Halssi on pohjoiseen, eteläpuolen reunavallissa on jokin kaivanto. Haudan halkaisija on seitsemän metriä ja syvyys puolisen metriä. Järvenpäänkankaan pyyntikuoppa sijaitsee siitä kymmenen metriä länteen. |
| metsakeskus.1000026717 |
777 |
Ähkösenniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
598197.00000000 |
7201793.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026717 |
Kiantajärven Isolahden etelärannalle, kivikkoiseen maastoon tehty matala ja huomaamaton tervahauta, vain pohjoista kohti oleva halssi erottuu selkeästi. Halkaisija noin 11 metriä. Muhkurainen keskiosa miltei vallien tasalla |
| metsakeskus.1000026718 |
777 |
Saukkolahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
611058.00000000 |
7225671.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026718 |
Kiantajärven Saukkojärven Saukkolahden etelärannasta nousevan rinteen päällä on 13 metrin läpimittainen tervahaudan pohja. Sen syvyys on vajaa puoli metriä, halssi on luonnollisesti pohjoiseen, kohti rantaa. |
| metsakeskus.1000026719 |
290 |
Kariniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
640098.00000000 |
7153161.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026719 |
Änättijärvestä laskevan Alajoen niskan pohjoisrannalla on etelään, kohti Alajokea olevaa halssia lukuun ottamatta varsin huomaamaton tervahaudanpohja. Sen halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys 0,3 metriä. |
| metsakeskus.1000026720 |
755 |
Suitia 3 |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
344456.00000000 |
6675829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026720 |
Kohde sijaitsee Suitian kartanosta noin 100 metriä pohjoiseen pihan keskellä olevalla kalliolla. Paikalla on kaksi pienialaista louhoskohtaa, joista on otettu kiveä muutaman metrin matkalta. Paikalla on näkyvissä porausjälkiä. |
| metsakeskus.1000026721 |
755 |
Suitia 4 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
344339.00000000 |
6675794.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026721 |
Kohde sijaitsee Suitian kartanosta noin 130 metriä luoteeseen puron yläpuolisessa törmässä saunan vieressä. Paikalla on noin 4 x 4 metriä maahan kaivettu kuopparakenne,
joka on syvyydeltään noin 1,5 metriä. Kuopan ympäristössä on runsaasti tiilimurskaa. Paikalla lienee ollut kellari tai vastaava. |
| metsakeskus.1000026722 |
755 |
Ekberg |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
345224.00000000 |
6675291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026722 |
Kohde sijaitsee Suitian kartanosta noin 0,87 kilometriä kaakkoon Ekberg- ja Krejansberget-nimisten mäkien välisessä solassa noin 27 metriä merenpinnan yläpuolella. Paikalla on kaksi rakennusjäännöstä. Ekbergin etelärinteen tasaisella juurella on maasta ja kivistä tehty perustus. Rakennuksen koko on ollut noin 7 x 5 metriä. Rakennuksen keskellä on syvennys, ja sen vieressä kasvaa villiintyneitä karviaispensaita. Rakennus on kuvattuna vanhoissa kartoissa. 1810-luvun kartassa paikalle on merkitty yksi rakennus. Samoin vuoden 1872 Senaatin kartastossa paikalla on yksi rakennus.
Toinen rakenne sijaitsee ylempänä rinteessä. Se on syvähkö, noin 1,5 metriä syvä kuoppa, jossa on leveät reunavallit. Kuoppa on luultavasti jäänne perunakuopasta tms. pihapiirin sivurakennuksesta. Kohteen länsipuolella kulkeva nykyinen metsäautotie seuraa vanhempaa, alueen alkuperäiseen tiestöön kuuluvaa reittiä, joka kuului alueen pääväyliin ennen tien 116 rakentamista 1980-luvun alussa.
Krejansbergetin ja Ekbergetin juurta kulkeva tie esiintyy jo vuodelta 1756 olevassa kartassa. Kyseisten mäkien välisestä solasta itään kulki myös jo tällöin reitti. Nyt reitin alkupää on havaittavissa urana maastossa. Alueelle on merkitty kartalla myös asuinrakennus tielinjan länsipuolelle. Alueella on sijainnut myöhäiskeskiajalla Keldbyn kylä, joka on kuulunut Suitian tiluksiin. Kylässä on ollut kolme tilaa 1500-luvun puolivälissä. Kylän tonttimaan tarkkaa sijaintia ei tiedetä, mutta Ekbergin aluella voi olla säilyneenä 1700-1800-lukuja vanhempiakin rakenteita, jotka liittyvät keskiaikaiseen kylätonttiin. |
| metsakeskus.1000026723 |
755 |
Gestans |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
344930.00000000 |
6675796.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026723 |
Kohde sijaitsee noin 0,5 kilometriä itäkoilliseen Suitian kartanosta tien 116 itäpuoleisessa metsässä. Paikalla on näkyvissä vanha tieura, joka kulkee Gestans-nimisen talon pihalta luoteeseen kohti tien 116 länsipuolella sijaitsevaa Harjulinnan toimintakeskusta. Tie on kiertänyt Suitian kartanon itäpuolella sijaitsevan kallioalueen pohjoiskautta. Toinen reitti on kulkenut kallioalueen eteläpuolelta pellonreunaa pitkin.
Tiet on kuvattu vanhemmissa kartoissa vuonna 1756, Senaatin kartastossa vuodelta 1872 ja mm. vuonna 1932. Se kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin kohde Harjulinna 2. Metsässä tien 116 itäpuolella näkyy selkeästi rakennettu tieura, joka on ympäröivää maastoa korkeammalla tasolla. Tie kulkee rinteessä ja on vaatinut alarinteen puolelta pengerrystä. Ylärinteen suuntaan tieuraa erottaa pieni ojanne. Tien nykyinen asu lienee melko nuori, sillä vasta 1980-luvun alussa rakennettu 116-tie katkaisi yhteyden Gestansin ja kartanon välillä. |
| metsakeskus.1000026724 |
755 |
Harjulinna 2 |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
344621.00000000 |
6676160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026724 |
Kohde sijaitsee Suitian kartanosta noin 0,5 kilometriä koilliseen Harjulinnalta pohjoiseen laskevalla harjanteella. Reitti kulkee tien 116 suuntaisesti sen länsipuolella. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Paikalla on vanha rakennettu tieura. Tie on kuvattu mm. Senaatin kartastossa vuodelta 1872. Se kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin kohde Gestans. Tie on perustettu hiekkapatjan päälle. Alarinteen puolelta pengerrys on selvempi. Rakenteen leveys on noin 4. metriä. Rakennettu tie on näkyvissä noin 50 metriä matkalla. Nykyisin harjannetta seuraa edelleen polku.
ks. linja tarkemmin kartalla |
| metsakeskus.1000026725 |
755 |
Harjulinna 3 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
344648.00000000 |
6675910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026725 |
Kohde sijaitsee Suitian kartanosta noin 240 metriä koilliseen. Mäen juurella sen länsirinteellä on rakennusten perustuksia.
Eteläisin mitatuista rakenteista on uuninpohja. Ympärillä lojuu kiviä, tiiltä, kuonaa, betonisia rakenteita ja muuta romua.
Pohjoisin mitatuista kohteista on betonisten kivijalkapilareiden rivi. Ne ovat pitkänomaisesta rakennuksesta (liiteri), joka oli rakennettu rinteeseen.
Rakenteen eteläpuolella on toinen täysmuurattu umpibetoninen antura. Lähelle uuninpohjaa on vanhoihin karttoihin aina 1700-luvulta 1900-luvulle merkitty rakennuksia. 1900-luvun kartoissa on betoniperustusten tuntumassa on rakennuksia. |
| metsakeskus.1000026726 |
755 |
Svidjamalmen 1 |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
344273.00000000 |
6676785.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026726 |
Kohde sijaitsee Siuntion kirkolta noin 2,5 kilometriä pohjoisluoteeseen Lohjalle vievän 116-tien varressa sen itäpuolella. Svidjamalmen-nimisen metsikköisen mäen eteläpuolella pellon laidassa on vanha torpan paikka. Torppa on kuvattu Kuninkaan kartastossa vuosilta 1776-1805, Senaatin kartastossa vuodelta 1872 ja vuodelta 1932 peräisin olevassa kartasta.
Torpan ympärystä on edelleenkin avointa. Kuninkaan kartastossa torpan paikalle on merkitty 2-3 rakennusta, vuoden 1872 kartassa paikalta on kuvattu kolme rakennusta. Vuoden 1932 tilanteessa on esitetty viisi rakennusta. Nykyisin paikalla ei ole rakennuksia, mutta piha-alue erottuu hyvin heinittyneenä kenttänä. Maastossa dokumentoitiin neljä rakennuksen perustaa sekä betoninen valettu kellari.
Päärakennuksen perustus on havaittavissa noin 30 metriä 116-tiestä itään. Maapenkkaperustainen rakennus on ollut kooltaan noin 9 x 7 metriä. Rakennuksen keskellä on uunin perustus, joka on kooltaan noin 2 x 2 metriä.
Päärakennuksesta noin 30 metriä lounaaseen pellon laidassa on betonista valettu matala (kork. 0,2 cm) kivijalka. Se on laajuudeltaan noin 6 x 4 metriä.
Tästä parikymmentä metriä koilliseen on betonista valetun kellarin suuaukko (korkeus noin 1,5 m).
Kellarin vieressä, sen lounais- ja kaakkoispuolella, pellon laidassa on kaksi maapenkkaperustaista rakennuksenpohjaa. Nämä ovat kooltaan noin 4 x 4 metriä ja syvyydeltään noin 0,5 metriä. |
| metsakeskus.1000026727 |
755 |
Svidjamalmen 2 |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
344248.00000000 |
6676869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026727 |
Kohde sijaitsee Siuntion kirkolta noin 2,6 kilometriä pohjoisluoteeseen Lohjalle vievän 116-tien itäpuolella olevalla Svidjamalmen-nimisellä mäellä. Kallioisen mäen yläosasta, sen itärinteeltä on louhittu kiveä kotitarvekäyttöön. Kiveä on louhittu noin 4 metrin matkalta. Paikalla on nähtävissä noin 1,5 metriä korkea louhintaseinämä, jossa on porausjälkiä. |
| metsakeskus.1000026728 |
755 |
Svidjamalmen 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
344172.00000000 |
6676968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026728 |
Kohde sijaitsee Siuntion kirkolta noin 1,3 kilometriä pohjoisluoteeseen Lohjalle vievän 116-tien itäpuolella. Svidjamalmen-nimisen mäen pohjoispuolella on hietapohjainen kangasmetsä, jossa on yksittäinen, hyvin maatunut kuoppa, jota ympäröi kaivamisesta muodostunut valli. Kuopan koko on noin 2 metriä vallilta vallille. Kairanäyte kuopan pohjalta osoitti, että kuopassa on noin 40 senttimetriä paksu nokimaa.
Kyseessä lienee pieni kotitarvemiilu. Vuodelta 1932 peräisin olevassa kartassa kulkee polku muutaman kymmenen metriä pohjoiseen miilusta. Vastaava sijainti 1900-luvun alun polkujen läheisyydessä on myös kahdella muulla 116-tien länsipuolelta löytyneellä kuopalla, kohteilla Svidjanummi 2 ja 3. Näistä myös ainakin toinen on pieni hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000026730 |
755 |
Svidjanummi 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
343972.00000000 |
6677160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026730 |
Kohde sijaitsee Siuntion kirkolta noin 3 kilometriä pohjoisluoteeseen Lohjalle vievän
116-tien länsipuolella. Eteläkaakosta pohjoiskoilliseen kulkevan mäenharjanteen länsirinteellä, kalliopaljastuman alapuolella, on jyrkästi laskevan rinteen taitekohdassa kuoppa. Paikan maaperä on hiekkaista. Nykyisin kohde sijaitsee vanhassa kuusivaltaisessa
kangasmetsässä. Kuopan halkaisija vallilta vallille on noin 2 metriä ja sen syvyys on noin 0,5 metriä. Kuopan pohjalta havaittiin kairanäytteessä noin 50 senttimetriä paksu hiiltynyt kerros. Kyseessä lienee pieni kotitarvemiilu tai vastaava.
Vuodelta 1932 peräisin olevassa kartassa on kuvattu läheiseltä Svidjanummen torpalta pohjoiseen johtava polku, joka kulkee miilun vieritse. Vastaava sijainti 1900-luvun alun polkujen läheisyydessä on myös kahdella muulla torpan lähistöltä löytyneellä ja päälle päin vastaavalla kuopalla (Svidjamalmen 3 ja Svidjanummi 3). Kuopista toinen osoittautui kairattaessa myös pieneksi hiilimiiluksi. |
| metsakeskus.1000026731 |
755 |
Svidjanummi 3 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
344029.00000000 |
6676877.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026731 |
Kohde sijaitsee noin 1,2 kilometriä pohjoisluoteeseen Suitian kartanosta Lohjalle vievän
116- tien länsipuolella ja noin 100 metriä Svidjamalmen-nimiseltä mäeltä länteen. Paikka on varttunutta kuusivaltaista metsää.
Vanhan rantatörmän päälle, noin 53 metriä merenpinnan yläpuolella, on kaivettu kuoppa, jonka laajuus vallilta vallille on noin 3 metriä ja syvyys noin 0,3 metriä. Kuopan pohjalta kairattiin maaprofiili, mutta kairaus ei paljastanut kuopan funktiota. Profiilissa oli hiekkaa, mutta ei nokista maata. Kohde on noin 90 metriä etelälounaaseen Svidjanummen torpasta. Lisäksi vuodelta 1932 peräisin olevan kartan perusteella aivan kuopan vierestä on kulkenut polku. |
| metsakeskus.1000026733 |
755 |
Myntisåkern 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
344519.00000000 |
6676454.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026733 |
Kohde sijaitsee noin 1,2 kilometriä koilliseen Suitian kartanosta Myntisåkern-nimisen peltoalueen itäpuolella sijaitsevalla metsäisellä kallioalueella noin 60 metriä merenpinnan yläpuolella. Noin 0,5 kilometriä länteen Pellonpään talosta loivasti lounaaseen viettävän rinteen tasaisella yläosalla on kalliopohjalla osittain rauennut kivilatomus, joka on kooltaan noin 0,7 x 1 metriä. Latomus vaikuttaa vanhalta rajamerkiltä. Lähimmät nykyrajat sijaitsevat kuitenkin yli sadan metrin päässä lännessä ja etelässä |
| metsakeskus.1000026734 |
755 |
Mosskulla |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
344829.00000000 |
6677960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026734 |
Kohde sijaitsee noin 2,3 kilometriä koilliseen Suitian kartanosta Storträsket-järven länsipuoleisella metsäalueella. Mosskullan tilasta noin 350 metriä kaakkoon kallioalueella
on sedimenttipohjainen mäntyä kasvava loiva rinne. Paikalle on kaivettu kuoppa, jonka halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Turpeen alta tuli kaivettaessa esiin nokista maata. Nokimaakerroksen paksuudesta ei ole tietoa. Kuoppa vaikuttaa pieneltä miilulta. |
| metsakeskus.1000026737 |
755 |
Solgård 2 |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
342283.00000000 |
6673876.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026737 |
Kohde sijaitsee noin 2,9 kilometriä lounaaseen Suitian kartanosta, Solgårdin tilan lounaispuoleisella metsäalueella. Paikalla olevan luoteis-kaakko -suuntaisen kallion
kaakkoispäässä on kaksi pienimittakaavaista kivilouhosta noin 60 metriä päässä toisistaan. Itäisemmässä kohteessa kalliota on louhittu pitkälti yli 10 metrin matkalta ja porausjälkiä on useita, mutta leikkaus on vain noin 0,5 metriä korkea, hyvin maastoutunut ja huomaamaton. |
| metsakeskus.1000026738 |
755 |
Solgård 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
342250.00000000 |
6673840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026738 |
Kohde sijaitsee noin 3 kilometriä lounaaseen Suitian kartanosta, Solgårdin tilan lounaispuoleisella metsäalueella. Paikalla olevan luoteis-kaakko -suuntaisen kallion eteläpuolelta kulkee sedimenttiharjanne, jolla on kaksi lähekkäistä kuoppaa. Ympäristö on
rehevää kangasmetsää.
Toinen kuopista on osittain metsäkoneuralla, toinen tästä hiukan
lounaaseen. Kuoppien halkaisija on reilut 2 metriä vallilta vallille ja syvyys noin 0,5
metriä.
Lounaisen kuopan pohjalta löytyi kairauksessa noin 10 senttimetriä paksu nokimaa,
jossa oli erotettavissa hiilen palasia.
Koillisesta kuopasta sen sijaan ei löytynyt selkeää nokikerrosta. Vastaava yksittäinen kuoppajäännös, Solgård 4, sijaitsee kohteesta noin 180 metriä länteen suon länsireunalla. |
| metsakeskus.1000026739 |
755 |
Solgård 4 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
342086.00000000 |
6673834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026739 |
Kohde sijaitsee noin 3,1 kilometriä lounaaseen Suitian kartanosta, Solgårdin tilan
lounaispuoleisella metsäalueella. Paikalla olevan luoteis-kaakko -suuntaisen kallion
lounaispuolella olevan suon länsireunalla on kuoppa.
Kuopan halkaisija on noin 2 metriä vallilta vallille ja syvyys puolisen metriä. Kuopan pohjoispuolella on toinen pieni kuopanne, josta on otettu hiekkaa. Kairaus ei antanut selvää kuvaa kuopan luonteesta. Kuopan pohjalle tehdyn kairauksen profiilissa ei esiintynyt hiili/nokikerrosta. Kuoppa kuitenkin vastaa kooltaan ja ulkomuodoltaan suon itäpuolella dokumentoituja kuoppia (Solgård 3), sekä muualta Suitian alueelta löytyneitä kuoppia, joista osa on pieniä miiluja. |
| metsakeskus.1000026743 |
755 |
Stentagsberget 4 |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
342026.00000000 |
6673667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026743 |
Kohde sijaitsee noin 3,2 kilometriä lounaaseen Suitian kartanosta, Solgårdin ja Norrkullan
tilojen eteläpuolelle sijoittuvalla metsäalueella. Norrkullan tilan päärakennus on kohteelta noin 620 metriä luoteeseen ja Solgrårdin tila noin 600 metriä koilliseen.
Metsäalueen keskellä on etelä-, itä- ja länsisivuiltaan jyrkkäreunainen kallio, jonka korkein kohta nousee noin 75 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kallion juurella sen pohjoisosassa on kivilouhos. Louhittu osa on noin 6 metriä pitkä ja noin 1,5 metriä korkea. Paikalla on porausjälkiä. |
| metsakeskus.1000026744 |
755 |
Bäckkärr 1 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27009 |
340762.00000000 |
6668985.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026744 |
Kohde sijaitsee Siuntion kirkosta noin 6,8 kilometriä lounaaseen Siggans-nimisen tilan mailla. Alueen läpi kulkevan tien varrella, nykyisestä junaradasta noin 200 metriä pohjoiseen, on kuvattu vuodelta 1912 peräisin olevassa kartassa neljä rakennusta.
Kahden eteläisimmän rakennuksen perustukset löytyvät edelleen maastosta. Nykyisessä kuusimetsässä tien itäpuolella on sijainnut asuinrakennus. Maapenkkaperustainen rakennus on ollut kooltaan noin 6 x 5 metriä. Jäännöksen keskellä on noin 2 x 2 metriä laajuinen uuninperustus.
Tien länsipuolella rinteeseen on kaivettu noin 4,5 x 4,5 metriä kooltaan oleva, noin 1 metriä syvä maavalli- ja kiviperustainen kellarin tms. perustus. |
| metsakeskus.1000026746 |
755 |
Bäckkärr 4 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
340770.00000000 |
6668689.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026746 |
Kohde sijaitsee noin 7,1 kilometriä lounaaseen Siuntion kirkosta ja noin 0,6 kilometriä pohjoiskoilliseen Siggansin tilan päärakennuksesta. Paikka jää nykyisen junaradan ja alkuperäisen ratalinjan väliin Siggansintien länsipuolelle.
Kallioisen alueen pohjoispäässä, noin 30 metriä nykyisestä junaradasta, on betonista valettu, osittain kallioon louhittu ja maalla peitetty pikakivääriasema. Paikka erottuu maastossa heinää kasvavana kumpareena, jossa kasvaa harvaa männikköä. Rakenteen halkaisija on noin 15 metriä ja korkeus noin 4 metriä. Varsinainen tuliaseman aukko, joka on kooltaan noin 1,5 x 1,5 m, erottuu kumpareen keskellä pyöreänä, osin räjäytysten vaurioittamana ja osin täyttyneenä. Alue kuului Porkkalan vuokra-alueeseen sodan jälkeen. |
| metsakeskus.1000026747 |
755 |
Bäckkärr 5 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
340845.00000000 |
6668531.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026747 |
Kohde sijaitsee noin 7 kilometriä lounaaseen Siuntion kirkosta, Siggansin tilan päärakennuksesta noin 370 metriä pohjoiskoilliseen. Siggansintien länsipuolella, hiekkapohjaisessa mäntymetsässä on runsaasti kaivantoja.
Alueella on lukuisia kuoppia, jotka ovat kooltaan parista metristä viiteen metriin. Muodoltaan kuopat ovat sekä pyöreitä että nelikulmaisia. Osa näistä lienee poteroita. Osa kuopista on kaksiosaisia ja niihin saattaa yhdistyä ojamaisia kaivantoja, oletettavasti ryömintä/taisteluhautoja. Myös tien itäpuolella on nähtävissä taisteluhautaa. Alue kuului Porkkalan vuokra-alueeseen sodan jälkeen.
Kaivannot liittynevät tähän Porkkalan vuokra-alueen neuvostoaikaiseen toimintaan ja muihin alueen linnoitteisiin. Samantyyppisiä kaivanteita dokumentoitiin myös Siggansin tilakeskuksen länsipuolella (Siggans, rakenteet F). Pekka Silvastin mukaan läheiset Siggansin rakennukset toimivat Porkkalan parenteesin aikana rykmentti 90680:n pataljoonan 2 majoitusalueena. |
| metsakeskus.1000026748 |
755 |
Kavelkärr 1 |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27009 |
341310.00000000 |
6669236.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026748 |
Kohde sijaitsee Siuntion kirkosta noin 6,2 kilometriä lounaaseen, Siggans-nimisen tilan mailla. Junaradan pohjoispuolella on laaja kallioinen mäki, jonka yläosassa, sen etelä- ja lounaisreunalla on kolme kivilouhosta.
Läntisin näistä louhoksista sijaitsee noin 62,5 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella mäen eteläreunalla. Kiveä on louhittu noin 10 metrin matkalta. Paikalla on isoja irrotettuja lohkoja ja kivimurskaa. Kalliossa on havaittavissa porausjälkiä.
Edellisestä itään noin 58 metriä korkeudella merenpinnan yläpuolella on pienempi
louhos. Se on pituudeltaan noin viidestä kymmeneen metriä. Paikalla on kivimurskaa ja suuria lohkoja. Kalliossa ja kivissä on havaittavissa porausjälkiä.
Kolmas louhospaikka sijaitsee mäen lounaisosassa noin 55 metriä merenpinnan yläpuolella. Paikalla on räjäytetty kiveä noin 10 metriä matkalta. Louhoksesta tulee vaikutelma, että työ on jäänyt puolitiehen ja räjäytetyt kivet ovat jääneet lojumaan paikalla. Kalliossa on havaittavissa porausjälkiä. Louhos vaikuttaa selvästi nuoremmalta kuin muualla Suitian kartanon mailla dokumentoimamme pienimuotoiset kotitarvelouhokset. |
| metsakeskus.1000026749 |
755 |
Kavelkärr 2 |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27009 |
341185.00000000 |
6669251.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026749 |
Kohde sijaitsee Siuntion kirkosta noin 6,4 kilometriä lounaaseen, Siggans-nimisen tilan mailla. Junaradan pohjoispuolella on laaja kallioinen mäki, jonka huipulla pienessä avokallioiden välisessä notkelmassa on parimetristä pystykalliota vasten ladottu kivirakenne.
Rakenne on kooltaan noin 4 x 3 metriä ja se on 1 metriä korkea. Sen seinämien rakennuskiviä ei ole louhittu, mutta useat kivistä ovat luonnostaan kulmikkaita. Osa kivistä lienee sortunut sisään ja täyttänyt rakenteen keskiosaa. Rakenteen funktio on tuntematon, mutta se saattaa liittyä Porkkalan parenteesin aikaiseen toimintaan. |
| metsakeskus.1000026750 |
755 |
Siggans 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
341689.00000000 |
6668537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026750 |
Kohde sijaitsee Siuntion kirkosta noin 6,7 kilometriä lounaaseen, Siggans-nimisen tilan mailla. Alue kuului Porkkalan vuokra-alueeseen sodan jälkeen. Tilan päärakennuksesta noin 0,7 kilometriä itäkoilliseen on peltojen keskellä mäkinen metsäsaareke.
Saarekkeen luoteespäässä mäen alla on venäläisten rakennuttama, betonista valettu tuliasema. Tuliaseman pinnalle näkyvä osa on kooltaan noin 10 x 5 metriä ja pinnalle näkyvät osat ulottuvat korkeimmillaannoin 0,5 metriä korkeuteen. Rakenne koostuu betonista valetusta sisäänmenokäytävästä, pituudeltaan noin 4 m, sekä laajemmasta maanlaisesta suojasta, jonka päällä on varsinaisen tulisaseman pyöreä aukko, halkaisijaltaan noin 1,3 metriä. Rakenne vaikuttaa varsin hyväkuntoiselta, vaikkakin sekä suuaukko että tuliaseman aukko ovat osittain täytetty. Maa on romahtanut osittain sisään sisäänmenokäytävän ja bunkkerin yhtymäkohdassa ja vaikuttaa siltä, että maan alla oleva bunkkerin osa on tyhjä.
Tuliasemasta noin 12 metriä länteen alarinteen puolella sijaitsee erillinen pyöreä suppilomainen betonoitu aukko. Tämän halkaisija on noin 0,8 metriä. Aseman ympäristössä on metalliesineitä: ruostuneita säilykepurkkeja, ilmastointihormin osa ja alumiininen kuppi, jotka liittynevät rakenteen käyttöaikaan.
Betonisesta tuliasemasta noin 30 metriä kaakkoon on kuoppa, laajudeltaan noin 5 x 4 metriä ja syvyydeltään noin 1,5 metriä. Tästä kulkee kaakkoon noin 5 metriä pitkä maahan kaivettu juoksuhauta, joka päättyy kahteen maahan kaivettuun matalaan tuliasemaan. |
| metsakeskus.1000026751 |
755 |
Siggans 3 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
341354.00000000 |
6668814.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026751 |
Kohde sijaitsee Siuntion kirkosta noin 6,6 kilometriä lounaaseen, Siggans-nimisen tilan mailla. Tilan päärakennuksesta noin 0,7 kilometriä pohjoiskoilliseen, peltojen pohjoispuolisen metsän mäenrinteessä on betonista rakennettu maanalainen tuliasema bunkkereineen. Paikka erottuu nykyisin ruohottuneena kumpuna rinteessä. Kummun laajuus on noin 15 x 15 metriä. Tämä muodostuma näkyy myös 40 metriä merenpinnan yläpuolella korkeuskäyrässä etelään työntyvänä ulokkeena.
Alue kuului Porkkalan vuokra-alueeseen sodan jälkeen ja kohde on osa Neuvostoliiton merisotilaallisen tukikohdan luoteisrajan puolustusasemia. Tuliaseman betonisista rakenteista on näkyvissä suuaukko etelään. Lisäksi ilmeisesti rakenteiden räjäytyksen seurauksena kattoon on tullut aukkoja, joista maanalaiset rakenteet näkyvät.
Tuhotöistä huolimatta varsinainen maanalainen bunkkeriosa vaikuttaa pinnalta tarkasteltuna kuitenkin varsin ehjältä ja rakenteeseen olisi mahdollista laskeutua sisälle. Sopivan välineistön puuttuessa rakenteen sisällä ei kuitenkaan käytty. Varsinainen tuliaseman aukko on peittynyt. |
| metsakeskus.1000026753 |
755 |
Gladens 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
341748.00000000 |
6669267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026753 |
Kohde sijaitsee Siuntion kirkosta noin 6 kilometriä lounaaseen Siggans-nimisen tilan mailla. Alue kuului Porkkalan vuokra-alueeseen sodan jälkeen. Tilan päärakennuksesta noin 1,2 kilometriä pohjoiskoilliseen on junaradan eteläpuolella Gladens-niminen alue, jossa on noin 100 metriä halkaisijaltaan oleva kallioinen mäki.
Mäen pohjoispäässä ja välittömästi junaradan eteläpuolella on kallioon louhittu ja betonista valettu pikakivääriasema, joka on katettu kivimurskalla. Oviaukko käytävineen, varsinainen pyöreä tuliasema (halkaisija noin 1,3 m), radan puolella erottuva pienempi pyöreä betonoitu aukko ja tuuletushormi erottyvat hyvin maastossa. Rakenne vaikuttaaa vastaavalta kuin kohde Siggans 2. Kohteen sisäänmenokäytävä vaikuttaa avoimelta ja tyhjältä. Välittömästi kohteen länsipuolella nykyinen ratalinjaus erkanee alkuperäisestä radasta. Radan siirto ei ole kuitenkaan vaurioittanut kohdetta. |
| metsakeskus.1000026754 |
755 |
Siggans junarata |
10007 |
12005 |
13067 |
11006 |
27008 |
340741.00000000 |
6668527.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026754 |
Kohde sijaitsee Siuntion kirkosta noin 6 kilometriä lounaaseen Siggans-nimisen tilan mailla. Alue kuului Porkkalan vuokra-alueeseen sodan jälkeen. Nykyisen junaradan eteläpuolella on alkuperäinen junaradan paikka. Siggansin tilan mailla ratalinjaa on noin 1,1 km.
Nykykartoissa metsäautotie kulkee vanhan radan kohdalla ja ratapohjaa käytetään mm. ratsastusreittinä. Alkuperäinen ratalinjaus on ollut kapea ja nykyistä mutkittelevampi. Rata oli yksikaistainen ja noin 6 metriä leveä. Radan oikaisun ja levennyksen yhteydessä 1980-luvulla pohjoisemmaksi siirretty linjaus on säästänyt alkuperäisen ratalinjauksen sekä siihen liittyviä rakenteita, mm. neuvostoliittolaiset linnoitteet radan eteläpuolella varsin ehjinä.
Itä- ja keskivaiheiltaan alkuperäinen ratalinja on louhittu kallioiseen maastoon. Bäckkärrin suon kohdalla rataa on täytynyt voimakkaasti nostaa luontaista pintaa ylemmäs ja ratapenger näkyy alueella selkeästi. Muualla varsinaista ratapohjaa on rakennettu mm. lohkokivistä. Lohkokivien reunustaman ratapohjan ja kallioseinämien välissä on noin 0,5 metriä syvä oja ratapohjan kumminkin puolin. Ammuttu kallio on läjitetty louhikoiksi ratalinjan viereen. |
| metsakeskus.1000026755 |
755 |
Gladens 3 |
10007 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
341544.00000000 |
6669127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026755 |
Kohde sijaitsee Siuntion kirkosta noin 6,2 kilometriä lounaaseen Siggans-nimisen tilan mailla. Alue kuului Porkkalan vuokra-alueeseen sodan jälkeen. Nykyisen junaradan eteläpuolella on Siggansin tilan mailla alkuperäinen junaradan paikka, joka on nykykarttoihin merkitty metsäautotieksi.
Gladens-nimisestä alueesta länteen, noin 20 metriä vanhan ratapohjan eteläpuolella, loivassa itärinteessä on kooltaan 4,5 x 4,5 metriä ja 1 metriä syvä maapenkkaperustaisen rakenteen jäännös. Oviaukosta johtaa alas joko matala ryömintähauta tai vedenohjauskanava. Rakenne liittynee vanhaan rataan ja/tai Gladensissa sijainneeseen asuinrakennukseen. Viereisessä kalliossa on metallinen kiinnityslenkki ja kallioon kiinnitetyn vanhan puupylvään alaosa jalustoineen. |
| metsakeskus.1000026756 |
755 |
Gladens 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
341176.00000000 |
6668892.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026756 |
Kohde sijaitsee Siuntion kirkosta noin 6,6 kilometriä lounaaseen Siggans-nimisen tilan mailla. Alue kuului Porkkalan vuokra-alueeseen sodan jälkeen. Nykyisen junaradan eteläpuolella on Siggansin tilan mailla alkuperäinen junaradan paikka, joka on nykykarttoihin merkitty metsäautotieksi.
Alkuperäisen radan eteläpuolella on kaksi pitkää taisteluhautaa, jotka kulkevat pohjois-etelä-suunnassa. Läntisempi taisteluhauta on pituudeltaan noin 60 metriä. Siitä erkanee muutamia matalia ja lyhyitä ryömintähautoja. Varsinaisia tuliasemia on suunnattu sekä radan että metsän puolelle.
Itäisempi taisteluhauta on lyhyempi ja pituudeltaan noin 40 metriä. Hautaan liittyy myös suorakaiteen muotoinen noin 4 x 3 metriä kooltaan oleva perustus. Perustus on kaivettu maahan ja siinä on kivi- ja maavallillit, jonka päällä on oletettavasti ollut jonkinlainen katettu osa. Rakenne sijaitsee metsän puolella ja se on siten suunnattu pois radasta. |
| metsakeskus.1000026757 |
755 |
Gladens 5 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
341635.00000000 |
6669090.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026757 |
Kohde sijaitsee Siuntion kirkosta noin 6,2 kilometriä lounaaseen Siggans-nimisen tilan mailla. Junaradan eteläpuolella on Gladens-niminen alue, jolla sijaitsee kaksi rakennekeskittymää. Läntinen rakennus on tehty valetun betoniperustuksen päälle. Kooltaan se on ollut noin 8 x 5 metriä. Uuninperustus on nähtävissä rakennuksen keskellä. Samoin rakennukseen johtaneet betoniset porrasaskelmat auttavat hahmottamaan rakennuksen muotoa.
Myöhemmin alueelle on kaivettu taisteluhauta, joka johtaa rakennuksen alla oletettavasti olleelta kellarilta noin 50 metriä kaakkoon. Toinen rakenne sijaitsee idempänä suon laidassa. Täällä on havaittavissa maapenkkaperusteinen, kooltaan noin 4 x 4 metriä oleva rakenne. Vuodelta 1912 peräisin olevan kartan perusteella paikalla on ollut kaksi rakennusta.
Koska itäinen rakenne sijaitsee hieman eri kohdassa kuin mitä rakennus on karttapaikannuksen perusteella ollut, maavallirakenteet saattavatkin liittyä rakennuksen sijaan venäläisten kaivutoimintaan alueella. Vuoden 1961 peruskartassa suon alueella radan eteläpuolella on ollut sittemmin kadonnut peltotilkku, joskin kyseessä on luultavasti ollut uudisraivaus, sillä vuokra-ajan jälkeen pellot olivat yleisesti pahasti pusikoituneet. Nykyisin alue kasvaa varttunutta kuusimetsää. |
| metsakeskus.1000026758 |
445 |
Österretais |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
204680.00000000 |
6682927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026758 |
Kohde sijaitsee Korppoon Kyrklandetilla, Österretaisin kylän länsipuolella, Högberg ja Hallonklint –nimisten kallioalueiden pohjoispuolella, peltojen ympäröimällä metsäisellä kallioalueella.
Kohde sijaitsi kalliontasanteella, metsäisellä rinteellä, joka laski kohti pohjoista. Aivan kohteen eteläpuolella kallio nousee jyrkästi. Tasanteella on itä-länsi- suuntainen röykkiö, joka on kooltaan n. 5,80 metriä pitkä ja 2,80 metriä leveä. Jos aivan kallion vieressä oleva kiviaines otetaan mukaan, on leveys noin 5,50 m. Rajat ovat epäselvät ja kivisyyttä jatkuu lähes joka suuntaan, paitsi pohjoispuolelle. Röykkiö on noin puolen metrin korkuinen ja kiviä siinä on 3-4 kerrosta. Kiviä peittää sammal ja jäkälä.
Sijainnin perusteella kyseessä voisi olla luonnonmuodostelmakin. Kiviaines ei myöskään ole kallion korkeimmalla kohdalla, kuten röykkiöt usein ovat. Monikerroksinen kivirakenne ja sen muoto voisivat viitata myös ihmistoimintaan. |
| metsakeskus.1000026759 |
445 |
Österskogen |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
200467.00000000 |
6678710.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026759 |
Kohde sijaitsee Korppoon Kyrklandetilla, Syvälaxin kylän ja Tornback –nimisen kallion luoteispuolella Österskogenin alueella. Kohde sijaitsee kallion lakialueella. Ympäristö on havupuuvaltaista kallioista metsämaastoa.
Kohde on louhos, jossa näkyy korkeimmillaan noin metrin korkuista seinämää, josta on lohkottu kiveä. Alueen toisessa päässä sitä on vajaa 25 metriä, toisessa päässä noin 10 metriä. Näiden välillä on matkaa n. 25 metriä. Välialueella on erikokoisia kivikasoja ts. lohkomisesta jäänyttä kiveä. Lähiympäristössä kallioalueella on muitakin kohtia, josta kiveä on otettu, mutta tämä kohde on suurin ja vaikuttavin. Oppaana toimineen Tom Fredrikssonin arvion mukaan paikalta olisi otettu kiveä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000026760 |
445 |
Pedars |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
203027.00000000 |
6682827.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026760 |
Kohde sijaitsee Paraisten Korppoon Kyrklandetilla, Västerretaisin kylän ja Saaristotien eteläpuolella, Pedars Södergårdin taloista noin 470 metriä luoteeseen olevalla metsäisellä kallionharjanteella. Kohde sijaitsee kallioisessa metsämaastossa. Noin 50 metrin päässä on talo ja noin vajaan 100 metrin päässä länsipuo-lella kulkee tie. Rinteen pohjoispuolella on hedelmäpuutarha. Kallion peitteenä on sammalta ja jäkälää. Ympärillä kasvaa havupuuvaltaista metsää, röykkiön tienoolla nuoria mäntyjä ja varpukasveja.
Suurempi röykkiöistä sijaitsee itä-länsi –suuntaisen kallioharjanteen päällä, harjanteen suuntaisesti. Sen pohjoissivu aivan harjanteen jyrkemmin laskevan puolen laidalla. Röykkiö on pitkänmallinen: pituutta sillä on noin kymmenen metriä. Itäpää on pyöreähkön mallinen ja sen halkaisija on noin 2,20 metriä. Keskikohdaltaan röykkiön leveys on n. 2,60 m ja länsipäässä suurimmillaan noin 4 metriä. Röykkiöstä on vierinyt jonkin verran kiviä alas sen molemmin puolin. Siinä on 2-3 kivikertaa. Röykkiön länsipään koordinaatit ovat 6682827, 203018. Vastaavien kohteiden ja rakenteen perusteella kohde olisi ajoitettavissa pronssikautiseksi.
Toinen, paljon huomaamattomampi (röykkiö /) kivilatomus sijaitsee noin kymmenen metrin päässä alempana rinteessä, sen kallion tasanteella noin pohjois-etelä –suunnassa. Eteläpään koordinaatit ovat 6682839, 203031 ja pohjoispään 6682845, 203031. Myös se on pitkän mallinen: se on noin 9 metriä pitkä ja leveyttä on koko matkalta noin 2,80 metriä. Kiviaines on pienempää, kiviä näyttäisi olevan vain yhdessä kerroksessa ja rakennetta on vaikeaa hahmottaa päällä kasvavan jäkälän ja muun kasvillisuuden joukosta. |
| metsakeskus.1000026761 |
445 |
Tornback |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
200763.00000000 |
6678473.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026761 |
Kohde sijaitsee Korppoon Kyrklandetilla, Syvälaxin kylän ja Tornback-nimisen kallioalueen länsipuolella. Röykkiö sijaitsee metsämaastossa pienellä kallionharjanteella, pienen kallionnyppylän päällä. Ympäristössä kasvaa sekametsää.
Röykkiön mitat ovat 4,30 x 2,70 m; kivet ovat hieman levinneet toisesta päästä. Osin rakennetta peittää sammal ja muu kasvillisuus, joten kivikerrosten arvioiminen on hankalaa, mutta kyseessä on matala röykkiö. Ulkomuotonsa ja korkeutensa perusteella, se voisi olla varhaismetallikautinen.
Röykkiön yli ajettu metsätöissä. Kohde tarkastettu vuonna 2018 ja todettu osittaisia vaurioita. |
| metsakeskus.1000026762 |
853 |
Ispoinen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
239958.00000000 |
6708093.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026762 |
Kohde sijaitsee Ispoisten kaupunginosassa, Luolavuoren alueella mäellä, jossa kulkee ulkoilureitistö. Röykkiö sijaitsee sekametsäalueella, avokallioiden välissä, maapohjalla. Kohteen itäpuolella vajaan sadan metrin päässä kulkee ulkoilureitin perustettu polku, metsässä kulkee myös muita pieniä polkuja. Länsipuolella muutaman metrin päässä, kallio laskee jyrkästi. Sen alapuolella on omakotitaloasutusta; talot näkyvät osin kohteelle kallion päälle. Kohde on matala, pyöreähkö kivilatomus / -röykkiö. Kiviä on pääsääntöisesti yhdessä kerroksessa. Keskellä on yksi isompi kivi, mutta se ei ole korkeammalla kuin muut kivet. Röykkiön halkaisija on noin 3,5 metriä. Kivet ovat osin sammaloituneet. |
| metsakeskus.1000026763 |
853 |
Pihlajaniemenpuisto |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
238005.00000000 |
6708486.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026763 |
Kohde on Majakkarannan asuinalueen reunalla, Pihlajaniemenpuistoksi nimetyn kallioalueen pohjoispuolen alarinteellä. Aluetta rajaavat Hirvensalon puistotie ja Reelinkikatu sekä kerrostaloasuinalue rakennuksineen. Alueella kallioiden välissä on puustoa, joka lehtipuuvaltaista sekä melko rehevää ruohovartista kasvillisuutta. Kallio on osin sammalpeitteinen. Kallioon on hakattu miekkaa, ilmeisesti sapelia kuvaava kuvio. Sen pituus on n. 32 cm ja levein kohta on noin 11 cm väistimen kohdalta. Väistimen toinen pää on tehty kaartumaan ylöspäin ts. kohti pontta. |
| metsakeskus.1000026764 |
853 |
Vesikari |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
231793.00000000 |
6701688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026764 |
Röykkiö sijaitsee Satavan saaren länsiosassa, metsämaastossa, pienellä ja suhteellisen matalalla kallionnyppylällä lähellä metsän reunaa.
Röykkiö sijaitsee pienellä kallionyppylällä. Sen reuna laskee etelään jyrkästi. Tällä puolen on oja ja parinkymmen metrin päässä vanhaa peltoaluetta. Näiden sivuitse kulkee Vuohiluodontie. Muutoin kohdetta ympäröi kallioinen metsämaasto (sekametsää). Röykkiö ei ole korkeimmalla kohdalla vaan loivasti laskevassa rinteessä. Se on muodoltaan pyöreähkö ja keskellä on selkeä kuoppa, jossa kasvaa tällä hetkellä puu. Röykkiön mitat ovat noin 5,20 x 6,40 m. Kiviä on hieman levinnyt alarinteen puolella. Muutaman metrin päässä on pieni noin 2 x 2 cm oleva kivikasa, mutta se ei välttämättä liity röykkiöön.
Varhaismetallikauteen ajoitetut röykkiöt Turkukallio (1000015397), Turkukallio 2 (1000015397) ja Turkukallio 3 (1000019366) sijaitsevat lähialueilla, viimeksi mainittu Vesikarin kohteesta n. 400 m länsilounaaseen. |
| metsakeskus.1000026765 |
430 |
Kylä-Heikkilän tervahauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
265907.00000000 |
6763899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026765 |
Virttaan Kirkkokujalla (nyk. Kirkkokaari) tiedetään vuodelta 1872 peräisin olevan kartan sekä muistitiedon mukaan olleen ainakin 9 tervahautaa, joista neljä on säilynyt nykypäiviin. Kaikki säilyneet tervahaudat on rakennettu suurista kivilohkoista. Kylä-Heikkilän tervahauta Tervatöykön tontilla on näistä pohjoisin. Kirkkokujan tervahaudat on kartoitettu Varsinais-Suomen maakuntamuseon rakennusinventoinnissa vuonna 1989 (Tuija Vuori).
Tervahaudat sijaitsevat Virttaan kirkosta 170-400 metriä kaakkoon, noin 280 metrin pituisella matkalla. Ne sijaitsevat melko jyrkässä itärinteessä, joka rajautuuu Tokkeenojaan. Maa tonteilla on paikkapaikoin hyvin mustaa. Kaikkien jäljellä olevien tervahautojen suut ovat itään päin. Osalla tonteista (Alaranta, tervarinne) on kyläläisten mukaan vielä 1900-luvun alussa ollut jäljellä hirsisiä terva-aittoja ja hiilikoppeja.
Tuija Vuori kuvaa tervahautoja näin: Tervahautojen suut on tehty kookkaista kivilohkareista. Suuaukko on noin 1,5 metriä leveä ja korkea. Tervahautojen suut ovat noin 7 metriä pitkiä ja kapenevat syvyyssuunnassa. Kivisen suun yläpuolella on ollut kiviä ja suuri savinen vati, jonka keskiosan pohja on reunoja syvempänä. Saviseen vatiin kasattiin tervakset, ja tästä terva valui tervahaudan suulle, jossa oli puinen ruuhi. Puinen ruuhi on jäljellä mm. Alarannan tervahaudassa.
Kylä-Heikkilän tervahaudan ympäristö on täysin pusikoitunut, joten havaintojen teko oli tarkastushetkellä erittäin vaikeaa. |
| metsakeskus.1000026766 |
430 |
Keto-Heikkilän tervahauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
265996.00000000 |
6763856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026766 |
Virttaan Kirkkokujalla (nyk. Kirkkokaari) tiedetään vuodelta 1872 peräisin olevan kartan sekä muistitiedon mukaan olleen ainakin 9 tervahautaa, joista neljä on säilynyt nykypäiviin. Kaikki säilyneet tervahaudat on rakennettu suurista kivilohkoista. Kirkkokujan tervahaudat on kartoitettu Varsinais-Suomen maakuntamuseon rakennusinventoinnissa vuonna 1989 (Tuija Vuori).
Tervahaudat sijaitsevat Virttaan kirkosta 170-400 metriä kaakkoon, noin 280 metrin pituisella matkalla. Ne sijaitsevat melko jyrkässä itärinteessä, joka rajautuuu Tokkeenojaan. Maa tonteilla on paikkapaikoin hyvin mustaa. Kaikkien jäljellä olevien tervahautojen suut ovat itään päin. Osalla tonteista (Alaranta, Tervarinne) on kyläläisten mukaan vielä 1900-luvun alussa ollut jäljellä hirsisiä terva-aittoja ja hiilikoppeja.
Tuija Vuori kuvaa tervahautoja näin: Tervahautojen suut on tehty kookkaista kivilohkareista. Suuaukko on noin 1,5 metriä leveä ja korkea. Tervahautojen suut ovat noin 7 metriä pitkiä ja kapenevat syvyyssuunnassa. Kivisen suun yläpuolella on ollut kiviä ja suuri savinen vati, jonka keskiosan pohja on reunoja syvempänä. Saviseen vatiin kasattiin tervakset, ja tästä terva valui tervahaudan suulle, jossa oli puinen ruuhi. Puinen ruuhi on jäljellä mm. Alarannan tervahaudassa.
Keto-Heikkilän tervahauta (Tuija Vuoren kartta, nro 3) sijaitsee jyrkässä itään laskevassa rinteessä. Siitä noin parikymmentä metriä etelään on rinteessä havaittavissa hyvin mustaa maata, joka on mahdollisesti peräisin Kurjen tervahaudasta (Tuija Vuoren kartta, nro 4) |
| metsakeskus.1000026767 |
430 |
Tätilän tervahauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
265975.00000000 |
6763684.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026767 |
Virttaan Kirkkokujalla (nyk. Kirkkokaari) tiedetään vuodelta 1872 peräisin olevan kartan sekä muistitiedon mukaan olleen ainakin 9 tervahautaa, joista neljä on säilynyt nykypäiviin. Kaikki säilyneet tervahaudat on rakennettu suurista kivilohkoista. Kirkkokujan tervahaudat on kartoitettu Varsinais-Suomen maakuntamuseon rakennusinventoinnissa vuonna 1989 (Tuija Vuori).
Tervahaudat sijaitsevat Virttaan kirkosta 170-400 metriä kaakkoon, noin 280 metrin pituisella matkalla. Ne sijaitsevat melko jyrkässä itärinteessä, joka rajautuuu Tokkeenojaan. Maa tonteilla on paikkapaikoin hyvin mustaa. Kaikkien jäljellä olevien tervahautojen suut ovat itään päin. Osalla tonteista (Alaranta, tervarinne) on kyläläisten mukaan vielä 1900-luvun alussa ollut jäljellä hirsisiä terva-aittoja ja hiilikoppeja.
Tuija Vuori kuvaa tervahautoja näin: Tervahautojen suut on tehty kookkaista kivilohkareista. Suuaukko on noin 1,5 metriä leveä ja korkea. Tervahautojen suut ovat noin 7 metriä pitkiä ja kapenevat syvyyssuunnassa. Kivisen suun yläpuolella on ollut kiviä ja suuri savinen vati, jonka keskiosan pohja on reunoja syvempänä. Saviseen vatiin kasattiin tervakset, ja tästä terva valui tervahaudan suulle, jossa oli puinen ruuhi. Puinen ruuhi on jäljellä mm. Alarannan tervahaudassa.
Alarannan tontilla on ollut kaksi tervahautaa (Tätilän tervahaudat, Tuija Vuoren kartta, 7 ja 8), joista eteläisempi on säilynyt. Tarkastushetkellä tontilla oli autotallin perustuksen kaivaminen käynnissä. Maassa näkyi runsaasti mustaa maata. Samoin talon perunapelto oli kauttaaltaan mustaa maata. Säilynyt tervahauta sijaitsee aivan tontin itäreunassa. |
| metsakeskus.1000026771 |
165 |
Vanhala |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
364004.00000000 |
6739241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026771 |
Vaurioitunut, kivetty kellarikuoppa sijaitsee Sauvalassa, Vetelänojan luoteispuolella, metsäisen mäen etelärinteessä Vanhalan tilan maalla. Vanhala oli yksi Sauvalan kartanon torpista (Vanhalan eli Stenbackan torppa). Nimestään huolimatta se ei ollut kartanon vanhimpia torppia vaan lienee perustettu vasta 1800-luvulla (isäntä- ja emäntäluettelo, ei ole Kuninkaan kartastossa).
Kuoppa paljastui kivetyksi vasta sen jälkeen, kun siinä oli poltettu rinteen raivauksen ja siistimisen jälkeen roskia keväällä 2015. Tulen jäljiltä paljastui kuopan seinämistä kiveystä, joka oli tehty lohkokivistä ja luonnonkivistä ilman sidosaineita. Vaikka kuopan pohjalta oli kerätty säkkikaupalla rojua pois ennen tarkastusta, paljastui sieltä lisää mm. lasinsiruja, ja tiiliskiviä. |
| metsakeskus.1000026772 |
91 |
Lehtisaari |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
380899.00000000 |
6672779.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026772 |
Lehtisaaren eteläosassa länsirannan tuntumassa sijaitseva Itämaisen sodan aikainen (1853-1856) patteri. Patterin rakentaminen aloitettiin syksyllä 1855. Aseistuksena oli 4 kpl 36 naulaisia rautakarronadeja. Patteri aseistariisuttiin sodan päätyttyä.
Patteri on merkitty Lauttasaaren linnoitteita esittävässä vuoden 1855 linnoituskartassa. Patterin taustalle on merkitty kartassa ruutikellari.
Neljän tykin patteri, jonka rintasuojana on maavalli, pituus 30-40 m (h = 0,5-1,5 m, keskellä 2,2 m). Kohteeseen johtaa tieura Lehtisaarentieltä idästä. Rintasuojaa on kaiveltu. Kohteen pohjoispuolella on kallion kyljessä kivistä ladottu perusta (2 x 2 m). |
| metsakeskus.1000026776 |
146 |
Vene-Saahkari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
684366.00000000 |
6997068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026776 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella. Hiienvaaran eteläpuolella ja n 300 m pohjoiseen Vene-Saahkarista on kapea etelään työntyvä hiekkainen harjanne. Alueen metsä on hakattu ja maanpinta laikutettu, joten havainto-olosuhteet olivat hyvät. Harjanteen päältä löytyi kvartsia noin 10 m matkalta. Löydöt ovat laikutetun alueen ja metsän rajalta, joten asuinpaikka ulottunee myös metsän puolelle harjanteen päällä. |
| metsakeskus.1000026777 |
146 |
Vene-Saahkari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
684248.00000000 |
6996960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026777 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella. Vene-Saahkari-järvestä noin 150 m pohjoiseen on etelään työntyvä hiekkainen muinaisniemi. Niemen eteläkärjestä löytyi laikutuksesta iskettyä kvartsia. Lisäksi yksi iskoks saatiin niemen poikki kulkevalta polulta n 25 luoteeseen em. löytökeskittymästä. Alueen laikutukset ovat osittain jo kasvamassa umpeen. |
| metsakeskus.1000026778 |
146 |
Vene-Saahkari 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
684018.00000000 |
6996425.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026778 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella. Vene-Saahkari-järven lounaispuolella n 250 m päässä on kaakkoon työntyvä muinaisniemi n 147,5 m mpy, jonka läpi kulkee tie.
Asuinpaikka löytyi tieleikkauksesta. Paikalta saatiin kvartsia ja palanutta luuta alakohteeksi merkityltä kohdalta. Yksi iskos löytyi n 4 m pohjoiseen metsälaikutuksesta. Lisäksi idempänä tieleikkauksessa n 13 m päässä löytökeskittymästä oli tulen rapauttamia kiviä.
Palaneesta nisäkkään luusta saatiin radiohiiliajoitus 9695-9454 CalBP (Beta 410063). Luulajianalyysi Kristiina Mannermaa KM 40248:2 Mammalia (nisäkkäät), Esox lucius (hauki), Indet (tunnistamattomat). |
| metsakeskus.1000026780 |
146 |
Hiienjoki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
684901.00000000 |
6997051.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026780 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella. Vene-Saahkari-järven koillispuolelta kulkee tie Hiienjoen yli. Joen itäpuolella tie leikkaa vanhojen joki- tai Muinais-Koitereen rantatörmien poikki. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Tieleikkauksesta, n 147,5 m korkeudelta, tien molemmin puolin löytyi runsaasti iskettyä kvartsia n 20 m matkalta. Paikalla on loivasti lounaaseen ulkoneva muodostuma, joka hahmottuu huonosti kartan korkeuskäyrissä. Vanhemmassa karttapohjassa tietä ei ole merkitty. Yksi iskos saatiin myös alemmalta hiekkamuodostumalta. |
| metsakeskus.1000026781 |
146 |
Hiienjoki 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
684829.00000000 |
6997173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026781 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella Vene-Saahkarin koillisrannalta olevasta vanhasta kämpästä n 0,5 km koilliseen Hiienjoen itäpuolella.
Maaperä on hiekkaa. Lounaaseen ja länteen avautuva rinne on hakattu ja laikutettu. Laikutusalueen eteläreunasta vanhan rantatörmän päältä n 149 m mpy löytyi kvartsi-iskoksia yhdestä laikusta. Välittömästi löytökohdan eteläpuolella kasvaa metsä ja ehjä kangas. |
| metsakeskus.1000026782 |
146 |
Kalatonlampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
684727.00000000 |
6996447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026782 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella. Vene-Saahkari-järven ja Hiienjoen välissä on pohjois-etelä-suuntainen hiekkapohjainen laaja harjanne, joka rajautuu idässä suohon. Maaperä on hiekkaa, alue on hakattu ja pohja laikutettu. Alueen etelä- ja pohjoisosassa jo nuorta mäntyvesakkoa.
Alueella havaittiin runsaasti merkkejä kivikautisesta asutuksesta: kvartsi-iskoksia, esineitä, kappaleita, kivilaji-iskos, palaneen luun keskittymiä ja palaneita kiviä. Lisäksi asuinpaikan alueella on pyyntikuoppa. Havainnot muodostavat melko yhtenäisen peiton n 0,5 km matkalla pohjoiseteläsuunnassa, eikä erillisten muinaisjäännösten erottaminen alueelta ole mielekästä. Löytöjä on kolmelta erilliseltä korkeustasolta. Lisäksi on syytä huomata, että etelässä löytöalue rajautuu lähelle tutkimusalueen etelärajan metsää. Samoin esitetyn
asuinpaikkarajauksen koillispuolella on varttunutta metsää, joten alueelta ei ole pintahavaintoja. Todellisuudessa asuinpaikkavyöhyke voi hyvin olla esitettyä laajempi erityisesti alueen koillisosassa. Kyseessä on yksi laajimmista Koitereen altaan tunnetuista muinaisjäännösalueista.
Alueelta kerätystä palaneesta luusta tehtiin kolme radiohiiliajoitusta KM 40251:2
Mammalia (nisäkkäät) 9765-9555 CalBP (Beta 410066),KM 40251:11 Mammalia (nisäkkäät) 9550-9490 CalBP (Beta 410065) ja KM 40251:6 Mammalia (nisäkkäät) 7875-7785 CalBP (Beta 410067).
Luulajianalyysi Kristiina Mannermaa KM 40251:2 Mammalia (nisäkkkäät), Indet (tunnistamattomat), KM 40251:6 Mammalia (nisäkkäät), Mammalia (nisäkkäät, luuesineen katkelma?), Indet (tunnistamattomat), KM 40251:11 Mammalia (nisäkkäät), Indet (tunnistamattomat).
Eteläosassa, puolustusvoimien taukokopista noin 10 m etelään on pyyntikuoppa tien vieressä. Kokonaishalkaisija on noin 6 m. Vallissa ja pohjalla kaksoisprofiili. |
| metsakeskus.1000026782 |
146 |
Kalatonlampi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27011 |
684727.00000000 |
6996447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026782 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella. Vene-Saahkari-järven ja Hiienjoen välissä on pohjois-etelä-suuntainen hiekkapohjainen laaja harjanne, joka rajautuu idässä suohon. Maaperä on hiekkaa, alue on hakattu ja pohja laikutettu. Alueen etelä- ja pohjoisosassa jo nuorta mäntyvesakkoa.
Alueella havaittiin runsaasti merkkejä kivikautisesta asutuksesta: kvartsi-iskoksia, esineitä, kappaleita, kivilaji-iskos, palaneen luun keskittymiä ja palaneita kiviä. Lisäksi asuinpaikan alueella on pyyntikuoppa. Havainnot muodostavat melko yhtenäisen peiton n 0,5 km matkalla pohjoiseteläsuunnassa, eikä erillisten muinaisjäännösten erottaminen alueelta ole mielekästä. Löytöjä on kolmelta erilliseltä korkeustasolta. Lisäksi on syytä huomata, että etelässä löytöalue rajautuu lähelle tutkimusalueen etelärajan metsää. Samoin esitetyn
asuinpaikkarajauksen koillispuolella on varttunutta metsää, joten alueelta ei ole pintahavaintoja. Todellisuudessa asuinpaikkavyöhyke voi hyvin olla esitettyä laajempi erityisesti alueen koillisosassa. Kyseessä on yksi laajimmista Koitereen altaan tunnetuista muinaisjäännösalueista.
Alueelta kerätystä palaneesta luusta tehtiin kolme radiohiiliajoitusta KM 40251:2
Mammalia (nisäkkäät) 9765-9555 CalBP (Beta 410066),KM 40251:11 Mammalia (nisäkkäät) 9550-9490 CalBP (Beta 410065) ja KM 40251:6 Mammalia (nisäkkäät) 7875-7785 CalBP (Beta 410067).
Luulajianalyysi Kristiina Mannermaa KM 40251:2 Mammalia (nisäkkkäät), Indet (tunnistamattomat), KM 40251:6 Mammalia (nisäkkäät), Mammalia (nisäkkäät, luuesineen katkelma?), Indet (tunnistamattomat), KM 40251:11 Mammalia (nisäkkäät), Indet (tunnistamattomat).
Eteläosassa, puolustusvoimien taukokopista noin 10 m etelään on pyyntikuoppa tien vieressä. Kokonaishalkaisija on noin 6 m. Vallissa ja pohjalla kaksoisprofiili. |
| metsakeskus.1000026783 |
146 |
Kalatonlampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
684645.00000000 |
6996208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026783 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella. Kohde sijaitsee n 0,2 km länsiluoteeseen vesistöstä Kalatonlampi ja on vanhan rantatörmän päällä lounaaseen aukeavalla kankaalla. Maaperä on hiekkaa, metsä on hakattu ja maanpinta laikutettu.
Pääosa löydöistä on epätyypillisesti löytynyt asuinpaikan koillispuolella olevan harjanteen juurelta. Yksittäinen kaavin löytyi myös lähempää törmän reunaa n 20 m lounaaseen
keskittymästä. Asuinpaikasta n 60 m itään välissä olevan harjanteen itäpuolelta on löytynyt kohteeseen Kalatonlampi 1 kuuluvat eteläisimmät kvartsilöydöt. |
| metsakeskus.1000026786 |
146 |
Röminniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
687859.00000000 |
6973205.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026786 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen eteläpuolella olevan Korpilammen Röminniemessä. Korpilampi on pieni n 1 km pitkä ovaalinmuotoinen osin suoreunainen lampi. Röminniemi on luoteeseen työntyvä tyvestään soistunut niemi, jonka luoteispäässä on hietapohjainen kumpare. Kumpareen alaosissa kasvaa voimakas suopursukasvusto, yläosassa rinne on hieman kuivempaa kuusikkoa. Länsipuolella kumparetta on rinteeseen tasattu ja kaivettu pieni matala painauma. Se on halkaisijaltaan n 4 m. Raivatun alueen keskelle tehdyssä koepistossa oli likamaakerros, josta löytyi 1 pala keramiikkaa ja 2 palaa palanutta luuta. Koepiston täytti suuri kivi, joka tuli esiin n 10 cm syvyydessä. Koepiston kaivaminen lopetettiin kesken kiven takia. Kivi saattaa liittyä paikalla olleen kivikautisen asumuksen rakenteisiin. |
| metsakeskus.1000026787 |
146 |
Päivynniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
695696.00000000 |
6987672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026787 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla Päivynniemessä. Päivynniemen pohjoisrannalla on pieni hiekkaranta, jonka rantavedessä on iskettyä kvartsia. Tiedossa ei ole missä määrin asuinpaikkaa on säilynyt rannan yläpuolella. Epäilys on, että asuinpaikka on tuhoutunut säännöstelyssä. Yläpuolinen metsä on nuorta ehjää männikköä. Alueelle ei tehty koepistoja.
Vuoden 2021 tarkastuskäynnin yhteydessä rantahietikolla havaittiin kvartsi-iskoksia noin 30 metrin matkalla. Löydöt painottuvat rantaveteen ja -hietikolle. Ylempää ei havaittu kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.1000026788 |
426 |
Kortesalmi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27005 |
601958.00000000 |
6936626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026788 |
Täyssinän rauhan rajamerkki. |
| metsakeskus.1000026789 |
146 |
Alinen Hietajärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
717434.00000000 |
7001266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026789 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin koillisosassa olevan Alisen Hietajärven itärannalla. Alue on lounaaseen viettävää hietamoreenia, jossa joukossa on kiviä aina ihmisenpäänkokoiseen saakka. Rinne rajautuu lounaassa soistuneeseen rantavyöhykkeeseen. Alue on hakattu ja laikutettu joitain vuosia aiemmin. Ylempänä kasvaa jo koivuvesakkoa.
Löytökohdalla laikutukset olivat vielä osin auki. Laikutusalueen alareunasta loivalta rinteeltä törmän päältä löytyi iskettyä kvartsia yhdestä laikusta. Etäisyys löytökohdalta
vesirajaan on n 25 m. Viereisissä laikuissa ei ollut näkyvillä kvartsia. Asuinpaikka-alueen rajaus on tehty löytökohdan ympärille. |
| metsakeskus.1000026790 |
146 |
Aittolahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
720023.00000000 |
6998602.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026790 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven Aittolahden koillisrannalla, jossa on ympäristöään korkeampi hiekkapohjainen osin kivinen mäki, joka rajautuu pohjoisessa ja etelässä suohon. Paikalla on jyrkkä hiekkapohjainen osin kivinen länsilounaaseen aukeava rinne, jonka päällä asuinpaikka on.
Mäen päältä kulkevalta polulta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Löytökohta on esitetty pisteenä. Aluerajaus on arvio. Mäen laki on muokattu edellisen metsänuudistuksen yhteydessä, mutta urat ovat kasvaneet pitkälti umpeen. Syväjärven koillispään Aittolahden ja Juomahuuhdan välisellä alueella on runsaasti kivikautisen asutuksen jäännöksiä. Lähes jokaiselta testatulta paikalta löytyi kivikautista löytömateriaalia. Oletettavasti kivikautisten asuinpaikkojen jäännöksiä on alueella enemmänkin.
Luulajianalyysi Kristiina Mannermaa KM 40257:3 Mammalia (nisäkkäät). |
| metsakeskus.1000026791 |
146 |
Aittolahti 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
719793.00000000 |
6998576.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026791 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven Aittolahden pohjoisrannalla etelään työntyvässä niemessä. Niemi on melko korkea, mutta kaakkoisreunalla laskee loivemmin kohti järveä. Paikalla on ainakin yksi kivikautinen asumuksenpohja. Tämä sijaitsee niemen kaakkoisreunalla. Kyseessä on n 5 x 5 m alue, joka on tasattu rinteeseen. Alue erottuu myös kasvillisuuden muutoksena. Tasatulle alueelle tehdystä koepistosta löytyi pii- ja kvartsi-iskoksia sekä likamaata. Kaivoin koepiston n 10 cm syvyyteen, jonka jälkeen alla alkoi tuntua kiviä. Kyseessä saattaa olla rakenne tai luontainen kiveys. Piston kaivaminen
jätettiin kesken. Harjanteella on useita isohkoja kuopanteita. Pääosa lienee luontaisia, kenties tuulenkaatoja. Mahdollinen syvä asumuspainanne sijaitsee em asumuksesta n 30 m länsilounaaseen harjanteen päällä. Tätä ei tutkittu.
Aluerajaus on topografinen maksimiarvio. Em koepiston lisäksi alueelle kaivettiin vain niemen
länsireunalle pisto, tämä oli löydötön. Syväjärven koillispään Aittolahden ja Juomahuuhdan välisellä alueella on runsaasti kivikautisen asutuksen jäännöksiä. Lähes jokaiselta testatulta paikalta löytyi kivikautista löytömateriaalia. Oletettavasti kivikautisten asuinpaikkojen jäännöksiä on alueella enemmänkin. Tämä on hyvä ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. |
| metsakeskus.1000026792 |
146 |
Istunlahti 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
719689.00000000 |
6998792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026792 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven Istunlahden ja Aittolahden välisen salmen pohjoisrannalla. Pohjoisranta on etelään avautuvaa hiekkapohjaista mäntykangasta, joka rajautuu idässä suohon. Rantavyöhyke on soistunut.
Kankaan eteläreunalla on rinteeseen tasattu kivikautinen asumuksen pohja.
Sen koko on n 4x4 m. Asumukseen tehtiin koepisto, josta löytyi kvartsi-iskoksia ja likamaata. Etäisyys vesirajaan on kohdalta n 17 m. Myös kankaan kaakkoisosan niemimäiseen muodostumaan tehtiin koepisto, joka oli kuitenkin löydötön. Asuinpaikka on rajattu arvioiden asumuksen ympärille. |
| metsakeskus.1000026793 |
146 |
Juomahuuhta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
719204.00000000 |
6998854.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026793 |
joka rajautuu etelässä ja lännessä Syväjärveen. Asuinpaikka sijaitsee Juomahuuhdan eteläkärjessä olevassa niemimäisessä muodostumassa. Asuinpaikka avautuu itäkaakosta länteen kattavaan sektoriin ja saa siten valoa koko päivän. Korkean rantaan laskevan rinteen päälle tehdystä koepistosta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanut luu. Toinen koepisto tehtiin tasanteen koillispuolella olevan kukkulan juurelle, mutta tämä oli löydötön.
Juomahuuhdan ja Aittolahden alueelta löytyy runsaasti kivikautisia jäännöksiä ja näitä epäilemättä on maastossa edelleen löydettävissä. Tämä on hyvä ottaa huomioon alueen maankäytössä. |
| metsakeskus.1000026794 |
146 |
Juomahuuhta 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
719110.00000000 |
6998889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026794 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Syväjärven Juomahuuhdan lounaisrannalla. Juomahuuhta on laaja hiekkapohjainen muodostuma Syväjärven koillisosassa, epätasoista kumpuilevaa kangasta. Asuinpaikka on muodostuman lounaisreunalla nykyisen rantatörmän päällä.
Rantatörmän päällä on ympäristöään tasaisempana hahmottuva alue kooltaan n 4 x 6 m. Kummastakin pistosta tuli runsaasti löytöjä: keramiikkaa, luuta ja kvartsia. GPS-mittaus on kaakkoispuolen pistosta n 6 m vesirajasta, jossa oli erityisen runsaasti löytöjä. Toinen pisto on tästä noin 5 m luoteeseen samalla etäisyydellä vesirajasta. Runsaslöytöisemmässä koepistossa kulttuurikerros jatkui noin puolen metrin syvyyteen. Paikalla saattaa olla asumuksen jäännös, vaikka luonnostaan epätasaisella kankaalla tätä oli varmuudella hankala todeta.
Asuinpaikan rajaus on arvio. Luoteessa on suopursua kasvava notkelma johon asuinpaikka rajautunee. Kaakkoa kohti rantatasanne supistuu pois.
Palaneista majavan luista saatiin kaksi radiohiiliajoitusta 3520-3365 CalBC (Beta 410068) ja 2705-2570 CalBC (Beta 410069/Beta 411816). Niiden perusteella kohde on neoliittinen. Luulajianalyysi Kristiina Mannermaa KM 40261:4 ja 8 Castor Fiber (majava), Mammalia (nisäkkäät), Teleostei (kalat), Indet (tunnistamattomat). |
| metsakeskus.1000026796 |
146 |
Syvänperänkangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
719779.00000000 |
6997497.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026796 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven itärannalla. Syvänperänkangas on laaja hiekkapohjainen muodostuma. Asuinpaikka sijaitsee sen lounaisosassa. Paikalla on pieni niemimäinen etelään työntyvä harjanne. Länsirinteen yläpuoliselta harjanteelta n 16 m vesirajasta on pieni ehkä n 4 x 4 m mahdollisesti muokattu tasainen alue, johon avatusta koepistosta löytyi pii- ja kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sekä likamaata muistuttavaa värjäytymää. Asuinpaikka rajautunee em alueen läheisyyteen, koska etelään ja lounaaseen lähemmäs vettä tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. Kyseessä saattaa olla
asumuksenpohja. |
| metsakeskus.1000026797 |
146 |
Syvänperänkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
719871.00000000 |
6997406.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026797 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Syväjärven itärannalla Syvänperänkankaan eteläkärjessä. Hiekkapohjainen kangas muodostaa eteläkärjessään kaakkoon työntyvän harjanteen. Kvartsi-iskoksia löytyi n 60 m matkalta harjanteen päältä. Luoteispäässä kangasta on kulotettu ja pintaa paikoin kevyesti rikottu. Kahdessa kohdassa oli tullut esiin kvartsi-iskos. Merkityn alueen kaakkoispäässä on harjanteen päällä luontainen tasanne. Kulotus ei yllä alueelle ja pintakasvillisuus on ehjää. Tasanteelle tehdystä kahdesta koepistosta löytyi kummastakin kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000026798 |
146 |
Hoikka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
719720.00000000 |
6996022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026798 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Syväjärven eteläpuolella Hoikka-nimisen järven rannalla. Hoikan pohjoispäässä itärannalla on lounaaseen laskeva rinne. Noin 187 metrin korkeudessa on luoteis-kaakkosuuntainen tasanne, pituudeltaan n 30 metriä. Tasanteen kaakkoisosassa olevasta tuulenkaadosta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja kuumuuden rapauttamia kiviä. Tuulenkaato on n 15 m päässä vesirajasta. Asuinpaikka rajautunee em tasanteelle. Aluerajaus on arvio. |
| metsakeskus.1000026799 |
146 |
Repolansuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
719861.00000000 |
6999504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026799 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Syväjärven koillispuolella olevan Saarilammen ja Hietajoen välistä n 50 m joen eteläpuolella. Alue on hakattua ja laikutettua täysin kivetöntä loivasti koilliseen viettävää hiekkamaata. Hiekkamuodostuma on Syväjärvelle asti ulottuvan Juomahuuhdan koillisreunaa. Juomahuuhdan ja siihen kiinteästi liittyvien muodostumien eteläreunalla Syväjärvellä on useita kivikautisia asuinpaikkoja.
Hakatun ja laikutetun alueen koillisreunasta metsänrajasta löytyi neljästä viereisestä laikusta kvartsiiskoksia ja kaksi tulessa rapautunutta kiveä. Löytöalueen kokonaislaajuus on n 2 x 2 m. Alueella on hyvät havaintomahdollisuudet, mutta lähistön laikuissa ei näkynyt löytöjä laajemmalla. Löytöjen pohjoispuolelta alkaa ehjä mäntymetsä, joka laskee suolle ja lopulta n 50 m päässä olevalle joelle. Historiallisen ajan metsätyökämpän uuni on löytökohdalta n 30 m luoteeseen. Kyseessä on todennäköisesti pienehkö jokivarressa sijainnut kivikautinen leiripaikka. Paikalla ei ole rantatörmää tai muuta vastaavaa
muodostumaa, josta voisi päätellä asuinpaikan sijaitsevan kyseisellä kohdalla. |
| metsakeskus.1000026800 |
146 |
Ylinen Aittojärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
721290.00000000 |
6999144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026800 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin koillisosassa rajavyöhykkeellä Ylisen Aittojärven koillispäässä n 150 m päässä Venäjän vastaiselta rajalta. Järven itäreunaa kulkee lähes pohjois-eteläsuuntainen harju. Asuinpaikka on harjun ja järven väliin jäävällä tasaisella hiekkamuodostumalla vanhan rantatörmän päällä. Kivikaudella paikka on sijainnut lounaaseen avautuvan lahdelman rannalla. Fossiloitunut rantatörmä vaikuttaa kuitenkin melko nuorelta ja ilmeisesti Aittojärven pinta on asettunut nykyiselle tasolleen vasta melko hiljattain, mahdollisesti uittoon liittyvien vedenpinnanmuutosten yhteydessä.
Löytöinä paikaltaan saatiin iskettyä kvartsia. Kaikki löydöt ovat tuulenkaadosta n 16 m rantatörmästä sisämaahan. Aluerajaus on topografiaan perustuva arvio. |
| metsakeskus.1000026801 |
146 |
Ylinen Aittojärvi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
721893.00000000 |
6998277.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026801 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin koillisosassa rajavyöhykkeellä Ylisen ja Alisen Aittojärven välisen joen pohjoisrannalla. Kohteessa on hiekkapohjainen etelään avautuva joen törmä, jonka päällä viettävä rinne. Kasvillisuus suopursua, kangasmetsää.Ylisestä Aittojärvestä laskevan kosken alapuolella on suvanto, jonka kohdalla asuinpaikka on.
Erodoituneesta jokitörmästä valui palaneita kiviä (2 kpl). Seulottaessa paikalta löytyi
kvartsi-iskos. Törmän päälle avatuista koepistosta kahdesta löytyi kummastakin kvartsi-iskos. Lisäksi toisessa koepistossa tuli vastaan tiheä kiveys n 15 cm syvyydessä. Lapiotunnustelujen perusteella ympärillä ei ole luontaista kivikkoa, joten kyseessä lienee kivetty liesi tai muu rakenne. Piston kaivaminen jätettiin kesken rakenteen säästämiseksi. |
| metsakeskus.1000026802 |
146 |
Alinen Aittojärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
721498.00000000 |
6998866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026802 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin koillisosassa rajavyöhykkeellä Alisen Aittojärven luoteispäässä. Venäjän raja kulkee kohdalta n 150 m päässä. Järven länsirantaa kulkee harju. Asuinpaikka on harjun ja järven väliin jäävällä hiekkapohjaisella mäntykankaalla muinaisrannan päällä. Muinaisrantamuodostuma vaikuttaa vanhalta, kenties järven pinta on laskenut jo kivikaudella.
Rantatörmän päälle tehtiin kolme koepistoa n 6-10 metrin välein, joista kahdesta löytyi iskettyä kvartsia. Etäisyys vesirajaan on löytökohdalta n 25 m ja harjuun n 16 m. Aluerajaus on tehty harjun ja muinaisrannan väliin topografisin perustein. |
| metsakeskus.1000026803 |
146 |
Alinen Aittojärvi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
722891.00000000 |
6997869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026803 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Alisen Aittojärven etelärannalla. Aittojärven etelärantaa kulkee harju. Asuinpaikka on harjusta erkanevassa koilliseen laskevassa niemessä. Paikan topografia on monimuotoinen. Itäreunaltaan niemi on suota. Lähellä rantaa kulkee muinaisrantatörmä ja siihen liittyvä rantavalli. Rannan yläpuolella alue on hahmotonta tiheästi kumpuilevaa järveen viettävää paikoin kosteaakin kangasta.
Muinaisniemen koillisreunalla rantavallin sisäpuolella on muuta kangasta tasaisempi
ehkä muutaman kymmenen neliömetrin kokoinen alue. Toisesta paikalle tehdystä koepistosta löytyi iskettyä kvartsia ja palanutta luuta. Koepiston maaperä on pinnasta pienikivistä moreenia ja syvemmällä nyrkinkokoista mukulaa muun sedimentin joukossa. Puusto paikalla on mäntyä ja koivua. Nykyinen vesiraja on n 13 m päässä löytökohdalta. |
| metsakeskus.1000026804 |
146 |
Alinen Aittojärvi 2 |
10002 |
12001 |
13005 |
11019 |
27000 |
723382.00000000 |
6997756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026804 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin koillisosassa rajavyöhykkeellä Alisen Aittojärven lasku-uoman itäpuolella. Paikka on pohjoiseen viettävää hiekkapohjaista varttunutta mäntyä kasvavaa kangasta. Rannan lähellä on matala muinaisranta, jonka päällä asuinpaikka on.
Paikalle tehtiin kaksi koepistoa, joista kummastakin tuli runsaasti löytöjä. Itäisempi pisto (löytöluettelossa koepisto A) tehtiin kodanpohjan varmistamiseksi. Rakenne on pyöreä matala painanne, jonka halkaisija vallilta vallille on n 4 m. Painanteesta tuli heti turpeen alta runsaasti palanutta luuta ja kvartsia tummanruskeasta likamaasta. Koepistoa ei kaivettu pintaa syvemmälle runsaan löytömäärän vuoksi. Toinen löydöllinen pisto (koepisto B) on tästä n 6 m länteen.
Alue on paikoin kumpuilevaa kangasta. Idemmäs rajavartioiden polku-uralle kaivettiin painaumaan kolmas pisto, joka oli löydötön. Kyseessä lienee luontainen painauma. Idempänä Perttiaholle nousevan rinteen juurella on pieni luontainen tasanne, jolle tehdystä koepistosta löytyi myös iskos (koepisto C). Tasanteen ja edellä kuvatun asuinpaikan pääalueen välillä on matalampi kosteikko. |
| metsakeskus.1000026805 |
146 |
Jorhonjärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
708285.00000000 |
6986284.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026805 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Harkkojärven ja Hattujärven välissä olevan pienehkön Jorhonjärven rannalla. Jorhonjärvi on n 1,1 km pitkä pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen järvi, josta on jokiyhteys sekä Harkkojärveen lännessä että Hattujärveen idässä. Järven rannat ovat osin soistuneet ja paikoin asutukselle suotuisten sedimuodostumien reunustamia.
Kivikautinen asuinpaikka Jorhonjärvi 1 sijaitsee järven itärannalla länteen työntyvän niemen luoteisosassa. Kyseessä on hiekkamoreenipohjainen mäntyä kasvava kuiva rinne.
Rantatörmän päällä on moderni leiripaikka, jonka tulisijan paljastamasta hiekasta löytyi kivilaji-iskos. Tulisijan viereen avatusta koepistoista löytyi lisäksi iskettyä kvartsia ja kivilaji-iskos. Paikalla on myös pieni matala pitkulainen painauma, jossa on ympärillä matalat vallit. Kooltaan tämä on vallilta vallille mitattuna vain n 2,5 x 1,5 m. Painauman alapäähän avatusta koepistosta löytyi myös kvartsia. Kyseessä saattaa olla kivikautinen rakenne. Samaa painaumaa ovat hyödyntäneet nykyiset leiriytyjät pressulaavun sijana. Viereisellä
niemellä on kivikautinen asumuspainanne, ks kohde Jorhonjärvi 3. |
| metsakeskus.1000026806 |
925 |
Tervahaudankangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
492476.00000000 |
7094111.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026806 |
Soiden ympäröimällä saarekkeella sijaitsee tervahauta. Haudasta noin 50 metriä koilliseen, suon laidalla, on siirtolohkare. Se lienee Vallikinsuon uhrikiveksi kutsuttu kivi. Tarkastamaton kohde. |
| metsakeskus.1000026809 |
577 |
Kallioinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
259017.00000000 |
6709478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026809 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee kahden kalliomäen välisellä sola-alueella havupuumetsässä. Jäljellä olevista löydöistä valtaosa sijoittuu itäisemmän mäen luoteislaidalle. Kohde on löytynyt, kun paikalla on tehty omakotirakentamiseen liittyviä maansiirtotöitä. Asuinpaikka on käytännössä tuhoutunut maankuorinnan ja maansiirtotöiden yhteydessä, mutta mahdollisesti kulttuurikerrosta saattaa olla vielä hiukan jäljellä aivan kuoritun maa-alueen itäisessä reunassa kallioalueen reunavyöhykkeellä. Paikalla näkyy kuoritun ja kaivetun maanprofiilissa vielä siellä täällä tummempia maaläikkiä ja jonkin verran nokiselta vaikuttavaa maata, mutta mitään selviä paikalla sijainneisiin tulisijoihin tai muihin rakenteisiin viittaavia merkkejä ei ole näkyvissä. Sieltä täältä löytyy sekä kivilaji- että kvartsi-iskoksia. Lisäksi löytyi yksi punertavapintainen keramiikan pala. Löydöt KM 40805:1-17.
Maaperä on melko karkeaa kivikkoa, mutta kivien välissä on hienoa hiekkaa. Paikoitellen tavallista runsaammin punaisia heikkakivilaakoja. Alueen halki on aiemmin kulkenut pieni virtaava vesiväylä, mutta nyt se on peitetty ja paikalle on tehty tie, joka johtaa tulevan omakotitalon paikalle. On vaikeaa arvioida sitä, paljonko paikalta on poistettu maata ja kuinka vahva kulttuurikerros on ollut, mutta reunoilta maata on kaivettu vaihdellen noin 20- 70 cm paksuinen hiekkakerros. Keskikohdalla, jossa nykyisin on tie, on luultavasti kuorittu vielä tätä paksumpia maakerroksia.
Maansiirtotyöt ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaat yhtä omakotintottia varten. |
| metsakeskus.1000026811 |
139 |
Välikangas 2 (länsi) |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
435658.00000000 |
7251316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026811 |
Kivikautinen asuinpaikka Iin kunnan itäosassa, Oulun ent. Yli-Iin rajan läheisyydessä, Palojärvien välisellä Välikankaalla, Palolammen suuntaan viettävällä kankaalla. Tällä alueella on todettu ainakin 16 asumuspainannetta ja pienepää painannetta, joista jokin yksittäinen lounaassa saattaa olla vain luontainen. Painanteet sijoittuva noin 150 m matkalle.
2023: 5p lidarissa havaittiin kohteen kaakkoisosassa kolme ennestään tuntematonta painannetta rivissä. Aluerajausta laajennettiin kaakkoon kattamaan kyseiset kolme painannetta.
Välikankaalla on useampia asuinpaikka-alueita, joista laajin tästä kohteesta runsaat 120 m kaakkoon. |
| metsakeskus.1000026812 |
139 |
Välikangas 3 (lounainen) |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
435881.00000000 |
7251112.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026812 |
Laaja asuinpaikka-alue, jossa mahdollisesti noin 40 asumuspainannetta, osin mahdollisesti myös luontaisia painanteita, noin 350 m matkalla luoteesta kaakkoon ja kaakkoisosassa myös noin 120 m lounaasta koilliseen. Ympäristössä on muita tästä erillisiä kivikautisia asuinpaikka-alueita ja asumuspainannekohteita. Löytöjä todettiin myös kankaan halki kulkevan metsätien koillisessa leikkauksessa (Kvartseja, palanutta luuta). Tie on leikannut painanteita ja asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000026820 |
734 |
Sorronniemi kaivos |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
306440.00000000 |
6680740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026820 |
Louhoskuilu kalliomäen luoteisosassa. Louhoksen reunoilla ja pohjalla raapekiviä. Louhoksen kokonaislaajuus on noin 20 metriä pitkä ja se on noin kymmenisen metriä leveä. Syvyys noin 2-4 metriä. Kohde näkyy painaumana myös lidar-kartalla. |
| metsakeskus.1000026822 |
859 |
Uunikangas etelä 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
439890.00000000 |
7177004.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026822 |
Nuoressa mäntymetsässä vahvan varpukasvuston alla on tervahaudaksi tulkittu matalavallinen rakenne, jonka halkaisija on n. 12 m. Rakenteessa ei ole halssia. Kyse voi olla myös hiilimiilun pohjasta. Tästä noin 80 metriä pohjoiseen on yksittäinen tuhoutunut tervahauta (Uunikangas etelä 2, ei suojelukohde). |
| metsakeskus.1000026823 |
859 |
Uunikangas etelä 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
439761.00000000 |
7177390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026823 |
Kyseessä on pienehkö, matalien vallien ympäröimä tervahauta, jonka halkaisija on n. 8 m. Tervahauta on vaikea erottaa ympäröivästä maastosta kokonsa vuoksi. |
| metsakeskus.1000026828 |
638 |
Tarkkinen |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
429833.00000000 |
6692502.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026828 |
Kiviaita, joka sijaitsee vanhassa kuusivaltaisessa sekametsässä. Kiviaidan pääosa kulkee etelään viettävän kallioalueen etälaidalla, mutta sen koillispäässä siitä erkanee kaksi sivuhaaraa, joista toinen linjautuu kaakkoon ja toinen luoteeseen. Niistä varsinkin luoteeseen johtava haara on selvästi rakennettu harjanteen päälle. Haaraosat ovat hiukan päälinjaa huolimattomammin rakennettuja tai ne ovat saattaneet myös raueta jostain syystä päälinjaa enemmän. Kiviaidan alaosa on noin 1,5 m leveä ja se on selvästi hiukan kartion mallinen, sillä se on alosaa noin kolmanneksen kapeampi. Aidassa on paikoitellen kolme paikoitellen viisi kivikertaa kivien koosta riippuen. Sen korkeus on hiukan vajaa metrin. |
| metsakeskus.1000026830 |
434 |
Westerforsby |
10002 |
12004 |
13000 |
11033 |
27000 |
441920.00000000 |
6706310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026830 |
Löytöpaikka sijaitsee Koskenkylän kartanosta kilometrin etelään, moottorien VT7 eteläpuolella, Koskenkylänjoen ja Gammelbyvikenin välisellä niemellä, joen puoleisella koillisrannalla. Paikalla on luode-kaakko suuntainen metsää kasvava kalliomäki, joka kaakkoiskulmassa kallion korkeimmalla kohdalla sijaitsee tarhamainen kivirakenne.
Kohde on löydetty 8.9.2012 Rautakymi-hankkeen inventoinnissa. Kolmirenkainen sarjarannerenkaan osa (KM 40731:1) löytyi metallinetsinnässä toukokuussa 2015 kivirakenteen reunasta. Sen löytösyvyys oli noin 30 cm. |
| metsakeskus.1000026833 |
146 |
Jorhonjärvi 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
708310.00000000 |
6986241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026833 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Harkkojärven ja Hattujärven välissä olevan pienehkön Jorhonjärven rannalla. Jorhonjärvi on n 1,1 km pitkä pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen järvi, josta on jokiyhteys sekä Harkkojärveen lännessä että Hattujärveen idässä. Järven rannat ovat osin soistuneet ja paikoin asutukselle suotuisten sedimenttimuodostumien reunustamia.
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee järven itärannalla länteen työntyvän niemen eteläosassa.
Kyseessä on etelälounaaseen laskeva kosteahko sekametsää kasvava loiva rinne, joka yläosastaan on tasainen. Rinteen tasaisella osalla n 20 m päässä vesirajasta on kivikautinen asumuspainanne.
Rakennus on ollut suorakulmainen. Nykyisen kuopan koko on n 5 x 3,5 m. Kuopan ympärillä on selvät vallit. Syvyyttä painanteella on n 0,4 m. Kuopan keskiosa on hiukan seinälinjojen kohtaa korkeammalla.
Rakennuksen pitkä sivu on suunnattu kohti rantaa. Painanne näkyy myös käytössä olevassa
laserkeilausaineistossa. Painanteen sisälle kaakkoispäähän avattiin yksi koepisto, josta tuli likamaata, kvartsikaavin, iskettyä kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000026834 |
146 |
Jorhonjärvi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
708440.00000000 |
6986146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026834 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Harkkojärven ja Hattujärven välissä olevan pienehkön Jorhonjärven rannalla. Jorhonjärvi on n 1,1 km pitkä pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen järvi, josta on jokiyhteys sekä Harkkojärveen lännessä että Hattujärveen idässä. Järven rannat ovat osin soistuneet ja paikoin asutukselle suotuisten sedimenttimuodostumien reunustamia.
Kivikautinen asuinpaikka Jorhonjärvi 4 sijaitsee järven kaakkoisosassa. Rantaan ulottuvan
hiekkamoreeniharjanteen luoteispäässä on pieni luontainen tasanne, kooltaan n 20 x 20 m, jolle tehdyistä koepistoista löytyi iskettyä kvartsia. Paikka on kosteahkoa kangasta. Alue rajautuu pohjoispuolella suohon. |
| metsakeskus.1000026835 |
146 |
Suvispää |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
713092.00000000 |
6985416.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026835 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Hattujärven eteläosassa. Suvispään länsirantaa kulkee matala hiekkaharjanne. Kasvillisuus on matalaa varpua ja mäntymetsää. Harjanteen keskivaiheilla on erityisen hienosti säilynyt kivikautinen asumuspainanne.
Painanne on muodoltaan suorakaide ja kooltaan n 6 x 4 m. Pitkä sivu on rannansuuntaisesti. Painanteen ympärillä on matalat vallit. Asumuksen pohjois- ja eteläpäässä lyhyillä sivuilla erottuu vallissa oviaukko ja oviaukon edessä matala pyöreähkö painanne. Mahdollisesti näissä on sijainnut jonkinlainen eteisrakenne. Asumuksen varmistamiseksi painanteen sisälle pohjoispäähän tehtiin pieni koepisto, josta tuli 2 kpl palanutta luuta.
Kohteen rajaus on tehty arviolta asumuksen ympärille topografisin perustein. Asuinpaikka-alue saattaa ulottua laajemmallekin harjanteella. Harjanteen kaakkoiskärkeen vanhojen hiekkakuoppien lähelle tehtiin muutama koepisto, mutta nämä olivat löydöttömiä. |
| metsakeskus.1000026836 |
146 |
Hattujärvi Paskopohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
713213.00000000 |
6989041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026836 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsin Hattujärven Paskopohjan koillisosassa. Paikka on n 100 m leveän lahden suulla itärannalla. Rannan suuntaisesti kulkevan hiekkaharjanteen luoteispäässä on luontainen tasanne, johon tehdystä koepistosta löytyi kvartsi-iskoksia. Toinen koepisto tehtiin kymmenkunta metriä etelämpänä olevaan pieneen painaumaan, mutta tämä oli löydötön. Asuinpaikka avautuu länteen. Paikka on kuivaa mäntyvaltaista kangasta. Harjanteen pohjois- ja itäpuolella on suota. |
| metsakeskus.1000026837 |
146 |
Sivakkolahti |
10002 |
12001 |
13200 |
11019 |
27000 |
712311.00000000 |
6990103.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026837 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Hattujärven Sivakkolahden pohjoisrannalla olevassa pienessä niemessä. Niemi muodostuu itä-länsisuuntaisesta moreeniharjanteesta, joka on soistuman avulla kiinni mantereessa.
Niemen itäpäässä on pieni kooltaan mitätön tasanne, jolle tehdystä koepistosta tuli kaksi pientä kvartsi-iskosta. Lisäksi koepisto osui punamultalaikun tai voimakkaasti punertuneen palomaalaikun eli kivettömän tulisijan reunaan. Paikalle avattiin toinenkin koepisto, joka oli löydötön. Kyseessä lieneekivikautinen leiripaikka. Kooltaan se ei voi olla kymmentä tai kahtakymmentä neliömetriä suurempi. |
| metsakeskus.1000026838 |
146 |
Alinen Hietajärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
717327.00000000 |
7001494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026838 |
Alinen Hietajärvi sijaitsee Ilomantsin koillisosassa lähellä rajavyöhykettä. Järven itärannalla on hiekkamoreenipohjainen mäntykangas, joka laskee länteen. Paikalle tehdyistä koepistoista kahdesta, jotka sijaitsivat n 3 m päässä toisistaan, löytyi palanutta kvartsia, kvartsi-iskos sekä likamaalta vaikuttavaa ruskeaa maata. Sijainti niemimäisessä nokassa on topografisesti tyypillinen kivikautiselle asuinpaikalle. |
| metsakeskus.1000026839 |
146 |
Aittolahti 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
719797.00000000 |
6998695.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026839 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärvellä Istunlahden ja Aittolahden välisessä salmessa sen itärannalla. Paikalla on soiden ympäröimä niemennokkamainen lounaaseen työntyvä hiekasta ja hiekan seassa olevasta pikkukivestä koostuva kumpare. Muodostuman päälle tasaisimmalle alueelle tehdystä koepistosta tuli kvartsi-iskoksia. Topografian perusteella kyseessä on pienialainen leiripaikka. Juomahuuhdan ja Aittolahden välinen alue on ollut kivikaudella suosittua asuinpaikka-aluetta ja useimmilta testatuilta paikoilta löytyi merkkejä kivikaudesta. |
| metsakeskus.1000026840 |
146 |
Virmajärvi |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
732306.00000000 |
6984502.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026840 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin itäkolkassa Virmajärven luoteispäässä. Paikalla on koilliseen työntyvä mäenkumpare, joka kasvaa suopursua. Mäen kaakkoisreunalle tehdyistä koepistoista löytyi kolme kvartsi-iskosta. Lähistölle tehtiin kolme muuta pistoa, jotka olivat löydöttömiä. Löytökohdalla on rinteessä tasaisempi alue, joka saattaa olla ihmiskäden tekosia, so. mahdollinen kivikautinen asumuksenpohja. Tätä on kuitenkin hankala sanoa varmaksi, sillä alueen luontainen mikrotopografia on tuhoutunut ja alue on täynnä kumpareita ja kuoppia. Tämä lienee seurausta alueella tapahtuneista myrskyistä. Seuraukset
näkyvät myös koepistojen leikkauksissa, joissa luontaiset kerrokset ovat sekoittuneet syvälle. |
| metsakeskus.1000026841 |
146 |
Paksuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
712698.00000000 |
6988225.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026841 |
Paikka sijaitsee Ilomantsin Hattujärven Laajalahden luoteispuolella Paksuniemen lounaaseen avautuvalla rannalla. Alue on mäntyä ja kuusta kasvavaa hiekkamoreenipohjaista kangasta. Kohdalta löytyi erodoituneesta rantatörmästä yksi kvartsi-iskos. Paikalle ei kaivettu koepistoja, mutta rantatörmän päältä on todennäköinen kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000026842 |
146 |
Istunlahti 2 |
10002 |
12016 |
13191 |
11019 |
27000 |
719401.00000000 |
6998811.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026842 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven Istunlahden pohjoisrannalla lounaaseen työntyvässä niemessä. Niemen lounaisosa muodostuu hiekkaisesta kumpareesta. Paikka kasvaa pitkälti suopursua. Lounaisreunan kuivemmalle alueelle tehdystä koepistosta löytyi kvartsikaavin. Löytökohta on n 3 m vesirajasta törmän päällä. Topografisin perustein kyseessä lienee pieni leiri/työskentelypaikka kivikaudelta, joka liittyy laajeempaan Juomahuuhdan ja Aittolahden väliseen kivikausikeskittymään.
Kivikautisia jäännöksiä löytyi em alueelta lähes kaikista testatuissa paikoista ja näitä on epäilemättä maastossa vielä lisääkin löydettävissä. |
| metsakeskus.1000026844 |
146 |
Hiienvaara 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
684193.00000000 |
6997344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026844 |
Kohde sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienvaaran ampuma-alueella Hiienvaaran ja Vene-Saahkarin puolivälissä luoteeseen pistävän metsäautotien varrella. Kyseessä on tasainen kangas ja sen etelääkaakkon suuntautunut niemimäinen muodostuma, jossa pyyntikuoppa sijaitsee.
Rakenteen kokonaishalkaisija matalien vallien ulkoreunoilta laskien on noin 8 m. Varsinaisen kuopan halkaisija on noin 2,5 m ja syvyys noin 0,4 m. Kuopan valliin kairattiin lapiolla pisto, jossa havaittiin kaksoismaannos. |
| metsakeskus.1000026845 |
146 |
Hiienjoki 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
681703.00000000 |
6999479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026845 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Koitereen luoteispuolella Hiienjoen varressa Hopealammin varaustuvalta 420 m itäkoilliseen. Kohdalla Hiienjoen meanderi työntyy etelään. Pyyntikuoppa sijaitsee joen etelärannalla olevalla tasanteella n 5 m päässä jokitörmästä.
Rakenteen kokonaishalkaisija mataline valleineen on n 6 metriä. Varsinaisen kuopan halkaisija on n 2 metriä. Valliin tehdyn koepiston profiilisissa on nähtävissä selvä kaksoismaannos. |
| metsakeskus.1000026846 |
146 |
Matalajärvi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
713742.00000000 |
7012441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026846 |
Pyyntikuopat (3 kpl) sijaitsevat Ilomantsin koillisosassa rajavyöhykkeellä Matalajärven eteläpäässä. Matalajajärven ja Valkeajärven väliin jää hiekkapohjainen mäntykangas, joka rajautuu lännessä suohon ja pohjoisessa Matalajärveen ja suohon. Alueen länsireunassa kulkee matala pohjoisluode-eteläkaakko - suuntainen harjanne. Harjanteella on kaksi kuoppaa. Kolmas kuoppa sijaitsee harjanteen koillispuolella Matalajärven rantaa seuraavan rajavartioiden polun vieressä.
Kuoppien rakenne: kokonaishalkaisija kuoppaa ympäröivien vallien kanssa on n 5-6 m. Varsinaisen kuopan halkaisija on n 2 m ja syvyys puolisen metriä. Koillisessa polun varressa sijaitsevan kuopan valliin tehtiin koepisto kerrosten selvittämiseksi. Pistossa oli kaksoispodsoli. Valliin muodostunut uusi huuhtoutumiskerros oli paksuudeltaan jo n 5 cm. |
| metsakeskus.1000026847 |
146 |
Ylinen Hietajärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
717468.00000000 |
7001928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026847 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Ylisen Hietajärven eteläpuolella. Paikalla on hiekkapohjainen mäntykangas, jonka läpi kulkee rajavyöhykettä seuraava tie. Pyyntikuopat (neljä kpl) sijaitsevat tien molemmin puolin pienen mäenharjanteen päällä ja rinteillä.
Pohjoisin kuoppa on tien pohjoispuolella tien vieressä, loput kolme eteläpuolella.
Pohjoisimman kuopan valliin tehtiin koepisto, jossa oli kaksoispodsoli. Eteläisimmän yhteydestä löytyi kvartsi-iskoksia rikkoutuneesta maanpinnasta. Tien vieressä sen pohjoispuolella pyyntikuopista parikymmentä metriä itään on yksittäinen kuoppa, joka on pyyntikuoppia selvästi nuorempi. |
| metsakeskus.1000026848 |
146 |
Syvänperänkangas 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
719937.00000000 |
6997373.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026848 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven itärannalla Syvänperänkankaan eteläosassa. Ympäristö on kumpuilevaa kosteaa kangasmaastoa, joka kasvaa suopursua ja varttunutta mäntyä. Paikka on laajan kankaan eteläisin osa, joka rajautuu idässä ja pohjoisessa suohon ja etelässä järveen. Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa kumpuilevalla kankaalla. Rakenteiden laajuus on n 4 m ja syvyyttä n 0,5 m. Läntiseen kuopan valliin tehtiin koepisto. Vallissa on
kaksoismaannos. Turpeen alla nuorempi huuhtoutumiskerros on paksuudeltaan n 3 cm. Tämän alla on yläosastaan rikastunutta hiekkaa n 20 cm, jonka alla alkuperäinen huuhtoutumiskerros. Alkuperäinen turve on jo hävinnyt. |
| metsakeskus.1000026849 |
893 |
Pohjanmaan rantatie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
272510.00000000 |
7043458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026849 |
Pohjanlahden rantatie ainakin jo 1600 luvulla käytössä ollut tielinja, jota pitkin mm. Ruotsin armeija perääntyi pohjoiseen Suomen sodassa v. 1808-9. ja jonka varsilla käytiin taisteluja myös ns. Ison Vihan aikana 1700-l alussa. Suomen sodan yli-päällikkö Klingsporg piti majaa Munsalan Hagasin kartanossa Oravaisten taistelun aikana v. 1808. Vanha, 1750-luvun kartoilta paikannettu tielinja on suurimmaksi osaksi nykyisen Pohjoisen ja Eteläisen Munsalantien alla. Kahdessa kohdin vanha tielinja on säilynyt kylätienä: alueen eteläosassa, Munsalantien länsipuolella eteläosastaan Nederbyvägen –nimisenä n. 450 m matkalla, sekä Kirkonmäeltä Munsalantien länsipuolella etelään lähtevänä pihatienä n. 130 m matkalla. Muutoin vanha tielinja poikkeaa paikoin nykyisestä Munsalantiestä vähäisissä määrin nykyiseen peltoon ja rakennettuun maastoon. |
| metsakeskus.1000026851 |
598 |
Sammetskogen 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
279492.00000000 |
7067108.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026851 |
Tulisijat sijaitsevat noin 30 m rantalinjasta. Pohjoisempi kiveys on kooltaan noin 2x2 m ja 0,3 m korkea. Röykkiö on suurimmaksi osaksi kasvillisuuden peittämä, mutta paikoitellen on näkyvissä harmaakiveä ja tiilimurskaa. Röykkiöstä on löydetty mm. 1700-luvun raha. Edellisestä röykkiöstä noin 15 m etelään on toinen, saman kokoinen tulisija. Se on kasvillisuuden peitossa, mutta kairauksessä löytyi tiiltä. Historiallisissa kartoissa ei paikalle ole merkitty pysyvää asutusta. |
| metsakeskus.1000026852 |
146 |
Majalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
720419.00000000 |
7000487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026852 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa rajavyöhykkeellä Majalampi-nimisen vesistön pohjoisrannalla. Majalampi on pieni n 200 pitkä lampi, joka kuuluu kolmen lammen ketjuun. Lampien koillisreunaa reunustaa harju. Majalammen koillispuolella harjun ja lammen väliin jää kumpuileva kangas. Aivan lammen rantaa seuraa kapea harjanne. Pyyntikuopat (2 kpl) sijaitsevat harjanteen alla sen pohjoisreunalla.
Läntinen pyyntikuoppa on suurempi. Kuopassa on hyödynnetty harjanteeen rinnettä ja luontaista suppamaista notkelmaa. Kuoppa muistuttaa ensinäkemältä luontaista suppamaista painaumaa, mutta on ihmisen kädenjälkeä. Varsinaisen kuopan halkaisija on n 2,5 a syvyys n 0,5 m. Itäisempi Majalammen pyyntikuoppa sijaitsee em kuopasta n 20 metrin itäkaakkoon. Se vaikuttaa vaatimattomammalta, koska lammen puolella olevan harjanne on matalampi. Halkaisija on noin 2,5 m ja syvyyttä on n 0,5 m.
Kumpaankin kuoppaan tehtiin koepisto valliin. Läntisessä kuopassa on hyvin erottuva
kaksoispodsoli. Alkuperäisen podsolin päällä on n 35 cm täytehiekkaa. Alkuperäinen turve on jo kadonnut. Itäisessä kuopassa alempi alkuperäinen podsoli on osin haipumassa pois vallin täytemaan ohuuden takia. Alkuperäinen podsoli näkyy kuitenkin edelleen haaleana sekä huuhtoutumis- että rikastumiskerroksen osalta. Vallin täytemaahan on muodostunut uusi selvä huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000026853 |
598 |
Kråkträsket |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
279165.00000000 |
7066028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026853 |
Tervahauta sijaitsee noin 20 m luoteeseen Tailodintien ja Isohiekantien risteyksestä. Tervahauta on muodoltaan pyöreä ja keskellä on suppilonmuotoinen kuoppa. Haudan halkaisija on 5,5 m ja sen vallit 1,5-2 m leveitä ja 0,8 m korkeita. Länsipuolella on noin 2 m leveä aukko vallissa. |
| metsakeskus.1000026853 |
598 |
Kråkträsket |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
279165.00000000 |
7066028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026853 |
Tervahauta sijaitsee noin 20 m luoteeseen Tailodintien ja Isohiekantien risteyksestä. Tervahauta on muodoltaan pyöreä ja keskellä on suppilonmuotoinen kuoppa. Haudan halkaisija on 5,5 m ja sen vallit 1,5-2 m leveitä ja 0,8 m korkeita. Länsipuolella on noin 2 m leveä aukko vallissa. |
| metsakeskus.1000026854 |
146 |
Kuorajoki 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
677336.00000000 |
6992552.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026854 |
Kohde sijaitsee Koitereen länsipuolella Kuorajoen yläjuoksulla n 0,85 km Tammisahista pohjoiseen. Tien varressa olevan vanhan hiekkakuopan länsipuolella on jokitörmällä sammaleen peittämä matala kivistä kasattu rakenne. Sen koko on n 1 x 1 m ja korkeus muutamia kivikertoja. Alueen ympäristö on kivetöntä hiekkamaata. Kiveys vaikuttaa rajamerkiltä, tosin melko vanhalta sellaiselta. Joen varressa on Lieksaan
kuuluva lohko ja kiveys osuu kutakuinkin rajalle.
Kiveyksen eteläpuolella tasaisella kankaalla lähes kiinni kiveyksessä on tervarännimäinen pitkänomainen viereistä hiekkakuoppaa vanhempi kuoppa, jonka pituus on n 4,5 metriä. Tehdyssä koepistossa oli palomaata ja hiiliä. |
| metsakeskus.1000026855 |
146 |
Joutenjärvi 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
689548.00000000 |
6973479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026855 |
Kohde sijaitsee Koitereesta etelään Joutenjärven länsipuolella. Järven pohjoisen osan länsipuolella on soiden keskellä hiekkakumpare n 150 m rannasta. Kumpareen etelärinteellä on tervaränni. Rännin kokonaispituus on n 6 m. Ylempi osa on n 3,5 m, välissä on n 1 m pitkä kannas ja alempi tervankeruuosa on kooltaan n 1,5 m. |
| metsakeskus.1000026856 |
598 |
Kvarnstensberget |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
280436.00000000 |
7065336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026856 |
Tervahauta sijaitsee Kvarnstensbergetistä etelään loivalla itärinteellä. Hauta on muodoltaan pyöreä, keskellä suppilomainen kuoppa. Haudan halkaisija on 7,5 m ja valli on 2 m leveä ja 0,5 m korkea. Itäpuolella on noin 2 m leveä aukko vallissa. |
| metsakeskus.1000026857 |
146 |
Harjusärkkä 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
683492.00000000 |
6975685.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026857 |
Kohde sijaitsee Koitereen lounaispuolella 0,75 km Valkealammit-nimisen vesistön pohjoispuolella. Luode-kaakko-suuntaisen Harjusärkän luoteispäässä olevan rinteen tasanteella on kaksi hiilimiilua (pystymiiluja), jotka erottuvat maastossa pyöreinä matalina kumpuina, joiden reunat ovat keskiosaa korkeammalla. Miilujen halkaisija on n 17 m. Ympärillä on kuoppien muodostama kehä. |
| metsakeskus.1000026858 |
146 |
Harjusärkkä 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
684294.00000000 |
6975628.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026858 |
Kohde sijaitsee Koitereen lounaispuolella teiden 5200 ja 15750 risteyksestä 0,2 km luoteeseen. Maasto on hietapohjaista rehevää sekametsää, Harjusärkkään liittyvää hahmotonta kangasta. Paikalla on miilualue, joka erottuu ympäröivästä maastosta dyynimäisenä alueena. Maastossa on kuoppia, jotka liittyvät miiluihin, ja selviä kumpareita, mutta yksittäisten miilujen rajat eivät ole selvästi hahmottuvia. Mahdollisesti paikkaa on
käytetty useita kertoja, ja tämä on sotkenut miilujen rakenteita. Tuulenkaadoissa näkyy paksuja hiilikerroksia. |
| metsakeskus.1000026859 |
598 |
Mjölkhamn |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
278041.00000000 |
7065544.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026859 |
Hakkaukset sijaitsevat Pörkenäsin Mjölkhamnin rantakallioilla. Hakkaukset koostuvat pääasiassa nimikirjaimista, puumerkeistä ja vuosiluvuista. Näkyvät hakkaukset ovat 1800-ja 1900-luvuilta, mutta maanomistajan mukaan paikalla on hakkauksia 1700-luvulta. Ne ovat kasvillisuuden peitossa. Mjölkhamn on historiallinen satamapaikka, jota on voitu käyttää 1500-1600-luvulta lähtien. |
| metsakeskus.1000026860 |
146 |
Valkealampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
683541.00000000 |
6975251.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026860 |
Kohde sijaitsee Koitereen lounaispuolella Valkealammen koillispäässä. Paikalla kulkevan tien t-risteyksen ympäröivillä mäenrinteillä suon yläpuolella on 6 hiilimiilua. Maaperä on hiekkapohjaista ja puusto sekametsää. Miiluista 3 sijaitsee risteyksen eteläpuolella tien ja suon välissä ja loput tien pohjoispuolisen mäen rinteellä.
Miilut ovat muodoltaan pyöreitä. Halkaisija vaihtelee 7-12 m välillä. Rakenteissa on
selvä rajaava rengasmainen valli, joissain myös ympärillä kuoppia kuten miiluissa tavallisesti.
Rengasvallin paksuus on 3-4 metriä. Vallin korkeus on 1-1,2 m. Vallin sisäpuolinen osa on tasainen ja arviolta ympäröivän maanpinnan tasolla. Koillisin rakenne poikkeaa muista kumpuilevine pintoineen. Samainen rakenne on myös osin tien vaurioittama.
Tien eteläpuolella tienristeyksessä olevaan rakenteeseen tehty koepisto paljasti pinnan alla noin 0,4 m noki- ja hiilimaakerroksen (valokuva). Rakenteiden pohja lienee siis alun perin kaivettu selvästi ympäröivää maanpintaa alemmas. Alueen miiluissa, joissa tuulenkaato on repinyt auki kerroksia, on havaittavissa hiekkaan valuneen pien muodostamia asfalttipaakkuja. Samanlaisia havaintoja tehtiin myös muissa Ilomantsin vastaavissa kohteissa. |
| metsakeskus.1000026861 |
146 |
Päivynhiekka |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
696192.00000000 |
6988120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026861 |
Kohde sijaitsee Koitereen itärannalla olevalta Päivynhiekalta 400 metriä itään. Paikka on tasainen hiekkapohjainen mäntykangas notkelmassa tien vieressä tienmutkan lounaispuolella. Paikalla on neljä kumputyyppistä hiilimiilua. Miilujen halkaisijat ovat 13-15 m ja näiden ympärillä on tyypille ominaiset kuoppien muodostamat kehät. Miilun ympärillä on 7-9 kpl kuoppia. Kuopat ovat poikkeuksellisen suuria. Syvyydeltään ne ovat n 1,5 m. Tien vieressä olevaan miiluun tehtiin koepisto, jossa oli n 0,5 m paksu nokimaakerros. |
| metsakeskus.1000026862 |
598 |
Kittholmen 1 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
286936.00000000 |
7069286.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026862 |
Kittholmenin luoteisreunalla noin 40 m vanhasta satamatiestä on vapaa-ajanasunnon vieressä tykkiasema. Se muodostuu 25x20 m suuruisesta vallin ympäröimästä alueesta. Vallin korkeus on suurimmillaan 1,5 m. Asemalle on johtanut tykkitie, joka on alkanut Kittholmenin etelälaidalta. Tie on pysyisin kuntopolkuna ja sitä onko alkuperäisestä tykkitiestä jotain säilynyt, ei voinut inventoinnissa päätellä. Asema ja tie on rakennettu Kriminsodan aikaan vuonna 1853.
Inv. 2019: Kohde oli ennallaan. Maasto on kallioista ja kivistä, rakenteen erottaminen niistä on hieman epäselvää, kohde oli myös kasvillisuuden ja puuston peitossa. Ilmeisesti rakenne on jonkin verran tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000026863 |
146 |
Syvänjärvenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
717528.00000000 |
6996401.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026863 |
Rännityyppinen tervahauta sijaitsee Ilomantsin Syväjärvestä lounaaseen olevan Lakonjärven itärannalla. Syvänjärvenkangas on laaja hiekkamoreenimuodostuma, jonka länsireunalla on luode-kaakko-suuntainen soistuma. Tervaränni sijaitsee soistuman itäpäässä. Rakenne on kokonaispituudeltaan n 7 m ja leveydeltään vallit mukaan lukien n 4 m. Syvyyttä rännillä on puolisen metriä. Alaosassa on erillinen tervanlaskukuoppa. |
| metsakeskus.1000026864 |
146 |
Alinen Aittojärvi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
722694.00000000 |
6997936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026864 |
Tervahauta sijaitsee Ilomantsin koillisosassa rajavyöhykkeellä Alisen Aittojärven etelärannalla, etelään laskevalla harjurinteellä kangasmetsässä, Riihilampien ja järven välissä kulkevalla harjulla polun vieressä. Poikkeuksena Ilomantsin normaaleilla kotitarvehaudoille kyseessä ei ole tervaränni, vaan pikemminkin pyöreän halssillisen haudan
miniversio. Varsinaisen haudan halkaisija vallilta vallille on n 3 m. Yhdessä tervanlaskukuopan kanssa pituutta on n 4 m. |
| metsakeskus.1000026866 |
146 |
Jorhonjärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
708295.00000000 |
6986249.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026866 |
Tervahauta sijaitsee Ilomantsin Harkkojärven ja Hattujärven välissä olevan pienehkön Jorhonjärven rannalla. Jorhonjärvi on n 1,1 km pitkä pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen järvi, josta on jokiyhteys sekä Harkkojärveen lännessä että Hattujärveen idässä. Järven rannat ovat osin soistuneet ja paikoin sedimenttimuodostumien reunustamia.
Rännityyppinen tervahauta Jorhonjärvi 2 sijaitsee järven itärannalla länteen työntyvässä niemessä n 7 m vesirajasta. Paikka on lounaaseen viettävää kosteahkoa kangasmetsää. Kasvillisuus ympärillä on mäntyä, koivua ja nuorta kuusta. Rännin pituus on n 4 m ja leveys 0,7 m. Syvyyttä on n 0,4 m. Ränni on kaksiosainen ja koostuu varsinaisesta rännistä, jonka pituus on n 3 m, ja alarinteen puolella olevasta matalasta keruukuopasta, joka on halkaisijaltaan n 0,5 m. |
| metsakeskus.1000026867 |
146 |
Pörtsämönlahti 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
713583.00000000 |
6987252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026867 |
Tervahauta sijaitsee Ilomantsin Hattujärven Pörtsämönlahden etelärannalla. Paikalla on pieni niemimäinen ulkonema, jossa on ränni-tyyppinen tervahauta. Kasvillisuus paikalla on mäntyvaltaista metsää.
Tervaränni on pohjoiseen laskevassa rinteessä n 10 m vesirajasta. Sen pituus on n 4 m ja leveys n 1 m. Rännin alapäässä erottuu tervankeruukuoppa. Lähellä venepaikkaa on rinteessä kaksi yksinäistä kuoppaa halkaisijaltaan n 1 m, jotka saattavat liittyä tervaränniin. Paikalla on myös veneilijöiden tavara/verkkovajoja, joihin kuopat saattavat liittyä. |
| metsakeskus.1000026868 |
146 |
Pörtsämönlahti 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
713803.00000000 |
6987342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026868 |
Tervahauta sijaitsee Ilomantsin Hattujärven Pörtsämönlahden itärannalla. Alue on hiekkamoreenipohjaista ehjää mäntymetsää kasvavaa kangasta. Metsätien ja rannan välissä länsiluoteeseen avautuvalla rinteellä on rännityyppinen tervahauta. Rännin pituus on n 5 m ja leveys 1 m. Rakenteen alapää yltää lähes vesirajaan. |
| metsakeskus.1000026869 |
146 |
Kokkokangas 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27009 |
721611.00000000 |
6985362.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026869 |
Tervahauta sijaitsee Ilomantsin koillisosassa n 4,4 km Hattuvaarasta itään Itäpisteelle vievän tien varressa olevan Kokkokankaan pohjoisreunalla. Kokkokangas on korkea moreenimäki, joka laskee pohjoisessa suolle. Tervahauta on mäntyä kasvavassa rinteessä hakkuuaukean ympäröimänä metsäautotien eteläpuolella.
Haudan halkaisija vallilta vallille on n 11 m. Laskukuoppa on pohjoisen eli alarinteen puolella ja mitoiltaan luiskan kanssa rakenne on n 5 m pitkä ja 2 m leveä ja 1,5 syvä. Itse haudan itä- ja eteläreunalle on edelleen pinottuna kantoja polttoa varten.
Kainulaisen (2006:187) mukaan kyseinen tervahauta on perua Kokkokankaan vuosien 1945-46 tervasavotasta. |
| metsakeskus.1000026870 |
146 |
Kokkokangas 3 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27009 |
721983.00000000 |
6985457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026870 |
Tervahauta sijaitsee Ilomantsin koillisosasssa Hattuvaarasta n 4,7 km itään Itäpisteelle vievän tien varressa olevan Kokkokankaan pohjoisreunalla. Kokkokangas on korkea moreenimäki. Hauta on kankaan pohjoisreunaa kulkevan tien vieressä sen eteläpuolella. Alue kasvaa nuorta männikköä ja koivua.
Hauta on muodoltaan rinteen myötäinen ellipsi pituudeltaan n 8 m ja leveydeltään n 6 m.
Tervanlaskukuoppa on itäkoilliseen alarinteen puolelle ja luiskan kanssa tämän pituus on n 6 m. Tervahauta muistuttaa kohteen Kokkokangas 2 tervahautaa ja lienee saman tervasavotan ajalta so. vuosilta 1945-46. |
| metsakeskus.1000026871 |
146 |
Kokkokangas 6 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27009 |
721570.00000000 |
6984936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026871 |
Miilu- ja tervahauta-alue sijaitsee Ilomantsin Hattuvaarasta Itäpisteelle vievän tien varressa, tien molemmin puolin Kokkokankaan länsireunalla. Pääosa miiluista keskittyy tien
eteläpuolelle. Selkeiden yksittäisten miilujen kokonaismäärä on 18. Tien pohjoispuolella on lisäksi tervahauta sekä tämän läheisyydessä kaksi pienempää kaivantoa.
Alue on kuivaa hiekkapohjaista kangasta. Tien eteläpuolen miilualue on hakattu. Tien pohjoispuoli kasvaa männikköä.
Miilut ovat pystymiilutyyppiä. Kokonaisuutena miilut ovat suuria halkaisijaltaan n 13-14
metrisiä, korkeita ja selkeästi erottuvia laeltaan tasaisia kumpuja. Alueen miilujen nuori ikä näkyy myös niiden paksussa pelkkää puuhiiltä sisältävässä kerroksessa, jota paikoin pursuilee runsaana rikkoutuneen kasvillisuuden alta. |
| metsakeskus.1000026872 |
146 |
Kokkokangas 5 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
722590.00000000 |
6985017.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026872 |
Kohde sijaitsee Hattuvaarasta Itäpisteelle johtavan tien varressa Kokkokankaan itäreunalla. Alue on pohjoiseen laskevaa hiekkapohjaista kangasta, joka kasvaa pääasiassa mäntymetsää ja osin nuorempaa koivua ja koivuvesaa. Pääosa alueesta jää Itäpisteelle vievän tien ja tästä luoteeseen erkanevan metsäautotien väliin. Alue ulottuu kuitenkin myös Itäpisteelle vievän tien eteläpuolelle.
Kohde on monimuotoinen. Se muodostuu hiilimiiluista, jotka ovat tyypiltään pystymiiluja, tervahaudasta, sekä rakenteista, jotka ilmeisesti edustavat purettuja hiilimiiluja sekä pienemmistä hiilikasoista, jotka saattavat olla osittaisia vanhoja miiluja. Lisäksi paikalla on neliskulmainen kaivo, jonka reunat on tuettu pystypuilla. Alueella tapahtuneet tuulenkaadot ovat monin paikoin paljastaneet rakenteista paksuja hiili- ja nokikerroksia. Lisäksi alueen rakenteista on paljastunut pien / tervan ja hiekan muodostamaa kovettunutta "asfalttia".
Alueella on yhteensä 14 erillistä selvää hiilimiilurakennetta, 1 tervahauta ja kaivo. Lisäksi alueella on useita varsinaisia miilurakenteita pienempiä hiilikumpuja. |
| metsakeskus.1000026872 |
146 |
Kokkokangas 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
722590.00000000 |
6985017.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026872 |
Kohde sijaitsee Hattuvaarasta Itäpisteelle johtavan tien varressa Kokkokankaan itäreunalla. Alue on pohjoiseen laskevaa hiekkapohjaista kangasta, joka kasvaa pääasiassa mäntymetsää ja osin nuorempaa koivua ja koivuvesaa. Pääosa alueesta jää Itäpisteelle vievän tien ja tästä luoteeseen erkanevan metsäautotien väliin. Alue ulottuu kuitenkin myös Itäpisteelle vievän tien eteläpuolelle.
Kohde on monimuotoinen. Se muodostuu hiilimiiluista, jotka ovat tyypiltään pystymiiluja, tervahaudasta, sekä rakenteista, jotka ilmeisesti edustavat purettuja hiilimiiluja sekä pienemmistä hiilikasoista, jotka saattavat olla osittaisia vanhoja miiluja. Lisäksi paikalla on neliskulmainen kaivo, jonka reunat on tuettu pystypuilla. Alueella tapahtuneet tuulenkaadot ovat monin paikoin paljastaneet rakenteista paksuja hiili- ja nokikerroksia. Lisäksi alueen rakenteista on paljastunut pien / tervan ja hiekan muodostamaa kovettunutta "asfalttia".
Alueella on yhteensä 14 erillistä selvää hiilimiilurakennetta, 1 tervahauta ja kaivo. Lisäksi alueella on useita varsinaisia miilurakenteita pienempiä hiilikumpuja. |
| metsakeskus.1000026872 |
146 |
Kokkokangas 5 |
10002 |
12004 |
13042 |
11006 |
27000 |
722590.00000000 |
6985017.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026872 |
Kohde sijaitsee Hattuvaarasta Itäpisteelle johtavan tien varressa Kokkokankaan itäreunalla. Alue on pohjoiseen laskevaa hiekkapohjaista kangasta, joka kasvaa pääasiassa mäntymetsää ja osin nuorempaa koivua ja koivuvesaa. Pääosa alueesta jää Itäpisteelle vievän tien ja tästä luoteeseen erkanevan metsäautotien väliin. Alue ulottuu kuitenkin myös Itäpisteelle vievän tien eteläpuolelle.
Kohde on monimuotoinen. Se muodostuu hiilimiiluista, jotka ovat tyypiltään pystymiiluja, tervahaudasta, sekä rakenteista, jotka ilmeisesti edustavat purettuja hiilimiiluja sekä pienemmistä hiilikasoista, jotka saattavat olla osittaisia vanhoja miiluja. Lisäksi paikalla on neliskulmainen kaivo, jonka reunat on tuettu pystypuilla. Alueella tapahtuneet tuulenkaadot ovat monin paikoin paljastaneet rakenteista paksuja hiili- ja nokikerroksia. Lisäksi alueen rakenteista on paljastunut pien / tervan ja hiekan muodostamaa kovettunutta "asfalttia".
Alueella on yhteensä 14 erillistä selvää hiilimiilurakennetta, 1 tervahauta ja kaivo. Lisäksi alueella on useita varsinaisia miilurakenteita pienempiä hiilikumpuja. |
| metsakeskus.1000026873 |
146 |
Kiukoinen 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
720068.00000000 |
6984436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026873 |
Miilualue sijaitsee Hattuvaarasta n 2,9 km itäkaakkoon Itäpisteelle vievän tien varressa tien pohjoispuolella. Alue on itäkaakkoon laskevaa moreeniharjannetta. Puusto on mäntyvaltaista sekametsää. Koillis- ja itäpuolella on suota.
Paikalla on kuusi hiilimiilua. Miilut ovat pystymiilutyyppiä. Näiden halkaisija on n 12-16 m. Lisäksi paikalla on miiluista erillään viisi suorakaiteenmuotoista kuoppaa, kooltaan n 2,5 x 1 m. Puustossa näkyvän rajan perusteella läntisin kuopista on yksityismaalla.
Lisäksi alueen keskellä on nuorempi n 15 m halkaisijaltaan oleva korkea sorakumpu, joka on
kasvillisuuden peittämä. Tämä lienee tiesoraa. |
| metsakeskus.1000026874 |
434 |
Hellpottmossen |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
452582.00000000 |
6705665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026874 |
Laajan ja rikkonaisen kallioalueen etelään työntyvän niemekkeen etelälaidalla sijaitsee pienen rakennuksen kiviperusta. Perustan koko on noin 5 x 3 metriä. Sen länsiseinustalla on oviaukko. Kiviperustan leveys n. 60 cm. Perustan sisällä ei ole maa- tai kivikerroksia vaan se on "tyhjä". Sen sijaan rakennuksen ympäristössä kasvaa suhteellisen nuorta sekapuustoa. Rakenteen kohdalla ei ole puuvartisia kasveja. Rakennus on sijainnut niin, että se viettää selvästi länteen.
Rakenteen sijaintipaikasta etelään noin 50 metrin päässä sijaitsee suuri voimalinja.
Inventoinnissa 2024 kohde on ennallaan. Kuvausta on tarkennettu inventointitietojen perustella. |
| metsakeskus.1000026875 |
146 |
Lipsunpuro |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27009 |
719624.00000000 |
6974683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026875 |
Miilualue sijaitsee Ilajanjokeen lännestä laskevan Lipsunpuron pohjoispuolella tien varressa n 140 m länteen Ilajanjoesta. Alue on hiekkamoreenipohjaista itään suolle laskevaa sekametsää kasvavaa kangasta.
Paikalla on 13 hiilimiilua sekä erillistä kuoppajäännöstä. Miilut ovat pystymiilutyyppiä. Tien eteläpuolella on 4 miilua ja tien pohjoispuolella 9 kpl. Suurimpien miilujen kokonaishalkaisija ympäröivän kuoppakehän kanssa on n 22 m. |
| metsakeskus.1000026876 |
146 |
Vatasenkangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
718932.00000000 |
6971876.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026876 |
Vatasenkangas sijaitsee Ilajanjärvestä 3,7 km länteen Suhansuon kaakkoispuolella. Vatasenkangas on luode-kaakko-suuntainen hiekkamoreeniharjanne, joka kasvaa männikköä. Hiilimiilualue sijaitsee kankaan itäreunalla. Miilualueen lounaisreunaan on rakennettu tuore metsäautotie.
Paikalla on viisi selvää miilua sekä näihin liittyviä pienempiä hiilikumpuja ja vallimainen rakenne, mahdollinen miilun reuna. Laajin miiluista on laajuudeltaan n 22 m. |
| metsakeskus.1000026877 |
146 |
Vatasenvaara |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
718571.00000000 |
6971385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026877 |
Vatasenvaara sijaitsee 4,5 km länteen Ilajanjärveltä Suhansuon kaakkoispuolella. Vatasenvaara on luodekaakko-suuntainen harjanne, jonka kaakkoispäässä suon reunassa on miilualue. Alueen itälaitaa kulkee metsäautotie. Miilualue on hakattu ja monin paikoin hiiltä pursuaa rikkoutuneen turpeen alta ja tuulenkaadoista.
Alueelta mitattiin yhteensä 14 pystymiilua ja erillistä hiilikumpua. Paikoin yksittäisten miilujen erottaminen on hankalaa, koska nämä ovat kiinni toisissaan ja mahdollisesti osittain toistensa päällä. Miiluja pienemmät hiilikummut ovat tavallisia Ilomantsin miilualueilla. Nämä saattavat olla osittain purettujen miilujen jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000026878 |
146 |
Puohtiinkangas |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27009 |
708032.00000000 |
6964856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026878 |
Puohtiinkangas sijaitsee Mekrijärvestä itään n 4,5 km ja Nuottajärvestä pohjoiseen n 4 km Parissavaaralta kaakkoon lähtevän tien varressa. Puohtiinkangas on luode-kaakko-suuntainen matala harjanne. Tien varressa tien pohjoispuolella on miilualue. Alue on hakattu, mutta rakenteet säästetty.
Paikalla on 16 pystymiilun jäännöstä, hirsistä rakennettu kaivo ja hirsi- ja kivirakenteinen maakellari. Lisäksi alueen ympärillä on vanhoja matalia hiekkakuoppia. Miilukumpujen halkaisija on n 14 m. Miilut ovat varsin tuoreita, oletettavasti 1900-luvulta, ja rikkoutuneen turpeen alta pursuaa paksuja hiilikerroksia ja paikoin osin hiiltymättömiä puunpaloja.
Kaivossa on salvottu hirsikehikko. Kehikosta on näkyvillä viisi hirsikertaa ja pohjalla on kosteaa puuroskaa. Kaivon koko on n 1 x 1 m ja kokonaissyvyys n 3 m.
Kellarilta vaikuttava rakenne on tehty maanpinnalla puusta ja kivistä. Sen kokonaislaajuus on n 4 x 4 x 1,2 m. Rakenne sisältä lukien on: salvottu hirsikehikko, kooltaan n 1 x 1 m, joka on peitetty kivillä. Katto on osin romahtanut kasaan. Pienehkö suuaukko on länsipuolella. Kellarin eteläpuolelta rikkoutuneesta maasta on paljastunut posliinia. Alueella on myös metallinkappaleita. |
| metsakeskus.1000026878 |
146 |
Puohtiinkangas |
10007 |
12004 |
13042 |
11006 |
27009 |
708032.00000000 |
6964856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026878 |
Puohtiinkangas sijaitsee Mekrijärvestä itään n 4,5 km ja Nuottajärvestä pohjoiseen n 4 km Parissavaaralta kaakkoon lähtevän tien varressa. Puohtiinkangas on luode-kaakko-suuntainen matala harjanne. Tien varressa tien pohjoispuolella on miilualue. Alue on hakattu, mutta rakenteet säästetty.
Paikalla on 16 pystymiilun jäännöstä, hirsistä rakennettu kaivo ja hirsi- ja kivirakenteinen maakellari. Lisäksi alueen ympärillä on vanhoja matalia hiekkakuoppia. Miilukumpujen halkaisija on n 14 m. Miilut ovat varsin tuoreita, oletettavasti 1900-luvulta, ja rikkoutuneen turpeen alta pursuaa paksuja hiilikerroksia ja paikoin osin hiiltymättömiä puunpaloja.
Kaivossa on salvottu hirsikehikko. Kehikosta on näkyvillä viisi hirsikertaa ja pohjalla on kosteaa puuroskaa. Kaivon koko on n 1 x 1 m ja kokonaissyvyys n 3 m.
Kellarilta vaikuttava rakenne on tehty maanpinnalla puusta ja kivistä. Sen kokonaislaajuus on n 4 x 4 x 1,2 m. Rakenne sisältä lukien on: salvottu hirsikehikko, kooltaan n 1 x 1 m, joka on peitetty kivillä. Katto on osin romahtanut kasaan. Pienehkö suuaukko on länsipuolella. Kellarin eteläpuolelta rikkoutuneesta maasta on paljastunut posliinia. Alueella on myös metallinkappaleita. |
| metsakeskus.1000026878 |
146 |
Puohtiinkangas |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27009 |
708032.00000000 |
6964856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026878 |
Puohtiinkangas sijaitsee Mekrijärvestä itään n 4,5 km ja Nuottajärvestä pohjoiseen n 4 km Parissavaaralta kaakkoon lähtevän tien varressa. Puohtiinkangas on luode-kaakko-suuntainen matala harjanne. Tien varressa tien pohjoispuolella on miilualue. Alue on hakattu, mutta rakenteet säästetty.
Paikalla on 16 pystymiilun jäännöstä, hirsistä rakennettu kaivo ja hirsi- ja kivirakenteinen maakellari. Lisäksi alueen ympärillä on vanhoja matalia hiekkakuoppia. Miilukumpujen halkaisija on n 14 m. Miilut ovat varsin tuoreita, oletettavasti 1900-luvulta, ja rikkoutuneen turpeen alta pursuaa paksuja hiilikerroksia ja paikoin osin hiiltymättömiä puunpaloja.
Kaivossa on salvottu hirsikehikko. Kehikosta on näkyvillä viisi hirsikertaa ja pohjalla on kosteaa puuroskaa. Kaivon koko on n 1 x 1 m ja kokonaissyvyys n 3 m.
Kellarilta vaikuttava rakenne on tehty maanpinnalla puusta ja kivistä. Sen kokonaislaajuus on n 4 x 4 x 1,2 m. Rakenne sisältä lukien on: salvottu hirsikehikko, kooltaan n 1 x 1 m, joka on peitetty kivillä. Katto on osin romahtanut kasaan. Pienehkö suuaukko on länsipuolella. Kellarin eteläpuolelta rikkoutuneesta maasta on paljastunut posliinia. Alueella on myös metallinkappaleita. |
| metsakeskus.1000026879 |
146 |
Suuriaho |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27009 |
710709.00000000 |
6967350.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026879 |
Suuriaho sijaitsee Ilomantsin Mekrijärven koillispuolella olevasta Lehtovaarasta n 2,2 km etelään. Suuriaho on pohjois-etelä-suuntainen mäki. Kohde on Suuriahon huipulla eteläosassa harjanteella.
Hiilimiiluhauta-alueella on seitsemän hautaa ja kolme erillistä pientä hiilikasaa.
Hautarakenne on ympyränmuotoinen n 14 halkaisijaltaan. Hautaa kiertää valli, jonka korkeus sisäpuolelta tarkasteltuna on n 1 m ja leveys 2 m. Vallin sisäreuna on lähes pystysuora, ulkoreuna loivempi. Vallin sisäpuolelta rakenne on tasainen ja maanpinta on vallin ulkopuolella olevan ehjän maanpinnan tasossa. Vallin sisäpuolella rikkoutuneesta maasta pursuilee runsaasti hiiliä. Myös tervan ja hiekan muodostamaa
alfalttia oli esillä. Alueen rakenteisiin ei tehty koepistoja, mutta vastaaviin rakenteisiin muualla tehdyt pistot osoittavat, että vallin sisäpuolinen osa on alun perin kaivettu reilusti maanpinnan alle, josta vallin hiekka lienee peräisin. Rakenteen ulkopuolella ei ole maanpinnalle tehdylle kumputyyppiselle pystymiilulle tyypillistä kuoppakehää tai kaivantoa.
Pienemmät hautojen välissä olevat hiilikasat ovat tyypillisiä Ilomantsin miilukohteilla. Hiilet lienee siirretty haudoista ulkopuolella oleviin varasto- / tai jätekasoihin.
Rakenteet ovat suhteellisen nuoria, oletettavasti 1900-luvulta. Paikalla on mm. vanha lauta, joka kuulunee rakenteiden käyttöaikaan. |
| metsakeskus.1000026881 |
146 |
Matalajärvi 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27009 |
713326.00000000 |
7013496.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026881 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin pohjoisosassa rajavyöhykkeellä olevan Matalajärven luoteispäässä itään työntyvässä muinaisniemessä. Alue on mäntyvaltaista hiekkapohjaista kangasta. Paikalla on tervaränni ja siihen liittyviä kuoppia 2 kpl.
Tervaränni on kaivettu fossiiliseen rantatörmään. Sen koko on n 5 x 1,5 m. Rännin eteläpuolella vanhan muinaisrannan päällä on täysin sammaloitunut kuoppajäännös, johon tehdyssä koepistossa oli ruskeaa rasvaista likamaata. Löytöinä tuli metallisen säilykepurkin ruostuneet jäännökset, pullolasia ja palanutta luuta. Tasanteella kohteen ympäristössä esiintyy maaperässä laajemminkin ruskeaa likamaata. Alempana tervarännistä itään tasaisella on myös kuoppa kooltaan n 4 x 1,5 m. |
| metsakeskus.1000026882 |
146 |
Syvänperänkangas 3 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27009 |
719940.00000000 |
6997334.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026882 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven itärannalla Syvänperänkankaan eteläisimmässä kärjessä. Alue on hiekkapohjaista kangasta. Paikalla on rännityyppiä edustava tervahauta ja rinteeseen kaivettu leikkaus, mahdollisesti rakennuksen tms. suojan pohja. Tervaränni laskee lähes vesirajaan. Sen pituus on n 4 m ja leveys n 1 m. Rakenne on kaksiosainen. Yläosassa on ränni ja alaosassa tervankeruukuoppa. Rännin pohjoispuolella so. rinteen yläpuolella on mahdollinen asumuksenpohja. Kohdalla on kaivettu pienen kumpareen lounaisreunaan suorakulmainen leikkaus. Rakenne on täysin sammaloitunut. Tämän eteen tehdyssä koepistossa turpeen alla oli tummanruskeaa ja rasvaista likamaata n 7 cm. Likamaakerroksen alla on voimakas palomaakerros, jossa on valkoiseksi palanut pintakerros (n 10 cm) ja sen alla kirkkaanpunaiseksi muuntunut kerros (10 cm), mahdollisesti alkuperäisen podsolin muunnoksina.
Rakenne liittynee viereiseen tervaränniin. Koska paikalle ei ole minkäänlaisia seinälinjoja,
hirsiä tms., kyseessä lienee kevyen suojan esim. laavun jäännös, johon on muodostunut kulttuurikerros. Vastaavaa likamaakerrosta kuoppineen dokumentoitiin tervarännin läheisyydessä myös Matalajärvellä. |
| metsakeskus.1000026883 |
146 |
Kontiolampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
719505.00000000 |
6962772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026883 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin itäosassa Sysmäjärven pohjoispuolella olevan Kontiolammen pohjoispuolisella kankaalla. Alue on monimuotoista moreenipohjaista mäntykangasta. Autotien länsipuolella on hiilimiilualue. Paikalla on kaksi hiilimiilua ja näihin liittyviä hiilikasoja, jotka lienevät varastoja tai jätekasoja. Miilujen koko on n 13-14 m. |
| metsakeskus.1000026885 |
146 |
Pitkäkoski |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
705219.00000000 |
7003408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026885 |
Kohde sijaitsee kunnan koillisosassa Haapajoen pohjoisrannalla Pitkäkosken kohdalla. Jyrkän rinteen alaosassa tasaisella on viisi kivistä ladottua latomusta. Rakenteissa on pystysuorat seinät ja korkeutta 4-7 kivikertaa. Latomusten maksimikorkeus on n 1 m. Pisin röykkiöistä on n 5 m pitkä. Latomusten funktio on tuntematon. |
| metsakeskus.1000026886 |
146 |
Syväjärvi Aittolahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
719768.00000000 |
6998608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026886 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven Aittolahden pohjoispuolella olevassa niemessä. Etelälounaaseen työntyvän niemen länsirannalla on n 1,5 x 1,5 x 0,8 m laajuinen maanpinnalle tehty kauttaaltaan sammaloitunut kiviladelma. Rakenteen funktio on tuntematon. Täysin vastaava kivirakenne on myös 0,2 km luoteeseen Istunlahden pohjoisrannalla.
Kokonsa ja muotonsa puolesta kyseessä voisi olla historiallisen ajan metsäsaunan kiuas, mutta paikalla ei ole minkäänlaisia seinälinjoja, eikä maahan kaivettua asumuksenpohjaa kuten metsäsaunoissa on tavallista. Lisäksi kohta on varsin lähellä vesirajaa hieman viettävällä alustalla, eikä vaikuta parhaalta kohdalta asumukselle. Kyseessä voisi olla myös jonkinlainen rajamerkki. Nykyrajoja paikalla ei ole, eikä näitä näy myöskään vuoden 1972 peruskartassa. Ajoitusarvaukseni on, että kiviladelma liittyy alueen historialliseen käyttöön kenties jo ennen 1900-lukua. |
| metsakeskus.1000026887 |
146 |
Istunlahti 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
719610.00000000 |
6998750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026887 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven Istunlahden koillisrannalla matalassa etelään työntyvässä niemessä. Niemen kaakkoisreunalla hiekkapohjalla on kivistä ladottu täysin sammaloitunut kooltaan n 1,5 x 1,5 x 0,8 m oleva röykkiö. Vastaava rakenne on 0,2 km kaakkoon kohteessa Aittolahti 3.
Rakenteen funktio on tuntematon. Kyseessä voisi olla kiuas, mutta ympärillä ei ole seinälinjoja, eikä maahan kaivettua asumuksenpohjaa, kuten tavallisesti metsäsaunojen kohdalla. Myös rajamerkki voisi tulla kyseeseen, mutta nykyrajoja paikalla ei ole, eikä näitä ole myöskään vuoden 1972 kartassa.
Rakenteen vieressä on sammaloitunut turvepaakku, jota kairattaessa ei kuitenkaan paljastanut mitään erityistä. Turpeen alta hiekkamaasta löytyi kuitenkin yksi kvartsi-iskos ja likamaalta vaikuttavaa maata. Kiviladelman lisäksi paikalla on siis ollut myös kivikautista ihmistoimintaa. Esihistorialliseksi ladelma vaikuttaa liian hyvin säilyneeltä. |
| metsakeskus.1000026887 |
146 |
Istunlahti 1 |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
719610.00000000 |
6998750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026887 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven Istunlahden koillisrannalla matalassa etelään työntyvässä niemessä. Niemen kaakkoisreunalla hiekkapohjalla on kivistä ladottu täysin sammaloitunut kooltaan n 1,5 x 1,5 x 0,8 m oleva röykkiö. Vastaava rakenne on 0,2 km kaakkoon kohteessa Aittolahti 3.
Rakenteen funktio on tuntematon. Kyseessä voisi olla kiuas, mutta ympärillä ei ole seinälinjoja, eikä maahan kaivettua asumuksenpohjaa, kuten tavallisesti metsäsaunojen kohdalla. Myös rajamerkki voisi tulla kyseeseen, mutta nykyrajoja paikalla ei ole, eikä näitä ole myöskään vuoden 1972 kartassa.
Rakenteen vieressä on sammaloitunut turvepaakku, jota kairattaessa ei kuitenkaan paljastanut mitään erityistä. Turpeen alta hiekkamaasta löytyi kuitenkin yksi kvartsi-iskos ja likamaalta vaikuttavaa maata. Kiviladelman lisäksi paikalla on siis ollut myös kivikautista ihmistoimintaa. Esihistorialliseksi ladelma vaikuttaa liian hyvin säilyneeltä. |
| metsakeskus.1000026887 |
146 |
Istunlahti 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
719610.00000000 |
6998750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026887 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven Istunlahden koillisrannalla matalassa etelään työntyvässä niemessä. Niemen kaakkoisreunalla hiekkapohjalla on kivistä ladottu täysin sammaloitunut kooltaan n 1,5 x 1,5 x 0,8 m oleva röykkiö. Vastaava rakenne on 0,2 km kaakkoon kohteessa Aittolahti 3.
Rakenteen funktio on tuntematon. Kyseessä voisi olla kiuas, mutta ympärillä ei ole seinälinjoja, eikä maahan kaivettua asumuksenpohjaa, kuten tavallisesti metsäsaunojen kohdalla. Myös rajamerkki voisi tulla kyseeseen, mutta nykyrajoja paikalla ei ole, eikä näitä ole myöskään vuoden 1972 kartassa.
Rakenteen vieressä on sammaloitunut turvepaakku, jota kairattaessa ei kuitenkaan paljastanut mitään erityistä. Turpeen alta hiekkamaasta löytyi kuitenkin yksi kvartsi-iskos ja likamaalta vaikuttavaa maata. Kiviladelman lisäksi paikalla on siis ollut myös kivikautista ihmistoimintaa. Esihistorialliseksi ladelma vaikuttaa liian hyvin säilyneeltä. |
| metsakeskus.1000026887 |
146 |
Istunlahti 1 |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
719610.00000000 |
6998750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026887 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Syväjärven Istunlahden koillisrannalla matalassa etelään työntyvässä niemessä. Niemen kaakkoisreunalla hiekkapohjalla on kivistä ladottu täysin sammaloitunut kooltaan n 1,5 x 1,5 x 0,8 m oleva röykkiö. Vastaava rakenne on 0,2 km kaakkoon kohteessa Aittolahti 3.
Rakenteen funktio on tuntematon. Kyseessä voisi olla kiuas, mutta ympärillä ei ole seinälinjoja, eikä maahan kaivettua asumuksenpohjaa, kuten tavallisesti metsäsaunojen kohdalla. Myös rajamerkki voisi tulla kyseeseen, mutta nykyrajoja paikalla ei ole, eikä näitä ole myöskään vuoden 1972 kartassa.
Rakenteen vieressä on sammaloitunut turvepaakku, jota kairattaessa ei kuitenkaan paljastanut mitään erityistä. Turpeen alta hiekkamaasta löytyi kuitenkin yksi kvartsi-iskos ja likamaalta vaikuttavaa maata. Kiviladelman lisäksi paikalla on siis ollut myös kivikautista ihmistoimintaa. Esihistorialliseksi ladelma vaikuttaa liian hyvin säilyneeltä. |
| metsakeskus.1000026888 |
146 |
Kurvisenlahti |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
712578.00000000 |
6986568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026888 |
Röykkiö sijaitsee Ilomantsin Hattujärven Kurvisenlahden eteläpuolella luode-kaakkosuuntaisen harjanteen pohjoispäässä. Paikalla on vanhoja peltosarkoja ja niihin liittyvä kivistä kasattu peltoraunio halkaisijaltaan n 3 m ja riukuaidan jäännös. Rinne viettää koilliseen ja kasvaa koivikkoa. Röykkiö on noin 150 m Kurvisen talosta pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000026889 |
146 |
Sivakkavaara |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
716532.00000000 |
6992701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026889 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Hattuvaaran keskustasta 7,5 km pohjoiseen Lieksa-tien varressa Sivakkavaaran kaakkoisrinteellä. Alue on vanhaa peltoa, joka nykyisin kasvaa lehtipuuvaltaista sekametsää. Alueella on massiivisia kiviaitoja, pienempiä ja epäsystemaattisempia raivauskivivalleja sekä muita kiviladelmia ja maakuoppia vanhan peltoalueen reunoilla. Suurin kiviaidoista on pituudeltaan n 100 m. Korkeutta sillä on suurimmillaan n 1,5 m ja leveyttä n 1 m verran. |
| metsakeskus.1000026890 |
146 |
Hattujärvi Rutnikkanimi |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
712599.00000000 |
6988567.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026890 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Hattujärven Paksuniemessä. Niemen luoteispääässä on Rutnikkaniemi. Niemen kärki on kuivempaa ja sen erottaa mantereesta soistunut kannas. Kärjessä on ainakin kolme kuoppajäännöstä. Maasto on pohjaltaan moreenia ja puustoltaan sekametsää. Kahteen kuoppaan tehdyssä koepistossa oli turpeen alla hiiltä / nokimaata, pohjoisimmassa kuopassa n 30 cm paksu kerros.
Rutnikka-sana tarkoittaa Pohjois-Karjalassa kasaa tai läjää (Nirvi 1936) ja Aini Peltolan (2009) mukaan erityisesti järvimalmin nostopaikkoja niemissä on kutsuttu rutnikoiksi. Näitä ei kuitenkaan niemessä havaittu. |
| metsakeskus.1000026891 |
146 |
Rajakoski |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
713712.00000000 |
7009413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026891 |
Kohde sijaitsee kunnan koillisosassa rajavyöhykkeellä Haapajoen yläjuoksulla Rajakoskella. Paikalla on joen molemmin puolin patovallit, jotka on rakennettu uittoa varten. Leveyttä valleilla on n 2,5 m. Patovallit yhtyvät joen kohdalla olleisiin patorakennelmiin. Joen reunalla vallin alla näkyy hirsistä rakennettuja arkkuja, joihin kivikasat on ladottu. Varsinaiset patorakenteet on raivattu pois. Nykyisin paikalla on teräsrakenteinen silta, jota pitkin kulkee rajavartioiden reitti. Uittoon liittyvää joen perkausta näkyy sillalta jokea alas so. länteen katsottaessa. |
| metsakeskus.1000026892 |
146 |
Rosvohodunsaari 2 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
711798.00000000 |
7008610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026892 |
Kohde sijaitsee kunnan koillisosassa Haapajoen Rosvohodunsaaren koillispään kohdalla joessa. Rosvohodunsaari on Haapajoen saari, jonka pohjoispuolen uoma on osittain tukittu kivistä ja puista rakennetulla padolla. Padon alkuperäinen tarkoitus on ilmeisesti liittynyt uittoon ja veden ohjaamiseen joen eteläiseen uomaan. Eteläinen jokiuoma on luonnostaan suorempi ja soveltuu uittoon paremmin kuin pohjoinen mutkitteleva uoma. Nykyisin rakennetta pitkin pääsee kulkemaan saareen. |
| metsakeskus.1000026893 |
146 |
Katajapuro |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
706112.00000000 |
7007442.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026893 |
Kohde sijaitsee kunnan koillisosassa Haapajoen pohjoispuolella Louhivaarasta 2,3 km pohjoiseen. Katajapuro kulkee kahden mäen välistä pohjois-eteläsuunnassa. Puron länsirannalla on ilmeisesti uittoon liittyviä puurakenteita. Paikalla on veistettyjä hirsiä. |
| metsakeskus.1000026894 |
146 |
Hietapuro |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
717256.00000000 |
7002093.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026894 |
Kohde sijaitsee kunnan koillisosassa rajavyöhykkeellä Ylisen Hietajärven lasku-uoman suulla. Paikalla on uittoon liittyvän patorakennelman jäännökset. Puron kummallakin puolella on maasta ja kivistä kasattu patovalli, joka kattaa puron ympärystä yhteensä n 50 m matkalta. Itse puron kohdalla on säilynyt patoon kuuluvia puurakenteita. Veden tasossa puroa reunustavaa rakennetta on säilynyt ainakin kolme hirsikertaa. Puron luoteispuolella on säilynyt puron kulkuun nähden poikittain olevia hirsirakenteita neljän hirsikerran
muodostamana seinänä. Ympärillä on melko runsaasti padosta purettuja hirsirakenteita. |
| metsakeskus.1000026895 |
146 |
Paskopohja 2 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
712864.00000000 |
6988779.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026895 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Hattujärven Paksuniemen pohjoispäästä jatkuvan harjun pohjoispäässä. Rantavedessä on salvotuista hirsistä tehtyä kehikkoa n 3 x 3 m alueella. Ylimmät puut olivat käyntiajankohtana kesäkuun alussa juuri vedenpinnan alapuolella. Keskikesällä nämä olisivat olleet pinnalla. Puukehikon välit on täytetty kivillä. Kyseessä saattaa olla kiinteä laiturirakennelma. Rannassa on vanerivene, jonka ketjujen kiinnityslenkit ovat uponneet syvälle männyn kaarnaan ja vaikuttavat iäkkäiltä. |
| metsakeskus.1000026896 |
146 |
Tammisahi |
10007 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
677545.00000000 |
6991673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026896 |
Kohde sijaitsee Koitereen länsipuolella Kuorajoen yläjuoksulla Tammisahin varrella. Joki ylitetään nykyisin betonista tehtyä siltaa pitkin. Aiemmin paikalla on ollut puinen silta, jonka hirsirakenteita on edelleen säilynyt joenpenkassa nykyisen sillan alla. Hirsiä lojuu myös tien varressa sen itäpuolella ja sillan pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000026897 |
146 |
Kivikkosuo |
10007 |
12005 |
13057 |
11006 |
27000 |
727541.00000000 |
6985771.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026897 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Itäpisteelle vievän tien pohjoispuolella Kivikkosuolla n 10 km Hattuvaarasta itään. Kivikkosuon läpi kulkeva retkeilypolku seuraa alkuperäistä Hullariin johtanutta tietä. Suolla on havaittavissa turpeen alla vanha kapulatie. Länteen suolta vanha tieura on selkeä ja säilyttänyt alkuperäistä luonnettaan. Läheisellä Kivikkokankaalla on sota-ajan taistelukaivantoja tien varressa (erillinen kohde), jotka on alunperin kaivettu Hullariin johtaneen tien molemmin puolin. |
| metsakeskus.1000026898 |
146 |
Haaralampi 3 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27009 |
698883.00000000 |
7006159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026898 |
Kohde löytyy Koitereelta koilliseen sijaitsevan Haaralammin koillispuolelta n 300 m päästä metsästä. Paikalla on hakattu ja laikutettu kivikkoinen mäennyppylä soistuneiden metsälaikkujen keskellä. Rinteen lounaispuolelle tehty rakenne on kooltaan n 8 x 6 m. Se koostuu kuopasta, sitä ympäröivästä vallista ja lounaaseen avautuvasta oviaukosta. Kuopan keskisyvyys n 0,9 m vallin päältä. Rakenne muistuttaa korsua. Siinä ei kuitenkaan ole puurakenteita. Lähiympäristöstä ei löytynyt mitään puolustusvarustuksiin liittyvää. |
| metsakeskus.1000026899 |
598 |
Gamla hamn/Vanha hamina |
10002 |
12005 |
13068 |
11006 |
27000 |
286960.00000000 |
7068818.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026899 |
Kohde sijaitsee Kittholman eteläpuolella Vanhansatamantien ja Köysikujan välillä. Paikalla on sijainnut Pietarsaaren vanha satama ainakin 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin. Satamassa oli porvarien aittoja ja tervamakasiineja. 1700-luvun puolessa välissä muutettiin kaupungin tulli satamaan. Alueen keskellä on 20x20 m suuruinen tasoitettu tasanne, jossa on paikoin kuivunutta tervaa muistona terva-aitoista. Paikalla on myös heikosti erottuva rakennuksen pohja, jota on pidetty tullirakennuksen jäännöksenä. Paikalla on myös eri-ikäisiä, ennen ja vähemmän epäsäännöllisiä, käyttötarkoitukseltaan epävarmoja kuoppia.
Inv. 2019: Kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.1000026900 |
146 |
Kiukoinen 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
720491.00000000 |
6984326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026900 |
Kohde sijaitsee Hattuvaarasta 3,4 km itäkaakkoon Itäpisteelle vievän tien varressa. Kyseessä on tien varressa ampumaradan kohdella oleva luode-kaakko-suuntainen moreenimäki, joka kasvaa paikoin männikköä ja paikoin sekametsää. Tie kulkee mäen etelärinteellä.
Alueelta GPS-mitattiin alun toistasataa poteroa. Havaitut poterot on esitetty kartalla. Mikä on, ja on ollut, potoroiden todellinen lukumäärä, jää arvailujen varaan. Poteroiden koko ja muoto vaihtelee matalista melko huomaamattomista maakuusyvyisistä painaumista syvempiin kuoppiin. Poterot esiintyvät alueella ryppäinä. Topografiaa hyödyntäviä loogisia poteroketjuja on vähemmän.
Poterot liittyvät jatkosodan aikaisiin taisteluihin Ilomantsissa. Paikalla olevan kyltin perusteella mäellä käytiin taistelu 30. heinäkuuta 1944 neuvostoliittolaisen 176. divisioonan joukkojen ja Hämeen ratsurykmentin eskadroonan välillä, jonka seurauksen paikalle linnoittautuneet venäläiset pakotettiin peräytymään.
Taistelupaikkaa kesällä 2014 inventoijille esitelleen Ilomantsin sotahistoriatyöryhmän edustajan Otso Nygrenin mukaan mäelle on myös haudattu taistelussa kaatuneita vainajia. Hautapaikan sijaintia ei kuitenkaan tunneta eikä sellaista ollut maastossa päällepäin erotettavissa.
Jatkosodan aikaisten jäännösten lisäksi mäen yli kulkee puskutraktoktorilla raivattu ja nyttemmin jo kasvillisuuden peittämä ura. Tämä liittynee puunkorjuuseen alueelta sodanjälkeisinä vuosikymmeninä ja on kenties peräisin 1960-luvulta. |
| metsakeskus.1000026900 |
146 |
Kiukoinen 1 |
10007 |
12002 |
13000 |
11042 |
27009 |
720491.00000000 |
6984326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026900 |
Kohde sijaitsee Hattuvaarasta 3,4 km itäkaakkoon Itäpisteelle vievän tien varressa. Kyseessä on tien varressa ampumaradan kohdella oleva luode-kaakko-suuntainen moreenimäki, joka kasvaa paikoin männikköä ja paikoin sekametsää. Tie kulkee mäen etelärinteellä.
Alueelta GPS-mitattiin alun toistasataa poteroa. Havaitut poterot on esitetty kartalla. Mikä on, ja on ollut, potoroiden todellinen lukumäärä, jää arvailujen varaan. Poteroiden koko ja muoto vaihtelee matalista melko huomaamattomista maakuusyvyisistä painaumista syvempiin kuoppiin. Poterot esiintyvät alueella ryppäinä. Topografiaa hyödyntäviä loogisia poteroketjuja on vähemmän.
Poterot liittyvät jatkosodan aikaisiin taisteluihin Ilomantsissa. Paikalla olevan kyltin perusteella mäellä käytiin taistelu 30. heinäkuuta 1944 neuvostoliittolaisen 176. divisioonan joukkojen ja Hämeen ratsurykmentin eskadroonan välillä, jonka seurauksen paikalle linnoittautuneet venäläiset pakotettiin peräytymään.
Taistelupaikkaa kesällä 2014 inventoijille esitelleen Ilomantsin sotahistoriatyöryhmän edustajan Otso Nygrenin mukaan mäelle on myös haudattu taistelussa kaatuneita vainajia. Hautapaikan sijaintia ei kuitenkaan tunneta eikä sellaista ollut maastossa päällepäin erotettavissa.
Jatkosodan aikaisten jäännösten lisäksi mäen yli kulkee puskutraktoktorilla raivattu ja nyttemmin jo kasvillisuuden peittämä ura. Tämä liittynee puunkorjuuseen alueelta sodanjälkeisinä vuosikymmeninä ja on kenties peräisin 1960-luvulta. |
| metsakeskus.1000026903 |
146 |
Kivikkokangas |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
727342.00000000 |
6985725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026903 |
Kohde sijaitsee Hattuvaaralta Itäpisteelle vievän tien varressa n 2,3 km itäkaakkoon Polvikoskelta. Kivikkokangas on pohjois-etelä-suuntainen hiekkamoreenimäki. Alkuperäinen Hattuvaaralta itään vienyt Hullarin tie on kulkenut mäen yli. Nykyinen tie kulkee kankaan etelärinteellä.
Paikalla on vanhan Hullarin tien varteen sen molemmin puolin rakennettu säännöllinen tuliasemien ketju, tuliasemia on 15. Tuliasemat sijaitsevat Kivikkokankaan itärinteellä ja ne on suunnattu kohti idästä tulevaa vihollista. Lisäksi ketjussa on yksittäinen kaivettu kuoppa, joka rakenteensa osalta poikkeaa muista asemista, sekä lyhyt n 3 m pätkä ryömintähautaa. Nykyisen tien eteläpuolella on lisäksi erillinen pienelle mäennyppylälle tehty puolustusasema, jossa on kolme erillistä tuliasemaa.
Rakenteeltaan yksittäinen tuliasema koostuu tavallisesti poterosta ja sen viereen tehdystä makuusyvyisestä yhdenhengen korsusta. Ketjussa on myös tuliasemia, joissa on samassa kaksi poteroa. Korsun katto on rakennettu hirsistä ja peitetty kivillä ja hiekalla. Alueen eteläosan tuliasemissa korsu on tyypillisesti säilynyt ehjänä ja suojaan voisi edelleen ryömiä sisälle. Alueen pohjoispäässä suoja on useimmiten sortunut sisään.
Hullarin tie on nykyisin retkeilyreittinä ja kulkee aukkona metsässä. Hullarin tien ja nykyisen tien välinen kangas kasvaa vanhaa männikköä, joten yhdessä vanhan tieuran kanssa alue on säilyttänyt hyvin sota-ajan luonteensa. Vanhan Hullarin tien pohjoispuolella puusto on hakattu sodan jälkeen. |
| metsakeskus.1000026905 |
146 |
Ilajanjoki |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
720253.00000000 |
6974951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026905 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Ilajanjärveen luoteesta laskevan Ilajanjoen varrella. Alue on sekametsää kasvavaa jokivartta, jossa kuivemmat mäennyppylät ja alavat soistuneet alueet vaihtelevat. Paikalla käytiin Ilajanjoen taistelu kesällä 1944.
Suomalaisten asema joen länsipuolella valtion maa-alueella koostuu poteroista. Alueelta mitattiin yhteensä 74 GPS-mittausta. Jossain tapauksissa lähekkäisiä poteroita on yhdistetty yhteen mittaukseen. Pohjoiseen mentäessä poteroiden levintä loppuu kuvatulla tavalla. Eteläpuolella valtion maa-alue rajautuu yksityismaihin. Tällä alueella poterot ja laajemmat taistelukaivannot jatkuvat etelään valtion maa-alueen ulkopuolelle. Kun otamme huomioon yhdistetyt mittaukset, löytymättömät poterot, ja eteläpuolen kaivannot, joen länsirannan yksittäisten rakenteiden määrä ylittänee 100 kpl.
Tien pohjoispuolella muutamia poteroita on kaiveltu hiljattain. Maasta oli paljastunut mm vuonna 1943
Valtion patruunatehtaassa valmistettu hylsy. |
| metsakeskus.1000026906 |
146 |
Hietavalkama |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
724534.00000000 |
6972490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026906 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Ilajanjärven itärannalla Hietavalkaman pohjoispuolella. Alue on lounaaseen aukeavaa moreenipohjaista mäntykangasta.
Rinteeseen on kaivettu n 3,5 x 1,5 m laajuinen ja n 1 m syvä suorakaiteen muotoinen suorareunainen kuoppa rinnettä vasten. Tästä n 5 m etelään on pienempi pyöreä kuoppa. Maatuneisuutensa perusteella kyseessä lienee sota-aikainen jäännös. Jäännös saattaa olla ilmatorjunta-asema, joka liittyy Ilajan ympäristön taisteluihin. Vastaava kuoppajäännös löytyi myös Niemijärveltä Koronniemestä. |
| metsakeskus.1000026907 |
146 |
Koronniemi |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
727060.00000000 |
6976747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026907 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Niemijärven Koronniemessä. Koronniemi on kaakkoon työntyvää suorantainen niemi. Niemen muodostuu matalasta hietaharjanteesta. Tämän harjanteen eteläkärjessä suon yläpuolella kuivalla maalla on pitkänomainen n 3,5 x 1,2 m kaivanto. Syvyyttä on n 0,8 m. Kyseessä lienee jatkosotaan liittyvä tuliasema, mahdollisesti ilmatorjunta-asema. Vastaava rakenne löytyi Ilajanjärven Hietavalkamasta.
Rakenteen läheisyyteen tehdystä koepistosta löytyi ohuita paloja rautakuonaa. Paikalla saattaa olla myös järvimalmin pasutuspaikka. |
| metsakeskus.1000026907 |
146 |
Koronniemi |
10007 |
12015 |
13133 |
11042 |
27009 |
727060.00000000 |
6976747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026907 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Niemijärven Koronniemessä. Koronniemi on kaakkoon työntyvää suorantainen niemi. Niemen muodostuu matalasta hietaharjanteesta. Tämän harjanteen eteläkärjessä suon yläpuolella kuivalla maalla on pitkänomainen n 3,5 x 1,2 m kaivanto. Syvyyttä on n 0,8 m. Kyseessä lienee jatkosotaan liittyvä tuliasema, mahdollisesti ilmatorjunta-asema. Vastaava rakenne löytyi Ilajanjärven Hietavalkamasta.
Rakenteen läheisyyteen tehdystä koepistosta löytyi ohuita paloja rautakuonaa. Paikalla saattaa olla myös järvimalmin pasutuspaikka. |
| metsakeskus.1000026908 |
146 |
Pohjoinen Pitkäjärvi |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27009 |
719900.00000000 |
6962710.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026908 |
Pohjoinen Pitkäjärvi sijaitsee Ilomantsin Sysmäjärven pohjoispuolella. Kohde on järven länsirantaa seuraavalla jyrkkäreunaisella mäntyä ja kuusta kasvavalla harjulla.
Paikalla on tulisasemien ketju, jonka taistelusuunta on itään. Valtion maa-alueella on 21 poteroa. Lisäksi harjun pohjoispäässä on hiukan pidempi n 6 m kaivanto. Harjun länsireunalla sen pohjoisosassa on myös suurempi kuoppa halkaisijaltaan n 7 m ja syvyydeltään n 3 m. Todennäköinen oviaukko on länteen.
Yksittäisiä poteroita esiintyy myös valtion maa-alueen eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000026911 |
146 |
Hukkalinja |
10007 |
12006 |
13081 |
11006 |
27009 |
732085.00000000 |
6983897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026911 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin itäisimmässä kolkassa Lahnajärvellä. Lahnajärven poikki kulkee ns
Hukkalinja. Kyseessä on sodan jälkeen virheellisesti neuvostoliittolaisten väärään kohtaan hakkaama rajalinja. Linja on parhaiten näkyvissä Lahnajärven Kivikkoniemen poikki kulkevalla osalla. Linja erottuu myös metsän kuviotiedoissa. |
| metsakeskus.1000026912 |
146 |
Lahnajärvi 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
731512.00000000 |
6983820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026912 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin itäisimmässä kolkassa Lahnajärvellä. Lahnajärven eteläpuolella olevalla Lahnajärvenkankaalla kulki Hullariin johtanut tie. Hullari jäi rauhanteossa rajan itäpuolelle.
Kesällä 1944 kankaalla oli neuvostoliittolaisten joukkosidontapaikka. Paikalla käytiin elokuussa 1944 taistelu, jonka muistona paikalle on pystytetty muistomerkki. Alueelle on haudattu taistelussa kuolleita vainajia. Rajatulla alueella on varttunutta puustoa, joka on peräisin sota-ajalta ja on säilyttänyt alueen sota-ajan luonteen. Puustossa on edelleen näkyvissä taistelun jälkinä mm. luodinreikiä. |
| metsakeskus.1000026912 |
146 |
Lahnajärvi 1 |
10007 |
12002 |
13021 |
11042 |
27009 |
731512.00000000 |
6983820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026912 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin itäisimmässä kolkassa Lahnajärvellä. Lahnajärven eteläpuolella olevalla Lahnajärvenkankaalla kulki Hullariin johtanut tie. Hullari jäi rauhanteossa rajan itäpuolelle.
Kesällä 1944 kankaalla oli neuvostoliittolaisten joukkosidontapaikka. Paikalla käytiin elokuussa 1944 taistelu, jonka muistona paikalle on pystytetty muistomerkki. Alueelle on haudattu taistelussa kuolleita vainajia. Rajatulla alueella on varttunutta puustoa, joka on peräisin sota-ajalta ja on säilyttänyt alueen sota-ajan luonteen. Puustossa on edelleen näkyvissä taistelun jälkinä mm. luodinreikiä. |
| metsakeskus.1000026912 |
146 |
Lahnajärvi 1 |
10007 |
12013 |
13131 |
11042 |
27009 |
731512.00000000 |
6983820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026912 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin itäisimmässä kolkassa Lahnajärvellä. Lahnajärven eteläpuolella olevalla Lahnajärvenkankaalla kulki Hullariin johtanut tie. Hullari jäi rauhanteossa rajan itäpuolelle.
Kesällä 1944 kankaalla oli neuvostoliittolaisten joukkosidontapaikka. Paikalla käytiin elokuussa 1944 taistelu, jonka muistona paikalle on pystytetty muistomerkki. Alueelle on haudattu taistelussa kuolleita vainajia. Rajatulla alueella on varttunutta puustoa, joka on peräisin sota-ajalta ja on säilyttänyt alueen sota-ajan luonteen. Puustossa on edelleen näkyvissä taistelun jälkinä mm. luodinreikiä. |
| metsakeskus.1000026913 |
504 |
Tuhkauuninmäki |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
434293.00000000 |
6729923.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026913 |
Uuni on Tuhkauuninmäen jyrkässä länsirinteessä syrjäisessä paikassa. Uuni on n. 4 X 3 metrin kokoinen suorakulmainen kylmämuurattu kiilatomus. Seinät ovat noin 0,5 m leveät hieman ylöspäin kapenevat ja arviolta noin 0,5 -0,7 m korkeat. Uuni on päältä avoin ja sen etuseinä on sortunut. Takaseinän isommat kivet ovat haljeneet kuumuudesta. Uunissa on poltettu tuhkaa ilmeisesti potaskan valmistamista varten. |
| metsakeskus.1000026914 |
146 |
Lahnajärvi 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
732496.00000000 |
6983097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026914 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin itäisimmässä kolkassa Lahnajärven kaakkoispuolella. Lahnajärven
kaakkoispuolella kulkee luoteesta koilliseen hiekkamoreenipohjainen mäntykangas, joka rajautuu lounaispuolella olevaan suohon. Harjanteen rinteessä kulkee vanha Hullariin johtanut tie.
Hiekkamoreenimaahan kulunut tieura näkyy hienosti harvaa männikköä kasvavalla kankaalla. Tie on pysynyt käytössä rajavartioiden polkuna. Länteen tie on jatkunut Lahnajärven lounaispuolen Lahnajärvenkangasta pitkin. Kaakkoon tieura jatkuu Venäjälle.
Neuvostojoukot käyttivät tietä hyökätessään kesällä 1944 kohti Hattuvaaraa.
Tien yläpuoliseen rinteeseen on kaivettu kahdeksan poteroa. Lisäksi tien kaakkoispäässä on kukkulalla tien molemmin puolin tunnistamattomia symmetrisiä ja ihmisen tekemiltä vaikuttavia kaivantoja. Maatuneisuutensa puolesta nämä vastaavat sota-aikaisia kaivantoja. Kaivannot ja niihin liittyvät maakasat ovat kooltaan n 5 x 5 m. |
| metsakeskus.1000026914 |
146 |
Lahnajärvi 2 |
10007 |
12005 |
13071 |
11042 |
27009 |
732496.00000000 |
6983097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026914 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin itäisimmässä kolkassa Lahnajärven kaakkoispuolella. Lahnajärven
kaakkoispuolella kulkee luoteesta koilliseen hiekkamoreenipohjainen mäntykangas, joka rajautuu lounaispuolella olevaan suohon. Harjanteen rinteessä kulkee vanha Hullariin johtanut tie.
Hiekkamoreenimaahan kulunut tieura näkyy hienosti harvaa männikköä kasvavalla kankaalla. Tie on pysynyt käytössä rajavartioiden polkuna. Länteen tie on jatkunut Lahnajärven lounaispuolen Lahnajärvenkangasta pitkin. Kaakkoon tieura jatkuu Venäjälle.
Neuvostojoukot käyttivät tietä hyökätessään kesällä 1944 kohti Hattuvaaraa.
Tien yläpuoliseen rinteeseen on kaivettu kahdeksan poteroa. Lisäksi tien kaakkoispäässä on kukkulalla tien molemmin puolin tunnistamattomia symmetrisiä ja ihmisen tekemiltä vaikuttavia kaivantoja. Maatuneisuutensa puolesta nämä vastaavat sota-aikaisia kaivantoja. Kaivannot ja niihin liittyvät maakasat ovat kooltaan n 5 x 5 m. |
| metsakeskus.1000026915 |
146 |
Juomalampi länsi |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27009 |
728523.00000000 |
6975933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026915 |
Juomalampi sijaitsee Ilomantsin itäosassa rajavyöhykkeellä Niemijärven itäpuolella. Juomalammen pohjoispuolitse kulki eteläinen tie Hullariin. Tieuran päälle on rakennettu moderni metsäautotie.
Tien varrella olevat puolustusvarustukset ovat säilyneet. Juomalammen ympäristössä on runsaasti sotahistoriallisia rakenteita, jotka liittyvät toisiinsa. Kokonaisuus on jaettu läntiseen, pohjoiseen ja itäiseen osaan.
Läntinen alue on kuusimetsää kasvavaa kangasta. Rinteessä vanhan tieuran ympärillä on muutamia poteroita. Näistä kuusi on Metsähallituksen maalla. Alueen länsipäässä on neljä rinteeseen kaivettua korsua, joista kolme eteläisintä on valtion maalla. Muodoltaan ne ovat suorakaiteita. Kooltaan n 5 x 4 m. Rakenteissa on oviaukko alarinteeseen. Muutamissa on säilynyt romahtaneita puurakenteita, jotka viittaavat kattorakenteisiin. |
| metsakeskus.1000026916 |
146 |
Juomalampi pohjoinen |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
728895.00000000 |
6975869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026916 |
Juomalampi sijaitsee Ilomantsin itäosassa rajavyöhykkeellä Niemijärven itäpuolella. Juomalammen pohjoispuolitse kulki eteläinen tie Hullariin. Vanhan tieuran päälle on rakennettu moderni metsäautotie. Tien varrella olevat puolustusvarustukset ovat säilyneet. Juomalammen ympäristössä on runsaasti sotahistoriallisia rakenteita, jotka liittyvät toisiinsa. Kokonaisuus on jaettu läntiseen, pohjoiseen ja itäiseen osaan.
Pohjoinen alue on kuusia ja mäntyä kasvavaa kangasta vanhan tien pohjoispuolella. Kyseessä on luodekaakkosuuntainen harjanne, jonka lounasrinteellä ja osin harjalla on puolustusvarustuksia. Alueelta mitattiin yhteensä 79 poteroa ja pienkorsua. Lähekkäisten rakenteiden tapauksessa on yhteen mittaukseen yhdistetty useampi rakenne.
Poterot ovat tavallisesti yhdelle miehelle tarkoitettuja. Laajempia taistelukaivantoja alueella ei ole. Poteroita esiintyy koko alueella. Pienkorsut eli sirpalesuojat ovat katettuja. Osassa rakenteista katto on edelleen paikallaan. Kooltaan rakenteet ovat vain n 3 x 3 m. Näitä esiintyy tien pohjoispuolella alueen länsipäässä alarinteellä sekä tien eteläpuolella lähellä suonlaitaa. |
| metsakeskus.1000026917 |
678 |
Huitunen |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
387922.00000000 |
7163899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026917 |
Mattilanperäntieltä Pikku Jakenaroon johtavan ajouran lounaispuolella aivan ajouran vieressä on kokonaan sammalen peittämä kiviröykkiö, jonka halkaisija on noin 5 metriä ja korkeus noin 50-60 cm. Maastollisesti kohde sijaitsee korkeahkon mäen niemekemäisesti kaakkoon pistävän ja loivasti laskevan harjanteen kärkiselänteellä. Kyseessä on alueelle tyypillinen esihistoriallinen röykkiö. Kohteen läheisyydessä tien lounaispuolella on modernia kaivelua.
Alakohteena on röykkiöstä noin 100 m pohjoiseen sijaitseva historiallisen ajan kiuas, jonka ala on noin 2-2,5 x 2-2,5 metriä ja korkeus 70-80 cm (alakohde). Kiukaan ympäristö on niittymäinen, ehkä paikalla on ollut vanhaa viljelystä. Lähin kohde on Mattilantien varrella ajouran kohdalla oleva kivikautinen asumuspainanneasuinpaikka Huitunen SE |
| metsakeskus.1000026918 |
146 |
Juomalampi itä |
10007 |
12014 |
13149 |
11006 |
27009 |
729141.00000000 |
6975550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026918 |
Juomalampi sijaitsee Ilomantsin itäosassa rajavyöhykkeellä Niemijärven itäpuolella. Juomalammen pohjoispuolitse kulki eteläinen tie Hullariin. Vanhan tieuran päälle on rakennettu moderni metsäautotie. Tien varrella olevat puolustusvarustukset ovat säilyneet. Juomalammen ympäristössä on runsaasti sotahistoriallisia rakenteita, jotka liittyvät toisiinsa. Kokonaisuus on jaettu läntiseen, pohjoiseen ja itäiseen osaan.
Itäinen osa on Juomalammen ympäristön kohteista laajin ja monipuolisin kokonaisuus. Se on säilyttänyt sota-aikaisen luonteensa hyvin. Paikka sijoittuu itärajaan rajautuvalle hiekkapohjaiselle pyöreähkölle mäelle. Mäellä on puolustusvarustuksia joka suunnalla. Mäen yli kulki Hullariin mennyt tie.
Pääosa alueen rakenteista on poteroita. Alueella on lisäksi joitain lyhyitä pätkiä juoksuhautoja, useita minikorsuja/sirpalesuojia, ajoneuvoille tehtyjä poteroita, teltanpohjia ja korsusauna. Lisäksi alueella lojuu jonkin verran sota-aikaista metalliesineistöä, kuten kamiinanpiippuja.
Ajoneuvopoteroissa on säilynyt seinien puisia tukirakenteita. Samoin osa minikorsuista on edelleen lähes ehjiä, vaikka katot ovatkin painuneet jo alaspäin. Ajoneuvopoteroiden yksityiskohdat kertovat alueen hienosta säilymisasteesta: osassa näistä jopa renkaiden painaumat ovat taltioituneet hiekkaan. Lisäksi alueen puustossa on luotien ja sirpaleiden repimiä jälkiä muistoina taistelusta. |
| metsakeskus.1000026919 |
146 |
Polvikoski |
10007 |
12002 |
13021 |
11006 |
27009 |
725406.00000000 |
6986241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026919 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin itäosassa Itäpisteelle vievän tien eteläpuolella Polvikosken kämpän
pihapiirissä. Alue on tasaista hiekkapohjaista jokivartta. Osoitetulle kohdalle on silminnäkijähavaintojen perusteella haudattu Polvikosken taistelussa kesällä 1944 kuolleita vainajia. |
| metsakeskus.1000026920 |
146 |
Laajakangas 1 |
10007 |
12013 |
13131 |
11006 |
27009 |
708474.00000000 |
6999575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026920 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa Petäjäjärvien länsipuolella Laajakankaalla. Laajakangas on tasaista etelään viettävää hiekkapohjaista kangasta, joka rajautuu eteläreunastaan suohon.
Osoitetulla kohdalla kankaan reunassa länteen avautuvalla matalalla törmällä lähellä suota on merkkipuu, jossa merkintä: Palo v. 1925. 5.7. |
| metsakeskus.1000026921 |
146 |
Korkeasaari |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
711873.00000000 |
6990200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026921 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Hattujärven länsirannalla mantereella Korkeasaaren pohjoispään tasalla. Paikalla on vanha liuskekivilouhos. Ympäristö on hiekkamoreenia, jossa on n 6 x 6 m kallio- tai irtolohkarepaljastuma. Esiintymä on pitkälti sammalleen ja kasvillisuuden peitossa. Etelä- ja itäreunalta on louhittu kiveä ja myös esiintymän päällä on kaivettu kuopanne.
Paljastuman eteläreunalla on n 5 m pitkä, 0,5 m leveä ja 0,5 m syvä ojamainen louhintakaivanto. Itäreunalla on n 1,5 m pitkä ja 1 m leveä kaivettu alue. Esiintymän päällä oleva kuopanne on halkaisijaltaan n 1 m. Kivessä ei ole näkyvissä porausjälkiä. Paikoin, mm itäreunalla, on nähtävissä impaktijälkiä iskuista, joilla laattoja on lohkottu irti. Esiintymän ja rannan välissä on irtolohkoja maassa.
Invointialueella esiintyvissä asuinrakennusten jäännöksissä, mm Poikapuolisella, joissa on kivinen uuni, uuni on tavallisesti ladottu vastaavista liuskekivistä. |
| metsakeskus.1000026922 |
146 |
Paloniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
725376.00000000 |
6970785.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026922 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin Ilajanjärven itärannalla Paloniemessä. Paloniemi on lounaaseen työntyvä hiekkamoreenipohjainen matala niemi, joka kasvaa mänty- ja kuusivoittoista metsää. Niemen länsikärjessä on muuta kangasta hivenen tasaisempi n 5 x 10 m laajuinen alue.
Kivikautista asuinpaikkaa ennakoiden paikalle avattiin koepisto, josta kuitenkin paljastui järvimalmin prosessointikuonaa max n 5 cm kerroksena. Kyseessä on järvimalmin pasutuspaikka mahdollisesti läheisen Ilajanruukin tarpeisiin. |
| metsakeskus.1000026923 |
146 |
Valkeavaara |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
683232.00000000 |
6974906.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026923 |
Kohde sijaitsee Koitereen lounaispuolella Valkealammen viereisellä Valkeavaaralla. Luoteis-kaakkosuuntaisella vaaralla on ollut tila peltoineen. Nykyisin alue kasvaa koivuvaltaista sekametsää. Aluskasvillisuus on korkeaa pensas-, ruoho-, heinäkasvillisuutta.
Lähellä vaaran huippua, sen länsireunalla, on tulisijallisen rakennuksen jäännös. Tämä lienee ollut asuinrakennus. Jäännöksen koko on n 7 x 9 m. Rakennuksessa on ollut kivistä ladottu uuni. Vaaran laella on lisäksi peltojen raivauksessa syntyneitä röykkiöitä, joista mitatut on kuvattu kartassa. Tien pohjoispuolella on navetan kivijalka. Kivisen kivijalan koko on n 9 x 8 x 1,5 m. Kivijalan pohjoispuolelle on valettu seinä, joka on luultavasti alkuperäistä kivijalkaa nuorempi. Tien eteläpuolella vaaran länsireunalla on kaivon jäännös.
Vuoden 1974 peruskartassa on esitetty navetta, mutta asuinrakennusta ei enää ole kuvattu. |
| metsakeskus.1000026924 |
146 |
Telttakangas |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
713133.00000000 |
7010349.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026924 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa rajavyöhykkeellä Haapajoelta 0,7 km pohjoiseen Telttakankaan lounaisreunalla. Paikka on Telttakankaasta etelään työntyvä matala soiden rajaama harjanne. Alueen metsä on hakattu ja pinta muokattu raskaasti.
Paikalla on vanha metsäsauna l. todennäköinen kämpänpohja. Uusi metsäautotie kulkee harjannetta kämpän jäännöksen länsipuolelta. Jäännös on kärsinyt pahasti maapohjan muokkauksesta. Laikutuksissa on kuitenkin näkyvissä hirsien jäännöksiä, puuroskaa ja kiukaan hajonnutta kiveystä. Kiuas on kooltaan n 1x1x0,5 m. Pohja on ilmeisesti
kaivettu maahan. Rakennuksen koko ei ole enää arvioitavissa. Muiden vastaavien erusteella se lienee ollut n 4x4 m.
Rakennusta ei ole kuvattu vuoden 1932 tai 1952 kartassa. Rakennusteknisesti se edustaa aikakautta vanhempaa kerrosta. Metsätyökämpän pohja mahdollisesti 1800-luvulta tai 1900-luvun alusta. |
| metsakeskus.1000026925 |
146 |
Jorkanpuro |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
712347.00000000 |
7010551.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026925 |
Kohde sijaitsee Ilomantsin koillisosassa 1,4 km Haapajoelta pohjoiseen Jorkanpuron varressa.Jorkanpuron itäpuolella kulkee matala luode-kaakko-suuntainen moreeniharjanne. Alue on hakattu ja pinta muokattu. Metsäsauna l. vanha kämpänpohja sijaitsee harjanteen länsireunalla n 100 m tiestä kaakkoon.
Jäännös on kärsinyt laikutuksessa. Rakennus on ollut kooltaan n 4 x 5 m. Sen pohja on kaivettu maahan ja yhdessä nurkassa on sijainnut kiuas. Paikalla on säilynyt veistettyjä hirsiä. Kiuas on kärsinyt hiukan metsänuudistuksessa.
Rakennusta ei esiinny vuoden 1932 tai 1952 kartassa. Myös rakennusteknisesti se on tätä aikakautta vanhempi. |
| metsakeskus.1000026926 |
146 |
Rosvohodunaho 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
712485.00000000 |
7008856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026926 |
Kohde sijaitsee kunnan koillisosassa rajavyöhykkeellä Haapajoen etelärannalla. Rosvohodunahon koillispuolella on soiden ympäröimä luode-kaakko-suuntainen matala kuusia kasvava harjanne. Harjanteen päällä lähellä sen pohjoispäätä ja Haapajokea on vanha rakennusjäännös l. metsäsauna.
Rakennuksen koko on ollut n 3,5 x 4 m. Sen lattia on kaivettu maahan. Kivistä ladottu sammaloitunut kiuas on näkyvissä rakennuksen nurkassa. Kohde ei esiinny vuosien 1932 ja 1952 kartoissa. Teknisesti se on myös aikakautta arkaaisempi. |
| metsakeskus.1000026927 |
146 |
Rosvohodunaho 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
712251.00000000 |
7008936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026927 |
Kohde sijaitsee kunnan koillisosassa rajavyöhykkeellä Haapajoen etelärannalla. Rosvohodunahon pohjoispäässä on luoteeseen kohti Haapajokea työntyvä ja sekametsää kasvava harjanne.
Harjanteella on vanhan metsätyökämpän ja yhden sivurakennuksen jäännökset. Lisäksi paikalla on rakennuksen perustalta vaikuttava alue, jossa rakenne on perustettu kivien päälle. Rakennusten koot ovat olleet n 8x10m, 7x10m ja 6x10m. Alueella on myös kaksi vanhaa ruosteista kamiinaa sekä näiden osia muistoina kämpästä.
Kohdetta ei esiinny vuoden 1932 (eikä vuoden 1952) kartassa, vaikka kohde muistuttaa teknologialtaan 1930-luvun kohteita. |
| metsakeskus.1000026933 |
625 |
Maukarinkangas 1 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
386427.00000000 |
7148246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026933 |
Paikalla on kaksi kiuasta. ne sijaitsevat metsäteiden risteyksen eteläpuolella äestetyllä hiekkakankaalla. Pohjoisemman kiukaan halkaisija on noin 1,5 metriä. Eteläisemmästä kiukaasta erottuu selvästi noin 2 metriä laajalla alueella olevia kiviä. Kiukaat ovat äestyksen vaurioittamia. Kyseessä lienevät tervapirtin kiukaat. |
| metsakeskus.1000026934 |
625 |
Maukarinkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
386402.00000000 |
7148292.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026934 |
Paikalla on osin tuhoutuneen tervahaudan jäännökset. Kohde sijaitsee metsäteiden risteyksen luoteispuolella aivn tien vierellä. Haudan halkaisija on noin 12-15 metriä. |
| metsakeskus.1000026935 |
625 |
Maukarinkangas 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
386184.00000000 |
7148951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026935 |
Paikalla oleva maakuoppa sijaitsee noin 5 metriä metsätien itäpuolella kapean hiekkadyynin laella. Soikean kuopan ala on noin 2,5 x 4 metriä ja syvyys 60 cm, paikoitellen kuopan reunalla on havaittavissa matala valli. Pohjalla on huuhtoutumiskerros, jonka alla on ohut hiilikerros. |
| metsakeskus.1000026937 |
598 |
Batteriudden |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
287409.00000000 |
7070616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026937 |
Paikka on Ahlholmintien itäpuolella noin 350 m Ahlholmintien ja Luodontien risteyksestä pohjoiseen. Alue on tiheän kasvillisuuden peitossa. 70 x 50 m suuruisella alueella on 1-1,5 m korkeita maan- ja kivensekaisia valleja, lähes 10 x 5 m suuria ja metrin syvyisiä suorakaiteen muotoisia kuoppia, joissa on tasainen pohja ja 1-1,2 m leveitä ja 0,5-1 m syviä juoksuhautoja. Kriminsodan aikana 1800-luvun puolivälissä perustettiin paikalle linnoite. |
| metsakeskus.1000026938 |
598 |
Korsgrundet |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
287441.00000000 |
7070299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026938 |
Kohde sijaitsee Ahlholmintien ja Luodontien risteyksen itäpuolella. Luodontie on tuhonnut suuren osan kohteesta, mutta säilyneitä osia on Luodontien pohjois- ja eteläpuolella. Noin 90x40 m kokoisella alueella pohjoisessa ja 30x30 m alueella etelässä on jäännöksiä I maailmansodan aikaisesta puolustusvarustuksesta. Pohjoisemmat jäännökset ovat paremmin säilyneitä, siellä on noin 2-3 m leveitä ja 1-2 m syviä juoksuhautoja, 10-20x10 m suuria ja 3-4 m syviä kuoppia, jotka ehkä ovat olleet suojahuoneita. Kuoppia ympäröi 1-2 m korkeat vallit. Luodontien eteläpuolelta havaittiin vain yksi juoksuhauta. |
| metsakeskus.1000026940 |
598 |
Nätinabba 1 |
10002 |
12015 |
13139 |
11006 |
27000 |
287035.00000000 |
7068576.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026940 |
Kohde sijaitsee Rantatien ja Prikintien risteyksestä 200 m kaakkoon. Paikalla, jota 1800-luvulla kutsuttiin Pikiruukinmäeksi on jäännöksiä 1700-luvun puolessa välissä perustetusta pikiruukista. Ruukin paikka on merkitty Gutzenin karttaan vuodelta 1754 ja Gyllenborgin karttaan vuodelta 1794.
Uunirakennelman jäännökset, jotka sijaitsevat kaakkoisrinteen harjalla muodostuvat pyöreästä, noin metrin syvyisestä kuopasta, jonka halkaisija on noin 6 m. Kuoppaa kiertää noin 1,5 m leveä ja 0,2-0,3 m korkea valli. Kuopasta johtaa noin 2 - 2,5 m leveä ja metrin syvyinen ja 15 m pitkä ränni alas rinteeseen kohti koillista. Uunin pohjoispuolella on umpeen kasvanut tie ja kolme pienempää kuoppaa.
Noin 20 m uunista etelään on kaksi talonpohjaa kiuasröykkiöineen. |
| metsakeskus.1000026941 |
598 |
Pederstad |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
288115.00000000 |
7067160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026941 |
Paikka sijaitsee Pietarinkadun ja Pietarilankadun risteyksen lounaispuolella olevalla pienellä kumpareella. Paikalla on sijainnut Pedersören pappila, joka 1700-luvun loppupuolella siirrettiin nykyiselle paikalleen Rosenlundiin, noin 300 m luoteeseen. 1860-luvulla perustettiin vanhalle pappilanpaikalle kuuromykkien koulu. Jäännökset koulusta ovat kumpareen laella. Paikalla on kaksi noin 18 x 18 m suuruista kivijalkaa kulmikkain toisiaan vastaan. |
| metsakeskus.1000026942 |
598 |
Kvarnbacken |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27006 |
287775.00000000 |
7067689.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026942 |
Kohde sijaitsee pienellä kalliolla Etelämalmikadun ja Myllymäenkadun risteyksestä lounaaseen. Kalliopaljastuma on kerrostalojen ympäröimällä sisäpihalla. Paljastumalla on vähintään yhdeksän hakkausta, jotka käsittävät nimikirjaimia ja vuosiluvun 1698. |
| metsakeskus.1000026943 |
598 |
Masaholmen |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27007 |
287815.00000000 |
7067503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026943 |
Pietarsaaren keskustan kaakkoispuolella, alueella, joka rajautuu idässä Rosenlundin pappilaan, lännessä koulurakennuksiin ja etelässä Björkbackan vanhainkotiin ja pohjoisessa Puutarhakatuun on yhdeksän kivimuurin osaa. Muurit ovat 1,5-3 m leveitä, 0,5-1,2 m korkeita ja niissä on sekä pyöreitä että kulmikkaita luonnonkiviä. Vanhat viljelysalueet, joiden ympärille muurit on kasattu , ovat nykyään urheilukenttänä ja paikoitusalueena. Kaksi muuria kulkee vanhan Pedersören kirkolle johtavan kirkkotien kohdalla, joka on kapea polku
Rackartåget (muinaisjäännösrekisterissä numerolla 1000015494) (suom. Rakkarinreitti). Ruotsinkielen sanalla ”tåg” tarkoitettiin ennen kahden kivimuurin välissä kulkevaa tietä. Kulkuväylä on näkyvissä jo vuoden 1754 Gutzenin kartassa.
Muurit edustavat 1700-luvun viljelysmaisemaa. Onkin mahdollista, että ainakin osa muureista on rakennettu jo 1700-luvulla. |
| metsakeskus.1000026944 |
598 |
Galgbacken |
10002 |
12004 |
13046 |
11006 |
27007 |
287358.00000000 |
7067184.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026944 |
Kohde sijaitsee moreenikumpareella Paul Hallvarkadun/Paul Harvars gatan molemmin puolin ja rajoittuu pohjoisessa Oxham kouluun, etelässä Länsiväylään ja lännessä Pietarinpuistikkoon ja idässä Parenteseniin. Yksi säilyneistä muurin osista sijaitsee pohjoiseen ja kaksi etelään Paul Hallvarkadusta. Kaikkiaan muuria on yhteensä 180 m säilyneenä. Muurit ovat 2-3 m leveitä ja 0,7-1,3 m korkeita ja osittain rauenneita. Vuoden 1989 arkeologisissa kaivauksissa dokumentoitiin muurinosia jäähallista lounaaseen. Nämä muurit ovat nykyään suurimmaksi osaksi kaivettu pois lukuun ottamatta sitä muurinosaa, joka kulkee Länsiväylältä jäähallille.
Vuoden 1989 kaivausten tarkoituksena oli löytää kaupungin mestauspaikka, joka oli sijainnut tällä kumpareella, mutta todennäköisesti tuhoutunut jäähallin rakentamisen yhteydessä.
Gutzenin kartan vuodelta 1754 mukaan alue, jota muurit ympäröivät, on osittain viljelykäytössä. |
| metsakeskus.1000026945 |
598 |
Nynäsbacken 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
287081.00000000 |
7067024.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026945 |
Kohde sijaitsee etelä-lounaisrinteellä Läntisen kehätien ja Länsiväylän risteyksestä pohjoiseen. Kohteen länsi- ja pohjoispuolella kulkee kapea soratie, joka historiallisen karttamateriaalin mukaan on 1700-luvun puoliväliä vanhempi. Toen molemmin puolin on umpeenkasvaneita sorakuoppia. Rinteen alaosassa on 10x8,5 m suuruinen kivijalka ja mahdollinen kiuasröykkiö noin 30 m talonpohjasta länteen. Vuonna 1989 tutkittiin säilynyttä talonpohjaa. Se ajoitettiin 1600-luvun lopulle. Talosta tutkittiin tiiliuuni. Talonperustan läheisyydestä saatiin irtolöytönä hopearaha 1590-luvulta. Lisäksi alueen löytöjen joukossa on keramiikanpaloja, jotka mahdollisesti ajoittuvat myöhäiskeskiaikaan. On mahdollista, että historiallisista lähteistä tunnettu Pinnonäsin kuninkaankartano olisi sijainnut täällä. Se perustettiin vuonna 1556. Gutzenin kartassa vuodelta1754 on Nynäsbackenin kohdalla merkintä "Ladugårds gamla tomt är stenig och torr". |
| metsakeskus.1000026946 |
598 |
Västermalm |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
286966.00000000 |
7067127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026946 |
Kohde sijaitsee Pietarsaaren keskusta lounaaseen Länsinummella (Västermalm). Alue ulottuu Karjavalkamankadulta pohjoisessa Länsiväylälle etelässä. Noin 500x 200 m alueella on kahdeksan muurin/aidan pätkää. Parhaiten säilyneet muurit ovat 2-3,5 m leveitä ja 0,5-1,2 m korkeita ja muurien kokonaispituus on noin 670 m. Viljelysalat, joita muurit/aidat ovat rajanneet ovat pääosin rakennettuja tai metsittyneitä. Läntisen kehätien pohjoispuolella aidat kulkevat kapean soratien molemmin puolin. Vanhojen karttojen mukaan tie on 1700-luvun puoltaväliä vanhempi. Gutzenin kartassa vuodelta 1754 Pietarsaaren tiluksista alue on osittain viljelyksessä, mutta muurien/aitojen rajaamat alueet näkyvät selkeästi vasta Danielsonin kartassa vuodelta 1828. |
| metsakeskus.1000026947 |
598 |
Lannäslund |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27008 |
287149.00000000 |
7065937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026947 |
Kohde sijaitsee Vaasantien molemmin puolin Lannäslundissa. Vaasantien itäpuolella on kaksi muurinosaa ojan molemmin puolin. Vaasantien länsipuolella on yksi muurin pätkä. Muurit ovat 1-3,5 m leveitä ja 0,3-0,8 m korkeita ja rakennettu pääosin pyöreistä luonnonkivistä. Muurien yhteispituus on noin 750 m. Muurit sijaitsevat pääosin tienpientareilla ja rakentamisen keskellä. Historiallisen karttamateriaalin mukaan näyttäisi siltä että muurit/aidat ovat reunustaneet 1700- ja 1800-luvuilla raivattuja peltoja. |
| metsakeskus.1000026947 |
598 |
Lannäslund |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27007 |
287149.00000000 |
7065937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026947 |
Kohde sijaitsee Vaasantien molemmin puolin Lannäslundissa. Vaasantien itäpuolella on kaksi muurinosaa ojan molemmin puolin. Vaasantien länsipuolella on yksi muurin pätkä. Muurit ovat 1-3,5 m leveitä ja 0,3-0,8 m korkeita ja rakennettu pääosin pyöreistä luonnonkivistä. Muurien yhteispituus on noin 750 m. Muurit sijaitsevat pääosin tienpientareilla ja rakentamisen keskellä. Historiallisen karttamateriaalin mukaan näyttäisi siltä että muurit/aidat ovat reunustaneet 1700- ja 1800-luvuilla raivattuja peltoja. |
| metsakeskus.1000026948 |
598 |
Kyrkoby (Kijrckoby) Lannäs |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
287078.00000000 |
7065952.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026948 |
Kohde sijaitsee moreenikumpareella Vaasantiestä länteen ja Lannäslundin maamieskoulusta pohjoiseen. Kumpareen laelta etelään on tasoitettu pysäköintialue. Kumpareella on sijainnut Lannäsin kartano, jonka rakensi Hans Preuz 1680-luvulla. Kartano paloi Isonvihan aikana. Kartanon paikka on merkitty vielä Al bäckin karttaan vuodelta 1773. Paikalla on kellariperusta, joka voi liittyä kartanoon. |
| metsakeskus.1000026949 |
598 |
Pirilö 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
291641.00000000 |
7067824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026949 |
Kohde sijaitsee noin 60 m itään Vanhan Pirilöntien ja Kaningholmantien risteyksestä Pirilön niemen länsipuolella. Paikalla on nurmettunut ja kasvillisuuden peittämä kivijalka. Sen koko on 15,5x7,5 m. Talon nimi on Britas ja sen ovat rakentaneet Johan Persson ja Christina Johansdotter Granroth 1800-luvun alussa. Rakennus tuhoutui palossa vuonna 1899. Vuonna 1900 samalle paikalle rakennettiin uusi talo. Talo muutettiin 1920-luvulla Svedjenabbaan. |
| metsakeskus.1000026950 |
598 |
Pirilö 2 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
291575.00000000 |
7067869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026950 |
Kohde sijaitsee Pirilön niemen länsipuolella, rinteessä Vanhan Pirilöntien länsipuolella ja noin 50 m pohjoiseen Vanhan Pirilöntien ja Kaningholmantien risteyksestä. Paikalla on kaksi torpan perustusta, jotka sijaitsevat noin 15 m etäisyydellä toisistaan. Pohjoisempi perustus käsittää kivijalan, jonka koko on 9x5 m. Eteläisempi perustus käsittää 6x3,5 m suuruisen kivijalan. Perustus on jaettu kahdeksi huoneeksi. Torppa on perustettu 1800-luvun jälkipuoliskolla. |
| metsakeskus.1000026951 |
598 |
Pirilö 3 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
291459.00000000 |
7067889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026951 |
Kohde sijaitsee piha-alueella Kaningholmantiestä itään ja noin 140 m luoteeseen Kaningholmantien ja Vanhan Pirilöntien risteyksestä. Omakotitalon pihalla on täysin nurmettunut ja umpeenkasvanut kivijalka. Sen koko on 6x6,5 m. Sisällä on kellarikuoppa. Paikalla on ollut torppa 1800-luvun alkupuolelta. |
| metsakeskus.1000026952 |
598 |
Pirilö 4 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
292151.00000000 |
7067788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026952 |
Kohde sijaitsee Pirilön niemen luoteisosassa. Paikalla on runsaasti kiviaitoja/-muureja. Rakenteita on kahdessa ryppäässä. Yhteensä niiden pituus on 5.6 km. Toinen ryväs sijaitsee Pirilön talon itä-kaakkoispuolella. Aidat kulkevat pääasiassa pitkin vielä käytössä olevia viljelysmaita. Toinen ryväs on Pirilön talon pohjois-luoteispuolella. Siellä viljely on lakannut ja aidat ovat pääasiassa nuoressa metsässä.
Muurit ovat 1-4 m leveitä ja 0,5-1 m korkeita, paitsi yksi, joka on leveimmillään 8 m.
Kivimuurien/-aitojen joukossa on hyvin ladottuja, joissa keskellä olevia pienempiä kiviä reunustavat molemmilla sivuilla olevat suuret kivet ja huolimattomasti sirpalekivistä? kasattuja.
Yhden muurinosan sisällä on jäännöksiä lahonneesta puuaidasta, joka on ollut kivimuurin päällä. Kolme kivimuuria ulottuu pitkälle kohti Gäddvikeniä/Haukilahtea ja ne ovat saattaneet toimia laitureina.
Pieni määrä muurinosia seurailee peltojen rajoja, siten kuin ne on merkitty Roering Mattsonin karttoihin Pirilöstä vuodelta 1750 ja vuodelta 1760.
Muurit on kuitenkin pääasiassa rakennettu 1800-luvulla ja 1900-luvun alku puolella. |
| metsakeskus.1000026953 |
598 |
Norrängarna |
10007 |
12016 |
13181 |
11006 |
27000 |
291254.00000000 |
7068163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026953 |
Kohde sijaitsee Pirilön niemen länsiosassa, Kaningholmantien ja Laivavuorentien risteyksestä 140 m koilliseen. Paikalla on 4,5x3,5 m kokoinen kivijalkaperustus. Rakennuksen lounaisosassa on 2,5x2,5 m suuruinen ja 0,9 m korkea särmikkäistä kivistä oleva uuninjäännös. Kysymyksessä on ehkä riihi. Roering Mattsonin kartassa vuodelta 1760 ja vuoden 1845 pitäjänkartassa paikka sijaitsee keskellä metsää, jota ympäröivät pellot. Riihi on todennäköisesti 1800-luvulta tai 1900-luvun alkupuolelta. |
| metsakeskus.1000026954 |
598 |
Gäddviken 1 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
291518.00000000 |
7067378.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026954 |
Kohde sijaitsee Pirilön niemen länsiosassa, Gäddvikenistä/Haukilahdesta ja Vanhasta Pirilöntiestä etelään. Paikalla on kivijalka. Sen koko on 8,5x7 m. Perustuksen keskellä on 2x2 m suuri ja 0,5 m korkea ruohottunut kumpare, mahdollinen uuninjäännös. Torppa on perustettu 1820-luvulla ja hylätty 1890-luvulla. |
| metsakeskus.1000026955 |
598 |
Gäddviken 2 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
291388.00000000 |
7067405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026955 |
Kohde sijaitsee Pirilön niemen länsiosassa, Gäddvikenistä/Haukilahdesta etelään. Paikalla on nurmettunut suorakaiteen muotoinen kivijalka, jonka koko on 5,5x5 m. Perustuksen kaakkoiskulmassa on 2x2 m suuruinen ja 0,5 m korkuinen kiuas. Keskellä on syvennys, joka on todennäköisesti kellarikuoppa. Torppa on perustettu 1870-luvulla ja purettu 1920-luvulla. |
| metsakeskus.1000026956 |
598 |
Gäddviksberget |
10007 |
12004 |
13054 |
11042 |
27000 |
291606.00000000 |
7067273.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026956 |
Kohde sijaitsee Pirilön niemen länsipuolella noin 120 m lounaaseen Vanhasta Pirilöntiestä, Gäddviksbergetin pohjoispäässä. Jäkälää kasvavalla kalliolla on kolmisivuinen, löhinnä pyramidinmuotoinen kiviröykkiö. Sen koko on 3,3x2,2 m ja korkeus 1,9 m. Röykkiö on kasattu 1900-luvun loppupuolella paikallisten nuorten toimesta. |
| metsakeskus.1000026957 |
598 |
Braxberget |
10007 |
12014 |
13000 |
11006 |
27000 |
291155.00000000 |
7066283.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026957 |
Kohde sijaitsee Braxbergetilla, joka on pieni kallioniemi Pirilönlahden itärannalla. Tradition mukaan tälle alueelle Pietarsaaren porvarit Kriminsodan aikaan piilottivat alukset suojellakseen niitä englantilaisia merijoukoilta. Paikalla on rautakiinnitin kalliossa tämän tapahtuman jäljiltä. Kalliolla on käsin taottu rautatanko, jonka pää on taivutettu lenkiksi. Tanko on noin 1 cm leveä. |
| metsakeskus.1000026958 |
598 |
Granholmen |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
290707.00000000 |
7068112.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026958 |
Kohde sijaitsee Granholmenin lounaissivulla Ruusasholmantien vieressä. Alue on hoidettua pihamaata. Paikalla on L-muotoinen talonperusta, jonka koko on 9x5,3 m. Seinävallien korkeus on 0,3-0,6 m ja leveys metrin. Rakennuksessa on ollut kaksi huonetta, joissa kummassakin on ollut kylmämuurattu kellarikuoppa. Toisessa huoneessa on kiuasröykkiö. Talonpohjasta 20 m länteen on kaivo.
Rakennusta ei ole merkitty historiallisille kartoille, mutta museosta saadun tiedon mukaan paikalla olisi asunut 1800-luvulla seppä. |
| metsakeskus.1000026959 |
598 |
Hållhagen |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
286939.00000000 |
7067968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026959 |
Kohde sijaitsee 40 m koilliseen Raatihuoneen ja Fordellinkadun risteyksestä. Paikalla on kiviaita/-muuri, jonka korkeus on metrin ja leveys 1,5 m ja pituus 28 m. Muuri löytyy Rosenlundin vuoden 1878 kartasta. |
| metsakeskus.1000026960 |
598 |
Fattigviken |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
290107.00000000 |
7069258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026960 |
Kohde sijaitsee Lammassaaren eteläreunalla noin 50 m itään Ilveksentien ja Läntisen Lammassaarentien risteyksestä. Paikalla on 94 m pitkä, luonnonkivistä kasattu muuri/aita, joka on 2-3 m leveä ja 0,3-0,5 m korkea.
Vuoden 1942 pitäjänkartassa on pelto merkitty niityksi. Niityn ja muurin välissä kulkee tie, joka on osittain yhdensuuntainen muurin kanssa. Muurin ajoitus on 1800-luku tai 1900-luvun alkupuoli. |
| metsakeskus.1000026961 |
182 |
Niemi |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
406130.00000000 |
6858840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026961 |
Löytöpaikka sijaitsee Jämsäjoen länsirannalla, Virmapyhän pohjoispuolella olevalla peltoalueella, noin 150 metriä Niemen talosta pohjoiseen. Paikalta on löytynyt syyskuussa 2014 metallinetsinnän yhteydessä myöhäisrautakautista esineistöä: pyöreiden kupurasolkien kappaleita, tasavartinen solki, rannerengas ja hihnanjakajan hela sekä miekantupenkenkäin (KM 40474:1-5). Löytöesineet levittäytyvät noin 40 metrin säteellä arvioidun keskikoordinaatin ympärille. Niiden löytösyvyys peltomullassa vaihteli noin 0-20 cm välillä.
Löytöpaikasta noin 600 metriä pohjoiseen sijaitsee Karhala 2 (1000024169), josta on löydetty metallinilmaisimella myös rautakautista esineistöä. |
| metsakeskus.1000026963 |
598 |
Stora Lysarholmen 1 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
289733.00000000 |
7070761.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026963 |
Kohde sijaitsee Lysarholmassa, Lysarholmantien itäpuolella. Kiviaita/-muuri kulkee edelleen viljeltyjä peltoja pitkin. Eteläisin osa muuria on pihapiirin reuna-alueella. Säilynyt aita/muuri on noin 170 m pitkä, 1,5-2 m leveä ja 0,2-0,5 m korkea. Muuri/aita on kasattu luonnonkivistä.
Lysarholmassa ei ole Roering Mattsonin vuoden 1756 karttaan merkitty peltoja kuten ei myöskään Aspegrenin karttaan vuodelta 1769. Kartoissa on niittyjä muurin/aidan luonaispuolella ja metsää koillispuolella. Suurin osa Lysarholmasta kuului Pedersören pappilalle 1700-luvulla.
Lysarholman torppa, joka on sijainnut noin 70 m itään muurista/aidasta, perustettiin pappilan maille metsänvartijan torpaksi. Tähän aikaan todennäköisesti aluetta alettiin myös viljellä. Muurin/aidan ikää ei voi varmuudella sanoa. Todennäköisesti se on 1800-luvulta tai 1900-luvun alusta. |
| metsakeskus.1000026964 |
598 |
Stora Lysarholmen 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
289674.00000000 |
7070696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026964 |
Kohde sijaitsee Lysarholmassa, Pietarsaaren ja Luodon välisellä rajalla, noin 150 m Lysarholman torpasta lounaaseen. Paikalla on rajamerkki, joka on noin 1 m länteen Lysarholmantieltä. Merkki on viisikivinen. Siinä on keskuskivi, jota ympäröi kaikilla neljällä sivulla pienempi kivi, lisäpalkki. Keskuskiven koko on 0,3x0,15 m, korkeus noin metrin, sivukivet ovat 0,2-0,3 m leveitä ja 0,4-0,5 m korkeita. Kivet ovat kulmikkaita ja keskuskivessä näkyy poranjälkiä ja eteläsivulla luku 6. Merkki on Pietarsaaren kaupungin ja Luodon kunnan rajalla, joka seuraa läheisesti Ison Lysarholman rantalinjaa, joka on merkitty Roering Mattssonin karttaan vuodelta 1756 ja Aspegrenin karttaan vuodelta 1769. Tämä rajamerkki on kuitenkin todennäköisesti myöhäisempi ja peräisin 1800-luvulta tai 1900-luun alusta. |
| metsakeskus.1000026965 |
598 |
Östanskogen |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
288820.00000000 |
7070866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026965 |
Kohde sijaitsee Fallbergetissa noin 250 m lounaaseen Runebergin tuvasta. Alueen yli kulkee korkeajännitejohto. Kivimuuri/-aita on noin 115 m pitkä, 2-3 m leveä ja 0,5-0,8 m korkea. Se on rakennettu luonnonkivistä. Todennäköisin rakentamisajoitus olisi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun puolivälin välissä. |
| metsakeskus.1000026969 |
291 |
Hinskala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
403330.00000000 |
6826720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026969 |
Löytöpaikka sijaitsee Hinskalassa, Toritien ja Puistotien risteyskohdan eteläpuolella olevalla peltoalueella. Paikalta on löytynyt lokakuussa 2014 metallinetsinnän yhteydessä tasavartisen soljen katkelma, rannerenkaan katkelma, ketjunkantajan kappale ja sulanutta pronssia (KM 40476: 1-4). Esineiden löytösyvyys vaihteli hiekkasekoitteisessa peltomullassa 0-20 cm välillä. Esineet löytyivät löytöpaikan arvioidusta keskikoordinaatista noin 50 metriä pohjoiseen ja etelään ulottuvalla alueella.
Syksyn 2016 tarkkuusinventointi, 16 koekuoppaa: Yhdestä koekuopasta aivan peltoalueen länsireunasta tuli esille mahdollinen liesirakenne. Rakenteeseen liittyi palaneita kiviä ja mustaa noki- tai likamaata. Pellon länsireunassa parissa muussa koekuopassa muokkauskerroksen alainen kellertävä hiesu/siltti saattoi olla heikon likamaan värjäämää. Kolmesta koekuopasta pellon länsireunalla saatiin talteen vähäisiä määriä palanutta savea. Muokkauskerroksessa oli lisäksi historiallisen ajan asuinpaikka-aineistoa kuten vihreää tasolasia, rautanauloja ja punasavikeramiikkaa. Koekuopasta havaitun rakenteen perusteella Hinskalan peltoalueen länsi- ja luoteiskulmassa näyttäisi olevan säilyneenä kiinteää muinaisjäännöstä. Kyseessä voi olla rautakautinen asuinpaikka, mutta kohteen tarkempaa ajoitusta ei tämän perusteella voida varmuudella määrittää. Muinaisjäännökseksi oletettu alue näyttäisi olevan kuitenkin melko pieni.
2022 inventointi: Hinskalan alueella on sijainnut yksi Kuhmoisten keskustan 1500-luvun kylistä, Lästilän historiallinen kylätontti. Kylä on mainittu vuoden 1539 maakirjassa ja siellä on ollut 7 taloa. 1700-luvulle tultaessa Lästilä muodosti yhdessä Anttulan, Tapialan ja Äkämäen kanssa Kuhmoisten kirkonkylän (Kyrckoby). Vanhin kartta alueesta on vuoden 1791 isojaon käyttökopiokartta, johon Lästilän kylän tonttimaat on piirretty kirkon länsipuolelle. Lästilän kylä on merkitty samalle paikalle myös vuoden 1842 pitäjänkarttaan. Kylän tonttimaat ovat jääneet suurilta osin modernin rakentamisen alle. Ainoastaan sen itäreuna eli Hinskalan muinaisjäännösalueen ympäristö on peltona. Kuten vuoden 2016 koekuopitus osoitti, alueella on säilynyt myös historialliseen aikaan viittavia löytöjä. |
| metsakeskus.1000026969 |
291 |
Hinskala |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
403330.00000000 |
6826720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026969 |
Löytöpaikka sijaitsee Hinskalassa, Toritien ja Puistotien risteyskohdan eteläpuolella olevalla peltoalueella. Paikalta on löytynyt lokakuussa 2014 metallinetsinnän yhteydessä tasavartisen soljen katkelma, rannerenkaan katkelma, ketjunkantajan kappale ja sulanutta pronssia (KM 40476: 1-4). Esineiden löytösyvyys vaihteli hiekkasekoitteisessa peltomullassa 0-20 cm välillä. Esineet löytyivät löytöpaikan arvioidusta keskikoordinaatista noin 50 metriä pohjoiseen ja etelään ulottuvalla alueella.
Syksyn 2016 tarkkuusinventointi, 16 koekuoppaa: Yhdestä koekuopasta aivan peltoalueen länsireunasta tuli esille mahdollinen liesirakenne. Rakenteeseen liittyi palaneita kiviä ja mustaa noki- tai likamaata. Pellon länsireunassa parissa muussa koekuopassa muokkauskerroksen alainen kellertävä hiesu/siltti saattoi olla heikon likamaan värjäämää. Kolmesta koekuopasta pellon länsireunalla saatiin talteen vähäisiä määriä palanutta savea. Muokkauskerroksessa oli lisäksi historiallisen ajan asuinpaikka-aineistoa kuten vihreää tasolasia, rautanauloja ja punasavikeramiikkaa. Koekuopasta havaitun rakenteen perusteella Hinskalan peltoalueen länsi- ja luoteiskulmassa näyttäisi olevan säilyneenä kiinteää muinaisjäännöstä. Kyseessä voi olla rautakautinen asuinpaikka, mutta kohteen tarkempaa ajoitusta ei tämän perusteella voida varmuudella määrittää. Muinaisjäännökseksi oletettu alue näyttäisi olevan kuitenkin melko pieni.
2022 inventointi: Hinskalan alueella on sijainnut yksi Kuhmoisten keskustan 1500-luvun kylistä, Lästilän historiallinen kylätontti. Kylä on mainittu vuoden 1539 maakirjassa ja siellä on ollut 7 taloa. 1700-luvulle tultaessa Lästilä muodosti yhdessä Anttulan, Tapialan ja Äkämäen kanssa Kuhmoisten kirkonkylän (Kyrckoby). Vanhin kartta alueesta on vuoden 1791 isojaon käyttökopiokartta, johon Lästilän kylän tonttimaat on piirretty kirkon länsipuolelle. Lästilän kylä on merkitty samalle paikalle myös vuoden 1842 pitäjänkarttaan. Kylän tonttimaat ovat jääneet suurilta osin modernin rakentamisen alle. Ainoastaan sen itäreuna eli Hinskalan muinaisjäännösalueen ympäristö on peltona. Kuten vuoden 2016 koekuopitus osoitti, alueella on säilynyt myös historialliseen aikaan viittavia löytöjä. |
| metsakeskus.1000026969 |
291 |
Hinskala |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
403330.00000000 |
6826720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026969 |
Löytöpaikka sijaitsee Hinskalassa, Toritien ja Puistotien risteyskohdan eteläpuolella olevalla peltoalueella. Paikalta on löytynyt lokakuussa 2014 metallinetsinnän yhteydessä tasavartisen soljen katkelma, rannerenkaan katkelma, ketjunkantajan kappale ja sulanutta pronssia (KM 40476: 1-4). Esineiden löytösyvyys vaihteli hiekkasekoitteisessa peltomullassa 0-20 cm välillä. Esineet löytyivät löytöpaikan arvioidusta keskikoordinaatista noin 50 metriä pohjoiseen ja etelään ulottuvalla alueella.
Syksyn 2016 tarkkuusinventointi, 16 koekuoppaa: Yhdestä koekuopasta aivan peltoalueen länsireunasta tuli esille mahdollinen liesirakenne. Rakenteeseen liittyi palaneita kiviä ja mustaa noki- tai likamaata. Pellon länsireunassa parissa muussa koekuopassa muokkauskerroksen alainen kellertävä hiesu/siltti saattoi olla heikon likamaan värjäämää. Kolmesta koekuopasta pellon länsireunalla saatiin talteen vähäisiä määriä palanutta savea. Muokkauskerroksessa oli lisäksi historiallisen ajan asuinpaikka-aineistoa kuten vihreää tasolasia, rautanauloja ja punasavikeramiikkaa. Koekuopasta havaitun rakenteen perusteella Hinskalan peltoalueen länsi- ja luoteiskulmassa näyttäisi olevan säilyneenä kiinteää muinaisjäännöstä. Kyseessä voi olla rautakautinen asuinpaikka, mutta kohteen tarkempaa ajoitusta ei tämän perusteella voida varmuudella määrittää. Muinaisjäännökseksi oletettu alue näyttäisi olevan kuitenkin melko pieni.
2022 inventointi: Hinskalan alueella on sijainnut yksi Kuhmoisten keskustan 1500-luvun kylistä, Lästilän historiallinen kylätontti. Kylä on mainittu vuoden 1539 maakirjassa ja siellä on ollut 7 taloa. 1700-luvulle tultaessa Lästilä muodosti yhdessä Anttulan, Tapialan ja Äkämäen kanssa Kuhmoisten kirkonkylän (Kyrckoby). Vanhin kartta alueesta on vuoden 1791 isojaon käyttökopiokartta, johon Lästilän kylän tonttimaat on piirretty kirkon länsipuolelle. Lästilän kylä on merkitty samalle paikalle myös vuoden 1842 pitäjänkarttaan. Kylän tonttimaat ovat jääneet suurilta osin modernin rakentamisen alle. Ainoastaan sen itäreuna eli Hinskalan muinaisjäännösalueen ympäristö on peltona. Kuten vuoden 2016 koekuopitus osoitti, alueella on säilynyt myös historialliseen aikaan viittavia löytöjä. |
| metsakeskus.1000026969 |
291 |
Hinskala |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
403330.00000000 |
6826720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026969 |
Löytöpaikka sijaitsee Hinskalassa, Toritien ja Puistotien risteyskohdan eteläpuolella olevalla peltoalueella. Paikalta on löytynyt lokakuussa 2014 metallinetsinnän yhteydessä tasavartisen soljen katkelma, rannerenkaan katkelma, ketjunkantajan kappale ja sulanutta pronssia (KM 40476: 1-4). Esineiden löytösyvyys vaihteli hiekkasekoitteisessa peltomullassa 0-20 cm välillä. Esineet löytyivät löytöpaikan arvioidusta keskikoordinaatista noin 50 metriä pohjoiseen ja etelään ulottuvalla alueella.
Syksyn 2016 tarkkuusinventointi, 16 koekuoppaa: Yhdestä koekuopasta aivan peltoalueen länsireunasta tuli esille mahdollinen liesirakenne. Rakenteeseen liittyi palaneita kiviä ja mustaa noki- tai likamaata. Pellon länsireunassa parissa muussa koekuopassa muokkauskerroksen alainen kellertävä hiesu/siltti saattoi olla heikon likamaan värjäämää. Kolmesta koekuopasta pellon länsireunalla saatiin talteen vähäisiä määriä palanutta savea. Muokkauskerroksessa oli lisäksi historiallisen ajan asuinpaikka-aineistoa kuten vihreää tasolasia, rautanauloja ja punasavikeramiikkaa. Koekuopasta havaitun rakenteen perusteella Hinskalan peltoalueen länsi- ja luoteiskulmassa näyttäisi olevan säilyneenä kiinteää muinaisjäännöstä. Kyseessä voi olla rautakautinen asuinpaikka, mutta kohteen tarkempaa ajoitusta ei tämän perusteella voida varmuudella määrittää. Muinaisjäännökseksi oletettu alue näyttäisi olevan kuitenkin melko pieni.
2022 inventointi: Hinskalan alueella on sijainnut yksi Kuhmoisten keskustan 1500-luvun kylistä, Lästilän historiallinen kylätontti. Kylä on mainittu vuoden 1539 maakirjassa ja siellä on ollut 7 taloa. 1700-luvulle tultaessa Lästilä muodosti yhdessä Anttulan, Tapialan ja Äkämäen kanssa Kuhmoisten kirkonkylän (Kyrckoby). Vanhin kartta alueesta on vuoden 1791 isojaon käyttökopiokartta, johon Lästilän kylän tonttimaat on piirretty kirkon länsipuolelle. Lästilän kylä on merkitty samalle paikalle myös vuoden 1842 pitäjänkarttaan. Kylän tonttimaat ovat jääneet suurilta osin modernin rakentamisen alle. Ainoastaan sen itäreuna eli Hinskalan muinaisjäännösalueen ympäristö on peltona. Kuten vuoden 2016 koekuopitus osoitti, alueella on säilynyt myös historialliseen aikaan viittavia löytöjä. |
| metsakeskus.1000026969 |
291 |
Hinskala |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
403330.00000000 |
6826720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026969 |
Löytöpaikka sijaitsee Hinskalassa, Toritien ja Puistotien risteyskohdan eteläpuolella olevalla peltoalueella. Paikalta on löytynyt lokakuussa 2014 metallinetsinnän yhteydessä tasavartisen soljen katkelma, rannerenkaan katkelma, ketjunkantajan kappale ja sulanutta pronssia (KM 40476: 1-4). Esineiden löytösyvyys vaihteli hiekkasekoitteisessa peltomullassa 0-20 cm välillä. Esineet löytyivät löytöpaikan arvioidusta keskikoordinaatista noin 50 metriä pohjoiseen ja etelään ulottuvalla alueella.
Syksyn 2016 tarkkuusinventointi, 16 koekuoppaa: Yhdestä koekuopasta aivan peltoalueen länsireunasta tuli esille mahdollinen liesirakenne. Rakenteeseen liittyi palaneita kiviä ja mustaa noki- tai likamaata. Pellon länsireunassa parissa muussa koekuopassa muokkauskerroksen alainen kellertävä hiesu/siltti saattoi olla heikon likamaan värjäämää. Kolmesta koekuopasta pellon länsireunalla saatiin talteen vähäisiä määriä palanutta savea. Muokkauskerroksessa oli lisäksi historiallisen ajan asuinpaikka-aineistoa kuten vihreää tasolasia, rautanauloja ja punasavikeramiikkaa. Koekuopasta havaitun rakenteen perusteella Hinskalan peltoalueen länsi- ja luoteiskulmassa näyttäisi olevan säilyneenä kiinteää muinaisjäännöstä. Kyseessä voi olla rautakautinen asuinpaikka, mutta kohteen tarkempaa ajoitusta ei tämän perusteella voida varmuudella määrittää. Muinaisjäännökseksi oletettu alue näyttäisi olevan kuitenkin melko pieni.
2022 inventointi: Hinskalan alueella on sijainnut yksi Kuhmoisten keskustan 1500-luvun kylistä, Lästilän historiallinen kylätontti. Kylä on mainittu vuoden 1539 maakirjassa ja siellä on ollut 7 taloa. 1700-luvulle tultaessa Lästilä muodosti yhdessä Anttulan, Tapialan ja Äkämäen kanssa Kuhmoisten kirkonkylän (Kyrckoby). Vanhin kartta alueesta on vuoden 1791 isojaon käyttökopiokartta, johon Lästilän kylän tonttimaat on piirretty kirkon länsipuolelle. Lästilän kylä on merkitty samalle paikalle myös vuoden 1842 pitäjänkarttaan. Kylän tonttimaat ovat jääneet suurilta osin modernin rakentamisen alle. Ainoastaan sen itäreuna eli Hinskalan muinaisjäännösalueen ympäristö on peltona. Kuten vuoden 2016 koekuopitus osoitti, alueella on säilynyt myös historialliseen aikaan viittavia löytöjä. |
| metsakeskus.1000026969 |
291 |
Hinskala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
403330.00000000 |
6826720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026969 |
Löytöpaikka sijaitsee Hinskalassa, Toritien ja Puistotien risteyskohdan eteläpuolella olevalla peltoalueella. Paikalta on löytynyt lokakuussa 2014 metallinetsinnän yhteydessä tasavartisen soljen katkelma, rannerenkaan katkelma, ketjunkantajan kappale ja sulanutta pronssia (KM 40476: 1-4). Esineiden löytösyvyys vaihteli hiekkasekoitteisessa peltomullassa 0-20 cm välillä. Esineet löytyivät löytöpaikan arvioidusta keskikoordinaatista noin 50 metriä pohjoiseen ja etelään ulottuvalla alueella.
Syksyn 2016 tarkkuusinventointi, 16 koekuoppaa: Yhdestä koekuopasta aivan peltoalueen länsireunasta tuli esille mahdollinen liesirakenne. Rakenteeseen liittyi palaneita kiviä ja mustaa noki- tai likamaata. Pellon länsireunassa parissa muussa koekuopassa muokkauskerroksen alainen kellertävä hiesu/siltti saattoi olla heikon likamaan värjäämää. Kolmesta koekuopasta pellon länsireunalla saatiin talteen vähäisiä määriä palanutta savea. Muokkauskerroksessa oli lisäksi historiallisen ajan asuinpaikka-aineistoa kuten vihreää tasolasia, rautanauloja ja punasavikeramiikkaa. Koekuopasta havaitun rakenteen perusteella Hinskalan peltoalueen länsi- ja luoteiskulmassa näyttäisi olevan säilyneenä kiinteää muinaisjäännöstä. Kyseessä voi olla rautakautinen asuinpaikka, mutta kohteen tarkempaa ajoitusta ei tämän perusteella voida varmuudella määrittää. Muinaisjäännökseksi oletettu alue näyttäisi olevan kuitenkin melko pieni.
2022 inventointi: Hinskalan alueella on sijainnut yksi Kuhmoisten keskustan 1500-luvun kylistä, Lästilän historiallinen kylätontti. Kylä on mainittu vuoden 1539 maakirjassa ja siellä on ollut 7 taloa. 1700-luvulle tultaessa Lästilä muodosti yhdessä Anttulan, Tapialan ja Äkämäen kanssa Kuhmoisten kirkonkylän (Kyrckoby). Vanhin kartta alueesta on vuoden 1791 isojaon käyttökopiokartta, johon Lästilän kylän tonttimaat on piirretty kirkon länsipuolelle. Lästilän kylä on merkitty samalle paikalle myös vuoden 1842 pitäjänkarttaan. Kylän tonttimaat ovat jääneet suurilta osin modernin rakentamisen alle. Ainoastaan sen itäreuna eli Hinskalan muinaisjäännösalueen ympäristö on peltona. Kuten vuoden 2016 koekuopitus osoitti, alueella on säilynyt myös historialliseen aikaan viittavia löytöjä. |
| metsakeskus.1000026970 |
598 |
Fallet |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
285938.00000000 |
7066439.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026970 |
Kohde sijaitsee Oinaansaaressa noin 120 m länteen Oinaansaarentien ja Tanhuantien risteyksestä. Masto on umpeenkasvanutta viljelysmaata. Alueella on noin 220 m pitkä kivimuuri/-aita. Sen leveys on 2-4 m ja korkeus 0,3-0,7 m. Muuri on paikoin lähes kokonaan romahtanut. Historiallisten karttojen mukaan muuri/aita ei ole 1800-luku vanhempi. |
| metsakeskus.1000026971 |
598 |
Stads-Svanbäck |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
285844.00000000 |
7066986.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026971 |
Kohde sijaitsee Majaniemessä noin 30 m länteen Majapellontien länsipäässä. Paikalla on T-muotoinen muuri/aita, jonka kokonaispituus on noin 75 m. Muuri/aita on 2-4 m leveä, ja 0,2-0,5 m korkea. Muuri/aita on huolimattomasti koottu. Ajoitus on epävarma, mutta mikään ei viittaa historiallisissa kartoissa siihen, että muuri/aita olisi 1800-lukua vanhempi. |
| metsakeskus.1000026972 |
598 |
Fallberget |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
285561.00000000 |
7067217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026972 |
Kohde sijaitsee Fallbergetista koilliseen ja noin 40 m länteen radiomastosta. Torpanjäännös sijaitsee pienellä kumpareella. Se on kasvillisuuden peitossa. Seinälinjat erottuvat 1 m levyisinä ja 0,5 m korkeina valleina. Perustuksen koko on 7,5 x5 m ja koilliskulmassa on 2x2 m suuruinen ja 0,3 m korkea kiuasröykkiö.
Noin 20 m lounaaseen perustuksesta on umpeenkasvanut pelto ja noin 60 m etelään perustuksesta on noin 20 m pitkä muuri/aita. Se kulkee samansuuntaisesti pellon kanssa. Muuri/aita on 1,5-2 m leveä ja 0,3-1,2 m korkea. Torppa tunnettiin Norrlundin torppana, jonka hän vuokrasi vuonna 1848. Pellot ja muuri voivat olla samalta ajalta. 1700-luvun kartassa ei tällä kohdalla ole viljelysmaata. |
| metsakeskus.1000026973 |
598 |
Snarubacken |
10007 |
12016 |
13181 |
11006 |
27000 |
284944.00000000 |
7066686.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026973 |
Kohde sijaitsee Snarubackenilla pienellä aukealla metsässä. Alue on viljeltyä. Paikalla on 2,2x2 m kokoinen ja 0,8 m korkea neliskulmainen uuninjäännös, joka on rakennettu halkaistuista luonnonkivistä. Lähistöllä on kuoppia, mutta ei talonperustusta. Uuni on voinut kuulua riiheen. 1700-luuvn kartoissa ei ole mitään merkintää kiinteästä asutuksesta tai viljelyksistä.
Uuni voisi olla 1800-luvulta tai 1900-luvun alusta. Lähistöllä on runsaasti peltoja reunustavia kiviaitoja. |
| metsakeskus.1000026974 |
290 |
Iettärinniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
640490.00000000 |
7153330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026974 |
Iettärinniemen keskiosassa, noin 0,3 kilometriä länsikärjestä ja 0,1 kilometriä etelärannasta on tervahaudanpohja. Niemen länsiosa on hakattu aukeaksi, hauta sijaitsee lähellä hakkuualueen itäreunaa. Haudan kohta on jätetty hakkaamatta. Siinä kasvaa suuria mäntyjä ja pienehköä kuusta, koivua ja leppää. Haudan halkaisija on noin 11 metriä, syvyys on vajaat puoli metriä, halssi sijaitsee lounaisreunassa. |
| metsakeskus.1000026975 |
285 |
Munasuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
490737.00000000 |
6720993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026975 |
Paikallinen harrastaja J. Paananen löysi 2014 syksyllä metsän hakkuualueelta muutamia kvartseja (KM 40666:1-2). Paikka tarkastettiin 2015 kesällä ja hakkuualueelle istutettujen taimien kohdissa näkyi runsaasti kvartsi-iskoksia.
Kohde sijaitsee soistuman keskellä ja reunamilla. Alue on kivikkoista ja paikoin tulee myös kallio pintaan. Osittain alue on suomaista ja rahkasammalen peittämää, mutta näiltäkin alueilta löytyi iskoksia. Paikalle johtaa heikosti erottuva metsätie, jonka eteläpuolella on tehty metsän hakkuuta jo aiemmin, ja alueen maanpinta on jo kasvillisuuden peittämä.
Kohde on rajattu löytöjen sekä topografian perusteella. Paikalta ei otettu tarkastuksen yhteydessä talteen löytöjä. |
| metsakeskus.1000026976 |
598 |
Dalhagen |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
282564.00000000 |
7066849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026976 |
Kohde sijaitsee Dalhagenin peltoalueesta itään olevalla matalalla kukkulalla ja noin 100 m luoteeseen Fäbovallintiestä. Paikalla on noin 250 m kivimuuri/aita, joka kehystää kolmelta sivulta suorakaiteenmuotoisen 100x50 m kokoisen alueen. Idässä ei ole kivimuuria näkyvissä. Pohjoiselta pitkältä sivulta lähtee muurin osa, jonka pituus on 40 m. Hyvin tehty muuri on koottu pyöreistä luonnonkivistä. Muuri on 1,5-2 m leveä ja 0,5 m korkea. 1700-luvun lopun kartoissa paikalle ei ole merkitty pelto- tai laidunmaita. Vuoden 1946 pitäjänkartassa ja vuoden 1972 peruskartassa muurin aitaama alue on metsämaata. |
| metsakeskus.1000026977 |
598 |
Storsand |
10007 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
279612.00000000 |
7066469.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026977 |
Kohde sijaitsee Sammetsskogenissa itään Isohiekasta noin 200 m koilliseen Isohiekantien päästä. Luontaisen hiekkakumpareen päällä on pyöreä kuoppa, halkaisijaltaan 5 m ja syvyydeltään metrin. Kuopan reunojen ympäri kulkee 1,5 m leveä ja 0,4 m korkea hiekkavalli. Koepistossa sekä kuopassa että vallissa oli puhdasta hiekkaa. Myöskään maannosta ei todettu, joten kuoppa ei voi olla paria sataa vuotta vanhempi. |
| metsakeskus.1000026978 |
290 |
Niskansuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
631570.00000000 |
7142985.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026978 |
Lentiirajärven Niskanselän pohjoispuolella, lähellä Patosalmen suuta, vajaat 0,1 kilometriä rannasta sijaitsee tervahaudanpohja. Se on hakkuualueella, mutta haudan kohdalle puut on jätetty pystyyn. Siinä kasvaa suuria mäntyjä, sekä joitain kuusia ja koivuja. Haudan läpimitta on 13 metriä ja syvyys puoli metriä. Halssi on itäreunalla. |
| metsakeskus.1000026979 |
598 |
Tailod norra udden |
10007 |
12005 |
13059 |
11042 |
27000 |
278352.00000000 |
7066237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026979 |
Paikka sijaitsee Fäbodassa, paljaalla rantakalliolla, Tailod ? niemessä. Kallion korkeimmalla kohdalla on 1,8x1,6 m kokoinen ja 1,2 m korkea kiviröykkiö. Se on kasattu pyöreistä luonnonkivistä ja seipäistä, jotka ovat lahonneet.
21.10.2024 Korjattu ajoitus inventoinnin mukaiseksi. Kummeli ei olisi merkittävästi 1900-lukua vanhempi. |
| metsakeskus.1000026980 |
598 |
Kittholmen 2 |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
287013.00000000 |
7069386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026980 |
Kohde sijaitsee Kittholman luoteislaidalla talon pihalla noin 20 m Vanhanhaminan tiestä. Kalliopaljastumalla on hakattu kompassiruusu, jonka halkaisija on 0,7 m. Hakkaus on hyväkuntoinen ja hyvin tehty. Ajoitus on epävarma, mutta se voisi olla samanaikainen tontilla olevan rakennuksen kanssa, 1800/1900-lukujen vaihteesta.
Inv. 2019: Kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.1000026981 |
598 |
Kittholmen 3 |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
287034.00000000 |
7068996.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026981 |
Kohde sijaitsee Kittholmassa noin 280 m luoteeseen Rantatien ja Vanhanhaminantien risteyksestä. Paikalla on 25x25 m laajuinen kivilouhos. Mahdollisesti ajoittuu 1800-luvulle tai 1900-luvun alkuun.
Inv. 2019: Kohde oli ennallaan. Louhos on toiselta sivulta aidattu. |
| metsakeskus.1000026982 |
598 |
Kisorberget |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
285250.00000000 |
7069279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026982 |
Kohde sijaitsee Kisorin alueella, itään Kisorbergetista ja etelään Norrlötsbergetista. Paikalla on kolme hyvin säilynyttä kivimuuria/-aitaa, joiden yhteenlaskettu pituus on 130 m. Kaksi läntisintä muurin-/aidan osaa ovat luonnonkivistä hyvin ladottuja. Niiden leveys on 1,5-2 m ja korkeus 0,5-1 m. Toista ympäröi metsä, toista pellot. Edellisistä noin 100 m itään on kolmas muuri/aita. Tämä aita ei ole yhtä hyvin ladottu kuin kaksi muuta. Se on noin 2 m leveä ja 0,5 m korkea. Se on metsän ympäröimä. Vuoden 1688 kartassa muurien alue ei ole viljelyksessä, mutta vuoden 1773 Albäckin kartassa pellot ulottuvat läntisimmän aidan luo. Vuoden 1946 pitäjänkartassa keskimmäinen ja itäinen muuri noudattavat kiinteistörajoja. Muurien/aitojen ajoitus on epävarma, mutta todennäköisesti ne ovat 1800-luvulta tai 1900-luvun alkupuolelta. |
| metsakeskus.1000026983 |
598 |
Nätinabba 2 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
286981.00000000 |
7068580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026983 |
Kohde sijaitsee noin 150 m kaakkoon Prikintien ja Rantatien risteyksestä. Paikalla on kaksi kivimuuria/-aitaa. Niiden yhteenlaskettu pituus on 175 m. Pohjoisempi muuri on noin 60 m pitkä ja 1-1,5 m leveä ja 0,5 m korkea. Se on rakennettu pyöreistä ja kulmikkaista kivistä. Edellisestä noin 70 m kaakkoon on toinen muuri. Sen pituus on 115 m. Muuri on 1,5-2 m leveä ja 0,5-0,8 m korkea ja kasattu sekä pyöreistä että kulmikkaista kivistä. Ajoitus on epävarma, ei 1800-lukua vanhempia. |
| metsakeskus.1000026984 |
598 |
Markusholmen |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
290026.00000000 |
7066879.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026984 |
Kohde sijaitsee Fiskarsissa, pitkänomaisella muinaisella Markusholmenin saarella. Paikalla on noin 280 m kiviaitaa/-muuria jakaantuneena kahteen erilliseen osaan. Muurit ovat 1-2 m leveitä ja 0,5-0,8 m korkeita ja pääasiassa pyöreistä luonnonkivistä rakennettuja. Vanhan karttamateriaalin mukaan aitojen ajoitus on aikaisintaan 1800-luku. |
| metsakeskus.1000026985 |
598 |
Grannabba |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
289586.00000000 |
7067177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026985 |
Kohde sijaitsee Grannabbassa, Ruusulehdon koulusta pohjoiseen ja itään. Alueella on noin 260 m kiviaitaa/-muuria jakaantuneena kahdeksi erilliseksi osa-alueeksi. Aidat ovat 1,5-2 m leveitä ja 0,5-0,8 m korkeita ja niissä on sekä pyöreitä että kulmikkaita luonnonkiviä.
Osa itäisempää muuria kulkee Markusholman tien itäreunalla ja osa läntisempää muuria kulkee Pirilöntien pohjoisreunaa. Ajoitus on epävarma, mutta muurit eivät ole 1800-lukua vanhempia. |
| metsakeskus.1000026986 |
598 |
Nynäsbacken 2 |
10007 |
12016 |
13181 |
11006 |
27000 |
286993.00000000 |
7067068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026986 |
Kohde sijaitsee Nynäsbackenin laella noin 100 m pohjoiseen Läntisen kehätien ja Länsiväylän risteyksestä, kapean soratien vieressä. Paikalla on 10 m pitkä ja 6 m leveä rakennuksen pohja. Siinä on luonnonkivistä ja tiilistä tehty 2x2 m kokoinen uuninjäännös kaakkoiskulmassa. Kivijalassa on vain muutamia luonnonkiviä. Rakennelma on todennäköisesti riihi, joka ajoittunee 1800-luvulle tai 1900-luvun alkuun. |
| metsakeskus.1000026987 |
598 |
Smedasskogen |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
287962.00000000 |
7065822.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026987 |
Kohde sijaitsee Uuden Pännaistentien molemmin puolin Kirkkorannan ja Kivilösin välillä. Uuden Pännaistentien itäpuolella on kolme aidan-/muurinpätkää metsässä Etelä Kivilösintien ja Pietarsaaren Ohikulkutien välisellä alueella. Uudesta Pännaistentiestä länteen on neljä muurinpätkää Kirkkorannankadun ja Kanttorinkadun välisellä alueella. Muurit/aidat ovat 2-3,5 m leveitä ja 0,5-0,8 m korkeita ja rakennettu pääasiassa pyöreistä luonnonkivistä. Muurien/aitojen yhteenlaskettu pituus on noin 400 m. Muurit sijaitsevat pääasiassa metsämaastossa. Alueella viljely on todennäköisesti alkanut 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa ja muurit/aidat voisivat ajoittua tähän aikaan. |
| metsakeskus.1000026988 |
208 |
Kokko |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
341129.00000000 |
7114872.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026988 |
Himangan keskustaajamasta n. 7,9 km koilliseen Kokkonrämeen suuntaan johtavan metsätien päässä. Lähiympäristö on avohakattu, alueelle on kaivettu hiljattain useita pitkiä ojia. Paikalla on jäänteitä kahdesta rakennuksesta sekä kaivosta. Paikalla on torppa jo 1800-luvulla, vuoden 1952 peruskartalle on merkitty Kokon tila peltoalueineen. |
| metsakeskus.1000026989 |
208 |
Syväjärvi |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
340610.00000000 |
7117650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026989 |
Asuinrakennuksen perustuksen jäänteet, joissa myös hormin ja kiukaan (saunan) jäänteet.
Lisäksi alueella on muita epäselvempiä rakenteita. Vuoden 1952 peruskartalla kohdalle on merkitty Järvelän tila. Tilan pohjoispuolella Syväjärven peltojen kohdalla on sijainnut aiemmin soistunut järvi. |
| metsakeskus.1000026990 |
598 |
Bovallarna |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
281711.00000000 |
7066667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026990 |
Kohde sijaitsee Fäbodassa, Pörkenesintien länsipuolella. Avohakkuualueella on 6x6 m kokoinen neliskulmainen kivijalka. Se on tehty lohkotuista ja poratuista harmaakivistä. Talonperustuksen keskellä on kellarikuoppa. Kohde on 1800-luvun alussa perustetun sotilastorpan jäännös. |
| metsakeskus.1000026991 |
290 |
Talaskangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
632206.00000000 |
7142640.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026991 |
Tiheässä kuusikossa Lentiirajärven Niskanselän pohjoispuolella, kaksi kilometriä Lentiiran lomakylästä länteen, lähellä rantaa on yhdeksän metrin läpimittainen ja vajaan puolen metrin syvyinen tervahaudanpohja. Halssi on haudan kaakkoisreunassa. |
| metsakeskus.1000026992 |
290 |
Talaskangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
632665.00000000 |
7142516.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026992 |
Lentiirajärven Niskanselän pohjoispuolella, puolisentoista kilometriä Lentiiran lomakylästä länteen, lähellä rantaa on kymmenen metrin läpimittainen ja puolen metrin syvyinen tervahaudanpohja. Halssi on haudan pohjoisreunassa, poispäin rannasta. Haudan reunoilla kasvaa suuria mäntyjä, keskellä tiheää kuusi-, koivu- ja leppäpöheikköä. |
| metsakeskus.1000026993 |
290 |
Lentiiran Hautaniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
632027.00000000 |
7142715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026993 |
Lentiiranjärven Niskanselän pohjoisrannalla, Hautaniemessä, Lentiiran lomakylästä vajaat 2,2 kilometriä länteen on kaksi tervahaudanpohjaa. |
| metsakeskus.1000026994 |
290 |
Tuulilampi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
633410.00000000 |
7141277.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026994 |
Hakkuualueella Tuulilammen pohjoispuolella, kuutisenkymmentä metriä rannasta, runsaat puoli kilometriä Tuulijärven talosta koilliseen sijaitsee yhdeksän metrin läpimittainen ja puolen metrin syvyinen tervahaudanpohja. Halssi on haudan eteläreunassa. Haudan kohdalle puut on jätetty pystyyn, reunoilla on suuria mäntyjä, keskellä pientä kuusta ja koivua. |
| metsakeskus.1000026996 |
179 |
Varassaari |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
441686.00000000 |
6901763.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026996 |
Vuoden 1918 taistelukaivanto.
Kaivanto on itä-länsi suuntaisesti Varassaaren pohjoisreunan rinteessä 85 mmpy käyrällä Saunalahden rannalla. Kaivanto on kaivettu sik-sak muotoiseksi ja kaivannossa on 8 polvea. Valli on kasattu alarinteen puolelle eli kohti pohjoista. Kaivannon syvyys vaihtelee n. 50 cm - 1m syvyiseksi. Osa kaivannosta on romahtanut kasaan tai täytetty maalla ja roskalla. Vallituksen korkeus on maanpinnasta n. 70 cm. Vallitus on tehty pääasiassa isohkoista (halkaisija n. 40 cm) kivistä ja kaivannosta kaivetusta maasta. |
| metsakeskus.1000026998 |
202 |
Seppälän Vanhatalo |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27000 |
252644.00000000 |
6707498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026998 |
Kohde sijaitsee Piikkiössä Hadvalan (Hatvala) alueella. Se on asuinalueen keskellä, kalliomäellä, joka on Hadvalantien ja Tupatien risteyksessä. Tontin nimi on Seppälän Vanhatalo. Kyseessä on kallioalue, jossa kasvaa jonkin verran puustoa. Mäellä on ketokasvillisuutta ja käynnin ajankohtana merkillepantavaa oli runsas sikoangervon määrä. Muita lajeja olivat mm. pölkkyruoho ja matarat.
Kyseessä on kivirakenne, osin maan peittämä, jossa kiviä näyttäisi olevan yhdessä kerroksessa. Rajat ovat hieman epäselvät, mutta yhdestä reunasta on havaittavissa kivien muodostamaa pyöreää muotoa. Rakenne on malliltaan pyöreähkö ja sen äärimitat ovat noin 5,50 x 6,00 metriä. Ympäristössä on muutamia isoja kiviä. Hadvalantien puoleisen rinteen alla on paljon irtokivikkoa. Kallion länsirinne laskee loivasti ja on hyvin samantapainen alue, josta Hadvalasta on löydetty kuppeja – varmoja sellaisia ei kuitenkaan tarkastuskäynnillä havaittu. |
| metsakeskus.1000027000 |
423 |
Matinniitunkoski |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
249645.00000000 |
6713534.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027000 |
Kohde sijaitsee Liedon lounaisosassa, Savijoen etelärannalla, Kotiranta-nimisellä tontilla, sen rakennusten pohjoispuolella. Kyseessä on kallioon hakattu vanha rajamerkki. Kohde sijaitsee muutaman metrin päässä Savijoen penkasta. Hakkaus on tehty kallionnyppylälle, sen kohti jokea laskevaan sivuun. Hakkauksen paikka on melko piilossa suuren kuusen alla.
Kallioon on hakattu melko syvä ja selvä ristikuvio, joka on kooltaan n. 13 x 13 cm. Siitä noin 40 cm:n päässä on vuosiluku 1671. Tämän hakkauksen korkeus on n. 4 cm ja leveys n. 11 cm. Vuosiluku erottuu ristiä heikommin. Kallion vieressä on kenollaan suurehko kivenlohkare, joka saattaisi liittyä rajamerkkiin.
Kyseessä on Liedon Ketolan ja Vankion kylien raja, joka oli aikoinaan samalla myös Kahlojan ja Loukinaisten jakokuntien raja. Rajamerkki ei enää ole virallisesti käytössä.
Savijoen pohjoispuolella, noin 300 metriä kohteesta itään, Savijoen yläjuoksulle päin, on Kärpijoen mylly (rekisterinro 1000014351), jossa on myös kalliohakkauksia (vuosilukuja ja nimikirjaimia), vanhimmat 1600-luvulta. |
| metsakeskus.1000027001 |
680 |
Sorolaisenrinne |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
234041.00000000 |
6714773.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027001 |
Kohde sijaitsee Raision Varppeenseudun alueella. Kallio, jossa on useita hakkauksia, sijaitsee kerrostaloalueella, sen pihamaalla (Sorolaistenkatu 1). Kallion seinämä laskee tässä lähes kohtisuoraan alas ja hakkaukset on tehty tähän melko tasaiseen seinämän pintaan.
Hakkaukset ovat n. 1,50 x 0,90 metrin alueella, alimmat noin puolen metrin korkeudella maan pinnasta. Hakkauksissa esiintyy vuosiluku 1881 kaksi kertaa. Lisäksi on erotettavissa useita tod.näk. nimikirjaimia kuten LUC, EE, APL, CFP. Lisäksi hakkausten joukossa on neliömäinen kuvio, joka on suorakulmaisen ”jalustan” päällä. Sen sisässä on ilmeisesti kirjaimia.
Lähellä kalliohakkauksia on sijainnut Vaisaaren kylätontti, joka on pääosin hävinnyt rakentamisen tieltä (poikkeuksena ks. Lumparlan tontti). Tontin tasaisin osa
jossa rakennukset ovat todennäköisesti sijainneet, on nyt tien, paikoitusalueiden ja
talojen alla. Jäljellä oleva osa on jyrkästi nousevaa kalliopohjaista mäkeä. Hakkaukset voivat liittyä Vaisaaren kylään ja siellä sijanneisiin rakennuksiin. |
| metsakeskus.1000027002 |
853 |
Vilkkilänmäki |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
238653.00000000 |
6709668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027002 |
Kohde sijaitsee Aurajoen eteläpuolella, noin 150 m joen itärannasta, Itäisen rantakadun ja Stålarminkadun välissä olevassa korttelissa. Kyseessä on kallioalue kerrostaloasutuksen keskellä. Alueella kulkee polkuja ja siellä on myös leikkikenttä. Kasvillisuus on lähinnä lehtipuita sekä joitain pensaita ja esim. mataraa ja pietaryrttiä. Kallio laskee loivemmin pohjoista ja tällä rinteellä on hakkauksia kalliossa. Länsisivustaan kallio on jyrkempi ja siinä on louhinnan jälkiä.
Alimmaisena alarinteessä on purjelaivaa mastoineen kuvaava hakkaus. Se on kooltaan n. 75 x 38 cm. Noin 5 metriä ylempänä on nuolen lävistämä sydän, jonka sisällä on kirjaimet A.K. Tämä kuvio on n. 65 x 55 cm kooltaan. Tästä pari metriä ylempänä on vierekkäin kirjaimet BM ? (jälkimmäinen muistuttaa kaunokirjoitus M-kirjainta) ja LK. Kirjaimet ovat n. 15 cm korkeita. Lisäksi kalliolla on ainakin ristikuvio sekä epämääräisempiä kirjaimia esim. V. Erillään kallion laella on syvään hakattu numero 27 (6709631 / 238653). |
| metsakeskus.1000027003 |
853 |
Kulkkila |
10001 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
234764.00000000 |
6705000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027003 |
Mahdollinen röykkiökohde sijaitsee Hirvensalon lounaisosassa Kulkkilanrannan alueella, umpeenkasvaneen Kulkkilanlahden kaakkoispuolella. Kohde sijaitsee metsäisessä kalliomaastossa. Puusto on havupuuvaltaista sekametsää. Kivet on kalliopohjalla ja lähiympäristössä on lähinnä sammalta ja jäkälää sekä heinäkasveja.
Kohde on kallioharjanteen päällä. Noin 6 x 6 metrin alueella on levinneinä isohkoja kiviä. Kahdessa kohdassa on kiviä jäljellä tiheämmin yhtenäisenä ryhmänä. Kivet ovat osittain peittyneet sammaleeseen / jäkälään. Kyseessä on mahdollisesti hajotetun röykkiön / latomuksen jäännökset. Kohteen itäpuolella harjanteen päässä on yksi iso pulteri, muuten kohteen välittömässä läheisyydessä ei ole kivisyyttä. Samalla kallioharjanteella kohteesta länteen on kiviryhmä, kooltaan n. 0,95 x 0,85 m, mahdollinen rajamerkki. |
| metsakeskus.1000027005 |
139 |
Palolampi luode |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
434509.00000000 |
7251981.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027005 |
Iin kunnan itäosassa, pienen Palolammen ja sen pohjoispuolitse vievän metsätien pohjois- luoteispuolella sijaitseva kivikautinen asuinpaikka pienehköllä, pari metriä ympäristöstään kohoavalla metsäsaarekkeella. Asuinpaikka on lammen vesirajasta vajaa 500 m luoteeseen ja metsätieltä 40-80 m pohjoiseen. Alueella on 9 varmaa tai todennäköistä asumuspainannetta noin 120 m pituudella lounaasta koilliseen. Pääosa alueesta maan etelä ja kaakkoisosassa oli tarkastettaessa vuonna 2016 melko hiljattain äestetty. Äestyksen aiheuttamat vauriot olivat kuitenkin suhteellisen vähäiset ulottuen huuhtoutumiskerrokseen.
Painanteista koillisin on alempana erillään äestämättömällä alueella mäenharjanteen koillisreunassa. Sen vierellä on myös kaksi pienempää kuopannetta, halkaisijaltaan noin 3 m. Myös toinen asumuspainanne on mäen äestämättömän alueen puolella. Muut painanteet sekä ainakin yksi pienempi kuopparakenne sijoittuvat äestysalueelle.
Asumuspainanteiden koko vallien päältä mitattuna vaihtelee noin 6-10 x 4-5,5 välillä. ne ovat pääasiassa melko matalia. Painanteista suurimpia (noin 8/10x5 m) on lounaisin, joka sijoittuu hieman muita alemmas ja on muista, lähinnä harjanteen pituussuuntaisista (lounais-koillis -suuntaisista) poiketen itä-länsi -suuntainen.
Äestyskohdissa oli paikoin kvartsi-iskoksia ja -esineitä, hiotun liuske-esineen katkelma sekä palaneita kiviä. Osassa painanteita ei äestyslöytöjä havaittu, mutta muokkausalueen koillisimmassa painanteessa löytöjä oli varsin runsaasti. Ainakin lounaan suunnalla löytöalue ulottui painanteita kauemmas lounaaseen. |
| metsakeskus.1000027006 |
139 |
Palolampi länsi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
434291.00000000 |
7251423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027006 |
Iin kunnan itäosassa, pienen Palolammen länsipuolella, Rahkasuon itäpuolella on useampia mahdollisia asumuspainanteita, joihin Lidar-aineiston anomaliat ovat viitanneet. Paikka on lammen länsirannasta noin 650-870 m länteen, pohjoisessa kulkevan metsätien mutkasta runsaat 400 m etelään.
Paikkaa tarkastettaessa alue oli melkein kokonaan muokkaamatonta metsämaata, kuivahkoa tai tuoretta kangasta. Alueella todettiin ainakin 13 asumuspainannetta sekä pienempi, 3-metrinen pyöreähkö painanne. Viimeksi mainittu sekä kaksi asumuspainanetta ovat muista noin 100 m koilliseen. Myös kaakossa ja etelässä painanteet ovat seitsemän painanteen pääjoukosta noin 50-80 m etäisyydellä hajallaan. mutta välialueella on Lidarin perusteella paine tai useampia painanteita. Toinen kaakkoisista painanteista on tieuran vierellä, noin 4-metrinen ja pyöreähkö. Eteläiset kaksi painannetta avohakkuualueen reunassa hieman epävarmoja.
Isompien soikeahkojen painanteiden pituus vaihtelee muutoin noin 6-8 m ja leveys 4-5 metrin välillä. Pääjoukon läntisin painanne on myös pienehkö, 3-4 m laajuinen.
Laserkeilausaineiston perusteella on ilmeistä, että painanteita on useampiakin.
Pienempiä painanteita ja mahdollisia asumuspainanteita on myös runsaat 300 m pohjoiseen-pohjoisluoteeseen (Rahkasuo koillinen). |
| metsakeskus.1000027007 |
139 |
Mäntyselkä |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434355.00000000 |
7252853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027007 |
Parin kvartsi-iskoksen sekä palaneen kiven löytökohta hiekkaperäisessä, länteen laskevassa äestetyssä rinteessä. Parissa koepistossa ei havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa. Kivennäismaata oli vain vähän näkyvissä, eikä aluetta tarkastettu kovin laajalti. Paikka sijaitsee Iin itäosassa ja alue on sinänsä kivikautiselle asuinpaikalle hyvin sopivaa. Löytökohdan länsipuolella noin 35 m sijaitsevan metsätien länsipuolella sekä luoteeseen on Lidar-aineiston perusteella rantamuodostuma-alue, jossa anomalioita, jotka voivat osoittaa arkeologisia rakenteita, mahdollisesti asumuspainanteita.
Koillisempana, Mäntyselän laen itäreunassa, on myös peruskartalle merkitty tervahauta, kohde Mäntyselkä 2. |
| metsakeskus.1000027008 |
139 |
Mäntyselkä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434529.00000000 |
7253119.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027008 |
Tervahauta Iin itäosassa, Mäntyselän laen itäreunassa. Hauta on halkaisijaltaan noin 19 m ja se on hyvin säilynyt. Haudan syvyys on noin 0,7 m. Halssi on itäisen alarinteen suuntaan ja s eon sortunut. Lähiseudulla on useampia tervahautoja. |
| metsakeskus.1000027009 |
139 |
Kirkasvetisenlampi lounas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
432948.00000000 |
7253958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027009 |
Iin kunnan itäosassa, noin 100 m kaakkoon johtavan metsätien koillispuolella on hiekkaharjanteella myös peruskartalle merkitty tervahauta. Hyvin säilynyt hauta on kooltaan noin 8,5 m. Juoksutuskanava on länteen. Lähialueella on ilmeisen luontaisia painanteita hiekkaharjanteilla. |
| metsakeskus.1000027009 |
139 |
Kirkasvetisenlampi lounas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
432948.00000000 |
7253958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027009 |
Iin kunnan itäosassa, noin 100 m kaakkoon johtavan metsätien koillispuolella on hiekkaharjanteella myös peruskartalle merkitty tervahauta. Hyvin säilynyt hauta on kooltaan noin 8,5 m. Juoksutuskanava on länteen. Lähialueella on ilmeisen luontaisia painanteita hiekkaharjanteilla. |
| metsakeskus.1000027010 |
751 |
Paalusuonkangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
421195.00000000 |
7291399.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027010 |
Simojokivarressa, joen kaakkoispuolella sijaitsevan Paalusuonkankaan pohjoisosassa on noin 1800 m jokirannasta kolme painannetta kankaan luoteeseen laskevan rinteen yläosassa. Näistä ainakin lounaisin on ilmeinen asumuspainanne siihen tehdystä pienestä koepistosta löytyneiden parin kvartsi-iskoksen perusteella. Se on kooltaan noin 10 x 5 m. Muut ovat pienempiä. Itäisin painanteista on rinnettä alas johtavalla ajouralla.
Kankaalla etelämpänä on mahdollinen miilunjäännös sekä pieni kuoppajäännös siitä erillään (Paalusuonkangas 2). |
| metsakeskus.1000027011 |
751 |
Paalusuonkangas 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
421038.00000000 |
7291305.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027011 |
Simojokivarressa, joesta noin 1,7 km kaakkoon on Paalusuonkankaan luoteeseen laskevassa rinteessä ympäristöstään hieman kohoava, suorakaiteinen maarakenne. Se on kooltaan noin 4 x 10 m, pituusakselin ollessa korkeuskäyriä vastaan. Rakennetta ympäröi matala oja ja ylärinteen suunnassa kaakossa oja katkeaa rakenteeseen johtavan "sillan" kohdalla. Alue on harvaa mäntymetsää eikä selvästi poikkeavaa kasvillisuutta havaittu. Rakenteessa ei havaittu kiviä mutta siihen tehdyssä koepistossa oli hiiltä. Mahdollisesti kyse on miilusta. Lähialueelle tehdyissä muutamissa koepistoissa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä.
Edellisestä rakenteesta noin 80 m lounaaseen ja noin 10 m kankaalle johtavan tien pohjoispuolella on pieni mahdollinen pyyntikuoppa (alakohde). Suppilomaisen kuopan halkaisija on noin 2,5 m. Siinä todettiin podsolimaannos sekä vallilla että pohjalla, muttei selvää kaksoismaannosta. |
| metsakeskus.1000027011 |
751 |
Paalusuonkangas 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11004 |
27000 |
421038.00000000 |
7291305.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027011 |
Simojokivarressa, joesta noin 1,7 km kaakkoon on Paalusuonkankaan luoteeseen laskevassa rinteessä ympäristöstään hieman kohoava, suorakaiteinen maarakenne. Se on kooltaan noin 4 x 10 m, pituusakselin ollessa korkeuskäyriä vastaan. Rakennetta ympäröi matala oja ja ylärinteen suunnassa kaakossa oja katkeaa rakenteeseen johtavan "sillan" kohdalla. Alue on harvaa mäntymetsää eikä selvästi poikkeavaa kasvillisuutta havaittu. Rakenteessa ei havaittu kiviä mutta siihen tehdyssä koepistossa oli hiiltä. Mahdollisesti kyse on miilusta. Lähialueelle tehdyissä muutamissa koepistoissa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä.
Edellisestä rakenteesta noin 80 m lounaaseen ja noin 10 m kankaalle johtavan tien pohjoispuolella on pieni mahdollinen pyyntikuoppa (alakohde). Suppilomaisen kuopan halkaisija on noin 2,5 m. Siinä todettiin podsolimaannos sekä vallilla että pohjalla, muttei selvää kaksoismaannosta. |
| metsakeskus.1000027012 |
845 |
Ala-Kirvesmaa, luonnonsuojelualue |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
409524.00000000 |
7330635.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027012 |
Kivikautinen asuinpaikka Kemijoen itäpuolella sijaitsevan Ala-Kirvesmaan loivalla, pohjoiseen laskevalla rinteellä, idän suuntaan johtavan metsätien eteläpuolella. Pääosa alueesta on luonnonsuojelualueella. Noin 400 m pituudella sekä noin 20-80 m leveällä vyöhykkeellä on vuoden 2015 tarkastuksen perusteella mahdollisesti aina parikymmentä asumuspainannetta sekä lisäksi pienempiä kuoppajäännöksiä. Länsiosassaan alue on osin hyvin kosteaa ja myös pieniä altaita, joista osa kuitenkin lienee asumuspainanteita. Idässä muinaisjäännösalue ulottuu luonnonsuojelualueen kaakkoispuolelle. Pääosin alue on kumpuilevaa, kosteaa, tuoretta kuusimetsää.
Vuoden 2018 pikatarkastuksessa alueen koilliosassa todettiin vielä kaksi asumuspainannetta pohjoiseen viettävässä maastossa. Nämä , kuten osa muusta alueestakin, sijaitsevat luonnonsuojelualueen ulkopuolella. Myös asumuspainannealueen itäpään pohjoispuolella todettiin luode-kaakko -suuntaisella metsätieuralla pari kvartsi-iskosta (alakohteet). |
| metsakeskus.1000027013 |
845 |
Anttilankumpu |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
405437.00000000 |
7328871.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027013 |
Kivikautinen asuinpaikka Kemijoen itäpuolella sijaitsevan Anttilankummun pohjoiseen laskevan rinteen alaosassa. Alueella on ainakin 6 asumuspainannetta sekä havaittu pintalöytöinä kvartseja sekä kiviesineiden kappaleita, mm. tuuran kärki ja kiviesineen teelmä. Paikka todettiin tarakstuksessa 2015, jolloin se jo oli muutaman vuoden takaisen aukkohakkuun jälkeen äestetty, jolloin asumuspainanteiden määrittäminen oli vaikeutunut.
Painanteiden sekä pintalöytöjen alue on noin 150 m pituinen korkeuskäyrien mukaisessa kaakko-luode -suunnassa ja noin 35-40 m syvyinen. Löytöalue ulottui hieman jyrkempäänkin osaan rinnettä painanteideen sijoittuessa loivempaan rinteeseen. On mahdollista, että painanteita on ollut enemmänkin. Kaakosta lukien painanteiden kooksi arvioitiin: 10x6, 10x6, 8x5, 7x4, 8x5 sekä 8x5 m. Osa rakenteista on selvempiä, osa äestyksen enemmän häiritsemiä.
2022: Tarkastuksessa havaittiin kuusi enemmän tai vähemmän selvää asumuspainannetta. Kaikissa niissä on äestyksessä syntyneitä vaurioita. Vaikka painanteita havaittiin sama määrä kuin vuonna 2015, ei ole varmaa, että kaikki ovat samoja. Matalimpien ja pahimmin rikkoutuneiden painanteiden osalta tulkinta on epävarmaa. Asumuspainanteiden lisäksi alueella havaittiin kolmessa kohdassa äestysjäljissä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000027014 |
529 |
VMV1 |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
228769.00000000 |
6704960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027014 |
Sijaintipaikka on Turun saaristossa Airiston pohjoisosassa Kaarnittan saaresta koilliseen.
Noin 23 metriä pitkä kapearunkoisen aluksen hylky, joka makaa pohjassa kölillään. Runko on muodossaan ja hyvin säilynyt, vaikka kansirakenteita ja ikkunoita on ilmeisesti purettu ja kannessa on vaurioita. Hylky on todennäköisesti Vartiomoottorivene 1.
Vartiomoottorivene 1 oli rakennettu Saksassa 1930 Suomen Merivartiolaitokselle. Toisen maailmansodan aikana vartiomoottoriveneet siirrettiin Merivoimien käyttöön. VMV 1 osallistui mm. Bengtskärin majakasta käytyyn taisteluun heinäkuussa 1941. Sodan jälkeen alus siirrettiin Rajavartiolaitokselle. Alus poistettiin käytöstä 1950 ja kerrotaan, että alus upotettiin tarpeettomana Airistolle. Hylky havaittiin läjitysaluehankkeen johdosta tehdyssä vedenalaisinventoinnissa 2015 (Pintafilmi Oy ja MeriTaito Oy). Hylky on jo aiemmin havaittu ainakin 2006 tehdyssä luotauksessa (MeriTaito Oy) ja 2013 tehdyssä luotauksessa (ks. www.hylyt.net, VMV 1). |
| metsakeskus.1000027016 |
249 |
Jylkynkivi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27007 |
392755.00000000 |
6908165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027016 |
Ison vihan aikainen merkinantokivi. Iso n. 3 x 1,5 x 0,6 m kokonen kolmion muotoinen, matala maakivi jonka toisessa päädyssä on iso irtopala. Perimätiedon mukaan irtopalan alle on laitettu pyöreä kivi, jonka avulla irtopalaa on voitu kolistella ja siten antaa äänimerkkejä. Kiven käyttö liittyy Keuruun Ampialan kylän Herpmannin poikien tarinaan. |
| metsakeskus.1000027019 |
398 |
Anttilanrinne |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
442751.00000000 |
6757569.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027019 |
Röykkiöalue sijaitsee Nastolan Rauhaniemen länsipuolella, noin 740 metriä Nastolan kirkosta itään olevalla metsäalueella.
Paikalta on löytynyt kesäkuussa 2014 metallinetsinnän yhteydessä tulusraudan pronssisen yläosan kappale (KM 40485). Sen löytösyvyys oli noin 10 cm.
Päijät-Hämeen maakuntamuseo teki löytöpaikalle tarkastuksen 12.6.2018, jolloin alueella havaittiin useita kiviröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000027019 |
398 |
Anttilanrinne |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
442751.00000000 |
6757569.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027019 |
Röykkiöalue sijaitsee Nastolan Rauhaniemen länsipuolella, noin 740 metriä Nastolan kirkosta itään olevalla metsäalueella.
Paikalta on löytynyt kesäkuussa 2014 metallinetsinnän yhteydessä tulusraudan pronssisen yläosan kappale (KM 40485). Sen löytösyvyys oli noin 10 cm.
Päijät-Hämeen maakuntamuseo teki löytöpaikalle tarkastuksen 12.6.2018, jolloin alueella havaittiin useita kiviröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000027019 |
398 |
Anttilanrinne |
10002 |
12016 |
13154 |
11033 |
27000 |
442751.00000000 |
6757569.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027019 |
Röykkiöalue sijaitsee Nastolan Rauhaniemen länsipuolella, noin 740 metriä Nastolan kirkosta itään olevalla metsäalueella.
Paikalta on löytynyt kesäkuussa 2014 metallinetsinnän yhteydessä tulusraudan pronssisen yläosan kappale (KM 40485). Sen löytösyvyys oli noin 10 cm.
Päijät-Hämeen maakuntamuseo teki löytöpaikalle tarkastuksen 12.6.2018, jolloin alueella havaittiin useita kiviröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000027019 |
398 |
Anttilanrinne |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
442751.00000000 |
6757569.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027019 |
Röykkiöalue sijaitsee Nastolan Rauhaniemen länsipuolella, noin 740 metriä Nastolan kirkosta itään olevalla metsäalueella.
Paikalta on löytynyt kesäkuussa 2014 metallinetsinnän yhteydessä tulusraudan pronssisen yläosan kappale (KM 40485). Sen löytösyvyys oli noin 10 cm.
Päijät-Hämeen maakuntamuseo teki löytöpaikalle tarkastuksen 12.6.2018, jolloin alueella havaittiin useita kiviröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000027020 |
290 |
Hautasuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
633365.00000000 |
7141972.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027020 |
Lentiirajärven Niskanselän eteläpuolella, noin 35 metrin päässä rannasta, suon reunassa, suuria mäntyjä kasvavassa metsässä on yhdeksän metrin läpimittainen, vajaan puolen metrin syvyinen tervahaudanpohja. Halssi on haudan kaakkoisreunassa. |
| metsakeskus.1000027021 |
290 |
Kauppisenniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
633058.00000000 |
7142199.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027021 |
Lentiirajärven Niskanselän eteläpuolella, Kauppisenniemen tyven itärannalla on poikkeuksellisen pienen tervahaudan pohja. Sen läpimitta on noin 4,5 ja syvyys 0,4 metriä. Halssi on kaakkoisreunassa. |
| metsakeskus.1000027022 |
445 |
Kålsäng |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
197846.00000000 |
6679296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027022 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 2,75 km etelälounaaseen Långvikenin eteläpuolella, Kålsäng nimisen pienen pellon ja Bredängspäran lahden rannan välissä edustavassa pähkinäpensaslehdossa. Muinaisjäännöksen ympäristössä maasto on tasaista ja melko kivetöntä. Sen ja pellon välissä on muutamia matalia kalliopaljastumia. Rannassa muinaisjäännöksen pohjoispuolella, noin 40 m etäisyydellä siitä, on kaksi vapaa-ajan käytössä olevaa vanhaa (paikalle siirrettyä?) rakennusta.
Kyseessä on ilmeisesti rakennuksen perusta. Luonnonkivistä huolellisesti ladottu rakenne on suorakaiteen muotoinen, itä-länsisuuntainen ja ulkomitoiltaan noin 5 m x 8 m. Sen keskellä on 60-80 cm syvä lähes kivetön painanne. Painanteen ympärillä oleva kiviperusta on 100-120 cm leveä ja 70-85 cm korkea. Kivet ovat halkaisijaltaan 15-90 cm, enimmäkseen kuitenkin 30-40 cm kokoisia. Tulisijan tai oviaukon paikkaa ei rakenteessa ole havaittavissa, mutta itäpäädyssä on hieman muuta perustaa matalampi kohta. Rakenteen ulkoreunalta löytyi sen pinnalta yksittäinen iäkkään punatiilen tai hyvin palaneen savitiivisteen kappale, jota ei otettu talteen. Noin 15 m rakenteesta kaakkoon on pienen kalliopaljastuman reunassa kuopanne. Se vaikuttaa ihmisen kaivamalta, mutta on muodoltaan epämääräinen. Muita rakenteita alueella ei havaittu, vaikka inventoinnissa havainto-olosuhteet alueella olivat hyvät. |
| metsakeskus.1000027023 |
445 |
Mustvik |
10002 |
12009 |
13095 |
11006 |
27000 |
199635.00000000 |
6679043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027023 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta noin 3 km eteläkaakkoon Långvikenin lahden pohjukan eteläpuolella kuusivaltaisessa mustikkatyypin metsämaastossa. Muinaisjäännöksen eteläpuolella alkaa laaja avokallioalue. Pohjoisessa maasto viettää loivasti rantaan, johon on matkaa noin 90 m.
Lähes suorakaiteen muotoinen painanne on eteläpohjoissuuntainen, noin 3 m x 5 m kokoinen. Sitä ympäröi kaikilla reunoilla matala, mutta selkeä valli, jonka leveys on lyhyillä sivuilla noin metrin ja pitkillä 2 metriä. Painanne ei kasvillisuutensa puolesta eroa ympäristöstä. Sen keskellä kasvaa yksi ja valleilla muutamia melko kookkaita kuusia.
Sijaintikorkeutensa puolesta rakenne on peräisin historialliselta ajalta. Saatavilla olevilla historiallisilla tai nykyisillä kartoilla ei alueelle ole merkitty rakennuksia tai muuta erityistä maankäyttöä. Kyse saattaa olla lahden pohjukassa tapahtuneeseen pyyntiin liittyvästä sesonkiluonteisesta suojasta tai hyvin iäkkäästä rantarakennelmasta. |
| metsakeskus.1000027024 |
748 |
Sahaoja 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
396644.00000000 |
7162129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027024 |
Sahaojaan laskevan korkean ja jyrkän hiekkatörmän reunalla on matala nelisivuinen painanne, jonka ala on n. 8 x 5 m. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Kyseessä on kivikautinen asumuspainanne. Asuinpaikan rajaus on arvio pohjoisen-luoteen suuntaan, muualle koekuoppiin ja topografiaan ja maaperään perustuva tarkempi arvio. |
| metsakeskus.1000027025 |
445 |
Strömsnäs |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
196113.00000000 |
6680006.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027025 |
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 3 km lounaaseen Långvikenin lahden pohjoispuolella, Stökholmia vastapäätä olevalla rantaterassilla noin 60 m vesirajasta. Rakennuksenpohjien ympäristössä maasto on tasaista, kohtuullisen kivistä ja siellä täällä on pieniä kalliopaljastumia. Rannan puolella idässä sekä koillisessa maasto laskee jyrkästi, luoteessa ja lännessä on laajempia kallioalueita. Alueen lounaispuolella on uusia vapaa-ajanrakennuksia. Alueella on melko runsaasti vanhaa pihakasvillisuutta, kuten hedelmäpuita ja marjapensaita. Tällä hetkellä alue on laitumena. Alueella on näkyvissä ainakin kaksi tulisijallista rakennuksenperustaa. Laidunnuksesta huolimatta molemmat rakennuksenperustat ovat melko pahasti kasvillisuuden peittämiä. Niiden lisäksi alueella saattaa olla myös muitakin rakenteita.
Isompi tulisijallinen rakennus on sijainnut lähempänä rantaa. Sen koko on noin 8 m x 8 m. Perustan muodostaa suurehkot luonnonkivet. Ilmeisesti tulisijaan liittyy perustan pohjoiskulmassa oleva kasa noin nyrkinkokoisia tai hieman suurempia, pyöreähköjä luonnonkiviä.
Tästä noin 20 m pohjoiseen sijaitsee jossain määrin paremmin säilynyt noin 5 m x 6 m kokoisen rakennuksen perusta, jonka pohjoiskulmassa on lähes 1 m korkuinen ja 2 m x 2 m kokoinen tulisijan perusta. Seinälinjojen kohdalla on 50 cm leveä ja 20 cm korkea maavalli. Sen sisäpuolella havaittiin muutamia irtonaisia kohtuullisen moderneilta vaikuttavia punatiilen paloja. |
| metsakeskus.1000027026 |
748 |
Sahaoja 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396672.00000000 |
7162098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027026 |
Sahaojaan laskevan törmän reunalla on ehjä tervahauta, jonka halkaisija on. 13 m. |
| metsakeskus.1000027027 |
290 |
Lamminaho 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
633512.00000000 |
7140838.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027027 |
Lamminaho on Lentiirajärven eteläpuolella sijaitsevan Tuulilammen länsirannalla 0leva kumpare. Se on suurelta osin hakattu aukoksi. Rantaan on jätetty metsäkaistale. Länsikärjessä, metsäkaistaleen reunassa, noin 40 metriä rannasta on tervahaudanpohja. Sen läpimitta on kymmenen metriä, syvyyttä sillä on vajaa puoli metriä. Halssi on länsireunassa. Haudan päällä kasvaa suuria mäntyjä ja pari pienehköä leppää. |
| metsakeskus.1000027028 |
748 |
Sahaoja 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396596.00000000 |
7162238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027028 |
Paikalla on hiekkamaaperäinen kangasmetsä ja muinainen länteen pistävä niemeke. Lännessä "niemen nokkassa" maaperä vaihettuu hiekasta hienoaineksiseksi ja kauempana moreeniksi. Niemekkeessä oli runsaasti avointa maata metsäkoneuralla ja siellä ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Ei myöskään koekuopissa tasanteen loivasti laskevassa rinteessä. Sen sijaan tasanteen päälle tehdystä koekuopasta ja metsätieuran pinnasta, kauempaa tasanteen reunasta ja sen loivasta törmästä, löytyi kvartsi-iskoksia. Paikalle tehtiin useita koekuoppia mutta enempiä löytöhavaintoja ei saatu. Paikalla on kuitenkin saatujen havaintojen perusteella kivikautinen asuinpaikka joka oletettavasti rajautuu pohjoisessa kallioiseen pieneen mäenkumpareeseen, muualla tasanteen reunoille. Kaakon suunnan rajaus on arvio - siihen suuntaan tehtiin koe-kuoppia mutta havaintoja tämän paikan ja kaakossa sijaitsevan Sahaoja 2 asuin-paikan väliltä ei saatu. Koekuopista kvartsi-iskoksia: N 7162232 E 396592 ja N 7162246 E 396599 |
| metsakeskus.1000027029 |
748 |
Sahaoja 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396631.00000000 |
7162309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027029 |
Paikalla on hiekkamaaperäinen kangasmetsä. Löytökohdan etelä-lounaispuolella on kallioinen mäenkumpare ja kaakossa metsätien tasalta nouseva mäki. Näiden mäkien välissä on loivasti luoteeseen laskevaa tasannetta. Em. pienen mäenkumpareen koillispuolelta löytyi parista koekuopasta kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Koillisessa olevan tien ojissa ja leikkauksissa ei havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa, ei myöskään tien lounaispuolelle tehdyissä koekuopissa. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka jonka rajaus koilliseen ja itään on arvio. Löytökuopat: N 7162308 E 396627 ja N 7162307 E 396635. |
| metsakeskus.1000027030 |
748 |
Sahaoja 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396843.00000000 |
7162325.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027030 |
Kangasmetsässä matalalla harjanteella on ehjä tervahauta, jonka halkaisija on n. 7 m |
| metsakeskus.1000027032 |
290 |
Lamminaho 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
633648.00000000 |
7140689.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027032 |
Lamminaho on Lentiirajärven eteläpuolella sijaitsevan Tuulilammen länsirannalla oleva kumpare. Se on suurelta osin hakattu aukoksi. Rantaan on jätetty metsäkaistale. Paikalle tulevan metsäautotien pään länsipuolella metsäkaistale on jätetty tavallista leveämmäksi. Levennyksen reunassa, noin 60 metrin päässä rannasta sijaitsee tervahaudanpohja. Sen läpimitta on kymmenen metriä, syvyyttä sillä on runsaat puoli metriä. Hautaa kiertää korkeahko palte. Halssi on lounaisreunassa. Haudan päällä kasvaa suuria mäntyjä ja pienehköä leppää. |
| metsakeskus.1000027033 |
748 |
Sahaoja 8-10 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396178.00000000 |
7162878.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027033 |
Paikalla on eteläisimpänä ehjä tervahaudan pohja, jonka halkaisija on n. 17 m (alakohde 1).
Alueen pohjoisosassa on historiallisen ajan multapenkkirakennuksen pohja tien itäpuolella (alakohde 2) ja tästä n. 20 metriä luoteeseen on kuoppajäänne (alakohde 3). Näiden rakenteiden välistä, tien itäpuolella olevien pienten hiekkakuoppien reunoilta, on jälkiä kivikautisesta asuinpaikasta, löytöinä palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Tervahauta lienee tehty asuinpaikan päälle. Alueen rajaus sisältää sekä kivikautisen asuinpaikan etttä historialliset rakenteet. Maaperä alueella on hiekka ja kasvillisuus ehjää mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000027033 |
748 |
Sahaoja 8-10 |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
396178.00000000 |
7162878.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027033 |
Paikalla on eteläisimpänä ehjä tervahaudan pohja, jonka halkaisija on n. 17 m (alakohde 1).
Alueen pohjoisosassa on historiallisen ajan multapenkkirakennuksen pohja tien itäpuolella (alakohde 2) ja tästä n. 20 metriä luoteeseen on kuoppajäänne (alakohde 3). Näiden rakenteiden välistä, tien itäpuolella olevien pienten hiekkakuoppien reunoilta, on jälkiä kivikautisesta asuinpaikasta, löytöinä palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Tervahauta lienee tehty asuinpaikan päälle. Alueen rajaus sisältää sekä kivikautisen asuinpaikan etttä historialliset rakenteet. Maaperä alueella on hiekka ja kasvillisuus ehjää mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000027033 |
748 |
Sahaoja 8-10 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
396178.00000000 |
7162878.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027033 |
Paikalla on eteläisimpänä ehjä tervahaudan pohja, jonka halkaisija on n. 17 m (alakohde 1).
Alueen pohjoisosassa on historiallisen ajan multapenkkirakennuksen pohja tien itäpuolella (alakohde 2) ja tästä n. 20 metriä luoteeseen on kuoppajäänne (alakohde 3). Näiden rakenteiden välistä, tien itäpuolella olevien pienten hiekkakuoppien reunoilta, on jälkiä kivikautisesta asuinpaikasta, löytöinä palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Tervahauta lienee tehty asuinpaikan päälle. Alueen rajaus sisältää sekä kivikautisen asuinpaikan etttä historialliset rakenteet. Maaperä alueella on hiekka ja kasvillisuus ehjää mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000027033 |
748 |
Sahaoja 8-10 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396178.00000000 |
7162878.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027033 |
Paikalla on eteläisimpänä ehjä tervahaudan pohja, jonka halkaisija on n. 17 m (alakohde 1).
Alueen pohjoisosassa on historiallisen ajan multapenkkirakennuksen pohja tien itäpuolella (alakohde 2) ja tästä n. 20 metriä luoteeseen on kuoppajäänne (alakohde 3). Näiden rakenteiden välistä, tien itäpuolella olevien pienten hiekkakuoppien reunoilta, on jälkiä kivikautisesta asuinpaikasta, löytöinä palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Tervahauta lienee tehty asuinpaikan päälle. Alueen rajaus sisältää sekä kivikautisen asuinpaikan etttä historialliset rakenteet. Maaperä alueella on hiekka ja kasvillisuus ehjää mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000027034 |
290 |
Tuulilampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
633921.00000000 |
7140381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027034 |
Lentiirajärven eteläpuolella sijaitsevan Tuulilammen länsirannalle, Lamminahoon tulee kaakosta metsäautotie. Runsaat 0,2 kilometriä ennen Lamminahoa etelästä rajaavaa notkelmaa on heti tien eteläpuolella tervahaudan pohja. Sen läpimittainen on kaksitoista metriä ja syvyyttä puolisen metriä. Halssi on lounaisreunassa. Hauta sijaitsee hakkuualueella, sen päätä on poistettu suuret puut, sinne on jätetty jokunen pienehkö kuusi ja leppä. |
| metsakeskus.1000027035 |
748 |
Sahaoja 11 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396073.00000000 |
7162927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027035 |
Muinaisen pari metriä korkean rantatörmän päällä kulkevan vanhan metsätieuran pinnasta löytyi kvartsi-iskos ja löytöpaikan viereen, tien eteläreunalle tehdystä koekuopasta toinen iskos sekä palanutta Kiveä. Tien reunamille, lähialueelle tehdyistä muista koekuopista ei saatu havaintoja. Tien pohjoispuolella oli tiheä vesakko jonne tehtiin vain pari kuoppaa. Vaikka havainnot ovat vähäisiä, ne ovat kuitenkin kohdalla, jossa topografian puolesta voisi sijaita kivikautinen asuinpaikka. On mahdollista, että löytöjä voisi olla enemmän tien pohjoispuolella. Maaperä paikalla on hiekkainen moreeni, vähäkivinen. Paikan rajaus on arvio. |
| metsakeskus.1000027036 |
748 |
Sahaoja 12 |
10001 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
396296.00000000 |
7163006.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027036 |
Kapean, ruohottuneen metsätieuran pinnassa ja kupeessa havaittiin hiekkamaaperässä keskittymänä runsaasti palaneita kiviä - saattaa olla hajonnut liesi. Lähistölle tehdyissä koekuopissa ei kuitenkaan havaittu muita asumisen tai esihistorian merkkejä. |
| metsakeskus.1000027037 |
748 |
Sahaoja 13 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396702.00000000 |
7162995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027037 |
Korkeahkon mäenharjanteen eteläpuolella on matala ja laakea, hyvin loivarinteinen ja pienipiirteinen kumpare, jonka pohjoisrinteellä metsänlaikutusvaossa oli runsaasti palanutta luuta. Viereisissä laikuissa myös palanutta kiveä. Muualla alueella ei laikuissa havaittu selviä merkkejä esihistoriasta. Maaperä paikalla on soransekainen hiekka, vähäkivinen. Löytöpaikan itäpuolella maasta laskee ja on kosteaa, joten sinne raja on selvä. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka, jonka rajaus on pienipiirteisen topografian perustuva arvio. |
| metsakeskus.1000027038 |
748 |
Sahaoja 14 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
396566.00000000 |
7163062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027038 |
laajahko kivikautinen asuinpaikka Sahaojan uoman länsikupeessa ja siitä pohjoiseen aukeavan muinaisen lahdekkeen länsirannalla. Muinaisen nie-mekkeen eteläkärjessä, aivan nykyisen Sahaojan länsirannalla ja siitä pohjoiseen leviävän suon itärannalla on matala hiekkainen harjanne, jossa metsänhoito-laikuissa on runsaasti kvartsi-iskoksia. Niemekkeen kärjestä ja metsäkoneuran risteyksestä koilliseen on pohjoisesta Sahaojan kupeeseen ulottuva kapea harjanne jonka päässä, sahaojan uoman törmän reunalla on asumuspainanne, kooltaan n. 4 x 5 m. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia. Painanteen poikki kulkee metsäkoneen ura. Em. niemekkeestä suon laitaa 60 m pohjoiseen on suohon laskevan törmän reunamilla, metsäkoneuran itäreunamilla soikea - hieman nelisivuinen - painanne, kooltaan 3 x 4 m. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskos. Painanteiden ja kvartsikeskittymän väliseltä alueelta ei saatu löytöhavaintoja. Painanteiden eli pohjois- ja koillispuolelle tehtiin koekuoppia ja tarkasteltiin (koillisessa) metsänhoitolaikkuja ja tieuran pintaa, mutta havaintoja esihistoriasta ei saatu. Asuinpaikan rajaus on topografian sekä löytö- ja rakennehavaintojen perusteella tehty arvio. |
| metsakeskus.1000027039 |
748 |
Sahaoja 15 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396646.00000000 |
7163138.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027039 |
Paikalla on tervahaudan pohja, halkaisijaltaan n. 10 m. Tervahaudasta 25 m lounaaseen on kiukaan raunio, halkaisijaltaan n. 3 m ja 0,6 m korkea - kyseessä lienee tervapirtin kiuas. Tervahaudan koillispuolella on modernilta vaikuttanut kaivanto, joka on noin 10 m pitkä, noin 3 m leveä ja 1 m syvä. |
| metsakeskus.1000027040 |
748 |
Sahaoja 16 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
396738.00000000 |
7163189.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027040 |
Harjanteen laella on pyöreä ja laakea kuoppa, halkaisija n. 3, 5 m. Kuopassa on podsol. Kyseessä mahdollisesti pyyntikuoppa |
| metsakeskus.1000027041 |
748 |
Sahaoja 17 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
396690.00000000 |
7163253.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027041 |
Harjanteen laella on pyöreä ja laakea kuoppa, halkaisija n. 3, 5 m ja ympärillä ma-tala reunavalli. Kuopassa podsol. Kyseessä mahdollisesti pyyntikuoppa |
| metsakeskus.1000027042 |
748 |
Sahaoja 18 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
396858.00000000 |
7163216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027042 |
Laakean ja kärkeen kapenevan harjanteen länsikärjen laella on laakea kuoppa, halkaisija n. 3 m. Kuopassa paksu podsol. Kyseessä mahdollisesti pyyntikuoppa |
| metsakeskus.1000027043 |
748 |
Sahaoja 19 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396752.00000000 |
7163065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027043 |
Sahaojan uoman etelätörmän reunalla on tervahaudan pohja. Sen halkaisija on n. 7 m. Siitä 30 m kaakkoon, samaisen törmän reunalla, on nelisivuiselta vaikuttava kuoppa, jonka halkaisija on n. 4 m. Kuopasta on aukko ja ura ojan suuntaan. Kuopassa ei ole hiiltä eikä nokea. |
| metsakeskus.1000027044 |
748 |
Sahaoja 20 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
396868.00000000 |
7163317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027044 |
Kapean hiekkaharjanteen laella on pyöreä kuoppa, halkaisija n. 3 m. Kuopassa podsol. Kyseessä lienee pyyntikuoppa. Kuopasta 15-20 m etelään, jokiuoman töyräällä olevassa nimekkeessä on runsaasti palanutta kiveä mm. koekuopassa n. 30 cm syvyydellä. Mitään ajoittavaa ei löytynyt. Kyseessä lienee asuin- tai leiripaikka. |
| metsakeskus.1000027045 |
748 |
Sahaoja 21 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
396793.00000000 |
7163336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027045 |
Jokiuoman laakson törmän reunalla havaittiin n. 2 x 3 m alalla palaneita kiviä. Maaperä on hiekkaa ja muutoin lähes kivetön. Koekuopista ei saatu esiin mitään ajoittavaa. Paikalla on kuitenkin ilmeisesti suppea-alainen, mahdollisesti pyyntiin liittyvä asuin- tai leiripaikka. |
| metsakeskus.1000027046 |
748 |
Valkeisneva 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396754.00000000 |
7163517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027046 |
Valkeisnevan luoteispuolella, suon laidalla harjanteen laella on tervahaudan pohja, halkaisijaltaan n. 9 m. |
| metsakeskus.1000027047 |
748 |
Valkeisneva 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
396794.00000000 |
7163494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027047 |
Valkeisnevan lounaispuolella, suon reunan harjanteen kaakkoispäässä on hiili-haudan pohja, pyöreä kuoppa jossa valli ja hiiltä pohjalla, halkaisija n. 2 m. |
| metsakeskus.1000027048 |
748 |
Valkeisneva 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396005.00000000 |
7163947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027048 |
Harjanteen laella on ehjä tervahaudan pohja, halkaisija 16 m. |
| metsakeskus.1000027049 |
748 |
Valkeisneva 4 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
396120.00000000 |
7163944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027049 |
Suon laidassa olevalla kapealla hiekkaharjanteella on kiukaan jäänne, halk. n. 1,5 m korkeus n. 30 cm. Kiuas liittynee siitä n- 100 m länteen olevaan tervahautaan ja lienee tervapirtin kiuas. |
| metsakeskus.1000027050 |
748 |
Veitsimaankangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
394846.00000000 |
7164226.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027050 |
Metsätien itäpuolella, suohon laskevan rinteen reunalla on tervahaudan pohja, halk n. 13 m. Tervahaudasta 26 m etelään on metsätien varressa, sen itäpuolella kiukaan jäänne. |
| metsakeskus.1000027051 |
748 |
Veitsimaankangas 2 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
394868.00000000 |
7164070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027051 |
Metsätien länsipuolella on rinteen juurella kiukaan jäänne, kooltaan 200 x 150 m. Kiukaaseen mahdollisesti liittyvä tervahautaa ei lähialueella havaittu. Kiukaan pohjoispuolella on vanha hiekkakuoppa. |
| metsakeskus.1000027052 |
748 |
Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
393851.00000000 |
7164095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027052 |
Paikalla on tervahaudan pohja, jonka halkaisija on n. 9 m. |
| metsakeskus.1000027053 |
678 |
Kursun Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
394121.00000000 |
7161811.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027053 |
Mäen harjanteen kaakkoislaella on tervahaudan pohja, jonka halkaisija on n. 12m |
| metsakeskus.1000027054 |
426 |
Harinjärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
628831.00000000 |
6947194.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027054 |
Tervahauta sijaitsee Harinjärven eteläosan länsirannalla, harjanteen itärinteellä, jyrkässä rinteessä olevalla loivemmalla kohdalla tai pinellä tasanteella. Harjanteen rinteellä kulkee pohjoiseen Matkalammentie muinaisjäännöksen ohi noin 30 m päästä.
Haudan keskellä on noin 5 m läpimitaltaan oleva suppilomainen kuoppa. Kuoppaa ympäröi reunus, joka on noin metrin leveydeltä loivennin keskelle viettävä ja ulkoreunaltaan vaakasuora. Kuopan syvyys lähes kaksi metriä, arviolta 1,6 m alarinteen puolelta eteläkaakossa ja 2,1 m pohjoisluoteessa, koska reunus laskee alarinteen suuntaan. Reuna on vallimainen, enimmillään kaakossa noin 1,5 m korkea, paitsi ylärinteen puolella luoteessa, jossa se on maan pinnan tasossa tai hieman rinteeseen kaivettu. Haudan ulkopuolelle ei näy tervanlaskukuoppaa, joten hauta on ilmeisesti pohjasäiliöl-linen. Koko rakenteen läpimitta on noin 12 m. Ympärillä on lisäksi kuoppia, joista on otettu maata haudan rakenteeseen.
Suuren haudasta pohjoisluoteeseen, muutaman metrin päässä sen reunasta, on etelään laskevassa rinteessä noin 4 m pitkä, 1,5 m leveä ja 0,5 m syvä ojamainen painanne, joka näyttää rännityyppiseltä tervahaudalta. |
| metsakeskus.1000027055 |
426 |
Rokkapadanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
625914.00000000 |
6946164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027055 |
Tervahauta sijaitsee kumpuilevassa hiekkakangasmaastossa Kuoringan koillispuolella. Paikka on koilliseen, kohti laajaa suppaa, avautuvan notkelman länsireunalla, melko jyrkällä rinteellä likimain sen puolivälissä. Kuoringan tie kulkee sadan metrin päässä etelässä.
Haudan kuopan halkaisija on noin 12 m. Kuoppa on melko matala (alarinteen puolelta alle metri, ylärinteen puolelta noin 170 cm) ja laakea, ei keskeltäkään voimakkaasti suppilomainen. Tämä viittaa siihen, maa-ainesta on valunut runsaasti reunoilta haudan pohjalle. Haudan ulkopuolella ei näy tervanlaskukuoppaa, joten hauta on ilmeisesti pohjasäiliöllinen, ja senkin takia varmaankin alun perin nykyistä syvempi. Koska hauta on rinteessä, on alarinteen puoleinen reunavalli pari metriä korkea ja varsin leveä. Rakenteen kokonaishalkaisija on siten lähes 20 m. |
| metsakeskus.1000027056 |
426 |
Mäkirinne |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
626433.00000000 |
6945129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027056 |
Paikka sijaitsee Honkavaaran pohjoispuolella ja Kokinniemeen menevän tien itäpuolella. Maasto on jokseenkin tasaista hiekkakangasta, mutta 50–100 m päässä eri suunnilla on vähäisiä harjukumpareita ja suppanotkelmia. Kokinniemeen menevältä tieltä eroaa
kaakkoon Mäkirinteen taloon menevä tie, joka kulkee tervahautojen lounaispuolelta.
Paikalla on kaksi pohjasäiliöllistä tervahautaa. Suuremman tervahaudan kuopan läpimitta on noin 8 m. Kuoppa on loivasti suppilomainen. Sen keskellä on neliömäiseltä näyttävä noin 2 m x 2 m kokoinen, jyrkkäreunainen osa. Kuopan syvyys on noin 1,5 m. Kuoppaa ympäröi matala (noin 40 cm) mutta hyvin leveä reunavalli. Sen ulkoreunoilla on pieniä kuoppia. Koko rakenteen halkaisija on noin 18 m.
Toinen tervahauta sijaitsee edellisestä noin 20 m itäkaakkoon ja noin 30 m Mäkirinteeseen menevästä tiestä koilliseen. Sen kuopan halkaisija on noin 5 m, ja kokonaishalkaisija noin 40 cm korkeine reunavalleineen noin 9 m. Kuoppa on suhteellisen syvä, noin 1,5 m.
Laserkeilausaineistosta muodostetusta kartasta näkyy, että paikalla on ollut kolmaskin tervahauta. Se on sijainnut edellä kuvatuista haudoista muutamia kymmeniä metrejä luoteeseen (N 6945158 E 626416). Se on ollut kooltaan edellisten välillä, kokonaishalkaisija noin 13 m. Tämä tervahauta on jäänyt Kokinniemen tien ja Mäkirinteeseen menevän tien risteyksen itäpuolelle rakennetun omakotitalon pihan alle. |
| metsakeskus.1000027057 |
433 |
Lopen Vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
359768.00000000 |
6733221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027057 |
Lopen vanha kirkko sijaitsee Loppijärven pohjoisrannan tuntumassa, välittömästi Lopen historiallisen kylänpaikan pohjoispuolella, peltojen ympäröimällä mäellä ja noin kilometrin lounaaseen Lopen uudesta kirkosta ja nykyisen kirkonkylän keskustasta.
Lopen vanha kirkko on rakennettu 1660-luvun lopulla, mutta sen paikalla on ollut jo aikaisemmin kirkko (ensimmäinen kirjallinen maininta 1500-luvulta). Kirkon suojeluspyhimys oli Pyhä Birgitta, kansan suussa Santa Pirjo. Kirkkoa käytettiin vuoteen 1805 asti sekä 1860- ja 1880-luvuilla uuden kirkon palojen jälkeen. Kesäkuukausina kirkko on myös nykyään käytössä.
Kirkonmäki kirkon ympärillä on vanhaa hautausmaata, mutta näkyvinä merkkeinä siitä ovat enää Törne-suvun ja Sakari Pälsin hautamuistomerkit. Myös kirkon lattian alle on haudattu.
Arkeologiset tutkimukset ja kartta-analyysit puuttuvat. |
| metsakeskus.1000027057 |
433 |
Lopen Vanha kirkko |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27006 |
359768.00000000 |
6733221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027057 |
Lopen vanha kirkko sijaitsee Loppijärven pohjoisrannan tuntumassa, välittömästi Lopen historiallisen kylänpaikan pohjoispuolella, peltojen ympäröimällä mäellä ja noin kilometrin lounaaseen Lopen uudesta kirkosta ja nykyisen kirkonkylän keskustasta.
Lopen vanha kirkko on rakennettu 1660-luvun lopulla, mutta sen paikalla on ollut jo aikaisemmin kirkko (ensimmäinen kirjallinen maininta 1500-luvulta). Kirkon suojeluspyhimys oli Pyhä Birgitta, kansan suussa Santa Pirjo. Kirkkoa käytettiin vuoteen 1805 asti sekä 1860- ja 1880-luvuilla uuden kirkon palojen jälkeen. Kesäkuukausina kirkko on myös nykyään käytössä.
Kirkonmäki kirkon ympärillä on vanhaa hautausmaata, mutta näkyvinä merkkeinä siitä ovat enää Törne-suvun ja Sakari Pälsin hautamuistomerkit. Myös kirkon lattian alle on haudattu.
Arkeologiset tutkimukset ja kartta-analyysit puuttuvat. |
| metsakeskus.1000027058 |
69 |
Pesäneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
433094.00000000 |
7072445.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027058 |
Tervahauta sijaistee Välikankaan itäosassa matalalla hiekkaharjanteella Pesäneva-nimisen suon eteläpuolella, harjnateen kaakkoisosassa. Haudan halkaisija valleineen on noin 10 metriä ja se on erinomaisesti säilynyt mäntykangasmaastossa. Halssin suuntautuu kaakkoon missä maasto laskee ojiteulle suolle. Tervahauta erottuu ilmalaserkeilausaineistossa pienenä pisteenä. |
| metsakeskus.1000027059 |
69 |
Välikangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
431900.00000000 |
7072886.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027059 |
Tervahauta sijaitsee Välikankaan harjanteella, sen ojitetulla eteläreunalla Pesänevan länsipuolella. Hauta on suuri, halkaisijaltaan noin 20 metriä ja se erottuu selvästi laserkeilauskuvissa. Haudan halssi on kaivettu lounaaseen, loivaan alarinteeseen ja haudan ympäri on kaivettu ojat. Tervahaudan reunoilla kasvaa isoja kuusia ja ympärillä sekametsää.
Tervahaudasta noin 20 metriä itään ojan takana on sammaloitunut kiviröykkiö, jonka halkaisija on noin 2 metriä. Kyseessä on mahdollisesti tervapirtin kiuas.
Tervahaudan koordinaatit: N7072886, E431900
Röykkiön koordinaatit: N7072889, E431922 |
| metsakeskus.1000027060 |
69 |
Välikangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
432048.00000000 |
7072863.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027060 |
Kooltaan suuri tervahauta sijaistee Välikankaan harjanteella, sen ojitetulla eteläreunalla, Pesänevan länsipuolella sekämetsäisellä kankaalla. Välikangas 1 tervahauta on 145 metrin päässä lännessä. Peruskartalle on merkitty tervahauta näisen kohteiden väliin, mutta maastossa sellaista ei ole havaittavissa.
Tervahauta on samanlainen kuin Välikangas 1, halkaisijaltaan noin 20 metriä ja sen halssi on lounaassa, loivassa alarinteessä. Tervahaudan sisälle on kertynyt vettä. |
| metsakeskus.1000027061 |
426 |
Kokinniemi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
625894.00000000 |
6944035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027061 |
Kohteessa on kaksi tai kolme tervahautaa, kolme hiilimiilua ja niiden välissä paikalla ennen isojakoa olleen torpan rakennusten jäännökset. Paikka on isojaon jälkeen kuulunut taloon Liperi numero 132 Konnuntalo, joka on sijainnut Kuoringan pohjoisrannalla. Isojakokartassa paikalle on merkitty pieni tontti (tai kaksi vierekkäistä rakennusta). Koska Konnuntalon kohdalla ei mainita muilta taloilta siirtyneitä peltoja, on torpan pelto ja siten myös torppa todennäköisesti kuulunut Konnuntalolle jo ennen isojakoa. Torpan iästä ei ole tietoa. Saloheimon Liperin asutushistoriaa kuvaavissa kartoissa Kuoringan itärannalle ei ole mer-kitty taloja ennen isojakoa. Torppia kuitenkin on isojakokartassa Kuoringan itäpuolisella mäkialueella parin kilometrin säteellä Kokinniemestä itään ja kaakkoon jo toista kymmentä. Todennäköisesti tämä asutus on syntynyt 1800-luvulla ja 1700-luvun lopulla. |
| metsakeskus.1000027061 |
426 |
Kokinniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
625894.00000000 |
6944035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027061 |
Kohteessa on kaksi tai kolme tervahautaa, kolme hiilimiilua ja niiden välissä paikalla ennen isojakoa olleen torpan rakennusten jäännökset. Paikka on isojaon jälkeen kuulunut taloon Liperi numero 132 Konnuntalo, joka on sijainnut Kuoringan pohjoisrannalla. Isojakokartassa paikalle on merkitty pieni tontti (tai kaksi vierekkäistä rakennusta). Koska Konnuntalon kohdalla ei mainita muilta taloilta siirtyneitä peltoja, on torpan pelto ja siten myös torppa todennäköisesti kuulunut Konnuntalolle jo ennen isojakoa. Torpan iästä ei ole tietoa. Saloheimon Liperin asutushistoriaa kuvaavissa kartoissa Kuoringan itärannalle ei ole mer-kitty taloja ennen isojakoa. Torppia kuitenkin on isojakokartassa Kuoringan itäpuolisella mäkialueella parin kilometrin säteellä Kokinniemestä itään ja kaakkoon jo toista kymmentä. Todennäköisesti tämä asutus on syntynyt 1800-luvulla ja 1700-luvun lopulla. |
| metsakeskus.1000027061 |
426 |
Kokinniemi |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
625894.00000000 |
6944035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027061 |
Kohteessa on kaksi tai kolme tervahautaa, kolme hiilimiilua ja niiden välissä paikalla ennen isojakoa olleen torpan rakennusten jäännökset. Paikka on isojaon jälkeen kuulunut taloon Liperi numero 132 Konnuntalo, joka on sijainnut Kuoringan pohjoisrannalla. Isojakokartassa paikalle on merkitty pieni tontti (tai kaksi vierekkäistä rakennusta). Koska Konnuntalon kohdalla ei mainita muilta taloilta siirtyneitä peltoja, on torpan pelto ja siten myös torppa todennäköisesti kuulunut Konnuntalolle jo ennen isojakoa. Torpan iästä ei ole tietoa. Saloheimon Liperin asutushistoriaa kuvaavissa kartoissa Kuoringan itärannalle ei ole mer-kitty taloja ennen isojakoa. Torppia kuitenkin on isojakokartassa Kuoringan itäpuolisella mäkialueella parin kilometrin säteellä Kokinniemestä itään ja kaakkoon jo toista kymmentä. Todennäköisesti tämä asutus on syntynyt 1800-luvulla ja 1700-luvun lopulla. |
| metsakeskus.1000027062 |
69 |
Välikangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
431824.00000000 |
7073183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027062 |
Tervahauta sijaistee Välikankaan harjanteella, Pesänevan länsipuolella. Täällä harjanne nousee hieman korkeammalle ympäröivästä soistuneesta alueesta ja maasto on kuivempaa.
Harjanteen reunalla oleva tervahauta on halkaijaltaan noin 10 metriä ja sen halssi on itään alarinteeseen. varsinhyväkuntoinen hauta näkyy laserkeilausaineistossa.
Tervahaudan reunalla olevassa männyssä on Metsähallituksen nauhaa, joten on mahdollista että kohde on tiedossa Metsähallituksen tietokannoissa.
Tervahaudasta noin 350 metriä lounaaseen on kankaalla ilmalaserkartoilla näkyvä kuoppa, joka on kooltaan 3 x 1 metriä ja syvyys vajaan metrin, jota kiertää valli. |
| metsakeskus.1000027063 |
69 |
Matopää |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
431394.00000000 |
7072299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027063 |
Suuri tervahauta sijaitsee Välikankaan eteläpuolella, liunaaseen loivasti laskevalla Matopään metsäalueella, tiheässä koivumetsässä. Hauta on halkaisjaltaan 20 metriä ja sen halssi on kaakkoon hyvin loivaan alarinteeseen. Kohde näkyy selvästi ilmalaserkeilauskertalla. |
| metsakeskus.1000027065 |
69 |
Pöntönpesä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
430351.00000000 |
7074105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027065 |
Tervahauta sijaitsee Välikankaan lounaispuolella, Matinmäen kaakkoispuolella olevan pienen kesäasunnon kaakkoispuolella. Asunnon nimi on ”Pöntönpesä”. Tervahauta on merkitty peruskarttaan ja se erottuu selvästi myös ilmalaserkeilausaineistossa. Tervahaudalle johtaa metsätie. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 20 metriä ja sen halssi on alarinteeseen, lounaan suuntaan. Tervahaudan reunalla ei kasva kovin isoja puita, mikä viittaa ehkä sen nuoreen ikään. Reunoilta on hiljan raivattu pieniä puita ja ilmeisesti hautaa halutaan pitää kunnossa ja näkyvillä |
| metsakeskus.1000027066 |
69 |
Vasikkahauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
428315.00000000 |
7078951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027066 |
Iso tervahauta sijaitsee Latvunnevan soistuneen metsäalueen lounaispuolella, aivan metsäautotien varressa, sen lounaispuolella. Tervahauta on myöskin ilmeisen vanhan polkureitin varrella, joka kulkee kuivaa kangasta pitkin Vasikkahaudan alueella.
Haudan halkaisija on noin 20 metriä ja sen halssi johtaa polulle, lounaaseen. Paikalla kasvaa harvakseltaan mäntymetsää. Tervahauta on merkitty peruskarttaan ja se erottuu hyvin myös ilmalaserkeilausaineistossa.
2024: Laserkeilausaineiston perusteella kohde on vahingoittunut tien parannuksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000027067 |
69 |
Latvunneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
429116.00000000 |
7079277.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027067 |
Tervahauta sijaitsee Latvunnevan soistuneen metsäalueen pohjoisosassa, aivan lounaaseen laskevan Ahmaojan latvalla. Paikalle johtaa koillisesta hyväkuntoinen metsäpolku ja harjanteen reunaa on käytetty hiekanottoon. Tervahautakin on aivan hiekkakuopan reunalla, sen länsipuolella.
Paikalla on keskikokoinen tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Sen reunalla kasvaa suhteellisen isoja kuusia ja mäntyjä. Halssin suunta on länteen, alarinteeseen. Tervahauta on merkitty myös peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000027068 |
69 |
Hauskankorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
429127.00000000 |
7080119.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027068 |
Tervahauta sijaitsee Ristiniityn hankealueella, Miilukankaan pohjoispuolella olevalla Hauskankorvella, Ahmaojan laakson ja Kurkisuon välisellä matalalla harjanteella. Tervahauta on suhteellisen matala ja halssi on puhkaistu vallin läpi. Haudan läpimitta on noin 16-18 metriä ja halssin suunta on etelään. Tervahaudan pohjoispuolella on aukio, mutta siellä ei ollut näkyvissä tervapirtistä mahdollisesti kertovaa kiukaanpaikkaa. Paikalle johtaa idästä päin metsäpolku. GPS-mittauspiste on noin 10 metriä etelään ilmalaserkeilauskuvassa näkyvästä tervahaudan keskuksesta.
2024: kohteen sijaintia on siirretty noin 10 metriä kohti pohjoista vinovalovarjosteen perusteella. |
| metsakeskus.1000027069 |
69 |
Latvu |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
430064.00000000 |
7079131.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027069 |
Tervahauta ja sen lähellä oleva kiviröykkiö sijaitsevat Latvunnevan itäpuolella olevalla Latvun ja Säynäjäkaarron kangasalueella, hieman kosteassa maastossa. Tervahauta on hyväkuntoinen, halkaisijaltaan 20 metriä oleva rakennelma, jonka halssi suuntaa lounaaseen loivan rinteen viettosuuntaan. Tervahaudan reunalla ei kasva kovin vanhoja puita, joten se ei ole välttämättä kovinkaan vanha.
Tervahaudasta 30 metriä luoteeseen on noin 2 x 2 metrin kokoinen ja korkeudeltaan noin 50 cm oleva kiviröykkiö metsäpolun varressa. Tämä saattaa hyvin olla tilapäisasunnon eli tervapirtin kiuasröykkiö. |
| metsakeskus.1000027071 |
426 |
Itkevänniemi A |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
626823.00000000 |
6946812.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027071 |
Tervahauta, halkaisija 14 m, halssi etelälounaaseen. Ympäristö ja osittain myös tervahauta metsäaurattu. Nuorta koivumetsää. |
| metsakeskus.1000027072 |
426 |
Itkevänniemi B |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
626925.00000000 |
6946829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027072 |
Hiekkakankaalla tasaisella kohdalla, pienen hiekkatien etelälaidalla. Suppilomainen tervahauta, halkaisija 10 m. Ei halssia. Mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000027073 |
426 |
Kukkoniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
628410.00000000 |
6946581.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027073 |
Tervaränni, pituus noin 6 m. Uran leveys noin 1,5 m, runsaan metrin levyiset vallit uran molemmin puolin. Vanhalla rantatörmällä. Maaperä hiekkaa, puusto mäntyä. |
| metsakeskus.1000027075 |
426 |
Waivaksenmaa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
626285.00000000 |
6943518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027075 |
Ennen isojakoa Käsämässä sijaitsevan Huuhin talon (Liperi 116) torppa. Isojakoasiakirjoissa torpan nimenä on Waivauksenmaa. Paikalla on hyvin säilynyt pirtin perustus, heikommin erottuvia ulkorakennusten jäännöksiä sekä kiviaitoja. Talonpaikan ajoitusta ei inventoinnissa tarkemmin selvitetty, vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000027077 |
305 |
Pikku Kalliolampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
581274.00000000 |
7331672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027077 |
Paikalla on tervahaudaksi tulkittu maarakenne, jonka ala on noin 2,5 x 4 metriä ja syvyys noin 100 cm. Vallin leveys noin noin metri ja korkeus 30 cm. |
| metsakeskus.1000027078 |
426 |
Pärttylä länsi |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
625885.00000000 |
6942954.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027078 |
Ennen isojakoa Käsämässä sijaitsevien Kananvaaran (Liperi 123) ja Hartikkalan (Liperi 124) torppa. Metsitettyä peltoa, jota inventoinnissa ei tutkittu tarkemmin. Vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000027081 |
426 |
Sirnihtä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
627569.00000000 |
6943950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027081 |
Rakennettua pihapiiriä, ei tutkittu tarkemmin. Ympäristössä runsaasti kiviaitoja ja raiva-usröykkiöitä. Vaatii tarkemman kartoituksen. |
| metsakeskus.1000027082 |
139 |
Putaanoja |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
418925.00000000 |
7275008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027082 |
Paikalla on n. 10 m halkaisijaltaan oleva hiilimiilun pohja, valli n. 1,5 m leveä ja 0,5 m korkea. Kairauksessa todettiin pohjassa paksu hiilikerros. Päällä kasvaa kuusia ja mäntyjä. Ilmeisesti kysymyksessä on ollut pystymiilu. |
| metsakeskus.1000027083 |
609 |
Vanhasahankoski |
10001 |
12015 |
13147 |
11006 |
27007 |
229727.00000000 |
6840386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027083 |
Vanhan sahan koskella on tiettävästi sijainnut kaksi sahaa. Todennäköisesti sa-
hoista vanhempi on kuvattu Olof Mörtin karttaan (1698) ja sijaitsee tarkastetun kohteen itäpuolelle. Nuorempi saha (1747-1873) on ilmeisesti sijainnut vuonna 2015 tarkastetulla alueella. Nykyisin rannat ovat metsittyneet ja peittävät perkauskivikot.
Olof Mörtin 1698 mittaamassa Finpyyn kartassa nykyisen Vanhansahankosken alueelle on merkitty paikannimi Sahakoski. Vuonna 1747 Noormarkun kartano sai luvan rakentaa Sahakosken (nyk. Vanhansahankoski) rannalle kaksiraamisen sahan, ilmeisesti korvaamaan vanhan sahan. Sahakosken toiminta päättyi 1873. Saha sijoittui 1800-luvun alun kartan mukaan joen etelärannalle, nykyisten kolmen asuinrakennuksen tuntumaan. Koski raivattiin 1960-luvulla, jolloin kosken suuret kivet siirrettiin rantavyöhykkeelle suuriksi kasoiksi. Tässä yhteydessä ovat todennä-
köisesti tuhoutuneet sahan koskessa sijainneet jäännökset.
Koskialueen eteläpuolella sijaitsee kolme 1800-luvulle ajoittu-
vaa asuinrakennusta. Näiden ja kosken välillä on luonnonkivistä tehtyjä melko
kookkaita kiviraunioita ja aitoja. Kivirauniot saattavat olla peräisin paikalla si-
jainneen nuorempaan sahaan kuuluneista rakennuksista. Koskessa sijainneet
saharakennukset ovat todennäköisesti tuhoutuneet perusteellisesti 1960-luvun
kunnostustöissä, joista muistona koskenrannalla on korkeat kivikasat. Säilynei-
den kivirakenteiden luonteen ja merkityksen arvioiminen vaatii tarkempia tut-
kimuksia. |
| metsakeskus.1000027084 |
609 |
Myllykoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
227683.00000000 |
6839681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027084 |
Myllykoski sijoittuu Noormarkun taajamaan keskustaan. Kyseessä on pienistä
saarista koostuva entinen myllykylä, joka nykyisin on puistoa. Kosken pohjois-
puolella on Noormarkun meijeri. Myllykylän myllyt ovat kuuluneet Noormarkun
ja Finnbyn kyliin ja paikalla virtaava Noormarkun joki muodostaa Noormarkun
ja Finnbyn kylien rajan. Kylissä oli 1560-luvulla yhteensä 13 taloa. Todennä-
köisesti paikalla on harjoitettu myllytoimintaa keskiajalta aina 1900-luvun puo-
liväliin. Koskessa toimineiden kylien, talojen ja kruunun myllyt muodostavat
historiallisesti merkittävän myllykylän. Nykyisin saaret ovat autioituneet ja
metsittyneet, tosin paikalla voidaan yhä havaita vähäisiä myllyjen rakennejään-
teitä. Paikalla ei voida havaita merkittäviä koskenperkausjälkiä. Saaret ovat
autioituneenakin merkittävä, toiminnallinen ja historiallinen osa vanhaa kylä-
maisemaa. |
| metsakeskus.1000027085 |
609 |
Matalakosken metsästysmaja |
10007 |
12004 |
13046 |
11006 |
27008 |
224658.00000000 |
6842669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027085 |
Avokallion laealla on noin 5 x 5 m kokoinen ja 0,5 m korkea rakennuksen kivi-
jalka. Rakennus on sijainnut luonnonkauniilla paikalla Matalakosken eteläpuo-
lella. Kyseessä on todennäköisesti vuonna 1910 Ahlaisiin siirretyn Ahlströmin
metsästysmajan perustus. Paikalla kasvava kuusikko peittää osittain raken-
teen. |
| metsakeskus.1000027086 |
609 |
Pärkkilänkoski |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
218654.00000000 |
6846799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027086 |
Kosken pohjoisrannalla kaksi raunioitunutta ja metsittynyttä pihapiiriä 1800-
1900-luvun vaihteesta. Paikalle syntyi maatalouden pienasutusta 1900-luvun
vaihteessa. Asutus ja pellot autioituvat viimeistään sotien jälkeen. Niistä on
säilynyt lähinnä kivijalkojen ja peltojen kiviraunioita. |
| metsakeskus.1000027087 |
609 |
Rytökoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
217919.00000000 |
6847529.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027087 |
Rytökoskessa on sijainnut Ylikylän Heikkilän tilan mylly 1800-luvulta 1900-lu-
vun alkupuolelle. Viimeinen raivaus Rytökoskessa tehtiin 1960-luvulla. Pieniä
saaria ja koskessa olevan myllyn käsittänyt alue raivattiin ja kosken kivet ka-
sattiin joen rannoille.
Aikaisemmasta myllytoiminnasta on jäänteenä itärannan vesikanava, joka on
tunnistettavissa uomana noin 80 m matkalla. Ladottua kiveystä on noin 10
metrin matkalla koordinaattipisteen ympäristössä. |
| metsakeskus.1000027091 |
619 |
Kostila |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
288538.00000000 |
6782063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027091 |
Kostilan vanha kylänpaikka sijaitsee vajaat 100 m Punkalaitumenjoesta etelään, Kostilantien (tie 12739) varrella. Pohjoisimmat kylän vanhat tonttimaat ovat tien pohjoispuolella, eteläisin eteläpuolella.
Punkalaitumen Kostilan kylän on arvioitu syntyneen 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa, ja ensimmäinen maininta historiallisissa lähteissä on vuodelta 1466. Viimeistään vuodesta 1540 alkaen aina 1570-luvulle siellä oli maakirjojen perusteella kahdeksan taloa.
1640-luvun maakirjakarttaan kylään on merkitty enää neljä taloa, jotka sijaitsivat tiiviisti yhdellä tontilla kylätien ja Punkalaitumenjoen välissä. Myöhemmissä, 1700- ja 1800-luvun, kartoissa rakennuksia on merkitty samalle kohdalle myös tien eteläpuolelle. Isojakokarttaan paikalle on merkitty rakennuksia kaikkiaan noin 450 metrin matkalle tien varteen. Vielä vuoden 1846 pitäjänkartalla paikalla on viisi taloa, joista yksi tien eteläpuolella. Suurin osa taloista on siirtynyt muualle 1800-luvun jälkipuoliskolla, sillä vuoden 1901 Senaatin kartalla paikalla on enää yksi pihapiiri.
Nykyisin kylätontin alueella on enää yksi talo, joka sijaitsee loivapiirteisellä töyräällä, korkeimmalla paikalla tien ja joen välissä. Pihapiirin lounaisnurkassa on 1,4 metriä korkea kivinen muistomerkki, johon on hakattuna teksti ”Tässä sijaitsi ennen Kostilan kyläryhmä”.
Historiallisten tietojen perusteella paikalla on kiinteä muinaisjäännös. Pihapiiriä ympäröivät peltoalueet olivat vuoden 2014 inventoinnin maastotöiden aikaan kasvipeitteiset, joten pintapoimintahavaintoja ei saatu. Koekuoppia alueelle ei kaivettu. Pitkän asutushistorian ja suhteellisen vähäisen viimeaikaisen maankäytön perusteella on pidettävä todennäköisenä, että säilyneitä osia kiinteästä muinaisjäännöksestä on paikalla edelleen olemassa. Sen säilyneisyys ja laajuus on mahdollista selvittää luotettavasti ainoastaan koekaivauksella. Alue on asutuksen kannalta keskeinen, ja myös rautakaudelle ajoittuvaa asutusvaihetta on paikalla pidettävä mahdollisena.
Vuoden 2015 valvonnassa ainoastaan paikallistien pohjoispuolella, kylätontin länsireunassa havaittiin muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä. |
| metsakeskus.1000027091 |
619 |
Kostila |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
288538.00000000 |
6782063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027091 |
Kostilan vanha kylänpaikka sijaitsee vajaat 100 m Punkalaitumenjoesta etelään, Kostilantien (tie 12739) varrella. Pohjoisimmat kylän vanhat tonttimaat ovat tien pohjoispuolella, eteläisin eteläpuolella.
Punkalaitumen Kostilan kylän on arvioitu syntyneen 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa, ja ensimmäinen maininta historiallisissa lähteissä on vuodelta 1466. Viimeistään vuodesta 1540 alkaen aina 1570-luvulle siellä oli maakirjojen perusteella kahdeksan taloa.
1640-luvun maakirjakarttaan kylään on merkitty enää neljä taloa, jotka sijaitsivat tiiviisti yhdellä tontilla kylätien ja Punkalaitumenjoen välissä. Myöhemmissä, 1700- ja 1800-luvun, kartoissa rakennuksia on merkitty samalle kohdalle myös tien eteläpuolelle. Isojakokarttaan paikalle on merkitty rakennuksia kaikkiaan noin 450 metrin matkalle tien varteen. Vielä vuoden 1846 pitäjänkartalla paikalla on viisi taloa, joista yksi tien eteläpuolella. Suurin osa taloista on siirtynyt muualle 1800-luvun jälkipuoliskolla, sillä vuoden 1901 Senaatin kartalla paikalla on enää yksi pihapiiri.
Nykyisin kylätontin alueella on enää yksi talo, joka sijaitsee loivapiirteisellä töyräällä, korkeimmalla paikalla tien ja joen välissä. Pihapiirin lounaisnurkassa on 1,4 metriä korkea kivinen muistomerkki, johon on hakattuna teksti ”Tässä sijaitsi ennen Kostilan kyläryhmä”.
Historiallisten tietojen perusteella paikalla on kiinteä muinaisjäännös. Pihapiiriä ympäröivät peltoalueet olivat vuoden 2014 inventoinnin maastotöiden aikaan kasvipeitteiset, joten pintapoimintahavaintoja ei saatu. Koekuoppia alueelle ei kaivettu. Pitkän asutushistorian ja suhteellisen vähäisen viimeaikaisen maankäytön perusteella on pidettävä todennäköisenä, että säilyneitä osia kiinteästä muinaisjäännöksestä on paikalla edelleen olemassa. Sen säilyneisyys ja laajuus on mahdollista selvittää luotettavasti ainoastaan koekaivauksella. Alue on asutuksen kannalta keskeinen, ja myös rautakaudelle ajoittuvaa asutusvaihetta on paikalla pidettävä mahdollisena.
Vuoden 2015 valvonnassa ainoastaan paikallistien pohjoispuolella, kylätontin länsireunassa havaittiin muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä. |
| metsakeskus.1000027092 |
619 |
Talo-Pappila |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
289656.00000000 |
6781352.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027092 |
Talo-Pappila sijaitsee vajaat 300 m Punkalaitumenjoesta etelään, Kostilantien (tie 12739) eteläpuolella.
Kun Punkalaidun sai oman papin vuonna 1639, hänen asunnokseen määrättiin Kostilan kylän Laurila ja eräs toinen talo. Laurila oli ollut autiotilana vuoteen 1617, jolloin se otettiin uudelleen viljelykseen. Tila on ollut olemassa jo ennen vuotta 1540, johon mennessä se oli ehtinyt autioitua. Punkalaitumen 1600-luvulla perustettu pappila ei ole vanhojen karttojen perusteella sijainnut nykyisellä paikallaan, vaan siitä noin 200 metriä kaakkoon, nykyisen Talo-Pappilan tilan alueella. Pappila on ilmeisesti merkitty Talo-Pappilan alueelle jo 1600-luvun maakirjakarttaan, jota ei sen kuva-alan suppeuden vuoksi kuitenkaan voi asemoida aivan tarkasti. Vielä vuoden 1846 pitäjänkartassa se on sijainnut samassa paikassa. Nähtävästi pappila on siirtynyt nykyiselle paikalleen vasta nykyisen päärakennuksen rakentamisen aikoihin 1800-luvun lopulla. 1700-luvun lopun isojakokarttaan kaksi pappilaan liittyvää rakennusta on merkitty varsinaisen pihapiirin ulkopuolelle, aivan tien varteen.
Kostilan kylän taloista ainakin kaksi on siis ennen maakirjakarttojen tekoa sijainnut nykyisen Talo-Pappilan tienoilla. Niistä ainakin Laurila lienee kirjallisten lähteiden perusteella asutettu jo keskiajalla. Historiallisten tietojen perusteella paikalla on kiinteä muinaisjäännös, historiallisen ajan asuinpaikka.
Vuoden 2014 inventoinnissa todettiin, että alue on nykyisin osin Talo-Pappilan puutarhaa, osin peltomaata. Pitkän asutushistorian ja suhteellisen vähäisen viimeaikaisen maankäytön perusteella on pidettävä todennäköisenä, että siitä säilyneitä osia on edelleen olemassa. Sen säilyneisyys ja laajuus on mahdollista selvittää luotettavasti ainoastaan koekaivauksella. Alue on asutuksen kannalta keskeinen, ja myös rautakaudelle ajoittuvaa asutusvaihetta on paikalla pidettävä mahdollisena. |
| metsakeskus.1000027093 |
619 |
Pappila |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
289465.00000000 |
6781426.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027093 |
Röykkiö sijaitsee Punkalaitumenjoesta vajaat 300 m ja Pappilasta alle 100 m lounaaseen, Kostilantien eteläpuolella. Koordinaattien osoittamassa kohdassa, tasaisella maalla ja maapohjalla, kuusimetsässä, todettiin selkeästi ihmisen tekemä kiviröykkiö, jonka laajuus on 10 x 8 metriä ja korkeus 0,7 m. Röykkiön pohjakaava on soikeahko. Kivet ovat vaihtelevan kokoisia, osin särmikkäitä, osin pyöristyneitä. Kyseessä saattaa olla jokin pappilan rakennusvaiheisiin liittyvän raivaustoiminnan jälki, mutta toisaalta kohde saattaa olla esimerkiksi rautakautinen hautaröykkiö. Kohteen luonteen ja ajoituksen varmistaminen on mahdollista ainoastaan arkeologisen kaivaustutkimuksen avulla. |
| metsakeskus.1000027094 |
178 |
Huosiossalo 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
547021.00000000 |
6834001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027094 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Huosiossalon keskivaiheilla Saunalahden itärannalla lahden perukassa. Kivikaudella paikalla on ollut salmi, jonka pohjoisrannalla asuinpaikka on sijainnut. Alueen maaperä on pikkukiveä sisältävää hiekkaa. Paikalta tuli laajalta alueelta ja hiukan eri korkeustasoilta kvartsilöytöjä. |
| metsakeskus.1000027095 |
178 |
Huosiossalo 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547240.00000000 |
6833588.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027095 |
Kohde sijaitsee Huosiossalon itärannalla niemen tyvessä. Paikalla on vanhan rantatörmän päällä kivikautinen asuinpaikka. Paikalta löytyi 2008 inventoinnissa koepistosta liesikiveyksen reuna sekä todennäköinen kvartsi-iskos. Kiveys on luultavasti noin neliömetrin kokoisella alalla. Sen lähelle tehdystä toisesta koepistosta löytyi useita kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka avautuu koilliseen ja on maaperältään hiekkaa. |
| metsakeskus.1000027099 |
178 |
Pieni Hakolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548714.00000000 |
6827638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027099 |
Kohde sijaitsee Uimasalon eteläpäässä Pienen Hakolahden varrella, joka on pitkä ja kapea lahti. Aiemmin se on yhdistynyt Uimasalon länsipuolelle Hakolahteen ja muodostanut kapean pitkän salmen. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka pienen etelään avautuvan poukaman rannalla.
Alueella on selvä rantatörmä, joka poukaman kohdalla tasoittuu loivasti viettäväksi
rinteeksi. Muinaisrannan päällä oleva tasanne on muuten melko kivinen, mutta poukaman kohdalla maaperä on hienojakoista silttiä. Silttilaikkuun tehdystä koepistosta on löytynyt asbestisekoitteista keramiikkaa. Kahdesta muusta paikalle tehdystä koepistosta ei ole löytöjä. Topografisen sijaintinsa perusteella asuinpaikka on pieni. Sen maksimilaajuus lienee vain muutamia satoja neliömetriä. |
| metsakeskus.1000027101 |
783 |
Kuninkaanlähde |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27007 |
251566.00000000 |
6780266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027101 |
Köyliön Kankaanpään Kuninkaanlähde sijaitsee Kuninkaanlähteentien varressa hiekkakankaalla aivan asutuksen keskellä. Lähde on padottu ja sen länsipäästä lähtee laskuoja Köyliönjärveen, joka sijaitsee vain n. 300 m etäisyydellä lähteestä. Laskuojan varressa on sijainnut useampiakin myllyjä, jäljellä on edelleen nk. Martin mylly lähteen länsipäässä.
Kuninkaanlähteen eteläreunalla hiekkatörmässä on kaksi suurta tervahautaa. Molempien halkaisija on n. 20 m, ne ovat suppilomaisia, vallin ympäröimiä ja vallissa on juoksutusaukko pohjoisreunassa avautuen lähteelle päin. Molempien tervahautojen päällä kasvaa suuria mäntyjä ja sisäosassa vadelmaa, mutta ne ovat hyväkuntoisia ja selvästi havaittavia. Tervahautojen alapuolella rinteessä, joka on tullut esille veden laskettua, on näkyvillä runsaasti nk. tervakiveä, kovettunutta tervansekaista hiekkaa ja osin kuonaantunutta savea ja hiiltä. Tervan voi vielä haistaa ja se jopa muodostaa veden pintaan paikoin kalvoa. Tervaa on imeytyneenä maastoon runsaasti.
Lähteen pohjoisreunassa törmässä on useassa paikassa tullut näkyviin hirsien jäännöksiä, näitä on myös lähteen pohjassa sen pohjoisreunalla. Hirret saattavat olla jäänteitä vanhoissa valokuvissakin näkyvistä terva-aitoista, joita lähteen ympäristössä on sijainnut useita. Näkyviin on myös tullut erilaisia lähteen pohjaan lyötyjä puuseipäitä. Näistä osa liittynee laiturirakennelmiin, osa sen sijaan on lähteessä olleiden säilytyslaatikoiden kiinnityspuita. Paikallisilla on vielä muistitietoja lähteen käyttämisestä erilaisten elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen.
Tervahautoja tiedetään sijainneen lähteen ympärillä useita, jäännöksiä on tullut esille aikaisemminkin rakennustöissä. Myös lähteen pohjalla oli mahdollisesti tervahautojen jäännöksiä. Kuninkaanlähteen itärannalle on merkitty tervanpolttopaikka jo v. 1707 tiluskarttaan.
Muinaisjäännösalue on rajattu käsittämään vielä säilyneet tervahaudat sekä lähteen nykyisen vesialueen. Myllyjen vuoksi lähde on padottu jo varhain ja vesi on peittänyt vanhemmat rakenteet. Vanhojen karttojen perusteella patoallas on kooltaan ja muodoltaan vaihdellut eri aikoina.
Lähteen pohjan kaivamisen yhteydessä on löytynyt suuri määrä erilaisia esineitä ja esineiden katkelmia. Osa liittynee ruuan säilyttämiseen lähteessä, osa tervanpolttoon ja erityisesti ajan viettämiseen tervahaudoilla niitä poltettaessa ja vahdittaessa. Tietojen mukaan kylän taloilla oli tapana sytyttää haudat samaan aikaan ja polttoon lienee liittynyt myös arjesta poikkeavaa kyläläisten yhteistä ajanviettoa. |
| metsakeskus.1000027101 |
783 |
Kuninkaanlähde |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27007 |
251566.00000000 |
6780266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027101 |
Köyliön Kankaanpään Kuninkaanlähde sijaitsee Kuninkaanlähteentien varressa hiekkakankaalla aivan asutuksen keskellä. Lähde on padottu ja sen länsipäästä lähtee laskuoja Köyliönjärveen, joka sijaitsee vain n. 300 m etäisyydellä lähteestä. Laskuojan varressa on sijainnut useampiakin myllyjä, jäljellä on edelleen nk. Martin mylly lähteen länsipäässä.
Kuninkaanlähteen eteläreunalla hiekkatörmässä on kaksi suurta tervahautaa. Molempien halkaisija on n. 20 m, ne ovat suppilomaisia, vallin ympäröimiä ja vallissa on juoksutusaukko pohjoisreunassa avautuen lähteelle päin. Molempien tervahautojen päällä kasvaa suuria mäntyjä ja sisäosassa vadelmaa, mutta ne ovat hyväkuntoisia ja selvästi havaittavia. Tervahautojen alapuolella rinteessä, joka on tullut esille veden laskettua, on näkyvillä runsaasti nk. tervakiveä, kovettunutta tervansekaista hiekkaa ja osin kuonaantunutta savea ja hiiltä. Tervan voi vielä haistaa ja se jopa muodostaa veden pintaan paikoin kalvoa. Tervaa on imeytyneenä maastoon runsaasti.
Lähteen pohjoisreunassa törmässä on useassa paikassa tullut näkyviin hirsien jäännöksiä, näitä on myös lähteen pohjassa sen pohjoisreunalla. Hirret saattavat olla jäänteitä vanhoissa valokuvissakin näkyvistä terva-aitoista, joita lähteen ympäristössä on sijainnut useita. Näkyviin on myös tullut erilaisia lähteen pohjaan lyötyjä puuseipäitä. Näistä osa liittynee laiturirakennelmiin, osa sen sijaan on lähteessä olleiden säilytyslaatikoiden kiinnityspuita. Paikallisilla on vielä muistitietoja lähteen käyttämisestä erilaisten elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen.
Tervahautoja tiedetään sijainneen lähteen ympärillä useita, jäännöksiä on tullut esille aikaisemminkin rakennustöissä. Myös lähteen pohjalla oli mahdollisesti tervahautojen jäännöksiä. Kuninkaanlähteen itärannalle on merkitty tervanpolttopaikka jo v. 1707 tiluskarttaan.
Muinaisjäännösalue on rajattu käsittämään vielä säilyneet tervahaudat sekä lähteen nykyisen vesialueen. Myllyjen vuoksi lähde on padottu jo varhain ja vesi on peittänyt vanhemmat rakenteet. Vanhojen karttojen perusteella patoallas on kooltaan ja muodoltaan vaihdellut eri aikoina.
Lähteen pohjan kaivamisen yhteydessä on löytynyt suuri määrä erilaisia esineitä ja esineiden katkelmia. Osa liittynee ruuan säilyttämiseen lähteessä, osa tervanpolttoon ja erityisesti ajan viettämiseen tervahaudoilla niitä poltettaessa ja vahdittaessa. Tietojen mukaan kylän taloilla oli tapana sytyttää haudat samaan aikaan ja polttoon lienee liittynyt myös arjesta poikkeavaa kyläläisten yhteistä ajanviettoa. |
| metsakeskus.1000027101 |
783 |
Kuninkaanlähde |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
251566.00000000 |
6780266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027101 |
Köyliön Kankaanpään Kuninkaanlähde sijaitsee Kuninkaanlähteentien varressa hiekkakankaalla aivan asutuksen keskellä. Lähde on padottu ja sen länsipäästä lähtee laskuoja Köyliönjärveen, joka sijaitsee vain n. 300 m etäisyydellä lähteestä. Laskuojan varressa on sijainnut useampiakin myllyjä, jäljellä on edelleen nk. Martin mylly lähteen länsipäässä.
Kuninkaanlähteen eteläreunalla hiekkatörmässä on kaksi suurta tervahautaa. Molempien halkaisija on n. 20 m, ne ovat suppilomaisia, vallin ympäröimiä ja vallissa on juoksutusaukko pohjoisreunassa avautuen lähteelle päin. Molempien tervahautojen päällä kasvaa suuria mäntyjä ja sisäosassa vadelmaa, mutta ne ovat hyväkuntoisia ja selvästi havaittavia. Tervahautojen alapuolella rinteessä, joka on tullut esille veden laskettua, on näkyvillä runsaasti nk. tervakiveä, kovettunutta tervansekaista hiekkaa ja osin kuonaantunutta savea ja hiiltä. Tervan voi vielä haistaa ja se jopa muodostaa veden pintaan paikoin kalvoa. Tervaa on imeytyneenä maastoon runsaasti.
Lähteen pohjoisreunassa törmässä on useassa paikassa tullut näkyviin hirsien jäännöksiä, näitä on myös lähteen pohjassa sen pohjoisreunalla. Hirret saattavat olla jäänteitä vanhoissa valokuvissakin näkyvistä terva-aitoista, joita lähteen ympäristössä on sijainnut useita. Näkyviin on myös tullut erilaisia lähteen pohjaan lyötyjä puuseipäitä. Näistä osa liittynee laiturirakennelmiin, osa sen sijaan on lähteessä olleiden säilytyslaatikoiden kiinnityspuita. Paikallisilla on vielä muistitietoja lähteen käyttämisestä erilaisten elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen.
Tervahautoja tiedetään sijainneen lähteen ympärillä useita, jäännöksiä on tullut esille aikaisemminkin rakennustöissä. Myös lähteen pohjalla oli mahdollisesti tervahautojen jäännöksiä. Kuninkaanlähteen itärannalle on merkitty tervanpolttopaikka jo v. 1707 tiluskarttaan.
Muinaisjäännösalue on rajattu käsittämään vielä säilyneet tervahaudat sekä lähteen nykyisen vesialueen. Myllyjen vuoksi lähde on padottu jo varhain ja vesi on peittänyt vanhemmat rakenteet. Vanhojen karttojen perusteella patoallas on kooltaan ja muodoltaan vaihdellut eri aikoina.
Lähteen pohjan kaivamisen yhteydessä on löytynyt suuri määrä erilaisia esineitä ja esineiden katkelmia. Osa liittynee ruuan säilyttämiseen lähteessä, osa tervanpolttoon ja erityisesti ajan viettämiseen tervahaudoilla niitä poltettaessa ja vahdittaessa. Tietojen mukaan kylän taloilla oli tapana sytyttää haudat samaan aikaan ja polttoon lienee liittynyt myös arjesta poikkeavaa kyläläisten yhteistä ajanviettoa. |
| metsakeskus.1000027101 |
783 |
Kuninkaanlähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27007 |
251566.00000000 |
6780266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027101 |
Köyliön Kankaanpään Kuninkaanlähde sijaitsee Kuninkaanlähteentien varressa hiekkakankaalla aivan asutuksen keskellä. Lähde on padottu ja sen länsipäästä lähtee laskuoja Köyliönjärveen, joka sijaitsee vain n. 300 m etäisyydellä lähteestä. Laskuojan varressa on sijainnut useampiakin myllyjä, jäljellä on edelleen nk. Martin mylly lähteen länsipäässä.
Kuninkaanlähteen eteläreunalla hiekkatörmässä on kaksi suurta tervahautaa. Molempien halkaisija on n. 20 m, ne ovat suppilomaisia, vallin ympäröimiä ja vallissa on juoksutusaukko pohjoisreunassa avautuen lähteelle päin. Molempien tervahautojen päällä kasvaa suuria mäntyjä ja sisäosassa vadelmaa, mutta ne ovat hyväkuntoisia ja selvästi havaittavia. Tervahautojen alapuolella rinteessä, joka on tullut esille veden laskettua, on näkyvillä runsaasti nk. tervakiveä, kovettunutta tervansekaista hiekkaa ja osin kuonaantunutta savea ja hiiltä. Tervan voi vielä haistaa ja se jopa muodostaa veden pintaan paikoin kalvoa. Tervaa on imeytyneenä maastoon runsaasti.
Lähteen pohjoisreunassa törmässä on useassa paikassa tullut näkyviin hirsien jäännöksiä, näitä on myös lähteen pohjassa sen pohjoisreunalla. Hirret saattavat olla jäänteitä vanhoissa valokuvissakin näkyvistä terva-aitoista, joita lähteen ympäristössä on sijainnut useita. Näkyviin on myös tullut erilaisia lähteen pohjaan lyötyjä puuseipäitä. Näistä osa liittynee laiturirakennelmiin, osa sen sijaan on lähteessä olleiden säilytyslaatikoiden kiinnityspuita. Paikallisilla on vielä muistitietoja lähteen käyttämisestä erilaisten elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen.
Tervahautoja tiedetään sijainneen lähteen ympärillä useita, jäännöksiä on tullut esille aikaisemminkin rakennustöissä. Myös lähteen pohjalla oli mahdollisesti tervahautojen jäännöksiä. Kuninkaanlähteen itärannalle on merkitty tervanpolttopaikka jo v. 1707 tiluskarttaan.
Muinaisjäännösalue on rajattu käsittämään vielä säilyneet tervahaudat sekä lähteen nykyisen vesialueen. Myllyjen vuoksi lähde on padottu jo varhain ja vesi on peittänyt vanhemmat rakenteet. Vanhojen karttojen perusteella patoallas on kooltaan ja muodoltaan vaihdellut eri aikoina.
Lähteen pohjan kaivamisen yhteydessä on löytynyt suuri määrä erilaisia esineitä ja esineiden katkelmia. Osa liittynee ruuan säilyttämiseen lähteessä, osa tervanpolttoon ja erityisesti ajan viettämiseen tervahaudoilla niitä poltettaessa ja vahdittaessa. Tietojen mukaan kylän taloilla oli tapana sytyttää haudat samaan aikaan ja polttoon lienee liittynyt myös arjesta poikkeavaa kyläläisten yhteistä ajanviettoa. |
| metsakeskus.1000027101 |
783 |
Kuninkaanlähde |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
251566.00000000 |
6780266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027101 |
Köyliön Kankaanpään Kuninkaanlähde sijaitsee Kuninkaanlähteentien varressa hiekkakankaalla aivan asutuksen keskellä. Lähde on padottu ja sen länsipäästä lähtee laskuoja Köyliönjärveen, joka sijaitsee vain n. 300 m etäisyydellä lähteestä. Laskuojan varressa on sijainnut useampiakin myllyjä, jäljellä on edelleen nk. Martin mylly lähteen länsipäässä.
Kuninkaanlähteen eteläreunalla hiekkatörmässä on kaksi suurta tervahautaa. Molempien halkaisija on n. 20 m, ne ovat suppilomaisia, vallin ympäröimiä ja vallissa on juoksutusaukko pohjoisreunassa avautuen lähteelle päin. Molempien tervahautojen päällä kasvaa suuria mäntyjä ja sisäosassa vadelmaa, mutta ne ovat hyväkuntoisia ja selvästi havaittavia. Tervahautojen alapuolella rinteessä, joka on tullut esille veden laskettua, on näkyvillä runsaasti nk. tervakiveä, kovettunutta tervansekaista hiekkaa ja osin kuonaantunutta savea ja hiiltä. Tervan voi vielä haistaa ja se jopa muodostaa veden pintaan paikoin kalvoa. Tervaa on imeytyneenä maastoon runsaasti.
Lähteen pohjoisreunassa törmässä on useassa paikassa tullut näkyviin hirsien jäännöksiä, näitä on myös lähteen pohjassa sen pohjoisreunalla. Hirret saattavat olla jäänteitä vanhoissa valokuvissakin näkyvistä terva-aitoista, joita lähteen ympäristössä on sijainnut useita. Näkyviin on myös tullut erilaisia lähteen pohjaan lyötyjä puuseipäitä. Näistä osa liittynee laiturirakennelmiin, osa sen sijaan on lähteessä olleiden säilytyslaatikoiden kiinnityspuita. Paikallisilla on vielä muistitietoja lähteen käyttämisestä erilaisten elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen.
Tervahautoja tiedetään sijainneen lähteen ympärillä useita, jäännöksiä on tullut esille aikaisemminkin rakennustöissä. Myös lähteen pohjalla oli mahdollisesti tervahautojen jäännöksiä. Kuninkaanlähteen itärannalle on merkitty tervanpolttopaikka jo v. 1707 tiluskarttaan.
Muinaisjäännösalue on rajattu käsittämään vielä säilyneet tervahaudat sekä lähteen nykyisen vesialueen. Myllyjen vuoksi lähde on padottu jo varhain ja vesi on peittänyt vanhemmat rakenteet. Vanhojen karttojen perusteella patoallas on kooltaan ja muodoltaan vaihdellut eri aikoina.
Lähteen pohjan kaivamisen yhteydessä on löytynyt suuri määrä erilaisia esineitä ja esineiden katkelmia. Osa liittynee ruuan säilyttämiseen lähteessä, osa tervanpolttoon ja erityisesti ajan viettämiseen tervahaudoilla niitä poltettaessa ja vahdittaessa. Tietojen mukaan kylän taloilla oli tapana sytyttää haudat samaan aikaan ja polttoon lienee liittynyt myös arjesta poikkeavaa kyläläisten yhteistä ajanviettoa. |
| metsakeskus.1000027101 |
783 |
Kuninkaanlähde |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27008 |
251566.00000000 |
6780266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027101 |
Köyliön Kankaanpään Kuninkaanlähde sijaitsee Kuninkaanlähteentien varressa hiekkakankaalla aivan asutuksen keskellä. Lähde on padottu ja sen länsipäästä lähtee laskuoja Köyliönjärveen, joka sijaitsee vain n. 300 m etäisyydellä lähteestä. Laskuojan varressa on sijainnut useampiakin myllyjä, jäljellä on edelleen nk. Martin mylly lähteen länsipäässä.
Kuninkaanlähteen eteläreunalla hiekkatörmässä on kaksi suurta tervahautaa. Molempien halkaisija on n. 20 m, ne ovat suppilomaisia, vallin ympäröimiä ja vallissa on juoksutusaukko pohjoisreunassa avautuen lähteelle päin. Molempien tervahautojen päällä kasvaa suuria mäntyjä ja sisäosassa vadelmaa, mutta ne ovat hyväkuntoisia ja selvästi havaittavia. Tervahautojen alapuolella rinteessä, joka on tullut esille veden laskettua, on näkyvillä runsaasti nk. tervakiveä, kovettunutta tervansekaista hiekkaa ja osin kuonaantunutta savea ja hiiltä. Tervan voi vielä haistaa ja se jopa muodostaa veden pintaan paikoin kalvoa. Tervaa on imeytyneenä maastoon runsaasti.
Lähteen pohjoisreunassa törmässä on useassa paikassa tullut näkyviin hirsien jäännöksiä, näitä on myös lähteen pohjassa sen pohjoisreunalla. Hirret saattavat olla jäänteitä vanhoissa valokuvissakin näkyvistä terva-aitoista, joita lähteen ympäristössä on sijainnut useita. Näkyviin on myös tullut erilaisia lähteen pohjaan lyötyjä puuseipäitä. Näistä osa liittynee laiturirakennelmiin, osa sen sijaan on lähteessä olleiden säilytyslaatikoiden kiinnityspuita. Paikallisilla on vielä muistitietoja lähteen käyttämisestä erilaisten elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen.
Tervahautoja tiedetään sijainneen lähteen ympärillä useita, jäännöksiä on tullut esille aikaisemminkin rakennustöissä. Myös lähteen pohjalla oli mahdollisesti tervahautojen jäännöksiä. Kuninkaanlähteen itärannalle on merkitty tervanpolttopaikka jo v. 1707 tiluskarttaan.
Muinaisjäännösalue on rajattu käsittämään vielä säilyneet tervahaudat sekä lähteen nykyisen vesialueen. Myllyjen vuoksi lähde on padottu jo varhain ja vesi on peittänyt vanhemmat rakenteet. Vanhojen karttojen perusteella patoallas on kooltaan ja muodoltaan vaihdellut eri aikoina.
Lähteen pohjan kaivamisen yhteydessä on löytynyt suuri määrä erilaisia esineitä ja esineiden katkelmia. Osa liittynee ruuan säilyttämiseen lähteessä, osa tervanpolttoon ja erityisesti ajan viettämiseen tervahaudoilla niitä poltettaessa ja vahdittaessa. Tietojen mukaan kylän taloilla oli tapana sytyttää haudat samaan aikaan ja polttoon lienee liittynyt myös arjesta poikkeavaa kyläläisten yhteistä ajanviettoa. |
| metsakeskus.1000027101 |
783 |
Kuninkaanlähde |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
251566.00000000 |
6780266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027101 |
Köyliön Kankaanpään Kuninkaanlähde sijaitsee Kuninkaanlähteentien varressa hiekkakankaalla aivan asutuksen keskellä. Lähde on padottu ja sen länsipäästä lähtee laskuoja Köyliönjärveen, joka sijaitsee vain n. 300 m etäisyydellä lähteestä. Laskuojan varressa on sijainnut useampiakin myllyjä, jäljellä on edelleen nk. Martin mylly lähteen länsipäässä.
Kuninkaanlähteen eteläreunalla hiekkatörmässä on kaksi suurta tervahautaa. Molempien halkaisija on n. 20 m, ne ovat suppilomaisia, vallin ympäröimiä ja vallissa on juoksutusaukko pohjoisreunassa avautuen lähteelle päin. Molempien tervahautojen päällä kasvaa suuria mäntyjä ja sisäosassa vadelmaa, mutta ne ovat hyväkuntoisia ja selvästi havaittavia. Tervahautojen alapuolella rinteessä, joka on tullut esille veden laskettua, on näkyvillä runsaasti nk. tervakiveä, kovettunutta tervansekaista hiekkaa ja osin kuonaantunutta savea ja hiiltä. Tervan voi vielä haistaa ja se jopa muodostaa veden pintaan paikoin kalvoa. Tervaa on imeytyneenä maastoon runsaasti.
Lähteen pohjoisreunassa törmässä on useassa paikassa tullut näkyviin hirsien jäännöksiä, näitä on myös lähteen pohjassa sen pohjoisreunalla. Hirret saattavat olla jäänteitä vanhoissa valokuvissakin näkyvistä terva-aitoista, joita lähteen ympäristössä on sijainnut useita. Näkyviin on myös tullut erilaisia lähteen pohjaan lyötyjä puuseipäitä. Näistä osa liittynee laiturirakennelmiin, osa sen sijaan on lähteessä olleiden säilytyslaatikoiden kiinnityspuita. Paikallisilla on vielä muistitietoja lähteen käyttämisestä erilaisten elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen.
Tervahautoja tiedetään sijainneen lähteen ympärillä useita, jäännöksiä on tullut esille aikaisemminkin rakennustöissä. Myös lähteen pohjalla oli mahdollisesti tervahautojen jäännöksiä. Kuninkaanlähteen itärannalle on merkitty tervanpolttopaikka jo v. 1707 tiluskarttaan.
Muinaisjäännösalue on rajattu käsittämään vielä säilyneet tervahaudat sekä lähteen nykyisen vesialueen. Myllyjen vuoksi lähde on padottu jo varhain ja vesi on peittänyt vanhemmat rakenteet. Vanhojen karttojen perusteella patoallas on kooltaan ja muodoltaan vaihdellut eri aikoina.
Lähteen pohjan kaivamisen yhteydessä on löytynyt suuri määrä erilaisia esineitä ja esineiden katkelmia. Osa liittynee ruuan säilyttämiseen lähteessä, osa tervanpolttoon ja erityisesti ajan viettämiseen tervahaudoilla niitä poltettaessa ja vahdittaessa. Tietojen mukaan kylän taloilla oli tapana sytyttää haudat samaan aikaan ja polttoon lienee liittynyt myös arjesta poikkeavaa kyläläisten yhteistä ajanviettoa. |
| metsakeskus.1000027101 |
783 |
Kuninkaanlähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27008 |
251566.00000000 |
6780266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027101 |
Köyliön Kankaanpään Kuninkaanlähde sijaitsee Kuninkaanlähteentien varressa hiekkakankaalla aivan asutuksen keskellä. Lähde on padottu ja sen länsipäästä lähtee laskuoja Köyliönjärveen, joka sijaitsee vain n. 300 m etäisyydellä lähteestä. Laskuojan varressa on sijainnut useampiakin myllyjä, jäljellä on edelleen nk. Martin mylly lähteen länsipäässä.
Kuninkaanlähteen eteläreunalla hiekkatörmässä on kaksi suurta tervahautaa. Molempien halkaisija on n. 20 m, ne ovat suppilomaisia, vallin ympäröimiä ja vallissa on juoksutusaukko pohjoisreunassa avautuen lähteelle päin. Molempien tervahautojen päällä kasvaa suuria mäntyjä ja sisäosassa vadelmaa, mutta ne ovat hyväkuntoisia ja selvästi havaittavia. Tervahautojen alapuolella rinteessä, joka on tullut esille veden laskettua, on näkyvillä runsaasti nk. tervakiveä, kovettunutta tervansekaista hiekkaa ja osin kuonaantunutta savea ja hiiltä. Tervan voi vielä haistaa ja se jopa muodostaa veden pintaan paikoin kalvoa. Tervaa on imeytyneenä maastoon runsaasti.
Lähteen pohjoisreunassa törmässä on useassa paikassa tullut näkyviin hirsien jäännöksiä, näitä on myös lähteen pohjassa sen pohjoisreunalla. Hirret saattavat olla jäänteitä vanhoissa valokuvissakin näkyvistä terva-aitoista, joita lähteen ympäristössä on sijainnut useita. Näkyviin on myös tullut erilaisia lähteen pohjaan lyötyjä puuseipäitä. Näistä osa liittynee laiturirakennelmiin, osa sen sijaan on lähteessä olleiden säilytyslaatikoiden kiinnityspuita. Paikallisilla on vielä muistitietoja lähteen käyttämisestä erilaisten elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen.
Tervahautoja tiedetään sijainneen lähteen ympärillä useita, jäännöksiä on tullut esille aikaisemminkin rakennustöissä. Myös lähteen pohjalla oli mahdollisesti tervahautojen jäännöksiä. Kuninkaanlähteen itärannalle on merkitty tervanpolttopaikka jo v. 1707 tiluskarttaan.
Muinaisjäännösalue on rajattu käsittämään vielä säilyneet tervahaudat sekä lähteen nykyisen vesialueen. Myllyjen vuoksi lähde on padottu jo varhain ja vesi on peittänyt vanhemmat rakenteet. Vanhojen karttojen perusteella patoallas on kooltaan ja muodoltaan vaihdellut eri aikoina.
Lähteen pohjan kaivamisen yhteydessä on löytynyt suuri määrä erilaisia esineitä ja esineiden katkelmia. Osa liittynee ruuan säilyttämiseen lähteessä, osa tervanpolttoon ja erityisesti ajan viettämiseen tervahaudoilla niitä poltettaessa ja vahdittaessa. Tietojen mukaan kylän taloilla oli tapana sytyttää haudat samaan aikaan ja polttoon lienee liittynyt myös arjesta poikkeavaa kyläläisten yhteistä ajanviettoa. |
| metsakeskus.1000027101 |
783 |
Kuninkaanlähde |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27009 |
251566.00000000 |
6780266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027101 |
Köyliön Kankaanpään Kuninkaanlähde sijaitsee Kuninkaanlähteentien varressa hiekkakankaalla aivan asutuksen keskellä. Lähde on padottu ja sen länsipäästä lähtee laskuoja Köyliönjärveen, joka sijaitsee vain n. 300 m etäisyydellä lähteestä. Laskuojan varressa on sijainnut useampiakin myllyjä, jäljellä on edelleen nk. Martin mylly lähteen länsipäässä.
Kuninkaanlähteen eteläreunalla hiekkatörmässä on kaksi suurta tervahautaa. Molempien halkaisija on n. 20 m, ne ovat suppilomaisia, vallin ympäröimiä ja vallissa on juoksutusaukko pohjoisreunassa avautuen lähteelle päin. Molempien tervahautojen päällä kasvaa suuria mäntyjä ja sisäosassa vadelmaa, mutta ne ovat hyväkuntoisia ja selvästi havaittavia. Tervahautojen alapuolella rinteessä, joka on tullut esille veden laskettua, on näkyvillä runsaasti nk. tervakiveä, kovettunutta tervansekaista hiekkaa ja osin kuonaantunutta savea ja hiiltä. Tervan voi vielä haistaa ja se jopa muodostaa veden pintaan paikoin kalvoa. Tervaa on imeytyneenä maastoon runsaasti.
Lähteen pohjoisreunassa törmässä on useassa paikassa tullut näkyviin hirsien jäännöksiä, näitä on myös lähteen pohjassa sen pohjoisreunalla. Hirret saattavat olla jäänteitä vanhoissa valokuvissakin näkyvistä terva-aitoista, joita lähteen ympäristössä on sijainnut useita. Näkyviin on myös tullut erilaisia lähteen pohjaan lyötyjä puuseipäitä. Näistä osa liittynee laiturirakennelmiin, osa sen sijaan on lähteessä olleiden säilytyslaatikoiden kiinnityspuita. Paikallisilla on vielä muistitietoja lähteen käyttämisestä erilaisten elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen.
Tervahautoja tiedetään sijainneen lähteen ympärillä useita, jäännöksiä on tullut esille aikaisemminkin rakennustöissä. Myös lähteen pohjalla oli mahdollisesti tervahautojen jäännöksiä. Kuninkaanlähteen itärannalle on merkitty tervanpolttopaikka jo v. 1707 tiluskarttaan.
Muinaisjäännösalue on rajattu käsittämään vielä säilyneet tervahaudat sekä lähteen nykyisen vesialueen. Myllyjen vuoksi lähde on padottu jo varhain ja vesi on peittänyt vanhemmat rakenteet. Vanhojen karttojen perusteella patoallas on kooltaan ja muodoltaan vaihdellut eri aikoina.
Lähteen pohjan kaivamisen yhteydessä on löytynyt suuri määrä erilaisia esineitä ja esineiden katkelmia. Osa liittynee ruuan säilyttämiseen lähteessä, osa tervanpolttoon ja erityisesti ajan viettämiseen tervahaudoilla niitä poltettaessa ja vahdittaessa. Tietojen mukaan kylän taloilla oli tapana sytyttää haudat samaan aikaan ja polttoon lienee liittynyt myös arjesta poikkeavaa kyläläisten yhteistä ajanviettoa. |
| metsakeskus.1000027101 |
783 |
Kuninkaanlähde |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27009 |
251566.00000000 |
6780266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027101 |
Köyliön Kankaanpään Kuninkaanlähde sijaitsee Kuninkaanlähteentien varressa hiekkakankaalla aivan asutuksen keskellä. Lähde on padottu ja sen länsipäästä lähtee laskuoja Köyliönjärveen, joka sijaitsee vain n. 300 m etäisyydellä lähteestä. Laskuojan varressa on sijainnut useampiakin myllyjä, jäljellä on edelleen nk. Martin mylly lähteen länsipäässä.
Kuninkaanlähteen eteläreunalla hiekkatörmässä on kaksi suurta tervahautaa. Molempien halkaisija on n. 20 m, ne ovat suppilomaisia, vallin ympäröimiä ja vallissa on juoksutusaukko pohjoisreunassa avautuen lähteelle päin. Molempien tervahautojen päällä kasvaa suuria mäntyjä ja sisäosassa vadelmaa, mutta ne ovat hyväkuntoisia ja selvästi havaittavia. Tervahautojen alapuolella rinteessä, joka on tullut esille veden laskettua, on näkyvillä runsaasti nk. tervakiveä, kovettunutta tervansekaista hiekkaa ja osin kuonaantunutta savea ja hiiltä. Tervan voi vielä haistaa ja se jopa muodostaa veden pintaan paikoin kalvoa. Tervaa on imeytyneenä maastoon runsaasti.
Lähteen pohjoisreunassa törmässä on useassa paikassa tullut näkyviin hirsien jäännöksiä, näitä on myös lähteen pohjassa sen pohjoisreunalla. Hirret saattavat olla jäänteitä vanhoissa valokuvissakin näkyvistä terva-aitoista, joita lähteen ympäristössä on sijainnut useita. Näkyviin on myös tullut erilaisia lähteen pohjaan lyötyjä puuseipäitä. Näistä osa liittynee laiturirakennelmiin, osa sen sijaan on lähteessä olleiden säilytyslaatikoiden kiinnityspuita. Paikallisilla on vielä muistitietoja lähteen käyttämisestä erilaisten elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen.
Tervahautoja tiedetään sijainneen lähteen ympärillä useita, jäännöksiä on tullut esille aikaisemminkin rakennustöissä. Myös lähteen pohjalla oli mahdollisesti tervahautojen jäännöksiä. Kuninkaanlähteen itärannalle on merkitty tervanpolttopaikka jo v. 1707 tiluskarttaan.
Muinaisjäännösalue on rajattu käsittämään vielä säilyneet tervahaudat sekä lähteen nykyisen vesialueen. Myllyjen vuoksi lähde on padottu jo varhain ja vesi on peittänyt vanhemmat rakenteet. Vanhojen karttojen perusteella patoallas on kooltaan ja muodoltaan vaihdellut eri aikoina.
Lähteen pohjan kaivamisen yhteydessä on löytynyt suuri määrä erilaisia esineitä ja esineiden katkelmia. Osa liittynee ruuan säilyttämiseen lähteessä, osa tervanpolttoon ja erityisesti ajan viettämiseen tervahaudoilla niitä poltettaessa ja vahdittaessa. Tietojen mukaan kylän taloilla oli tapana sytyttää haudat samaan aikaan ja polttoon lienee liittynyt myös arjesta poikkeavaa kyläläisten yhteistä ajanviettoa. |
| metsakeskus.1000027101 |
783 |
Kuninkaanlähde |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
251566.00000000 |
6780266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027101 |
Köyliön Kankaanpään Kuninkaanlähde sijaitsee Kuninkaanlähteentien varressa hiekkakankaalla aivan asutuksen keskellä. Lähde on padottu ja sen länsipäästä lähtee laskuoja Köyliönjärveen, joka sijaitsee vain n. 300 m etäisyydellä lähteestä. Laskuojan varressa on sijainnut useampiakin myllyjä, jäljellä on edelleen nk. Martin mylly lähteen länsipäässä.
Kuninkaanlähteen eteläreunalla hiekkatörmässä on kaksi suurta tervahautaa. Molempien halkaisija on n. 20 m, ne ovat suppilomaisia, vallin ympäröimiä ja vallissa on juoksutusaukko pohjoisreunassa avautuen lähteelle päin. Molempien tervahautojen päällä kasvaa suuria mäntyjä ja sisäosassa vadelmaa, mutta ne ovat hyväkuntoisia ja selvästi havaittavia. Tervahautojen alapuolella rinteessä, joka on tullut esille veden laskettua, on näkyvillä runsaasti nk. tervakiveä, kovettunutta tervansekaista hiekkaa ja osin kuonaantunutta savea ja hiiltä. Tervan voi vielä haistaa ja se jopa muodostaa veden pintaan paikoin kalvoa. Tervaa on imeytyneenä maastoon runsaasti.
Lähteen pohjoisreunassa törmässä on useassa paikassa tullut näkyviin hirsien jäännöksiä, näitä on myös lähteen pohjassa sen pohjoisreunalla. Hirret saattavat olla jäänteitä vanhoissa valokuvissakin näkyvistä terva-aitoista, joita lähteen ympäristössä on sijainnut useita. Näkyviin on myös tullut erilaisia lähteen pohjaan lyötyjä puuseipäitä. Näistä osa liittynee laiturirakennelmiin, osa sen sijaan on lähteessä olleiden säilytyslaatikoiden kiinnityspuita. Paikallisilla on vielä muistitietoja lähteen käyttämisestä erilaisten elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen.
Tervahautoja tiedetään sijainneen lähteen ympärillä useita, jäännöksiä on tullut esille aikaisemminkin rakennustöissä. Myös lähteen pohjalla oli mahdollisesti tervahautojen jäännöksiä. Kuninkaanlähteen itärannalle on merkitty tervanpolttopaikka jo v. 1707 tiluskarttaan.
Muinaisjäännösalue on rajattu käsittämään vielä säilyneet tervahaudat sekä lähteen nykyisen vesialueen. Myllyjen vuoksi lähde on padottu jo varhain ja vesi on peittänyt vanhemmat rakenteet. Vanhojen karttojen perusteella patoallas on kooltaan ja muodoltaan vaihdellut eri aikoina.
Lähteen pohjan kaivamisen yhteydessä on löytynyt suuri määrä erilaisia esineitä ja esineiden katkelmia. Osa liittynee ruuan säilyttämiseen lähteessä, osa tervanpolttoon ja erityisesti ajan viettämiseen tervahaudoilla niitä poltettaessa ja vahdittaessa. Tietojen mukaan kylän taloilla oli tapana sytyttää haudat samaan aikaan ja polttoon lienee liittynyt myös arjesta poikkeavaa kyläläisten yhteistä ajanviettoa. |
| metsakeskus.1000027101 |
783 |
Kuninkaanlähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27009 |
251566.00000000 |
6780266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027101 |
Köyliön Kankaanpään Kuninkaanlähde sijaitsee Kuninkaanlähteentien varressa hiekkakankaalla aivan asutuksen keskellä. Lähde on padottu ja sen länsipäästä lähtee laskuoja Köyliönjärveen, joka sijaitsee vain n. 300 m etäisyydellä lähteestä. Laskuojan varressa on sijainnut useampiakin myllyjä, jäljellä on edelleen nk. Martin mylly lähteen länsipäässä.
Kuninkaanlähteen eteläreunalla hiekkatörmässä on kaksi suurta tervahautaa. Molempien halkaisija on n. 20 m, ne ovat suppilomaisia, vallin ympäröimiä ja vallissa on juoksutusaukko pohjoisreunassa avautuen lähteelle päin. Molempien tervahautojen päällä kasvaa suuria mäntyjä ja sisäosassa vadelmaa, mutta ne ovat hyväkuntoisia ja selvästi havaittavia. Tervahautojen alapuolella rinteessä, joka on tullut esille veden laskettua, on näkyvillä runsaasti nk. tervakiveä, kovettunutta tervansekaista hiekkaa ja osin kuonaantunutta savea ja hiiltä. Tervan voi vielä haistaa ja se jopa muodostaa veden pintaan paikoin kalvoa. Tervaa on imeytyneenä maastoon runsaasti.
Lähteen pohjoisreunassa törmässä on useassa paikassa tullut näkyviin hirsien jäännöksiä, näitä on myös lähteen pohjassa sen pohjoisreunalla. Hirret saattavat olla jäänteitä vanhoissa valokuvissakin näkyvistä terva-aitoista, joita lähteen ympäristössä on sijainnut useita. Näkyviin on myös tullut erilaisia lähteen pohjaan lyötyjä puuseipäitä. Näistä osa liittynee laiturirakennelmiin, osa sen sijaan on lähteessä olleiden säilytyslaatikoiden kiinnityspuita. Paikallisilla on vielä muistitietoja lähteen käyttämisestä erilaisten elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen.
Tervahautoja tiedetään sijainneen lähteen ympärillä useita, jäännöksiä on tullut esille aikaisemminkin rakennustöissä. Myös lähteen pohjalla oli mahdollisesti tervahautojen jäännöksiä. Kuninkaanlähteen itärannalle on merkitty tervanpolttopaikka jo v. 1707 tiluskarttaan.
Muinaisjäännösalue on rajattu käsittämään vielä säilyneet tervahaudat sekä lähteen nykyisen vesialueen. Myllyjen vuoksi lähde on padottu jo varhain ja vesi on peittänyt vanhemmat rakenteet. Vanhojen karttojen perusteella patoallas on kooltaan ja muodoltaan vaihdellut eri aikoina.
Lähteen pohjan kaivamisen yhteydessä on löytynyt suuri määrä erilaisia esineitä ja esineiden katkelmia. Osa liittynee ruuan säilyttämiseen lähteessä, osa tervanpolttoon ja erityisesti ajan viettämiseen tervahaudoilla niitä poltettaessa ja vahdittaessa. Tietojen mukaan kylän taloilla oli tapana sytyttää haudat samaan aikaan ja polttoon lienee liittynyt myös arjesta poikkeavaa kyläläisten yhteistä ajanviettoa. |
| metsakeskus.1000027103 |
290 |
Huosiusniemi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
638473.00000000 |
7140444.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027103 |
Lentiirajärven kaakkoisosassa sijaitsevan Huosiusniemen pohjoisrannalla, noin puolen kilometrin päässä niemen kärjestä on tervahaudan pohja. Paikka on avohakkualueen reunassa. Haudan läpimitta on yhdeksän metriä ja syvyys puoli metriä. Halssi on pohjoisreunassa. Suuret puut haudan päältä on poistettu, nyt siinä kasvaa lepää ja pienehköjä kuusia. |
| metsakeskus.1000027104 |
290 |
Huosiusniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
638269.00000000 |
7140442.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027104 |
Lentiirajärven kaakkoisosassa sijaitsevan Huosiusniemen luoteisrannalla, avohakkualueen reunassa, noin 0,3 kilometrin päässä niemen kärjestä on tervahaudan pohja. Sen läpimitta on kahdeksan metriä ja syvyys 0,3 metriä. Halssi on luoteisreunassa. Suuret puut on poistettu haudan päästä, nyt se kasvaa tiheää leppäpöheikköä. |
| metsakeskus.1000027105 |
290 |
Huosiusniemi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
638253.00000000 |
7140392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027105 |
Lentiirajärven kaakkoisosassa sijaitsevan Huosiusniemen länsipään luoteisrinteessä, avohakkualueella, noin 250 metrin päässä niemen kärjestä on tervahaudan pohja. Sen läpimitta on viitisen metriä ja syvyys 0,3 metriä. Halssi on pohjoisreunassa. Puut on jätetty haudan kohdalle pystyyn, siinä kasvaa suuria mäntyjä sekä tiheästi koivua, leppää ja jokunen pienehkö kuusikin. |
| metsakeskus.1000027106 |
105 |
Hakoniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
591518.00000000 |
7174112.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027106 |
Iso-Hakojärven länsirannalla, Hakoniemessä, runsaat 250 metriä Hakoniemen kaakkoiskärjestä, nelisenkymmentä metriä etelään rannan taloihin menevän tien eteläpuolella pn tervahaudan pohja. Hauta on merkitty karttaan, mutta hieman nyt mitatusta kohdasta lounaaseen. Alue kasvaa harvennettua, nuorehkoa mäntymetsää. Haudan läpimitta on yksitoista metriä ja syvyys 0,5 metriä. Halssi on haudan itäreunassa. |
| metsakeskus.1000027111 |
564 |
Mieskangas etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
448093.00000000 |
7214967.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027111 |
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 15-16 metriä, kuoppaosan halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys noin 80 cm. Halssi on kohti etelää, noin 5-6 metriä pitkä. Sijaitsee loivasti laskevassa rinteessä ajouran pohjoispuolella, vallit leveät ja loivat. Maannoksessa ei huuhtoumaa |
| metsakeskus.1000027112 |
564 |
Syvälamminkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
444462.00000000 |
7217346.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027112 |
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 16-18 metriä, kuoppaosan halkaisija on noin 7 metriä ja syvyys noin 100 cm. Halssi on kohti länttä, pituus noin 7-8 metriä, jatkuu ojamaisena pitkälle, reunoilla vallia noin kahden metrin matkalla halssin tyvessä. Leveät matalat vallit, maannoksessa ei huuhtoumaa. |
| metsakeskus.1000027113 |
564 |
Jäkälämaa länsi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
447967.00000000 |
7214048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027113 |
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 10-11 metriä, kuoppaosan halkaisija on 7-8 metriä ja syvyys noin 80 cm. Pieni halssikolo on kohti koillista |
| metsakeskus.1000027114 |
564 |
Vesa-Aho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
446067.00000000 |
7213418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027114 |
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 12-13 metriä, Halssi on kohti etelää. Pituudeltaan noin 7 metriä olevan halssikaivannon päästä noin 15 metriä etelään on maakuoppa, jonka halkaisija on noin 2-2,5 metriä ja syvyys 40-50 cm |
| metsakeskus.1000027115 |
564 |
Pikku Pahkamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
445762.00000000 |
7214217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027115 |
aikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 9-10 metriä, kuoppaosan halkaisija on noin 7 metriä ja syvyys noin 50-60 cm. Halssi on kohti lounasta, pituus noin 7 metriä, kaivannon tyvessä vallia noin parin metrin matkalla. Rakenteessa on käytetty hyväksi luontaista rinnettä. |
| metsakeskus.1000027116 |
564 |
Kotikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
446909.00000000 |
7216634.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027116 |
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 16 metriä, kuoppaosan halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys noin 100-120 cm. Halssi on kohti kaakkoa. Maannoksessa ei huuhtoumaa.
2023: Lidarin perusteella tervahaudasta noin 10 metriä pohjoiseen sijaitsee mahdollinen tervapirtin pohja (7216650/446909). Tervapirtin pohjaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000027118 |
697 |
Kuorejärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
551336.00000000 |
7157848.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027118 |
Kuorejärven eteläpohjukassa, Kuorepuron niskalta länteen nousevan törmän päällä, kesämokin pihan reunassa on tervahaudan pohja. Sen halkaisija on kahdeksisen metriä ja syvyys vajaan metrin, halssi on koillisreunassa. Tervahaudan päällä kasvaa suurehkoa puuta, heti sen länsireunasta alkaa tasattu pihamaa. |
| metsakeskus.1000027119 |
697 |
Kuorejärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
551333.00000000 |
7158320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027119 |
Kuorejärven eteläosan itärannalla, 450 metriä eteläpohjukasta, pääosin kuusta kasvavassa metsässä, noin 30 metrin päässä rannasta on tervahaudanpohja. Sen läpimitta on kahdeksan ja syvyys noin puoli metriä. Halssi on länsireunassa. |
| metsakeskus.1000027124 |
697 |
Autioranta |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
551035.00000000 |
7158361.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027124 |
Pitäjänkartastoon on Kuorejärven Autiorantaan merkitty talo. Paikalla on nyt tiheää vesakkoa kasvava aukkohakkuualue, jossa maanpinta on muokattu. Rannassa on kapeahko hakkaamaton metsävyöhyke. Aukolla on hyvin hankala tehdä mitään havaintoja. Kuitenkin hieman vajaa 0,6 kilometriä järven eteläpohjukasta ja ehkä runsaan 30 metrin päässä rannasta, lähellä aukon reunaa, jonkinlaisen pienen kumpareen päällä näyttää olevan 4 x 4 metrin kokoisen, pohjois–etelä -suuntaisen rakennuksen pohja. Sen koillisnurkassa on suuri, runsaan metrin korkuinen kiviröykkiö, todennäköinen tulisija. Kyseessä lienee pitäjänkartastossa kuvatun talon jäännös. Muuta asumiseen liittyvää ympäristössä ei pystynyt havaitsemaan |
| metsakeskus.1000027126 |
91 |
Vanhankaupunginselkä |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
389730.00000000 |
6676869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027126 |
Sijaintipaikka on Helsingin Vanhankaupunginselän itäosassa Lammassaaren pohjoisrannalta noin 700 metriä koilliseen. Sijainti saattaa ympäristöoloista johtuen (veden korkeuden vaihtelu, jäätilanne) vaihdella.
Limisaumaisen aluksen hylyn osa. Osa on peräisin laivan pohjasta ja siihen kuuluu kaaria ja kaarissa kiinni olevia pohjalankkuja. Pituus on noin 6 m ja leveys noin 3,5 m. Aluksen köli puuttuu. Pohjatukin leveys on 25 cm, paksuus 17 cm. Pohjalankut ovat noin 30 cm leveitä.
Hylyn osa havaittiin syksyllä 2015 ruovikon niiton yhteydessä vedenkorkeuden ollessa poikkeuksellisen matalalla. Kohde tarkastettiin syyskuussa 2015 sekä uudelleen vuonna 2016, kun se matalasta vedenkorkeudesta johtuen oli kokonaan näkyvillä. Vuoden 2015 käynnin jälkeen osa oli siirtynyt; 2016 se löydettiin noin 50 metrin päästä. |
| metsakeskus.1000027127 |
895 |
Suukari |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
194934.00000000 |
6752973.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027127 |
Kohde sijaitsee Uudenkaupungin edustalla Suukarin niemen eteläpuolella.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 26 metriä. Viistokaikuluotauskuvassa laivan muoto erottuu selkeästi. Hylystä on irronnut paljon osia, järeitä lautoja, joita on rungon ympärillä. On mahdollista, että hylkyä on aikoinaan purettu sijaintipaikallaan.
Kohde paikannettiin vuonna 2015 viistokaikuluotauksen yhteydessä. Paikalliset sukeltajat tuntevat kohteen Suukarin hylkynä. Laivan taustasta ei ole tietoa. Sijaintipaikalla on huono näkyväisyys. |
| metsakeskus.1000027128 |
710 |
Stora Käringholmen |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
275939.00000000 |
6647144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027128 |
Sijaintipaikka on Raaseporin sisäsaaristossa Hankoniemen pohjoispuolella Stora ja Lilla Käringholmen -saarten välissä, Stora Käringholmenin etelärannalla muta- ja hiekkapohjalla.
Puurunkoisen limisaumaisen aluksen hylky rantavedessä. Kylkilautoja ja muita rakenneosia on noin 20 metrin pituisella alueella. Hylystä on siirretty rakenneosia rannalle. |
| metsakeskus.1000027129 |
740 |
Patterinmäki |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27028 |
602654.00000000 |
6831920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027129 |
Piojärven Patterinmäelle on louhittu tuliasemat neljälle tykille. Viisikulmainen tuliasema ja sen yhteydessä oleva sirpalesuoja. Molempien seinämissä säilynyt vaakahirsiä. Toinen tuliasema on tästä noin 70 m kaakkoon. |
| metsakeskus.1000027132 |
272 |
Kruununvoudintalo |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
310030.00000000 |
7085295.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027132 |
Kokkolan Hakalahden Kruununvoudintalo rakennettiin nykyiselle paikalleen
1700-luvun lopussa ja peruskorjattiin 1990-luvulla. Tontilla on kuitenkin ollut
asutusta jo 1500-luvun puolessa välissä, jolloin se sai nimen Hakalax. Vuosina 1667-1674 paikalla asui kruununvouti Christian Willinghusen, jonka mukaan talo on saanut nimensä. Hänen jälkeensä paikalla on asunut useita eri sukuja aina talonpojasta aatelisiin saakka. Nykyään talo toimii kotiseututalona. Kruununvoudin talon alla on
luonnonkivistä muurattu kaariholvirakenteinen kellari, jossa on maalattia.
Kansanperinteen mukaan kellariin on aikoinaan johtanut tunneli, jota pitkin
vouti Willingshusen olisi salakuljettanut sinne kauppatavaraa. Kruununvoudintalon kellarissa suoritettiin arkeologiset kaivaukset heinä-elokuussa 1999.
Kaivauksissa ei selvinnyt, onko kellariin aikoinaan johtanut
maanalainen käytävä kuten kansanperinne kertoo. Tähän saattaisi kuitenkin
viitata kellarin lounaispäädyssä oleva kivillä ja maalla täytetty aukko.
Sortumisvaara esti kuitenkin aukon enemmän tutkimisen. Talon ulkopuolelle
kellarin kohdalle kaivettiin kolme neliömetrin kokoista koeruutua, mutta
merkkejä käytävästä ei löydetty.
Kellarin lattiaa tutkittaessa saatiin runsaslöytömateriaali, joka kertoo, että kellari on ollut intensiivisessä käytössä ainakin 1700-luvun lopulta aina nykypäiviin saakka ja että kellarilla on ollut erilaisia käyttötarkoituksia.
Kellarin keskiosasta paljastui kivirivi, joka tulkittiin jonkinlaisen väliseinän perustaksi, joka olisi aikoinaan jakanut kellarin kahteen lähes yhtä suureen osaan. Kellari on mahdollisesti ollut aikoinaan kahden suvun omistuksessa tai sillä on ollut kaksi eri käyttötarkoitusta, jolloin se on haluttu jakaa kahteen osaan. |
| metsakeskus.1000027136 |
577 |
Pyhän Mikaelinkirkko |
10002 |
12003 |
13000 |
11006 |
27006 |
263123.00000000 |
6709842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027136 |
Paimion uutta kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1681 Vistan kylässä sijaitsevalle savihietanummelle. Paikalla oli aiemmin sijainnut pelto. Kirkko valmistui
vuoden 1689 lopulla. Kirkon länsipuolella sijaitsee kellotapuli, joka on rakennettu samaan aikaan kirkon kanssa. Kellotapulin läpi kulkee tie kirkon läntiselle sisäänkäynnille.
Paikalla tehtiin arkeologinen tutkimus hautausmaan kunnostuksen yhteydessä vuonna 2013, joiden aikana paljastui yhteensä kahdeksan hautaa, joista vanhin ajoittuu 1690-luvulle. |
| metsakeskus.1000027136 |
577 |
Pyhän Mikaelinkirkko |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27006 |
263123.00000000 |
6709842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027136 |
Paimion uutta kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1681 Vistan kylässä sijaitsevalle savihietanummelle. Paikalla oli aiemmin sijainnut pelto. Kirkko valmistui
vuoden 1689 lopulla. Kirkon länsipuolella sijaitsee kellotapuli, joka on rakennettu samaan aikaan kirkon kanssa. Kellotapulin läpi kulkee tie kirkon läntiselle sisäänkäynnille.
Paikalla tehtiin arkeologinen tutkimus hautausmaan kunnostuksen yhteydessä vuonna 2013, joiden aikana paljastui yhteensä kahdeksan hautaa, joista vanhin ajoittuu 1690-luvulle. |
| metsakeskus.1000027137 |
638 |
Kalvön kivipöytä |
10002 |
12004 |
13047 |
11040 |
27000 |
418217.00000000 |
6679038.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027137 |
ote tarkastusraportista:
Kivipöytä sijaitsee sekametsän metsän ympäröimällä pyöreähköllä kallioalueella, jonka halkaisija on noin 30 metriä. Kallion korkeus merenpinnasta on 15 m ja se on lähes kokonaan mustikanvarpujen, sammalten ja jäkälän peitossa. Kalliopinnassa on luontaisesti lohjenneita kallionkappaleita ja on todennäköistä, että pöytäpaasi on peräisin samaisesta kalliosta. Kivipöydän vieressä vain 30–50 cm päässä pöydän länsireunasta, muodostaa kallio matalan, suorareunaisen korokkeen joka on 20 cm sitä kalliopintaa korkeammalla, jolle kivipöytä on pystytetty.
Kivipöytä muodostuu tasapaksusta, suorakylkisestä kivipaadesta, joka on nostettu pienempien kivien päälle vaakasuoraan asentoon. Kivipaasi on karkeasti määriteltynä epäsäännöllisen suunnikkaan muotoinen. Sen pitkittäislävistäjä on pohjois-etelä suuntainen (bussolimittauksesta saatu korjattu tosisuuntima 354–174°). Paaden eteläkärki on pohjoispäätä suipompi.
Kivipaaden koko on 215 x 130 cm ja sen paksuus 15–25 cm. Pöytäpinta on noin 55 cm ympäristöään korkeammalla. Pöydän pinnalla oli ohut, heikosti kiinnittynyt sammalkerros, joka poistettiin. Rapakivigraniittia olevan paaden yläpinta oli voimakkaasti rapautunut ilmeisesti sammalen sitoman kosteuden takia. Pinnassa ei havaittu työstämisen merkkejä, kuoppia tai kaiverruksia. Paaden pohjoispäässä on poikittaissuuntainen halkeama.
Pöytäpaasi on asetettu seitsemän jalkakiven päälle, joista osa muodostuu kahdesta päällekkäin asetetusta kivestä, jotta paasi on saatu vaakasuoraan asentoon. Jalkakivet ovat noin 30–35 cm korkeita ja ne on sijoitettu siten, että pöytälevyn alapuolella oleva matala tila on kohtalaisen tiiviisti kivien ympäröimä. Sen kohdalla kalliopintaa peittää ohut, sammaloitunut maakerros. Pöydän luoteiskulmassa on jalkakivien välissä noin 40 cm leveä aukko, josta tilaan pystyy kurkistamaan. |
| metsakeskus.1000027138 |
72 |
Töyrä Vähämäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
395545.00000000 |
7216245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027138 |
Paikalla on yksittäinen tervahauta. Halkaisija 13 metriä ja halssi suuntaa kaakkoon. |
| metsakeskus.1000027140 |
777 |
Iso Märäntö |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27019 |
585379.00000000 |
7204738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027140 |
Kohde sijaitsee Suomussalmen Märännönkankaan pohjoisosassa, Iso Märäntö -lammen rannasta noin 50 metriä itään olevalla tasaisella mäntykankaalla aivan laikutusalueen länsireunassa. Metsätyökoneen ajourasta oli keväällä 2015 löydetty metallinilmaisimella rautakautisia esineitä ja palaneita luita, jotka kuuluvat ilmeiseen polttohautaan.
Museoviraston koekaivausryhmä kartoitti ja tutki kesällä 2015 maahan jätettyjen metallinpaljastimella löydettyjen esineiden ja palaneiden luiden löytöpaikkoja. Mahdollisen polttohaudan dokumentoimiseksi avattiin luukeskittymän kohdalle noin kuuden neliömetrin suuruinen kaivausalue. Alueen metsäpalon takia maassa ei voitu erottaa vainajan polttopaikkaan viittaavia merkkejä. Oletetun hautapaikan kohdalla aivan harmaan pintakerroksen alta paljastui puhdas ruskea hiekkakerros, jossa ei ollut löytöjä eikä polttamiseen viittaavia värjäytymiä.
Paikalta on löytynyt kolme rautakirvestä, useita puukkoja ja niiden tupen pronssisia osia ja helojen kappaleita, tulusrautoja, padansanka, pyöreä pronssiriipus, useita koristeellisia kankiketjun osia, kaularenkaan katkelmia ja vyönheloja.
Alueen lähiympäristöä on tutkittu metallinpaljastimien avulla, mutta muita vastaaviin hautauksiin viittaavia esineitä ei löydetty. |
| metsakeskus.1000027143 |
425 |
Niilonräme 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
415431.00000000 |
7182790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027143 |
Paikalla on kaksiosainen kuoppa, jonka syvyys ympäröivästä metsästä on noin 30 cm. Läntisempi kuoppa on kooltaan 5 m x 5 m ja itäisempi noin 5 m x 6 m, etelä-pohjoinen suunnan ollessa hieman suurempi. Koko rakenteen kaakko-luode suunteinen pituus on noin 16 m ja leveys 8 m. Kuoppia reunustaa matala valli ja näyttäisi siltä, että rakenteen kaak-koisseinällä olisi mahdollinen oviaukon paikka. Rakenteesta noin 7 m itään on muodoltaan pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on noin 5 m ja syvyys noin 0,5 m.
Valliin kaivettiin koekuoppa, jonka perusteella vallissa on ns. kaksoismaannos.
Asuinpainanteelta on matkaa metsäautotielle noin 240 m (luoteeseen), Niilonkan-kaan asuinpaikalle 850 m (kaakkoon) ja noin 880 m voimalinjalle (kaakkoon).
Vuonna 2017 tarkastuksessa kohteella havaittiin useampia painanteita, em. paritalon lisäksi kolme erillistä asumuspainannetta sekä nelihuoneinen rivitalopainanne. |
| metsakeskus.1000027144 |
425 |
Niilonräme 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
415718.00000000 |
7182569.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027144 |
Matalan moreeniharjanteen korkeimmalle kohdalla mäntymetsässä sijaitsee pyö-reä tervahauta. Rakenteen halkaisija on noin 6 metriä ja se on sammalen peitossa. Tervahaudan halssi suuntautuu kohti pohjoista. |
| metsakeskus.1000027145 |
178 |
Huosiossalo 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
546910.00000000 |
6834202.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027145 |
Kohde sijaitsee Huosiossalon keskivaiheilla saaren länsirannalla Saunalahden koillisosassa. Paikalla on kahden kallion välissä noin 100 m levyinen hiekkakangas, jonka rantatörmän päällä sijaitsee asumuspainanne. Painanne on kooltaan noin 5 x 6 m ja sen keskelle tehdystä koepistosta on löytynyt palanutta luuta sekä kvartsia. Lisäksi paikalla erottui kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000027146 |
178 |
Huosiossalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547184.00000000 |
6833456.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027146 |
Kohde sijaitsee Huosiossalon keskiosassa Riihilahden poukamassa. Aiemmin paikalla on ollut kapea salmi, jonka pohjoisrannalla asuinpaikka on sijainnut. Maaperä paikalla on hiekkaa. Paikalta on löytynyt nykyisen rantatörmän päältä koepistoista kvartsi-iskoksia sekä kulttuurikerrosta. Kvartsia on löytynyt myös yksittäisinä paloina ylempää rinteestä. |
| metsakeskus.1000027147 |
491 |
Iso Huuhtisaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538947.00000000 |
6830725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027147 |
Kohde sijaitsee Iso Huuhtisaaren itäosassa. Paikalla erottuu kaksi rantatörmää, ja asuinpaikka sijaitsee ylemmän päällä kivien sekaisella hienojakoisella hiekkaisella alueella. Asuinpaikka avautuu kaakkoon. |
| metsakeskus.1000027148 |
178 |
Raintsaari C |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
547996.00000000 |
6834074.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027148 |
Kohde sijaitsee Raintsaaren itäpäässä. Paikalla on hiekkaisella mäntykankaalla maavallien ympäröimä kuopanne, jonka halkaisija on noin kolme metriä ja syvyys noin 0,4 m. Vallin päälle tehdyssä koepistossa tuli esiin nokista maata sekä kaksoismaannos. Kyseessä on todennäköisesti hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000027149 |
491 |
Virtasalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
539163.00000000 |
6829735.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027149 |
Kohde sijaitsee Virtasaaren eteläpäässä. Kivikaudella saaren eteläpäässä on ollut kapea etelään työntyvä niemi, jonka harjanteen päällä asuinpaikka sijaitsee. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia, palanutta luuta sekä kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000027150 |
845 |
Veittonen etelä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
409178.00000000 |
7330766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027150 |
Yksittäinen asumuspainanne kahden runsaat 5 m kohoavan mäen välisessä laaksossa. Painanteen koko on 9 x 5 m luokkaa. Siihen tehdyssä koepistossa todettiin kvartsi-iskoksia, mutta ympäristöön ei tehty koepistoja. Sekä idässä että lännessä on matalammat maastokohdat, ilmeisesti asumuspainanteen käytön aikaiset kapeat lahdet. On mahdollista, että painanteen lisäksi muinaisella kannaksella on laajempikin asuinpaikka-alue.
Pohjoisen mäennyppylän pohjoispuolella on asumuspainannekohde Veittonen runsaan 200 m etäisyydellä, idässä kohde Pirttipelto, kaakossa laaja asumuspainannealue Ala-Kirvesmaa luonnonsuojelualue ja lounaassa kohteen Kuokkamaa alueita. |
| metsakeskus.1000027151 |
845 |
Kuokkamaa luode |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408416.00000000 |
7330543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027151 |
Kivikautinen asuinpaikka-alue koilliseen viettävältä loivalta, osin melko kiviseltä hiekkarinteeltä. Löytöinä alueelta on kvartsikaavin sekä -iskoksia laikutetulta metsälohkoilta. Kohteen voitiin yhden tilan alueella arvioida rajoittuvan noin 60 x 20 m alalle. Samalla sekä koillisen puoleisilla tiloilla on alun perin 1980-luvulla paikannettu metsäpohjan käsittelyssä vaurioitunut kivikautinen asuinpaikka, jossa on useampia erillisiä löytöalueita ja myös mahdollisia asumuspainanteita (noin 170 - 550 m kaakkoon - itään). |
| metsakeskus.1000027152 |
301 |
Levinneva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
261061.00000000 |
6958025.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027152 |
Asuinpaikka sijaitsee Levinnevan peltoalueen Nenättömänluoman länsipuolella, joen rannasta noin 200 m. Maaperä on koilliseen viettävällä pellolla savea, peltosaarekkeen reunassa hiekkamoreenia. Löytökeskittymän kohdalla oli myös hiekkaa. Löydöt, liuskekirveen katkelma, kvartsi-iskokset ja kivilaji-iskokset ja palanut savi tulivat pieneltä, ympäristöltään erottuvalta, hiekkaiselta kohoumalta. Peltosaarekkeen reunasta löytyi kivilaji-iskos ja on mahdollista että asuinpaikka jatkuu metsän reunaan asti. |
| metsakeskus.1000027153 |
710 |
Lillvik |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
293290.00000000 |
6664684.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027153 |
Vikbyn kylän talo nro 2, Liillvik. Paikannus v. 1761 kartalta. Paikannus vaikuttaa tarkalta. Pitäjänkartalla v. 1842 paikalla on torppa. Paikalla nyt talo ja pihamaata, kallioisessa ja kivikkoisessa maastossa. Paikalla ei saatu silmämääräisiä havaintoja, joita voisi liittää vanhimpaan asutukseen. |
| metsakeskus.1000027154 |
301 |
Perkiösaari |
10001 |
12009 |
13092 |
11002 |
27000 |
261425.00000000 |
6958500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027154 |
Kohde sijaitsee Levinnevan peltoalueen ja Nenättömänluoman koillispuolella oleva metsäsaarekkeen länsireunalla. Maaperä on pinnalta hietaa ja pohjalta savea.
Pellon ja metsäisen mäen rajalla on ihmisen kaivama 350 m pitkä kuopparivistö. Muodoltaan soikeat/pyöreät kuopat ovat miltei vierivieressä. Ne ovat halkaisijaltaan 10-20 m ja yli metrin syviä. Kuoppien ympärillä ei ole reunavallia.
Kuoppien alkuperäinen funktio on epävarma. On esitetty mm. että ne voisivat liittyä historialliseen suokuivausjärjestelmään, tai ne ovat kellari- tai nauriskuoppia, pyyntikuoppia, maa-aineskuoppia jne. |
| metsakeskus.1000027156 |
710 |
Lappmalmen 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
291258.00000000 |
6664822.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027156 |
Paikalla on matala hiilimiilun pohja, pyöreä, halkaisijaltaan n 7 m. Sitä kiertävät kuopat, josta on otettu maata miilun päälle. Miilu on varvikon peitossa ja erottuu matalana, hieman ympäristöstään kohoavana kumpareena. Sitä kiertäviä ojia ei erotu silmällä - ovat tiheän mustikkavarvikon peitossa. Koekuopassa havaittu hiilikerros. Paikka erottuu myös siitä, että sen kohdalla erityisen runsaasti ja isoja mustikoita ympäristöön verrattuna.
Miilun eteläpuolella 11-15 m on kaksi kuoppaa, hieman neliömäisiä, pohjoisempi on kooltaan n. 2,5 metrinen ja melko syvä, osin sortunut. Kuopassa hyvin ohut podsoli pohjalla. Isomman kuopan eteläpuolella on noin metrinen kuoppa, jossa ohut podsoilmaannos. Alueella on siellä täällä joitain neliömäisiä ja jyrkkäseinäisiä vajaan metrin kokoisia, täsmälleen nelisivuisia kuoppia. Ne vaikuttavat moderneilta. Olisivatko ns. maankoetuskuoppia joita tehdään maanottopaikkaa etsittäessä. |
| metsakeskus.1000027157 |
710 |
Lappmalmen 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
291290.00000000 |
6664839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027157 |
Paikalla on hiekkamaaperäisessä kangasmetsässä hiilihaudan pohja. Pyöreä kuoppa, jonka halkaisija 2m. Pohjalla hiiltä, mutta sen alla ohut podsolimaannos. |
| metsakeskus.1000027159 |
167 |
Kakkolanmäki |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
650334.00000000 |
6924177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027159 |
Hammaslahti - Rääkkylä välistä vanhaa tienpohjaa on säilynyt Rähäkkälänmäen pohjoislaidalla. Vanha tie on samansuuntainen nykyisen tien kanssa, joka kulkee hieman vanhaa tietä etelämmässä Rähäkkälänmäen laella. Todennäköisesti tie on sama, mikä on merkittynä ns. kuninkaan tiekartastossa vuonna 1791, mutta kartaston mittakaavasta johtuen sen asemoiminen on suurpiirteinen. 1800-luvun puolenvälin pitäjänkartassa vanha tie on merkitty tarkasti ja asemoituu hyvin tehdyssä inventoinnissa havaitulle tienpohjalle. Vuoden 1974 peruskartalla vanha tie on ollut ainoa tie, mutta vuoden 1980 peruskartalla Hammaslahti - Rääkkylä tietä on oikaistu ja vanha tie on esitetty päällystämättömänä sivutienä. Nykyisellä peruskartalla vanha tie on merkattu poluksi.
Muinaisjäännösrajaus alkaa idässä Voiniemen- ja Rääkkylänteiden risteyksestä, josta vanha tieura erkanee polkuna kohti länttä. Lännessä muinaisjäännösrajaus loppuu polun varressa oleviin hiekanottokuoppiin. Vanha tieura on kapeimmillaan muutaman metrin levyinen polku. Leveimmillään vanha tie on yli kymmenen metriä leveä. Tie on paikoitellen kaivettu noin pari metriä syväksi, verrattuna mäen laen muotoihin. Tehdyn inventoinnin yhteydessä jäi epäselväksi, onko tien "upottaminen" mäkeen johtunut mäen luontaisista muodoista vai johtuuko se pelkästään tieteknisistä syistä. Vanhaan tieuraan ei tehty koekuoppia. Tienpohja on tasainen, moreenin, humuksen ja kivien päällystämä väylä. |
| metsakeskus.1000027160 |
167 |
Nuppola |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
652182.00000000 |
6924769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027160 |
Viemärilinjan itäpäästä, Elovaarasta, havaittiin kolme kiviröykkiötä. Kaksi röykkiöistä on pitkulaisia, noin 2,5 x 1 m kokoisia, korkeus noin puoli metriä. Kolmas röykkiö on tehty kasaamalla kiviä suuren maakiven päälle (koko noin 2 x 2 m, korkeus 1 m). Suurimmat kivet röykkiöissä on halkaisijaltaan noin 30 cm, useimmat kivet ovat kuitenkin tätä pienempiä.
Pitäjänkartassa röykkiöt sijoittuvat Nuppolan talon länsipuolella olevan pienen pellon laitaan. Tehdyn inventoinnin yhteydessä jäi epäselväksi ovatko röykkiöt syntyneet peltoa raivatessa vai ilmentävätkö ne paikalla tapahtunutta kaskiviljelyä. |
| metsakeskus.1000027161 |
167 |
Paavola |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
648221.00000000 |
6924063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027161 |
Inventoidun viemärilinjan länsiosasta, Nivasta havaittiin rakennuksen perusta, todennäköisiä viljelysröykkiöitä sekä kiviaita. Kohteet sijaitsevat nykyisen Paavolan talon ja Nivantien pohjoispuolella, missä on vanhoja mäntyjä sekä vahvasti heinittynyttä - pusikoitunutta maastoa. Havaitut kohteet liittyvät mitä ilmeisimmin samaan asutuskokonaisuuteen.
Noin kaksi metriä Nivantien päällysteen laidasta on tien suuntainen kiviaita, joka on osin tuhoutunut. Havaittua kiviaitaa on noin 80 metrin matkalla. Aita on kylmämuurattu luonnonkivistä. Leveyttä sillä on maksimissaan 2 m (todennäköisesti sortuman aiheuttamaa) ja korkeutta puolisen metriä. Samalla kohdalla tien toisella puolella todettiin myös tien suuntaista kivivallia, jonka leveys on noin 2 m ja korkeus noin metrin. Kyseessä on alun perin saattanut olla kiviaita, mutta rakenteen nykyisin näkyvään osaan on selkeästi kasattu raivattuja kiviä tieltä ja sen ojasta.
Nivantien pohjoispuolella, noin 22 metrin päästä kiviaidasta havaittiin 4 kiviröykkiötä. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee 1 x 2 ja 3 x 3 metrin välillä ja korkeutta kaikilla röykkiöillä on hieman alle metri. Vanhojen karttojen ja maaston tasaisuuden perusteella on todennäköistä, että röykkiöt ovat pellonraivausröykkiöitä. Röykkiöiden itäpuolella havaittiin kaksi rakennuksenpohjaa. Toinen rakennuksenpohja (N 6924110 E 648222) on 6 x 9 m pyöreistä luonnonkivistä ilman laastia tehty kivijalka, pääilmansuuntien mukainen. Sen sisäpuoli on metrin ulkopuolta syvemmällä. Koillisnurkassa on 3,5 x 3,5 m laajuinen ja 1,3 m korkea maansekainen kivikasa, selkeä tulisija. Sen päällä kasvoi kookas mänty, jonka vähimmäisiäksi arvioitiin sata vuotta. Toisen rakennuksenpohjan (N 6924097 E 648225) laajuus on 5 x 5 metriä. Kivijalka on maansekainen ja sen sisus on 1 metriä ulkopuolta syvemmällä. Rakenteen päällä kasvoi noin 100-vuotias mänty. Tulisijaa ei havaittu tässä rakenteessa.
Pitäjänkartalla (1845–1846) paikalla on ollut Paavolan tilan peltoja ja niittyjä, ei rakennuksia. Vuoden 1974 peruskartalla paikalla on metsää. |
| metsakeskus.1000027161 |
167 |
Paavola |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
648221.00000000 |
6924063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027161 |
Inventoidun viemärilinjan länsiosasta, Nivasta havaittiin rakennuksen perusta, todennäköisiä viljelysröykkiöitä sekä kiviaita. Kohteet sijaitsevat nykyisen Paavolan talon ja Nivantien pohjoispuolella, missä on vanhoja mäntyjä sekä vahvasti heinittynyttä - pusikoitunutta maastoa. Havaitut kohteet liittyvät mitä ilmeisimmin samaan asutuskokonaisuuteen.
Noin kaksi metriä Nivantien päällysteen laidasta on tien suuntainen kiviaita, joka on osin tuhoutunut. Havaittua kiviaitaa on noin 80 metrin matkalla. Aita on kylmämuurattu luonnonkivistä. Leveyttä sillä on maksimissaan 2 m (todennäköisesti sortuman aiheuttamaa) ja korkeutta puolisen metriä. Samalla kohdalla tien toisella puolella todettiin myös tien suuntaista kivivallia, jonka leveys on noin 2 m ja korkeus noin metrin. Kyseessä on alun perin saattanut olla kiviaita, mutta rakenteen nykyisin näkyvään osaan on selkeästi kasattu raivattuja kiviä tieltä ja sen ojasta.
Nivantien pohjoispuolella, noin 22 metrin päästä kiviaidasta havaittiin 4 kiviröykkiötä. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee 1 x 2 ja 3 x 3 metrin välillä ja korkeutta kaikilla röykkiöillä on hieman alle metri. Vanhojen karttojen ja maaston tasaisuuden perusteella on todennäköistä, että röykkiöt ovat pellonraivausröykkiöitä. Röykkiöiden itäpuolella havaittiin kaksi rakennuksenpohjaa. Toinen rakennuksenpohja (N 6924110 E 648222) on 6 x 9 m pyöreistä luonnonkivistä ilman laastia tehty kivijalka, pääilmansuuntien mukainen. Sen sisäpuoli on metrin ulkopuolta syvemmällä. Koillisnurkassa on 3,5 x 3,5 m laajuinen ja 1,3 m korkea maansekainen kivikasa, selkeä tulisija. Sen päällä kasvoi kookas mänty, jonka vähimmäisiäksi arvioitiin sata vuotta. Toisen rakennuksenpohjan (N 6924097 E 648225) laajuus on 5 x 5 metriä. Kivijalka on maansekainen ja sen sisus on 1 metriä ulkopuolta syvemmällä. Rakenteen päällä kasvoi noin 100-vuotias mänty. Tulisijaa ei havaittu tässä rakenteessa.
Pitäjänkartalla (1845–1846) paikalla on ollut Paavolan tilan peltoja ja niittyjä, ei rakennuksia. Vuoden 1974 peruskartalla paikalla on metsää. |
| metsakeskus.1000027161 |
167 |
Paavola |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
648221.00000000 |
6924063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027161 |
Inventoidun viemärilinjan länsiosasta, Nivasta havaittiin rakennuksen perusta, todennäköisiä viljelysröykkiöitä sekä kiviaita. Kohteet sijaitsevat nykyisen Paavolan talon ja Nivantien pohjoispuolella, missä on vanhoja mäntyjä sekä vahvasti heinittynyttä - pusikoitunutta maastoa. Havaitut kohteet liittyvät mitä ilmeisimmin samaan asutuskokonaisuuteen.
Noin kaksi metriä Nivantien päällysteen laidasta on tien suuntainen kiviaita, joka on osin tuhoutunut. Havaittua kiviaitaa on noin 80 metrin matkalla. Aita on kylmämuurattu luonnonkivistä. Leveyttä sillä on maksimissaan 2 m (todennäköisesti sortuman aiheuttamaa) ja korkeutta puolisen metriä. Samalla kohdalla tien toisella puolella todettiin myös tien suuntaista kivivallia, jonka leveys on noin 2 m ja korkeus noin metrin. Kyseessä on alun perin saattanut olla kiviaita, mutta rakenteen nykyisin näkyvään osaan on selkeästi kasattu raivattuja kiviä tieltä ja sen ojasta.
Nivantien pohjoispuolella, noin 22 metrin päästä kiviaidasta havaittiin 4 kiviröykkiötä. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee 1 x 2 ja 3 x 3 metrin välillä ja korkeutta kaikilla röykkiöillä on hieman alle metri. Vanhojen karttojen ja maaston tasaisuuden perusteella on todennäköistä, että röykkiöt ovat pellonraivausröykkiöitä. Röykkiöiden itäpuolella havaittiin kaksi rakennuksenpohjaa. Toinen rakennuksenpohja (N 6924110 E 648222) on 6 x 9 m pyöreistä luonnonkivistä ilman laastia tehty kivijalka, pääilmansuuntien mukainen. Sen sisäpuoli on metrin ulkopuolta syvemmällä. Koillisnurkassa on 3,5 x 3,5 m laajuinen ja 1,3 m korkea maansekainen kivikasa, selkeä tulisija. Sen päällä kasvoi kookas mänty, jonka vähimmäisiäksi arvioitiin sata vuotta. Toisen rakennuksenpohjan (N 6924097 E 648225) laajuus on 5 x 5 metriä. Kivijalka on maansekainen ja sen sisus on 1 metriä ulkopuolta syvemmällä. Rakenteen päällä kasvoi noin 100-vuotias mänty. Tulisijaa ei havaittu tässä rakenteessa.
Pitäjänkartalla (1845–1846) paikalla on ollut Paavolan tilan peltoja ja niittyjä, ei rakennuksia. Vuoden 1974 peruskartalla paikalla on metsää. |
| metsakeskus.1000027162 |
831 |
Päiviösaari 1 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
565859.00000000 |
6785918.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027162 |
Kohde sijaitsee Päiviösaaren lounaisosan eteläisessä niemessä. Paikalla sijaitsee kaksi sammaloitunutta kaskiröykkiötä, joista röykkiö 1 sijaitsee lähellä Päiviösaaren leirimökkiä. Röykkiö on kooltaan noin 4 x 6 m ja noin 40 cm korkea. Muodoltaan se on melko tasasivuinen ja -lakinen. Röykkiö 2 sijaitsee pihapiirin pohjoislaidassa ja se on kasattu isomman kiven päälle suurimmaksi osaksi. Kiveyksen halkaisija on noin 2,5 m ja korkeus noin 25 cm. |
| metsakeskus.1000027163 |
167 |
Pekkala |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
648680.00000000 |
6924384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027163 |
Nivantien pohjoispuolelta kuusimetsästä havaittiin rakennuksen perusta sekä viljelysröyk-kiöitä. Nivantietä lähin röykkiö (N 6924409 E 648681) on noin 50 metrin päässä tiestä ja rakennuksen perusta noin 60 metrin päässä. Aluetta tarkastettiin, jotta saataisiin selville, ulottuuko paikalle historialliseen karttaan merkitty asuinpaikka hankealueelle.
Kuusimetsää kasvavalla kapealla harjanteella todettiin 6 x 6 metrin laajuinen ra-kennuksenpohja (N 6924427 E 648681), jonka nurkassa on laajuudeltaan 2 x 2 metrin ja korkeudeltaan 0,7 metrin tulisijan jäännös. Rakennuksenpohjan ympäristössä on viljelykseen liittyviä röykkiöitä, jotka jatkuvat rakennuksenpohjasta koilliseen. |
| metsakeskus.1000027163 |
167 |
Pekkala |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
648680.00000000 |
6924384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027163 |
Nivantien pohjoispuolelta kuusimetsästä havaittiin rakennuksen perusta sekä viljelysröyk-kiöitä. Nivantietä lähin röykkiö (N 6924409 E 648681) on noin 50 metrin päässä tiestä ja rakennuksen perusta noin 60 metrin päässä. Aluetta tarkastettiin, jotta saataisiin selville, ulottuuko paikalle historialliseen karttaan merkitty asuinpaikka hankealueelle.
Kuusimetsää kasvavalla kapealla harjanteella todettiin 6 x 6 metrin laajuinen ra-kennuksenpohja (N 6924427 E 648681), jonka nurkassa on laajuudeltaan 2 x 2 metrin ja korkeudeltaan 0,7 metrin tulisijan jäännös. Rakennuksenpohjan ympäristössä on viljelykseen liittyviä röykkiöitä, jotka jatkuvat rakennuksenpohjasta koilliseen. |
| metsakeskus.1000027164 |
831 |
Päiviösaari 2 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
566009.00000000 |
6786170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027164 |
Kohde sijaitsee Päiviösaaren lounaisosassa kuusimetsässä. Paikalla sijaitsee noin 1 x 1,5 m kokoinen ja 0,5 m korkea kaskiröykkiö, joka on sammalen peittämä. |
| metsakeskus.1000027165 |
831 |
Kirveskylä 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
566230.00000000 |
6780718.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027165 |
Salpalinjaan liittyvä taistelukaivanto sijaitsee kahden mäen välisessä alavammassa kohdassa itään laskevassa rinteessä, mäntyvaltaisessa metsässä. Taisteluhaudan syvyys on 1-1,5 m ja leveys noin 2 m. Kaivannon itäpuolella on valli ja puolivälissä kaivantoa on 2 x 2,5 m laajuinen pesäke. |
| metsakeskus.1000027166 |
851 |
Kourilehto Mäki |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
371698.00000000 |
7316988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027166 |
Ruotusatamiehen torpanpaikka (tila Mäki) sekä siihen liittyvien viljelysten ja viljelysraivioiden, kiviröykkiöiden sekä ojien jäännöksiä. Paikka on runsaat 400 m Tornionjoen sivuhaaran, Liakanjoen länsipuolella. Torppa lienee perustettu 1763 ja purettu 1948. Myöhempi torpanpaikan vierellä sijainnut asuinrakennus ulkorakennuksineen on purettu 2014. Tilan hirsisauna on edellisistä noin 50 m etelään, edelleen pystyssä, mutta huonokuntoinen (mm. katto rikki).
Alue tarkastettiin syksyllä 2015, jolloin torpanpaikan tonttialue oli edelleen avoimena, mutta rakennusjäännökset purkujätteiden peitossa. Etelämpänä todettiin pääosin kuusen metsittämänä viljelyraivioita, useampia viljelyröykkiöitä sekä ojia ja pienten viljelypalstojen jäännöksiä.
Tarkastuksen perusteella kohdetta ei arvioitu varsinaiseksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi, mutta muuksi arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000027167 |
291 |
Kalasaari |
10007 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
415114.00000000 |
6839732.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027167 |
Pienen saaren luoteisosassa korkealla kallion laella on pystyasennossa oleva kapea kivi. Kivi on noin puoli metriä korkea, 20 senttimetriä pitkä ja 19 senttimetriä leveä. Kivi on liikuteltavissa, ja sen etupuolella on irrallinen kivenlohkare ikään kuin tukena. Kiven luota aukeaa näkymä järvelle. Saaren kiinteistön omistajilla ei ollut kivestä mitään tietoa. Kyseessä saattaisi olla kala-apajan merkki. |
| metsakeskus.1000027168 |
291 |
Mustassalo 1 |
10007 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
417977.00000000 |
6847418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027168 |
Yläjärven ja Kolmensopenjärven välisessä maastossa on kaksi suurta viljelyröykkiötä, joiden välissä kasvaa haapoja. Kivet ovat sammaleiden, lehtien ja oksien peitossa. Alue on ruohottunutta, ja puustoon kuuluvat lisäksi koivu ja pihlaja. Pohjoisen röykkiön pohjois- ja länsipäässä on suuri maakivi. Eteläisen röykkiön koillispäässä on maakivi, jonka päälle on kerätty pienempiä kiviä. Pohjoisen röykkiön pituus on noin 6,5 metriä ja leveys noin 6 metriä. Eteläisen röykkiön pituus on noin 4,5 metriä ja leveys noin 3,5 metriä. Alue kuvataan pelloksi vielä vuoden 1981 peruskartassa. |
| metsakeskus.1000027169 |
291 |
Mäntysaari |
10002 |
12018 |
13202 |
11006 |
27007 |
415815.00000000 |
6844826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027169 |
Kelo sijaitsee saaren lounaisosassa noin viiden metrin päässä rannasta ja noin 20 metriä kiinteistöstä luoteispohjoiseen. Keloon on lohkottu rajamerkki, joka sijaitsee puun pohjoispuolella. Lovi on noin 1,45 metriä korkea. Kelon ympärysmitta lohkotun osan kohdalta on noin 1,4 metriä. Kelo taipuu latvastaan järven suuntaan, ja sen rungossa on useita koloja. Perimätiedon mukaan rajamerkki olisi tehty 1700-luvulla. Kerrotaan, että Konkolan, Kottilan ja jonkin kolmannen talon isännät istuivat juovuksissa selät vastatusten Mäntysaaressa kallion päällä ja jakoivat maita. Tähän jakoon perustuivat kolmeen petäjään lohkotut rajamerkit. Kahta muuta merkittyä keloa ei löytynyt. Luultavasti ne on kaadettu. Ympäröivässä metsässä on noin kuusi muuta keloa sekä lisäksi muutama kaatunut kelo. |
| metsakeskus.1000027170 |
291 |
Selkäsaari |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
406467.00000000 |
6824106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027170 |
Saaren luoteisosassa noin kymmenen metrin päässä rannasta on 1800-luvulla rakennetun asumuksen kiviperustukset. Kiviperustukset ovat sammaleiden peitossa ja niiden laella kasvaa kaksi mäntyä. Kivijalan koko on noin 3,8 x 2,35 metriä. Mökissä on asunut erakko, joka on hoitanut alueen tilojen meijerikuljetuksen. |
| metsakeskus.1000027171 |
291 |
Aidassaari |
10007 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
405642.00000000 |
6824302.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027171 |
Kohde sijaitsee läntisen Aidassaaren koillispäässä koilliseen viettävän rinteen juurella parin metrin päässä rannasta. Sammaleiden peittämä kiviaita on noin 20 metriä pitkä, 0,3 metriä korkea ja 0,8 metriä leveä. Alue on vanhaa peltomaata, joka on nykyisin maastoltaan koivuvaltaista sekametsää. Saarella on harjoitettu peltoviljelystä 1800-luvun lopulta 1950-luvulle. |
| metsakeskus.1000027172 |
684 |
Susiniemi |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
197098.00000000 |
6785798.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027172 |
Kiviaidat sijaitsevat Susiniemen tilan länsipuolella tien varressa, sekä sen eteläpuolella. Rakennelmat ovat 2 m leveitä ja metrin korkuisia kivilatomuksia. Ne ovat kahdessa erillisessä osassa useiden kymmenien metrien matkalla. |
| metsakeskus.1000027173 |
291 |
Rekisalo 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
405118.00000000 |
6821747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027173 |
Mahdollinen tervahaudan paikka sijaitsee havumetsässä Pinttilänvuoren loivalla luoteisrinteellä noin 50 metriä sähkölinjasta itään. Tervahauta on kooltaan noin 3 x 3,1 metriä, ja sen syvyys on noin 1,3 metriä. Koekuopasta löytyi hiiltä heti sammaleen alta. Juoksutusaukkoa ei havaittu. |
| metsakeskus.1000027174 |
291 |
Rekisalo 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
404951.00000000 |
6821687.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027174 |
Mahdollinen tervahaudan paikka sijaitsee havupuuvaltaisessa sekametsässä rantaan laskeutuvalla loivalla rinteellä noin 130 metrin päässä Kalliosalmen rannasta ja noin 100 metriä länteen sähkölinjasta. Tervahauta on kooltaan noin 2,6 x 2,9 metriä, ja sen syvyys on noin 1,1 metriä. Koekuopasta ei löytynyt hiiltä, mutta haudan idän puoleisella reunalla oli nokeentuneita puunkappaleita. Juoksutusaukkoa ei havaittu. |
| metsakeskus.1000027175 |
291 |
Yläjärvi |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
417748.00000000 |
6847531.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027175 |
Kohde sijaitsee Mustassalossa entisen pellon laidassa noin 20 metriä Yläjärven tilan päärakennuksesta pohjoiskoilliseen. Muistitiedon mukaan paikalla on sijainnut Yläjärven tilan ensimmäinen talo, joka rakennettiin 1700-luvun lopulla. Alue on umpeen kasvanutta niittyä, mutta maastosta on havaittavissa mahdollisesti talon perustukseen kuuluneita kiviä. |
| metsakeskus.1000027176 |
291 |
Lampsalo |
10007 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
408971.00000000 |
6822523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027176 |
Kuoppa sijaitsee sammaleisessa havupuumetsässä noin 150 metrin päässä saaren länsirannasta. Kuopan koko on noin 2,2 x 1,5 metriä ja syvyys noin puoli metriä. Kuopan pohjaan tehdystä koekuopasta ei havaittu hiiltä. Kuopan funktio on epäselvä. |
| metsakeskus.1000027177 |
291 |
Mustassalo 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
417624.00000000 |
6846573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027177 |
Mahdollinen tervahaudan paikka sijaitsee Sorkanvuoren eteläpuolella lahden pohjukassa noin kahdenkymmenen metrin päässä rannasta. Koekuopasta löytyi hieman hiiltä. Tervahaudan pohjan koko on noin 4,7 x 2,6 metriä. Kuopassa on ”välitasanne”. |
| metsakeskus.1000027178 |
291 |
Soimasaari |
10007 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
414242.00000000 |
6842078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027178 |
Rajapyykki sijaitsee kallion laella saaren etelärannassa noin 30 metriä kiinteistöstä kaakkoon. Paikalla on pystyasennossa oleva kivi, jonka ympärillä on kiviä kehässä. Rajapyykin luota avautuu näkymä järvelle. Pystykivi on noin 70 senttimetriä korkea, 23 senttimetriä pitkä ja 40 senttimetriä leveä. Rajapyykin kehän pituus on noin 1,5 metriä ja leveys 1,45 metriä. Rajapyykissä ei ole hakkauksia. Kohde sijaitsee nykyisellä kiinteistörajalla. |
| metsakeskus.1000027179 |
435 |
Enonsaari |
10007 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
432158.00000000 |
6853344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027179 |
Kohde sijaitsee Enonsaaren länsirannalla suunnilleen vastapäätä mantereella sijaitsevaa Mämminniemeä. Paikalla on rantakivi, jonka päällä on pystyssä noin puolen metrin korkuinen kivi. Kyseessä saattaa olla kala-apajan merkki. |
| metsakeskus.1000027180 |
435 |
Korpinsaari |
10007 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
430382.00000000 |
6843485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027180 |
Kohde sijaitsee sekametsässä noin 70 metriä kaakkoon Korpin päärakennuksesta ja noin 60 metrin päässä saaren itärannasta. Paikalla on kaksi kaarevaa kiviaitaa, joista lännen puoleinen on noin 15 metriä pitkä ja idän puoleinen noin 35 metriä pitkä. Kiviaitojen länsi- ja pohjoispuolella on ollut aikoinaan pelto, joka on kuvattu vuoden 1969 peruskarttaan. Saarella on harjoitettu peltoviljelystä 1800-luvun lopulta lähtien. |
| metsakeskus.1000027181 |
435 |
Korppinen |
10007 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
431541.00000000 |
6851507.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027181 |
Kohde sijaitsee saaren länsirannalla olevalla niemellä. Suuren rantakiven päällä on pystyyn nostettu noin 40 senttimetriä korkea ja 25 senttimetriä leveä kivi, jonka viereen on asetettu kaksi pienempää kiveä ikään kuin tueksi. Kivessä ei ole hakkauksia, eikä se sijaitse nykyisellä kiinteistörajalla. Kyseessä saattaa olla kala-apajan merkki. |
| metsakeskus.1000027183 |
435 |
Rauhalansaari |
10007 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
430494.00000000 |
6849767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027183 |
Hiilihaudat sijaitsevat kuusimetsässä noin 90 metriä Rauhalan päärakennuksesta koilliseen. Ensimmäinen hiilihauta on kooltaan noin 1,25 x 1,3 metriä, ja sen syvyys on noin 25 senttimetriä. Koekuopasta löytyi tummaa hiiltynyttä maata ja hiiltynyt puun osa. Toinen hiilihauta sijaitsee noin 15 metriä ensimmäisestä kuopasta luoteeseen. Se on kooltaan noin 1,1 x 0,9 metriä. Syvyys on noin 30 senttimetriä. Koekuopasta löytyi tummaa hiiltynyttä maata ja hiilen pala. Kolmas mahdollinen hiilihauta sijaitsee kahdesta muusta noin 20 metriä pohjoiskoilliseen. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 1,4 metriä. Kuoppa oli täynnä roskia. Maastossa on tiettävästi ollut enemmänkin hiilihautoja, mutta niistä on osa tuhoutunut metsätyökoneen ajettua alueella. Rauhalansaaressa toimi aikoinaan seppä, jonka paja sijaitsi saaren nykyisen vuonna 1939 rakennetun päärakennuksen paikalla. Hiilihaudat saattavat olla jälkiä sepän toiminnasta. |
| metsakeskus.1000027184 |
435 |
Rauhalansaari |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
430438.00000000 |
6849733.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027184 |
Kohde sijaitsee rinteellä ison maakiven edustalla heinikkoisella alueella noin 40 metriä päärakennuksesta pohjoiseen. Paikalla on kasa lohkokiviä, joissa on porausjälkiä. Kivet ovat noin 50—90 senttimetriä pitkiä ja noin 18—25 senttimetriä leveitä. Perimätiedon mukaan lohkokivet olisivat peräisin Rauhalansaaren ensimmäisestä talosta. Kyseessä olisi silloin 1800-luvun alussa perustettu Hakalan tilan torppa. |
| metsakeskus.1000027185 |
435 |
Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
425988.00000000 |
6840073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027185 |
Judinsalon eteläpuolella sijaitseva Ruumissaari on vanha hautasaari, jonne tuotiin vainajat haudattavaksi rospuuton aikana. Ruumissaaresta vainajat siirrettiin Sysmän puolella sijaitsevaan Paskosaareen. Perimätiedon mukaan vainajia olisi haudattu saaren eteläisimmän kiinteistön luoteispuolella sijaitsevalle alueelle. Alueelta löytyi umpeen kasvanut kuoppa, jonka kasvillisuus erottuu muusta ympäristöstä. Kyseinen kuoppa voisi mahdollisesti liittyä hautaukseen. Kohde sijaitsee noin 10 metrin päässä saaren länsirannasta. |
| metsakeskus.1000027186 |
435 |
Korppinen |
10007 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
431506.00000000 |
6851708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027186 |
Saaren luoteisosan pihapiiristä tavattiin nurmilaukkaa (Allium oleraceum). Kyseessä on arkeofyytti, jota esiintyy rautakautisilla ja keskiaikaisilla asuinpaikoilla. |
| metsakeskus.1000027187 |
435 |
Korppinen |
10007 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
431668.00000000 |
6851718.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027187 |
Kohde sijaitsee saaren pohjoisniemen pohjukassa muutaman metrin päässä itärannasta. Paikalla on pystyasennossa oleva kivi, jonka ympärillä on kiviä kehässä. Kivet ovat aluskasvillisuuden ja lehtien peitossa. Pystykiven korkeus on noin puoli metriä. Kivikehän koko on noin 1,2 x 1,2 metriä. Kivessä ei ole hakkauksia. Rajapyykki sijaitsee nykyisellä kiinteistörajalla. |
| metsakeskus.1000027188 |
435 |
Syystönsaari |
10007 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
434691.00000000 |
6856102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027188 |
Kuopat sijaitsevat sekametsässä saaren pohjoisosassa. Ensimmäinen kuoppa on kooltaan noin 3 x 1,6 metriä, ja sen syvyys on noin 0,9 metriä. Koekuopasta löytyi pieni hiiltynyt puunpala. Toinen kuoppa sijaitsee noin seitsemän metriä pohjoiskoilliseen ensimmäisestä kuopasta. Kuoppa on kooltaan noin 3 x 1,3 metriä, ja sen syvyys on noin 0,75 metriä. Koekuopasta ei löytynyt hiiltä. Kuopat sijaitsevat noin kymmenen metrin päässä saaren länsirannasta. Kolmas kuoppa sijaitsee noin 40 metriä kaakkoon kahdesta muusta kuopasta. Väliin jäävä maasto on kivikkoista. Kolmas kuoppa on kooltaan noin 3,1 x 1,8 metriä, ja sen syvyys on noin 1,15 metriä. Koekuopasta ei löytynyt hiiltä. Kuopalta on matkaa noin 20 metriä saaren itärantaan. Pitkänomaiset kuopat muistuttavat lähinnä nauriskuoppia, mutta ympäristö ei vaikuta maaston puolesta kaskialueelta. |
| metsakeskus.1000027189 |
291 |
Haukkasaari |
10007 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
417531.00000000 |
6840893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027189 |
Rajapyykki sijaitsee Haukkasaaren länsiosassa noin kymmenen metrin päässä rannasta. Paikalla on pystyasennossa oleva kivi, jonka ympärillä on kiviä kehässä. Vastarannalla näkyy Haukkavuori. Pystykiven korkeus on noin 0,64 metriä. Rajapyykin kehän pituus on noin 1,3 metriä ja leveys 1,5 metriä. Kivessä ei ole hakkauksia. Kohde sijaitsee nykyisellä kiinteistörajalla. |
| metsakeskus.1000027191 |
291 |
Mustassalo 3 |
10007 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
417613.00000000 |
6846504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027191 |
Rajapyykki sijaitsee louhikkoisella rannalla Sorkanvuoren eteläpuoleisella lahdella muutama metri kiinteistöstä etelään. Paikalla on pystyasennossa oleva kivi, jonka ympärillä on kiviä kehässä. Pystykiven korkeus on noin 40 senttimetriä. Kivikehä on noin 0,85 metriä pitkä ja 1,1 metriä leveä. Kivessä ei ole hakkauksia. Kohde sijaitsee nykyisellä kiinteistörajalla. |
| metsakeskus.1000027192 |
291 |
Rekisalo |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
405141.00000000 |
6822253.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027192 |
Kohde sijaitsee saaren pohjoisosassa entisen pellon laidassa noin 20 metriä Rekisalon tilan päärakennuksesta itään. Alue on umpeen kasvanutta niittyä, mutta maastosta on havaittavissa mahdollisesti asumuksen perustukseen kuuluneita kiviä. Paikalla on muistitiedon mukaan ollut nk. paimenten maja tai mökki, joka kuuluu Rekisalon saaren vanhimpaan rakennuskantaan. Mökissä asui Kuhmoisten talollisten yhteisesti palkkaama paimen, joka huolehti laidunkautena saareen viedystä karjasta. Mökki on saatettu rakentaa 1700-luvun puolella. |
| metsakeskus.1000027193 |
291 |
Uotilansaari 3 |
10007 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
404375.00000000 |
6824278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027193 |
Kohde sijaitsee Huoltensalmessa noin sadan metrin päässä saaren itärannasta. Kuusimetsässä on kaksi noin metrin korkuista maakiveä, joiden päälle on kerätty pienempiä kiviä. Etäisyys röykkiöiden välillä on noin viisi metriä. Röykkiöiden eteläpuolelle tehdystä koekuopasta tuli esille muhevaa multamaata. Alue on kuvattu pelloksi vuoden 1938 Kuhmoisten aluetta esittävässä taloudellisessa kartassa. |
| metsakeskus.1000027195 |
202 |
Etelävuori 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
256915.00000000 |
6708648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027195 |
Kohde sijaitsee Kaarinan Piikkiön Etelävuoren alueella. Kohdetta ympäröivät Etelävuoren kallioiset metsäalueet, pohjoispuolella on Valtatie 1 sekä rautatie vajaan parinsadan metrin päässä. Asuinpaikka sijaitsee laajalla hiekkakuoppa-alueella. Kuopan reunamat ovat osin metsittyneet ja niille on myös istutettu männyntaimia. Kuopan reuna-alueilla oli monin paikoin lohjenneita kiviä ja kivimurskaa (?). Alkuperäistä maanpintaa oli vaikea hahmottaa kuopan eri profiileissa. Hiekkakuopan pohjoispuolella alkaa havupuuvaltainen metsä. Löytöalueen sivuuttaa ajoura, jota ilmeisimmin metsätyökoneet ovat käyttäneet.
Kohteen löytäjä oli havainnut alueella ainakin kvartsi-iskoksia ja keramiikkaa, joista ainakin yksi pala on naarmupintaista (KM 40675:1-13). Tarkastuksessa hiekkakuopan eteläosassa on muutaman metrin matkalla havaittavissa hiekkakuopan reunassa alkuperäinen maanpinta ja hienoa hiekkaa. Tällä kohdin profiilissa tai heti sen tuntumassa oli havaittavissa asuinpaikkaan liittyviä löytöjä. Selvää kulttuurikerrosta ei kuitenkaan voitu havaita. Kohteen koordinaatit viittaavat havaintoalueen keskikohdille. Ko. kohdasta löytyi pala savitiivistettä, jossa oli todennäköinen oksapainanne ja samoissa kohdin myös profiilissa oli havaittavissa palanutta savea / keramiikkaa. Tästä noin metrin verran länteen oli koristeltu pieni keramiikan pala (6708649 / 256913). Se voisi olla koristelun perusteella myöhäisneoliittista (?), kun taas aiemmin löydetty naarmutettu keramiikka viittaa varhaismetallikauteen. Ajouran varressa olevasta profiilista havaittiin joitakin kiviä, jotka voisivat olla kuumudessa rapautuneita (6708642 / 256917). Selviä iskoksia ei löytynyt – niiden havainnoimista vaikeutti em. rikkoontunut kiviaines.
Profiilista tehtyjen havaintojen eteläpuolella olevasta metsästä ei tehty erityisiä havaintoja, koska maanpinta ei siellä ollut rikkoutunut. Siellä kasvoi melko nuorta sekametsää ja varpukasveja. Tällä alueella voisi olla säilyneenä asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000027195 |
202 |
Etelävuori 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
256915.00000000 |
6708648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027195 |
Kohde sijaitsee Kaarinan Piikkiön Etelävuoren alueella. Kohdetta ympäröivät Etelävuoren kallioiset metsäalueet, pohjoispuolella on Valtatie 1 sekä rautatie vajaan parinsadan metrin päässä. Asuinpaikka sijaitsee laajalla hiekkakuoppa-alueella. Kuopan reunamat ovat osin metsittyneet ja niille on myös istutettu männyntaimia. Kuopan reuna-alueilla oli monin paikoin lohjenneita kiviä ja kivimurskaa (?). Alkuperäistä maanpintaa oli vaikea hahmottaa kuopan eri profiileissa. Hiekkakuopan pohjoispuolella alkaa havupuuvaltainen metsä. Löytöalueen sivuuttaa ajoura, jota ilmeisimmin metsätyökoneet ovat käyttäneet.
Kohteen löytäjä oli havainnut alueella ainakin kvartsi-iskoksia ja keramiikkaa, joista ainakin yksi pala on naarmupintaista (KM 40675:1-13). Tarkastuksessa hiekkakuopan eteläosassa on muutaman metrin matkalla havaittavissa hiekkakuopan reunassa alkuperäinen maanpinta ja hienoa hiekkaa. Tällä kohdin profiilissa tai heti sen tuntumassa oli havaittavissa asuinpaikkaan liittyviä löytöjä. Selvää kulttuurikerrosta ei kuitenkaan voitu havaita. Kohteen koordinaatit viittaavat havaintoalueen keskikohdille. Ko. kohdasta löytyi pala savitiivistettä, jossa oli todennäköinen oksapainanne ja samoissa kohdin myös profiilissa oli havaittavissa palanutta savea / keramiikkaa. Tästä noin metrin verran länteen oli koristeltu pieni keramiikan pala (6708649 / 256913). Se voisi olla koristelun perusteella myöhäisneoliittista (?), kun taas aiemmin löydetty naarmutettu keramiikka viittaa varhaismetallikauteen. Ajouran varressa olevasta profiilista havaittiin joitakin kiviä, jotka voisivat olla kuumudessa rapautuneita (6708642 / 256917). Selviä iskoksia ei löytynyt – niiden havainnoimista vaikeutti em. rikkoontunut kiviaines.
Profiilista tehtyjen havaintojen eteläpuolella olevasta metsästä ei tehty erityisiä havaintoja, koska maanpinta ei siellä ollut rikkoutunut. Siellä kasvoi melko nuorta sekametsää ja varpukasveja. Tällä alueella voisi olla säilyneenä asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000027195 |
202 |
Etelävuori 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
256915.00000000 |
6708648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027195 |
Kohde sijaitsee Kaarinan Piikkiön Etelävuoren alueella. Kohdetta ympäröivät Etelävuoren kallioiset metsäalueet, pohjoispuolella on Valtatie 1 sekä rautatie vajaan parinsadan metrin päässä. Asuinpaikka sijaitsee laajalla hiekkakuoppa-alueella. Kuopan reunamat ovat osin metsittyneet ja niille on myös istutettu männyntaimia. Kuopan reuna-alueilla oli monin paikoin lohjenneita kiviä ja kivimurskaa (?). Alkuperäistä maanpintaa oli vaikea hahmottaa kuopan eri profiileissa. Hiekkakuopan pohjoispuolella alkaa havupuuvaltainen metsä. Löytöalueen sivuuttaa ajoura, jota ilmeisimmin metsätyökoneet ovat käyttäneet.
Kohteen löytäjä oli havainnut alueella ainakin kvartsi-iskoksia ja keramiikkaa, joista ainakin yksi pala on naarmupintaista (KM 40675:1-13). Tarkastuksessa hiekkakuopan eteläosassa on muutaman metrin matkalla havaittavissa hiekkakuopan reunassa alkuperäinen maanpinta ja hienoa hiekkaa. Tällä kohdin profiilissa tai heti sen tuntumassa oli havaittavissa asuinpaikkaan liittyviä löytöjä. Selvää kulttuurikerrosta ei kuitenkaan voitu havaita. Kohteen koordinaatit viittaavat havaintoalueen keskikohdille. Ko. kohdasta löytyi pala savitiivistettä, jossa oli todennäköinen oksapainanne ja samoissa kohdin myös profiilissa oli havaittavissa palanutta savea / keramiikkaa. Tästä noin metrin verran länteen oli koristeltu pieni keramiikan pala (6708649 / 256913). Se voisi olla koristelun perusteella myöhäisneoliittista (?), kun taas aiemmin löydetty naarmutettu keramiikka viittaa varhaismetallikauteen. Ajouran varressa olevasta profiilista havaittiin joitakin kiviä, jotka voisivat olla kuumudessa rapautuneita (6708642 / 256917). Selviä iskoksia ei löytynyt – niiden havainnoimista vaikeutti em. rikkoontunut kiviaines.
Profiilista tehtyjen havaintojen eteläpuolella olevasta metsästä ei tehty erityisiä havaintoja, koska maanpinta ei siellä ollut rikkoutunut. Siellä kasvoi melko nuorta sekametsää ja varpukasveja. Tällä alueella voisi olla säilyneenä asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000027197 |
179 |
Livansaari |
10007 |
12001 |
13015 |
11006 |
27000 |
431879.00000000 |
6873092.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027197 |
Kohde sijaitsee rinteen laella itäisen Livansaaren eteläkärjessä. Alueelta löytyi kivijalkojen jäännöksiä. Kivijalkojen väliin jäävä alue on noin 15 x 7 metriä. Alueella kasvaa pääasiassa lehtipuita, koivua ja haapaa. Perimätiedon mukaan rakennus olisi kuulunut kirkkoherralle. Rakennus on ilmeisesti hävinnyt ainakin vuoteen 1940 mennessä, sillä sitä ei ole kuvattu kyseisenä vuonna toimitettuun Korpilahden karttaan. |
| metsakeskus.1000027198 |
217 |
Lisä-Parsiala 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
350761.00000000 |
7091981.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027198 |
Kohteeseen kuuluu kaksi-kolme röykkiötä. Ne ovat samalla metsäalueella.
Röykkiöt 1 ja 2 sijaitsevat matalan harjanteen päällä. Alueella on myös kolmas mahdollinen röykkiö. Röykkiöt ovat näköetäisyydellä toisistaan. Röykkiö 2 on iso, muodoltaan pyöreä ja siinä on ympyränmuotoinen kuoppa keskellä. Maasto ei ole kivinen. Alueella kasvaa katajaa.
Tarkastus 2020: Kohde on sama kuin muinaisjäännösrekisterin kohde nro 1000008955 Jouhineva. |
| metsakeskus.1000027199 |
291 |
Uotilansaari 1 |
10007 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
404667.00000000 |
6823887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027199 |
Kohteet sijaitsevat kuusimetsässä Uotilansaaren Tynnyritarhassa. Maasto on hyvin tasaista ja lounais-koillissuuntaan kulkevat ojanpainanteet erottuvat selvästi. Alueelta löytyi neljä viljelyröykkiötä. Ensimmäinen röykkiö koostuu kahdesta suuresta maakivestä, joiden edustalla on sammaleiden peittämiä pieniä kiviä. Toinen viljelyröykkiö sijaitsee ensimmäisestä noin 70 metriä kaakkoon. Kolmas sijaitsee noin 50 metriä kaakkoon ja tästä suunnilleen saman matkan päässä neljäs röykkiö. Röykkiöt ovat noin 60—90 senttimetriä korkeita maakiviä, joiden päälle on kasattu pieniä kiviä. Alue on kuvattu pelloksi vuoden 1965 peruskartassa. |
| metsakeskus.1000027200 |
291 |
Uotilansaari 2 |
10007 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
404444.00000000 |
6824427.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027200 |
Kohde sijaitsee Varrasniemen pohjukassa noin neljänkymmenen metrin päässä saaren itärannasta. Kuusimetsässä on noin metrin korkuinen maakivi, jonka päälle on kasattu pienempiä kiviä. Röykkiöstä noin viisi metriä itään on kuusen juurella pieni röykkiö, joka on kooltaan noin 0,9 x 0,9 metriä. Paikalla tehdystä koekuopasta tuli esille muheva multamaa. Vuoden 1965 peruskartassa alue on merkitty lehtimetsäksi. Aluetta ei ole kuvattu pelloksi vuoden 1938 Kuhmoisten aluetta esittävässä taloudellisessa kartassa. Kartta-aineiston antaman tiedon perusteella alueen viljelys olisi loppunut viimeistään 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. |
| metsakeskus.1000027201 |
291 |
Varrasniemi |
10007 |
12016 |
13167 |
11002 |
27000 |
404509.00000000 |
6824562.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027201 |
Kohde sijaitsee Uotilansaaren Varrasniemessä Vasainlahden itärannalla. Noin viiden metrin päässä rannasta rinteen päällä on vanhan pajan perusta. Kivijalka on sammalten peitossa, ja sen laella kasvaa kaksi kookasta mäntyä ja pihlajia. Rakennuksen kaakkoispäässä on ahjon jäännökset. Pajan perustan pituus noin 5,8 metriä, leveys 5,2 metriä ja korkeus noin 0,9 metriä. Ahjon pituus on noin 2,3 metriä ja leveys noin 1,6 metriä. Paikkakunnalta saadun tiedon mukaan pajan omistanut seppä lopetti työnsä jo kauan ennen sotia. Oletettavasti saman sepän toimintaan ja asumiseen liittyvät myös kaksi muuta alueelta löytynyttä kohdetta. Pajan perustasta noin 35 metriä kaakkois-etelään sijaitsee toisen rakennuksen kivijalka. Rakennuksen perusta on sammalten peitossa, ja sen laella kasvaa pihlajia ja koivuja, Kivijalan pituus on noin 4,4 metriä, leveys 3,9 metriä ja korkeus noin 0,6 metriä. Rakennuksesta noin 50 metriä lounaaseen sijaitsee kivillä vuorattu syvä kuoppa, todennäköisesti kellari. Kuopan pituus on noin 2,35 metriä, leveys noin kaksi metriä ja syvyys noin 1,6 metriä. Kuopan pohja on pehmeä ja karikkeinen. Kuopassa kasvaa koivuja. Kuopan pohjalta löytyi palanut puu, mutta kuopan reunuskivet eivät olleet nokeentuneet. |
| metsakeskus.1000027202 |
291 |
Sarvisalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27009 |
410142.00000000 |
6824503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027202 |
Tervahaudan paikka sijaitsee saaren koillisniemessä noin 100 metrin päässä Kirkkolahden rannasta. Tervahaudan koko on noin 4,1 x 3,6 metriä ja syvyys noin 1,4 metriä. Saarelta saadun tiedon mukaan haudassa on poltettu tervaa 1900-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000027203 |
291 |
Viisverkkonen |
10007 |
12008 |
13000 |
11004 |
27000 |
410676.00000000 |
6818545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027203 |
Kohde sijaitsee läntisessä Viisverkkosessa. Saaren lounaisrannalla olevan lahden pohjukasta tavattiin törrösaraa (Carex muricata), joka on arkeofyytti. |
| metsakeskus.1000027203 |
291 |
Viisverkkonen |
10007 |
12008 |
13000 |
11010 |
27000 |
410676.00000000 |
6818545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027203 |
Kohde sijaitsee läntisessä Viisverkkosessa. Saaren lounaisrannalla olevan lahden pohjukasta tavattiin törrösaraa (Carex muricata), joka on arkeofyytti. |
| metsakeskus.1000027204 |
233 |
Seppälä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
287714.00000000 |
7010151.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027204 |
Tervahauta sijaitsee Ylihärmän Järvenkylässä, Seppälän talosta (Talvitien tila) 260 m luoteeseen.
Paikalla on noin 15 x 12 m kokoinen tervahauta, jossa on selkeät noin 2 m leveät vallit ympärillä. Halssi on itään. Länsireunalla on kohta, jossa vallia on kaivettu pala pois. |
| metsakeskus.1000027205 |
78 |
Tvärminne Taisteluhauta 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288561.00000000 |
6641280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027205 |
Leveys 1–1,5 m, syvyys 0,5–1 m. Kartoitetulta päälinjalta eroaa idän suuntaan useita pesäkkeitä, jotka ulottuvat siitä 3–6 metrin päähän.
Kartoitettava takemmin maastossa, mikäli aluelle suunnitellaan maankäyttöä. |
| metsakeskus.1000027208 |
78 |
Tvärminne Taisteluhauta 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288627.00000000 |
6641341.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027208 |
Leveys 2–3,5 m, syvyys noin 1 m. Kartoitetulta päälinjalta eroaa idän suuntaan useita pesäkkeitä, jotka ulottuvat siitä suurimmillaan noin 10 metrin päähän.
Mikäli alueelle suunnitellaan maankäyttöä, on paikalla tehtävä tarkempi inventointi. |
| metsakeskus.1000027209 |
78 |
Tvärminne Taisteluhauta 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288853.00000000 |
6641763.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027209 |
Paikalla on useita peräkkäisiä lyhyehköjä taisteluhautoja. Niiden syvyys ja leveys on 0,5–1 m.
Mikäli alueelle suunnitellaan muuttuvaa maankäyttöä on alueella tehtävä tarkempi inventointi. |
| metsakeskus.1000027210 |
507 |
Häkälä |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
483084.00000000 |
6801622.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027210 |
Hietaniemen kylässä kantatie 15025:n ja Juolasveden Leppälahden välisellä kannaksella, Häkälän kylätien molemmin puolin on neljä taistelukaivantoa ja seitsemän miehistösuojaa, joista osa on louhittu kallioon ja osa kaivettu maahan. Taistelukaivantojen yhteispituus on noin 900 m. |
| metsakeskus.1000027211 |
78 |
Tvärminen taisteluhauta 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288556.00000000 |
6641372.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027211 |
Leveys 1–2,5 m, syvyys 0,5–1 m.
Mikäli alueelle suunnitellaan muuttuvaa maankäyttöä, tulee paikalla tehdä tarkempi inventointi |
| metsakeskus.1000027212 |
507 |
Juolasveden Kuikkolahti |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
485206.00000000 |
6805236.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027212 |
Juolasveden itärannalla, Kuikkolahden pohjoisrannalla on pieni pätkä taistelukaivantoa. |
| metsakeskus.1000027213 |
78 |
Tvärminne Taisteluhauta 5 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288586.00000000 |
6641260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027213 |
Sijaitsee jatkona taisteluhauta 1:lle, tien toisella puolella. Leveys 1,5–2,5 m, syvyys 0,5–1 m. Kartoitetulta päälinjalta eroaa useita pesäkkeitä, jotka ulottuvat siitä suurimmillaan noin 10 metrin päähän.
Mikäli alueelle suunnitellaan muuttuvaa maankäyttöä, on alueella tehtävä tarkempi inventointinti. |
| metsakeskus.1000027214 |
78 |
Tvärminne varustus 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288645.00000000 |
6641364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027214 |
Paikalla todettiin 10 x 10 metrin alalla kaksi erillistä 5–6 m pitkää taistelukaivantoa, joissa kaivantojen leveys on noin metrin, syvyys samoin. Kaivannoista avautuu ampuma-ala itään. |
| metsakeskus.1000027215 |
78 |
Tvärminne varustus 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288905.00000000 |
6641773.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027215 |
Paikalla on 4 x 5 metrin alalle ulottuva E-kirjaimen muotoinen taistelukaivanto, jonka leveys on 0,5–0,8 m ja syvyys 0,5–1 m. |
| metsakeskus.1000027216 |
78 |
Tvärminne varustus 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288892.00000000 |
6641770.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027216 |
Paikalla todettiin 8 m pitkä taisteluhauta, jonka leveys on 1 m ja sy-vyys 0,5 m. |
| metsakeskus.1000027217 |
78 |
Tvärminne varustus 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288882.00000000 |
6641766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027217 |
U:n muotoinen taistelukaivanto, joka ulottuu 6 x 4 metrin alalle. Sen leveys on 1 m ja syvyys 0,5–1 m. |
| metsakeskus.1000027218 |
78 |
Tvärminne varustus 5 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288849.00000000 |
6641781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027218 |
Koordinaattien kohdalla inventoinnissa todettiin 2,5 x 2,5 metrin laajuinen ja metrin syvyinen pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka reunoilla ja pohjalla on runsaasti halkaisijaltaan puolimetrisiä kiviä. Länsisivulla todettiin lahoamistilassa olevia puujäännöksiä. Itäsivulla on oviaukko. Ympäristössä n. 50 x 50 metrin alalla on runsaasti erimuotoisia taistelukaivantoja |
| metsakeskus.1000027219 |
78 |
Tvärminne varustus 6 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288749.00000000 |
6641577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027219 |
Harjanteella on 9 x 9 metrin laajuinen ja 1,5 m syvä pohja-kaavaltaan neliönmuotoinen kuoppa. Ympärillä on reunavallit, jotka mukaan laskien jäännöksen ala on 12 x 12 m. |
| metsakeskus.1000027220 |
78 |
Tvärminne varustus 7 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288531.00000000 |
6641253.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027220 |
Paikalla todettiin reunavallillinen kuoppa, jonka laajuus on 6 x 6 m ja syvyys 2,2 m. Sen länsisivulla on kulkuaukko, joka jatkuu noin 10 m pitkänä kaivantona. |
| metsakeskus.1000027221 |
179 |
Jänissaari |
10007 |
12015 |
13000 |
11042 |
27000 |
427409.00000000 |
6876074.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027221 |
Jänissaaren pohjoisosassa noin 15—20 metrin päässä rannasta on neljä kivillä täytettyä kuoppaa. Läntisin kuoppa on avonainen, muut ovat aluskasvillisuuden peitossa. Läntisimmän kuopan lounaispuolella on kiviröykkiö. Kuoppien koko on noin 0,8 x 1,2 metriä. Ensimmäisen ja toisen sekä kolmannen ja neljännen kuopan välinen etäisyys on noin kaksi metriä. Toisen ja kolmannen kuopan välinen etäisyys on noin 17 metriä. Alue on kuusi- ja koivuvaltaista metsää. Kohde sijaitsee vastapäätä mantereen puolella sijainnutta Iloniemen sahaa, joka toimi vuosina 1918—1954. Onkin mahdollista, että kuopat ja röykkiö liittyvät sahan tai sitä edeltäneen tervatehtaan toimintaan. |
| metsakeskus.1000027222 |
179 |
Sahinsaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
431382.00000000 |
6874392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027222 |
Kohde sijaitsee keskimmäisen Sahinsaaren keskiosassa maaston korkeimmassa kohdassa noin 50 metrin päässä itärannasta. Luoteeseen viettävällä mäntyä ja nuorta kuusta kasvavalla rinteellä on röykkiö. Kokonaan sammaleen alle peittyvät kivet ovat irtonaisia. Röykkiön pituus (N-S) on noin 6,1 metriä ja leveys (W-E) noin 5,2 metriä. Kyseessä saattaa olla esihistoriallinen röykkiö. Kohteesta luoteeseen vajaan kilometrin päässä sijaitsee Tahkosaaren rautakautinen röykkiö. |
| metsakeskus.1000027224 |
78 |
Byviken |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
287772.00000000 |
6640316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027224 |
Byvikenin itäpuolella sijaitsevan kallion Bykeninin puoleisella alarinteellä havaittiin neljä puolustusvarustusta, mahdollisia tähystys/ampumasuojia. Kaikki sijoittuvat siten, että niistä on näkymä kohti Byvikenin länsirantaa. Rakenteet sijaitsevat kallion reunalla tai aivan sen alapuolella. Rakenne nro 2 oli huomattavasti suurempi ja huolellisemmin rakennettu, kuin muut havaitut rakenteet, joista nro 1 oli suuren kiven viereen rakennettu ja 3 ja 4 kivetyksellä tuettuja kuoppia.
Rakenteiden ikää ja merkitystä ei pystytty inventoinnin puitteissa arvioimaan, mutta ne voivat mahdollisesti liittyä Hangon vuokra-aikaan vuosiin 1940–41.
Yhteensä tähän kohteeseen kuuluu neljä erillistä alakohdetta, joista nro 1 koordinaatit on asetettu kuvaamaan alueen pistetietoa. |
| metsakeskus.1000027225 |
507 |
Taipaleenlahti Vehkalahti |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
508146.00000000 |
6807528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027225 |
Kaivettua ja louhittua ensimmäisen maailmansodan aikaista kaivantoa Kallaveden Taipaleenlahden etelärannalla, Kirveslahden ja Vehkalahden välissä. |
| metsakeskus.1000027226 |
889 |
Kemilä, Kärenojan suu |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478882.00000000 |
7173457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027226 |
Oulujokeen idästä laskevan Kärenojan suupuolessa on kaikkiaan viisi tervahautaa, jotka kaikki maantien ja joen välissä. Yhtä hautaa (5) lukuunottamatta kaikki ovat ojan pohjoisrannalla. Näistä jokseenkin keskimmäisenä on hauta 1, jonka kokonaishalkaisija on noin 15-16 metriä, loivan keskuskuopan halkaisija on noin 8 metriä. Halssi on kohti etelää. Muiden hautojen halkaisija on noin 16-18 metriä. |
| metsakeskus.1000027227 |
889 |
Nyrylä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479105.00000000 |
7172335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027227 |
Loivapiirteinen tervahauta, jonka halkaisija noin 14-16 metriä, keskuskuopan halkaisija noin 9-10 metriä ja syvyys 1 metri. Halssi luoteeseen. |
| metsakeskus.1000027229 |
889 |
Patoniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479893.00000000 |
7169759.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027229 |
Loivapiirteinen tervahauta, jonka halkaisija noin 18-19 metriä, keskuskuopan halkaisija noin 10-11 metriä, syvyys 1-1,2 metriä. Halssi luoteeseen. Haudan ympäsitllä joitakin kuoppia. Haudasta noin 125 metriä etelälounaaseen on laseraineistossa hautamainen ilmiö, joka kuitenkin luontainen. |
| metsakeskus.1000027230 |
889 |
Kotti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479317.00000000 |
7170160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027230 |
Paikalla on aivan vierekkäin kaksi tervahautaa, joiden halkaisija on noin 17 metriä, keskuskuopan halkaisija 8 metriä ja syvyys 100-140 cm. Halssit itäkoilliseen. Kummankin haudan vierellä on kuoppia kehässä hautojen ympärillä. |
| metsakeskus.1000027232 |
889 |
Siikaoja |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479688.00000000 |
7166577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027232 |
Maastokartan ja lidar-aineistojen perusteella Oulujoen länsipuolella Siikaojan eteläpuolella lähellä Pyykön taloa on 2-3 tervahautaa. Alue on luonnonsuojelualuetta, eikä kohteita ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000027233 |
889 |
Puhakka SE |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
480730.00000000 |
7166160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027233 |
Paikalla olevan tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä ja keskuskuskuopan halkaisija noin 8 metriä ja syvyys 1 m, Halssi kaakkoon. Tiheän vaarainkasvuston peittämä. |
| metsakeskus.1000027234 |
889 |
Tolola N |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479422.00000000 |
7167922.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027234 |
Tilustien ja jyrkän törmän välissä on säilynyt tervahauta, jonka halkaisija on noin 12-13 metriä, keskuskuopan halkaisija on noin 7-8 metriä ja syvyys noin 1-1,2 metriä. |
| metsakeskus.1000027236 |
889 |
Kurikkaoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479103.00000000 |
7168394.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027236 |
Alueella on 5 - 6 tervahautaa, joista itäisin on kookkain. Tämän tervahaudan 1 kokonaishalkaisija on noin 18 metriä, keskusosan halkaisija noin 11-12 metriä ja syvyys 1,6 m. Halssi etelään kohti ojaa. Muut ovat halkaisijaltaan selvästi pienempiä vaihdellen halkaisijaltaan 4-5 metristä noin 8-10 metriin. |
| metsakeskus.1000027238 |
109 |
Toivaalan kylä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
381881.00000000 |
6780875.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027238 |
Toivaalan kylä sijaitsee Suolijärven koillisrannalla, ja on entisen Tuuloksen vanhimpia kyliä (ensimaininta 1433). Vuonna 1566 siellä on ollut 6 taloa. Kylän tonttimaat on asemoitu tarkemmin 2021 tarkastuksessa isojakokartan ja isojaon uudistuskartan perusteella (mittaukset on tehty 1785-1799). Paikalla on edelleen kylämäistä asutusta ja se on säilyttänyt kohuullisen hyvin alkuperäisen luonteensa. Koillispuoliselta pellolta on löytynyt myös 1700-luvun plootuja. |
| metsakeskus.1000027239 |
297 |
Putaansaari länsi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
562579.00000000 |
6987303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027239 |
Varustus sijaitsee Putaansaaren länsiosassa, Muuruveteen pistävässä niemekkeessä.
Aidattuna on kallioon louhittu traverssi, jonka laajuus on 5 x 10 m ja syvyys 2,3 m. Siitä lähtee kohti luodetta yhteys/taisteluhautaa, jonka alkuosa on louhittu kallioon. Louhitun osan leveys on 1,5-2 m ja syvyys 1,5 m, seinämät ovat pystysuorat.
Kohde rajautuu omakotitontteihin, kadunvarren hoidettuun nurmikkoon ja järven rantaan. |
| metsakeskus.1000027240 |
297 |
Putaansaari itä |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
563287.00000000 |
6987626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027240 |
Varustus sijaitsee Putaansaaren pohjoisosassa, Muurutvirran etelärannalla, mänty-valtaisessa sekametsässä. Etelässä alue rajoittuu peltoon. Paikalla on kaksi erillistä puolustusvarustusta, jotka sijaitsevat erillisissä metsäsaarekkeissa noin sadan metrin päässä toisistaan. Välissä on peltoa ja kostea notko. Molemmissa on kyse moreeniin kaivetusta taisteluhaudasta. |
| metsakeskus.1000027241 |
297 |
Putaanvirta |
10001 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
563553.00000000 |
6987268.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027241 |
Putaanvirran pohjoisrannalta kohti etelää pistävä kivivalli, mahdollisesti sillan tai laiturin perustus. Rakenne on noin 10 metriä pitkä ja leveimmillään 4-5 metriä. Se on rakennettu käsin kannettavista kivistä. Rakenteen päällä kasvavat männyt viittaavat noin 100 vuoden ikään. |
| metsakeskus.1000027242 |
749 |
Pyylahti 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
532624.00000000 |
6997154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027242 |
Hiilihaudan leveys on noin neljä metriä ja syvyys noin 70 cm. Hiilihauta sijaitsee hyvin loivasti länteen laskevassa hiekkaisessa rinteessä. |
| metsakeskus.1000027243 |
791 |
Isomaa 1 (Ylioja) |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
434524.00000000 |
7162511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027243 |
Soikeahko kuoppa, mahdollinen pyyntikuoppa, ympäröivistä tasaisista soistuma-alueista kohoavan Isomaa-nimisen mäkialueen länsipään nyppylän itäkaakkoon viettävässä rinteessä. Paikka on Mankilanjärveen laskevasta Yliojasta (Rosinojasta, yläjuoksulla Kärsämänjoki) vajaa 500 m itään, entisen Rantsilan kunnan pohjoisosassa. Limingan rajasta on 650 m lounaaseen. Kuoppa on kooltaan noin 3,5 x 2,5 m. Koepistossa vallilla todettiin melko ohut huuhtoutumiskerros. Kuopasta noin 250 m itään laajemman ja matalamman nyppylän loivassa pohjoisrinteessä tervahauta |
| metsakeskus.1000027244 |
178 |
Sääksjärvi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
536381.00000000 |
6866150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027244 |
Sääksjärven etelärannalla on lyhyt pätkä kaivettua taisteluhautaa. |
| metsakeskus.1000027245 |
791 |
Isomaa 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434773.00000000 |
7162542.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027245 |
Yksittäinen tervahauta tasaisilta kosteilta ja ojitetuilta alueilta muutaman metrin kohoavan Isomaa-nimisen mäkialueen keskiosan pohjoiseen loivasti viettävällä rinteellä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 11 m ja nykyisin tiheähkön sekametsän ympäröimä. Paikka entisen Rantsilan kunnan pohjoisosassa, Mankilanjärveen laskevasta Yliojasta (Rosinojasta, yläjuoksulla Kärsämänjoki) runsaat 700 m itään ja Limingan rajasta runsaat 400 m lounaaseen. |
| metsakeskus.1000027246 |
791 |
Pöytäkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435142.00000000 |
7160833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027246 |
Tervahauta pienen mäennyppylän koillisreunassa Pöytäkankaalla, entisen Rantsilan kunnan pohjoisosassa, 300 m Ylioja (Rosinojan t. Kärsänjoen) pohjoispuolella, Nakkulanperän ja valtatie 4:n suunnalta johtavan metsätien pohjoispuolella. Haudan halkaisija on noin 10 m. Mäennyppylän laella on useampia pieniä maakuoppia, jotka liittynevät tervahaudan käyttöön. |
| metsakeskus.1000027270 |
710 |
Bakskogen |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
306667.00000000 |
6657985.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027270 |
Pienessä rakkakivikossa oleva kuoppa joka on halkaisijaltaan metrin verran ja syvyydeltään noin 50 cm. Sen ympärillä oli havaittavissa vallit, jotka olivat metrin levyiset. |
| metsakeskus.1000027272 |
710 |
Gullö Storrmossen |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
298679.00000000 |
6648640.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027272 |
3 pientä kivistä ladottua rajamerkkiä, jotka ovat linjassa 1-2 metrin päässä
toisistaan. Ne ovat halkaisijaltaan noin 50 cm ja korkeudeltaan 20-40 cm. Ovat ajotukseltaan nuorehkoja. |
| metsakeskus.1000027273 |
710 |
Oxdalen |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27000 |
296330.00000000 |
6649858.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027273 |
Panssarivaunujen torjuntaan rakennettu kivieste 1940-luvulta |
| metsakeskus.1000027274 |
710 |
Kittelmossen 1 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
295408.00000000 |
6649857.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027274 |
Kymmenen Hankoniemen sotatoimiin liittyvää suojarakennusta 1940-
luvulta. Suojahuoneet ovat neliömäisiä ja kooltaan yleensä 5-8 x 7-10 metriä. Rakenteiden
ympärillä on yleensä vallit ja ne aukeavat pääosin itään. Suojahuoneiden syvyys on 3-4 metriä. |
| metsakeskus.1000027275 |
710 |
Kittelmossen 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
295076.00000000 |
6649768.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027275 |
Useampia Hankoniemen sotatoimiin liittyviä kohteita 1940-luvulta. Ainoastaan kohteen reunimmaiset rakenteet dokumentoitiin. Suojahuoneet ovat neliömäisiä ja kooltaan yleensä 5-8 x 7-10 metriä. Rakenteiden ympärillä on yleensä vallit ja ne aukeavat pääosin itään. Aivan voimalinjan läheisyydessä on ajoneuvosuoja, joka aukeaa itään. Se on kooltaan 5x9 metriä ja syvyydeltään 3 metriä. |
| metsakeskus.1000027276 |
710 |
Harparskog 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
293664.00000000 |
6649441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027276 |
Useampia Hankoniemen sotatoimiin liittyviä kohteita 1940-luvulta. Ainoastaan voimalinjan alla olevat rakenteet dokumentoitiin. Taisteluhautojen jäänteitä tavattiin kahdesta paikasta. Ilmeisesti kyseessä on yksi laajempi taisteluhautakompleksi, joka on osittain tuhoutunut ja fragmentoitunut voimalinjan rakentamisen ja myöhemmän asuntorakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000027277 |
710 |
Harparskog 2 |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27000 |
293475.00000000 |
6649040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027277 |
Panssarivaunujen torjuntaan lähes pohjois-etelä-suuntaisesti rakennettu kivieste 1940-luvulta. Linjausta dokumentoitiin jonkin matkaa Lillträsketin luonnonsuojelualueen pohjoispäätä kohti, ja se tuntuisi seuraavan varsin hyvin linjausta, joka on merkitty Hangon rintamamuseon karttoihin. |
| metsakeskus.1000027278 |
710 |
Vargberget |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
292127.00000000 |
6648950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027278 |
Kahdeksan Hankoniemen sotatoimiin liittyvää suojarakennusta 1940-luvulta. Suojahuoneet ovat neliömäisiä ja kooltaan yleensä 5-7 x 7-10 metriä. Rakenteiden ympärillä on yleensä vallit ja ne aukeavat pääosin itään. Suojahuoneiden syvyys on 2-3 metriä. Lisäksi alueella
on yksi matala taisteluhauta/kaapelikaivanto.
Inventointi 2022:
Kohteessa havaittiin 11 suojahuoneen jäännöstä, joiden kuvaus vastaa muinaisjäännösrekisterin kuvausta. Alueen halki kulkee metsäautotie. |
| metsakeskus.1000027279 |
78 |
Harabergen |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27000 |
289181.00000000 |
6646933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027279 |
Panssarivaunujen torjuntaan lähes pohjois-etelä-suuntaisesti rakennettu
kivieste 1940-luvulta. |
| metsakeskus.1000027280 |
78 |
Harabergen 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288834.00000000 |
6646701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027280 |
Taisteluhauta tai -kaivanto 1940-luvulta sekä siihen liittyviä konekivääripesäkkeitä |
| metsakeskus.1000027281 |
78 |
Harabergen 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288714.00000000 |
6646655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027281 |
Taisteluhauta tai kaivantoeste 1940-luvulta. Kaivannon leveys on 8 metriä ja
se on jaettu 3 metrin kokoisiin osastoihin poikittaisvalleilla. |
| metsakeskus.1000027282 |
78 |
Harabergen 4 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
288619.00000000 |
6646610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027282 |
5 konekivääripesäkettä sekä niitä toisiinsa yhdistäviä matalia kaapelikaivantoja. |
| metsakeskus.1000027283 |
78 |
Harabergen 5 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288198.00000000 |
6646382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027283 |
1940-luvulla rakennettujen taisteluhaudan, konekivääripesäkkeiden,
ajoneuvosuojan ja kallioon räjäytetyn kuopan muodostama kokonaisuus.
Inventointi 2022:
Voimajohtolinjan alla on pienehkö mäki, jonka lounais- ja länsipuoleisen rinteen juurella on taistelukaivanto, jonka länsipuolella on valli. Vallin länsipuolella on neljä pienempää kaivantoa. Mäen korkeimmalle kohdalle on kallioon tehty kuoppa, joka oli täyttynyt vedellä. Voimajohtolinjan alla kulkeva metsätie on rikkonut vallia parin metrin matkalta.
Kohteen laajuus erottuu selkeästi Maanmittauslaitoksen rinnevarjosteesta. Sen ja maastohavaintojen perusteella kohteen aluerajausta tarkennettiin ja laajennettiin kattamaan koko alueen havainnot. Kohteen aluerajauksen pohjoispuolella on runsaasti taistelukaivantoja, joita ei tässä inventoinnissa tarkastettu ja mitkä jäivät aluerajauksen ulkopuolelle. Kaivantojen paikalla on muinaisjäännösrekisterin pisteet Koverhar 47 (1000030548) ja Hankoniemen linnoitusvyöhyke (1000009366), mutta niillä ei ole aluerajausta. |
| metsakeskus.1000027284 |
78 |
Harabergen 6 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288034.00000000 |
6646269.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027284 |
1940-luvulla rakennettu matala taisteluhauta tai kaapelikaivanto.
Inventointi 2022:
Kohteen kaivannot jatkuvat maastossa paljon laajemmalle alueella, kuin muinaisjäännösrekisterin aluerajaus. Kaivanto kiemurtelee heikosti havaittavana voimajohtolinjan alla. Metsätien kohdalla kaivantoja on tasoitettu tai niiden yli on ajettu työkoneella. Ojiin on myös kaadettu puiden taimia.
Kohteen laajuus erottuu selkeästi Maanmittauslaitoksen rinnevarjosteesta. Sen ja maastohavaintojen perusteella kohteen aluerajausta tarkennettiin ja laajennettiin kattamaan koko alueen kaivannot. |
| metsakeskus.1000027285 |
78 |
Harabergen 7 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
287949.00000000 |
6646272.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027285 |
1940-luvulla rakennettu matala taisteluhauta tai kaapelikaivanto.
Inventointi 2022:
Kohde tarkastettiin 20.4. Paikalla havaitut kaivannot jatkuvat maastossa paljon laajemmalle alueella, kuin muinaisjäännösrekisterissä ollut aluerajaus. Kaivanto kiemurtelee voimajohtolinjan alta etelään ja toiselle puolen linjaa kaivanto jatkuu luoteeseen metsäalueelle. Voimajohtolinjan alla kulkevan metsätien kohdalla kaivantoja on tasoitettu tai niiden yli on ajettu työkoneella. Kaivantoihin on myös kaadettu puiden taimia.
Kohteen laajuus erottuu selkeästi Maanmittauslaitoksen rinnevarjosteesta. Sen ja maastohavaintojen perusteella kohteen aluerajausta tarkennettiin ja laajennettiin kattamaan koko alueen havainnot. Rinnevarjosteessa, noin 55 metriä kohteen luoteispuolella on nähtävissä kaivantoja, jotka ovat todennäköisiä taistelukaivantoja. Kohteita ei tarkastettu maastossa, eikä niitä otettu tähän aluerajaukseen mukaan. |
| metsakeskus.1000027286 |
854 |
Pohjukka |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359413.00000000 |
7383787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027286 |
Pohjukan löytöpaikka sijaitsee Juoksengin Kuiluvaaransaaren (Maansaaren)
etelälaidalla, Alaisen Ratasjoen rannalla.
Kaksi tuuraa KM 16400:1-2 on löytynyt 1937-38 rantapensaikkoa raivattaessa vieritysten hiesumaasta lapionpiston syvyydestä, n. 5 m:n päässä törmän reunasta. Löytöpaikka on Pohjukan rakennusten kohdalla rannassa; Ratasjoen yli johtavasta rautatiesiliasta
n. 200 m länteen. Paikka on n. 3 m joen pinnan tasosta rantatörmän
n. 30m leveällä tasanteella, josta maasto nousee n. 1,5 m korkeana
terassina tasaiseksi peltoaukeaksi. Maaperä löytöalueella on n. 1,5 m hiesumaata, jonka alla seuraa savi ja moreeni.
Paikan topografia ja löydöt viittaavat mahdolliseen kivikautiseen asuinpaikkaan.
Tilaa raivattaessa 1937-38 rantatörmän lietemaasta n. 1 m:n syvyydestä tuli esiin mm. kuusenkäpyjä) |
| metsakeskus.1000027287 |
853 |
Porala/Borgareböhle |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27002 |
234510.00000000 |
6700410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027287 |
Keskiaikainen kylä Kakskerranjärven länsipäässä. Se mainitaan 1540 maakirjassa ja ulkoveronmaana olevana kylätonttina vuoden 1697 kartan selitteessä. Kylän maat omisti 1600-luvulta lähtien Kollin kylä.
Porala kuuluu Aulis Ojan mukaan ruotsalaisen oikeuden kyliin eli nuorimpaan kerrostumaan. Poralan autioitumisen ajankohta sijoittuu 1400-luvun loppuun tai 1500-luvun alkuun.
Tällä hetkellä paikka on puustoa kasvava, peltoon työntyvä metsäsaareke. Oletettavasti kylätontti on säilynyt lähestulkoon koskemattomana. Toukokuussa 2015 tehdyssä maastotarkastuksessa mäenkumpareella voitiin havaita vahvan turpeen peittämä mahdollinen röykkiö sekä joitakin täysin epäjärjestyksessä olevia suurehkoja kiviä, jotka ovat mahdollisesti jonkin rakennuksen perustuskiviä.
Vuonna 2020 tehdyssä koekaivauksessa voitiin paikantaa kairauksissa näkyneen nokimaan perusteella yksi asuinpaikkatasanne ja kolme vanhempaa, todennäköisesti tulisijoihin liittyvää rakennetta. Tasanteelle tehtiin neljä koeruutua, ja yhden rakenteen vierestä teetettiin kaksi ajoitusnäytettä, joista luunäyte ajoittanee alueen vanhinta käyttövaihetta ja osuu 1200-luvun loppuun tai 1300-luvulle. Rakenteen käyttöön liittyvä hiilinäyte ajoittui 1300-luvulle tai 1400-luvun alkuun. Samasta keskiaikaisesta maayksiköstä löytyi myös tiilimurskaa, palanutta savea ja tuluspiin pala. |
| metsakeskus.1000027287 |
853 |
Porala/Borgareböhle |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27003 |
234510.00000000 |
6700410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027287 |
Keskiaikainen kylä Kakskerranjärven länsipäässä. Se mainitaan 1540 maakirjassa ja ulkoveronmaana olevana kylätonttina vuoden 1697 kartan selitteessä. Kylän maat omisti 1600-luvulta lähtien Kollin kylä.
Porala kuuluu Aulis Ojan mukaan ruotsalaisen oikeuden kyliin eli nuorimpaan kerrostumaan. Poralan autioitumisen ajankohta sijoittuu 1400-luvun loppuun tai 1500-luvun alkuun.
Tällä hetkellä paikka on puustoa kasvava, peltoon työntyvä metsäsaareke. Oletettavasti kylätontti on säilynyt lähestulkoon koskemattomana. Toukokuussa 2015 tehdyssä maastotarkastuksessa mäenkumpareella voitiin havaita vahvan turpeen peittämä mahdollinen röykkiö sekä joitakin täysin epäjärjestyksessä olevia suurehkoja kiviä, jotka ovat mahdollisesti jonkin rakennuksen perustuskiviä.
Vuonna 2020 tehdyssä koekaivauksessa voitiin paikantaa kairauksissa näkyneen nokimaan perusteella yksi asuinpaikkatasanne ja kolme vanhempaa, todennäköisesti tulisijoihin liittyvää rakennetta. Tasanteelle tehtiin neljä koeruutua, ja yhden rakenteen vierestä teetettiin kaksi ajoitusnäytettä, joista luunäyte ajoittanee alueen vanhinta käyttövaihetta ja osuu 1200-luvun loppuun tai 1300-luvulle. Rakenteen käyttöön liittyvä hiilinäyte ajoittui 1300-luvulle tai 1400-luvun alkuun. Samasta keskiaikaisesta maayksiköstä löytyi myös tiilimurskaa, palanutta savea ja tuluspiin pala. |
| metsakeskus.1000027287 |
853 |
Porala/Borgareböhle |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27004 |
234510.00000000 |
6700410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027287 |
Keskiaikainen kylä Kakskerranjärven länsipäässä. Se mainitaan 1540 maakirjassa ja ulkoveronmaana olevana kylätonttina vuoden 1697 kartan selitteessä. Kylän maat omisti 1600-luvulta lähtien Kollin kylä.
Porala kuuluu Aulis Ojan mukaan ruotsalaisen oikeuden kyliin eli nuorimpaan kerrostumaan. Poralan autioitumisen ajankohta sijoittuu 1400-luvun loppuun tai 1500-luvun alkuun.
Tällä hetkellä paikka on puustoa kasvava, peltoon työntyvä metsäsaareke. Oletettavasti kylätontti on säilynyt lähestulkoon koskemattomana. Toukokuussa 2015 tehdyssä maastotarkastuksessa mäenkumpareella voitiin havaita vahvan turpeen peittämä mahdollinen röykkiö sekä joitakin täysin epäjärjestyksessä olevia suurehkoja kiviä, jotka ovat mahdollisesti jonkin rakennuksen perustuskiviä.
Vuonna 2020 tehdyssä koekaivauksessa voitiin paikantaa kairauksissa näkyneen nokimaan perusteella yksi asuinpaikkatasanne ja kolme vanhempaa, todennäköisesti tulisijoihin liittyvää rakennetta. Tasanteelle tehtiin neljä koeruutua, ja yhden rakenteen vierestä teetettiin kaksi ajoitusnäytettä, joista luunäyte ajoittanee alueen vanhinta käyttövaihetta ja osuu 1200-luvun loppuun tai 1300-luvulle. Rakenteen käyttöön liittyvä hiilinäyte ajoittui 1300-luvulle tai 1400-luvun alkuun. Samasta keskiaikaisesta maayksiköstä löytyi myös tiilimurskaa, palanutta savea ja tuluspiin pala. |
| metsakeskus.1000027288 |
853 |
Iisalan yksinäistalo |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
239615.00000000 |
6701410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027288 |
Kylätontti Monnoisten eteläpuolella, kakskerranjärven itä-/kaakkoispuolella. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1471. Yksinäistalo, josta vuonna 1574 tuli Prinkkalan rälssilampuotitalo.
Kylänpaikka esiintyy vielä 1700-luvun lopun kartassa ja 1800-luvun puolivälin pitä-jänkartassa, mutta se on kadonnut vuoden 1881 senaatinkartasta. Ilmeisesti talo on autioitunut vuoteen 1881 mennessä.
Kohde sijaitsee Kakskerranjärveä kiertävän tien länsipuolella, metsänrinteessä. Paikalla on havaittavissa runsaasti rakennusten kivijaloista peräisin olevia suuria kiviä, ilmeisesti navettaan johtanut ramppi, jonkinlaisia kulku-uria, pengerryksiä sekä runsaasti kulttuurivaikutteista kasvillisuutta. Tarkastusajankohtana kasvillisuutta oli sen verran paljon, että yksittäisiä rakennusten perustoja ei täysin varmuudella pystytty erottamaan. |
| metsakeskus.1000027288 |
853 |
Iisalan yksinäistalo |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
239615.00000000 |
6701410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027288 |
Kylätontti Monnoisten eteläpuolella, kakskerranjärven itä-/kaakkoispuolella. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1471. Yksinäistalo, josta vuonna 1574 tuli Prinkkalan rälssilampuotitalo.
Kylänpaikka esiintyy vielä 1700-luvun lopun kartassa ja 1800-luvun puolivälin pitä-jänkartassa, mutta se on kadonnut vuoden 1881 senaatinkartasta. Ilmeisesti talo on autioitunut vuoteen 1881 mennessä.
Kohde sijaitsee Kakskerranjärveä kiertävän tien länsipuolella, metsänrinteessä. Paikalla on havaittavissa runsaasti rakennusten kivijaloista peräisin olevia suuria kiviä, ilmeisesti navettaan johtanut ramppi, jonkinlaisia kulku-uria, pengerryksiä sekä runsaasti kulttuurivaikutteista kasvillisuutta. Tarkastusajankohtana kasvillisuutta oli sen verran paljon, että yksittäisiä rakennusten perustoja ei täysin varmuudella pystytty erottamaan. |
| metsakeskus.1000027290 |
291 |
Aningaistensaari |
10007 |
12015 |
13000 |
11042 |
27000 |
414330.00000000 |
6830548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027290 |
Kohde sijaitsee noin 70 metriä luoteispohjoiseen saaren pohjoisimmasta kiinteistöstä ja noin 20 metrin päässä saaren länsirannasta. Paikalla on betonisia palkkeja, jotka ovat jäännöksiä saarella toimineesta sahasta. Palkkien korkeus on noin 0,5—0,9 metriä. Alue on kooltaan noin 25 x 13 metriä. Penger rajaa alueen sen länsi- ja kaakkoispäässä. Aningaistensaaren saha kuului saman Korpisen suvun omistukseen kuin vuosina 1890—1924 toiminut Ruolahden saha. Aningaistensaareen perustettiin saha vuonna 1918 Ruolahden sahan johdossa tapahtuneen sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Saha ehti toimia saarella vain lyhyen aikaa 1920-luvun alussa, sillä Ruolahden sahan toiminta päättyi konkurssiin vuonna 1924. Saha purettiin Aningaistensaaresta 1930-luvulla. |
| metsakeskus.1000027291 |
291 |
Ruokosaaret |
10007 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
415875.00000000 |
6831285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027291 |
Kohde sijaitsee noin 50 metriä saaren lounaisosassa olevasta kiinteistöstä pohjoiskoilliseen. Paikalla on kivistä ladottu perusta, jonka päällä on pitkä viisarikivi vinosti pystyssä. Perustan koko on noin 1,1 x 0,95 metriä ja viisarikiven korkeus noin 0,78 metriä. Kivessä ei ole hakkauksia. Kohde sijaitsee suunnilleen nykyisellä kiinteistörajalla. |
| metsakeskus.1000027292 |
179 |
Livansaari |
10007 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
431893.00000000 |
6873658.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027292 |
Kohde sijaitsee itäisessä Livansaaressa rinteen laella noin 150 metriä kaakkois-etelään saaren pohjoiskärjestä. Pystyssä olevan kiven ympärille on ladottu kiviä. Kivilatomuksen pituus on noin 1,6 metriä ja leveys noin 0,75 metriä. Keskuskivi on noin puoli metriä korkea. Kivessä ei ole hakkauksia. Rajapyykki sijaitsee nykyisellä kiinteistörajalla. |
| metsakeskus.1000027295 |
291 |
Uotilansaari |
10007 |
12016 |
13178 |
11006 |
27000 |
404029.00000000 |
6824194.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027295 |
Kohde sijaitsee Torvelanlahdesta Uotilan tilalle vievän polun itäpuolella pensaikkoisessa maastossa noin 150 metrin päässä rannasta. Kivistä ladottu uuni kuului riiheen, joka rakennettiin joskus 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ja purettiin sotien jälkeen. Uuni on noin 1,55 metriä korkea, 1,8 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä. Uunin suu on luoteeseen päin. Suuaukon korkeus on noin 0,39 metriä ja leveys 0,4 metriä. Uuni on sammaloitunut, ja sen päälle on kasattu punaisia tiiliä. Uunin pohjois- ja luoteispuolella noin 3—5 metrin päässä on rakennuksen peruskiviä. |
| metsakeskus.1000027296 |
301 |
Ahvenlamminmäki |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27018 |
269552.00000000 |
6941529.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027296 |
Kansallismuseon kokoelmiin toimitettiin vuonna 1947 Luopan kylästä viikinkiaikaisen hautalöydön esineet (KM 11815). Löytöpaikka, Ahvenlamminmäki sijaitsee metsäalueella, matalahkolla harjanteella, joka idässä rajoittuu Ponsinevaan ja lännessä Kurjennevaan. Paikka oli vuonna 1948 erämaata ja etäällä kylästä. Paikan vuonna 1948 tarkastaneen Ella Kivikosken mukaan muinaisjäännös oli kokonaan hävitetty. Paikalla oli ollut löytäjän maanviljelijä Toivo Kujalan mukaan pieni, päänkokoisista kivistä tehty ladelma, jossa kivet olivat olleet vain yhdessä kerroksessa. Kiveys oli heti turpeen alla, ja kivien alta löytyivät muinaisesineet ja palaneet luut.
Vuoden 2017 inventoinnin perusteella muinaisjäännöksen laajuutta ja säilyneisyyttä tulisi selvittää lisää. |
| metsakeskus.1000027298 |
489 |
Kuusela |
10001 |
12018 |
13000 |
11006 |
27000 |
529857.00000000 |
6733100.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027298 |
Puinen kaivo sijaitsee koilliseen laskevan peltorinteen alavimmalla kohdalla, joka on edelleen hyvin kostea. Kaivo on täyttynyt peltomaalla, mutta sen kooksi on arvioitu noin 2 x 2m. Rakenteita on mahdollisesti säilynyt savisessa ja kosteassa maassa. Kaivo on tehty alun perin lähteeseen, mahdollisesti jo ennen kuin alue on raivattu pelloksi. Kaivo on ollut käytössä vielä 1900-luvun alkupuoliskolla, jolloin sitä on käytetty maidon säilytykseen. Tuolloin puukaivossa on ollut kotamainen katos.
Kohteen sijainti merkitty peltoon paalulla. |
| metsakeskus.1000027299 |
286 |
Hiidenmäki |
10007 |
12004 |
13052 |
11006 |
27000 |
494794.00000000 |
6728044.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027299 |
Kohde mainitaan A. Wuorimaan "Piirteitä Sippolan historiasta" (1915, s. 23), jonka mukaan Hiidenmäelle olisi paennut Turun rauhan aikoihin 1740-luvulla kahtena päivänä vuodessa nuoria miehiä sotaväkeen määräämisen pelossa. Miehet olisivat piilotelleet Hiidenmäellä sijaitsevissa vanhoissa haudoissa, jotka olisivat olleet siellä vierekkäin mukulakivistä tehtyine seinineen.
Hiidenmäen pirunpelto on kooltaan noin 30 x 40 m ja sen pinta on sammalen peittämä ja muodoltaan lattea, mutta sen keskustassa sekä itäpäässä on havaittavissa erimuotoisia ja -kokoisia kuoppia ja kuopanteita. Yhteensä näitä on 12-14. Kooltaan ne ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät kuopat ole voineet toimia piilopaikkoina, ellei niihin ole liittynyt muita jo kadonneita rakenteita. |
| metsakeskus.1000027300 |
286 |
Wredeby 1 |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
486202.00000000 |
6725605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027300 |
Kohde sijaitsee Wredebyn kartanon peltoalueiden välisellä kivikkoisella kallionyppylällä. Kumpareen länsiosassa noin 40 m päässä pellon reunasta on siirtolohkare, jonka pystysuoraan länsisivuun on tehty noin 11 x 12 cm kokoinen ympyrän muotoinen hakkaus, jonka keskellä on pieni pyöreä napamainen hakkaus (halkaisija 1 cm ja syvyys 1,5 cm). Hakkausta on todennäköisesti puhdistettu äskettäin sammaleesta ja jäkälästä.
Kyseessä on mahdollisesti rajamerkki, vaikka siitä puuttuukin rajakulma, jonka tulisi löytyä rajapisteen ympärille hakatun ympyrän sisäpuolelta. Myös kooltaan se on muutaman senttimetrin pienempi kuin rajamerkit yleensä. Wredebyn kartano on perustettu vuonna 1815, eikä sen aikana ole tapahtunut rajamuutoksia, johon merkki voisi liittyä. Paikalla on kuitenkin ollut tätä ennen Muhniemen kylätontti ja lähipelloilta on historiallisen ajan metallinilmaisin löytöjä. |
| metsakeskus.1000027301 |
286 |
Inkeroinen Onkioja |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27007 |
492974.00000000 |
6729803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027301 |
Kohde sijaitsee pääosin Haminanväylän eteläpuolella Onkiojan (tie) molemmin puolin. Paikka on ollut luultavasti Kustaan sodan (1788–1790) aikana venäläisten leiripaikkana.
Alueella on ainakin useita kymmeniä erikokoisia maahan kaivettuja kuoppia, jotka ovat toimineet asumuksina. Osassa on nähtävissä selkeät rakenteet valleissa, joihin on ladottu kivistä hormillinen uuni. Osa asumuksista on pienempiä, eikä niissä ole luultavasti maavallien lisäksi rakenteita. Leiripaikassa on nähtävissä kaksi keskittymää, joista uunillisia on ainakin Onkiojan yksityistien itäpuolella. Osa rakenteista on tehty hyödyntäen luontaisten maakumpujen reunoja. Onkiojan yksityistien länsipuolella on maakuopanteiden lisäksi yksi suurista kivistä rinteeseen ladottu kivirakenne, jossa on oviaukko.
Leiripaikan valintaan on luultavasti vaikuttanut sen itäosassa sijainnut pieni lampi, joka on nykyisin umpeutunut, ja siitä erkaantunut pieni puro, josta on saatu vettä. Alueen länsiosassa virtaa Onkioja. Alueella on nykyisin pääosin hyvin tiheää taimikkoa ja nuorta puuta, mutta uunillisten asumusten ympäristössä on tehty puunhakkuuta. Osa asumuksista ulottuu aivan Haminanväylän varteen ja Haminanväylän pohjoispuolella on säilynyt myös kolme asumusta. Luultavasti osa on tuhoutunut paikalle rakennettujen pientalojen myötä.
Kohde on löytynyt paikallisen asukkaan ilmoituksen perusteella. |
| metsakeskus.1000027305 |
179 |
Jänissaari |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
427646.00000000 |
6876064.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027305 |
Jänissaaren pohjoisosassa noin 20 metrin päässä rannasta on rakennuksen perustukset. Pohjois- ja länsiseinustalla on kivistä ladottua perustaa. Perustusten sisäpuolella on kaksi tiilikasaa ja hirren osia. Rakennus on kooltaan noin 9 x 5 metriä. Rakennus sijaitsee rinteellä, jonka edustalla on koivua, haapaa, nuorta kuusta, pihlajaa ja juhannusruusua kasvava aukea piha. Noin kahdeksan metriä itäkaakkoon sijaitsee luhistunut lautarakennus, ja noin 15 metrin päässä lounaassa sijaitsee koivikon ja aluskasvillisuuden peitossa kolmannen rakennuksen perustukset. Paikalla on tiilipiippu ja pönttöuuni. Piipun juurella on kasa Höganäs-merkkisiä tiiliä ja ympärillä kivistä ladottua perustaa. Rakennus on kooltaan noin 6 x 7 metriä. Tiilipiippu on noin neljä metriä korkea, 0,9 metriä pitkä ja 1,45 metriä leveä. Alueen rakennukset on merkitty vuoden 1963 peruskarttaan. Alueella sijaitsi vuosina 1918—1954 toimineen Iloniemen sahan tukkien niputuspaikka. Paikalla asui aluksi sahan hevosten hoitaja ja myöhemmin uittoporukat. Paikka on toiminut myös sahan työntekijän kesämökkinä. |
| metsakeskus.1000027306 |
291 |
Saloranta |
10007 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
417546.00000000 |
6847597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027306 |
Kohde sijaitsee Mustassalossa Salorannan tilan mailla polun eteläpuolella aittarakennuksen vieressä noin 80 metriä Alajärvestä koilliseen. Paikalla on sammaloitunut kiviröykkiö, jonka koko on noin 1,2 x 1,2 metriä ja korkeus noin 30 senttimetriä. Röykkiö sijaitsee nykyisellä kiinteistörajalla, ja siihen on myöhemmin pystytetty putkipyykki. |
| metsakeskus.1000027307 |
403 |
Kytökangas 1 |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
329207.00000000 |
7015095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027307 |
Alueella todettiin rakennuksen perustuksia, uunin jäännös, kellarikuoppa sekä kiviaitaa. Alue kasvaa tiheää koivu- ja muuta lehtipuumetsää. Aluskasvillisuus on lehtomaista.
Paikalle on 1840-luvun pitäjänkartassa sekä vuoden 1860 isojakokartassa merkitty torppa, jota ei esiinny myöhemmissä kartoissa. Kysymyksessä voisi olla yli sata vuotta sitten autioitunut torpan paikka hyvin säilyneine rakennusjäänteineen ja kiviaitoineen.
Rakennusten jäännöksistä pohjoisluoteeseen on pätkittäistä, vallimaista kiviaitaa, jonka leveys on noin 1,5 m ja korkeus 0,5-1 m. |
| metsakeskus.1000027309 |
564 |
Annalankangas SW |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
421647.00000000 |
7227711.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027309 |
Kuopat sijaitsevat Annalankankaan kaava-alueella, joka tarkastettiin Pohjois-Pohjanmaan museon toimesta elokuussa 2014. Paikalla todettiin olevankahdeksan kuoppaa noin 60 metrin matkalla. Kuoppien käyttötarkoitusta ei varmuudella voitu määrittää. Kyseessä lienevät pyyntikuopat, jotka ajoittuvat aikaisintaan rautakauden keskivaiheilta historialliseen aikaan. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5 – 3 metrin välillä ja syvyys 30-60 cm välillä. |
| metsakeskus.1000027312 |
564 |
Kellonkangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
421053.00000000 |
7227725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027312 |
Kohde sijaitsee Haukiputaan keskustaajaman lounaispuolisella hiekanoton rikkomalla mäntykangasalueella Annalankankaantiestä kolmisensataa metriä etelään kahden hiekkakuopan välissä. Alueella on ainakin 12 maakuoppaa lähes 150 metrin matkalla. Kyseessä lienevät pyyntikuopat, jotka ajoittuvat aikaisintaan rautakauden keskivaiheilta historialliseen aikaan. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5 – 2,5 metrin välillä ja syvyys 30–60 cm välillä. |
| metsakeskus.1000027313 |
86 |
Riihipelto |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
382516.00000000 |
6730153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027313 |
Torpan paikka sijaitsee vuoden 1842 pitäjäkartan perusteella Riihipellon tilasta runsaat 100 m koilliseen, Hellämäentien kahden puolen (Läppäsenoja torp). Tien itäpuolella, pihatien ja maantien risteyksessä, omakotitontin länsireunassa, on jäljellä torpan asuinrakennuksen nurmettunut tulisijan perustus. Sen halkaisija on 2,5 x 2,5m ja korkeus 0,7 m. Torppa näkyy vielä venäläisellä topografikartalla vuodelta 1871, ja viimeisten asukkaitten kerrotaan polttaneen torpan kaikkine rakennuksineen. |
| metsakeskus.1000027315 |
564 |
Annalankangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
421110.00000000 |
7228272.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027315 |
Alueella on lähes 50 kuoppaa, joiden halkaisija vaihtelee 1-3,5 metrin välillä ja syvyys noin 20-50 cm välillä. Yksittäisten kuoppien perusteella hahmottuu kaksi aluetta, jotka sijaitsevat matalilla hiekkaharjanteilla. Alueiden välistä on kaivettu vesijohtokaivanto. Osa kuopista on hieman alempana harjanteiden laidoilla. Lisäksi idässä on säilynyt yksi kuoppa teiden ja muun maankäytön muokkaaman maaston säilyneellä osalla. Kuoppien sijainti ja ryhmittyminen viittaavat siihen, että kyseessä olisivat pyyntikuopat. Varmuudella tätä ei voitu todeta. Keittokuopista ei ole kyse, sillä muutamia kuoppia kenttälapiolla tunnusteltaessa ei kuoppien pohjalla vaikuttanut olevan kiviä. Muutamaan kuoppaan tehtiin koepisto, jossa vallissa erottui heikko huuhtoutumiskerros. Huuhtoutumiskerros ei yleensäkään ollut kuivalla hakatulla kankaalla erityisen paksu. |
| metsakeskus.1000027319 |
946 |
Brandkärrsbacken |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
264041.00000000 |
7013975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027319 |
2015: Luonnonkivistä ladottuja kivikehiä ja vallin ympäröimiä kuoppia kivikossa avokalliomaastossa. Sijainti Vöyrin seurakunnan maalla Rökiön kylässä Brandkärrsbacken nimisen mäen 55 m korkeuskäyrän rajaaman laen kaakkoisreunalla. Ilmoittajan kuvaus: ”Fynd i klapper på berg, fyndet består av flera tomtningar och groprösen”.
2016: Kivikossa on useita todennäköisiä säilytyskuoppia, ilmoitetut tomtning-kohteet ovat kivivallin ympäröimiä loivapiirteisiä raivattuja aloja.
Inv. 2021: Pohjois-eteläsuuntaisen kallioalueen kaakkoisosassa on avorakka, jossa tulkittu olevan 7 asuinpaikkavallia ja 20 rakkakuoppaa, joista jotkut voidaan hahmottaa molemmiksi. Muutama näistä rakenteista sijaitsee rakan reunalla kivikkoisella maapohjalla. Vallin ympäröimien painanteiden läpimitta on n. 5-10 m, syvyys enimmillään n. 0,7 m, muoto on pyöreähkö tai soikeahko. Kuoppien läpimitta on n. 1,5-5 m, syvyys enimmillään vajaa metri, osa on aika huomaamattomia. Rakenteet sijaitsevat paikoin toisissa kiinni. Avokivikossa kasvaa harvakseltaan puustoa ja sen itäpuolella nuorta tiheää taimikkoa. Vastaavanlaisia luonnonkivikkoon raivattuja kohteita tunnetaan muualtakin Pohjanlahden rannikkoseudulta. Kyseessä voi olla kivikautinen saarivaiheeseen ajoittuva sesonkiluonteinen pyyntiasuinpaikka. Rakenteen 2 vieressä on Museoviraston pieni mustavalkoinen muinaisjäännöskyltti. |
| metsakeskus.1000027319 |
946 |
Brandkärrsbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
264041.00000000 |
7013975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027319 |
2015: Luonnonkivistä ladottuja kivikehiä ja vallin ympäröimiä kuoppia kivikossa avokalliomaastossa. Sijainti Vöyrin seurakunnan maalla Rökiön kylässä Brandkärrsbacken nimisen mäen 55 m korkeuskäyrän rajaaman laen kaakkoisreunalla. Ilmoittajan kuvaus: ”Fynd i klapper på berg, fyndet består av flera tomtningar och groprösen”.
2016: Kivikossa on useita todennäköisiä säilytyskuoppia, ilmoitetut tomtning-kohteet ovat kivivallin ympäröimiä loivapiirteisiä raivattuja aloja.
Inv. 2021: Pohjois-eteläsuuntaisen kallioalueen kaakkoisosassa on avorakka, jossa tulkittu olevan 7 asuinpaikkavallia ja 20 rakkakuoppaa, joista jotkut voidaan hahmottaa molemmiksi. Muutama näistä rakenteista sijaitsee rakan reunalla kivikkoisella maapohjalla. Vallin ympäröimien painanteiden läpimitta on n. 5-10 m, syvyys enimmillään n. 0,7 m, muoto on pyöreähkö tai soikeahko. Kuoppien läpimitta on n. 1,5-5 m, syvyys enimmillään vajaa metri, osa on aika huomaamattomia. Rakenteet sijaitsevat paikoin toisissa kiinni. Avokivikossa kasvaa harvakseltaan puustoa ja sen itäpuolella nuorta tiheää taimikkoa. Vastaavanlaisia luonnonkivikkoon raivattuja kohteita tunnetaan muualtakin Pohjanlahden rannikkoseudulta. Kyseessä voi olla kivikautinen saarivaiheeseen ajoittuva sesonkiluonteinen pyyntiasuinpaikka. Rakenteen 2 vieressä on Museoviraston pieni mustavalkoinen muinaisjäännöskyltti. |
| metsakeskus.1000027320 |
423 |
Roununmäki |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
260613.00000000 |
6725095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027320 |
Paikalla on kyljelleen kaatunut litteä pystykivi, johon on kaiverrettu vuosiluku 1788. Lisäksi kivessä saattaa olla muitakin kaiverruksia, joista ei kuitenkaan tarkastuksessa saatu täyttä selvyyttä.
Kivi sijaitsee aivan nykyisen metsäpolun varrella. 1700-luvun isojakokartassa ja 1800-luvun pitäjänkartassa kiven vieritse on kulkenut vanha tielinjaus. Kivi saattaa liittyä tähän tiehen. Toinen vaihtoehto on, että kivi on vanha tilusten välinen rajamerkki.
Lisäksi kivestä noin 100 metriä pohjoiskoilliseen, metsätien varrella, on matala painanne, jonka yhdessä seinämässä näyttäisi olevan ikään kuin ladottuja kiviä. Painanne on kuitenkin tulkittavissa lähinnä vanhaksi soran- tai hiekanottokuopaksi, ja se todennäköisesti liittyy vieressä kulkevan metsätien pohjan rakentamiseen. Jonkin verran ikää kuopalla kuitenkin on, koska se oli kokonaan paksun sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.1000027321 |
481 |
Kantelmäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
228629.00000000 |
6720882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027321 |
Kalliopohjaisen mäen rinteellä sijaitseva pitkänomainen ja suorakaiteenmuotoinen kivirakenne, jonka pituus on 3,3 metriä, leveys 2,2 metriä ja korkeus noin 45 cm. Kiviä on 2-3 kerroksessa ja ne ovat vaihtelevan kokoisia. Rakenteen keskusta on kivistä tyhjä, mutta mahdollisesti se on jaettu ikään kuin kahteen osaan. Rakenteen käyttötarkoitus ja ajoitus ovat tuntemattomia.
Samalla mäellä on 1700-luvun isojakokarttaan merkitty kaksi tuulimyllyä. |
| metsakeskus.1000027324 |
626 |
Haaskanypäle |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27009 |
433668.00000000 |
7053679.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027324 |
Neljä sysimiilua Pyhäjärven Hiidenkylästä luoteeseen olevalla metsäalueella, Haaskan talolta noin kilometrin itäkoilliseen, Haaskanypäle-nimisen mäen itäpuolella. Rakenteet on merkitty peruskartalle nimellä "tervahytit" (Tämän mukaisesti ne 2015 määriteltiin aluksi tervahaudoiksi). Ne ovat kukin halkaisijaltaan noin 12 metriä ja kolme niistä on yhtenä ryhmänä idempänä (miilut 2-4, eteläisin on numero 2), yhden ollessa erillään lähempänä tietä (miilu 1). Kaikki ovat kuitenkin varsin lähellä toisiaan. Rakenteiden keskellä ei ole syvää kuoppaa, vaan ne ovat enemmän "donitsin"muotoisia siten, että ulkokehällä on vallihauta, sitten valli, ja keskellä oleva alue on maan tasalla. GPS-mittaukset, peruskarttamerkit ja Lidar-kuviot osuvat kaikki eri paikkaan, pahimmillaan virhettä on yli 20 metriä. Tässä on käytetty Lidar-kartasta mitattua pistettä. Alakohteiden koordinaatit ovat myös Lidar-kartasta mitattuja pisteitä
Vuonna 2018 paikkakunnalta saadun tiedon mukaan kyse on viime sotien aikaisista VAPOn sysimiiiluista. Tieto perustuu entisen rintamiehen kertomukseen 1990-luvulla. Myös kohteiden rakenteet viittaavat miiluihin eikä tervahautoihin. Kohteen ajoittuessa vasta 1940-luvulle, kyse on arkeologisesta kulttuuriperintökohteesta, ei muinaismuistolain (295/63) rauhoittamasta kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000027325 |
503 |
Mynämäentie/Vehmaantie |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
216861.00000000 |
6738334.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027325 |
Mynämäen ja Vehmaan rajalla, kohdassa, jossa Vehmaantie muuttuu Mynämäentieksi, on kaatunut suorakaiteenmuotinen ja varsin kookas kivipaasi. Kiveen on kaiverrettu kirjaimet RA ja luku 1786.
Vuonna 1989, Suuren Postitien linjauksen inventoinnin yhteydessä kiviä oli kolme, joista yhdessä pystyssä olevassa ei havaittu hakkauksia. Sen vieressä lappeellaan olevassa laakeassa kivessä oli hakkaus RÅ 1786 ja kolmannessa luonnonkivessä suuri hakattu rengas. Kyseessä on ilmeisesti keskiaikainen kihlakuntien (Masku ja Vehmaa) ja pitäjien (Vehmaa Mynämäki) rajamerkki, joka oli jo silloin ja myöhemminkin yleisen maantien varressa. |
| metsakeskus.1000027327 |
239 |
Rajakivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
467203.00000000 |
7006068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027327 |
Rajakivi sijaitsee Nilakan rannalla, aivan Keiteleen keskustan tuntumassa. Rajakivi sijaitsee Vuonamon ja Äyräpään kylien rajalla ja se otettiin käyttöön 1780-luvun isojaon yhteydessä. Kiveen on tämän jälkeen kaiverrettu useita vuosilukuja ja merkkejä eri tapahtumien muistoksi mm. Valapaton viiva ja vuosiluku 1899, vuosiluku 1903 silloin sattuneesta kirkkoveneonnettomuudesta sekä risti, vuosiluku 1907, vaakaviiva, jonka yläpuolella vuosiluku 1981. Kivi on tallentanut Keiteleen historiaa aivan viimepäiviin saakka. Lisäksi se on toiminut ja toimii talviseen aikaan jäällä hiihtäjille maamerkkinä. |
| metsakeskus.1000027327 |
239 |
Rajakivi |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
467203.00000000 |
7006068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027327 |
Rajakivi sijaitsee Nilakan rannalla, aivan Keiteleen keskustan tuntumassa. Rajakivi sijaitsee Vuonamon ja Äyräpään kylien rajalla ja se otettiin käyttöön 1780-luvun isojaon yhteydessä. Kiveen on tämän jälkeen kaiverrettu useita vuosilukuja ja merkkejä eri tapahtumien muistoksi mm. Valapaton viiva ja vuosiluku 1899, vuosiluku 1903 silloin sattuneesta kirkkoveneonnettomuudesta sekä risti, vuosiluku 1907, vaakaviiva, jonka yläpuolella vuosiluku 1981. Kivi on tallentanut Keiteleen historiaa aivan viimepäiviin saakka. Lisäksi se on toiminut ja toimii talviseen aikaan jäällä hiihtäjille maamerkkinä. |
| metsakeskus.1000027328 |
777 |
Hoikkajärven särkkä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
576865.00000000 |
7200679.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027328 |
Kohde sijaitsee Pesiöjärvetä etelään olevan Hoikkajärven pohjoisrantaa seurailevalla särkällä, järven keskivaiheilla, Punkkasaaren ja Korkeasaaren välissä olevan niemen tyvessä, noin 70 metrin päässä niemen kärjestä.
Särkän päällä on ajoura, jolta pintaturve on poistettu. Rannasta nousevaa rinnettä lukuun ottamatta ympäristö on hakkuuaukeaa. Maaperä on hiekkaa. Ajouran pohjoisosassa on vajaan metrin läpimittainen alue, jossa on palanutta luuta, hiilenpaloja ja punaista hiekkaa. Niiden joukosta löytyi myös metallinpala. |
| metsakeskus.1000027328 |
777 |
Hoikkajärven särkkä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
576865.00000000 |
7200679.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027328 |
Kohde sijaitsee Pesiöjärvetä etelään olevan Hoikkajärven pohjoisrantaa seurailevalla särkällä, järven keskivaiheilla, Punkkasaaren ja Korkeasaaren välissä olevan niemen tyvessä, noin 70 metrin päässä niemen kärjestä.
Särkän päällä on ajoura, jolta pintaturve on poistettu. Rannasta nousevaa rinnettä lukuun ottamatta ympäristö on hakkuuaukeaa. Maaperä on hiekkaa. Ajouran pohjoisosassa on vajaan metrin läpimittainen alue, jossa on palanutta luuta, hiilenpaloja ja punaista hiekkaa. Niiden joukosta löytyi myös metallinpala. |
| metsakeskus.1000027329 |
777 |
Hoikkajärven särkkä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
576734.00000000 |
7200737.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027329 |
Kohde sijaitsee Pesiöjärvestä etelään olevan Hoikkajärven pohjoisrannalla, avohakkuualueen reunaan jätetyllä kapeahkolla hakkaamalla alueella olevassa notkelmassa. Järven pohjoisrantaa seurailee särkkä, jonka päällä kulkee ajoura. Hieman Korkeasaaren itäpään tasosta itään, ajourasta kymmenen metriä etelään, on metallinetsimellä löytynyt rautaveitsen kärki. Siitä kuutisenkymmentä metriä länsiluoteeseen, kymmenen metrin päässä rannasta, kohdasta x = 7200763, y = 576681 on löytynyt palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000027329 |
777 |
Hoikkajärven särkkä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
576734.00000000 |
7200737.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027329 |
Kohde sijaitsee Pesiöjärvestä etelään olevan Hoikkajärven pohjoisrannalla, avohakkuualueen reunaan jätetyllä kapeahkolla hakkaamalla alueella olevassa notkelmassa. Järven pohjoisrantaa seurailee särkkä, jonka päällä kulkee ajoura. Hieman Korkeasaaren itäpään tasosta itään, ajourasta kymmenen metriä etelään, on metallinetsimellä löytynyt rautaveitsen kärki. Siitä kuutisenkymmentä metriä länsiluoteeseen, kymmenen metrin päässä rannasta, kohdasta x = 7200763, y = 576681 on löytynyt palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000027330 |
777 |
Markonsuo 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
577251.00000000 |
7200692.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027330 |
Kohde sijaitsee Pesiöjärvestä etelään, Markonsuon eteläreunassa, Hoikkajärven pohjoispuolella olevan särkän vieressä, Punkkasaaren koillispuolella. Kyseessä on muutaman kymmenen metrin läpimittainen, mäntyä kasvava avosuon ympäröimässä metsäsaarekkeessa. Sieltä on metallinilmaisimellä löytänyt heti turpeen alta kaksi pellinpalaa ja joitain palaneen luun siruja. |
| metsakeskus.1000027330 |
777 |
Markonsuo 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
577251.00000000 |
7200692.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027330 |
Kohde sijaitsee Pesiöjärvestä etelään, Markonsuon eteläreunassa, Hoikkajärven pohjoispuolella olevan särkän vieressä, Punkkasaaren koillispuolella. Kyseessä on muutaman kymmenen metrin läpimittainen, mäntyä kasvava avosuon ympäröimässä metsäsaarekkeessa. Sieltä on metallinilmaisimellä löytänyt heti turpeen alta kaksi pellinpalaa ja joitain palaneen luun siruja. |
| metsakeskus.1000027331 |
777 |
Markonsuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
577043.00000000 |
7200665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027331 |
Kohde sijaitsee Pesiöjärven eteläpuolella olevan Hoikkajärven pohjoisrannalla. Markonsuon ja järven välissä on rannasta melko jyrkästi nouseva särkkä. Sen päällä ajoura, jolta pintaturve on poistettu. Rannasta nousevaa rinnettä lukuun ottamatta ympäristö on hakkuuaukeaa. Maaperä on hiekkaa.
Ajouran pohjoisreunassa on puolen metrin läpimittainen alue, jossa on näkyvissä pieniä palaneen luun siruja, joiden seassa on myös hiilenpaloja. Veitsi KM 40334:2 löytyi siitä 5–10 metriä itään pintamaasta. Löydöt havaittiin aluetta metallinetsimellä tutkittaessa. |
| metsakeskus.1000027331 |
777 |
Markonsuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
577043.00000000 |
7200665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027331 |
Kohde sijaitsee Pesiöjärven eteläpuolella olevan Hoikkajärven pohjoisrannalla. Markonsuon ja järven välissä on rannasta melko jyrkästi nouseva särkkä. Sen päällä ajoura, jolta pintaturve on poistettu. Rannasta nousevaa rinnettä lukuun ottamatta ympäristö on hakkuuaukeaa. Maaperä on hiekkaa.
Ajouran pohjoisreunassa on puolen metrin läpimittainen alue, jossa on näkyvissä pieniä palaneen luun siruja, joiden seassa on myös hiilenpaloja. Veitsi KM 40334:2 löytyi siitä 5–10 metriä itään pintamaasta. Löydöt havaittiin aluetta metallinetsimellä tutkittaessa. |
| metsakeskus.1000027332 |
854 |
Talvirovat |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
382527.00000000 |
7411086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027332 |
Kivikautinen asuinpaikka Talvirovat -nimisellä moreeniharjulla, Peuralompolo nimisen järven länsipuolella. Löydöt on tehty vuonna 2014 kulku-uralta ja metsälaikutuksista, jossa maaperä on hiekkaa. Kohteelle on matkaa luoteessa olevalta Konttakängäs nimiseltä uittopadolta noin 800 metriä. Asuinpaikan merkkeinä kulku-uralta löytyi kvartsi-iskoksia ja -kaapimia noin 20 metrin matkalta, sekä kulku-uran länsipuolelta samalta kohdalta noin 20 x 20 metrin kokoiselta alueelta. Kulku-ura ja laikutus ovat tuhonneet asuinpaikan pintaa ja tuoneet esiin kvartsi-iskokset.
Kartan perusteella asuinpaikka sijoittuu lounaaseen laskevalle rinteelle, sen suojaiseen muinaiseen lahdelmaan ja ajoittuu paikan sijaintikorkeuden perusteella mesoliittiseen kivikauteen. |
| metsakeskus.1000027334 |
791 |
Marjokangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
436975.00000000 |
7152815.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027334 |
Ainakin 26 asumuspainannetta sekä lisäksi 3 pienempää kuoppaa yhdellä Rantsilan kirkonkylän kaakkoispuolella olevan Marjokankaan mäistä. Kohde on tasalakinen, hieman kivikkoinen kumpare, mäntykangasta. Asuinpaikan etelärinteellä on metsästysmaja. Painanteet ovat erittäin selviä ja ne on havaittu alun perin ilmalaserkeilausaineistosta. Osa GPS-pisteistä osuu selvästi ilmalaserkeilauskartassa näkyvään painanteeseen, osa ei. On mahdollista että alueella on enemmänkin asumuspainanteita kuin tarkastuksessa on havaittu. Alueen pohjoisosa on äestysaluetta, jossa on 5-10 -vuotias mäntytaimikko ja maastonmuotoja on hankalampi erottaa. Täällä mitattiin kuitenkin yksi ilmalaserkuvassa näkyvä painanne (asumuspainanne 26). Kuvassa näkyy kuitenkin myös yksi todennäköinen painanne edellä mainitusta 60 m lounaaseen, joka on sisällytetty aluerajaukseen.
2021: Alueella havaittiin 27 painannetta, mutta kuoppaa 1 ei havaittu. Sille annettujen koordinaattipisteiden välittömässä läheisyydessä sijaitsi kuitenkin asumuspainanne 27. Havaintomahdollisuudet olivat melko huonot, sillä alueella on tapahtunut rajut myrskytuhot. Muinaisjäännösalueen eteläosassa suuri osa puista on kaatunut, mutta kankaan päältä puita oli kaatunut sieltä täältä. |
| metsakeskus.1000027336 |
218 |
Pihlajanneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
229875.00000000 |
6915491.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027336 |
Tervahauta sijaitsee metsätieuran länsipuolella. Haudan halkaisija on 12 m. Sen pohjoispuolella, tieuran reunassa on tervapirtin kiukaan jäännös. |
| metsakeskus.1000027337 |
791 |
Marjokangas 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
436835.00000000 |
7153022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027337 |
Kohde sijaitsee Rantsilan kirkonkylästä kaakkoon, Siikajoen itäpuolella olevalla Marjokankaalla yhdellä sen kukkuloista aivan Mäntykankaan tilan pihapiirin eteläpuolella. Alue on metsä-äestetty, suhteellisen kivikkoinen mäki, jossa kasvaa noin 5-vuotiasta mäntytaimikkoa. Taimikko ja äestys vaikeuttavat painanteiden havainnoimista ja vertailtaessa ilmalaserkeilauskuvaa GPS-mittauksiin, näyttää siltä että osa painanteista jäi tarkastuksessa havaitsematta ja toisaalta osa mittauksista (erityisesti pohjoisimmat) ovat jopa 15 metriä liian pohjoisessa. Alueella havaittiin 11 asumuspainannetta, mutta todennäköisesti lukumäärä on tästä hieman suurempi. |
| metsakeskus.1000027338 |
151 |
Mesimäenkeidas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
232071.00000000 |
6915690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027338 |
Tervahauta sijaitsee metsätien itäpuolella. Se on halkaisijaltaan 12 m. Siitä 30 m pohjoiskoilliseen on kiukaan jäännös. |
| metsakeskus.1000027339 |
151 |
Sorakuopankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
235541.00000000 |
6915419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027339 |
Tervahauta sijaitsee metsätien länsipuolella, harjanteella. Se on 15 m halkaisijaltaan. Tästä noin 40 m pohjoiseen on hiekkakuopan reunassa tervahaudan jäännös. |
| metsakeskus.1000027340 |
151 |
Saarenkangas S |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
233626.00000000 |
6914238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027340 |
Tervahauta on 15 m halkaisijaltaan. Se on hieman vaurioitunut hakkuuaukon laikutuksessa. Alue on pusikoitunut. |
| metsakeskus.1000027341 |
151 |
Tuoresmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
233810.00000000 |
6912590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027341 |
Mäen harjanteella on kaksi isoa tervahautaa ja niiden välissä kiuas. Pohjoisemmassa haudassa on kaksi vallia ja sen halkaisija on 17 m. Edellisestä noin 50 m etelään on toinen hauta, jonka halkaisija on 15 m. Metsäkone on vaurioittanut hautaa. Hautojen väliin jäävän kiukaan halkaisija on noin 1,5 m. |
| metsakeskus.1000027342 |
791 |
Lampinkangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
436048.00000000 |
7154898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027342 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen länsipuolella ja Rantsilan kirkonkylän koillispuolella olevan laajan Lampinkankaan pohjoisosassa. Alue on suhteellisen kivikkoista mäntykangasta. Osa alueesta on ehjää metsää, osa äskettäin laikutettua kangasta ja osassa kasvaa jo taimikkoa mikä tekee painanteiden havaitsemisen vaikeaksi. Ilmalaserkeilauskartalla näkyykin sellaisia todennäköisiä asumuspainanteita, joita ei tarkastuksessa havaittu. Yhteensä alueella havaittiin 25 asumuspainannetta sekä asuintasaneeksi tulkittava kohta. Äestysalueella havaittiin jonkin verran kvartsia ja palanutta luuta. Yhdestä kohdasta löytöjä otettiin näytteeksi myös talteen. |
| metsakeskus.1000027343 |
151 |
Hautamaa N |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
237027.00000000 |
6912335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027343 |
Tervahauta sijaitsee puron itäpuolella olevalla hiekkaisella mäenkumpareella. Haudan halkaisija on 11 m. Siitä noin 50 m pohjoiseen on purotörmään kaivettu kuoppa, joka voisi olla maasaunan jäännös. Kiuasta ei todettu. |
| metsakeskus.1000027344 |
151 |
Kohtakorpi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
238873.00000000 |
6907345.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027344 |
Tervahauta sijaitsee metsätien koillispuolella, harjanteen laella. Haudan halkaisija on 16 m. |
| metsakeskus.1000027345 |
151 |
Kohtakorpi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
239034.00000000 |
6907264.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027345 |
Tervahauta, jonka halkaisija on 15 m. |
| metsakeskus.1000027346 |
791 |
Lampinkangas 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
436422.00000000 |
7154521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027346 |
Kohde sijaitsee Siikajoen itäpuolella ja Rantsilan kirkonkylän itäpuolella olevalla Lampinkankaalla, välittömästi Kärsämänkyläntien pohjoispuolella olevalla pienellä mäenkumpareella, joka lienee kivikaudella ollut saari. Tällä mäellä on tehty juuri puunkaatoa, mutta maaperä on vielä käsittelemättä. Mäellä on jonkin verran kivikkoa, mutta maapohja on hiekkaa. Alueella havaittiin kolme asumuspainannetta, jotka ovat kaikki matalahkoja. Ne eivät juuri erotu ilmalaserkeilausaineistossa. |
| metsakeskus.1000027347 |
791 |
Lampinkangas 3 |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
436497.00000000 |
7154301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027347 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Rantsilan kirkonkylästä ja Siikajoesta itään olevan Lampinkankaan edustalla, pienellä suon keskellä olevalla mäennyppylällä, joka on merenrantavaiheessa ollut pieni saari. Kohde on Kärsämänkyläntien eteläpuolella, siitä noin 160 metrin päässä. Paikka on kivikkoinen ja sekametsää kasvava. Ilmalaserkeilauskartalla näkyvä painanne on hieman epämääräinen, halkaisijaltaan noin 10 metriä oleva painauma, joka on kivistä ja kasvillisuudesta johtuen ilmeeltään hieman möykkyinen. Kohde saattaa kuitenkin olla kivikautinen asumuspainanne. |
| metsakeskus.1000027348 |
791 |
Lampinkangas 4 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
436577.00000000 |
7154379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027348 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantsilan kirkonkylästä itään olevalla Lampinkankaalla, Kärsämänkyläntiestä noin 100 metriä etelään. Paikalla on kolmen asumuspainanteen muodostama rivistö suojaisassa rinteessä törmän alapuolella. Alue on ehjää mäntykangasta, hieman kivikkoista kuten alueella yleensäkin. Asumuspainanteet 1-2 muodostavat ehkä paritalon, kolmas on näistä hieman erillisempi. |
| metsakeskus.1000027349 |
791 |
Lampinkangas 5 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
436669.00000000 |
7154270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027349 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen itäpuolella, Rantsilan kirkonkylästä itään olevalla Lampinkankaalla, Kärsämänkyläntiestä noin 200 metriä etelään, kankaan länsilaidalla. Asuinpaikka on etelään ja lounaaseen suuntautuvan niemen alueella ja sen pohjoispuolella on asuinpaikka Lampinkangas 4. Näiden välillä on jyrkempi ja kivikkoisempi mäen rinne. Asuinpaikka on ehjää mäntykangasta, jossa on hieman ajeltu metsäkoneilla. Alue on kivikkoista hiekkamaata. Asuinpaikalla on havaittu seitsemän asumuspainannetta, jotka erottuvat myös ilmalaserkeilauskartoilla. |
| metsakeskus.1000027350 |
75 |
Suuri Sikovuori 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
507606.00000000 |
6723285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027350 |
Kohde sijaitsee Suuren Sikovuoren kaakkoisosan kalliojyrkänteen itäpuolella. Kalliojyrkänteestä on lohkottu kiviä ja ylimääräisiä kiviä lojuu sen viereisessä havupuuvaltaisessa metsikössä siellä täällä. Osa kivistä on suuria lohkomaisia ja niitä on riveissä, osa on kasoissa ja paksun sammalen peitossa. Paikalla on luultavasti myös luonnon muovaamia kiviä kallion juurella. Osassa kivistä näkyy porausjälkiä, joiden leveys on 2,5-3 cm. Leveät porausjäljet ja kivien voimakas sammalpeite viittaa todennäköisesti 1700-luvun louhostoimintaan. Lähistöllä on myös Salpalinjaan liittyviä kiviesteitä, joten louhoksesta on saatettu hankkia raaka-ainetta myös Salpalinjan rakentamiseen.
Kohde on löytynyt ilmoituksen perusteella. |
| metsakeskus.1000027351 |
791 |
Lampinkangas 6 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
436871.00000000 |
7154204.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027351 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen itäpuolella, Rantsilan kirkonkylästä itään olevan Lampinkankaan länsireunalla, lounaaseen suuntautuvalla niemekkeellä, Kärsämänkyläntiestä noin 400 metriä etelään. Alue on hieman kivikkoista mäntykangasta ja siellä on todettu kahdeksan asumuspainannetta, jotka erottuvat hyvin myös ilmalaserkeilausaineistossa. Alueella on jonkin verran tuulenkaatoja myrskyjen seurauksena, ja kolmessa tällaisessa todettiin kvartsi-iskoksia jotka jätettiin paikalleen. |
| metsakeskus.1000027352 |
791 |
Lampinkangas 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436910.00000000 |
7154383.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027352 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen itäpuolella, Rantsilan kirkonkylästä itään olevalla Lampinkankaalla, Kärsämäkyläntiestä 300 m kaakkoon. Paikalta löytyi metsäkoneen jäljistä kaksi selvää kvartsi-iskosta, jotka jätettiin paikalleen. Todennäköisesti asuinpaikka on laajempi ja rajaus on tehty topografian perusteella arvioiden. Ilmalaserkeilausaineistossa juuri tällä kohdalla ei näy asumuspainanteita, mutta lähellä hieman alemmalla korkeudella ovat asuinpaikat Lampinkangas 4-6. |
| metsakeskus.1000027354 |
791 |
Lampinkangas 8 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
437012.00000000 |
7154039.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027354 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen itäpuolella, Rantsilan kirkonkylästä itään olevan Lampinkankaan länsireunalla, Kärsämänkyläntiestä noin 550 metriä kaakkoon. Asuinpaikalla on kuusi asumuspainannetta, jotka erottuvat selvästi myös ilmalaserkeilauskartoilla. Lisäksi asuinpaikalla on pienempi kuoppa/painanne. Alue on ehjää mäntykangasta. Osa asumuspainanteista on kivisempien alueiden välisessä notkelmassa (painanteet 1-4), osa taas niemimäisen mäenharjanteen länsireunalla (painanteet 5-6 ja kuoppa). |
| metsakeskus.1000027355 |
791 |
Kärähtämänoja 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
435198.00000000 |
7156309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027355 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen itäpuolella, Rantsilan kirkonkylän pohjoispuolella ja Ouluntien länsipuolella, Sysitien varrella. Asuinpaikka on pienehköllä, osittain rakennetulla tasalakisella mäellä, jota Sysitie halkoo. Mäen eteläpuolen laaksossa virtaa Siikajokeen laskeva Kärähtämänoja. Luonnonvarainen osa Sysitien itäpuolella olevaa mäkeä on jäkälikköistä mäntykangasta, jolla kasvaa kohtalaisen nuorta puuta. Sysitien länsipuolella on osin taimikkoa, mutta eteläosassa ehjää mäntykangasta. Asuinpaikalla on 11 asumuspainannetta, joista muutama on osin vaurioitunut pientalojen ja teiden rakennustöissä. Oletettavasti alueella on ollut enemmänkin painanteita, mutta niitä lienee tuhoutunut rakennustöissä. |
| metsakeskus.1000027356 |
791 |
Kärähtämänoja 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
434789.00000000 |
7156068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027356 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen itäpuolella, Rantsilan kirkonkylästä pohjoiseen olevassa Alipäässä, osittain ojitetun Siikajokeen laskevan Kärähtämänojan pohjoispuolella, peltoalueen pohjoispuolella olevassa muinaisessa pienessä saaressa. Saarella kasvaa mäntyä ja kuusta. Selvästi maastossa erottuva halkaisijaltaan noin 10 metriä oleva asumuspainanne erottuu selvästi myös ilmalaserkeilauskartalla. Painanne on saaren länsireunan tuntumassa, törmän päällä. |
| metsakeskus.1000027357 |
791 |
Kärähtämänoja 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
434543.00000000 |
7156081.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027357 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen itäpuolella, Rantsilan kirkonkylästä pohjoiseen olevalla Alipään alueella, pienellä muinaisella saarella, joka on osittain ojitetun ja Siikajokeen laskevan Kärähtämänojan pohjoisrannalla, peltoalueen pohjoislaidalla. Alue on ehjää mäntykangasta, mutta suon puolella (pohjoispuolella) on vanha metsänuudistusalue. Paikalla on kaksi varsin selvää asumuspainannetta, jotka erottuvat hyvin myös ilmalaserkeilausaineistossa saaren itäosassa. Asumuspainanteen 1 koillispuolella ilmalaserkeilauskartalla näkyvä painauma sen sijaan on hiekkakuoppa. On mahdollista, että asuinpaikka on laajempi kuin pelkkien asumuspainanteiden alue. |
| metsakeskus.1000027358 |
791 |
Tuohimaa 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
434481.00000000 |
7156962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027358 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen itäpuolella, Rantsilan kirkonkylästä pohjoiseen olevalla Tuohimaan metsäalueella. Asuinpaikan itäosa on ehjää mäntykangasta, keskellä on tiheää taimikkoa ja itäisin osa on hiljakkoin äestettyä aluetta. Asuinpaikalla on havaittu yhdeksän asumuspainannetta, joista osa erottuu hyvin ilmalaserkeilauskartoilla. Asuinpaikalla on dokumentoitu yhdeksän asumuspainannetta, mutta niitä saattaa olla useampiakin taimikossa, jossa havaintojen teko oli vaikeaa. Länsiosan äestysalueella oli näkyvillä jonkin verran löytöjä, joista muutama liuskekappale otettiin talteen. |
| metsakeskus.1000027359 |
791 |
Tuohimaa 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
434890.00000000 |
7156770.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027359 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen itäpuolella, Rantsilan kirkonkylästä pohjoiseen olevalla Tuohimaan metsäalueella. Alue on ehjää mäntykangasta. Asumuspainanne 1 näkyy selvästi myös ilmalaserkeilauskartalla, mutta painanteet 2-3 eivät siinä loivamuotoisina erotu. Paikalla on kolme asumuspainannetta, ja asuinpaikasta vajaa 200 m luoteeseen on asuinpaikka Tuohimaa 1. Saattaa olla että kohteiden välilläkin olisi asuinpaikkalöytöjä, mutta tarkastusajankohtana se oli hankalasti tarkastettavaa taimikkoa.
2021: Kankaalla on tehty avohakkuu ja metsäauraus n. 3-4 vuotta sitten. Painanteen nro 2 päältä on mahdollisesti ajettu metsäkoneella, sillä painanteen kohdalla
on epämääräinen kuoppa ja maanpinta epätasaista, eikä kohdasta voi varmuudella erottaa asumuspainannetta. Itäisemmän painanteesta eli painanteesta nro 3 noin 50 m pohjoiseen ja 100 m itä-koilliseen havaittiin kolmesta kohdasta luontaisia kvartsikappaleita. Lisäksi kankaalta havaittiin monin paikoin hiiltä metsäpalon jäljiltä. Painanteen nro 1 aluetta ei tarkastettu. Noin 200 m koilliseen Tuohimaan korkeimmalla kohdalla on rakkaa, jossa ei kuitenkaan havaittu rakkakuoppia. Alueella kasvaa nuorta mäntytaimikkoa. |
| metsakeskus.1000027360 |
791 |
Kiljonkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
432946.00000000 |
7158760.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027360 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen itäpuolella, Rantsilan kirkonkylästä luoteeseen sijaitsevan Kiljonkankaan pohjoisreunalla, Kiljon talon pihapiiristä noin 150 m koilliseen. Alue on ehjää, sammaleista kuusimetsää, loivasti koilliseen viettävää rinnettä. Alueella on kuusi asumuspainannetta, joista osa erottuu selvästi ilmalaserkeilauskartoilla, loivemmat painanteet eivät. |
| metsakeskus.1000027361 |
791 |
Hätälänkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
430069.00000000 |
7159132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027361 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen länsipuolella, Rantsilan kirkonkylästä n. 6,5 km luoteeseen, Siikajokeen laskevan Pasonjärven ja Pasonojan länsipuolella olevalla Hätälänkankaalla, lähinnä sen keski- ja eteläosissa. Asuinpaikan pohjoisosassa on hieman epävarmoja pitkänomaisia painanteita, joista toista ei maastossa huomattu tarkastaa, mutta se näkyy ilmalaserkeilausaineistossa. Selvemmät painanteet ovat kankaan eteläosan kumpareen tuntumassa, josta on myös kvartsihavaintoja hiekkatien pinnasta ja tuulenkaadosta. Asuinpaikalla on havaittu kuusi asumuspainannetta ja yksi pienempi kuoppa. Alue on jokseenkin ehjää mäntykangasta. Kohde on tarkastettu uudestaan vuonna 2016, jolloin dokumentoitiin vielä viisi asumuspainannetta. Paikalla on siten havaittu yhteensä 11 asumuspainanteeksi tulkittua painannetta. Lisäksi alueen itäpäässä on mahdollinen pari-/rivitalopainanne aukkohakatulla alueella. |
| metsakeskus.1000027362 |
791 |
Kamusenkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
430500.00000000 |
7158214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027362 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen länsipuolella, Siikajokeen laskevan Savalojan itärannalla olevalla Kamusenkankaalla, Rantsilan kirkonkylästä pohjoiseen. Asuinpaikka on Kamusenkankaan laen eteläreunalla ja etelärinteellä. Kohde on ehjää mäntykangasta, mutta mäen laella on tehty kivisessä maastossa äestystä, ja muodostunut valleja joiden seassa painanteita on vaikea hahmottaa. Asuinpaikka on havaittu kuitenkin kuusi asumuspainannetta, joista kaksi muodostaa selvän paritalon (asumuspainanteet 2-3). |
| metsakeskus.1000027363 |
791 |
Pekansaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
431711.00000000 |
7157598.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027363 |
Kohde sijaitsee Siikajoen länsipuolella, Rantsilan kirkonkylästä pohjoiseen olevalla peltoalueella, peltojen keskellä olevalla pienellä Pekansaarella, joka on ehjä metsäinen saareke. Lidar-havaintojen vuoksi alueella suoritettiin syksyllä 2015 tarkastus, jossa lakialueen lounaisemmat kuopat kuopat määriteltiin kivikautisen "nelihuoneisen rivitalon" sijoiksi ja topografian perusteella koko saareke kivikautiseksi asuinpaikaksi. Saarekkeen lounaiskärjessä havaittiin lisäksi kaksi erillistä asumuspainannetta. Lisäksi todettiin, että lounaiseen painanteeseen oli todennäköisesti myöhään historiallisella ajalla tehty hiilimiilu ja myös muualla oli viitteitä mahdollista miilusta (ks. alakohteet).
Muinaisjäännöksen aluerajauksen luoteisosan leikkaavan yksityistien rakennussuunnitelmien vuoksi Museoviraston koekaivausryhmä suoritti kesällä 2016 alueella yhden päivän ajan tutkimuksia. Linjaukselta ei todettu merkkejä muinaisjäännöksestä. Lounaiseen painanteeseen tehdyssä kuopassa oli runsaasti hiiltä sekä kuonamaisia kappaleita. Mäen lakialueelle tehdyissä kolmessa koekuopassa löytöjä ei tavattu, mutta kaksi vierekkäistä painannetta (ilmeisesti vuoden 2015 asumuspainanteet 1 ja 2) tulkittiin tervahaudan pohjiksi. Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta ei todettu.
On kuitenkin todennäköistä, että alueella on kivikautinen asuinpaikka siihen kuuluvine asumuspainanteineen sekä miiluja sekä muuta myöhemmän historiallisen ajan elinkeinotoimintaan liittyviä rakenteita. Kohteen luonne edellyttää enempiä selvityksiä. |
| metsakeskus.1000027363 |
791 |
Pekansaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
431711.00000000 |
7157598.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027363 |
Kohde sijaitsee Siikajoen länsipuolella, Rantsilan kirkonkylästä pohjoiseen olevalla peltoalueella, peltojen keskellä olevalla pienellä Pekansaarella, joka on ehjä metsäinen saareke. Lidar-havaintojen vuoksi alueella suoritettiin syksyllä 2015 tarkastus, jossa lakialueen lounaisemmat kuopat kuopat määriteltiin kivikautisen "nelihuoneisen rivitalon" sijoiksi ja topografian perusteella koko saareke kivikautiseksi asuinpaikaksi. Saarekkeen lounaiskärjessä havaittiin lisäksi kaksi erillistä asumuspainannetta. Lisäksi todettiin, että lounaiseen painanteeseen oli todennäköisesti myöhään historiallisella ajalla tehty hiilimiilu ja myös muualla oli viitteitä mahdollista miilusta (ks. alakohteet).
Muinaisjäännöksen aluerajauksen luoteisosan leikkaavan yksityistien rakennussuunnitelmien vuoksi Museoviraston koekaivausryhmä suoritti kesällä 2016 alueella yhden päivän ajan tutkimuksia. Linjaukselta ei todettu merkkejä muinaisjäännöksestä. Lounaiseen painanteeseen tehdyssä kuopassa oli runsaasti hiiltä sekä kuonamaisia kappaleita. Mäen lakialueelle tehdyissä kolmessa koekuopassa löytöjä ei tavattu, mutta kaksi vierekkäistä painannetta (ilmeisesti vuoden 2015 asumuspainanteet 1 ja 2) tulkittiin tervahaudan pohjiksi. Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta ei todettu.
On kuitenkin todennäköistä, että alueella on kivikautinen asuinpaikka siihen kuuluvine asumuspainanteineen sekä miiluja sekä muuta myöhemmän historiallisen ajan elinkeinotoimintaan liittyviä rakenteita. Kohteen luonne edellyttää enempiä selvityksiä. |
| metsakeskus.1000027363 |
791 |
Pekansaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
431711.00000000 |
7157598.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027363 |
Kohde sijaitsee Siikajoen länsipuolella, Rantsilan kirkonkylästä pohjoiseen olevalla peltoalueella, peltojen keskellä olevalla pienellä Pekansaarella, joka on ehjä metsäinen saareke. Lidar-havaintojen vuoksi alueella suoritettiin syksyllä 2015 tarkastus, jossa lakialueen lounaisemmat kuopat kuopat määriteltiin kivikautisen "nelihuoneisen rivitalon" sijoiksi ja topografian perusteella koko saareke kivikautiseksi asuinpaikaksi. Saarekkeen lounaiskärjessä havaittiin lisäksi kaksi erillistä asumuspainannetta. Lisäksi todettiin, että lounaiseen painanteeseen oli todennäköisesti myöhään historiallisella ajalla tehty hiilimiilu ja myös muualla oli viitteitä mahdollista miilusta (ks. alakohteet).
Muinaisjäännöksen aluerajauksen luoteisosan leikkaavan yksityistien rakennussuunnitelmien vuoksi Museoviraston koekaivausryhmä suoritti kesällä 2016 alueella yhden päivän ajan tutkimuksia. Linjaukselta ei todettu merkkejä muinaisjäännöksestä. Lounaiseen painanteeseen tehdyssä kuopassa oli runsaasti hiiltä sekä kuonamaisia kappaleita. Mäen lakialueelle tehdyissä kolmessa koekuopassa löytöjä ei tavattu, mutta kaksi vierekkäistä painannetta (ilmeisesti vuoden 2015 asumuspainanteet 1 ja 2) tulkittiin tervahaudan pohjiksi. Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta ei todettu.
On kuitenkin todennäköistä, että alueella on kivikautinen asuinpaikka siihen kuuluvine asumuspainanteineen sekä miiluja sekä muuta myöhemmän historiallisen ajan elinkeinotoimintaan liittyviä rakenteita. Kohteen luonne edellyttää enempiä selvityksiä. |
| metsakeskus.1000027363 |
791 |
Pekansaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
431711.00000000 |
7157598.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027363 |
Kohde sijaitsee Siikajoen länsipuolella, Rantsilan kirkonkylästä pohjoiseen olevalla peltoalueella, peltojen keskellä olevalla pienellä Pekansaarella, joka on ehjä metsäinen saareke. Lidar-havaintojen vuoksi alueella suoritettiin syksyllä 2015 tarkastus, jossa lakialueen lounaisemmat kuopat kuopat määriteltiin kivikautisen "nelihuoneisen rivitalon" sijoiksi ja topografian perusteella koko saareke kivikautiseksi asuinpaikaksi. Saarekkeen lounaiskärjessä havaittiin lisäksi kaksi erillistä asumuspainannetta. Lisäksi todettiin, että lounaiseen painanteeseen oli todennäköisesti myöhään historiallisella ajalla tehty hiilimiilu ja myös muualla oli viitteitä mahdollista miilusta (ks. alakohteet).
Muinaisjäännöksen aluerajauksen luoteisosan leikkaavan yksityistien rakennussuunnitelmien vuoksi Museoviraston koekaivausryhmä suoritti kesällä 2016 alueella yhden päivän ajan tutkimuksia. Linjaukselta ei todettu merkkejä muinaisjäännöksestä. Lounaiseen painanteeseen tehdyssä kuopassa oli runsaasti hiiltä sekä kuonamaisia kappaleita. Mäen lakialueelle tehdyissä kolmessa koekuopassa löytöjä ei tavattu, mutta kaksi vierekkäistä painannetta (ilmeisesti vuoden 2015 asumuspainanteet 1 ja 2) tulkittiin tervahaudan pohjiksi. Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta ei todettu.
On kuitenkin todennäköistä, että alueella on kivikautinen asuinpaikka siihen kuuluvine asumuspainanteineen sekä miiluja sekä muuta myöhemmän historiallisen ajan elinkeinotoimintaan liittyviä rakenteita. Kohteen luonne edellyttää enempiä selvityksiä. |
| metsakeskus.1000027364 |
791 |
Kolosaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
431113.00000000 |
7157536.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027364 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen länsipuolella, Rantsilan kirkonkylästä pohjoiseen olevan peltoalueen keskellä olevalla Kolosaarella, sen lakialueella. Saaren maaperä on kivikkoista hiekkaa, ja koko saari on äestetty ja taimitettu noin 5-10 vuotta sitten. Havainnoiminen on taimikon ja äestyksen vuoksi alueella hankalaa. Alueella on havaittu neljä asumuspainannetta, joista painanteet 1 ja 4 muodostanevat paritalon. Painanteet 1-4 ovat rivissä keskusharjanteen eteläpuolella ja sen pohjoispuolella on ainakin kolmen huoneen rivitalo. Koko rakennelma on ikään kuin tuplarivitalo. |
| metsakeskus.1000027365 |
791 |
Jussinsaaret 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
432179.00000000 |
7156489.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027365 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen länsipuolella, Rantsilan kirkonkylästä luoteeseen pelto- ja suoalueiden keskellä olevalla pienellä saarella, Tuoreenmaantien pohjoispuolella. Saarella kasvaa noin 10-vuotiasta mäntytaimikkoa. Paikalla on kaksi selkää asumuspainannetta. |
| metsakeskus.1000027366 |
791 |
Jussinsaaret 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
431985.00000000 |
7156267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027366 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen länsipuolella, Rantsilan kirkonkylästä pohjoiseen olevalla suoalueella, jossa on pieniä metsäkumpareita saarina suon keskellä Tuoreenmaantien varrella. Jussinsaaret 2 on Palokankaan itäreunalla oleva pieni kumpare, joka tarkastusajankohtana oli noin 6-7 vuotta sitten tehtyä metsänäestysaluetta kivikkoisella mäntykankaalla. Asuinpaikalla on havaittu kaksi asumuspainannetta. Läheisillä kumpareilla on useampiakin asuinpaikkoja, mm. Jussinsaaret 3-4. |
| metsakeskus.1000027367 |
791 |
Jussinsaaret 3 |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
432067.00000000 |
7156197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027367 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Siikajoen länsipuolella, Rantsilan kirkonkylästä pohjoiseen olevan suoalueen keskellä olevalla metsäkumpareella, Tuoreenmaantien eteläpuolella. Lähellä on samanlaisilla kumpareilla useita varmojakin asuinpaikkoja, kuten Jussinsaaret 2 ja 4. Alue on mäntytaimikkoa, jossa havaintoja on vaikea tehdä, mutta siellä havaittiin kuitenkin mahdollinen asumuspainanne, halkaisijaltaan noin 10 metriä. |
| metsakeskus.1000027368 |
791 |
Jussinsaaret 4 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
432156.00000000 |
7156318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027368 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen länsipuolella, Rantsilan kirkonkylästä pohjoiseen olevalla suoalueella, jossa on suon keskellä pieniä metsäkumpareita. Asuinpaikka on yhdellä tällaisella kumpareella kuivatusojien ympäröimänä kolmelta sivultaan. Lähellä ovat Jussinsaarten muut kohteet, mm. Jussinsaaret 2-3. Asuinpaikka on Tuoreenmaantien eteläpuolella. Paikalla on havaittu yksi asumuspainanne tuoreella metsänäestysalueella ja tämän ympärillä kvartsi-iskoksia äestysvaoissa. |
| metsakeskus.1000027369 |
791 |
Jussinsaaret 5 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
431988.00000000 |
7156485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027369 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen länsipuolella, Rantsilan kirkonkylästä pohjoiseen, Tuoreenmaantien pohjoispuolella olevalla soiden ympäröimällä metsäkumpareella. Asuinpaikka on jokseenkin ehjällä, hieman kivikkoisella mäntykankaalla. Asuinpaikalla on havaittu kaksi asumuspainannetta n. 70 m etäisyydellä toisistaan. |
| metsakeskus.1000027370 |
791 |
Jussinsaaret 6 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
431986.00000000 |
7156638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027370 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen länsipuolella, Rantsilan kirkonkylästä pohjoiseen olevalla suoalueella, Tuoreenmaantien pohjoispuolella olevalla metsäkumpareella, entisellä saarella. Saari on täysin ehjää mäntymetsää ja saaren laella on 24 x 8 m kokoinen pari-/tai rivitalo sekä sen läheisyydessä erillinen asumuspainanne. Kohde on poikkeuksellisen selvä, hyvin säilynyt ja vaikuttava. Paritalon toisessa päässä oli Metsäkeskuksen punaista nauhaa, joten kohdetta lienee seurattava aktiivisesti ettei metsänkäsittely tule vahingoittamaan sitä. |
| metsakeskus.1000027371 |
791 |
Haukkanevan Palokangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
431707.00000000 |
7156211.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027371 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen länsipuolella, Rantsilan kirkonkylästä pohjoiseen olevan suoalueen keskellä olevalla Palokankaalla, jonka Tuoreenmaantie halkaisee. Asuinpaikka sijaitsee tien pohjoispuolella kivisellä, ehjällä mäntykankaalla. Paikalla on havaittu yhteensä 11 asumuspainannetta, jotka ovat pääsääntöisesti erittäin selviä ja erottuvat mainiosti myös ilmalaserkeilausaineistossa. |
| metsakeskus.1000027372 |
791 |
Haukkanevan Palokangas 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
432089.00000000 |
7155846.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027372 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen länsipuolella, Rantsilan kirkonkylästä pohjoiseen olevan suoalueen keskellä olevalla metsäalueella, Palokankaalla, Tuoreenmaantien eteläpuolella. Alue on noin viisivuotiasta mäntytaimikkoa, mikä tekee havainnoinin työlääksi alueella. Paikalla on havaittu kolme asumuspainannetta, mutta niitä saattaa olla enemmänkin eli asuinpaikka voi olla laajempi. |
| metsakeskus.1000027373 |
791 |
Teerisalo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
423954.00000000 |
7157814.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027373 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen länsipuolella aivan Siikalatvan ja Siikajoen kuntien rajalla , suon keskellä olevalla Teerisalon kankaalla. Teerisalo on kaakko-luode -suuntainen harjanne osittain pelloksi raivatun Siltanevan etelälaidalla. Alue on täysin ehjää mäntykangasta, Teerisalo on aika loivapiirteinen hiekkasärkkä. Alueella on havaittu 20 asumuspainannetta, joista valtaosa näkyy myös ilmalaserkeilausaineistossa. Painanteita saattaa olla maastossa havaittua enemmänkin ja muutenkin asuinpaikka saattaa hyvin kattaa koko Teerisalon. Kaksi painanteista on kaksoispainanteita/paritaloja. |
| metsakeskus.1000027374 |
748 |
Reissulansuo 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
421883.00000000 |
7157338.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027374 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen ja Siikalatvan kuntien rajalla, Heinosenperän alueella, joka on pääasiassa suota ja soiden keskellä kohoavia mäenkumpareita. Asuinpaikka on Reissulansuon itälaidalla. Asuinpaikka-aluetta on kahdella kumpareella metsäautotien kääntöpaikan itäpuolella osin voimalinjan alla. Läntisempi kumpare on ehjää mäntykangasta, itäisempi kumpare on pääosin hakattu aukoksi voimalinjan alla. Alueella on todettu 25 asumuspainannetta ja yksi pienempi kuoppa.
5p laserkeilausaineiston perusteella alueelle on lisätty alakohde asumuspainanne 26. |
| metsakeskus.1000027375 |
748 |
Kopperosaari 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
422246.00000000 |
7157435.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027375 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen ja Siikalatvan kuntien rajalla, suoalueella olevan Kopperosaaren pohjoisella mäellä. Kopperosaari on pääosin metsänuudistuksen jäljiltä, mäen lakiosan ollessa tiheää taimikkoa ja länsireunan puolestaan vasta äestettyä aukkoa. Ehjiä metsäkaistaleitakin saarella vielä on. Paikka on tarkastettu ilmalaserkeilausaineiston perusteella, jossa näkyvät painanteet on saatu ainakin pääosin tarkastettua. Tosin taimikossa voi olla vielä havaitsemattomiakin painanteita, kaikki painanteet (loivimmat ja pienet) eivät edes erotu ilmalaserkeilauskartoilla. Asuinpaikalla on mitattu 24 asumuspainannetta ja lisäksi länsireunan äestysalueelta on mitattu jonkin verran kvartsilöytöpaikkoja. Löytöjä ei ole otettu talteen, eikä kaikkia havaintoja ole mitattu. |
| metsakeskus.1000027376 |
748 |
Kopperosaari 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
422238.00000000 |
7157164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027376 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen ja Siikalatvan kuntien rajalla, suoalueella, voimajohtolinja itäpuolella olevalla mäenkumpareella, joka on välittömästi Kopperosaaren eteläpuolella Ollinmaan luoteispäässä. Alue on täällä pääosin ehjää mäntykangasta, joskin tuulenkaatoja on jonkin viimeaikaisen myrskyn seurauksena alueella paljon. Alueella havaittiin viisi asumuspainannetta, joista osa näkyy myös ilmalaserkeilausaineistossa. |
| metsakeskus.1000027377 |
748 |
Puronkangas 1 |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
422183.00000000 |
7158014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027377 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Siikajoen ja Siikalatvan kuntien rajalla olevalla suoalueella, Puronkangas-nimisellä saarella. Alueella kasvaa hyvin tiheää taimikkoa, noin 10-12 -vuotiasta mäntyä ja maan pinnan muotojen erottaminen tällaisessa taimikossa on hyvin hankalaa. Ilmalaserkeilausaineistossa kuitenkin tällä alueella ja tästä 200 m itään olevalla kankaalla olisi erotettavissa painanteita, joista maastotarkastuksessa havaittiin vain yksi epämääräinen halkaisijaltaan noin 8 metriä oleva painanne koordinaattien osoittamassa kohdassa. |
| metsakeskus.1000027378 |
748 |
Puronkangas 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
421966.00000000 |
7157826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027378 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen ja Siikalatvan kuntien rajaseudulla, soiden keskellä olevan Puronkankaan lounaispäässä. Alue on äestettyä mäntykangasta, maaperä kivikkoista hiekkaa. Alueella on mitattu 13 asumuspainannetta, mutta ilmalaserkeilauskartan perusteella niitä on alueella useampiakin ja rajaus on tehty näiden mukaisesti. Lisäksi äestysalueella havaittiin kvartsia ja liusketta, josta osa kerättiin talteen. |
| metsakeskus.1000027380 |
748 |
Lakarahonkangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
421916.00000000 |
7157012.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027380 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen ja Siikalatvan kuntien rajan läheisyydessä Jurpanperän suoalueella, jossa asuinpaikkoja on suon keskellä olevilla mäenkumpareilla. Lakarahonkangas on "kaksihaarainen" lounas-koillinen -suuntainen mäki, jonka itäisessä haarassa on Lakarahonkangas 1 -asuinpaikka ja läntisessä puolestaan Lakarahonkangas 2. Lakarahonkangas 1 -asuinpaikka on osittain hakattua aukeaa voimajohtolinjan alapuolella, mutta itäiseltä reunaltaan ehjää mäntymetsää. Asuinpaikalla on mitattu kuusi asumuspainannetta. |
| metsakeskus.1000027381 |
748 |
Lakarahonkangas 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
421629.00000000 |
7156981.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027381 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen ja Siikalatvan kuntien rajan läheisyydessä Jurpanperän suoalueella, jossa asuinpaikkoja on suon keskellä olevilla mäenkumpareilla. Lakarahonkangas on "kaksihaarainen" lounas-koillinen -suuntainen mäki, jonka itäisessä haarassa on Lakarahonkangas 1 -asuinpaikka ja läntisessä puolestaan Lakarahonkangas 2. Läntisellä harjanteella on havaittu 11 asumuspainannetta ehjässä mäntykangasmaastossa muutamassa ryhmässä. Lisäksi harjun pohjoispäässä on tervahauta. |
| metsakeskus.1000027382 |
748 |
Reissulansuo 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
421600.00000000 |
7157414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027382 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen ja Siikalatvan kuntien rajan tuntumassa, suoalueella, Reissulansuon pohjoisreunalla olevalla pienellä saarella, jonka metsäautotie halkaisee. Tien eteläpuolella ilmalaserkeilausaineistossa näkyvät painanteet (5 kpl) on käyty tarkastamassa maastossa, mutta pohjoisosassa näkyvät kolme painannetta on huomattu vasta myöhemmin kartoilla. Nämäkin on sisällytetty asuinpaikan rajaukseen. Tarkastettu saaren eteläosa on osin ehjää sekametsää, mutta tien varressa vanhaa taimikkoa ja äestysaluetta. |
| metsakeskus.1000027383 |
748 |
Viitalankankaansaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
420507.00000000 |
7158245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027383 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Siikalatvan ja Siikajoen kuntien rajaa, suo- ja peltoalueella Viitalanperällä. Asuinpaikka on pienellä entisellä saarella Viitalankankaan koillispuolella. Saarella on pieni metsästysmaja tms. Alue on muuten ehjää mäntykangasta siellä risteileviä ajouria lukuun ottamatta. Ilmalaserkeilausaineistossa näkyy selvä asumuspainanteiden ketju, joka maastossa varmistui rivitaloksi, jonka mitat ovat noin 40 x 8 metriä. Tämän lisäksi alueella on yksi kaksoispainanne (paritalo) ja yksittäisiä asumuspainanteita. Rivitalon GPS-mittaukset poikkeavat jostain syystä noin 10 metriä ilmalaserkeilauskartan kuvasta. |
| metsakeskus.1000027384 |
748 |
Viitalankangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
420422.00000000 |
7158102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027384 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen ja Siikalatvan kuntien rajaseudulla olevalla Jurpanperän alueella, suo- ja peltoalueella. Asuinpaikka on Viitalankankaan itäreunalla ja paikalla on käyty tarkastamassa ilmalaserkeilausaineistossa erottunut asumuspainanne. Painanne on varsin suuri, 17 x 11 m ja erittäin hyvin säilynyt ehjällä mäntykankaalla. Tarkastetusta kohteesta etelään näkyy vielä kaksi selvähköä myöhemmin ilmalaserkeilausaineistossa havaittua painannetta, jotka on sisällytetty muinaisjäännösrajaukseen. |
| metsakeskus.1000027385 |
748 |
Viitalankangas 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
420173.00000000 |
7157986.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027385 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Viitalankankaalla lähellä Siikalatvan rajaa, Nikkarinsaarentien eteläpuolella, Viitalankankaan kaakkoisen niemekkeen länsirannalla pienen suolahdekkeen rannalla. Alue on ehjää mäntykangasta, joitakin traktoriuria lukuun ottamatta. Tällaisesta traktoriurasta löytyi kvartsi-iskos. Asuinpaikalla on kaksi asumuspainannetta, joista eteläisempi erottuu selvästi myös ilmalaserkeilauskartoilla. |
| metsakeskus.1000027386 |
748 |
Viitalankangas 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
419867.00000000 |
7158232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027386 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Viitalanperällä, suo- ja peltoalueen äärellä olevalla Viitalankankaalla, sen pohjoisreunalla ja keskellä Nikkarinsaarentien pohjoispuolella. Asuinpaikka-alue on osittain ehjää mäntykangasmetsää, osalla aluetta on tehty hiljakkoin metsänäestys ja osalla aluetta on jo vanhempaa taimikkoa. Kohteella on dokumentoitu 31 asumuspainannetta ja kaksi pienempää kuoppaa. Lisäksi äestysvaoissa on havaittu kvartsia ja kivilaji-/pii-iskos (otettu talteen). Ainakin alueen eteläosassa on vielä muutama ilmalaserkeilausaineistossa näkyvä asumuspainanne, jota ei ole huomattu maastotarkastuksessa. Viitalankankaan itäosan korkeimmalla kohdalla on luultavasti kivilouhoksiksi tulkittavia kaivantoja. |
| metsakeskus.1000027387 |
748 |
Navettakumpu 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
419974.00000000 |
7158625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027387 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Viitalanperällä, lähellä Siikalatvan ja Siikajoen kuntien rajaa. Navettakumpu on suoalueen keskeltä nouseva kumpare, jonka itäpuolella on Kipsuanräme. Asuinpaikka Navettakumpu 1 on pienemmällä mäellä varsinaisen Navettakummun eteläpuolella, sen ja Viitalankankaan välissä. Mäki on osittain tuoreeltaan äestetty, osiltaan noin 10-20 vanhaa taimikkoa. Paikalla on havaittu kaksi asumuspainannetta, jotka näkyvät selvästi myös ilmalaserkeilauskartoilla. Lisäksi tuoreissa äestysvaoissa havaittiin kvartsia. |
| metsakeskus.1000027388 |
748 |
Navettakumpu 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
419851.00000000 |
7158764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027388 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Viitalanperällä, lähellä Siikajoen ja Siikalatvan kuntien rajaa. Navettakumpu on mäki suoalueella, sen itäpuolella on Kipsuanräme. Navettakumpu on Viitalankankaan pohjoispuolella. Mäki on osin taimikkoa ja osin vastahakattua aukiota. Mäellä erottuu ilmalaserkeilausaineistossa useita selviä painanteita, joista mitattiin seitsemän asumuspainanteen sijainti. Lisäksi mäen laella erottuu vielä kaksi tarkastamatonta painannetta, jotka on sisällytetty muinaisjäännöksen rajaukseen. |
| metsakeskus.1000027389 |
748 |
Navettakumpu 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
419641.00000000 |
7158808.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027389 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Viitalanperällä, lähellä Siikajoen ja Siikalatvan kuntien rajaa suoalueella Viitalankankaan pohjoispuolella Navettakummun ja Pesämaan välissä olevalla pienellä mäenkumpareella. Alue on nuorta männikköä. Ilmalaserkeilausaineistossa erottuu yksi selvä asumuspainanne mäen laen eteläosassa ja tämä käytiin tarkastamassa. Painanne on varsin selvä ja mitoiltaan noin 10 x 8 m. |
| metsakeskus.1000027390 |
748 |
Pehkosenkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
420961.00000000 |
7157524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027390 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Viitalanperällä, lähellä Siikajoen ja Siikalatvan kuntien rajaa. Pehkosenkangas on Kopperosaarelle johtavan tien länsipuolella oleva mäki ja asuinpaikka sijaitsee tämän mäkialueen itä-/koillislaidassa metsäautotien länsipuolella. Alue on osittain noin 10-vuotiasta mäntytaimikkoa, osittain tuoretta hakkuuaukkoa, jossa maapohjaa ei vielä ole käsitelty. Paikalla on todettu kuusi asumuspainannetta, mutta ilmalaserkeilausaineistossa näkyy vielä ainakin yksi painanne lisää mäen lounaisreunalla. |
| metsakeskus.1000027391 |
748 |
Hölpänkangas |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
420144.00000000 |
7157423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027391 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Viitalanperällä, lähellä Siikajoen ja Siikalatvan kuntien rajaa, Hölpänkankaan koillisreunalla. Ilmalaserkeilausaineistossa paikalla näkyy epämääräinen painauma, joka käytiin tarkastamassa. Paikalla havaittiin halkaisijaltaan noin kuusi metriä oleva loiva, epävarma asumuspainanne mäntytaimikossa. Paikka on sinänsä sopiva asuinpaikaksi, mutta varman painanteen ja löytöjen puutteessa se on toistaiseksi tentatiivinen kohde. |
| metsakeskus.1000027392 |
748 |
Haapamaankangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
420494.00000000 |
7156767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027392 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Viitalanperällä, lähellä Siikalatvan ja Siikajoen kuntien rajaa, Viitalanperäntien pohjoispuolella olevalla Haapamaankankaalla, sen länsikärjessä. Ilmalaserkeilausaineistossa paikalla erottuu painaumia, jotka maastossa todettiin asumuspainanteiksi. Niitä havaittiin paikalla kaikkiaan viisi kappaletta pääosin taimikossa. Osa alueesta on ehjää, kivikkoista mäntykangasta. Luultavasti ainakin yksi painanne kohteen pohjoisosassa jäi tarkastamatta, mutta se on sisällytetty muinaisjäännöksen rajaukseen. |
| metsakeskus.1000027393 |
748 |
Pieniaho |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
421685.00000000 |
7156303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027393 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Viitalanperällä, lähellä Siikajoen ja Siikalatvan kuntien rajaa. Pieniaho on vanha tila Viitalanperäntien pohjoispuolella. Asuinpaikka on tilan länsipuolella kankaalla, osin taimikossa, osin voimajohtolinjan hakkuuaukean alla. Paikalla on dokumentoitu seitsemän asumuspainannetta ja yksi pienempi kuoppa. Taimikossa havaintojen teko oli hankalaa ja asuinpaikka saattaa olla nyt havaittua laajempikin. |
| metsakeskus.1000027394 |
748 |
Myllykangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
419512.00000000 |
7157261.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027394 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Viitalanperällä, lähellä Siikajoen ja Siikalatvan kuntien rajaa, Viitalanperäntien eteläpuolella olevalla Myllykankaalla, talon piha-alueen luoteispuolella. Alue on siistiä, ehjää mäntykangasta. Asuinpaikalla on havaittu kolme asumuspainannetta. |
| metsakeskus.1000027395 |
748 |
Riitasuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
415099.00000000 |
7156579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027395 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Luohuan Ylipäässä, Isomaantien varressa sen molemmin puolin olevalla Riitakankaalla, Riitasuon eteläpuolella. Pääosa asuinpaikasta sijaitsee ehjällä mäntykankaalla, mutta Isomaantien länsipuolella on pieni, vanha äestysalue. Asuinpaikalla on peräti 33 asumuspainannetta. Iso hiekkakuoppa alueen keskivaiheilla on saattanut tuhota pienen osan asuinpaikkaa. Ilmalaserkeilauskartalla alueen keskivaiheilla, tien länsipuolella, nykyisessä taimikossa näkyy useita asumuspainanteita lisää joita ei havaittu maastotarkastuksessa. Alue on sisällytetty muinaisjäännösrajaukseen. |
| metsakeskus.1000027396 |
748 |
Kivimaankangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
414369.00000000 |
7155441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027396 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Luohuan Ylipäällä, Isomaantien länsipuolella olevalla Kivimaankankaalla, sen itäreunalla olevalla mäennyppylällä. Alue on ehjää, kivikkoista mäntykangasta. Ilmalaserkeilausaineistossa mäellä näkyy n. 45 x 45 metrin laajuinen painanteiden muodostama neliön muotoinen kehä. Maastotarkastuksessa kehän todettiin muodostuvan asumuspainanteista, joista osa on luokiteltavissa rivitaloiksi ja osa paritaloiksi. Osa painanteista on erillisiä. Keskellä aluetta on mahdollisesti nähtävissä kivistä vapaaksi raivattu tasanne, halkaisijaltaan noin kuusi metriä. Konstruktio on erikoinen ja ilmeisesti vastaava on kapean suon toisella puolella Turusensaaressa. |
| metsakeskus.1000027397 |
748 |
Turusensaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
414482.00000000 |
7155490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027397 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Luohuan Ylipäässä, Isomaantien länsipuolella olevan Kivimaankankaan itäpuolella olevan Turusensaaren länsipäässä. Ilmalaserkeilausaineistossa saaren kärjessä on näkyvissä 45 x 35 m kokoinen painanteista muodostuva kehä muistuttaen kapean suoalueen länsipuolella Kivimaankankaalla olevaa kehämuodostelmaa. Kohde on ehditty tarkastaa vain kursorisesti, mutta todennäköisesti kyseessä on ihmisen rakentama asumuspainanteiden muodostama kehäkylä. Vain osa kohteen painanteista on mitattu GPS-paikantimella. |
| metsakeskus.1000027398 |
748 |
Kivimaankangas 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
414283.00000000 |
7155739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027398 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Luohuan Ylipäässä, Isomaantien länsipuolella olevan Kivimaankankaan pohjoisella niemekkeellä, Teivanevan eteläreunalla. Paikka on ehjää mäntykangasta ja asuinpaikalla on havaittu kahdeksan asumuspainannetta, joista suurin osa erottuu hyvin myös ilmalaserkeilausaineistoissa. Lisäksi alueella on pienempiä kuoppia/painanteita. GPS-mittaukset ja ilmalaserkeilauskartassa näkyvien painanteiden sijainti eivät tällä alueella täysin vastaa toisiaan. Lidar-aineistossa on havaittavissa myös kahdeksas asumuspainanne hieman erillään muista alueen eteläosassa. |
| metsakeskus.1000027399 |
748 |
Hevosmaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
412093.00000000 |
7157465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027399 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Luohuan Ylipäällä, Hautakankaantien ja Vihannintien välisellä alueella olevalla Hevosmaalla, joka on ympäröivästä pellosta ja suoalueesta nouseva mäki Rukkisenojan pohjoispuolella. Asuinpaikka on ehjää mäntykangasta ja mäen laki on aika tasainen.Asumuspainanteet erottuvat hyvin ilmalaserkeilausaineistoissa, mutta GPS-mittaukset ja kartta eivät täysin vastaa toisiaan. Muinaisjäännösrajaus onkin ulotettu riittävän laajalle kattamaan molemmat havainnot. Paikalla on todettu seitsemän asumuspainannetta ja yksi pienempi kuoppa. |
| metsakeskus.1000027400 |
748 |
Näätämaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
413459.00000000 |
7156363.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027400 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Luohuan Ylipäällä, Hautakankaantien varressa olevan Näätämaan itäisellä reunalla. Alue on ehjää mäntykangasta ja siellä on havaittu 11 asumuspainannetta, jotka erottuvat myös ilmalaserkeilausaineistossa. Tuulenkaadossa on havaittu myös kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000027401 |
748 |
Pesuanlehto |
10002 |
12009 |
13092 |
11002 |
27000 |
419785.00000000 |
7165451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027401 |
Ilmalaserkeilausaineistossa erottuva maastokuvio sijaitsee Paavolan kirkonkylästä itään, Siikajoen eteläpuolella, turvetuotantoalueen lähellä olevalla Pesuanlehto -nimisellä mäellä. Keilauskartalla erottuu n, 115 x 55 metrin kokoinen soikea kaivannon muodostama kehä, jonka sisällä on vielä suorakulmakuvio kooltaan n. 45 x 35 m ja tämän sisällä vielä kolmas U-mainen kehä, pituudeltaan noin 45 metriä. Maastossa kaivannot erottuvat noin 1,5 metriä leveinä, matalina (n. 50 cm) ja koverina ojina jotka eivät ainakaan näytä koneellisesti kaivetulta. Maasto on alueella hyvin kivistä. Kaivannoille ei tunnu löytyvän mitään järjellistä selitystä ellei sitten ole kyseessä jonkinlainen kaskiviljelys. Koska kohde on myös kivikautisella rannalla, on olemassa mahdollisuus että rakenne olisi myös esihistoriallinen. |
| metsakeskus.1000027402 |
748 |
Vanhakorsu 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
395038.00000000 |
7170396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027402 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen ja Raahen rajan lähellä, Tuomiojantien ja Kallionevantien risteyksen kaakkoispuolella olevalla kankaalla, Vanhakorsu -nimisen peltoalueen pohjoispuolella. Kallionevantien pohjoispuolella on ennestään tunnettu kivikautinen asuinpaikka Siikajoki Mäntylä W. Asuinpaikalla on rykelmä asumuspainanteita lähellä Kallionevantietä sekä yksi erillinen painanne näistä lounaaseen. Yhteensä asuinpaikalla on todettu kahdeksan asumuspainannetta. Maasto on luontaisesti kumpuilevaa, joten osa painanteista on hieman epävarmoja ja toisaalta maastossa on muitakin loivia painanteita, jotka saattavat olla asumuspainanteita.
2024: Alueen luoteisosasta havaittiin vuoden 2024 inventoinnissa painanne, joka on lisätty alakohteeksi Asumuspainanne 9. Lisäksi muinaisjäännösalueen länsiosassa todettiin sijaitsevan kaksi kuoppajäännöstä, jotka ovat halkaisijaltaan noin 1,5-2 metrisiä ja syvyydeltään 60-80 cm. Kairanäytteissä havaittiin olevan turpeen alla tiivis musta hiilikerros. Kuopat on lisätty alakohteeksi Kuopat 2-3. |
| metsakeskus.1000027403 |
748 |
Vanhakorsu 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
394706.00000000 |
7170305.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027403 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen ja Raahen rajan tuntumassa, Tuomiojan tien eteläpuolella, Vanhakorsu -nimisen peltoalueen luoteispuolella olevalla hiekkakankaalla, yhdellä särkkämäisellä hiekkakaaralla. Paikalla on todettu kuusi ilmalaserkeilausaineistossakin selvästi erottuvaa asumuspainannetta, joista kolme saattaa muodostaa rivitalomaisen asumuksen. Asuinpaikka on täysin ehjällä mäntykankaalla. |
| metsakeskus.1000027404 |
678 |
Emäkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
394022.00000000 |
7170852.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027404 |
Asuinpaikka sijaitsee aivan Raahen ja Siikajoen rajan kupeessa, Relletinmäestä luoteeseen ja Emäkankaasta itään olevalla pienellä kumpareella suoalueen keskellä. Alue on aukkohakattua, mäki on ylempänä kivinen mutta alempana enemmän hiekkainen. Maaperä on vielä käsittelemättä. Asuinpaikalla havaittiin kaksi erillistä asumuspainannetta sekä yksi kolmihuoneinen rivitalopainanne. |
| metsakeskus.1000027405 |
678 |
Seljänmäki 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
393531.00000000 |
7171436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027405 |
Asuinpaikka sijaitsee Raahen ja Siikajoen rajan lähellä, Tuomiojantien eteläpuolella olevalla Seljänmäen kankaalla. Suurin osa alueesta on äestettyä ja 10-20 -vuotiasta taimikkoa, jossa on paikoin vaikea tehdä havaintoja. Kankaan läntisin reuna on hiljakkoin äestetty. Asumuspainanteita erottuu ilmalaserkeilausaineistoissa ja niistä saatiin alueella tarkastettua kolme erillistä sekä yksi kolmihuoneinen rivitalopainanne. Äestysalueella havaittiin palaneita kiviä ja kvartsia. |
| metsakeskus.1000027406 |
678 |
Seljänmäki 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
393407.00000000 |
7171346.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027406 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Raahen ja Siikajoen rajaa, Tuomiojantien eteläpuolella olevan Seljänmäen kankaan eteläisessä osassa. Seljänmäen halki on kaivettu kuivatusoja, jonka eteläpuolella kohde on. Paikalla on ilmalaserkeilauskartoilla hyvin näkyvä painanne, joka maastotarkastuksen perusteella on selvä halkaisijaltaan 10 m oleva asumuspainanne. Asuinpaikka on ehjällä mäntykankaalla. Tästä kaakkoon näyttäisi ilmalaserkeilauskartoilla näkyvän ainakin yksi asumuspainanne, joka on sisällytetty muinaisjäännösrajaukseen. |
| metsakeskus.1000027407 |
233 |
Pääjärvi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
297315.00000000 |
7012738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027407 |
Asuinpaikka sijaitsee Kauhavan osittain kuivatun Pääjärven itärannalla, Konttiniemennevan ja soistuneen järvenpohjan välisellä kannaksella. Asuinpaikan pohjoispuolella on kallioalue ja etelä-/itäpuolella on Konttiniemennevalta laskeva kuivatusoja. Kohde on havaittu ilmalaserkeilauskarttojen perusteella ja maastotarkastuksessa alueella dokumentoitiin seitsemän asumuspainannetta, kaksi pienempää kuoppaa ja vanhan metsänäestyksen reunasta löydettiin myös kvartsia. Asuinpaikan pohjoisosa, jossa painanteet ovat, on kuitenkin täysin ehjää mäntykangasta. Kohde on poikkeuksellisen edustava. |
| metsakeskus.1000027411 |
272 |
Soidinkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
341263.00000000 |
7078750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027411 |
Soidinkangas on nevojen ympäröimä korkea ja kivikkoinen kangas Honkiperän ja Viirteen kylien välissä. Kankaalla kasvaa vanhahkoa havupuuvaltaista metsää. Kankaan keskiosassa korkeimmalla kohdalla noin 100 m metsäautotien pohjois- ja länsipuolella on soikea, itä-länsisuuntainen asumuspainanne/kotapohja, mitat 5 x 3 metriä. Painannetta ympäröi matala yhtenäinen kivivalli. Tästä painanteesta noin 10 metriä länsi-luoteeseen on toinen samantyyppinen painanne (alakohde), jonka halkaisija on noin 3x4 metriä. Painanteet sijaitsevat kivikkoisessa maastossa jonka maaperä on karkeaa soraa. Mahdollisesti tilapäisasumusten pohjia? Kankaan lounaisreunalla on kivivallia, mikä vaikuttaa luontaiselta rantavallilta.
Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään. |
| metsakeskus.1000027412 |
710 |
Tammisaari Ampumarata |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
305828.00000000 |
6657554.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027412 |
Tervahauta sijaitsee Tammisaaren ampumaradan itäpuolella nuorehkossa koivumetsäsaarekkeessa, joka kasvaa mäntymetsikön keskellä. Tervehaudan koko on valli mukaan lukien 14 m, kuopan halkaisija 12 m ja syvyys noin 50 cm. Halssia ei havaittu. Ilmeisesti tervahauta on ainakin osittain avaamaton. |
| metsakeskus.1000027414 |
305 |
Pitkäsaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
585973.00000000 |
7350174.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027414 |
Paikalla on kaksi maakuoppaa. Näistä läntisempi, jokseenkin pohjois-eteläsuuntainen kuoppa 1 on alaltaan noin 2 x 1 metriä ja syvyydeltään noin 50 cm. Muutama metri tämän itäpuolella olevan kuopan 2 ala on noin 1,5 x 3 metriä ja syvyys 50 cm. Kuopan ympärillä on heikkoa vallia, jonka leveys on metrin luokkaa. Kuopan pohjalla oli noin 20 cm paksu turve, vallin päältä tavattiin turpeen alta selvä huuhtoutumiskerros.
Muodoltaan ja sijainniltaan samanlaisia kuoppia tunnetaan useista kohteista. Näistä muutamiin liittyy tarinoita lappalaisten asumisesta paikalla, joskaan ei nyt kyseessä olevaan. |
| metsakeskus.1000027415 |
305 |
Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
584826.00000000 |
7352969.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027415 |
Ennen vuosina 1840–42 ja 1866–1872 tehtyjä järvenlaskuja saarena olleen nykyisen niemen korkein alue on maastoltaan hyvin kuoppainen ja paksun aluskasvillisuuden peittämä. Aluetta käytiin läpi, mutta minkäänlaisia väliaikaisiksi hautakuopiksi tulkittavia kuoppia ei paikalta tuntunut löytyvän. Saaren laki on lähinnä itä-länsisuuntainen kapeahko harjanne, mikä karttakuvaa paremmin vastaa maastohavaintoja. Tämän harjanteen länsipäästä tavattiin yksittäinen itä-länsisuuntainen maakuoppa, jonka pituus oli noin 2 metriä ja leveys 70–80 cm. Syvyyttä jyrkkäreunaisella kuopalla oli noin 70–80 cm. Niemeen johtaa uusi tie, jolta erkanee pisto/ajoura suoraan länteen. Kuoppa sijaitsee pistotien länsipään pohjois-/luoteispuolella aivan harjanteen päässä. Vielä on mainittava kuvatusta kuopasta noin 5 metriä koilliseen oleva toinen hyvin epämääräinen kuopanne maakiven vierellä. Keskustelussa paikallisten asukkaiden kanssa kävi ilmi, että saarella olisi ollut useampia kuoppia saaren keskellä olevan teiden risteyksen luona ja että nuo kuopat olisivat suurimmaksi osaksi tuhoutuneet. Alueelta ei löydetty väliaikaishautoina pidettäviä kuoppia. |
| metsakeskus.1000027416 |
305 |
Ulkusaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
584511.00000000 |
7353588.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027416 |
Paikalla on kolme maakuoppaa. Luoteisin (kuoppa 1) on alaltaan noin 2 x 3,5 metriä ja syvyydeltään noin 60 cm. Jokseenkin pohjois-eteläsuuntaisen kuopan ympärillä erottui noin metrin levyinen heikko valli. Tästä noin 15 metriä kaakkoon, hieman alempana ja lähempänä rinteen reunaa olevan kuopan (kuoppa 2) ala on noin 3,5–4 x 2,5 metriä ja syvyys noin 60–70 cm. Jokseenkin itä-länsisuuntaisen kuopan reunoilla oli havaittavissa 1–1,5 metriä leveä valli, joka oli selvimmillään alarinteen puolella. Puolenkymmentä metriä kuopasta 2 pohjoiseen oli havaittavissa painanne, joka tulkittiin luontaiseksi. Kuoppa 3 sijaitsee noin 8 metriä etelälounaaseen kuopasta 2. Se on aivan varhaisempaa järvenlaskua edeltäneellä rannalla selvästi kuoppia 1 ja 2 alempana. Kuopan 3 halkaisija on noin 1-1,5 metriä ja syvyys noin 50 cm. Kyseessä lienee pieni varastokuoppa.
Kuoppiin 1 ja 2 tehtiin koepistoja maannoksen toteamiseksi. Kummassakin oli havaittavissa selvä huuhtoutumiskerros, mikä viittaa siihen, että ne ovat huomattavasti tehtyjä järvenlaskuja vanhempia. Kohteen luonnetta ei pystytä tarkemmin määrittelemään, mutta mainittakoon, että muodoltaan ja sijainniltaan samanlaisia kuoppia tunnetaan useista kohteista. Näistä muutamiin liittyy tarinoita lappalaisten asumisesta paikalla, ei kuitenkaan tähän. |
| metsakeskus.1000027417 |
305 |
Haavisto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
584293.00000000 |
7353904.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027417 |
Tervahauta on Kitkan vuosina 1840–42 ja 1866–1872 tehtyjä järvenlaskuja edeltäneen rannan yläpuolella, noin 2,5-3 metriä nykyisestä järvenpinnasta. Haaviston talosta Ulkuniemeen johtavan polkutien, pellon ja vanhan rantatörmän puristuksessa heti tien koillispuolella on yksittäinen tervahauta, jonka halkaisija on noin 6-7 metriä ja laskuränni kaakkoon kohti rantaa. |
| metsakeskus.1000027418 |
625 |
Haarainlampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
384173.00000000 |
7153208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027418 |
Piehinginjoen Haarainlammen pohjoispuolella noin 20-50 metriä joen leventymästä pohjoiseen vanhan metsätein varrella on kuusi hiilimiilua. Miilunpohjien halkaisija on noin 10 metriä ja korkeus n. 80-120 cm. Kumpuja kiertää ojamainen kaivanto. Miilut sijaitsevat noin 50 x 20 metriä olevalla itä-länsisuuntaisella alalla. Miilujen päällä ja vierellä kasvaa kuusia, joiden halkaisija on noin 50 cm. Pohjois- ja länsipuolella on vanhat pellot. |
| metsakeskus.1000027419 |
678 |
Honganmaja |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
383422.00000000 |
7153786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027419 |
Lähellä Pyhäjoen rajaa olevasta Honganmajasta noin 150 metriä eteläkaakkoon joelle johtavan entisen metsätien varrella on neliönmuotoinen, n. 5 x 5 metriä olevan rakennuksen perustus, jonka reunoilla on noin 50 cm korkea maavalli. Lattia on syvemmällä, oviaukko on itään. Hyvin maastossa erottuvan kohteen on arvioitu olevan tallin pohja. Rakennus on merkitty vuoden 1954 peruskartalle. |
| metsakeskus.1000027420 |
678 |
Kuoppakangas |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27009 |
386367.00000000 |
7153488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027420 |
Piehinginjoen pohjoispuolella noin 50 metriä joesta vanhan peltoalueen reunalla on kivikellarin jäännös. Sen ala on noin 5 x 5 metriä ja reunavalli on enimmillään yli metrrin korkuinen. |
| metsakeskus.1000027421 |
697 |
Halolanharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
557952.00000000 |
7153912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027421 |
Asuinpaikka sijaitsee kirkon länsipuolella sijaitsevaan kiviseen kuusimetsään raivatulla aukiolla.
Paikalla havaittiin historialliseen aikaan ajoittuvat vanhan talon perustuksen nurkkakivet sekä siihen liittyen kohtuullisen järeä kivistä ladottu tulisija. Tulisijan kohdalla on vanhan petäjän osittain lahonnut kanto. Talon koko on 5x12 metriä, siihen liittyvän tulisijan koko on 4x3x1 metriä. |
| metsakeskus.1000027422 |
505 |
Frugård |
10007 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027422 |
Alikartanon paikalla on luultavasti kartanoa vanhempi tonttimaa eli kylänpaikka, mutta arkeologiset selvitykset puuttuvat. Itse Frugårdin kartanon historia ulottuu vuoteen 1606, jolloin kuningas Kaarle IX lahjoitti Henrik Wreden leskelle, Gertrud von Ungernille, yhdeksän taloa Nummen kylästä.
Vuoden 2019 korjaustöihin liittyneissä arkeologissa valvonnoissa todettiin kartanon piha-alueelta kaksi rakennetta: tiililatomus Ylipytingin pohjoispuolella ja kivistä ladottu mahdollinen vanha salaoja päärakennuksen koillispuolella. Rakenteita ei pystytty ajoittamaan. Pihamaa on voimakkaasti muokattua ja kaivettua, johtuen paikalla aikaisemmin 1980-luvulla tehdyistä rakennus- ja korjaustöistä.
Kohde valokuvattiin vuoden 2019-2020 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000027423 |
697 |
Putkolanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
557288.00000000 |
7152697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027423 |
Asuinpaikka sijaitsee kevyen liikenteen väylän luoteispuolella mäntymetsässä pienellä maastosta erottuvalla kumpareella.
Paikalla havaittiin historialliseen aikaan ajoittuva kivistä ladottu suorakulmio, ilmeisesti vanhan talon järeä kivistä ladottu tulisija. Tulisijan yksi nurkka on aikaisemmin paljastettu, todennäköisesti viereisen kevyen liikenteen väylän rakentamisen yhteydessä. Paljastetusta nurkasta ilmenee että rakenne on ladottu lohkotuista kivistä. Ilmeisesti kyseessä on vanha tulisija, jonka koko on 5x6x1 metriä. Paikalla mahdollisesti sijainneesta talosta ei havaittu merkkejä. Pihapiiri on ainakin osittain tuhoutunut kevyen liikenteen väylää rakennettaessa. |
| metsakeskus.1000027426 |
49 |
Svinö Pentala |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27007 |
107284.00000000 |
6666061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027426 |
Kylmämuurattu ylöspäin suippeneva neliskanttinen pyykki, jonka pohjamitat ovat 120 x 130 sm, ja korkeus 160 sm. Pyykki ei sijaitse minkään tunnetun historiallisen rajan kohdalla, joten järkeväksi selitykseksi jää kolmiomittauspiste etäisyysmittauksesta Turusta Helsinkiin 1700-luvulla. |
| metsakeskus.1000027429 |
78 |
Skepparholmen |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
273424.00000000 |
6640991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027429 |
Sijaintipaikka on Hankoniemen pohjoisrannalla Hangonkylän satamasta itään Skepparholmenin edustalla rantakallion vieressä.
Noin kuusi metriä pitkä puurunkoisen veneen hylky hiekkapohjalla. Veneen runko on kallistuneena vasemmalle kyljelleen. Runko on etelä-pohjoissuunnassa keula pohjoiseen päin. Noin 10 metriä hylystä pohjoiseen on puurunkoisen veneen kyljen kappale, joka liittyy mahdollisesti samaan kohteeseen. Rungon ympäristössä on yksittäisiä puuosia veneestä. Veneen perässä hylyn sisällä on havaittu metalliseksi peräsinakseliksi tulkittu esine.
Hylky on löytynyt 2014. |
| metsakeskus.1000027430 |
208 |
Pitkäkaarta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
348718.00000000 |
7118962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027430 |
Iso tervahauta hiekkadyynin korkeimmalla kohdalla kuivalla kankaalla, ympäristö varttunutta mäntymetsää. Tuplahauta, jonka halkaisija ulompi valli mukaan lukien 17 metriä, kuopan läpimitta 9 metriä ja syvyys 1,1, metriä. Sortunut halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 5 metriä ja syvyys 2,1 metriä. Vallin päällä kasvaa muutama iso mänty ja eteläpuolella kulkee moottorikelkkaura. |
| metsakeskus.1000027430 |
208 |
Pitkäkaarta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
348718.00000000 |
7118962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027430 |
Iso tervahauta hiekkadyynin korkeimmalla kohdalla kuivalla kankaalla, ympäristö varttunutta mäntymetsää. Tuplahauta, jonka halkaisija ulompi valli mukaan lukien 17 metriä, kuopan läpimitta 9 metriä ja syvyys 1,1, metriä. Sortunut halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 5 metriä ja syvyys 2,1 metriä. Vallin päällä kasvaa muutama iso mänty ja eteläpuolella kulkee moottorikelkkaura. |
| metsakeskus.1000027431 |
208 |
Pitkäkaarta 2 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
348739.00000000 |
7118971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027431 |
Neliömäinen, heikosti havaittava kooltaan 4 metriä x 3,5 metriä oleva tervapirtin jäännös, joka sijaitsee hiekkadyynin pohjoislaidalla pienen törmän yläpuolella noin 22 metriä itäkoilliseen Pitkäkaarta - nimisestä tervahaudasta. Kiukaan jäänteet ovat 2,2 m x 1,9,m x 0,4 metriä ja ne sijaitsevat rakenteen luoteiskulmassa. Humuksen alla on 5-15 cm kokoisia palaneita kiviä ja nokimaata. Kairauksissa havaitiiin maavallin alta alkiperäinen huuhtoutumiskerros. Rakenteet ovat kokonaan aluskasvillisuuden peittämiä. |
| metsakeskus.1000027431 |
208 |
Pitkäkaarta 2 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
348739.00000000 |
7118971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027431 |
Neliömäinen, heikosti havaittava kooltaan 4 metriä x 3,5 metriä oleva tervapirtin jäännös, joka sijaitsee hiekkadyynin pohjoislaidalla pienen törmän yläpuolella noin 22 metriä itäkoilliseen Pitkäkaarta - nimisestä tervahaudasta. Kiukaan jäänteet ovat 2,2 m x 1,9,m x 0,4 metriä ja ne sijaitsevat rakenteen luoteiskulmassa. Humuksen alla on 5-15 cm kokoisia palaneita kiviä ja nokimaata. Kairauksissa havaitiiin maavallin alta alkiperäinen huuhtoutumiskerros. Rakenteet ovat kokonaan aluskasvillisuuden peittämiä. |
| metsakeskus.1000027432 |
208 |
Tervahaudankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
351590.00000000 |
7121947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027432 |
Tervahauta, joka sijaistee Siikajärventie-metsäautotien eteläpuolella loivalla etelärinteellä. Tuplahauta, jonka halkaisija ulompi valli mukaan lukien on 16 metri, kuopan läpimitta 10 metriä ja syvyys 0,9 metriä. Sortunut halssi suuntautuu etelään, pituus 2,5 metriä ja syvyys 1,9 metriä. Vallin päällä kasvaa isoja kuusia ja mäntyjä. Vallin itäosa on vaurioitunut ajouran vuoksi. |
| metsakeskus.1000027433 |
834 |
Runkomäentie 1 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27006 |
324062.00000000 |
6747150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027433 |
Todennäköinen Mustialan kylän/kartanon vanha riihenpaikka sijaitsee noin 200 m kylänpaikan lounaiskulmasta länsilounaaseen. Pellon ja peltotien pohjoispuolella sijaitsevan avokallion eteläpuolella on rakennuksen kivijalka ja tulisijan raunio.
Säilyneen kivirakenteen koko on noin 10 m (itä-länsi) x 8 m (pohjoinen-etelä). Rakenteen keskellä on suorakulmaisen tulisijan jäännös, jonka koko on noin 2 x 2 m ja korkeus noin 20 cm. Tulisijan reunakivet ovat keskustan kiviä suurempia. Uunin edessä on havaittavissa mahdollinen suuaukko. Rakenteen pohjoispuolella kohoaa noin 2 m korkea avokallio. Rakenteen eteläreunan päälle on kasattu pellolta nostettuja kiviä sekä muualta tuotua kiviainesta ja rakennusten osia. Kyseessä lienee riihi, joka saattaa olla melko vanha, mahdollisesti jopa 1600-luvulta. |
| metsakeskus.1000027435 |
783 |
Ullanristi |
10002 |
12006 |
13081 |
11006 |
27008 |
256558.00000000 |
6783262.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027435 |
Ullanristi sijaitsee Kakkurinsuon halki kulkevan tien eteläpuolella, n. 100 m etäisyydellä tiestä. Aivan tien varressa on Köyliö-seuran pystyttämä, kohteesta kertova opastaulu. Itse muistopaikka sijaitsee näköetäisyydellä taulusta.
Ullanristi on 1792 Uudellakirkolla (nyk. Kalanti) syntyneen Ulla Jaakontyttären kuolinpaikka. Ulla asui Karhian kylässä ja keräsi Kakkurisuolta lehtikerppuja kutuilleen, joiden maidosta hän valmisti myytäväksi kutunjuustoa. Kerppuja Ulla säilytti suolla ja niiden hakumatkalla hän 7.12.1857 menehtyi. Ulla Jaakontytär on haudattu Köyliön hautausmaalle, mutta hänen kuolipaikalleen pystytettiin risti, jota ilmeisesti ylläpidettiin kyläläisten toimesta. Köyliön varavankilan perustamisen (1935) jälkeen vankila huolehti pitkään ristin kunnosta. Ullan muistopaikka on merkitty myös puisella aidalla ja 1960-luvulla paikalle on istutettu (visa)koivu.
Muistopaikan ympäristössä kasvaa siemenmäntyjä: alueella on aikaisemmin sijainnut Eviran männynsiemenviljelys. |
| metsakeskus.1000027437 |
777 |
Niemikangas 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
588357.00000000 |
7200234.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027437 |
Kohde sijaitsee Vuonaniemen päässä, Niemikankaan länsiosassa, runsaat 0,1 kilometriä rannasta ja 0,9 kilometrin päässä niemen kärjestä. Paikka on hakkuuaukon laidassa, rantaan jätetyn hakkaamattoman alueen puolella, metsäkoneen ajouralla tai aivan sen vieressä. Paikalla kasvaa harvaa männikköä, aluskasvillisuutena on suopursua, puolukkaa, mustikkaa ja sammalta. Maaperä on hiekkaa.
Täältä löytyi metallinetsimellä noin 10 x 20 metrin alalta ohuen metallilevyn paloja, padan korva, rautaesineen katkelma sekä palaneita luunsiruja. |
| metsakeskus.1000027438 |
777 |
Kotaniemi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11000 |
27000 |
584784.00000000 |
7205834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027438 |
Kohde sijaitsee Vuonaniemen tyven pohjoispuolella, Kiantajärven Mikkoslahden luoteispohjukassa, Telkkälammen ja Kotaniemen välisellä, länsi – itä -suuntaisella harjanteella. Valtatie 5 kulkee harjanteen länsipään poikki. Harjanne kasvaa suuria mäntyjä, aluskasvillisuutena on puolukkaa ja sammalta. Maaperä on hiekkaa. Harjanteella on 180 metrin matkalla kolme kuoppaa, joista varsinkin 1 ja 2 vaikuttavat pyyntikuopilta. |
| metsakeskus.1000027439 |
777 |
Kotaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
584819.00000000 |
7205783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027439 |
Kohde sijaitsee Vuonaniemen tyven pohjoispuolella, Kiantajärven Mikkoslahden luoteispohjukassa, valtatien 5 ja Kotaniemen välisen harjanteen etelärinteessä 0,3 kilometriä länteen Kotaniemen kärjessä olevasta huvilasta ja runsaat 0,1 kilometriä itään valtatiestä 5. Paikka kasvaa harvaa, kuivaa kangasmetsää. Rinteen juurella on pienehkö avosuo. Maaperä on hiekkaa.
Etelään viettävässä rinteessä olevalta pieneltä tasanteelta on löytynyt rautaveitsen terä KM 40873:1. Veitsen ympärillä maa oli punertavaa ja siinä oli pieniä palaneen luun siruja. Veitsen vieressä oli palanut kivi. Veitsen löytöpaikasta 28 metriä länteen, kohdasta p = 7205790, i = 584792 löytyi pronssista valmistettu kulkunen KM 40873:2. |
| metsakeskus.1000027447 |
777 |
Kotaniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
584865.00000000 |
7205781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027447 |
Kohde sijaitsee Vuonaniemen tyven pohjoispuolella, Kiantajärven Mikkoslahden luoteispohjukassa, valtatien 5 ja Kotaniemen välisen harjanteen etelärinteessä. Paikka on etelään viettävässä rinteessä runsaat kaksi sataa metriä Kotaniemen kärjessä olevasta huvilasta länteen. Valtatie 5 on samoin runsaan kahden sadan metrin päässä lännessä. Alue kasvaa kuivaa kangasmetsää. Maaperä on hiekkaa.
Etelärinteestä pintakasvillisuus puuttuu pieneltä alalta ja siinä on hiekka näkyvissä. Tässä hiekassa on isketyltä vaikuttavia kvartseja muutaman kymmenen sentin alalla (KM 40874:1). |
| metsakeskus.1000027448 |
734 |
Vuohensaari |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
283412.00000000 |
6698636.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027448 |
Paikka sijaitsee Vuohensaaren pohjois-/koilliskärjessä, Vuohensaareen johtavan tien eteläpuolella olevassa matalassa ja loivassa rantakalliossa. Kallion pintaan on kaiverrettu pienikokoinen ja yksinkertainen kompassiruusu. Löytäjän mukaan sen vieressä on mahdollisesti myös teksti: Åminne. Tarkastuksessa tekstiä ei pystynyt kunnolla hahmottamaan.
Kalliopinnassa on muitakin heikosti paljain silmin erottuvia hakkauksia (osa mahdollisesti nykyaikaisia) n. 8 x 15 m kokoisella alueella.
Vuohensaarta on 1700-1800-luvulla käytetty lastauspaikkana ja 1800-luvulla saaressa on ollut myös telakkatoimintaa. Mahdollisesti kalliohakkaukset voivat liittyä edellä mainittuihin toimintoihin. |
| metsakeskus.1000027449 |
853 |
Ispoisten vanha kylätontti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
239729.00000000 |
6706294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027449 |
Kohde sijaitsee Ispoisten Katariinanlaaksossa, luonnonsuojelualueen ulkopuolella, peltokaistaleen pohjoisreunassa. Paikalla on havaittavissa 2-3 eri rakennuksen kivijalkaa, ainakin yhdessä rakennuksessa on selvä uuninpaikka. Säilyneet perustukset ovat varsin vaatimattomia ja heikkokuntoisia. Selvimmän perustuksen pohjois-/koillispuolella, aivan kiinni kohteen pohjoispuolitse kulkevassa luontopolussa, on suurehko kuoppa, joka voi olla mahdollinen kellarikuoppa.
Ispoisten kartanon nykyinen asuinrakennus on rakennettu 1784 kamarineuvos Arndt Winterin toimesta. Ispoisten rälssisäteri siirtyi Winterin haltuun panttina sen edellisiltä omistajilta, kanslianeuvos Henrik Hasselin perillisiltä 1783. Tuolloin tilalla tehtiin talokatselmus, jossa todetaan, että vuonna 1746 rakennettu talo on huonossa kunnossa, johtuen pääasiassa talon huonosta paikasta, joka on kostea ja mätä rakennukselle, mutta myös siitä, että talossa tuskin koskaan on asuttu ja sitä on käytetty enimmäkseen karjanrehun säilytykseen. Katselmuksen lopuksi todetaankin, että uusi päärakennus tulee rakentaa uudelle paremmalle paikalle. Katselmusmiehet ehdottavatkin rakennukselle uutta paikkaa nykyisestä paikasta etelään mäelle (katselmusmiehillä on kartta tai ilmansuunnat olleet väärinpäin, uusi paikka on suoraan pohjoiseen vanhasta).
Vanha asuintontti on merkitty Ispoisten kartanon tiluksista vuonna 1796 tehtyyn karttaan. Tontti näkyy kartassa vaalenpunaisena suorakaiteenmuotoisena alueena ja sen selitys on förra gårds tomten. Tontti sijaitsi nykyisestä kartanotontista runsas 500 metriä suoraan linnuntietä etelään mäkien välisessä laaksossa. |
| metsakeskus.1000027449 |
853 |
Ispoisten vanha kylätontti |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
239729.00000000 |
6706294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027449 |
Kohde sijaitsee Ispoisten Katariinanlaaksossa, luonnonsuojelualueen ulkopuolella, peltokaistaleen pohjoisreunassa. Paikalla on havaittavissa 2-3 eri rakennuksen kivijalkaa, ainakin yhdessä rakennuksessa on selvä uuninpaikka. Säilyneet perustukset ovat varsin vaatimattomia ja heikkokuntoisia. Selvimmän perustuksen pohjois-/koillispuolella, aivan kiinni kohteen pohjoispuolitse kulkevassa luontopolussa, on suurehko kuoppa, joka voi olla mahdollinen kellarikuoppa.
Ispoisten kartanon nykyinen asuinrakennus on rakennettu 1784 kamarineuvos Arndt Winterin toimesta. Ispoisten rälssisäteri siirtyi Winterin haltuun panttina sen edellisiltä omistajilta, kanslianeuvos Henrik Hasselin perillisiltä 1783. Tuolloin tilalla tehtiin talokatselmus, jossa todetaan, että vuonna 1746 rakennettu talo on huonossa kunnossa, johtuen pääasiassa talon huonosta paikasta, joka on kostea ja mätä rakennukselle, mutta myös siitä, että talossa tuskin koskaan on asuttu ja sitä on käytetty enimmäkseen karjanrehun säilytykseen. Katselmuksen lopuksi todetaankin, että uusi päärakennus tulee rakentaa uudelle paremmalle paikalle. Katselmusmiehet ehdottavatkin rakennukselle uutta paikkaa nykyisestä paikasta etelään mäelle (katselmusmiehillä on kartta tai ilmansuunnat olleet väärinpäin, uusi paikka on suoraan pohjoiseen vanhasta).
Vanha asuintontti on merkitty Ispoisten kartanon tiluksista vuonna 1796 tehtyyn karttaan. Tontti näkyy kartassa vaalenpunaisena suorakaiteenmuotoisena alueena ja sen selitys on förra gårds tomten. Tontti sijaitsi nykyisestä kartanotontista runsas 500 metriä suoraan linnuntietä etelään mäkien välisessä laaksossa. |
| metsakeskus.1000027450 |
853 |
Ispoinen 2 |
10007 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
239696.00000000 |
6706436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027450 |
Mäen lakialueella sijaitseva pyöreähkö kivistä koottu rakennelma, jonka keskisosa on tyhjä kivistä. Rakennelmaa voisi kuvata kehämäiseksi tai iglumaiseksi muuriksi tai "sokkeliksi", jonka itäsivulla on ikään kuin jonkinlainen "eteisosa". Eteisosassa olisi ikään kuin hyödynnetty muutamaa luonnollista isompaa kivipaasia. Kivet on selvästi aseteltu paikoilleen ja niitä on parissakin kerroksessa. Kivikehän halkaisija on noin 10 metriä.
Rakennelman funktio ja ajoitus on tuntematon. Sen lähettyvillä ja ympäristössä on paljon luonnonkivikkoa, mutta asumiseen paikka ei liene soveltunut. |
| metsakeskus.1000027451 |
853 |
Ispoisten ranta |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
238932.00000000 |
6707117.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027451 |
Kohde sijaitsee Pitkäsalmen rannalla, veteen viettävällä kalliopinnalla. Kallioon on kaiverrettu tai hakattu nimikirjaimia, vuosilukuja (mm. 1880, 1881, 1883, 1894, 1895), sydämen, ankkurien ja lippujen kuvia. Lisäksi kallioon on kirjoitettua tekstiä selvästi aivan viime aikoinakin. |
| metsakeskus.1000027452 |
853 |
Meltoisten kivilouhos |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
234716.00000000 |
6704579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027452 |
Meltoisten keskiaikaisesta kylätontista noin 270 metriä luoteeseen on Meltoisten kivilouhimo. Ei tietoa siitä, koska toiminta on alkanut, mutta louhimo on ollut käytössä ainakin 1940-50 -luvuilla. Louhimo lohkottiin omaksi tontikseen vuonna 1961, omistajana Turun kaupunki. Kiveä on louhittu viimeksi 1980-luvulla, jolloin haettiin kiveä Katariinan hautausmaan kiviaidaksi. Myös Turun sataman pengerryskivet on täältä. |
| metsakeskus.1000027453 |
853 |
Kakkaraisten yksinäistalo |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
241190.00000000 |
6707000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027453 |
Kakkaraisten yksinäistalo sijaitsee nykyisen Koivulan kaupunginosassa Murkionkadun itäpuolella olevalla mäellä. Kakkarainen tunnettiin 1900-luvulta lähtien nimellä Koivula ja sen myötä sai aikoinaan nimen koko kaupunginosa, jossa nyt on lukuisia uusia kerrostaloja.
Kakkarainen on keskiaikainen yksinäistalo, josta varhaisin maininta on vuodelta 1456. Rälssitila, jonka omistus peruutettiin kruunulle 1683, tilasta tuli sotilasvirkatalo, välskärin puustelli. Rakennukset ovat näkyvissä vielä vuoden 1985 kartassa, mutta ne purettiin 1986.
Nykyisin varsin heinittynyt mäkialue on tyhjillään. Maaliskuussa 2015 tehdyssä tarkastuksessa havaittiin siellä täällä varsin katkelmallisia kivijalkoja, mutta ei juurikaan kokonaisia rakennuksen perustuksia. Ainoastaan mäen luoteisosassa sijainneen suurikokoisen navettarakennuksen perustus oli vielä hyvin näkyvissä. Yleisvaikutelmaksi jäi, että rakennukset on melko tarkkaan purettu pois.
Kaavamuutosta varten kylätontille tehtiin 2017 aluerajaus digitoidun isojakokartta-aineiston perusteella. Osa kylätontin alueesta on kartta-analyysin perusteella todennäköisesti tuhoutunut: ainakin vuoden 1960 peruskartassa näkyvä navettarakennus ulottuu tontin kohdalle. Kauempana sijainneet riihirakennukset ja aitta eivät mukana rajauksessa. Rajausta tarkennettiin 2018 tehdyn maatutkauksen ja maastokartoituksen perusteella. |
| metsakeskus.1000027453 |
853 |
Kakkaraisten yksinäistalo |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
241190.00000000 |
6707000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027453 |
Kakkaraisten yksinäistalo sijaitsee nykyisen Koivulan kaupunginosassa Murkionkadun itäpuolella olevalla mäellä. Kakkarainen tunnettiin 1900-luvulta lähtien nimellä Koivula ja sen myötä sai aikoinaan nimen koko kaupunginosa, jossa nyt on lukuisia uusia kerrostaloja.
Kakkarainen on keskiaikainen yksinäistalo, josta varhaisin maininta on vuodelta 1456. Rälssitila, jonka omistus peruutettiin kruunulle 1683, tilasta tuli sotilasvirkatalo, välskärin puustelli. Rakennukset ovat näkyvissä vielä vuoden 1985 kartassa, mutta ne purettiin 1986.
Nykyisin varsin heinittynyt mäkialue on tyhjillään. Maaliskuussa 2015 tehdyssä tarkastuksessa havaittiin siellä täällä varsin katkelmallisia kivijalkoja, mutta ei juurikaan kokonaisia rakennuksen perustuksia. Ainoastaan mäen luoteisosassa sijainneen suurikokoisen navettarakennuksen perustus oli vielä hyvin näkyvissä. Yleisvaikutelmaksi jäi, että rakennukset on melko tarkkaan purettu pois.
Kaavamuutosta varten kylätontille tehtiin 2017 aluerajaus digitoidun isojakokartta-aineiston perusteella. Osa kylätontin alueesta on kartta-analyysin perusteella todennäköisesti tuhoutunut: ainakin vuoden 1960 peruskartassa näkyvä navettarakennus ulottuu tontin kohdalle. Kauempana sijainneet riihirakennukset ja aitta eivät mukana rajauksessa. Rajausta tarkennettiin 2018 tehdyn maatutkauksen ja maastokartoituksen perusteella. |
| metsakeskus.1000027454 |
853 |
Kärsämäen tiilitehdas |
10002 |
12015 |
13145 |
11006 |
27000 |
241838.00000000 |
6714705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027454 |
Kohde sijaitsee Vähäjoen muodostavan mutkan pohjoisrannalla. Nykyisin paikka on heinittynyttä, joen uoman muodostamaa joutoaluetta, joka ei ole ollut viljelyksessä. Piipanojan talo sijaitsee noin 280 metriä koilliseen. Tiilitehdas on sijainnut aivan Räntämäen rautatiepysäkin lähellä.
Kärsämäen Hiiden tilan maille perustettiin tiilitehdas vuonna 1786. Tehtaan ensimmäinen suuri tehtävä oli valmistaa Maarian uuteen pappilarakennukseen tarvittavat tiilet. Tiilitehtaan tuotanto loppui kokonaan 1930-luvulla. Kärsämäen tiilitehtaassa on valmistettu myös mm. Turun kauppahallin rakentamiseen käytetyt tiilet 1890-luvulla.
Paikalla on Kärsämäen vanhan tiilitehtaan rauniot. Kaikkiaan tehtaaseen liittyviä rakenteita on noin 160 x 150 metrin alalla. Alueen keskellä kulkee sähkölinja, jota tehtäessä rakenteita on ilmeisesti jonkin verran tuhoutunut.
Hieno kokonaisuus! |
| metsakeskus.1000027458 |
75 |
Savilahdenvuori 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27009 |
507368.00000000 |
6710945.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027458 |
Kohde sijaitsee Savilahdenvuoren etelärinteessä Hillolahteen viettävän rinteen yläosassa. Paikalla on kivistä ladottu noin 1,3 x 1,4 m kokoinen ja 60-80 cm korkea rajamerkki, joka on voimakkaasti sammalen peittämä. Paikalla ei ole enää voimassaolevaa rajaa, mutta vielä vuoden 1968 peruskarttaan on merkitty koillinen-luonassuuntainen tonttiraja.
Vuoden 2018 tutkimuksissa havaittiin, että rjamerkin päällä oli laonnut viisarikivi, jossa näkyi hakkaus ”15”. Toinen hakkaus paljastui maakivestä, jonka päälle röykkiö oli tehty: sen päällä oli kaksi viivaa, jotka osoittivat paikalla kulkeneen kiinteistörajan suunnat. |
| metsakeskus.1000027459 |
75 |
Savilahdenvuori 3 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
507551.00000000 |
6710867.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027459 |
Kohde sijaitsee Savilahdenvuoren kaakkoispuolella Hillonlahteen viettävässä loivassa rinteessä. Noin 100 metrin päässä kaakossa kulkee rautatie. Paikalla on sammalenpeittämä kivirakenne, joka on kasattu kiinni isoon maakiveen. Kiveyksen halkaisija on noin 1,6 m. Kivikasasta on luultavasti otettu jossain vaiheessa kiviä. Rakenteessa on sekä luonnonkiviä että lohkokiviä. Kiviröykkiön funktio ja ajoitus ovat epäselviä. On mahdollista, että kyseessä on raaka-ainevarasto, mutta kyseessä voi olla myös raivausröykkiö.
Röykkiön tarkempi luonne ja ajoitus jäivät vuoden 2018 tutkimusten jälkeenkin osin avoimiksi. Röykkiö oli kuitenkin mitä ilmeisimmin ihmistekoinen. |
| metsakeskus.1000027460 |
301 |
Hautasaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
274376.00000000 |
6930675.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027460 |
Tervahauta sijaitsee moreenimäen reunalla mäntymetsässä, tervahaudan kohdalla on vanhempi säästöpuuryhmä.
Tervahaudan halkaisija on noin 15vm. Muodoltaan hauta on korkea ja laakea. Haudassa on runsaasti kaivantoja ja kuoppia. Iso halssi on kohti länttä. Tervapirtin kiuas sijaitsee samalla moreenimäellä. Kysymyksessä on 3x3x1 kokoinen luonnonkivikasa.
Tervahaudan vieressä on tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000027461 |
301 |
Vähäkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
273962.00000000 |
6932183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027461 |
Tervahauta sijaitsee hiekkaisella moreenirinteellä sekametsässä. Tervahaudan halkaisija on noin 11 m. Hauta on muodoltaan epäselvähkö, mutta ehjä ja siinä on paksut vallit sekä pienehkö ja matalahko sisäosa. Pieni halssi on kohti länttä. |
| metsakeskus.1000027462 |
301 |
Rustarin Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
274873.00000000 |
6932213.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027462 |
Tervahauta sijaitsee moreenimäen länsilaidalla vanhassa sekametsässä. Tervahaudan halkaisija on noin 15 m. Muodoltaan hauta on epäselvä eikä siinä ole selkeää syvennystä keskellä. Haudassa on kuitenkin selkeä hiilikerros. Hautaa on kaiveltu ja siitä on kuljetettu maata muualle. |
| metsakeskus.1000027463 |
301 |
Rustari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
275854.00000000 |
6932600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027463 |
Tervahauta sijaitsee pienellä moreenikumpareella mäntyvaltaisessa sekametsässä. Tervahaudan halkaisija on noin 10 m. Muodoltaan hauta on laakea ja matalahko. Matala kivetty halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000027464 |
777 |
Kortejärvi |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
567385.00000000 |
7216291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027464 |
Kohde sijaitsee Parkkilassa, Kortejärven luoteisrannalla, Kaunisniemen mantereesta erottavan suon luoteisreunassa, noin 70 metriä järven rannasta ja vajaa 0,2 kilometriä Kylmäjoesta, avosuohon idästä työntyvässä metsäisessä niemekkeessä.
Paikalta on löytynyt kaksi hevosenkenkäsolkea heti turpeen alla olevasta hiekasta, 0,9 metrin etäisyydellä toisistaan lounas–koillinen -suunnassa. Löytökohta 1 on koillisessa, p = 7216291,0, i = 567384 ja 2 lounaassa, p = 7216291, i = 567385. Kohdasta 2 12,5 metriä etelälounaaseen, kohti suon reunaa löytyi kaksi metallipalaa, löytökohta 3, p = 7216279, i = 567381. KM 40872:1-3. Löytökohdasta 2 puolitoista metriä länsilounaaseen on noin 0,4 metrin korkuinen ja 2,8 x 1,8 metrin kokoinen, itä–länsi -suuntainen kumpare. |
| metsakeskus.1000027465 |
777 |
Tulimaa 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
567855.00000000 |
7215712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027465 |
Kohde sijaitsee Parkkilassa, Kortejärven pohjoisrannalla olevan Tulimaa-nimisen, järven pintaa kymmenisen metriä korkeamman kangasmaakumpareen lounaisreunassa, rannassa olevan kapean suokaistaleen reunassa.
Paikalta on löytynyt rautatuura ja siitä 1,8 metriä itään tulusrauta sekä kvartsin pala. Tuurasta 2,4 metriä pohjoiseen löytyi rautainen nuolenkärki. Tuurasta 6,7 metriä länteen ja nuolenkärjestä 5,8 metriä länsilounaaseen löytyi kirveen terä. 10,2 metriä kaakkoon tuurasta löytyi veitsen terä. Löydöt KM 40877:1-6. Kaikki löydöt olivat heti turpeen alla olevassa hiekassa. Ranta on kirveen löytöpaikasta yhdeksän metriä lounaaseen. |
| metsakeskus.1000027467 |
777 |
Tulimaa 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
568022.00000000 |
7215695.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027467 |
Kohde sijaitsee Parkkilassa, Kortejärven pohjoisrannalla olevan Tulimaa-nimisen, järven pintaa kymmenisen metriä korkeamman kangasmaakumpareen melko tasaisen laen eteläosassa, lähellä Kortejärvestä jyrkähkösti nousevan rinteen reunaa.
Paikalla on nelisivuinen, noin 4 x 4 metrin kokoinen kuoppa. Se oli täynnä rankoja, ja maata peitti lumi, siksi kuopasta oli vaikea tehdä tarkempia havaintoja. Syvyys on kahden metrin luokkaa ja seinämissä näytti olevan melko jyrkkiä kohtia. Vaikutti siltä, että kuoppa tuskin on ainakaan esihistoriallinen. Toisaalta voi kuitenkin olettaa, että sillä on ikää yli sata vuotta, joten sitä voi pitää lain suojaamana muinaisjäännöksenä. Paikka vaatii lisätutkimuksia paremmissa olosuhteissa. |
| metsakeskus.1000027468 |
777 |
Tulimaa 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27005 |
568051.00000000 |
7215769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027468 |
Kohde sijaitsee Parkkilassa, Kortejärven pohjoisrannalla olevan Tulimaa-nimisen, järven pintaa kymmenisen metriä korkeamman kangasmaakumpareen laella. Pohjoisesta nousevan rinteen yläreunassa, lähellä kumpareen lakea on suuri maakivi.
Kiven etelänurkasta, aivan kiven vierestä, heti turpeen alta löytyi 1500-luvun kolikko 1 (Juhana III fyrk, 1592?). Kiven koillisnurkan eteläpuolelta, heti turpeen alta, 15 sentin päästä kivestä löytyi saman ikäinen kolikko 2 (Juhana III fyrk 1589). Kolikosta 1 15,8 metriä lounaaseen löytyi pronssirenkaan katkelma ja kolikosta 1 14,8 metriä eteläkaakkoon löytyi rautainen veitsen terä. Myös nämä löytyivat heti turpeen alla olevasta hiekkamaasta. Pronssirenkaan ja veitsen välinen etäisyys on 21,3 metriä. Löydöt KM 40876:1-4.
Paikan luonteen määrittely vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000027469 |
285 |
Osolahdentie |
10001 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
487788.00000000 |
6722259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027469 |
Kohde sijaitsee Osolahdentien ja Varkahontien risteyksestä noin 100 m koilliseen, kallionnyppylän juurella ja ison maakiven pohjoispuolella. Paikalta on löytynyt tuulenkaadosta runsaasti kvartsia. Paikalla kulkee kvartsisuoni ja myös alueelle tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti kvartsinpaloja. Alueella on luultavasti pienialainen kvartsin hankintapaikka. |
| metsakeskus.1000027470 |
149 |
Skansudden 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
329036.00000000 |
6654636.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027470 |
Stridsvärn finnspå Skansuddens sydöstra strand med utsikt mot Rönngrund och farleden. I en SW-NO linje längs med stranden finns 5 stridsvärn varav 4 av samma typ samt 1 som är av formationen olik de övriga. Området består av blandskog som avverkats för några år sedan vilket medfört att några av stridsvärnen fyllts av kvistar och käppar. |
| metsakeskus.1000027471 |
398 |
Haarankylä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
452114.00000000 |
6754495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027471 |
Halkaisijaltaan noin 16 metriä oleva tervahauta sijaitsee tiheässä nuoressa koivikossa. Tervahaudan vallit ovat noin 1,2 m korkeat ja noin 5 m leveät. Tervahaudan keskellä on reilun metrin kokoinen neliön muotoinen kuoppa. Valleissa ei ole näkyvissä halssia, eikä haudan läheisyydestä havaittu tervapirtin tai siihen kuuluvan kiukaan jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000027472 |
142 |
Kulonpalonmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
466809.00000000 |
6750911.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027472 |
Tervahauta sijaitsee Kulonpalonmäen lounaispuolella ja sen halkaisija on noin 15 metriä. Kohteen itäpuolella, noin kahdeksan metrin päässä kulkee hiekkatie. Tervahaudan vallit ovat noin metrin korkuiset ja noin 4-5 metrin paksuiset. Haudan keskelle on kertynyt risuja ja roskaa. Paikalla ei ole näkynyt merkkejä tervapirtistä tai halssista. |
| metsakeskus.1000027473 |
142 |
Myllytöyry |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
466797.00000000 |
6750401.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027473 |
Kohde sijaitsee maastossa kulkevien kuntoratojen keskellä mäntykankaalla. Paikalla on noin 17 metriä halkaisijaltaan oleva tervahauta. Sen vallien paksuus on 5-6 m ja niiden korkeus on noin 1,3 m. Tervahaudan keskellä on noin 1,4 x 1,4 m kokoinen kuoppa. Paikalla ei ole havaittu halssin tai tervapirtin jäänteitä. Tervahauta on pusikon peittämä. |
| metsakeskus.1000027475 |
700 |
Sikoniemi 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
584736.00000000 |
6791664.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027475 |
Kohde sijaitsee mäntyä kasvavalla soran sekaisella hiekkamaalla. Paikalla on hiilimiilu, joka erottuu maastossa kumpuna. sen halkaisija on noin 10 m. Miilua kiertää pienemmät kuopanteet. |
| metsakeskus.1000027476 |
700 |
Sikoniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
584796.00000000 |
6791613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027476 |
Kohde sijaitsee äestetyllä metsäaukealla (vuoden 2015 tilanne), jonka ympärillä on mäntymetsää. Maaperältään alue on enimmäkseen hiekansekaista kivikkoa. Äestysvaoista sekä paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt keramiikkaa, kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Löydöt ovat alueella harvakseltaan.
Kohde on rajattu löytöhavaintojen sekä topografian perusteella. |
| metsakeskus.1000027477 |
700 |
Rakoniemi 1 |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
588014.00000000 |
6789162.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027477 |
Kohde sijaitsee kivikkoisella moreenimaalla sekametsässä. Paikalla on yksi siististi ladottu kaskiröykkiö, joka on ladottu noin 2,5 m laajuisen ja 0,5 m korkean tasalakisen kiven päälle. Röykkiö on laajuudeltaan kiven kokoinen ja sen korkeus on noin 30 cm. |
| metsakeskus.1000027478 |
700 |
Rakoniemi 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
588058.00000000 |
6789288.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027478 |
Kohde sijaitsee pohjoisrinteessä mäntymetsässä. Paikalla on Salpalinjaan liittyviä varustuksia (taistelukaivantoja). |
| metsakeskus.1000027479 |
700 |
Temoniemi 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
587021.00000000 |
6787389.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027479 |
Kohde sijaitsee Temoniemen itärannalla. Paikalla on Salpalinjaan liittyviä tulipesäkkeitä sekä taistelukaivantoja. |
| metsakeskus.1000027481 |
700 |
Nievare 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
586635.00000000 |
6787204.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027481 |
Mäntyä kasvavalla matalalla hiekkaharjanteella sijaitseva taistelukaivanto. |
| metsakeskus.1000027482 |
700 |
Nievare 3 |
10007 |
12011 |
13113 |
11006 |
27009 |
586431.00000000 |
6787052.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027482 |
Kohde sijaitsee länteen viettävässä hiekkarinteessä mäntyjä kasvavassa metsässä. Paikalla on neliön muotoinen kuoppa, joka on kooltaan noin 10 x 10 metriä. Syvyyttä kuopanteella on muutama metri. Kyseessä on luultavasti suuren korsun jäännökset. |
| metsakeskus.1000027484 |
739 |
Partakosken uittorakenteet |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
537953.00000000 |
6792328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027484 |
Kohde sijaitsee Kärnäkosken linnoituksen länsipuolella sijaitsevan lahden pohjukassa. Lahden pohjukassa on parrulinja (lähes luode-kaakkolinjassa). Halkaisijaltaan pyöreitä parruja on kahdessa linjassa pareittain. Parruparien välit ovat noin 3 metriä. Parrujen päät ulottuvat noin 0,8 metrin korkeudelle veden pinnasta. Kyseessä saattaa olla Partakosken sahan toimintaan liittynyt lajittelusillan perusta. Saha toimi pohjoisempana sijaitsevan Siikalahden rannalla.
Lahden pohjassa on lisäksi puutavaraa sekä Kärnäkosken linnoituksen rannassa jätekiveä tai mahdollisen laiturin perusta.
Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000027485 |
700 |
Kiviniemi |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
585513.00000000 |
6786889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027485 |
Kiviniemen luoteisosassa sijaitseva taistelukaivanto, jonka toisessa päässä on 3 x 3 m kokoinen ja metrin syvyinen ampumapesäke. |
| metsakeskus.1000027486 |
700 |
Liudunmäki |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
583587.00000000 |
6791839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027486 |
Kohde sijaitsee Liudunmäen luoteispuolella kulkevan tien vieressä. Paikalla sijaitsee noin 220 metriä pitkä ja metrin levyinen kiviaita, joka on osin sammalen peitossa. Aidan korkeus on 0,5-1 m. Aita myötäilee sen kaakkoispuolella kulkevaa tietä. |
| metsakeskus.1000027490 |
831 |
Teljonselkä |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
568039.00000000 |
6785922.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027490 |
Kohde sijaitsee Suur-Saimaalla Teljonselällä sijaitsevan Kangas-Teljon saaren pohjoisrannalla. Kohde sijaitsee rannasta noin 50 metrin rinteessä.
Puurunkoisen tasasaumaisen proomun hylky, joka on hajonnut kappaleiksi. Hylyn pituus on noin 25 - 30 metriä. Kansi on ehjä ja siinä on kansiluukkuja. Hylyn ikää on vaikea arvioida, sillä proomuja rakennettiin vielä 1920-luvulla paljon.
Kohdetta ei ole tarkistettu. |
| metsakeskus.1000027491 |
593 |
Suihkolansalmi |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
520402.00000000 |
6928608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027491 |
Kohde sijaitsee Paasveden Suihkolansalmen sillan eteläpuolella, salmen länsirannan tuntumassa.
Kyseessä on puisen aluksen hylky, joka on ollut tiedossa jo 1960-luvulla, mutta kohde on sen jälkeen unohtunut.
Kohdetta ei ole tarkistettu. |
| metsakeskus.1000027492 |
146 |
Suuri-Suihko |
10007 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
691091.00000000 |
6998821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027492 |
Teretistä etelään Majaniemeen johtavan polun ja Susitaipaleen itään johtavan osuuden risteyksen seudulla uunirakenne, joka on jäännös paikalla sijainneesta metsätyökämpästä. Rakenne on Susitaipaleen itään johtavan haaran varrella n. 100m risteyksestä koilliseen, polun luoteispuolella juuri ennen kuin se laskeutuu pieneen suopainanteeseen johon on rakennettu silta. Uuniraunio on vaikeasti erotettava, vahvan kuntan peittämä kivikasa n. 5m polulta pohjoiseen. Se on kookkaista, 40-50cm läpimittaisista kivistä ladottu rakenne, jonka mitat ovat 2x2m. Rakenteen länsipuolella on havaittavissa jonkinlainen kuoppa. |
| metsakeskus.1000027493 |
146 |
Kiimakangas |
10007 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
688260.00000000 |
6999735.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027493 |
Rakennuksen pohja Nälmänjoen itärannalla, kuusivaltaisen kangasmaan reunalla. Joki kulkee
muutaman kymmenen metrin päässä. Ruostepuron laskukohta on kohteelta n. 650m alavirtaan (linnuntietä). Pohja on jäänne paikalla sijainneesta metsätyökämpästä. Se on neliömäinen 5x5m, suunnassa kaakko-luode. Voimakkaasti sammaloituneen perustuksen korkeus on 20-30cm ja se on keskeltä kuopalla. Perustuksen päällä ei kasva puustoa. |
| metsakeskus.1000027494 |
422 |
Autiovaara |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
681407.00000000 |
7005252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027494 |
Kuusipolun (luontopolku) varressa lähellä Autiovaaran lakea vanhan kuusimetsän keskellä on pieni aukko, joka on merkitty kyltillä ”Kappale erämaan historiaa”. Jouni Aarnion mukaan kyseessä on Oinalan 1800 luvulla autioituneen talon pellonpohja, jota Rauvunvaaran metsänvartija myöhemmin hyödynsi niittynä.(Aarnio 1999, s. 49). Aukion liepeillä on yhteensä 6 kappaletta todennäköisiä viljelyraunioita. Potinkaran mukaan Oinalan savutuvan asukas on muuttanut 1800-luvun alussa Kaunisniemeen (Potinkara 1993, s. 37). On mahdollista, että jokin raunioista on jäänne savutuvan uunista. Paikka on varustettu kohdeopastein vuoden 1998 runkosuunnitelman mukaisesti (Runkosuunnitelma 1998, s. 15). |
| metsakeskus.1000027495 |
831 |
Myllärisen Marjo |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
571846.00000000 |
6784711.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027495 |
Kohde sijaitsee Myllärisen Marjo-nimisen saaren luoteiskärjen niemen eteläpuolella.
Kyseessä on limisaumaisen purjealuksen hylky, jonka pituus on noin 30 metriä ja leveys noin 6 metriä. Hylky on teräväkeulainen ja kaaret ovat järeät ja ne on veistetty yhdestä puusta. Kylkilaudat ovat 35-40 cm leveitä. Kansiparrut ovat romahtaneet alas. Myös tiilinen tulipesä on romahtanut alas. Karkeatekoisten tiilien joukossa on myös liuskekiveä.
Hylyn löysi ravustaja, joka ilmoitti sen Saimaan hylyt-ryhmälle.
Kohdetta ei ole tarkistettu. |
| metsakeskus.1000027498 |
75 |
Suuri Rantatie Suosillanmäki |
10001 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
507638.00000000 |
6715099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027498 |
Haminan keskustasta Salmensilla jälkeen etelään kääntyvä ja kohti Summan kartanoa vievä Vanhan Viipurintien (alkuosa nimellä Salmenvirrantie) noudattelee Suuren rantatien linjaa. Vanha Viipurintie päättyy Haminan ohitttavan moottoritien E18 liittymään. Noin 350 metriä moottoritien liittymästä itään Vanha Viipurintie ylittää kapean suoalueen, jonka länsireunalla on Suosillanmäki-niminen kohouma. Vuoden 1885 Senaatin kartaston kartassa [Hamina] X 41 kohtaan on merkitty pieni silta (ks. liitteet). Alasuon ja Yläsuon kapeimmalta kohdalta ylittävällä tielinjalla voi nykyisten tiekerrostumien alla olla säilyneenä eri ikäisiin suosiltoihin liittyviä puurakenteita. |
| metsakeskus.1000027499 |
297 |
Maljalahti |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
535466.00000000 |
6974033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027499 |
Kohde sijaitsee Maljalahden venesataman vierasvenelaiturin eteläisen poijurivin päässä, kaksi metriä viimeisestä poijusta itään. Hylky löytyi kesällä 2015 kaiulla ja kohteeseen sukellettiin 22.11.2015.
Kyseessä on ehjä järeästä puutavarasta rakennetun laivan tai lotjan hylky, joka makaa pystyssä pohjalla. Aluksen peräsin on paikallaan. Hylyn pituus on noin 10 metriä, leveys yli kaksi metriä ja korkeus noin kaksi metriä.
Kohdetta ei ole tarkistettu. |
| metsakeskus.1000027500 |
272 |
Krekilä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
321008.00000000 |
7085616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027500 |
Vuoden 2015 inventoinnin kuvaus: Isojakokartassa vuodelta 1758 on talonpaikka, jota ei ole enää vuoden 1847 pitäjänkartassa. Tontti on autioitunut ennen 1840-lukua. Nyt paikalla suurimmaksi osaksi peltoa, eikä jäännöksiä rakennuksista ole havaittavissa. Tonttimaa on kuitenkin varhain autioitunut ja osin ehjä. Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2015 inventoinnin yhteydessä.
Tarkastus toukokuussa 2016: Krekilän päärakennuksesta 150 m pohjoiseen autioitunut talonpaikka. Paikka on laitumena ja siinä on näkyvissä kahden eri rakennuksen kivijalat. Isomman koko on noin 6,5x7 m. Samalla kumpareella rinteeseen kaivettu rakenteen jäännös (alakohde 1), kahdella sivulla kylämuurausta näkyvissä. Edellä mainittujen rakenteiden pohjoispuolella mäen rinteessä on mahdollinen rakennuksen perusta (rakenne 2), halkaisijaltaan noin 5 m ja yhdellä sivulla on näkyvissä kylmämuurausta.
Lisäksi rinteessä, metsän puolella on tervahauta, jonka reunat ja halssi ladottu kivistä. |
| metsakeskus.1000027501 |
257 |
Festberget 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
358222.00000000 |
6667673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027501 |
2023: Kohde käsittää 2 parenteesin aikaista rakennuksen perustaa, jotka sijaitsevat melko rinteen alalaidassa kävelytien pohjoispuolella. Rakennusten koko on ollut n. 40-50 neliömetriä. Betoniperustusten kummassakin päädyssä on todennäköisesti kuistin perustukset, neljä betonipaalua. Kummankin perustuksen sisällä on symmetrisesti neljä 1-1,5 neliömetrin betoniperustusta ilmeisesti uuneille tai muureille ja keskellä pari betonipaalua seinälinjan tukemiseen. Rakennukset vaikuttavat siten olleen kahden asunnon taloja. Rakennukset erottuvat vielä vuoden 1956 ilmakuvassa, mutta niitä ei ole vielä 1944 vuoden ilmakuvassa (MML). Itäisen rakennuksen pohjan keskikoordinaatit P 6667683; I 358247. |
| metsakeskus.1000027505 |
935 |
Suuri Rantatie Rajavartioasema |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
547297.00000000 |
6719413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027505 |
Vaalimaan tulliaseman koillispuolella Kolmikannanpellot nimisen peltoalueen kaakkoisreunassa kulkee lähes kokonaan käytöstä jäänyt Suuren Rantatien osa. Koordinaattikohdassa on Senaatin kartaston karttaan [Miehikkälä] (XI 44) merkitty pieni puron ylittävä silta tai muu rakenne. |
| metsakeskus.1000027506 |
257 |
Jolkbyn bunkkeri |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
358368.00000000 |
6668178.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027506 |
Jolkbybergetin länsipuoleisella pellolla sijaitsevassa peltosaarekkeen eteläpäässä sijaitsee lähes kokonaan maahan kaivettu bunkkeri. Ajoittunee parenteesin aikaan. |
| metsakeskus.1000027507 |
710 |
Briggharuna |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
318653.00000000 |
6642351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027507 |
Sijaintipaikka on Raaseporin itäisessä ulkosaaristossa Briggharudjupetin alueella Briggharuna -luodon länsipuolella, Jussaröstä noin 7 merimailia koilliseen.
Puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky, joka on rungoltaan varsin ehjä. Hylky lepää pohjassa kölillään hieman kallistuneena styyrpuurin puoleiselle kyljelleen. Hylyn pituus on 24,7 metriä. Leveimmältä kohdaltaan runko on 6,3 metriä leveä. Korkeus pohjasta keularangan huippuun on 4,2 metriä. Peräpeilin leveys on 4,2 metriä. Peräranka on paikallaan. Kansilaudat puuttuvat kokonaan, samoin peräpeilin laudat. Kyljissä on rustirautojen jäänteitä ja metallivuorattuja läpivientejä. Alus on ollut kaksikantinen. Sisälaudoitus puuttuu suurelta osalta lukuun ottamatta rungon alaosaa. Mastoja ei ole jäljellä, mutta mastojen läpivientien kohdat ovat havaittavissa. Aluksessa vaikuttaa olleen kaksi mastoa. Aluksen lastista ei ole näkyvissä viitteitä. Styyrpuurin puoleisen laidan ulkopuolella pohjassa on kansipalkkeja, kansilaudoitusta ja takilan osia.
Hylky on löytynyt viistokaikuluotaamalla 2014. Sukellusseura H2O teki kohteella hylyn löytäjän kanssa kajoamatonta dokumentointia kesällä 2015. Laivan oletetaan olevan peräisin 1800-luvulta. Vaikuttaa siltä, että haaksirikon jälkeen laivasta on pelastettu lasti. Hylkyyn liittyvää arkistotutkimusta ei ole tehty. |
| metsakeskus.1000027508 |
935 |
Suuri Rantatie Hiisikivenmäki |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
543945.00000000 |
6718389.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027508 |
Kohde muodostuu kahdesta Suuren Rantatien käytöstä pois jääneestä osasta Vaalimaanjoen molemmin puolin. VT7:n ja Vaalimaanjoen välissä on säilyneenä noin 80 metriä tietä. Joen ylitettyään Suuren Rantatien linja kulkee kahden pellon välistä kannasta pitkin Kuokanmäen kylätontille. Vaalimaanjoen länsipuolella käytöstä pois jäänyttä tietä on noin 200 metriä. Suuren Rantatien linja jatkuu yhä paikallistienä käytössä olevana Kellarimäentienä Kuokanmäessä.
Vaalimaanjoen ylittäneestä sillasta saattaa yhä olla rakenteita säilyneenä molemmissa jokitörmissä sekä itse joessa.
Käytöstä poistunut Suuren Rantatien osa erottuu LIDAR-aineistossa selvästi (ks. liite) |
| metsakeskus.1000027511 |
257 |
Öfvergård |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
356563.00000000 |
6652570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027511 |
Kohde on inventoitu vuonna 2015 osana Öfvergårdin ranta-asemakaavainventointia. Inventointiaikaan kohde sijaitse rakentamattomassa luonnontilaisessa kalliomaastossa. halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja enimmillään noin puolen metrin korkuinen kiviröykkiö sijaitsee matalassa kallionotkemassa. Röykkiön kivet ovat sammalpeitteisiä. Pieni kallionotkelma on kiilamainen ja se nousee etelään ja laskee ja laajenee pohjoiseen. Notkelman syvyys on noin 70 cm. Röykkiö on ihmisen tekemä, mutta sen funktio ja ajoitus jäävät epäselviksi. Kyse voisi olla vanhasta rajamerkistä, mutta sen pinnalla oleva tiiliskivi voi olla viite myös suhteellisen nuoresta iästä. |
| metsakeskus.1000027513 |
290 |
Louhikoski 1 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
601742.00000000 |
7137607.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027513 |
Kohde sijaitsee Kuhmon kirkosta 31 km luoteeseen sijaitsevan Kuivajärveen pohjoisesta laskevan Vuosanganjoen Louhikoskessa. Kosken suun itäpuolisella rannalla on ojamainen uoma, jonka pituus on noin 20 metriä. Uoman itärannalla on epäselviä merkkejä ihmistoiminnasta, kuten muutamia pieniä kivikasoja.
Vuoden 1865 pitäjänkarttaan on kyseiselle paikalle merkitty rakennus, kuten
myös vuoden 1957 talouskarttaan ja 1975 peruskarttaan. Kyseessä on vanha myllyn
sija, joka on vähintään 1800-luvulta. Itse mylly on paikalta purettu ilmeisesti
ennen vuotta 1957, myllytupa on paikalla ollut 1970-luvulle saakka kunnes se on
palanut.
2019: Kohde oli ennallaan. Paikalla on säilynyt myös ränniin liittyviä puurakenteita. Louhikoskella toimi kotitarvemylly viimeistään 1800-luvun puolivälissä. Osakkaina olivat Rannantalo, Vuosanka ja Rasi (Jorma Wilmi, Kuhmon historia, s. 144). Mylly ja myllytupa on merkitty myös vuoden 1863 isonjaon kartalle. Ränni vaikuttaa rakenteen ja säilyneiden puuosien perusteella ajoittuvan paikan myöhäisempään 1900-luvun myllytoimintaan. |
| metsakeskus.1000027515 |
620 |
Laitakangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11000 |
27000 |
525913.00000000 |
7155016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027515 |
Toivonojantien ja Osmakajärven välissä olevalla harvaa männikköä kasvavalla kankaalla on kahdeksan kuoppaa, joista ainakin useimmat vaikuttavat pyyntikuopilta. |
| metsakeskus.1000027516 |
935 |
Suuri Rantatie Teirisuo |
10001 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
529736.00000000 |
6710222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027516 |
Museotienä yhä käytössä oleva Suuren Rantatien linja sivuaa Teirisuon eteläosaa. Tienpohjassa on mahdollisesti säilyneenä puurakenteita noin 100 metrin matkalla. Kosteikko on merkitty myös Senaatin kartaston karttaan [Virolahti] (X 43). |
| metsakeskus.1000027517 |
935 |
Suuri Rantatie Semppelinmäki |
10001 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
528405.00000000 |
6709513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027517 |
Museotienä (mt3513) yhä käytössä olevan Suuren Rantatien linja kulkee Semppelinmäen eteläpuolella pienen kosteikon yli. Tienpohjassa on mahdollisesti säilyneenä suosiltaan tai tukirakenteisiin kuuluvia jäännöksiä noin 55 metrin matkalta. |
| metsakeskus.1000027518 |
935 |
Suuri Rantatie Sutinvuori |
10001 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
521595.00000000 |
6708598.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027518 |
Museotienä (mt3513) yhä käytössä olevan Suuren Rantatien linja ylittää pienen kosteikkoalueen Sutinvuoren koillispuolella lähellä Virolahden ja Haminan rajaa. Tienpohjassa on mahdollisesti säilyneenä suosiltaan tai tukirakenteisiin liittyviä jäännöksiä noin 40 metrin matkalla.
Kosteikkoa ei ole merkitty tien eteläpuolelle Senaatin kartaston karttaan [Virolahti] (X 42) vuodelta 1885. |
| metsakeskus.1000027519 |
285 |
Suuri Rantatie Karhusuontie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
500342.00000000 |
6714246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027519 |
Lähellä moottoritien E18 ja valtatien 15 risteystä Kyösti Suutari Oy:n kauppapuutarhan pohjoispuolella kulkevan Suuren Rantatien linjalle (nyk. Karhusuontie) on merkitty suoalueen ylittävä pieni silta vuoden 1885 Senaatin karttaan [Vehkalahti] (X 40). Silta on merkitty pienen puron tai suon kuivatusojan kohdalle. Kosteikkoalue sijoittuu noin 45 metriä leveään notkelmaan. Suosiltaan tai muihin tien tukirakenteisiin liittyviä jäännöksiä on mahdollisesti säilyneinä koko notkelman alueella
Vuoden 2018 inventoinnissa todettiin, että nykyisen tielinjan pohjoispuolella, aivan sen reunassa, suo-ojan länsipuolella kivirakennelma, mikä on todennäköisesti Senaatin kartalla (Vehkalahti X 40) näkyvä suo-ojan ylittävän sillan jäännös. Kivet ovat lohkottuja, halkaisijaltaan noin 50–70 cm:n kokoisia. Niissä ei havaittu poran jälkiä. Rakenteen korkeus on noin 140–150 cm, leveys 6-7 metriä. Siltarakenne ei jatku selvästi havaittavana suo-ojan itäpuolelle. Nykyisen tien pohjoispuolella, tien laidassa on kivi, johon on kaiverrettu kirjain ”S”. |
| metsakeskus.1000027520 |
285 |
Suuri Rantatie Petäjäsuo |
10001 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
491813.00000000 |
6706969.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027520 |
Kuninkaankartastossa Etelä-Suomesta 1776-1805 (lehti 49b, ruutu 16/XXIII) Suuri Rantatie on merkitty kulkemaan tässä kohtaa suon tai kosteikon yli. Senaatin kartastossa vuoden 1875 kartassa [Pyhtää] IX 39 suota on vain tien pohjoispuolella, mutta suon kohdalle on merkitty pieni silta. Suon ylittävän tien osan pituus on noin 120 metriä. Aluetta on muokattu voimakkaasti tietöiden yhteydessä, joten suosiltaan tai muihin rakenteisiin kuuluvat mahdolliset jäännökset ovat voineet tuhoutua ainakin osittain. |
| metsakeskus.1000027521 |
624 |
Suuri Rantatie Degerberget |
10001 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
480480.00000000 |
6707723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027521 |
Kuninkaankartastossa Etelä-Suomesta 1776-1805 (lehti 48b, ruutu 16/XXII) Suuri Rantatie on merkitty kulkemaan tässä kohtaa pienen suon yli. Senaatin kartaston vuoden 1875 kartassa [Pyhtää] (X 38) suota on tien molemmin puolin. Suon kohdalle ei ole merkitty siltaa tms. rakennetta. Nykykartan mukaan tie ylittää suon noin 60-70 metrin matkalta. Suosiltaan tai muihin tukirakenteisiin liittyviä jäännöksiä voi olla säilyneenä kosteikon kohdalla. |
| metsakeskus.1000027525 |
624 |
Suuri Rantatie Råbacksmossen |
10001 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
479383.00000000 |
6707641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027525 |
Kuninkaankartastossa Etelä-Suomesta 1776-1805 (lehti 48b, ruutu 16/XXII) Suuri Rantatie on merkitty kulkemaan tässä kohtaa pienen suon yli. Senaatin kartastossa vuoden 1875 kartassa [Pyhtää] (X 38) suota ei enää ole merkitty, mutta uusimmissa kartoissa (MML 2015) suota on tien molemmin puolin noin 150 metrin matkalta. Alueella saattaa olla säilyneenä suosillan tai muiden tukirakenteiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000027526 |
624 |
Suuri Rantatie Råbacken |
10001 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
479080.00000000 |
6707423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027526 |
Kuninkaankartastossa Etelä-Suomesta 1776-1805 (lehti 48b, ruutu 16/XXII) Suuri Rantatie on merkitty kulkemaan tässä kohtaa pienen suoalueen yli. Myös Senaatin kartastossa kartassa vuodelta 1875 [Pyhtää] (X 38) tie ylittää kahden mäen välisen suon. Uusimmissa kartoissa suoalueen koillispuolisen mäen nimenä on Råbacken. Suota on mäkien välisessä notkelmassa tien molemmin puolin noin 40 metrin matkalla. Alueella saattaa olla säilyneenä suosillan tai muiden tukirakenteiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000027527 |
624 |
Suuri Rantatie Länsikyläntie 340 |
10001 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
478908.00000000 |
6707267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027527 |
Kuninkaankartastossa Etelä-Suomesta 1776-1805 (lehti 48b, ruutu 16/XXII) Suuri Rantatie on merkitty kulkemaan tässä kohtaa pienen suon yli. Myös Senaatin kartastossa kartassa vuodelta 1875 [Pyhtää] (X 38) tie ylittää mäkialueen laella pienessä notkelmassa olevan suon. Uusimmissa kartoissa tätä mäkialuetta ei ole nimetty. Suon ylittävän tien osa on 50 metrin pituinen. Alueella saattaa olla säilyneenä suosillan tai muiden tukirakenteiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000027528 |
624 |
Suuri Rantatie Länsikyläntie 310 |
10001 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
478688.00000000 |
6707165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027528 |
Kuninkaankartastossa Etelä-Suomesta 1776-1805 (lehti 48b, ruutu 16/XXII) Suuri Rantatie on merkitty kulkemaan tässä kohtaa pienen suon yli. Myös Senaatin kartastossa kartassa vuodelta 1875 [Pyhtää] (X 38) tie ylittää mäkialueen laella olevan suon. Uusimmissa kartoissa tällä kohdalla ei enää ole suota tai kosteikkoa merkittynä, mutta alueella saattaa olla säilyneenä suosillan tai muiden tukirakenteiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000027529 |
624 |
Suuri Rantatie Majakorpi |
10001 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
478135.00000000 |
6706844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027529 |
Kuninkaankartastossa Etelä-Suomesta 1776-1805 (lehti 48b, ruutu 16/XXII) Suuri Rantatie on merkitty kulkemaan Korkiaharjun itäpuolisen laajan suoalueen yli. Myös Senaatin kartastossa kartassa vuodelta 1875 [Pyhtää] (IX 38) tie ylittää jo osittain kuivatun suon. Uusimmissa kartoissa tällä kohdalla on pääosin ojittamalla kuivattu Lokoskärri/Blokuskärret–niminen suoalue. Suuren Rantatien linja on ylittänyt suon arviolta peräti 400 metrin matkalta. Koordinaattien P: 6706878, I: 478279 kohdalle on merkitty pieni silta puron yli vuoden 1875 karttaan. Alueella saattaa olla säilyneenä suosillan tai muiden tukirakenteiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000027530 |
624 |
Suuri Rantatie Mömossen |
10001 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
477213.00000000 |
6706423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027530 |
Kuninkaankartastossa Etelä-Suomesta 1776-1805 (lehti 48b, ruutu 16/XXII) Suuri Rantatie on merkitty kulkemaan Korkiaharjun länsipuolisen laajan suoalueen kapeimman kohdan yli. Myös Senaatin kartastossa kartassa vuodelta 1875 [Pyhtää] (IX 38) tie ylittää tällä kohtaa suon silmäkkeen. Uusimmissa kartoissa suoalue on tien pohjoispuolella kuivattu tonttimaaksi, mutta tien eteläpuolella suo yltää tielinjalle. Suuren Rantatien linja kulkee suon yli noin 150 metriä. Alueella on mahdollisesti säilyneenä suosillan tai muiden tukirakenteiden jäännöksiä.
Paikka tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnin yhteydessä. Tien etelälaita on vetistä suota, jossa hyvinkin voi olla säilyneenä tien rakenteisiin liittyviä jäännöksiä. Nykyinen tie on noin kaksi metriä suon pintaa korkeammalla ja tien etelänpuoleinen luiska on noin neljä metriä leveä. Luiskan ja suon rajalle yritettiin kaivaa koekuoppaa, mikä osoittautui mahdottomaksi paikan vetisyyden vuoksi: kaivettu kuoppa täyttyi heti kaivamisen jälkeen vedellä.
Paikkaa on inventoinnin jälkeenkin syytä pitää mahdollisena muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.1000027531 |
624 |
Suuri Rantatie Villströmsbacken |
10001 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
472531.00000000 |
6706320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027531 |
Ainoastaan nykyisessä kartassa Suuren Rantatien linja ylittää soistuneen kohdan kahden mäen välissä. Suoalueen ylittävän kohdan pituus on noin 50 metriä. Senaatin kartaston kartassa vuodelta 1875 suota ei ole merkitty, ellei sitten poikkeuksellisesti valkoisella (suoniitty?). Suon itäpuolella on peltoaukea ja rakennus. Alueella saattaa tästä huolimatta olla säilyneenä suosillan tai muiden tukirakenteiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000027532 |
285 |
Suuri Rantatie Rantahaka |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
500127.00000000 |
6714294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027532 |
Karhusuontien ja Kouvolantien (vt15) risteykseksen koillispuolella vaikutti vuoden 2015 arkistotutkimuksen perusteella olevan säilyneenä noin 100 metriä käytöstä pois jäänyttä Suuren Rantatien linjaa.
Vuoden 2018 maastoinventoinnissa todettiin, että vanhan tielinjan kohdalla on asfalttipäällysteinen valtatien 15 alittava kevyenliikenteen väylä. Kevyenliikenteen väyläksi tehty tieosuus on kaivettu muuta maastoa alemmaksi ja mahdolliset vanhemmat tiekerrokset ovat tuhoutuneet. |
| metsakeskus.1000027533 |
285 |
Suuri Rantatie Ristinkallio |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
497063.00000000 |
6711226.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027533 |
Vanhan Viipurintien ja Lautakatontien välinen omakotitaloalueen läpi kulkeva polku on käytöstä poistunutta Suuren Rantatien linjaa. Pituutta säilyneellä osalla on noin 350 metriä. Tältä kohdin Suuren Rantatien linjaa ei ole digitoitu RKY-kohteena. Tielinja on mahdollisesti kulkenut muuttumattomana vuosisatoja ja on jäljitettävissä mm. Senaatin kartaston kartasta [Vehkalahti] (X40). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000027534 |
935 |
Suuri Rantatie Ojala |
10001 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
540768.00000000 |
6717377.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027534 |
Senaatin kartaston karttaan [Virolahti] (X44) on merkitty Paisillanojan ylittävä kohta muusta tiestä poiketen kavennettuna. Paikalla on saattanut olla silta koko Suuren Rantatien histrorian ajan. Siltarakenteita saattaa olla säilyneenä jäännöksiä nykyisten tiekerrosten alla. |
| metsakeskus.1000027535 |
935 |
Suuri Rantatie Alapihlaja |
10001 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
533554.00000000 |
6711003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027535 |
Senaatin kartaston karttaan [Virolahti] (X 43) on merkitty punaisella Pihlajanjoen ylittävän sillan kohta. Paikalla on mahdollisesti ollut siltarakenne koko Suuren Rantatien historian ajan. Sillan rakenteiden jäännöksiä voi olla säilyneenä uudempien tiekerrosten alla. |
| metsakeskus.1000027536 |
935 |
Suuri Rantatie Ravijoki |
10001 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
530537.00000000 |
6710274.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027536 |
Senaatin kartaston karttaan [Virolahti] (X43) Ravijoen ylittävä Suuren Rantatien kohta on merkitty muusta tielinjasta poikkeavasti kavennuksella. Paikalla saattaa olla säilyneenä siltaan liittyviä jäännöksiä uudempien tiekerrosten alla. |
| metsakeskus.1000027537 |
935 |
Suuri Rantatie Uutela |
10001 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
527797.00000000 |
6709381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027537 |
Senaatin kartaston karttaan [Virolahti] (X42) Vetelänsuonojan ylittävä Suuren Rantatien kohta on merkitty punaisella. Paikalla saattaa olla säilyneenä siltaan liittyviä jäännöksiä uudempien tiekerrosten alla. |
| metsakeskus.1000027538 |
935 |
Suuri Rantatie Klamila |
10001 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
525664.00000000 |
6709102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027538 |
Senaatin kartaston karttaan [Virolahti] (X 42) Pyölinjoen ylittävässä kohdassa on Suuren Rantatien linjalle merkitty silta. Paikalla on mahdollisesti ollut silta koko Suuren Rantatien historian ajan. Sillan jäännöksiä saattaa olla säilyneenä uudempien tiekerrosten alla. |
| metsakeskus.1000027540 |
75 |
Suuri Rantatie Ojanmaa |
10001 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
520094.00000000 |
6708810.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027540 |
Senaatin kartaston karttaan [Virolahti] (X 42) pienen nimettömän puron ylittävässä kohdassa on Suuren Rantatien linjalle merkitty silta. Paikalla on mahdollisesti ollut silta koko Suuren Rantatien historian ajan. Sillan jäännöksiä saattaa olla säilyneenä uudempien tiekerrosten alla. |
| metsakeskus.1000027541 |
75 |
Suuri Rantatie Mäntlahti |
10001 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
519736.00000000 |
6708813.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027541 |
Senaatin kartaston karttaan [Virolahti] (X 42) Kylänlahteen laskevan Rantajoen ylittävässä kohdassa on Suuren Rantatien linjalle merkitty silta. Paikalla on mahdollisesti ollut silta koko Suuren Rantatien historian ajan. Sillan jäännöksiä saattaa olla säilyneenä uudempien tiekerrosten alla. |
| metsakeskus.1000027543 |
75 |
Suuri Rantatie Urpinoja |
10001 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
502279.00000000 |
6714092.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027543 |
Senaatin kartaston karttaan [Vehkalahti] (X 40) nimettömän Neuvottomanlahteen laskevan puron ylittävässä kohdassa on Suuren Rantatien linjalle merkitty silta. Paikalla on mahdollisesti ollut silta koko Suuren Rantatien historian ajan. |
| metsakeskus.1000027544 |
624 |
Suuri Rantatie Ristinkallio 1 |
10001 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
490275.00000000 |
6706514.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027544 |
Senaatin kartaston karttaan [Pyhtää] (IX 39) vuodelta 1875 on merkitty silta kohtaan, jossa Suuri Rantatie ylittää pienen nimettömän puron. Puro laskee Soininjärvestä kohti länttä. Paikalla on mahdollisesti ollut silta koko Suuren Rantatien historian ajan. Sillan jäännöksiä saattaa olla säilyneenä uudempien tiekerrosten alla. Nykyisin Suuren Rantatien linja kulkee tällä kohtaa nimellä Mokrantie (mt14601). |
| metsakeskus.1000027545 |
624 |
Suuri Rantatie Ristinkallio 2 |
10001 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
490195.00000000 |
6706352.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027545 |
Senaatin kartaston karttaan [Pyhtää] (IX 39) vuodelta 1875 on merkitty silta kohtaan, jossa Suuri Rantatie ylittää suuren pelto-ojan. Paikalla on mahdollisesti ollut silta koko Suuren Rantatien historian ajan. Sillan jäännöksiä saattaa olla säilyneenä uudempien tiekerrosten alla. Nykyisin Suuren Rantatien linja on käytössä Mokrantienä (mt14601). |
| metsakeskus.1000027546 |
624 |
Suuri Rantatie Mokrantie 220 |
10001 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
489963.00000000 |
6706239.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027546 |
Senaatin kartaston karttaan [Pyhtää] (IX 39) vuodelta 1875 on merkitty silta kohtaan, jossa Suuri Rantatie sivuaa pientä kosteikkoa. Paikalla on mahdollisesti ollut silta koko Suuren Rantatien historian ajan. Sillan jäännöksiä saattaa olla säilyneenä Mokrantien uudempien kerrosten alla. |
| metsakeskus.1000027547 |
624 |
Suuri Rantatie Mokrantie 140 |
10001 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
489452.00000000 |
6705913.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027547 |
Senaatin kartaston karttaan [Pyhtää] (IX 39) vuodelta 1875 on merkitty silta kohtaan, jossa Suuri Rantatie ylittää suuren pelto-ojan tai puron Mokran tilan länsipuolella. Paikalla on mahdollisesti ollut silta koko Suuren Rantatien historian ajan. Sillan jäännöksiä saattaa olla säilyneenä Mokrantien uudempien kerrosten alla. |
| metsakeskus.1000027548 |
624 |
Suuri Rantatie Huutjärvi |
10007 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
485915.00000000 |
6706056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027548 |
Senaatin kartaston karttaan [Pyhtää] (IX 39) vuodelta 1875 on merkitty silta kohtaan, jossa Suuri Rantatie ylittää pienen nimettömän Huutjärveen laskevan puron. Puro laskee Huutjärveen etelästä nykyisen kirjaston ja uimarannan kohdalta. Paikalla on mahdollisesti ollut silta koko Suuren Rantatien historian ajan. Sillan jäännöksiä saattaa olla säilyneenä uudempien Huutjärventien kerrosten alla.
Kohde tarkastettiin vuoden 2022 inventoinnin yhteydessä. Paikalla on mahdollisesti sijainnut pienen uoman ylittävä silta. Sen kohdalla on nykyisin siltarumpu, jonka tuntumassa havaittiin muutamia lohkottuja kiviä rantapenkan lähellä. On mahdollista että ne kuuluvat aiempaan tien pengerrykseen. Nykyisen tien alla voi mahdollisesti olla säilynyt historiallisia silta- ja tierakenteita, mutta niiden olemassaoloa ei inventoinnin yhteydessä ollut mahdollista selvittää. |
| metsakeskus.1000027549 |
624 |
Suuri Rantatie Rajaviepä |
10001 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
483246.00000000 |
6707500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027549 |
Senaatin kartaston karttaan [Pyhtää] (X 38) vuodelta 1875 on merkitty silta kohtaan, jossa Suuri Rantatie ylittää pienen Rajaviepä-nimisen puron. Puro laskee Västerbybacken kautta Siltakylänjokeen. Paikalla on mahdollisesti ollut silta koko Suuren Rantatien historian ajan. Sillan jäännöksiä saattaa olla säilyneenä uudempien Länsikyläntien (mt3562) kerrosten alla. |
| metsakeskus.1000027550 |
624 |
Suuri Rantatie Västerbybäcken |
10001 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
482796.00000000 |
6707845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027550 |
Senaatin kartaston karttaan [Pyhtää] (IX 39) vuodelta 1875 on merkitty silta kohtaan, jossa Suuri Rantatie ylittää Västerbybäckenin. Puro laskee Siltakylänjokeen. Paikalla on mahdollisesti ollut silta koko Suuren Rantatien historian ajan. Sillan jäännöksiä saattaa olla säilyneenä uudempien tiekerrosten alla. |
| metsakeskus.1000027551 |
624 |
Suuri Rantatie Pyhtääntie 17 |
10002 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
475143.00000000 |
6706232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027551 |
Senaatin kartaston karttaan [Pyhtää] (IX 38) vuodelta 1875 on merkitty silta kohtaan, jossa Suuri Rantatie ylittää Kymijokeen laskevan vaatimattoman puron. Paikalla on mahdollisesti ollut silta koko Suuren Rantatien historian ajan.
Vuonna 1692 laaditun kartan mukaan paikalla on sijainnut silta jo 1600-luvulla. Vanhempi linjaus on kulkenut nykyistä tielinjausta pohjoisempana. Kirkosta noin 300 metriä lounaaseen asuinrakennusten pihapiirissä on säilynyt vanhaa tietä sekä purouomaan rakennettu kivestä holvattu silta.
Yleisen tien linjaus on siirtynyt paikalta 1930-luvulla, kun Rantatien linjausta Pyhtään kohdalla oikaistiin. Havaittu lohkokivirakenne ajoittunee ulkoisten piirteidensä perusteella 1900-luvun alkuun. Sillan kanssa samanaikaiseksi ajoittunee lohkotuista luonnonkivistä rakennettu purouoma Pyhtääntien pohjoispuolella.
Vuoden 2017 inventoinnissa tehtyjen havaintojen perusteella aikaisempaa muinaisjäännösrajausta on siirretty noin 20 m koilliseen paikkaan, jossa lohkokivistä tehty siltarumpu yhä sijaitsee. |
| metsakeskus.1000027554 |
893 |
Lotan labyrintti |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
264739.00000000 |
7048829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027554 |
|
| metsakeskus.1000027555 |
740 |
Pyörissalo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
607115.00000000 |
6867056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027555 |
Hiilimiilu sijaitsee Keplakon lounaisrannalla kulkevan metsätien vieressä. |
| metsakeskus.1000027556 |
305 |
Ylimmäinen Lohilampi S |
10007 |
12001 |
13002 |
11006 |
27009 |
607103.00000000 |
7274342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027556 |
Kyseessä on osittain puretun majan jäänteet, joka on kooltaan 4 x 3 metriä, alunperin huopakattoinen rakennelma. Lautaseinissä lienee ollut turve-eristys, tulisija purettu. Rakennuksen merkitys on epäselvä, ajoittuu materiaalien perusteella 1950-60 - luvuille, Ei voida yhdistää alueen niittyviljelyyn vaan todennäköisesti liittyy alueen porotalouteen.
Ei liity funktionaalisesti todennäköisesti myöskään muihin Ylimmän Lohilammn kulttuuriperintökohteisiin. |
| metsakeskus.1000027558 |
71 |
Hautapirtti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27008 |
401881.00000000 |
7110322.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027558 |
Miilu sijaitsee tasaisella soistuneella kankaalla metsäautotiestä 20 m itään avohakatulla ja muokatulla metsämaalla. Rakenteen halkaisija 16 m, kehämäisen vallin leveys n. 1,5 m ja
korkeus 0,6 m, miilun ympärillä on pitkulaisia kuoppia. Miilun päällä kasvaa isoja kuusia, pienempi puusto on raivattu. |
| metsakeskus.1000027559 |
71 |
Puukkokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
401995.00000000 |
7111973.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027559 |
Kohde sijaitsee matalan kivisen kankaan loivalla koillisrinteellä. Kangas on melko soistunutta, alueella on metsä avohakattu ja ympäristö muokattu.
Kyseessä on tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 16 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 3,5 m ja syvyys 1,7 m. Haudan päällä kasvaa kuusentaimia. |
| metsakeskus.1000027560 |
422 |
Huutoniemi 3 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027560 |
Kohde sijaitsee 41,5 kilometriä Lieksan luterilaisesta kirkosta itäkaakkoon.
Kyseessä on padon tai muun sellaisen jäännökset, jotka sijaitsevat Suomunjärven lounaisosassa sijaitsevan Huutoniemen kärjen sisään jäävän pussimaisen lahdelman
etelään avautuvalla salmen suulla. Padon hirsikehikkoa on jäljellä lahden itäpäässä sekä
yksittäisiä puutolppia länsirannalla. Itärannalla on myös pari maatuvaa hirttä padon jatkeena. Salmen leveys on noin 8 metriä. |
| metsakeskus.1000027561 |
422 |
Siikalammit |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
691248.00000000 |
7005865.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027561 |
Kohde sijaitsee 43,5 kilometriä Lieksan luterilaisesta kirkosta itäkaakkoon.
Kyseessä on massiivinen betoninen uittopato Suomujoen yläjuoksulla noin 850 metriä Alanteen jokisuulta etelään päin. Padossa on kolme porttia. Rautaiset kaiteet ja sulkulaitteet ovat hyvässä kunnossa. Länsipuolella on näkyvissä vanhan arkkupadon jäänteitä. Padon pituus on noin 15 metriä, leveys 4 metriä ja korkeus 2-3 metriä. Pato on
valmistunut vuonna 1957. Patoa on käytetty viimeisen kerran vuonna 1964. (Potinkara 1993, s. 96) Runkosuunnitelmassa kohteen numero on 8 ja nimi “Älänteen uittopato” (Runkosuunnitelma 1998:, s. 31). |
| metsakeskus.1000027562 |
678 |
Anttilanmäki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375648.00000000 |
7163350.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027562 |
Tervahauta sijaitsee talon pohjoispuolella. Tervahaudan halkaisija on noin 15 m, vallit noin 1 m korkeat ja sisäsyvyys noin 1 metri. Kaksimetrinen halssiaukko on kohti länttä. Paikallisen kertoman mukaan tervahauta ”puhdistettiin” joskus noin 40 vuotta sitten. |
| metsakeskus.1000027563 |
678 |
Anttilanmäki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375857.00000000 |
7163219.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027563 |
Tervahaudan mitat:halakaisija noin 10 m , vallit noin 0,5 m korkeat ja sisältä noin 1,5 m syvä, 1,5 m halssiaukko johtaa ojan kautta kuoppaan haudan itäpuolella |
| metsakeskus.1000027564 |
678 |
Anttilanmäki 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375899.00000000 |
7163446.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027564 |
Tervahaudan mitat: halkaisija noin 10 m , vallit noin 0,5 m korkeat ja sisältä noin 1 m syvä. Halssi kohti länttä. Tervahauta sijaitsee harvassa kuusikossa. |
| metsakeskus.1000027565 |
678 |
Anttilanmäki 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375998.00000000 |
7163155.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027565 |
Tervahaudan mitat: halkaisija noin 12 m , vallit noin 1 m korkeat ja sisältä noin 1,8 m syvä, noin kolmimetrinen halssiaukko haudan länsireunassa. Tervahaudassa rakennusjätettä. |
| metsakeskus.1000027566 |
678 |
Koski 1 |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
377227.00000000 |
7162596.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027566 |
Inventoinnin mukaan kyseessä on "Pieni mäkeen kaivettu tervahauta, aukko kaakkoon, noin 1,5 m syvä, ei vallia". Kohdekuvauksen ja inventointiraportin kuvan perusteella kyseessä ei ole tervahauta, vaan myöhäinen kellarimainen kuoppa. |
| metsakeskus.1000027567 |
678 |
Koski 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377143.00000000 |
7162625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027567 |
Tervahauta lähellä asuinrakennusta, täytetty oksilla, Tervahaudan halkaisija noin 10 metriä, syvyys noin 1 metri syvä ja vallit noin 70 cm korkeat. Halssiaukko länteen. Tervahauta on lähellä asuinrakennusta ja täytetty oksilla. |
| metsakeskus.1000027568 |
678 |
Ahonen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377978.00000000 |
7161903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027568 |
Tervahauta sijaitsee lähellä joenrantaa. Se on noin 15 m halkaisijaltaan, 2 m syvä ja sen aukko on joenpuolella (etelä). Valli ei näy sillä epätasainen maasto on käytetty hyödyksi. Tervahaudan ympäristössä on myös muita kuoppia, jotka kasvillisuuden perusteella näyttävät olevan sen kanssa samalta ajalta.
Samasta joen mutkasta, tervahaudasta noin 80 metriä itään, on pieni vähän epämääräinen tervahauta, joka on kaivettu jokitörmään. Se on noin 5 m halkaisijaltaan ja noin 0,5 m syvä. Tervahautojen välisellä alueella on myös muita kuoppia ja niittyä. |
| metsakeskus.1000027569 |
678 |
Peltoketo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
376939.00000000 |
7162852.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027569 |
Pieni tervahauta, halkaisija noin 5 metriä, syvyys noin 1 metri, halssiaukko joenpuolella (etelä). 2025: Sijaintia tarkennettu 5p laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000027570 |
678 |
Nikulankoski |
10001 |
12009 |
13094 |
11000 |
27000 |
376802.00000000 |
7162918.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027570 |
Inventoinnissa kohde on määritelty tervahaudaksi. Kohdekuvauksen " Se on soikea, noin 8x6 m iso ja noin 1 m syvä. Aukolta (jokeen päin) lähtee noin 4 m pituinen kanava. Vallia ei näy." ja kertomuksessa olevan kuvan perusteella kyseessä on myöhäinen kellarimainen kaivanto.
2025: Sijaintia tarkennettu 5p laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000027572 |
623 |
Kynäsaari |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27007 |
536930.00000000 |
6808119.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027572 |
Kohde sijaitsee Kynäsaaren ja Jauhokankaan välisessä salmessa. Ranta kallioinen ja hiekkainen ja syvenee nopeasti 8-10 metriin.
Laituri liittyy ilmeisesti sijaintinsa ja tekotapansa perusteella 1700-luvulla rakennettuihin Jauhokankaan linnoituslaitteisiin. Sijainti on kallion ja ison kiven takana näkösuojassa todennäköiseen vihollisen lähestymissuuntaan nähden. Pohjassa olevissa irtonaisissa laiturinosissa on koloja ja lyhyitä neliskulmaisia puita, jotka ilmeisesti ovat olleet pollareita. Oletettavasti tykkivene on salmeen laskettujen ankkureiden ja edellä mainittujen pollareiden avulla varpattu keskemmälle salmea ampuma-asemiin. Rakenteet mittaushetkellä melkein vedenpinnassa. Kunto kohtuullinen. Heikommin säilyneitä ja kuluneita osia laiturin edessä noin 2-5 metrin syvyydessä.
Jauhokankaan puolelle on merkitty myös sulkupuomin osa.
Lehtiartikkeli: Ristiinalainen 1.11.1989 "Onko sinulla tietoa Sikoinleuasta?" |
| metsakeskus.1000027578 |
638 |
Rotnäs |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27007 |
429933.00000000 |
6693610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027578 |
n. 670 metriä pitkä kiviaita. Keskimäärinen korkeus noin 80cm. Raja seuraa tarkasti vuoden 1695 kartassa näkyvää metsänjakolinjaa. Metsänjakolinja näkyy edelleen vuoden 1784 kartassa sekä N°5 visare. Paljailla kivettömillä kallioilla linjalla ei ole kiviaitaa, vaan linja on merkitty kivilohkareilla muutaman metrin välein. Tällaisia aidattomia pätkiä on matkalla muutama kappale. Rakenneta ei ole ajoitettu, se saattaa olla jakolinjaa huomattavasti nuorempikin.
2020: Vuoden 1763 Tarkkisten kylän kartalla on täsmälleen aidan kohdalle ja mittaisena piirretty paksu rajalinja. Siihen liittyy teksti: "Skogs delnings Linia emellan Simons no 3 och Lellas hemmanen i Tarkis by" Kartan osoittaman rajapyykin kohdalla on pystykivi. |
| metsakeskus.1000027579 |
638 |
Boberget |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27000 |
413920.00000000 |
6692379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027579 |
Kohde löytyi vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee Mickelsbölessä Boberget nimisellä mäellä, Ali-Vekkoskentien ja Mickelsbölentien risteyksestä 550 metriä länteen. Rajamerkki on tehty kallion päälle, se on hieman soikea, kooltaan noin 1x1,5 metriä, korkeus vajaa metri. Sen keskelle on nostettu pystyyn kaksi lohkaretta. Rajamerkistä itäkoilliseen on kaksi ns. viisarikiveä noin 5 metrin välein osoittamassa rajan suuntaa. Ympäristö on kuivaa kangasta.
Rajamerkki on Mickelsbölen ja Ali-Vekkoskenkylien rajalla ja se voi olla alkujaan jo keskiaikainen. |
| metsakeskus.1000027580 |
638 |
Nällkärr |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
416497.00000000 |
6692960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027580 |
Kohde löytyi inventoinnissa vuonna 2015. Se sijaitsee Mickelsbölen Snickarsissa, Nuottaniityn tien varrella, melko tiheässä nuoressa sekametsässä. Torppa on merkitty 1840-luvun pitäjänkarttaan. Paikka on Nällkärr nimisen peltoaukean etelälaidalla, mäen syrjässä. Inventoinnissa havaittiin kaksi rakennetta: torpan kivijalka, jossa kekomainen uunin paikka. Kivijalan koko on noin 5x8 metriä, lisäksi havaittiin kivijalasta noin 50 metriä lounaaseen kellarikuoppa. Torppa on ilmeisesti perustettu 1800-luvulla, 1700-luvun kartoissa siitä ei näy merkintöjä. Kohde on säilynyt hyvin autioitumisen jälkeen. |
| metsakeskus.1000027581 |
638 |
Rännarsten |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27000 |
411927.00000000 |
6690615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027581 |
Kohde on löytynyt vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee Mickelsbölen ja Vekkosken kylien ja Sipoon kunnan rajalla, Rännarbergin kallioalueella. Rajamerkki koostuu isosta, noin kolme metriä korkeasta siirtolohkareesta, sen viereen on tehty kivilatomuksia ja kivikasoja viittaamaan rajan suunnasta. Heti kylien välisen rajan pohjoispuolella on pieniä kivikasoja metrin parin välein, kivikasat ovat aitatolppien paikkoja ja niitä on jonona noin 200 metriä itäkoilliseen rajamerkistä. Kivikasoja on myös muualla kallioalueella ja aluetta on ilmeisesti käytetty karjalaitumena ehkä vielä 1960-luvullakin.
Sipoon ja Porvoon välinen raja juontuu jo keskiajalta ja on todennäköistä, että rajamerkkikin on alkujaan sieltä lähtöisin. Iso siirtolohkare kivettömällä kalliolla on ollut hyvä merkki ja todennäköisesti rajamerkintä on hieman muuttunut aikojen kuluessa, esim. lisäämällä kivikasoja. Ainakin vuonna 1734 on annettu ohjeistus kyläkuntien välisistä rajapyykeistä. |
| metsakeskus.1000027582 |
638 |
Råfuruholmen |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27000 |
415204.00000000 |
6685181.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027582 |
Kohde löytyi vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee Kulloon, Svartbäckin ja Sköldvikin kylien rajalla, Fågelmossenin eteläosassa. Rajamerkki on Råfuruholmen nimisellä suosaarekkeella, noin 200 metriä Pekemantiestä itään. Rajamerkki on moreenipohjalle kasattu, se koostuu erikokoisista kivistä, päällimmäisenä kehämäisesti isompia, halkaisijaltaan noin puolimetrisiä kiviä, keskellä on napakivi. Rajamerkin halkaisija on pari metriä. Ympäristö on kosteahkoa kangasta. Rajan suuntaisesti kulkee sähkölinja.
Rajan käyntiä on tehty ainakin vuonna 1771 juuri tällä kohden, sillä siitä on olemassa kartta, jonka mukaan rajaa on muutettu merkistä etelään. On mahdollista, että raja on määritelty muilta osin jo aiemmin ja rajamerkkikin on vanhempaa perua, mahdollisesti jo keskiajalta. |
| metsakeskus.1000027583 |
638 |
Smedsbacka |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
417876.00000000 |
6690973.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027583 |
Kohde löytyi inventoinnissa vuonna 2015. Se sijaitsee Kulloon Smedsbackan itäosassa, Kulloon kartanontieltä erkanevan peltotien varressa, noin 100 metriä moottoritien länsipuolella. Torppa on merkitty 1840-luvun pitäjänkarttaan. Paikka on peltoaukean pohjoislaidalla, mäen syrjässä. Inventoinnissa havaittiin kellarin rauniot aivan peltotien vieressä, sen länsipuolella. Lisäksi havaittiin mahdollinen torpan perustuksen paikka, mutta ei selvää kivijalkaa, kellarista noin 30 metriä luoteeseen. Torppa on ilmeisesti perustettu 1800-luvulla, 1700-luvun kartoissa siitä ei näy merkintöjä. Torpan vierestä kulkevia teitä on muokattu ja osa kohteesta on kärsinyt vaurioita. Alue on osittain tiheän kasvillisuuden ja pusikoiden peittämä |
| metsakeskus.1000027584 |
638 |
Snickars, torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
416160.00000000 |
6692649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027584 |
Kohde löytyi inventoinnissa vuonna 2015. Se sijaitsee Mickelsbölen Snickarsissa, Nuottaniityn tien varrella. Torppa on merkitty 1840-luvun pitäjänkarttaan. Paikka on peltoaukean pohjoislaidalla, mäen syrjässä. Inventoinnissa havaittiin kaksi rakennetta: torpan kivijalka ja kellarikuoppa. Torppa on ilmeisesti perustettu 1800-luvulla, 1700-luvun kartoissa siitä ei näy merkintöjä. Kohde on säilynyt hyvin autioitumisen jälkeen. |
| metsakeskus.1000027585 |
638 |
Storjätun |
10002 |
12011 |
13102 |
11006 |
27009 |
418453.00000000 |
6689547.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027585 |
Kohde löytyi ”uudelleen” vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee Storjätun nimisellä kalliolla, noin 500 metriä Kullovikenistä pohjoiseen. Paikalla on ollut pronssikautinen hautaröykkiö, joka vuoden 1933 inventoinnissa todettiin tuhoutuneeksi. Paikalliset olivat rakentaneet röykkiön kivistä poteron kallion kylkeen. Potero on kooltaan noin 3x1,5 metriä ja sen reunat ovat noin metrin korkeat. Röykkiöstä purettua kiveystä on paksulti muutaman metrin säteellä poterosta. Kallion päällä on vielä nähtävissä parin neliön alalla kiveystä, joka voi olla röykkiön alimmaista pohjakiveystä, ne ovat matalassa kallion painanteessa.
Alue on kuivaa, kallioista kangasmaastoa. |
| metsakeskus.1000027585 |
638 |
Storjätun |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27009 |
418453.00000000 |
6689547.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027585 |
Kohde löytyi ”uudelleen” vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee Storjätun nimisellä kalliolla, noin 500 metriä Kullovikenistä pohjoiseen. Paikalla on ollut pronssikautinen hautaröykkiö, joka vuoden 1933 inventoinnissa todettiin tuhoutuneeksi. Paikalliset olivat rakentaneet röykkiön kivistä poteron kallion kylkeen. Potero on kooltaan noin 3x1,5 metriä ja sen reunat ovat noin metrin korkeat. Röykkiöstä purettua kiveystä on paksulti muutaman metrin säteellä poterosta. Kallion päällä on vielä nähtävissä parin neliön alalla kiveystä, joka voi olla röykkiön alimmaista pohjakiveystä, ne ovat matalassa kallion painanteessa.
Alue on kuivaa, kallioista kangasmaastoa. |
| metsakeskus.1000027585 |
638 |
Storjätun |
10002 |
12011 |
13102 |
11028 |
27000 |
418453.00000000 |
6689547.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027585 |
Kohde löytyi ”uudelleen” vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee Storjätun nimisellä kalliolla, noin 500 metriä Kullovikenistä pohjoiseen. Paikalla on ollut pronssikautinen hautaröykkiö, joka vuoden 1933 inventoinnissa todettiin tuhoutuneeksi. Paikalliset olivat rakentaneet röykkiön kivistä poteron kallion kylkeen. Potero on kooltaan noin 3x1,5 metriä ja sen reunat ovat noin metrin korkeat. Röykkiöstä purettua kiveystä on paksulti muutaman metrin säteellä poterosta. Kallion päällä on vielä nähtävissä parin neliön alalla kiveystä, joka voi olla röykkiön alimmaista pohjakiveystä, ne ovat matalassa kallion painanteessa.
Alue on kuivaa, kallioista kangasmaastoa. |
| metsakeskus.1000027585 |
638 |
Storjätun |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
418453.00000000 |
6689547.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027585 |
Kohde löytyi ”uudelleen” vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee Storjätun nimisellä kalliolla, noin 500 metriä Kullovikenistä pohjoiseen. Paikalla on ollut pronssikautinen hautaröykkiö, joka vuoden 1933 inventoinnissa todettiin tuhoutuneeksi. Paikalliset olivat rakentaneet röykkiön kivistä poteron kallion kylkeen. Potero on kooltaan noin 3x1,5 metriä ja sen reunat ovat noin metrin korkeat. Röykkiöstä purettua kiveystä on paksulti muutaman metrin säteellä poterosta. Kallion päällä on vielä nähtävissä parin neliön alalla kiveystä, joka voi olla röykkiön alimmaista pohjakiveystä, ne ovat matalassa kallion painanteessa.
Alue on kuivaa, kallioista kangasmaastoa. |
| metsakeskus.1000027586 |
638 |
Åminneby Mickos |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
418807.00000000 |
6690500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027586 |
Kohde löytyi vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee Mustijoen (Svartsån) länsirannalla Åminsbyntien länsipuolella olevassa peltosaarekkeessa. Paikalta löytyi rakennuksen pohjakiveys kooltaan noin 3x4 metriä, vieressä voi olla toinen rakennuksen pohja, mutta se erottui hyvin heikosti ja epämääräisesti tiheän kasvillisuuden seasta. Rakennuksen pohjasta noin 10 metriä itään on ainakin osittain kivetyn kellarin jäännökset. Historiallisista kartoista ei löytynyt merkintää, joka olisi osoittanut asutusta juuri tällä kohdin, joten rakenteiden ikä on epäselvä. Timoth Winterin karttaan vuodelta 1784 paikalle on merkitty Mickos, Grinds ja Jofs nimiset talot, jotka sijaisevat noin 150 metriä pohjoiseen. Nykyisessä peruskartassa on edelleen Mickos ja Grindas ja kohde on Mickoksen tilan maalla. Paikkaa tarkastettaessa vuoden 2015 inventoinnissa ympäröivät pellot olivat kyntämättä, joten niillä ei ollut mahdollisuutta tehdä lisähavaintoja. Kohde on nyt arvioitu kiinteäksi muinaisjäännökseksi, alue rajaus käsittää peltosaarekkeen eteläosan. Kohteen ajoitus, luonne ja laajuus selviävät tarkemmin vain koekaivauksella. |
| metsakeskus.1000027587 |
740 |
Vanha Viipurintie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
603292.00000000 |
6861498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027587 |
Ilmeisesti 1970-luvulla käytöstä pois jäänyt tien osa, joka on kuulunut viimeistään 1600-luvulla rakennettuun maantiehen. Tie kulki Savonlinnasta Kerimäen ja Punkaharjun kautta Käkisalmeen ja sieltä Viipuriin. Koordinaattien osoittamassa kohdassa tie ylittää kosteikon, jossa uudempien tiekerrosten alla voi olla säilyneenä suosillan tai tukirakenteiden jäännöksiä.
Tien tämän kohdan likimääräinen reitti on merkitty Kuninkaan tiekartasto Suomessa 1790 -teoksen lehdelle 210.
Tien alkupää on merkitty nimellä Landsväg till Viborg karttaan Situations Charta öfver Trachten omkring Nyslotts Fästning. Recogniserad under kriget år 1788. Ritad af O.C. von Fieandt. Kartta on julkaistu teoksessa Strengtportenin Savon kartasto, s. 54-55. |
| metsakeskus.1000027590 |
489 |
Kelovuori |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
525387.00000000 |
6739739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027590 |
Kelovuoren eteläisessä rinteessä sijaitsee kuusivaltaisessa metsässä kaksi pyöreää kivillä reunustettua ja rapasoralla täytettyä matalaa rakennetta, joiden halkaisija on noin 3,2 m. Kehäkivet ovat yhdessä kerroksessa ja ne ovat pääosin 30-40 cm kokoisia luonnonkiviä. Varhaisimmat havaintotiedot kohteista on vuosilta 1949 ja 1959. Kyseessä on mahdollisesti vilja-aumojen pohjat, jotka sijaintinsa puolesta viittaisivat enneminkin kaski- kuin peltoviljelyyn. |
| metsakeskus.1000027591 |
489 |
Myllyvuori |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
525453.00000000 |
6739324.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027591 |
Kohde sijaitsee Myllyvuoren pääosin mäntyä kasvavassa koillisrinteessä. Paikalla on matala pyöreä kivirakenne, jonka keskiosassa on hieman ulkokehää pienempiä kiviä. Rakenteen halkaisija on noin 2,8 m ja se on mahdollisesti osittain tuhoutunut eteläosastaan, josta kivet puuttuvat. Rakenne on mahdollisesti vilja-auman pohja. Vastaavanlaisia rakenteita sijaitsee myös paikan pohjoispuolella Kelovuorella. |
| metsakeskus.1000027592 |
489 |
Sairalampi |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
525558.00000000 |
6741167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027592 |
Kohde sijaitsee noin 500 metriä Sairalammen pohjoispuolella, Valkonen-Palvaanjärvi tietä länteen erkanevan metsäautotien eteläpuolella, sekametsässä noin 10 m päässä hiekkatien reunasta. Paikalla on pyöreä, halkaisijaltaan 3,4 m kokoinen rakenne, jonka reunat on kivetty. Rakenteen keskellä on pääsoin rapasoraa, mutta myös muutamia kiviä. Rakenne on hieman kupera ja sen päällä kasvaa mm. sammalta ja varpuja. Kyseessä on mahdollisesti vilja-auman pohja, joka sijaintinsa puolesta liittynee kaskiviljelyyn. |
| metsakeskus.1000027593 |
489 |
Valkiajärvi 1 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
523844.00000000 |
6741336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027593 |
Kohde sijaitsee kivikkoisessa mäessä ja on täysin aluskasvillisuuden (sammalen ja varpujen) peittämä, minkä vuoksi sen havaitseminen on vaikeaa. Paikalla on kokonaan kivetty pyöreä ja pinnaltaan tasainen matala rakenne, jonka halkaisija on noin 2,7 m. Kivet ovat yhdessä kerroksessa. Kyseessä on mahdollisesti vilja-auman pohja. |
| metsakeskus.1000027594 |
489 |
Valkiajärvi 2 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
523907.00000000 |
6741139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027594 |
Kohde sijaitsee kivikkoisessa maastossa ja on peittynyt aluskasvillisuuden alle. Paikalla on pyöreä kiveys, jonka reunalla on hieman isompia kiviä kuin keskellä. Kivet ovat yhdessä kerroksessa. Rakenteen halkaisija on noin 2,7 m. Kyseessä on mahdollisesti vilja-auman pohja. |
| metsakeskus.1000027595 |
489 |
Palvaanjärvi |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
523550.00000000 |
6743879.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027595 |
Kohde sijaitsee kuusivaltaisessa metsässä. Paikalla sijaitsee tasapohjainen, kivien kehystämä ja rapasoralla täytetty pyöreä rakenne, jonka halkaisija on noin 4,1 m. Rakenne on pääosin kasvillisuuden peitossa. Kyseessä on mahdollisesti vilja-auman pohja. |
| metsakeskus.1000027598 |
111 |
Nynäsinsalo |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
446623.00000000 |
6781840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027598 |
Löytöpaikka sijaitsee Heinolan kirkosta 4,2 km lounaaseen, VT 4 moottoritiestä noin 630 metriä itään, Vähä-Salijärven ja Puurolammen välisessä metsässä, Vähä-Salijärvestä 230 metriä koilliseen. Paikka on metsittynyttä peltoa, maaperä on multaa. Metallinilmaisinlöytöinä paikalta on talletettu kokoelmiin pieni kahdeksantahkoinen kello ja koristeellinen kirjansolki KM 40628:1-2. Esineet ovat löytyneet 20.-22.6.2012 metallinetsinnässä alueelta, jonka laajuutta ei ole ilmoitettu. Löytäjän mukaan paikalla on viljelyröykkiöitä, matalaa kiviaitaa, 4-6 rakennuksen rauniot ja pari kellarikuoppaa. Senaatin kartastossa paikalle on merkitty rakennuksia. Alueelta on myös paljon muita metallilöytöjä, kuten hevosenkenkiä, lusikoita, rautaisia työkaluja, koristeheloja ja avain. Näitä esineitä ei talletettu museon kokoelmiin (verifikaatti ja valokuvat arkistossa). Nynäsin kartano on merkitty muinaisjäännösrekisteriin (1000023975) ja se sijaitsee tästä asuinpaikasta noin 1,3 km länteen moottoritien toisella, länsipuolella.
Kesällä 2017 tehdyssä tarkastuksessa, että löytöpaikan luoteispuolella oli tehty avohakkuu, jonka yhteydessä maaperä on muokkautunut niin paljon, ettei tällä alueella ole enää mahdollista tehdä havaintoja mahdollisista rakenteista. Löytöpaikan lähiympäristössä, tiheässä nuoressa kuusikossa oli havaittavissa useita röykkiöitä ja matalia kivirivejä tai -aitoja. Röykkiöiden lisäksi havaittiin ainakin yksi kaivettu kuoppa, joka on todennäköisesti ilmoituksessa mainittu kellari-kuoppa. Selviä rakennusten perustuksia ei alueella havaittu.
Senaatin kartan (XVI 35, mittaus 1876–77, Kansallisarkisto) mukaan rakennukset ovat sijainneet löytöpaikan itäpuolella olevan mäen pohjoisrinteellä, mutta myöskään sieltä ei havaittu selkeitä perustuksia, röykkiöitä kylläkin. Pitäjänkartassa (Heinola (3112 08+05 Ia.* -/- -), Kansallisarkisto) alueelle ei ole merkitty rakennuksia lainkaan.
Kaikkiaan röykkiöitä ja muita rakenteita löytyi noin 6,2 hehtaarin kokoiselta alueelta |
| metsakeskus.1000027599 |
635 |
Laitikkala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
357374.00000000 |
6794695.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027599 |
Laitikkalan kylä on ollut olemassa ainakin vuodesta 1539 lähtien, jolloin kylässä on ollut yksi talo. Samassa Suomen asutuksen yleisluettelossa mainitaan myöskin Helmikkalan kylä, joka kuitenkin katoaa luettelosta 1630-luvun loppuun mennessä. Laitikkalan kyläkin on asutuksen yleisluettelossa vain vuoteen 1712 asti, mutta mahdollisesti asiakirjat ovat kadonneet tätä ajankohtaa myöhemmältä ajalta juuri Laitikkalan osalta. Vuoden 1714 jälkeen Pälkäneeltä on luettelossa enää vain muutama kylä.
Asutus on hiipunut Laitikkalan keskuskylissä 1800-luvun puolenvälin jälkeen tai todennäköisemmin taloja on siirretty isojaon seurauksena nykyisen kylän paikalle Kyllönjoen ja Kissalammin väliselle alueelle. Vanhin peruskartta on vuodelta 1956 ja siinä sivukylä on jo lakannut kokonaan olemasta ja pääkylässäkin on enää kuusi asuintaloa. Uusjakoa on kylässä tehty vielä 1950-luvulla.
Inventoinnissa tehtiin muutamia lapionpistoja Ahtilan tilan pihan reunoille ja pellolle. Pellolle tehdyissä koekuopissa ei havaittu mitään erityistä. Piha-alueen reunalle tehdyistä koekuopista toisessa oli pala punasavikeramiikkaa, toisessa (lähempänä Unnaanmäentietä olevassa) kuopassa oli mustaa multaa heti pinnasta alkaen ja hyvin runsaasti tiilimurskaa. Samalla tarkastettiin Kokkolan ja Ahtilan välissä Unnaanmäentien eteläpuolella avoinna olleen pellon pintaa, josta löytyi hioinliippojen katkelmia, lasia, punasavikeramiikkaa, fajanssia ja tuluspiitä. Pellon länsireuna on vanhan Laitikkalan kylätontin aluetta. Lähellä Kokkolaa, niityn ja metsän rajalla, havaittiin kivijalka, kooltaan 4 x 7 metriä. Kivijalan itäpäädyssä oli mahdollinen liesikummun jäännös. Kaitamontien risteyksen eteläpuolella olevalla niittyalueella havaittiin pieniä kumpuja, jotka saattavat hyvin olla purettujen talojen liesikumpuja. Niitty on vanhan Laitikkalan kylätontin aluetta.
Luoteista kylätonttimaata ei tarkastettu inventoinnin yhteydessä, koska se ei kuulunut toimenpidealueeseen. Molemmille tonttimaille on tehty kuitenkin rajausehdotus, joka perustuu vuoden 1703 karttaan ja 1800-luvun puolenvälin isojakokarttaan. |
| metsakeskus.1000027600 |
895 |
Houkonniemi |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
195101.00000000 |
6771389.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027600 |
Sijaintipaikka on Uudenkaupungin pohjoisosassa Pyhämaan Houkonniemen itärannassa Ulkokarta-saaresta lounaaseen. Hylky näkyy ilmakuvassa.
Puurunkoisen aluksen rantahylky, joka on lähes pohjois-eteläsuunnassa ja jonka pituus on karkeasti arvioiden 35 metriä. Alus sijaitsee noin 2-3 metrin syvyydessä. Suurin osa aluksesta on purettu ja jäljelle ovat jääneet kaaret ja osa perästä. Tämän perusteella on päätelty aluksen olleen hylätty rantaan ja purettu rannalla sen käyttöiän loputtua. Sukelluksen 2021 yhteydessä todettiin hylyn kaarien ja kylkilankkujen olevan jykeviä rakenteeltaan ja lautojen paksuja. Tämän pohjalta alus on voinut toimia isompien lastien kuljetukseen. Pyhänmaanperän lahteen on tiedetään puretun useita purjelaivoja. Paikallisten merihistoriantuntijoiden mukaan se on voinut olla raumalainen kuunari Aallotar, jonka pyhäjärveläiset ovat ostaneet purettavaksi. Hylystä otettiin dendrokronologinen ajoitus 2021. Laivan rakentamisessa käytettyjä puita on kaadettu 1820-luvulla. |
| metsakeskus.1000027601 |
635 |
Kukko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
358387.00000000 |
6795440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027601 |
Asuinpaikka löytyi inventoitaessa vuonna 2015 Kukon pihan halki suunniteltua maakaapelilinjaa, jolloin katsottiin samalla Kukon liepeillä avoinna olevia peltoalueita. Kukon länsipuolelta, korkean hiekkapellon yläosasta löytyi tuluspiitä ja punasavikeramiikkaa. Kukon kaakkoispuolelta löytyi hiesupellolta neljästä eri kohdasta kvartsi-iskoksia ja näiden lisäksi historiallisen ajan löytöinä vuoden 1871 kolikko, liitupiipun varren katkelma ja tuluspiitä. Kvartsien perusteella paikalla on kivikautinen asuinpaikka, jonka arvioitu laajuus on rajattu inventointikertomuksen yleiskarttaan. |
| metsakeskus.1000027602 |
635 |
Unnaanmäentie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
357630.00000000 |
6794847.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027602 |
Vanhin Laitikkalan kartta on vuodelta 1693, jossa Kyllönjoen ylittää silta nähtävästi samassa kohdassa kuin nykyinen Kyllöntien siltakin ja tie jatkuu tästä Laitikkalan kylään. Kylästä tie johtaa luoteeseen neljän talon tontille ja etelään lähtee Hattulantie. Vuoden 1703 kartassa tieverkosto on piirretty hieman aiempaa virtaviivaisemmaksi siten, että pääkylälle kääntyy Unnaanmäentieltä ilmeisesti vain pieni sivupolku ja Unnaanmäentie jatkuu suoraan sivukylälle. Tällä kartalla Hämeenlinnan ja Tammerkosken välinen tie kulkee jokseenkin suoralinjaisena pohjoisesta sivukylän länsipuolitse ja pääkylän halki etelään. Lisäksi Katilalammen (nyk. Kissalampi) sivuitse on tieyhteys Unnaanmäentielle. 1800-luvun puolivälissä laadituilla isojakokartoilla Tammerkosken-Hämeenlinnan -tie vastaa nykyistä linjausta ja Unnaanmäentie jatkuu kylän läpi lounaaseen kuten nykyäänkin. Kylän itäpuolella on sivukylälle johtava tie, jota ei enää nykyään ole olemassa. Tästä risteää pääkylältä rantaan johtava tie, joka on nykyäänkin kartalla. Vuoden 2015 valvonnassa tutkittu tienkohta on sivukylälle erkanevan Unnaanmäentien osuus aivan sen itäisessä päässä. Valvonta tehtiin maakaapelilinjalla 85 pitkällä alueella ja tien mutkan kohdalla. Laakson pohjalla tuli näkyviin muutamia metrejä leveä alue, jossa oli pientä kiveä ja erilaisia hiekka- ja hietakerroksia noin puolen metrin paksuudelta kyntökerroksen alapuolella. Aivan pohjalla oli vielä ohut hiilikerros. Vaikuttaa siltä, että kyseessä olisi juuri Unnaanmäentien vanha linjaus, jota on laakson pohjalla hieman kosteassa paikassa ollut tarvetta vahvistaa kivillä ja hiekalla. Läheisen talon isännän mukaan vanha tie näkyy edelleen maastossa viljan huonompana kasvuna tien kohdalla. Hän myös näytti inventoijille pellolta, suunnilleen tielinjan kohdalta, löytyneen hopearahan, joka tunnistettiin myöhemmin Juhana III:n aikaiseksi 2 äyrin kolikoksi vuodelta 1592. Valvotulta alueelta löytyi kvartsi-iskos ja muutama pala punasavikeramiikkaa. |
| metsakeskus.1000027603 |
489 |
Väkösenmäki |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
528524.00000000 |
6733843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027603 |
Kohde sijaitsee metsätien kaakkoisreunassa ja se on osittain tuhoutunut länsireunastaan tien raivaamisen yhteydessä. Paikalla on osittain säilynyt jatulintarha, jonka halkaisija on noin 3,3 m. Kiveys on nykyisin lähes kokonaan aluskasvillisuuden peittämä, mutta sitä on otettu vuonna 2009 esiin sammalen alta. Tuolloin otetun valokuvan perusteella rakenteessa on kolme sisäkkäistä kivikehää. Kiveys on tehty maapohjalle. |
| metsakeskus.1000027604 |
285 |
Marinkylä |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
498391.00000000 |
6712303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027604 |
Kohde sijaitsee Vanhan Viipurintien kaakkoispuolella tiestä erkanevan kapean polun varrella. Polku kulkee hiekkaharjanteen päällä ja sen molemmin puolin on ainakin 14 pyyntikuopiksi tulkittua kuopannetta, joiden halkaisija vaihtelee 1,5-2,5 m ja syvyys 40-80 cm välillä. Kuopat on kaivettu tiiviisti kaakko-luodesuuntaiseksi muodostelmaksi hiekkaharjanteen keskelle, lukuun ottamatta paria kuoppaa, jotka sijaitsevat harjanteesta hieman kauempana koillisessa. Suurimmassa osassa kuopista oli kairauksen perusteella puhdas steriili hiekkakerros, mutta muutamassa oli erotettavissa turpeen alla hieman hiiltä. |
| metsakeskus.1000027607 |
422 |
Polvilammen itäinen niemi |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
687135.00000000 |
7011700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027607 |
Kohde sijaitsee Polvilammen itäpuolella olevan niemekkeen itäosassa. Paikalta on löytynyt 26.7.2015 metallinetsinnässä rullapäinen hevosenkenkäsolki sekä ongenkoukku (KM 40973: 1-2). Löytöpaikka on metsämaalla, jossa maaperä on hiekkaa. Esineiden löytösyvyys oli noin 15-20 cm. |
| metsakeskus.1000027610 |
623 |
Vanha Puumalantie Hiislahti |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
563624.00000000 |
6830839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027610 |
Maantie Viipurista Kauskilan, Taipaleen, Puumalan ja Sulkavan kautta Savonlinnaan mainitaan Jaakko Teitin 1550-luvulla laatimassa tieluettelossa. Tie on perustettu mahdollisesti 1400-luvun lopulla tai 1500-luvun alussa yhdistämään strategisesti tärkeää Olavinlinnaa Viipuriin. Noin 3 km mittainen osa tätä tietä kulkee nykyisin tilustienä Hiislahden tilalle ja siitä pohjoiseen kärrypolkuna Pirttimäen tilalle. Tie kulkee Torikon Hiislahden itärantaa myötäillen mäen rinteessä. Koordinaattien osoittamassa kohdassa tie ylittää Teinilampeen laskevan puron. Paikalla saattaa olla säilyneenä siltarakenteita.
Tielinja on paikallistettu Sprengtportenin Savon kartaston s. 124 perusteella. |
| metsakeskus.1000027611 |
889 |
Hevosvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
515473.00000000 |
7194386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027611 |
"Tuplahauta", läpimitta ulompi valli mukaan lukien 17 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 1,8 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 8 m ja syvyys 2,5 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita. Tervahaudasta 25 m lounaaseen on kiuas, jonka mitat ala 2,2 x 1,9 m ja korkeus 0,6 m. Rakenne on melkein kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Humuksen alla on 5 – 20 cm:n kokoisia palaneita kiviä, joiden välissä nokimaata ja hiiltä. Sijainnin perusteella kyseessä on tervahaudan tervapirtin kiuas (alakohde). |
| metsakeskus.1000027611 |
889 |
Hevosvaara |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
515473.00000000 |
7194386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027611 |
"Tuplahauta", läpimitta ulompi valli mukaan lukien 17 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 1,8 m. Halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 8 m ja syvyys 2,5 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä havu- ja lehtipuita. Tervahaudasta 25 m lounaaseen on kiuas, jonka mitat ala 2,2 x 1,9 m ja korkeus 0,6 m. Rakenne on melkein kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Humuksen alla on 5 – 20 cm:n kokoisia palaneita kiviä, joiden välissä nokimaata ja hiiltä. Sijainnin perusteella kyseessä on tervahaudan tervapirtin kiuas (alakohde). |
| metsakeskus.1000027612 |
889 |
Lehtokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
512186.00000000 |
7197101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027612 |
Hiekkaharjanteella oleva tervahauta, jonka halkaisija valli mukaan lukien 14 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus n. 3 m, se on sortunut. Tervahaudan vallin päällä kasvaa useita mäntyjä. |
| metsakeskus.1000027613 |
889 |
Korkiasaari |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
514093.00000000 |
7195607.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027613 |
Paikalla on miilun pohja, jonka halkaisija on 12 m, korkeus 0,5 m, keskellä loivareunainen matala kuoppa. Miilun ympärillä on tasaisin välein n. 1,5 x 1 metrin kokoisia, n. 0,5-0,7 m syviä kuoppia. Miilun pohjassa on humuksen alla paksu nokikerros. Päällä kasvaa useita mäntyjä, joiden rungon halkaisija on yli 50 cm. |
| metsakeskus.1000027614 |
889 |
Kuivatuslampi |
10007 |
12009 |
13092 |
11042 |
27000 |
515177.00000000 |
7195774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027614 |
Kuivauslammelta Havukkalammelle on kaivettu n. 200 m pitkä kuivatusoja matalan hiekkakannaksen halki. Oja on osittain sortunut, tien kohdalla on rumpu. Ei suojeluarvoa. |
| metsakeskus.1000027616 |
623 |
Vanha Puumalantie Pirttimäki |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
564545.00000000 |
6832788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027616 |
Maantie Viipurista Kauskilan, Taipaleen, Puumalan ja Sulkavan kautta Savonlinnaan mainitaan Jaakko Teitin 1550-luvulla laatimassa tieluettelossa. Tie on perustettu mahdollisesti 1400-luvun lopulla tai 1500-luvun alussa yhdistämään strategisesti tärkeää Olavinlinnaa Viipuriin. Noin 1 km pituinen, pääosin käytöstä pois jäänyt tien osa sijaitsee Pirttimäen tilan itäpuolella, Pirttimäentien ja Pyhäläntien (mt 424) välissä. Koordinaattien osoittamassa kohdassa tie ylittää Pirttilahteen laskevan puron. Paikalla saattaa olla säilyneenä siltarakenteita.
Tielinja on paikallistettu Sprengtportenin Savon kartaston s. 124 perusteella. |
| metsakeskus.1000027617 |
740 |
Vanha Sulkavantie Pihlajalahti |
10001 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
576443.00000000 |
6860477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027617 |
Maantie Viipurista Kauskilan, Taipaleen, Puumalan ja Sulkavan kautta Savonlinnaan mainitaan Jaakko Teitin 1550-luvulla laatimassa tieluettelossa. Tie on perustettu mahdollisesti 1400-luvun lopulla tai 1500-luvun alussa yhdistämään strategisesti tärkeää Olavinlinnaa Viipuriin. Noin 3 km mittainen tien osa kulkee nykyisin tilustienä ja polkuna Maaralantien ja Rahkolantien välisellä alueella. Tie kiertää Immolanmäen, Mustakallion ja Huuhanmäen ja yhtyy Naparmäen kohdalla Rahkolantiehen. Koordinaattien osoittamassa kohdassa vanha tielinja ylittää suoalueen ja suon keskellä kulkevan Ristonjoki-nimisen puron. Paikalla saattaa olla säilyneenä siltarakenteita.
Tielinja on paikallistettu Sprengtportenin Savon kartaston s. 192 ja 193 perusteella. |
| metsakeskus.1000027618 |
889 |
Paavolankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
481371.00000000 |
7186501.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027618 |
Metsätien risteyksestä 10 m pohjoiseen on suorakulmainen maakuoppa, mitat 4 x 3,5 m. Kuoppaan johtaa lännestä 4 m pitkä ja noin 1,5 m leveä ramppi. Kuoppa ja ramppi ovat osittain sortuneet. Kuopan pohjalla on runsaasti lahonneiden puiden osia, niiden alla on yli 15 cm vahva humuskerros. Seinämistä havaittiin lahonneita puita, mutta ei selvinnyt, onko kyse lauta- vai hirsikehikosta. Maakellareissa ei yleensä ole vastaavanlaisia pitkiä ja leveitä ramppeja. Aiemmissa inventoinneissa on löydetty
saman tyyppisiä rakenteita, ja yhdessä tapauksessa tarkkojen perimätietojen mukaan kysymys oli piilopirtistä (Kalajoki Siiponjoen inventointi H.-P. Schulz ja T. Rostedt/ Mikroliitti Oy 2007). Koska tässä tapauksessa ei saatu perimä- tai historiallista tietoa, jäi kohteen tulkinta avoimeksi. |
| metsakeskus.1000027622 |
889 |
Maaselkä |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
479636.00000000 |
7192658.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027622 |
Paikalla on ainakin viisi miilua sekä kuoppa, jonka funktio on epäselvä. Kaikki rakenteet ovat saman tilan länsinurkassa metsätien itäpuolella. Peruskartalla paikalle on merkitty 3 tervahautaa. Miilut ovat erirakenteisia ja todennäköisesti eri-ikäisiä.
1. Kuoppamiilu, halkaisija 4 m ja syvyys 0,6 m, matala valli. Kuopan pohjassa on yli 20 cm paksu kovettunut nokinen maakerros.
2. Maakuoppa, halkaisija 3 m ja syvyys 0,6 m, pohjassa on yli 10 paksu hiili- / nokikerros, paikoitellen kuitenkin puhdas maa; rakenteen funktio on epäselvä.
3. Pystymiilu, halkaisija 11 m, vallin leveys noin metri ja korkeus 0,3 - 0,5 m. Pohjassa on yli 20 cm vahva nokimaakerros.
4. Pystymiilu, halkaisija 13 m, vallin leveys noin metri ja korkeus 0,3 - 0,6 m. Pohjassa on yli 15 cm vahva nokimaakerros.
5. Pystymiilu, halkaisija 9 m, vallin leveys noin 0,8 m ja korkeus 0,2 - 0,4 m. Pohjassa on yli 15 cm vahva nokimaa- / hiilikerros.
6. Pystymiilu, halkaisija 7 m, vallin leveys noin 0,7 m ja korkeus 0,3 - 0,4 m. Pohjassa on yli 15 cm vahva nokimaakerros. |
| metsakeskus.1000027622 |
889 |
Maaselkä |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
479636.00000000 |
7192658.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027622 |
Paikalla on ainakin viisi miilua sekä kuoppa, jonka funktio on epäselvä. Kaikki rakenteet ovat saman tilan länsinurkassa metsätien itäpuolella. Peruskartalla paikalle on merkitty 3 tervahautaa. Miilut ovat erirakenteisia ja todennäköisesti eri-ikäisiä.
1. Kuoppamiilu, halkaisija 4 m ja syvyys 0,6 m, matala valli. Kuopan pohjassa on yli 20 cm paksu kovettunut nokinen maakerros.
2. Maakuoppa, halkaisija 3 m ja syvyys 0,6 m, pohjassa on yli 10 paksu hiili- / nokikerros, paikoitellen kuitenkin puhdas maa; rakenteen funktio on epäselvä.
3. Pystymiilu, halkaisija 11 m, vallin leveys noin metri ja korkeus 0,3 - 0,5 m. Pohjassa on yli 20 cm vahva nokimaakerros.
4. Pystymiilu, halkaisija 13 m, vallin leveys noin metri ja korkeus 0,3 - 0,6 m. Pohjassa on yli 15 cm vahva nokimaakerros.
5. Pystymiilu, halkaisija 9 m, vallin leveys noin 0,8 m ja korkeus 0,2 - 0,4 m. Pohjassa on yli 15 cm vahva nokimaa- / hiilikerros.
6. Pystymiilu, halkaisija 7 m, vallin leveys noin 0,7 m ja korkeus 0,3 - 0,4 m. Pohjassa on yli 15 cm vahva nokimaakerros. |
| metsakeskus.1000027625 |
564 |
Nykyrin hautamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
483460.00000000 |
7210187.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027625 |
Tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 14 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 1,8 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen Korpisenojalle päin, pituus 8 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. Tervahaudasta 30 m luoteeseen on kiukaan jäänteet, mitat 1,9 x 1,8 m, korkeus 0,6 m (ks. alakohde). Koepistossa havaittiin humuksen alta 5 – 20 cm kokoisia palaneita kiviä, hiiltä ja nokimaata. Kiukaan kaakkoispuolella
on pieni kaivanto, jonka pohjasta löytyi kairauksessa myös nokimaata. Rakenne on tiheän aluskasvillisuuden peittämä. Sijainnin perusteella lähellä tervahautaa kohde on tulkittu tervapirtin jäännökseksi. |
| metsakeskus.1000027625 |
564 |
Nykyrin hautamaa |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
483460.00000000 |
7210187.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027625 |
Tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 14 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 1,8 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen Korpisenojalle päin, pituus 8 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. Tervahaudasta 30 m luoteeseen on kiukaan jäänteet, mitat 1,9 x 1,8 m, korkeus 0,6 m (ks. alakohde). Koepistossa havaittiin humuksen alta 5 – 20 cm kokoisia palaneita kiviä, hiiltä ja nokimaata. Kiukaan kaakkoispuolella
on pieni kaivanto, jonka pohjasta löytyi kairauksessa myös nokimaata. Rakenne on tiheän aluskasvillisuuden peittämä. Sijainnin perusteella lähellä tervahautaa kohde on tulkittu tervapirtin jäännökseksi. |
| metsakeskus.1000027626 |
286 |
Tirvan risteys 1 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
500495.00000000 |
6752409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027626 |
Rajamerkki on neliön muotoinen, rapakivistä koottu rakennelma aivan Uus-Kolkkalasta Tirvan huoltoaseman suuntaan tulevan metsäautotien pohjoislaidalla. Kivien keskelle on nostettu yksi litteä kivi pystyyn, mutta kivi on niin rapautunut, ettei siinä erotu kaiverruksia tms. Kivilatomuksen koko on noin 1,2 x 1,2 metriä. |
| metsakeskus.1000027627 |
564 |
Iso Katajasuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
480361.00000000 |
7209829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027627 |
Kohteessa on kaksi röykkiötä, jotka sijaitsevat alavassa maastonkohdassa, mahdollisesti eteläpuolella on ollut pieni lampi. Maaperä röykkiöiden ympäristössä on kivikkoista. Röykkiö 1: Mitat n. 4 x 2,5 m, muodoltaan soikeahko, koottu särmikkäistä keski -
määrin 10-40 cm halkaisijoiltaan olevista kivistä, mutta myös tätä suurempia kiviä on käytetty, korkeus n. 0,5 m. Melkein pohjois-eteläsuuntainen. Röykkiö 2 (alakohde) on muutaman metrin etäisyydellä edellisen eteläpuolella oleva pienempi pyöreähkö matala röykkiö on n. 1,3 m halkaisijaltaan ja koostuu n. 10-30 cm halkaisijoiltaan olevista kivistä.
Röykkiöiden kivien pintaa peittää eri jäkälälajit ja sammal. Jäkäläkasvustojen perusteella röykkiöt on voitu tehdä useita satoja vuosia sitten.
Noin 80 m lounaaseen on vanha nuotionpohja. Lähistöllä on muutamilla paikoilla nosteltu pieniä kiviä isompien kivien päälle. |
| metsakeskus.1000027628 |
286 |
Tirvan risteys 2 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
500606.00000000 |
6752196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027628 |
Kohde sijaitsee valtatie 6:n eteläpuolella Pasintien risteyksen lounaispuolella, vain noin 10 metrin päässä tien eteläreunasta puustosta avoimella alueella Salpausselän hiekkakankaalla. Kohteessa on vallirakennelma, jonka keskellä on hieman ympäröivää kangasta alempana oleva kuoppa. Valli on lähinnä hevosenkengän muotoinen ja sen halkaisija on 6-7 metriä. Vallissa on aukko pohjoisen eli valtatien suunnassa. Kuopan keskustassa on höttöistä tummaa maata, jossa tuntuu noin 25 cm syvyydellä kiviä. Sisälle, aivan nousevan vallin tuntumaan tehdyssä koepistossa oli pintakarikkeen alla ohut hiekkakerros ja sitten podsolimaannos eli tällä kohdalla maata ei ollut kaivettu. Vallin päälle tehdyssä pistossa oli selvästi valliin kasattua, irtonaista maata, jonka päällä oli ohut karikekerros. Aivan ulkoreunan viereen tehdyssä pistossa oli normaali podsolimaannos.
Kuopan funktio on epäselvä. Keskiosan kaivelusta päätellen kyseessä saattaa kuitenkin olla varsin moderni rakennelma. Salpalinjaan se tuskin liittyy, sillä muut varustukset ovat selvästi kauempana lännessä. |
| metsakeskus.1000027629 |
564 |
Kalliomaa, Ala-Vuotto |
10002 |
12012 |
13124 |
11004 |
27000 |
480556.00000000 |
7209707.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027629 |
Matalalla n. 10 m leveällä pohjois-eteläsuuntaisella kalliokohoumalla havaittiin vuonna 2015 noin 15 metrin matkalla kvartsipalasia kallion pinnalla ja pintakasvillisuuden alla. Kvartsin laatu on melko hyvä, osa on aivan kirkasta. Iskoksia tai esineitä ei havaittu. Inventoijien tulkinnan mukaan kyse ei ole luonnollisesta rapautumista, koska runsaat irtokvartsit keskittyivät pienelle alalle. Pientä painaumaa lukuun ottamatta syvempiä mahdollisia louhintakohtia kalliossa ei havaittu. |
| metsakeskus.1000027630 |
564 |
Kalliomaa, Alavuotto 2 |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
480528.00000000 |
7209767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027630 |
Kalliolla vajaa 2 m pitkä kivilatomus, joka koostuu päissä olevista n. 50-70 cm:n kokoisista kivistä, välissä on pienempiä kiviä. Mahdollisesti latomus on vanha nuotionpaikka, vieressä on pidetty nykyisinkin nuotiota. Kivien pintaa peittää eri jäkälälajit. Jäkäläkasvustojen perusteella latomuksella voi olla ikää yli sata vuotta. Latomuksen lähellä on joitakin n. 1 m halkaisijoiltaan olevia maakiviä. Kallio on kohdalla pintakasvillisuuden peitossa, ympäristössä on myös avokallioita. |
| metsakeskus.1000027631 |
564 |
Rentola |
10007 |
12001 |
13000 |
11042 |
27000 |
481830.00000000 |
7207972.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027631 |
Paikalla on puretun kämpän maaperustus, mitat 12 x 6 m, sisäpuolella on rautaromua ja betoniputkia. Kämppä on merkitty vuoden 1967 peruskartalle. Kämpän paikasta 20 m etelään puron rannalla on saunan jäänteet, osittain sortunut hirsikehikko, mitat 4 x 3,5 m. Itäpäädyssä on 11 hirsikertaa jäljellä, länsipääty on kokonaan lahonnut. Lounaisnurkassa on kiukaan jäänteet, mitat n. 1,2 x 1,1 m, korkeus 0,7 m. Ei suojelukohde. |
| metsakeskus.1000027633 |
82 |
Vittiäntie |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
358615.00000000 |
6784923.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027633 |
Vittiäntiestä noin 30 m itään, luoteeseen viettävässä moreenirinteessä on kaksi kiven ja maansekaista röykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat muutama metri voimajohtolinjan käytävästä lounaaseen, kuusimetsässä.
Luoteisempi röykkiö 1 on kooltaan noin 200 x 150 ja korkeudeltaan noin 25 cm. Tästä noin 10 m kaakkoon sijaitsee toinen röykkiö (2). Tämä on kooltaan noin 250 x 150 cm ja korkeudeltaan noin 25 cm. Molemmat röykkiöt koostuvat pääasiassa noin 30 cm ja pienemmistä kivistä ja ovat maansekaisia. Röykkiöt saattavat olla viljelyyn liittyviä raivausröykkiöitä, mutta mm. maansekaisuuden perusteella kyseessä saattavat olla hautaröykkiötkin. |
| metsakeskus.1000027634 |
82 |
Kankariooni |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
363236.00000000 |
6770895.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027634 |
Moreeniharjanteen lakialueen itäosassa havaittiin 7 kpl raivausröykkiöitä, noin 40 x 15 m alueella. Röykkiön 1 läpimitta on 2 ja korkeus 0,5 m.
Alue on täysi-ikäistä mäntymetsää. Ojia tai muita merkkejä pelloista ei havaittu, joten kyseessä lienevät kaskiröykkiöt. Röykkiöt sijaitsevat noin 20 m sähkölinjan linja-aukon itälaidasta itään. |
| metsakeskus.1000027635 |
82 |
Rauhala |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
363309.00000000 |
6770618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027635 |
Hiilihauta on pyöreä, halkaisijaltaan noin 2 m kuopanne, jonka syvyys on noin 30 cm. Tähän tehdyssä koekuopassa havaittiin vahvasti noensekaista maata.
Lisäksi alueella havaittiin neljä pitkänomaista kuoppaa, pituudeltaan 3,5 - 4 m, leveydeltään 1,3 - 1,5 m ja syvyydeltään 50 - 60 cm. Näihin tehdyissä koekuopissa ei ollut havaittavaa podsolimaannosta. Kyseessä lienevät naurishaudat.
Alue on lounaaseen viettävää moreenirinnettä. Kaikki kohteet sijaitsevat voimajohtolinjan aukossa. |
| metsakeskus.1000027635 |
82 |
Rauhala |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
363309.00000000 |
6770618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027635 |
Hiilihauta on pyöreä, halkaisijaltaan noin 2 m kuopanne, jonka syvyys on noin 30 cm. Tähän tehdyssä koekuopassa havaittiin vahvasti noensekaista maata.
Lisäksi alueella havaittiin neljä pitkänomaista kuoppaa, pituudeltaan 3,5 - 4 m, leveydeltään 1,3 - 1,5 m ja syvyydeltään 50 - 60 cm. Näihin tehdyissä koekuopissa ei ollut havaittavaa podsolimaannosta. Kyseessä lienevät naurishaudat.
Alue on lounaaseen viettävää moreenirinnettä. Kaikki kohteet sijaitsevat voimajohtolinjan aukossa. |
| metsakeskus.1000027636 |
109 |
Vellikorpi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
363959.00000000 |
6769008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027636 |
Raivausröykkiöitä ja hiilihauta/hiilimiilu. Maaperä moreenia. Kohteet sijaitsevat sekä sähkölinjan linja-aukossa että sen molemmin puolin kuusimetsässä. Röykkiön 7 läpimitta on 100 ja korkeus 15 cm. |
| metsakeskus.1000027636 |
109 |
Vellikorpi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
363959.00000000 |
6769008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027636 |
Raivausröykkiöitä ja hiilihauta/hiilimiilu. Maaperä moreenia. Kohteet sijaitsevat sekä sähkölinjan linja-aukossa että sen molemmin puolin kuusimetsässä. Röykkiön 7 läpimitta on 100 ja korkeus 15 cm. |
| metsakeskus.1000027637 |
109 |
Levonkorpi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
364178.00000000 |
6768477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027637 |
Raivausröykkiöitä (viisi) moreenimaastossa. Kohteet sijaitsevat sekä voimajohtolinjan aukossa että sen molemmin puolin kuusimetsässä. Kaksi röykkiöistä on koottu ison maakiven päälle. Röykkiöiden halkaisijat ovat noin koko on noin 1,5 m ja korkeus 10 - 70 cm. Röykkiöt on rajattu kahteen eri alueeseen. |
| metsakeskus.1000027640 |
922 |
Sassi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
322680.00000000 |
6797223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027640 |
Kohde sijaitsee Vesilahden Koskenkylässä, noin 6 km Vesilahden kirkosta kaakkoon, Mantereenjärveen laskevan Koskenjoen suun pohjoisrannalla, noin 210 metriä Sassin tilan päärakennuksesta etelään. Esineet KM 40645:1-4 ovat löytyneet pellosta metallinetsinnässä 12.4.2015. Katso alakohteet. Löytösyvyys on 0-15 cm. Hopearaha KM 40645:1 pointed helmet type, 1024-1030 jKr. Paikalla ei ilmoitettu olevan mitään kiinteitä rakenteita. Myöhemmin toimitettu KM 40781:1-3 ja KM 40829:1-5. Esineet ovat löytyneet pellosta metallinetsinnässä 12.4.2015. Löytösyvyys on 5-20 cm. Paikalla näkyi tiiliä, kuonaa, eläinten luita ja tummaa maata molemmin puolin tietä. Lokakuussa 2016 tehty uusia löytöjä (KM 41812). Löytöalueen laajuus on noin 180 x 110 metriä.
Kohteen läntisemmän rajauksen alueelta, etelään viettävältä peltorinteeltä löytyi 2014 inventoinnissa kynnöspellosta pintapoiminnassa 2 kpl rautakauden keramiikkaa (6797266/322313) noin 4 m:n etäisyydellä toisistaan. Muutaman kymmenen metrin säteellä löytöpaikasta oli hieman myös palaneilta vaikuttavia kiviä sekä joitakin palaneen saven kappaleita, joista 2 savitiivisteeltä vaikuttavaa kappaletta otettiin talteen (6797256/322338 ja 6797236/322360). Metallinilmaisimella aluetta tutkittaessa löytyi pronssinen hihnansolki, luultavasti historialliselta ajalta (6797269/322321). On hyvin mahdollista, että alueella on rautakautinen muinaisjäännös, mahdollisesti lähinnä asuinpaikka. Olosuhteet inventoinnissa eivät olleet parhaat mahdolliset.
Lähin tunnettu muinaisjäännös on Kukkolan kuppikivi 1000024675. Pellon itäpäästä on toimitettu lisää metallinilmaisinlöytöjä, ks. Kankaro 1000027681.
Vuoden 2021 tarkastuksessa löytyi mahdollisesti rautakautista keramiikkaa ja palanutta savea sekä paljon historiallisen ajan asutuksesta kertovia esineitä, mm. lasia ja fajanssia. |
| metsakeskus.1000027640 |
922 |
Sassi |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
322680.00000000 |
6797223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027640 |
Kohde sijaitsee Vesilahden Koskenkylässä, noin 6 km Vesilahden kirkosta kaakkoon, Mantereenjärveen laskevan Koskenjoen suun pohjoisrannalla, noin 210 metriä Sassin tilan päärakennuksesta etelään. Esineet KM 40645:1-4 ovat löytyneet pellosta metallinetsinnässä 12.4.2015. Katso alakohteet. Löytösyvyys on 0-15 cm. Hopearaha KM 40645:1 pointed helmet type, 1024-1030 jKr. Paikalla ei ilmoitettu olevan mitään kiinteitä rakenteita. Myöhemmin toimitettu KM 40781:1-3 ja KM 40829:1-5. Esineet ovat löytyneet pellosta metallinetsinnässä 12.4.2015. Löytösyvyys on 5-20 cm. Paikalla näkyi tiiliä, kuonaa, eläinten luita ja tummaa maata molemmin puolin tietä. Lokakuussa 2016 tehty uusia löytöjä (KM 41812). Löytöalueen laajuus on noin 180 x 110 metriä.
Kohteen läntisemmän rajauksen alueelta, etelään viettävältä peltorinteeltä löytyi 2014 inventoinnissa kynnöspellosta pintapoiminnassa 2 kpl rautakauden keramiikkaa (6797266/322313) noin 4 m:n etäisyydellä toisistaan. Muutaman kymmenen metrin säteellä löytöpaikasta oli hieman myös palaneilta vaikuttavia kiviä sekä joitakin palaneen saven kappaleita, joista 2 savitiivisteeltä vaikuttavaa kappaletta otettiin talteen (6797256/322338 ja 6797236/322360). Metallinilmaisimella aluetta tutkittaessa löytyi pronssinen hihnansolki, luultavasti historialliselta ajalta (6797269/322321). On hyvin mahdollista, että alueella on rautakautinen muinaisjäännös, mahdollisesti lähinnä asuinpaikka. Olosuhteet inventoinnissa eivät olleet parhaat mahdolliset.
Lähin tunnettu muinaisjäännös on Kukkolan kuppikivi 1000024675. Pellon itäpäästä on toimitettu lisää metallinilmaisinlöytöjä, ks. Kankaro 1000027681.
Vuoden 2021 tarkastuksessa löytyi mahdollisesti rautakautista keramiikkaa ja palanutta savea sekä paljon historiallisen ajan asutuksesta kertovia esineitä, mm. lasia ja fajanssia. |
| metsakeskus.1000027640 |
922 |
Sassi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
322680.00000000 |
6797223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027640 |
Kohde sijaitsee Vesilahden Koskenkylässä, noin 6 km Vesilahden kirkosta kaakkoon, Mantereenjärveen laskevan Koskenjoen suun pohjoisrannalla, noin 210 metriä Sassin tilan päärakennuksesta etelään. Esineet KM 40645:1-4 ovat löytyneet pellosta metallinetsinnässä 12.4.2015. Katso alakohteet. Löytösyvyys on 0-15 cm. Hopearaha KM 40645:1 pointed helmet type, 1024-1030 jKr. Paikalla ei ilmoitettu olevan mitään kiinteitä rakenteita. Myöhemmin toimitettu KM 40781:1-3 ja KM 40829:1-5. Esineet ovat löytyneet pellosta metallinetsinnässä 12.4.2015. Löytösyvyys on 5-20 cm. Paikalla näkyi tiiliä, kuonaa, eläinten luita ja tummaa maata molemmin puolin tietä. Lokakuussa 2016 tehty uusia löytöjä (KM 41812). Löytöalueen laajuus on noin 180 x 110 metriä.
Kohteen läntisemmän rajauksen alueelta, etelään viettävältä peltorinteeltä löytyi 2014 inventoinnissa kynnöspellosta pintapoiminnassa 2 kpl rautakauden keramiikkaa (6797266/322313) noin 4 m:n etäisyydellä toisistaan. Muutaman kymmenen metrin säteellä löytöpaikasta oli hieman myös palaneilta vaikuttavia kiviä sekä joitakin palaneen saven kappaleita, joista 2 savitiivisteeltä vaikuttavaa kappaletta otettiin talteen (6797256/322338 ja 6797236/322360). Metallinilmaisimella aluetta tutkittaessa löytyi pronssinen hihnansolki, luultavasti historialliselta ajalta (6797269/322321). On hyvin mahdollista, että alueella on rautakautinen muinaisjäännös, mahdollisesti lähinnä asuinpaikka. Olosuhteet inventoinnissa eivät olleet parhaat mahdolliset.
Lähin tunnettu muinaisjäännös on Kukkolan kuppikivi 1000024675. Pellon itäpäästä on toimitettu lisää metallinilmaisinlöytöjä, ks. Kankaro 1000027681.
Vuoden 2021 tarkastuksessa löytyi mahdollisesti rautakautista keramiikkaa ja palanutta savea sekä paljon historiallisen ajan asutuksesta kertovia esineitä, mm. lasia ja fajanssia. |
| metsakeskus.1000027640 |
922 |
Sassi |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
322680.00000000 |
6797223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027640 |
Kohde sijaitsee Vesilahden Koskenkylässä, noin 6 km Vesilahden kirkosta kaakkoon, Mantereenjärveen laskevan Koskenjoen suun pohjoisrannalla, noin 210 metriä Sassin tilan päärakennuksesta etelään. Esineet KM 40645:1-4 ovat löytyneet pellosta metallinetsinnässä 12.4.2015. Katso alakohteet. Löytösyvyys on 0-15 cm. Hopearaha KM 40645:1 pointed helmet type, 1024-1030 jKr. Paikalla ei ilmoitettu olevan mitään kiinteitä rakenteita. Myöhemmin toimitettu KM 40781:1-3 ja KM 40829:1-5. Esineet ovat löytyneet pellosta metallinetsinnässä 12.4.2015. Löytösyvyys on 5-20 cm. Paikalla näkyi tiiliä, kuonaa, eläinten luita ja tummaa maata molemmin puolin tietä. Lokakuussa 2016 tehty uusia löytöjä (KM 41812). Löytöalueen laajuus on noin 180 x 110 metriä.
Kohteen läntisemmän rajauksen alueelta, etelään viettävältä peltorinteeltä löytyi 2014 inventoinnissa kynnöspellosta pintapoiminnassa 2 kpl rautakauden keramiikkaa (6797266/322313) noin 4 m:n etäisyydellä toisistaan. Muutaman kymmenen metrin säteellä löytöpaikasta oli hieman myös palaneilta vaikuttavia kiviä sekä joitakin palaneen saven kappaleita, joista 2 savitiivisteeltä vaikuttavaa kappaletta otettiin talteen (6797256/322338 ja 6797236/322360). Metallinilmaisimella aluetta tutkittaessa löytyi pronssinen hihnansolki, luultavasti historialliselta ajalta (6797269/322321). On hyvin mahdollista, että alueella on rautakautinen muinaisjäännös, mahdollisesti lähinnä asuinpaikka. Olosuhteet inventoinnissa eivät olleet parhaat mahdolliset.
Lähin tunnettu muinaisjäännös on Kukkolan kuppikivi 1000024675. Pellon itäpäästä on toimitettu lisää metallinilmaisinlöytöjä, ks. Kankaro 1000027681.
Vuoden 2021 tarkastuksessa löytyi mahdollisesti rautakautista keramiikkaa ja palanutta savea sekä paljon historiallisen ajan asutuksesta kertovia esineitä, mm. lasia ja fajanssia. |
| metsakeskus.1000027651 |
297 |
Vanha pappila |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
535349.00000000 |
6973129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027651 |
Kuopion vanhin pappila on sijainnut Väinölänniemen tyvessä oletettavasti siitä asti kun ensimmäinen kirkko valmistui Kuopionniemelle 1552. Pappila siirrettiin keskustan pohjoispuolelle vuonna 1859. Tämän jälkeen Väinölänniemi on ollut virkistysalueena. On oletettavaa, että alueella on säilyneenä vanhoja rakenteita.
On myös mahdollista, että pappilan vanhat kellarit ovat säilyneet pappilan pohjoispuolella ja palvelevat nykyisin ravintolana osoitteessa Satamakatu 4.
Vuoden 2024 tutkimusten ja vanhojen karttojen paikannuksen perusteella näyttäisi siltä, että pappilan pihapiiri rakennuksineen on sijainnut nykyisen puistoalueen pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000027652 |
297 |
Piispanpuisto |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27005 |
535011.00000000 |
6973371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027652 |
Ensimmäinen kirkko valmistui Kuopionniemelle vuonna 1552. Kirkon rakennutti Savonlinnan linnaläänin haltija Kustaa Fincke Juvan ja Rantasalmen kirkkopitäjistä erotetulle uudisasutusalueelle Tavinsalmen hallintopitäjään.
Nykyisen Piispanpuiston alueella on sijainnut varmuudella kolme, mutta todennäköisesti neljä kirkkoa. Vanhimpien kirkkojen rakenteesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta oletettavasti ne olivat suhteellisen yksinkertaisia suorakaiteen muotoisia hirsirakenteita. Ensimmäiset kaksi tai kolme kirkkoa ovat palaneet. Vuosina 1730 - 1817 alueella sijainnut kirkko on ollut rakenteeltaan tasavartinen hirsirakenteinen ristikirkko. Tämän viimeisin Piispanpuistossa sijainneista kirkoista purettiin vuonna 1817 sen jälkeen kun nykyinen Tuomiokirkko valmistui 1815.
Koekaivauksissa vuonna 2021 todettiin, että koko puiston alueella aivan reuna-alueita lukuunottamatta on säilynyt hautauksia. Kirkkojen ympärillä olleeseen kirkkomaahan hautaaminen on lopetettu jo 1770-luvulla. Koetutkimuksissa saatiin havaintoja rakenteista, jotka saattavat liittyä kirkkorakennuksiin ja kirkkomaan aitoihin. |
| metsakeskus.1000027652 |
297 |
Piispanpuisto |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27005 |
535011.00000000 |
6973371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027652 |
Ensimmäinen kirkko valmistui Kuopionniemelle vuonna 1552. Kirkon rakennutti Savonlinnan linnaläänin haltija Kustaa Fincke Juvan ja Rantasalmen kirkkopitäjistä erotetulle uudisasutusalueelle Tavinsalmen hallintopitäjään.
Nykyisen Piispanpuiston alueella on sijainnut varmuudella kolme, mutta todennäköisesti neljä kirkkoa. Vanhimpien kirkkojen rakenteesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta oletettavasti ne olivat suhteellisen yksinkertaisia suorakaiteen muotoisia hirsirakenteita. Ensimmäiset kaksi tai kolme kirkkoa ovat palaneet. Vuosina 1730 - 1817 alueella sijainnut kirkko on ollut rakenteeltaan tasavartinen hirsirakenteinen ristikirkko. Tämän viimeisin Piispanpuistossa sijainneista kirkoista purettiin vuonna 1817 sen jälkeen kun nykyinen Tuomiokirkko valmistui 1815.
Koekaivauksissa vuonna 2021 todettiin, että koko puiston alueella aivan reuna-alueita lukuunottamatta on säilynyt hautauksia. Kirkkojen ympärillä olleeseen kirkkomaahan hautaaminen on lopetettu jo 1770-luvulla. Koetutkimuksissa saatiin havaintoja rakenteista, jotka saattavat liittyä kirkkorakennuksiin ja kirkkomaan aitoihin. |
| metsakeskus.1000027652 |
297 |
Piispanpuisto |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
535011.00000000 |
6973371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027652 |
Ensimmäinen kirkko valmistui Kuopionniemelle vuonna 1552. Kirkon rakennutti Savonlinnan linnaläänin haltija Kustaa Fincke Juvan ja Rantasalmen kirkkopitäjistä erotetulle uudisasutusalueelle Tavinsalmen hallintopitäjään.
Nykyisen Piispanpuiston alueella on sijainnut varmuudella kolme, mutta todennäköisesti neljä kirkkoa. Vanhimpien kirkkojen rakenteesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta oletettavasti ne olivat suhteellisen yksinkertaisia suorakaiteen muotoisia hirsirakenteita. Ensimmäiset kaksi tai kolme kirkkoa ovat palaneet. Vuosina 1730 - 1817 alueella sijainnut kirkko on ollut rakenteeltaan tasavartinen hirsirakenteinen ristikirkko. Tämän viimeisin Piispanpuistossa sijainneista kirkoista purettiin vuonna 1817 sen jälkeen kun nykyinen Tuomiokirkko valmistui 1815.
Koekaivauksissa vuonna 2021 todettiin, että koko puiston alueella aivan reuna-alueita lukuunottamatta on säilynyt hautauksia. Kirkkojen ympärillä olleeseen kirkkomaahan hautaaminen on lopetettu jo 1770-luvulla. Koetutkimuksissa saatiin havaintoja rakenteista, jotka saattavat liittyä kirkkorakennuksiin ja kirkkomaan aitoihin. |
| metsakeskus.1000027652 |
297 |
Piispanpuisto |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27006 |
535011.00000000 |
6973371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027652 |
Ensimmäinen kirkko valmistui Kuopionniemelle vuonna 1552. Kirkon rakennutti Savonlinnan linnaläänin haltija Kustaa Fincke Juvan ja Rantasalmen kirkkopitäjistä erotetulle uudisasutusalueelle Tavinsalmen hallintopitäjään.
Nykyisen Piispanpuiston alueella on sijainnut varmuudella kolme, mutta todennäköisesti neljä kirkkoa. Vanhimpien kirkkojen rakenteesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta oletettavasti ne olivat suhteellisen yksinkertaisia suorakaiteen muotoisia hirsirakenteita. Ensimmäiset kaksi tai kolme kirkkoa ovat palaneet. Vuosina 1730 - 1817 alueella sijainnut kirkko on ollut rakenteeltaan tasavartinen hirsirakenteinen ristikirkko. Tämän viimeisin Piispanpuistossa sijainneista kirkoista purettiin vuonna 1817 sen jälkeen kun nykyinen Tuomiokirkko valmistui 1815.
Koekaivauksissa vuonna 2021 todettiin, että koko puiston alueella aivan reuna-alueita lukuunottamatta on säilynyt hautauksia. Kirkkojen ympärillä olleeseen kirkkomaahan hautaaminen on lopetettu jo 1770-luvulla. Koetutkimuksissa saatiin havaintoja rakenteista, jotka saattavat liittyä kirkkorakennuksiin ja kirkkomaan aitoihin. |
| metsakeskus.1000027652 |
297 |
Piispanpuisto |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27007 |
535011.00000000 |
6973371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027652 |
Ensimmäinen kirkko valmistui Kuopionniemelle vuonna 1552. Kirkon rakennutti Savonlinnan linnaläänin haltija Kustaa Fincke Juvan ja Rantasalmen kirkkopitäjistä erotetulle uudisasutusalueelle Tavinsalmen hallintopitäjään.
Nykyisen Piispanpuiston alueella on sijainnut varmuudella kolme, mutta todennäköisesti neljä kirkkoa. Vanhimpien kirkkojen rakenteesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta oletettavasti ne olivat suhteellisen yksinkertaisia suorakaiteen muotoisia hirsirakenteita. Ensimmäiset kaksi tai kolme kirkkoa ovat palaneet. Vuosina 1730 - 1817 alueella sijainnut kirkko on ollut rakenteeltaan tasavartinen hirsirakenteinen ristikirkko. Tämän viimeisin Piispanpuistossa sijainneista kirkoista purettiin vuonna 1817 sen jälkeen kun nykyinen Tuomiokirkko valmistui 1815.
Koekaivauksissa vuonna 2021 todettiin, että koko puiston alueella aivan reuna-alueita lukuunottamatta on säilynyt hautauksia. Kirkkojen ympärillä olleeseen kirkkomaahan hautaaminen on lopetettu jo 1770-luvulla. Koetutkimuksissa saatiin havaintoja rakenteista, jotka saattavat liittyä kirkkorakennuksiin ja kirkkomaan aitoihin. |
| metsakeskus.1000027652 |
297 |
Piispanpuisto |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27007 |
535011.00000000 |
6973371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027652 |
Ensimmäinen kirkko valmistui Kuopionniemelle vuonna 1552. Kirkon rakennutti Savonlinnan linnaläänin haltija Kustaa Fincke Juvan ja Rantasalmen kirkkopitäjistä erotetulle uudisasutusalueelle Tavinsalmen hallintopitäjään.
Nykyisen Piispanpuiston alueella on sijainnut varmuudella kolme, mutta todennäköisesti neljä kirkkoa. Vanhimpien kirkkojen rakenteesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta oletettavasti ne olivat suhteellisen yksinkertaisia suorakaiteen muotoisia hirsirakenteita. Ensimmäiset kaksi tai kolme kirkkoa ovat palaneet. Vuosina 1730 - 1817 alueella sijainnut kirkko on ollut rakenteeltaan tasavartinen hirsirakenteinen ristikirkko. Tämän viimeisin Piispanpuistossa sijainneista kirkoista purettiin vuonna 1817 sen jälkeen kun nykyinen Tuomiokirkko valmistui 1815.
Koekaivauksissa vuonna 2021 todettiin, että koko puiston alueella aivan reuna-alueita lukuunottamatta on säilynyt hautauksia. Kirkkojen ympärillä olleeseen kirkkomaahan hautaaminen on lopetettu jo 1770-luvulla. Koetutkimuksissa saatiin havaintoja rakenteista, jotka saattavat liittyä kirkkorakennuksiin ja kirkkomaan aitoihin. |
| metsakeskus.1000027658 |
625 |
Maitolampinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
390342.00000000 |
7148149.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027658 |
Maitolammin eteläpuolella maitolamminkankaan länsikulmalla on lähekkäin kolme tervahautaa:
Hauta 1: sijaitsee noin 3 m korkean dyynin laella, halkaisija 6 m, kuopan halkaisija 3,5 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus n. 3 m, se on sortunut
Hauta 2 (alakohde): Läpimitta valli mukaan lukien 13 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 1,3 m, halssi koilliseen, pituus 4 m ja syvyys 1,1 m, se on sortunut.
Hauta 3 (alakohde): Läpimitta 17 m valli mukaan lukien, kuopan halkaisija 11 m ja syvyys 1,6 m, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 4 m ja syvyys 2,1 m; sortunut.
Hautojen koillispuolella on aluskasvillisuuden peittämä ilmeinen tervapirtin kiuas (alakohde). Sen mitat ovat n. 2,2 x 1,8 m, korkeus n. 0,5 m. Kiuas on vaurioitunut jonkun verran maanmuokkauksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000027658 |
625 |
Maitolampinkangas |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
390342.00000000 |
7148149.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027658 |
Maitolammin eteläpuolella maitolamminkankaan länsikulmalla on lähekkäin kolme tervahautaa:
Hauta 1: sijaitsee noin 3 m korkean dyynin laella, halkaisija 6 m, kuopan halkaisija 3,5 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus n. 3 m, se on sortunut
Hauta 2 (alakohde): Läpimitta valli mukaan lukien 13 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 1,3 m, halssi koilliseen, pituus 4 m ja syvyys 1,1 m, se on sortunut.
Hauta 3 (alakohde): Läpimitta 17 m valli mukaan lukien, kuopan halkaisija 11 m ja syvyys 1,6 m, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 4 m ja syvyys 2,1 m; sortunut.
Hautojen koillispuolella on aluskasvillisuuden peittämä ilmeinen tervapirtin kiuas (alakohde). Sen mitat ovat n. 2,2 x 1,8 m, korkeus n. 0,5 m. Kiuas on vaurioitunut jonkun verran maanmuokkauksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000027659 |
305 |
Pyhälampi länsiranta |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
606018.00000000 |
7315963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027659 |
Pyhälammen länsirannan ja Pyhälammentien välissä hiekkaisella mäntykankaalla on kuuden maakuopan ryhmä. Luoteisin kuopista on aivan tien vieressä ja laitimmaisten kuoppien etäisyys toisistaan on noin 15 metriä. Kolme suurinta kuoppaa ovat pyöreitä, suppilomaisia, halkaisijaltaan noin 4 m ja syvyydeltään noin metrin (kuopat 1-3). Kaksi kaakkoisinta kuoppaa ovat pitkänomaisia, kooltaan noin 1,5 x 2,5 ja 1 x 2 metriä ja syvyydeltään noin 40 cm. Kuoppien ympärillä on loivapiiretiset vallit. Kookkaimpiin kuoppiin tehdyistä lapionpistoista todettiin kuoppien pohjalla noin 5 cm huuhtoutumiskerros ja sen alla tummaa nokista maata. Kuoppien käyttötarkoitus ei inventoinnin yhteydessä selvinnyt. Kuopat alakohteina: Kuopat a-c voivat olla muita nuorempia. |
| metsakeskus.1000027660 |
305 |
Rahkolampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
628751.00000000 |
7312761.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027660 |
Hiekkaharjanteen päällä noin 10 metriä metsätien itäpuolella on itä-länsisuuntainen kuoppa, jonka ala valleineen on noin 4 x 7 metriä ja syvyys 1m. Kaivannon pohjalla on suhteellisen tasainen noin 1 x 3 m laajuinen alue. Kaivantoa ympäröivät vallit, joissa todettiin lapionpistolla kaksoismaannos. Itäpuoleisen vallin kaksoismaannoksen alempi huuhtoumiskerros oli noin 20 cm syvällä ja noensekainen. Kaivannon pohjalla todettiin paksu huuhtoutumiskerros. Maannoshavaintojen vastaisesti kaivannon yleisolemus vaikutti nuoremmalta. Kaivannon paikalta on esteetön näkymä kohti itää Piiksiselän suunnalle, mikä antaa aiheen olettaa kaivannon liittyvä sodanaikaiseen toimintaan. Käyttötarkoituksen varmentaminen edellyttäisi tarkempia tutkimuksia.
Edellisestä runsaat 10 metriä koilliseen on halkaisijaltaan noin 3 metrinen kuoppa (kuoppa c).
Kookkaasta kuopasta noin 160 metriä länteen on kuoppa b, jonka halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvyys 80 cm. Sijaintinsa perusteella kyseessä on todennäköisimmin pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000027661 |
305 |
Rajasaari |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
621843.00000000 |
7314045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027661 |
Muojärven rajasaaren länsipäässä, saaren rannasta noin 10 metrin etäisyydellä, on miehennostannaisista kivistä ladottu nelikulmainen rajamerkki. Sen koko on noin 1,2 x 1,2 metriä ja korkeus noin 30 cn. Rajamerkin keskellä on lappeelleen kaatunut viisarikivi, johon on hakattu numero 30. Latomusta on ilmeisesti korjailtu varsin väjhän aikaa sitten, mitäosoittaa joiden kivien jäkälättömyys. Todennäköisimmin kyseessä on vanha kylien välinen rajamerkki. |
| metsakeskus.1000027662 |
305 |
Tervalampi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
611859.00000000 |
7316841.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027662 |
Tervalammen luoteispuolisen hiekkaharjanteen lakiosan kaakkoispästä noin 50 metriä luoteeseen on maakuoppa, jonka ala on noin 2 x 4 metriä ja syvyys noin 40 - 50 cm. Kuoppaa kiertää loivapiirteinen valli. Kuopan pohjalla todettiin paksu huuhtoutumiskerros. Todennäköisesti kyseessä on pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000027663 |
305 |
Tervalampi 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
612059.00000000 |
7316536.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027663 |
Tervalammen lounaispuolisella havumetsää kasvavalla harjanteella sijaitsevan maakuopan ala on noin 3 x 4 metriä ja syvyys noin 70 cm. Harjanne rajoittuu tervalampeen ja suohon, kuoppa sijaitsee harjanteen lammen puoleisella reunalla, noin 15 metriä lammen rannasta. Kuoppaa kiertää matala valli ja kuopan pohjalla on todettu paksu huuhtoutumiskerros. Kuopan käyttötarkoitus on epäselvä. |
| metsakeskus.1000027665 |
305 |
Tärkkämöjoki 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
613785.00000000 |
7317511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027665 |
Tärkkämöjoen eteläpuolella joen varrella, alle 10 metrin päässä jokeen laskevien hiekkakankaiden reunasta, todettiin vuonna 2009 kolme maakuoppaa noin 300 metrin etäisyydellä toisistaan. Halkaisijaltaan kuopat ovat noin 3 - 4 metriä ja syvyydeltään noin 40 - 60 cm. Kuoppien pohjalla on todettu vahva huuhtoutumiskerros. Kyseessä ilmeisesti ovat pyyntikuopat. Vuoden 2009 inventoinissa kuopat on katsottu yhdeksi kohteeksi, mutta niiden keskinäinen etäisyys on niin suuri, että kyseessä ovat erilliset kohteet (tämä kohde on 2009 inventoinnissa kohde 32 Tärkkämöjoki 2, kuoppa A).
Vuonna 2016 paikalla olevan kuopan todettiin olevan ennallaan, sijaintia hieman tarkennettu. Mittauksen tarkkuus voi heittää muutamia metrejä. |
| metsakeskus.1000027666 |
777 |
Kaihlasharju |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
624357.00000000 |
7196222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027666 |
Harjun etelärinne. Kuivaa kangasmetsää, jonka puusto on pääosin nuorta. Muutamia vanhoja mäntyjä. Kannoista näkyy, että puut ovat kirveellä kaadettuja.
Suon reunassa kasvaa mänty, jonka ympärysmitta tyvessä on 1.70 m. Männyn W-kyljessä roikkuu galvanoidulla rautalangalla ripustettu suorakaiteen muotoinen puukyltti (39x15 cm), johon on veistetty suuraakkosin teksti "TÄMÄ PUU ON RAUHOITETTU". Pilkat. 1. Alareuna 30 cm maasta. NW-kylki. Pilkan koko 79x14 cm. Teksti "1863" ja sen alla "M". Kaksi kirveellä vuoltua pintaa. 2 mm syvä jälki, leveys 2 mm. 2. NW-kylki, alareuna 0.9 m maasta. 21x8 cm. Teksti "X89" ja alapuolella tunnistamattomia merkkejä. Sileäksi veistetty pinta. 2 mm syvä ja 2 mm leveä jälki. 3. N-kylki, alareuna 0.45 cm maasta. 48x6 cm. Teksti "194" (viimeinen numero peittynyt). Alapuolella mahdollisesti "ij". 2-3 mm syvä, 1-2 mm leveä jälki. Sileäksi veistetty pinta. 4. NE-kylki, 0.9 m maasta. 47x24 cm. Tekstit "1706", V alassuin, "1960", "SS", pystysuoraan "VK" ja "HO". Sileä pinta, joka on veistetty noin 12 cm syvälle. Ylä- ja vasen reuna nokeentunut. Vanhimman tekstin syvyys 3-4 mm, leveys 3-5 mm. 5. E-kylki, 0.7 m maasta. 30x11 cm. Teksti "S". Sileä pinta. Kirveenterä on lastunnut pintaa. 6. NE-pinta 0.6 m maasta. 7x3 cm. Ei tekstiä. 7. S-kylki 0.6 m maasta. 54x20 cm. Kaksi pystysuoraa pintaa, joista vasen heti kaarnan alla ja oikea veistetty noin 5-6 cm syvälle. Vasemmassa pinnassa teksti "HJ" ja sen alla "194" (viimeinen numero näkymättömissä". Oikeassa pinnassa "19x9", sen alapuolella "I" tai "1". Alin "1946" ja sen alapuolella "KJ". Alin teksti selvin ja 2 mm syvä 2 mm leveä. 8. SW-kylki 0.7 m maasta. 27x5 cm. Teksti "194x" (viim.numero peittynyt) ja sen alla EJ. Sileä pinta. Syvyys 3-4 mm, leveys 2-3 mm. 9. Repun ripustustappi E-kyljessä 1.5 m maasta. Kaarnan läpi on lyöty pystyyn litteä puutappi, jonka paksuus on 1x3 cm.
Suon reunassa kasvaa mänty, jonka ympärysmitta tyvessä on 1.13 m. Puun kaarnaa on veistetty pois aivan maanpinnassa, veistetty pinta jatkuu karikkeen alle. Pilkat. 1. SE-kylki 0.65 m maasta. 55x10 cm. Pinnassa erottuu puumerkki ja sen alla vuosiluku "1931". Vuosiluvun alla tasasivuinen kolmio kärki alaspäin. sen alla tunnistamat-tomia merkkejä sekä kahden vaakasuoran viivan välissä vuosiluku "1946". Syvyys ja leveys vaihtelevat. Suuri alin merkkiryhmä, jossa syvyys 3-4 mm ja leveys 4-5 mm. 2. NE-kylki 1.4 m maasta. Kirveenveistojälkiä.
Suon reunassa kasvaa kuusi, jonka ympärysmitta tyvessä on 0.94 m. 1.5 m maasta puun rungossa on 13 cm pitkä pyöreä puutappi vinosti yläviistoon. Tapin läpimitta 22 mm. Tapin juuresta erittynyt pihkaa. |
| metsakeskus.1000027667 |
290 |
Keihäsniemi |
10007 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
625055.00000000 |
7130940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027667 |
Koivikkoinen tasainen maasto lähellä järven rantaa. Nykyisin koivikkoa. Kolme kaskiröykkiötä. Kaksi korkeaa ja kuperaa; sammaloituneita. Kolmas siirtolohkareen päälle ladottu.
Inventointi 2024: Koivikkoinen tasainen maasto. Rauniot 1–3 on dokumentoinut Tapani Tuovinen vuonna 2015. Kohteessa oli havaittu useampia kaskiraunioita, joita dokumentoitiin inventoinnin aikana yhteensä 9 kappaletta.
Raunioiden kuvaus ja sijaintitiedot, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000027668 |
777 |
Hukkakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
628519.00000000 |
7188498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027668 |
Tasaista kuusikkoista kangasta. Tasaisella vaakasuoralla maanpinnalla on pyöreä matala maavalli, jonka mitat ovat 12 m (N-S) ja 11 m vallin harjalta mitattuina. Syvyys vajaa metri. S-kehällä kuurna, jonka syvyys on 1.5 m, leveys 2 m ja pituus 5 m. Poikkeuksellisen syvä. Kairanäyt-teissä kuntan alla pari dm puuhiiltä ja sen alla hiekkaa. Vieressä SW-puolella syvä pieni kuoppa. |
| metsakeskus.1000027670 |
777 |
Särkiaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
628038.00000000 |
7186098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027670 |
Tasaista mäntyvaltaista kangasmetsää. Pyöreä maavalli, jonka keskellä on kattilamainen kuoppa. Vallin mitat vallin harjalta 8x8 m, syvyys noin 1 metri. W-kehällä kuurna, jonka pituus on 4 m, leveys 2 m ja syvyys 1 m. Valli erottuu kaukaa, koska sen päällä kasvaa nuoria kuusia. Kairanäytteissä kuntan alla pari dm puuhiiltä ja sen alla hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.1000027671 |
564 |
Isokankaan nokka |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446986.00000000 |
7245554.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027671 |
Paikalla on pienehkö matala metsäinen loivapiirteinen mäntyä kasvava moreenikumpare. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on tulkinnasta riippuen 3 – 4 asumuspainannetta, jotka muodostavat pohjois-eteläsuuntaisen rivin, jolla on pituutta noin 35 metriä. Etäisyyttä painanteilla on keskenään vain 2 – 3 metriä. Painanteiden muodostama rivi ei ole aivan suora, vaan pohjoisin painanne 1 on hieman vinossa muiden jokseenkin suoraan keskilinjaan nähden niin, että painannerivin pohjoispää taittuu koilliseen.
Pohjoisimman painanteen 1 ala on noin 5 x 6-7 metriä. Sen ympärillä oleva valli on hieman epämääräinen. Pari metriä siitä etelään oleva painanne 2 on kooltaan noin 5 x 6 metriä. Sen ympärillä on valli, jolla on leveyttä kolmisen metriä. Tämän eteläpuolella ovat painanteet 3 ja 4, joiden kummankin ala on noin 6-7 x 7 metriä. Painanteen ovat niin peräkkäin ja niiden välinen valli epämääräinen, että ne voivat muodostaa yhtenäisen painanteen, jonka pituus olisi noin 14 metriä. Muutoin näiden ympärillä on selvästi havaittavissa matala valli. Syvyyttä painanteilla on noin 50 – 60 cm. Yhden painanteen keskelle tehtiin koekuoppa. jossa todettiin likamaata, palanutta kiveä ja kvartsi-iskos, joka jätettiin paikalleen. Painanteiden itäpuolella, jokseenkin niiden keskiosan kohdalla, on noin 7 metrin päässä maakuoppa, jonka halkaisija on 3 – 4 metriä ja syvyys noin 50 cm. Kauempana idässä olevan tilanrajan tuntumassa naapurin puolella on nuoria, miltei moderneja kaivantoja.
2024: Edellä kuvattu 4 painanteen rivistö on ennallaan. Painannerivistön pohjoispäästä vain 7 m koilliseen on laaja lähde. Painannerivistöstä 20–30 m luoteeseen on useita kuoppajäännöksiä (Kuoppajäännös 1-3). Nämä sijaitsevat länteen aukeavan muinaisrantatörmän päällä. Oletettavasti paikka on rantasidonnainen.
Paikalla on kaksi pientä kuoppajäännöstä (Kuoppajäännös 1 ja 2) ja yksi laakeampi painanne (Kuoppajäännös 3). Suurimman pohjalta oli 2014 tutkimuksissa havaittu huuhtoutumiskerros. Painannerivin eteläpäästä 25 m länteen havaittiin yksi uusi kuoppakohde (Kuoppajäännös 4). Itäisimmästä painanteesta 30 m itään on niin ikään kuoppajäännös (Kuoppajäännös 5).
Kuoppa voi kuitenkin olla muita myöhäisempi. Sarkkinen on 2014 huomioinut lähialueella olevan moderneja kaivantoja. Kohteen paikkatietoja on täsmennetty. Kohdepiste on sijoitettu painannerivistön pohjoisimpaan painanteeseen. Havaintojen koordinaatit on tarkistettu laserkeilausaineistosta. Kohteen rajausta on laajennettu uudet havainnot huomioiden. |
| metsakeskus.1000027671 |
564 |
Isokankaan nokka |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
446986.00000000 |
7245554.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027671 |
Paikalla on pienehkö matala metsäinen loivapiirteinen mäntyä kasvava moreenikumpare. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on tulkinnasta riippuen 3 – 4 asumuspainannetta, jotka muodostavat pohjois-eteläsuuntaisen rivin, jolla on pituutta noin 35 metriä. Etäisyyttä painanteilla on keskenään vain 2 – 3 metriä. Painanteiden muodostama rivi ei ole aivan suora, vaan pohjoisin painanne 1 on hieman vinossa muiden jokseenkin suoraan keskilinjaan nähden niin, että painannerivin pohjoispää taittuu koilliseen.
Pohjoisimman painanteen 1 ala on noin 5 x 6-7 metriä. Sen ympärillä oleva valli on hieman epämääräinen. Pari metriä siitä etelään oleva painanne 2 on kooltaan noin 5 x 6 metriä. Sen ympärillä on valli, jolla on leveyttä kolmisen metriä. Tämän eteläpuolella ovat painanteet 3 ja 4, joiden kummankin ala on noin 6-7 x 7 metriä. Painanteen ovat niin peräkkäin ja niiden välinen valli epämääräinen, että ne voivat muodostaa yhtenäisen painanteen, jonka pituus olisi noin 14 metriä. Muutoin näiden ympärillä on selvästi havaittavissa matala valli. Syvyyttä painanteilla on noin 50 – 60 cm. Yhden painanteen keskelle tehtiin koekuoppa. jossa todettiin likamaata, palanutta kiveä ja kvartsi-iskos, joka jätettiin paikalleen. Painanteiden itäpuolella, jokseenkin niiden keskiosan kohdalla, on noin 7 metrin päässä maakuoppa, jonka halkaisija on 3 – 4 metriä ja syvyys noin 50 cm. Kauempana idässä olevan tilanrajan tuntumassa naapurin puolella on nuoria, miltei moderneja kaivantoja.
2024: Edellä kuvattu 4 painanteen rivistö on ennallaan. Painannerivistön pohjoispäästä vain 7 m koilliseen on laaja lähde. Painannerivistöstä 20–30 m luoteeseen on useita kuoppajäännöksiä (Kuoppajäännös 1-3). Nämä sijaitsevat länteen aukeavan muinaisrantatörmän päällä. Oletettavasti paikka on rantasidonnainen.
Paikalla on kaksi pientä kuoppajäännöstä (Kuoppajäännös 1 ja 2) ja yksi laakeampi painanne (Kuoppajäännös 3). Suurimman pohjalta oli 2014 tutkimuksissa havaittu huuhtoutumiskerros. Painannerivin eteläpäästä 25 m länteen havaittiin yksi uusi kuoppakohde (Kuoppajäännös 4). Itäisimmästä painanteesta 30 m itään on niin ikään kuoppajäännös (Kuoppajäännös 5).
Kuoppa voi kuitenkin olla muita myöhäisempi. Sarkkinen on 2014 huomioinut lähialueella olevan moderneja kaivantoja. Kohteen paikkatietoja on täsmennetty. Kohdepiste on sijoitettu painannerivistön pohjoisimpaan painanteeseen. Havaintojen koordinaatit on tarkistettu laserkeilausaineistosta. Kohteen rajausta on laajennettu uudet havainnot huomioiden. |
| metsakeskus.1000027672 |
143 |
Leikko |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
288970.00000000 |
6865637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027672 |
Rautakautinen ja historiallisen ajan löytöalue sijaitsee Ikaalisten kirkosta 11,8 km pohjoisluoteeseen, Riitialan kylän Kimppukylässä, Vääräjoen suun länsipuolella Leikon tilan pellossa. Spiraalipäinen ketjunkantaja KM 40657:1 on löytynyt metallinetsinnässä savisesta pellosta. Löytöaika on tuntematon, esine on toimitettu museoon vuonna 2015. Löytösyvyys oli 10 cm. Paikalla ei havaittu mitään kiinteitä rakenteita. Toinen metallinetsijä toimitti kupurasoljen katkelman ja pronssivartaan katkelman KM 40825:1-2. Historiallisen ajan löydöt, liitupiippuja ja posliinia palautettiin löytäjälle. Lisää löytöjä toimitettu vuonna 2017 (KM 42550). Lähin ennestään tunnettu kiinteä muinaisjäännös on Heittola 3 (1000004302), esihistoriallinen asuinpaikka, noin 500 metriä itäkaakkoon.
Vuoden 2021 inventoinnin aikana alue oli peitteinen eikä sitä tutkittu tarkemmin. |
| metsakeskus.1000027672 |
143 |
Leikko |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
288970.00000000 |
6865637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027672 |
Rautakautinen ja historiallisen ajan löytöalue sijaitsee Ikaalisten kirkosta 11,8 km pohjoisluoteeseen, Riitialan kylän Kimppukylässä, Vääräjoen suun länsipuolella Leikon tilan pellossa. Spiraalipäinen ketjunkantaja KM 40657:1 on löytynyt metallinetsinnässä savisesta pellosta. Löytöaika on tuntematon, esine on toimitettu museoon vuonna 2015. Löytösyvyys oli 10 cm. Paikalla ei havaittu mitään kiinteitä rakenteita. Toinen metallinetsijä toimitti kupurasoljen katkelman ja pronssivartaan katkelman KM 40825:1-2. Historiallisen ajan löydöt, liitupiippuja ja posliinia palautettiin löytäjälle. Lisää löytöjä toimitettu vuonna 2017 (KM 42550). Lähin ennestään tunnettu kiinteä muinaisjäännös on Heittola 3 (1000004302), esihistoriallinen asuinpaikka, noin 500 metriä itäkaakkoon.
Vuoden 2021 inventoinnin aikana alue oli peitteinen eikä sitä tutkittu tarkemmin. |
| metsakeskus.1000027673 |
777 |
Kalettomanaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
625493.00000000 |
7184773.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027673 |
Tasaista kuusi- ja mäntykangasta suon laidassa. Pyöreä maavalli, jonka mitat ovat 10 m (W-E) ja 9 m, syvyys noin 1 metri. Valli kohoaa vain vähän tasaisesta maanpinnasta, ja kuoppa ulottuu selvästi maanpinnan alle. SW-kehällä erottuu kuurna, jonka pituus on 5 m, leveys 2 m ja syvyys 1 m. Kairanäytteissä paikoin kuntan alla puuhiiltä ja sen alla hienoa hiekkaa, paikoin puuhiili kapeina raitoina hiekkakerrosten välissä. |
| metsakeskus.1000027675 |
564 |
Isokankaan laki |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
446127.00000000 |
7246051.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027675 |
Isokankaan korkeimman kohdan kaakkoislaidalla metsätien luona on kaksi asumuspainannetta harvassa mäntymetsässä. Etäisyyttä painanteilla on keskenään noin 30 metriä. Painanteista noin 190 metriä kaakkoon tavattiin yksittäinen kvartsi ja pari palanutta kiveä äestetyltä hakkuuaukiolta tien eteläpuolelta.
Luoteisemman painanteen 1 ala on noin 5 x 10 metriä ja syvyys noin 40 cm. Jokseenkin itä-länsisuuntaiseen painanteeseen tehdyissä kahdessa koepistossa tavattiin palanutta kiveä ja yksi paikalleen jätetty kvartsi-iskos. Painanteen ympärillä ei hahmottunut selvää vallia. Painanteen itäpäässä /itäpuolella oli pieni kuoppa. Tästä noin 30 metriä kaakkoon olevan painanteen ala on noin 5 x 8-9 metriä ja syvyys 30-40 cm. Painanteen eteläreunaa sivuaa kankaan halki kulkeva ajoura. Pohjoinen valli erottuu hyvin.
2023: Luoteenpuoleinen painanne on mitoiltaan noin 8 x 4 m ja luode-kaakkosuuntainen. Kaakkoispuolella on pieni kuoppa. Kaakonpuoleinen painanne on mitoiltaan noin 9 x 5 m ja itä-länsisuuntainen. Sen syvyys on noin 40 cm. Ympärillä on valli. Painanteen länsipuolelta havaittiin 2023 inventoinnissa ajouralta yksi kvartsi-iskos, joka jätettiin paikalleen. Luoteisemman painanteen kohdalta havaittiin myös pari palaa lohjennutta kvartsia ajouralta.
Painanteiden sijainteja ja aluerajausta on hieman tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella. Alakohteena olevan kvartsilöytöpaikan tarkemmat tiedot on lisätty alakohteisiin. |
| metsakeskus.1000027676 |
139 |
Nauruanoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
453765.00000000 |
7244715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027676 |
Nauruanojan itäpuolella, tuoreehkolla hiekkaisella kangastasanteella olevan tervahaudan läpimitta valli mukaan lukien on 15 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu lounaaseen ojalle päin, pituus 4,5 m ja syvyys 1,3 m, se on sortunut. Vallin päällä kasvaa nuoria kuusia. Tervahaudasta 35 m länsiluoteeseen on puron törmän reunalla kaksi suorakulmaista maakuoppaa, jotka sijaitsevat aivan vierekkäin (alakohde). Kuoppien muoto viittaa siihen, että kyseessä ovat kellarin pohjat. Ei havaittu merkkejä, että paikalla olisi ollut rakennus. |
| metsakeskus.1000027676 |
139 |
Nauruanoja |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
453765.00000000 |
7244715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027676 |
Nauruanojan itäpuolella, tuoreehkolla hiekkaisella kangastasanteella olevan tervahaudan läpimitta valli mukaan lukien on 15 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu lounaaseen ojalle päin, pituus 4,5 m ja syvyys 1,3 m, se on sortunut. Vallin päällä kasvaa nuoria kuusia. Tervahaudasta 35 m länsiluoteeseen on puron törmän reunalla kaksi suorakulmaista maakuoppaa, jotka sijaitsevat aivan vierekkäin (alakohde). Kuoppien muoto viittaa siihen, että kyseessä ovat kellarin pohjat. Ei havaittu merkkejä, että paikalla olisi ollut rakennus. |
| metsakeskus.1000027677 |
109 |
Kontuniemi |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
369250.00000000 |
6782161.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027677 |
Kontuniemestä oli jo 1950-luvulla löytynyt kaksi rautaista keihäänkärkeä (KM 17147 ja 17148) Hannulan tilan pellolta Kontuniemen alueelta. Kärjet löytyivät parin vuoden välein, mutta samasta kohdasta. Paikka tarkastettiin vuonna 1966.
Suuri joukko rautakautisia esineitä, mm. rahoja, Hauhon Okerlan Kontuniemen alueelta kerätty metallinilmaisimien avulla syksyllä 2015. Löytöjen määrä, levinneisyys ja löytöalueen topografia osoittavat selvästi, että paikalla on kiinteä muinaisjäännös. Osa syksyn 2015 löydöistä on kerätty melko läheltä vanhaa löytöpaikkaa.
Vuoden 2021 maakaapeloinnin valvonnassa muinaisjäännösalueen läpi kulkevan tien länsipuoliesessa kaapeliojassa havaittiin kuoppaan kaivettuja purku- ja/tai täyttökiviä historialliselta ajalta sekä ajoittamatonta palokerrosta. |
| metsakeskus.1000027678 |
139 |
Sammakkosuo länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
456938.00000000 |
7243001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027678 |
Sammakkosuon länsipuolella itään viettävässä kangasmaastossa etelälounas-pohjoiskoillinen -suuntaisen voimalinjan itäpuolella, voimalinjan ja metsäautotien välissä on ainakin 12 maakuoppaa noin 200 metrin matkalla pohjois-eteläsuuntaisessa jonossa. Kuoppien koko ja muoto vaihtelevat jonkin verran. Osa kuopista on pyöreitä ja halkaisijaltaan noin 2,5 - 3 metriä syydeltään noin 30-50 cm. Osa on pitkänomaisia , alaltaan noin 1,5-3 x 2-4 metiä ja syydeltään noin 30 -70 cm. Pääosin kuopat ovat maastossa erottuvalla kapealla harjanteella. |
| metsakeskus.1000027679 |
564 |
Kusiaro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
445124.00000000 |
7240267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027679 |
Tervahauta sijaitsee metsätien eteläpuolella, halkaisija valli mukaan lukien on 10 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 3 m, se on sortunut. Haudan päällä kasva nuoria mäntyjä. Peruskartalle on merkitty tervahauta kohteesta 120 m pohjoiseen, paikalta ei kuitenkaan löytynyt
tervahautaa. |
| metsakeskus.1000027680 |
91 |
Isosaari pohjoisranta 1 |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27009 |
392269.00000000 |
6664720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027680 |
Sijaintipaikka on Isosaaren pohjoisrannalla satamalahdessa, pohjoisrannan läntisimmän niemen itärannassa.
Käytöstä poistetun ja puretun laiturin perustus. Laituri on ollut kivillä täytetyille hirsiarkuille perustettu puukantinen laituri. Nykyisen muodostelman päämitat ovat noin 25 x 5 metriä. Laiturirakennetta on tarkoituksella hajotettu ja kiviä on levinnyt alkuperäistä laajemmalle alueelle siten, että mahdollisesti jäljellä olevat puuosat ovat peittyneet.
Laituri on Isosaaren ensimmäisen linnoitusvaiheen aikainen (n. 1914). Laituri on poistettu käytöstä 1980-luvun tienoilla, minkä jälkeen laituri on tarkoituksellisesti hajotettu kaivinkoneella ja sen jäänteet ovat levinneet pohjaan. Laiturin kohdalla rannassa on jäljellä vanhaa kivistä rantamuuria ja laiturialueelta pattereille johtaa noin 1300 m pitkä päätie.
Kohde havaittiin arkeologisessa vedenalaisinventoinnissa 2015 (Pintafilmi Oy). |
| metsakeskus.1000027681 |
922 |
Kankaro |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27018 |
322923.00000000 |
6797158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027681 |
Peltotöissä pääosin tuhoutunut myöhäisrautakautinen kalmisto pellolla, itäkaakkoon, järveen viettävällä rinteellä. Kohde sijaitsee Vesilahden Koskenkylässä, noin 6 km Vesilahden kirkosta kaakkoon, Mantereenjärveen laskevan Koskenjoen suun pohjoisrannalla, noin 500 metriä Sassin tilan päärakennuksesta kaakkoon. Paikalta on löytynyt 13.9.2014 metallinetsinnässä mm. miekan katkelma ja ponsi, 2 keihäänkärkeä, 4 silmäkirvestä, hopearaha, solkia sekä muita koruesineitä (KM 40659: 1, KM 40905: 1-16). Esineiden löytösyvyys savisella peltokumpareella oli noin 5-35 cm. Löytökeskittymän ulkopuolelta löytyi dirhemi ja miekan kahvan koristeosa (KM 40659: 2-3, ks. alakohteet). Kohteen tarkastuksessa (2014), pintapoiminnassa on löytynyt mm. palanutta luuta. Isojakokartan perusteella alueella on ollut kivikkoisia saarekkeita (hautaröykkiöitä?). Samalta pellolta on myös muita löytöjä noin 250 metriä länteen KM 40645 Vesilahti Sassi 1000027640. Lähin tunnettu muinaisjäännös on Kukkolan kuppikivi 1000024675 noin 600 metriä länteen. |
| metsakeskus.1000027681 |
922 |
Kankaro |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27019 |
322923.00000000 |
6797158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027681 |
Peltotöissä pääosin tuhoutunut myöhäisrautakautinen kalmisto pellolla, itäkaakkoon, järveen viettävällä rinteellä. Kohde sijaitsee Vesilahden Koskenkylässä, noin 6 km Vesilahden kirkosta kaakkoon, Mantereenjärveen laskevan Koskenjoen suun pohjoisrannalla, noin 500 metriä Sassin tilan päärakennuksesta kaakkoon. Paikalta on löytynyt 13.9.2014 metallinetsinnässä mm. miekan katkelma ja ponsi, 2 keihäänkärkeä, 4 silmäkirvestä, hopearaha, solkia sekä muita koruesineitä (KM 40659: 1, KM 40905: 1-16). Esineiden löytösyvyys savisella peltokumpareella oli noin 5-35 cm. Löytökeskittymän ulkopuolelta löytyi dirhemi ja miekan kahvan koristeosa (KM 40659: 2-3, ks. alakohteet). Kohteen tarkastuksessa (2014), pintapoiminnassa on löytynyt mm. palanutta luuta. Isojakokartan perusteella alueella on ollut kivikkoisia saarekkeita (hautaröykkiöitä?). Samalta pellolta on myös muita löytöjä noin 250 metriä länteen KM 40645 Vesilahti Sassi 1000027640. Lähin tunnettu muinaisjäännös on Kukkolan kuppikivi 1000024675 noin 600 metriä länteen. |
| metsakeskus.1000027682 |
91 |
Isosaari pohjoisranta 2 |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27009 |
392269.00000000 |
6664720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027682 |
Sijaintipaikka on Isosaaren pohjoisosassa Peninniemen länsirannalla niemen keskivaiheilla käytöstä jääneen betonilaiturin edustalla.
Laiturin perustana käytetty hirsiarkkurakenne, jonka koko on noin 11 x 10 metriä. Rakenne kohoaa meren pohjasta noin 7,5 metriä ja sen yläosa on noin metrin veden pinnan alapuolella. Arkku on salvottu hirsistä ja täytetty kivillä. Se on mahdollisesti myös päällystetty betonilla. Arkun kohdalla rannassa on käytöstä poistettu jäiden runtelema betonilaituri. Vaikuttaa siltä, että paikalla on aiemmin ollut pitempi laituri, jota lyhennettäessä ulompana oleva laituriarkku on jäänyt tarkoituksettomaksi. Laiturille johtaa kiskot. Laituri on ollut torpedokoeaseman käytössä. Torpedokoeasema valmistui 1936 ja se jäi pois alkuperäisestä käytöstään 1956.
Kohde havaittiin arkeologisessa vedenalaisinventoinnissa 2015 (Pintafilmi Oy). |
| metsakeskus.1000027693 |
213 |
Elämänlähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
484381.00000000 |
6865682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027693 |
Kohde tunnetaan kansanperinteessä nimellä Terveyslähde. Lähde sai 1700-luvulla virallisen terveyslähteen aseman, ja sen virkistyskäyttö on kirjallisten lähteiden perusteella jatkunut 1800-luvun puoliväliin asti. Paikalla on ollut tiettävästi myös keinuja sekä kioskimainen apteekkirakennus, jotka on myöhemmin purettu pois. |
| metsakeskus.1000027694 |
297 |
Jännevirran lossilaiturin puurakenne |
10001 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
542267.00000000 |
6982698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027694 |
Kohde sijaitsee Jännevirran lossilaiturin eteläpuoleisessa poukamassa.
Kyseessä on vedenalainen puurakenne, jonka koko on arviolta noin 7 m x 1,5 m. Rakenteen havaittu osa koostuu pitkittäisistä lankuista. Rakennetta peittää kauttaaltaan n. 10 cm paksuinen sedimenttikerros. Rakenne saattaa liittyä paikalla ennen lossilaituria sijainneeseen venelaituriin. |
| metsakeskus.1000027695 |
217 |
Matokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353933.00000000 |
7094619.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027695 |
Tervahauta sijaitsee Eskolanharjun länsilaidalla puron törmän eteläpuolella, lähimmästä
metsätiestä 80 m länteen. Paikka on rehevää kangasta, puusto on tiheää kuusikkoa.
Paikalla on tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien on 16 m, sisempi valli mukaan lukien 12 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu luoteeseen purolle päin, pituus 5,5 m ja syvyys 2,1 m. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä kuusia. |
| metsakeskus.1000027696 |
217 |
Matokangas 2 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
353944.00000000 |
7094638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027696 |
Tervapirtin kiuas sijaitsee Eskolanharjun länsilaidalla puron törmän eteläpuolella, lähimmästä metsätiestä 70 m länteen.
Kiuas sijaitsee kohteesta 1 Matokangas tervahauta noin 20 m koilliseen aivan puron törmän
yläpuolella. Mitat ovat 2,5 x 1,6 m ja korkeus 0,6 m. Rakenne on kokonaan aluskasvillisuuden ja lehtien peittämä. Koepistossa havaittiin humuksen alla palaneita kiviä (5-15 cm) ja nokimaata. |
| metsakeskus.1000027697 |
217 |
Elätekangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
354562.00000000 |
7096022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027697 |
Kohde sijaitsee Eskolanharjun länsiosassa tasanteella Riuttakallioiden pohjoispuolella, lähimmästä metsätiestä 60 m pohjoiseen. Paikka on kuivahko hiekkakangas, jossa on varttunutta kasvatusmetsikköä.
Kysymyksessä on tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 20 m, sisempi valli mukaan lukien 16 m, kuopan halkaisija on 11 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu länteen, sen pituus on 7 m ja syvyys 2,2 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000027698 |
217 |
Elätekangas 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
354520.00000000 |
7096037.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027698 |
Kohde sijaitsee Eskolanharjun länsiosassa tasanteella Riuttakallioiden pohjoispuolella kuivahkolla hiekkakankaalla.
Kohde sijaitsee tervahaudasta Elätekangas noin 45 m länsiluoteeseen hiekkatasanteella. Paikalla on U-muotoinen maaperustus, jonka ulkomitat ovat 10 x 5,5 m. Perustuksen leveys on 0,6 – 0,8 m ja korkeus 0,3-0,5 m. Se on tehty alkuperäisen pintamaan päällä ja sisältää sekoittunutta maata humuksen alla. Pohjoispää on auki.
Merkkejä tulisijasta ei havaittu. Kyseessä voi olla kämpän tai myös ison tallin perustus.
Huom. P-koordinaatti raportissa väärin. |
| metsakeskus.1000027699 |
738 |
Liesniemi |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
261727.00000000 |
6693722.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027699 |
Paikalla on sijainnut mahdollisesti keskiaikainen rälssisäteri, mihin viittaa useat löydökset pihapiiristä (ruukun palasia, rahalöytöjä, tiilimurskaa) sekä vanha, 1500-luvulle ajoittuva, holvattu kivikellari nykyisen kahvilarakennuksen alla. Maanomistajan mukaan varhaisin maininta Liesniemestä on vuodelta 1440. Myös Kuninkaankartastossa paikalle on merkitty rakennuksia. Kivinen kartanolinna lienee syystä tai toisesta tuhoutunut 1860-70-luvulla.
Maanomistajan mukaan tontilta on löytynyt runsaasti laastia ja tiiltä, ruukunpaloja sekä vanhoja rahoja. Lisäksi pihapiirin länsiosasta on löytynyt monta metriä ehjää ja noin metrin paksuista tiiliseinää, jonka maanomistaja oli peittänyt, jotta rakennelma säilyisi paremmin.
Keväällä 2015 tehdyssä tarkastuksessa ko. tiiliseinää ei löydetty, mutta pihapiirissä havaitiin useassa kohtaa tiiliä ja laastia. |
| metsakeskus.1000027702 |
738 |
Korvala 2 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
259599.00000000 |
6697523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027702 |
Paikalla on ollut Korvalan kylän Uppgårdin talon tontti. Sallmon talon tontti on sijainnut kutakuinkin koordinaateissa p=6697454, I=259530 ja Keskikylän tontti koordinaateissa p=6697256, I=259460.
Tarkastuksessa 2015 havaittiin pienehköllä mäkialueella ainakin kaksi rakennuksen perustusta. Näistä toinen oli suhteellisen pieni, noin neliönmuotoinen rakennuksen perustus, joka sijaitsee lähellä Korvalantietä, mäen rinteessä. Kivijalan yhdessä kulmassa oli selvä uunin tai tulisijan pohja. Toinen kivijalka havaittin edellisestä noin 35-40 metriä lounaaseen, hieman ylempänä kallioalueella. Tämä on todennäköisesti ollut pitkänomainen rakennus. Kivijalka oli pahoin rauennut. |
| metsakeskus.1000027705 |
445 |
Havsyn |
10007 |
12011 |
13116 |
11006 |
27009 |
183935.00000000 |
6640440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027705 |
Konekivääriasema. |
| metsakeskus.1000027706 |
445 |
Östergrannas |
10007 |
12011 |
13116 |
11006 |
27009 |
184040.00000000 |
6640391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027706 |
Konekivääriasema. |
| metsakeskus.1000027707 |
445 |
Östergrannas 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11006 |
27009 |
183999.00000000 |
6640432.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027707 |
Louhitun kallion reunaan, kiven lohkareista rakennettu tähystysasema (?). |
| metsakeskus.1000027708 |
445 |
Östergrannas 3 |
10007 |
12005 |
13060 |
11006 |
27000 |
184015.00000000 |
6640440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027708 |
Vaatimaton suorakaiteenmuotoinen rakennuksen perustus aivan nykyisen majakkarakennuksen läheisyydessä, sen länsipuolella. Epävarmaa on, liittyykö kivijalka majakkaan vaiko puolustusvarustuksiin? |
| metsakeskus.1000027708 |
445 |
Östergrannas 3 |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
184015.00000000 |
6640440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027708 |
Vaatimaton suorakaiteenmuotoinen rakennuksen perustus aivan nykyisen majakkarakennuksen läheisyydessä, sen länsipuolella. Epävarmaa on, liittyykö kivijalka majakkaan vaiko puolustusvarustuksiin? |
| metsakeskus.1000027709 |
445 |
Utö Kesnäs 8 |
10007 |
12011 |
13102 |
11006 |
27009 |
184437.00000000 |
6640328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027709 |
Melko kookas, kivistä rakennettu ja muodoltaan pyöreä mahdollinen tähystyspaikka. Kiviä on useassa kerroksessa. Sisäänkäynti länsilounaassa. Liittynee Kesnäs 7 rakenteisiin, jotka kuitenkin selvästi pienempiä ja vaatimattomampia. |
| metsakeskus.1000027710 |
748 |
Navettakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
395608.00000000 |
7176186.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027710 |
Paikalla on ehjä tervahauta, jonka halkaisija n. 12 m. |
| metsakeskus.1000027713 |
748 |
Mesilänkangas |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
397153.00000000 |
7176410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027713 |
Soiden ympäröimän matalan kankaan pohjoislaidan harjanteella on sammaleen peittämä kiukaan jäänne - tervapirtin kiuas. Tämän itäpuolella on kaksi tervahautaa, näistä itäsempi kiukaasta noin 90-100 metrin päässä. Läntisempi tervahauta on jokseenkin näiden puolivälissä. |
| metsakeskus.1000027713 |
748 |
Mesilänkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
397153.00000000 |
7176410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027713 |
Soiden ympäröimän matalan kankaan pohjoislaidan harjanteella on sammaleen peittämä kiukaan jäänne - tervapirtin kiuas. Tämän itäpuolella on kaksi tervahautaa, näistä itäsempi kiukaasta noin 90-100 metrin päässä. Läntisempi tervahauta on jokseenkin näiden puolivälissä. |
| metsakeskus.1000027714 |
91 |
Tukikohta XXIII:majoitusalue 1 |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027714 |
Säännöllisen muotoisia matalia kuoppia, jotka ovat todennäköisesti parakkien kuoppia, jotka liittyvät ensimmäisen maailmansodan linnoitteiden rakentamiseen. Kuopat sijaitsevat Hämeenlinnan väylän länsilaidalla, metsikössä.
Kohteessa on viisi suorakulmion muotoista kuoppaa, joiden koot ovat etelästä pohjoiseen:
Kuoppa 1 7 x 5 m, syvyys 0,5–1 m
Kuoppa 2 15 x 5 m, syvyys 1,5 m, joka on yhdistetty vieressä olevaan 5 x 4 m kokoiseen
kuoppaan 0,6 m leveällä aukolla.
Kuoppa 3 19 x 5 m, syvyys 0,8–1 m
Kuoppa 4 15 x 5 m, ympäröity 0,5 m korkealla maavallilla
Kuoppa 5 12 x 5 m, syvyys 0,7 m |
| metsakeskus.1000027715 |
748 |
Tihistenkangas |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
395147.00000000 |
7178543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027715 |
Harjanteella metsätien koillispuolella on kankaalla kaksi maakuoppaa. Pohjoisemman halkaisija on 2,4 m ja syvyys n. 60 cm ja sen eteläpuolella 17 m päässä olevan kuopan halkaisija on 3,2 m ja syvyys 70 cm. Kummassakin kuopassa on n. 5-7 cm paksu podsolmaannos, joten kuopat ovat vanhoja; mahdollisesti pyyntikuoppia. Kuopista noin 90 metriä luoteeseen on ehjä tervahauta, jonka halkaisija n. 15 m. Tästä noin 30 metriä länteen on harjanteen laen koillisreunalla tervapirtin jäännös, jossa on näkyvissä matala multapenkki kooltaan 3 x 3 m ja sen koilliskulmassa kiukaanjäännös. Eteläisempi kuoppa, tervahauta ja tervapirtti alakohteina. (Tervapirtti peruskartalla 244412). |
| metsakeskus.1000027715 |
748 |
Tihistenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
395147.00000000 |
7178543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027715 |
Harjanteella metsätien koillispuolella on kankaalla kaksi maakuoppaa. Pohjoisemman halkaisija on 2,4 m ja syvyys n. 60 cm ja sen eteläpuolella 17 m päässä olevan kuopan halkaisija on 3,2 m ja syvyys 70 cm. Kummassakin kuopassa on n. 5-7 cm paksu podsolmaannos, joten kuopat ovat vanhoja; mahdollisesti pyyntikuoppia. Kuopista noin 90 metriä luoteeseen on ehjä tervahauta, jonka halkaisija n. 15 m. Tästä noin 30 metriä länteen on harjanteen laen koillisreunalla tervapirtin jäännös, jossa on näkyvissä matala multapenkki kooltaan 3 x 3 m ja sen koilliskulmassa kiukaanjäännös. Eteläisempi kuoppa, tervahauta ja tervapirtti alakohteina. (Tervapirtti peruskartalla 244412). |
| metsakeskus.1000027715 |
748 |
Tihistenkangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
395147.00000000 |
7178543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027715 |
Harjanteella metsätien koillispuolella on kankaalla kaksi maakuoppaa. Pohjoisemman halkaisija on 2,4 m ja syvyys n. 60 cm ja sen eteläpuolella 17 m päässä olevan kuopan halkaisija on 3,2 m ja syvyys 70 cm. Kummassakin kuopassa on n. 5-7 cm paksu podsolmaannos, joten kuopat ovat vanhoja; mahdollisesti pyyntikuoppia. Kuopista noin 90 metriä luoteeseen on ehjä tervahauta, jonka halkaisija n. 15 m. Tästä noin 30 metriä länteen on harjanteen laen koillisreunalla tervapirtin jäännös, jossa on näkyvissä matala multapenkki kooltaan 3 x 3 m ja sen koilliskulmassa kiukaanjäännös. Eteläisempi kuoppa, tervahauta ja tervapirtti alakohteina. (Tervapirtti peruskartalla 244412). |
| metsakeskus.1000027716 |
853 |
Brinkhallin kartano 2 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
237757.00000000 |
6701880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027716 |
Kesäkuussa 2015 tehdyssä kartoituksessa kartoitettiin yhteensä 841 metriä kiviaitaa, joka kiertää Brinkhallintien eteläpuolella olevaa metsäaluetta. Kiviaita on pääosin huolellisesti tehty ja varsin hyvin säilynyt. Paikka paikoin ja varsinkin Kakskerran järvelle päin mentäessä, metsäalueen eteläreunassa, kiviaita on osin rauennut ja tällä puolella se on myös huolimattomammin tehty.
Kiviaita liittynee Brinkhallin kartanon toimintaan, mutta sen rakentamisajankohta ei ole tiedossa. Metsänreunassa, johon rekisteripiste osoittaa, näyttäisi olevan vanhaa tieuran pohjaa. Kiviaita on voitu siis ainakin osin tehdä reunustamaan tielinjausta.
Samanlaista kiviaitaa näyttäisi olevan myös metsäreunassa Brinkhallintien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000027717 |
748 |
Latvaneva N |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
395292.00000000 |
7178381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027717 |
Paikalla on hiilimiilun pohja, pyöreä matala ja tasalakinen kasa jota kiertää kuopat. Halkaisija 16 m. |
| metsakeskus.1000027718 |
748 |
Karhukangas NW |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
396667.00000000 |
7178799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027718 |
Laakean ja matalan hiekkakankaan itäreunamilla on suon laidalla sammaleen peittämän kiukaan jäänne - tervapirtti. Kiuas on noin 2 metriä halkaisjaltaan oleva matala kivikasa. Siinä on näkyvissä tiilenpala. Kiukaan kaakkoispuolella on kuoppa jonka halkaisija n. 1,5 m. Liukaasta noin 18 metriä länteen on tervahauta, jonka halkaisija on noin 16 m. |
| metsakeskus.1000027718 |
748 |
Karhukangas NW |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396667.00000000 |
7178799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027718 |
Laakean ja matalan hiekkakankaan itäreunamilla on suon laidalla sammaleen peittämän kiukaan jäänne - tervapirtti. Kiuas on noin 2 metriä halkaisjaltaan oleva matala kivikasa. Siinä on näkyvissä tiilenpala. Kiukaan kaakkoispuolella on kuoppa jonka halkaisija n. 1,5 m. Liukaasta noin 18 metriä länteen on tervahauta, jonka halkaisija on noin 16 m. |
| metsakeskus.1000027719 |
748 |
Soukatsuot N |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
395510.00000000 |
7177909.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027719 |
Matalalla, soiden ympäröimällä hiekkaharjanteella eli kaaralla on kaksi hiilimiilun pohjaa. Miilut ovat pyöreitä, halkaisija n. 14 m. Niitä kiertää katkonainen oja, mistä maata nostettu miilun peitteeksi. Miilujen itäpuolella, itäisemmästä miilusta kuutisen metriä, on noin metrin syvyinen nelisivuinen kuoppa, kooltaan 4 x 3,5 m. Eteläi-simmässä nurkassa on sammalpeitteen alla luonnonkivistä ladotun uunin jäänteet ja "hormikuoppa" nurkan ulkopuolella kuopan kupeessa. |
| metsakeskus.1000027720 |
445 |
Pölsböle |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
246916.00000000 |
6699538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027720 |
Pyöreähkö maan- ja kivensekainen röykkiö kallioalueen lakialueella. Röykkiön keskellä on suurehko kuoppa, joka tekee siitä kraaterimaisen. Röykkiön funktio on tuntematon, mutta varsin pienen kiviaineksen perusteella se ei liene hautaröykkiö. Osin röykkiötä peittää melko paksukin sammal, mutta yleisvaikutelma on, että kysymyksessä olisi varsin uudehko rakennelma tai ainakin sitä on muokattu lähivuosikymmeninä. Jonkinlainen väijymispaikka? |
| metsakeskus.1000027721 |
748 |
Soukatsuot S |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
395461.00000000 |
7177479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027721 |
Paikalla on avaamattoman (pilalle palaneen) hiilimiilun tai tervahaudan jäännös. Kohde sijaitsee matalalla, vain hieman suosta kohoavalla hiekkaharjanteella eli kaaralla. Kohde on korkea, sen vallin korkeus viereisestä maantasosta on liki 2 metriä. Rakenteessa ei ole keskisyvennystä. Kohteen halkaisija on 16 m ja siinä on useita ketun tai mäyrän pesiä, jotka sitä ovat murentaneet. |
| metsakeskus.1000027728 |
178 |
Aittalahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
546412.00000000 |
6833178.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027728 |
Kohde sijaitsee Huosiossalon eteläosassa Aittalahden perukassa. Paikalla on pieni tervahauta koillis-lounassuuntaisessa solassa kahden kallion välissä. Hauta on muodoltaan pyöreä ja sen vallien ulkopuolta ympäröi kuusi pienempää kuoppaa. Tervahaudan halkaisija on noin 7 metriä ja syvyys noin 0,7 metriä. |
| metsakeskus.1000027729 |
178 |
Hakolahti |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
548201.00000000 |
6828916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027729 |
Uimasalon länsireunalla Ristilammen ja Hakolahden välissä sijaitsee tien itäpuolella vanha talonpaikka kaakkoon viettävässä rinteessä. Paikka on tiettävästi autioitunut 1920- tai 1930-luvulla. Alueella on havaittavissa useita rakennuksen pohjia, kiviaitaa, kivikasoja ja pengerryksiä, mm. navetan kivijalka ja ainakin kaksi tulisijallista rakennuksen pohjaa sekä riihen kiuas. Alueella on tiettävästi ollut myös paja, josta on saatu tietoja vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä. Sen sijainti on kuitenkin epävarma. |
| metsakeskus.1000027730 |
178 |
Haukkolahti |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
546499.00000000 |
6832125.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027730 |
Kohde sijaitsee Huosiossalon eteläpäässä sekametsässä. Paikalla on ainakin neljä pientä muutamasta kivestä kasattua viljelys- tai laiduntamiseen liittyvää raivausröykkiöta. |
| metsakeskus.1000027731 |
491 |
Huuhtisaari 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
538938.00000000 |
6830669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027731 |
Kohde sijaitsee Ison Huuhtisaaren kaakkoisosassa. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys noin 2 metriä. Tervahaudan ympärillä on vallihautamainen syvennys. |
| metsakeskus.1000027732 |
748 |
Saunakaara |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
395531.00000000 |
7174922.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027732 |
Matala ja kapea muinainen hiekkasärkkä tai dyyni eli kaarto levenee ja kohoaa hieman paikalla ja kaartuu idän suunnasta lounaaseen. Särkän laella on pyöreä painanne, halkaisijaltaan n. 5 m. Kyseessä voi olla dyyneille tyypillinen tuulipurto tai virtauksen aiheuttama painanne, mutta asumuspainanne vaihtoehtoa ei voi sulkea pois, sillä painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi yksi kvartsi-iskos. Harjanteen laella kulkevalla tieuralla ei pinnassa havaittu kvartseja. Mahdollisen asuinpaikan rajaus on topografiaan perustuva arvio. Yksittäinen kvartsikaavin tavattiin kohteesta noin 150 metriä itään ja muutamia kvartsi-iskoksia havaittiin myös kohteesta noin 80 metriä lounaaseen (ks. alakohteet). Alueen havainnot viittaavat siihen, että paikalla voi olla laajakin, tosin pesäkkeellinen asuin-/leiripaikka. |
| metsakeskus.1000027732 |
748 |
Saunakaara |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
395531.00000000 |
7174922.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027732 |
Matala ja kapea muinainen hiekkasärkkä tai dyyni eli kaarto levenee ja kohoaa hieman paikalla ja kaartuu idän suunnasta lounaaseen. Särkän laella on pyöreä painanne, halkaisijaltaan n. 5 m. Kyseessä voi olla dyyneille tyypillinen tuulipurto tai virtauksen aiheuttama painanne, mutta asumuspainanne vaihtoehtoa ei voi sulkea pois, sillä painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi yksi kvartsi-iskos. Harjanteen laella kulkevalla tieuralla ei pinnassa havaittu kvartseja. Mahdollisen asuinpaikan rajaus on topografiaan perustuva arvio. Yksittäinen kvartsikaavin tavattiin kohteesta noin 150 metriä itään ja muutamia kvartsi-iskoksia havaittiin myös kohteesta noin 80 metriä lounaaseen (ks. alakohteet). Alueen havainnot viittaavat siihen, että paikalla voi olla laajakin, tosin pesäkkeellinen asuin-/leiripaikka. |
| metsakeskus.1000027739 |
908 |
Riihivainio |
10002 |
12008 |
13090 |
11033 |
27000 |
339041.00000000 |
6784107.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027739 |
Löytöpaikka sijaitsee 5,6 km Sääksmäen kirkosta lounaaseen, Saarioisjärven länsipuolella, Päivölän kansanopiston päärakennuksesta 300 metriä länteen, Päivöläntien pohjoispuolisessa pellossa. KM 40712:1-5 pronssinen karhunhammasriipus, kantasormus, ketjunkantajan katkelma, riipuksen katkelma ja helan katkelma ovat löytyneet metallinetsinnässä 26.4.2015. Löytösyvyys on 5-15 cm. Löytökeskittymän alueella havaittiin hieman värjääntynyttä peltomultaa. Löytöalueen laajuus on 70x100 metriä. Paikalta on löytynyt myös koristehela KM 40784:1 sekä dirhemin katkelma ja kankiketjun nivel KM 40891:1-2. Paasian kuppikivi 1000024635 sijaitsee löytöpaikasta 130 metriä länteen. |
| metsakeskus.1000027739 |
908 |
Riihivainio |
10002 |
12008 |
13090 |
11006 |
27000 |
339041.00000000 |
6784107.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027739 |
Löytöpaikka sijaitsee 5,6 km Sääksmäen kirkosta lounaaseen, Saarioisjärven länsipuolella, Päivölän kansanopiston päärakennuksesta 300 metriä länteen, Päivöläntien pohjoispuolisessa pellossa. KM 40712:1-5 pronssinen karhunhammasriipus, kantasormus, ketjunkantajan katkelma, riipuksen katkelma ja helan katkelma ovat löytyneet metallinetsinnässä 26.4.2015. Löytösyvyys on 5-15 cm. Löytökeskittymän alueella havaittiin hieman värjääntynyttä peltomultaa. Löytöalueen laajuus on 70x100 metriä. Paikalta on löytynyt myös koristehela KM 40784:1 sekä dirhemin katkelma ja kankiketjun nivel KM 40891:1-2. Paasian kuppikivi 1000024635 sijaitsee löytöpaikasta 130 metriä länteen. |
| metsakeskus.1000027741 |
854 |
Virtala (Auerjoki) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364650.00000000 |
7423460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027741 |
Virtalan löytöpaikka, mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Torniojoen rannalla, Teikosuvannon kylän pohjoisosassa. Virtalan (Auerjoen) ja Laitamaan tilat sijaitsevat joensuuntaisella hiekkaharjanteella, jonka pituus on n. 600 m, leveys n. 80 m ja korkeus joen pinnasta n. 10m (Z= 97,5 m). Harjanteen alla on ennen alempaa rantatörmää n. 30 m leveä tasanne, terassi, joka on n. 3 m joen pinnan tasoa korkeammalla. Harjanteen pohjoisosa (Laitamaa) on pelloksi raivattua, eteläosa (Virtala) lähinnä pensoittunutta rantalepikkoa.
Paikalta on vuonna 1952 löytynyt tuura (Rovaniemihakku) KM 13089 Virtalan talon
maalta. Esine löytyi auran viilloksesta n. 40 cm:n syvyydestä. Löytöpaikka on harjanteen alla, alemmalla tasanteella, n. 27 m joesta. Ylemmältä rantapenkereeltä oli löytötietojen
mukaan samalla noussut punertavaa ainetta, joka näytti tuhkalta.
Vuonna 1984 inventoinnissa saatujen lisätietojen mukaan hakun löytökohta
oli n. 100 m Auerjoen talosta länsiluoteeseen, nykyisen kesämökin tienoilla. Paikan maaperässä on peltomaakerroksen alla hiekka.
Löytötiedoissa kerrotaan edelleen, että paikasta n. 60 m pohjoisempaa on ennen
sotia löydetty pienempi samanlainen kiviesine, ilmeinen tuura. Lapin sodassa
kylä poltettiin, jolloin myös tämä kiviesine oli hävinnyt. Rinne oli löytöpaikan
kohdalla ollut kivetöntä hiekkaa, mutta peltoja raivattaessa oli tältä kohtaa löydetty kivirakennelmia, mahdollisia tulisijan jäännöksiä. Rantatasanteelta tiedetään myös löydetyn hiiltä aurattaessa. Hiiltä oli myös tästä n. 50 m pohjoiseen sijaitsevassa perunapellossa.
Inventoinnissa (1984) saatiin myös tieto, että talon pikkupoika olisi löytänyt sittemmin joenrantaan kadottamansa sirpintapaisen, n. 20 cm pitkän kiviesineen. Inventoinnissa ei kuitenkaan havaittu kvartsi-iskoksia. Paikan sijainti ja löydöt huomioon ottaen paikka
vaikuttaa ilmeiseltä asuin- tai leiripaikalta. |
| metsakeskus.1000027743 |
301 |
Rinta-Tassi |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
262038.00000000 |
6947612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027743 |
Löytöpaikka sijaitsee Kurikan kirkosta 4,2 km lounaaseen, Kyrönjoen Mietaankosken luoteispuolisella peltoniemellä. Pellosta on löytynyt noin 170 kpl historiallisen ajan metalliesineitä toukokuussa 2015 metallinetsinnässä. Esineitä ei talletettu Kansallismuseon kokoelmiin (verifikaatti ja valokuvat arkistossa). Löytöinä on rautaesineitä, nappeja, solkia, lusikka, kirjansolki, veitsen pää, luoteja ja pieniä metallin paloja. Rahoja on yhteensä 53 kpl, joista kolme hopeaa, loput kuparia. Ruotsin rahoja on 25 kpl, vanhin ¼ äyriä Kristiinan ajalta. Kaarle XI:n 1/6 äyriä (1666-1686) on 7 kpl, suurimman ryhmän muodostavat 1700-luvun lopun kupariäyrit, joita on 10 kappaletta. Tämän lisäksi joukossa on yksi hätäraha vuodelta 1718, Fredrik I:n äyri 1746, Adolf Fredrikin 2 äyriä ja Kustaa IV:n ½ shillinkiä. Nuorin Ruotsin raha on Kaarle XIV Juhanan ¼ killinkiä vuodelta 1829. Venäläisiä rahoja on 8 kappaletta. Näistä vanhin on Aleksanteri I:n hopeinen 10 kopeekkaa vuodelta 1804. Toinen hopearaha on 20 kopeekkaa 1870-luvulta. Lisäksi on 6 kuparirahaa 1800-luvulta. Suomen rahoja on 8 kappaletta. Hopeinen 25 penniä 1866, kuparinen 10 penniä 1880-luvulta sekä 6 kpl 1 pennistä 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Tunnistamattomia rahoja 1700- ja 1800-luvulta on yhteensä 12 kpl.
Löytöalueen laajuus tai löytöjen levintä ei ole tiedossa, koska löydöille on ilmoitettu vain yksi koordinaatti (keskikoordinaatti?). Pellossa on ollut kumpuja, jotka on tasattu ja ojitettu. Alueen läpi on kulkenut tie. Tarkastamaton löytöpaikka, mahdollinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000027744 |
91 |
Vartiosaari 2 |
10007 |
12005 |
13059 |
11006 |
27009 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027744 |
Vartiosaaren koillisosassa korkealla kaliolla sijaitseva kummeli. Kyseessä on lohkokivistä avokalliolle koottu neliömäinen kummeli, joka kapenee ylöspäin. Sen koko on alaosassa 4.7-5.1 metriä ja yläosassa 2.5-2.9 metriä. Sen korkeus on kalliosta riippuen 1.95-2.25 metriä. Seinien kaltevuuden takia ylä- ja alareunan ero on 75-80 cm, mutta itäseinä merelle päin on kaltevampi, 170 cm. Kummelin itäsivu osoittaa kaakkoon Kallahdenselän keskiosan Kivisaaren ja Satamasaaren välistä menevää väylää kohti.
Kummeli on ollut paikallisten tiedonantojen mukaan aiemmin korkeampi (kolmannes korkeudesta on kadonnut) ja valkoiseksi kalkittu.
Kummelin ovat rakentaneet venäläiset matruusit noin vuoden 1905 paikkeilla paikallisen asukkaan isän silminnäkijähavainnon muukaan. |
| metsakeskus.1000027746 |
91 |
Vartiosaaren louhos |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027746 |
Vartiosaaren länsiosassa on ollut liuskekivilouhos. Nyt kohdalla on mm. pystysuora louhittu kallioseinämä ja runsaasti louhintakiveä 50x150 metrin alueella. Vuoden 1825 kirjallisessa lähteessä ja vuonna 1914 Uppbyn kartanon historiaa käsittelevässä Axel Lindbergin kirjoituksessa mainitaan että täältä olisi kuljetettu suuria määriä liuskekiveä Suomenlinnan rakennusten kattoihin.
Saaressa on useita muitakin louhintapaikkoja liittyen 1800-luvun huvilarakentamiseen. |
| metsakeskus.1000027749 |
922 |
Jussilanhaka |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
311973.00000000 |
6805351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027749 |
Paikka sijaitsee Laukon kartanosta 1,6 km luoteeseen, Pajalahden suun länsipuolella rannassa, pelto-alueiden ja Vakkalanselän rajaamalla matalalla, metsäisellä kumpareella. Paikalla todettiin noin 45 x 30 m alalla viisi maanpinnalle erottuvaa rakennetta sekä lisäksi kulttuurikerrosta ja löytöjä yhdeltä alueelta, jossa ei ollet maanpinnalla havaittavissa rakenteita. Alue on kuusivoittoista sekametsää. Maaperä on paikoin moreenia, paikoin vähäkivistä hietaa. Kohteet vaikuttavat varsin hyvin säilyneiltä.
Kyseessä on torpan paikka, joka on merkitty v. 1773 kartalle sekä 1840-luvun Vesilahden pitäjänkarttaan. Torppaa - tai mitään rakennuksia ylipäätään - ei ole enää merkitty myöhempiin karttoihin, kuten vuoden 1909 senaatinkarttaan ja 1954 peruskarttaan. Torppa on siten hylätty viimeistään aivan 1900-luvun alussa.
Kuninkaan tiekartasto Suomessa 1790 -teoksen kartassa (s. 172) on Pajalahden suun länsirannalle merkitty kylä (useita taloja), jonka voi tulkita sijaitsevan samalla paikalla kuin myöhempi torpanpaikka. Taloryhmän yläpuolella on kartassa teksti "Paidaniemi". On epäselvää tarkoittaako nimi taloryhmää vaiko itäpuolella sijaitsevaa niemeä, joka nykyään tunnetaan Päireniemenä.
On mahdollista, että nyt havaittu torpanpaikka on perustettu viimeistään 1770-luvun alussa, mutta ei ole mahdotonta, että se olisi perustettu jo paljon aiemmin. On myös mahdollista (mitä nyt ei enempää selvitetty), että kyseessä on vanhempi kylänpaikka, joka sittemmin on "taantunut" Laukon torpaksi. Torpan paikka on arkeologisesti hyvin säilynyt ja ehjä kokonaisuus, jonka asutus ja käyttö on päättynyt yli 100 vuotta sitten. |
| metsakeskus.1000027750 |
922 |
Päirenniemi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
312490.00000000 |
6805443.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027750 |
Moreeniharjanteelle kaivettu noin 300 x 150 cm laajuinen soikea kuoppa, syvyydeltään noin 50 cm. Kuopan pohjalle tehdyssä koekuopassa oli vahvaa nokimaata, jolla perusteella kyseessä on hiilihauta. Alue on mäntyä ja kuusta kasvavaa metsää. |
| metsakeskus.1000027751 |
922 |
Pajalahti |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
312756.00000000 |
6805276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027751 |
Hyvin kivikkoiseen moreenimaahan kaivettu pyöreähkö kuoppa, halkaisijaltaan reunavallien ulkosyrjiltä mitaten noin 5 m, syvyys noin 1 m.
Kuopassa on käytössä oleva ketun- tai mäyränpesä, joka on sotkenut rakennetta. Puusto on kuusi- ja mäntymetsää. Kuopan tulkinta on avoin. Mahdollisesti kyseessä on kellarikuoppa. Tämän eteläpuolella, tien ja järven välissä on vanhaa peltoa. |
| metsakeskus.1000027752 |
922 |
Pritkoolinlahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
313763.00000000 |
6805735.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027752 |
Vanhalla rantatörmällä soikea kuoppa, mitat noin 2,5 x 3,5 m, syvyys noin 40 cm. Kuoppaan tehdyssä koekuopassa todettiin vahvaa nokimaata, millä perusteella kyseessä lienee hiilihauta. Kuopasta jatkuu pohjoiseen, vanhan rantatörmän yli matala ura, millä perusteella kyseessä saattaa olla myös poikkeuksellisen pieni tervahauta. Maaperä on hietaa, puusto pääasiassa kuusta. |
| metsakeskus.1000027753 |
182 |
Vangonmäki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
402334.00000000 |
6866811.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027753 |
Kohde sijaitsee Jämsänkosken Vangonmäellä, Kinulan kaupungiosasta länteen olevalla mäntykankaalla. Ammattioppilaitoksen lähimmät rakennukset ovat noin 100 metriä itään. Hiilimiilu havaittiin ilmalaserkeilausaineistosta. Miilu on halkaisijaltaan noin kuusi metriä, keskellä on noin metrin syvä kuoppa. Se on aivan polkujen risteyksessä, mutta kuusien katveessa, joten se erottuu huonosti. |
| metsakeskus.1000027754 |
139 |
Illinsaari 7 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
425672.00000000 |
7245675.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027754 |
Löytöpaikka sijaitsee Iin nykyisestä kirkosta noin 1,73 km itään, Illinsaaren Kiviharjun länsipuolella, Pääskynkujan itäpäässä olevasta mutkasta 70-75 metriä pohjoiseen. Alue on länteen loivasti laskevaa mäntyvaltaista hiekkakangasta. Löytöalueen eteläpuoli on omakotialuetta.
Paikalta on löytynyt 13.9.2015 metallinilmaisinlöytönä hevosenkenkäsolki, pronssihela, pronssi-/kuparipellin(?) kappaleita, rautaveitsi ja rautapaloja (KM 40717:1-10) kolmesta aivan vierekkäin olevasta kohdasta. Kohteen tarkastuksessa ei ole todettu mitään sellaista pintatarkastelussa erottuvaa rakennetta, joka viittaisi kiinteään muinaisjäännökseen.
Vuoden 2016 kaivauksissa todettiin alueelta verrattain tarkkarajainen ja kohtuullisen pieni kiinteä muinaisjäännös, joka muodostui palaneen hiekan alueesta ja josta tehtiin joitakin ihmisen toiminnasta kertovia löytöjä (palanutta luuta, palanuta piitä sekä joistakin pienistä esineistä ja niiden fragmenteista). Havaintojen perusteella paikka voidaan tulkita kremaatiopaikaksi. |
| metsakeskus.1000027754 |
139 |
Illinsaari 7 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
425672.00000000 |
7245675.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027754 |
Löytöpaikka sijaitsee Iin nykyisestä kirkosta noin 1,73 km itään, Illinsaaren Kiviharjun länsipuolella, Pääskynkujan itäpäässä olevasta mutkasta 70-75 metriä pohjoiseen. Alue on länteen loivasti laskevaa mäntyvaltaista hiekkakangasta. Löytöalueen eteläpuoli on omakotialuetta.
Paikalta on löytynyt 13.9.2015 metallinilmaisinlöytönä hevosenkenkäsolki, pronssihela, pronssi-/kuparipellin(?) kappaleita, rautaveitsi ja rautapaloja (KM 40717:1-10) kolmesta aivan vierekkäin olevasta kohdasta. Kohteen tarkastuksessa ei ole todettu mitään sellaista pintatarkastelussa erottuvaa rakennetta, joka viittaisi kiinteään muinaisjäännökseen.
Vuoden 2016 kaivauksissa todettiin alueelta verrattain tarkkarajainen ja kohtuullisen pieni kiinteä muinaisjäännös, joka muodostui palaneen hiekan alueesta ja josta tehtiin joitakin ihmisen toiminnasta kertovia löytöjä (palanutta luuta, palanuta piitä sekä joistakin pienistä esineistä ja niiden fragmenteista). Havaintojen perusteella paikka voidaan tulkita kremaatiopaikaksi. |
| metsakeskus.1000027755 |
91 |
Iso Leikosaari |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
397850.00000000 |
6671788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027755 |
Sijaintipaikka on Helsingin itäisessä saaristossa Villingistä koilliseen Iso Leikosaaren eteläosan itärannan lähellä.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 15 metriä. Itä-länsisuunnassa oleva runko on muodossaan. Keula osoittaa länteen. Peräranka ja osa kaarista on pystyssä, alaosassa on ulko- ja sisälaudoitusta paikallaan ja irronneena. Pohjan syvyys on 3 metriä. Runko on suurelta osalta sedimenttiin painuneena. Hylyn päällä on vanha kalaverkko.
Hylky havaittiin sattumalta vedenalaisen luontokartoituksen yhteydessä. Hylkyä ei ole dokumentoitu eikä tutkittu. |
| metsakeskus.1000027756 |
208 |
Varvaskurunkalliot 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
365072.00000000 |
7124570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027756 |
Kohde sijaitsee Tyhgästä Taluskylään johtavasta Kytöläntiestä etelään, Varvaskurunkalliot kiertävän metsätien eteläpuolella noin 300 metriä pitkän avokallioalueen korkeimmalla kohdalla. Kohteen itäpuolella on Haapasuo, jonka alueella sijaistee laskettu Vetenjärvi (merkitty 1800-luvun pitäjänkartalle).
Selvästi maisemassa erottuva kivilatomus sijaitsee avokallion korkeimmalla kohdalla, ympäristö on luonnonkaunista mäntymetsää. Pyöristyneen suorakaiteen muotoinen latomus on kooltaan n. 7 x 4 metriä ja sen keskusta on kivetön. Rakenteen kaakkoisreunaan liittyy noin 2 m halkaijaltaan oleva röykkiökiveys, joka koostuu 1-2(3) kivikerrasta. Kivien koot vaihtelevat 30 cm - 50 cm.
Rannansiirtymiskronologian perusteella latomus voodaan ajoittaa myöhäiskivikautiseksi, jolloin kohteen itäpuolelle muodostui järvi. Noin 60 metriä etelään rakenteesta kallionreunalla on kivikko, jossa voi havaita ihmisen liikuttelemia kiviä mutta ei selviä rakenteita.
Ympäristössä kallioilla on useita eri tavoin koottuja rajakiviä, jotka sijaistevat melkein kaikki nykyisillä rajalinjoilla. |
| metsakeskus.1000027757 |
208 |
Kärsänkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
361732.00000000 |
7117920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027757 |
Kohde sijaitsee Yli-Käännän laajasta peltoalueesta lounaaseen, soistuneen rämeen keskellä olevalla matalalla kivisellä kankaalla, jossa kasvaa nuorta-varttunutta kasvatusmetsää.
Tervahauta sijaitsee kankaan kaakkoispäässä hieman korkeammalla kohdalla. Hauta on pääosin kivistä tehty ja kuoppa vuorattu savella/hiesulla. Rakenteeltaan se on tuplahauta jonka läpimitta on 18 metriä, kuopan halkaisija 8 metriä ja syvyys 1,1, metriä. Koilliseen suuntautuvan halssin pituus on 5 metriä ja syvyys 1,7 metriä. Haudan päällä kasvaa isoja kuusia ja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000027759 |
749 |
Pitkälän kivilaituri |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
541830.00000000 |
6983973.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027759 |
Kohde sijaitsee Jänneniemen kapeikosta pohjoiseen, Rissalanrannassa, Pitkälän tilan rannassa.
Kyseessä on yksittäinen n. 10 m pitkä kivilaiturin pohja. Paikalla näkyy talo 1700-luvun kartoista alkaen, 1800-luvulta Hämälä –nimisenä. Laiturinpohja liittyy todennäköisesti kiinteästi tilan historiaan, mutta laiturin rakennus ja käyttöajankohta ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000027760 |
749 |
Rissalanrannan kivilaiturit |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
542010.00000000 |
6983171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027760 |
Jännevirran Rissalanrannassa, hieman yleisen uimarannan eteläpuolella, sijaitsee neljän kivilaiturin ryhmä.
Rissalanrannassa sijaitsee neljän suurehkon kivilaiturinpohjan ryhmä. Laiturit ovat poistuneet käytöstä, eikä niiden rakentamisajankohdasta tai käytöstä ole tietoa. Kivilaiturit voivat liittyä Rissalanrannan historialliseen kyläasutukseen. Paikan lähellä ovat sijainneet Yrjölän ja Hämälän talot, jotka on merkitty karttoihin ilman nimiä 1700-luvulla. Yrjölän talo näkyy nimellään 1800-luvun puolivälin kartassa ja se on sijainnut lähimpänä kohdetta.
Historiallisten karttojen perusteella vaikuttaa siltä, että kohdalla on saattanut aiemmin sijaita Karjalantien Jännevirran ylityspaikka, mihin rakenteet voivat myös liittyä. Tämä selittäisi sitä, miksi laiturit ovat poikkeuksellisen suuria muihin Rissalanrannan vastaaviin laiturirakenteisiin verrattuna ja, miksi ne ovat ryhmänä. Kartoissa ylityspaikka kuitenkin vaihtelee (ks. esim. 1781-1783 Charta öfver Cuopio Sokn uti Savolax och Carelens län: Sammandragen af skattläggnings och storskifts mätningarne samt i mindre form
renoverad; 1868: Karta öfver Finland : Sektionen E4 : större delen af St. Michels län med tillgränsande delar af Kuopio och Wiborgs län; 1852-1856 Gustav Thilen Kuopion lääninkartta), mikä voi paitsi kertoa karttojen epätarkkuuksista, myös heijastaa todellista tilannetta. Lossilaituriin nähden neljän kivilaiturin ryhmä sijaitsee liian pohjoisessa, täten todennäköistä ei ole niiden liittyminen lossiliikenteeseen. Todennäköisesti ne ovat joko toimineet aiemmassa veneillä tapahtuneessa virran ylityksessä tai palvelleet talojen omia
tarpeita. Ajoitus jää epävarmaksi. Neljä laituria voivat olla myös keskenään eriaikaisia, mihin saattaa viitata ero käytetyissä rakennuskivissä.
Laiturinpohjat on nimetty inventointiraportissa pohjoisesta alkaen kirjaintunnuksilla A, B, C ja D. Laiturit A ja B on rakennettu suurista luonnonkivistä, kun taas C ja D pienemmästä kiviaineksesta. Laituri A on pituudeltaan 29 m ja leveydeltään 3,5 m. Laituri D on 35 m pitkä ja 8 m leveä ollen selkeästi suurin neljästä laiturista. Laitureita B ja C ei voitu mitata tyydyttävällä tarkkuudella tiheästä kasvustosta johtuen. Neljän ryhmänä kokonaisuuden leveys on n. 75 m ja etäisyys rannasta suurimmillaan laiturin D kärjessä 35 m. |
| metsakeskus.1000027762 |
749 |
Jännevirran Virrankorvan kivilaiturit |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
541811.00000000 |
6982347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027762 |
Kohteet sijaitsevat Jännevirran länsirannalla Virrankorvan talon rannassa.
Kyseessä on kolmen pienehkön kivilaiturin ryhmä. Laiturit ovat selvästi pienempiä kuin Jännevirran Rissalanrannan neljän kivilaiturin ryhmän laiturit (kohde nro 1000027760). Virrankorvassa näkyy talo vuoden 1927 kartoista alkaen, mutta laiturinpohjille ei ole voitu määrittää tarkkaa ajoitusta. Historiallisten karttojen perusteella Virrankorven laiturit ovat todennäköisesti nuorempi kuin Rissalanrannan laiturit. |
| metsakeskus.1000027763 |
208 |
Hirvimaa |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
360641.00000000 |
7106116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027763 |
Hirvimaan Kivikkoisen laakean moreenimäen laen eteläreunalla, loivassa ylärinteessä on rakennuksen kivijalka. Jyhkeä rakenne on kooltaan se on 7 x 5 metriä ja se on koottu isoista kivistä, rakenteen leveys on 0,7 - 1 metriä ja korkeus 0,7-1,2 metriä. Eteläsivulla on aukko.
Rakennuksen sisäpuoli on kaivettu ympäröivää maata syvemmäksi. Rakenteen kivet ovat sammaloituneita. Kiukaan jäännöstä ei sisällä ole. Sammaleiden perusteella rakenne ei ole uusi mutta muutoin ajoitusta ei voi tarkentaa. Rakenteen sisällä kasvaa nuoria kuusia, ympäristön puuusto on uudistettu noin 2005. Lähistöllä ei ole havaittavissa muita vanhemman ihmistoiminnan merkkejä eikä viljelykelpoista maastoa.
Rakennuksen ajoitus ja funktio eivät ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000027767 |
407 |
Källudden |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
463239.00000000 |
6711392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027767 |
Löytöpaikka sijaitsee Lapinjärven kirkosta noin 12,5 km kaakkoon, Taasianjoen itäpuolisella suoalueella, Källudden-nimisellä hiekkaharjanteella, 420 metriä pohjoiskoilliseen Petjärventien ja sähkölinjan ristyskohdasta. Löytöpaikan ohi kulkee nimeämätön metsäautotie. Löytöpaikka on muinainen rantatörmä ja sen eteläpuolella on suo. Toukokuussa 2015 löytyi voimalinjapylvään juurelta tieuran pohjoispuolelta varhaiskampakeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta KM 40727:1-7. Löytösyvyys on 0-30 cm. Löytöjen perusteella paikalla on kivikautinen asuinpaikka. Sen laajuus on tuntematon. Långbromossenin kivikautinen asuinpaikka 1000016970 sijaitsee löytöpaikasta kilometrin eteläkaakkoon. |
| metsakeskus.1000027768 |
434 |
Rundkärret 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450366.00000000 |
6704904.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027768 |
Löytöpaikka sijaitsee Loviisan kirkosta 7,2 km pohjoisluoteeseen, moottoritien VT7 eteläpuolella, noin 80 metriä tiestä etelään, Ängeskärrsbergetin hiekkakuopan itäpuolella kulkevan tien varressa. Tien reunaojista on löytynyt (2015?) kvartsia ja palanutta luuta KM 40729:1-2. Löytöalueen laajuus on tuntematon. Paikalla on löytöjen peusteella kivikautinen asuinpaikka. Lähin tunnettu kohde on moottoritien pohjoispuolella oleva Rundkärret kivikautinen asuinpaikka 1000012262 noin 200 metrin päässä (samalla rantatörmällä?). Tarkastamaton löytöpaikka. |
| metsakeskus.1000027771 |
625 |
Lapinpäänkalliot 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
364799.00000000 |
7139731.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027771 |
Loivasti pohjoiseen vietävällä hiekkatasanteella kahden kallioalueen välissä on tervahauta ("tuplahauta"), jonka halkaisija ulompi valli mukaan lukien on 19 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus n. 5 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä lehtipuita ja kuusia. Ympäristö on muokattu, taimikkoa |
| metsakeskus.1000027772 |
625 |
Lahdennevanketo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368215.00000000 |
7138420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027772 |
Yppärinnevan ja Lahdennevankedon välissä matalan kankaan länsireunalla on 3 tervahautaa ja vuoden 2015 inventoinnissa tallin perustukseksi tulkittu rakennuksen pohja. Peruskartelle merkityn tervahaudan Läpimitta valli mukaan lukien n. 15 m, halssi suuntautuu ensin etelään ja kääntyy sitten lounaaseen, se on yli 10 m pitkä. Pohjaa kiertää ilma-aukot. Päällä kasvaa kuusia, joista suurimmat ovat rungon läpimitaltaan yli 50 cm. Muut rakenteet merkitty alakohteina. |
| metsakeskus.1000027772 |
625 |
Lahdennevanketo |
10002 |
12009 |
13096 |
11006 |
27000 |
368215.00000000 |
7138420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027772 |
Yppärinnevan ja Lahdennevankedon välissä matalan kankaan länsireunalla on 3 tervahautaa ja vuoden 2015 inventoinnissa tallin perustukseksi tulkittu rakennuksen pohja. Peruskartelle merkityn tervahaudan Läpimitta valli mukaan lukien n. 15 m, halssi suuntautuu ensin etelään ja kääntyy sitten lounaaseen, se on yli 10 m pitkä. Pohjaa kiertää ilma-aukot. Päällä kasvaa kuusia, joista suurimmat ovat rungon läpimitaltaan yli 50 cm. Muut rakenteet merkitty alakohteina. |
| metsakeskus.1000027773 |
625 |
Perämaanpirtti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368718.00000000 |
7140727.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027773 |
Perämaanpirtin kallioiden välissä kulkevan metsätien varrella on 2 tervahautaa ja rakennuksen perustus. Tervahauta 1 sijaitsee välittömästi metsätien reunalla. Sen läpimitta on n. 15 m vallin reunoista mitattuna, syvyys n. 1,5 m, vallin leveys 3-5 m ja korkeus enimmillään n. 1,5 m maanpinnasta, halssi kaakkoon, pituus n. 6 m. Muut rakenteet merkitty alakohteina. |
| metsakeskus.1000027773 |
625 |
Perämaanpirtti |
10002 |
12009 |
13096 |
11006 |
27000 |
368718.00000000 |
7140727.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027773 |
Perämaanpirtin kallioiden välissä kulkevan metsätien varrella on 2 tervahautaa ja rakennuksen perustus. Tervahauta 1 sijaitsee välittömästi metsätien reunalla. Sen läpimitta on n. 15 m vallin reunoista mitattuna, syvyys n. 1,5 m, vallin leveys 3-5 m ja korkeus enimmillään n. 1,5 m maanpinnasta, halssi kaakkoon, pituus n. 6 m. Muut rakenteet merkitty alakohteina. |
| metsakeskus.1000027774 |
290 |
Iso Lentuakoski itäranta |
10007 |
12005 |
13217 |
11006 |
27008 |
625860.00000000 |
7121150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027774 |
Kohde sijaitsee Iso Lentuakosken itärannalla.
Kyseessä on möljä eli tervaveneiden vetosilta. Möljä on tyypiltään hirsiarkkumöljä. Möljän hirsiarkut on täytetty kivillä. Rakenteen pituus on noin 350 metriä. Kivipinnan päälle on tehty kooltaan 4 m x 150 m kulkulankutus. Möljä on yhdistetty pohjoispäästä maalle kahdella kulkusillalla. Möljä liittyy tervankuljetuksen historiaan. Liikenneviraston mukaan möljä on rakennettu 1800-luvun alussa.
2018: Kohde ennallaan. Keskiosassa puinen ja metallikaiteinen kävelysilta möljän päällä on uusittu melko hiljattain. Kuhmon historian mukaan Lentuankoskelle rakennettiin vuonna 1882 vetomöljä (Jorma Wilmi, Kuhmon historia. 2003, s. 254). |
| metsakeskus.1000027775 |
290 |
Iso Lentuakoski länsiranta |
10007 |
12005 |
13217 |
11006 |
27008 |
625644.00000000 |
7121212.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027775 |
Kohde sijaitsee Iso Lentuakosken länsipuolen niemellä.
Kyseessä on veneiden vetoraide. Vetoraiteen pituus on noin 300 metriä. Liikenneviraston mukaan vetoraide on rakennettu 1800-luvun loppupuolella ja sitä on peruskorjattu 1980-luvulla. |
| metsakeskus.1000027777 |
625 |
Lapinpäänkalliot 2 |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
364781.00000000 |
7139600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027777 |
Loivasti pohjoiseen vietävässä syvänteessä kallioiden välissä on kolme hieman kaarevaa eteläpohjoissuuntaisia kivivallia, joiden pituus on 20 m – 25 m. Länsipuolinen valli on hieman alempana. Vallien leveys on 2 – 2,5 m ja korkeus 0,5 – 0,8 m. Rakenteet ovat sammalen ja jäkälän peitossa. Maaperä on kivinen, paikoitellen kallio on heti humuksen alla. Kivivallien funktio on epäselvä, ympäristöä ei ole raivattu, siellä on runsaasti isoja kiviä. Vallien välissä ei ole ympäröivää maanpintaa syvempiä uria, paikoitellen on kalliota, joten kyse ei ole esim. laikutuksesta tai aurauksesta. Havaintojen perusteella kivivallit on käsiin ladottu. |
| metsakeskus.1000027778 |
290 |
Kaarne |
10007 |
12005 |
13073 |
11006 |
27008 |
622747.00000000 |
7131567.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027778 |
Kohde sijaitsee Vetotaipaleenkankaalla Niskajärven ja Koposen välillä ja se ohittaa vaikeasti laskettavan Kaarneenkosken. Karttaan on merkitty vetoraiteen kohdalle sana "Kenttärata".
Kyseessä on veneiden vetoraide, jonka pituus on noin 180 metriä. Rata on rakennettu osittain vedessä ja rannalla kiviladelman päälle. Alueella on havaittavissa myös mahdollisen vanhan puulaiturin jäänteitä. Liikenneviraston mukaan vetoraide on rakennettu 1800-luvun loppupuolella ja peruskorjattu 1980-luvulla. Toisen tiedon mukaan rata rakennettiin vuonna 1938 Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta. Rata on rakennettu pitkään käytössä olleen kulkuväylän kohdalle. Aikaisemmin veneitä vedettiin kankaan yli kapuloita pitkin.
Vetotaipaleenkankaan pohjoispuolelta löytyi vuonna 2016 vetoraiteen käytöstä poistettu kelkka. Kelkka hylättiin 1980-luvulla siksi, että se oli liian raskas. |
| metsakeskus.1000027779 |
290 |
Pieni Lentuankoski |
10007 |
12005 |
13217 |
11006 |
27008 |
625495.00000000 |
7120386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027779 |
Kohde sijaitsee Pienen Lentuakosken itärannalla/kosken alla olevassa suvannossa.
Kyseessä on veneiden vetomöljä. Möljä on tyypiltään hirsiarkkumöljä. Sen pituus on noin 150 metriä. Möljä on yhdistetty eteläpäästä maalle hirsirakenteisella hirsiarkkusillalla. Pohjoispäästä möljä yhdistyy Iso Lentuanskoskelle johtavaan polkuun. Liikenneviraston mukaan möljä on rakennettu 1800-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000027780 |
290 |
Vuonteenkoski |
10007 |
12005 |
13217 |
11006 |
27008 |
623224.00000000 |
7132834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027780 |
Kohde sijaitsee Vuonteenkosken lounaisrannalla.
Vuonteenkosken pääuoman eteläreunassa, eteläpuolella on kalanvijelysaltaita, ranta on siellä muokattua ja tasoitettua. Kosken keskiosa ja pohjoisranta ovat hyvin kivikkoisia ja eri aikoina raivattuja liittyen paikan elinkeinoihin. Kosken pohjoispuolella Myllyniemi on hieman korkeampi metsäinen alue.
Kyseessä on veneiden vetomöljä, jota pitkin tervaveneitä vedettiin ylävirtaan. Tyypiltään möljä on hirsiarkkumöljä. Möljän pituus on noin 150 metriä. Möljä on yhdistetty pohjoispäästä maalle puisella kulkusillalla. Polku johtaa yksityisen maan halki möljälle. Kohde sijaitsee suurimmaksi osaksi Museoviraston rakennetun kulttuuriympäristön kohteen Kainuun puromyllyt rajauksen sisällä (tunnus 1293). Möljä on rakennettu Liikenneviraston tietojen mukaan 1800-luvun alussa. Ilmeisesti se kuitenkin rakennettiin vasta 1890-luvun alussa (ks. Pintafilmi Oy, Vuonteenkoski, Vetotaipaleenkangas, Katermakoski ja Suitua, Arkeologinen inventointi ja vedenalaistutkimuksen menetelmätestaus. 2016, s. 11 ja siinä mainittu kirjallisuus). Tie- ja vesirakennushallituksen vesitieosaston vuoden 1889 työehdotuskartalle on merkitty suunniteltu möljä kosken etelälaidalle. Möljää on viime aikoina ennallistettu ja sen kiveys sekä hirsiseinät uusittu. |
| metsakeskus.1000027783 |
301 |
Pesänevanhautamäki |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
290970.00000000 |
6914234.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027783 |
Tervapirtti sijaitsee pienellä hiekkaisella moreenikumpareella noin 40-50 vuotiaassa mäntymetsässä.
Tervapirtistä on jäljellä luonnonkivinen liesi, mitoiltaan noin 2 m x 2 m x 0,5 m. Rakenteeseen kuuluu kohtuullisen isoja kiviä. Ympäriltä on hahmoteltavissa rakennuksen pohja, mitoiltaan noin 3 x 4 m. Liesi on ollut rakennuksen koilliskulmassa.
Kyseessä on viereiseen tervahautaan liittyvä tervapirtin jäännös, mahdollisesti noin 1800-luvulta.
Tervahaudan halkaisija on noin 15 m ja siinä on noin 2,5 m paksut kaksoisvallit. Muodoltaan hauta on loivan suppilomainen. Pienehkö epäselvä halssi sijaitsee luoteispuolella. |
| metsakeskus.1000027785 |
301 |
Leppihaudanmäki |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
285999.00000000 |
6914484.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027785 |
Tervahauta sijaitsee moreenirinteellä, hakkuuaukealla. Haudan halkaisija on noin 14 m. Muodoltaan hauta on laakea, selkeä halssi on kohti kaakkoa.
Tervahaudan päältä kulkee kaksi tuoretta ajouraa.
Vieressä on tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000027787 |
743 |
Lettojenmäki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
303907.00000000 |
6919375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027787 |
Tervahauta sijaitsee moreenikumpareella noin 60-vuotiaassa mäntymetsässä.
Tervahaudan halkaisija on noin 11m. Muodoltaan hauta on laakea, halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000027788 |
743 |
Lettojenmäki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
303874.00000000 |
6919358.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027788 |
Tervahauta sijaitsee moreenikumpareella noin 60-vuotiaassa mäntymetsässä. Haudan ympärillä on muutamia kuoppia ja kaivantoja sekä pari pientä maansekaista kivikasaa.
Tervahaudan halkaisija on noin 10 m. Muodoltaan hauta on laakea, halssi on kohti etelää. Haudan sisäpuolella on pieni kivikasa, mahdollisesti metsästäjien kaivannosta. |
| metsakeskus.1000027789 |
301 |
Uudenhaudanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
298854.00000000 |
6919139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027789 |
Tervahauta sijaitsee moreenikankaan reunalla noin 50-vuotiaassa mäntymetsässä.
Tervahaudan halkaisija on noin 11 m. Muodoltaan hauta on syvä ja selkeä. Vankka kivestä kylmämuurattu näyttävä halssi on kohti länttä. Halssin tyviosan päällä on myös jäljellä puisen katon rakenteita. |
| metsakeskus.1000027790 |
405 |
Räihä Sormuskivi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
583404.00000000 |
6759296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027790 |
Suuri siirtolohkare sijaitsee Räihän entisen koulun edustalla. Kiveen liittyy paljon perimätietoa ja tarinoita, mm. sen päältä olisi löytynyt käsi, jossa on ollut sormus kiinni ja kivelle on aikoinaan rakennettu kierreportaat, jotta sen päälle on päästy kiipeämään. Tarinoiden mukaan jopa hevonen on saatu kiipeämään kerran kiven päälle. Lisäksi kivi on toiminut kokoontumispaikkana sotaan lähdettäessä. Kiveen on kiinnitetty kyltti, jossa kerrotaan vuoden 1939 sotaan lähdön kokoontumisesta paikalle.
Kohde on tullut esille Nuijamaantien osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön selvitystyön (Tmi Lauri Putkonen 2014/2015) yhteydessä. |
| metsakeskus.1000027791 |
405 |
Metsäkansola Suuriniittu |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
579697.00000000 |
6761998.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027791 |
Rajakivi sijaitsee pienessä sekametsikössä pellon ja tilustien välissä, loivasti etelään laskevassa rinteessä. Yläosaansa kohden kapenevan siirtolohkareen laajuus on 3 x 2,5 m ja korkeus 1,9 m. Kiven eteläsivun lähes pystysuoralla pinnalla on Uudenkaupungin rauhan rajanvetoon liittyvät hakkauksia: kuvakentän länsiosassa ruotsalaisen osapuolen kruunu ja F-kirjain, itäosassa venäläisten hakkaamat risti, rajankäynnin vuosiluku 1722 sekä luultavasti raja-sanan lyhenteenä (GRAN). |
| metsakeskus.1000027793 |
290 |
Pieni Lentuankoski länsiranta |
10007 |
12005 |
13217 |
11006 |
27008 |
625452.00000000 |
7120759.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027793 |
Möljä sijaitsee Pienen Lentuakosken länsirannalla.
Kyseessä on kivinen möljä eli tervaveneiden vetotie. |
| metsakeskus.1000027800 |
758 |
Vuojärvi Autiokenttä |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
486220.00000000 |
7441500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027800 |
Historiallisen ajan tupasija Vuojärven koillisrannalla, 200 m Vuojoen niskasta itään. Paikalta
on noin 10 metriä järven jänkäiselle ranta-alueelle ja n. 30 m vesirajaan. Kohteen ympärillä maasto on kosteaa ja mättäikköistä ja siellä kasvaa koivuja ja mäntyjä.
Tiheässä kosteassa metsikössä on neliönmuotoinen rakennuksensija, josta vuoden 1991 inventoinnissa havaittiin kuntan peittämä, lahonnut hirsikerta, sen keskellä kellarikuoppa ja kulmassa piisiröykkiö. N. 6x6 m suuruisen hirsikehikon keskellä on n. 2x4 m suuruinen kellarikuoppa, jonka syvyys keskellä on noin metrin, mutta vielä puoli metriä syvempi kuntan alla. Kellarikuopan päällä todettiin yksi lahonnut lattiahirsi. Rakennussijan lounaiskulmassa on pohjakaavaltaan lähes neliön muotoinen, n. 1,5 x 1,5 m suuruinen ja noin 1 m korkuinen, huolellisesti laakakivistä ladottu piisiröykkiö. Kertoman mukaan piisi on ollut lähes 1,5 m korkea, mutta sitä on ajan myötä purettu. Sitä oli kaiveltu ennen sotia, jolloin löytyi hioinliippa, joka oli edelleen 1991 löytäjänsä hallussa. Liippa on liusketta ja muodoltaan sattumanvarainen, litteän pitkänomainen. Se ajoittunee historialliselle ajalle.
Aiemmassa tarkastuksessa (1990) rakennuksensijan hirsikehikon kaakkoiskulmasta löytyi metallinilmaisimen avulla rautarengas, joka tulkittiin hellanrenkaaksi. Vuojärveläisten mukaan paikalla on kuitenkin oleskeltu hyvinkin myöhäisinä aikoina niittotöiden yhteydessä, joten hellanrengas ei välttämättä liity itse rakennuksensijaan.
On oletettavaa, että tupasija on 1800-luvulta - 1900-luvun alusta, mutta asuinpaikka voi olla vanhempikin. |
| metsakeskus.1000027804 |
768 |
Leipämäki Kankkula |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
564027.00000000 |
6866135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027804 |
Paikalta on löytynyt metallinetsimellä pellosta useita metalliesineitä (mm. heloja, nappeja, vyönsolkia ja rahoja sekä 1700-1800-luvulle ajoittuva sinettisormus). Rahat ajoittuvat 1600-luvulta 1800-luvulle. Lisäksi paikalta on löytynyt liitupiipun katkelmia, saviastianpaloja ja rautakuonaa. Vuoden 1645 Röösin maakirjakartan (c1, 227) perusteella kohteen läheisyydessä on ollut kaksi taloa. Löytöpaikka on kuulunut Kankkulan ratsutilaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa, mutta oletettavasti kyseessä on vanhaan kylätonttiin liittyvä muinaisjäännös.
Paikkatieto ei ole oikea; korjataan muiden tietojen täydentämisen yhteydessä syksyllä 2018. |
| metsakeskus.1000027805 |
301 |
Vanhanhaudanmaa 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
246649.00000000 |
6957797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027805 |
Tervahautaa ei ole tarkastettu. Merkitty maastokartalle ja erottuu selvästi laserkeilaus-aineistossa. |
| metsakeskus.1000027806 |
75 |
Korpela |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
515851.00000000 |
6711573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027806 |
Kohde sijaitsee Haminan keskustasta 6 km kaakkoon Kettuvuoren koillisrinteellä n
33 m mpy. Paikalla on kivilouhos, joka on laajuudeltaan n 20 m pitkä ja 3 m leveä.
Kivissä on porausjälkiä ja paikalla on räjäytettyjä lohkoja ja murskaa, mutta kiveä ei
näytä juuri viedyn pois paikalta. |
| metsakeskus.1000027807 |
97 |
Ruokolampi |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
492229.00000000 |
6840412.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027807 |
Kohde sijaitsee Puulan Pääskynselän länsipuolella, Suurisuon ja Kurkelansuon väliin
jäävällä harjanteella tien lounaispuolella. Paikka on lounaaseen alas suolle viettävä
rinne, joka on ollut viljelykäytössä. Nykyisin alue kasvaa eteläpäästä kuivaa
kuusikkoa ja pohjoispäässä rehevämpää koivikkoa. Alueella on raivausröykkiöitä ja
viljelyksen reunustalle kasattua aitamaista matalaa kivivallia. Osa röykkiöistä on
muodostunut muutamasta suuren maakiven päälle nostetusta kivestä, osaan taas on
kasattu kiveä runsaammin. Röykkiöitä on noin 20. |
| metsakeskus.1000027808 |
97 |
Savikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
494047.00000000 |
6831410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027808 |
Savikangas sijaitsee Ryökäsveden Kaivannonsalmen länsipuolella. Savikangas on
pohjois-eteläsuuntainen moreenimäki, jonka itäreunalla on hiekkapohjaista
mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Kankaan eteläosaan johtavan metsäautotien varrella,
sen pohjoispuolella, on tervahauta. Haudan halkaisija on noin 6 m ja syvyys noin 1,5 m.
Haudan ympärillä on isojen maakuoppien muodostama rinki. Kohde on muuten ehjä,
mutta sen länsivalli on kärsinyt viereisten metsähakkuiden yhteydessä toteutetussa
maapohjan muokkauksessa. Muokkaus on paljastanut vallista hiiltä. Haudan pohjalta
otetussa kairanäytteessä oli kairan terän mitalta osittain nokista mustaa likamaata. |
| metsakeskus.1000027809 |
153 |
Immolan lentokenttä |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
602701.00000000 |
6792248.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027809 |
Kohde sijaitsee Imatran kaupungin koillispäässä Immalanjärven
pohjoispuolella Immolan lentokentän kupeessa. Alue on hiekkapohjaista kuivaa mäntykangasta.
Ainakin valtion talousmetsien alueella on 2. maailmansodan aikaisia jäännöksiä, jotka sijaitsevat pääasiassa lentokentän koillis-, itä-, länsi- ja luoteispuolella. Alueella on lentokonesuojia (10 kpl) ja telttapohjia (15 kpl). Erityisesti luoteisosassa on runsaasti myös muita sota-ajan kaivantoja, mm. juoksuhautoja, poteroita, suojia, ja muita funktioltaan tunnistamattomia rakenteita.
Kohteesta on olemassa laserkeilausaineisto, jonka avulla maastossa on tarkastettu ja
lentokonesuojia ja oletettuja telttapohjia. Juoksuhautoja ja poteroita sekä
metsätalousmaan ulkopuolella olevia rakenteita ei ole käyty läpi maastossa. Lännessä
metsätalousmaa rajautuu alkuperäiseen ratalinjaan, joka on oikaistu nykyiselle
paikalleen ennen 1970-lukua. Vanhalta ratalinjalta on pistänyt etelään pistoraide, joka
on ulottunut talousmetsän alueella n 300 m matkalla. Varsinaisen ratalinjan lisäksi
maastossa on osin jäljellä paikoillaan olevia ratapölkkyjä. |
| metsakeskus.1000027810 |
171 |
Viinalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
537966.00000000 |
6914275.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027810 |
Kohde sijaitsee Joroisten pohjoisosassa Muurainsuon koillispuolella olevasta pikkuruisesta Viinalammesta noin 250 m itäkaakkoon. Alue on yleisesti laajalti hankalakulkuista kivikkomaastoa. Tervahauta on kuitenkin tehty sitä ympäröivään laajempaan kattilamaisen muodostumaan, johon on kerrostunut hiekkaa. Haudan halkaisija vallilta vallille on noin 10 m ja syvyys 1 m. Vallia ympäröi kuopat. |
| metsakeskus.1000027811 |
977 |
Hapuli |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
383955.00000000 |
7107472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027811 |
Kohde sijaitsee Vähäkankaantien pohjoispuolella voimalinjojen välissä, matalan ja rikkonaisen kallioalueen eteläreunalla. Kalliopaljastumalla on kahdella vierekkäisellä alueella jälkiä kivenotosta. pohjoisemman alueen ala on noin -5 x 6 metriä ja syvyys noin metri. Eteläisemmällä alueella on muutamia pienempiä kivenottokohtia. mtalien tasapohjaistan ottopaikkojen reunoilla ja muutamissa lohkareissa on porajälkiä (halk 15-18 mm). Louhoskuoppien vierellä ja alueelle jätettyinä on myös louhoskiveä.
Jäkäläkasvuston ja porajälkien perusteella kohteella voi olla ikää yli 100 vuotta. Kivityöllä on Ylivieskassa pitkät perinteet, joen eteläpuolella Kettukallion louhos on ollut käytössä viimeistään 1910-luvulla. |
| metsakeskus.1000027813 |
615 |
Kotiniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
502559.00000000 |
7252368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027813 |
Kivarijärven etelärannan Kotiniemellä järveen laskevan jyrkähkön rinteen yläosassa on kookas, halkaisijaltaan noin 22-24 metriä oleva tervahauta, jonka halssi on kohti pohjoisluodetta. Syvyyttä keskuspainanteella on noin 1,5 metriä, mikä on lähellä vallien korkeutta. Vallien leveys on kuutisen metriä. Aivan tervahaudan vierellä on muutami kuoppia, kuten tapana on. |
| metsakeskus.1000027815 |
615 |
Kotiniemi lounas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
502324.00000000 |
7252113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027815 |
Kivarijäeven etelärannan Kotiviemestä lounaaseen, järveen laskevan syvän purouoman länsisrannalla on viereisen pihapiirin kaakkoispuolella halkaisijaltaan noin 15 metriä oleva tervahauta. |
| metsakeskus.1000027816 |
171 |
Niilonmaa 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
541018.00000000 |
6889396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027816 |
Niilonmaa on Joroisten Sysmä-järven itärannalla olevan pitkä luode-kaakkosuuntainen
moreeniharjanteen kaakkoispäässä. Harjannetta kulkevan tien
pohjoispuolella on hiilimiilu. Miilu on jäänyt osin reunastaan tien leikkaamaksi
muutaman metrin matkalta. Paikka on tien ylittävältä sähkölinjalta noin 30 m etelään.
Miilun kattama alue on noin 5 x 5 m. Se erottuu metsän puolella kumpuilevana ja
epämääräisenä muodoltaan. Kairattaessa turpeen alta mineraalimaasta tuli noin 20 cm
paksu nokimaakerros. Alue on mäntyvaltaista varttunutta kuivaa kangasmetsää. |
| metsakeskus.1000027817 |
171 |
Niilonmaa 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
540903.00000000 |
6889543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027817 |
Niilonmaa on Joroisten Sysmä-järven itärannalla olevan pitkän luode-kaakkosuuntaisen
moreeniharjanteen kaakkoispäässä. Harjannetta kulkevan tien
koillispuolella, noin 20 m tiestä koilliseen ja sähkölinjasta noin 70 m pohjoiseen, on
kuoppamiilu. Miilun halkaisija vallilta vallille on noin 3 m ja syvyys noin 0,5 m.
Kairauksessa kuopan pohjalta tuli turpeen alta noin 15 cm mustaa nokihiilimaata. Alue
on kuivaa mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000027818 |
171 |
Kiertojoki |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
539612.00000000 |
6904947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027818 |
Kohde sijaitsee Kiertojoen lounaispuolella olevalla harjanteella ja Kiertojoki-nimisen tilan luoteispuolella. Alue on luoteeseen nousevaa kuusikkovaltaista moreeniharjannetta, jolla kulkee metsäautotie. Tien itäpuolella on raivausröykkiö, joka on kooltaan noin 3 x 2 x 1 m.
Röykkiöstä luoteeseen, tien vieressä, on kaksi samansuuntaista noin 6 m pitkää kivilinjaa, jotka kulkevat toisistaan n 2,5 m etäisyydellä pohjois-eteläsuunnassa. Itäisemmässä rivijonossa on suuri maakivi. Kivirivit vaikuttavat vanhan tieuran viereen asetetuilta kiviltä. Eteläpäässä rakenteen katkaisee nykyisen tien oja. Rinteessä olleessa tuulenkaadossa on havaittu inventoinnin yhteydessä tiilenpala, mutta mitään rakennuksiin viittaavaa ei paikalla havaittu. Vuoden 1973 peruskarttaan (3232 11) on paikalle merkitty ylös rinnettä kulkeva ura. |
| metsakeskus.1000027819 |
977 |
Pylväs |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
389131.00000000 |
7103372.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027819 |
Pylväsperän kylän Konttukosken (ei karttanimi)varrella ja osittain veden alla olevan myllyn perustukset, kaivettu kanava ja mahdollisesti muita myllytoimintaan liittyviä merkkejä. Toimintaan liittyen joen uomaa on muokattu, merkkejä siitä voi havaita joessa ja rannoilla. Myllyn paikka erottuu hyvin ohikulkevalle Lentokentäntielle, tarkempi kartoitus tekemättä koska kohde osittain piha-alueella. |
| metsakeskus.1000027820 |
297 |
Kukkula-aho |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
582282.00000000 |
7007647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027820 |
Kohde sijaitsee Juankosken koillisosassa Suuri Väärä-nimisestä järvestä 0,5 km eteläkaakkoon. Kukkula-aho on kumpuilevaa moreenimäkimaastoa, jonka kaakkoisosassa on kumputyyppinen hiilimiilu. Rakenne on loivassa rinteessä parikymmentä metriä metsäautotien kääntöpaikan eteläpuolella. Puusto alueella on männikköä. Miilun kohdalla kasvaa myös nuorta kuusta. Jäännöksen halkaisija on noin 11 m ja sen korkeus vaihtelee puolesta metristä metriin. Ympärillä on kuoppien kehä. Kohde on ehjä, mutta vierestä kulkee moton ajouria. |
| metsakeskus.1000027821 |
977 |
Huhtalantie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27008 |
387558.00000000 |
7102360.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027821 |
Pitäjäntie eli savontie on kulkenut Kalajoen etelärannalla. Ensimmäiset maininnat tiestä ovat 1740-luvulta. Tierlinjaus on asemoitu 1800-luvun pitäjänkartan mukaan. Isosta mittakaavasta ja kartan kulmavirheistä johtuen asemointi ei ol etarkka, mutta mitä ilmeisemmin tielinjaus on pysynyt samalla kohdalla. 1700-luvun isojakokartoille tietä ei ole merkitty. Vanhasta tienpohjasta ei ole enää suurella todennäköisyydellä löydettävissä kiinteitä rakenteita. Tien linjauksen jatkumista Vähäkankaan osayleiskaavan inventointialueen ulkopuolella ei selvitetty. |
| metsakeskus.1000027822 |
297 |
Suurensuonniemi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
583318.00000000 |
7007916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027822 |
Kohde sijaitsee Juankosken koillisosassa noin 1,2 km itäkaakkoon Suuri Väärä-nimisestä järvestä. Suurensuonniemi on luode-kaakkosuuntainen moreeniharjanne. Harjanteen kaakkoisrinteellä, noin 40 m metsäautotiestä koilliseen, on kaksi hiilimiilua. Miilut erottuvat maastossa matalina kumpuina, joita ympäröi kuoppakehä. Miilujen halkaisijat ovat noin 12 m ja korkeus 0,5 m. Puusto paikalla on varttunutta sekametsää. Kohde on ehjä. |
| metsakeskus.1000027823 |
977 |
Kangas |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
385091.00000000 |
7107127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027823 |
Kangas, alussa Koistila, on Ylivieskan vanhimpia taloja, joka on perustettu 1600-luvun alussa. Kantatalon paikka sijaitsee pienellä mäellä jota ympäröivät pellot. Mäellä on nykyisin omakotitalo sekä uusia ja vanhoja tilarakennuksia. Peruskartalla on mäelle merkitty muistomerkki-symboli. Isojakokarttaa ei alueesta löytynyt ja sijainti on märitelty pitäjänkartan, perimätiedon ja kirjallisuustietojen perusteella. Kankaanmäki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan kultuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin. |
| metsakeskus.1000027824 |
977 |
Pylväs 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
389079.00000000 |
7103415.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027824 |
Pylväs asutettiin 1720-luvulla. Kantatalon paikka sijaitsee rakennetulla alueella. Paikalla on omakotitaloja, tilarakennuksia ja peltoa. |
| metsakeskus.1000027825 |
977 |
Pylväsperä |
10007 |
12015 |
13147 |
11006 |
27008 |
389164.00000000 |
7103449.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027825 |
Paikalla on toiminut Pylvään saha, joka perustettiin ennen vuotta 1901. Laitoksessa toimi myös yhtiömylly joak 1920-luvulla myytiin yksityiselle. Saha ja mylly on merkitty vuoden 1955 peruskartalle. Alueella on jäljellä maastossa jäänteitä padosta sillan pohjoispuolella sekä padon kohdalla hormin jäänteet. Lisäksi virran itärannalla on näkyvissä betonisia rakenteita. Sahatoimintaan liittyvien rakennusten jäänteitä on jäljellä ainakin koillispuolisen pellon ja Kivirannan tilalle johtavan tien välissä. |
| metsakeskus.1000027826 |
977 |
Sorvisto |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
386000.00000000 |
7104373.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027826 |
Sorviston tila perustettiin 1760-luvulla, kantatalon paikka sijaitsee rakennetulla alueella, jossa on nykysin omakotitaloja, tilarakennuksia sekä peltoa. |
| metsakeskus.1000027827 |
977 |
Visurin kylä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
385493.00000000 |
7104876.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027827 |
Visurin kylä perustettiin 1780-luvulla. Kantatalon paikka sijaistee nykyisin rakennetulla alueella, jossa on oamkottaloja, tilarakennuksia, teitä ja peltoa. Lähistöllä on kivikautinen asuinpaikka, jota ei kuitenkaan ole voitu paikantaa (ks. Visuri/Sepän torppa 977010016). |
| metsakeskus.1000027828 |
977 |
Vähäkankaan seisake |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
386058.00000000 |
7105849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027828 |
Ylivieska-Iisalmi rautatie valmistui 1926 jolloin Vähäkankaan kohdalla toimi asemapaikka. Paikalla on ollut ratavahdin asunto ja asemarakennuksia. Noin 5 hehtaarin alueella on vanhoja peltoja ja luonnonlaitumia, joilla laidunsivat 1950-70 -luvilla ratavahdin karja ja naapuritilan hevoset. Alueella on vuonna 2008 kunnostettu perinebiotooppi. Alueen rakennukset on purettu 1970-80-lukujen vaihteessa. Maastossa on näkyvissä jäänteitä yhdestä rakennuksesta. Paikalla on aseman historiasta ja perinnemaisemasta kertova opastaulu |
| metsakeskus.1000027829 |
977 |
Ängeslevä |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
388843.00000000 |
7102848.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027829 |
Konttukosken varrella ja koskessa sekä myllyn paikan kohdalla olevan saaren itärannalla on jäänteitä vesimyllystä, joka on toiminut ainakin 1900-luvun alussa. Kohde köytyi paikallisen opastamana. Kohteest aon olemassa myös maalaus, jonka perusteella myllyssä toimi mahdolisesti myös saha. Alueella on jäänteitä myllyn perustuksesta, padosta, myllyn kanavasta ja johdinaidasta. Joessa ja kivkkoisilla rannoilla on nähtävillä joitain porakiviä. |
| metsakeskus.1000027830 |
977 |
Ängeslevä 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
388716.00000000 |
7102589.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027830 |
Ängeslevän kylän vanhin talo on perustettu 1600-luun alkuvuosikymmeninä ja se on sijainnut Kalajoen pohjoispuolella Ängeslevän Konttukosken etelärannalla. Kantatalon paikka on nykyisin rakennettua ja siellä sijaitsee omakotitalo, tilarakennuksia, teitä ja peltoa. Paikallisen perimätiedon mukaan vanhin talo olisi sijainnut nykyisen tilan eteläpuolella pellolla, josta alkuperäiset maakerrokset on kuljetettu pois.
Asutuksen yleisluettelon mukaan Ängeslevällä oli 1720-luvun loppuun mennessä kaksi taloa. Alueen halki kulkevan rautatien koillispuolella on sijainnut perimätiedon mukaan Ängeslevän toiseksi vanhin talo. Isokakokartan mukaan paikalla on toiminut myös mylly, josta ei löytynyt jäänteitä. |
| metsakeskus.1000027831 |
178 |
Nuottakodanlahti 1 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
547814.00000000 |
6852643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027831 |
Kohde sijaitsee Kankaisjärven ja Ruokojärven välisellä kannaksella. Järvien välisen kannaksen poikki kulkevan lasku-uoman kapein kohta on vahvistettu molemmin puolin kiveämällä. Paikalla on mahdollisesti ollut uittoon liittyvä pato. Vuoden 1971 peruskartassa (3144 03) tilanne on vastaava kuin nykyisin, eikä alueelle ole merkitty rakenteita. |
| metsakeskus.1000027832 |
178 |
Nuottakodanlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547834.00000000 |
6852698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027832 |
Kohde sijaitsee Kankaisjärven ja Ruokojärven välisellä kapealla kannaksella. Kannaksen länsireunalla, Kankaisjärven itärannalla, on veneenlaskupaikka. Alue on hiekkapohjaista ja se rajautuu pohjoisessa avokallioon ja tämän eteläpuoliseen kosteikkoon. Etelässä alue rajautuu pieneen mäkeen. Näiden väliin jää muutamien satojen neliöiden laajuinen alue, joka soveltuu kivikautiselle asuinpaikalle.
Veneenlaskupaikan ramppi on kaivettu läpi rantatörmästä, jonka päältä löytyi vuoden 2015 inventoinnissa kvartsi-iskos. Samaan kohtaan tehdystä koepistosta tuli ehjästä kerroksesta pii-iskos. Törmän läpi kaivetun luiskan ja tieuran lisäksi asuinpaikka on kärsinyt luiskan pohjois- ja eteläpuolella pienimuotoisesta hiekanotosta.
Aluerajaus perustuu inventoijan arvioon kohteen laajuudesta. |
| metsakeskus.1000027833 |
213 |
Ahvenlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
482283.00000000 |
6886957.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027833 |
Kohde sijaitsee läheiseltä Ahvenlammelta noin 360 m länteen. Ahvenlammen länsipuolen harjannetta Käpykangas-nimiselle talolle kulkevan metsäautotien länsipuolella on pieni tervahauta tai miilu. Rakenne on länteen aukeavalla rinteellä. Kyseessä on vallilta vallille mitattuna noin 3 x 3 m suorakaiteen muotoinen maakuoppa, jonka syvyys on n 0,6 m. Kairatessa kuopan pohjalta tuli noin 5 cm paksu hiilikerros. |
| metsakeskus.1000027834 |
213 |
Hirsilahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
485407.00000000 |
6878971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027834 |
Hirsilahti sijaitsee Kangasniemen Mallosjärven itäpuolella. Hirsilahdelta 180 m itään, ja teiden risteyksestä 80 m pohjoiseen, on rinteessä kivikkoisen alueen keskellä tervahauta. Haudan halkaisija on noin 6 m ja syvyys noin 2 m. Alue on heinittynyttä nuorta mänty- ja koivumetsää. |
| metsakeskus.1000027835 |
213 |
Tamaranjoki |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
484430.00000000 |
6880592.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027835 |
Jokivarressa, n 1,2 km jokisuulta pohjoiseen, on Metsähallituksen tietojen mukaan vesimyllyn rakenteita. Kohdetta ei tarkastettu kesän 2015 inventoinnissa logististen haasteiden vuoksi. Vanha myllynraunio mainitaan myös Järviwikissä. |
| metsakeskus.1000027836 |
213 |
Vuorentorppa |
10007 |
12009 |
13000 |
11006 |
27000 |
483780.00000000 |
6883236.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027836 |
Kohde sijaitsee Pieksämäelle vievän tien 447 pohjoispuolella. Pitkä Valkeinen ja Laihatlammit -vesistöjen väliin jää pitkä, lähes pohjois-eteläsuuntainen harjanne, jonka lounaisreunassa on maakuopparakenne. Metsähallituksen tietojen mukaan kyseessä on Vuorentorpan korsusauna.
Rakenteessa on noin 4 x 4 m huone ja noin 3 m pitkä eteisosa. Syvyyttä vallin päältä on noin 1,5 m. Rakenteen rikkoutuneista valleista on paljastunut runsaasti hiiltä, nokimaata ja
osin hiiltynyttä puuta. Rakenteen vallia kiertää ulkopuolella kuoppien kehä. Rakenne
on ollut alun perin tervahauta, jota on hyödynnetty myöhemmin uusiokäytössä korsusaunana. |
| metsakeskus.1000027837 |
285 |
Kymin lentokenttä |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
494154.00000000 |
6716023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027837 |
Kotkan / Kymin lentokenttä on ollut Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie ja Keskinen 2011: 57, 191) mukaan käytössä jatkosodassa.
Alueella on rakenteita erityisesti nykyisen kentän pohjoispäässä ja itäpuolella. Paikalla on nähtävissä kiitoradan molemmin puolin lentokonesuojia (10 kpl). Mm. kentän kaakkoispuolella on rakennustenpohjia, kaivoja, teltanpohjia sekä ajoneuvosuojia. Alueella on myös betonisia jalustoja, jotka ovat luultavasti uuninpohjia ja muita rakennustenpohjia. Yksi ajoneuvosuojaa muistuttavasta rakenteesta on tehty vanhaan kookkaaseen (halkaisija noin 11 m) hiilimiiluun. Osa rakenteiden pohjista näkyy vielä vuoden 1967 peruskartassa. |
| metsakeskus.1000027838 |
285 |
Ohrakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
493803.00000000 |
6715487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027838 |
Tervahauta sijaitsee Kotkan / Kymin lentokentän länsipuolella n 570 m Lentomuseolta länteen. Kohde on kentältä laskevan rinteen alaosassa mäntykankaalla. Tervahaudan halkaisija on noin 10 m vallilta vallille ja syvyys noin 1,6 m. Alarinteen puolella on valutuskuoppa, joka on kooltaan noin 2 x 3 m. Haudan valliin on kaivettu hiljattain potero, muita häiriöitä ei ole. Haudan päällä kasvavasta männystä tehty lustokairaus antoi puun iäksi yli 80 vuotta. |
| metsakeskus.1000027839 |
286 |
Anttilanlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472247.00000000 |
6772727.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027839 |
Kohde sijaitsee Iso-Ruhmasjärven luoteispäässä, Anttilanlahden länsipuolella. Lähistöllä kulkevasta tiestä noin 30 m länteen on rinteessä tervahauta, jonka halkaisija on noin 5 m ja syvyys 1 m. Puusto paikalla on tiheää lehtipuuvesakkoa. |
| metsakeskus.1000027840 |
286 |
Harakkasuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
495168.00000000 |
6775809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027840 |
Harakkasuolta itään ja Myllykankaalta pohjoiseen olevan mäen yläosan eteläreunalla sijaitsee tervahauta Kellarimäentien vieressä. Haudan halkaisija on noin 11 m ja syvyys 1,5 m. Rakenteen pohjalla on puurakenne, jossa on suoraiteenmuotoinen aukko, kooltaan n 50 x 30 cm. Paikalla kasvaa varttunutta kuusta ja mäntyä. |
| metsakeskus.1000027841 |
286 |
Haudansuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
493520.00000000 |
6773156.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027841 |
Haudansuo on peltoalue, joka sijaitsee Kouvolan Selänpäänkankaan itäpuolisen jatkeen eli Hauta-ahonkankaan koillispuolella. Pellolta noin 150 m kaakkoon on matalan mäen eteläreunalla tervahauta, jonka halkaisija on 13 m ja syvyys 2 m. Haudassa on halssi. Puusto paikalla on varttunutta kuusta ja koivua. |
| metsakeskus.1000027842 |
286 |
Huhkaimenvuori 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472020.00000000 |
6771831.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027842 |
Huhkaimenvuoren kaakkoisrinteellä, Korvulinkiveltä noin 110 m länteen, on tervahauta lounaaseen viettävällä rinteellä mökkitien vieressä. Haudan halkaisija on 7 m ja suurin syvyys noin 2 m. Puusto paikalla on nuorta kuusikkoa ja varttuneempaa koivua. |
| metsakeskus.1000027843 |
286 |
Iltalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
470681.00000000 |
6771567.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027843 |
Kohde sijaitsee rinteen notkelmassa Iltalammen suon itäpuolta kiertävältä tieltä noin 70 m itään. Paikalla sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 9 m ja syvyys noin 1,8 m. Paikalla kasvaa varttuneita kuusia, nuorempia lehtipuita ja itse haudassa massiivinen haapa. |
| metsakeskus.1000027844 |
286 |
Iso-Ruhmas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
472300.00000000 |
6772353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027844 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Iso-Ruhmasjärven länsirannalla muinaisrannan päällä. Ruhmasjärven Joutsaarelta lounaaseen, tien 4164 varressa, on pieni muinaisniemi, jonka yli tie kulkee. Alueen maaperä on hiekkaa. Tien länsipuolisella alueella on tehty koneellista metsänhakkuuta ja -istutusta. Lisäksi tien vieressä on tehty ilmeisesti kaapeliupotusta.
Tieleikkauksesta, kaapeliupotuksen paljastamasta maasta ja laikutuksista on löytynyt kivikautisia löytöjä. Löytöalue ulottuu tiestä noin 20 m länteen. Löydöt keskittyvät muinaisniemen suojaiselle pohjoisreunalle muinaisen lahdenpohjukan äärelle. Asuinpaikka on osin tuhoutunut: tie kulkee sen läpi, samoin kaapelikaivanto. Lisäksi hakkuuaukean puolelle tehdyt laikutukset ovat melko syviä ja ne luultavasti läpäisevät koko löytökerroksen.
Asuinpaikka saattaa jatkua tien 4164 itäpuolelle, mutta aluetta ei ole tarkastettu vuoden 2015 inventoinnissa. Tien itäpuolella on myös havaittavissa tien suuntainen, asuinpaikkaa nuorempi, muinaisranta. Asuinpaikan lounaispuolella on korkea muinaisranta, jonka reunassa on hiekanottokuoppia. Täällä ei ole havaittu löytöjä.
Aluerajaus on inventoijan arvio kohteen laajuudesta. |
| metsakeskus.1000027845 |
286 |
Järviranta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
476334.00000000 |
6771656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027845 |
Kohde sijaitsee Iso Kortejärven luoteispuolella, Järvirannan talosta noin 400 m pohjoiskoilliseen. Paikalla on tervahauta Järvistenlammelle vievän tien vieressä. Haudan halkaisija on noin 15 m ja syvyys 2 m. Puusto paikalla on sekametsää: haapaa, koivua ja mäntyä. |
| metsakeskus.1000027846 |
286 |
Kalalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
493686.00000000 |
6772106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027846 |
Kalalampi sijaitsee Selänpäänkankaan itäpuolisten jatkeiden, Hevoskankaan ja Hauta-ahonkankaan välissä. Lammelle kaakosta johtavalta metsäautotieltä noin 120 m itään sijaitsee tervahauta, joka on halkaisijaltaan noin 9 m ja syvyydeltään 2,3 m. Varsinainen kuoppa haudan keskellä on neliskanttinen. Puusto paikalla on nuorta mäntyä ja kuusta. |
| metsakeskus.1000027847 |
286 |
Kellarimäki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
496861.00000000 |
6775763.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027847 |
Kohde sijaitsee Kellarimäeltä noin 500 m koilliseen. Paikalla on tien varressa tervahauta, joka on merkitty peruskarttaan ja näkyvissä laserkeilausaineistossa. Kohdetta ei tarkastettu kesän 2015 inventoinnissa. Keilausaineiston perusteella tervahaudan halkaisija on n 15 m. Laserkeilausaineiston perusteella kohde näyttää kärsineen alueen maankäytöstä. |
| metsakeskus.1000027848 |
286 |
Kellarimäki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
496129.00000000 |
6775887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027848 |
Kohde sijaitsee Kellarimäen luoteispuolella olevan mäen pohjoisreunan notkelmassa. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 11 ja syvyys 0,5 m. Haudan länsipuolella on halssi alarinteeseen. Puusto paikalla on varttunutta mäntyä, jonka joukossa on muutama kuusi. |
| metsakeskus.1000027849 |
286 |
Korvulinniityt |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472107.00000000 |
6772080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027849 |
Kohde sijaitsee Korvulinniitty-nimiseltä pellolta noin 225 m kaakkoon. Kaakosta pellolle tulevan tien varressa, välittömästi sen pohjoispuolella, on tervahauta. Haudan halkaisija on noin 11 m ja syvyys noin 1,5 m. Hautaan on hylätty roskia ja romua. |
| metsakeskus.1000027850 |
286 |
Lanski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
470786.00000000 |
6773224.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027850 |
Kohde sijaitsee Lanskin pellon kaakkoispuolella. Paikalla on pyöreä tervahauta halkaisijaltaan noin 11 m ja syvyydeltään 2,5 m. Tästä noin 40 m lounaaseen on rinteessä rännihauta. Tervarännin pituus on noin 6 m ja leveys vallilta vallille noin 2 m. Haudan alaosassa on kyseiselle tervahautatyypille ominainen erillinen kuopanne, jonka pituus on noin 1,5 m. |
| metsakeskus.1000027851 |
286 |
Likolammit |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
493946.00000000 |
6772877.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027851 |
Likolammit sijaitsevat Kouvolan Selänpäänkankaan itäpuolisen jatkeen, Hevosojankankaan, pohjoispuolella. Likolampien ja Kalalammen väliin päättyvän metsäautotien varressa on tervahauta. Hauta on parikymmentä metriä tiestä itään. Haudan halkaisija on noin 11 m ja syvyys 2 m. Aluskasvillisuus paikalla on rehevää ja voimakasta, puusto mäntyä ja koivua. |
| metsakeskus.1000027852 |
286 |
Loirinharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
504115.00000000 |
6779268.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027852 |
Loirinharju sijaitsee Pesäntäjärven pohjoispuolella. Loirinharjun itäreunaa kulkevan ajouran länsipuolella Vihviläissuon pohjoispäästä noin 110 m luoteeseen sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 8 m ja syvyys 2,5 m. Puusto paikalla on kuusta ja koivua. Haudan vieritse kulkee vanha koneura. |
| metsakeskus.1000027853 |
286 |
Luulampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
498413.00000000 |
6778068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027853 |
Kohde sijaitsee Jätevesialtaasta noin 350 m koilliseen Pahkajärven ampuma-alueelle vievän tien pohjoispuolella. Tiestä noin 130 m on tervahauta. Alue on heinää kasvava hakkuuaukea. Haudan kohdalla kasvaa nuorta kuusikkoa ja varttuneempaa lehtipuuta, mm koivua ja pihlajaa. Haudan halkaisija on noin 14 m ja syvyys 1,8 m. |
| metsakeskus.1000027854 |
286 |
Myllykangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
495284.00000000 |
6775380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027854 |
Myllykangas sijaitsee Harakkasuon itäpuolella. Myllykankaan mäen pohjoisreunalla, Kellarimäentieltä noin 60 m pohjoiseen, on tervahauta. Haudan halkaisija on noin 7 m ja syvyys 1 m. Puusto paikalla on varttunutta mäntyä ja kuusta. |
| metsakeskus.1000027855 |
286 |
Myllylampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
496008.00000000 |
6781290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027855 |
Myllylampi sijaitsee Luujärven pohjoispuolella. Myllylammesta noin 200 m itään, suon
reunassa itään nousevalla rinteellä, on vierekkäin kaksi tervahautaa. Suuremman halkaisija on noin 13 m ja syvyys 2,5 m. Pienemmän halkaisija on noin 6 m ja syvyys 1,5 m. Puusto alueella on kuusikkoa, tervahautojen kohdalla kasvaa myös haapaa. |
| metsakeskus.1000027856 |
286 |
Mäyrävuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
477986.00000000 |
6774379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027856 |
Mäyrävuori sijaitsee Johdasjärven etelärannalla. Vuoren länsipuolella, rinteen alaosassa, on kaksi tervahautaa. Suurempi ja pohjoisempi on halkaisijaltaan noin 8 m ja syvyydeltään 1,3 m. Toinen hiukan pienempi on halkaisijaltaan noin 7 m ja syvyydeltään 1,8 m. Alueella kasvaa varttunutta kuusimetsää. |
| metsakeskus.1000027857 |
286 |
Onnosensuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
497544.00000000 |
6774521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027857 |
Onnosensuon koillispuolen mäkisen alueen koillisreunalla, pienen suon yläpuolella, sijaitsee tien vieressä tervahauta. Haudan halkaisija on noin 12 m ja syvyys 1,8 m. Haudan valliin on kaivettu poteroita. Haudan vieressä, sen itäpuolella olevalta uralta on paljastunut runsaasti hiiltä. Kyseessä on mahdollisesti jätekasa haudan siivouksesta. |
| metsakeskus.1000027858 |
286 |
Pohjanlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478383.00000000 |
6773736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027858 |
Tervahauta sijaitsee Johdasjärven ja Iso Kortesjärven välisellä metsäalueella. Paikka on Pohjanlahti-nimiseltä talolta noin 400 m koilliseen ja Hyökkärin tilasta noin 900 m länteen, itään laskevan rinteen alaosassa. Haudan halkaisija on noin 11 m ja syvyys 2,5 m. |
| metsakeskus.1000027859 |
286 |
Riihiaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
489747.00000000 |
6771824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027859 |
Riihiaho sijaitsee Kauriosuon lounaispuolella. Riihiaholta noin 360 m länteen Vohtelonvierun itäreunalle vievän tien varressa sijaitsee tervahauta. Haudan halkaisija on noin 13 m ja syvyys 2 m. Paikalla kasvaa nuorta haapaa ja kuusta. |
| metsakeskus.1000027860 |
286 |
Selkäsuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
497798.00000000 |
6775922.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027860 |
Selkäsuon eteläpuolella sijaitsevasta puhdistamosta noin 340 m länteen on tervahauta. Alue on loivasti koilliseen laskevaa ja kuusta kasvavaa kangasta. Haudan halkaisija on noin 12 m ja syvyys 1 m. Haudassa on halssi. |
| metsakeskus.1000027861 |
286 |
Selkäsuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
498205.00000000 |
6776191.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027861 |
Selkäsuon kaakkoispuolella, Pahkajärven ampuma-alueelle vievästä tiestä noin 30 metriä länteen sijaitsee matala tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys noin 1 metriä. Paikalla kasvaa varttunutta kuusikkoa. Haudan vieritse kulkee polku. |
| metsakeskus.1000027862 |
286 |
Selänpäänkankaan lentokenttä |
10007 |
12011 |
13109 |
11006 |
27009 |
488723.00000000 |
6769518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027862 |
Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie ja Keskinen 2011: 57, 191) karttojen mukaan Selänpään kenttä oli käytössä jatkosodan aikana. Lentokenttä sijaitsee Vuohijärven eteläpuolella Selänpäänkankaalla Toisen Salpausselän päällä.
Nykyisen kentän ympärillä on olettavasti sota-aikaisia lentokonesuojien maavalleja. Rakenteet ovat ylhäältä päin tarkasteltaessa muodoltaan tyypillisesti v- ja u-kirjainta muistuttavia maasta kasattuja valleja, joiden maksimipituus on 30-40 m, useimmissa vain noin 25 m ja leveys 25 m. Korkeutta vallilla on suurimmillaan noin 1,5 m. Suojan perällä eli u-kirjaimen pohjan kohdalla vallissa on tyypillisesti notkelma.
Alueella on nykyään 40 rakennetta. Laserkeilausaineiston perusteella rakenteita on ollut aiemmin jonkin verran enemmän. Myös osa nykyisin jäljellä olevista maavallisuojista on vaurioitunut kentän ympärillä kulkevia teitä tehdessä ja osa kiitoratojen muotoilusta. |
| metsakeskus.1000027863 |
286 |
Utin lentokenttä |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
497553.00000000 |
6751859.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027863 |
Utin lentokenttä on Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie ja Keskinen 2011: 57, 191) mukaan kenttä ollut käytössä sekä talvi- että jatkosodassa. Alueen sotahistorialliset kohteet on tunnistettu pääosin vain laserkeilausaineistosta, inventointia on tehty vuonna 2021 vain nykyisen lentokentän luoteispuolelle. Talousmetsän alueella on lentokonesuojia (11 kpl), telttapohjia (noin 14 kpl), sekä juoksuhautoja ja muita funktioltaan tunnistamattomia kaivantoja.
Vuoden 2021 arkeologinen inventointi kohdistui alueeseen, jonka lähiympäristössä on ollut sotilaskoulutukseen liittyvää toimintaa vuodesta 1914 ja sotilaslentotoimintaa vuodesta 1918 lähtien.
Nykyisen kenttäalueen pohjoispuolella, rakennetun alueen koillispuolella, on suppeahko metsäkaistale, joka on 1940–50-luvulla ollut avointa lentokenttäaluetta. Sen reunoille sijoittuvat tutkimusalueen kulttuurihistoriallisesti kiinnostavimmat rakenteet eli kahdeksan maavalleista muodostettua lentokoneiden sirpalesuojaa, ks. alakohteet. Ne erottuvat hyvin vuoden 1953 ilmakuvassa – ne on todennäköisesti rakennettu jatkosodan aikana. Vanhojen ilmakuvien perusteella suojia on ollut enemmänkin, mutta niistä osa on tuhoutunut myöhemmässä maankäytössä.
Vuoden 2021 inventoinnissa havaittiin myös viisi mahdollisesti toiseen maailmansotaan liittyvää ilmatorjuntapatterien asemaa, joista yhden vieressä oli asemaan mahdollisesti liittyvä varastokuoppa/miehistösuoja, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000027864 |
405 |
Laukkarata |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
561748.00000000 |
6767119.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027864 |
Laukkarata sijaitsee Lappeenrannan lentokentän eteläpuolella. Alue on ollut armeijan harjoitusalueena 1800-luvulta alkaen. Se on edelleen Puolustusvoimien käytössä ja alueella on sadoittain erilaisia ja eri-ikäisiä poteroita ja harjoituskaivantoja, joiden määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Poterot ja juoksuhaudat jätettiin huomiotta vuoden 2015 inventoinnissa, jolloin dokumentoitiin maastossa laserkeilausaineiston avulla vain isoimmat yli 4 x 4 m kokoiset rakenteet. Pääosa havainnoista on telttapohjia, oletettavasti toisen maailmansodan ajalta. Lisäksi alueella on ampumarataan liittyvä pitkä vallihautamainen kaivanto, joka on kuvattu Senaatin kartastossa vuonna 1893. Alueella on myös kaksi venäläisten hautausmaata ja Hubertuksen ratsastajien muistomerkki. |
| metsakeskus.1000027865 |
405 |
Leirikenttä |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
562014.00000000 |
6768865.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027865 |
Kohde sijaitsee Lappeenrannan lentokentän pohjoispuolisessa metsässä. Alueella on lentokenttään liittyviä sota-ajan varustuksia. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie ja Keskinen 2011: 57, 191) mukaan Taipalsaaren lentokenttä toimi kenttänä sekä talvi- että jatkosodassa.
Alueella on lentokonesuojia (6 kpl), telttapohjia (1 mitattu) ja yksi sota-aikaa nuorempi ajoneuvosuoja, johon on jäänyt miehistönkuljetusajoneuvo. Lisäksi alueella on sota-ajan juoksuhautoja ja puolustuskaivantoja. Lentokonesuojien koko vaihtelee. Suurimman sisätilan koko noin 25 x 20 m. Lentokonesuojista tehtiin lustokairaus alueen koillisnurkassa sijaitsevan suojan sisältä (65-70v) ja alueen keskellä sijaitsevan suojan sisältä (noin 60 v). |
| metsakeskus.1000027871 |
491 |
Kokkovuori 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
514321.00000000 |
6834777.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027871 |
Kohde sijaitsee Kokkovuoren laella kovalla kalliopohjalla, noin kymmenen metriä vuoren yli kulkevasta polusta koilliseen. Kyseessä on neljän kiven muodostama ympyrä, jonka halkaisija on noin kolme metriä. Kivet ovat kooltaan noin 0,5 x 1 m ja korkeudeltaan noin 0,3 metriä. Kivikehä erottuu melko hyvin varvikon seasta. Rakenne vaikuttaa selvästi ihmisen tekemältä. |
| metsakeskus.1000027872 |
684 |
Drott |
10002 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
182279.00000000 |
6793572.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027872 |
Sijaintipaikka on Rauman edustalla avomerellä noin 32 metrin syvyydessä.
Ruotsalaisen höyrylaiva Drottin hylky. Alus ajoi saksalaisen miinalaiva Deutschlandin laskemaan miinaan ja upposi 21.1.1915. Viisi laivan seitsemästätoista miehistön jäsenestä menehtyi. Laivalla oli lastina erilaista irtainta tavaraa, mm. tinaharkkoja. Hylystä on nostettu esineistöä yksityisiin kokoelmiin.
Drott oli rakennettu 1881 Englannissa. Aluksen pituus oli noin 75 metriä. |
| metsakeskus.1000027873 |
272 |
Pietilä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
321302.00000000 |
7091325.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027873 |
Ruotsalo. Isojako v.: 1754–61. Isojakokartta nro: 3. Siinä talo: 73. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle, 1950-luvun pitäjänkartalla paikka on autio - osin pusikkoa, osin peltoa.
Topografian perusteella talonpaikka voisi sijaita hieman enemmän koillisessa. Paikalla oli osin avointa peltoa sekä pusikkoa, jossa havaittiin kivikasa, isojakokartan paikannuksesta 35 m pohjoiseen. Kivikasa sijoittuu 1950-luvun kartalle pellon reunaan. Kyseessä saattaa olla kiukaan jäänne, mutta rakenteesta ei sitä voinut varmuudella sanoa - voi olla raivausröykkiökin. Lähialueella ei ole muualla raivausröykkiöitä mutta kiviaitoja kylläkin. Paikkaa voisi ainakin alustavasti pitää muinaisjäännöksenä - ennen 1950-lukua autioituneena, vanhana talotonttina. |
| metsakeskus.1000027874 |
272 |
Yli-Riippa |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
319728.00000000 |
7085663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027874 |
Peltokorpi. Isojako v.: 1758. Isojakokartta nro: 19. Siinä talo: 79. Vuoden 1847 kartalla paikka on tyhjä, samoin vuoden 1952 peruskartalla. Tie tontin itäpuolella on tehty vasta 1970–70 luvuilla. Tontti on varhain autioitunut eikä siinä ole ollut peltoa. Tonttia ei ole tarkastettu. Tontti on edelleen asumaton, metsäinen ja on oletettava, että se on myös arkeologisessa mielessä ehjä.
Paikka tarkastettiin keväällä 2016: alue lammaslaitumena. Siellä peltoaitoja, kivikasoja ja mahdollinen rakennuksen pohja. Alueella on vanhoja ?peltoja ja tasattuja alueita. Peltokorventien itäpuolella noin kilomeri edellisestä on vanha navetan (tieto Yli-Riipan isännältä Terho Kinnarilta) kivijalka. Kysymyksessä on suorakaiteen muotoinen rakenne, kooltaan noin 10x6 m. Kivijalka on metrin korkuinen. Maalattian ? keskellä syvennys.
Tarkastus 2020: Navetan rakenteet ovat hyvin säilyneet. Lähistöllä asuvan Mikko Saaren mukaan ne kuuluivat taloon Riippa 1. Rakenteen pohjoispuolella kulkee vanha peltoaita (kts. alakohde). |
| metsakeskus.1000027875 |
272 |
Karhuojan talo |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
326365.00000000 |
7091145.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027875 |
Kylä: lievealue. Isojako v.: 1764. Isojakokartta nro: 20. Siinä talo: 105. Yksittäistalo vuoden 1763 kartalla. Vuoden 1847 kartalla paikka tyhjä samoin peruskartoilla vuodesta 1951 alkaen. Paikka on autioitunut ilmeisesti jo 1800 luvun alkupuolella. Paikalla on kolmen rakennuksen perustat.
Lisäksi alueella on kiviaitoja ja valleja, pari raivausröykkiötä ja kaksi kivettyä kellari-kuoppaa. Paikalla on opastaulu, jossa teksti: "Karhuojan talo. Asuttu 1745–1880. Perheitä 24. Kotiseutuyhdistys.
Paikka on hyvin säilynyt kokonaisuus ja muinaisjäännös.
Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin, että kohde on säilynyt ennallaan. Muinaisjäännösalueella kasvaa tiheää nuorta kuusivaltaista metsää. |
| metsakeskus.1000027876 |
272 |
Singonmäki 1-3 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325785.00000000 |
7096022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027876 |
Marinkainen. Isojako v.: 1788. Isojakokartta nro: 25. Siinä talo: 12. Paikalla on taloja 1847 pitäjänkartalla. Länsipuolella vieressä ovat talokohteet Singonmäki 2-3. Nämä muodostavat yhtenäisin ja nyt aution kokonaisuuden. Alueella on 1950 luvulla ollut erilaisia ja erikokoisia ulkorakennuksia. Alue ei ole ollut peltona. Alue on nyt niittymäistä ja ruohikkoista. Alueella on erilaisia kiviperusteiden jäännöksiä, joista ei voi sanoa ovatko peräisin vanhoista taloista vaiko myöhemmistä ulkorakennuksista. Alue kuitenkin vaikuttaa arkeologisesti eheältä joskin on voi olla vaikeaa erottaa vanhemman asutuksen jälkiä myöhemmästä. |
| metsakeskus.1000027877 |
564 |
Hupisaaret |
10002 |
12005 |
13217 |
11006 |
27008 |
428255.00000000 |
7211538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027877 |
Tervaveneiden vetotie eli möljä sijaitsee Hupisaarten länsiosassa Oulujoen suistosaaressa Ainolan puiston luoteisosassa.
Möljä on vanhojen karttojen perusteella ollut alkuaan 300-400 metriä pitkä, mutta on itäosiltaan tuhoutunut. Parhaiten säilynyt noin 130 metrin osuus on möljän länsiosassa. Kyseessä on leveimmillään noin 6-7 metriä leveä lohkokivistä kylmämuurattu osin tasapintainen kivimuuri. Möljän pintakivet on kiinnitetty toisiinsa rautatangoilla.
Kartta-aineiston perusteella möljä on ollut olemassa viimeistään vuonna 1831. Siiitä on myös aikalaispiirros Z. Topeliuksen teoksessa "Finlandsframstäldt i teckningar (Helsingfors 1845). |
| metsakeskus.1000027878 |
434 |
Spångkärret |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
458823.00000000 |
6709842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027878 |
Asuinpaikka sijaitsee Lapinjärven ja Loviisan rajalla, molempien kuntien alueella, Taasianjoen ja Harsbölentien/Skogbyntien (11915) länsipuolella, Harsbölestä noin 2 km eteläkaakkoon. Maasto on hiekkaharjua.
Asuinpaikalla on havaittu 11 erillistä asumuspainannetta sekä yksi kolmihuoneinen rivitalopainanne. Painanteet 4-6 sijaitsevat Lapinjärven puolella, loput Loviisassa. Ne kaikki on löytöjen perusteella varmistettu asumuspainanteiksi. Asumuspainanteista osa on halkaisijaltaan jopa kymmenmetrisiä, osa pienempiä, halkaisijaltaan noin kuusimetrisiä. Rivitalopainanne on mitoiltaan noin 5 x 15 metriä.
Asumuspainanteet sijoittuvat harjanteelle neljään eri kokonaisuuteen, joista eteläkärjen neljä suurta painannetta lienevät selvimmät (painanteet 1-4). Näistä pohjoiseen, matalan kumpareen takana on rivitalopainanne ja tästä edelleen luoteeseen, Spångkärretin suuntaan on kolmen asumuspainanteen ryhmä (painanteet 9-11). Loput asumuspainanteet ovat asuinpaikan pohjoisosassa, tasaisella kankaalla, Lapinjärven ja Loviisan rajan molemmin puolin. Näistä vielä pohjoiseen on irtolöytöjä tien penkasta (löytöpaikat 3-4). Irtolöytöjä on myös asuinpaikan eteläosasta, harjanteen kaakkoispuolella olevalta metsä-äestetyltä tasangolta(löytöpaikat 1-2).
Spångkärretin harjuasuinpaikan rannankorkeuden voi arvioida olleen noin 19-20 mmpy painanteiden käyttöaikana. Loviisan seudun rannansiirtymiskäyrän mukaan tämä vastaa aikatasoa n. 5000-4500 ennen nykyhetkeä, eli noin 3000-2500 eKr. Asuinpaikalta löydetty keramiikka on yleisesti määriteltävissä myöhäiskivikautiseksi. Ottaen huomioon todennäköisen aikatason ja keramiikan orgaanisen sekoitteen, se voitaneen määritellä parhaiten Pyheensillan ryhmään kuuluvaksi. Rivitalopainanteeseen tehdystä koekuopasta löydetyn ison nisäkkään luun radiohiiliajoituksen mukaan kohde olisi kuitenkin selvästi vanhempi, ajoittuen tyypillisen kampakeramiikan aikaan (Ua-72797, 5124±37 BP, kalibroituna 3975-3811 calBC 68,2% varmuudella). Ajoituksissa on huomattava ristiriita, joka vaatii lisäselvityksiä. Mahdollisesti asuinpaikka on kuitenkin ollut käytössä hieman korkeammalla vedenpinnan tasolla, mikä mahdollistaa aiemman ajoituksen myös rannansiirtymisen perusteella. Keramiikan tyylimääritelmä kaipaa myös tarkastusta ja laajempaa aineistoa kohteelta. |
| metsakeskus.1000027879 |
434 |
Spångkärret 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
458720.00000000 |
6709700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027879 |
Hiili- ja tiilimiilualue, joka sijaitsee Loviisan Skogbyn kylästä 2,7 km luoteeseen, Lapinjärven ja Loviisan rajalla, Taasianjoen ja Harsbölentien/Skogbyntien (11915) länsipuolella. Pääosin Loviisan puolella, mahdollisesti myös Lapinjärven puolella rajaa. Alueen laajuus on noin 120x180 metriä (kartta verifikaatissa). Maasto on hiekkaharjua. Kuopat erottuvat Lidar-kuvissa. Samalla alueella on myös kivikautisia asuinpainanteita ks. Spångkärret 1000027878.
Lähistöllä on sijainnut Harsbölen tiilitehdas, joka on ollut käytössä ainakin 1700-luvun puolessavälissä. |
| metsakeskus.1000027880 |
272 |
Myyrinkangas |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
318459.00000000 |
7089940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027880 |
Isojakokartoilta sekä vuoden 1847 Kälviän ja Lohtajan pitäjänkartoilta paikannettu vanha Pohjanmaan Rantatien linjaus erkanee nykyisestä Ruotsalontiestä Kälviänjoen lounaispuolella, Myyrinkankaan kohdalla länteen, hylättynä metsätietielinjana ja kauempana edelleen metsätienä, kaartuen etelään ja palaten takaisin Ruotsalontien kohdalle pohjoisen erkanemiskohdasta noin kilometrin päässä. Kaikkiaan vanhaa, käytöstä poisjäänyttä tielinjaa on noin 1300 m. Tie on ollut olemassa vielä 1951 peruskartalla, mutta jo käytöstä jääneenä, koska nykyinen Ruotsalontie on jo tuolloin ollut olemassa.
Tielinjaa ei inventoinnissa maastossa tarkastettu. Vanha tielinja erottuu hyvin laser-keilausaineistossa ja ilmakuvassa. |
| metsakeskus.1000027881 |
272 |
Juoksukalliot |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
325863.00000000 |
7097891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027881 |
Hiekkamaaperäisellä mäntykankaalla on tervahauta jonka halkaisija on noin 14 m. Haudan halssi on holvattu kivistä. |
| metsakeskus.1000027882 |
272 |
Murhakivi |
10007 |
12014 |
13000 |
11006 |
27000 |
321981.00000000 |
7092008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027882 |
Paikalla on kivipaasi vanhan Pohjanmaan rantatien (nyt metsätie) pohjoisreunamilla. Paadessa risti, nimikirjaimet J. Lento ja vuosiluku 1899. Vieressä on opastaulu jossa kerrotaan paikalla tapahtuneesta verityöstä. Paikalla Iisakki Lento murhattiin vuonna 1899. Omaiset pystyttivät myöhemmin paikalle muistokiven. |
| metsakeskus.1000027883 |
577 |
Kaivoranta |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
259121.00000000 |
6707537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027883 |
Löytöpaikka sijaitsee Paimion Pyhän Jaakobin kirkosta 1,45 km luoteeseen, Käräjätien länsipuolella, Kettuvuoren itärinteellä. Maasto on joitain vuosia aiemmin hakattua metsärinnettä. Esineet löytyivät 13.7.2015 pintalöytöinä metsänistutuskuopista ja niiden kasoista, osin metallinetsimellä. Maaperä on multavaa, hiiltä näkyi joissain kohdin. Rinteen yläosassa sijaitsee töyrään tapainen tasanne/matala kumpu, jossa on runsaasti asuinpaikkaan viittavia löytöjä. Löytöjen määrä vähenee rinnettä alaspäin mentäessä. Löytökohdan pohjoispuolella kulkee polku/tie, joka on merkitty myös Kallbergin karttaan vuodelta 1855. Kartassa ei ole rakennuksia tällä paikalla. Lasitettu punasavikeramiikka viittaisi mahdolliseen asuinpaikkaan. Muita löytöjä ovat kannus, nauloja, rautaesineiden kappaleita, tasolasia, piitä ja palanutta savea. Näitä löytöjä ei talletettu kokoelmiin vaan palautettiin löytäjälle. Löytöalueen laajuus on noin 50 metriä. Kirveen KM 40807:1 löytöpaikka on puron eteläpuolella, erillään muista löydöistä, noin 50 metrin päässä. Löytöpaikkaa ympäröivillä mäillä on pronssikautisia hautaröykkiöitä. Tarkastamaton löytöpaikka. |
| metsakeskus.1000027884 |
272 |
Sanviikinperän mutka |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
321835.00000000 |
7092075.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027884 |
Vanha Pohjanmaan rantatie on tällä kohdin oikaistu joskus 1950-luvun jälkeen. Vanha tie on kapeana hiekkatienä jäljellä hylättynä, eikä se johda minnekään. Tien varrella on mestauspaikka (kohde Hamppujärvi) ja muistokivi (kohde Murhakivi). Idempänä vanha tiepohja häviää tyystin. Vanhalta tieltä kulkee traktoriura mäen rinteessä mutta se ei selvästikään noudata vanhaa tiepohjaa ja linjaa - kulkee kivikossa ja kalliopaljastumien yli. Sen luoteispuolella on tasaista ja vähäkivisempää maastoa joka on vanha laikutettu hakkuuaukko. Siellä ei ole havaittavissa mitään merkkejä vanhasta tiestä. |
| metsakeskus.1000027886 |
272 |
Hevossuonmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
323252.00000000 |
7088686.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027886 |
Mäen etelärinteessä on tervahauta, halkaisija noin 11 m. Halssi on holvattu kivillä. |
| metsakeskus.1000027887 |
272 |
Prutinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
330428.00000000 |
7085178.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027887 |
Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on 13 m. Tervahaudan halssi on kivistä holvattu. |
| metsakeskus.1000027888 |
272 |
Honkala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
330159.00000000 |
7082416.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027888 |
Kivikkoisessa moreenimaastossa on tervahauta, halkaisija noin 12 m. Halssi on kivetty, samoin on tervahaudan vallia kivetty halssin ympärillä. |
| metsakeskus.1000027889 |
272 |
Myllykangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
328756.00000000 |
7082601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027889 |
Paikalla on tervahauta, isokokoinen, halkaisija noin 20 m, halssi ja suuri osa vallista on kivetty. Paikalle on opastus. Haudan ympäristö on hoidettu.
Paikkakunnalla kohde tunnetaan yleisesti Tikkasen tervahautana ja se on ollut saman nimisen talon hallinnassa. Muinaisjäännös on hoidettu vuonna 2019 ja sen tunnus hoitorekisterissä on 999000485 Tikkanen 2. |
| metsakeskus.1000027890 |
529 |
Saksila |
10002 |
12016 |
13191 |
11006 |
27000 |
223925.00000000 |
6713350.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027890 |
Naantalin Saksilan tilaa ympäröiviltä pelloilta (lounaassa, etelässä, idässä ja koillisessa) on metallinetsinnässä saatu runsaasti historiallisen ajan esineistöä. Löytöalueet sijaitsevat Luonnonmaan koillisrannalla, Kultarannan niemekkeen länsi-/lounaispuolella. Peltoalueen poikki kulkee länsi-lounaasta tuleva oja, joka noudattaa Luonnonmaan halki Matalahteen asti ulottuvaa kapeaa 5 metrin korkeuskäyrien rajaamaa alavaa maastokäytävää. Maastokäytävä on vielä rautakauden lopulla muodostanut salmen, joka on jakanut saaren kahteen suurempaan puoliskoon.
Ensimmäinen maininta Saksilan kylästä on vuodelta 1444. Tämän jälkeen Naantalin luostari sai Saksilasta lahjoituksena maata, ja vuoteen 1577 saakka luostarin lampuodit viljelivät Saksilaa. Keskiajalla Saksilassa oli kolme taloa, joista yksi oli läänitetty luostarille. Kahdesta muusta talosta toinen autioitui ensimmäisen kerran 1590-luvulla ja toisen kerran 1670-luvulla. 1700-luvulla Saksilan kaksi taloa yhdistettiin yhdeksi rustholliksi.
Metalliesineitä on toimitettu Varsinais-Suomen maakuntamuseoon kahden eri löytäjän toimesta. Ensimmäisen kerran esineitä löytyi vuonna 2008 Saksilan talosta noin 370 metriä koilliseen, minkä johdosta Heljä Brusila teki löytöpaikalle (koordinaatit P=6713670, I=224472) tarkastuskäynnin. Syksyllä 2015 metallinetsinharrastaja haravoi Saksilan lounaispuolista peltoa. Löytöjä (KM 41093: 1-53) tuli melko laajalta alueelta, mutta erityinen keskittymä on koordinaattien osoittamassa kohdassa.
Löytöesineistö on pienesineistöä (pronssi, lyijy), josta valtaosa on katkelmallisia tai osia esineistä. Löytöaineistossa on mm. rahoja 1570-luvulta, 1600-luvun kupariklippinkejä, lyijykuulia, lyijyplommeja, aterimien koristeita, hanakukon kappaleita, koristeheloja, nappeja, tunnistamattomia metallinpalasia ja piitä. Joukossa saattaa olla myös muutamia rautakautisia esineitä: varmuudella ainakin kärkiosastaan katkennut karhunhammasriipus.
Kohteen tulkintaa saattaa valaista vuodelta 1752 oleva pöytäkirja verollepanosta, jossa asianosaisina olivat Saksilan rusthollari Johan Sigfredsson ja Kultarannan isäntä Michel Henricson. Asiakirjasta käy ilmi, että Michel Henricson oli ostanut Multakota-niittyalueen käyttöoikeuden Turun kaupungin teurastaja Gustaf Brobergilta. Pöytäkirjassa mainitaan, että niityllä on aikaisemmin valmistettu salpietaria. Valmistuksesta jääneitä multia Saksila oli vienyt omille pelloilleen lannoitteeksi, jättäen niityn kuoppaiseksi ja kuivaksi. Paikallishistoria mainitsee Saksilassa toimineen salpietarinkeittämön, joka perustettiin 1500-luvun jälkipuolella (Kerttu Innamaa 1965: Naantalin historia III, sivu 347).
Kirjallisten läheiden perusteella alueella on valmistettu salpietaria, jota varten paikalle on todennäköisesti tuotu multaa, lantaa ja tunkion jätteitä, joiden joukossa on ollut runsaasti katkelmallisia ja poisheitettyjä metalliesineitä. Keittämön tarkempi sijainti tai käyttöikä ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000027891 |
272 |
Heinineva 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
328008.00000000 |
7081197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027891 |
Paikalla on tervahauta jonka halkaisija on 14 m. Halssi on holvattu kivistä. |
| metsakeskus.1000027892 |
272 |
Isoräme 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
327765.00000000 |
7080961.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027892 |
Paikalla on tervahauta jonka halkaisija on 12 m, halssi on kivetty. |
| metsakeskus.1000027893 |
434 |
Hevossaari 4 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
473492.00000000 |
6714447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027893 |
Painanneryhmä Hevossaaren pohjoiskärjessä. Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000027894 |
494 |
Hartikankangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
451943.00000000 |
7189685.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027894 |
Hiekkamaaperäisellä tasaisella kankaalla on hiilihaudan jäänne, pyöreä suppilomainen
kuoppa, halkaisija 2,5 m. Pohjalla hiiltä ja nokea. |
| metsakeskus.1000027895 |
494 |
Montanniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
453697.00000000 |
7188977.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027895 |
Mäen itärinteellä, jyrkemmän törmän äärellä on tervahaudan pohja, halkaisija 22
m, kaksoisvallit. |
| metsakeskus.1000027897 |
494 |
Kirkkosaari |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
452974.00000000 |
7188086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027897 |
Saaren itälaidalla todettiin vuoden 2014 inventoinnissa kaksi lähekkäin sijaitsevaa hiilikuoppaa. Syksyn 2015 tarkastuksessa havaittiin kuusi ajoittamatonta maakuoppaa. Vuoden 2022 tarkkuusinventoinnissa havaittiin kaikkiaan 18 kuoppaa, joista osa on hiilimiilujen jäännöksiä ja osa tarkemmin määrittelemättömiä kuopparakenteita. Kuoppien koko vaihtelee 1,5-4,5 metrin ja välillä, syvyys puolen metrin molemmin puolin. Kuoppien koko vaihtelee epämääräisen muotoisista suorakulmaisiin ja pyöreisiin (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000027897 |
494 |
Kirkkosaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
452974.00000000 |
7188086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027897 |
Saaren itälaidalla todettiin vuoden 2014 inventoinnissa kaksi lähekkäin sijaitsevaa hiilikuoppaa. Syksyn 2015 tarkastuksessa havaittiin kuusi ajoittamatonta maakuoppaa. Vuoden 2022 tarkkuusinventoinnissa havaittiin kaikkiaan 18 kuoppaa, joista osa on hiilimiilujen jäännöksiä ja osa tarkemmin määrittelemättömiä kuopparakenteita. Kuoppien koko vaihtelee 1,5-4,5 metrin ja välillä, syvyys puolen metrin molemmin puolin. Kuoppien koko vaihtelee epämääräisen muotoisista suorakulmaisiin ja pyöreisiin (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000027897 |
494 |
Kirkkosaari |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
452974.00000000 |
7188086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027897 |
Saaren itälaidalla todettiin vuoden 2014 inventoinnissa kaksi lähekkäin sijaitsevaa hiilikuoppaa. Syksyn 2015 tarkastuksessa havaittiin kuusi ajoittamatonta maakuoppaa. Vuoden 2022 tarkkuusinventoinnissa havaittiin kaikkiaan 18 kuoppaa, joista osa on hiilimiilujen jäännöksiä ja osa tarkemmin määrittelemättömiä kuopparakenteita. Kuoppien koko vaihtelee 1,5-4,5 metrin ja välillä, syvyys puolen metrin molemmin puolin. Kuoppien koko vaihtelee epämääräisen muotoisista suorakulmaisiin ja pyöreisiin (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000027897 |
494 |
Kirkkosaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
452974.00000000 |
7188086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027897 |
Saaren itälaidalla todettiin vuoden 2014 inventoinnissa kaksi lähekkäin sijaitsevaa hiilikuoppaa. Syksyn 2015 tarkastuksessa havaittiin kuusi ajoittamatonta maakuoppaa. Vuoden 2022 tarkkuusinventoinnissa havaittiin kaikkiaan 18 kuoppaa, joista osa on hiilimiilujen jäännöksiä ja osa tarkemmin määrittelemättömiä kuopparakenteita. Kuoppien koko vaihtelee 1,5-4,5 metrin ja välillä, syvyys puolen metrin molemmin puolin. Kuoppien koko vaihtelee epämääräisen muotoisista suorakulmaisiin ja pyöreisiin (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000027898 |
494 |
Henttula |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27006 |
453277.00000000 |
7186859.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027898 |
Tonttimaa on ollut syvän ja jyrkkärinteisen raviinin länsireunalla. Kynnöksellä olleessa pellossa oli vanhan tonttimaan alueella mustaa maata ja palaneita kiviä ja palanutta savea, käsikairauksen perusteella ulottuen kyntökerroksen alapuolelle. Tontti on hylätty ennen nykyaikaa ja raivattu pelloksi, siten se ei ole aivan nykyaikaisen asuttamisen sekoittama. Muokkauskerroksen alla saattaa tontin alueella olla jotain arkeologisesti tutkimisen arvoista jäljellä. Tontin itä-koillispuolelle on raviinissa olevaan purouomaan merkitty v. 1768 kartalla
mylly. Siitä ei inventoinnissa 2014 havaittu mitään jälkiä. On mahdollista että mahdolliset myllyn jäänteet ovat jääneet radan alle.
Henttulan tila mainitaan kirjallisissa lähteissä vuonna 1654 (Vahtola, Oulujokilaakson historia, s.195). |
| metsakeskus.1000027899 |
494 |
Rautio |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
455073.00000000 |
7186569.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027899 |
Tonttimaa on pohjoiseen laskevan melko jyrkän, parikolme metriä korkean törmän reunalla. Nurmella olleessa pellossa havaittiin pinnassa mustaa maata, ja palaneita kiviä. Käsikairauksen perusteella kulttuurikerros ulottuu paikoin kyntökerroksen alapuolelle. Tontti on hylätty ennen nykyaikaa ja raivattu pelloksi, siten se ei ole aivan nykyaikaisen asuttamisen sekoittama. Muokkauskerroksen alla saattaa tontin alueella olla jotain arkeologisesti tutkimisen arvoista jäljellä. Lähtökohtaisesti tämän kaltaiset, pelloksi raivatut yksittäistalon tonttimaat eivät ole muinaisjäännöksiä.
Raution tila on 1750-luvulla perustettu uudistalo (Vahtola, Oulujokilaakson historia 1991, s. 337), joten sitä ei katsota kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Alue on raivattu pelloksi, eikä säilyneitä rakenteita ole. |
| metsakeskus.1000027900 |
564 |
Kivilampi länsi |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
442795.00000000 |
7236955.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027900 |
Kivilammen länsipuolisen matalan kankaan laella on vallikehä eli jätinkirkko, jonka sisäala on noin 20 x 25 metriä. Kangas on varsin kivikkoinen, mutta sammalen ja puuston peittämä valli erottuu pääosin suhteellisen selvästi, länsipää heikommin. Vallin sisälle tehdystä koekuopasta tavattiin palanutta kiveä, likamaata ja paikoilleen jätetty kvartsi-iskos.
Kohde tarkastettiin lidar-aineistoon perustuneen ilmoituksen vuoksi. |
| metsakeskus.1000027900 |
564 |
Kivilampi länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
442795.00000000 |
7236955.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027900 |
Kivilammen länsipuolisen matalan kankaan laella on vallikehä eli jätinkirkko, jonka sisäala on noin 20 x 25 metriä. Kangas on varsin kivikkoinen, mutta sammalen ja puuston peittämä valli erottuu pääosin suhteellisen selvästi, länsipää heikommin. Vallin sisälle tehdystä koekuopasta tavattiin palanutta kiveä, likamaata ja paikoilleen jätetty kvartsi-iskos.
Kohde tarkastettiin lidar-aineistoon perustuneen ilmoituksen vuoksi. |
| metsakeskus.1000027901 |
494 |
Lodvonen |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27005 |
455738.00000000 |
7186357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027901 |
Inventointi 2014: Maaperä paikalla on hiekkainen hiesu. Tontin paikkaa ei voitu kunnolla maastossa havainnoida, koska pelolle oli hiljattain levitetty sontaa (tai lietelantaa). Tontin iästä ei ole tietoa. Periaatteessa se voi olla asuttuna keskiajalta lähtien. Tontti on hylätty ennen nykyaikaa ja raivattu pelloksi, siten se ei ole aivan nykyaikaisen asuttamisen sekoittama. Muokkauskerroksen alla saattaa tontin alueella olla jotain arkeologisesti tutkimisen arvoista jäljellä.
Lotvosen talo mainitaan jo 1654 jaetuksi kahteen osaan. Sukunimi esiintyy Muhoksella jo 1546 (Vahtola, Oulujokilaakson historia 1991, s. 103, 118, 195) |
| metsakeskus.1000027902 |
494 |
Liewonen |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27006 |
456020.00000000 |
7186169.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027902 |
Inventointi 2014: Maaperä paikalla on hiekka tai hiesu, tonttimaa on raviinin jyrkän törmän luoteisreunalla. Sängellä olleessa pellossa oli vanhan tonttimaan alueella mustaa maata ja palaneita kiviä. Tontin iästä ei ole tietoa. Periaatteessa se voi olla asuttuna keskiajalta lähtien. Tontti on hylätty ennen nykyaikaa ja raivattu pelloksi, siten se ei ole aivan nykyaikaisen asuttamisen sekoittama. Muokkauskerroksen alla saattaa tontin alueella olla jotain arkeologisesti tutkimisen arvoista jäljellä.
Lievosen talo mainitaan ensimmäisen kerran 1654. Tuolloin ilmeisesti aiemmasta toisesta Lotvolasta on tullut Lievonen (ks. Vahtola 1991, Oulujokilaakson historia, s. 195. |
| metsakeskus.1000027907 |
272 |
Hakuninkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
320424.00000000 |
7085713.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027907 |
Paikalla on vanha ja käytöstä poistunut rajamerkki - kohdalla ei ole nykyistä rajaa. Kyseessä on neliönmuotoinen matala kiveys ja sen sivut ovat liki 4 m - reunamat ovat sammalpeitteisiä mutta keskusta sammaleton - ilmeisesti linjaa raivatessa jokin kone ajanut yli. Rajamerkki on lounaaseen laskevassa rinteessä. Huomautus: kyseessä on oletus että kivikasa on rajamerkki - periaatteessa se voisi olla jokin muukin. Siinä ei näytä olevan ns. keskikiveä. |
| metsakeskus.1000027908 |
889 |
Ahvenlampi etelä |
10001 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
495222.00000000 |
7217978.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027908 |
Paikalta on löydetty elokuussa 2013 metallinilmaisimella kaksi palaa rautakuonaa, jotka on toimitettiin Pohjois-Pohjanmaan museoon 21.8.2013. alueelta ei ole muita löytöjä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000027909 |
678 |
Kotasaari 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
393975.00000000 |
7172268.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027909 |
Inv. 2013: Seljänmäen kohdalta n. 700 m pohjoiseen suon ympäröimän harjanteen eteläosan länsirinteessä on noin 180 x 60 m laajuisen kumpareen eteläosan loivalla rinteellä olevalla tasanteella on pyöreä, suppilomainen maakuoppa, halkaisijaltaan n. 2 m ja syvyys n. 60 cm. Kuoppaan tehdyssä koekuopassa havaittiin normaali podsolmaannos. Kuopassa ei ollut hiiltä tai nokea. Maannoksen perusteella kuoppa on vanha. Se voisi olla pyyntikuoppa. Maaperä alueella on hiekka ja hieman etäämpänä hiekkainen moreeni. Lähistölle tehdyissä koekuopissa ei havaittu mitään ihmistoimintaan viittaavaa - paikka olisi kyllä topografisesti sopiva kivikautiselle asuinpaikalle mutta mitään merkkejä siitä ei havaittu. |
| metsakeskus.1000027910 |
748 |
Otavankangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
395324.00000000 |
7172099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027910 |
Paikalla on matala ja laakea, itä-länsi suuntainen hiekka harjanne joka hieman kohoaa asuinpaikan kohdalla. Kyseessä on muinainen hiekkasärkkä, ns. "kaara". Harjanteen keskellä on traktorilla puskettu pieni maakasa johon kasaantunut pintamaata n. 2 m pitkästä rikotusta maakaistasta. Kasassa havaittiin rykelmä palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia sekä kasassa että rikotussa maanpinnassa. Kyseessä on lieden jäännös (N 7172102 E 395314). Liedestä 20 m itään havaittiin koekuopassa kvartsi-iskoksia (N 7172103 E 395334). Idempänä harjanne hivenen laskee ja maasto soisempaa. Asuinpaikan rajaus perustuu topografian pohjalta tehtyyn arvioon ja on tarkka ainakin pohjois-eteläsuunnassa. Kohteesta noin 70 m länteen on tavattu yksittäinen kvartsiydin, joka voi olla oire asuinpaikan jatkumisesta kauemmas tähän suuntaan (alakohde 1) |
| metsakeskus.1000027910 |
748 |
Otavankangas 1 |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27000 |
395324.00000000 |
7172099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027910 |
Paikalla on matala ja laakea, itä-länsi suuntainen hiekka harjanne joka hieman kohoaa asuinpaikan kohdalla. Kyseessä on muinainen hiekkasärkkä, ns. "kaara". Harjanteen keskellä on traktorilla puskettu pieni maakasa johon kasaantunut pintamaata n. 2 m pitkästä rikotusta maakaistasta. Kasassa havaittiin rykelmä palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia sekä kasassa että rikotussa maanpinnassa. Kyseessä on lieden jäännös (N 7172102 E 395314). Liedestä 20 m itään havaittiin koekuopassa kvartsi-iskoksia (N 7172103 E 395334). Idempänä harjanne hivenen laskee ja maasto soisempaa. Asuinpaikan rajaus perustuu topografian pohjalta tehtyyn arvioon ja on tarkka ainakin pohjois-eteläsuunnassa. Kohteesta noin 70 m länteen on tavattu yksittäinen kvartsiydin, joka voi olla oire asuinpaikan jatkumisesta kauemmas tähän suuntaan (alakohde 1) |
| metsakeskus.1000027911 |
748 |
Otavankangas 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
395349.00000000 |
7172235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027911 |
Paikalla on pohjois-eteläsuuntainen matala harjanne. Maaperä alueella on lajittunut hiekka. Harjanteen eteläreunalla on asumuspainanne Painanne1), halkaisija n. 7 m. Painanteeseen tehdyssä koekuopassa havaittiin palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. Tämän pohjoispuolella n. 25 m on toinen soikea asumuspainanne (painanne 2), jonka suurin halkaisija on 8 m. Painanteessa on matalat vallit. Siihen tehdyssä koekuopassa havaittiin palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000027912 |
748 |
Jokelankangas 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
396928.00000000 |
7172209.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027912 |
Harjun eteläpään laen itäpuolella on alempi tasanne jossa on maakuoppa, suppilomainen ja pyöreä, halkaisijaltaan n. 3 m ja syvyys n. 0,7 m. Kuoppaan tehdyssä koekuopassa havaittiin podsolimaannos. Kuoppa on siten vanha. Se voisi olla pyyntikuoppa. Lähistölle tehdyissä koekuopissa ei havaittu ihmistoiminnan merkkejä. Maaperä alueella on hiekka.
2022: Kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.1000027913 |
748 |
Jokelankangas 2 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
396848.00000000 |
7172290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027913 |
Harjun laella on kiukaan jäännös. Kyseessä on sammalpeitteinen kivikasa, n. 60 cm korkea, halkaisijaltaan n. 1,5 m. Se koostuu palaneista kivistä. Kyseessä on tervapirtin kiukaan jäännös ja se liittyy n. 30 m sen pohjoispuolella olevaan tervahautaan (alakohde).
2022: Kohde oli ennallaan. Alueella kasvaa harvaa varttunutta mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000027913 |
748 |
Jokelankangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396848.00000000 |
7172290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027913 |
Harjun laella on kiukaan jäännös. Kyseessä on sammalpeitteinen kivikasa, n. 60 cm korkea, halkaisijaltaan n. 1,5 m. Se koostuu palaneista kivistä. Kyseessä on tervapirtin kiukaan jäännös ja se liittyy n. 30 m sen pohjoispuolella olevaan tervahautaan (alakohde).
2022: Kohde oli ennallaan. Alueella kasvaa harvaa varttunutta mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000027914 |
748 |
Jokelankangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396600.00000000 |
7172557.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027914 |
Paikalla on laakean harjanteen laella oleva tervahauta heti tieuran koillispuolella.
2022: Kohde oli ennallaan. Tervahaudassa on kivetty halssi. Alue kasvaa hakkuiden jälkeen mäntytaimikkoa. |
| metsakeskus.1000027915 |
748 |
Jokelankangas 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396500.00000000 |
7172758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027915 |
Harjun laakeassa pohjoispäässä havaittiin metsänlaikutus vaoissa kvartsi-iskoksia keskittymänä n. 40 x 30 m alalla. Maaperä paikalla on sorainen hiekka - paikoin mukulikkoinen. Asuinpaikan rajaus perustuu löytöhavaintoihin ja topografiaan |
| metsakeskus.1000027916 |
748 |
Järvikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
398032.00000000 |
7175748.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027916 |
Kankaan rinteen pohjoisosan koilliseen loivasti laskevassa rinteessä on kaksi tervahautaa. Ylemmällä tasolla oleva tervahauta on halkaisijaltaan n. 10 m ja ehjä. Tästä 70 m koilliseen (N 7175814 E 398074) on rinteen alaosassa toinen tervahauta - tai tervahaudan jäännös. Hautaan on sen keskelle kaivettu maakämppä. Haudan keskelle on kaivettu nelisivuinen ja suoraseinäinen kuoppa, n. 2 x 2,5 m. Lahonnutta riu’uista tehtyä katto- ja seinärakennetta on vielä erotettavissa. Pohjalla on ruosteisen kaminan jäänne - osa kaminan torvea. Jälkimmäistä kohdetta ei katsota kiinteäksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000027917 |
748 |
Navettaneva länsi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
393215.00000000 |
7176046.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027917 |
Laakean hiekkaharjanteen luoteispään eteläreunamilla on ehjä hiilihaudan jäänne. Soikea kaivanto jossa runsaasti hiiltä ja nokea, koko 2 x 2,5 m. |
| metsakeskus.1000027918 |
748 |
Kuljunkorpi NW |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
392536.00000000 |
7176912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027918 |
Harjanteen koillisreunamilla, metsätieuran koillisreunalla on tervahauta, halkaisijaltaan 10 m. Tervahaudan länsipuolella, kivettömällä tasanteella, tieuran luoteispuolella on kaksi pyöreää ja loivaseinäistä kuoppaa, Toinen on halkaisijaltaan 3 m. Kuopassa podsol ja vierestä koekuopasta palaneita kiviä (kuoppa 2). Toinen on tästä n. 15 m länteen ja halkaisijaltaan 2,5 m (kuoppa 1), pohjalla podsol ja myös sen vierestä palaneita kiviä koekuopista. Kuopat voivat liittyä tervahautaan tai ne voivat olla myös esihistoriallisia ja pyyntiin liittyviä elleivät keittokuoppia. Alueelle tehtiin useita koekuoppia mutta muita ihmistoiminnan jälkiä ei havaittu. |
| metsakeskus.1000027918 |
748 |
Kuljunkorpi NW |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
392536.00000000 |
7176912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027918 |
Harjanteen koillisreunamilla, metsätieuran koillisreunalla on tervahauta, halkaisijaltaan 10 m. Tervahaudan länsipuolella, kivettömällä tasanteella, tieuran luoteispuolella on kaksi pyöreää ja loivaseinäistä kuoppaa, Toinen on halkaisijaltaan 3 m. Kuopassa podsol ja vierestä koekuopasta palaneita kiviä (kuoppa 2). Toinen on tästä n. 15 m länteen ja halkaisijaltaan 2,5 m (kuoppa 1), pohjalla podsol ja myös sen vierestä palaneita kiviä koekuopista. Kuopat voivat liittyä tervahautaan tai ne voivat olla myös esihistoriallisia ja pyyntiin liittyviä elleivät keittokuoppia. Alueelle tehtiin useita koekuoppia mutta muita ihmistoiminnan jälkiä ei havaittu. |
| metsakeskus.1000027918 |
748 |
Kuljunkorpi NW |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
392536.00000000 |
7176912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027918 |
Harjanteen koillisreunamilla, metsätieuran koillisreunalla on tervahauta, halkaisijaltaan 10 m. Tervahaudan länsipuolella, kivettömällä tasanteella, tieuran luoteispuolella on kaksi pyöreää ja loivaseinäistä kuoppaa, Toinen on halkaisijaltaan 3 m. Kuopassa podsol ja vierestä koekuopasta palaneita kiviä (kuoppa 2). Toinen on tästä n. 15 m länteen ja halkaisijaltaan 2,5 m (kuoppa 1), pohjalla podsol ja myös sen vierestä palaneita kiviä koekuopista. Kuopat voivat liittyä tervahautaan tai ne voivat olla myös esihistoriallisia ja pyyntiin liittyviä elleivät keittokuoppia. Alueelle tehtiin useita koekuoppia mutta muita ihmistoiminnan jälkiä ei havaittu. |
| metsakeskus.1000027918 |
748 |
Kuljunkorpi NW |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
392536.00000000 |
7176912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027918 |
Harjanteen koillisreunamilla, metsätieuran koillisreunalla on tervahauta, halkaisijaltaan 10 m. Tervahaudan länsipuolella, kivettömällä tasanteella, tieuran luoteispuolella on kaksi pyöreää ja loivaseinäistä kuoppaa, Toinen on halkaisijaltaan 3 m. Kuopassa podsol ja vierestä koekuopasta palaneita kiviä (kuoppa 2). Toinen on tästä n. 15 m länteen ja halkaisijaltaan 2,5 m (kuoppa 1), pohjalla podsol ja myös sen vierestä palaneita kiviä koekuopista. Kuopat voivat liittyä tervahautaan tai ne voivat olla myös esihistoriallisia ja pyyntiin liittyviä elleivät keittokuoppia. Alueelle tehtiin useita koekuoppia mutta muita ihmistoiminnan jälkiä ei havaittu. |
| metsakeskus.1000027920 |
748 |
Moisasenhauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
393910.00000000 |
7177047.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027920 |
Paikalla on ehjä tervahauta, jonka halkaisija on 18 m. Haudassa on kaksoisvalli eli sitä on käytetty kahteen kertaan. Halssi ojanpuolella luoteeseen. |
| metsakeskus.1000027921 |
748 |
Nimetönkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
396551.00000000 |
7179587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027921 |
Kankaan pohjoispäässä, koillisrinteessä, metsätien lounaispuolella on kaksi tervahautaa. Kaakkoisemman (hauta 1) halkaisija on noin 14 metriä ja luoteisemman (hauta 2, alakohde) noin 10 metriä. Tien varrella on moderneja kaivantoja. |
| metsakeskus.1000027922 |
748 |
Niskakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
397464.00000000 |
7179538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027922 |
Niskakankaan pohjoisopään koillisreunalla on tervahaudan jäänne, jonka halkaisi-ja on n. 12 m. Hauta on matala ja ilmeisesti metsätöissä runneltu. |
| metsakeskus.1000027923 |
748 |
Niskakangas SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
398143.00000000 |
7179115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027923 |
Puron eteläpuolella on matala ja kapea harjanne. Harjanteen laella havaittiin palanutta luuta. Muita havaintoja ei saatu. Paikalla on ilmeisesti suppea alainen asuinpaikka. Sen rajaus on täysin arvio itä-länsi suunnassa, muutoin topografia rajaa paikan hyvin. Maannopusun perusteella kyseessä on kivikautinen asuinpaikka, mutta kyseessä voi olla nuorempikin kohde. |
| metsakeskus.1000027924 |
748 |
Räpänneva W |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
393895.00000000 |
7180385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027924 |
Suohon laskevan harjanteen pohjoisreunalla on suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on n. 1,5 m. Kuopan pohjalla on kaksoispodsol - kuoppa on siis varsin vanha. Kyseessä voisi olla keittokuoppa. Lähistöllä ei havaittu muita ihmistoiminnan merkkejä. |
| metsakeskus.1000027926 |
748 |
Majavaoja |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
395719.00000000 |
7181549.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027926 |
Puron eteläpuolella on kumpareella tervahauta, halkaisija 16 m. Tervahaudasta 20 m kaakkoon, puron töyräällä on tervapirtin kiukaan jäännös, joka erottuu sammaleen peittämänä kasana palaneita kiviä. Kasan halkaisija on n. 1,5 m ja korkeus 30 cm . |
| metsakeskus.1000027926 |
748 |
Majavaoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
395719.00000000 |
7181549.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027926 |
Puron eteläpuolella on kumpareella tervahauta, halkaisija 16 m. Tervahaudasta 20 m kaakkoon, puron töyräällä on tervapirtin kiukaan jäännös, joka erottuu sammaleen peittämänä kasana palaneita kiviä. Kasan halkaisija on n. 1,5 m ja korkeus 30 cm . |
| metsakeskus.1000027927 |
139 |
Martimonsuo N |
10001 |
12009 |
13096 |
11002 |
27000 |
439329.00000000 |
7240509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027927 |
Voimajohtojen alla olevan kumpareen laella on noin 29 x 12-14 m oleva maavallikehä. Vallien leveys on noin 2-2,5 m ja enimmillään se on noin 50 cm korkea. Vallin kaakkoispuolella on kivikkoa, jonka luonne ei inventoinnissa varmuudella selvinnyt. Koekuopista ei onnistuttu löytämään mitään kivikautiseen asuinpaikkaan tms. ihmistoimintaan viittaavaa, mutta vallin sisäpuolella on huuhtoutumiskerros, joka on ohuempi kuin ulkopuolella. Vaikka kyse voi olla luontaisestakin vallista, on inventoinnissa päädytty pitämään kohdetta muinaisjäännöksenä. Kohteen luonne on epävarma.
2024: Kohde tarkastettiin 5p laserkeilausaineiston perusteella tietämättä kohteen aiemmasta inventoinnista. Kohteesta ei tavattu mitään ihmistoimintaan viittaavaa.
5p laserkeilausaineiston perusteella painanteen lounaispuolella mahdollisesti sijaitsee toinen vastaava rakenne. Aluerajaus on laajennettu kattamaan myös toinen painanne. |
| metsakeskus.1000027928 |
748 |
Hummastinvaara NE |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
391960.00000000 |
7178238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027928 |
Paikalla on tervahauta jonka halkaisija on n. 15 m. |
| metsakeskus.1000027929 |
272 |
Niemenkangas |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
321243.00000000 |
7090114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027929 |
Sotilastorppa vuoden 1761 kartalla. Pitäjänkartalla 1847 ei merkintää, mutta pellot samat (vaikuttaa siltä, että pitäjänkartalle ei ole merkitty torppia lainkaan tai vain osin – monet muutkin isojakokarttojen torpat puuttuvat siitä). Vuoden 1954 kartalla tontti autio. Nyt paikalla on talo ja sen pihamaata. |
| metsakeskus.1000027930 |
272 |
Hööki |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
321633.00000000 |
7090374.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027930 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuonna 1761. Isojakokartta nro: 1. Siinä talo: sotilastorppa E. Pitäjänkartalla 1847 ei merkintää, mutta pellot samat. Rakennettua 1950-luvun kartalla. Pihamaata. |
| metsakeskus.1000027931 |
272 |
Mäki 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
321601.00000000 |
7089844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027931 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuonna 1761. Isojakokartta nro: 1. Siinä talo: 55. Merkitty pitäjänkartalle vuodelta 1847 ja rakennettu 1950-luvun kartalla. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027932 |
272 |
Kippo 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
321663.00000000 |
7089674.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027932 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuonna 1761. Isojakokartta nro: 1. Siinä talo: 56. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt alue rakennettua, paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027933 |
272 |
Ali-Valkama |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
320982.00000000 |
7090978.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027933 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuonna 1754. Isojakokartta nro: 2. Siinä talo: 67. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. |
| metsakeskus.1000027934 |
272 |
Järvelä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
320381.00000000 |
7090386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027934 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuonna 1754. Isojakokartta nro: 2. Siinä talo: 70. Talo merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle. Vuoden 1754 talotontti vaikuttaisi paikantuvan melko hyvin kasvihuoneiden pohjoispuolelle ja siellä olevan talon eteläpuolelle. Rakentamattomana siitä on osa pellossa, muutoin täysin rakennettua pohjois- ja eteläosassa (jossa rakennuksia 1954 kartalla). Vaikuttaa arkeologisessa mielessä tuhoutuneelta. |
| metsakeskus.1000027935 |
272 |
Kinnari |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
320900.00000000 |
7091697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027935 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuosina 1754–61. Isojakokartta nro: 3. Siinä talo: 58. Talo merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle, mutta 1950-luvun kartalla paikalla ei ole taloa. Isojakokartan paikannus ei ole aivan kiistaton. Osa vanhasta tontista on tien alla ja eteläosa nykyisessä niityssä, joka on vanhaa peltoa peruskartoilla. Mitään maan päällisiä rakenteita ei paikalla havaittu. Mahdollisesti tuhoutunut kohde. |
| metsakeskus.1000027936 |
272 |
Yli-Pietilä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
321153.00000000 |
7091196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027936 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuosina 1754–61. Isojakokartta nro: 3. Siinä talo: 59. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle. Paikannuksessa vaikuttaisi olevan virhettä - sen koh-dalla niittyä missä ei havaittu rakenteita ja talonpaikaksi outo loiva rinne. Selkeämpi paikka olisi hieman koilliseen missä rakennuksia nyt. Samalta kartalta paikannettu kohde 11 sijoittuisi myös topografian puolesta hieman idemmäksi. Epävarmuuden takia en ehdota muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000027939 |
272 |
Kotolahti 2 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
321166.00000000 |
7091735.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027939 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuosina 1754–61. Isojakokartta nro: 3. Siinä talo: sotilastorppa. Vuoden 1847 kartalla paikalla ei ole merkintää (on mahdollista että torppia ei siihen ole merkitty) ja 1954 kartalla paikka on autio. Nyt rakennettua, talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027940 |
272 |
Kuusiniemi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
320925.00000000 |
7092140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027940 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuosina 1754–61. Isojakokartta nro: 4. Siinä talo: 60. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950-luvun peruskartalle. Nyt rakennettua, paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027941 |
272 |
Rautio |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
321029.00000000 |
7092122.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027941 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuosina 1754–61. Isojakokartta nro: 4. Siinä talo: 75. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt rakennettua, paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027942 |
272 |
Hakala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
320121.00000000 |
7089518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027942 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuosina 1754–61. Isojakokartta nro: 5. Siinä talo: 64. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikka rakennettua, talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027943 |
272 |
Mukkala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
320329.00000000 |
7089546.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027943 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuosina 1754–61. Isojakokartta nro: 5. Siinä talo: 65. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikka rakennettua, talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027944 |
272 |
Porko |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
319743.00000000 |
7089886.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027944 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuosina 1754–61. Isojakokartta nro: 5. Siinä talo: 71?af?. Talo merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikka on rakennettua, talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027949 |
710 |
Engelsmansbrotten 3 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027949 |
Noin 5 km Jussaröstä itään Engelsmansbrottenin nk. Länsikarin ympäristössä sijaitsee laaja haaksirikkoalue, joka käsittää ainakin viisi hylyn osaa sekä runsaasti erilaista hylkytavaraa. Aluetta kartoittaneet sukellusseurat H2O sekä Kupla ovat löytäneet alueelta muun muassa tasasaumaisen aluksen keski- ja peräosan, keulan osan ankkuripeleineen sekä useita kylki- ja pohjakappaleita.
Keski- ja peräosan läheisyydessä on runsaasti irtonaisia hylyn osia, muun muassa polvia ja kölipuu sekä tiiliä, jotka voivat olla peräisin laivan tulisijasta. Muita irtolöytöjä Länsikarin ympäristöstä ovat mm. noin 9 m pitkä peräsin, ploki sekä mahdollinen pilssipumpun osa. Länsikarin pohjoispuolella sijaitsee Tykkikuruksikin nimitetty kanjoni, josta on ainakin viisi mahdollista tykkilöytöä.
Engelsmansbrottenin Länsikarilta noin 200 m pohjoiseen sijaitsee ison purjealuksen keulaosa (ks. Muinaisjäännösrekisterin kohde 2477). Myös Engelsmansbrottenin Itäkarin ympäristöstä on runsaasti hylkylöytöjä (ks. muinaisjäännösrekisterin kohde 1000022184). |
| metsakeskus.1000027954 |
740 |
Säynejärvi |
10007 |
12011 |
13113 |
11006 |
27000 |
609634.00000000 |
6852909.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027954 |
Säynejärven pohjoispuolella noin 120 m Säynejärven rannasta pienehkön kallion luoteisreunassa kallioon louhittu, betoninen kaapelikoppi. Kaapelia varten kaivettu oja kopilta rantaan on yhä näkyvissä.
Tyyppipiirustusten mukaan tehty C-tyypin kaapelikoppi, jossa Purnunmäen linnoitustykistöpatterin viestikaapeli yhdistettiin III Armeijakunnan linnoitustykistö- ja sulkutykistöpatterien välisiä viestiyhteyksiä varten laskettuun merikaapeliverkostoon. Kopin rakensi työryhmä 332 ja koppi valmistui keväällä 1941. |
| metsakeskus.1000027957 |
422 |
Siikalampi |
10001 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
690300.00000000 |
7007820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027957 |
Rautaesine, muistuttaa miniatyyri veistä, pituus 47 mm. Löytynyt metsästä noin 20 cm:n syvyydeltä. |
| metsakeskus.1000027958 |
422 |
Siikalampi 2 |
10001 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
690190.00000000 |
7007780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027958 |
Rautainen, terä tasaisesti levenevä päähän, hieman kouru. Löytynyt metsästä noin 15 cm syvästä. |
| metsakeskus.1000027959 |
422 |
Virtaniemi |
10001 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
691141.00000000 |
7007189.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027959 |
Kvartsi-iskos ja rautaesineen kappale. Metsästä noin 20 cm syvästä. |
| metsakeskus.1000027960 |
422 |
Virtasalmi 2 |
10001 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
691059.00000000 |
7007543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027960 |
Rautainen, pitkäruodollinen nuolenkärki, lyhyt lehti. Metsästä noin 15 cm:n syvyydestä. |
| metsakeskus.1000027961 |
422 |
Musta Mäntyjärvi länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
682575.00000000 |
7012690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027961 |
Asuinpaikka sijaitsee metsäisellä, koilliseen laskevalla rantatörmällä, maapohja laikutettu. |
| metsakeskus.1000027963 |
178 |
Honkainlammit |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
559717.00000000 |
6848754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027963 |
Keskisäiliöllinen tervahauta, josta ei laskua.
Kohde tarkastettu 1984 (Etelä-Savon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet –rekisteri. Etelä-Savon maakuntaliitto. Inventointikortti v:lta 1984 Kirsti Kovanen). |
| metsakeskus.1000027964 |
272 |
Järvi-Kerola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
318913.00000000 |
7090666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027964 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuosina 1753–59. Isojakokartta nro: 6. Siinä talo: 66. Paikannus ehkä hivenen liian lännessä ja pohjoisessa - mahdollista että tontit paikannettua etelämpänä ja idempänä. Talo merkitty 1847 pitäjänkartalle, mutta taloa ei ole paikalla 1950-luvun peruskartalla vaan kohdassa tie ja peltoa. Paikka nyt tieluiskaa ja peltoa. |
| metsakeskus.1000027965 |
272 |
Mäki-Kerola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
318961.00000000 |
7090706.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027965 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuosina 1753–59. Isojakokartta nro: 6. Siinä talo: 68. Paikannus ehkä hivenen (10–20 m) liian lännessä ja pohjoisessa - mahdollista että tontit paikannettua etelämpänä ja idempänä. Talo merkitty 1847 pitäjänkartalle 1950-luvun peruskartalla paikalla on talo. Nyt alue suurelta osalta rakennettua ja osin peltoa. |
| metsakeskus.1000027966 |
272 |
Porri |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
320159.00000000 |
7088696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027966 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuosina 1753–59. Isojakokartta nro: 7. Siinä talo: 78. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950-luvun peruskartalle. Nytkin paikka rakennettua, talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027967 |
272 |
Vähä-Peitso |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
323231.00000000 |
7092476.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027967 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuonna 1758. Isojakokartta nro: 8. Siinä talo: 63. Talo merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950-luvun peruskartalle. Nytkin paikalla talo ja pihamaata.
Alakohteena Sarvas-sormus.
Kohteen itäpuolisesta pellosta on metallinetsinnässä löytynyt rahoja ja pienesineitä, joista vanhimmat ajoitettavat ovat 1600-luvulta (sekä epävarma Juhana III:n 1/2 äyrin raha). |
| metsakeskus.1000027968 |
272 |
Peitso |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
323515.00000000 |
7092378.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027968 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuonna 1758. Isojakokartta nro: 8. Siinä talo: 62. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950-luvun peruskartalle. Nytkin paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027969 |
272 |
Koivuluoto |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
323519.00000000 |
7093250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027969 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuonna 1758. Isojakokartta nro: 8. Siinä talo: 74?hu?. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950-luvun peruskartalle Nytkin paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027970 |
272 |
Hamppujärvi |
10007 |
12014 |
13000 |
11006 |
27000 |
321848.00000000 |
7092003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027970 |
Kylä: Ruotsalo. Isojako vuosina 1758–59. Isojakokartta nro: 9. Siinä teilipaikka (afrätsplats). Teilipaikka on Pohjanmaan rantatien vanhan linjauksen eteläpuolella. Alue on kalliota ja metsää eikä siellä ole missään näkyvissä mitään ihmistoimintaan viittaavaa. Kohdalla on kuitenkin tien varressa lohkare johon kiinnitetty rautarengas - kunnosta päätellen tuskin satoja vuosia vanha. |
| metsakeskus.1000027971 |
272 |
Saari |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
324554.00000000 |
7088723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027971 |
Kylä: lievealue. Isojako vuonna 1758. Isojakokartta nro: 10. Siinä talo: 30g. Talo merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950-luvun peruskartalle. Nytkin paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027972 |
272 |
Maunumäki 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
324658.00000000 |
7088833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027972 |
Kylä: lievealue. Isojako vuonna 1758. Isojakokartta nro: 10. Siinä talo: 30h. Talo merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950-luvun peruskartalle. Nytkin alueella talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027973 |
272 |
Maunumäki 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
324578.00000000 |
7088849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027973 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1758. Isojakokartta nro: 10. Siinä talo: 30i. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950-luvun peruskartalle. Nytkin alueella talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027974 |
272 |
Syväjärvi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325356.00000000 |
7089999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027974 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1758. Isojakokartta nro: 11. Siinä talo: 107. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950-luvun peruskartalle hieman etelämmäksi missä nykyäänkin talo. Paikannuksessa voi olla virhettä parisen kymmentä metriä. Joka tapauksessa alue on rakennettua ja vanhaa peltoa. |
| metsakeskus.1000027975 |
272 |
Teerihaka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325360.00000000 |
7089379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027975 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1758. Isojakokartta nro: 11. Siinä talo: cu?. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950-luvun peruskartalle hieman etelämmäksi missä nykyäänkin talo. Paikannuksessa voi olla virhettä parisen kymmentä metriä liian pohjoiseen - talo ehkä ollut pellossa tien eteläpuolella. Joka tapauksessa alue on rakennettua ja vanhaa peltoa. |
| metsakeskus.1000027976 |
272 |
Asuja |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
323734.00000000 |
7089537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027976 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1758. Isojakokartta nro: 12. Siinä talo: 108. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950-luvun peruskartalle. Nytkin paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027977 |
272 |
Riihimäki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
322772.00000000 |
7088669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027977 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1758. Isojakokartta nro: 13. Siinä talo: 106 Riihimäki. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950-luvun peruskartalle. Nytkin paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027978 |
272 |
Uusitalo |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
320420.00000000 |
7085195.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027978 |
Kylä: Peltokorpi. Isojako vuodelta 1758. Isojakokartta nro: 14. Siinä talo: 82. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950-luvun peruskartalle. Nytkin paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027979 |
272 |
Alanko |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
320432.00000000 |
7085313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027979 |
Kylä: Peltokorpi. Isojako vuodelta 1758. Isojakokartta nro: 14. Siinä talo: 83. Taloa ei erotu vuoden 1847 pitäjänkartasta ja myös vuoden 1951 kartalla talonpaikka on peltoa. Nyt paikalla peltotieura ja peltoa, jossa ei mitään merkkejä vanhasta talosta. Paikkaa voisi pitää tuhoutuneena peltoviljelyssä. |
| metsakeskus.1000027980 |
272 |
Hirvi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
321580.00000000 |
7084561.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027980 |
Kylä: Peltokorpi. Isojako vuodelta 1758. Isojakokartta nro: 15. Siinä talo: 81. Taloa ei ole merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle, mutta 1950 -luvun peruskartalla paikalla taloja kuten nytkin ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027981 |
272 |
Susikrooppi |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
321442.00000000 |
7084657.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027981 |
Kylä: Peltokorpi. Isojako vuodelta 1758. Isojakokartta nro: 15. Siinä talo: sotilastorppa. Taloa ei ole merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle (mutta torppia siihen ei ilmeisesti merkitty) mutta 1950 -luvun peruskartalla paikalla on rakennuksia kuten nytkin ja pihamaata.
Torpan paikasta noin 150 m koilliseen on metsikössä aidan alueen sisällä suuri sudenkuoppa. |
| metsakeskus.1000027982 |
272 |
Autio |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
322546.00000000 |
7085291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027982 |
Kylä: Peltokorpi. Isojako vuodelta 1758. Isojakokartta nro: 16. Siinä talo: 86 Järvi. Talo merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950-luvun peruskartalle. Nytkin paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027983 |
272 |
Kourijärvi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
324904.00000000 |
7087805.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027983 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1758. Isojakokartta nro: 17. Siinä talo: 54. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950-luvun peruskartalle. Nytkin paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027984 |
272 |
Hangas |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
309119.00000000 |
7081628.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027984 |
Kiviaita sijaitsee Isossakylässä Finnilän eteläpuolella metsämaastossa, kohde ulottuu matalan rinteen alaosasta mäen päälle. Etelä- ja itäpuolella on eri ikäisiä talousmetsiä ja
avohakkuualueita. Maaperä on kivikkoista.
Kysymyksessä on noin 170 m pitkä massiivinen peltoaita, josta jatkuu lounaaseen noin 74 m ja luoteeseen noin 50 m pitkät erilliset aidat, luoteessa aidoista muodostuu toisesta päästä auki oleva aitaus eli moisio. Pisimmän aidan on useita metrejä pitkä aukko. Aita on enimmillään noin 1,5 m korkea. Pintakasvillisuus on sammalta ja varpuja. Moision päällä kasvaa joitakin isompia puita.
Aidat sijaitsevat osin vuoden 1767 isojakokartankartalle merkittyjen viljelysten kohdalla. 1950-luvun uusjakokartalle on merkitty aidoista pisin. Vuoden 1952 peruskartan mukaan kohteen länsipuolella oli peltoja, mutta ne eivät yltäneet aitojen kohdalle. Karttatarkastelun perusteella vanhimmat osat aidoista voivat ajoittua 1700- luvulle.
Aidan mahdollista jatkumista pohjoiseen ei ole selvitetty. |
| metsakeskus.1000027985 |
272 |
Hangas 2 |
10007 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
309187.00000000 |
7081340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027985 |
Aidat sijaitsevat Isossakylässä Finnilän eteläpuolella metsämaastossa molemmin puolin Hangaksen tilan ohi etelään johtavaa tietä.
Tien itäpuolella on noin 65 m ja 30 m pitkät aidat, joista eteläisempi loppuu tiehen. Ne ovat matalia ja enimmillään noin 2-3 m leveitä. Aidat ovat mutkittelevia. Tien länsipuolella on kaksi aitaa, niiden välissä on epämääräistä kivikkoa ja todennäköisesti tälläkin kohtaa on ollut aitaa. Eteläisempi aita on noin 100 m pitkä , enimmillään noin 70 cm korkea ja noin 3 m leveä, siinä on kaakossa kulma. Pohjoisempi sijaitsee heti tien reunassa ja
on noin 30 m pitkä, 30-40 cm korkea ja noin 2 m leveä. Molempien pinnalla kasvaa lähinnä sammalta ja puolukan varpuja.
Aitojen sijainti täsmää vuoden 1952 peruskartalle merkittyihin peltoihin. Tämän perusteella kohde liittyisi lähihistoriaan. Vuoden 1767 isojakokartan mukaan tien länsipuolella on sijainnut viljelys. |
| metsakeskus.1000027986 |
272 |
Hangas 3 |
10007 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
308958.00000000 |
7081566.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027986 |
Kiviaidat sijaitsevat Isossakylässä Finnilän eteläpuolella Stenhuggarvägenin itäpuolella voimalinjan kohdalla.
Kaksi aitaa, joiden välissä myös on ollut aitaa, mutta se on hävinnyt voimalinjan rakentamisen ja metsäojien kaivun seurauksena. Alun perin aita oli noin 100 m pitkä. Jäljellä olevat aidat ovat noin 25 ja 40 m pitkiä, enimmillään noin 50 cm korkeita ja noin 2,5 m leveitä. Pintakasvillisuus on sammalta, puolukanvarpuja ja heinää.
Aidat ovat sijainneet vuoden 1952 peruskartalle merkityn pellon pohjoisreunassa. Vuoden 1767 isojakokartan mukaan aitojen kohdalla oli viljelyksiä. |
| metsakeskus.1000027989 |
577 |
Tammenoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
262407.00000000 |
6713912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027989 |
Rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Paimionjokilaaksossa Siililän kylän mailla, Keskikylä-nimisen talon edustalla olevalla pellolla 25 metrin korkeuskäyrän molemmin puolin. Asuinpaikka rajautuu länsipuolelta Sukselantiehen. Itäpuolella maasto laskee kohti Paimionjoen uomaa. Eteläpuolella on jokeen laskevan Tammenojan syvä uoma. Asuinpaikka näkyi inventoinnin aikana kynnetyssä pellossa laajana tummanharmaana läikkänä. Läikän alueelta löytyi pintapoiminnassa runsaasti löytöjä, muun muassa rautakautista keramiikkaa ja palanutta savea. Myös läikän pohjoispuolelta tehtiin pintalöytöjä. |
| metsakeskus.1000027990 |
272 |
Ala-Koskela |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
323842.00000000 |
7087179.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027990 |
Kylä: lievealue. Isojako vuonna 1758. Isojakokartta nro: 18. Siinä talo: 39. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja vuoden 1952 peruskartalle jossa talo täsmälleen isojakokartan talon kohdalla. Nyt paikalla ei ole rakennuksia mutta rakennuksen perusta kylläkin. Vuoden 1959 peruskartalla talo vielä on, mutta ei enää 1979 kartalla. Talo on siis purettu 1960- tai 70 luvulla. Talon perusta on siis nuori ja paikalla on asuttu yhtäjaksoisesti ainakin 1960-luvulle. On oletettavaa, että vanhimmasta asutuksesta syntyneet kerrostumat ja rakenteet ovat hävinneet tai sekoittuneet myöhempään asumiseen ja rakentamiseen. Tässä tapauksessa en pitäisi paikkaa muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.1000027991 |
272 |
Kuutti |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
323956.00000000 |
7088001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027991 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1758. Isojakokartta nro: 18. Siinä talo: torppa, Kyrckio vächlarens torp?. Paikka on ollut autiona vuoden 1847 pitäjänkartalla ja vuoden 1952 peruskartalla jossa kohdalla pelto. Vuoden 2010 ilmakuvassa paikka on ollut vielä rakentamaton, mutta 2015 ilmakuvassa paikka on rakennettua ja pihamaa. |
| metsakeskus.1000027992 |
272 |
Yli-Riippa 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
319632.00000000 |
7085325.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027992 |
Kylä: Peltokorpi. Isojako vuodelta 1758. Isojakokartta nro: 19. Siinä talo: 79L?. Vuoden 1847 kartalla kuten myös peruskartalla vuodelta 1951 paikka on autiona. Nyt paikka on täysin rakennettu. |
| metsakeskus.1000027993 |
272 |
Lampinkangas |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
323670.00000000 |
7086957.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027993 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1743. Isojakokartta nro: ei. Siinä talo: torppa. Vuoden 1847 kartalla ei merkintää torpasta ja paikka on peltona vuoden 1951 kartalla ja on edelleen peltona. Mitään merkkejä talonpaikasta pellossa ei havaittu. On ilmeistä että jäljet torpasta hävinneet pellon muokkauksessa. |
| metsakeskus.1000027994 |
272 |
Lento |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
323999.00000000 |
7094477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027994 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1761. Isojakokartta nro: 21. Siinä talo: 1. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja vuoden 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027995 |
272 |
Lankila 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
324916.00000000 |
7094577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027995 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1761. Isojakokartta nro: 21. Siinä talo: 7. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja vuoden 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027996 |
272 |
Lankila 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325065.00000000 |
7094563.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027996 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1761. Isojakokartta nro: 21. Siinä talo: 8. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027997 |
272 |
Leppiniemi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325196.00000000 |
7094831.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027997 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1761. Isojakokartta nro: 21. Siinä talo: 16. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000027998 |
272 |
Niittuhaanmetsä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
324495.00000000 |
7093616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027998 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1761. Isojakokartta nro: 21. Siinä talo: 2. Paikannuksessa saattaa olla epäselvyyttä. Talo ilmeisesti sijainnut viereisen paikallistien kohdalla - kuitenkin paikalla on ollut peltoa (pellon reunaa) vuoden 1951 kartalla. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle. Oletettavasti talonpaikka on arkeologisessa mielessä tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000027999 |
272 |
Myllyoja 1 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
324269.00000000 |
7093589.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000027999 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1761. Isojakokartta nro: 21. Siinä talo: soldat torp. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Paikalla on rakennuksen perusta täsmälleen vuoden 1955 peruskartan talon paikalla mutta ei enää vuoden 1978 kartan paikalla. On oletettava että mahdolliset jäänteet vanhimmasta asutuksesta ovat tuhoutuneet tai sekoittuneet myöhäisemmän, 1900- luvun asutuksen alle ja sekaan. |
| metsakeskus.1000028000 |
272 |
Myllyoja 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
324247.00000000 |
7093507.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028000 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1761. Isojakokartta nro: 21. Siinä talo: 10a. Talo merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle, mutta ei vuoden 1955 kartalle. Nyt paikalla peltoa ja siinä ei havaittu mitään taloon viittaavaa. |
| metsakeskus.1000028001 |
272 |
Myllyoja 3 |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
324227.00000000 |
7093436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028001 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1761. Isojakokartta nro: 21. Tontin 2 myllytontti. Myllystä ei paikalla ole mitään jälkiä. |
| metsakeskus.1000028002 |
272 |
Viikinperä 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
324733.00000000 |
7093301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028002 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1761. Isojakokartta nro: 22. Siinä talo: 3. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028003 |
272 |
Viikinperä 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
324623.00000000 |
7093266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028003 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1761. Isojakokartta nro: 22. Siinä talo: 4. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028004 |
272 |
Palo |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
324889.00000000 |
7093724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028004 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1761. Isojakokartta nro: 23. Siinä talo: 9. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028005 |
272 |
Sysimetsä 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325578.00000000 |
7094562.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028005 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1784. Isojakokartta nro: 24. Siinä talo: 11. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028006 |
272 |
Sysimetsä 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325615.00000000 |
7094561.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028006 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1784. Isojakokartta nro: 24. Siinä talo: 11a. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028007 |
272 |
Niemenjoki 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325389.00000000 |
7095670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028007 |
Kylä: Marinkainen. Isojako v.: 1788. Isojakokartta nro: 25. Siinä talo: torp. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028008 |
272 |
Kotiniemi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325267.00000000 |
7095713.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028008 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1788. Isojakokartta nro: 25. Siinä talo: torp. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028009 |
272 |
Niemenjoki 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325088.00000000 |
7095559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028009 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1788. Isojakokartta nro: 25. Siinä talo: 13?. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028010 |
272 |
Niemenjoki 3 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325326.00000000 |
7095573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028010 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1788. Isojakokartta nro: 25. Siinä talo: soldat torp. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028011 |
272 |
Asuntupa |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325576.00000000 |
7095559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028011 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1788. Isojakokartta nro: 25. Siinä talo: 13. Talo merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028012 |
272 |
Singonmäki 4 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
326025.00000000 |
7095818.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028012 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1788. Isojakokartta nro: 25. Siinä talo: torp. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle, mutta vuoden 1955 kartalla paikka on autio. Nyt rakennettu. |
| metsakeskus.1000028013 |
272 |
Hirvenmäki 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
326181.00000000 |
7095523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028013 |
Kylä: Marikainen. Isojako vuodelta 1788. Isojakokartta nro: 25. Siinä talo: 14. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nytkin paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028014 |
272 |
Hirvenmäki 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
326185.00000000 |
7095487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028014 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1788. Isojakokartta nro: 25. Siinä talo: 14. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nytkin paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028018 |
272 |
Puutio |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325066.00000000 |
7096944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028018 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1788. Isojakokartta nro: 26. Siinä talo: 17. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nytkin paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028019 |
272 |
Hyyppä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
324993.00000000 |
7096780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028019 |
Kylä: Marinkainen. Isojako vuodelta 1788. Isojakokartta nro: 26. Siinä talo: 18. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nytkin paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028021 |
272 |
Prutinkangas 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
330672.00000000 |
7085340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028021 |
Kylä: lievealue. Isojako v.: 1749. Isojakokartta nro: 28. Siinä talo: 22. Paikannus epätarkka. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle mutta 1950-l peruskartalla talo lännempänä, missä nykyäänkin. Paikka on kuitenkin peltoa ja muokattua maastoa, jossa ei jälkiä vanhasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000028022 |
272 |
Latoniemi 1 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
327725.00000000 |
7086681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028022 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1749. Isojakokartta nro: 29. Siinä talo: torppa. Talo merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle mutta ei 1950-luvun kartalle, joskin vieressä on talo (ilmeisesti kohde 77). Alueella oli paikalla käytäessä laaja radanrakennustyömaa ja paikkaa voitiin tarkastella huonosti. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että torpanpaikka on pääosin vanhaa peltoa ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028023 |
272 |
Latoniemi 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
327766.00000000 |
7086698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028023 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1749. Isojakokartta nro: 29. Siinä talo: 51. Talo merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle jolloin tiheästi rakennettua. |
| metsakeskus.1000028024 |
272 |
Tuomaala 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
327651.00000000 |
7086137.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028024 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1749. Isojakokartta nro: 29. Siinä talo: 29. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nytkin paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028025 |
272 |
Tuomaala 2 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
327632.00000000 |
7086171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028025 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1749. Isojakokartta nro: 29. Siinä talo: torppa. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028026 |
276 |
Kuurna |
10007 |
12005 |
13056 |
11006 |
27008 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028026 |
Kanava sijaitsee Pielisjoen keskijuoksulla Koskisaaren ja Kuurnan välissä kaskihaaraisen kosken väliin jäävällä saarella. Itse kanava rakennettiin pitkään suunnitellun Pielisjoen perkauksen yhteydessä vuosina 1850-53. Tällöin aiemmasta sulkukanavasuunnitelmasta kuitenkin luovuttiin, ja paikalla päädyttiin ainoastaan perkaamaan virtaa.
Pielisjoen sulkukanavien rakentaminen tuli ajankohtaiseksi uudelleen 1870-luvulla. Vaativa Kuurnan kanavatyö aloitettiin vuonna 1874, ja se valmistui vuonna 1876. Kuurnan sulku rakennettiin kivestä, koska se jouduttiin louhimaan kallioon. Kuurnan kivisulun ja 798 m pitkän kivikanavan väliin rakennettiin allas, jossa kohtaavat alukset saattoivat sivuuttaa toisensa. Alakanavaan, kivitäyttöisten hirsiarkkujen päälle rakennettiin 450 m pitkä vetotie ja suojapato kanavatöiden yhteydessä räjäytetystä kivestä.
Kuurnan vanha kanava oli käytössä Pielisjoen patoamiseen saakka 1960-luvun lopulle. Pielisjoen keskiosan vedenkorkeus muuttui Kuurnan patoamisen seurauksena, ja osa laivasuluista, myös Kuurna jäi veden alle. Uusi Kuurnan kanava ja betoninen sulku valmistuivat vuonna 1971 vanhasta kanavasta 1,5 km luoteeseen Kuurnan voimalaitoksen koneaseman viereen. |
| metsakeskus.1000028027 |
272 |
Sahakoski 1 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
328343.00000000 |
7086312.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028027 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1749. Isojakokartta nro: 29. Siinä talo: torppa. Talo merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028028 |
272 |
Sahakoski 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
328411.00000000 |
7086356.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028028 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1749. Isojakokartta nro: 29. Siinä talo: 93. Talo merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028029 |
272 |
Sahakoski 3 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
328425.00000000 |
7086326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028029 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1749. Isojakokartta nro: 29. Siinä talo: 92. Talo merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028032 |
272 |
Tuunala 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
326856.00000000 |
7085459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028032 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1749. Isojakokartta nro: 30. Siinä talo: 41. Taloa ei ole merkitty vuoden 1847 kartalle, mutta merkitty 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028033 |
272 |
Tuunala 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
326802.00000000 |
7085296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028033 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1749. Isojakokartta nro: 30. Siinä talo: 38. Taloa ei ole merkitty vuoden 1847 kartalle, mutta merkitty 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028034 |
186 |
Vanhankylänniemi |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
392891.00000000 |
6703314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028034 |
Kohde sijaitsee Vanhankylän kartanon lounaispuolella Vanhankylänniemeen vievän tien eteläpuolella. Tie kääntyy etelään jatkuen rantaan huoltotienä ja tien vieressä on muutama pieni parkkialue. Parkkipaikkojen sekä tien vieressä sijaitsevan frisbeegolfradan vieressä on puita kasvava heinittynyt saareke. Sen korkeimmalla kohdalla pilkistää kallio. Samuel Broteruksen laatimassa kartassa vuodelta 1697 paikalla on peltojen luoteis- ja pohjoispuolella tyhjä alue, joka osuu kyseiselle alueelle. Saarekkeen vierestä on löydetty vuonna 2015 metallinetsimellä pienikokoinen hevosenkenkäsolki (ks. alakohde), ja vuoden 2017 inventoinnissa paikalla havaittiin jälkiä, joiden perusteella paikalla on käyty myös äskettäin metallinilmaisimen kanssa. Mahdollisista löydöistä ei ole kuitenkaan toistaiseksi tietoa.
Vuoden 2017 inventoinnissa saareketta käytiin läpi maakairan avulla ja sen yhteydessä alueella todettiin paikoin hiilen tai noen värjäämää likamaata. Lisäksi lähellä frisbeegolf-radan nurmialuetta havaittiin alueella lähes kokonaan mullan ja heinän peittämä koillis-lounaissuuntainen kivirivi, joka voisi liittyä johonkin rakennuksen pohjaan. Paikalla on todennäköisesti ollut Vanhaankylään liittyvä tonttimaa ennen Vanhankylän kartanon perustamista 1600-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000028034 |
186 |
Vanhankylänniemi |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
392891.00000000 |
6703314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028034 |
Kohde sijaitsee Vanhankylän kartanon lounaispuolella Vanhankylänniemeen vievän tien eteläpuolella. Tie kääntyy etelään jatkuen rantaan huoltotienä ja tien vieressä on muutama pieni parkkialue. Parkkipaikkojen sekä tien vieressä sijaitsevan frisbeegolfradan vieressä on puita kasvava heinittynyt saareke. Sen korkeimmalla kohdalla pilkistää kallio. Samuel Broteruksen laatimassa kartassa vuodelta 1697 paikalla on peltojen luoteis- ja pohjoispuolella tyhjä alue, joka osuu kyseiselle alueelle. Saarekkeen vierestä on löydetty vuonna 2015 metallinetsimellä pienikokoinen hevosenkenkäsolki (ks. alakohde), ja vuoden 2017 inventoinnissa paikalla havaittiin jälkiä, joiden perusteella paikalla on käyty myös äskettäin metallinilmaisimen kanssa. Mahdollisista löydöistä ei ole kuitenkaan toistaiseksi tietoa.
Vuoden 2017 inventoinnissa saareketta käytiin läpi maakairan avulla ja sen yhteydessä alueella todettiin paikoin hiilen tai noen värjäämää likamaata. Lisäksi lähellä frisbeegolf-radan nurmialuetta havaittiin alueella lähes kokonaan mullan ja heinän peittämä koillis-lounaissuuntainen kivirivi, joka voisi liittyä johonkin rakennuksen pohjaan. Paikalla on todennäköisesti ollut Vanhaankylään liittyvä tonttimaa ennen Vanhankylän kartanon perustamista 1600-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000028035 |
272 |
Nurila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
327108.00000000 |
7085191.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028035 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1749. Isojakokartta nro: 30. Siinä talo: 35. Taloa ei ole merkitty vuoden 1847 kartalle, mutta merkitty 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028036 |
272 |
Niemelä 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
327292.00000000 |
7084968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028036 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1749. Isojakokartta nro: 30. Siinä talo: 34. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028037 |
272 |
Niemelä 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
327273.00000000 |
7084963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028037 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1749. Isojakokartta nro: 30. Siinä talo: 42. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028038 |
272 |
Porkola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
327626.00000000 |
7084782.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028038 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1749. Isojakokartta nro: 30. Siinä talo: 33. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle mutta hieman pohjoisemmaksi. Nyt paikalla on peltoa. Paikka vain hieman 1950-luvun ja nykyisen pihamaan eteläpuolella. On mahdollista että paikannus hieman liian etelässä. |
| metsakeskus.1000028041 |
272 |
Hietala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
326034.00000000 |
7084399.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028041 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1749. Isojakokartta nro: ei asemoitu. Siinä talo: 53. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028042 |
272 |
Ingalsuo |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
328326.00000000 |
7083393.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028042 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1757. Isojakokartta nro: 31. Siinä talo: 32. Talo on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028043 |
272 |
Korpijärvi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
328405.00000000 |
7083196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028043 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1757. Isojakokartta nro: 31. Siinä talo: 24. Talo merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle ja 1950 -luvun peruskartalle. Nyt paikalla talo ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028044 |
272 |
Tikkanen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
328880.00000000 |
7082581.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028044 |
Kylä: lievealue. Isojako vuodelta 1757. Isojakokartta nro: 31. Siinä talo: 31. Paikkaa ei ole merkitty vuoden 1947 kartalle eikä paikalla ole rakennuksia 1950-luvun kartalla jolloin paikka peltoa mutta vuoden 1979 kartalla pusikkoa. Paikalla on talo vuoden 1847 kartalla mutta 1950-luvun kartalla talo nykyisellä paikalla tästä lounaaseen. Paikka on ollut peltona ilmeisen pitkään ja se näyttää silmänvaraisesti tarkasteltuna maaperältään muokatulta ja "sekaiselta". |
| metsakeskus.1000028056 |
272 |
Pikiruukki 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
309250.00000000 |
7086553.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028056 |
Ilmatorjuntapatteri sijaitsee Vanhansatamanlahden eteläpuolella Suntin länsirannalla. Ympäröivät alueet ovat tasaisia, puusto on nuorta tiheää lehtipuustoa. Itäpuolella kulkee
Suntin rannalla pyörä- ja kävelytie.
Ilmantorjuntapatteri on noin 65 m pitkä, enimmillään ainakin noin 6 m leveä ja yli 1,5 m korkea valli, se on muodoltaan lähinnä puoliellipsi eli toisesta päästä auki, lounaisosassa on noin 6 x 4 metrin kokoinen matala kumparemainen kohta. Pintakasvillisuus on mm. sammalta, heinää ja nokkosta, etenkin keskellä on tiheää pajukkoa, myös lähiympäristössä on tiheää nuorta pajukkoa.
Kohde mainitaan vuoden 2000 inventointiraportissa. Kohde on rekisteriportaalissa Pikiruukin kohteena. Kohteesta muodostettiin oma kohteensa. Aiempi rajaus ei yllä koko vallin alueelle, ja rajausta on muutettu. |
| metsakeskus.1000028066 |
182 |
Kaipola |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
406200.00000000 |
6858800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028066 |
Kohde sijaitsee Jämsänjoen länsirannalla Virmapyhän pohjoispuolella, länsipuolitse kulkee Kaipolanväylä. Alue on pääosin peltoa, jonka keskellä sijaitsee Niemi niminen tilakeskus. Kaipolan kylä mainitaan ensi kerran vuonna 1467, jolloin Hannu niminen mies oli sieltä lautamiehenä. Vuonna 1539 kylässä oli kolme taloa. Alkuperäisen kylänpaikka ei ole tiedossa. 1780-luvun rekognosointikarttaan asutus on merkitty nykyisen Niemen talon paikkeille, mahdollisesti hieman sen pohjoispuolellekin. 1840-luvun kartassa Kaipolan rustholli on noin 600 metriä pohjoisempana nykyisen Karhalan alueella. Niemen talon kohdalle on myös merkitty talo. Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa, pellot olivat kyntämättä, joten havaintoja ei tehty.
Kaipolan kohteeseen liittyy myös rautakautisia löytöjä (Niemi 1000026961). Paikalta on löytynyt syyskuussa 2014 metallinetsinnän yhteydessä myöhäisrautakautista esineistöä: pyöreiden kupurasolkien kappaleita, tasavartinen solki, rannerengas ja hihnanjakajan hela sekä hopeinen miekantupenkenkäin (KM 40474: 1-5).
Kaipolan aluerajaus yhdistyy Niemen rautakautisen kohteen rajaukseen. Molemmat kohteet on syytä luokitella kiinteiksi muinaisjäännöksiksi, joiden potentiaali rautakautisen ja keskiaikaisen asutukseen liittyvien kulttuurikerrosten suhteen on suuri. Molemmin puolin Jämsänjokea on useita kohteita, joissa on löytöjä erityisesti rautakaudelta. |
| metsakeskus.1000028068 |
182 |
Wiala (Viiala) |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
405370.00000000 |
6859300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028068 |
Kohde sijaitsee Jämsänjoen länsipuolella, noin 250 metriä valtatiestä 9 kaakkoon. Viialan kylään kuului 1539 myös Saari, mutta vuoden 1543 maakirjassa ne ovat omina kylinään. Vuonna 1539 Viialassa oli yksi talo ja Saaressa kolme taloa, joista kahdesta on myöhemmin muodostunut Tiirin talo (Suvanto 1954, s. 117). Historiallisen ajan kylänpaikka ei ole tarkkaan tiedossa, sen paikallistamiseen on käytetty 1780-luvun rekognosointikarttaa. Kohteelle johtaa Karhalantie, joka on vanha historiallinen tielinja Karhalasta Kauhkialaan, Wialan kylä on sijainnut tämän tien tuntumassa. Wiala on merkitty vielä 1840-luvun pitäjänkarttaan, mutta 1930-luvun kartassa alueella ei ole asutusta. Siellä nykyisin oleva talo on tehty myöhemmin.
Alue on suurimmaksi osaksi peltoa ja inventoinnin yhteydessä 2015–2016 pellot olivat kyntämättä ja havaintoja niillä ei tehty. Aluerajaus on tehty vanhan tien molemmin puolin ja kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Peltokerrosten alla on voinut säilyä historiallisen ajan asuinpaikkaan liittyviä kulttuurikerroksia, mutta asia selviää vain arkeologisella koekaivauksella. |
| metsakeskus.1000028069 |
182 |
Kähöis (Kähö) |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
404565.00000000 |
6859222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028069 |
Kohde sijaitsee valtatien 9 pohjoispuolella noin 900 metriä Jämsänjoesta lounaaseen. Kähön kylä toimi käräjäpaikkana vuosina 1483-1492, jolloin siellä asui nimismies. Vuonna 1539 Kähössä oli neljä taloa. (Suvanto 1954, s. 117). Kähöstä käytettiin lukuisia hieman toisistaan poikkeavia nimityksiä, kuten Kedho, Kähöij, Kelkoo.
Kähö niminen talo on edelleen olemassa ja merkitty peruskartalle. Se sijaitsee peltojen keskellä valtatien 9 pohjoispuolella. Kähön pohjoispuolitse kulkee vanha tie, josta on jäljellä vielä Kähön ja Kauhkialan välinen osuus. Tien pohjoispuolella on kapea Märäsoja.
Kähön alue on arkeologisesti erittäin potentiaalinen rautakauden ja keskiajan suhteen (ks. Kähö). Vuonna 2013 metallinpaljastimen avulla löytyneet viikinki-ristiretkiaikaiset korun kappaleet ja jo 1997 löytyneet rautakautiset saviastianpalat viittaavat siihen, että alueella on asuinpaikka ja kalmisto rautakaudelta. On mahdollista, että asutus on jatkunut katkeamatta keskiaikaan ja nykypäivään saakka. Kähön aluerajaus on suuri, koska löydöt ovat laajalta alueelta ja kohteen laajuus ja säilyneisyys selviävät vain arkeologisella kaivauksella. |
| metsakeskus.1000028069 |
182 |
Kähöis (Kähö) |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
404565.00000000 |
6859222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028069 |
Kohde sijaitsee valtatien 9 pohjoispuolella noin 900 metriä Jämsänjoesta lounaaseen. Kähön kylä toimi käräjäpaikkana vuosina 1483-1492, jolloin siellä asui nimismies. Vuonna 1539 Kähössä oli neljä taloa. (Suvanto 1954, s. 117). Kähöstä käytettiin lukuisia hieman toisistaan poikkeavia nimityksiä, kuten Kedho, Kähöij, Kelkoo.
Kähö niminen talo on edelleen olemassa ja merkitty peruskartalle. Se sijaitsee peltojen keskellä valtatien 9 pohjoispuolella. Kähön pohjoispuolitse kulkee vanha tie, josta on jäljellä vielä Kähön ja Kauhkialan välinen osuus. Tien pohjoispuolella on kapea Märäsoja.
Kähön alue on arkeologisesti erittäin potentiaalinen rautakauden ja keskiajan suhteen (ks. Kähö). Vuonna 2013 metallinpaljastimen avulla löytyneet viikinki-ristiretkiaikaiset korun kappaleet ja jo 1997 löytyneet rautakautiset saviastianpalat viittaavat siihen, että alueella on asuinpaikka ja kalmisto rautakaudelta. On mahdollista, että asutus on jatkunut katkeamatta keskiaikaan ja nykypäivään saakka. Kähön aluerajaus on suuri, koska löydöt ovat laajalta alueelta ja kohteen laajuus ja säilyneisyys selviävät vain arkeologisella kaivauksella. |
| metsakeskus.1000028069 |
182 |
Kähöis (Kähö) |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
404565.00000000 |
6859222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028069 |
Kohde sijaitsee valtatien 9 pohjoispuolella noin 900 metriä Jämsänjoesta lounaaseen. Kähön kylä toimi käräjäpaikkana vuosina 1483-1492, jolloin siellä asui nimismies. Vuonna 1539 Kähössä oli neljä taloa. (Suvanto 1954, s. 117). Kähöstä käytettiin lukuisia hieman toisistaan poikkeavia nimityksiä, kuten Kedho, Kähöij, Kelkoo.
Kähö niminen talo on edelleen olemassa ja merkitty peruskartalle. Se sijaitsee peltojen keskellä valtatien 9 pohjoispuolella. Kähön pohjoispuolitse kulkee vanha tie, josta on jäljellä vielä Kähön ja Kauhkialan välinen osuus. Tien pohjoispuolella on kapea Märäsoja.
Kähön alue on arkeologisesti erittäin potentiaalinen rautakauden ja keskiajan suhteen (ks. Kähö). Vuonna 2013 metallinpaljastimen avulla löytyneet viikinki-ristiretkiaikaiset korun kappaleet ja jo 1997 löytyneet rautakautiset saviastianpalat viittaavat siihen, että alueella on asuinpaikka ja kalmisto rautakaudelta. On mahdollista, että asutus on jatkunut katkeamatta keskiaikaan ja nykypäivään saakka. Kähön aluerajaus on suuri, koska löydöt ovat laajalta alueelta ja kohteen laajuus ja säilyneisyys selviävät vain arkeologisella kaivauksella. |
| metsakeskus.1000028069 |
182 |
Kähöis (Kähö) |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
404565.00000000 |
6859222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028069 |
Kohde sijaitsee valtatien 9 pohjoispuolella noin 900 metriä Jämsänjoesta lounaaseen. Kähön kylä toimi käräjäpaikkana vuosina 1483-1492, jolloin siellä asui nimismies. Vuonna 1539 Kähössä oli neljä taloa. (Suvanto 1954, s. 117). Kähöstä käytettiin lukuisia hieman toisistaan poikkeavia nimityksiä, kuten Kedho, Kähöij, Kelkoo.
Kähö niminen talo on edelleen olemassa ja merkitty peruskartalle. Se sijaitsee peltojen keskellä valtatien 9 pohjoispuolella. Kähön pohjoispuolitse kulkee vanha tie, josta on jäljellä vielä Kähön ja Kauhkialan välinen osuus. Tien pohjoispuolella on kapea Märäsoja.
Kähön alue on arkeologisesti erittäin potentiaalinen rautakauden ja keskiajan suhteen (ks. Kähö). Vuonna 2013 metallinpaljastimen avulla löytyneet viikinki-ristiretkiaikaiset korun kappaleet ja jo 1997 löytyneet rautakautiset saviastianpalat viittaavat siihen, että alueella on asuinpaikka ja kalmisto rautakaudelta. On mahdollista, että asutus on jatkunut katkeamatta keskiaikaan ja nykypäivään saakka. Kähön aluerajaus on suuri, koska löydöt ovat laajalta alueelta ja kohteen laajuus ja säilyneisyys selviävät vain arkeologisella kaivauksella. |
| metsakeskus.1000028069 |
182 |
Kähöis (Kähö) |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
404565.00000000 |
6859222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028069 |
Kohde sijaitsee valtatien 9 pohjoispuolella noin 900 metriä Jämsänjoesta lounaaseen. Kähön kylä toimi käräjäpaikkana vuosina 1483-1492, jolloin siellä asui nimismies. Vuonna 1539 Kähössä oli neljä taloa. (Suvanto 1954, s. 117). Kähöstä käytettiin lukuisia hieman toisistaan poikkeavia nimityksiä, kuten Kedho, Kähöij, Kelkoo.
Kähö niminen talo on edelleen olemassa ja merkitty peruskartalle. Se sijaitsee peltojen keskellä valtatien 9 pohjoispuolella. Kähön pohjoispuolitse kulkee vanha tie, josta on jäljellä vielä Kähön ja Kauhkialan välinen osuus. Tien pohjoispuolella on kapea Märäsoja.
Kähön alue on arkeologisesti erittäin potentiaalinen rautakauden ja keskiajan suhteen (ks. Kähö). Vuonna 2013 metallinpaljastimen avulla löytyneet viikinki-ristiretkiaikaiset korun kappaleet ja jo 1997 löytyneet rautakautiset saviastianpalat viittaavat siihen, että alueella on asuinpaikka ja kalmisto rautakaudelta. On mahdollista, että asutus on jatkunut katkeamatta keskiaikaan ja nykypäivään saakka. Kähön aluerajaus on suuri, koska löydöt ovat laajalta alueelta ja kohteen laajuus ja säilyneisyys selviävät vain arkeologisella kaivauksella. |
| metsakeskus.1000028069 |
182 |
Kähöis (Kähö) |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27019 |
404565.00000000 |
6859222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028069 |
Kohde sijaitsee valtatien 9 pohjoispuolella noin 900 metriä Jämsänjoesta lounaaseen. Kähön kylä toimi käräjäpaikkana vuosina 1483-1492, jolloin siellä asui nimismies. Vuonna 1539 Kähössä oli neljä taloa. (Suvanto 1954, s. 117). Kähöstä käytettiin lukuisia hieman toisistaan poikkeavia nimityksiä, kuten Kedho, Kähöij, Kelkoo.
Kähö niminen talo on edelleen olemassa ja merkitty peruskartalle. Se sijaitsee peltojen keskellä valtatien 9 pohjoispuolella. Kähön pohjoispuolitse kulkee vanha tie, josta on jäljellä vielä Kähön ja Kauhkialan välinen osuus. Tien pohjoispuolella on kapea Märäsoja.
Kähön alue on arkeologisesti erittäin potentiaalinen rautakauden ja keskiajan suhteen (ks. Kähö). Vuonna 2013 metallinpaljastimen avulla löytyneet viikinki-ristiretkiaikaiset korun kappaleet ja jo 1997 löytyneet rautakautiset saviastianpalat viittaavat siihen, että alueella on asuinpaikka ja kalmisto rautakaudelta. On mahdollista, että asutus on jatkunut katkeamatta keskiaikaan ja nykypäivään saakka. Kähön aluerajaus on suuri, koska löydöt ovat laajalta alueelta ja kohteen laajuus ja säilyneisyys selviävät vain arkeologisella kaivauksella. |
| metsakeskus.1000028070 |
182 |
Kauchila (Kauhkiala) |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
404058.00000000 |
6859222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028070 |
Kohde sijaitsee valtatien 9 pohjoispuolella, rautatien ja Kauhialantien välissä olevalla mäellä. Kauhkialan ja Kähön välillä on säilynyt pätkä vanhaa historiallista tietä. Asutuksen yleisluettelon mukaan vuonna 1539 Kauhkialassa oli kuusi taloa. Kylän nimestä käytettiin myös muotoja Kavkela ja Kauckela. Nykyisin alue on tiheään rakennettua. Kauhkiala on nykyisessä kartassa Nikkilä niminen. Nikkilä nimi esiintyy jo 1840-luvun pitäjänkartassa Kauhkialan kanssa rinnakkain. Nikkilän rakennuskannassa on vanhojakin rakennuksia 1800-luvulta.
On mahdollista, että Nikkilän kohdalla on säilynyt vanhempia kulttuurikerroksia pihapiirissä ja sen tuntumassa. Aluerajaus on tehty koskemaan tätä aluetta rakentamattomilta osiltaan. Kulttuurikerrosten säilyneisyyden toteamiseen tarvitaan kaivaustutkimuksia.
Metallinetsinnässä on paikalta löytynyt keskiaikainen putkilukon avain, keskiaikainen putkilukko, raudan katkelmia ja savikiekon (kangaspuunpainon) katkelma. |
| metsakeskus.1000028070 |
182 |
Kauchila (Kauhkiala) |
10007 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
404058.00000000 |
6859222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028070 |
Kohde sijaitsee valtatien 9 pohjoispuolella, rautatien ja Kauhialantien välissä olevalla mäellä. Kauhkialan ja Kähön välillä on säilynyt pätkä vanhaa historiallista tietä. Asutuksen yleisluettelon mukaan vuonna 1539 Kauhkialassa oli kuusi taloa. Kylän nimestä käytettiin myös muotoja Kavkela ja Kauckela. Nykyisin alue on tiheään rakennettua. Kauhkiala on nykyisessä kartassa Nikkilä niminen. Nikkilä nimi esiintyy jo 1840-luvun pitäjänkartassa Kauhkialan kanssa rinnakkain. Nikkilän rakennuskannassa on vanhojakin rakennuksia 1800-luvulta.
On mahdollista, että Nikkilän kohdalla on säilynyt vanhempia kulttuurikerroksia pihapiirissä ja sen tuntumassa. Aluerajaus on tehty koskemaan tätä aluetta rakentamattomilta osiltaan. Kulttuurikerrosten säilyneisyyden toteamiseen tarvitaan kaivaustutkimuksia.
Metallinetsinnässä on paikalta löytynyt keskiaikainen putkilukon avain, keskiaikainen putkilukko, raudan katkelmia ja savikiekon (kangaspuunpainon) katkelma. |
| metsakeskus.1000028071 |
182 |
Seppola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
404560.00000000 |
6860160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028071 |
Kohde sijaitsee Jämsänjoen länsipuolella nykyisellä Viiskulman taajama-alueella. Seppolan kaupunginosa sijaitsee nykyisin kuitenkin joen itäpuolella. Vuonna 1539 Seppolassa oli kolme taloa. Siitä käytettiin 1500-luvulla myös Apialan nimeä, luultavasti se on aiemminkin tunnettu sillä nimellä, koska lautamiehenä v. 1464 ja 1478 ollut Apian Antti oli ilmeisesti sieltä kotoisin (Suvanto 1954, s. 117).
Seppolan historiallinen kylänpaikka on hävinnyt rakentamisen myötä. 1780-luvun rekognosointikartan perusteella kylän paikka on sijoitettavissa osapuilleen Paattilantien ja Keskuskadun risteyksen paikkeille, jossa on edelleen säilynyt yksi vanhempi rakennus. Kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi, kohde on vain pistetietona. |
| metsakeskus.1000028072 |
182 |
Kälhä (Kelhä) |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
404250.00000000 |
6860470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028072 |
Kohde sijaitsee Kelhän kaupunginosassa Jämsänjoen länsipuolella Alue on nykyisin rakennettua taajama-aluetta. Kelhässä oli vuonna 1539 yksi talo, vuonna 1630 taloja oli kaksi Ala-Kelhä ja Ylä-Kelhä. Historiallisen ajan asuinpaikka on määritelty osa puilleen Kelhänkadun ja Siltakadun risteyksen eteläpuolelle, joka sijaitsee ilmeisesti nykyisin kerhotiloina toimiva vanha koulurakennus. On mahdollista, että vanhoja kulttuurikerroksia on säilynyt pihamaan alla. Aluerajaus käsittää Kelhänkatu 15 tontin rakentamattomalta osin. Kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000028073 |
182 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
403983.00000000 |
6861042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028073 |
Kohde sijaitsee Jämsänjoen länsipuolella Pääskyläntien ja Pääskysmäentien välisessä metsässä. Alue on vielä 1970-luvulla ollut peltoa. Kohteen sijainti ja ajoitus perustuu historiallisiin karttoihin ja lähteisiin. Lisäksi maastossa havaittiin rakennuksen kivijalka, joka liittynee kyseiseen tilaan. Heikkilässä oli vuonna 1539 kaksi taloa. Heikkilää on kutsuttu asutuksen yleisluettelon mukaan myös Lemitsyläksi. Kohde on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi säilyneiden rakenteiden perusteella. Rakenteiden ja kohteen iän ja säilyneisyyden toteaminen vaatii kaivaustutkimuksia |
| metsakeskus.1000028074 |
182 |
Pietilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
403740.00000000 |
6861240.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028074 |
Kohde sijaitsee Jämsänjoesta länteen. Pietilässä oli vuonna 1539 kaksi taloa. Vuonna 1464 oli Heino Pietinen lautamiehenä ja Olli Pietinen katselmusmiehenä, joten luultavasti taloja oli kaksi myös tuolloin. (Suvanto 1954, s. 117). Kohteen sijainti on epävarma, se on yritetty paikallistaa 1780-luvun rekognosointikartan perusteella. Paikka on peltoa, joka oli tarkastusajankohtana äestetty, mitään asuinpaikkaan viittaavia löytöjä pellolta ei tehty. On myös mahdollista, että Pietilä on sijainnut hieman idempänä ja tuhoutunut tietä ja junarataa rakennettaessa. Peruskarttaan merkitty Pietilän talo on hieman lännempänä ja ilmeisesti myöhempää perua, koska sitä ei vielä 1840-luvun pitäjänkarttaan ole merkitty. |
| metsakeskus.1000028076 |
182 |
Toivila |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
403850.00000000 |
6861540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028076 |
Kohde sijaitsee Jämsänjoen länsipuolella Lopotissa, Pääskyläntien varressa. Nykyisen kartan mukaan talon nimi on Hinkkala. Toivilan Lauri oli lautamiehenä v. 1464. V. 1539 kylässä oli kaksi taloa. Alue on nykyisin tiheään rakennettu tilakeskus, mutta rakennuskanta on osin vanhaa. Eteläpäässä on piha-alueita, joiden alla on voinut säilyä historiallisen asuinpaikan kulttuurikerroksia. Jokeen päin viettäviltä pelloilta Pääskyläntien itäpuolelta on löytynyt metallinpaljastimen avulla viikinkiajalta peräisin olevia koruja ja niiden fragmentteja. On todennäköistä, että paikalla on asutusjatkumo rautakaudelta keskiaikaan ja asutus on sijainnut mahdollisesti osittain nykyisen asutuksen kohdalla. Toivilan aluerajaus käsittää nykyisen Hinkkalan tilan rakentamattomia osia, kohde on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi sen arkeologisen potentiaalin takia. Kulttuurikerrosten säilyneisyys ja laajuus selviää vain kaivaustutkimuksilla. |
| metsakeskus.1000028078 |
182 |
Miemoila (Niemola) |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
403700.00000000 |
6862140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028078 |
Kohde sijaitsee Jämsänjoen länsipuolella, noin 900 metriä Jämsän kirkosta luoteeseen. Miemolassa oli v. 1539 kolme taloa. Talo määrä pysyi ilmeisesti aika lailla saman, sillä vuonna 1730 taloja oli myös kolme.. Kylä on sijoitettavissa 1780-luvun rekognosointikartan perusteella Lopotin pohjoisosassa olevalle pellolle. Pellon eteläpuolella on omakotitaloalue, jolle johtaa Niemolantie, mutta itse Niemola ei ole ollut tien varressa. Kohde tarkastettiin vuoden 2015-2016 inventoinnissa, se osa peltoa, jolla kylä on todennäköisesti sijainnut oli kyntämättä ja pintahavaintoja ei tehty. Historiallisen asuinpaikan säilyneisyyden ja laajuuden toteaminen vaatii kaivaustutkimuksia.
Samalta pellolta on löytynyt metallinpaljastimen avulla viikinkiajalta peräisin olevia koruja ja korufragmentteja kyntökerroksesta. Alue on hyvin potentiaalinen rautakautisten ja keskiaikaisten kulttuurikerrosten löytymistä ajatellen. Aluerajaus perustuu historiallisiin lähteisiin, löytöihin ja topografiaan.
. |
| metsakeskus.1000028079 |
182 |
Kerkkola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
403750.00000000 |
6862580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028079 |
Kohde sijaitsee Jämsänjoen länsirannalla, noin 1,2 km Jämsän kirkosta pohjoisluoteeseen. Kerkkolassa oli vuonna 1539 kaksi taloa ja vuonna 1630 kolme taloa. Vuonna 1687 kaksi taloista yhdistettiin ja kylästä tuli kaksitaloinen. Kylä on sijainnut paikalla, joka tunnetaan nykyisessä kartassa Joki-Kerkkolana. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Nykyisin paikalla sijaitsee uusi omakotitalo. Ympäröivät vanhat pellot on metsitetty. Alueella ei havaittu maanpäällisiä merkkejä historiallisen ajan asuinpaikasta. Kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi ilman aluerajausta. |
| metsakeskus.1000028080 |
182 |
Auvila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
404130.00000000 |
6862470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028080 |
Kohde sijaitsee Auvilan kaupunginosassa, Jämsänjoen itäpuolella. Vuonna 1539 Auvilassa oli vain yksi talo, joka oli jaettu vuoden 1543 asutusluettelon mukaan. Alue on pääosin omakotitaloaluetta. Auvila niminen tila on merkitty 1900-luvun peruskarttoihin, mutta vaikuttaa siltä, että vanhempi Auvilan kylä on sijainnut hieman eri paikassa lähempänä jokea. Aikalailla samalla paikalla kuin Auvilan rustholli, joka on merkitty 1800-luvun pitäjänkarttaan. Todennäköisesti kohde on kuitenkin tuhoutunut Jämsänkoskelle vievän Koskentien ja rivitalojen rakentamisen yhteydessä. Koordinaattipiste osoittaa alueelle, joka on vielä rakentamatonta Koskentien itäpuolella. Alueella ei havaittu maanpäällisiä merkkejä historiallisesta asuinpaikasta vuoden 2016 inventoinnissa. Kohde on arvioitu muuksi kulttuuriperintökohteeksi, aluerajausta ei ole tehty, koska kohteen säilyneisyys on erittäin epätodennäköistä. |
| metsakeskus.1000028081 |
182 |
Hahckala (Hahkala) |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
406450.00000000 |
6859460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028081 |
Kohde sijaitsee Jämsänjoen itärannalla noin 800 metriä valtatiestä 9 etelään. Hahkala on asutuksen yleisluettelossa v. 1539 nimellä Ijälä ja v. 1543 Hackala , siellä oli yksi talo. Vuonna 1600 se jaettiin kahtia ja tällöin muodostuivat Manninen ja Vinni nimiset talot. Vinnin talo on edelleen olemassa, Manninen on jakautunut Ala- ja Ylä-Mannisen taloihin. Historiallisten karttojen perusteella Hahckala on sijainnut Ala-Mannisen eteläpuolella, alueella, joka on nykyisin peltoa. Vuoden 2016 inventoinnissa pelto oli heinällä eikä sitä tarkastettu. On mahdollista, että alueella on säilynyt vanhoja kulttuurikerroksia peltokerroksen alla. Kohteella on myös potentiaalia esihistorian, lähinnä rautakauden suhteen sillä noin puoli kilometriä sen pohjois- ja länsipuolella sijaitsevat Pälämäen ja Puttolan rautakautiset hautapaikat. Aluerajaus perustuu topografiaan ja historiallisen ajan kartta-aineistoon. Kohde on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi, koska paikka on rakentamaton ja siihen sisältyy myös esihistoriaan liittyvää potentiaalia. |
| metsakeskus.1000028082 |
182 |
Yijälä |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
408810.00000000 |
6862040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028082 |
Kohde sijaitsee Patalahden pohjoisrannalla, välittömästi valtatien 9 eteläpuolella. Yijälässä oli v. 1539 yksi talo. Yijälä oli yksinäistalona vuoteen 1786 asti, jolloin se jaettiin Vanha-Yijälä ja Yijälä nimisiksi taloiksi. Yijälä jaettiin vielä vuonna 1795 kahteen osaan, joista kummastakin käytettiin Yijälä nimeä. Vuonna 1831 niistä toisesta oli vielä erotettu Virhiä niminen talo. (Suvanto 1954, s. 240)
Nykyisellä peruskartalla on edelleen Yijälä ja Vanha-Yijälä nimiset talot. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa, koska Jämsän taajamien osayleiskaava-alue tarkentui niin, että kohde jäi sen ulkopuolelle ennen kuin tarkastusta ennätettiin tehdä. |
| metsakeskus.1000028083 |
182 |
Aseme |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
407150.00000000 |
6860170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028083 |
Kohde sijaitsee Jämsän keskustasta itään Patalahden eteläpuolella, Asemenjärvestä länteen olevalla alueella. Alueen läpi kulkee Säyryläntie. Asemen kylässä oli vuonna 1939 kaksi taloa, kylä tunnettiin myös nimellä Taipale. Muita muotoja olivat Aszemij, Taival ja Asema. Vuonna 1639 kylässä oli kolme taloa, Aseme, Yrjälä ja Isännäinen.
Nykyisessä kartassa on edelleen Yrjälä ja Aseme. Alue on ollut laajalti peltoa vielä 1960-70-luvuilla, nykyisin vanhoja peltoa on metsitetty uudestaan Säyryläntien eteläpuolella. Ainoastaan mäki, jolla Asemen talo sijaitsee on ollut metsää. Vuoden 2016 inventoinnissa pellot olivat oraalla, joten niillä ei tehty havaintoja. Asemen talon viereistä metsäaluetta käytiin läpi, mutta historialliseen asutukseen liittyviä rakenteita ei havaittu. Historiallisia karttoja vertailemalla vaikuttaa siltä, että talot ovat olleet jotakuinkin samoilla sijoilla ainakin 1700-luvulta saakka. Asemessa on vielä olemassa vanhaakin rakennuskantaa 1800-luvulta, mahdollisesti jo 1700-luvulta. Suurin arkeologinen potentiaali onkin Asemen tilan alueella. Kohteen säilyneisyys ja laajuus vaativat kuitenkin kaivaustutkimuksia. Kohteen lajiksi on ehdotettu kulttuuriperintökohdetta. |
| metsakeskus.1000028084 |
182 |
Hauvala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
407640.00000000 |
6860660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028084 |
Kohde sijaitsee Patalahden länsipään ja Asemenjärven välissä, eteläpuolitse kulkee Säyryläntie. Alue on peltoaluetta ja talojen pihapiirejä. Hauvalassa oli v. 1539 kaksi taloa, joista toinen oli autiona. Vuoden 2016 inventoinnissa kohde tarkastettiin. Pellot olivat viljelyksessä eikä niillä voitu tehdä pintapoimintaa. Alueella olevien talojen pihapiirit ovat tiheään rakennettuja. 1780-luvun rekognosointikartan perusteella Hauvalan historiallinen kylänpaikka on sijainnut Säyryläntien pohjoispuolella alueella, jossa sijaitsee nykyisinkin talo ja talon itäpuolella. Talolla ei ole peruskarttaan merkittyä nimeä. Historiallisesta kylänpaikasta ei kuitenkaan ole säilynyt maanpäälle näkyviä merkkejä, on mahdollista, että peltokerrosten alla on säilynyt vielä kulttuurikerroksia. Kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi, aluerajausta ei ole tehty epävarman sijainnin vuoksi. |
| metsakeskus.1000028085 |
182 |
Säyrylä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
410229.00000000 |
6862398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028085 |
Kohteen sijainti ja ajoitus perustuu historiallisiin karttoihin ja lähteisiin. Säyrylässä oli v. 1539 kaksi taloa.
taskastus 2016: Säyrylän kaksi em. taloa ovat olleet Kuikka ja Tolmu (myöhemmin Tolmu on jaettu Säyrylä ja Uskola nimisiin taloihin).
Näistä Kuikan talo on edelleen olemassa. Säyrylän talo ja pihapiiri näkyy vuoden 1963 peruskartassa, mutta myöhempi maankäyttö on hävittänyt tämän paikan kokonaan. Uskolan pihapiiri on edelleen olemassa vanhalla paikallaan. |
| metsakeskus.1000028086 |
182 |
Patala |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
403993.00000000 |
6862882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028086 |
Kohde sijaitsee 1,3 km Jämsän kirkosta pohjoiseen Jämsäntien molemmin puolin, Jämsänjoen itäpuolella. Patalassa oli v. 1539 kolme taloa. Vuodelta 1464 on tieto, että Patalan Pekka on ollut katselmusmiehenä (Suvanto 1954, s. 111). Kylän tarkka sijainti 1400-1500 –luvuilla ei ole tiedossa. 1780-luvun rekognosointikarttaan kylä on merkitty ja se sijaitsee Auvilan kaupungiosan pohjoispuolella, osittain nykyisin rakentamattomalla alueella. Tien länsipuolella on vanha talo ulkorakennuksineen ja ilmeisesti talon kivinen kellari on jäänyt tien itäpuolelle. Vanhan talon pihapiiri ja viereiset pellot ja viheralueet tien molemmin puolin ovat potentiaalisia historiallisen ajan kulttuurikerrosten säilymisen kannalta. Pellot olivat kyntämättä inventoinnin aikaan, joten niillä ei havaintoja päästy tekemään. Patalan itäpuolella, 200-300 metrin päässä, ovat Viertiön rautakautinen kätkölöytö ja Kissankallion viikinkiaikainen polttokalmisto. Nämä kohteet viittaavat siihen, että alueella on sijainnut myös rautakautista asutusta, jonka jatkumo keskiaikaan on todennäköistä. Aluerajaus perustuu historialliseen kartta-aineistoon ja arvioon asutuksen sijainnista. Kohde on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi alueen muinaisjäännöspotentiaalin ja läheisten rautakautisten kohteiden perusteella.
Vuonna 2020 alueelta on löytynyt osittain sulanut hevosenkenkäsoljen nuppi (KM 44725: 1). |
| metsakeskus.1000028087 |
182 |
Saaris (Saari) |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
405330.00000000 |
6859540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028087 |
Kohde sijaitsee Jämsänjoen länsirannalla, välittömästi valtatien 9 eteläpuolella olevalla mäellä. Alue on peltoa, jonka keskellä on Saaren tila, kohteen eteläpuolitse kulkee Kaipolantie. Saari kuului Viialan kylään vuonna 1539, mutta vuona 1543 se luettiin omaksi kyläkseen, jossa oli kolme taloa. Saaren kylä on todennäköisesti sijainnut mäen päällä, missä nykyinenkin tila on, ja mahdollisesti hieman sen koillispuolella, jokea kohti viettävän rinteen yläosassa. Saaren nykyinen päärakennus on tehty vuonna 1914. Vuoden 2015–2016 inventoinnissa kohde tarkastettiin, pelto käytiin läpi, mutta mitään selvää historialliseen asuinpaikkaan liittyvää ei löytynyt, ei myöskään rautakauteen liittyviä löytöjä vaikka niitä alueelta on vuoden 1997 inventoinnissa löydetty.
Saaris on arkeologisesti potentiaalinen kohde, jossa voi olla jäljellä sekä rautakautisia että keskiaikaisia kulttuurikerroksia. Kohteen rajauksen voidaan käsittää jatkuvan myös rautakautisen Saaren kohteen aluerajauksen puolelle. Saaris on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi, johtuen mäellä olevista rautakautiseen asuinpaikkaan liittyvistä löydöistä ja mahdollisesta asutusjatkumosta keskiaikaan. |
| metsakeskus.1000028090 |
276 |
Paihola |
10007 |
12005 |
13056 |
11006 |
27008 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028090 |
Paiholan vanha kanava sijaitsee Pielisjoen keskijuoksulla Paiholankosken itäisellä rannalla, rannan ja siitä noin 30 m etäisyydellä sijaitsevan pienen saaren välissä. Itse kanava rakennettiin vuosina 1851-53, ja sen yhteyteen, kivitäyttöisten hirsiarkkujen päälle tehtiin myös vetotiemuuri.
Paiholan kanava sai sulun vuosina 1875-76. Kiviaines sulun kohdalla oli niin heikkolaatuista, ettei sulkua voinut tehdä pelkästään kivestä, vaan paikalle rakennettiin kivi- ja puusulun yhdistelmä. Täten sulun seinämistä kolmannes louhittiin kallioon ja ylimmät kaksi kolmannesta tehtiin puusta. Rakenteet tuettiin kivitäyttöisiin hirsiarkkuihin. Valmistuessaan kanava oli 266 m pitkä.
Paiholan sulku peruskorjattiin ja uusittiin betonisuluksi vuosina 1917-18.
Laivaliikenne Paiholan suluissa päättyi Pielisjoen patoamiseen Kuurnassa 1960-luvun lopussa, kun joen keskijuoksun vedenkorkeus nousi ja osa laivasuluista, myös Paihola jäi kokonaan veden alle. |
| metsakeskus.1000028091 |
678 |
Ispinäoja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
383965.00000000 |
7155778.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028091 |
Paikalla on kaksiosainen muodoltaan lievästi kulmikas painanne, jonka on reunoilla valli ja jonka keskellä erottuu kaksi erillisiksi tulkittavaa kuoppaa/painannetta. Muodostelman koko on vallin ulkoreunoista mitattuna n. 15 x 8 m. Reunavalli on n. 1,5-2 m leveä ja n. 30-40 cm korkea. Päällä kasvaa nuoria mäntyjä, pinnalla lähinnä variksenmarjaa, puolukkaa ja jäkälää. Kairauksessa todettiin n. 15 cm vahva huuhtoutumiskerros painanteen keskellä ja vallissa, rikastumiskerroksessa todettiin muutamassa kairauksessa tummanruskeaa maata, jota ei kuitenkaan voinut tulkita kulttuurimaaksi. Viereisen metsätien pinnasta ei tunnistettu esihistoriallista materiaalia. Hiekkadyyneissä esiintyy luontaisia painaumia, jotka voivat muistuttaa esihistoriallisia asumuspainanteita. Tässä arvioitiin myös mahdollisuutta, että kyseessä olisi luontainen ilmiö. Muodostelman piirteet viittaavat kuitenkin siihen, että siinä olevat kaksi kuoppaa ovat ihmisen kaivamia ja huuhtoutumiskerroksen perusteella tästä olisi kulunut jo runsaasti aikaa. Rakenteen ja rannansiirtymiskronologian perusteella kysymyksessä olisi kivikautinen kohde. Sijaintikorkeuden perusteella alue sijaitsi merenrannassa n. 5500 vuotta sitten. |
| metsakeskus.1000028093 |
678 |
Ispinänkankaat |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
383832.00000000 |
7156614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028093 |
Ispinäojan ja metsätien välissä on kaikkiaan viisi rakennetta, joista yksi sijaitsee tien pohjoispuolella. Paikalla on kaksi tervahautaa, pitkä hiilimiilun pohjaksi tulkittu painanne sekä kaksi kumparetta, joissa todettiin hiiltä (ks alakohteet) Alue on loivasti etelään joelle viettävää moreenikangasta, lähempänä jokea maaperä muuttuu hiekaksi. Puusto on harvaa mäntykasvatusmetsikköä.
Pohjoisempi peruskartalle merkitty tervahauta 1 sijaitsee heti metsätien eteläpuolella avohakkuun alueen reunalla: läpimitta on n. 15 m, halssi etelään. Päällä kasvaa joitakin nuoria puita. |
| metsakeskus.1000028094 |
678 |
Paratiisi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
385080.00000000 |
7154658.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028094 |
Kohteessa on kaksi rajakiveä ja niihin liittyvä linjakiveys. Rajakivet sijaitsevat entisen Vihannin kunnan ja Raahen Saloisten rajalla ja nykyisellä tilarajalla. Rajakivissä olevat kruunuhakkaukset ovat tyypiltään Ruotsin vallan aikaisia ja ajoitettavissa 1700-luvulle.
Rajakivi 1: noin 70 cm korkea ja 50 cm leveä graniittilohkare, tasalakinen. Kiveä on tuettu pienemmillä kivillä. Yläosassa n. 7 x 10 cm:n kokoinen selvästi erottuva kruunuhakkaus ja numero 15. Pinnassa kasvaa eri jäkälälajeja. Jäkälää poistettiin tarkastuksen yhteydessä. Rajakivi 2 (alakohde) n. 15 m rajakivi no. 1:stä luoteeseen. Mitoiltaan jotakuinkin sama kuin rajakivi 1, yläosassa kruunuhakkaus. Kiveä on tuettu pienemmillä kivillä, mutta se on kuitenkin kallistunut. rajakiven 1 länsipuolella kumollaan oleva n. puolimetrien kivi, joka on n. vajaa 1,5 m halkaisijaltaan olevan kiveyksen päällä. Inventoinnissa löytyi n. 1200 ja 1400 m luoteeseen rajakivet, joissa on samantyyppiset kruunuhakkaukset. Rajakivi 1 merkitty vuoden 1953 peruskartalle huomattavana rajapyykkinä. |
| metsakeskus.1000028095 |
678 |
Piehinki Ispinänojan kivi 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
384392.00000000 |
7155636.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028095 |
Lukkaroistenperältä Piehingin Ylipäähän johtavan metsätien varrella, n. 40 m metsätiestä pohjoiseen on rajakivi, johon on hakattu kruunun kuvio ja sen yläpuolelle numero 8. Kivi sijaitsee nykyisellä rajalinjalla. Kruunuhakkaus on tyypiltään Ruotsin vallan aikainen ja ajoitettavissa 1700-luvulle. Kivi on n. 1 metrin korkuinen ja enimmillään n. 30 cm leveä. Sen pinnassa kasvaa eri jäkälälajeja. Hakkausten kohdalta poistettiin jäkälää tarkastuksen yhteydessä. Ympärillä on pintakasvillisuuden peittämiä tukikiviä, joista suurin ei ole alkuperäisellä kohdalla. Noin 200 m luoteeseen sijaitsee samantyyppinen rajakivi samalla rajalinjalla. |
| metsakeskus.1000028097 |
678 |
Ispinänkankaat 2 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
383792.00000000 |
7156191.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028097 |
Ispinänojasta n. 80 m länteen umpeen kasvamassa olevan metsätien varrella on noin 1,3 m halkaisijaltaan oleva kaivettu kuoppa, ympärillä on n. 1,5 m leveä valli, muoto jokseenkin säännöllisen pyöreä. Kuopan reunat ovat melko jyrkät. Kairauksessa saatiin esiin yli 5 cm vahva huuhtoutumiskerros, yhdessä kohtaa esiintyi hieman sekoittunutta maannosta. Likamaata, kiviä tai palanutta maata ei esiinny. Myös välittömästi kuopan ympärillä on normaali maannos. Pintakasvillisuus on lähinnä palleroporonjäkälää, päällä kasvaa muutamia nuoria mäntyjä. Kysymys voisi olla esim. linnustuskuopasta tai tyhjennetystä hiilimiilusta. Vuoden 2014 inventoinnissa kohdetta ei tulkittu muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000028098 |
678 |
Kauniinmetsänkangas 2 |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
383154.00000000 |
7157732.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028098 |
Nykyisellä rajalinjalla on rajakivi, jossa on kruununhakkaus. Kohde ilmoitettu inventoijille keväällä 2015. Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2014 syksyllä tehdyssä inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000028108 |
423 |
Ylirihko |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
245577.00000000 |
6715695.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028108 |
Asuinpaikka sijaitsee Aurajoen sivujoen, Topinojan, pohjoisrannalla. Asuinpaikan itäpuolelta kulkee N-S-suuntaisesti Topinojasta erkaneva oja. Ympäristö on varsin tasaista viljeltyä peltoa. Asuinpaikan kohdalla maanpinta nousee hieman, ja laskee sen edustalla Topinojaan ja viereiseen sivuojaan.
Kohteella näkyy ilmakuvissa (Turun kaupungin ilmakuvat 1973, 1986, 1998) pellossa haalea, tummanharmaa läikkä. Läikän, otollisen topografian ja sijainnin vuoksi paikka päätettiin tutkia pintapoimien. Paikalta löytyi pintapoiminnassa rautakauden karkeaa käyttökeramiikkaa, runsaasti palanutta savea ja rautakuonaa, sekä kvartsi-iskoksia. Rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavat löydöt rajautuivat melko hyvin ilmakuvissa havaitun läikän alueelle. Pellossa oli myös jonkin verran historiallisen ajan materiaalia, kuten punasavikeramiikkaa ja liitupiipun koppa. Paikalla on vanhojen karttojen mukaan ollut lato vielä ainakin 1900-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000028109 |
740 |
Mustavirta |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028109 |
Kohde sijaitsee Savonlinnassa, Tappuniemen ja Kaija-saaren väliin jäävästä Mustavirta-salmesta noin 100-200 m koilliseen. Paikalla on kookkaan ja melko hyväkuntoisen puualuksen hylky, joka näkyy pinnalle veden ollessa matalalla. Veneestä on tehty havaintoja 50 vuotta sitten. Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000028111 |
564 |
Kuusisaari |
10002 |
12015 |
13000 |
11006 |
27007 |
427365.00000000 |
7211846.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028111 |
Oulujoen suistossa olevalla Kuusisaarella. Saaren länsipää pohjoisrannalla on historiallisen ajan (1778) pikipolttimo. Paikalla on todettu kaksi säilynyttä pikipannun pohjaa, yksi kuoppa ja mahdollisia rakennuksen perustuksia. Varsinainen pikipolttimo sijaitsee saaren pohjoisrannan ja rannan suuntaa noudattelevan tien välissä saaren kärjessä olevasta pienestä mökistä/vajasta noin 35 metriä kaakkoon. Paikalla on kaksi vierekkäistä kuoppaa noin 10 metrin päässä toisistaan. Kyseessä ovat matalan vallin ympäröimät kuopat, joiden halkaisija on 4-5 metriä. Ilmeisesti näihin liittyvä kiveys/kivijalka/kivijalan osa (1) erottuu kuoppakaksikon luoteispuolella. Lisäksi alueella on kellarimainen kuoppa sekä epämääräisiä mahdollisia rakennuksen pohjia. Osa alueen rakenteista on joko tuhoutunut tai peitetty täytemaalla.
2023: Kohde ennallaan. |
| metsakeskus.1000028112 |
498 |
Juntinjärvi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
362000.00000000 |
7495070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028112 |
Muonion Kolarin kunnan vastaiselta rajalta noin 200- m luoteeseen sijaitsevan laakeahkon, luoteeseen loivasti kohoavan harvamännikköisen tasanteen päällä on tarkastuksessa vuonna 2011 todettu kuoppia ja painanteita noin 300 x 150 m laajuisella alueella. Noin kymmenen kuoppaa määriteltiin pyyntikuopiksi, runsaat 30 painannetta mahdollisiksi asumusten pohjiksi. Tarkastuskertomuksessa kuvatut rakenteet ovat alueen eteläosasta ja pääosin suuria, jopa 28 x 24 x 2 m. Koon perusteella ainakin osa painanteista lienee luontaisia. Tarkastuksessa tehdyissä kairauksissa todettiin podsolimaannos, jonka perusteella painanteet olisivat vanhoja. Mahdollisesti tämä voi viitata myös niiden luontaisuuteen.
Aluetta halkoo vanha lahonnut poroaita sekä mahdollisia pettumäntyjä. Niiden perusteella alueella on ollut historiallisen ajan toimintaa, ehkä 1800-luvulla. Varsinaisia löytö- tai maaperän kulttuurijäännöshavaintoja ei ole.
Paikkaa ympäröivät kaakossa Mylly- ja Juntinlaki -nimiset vaarat, koillisessa Kiuaskeron tunturi, pohjoisen puolella pieni Juntinjärvi alle 100 m etäisyydellä. |
| metsakeskus.1000028113 |
498 |
Kaalamovaara 1 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
348171.00000000 |
7491259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028113 |
Muonion lounaisosassa, vajaa 1,5 kilometriä Muonionjoen itäpuolella on tarkastuksissa 2005 ja 2011 todettu useita painanteita, mahdollisia asumuksenpohjia, joista yhden reunalla suorakaiteinen kammin pohja sekä mahdollisia liesikiveyksiä ja palaneita kiviä. Maaperä alueella on hiekkaa.
Kaalamovaaran läntisellä ja luoteisella juurella havaittiin erilaisia rakenteita useammassa ryhmässä noin 1200 m matkalla (ks. myös kohde Kaalamovaara 2). Näistä tarkastuskohteessa Kaalamovaara W 1 todettiin kammin pohjaksi tulkittu jäännös useiden painannerakenteiden kanssa sijaitsee vaaran juurella olevan niemekkeen kapeikossa, kahden kosteikkoalueen välialueella. Rakenteita on noin 9,5 ha:n alueella. Painanteiden muoto on pääosin soikea, myös melko suorakaiteinen. Useimmissa on selvät ulkovallit, joissa todettiin kaksoismaannosta. Vallien ja niiden kaksoismaannosten perusteella niiden voi arvioida olevan kaivettuja, eikä luontaisia. Painanteiden äärimitat vaihtelevat 7 - 20 metrin välillä.
Tarkastuskertomuksessa esitettyjen havaintojen perusteella tämänhetkinen arvio on, että kyse olisi todennäköisesti ainakin historiallisen ajan asuinpaikasta (kammi), vaikka kohteen luonne ja ajoitus jäävät toistaiseksi mm. löytöjen ja selvien kulttuurimerkkien puuttuessa epäselviksi. Alueelta kerättyjä löytöjä ei talletettu Kansallismuseon kokoelmiin niiden luontaisuudesta johtuen.
Kaalamovaaran tarkastuskohteisiin kuulunutta ylempänä vaaralla sijaitsevaa tarkastuskohdetta "Kaalamovaaran laki N" ei sen epämääräisyyden takia ole luokiteltu muinaisjäännös- tai tentatiivikohteeksi. |
| metsakeskus.1000028114 |
498 |
Kaalamovaara 2 |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
348559.00000000 |
7491741.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028114 |
Muonionjoen itäpuolella sijaitsevan Kaalamovaaran luoteisrinteen juurella oleva painannealue, jonka toinen kohde Kaalamovaara 1 on noin 650 m lounaaseen. Vuoden 2011 tarkastuksessa havaittiin yli 14 painannetta sekä kuoppia, kodanpohjaksi tulkittu jäännös sekä tieuralla mahdollisia tulisijoja noin ½ km matkalla. Painanteet ovat pääosin vallillisia ja niiden muoto pääosin soikeahko. Niiden koko vaihtelee noin 5 x 6 m metrisestä lähes 20-metriseen saakka ja ne ovat varsin matalia, enintään n. 0,4 m. Yksi tasapohjainen matala painanne tulkittiin kodanpohjaksi ja pohjoisella alueella (C) oli pyyntikuopaksi tulkittu rakenne. Pienempien kuoppien joukossa oli myös muita tuoreemmilta vaikuttavia jäännöksiä.
Painanteiden valleilla todettiin maannosprofiilia, joissakin myös kaksoismaannosta, joiden perusteella rakenteet ovat kaivettuja eivätkä luontaisia. Niiden pohjilla oli rikastumiskerroksessa paikoin palaneeksi tulkittua punaista hiekkaa. Tieuralla arvioitiin olevan 2-3 tulisijan pohjaa. Tarkastuksessa kerätyt esinelöydöiksi tulkitut kappaleet vaikuttavat ainakin pääosin luontaisilta rapautuneilta ei-artefakteilta, eikä niitä ole talletettu Kansallismuseon kokoelmiin.
Kohteen luonne ja ajoitus jäävät löytöjen puutteen tai epämääräisyyden vuoksi epäselväksi.
Kaalamovaaran tarkastuskohteisiin kuulunutta ylempänä vaaralla sijaitsevaa tarkastuskohdetta "Kaalamovaaran laki N" ei sen epämääräisyyden takia ole luokiteltu muinaisjäännös- tai sen tentatiivikohteeksi. |
| metsakeskus.1000028115 |
422 |
Tammikoski |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
661135.00000000 |
7008079.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028115 |
Siikajärven Varislahden pohjukassa on kosteikkoalueen poikki rakennettu työstetystä kivestä pato. Pato liittynee uittoon. |
| metsakeskus.1000028116 |
272 |
Saari 1 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
299778.00000000 |
7082925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028116 |
Paikka on Långön kylää. Vuoden 1804 isojakokartan perusteella paikannettu talotontti (tontti 27). Kysymyksessä on täysin hylätty talotontti, joka sijaitsee Knvivsundissa, Saariskatantien pohjoispuolisessa metsässä. Inventoinnin aikana paikalla kasvoi vesakkoa.
Vanhan tonttimaan koillislaidalla havaittiin kahden pienen rakennuksen kivijalat. Pienemmän kivijalan mitat ovat 2,5 x 4 metriä ja toisen 4 x 4 metriä. Talotontin itäpuolella sijaitsee kylmämuurattu, paikoitellen romahtanut kiviaita. Kiviaita on N-S suuntainen, noin 45 metrin mittainen ja katkeaa eteläpäädystään Saariskatantiehen. Kiviaidan leveys on metri ja korkeus 70 cm. Kiviaita jatkuu Saariskatantien eteläpuolella samansuuntaisesti 20 metrin pituisena. Kiviaidan eteläpäädyn länsipuolella on noin 4x4 metrin kokoinen alue, jonka reunoilla on kiveystä: kyseessä on mahdollisen rakennuksen kivijalka. Tämän rakennusjäännöksen tulkintaa haittasi sulavesien kohdalle nostattaman pienen kevättulvan vuoksi. Talo on 1700-luvun paikalla vuoden 1847 pitäjänkartalla. Vuoden 1972 kartalla alue on metsää. |
| metsakeskus.1000028117 |
272 |
Saari 2 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
299702.00000000 |
7082866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028117 |
Kohde sijaitsee Långön kylässä.
Vuoden 1804 kartan mukainen asemoitu tontti nro 27a. Koko talotontti on täysin autioitunut ja metsittynyt (pääasiassa kuusimetsää). Autioitumisen ajankohta ei ole tiedossa. Vaikuttaa siltä, että tontilla ei ole asuttu ainakaan 50 vuoteen - todennäköisesti pidempäänkään aikaan. Nykyisin tontti on tiheää kuusi- ja sekametsää, maaperä moreenia.
Talo on 1700-luvun paikalla vuoden 1847 pitäjänkartalla. Vuoden 1972 kartalla alue on metsää.
Alueella havaittiin 2 rakennuksenperustusta sekä kiviaitaa / - vallia. |
| metsakeskus.1000028118 |
422 |
Suuri Uramonlampi |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
664939.00000000 |
7011985.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028118 |
Suuri Uramonlammen pohjoispuolella olevalla rinteellä on historiallinen talonpaikka romahtanut hirsirakennus ja kaskiröykkiöitä. Kuusikkoa on raivattu kivistä ja metsä on nyt kivetön ja tasainen. |
| metsakeskus.1000028119 |
272 |
Tjäru 1 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
298010.00000000 |
7081730.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028119 |
Kohde on Knivsundin kylää.
Vuoden 1804 isojakokartan mukaan tontti nro 2N on nykyisen tilakeskuksen pihapiirissä ja sen pohjoispuolisella pellolla. Pellossa ei havaittu mitään merkkejä vanhasta talotontista.
Asemoinnin länsipuolella, noin 15 metriä asemoidun talotontin länsilaidasta länteen sijaitsee rakennuksen kivijalka. Kivijalan koko on noin 7 x 9 metriä ja sen sisäpuoli on pusikoitunut - metsittynyt. Kivijalan itäpuolelta alkaa tilakeskuksen hoidettu piha-alue. Kyseisen rakennuksen jäänteet voivat liittyä vanhaan talotonttiin.
Pitäjänkartalta vuodelta 1847 tehty talon paikannus on epäselvä Tjärun kohdalla - vaikuttaa kuitenkin siltä, että eteläisimmät talot voisivat olla samalla paikalla mitä isojakokartalla. Vuoden 1972 kartalla alue teiden risteyksen länsipuolella on metsää jossa joitain ulkorakennuksia - ne eivät kuitenkaan asetu aivan havaitun perustuksen kohdalle. Nykyisin paikalla oleva talo on tehty vuoden 1972 jälkeen. |
| metsakeskus.1000028120 |
272 |
Sigfrids |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
298092.00000000 |
7082486.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028120 |
Kohde on Långön kylää. Isojakokartan (vuodelta 1804) mukainen talotontti nro 4 sijaitsee pääosin nykyisen tien kohdalla. Tien rakentaminen ja siihen liittyvien ojien kaivaminen ovat tuhonneet kohtaa laajalti. Talotontin eteläpuolella sijaitsee pieni rakennuksen kivijalka (4 x 6 metriä). Kivijalassa oli betonisia rakenteita, eikä se todennäköisesti liittyy vanhaan talotonttiin.
Välittömästi vanhan talotontin länsipuolella sijaitsee 5 x 7 metrin kokoinen rakennuksen pohja (N 7082423 E 298001), jonka luoteislaidalla on uunin jäännökset. Kyseinen rakennuksen jäännös voi liittyä vanhaan talotonttiin.
Vanhan talotontin koillispuolen metsässä on reunoiltaan kivetty kaivo (n 1 x 1 m) ja todennäköisen riihen kiukaan jäännös n 6 x 6 m, sekä lyhyen, noin 11 metrin mittaisen kiviaidan jäännökset. Lisäksi niiden eteläpuoliselta kesantopellolta tavattiin todennäköinen pellon raivauksesta syntynyt röykkiö. Yleisesti riihiä on rakennettu hieman etäämmäs asuinrakennuksista, joten noin 70 metriä asemoidusta talotontista koilliseen sijaitsevat jäännökset kuuluvat todennäköisesti juuri isojakokartoituksen (1760-l) aikaiseen asutukseen. Nämä rakenteet vuoden 1847 kartan tien länsipuolella, tien vieressä, pellon kulman tuntumassa. Talo on vuoden 1847 kartalla samassa paikassa kuin isojakokartalla. Vuoden 1972 kartalla rakenteiden alue on peltojen ympäröimä metsäsaareke. |
| metsakeskus.1000028121 |
272 |
Kulla |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
311290.00000000 |
7074764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028121 |
Kohde sijaitsee Rödsön kylässä.
Isojakokartan mukaan talotontti nro 139a sijaitsee nykyisin viljelyksellä olevalla pellolla. Vanhan talotontin lounaislaidalta ja aivan sen ulkopuolella sijaitsee kaksi rakennuksen perustusta (4 x 4 m ja 6 x 6 m) sekä noin 35 metrin mittainen kivipenger rinteessä rakennusjäännösten länsipuolella. Kivipenger on leveimmillään kahden metrin levyinen ja korkeimmillaan vajaan metrin korkuinen. Pääsääntöisesti penger on kuitenkin näitä kapeampi ja matalampi. Pohjoisemman rakennuksen kivijalan päälle on kasattu maata ja kiviä, ilmeisesti pellon parannustöissä
Paikka on autiona jo vuoden 1837 pitäjänkartalla ja edelleen 1952 peruskartalla. |
| metsakeskus.1000028122 |
272 |
Åivoback 2 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
314464.00000000 |
7076316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028122 |
Vesimylly sijaitsee Åivobackin asuintontista lounaaseen. Kohde on paikannettu vuoden 1752 kartalta.
Nykyisin paikalla on vanhan sillan raunio (Åivobäcken 1000023870)). Käytössä oleva maantiesilta kulkee kohteen etelä-kaakkoispuolella. Purouoma kulkee vanhan sillan ali noin metrin levyisenä kivin vahvistettuna uomana. Vanhan sillan alittavan uoman koillispuolella on kapea juoksutusoja, joka liittyy paikan myllytoimintaan.
Åivobäckissa on vanhojen karttojen (v. 1752 ja 1804) mukaan sijainnut kaksi vesimyllyä. Näistä itäisempi (Åivobacken) on sijainnut hieman syrjässä asutuksesta. Maastotarkastuksessa ei paikalta ja lähialueelta havaittu mitään vesimyllyyn viittaavia jäänteitä (P: 7076 143 ja E: 315 349) |
| metsakeskus.1000028123 |
498 |
Mustijärvi |
10001 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
357630.00000000 |
7499040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028123 |
Muonion eteläosassa sijaitsevan Mustijärven itäpään pohjoisrannalla, sen ja paikallistien välisellä harjanteella, on todettu kahtena ryhmänä yksi pyynti- tai kellarikuoppa sekä lähes 20 asumuspainanteiksi tai kodanpohjiksi tulkittuja painanteita. Lisäksi on todettu mm. mahdollisia liesikiveyksiä, kaikki havainnot noin 250 m matkalla. Painanteet ovat pyöreähköjä tai pitkänomaisia ja niiden koko vaihtelee noin 8 m ja peräti 33 m välillä. Niiden vallien todetaan olevan massiiviset. Toisena tulkintamahdollisuutena on esitetty, että kyse olisi pyyntikuopista.
Mahdollisiksi tulisijoiksi tulkitut kiveykset sijoittuvat pääosin poluille, jossa varsin kiviseksi todetun maaperän kuluminen on ne paljastanut, ja sellaisina ne vaikuttavat varsin epävarmoilta liesikiveyksiltä. Kun alueelta ei ole arkeologisia löytöjä ja painanteet pääosin ovat kooltaan kovin suuria asumuksiksi tai pyyntikuopiksi, on myös mahdollista, että kyse on valtaosin luontaisista painanteista. Ainakin yhden pyynti- /kellarikuopaksi tulkitun jäännöksen voi arvioida olevan kaivettu rakenne. niemimäinen maastokohta järven sekä pohjoispuoleisen kosteikon välissä on kuitenkin sopiva pyyntikulttuurin toiminnan paikaksi.
Toistaiseksi kohdetta on pidettävä mahdollisena muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.1000028124 |
261 |
Jänkkäjärven Seitasaari |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
412409.00000000 |
7526172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028124 |
Kittilän Sirkassa, Levitunturin laelta noin 5,7 km koilliseen, Ounasjoen itäpuoleisten jänkien ympäröimän Jänkkäjärven länsirannalla olevassa pienessä Seitasaaressa (Seijansaaressa) on ollut seitakivi, ns. pissikivi. Paulaharjun (1932) mukaan se on väriltään punasinertävä ja ihmisen muotoiseksi muovailtu pissikivestä. Saari on mantereen entistä niemeä. Seita on ollut sammaleisella seitamättäällä. Kalamiehet ovat uhranneet sille kaloja.
Seita tai sen paikka on edelleen paikkakunnalla tunnettu, mutta Paksunmaan Kuhmotan kerrottiin sen hävitettäneen joskus 1800-luvulla polttamalla, kun se ei antanutkaan kaloja. Kiven paloja on sittemmin nähty ja tuotu lapsille leikkikaluiksi.
Paikka on tarkastamaton. Vuoden 2020 tarkastuksessaan saareen ei päästy. Järven rannasta saareen on noin 15-20 metriä, josta nähtynä saari näytti täysin luonnontilaiselta. |
| metsakeskus.1000028130 |
285 |
Suljento 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
491625.00000000 |
6718418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028130 |
Rajakivet sijaitsevat Hurukselan ja Eskolan kylien rajalla lähellä nykyisiä tilarajoja. Paikalla on kolme kivilatomusta, joiden keskellä on ns. suuntakivi. Kiveyksissä on käytetty sekä lohko- että luonnonkiviä. Rajamerkin 1 suuntakiveen on hakattu numero 16 ja rajakiven 3 suuntakiveen N 28. Rajakiven 2 suuntakivessä ei havaittu hakkausta. |
| metsakeskus.1000028131 |
285 |
Hirvensaari |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
486873.00000000 |
6722457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028131 |
Kohde sijaitsee Kymijoen Hirvensaaren luoteiskärjessä. Paikalla sijaitsee avokalliossa kaksi kalliohakkausta, joista lähempänä rantaa sijaitseva on hioutunut suurimmaksi osaksi pois vesieroosion takia. Hakkaus on kooltaan noin 43 x 48 cm ja siitä on havaittavissa enää viisi kaarevaa katkelmaa. Hakkaus on mahdollisesti ollut pohjois-eteläsuuntainen. Paikallisten mukaan paikalla olisi ollut vielä noin 60 vuotta sitten havaittavissa hakkaus, joka oli esittänyt Ruotsin valtakunnanvaakunan mukaista kolmea kruunua. Tällöin kyseessä on luultavasti ollut rajahakkaus. Pienempi hakkaus sijaitsee edellisen vieressä, sen itäpuolella. Kyseessä on halkaisijaltaan noin 12 cm kokoinen ympyrähakkaus, jonka kehältä erkanee ulospäin neljä haaraa suunnilleen pääilmansuuntien mukaan. Haarojen pituus on noin 4 cm. Hakkaukset ovat hyvin matalia ja vaikeita erottaa kallion pinnasta. |
| metsakeskus.1000028132 |
304 |
Daphne |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
173239.00000000 |
6746094.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028132 |
Sijaintipaikka on Kustavin merialueella Isokarin majakkasaaren länsi- tai lounaisrannalla lähellä rantakallioita ja majakkaa hiekkapohjalla noin 16 metrin syvyydessä.
Hylyn sanotaan myös olevan majakan länsipuolella ja uusikaupunkilaisen palvelutuottajan Hylkyretket -esitteessä se on merkitty Isokarin keskikohdassa olevan niemenkärjen kohdalle. Hylyn on sanottu olevan myös Isokarin lounaiskärjessä. Sukeltajat tuntevat sijainnin, esim. Sukeltaja-lehdessä 3/2014 on vedenalaisvalokuva hylyltä.
Puurunkoisen ja metallikaarisen aluksen hylky, joka on ainakin kahdessa osassa. Toisen osan pituus on 24 metriä ja leveys 3 - 5 metriä. Kolmaskin osa on ilmeisesti olemassa, sen kerrotaan olevan saaren pohjukassa ja matalalla.
Hylyn oletetaan olevan Daphne -niminen alus. Apukoneella varustetun purjelaivan kerrotaan murskaantuneen Isokarin rannan lähellä 1948.
Barlius -ryhmä viistokaikuluotasi hylyn sijaintialuetta 2023 havaiten kaksi hylyn osaa. |
| metsakeskus.1000028133 |
935 |
Sittasaari |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
540405.00000000 |
6715554.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028133 |
Kohde sijaitsee Huvi- eli Sittasaaren pohjoiskärjessä saarta kiertävän kävelypolun kaakkoispuolella ja osittain myös polun kohdalla. Paikalla on kolmen toisen maailmansodan aikaisen taistelukaivannon muodostama kokonaisuus. Se kulkee osin myös paikalla sijaitsevan Sittasaaren louhosalueen lävitse. Kaivannot ovat kaakko-luodesuuntaisia. |
| metsakeskus.1000028134 |
285 |
Niemenmäki |
10002 |
12011 |
13116 |
11006 |
27009 |
486716.00000000 |
6723698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028134 |
Kymijokeen laskevan Niemenmäen ylärinteessä sijaitsee lähes mäen korkeimmalla kohdalla I maailmansodan aikainen tuliasema, jonka päällä kasvaa kuusta ja nuorta koivua. Puolustusaseman ampumasuunta on ollut koilliseen joelle päin.
Kyseessä on todennäköisesti tykkiasema. Kohde hahmottuu huonosti maastossa. Paikalla on erotettavissa isojen maakivien rajaama halkaisijaltaan noin 5 metrin kokoinen kuoppa, jonka jatkeena on joelle päin noin kahden metrin levyinen kaivanto. Sen seinämiä on vahvistettu lohkokivillä ja joen puolella kaivannon molemmin puolin on leveä valli. |
| metsakeskus.1000028135 |
285 |
Sakkarantie |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
489345.00000000 |
6722101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028135 |
Korkiallion juurella sijaitsevan Sakkarantien molemmin puolin sijaitsee II maailmansodan aikaiset taistelukaivannot. Niiden eteläpuolella avautuu laaja peltoalue. Kaivannot ovat pusikoituneet ja paikoin lähes umpeen kasvaneita. Sakkarantien pohjoispuolella oleva kaivanto on noin 160 m pitkä ja tien eteläpuolen kaivanto on katkelmallinen ja yhteensä noin 50 m pitkä.
Sakkarantien juoksuhaudat on tiettävästi kaivettu keväällä 1940.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000028136 |
285 |
Seikka |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
486912.00000000 |
6722824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028136 |
Kohde sijaitsee Kymijoen koillispuolella sijaitsevalla kallioalueella. Kohteeseen kuuluu neljä taistelukaivantoa sekä yksi tuliasema.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000028138 |
82 |
Satulakiven pelto |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
358040.00000000 |
6776194.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028138 |
Tasamaalla, nuoressa lehtimetsässä noin viisi metriä pellon reunasta on kiviröykkiö, jonka laajuus on 5 x 3 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Se koostuu pelkistä kivistä, joiden halkaisija on 10 - 30 cm. Kivet ovat osin pyöreitä, osin särmikkäitä. Röykkiön pituusakseli on pellon reunan suuntainen (luode–kaakko), ja ympäristö vaikuttaa entiseltä pellolta myös nykyisen metsän puolella. On erittäin todennäköistä, että kyseessä on nuorehko raivausröykkiö. |
| metsakeskus.1000028139 |
740 |
Nenäniemi 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
613637.00000000 |
6836733.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028139 |
Nenäniemen pohjoisemmassa kaakkoon pistävässä niemessä kaivettua matalaa taistelu- ja yhdyshautaa niemen poikki.
Niemen eteläpäässä olevan kallion suojassa sen eteläpuolella tuliasema, johon yhdyshauta koillisesta. Torjuntasuunta länteen. |
| metsakeskus.1000028140 |
740 |
Nenäniemi 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
613293.00000000 |
6836777.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028140 |
Nenäniemen lounaisemman kaakkoon pistävän niemen eteläpäässä mökistä länteen hevosenkenkämäinen matala kaivettu taisteluhauta, joka taisteluhauta jatkuu luoteeseen noin 300 m. |
| metsakeskus.1000028141 |
82 |
Leppänenän pelto |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
357901.00000000 |
6775719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028141 |
Röykkiö sijaitsee Vesunnan kartanon pihapiirin länsipuolella, pellon keskellä olevalla pienialaisella viljelemättömällä kalliokumpareella. Kiven- ja maansekaisen röykkiön laajuus on noin 3,5 x 4 m ja korkeus 0,3 m. Se on selvästi ihmisen tekemä ja koottu todennäköisesti kalliopohjalle. Kivien halkaisijat ovat 10 - 20 cm. Rakenteen reunoilla kiviaines on keskustaa suurempaa ja lienee osittain peräisin pellolta raivatuista kivistä.
Pellon keskellä olevan saarekkeen laajuus on noin 15 x 10 m. Röykkiön päällä kasvaa pihlaja ja pensaikkoa, minkä vuoksi sitä on hankala hahmottaa.
Kohdetta, joka löytyi syksyllä 2015 sähkön maakaapelointiin liittyneen tarkkusinventoinnin yhteydessä, ei voi yhdistää alueelta aiemmin tunnettuihin kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Sijainnin ja maansekaisuuden vuoksi kyseessä voi suurella todennäköisyydellä olla rautakautinen hautaröykkiö. |
| metsakeskus.1000028142 |
304 |
Isokari ampumasuoja-alue |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
174088.00000000 |
6746235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028142 |
Pirunpellossa ja sitä ympäröivillä kalliolla yhteensä 12 kivilatomusta, joista osa mahdollisesti romahtaneita. Rakenteiden muodossa on pientä vaihtelua, mutta arkkityyppinä erottuu puolikaareksi tai U:n muotoon kasatut matalat kivivallit. Rakenteissa käytetty pirunpellon pyöristyneitä kiviä. Osa rakenteista kallioilla ja osa pirunpellossa. Alueella myös yksi meren puoleiselta sivultaan valkeaksi maalattu pystyyn nostettu laakakivi.
Mahdollisesti läheisen tykkiaseman puolustukseen liittyviä yhden miehen ampumasuojia 12 kpl. Maalattu laakakivi lienee merimerkki eikä todennäköisesti liity muihin rakenteisiin. |
| metsakeskus.1000028143 |
304 |
Isokari bunkkeri 1 |
10007 |
12011 |
13113 |
11006 |
27009 |
174015.00000000 |
6746218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028143 |
Kallio soisen notkelman reunassa. Kallion sisään louhittu betonibunkkeri, jossa kaksi ovea. Katolla ilmastointiventtiilejä ja irrallista kivilouhetta. Louhittua kiveä myös bunkkerin ympäristössä |
| metsakeskus.1000028144 |
304 |
Isokari bunkkeri 2 |
10007 |
12011 |
13113 |
11006 |
27009 |
174047.00000000 |
6746288.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028144 |
Tulenjohtobunkkeri, II maailmansota.
Betonibunkkeri, jonka päällä puurakenteinen torni. Katon ulkopintaan valettu sisään särmikkäitä kiviä. Katolla punaisia ilmastointiventtiilejä. Bunkkerissa kaksi sisäänkäyntiä ja kaksi erillistä huonetta, jotka yhdistää seinässä oleva luukku. Toinen huoneista on hyvin pieni. Bunkkerin sisällä ja sen ympäristössä on roskia. |
| metsakeskus.1000028145 |
304 |
Isokari fladan pitkä kivirakenne |
10007 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
173534.00000000 |
6746626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028145 |
Mahdollinen laiturin pohja tai vesiputken suojakiveys. Pitkänomainen melko matala ja leveä kivirakenne. |
| metsakeskus.1000028146 |
304 |
Isokari kaivo 2 |
10007 |
12018 |
13000 |
11006 |
27000 |
173617.00000000 |
6746317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028146 |
Pyramidin muotoisella puisella suorakenteella peitetty kaivo. Suojarakentteessa haalistunut punamullattu vaakalaudoitus, valkoiseksi maalatut reunalaudat ja sipulimainen valkoiseksi maalattu puukoriste huipulla. Yhdellä sivulla tehdasvalmisteisilla metallisaranoilla kiinnitetty vaakalautainen ovi. Rakenteen korkeus n. 150 cm.
Majakkamestarintalon pihapiiri. n. kymmenen metrin päässä uudempi saman muotoinen kaivon suojarakenne (isokari kaivo 1). |
| metsakeskus.1000028147 |
304 |
Isokari kaivo 3 |
10007 |
12018 |
13000 |
11006 |
27000 |
173665.00000000 |
6746310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028147 |
Kaivo, jolla harjakattomallinen puinen suojarakenne. Suojarakenteessa punaiseksi maalatut pystyrimalaudoitetut päätyseinät. Katon sivut leveämpää pystylautaa. Valkoiset räystäs- ja harjalaudat. |
| metsakeskus.1000028148 |
304 |
Isokari kaivo 4 |
10007 |
12004 |
13042 |
11006 |
27000 |
173668.00000000 |
6746268.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028148 |
Vanha huonokuntoinen pyöreä kivikaivo |
| metsakeskus.1000028149 |
304 |
Isokari kasarmin perustukset |
10007 |
12001 |
13183 |
11006 |
27009 |
174035.00000000 |
6746166.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028149 |
Suorakaiteen muotoinen betonista valettu n. 40 cm korkea kehikko, jonka sisällä betonisia palkkeja. |
| metsakeskus.1000028150 |
304 |
Isokari kolme kivikasaa |
10007 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
174772.00000000 |
6747566.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028150 |
Kolme pientä läpimitaltaan 90-100 cm kokoista kivikasaa kolmiomuodostelmassa. Mahdollinen merimerkin perustus. |
| metsakeskus.1000028151 |
777 |
Heinisaari länsi |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27018 |
586092.00000000 |
7204250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028151 |
Heinisaari sijaitsee Mikkoslahdessa, joka kuuluu Kiantajärven vesistöön. Hautaus sijoittuu halkaisijaltaan noin viiden metrin laajuiselle alueelle. Palaneet luut rajoittuivat halkaisijaltaan 40-50 cm:n laajuiselle alueelle, syvyyttä hautarakenteella oli vain noin 5 cm. Luiden joukosta löytyi vain pronssihela, mutta sen välittömästä läheisyydestä tai hieman kauempaa hopearaha, rautainen tulusrauta, rautainen veitsi, rautainen kirves. |
| metsakeskus.1000028152 |
304 |
Isokari laiturin perustus |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
174354.00000000 |
6746740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028152 |
Laiturin paikka. Itse rakenteesta on jäljellä ainoastaan vähän puuta ja rauta kiinnikkeitä. |
| metsakeskus.1000028153 |
304 |
Isokari laiturin perustus |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
174354.00000000 |
6746740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028153 |
Laiturin paikka. Itse rakenteesta on jäljellä ainoastaan vähän puuta ja rauta kiinnikkeitä. |
| metsakeskus.1000028154 |
304 |
Isokari laiturinpohja Warma 1 |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
174148.00000000 |
6746625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028154 |
Laituriin liittyviä perustusrkenteita, Jäljellä kivivallit ja muutamia puuosia. |
| metsakeskus.1000028155 |
304 |
Isokari louhos |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
174053.00000000 |
6746141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028155 |
Avolouhos |
| metsakeskus.1000028156 |
304 |
Isokari lypsinaitaus |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
174061.00000000 |
6746440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028156 |
Lehtomaisesti metsittynyt entinen niitty. Maasto nousee tasaisesti kohti luodetta. Rakenteen itä ja kaakkoispuolelle jää kosteampi ja rehevämpi notkelma. Luoteessa rakennelman kohdalla vielä vallitseva lehtipuuvaltainen metsä väistyy avoimen kalliomaiseman tieltä.
Kaksi reunoiltaan epäsäännöllistä suorakaidetta muodostava kylmämuurattujen kooltaan vaihtelevien, mutta alle metrin korkuisten kivimuurien järjestelmä. Vierekkäisten muurikehien ulkopuolella lisäksi niistä irrallisia pienempiä muureja. Muurikehien yhteisestä seinämästä lähtee myös niiden keskustoja kohti lyhyet poikittaiset muurit. SW puoleisen kehän E nurkka muodostuu irrallisesta muurista, jonka päissä on kulkuaukot rakennelmaan.
Inventoinnin yhteydessä luotsikylän väeltä saatujen tietojen mukaan rakennelma on lypsinaitaus eli paikallisella murteella "tahðon, mon. tahðomet". (Sanassa paikallisessa murteessa säilynyt äänne dentaalispirantti) Perimätiedon mukaan lehmät myös tiesivät aitauksessa oman paikkansa, jossa lypsäjä odotti.
Varsinaisen lypsinaitauksen selvimmin liityvä muurit on nimetty lypsinaitauksen |
| metsakeskus.1000028157 |
304 |
Isokari merenpinnan korkeusmerkintä |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
174392.00000000 |
6746848.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028157 |
Jyrkästi rantaan laskeva silokallio. S puolella painanne, jossa vähän puustoa. Muutoin ympäristö avointa kallioaluetta luotsikylälle asti.
Merenpinnan korkeusmerkintä. Luotsien tehtävänä oli vedenpinnan korkeustietojen kerääminen. Hakkauksen läheisyys luotsikylään ja asemaan puhuu tämän käyttötarkoituksen puolesta.
Kallioon hakattu risti, jossa ympyrä keskellä. Pystyviiva jatkuu ylös 2 m. Ristin keskiosa 0,747 m meren pinnan yläpuolella. |
| metsakeskus.1000028158 |
304 |
Isokari maalattu merimerkki 1 |
10007 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
173397.00000000 |
6746171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028158 |
Osittain kaltevaan rannan puoleiseen kalliopintaan ja osittain sen yläpuolelle kasattuihin kiviin maalattu kolme pystysuuntaista kaistaletta, josta keskimmäinen punainen ja reunimmaiset valkoiset. Väylämerkki, joka muodostanee parin läheisen saman tyyppisen maalatun merkin (isokari maalattu merimerkki 2) kanssa. |
| metsakeskus.1000028159 |
304 |
Isokari maalattu merimerkki 2 |
10007 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
173309.00000000 |
6746818.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028159 |
Osittain kaltevaan rannan puoleiseen kalliopintaan ja osittain sen yläpuolelle kasattuihin kiviin maalattu kolme pystysuuntaista kaistaletta, josta keskimmäinen punainen ja reunimmaiset valkoiset.
Väylämerkki, joka muodostanee parin läheisen saman tyyppisen maalatun merkin (isokari maalattu merimerkki 1) kanssa. |
| metsakeskus.1000028160 |
304 |
Isokari venevalkama |
10007 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
174446.00000000 |
6746859.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028160 |
Jyrkästi veteen laskeva paljas rantakallio. Kallion edustalla vain puolisen metriä vettä. Rakennelman W puolella vedenpinnankorkeusmerkki kalliossa. S puolella kallioalueen takana luotsikylä ja uusi luotsiasema.
Betonista tehdyt portaat ja kallion koloja paikkailtu betonilla. Venevalkama tai pikemminkin paranneltu luonnonsatama. Maannousun myötä madaltunut käyttökelvottomaksi. |
| metsakeskus.1000028161 |
304 |
Isokari majakan mäen louhosalue |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
173333.00000000 |
6746327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028161 |
|
| metsakeskus.1000028164 |
304 |
Isokari merimerkki 1 |
10007 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
174311.00000000 |
6746397.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028164 |
Kivistä rakennettu kummeli. Mitat: Halkaisija 120 cm korkeus 110 cm. |
| metsakeskus.1000028165 |
304 |
Isokari merimerkki 10 |
10007 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
174742.00000000 |
6747524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028165 |
Pystyyn tuettu laakakivi. |
| metsakeskus.1000028166 |
304 |
Isokari merimerkki 2 |
10007 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
173311.00000000 |
6746818.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028166 |
Kivia pinottu n. 70 cm korkeaksi kasaksi. Merimerkki, mahdollisesti kummeli. Vaatimattomuutensa vuoksi saattaa olla pelkkä jänis tai kalastukseen liittyvä rajamerkki. |
| metsakeskus.1000028167 |
304 |
Isokari merimerkki 3 |
10007 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
173350.00000000 |
6746712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028167 |
Erikokoisia särmikkäitä lohkareita ja kiviä rykelmänä viettävällä kalliolla. Sortunut merimerkki, joka on osoittanut väylän yhdessä viereisen (Isokari merimerkki 4) kanssa. |
| metsakeskus.1000028168 |
304 |
Isokari merimerkki 4 |
10007 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
173266.00000000 |
6746712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028168 |
Osittain romahtanut kivikasa. Noin 25 metriä lounaaseen romahtaneen puisen merimerkin jäänteet: Puurakenteita ja kallioon kiinnitettyjä rautoja. Merimerkki, joka on mahdollisesti osoittanut väylän yhdessä viereisen (isokari merimerkki 3) kanssa. Romahtanut puinen merimerkki voinut korvata vanhat kiviset kummelit. |
| metsakeskus.1000028169 |
304 |
Isokari merimerkki 3 |
10007 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
173216.00000000 |
6746712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028169 |
Erikokoisia särmikkäitä lohkareita ja kiviä rykelmänä viettävällä kalliolla. Sortunut merimerkki, joka on osoittanut väylän yhdessä viereisen (Isokari merimerkki 4) kanssa. |
| metsakeskus.1000028170 |
304 |
Isokari merimerkki 5 |
10007 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
173335.00000000 |
6746327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028170 |
Pienehkö osittain sortunut laakeista kivista kasattu latomus. Sortunut kummeli tai muu merimerkki. |
| metsakeskus.1000028171 |
304 |
Isokari merimerkki 6 |
10007 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
173942.00000000 |
6746021.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028171 |
Osittain romahtanut kivilatomus |
| metsakeskus.1000028172 |
304 |
Isokari merimerkki 7 |
10007 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
174230.00000000 |
6746340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028172 |
Kolmiomainen matalahko kivirakenne |
| metsakeskus.1000028173 |
304 |
Isokari merimerkki 8 |
10007 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
174257.00000000 |
6747154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028173 |
Kiviröykkiö, jonka ympärillä kolme haruksilla jatkettua metallitolppaa kalliossa. Näiden päällä on ollut jotain. Läpimitta 96 cm ja korkeus 111 cm. |
| metsakeskus.1000028174 |
139 |
Heiniojankangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
419980.00000000 |
7281943.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028174 |
Viinamäeltä Saarisuolle johtavan metsäautotien pohjoispuolella oleva Heiniojankangas on pienehkö kangas, jonka lounaisosa on hyvin kivikkoinen. Hyvinkin kookkaiden kivien ja kalliopaljastumien lomassa oli paikoin pienehköistä kivistä koostuvaa kivirakkaa. Kolmesta pienestä rakkakivikosta tavattiin yhteensä kymmenkunta rakkakuoppaa. Pohjoisimmalla alueella on 3–4 kuoppaa noin 10 x 15 metrin alalla. Tästä vajaat 30 metriä lounaaseen hieman alempana kankaan reunalla oli 4 – 5 kuoppaa ja tästä noin 30 metriä länteen 3 kuoppaa pohjois-eteläsuuntaisessa jonossa. Kuoppien ala on noin 1,5 – 2,5 metriä ja syvyys 30–40 cm. Kyseessä on esihistoriallinen kivikkokuoppakohde. Asuinpaikkajälkiä ei alueelta onnistuttu löytämään. |
| metsakeskus.1000028175 |
304 |
Isokari merimerkki 9 |
10007 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
174175.00000000 |
6747183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028175 |
Mitat: läpimitta 155, korkeus 111. Huipulla valkea kvartsilohkare. |
| metsakeskus.1000028176 |
304 |
Isokari muuri 1 |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
173325.00000000 |
6746604.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028176 |
Heinikkoiseen notkoon viettävällä rantakalliolla pienehkö muurimainen kivilatomus. |
| metsakeskus.1000028177 |
139 |
Heinisuonkankaat |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
420617.00000000 |
7281688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028177 |
Korkeimman kohdan pohjoisreunalla on kiviröykkiö kohdassa N 7281697 E420611 (YKJ P7284744, I 3420752). Kehämäisen röykkiön halkaisija on noin 4- 4,5 metriä ja korkeus noin 40 cm. Vallien leveys on noin 1,5 metriä ja keskuskuopan halkaisija noin 1-1,2 metriä. Röykkiön luoteisreunalla on pienen kiveyksen tukema pystykivi, joka on ollut kaatuneena, mutta jonka ilmoittaja on veivannut pystyyn. Pystykiven korkeus on 1-1,2 metriä ja sen juurella olevan tukikiveyksen halkaisija noin 1,2 metriä. Kivi ei sijaitse nykyisellä rajalinjalla. Pystykiven länsipuolella on laakakivi. Kehäröykkiöstä kaakkoon muutaman metrin päässä rinteen partaalla on pieni latomusmainen kiveys. Tämän etelä-/lounaispuolella on kaksi selvästi erottuvaa rakkakuoppaa, joiden halkaisija on 2–3 metriä ja syvyys 20–40 cm. Näiden länsipuolella röykkiöstä lounaaseen on hyvin epämääräistä vallimaista kiveystä, joka ilmeisesti on luontaista. Kyseessä on esihistoriallinen useammanlaisista kivirakenteista koostuva kohde. Asuinpaikkajälkiä ei alueelta onnistuttu löytämään.
Mainittujen kivirakenteiden lisäksi kohteesta satakunta metriä lounaaseen olevan pöytämäisen kiven. Kyseessä on maakivien päällä irti maasta oleva kivi, jonka koko on noin 200 x 80 x 30–40 cm. Alue on kivikkoista ja allekirjoittaneen käsityksen mukaan kyseessä on luontainen asetelma, joka kuitenkin kiinnittää helposti huomiota. Kivi oli kohdassa N 7281650 E420543. |
| metsakeskus.1000028177 |
139 |
Heinisuonkankaat |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
420617.00000000 |
7281688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028177 |
Korkeimman kohdan pohjoisreunalla on kiviröykkiö kohdassa N 7281697 E420611 (YKJ P7284744, I 3420752). Kehämäisen röykkiön halkaisija on noin 4- 4,5 metriä ja korkeus noin 40 cm. Vallien leveys on noin 1,5 metriä ja keskuskuopan halkaisija noin 1-1,2 metriä. Röykkiön luoteisreunalla on pienen kiveyksen tukema pystykivi, joka on ollut kaatuneena, mutta jonka ilmoittaja on veivannut pystyyn. Pystykiven korkeus on 1-1,2 metriä ja sen juurella olevan tukikiveyksen halkaisija noin 1,2 metriä. Kivi ei sijaitse nykyisellä rajalinjalla. Pystykiven länsipuolella on laakakivi. Kehäröykkiöstä kaakkoon muutaman metrin päässä rinteen partaalla on pieni latomusmainen kiveys. Tämän etelä-/lounaispuolella on kaksi selvästi erottuvaa rakkakuoppaa, joiden halkaisija on 2–3 metriä ja syvyys 20–40 cm. Näiden länsipuolella röykkiöstä lounaaseen on hyvin epämääräistä vallimaista kiveystä, joka ilmeisesti on luontaista. Kyseessä on esihistoriallinen useammanlaisista kivirakenteista koostuva kohde. Asuinpaikkajälkiä ei alueelta onnistuttu löytämään.
Mainittujen kivirakenteiden lisäksi kohteesta satakunta metriä lounaaseen olevan pöytämäisen kiven. Kyseessä on maakivien päällä irti maasta oleva kivi, jonka koko on noin 200 x 80 x 30–40 cm. Alue on kivikkoista ja allekirjoittaneen käsityksen mukaan kyseessä on luontainen asetelma, joka kuitenkin kiinnittää helposti huomiota. Kivi oli kohdassa N 7281650 E420543. |
| metsakeskus.1000028177 |
139 |
Heinisuonkankaat |
10002 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
420617.00000000 |
7281688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028177 |
Korkeimman kohdan pohjoisreunalla on kiviröykkiö kohdassa N 7281697 E420611 (YKJ P7284744, I 3420752). Kehämäisen röykkiön halkaisija on noin 4- 4,5 metriä ja korkeus noin 40 cm. Vallien leveys on noin 1,5 metriä ja keskuskuopan halkaisija noin 1-1,2 metriä. Röykkiön luoteisreunalla on pienen kiveyksen tukema pystykivi, joka on ollut kaatuneena, mutta jonka ilmoittaja on veivannut pystyyn. Pystykiven korkeus on 1-1,2 metriä ja sen juurella olevan tukikiveyksen halkaisija noin 1,2 metriä. Kivi ei sijaitse nykyisellä rajalinjalla. Pystykiven länsipuolella on laakakivi. Kehäröykkiöstä kaakkoon muutaman metrin päässä rinteen partaalla on pieni latomusmainen kiveys. Tämän etelä-/lounaispuolella on kaksi selvästi erottuvaa rakkakuoppaa, joiden halkaisija on 2–3 metriä ja syvyys 20–40 cm. Näiden länsipuolella röykkiöstä lounaaseen on hyvin epämääräistä vallimaista kiveystä, joka ilmeisesti on luontaista. Kyseessä on esihistoriallinen useammanlaisista kivirakenteista koostuva kohde. Asuinpaikkajälkiä ei alueelta onnistuttu löytämään.
Mainittujen kivirakenteiden lisäksi kohteesta satakunta metriä lounaaseen olevan pöytämäisen kiven. Kyseessä on maakivien päällä irti maasta oleva kivi, jonka koko on noin 200 x 80 x 30–40 cm. Alue on kivikkoista ja allekirjoittaneen käsityksen mukaan kyseessä on luontainen asetelma, joka kuitenkin kiinnittää helposti huomiota. Kivi oli kohdassa N 7281650 E420543. |
| metsakeskus.1000028178 |
304 |
Isokari muurialue luotsikylä itäinen |
10007 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
174378.00000000 |
6746682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028178 |
Kallioiden, avointen niittyjen ja pihojen kylämiljöö. Luotsikylän länsiosan muurit keskittyvät kahden pihapiirin ympärille alueen etelä ja pohjoispäissä. Muurit ovat kylmämuurattuja ja kooltaan vaihtelevia, mutta yksikään ei ole juurikaan metriä korkeampi.
Pohjoispään muurit rajaavat kaartaen kylämiljöötä Louhikarien rakennusten SE puolella. Pohjoisosan muurijärjestelmän muodostaa kuusi erillistä muuria, joista itäisin muodostaa muiden muurien kaarevasta linjasta ulostyöntyvän pienemmän kaaren. Muurien numerot ovat 53-58.
Eteläosan muurit taas muodostavat kaarevan, mutta hieman mutkittelevan muurijärjestelmän Ursin rakennusten E puolelle. Sen pohjoispäästä aukon jälkeen alkaa piharakennuksen pohjoispuolelle sijoittuva suuri hieman SE suntaan kallistuneen L:n muotoinen muuri. Rakennusten S puolella taas kaksi lyhyempää muuria muodostavat suhteellisen suora W-E suuntaisen muurin, joka on hieman irrallaan E puolen kaarevasta järjestelmä. Ursin rakennusten ympärillä on yhteensä viisi erillistä muuria, joiden numerot ovat 48-52. |
| metsakeskus.1000028179 |
304 |
Isokari muurialue luotsikylä itäinen |
10007 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
174378.00000000 |
6746682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028179 |
Kallioiden, avointen niittyjen ja pihojen kylämiljöö. Luotsikylän länsiosan muurit keskittyvät kahden pihapiirin ympärille alueen etelä ja pohjoispäissä. Muurit ovat kylmämuurattuja ja kooltaan vaihtelevia, mutta yksikään ei ole juurikaan metriä korkeampi.
Pohjoispään muurit rajaavat kaartaen kylämiljöötä Louhikarien rakennusten SE puolella. Pohjoisosan muurijärjestelmän muodostaa kuusi erillistä muuria, joista itäisin muodostaa muiden muurien kaarevasta linjasta ulostyöntyvän pienemmän kaaren. Muurien numerot ovat 53-58.
Eteläosan muurit taas muodostavat kaarevan, mutta hieman mutkittelevan muurijärjestelmän Ursin rakennusten E puolelle. Sen pohjoispäästä aukon jälkeen alkaa piharakennuksen pohjoispuolelle sijoittuva suuri hieman SE suntaan kallistuneen L:n muotoinen muuri. Rakennusten S puolella taas kaksi lyhyempää muuria muodostavat suhteellisen suora W-E suuntaisen muurin, joka on hieman irrallaan E puolen kaarevasta järjestelmä. Ursin rakennusten ympärillä on yhteensä viisi erillistä muuria, joiden numerot ovat 48-52. |
| metsakeskus.1000028180 |
139 |
Iso Heinisuo NE |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
421104.00000000 |
7282743.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028180 |
Kohde sijaitsee Kuivaniemen kirkosta noin 9,9 km koilliseen ja Viinamäestä noin 3 km itäkoilliseen. Ison ja Pienen Heinisuon välisen kankaan korkeimmalla kohdalla erottuu maastossa pohjois-eteläsuuntainen kapea harjanne. Alue on kuivaa harvennushakattua mäntyä kasvavaa moreenikangasta. Alue on osin kivikkoista, maaperä on karkeaa hiekkaa/soraa.
Harjanteen päällä on ainakin kaksi matalana painanteena erottuvaa kivikautista asumuspainannetta. Pohjoisemman painanteen ala on noin 3 x 8 metsiä ja eteläisemmän noin 14 x 4 metriä. Painanteiden välinen etäisyys on kolmisen metriä. Eteläisempään painanteeseen tehdystä koekuopasta tavattiin yksittäinen kvartsi-iskos, joka jätettiin paikalleen. Eteläisemmän painanteen yli on ajettu metsäkoneella, mutta maanpinta ei ole rikkoontunut. Painanteen koilliskulmalla on kookas maakivi.
Painanteiden pohjois- ja eteläpuolella harjanne muuttuu kivikkoisemmaksi, samoin länsipuolella, missä maasto jatkuu tasaisempana. Itäpuolella maasto laskee jyrkemmin. |
| metsakeskus.1000028181 |
304 |
Isokari muurialue luotsikylä läntinen |
10007 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
174117.00000000 |
6746545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028181 |
Avointa kallioista pihapiiriä ja sen lehtipuuvaltaisia reunametsiä. SE puolella notkelma, joka on entinen merenlahti ja niitty, mutta nyt kasvaa lehtometsää. N ja NE puolella aluetta on venerantaa vajoineen ja laitureineen. W puolella majakkakylälle asti jatkuva kallioalue.
Luotsikylän länsiosan muureista maisemallisesti vaikuttivin kokonaisuus on pihapiiriä sen SE puolella rajaava muurijärjestelmä, joka muodostuu SW-NE suuntaisesta kaarevasta muurista (n:o 45) ja kulkuaukon jälkeen sen SW päästä alkavasta NW-SE suuntaisesta lyhemmästä suorasta muurista (n:o 44). Sen lisäksi kokonaisuuteen kuulu kolme erillistä muuria alueen laidoilla. Muurit ovat kylmämuurattuja ja kooltaan vaihtelevia, mutta yksikään ei ole juurikaan metriä korkeampi.
Alueen etelälaidalla oleva muuri (n:o 43) on nurinpäin olevan T:n mallinen, mutta sen hatun läntinen sakara kääntyy suuntaan NW. Alueen luoteiskulmassa oleva muuri (n:o 46) taas muistuttaa muodoltaan NW-SE suuntaan kallistunutta F-kirjainta. Sen lähistöllä oli havaittiin myös läjä sekalaista jätettä öljytynnyreistä muovipakkauksiin. Viimeinen irrallinen muuri alueella on sen pohjoisosassa sijaitseva lyhyt ja suora NW-SE suuntainen rakenne. Yhteensä muureja on kaiken kaikkiaan alueella 5. |
| metsakeskus.1000028182 |
304 |
Isokari muurialue kiviaidat |
10007 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
173444.00000000 |
6746585.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028182 |
Nuorehkoa männikö ja katajaa kasvava kalliometsä rehevän rantalehdon laidalla. Muurien pohjoispuolella rakennuksen paikka, eteläpuolella putkilinja ja länsipuolella entinen pelto tai niitty.
Kaksi kivimuuria, joiden väliissä kulkuaukko. W puolen muuri NW-SE suuntainen. E puolen muuri SW-NE suuntainen, mutta sen SW päässä NW suuntaan kääntyvä kulma. Muurien numerot 2 ja 3. |
| metsakeskus.1000028183 |
304 |
Isokari muurialue majakkakylä |
10007 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
173616.00000000 |
6746281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028183 |
Pääasiassa avointa pihapiiriä rakennuksineen ja sen ympärillä olevia puoliavoimia niittyjä. Alueen itä ja pohjoislaidat vaihettuvat lehtomaiseen metsään. Länsilaita taas majakan kallioon ja kalliometsään. Etelälaita taas vaihettuu niityn kautta katajikkoon.
Majakkakylän muurit ovat pääasiassa pihapiiriä rajaavia kiviaitoja. Alueen pohjoisosassa muurijärjestelmät eivät ole yhtä kiinteässä yhteydessä rakennuksiin ja kulkureitteihin. Muurit ovat kylmämuurattuja ja kooltaan vaihtelevia, mutta yksikään ei ole juuri metriä korkeampi. Alueella on yhteensä 25 erillistä muuria, jotka ovat reiskaan numeroitu numeroilla |
| metsakeskus.1000028184 |
304 |
Isokari muurialue saaren eteläosassa |
10007 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
173698.00000000 |
6746135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028184 |
Tiheän katajikon, nuoren lehtipuuvaltaisen metsän ja kalliopaljastumien mosaiikkia. Alueen NW puolella majakkakylä, SW puolella Walleniusten rantahuvila ja venevalkama.
Laajalla alueella kylärakenteen ulkopuolella sijaitsevia yksittäisiä muureja ja useamman lähekkäin sijoitetun muurin muodostelmia. Muurit ovat kylmämuurattuja ja kooltaan vaihtelevia, mutta yksikään ei ole juurikaan metriä korkeampi. Alueelta erottuu kolme muurikokonaisuutta, joista kaksi sijaitsee sen SW päässä ja kolmas, yksittäinen muuri n:o 38, sen NE päässä. Keskimmäinen kokonaisuus on mutkitteleva N-S suuntainen viiden muurin (n:o 30-34) muodostelma. Tämän muurin S pään W puolella jää kolmen (n:o 35-37) toisistaan irrallisen lähes suoran muurin kaareva W sivultaan avoin muodostelma. |
| metsakeskus.1000028185 |
304 |
Isokari muurialue suorakaide |
10007 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
173972.00000000 |
6746270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028185 |
Soistunut ja metsittynyt notkelmassa sijainnut entinen niitty. Nykyinen kasvillisuus varttuneita lehtipuita ja muuta lehto sekä suo kasvillisuutta. Rakennelman eteläpuolella kärrypolku majakalle ja sen takana raivausröykkiö.
Epäsäännöllisen SW-NE suuntaisensuorakaiteen muodostava kolmen muurin muodostelma, jonka SW laita keskeltä auki. NW sivun muuri yhteinäinen rakenne, joka kääntyy molemmissa päädyissä. SE sivun on hieman lyhyempi, ja sen NE kulma on erillinen muuri jonka laidoissa kapeat kulkuaukot aitaukseen. Muurit ovat kylmämuurattuja ja kooltaan vaihtelevia, mutta yksikään ei ole juurikaan metriä korkeampi. |
| metsakeskus.1000028186 |
304 |
Isokari myllyn paikka |
10007 |
12016 |
13179 |
11006 |
27000 |
174295.00000000 |
6746594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028186 |
Myllyn kiviperusta |
| metsakeskus.1000028187 |
49 |
Björnholm |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27006 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028187 |
Björnholmin torppa on kuulunut Otnäsin vuonna 1630 perustetulle kartanolle kun se piirretään karttaan ensi kerran vuonna 1692. Mahdollista on, että se on alunperin ollut Helsingin pormestarin Caspar Reyerin Otaniemen ratsutilan alainen. Reyer oli saanut yhden Outnäsin kylän kolmesta talosta läänityksenä vuonna 1614, jolloin alue vielä kuului Helsingin pitäjälle. Sijainti Björnholmin niemellä, kohdassa jossa talvitie Helsingistä Espoon kirkolle kulki, oli otollinen krouvin perustamiselle, näin ollen ajoitus saattaa olla jopa tätäkin vanhempi. Vuonna 1742 laaditussa kartassa on Björnholmin paikalla merkintä Torp , ja 1750 Öde torp. 1700-luvun lopun kartassa torppa on jälleen hyvin rakennettu, mikä tulee hyvin esiin vuoden 1813 Otnäsin kartanon tiluskartassa. Vuoden 1922 Hagalundin jakokartassa on edelleen niittyä merkittynä entisen pellon kohdalla, ja "lastageplats" viereisen kallioisen rannan kohdalla, jossa on ollut laituri. Viittaus paikan merkityksestä kartanon viennille. Viimeinen karttamerkintä, on vuoden 1932 topografisessa kartassa, jolloin paikalla on "huvila". Jorvaksentien rakentamisen myötä häviää merkinnät torpasta kartoista.
Nykyisin torpan paikka sijaitsee puistoksi kaavoitetulla alueella, eikä välitöntä tuhoamisvaaraa rakentamisen seurauksena ole. Torpan tontin alavimmalta kohdalta on viety hulevesiputki Björnholmsträsketin järveltä, joka nykyisin on täytetty. Torpan rakennusten paikat on tunnistettavissa maastossa. Niitä kiertää nykyisin puistopolku. Vieressä on rantakallio, johon on hakattu merkintöjä lähes kahdensadan vuoden ajan. Vanhin on Anders Wilhelm Edvard von Numersin piirtokirjoitus vuodelta 1839. Torpan alueella ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia, mutta todennäköisyys siitä, että vanhemman asutuksen jälkiä on löydettävissä, on edelleen suuri. |
| metsakeskus.1000028188 |
304 |
Isokari peltoraunio 1 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
173960.00000000 |
6746247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028188 |
Muodoltaan epäsäännöllinen kiviröykkiö tiheä kasvuisessa lehtometsässä, jossa pienempiä kiviä alla ja muutama suurehko kulmiltaan pyöristynyt lohkare päällä. |
| metsakeskus.1000028189 |
304 |
Isokari peltoraunio 2 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
173535.00000000 |
6746498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028189 |
Epäsäännöllisen muotoinen kiviröykkiö lähellä ranta aoelvalla lehtoalueella. Röykkiön läpimitat n. 350x180 cm. |
| metsakeskus.1000028192 |
78 |
Plageinin uimaranta |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
275021.00000000 |
6638808.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028192 |
Plagenin uimarannan pohjoisosassa (Appelgrenintie 14 eteläpuolella) sijaitsevilla rantakallioilla sijaitsee useita kallioon hakattuja nimikirjaimia, päivämääriä, kirjainsommitelmia eli monogrammeja ja piirroksia. Hakkauksia ei ole kartoitettu tarkemmin. Vanhimmat hakkaukset näyttää päivätyn 1800-luuvn loppupuolella. Suurin osa hakkauksista on peräsin 1900-luvulta. Pääteemana olivat nimikirjaimet, päivämäärät ja huviveneiden nimet. Yksi kaiverruksista esitti 1900-luvun alkupuolella paikalla sijainnutta uimarannan liukuratatornia. |
| metsakeskus.1000028194 |
202 |
Vähä-Viperin torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
241131.00000000 |
6704428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028194 |
Viperin torpasta (1000028206) 200 metriä itään on sijainnut Vähä-Viperin torppa, joka on merkitty vuoden 1763 isojakokarttaan ja vuoden 1779 tiluskarttaan. Viimeksimainitussa kartassa torppaan kerrotaan kuuluneen vanhan asuinrakennuksen, aitan, navetan ja ladon sekä ”kurjan” saunan. Vähä-Viperiä ei ole mainittu isojakokartan ja tiluskartan lisäksi muissa asiakirjoissa, vaan sen asukkaat on ilmeisesti kirjattu Viperin torpan asukkaiksi. Näiden kahden torpan suhde ei ole tiedossa.
Nykyisin Vähä-Viperi on autioitunut, havupuuvaltaista metsää kasvava tasanne jyrkästi pellosta nousevan törmän päällä. Paikalla kasvaa myös pähkinäpensasta. Torpanpaikka on säilynyt lähes täydellisesti, sillä paikalla ei ole metsänhoitoa lukuun ottamatta ollut muuta maankäyttöä. Paikalla on havaittavissa asuinrakennuksen maatunut kivijalka (pituudeltaan noin 11 metriä) ja uuninpohja. Asuinrakennuksen kaakkoispuolella on nähtävissä ainakin kahden muun rakennuksen kivijalkaa. Rakennusten ympäristöä on muokattu siten, että pihapiiri muodostaa selvän tasanteen. Asuinrakennuksen lounaispuolella on kolme rinteeseen kaivettua maakellarin pohjaa. Lisäksi asuinrakennuksesta vajaa 60 metriä koilliseen on vielä yksi tulisijallinen rakennuksen perustus, mahdollinen sauna.
Vähä-Viperin torppa esiintyy viimeisen kerran kartalla 1880-luvun venäläisessä topografikartassa. Henkikirjoissa mainitaan torppari Kustaa Wiperi vielä vuonna 1895, mutta ei sen jälkeen. Ilmeisesti Vähä-Viperin torppa on jäänyt käytöstä 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. |
| metsakeskus.1000028194 |
202 |
Vähä-Viperin torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
241131.00000000 |
6704428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028194 |
Viperin torpasta (1000028206) 200 metriä itään on sijainnut Vähä-Viperin torppa, joka on merkitty vuoden 1763 isojakokarttaan ja vuoden 1779 tiluskarttaan. Viimeksimainitussa kartassa torppaan kerrotaan kuuluneen vanhan asuinrakennuksen, aitan, navetan ja ladon sekä ”kurjan” saunan. Vähä-Viperiä ei ole mainittu isojakokartan ja tiluskartan lisäksi muissa asiakirjoissa, vaan sen asukkaat on ilmeisesti kirjattu Viperin torpan asukkaiksi. Näiden kahden torpan suhde ei ole tiedossa.
Nykyisin Vähä-Viperi on autioitunut, havupuuvaltaista metsää kasvava tasanne jyrkästi pellosta nousevan törmän päällä. Paikalla kasvaa myös pähkinäpensasta. Torpanpaikka on säilynyt lähes täydellisesti, sillä paikalla ei ole metsänhoitoa lukuun ottamatta ollut muuta maankäyttöä. Paikalla on havaittavissa asuinrakennuksen maatunut kivijalka (pituudeltaan noin 11 metriä) ja uuninpohja. Asuinrakennuksen kaakkoispuolella on nähtävissä ainakin kahden muun rakennuksen kivijalkaa. Rakennusten ympäristöä on muokattu siten, että pihapiiri muodostaa selvän tasanteen. Asuinrakennuksen lounaispuolella on kolme rinteeseen kaivettua maakellarin pohjaa. Lisäksi asuinrakennuksesta vajaa 60 metriä koilliseen on vielä yksi tulisijallinen rakennuksen perustus, mahdollinen sauna.
Vähä-Viperin torppa esiintyy viimeisen kerran kartalla 1880-luvun venäläisessä topografikartassa. Henkikirjoissa mainitaan torppari Kustaa Wiperi vielä vuonna 1895, mutta ei sen jälkeen. Ilmeisesti Vähä-Viperin torppa on jäänyt käytöstä 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. |
| metsakeskus.1000028195 |
304 |
Isokari raivausröykkiö 1 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
173623.00000000 |
6746299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028195 |
Pihapiiristä raivattuista kivistä kasattu röykkiö. |
| metsakeskus.1000028196 |
304 |
Isokari raivausröykkiö 2 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
173614.00000000 |
6746361.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028196 |
|
| metsakeskus.1000028197 |
304 |
Isokari raivausröykkiö 3 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
173615.00000000 |
6746360.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028197 |
|
| metsakeskus.1000028198 |
304 |
Isokari raivausröykkiö 4 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
174100.00000000 |
6746452.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028198 |
|
| metsakeskus.1000028199 |
304 |
Isokari raivausröykkiö 5 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
174102.00000000 |
6746324.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028199 |
|
| metsakeskus.1000028200 |
304 |
Isokari raivausröykkiöalue |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
174207.00000000 |
6746326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028200 |
Röykkiöitä metsäisellä alueella, ilmeisesti vanha hakamaa tai muu laidunkäytössä ollut alue. |
| metsakeskus.1000028201 |
304 |
Isokari rakennuksen paikka 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
173474.00000000 |
6746276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028201 |
Kallioisen mäntyvaltaisen metsän ja lehtomaisemman fladaa reunustavan metsän rajalla. Puusto pääosin melko nuorta. Etelässä ja lounaassa kivimuurit. Idässä entinen niitty ja tienpohja. Paikan lounaispuolelta alkaa luode-kaakko suuntainen betonisten putkenkannattimien linja. Paikalla kulttuurikasveja, kuten ruusua. Katajan peittämä tasainen alue, josta on läytynyt peltinen rännin kappale. Tasainen ala kivimuurien, kallioiden ja metsän reunan välissä. |
| metsakeskus.1000028202 |
304 |
Isokari rakennuksen paikka 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
173888.00000000 |
6746373.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028202 |
Betonipilareita 13x5 metrisen suorakaiteen muodossa. Rakennuksen paikka. Rakennus todennäköisesti purettu. Todennäköisesti ajoittuu toisen maailmansodan aikaan. |
| metsakeskus.1000028203 |
304 |
Isokari rakennuksen perustukset |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
174123.00000000 |
6746507.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028203 |
L-kirjaimen muotoinen pienistä läpimitaltaan 20-30 cm kivistä koottu muodostelma kallion vieressä. |
| metsakeskus.1000028204 |
304 |
Isokari rakennuksen pohja 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
173476.00000000 |
6746276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028204 |
Mäntyvaltainen kalliometsä. Puusto pääosin nuorta (v. 2013). Pitkälle lahonnut hirsikehikko, tunnistamattomiksi lahonneita puurakenteita, metalliromua esim. maalipurkin kansi. Havaittavissa kattohuovan riekaleita ja tehdas valmisteisia rautanauloja. Kehikko suorakaiteen mallinen, koilinen-lounas suuntainen ja n. 7 m pitkä ja 3,5 m leveä. Vajan tms. huoltorakennuksen jäänteet. Liittynyt joko läheiseen majakkaan tai puolustusvarustuksiin. |
| metsakeskus.1000028205 |
304 |
Isokari rakennuksen pohja 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
174206.00000000 |
6746514.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028205 |
Suorakaiteen muotoinen luonnonkivistä tehty latomus. Myös tiiliä havaittavissa. Korkeampi röykkiö luoteen puoleisessa reunassa keskellä. Rakenteen päällä kasvaa piasuinrakennuksen pohja. Pihlajaa ja heinää. Rakennuksen asento: NW-SExNE-SW Sivujen mitat: 413x785 cm. Korkeampi röykkiö tulisijan jäänteet. |
| metsakeskus.1000028206 |
202 |
Viperin torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
240893.00000000 |
6704396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028206 |
Viperin torppa, josta käytetään vanhoissa kartoissa myös nimitystä Iso-Viperin torppa, on sijainnut Viperinlahden rannalta Lemuntielle yltävän peltokaistaleen keskellä, matalalla kalliokumpareella. Jacob Stålströmin 1779 piirtämän tiluskartan mukaan torppa on käsittänyt uuden asuinrakennuksen, vanhan aitan, vanhan navetan ja ladon, sekä vanhan saunan. Torppaa ovat ympäröineet pienet pelto- ja niittytilkut.
Torppa on perustettu viimeistään vuonna 1758, jolta vuodelta sen asukas, torppari Michel Olofsson mainitaan rippikirjoissa. Iso-Viperin, kuten Vähä-Viperinkin (1000028194), torpparit ovat vuokranneet maat Yli-Lemun rusthollilta eli ratsutilalta.
Nykyisin Iso-Viperin torpanpaikka on autioitunut, umpeenkasvanut saareke pellon keskellä. Villiintyneitten puutarhakasvien muodostaman tiheän kasvillisuuden keskellä on hahmotettavissa vanhan asuinrakennuksen kivijalka ja uuninpohja. Noin kaksikymmentä metriä asuinrakennuksen jäännöksestä länteen on toisen rakennuksen kivijalka, jonka vieressä kasvaa yhä hedelmää tuottava luumupuu. Se saattaa olla jo vuonna 1779 mainitun, tupaa vastapäätä sijainneen vanhan aitan jäännös. Muitten rakennusten jäännöksiä ei paikalla pysty enää erottamaan. Sen sijaan noin 70 metrin koilliseen, metsänreunassa, on kolme hiekkamaahan kaivettua maakellarin jäännöstä.
Viimeisin historiallinen tieto Viperin eli Iso-Viperin torpasta on vuodelta 1855, jolloin se on merkitty venäläiseen linnoituskarttaan. Vuonna 1880 piirretyssä venäläisessä topografikartassa näkyy enää Vähä-Viperin torppa. Henkikirjoissa mainitaan torppari Kustaa Wiperi vielä vuonna 1895, mutta ei enää sen jälkeen. |
| metsakeskus.1000028206 |
202 |
Viperin torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
240893.00000000 |
6704396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028206 |
Viperin torppa, josta käytetään vanhoissa kartoissa myös nimitystä Iso-Viperin torppa, on sijainnut Viperinlahden rannalta Lemuntielle yltävän peltokaistaleen keskellä, matalalla kalliokumpareella. Jacob Stålströmin 1779 piirtämän tiluskartan mukaan torppa on käsittänyt uuden asuinrakennuksen, vanhan aitan, vanhan navetan ja ladon, sekä vanhan saunan. Torppaa ovat ympäröineet pienet pelto- ja niittytilkut.
Torppa on perustettu viimeistään vuonna 1758, jolta vuodelta sen asukas, torppari Michel Olofsson mainitaan rippikirjoissa. Iso-Viperin, kuten Vähä-Viperinkin (1000028194), torpparit ovat vuokranneet maat Yli-Lemun rusthollilta eli ratsutilalta.
Nykyisin Iso-Viperin torpanpaikka on autioitunut, umpeenkasvanut saareke pellon keskellä. Villiintyneitten puutarhakasvien muodostaman tiheän kasvillisuuden keskellä on hahmotettavissa vanhan asuinrakennuksen kivijalka ja uuninpohja. Noin kaksikymmentä metriä asuinrakennuksen jäännöksestä länteen on toisen rakennuksen kivijalka, jonka vieressä kasvaa yhä hedelmää tuottava luumupuu. Se saattaa olla jo vuonna 1779 mainitun, tupaa vastapäätä sijainneen vanhan aitan jäännös. Muitten rakennusten jäännöksiä ei paikalla pysty enää erottamaan. Sen sijaan noin 70 metrin koilliseen, metsänreunassa, on kolme hiekkamaahan kaivettua maakellarin jäännöstä.
Viimeisin historiallinen tieto Viperin eli Iso-Viperin torpasta on vuodelta 1855, jolloin se on merkitty venäläiseen linnoituskarttaan. Vuonna 1880 piirretyssä venäläisessä topografikartassa näkyy enää Vähä-Viperin torppa. Henkikirjoissa mainitaan torppari Kustaa Wiperi vielä vuonna 1895, mutta ei enää sen jälkeen. |
| metsakeskus.1000028208 |
491 |
Kokkovuori 2 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
514532.00000000 |
6834805.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028208 |
Kohde sijaitsee kuusimetsää kasvavalla vanhalla peltoalueella. Alueella kulkee maatuneita ojia. Paikalla sijaitsee vanhan peltoalueen ja kallion reunassa noin 20 metriä pitkä kiviaita tai kivirivi. Sen leveys on noin 0,5-1 metriä ja korkeudeltaan se on vain noin 0,2-0,3 metriä. Kohteen ajoitus on epävarma. |
| metsakeskus.1000028209 |
491 |
Kokkovuori 4 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
514588.00000000 |
6834692.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028209 |
Kohde sijaitsee loivassa itärinteessä metsittyneellä vanhalla peltoalueella, jossa kasvaa pääasiassa kuusta. Paikalla on melko vaatimaton ja paikoin katkeileva kiviaita, joka kulkee itäosastaan nykyisen rajan mukaisesti ja jatkaa sen suuntaisesti länteen rajan taittuessa etelään. Aidan pituus on noin 130 metriä. Itäosassa eli alarinteellä se on vain kivirivin
levyinen, mutta vahvistuu ylärinteeseen, jossa on noin metrin leveä. Aidan korkeus
on vain noin 0,2 metriä. |
| metsakeskus.1000028210 |
491 |
Kokkovuori 3 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
514554.00000000 |
6834616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028210 |
Kohde sijaitsee kuusikkoisessa loivassa itärinteessä. Alueella on kymmenkunta pienikokoista viljelyröykkiötä. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee noin metrin-puolentoista välillä ja korkeus noin puolen metrin tienoilla. Suurin osa on pyöreähköjä. Röykkiöt erottuvat maastossa melko hyvin. Röykkiöt ajoittuvat mahdollisesti vasta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.1000028211 |
491 |
Honkataipale 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
499588.00000000 |
6878461.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028211 |
Kohde sijaitsee tien 15257 varressa Levälammen ja Honkalahdenselän välissä, Honkakaarre-nimiseltä tilalta noin 280 metriä eteläkaakkoon mäntyvaltaisessa sekametsässä. Paikalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija vallilta vallille on noin 8 m ja syvyys noin 2 m. Vallien ympärillä on kuoppien kehä. |
| metsakeskus.1000028212 |
491 |
Huosiuskangas 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
505527.00000000 |
6877243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028212 |
Kohde sijaitsee Hietajärven ja tien 4474 välissä. Alue on lähes pohjois-eteläsuuntainen hiekkapohjainen kuiva mäntyä kasvava harjanne. Ampumaradan lounaispuolella, kankaan tasaisella osalla, on pieni hiilimiilu. Se on muodoltaan suorakaide ja kooltaan noin 5x4 m ja syvyydeltään noin 0,8 m. Kairanäytteessä on turpeen alla n 15 cm hiili- ja nokimaata. Alueen puustoa on harvennettu ja kohteen vierestä kulkee ajoura. Varsinainen rakenne on kuitenkin säilynyt koskemattomana. |
| metsakeskus.1000028213 |
491 |
Huosiuskangas 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
505649.00000000 |
6877615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028213 |
Kohde sijaitsee Hietajärven ja tien 4474 välissä. Alue on lähes pohjois-eteläsuuntainen hiekkapohjainen kuiva mäntyä kasvava harjanne. Ampumaradan pohjoispuolella, pohjoisluoteeseen työntyvällä harjanteella, on pieni tervahauta tai hiilimiilu. Rakenne on jäänyt osittain metsätieuran alle. Sen koko on noin 5x4m ja syvyys noin 0,6 m. Pohjalta otetussa kairanäytteessä oli noin 35 cm hiili-ja nokimaata turpeen alla. Rakenteen vallista, joka on jäänyt tien alle, on paljastunut hiiltä. |
| metsakeskus.1000028214 |
491 |
Kastemäki 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
514488.00000000 |
6834913.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028214 |
Kohde sijaitsee Mikkelin Tuukkalan ja Moision välillä Kokkovuoren koillispuolella. Kastemäki on kalliopohjainen metsäinen mäki. Mäen eteläreunalla kosteapohjaisessa kuusikossa on rajamerkki. Rajamerkki koostuu pystykivestä, johon on hakattu numero 2, ja sitä ympäröivistä pyöreistä tukikivistä. Kokonaiskooltaan rakenne on noin 1,5x1,5x0,5 m. Kohdalta ei kulje maaomistuksiin liittyviä tonttirajoja. |
| metsakeskus.1000028215 |
491 |
Kirkkoharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
512286.00000000 |
6855019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028215 |
Kohde sijaitsee Kirkkoharjun koillispään harjanteella, tien eteläpuolella, on tervahaudan jäännös ja kuoppajäännös. Alue on hiekkapohjaista harjua, joka on hiljattain muokattu päätehakkuun yhteydessä (2015 tilanne). Haudan koko on noin 5x4 m ja syvyys noin 1 m. Ympärillä on kuoppien kehä. Hautaan osuneista muokkauksista on paljastunut runsaasti hiiltä. Haudasta noin 15 m länteen sijaitsee kuoppajäännös, kooltaan noin 6x5 m ja syvyydeltään noin 0,8 m. Rakenteeseen osuneista laikutuksista ei ole paljastunut hiiltä, mutta oletettavasti rakenne liittyy yhteen tervahaudan kanssa. |
| metsakeskus.1000028216 |
734 |
Ruokolahden linnavuori |
10002 |
12011 |
13106 |
11033 |
27000 |
281351.00000000 |
6698392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028216 |
Kohde sijaitsee Halikonlahden länsipuolella, maankohoamisen myötä kuivuneen Ruokolahden vanhalla etelärannalla, Viurilanlahden länsirannasta noin kilometri länteen.
Jyrkälle kalliomäelle perustetun muinaislinnan näkyvät puolustusrakenteet käsittävät itärinteessä ylemmän kivistä ladotun vallin ja alemman hiekasta kasatun vallin. Luoteisrinteessä vuorelle voi nousta kapeaa kalliosolaa pitkin, joka on tukittu ladotulla kivivallilla. Luoteisrinteen valli on hajanainen ja rikkoutunut. Rakenteilla on estetty nousu vuorelle. Itärinteen rakenteet ovat erittäin hyvin säilyneet. Kivivallin keskiosassa ja eteläreunassa on aukko, mutta ei ole selvää ovatko ne alkuperäisiä vai myöhemmin syntyneitä. Kivivallin sisäreunaa on tasoitettu hiekalla, joka on mahdollisesti tuotu muualta samoin kuin alemman maavallin hiekka. Vuoren huipulla huomattiin maanäytekairalla eräiden irtolohkareiden kohdalla nokimaata.
Kivi- ja maavallin väliseltä alueelta löytyi yksi lyhyt, leveäkantainen naula. Samanlainen naula löytyi kivivallin sisäpuolelta. Naulojen ajoitus on epäselvä, mutta ne saattavat liittyä myös linnan käyttövaiheeseen. Kolmas mahdollisesti linnan käyttövaiheeseen liittyvä metallilöytö tehtiin kivivallin sisäpuolella olevalta tasanteelta. Se oli muutaman sentin halkaisijaltaan oleva rautalevyn pala. Naulat ja rautalevy jätettiin maahan dokumentoinnin jälkeen. Alhaalta itärinteestä, vallien ulkopuolelta löytyi heti turpeen alta pieni keihäänkärki (TYA 929: 1), joka ajoittuu todennäköisesti 300–400 –luvuille. |
| metsakeskus.1000028218 |
742 |
Kolsakoskenoja |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
598838.00000000 |
7541175.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028218 |
Kohde sijaitsee noin 40 m pohjoiseen Kolsakoskenojan laavulta, aivan retkeilyreitin vieressä, merkityn polun länsipuolella, pienialaisessa rakkakivikossa. Kohteen ympäristön maaperä on kivikkoista moreenia ja puusto harvahkoa kuusikkoa.
Kohde on rakkakivikkoon tehty lihan säilytykseen tarkoitettu pyöreä purnu, joka onyleisolemukseltaan kuoppamainen. Sen halkaisija on noin 1,2 m ja syvyys noin puoli metriä. Purnu on ilmeisesti tehty lähinnä kaivamalla pieniä kiviä pois isompien kivien välistä. Varsinkin kivet, jotka muodostavat purnun sisätilan eteläreunan, ovat niin kookkaita, että ne eivät olisi yhden ihmisen liikuteltavissa. Sisätilan seinämät ovat supistuneet hieman ylöspäin. Selvää vallia purnun ympärillä ei ole, vaan sen kattamiseen käytetyt kivet ovat enimmäkseen sortuneet purnun pohjalle. Rakenteen kivet ovat hyvin jäkälöityneet, ja purnun pohjalla kasvaa seinäsammalta sekä torvi- ja poronjäkäliä. Vaikka purnu sijaitsee aivan retkeilyreitin varrella, sen säilyminen nykyisessä tilassaan ei vaikuta uhatulta. |
| metsakeskus.1000028219 |
297 |
Muurutvirta |
10002 |
12006 |
13080 |
11033 |
27000 |
563070.00000000 |
6987641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028219 |
Kivi sijaitsee Putaansaaren pohjoisosassa, Muurutvirran eteläpuolella, noin 35 metrin päässä nykyisestä rannasta. Kivi on lehtipuuvaltaisessa metsämaastossa, matalassa pellon reunan suuntaisessa ojamaisessa syvennyk-sessä, joka lienee vanha pellon oja. Etäisyys pellon reunaan on kolme metriä.
Kiven laajuus on 1,2 x 1 m ja korkeus 0,6 m. Se on kovaa harmaata kivilajia. Sen pinta on paikoin hieman rapautunut, mutta esimerkiksi lohkomisjälkiä ei ole. Pinta on jäkälöitynyt ja sammaloitunut, muttei koko kiven alalta.
Kiven luontaisella yläpinnalla, sen keskellä, on selkeästi ihmisen aikaansaama uurre, jonka pituus on 47 cm, suurin leveys 45 mm ja keskimääräinen leveys noin 40 mm. Suurin syvyys on noin 30 mm. Uurre on keskiosastaan noin 5 mm syvempi kuin päistä. Uurteen pohja ja reunat ovat hioutuneet; muilta osilta kiven pinta on selvästi karkeampi. Uurteen pohjan poikkileikkaus on puolipyöreä. Myös uurteessa kasvoi jonkin verran jäkälää ja sammalta.
Uurre on identtinen Hämeestä tunnettujen ns. miekanhiontakivien urien kanssa, joten Putaansaaren kivi on luokiteltava saman tyyppiseksi muinaisjäännökseksi.
Kiven löytöpaikka on sekundaarinen: se on melko varmasti raivattu viereiseltä pellolta. Vierellä on muitakin pellolta raivatuilta vaikuttavia kiviä. Löytöpaikkapaikan ympäristöä tarkastettiin, mutta havainto-olot olivat heikohkot, koska ympäröivät pellot olivat kasvipeitteisiä. Maaperä pellolla on savea, metsässä kivistä soraa. |
| metsakeskus.1000028220 |
791 |
Tihiänahonkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479998.00000000 |
7125581.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028220 |
Mäntykangasmaalla, pienen vetisen suon reunalla oleva suuri hyväkuntoinen tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 16 metriä. Vallien sisään jäävän kuopan hankaisija noin 10 metriä ja kuopan syvyys n. 1 metri. Halssi laskee pohjoiseen mäen reunaan suon suuntaan.
Tervahaudan läpi länsireunasta kulkee tilusraja ja lähes kaikki sen päällä kasvavat puut on hakattu kesän 2016 hakkuissa. |
| metsakeskus.1000028222 |
297 |
Mökinpelto |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
560247.00000000 |
6988002.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028222 |
Kohde sijaitsee etelään viettävässä rinteessä, metsämaastossa. Isojakokarttaan on paikalle merkitty Mökinpelto-nimisen torpan pihapiiri. Maastossa todettiin kivijalka, jonka laajuus on 4,6 x 4,8 m. Perustus koostuu kivistä ja maasta; sen leveys on 0,9 ja korkeus 0,3 m. Kivijalan keskellä on kuoppa, jonka laajuus on 1,4 x 3 m ja syvyys 0,5 m. Sen läheisyydessä on 3,5 x 4 m laaja ja 0,4 m korkea, tasalakinen ja suorakaiteen muotoinen kivilatomus. Kivien suurin halkaisija on 0,5 m. Kyseessä on todennäköisemmin rakennuksenjäännös kuin esimerkiksi raivausröykkiö.
Torppa on merkitty isojakokartalle v. 1839-1840 ja pitäjänkartalle v. 1846. V. 1973 kartalla alue on metsää. Em. karttojen väliseltä ajalta ei löydetty aluetta kuvaavia tarkempia karttoja. Ei ole tietoa koska paikka on autioitunut eikä koska torppa on perustettu. Voidaan olettaa, että torppa tuskin on 1700-luvun loppupuoliskoa vanhempi, mutta varmuutta siitä ei ole. |
| metsakeskus.1000028223 |
638 |
Alca |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
411007.00000000 |
6662120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028223 |
Sijaintipaikka on Porvoon vesialueella ulkosaaristossa Söderskäristä etelään noin 44 metrin syvyydessä.
Paikalla on noin 40 metriä pitkä ja 10 metriä leveä hylky, joka kohoaa pohjasta noin 5 metriä. Hylky havaittiin Merenkulkulaitoksen monikeilausluotauksessa 2009. Hylky on sukeltajien tuntema ja siitä on taustatietoja www.hylyt.netissä. Kyseessä on 27.8.1951 miinaan törmännyt ja sen seurauksena uponnut ms Alca. Se oli rakennettu Ruotsissa Norrköpingissä ja ostettu Suomeen 1930-luvulla. Aluksen viimeisellä matkalla se oli tulossa Gdyniasta Kotkaan. Alus ei uponnut heti ja sen miehistö pelastui. Alus oli komposiittirunkoinen; runko oli puuta ja kaaret metallia. |
| metsakeskus.1000028224 |
149 |
Wasa |
10002 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
335496.00000000 |
6633019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028224 |
Sijaintipaikka on Inkoon vesialueella avomerellä noin 21 km Inkoon keskustasta etelään noin 47 metrin syvyydessä.
Paikalla on noin 58 metriä pitkä ja noin 7 metriä leveä aluksen hylky, joka kohoaa pohjasta noin 6 metriä. Kyseessä on todennäköisesti höyrylaiva Wasa, jonka taustasta kerrotaan www.hylyt.netissä (ks. Wasa). Wasa oli Vasa Nordsjö -yhtiön rahtialus, joka oli rakennettu 1882 ja joka upposi 16.2.1923 ollessaan matkalla Helsingistä Kööpenhaminaan. Alus oli kappaletavaralastissa. Se joutui jäiden puristuksiin ja upposi. Laivaväki pelastettiin jäänmurtaja Sampoon.
Hylky paikannettiin Merenkulkulaitoksen järjestämässä luotauskartoituksessa 2009. www.hylyt.netissä on videokuvaa hylyltä. |
| metsakeskus.1000028225 |
683 |
Honkivaaran alakappale |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
474990.00000000 |
7303041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028225 |
Kohteessa on noin metrin halkaisijaltaan oleva, erikokoisista kivistä kasattu, noin 0.5 metrin korkuinen kivilatomus, jossa on melko tasainen yläreuna. Jäkäläkasvustoltaan latomus ei eroa ympäröivästä kivikosta. Latomus on funktioltaan ja ajoitukseltaan epäselvä. Latomus erottuu ympäristöstään heikosti, mutta on selkeästi tarkoituksella ladottu ja ympäröivää rakkakivikkoa tiheämpi kivien sijoittelulta. Kyseessä saattaa olla johonkin tarpeeseen ladottu pienialainen tasanne, tai kohta, johon on kivikkoon haudattu jotakin. |
| metsakeskus.1000028234 |
577 |
Rahkio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
266791.00000000 |
6704202.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028234 |
Röykkiö sijaitsee laajan kallioalueen lakialueella, sen reunassa. Röykkiön länsipuoleisessa rinteessä on lähiaikoina tehty avohakkuita, joten tarkastushetkellä vuonna 2016 röykkiöltä oli varsin hyvä näkymä kallioalueen alapuolella olevalle peltoalueelle. Pelto on muinaista salmea tai merenlahtea, ja sen keskellä kulkee nykyisin Poutajoki.
Röykkiö on rakennettu pienelle kallionnyppylälle. Kivikertoja röykkiössä on vain muutamia, mutta sijainti kallionnyppylän päällä antaa vaikutelman melko korkeasta ja kekomaisesta röykkiöstä. Muodoltaan se on pyörehkö, ja halkaisijaltaan noin kymmenisen metriä. Röykkiötä on jonkin verran pengottu ja kiviä on valahtanut sen reunoille. |
| metsakeskus.1000028235 |
142 |
Pahanmäenkallio |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
453451.00000000 |
6761076.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028235 |
Kohde sijaitsee mäntyjä kasvavalla kalliolla. Paikalla on noin 120 cm pitkä ja 65 cm leveä kiviuuni, ja sen korkeus on noin 50 cm. Uunin suuaukko on etelään päin. Rakenteen päädyssä on muita kiviä suurempi kivi ja uunin päällä on ollut neljä litteää kiveä, joista kaksi on tippunut uunin sisälle. Kiveyksen päälle on kaatunut suuri mänty. |
| metsakeskus.1000028236 |
577 |
Vakka-Alhonmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
259020.00000000 |
6706450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028236 |
Röykkiö sijaitsee Wiksbergin kartanon mailla, kartanon päärakennuksesta noin 500 metriä luoteeseen. Se sijaitsee Vakka-Alhonmäki -nimisen laajan metsäisen kallioalueen itäosassa, kalliopohjalla. Röykkiön vieritse kulkee metsäpolku.
Röykkiö on matala, muodoltaan hieman pitkänomainen, luoteis-kaakkoissuuntainen ja kooltaan noin 9,5 x 7 metriä. Röykkiön kokoa on vaikea tarkasti määrittää, koska se on keskeltä pahoin kaiveltu ja kiviä on siirrelty tai heitelty röykkiön ulkopuolelle. Röykkiön keskellä on ikäänkuin kaksi kutakuinkin pohjaan asti kaivettua kuopannetta tai syvennystä, joilla sammaleesta päätellen näyttäisi olevan myös jonkin verran ikää. Missään tapuksessa ne eivät ole aivan hiljattain kaiveltuja. Kivikerroksia röykkiössä näyttäisi olevan vain muutama. |
| metsakeskus.1000028237 |
286 |
Myllyjoki |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
476433.00000000 |
6773578.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028237 |
Kohde sijaitsee Vähä-Ruhmaksesta Johdasjärveen laskevassa Myllyojassa, pohjoisesta Koivumäeltä ja etelästä Myllymäeltä voimakkaasti laskevien rinteiden yhtymäkohdassa. Paikalla on sijainnut aikoinaan vesimylly, josta on säilynyt Myllyojan itäpäässä vedessä ja pohjoisrannalla viisi myllynkiveä. Osa kivistä on rikkoutunut.
Myllynkivien lisäksi paikalla on havaittavissa ojan pohjalla ojansuuntaisia pyöreäpintaisia ja sammaloituneita hirsiä, jotka kuuluvat paikalla sijainneeseen uittoränniin. Suurin osa puista sijaitsee Myllyojan Johdasjärven puoleisessa päässä, jossa niitä on havaittavissa noin 20 metrin pituisella alueella. Paikalla on erotettavissa pohjarakenteen lisäksi myös uittorännin yläosaan kuuluneita rakennepuita, joissa osassa on havaittavissa salvoksia ja loveuksia. Tukinuittorännin tiedetään sijainneen paikalla ainakin jo 1930-luvulla. Mylly on purettu rännin alta pois. |
| metsakeskus.1000028238 |
286 |
Kaajärvi Myllyjoki |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
472662.00000000 |
6779273.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028238 |
Kohde sijaitsee Kaajärvestä Lapjärveen laskevassa Myllyojassa. Paikalla on sijainnut ns. Hakalan vesimylly, johon on liittynyt myös kaksiluukkuinen punagraniitista kylmämuuramalla rakennettu myllypato. Tästä on säilynyt joen etelärannalla noin 12 metrin pituinen pätkä. Myös joen pohjoispenkereessä on havaittavissa patorakennelmaan liittyviä kiviä. Pato on tuhoutunut osin kun vuosina 2005-2006 sen pohjoisosa purettiin pohjapadoksi istutetun taimenen nousemisen parantamiseksi. Padon lisäksi paikalla on säilynyt myllystä yksi myllynkiven puolikas joenrannassa, sekä kallionpinnassa sijaitsevia kiinnitysrautoja ja muutama punagraniittilohkare, jossa on nähtävissä porausjälkiä. Nämä sijaitsevat noin 30 metrin päässä padosta joen itärannalla.
Myllyjoessa on ollut tiettävästi vesimylly ainakin jo 1800-luvun lopulla ja se on purettu 1960-luvulla. |
| metsakeskus.1000028239 |
286 |
Susikuopanmäki 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
472235.00000000 |
6773202.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028239 |
Kohde sijaitsee mäntykankaalla Susikuopanmäen alarinteessä ja sen juurella. Paikalla on neljä todennäköistä pyyntikuoppaa, joista kaksi itäisempää sijaitsevat hieman matalammalla kuin läntisemmät kuopat. Kuopat muodostavat itä-länsisuuntaisen harvan kuopparivin. Osa kuopista on suppilomaisia ja kolmen halkaisija on noin 2 metriä. Yksi kuopista on pystyseinäinen ja kapea, vain noin 80 cm ylhäältä. Osaa kuopista on täytetty puunrangoilla ja niiden ylitse on ajettu ajoneuvoilla, minkä vuoksi kuopat ovat osin sortuneet. |
| metsakeskus.1000028240 |
286 |
Koskela |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
473815.00000000 |
6779150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028240 |
Kohde sijaitsee Hartolanjoen pohjoisrannalla Hartolan kyläkeskuksen tuntumassa. Paikalla on sijainnut vesimylly, josta on havaittavissa maan päällä sekä vedessä sijaitsevan rakennuksen kiviperustuksen lounaissivustaa noin 6 metrin pituudelta sekä perustuksen alla ollutta puuarinaa. Perustus on tehty punagraniitista ja siitä on säilynyt joenpenkereessä kaksi kivikertaa. Rakenteen päällä kasvaa lehtipuita.
Mylly on ollut tiettävästi käytössä ainakin vielä 1870-luvulla ja rakennus on purettu vuosien 1944-48 välisenä aikana. |
| metsakeskus.1000028241 |
286 |
Alankojärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478592.00000000 |
6780823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028241 |
Kohde sijaitsee Pitkäjärven ja Alankojärven välisen mäen etelärinteen alaosassa. Paikalla kasvaa pääosin mäntyjä. Paikalla on tervahauta (ns. rännihauta), joka erottuu maastossa matalana pohjois-eteläsuuntaisena ojamaisena kuopanteena. Haudan pituus on noin kuusi metriä ja leveys noin 1,5 metriä. Syvyyttä kaivannolla on puolisen metriä. Rännihauta on tehty viettävään maastoon ja sen eteläpäätä on vahvistettu kivillä. Haudan eteläpää on myös muuta osaa syvempi. Kohde erottuu heikosti maastossa aluskasvillisuuden alta. |
| metsakeskus.1000028242 |
286 |
Nöyleppilammentie |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
473349.00000000 |
6783300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028242 |
Kohde sijaitsee Nöyleppilammentien reunassa, lounaaseen viettävän rinteen keskivaiheilla. Paikalla sijaitsee nuoressa sekametsässä tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 metriä. Haudan keskellä on suppilomainen kuoppa, jonka syvyys on noin 2,5 metriä. |
| metsakeskus.1000028243 |
286 |
Museokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
476695.00000000 |
6780581.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028243 |
Kohde sijaitsee pääosin mäntyä kasvavalla Museokankaalla. Paikalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 13 metriä. Hautaa kiertää noin 2,5 metriä leveä valli. Haudan keskellä on säilynyt itä-länsisuuntainen suorakaiteen muotoinen tervankeruusäiliö, joka on kooltaan noin 80 x 90 cm ja 1,2 m syvä. Säiliön piilutuksesta oli säilynyt kaksi alinta hirsikertaa. Kohde erottuu mäntykankaalla selkeästi. |
| metsakeskus.1000028244 |
286 |
Kydönpellot |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
473914.00000000 |
6778243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028244 |
Kohde sijaitsee Kydönpeltojen pohjoispuolella noin viiden metriä itään peltoalueelle vievästä hiekkatiestä. Paikalla on hyvin maastossa erottuva tervahauta, jonka halkaisija on noin 16 metriä ja syvyys keskellä noin kaksi metriä. Haudan keskellä on neliön muotoinen, 3,5 x 3,5 m kokoinen kuoppa. Hautaa kiertää 5,5-6,5 metrin levyinen valli. |
| metsakeskus.1000028245 |
286 |
Mykyrämäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
474452.00000000 |
6777618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028245 |
Kohde sijaitsee Mykyrämäen länsirinteen alaosassa terassitasanteen reunassa. Paikalla on tervahauta heinittyneellä ja pusikoituneella hakkuuaukealla. Haudan halkaisija on noin 16 metriä ja sen syvyys on keskeltä noin kolme metriä. |
| metsakeskus.1000028246 |
286 |
Ahvenistonlammentie |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
473387.00000000 |
6778111.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028246 |
Kohde sijaitsee Myllymäen lounaisrinteen alapuolisella tasanteella. Paikalla on tervahauta, joka erottuu maastossa kumparemaisena kohoumana. Haudan halkaisija on noin 20 metriä ja syvyys keskellä on noin kolme metriä. Hautaa kiertävä valli erottuu ainoastaan sen pohjois- ja länsisivustoilla. Tervahaudan keskellä on supilomaisessa kuopassa neliön muotoinen puinen tervankeruuastia, joka on kooltaan noin 3,5 x 3,5 m. Kuoppaan on heitetty roskaa. Haudan halssin paikka on sijainnut todennäköisesti koillissivustalla, missä erottuu 1,5 m leveä ja 50 cm syvä kuopanne. Noin 10 metriä kohteesta luoteeseen on kolme laakeapohjaista kuopannetta, joista on löytynyt kairatessa hiiltä. Lisäksi tervahaudan koillispuolella on ojamainen kaivanto (noin 2 x 1 m). |
| metsakeskus.1000028247 |
577 |
Hanhiala 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
264808.00000000 |
6708508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028247 |
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (keramiikkaa, hiotun porfyyrin kappale, palanutta luuta, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia) hiekkakuopan ympäristössä.
2022 tehdyssä koekaivauksessa paikalla havaittiin säilyneen kivikautista asuinpaikkaa hiekkakuopan länsipuolella. |
| metsakeskus.1000028248 |
286 |
Tennilä |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
473132.00000000 |
6773699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028248 |
Kohde sijaitsee Siikavan paikallistien pohjoisreunassa, lounaaseen laskevassa rinteessä. Paikalla on hiilimiilu, joka on peittynyt aluskasvillisuuden alle ja vaikeasti havaittavissa. Sen tienpuolen pääty on mahdollisesti tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000028249 |
286 |
Hyvikkäänsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
474490.00000000 |
6775436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028249 |
Kohde sijaitsee Hyvikkäänsuolle viettävän rinteen juuressa kuusipohjaisessa metsässä. Paikalla sijaitsee tervahauta, joka erottuu maastossa selvästi kumparemaisemana kohoumana. Haudan halkaisija on noin 12 metriä ja syvyys keskellä noin 2 metriä. Hautaa kiertää valli, jonka leveys on 3-3,5 m. Tervahaudan keskellä on suorakaiteen muotoinen kaakko-luodesuuntainen ja pystyseinäinen kuoppa. Kyseessä on todennäköisesti tervankeruuastian jäännökset. Haudan luoteispuolella on useita pyöreitä kuopanteita (halk. 2-3 m) ja etelä-/lounaispuolella kalliopaljastuman edustalla on yksi laajempi (2 x 8 m) painanne. |
| metsakeskus.1000028250 |
286 |
Koivurannantie |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472783.00000000 |
6774150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028250 |
Kohde sijaitsee mäntyvaltaisella kankaalla kahden tien risteyksessä. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 16 m. Sitä kiertää valli, jonka leveys on noin 3,5 m. Tervahauta on suppilomainen ja sen syvyys keskellä on noin 1,5 m. Haudan halssi on todennäköisesti sijainnut rakenteen lounaissivulla, missä on havaittavissa 0,7 x 2 m kokoinen kuoppa. Tervahaudan etelä- ja lounaispuolella on havaittavissa kymmenisen muuta matalaa kuoppaa tai ojaa. |
| metsakeskus.1000028251 |
286 |
Susikuopanmäki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472280.00000000 |
6773521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028251 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella mäntykankaalla Likolammelle länteen viettävän rinteen yläosassa. Sen itäpuolitse kulkee Likolammen rannalle vievä tie. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 m. Hautaa kiertää 2-2,5 metrin levyinen valli. Rakenteen sisäpuolelle on kasattu hakkuujätettä ja tienpuoleiselle sivustalle on kasattu kiviä sekä betonimöhkäleitä. |
| metsakeskus.1000028252 |
848 |
Myllypelto |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
685072.00000000 |
6900538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028252 |
Varolanvaaran koillispuolella ja Myllypelto-nimisen tilan luoteispuolella, metsässä Jänisjoen varrella, todettiin maakuoppa hiilihauta. Kuoppa on pyöreähkö ja sen halkaisija on 2,5 m, syvyys on 0,4 m. Ympärillä on hyvin matalat vallit. Kuopassa havaittiin maanäytekairauksessa useassa kohdassa hiiltä ja nokea. Hiiltä ja nokea sisältävä kerros on noin 27–31 cm syvyydellä ja noin 4 cm vahvuinen. Sen yläpuolella todettiin punertavaa, todennäköisesti palanutta hiekkaa noin 5 cm kerros. Maalaji alueella on hienoa hiekkaa ja karkeaa hietaa. Alueella kasvaa kuusimetsää. |
| metsakeskus.1000028253 |
139 |
Ritamaa S 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
425949.00000000 |
7267904.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028253 |
Ylimmäisestä Pihlajajärvestä noin 300 metriä pohjoisluoteeseen ja metsätien nykyisestä päästä noin 200 metriä etelään on aivan suon reunassa yksittäinen kiviröykkiö. olevan röykkiön kuvaukset eroavat hieman toisistaan. Röykkiön alaksi on 2015 ilmoitettu noin 2 x 1,5 metriä ja 1994 sekä 1998 noin 4 x 8 metriä. Korkeutta röykkiöllä on 30-50 cm. Kohde on ennen vuotta 2016 ollut pohjoisessa lähimmillään noin 300 metrin päässä olevan asumuspainanne- ja röykkiökohteen Ritamaa S1 alakohde. |
| metsakeskus.1000028255 |
848 |
Liemivaara |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
680226.00000000 |
6917332.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028255 |
Liemivaaran länsipuolella metsässä Jänisjoen varrella, todettiin kaksi sellaista maakuoppaa, jotka mastotutkimuksessa havaittujen seikkojen perusteella ovat todennäköisesti hiilihautoja.
Pohjoisempi kuoppa on kooltaan 3x2 m, eteläisempi halkaisijaltaan n. 2 m, molempien syvyys 0,5 m. Molemmissa havaittiin maanäytekairauksessa hiiltä ja nokea sekä alkava huuhtoutumiskerros. Molempien ympärillä on matalaa vallia rinteen laskun puolella. |
| metsakeskus.1000028256 |
751 |
Maaninkajärvi Jättiläissaari |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
439612.00000000 |
7297475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028256 |
Castrenin (1894, 259) mukaan oli 1800-luvulla havaittu (sittemmin?) kuivatun Maaninkajärven Jättiläissaarella "useampia isoja ja pieniä kuopanteita" saaren sijainti on epäselvä. sitä ei ole perus- tai topografikartalla. Paikalla ei käyty vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä.
On mahdollista, että kyse on ent. järven pohjoispään alueella sijaitsevasta pienestä korkeahkosta saaresta, jossa laserkeilausaineiston perusteella saattaa olla muutamia kuoppia. Toistaiseksi mahdollisena muinaisjäännöksenä, jonka edellyttää tarkastusta. |
| metsakeskus.1000028258 |
322 |
Örö 03 kyrillinen muistokirjoitus |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27009 |
236915.00000000 |
6638536.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028258 |
Sileällä rantakaliiolla saaren eteläkärjen W-rannalla alalla, jonka leveys on 56 cm ja korkeus 43 cm, on kyrillisin kirjaimin hakattu teksti, joka on luettavissa rannasta päin. Jälki on siisti, 9-15 mm leveä, muutaman millin syvyinen. Jäkälä on harjattu pois piirtokirjoituksen alueelta.
Muistokirjoitus vuonna 1916 kuolleelle venäjänkieliselle henkilölle.
1. rivi: ei tulkittu
2. rivi ž. 1884. G. tarkoittaa muistokirjoituksen henkilön syntymävuotta
3. rivi N.P. 1916. G. tarkoittaa muistokirjoituksen henkilön kuolinvuotta
4. rivi venäjän sana drozd ’rastas’ sekä tuntematon merkki |
| metsakeskus.1000028259 |
322 |
Örö 04 Suomen sodan hautauspaikka |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27008 |
237786.00000000 |
6640580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028259 |
Suomen sodan (1808 - 1809) aikainen sotilaiden hautauspaikka. Varamaanmittari K.A. Rehnbergin sovintojaon tiluskartassa ja asiakirjoissa vuodelta 1900 on merkitty Örön pohjoispäähän 0.340 hehtaarin tiluskuvio, joka selityksen mukaan oli nummea (mo) ja hautausmaa (begrafningsplats). Hautausmaan paikka saatiin määritetyksi tarkasti oikaisemalla Rehnbergin kartta.
Paikka on kuivaa hiekkaista männikköä. Maanpinta epätasainen poteroiden kaivelun takia. Maanpinnalla ei ole näkyvissä jälkiä hautausmaasta. Maanäytekairalla paikalla otetut näytteet olivat puhdasta hiekkaa. |
| metsakeskus.1000028260 |
322 |
Örö 05 kiinnitysrengas |
10007 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
238618.00000000 |
6639541.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028260 |
Itärannan silokalliolla vaakasuoralla pinnalla 4 m rantaviivasta. Kallioon kiinnitetty takorautainen aluksen kiinnitysrengas. Silmukan halkaisija 27 cm. Silmukan paksuus 4 cm. |
| metsakeskus.1000028262 |
322 |
Örö 07 telakka |
10002 |
12015 |
13143 |
11042 |
27000 |
238617.00000000 |
6639387.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028262 |
Venetelakka, joka koostuu neljästä yhdensuuntaisesta ratakiskosta, jotka nousevat loivassa kulmassa veden alta. Radan leveys 2.35 m. Ratakiskojen väli 0.8 m. Meren puolelta slippiä reunustaa SW-NE-suuntainen louheesta ja pyöristyneistä luonnonkivistä koottu usean kymmenen metrin pituinen valli. Noin 65 m pitkä rata päättyy kivijalustalle asennettuun käsikäyttöiseen vinssiin, jonka on valmistanut Veljekset Friis Oy, Kokkola Ykspihlaja. Radan yläpäässä on 12-pyöräinen teräsvaunu, jota on vedetty vinssistä vaijerilla. Kiskoradan yläosa on ollut vuoden 1985 jälkeen puretun suojarakennuksen sisällä.
Paikka, jossa Puolustusvoimien veneitä on nostettu maihin korjausta ja talvitelakointia varten. Huoltopäällikkö evp. Stig-Göran Hallénin mukaan telakalla saattoi olla yhtäaikaa nostettuna useita aluksia. |
| metsakeskus.1000028264 |
322 |
Örö 09 suojahuone |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
238518.00000000 |
6639465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028264 |
Tuliasema rantakalliolla, jolta näkyvyyttä ns. puulaiturin satamaan ja itään. Betoninen kallioon upotettu suojahuone, jossa tähystysaukko itään. Sisään laskeudutaan portaita lännen puolelta. Betoninen tasakatto. |
| metsakeskus.1000028265 |
322 |
Örö 10 yhdyskäytävä |
10007 |
12011 |
13121 |
11006 |
27027 |
238132.00000000 |
6639388.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028265 |
Suojakäytävä. Kaivanto on merkitty vuonna 1938 painettuun topografikarttaan. Pitkä kaivanto, joka alkaa 12 tuuman patterin NW-puolelta, etenee luoteeseen järeän vartiotornin editse rantalehtoon lähelle Gölenin pohjukkaa, kääntyy länteen kallionreunaa myöten, nousee etelään päin kalliolle ja päättyy uuden tykkiaseman lähelle. Kaivanto on 0.5-3.0 m leveä ja 0.5-3.0 m syvä. Suurimmaksi osaksi se on kaivettu maahan, mutta 12 tuuman patterin ja järeän vartiotornin samoin kuin Balgetin rantakalliolla se on louhittu kallioon. Lähellä Balgetin rantaa on kallioon louhittu tasapohjainen kuoppa, jonka läpimitta on 14 m ja syvyys 3.5 m. Paikalla on myös valtavista särmikkäistä lohkareista koottu valli, jonka harja muodostaa noin 30 m pitkän suojakäytävän haaran itään päin. Kaivannon pituus on GPS-havainnoista laskien 910 m. Paikoin maa- ja louhevallit on kasattu kaivannon molemmin puolin, paikoin vain toiselle puolelle. Lyhyt ikävä ja parkkipaikat ylittävät kaivannon. |
| metsakeskus.1000028266 |
322 |
Örö 11 suojahuone |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
238697.00000000 |
6639317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028266 |
Betoninen kallioon louhittu huone, mitat 2.9 x 5.7 m. Kulkuaukot portaita alas W- ja S-seinillä. Ei näköalaa merelle. Betoninen tasakatto. |
| metsakeskus.1000028267 |
322 |
Örö 12 tuliasema |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
238717.00000000 |
6639303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028267 |
Puolikaaren muotoinen kylmämuurattu kivivalli pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista ja punatiilistä. Muurin leveys 1.0-2.6 m, korkeus 0.7 m. Rantakalliolla, näkyvyys idän puolelle. |
| metsakeskus.1000028268 |
322 |
Örö 13 kiinnitysrengas |
10007 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
238742.00000000 |
6639310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028268 |
Vaakasuoraan kallionpintaan pystysuoran seinämän päälle kiinnitetty aluksen kiinnitysrengas. Rautasilmukka, jonka paksuus 2 cm ja läpimitta 25 cm. |
| metsakeskus.1000028270 |
322 |
Örö 15 tuliasema |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
238726.00000000 |
6639168.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028270 |
Puolikaaren muotoinen kylmämuurattu valli, jonka leveys on 1.0 - 1.3 m ja korkeus 0.5 - 1.0 m. Ulkomitat (SW-NE) 6 x 5 m. Pitkien seinien sisällä hirret. |
| metsakeskus.1000028271 |
322 |
Örö 16 louhealue |
10002 |
12011 |
13102 |
11042 |
27000 |
238716.00000000 |
6639199.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028271 |
Laaja alue louhetta, jossa käytäviä ja kylmämuurattuja seinämiä. 12 tuuman tykkipatterin louhintatöissä syntynyttä jätettä kallioisella rantarinteellä. |
| metsakeskus.1000028272 |
322 |
Örö 17 tuliasema |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
238749.00000000 |
6639158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028272 |
Kallionseinämän ja kylmämuuratun vallin suojaama suorakaiteen muotoinen lähipuo-lustusasema. N-seinä ja osaksi E-seinä muodostuvat 1.3 m korkeasta kallionseinästä, jossa 2 rautapulttia. W-seinä 1.3 m korkea kallionseinä. SE-kulma ja S-seinä kylmämuuria louheesta, korkeus 1.0-1.4 m. W-puolelta asemaan tulee käytävä, jota suojaa 1.4 m korkea kylmämuuri etelän puolelta. Sisäpuolella kuusitahokkaan muotoinen kivialusta. |
| metsakeskus.1000028273 |
322 |
Örö 18 12 tuuman tykkipatteri 1 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
238646.00000000 |
6639136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028273 |
Betoninen kasematti, jonka sisällä suojattuja tiloja. 12 tuuman tykki Obuhov 305/52 O (1912) ja ulkopuolen rintavarustus ovat 1. maailmansodan aikaisia. Patterin ympäristössä runsaasti louhetta. |
| metsakeskus.1000028274 |
322 |
Örö 19 12 tuuman tykkipatteri 2 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
238364.00000000 |
6639082.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028274 |
Betoninen kasematti, jonka sisällä suojattuja tiloja. 12 tuuman tykki Obuhov 305/52 O ja ulkopuolen rintavarustus ovat 1. maailmansodan aikaisia. Patterin ympäristössä runsaasti louhetta. |
| metsakeskus.1000028276 |
322 |
Örö 21 kalastajatupa |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
237817.00000000 |
6639458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028276 |
Tasainen, nummen pintaa noin 0.5 m korkeammalla oleva suorakaiteen muotoinen alue. E- ja S-reunoissa louheesta ja pyöristyneistä kivistä koottu kylmämuurattu reunus, joka on hyvin säilynyt, pystysuora ja 1.1 m korkea. SW-osa on romahtanut tenniskentän hiekkakuoppaan. Pituus 12.9 m (W-E) ja leveys 8.2 m. Permanto tasainen. Paikan korkeus merenpinnasta noin 5 m tekee mahdolliseksi, että rakennuksenjäännös olisi linnoitusaikaa vanhempi. |
| metsakeskus.1000028277 |
322 |
Örö 22 rajapyykki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27009 |
237840.00000000 |
6639829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028277 |
Rajapyykki n:o 9, joka osoitti rannassa rajan Rosalan Norrbyggasin (R3) ja Spaaksin (R4) tilojen laidunten välillä.
Kaksi pystyyn asetettua vaaleaa kivenlohkaretta, joiden kärjet ovat pystyssä. Lohkareiden muoto on kolmiomainen. Kärkien etäisyys 1.5 m. Lohkareet kohoavat noin 0.4 m maasta. Ne muodostavat rajan suuntaisen (W-E) linjan siten, että kivien pituusakselit ovat linjan suuntaiset. |
| metsakeskus.1000028278 |
322 |
Örö 23 rajapyykki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
238349.00000000 |
6639746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028278 |
Rajapyykki n:o 30, joka osoitti rannassa rajan Bölen Östergårdin verotilan (B2) ja Rosalan kylän laidunten välillä. Kaksi pystyyn asetettua kivenlohkaretta. Lohkareiden keskinäinen etäisyys ulkoreunoista 1.9 m. Lohkareet kohoavat noin 0.4 m (N) ja 0.2 m (S) maasta. Ne muodostavat NNW-SSE-suuntaisen linjan siten, että kivien pituusakselit ovat linjan suuntaiset. Suunta yhtyy rajalinjaan suuntaan. |
| metsakeskus.1000028279 |
322 |
Örö 24 kiinnitysrengas |
10007 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
236906.00000000 |
6638562.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028279 |
Aluksen kiinnitysrengas jyrkällä sileällä rantakalliolla. Kallioon kiinnitetty pystysuora silmukkapäinen rautapultti, jossa silmukka. Silmukan läpimitta 25 cm, paksuus 2 cm. |
| metsakeskus.1000028280 |
322 |
Örö 25 kiinnitysrengas |
10007 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
236902.00000000 |
6638542.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028280 |
Sileä jyrkkä rantakallio, jossa aluksen kiinnitysrengas. Kallioon kiinnitetty pystysuora silmukkapäinen rautapultti, jossa silmukka. Silmukan halkaisija 25 cm, paksuus 2 cm. |
| metsakeskus.1000028281 |
322 |
Örö 26 nostolaite |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
236929.00000000 |
6638531.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028281 |
Vaakasuoralle tasaiselle betonialustalle kiinnitetyn teräksisen nostolaitteen jäännökset. Kalliota vasten kaatuneina on kaksi 6.6 m pitkää teräspuomia, jotka on koottu niittaamalla noin 60 asteen kulmassa lattaraudoilla yhteen kaksi kulmikasta U-profiilipalkkia. Puomien päissä on vastapainot, jotka on koottu teräsharkoista yhteen pulttaamalla. Puomien yläpäissä on kiinteästi laakeroidun kahden pylpyrän ja yhden rullan muodostama nostolaite, jossa on kiinni 10 mm paksun teräsvaijerin jäännöksiä. Alustan päällä on vielä kaksi irronnutta pylpyrää, joista toinen ei ole ollut kiinteä, vaan ripustettu ja se on jännittänyt tai kannattanut vaijeria. Ainakin yksi läntisemmän puomin pylpyrä ja vaijeria on pudonnut kallionrakoon puomin alle. Alempien pylpyröiden kohdalla on poikittaiset puupalikat. Puomeissa on akselin paikka pituudesta 1/4 vastapainon päässä. Akselin laakerointikohdan ja puomin pään välinen etäisyys on 4.5 m. Vinssin jäännöksiä ei ole näkyvissä. Lisäksi paikalla on kolme ratakiskosta ja teräsharkoista valmistettua pukkia, jotka ovat kannattaneet vaakasuoria akseleita noin 1.9 m:n korkeudella alustasta. Pukit ovat olleet pultattuina alustaan ratakiskosta taivutetusta kehtomaisesta osasta siten, että niiden pituusakseli on ollut NNW-SSE, käsisuuntimakehällä mitaten noin 350/170 astetta (erantoa ja rautaosien mahdollisesti aiheuttamaa eksymää ei ole huomioitu). Paikalla on myös kaksi 1.8 m pitkää massiivista terästankoa, joista toinen on kulunut yhdestä päästä ja toinen molemmista. Ne voisivat olla pukkien akseleita. Sellaisiksi ne kuitenkin ehkä ovat liian lyhyitä. Alus-talla toisen puomin alla on lähes kokonaan ruostumalla tuhoutuneet jäännökset muutaman metrin pituisesta esineestä, jossa on ollut poikittain niitattuina lukuisia noin 10 cm pitkiä lattaraudan paloja.
Toisen puomin alla betoniin 75x52 cm:n alalla on valettu seuraava kyrillinen teksti ”MNHA” 1916 D.N. eli sana MINA lainausmerkeissä, vuosiluku 1916 ja (nimi)kirjaimet D.N.
Kyseessä saattaa olla tilapäisesti ylös nostettava merimerkki (linjataulu), laite tykin
ammuksen lähtönopeuden mittaamiseksi taikka jokin nosturi. |
| metsakeskus.1000028282 |
322 |
Örö 27 6 tuuman tykkipatteri |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
237008.00000000 |
6638614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028282 |
Raskas tykkipatteri sijaitsee saaren lounaiskärjessä. Patterissa oli neljä 6 tuuman (150
mm) Canet 152/45 C -meritykkiä ja yksi 75 mm:n Zenit-ilmatorjuntatykki. Tykit ovat venäläiselle ensimmäisen maailmansodan rannikkotykistölle ominaisessa suorassa tykkirintamassa. Patteri oli aktiivisessa käytössä 1920-luvulla. Tykit siirrettiin vuosien 1941 ja 1942 aikana Bolaxiin ja Suursaareen ja tilalle asennettiin 120 mm:n tykit 120/41 AL. Vuonna 1958 tykkejä uudistettiin ja vuonna 1963 tykit ryhmitettiin hajalleen maastoon. Säilyneitä ensimmäisen maailmansodan aikaisia rakenteita ovat tykkiasemat rintavarustuksineen, ammuskomerot, miehistösuojat, rakennuksenjäännös ja nostolaite. Maanalaiset tilat on rakennettu 1962. |
| metsakeskus.1000028283 |
322 |
Örö 28 rakennuksen pohja |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
236986.00000000 |
6638623.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028283 |
Pitkänomaisen rakennuksen jäännös. Kuuluu 1. maailmansodan aikaiseen 6 tuuman tykkipatterikompleksiin. Rakennuksen N-seinästä jäljellä noin 10 m:n pituinen SE-NW-suuntainen maavalli tiheässä heinikossa. |
| metsakeskus.1000028284 |
322 |
Örö 39 harjoituskenttä |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
237418.00000000 |
6638999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028284 |
Suurten maanpinnalta raivattujen lohkareiden muodostama suorakaide, jonka sisäosa
on ympäristöä tasaisempaa hiekkamaata, noin 37x16 (SE-NW) metriä. Lähellä iso
pyöreä kuoppa, jonka halkaisija 6.4 m ja syvyys 1.9 m. |
| metsakeskus.1000028285 |
49 |
Moisudden |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028285 |
Espoon kaupunginmuseolle ilmoitettiin kesäkuussa 1991 hylystä, joka sijaitsee Soukanniemen ja Moisuddin välisessä laaksossa, osoitteessa Vähänlahdentie 3, tien eteläpuolella tontilla rnro 1:45, 2,4 m. rajapyykista nro 2 länteen. hylky löytyi maata kaivettaessa, jolloin näkyvissä oli noin metrin verran lautaa.
Löytäjän (Rauno Juhani Nyblom) kertomus: "Löytöpaikan korkeus merenpinnasta 2,7 - 2,8 m. (myöhemmin korjattu 2,2 -2,5) Vene sijaitsee humuksen alla, savikerroksen ja humuskerroksen rajakerroksessa. Satelliittiantennia pystyttäessä veneen sivulautaa näkyi metrin mitalta. Se oli noin 15-20 mm paksua. Humus on lapion mitan syvyinen, sen alla sininen savi. Vene on kuvattuna, se on alasuin kaareva ja sijaitsee pohjois-eteläsuunnassa, alue on nyttemmin pellonlaitaa." |
| metsakeskus.1000028286 |
935 |
Kuolionkangas 2 |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27007 |
539909.00000000 |
6707595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028286 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla noin 300 metrin päässä kohteesta Kuolionkangas (1000011151).
Majanpohja 1 on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 10 m. Kuopan keskellä on noin 4 x 4 metrin kokoinen neliömäinen painanne. Vallien korkeus kuopan pohjalta on noin 1,7 m, kuopan ulkopuolelta mitattuna alle puoli metriä. Vallissa on oviaukko, joka aukeaa kaakkoon.
Majanpohja 2 on 9 metriä halkaisijaltaan olevan kuoppa. Kuopan sisäsyvyys on noin 1,5 m. Keskellä kuoppaa on noin 1,5 x 1,5 kokoinen tasainen alue. Reunavallin puhkaisevat oviaukot aukeavat lounaaseen ja luoteeseen. Majanpohjan kaakkoiskulma on vaurioitunut, ilmeisesti metsänhoidollisten toimenpiteiden seurauksena.
Nämä kaksi pohjoisinta majanpohjaa ovat suurella todennäköisyydellä 1700-luvun sotilas-leirin jäännöksiä.
Kaksi eteläisintä kuoppaa (majanpohjat 3 ja 4) poikkeavat rakenteeltaan kahdesta pohjoisemmasta keskiosan mataluutensa vuoksi. Molemmat ovat pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin 9 metriä. Molempien sisäosa on tasainen noin 5 x 5 metrin kokoinen alue. Vallin korkeus on hieman yli puoli metriä. Toisen majanpohjan kapea oviaukko aukeaa koilliseen ja toisen etelään. Itäisemmän majanpohjan (majanpohja 4) sisäosan pohjoislaidalla on matala sammaleen peittämä kumpu (noin 1,5 x 1,5 x 0,4 m), johon tehdystä koekuopasta löytyi palamattomia luita, posliinikupin puolikas, lasipulloja sekä metallisia kierrekorkkeja.
Majanpohjien 3–4 osalta ajoitus 1700-luvulle ei ole varma, mutta ei myöskään täysin poissuljettu. On myös mahdollista, että ne liittyvät jatkosotaan, kuten toisessa niissä oleva jätekasa.
Muinaisjäännösrajaus perustuu havaittuihin kuoppajäännöksiin, niiden reunavalleineen sekä suoja-alueeseen. |
| metsakeskus.1000028287 |
272 |
Runtujärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
320144.00000000 |
7082950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028287 |
Inventointi 2014:
Kohde sijaitsee Kokkolan keskustasta noin 10,8 km itäkaakkoon laajan kivisen kankaan loivalla etelärinteellä Runtujärvestä 260 m luoteeseen. Maasto on kuivahkoa kangasta, tiheää taimikkoa. Kohde on merkitty peruskartalle.
Haudan läpimitta valli mukaan lukien 14 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 0,9 m, halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 2,5 m ja syvyys 1,6 m. Valli ja halssi on kylmämuurattu erikokoisista kivistä. Haudan päällä kasvaa tiheä lehtipuutaimikko.
Inventointi 2015:
Tervahauta sijaitsee Runtujärvestä 250 m luoteeseen.
Haudan halkaisija on 18 m, halssi on lounaaseen. Lounaissivulla, halssin ympärillä on kivistä ladottua reunavallia. |
| metsakeskus.1000028288 |
272 |
Storåsen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
309261.00000000 |
7075888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028288 |
Tervahauta sijaitsee Sokojassa. Kohde on merkitty peruskartalle. Tervahauta oli inventointihetkellä selkeästi näkyvillä muutamia vuosia sitten aukkohakatun alueen itälaidalla. Hiekkaiseen maaperään tehdyn tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä. Tervahaudassa ei ole halssia ja tervapirtin jäännöstä ei alueella havaittu. |
| metsakeskus.1000028289 |
272 |
Stavurbacken |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
310190.00000000 |
7075625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028289 |
Tervahaudat sijaitsevat hiekkaisella harjanteella eli kaaralla, jonka luoteisosa on suureksi osaksi poistettu hiekanotossa.
Muutama metri hiekkakuopan laidalta itään on hiekkaharjanteen laella tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 m (vallin ulkolaidalta toiselle ulkolaidalle). Halssi on koilliseen.
Edellisestä noin 20 m itäkaakkoon, saman harjanteen laella on toinen tervahauta (N 7075613 E 310213), jonka halssi on lounaaseen.
Etsinnöistä huolimatta merkkejä tervapirtistä ei havaittu. |
| metsakeskus.1000028291 |
710 |
Jussarö majakkamestarin talon ulkorakennus |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
307877.00000000 |
6636480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028291 |
Laakea kallio majakkamestarin talon pihamaalla, majakalta laskeutuvassa rinteessä.
Kaksi jykevää kivijalkaa. Pohjoisempi L:n muotoinen, laakealla vaakasuoralla kal-lionpinnalla. Säilyneiden seinän osien pituudet 5.2 m ja 7.0 m. Monen sadan kilon painoisia särmikkäiksi lohkottuja lohkareita, jotka on sovitettu yhteen. Paikoitellen laastisaumaa näkyvissä. W-seinässä kissanluukku. Porausjälkiä ainakin yhdessä lohkareessa. Kivijalkaan kuuluvia lohkareita on levitetty W- ja E-puolille, kaiketi rakennettaessa tietä merivartioston valvontatorniksi muutetulle majakalle.
Eteläisempi kivijalka suorakaiteen muotoinen, vaakasuoralla laakealla kallionpinnalla. Pit. 7.8 m (N-S), lev. 5.6 m. Särmikkäiksi lohkottuja, hieman pohjoista kivijalkaa pienempiä yhteen sovitettuja lohkareita. Poranreikiä ainakin kahdessa lohkareessa. Lohkareissa on voimakkaita lämpölaajenemisvaurioita, ja lisäksi kivijalan sisäpuolella maassa on puuhiiltä – rakennus on palanut (ei välttämättä kovin kauan sitten). |
| metsakeskus.1000028292 |
710 |
Jussarö majakkatie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
307866.00000000 |
6636515.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028292 |
Loiva kallioinen N-rinne. Rannasta majakalle vievää tietä on näkyvissä noin 40 m:n matka. Tie on ladottu kalliolle särmikkäistä kivistä noin 2.0 m leveäksi ja korkeimmillaan 0.5 m korkeaksi. Paikoin kallionpinta on toiminut tienä. Tien päällä kasvaa ruohikkoa ja sammalta. |
| metsakeskus.1000028293 |
272 |
Saari 3 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
299724.00000000 |
7082818.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028293 |
Vuoden 1804 kartalta paikannettu tontti nro 26. Tontille on parin viime vuoden aikana rakennettu talo ja talon pihapiirin maat on kuorittu kallion pintaan asti. Muinaisjäännöstä tuskin on sekoittumattomana säilyneenä. 1700-luvun talotontti on nykyisen talon kohdalla ja pihamaalla. |
| metsakeskus.1000028294 |
710 |
Jussarö Båksbrantarna |
10007 |
12013 |
13000 |
11006 |
27000 |
307970.00000000 |
6636300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028294 |
Kaakkoon avautuva rantakallio lähellä Jussarön eteläkärkeä.
Tasaisella loivasti merenrantaan laskeutuvalla graniittipinnalla on ryhmä meislattuja piirtokirjoituksia 3x3 m2:n alalla. Selvimmin erottuvat ryhmät ovat luettavissa
(1) R.O. koristeellisin merkein
1932
(2) J.K. viivalla rajattuna
20/7.1958.
(3) 13/9
VK
1959 kahden viirin ympäröimänä, mahd. pursiseuratunnus
Lisäksi epäselvempiä merkkejä.
Retkikohde, johon mahdollisesti Munckens stenin inspiroimana on hakattu lisää nimimerkkejä, sekä ennen Vuoksenniskan kaivosaikaa että sen aikana. |
| metsakeskus.1000028295 |
272 |
Korsören 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
299880.00000000 |
7082377.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028295 |
Vuoden 1804 kartan tontti nro 19 sijoittuu nykyisin asuttuun pihapiiriin. |
| metsakeskus.1000028296 |
272 |
Korsören 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
299837.00000000 |
7082327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028296 |
Vuoden 1804 kartan tontti nro 20.
Talotontin läntinen osa, jossa nykyistä pihapiiriä. Se lienee muinaisjäännösten osalta tuhoutunut. Pihapiiristä länteen olevalla osalla saattaa peltokerrosten alla olla muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000028297 |
272 |
Korsören 3 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
299534.00000000 |
7082313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028297 |
Vuoden 1804 kartan tontti nro 21. Kartta-asemoinnin pohjoispuolella sijaitsee noin 5 x 11 metrin kokoinen rakennuksen kivijalka. Kivijalan pidempi sivu on rannan suuntainen. Maastotarkastuksen yhteydessä kivijalan tarkka ikä ei tarkentunut, mutta kohteesta sai sellaisen vaikutelman, että kivijalka on varsin nuori.
Varsinaisen vanhan talotontin kohdalla ei maastossa havaittu mitään.
Kivijalasta noin 70 metriä pohjoiskoilliseen havaittiin historialliseen aikaan ajoittuva kalliohakkaus, katso kohde nro 126, Korsören 4. |
| metsakeskus.1000028298 |
272 |
Backa |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
300084.00000000 |
7082656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028298 |
Backan talo on nykyisin autio, mutta vaikuttaa olleen asuttu vielä arviolta parikymmentä vuotta sitten. Vanha, isojakokartan talotontti sijaitsee nykyisen talon kohdalla ja siitä tiehen ulottuvalla alueella, joka on muokattua maata. Maanpinnalle ulottuvia ja näkyviä vanhoja rakenteita ei ole säilynyt. |
| metsakeskus.1000028299 |
272 |
Skähl 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
299795.00000000 |
7081910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028299 |
Vuoden 1804 isojakokartan mukainen vanha talotontti nro 25a sijaitsee pääosin asuintalon pihassa. Pieniltä osin vanha talotontti asemoituu Lassfolkintien alle sekä sen pohjoispuolella olevan vanhan tilakeskuksen pihalle. Asuintalon pihamaalla ja vanhan tilakeskuksen pihalla ei havaittu merkkejä isojakokartan mukaisesta talotontista.
Lassfolkin- ja Skählinteiden risteyksen pohjoispuolella sijaitsee rakennuksen kivijalka (11 x 7 m N 299795 E 299849). Kivijalka vaikuttaa isojaon kartoitusta huomattavasti nuoremmalta suuren kokonsa ja säilymisasteensa perusteella. |
| metsakeskus.1000028300 |
272 |
Skähl 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
299945.00000000 |
7082005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028300 |
Vuoden 1804 isojakokartan tontti nro 24. Suurimmaksi osaksi rakennettua, edelleen käytössä olevaa pihamaata. |
| metsakeskus.1000028301 |
272 |
Kniv |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
300343.00000000 |
7082118.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028301 |
Vuoden 1804 isojakokartan tontti nro 18a. Paikka on edelleen käytössä, rakennettua piha-maata. |
| metsakeskus.1000028302 |
272 |
Bodbacka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
301186.00000000 |
7082768.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028302 |
Vuoden 1804 isojakokartan tontit nro 14-15, kartalla tontteja ei ole eroteltu. Paikka on edelleen käytössä, rakennettua pihamaata. |
| metsakeskus.1000028303 |
272 |
Nyström 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
301184.00000000 |
7082522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028303 |
Vuoden 1804 isojakokartan tontti nro 16 (kohde nro 12). Paikka on edelleen käytössä, rakennettua pihamaata. |
| metsakeskus.1000028304 |
272 |
Nyström 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
301299.00000000 |
7082350.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028304 |
Vuoden 1804 isojakokartan tontti nro 17 (kohde nro 13). Paikka on edelleen käytössä, rakennettua pihamaata. |
| metsakeskus.1000028305 |
710 |
Jussarö Munckens sten piirtokirjoitus |
10007 |
12013 |
13129 |
11006 |
27000 |
307983.00000000 |
6636336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028305 |
Kallioisella rannalla lähellä Jussarön eteläkärkeä on kallioiden välissä pieni pätkä kivikkoista rantaa, jonka yläpuolella siirtolohkare.
Runsaan kolmen metrin korkuinen, hahmoltaan neliskulmainen ja varsin laakea graniittinen siirtolohkare, jonka "kasvot" ovat etelään päin, rantaa kohti. Kiven pintaan 1.0 x 1.6 m2:n alueelle on hakattu kirjaimet CM ja M-kirjaimen päälle kruunu sekä niiden alle alleviivattu vuosiluku 1896.
Kyseessä on muistomerkki, jonka aiheena on Hyvinkään Erkylän kartanonherra, par-oni Carl Munck, joka lahjoitti Jussarön koululle ja kirjastolle kirjoja. |
| metsakeskus.1000028306 |
710 |
Jussarö Tjyckelbergsnäset |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
307335.00000000 |
6636621.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028306 |
Ruovikkoinen flada ja kuusikkoa.
Kallioiden välissä olevassa notkossa on kahden matalan kallionseinämän ja erittäin suurten lohkareiden muodostama rakenne. Sisämitat 4.8 m (SE-NW) ja 4.4 m. NW-reunalla suurimmat lohkareet. SW-osa näyttäisi olevan koottu pyöristyneistä ja särmikkäistä kivistä (ihmisen tekemän rakenteenn tuntomerkki), joskin paljon on sammaleen peitossa. SE-seinämä erikokoisia lohkareita ja siirtolohkare, NE-seinämänä kallionpinta. Kulkuaukon tapainen NW-seinässä.
Rakenne muistuttaa tomtning-jäännöstä ja sijaitsee 60 m:n päässä mataloituneesta fladasta, joka on ollut merenlahti. Lohkareet ovat kuitenkin tomtningiksi poikkeuksellisen suuria, jopa useita satoja kiloja. Enempien tutkimusten puuttuessa voidaan toistaiseksi pitää rakennetta epätyypillisenä tomtning-jäännöksenä. |
| metsakeskus.1000028307 |
710 |
Jussarö Västergruvorna |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
307416.00000000 |
6637498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028307 |
Jussarön kallioinen luoteiskärki.
Alueella on erotettu 18 erillistä kohdetta. Se käsittää vuosina 1834-1861 toimineen rautakaivoksen läntisimmät kuilut, hevosvintturien ja rakennuksen jäännökset, tien, kallioon hakatut merkit ja louhekasat. Kuilut on nimetty Fredrik Tengströmin vuonna 1843 laatiman kartan mukaan kirjaimin A (Västra strandgruvan), B (Västra mellangruvan), C (Västra djupgruvan), D (Västra smedjegruvan), E (Hamn-gruvan) ja K (Västra sjögruvan). |
| metsakeskus.1000028308 |
710 |
Västra gruvan 1 |
10002 |
12013 |
13129 |
11006 |
27000 |
307407.00000000 |
6637456.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028308 |
Christoffer H. Ericsson osoitti piirtokirjoituksen FST:n televisiodokumentissa Jussarö förr och nu 14.7.1980, mutta paikan sijaintia ei kerrottu. Jussarön matkailuyrittäjä Jan-Peter Kivelä osoitti paikan inventoijalle 24.5.2011. Valaistuksesta riippuen merkkejä voi olla vaikea löytää.
K-kuilun hevosvintturin SW-puolella länteen laskevassa kallionrinteessä. 62x41 cm2:n alueella merkit MATS.RAJALA (/) W1858, merkkien päällä kaksi kaariviivaa.
Mats Rajala -nimisen vangin tekemä piirtokirjoitus, joka mahdollisesti liittyy vankien vapauttamiseen. Vuosiluku 1858 saattaa viitata 17 vangin vapauttamiseen sinä vuonna (Siren, Jussarö, s. 33). |
| metsakeskus.1000028309 |
710 |
Västra gruvan kuilu K |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
307418.00000000 |
6637468.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028309 |
Kuilu K (Västra sjögruvan). Pituus 9.5 m, leveys 3.0 m, syvyys mittaushetken veden-pinnasta E-reunassa 25.8 m. Aidattu lukuun ottamatta rannan puoleista päätä, jossa kuilu on kuitenkin syvä. |
| metsakeskus.1000028316 |
710 |
Västergruvorna 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
307482.00000000 |
6637490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028316 |
Rakennuksenjäännös. Kivijalka kylmämuurattu särmikkäistä lohkareista, joiden vä-lissä pienempiä kiilakiviä. Materiaali on kaivoskuilun louhetta, todennäköisesti B- ja C-kuilujen pohjoispuolen louhekasasta, joka on merkitty Tengströmin karttaan 1843. Ulkomitat 7.0 m (N-S) ja 9.9 m (W-E). Seinien paksuus 1.0-1.2 m, korkeimmillaan 1.3 m. N-seinää vasten on särmikkäistä lohkareista kylmämuurattu romahtaneen suurikokoisen tulisijan jäännös, joka tulee N-seinästä ulos 1.6 m. Leveys on 2.9 m. Tulisijan jäännöksessä ei päältäpäin tarkastellen näy tiiltä, joten sikäli kuin tulisijassa on ollut savuhormi, se lienee ollut luonnonkiveä. E-seinästä tulee sisäpuolelle 1.5 m pitkä, 0.8 m leveä ja 0.6-0.7 m korkea lohkareista ladottu kieleke, joka näyttää pri-maariselta, vaikka E-seinästä on romahtanut lohkareita sisäpuolelle. Ilmeistä ovi-aukon paikkaa ei näyttäisi olevan; E-seinän keskellä on kuitenkin matala kohta, joka lienee ollut oviaukko. Kaikista seinistä on romahtanut lohkareita lattiatasolle. Seinien ulkopuolella W-seinää lukuun ottamatta on paljon romahtaneita lohkareita, mikä osoittaa kivijalkaosan olleen nykyistä korkeampi, ehkä 1.6-2.0 m.
Rakennusta ei ole Tengströmin kartassa 1843, joten sen on oltava karttaa myöhäisempi, joka tapauksessa vankila-ajalta. Kysymyksessä saattaa olla 1857 rakennettu paja tai sauna, joka mainitaan huutokauppainventaariossa 1861 ja joka tuli puretuksi kuten muutkin rakennukset. |
| metsakeskus.1000028324 |
710 |
Jussarö Kullakoja |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
307637.00000000 |
6637439.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028324 |
Pienellä kallionnyppylällä Kullakojan S-puolella on jäljellä L:n muotoiset kivirivit, pituus 5.3 m ja leveys 3.0 m. Reiskan mukaan navetan jäännökset. |
| metsakeskus.1000028325 |
710 |
Jussarö Kullakojan kellari |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
307665.00000000 |
6637499.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028325 |
Kylmämuurattu kivijalka Kullakojan N-puolella. Särmikkäitä ja pyöristyneitä lohka-reita. Oviaukko koilliseen. Sisämitat 2.8 x 1.2 m. Sisäpuolella kasvaa pihlaja. |
| metsakeskus.1000028326 |
710 |
Jussarö Västerviken 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
307692.00000000 |
6637494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028326 |
Rakennuksen jäännös: suurista lohkareista koostuva SE-kulma ja sen sisäpuolella ro-mahtaneen tulisijan jäännökset. W-puolella on korkea kivikasa, jonka E-seinämä on kylmämuurattu. Jäännös on katajien peittämä ja sen rakenteesta on vaikea saada selko.
Luotsikylään kuuluneen rakennuksen jäännös. Rakennus on merkitty asuinrakennukseksi vielä Vuoksenniska Oy:n karttaan XXIIIA vuodelta 1960, joten se on raunioitunut vasta Vuoksenniskan kaivosajan jälkeen. |
| metsakeskus.1000028327 |
710 |
Jussarö Västerviken 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
307737.00000000 |
6637428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028327 |
Kalliolla näköalapaikalla, jolta avautuu näkymä Västervikenin yli.
Rakennuksenjäännös: särmikkäistä lohkareista muurattu kivijalka. Pituus 3.9 m, leveys 3.4 m. Kivijalan päälle on valettu ohut betonilaatta. SE-osan päällä lohkareita, jotka eivät näyttäisi kuuluvan rakennukseen. |
| metsakeskus.1000028328 |
710 |
Jussarö Västerviken 3 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
307740.00000000 |
6637472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028328 |
Lähellä rantaa kallion päällä.
Kaksihuoneisen asuinrakennuksen jäännös. Seinien ulkomitat ovat 7.6 m ja 5.7 m. Kivijalka on ladottu särmikkäistä lohkareista. N-seinällä olleesta uunista on jäljellä kumpu, joka koostuu kivistä, tiilenpaloista ja hiekasta. Väliseinä jakaa rakennuksen kahteen huoneeseen, joista itäinen on suurempi. Uuni näyttäisi lämmittäneen molempia huoneita. Rakennuksen S-puolella on kaksi korkeaa betonista kivijalkaa suorassa kulmassa toisiinsa nähden, rakennuksen seinän suunnassa ja sitä vastaan kohtisuoraan. Ne näyttäisivät kuuluvan rakennuksen kokoon nähden suureen verantaan.
Kyseessä on luultavasti luotsi Karl Henrik Nyströmille kuulunut rakennus, johon 1920-luvulla rakennettiin suuri veranta ja joka sijaitsi louhostien varressa (Cederlöf, Farleder och lotsplatser, s. 91). Rakennusta ei ole merkitty Vuoksenniska Oy:n karttaan XXIIIA vuodelta 1960, joten se on raunioitunut ennen vuotta 1960. |
| metsakeskus.1000028330 |
710 |
Jussarö Västerviken vedenkorkeusmerkki |
10007 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
307744.00000000 |
6637494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028330 |
Veteen viettävä rantakallio kansallispuiston huoltolaiturin vieressä.
Kallioon hakattuja merkkejä 1.1 x 1.2 m2:n alalla. Alemmassa merkkiryhmässä teksti, joka on luettavissa md:h:d:1891 medelhöjd 1891 ja sen alla vaakasuora uurre, jossa kolme kuoppaa tasavälein. Ylemmässä merkkiryhmässä on vuosiluku 1800 sekä porattu kuoppa ja vaakasuora uurre. Alemman merkkiryhmän alle on ilmestynyt karkeasti poravasaralla tms. työkalulla meislattu vuosiluku 2000 ja sen alle vaakasuora uurre. Kalliosta lohjennut pintaa irti, mahdollisesti tulenpidon takia. Alemman merkkiryhmän vuosiluvun kahdesta viimeisestä numerosta (91) on lohjennut yläosat pois. Ylemmän merkkiryhmän vaakasuoran uurteen päältä on hilseillyt pintaa irti.
Vedentasomerkki 1891. Ylemmän tekstin on Christoffer H. Ericssonin mukaan hakkauttanut Gustav af Klint. |
| metsakeskus.1000028331 |
710 |
Jussarö Västerviken maakellari |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
307635.00000000 |
6637421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028331 |
Suorakulmainen kellarin jäännös. Seinämät peittyneet kasvillisuuden alle. Sisämitat 2.6 x 2.6 m. Oviaukko itään päin. |
| metsakeskus.1000028352 |
710 |
Jussarö Södra gruvan kuilu F |
10007 |
12012 |
13123 |
11042 |
27000 |
307930.00000000 |
6637277.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028352 |
Kaivoskuilu F (Södra gruvan). Pituus noin 8 m, leveys noin 3 m. Kuilua ympäröi betonivalu, koska kuilu on ollut 1960-luvulla käytössä Vuoksenniska Oy:n kaivoksen makeavesivarastona. Kuilu on merkitty Fredrik Tengströmin karttaan 1843. |
| metsakeskus.1000028353 |
710 |
Jussarö Södra gruvan louhekasa |
10007 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
307922.00000000 |
6637273.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028353 |
Kuilun F louhekasa. |
| metsakeskus.1000028354 |
710 |
Jussarö Västerviken 4 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
307894.00000000 |
6637307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028354 |
Rakennuksenjäännös. Särmikkäistä lohkareista ladottu kivijalka, jossa W-puolella kuisti. Kivijalan pituus 7.4 m ja leveys 6.3 m, kuistin mitat 5.4 x 2.8 m. Ainakin N-seinällä ollut kissanluukku. Tasanurkalle sahatut hirret, joissa nauloja ja tervapaperia ulkovuorauksen jäljiltä. Rakennuksessa on ollut huopakatto kolmiorimoin ja pystysuorin vuodin. Tuvan NW-kulmassa on uunin jäännös, jossa harmaakiveä ja tiiltä. Piippu näyttäisi olleen muurattu tiilestä ja perustus harmaakivestä.
Fredrik Tengströmin karttaan 1843 on merkitty tähän paikkaan rakennus, jonka W-osassa on kuisti. Kartan rakennuksen suhteet eivät täsmää raunioituneeseen rakennukseen, mutta kuisti ja paikka täsmäävät, joten rakennus on todennäköisesti ollut olemassa 1843. Rakennus on merkitty asuinrakennukseksi vielä Vuoksenniska Oy:n karttaan XXIIIA vuodelta 1960, joten se on raunioitunut vasta Vuoksenniskan kaivosajan jälkeen. |
| metsakeskus.1000028355 |
710 |
Jussarö Österfladan piirtokirjoitus |
10007 |
12013 |
13129 |
11006 |
27000 |
308116.00000000 |
6637194.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028355 |
Vaakasuora, sileäksi hioutunut rantakallio. Puolisen metriä merenpinnan yläpuolella on 101 x 26 cm2:n alalla karkeasti kallioon meislattu teksti RB. 28.6. -41 sekä alleviivaus. Teksti on (poikkeuksellisesti) luettavissa katse kohti rantaa. |
| metsakeskus.1000028356 |
710 |
Jussarö Lotsstuberget 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
307819.00000000 |
6637062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028356 |
Kallion lakea.
Rakennuksenjäännös loivasti länteen laskevalla tasaisella kalliopinnalla. Särmik-käistä ja osaksi pyöristyneistä lohkareista muurattu kivijalka, jonka pit. 6.3 m (N-S), leveys 4.5 m ja korkeus 0.2-0.7 m. E-seinällä betoniporras. Sokkelin päällä on ohut sileä betoninen lattialaatta. Laatta on sammalen peitossa, ei yksityiskohtia näkyvissä. W-seinällä punamultamaalin jäännöksiä. Sokkelin vieressä sen W-puolella on pienempi sokkeli särmikkäistä ja osaksi pyöristyneistä lohkareista. Pienemmän sokkelin mitat ovat 3.4 x 2.4 m, korkeus 0.5-0.6 m, E-seinällä seinän levyinen betoniporras.
Venäläisen radioaseman, todennäköisesti konehuoneen jäännökset (Cederlöf 1986: 97). |
| metsakeskus.1000028357 |
710 |
Jussarö Lotsstuberget 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
307842.00000000 |
6637056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028357 |
Rakennuksenjäännös 24 m itään rakennuksenjäännöksestä 134389 loivasti itään las-kevalla kalliopinnalla. Särmikkäistä lohkareista ladottu rapattu sokkeli, jonka muu-raussaumat ovat kohollaan. Pituus 12.2 m (W-E), leveys 10.7 m, korkeus 0.3-0.9 m. E-seinän sisäpuolella on kumpu, jossa on tiiltä ja laastia, todennäköisesti uunin jään-nös. NW-kulmassa on suurempi ja peittyneempi kumpu, sekin todennäköisesti tulisijan jäännös. Sokkeli on tullut hiukan ulos seinästä, ja siihen on muurattu olake valuttamaan sadevesi pois (valok. 3907). Rakennuksen NE-, NW- ja SW-kulmien ulkopuolella on kallioon poratut jykevät takorautasilmukat, joiden linjat osoittavat raken-nuksen keskipisteeseen. NW-puolen silmukassa on vielä jäljellä 13 mm:n paksuinen silmukaksi pleissatun teräsvaijerin jäännös. Vaijeri näyttää katkaistulta. SE:n puoleiset silmukat eivät osoita yhtä tarkasti rakennuksen keskipisteeseen. SW:n puoleisista silmukoista on vain rakennusta lähempänä oleva näkyvissä, kauempana oleva lienee sammaleen alla näkymättömissä. Rakennuksenjäännöksen päällä ja ulkopuolella on jäännöksiä 195 cm pitkistä rautasängyistä, jotka on koottu rautavanteista ja L-kisko-sta niittaamalla – ne lienevät sotilassänkyjen jäännöksiä. Sängyt ovat silmiinpistävän vääntyneitä, eivätkä niitit ole antaneet periksi vääntelystä huolimatta. Tämä viittaa siihen, että sängyt ovat olleet punahehkuisia vääntyessään, toisin sanoen tulipaloon.
Kyseessä on venäläisen lennätinaseman radiomastorakennuksen (1915-1918) jäännös ja radiomaston neljän tukivaijerin kiinnityskohdat. Tulipalon jäljet tukevat tietoja, että lennätinaseman henkilökunta poltti aseman ennen pakenemistaan keväällä 1918. Ks. Siren 1995: 21; Cederlöf 1986: 97 |
| metsakeskus.1000028358 |
710 |
Jussarö Lotsstuberget 3 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
307876.00000000 |
6637051.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028358 |
Rakennuksenjäännös loivasti itään laskevalla tasaisella kalliopinnalla. Särmikkäistä lohkareista ladottu rapattu sokkeli, jonka muuraussaumat ovat kohollaan. Sokkelin pituus 8.2 m (N-S) ja leveys 5.2 m; lisäksi kuisti 3.4 x 4.2 m. Sokkeli on tullut hiukan ulos seinästä, ja siihen on muurattu olake valuttamaan sadevesi pois. Kivijalan korkeus on 0.3-1.0 m. Sileäpintaiset 1.83 m leveät portaat pyöristetyin kulmin idän puolella. Portaat nousevat kuistin tapaiselle. Sisäpuoli peittynyt paksuun sammaleeseen, yksityiskohtia ei ole näkyvissä. Eri puolilla rakennuksen jäännöstä on punatiilen paloja; sokkelin päällä ollut rakennus lienee ollut tiiltä.
Kyseessä on venäläisen sotilaslennätinaseman (1915-1918) asuntoparakki (Siren 1995: 21; Cederlöf 1986: 97). |
| metsakeskus.1000028359 |
710 |
Jussarö Lotsstuberget 4 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
307829.00000000 |
6636998.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028359 |
Sammaleen peittämä kivirakenne, jossa särmikkäitä ja pyöristyneitä lohkareita. Osaksi näkyvissä 0.4 metrin korkuista kylmämuurausta sekä rakennuksen peruskiveksi lohkottu suorakulmainen graniittilohkare. Ne eivät kuitenkaan näytä muodostavan keskenään saman rakenteen osia.
Vaikka jäännös on epämääräinen, paikan perusteella on syytä olettaa, että kyseessä on jäännös luotsien vartiotuvasta tai -tuvista, joista ensimmäinen rakennettiin 1859. |
| metsakeskus.1000028360 |
710 |
Jussarö Lotsstuberget 5 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
307813.00000000 |
6636975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028360 |
Pyöreän kivijalan jäännökset. Pohjoiseen avautuva suurista kuusitahokkaan muotoi-sista lohkareista ladottu puoliympyrä. Kymmenen lohkaretta, joista viisi pystyssä ja leveä puoli sisäänpäin. Poranjäljet lyhyitä, noin 10 cm. Kolme lohkaretta NW-puolella, vähän erillään muista. Puoliympyrän pituus 7.2 m kaatuneet lohkareet mukaan lukien. Rakenteen sisäpuolella ja ulkopuolella rikkoontuneita punatiiliä ja pyöristyneitä kiviä. Pohja on sammaleen peitossa, yksityiskohtia ei erotu.
Jussarön ensimmäisen vuonna 1811 rakennetun tunnusmajakan eli pookin on sanottu sijainneen Lotsstubergetillä, ja pyöreän kivijalan sanotaan kuuluneen tunnusmajakkaan. Tunnusmajakka on haluttu sijoittaa myös saaren eteläpäähän (Siren 1995: 21). Eteläkärjen nimi Båksbrantarna viittaakin pookiin. |
| metsakeskus.1000028361 |
710 |
Jussarö Haget piirtokirjoitus |
10007 |
12013 |
13129 |
11006 |
27000 |
307229.00000000 |
6637328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028361 |
Rantaa kohti länteen kalteva sileä graniittipinta, jossa teksti V.P. 1941 ja sen alapuolella teksti Å.L. 21/9 karkein 10-20 mm levein uurtein 66x41 cm2:n alalla, noin 3 m:n tasolla merenpinnasta. Teksti on luettavissa rannasta poispäin kääntyneenä. Tekstistä 3 m itään on ollut kallioon maalattua valkoista tekstiä, josta erottuu enää numero 8. |
| metsakeskus.1000028362 |
710 |
Jussarö Hamngadden |
10007 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
307811.00000000 |
6634460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028362 |
Alueeseen kuuluu vuonna 1998 löydetty kaksiosainen tomtning-jäännös, vuonna 2011 löydetyt piirtokirjoitukset rantakallioissa sekä satamalahti, joka työntyy luodon sisään eteläkaakosta. Sisääntuloaukko (inlopp) on muutaman metrin levyinen, edelleen pienellä veneellä kulkukelpoinen salmi, joka avautuu savipohjaiseksi matalaksi lahdeksi. Lahden E-ranta on kallioinen ja W-ranta kivikkoinen. Paikassa on hyvä suoja aallokolta kaikkiin ilmansuuntiin. Lahden N-puolella on toinen pieni ja matala lahti, joka avautuu itään; aikaisemmassa maankohoamisen vaiheessa lahdet ovat muodostaneet kapean salmen ja pienen luodon. Suomen eteläisin arkeologinen jäännös.
Sesonkikalastuksessa käytetty kalakari. Jonas Hahnin kartassa 1751 satamalahti on nykyistä suurempi ja siinä on kaksi luotoa. |
| metsakeskus.1000028363 |
710 |
Jussarö Hamngadden 1 |
10007 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
307842.00000000 |
6634448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028363 |
Rantakallioon kiinnitetty rautapultti. Tasapäinen 12 cm pitkä rautatappi, jonka halkai-sija on 18 mm. Tappi on lyöty kallioon porattuun reikään ja kiilattu kiinni kahdella rautanaulalla. |
| metsakeskus.1000028364 |
710 |
Jussarö Hamngadden 1 piirtokirjoitus |
10007 |
12013 |
13129 |
11006 |
27000 |
307842.00000000 |
6634428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028364 |
Rantakallio satamalahden E-rannalla. Kallioon hakatut merkit O.B.B. (/) 82. alalla 24x17 cm2. Koristeelliset kirjaimet ja huolellinen 2-5 mm leveä meisselinjälki vaikuttavat iäkkäiltä. Luku 82 tarkoittanee vuotta 1882.
Nimikirjaimet ja vuosiluku 1882. |
| metsakeskus.1000028365 |
710 |
Jussarö Hamngadden tomtning |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
307779.00000000 |
6634459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028365 |
Hamngaddenin satamalahden E-rannan tuntumassa oleva louhikkoinen rinne, pirunpelto, kallion NE-puolella.
Kaksi vierekkäistä tomtning-jäännöstä. Eteläisemmässä on suurista pyöristyneistä lohkareista koottu L:n muotoinen kylmämuurattu valli, joka muodostaa N- ja E-seinämät. W- ja S-seinäminä ovat pystysuorat kallionpinnat. N-seinän pituus sisäpuolelta on 3.3 m, E-seinän 2.5 m. Vallin korkeus on noin 0.6-0.9 m. Lattiataso vaikuttaa tasaiselta, mutta on katajan peitossa. Pohjoisempi tomtning on soikea, sisähalkaisija noin 2.0 m. Pyöristyneitä lohkareita noin 0.5 m korkeana vallina, joka rajaa si-säänsä tasaisen lattiatason. Vallissa on aukko idän puolella. Katajan peittämä. Tomtning-jäännösten vallit ovat samanlaista ainesta kuin rantaan laskeutuvassa pirunpel-lossa. Kuten Henrik Jansson huomasi 1998, näyttää siltä, että kallionreunaa pitkin on avattu polku poistamalla kiviä reitiltä rantaan. |
| metsakeskus.1000028366 |
710 |
Jussarö Hamngadden 2 kiinnityspultti |
10007 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
307779.00000000 |
6634421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028366 |
Rantakallio satamalahden W-rannalla, sisääntuloaukon kohdalla.
Tasapäinen 14 cm pitkä rautatappi, jonka halkaisija on 17 mm. Tappi on lyöty kallioon porattuun reikään. |
| metsakeskus.1000028367 |
710 |
Jussarö Hamngadden 2 piirtokirjoitus |
10007 |
12013 |
13129 |
11006 |
27000 |
307845.00000000 |
6634432.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028367 |
Kallioon hakattu piirtokirjoitus T. N V S E R. Viisi viimeistä kirjainta on alleviivattu. Ala 38 x 10 cm2. Karkea 6-10 mm leveä meisselinjälki. |
| metsakeskus.1000028368 |
992 |
Konginkangas vanha hautausmaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27008 |
439576.00000000 |
6962834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028368 |
Konginkankaan hautausmaa 1800-luvulta. Hautausmaa hylättiin 1800-luvun puolella. Paikka on Konginkankaan kylätien ja uimarannan välisellä alueella. Hautausmaa on kuivassa mäntymetsässä. Alueella on useita kymmeniä näkyvissä olevia hautapaikan teitä. Hautausmaalla on kaksi karsikkokeloa. Molemmissa karsikoissa on havaittavissa kylestyneitä numerokaiverruksia (8 ja 1891). Alueen itälaidalla on mahdollisen leikkaushuoneen paikka (6962834/439576). Leikkaushuoneen koko on 4 x 4m.
1891 vihittiin hautausmaa Pohjoisniemeen lähelle nykyistä uimarantaa. Kirkon viereen kuivalle kangasmaalle oli jo haudattu väkeä, mutta uusi terveysasetus määräsi siirtämään hautaamisen kauemmaksi ihmisasutuksesta.
Hautausmaan käyttö lopetettiin parin vuoden jälkeen maaperän märkyyden vuoksi. Ruumiinavauksia varten rakennnettu leikkaushuone purettiin 1965.
Jäljellä on enää vain 1970 pystytetty muistokivi (jossa virheellisesti kerrotaan hautausmaan olevan Konginkankaan ensimmäinen!). Hautaaminen siirtyi takaisin kirkon viereen 1894.
Hautausmaa ei ole seurakunnan hoidossa. |
| metsakeskus.1000028370 |
748 |
Majavaoja 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
397006.00000000 |
7180707.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028370 |
Majavaojan eteläpuolella ja metsätien itäpuolelella on tervahauta, jonka halkaisija on 11 metriä, keskuskuopan halkaisija on 7 metriä ja syvyys 80 cm. Halssi on länteen kohti tietä, tie leikkaa halssia. |
| metsakeskus.1000028371 |
748 |
Majavaoja 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
396936.00000000 |
7180693.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028371 |
Majavaojan eteläpuolella, metsätiestä noin 40 metriä länteen, on hiekkakankaalla paikoin matalan vallin ympäröimä kuoppa. Kuopan ala valleineen on noin 3 x 4 metriä ja syvyys 80 cm. Kuopan reunalla todettiin kairaamalla kaksoismaannos, hiiltä tai kiviä ei kuopassa todettu. |
| metsakeskus.1000028372 |
51 |
Pylkkälänmetsä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218529.00000000 |
6795505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028372 |
Kivikkoisen mäen eteläreunalla sijaitsee rinnakkain kaksi pronssikauden tyyppistä hautaröykkiötä, hiidenkiuasta. Röykkiöistä läntisempi on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan n. 8 m ja korkeudeltaan n. 1,5 m. Röykkiötä on pengottu niin, että keskellä on melko syvälle, lähes röykkiön pohjaan ulottuva pyöreä kuoppa.
Itäinen röykkiö on soikeahko, halkaisijaltaan 8 x12 m ja korkeudeltaan n 1 m. Sitäkin on kaiveltu, keskellä on soikea kuopanne, joskaan ei aivan yhtä syvä kuin toisessa röykkiössä. Molemmat hiidenkiukaat on koottu isohkoista (halk. 30/40 cm) melko tasakokoisista kivistä. Niiden päällä kasvaa kuusentaimia ja nuoria lehtipuita ja ne ovat paksun sammaleen peittämiä. |
| metsakeskus.1000028373 |
272 |
Åkö |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
298830.00000000 |
7081469.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028373 |
Vuoden 1804 isojakokartan tontti nro 1 (kohde nro 14). Edelleen käytössä, rakennettua ja pihamaata. Osin peltoa, jossa ei merkkejä rakennuksesta. |
| metsakeskus.1000028374 |
272 |
Tjäru 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
298039.00000000 |
7081894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028374 |
Vuoden 1804 kartan tontti nro 2. Tontti on edelleen käytössä, rakennettua ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028375 |
272 |
Nyberg 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
297951.00000000 |
7081965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028375 |
Vuoden 1804 kartan tontti nro 3 (pohjoisempi kahdesta nro 3:sta). Tontti on edelleen käytössä, rakennettua ja pihamaata. Paikalla ei havaittu mitään merkkejä vanhasta rakennuksesta tai 1700-luvun asutuksesta. |
| metsakeskus.1000028376 |
272 |
Nyberg 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
297910.00000000 |
7081898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028376 |
Vuoden 1804 tontti nro 3 (eteläisempi kahdesta nro 3:sta). Tontti on edelleen käytössä, rakennettua ja pihamaata. Paikalla ei havaittu mitään merkkejä vanhasta rakennuksesta tai 1700-luvun asutuksesta. |
| metsakeskus.1000028377 |
272 |
Sandudd 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
297840.00000000 |
7083195.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028377 |
Vanha tonttimaa suurimmaksi osaksi rakennettua ja pihamaata ja osin peltoa talonpaikan pohjoispuolella. Pellossa ei havaittu mitään merkkejä vanhasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000028378 |
272 |
Sandudd 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
297631.00000000 |
7083379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028378 |
Vanha tonttimaa suurimmaksi osaksi rakennettua ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028379 |
272 |
Kort |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
298396.00000000 |
7083333.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028379 |
Isojakokartan (v. 1804) mukainen talotontti sijaitsee asutussa pihapiirissä ja sen etelä - kaakkoislaidalla. Vanhan talotontin asemointi voi todellisuudessa olla hieman enemmän luoteessa ja myöhäisempi rakentaminen osuu suurimmalle osalle vanhaa tonttimaata.
Nykyisin asutun pihapiirin kaakkois- ja etelälaita on kesantopeltoa. Paikalla on useita betonisia rakennuksen kivijalkoja. Vanhan talotontin etelälaita oli inventoinnin aikana vetistä, ja maastohavaintojen perusteella (miltei tasaista maata peruskartalla näkyvään purouomaan saakka) alueen vetisyys ei juurikaan muutu vuodenaikojen muuttuessa. On mahdollista että vanha tonttimaa on nykyisen rakennuksen ja pihamaan kohdalla tai sen eteläpuolella (mihin isojakokartta vaikuttaisi viittaavan). Kummassakin tapauksessa paikalla ei ole säilyneenä arkeologisesti ehjää vanhaa tonttimaata. |
| metsakeskus.1000028380 |
272 |
Lillkrokvik 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
297966.00000000 |
7084910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028380 |
2015: Talotontti (nro 11, itäisempi) on asemoitu vuoden 1804 kartan mukaan vanhan tilakeskuksen kohdalle, joka ei inventointihetken havaintojen perusteella vaikuta aktiivisesti asutulta. Paikka on kuitenkin rakennettua ja pihamaata, sekä (pusikoituvaa) peltoa.
2020: Lillkrovikin talotontilla sijaitsee nykyisin 1800-luvun talo, joka on siirretty paikalle 1800-luvun lopussa Kokkolan Kirkonmäeltä. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on pohjoisreunalla vanha navetta, jossa on luonnonkivistä tehty kivijalka ja sen vieressä pieni piharakennus, ylempänä itärinteessä on kaksi muuta tilarakennusta. Pihan länsireunalle nykyiselle peruskartalle merkitty rakennus on viime aikoina purettu. Vanhimmalle aluetta esittävälle peruskartalle on merkitty pihapiiriin useita muita rakennuksia, jotka on purettu, entisten rakennusten paikat erottuivat paikoin selvästi maanpinnalla. Pihaa ympäröivät viljelemättömät peltoalueet, itäpuolella kulkee tilustie ja sen itäpuolella on metsäistä maastoa. Maasto laskee piha-alueelta länteen pellolle ja nousee suhteellisen nopeasti itään. Tilustie on tehty rinteeseen ja maakerroksia on voimakkaasti muokattu sen kohdalla. Luoteis- ja länsipuolella virtaavan ojan kohdalla oli 1800-luvun alussa pieni merenlahti ja yhä 1900-luvulla veneyhteys Sandvikeniin. Tilaa ympäröivistä lähipelloista osaa ei ole merkitty vanhoille peruskartoille, ja ne on raivattu sen jälkeen, kun niillä sijainnet rakennukset oli purettu.
Lillkrovikin talo on mahdollisesti perustettu juuri tälle paikalla jo 1549. Vanhin karttamerkintä talosta on vuosina 1687-1697 mitatussa ja Thomas Lohmin piirtämässä Kruunupyyn pitäjänkartassa. Vuosina 1803-1804 mitatulle ja Nauklerin laatimalle isonjaon kartalle on merkitty talotontti samalle kohdalle, missä nykyinen piha-alue sijaitsee. Perimätiedon mukaan ensimmäinen Lillkrovikin talo olisi sijainnut nykyisestä päärakennuksesta hieman koilliseen ylempänä rinteessä. Tällä alueella maasto on kivikkoista ja melko epätasaista, siellä oli hiljattain poistettu nuorta puustoa. Potentiaaliselta alueelta ei löytynyt maanpinnan alapuolisia merkkejä hiilestä, likamaasta tai muusta arkeologisesta materiaalista, myöskään maanpinnalla ei ole rakennuksen perustuksiin tai esim. tulisijan rakenteisiin viittaavia kiveyksiä.
Isonjaon kartalle merkitty talotontti on yltänyt myös länsi- ja pohjoispuoliselle pellolle, inventoinnin aika pellot olivat viljelemättömiä. Maanpinnan muotojen ja kairausten perusteella jäänteitä kantatalosta ei ole pellon länsiosassa eikä niitä todettu myöskään pihan pohjoispuoliselta pellolta, minne tehtiin pieniä koekuoppia. Nykyisen päärakennuksen etelä- ja lounaispuolelta on purettu 4 rakennusta, niillä kohdilla maakerrokset todettiin sekoittuneiksi ja tuhoutuneiksi eikä talotontin rajausta ehdoteta niille alueille. Pihan alueella vanhimmat asutuskerrokset ovat sekoittuneet ja mahdollisesti myös tuhoutuneet myöhemmän rakentamisen ja rakennusten purkamisen seurauksena. |
| metsakeskus.1000028381 |
272 |
Lillkrokvik 3 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
297792.00000000 |
7084974.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028381 |
Vuoden 1804 kartan mukainen talotontti (tontti nro 11, läntisempi) sijaitsee nykyisen omakotitalon kohdalla, pihapiirissä ja puutarhassa. Vanha tonttimaa on suurimmaksi osaksi rakennettua ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028382 |
272 |
Bodö 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
298904.00000000 |
7085623.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028382 |
Vuoden 1804 kartan mukaan talotontti nro 12,13a (pohjoisempi, kohde nro 26). Vanha tonttimaa suurimmaksi osaksi rakennettua ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000028383 |
272 |
Gammelgård 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
305818.00000000 |
7082224.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028383 |
Isojakokartan mukainen kolmen talotontin ryhmän läntisin tontti (nro 186). Suurin osa vanhasta tontista sijaitsee pellolla jossa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä, itäinen osa kuitenkin nykyisin asutussa pihapiirissä. On ilmeistä että mahdolliset vanhan asutuksen kerrostumat ovat tuhoutuneet. |
| metsakeskus.1000028384 |
272 |
Kvikant 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
305678.00000000 |
7082493.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028384 |
Kvikantin isojakokartan talotontti (nro 186a). Sijaitsee kokonaisuudessaan nykyisin asutulla tontilla. |
| metsakeskus.1000028385 |
272 |
Gammelgård 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
305849.00000000 |
7082231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028385 |
Isojakokartan mukaisen kolmen talon ryhmän keskimmäinen tontti (nro 187?). Sijaitsee nykyisin asutussa pihapiirissä. |
| metsakeskus.1000028386 |
272 |
Gammelgård 3 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
305888.00000000 |
7082248.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028386 |
Isojakokartan mukaisen kolmen talon ryhmän itäisin tontti (nro 188). Sijaitsee nykyisen asutuksen pihapiirissä sekä pieneltä osalta itälaidastaan tien kohdalla. |
| metsakeskus.1000028387 |
272 |
Kvikant 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
305628.00000000 |
7082420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028387 |
Isojakokartan mukainen sotilastorppa sijaitsee nykyisen omakotitalon kohdalla - pihapiirissä. |
| metsakeskus.1000028388 |
272 |
Rasmus |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
312063.00000000 |
7077529.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028388 |
Vuoden 1752 kartan mukaan asemoitu talotontti sijoittuu kivinavetan kohdalle ja sen takapihalle sekä osittain pellolle. |
| metsakeskus.1000028389 |
272 |
Hukta |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
312191.00000000 |
7076992.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028389 |
Vuoden 1752 kartan mukainen talotontti (nro 135) sijoittuu nykyisen tilakeskuksen kohdalle. |
| metsakeskus.1000028390 |
272 |
Vestman |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
311047.00000000 |
7075596.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028390 |
Isojakokartan mukaiset talot nro 133a ja b sijaitsevat nykyisen tilakeskuksen kohdalla. |
| metsakeskus.1000028391 |
272 |
Gåsström |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
312008.00000000 |
7075256.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028391 |
Isojakokartan mukaiset, toisissaan kiinni olevat, talotontit (nrot 138 b ja c) sijaitsevat nykyisen tilakeskuksen talousrakennuksen kohdalla ja pihamaalla. |
| metsakeskus.1000028392 |
272 |
Lund |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
312353.00000000 |
7075366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028392 |
Vuoden 1804 kartan mukaan asemoitu talotontti nro 138a sijaitsee nykyisen omakotitalon kohdalla ja pihapiirissä. |
| metsakeskus.1000028393 |
272 |
Kulla 2 |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
311621.00000000 |
7075126.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028393 |
Vuoden 1804 (ja 1788) isojakokartalta paikannetun vesimyllyn paikalta ei maastossa havaittu mitään jokiuoman molempien rantojen inventoinnista huolimatta. Jokiuoma on pahoin pusikoitunut ja kevään vuoksi veden pinta oli korkealla. |
| metsakeskus.1000028395 |
845 |
Honka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418530.00000000 |
7338800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028395 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä tavattiin vuoden 1985 sekä 1987 inventoinneissa Ossauskosken itäpuoeleisella Honkasenkankaalla. Kaksi löytöaluetta ovat nimellä Honka (a ja b). Läntisemmästä (Honka 1 /Tervola 71) noin 700 m itään sijaitseva kohde b on laajan Kemijoen (Ossauskosken altaan) rannassa sijaitsevan hiekkakuopan toisella puolella olevalla mäntykankaalla, noin 100 m jokitörmästä etelään. Kankaalla
kulkevalla tiellä havaittiin 1985 kolme kasaumaa palaneita kiviä. Kartan perusteella kiveykset olivat runsaan 200 m matkalla länsiluoteeseen johtavaa metsätietä. Näistä eteläisimmän (kaakkoisimman) tienoilta poimittiin vuoden 1987 Ossauskosken altaan inventoinnissa kaksi kvartsi-iskosta (KM 24190). Kolmas iskos löytyi tuolloin uusitun sähköpylvään juuresta esiin nousseena, aivan metsätien ja Rovaniemi-Tervola -tien liittymän luota, muutama 10 m edellisestä kohdasta kaakkoon. Mahdollisesti nämä havainnot osoittavat tarkemmin selvittämätöntä, mutta varsin laajaa asuinpaikkaa.
On ilmeistä, että Honkasenkankaalla on ollut laaja asuinpaikkakokonaisuus, jonka soran- ja hiekanotto on laajalti tuhonnut. |
| metsakeskus.1000028397 |
845 |
Pekkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
400511.00000000 |
7329526.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028397 |
Kemijoen itärannalla loivasti Kemijokeen laskevalla hiekkaiselta pellolta löydettiin vuoden 2015 kaavainventoinnissa kivikirves, mahdollinen kiviesineen teelmä, kivilaji-iskoksia sekä palanutta luuta. Löydöt keskittyivät 40 – 50 m ladosta koilliseen ja noin 40 – 50 m Kemijoesta itään kapealle kumpareelle, jonka länsiosa viettää loivasti Kemijokeen ja itäpuoli itään notkelman pohjalle.
Alhaisen sijaintikorkeuden (ilmeisesti 32,5 m mpy) perusteella kyse lienee kivikautistyyppisestä varhaismetallikauteen ajoittuvasta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000028398 |
845 |
Junna |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
400545.00000000 |
7329265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028398 |
Lapinkylän Junnan talo mainitaan vanhimmassa asutuksen yleisluettelossa Kemin Lapinniemen kylän talona vuonna 1635. Talosta on käytetty myös nimenä Lehmijoensuu. Vanhimmissa kartoissa talo on nykyisellä paikallaan Kemijoen itärannalla peltojen ympäröimänä.
Vuoden 2015 inventoinnissa todettiin historiallinen talon tonttimaan sijaitsevan asuinrakennuksen pihapiirissä. Nykyisin paikalla on omakotitalo sekä kaksi punaista piharakennusta. Piharakennuksen eteläpuolella niittynä olevan pellon laidassa on havaittavissa toisen talousrakennuksen perustus.
Yhä asuttuna ja rakennuskannaltaan uusiutuneena Junna on luokiteltu arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000028399 |
98 |
Sikalantaus |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
399645.00000000 |
6768820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028399 |
Kohde sijaitsee Pyhän Laurin kirkolta (283500001) 1,5 km pohjoiseen, Kurjalan kartanosta noin 150 metriä itään. Peltoalueelta on löytynyt metallinetsinnässä toukokuussa 2016 yli kolme sataa hopearahaa. Suurin osa rahoista on viikinkiajan lopulta, 1000-luvun alusta. Löytökeskittymän arvioitu koko on noin 30 x 60 metriä.
Kohteelta noin 50 metriä länteen sijaitsee Kurjalan keskiaikainen kylätontti (1000024096). |
| metsakeskus.1000028400 |
98 |
Keromäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
399625.00000000 |
6769140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028400 |
Kohde sijaitsee Pyhän Laurin kirkolta (283500001) 1,8 km pohjoiseen, Kurjalan kartanosta noin 350 metriä koilliseen. Paikalta on löytynyt metallinetsinnässä toukokuussa 2016 rautakautista esineistöä (diar. KM 42043, 42044).
Kohteelta noin 300 metriä lounaaseen sijaitsee Kurjalan keskiaikainen kylätontti (1000024096). Noin 300 metriä etelään sijaitsee Sikalantaus (1000028399), josta on metallinetsinnässä löytynyt 1000-luvun alun hopearahoja. |
| metsakeskus.1000028401 |
272 |
Hällis |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
312235.00000000 |
7076370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028401 |
Vuoden 1804 kartan mukainen talotontti nro 136 sijaitsee omakotitalon kohdalla ja sen pihapiirissä. |
| metsakeskus.1000028402 |
272 |
Porko 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
312626.00000000 |
7076380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028402 |
Vuoden 1804 kartan mukainen talotontti (nro 142) sijaitsee nykyisen tilakeskuksen kohdalla, nykyisin asutussa pihapiirissä - talouspihalla. |
| metsakeskus.1000028403 |
272 |
Björkbacka 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
312850.00000000 |
7076543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028403 |
Vuoden 1804 kartan mukainen tontti nro 141 sijaitsee tien kohdalla ja pellolla. Vanhan talotontin kohdalla on maan- ja kiviensekainen pieni kumpu, johon on istutettu kolme sähköpylvästä. Samassa kummussa on kivi, jossa teksti Hans Björk 1789–1844. |
| metsakeskus.1000028405 |
272 |
Tallåsen |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
312702.00000000 |
7075735.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028405 |
Vuoden 1804 kartalla oleva sotilastorppa sijoittuu nykyisen tilakeskuksen talousrakennuksen kohdalle ja sen pihamaalle. |
| metsakeskus.1000028406 |
272 |
Åivoback 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
314585.00000000 |
7076348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028406 |
Vuoden 1804 kartan mukainen tontti, joka sijaitsee asutun talon kohdalla ja pihassa. |
| metsakeskus.1000028407 |
272 |
Furubacka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
314455.00000000 |
7074986.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028407 |
Furubackan talotontti sijoittuu vuoden 1804 kartan mukaan nykyisen omakotitalon pihapiiriin. Tontin koilliskulmassa on käytöstä pois jäänyt kiviseinäinen navetta. Vanhan talotontin pohjois- ja luoteispuolella on näyttäviä kiviaitoja peltojen ja teiden reunoilla. Näyttävimmät kiviaidat sijaitsevat Furubackan talotontista luoteeseen, jossa kahden kiviaidan välissä on talolle johtava kapea käytöstä pois jäänyt polku.
Omakotitalon pihan lounaispuolella on pieni kumpu, jonka talon asukas tiesi kertoa vanhimmaksi säilyneeksi osaksi vanhaa talotonttia. Kumpu on noin 4 x 4 metrin kokoinen maan ja kivien sekainen röykkiö. Röykkiön reunalla oli näkyvissä tiilen muruja. Kyseessä on todennäköisesti romahtanut liesi.
Furubackan talotontille johtaa kahden kiviaidan väliin jäävä polku. |
| metsakeskus.1000028408 |
272 |
Norrbacka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
314064.00000000 |
7075210.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028408 |
Vuoden 1804 kartan mukainen talotontti nro 137 sijoittuu nykyisen talon kohdalle ja sen hoidetulle pihamaalle. |
| metsakeskus.1000028409 |
272 |
Haals 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
314029.00000000 |
7074746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028409 |
Vuoden 1804 kartan mukainen tontti nro 140 sijoittuu nykyisen tilakeskuksen kohdalle. Vanhan kartan tarkassa asemoinnissa on hieman epävarmuutta ja vanha talotontti voi sijaita noin 20 metriä pohjoiskoilliseen kartalle merkitystä. Tässäkin tapauksessa vanha talotontti sijoittuu nykyisen tilakeskuksen rakennuksien ja tien kohdalle.
Vanhat |
| metsakeskus.1000028410 |
272 |
Haals 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
314031.00000000 |
7074708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028410 |
Vuoden 1804 kartan mukainen tontti nro 140 a sijoittuu nykyisen tilakeskuksen kohdalle. |
| metsakeskus.1000028411 |
272 |
Åivo 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
316794.00000000 |
7075389.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028411 |
Vuoden 1804 kartan mukainen tontti 192 (pohjoisempi kahdesta toisissaan kiinni olevasta tontista). |
| metsakeskus.1000028412 |
272 |
Åivo 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
316820.00000000 |
7075357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028412 |
Vuoden 1804 kartan mukainen tontti 193 (eteläisempi kahdesta toisissaan kiinni olevasta tontista). |
| metsakeskus.1000028413 |
272 |
Friis |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
315118.00000000 |
7089230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028413 |
Tontti nro 116 sijaitsee rakennetulla alueella ja pihamaalla. |
| metsakeskus.1000028414 |
272 |
Aalto |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
315515.00000000 |
7086836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028414 |
Vuoden 1757 kartan mukainen tontti nro 107 sijaitsee nykyisen tilakeskuksen kohdalla ja sen pihapiirissä.
Kokkolan Energia kaivoi tontin pihapiiriin kaivettiin maakaapelia syyskuussa 2023 K.H.Renlundin museon valvonnassa. Työn yhteydessä ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen eikä vanhaan asutukseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000028415 |
272 |
Räihä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
316305.00000000 |
7087420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028415 |
Vuoden 1757 kartan mukainen tontti nro 111 sijaitsee nykyään rakennetulla alueella ja pihamaalla. |
| metsakeskus.1000028416 |
272 |
Kupila 2 |
10007 |
12016 |
13179 |
11006 |
27000 |
314553.00000000 |
7078311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028416 |
Vuoden 1752 kartan mukainen tuulimyllyn paikka on nykyisin rakennetulla pihamaalla. |
| metsakeskus.1000028417 |
272 |
Vitick 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317006.00000000 |
7086664.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028417 |
Vuoden 1752 kartan mukainen talotontti nro 112 sijoittuu omakotitalon pihapiiriin. |
| metsakeskus.1000028418 |
272 |
Vitick 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317044.00000000 |
7086603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028418 |
Vuoden 1752 kartan mukainen talontontti nro 109 sijoittuu nykyisen asuintalon ja talousrakennuksen kohdalle. |
| metsakeskus.1000028419 |
272 |
Roiko |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317175.00000000 |
7086300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028419 |
Vuoden 1752 mukainen talotontti nro 109 sijoittuu nykyisen talousrakennuksen ja sen etupihan kohdalle. |
| metsakeskus.1000028420 |
272 |
Prest 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317159.00000000 |
7086042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028420 |
Vuoden 1752 kartan mukainen talotontti nro 110 sijoittuu nykyisen tien kohdelle ja sen itäpuolelle. Nykyisin kohdalla on kännykkämasto, joutomaata - kesantopeltoa, missä ei havaittu merkkejä vanhasta talotontista ja asutuksesta. |
| metsakeskus.1000028421 |
272 |
Prest 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317188.00000000 |
7085996.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028421 |
Vuoden 1752 kartan mukainen talotontti nro 113 muodostaa tontin nro 103 kanssa yhtenäisen alueen. Alue sijaitsee omakotitalon kohdalla ja sen pihapiirissä. |
| metsakeskus.1000028422 |
272 |
Prest 3 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317198.00000000 |
7085998.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028422 |
Vuoden 1752 isojakokartan mukainen talotontti nro 113 muodostaa tontin nro 103 kanssa yhtenäisen alueen. Alue sijaitsee omakotitalon kohdalla ja sen pihapiirissä. |
| metsakeskus.1000028423 |
272 |
Skanskas |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
317624.00000000 |
7086263.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028423 |
Vuoden 1752 kartan mukainen Nihdin torppa (kohde nro 65). Paikalla nyt peltoa Siinä ja lähiympäristössä ei havaittu mitään merkkejä vanhasta torpasta. |
| metsakeskus.1000028424 |
272 |
Kålabacken 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
314278.00000000 |
7082927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028424 |
Isojakokartan mukainen talotontti nro 174 sijoittuu asutun talon pihapiiriin sekä osittain vanhan päärakennuksen kohdalle. |
| metsakeskus.1000028425 |
272 |
Kålabacken 2 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
314221.00000000 |
7082848.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028425 |
Isojakokartan mukainen torpan paikka sijaitsee nykyisellä kesantopellolla. Paikalla ei havaittu merkkejä torpasta. On mahdollista että myöhempi peltoviljely on hävittänyt jäljet siitä. |
| metsakeskus.1000028426 |
272 |
Reipsar |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
314139.00000000 |
7083758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028426 |
Isojakokartan mukainen talotontti nro 173 sijaitsee omakotitalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.1000028427 |
272 |
Gammalgård |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
313328.00000000 |
7088458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028427 |
Isojakokartan mukainen talotontti nro 97 sijoittuu nykyisen tilakeskuksen alueelle. |
| metsakeskus.1000028428 |
272 |
Härmälä 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
312982.00000000 |
7088604.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028428 |
Isojakokartan mukainen talotontti nro 100 sijoittuu nykyisin asutun talon pihaan, talon ja tien väliin. |
| metsakeskus.1000028429 |
272 |
Härmälä 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
313190.00000000 |
7088774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028429 |
Isojakokartan mukainen tontti nro 95 sijoittuu tilakeskuksen piha-alueen länsilaitaan, talousrakennuksen länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000028430 |
272 |
Haras |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
312588.00000000 |
7088898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028430 |
Vanha talotontti nro 99 sijoittuu omakotitalon pihapiirin pohjoisosaan, rakennusten ja hoidetun pihan kohdalle. |
| metsakeskus.1000028431 |
272 |
Lidsle |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
313597.00000000 |
7087156.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028431 |
Vanha talotontti nro 98 sijoittuu tilakeskuksen kohdalle, osittain tielle ja rakennusten kohdalle, osittain pihamaalle. |
| metsakeskus.1000028432 |
272 |
Rödsö |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
312578.00000000 |
7088074.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028432 |
Isojakokartan talotontti nro 96 sijoittuu nykyisten asuintalojen kohdalle ja pihapiiriin. |
| metsakeskus.1000028433 |
272 |
Räbb |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
315338.00000000 |
7087083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028433 |
Vanha talotontti nro 108 sijoittuu tilakeskuksen talousrakennuksen kohdalle ja sen pohjoispuolelle. |
| metsakeskus.1000028434 |
272 |
Kauko |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
314523.00000000 |
7086674.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028434 |
Vanha talotontti nro 101 sijoittuu nykyisen asuin- ja talousrakennuksen kohdalle sekä niiden pihapiiriin. |
| metsakeskus.1000028435 |
272 |
Köykärinmäki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
313256.00000000 |
7083666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028435 |
Kirilahden Köykärinmäen koillispuolella sijaitseva vanha 1700-luvun talotontti sijoittuu nykyiseen pihapiiriin, autotallin takaiselle alueelle. |
| metsakeskus.1000028436 |
272 |
Rimmi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
315459.00000000 |
7085383.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028436 |
Tarkastus 2024: Kohde on määritetty vuoden 2015 inventoinnissa vanhaksi asuinpaikaksi/talontontiksi vanhan kartta-aineiston avulla. Koordinaattien osoittamalla paikalla ei ole havaittavissa merkkejä arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Lisäksi maasto on tällä paikalla melko alavaa ja märkää. Asuinpaikka on todennäköisesti sijainnut ylempänä, lähellä nykyistä asutusta. |
| metsakeskus.1000028437 |
272 |
Kotkamaa |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
321211.00000000 |
7080864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028437 |
Vanha talotontti nro 114 a sijoittuu Kotkamaan- ja Kourujärventeiden risteykseen ja sen eteläpuolella olevien rakennusten kohdalle. |
| metsakeskus.1000028438 |
272 |
Vähä-Kotka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
322283.00000000 |
7081283.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028438 |
Vanha 1700-luvun talotontti nro 105 sijoittuu osittain nykyisen asuinrakennuksen kohdalle ja sen pihaan sekä osittain viereiselle pellolle, missä ei havaittu merkkejä vanhasta rakennuksesta tms. |
| metsakeskus.1000028439 |
272 |
Hassinen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
321820.00000000 |
7076725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028439 |
Vanha 1700-luvun talotontti sijaitsee pienen pellon ja metsäsaarekkeen välissä. Alueella on tehty maansiirtotöitä ja kohtaa halkoo omakotitalolle johtava tie. |
| metsakeskus.1000028440 |
272 |
Korsören 4 |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
299557.00000000 |
7082436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028440 |
Rantakalliolla, laiturille johtavan polun lounaislaidalla on kalliohakkaus. Noin 25 x 15 cm alalla on kallioon kaivettu yläosassa risti, tämän alapuolella JH (?) ja tämän alla vielä joitakin merkkejä, mahdollisesti numeroita. Hakkauksista ei saanut tarkemmin selvää. Tyyliltään kirjaimet ja merkit muistuttivat 1800- ja 1900-lukujen mm. nimikirjainhakkauksia. |
| metsakeskus.1000028441 |
272 |
Gullamors grottan |
10007 |
12008 |
13091 |
11006 |
27000 |
299257.00000000 |
7087200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028441 |
Kohde käytiin tarkastamassa, koska karttapohjalla kohdalla on muinaisjäännössymboli ja se-litys "Forngrav". Muinaisjäännösrekisterissä ei tällaisesta ollut tietoa.
Tässä tapauksessa kyseessä ei ole muinaishauta, vaan pieni kalliokohouma, jonka itälaidalla on pieni luola. Luola on suuosan leveydeltään noin 2 metriä ja korkeudeltaan vajaan metrin. Luolan syvyys jäi selvittämättä, sillä sen suuosalle pääsy on hyvin hankalaa. Luolan suun yläpuolella on lahoava, vaaka-asentoon sijoitettu kaareva puunrunko, jonka kylkeen on kaiverrettu "Gullamors grottan vapengömma 1917 1c".
Alueelta on tietoja jääkärien reiteistä ja piilopaikosta matkalla Saksaan. Kohde liittyy selvästikin näihin, mutta tähän kohteeseen liittyviä tietoja ei saatu selvitettyä. |
| metsakeskus.1000028442 |
615 |
Soidinkankaan laki |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
483525.00000000 |
7242380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028442 |
Soidinkankaan korkeimmalla kohdalla on laajahko luonnonkivikko, jossa on ainakin 5 halkaisijaltaan vähintään metrin olevaa kivikkokuoppaa sekä kymmenkunta pienempää. Kookkaimman kuopan (13) ala on noin 2,5 x 3 metriä ja syvyys noin 60 cm. Pääosa kuopista on laajassa avoimessa kivikossa. Alemmassa rinteessä kivikon itäpuolella muinaisessa rantavallissa on ainakin kaksi kuoppaa (11-12) ja etelämpänä latomusmainen kiveys. Korkeimman kohdan pohjoislaidalla avorakan reunalla on muusta kiviaineksesta poikkeava valkoinen kvartsikivi. Kuoppien lisäksi alueella on niin kutsuttua muokattua rakkaa. |
| metsakeskus.1000028443 |
72 |
Marjaniemi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27005 |
386180.00000000 |
7214910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028443 |
Alueelta on pitkään ollut tiedossa useita kuopanteita, kiviraunioita, kaski-/viljelysraunioita,sekä mahdollisia kiuasraunioita. Marjaniemessä kerrotaan olleen Hailuodon vanhinta asutusta, mutta vuoden 2016 inventoinnissa kivirakenteet tulkittiin jonkin kirkonkylän talon viljelyksiksi.
Vuoden 2024 koekaivauksen yhteydessä alueelta (n. 200x120m) kartoitettiin yhteensä 36 maanpinnalle erottuvaa kiinteää muinaisjäännöstä. Kohteessa on 13 kuoppaa tai kuopannetta, kuusi muodoltaan epämääräistä kivensekaista maakumpua, viisi pitkää ojannetta, neljä turpeenalaista epäselvää kiveystä, kolme selvärajaista kiuasta, kaivo ja kellarikuoppa. Kohteen keskellä olevia peltoalueita rajaa puolenkymmentä pitkää muokkausreunaa eli kanttia. Kairausnäytteissä peltomaata sisältäviä näytteitä on laajemmalla alueella, miltei koko kohteen alalla. Kenttätutkimusten perusteella kohde on ollut sekä asuinpaikka eli varhainen talonpaikka, jota on myöhemmässä vaiheessa käytetty viljelyyn. Kiukaat ja todennäköisesti myös kellarikuoppa liittyvät asumuksiin. Jälkimmäinen on tulkittu olleen rakennuksen sisällä. Talonpaikkaan liittyy myös kaivon jäännös kohteen keskiosassa. Viljely alueella on jatkunut 1800-luvulle.
Kohteen luoteispään tasalla Sunikarin tien toisella puolella on oja, joka ontulkittu kohdetta nuoremmaksi(keskikohta noin 7214874 / 386070 ETRS). |
| metsakeskus.1000028443 |
72 |
Marjaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27005 |
386180.00000000 |
7214910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028443 |
Alueelta on pitkään ollut tiedossa useita kuopanteita, kiviraunioita, kaski-/viljelysraunioita,sekä mahdollisia kiuasraunioita. Marjaniemessä kerrotaan olleen Hailuodon vanhinta asutusta, mutta vuoden 2016 inventoinnissa kivirakenteet tulkittiin jonkin kirkonkylän talon viljelyksiksi.
Vuoden 2024 koekaivauksen yhteydessä alueelta (n. 200x120m) kartoitettiin yhteensä 36 maanpinnalle erottuvaa kiinteää muinaisjäännöstä. Kohteessa on 13 kuoppaa tai kuopannetta, kuusi muodoltaan epämääräistä kivensekaista maakumpua, viisi pitkää ojannetta, neljä turpeenalaista epäselvää kiveystä, kolme selvärajaista kiuasta, kaivo ja kellarikuoppa. Kohteen keskellä olevia peltoalueita rajaa puolenkymmentä pitkää muokkausreunaa eli kanttia. Kairausnäytteissä peltomaata sisältäviä näytteitä on laajemmalla alueella, miltei koko kohteen alalla. Kenttätutkimusten perusteella kohde on ollut sekä asuinpaikka eli varhainen talonpaikka, jota on myöhemmässä vaiheessa käytetty viljelyyn. Kiukaat ja todennäköisesti myös kellarikuoppa liittyvät asumuksiin. Jälkimmäinen on tulkittu olleen rakennuksen sisällä. Talonpaikkaan liittyy myös kaivon jäännös kohteen keskiosassa. Viljely alueella on jatkunut 1800-luvulle.
Kohteen luoteispään tasalla Sunikarin tien toisella puolella on oja, joka ontulkittu kohdetta nuoremmaksi(keskikohta noin 7214874 / 386070 ETRS). |
| metsakeskus.1000028443 |
72 |
Marjaniemi |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27005 |
386180.00000000 |
7214910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028443 |
Alueelta on pitkään ollut tiedossa useita kuopanteita, kiviraunioita, kaski-/viljelysraunioita,sekä mahdollisia kiuasraunioita. Marjaniemessä kerrotaan olleen Hailuodon vanhinta asutusta, mutta vuoden 2016 inventoinnissa kivirakenteet tulkittiin jonkin kirkonkylän talon viljelyksiksi.
Vuoden 2024 koekaivauksen yhteydessä alueelta (n. 200x120m) kartoitettiin yhteensä 36 maanpinnalle erottuvaa kiinteää muinaisjäännöstä. Kohteessa on 13 kuoppaa tai kuopannetta, kuusi muodoltaan epämääräistä kivensekaista maakumpua, viisi pitkää ojannetta, neljä turpeenalaista epäselvää kiveystä, kolme selvärajaista kiuasta, kaivo ja kellarikuoppa. Kohteen keskellä olevia peltoalueita rajaa puolenkymmentä pitkää muokkausreunaa eli kanttia. Kairausnäytteissä peltomaata sisältäviä näytteitä on laajemmalla alueella, miltei koko kohteen alalla. Kenttätutkimusten perusteella kohde on ollut sekä asuinpaikka eli varhainen talonpaikka, jota on myöhemmässä vaiheessa käytetty viljelyyn. Kiukaat ja todennäköisesti myös kellarikuoppa liittyvät asumuksiin. Jälkimmäinen on tulkittu olleen rakennuksen sisällä. Talonpaikkaan liittyy myös kaivon jäännös kohteen keskiosassa. Viljely alueella on jatkunut 1800-luvulle.
Kohteen luoteispään tasalla Sunikarin tien toisella puolella on oja, joka ontulkittu kohdetta nuoremmaksi(keskikohta noin 7214874 / 386070 ETRS). |
| metsakeskus.1000028443 |
72 |
Marjaniemi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27006 |
386180.00000000 |
7214910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028443 |
Alueelta on pitkään ollut tiedossa useita kuopanteita, kiviraunioita, kaski-/viljelysraunioita,sekä mahdollisia kiuasraunioita. Marjaniemessä kerrotaan olleen Hailuodon vanhinta asutusta, mutta vuoden 2016 inventoinnissa kivirakenteet tulkittiin jonkin kirkonkylän talon viljelyksiksi.
Vuoden 2024 koekaivauksen yhteydessä alueelta (n. 200x120m) kartoitettiin yhteensä 36 maanpinnalle erottuvaa kiinteää muinaisjäännöstä. Kohteessa on 13 kuoppaa tai kuopannetta, kuusi muodoltaan epämääräistä kivensekaista maakumpua, viisi pitkää ojannetta, neljä turpeenalaista epäselvää kiveystä, kolme selvärajaista kiuasta, kaivo ja kellarikuoppa. Kohteen keskellä olevia peltoalueita rajaa puolenkymmentä pitkää muokkausreunaa eli kanttia. Kairausnäytteissä peltomaata sisältäviä näytteitä on laajemmalla alueella, miltei koko kohteen alalla. Kenttätutkimusten perusteella kohde on ollut sekä asuinpaikka eli varhainen talonpaikka, jota on myöhemmässä vaiheessa käytetty viljelyyn. Kiukaat ja todennäköisesti myös kellarikuoppa liittyvät asumuksiin. Jälkimmäinen on tulkittu olleen rakennuksen sisällä. Talonpaikkaan liittyy myös kaivon jäännös kohteen keskiosassa. Viljely alueella on jatkunut 1800-luvulle.
Kohteen luoteispään tasalla Sunikarin tien toisella puolella on oja, joka ontulkittu kohdetta nuoremmaksi(keskikohta noin 7214874 / 386070 ETRS). |
| metsakeskus.1000028443 |
72 |
Marjaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
386180.00000000 |
7214910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028443 |
Alueelta on pitkään ollut tiedossa useita kuopanteita, kiviraunioita, kaski-/viljelysraunioita,sekä mahdollisia kiuasraunioita. Marjaniemessä kerrotaan olleen Hailuodon vanhinta asutusta, mutta vuoden 2016 inventoinnissa kivirakenteet tulkittiin jonkin kirkonkylän talon viljelyksiksi.
Vuoden 2024 koekaivauksen yhteydessä alueelta (n. 200x120m) kartoitettiin yhteensä 36 maanpinnalle erottuvaa kiinteää muinaisjäännöstä. Kohteessa on 13 kuoppaa tai kuopannetta, kuusi muodoltaan epämääräistä kivensekaista maakumpua, viisi pitkää ojannetta, neljä turpeenalaista epäselvää kiveystä, kolme selvärajaista kiuasta, kaivo ja kellarikuoppa. Kohteen keskellä olevia peltoalueita rajaa puolenkymmentä pitkää muokkausreunaa eli kanttia. Kairausnäytteissä peltomaata sisältäviä näytteitä on laajemmalla alueella, miltei koko kohteen alalla. Kenttätutkimusten perusteella kohde on ollut sekä asuinpaikka eli varhainen talonpaikka, jota on myöhemmässä vaiheessa käytetty viljelyyn. Kiukaat ja todennäköisesti myös kellarikuoppa liittyvät asumuksiin. Jälkimmäinen on tulkittu olleen rakennuksen sisällä. Talonpaikkaan liittyy myös kaivon jäännös kohteen keskiosassa. Viljely alueella on jatkunut 1800-luvulle.
Kohteen luoteispään tasalla Sunikarin tien toisella puolella on oja, joka ontulkittu kohdetta nuoremmaksi(keskikohta noin 7214874 / 386070 ETRS). |
| metsakeskus.1000028443 |
72 |
Marjaniemi |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27006 |
386180.00000000 |
7214910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028443 |
Alueelta on pitkään ollut tiedossa useita kuopanteita, kiviraunioita, kaski-/viljelysraunioita,sekä mahdollisia kiuasraunioita. Marjaniemessä kerrotaan olleen Hailuodon vanhinta asutusta, mutta vuoden 2016 inventoinnissa kivirakenteet tulkittiin jonkin kirkonkylän talon viljelyksiksi.
Vuoden 2024 koekaivauksen yhteydessä alueelta (n. 200x120m) kartoitettiin yhteensä 36 maanpinnalle erottuvaa kiinteää muinaisjäännöstä. Kohteessa on 13 kuoppaa tai kuopannetta, kuusi muodoltaan epämääräistä kivensekaista maakumpua, viisi pitkää ojannetta, neljä turpeenalaista epäselvää kiveystä, kolme selvärajaista kiuasta, kaivo ja kellarikuoppa. Kohteen keskellä olevia peltoalueita rajaa puolenkymmentä pitkää muokkausreunaa eli kanttia. Kairausnäytteissä peltomaata sisältäviä näytteitä on laajemmalla alueella, miltei koko kohteen alalla. Kenttätutkimusten perusteella kohde on ollut sekä asuinpaikka eli varhainen talonpaikka, jota on myöhemmässä vaiheessa käytetty viljelyyn. Kiukaat ja todennäköisesti myös kellarikuoppa liittyvät asumuksiin. Jälkimmäinen on tulkittu olleen rakennuksen sisällä. Talonpaikkaan liittyy myös kaivon jäännös kohteen keskiosassa. Viljely alueella on jatkunut 1800-luvulle.
Kohteen luoteispään tasalla Sunikarin tien toisella puolella on oja, joka ontulkittu kohdetta nuoremmaksi(keskikohta noin 7214874 / 386070 ETRS). |
| metsakeskus.1000028443 |
72 |
Marjaniemi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27007 |
386180.00000000 |
7214910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028443 |
Alueelta on pitkään ollut tiedossa useita kuopanteita, kiviraunioita, kaski-/viljelysraunioita,sekä mahdollisia kiuasraunioita. Marjaniemessä kerrotaan olleen Hailuodon vanhinta asutusta, mutta vuoden 2016 inventoinnissa kivirakenteet tulkittiin jonkin kirkonkylän talon viljelyksiksi.
Vuoden 2024 koekaivauksen yhteydessä alueelta (n. 200x120m) kartoitettiin yhteensä 36 maanpinnalle erottuvaa kiinteää muinaisjäännöstä. Kohteessa on 13 kuoppaa tai kuopannetta, kuusi muodoltaan epämääräistä kivensekaista maakumpua, viisi pitkää ojannetta, neljä turpeenalaista epäselvää kiveystä, kolme selvärajaista kiuasta, kaivo ja kellarikuoppa. Kohteen keskellä olevia peltoalueita rajaa puolenkymmentä pitkää muokkausreunaa eli kanttia. Kairausnäytteissä peltomaata sisältäviä näytteitä on laajemmalla alueella, miltei koko kohteen alalla. Kenttätutkimusten perusteella kohde on ollut sekä asuinpaikka eli varhainen talonpaikka, jota on myöhemmässä vaiheessa käytetty viljelyyn. Kiukaat ja todennäköisesti myös kellarikuoppa liittyvät asumuksiin. Jälkimmäinen on tulkittu olleen rakennuksen sisällä. Talonpaikkaan liittyy myös kaivon jäännös kohteen keskiosassa. Viljely alueella on jatkunut 1800-luvulle.
Kohteen luoteispään tasalla Sunikarin tien toisella puolella on oja, joka ontulkittu kohdetta nuoremmaksi(keskikohta noin 7214874 / 386070 ETRS). |
| metsakeskus.1000028443 |
72 |
Marjaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
386180.00000000 |
7214910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028443 |
Alueelta on pitkään ollut tiedossa useita kuopanteita, kiviraunioita, kaski-/viljelysraunioita,sekä mahdollisia kiuasraunioita. Marjaniemessä kerrotaan olleen Hailuodon vanhinta asutusta, mutta vuoden 2016 inventoinnissa kivirakenteet tulkittiin jonkin kirkonkylän talon viljelyksiksi.
Vuoden 2024 koekaivauksen yhteydessä alueelta (n. 200x120m) kartoitettiin yhteensä 36 maanpinnalle erottuvaa kiinteää muinaisjäännöstä. Kohteessa on 13 kuoppaa tai kuopannetta, kuusi muodoltaan epämääräistä kivensekaista maakumpua, viisi pitkää ojannetta, neljä turpeenalaista epäselvää kiveystä, kolme selvärajaista kiuasta, kaivo ja kellarikuoppa. Kohteen keskellä olevia peltoalueita rajaa puolenkymmentä pitkää muokkausreunaa eli kanttia. Kairausnäytteissä peltomaata sisältäviä näytteitä on laajemmalla alueella, miltei koko kohteen alalla. Kenttätutkimusten perusteella kohde on ollut sekä asuinpaikka eli varhainen talonpaikka, jota on myöhemmässä vaiheessa käytetty viljelyyn. Kiukaat ja todennäköisesti myös kellarikuoppa liittyvät asumuksiin. Jälkimmäinen on tulkittu olleen rakennuksen sisällä. Talonpaikkaan liittyy myös kaivon jäännös kohteen keskiosassa. Viljely alueella on jatkunut 1800-luvulle.
Kohteen luoteispään tasalla Sunikarin tien toisella puolella on oja, joka ontulkittu kohdetta nuoremmaksi(keskikohta noin 7214874 / 386070 ETRS). |
| metsakeskus.1000028443 |
72 |
Marjaniemi |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27007 |
386180.00000000 |
7214910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028443 |
Alueelta on pitkään ollut tiedossa useita kuopanteita, kiviraunioita, kaski-/viljelysraunioita,sekä mahdollisia kiuasraunioita. Marjaniemessä kerrotaan olleen Hailuodon vanhinta asutusta, mutta vuoden 2016 inventoinnissa kivirakenteet tulkittiin jonkin kirkonkylän talon viljelyksiksi.
Vuoden 2024 koekaivauksen yhteydessä alueelta (n. 200x120m) kartoitettiin yhteensä 36 maanpinnalle erottuvaa kiinteää muinaisjäännöstä. Kohteessa on 13 kuoppaa tai kuopannetta, kuusi muodoltaan epämääräistä kivensekaista maakumpua, viisi pitkää ojannetta, neljä turpeenalaista epäselvää kiveystä, kolme selvärajaista kiuasta, kaivo ja kellarikuoppa. Kohteen keskellä olevia peltoalueita rajaa puolenkymmentä pitkää muokkausreunaa eli kanttia. Kairausnäytteissä peltomaata sisältäviä näytteitä on laajemmalla alueella, miltei koko kohteen alalla. Kenttätutkimusten perusteella kohde on ollut sekä asuinpaikka eli varhainen talonpaikka, jota on myöhemmässä vaiheessa käytetty viljelyyn. Kiukaat ja todennäköisesti myös kellarikuoppa liittyvät asumuksiin. Jälkimmäinen on tulkittu olleen rakennuksen sisällä. Talonpaikkaan liittyy myös kaivon jäännös kohteen keskiosassa. Viljely alueella on jatkunut 1800-luvulle.
Kohteen luoteispään tasalla Sunikarin tien toisella puolella on oja, joka ontulkittu kohdetta nuoremmaksi(keskikohta noin 7214874 / 386070 ETRS). |
| metsakeskus.1000028444 |
72 |
Äijänkangas |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
396460.00000000 |
7207782.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028444 |
Äijänkankaalla kerrotaan olevan kehämäinen kiveys, Äijänhauta, joka olisi 1700-luvulta oleva hautapaikka. Paikkaan liittyy useita hieman erilaisia kertomuksia. Yhden kertomuksen mukaan haudattu olisi luukkaan mies, joka noituutensa vuoksi ei saanut lepoa kirkkomaassa vaan häiritsi eläviä. Hänet kaivettiin ylös ja soudettiin vielä saarena olleeseen Hanhiseen. E. Merilä (Toisten nurkista. Hailuodon kulttuuriympäristöohjelma, 2003, s. 111) lainaa seurakunnan haudattujen luetteloa vuodelta 1761. Lainaus viittaa kerrotunlaiseen tapahtumaan. Paikka on merkitty kohdemerkinnällä vuoden 1980 peruskartalle. Merkintä perustunee vuonna 1976 saatuihin paikkatietoihin, joita ei kuitenkaan tarkastettu tuolloin maastossa.
Vuoden 2016 inventoinnissa karttamerkinnän paikalla eikä sen lähiympäristöstä tavattu rakennetta, joka olisi ollut tulkittavissa ihmistyöksi, aluella oli vain luontaista kivikkoa.
Tilannearvio 2017: On mahdollista, että vuoden 1976 paikannus on väärä. Yhtenä mahdollisena sijaintipaikkana voi maastollisesti pitää esimerkiksi vuoden 1980 peruskartalle merkittyä luonnonkivikkoa noin 350 metriä länsilounaaseen kohdemerkinnästä. Tämä tarkastamaton kivikko vaikuttaa tuhoutuneen myöhemmin tietä tehtäessä. Äijänkankaaseen liittyy vahva perimätieto hautauksesta. Kohdetta ei joko ole oikein paikannettu tai se on tuhoutunut. Kyseessä voi olla myös erittäin vaikeasti havaittavasta kivikehästä. Esimerkiksi 1700-luvulla hailuotolaisten kalastajien kalastuspaikalla Sanskerissa on kirkon luon vanha hauta, jota reunustava kivikehä on hyvin vaatimaton (ks. Merilä 2003, kuva s. 31). |
| metsakeskus.1000028445 |
684 |
Uudenhuhdankallio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
211133.00000000 |
6789618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028445 |
Massiivinen rajamerkki sijaitsee avokalliolla Uotilan, Kollan ja Murtamon kylien rajalla. Se on siis ollut aikaisemmin myös Rauman mlk:n ja Lapin kuntien välinen rajamerkki. Kartalla kohteen nimi on Ristesampas, joka sekin viittaa rajaan. Isojakokartassa rajamerkki tunnetaan kuitenkin nimellä Uudenhuhdankallio. Rajamerkki tunnetaan ainakin jo vuodelta 1731. Uotilan kylän tiedetään polttaneen kaskia, johon vanha nimi viitannee. Suuri keskikivi on kaadettu paikaltaan. Viisarikiviä on asetettu osoittamaan rajan kulkua koilliseen ja kaakkoon. |
| metsakeskus.1000028448 |
684 |
Kuolimaa Jussila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
226700.00000000 |
6776150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028448 |
Kuolimaan kylän Rekola oli jakaantunut jo ennen isojakoa. Toinen taloista sijaitsi varsinaisen kylätontin eteläpuolella, toisella puolella Lapinjokea. Tämä kantatila, Jussila, sijaitsee Rantatien varrella, peltoaukeiden keskellä. Jussila on edelleen toiminnassa oleva tila.
Pihapiirin rakennuskanta on uudistunut voimakkaasti 1900-luvun aikana. Alueella saattaa kuitenkin olla säilyneenä maanalaisia, vanhempia rakenteita. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden. |
| metsakeskus.1000028450 |
290 |
Maunuvaara |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
628608.00000000 |
7094407.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028450 |
Latvanjokivarresta melko jyrkästi nousevassa Maunuvaaran etelärinteessä on tien länsipuolella, tien ja voimalinjan välissä syvä ja huolellisesti tehdyltä vaikuttava juoksuhauta, johon liittyy pesäkkeitä, todennäköinen korsupohja sekä muita kuoppia. Juoksuhaudan pituus on noin 150 metriä. Se sijaitsee pisteiden x = 7094470, y = 628483 ja x = 7094407, y = 628608 välissä (ETRS-TM35FIN). Varustus jatkuu tien itäpuolella, sen pituutta ei ole mitattu.
Alempana rinteessä tien itäpuolella on kivistä tehty, runsaan 0,3 kilometrin mittainen panssarieste. Se kulkee pisteiden x = 7094348, y =628648, x = 7094168, y = 628763 ja x = 7094063, y = 628737 kautta Latvanjärven rantaan asti. Ilmeisesti myös Maunuvaaran pohjoisrinteessä on varustuksia. Varustukset lienee tehty välirauhan aikana.
Nurmestien länsipuolella sijaitsevat linnoitteet on rajattu paikkatietokantaan 09/2017 laserkeilausaineiston perusteella. Rajaus on luonteeltaan ohjeellinen. Nurmestien itäpuolella sijaitsevat varustukset ja panssarivaunun este eivät erottuneet laserkeilausaineistossa eikä niitä ole rajattu paikkatietokantaan.
Vuoden 2021 inventointiraportissa todetaan: "Nurmestien länsipuoli on vuoden 2016 tarkastuksessa kuvatussa kunnossa. Tien länsipuolella, n. 10 m etäisyydellä nykyisestä tiestä, on säilynyt vanhan Nurmestien tierunkoa, pengertä ja sillan perustuksia Latvanjoen
ylityspaikassa. Vanhan tien jäännökset ovat hyvin säilyneet ja kuuluvat sillan perustusten kanssa samaan suojelukokonaisuuteen kuin puolustusvarustukset. Vanhan tielinjan vierestä lähtee kohti Latvanjärveä ehjänä säilynyt panssarieste paikasta N 7094340 I: 628632. Se on leveydeltään n. 10 m ja siinä on viisi riviä n. 1,5 m korkeita pystykiviä. Panssariesteen yläpuolella mäessä on linnoituslaitteita.
Vanhan Nurmestien pohjoispää menee kiinni nykyiseen tiehen. Muuten vanhatielinja kulkee 1–10 metrin etäisyydellä nykyisestä tiestä (N 7094182 E 628481 & N 7094409 E 628650 & N 7094276 E 628548 & N 7094320 E 628587). Puolustusvarustukset ovat 20–37 metrin etäisyydellä tiestä, panssarieste 33–287 m päässä. |
| metsakeskus.1000028452 |
684 |
Kodiksami Punni |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
227520.00000000 |
6779390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028452 |
Punnin tila sijaitsi jo 1700-luuvlla nykyisellä paikallaan varsinaisen kylätontin pohjoispuolella. Sikopiirimaan jaon kartassa v. 1839 on merkitty Anttilan ja Punnin talojen vanhat tontit yhteiselle kylätontille. Maisemallisesti merkittävällä paikalla sijaitseva kantatila, jonka rakennuskanta on uusiutunut voimakkaasti sotien jälkeisinä aikana.
Alueella on mahdollisesti säilyneenä vanhempia maanalaisia rakenteita. Alueen rajaus on suuntaa antava. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympärsitö huomioiden. |
| metsakeskus.1000028453 |
684 |
Kodiksami Saari-Uotila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
227660.00000000 |
6778210.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028453 |
Saari-Uotilan tila sijaitsi jo 1700-luvulla nykyisellä paikallaan varsinaisen kylätontin eteläpuolella. Erittäin hyvin säilynyt pihapiiri, joka on rakennushistoriallisesti erittäin merkittävä ja poikkeuksellisen arvokas umpipihamaisine piirteineen.
Kylätontin alueella on mahdollisesti säilyneenä maanalaisia, vanhempia rakenteita. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden. |
| metsakeskus.1000028454 |
684 |
Kodiksami Anttila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
228610.00000000 |
6778440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028454 |
Anttilan tila sijaitsi jo 1700-luvulla nykyisellä paikallaan kylätontin länsipuolella. Tilan rakennuskanta on uusiutunut voimakkaasti sotien jälkeisenä aikana.
Kylätontin alueella on mahdollisesti säilyneenä maanalaisia, vanhempia rakenteita. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden. Rajaus on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000028455 |
684 |
Mäentaka Vanha-Anttila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
229449.00000000 |
6778578.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028455 |
Mäentaan historia ulottuu ainakin 1500-luvulle. Varhaisin säilynyt maininta nimestä on vuodelta 1540. Tuolloin kylässä oli kaksi taloa. Isojako oli sitkeän riidan vuoksi saatetu valmiiksi vasta 1870. Anttilan sijaitsi varsinaisen kylätontin pohjoispuolella.
Alueella on mahdollisesti säilyneenä maanalaisia, vanhempia rakenteita. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden. Rajaus on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000028456 |
684 |
Kouklonojansuun kivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
231177.00000000 |
6776390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028456 |
Kohde sijaitsee Matovahantien itäpuolella, uuden sähkötolpan vieressä. Kouklonojansuun rajamerkki tunnetaan jo vuodelta 1571. Se sijaitsi aikanaan Lapin ja Hinnerjoen, nykyisin Rauman ja Euran rajalla. Kyseessä on viiden kiven ryhmä, jossa on pystyssä kolmiomainen keskikivi. Rajamerkki on kuvattu myös isonjaon asiakirjoissa. Pohjoiseen piirrettyä johtokiveä ei havaittu. |
| metsakeskus.1000028457 |
684 |
Salajärven koli |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
229968.00000000 |
6782662.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028457 |
Salajärven rannalla, kesäasunnon pihassa sijaitsee Salajärven Koli - niminen rajamerkki. Se sijaitsi aikanaan Lapin ja Euran, nykyisin Rauman ja Euran rajalla. Ensimmäinen maininta siitä on jo vuodelta 1463. Isojakokartan kuvauksessa puhutaan kalliosta rajana, mutta ilmeisesti tämän jälkeen paikalle on koottu kivistä paremmin erottuva rajamerkki. Se on kivien ympäröimä pystykivi. Sana koli rajamerkin nimessä muistuttaa aluella 1600-luvulla alkaneesta hiilenpolttovelvoitteesta Kauttuan ruukille.
Venäläisessa topografikartassa vuodelta 1903 paikalla näkyy torppa. Nykyisen kesäasunnon pihapiirissäon vielä kaksi vanhaa piharakennusta. Rajamerkki sijaitsee lähempänä rantaa olevan ulkorakennuksen länsipäässä. |
| metsakeskus.1000028458 |
710 |
Jussarö Östergruvorna |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27008 |
308241.00000000 |
6637419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028458 |
Kohde sijaitsee Jussarön koillisosassa. Vyöhyke kalliomännikköä Jussarön itärannalta saaren keskiosaan. Alueelta on erotettu 20 erillistä kulttuuriperintökohdetta. Se käsittää vuosina 1834-1861 toimineen rautakaivoksen itäisimmät kuilut, hevosvintturien ja rakennuksen jäännökset ja louhekasat.
Paikalla on yhdeksän kaivoskuilua itä-länsisuuntaisessa rivissä. Kuiluista kuusi on nimetty nimetty Fredrik Tengströmin vuonna 1843 laatiman kartan mukaan kirjaimin G (Kärrgruvan), H (Östra djupgruvan), I (Östra strandgruvan), L (Östra nygruvan), M (Östra lillgruvan) ja N (Östra mellangruvan).
Alueen yhteispituus on 120 metriä. Kuilujen pituudet ovat 8 - 22 metriä ja leveydet 2 - 5 metriä. Syvimmän kuiluista kerrotaan olevan 48 metriä syvä. Kuilujen kerrotaan myös oleva toisiinsa liitoksissa tunneleilla. Nykyään kaikki kuilut ovat veden täyttämiä.
Kuilujen pohjois- ja itäpuolella on suuria jätekivikasoja. Jokaisen kuilun eteläpuolella on jätekivistä rakennettu tasomainen rakenne. Lisäksi alueella on rakennusen pohja, kellari, ja louhekasoja sekä hevosvintturitasanteita.
Kohde on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä, johon kaivosmuistojen lisäksi sisältyy merenkulun historiaa (Rakennettu kulttuuriympäristö 1993). |
| metsakeskus.1000028459 |
751 |
Tainijoensuu länsi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434160.00000000 |
7306780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028459 |
Kohde sijaitsee Simojoen pohjoisrannalla, Tainijoen länsirannalla, pellolla n. 25m Tainijoensuun talosta etelälounaaseen. Alueelta on löydetty kivitaltta (Simon kotiseutumuseo 185), jonka löytöpaikan tarkastuksessa vuonna 1984 ei havaittu merkkejä asuinpaikasta. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä löytäjältä saadun tiedon mukaan paikalta olisi vesijohtotöiden yhteydessä löytynyt lisää kiviesineitä. Vesijohto-ojan kohtaa tarkastettaessa merkkejä asuinpaikasta ei kuitenkaan havaittu. |
| metsakeskus.1000028460 |
20 |
Järviö |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
323180.00000000 |
6787342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028460 |
Oriniemen tytärkylän Järviön kylän taloista mainitaan asutuksen yleisluettelossa Naakkala vuonna 1539 ja Naakkalasta vuonna 1546 erotettu Hannula. Myöhempiä taloja ovat Jussila ja Hannulasta erotetut Lapio ja Mikkola. Historiallisten karttojen perusteella Naakkala ja Hannula ovat sijainneet kylämäen länteen laskevalla rinteellä Järviöntien eteläpuolella. Järviöntien pohjoispuolelle asutus on todennäköisesti levinnyt 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla.
Kylätontti on pääosin asuttu ja pihapiirit vaikuttavat hoidetuilta. Maisemaan on vaikuttanut Tampereenväylän rakentamien kylätontin länsipuolelle, tosin Järviöntien linjaus kylän tonttimaan kohdalla noudattanee historiallisista kartoista tunnistettavaa linjausta. Osa kylätontin vanhimmasta osasta on nykyisin autiona. Sama osa näyttäsi olevan vuoden 1959 kartassa rakentamaton, joten tällä osin kylätontin vanhimmista osista saattaa olla säilynyt muinaisjäännöksenä pidettäviä rakenteita. Kylätontin autioitunut osa on kasvanut umpeen. Kylätontin 1700-luvun kartoista tunnistettavat itäosat ovat pääosin nykyisin asuttujen talojen tonttimaata. Läntisin osa tonttimaasta vaikutta voimakkaasti rakennetulta, mahdollisesti ainakin osin tuhoutuneelta. Mahdollisesti parhaiten säilynyttä osaa kylän tonttimaasta voidaan pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä.
Huhtikuussa 2015 Akaan Järviön historiallisen kylätontin laidalla suoritettiin kaivutyön arkeologinen valvonta. Kiinteästä muinaisjäännöksestä ei havaittu merkkejä. Myöskään valvonnassa 2018 kaapelilinjalta ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000028462 |
426 |
Mäkränniemi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
625541.00000000 |
6932769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028462 |
Kohde sijaitsee eteläkaakkoon pistävän, noin puoli kilometriä pitkän ja 300–400 m leveän Mäkränniemen kärkiosan itärannalla. Paikalla on noin sata metriä pitkä ja 50 m leveä moreenikumpare, joka kohoaa pari metriä ympäröivän tasamaan yläpuolelle. Kumpareella tavattiin tarkastuksessa runsaasti asutusjäännöksiä.Maaperä on kumpareella vaihtelevasti kivistä. Paikoin kiviä on pinnalla harvakseltaan, paikoin, pienemmillä alueilla tiheänä kivikkona. Kumpa-reella kasvaa koivuvaltaista lehtimetsää. Paikoin aluskasvillisuutena on tiheää pensaikkoa. Ympäröivä tasamaa on savista peltoa, joka oli inventoinnin aikana nurmen peittämää. Pelto kiertää noin 30 m leveänä kaistaleen myös kumpareen itäpuolelle, sen ja rannan väliin. Ranta on noin 50 m päässä kumpareen reunasta. Mäkränniemi erottaa idässä olevan Reilammen ja siihen kauempana liittyvän Riihi-lammen Oriveden Telmonselästä. Lammet yhdistää Oriveteen Mäkränniemen ja Kuikanniemen välissä oleva kapea Kuikansalmi. Mäkränniemen sijainti Liperin keskustan vanhan asutuksen ja kulkureittien kannalta on keskeinen.
Paikalla on ollut yksi Lamminniemen kylän taloista ennen isojakoa. Kyseisestä talosta, joka ennen isojakoa on ilmeisesti ollut Lamminniemen kylän talo numero 6, on isojaossa (1848 - 1870), kun kaikki Liperin keskustan vanhat kylät on yhdis-tetty Liperin kyläksi, tullut Liperin kylän talo numero 6 Mäkränniemi. Talo on kui-tenkin isojaossa siirretty muutaman kilometrin päähän itään, Ruunakankaalle. Vanha talonpaikka Mäkränniemessä on liitetty talon Liperi 1 Lehmonniemi (entinen Lamminniemi 1) maihin. Samoin on käynyt isojakokarttaan noin 200 m lounaa-seen, Mäkränniemen lounaisrannalle merkitylle toiselle tontille. Lehmonniemen ta-lo sijaitsee noin puoli kilometriä luoteeseen, Mäkränniemen tyvellä. (MHA Liperi D43:5/1-111)
Osa jäännöksistä, erityisesti suuren perustuksen itäpuolella oleva kuoppa, saatta-vat olla uudempiakin, osa taas vanhempia. Joka tapauksessa paikalta on hyvät mahdollisuudet löytää myös vanhemman asutuksen jäännöksiä, koska vanhem-paa asutusta asutushistoriallisen tutkimuksen mukaan on ollut, ja koska kumpare on säästynyt modernilta maankäytöltä. |
| metsakeskus.1000028463 |
426 |
Koivikko |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
623308.00000000 |
6937325.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028463 |
Kohde sijaitsee luoteeseen suuntautuvalla matalalla ja loivapiirteisel-lä hiekkamoreeniharjanteella, jonka korkeimmilla kohdilla peruskallio paikoin pis-tää esiin samansuuntaisina laakeina kalliopintoina. Maaperä on melko vähäkivistä. Paikka on harjanteen laen reunalla ja loivasti lounaaseen laskevalla rinteellä. Rinne muuttuu tasamaaksi 20–40 m päässä lounaassa. Tasamaa on peltona.
Paikalla on ollut yksi Riihilahden kylän taloista ennen isojakoa. Talosta, joka ennen isojakoa on ollut Riihilahden kylän talo numero 13, on isojaossa (1848 - 1870), kun kaikki Liperin keskustan vanhat kylät on yhdistetty Liperin kyläksi, tullut Liperin kylän talo numero 28 Koivikko. (MHA Liperi D43:5/1-111). Kartassa 1700-luvun lopulta (MH MH 379) Kokonlammen itäpuolella näyttää olevan jo kaikki se asutus, joka siellä oli puoli vuosisataa myöhemmin pitäjänkarttaan merkittynä, ilmeisesti myös Koivikon talo,vaikka yksittäisiä taloja kuvaavien pisteiden liittäminen taloihin onkin kartan pienen mittakaavan vuoksi epä-varmaa. Paikalla havaittiin useita rakennusjäännöksiä ja muita asutukseen liittyviä jäännöksiä.
Suurin osa Koivikon tontin tienoilla havaituista asutusjäännöksistä lienee 1700- ja 1800-luvuilta. Kuitenkin ottaen huomioon asutushistoriallisen karttamateriaalin puutteellisuus alueella ennen 1700-luvun jälkipuoliskoa ja paikan sijainti asutuksen kannalta aiemmin keskeisen Kokonlammen kautta kulkevan vesireitin varrella, ei ole mahdotonta, että alueella olisi vanhempiakin asutusjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000028463 |
426 |
Koivikko |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27008 |
623308.00000000 |
6937325.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028463 |
Kohde sijaitsee luoteeseen suuntautuvalla matalalla ja loivapiirteisel-lä hiekkamoreeniharjanteella, jonka korkeimmilla kohdilla peruskallio paikoin pis-tää esiin samansuuntaisina laakeina kalliopintoina. Maaperä on melko vähäkivistä. Paikka on harjanteen laen reunalla ja loivasti lounaaseen laskevalla rinteellä. Rinne muuttuu tasamaaksi 20–40 m päässä lounaassa. Tasamaa on peltona.
Paikalla on ollut yksi Riihilahden kylän taloista ennen isojakoa. Talosta, joka ennen isojakoa on ollut Riihilahden kylän talo numero 13, on isojaossa (1848 - 1870), kun kaikki Liperin keskustan vanhat kylät on yhdistetty Liperin kyläksi, tullut Liperin kylän talo numero 28 Koivikko. (MHA Liperi D43:5/1-111). Kartassa 1700-luvun lopulta (MH MH 379) Kokonlammen itäpuolella näyttää olevan jo kaikki se asutus, joka siellä oli puoli vuosisataa myöhemmin pitäjänkarttaan merkittynä, ilmeisesti myös Koivikon talo,vaikka yksittäisiä taloja kuvaavien pisteiden liittäminen taloihin onkin kartan pienen mittakaavan vuoksi epä-varmaa. Paikalla havaittiin useita rakennusjäännöksiä ja muita asutukseen liittyviä jäännöksiä.
Suurin osa Koivikon tontin tienoilla havaituista asutusjäännöksistä lienee 1700- ja 1800-luvuilta. Kuitenkin ottaen huomioon asutushistoriallisen karttamateriaalin puutteellisuus alueella ennen 1700-luvun jälkipuoliskoa ja paikan sijainti asutuksen kannalta aiemmin keskeisen Kokonlammen kautta kulkevan vesireitin varrella, ei ole mahdotonta, että alueella olisi vanhempiakin asutusjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000028464 |
426 |
Homanniemi |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
624752.00000000 |
6935144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028464 |
Homanniemen pohjoiskärjessä on kallioinen ja kivikkoinen metsäalue. Tämän alueen itäosassa havaittiin ainakin kolme rakennuksenperustusta. Perustukset 1 (koko 8,5x8,5m) ja 2 (7x7m) tehty lohkokivistä ja maasta. Molemmissa uuninjäännökset koilliskulmassa.
Näistä n. 30 m pohjoiseen on kolmas rakennuksenperusta, jonka penkit ovat tehty kivistä ja maasta ja ovat matalat, paikoin epäselvät ja katkelmalliset, kooltan n. 7x7,5 m, uunin jäännös länsiseinämän keskiosassa.
Edellisestä n. 20 m itäkoilliseen, kallioharjanteen pohjoisosassa havaittiin muutaman kymmenen senttimetrin korkea, n. 3 x 2 m laajuinen kivikasa. On epäselvää onko kyseessä tulisijan tai uunin jäännös vai raivausröykkiö. Sijainnin perusteella todennäköisimmältä vaikuttaa riihen kiuas.
Em. alueen itä- ja kaakkoispuoliselta peltoalueelta löytyi melko runsaasti historiallisen ajan keramiikkaa (pääasiassa ns. karjalaista keramiikkaa). Löytöalueella pellon pinta oli selvästi ympäristöä tummempi ja tällä alueella oli runsaasti palaneita kiviä. Havaintojen perusteella peltoalueella on historiallisen ajan asuinpaikka, löytöjen perusteella 1700-luvulta tai varhaisemmalta historialliselta ajalta.
Edelliseltä alueelta n. 150 m länteen löytyi n. 80 x 30 m:n alalta peltokynnöksestä 3 kpl ns. karjalaista keramiikkaa ja yksi kappale punasavikeramiikkaa. Keskittymiä löydöissä ei ollut, myöskään tummaa maata tai liesikivien keskittymiä ei havaittu. Toistaiseksi tätä läntisintä kohtaa tulee havaintojen perusteella pitää historiallisen ajan hajalöytöpaikkana. |
| metsakeskus.1000028465 |
426 |
Rikkilänlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
625680.00000000 |
6932141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028465 |
Hiekkapohjaisen, lounaaseen viettävän kynnöspellon pinnasta löytyi kvartsi-iskoksia noin 80 x 20 m alalta. Korkeuden (noin 80 m) perusteella kyseessä on varhaismetallikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000028466 |
426 |
Mäkränniemi länsi |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27008 |
625330.00000000 |
6932638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028466 |
Kallioharjanteen eteläpäässä on n. 6 x 5 m kokoisen rakennuksen perustus. Penkki on tehty maasta ja kivistä. Uunin jäännökset ovat koilliskulmauksessa. (N 6932638 E 625330).
Kallioharjanteen keskiosassa on kivistä tehty rakennuksenperutusta, jossa on edelleen joitakin lahojen hirsien jäännöksiä, joissa on lankanauloja. Tämä on selvästi nykyaikainen jäännös, peräisin 1900-luvulta, mahdollisesti ladon perustus. Siis ei muinaisjäännös.
Kallioharjanteen pohjoispäässä on kaksi rakennuksenperustusta, rakennettu lohkokivistä.
Pohjoisempi rakennuksenperusta on kooltaan 5 x 6 m,uunin jäännökset ovat koilliskulmassa. (N 6932712 E 625342). Eteläisempi on kooltaan 3 x 3 m, uunin jäännöksiä ei havaittu.
Kohteiden ajoituksesta ei ole muuta tietoa kuin se, että keskellä sijaitseva ladon tms. jäännös on selvästi nykyaikainen. Rakennustavan perusteella vaikuttaa siltä, että pohjoisimmat rakennuksenjäänteet ovat 1800- tai 1900-luvuilta. Eteläisin ra-kennuksenpohja vaikuttaa sekä rakenteensa että maatumisensa puolesta näitä varhaisemmalta. |
| metsakeskus.1000028467 |
426 |
Lamminniemi Hovipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
625558.00000000 |
6933922.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028467 |
Kynnöspellossa havaittiin historiallista asuinpaikkaa osoittavia löytöjä noin 120 x 40 m alalla. Suurin osa löydöistä oli ns. karjaista keramiikkaa -siis 1700-luvulta tai varhaisempaa.
Koko hovinpellon aluetta ei ollut aikaa tarkastaa. On mahdollista, että muinaisjäännösalue ulottuu laajemmallekin. |
| metsakeskus.1000028468 |
426 |
Kokkomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
623973.00000000 |
6935613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028468 |
Itäkaakkoon viettävässä kynnöspellossa havaittiin kaksi kappa-letta kivisavikeramiikkaa ja yksi kappale punasavikeramiikkaa. Peltokynnöksessä oli myös vastikään hajalle kynnetty pieni kivetty liesi - kiviä ja nokimaata oli noin 200 x 150 cm:n alalla. Havaintojen perusteella paikalla on historiallisen ajan asuinpaikka, jossa rakenteita saattaa vielä olla kyntökerroksen alapuolella.
Ympäröiviltä pelloilta on vuonna 2023 ilmoitettu metallinetsintälöytöjä, joista vanhin selkeästi ajoitettu on vuoden 1681 raha. |
| metsakeskus.1000028469 |
398 |
Koiskala 3 |
10002 |
12008 |
13090 |
11006 |
27000 |
434490.00000000 |
6762285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028469 |
Kohde sijaitsee Koiskalan kartanon lännenpuoleisella peltoalueella, pellon halki kulkevan tien ja tilan läpi vievän tien risteyskohdan lounaispuolella. Paikalta on löytynyt kesä-heinäkuussa vuonna 2015 metallinetsinnässä raha (1/2 äyri, 1561-1568), pyöreän kupurasoljen kappale, kanta - ja sarasormus sekä kaksi pronssihelaa (KM 40922: 1-6). Löydöt tehtiin noin 50 x 50 m laajuiselta alueelta. Esineiden löytösyvyys pellon kyntökerroksessa oli noin 5-25 cm.
Löytöpaikan pohjoispuolelta, tien toiselta puolelta on löytynyt 16.10.2015 metallinetsinnässä mm. rautakautinen rannerenkaan katkelma ja linturiipus sekä historiallisen ajan sarasormus (KM 41037: 1-4, ks. alakohteet). Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 10-25 cm.
Löytöpaikasta noin 100 metriä itää sijaitsee Koiskalan kartano (398500002) ja noin 150 metriä etelään Koiskala (1000024125).
Vuoden 2021 -2 tutkimusajankohtana peltoalueet oli kynnetty ja pellolla saattoi vapaasti kävellä, sillä kylvöjä ei olut vielä tehty. Peltoalueella oli siten hyvät olosuhteet pintapoiminnalle. Muinaisjäännösrekisterin mukaisen Löytötihentymän kohdalla (n. 100 m mpy.) pelto on kivisempää ja hiekkaisempaa kuin peltoalueella muutoin, jossa maa on savisempaa. Osa kivistä vaikutti kuumuuden rapauttamilta. Pellon pinnalla oli pala palanutta savea tai tiiltä (N 6762333 E 434474). Pellolla kairatessa ei kyseisellä kohdella kuitenkaan todettu mitään viiteitä kulttuurikerroksesta. Noin 30 cm tasaisen multaisen hieman
tummemman muokkauskerroksen alla oli puhdas keltainen hiekka.
Vaikuttaa siltä, että pitkään jatkunut ja jossain vaiheessa syvällekin ulotettu peltojen muokkaus on myllännyt mahdolliset paikalla olleet varhaisempia asutusten tai muun maankäytön kuten hautausten jäännökset. Asutuksesta jäljellä on lähinnä pellossa tavattavia irtolöytöjä.
Vuoden 2021-2 inventoinnin perusteella metallinetsinkohteet on liitetty Koiskalan kartano- kohteen (398500002) aluerajaukseen. |
| metsakeskus.1000028469 |
398 |
Koiskala 3 |
10002 |
12008 |
13090 |
11033 |
27000 |
434490.00000000 |
6762285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028469 |
Kohde sijaitsee Koiskalan kartanon lännenpuoleisella peltoalueella, pellon halki kulkevan tien ja tilan läpi vievän tien risteyskohdan lounaispuolella. Paikalta on löytynyt kesä-heinäkuussa vuonna 2015 metallinetsinnässä raha (1/2 äyri, 1561-1568), pyöreän kupurasoljen kappale, kanta - ja sarasormus sekä kaksi pronssihelaa (KM 40922: 1-6). Löydöt tehtiin noin 50 x 50 m laajuiselta alueelta. Esineiden löytösyvyys pellon kyntökerroksessa oli noin 5-25 cm.
Löytöpaikan pohjoispuolelta, tien toiselta puolelta on löytynyt 16.10.2015 metallinetsinnässä mm. rautakautinen rannerenkaan katkelma ja linturiipus sekä historiallisen ajan sarasormus (KM 41037: 1-4, ks. alakohteet). Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 10-25 cm.
Löytöpaikasta noin 100 metriä itää sijaitsee Koiskalan kartano (398500002) ja noin 150 metriä etelään Koiskala (1000024125).
Vuoden 2021 -2 tutkimusajankohtana peltoalueet oli kynnetty ja pellolla saattoi vapaasti kävellä, sillä kylvöjä ei olut vielä tehty. Peltoalueella oli siten hyvät olosuhteet pintapoiminnalle. Muinaisjäännösrekisterin mukaisen Löytötihentymän kohdalla (n. 100 m mpy.) pelto on kivisempää ja hiekkaisempaa kuin peltoalueella muutoin, jossa maa on savisempaa. Osa kivistä vaikutti kuumuuden rapauttamilta. Pellon pinnalla oli pala palanutta savea tai tiiltä (N 6762333 E 434474). Pellolla kairatessa ei kyseisellä kohdella kuitenkaan todettu mitään viiteitä kulttuurikerroksesta. Noin 30 cm tasaisen multaisen hieman
tummemman muokkauskerroksen alla oli puhdas keltainen hiekka.
Vaikuttaa siltä, että pitkään jatkunut ja jossain vaiheessa syvällekin ulotettu peltojen muokkaus on myllännyt mahdolliset paikalla olleet varhaisempia asutusten tai muun maankäytön kuten hautausten jäännökset. Asutuksesta jäljellä on lähinnä pellossa tavattavia irtolöytöjä.
Vuoden 2021-2 inventoinnin perusteella metallinetsinkohteet on liitetty Koiskalan kartano- kohteen (398500002) aluerajaukseen. |
| metsakeskus.1000028471 |
426 |
Pirilänmäki |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
624318.00000000 |
6932594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028471 |
Pirilänmäen talon ja etelässä olevan mökkitien välisellä pensaikkoisella keto- ja metsäalueella merkkejä kolmesta rakennuksesta. |
| metsakeskus.1000028473 |
257 |
Kurkiranta P |
10007 |
12011 |
13121 |
11042 |
27000 |
363750.00000000 |
6669830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028473 |
Yhtenäinen n. 370 m pitkä taisteluhaudan jäänne, jonka eteläosassa on pesäkkeitä. Varustukset ovat sortuneita ja huonokuntoisia – mitään tukirakenteita ei niissä ole. Kyseessä on ehkä jv-komppanian tukikohta, joka on tehty aikana jolloin Porkkalan alue on ollut vuokralla Neuvostoliitolle v. 1944-56. Varustukset vaikuttavat tehdyn enemmänkin harjoitus-kuin linnoitustarkoituksessa ja näyttää siltä, että varustusta ei kaikilta osin ole alun perin tehty valmiiksi tai ainakaan ohjesäännön mukaiseen syvyyteen ja leveyteen. |
| metsakeskus.1000028474 |
167 |
Linnankukkula |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27003 |
677200.00000000 |
6940610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028474 |
Turvetuotantoalueen keskellä olevalta jyrkkäseinäisen kukkulan laelta on löytynyt metallinetsimellä mm. veitsiä, panssarinuolenkärkiä, vyönsolkia ja muita metalliseineitä ja niiden kappaleita. Paikalle tehdyn tarkastuksen yhteydessä alueelle tehdyissä koekuopissa havaittiin likamaata ja palokerrosta. Esineistön ja ajoitettujen hiilinäytteiden perusteella linnavuorta on käytetty pidemmän ajan 1300-1400 -luvuilta lähtien. Asutusjaksot lienevät olleet lyhyitä, sillä koekaivauksessa ja kaivauksessa ei ole löydetty keramiikkaa.
Linnavuorella on kartoitettu kuusi varmaa ja kaksi epävarmaa kiuasta. Ne liittynevät rakennuksiin; yksi niistä on tutkittu kokonaan (Laakso 2018). Lisäksi linnavuoren pohjoisosassa on todettu muuri, jota ei kuitenkaan ole tarkemmin tutkittu.
Paikkakunnalla on kerrottu perimätietona, että vainoaikoina on paettu Linnankukkulalle. |
| metsakeskus.1000028474 |
167 |
Linnankukkula |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27004 |
677200.00000000 |
6940610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028474 |
Turvetuotantoalueen keskellä olevalta jyrkkäseinäisen kukkulan laelta on löytynyt metallinetsimellä mm. veitsiä, panssarinuolenkärkiä, vyönsolkia ja muita metalliseineitä ja niiden kappaleita. Paikalle tehdyn tarkastuksen yhteydessä alueelle tehdyissä koekuopissa havaittiin likamaata ja palokerrosta. Esineistön ja ajoitettujen hiilinäytteiden perusteella linnavuorta on käytetty pidemmän ajan 1300-1400 -luvuilta lähtien. Asutusjaksot lienevät olleet lyhyitä, sillä koekaivauksessa ja kaivauksessa ei ole löydetty keramiikkaa.
Linnavuorella on kartoitettu kuusi varmaa ja kaksi epävarmaa kiuasta. Ne liittynevät rakennuksiin; yksi niistä on tutkittu kokonaan (Laakso 2018). Lisäksi linnavuoren pohjoisosassa on todettu muuri, jota ei kuitenkaan ole tarkemmin tutkittu.
Paikkakunnalla on kerrottu perimätietona, että vainoaikoina on paettu Linnankukkulalle. |
| metsakeskus.1000028475 |
791 |
Kurkiniemensaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
438202.00000000 |
7153014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028475 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pienellä korkealla mäellä Rantsilan kirkonkylän kaakkoispuolella olevalla suoalueella Kurkiniemen länsipuolella. Kohde on havaittu alun perin vinovalovarjostekuvasta. Mäki on erittäin kivinen, sillä on suuria siirtolohkareita ja etenkin mäen länsiosassa pirunpeltoa. Maaperä on kuitenkin hiekkaa. Mäellä kasvaa mäntyä. Vinovalovarjostekuvassa mäellä erottuu painanteiden muodostama kehä, mitoiltaan noin 40 x 30 metriä. Maastossa kehää on vaikea hahmottaa, mutta kivikkoon raivattuja asumuspainanteita on kuitenkin kehämäisesti mäen laen ympärillä. Lisäksi mäen itärinteellä on erillinen neljän painanteen rivi. Yhteensä asumuspainanteita on mäellä erotettavissa 14 kpl. Osa painanteista muodostaa rivi- ja paritaloja. Kolmeen painanteeseen tehdystä koekuopasta tuli löytöjä: kvartsia ja palanutta luuta.
2021: Yksi painanne (alakohde 15) sijaitsee kehän ja neljän painanteen rivin välissä. Myrskytuhoja etenkin mäen alarinteillä, mutta puita on kaatunut juurineen myös mäen päältä. |
| metsakeskus.1000028476 |
16 |
Sortuneenkallio |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
415304.00000000 |
6780324.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028476 |
Kiviaidat sijaitsevat Viitailan kylässä, lähellä Vesijärven rantaa Sortuneenkallionmäen rinteessä, lähellä mökkitietä. Tien pohjoispuolella olevassa mäenrinteessä erottuu selvänä kivirakennelmana (noin 40 cm korkea) yhtenäinen kiviaita. Aita seuraa mäen alareunaa noin 100 metrin matkalla. Aidassa on pieniä ulokkeita, ja se on hyväkuntoinen ja rakennettu asettelemalla lohkokiviä päällekkäin. Aidan päällä kasvaa jonkin verran sammalta, mutta muuten se on vielä selvästi maastossa erotettavissa. Rakennusaikaa on mahdoton määritellä tarkasti, mutta säilyvyyden perusteella ikää on noin 100–150 vuotta. Aita jatkuu myös tien eteläpuolella useiden kymmenien metrin päässä olevan toisena vastaavanlaisena rakennelmana. Tarkastuskäynnin yhteydessä kiviaitojen tarkkoja sijainteja ei mitattu tarkemmin, vaan määritys perustuu karttahavaintoihin. Eteläisemmän aidan paikka on ohjeellinen, sillä sankka metsä esti tarkan havainnoinnin.
Pohjoisempi aita seuraa tarkasti peruskartalle merkittyä tilusrajaa. Sama rajalinja näkyy myös 1840-luvulla tehdyssä Kurhilan pitäjänkartassa. Kun kiviaidan paikka asemoidaan kyseiselle kartalle, nähdään, miten se seuraa melko tarkkaan tätä vanhaa rajalinjaa. Näin ollen ainakin pohjoisempaa kiviaidan osaa on syytä pitää kyseisen rajalinjan aitana. |
| metsakeskus.1000028477 |
272 |
Jatkojoki |
10002 |
12014 |
13149 |
11006 |
27008 |
318770.00000000 |
7090549.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028477 |
Suomen sodan aikainen venäläisten vartiopaikka/väijytyspaikka Rantatien varrella. Paikalla on vielä nähtävissä kiviaitamaista rakennetta ja kumpareen reunalla on suuri maakivi, jota on pidetty vartiopaikan näkösuojana. Paikasta on tietoa julkaisussa Rauno Malviniemi: "Miten Kälviän asukkaat kokivat Suomen sodan 1808-1809". Kälviän Kotiseutuyhdistys ry. 2000. |
| metsakeskus.1000028477 |
272 |
Jatkojoki |
10002 |
12014 |
13149 |
11006 |
27000 |
318770.00000000 |
7090549.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028477 |
Suomen sodan aikainen venäläisten vartiopaikka/väijytyspaikka Rantatien varrella. Paikalla on vielä nähtävissä kiviaitamaista rakennetta ja kumpareen reunalla on suuri maakivi, jota on pidetty vartiopaikan näkösuojana. Paikasta on tietoa julkaisussa Rauno Malviniemi: "Miten Kälviän asukkaat kokivat Suomen sodan 1808-1809". Kälviän Kotiseutuyhdistys ry. 2000. |
| metsakeskus.1000028478 |
710 |
Malmikuja |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
316475.00000000 |
6664237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028478 |
Paikka sijaitsee Karjaan vanhasta kirkosta 1,1 km eteläkaakkoon, Ensitien pohjoispuolella ja Malmikujan lounaispuolella, Malmkullankadun päästä 120 m koilliseen.
Loivan metsärinteen tasanteella on hiilimiilun jäänne, jonka halkaisija on 14 m. Miilu näkyy matalana, pyöreänä kohumana, jota ympäröi oja. Miilun itäkupeessa on tieura, joka on hieman leikannut miilun reunaa. Miilu on nuoren metsän ja varpukasvillisuuden peittämä. Miilunpohja on muutoin ehjä. Sen keskelle tehdyssä koekuopassa on pintamaassa runsaasti hiiltä ja kekäleitä. Maaperä alueella on sorainen hiekka |
| metsakeskus.1000028479 |
257 |
Sundsberg Etelä 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
363265.00000000 |
6670114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028479 |
Paikalla on rakennuksen perusta, Perusta on tehty pääosin isohkoista luonnonkivistä, mutta siinä on ainakin yksi lohkottu kivi. Perusta on sammalpeitteinen. Se kohoaa maasta n. 40-50 cm. Perustan itäosa on kooltaan 4 x 4 m. sen lounais-kulmassa vaikuttaisi olevan uunin jäänne. Lounaiskulmasta - mahdollisesta uunista - länteen on n. 2 x 2 m laajuinen perustan osa. Rakennus sijaitsee vanhan pellon tai niityn reunamilla, metsän puolella, missä maasto hieman kohoaa sen pohjoispuolella olleesta niitystä (joka nyt metsittynyt). Puustosta päätellen jäänne on yli 40 v vanha, mutta kunnostaan päätellen se tuskin on 1700-luvulta tai sitä varhaisempi.
Vanhoissa kartoissa sen paikalle tai sen lähialueelle ei ole merkitty rakennuksia (kartat 1765, 1777, 1778, 1840, 1871, 1961, kuninkaankartasto). Lähin rakennus on ollut v. 1872 kartalle merkitty torppa, 260 m tästä koilliseen. Molemmat ovat sijainneet Hulluksen rusthollin (Ingvalsby) mailla. Vuoden 1961 peruskartalla paikalle tulee metsätie.
Rakennuksen ajoitus ja funktio eivät ole tiedossa. Se on mahdollisesti pienen riihen tai saunan jäänne. Todennäköinen ajoitus on 1900-luvu alku. |
| metsakeskus.1000028481 |
257 |
Sundsberg Etelä 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
362938.00000000 |
6669766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028481 |
Kallioisen mäen etelärinteellä on n. 80 x 70 m laajuisella alueella varustusten jäänteitä. Ne ovat ilmeisesti peräisin Porkkalan vuokra-ajalta 1944-1956. Alueella on neljä isohkoa kaivantoa ja kaksi pienempää. |
| metsakeskus.1000028482 |
257 |
Sundsberg Etelä 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
363281.00000000 |
6669859.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028482 |
Jyrkän kalliorinteen juurella on pitkulainen kaivanto, kooltaan n. 12 x 4 m. Etelä-pohjoissuuntainen kaivanto kaartuu päistään länteen. Kaivanto vaikuttaa samanlaiselta, kuin 300 m lännessä olevat venäläisten tekemät kaivannot, mutta keskeneräiseltä. Kaivannon pohjalla oli vettä, mistä syystä kaivuu on saatettu jättää kesken. Puusto paikalla on nuorehkoa ja tiheää kuusinäreikköä. |
| metsakeskus.1000028483 |
638 |
Långkärrsmarken E |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
435344.00000000 |
6686835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028483 |
Kalliomäen laen eteläpuolella on hiekkamaaperäinen tasanne, jonka koillislaidalla on laakea ja matala painanne - oletettavasti kivikautinen ns. asumuspainanne, talon pohja. Painanteeseen tehdystä koekuopasta tuli kvartsi-iskos. Painanteen luoteispuolelle tehdystä koekuopasta tuli pieniä palaneen luun muruja, jokunen kvartsi-iskos ja saviastian pala. Noin 10-15 cm syvyydestä mineraalimaan pinnasta alkaa vahva kulttuurikerros joka jatkuu n. 30 cm syvyyteen - löydöt koekuopasta tulivat n. 25 cm syvyydestä.
Hiekkamaaperäinen ja kivetön tasanne on kooltaan n 60 x 25 m. Löydöt ja painanne ovat tasanteen itäosasta. Tasanteen eteläpuolella on loivahko muinainen rantatörmä, jonka juuri on n. 17,5 m tasolla. Rannansiirtymiskronologian perusteella paikka olisi voinut olla asuttuina n. 3100-3600 eKr. aikavälillä. Löytynyt keramiikan pala on lähes sekoitteetonta ja koristeeton ja siinä on ehkä chamottea - savimassa vaikuttaa epähomogeeniselta. Siinä lienee ollut orgaanista sekoitetta joka on jättänyt koloja pintaan. Sekoitteena on myös vähäisenä määränä kiillettä. Saviastian pala viittaa myöhäisempään neolitikumiin ja ajoitus voisi olla lähempänä 3100 eKr. kuin 3600 eKr. |
| metsakeskus.1000028484 |
638 |
Långkärrsmarken W |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
435066.00000000 |
6686853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028484 |
Hiekkakuopan pohjoispuolella on hiilimiilun pohja, jonka halkaisija on noin 9 m. Kyseessä on pyöreä matala maakumpu. Kumpua kiertää ojat, joista on nostettu maata, jolla hiileksi poltettavat puut on peitetty. |
| metsakeskus.1000028485 |
322 |
Valsverksholmen 2 |
10002 |
12015 |
13000 |
11006 |
27008 |
249465.00000000 |
6661835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028485 |
Valsverksholmen sijaitsee Taalintehtaan taajaman yhteydessä olevalla niemellä, entisellä Skepparholmenin saarella. Niemen itäpuolella on Bruksvikenin lahti ja lounaispuolella Tyska Holmenin saari. Valsverksholmenin alue on teollisuus- ja varastoaluetta.
Alueella on 1880-luvulle ajoittuvia entisen putlaus- ja valssilaitoksen jäännöksiä (ns. uuden valssaamon jäänteitä). Tunnistettavina jäännöksinä entisestä valssaamosta on säilynyt kaksi slagitiilistä seinää ja yksi käytöstä jäänyt rakennuksen osa. Lisäksi osana kohdetta on huomioitu vuonna 1912 rakennettu paineilmakattila. Vanhin valssaamorakennus Valsverksholmenin saarella on sijainnut koordinaattipisteestä noin 100 m pohjoiseen.
1) Slagitiilestä ja punatiilestä tehty seinä
L-kirjaimen muotoinen seinä, jonka pidempi sakara on noin 25 m pitkä ja lyhempi noin 9 m. Seinän korkeus vaihtelee 5 – 7 m välillä. Seinän paksuus on 0,5 m (slagitiilen koko on noin 47 cm x 22 cm x 22 cm). Ikkuna-aukkojen välisten pystypilarien kohdalla seinän paksuus on noin 0,8 m. Ulkoseinä on lännen puolella.
2) Slagitiilestä ja punatiilestä tehty rakennus
Slagitiilistä muurattu rakennus, jonka koko on 14 m (itä-länsi) ja leveys 5,7 m (5,2 m). Rakennuksella on korkeutta noin 6 m. Nykyisin erillään oleva rakennus on ollut aikanaan osa laajempaa rakennusta. Rakennusta on muokattu useaan otteeseen ja siihen kuuluu nuorempia puu- ja tiilirakenteita.
3) Slagitiilestä tehty seinä
Säilyneen seinän pituus on noin 10,3 m ja korkeus noin 5 m. Leveyttä seinällä on noin 1,3 m. Seinään on myöhemmin lisätty nuorempia tiilirakenteita. Säilynyt osa seinästä on osa laajempaa rakennusta. Todennäköisesti seinän pohjoisosa on ollut aikanaan osa ulkoseinää.
4) Asuinrakennus, Murju. Rakennusaineena on käytetty slagi- ja punatiiliä.
Asuinrakennukseksi rakennettu slagitiilirakennus. Koko 20 m x 10 m.
5) Paineilmasäiliö
Sähkölaitoksen itäpuolella piipun kupeessa ja putkien alla sijaitsee tehtaan tuotantoon liittyvä paineilmasäiliö 1900-luvun vaihteesta. Yli satavuotias laite on syytä säilyttää aiemmasta teollisuustuotannosta kertovana muistona. |
| metsakeskus.1000028486 |
638 |
Båtsmansängarna |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
434559.00000000 |
6686188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028486 |
Etelään menevän metsätien ja sen länsipuolella olevan kallion välillä on n. 20-30 m levyinen hiekkainen ja loivasti sen länsipuolella olevaa kalliota kohden kohoava tasanne. Tasanteella on pienen hiilimiilun pohja, jonka halkaisija on n. 8 m. Miilu on matala ja sen erottaa paremmin sitä kiertävistä ojista. Tien laidan ojassa erottuu tällä kohden palaneita kiviä ja nokista maata. Miilun itäreuna on pari metriä tiestä. |
| metsakeskus.1000028487 |
638 |
Tornberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
434490.00000000 |
6684684.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028487 |
Tornberget nimellä tunnetun kalliovuoren korkeimmalla kohdalla, joka on laen pohjoispäässä, on laaja (n 40 x40 m) kivikkoalue - "pirunpelto". Laki on kohdalla n. 38 m korkeustasolla. Kivikko on luontaisena matala ja sammalpeitteinen, koostuen n.60x50 - 20x20 cm kokoisista pyöristyneistä lohkareista. Korkeimmalla kohdalla kivikko nousee matalaksi ja laakeaksi röykkiöksi, joka on sammalpeitteetön. Avoimen ja röykkiömäisen kivikon ala on n. 20 x 20 m. Sen yli menee sähkölinja.
Kivikko on luontainen sellainen, joita usein esiintyy litorinatransgression aikaisella, pitkäaikaisella rantatasolla. Tällä alueella se on n. 30 m korkeustasolla. Tämä kivikko on "väärällä" korkeustasolla - jos se olisi jäiden kasaama niin se olisi syntynyt nopean vedenlaskun aikaan Itämeren Ancylusjärvivaiheessa, mikä vaikuttaa hieman oudolta. Kivikon korkein keskiosa ei vaikuta luontaiselta vaan ihmisen kasaamalta, tai "parantelemalta".
Paikallinen asukas kertoi, että kivikon kohdalla, vuoren korkeimmalla kohdalla on ollut ns. "ryssäntorni", josta mäki on saanut paikallisten käyttämän nimensä. Torni on hänen mukaansa purettu 1930 -luvulla. Kivikon ihmistekoisuuden vaikutelma saattaa myös johtua tornin tukirakenteista tms.
Luontaisen kivikon keskellä oleva avoin röykkiömäinen kivikko voi olla paikalla olleen kivikkoon rakennetun tornin rakentamisessa tai purkamisessa muotoutunut. Voi olla mahdollista että paikalla on kivikkoon kasatun pronssikautisen röykkiön jäännökset. Luontaisuuskaan ei ole täysin poissuljettu. |
| metsakeskus.1000028488 |
638 |
Brinkas NW |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
433221.00000000 |
6684961.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028488 |
Fagerstassa, Barnens Byn eteläpuolella on rannassa järeä, kivistä tehdyn rakennuksen perusta. Rakennuksen perusta on ja on ollut paikallisille vahoille asukkaille arvoitus ja sitä on kutsuttu "dum Kalles varviksi".
Rakennuksen perusta on kooltaan n. 15 x 25 m. Sen pohjoisosa on tehty järeistä, lohkotuista kivistä "kuin linnan muuriksi". Eteläosan perusta on matalampi eikä aivan niin järeä kuin pohjoisosa, jossa perusta myös syvempi, kellarimainen. Pohjoisella seinällä on oviaukko rakennukseen (kellariin?) jossa on kapea rakennuksen levyinen tila ja sen keskellä pieni järeillä kivillä sisemmästä perustusmuurista erkaneva huoneen tapainen. Tästä tilassa on myös "ikkuna-aukot" länsi ja itäseinissä.
Vanhoissa kartoissa (v. 1790-luvulta kolme yleiskarttaa, 1841, 1855, 1873, 1886, 1920, 1962) ei paikalle tai lähistölle ole merkitty rakennuksia. Rakentamistapansa perusteella rakennuksen perusta voisi olla 1800-1900 -luvuilta, tuskin 1800-lukua vanhempi. Koska siitä ei ole mitään muistitietoa viime vuosisadalla eläneillä ihmisillä, ajoittuu rakenne ilmeisesti 1800-luvun puolen välin tienoille. Voiko kyseessä olla jokin sotilaallinen rakennus (sen järeyden takia), esim. Kriminsodan aikainen? |
| metsakeskus.1000028489 |
638 |
Fagersta Backas |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
434062.00000000 |
6685118.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028489 |
Paikalla on rakennuksen kiviperusta. Paikka on tiheää pusikkoa. Paikallisen asukkaan mukaan kyseessä on 1920-luvun alussa puretun Backaksen talon perustukset (tuolloin kylän kaikki tilat yhdistettiin yhdeksi taloksi). Isojakokartan v. 1775 mukaan silloinen Backaksen talo olisi sijainnut 40-50 m etelämpänä (jossa ei mitään merkkejä talosta). Kyseessä oleva talonpaikka on varmuudella peräisin 1800-luvulta, mutta ei ole mahdotonta etteikö paikalla olisi voinut olla talo aikaisemminkin. Talonpaikka lähiympäristöineen on arkeologisessa mielessä hyvin säilynyt ja ehjä kokonaisuus - joskin vahvasti pusikoitunut. Kohteen ikä ja suojeluarvo on mahdollista selvittää vasta tarkemmissa tutkimuksissa. |
| metsakeskus.1000028490 |
638 |
Långmalm Rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
437166.00000000 |
6686314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028490 |
Ison maakiven päälle on kasattu neliönmuotoinen rajamerkki, kooltaan n. 1,5 x 1,5 m - maakiven kokoinen. Kivien päällä on sammalta, mutta jotkut kivet vaikuttavat hiljattain asetetuilta. Rajamerkin yli on tehty vuosi tai muutama sitten sähkölinja, jolloin merkki on ehkä saattanut vaurioitua ja sitä on paikattu, mikä selittäisi sen joidenkin kivien "tuoreuden" vaikutelman. Rajamerkistä n. 12 m länteen on viisarikivi. Rajamerkki on merkattu v. 1775 Vålaxin ja Gäddragin karttoihin nimellä Långmalms rå. Raja on kohdalla myös v. 1710 kartalla. Kyseessä on kolmen kylän välinen rajamerkki (Pirlax, Vålax ja Gäddrag). Raja on edelleen samalla paikalla. |
| metsakeskus.1000028491 |
638 |
Storbrinc Rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
434882.00000000 |
6685056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028491 |
Paikalla on kivistä kasattu rajamerkki, neliön muotoinen, kooltaan n. 1,5 x 1,5 m. Paikalle on merkitty v. 1775 isojakokartalle "Storbrinc rå" - nimen loppuosa ”brinc” on tulkinnanvarainen. Rajapiste on merkitty myös v. 1710 kartalle. Kyseessä on Vålaxin ja Fagerstan kylien välinen rajamerkki. Raja on edelleen samalla paikalla. |
| metsakeskus.1000028492 |
638 |
Skedbergs Rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
434236.00000000 |
6688314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028492 |
Mäen länsilaidalla, kalliokielekkeellä on vanha rajamerkki, ristin muotoinen ja siinä iso keskuskivi. Rajamerkistä 20 m luoteeseen on viisarikivi, samoin 5 m itä-kaakkoon ja 6 ja 16 m kaakkoon viisarikivet sekä 4 m etelälounaaseen. Raja on merkitty v. 1710 Vålaxin ja Fagerstan karttaan sekä v. 1775 Vålaxin karttaan nimellä Skedbergs rå. Kyseessä on viiden kylän (Fagersta, Vålax, Seitlax, Pirlax ja Ebbo) välinen rajamerkki. Tekotavasta päätellen se on vanha, isojakoa vanhempi. Raja on edelleen samalla paikalla. |
| metsakeskus.1000028493 |
638 |
Kihlbergs Rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
438562.00000000 |
6683374.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028493 |
Kallion juurella, sen pohjoispuolella on vanha rajamerkki, joka on merkitty v. 1775 Gäddragin isojakokartalle nimellä "Kihlbergs rå". Rajamerkki on huolellisesti kivistä ladottu, melko matala neliö, kooltaan n. 1,5 x 1,5 m, jonka keskellä on iso keskuskivi. Merkki on sammaleen ja varpujen peitossa. Kyseessä on vanha Gäddragin ja Kardragin kylien välinen raja. Raja on edelleen samalla paikalla. |
| metsakeskus.1000028494 |
638 |
Fikukärrs Rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
437606.00000000 |
6684102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028494 |
Paikalla on pohjoiseen laskevan kallion rinteessä kivistä ladottu rajamerkki, kooltaan n. 1,2 x 1,2 m ja metrin korkea. Laella on pystyssä keskuskivi. Rajapiste on merkitty v. 1775 Gäddragin isojakokarttaan nimellä "Fikukärrs rå". Kyseessä on Grännäsin ja Gäddragin kylien välinen rajamerkki. Raja on edelleen samalla paikalla. |
| metsakeskus.1000028495 |
638 |
Grännäs Rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
436886.00000000 |
6685388.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028495 |
Paikalla on rajamerkki, kivistä ladottu ja kooltaan n. 1,2 x 1,2 m. Rajapiste on merkitty Gäddragin v. 1775 karttaan nimellä "Grännäs rå". Kyseessä on Grännäsin ja Gäddragin kylien välinen rajamerkki. Raja on edelleen samalla paikalla. |
| metsakeskus.1000028497 |
638 |
Ängkärrs Rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
436933.00000000 |
6684973.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028497 |
Mäen länsirinteen alaosassa on paksun sammaleen peittämä vanha rajamerkki, kivistä ladottu ja kooltaan n. 1,5 x 1,5 m. Rajapiste on merkitty v. 1775 Gäddragin isojakokarttaan nimellä "Ängkärrs rå". Kyseessä on Grännäsin ja Gäddragin kylien välinen rajamerkki. Raja on edelleen samalla paikalla. |
| metsakeskus.1000028503 |
638 |
Wåglax sotilastorppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
435862.00000000 |
6685635.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028503 |
Sotilastorppa on sijainnut kallion päällä. Paikalla on edelleen vanha pieni "tölli". Sen lähistöllä ei ole mitään merkkejä vanhemmista rakenteista - alue on avokalliota. |
| metsakeskus.1000028504 |
638 |
Fagerstadby |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
434081.00000000 |
6685001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028504 |
Fagersta mainitaan ensimmäisen kerran v. 1404 muodossa Fagrastadha, myöhemmin Fagerstaby ja Fagerstadby. Vuonna 1544 kylässä oli kolme tilaa ja v. 1556 yksi tila jaettiin kahtia. 1700 luvun alussa kaikki tilat olivat autioituneet. 1700-luvun alussa kahta tilaa alkoi viljelemään Porvoolainen kultaseppä Fabritius ja vuonna 1750 kolmatta tilaa Stefan Löfving Hommanäsistä. Tilat olivat: Mattas, Backas, Henrikas ja sen toinen puolisko Mickos. v. 1919 kaikki tilat yhdistettiin yhdeksi maakirjataloksi nimeltä Henrikas jota alettiin kutsua Fagerstan kartanoksi. 1920 luvulla kartanosta lohkottiin useita palstoja (lähde: Selen 1996: Porvoon pitäjä kautta aikojen I).
Vuoden 1710 Samuel Broteruksen kartalla on kaksi taloa. Lähempänä järveä, idässä oleva talo on silmämääräisen paikannuksen perusteella tien kaakkoispuolella, missä nyt pusikkoista joutomaata. Kyseisellä paikalla on ollut talo vielä 1900-luvun puolessa välissä ja senaatinkartalla paikalla on talo. Alue on nyt varsin sekoittunutta ja käsitellyn tuntuista, kuoppaista joutomaata. Alueella ei voi erottaa silmänvaraisesti pinnalta eikä käsikairauksissa vanhempaan asutukseen viittaavia merkkejä. Talojen paikannus v. 1710 kartasta on myös varsin epävarma. Vuoden 1752 kartalla on kolme taloa, jotka paikantuvat tarkasti. Talot 1 ja 2 sijoittuvat täysin rakennetuille alueille: taloja ja pihamaata.
Fagerstan kylätontilla ei ole siihen suoranaisesti liittyvää muinaisjäännöstä säilyneenä |
| metsakeskus.1000028507 |
638 |
Gäddragin mylly 1 |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
438398.00000000 |
6683476.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028507 |
Vuoden 1775 Gäddragin isojakokarttaan (ja myös 1700-l lopun yleiskartoille ja 1841 pitäjänkartalle ja vielä 1873 senaatinkartalle) on Kardrag Träsket -järvestä laskevan puron meren puolen suuhun merkitty mylly. Mylly paikantuisi v. 1775 kartan perusteella heti Tirmoon menevän tien länsipuolelle. Paikalla on hiekkamaaperään syvään uurtunut uoma, joka paikalla käydessä oli täysin kuiva. Paikka sijaitsee vanhassa kuusimetsässä. Mitään rakenteita ja jäännöksiä ei paikalla voinut havaita. Mylly on saattanut jäädä myös tien alle. Kyseessä on uoma, joka ilmeisesti on suuren osan aikaa vuodesta tyhjä tai ainakin vähävirtainen ja myllytoiminta on täytynyt olla hyvin kausittaista ja myllykin ilmeisesti kevytrakenteinen ja puusta tehty - koska mitään edes etäisesti kivirakenteeseen viittaavaa ei alueella ole. |
| metsakeskus.1000028508 |
638 |
Gäddragin Mylly 2 |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
438376.00000000 |
6683370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028508 |
Vuoden 1775 Gäddragin isojakokarttaan (ja myös 1700-l lopun yleiskartoille ja 1841 pitäjänkartalle mutta ei enää 1873 senaatinkartalle) on Kardragträsket -järvestä laskevan puroon merkitty kaksi myllyä, joista tämä on eteläisempi ja kauempana puron suista. Mylly paikantuisi v. 1775 kartan perusteella kohdille, missä nyt on talo ja pihamaata. Purouoma on kohtalaisen syvään uurtunut hiekkamaahan, mutta melko kapea näillä kohdin. Mitään myllyyn viittaavaa en paikalla havainnut, joskin pihamaata katsoin vain etäämpää. |
| metsakeskus.1000028509 |
638 |
Fagerstan mylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
434094.00000000 |
6684428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028509 |
Fagerstan järvestä laskevan puroon on merkitty mylly v. 1710 ja 1774 kartoille, mutta ei 1841 pitäjänkartalle eikä v. 1873 senaatinkartalle. 1700-luvun lopun yleiskartoilla paikalla on mylly. Kohdalla puro on kulkenut kallion yli ja siinä on ollut jyrkkä n. parin metrin lasku lyhyellä matkalla. Fagerstan järvi on 1900-luvun alussa kuivattu uomaa perkaamalla ja tällä kohden uomaa padonnutta kalliota on ammuttu pois ja nyt uoma kulkee muutaman metrin syvyisessä kallioon louhitussa kurussa. Uoman länsipuolella on tie ja itäpuolella hoidettua pihamaata ja vajarakennus. Mitään myllyyn tai muuhun vanhaan ihmistoimintaan viittaavaa ei paikalla tai sen lähialueella ole havaittavissa. |
| metsakeskus.1000028510 |
638 |
Vålaxin mylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
435937.00000000 |
6685652.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028510 |
Vålaxin vanhan kylätontin eteläpään länsipuolelle, purouomaan on merkitty vanhoissa kartoissa mylly (1753 ja 1775 isojakokartat ja 1700-l lopun yleiskartat). Paikka on nyt rakennettua. Uoman molemmin puolin on rakennuksia ja pihamaata. Uoman yli kulkee viistosti tie ja uoma on muutaman kymmenen metrin matkalta peitetty. Tien alla on uoma kulkee n. metrin halk. muoviputkessa. Tien kohdalla (sen itäpuolella) on uomassa voimakas lasku, joten myllyn on täytynyt olla jokseenkin nykyisen tien kohdilla. |
| metsakeskus.1000028512 |
425 |
Soldan - Viinikka |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27006 |
423805.00000000 |
7188960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028512 |
Liminganjoen itärannan peltoalueella on historiallisen ajan talotontti. Paikalle on merkitty talo vuoden 1707 maakirjakartalle (f18_4_1). Kyseessä on Soldanin kruunutila, jota tuolloin hallinnoi Limingan kirkkoherra gustav Lithovius. Tila mainitaan 1654, se on ollut 1700-luvulla yhdessä Puodinmäen kanssa. Isonjaon yhteydessä se sai nimen Viinikka (Oulujokilaakson historia (1991) s. 183, 314, 316). Kohteen tarkastuksessa peltokerroksessa todettiin tiiltä, ohutta tasolasia ja aterialuuta, joiden levintä yhdessä kartta-asemoinnin kanssa osoittaa talotontin sijaintia. Tarkastuksessa voitiin määritellä talotontin keskeisimmän alueen sijainti. On mahdollista, että tällä alueella peltokerroksen alla on säilynyt rakenteita. Pinnassa olleet perustusten kivet on raivattu pellon reunaan ojan varteen, joten maan pinnalla sijainneet rakenteet ovat tuhoutuneet. Pellon ja joen välissä jokirannassa kulkevat joensuuntaiset olemassa olevat vesi-ja viemärilinjat.
2022: Paikalle on rakennettu uusi asuinalue vuoden 2017 jälkeen. Kohde on mahdollisesti
osittain tuhoutunut. Kartta-asemoinnin perusteella se sijoittuu kuitenkin pääosin edelleen rakentamattomalle tontille uudisrakennusten välissä. Rajaus perustuu vuoden 1707 kartan asemointiin. |
| metsakeskus.1000028513 |
217 |
Kivineva |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
353804.00000000 |
7102602.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028513 |
Asuinpaikka sijaitsee entisellä Kannuksen ja Kokkolan rajalla siten, että eteläisin osa asuinpaikkaa on Kokkolan puolella, mutta suurin osa Kannuksessa, Kivinevan suon itärannalla olevalla pitkällä särkkämäisellä hiekkaniemekkeellä. Asuinpaikan itäpuolella on Märsylästä Korvenkylään johtava tie ja tien itäpuolella Polehenmäki. Asuinpaikan maaperä on hienoa hiekkaa, kasvillisuus mäntykangasta. Harjanteella kulkevan hiekkatien pinnalla on kvartsia ja kohteella on maastossa erotettu 15 asumuspainannetta, joista osa muodostaa rivitaloja (3- ja 5 -huoneiset) ja yksi on paritalo. LiDAR-kuvasta katsottuna näyttää kuitenkin siltä, että painanteet 1-9 muodostaisivat yhtessä jopa 230 metriä pitkän yhtenäisen suorakulmaisen, 10 m leveän rakenteen. Painanteet 10-14 ovat hieman taustalla omana rakenteenaan viisihuoneisena rivitalona ja painanne 15 erikseen eteläisimpänä havaintona.
Kohteessa toteutettiin vuonna 2018 koululais- ja yleisökaivaukset, joissa saatiin löytöinä mm. meripihkaa, pii-iskoksia, koivuntuohitervaa, palanutta luuta sekä tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa. Luulöytöjen osteologisen analyysi ja asuinpaikan korkeus 63 m mpy viittaa siihen, että paikalla ollut ollut n. 3600-3400 eaa. kalastukseen ja hylkeenpyyntiin suuntautunut kyläyhteisö, mahdollisesti ympärivuotisesti. Eräästä palaneesta nisäkkäänluusta saatiin kuitenkin radiohiiliajoitus 3711±44 BP (Ua-61741), joka menee kalibroituna neoliittisen kauden loppuun, n. 2200-2000 eaa. Tuossa vaiheessa asuinpaikka sijaitsi sisämaassa ja oli luonteeltaan ehkä enemmän sesonkiaikainen pyyntileiri.
Tästä asuinpaikasta noin 300 metriä eteläkaakkoon toinen asuinpaikka 1000029533 Kivineva. |
| metsakeskus.1000028514 |
217 |
Polehenmäki |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
353952.00000000 |
7102855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028514 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannuksen ja Kokkolan rajalla, Märsylästä Korvenkylään johtavan tien itäpuolella olevalla Polehenmäellä. Mäki on hienohiekkaista mäntykangasta, joka nyt oli taimella ja avoimena. Mäellä näkyy LiDAR-kartalla suurikokoisia painanteita, jotka maastotarkastuksen perusteella ovat todennäköisiä asumuspainanteita. Suurin painanteista on kooltaan peräti 21 x 10 metriä. Paikalla on havaittu yhdeksän asumuspainannetta. Maantien itälaidalla on lisäksi runsaasti kvartsi-iskoksia lähes 200 metrin matkalla Mutkalammin risteyksestä etelään. Viimeisestä kvartsilöytöpaikasta vielä etelään sepelin joukossa on myös kvartsia ja osa näistäkin saattaa olla iskoksia. |
| metsakeskus.1000028515 |
217 |
Kytö |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
352972.00000000 |
7096950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028515 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannuksen Märsylästä kaakkoon olevan Ullakon kylänosassa Kytö-nimisen peltoalueen länsilaidassa olevalla metsäkumpareella. Mäellä on traktoriuria, joissa yhdessä kohdassa näkyi runsaasti kvartsia. Mäen läkialueella on suuri eteisellinen asumuspainanne sekä kaksoispainanne. |
| metsakeskus.1000028516 |
217 |
Kotohaka |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
352830.00000000 |
7096339.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028516 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannuksen Märsylästä kaakkoon olevan Ullakon kylänosan kaakkoispuolella olevan Myllylän tilan länsipuolella, Tolpparinkankaan luoteispäässä, Kotohaan peltoalueen itäpuolella. Kaikki havaitut asumuspainanteet ovat Tolpparinkankaan halki kulkevan tien länsipuolella. Maasto on paikalla hiekkapohjaista mäntymetsää ja alueella on useita pieniä, vanhoja hiekkakuoppia sekä monenlaisia roskakuoppia. Asuinpaikalla on havaittu kaikkiaan 18 asumuspainannetta, joista suurin osa näkyy myös LiDAR-kartoilla. Lisäksi asuinpaikalla on kvartsia traktoriurassa ja hiekkakuopan seinämässä.
Vuoden 2023 inventoinnissa Särkisillantien itäpuolelta saatiin asuinpaikkaan viittaava löytö, yksi kvartsi-iskos koekuopasta. Paikalla on selvä tasanne, jonka maa-aines on koekuopan perusteella kivetöntä hiekkaa. Kvartsi-iskoksen löytöpaikka on merkitty alakohteeksi (löytöpaikka 4). On siis mahdollista, että asuinpaikka jatkuu Särkisillantien itäpuolelle, mutta tätä ei varmistettu. |
| metsakeskus.1000028517 |
217 |
Rintehenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352598.00000000 |
7096703.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028517 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannuksen Märsylästä kaakkoon, Ullakon eteläpuolella olevan Rintehenkankaan itäreunalla. Paikalla on metsäautotien pohjoispuolella metsä-äestetty mäenrinne, jonka äestysvaoista muutamasta kohdasta löytyi kvartsia. Maaperä on kohtalaisen kivistä hiekkamoreenia, jossa pohja on kuitenkin hienoa hiekkaa. Löydöt olivat suhteellisen pienellä alalla (20 x 10 m), mutta tarkastus ei ollut kovin kattava. Metsäautotien eteläpuoli näyttää sopivalta asuinpaikkamaastolta, mutta se oli tarkastushetkellä ehjää mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000028518 |
217 |
Mäkitalo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
352952.00000000 |
7097568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028518 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannuksen Märsylästä kaakkoon olevalla Ullakon alueella, Mäkitalon itäpuolella olevan mäen itälaidalla. Paikalla on LiDAR-kartoista havaittuja asumuspainanteita, jotka erottuvat myös maastossa varsin selvästi. Paikalla on havaittu viisi isokokoista asumuspainannetta sekä niihin mahdollisesti liittyvä pieni kuoppa. Mäki on ehjää mäntykangasmetsää, painanteet ovat törmän päällä. |
| metsakeskus.1000028519 |
217 |
Korkiakangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
352532.00000000 |
7098171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028519 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannuksen Märsylästä kaakkoon ja Särkiojasta koilliseen, suoalueella olevan Korkiakankaan itäreunalla, Hautarämeen länsirannalla. Korkiakangas on korkeahko mäntyä kasvava kumpare, jonka halki kulkee metsäautotie. Tämän tien ojan leikkauksessa näkyy kvartsia matalan törmän päällä, samoin hieman taempana maastossa myllerretyssä hiekassa. Ylhäällä mäen laella on halkaisijaltaan 10 metriä oleva selvä asumuspainanne. |
| metsakeskus.1000028520 |
217 |
Hirvikangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
351081.00000000 |
7090391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028520 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannuksen Pertun pohjoispuolella, Hirvikankaan eteläpäässä mäen päällä. Mäen laella on noin 75 m pitkä painanne, hieman keskeltä "taipunut" ollen siten muodoltaan hieman kaareva. Maastossa painanne ei ole erityisen vakuuttava, mutta LiDAR-kartalla se hahmottuu 10 m leveänä mahdollisena usean huoneen rivitalona. Tämän itäpuolella mäen alarinteellä on yksittäinen painanne. Mahdollisesti Hirvikankaan eteläosassa, talon itäpuolella on lisää painanteita, joita ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000028521 |
609 |
Alho |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
213559.00000000 |
6828045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028521 |
Taistelukaivantoa Päivärinteentien eteläpuolella pellolle loivasti laskevassa rinteessä. |
| metsakeskus.1000028522 |
422 |
Raatosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
679500.00000000 |
7002110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028522 |
Saari on hiekkapojainen, tasainen ja matala. Puusto on mäntyä.
Saaren keskiosissa on selkeitä pitkän neliön muotoisia (1,5-2 m pitkiä ja 1m leveitä) maakuoppia 5-10 kappaletta. Syvyydet vaihtelivat paristakymmenestä sentistä lähes 50 senttiin. Painanteet ovat runsaan sammalen peitossa. |
| metsakeskus.1000028523 |
609 |
Kestinmäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
212910.00000000 |
6829490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028523 |
Kestin talon luoteispuolella on kaksi taistelukaivantoa noin 70 metrin etäisyydellä toisistaan.
Pohjoisempi kaivanto on pihapiirin eteläpuolella. Kaivannon poikki kulkee ajoura. Kaivanto tekee sik-sak-mutkia. Kaivannon leveys on noin 2,5 m ja syvyys 1,4 m. Kaivannossa ja sen vierellä kasvaa paikoin nuorta kuusikkoa. Ympäristö on pääosin männikköä. Kaivannon yhteydessä on 7 x 7 x 1 m kuoppamainen rakenne.
Eteläisempi kaivanto on hyvin säilynyt. Sen leveys vaihtelee 2–2,5 m välillä, ja sillä on syvyyttä 1,3–1,7 m. Kaivannon alueella kasvaa iäkkäitä mäntyjä ja pieniä kuusia.
Maa kaivannosta on pääosin vallina sen eteläpuolella. Kaivantoon on tuotu hieman roskaa, kuten sinkkiämpäreitä ja rikkinäisiä posliiniastioita. |
| metsakeskus.1000028524 |
992 |
Rauhaniemi |
10002 |
12009 |
13092 |
11006 |
27009 |
439651.00000000 |
6962863.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028524 |
Taistelukaivanto ja poteroita. Alueen itäseunalla on yksi n. 15 m pituinen juoksuhauta, jossa on viisi kolmen metrin pituista polvea. Juoksuhauta on luode-kaakko suuntainen.
Kaivanto on n. 1,2 m syvä ja yläreunastaan n. 2 m levyinen. Kaivannossa ei näy puurakenteita. Kaivannosta länteen n. 30 m päässä on viisi kaivettua ja sisään romahtanutta poteroa. Poteroiden halkaisijat ovat n. 2 m. Syvyys vaihtelee 0,5 - 1 m välillä. Poterot ovat kaivettu luode-kaakko suuntaisdeen riviin. Poteroiden väli on n. 2 m.
Taisetelukaivannot liittyvät Konginkankaan suojeluskunnan harjoitustoimintaan ja ne on kaivettu vuonna 1917 ennen kansalaissotaa (Konginkankaan kirja 1978, s. 268). |
| metsakeskus.1000028525 |
153 |
Lempukanlahti 1 |
10001 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
592839.00000000 |
6787741.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028525 |
Kohde löytyi Haapasaaren putkilinjauksen monikeilamittauksissa vuonna 2015 (MeriTaito Oy. |
| metsakeskus.1000028526 |
153 |
Lempukanlahti 2 |
10001 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
592868.00000000 |
6787660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028526 |
Kohde löytyi Haapasaaren putkilinjauksen monikeilamittauksissa vuonna 2015 (MeriTaito Oy. |
| metsakeskus.1000028527 |
153 |
Lempukanlahti 3 |
10001 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
592901.00000000 |
6787617.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028527 |
Kohde löytyi Haapasaaren putkilinjauksen monikeilamittauksissa vuonna 2015 (MeriTaito Oy. |
| metsakeskus.1000028528 |
153 |
Lempukanlahti 4 |
10001 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
592890.00000000 |
6787761.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028528 |
Kohde löytyi Haapasaaren putkilinjauksen monikeilamittauksissa vuonna 2015 (MeriTaito Oy |
| metsakeskus.1000028529 |
785 |
Naulakangas |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
478491.00000000 |
7140745.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028529 |
Paikalla on ison kiven kyljessä oleva kiviröykkiö, jonka ala on noin 1,5 x 2 metriä ja korkeus noin 40 cm. Kivien alla on hiiltynyttä puuta. Kivikasa on sammalen peittämä. Kyseessä on ilmeisesti tervasaunan kiuas. Tervahauta on kiukaasta noin 10 m länteen (alakohde). Tervahaudan ja kiukaan välissä on maakuoppa , jonka halkaisija on noin 6 x 2-3 metriä ja syvyys noin 50 cm. |
| metsakeskus.1000028529 |
785 |
Naulakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478491.00000000 |
7140745.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028529 |
Paikalla on ison kiven kyljessä oleva kiviröykkiö, jonka ala on noin 1,5 x 2 metriä ja korkeus noin 40 cm. Kivien alla on hiiltynyttä puuta. Kivikasa on sammalen peittämä. Kyseessä on ilmeisesti tervasaunan kiuas. Tervahauta on kiukaasta noin 10 m länteen (alakohde). Tervahaudan ja kiukaan välissä on maakuoppa , jonka halkaisija on noin 6 x 2-3 metriä ja syvyys noin 50 cm. |
| metsakeskus.1000028530 |
182 |
Seppäsenpolku |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
402658.00000000 |
6867871.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028530 |
Kohde sijaitsee Jämsänkosken Virtasalmella, Riihijärventien itäpuolella sekametsässä, maaperä on hiekkaa. Hiilimiilu on halkaisijaltaan noin 4 metriä, keskellä on noin metrin syvyinen kuoppa. Kyseessä vaikuttaisi olevan kuoppamiilu, tosin voi olla mahdollista, että kyseessä on pieni rännitön tervahautakin. Kuoppaan tehtiin koepisto, jossa näkyi selvästi nokea ja hiilenmuruja |
| metsakeskus.1000028531 |
922 |
Päiretniementie |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
313336.00000000 |
6805281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028531 |
Kohde sijaitsee Laukon kartanon päärakennuksesta 540 metriä pohjoiseen, Päireniemen kaakkoisosassa, peltoalueen pohjoisosassa sijaitsevan sähköaseman luoteispuolella. Paikalta on löytynyt syksyllä 2015 metallinetsinnässä rautakautisia kalmistolöytöjä: miekan säilän katkelmia, keihäänkärki, kaksi putkikirvestä, veitsen katkelma sekä noin 25-35 metrin päästä muista löydöistä padankahva sekä hokki (KM 40909: 1-7).
Löytäjien mukaan mahdollinen kalmisto koostuu puolipyöreästä kiveyksestä, jonka halkaisija on 10 - 12 metriä. Havaintojen mukaan kalmisto on hyvin säilynyt. Löytöpaikalta noin 20 metrin päässä kulkevan tien (Päiretniementie) ojaleikkauksesta on havaittu palanutta maata.
Vuoden 2016 kaivauksissa alueelta paljastui rikas keskirautakautinen kalmisto. |
| metsakeskus.1000028532 |
922 |
Laukko Kivipaasi |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
312021.00000000 |
6804758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028532 |
Kohde sijaitsee Laukon kartanon päärakennuksesta 1400 metriä länteen, raviradan keskellä olevalla metsäsaarekkeella. Paikalta on löytynyt syyskuussa 2015 metallinetsinnässä, metsähoitotöiden yhteydessä rautakautisia kalmistolöytöjä (KM 40908: 1-20): mm. pyöreitä kupurasolkia, paimensauvaneuloja, kaksi miekan pontta, silmäkirves, kuokka, sirppi, tulusrautoja, sulanutta pronssia sekä palanut luu.
Löytäjän mukaan saarekkeelta on 1980-luvulla kaivettu maata ojien täyttöä varten (ks. tarkemmat tiedot verif.). Lisäksi löytöaluetta on raivattu vuonna 2014 ja haketettu keväällä 2015. Saareke on mahdollisesti tuhoutunut maankäytön yhteydessä. Ojien kaivaminen ja kivien poistaminen keskeytettiin syksyllä 2015 löytöjen löytymisen jälkeen.
Löytöpaikalta noin 700 metriä itään sijaitsee rautakautinen kalmisto Riihimäki (922000009).
Kohde vaatii lisäselvitystä; löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000028536 |
751 |
Kortesuonmaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
410532.00000000 |
7289948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028536 |
Alueella on kahdeksan osin epämääräistä kuoppaa. Niistä selvimpien (4 kpl) koordinaatit otettiin talteen gps-laitteella, epämääräisemmät kuopat sijoittuvat nyt todettujen varastokuoppien väliselle alueelle.
Kuoppa 1: 7290018 410498 Halkaisija 1,5m, syvyys 0,5m, vallit noin 1m
Kuoppa 2: 7289978 410524 Halkaisija 2m, syvyys 0,7m, vallit noin 1m
Kuoppa 3: 7289948 410532 Halkaisija 2m, syvyys 0,7m, vallit noin 1m
Kuoppa 4: 7289939 410535 Halkaisija 2m, syvyys 0,7m, vallit noin 1m |
| metsakeskus.1000028537 |
922 |
Pohdonsaari |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27017 |
313795.00000000 |
6804245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028537 |
Kohde sijaitsee Laukonselän Pohdonsaarella, noin 550 metriä Laukon kartanon päärakennuksesta kaakkoon. Paikalta on löytynyt 18.10.2015 metallinetsinnässä kotkakoru (KM 40913), krapusolki ja tulusraudan kappale (KM 40948: 1-2) sekä kolmioneula (KM 40949). Löytäjän mukaan kotkakoru löytyi noin 20 cm syvyydestä, laakean noin 45 x 35 x 15 cm kokoisen kiven alta. Löydöt viittaavat siihen, että saarella saattaa sijaita kalmisto.
Vuoden 2019 tarkastuksessa saarelta saatiin löytöinä harvinainen, ratasmainen aurinkoaiheinen riipus sekä 700-luvun lopulle ajoittuva krapusolki. Kohteen muinaisjäännösstatuksen, tarkemman ajoittumisen ja laajuuden selvittämiseksi kohteessa tulisi tehdä laajempia arkeologisia tutkimuksia.
Saareen liittyy kansantaru, jonka mukaan pirkkalaispäällikkö Matti Kurki ja novgorodilainen Pohto kävivät saarella kaksintaistelun. Kaksintaistelussa Kurki surmasi Pohdon ja sai Ruotsin kuninkaalta tästä palkkiokseen läheisen Laukon kartanon. |
| metsakeskus.1000028538 |
922 |
Laukko Engelska haka |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27000 |
313905.00000000 |
6804675.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028538 |
Rautakautinen polttokalmisto sijaitsee Laukon kartanon päärakennuksesta 430 metriä itäkaakkoon, Laukonselän pohjoisrannalla, itään aukeavalla mäenrinteellä, kohteen Laukonhaka lounaispuolella. Paikalta on löytynyt syyskuussa 2015 metallinetsinnässä rautakautista esineistöä (KM 40914: 1-13): mm. solkia, neuloja, ketjunkantajia, väkipuukko, nuolenkärkiä ja palanutta luuta. Esineiden löytösyvyys oli noin 10-20 cm. Löytöpaikalla havaittiin myös nokimaata. Paikalla on kehämäinen, maantasainen kivirakenne, josta edellä mainitut löydöt on tehty. |
| metsakeskus.1000028541 |
609 |
Koulunmutka |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
212834.00000000 |
6829772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028541 |
Koulunmutkan länsipuolella on mutkittelevaa taisteluhautaa. Alueen maasto on tasaista ja kasvaa sekametsää.
Rakenne 1 on erillinen potero kooltaan 2,5 x 2 x 1 m koordinaateissa N 6829846 E 212892. Lisäksi kaivannon yhteydessä on laajempi kuoppa, kooltaan 7 x 7 x 0,5–1 m, josta jatkuu taistelukaivanto noin 40 m matkan etelään.
Kaivannon keskivaiheilla on laajennus ja eteläpäässä on isompi kuopanne kooltaan 7 x 7 m.
Etelä-pohjois-suuntaisen taistelukaivannon pohjoispuolelle on kaivettu noin 45 m pitkä lounais-koillis-suuntainen kaivanto Koulunmutkan tiehen asti. Tien toisella puolella tämän jatkeen on selkeä oja, jossa oli tarkastettaessa runsaasti vettä.
Lounais-koillis-suuntainen kaivanto on leveydeltään 2 metriä ja sillä on syvyyttä 1,3 m. Kaivannon pohja on tasainen ja leveydeltään noin 1 metriä. Kaivannossa ei ollut tarkastet-taessa lainkaan vettä. Tämäkin kaivanto saattaa liittyä taistelukaivantoon, mutta tämä on hieman epävarmaa. |
| metsakeskus.1000028542 |
609 |
Holmanranta |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
212312.00000000 |
6830355.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028542 |
Alueella on noin 40 m matkalla kaivantoa, jota on paikoin täytetty kivillä ja roskilla. Kaivanto tekee 45 asteen mutkan sen keskivaiheilla. Kaivannossa vaikuttaa olevan noin 7 m katkos. Kaivannon luoteispuolella, eli meren puolella, on matalaa vallia. Kaivannon leveys on reilun metrin, ja sen syvyys vaihtelee nykyisin 30–90 cm:n välillä.
Kaivanto on mäntyä kasvavan loivapiirteisen harjanteen päässä. Alueella kasvaa mäntyä ja kuusta, aluskasvillisuus on mustikkavarvikkoa. Sijainnin ja kaivannon luonteen huomioiden sitä on pidettävä ensimmäisen maailmansodan aikaisena puolustusvarustuksena. |
| metsakeskus.1000028543 |
97 |
Tervasaari |
10001 |
12013 |
13128 |
11004 |
27000 |
474715.00000000 |
6843190.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028543 |
Mahdollinen kalliomaalaus Suonteen Kotkatselällä Tervasaaren länsirannan kalliossa. |
| metsakeskus.1000028546 |
139 |
Rahkasuo koillinen |
10002 |
12009 |
13095 |
11019 |
27000 |
434037.00000000 |
7251713.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028546 |
Iin kunnan itäosassa, 900-1000 m Palolammin länsirannasta länteen sijaitseva muutamien painanteiden ja asumuspainanteiden muodostama alue Rahkasuon koillispuolella, länttä kohti pistävällä niemimäisellä alueella, pohjoiseen loivasti viettävällä matalalla harjanteella. Tarkastuksessa keväällä 2016 paikannettiin pääosin äestetyllä alueella kuusi painanetta noin 90 m matkalla idästä länteen, korkeuskäyrien suunnassa. Kolme pyöreähköä painanetta on kooltaan noin 3,5 - 4 m. Kolme isompaa on mahdollisia asumuspainanteita. Viimeksi mainittujen koko vaihtelee noin 5x3,5 m ja 9x5 m välillä. Maaperä on karkeaa hiekkaa, jossa ei havaittu löytöjä siellä täällä paljastuneissa kivennäismaan kohdissa. Koekuoppia ei tehty.
Osa kohteen pohjoispuoleista aluetta on tiheää lehtipuutaimikkoa, jossa voi sijaita muinaisjäännösrakenteita. |
| metsakeskus.1000028546 |
139 |
Rahkasuo koillinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
434037.00000000 |
7251713.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028546 |
Iin kunnan itäosassa, 900-1000 m Palolammin länsirannasta länteen sijaitseva muutamien painanteiden ja asumuspainanteiden muodostama alue Rahkasuon koillispuolella, länttä kohti pistävällä niemimäisellä alueella, pohjoiseen loivasti viettävällä matalalla harjanteella. Tarkastuksessa keväällä 2016 paikannettiin pääosin äestetyllä alueella kuusi painanetta noin 90 m matkalla idästä länteen, korkeuskäyrien suunnassa. Kolme pyöreähköä painanetta on kooltaan noin 3,5 - 4 m. Kolme isompaa on mahdollisia asumuspainanteita. Viimeksi mainittujen koko vaihtelee noin 5x3,5 m ja 9x5 m välillä. Maaperä on karkeaa hiekkaa, jossa ei havaittu löytöjä siellä täällä paljastuneissa kivennäismaan kohdissa. Koekuoppia ei tehty.
Osa kohteen pohjoispuoleista aluetta on tiheää lehtipuutaimikkoa, jossa voi sijaita muinaisjäännösrakenteita. |
| metsakeskus.1000028547 |
301 |
Harjunkylä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
234233.00000000 |
6968613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028547 |
Tervahauta sijaitsee Harjunkyläntien länsikupeessa. Hauta on tiheän kasvillisuuden ja puuston peitossa. Tervahaudan halkaisija on noin 18 m ja se on matala, syvyydeltään alle puoli metriä. Tervahaudan luoteisosa rajautuu pihatiehen ja kaakkoisosa on tieojan leikkaama. Halssia ei todettu, mutta se on todennäköisesti sijainnut alarinteessä luoteispuolella, jossa nyt on pihatie ja maatilan pihamaata. |
| metsakeskus.1000028548 |
217 |
Ketunkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
351480.00000000 |
7090638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028548 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannuksen kirkonkylästä koilliseen ja Pertun kylästä pohjoiseen olevalla metsäalueella, Ketunkankaan eteläreunalla. Paikka on pääosin ehjää mäntykangasta, itäosa on taimikkoa. Paikalla on havaittu kuusi asumuspainannetta, joista osa on hieman epävarmoja. Alueen itäpäässä on kaksi vierekkäistä, mahdollista pitkä-/rivitaloa. Lisäksi alueen itäpäässä oli kvartsi-iskoksia polun pinnalla.
Vuoden 2023 tarkastuksessa asuinpaikan keskiosista löytyi vielä yksi asumuspainanne lisää (asumuspainanne 7). Painanne on lisätty alakohteisiin. |
| metsakeskus.1000028549 |
217 |
Hongisto 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
351892.00000000 |
7090799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028549 |
Asunpaikka sijaitsee Kannuksen kirkonkylästä koilliseen, Pertun kylän pohjoispuolella olevalla metsäalueella, Hongiston pellon eteläpuolella olevalla etelään suuntautuvalla harjanteella. Paikalla on havaittu kahdeksan asumuspainannetta ja poluilla on kvartsi-iskoksia. Maisema on pääosin ehjää mäntykangasta, lukuun ottamatta alueen halki kulkevia peltoteitä ja painanteiden lähellä olevaa pientä hiekkakuoppaa. |
| metsakeskus.1000028550 |
217 |
Hongisto 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
351744.00000000 |
7090424.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028550 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannuksen kirkonkylästä koilliseen ja Pertun kylästä pohjoiseen olevalla metsäalueella, Ketunkankaan kaakkoispuolella olevalla 170 x 120 m laajuisella tasalakisella kumpareella, jonka halki kulkee traktoriura. Paikalla on havaittu LiDAR-aineistossa painanteita, jotka on tarkastettu maastossa. Painanteita on kaikkiaan 21 kpl, joista painanteet 4-6 ja painanteet 7-9 muodostavat kaksi kolmihuoneista rivitaloa ja painanteet 17-18 todennäköisesti paritalon. Traktoriuralla ja muualla rikkinäisellä maanpinnalla on kvartsi-iskoksia. Traktoriuraa lukuun ottamatta maasto on kuitenkin ehjää mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. |
| metsakeskus.1000028551 |
217 |
Hongisto 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
352082.00000000 |
7090728.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028551 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannuksen kirkonkylästä koilliseen ja Pertun kylästä pohjoiseen olevalla metsäalueella, Ketunkankaan itäpuolella ja Hongiston peltoalueen kaakkoispuolella olevalla pitkänomaisella kumpareella, sen itäreunalla. Asuinpaikan pohjoisosa on metsä-äestettyä kangasta, mutta eteläosa on ehjää mäntykangasta. Osa painanteista erottuu LiDAR-kartoilla. Asuinpaikalla on tarkastettu maastossa kaikkiaan kymmenen asumuspainannetta, mutta äestys on saattanut hävittää painanteista osan. Maasto on osin varsin kivikkoista, mutta hiekkaperäistä. |
| metsakeskus.1000028552 |
217 |
Korpi |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27000 |
351591.00000000 |
7098578.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028552 |
Jätinkirkko ja röykkiöt sijaitsevat Kannuksen Märsylässä, Mäntylän ja Huhtalan talojen pohjoispuolella olevan peltoalueen keskellä olevalla metsäkumpareella. Kumpare on Korven peltoalueen länsipuolella ja mäki on nykyään ylämaankarjan laidunalueena eikä koko aluetta ole pystytty tarkastamaan täysin. Mäen tasaisen lakialueen etelälaidalla on noin 29 x 27 m laajuinen matalasta vallista koostuva jätinkirkko, joka on havaittu ensimmäisen kerran LiDAR-aineistossa. Jätinkirkon pitkän sivun suunta on pohjoisluoteesta eteläkaakkoon. Lakialueella on myös kaksi kiviröykkiötä jätinkirkon pohjoispuolella olevalla lakialueella, halkaisijaltaan 4,5 ja 6 metriä. On mahdollista, että mäen etelälaidan alavilla osilla on myös asumuspainanteita (LiDAR-kuvissa jotain hahmoja), mutta näitä kohtia ei ole voitu tarkastaa karjan vuoksi. |
| metsakeskus.1000028555 |
740 |
Härkinsalo |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
586705.00000000 |
6852512.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028555 |
Härkinsalon saaressa Härkinvuoren korkeimmalla kohdalla kallioon louhittu pyöreä tykkiasema 120/50 V2-tykille. Betonijalusta ja reunoilla osin romahtanut betonikansi. Asemasta lähtee pohjoiseen lyhyt kallioon louhittu yhdyshauta. Lähistöllä ei havaittu muita rakenteita. |
| metsakeskus.1000028557 |
91 |
Nurmiluoto |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
380341.00000000 |
6671144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028557 |
Sijaintipaikka on Lauttasaaren länsipuolella olevasta Koivusaaresta noin 250 metriä lounaaseen Nurmiluoto -luotoryhmän itäisimmän pikkusaaren pohjoisosan länsipuolella noin neljän metrin syvyydessä kallion juurella.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka päämitat ovat noin 17 x 7 metriä. Pahoin hajonnut hylky makaa pohjassa kölillään oletettu keula kohti pohjoiskoillista. Alus vaikuttaa olleen tasasaumainen. Hylyn päällä on runsaasti irtonaisia rakenneosia. Jonkin verran osia on myös hylyn ympäristössä osittain sedimenttiin hautautuneina. Hylyn rakenneosat ovat melko massiivisia. Ehjiä kylkirakenteita on havaittavissa, samoin sisälaudoitusta sekä yksi lastiluukku. Alus vaikuttaa olleen kannellinen. Mastoja tai takilan osia ei ole havaittu.
Hylyn oletetun paapuurin puolen lähellä on kokonaisuudesta irronnut kyljen osa, joka koostuu kylkilaudoista ja kaarista.
Hylky löytyi arkeologisessa vedenalaisinventoinnissa 2016. Hylyn ajoituksesta ja taustasta ei ole toistaiseksi tietoa. |
| metsakeskus.1000028558 |
106 |
Kalkkivuori |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
370720.00000000 |
6714630.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028558 |
Kalkkivuorelle kulkevan metsäautotien eteläpuolella sijaitseva kalkkilouhos kuuluu Kalkkilammi - Sääksjärvi -Natura-alueeseen. Kalkkivuorentien varressa itä-länsisuunnassa sijaitseva louhos on osin peittynyt kasvillisuuden alle, mutta se on edelleen hyvin hahmotettavissa. Se on tiensuuntaisesti noin 200 metriä pitkä, suurin louhosleveys noin 5,5 metriä ja korkeus noin 5 metriä. Avolouhoksen pohjoispuolella sijaitsee kaksi kalkkiuunia, joista toinen on metsästysmajan pihapiirissä. Lisäksi pihalla sijaitsee kaksi kuopparakennetta, joiden ikä ja tarkoitus ovat epäselviä. Louhoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kalkkivuoren metsästysmaja, jonka päärakennus on alkujaan 1780-luvulta.
Vanhimmat kirjalliset maininnat Kalkkivuoresta ovat 1500-luvulta, jolloin Kytäjärven talonpojilta perittiin kalkkiveroa. Vuonna 1780 suoritetussa maanmittaustoimituksessa kaivosalueen vahvistetiin kuuluvan Kytäjärven puolelle. Vuonna 1781 Kytäjän kartanon omistaja Carl Armfelt teki sopimuksen, että kruunu sai louhia kalkkia ja ottaa polttopuuta kalkin polttamiseksi Hämeen linnan linnoitustöitä varten. Myöhemmin 1800-luvulla kalkkia on louhittu ja poltettu kartanon kotitarpeiksi.
Kalkkivuoren ympäristössä tehtiin suuret metsähakkuut 1910-luvulla, jolloin rakennettiin ns. hevosvetoinen rillirata Rajamäen asemalle saakka. Rata purettiin 1. ms. aikana. |
| metsakeskus.1000028559 |
834 |
Myllykylän maalinnoitus |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
329028.00000000 |
6748031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028559 |
Ensimmäisen maailmansodan aikaisia taistelukaivantoja, jotka sijaitsevat etupäässä metsässä Myllykylässä valtatien 10 molemmin puolin Myllyjoen itä- ja länsipuolella. Osa niistä on varsin syviä ja kallioon louhittuja. Alueen eteläosassa ne rajoittuvat tai jatkuvat asutuksen joukkoon, ja niitä on täytetty roskilla ja rojuilla. Myllykylän maalinnoitukseen kuuluu kolme varustusta,Myllykylä 1-2, Anttila ja Rajamäki, joiden aluerajaukset on tehty lidar-karttojen mukaan.
Myllykylän varustukset kuuluvat puolestaan laajempaan puolustusvarustusketjuun Tammelan alueella. Muita ketjun osia ovat Lamala, Saari ja Porras. |
| metsakeskus.1000028560 |
743 |
Ojelmisto |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
292282.00000000 |
6973286.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028560 |
Paikka sijaitsee noin 1,2 km kaakkoon Nurmon kirkosta, Nurmojoen länsirannalla. Nurmon saarnahuonekunta perustettiin 1765, minkä jälkeen alkoi kappalaisen virkatalon rakentaminen. Paikaksi valittiin aikaisemmin asumaton Nurmojoen länsipuolen rantatörmä Ykskorvan kosken kohdalta. Paikalla on isojakokartan mukaan ollut Penttilän talon tervahauta. Vastakkaisella rannalla jauhoi Ykskorvan mylly ja sen tuntumassa oli pari sotilastorppaa. Rakennusmaa erotettiin Loukon talosta ja tila sai nimekseen Ojelmisto. Alue on ollut asuttuna yhtäjaksoisesti 1760-luvulta nykypäiviin. Alue on käytössä asuttuna pihapiirinä. Vuoden 2010 inventoinnissa rajatulla Ojelmiston pappilan alueella ei havaittu maan pinnalle erottuvia entisten rakennusten jäännöksiä.
Vuoden 2019 tarkkuusinventoinnissa havaittiin mahdollinen pappilan vanhan päärakennuksen kivijalan jäännös nykyisen, 1800-luvun lopulla rakennetun päärakennuksen länsipuolella, pihamaalla. Vanha, 1760-luvulla rakennettu pappilan päärakennus on ollut itä-länsi -suuntainen ja muodostanut umpipihan sittemmin puretun väentuvan kanssa. Vanha päärakennus on siirretty muualle koulurakennukseksi uuden päärakennuksen rakentamisen yhteydessä. Pihamaan pohjoispuolella on katettu maakellari ja tervahauta, joka ei erotu maanpinnalle. |
| metsakeskus.1000028562 |
743 |
Penttilä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
292052.00000000 |
6972876.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028562 |
Paikka sijaitsee Nurmojoen länsirannalla, Rintatien päässä.
Penttilä on yksi Nurmon kantatiloista. Vanhin säilynyt tieto Penttilästä on vuoden 1560 maakirjassa. Talo oli yhtenä tilana kuuden sukupolven ajan. Isonvihan 1713–1721 aikaan tilan kohdalta kulki ratsutie ja kahluupaikka joen yli ja tilan rakennukset poltettiin useaan
kertaan ohi kulkevien joukkojen toimesta.
1700-luvun karttojen mukaan talotontti sijaitsi suunnilleen nykyisen Ylipenttilän tilakeskuksen kohdalla. Penttilästä kasvoi uudisraivauksen myötä Nurmon toiseksi suurin talo. Halkomisen seurauksena muodostui kylä, jossa 1752 oli 2 taloa, 1835 4 taloa ja 1860 7 taloa. Taloja olivat mm.: Alapenttilä (kantatalo), Ylipenttilä, Kujapenttilä ja Jokinen. Talot
eivät kaikki sijainneet talotontilla, vaan laajemmalla alueella nykyisen Rintatien varressa, kenties kauempanakin. Lisäksi Penttilän mailla oli ainakin yksi 1700-luvulla perustettu sotilastorppa, Autio ja kaikkiaan 13 1800-luvulla perustettua torppaa.
Nykyisin talotontilla on Ylipenttilän 1958 rakennettu asuinrakennus (samalla paikalla on sijainnut ainakin kaksi edellistä päärakennusta), vuonna 1951 rakennettu punatiilinavetta, jota on jatkettu lautarakenteisilla osilla, uudehko viljankuivuri ja 1800-luvun hirsinen otsa-aitta. Peltojen ympäröimään nurmipintaiseen pihapiiriin johtaa koivukuja. Joenrantaan
laskee rakennusten takaa loivahko rantaniitty.
Alue on ollut asuttuna yhtäjaksoisesti 1500-luvulta nykypäiviin. Talotontin alue on pääosin käytössä asuttuna pihapiirinä. Alueella ei havaittu maan pinnalle erottuvia entisten rakennusten jäännöksiä. Entisten rakennusten jäännökset ja kulttuurikerrokset
ovat todennäköisesti ainakin osin tuhoutuneet pihapiirin käytön, runsaiden muutosten ja 1950-2010- lukujen rakentamisen seurauksena. Talotonttia ympäröivä kulttuurimaisema on säilynyt pääosin ennallaan vuosisatojen saatossa, historiallisen maiseman ja maankäytön elementit sekä kylätontin suhde vanhoihin elinkeinoihin ja kulkureitteihin ovat edelleen hyvin tunnistettavissa.
Penttilän pellosta on löytynyt kivikautinen kivikirves (KM 2754:19, toimitettu Museovirastoon v. 1891), jonka löytöpaikkaa ei pystytty määrittämään tarkasti Nurmon inventoinnissa vuonna 1978. |
| metsakeskus.1000028563 |
743 |
Luukko |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
293192.00000000 |
6972916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028563 |
Paikka sijaitsee noin Nurmojoen itärannalla, Isokoskentien varressa. Luukko on yksi Nurmon kantatiloista. Vanhin säilynyt tieto Luukosta, silloiselta nimeltään Erkkilä, on vuoden 1560 veroluettelossa. Isonvihan 1713–1721 aikaan tilan kohdalta kulki ratsutie ja kahluupaikka joen yli ja on mahdollista, että tilan rakennukset poltettiin useaan kertaan ohi kulkevien
joukkojen toimesta, kuten tiedetään käyneen vastarannalla Penttilässä. 1700-luvun karttojen mukaan Luukon talotontti sijaitsi suunnilleen nykyisen Yliluukon tilan kohdalla. Talo oli jakamattomana 1700-luvun lopulle. Halkomisten seurauksena muodostui kylä, jossa 1790 oli 2 taloa, 1845 4 taloa ja 1860 6 taloa. Taloja olivat mm.: Yliluukko (kantatalo),
Alaluukko, Luukko ja Rintaluukko. Talot eivät ilmeisestikään kaikki sijainneet talotontilla, vaan laajemmalla alueella nykyisen Isokoskentien varressa. Lisäksi Luukon mailla oli ainakin yksi 1700-luvulla perustettu sotilastorppa, Ylikorvanen ja kolme 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa perustettua torppaa. Nykyisin talotontilla on Yliluukon vanha päärakennus 1800-luvulta (talo on ollut pystyssä ainakin 1884-5, jolloin tuvassa on pidetty Nurmon ensimmäistä koulua) sekä niin ikään 1800-luvulta peräisin olevat talli, viljapuori-liiveri sekä Isokoskentien toisella puolella osa riihestä. Tallin takana on ollut hirsinen navettarakennus, jonka päässä sijainnut lautarakenteinen lato on osin yhä jäljellä. Lisäksi tontilla on ollut vielä
ainakin 1960-luvulla erillinen saunarakennus. Pihapiiriin on 1990-2000- luvuilla rakennettu toinen asuinrakennus ja suurehko konehalli. Talotontin eteläosa, piha-alue vanhan päärakennuksen edustalla vaikuttaa muokkaamattomalta, samoin rakennusten takaa laskeva rantaniitty. Koillisosassa kulkee vanhaa tielinjaa noudatteleva Isokoskentie ja
pohjoisosassa on Nurmojokeen laskeva oja sekä viljelty rinnepelto. nykypäiviin.
Talotontin alue on pääosin käytössä asuttuna
pihapiirinä. Alueella ei havaittu maan pinnalle erottuvia entisten rakennusten jäännöksiä.
Entisten rakennusten jäännökset ja kulttuurikerrokset ovat ainakin osin tuhoutuneet pihapiirin käytön ja 1990-2000-luvun rakentamisen seurauksena. Talotonttia ympäröivä kulttuurimaisema on säilynyt pääosin ennallaan vuosisatojen saatossa, historiallisen
maiseman ja maankäytön elementit sekä kylätontin suhde vanhoihin elinkeinoihin ja kulkureitteihin ovat edelleen hyvin tunnistettavissa. |
| metsakeskus.1000028564 |
743 |
Kalistaja |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
293322.00000000 |
6972017.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028564 |
Paikka sijaitsee noin Nurmojoen länsipuolella, Kalistajantien varressa. Kalistaja on yksi Nurmon kantatiloista. Vanhin säilynyt tieto talosta on vuoden 1546 veroluettelossa.
Kalistajan rappiolla oleva kantatila jaettiin verrattain varhain, 1608, kahdeksi erilliseksi tilaksi, Rintakalistajaksi ja Latvakalistajaksi. Suuremman, vanhan kanta-Kalistajan osan, nimeksi tuli Rintakalistaja, erotukseksi uudesta Erkki Erkinpojan omistamasta Latvakalistajasta. Latvakalistajasta käytettiin myöhemmin myös nimeä Autio.
1700-luvun maakirja-, tilus- ja isojakokartan mukaan Kalistajilla oli kaksi kulmittaista talotonttia, joista pohjoisempi oli ilmeisesti Rintakalistaja ja eteläisempi Latvakalistaja. Tontit sijaitsivat suunnilleen nykyisen Latvakalistan ja Naapurin (ent. Alakalistaja) kohdalla. Halkomisten seurauksena muodostui Kalistajan kylä, jossa 1770 oli 3 taloa, 1835 9
taloa ja 1860 jopa 12 taloa. Taloja olivat mm.: Rintakalistaja (kantatila), Latvakalistaja, Ylikalistaja (Mikkikalistaja, Autiokalistaja) ja Alakalistaja (Naapuri). Talot eivät kaikki sijainneet talotontilla, vaan laajemmalla alueella niiden ympäristössä. Lisäksi Kalistajien mailla oli ainakin yksi 1700-luvulla perustettu sotilastorppa, Ala-Autio sekä yhteensä 17 1700- luvun lopun ja 1800-luvun aikana perustettua torppaa. Talotontit ovat sijainneet 1700-
luvun kartoilla tiiviisti yhdessä. Molemmat talotontit käsittänyt alue on nykyisin pääosin asuinkäytössä. Alueen pohjoisosassa on Alakalistajan 1800-luvun lopulla rakennettu, nykyisin asumaton päärakennus sekä 1800-luvun hirsinen puorirakennus. Eteläosassa on Latvakalistajan päärakennus, jonka vanhin osa on ilmeisesti peräisin 1700-luvulta, laajennus ja korotus on tehty 1800- luvulla. Lisäksi pihapiiriin kuluu päärakennusta vastapäätä oleva aitta ja joen puoleisella sivulla oleva entinen talli- ja liiverirakennus. Tallin takana on ollut hirsirunkoinen navetta, jokirannassa maakuoppa ja Kalistajantien varrella pellolla riihi-luuva-lato. Jokirantaan laskee rakennusten takaa loivahko rantaniitty. Piha-alueet vaikuttavat muokkaamattomalta, samoin rantaniitty. Viljellyt pellot ympäröivät maisemallisesti erittäin merkittävää rakennusryhmää. Alue on ollut asuttuna 1500-luvulta nykypäiviin.
Talotontin alue on pääosin käytössä asuttuna pihapiirinä. Talotontin alueella ei havaittu maan pinnalle erottuvia entisten rakennusten jäännöksiä. Entisten rakennusten jäännökset ja kulttuurikerrokset ovat saattaneet osin tuhoutuneet pihapiirin käytön seurauksena.
Talotonttia ympäröivä kulttuurimaisema on säilynyt pääosin ennallaan vuosisatojen saatossa, historiallisen maiseman ja maankäytön elementit sekä kylätontin suhde vanhoihin elinkeinoihin ja kulkureitteihin ovat edelleen hyvin tunnistettavissa. |
| metsakeskus.1000028565 |
743 |
Soini |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
293512.00000000 |
6972077.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028565 |
Paikka sijaitsee Nurmojoen itärannalla, Isokoskentien varressa. Soini on yksi Nurmon kantatiloista, josta aluksi 1500-1600-luvuilla onkäytetty nimiä Sonnila ja Sonni. Vanhin säilynyt tieto talosta on vuoden 1563 veroluettelossa. 1700-luvun tiluskartan mukaan Soinin talotontti sijaitsi suunnilleen nykyisen Alatalon tilan kohdalla. Talo oli jakamattomana vuoteen 1769. Halkomisten seurauksena muodostui kylä, jossa kuitenkin vasta 1815 oli kaksi
taloa, 1825 kolme taloa ja 1860 viisi taloa. Taloja olivat mm.: Ylisoini (kantatalo) ja Alasoini. Lisäksi Soinin mailla oli yhteensä 14 1800-luvun aikana perustettua torppaa.
Soinin kylässä on 1930-luvun lopussa ollut tulipalo, jossa tuhoutuivat ainakin kolmen tilan rakennukset. Nykyisin talotontilla on 1939 valmistunut 1970-luvulla laajennettu Alatalon tilan päärakennus, 1930- luvun lopun osin tiilinen, osin lautarakenteinen navetta-liiverivajarakennus, mahdollisesti 1800-luvulta peräisin oleva osin hirsinen aitta-tallirakennus sekä Alatalon pihapiirin pohjoispuolelle rakennetut 1970-luvun tiilinen omakotitalo ja 1980-luvun konehallirakennus. Talotontin itäpuolen läpi kulkee vanhaa tielinjaa noudatteleva Isokoskentie. Tien itäpuoli on viljeltyä peltoa. Talotontin
eteläosa, Alatalon pihapiiri ja länsiosan pieni peltotilkku vaikuttavat pääosin muokkaamattomilta. Alue on ollut asuttuna 1500-luvulta nykypäiviin.
Talotontin alue on pääosin käytössä asuttuna pihapiirinä. Talotontin alueella ei havaittu maan pinnalle erottuvia entisten rakennusten jäännöksiä. Entisten rakennusten jäännökset ja kulttuurikerrokset ovat saattaneet osin tuhoutuneet pihapiirin käytön ja 1900-luvun rakentamisen seurauksena.
Talotonttia ympäröivä kulttuurimaisema on säilynyt pääosin ennallaan vuosisatojen saatossa, historiallisen maiseman ja maankäytön elementit sekä kylätontin suhde vanhoihin elinkeinoihin ja kulkureitteihin ovat edelleen hyvin tunnistettavissa. |
| metsakeskus.1000028566 |
743 |
Ryssy |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
293312.00000000 |
6971077.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028566 |
Paikka sijaitsee Nurmojoen itärannalla, Isokoskentien tuntumassa. Ryssy on yksi Nurmon kantatiloista. Vanhin säilynyt tieto talosta on vuoden 1556 veroluettelossa. Talo oli jakamattomana vuoteen 1792. Halkomisten seurauksena muodostui kylä, jossa kuitenkin vasta 1808 oli kaksi taloa ja 1835 kolme taloa. Taloja olivat mm.: Yliryssy (kantatalo) ja Alaryssy. Lisäksi Ryssyn mailla oli ainakin yksi 1700-luvulla perustettu sotilastorppa, Paavola sekä enimmillään 8 1800-luvun aikana perustettua torppaa. Talotontilla on 1800-luvulta peräisin oleva, 1980-luvulla peruskorjattu pohjalaistalotyyppinen asuinrakennus ja 1963
rakennettu osin tiilinen osin lautarakenteinen navetta-liiveri-vajarakennus. Pihapiiri rajautuu viljeltyihin peltoihin. Jokirantaan laskee talon takaa loivahko rantaniitty. Alue on ollut asuttuna 1500-luvulta nykypäiviin. Talotontin alue on pääosin käytössä asuttuna
pihapiirinä. Talotontin alueella ei havaittu maan pinnalle erottuvia entisten rakennusten jäännöksiä, lukuun ottamatta pihan pohjoisreunalla sijainneen 1800-luvun aitan nurkkakiveä.
Entisten rakennusten jäännökset ja kulttuurikerrokset ovat saattaneet osin tuhoutuneet pihapiirin käytön ja 1900-luvun rakentamisen seurauksena. Talotonttia ympäröivä kulttuurimaisema on säilynyt pääosin ennallaan vuosisatojen saatossa, historiallisen
maiseman ja maankäytön elementit sekä kylätontin suhde vanhoihin elinkeinoihin ja kulkureitteihin ovat edelleen hyvin tunnistettavissa. |
| metsakeskus.1000028567 |
484 |
Hamskeri 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201770.00000000 |
6869704.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028567 |
Tomtning-jäännös sijaitsee Selkämeren kansallispuistossa Ouran saariston Hamskerin saaressa. Itärinteessä katajien alla on näkyvissä pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista ladottua SW-NE-suuntaista kylmämuuria, joka päättyy siirtolohkareeseen ja muodostaa rakenteen pohjoisen puoleisen seinän. Muut seinät ovat suuria lohkareita. Sisäläpimitta on noin 3 m. Rakenteet ovat täysin katajan peitossa. |
| metsakeskus.1000028568 |
484 |
Hamskeri 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201763.00000000 |
6869673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028568 |
Tomtning sijaitsee Selkämeren kansallispuistossa Ouran saariston Hamskerin saaressa. Siirtolohkareen viereen on ladottu kylmämuuri, joka kaartuu lohkareen itäpuolelle. Rakenteen sisäläpimitta on noin 4 m. Muurin ja siirtolohkareen välissä oleva lattiataso on tasainen. Muurin leveys on noin 0.9 m ja korkeus 0.6 m. |
| metsakeskus.1000028569 |
484 |
Hamskeri 3 |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
201806.00000000 |
6869628.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028569 |
Kivirakenne sijaitsee Selkämeren kansallispuistossa Ouran saariston Hamskerin saaressa. kysymyksessä on kehämäinen pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista ladottu kylmämuuri, jonka läpimitta on noin 9 m. Muurin leveys noin 1 metri. Etäeunassa muuri nousee siirtolohkareen päälle. Siirtolohkareen kyljessä sisäpuolella mahdollisesti romahtanut kiviuuni. Sisäpuolella maanpinta lohkareinen ja epätasainen. |
| metsakeskus.1000028570 |
484 |
Hamskeri 4 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
201785.00000000 |
6869564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028570 |
Paahus eli merilintujen metsästyksessä käytetty näkösuoja sijaitsee Selkämeren kansallispuistossa Ouran saariston Hamskerin saaressa. Kohde on kivikkoisessa rinteessä rannan tuntumassa.
Se koostuu pyöristyneistä ja särmikkäistä kivistä puolikaaressa siirtolohkareen päällä. Sisäläpimitta on 0.7 m. |
| metsakeskus.1000028572 |
208 |
Isokallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
348466.00000000 |
7098285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028572 |
Isokallio sijaitsee Kannuksen keskustasta noin 7 km pohjoiseen Väli-Kannuksen ja Märsylän kylien välissä. Kyseessä on noin luode-kaakko –suuntainen 800 m pitkä ja kapea kivikkoinen harjanne. Harjanteella kasvaa tiheää kuusivaltaista metsää ja harjanteen luoteisosa on kalliota. Harjanteella on neljä rannankorkeutensa perusteella neoliittiselle kivikaudelle ajoittuvaa röykkiötä, Isokallio 1-4. Röykkiöt ovat kaikki hyvin saman tyyppisiä ja sijoittuvat harjanteen reunoille.
Isokalliolta noin 400m länteen metsäkankaalla on suhteellisen hyvin säilynyt tervahauta metsäautotien päästä Isokalliolle vievän polun varressa (Tervaskangas 1000047355). |
| metsakeskus.1000028573 |
217 |
Pikku Ymmyrkäräme 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
343578.00000000 |
7095680.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028573 |
Röykkiö sijaitsee Pikku Ymmyrkärämeen kivikkoisen koillis-lounas suuntaisen kuusikankaan koillisosassa. Röykkiön päältä on poistettu sammalkerrosta, mutta se on säilynyt hyvin. Röykkiön koko on 12x7 metriä ja se on lähes pohjois-eteläsuuntainen. Röykkiön päällä on kaksi painannetta ja niiden välissä on ns. silmäkivi keskellä röykkiötä. Röykkiön reunoilla, varsinkin länsi- ja pohjoisreunoilla on isompia kiviä, joista osa luontaisia maakiviä joita on tuskin siirrelty. Muuten vaikuttaa siltä kuin röykkiön kivet olisi tarkoin valittu lähiympäristöstä. Se koostuu etupäässä hyvin vaaleista kivistä. Tämän vuoksi röykkiö on aikoinaan erottunut varmasti hyvin ympäristöstään ja näkynyt kauaksi. |
| metsakeskus.1000028574 |
217 |
Pikku Ymmyrkäräme 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
343572.00000000 |
7095632.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028574 |
Pikku Ymmyrkärämeen kivikkoisen koillis-lounas suuntaisen kuusikankaan länsireunassa on kohtuullisen hyvin säilynyt tervahauta, mitat noin 12x12m. |
| metsakeskus.1000028575 |
208 |
Kinarehenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
347197.00000000 |
7098557.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028575 |
Kinarehenkangas sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Kannuksen keskustasta pohjoiseen Kalajoen puolella. Röykkiöt sijaitsevat kivikkoisella etupäässä tiheää kuusimetsää kasvavalla kankaalla Väli-Kannuksesta lähtevän metsäautotien luoteispuolella.
Ensimmäinen röykkiö on lähes lounais-koillissuuntainen ja sammaloitunut. Röykkiön mitat ovat 14x3m ja se on muodoltaan vallimainen. Varsinkin koillispäästään se erottuu hyvin ympäristöstään. Röykkiön lounaispäädyssä on maakivi ja vierestä kulkee oja. Kyseessä on ns. pitkäröykkiö, jollaisia tunnetaan Kokkola-Kruunupyy-Kannus alueelta nimenomaan noin 40-45 metrin korkeuksilta (esim. Kannus, Navettapellonkangas).
Röykkiön koillispäässä on toinenkin noin 10x2,5 metrin läpimittainen röykkiö, joka on voimakkaasti sammaloitunut. Se on lähes itä-länsisuuntainen ja epäselvempi kuin edellinen. Länsipäässä metsäkone on ajanut röykkiön yli.
Näistä röykkiöistä noin 50 metriä lounaaseen (alakohde) sijaitsee kolmas mahdollinen pitkäröykkiö. Se on noin 14x3 metriä läpimitaltaan, matala ja voimakkaasti sammaloitunut. Röykkiö on luode–kaakko-suuntainen. Luoteispäässä on maakivi. Röykkiön lounaispuolella on myös kivikasa, joka kuitenkin liittyy ehkä viereiseen polttopuun varastointipaikkaan.
Röykkiöt sijoittuvat maisemallisesti keskeiselle paikalle rinteen ylälaitaan. Niiltä on hyvä näkyvyys pohjoiseen kohti suo ja peltoaluetta. Paikka on hyvin todennäköisetsi ollut rantasidonnainen. |
| metsakeskus.1000028576 |
217 |
Hollanti 3 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
344961.00000000 |
7094971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028576 |
Hollanti sijaitsee Kannuksen keskustasta noin kuusi kilometriä luoteeseen Lestijoen ja Kannuksen keskustasta Himangalle kulkevan maantien eteläpuolella. Mäellä kasvaa hyvin tiheää ja rehevää sekametsää. Tien pohjoispuolella on muinaisjäännösrekisterin kohde Hollanti 2, jossa on rinteeseen kaivetun maakellarin jäännökset ja jäänteitä vanhasta talonpaikasta. Seuraavat kohteet sijaitsevat siis tien eteläpuolella. Jouko Mäki-Petäjän mukaan Hollanti oli yhtäjaksoisesti asutettu 1500-luvulta aina 1960-luvulle saakka, joten kyseessä on varsin vanha asuinpaikka. Mäellä on runsaasti jälkiä ihmisen toiminnasta, mm. jäänteitä rakennusten perustuksista sekä tervahautoja.
Rakennuksen pohjia ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000028577 |
217 |
Hollanti 4 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
345079.00000000 |
7094898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028577 |
Hollanti sijaitsee Kannuksen keskustasta noin kuusi kilometriä luoteeseen Lestijoen ja Kannuksen keskustasta Himangalle kulkevan maantien eteläpuolella. Mäellä kasvaa hyvin tiheää ja rehevää sekametsää. Tien pohjoispuolella on muinaisjäännösrekisterin kohde Hollanti 2, jossa on rinteeseen kaivetun maakellarin jäännökset ja jäänteitä vanhasta talonpaikasta. Seuraavat kohteet sijaitsevat siis tien eteläpuolella. Jouko Mäki-Petäjän mukaan Hollanti oli yhtäjaksoisesti asutettu 1500-luvulta aina 1960-luvulle saakka, joten kyseessä on varsin vanha asuinpaikka. Mäellä on runsaasti jälkiä ihmisen toiminnasta, mm. jäänteitä rakennusten perustuksista sekä tervahautoja.
Pääkohteeksi merkitty rakennuksen perusta on kooltaan 9x5 metriä ja koostuu kahdesta huoneesta. Kohteeseen kuuluu myös kaksi muuta rakennuksen perustaa, kaivo ja kiviaitaa, jotka on merkitty alakohteiksi. |
| metsakeskus.1000028579 |
217 |
Hollanti 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
345272.00000000 |
7094758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028579 |
Hollanti sijaitsee Kannuksen keskustasta noin kuusi kilometriä luoteeseen Lestijoen ja Kannuksen keskustasta Himangalle kulkevan maantien eteläpuolella. Mäellä kasvaa hyvin tiheää ja rehevää sekametsää. Tien pohjoispuolella on muinaisjäännösrekisterin kohde Hollanti 2, jossa on rinteeseen kaivetun maakellarin jäännökset ja jäänteitä vanhasta talonpaikasta. Seuraavat kohteet sijaitsevat siis tien eteläpuolella. Jouko Mäki-Petäjän mukaan Hollanti oli yhtäjaksoisesti asutettu 1500-luvulta aina 1960-luvulle saakka, joten kyseessä on varsin vanha asuinpaikka. Mäellä on runsaasti jälkiä ihmisen toiminnasta, mm. jäänteitä rakennusten perustuksista sekä tervahautoja.
Kummatkin tervahaudat ovat suhteellisen hyvin säilyneitä ja halssi erottuu niissä hyvin. Pohjoisemman tervahaudan läpimitta on noin 8x8m ja eteläisemmän noin 10x10m. Eteläisemmän tervahaudan vieressä on myös jäänteitä pienestä rakennuksesta. |
| metsakeskus.1000028582 |
440 |
Stockön |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028582 |
Hylky sijaitsee Luodossa Stockön saaren eteläisimmän niemenkärjen itärannalla noin 5-20 m päässä rannasta. Kyseessä on yli 30 m pitkä ja noin 8 m leveä puinen alus, jonka toinen kylki ulottuu osittain veden pinnalle. Näkyvissä on muun muassa kylkikaaria sekä -laudoitusta. Hylky lepää rantavedessä koillis-lounaissuuntaisesti.
Kohde tarkastettiin Museoviraston ja K.H.Renlundin museon yhteistyönä kesällä 2016. K.H.Renlundin museon mukaan laiva on kuunari Virve. Alus oli alun perin virolainen. Suullisen perinteen mukaan kuunari on siirretty Ykspihlajasta Stockön rantaan saaristolaisten purettavaksi. Runko on kuitenkin jäänyt jäljelle ja pikkuhiljaa hajonnut nykyiselle paikalleen. |
| metsakeskus.1000028583 |
564 |
Piispanletto |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
424399.00000000 |
7215500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028583 |
Kohde sijaitsee Oulun Letonimen suojelualueen Piispanleton eteläpuolen rantavedessä.
Kohde on havaittavissa uusimmista satelliittikuvista: https://goo.gl/maps/nRZM1nknokq Ilmoittajan mukaan noin 10 vuotta vanhoissa satelliittikuvissa hylyn kappale on noin sata metriä etelään nykyiseltä paikaltaan syvemmässä vedessä, joten jäät lienevät siirtäneet kappaletta.
Kyseessä on hylyn kappale, jonka koko on noin 20 m x 5 m. |
| metsakeskus.1000028587 |
260 |
Mäntyniemen hovi |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27007 |
649818.00000000 |
6864653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028587 |
Kartanon nykyinen suku tullut paikalle 1724. Tutkimatta tarkemmin. Vanha, puinen päärakennus palanut 1820-luvulla. Väki siirtynyt väentupaan, joka siitä lähtien käytössä päärakennuksena. Vastapäätä pitkä aittarakennus. Katso rakennussuojeluluettelo.
Väentuvan vieressä, nurkakkain, pihapiirin länsilaidalla ollut rakennus, joka purettu 1950 tai -60 -luvulla. Palaneen päärakennuksen paikalle laadittu 1891 puutarhasuunnitelma, joka toteutettu.
Kohteessa toteutettiin vuonna 2018 koekaivaus, jossa kartanon palaneen päärakennuksen kohdalle avattiin seitsemän koekuoppaa. Näistä kolmesta havaittiin palokerroksia ja/tai hiiltyneitä hirsiä, jotka liittyvät mitä ilmeisimmin tulipalossa vuonna 1827 tuhoutuneeseen päärakennukseen. Jäännökset ovat peittyneet täyttömaakerrosten alle, jotka ovat syntyneet, kun paikalle perustettiin puutarha 1800-luvun lopulla. Koekaivauksen löytöaineisto ajoittuu pääosin 1700–1800 -luvuille. |
| metsakeskus.1000028587 |
260 |
Mäntyniemen hovi |
10002 |
12001 |
13012 |
11006 |
27007 |
649818.00000000 |
6864653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028587 |
Kartanon nykyinen suku tullut paikalle 1724. Tutkimatta tarkemmin. Vanha, puinen päärakennus palanut 1820-luvulla. Väki siirtynyt väentupaan, joka siitä lähtien käytössä päärakennuksena. Vastapäätä pitkä aittarakennus. Katso rakennussuojeluluettelo.
Väentuvan vieressä, nurkakkain, pihapiirin länsilaidalla ollut rakennus, joka purettu 1950 tai -60 -luvulla. Palaneen päärakennuksen paikalle laadittu 1891 puutarhasuunnitelma, joka toteutettu.
Kohteessa toteutettiin vuonna 2018 koekaivaus, jossa kartanon palaneen päärakennuksen kohdalle avattiin seitsemän koekuoppaa. Näistä kolmesta havaittiin palokerroksia ja/tai hiiltyneitä hirsiä, jotka liittyvät mitä ilmeisimmin tulipalossa vuonna 1827 tuhoutuneeseen päärakennukseen. Jäännökset ovat peittyneet täyttömaakerrosten alle, jotka ovat syntyneet, kun paikalle perustettiin puutarha 1800-luvun lopulla. Koekaivauksen löytöaineisto ajoittuu pääosin 1700–1800 -luvuille. |
| metsakeskus.1000028588 |
297 |
Koivukoski A |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
568132.00000000 |
6992885.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028588 |
Koivukosken ja Sorvalammen välisellä kallioalueella sijaitsee ensimmäisen maailmansodan puolustusasema. Hyppyrimäentien länsipuolella, virran varrella, on noin 20 metriä pitkä, kallioon louhittu taisteluhauta. Haudassa on kaksi traverssia.
Tien itäpuolella on loivasti kohti Sorvalampea laskevaa yhdyshautaa noin 30 metriä. Alueella sijaitsee todennäköisesti muitakin puolustusasemaan liittyviä kaivantoja, kuten korsukuoppia. |
| metsakeskus.1000028589 |
297 |
Kinnunen |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
568381.00000000 |
6992571.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028589 |
Koivukosken virran länsirannalla oleva kallion laki on varustettu kahdella ensimmäisen maailmansodan aikaisella taistelukaivannolla. Kallioalue sijaitsee hyppyrimäentien itäpuolella ja Sorvalammentien eteläpuolella.
Kallioon lauhitut taistelukaivannot kiertävät kallion korkeinta kohtaa. Pohjoisemman kaivannon itään kaartava pää on mataloitunut ja jo vaikeasti havaittavissa. Eteläisempi kaivanto päättyy louhitulta vaikuttavaan kallioseinämään. Paikalla on mahdollisesti ollut miehistökorsu tai joku muu puolustusasemaan liittyvä rakennelma. |
| metsakeskus.1000028590 |
217 |
Pajakangas |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
350952.00000000 |
7093659.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028590 |
Raudansulatuspaikka sijaitsee alueella nimeltä Pajakangas. Siellä on kolme muodostumaa,
jotka ns. vierekkäin muodostavat kirjaimen L. Niiden reunat ovat kohollaan ja keskellä
maa on alempana. Alueelta löytyy rautakuonaa. Maa on soista ja vetistä. Osana Lestijokilaakson historiaa on raudantyöstö. Kohde on mahdollisesti ollut suomalmin esityöstön polttopaikka.
Vuoden 2022 inventointi: Kohde sjaitsee Pajakangas nimisellä kankaalla loivapiirteisessä maastossa. Paikalla on kokonaishalkaisijaltaan 9 m hiilimiilu. Vallin keveys on noin 2 m. Maaperä ympäristössä on kosteaa ja miilun pohjataso on vetinen. Pohjalta havaittiin nokista hiekkaa ja hiilenpaloja. Rakenteen pohjoispuolella on huomattavan syvä kuoppa, halkaisijaltaan noin 3 m yläreunastaan.
Miilun lounaispuolella on kiviröykkiö (alakohde). Röykkiö on mitoiltaan 2x2 m ja pääosin varvikon peitossa lukuun ottamatta päällimmäisiä kiviä, jotka on voitu kasata paikalle myös myöhemmin. Yksi röykkiön kivistä on pinnaltaan kuonaantunut. Vaadittava kuumuus olisi voitu saavuttaa raudanvalmistuksessa. Toisaalta suuria lämpötiloja voi syntyä myös miilun tai tervahaudan leimahtaessa hallitsemattomaan paloon. Paikalta on tietojen mukaan löydetty rautakuonaa (Lehtola 2007). Joka tapauksessa miilun sijoittaminen raudanvalmistuspaikalle olisi luontevaa. Mikäli alueelta on löytynyt rautakuonaa, kyseessä olisi todennäköisemmin raudanvalmistuspaikka kuin pasutuspaikka, mihin aiemmassa tutkimuksessa viitataan. Tähän viittaa myös paikan nimi.
Kohteen nimeämisessä on ollut sekavuuksia ja päällekkäisyyttä. Asian selkeyttämiseksi aikaisempi nimi Lisä-Parsiala 2 on muutettu Pajakankaaksi kohteen paikannimen mukaan. |
| metsakeskus.1000028590 |
217 |
Pajakangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
350952.00000000 |
7093659.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028590 |
Raudansulatuspaikka sijaitsee alueella nimeltä Pajakangas. Siellä on kolme muodostumaa,
jotka ns. vierekkäin muodostavat kirjaimen L. Niiden reunat ovat kohollaan ja keskellä
maa on alempana. Alueelta löytyy rautakuonaa. Maa on soista ja vetistä. Osana Lestijokilaakson historiaa on raudantyöstö. Kohde on mahdollisesti ollut suomalmin esityöstön polttopaikka.
Vuoden 2022 inventointi: Kohde sjaitsee Pajakangas nimisellä kankaalla loivapiirteisessä maastossa. Paikalla on kokonaishalkaisijaltaan 9 m hiilimiilu. Vallin keveys on noin 2 m. Maaperä ympäristössä on kosteaa ja miilun pohjataso on vetinen. Pohjalta havaittiin nokista hiekkaa ja hiilenpaloja. Rakenteen pohjoispuolella on huomattavan syvä kuoppa, halkaisijaltaan noin 3 m yläreunastaan.
Miilun lounaispuolella on kiviröykkiö (alakohde). Röykkiö on mitoiltaan 2x2 m ja pääosin varvikon peitossa lukuun ottamatta päällimmäisiä kiviä, jotka on voitu kasata paikalle myös myöhemmin. Yksi röykkiön kivistä on pinnaltaan kuonaantunut. Vaadittava kuumuus olisi voitu saavuttaa raudanvalmistuksessa. Toisaalta suuria lämpötiloja voi syntyä myös miilun tai tervahaudan leimahtaessa hallitsemattomaan paloon. Paikalta on tietojen mukaan löydetty rautakuonaa (Lehtola 2007). Joka tapauksessa miilun sijoittaminen raudanvalmistuspaikalle olisi luontevaa. Mikäli alueelta on löytynyt rautakuonaa, kyseessä olisi todennäköisemmin raudanvalmistuspaikka kuin pasutuspaikka, mihin aiemmassa tutkimuksessa viitataan. Tähän viittaa myös paikan nimi.
Kohteen nimeämisessä on ollut sekavuuksia ja päällekkäisyyttä. Asian selkeyttämiseksi aikaisempi nimi Lisä-Parsiala 2 on muutettu Pajakankaaksi kohteen paikannimen mukaan. |
| metsakeskus.1000028592 |
853 |
Kuuvannokka |
10002 |
12013 |
13129 |
11006 |
27008 |
230629.00000000 |
6706745.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028592 |
Kuuvannokan läntisimmässä kärjessä kalliopiirroksia. Kuva-aiheina ankkuri, sydän ja jatulintarha. Lisäksi ainakin parissa paikassa nimikirjaimia ja vuosilukuja, joista on erotettavissa ainakin vuodet 1852, 1891 ja 1895.
Löydetty yleisöilmoituksen perusteella. |
| metsakeskus.1000028593 |
734 |
Tammenpään kivisilta |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
275457.00000000 |
6693849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028593 |
Kivisilta valmistui vuonna 1917 ja sen oli tarkoitus johtaa Tammenpään kalliolle rakennettavalle kartanolle. Kartanoa ei kuitenkaan koskaan rakennettu sisällisodan jälkeisen laman vuoksi. Vuonna 1920 kuitenkin vielä valmistui portinvartijan asunto. Sekä kivisilta että portinvartijan taloon on tiedon mukana käyetty kohteesta Tallbacken/Tammenpää mjrek 73010012 otettuja kiviä.
Kivisillasta on kuva Anna Kerttu Koskimiehen Angelniemeä käsittelevässä inventointikerromuksessa vuodelta 1955 (s.19) |
| metsakeskus.1000028594 |
178 |
Partala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
546332.00000000 |
6862717.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028594 |
Juvan Partalan kuninkaankartanon ja Savonlinnan-tien väliseltä pellolta löytyi Turun yliopiston suorittamissa arkeologisissa inventoinnissa ja prospektoinnissa 1500–1900-luvuilta peräisin olevia asuinpaikkalöytöjä.
Alueelle tehtiin pintapoimintaa eli mulloksella ollut peltoalue käytiin lävitse ja maan pinnalle havaittavat löydöt kirjattiin ylös. Yli 20 metriä halkaisijaltaan olevalta alueelta löytyi tumman maan alue, jossa oli ihmisen muokkaamaa maata yli 50 senttimetrin syvyyteen.
Peltoalueelta löytyi myös kivikellarin tai uunin jäännökset, jotka ovat 1600-luvulta tai vanhempia. Partalan kuninkaan kartanon täsmällistä sijaintia ei tiedetä. |
| metsakeskus.1000028595 |
734 |
Tammenpään hautamuistomerkki |
10007 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
275582.00000000 |
6693670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028595 |
August Osvald Olaf Wasastjärnan (24.7.1891 - 1.6.1896) hautamuistomerkki. |
| metsakeskus.1000028596 |
139 |
Palolampi pohjoinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
434963.00000000 |
7252232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028596 |
Kahden isomman ja selkeämmin erottuvan läntisemmän sekä suo-ojan erottaman itäisemmän, epävarmemman asumuspainanteen sekä pienemmän painanteen tai kuopanteen muodostama painaneryhmä suon ja soistuneen alueen reunassa, runsas 400 m Palolammen pohjoisrannasta pohjoiseen. Kohteen pistekoordinaatin osoittamaan, lännestä alkaen toiseen painanteeseen tehdyssä koepistossa todettiin selkeä kvartsi-iskos paksun humuskerroksen alla sijaitsevan huuhtoutuneen ja rikastumiskerroksen vaihtumiskohdassa.
Kaksi läntisintä painannetta ovat melko suuria, noin 10 m pituisia ja noin 6-7 m leveitä valleilta mitaten. Mainitussa painanteessa saattaa olla päässä/päissä eteisulokkeet, joiden havaintoa vanhat kannot vaikeuttavat. Mainitut painanteet ovat noin luode-kaakko -suuntaisesti peräkkäin heikosti kohoavalla harjanteella ja myös Lidar-aineistossa erottuvia. Peruskartalle toiseen painanteeseen asti merkitty oja ei ulotu painanteeseen. Näistä 15-30 m itään sijaitsevat mainitut kaksi epämääräisempää painannetta, jotka erottuvat myös heikosti Lidarissa.
2024: Kohteen aluerajausta on laajennettu pohjoiseen 5p laserkeilausaineistossa näkyvän mahdollisen painanteen vuoksi. |
| metsakeskus.1000028597 |
78 |
Bruksvägen |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
287447.00000000 |
6639843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028597 |
Ryteikköisellä suojaisella metsäalueella, meren tuntumassa, rakennettujen alueiden väissä todettiin kohdassa puolustusvarustuskokonaisuus. Paikalla on 4 kaivantoa, joista kaksi on pidempiä juoksuhautoja, joissa on ampumapesäkkeet ja kaksi erillistä kuopannetta. Paikalta on hyvä näkymä merenlahdelle. Kaivannot liittyvät mahdollisesti Venäjän tekemään rannikkoalueen varusteluun ensimmäisen maailmasodan aikana 1900-luvun, tai Neuvostoliiton Hangon vuokra-aikaan 1940–1941. |
| metsakeskus.1000028598 |
139 |
Iso Palojärvi luode 1-3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
435090.00000000 |
7252308.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028598 |
Kahden, mahdollisesti kolmen asumuspainanteen sekä kivikautisen löytöpaikan hajanainen kokonaisuus Ison Palojärven luoteispuoleisella matalalla, melko kostealla kankaalla. Rakenteet ja löydöt havaittiin osin Lidar-aineistojen anomalioiden takia tehdyn tarkastuksen yhteydessä vuonna 2016.
Painanteista eteläisin (1) sijaitsee eteläkaakon puoleisesta ojitetusta soistuma-alueesta vain hieman kohoavalla kumpareella. Sen kooksi arvioitiin noin 7 x 5 m ja siinä on paksu turvekerros. Painanne erottuu myös laserkeilauksessa.
Edellistä hieman korkeammalla, matalan kankaan kuivemman keskiosan kumpareella ja noin 90 m pohjoiseen todettiin noin 5 x 6 m laajuinen painanne, todennäköinen yksittäinen asumuspainanne (2). Siihen tehdyssä koepistossa todettiin kvartsi-iskos. Tällä alueella on myös suurempia kiviä. Alueen maapohja lienee äestetty1990-luvulla.
Edelleen saman kankaan varsin kivisen pohjoisosan itäpuolella todettiin vähäkivisemmällä hiekkapohjaisessa alueella edellisiä painanteita epämääräisempi, mutta mahdollinen asumuspainanne, kooltaan noin 5 x 4 m (3). Alueelle ei tehty koepistoja, mutta paljastuneessa hiekassa havaittiin kvartsi-iskos. Tätä aluetta lienee äestetty 1990-luvulla.
Painanteesta vain noin 110 - 160 m länteen sijaitsee kahden selkeän ja kahden pienemmän ja osin epävarman asumuspainanteen kokonaisuus (Palolampi pohjoinen), |
| metsakeskus.1000028600 |
257 |
Nyrödjebergen |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27000 |
361092.00000000 |
6671285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028600 |
Inventointialueen pohjoiskulmassa, Nyrödjebergenin laen pohjoispuolella sijaitsee vuoden 1777 isojakokartalta paikannettu rajamerkki. Mainitulla kartalla rajamerkin nimeä ei pystytty varmuudella tulkitsemaan, karttaan kohdalle on merkattu epäselvä teksti stens Rå n:4. . Rajamerkki on kolmen kylän rajalla (Smedsby, Ingwalsby ja Qwis).
Rajamerkki sijaitsee edelleen olemassa olevien kiinteistörajojen leikkauspisteessä. Paikalla on noin 2 x 2,5 metrin kokoinen paksun sammalkerroksen peittämä kiviröykkiö. Rajamerkki sijaitsee loivasti itäkaakkoon laskevan rinteen päällä: röykkiön korkeus sen luoteislaidalla on noin 40 cm ja kaakkoislaidalla noin 1,2 m. Rajamerkin päällä on noin 40 cm:n korkuinen viisarikivi, minkä päällä ei ole sammalta. Viisarikivessä on hakkaus ”45”. Viisarikivi on mitä ilmeisimmin myöhempää tekoa kuin itse röykkiö. |
| metsakeskus.1000028601 |
257 |
Grubolsstens Rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27000 |
360089.00000000 |
6669938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028601 |
Gruvbölebergenin länsilaidalla sijaitsee vuoden 1777 isojakokartalta paikannettu rajamerkki Grubolsstens Rå. Rajamerkki sijaitsee kolmen kylän rajalla (Qwis, Smedsby ja Gillubacka). Paikalla on edelleen kiinteistörajojen leikkauspiste.
Lounaaseen laskevalla rinteellä sijaitsee siirtolohkare, jonka halkaisija on noin 2,5 metriä. Lohkareen korkeus alarinteen puolella on noin 1,6 metriä ja ylärinteen puolella noin 1 metri. Lohkareen reunoilla tai laella ei tosin havaittu kaiverruksia. |
| metsakeskus.1000028602 |
257 |
Enighetsrå |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27000 |
360134.00000000 |
6669644.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028602 |
Enighetsrå. Rajamerkki on kahden kylän (Gillubacka ja Qwis) välisellä rajalla, nykyisellä kiinteistörajalla. Hyvin loivasti koilliseen laskevan kallion päällä sijaitsee noin 1 x 1 x 1 metrin kokoinen kiviröykkiö. Röykkiössä ei ole viisarikiveä. Rajamerkin ympärillä, muuten varsin kivettömän kallion päällä, on paljon kiviä noin kymmenen metrin alalla, painottuen rajamerkin länsipuolelle.
Vuonna 2024 yksityishenkilö havaitsi, että yhden paaden alaosaan oli hakattu numero 2, jota ei ollut havaittu inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000028603 |
257 |
Kåbben |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27000 |
361457.00000000 |
6669715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028603 |
Historiallisen ajan rajamerkki pienen kallion päällä. Rajan merkkinä on kaiverrus kalliossa: ympyrä ja siitä lähtevä viiva/nuoli, ympyrän keskellä on kalliossa kuoppa, nuoli osoittaa koilliseen. Raja on merkittynä vuoden 1777 (B21a:5/1-3) Inkilä kartalle nimellä Kåbben. Raja on Kvisin, Jorvaksen, Nägelsin ja Invalsin kylien rajalla, nykyisellä kiinteistörajalla. |
| metsakeskus.1000028604 |
257 |
Kavelbro Rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27000 |
361835.00000000 |
6669532.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028604 |
Rajamerkki sijaitsee Masalantien pohjoispuolella, Autioniityntien ja Kolmenkyläntien risteyksen lounaispuolella. Vanhojen Kvisin, Nägelsin ja Invalsin kylien rajalla. Rajamerkissä on kolme suurta kiveä, suuremmat pituudeltaan noin 100 cm, pienempi 50 cm, korkein noin 60 cm. Rajamerkki on merkitty vuoden 1777 (B21a:5/1-3 Inkilä) kartalle nimellä Kavelbro, sekä vuosina 1778–1779 laaditulle isokartalle (B20:14/3-7 Kvis): Kalvelbro rå. |
| metsakeskus.1000028605 |
257 |
Kuninkaantie (Kvis) |
10002 |
12005 |
13071 |
11010 |
27000 |
361390.00000000 |
6669174.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028605 |
Vuoden 1777 isojakokartassa ja vuoden 1933 topografisessa kartassa tielinjaus on ollut alueen päätie. Nykyisin liikenne alueella kulkee vanhan tielinjauksen eteläpuolella tiellä, joka paikallisen asukkaan mukaan on rakennettu 1930-luvun lopussa.
Käytöstä pois jääneestä Suuren Rantatien osuudesta on jäljellä 80 metrin pituinen, keskimäärin noin 9 metrin levyinen matala ura (alle 50 cm). Vanha tie sijoittuu omakotitalon pihan pohjoislaidalle, sekä piha-alueen koillispuolelle. Tieuralle ei tehty koekuoppia tai kairauksia. Suuri Rantatie on ylittänyt muinaisjäännökseksi tulkitun tien osan länsipuolella puron, joskaan vanhasta sillasta ei havaittu jälkiä. Nykyinen silta on tehty betonista ja sillan kohdalla on viereisen taloyhtiön roskakatos. Peruskartan mukaan myös sillan länsipuolella olevan mäen kohdalla vanha tielinja on jäänyt pois käytöstä. Käytännössä kyseinen tienpätkä on täysin ajokelpoinen, sitä hoidetaan ja käytetään omakotitalojen pihateinä. |
| metsakeskus.1000028606 |
257 |
Ödesängen |
10007 |
12011 |
13121 |
11042 |
27000 |
361264.00000000 |
6670612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028606 |
Vasikkahaan pohjoispuolella sijaitsee parenteesin aikainen kaivantoalue. Alueelta havaittiin vanhan pellon poikki kulkeva - itä-länsisuuntainen - linja, jonka pituus on noin 110 metriä. Linjalta havaittiin 11 kuoppamaista kaivantoa. Kaivantojen koko vaihteli noin 2 x 1 metristä noin 5 x 7 metriin, kaivantojen syvyys on noin 40 cm – 1 m. Osa kaivannoista yhdistyi toisiinsa niiden etälaidan kautta kulkeva yhdyshauta tms. Alue on keskiosaltaan hyvin vetinen ja osa kaivannoista oli veden vallassa. Myös osa ”yhdyshaudoista” oli veden vallassa ja osa yhdyshaudoiksi tulkituista kaivannoista voikin olla myöhemmin kaivettuja pelto-ojia.
Kaivantolinja on kaivettu alavien peltojen väliseen kumpareeseen, pehmeään maahan. Kumpareella kasvaa noin 50 vuotiasta puustoa. Osa kaivannoista oli teräväreunaisia ja selkeitä, osa puolestaan loiva reunaisia. Miltei jokaisen kaivannon ympärillä oli vallit, painottuen niiden pohjoislaidalle. Havaituista kaivannoista kaksi oli selkeästi erillään linjasta (N 6670564 E 361350 ja N 6670641 E 361297). Ensiksi mainitussa koordinaatissa sijaitsee noin 4,5 x 6 metrin kokoinen ja noin 1,5 m syvä teräväreunainen kaivanto, jonka ympärillä on matalat vallit. Jälkimmäisen koordinaatin kohdalla sijaitsee L-kirjaimen muotoinen kaivanto, jonka sivut ovat hieman yli kolme metriä pitkät ja reilun metrin leveät, kaivannon syvyys on maksimissaan 60 cm.
Kaivantolinjasta noin 140 metriä kaakkoon sijaitsee 5 x 6 metrin kokoisen rakennuksen perustus, jonka keskellä on matala kumpare, ilmeisesti romahtaneen uunin jäänteet. Perustuksista noin 40 metriä etelään havaittiin betonisen rakenteen osia. Vuoden 1944 ilmakuvassa näkyy alueelle sijainneet kaksi rakennusta – vuoden 1956 ilmakuvassa rakennuksia ei enää näy, sen sijaan pellossa olevat Porkkalan vuokra-aikaan liittyvät kaivannot näkyvät selvästi. Vuoden 1872 senaatin karttaan alueelle ei ole merkattu asutusta. Paikalta havaitut rakennuksen perustukset ovat mitä ilmeisemmin peräisin 1800–1900-lukujen taitteessa, todennäköisemmin 1900-luvun puolelta. |
| metsakeskus.1000028607 |
257 |
Jorvaksen Vanha Vesitorni Etelä |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
361557.00000000 |
6669308.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028607 |
Masalantien ja Löfdalantien risteyksen koillispuolisella metsäalueella, lähellä Masalantien pohjoispuolella kulkevaa kevyenliikenteen väylää todettiin taistelukaivanto. Kaivanto koostuu kolmesta ampumapesäkkeestä ja niitä yhdistävistä kaivan-noista. Paikalta on ollut hyvä ja suojaisia näkyvyys Masalantielle, sekä radan suuntaan. Kaivannot liittyvät mahdollisesti Porkkalan vuokra-aikaan vuosiin 1944–1956. Kaivannot ovat selkeärajaisia, vaikkakin osin hyvin sammaloituneita ja reunoiltaan pyöristyneitä. |
| metsakeskus.1000028608 |
257 |
Storkvis Länsi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
360420.00000000 |
6668789.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028608 |
Storkvisin tilalta noin 215 metriä lounaaseen, Kvisintien eteläpuolelta, havaittiin noin 8 x 8 metrin kokoinen, noin 1,2 metriä syvä neliömäinen kuoppa. Kuopan sivuilla on matalat maavallit kolmella sivulla (W sivulla ei ole valleja). Kyseessä on mitä ilmeisimmin Porkkalan vuokra-aikainen kaivanto. Kaivantoa on mahdollisesti tuhottu osittain Porkkalan vuokra-ajan jälkeen. Mainittakoon kuitenkin, että kaivan-nosta suuntaan E avautuu esteetön näkymä junaradalle. |
| metsakeskus.1000028609 |
257 |
Björkdalberget |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
358658.00000000 |
6665937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028609 |
Björkdalbergin laen etelälaidalla sijaitsee noin 30 metriä pitkä SSE-NNW suuntainen kiviaita. Kylmämuurattu kiviaita on osin laonnut, mutta on pääosin ehjä. Korkeimmillaan kiviaita on noin 0,8 m ja sen leveys on hieman yli metri.
Kiviaita ei sijaitse nykyisellä kiinteistörajalla, eikä myöskään vanhojen karttojen mukaisilla rajoilla. Kiviaidan ikä ei selvinnyt inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.1000028611 |
257 |
Hällängen |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
360266.00000000 |
6666523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028611 |
Högbergetin pohjoispuolella, kapean peltokannaksen takana, sijaitsevalla mäellä havaittiin hiilihauta. Hiilihauta sijaitsee mäen länsilaidan tasaisella kohtaa, korkeudella noin 20,5 m mpy. Hiilihaudan koko on noin 1,1 x 2,1 m, syvyys hieman alle puoli metriä. Haudan keskelle tehtiin koekuoppa: maa-aines oli noin 20 cm:n syvyyteen saakka noen ja hiilien sekaista, jonka alapuolella maa muuttui vaaleaksi kiviseksi hiekaksi.
Hiilihaudasta noin 22 metriä itään havaittiin kuoppa. Kuoppa on pyöreähkö, noin 4 x 4 metrin kokoinen (syvimmillään noin 1,4 m). Kuoppaan tehdyssä koekuopassa ei havaittu maannosta, nokea tai hiiltä. Kyseessä on todennäköisesti maanotossa syntynyt kuoppa, muttei ole täysin poissuljettua, että kuoppa on parenteesin aikaisia kaivantoja. |
| metsakeskus.1000028612 |
257 |
Jordebros Rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
359743.00000000 |
6666227.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028612 |
Nykyiselläkin kiinteistörajalla sijaitseva rajamerkki paikannettiin vuoden 1774 kartalta. Rajamerkki on merkattu karttaan nimellä ”no 2 Jordebros Rå”. Rajamerkki sijaitsee Långstrandin ja Gunnarsbyn kylien rajalla.
Rajamerkki koostuu todennäköisesti neljästä kivestä, paksua sammalkerrosta ei poistettu matalien kivien päältä. Se sijaitsee matalan kalliopaljastuman laen N-puolella. Rajamerkin koko on noin 1 x 1,5 metriä, korkeus on noin 0,5 m. Kolmionmuotoinen viisarikivi on notkahtanut länteen. Viisarikiven piiloon jääneellä sivulla on hakkaus ”9”.
Nykyisellä kiinteistörajalla sijaitsevan rajamerkin iästä ei inventoinnin keinoin voi saada varmuutta. Paikalla on kuitenkin ainakin 1700-luvulle periytyvä kylien välinen rajapiste, joten paikalla sijaitseva kivistä koottu rajamerkki on kiinteä muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000028615 |
257 |
Hilabäck |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
357556.00000000 |
6665310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028615 |
Historiallinen kylänpaikka.
Kohdetta ja sen tarkkaa sijaintia ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000028616 |
257 |
Bisarin Haka |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
358992.00000000 |
6667346.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028616 |
Axbodanintien päässä sijaitsevan metsäalueen länsi- ja lounaisreunalla on kiviaita. Länsireunalla kiviaita sijaitsee pääasiallisesti kallion päällä, lounainen osa aitaa on osittain metsässä moreenikivikossa. Kiviaita koostuu kahdesta rinnakkaisesta kivi-rivistä, joiden päällä keskellä on päällyskivi. Kivet ovat kooltaan noin 50–70 cm ja niissä on nähtävissä poran jälkiä, jonka perusteella inventoijat ovat pitäneet sitä suhteellisen nuorena rakenteena. Kiviaidassa on joitakin aukkokohtia, mutta pääosin se ehjä varsinkin kahden aluskivirivin osalta. Aidasta purettuja kiviä on sen vierellä ja läheisyydessä. Yksi aukkokohta on metsään johtavan polun kohdalla ja toinen lounaassa metsän reunassa, missä kiviaidan läpi kaivettu kaivanto. Tämän kaivannon lisäksi kiviaidan koillispuolisella metsäalueella on joitakin kaivantoja, joiden ajoitus ja merkitys eivät selvinnyt. Kuopanteen ovat huomattavasti epämääräisempiä, kuin alueella havaitut Porkkalan vuokra-aikaan liittyvät puolustusvarustuskaivannot. Kaivannot voivat olla maanottoon liittyviä kuoppia.
Kiviaita on eteläpäästään tulkinnanvarainen, mutta, aidan alkukohdassa on kallioon hakattu teksti ”1915 Axel Liljefors Bisar”. |
| metsakeskus.1000028630 |
505 |
Nikunsaari |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
404014.00000000 |
6723644.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028630 |
Kohde on rajamerkki, joka sijaitsee Nikunsaaren tasaisen laen länsiosassa. Rajamerkin muodostaa sammaleen peittämä kiviröykkiö. Röykkiö koostuu noin 30 cm:n kokoisista kivistä ja sen muoto on pyöreähkö. Röykkiön halkaisija on noin 1,4 m ja korkeus n. 70 cm.
Kyseessä on tilojen rajaa osoittava rajamerkki. Sen kohdalla kulkee kiinteistöraja, joka oin merkitty myös vuoden 1955 peruskartalle sekä 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalle. |
| metsakeskus.1000028632 |
241 |
Kestinmaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
394569.00000000 |
7302290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028632 |
Kaikkiaan kuusi kuopparakennetta, todennäköistä pyyntikuoppaa Keminmaan Kestinmaan koillisosassa, mäen lakialueella ja sen koillisrinteen yläosassa. Ne sijoittuvat noin 85 m matkalle. Kaksi eteläisintä mäen korkeimman kohdan kaakkoisosassa sijaitsevaa kuoppaa ovat noin 10 m toisistaan. Eteläisin laen kivisellä alueella on mahdollisesti rakkakuoppa. Neljä pohjista kuoppaa ovat pääosin rinteessä ja runsaan 30 m matkalla. Kuoppien koot reunavalleilta mitaten ovat vaihtelevat 2 ja 3 metrin välillä. Ympäristö on edelleen hyvin säilynyttä ja muokkaamatonta kangasmetsää. |
| metsakeskus.1000028633 |
241 |
Visenoja |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27008 |
394755.00000000 |
7305380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028633 |
Kuvakallio, pieni kalliopaljastuma pehmeää liuskekiveä, johon 1860-luvulta 1930-luvulle saakka raaputettu kymmeniä henkilönimiä sekä nimikirjaimia ja joitakin kuvia noin 3-4 neliömetrin alalla. Useita vuosilukuja ja nimiä 1870-luvulta 1900-luvun alkuun. Viimeisin havaittu vuosiluku on 1931. Sen jälkeen lienee pääosin peittynyt kasvillisuuteen ja ohueen turpeeseen. Tieto kirjoituksista on elänyt paikkakunnalla ja kallion pintaa on viime aikoina kuorittu turpeesta. Pehmeä kivilaji on helposti mahdollistanut raapustamisen kallion pintaan.
Paikka on (2016) pienehkön tasaisen peltoalueen pohjoispään itäpuoleista avohakkualuetta, itään kohoavaa maastoa, jossa on muutamia pieniä kalliopaljastumia. Muissa näkyvissä kalliokohdissa kirjoituksia ei havaittu. Autioitunut Syrjälän talonpaikka on vajaa 300 m länteen, jossa suunnassa peltoa halkoo pieni Visenoja.
Kuvakallio on merkittävä historiallisen ajan muinaisjäännös ja verrattavissa paremmin tunnettuun Hurrikaskiveen eli Hiirenkakkaraan runsaat 1 km idempänä. Yhden tiedon mukaan merkkejä kallioihin on tehty paimenessa ollessa, mutta selityksiä lienee myös muita. |
| metsakeskus.1000028633 |
241 |
Visenoja |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27008 |
394755.00000000 |
7305380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028633 |
Kuvakallio, pieni kalliopaljastuma pehmeää liuskekiveä, johon 1860-luvulta 1930-luvulle saakka raaputettu kymmeniä henkilönimiä sekä nimikirjaimia ja joitakin kuvia noin 3-4 neliömetrin alalla. Useita vuosilukuja ja nimiä 1870-luvulta 1900-luvun alkuun. Viimeisin havaittu vuosiluku on 1931. Sen jälkeen lienee pääosin peittynyt kasvillisuuteen ja ohueen turpeeseen. Tieto kirjoituksista on elänyt paikkakunnalla ja kallion pintaa on viime aikoina kuorittu turpeesta. Pehmeä kivilaji on helposti mahdollistanut raapustamisen kallion pintaan.
Paikka on (2016) pienehkön tasaisen peltoalueen pohjoispään itäpuoleista avohakkualuetta, itään kohoavaa maastoa, jossa on muutamia pieniä kalliopaljastumia. Muissa näkyvissä kalliokohdissa kirjoituksia ei havaittu. Autioitunut Syrjälän talonpaikka on vajaa 300 m länteen, jossa suunnassa peltoa halkoo pieni Visenoja.
Kuvakallio on merkittävä historiallisen ajan muinaisjäännös ja verrattavissa paremmin tunnettuun Hurrikaskiveen eli Hiirenkakkaraan runsaat 1 km idempänä. Yhden tiedon mukaan merkkejä kallioihin on tehty paimenessa ollessa, mutta selityksiä lienee myös muita. |
| metsakeskus.1000028634 |
297 |
Iso Purtolampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
502933.00000000 |
6963500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028634 |
Lintuharjulla, Iso Purtolammen itäpuolella, sijaitsee vierekkäin kaksi kookasta pystymiilua. Niiden halkaisija on noin 15 metriä. Ympärillä on kuoppaketju. |
| metsakeskus.1000028635 |
687 |
Väätälänniemenkangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
576323.00000000 |
7018046.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028635 |
Al-Luosta järven itäpuolella, tasaisella hiekkakankaalla on ympäristöstään selkeästi havaittava hiilimiilu. Se on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja syvyys noin 1,5 metriä. Ympärillä on selkeät vallit. |
| metsakeskus.1000028636 |
687 |
Väätälänniemi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
576286.00000000 |
7018110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028636 |
Ala-Luosta järven itäpuolella, tasaisella hiekkakankaalla, sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikainen taistelukaivanto. Puolustusasema on rakenteeltaan alueelle epätyypillinen, mahdollisesti osoittain luonnon muovaama ja osin kesken jäänyt.
Kankaalta suuntautuu kohtisuoraan kohti järven rantaa suora, leveä ja syvä kaivanto. Kaivanto on vallilta vallille noin 15 metriä ja syvyydeltään yli 2 metriä. Vallit ovat hyvin matalat suhteutettuna kaivannon kokoon. Sisämaan puolella kaivanto jakautuu kahdeksi selkeäksi taistelukaivannoksi, jotka on kaivettu siksak-taitteiseksi.
Ala-Luosta on Keyrittyjoen kautta yhteydessä pohjoiseen, jossa mm. joen varsi Roinilanmäellä on vahvasti varustettu, sekä Ala-Siikajärven kautta etelään Vuotjärvelle ja Juankoskelle. |
| metsakeskus.1000028639 |
851 |
Kattilaharju 4 |
10001 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
382530.00000000 |
7337058.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028639 |
Tornion, ent. Alatornion itäosassa sijaitsevan Laitilanvaaran koillispäässä olevan Kattilaharjun eteläosassa on ainakin yhdeksän kuoppajäännöstä harjua seuraavan maantien länsipuolella noin 120 m matkalla. Kuopat ovat pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin 2 - 2,5 m. Tulkinnan mukaan ne olisivat pyyntikuoppia. Yksi kuopista vaikuttaa kuitenkin suhteellisen myöhäiseltä. Kuoppien paikannuksen yhteydessä keväällä 2016 rakenteisiin ei tehty koepistoja.
Kattilaharjulla on muita 1990-luvulla paikannettuja muinaisjäännöksiä, joista lähin painannekohde Kattilaharju 3 noin 170 m kaakon suunnalla.
2024 inventointi: Kuvauksen mukaisia kuoppia ei kohtalaisen kivikkoiselta moreeniharjanteelta löytynyt. Sellaisia ei erotu myöskään lidaraineistoa tutkimalla. Vuonna 2016 havaitut kuoppajäänteet ovat saattaneet sijoittua toisaalle tai olisivat tuhoutuneet. Muinaisjäännökseksi merkityn alueen etelä ja pohjoispäissä, rinteen laen länsireunoilla on kuopparykelmät jotka vaikuttavat hieman epätyypillisen muotoisilta, nelisiivuisilta hiilimiiluilta (alakohteet). Kohteita ei ole tutkittu. |
| metsakeskus.1000028641 |
837 |
Vihilahti Metsola |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27009 |
327195.00000000 |
6820154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028641 |
Sijaintipaikka on Tampereen keskustasta etelään Pyhäjärven itäosassa Vihilahden etelärannalla.
Laiturin perusta, joka ulottuu Vihilahden etelärannan läntisen niemen rantaviivasta noin 55 metrin päähän luoteen suuntaan. Todennäköisesti kyseessä on ollut hirsiarkuille perustettu laituri. Rannanpuoleisessa päässä on ollut yksi hirsiarkku, jonka kivet ovat nyt levinneenä pohjaan. Varsinaisia hirsiä ei rannan päässä näy, mutta joitain pienempiä puunkappaleita on kiilautuneina kivien väliin. Pohjassa on ensimmäisen kivikon jälkeen ulapalle päin kivistä puhtaampi hiekkainen alue, mikä viittaa siihen, että tässä välissä ei ole ollut hirsiarkkua, vaan laiturin kansi on kulkenut vapaasti siltana.
Laiturirakenteen ulapan puoleisessa päässä sijaitsee laajahkolle levinnyt kivinen alue, missä on havaittavissa kolme kappaletta kivimassan seasta pilkottavia hirsiä. Yksi hirsistä on salvottu ja siinä on tapinreikä. Hirsi on noin metrin mittainen ja se makaa henkilöauton kokoisen kiven lähellä. Laaja kivikko ulapan päässä viittaa suurempaan hirsiarkkuun kuin mitä laiturin rannan puoleisessa päässä on ollut. Tätä suurta kiveä on todennäköisesti käytetty hyväksi laiturin perustamisessa. Kivi ulottuu lähes pintaan ja matalamman veden aikaan se on pintakivi. Metsolan laiturin perustamiseen on todennäköisesti osittain käytetty hyväksi luonnollista kivikkoa, joka on jatkunut niemen kärjestä kohti ulappaa. Veden syvyys laiturin perustusten päällä on noin 0-1 metriä. Veden syvyys laiturin pään edustalla on noin 1,6 metriä.
Laiturin kansi ja hirsiosat on joko purettu hyvin tarkkaan tai jäät ovat rikkoneet rakenteet ja kuljettaneet ne pois. Reilun satavuotiaan laiturin hirsiarkkurakenteiksi nämä ovat erittäin huonokuntoiset, joten voidaan arvioida, että arkkujen yläosat on purettu pinnalta käsin. Kivikon välittömässä läheisyydessä hirsiä on näkyvissä vain muutama ja hiekkapohjalla kauempana joitain yksittäisiä kappaleita.
Laituri on ollut Metsolan huvilan käytössä. Metsolan huvilan rakensi 1800-luvun lopulla, viimeistään 1880-luvulla, kauppaneuvos Arthur Sommer, joka teki uraa ensin Finlaysonin pumpulivapriikissa ja perusti vuonna 1899 oman kehräämön ja kutomon Lapinniemeen. Metsola-huvilassa oli alun perin kolme huonetta alakerrassa ja kaksi yläkerrassa. Rakennusta kuitenkin laajennettiin kahdesti. Rantaa muokattiin vuosittain ja lopulta pitkä kivireuna valmistui. Matala ja viimeistelemätön ranta täytettiin ja istutettiin kauniiksi puistoksi. Täytöt vaativat tuhansia hevoskuormia savea ja multaa. Joka aamu poikkesi yhteysvene ”Tiira” huviloiden laitureihin viedäkseen perheenisät kaupunkiin töihin ja kuljetti heidät iltapäivällä takaisin.
Metsola myytiin vuonna 1921 kaupungille ja siinä toimi lasten vastaanottokoti. Huvilarakennus on ollut olemassa ilmeisesti vielä 1960-luvulla. (Hildén 1993, s. 9, 18-23). Laituri on todennäköisesti ollut käytössä pitkälle 1900-luvulle. Vuoden 1953 maastokartassa laituria ei enää ole olemassa. |
| metsakeskus.1000028641 |
837 |
Vihilahti Metsola |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27008 |
327195.00000000 |
6820154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028641 |
Sijaintipaikka on Tampereen keskustasta etelään Pyhäjärven itäosassa Vihilahden etelärannalla.
Laiturin perusta, joka ulottuu Vihilahden etelärannan läntisen niemen rantaviivasta noin 55 metrin päähän luoteen suuntaan. Todennäköisesti kyseessä on ollut hirsiarkuille perustettu laituri. Rannanpuoleisessa päässä on ollut yksi hirsiarkku, jonka kivet ovat nyt levinneenä pohjaan. Varsinaisia hirsiä ei rannan päässä näy, mutta joitain pienempiä puunkappaleita on kiilautuneina kivien väliin. Pohjassa on ensimmäisen kivikon jälkeen ulapalle päin kivistä puhtaampi hiekkainen alue, mikä viittaa siihen, että tässä välissä ei ole ollut hirsiarkkua, vaan laiturin kansi on kulkenut vapaasti siltana.
Laiturirakenteen ulapan puoleisessa päässä sijaitsee laajahkolle levinnyt kivinen alue, missä on havaittavissa kolme kappaletta kivimassan seasta pilkottavia hirsiä. Yksi hirsistä on salvottu ja siinä on tapinreikä. Hirsi on noin metrin mittainen ja se makaa henkilöauton kokoisen kiven lähellä. Laaja kivikko ulapan päässä viittaa suurempaan hirsiarkkuun kuin mitä laiturin rannan puoleisessa päässä on ollut. Tätä suurta kiveä on todennäköisesti käytetty hyväksi laiturin perustamisessa. Kivi ulottuu lähes pintaan ja matalamman veden aikaan se on pintakivi. Metsolan laiturin perustamiseen on todennäköisesti osittain käytetty hyväksi luonnollista kivikkoa, joka on jatkunut niemen kärjestä kohti ulappaa. Veden syvyys laiturin perustusten päällä on noin 0-1 metriä. Veden syvyys laiturin pään edustalla on noin 1,6 metriä.
Laiturin kansi ja hirsiosat on joko purettu hyvin tarkkaan tai jäät ovat rikkoneet rakenteet ja kuljettaneet ne pois. Reilun satavuotiaan laiturin hirsiarkkurakenteiksi nämä ovat erittäin huonokuntoiset, joten voidaan arvioida, että arkkujen yläosat on purettu pinnalta käsin. Kivikon välittömässä läheisyydessä hirsiä on näkyvissä vain muutama ja hiekkapohjalla kauempana joitain yksittäisiä kappaleita.
Laituri on ollut Metsolan huvilan käytössä. Metsolan huvilan rakensi 1800-luvun lopulla, viimeistään 1880-luvulla, kauppaneuvos Arthur Sommer, joka teki uraa ensin Finlaysonin pumpulivapriikissa ja perusti vuonna 1899 oman kehräämön ja kutomon Lapinniemeen. Metsola-huvilassa oli alun perin kolme huonetta alakerrassa ja kaksi yläkerrassa. Rakennusta kuitenkin laajennettiin kahdesti. Rantaa muokattiin vuosittain ja lopulta pitkä kivireuna valmistui. Matala ja viimeistelemätön ranta täytettiin ja istutettiin kauniiksi puistoksi. Täytöt vaativat tuhansia hevoskuormia savea ja multaa. Joka aamu poikkesi yhteysvene ”Tiira” huviloiden laitureihin viedäkseen perheenisät kaupunkiin töihin ja kuljetti heidät iltapäivällä takaisin.
Metsola myytiin vuonna 1921 kaupungille ja siinä toimi lasten vastaanottokoti. Huvilarakennus on ollut olemassa ilmeisesti vielä 1960-luvulla. (Hildén 1993, s. 9, 18-23). Laituri on todennäköisesti ollut käytössä pitkälle 1900-luvulle. Vuoden 1953 maastokartassa laituria ei enää ole olemassa. |
| metsakeskus.1000028642 |
791 |
Soidinkallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
460813.00000000 |
7106418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028642 |
Kohteesta tuli yleisöilmoitus, jonka vuoksi kohde tarkastetiin 22.9.2016. Iso tervahauta joka sijaistee aivan teiden risteyksessä. Tienrakennuksessa on osittain kajottu sen etelä- ja länsivalleihin, tien leikkauksessa näkyy selvästi hiilistä maata. Haudan olkoläpimitta on noin 18 metriä ja sisälle jäävän kuopan halkaisija noin 12 metriä. Kuopan syvyys noin metri. Halssi suuntautuu länteen tienreunaan. Tervahaudan päällä kasvaa isoja kuusia.
Kohteen ympäristöön pohjoispuoliselle Soidinkallion alueelle on suunniteltu kallionlouhinta-aluetta, jonka louheen varastoalutetta on muutettu tervahaudan vuoksi (Tervahauta rajattu hankealueen ulkopuolelle). Tervahauta näkyy myös lidar-aineistossa. |
| metsakeskus.1000028643 |
165 |
Perttula |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
370530.00000000 |
6751550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028643 |
Kohde sijaitsee Kernaalanjärven pohjoispuolella, Kukkokalliontien ja Kernaalantien risteyskohdan länsipuolella olevalla peltoalueella. Paikalta on löytynyt runsaasti rautakautista esineistöä metallinilmaisinlöytöinä vuosina 2013 ja 2014 (ks. alakohteet).
Vuonna 2013 paikalta on löytynyt metallinetsinnässä kaarisoljen jalka, ketjunkantaja, punnus ja kaksi pronssivartaan kappaletta (KM 49771:1-5) sekä pronssihela (KM 39772) ja kaularenkaan kappale (KM 39773). Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli alle 25 cm.
Vuonna 2014 tunnetulta löytöpaikalta tehtiin lisää löytöjä metallinetsijöiden toimesta. Peltoalueelta löytyi mm. rahoja (Konrad II, 1027-1036 ja Otto Adelheid, 983/991-1000-l.) ja kankiketjun niveliä (KM 40309:1-4) sekä mm. useita solkia, sormuksia, riipuksia, heloja (ks. KM 40310: 1-8, KM 40323: 1-12, KM 40442: 1-6 ja KM 40992: 1-2). Löytötietojen mukaan paikalta tehtiin havaintoja myös sulaneesta pronssista ja palaneesta savesta. Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 5-20 cm.
Maastotarkastuksessa syksysllä 2017 löytöalueella voitiin todeta kyntämättömästä maasta maaperän olevan tummenpaa ja kivisempää kuin ympäristössä. Kyse on todennäköisesti rautakautisesta polttokalmistosta josta voi olla säilyneenä osia kyntökerroksen alapuolella.
Löytöpaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kukkomäen (165010046) kalmisto ja kuppikivi sekä Makasiinimäen (165010047) kalmisto. |
| metsakeskus.1000028644 |
607 |
Murrilahti 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
624756.00000000 |
6959776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028644 |
Asuinpaikka sijaitsee Iso-Reuhka -järven länsirannalla, rannasta n. 120 m länteen, muinaisrantatörmän päällä. Paikalle tehdyssä parissa koekuopassa oli palanutta luuta. Asuinpaikan laajuus etelä-kaakko pohjois-luode suunnassa (törmän suunnassa) on karkea arvio. Asuinpaikka on ehjä ja kajoamaton. |
| metsakeskus.1000028645 |
607 |
Murrinlahti 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
624723.00000000 |
6959874.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028645 |
Miilun pohja sijaitsee Iso-Reuhka -järven länsirannalla, rannasta n. 120 m länteen. Miilun pohja on pieni, pyöreä, noin 7 m halkaisijaltaan oleva maakumpu, jota reunustaa ojat. Miilu vaikuttaa avaamattomalta eli pilalle palaneelta. |
| metsakeskus.1000028646 |
607 |
Harjutie W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
625060.00000000 |
6958647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028646 |
Asuinpaikka sijaitsee Sotkuman taajamassa, Viinijärven Kylänlahden rannasta n.220 m luoteeseen, Kaurolahdelle ja Koninsärkälle menevän tien itäpuolella.
Paikalla on loivahko mutta korkeahko Muinais-Saimaan korkein rantatörmä, joka kohdalla katkeaa ja muodostaa pienen etelään ja lounaaseen kurottuvan niemekkeen. Sen kärkeen tehdyssä koekopassa havaittiin koekuopassa runsaasti palanutta luuta pieninä fragmentteina. Paikka on kajoamaton ja ehjä. Sen itäpuolella on omakotitaloja ja pihamaata. Paikan rajaus on pohjoisen suuntaan karkea arvio. |
| metsakeskus.1000028647 |
607 |
Harjutie S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
625117.00000000 |
6958572.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028647 |
Asuinpaikka sijaitsee Sotkuman taajamassa, Viinijärven Kylänlahden rannasta n. 140 m luoteeseen, Kaurolahdelle ja Koninsärkälle menevän tien mutkan koillispuolella, Koninsärkän harjun länsikupeessa.
Paikalla Muinais-Saimaan korkein rantatörmä on matala ja loiva. Törmän päällä on hieman viettävä tasanne ja sen itä- ja pohjoispuolella rinne nousee harjun laelle. Tasanteelle tehdyissä koekuopassa havaittiin varhaista asbestikeramiikkaa ja palanutta luuta. Asuinpaikan rajaus on topografiaan perustuva arvio. Asuinpaikka on lähes täysin ehjä. Sen itäreunaman halki kulkee kevytrakenteinen metsätie. |
| metsakeskus.1000028648 |
607 |
Välilampi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
625211.00000000 |
6957762.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028648 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven kaakkoisosassa, Sotkuman taajaman eteläpuolella olevan Välilammen etelärannalla, Lamminniemen itäosassa.
Paikalla on jyrkkä rantaan - pohjoiseen - laskeva törmä. Sen laella on alempi törmä, jonka takana kapea tasanne ja siitä edelleen nouseva ylempi törmä harjanteen laelle. Rajatulla n. 50 x 30 m alalla - joka ulottuu myös alemmalle tasanteelle - laikuissa kvartsi- ja kvartsiitti kimpaleita ja palasia, jotka ovat teräväsärmäisiä ja kooltaan vaihdellen nyrkin kokoisesta peukalon kokoiseen. Kuitenkaan yhdessäkään nyt havaitussa kvartsi/kvartsiitin kappaleessa ei havaittu mitään selviä iskun jälkiä. |
| metsakeskus.1000028649 |
625 |
Karlsberg |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
373191.00000000 |
7156948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028649 |
Vuonna 1845 laaditulla pitäjänkartastolla on merkitty Karlsbergin talo Raahen tien länsipuolella. Tämän talon niittyalue erottuu vielä nykyisellä peruskartalla ja alueella on kartan mukaan vielä joitakin rakennuksia. Kohdetta ei varsinaisesti päästy tarkastamaan koska se on syvien vesiojien takana Hanhikiven rakennus-työmaan tuntumassa. Asuinpaikan iästä ei ole tarkempaa tietoa, mutta Maanmittaushallituksen uudistusarkiston uudistushakemiston mukaan talo on ollut olemassa ainakin parikymmentä vuotta aiemmin.
Kyseessä on vuonna 1795 perustettu uudistila (Suur-Pyhäjoen historia, 1969, s. 138).
Karlsbergin lähellä oleva Mustakallion talo on jo jäänyt ydinvoimalan työmaalle johtavan tien alle. |
| metsakeskus.1000028650 |
625 |
Ylikorpi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377635.00000000 |
7154000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028650 |
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 metriä ja syvyydeltään noin 2 metriä. Halssi on kohti pohjoisessa olevaa Mustaojaa. Tervahauta on ehjä ja sisällä kasvaa pari mäntyä, reunoilla lähinnä taimikkoa. |
| metsakeskus.1000028651 |
625 |
Veteläräme |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379128.00000000 |
7152952.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028651 |
Kivikautinen asuinpaikka löytyi voimajohtolinjauksen inventoinnin yhteydessä vuonna 2016. Asuinpaikka sijaitsee Vetelärämeen reunalla olevan kaara-alueen luoteisreunassa. Paikalta löytyi kaaralla suon reunalla kulkevan metsätien pinnalta kvartsi-iskos, pii-iskos ja palanutta kiveä. Alue on tietä lukuun ottamatta ehjää mäntykangasta. Koekuoppien perusteella maa on varsin kivetöntä hiekkaa. Koekuopissa ei tullut vastaan löytöjä eikä likamaata, mutta kohteen tarkempi laajuus on selvitettävissä vain systemaattisella koekaivauksella. Nyt asuinpaikka on rajattu löytöalueen ympärille topografian perusteella. On mahdollista, että kivikautisia asuinpaikkoja olisi myös idempänä, ylemmillä kaaroilla.
Alueelle tehtiin koekaivaukset v.2016, jonka tuloksena asuinpaikkalöytöjä tehtiin viideltä eri alueelta. Kaikki löytöalueet ovat metsäautotien varrella. Alueelta tavattiin kvartsia, hioinlaaan kappaleita ja palanutta kiveä. Kulttuurikerrosta alueelta ei tavattu. |
| metsakeskus.1000028654 |
751 |
Ansamaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
419206.00000000 |
7296582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028654 |
Kivikautinen asuinpaikka soiden erottamalla matalahkolla hiekkaperäisellä harjanteella. Alueen tarkastuksessa keväällä 2016 havaittiin kaksi selkeää asumuspainannetta sekä ainakin yksi epävarmempi painanne. Eteläisin painanteista on noin 6x6 m laajuinen ja puolisen metrin syvyinen. Siihen tehdyistä kolmesta koepistosta kahdessa oli ilmeisen palaneita kiviä. Vähäkivisen painanteen keskellä lienee liesikiveys. Kolmannen koepiston pinnassa oli kvartsi-iskos. Selkeästi värjäytynyttä kulttuurimaata ei havaittu. Tämän painanteen vierellä on pieni kuopanne, halkaisijaltaan noin 2,5 m ja noin 0,3 m syvä.
Asumuspainanteesta 1 noin 25 m koilliseen on toinen asumuspainanne, kooltaan noin 6x5 m. Edelleen 15 m koilliseen on edellisiä epämääräisempi, mahdollinen kolmas asumuksenpohja. Asuinpaikan laajuudeksi voi painanteiden perusteella arvioida ainakin 70x30 m.
Alueelle tehtiin tarkastus Lidar-kartoilla erottuvien anomalioiden takia. Lidarissa erottuu useampiakin anomalioita, joita ei kuitenkaan tässä yhteydessä voitu selkeästi erottaa. Yksi, mahdollisesti kaksikin painanetta, jotka voivat myös olla luontaisia, on kohteen peruskoordinaattipisteestä noin 150 ja 230 m itäkoilliseen. Ne ovat soistuneelta alueelta heikosti kohoavilla kuivemmilla hiekkapohjaisilla suosaarekkeilla (-niemellä). Koillisimpaan tehdyssä koepistossa oli lohkokivi. Näiden määrittäminen edellyttää tarkempia selvityksiä.
Näiden välialueella myös Lidar-aineistossa erottuu anomalioita, joita ei tarkastettu. |
| metsakeskus.1000028655 |
751 |
Kotisuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
422205.00000000 |
7297951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028655 |
Simon Lantonperässä, runsaat ½ km Simojoen Kalliokosken luoteispuolella sijaitseva kivikautinen asuinpaikka selkeästi itäkaakon puoleisesta soistuneesta muinaisesta jokisuusta kohoavan hiekkaperäisen mäntykankaan törmän päällä sekä sen jatkona länteen suuntautuvalla harjanteella. Asuinpaikan merkkinä on ainakin 10 asumuspainannetta sekä yksi pienempi painanne, halkaisijaltaan noin 3,5 m. Heikosti soikeiden asumuspainanteiden koot vaihtelevat noin 4-6 m välillä. Pääosin painanteiden pituussuunta on harjanteen suunnassa, mutta yksi läntisimmistä painanteista on siihen nähden poikittain. Aluerajaus 2016 tehtiin painanteiden gps-kooridnaattien perusteella.
Lidar-aineiston (MML:n korkeusmallin) perusteella painanteita voi itäosassa ja eteläpuolella aluetta olla useampiakin. Asuinpaikan laajuus on ainakin 120 m idästä länteen. Alueen itäosassa ja itäpuolella on myös kalliopaljastumia.
Alueen itäosassa on vanhoja pieniä kotitarvehiekan ottokuoppia, jotka lienevät tuhonneen myös joitakin painanteita; yksi painanteista sijoittui myös kuoppien itäpuolelle ja toinen lienee osana ottokuoppaa.
Vuoden 2018 inventoinnin perusteella alue oli aiemmin havaitun laajuinen, 10 asumuspainannetta ja nyt 3 havaittua pienempää kuopparakennetta. |
| metsakeskus.1000028656 |
272 |
Tryckareträsk |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
310751.00000000 |
7085639.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028656 |
Kulkuväylä sijaitsee Hakalahdessa lasketun Tryckareträsketin eteläpäässä Janssonin tilan länsipuolella. Idässä kohde rajautuu peltoon, muualla ympärillä on metsää.
Kysymyksessä on noin 120 m pitkä ja 15-20 m leveä tienpohja. Se koostuu keskimäärin noin 0,3-0,4 metrin kokoisista ja tätä isommista kivistä. Kivikerran paksuus on keskimäärin reilusti yli metri. Pintakasvillisuus on sammalta ja varpuja. Rakenteen alue on miltei puuton ja sitä voi luonnehtia tasaiseksi. Itäosassa on lähihistoriassa kaivettuja kuoppia, joista yhteen on tehty myös valli.
Tie järven eteläosan yli on merkitty vuoden 1858 tiluskartalle, joka perustuu 1820 -luvun järjestelyihin. Tiehen on todennäköisesti liittynyt silta, joka on voinut toimia myös laiturina vedenoton helpottamiseksi.
(/Berättelser om byn Närvilä, Lena ja Börje Heinola ym. 2014, s. 148 ja kartta s. 12-13).
Alueelta ei löydetty 1800-luvun tie- tai siltarakenteisiin viittaavaa. Paikalla oleva kivirakenne on jäänne 1900- luvun tien rakentamishankkeesta, tähän viittaa jo rakenteen massiivisuus. Mahdolliset vanhemman tien tai sillan rakenteet ovat jääneet sen alle, mutta voi olla, että ne eivät olisi kokonaan tuhoutuneet. |
| metsakeskus.1000028657 |
272 |
Tryckareträsk 2 |
10007 |
12005 |
13071 |
11042 |
27000 |
310830.00000000 |
7085747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028657 |
Tienpohja sijaitsee Hakalahdessa lasketun Tryckareträsketin itäpuolella.
Kysymyksessä on noin 170 m pitkä ja enimmillään 6 m leveä tien perustus. Koostuu keskimäärin noin 0,3-0,4 metrin kokoisista ja tätä isommista kivistä. Kivikerran paksuus on enimmillään yli 50 cm. Pinta on sammalen ja puolukanvarpujen peitossa, päällä kasvaa joitakin vanhoja kuusia. Kasvillisuus on hävinnyt ja kivet paljastuneet kohdalta, missä rakenteen yli johtaa polku. Rakenne katkeaa entisen kuivatusojan kohdalla ja jatkuu sen pohjoispuolella Pohjoisväylään asti, siitä pohjoiseen. Alue on siellä rakennettua. Etelässä penger jatkuu miltei pellon reunaan asti. Pellon pohjoispuolella ja pellon kohdalla perustus on hävinnyt pellon tai muussa raivauksessa. Perustus jatkuu lounaassa entisen järven kohdalla, tästä muodostettiin oma kohde (kohde no. 1. Tryckareträsk). Järven yli johti tie ainakin jo 1800-luvun alkuvuosikymmeninä.
Paikallisen tiedon mukaan alueelle on ollut 1900-luvun puolivälissä suunnitelmissa rakentaa tie Rödsön suunnalta kaupungin keskustaan päin. Kiviperustus on mitä ilmeisemmin jäänne tästä tiehankkeesta. Noin 25 metrin etäisyydellä lounais-länsipuolella on kivistä ja irtonaisesta maasta koostuvanoin 70 m pitkä ja 2-3 m leveä ja enimmillään vajaa metri korkea valli voi myös liittyä tiehankkeeseen (ks. kohde 3. Tryckareträsk |
| metsakeskus.1000028658 |
272 |
Tryckareträsk 3 |
10007 |
12004 |
13045 |
11042 |
27000 |
310789.00000000 |
7085706.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028658 |
Kiviaita sijaitsee Hakalahdessa lasketun Tryckareträsketin itärannalla
matalan rinteen reunalla. Puusto on kuusimetsää. Itäpuolella on pelto.
Kysymyksessä on noin 35 m pitkä, noin 2-3 m leveä ja enimmillään 0,5 m korkea peltoaita. Pinta on sammalen peitossa.
Edellisen itäpuolella on kivistä ja irtonaisesta maasta koostuva n. 70 m pitkä, n. 2-3 m leveä ja enimmillään vajaa metri korkea valli, ilmeisemmin raivausvalli. Se voi liittyä noin 25 metrin etäisyydellä koillis- ja itäpuolella sijaitsevaan tien perustukseen, joka on jäänne 1900-luvun puolivälin tien rakentamishankkeesta, joka jäi kesken (ks. kohde no. 2 Tryckareträsk 2). |
| metsakeskus.1000028660 |
272 |
Jansson |
10007 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
310899.00000000 |
7085705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028660 |
Kiviaita sijaitsee Hakalahdessa lasketun Tryckareträsketin itärannalla Janssonin tilakeskuksen koillispuolella. Puusto on varttunutta kuusimetsää.
Kysymyksessä on noin 80 m pitkä, n. 2-2,5 m leveä ja enimmillään n. 0,5 m korkea peltoaita. Pinta on varpukasvillisuuden ja sammalen peitossa. Aita liittyy mitä ilmeisemmin Janssonin tilan entisiin peltoihin. |
| metsakeskus.1000028661 |
751 |
Lantonperä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
422649.00000000 |
7297681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028661 |
Kaksi lähekkäistä mahdollista kivikautista asumuspainannetta Simojokivarren Lantonperässä, Kalliokosken niskan länsipuolella, itään laskevalla rinteellä hiekkamaassa. Painanteet ovat kooltaan noin 5 - 7 m. Tarkastuksessa keväällä 2016 ei alueella tehty koepistoja ja kohteen luonne edellyttää tarkempia selvityksiä.
Painanteista länteen ja lounaaseen on pääosin vanhempia hiekkakuoppia ja mahdollinen kellarikuoppa.
Vuoden 2018 inventoinnin aikaan kohde oli ennallaan. Painanteiden kairauksessa löytyi n. 7 cm paksun huuhtoutumiskerroksen alta laikukasta punertavaa likamaata ja yhdestä kairausnäytteestä palaneen kiven kappale. Painanteesta n. 10 m länteen ja itään tehtiin muutama koepisto, joista saatujen havaintojen ja topografian perusteella kohteen rajaus oli mahdollista. Koepistoista ei kuitenkaan tullut esiin selviä asuinpaikan merkkejä.
Kuoppien mitat olivat n 7 x 4 m, syvyys n. 0,4 m, läntisen kuopan ympärillä erottui heikko valli. |
| metsakeskus.1000028663 |
483 |
Hiidenlinna 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
374854.00000000 |
7139279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028663 |
Hiidenlinan tervahauta sijaistee Pyhäjoen etelärannalla Pyhänkosken sillalta 700 metriä luoteeseen olevan tasalakisen hiekkakumpareen kaakkoisreunalla. Tervhaudan halkaisija on noin 10 metriä ja sen halssi on länteen, alarinteeseen. Hiidenlinnan kumpare lienee ollut matalista ojista päätellen joskus peltona. Nyt siellä kasvaa taimikkoa ja jo isompaakin puustoa (vuonna 2016). |
| metsakeskus.1000028664 |
483 |
Hiidenlinna 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
374891.00000000 |
7139267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028664 |
Kohde sijaitsee Hiidenlinna -nimisen tasalakisen hiekkakumpareen kaakkoispuolella Pyhäjoen etelärannalla noin 700 metriä Pyhänkosken sillalta luoteeseen. Kiviröykkiön koko on 2 x 1,5 metriä ja sen korkeus on 60-70 cm. Röykkiö on ladottu isoista kivistä ja se on noin 10 metrin päässä rannasta. |
| metsakeskus.1000028665 |
483 |
Nevala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
372591.00000000 |
7137555.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028665 |
Nevalan kaksi tervahautaa sijaitsevat Pyhäjokeen laskevan Tähjänjoen pohjoispuolella ja Nevalan soistuneen metsäalueen länsipuolella olevalla pitkänomaisella kivisellä metsäkumpareella, sen keskiosan itäpuolella. Läntisempi tervahauta (kohteen koordinaatit) on vallienkin kanssa vain noin neljä metriä halkaisijaöltaan ja sen syvyys on kaksi metriä. Sen ympärillä on selvät vallit. Toinen samanlainen tervahauta on tästä hieman itään samalla harjanteella polun pohjoispuolella. Tässä tervahaudassa on näkyvissä etelään suuntautuva halssi ja polulla tämän edustalla on hiiltä. |
| metsakeskus.1000028666 |
483 |
Lintapieska |
10007 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
369557.00000000 |
7135151.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028666 |
Lintapieska on suoalue Viitaperän itäpuolella. Kohde sijaitsee itse asiassa Lintapieskasta reilut 600 metriä lounaaseen mäellä, jpoka on voimajohtolinjan alla. Paikalla havaittiin pientä kivikkoa muutaman neliömetrin alueella kalliolla. Tämä voisi olla hajonnut röykkiö, mutta sen verran epävarma kohde on, ettei siitä saa selvyyttä ilman tarkempaa tutkimusta.
Tästä 63 metriä lounaaseen suon reunalla on pieni kivikehä, mitoiltaan noin 1,5 x 2 metriä. Kehä vaikuttaa jokseenkin nuorelta rakennelmalta, mahdollisesti se on tulistelupaikka. |
| metsakeskus.1000028667 |
538 |
Kumpula/Pietilä |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
233866.00000000 |
6730042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028667 |
Kohde sijaitsee Hirvijoen ja Vahdontien välisellä pellolla. Paikalta on vuonna 2016 löytynyt metallinetsinnässä runsaasti rautakauden esineistöä (mm. tasavarsisolki, rannerenkaiden katkelmia, soljen katkelmia, maksuhopeaa (?), pronssihelmi ym.): KM 41243:1-21.
Paikalle tehtiin löytäjien kanssa maastotarkastus elokuussa 2016. Ensinäkemällä löytöpaikka vaikuttaa suhteellisen tasaiselta pellolta. Annettujen koordinaattien kohdalla on pellossa kuitenkin havaittavissa selvästi pieni kohouma, josta löytäjien mukaan myös löytöjä tuli eniten. Tarkastushetkellä pelto oli viljelyksessä, joten tarkempia havaintoja ei voitu tehdä. Löytöjä on kuitenkin myös koko peltoalueelta; toinen keskittymä on pellon itäosassa, koordinaattien P=6730030 ja I=234 073 kohdalla.
Todennäköisesti paikalla on peltoviljelyksessä ainakin osin tuhoutunut kalmisto tai asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000028669 |
976 |
Muotkavaara pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
380503.00000000 |
7383772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028669 |
Kivikautinen asuinpaikka Miekojärven ja Alposjärvien välisellä kannaksella sijaitsevan Muotkavaaran pohjoispään jyrkästi luoteeseen viettävän rinteen terassilla. Asuinpaikka on kannasta pitkin kulkevan maantien mutkassa sijaitsevan hiekkakuopan itäpuoleisella kapeahkolla terassilla, joka on yksi monista rinteellä. Ilmeisesti porojen käyttämällä polku-uralla erotettiin muutamia kvartseja ja polun ulkopuolelle tehdystä koepistosta löytyi myös kvartsi-iskoksia, palanutta hiekkaa sekä myös värjäytynyttä kulttuurimaata. On ilmeistä, että asuinpaikka ainakin tällä terassilla on melko pienialainen, mahdollisesti pituudeltaan 15 m luokkaa sekä terassin levyinen. Maaperän värjäymät kuitenkin osoittavat, että kyse ei ole aivan lyhytaikaisesta asumisesta.
Asuinpaikka on sijaintikorkeutensa perusteella melko varmasti ajoitettavissa mesoliittiseksi. Asuinpaikka osaltaan osoittaa, että Lapin alueen vaarojen rinteillä ja niiden notkelmissa voi sopivilla hiekkaisilla alueilla olla hyvinkin varhaista kivikautista asutusta. |
| metsakeskus.1000028670 |
848 |
Ilomantsintie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
676284.00000000 |
6903913.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028670 |
Lahdenvaaran itäosassa kulkee pohjoinen–etelä-suuntainen, käytöstä jäänyt ka-pea tie, joka on osa vanhaa Tohmajärvi–Ilomantsi-maantietä. Arvattavasti vanhaa maantietä on 1800-luvun alun jälkeen levennetty. |
| metsakeskus.1000028671 |
976 |
Kultaranta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
393666.00000000 |
7381293.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028671 |
Kivikautinen asuinpaikka Kultarannan tilan kohdalla. Omakotitalon rannanpuoleisesta perunapellosta on ainakin kolme kiviesinelöytöä, pieni kokoinen kapea tasataltta mustaa liusketta, isompi käytössä kulunut poikkikirves sekä teelmä. paikan tarkastuksessa 2016 todettiin perunapellossa runsaasti kvartsi-iskoksia. Rannasta on Saunarannasta on pohjaliejusta löytynyt myös 2 tuohista verkonkohoa, jotka myös voivat ajoittua jo kivikautisiksi. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka, jonka laajuus ei kuitenkaan ole selvillä. Lähiympäristössä Meltosjärven rannalla tai sen tuntumassa on useampia asuinpaikkoja ja niihin viittaavia löytöjä, lähimpänä Kultaranta -nimellä ennestään tunnettu painannekohde vajaa 200 m lounaaseen |
| metsakeskus.1000028672 |
578 |
Talvitaipale |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27008 |
528343.00000000 |
7137441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028672 |
Varisniemen Junttilanniemen tyvessä, , noin 50 metrin päässä Valajanlehden rannasta on metsänkäsittelyn yhteydessä tullut esiin pieni kalliopaljastuma. Siihen on nähtävästi veistetty 1884 ja sen päälle kirjaimet NK yhteen siten, että N:n oikea pystyviiva on myös K:n pystyviiva. Ilmeisen vuosiluvun pituus on noin seitsemän senttiä. Piirroksen havaitsi paikallinen asukas sattumalta. Maaston perusteella arvioiden kyseessä ei voi olla mikään yleinen ajanviettopaikka. |
| metsakeskus.1000028673 |
753 |
Östergård |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
408391.00000000 |
6671687.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028673 |
Kohde sijaitsee Sipoon Kaunissaaressa, nykyään kahvilana toimivan Östergårdin päärakennuksen itäpuolella, saunarantaan johtavan polun pohjoisreunalla.
Alue on multapitoista kumparetta ja sillä kasvaa kookas saarni ja matalampaa pensaskasvullisuutta (Kuva 10). Maan pinnalla erottuu kiviä, joista osa saattaa liittyä paikalla aikoinaan sijainneen rakennuksen perustaan. Rikkoutuneessa maanpinnassa havaittiin runsaasti historiallisen ajan löytöaineistoa; punasavikeramiikkaa, liitupiipun katkelmia, piitä, vihreää tasolasia, fajanssia ja palanutta luuta (Kuva 11). Löydöt jätettiin paikoilleen.
Alueella on myös halkaisijaltaan noin 3 m oleva matala kumpare, joka saattaa olla uunin jäännös. Maaperässä paikalla on runsaasti tiiltä, palanutta savea ja hiiliä. Löytöaineiston perusteella kohde ja siihen liittyvät rakenteet ovat ilmeisesti peräisin 1700-luvulta. Kohteen rajaus on vain arvio ja sen todellinen luonne ja laajuus voidaan todeta vain arkeologisin koekaivauksin. |
| metsakeskus.1000028674 |
753 |
Östergård miilu |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
408162.00000000 |
6671521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028674 |
Kohde sijaitsee Sipoon Kaunissaaressa, nykyään kahvilana toimivan Östergårdin päärakennuksesta noin 260 m lounaaseen, metsäpolun varressa. Paikalla kasvaa kuusivaltaista sekametsää, aluskasvillisuutena on mustikkaa. Lähellä polun reunaa on halkaisijaltaan noin 3 m laaja kuoppa, jonka syvyys on noin 60 cm (Kuva 12). Paikoin kuopan ympärillä on havaittavissa valleja. Kuopan reunaa kairatessa havaittiin musta hiiltynyt kerros, mikä viittaa hiilimiiluun.
Miilun ajoittaminen on hyvin vaikeaa, mutta todennäköisimmin se on peräisin 1700- tai 1800-luvulta. |
| metsakeskus.1000028675 |
286 |
Kukkovuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11004 |
27000 |
507369.00000000 |
6778888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028675 |
Kukkovuoren kalliomaalaus sijaitsee Lovasjärven rannassa, suoraa veteen putoavassa jyrkässä kallioseinämässä. Maalaus muodostuu yhdestä pienestä n. 15 cm pituisesta eläinhahmosta, mahdollisesti hirvestä. Hirvi katsoo kuvassa vasemmalle eli kaakkoon. Eläimellä on selkeästi havaittavat pää, korvat, etu- ja takajalat sekä mahdollisesti häntä. Häntä saattaa olla lyhyt, mutta siihen liittyy punainen alue, joka heittää hännän kaartumaan koiran häntää muistuttaen kohti päätä. On mahdollista, että tämä osa kuuluu kallion omaan väriin, ei itse maalaukseen. Maalaus on vain hieman yli puolen metrin korkeudella veden pinnasta. Itse kohde on tyypillinen kalliomaalaukselle ja kuvan sijainti veden pinnan läheisyydessä sopii myös kivikautiselle ajoitukselle. |
| metsakeskus.1000028677 |
710 |
Svartå 1 |
10007 |
12001 |
13011 |
11006 |
27008 |
324734.00000000 |
6673041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028677 |
Sijaintipaikka on Svartån -joessa eli Mustionjoessa Mustion linnan puiston edustalla vanhan Mustion voimalan alapuolella.
Huvimajan perustus, joka on jäänyt joen pohjaan. Ennen 1950-luvulla tapahtunutta joen patoamista ja veden pinnan nousua paikalla oli pieni saari, jonka keskelle oli rakennettu kuusikulmainen huvimaja. Saaren koko on noin 25 x 13,5 metriä ja huvimajarakenteen koko on noin 5 x 5 metriä. Saarelle on johtanut kaksi pengertä, joita pitkin saarelle ja huvimajaan päästiin. Huvimaja näkyy valokuvassa, joka on ilmeisesti peräisin 1900-luvun alusta ja on esillä (2015) Mustion linnassa.
Kohde havaittiin 2015 tehdyssä Mustion ruukki RKY-alueen vedenalais- ja ranta-alueiden inventoinnissa (Pintafilmi Oy). |
| metsakeskus.1000028678 |
684 |
Sydänkallio |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
204112.00000000 |
6792237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028678 |
Tontti sijaitsee entisen Uuden-Lahden vanhainkodin (nyk. päiväkoti) kaakkoispuolella pellon reunassa. Paikalla on sijainnut Sydänkallion torppa, joka on kuvattu vuoden 1801 isojakokarttaan. Nimi on säilynyt, mutta muuttunut vuosien saatossa Syvänkallionpelloksi. Torppa on syntynyt ilmeisesti viimeistään 1770-luvulla. Se mainitaan vuoden 1795 torppaluettelossa. Kartanoiden torpille tyypilliseen tapaan se sijaitsee viljelyaukion reunassa. Tontin poikki kulkeva polku on ilmeisesti isojakokarttaan merkitty vanha kulkureitti kartanolle kulkeneelle suuremmalle tielle.
Vuonna 1965 otetussa ilmakuvassa paikalla näkyy edelleen rakennus, mutta myöhemmässä 1960-l peruskartassa rakennusta ei enää ole.
Maastotarkastuksessa 2016 Uusi-Lahden tontilla havaittiin kaksi mahdollista kellarikuoppaa ja jäännöksiä rakennusten perustuksista.
Inventoinnissa tontilla havaittiin sen luoteisosassa kivikasa, joka liittyy mahdollisesti alueella olleiden rakennusten perustuksiin. Lisäksi alueen eteläosassa on kaksi kellarikuoppaa aivan vierekkäin n. itä-länsi-akselilla. Kellariin vaikuttaisi olleen kulku eteläpuolelta. Kuopat ovat kooltaan n. 4x5 m ja syvyydeltään n. 1,30-1,50 m |
| metsakeskus.1000028679 |
272 |
Harrbådan 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
307496.00000000 |
7090496.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028679 |
Sijaintipaikka on Kokkolan edustalla Harrbådan niemen ja Trullevin niemen välisellä hiekkasärkällä 2,5 - 3 metrin syvyydessä.
Puurunkoisen aluksen osia noin 7 x 20 metrin kokoisella alueella. Kokonaisuuteen kuuluu yksi isompi hylyn osa, irtopuutavaraa ja painolastikiviä. Puuta vaikuttaa olevan myös hiekkapohjaan painuneena. Isompi hylyn osa on noin 10 x 7 metrin kokoinen ja se nousee enimmillään noin metrin korkeuteen pohjasta. Osan ympärillä on irtonaisia puuosia ja tummaa painolastikiveä. Hylyn päällä ja ulkopuolella on tiiliä, jotka vaikuttavat olleen laivan lastia, sekä vaikeasti tulkittavaa metallimateriaalia. Vaikuttaa siltä, että isompi hylyn osa on peräisin laivan keskiosasta.
Kohde löytyi viistokaikuluotauksessa 2016 liittyen Kokkolan K.H.Renlundin museon yhteistyökumppaneineen tekemään Kokkolan vedenalaisen kulttuuriperinnön kartoitukseen. |
| metsakeskus.1000028680 |
272 |
Harrbådan 2 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
307693.00000000 |
7090199.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028680 |
Sijaintipaikka on Kokkolan edustalla Harrbådan niemen ja Trullevin niemen välisellä hiekkasärkällä 2,5 - 3 metrin syvyydessä.
Noin 10 x 20 metrin laajuisella alueella on yksi suurempi puurunkoisen aluksen osa ja sen ympärillä irtonaisia järeitä puuosia. Hylkyosan koko on noin 7 x 6 metriä. Havaittavissa on ehjää kylkilaudoitusta ja siinä kiinni olevia kylkikaaria useiden metrien pituudelta, sekä köliä ja pohjatukkeja. Pohjatukkien ja kölin puumateriaalin vahvuus on 0,35 - 0,4 metriä. Kiinteän hylkyosan ympärillä on irtonaisia rakenneosia ja lähietäisyydellä toinen pienempi hylkyosa. Suurimman hylkyosan keskiosan päällä on runsaasti tummaa painolastikiveä. Pohjalla ja rakenteiden välissä on joitakin metallinkappaleita. Vaikuttaa siltä, että puuta on myös hiekkapohjaan painuneena. Saattaa olla kyseessä hajonneen aluksen keulaosaa. |
| metsakeskus.1000028681 |
538 |
Penttilä |
10001 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
229525.00000000 |
6728570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028681 |
Löytöpaikka sijaitsee Laihoisissa, Mietoistentien pohjoispuolella, Fatijokeen laskevalla itäisellä peltorinteellä. Paikalta on löydetty metallinetsimellä vuonna 2016 rautakautisia esineitä tai niiden katkelmia: tasavartinen solki, mahdollinen kaularenkaan katkelma ja sulanutta pronssia (KM 41255:1-3) sekä punnus, ketjunkantaja ja solkien katkelmia (KM 41789, 41790). Lisää löytöjä tehty vuonna 2024 (Ilppari ILM33988).
Maaperän on ilmoitettu olevan kohteen länsiosassa tummaa, ja paikalta on havaittu myös sulanutta pronssia ja pronssipellin paloja. Paikalla tai sen läheisyydessä lienee rautakautinen muinaisjäännös, luultavimmin asuinpaikka tai mahdollisesti kalmisto. |
| metsakeskus.1000028682 |
777 |
Mustaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13002 |
11010 |
27000 |
624882.00000000 |
7177388.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028682 |
Kohde sijaitsee Vuokkijärven itäosaan sijoittuvan niemen päässä. Niemellä kasvaa avonaista mäntymetsää ja maanpeitekasvina puolukkaa. Maasto on jonkin verran kivinen. Niemen etelärannan läheisyydestä löytyi metallinpaljastimella rautainen keihäänkärki ja kaksi taipunutta levyn palaa. Löydöt tehtiin heti turpeen alta. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000028682 |
777 |
Mustaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
624882.00000000 |
7177388.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028682 |
Kohde sijaitsee Vuokkijärven itäosaan sijoittuvan niemen päässä. Niemellä kasvaa avonaista mäntymetsää ja maanpeitekasvina puolukkaa. Maasto on jonkin verran kivinen. Niemen etelärannan läheisyydestä löytyi metallinpaljastimella rautainen keihäänkärki ja kaksi taipunutta levyn palaa. Löydöt tehtiin heti turpeen alta. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000028683 |
777 |
Jysmänniemi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
624166.00000000 |
7177164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028683 |
Kohde sijaitsee Vuokkijärven itäosassa, Mustalahden eteläpuolella olevalla niemekkeellä. Niemellä kasvaa nuorta kuusimetsää ja aluskasvillisuutena puolukkaa ja suopursua. Niemeltä on metallinpaljastimella löydetty viikinkiajan putkivartinen keihäänkärki, ruodollinen nuolenkärki sekä pieni veitsi. Löydöt tulivat turpeen alta maasta, jossa oli myös runsaasti palaneen luun kappaleita. Löytöpaikan vieressä on pieni kivilatomus, joka saattaa olla rajamerkki tai jonkinlainen uuni. |
| metsakeskus.1000028684 |
777 |
Tökinlampi |
10002 |
12001 |
13002 |
11002 |
27000 |
582741.00000000 |
7196338.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028684 |
Varisjärven vesistö siihen liittyvine harjuineen muodostaa suositun retkeilyalueen. Tökinlampi sijoittuu vesistön luoteisosiin. Sitä suojaa itäpuolella jyrkähkö kohouma. Löytöpaikka on tasaisempi ja siitä maasto laskee loivasti kohti lampea. Aluskasvillisuus on pääosin rahkasammalta ja mustikkaa. Mäntyjen lisäksi rannalla kasvaa muutamia koivuja.
Löydöt keskittyvät kapealle luode-kaakkosuuntaiselle alueelle. Alueelta on löydetty kupurasoljen katkelma, veitsi, kuparipeltiä, hiotun kiviesineen kappale, työkalun tai aseen terän katkelma ja hela. Löydöt sijoittuvat melko pienelle alalle metsikön tasaiselle kohdalle. Kupurasoljen katkelma ja veitsi löytyivät 0,9 metrin päästä toisistaan luode-kaakkosuunnassa. Pellin kappaleet löytyivät tästä kohdasta katsottuna ”ripoteltuina” eri suuntiin, kaukaisimman löydön ollessa veitsestä 9,4 metrin päässä. |
| metsakeskus.1000028684 |
777 |
Tökinlampi |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
582741.00000000 |
7196338.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028684 |
Varisjärven vesistö siihen liittyvine harjuineen muodostaa suositun retkeilyalueen. Tökinlampi sijoittuu vesistön luoteisosiin. Sitä suojaa itäpuolella jyrkähkö kohouma. Löytöpaikka on tasaisempi ja siitä maasto laskee loivasti kohti lampea. Aluskasvillisuus on pääosin rahkasammalta ja mustikkaa. Mäntyjen lisäksi rannalla kasvaa muutamia koivuja.
Löydöt keskittyvät kapealle luode-kaakkosuuntaiselle alueelle. Alueelta on löydetty kupurasoljen katkelma, veitsi, kuparipeltiä, hiotun kiviesineen kappale, työkalun tai aseen terän katkelma ja hela. Löydöt sijoittuvat melko pienelle alalle metsikön tasaiselle kohdalle. Kupurasoljen katkelma ja veitsi löytyivät 0,9 metrin päästä toisistaan luode-kaakkosuunnassa. Pellin kappaleet löytyivät tästä kohdasta katsottuna ”ripoteltuina” eri suuntiin, kaukaisimman löydön ollessa veitsestä 9,4 metrin päässä. |
| metsakeskus.1000028685 |
777 |
Varisjärvi 3 |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27019 |
583149.00000000 |
7196090.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028685 |
Kohde sijaitsee Varisjärven luoteisosan pienen lahdelman pohjoisrannalla. Rannan tuntumassa on tasaisempi alue, josta maasto lähtee nousemaan jyrkästi kohti pohjoista. Tasaiselta ranta-alueelta löytyi metallinpaljastimella viisi rautakirveen terää ja taipunut kuparipellin kappale. Kirveistä kaksi on ns. karjalaisia partakirveitä (pitkähamaraisia), yksi ns. skandinaavinen partakirves ja kaksi ns. kaarevaselkäisiä suomalaisia kirveitä. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000028685 |
777 |
Varisjärvi 3 |
10002 |
12001 |
13002 |
11010 |
27000 |
583149.00000000 |
7196090.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028685 |
Kohde sijaitsee Varisjärven luoteisosan pienen lahdelman pohjoisrannalla. Rannan tuntumassa on tasaisempi alue, josta maasto lähtee nousemaan jyrkästi kohti pohjoista. Tasaiselta ranta-alueelta löytyi metallinpaljastimella viisi rautakirveen terää ja taipunut kuparipellin kappale. Kirveistä kaksi on ns. karjalaisia partakirveitä (pitkähamaraisia), yksi ns. skandinaavinen partakirves ja kaksi ns. kaarevaselkäisiä suomalaisia kirveitä. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000028686 |
684 |
Vanha-Lahti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
203261.00000000 |
6792455.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028686 |
Ensimmäiset kirjalliset maininnat Lahden kylästä ovat vuodelta 1540. Kylä lienee saanut nimensä perustamispaikastaan pitkänomaisen merenlahden rannalle, lahti on sittemmin maatunut umpeen. Vuonna 1571 kylässä mainitaan olleen 7 taloa, mutta isojaon alkaessa 1801 jäljellä oli ainoastaan ratsusäteri, jonka omistivat tasan hovimajoitusmestari Samuel Jerlström ja taloustirehtööri Lars Demoën. Isojaossa tila halottiin ja Jerlström sai Vanha-Lahden ja Demoën Uusi-Lahden tilan.
Lahden historiallinen kylätontti sijaitsi nykyisen Vanha-Lahden talon paikalla Haapasaarentien varressa jo 1500-luvulla. Isojaon jälkeenkin Vanha-Lahti säilyi samassa paikassa. |
| metsakeskus.1000028687 |
491 |
Konnanlahti |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
502871.00000000 |
6835028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028687 |
Kuvan perusteella sammaloituneita, mahdollisia kaskiröykkiöitä kuusimetsässä Röppäänniemen tyvessä Konnanlahden ja Vihakkalanlahden välissä. |
| metsakeskus.1000028688 |
564 |
Mikonkankaan laki |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
447709.00000000 |
7205515.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028688 |
Pilpajärvestä noin 3,6 km itään mikonkankaan pitkäomaisen lakiharjjanteen länsipäässä on halkaisjaltaan noin 5 - 6 metriä oleva röykkiö. Selvärajaisen röykkiön rinteenpuolella kiveyksen korkeus on puolisen metriä ja itäreunalla kiveys on käytännössä maanpinnan tasalla. Alue on avohakattu 2016. |
| metsakeskus.1000028689 |
748 |
Palokangas |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
417402.00000000 |
7150843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028689 |
Yleisöilmoituksen mukaan paikalla on kymmenkunta kehämäistä kivirakennelmaa:
"kahdella korkealla kivikkoisella mäntykankaalla vastaan kiinnostavia kivikehiä noin kymmenen kappaletta. Näyttävät ihmisen tekemiltä ja niitä oli useita. Osa oli selkeästi vanhempia eli niiden vallit eivät nousseet yhtä korkealle maanpinnan tasosta kuin toisten. Matalammat sijaitsivat toisella läheisellä kankaalla. ..... Halkaisijat olivat noin 1,5 - 2m. Kaikissa näkyi ikäänkuin oviaukon paikka"
Kohdetta ei tarkastettu maastossa. Kuvien perusteella ainakin osa voi olla piilopirtin tms. asumuksen sijoja. |
| metsakeskus.1000028690 |
263 |
Rytkyn ja Sulkavan rajakivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
478468.00000000 |
7040407.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028690 |
Maastossa paikalta todettiin kaatunut, osin karikkeen peittämä laakea kivi. Kiven koko on noin 90 x 80 cm. Sen yläosasta erottuu hakkaus N; 5. Kyseessä on isojakokartalle merkatun rajapisteen pyykki. Kartan laatimisen aikaan se on ollut Rytkyn ja Sulkavan kylien rajalla. Isojakokartassa raja on merkattu numeroksi 5. Edelleen samalla paikalla kulkeva raja erottaa nykyisin Rytkyn ja Tommonmäen kyliä. |
| metsakeskus.1000028691 |
263 |
Raja 15 A |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
481657.00000000 |
7046686.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028691 |
Paikalla sijaitsee noin 80 cm korkea kenossa oleva pystykivi. Kiven yhdellä laidalla on epäselvä hakkaus ”3”. Rajamerkkiä on syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä, vaikka sen iästä ei ole täyttä varmuutta. Vuoden 1794 isojakokartalta paikannettu Hautakylän ja Salmijärven rajalla sijaitseva pyykki, joka vanhalla kartalla on merkattu ”No 15a”. Paikalla kulkee edelleen kylien välinen raja. |
| metsakeskus.1000028692 |
139 |
Iin asema itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
427545.00000000 |
7245085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028692 |
Yleisöilmoituksen ja lidaraineiston perusteella paikalla on tervahauta.
Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000028693 |
263 |
Isokoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
483734.00000000 |
7035508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028693 |
Sulkavanjärvestä Kotajärveen laskevassa Isokoskessa, Salmenkyläntien länsipuolella, sijaitsee myllytoiminnan jälkiä kosken molemmilla rannoilla sekä itse kosken uomassa. Paikalla on opastaulu, jossa kerrotaan myllytoiminnasta. Isokosken mylly on merkitty vuoden 1635 myllyluetteloon. Paikalla on havaittavissa myllytoiminnan jälkiä noin 120 metrin matkalta, alkaen Isokosken ylittävän Salmenkyläntien länsipuolelta. Koskessa olevista kahdesta saaresta ja mantereen molemmin puolin on havaittavissa sekä kivistä että betonia rakennusten jäänteitä. Myös kosken rantoja on paikoin muokattu.
Sillasta parikymmentä metriä itään, kosken molemmilla rannoilla on kivestä ladotun padon jäänteitä (N 7035484 E 483820). Sillan eteläpuolella, maantien länsi- ja tilustien koillispuolella olevalla koivua kasvavalla nurmialueella on kaksi lähes maantasaista, mutta selvästi erottuvaa rakennuksen perustusta:
- N 7035442 E 483786, lähes maantasainen, nurmen peittämä rakennusperusta, reunat lohkokiviä, mitta 4 x 7 m
- N 7035459 E 483777, lohkokivistä tehdyn rakennuksen (4 x 5 m) jäänteet, päälle raivattu kiviä. Kohta pusikoitunut.
Joen pohjoisrannalla, autopaikan ja joen välisen aidan kupeessa todettiin kallioon hakattu (oletettavasti vuosiluku) 1798. Ei ole kuitenkaan takeita siitä, että hakkaus olisi tehty tuolloin.
Suuri osa Isokoskessa sijainneiden myllyjen ja niihin liittyvien rakennuksien jäänteistä on todennäköisesti 1900-luvulta. On silti täysin mahdollista, että kosken partaalla ja ns. myllysaarissa olisi säilyneitä osia jopa 1600-luvulta.
Kiuruveden ja Pielaveden välinen kunnanraja kulkee koskea pitkin. |
| metsakeskus.1000028694 |
734 |
Leilä |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
311987.00000000 |
6678543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028694 |
Alue on etelään ja kaakkoon laskevaa metsärinnettä. Tarkastushetkellä alueella kasvoi vanhaa kuusimetsää. Maapohja oli kuusen neulasten peittämä, joten aluskasvillisuutta oli vähän, lähinnä sammalta.
Kohde on ilmeisesti vanha torpan/asumuksen paikka. Alueella on yksi selvä tulisijallinen, melko pienialainen rakennuksen kivijalka (annetut koordinaatit). Lisäksi rinteessä on havaittavissa useita lyhyitä kiviaitamaisia rakenteita ja kivikasoja. Aluetta on selvästi raivattu kivistä, ja asumuksen kivijalka näyttäisikin olevan ikään kuin jonkinlaisen kiviaitauksen sisäpuolella, vaikkakaan kiviaitaa ei ole enää jäljellä kuin kivijalan itä- ja kaakkoispuolella. Kivijalasta noin 60-70 metrin päässä rinteessä on kellarikuoppa, joka on ilmeisesti ollut vuorattu kivillä. Nyt kivet ovat ainakin osin romahtaneet kuopan keskelle.
Rakennuksen kivijalasta noin 220 metriä pohjoiseen on metsärinteessä havaittavissa useita kellarikuoppia rivissä. Kuopille on annettu vain neljälle koordinaatit (ks. alakohteet), mutta niitä on rinteessä useampiakin, osa tosin hyvin vaatimattomia (=nauriskuoppia?). Ainakin muutamassa on ollut sisällä kivivuorausta ja selvä kivistä tehty suuaukko. Kuopat liittynevät edellä kuvattuun asumukseen.
Kohdetta ei ole vielä 1700-luvun isojakokartassa, mutta sen sijaan se näkyy 1800-luvun lopun senaatinkartassa ja isonjaon täydennys- ja -tiluskartassa vuodelta 1913.
Kohde sijaitsee Malmbergetin vanhasta kaivosalueesta noin 300 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000028694 |
734 |
Leilä |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27009 |
311987.00000000 |
6678543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028694 |
Alue on etelään ja kaakkoon laskevaa metsärinnettä. Tarkastushetkellä alueella kasvoi vanhaa kuusimetsää. Maapohja oli kuusen neulasten peittämä, joten aluskasvillisuutta oli vähän, lähinnä sammalta.
Kohde on ilmeisesti vanha torpan/asumuksen paikka. Alueella on yksi selvä tulisijallinen, melko pienialainen rakennuksen kivijalka (annetut koordinaatit). Lisäksi rinteessä on havaittavissa useita lyhyitä kiviaitamaisia rakenteita ja kivikasoja. Aluetta on selvästi raivattu kivistä, ja asumuksen kivijalka näyttäisikin olevan ikään kuin jonkinlaisen kiviaitauksen sisäpuolella, vaikkakaan kiviaitaa ei ole enää jäljellä kuin kivijalan itä- ja kaakkoispuolella. Kivijalasta noin 60-70 metrin päässä rinteessä on kellarikuoppa, joka on ilmeisesti ollut vuorattu kivillä. Nyt kivet ovat ainakin osin romahtaneet kuopan keskelle.
Rakennuksen kivijalasta noin 220 metriä pohjoiseen on metsärinteessä havaittavissa useita kellarikuoppia rivissä. Kuopille on annettu vain neljälle koordinaatit (ks. alakohteet), mutta niitä on rinteessä useampiakin, osa tosin hyvin vaatimattomia (=nauriskuoppia?). Ainakin muutamassa on ollut sisällä kivivuorausta ja selvä kivistä tehty suuaukko. Kuopat liittynevät edellä kuvattuun asumukseen.
Kohdetta ei ole vielä 1700-luvun isojakokartassa, mutta sen sijaan se näkyy 1800-luvun lopun senaatinkartassa ja isonjaon täydennys- ja -tiluskartassa vuodelta 1913.
Kohde sijaitsee Malmbergetin vanhasta kaivosalueesta noin 300 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000028696 |
263 |
Läväsalmi |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
479979.00000000 |
7049603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028696 |
Vanha talotontti paikannettiin vuoden 1794 isojakokartalta. Paikalla on edelleen tilakeskus ja alue on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa. Kohde on muu kulttuuri-perintökohde. |
| metsakeskus.1000028697 |
263 |
Rapacko Skatte Hemman |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
480776.00000000 |
7048533.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028697 |
Vuoden 1794 isojakokartalta paikannettu talotontti sijoittuu nykyisen tilakeskuksen pihapiiriin. |
| metsakeskus.1000028699 |
205 |
Karankalahti 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
537357.00000000 |
7117163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028699 |
Kohde sijaitsee noin 6 km Kajaanista etelään, 90 metriä Sotkamontien pohjoispuolella, Karangan tanssilava, joka on jo purettu, on heti kohteen pohjoispuolella. Alue on rehevää ja kasvaa pensastoa ja lehtipuita, ympäristö on poikkeuksellisen rehevä tervahaudalle. Tervahauta on halkaisijaltaan vallin ulkoreunasta mitattuna noin 20 metriä, syvyys on yli metrin, halssi on itään. Eteläreunan valli on jostain syystä poikkeuksellisen leveä, noin 6-7 metriä. |
| metsakeskus.1000028700 |
205 |
Karanka |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
537838.00000000 |
7118858.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028700 |
Kohde sijaitsee Kajaanin linnasta 4,5 km kaakkoon Laajankankaan taajaman itäpuoleisella metsäalueella. Karanka niminen peltoalue on kohteen vieressä, Karangassa on ollut torppa 1800-luvulla, mutta siitä ei havaittu jälkiä. Tervahauta on hakkuuaukealla noin 30 metriä pellon laidasta. Hakkuuaukea kasvoi erittäin tiheää vesakkoa ja ruohoa/horsmikkoa inventoinnin aikaan heinäkuussa 2016. Haudan mittoja oli vaikea arvioida ja hauta oli myös kärsinyt vaurioita hakkuiden ja uudistuksen yhteydessä. Ilmalaserkeilauskuvasta tehdyn arvion perusteella haudan leveys vallin ulkoreunasta mitattuna on ehkä noin 18 metriä ja halssi on pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000028701 |
205 |
Mustalahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
539068.00000000 |
7120793.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028701 |
Kohde sijaitsee neljä kilometriä Kajaanin linnasta itäkaakkoon, Mustalahden eteläpäässä rannan tuntumassa. Mustalahden talo on 120 metriä kohteen eteläpuolella. Tervahauta on tehty rantaan viettävään rinteeseen, haudan leveys vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 18 metriä ja syvyys reilu metri. Halssi on alarinteeseen kohti rantaa. Tervahauta ja rantavyöhyke on rehevää lehtimetsää ja aluskasvillisuus on tiheää. Hautaa on vaikea havaita kasvukaudella. |
| metsakeskus.1000028702 |
205 |
Komiaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
536029.00000000 |
7124566.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028702 |
Kohde sijaitsee noin kaksi kilometriä Kajaanin linnasta pohjoiseen Komiahon taajaman ja Seppälän Maatalous- ja Puutarhaoppilaitoksen välisellä metsäalueella. Seppälän eteläpuolella olevan peltoalueen reunaan on matkaa noin 100 metriä. Tervahauta on hakkuualueella ja se on tiheän vesakon ja aluskasvillisuuden peitossa. Haudan leveys vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 14 metriä, haudan syvyys on noin metri ja halssi on kaakkoon. |
| metsakeskus.1000028703 |
205 |
Hetteenmäki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534525.00000000 |
7125081.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028703 |
Kohde sijaitsee 2,5 km Kajaanin linnasta luoteeseen Hetteenmäen taajaman pohjoispuolella olevalla metsäalueella, joka toimii lähivirkistysalueena ja siellä kulkee useita polkuja ja siellä on myös laavu. Peruskarttaan on merkitty kaksi tervahautaa ja teksti ”tervahautoja”. Haudat tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Alueella on kaksi hautaa, joille annettiin nimiksi Hetteenmäki 1 ja 2. Hetteenmäki 1 on varttuneessa kuusikossa, sen läpimitta on noin 12 metriä vallin ulkoreunasta mitattuna, hauta on alle metrin syvä. Sen halssi on lounaaseen kohti kurumaista purouomaa, joka lienee muotoutunut jo jääkauden loppuvaiheessa, kuten hieman lännempänä oleva pitkä ja syvä uoma. Tervahaudan läpi kulkee polku ja siinä on myös suunnistajien kiintorasti. |
| metsakeskus.1000028704 |
205 |
Hetteenmäki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534426.00000000 |
7125158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028704 |
Kohde sijaitsee 2,5 km Kajaanin linnasta luoteeseen Hetteenmäen taajaman pohjoispuolella olevalla metsäalueella, joka toimii lähivirkistysalueena ja siellä kulkee useita polkuja ja siellä on myös laavu. Peruskarttaan on merkitty kaksi tervahautaa ja teksti ”tervahautoja”. Haudat tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Alueella on kaksi hautaa, joille annettiin nimiksi Hetteenmäki 1 ja 2. Hetteenmäki 2 sijaitsee noin 60 metrin päässä asutuksesta melko tasaisella kankaalla. Puuston on mäntyvaltaista ja maaperä hiekkaa. Tervahauta on matala ja laakea, sitä ympäröi matala kaivanto, josta laskettuna haudan leveys on noin 15 metriä. Noin viisi metriä pitkä halssi laskee alarinteeseen lounaassa. |
| metsakeskus.1000028705 |
205 |
Seppälä |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
535502.00000000 |
7125619.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028705 |
Kohde sijaitsee noin kolme kilometriä Kajaanin keskustasta pohjoiseen ja noin 200 metriä Seppälän Maatalous- ja Puutarhaoppilaitoksen luoteispuolella. Kohteeseen on peruskarttaan merkitty kaksi tervahautaa. Vuoden 2016 inventoinnissa tervahaudat tarkastettiin, jolloin todettiin, että peruskarttaan merkityistä haudoista läntisempi on ilmeisesti tuhoutunut alueelle valmisteilla olevaa golfkenttää tehtäessä. Tervahaudoista itäisempi osoittautui kellarin pohjaksi eikä tervahaudaksi. Kellari on sekametsässä golfkentän itäpuolella, se on tehty rinteeseen. Muoto on neliskanttinen ja koko noin 5x4 metriä, syvyys on noin 1,5 metriä. Kellariin johtaa noin metrin levyinen ja kolme metriä pitkä käyvä, joka vielä kääntyy alkupäässään itään parin metrin verran. Käytävä on 50-60 cm syvä. Rakenteen maannoksessa ei näy hiiltä eikä nokea vaan maannos on puhdas, lisäksi kuopassa ja sen reunoilla on melko paljon kiviä, luultavasti kellarin seinien osia. Kellarin kohdalla on suunnistajien vanha kiintorasti. |
| metsakeskus.1000028706 |
205 |
Ämmänkoski |
10007 |
12005 |
13073 |
11006 |
27008 |
535460.00000000 |
7122850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028706 |
Kohde sijaitsee Kajaanin linnan kohdalla, Kajaaninjoen pohjoisrannalla. Ennen voimalaitosten rakentamista paikalla virtasi Ämmänkoski. Kosken kohdalle pohjoisrannalle rakennettiin veneenvetotie eli möljä, kun Koivukosken ja Ämmänkosken sulut valmistuivat v. 1847. Möljiltä käsin vedettiin tervaveneitä vastavirtaan. Möljä on edelleen nähtävissä pohjoisrannalla. Se on säilynyt noin 200 metrin matkalta, lukuun ottamatta joen ylittävän sillan kohtaa. Möljä länsipää on Ämmänkosken sulun kohdalla ja itäpää noin 100 metriä sillasta itään. Mahdollisesti möljä ei ole ollut alunperinkään pitempi. Möljä on rakennettu lappeelleen asetetuista noin 0,5-1 metrin kokoisista kivistä. Vedenpinnan vaihtelun vuoksi möljään on tehty ilmeisesti kaksi vetotasannetta, molemmat ovat noin 1-1,5 metriä leveitä ja välissä on nämä yhdistävä hieman kapeampi ja kaltevampi kiveys. Kukin näistä rakenteista on ladottu 2-4 neljästä rinnakkain olevasta kivestä. Yhteensä rakenteen leveys on noin 4 metriä. Alempi vetotie oli vedenpeitossa vuoden 2016 inventoinnin aikaan. |
| metsakeskus.1000028707 |
205 |
Petäiskoski |
10007 |
12005 |
13073 |
11006 |
27008 |
537451.00000000 |
7122405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028707 |
Kohde sijaitsee Kajaanin linnasta 2 km itään, Petäisenniskalla, Kajaaninjoen pohjoisrannalla. Ennen voimalaitosten rakentamista paikalla virtasi Petäiskoski. Kosken pohjoisrannalle rakennettiin kivinen veneenvetotie eli möljä, kun Koivukosken ja Ämmänkosken sulut valmistuivat v. 1847. Möljiltä käsin vedettiin tervaveneitä vastavirtaan. Petäiskosken möljä on nykyisin suurimman osan vuodesta veden alla, mutta osa siitä on nähtävissä Petäisenniskan ylittävältä sillalta. Ilmakuvissa möljä erottuu hyvin, koska se ei ole kovin syvällä. Suurin osa vaikutti olevan alle puolen metrin syvyydessä kohdetta inventoitaessa v. 2016. Möljä on pituudeltaan noin 220 metriä, katketen sillan kohdalla. Sillan länsipuolella möljä kulkee välillä noin 30 metrin päässä nykyisestä rannasta, eteläpuolella se sen sijaan kaartuu nykyisen rannan tuntumassa. Möljän tasainen vetokäytävä on ollut pari metriä leveä ja 4-5:stä vierekkäin olevasta kivestä ladottu. Vetokäytävän joenpuolella laskee kalteva tukikivilatomus jokeen. Petäiskoskella vaikuttaisi olevan vain yksi vetotasanne, sen sijaan Ämmänkosken kohdalla olevassa möljässä, joka on vielä osittain maanpäällä, on ilmeisesti ollut kaksi vetotasannetta. Asian toteaminen vaatii kuitenkin kohteen tutkimista sukeltamalla. Kohteella on havaittu myös useita ilmeisesti tervaveneiden veneenvetoon liittyviä raudasta valmistettuja rautarenkaita, joita on havaittavissa ainakin Kalkkirantaan saakka. Kalkkiranta on vanhan perinnetiedon mukaan ollut Kajaanin linnan rakentamiseen liittyvä rakenne, josta linnan raaka-aine siirrettiin eteenpäin. |
| metsakeskus.1000028708 |
205 |
Petäiskosken kanava |
10007 |
12005 |
13056 |
11006 |
27008 |
537587.00000000 |
7122460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028708 |
Kohde sijaitsee kaksi kilometriä Kajaanin linnasta itään, Petäisenniskalla, Kajaaninjoen pohjoisrannalla. 1860-luvun puolen välin aikaan Kainuuta vaivasi paha nälänhätä ja vuosina 1867-68 louhittiin ns. nälkäaputöinä Petäiskosken ohittava kanava. Kanava on kutsuttu Nälkäkanavaksi. Kanava on noin 200 metriä pitkä ja kymmenisen metriä leveä. Kanavan kautta kulkee nykyisin Sotkamosta tuleva veneliikenne. |
| metsakeskus.1000028709 |
205 |
Vimpelinvaara |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
534154.00000000 |
7120241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028709 |
Kohde sijaitsee Kajaanin Vimpelinvaaran lounaisosassa, laskettelurinteestä parisataa metriä kaakkoon. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta. Vuoden 2016 inventoinnissa havaittiin noin 100 metrin matkalla kuusi kuoppaa, joiden läpimitta on 2-3 metriä ja syvyys 0,5-1 metriä. Kuopat ovat osapuilleen kaakko-luode suuntaisessa rivissä, neljä kaakossa olevaa kuoppaa ovat melko tasaisesti 50 metrin matkalla, näistä noin 50 metriä luoteeseen on vielä kaksi kuoppaa rinnakkain. On mahdollista, että kyse on pyyntikuopista, vaikka sijainti ja maaperä ei ole pyyntikuopille aivan tyypillinen. |
| metsakeskus.1000028711 |
263 |
Ylä-Pekkala |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
479066.00000000 |
7042819.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028711 |
Vanha talotontti paikannettiin vuoden 1832 isojakokartalta ja se sijoittuu vanhan luonteensa säilyttäneessä edelleen asutussa ympäristössä. |
| metsakeskus.1000028712 |
263 |
Ala-Pekkala |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
479198.00000000 |
7042701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028712 |
Vuoden 1832 isojakokartalta paikannettu talotontti sijaitsee edelleen asutun talon pihapiiriin, sen länsipuolella. |
| metsakeskus.1000028713 |
263 |
Lammintaus |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
478440.00000000 |
7042401.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028713 |
Vanha talotontti paikantuu nykyisen tilakeskuksen kohdalle, Kotilammen länsipuolelle. Vuoden 1832 isojakokartan perusteella paikannettu talotontti on muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000028714 |
263 |
Myllymäki |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
479138.00000000 |
7042317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028714 |
Vanha talotontti on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa. Vanha talotontti paikannettiin vuoden 1832 isojakokartalta ja se on muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000028715 |
263 |
Kärkälä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
478614.00000000 |
7041105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028715 |
Vanha talotontti paikannettiin vuoden 1832 isojakokartalta ja se sijoittuu nykyisen tilakeskuksen kohdalle. Edelleen maatalousvaltaisessa käytössä oleva vanhan talotontin paikka on muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000028716 |
263 |
Vanha-Tanhula |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
478906.00000000 |
7041899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028716 |
Vuoden 1832 isojakokartalta paikannettu talotontti sijaitsee nykyisen tilakeskuksen kohdalla. Kohde on muu kulttuuriperintökohde. Tilakeskuksen alueella sijaitsee myös toinen yksinäistalo, Kärkälä (uusi). |
| metsakeskus.1000028717 |
263 |
Kärkälä (Uusi) |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
478920.00000000 |
7041963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028717 |
Vuoden 1832 isojakokartalta paikannettu talotontti sijaitsee nykyisen tilakeskuksen kohdalla. Tilakeskuksen alueella sijaitsee myös toinen yksinäistalo, Vanha-Tanhula. |
| metsakeskus.1000028718 |
263 |
Mylly 1 |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
479297.00000000 |
7042236.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028718 |
Vuoden 1832 isojakokartalla Rytkynkoskeen on merkattu kolme myllyä. Kosken rannoilta ei havaittu jäänteitä vanhoista myllyrakenteista. Pohjoisimman myllyn paikalla, kosken itärannan pohjoisosassa on tasainen alue, joka saattaa olla vanhan myllytuvan tms. paikka. Pohjoisimman myllyn kohdalla kosken rannalla on näkyvillä myös ruoppauskiviä. Rytkynkosken pohjoisimman myllyn alue on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja siinä sijaitsee edelleen myllyrakennus. |
| metsakeskus.1000028719 |
263 |
Särkiniemi |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
481482.00000000 |
7036130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028719 |
Vuoden 1847 pitäjänkartalta paikannettu talotontti sijoittuu autiotilan kohdalle. Tilan rakennuksen ovat pystyssä, mutta piha ja pellot ovat heinittyneet ja metsittyneet. Vuoden 1973 peruskartalla tilan pellot ovat vielä viljelyksessä. |
| metsakeskus.1000028720 |
263 |
Virta |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
482020.00000000 |
7036193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028720 |
Vuoden 1847 pitäjänkartalta paikannettu talotontti sijoittuu nykyisen tilakeskuksen kohdalle. |
| metsakeskus.1000028721 |
263 |
Suomala |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
479215.00000000 |
7038085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028721 |
Vanha talotontti on paikannettu vuoden 1847 pitäjänkartalta. Talotontti sijoittuu edelleen asutun, alkuperäisen luonteensa säilyttäneen talon kohdalle. |
| metsakeskus.1000028722 |
263 |
Tuliniemen tila |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
478989.00000000 |
7038829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028722 |
Vuoden 1847 pitäjänkartalta paikannettu talotontti sijaitsee vanhan tilan kohdalla. Nykyisin tila on ilmeisesti vapaa-ajan asuntona - vuoden 1973 peruskarttaan on merkattu tilaa ympäröivät pellot. |
| metsakeskus.1000028723 |
263 |
Jänismäki |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
477652.00000000 |
7038956.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028723 |
Vuoden 1847 pitäjänkartalta paikannettu talotontti sijoittuu Jänismäen tilakeskuksen kohdalle. |
| metsakeskus.1000028724 |
263 |
Myllylahti |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
479644.00000000 |
7042759.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028724 |
Vuoden 1847 pitäjänkartalta paikannetun talotontin paikannustarkkuus on noin 50 metriä. Maastossa vanhan talotontin sijainniksi tulkittiin nykyisen tilakeskuksen itäpuoleinen piha. |
| metsakeskus.1000028726 |
263 |
Peltomäki |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
482874.00000000 |
7049063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028726 |
Vuoden 1847 pitäjänkartalta paikannettu talotontti sijaitsee nykyisen tilakeskuksen kohdalla. |
| metsakeskus.1000028729 |
263 |
Korkia |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
481960.00000000 |
7047791.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028729 |
Vuoden 1847 pitäjänkartalta paikannettu talotontti sijaitsee nykyisen tilakeskuksen kohdalla. |
| metsakeskus.1000028730 |
623 |
Kotakankaanmäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
566958.00000000 |
6809419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028730 |
Luukkolansaaressa, Kotakankaanmäen etelärinteessä kuusimetsän keskellä on vanha talonpaikka. Alueella on ainakin vanha talon kivijalka, useita kiviröykkiöitä ja reunoiltaan kivetty tien pohja. |
| metsakeskus.1000028732 |
91 |
Vallisaari Kukisalmi 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
389564.00000000 |
6668119.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028732 |
Sijaintipaikka on Helsingin edustalla Kuninkaansaaren länsirannassa (noin 10 -20 metrin etäisyydellä rannasta) ja Kukisalmen itäreunalla Vallisaaren ja Kuninkaansaaren välisen sillan pohjoispuolella.
Noin 16 metriä pitkä ja 6 metriä leveä puurunkoisen aluksen hylky, joka makaa pohjassa keula kohti Kuninkaansaaren rantaa. Runko on ruotomainen, kylkilaudat ovat irronneet ja kaaret erottuvat selvästi viistokaikukuvassa. Runko näyttää haljenneen keskeltä pituussuunnassa kahteen osaan.
Hylky havaittiin Metsähallituksen tilaamassa merenpohjan luotauksessa 2014 (Meritaito Oy) venesatamahankkeen valmistelun yhteydessä. Kohdetta on viistokaikuluodattu myös 2018 Metsähallituksen työnä. Tarkastussukellusta ei ole tehty. |
| metsakeskus.1000028734 |
678 |
Lantonneva NW |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
398485.00000000 |
7158050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028734 |
Paikalla on halkaisijaltaan 16 metrinen tervahauta, jonka keskuskuopan halkaisija on noin 9 m ja syvyys 1,5 m. Ei halssia. Vallin pintaa on rikottu, useassa kohtaa sammal poistettu ja hiekkaa näkyvissä. Tervahaudan päällä kasvaa koivun-, männyn- ja kuusentaimia ja aluskasvillisuus koostuu sammalesta, puolukasta, variksenmarjasta, kanervasta ja horsmasta.
Tervahaudan vallin vieressä kulkee metsätie.
Hauta on otettu huomioon myönnettäessä lupaa viereiselle maa-aineksen otolle. |
| metsakeskus.1000028736 |
684 |
Arvio |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
191957.00000000 |
6788333.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028736 |
Sijaintipaikka on Rauman edustalla Santakarin kivikoissa. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 15 metriä. Hylyn tiedetään olevan parkki Arvio, joka haaksirikkoutui 1898 ollessaan palaamassa ilman lastia Englannista Raumalle. Haaksirikon syy oli myrsky. Miehistö saatiin pelastetuksi.
Raumalaiset sukeltajat tuntevat hylyn hyvin. |
| metsakeskus.1000028738 |
202 |
Kirjalansalmi 2 |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27000 |
244056.00000000 |
6701283.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028738 |
Sijaintipaikka on Kaarinan kirkolta noin 4,3 km etelälounaaseen Kirjalansalmen pohjoisrannalla noin 60 metriä Kirjalansalmen sillasta länteen ja noin 20 metrin etäisyydellä Kuusiston rannasta.
Vedenalaisinventoinnissa 2016 havaittu rautarunkoisen veneen noin 5 metriä pitkä hylky. Hylky havaittiin viistokaikuluotaamalla ja kohteelle tehtiin tarkastussukellus. Nollanäkyvyydessä ei ollut mahdollista tehdä kohteesta visuaalisia havaintoja, joten haurasta hylkyä tutkittiin varovasti tunnustelemalla. Hylyn metallirunko on erittäin huonokuntoinen, ja hajoaa pelkästä kosketuksesta. Tunnustelemalla havaittiin veneen toinen kylki, kaaria sekä partaan tukipolvi. Veneen toinen kylki vaikuttaa romahtaneen, keula- tai perärakennetta ei havaittu. Tarkastuksessa ei havaittu mitään, mikä osoittaisi kyseessä olevan moderni vene. Metallin erittäin huono kunto viittaa siihen, että hylky on saattanut olla uponneena jopa yli sadan vuoden ajan. Mahdollisesti on kyseessä höyryvene.
Hylky havaittiin 2016 inventoinnissa liittyen Kirjalansalmen sillan uusimishankkeeseen (Subreering Ammattisukellustyöt Oy). |
| metsakeskus.1000028741 |
286 |
Toikkala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
494890.00000000 |
6758725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028741 |
Kylätontilla sijaitsee nykyisin kivijalan päälle perustettu talo sekä vanhoja ulkorakennuksia. Tontti ulottuu myös tilan ete-läpuolisille pelloille, joilla havaittiin pintapoiminnalla runsaasti tiiltä. Kylätonttia on todennäköisesti säilynyt pellolla ja tilan rakentamattomilla alueilla. |
| metsakeskus.1000028742 |
992 |
Paatela |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27008 |
436931.00000000 |
6939267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028742 |
Vanhalla 1800-luvun metsittyneellä vuokrapeltoalueella olevia kellareita 13 kpl. Kellarit ajoittuvat äänekosken 1840 pitäjänkartan mukaan 1840-lukua nuoremmiksi (karttaan on tehty tälle paikalle jälkikäteen lisäys Paatilan talon pelloista). Kellarit ovat maaseinäisiä, suorakaiteen muotoisia alaspäin kapenevia painaumia pienien metsäkukkoloiden reunoilla. kellareita on kahdessa eri kohdassa vanhan peltoalueen luoteis ja koillis laidoilla.
Kellareiden mitat ovat keskimäärin 3-5m x 1,5m ja syvyysvaihtelu 1-1,5m.
Mitään puurakenteita ei ole enää nähtävissä. |
| metsakeskus.1000028743 |
286 |
Anttila Kansikas |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
493201.00000000 |
6763285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028743 |
Kansikkaassa, Mikkolan ja Uutelan talo-jen paikkeilla sijaitsee kylätontti, jonka länsipuolelta linja 1 kulkee. Alue on nykyisin osaksi rakennettua erityisesti Kansikkaantien länsipuolella. Kylätontti ulottuu kui-tenkin myös rakentamattomille alueille ja pellolle, joissa siitä on voinut säilyä osia. |
| metsakeskus.1000028744 |
286 |
Ämmämäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
486563.00000000 |
6761298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028744 |
Ensimmäinen tervahauta löydettiin Multamäentien itäpuolelta muutaman kymme-nen metrin päässä tiestä ja linjasta 2. Tervahauta on vanhemman tyypin keskus-säiliöllinen hauta, johon ei kuulu halssia. Hauta on halkaisijaltaan noin 11 metriä ja sen vallit ovat noin 3 metriä leveät ja metrin korkuiset. Tervahauta on suppilomai-nen ja sen reuna on suhteellisen jyrkästi sisäänpäin viettävä. Suppilon halkaisija on noin 1,5 metriä ja syvyys noin 80 cm ja haudan kokonaissyvyys noin 2 metriä. Tervahaudan alueella maaperä on hiekkaa. Haudan vallissa tai sen sisäosassa ei ole huuhtoutumiskerrosta. Maaperäkairauksella haudasta löydettiin hiiltä. Terva-haudassa ja sen ympäristössä kasvaa nuorta koivua, kuusta ja mäntyä.
Ensimmäisestä tervahaudasta itään löydettiin toinen, pienempi hauta Muodoltaan hauta on suppilomainen ja sen reunat ovat suhteellisen jyrkästi sisäänpäin viettä-vät. Tervahautaan ei kuulu halssia vaan se on keskussäiliöllinen. Haudan halkaisi-ja on noin 7 metriä, vallien leveys noin 3 metriä ja korkeus puoli metriä ja haudan kokonaissyvyys noin 1,5 metriä. Maaperältään hauta on hiekkaa eikä siinä ole huuhtoutumiskerrosta. Myöskään hiiltä ei maaperäkairauksessa löydetty. Nuo-remman puuston lisäksi tervahaudan vallilla on yksi vanhan ja lähes täysin lahon-neen puun kanto. Tervahautojen ympäristö tarkastettiin tervapirtin varalta sellaista kuitenkaan löytämättä. (koordinaatit N 6761296 E 486572) |
| metsakeskus.1000028745 |
286 |
Mäkelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
480791.00000000 |
6765314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028745 |
Mäkelän tilasta noin 250 metriä kaakkoon, nurmipellon reunassa sijaitsevassa haapametsikössä tarkastettiin Lidar-aineiston perusteella löydetty tervahauta. Maastotarkastus vahvisti paikalla sijaitsevan tervahaudan.
Hauta on vanhemman tyypin keskussäiliöllinen tervahauta, johon ei kuulu halssia, ja haudan reunat laskeutuvat keskelle jyrkästi ja suppilomaisesti. Haudan halkaisija on noin 18 metriä, vallien leveys noin 4 metriä ja haudan kokonaissyvyys ainakin 2 metriä. Haudan itäpuolella, loivassa ylärinteessä vallit ovat matalat mutta pellon puolella korkeimmillaan 1,5 metriä.
Maalajiltaan tervahauta on hiekkamoreenia eikä siinä ole huuhtoutumiskerrosta ja maaperäkairauksella haudasta saatiin paljon hiiltä. Tervahaudassa kasvaa vanhoja ja osin lahonneita kantoja, joista on laskettavissa ainakin 120 vuosirengasta. Muutaman metrin päässä haudasta, sen pohjoispuolella sijaitsee kasa kiviä (ks. alakohde), joista ainakin osa on raivattu pellolta. |
| metsakeskus.1000028747 |
205 |
Ämmänkoski 2 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27007 |
535423.00000000 |
7122893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028747 |
Kajaaninjoen pohjoisrannalla, linnanraunioiden luoteispuolella sijaitsee suorakaiteen muotoinen kuoppa. Kuopan koko on noin 2 x 1 metriä. Sen syvyys on noin 0,5 metriä. Hieman alempana rinteessä näkyy puolikaaren muotoista maavallia.
Ilmeisesti kyseessä on venäläisen isonvihan aikaisen tykkipatterin jäännös. Se on merkitty linnankomendantti Didrik Trolinin tekemään Kajaanin kaupungin puolustussuunnitelmaan vuodelta 1739. |
| metsakeskus.1000028748 |
777 |
Paitaharju |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27008 |
568805.00000000 |
7222714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028748 |
Harjulla sijaitsevan kelopuun kaakonpuoleisessa kyljessä on pilkka. Siihen on kaiverrettu kruunu, vuosiluvut 1830 ja 1822 (viimeinen numero voi olla myös 4) sekä nimikirjaimia K.M. (mahdollisesti K.T. ja R). Pinnassa on halkeama, joka vaikeuttaa kaiverrusten lukemista. Puun toisella kyljellä on tuoreempi kaiverrus JK 97.
Kelopuu erottuu maisemassa selvästi, sillä sen ympäristössä kasvaa nuorta kuusikkoa. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000028749 |
564 |
Honkikangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
426437.00000000 |
7229101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028749 |
Kiiminkijoen Lengonsaaresta noin 1,2 km etelään ja valtatie 4:stä noin 180 m itään Honkikankaan eteläosan korkeimman kohdan pohjoislaidalla on kivistä koottu keskuskuopallinen röykkiö, jonka ala on noin 4,5 x 4 metriä ja korkeus noin 60 cm. Röykkiön pohjoisrenalla on rakenteessa käytetty hyväksi ainakin kolmea isohkoa maakiveä. Ympäröivä kankaanlaki on varsin kivikkoinen, muita rakenteita ei selvästi erottuvan röykkiön lisäksi havaittu. Kyseessä voi olla hautaröykkiö. Ajoitus korkeuden perusteella. |
| metsakeskus.1000028750 |
564 |
Kaipiojanniitty NW |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
426548.00000000 |
7224120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028750 |
Takukankaan leveähdyspaikasta noin 300 m pohjoiseen ja Vt 4 keskeltä noin 100 m itään on tervahauta, jonka halkaisija on noin 14 metriä ja jonka halssi kohti itää. |
| metsakeskus.1000028751 |
946 |
Mjölknässkogen |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
274785.00000000 |
7025462.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028751 |
Inv. 2016: Miilut sijaitsevat Österbystä ja entisen Jenjärven länsipuolelta etelään johtavan metsätien varrella, tiestä noin 60-80 m länteen. Hiilimiilut sijaitsevat hieman ympäristöstään kohoavalla kumpareella. Puusto on nuorta mäntykasvatusmetsää. Maaperä on karkeaa moreenia. Paikalla on ainakin kaksi hiilimiilun pohjaa, jotka ovat reunoista mitattuna halkaisijoiltaan noin 5-6 m ja enimmillään noin 1 metrin syvyisiä, toinen on muodoltaan pyöreähkö ja toinen hieman neliömäinen. Ympärillä on vallit. Niiden välissä on kymmenkunta noin 1,5-2,5 m halkaisijaltaan olevaa kuoppaa, jotka liittyvät miilujen valmistukseen ja käyttöön. Mahdollisesti jotkut niistäkin voivat olla jäänteitä hiilimiiluista. Kaikkien kuoppien pohjalla esiintyy hiiltä. Miilujen ja kuoppien pohjoispuolella alle 10 metrin etäisyydellä on noin 2,5 m halkaisijaltaan oleva ja vajaa 1 metrin korkuinen raivauskivikko. Kivet ovat ilmeisesti poistettu kohdilta, joihin miilut ja muut puuhiilen valmistuksessa syntyneet kuopat on kaivettu.
Inv. 2024: Todettu aiemmat kaksi selvästi erottuvaa miilua. Kummankin miilun koko läpimitta on maanottokuopat mukaan lukien noin 16 m. Laajuus näkyy parhaiten 5p-laserkeilausaineistosta muodostetussa rinnevarjosteessa. Miilujen reunat lähes sivuavat toisiaan. Tämän kohdan pohjoispuolella on 2016 todettu kivikasa ja eteläpuolella kaiveltua aluetta, joka saattaa sisältää osia aiemmin käytetystä miilusta. Miilujen itäpuolella on itäisemmän miilun 1 reunaan ulottuva raivattu alue, joka on paljastanut hiilipitoista maata. Miilut ovat kooltaan ja tyypiltään samanlaisia kuin lähiseudun lukuisat hiilimiilut, joissa on valmistettu hiiltä todennäköisesti Kimon ja Oravaisten ruukkien tarpeisiin niiden toiminta-aikana 1700-luvun alusta 1800-luvun jälkipuoliskolle asti. |
| metsakeskus.1000028752 |
946 |
Skatabäcken |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
274849.00000000 |
7024729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028752 |
Inv. 2016: Miilut sijaitsevat Österbystä, entisen Jenjärven länsipuolelta ja Mjölknässkogenista etelään johtavan metsätien varrella, tiestä noin 20-40 m itään. Hiilimiilut sijaitsevat hieman ympäristöstään kohoavalla kumpareella. Puusto on nuorta koivikkoa. Maaperä on moreenia. Paikalla on yksi selvästi erottuva pyöreähkö 6 m läpimittainen hiilimiilun pohja (rakenne sisältyy 2024 inventoinnin miiluun 1). Keskustan kuoppa on vajaan metrin syvyinen ja reunoilla on vallit. Paikalla lienee ainakin kaksi muuta miilun jäännöstä ja ainakin puolenkymmentä soikeaa, pyöreähköä tai pitkulaista kuoppaa, jotka liittyvät miilujen valmistukseen ja käyttöön. Osa kuopista kairattiin, ja niiden pohjassa todettiin noin 5-15 cm paksu hiilikerros. Kohde sijaitsee entisestä Skatabäckenistä noin 300 m koilliseen. Puron alkuperäinen uoma on hävinnyt ja muuttunut metsäojitusten seurauksena.
Inv. 2024: Paikalla on selvästi tunnistettavissa kaksi ehjää miilua, joista eteläisen miilun 1 keskipisteen koordinaatit ovat lähes samat kuin 2016 havaitun 6 m läpimittaisen miilunpohjan. Miilun läpimitaksi on ilmoitettu 2016 vain miilun purkamisen jälkeen syntyneen painanteen läpimitta. Miilun koko läpimitta, mukaan lukien sen ulkopuolella reunoilla olevat maanottokuopat, on noin 20 m. Eteläisen sekä pohjoisen miilun 2 rakenne ja mitat näkyvät hyvin laserkeilausaineiston avulla ja ovat hahmotettavissa hyvin myös maastossa. Muita miiluja tai selkeästi tunnistettavia jäännöksiä ei havaittu. Miilut ovat kooltaan ja tyypiltään samanlaisia kuin lähiseudun lukuisat hiilimiilut, joissa on valmistettu hiiltä todennäköisesti Kimon ja Oravaisten ruukkien tarpeisiin niiden toiminta-aikana 1700-luvun alusta 1800-luvun jälkipuoliskolle asti.
2024 havaitut kaksi hiilimiilua ovat eteläinen miilu 1 (N 7024729 E 274849) ja pohjoinen miilu 2 (N 7024747 E 274846). |
| metsakeskus.1000028753 |
564 |
Joutsenkangas kaakko 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
427867.00000000 |
7233752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028753 |
Paikalla on todettu viisi röykkiötä, joista kaksi tuhoutunut metsän äestyksessä.
Röykkiö 1 on soikea, kooltaan 5,5 x 3 m ja 0,4 m korkea, melko koskematon.
Röykkiö 2 edellisestä 1 m luoteeseen, pitkänomainen, noin nelikulmainen, kooltaan 6 x 4 m ja 0,3 m korkea. Kärsinyt äestyksessä.
Röykkiö 3 edellisestä 9 m lounaaseen, pyöreähkö, noin 3 m halkaisijaltaan ja 0,4 m korkea. Mahdollisesti metsäkoneen muokkaama.
Tuhottu röykkiö 1 edellisestä 10 m kaakkoon, kooltaan noin 3-metrinen.
Tuhottu röykkiö 2 on röykkiöstä 2 noin 8 m pohjoiskoilliseen, kooltaan kuten röykkiö 3 alun perin.
2024: Röykkiöt ovat sammaleen peittämiä ja erottuvat heikosti maastossa. Ne ovat muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. |
| metsakeskus.1000028754 |
638 |
Lilla Barlastholm |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
424853.00000000 |
6691357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028754 |
Sijaintipaikka on Porvoon sisäsaaristossa Porvoonjoen suusta noin 4 km lounaaseen Kråkön pohjoisosan länsipuolella olevan Lilla Barlastholmenin länsipuolella kovalla mutapohjalla.
Paikalla on merikartalle pintahylyksi merkitty laivan hylky. Hylky on matalassa vedessä ja airolla tunnustelemalla puisia osia on havaittu alueella noin 30 metrin laajuisella alueella 2016. Tuolloin hylky ei enää näkynyt pinnalle. Hylyn keula osoittaa luoteeseen.
Hylky on suurella todennäköisyydellä tanskalainen kuunari Primus, josta kirjoitettiin useita kertoja Borgåbladetissa touko-kesäkuussa 1913. Alus oli lähtenyt 14.5.1913 Porvoosta kohti Aalborgia, joka oli aluksen kotipaikka. Luotsi oli laivalla Porvoosta Söderskärin luotsiaseman kohdalle asti. Kalbådagrundin luona alus ajoi karille ja jäi siihen kiinni (Borgåbladet 15.5.1913). Söderskärin luotsit huomasivat onnettomuuden ja aluksen kapteeni ja miehistö pelastettiin. Pari päivää karilleajon jälkeen pelastusalus ss Hero saapui Helsingistä haveripaikalle, mutta totesi pelastustoimet kannattamattomiksi. Noin 35 vuotta vanha kuunari oli liian pahoin rikkoutunut karilleajossa (Borgåbladet 17.5.1913). Myöhemmin höyryhinaaja Komet kuitenkin pystyi suotuisan kelin aikana pelastamaan Primuksen kansilastin ja varusteita kuten purjeet ja ankkurin (Borgåbladet 22.5.1913). Kansilastin pelastamisen jälkeen alus keveni, irtosi karilta ja alkoi ajelehtia. Höyryhinaaja Komet hinasi hylyn Porvoon ulkosatamaan Barlastholmenin luo (Borgåbladet 24.5.1913). Primuksen hylky ja varusteita huutokaupattiin Porvoon Hamarissa 21.6.1913 (Borgåbladet 7.6.1913).
Paikallisen asukkaan mukaan hylky oli pinnalta käsin nähtävissä vielä 1980-luvulla. Poikkeuksellisen matalan veden aikaan syyskuussa 2022 havaittiin pinnalta käsin keularanka ja paapuurin kyljen rakenteita.
Lilla Barlastholmenin rannoille on purettu aluksista painolastia, joihin kuuluvia löytöjä on havaittu Museoviraston saaman tiedon mukaan viimeksi 2017. |
| metsakeskus.1000028757 |
924 |
Tervalamminkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353003.00000000 |
7027839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028757 |
Tervahauta sijaitsee kunnan eteläosassa matalalla hiekkaharjanteella kuivahkolla kankaalla.
Kysymyksessä on tuplahauta, läpimitta valli mukaan lukien on 19 m, kuopan läpimitta on 12 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 4,5 m ja syvyys 1,9 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä puita, vanhin on arviolta yli 80 vuoden ikäinen. |
| metsakeskus.1000028758 |
233 |
Suolineva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
310707.00000000 |
7027796.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028758 |
Kohde sijaitsee kaupungin koillisosassa matalalla soraharjanteella kuivahkolla kankaalla. Alue on avohakattu ja muokattu.
Paikalla on ison kiukaan jäänteet, mitat 3,5 x 2,5 m ja korkeus 0,6 m. Rakenne on aluskasvillisuuden peittämä, joitakin isoja lohkokiviä näkyy pinnassa, humuskerroksen alla on osittain voimakkaasti palaneita kiviä (koko 5 – 15 cm) sekä hiiltä ja nokimaata. Nokimaata ja sekoittunutta maata havaittiin lapionpistoissa noin 20 neliömetrin alalla kiukaan ympärillä. Kyseessä on melko ison tervapirtin jäännös, mikä sopiikin kuvaan, koska vieressä on kaksi isoa tervahautaa. |
| metsakeskus.1000028759 |
233 |
Suolinevankalliot |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
311132.00000000 |
7028205.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028759 |
Kohde sijaitsee kaupungin koillisosassa pienellä rakka-alueella kalliopaljastuman itäpuolella. Nuorta harvennettua kasvatusmetsikköä.
Rakassa on vierekkäin noin metrin etäisyydellä toisistaan kaksi kuoppaa, joiden halkaisija on 2 – 2,5 m ja syvyys 0,4 – 0,5 m. Etelänpuoleisella kuopalla on matala valli. Kuopat ovat selvästi ihmisen tekemiä, mutta niiden ikä ei ole tiedossa, jäkälän ja sammalkasvuston perusteella ne eivät ole kuitenkaan resenttejä. |
| metsakeskus.1000028760 |
233 |
Suolinevankalliot 2 |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
311518.00000000 |
7028244.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028760 |
Kohde sijaitsee kaupungin koillisosassa tasaisella kallioalueella.
Suolinevakallioiden keskisen kallioalueen pohjoisreunalla on kolme pienehköä pintalouhosta. Kallioperä on ilmeisesti graniittia. Louhosten 1 ja 2 pinta-ala on noin 20 – 30 m2 ja louhoksen 3 noin 80 – 120 m2. Koska louhokset ovat kasvillisuuden peittämiä ja osittain veden täyttämiä, niiden laajuuden määrittäminen oli hankalaa. Maastossa näkyy pystysuoria lohkopintoja, joissa on paikoitellen porausreikiä ja niiden lähellä 1 – 2 m pitkiä kivipaasija, joissa on yleisesti noin 7 – 10 cm syviä porausreikiä. Pohjoisen louhoksen (no. 2) eteläpuolella on neljän aluskiven tukema noin metri pitkä terävä pystykivi. Kivi on nykyään kallellaan. Sen funktio on epäselvä – ehkä se on toiminut maa- tai omistusmerkkinä. Jäkäläkasvustojen perusteella louhokset ovat yli 100 vuotta vanhoja. |
| metsakeskus.1000028762 |
934 |
Ruissaari |
10002 |
12001 |
13010 |
11006 |
27000 |
353758.00000000 |
7013001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028762 |
Perimätiedon mukaan Ruissaaressa on ollut Vimpelin sääksjärveläisten piilopirtti isonvihan aikana. (Väinö Tuomaalan arkisto, ks. lisätiedot -välilehti)
Tarkastus 2016:
Kohde sijaitsee Sääksjärveltä Perhoon johtavan tien7270 eteläpuolella Ruissaarennevan peltoaukean laidalla metsässä. Pellolle laskevalla loivalla rinteellä on sammalpeitteinen neliönmuotoinen kivijalka, läpimitta noin 3 m. Yhdessä reunassa on iso, osittain rauennut kiuas. Ympäristössä joitain kuopanteita.
Inventointi 2022:
Kohde ennallaan. |
| metsakeskus.1000028764 |
305 |
Leveäkangas NW 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
630849.00000000 |
7311170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028764 |
Pikku-Kopatin ja Muojärven Piiksiselän välisen kannaksen kaakkoispuolella Leveäkankaan luoteisosan pohjoisrannan tuntumassa. Paikalla olevien pienten lampien välisellä kumpareella on kaksi maakuoppaa, mahdollisia pyyntikuoppia. Läntisemmän kuopoan e halkaisija on noin 3 m ja syvyys 40 cm. Itäisemmän tiä-länsisuuntaisen kuopan ala on noin 4 x 5 metriä ja syvyys noin 120 cm. Alunperin kuopat on laskettu kuuluvaksi kohteeseen Leveäkangas NW (305010160), jonka itäisimmästä kuopasta nämä sijaitsevat noin 300 metriä itäkaakkoon. |
| metsakeskus.1000028765 |
305 |
Tärkkämöjoki 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
613881.00000000 |
7317464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028765 |
Tärkkämöjoen eteläpuolella joen varrella, alle 10 metrin päässä jokeen laskevien hiekkakankaiden reunasta, todettiin 2009 kolme maakuoppaa noin 300 metrin etäisyydellä toisistaan. Halkaisijaltaan kuopat ovat noin 3 - 4 metriä ja syvyydeltään noin 40 - 60 cm. Kuoppien pohjalla on todettu vahva huuhtoutumiskerros. Kyseessä ilmeisesti ovat pyyntikuopat. Vuoden 2009 inventoinissa kuopat on katsottu yhdeksi kohteeksi, mutta niiden keskinäinen etäisyys on niin suuri, että kyseessä ovat erilliset kohteet (tämä kohde on vuoden 2009 inventoinnissa kohteen 32 Tärkkämöjoki 2 kuoppa B).
Vuonna 2009 ilmoitetulta paikalta (7317379, 614016) tai sen ympäristöstä ei 2016 löydetty minkäänlaista kuoppaa. Sen sijaan ilmoitetusta kohdasta noin 160 m länsiluoteeseen aivan kankaan reunalta löytyi kuvausta vastaava kuoppa. Kohteen sijainti korjattu 2016 havaintojen mukaiseksi. |
| metsakeskus.1000028766 |
305 |
Tärkkämöjoki 4 |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
614291.00000000 |
7317294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028766 |
Tärkkämöjoen eteläpuolella joen varrella, alle 10 metrin päässä jokeen laskevien hiekkakankaiden reunasta, todettiin kolme maakuoppaa noin 300 metrin etäisyydellä toisistaan. Halkaisijaltaan kuopat ovat noin 3 - 4 metriä ja syvyydeltään noin 40 - 60 cm. Kuoppien pohjalla on todettu vahva huuhtoutumiskerros. Kyseessä ilmeisesti ovat pyyntikuopat. Vuoden 2009 inventoinissa kuopat on katsottu yhdeksi kohteeksi, mutta niiden keskinäinen etäisyys on niin suuri, että kyseessä ovat erilliset kohteet (tämä kohde on vuoden 2009 inventoinnissa kohteen 32 Tärkkämöjoki 2 kuoppa C).
Vuonna 2016 paikalla olevan kuopan todettiin olevan ennallaan, sijaintia hieman tarkennettu. Mittauksen tarkkuus voi heittää muutamia metrejä. |
| metsakeskus.1000028767 |
765 |
Aittoranta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
568499.00000000 |
7111482.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028767 |
Kohde sijaitsee Sotkamon kirkosta 950 metriä etelään, noin 100 metriä Iso Sapsojärven rannasta pohjoiseen. Alue on osa Hiukan harjumuodostelmaa ja on kuivahkoa kumpuilevaa mäntykangasta. Tervahauta on luontopolun varressa ja merkitty opastaululla. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä, se on tervahaudaksi matala, syvyys on noin 0,5-0,7 metriä. Tervahaudan halssi laskee etelään. |
| metsakeskus.1000028768 |
765 |
Sopalanlampi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
568840.00000000 |
7111776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028768 |
Kohde sijaitsee Sotkamon kirkosta 770 metriä kaakkoon ja noin 140 metriä Kuhmontiestä etelään Sopalanlammen länsipuolella. Alue on osa Hiukan harjumuodostelmaa ja on kuivahkoa kumpuilevaa mäntykangasta. Kaksi tervahauta ja kahdeksan kuoppaa ovat hautausmaalta kaakkoon erkanevan hiekkatien itäpuolella, tien ja pellon tai lammen välisessä rinteessä, lammen tuntumassa noin 40 metriä tien itäpuolella. Tervahaudoista toinen on suuri, sen halkaisija on noin 22 metriä, se on yli metrin syvä. Se on, lammen tuntumassa noin 40 metriä tien itäpuolella Tervahaudan lähes kaksi metriä leveä halssikaivanto laskee itään kohti lampea. Edellisestä noin 20 metriä pohjoiseen on pieni tervahauta, jonka halkaisija on noin 6 metriä, sen halssi on jostain syystä kaivettu ylärinteen suuntaan. Kuopassa havaittiin hiiltä ja nokea ja siinä oli vallit, joten kyseessä on todennäköisimmin tervahauta.
Tervahaudasta luoteeseen hiekkatien ja lammen/pellon välissä on ainakin kahdeksan kaivettua kuoppaa, joiden käyttötarkoitus ei inventoinnissa selvinnyt. Kuoppien maannos on puhdas, joten tervaa tai hiiltä niissä ei ole valmistettu. Kuopat muistuttavat melko paljon toisiaan, Ne on kaivettu rinteeseen noin 100 metrin matkalle 5-20 metrin välein. Alun perin kuopat ovat olleet kooltaan noin 2x4 metriä, syvyys on noin 1-1,5 metriä, kuopista on suuaukko lammen/pellon suuntaan. Kuopat ovat ilmeisesti peräisin historialliselta ajalta. Todennäköisin selitys on, että kuopat ovat säilytyskuoppia/kellareita tai korsuja. Sota-ajalla joukkoja on ollut majoituksessa hieman idempänä Kuhmon tien varressa, mutta ei liene mahdotonta, että joukkoja olisi majoittunut täälläkin. |
| metsakeskus.1000028768 |
765 |
Sopalanlampi 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
568840.00000000 |
7111776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028768 |
Kohde sijaitsee Sotkamon kirkosta 770 metriä kaakkoon ja noin 140 metriä Kuhmontiestä etelään Sopalanlammen länsipuolella. Alue on osa Hiukan harjumuodostelmaa ja on kuivahkoa kumpuilevaa mäntykangasta. Kaksi tervahauta ja kahdeksan kuoppaa ovat hautausmaalta kaakkoon erkanevan hiekkatien itäpuolella, tien ja pellon tai lammen välisessä rinteessä, lammen tuntumassa noin 40 metriä tien itäpuolella. Tervahaudoista toinen on suuri, sen halkaisija on noin 22 metriä, se on yli metrin syvä. Se on, lammen tuntumassa noin 40 metriä tien itäpuolella Tervahaudan lähes kaksi metriä leveä halssikaivanto laskee itään kohti lampea. Edellisestä noin 20 metriä pohjoiseen on pieni tervahauta, jonka halkaisija on noin 6 metriä, sen halssi on jostain syystä kaivettu ylärinteen suuntaan. Kuopassa havaittiin hiiltä ja nokea ja siinä oli vallit, joten kyseessä on todennäköisimmin tervahauta.
Tervahaudasta luoteeseen hiekkatien ja lammen/pellon välissä on ainakin kahdeksan kaivettua kuoppaa, joiden käyttötarkoitus ei inventoinnissa selvinnyt. Kuoppien maannos on puhdas, joten tervaa tai hiiltä niissä ei ole valmistettu. Kuopat muistuttavat melko paljon toisiaan, Ne on kaivettu rinteeseen noin 100 metrin matkalle 5-20 metrin välein. Alun perin kuopat ovat olleet kooltaan noin 2x4 metriä, syvyys on noin 1-1,5 metriä, kuopista on suuaukko lammen/pellon suuntaan. Kuopat ovat ilmeisesti peräisin historialliselta ajalta. Todennäköisin selitys on, että kuopat ovat säilytyskuoppia/kellareita tai korsuja. Sota-ajalla joukkoja on ollut majoituksessa hieman idempänä Kuhmon tien varressa, mutta ei liene mahdotonta, että joukkoja olisi majoittunut täälläkin. |
| metsakeskus.1000028769 |
765 |
Sopalanlampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
568683.00000000 |
7111979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028769 |
Kohde sijaitsee Sotkamon kirkosta 520 metriä kaakkoon ja noin 130 metriä Kuhmontiestä etelään Sopalanlammen länsipuolella. Alue on osa Hiukan harjumuodostelmaa ja on kuivahkoa kumpuilevaa mäntykangasta. Tervahauta on hautausmaantieltä kaakkoon erkanevan hiekkatien länsipuolella. Tervahauta oli inventoinnin aikaan 2016 tiheän kasvillisuuden peitossa, haudassa kasvoi pari isompaa mäntyä. Tervahaudan valli ja keskellä oleva kuoppa/painauma ovat matalia ja vaikeasti erotettavissa. Ilmalaserkeilausaineston perusteella tervahaudan halkaisija vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 17 metriä. |
| metsakeskus.1000028770 |
290 |
Lokkisuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
636278.00000000 |
7166017.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028770 |
Lokkisuo sijaitsee Kuhmon pohjoisosassa, lähellä Suomussalmen rajaa. Kainuun Museo sai ilmoituksen, että suon saarekkeessa on tervahauta, jota ei ole merkitty muinaisjäännösrekisteriin tai peruskarttaan. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta. |
| metsakeskus.1000028771 |
678 |
Juhola |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
378892.00000000 |
7165351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028771 |
Kohde sijaitsee runsas 1 km etelää Haapajoesta Leinoperän ja Ketunperän puolimaissa näitä yhdistävän Balkintien eteläpuolella olevalla matalalla kumpareella, tiestä noin 150 m kaakkoon. Kivikkoisen kumpareen korkein kohta on sen itäreunalla, missä on jokseenkin pohjois-eteläsuunteinen matala harjanne. Harjanteen korkeimmalla on vierekkäin kaksi ehjää selvästi rajautuvaa keskuskuopatonta kiviröykkiötä. Pohjoisimman röykkiön 1 ala on noin 3-3,5 x 3-3,5 m korkeus noin 60 cm. Se on sammalen peittämä selvästi rajautuva keskuskuopaton röykkiö, osa kivistä näkyvillä. Se kaakkoispuolella olevan röykkiön 2 ala on noin 2,5 x 3 metriä, korkeus noin 50 cm. Heti tämän eteläpuolella on mahdollinen maantasainen latomus. Röykkiöiden itäpuolella alempana kivikkorinteessä on ainakin yksi rakkakuoppa (röykkiöstä 1 noin 10 m koilliseen). Röykkiöistä noin 45 metriä kaakkoon on ainakin yksi rakkakuoppa. Kangas oli kivikkoinen ja sammalen peittämä ja on mahdolista, että kankaan raunalla ei havaittu kaikkia rakenteita, itärinteen kivikossa oli paikoin muokatulta vaikuttavaa rakkaa.
Vuoden 2016 tarkastuksen aikana alue oli hakattu, maaperää ei oltu muokattu ja rakenteet olivat ehjiä. |
| metsakeskus.1000028771 |
678 |
Juhola |
10002 |
12004 |
13052 |
11033 |
27000 |
378892.00000000 |
7165351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028771 |
Kohde sijaitsee runsas 1 km etelää Haapajoesta Leinoperän ja Ketunperän puolimaissa näitä yhdistävän Balkintien eteläpuolella olevalla matalalla kumpareella, tiestä noin 150 m kaakkoon. Kivikkoisen kumpareen korkein kohta on sen itäreunalla, missä on jokseenkin pohjois-eteläsuunteinen matala harjanne. Harjanteen korkeimmalla on vierekkäin kaksi ehjää selvästi rajautuvaa keskuskuopatonta kiviröykkiötä. Pohjoisimman röykkiön 1 ala on noin 3-3,5 x 3-3,5 m korkeus noin 60 cm. Se on sammalen peittämä selvästi rajautuva keskuskuopaton röykkiö, osa kivistä näkyvillä. Se kaakkoispuolella olevan röykkiön 2 ala on noin 2,5 x 3 metriä, korkeus noin 50 cm. Heti tämän eteläpuolella on mahdollinen maantasainen latomus. Röykkiöiden itäpuolella alempana kivikkorinteessä on ainakin yksi rakkakuoppa (röykkiöstä 1 noin 10 m koilliseen). Röykkiöistä noin 45 metriä kaakkoon on ainakin yksi rakkakuoppa. Kangas oli kivikkoinen ja sammalen peittämä ja on mahdolista, että kankaan raunalla ei havaittu kaikkia rakenteita, itärinteen kivikossa oli paikoin muokatulta vaikuttavaa rakkaa.
Vuoden 2016 tarkastuksen aikana alue oli hakattu, maaperää ei oltu muokattu ja rakenteet olivat ehjiä. |
| metsakeskus.1000028775 |
614 |
Koirapudas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
548445.00000000 |
7337640.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028775 |
Posionjärven Koiraputaan pohjoisrannan laella, Rovaniemen - Posion maantien koillispuolella on osin hakatulla sähkölinjalla kaksi isoa kuoppajäännöstä, ilmeistä suurta pyyntikuoppaa sekä mahdollisia pienempiä ja ehkä luontaisia suppamaisia kuopanteita. Kuopista itäisempi on halkaisijaltaan noin 4,5 m. Rakenteet ovat runsaat 5 m maantien yläpuolella ja noin 20 m Koiraputaan yläpuolella. |
| metsakeskus.1000028776 |
583 |
Vaittauslammit |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
517611.00000000 |
7456289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028776 |
Kitisen itäpuolella sijaitsevan korkean hiekkaharjun itäreunassa, Tuormusjärven lasku-uomaa ja Vitsa-aapaa kohti laskevan jyrkän rinteen päällä sijaitsee muutamia mahdollisesti historialliseen aikaan ajoittuvia kivirakenteita. Näistä selkein on pyöreähkö röykkiömäinen, osin maansekainen kivirakenne, mahdollinen uuni, halkaisijaltaan 1,5 m luokkaa. Sen itäpuolella on ympäristöstä poikkeavaa kiveystä ja kotamaisen pyöreähkön kivirakenteen pohja. Nämä kaikki ovat alle 10 m matkalla. Ne sijoittuvat lähimmillään alle 10 m etäisyydelle viime vuosina laajentuneen hiekkakuopan koillisnurkasta. Edelleen noin 20 m kaakkoon on epämääräinen, mahdollinen pienen rakennuksen pohja.
Kohteen luonteen arvioinnin edellytyksenä ovat tarkemmat arkeologiset tutkimukset. |
| metsakeskus.1000028777 |
498 |
Vuontisrova |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
369843.00000000 |
7544995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028777 |
Muonion Vuontisjärven ja Torasjärven välillä sijaitsevan Vuontisrovan vaaran etelään laskevan harjanteen poikki sulkeva pyyntikuoppaketju. Noin 170 m matkalla on 10 pyyntikuoppaa. Niiden koko vaihtelee noin 3 - 5 m välillä. Osa kuopista on soikeita, pääosa pyöreähköjä. Syvyyttä kuopilla on noin 30 - 80 cm. Länsipää ketjusta ulottuu jyrkemmän rinteen yläosaan, itäpää on harjanteen laella, eikä alempaa rinteestä kuoppia havaittu.
Kohde ympäristöineen on hyväkuntoinen. |
| metsakeskus.1000028778 |
239 |
Maaherranniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
466536.00000000 |
6999836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028778 |
Laaja asuinpaikka-alue sijaitsee Koutajärven eteläosassa, pohjoiseen kurottuvan Maaherranniemen kärkiosan länsirannalla.
Maaherran tilan päärakennuksesta n. 300 m luoteeseen on niemen länsirannassa vanha sauna ja vaja. Saunan eteläpuolella n. 50 m etäisyydellä maaperä muuttuu hiekasta kivikkoiseksi maaperäksi ja kauempana hiesuksi. Lähes kivetöntä hiekkaa on saunan eteläpuolelta pohjoiseen n. 160 m matkalla, niemen kärkeen vievän tien länsipuolella. Alueen pohjoisosassa erottuu kauempana rannasta oleva muinaisrantatörmä n. 1,5-2 m korkeammalla tasolla kuin rantametsässä. Sen päälle, n. 125 m korkeustasolle tehdystä koekuopasta tuli löytöjä. Hiekkaiselle alueelle tehtiin yli 10 koekuoppaa. Lähes kaikista tuli löytöjä, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000028779 |
398 |
Kisatulikukkula |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
425908.00000000 |
6761553.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028779 |
Kohde sijaitsee Lahden keskustan länsipuolella, nykyisen urheilukeskuksen alueella. Urheilukeskuksen alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) ja tämän aluerajaus kattaa suurimmalta osin myös Kisatulikukkulan. Kisatulikukkula kuuluu Salpausselän reunavyöhykkeeseen ja on puustoltaan mäntyvaltaista sekametsää. Nykyisin kukkulalla on sekä kaupungin ylläpitämiä latupohjia, ulkoilureittejä ja muita polkuja.
Kisatulikukkulan länsi- ja eteläreunalla on sisällissodan aikaiseen Lahden taisteluun liittyvä puolustusasemaketju, joka muodostuu erikokoisista ampumapoteroista sekä taisteluhaudoista, joista jälkimmäiset sijaitsevat kukkulan länsiosassa. Taisteluhaudat erottuvat maastossa vieläkin selvästi, joskin kesällä niiden havaitsemista haittaa sekä korkea heinikko että runsas vesakko. Lisäksi etelärinteen matalat poterot erottuvat kesällä heikosti.
Poterot on kartoitettu ensimmäisen kerran vuonna 1996, jonka jälkeen kolme (poterot 40, 41 ja 42) tuolloin havaituista poteroista on tuhoutunut laturakentamisen takia. Latu-urien levennyksessä osa poteroista on myös vaurioitunut. Kesällä 2016 taisteluhaudan 54 kohdalla tehtiin arkeologinen tutkimus, jonka yhteydessä siihen avattiin koeoja haudan rakenteen selvittämiseksi. Lisäksi alueella tehtiin prospektointia metallinilmaisimen avulla. Tästä tutkimuksesta tehtävä raportti valmistuu vuoden 2017 aikana.
Lahden taistelujen alkuvaiheessa Kisatulikkukkula oli ensin punaisten aluetta, mutta saksalaisten vallattua Lahden kaupungin se siirtyi saksalaisten haltuun. Suurin osa alueella nyt havaittavista puolustusasemista on saksalaisten rakentamia ja tämä koskee etenkin alueella olevia taisteluhautoja, jollaisia punaiset eivät rakentaneet.
Kokonaisuudessaan Kisatulikukkulan voi katsoa olevan osa sisällissodan aikaista taistelumaastoa. |
| metsakeskus.1000028780 |
765 |
Sissiluola |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
561684.00000000 |
7111802.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028780 |
Kohde sijaitsee Vuokatinvaaran huipun tuntumassa, noin 130 metriä alemmalta pysäköintialueelta kaakkoon. Vaaran huipulta kulkee polku entisen palovartijan tornin kautta, jota pitkin laskeutuvat portaat kohti lampea. Portaiden länsipuolella, aivan niiden vieressä, on kaukalomainen kalliosyvennys, joka on itäpäästä avoin. Portaiden vieressä on opastaulu, jossa on otsikkona ”Sissiluola” ja selitteenä ”vainolaisvahtien tukikohta Ruotsin vallan aikana vuoteen 1809”. Taulussa on myös muuta tekstiä, mutta se on kulunut pois. Perimätiedon mukaan vahdit ovat asuneet kaukalomaisessa kallion syvennyksessä, jolla on mittaa noin 10 x 2,5 metriä, ja sitä reunustavat paikoin kaksi metriset kallioseinät, jotka madaltuvat itää kohti. Perimätiedon mukaan syvennyksessä on ollut hirsikatto ja se on siten sopinut hyvin asumiseen. Asumuksen lattialla on hieman maapeitettä, joten voisi olla mahdollista, että arkeologisella tutkimuksella voitaisiin saada jotain tietoja tarinan paikkansa pitävyydestä. |
| metsakeskus.1000028781 |
765 |
Jäätiönlampi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
561415.00000000 |
7113590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028781 |
Kohde sijaitsee välittömästi Vuokatin vaaran pohjoispuolella olevasta Jäätiönlammesta pohjoiseen olevalla harjanteella. Harjanne on kuivahkoa mäntykangasta ja itä-länsi suuntainen, keskikohdaltaan noin 50 metriä leveä. Harjanne kapenee länteen ja levenee itää kohti, jossa sen reuna kiertää Jäätiönlampea. Harjanteen molemmat rinteet ovat melko jyrkät. Kohteeseen kuuluu kuusi pyyntikuoppaa, jotka ovat ketjussa noin 120 metrin matkalla. Pohjoisin kuoppa on aivan ulkoilureitin vieressä ja sen reunoja on kaiveltu. Kuoppa eroaa sen vuoksi ulkonäöltään muista kuopista, mutta vaikuttaisi kuuluvan samaan ketjuun. Suurin kuopista on läntisin, sen halkaisija on noin 3,5 metriä reunalta mitattuna ja syvyys noin metri. Muut kuopat ovat tätä pienempiä, pienin on halkaisijaltaan pari metriä ja syvyys on reilut puoli metriä. Kuopissa oli ohut huuhtoutumiskerros, kovin paksua huuhtoutumiskerrosta ei harjanteella havaittu muutenkaan.
Pyyntikuoppatulkinnan puolesta puhuu myös se, että Jäätiönlammen tuntumassa olevissa kohteissa Jäätiönlampi ja Kuikkalammentie on tehty arkeologisia tutkimuksia vastaavissa kuoppakohteissa ja niissä on suurimman osan todettu olevan pyyntikuoppia, yksi kuopista on ajoitettu kivikaudella ja yksi pronssikaudelle. |
| metsakeskus.1000028782 |
765 |
Jäätiönlampi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
561534.00000000 |
7113485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028782 |
Tervahauta sijaitsee Vuokatinvaaran pohjoispuolella olevasta Jäätiönlammesta itään olevalla mäntykankaalla, matkaa lampeen on noin 100 metriä. Alueella kulkee useita polkuja ja se on suosittua lenkkeilyaluetta. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 metriä ja sitä ympäröi kaivanto. Hauta on melko matala, syvyys on noin puoli metriä. Tervahaudan kohdalla on kuusi – ja lehtipuutiheikkö, mutta se erottuu vieressä kulkevalta polulta. Haudan halssi on pohjoiseen. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000028783 |
765 |
Jäätiönlampi 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
561559.00000000 |
7113408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028783 |
Kohde sijaitsee Vuokatinvaaran pohjoispuolella, Jäätiönlammen rannasta noin 80 koilliseen ja Kuikkalammentiestä 80 länteen. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Etelään viettävässä rinteessä on kuoppa, jonka halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvyys noin 0,5-0,7 metriä. Kuopassa on ohut huuhtoutumiskerros. Kuoppa on yksittäinen kuoppa, sen läheisyydestä ei havaittu muita kuoppia alueen inventoinnissa vuonna 2016. Sen sijaan noin 150 metriä etelään on kaksi tunnettu ja osittain tutkittua pyyntikuoppakohdetta sekä lisäksi vuonna 2016 löytyi pyyntikuoppajärjestelmä noin 200 metriä luoteeseen. On siis mahdollista, että myös tämä kuoppa on pyyntikuoppa vaikka on hieman erillään edellä mainituista. |
| metsakeskus.1000028784 |
765 |
Kaarreniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
558564.00000000 |
7115739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028784 |
Kohde sijaitsee Nuasjärven itäosassa, Kaarreniemen lounaisrannan tuntumassa, noin 10 km Sotkamon kirkosta länteen. Alue on enimmäkseen hiekkapohjaista mäntykangasta. Tervahauta on noin 50 metriä rannasta. Se on tehty pienen soistuneen lammikon viereen, niin että sen halssi laskee sen suuntaan. Hauta on kasvillisuuden peittämä, varsinkin matalat kataja peittävät sen muodon, lisäksi siinä on tiheikkö sekametsää. Tervahaudan halkaisija vallin ulkoreunasta mitattuna on arviolta noin 14 metriä, syvyys on noin metri. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000028785 |
765 |
Leivolankylä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
564712.00000000 |
7112332.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028785 |
Kohde sijaitsee 3,6 km Sotkamon kirkosta länteen, Leivolankylän lounaispuolella, Haapalanlahdentiestä noin 70 metriä etelään. Alue on kuivahkoa kangasta, jolla kasvaa varttunut männikkö. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 13 metriä, melko matalan vallin ulkoreunasta mitattuna, ja siinä kasvaa kuusia ja lehtipuita, jotka muodostavat tiheikön haudan kohdalle. Tiheikkö kätkee tervahautaan sijoitetun suunnistajien kiintorastin. Hauta on melko matala, syvyys alle metrin, ja halssi on kaivettu haudan itäreunaan. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000028786 |
765 |
Pakoluola |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
561426.00000000 |
7112114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028786 |
Kohde sijaitsee Vuokatinvaaran huipun tuntumassa, 220 metriä alemmalta pysäköintialueelta luoteeseen. Kohteeseen pääsee pysäköintialueen länsipäästä lähtevää polkua myöten, 200 metrin päässä, alempana rinteessä, polku risteää toisen polun kanssa, josta itään päin kääntyen pääsee luolan tuntumaan, hieman sen yläpuolelle rinteessä. Luola on kalliojyrkänteen alaosassa, noin 30 metriä polulta pohjoiseen ja alarinteeseen. Luola on suullisen perimätiedon mukaan pakoluola, varsinaisia kirjallisia lähteitä luolaan liittyen ei ainakaan vuoden 2016 inventoinnissa tullut tietoon. Luola on riittävä suuri tilapäiseen oleskeluun. Suuaukon leveys on noin kolme metriä ja luolan korkeus reilu metri. Luolan suuaukon tuntumassa on oleskelutilaa muutamia neliöitä ja siinä on nuotionpaikka. Luola jatkuu kapeampana onkalona noin neljä metriä syvemmälle kallion sisään. |
| metsakeskus.1000028787 |
765 |
Pieni-Pölly |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
561997.00000000 |
7111403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028787 |
Kohde sijaitsee Vuokatinvaaran kaakkoisrinteellä Iso-Pöllyn huipun ja Lehmilammen välissä, noin 600 metriä Vuokatinvaaran ylemmältä pysäköintialueelta eteläkaakkoon. Tervahauta on luonnonsuojelualueella kauniissa kuusimetsässä. Haudan halkaisija on vallin ulkoreunasta mitattuna noin 18 metriä. Hauta on laakea, syvyys on noin 0,5-0,7 metriä, ympäröivät vallit ovat korkeudeltaan samaa luokkaa. Halssi on kaakkoon. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000028788 |
765 |
Rauramonlampi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
564771.00000000 |
7112940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028788 |
Kohde sijaitsee 3,6 km Sotkamon kirkosta länteen Kainuuntien eteläpuolella sijaitsevan Rauramonlammen keskellä olevalla niemellä. Alue on kuivahkoa kangasta, jolla kasvaa varttunut männikkö. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 18 metriä, vallin ulkoreunasta mitattuna, ja siinä kasvaa muutamia kuusia ja lehtipuita. Hauta on noin metrin syvä, ja viitisen metriä pitkä halssi on kaivettu haudan itäreunaan. |
| metsakeskus.1000028789 |
765 |
Rauramonlampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
564616.00000000 |
7113186.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028789 |
Kohde sijaitsee 3,8 km Sotkamon kirkosta länteen Kainuuntien eteläpuolella sijaitsevan Rauramonlammen pohjoispuolella, noin 100 metriä Kainuuntiestä etelään. Alue on kuivahkoa kangasta, jolla kasvaa varttunut männikkö. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 16 metriä, vallin ulkoreunasta mitattuna. Vallit ovat hyvin leveät, haudan sisäosa on halkaisijaltaan noin 4-5 metriä. Haudassa kasvaa jonkin verran kuusia ja lehtipuita ja matalaa katajaa, jotka peittävät näkyvyyttä. Hauta on noin metrin syvä, halssi on kaivettu itäreunaan kohti vieressä olevaa kosteikkoa. |
| metsakeskus.1000028790 |
765 |
Rauramonlampi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
564726.00000000 |
7113134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028790 |
Kohde sijaitsee 3,7 km Sotkamon kirkosta länteen Kainuuntien eteläpuolella sijaitsevan Rauramonlammen pohjoispuolella, noin 80 metriä Kainuuntiestä etelään. Alue on osittain vanhaa metsittynyttä peltoa, jolla metsä on melko pusikoitunutta. Tervahaudan kohdalla on kuitenkin varttunutta männikköä ja jonkin verran kuusi ja lehtipuita, myös matalaa katajaa on levittäytynyt haudan kohdalle. Hauta halkaisijaltaan huomattavan leveä, tarkkaa mittaa maastossa oli vaikea arvioida peitteisyyden takia, mutta maastohavaintojen ja ilmalaserkeilauskuvan perusteella leveys on noin 25–28 metriä. Hautaa kiertää oja. Hauta on melko matala, selvästi alle metri ja myös vallit ovat alle metrin korkuiset. Haudan keskelle on kaiveltu kuoppia ja niitä on myös jonkin verran lähiympäristössä. Halssi on eteläkaakkoon lampea kohti. |
| metsakeskus.1000028791 |
765 |
Rauramonlampi 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
564389.00000000 |
7113359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028791 |
Kohde sijaitsee 4,1 km Sotkamon kirkosta länteen ja noin 300 metriä Kainuuntien eteläpuolella sijaitsevasta Rauramonlammesta luoteeseen. Kainuuntie kulkee noin 100 metriä kohteen pohjoispuolella. Tervahauta on tiheässä kuusivaltaisessa taimikossa ja haudan kokoa ja muotoa on vaikea hahmottaa. Hauta on iso, halkaisijaltaan yli 20 metriä, mutta matala, alle metrin syvä. Hautaa kiertää matalien vallien ulkopuolella oja. Halssi on lähes 10 metriä pitkä ja haudan pohjoispuolella. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000028792 |
765 |
Särkelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
563154.00000000 |
7111737.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028792 |
Kohde sijaitsee 5,3 km Sotkamon kirkosta länteen, parisataa metriä Joensuuntien ja rautatien eritasoristeyksen länsipuolella. Kohteeseen kuuluu kolme tervahautaa. Kaksi pohjoisempaa hautaa ovat vierekkäin ja näistä noin 70 metriä etelään, pienen kurun toisella puolella, on kolmas tervahauta. Kaksi pohjoisinta tervahautaa ovat halkaisijaltaan noin 15 metriä ja yli metrin syviä. Toinen niistä on hieman ylempänä rinteessä ja sen halssi laskee parin metrin päähän alempana rinteessä olevasta haudasta. Haudat ovat varttunutta sekametsää kasvavassa itään viettävässä rinteessä, joka päättyy peltoon. Kolmas hauta on halkaisijaltaan noin 15 metriä, syvyys on alle metri. Tervahauta on kauniissa varttuneessa kuusikossa. Peruskartassa on merkintä ”Tervahautoja”. |
| metsakeskus.1000028793 |
765 |
Taivalpolku |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
558687.00000000 |
7111817.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028793 |
Kohde sijaitsee Nuasjärven etelärannan tuntumassa, 300–400 metriä Vuokatintiestä pohjoiseen, rantaan johtavan Taivalpolun länsipuolella. Kohteeseen kuuluu kuusi tervahautaa, joista viisi on purouoman itäpuolella ja yksi länsipuolella. Alue on kangasmetsää, puusto on varttunutta, pääasiassa mäntyjä ja kuusia. Taivalpolulta erkanee tie rannassa oleville mökeille. Tien länsipuolella kulkee melko lailla tien suuntaisesti kurumainen purouoma, joka on 20–30 metriä leveä ja johtaa kapeaan lahdenpoukamaan. Inventointiaikaan heinäkuussa 2016 puro oli kapea, mutta keväällä varmaan runsasvetisempi. Uoman itäpuolella on viisi tervahautaa 150 metrin matkalla muutaman kymmenen metrin välein. Kaikkien halssi laskee vieressä olevan kurun suuntaan. Ensimmäinen hauta on tien risteyksessä ja viimeinen mökkien tuntumassa. Näiden lisäksi on vielä yksi tervahauta lahdenpoukaman länsipuolella, mökkien kohdalla.
Tervahauta 1 on risteyksen tuntumassa, sitä on hieman oja leikannut. Hauta on matala ja laakea, halkaisija noin 18 metriä, vallin ulkoreunasta mitattuna. Tervahauta 2 edellisestä 30 metriä luoteeseen aivan tien vieressä, halkaisija on noin 16 metriä. Tervahauta 3 on edellisestä 50 metriä luoteeseen, halkaisija on noin 18 metriä, hauta on syvä, noin 1,5 metriä. Tervahauta 4 on edellisestä 20 metriä pohjoiseen aivan tien vieressä. Hauta on halkaisijaltaan noin syvyydeltään reilut puoli metriä ja halkaisija noin 14 metriä. Tervahauta 5 on edellisestä 20 metriä luoteeseen, halkaisija noin 17 metriä ja syvyys reilu metri.
Lahden toisella puolella oleva tervahauta on aivan järven rantatörmässä, hakkuualueen laidalla. Rantavyöhykkeen puut on säilytetty ja siinä kasvaa varttuneita mäntyjä, hakkuuaukea oli inventointihetkellä vesakon ja horsmikon valtaama. Tervahauta on osittain hakkuualueella ja osittain rantametsässä Tervahaudan halssi laskee järven rantaan. Haudan halkaisija on noin 14 metriä, syvyys on hieman alle metri. |
| metsakeskus.1000028794 |
765 |
Tervo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
564410.00000000 |
7113840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028794 |
Kohde sijaitsee Kainuuntiestä parisataa metriä pohjoiseen. Tervon asutus on alkanut viimeistään 1600-luvulla. Pihapiiriä on rakennettu 1800–1900-luvuilla, nykyinen päärakennus on vuodelta 1911, mutta on mahdollista, että pihapiirissä tai viereisillä pelloilla on säilynyt varhaisimman asutuksen aikaisia kulttuurikerroksia. Kohde on merkittävä Sotkamon varhaisen historiallisen asutuksen kannalta. Pihalle johdattaa komea lehtikuusikuja. Tervossa (aiemmin Hiltula) syntyi v. 1729 poliitikko ja taloustieteilijä Antti Chydenius. |
| metsakeskus.1000028795 |
765 |
Vuokatinhovintie |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
563544.00000000 |
7112523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028795 |
Kohde sijaitsee 4,8 km Sotkamon kirkosta länteen, noin 50 metriä Vuokatinhovintien ja Joensuuntien risteyksestä länteen, Vuokatinhovintien pohjoisreunassa. Alue on kosteahkoa kangasta, pohjoispuoleisen Likolammen vieressä oleva kosteikko ulottuu tervahaudan tuntumaan. Tervahauta on kuusikon peitossa eikä erotu viereiseltä tieltä juuri lainkaan. Hauta on melko matala, syvyys on alle metrin. Ympäröivät vallit ovat myös matalat ja haudan leveys 13 metriä. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000028796 |
765 |
Iso-Pölly |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
561062.00000000 |
7112438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028796 |
Kohde sijaitsee Vuokatinvaaran luoteisrinteessä, 250 metriä Kajaanintiestä itään. Tervahauta on tiheän puuston ja kasvillisuuden peitossa. Alue on kosteahkoa kuusikkokangasta ja tervahaudan ravinteikkaan maaperän kohdalla on lehtipuustoa ja katajaa. Haudan kokoa on vaikea arvioida kasvillisuuden takia, arviolta se on noin 12–14 metriä halkaisijaltaan vallin ulkoreunasta mitattuna, syvyyttä on noin metri. Halssi on länteen, alarinteeseen. Tervahauta on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000028800 |
398 |
Mytäjäistenharju |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
426241.00000000 |
6761488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028800 |
Kohde sijaitsee Lahden keskustan länsipuolella, aivan nykyisen urheilukeskuksen tuntumassa. Mytäjäistenharjun länsipuolella on Kisatulikukkula ja itäpuolella Radiomäki, joissa on myös sisällissodan aikaisia puolustusvarustuksia. Mytäjäistenharjun koillisrinteeseen on rakennettu jäähalli ja etelärinteeseen Salapausselän koulu. Mytäjäistenharjun ja Kisatulikukkulan välissä kulkee rautatie, joka on aiemmin jatkunut aina Vesijärven rantaan asti, mutta joka nyt loppuu urheilukeskuksen eteen. Rata on valmistunut samaan aikaan Riihimäki-Lahti -rataosuuden kanssa vuonna 1896.
Mytäjäistenharju on puustoltaan sekametsää, jossa valtapuuna on mänty. Alue on pahoin vesakoitunutta, mikä haittaa näkyvyyttä ja havainnointimahdollisuuksia. Harjanteella kulkee puolustusketju, joka muodostuu 56 erillisestä poterosta. Poterot erottuvat paikoin selvästi, mutta suurin osa sijaitsee nykyisin vesakoituneella alueella. Paikoin poteroketjun päällä kulkee polku, joka on kuluttanut poteroita.
Poterot ovat saksalaisten rakentamia ja käyttämiä. Alueella ei tiedetä olleen punaisten asemia.
Aluerajaus perustuu maastossa tehtyihin havaintoihin, poterojen sijaintiin sekä siihen seikkaan, että koko Salpausselkien alue on toiminut taistelumaastona huhti-toukokuun vaihteessa 1918. |
| metsakeskus.1000028801 |
398 |
Radiomäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
426697.00000000 |
6761310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028801 |
Radiomäki sijaitsee aivan Lahden keskusta-alueen lounaisosassa. Sen itälaidassa on Lahden vanhin hautausmaa, urheilukenttä sekä nykyinen Radio- ja TV-museo. Radiomastot on rakennettu mäelle vuonna 1927. Radiomäki on osa Salpausselän reunamuodostumaa ja nykyisin se on merkitty kaavaan lähivirkistysalueeksi. Alueella risteilee kuntoilureittejä ja polkuja. Puustoltaan Radiomäki on mäntyvaltaista sekametsää, jossa aluskasvillisuus on paikoin hyvinkin runsasta. Sekä aluskasvillisuus että etenkin Radiomäen pohjoisrinteen vahva vesakko vaikeuttivat maastossa tehtäviä havaintoja.
Vuonna 1996 tehdyssä inventoinnissa alueelta havaittiin kaikkiaan 19 sisällissodan aikaista taistelukaivantoa, joista yksi on taisteluhauta muiden ollessa poteroita. Vuoden 2016 kartoituksessa alueelta havaittiin 17 poteroa ja yksi taistelukaivanto. Poteroista kaksi on uusia. Kartoituksessa ei havaittu kolmea vuonna 1996 havaittua poteroa (poterot 22, 23 ja 25).
Radiomäen eteläreuna rajautuu valtatie 12:teen ja sen rakentamisen yhteydessä harjun eteläistä reunaa on leikattu voimakkaasti. Eniten mäkeä on muokattu sen lounaisreunasta, nykyisen Mannerheiminkadun ja Hollonkadun risteyksen alueelta. Mäen eteläreunassa oleva iso hiekkakuoppa puolestaan näkyy jo vuoden 1946 ilmakuvassa. Valtatie 12 rakentaminen on tuhonnut sisällissodan aikaisia poteroita ja taistelumaastoa. Hiekkakuopan itäpuolella, alueella joka pohjoisessa rajautuu museoalueeseen ja idässä paikoitusalueeseen, ei havaittu selkeitä poteroita tai muita kaivantoja. Alueelta havaittiin kuitenkin erilaisia matalia painanteita, joten alue on syytä tarkastaa myöhemmin uudestaan esim. metallinilmaisimen avulla. Punaiset eivät nimittäin juurikaan kaivaneet poteroita tms. vaan käyttivät maaston muotoja ja suuria kiviä suojina ja ampuma-asemina. Radiomäki oli punaisten hallussa ennen saksalaisten Lahden valtausta.
Aluerajauksen laajuus perustuu maastossa havaittuihin poteroihin sekä tietoon siitä, että mäki on ollut punaisten hallussa saksalaisten Lahden valtauksen aikana. ja siten on ollut kokonaisuudessaan taistelumaastoa. Radiomäen itäreunalla on sijainnut mm. punaisten tykistöä. Tämä alue on kuitenkin jäänyt myöhemmän rakentamisen alle. Alueella on kuitenkin syytä tehdä tarkempi selvitys taistelumaaston säilyneisyydestä.
Radiomäen länsipuolella on Mytäjäistenharju, jossa on myös sisällissodan aikaisia puolustusvarustuksia. |
| metsakeskus.1000028802 |
398 |
Kenttävartio 2 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
426137.00000000 |
6761959.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028802 |
Kohde sijaitsee Lahden keskusta-alueen länsipuolella, nykyisen urheilukeskuksen alueella. Rinteen itäreuna on leikattu viereisen suurhallin rakentamisen yhteydessä. Mäellä risteilee erilaisia polkuja, jotka ovat osin kuluttaneet laella havaittuja poteroita. Alueella kasvaa pääasiassa mäntyä mutta myös lehtipuuta, minkä lisäksi alue on vesakoitumassa. Alue on merkitty asemakaavaan sm2 merkinnällä.
Vuoden 1996 inventoinnissa havaitut kaivannot havaittiin myös vuoden 2016 kartoituksessa. Havaitut kaivannot ovat saksalaisten rakentamia ja ovat heidän puolustusketjun kenttävartio 2, mistä kohde on saanut myös nimensä. |
| metsakeskus.1000028804 |
848 |
Salmilampi 3 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
673896.00000000 |
6912906.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028804 |
Salmilammen suuremman pään pohjoisosassa, salmen itäpuoleisessa poukamassa, noin 3 metrin etäisyydellä rannasta on pienen, noin 3 m pitkän lautan jäänteet. Syvyyttä kohteella on 1-2 m. Lautassa on neljä lautakertaa ja sen päälle on kaatunut puu.
Salmilammesta tunnetaan muitakin vesikulkuneuvoja, kuten ruuhi ja limisaumainen vene sekä runsaasti kalastukseen ja metsänhoitoon liittyviä muita rakenteita. Aluetta ovat kartoittaneet sukellusseurat Helsingin urheilusukeltajat ry sekä H2O ry. Museoviraston toimesta kohde tarkastettiin syyskuussa 2016. |
| metsakeskus.1000028805 |
848 |
Salmilampi 4 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
673879.00000000 |
6912866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028805 |
Salmilammen suuremman osan länsirannalla, salmelle johtavalla niemekkeellä sijaitsee limisaumaisen, noin 4,5 m pitkän veneen jäänteet. Veneestä on säilynyt vain turpeeseen hautautunut osa toista kylkeä. Nähtävissä on 4 laitalautakertaa ja parraslista.
Salmilammesta tunnetaan muitakin vesikulkuneuvoja, kuten lautta ja ruuhi sekä runsaasti kalastukseen ja metsänhoitoon liittyviä muita rakenteita. Aluetta ovat kartoittaneet sukellusseurat Helsingin urheilusukeltajat ry sekä H2O ry. Museoviraston toimesta kohde tarkastettiin syyskuussa 2016. |
| metsakeskus.1000028806 |
408 |
Haanpään mylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
298960.00000000 |
6987930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028806 |
Lapuanjoessa sijaitseva Haanpään jauhomylly on perustettu todennäköisesti 1800-luvun lopulla. Paikalla on myllyn jäänteet. |
| metsakeskus.1000028807 |
398 |
Teivaanmäki 1 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
426272.00000000 |
6762161.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028807 |
Kohde sijaitsee Lahden keskusta-alueen länsipuolella, Vesijärven rannalla. Kohteen lounaispuolella alkavat Salpausselän maastot, ja urheilukeskus sijaitsee heti kohteen eteläpuolella. Alue on suhteellisen avointa, mutta kesällä paikalla kasvaa runsaasti heinää sekä vattua, mikä haittaa havaintojen tekoa. Nykyisin aluetta hallitsevat hiihtoladut, joita on myös levennetty talven 2017 MM-kisoja varten. Lisäksi alueen topografiaan on vaikuttanut voimakkaasti kohteen länsipuolella sijainnut ja nyttemmin purettu tanssilava. Sekä latu-urat että tanssilava ovat tuhonneet sisällissodan aikaista taistelumaastoa ja poteroita.
Kirjallisten lähteiden perusteella nykyisellä Teivaanmäellä on sijainnut sekä punaisten että saksalaisten taisteluasemia. Teivaanmäki 1 koostuu kahdesta poterosta mäen itäosassa. Alueelta on vuoden 2010 kaava-alueinventoinnissa havaittu yksi potero ja vuonna 2015 vielä kuusi muuta poteroa. Vuoden 2016 kartoituksessa alueelta ei havaittu kuin kaksi poteroa. Vuoden 1996 inventoinnissa nyt rajatulta Teivaanmäki 1 alueelta ei havaittu poteroita, mutta alueesta 50 metriä ja 100 metriä länteen oli havaittu kaksi poteroa, jotka todettiin jo vuonna 2010 tuhoutuneeksi (poterot 56 ja 57).
Koska saksalaiset ovat vuonna 1918 piirtäneen omiin kenttäkarttoihinsa sekä omat puolustuslinjansa sekä punaisten asemat nykyiselle Teivaanmäelle, on aluetta syytä pitää osana Lahden taistelujen taistelumaastoa.
Kohteen länsipuolella sijaitsee Teivaanmäki 2 ja lounaispuolella Kenttävartio 2, joissa on myös säilyneitä taistelukaivantoja. |
| metsakeskus.1000028808 |
398 |
Teivaanmäki 2 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
426051.00000000 |
6762308.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028808 |
Kohde sijaitsee Lahden keskusta-alueen länsipuolella, Vesijärven rannalla. Kohteen lounaispuolella alkavat Salpausselän maastot, ja urheilukeskus sijaitsee heti kohteen eteläpuolella. Alue on havumetsää, jossa risteilee erilaisia ulkoilureittejä ja polkuja. Alueen kaakkoisosan topografiaan on vaikuttanut voimakkaasti paikalla sijainnut ja nyttemmin purettu tanssilava.
Vuoden 1996 inventoinnissa alueelta havaittiin kaikkiaan neljä poteroa. Vuoden 2010 kaava-alueinventoinnissa näiden neljän lisäksi havaittiin yksi uusi potero ja vuonna 2015 alueelta havaittiin vielä 13 uutta poteroa. Vuoden 2016 kartoituksessa alueelta havaittiin kaikkiaan 33 poteroa, joskaan kaikkia vuonna 2015 löydettyjä poteroita ei havaittu maastossa.
Kirjallisten lähteiden perusteella nykyisellä Teivaanmäellä on sijainnut sekä punaisten että saksalaisten taisteluasemia. Koska saksalaiset ovat vuonna 1918 piirtäneen omiin kenttäkarttoihinsa sekä omat puolustuslinjansa sekä punaisten asemat nykyiselle Teivaanmäelle, on aluetta syytä pitää osana Lahden taistelujen taistelumaastoa. |
| metsakeskus.1000028809 |
398 |
Löytynharju 1 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
425782.00000000 |
6761679.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028809 |
Kohde sijaitsee Lahden keskusta-alueen länsipuolella olevan urheilukeskuksen alueella, aivan hyppyrimäkien eteläpuolella. Kohteen pohjoispuolella on edelleen pystyssä oleva vanha mäkihyppykilpailuiden tuomaritorni. Alue on itää laskevaa rinnettä, jonka laki on tasainen. Lakea on osittain tasattu tuomaritornia rakennettaessa. Pohjoisessa alue rajautuu vanhaan tuomaritorniin ja muilla sivuilla ulkoilureitteihin. Urheilukeskuksen alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Alue on osin melko kivistä mäntykangasta, jossa aluskasvillisuutena on varpuja ja heinää. Vuonna 2015 suoritetussa tarkastuksessa alueelta havaittiin poteroista sekä löydettiin hylsyjä sekä piikkilankaa. Vuonna 2016 tehdyssä kartoituksessa kaikkia edellisenä vuonna havaittuja poteroita ei kuitenkaan löydetty. Vuonna 2016 alueella tehtiin myös systemaattista metallinilmaisinetsintää, jonka avulla alueelta kyettiin löytämään useita selviä ampuma-asemia.
Kirjallisten lähteiden perusteella alue on kuulunut punaisten puolustuslinjaan. Näiltä asemilta onkin hyvä näkyvyys mm. kohteen kaakkoispuolella sijaitseville Kisatulikukkulan asemille, jotka olivat osa saksalaisten puolustuslinjaa. Kokonaisuudessaan tämä sekä sitä ympäröivät alueet ovat olleet osa Lahden sisällissodan aikaisten taistelujen taistelumaastoa. |
| metsakeskus.1000028810 |
765 |
Riivali-Määttälä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
563590.00000000 |
7114130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028810 |
Kohde sijaitsee viisi kilometriä Sotkamon kirkosta länteen, Tenetin koulun länsipuolella. Riivali-Määttälän asutus on alkanut viimeistään 1600-luvulla. Pihapiiriä on rakennettu 1800–1900-luvuilla, mutta on mahdollista, että pihapiirissä tai viereisillä pelloilla on säilynyt varhaisimman asutuksen aikaisia kulttuurikerroksia. Kohde on merkittävä Sotkamon varhaisen historiallisen asutuksen kannalta ja sen talonpoikaispihapiiri ainutlaatuinen Sotkamossa.
Kohde on mukana Sotkamon kulttuuriympäristöohjelmassa (Kainun ympäristökeskuksen raportteja 1/2008. Kari Tervo: Sotkamo – Kainuun etelä.), jossa sitä on kuvailtu mm. seuraavasti:
”Riivali - Määttälän talot muodostavat pihapiirin, jossa on kaksi (tai oikeastaan kolme) pihaa. Määttälän talon historian ensimmäinen talon nimi on ollut Kalliola, mikä nimitys johtuu suoraan perustajan sukunimestä. Kalliota on asutettu jo hyvin varhain, sillä paikalla on asunut mm. pitäjänkirjuri Jöns Kallio (Berg) vuodesta 1710 vuoteen1712 saakka, jolloin hän kuoli ns. sarkasodan uhrina. Berg oli syntynyt vuonna 1680 Kallion talossa, jota kutsuttiin jo Bergin aikana ”Skriivariksi”, mikä nimitys vain vahvistui, kun vuosien 1722 – 34 välisen ajan siinä asui myös seuraava pitäjänkirjuri eli Johan Dahl vaimonsa Margaretta Svahnin kanssa. Samassa talossa toimi sekä alueen kyytirättäri (nimismiehen apulainen) että flagellaattori eli piiskuri (ruoskija), jota pidettiin varsin tarpeellisena henkilönä tuohon aikaan! Riivalin kautta kulki ns. Vienan talvitie, joka tuli Kajaanista Tikkalanniemen ylityspaikan ja Jäätiönlahden Kohveron talon kautta Riivalinlammen eteläpuolelle, josta se johti sitten Sopalaan ja eteenpäin. |
| metsakeskus.1000028811 |
564 |
Kuuselankangas NW |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
450123.00000000 |
7249181.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028811 |
Iijoen ja Pahkalantien pohjoispuolisella matalalla pohjois-eteläsuuntaisella leveähköllä hiekkakaarrolla on ainakin kolme asumuspainannetta. Kaartoa pitkin kulkevan vanhan polkutien länsipuolella olevan painanteen ala on noin 7 x 9 metriä ja syvyys noin 60 cm. Painanteen keskelle tehdyssä koekuopassa oli turvetta noin 25 cm, jonka alla huuhtotuneessa hiekassa oli palanutta kiveä ja kvartsilohelmia. Koekuopan pohjalle tihkui vettä. Muuta kaksi painannetta ovat kaarron itälaidalla (alakohteet). Painanteiden lisäksi alueella oli moderneja maakuoppia, joista osa asuinpaikka-alueen pohjoispuolella aina Kierikkiojalle saakka. |
| metsakeskus.1000028812 |
564 |
Ketunmaa etelä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
439100.00000000 |
7235480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028812 |
Paikalla on ehkä kymmenkunta asumuspainannetta noin 100 x 55 m olevalla alueella lähimmillään noin 60 - 70 itää voimalinjan johtoaukeasta. Osa painateista on rivitalomaisia osa yksittäisiä. |
| metsakeskus.1000028813 |
765 |
Jäätiönrinteenpolku |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
558776.00000000 |
7111512.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028813 |
Tervahauta sijaitsee Vuokatinvaaran länsipuolella, Hyvölänkylän kohdalla Vuokatintien ja rautatien pohjoispuolella, rautatiehen on matkaa noin 40 metriä. Jäätiönrinteenpolun ja Taivalpolun risteys on noin 120 metriä itään. Tervahauta on kauniissa kuusikossa, sen halkaisija on noin 16 metriä ja syvyys noin metri. Halssi on tehty itäreunaan ja laskee viereistä purouomaa kohti. Saman uoman varressa lähempänä Nuasjärveä on kuusi muuta tervahautaa kohteessa Taivalpolku. |
| metsakeskus.1000028814 |
398 |
Löytynharju 2 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
425720.00000000 |
6761725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028814 |
Kohde sijaitsee Lahden keskusta-alueen länsipuolella olevan urheilukeskuksen alueella, aivan suurmäen eteläpuolella. Urheilukeskuksen alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). Kohde rajautuu maastossa alueella risteileviin ulkoilureitteihin ja kohteen pohjoispuolella on mäkihyppääjien huoltorakennuksia. Maasto on kuivaan mäntykangasta.
Alueelta on vuoden 1996 inventoinnissa havaittu neljä poteroa. Vuoden 2016 kartoituksessa näistä yhden (potero 74:1) todettiin tuhoutuneen. Kartoituksessa alueelta havaittiin yksi uusi potero (potero 74:5).
Kirjallisten lähteiden perusteella alue on kuulunut punaisten puolustuslinjaan. Näiltä asemilta onkin hyvä näkyvyys mm. kohteen kaakkoispuolella sijaitseville Kisatulikukkulan asemille, jotka olivat osa saksalaisten puolustuslinjaa. Kokonaisuudessaan tämä sekä sitä ympäröivät alueet ovat olleet osa Lahden sisällissodan aikaisten taistelujen taistelumaastoa. |
| metsakeskus.1000028815 |
398 |
Löytynharju 3 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
425649.00000000 |
6761709.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028815 |
Kohde sijaitsee Lahden keskusta-alueen länsipuolella olevan urheilukeskuksen alueella, aivan hyppyrimäkien kaakkoispuolella. Urheilukeskuksen alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Alue on kivikkoista kuivaa mäntykangasta, joka rajautuu joka suunnilta latu-uriin.
Alueelta oli vuoden 1996 inventoinnissa havaittu yksi potero, mutta vuoden 2016 kartoituksessa alueelta havaittiin kaikkiaan kuusi poteroa. Todennäköisesti vuoden 2016 kartoituksen potero 72:6 on Takalan vuonna 1996 havaitsema potero.
Kirjallisten lähteiden perusteella alue on kuulunut punaisten puolustuslinjaan. Kokonaisuudessaan tämä sekä sitä ympäröivät alueet ovat olleet osa Lahden sisällissodan aikaisten taistelujen taistelumaastoa. |
| metsakeskus.1000028816 |
398 |
Löytynharju 4 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
425606.00000000 |
6761545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028816 |
Kohde sijaitsee Lahden keskusta-alueen länsipuolella, urheilukeskuksen lounaispuolella olevan kamppailuareenan ja Hämeenlinnantien (valtatie 12) välisellä rinteellä. Alue on mäntykangasta, joskin rinne heti poteroiden kohdalla on vesakoitunutta. Aluetta on muokattu voimakkaasti eikä alkuperäistä maastoa ole juurikaan säilyneenä. Alue on ollut vuoden 1918 taisteluissa punaisten puolustuslinjaa.
Alueelta oli vuoden 1996 inventoinnissa havaittu kaksi poteroa. Vuoden 2016 kartoituksessa näiden kahden lisäksi havaittiin yksi uusi potero. |
| metsakeskus.1000028817 |
75 |
Petkelvuori |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
507740.00000000 |
6711682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028817 |
Kohde sijaitsee Hotelli Petkeleen itäpuolella ja Petkelvuoren eteläpuolella olevalla hiekkakankaalla. Maasto laskee loivasti etelään, merelle päin. Maasto on ehjää mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Yhden kankaalla risteilevän polun vieressä on kooltaan noin 4 x 2,5 m kokoinen kuoppa, jonka ympärillä on matalat vallit ja joka on syvyydeltään noin 50 cm. Ulkoisesti rakenne muistuttaa pyyntikuoppaa. Kuoppaan tehdyssä lapionpistossa erottui podsoli, joka oli kuitenkin vähän heikommin muodostunut kuin ympäröivälle kankaalle tehdyssä lapionpistossa. Kuopan funktio jäi epäselväksi. Mahdollisesti se kuitenkin on historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.1000028818 |
398 |
Löytynharju 5 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
425546.00000000 |
6761681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028818 |
Kohde sijaitsee Lahden keskusta-alueen länsipuolella olevan urheilukeskuksen alueella. Kohteen länsipuolella sijaitsee vanha ravirata, eteläpuolella laaja kenttä ja itäpuolella hyppyrimäet. Alueella risteilee erilaisia polkuja, reittejä sekä idässä latu-uria. Alue on kuivaa mäntykangasta.
Vuoden 1996 inventoinnissa alueelta oli havaittu kaikkiaan kuusi poteroa, joista vuoden 2106 kartoituksessa yhden (potero 87) todettiin tuhoutuneen. Kartoituksen yhteydessä alueelta havaittiin 7 uutta poteroa.
Kirjallisten lähteiden mukaan alue on kuulunut punaisten puolustuslinjaan. Käytännössä kaikkia urheilukeskuksen alueella sijaitsevat sisällissodan aikaiset poterokohteen muodostavat yhtenäisen taistelumaaston, jota myöhempi maankäyttö on rikkonut. |
| metsakeskus.1000028819 |
398 |
Löytynharju 6 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
425628.00000000 |
6761881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028819 |
Kohde sijaitsee Lahden keskusta-alueen länsipuolella olevan urheilukeskuksen alueella, heti hyppyrimäkien takana. Urheilukeskus on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alue on mäntykangasta.
Kohde rajautuu lännessä ja etelässä latu-uraan, minkä lisäksi alueen lävitse kulkee yksi latu-ura. Alueelta havaittiin vuoden 1996 inventoinnissa 18 kapeaa poteroa, joista kaksi (poterot 75:1 ja 75:16) on myöhemmin tuhoutunut latu-uria levennettäessä. Potero 75:13 ei tunnistettu maastossa, mutta se ei kuitenkaan liene tuhoutunut. Poterot sijaitsevat jyrkänteen päällä vieri vieressä ja ne erottuvat maastossa matalina painaumina. Poteroiden alapuolella havaittiin raivattu ja hieman terassoitu rinteensuuntainen maatunut kulkuväylä.
Kirjallisten lähteiden mukaan poterot kuuluvat punaisten puolustuslinjaan ja muodostavat yhdessä muiden alueen poterojen kanssa yhtenäisen sisällissodan aikaisen taistelumaaston. |
| metsakeskus.1000028820 |
398 |
Karpalonmäki |
10002 |
12011 |
13116 |
11006 |
27009 |
425949.00000000 |
6761846.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028820 |
Kohde sijaitsee Lahden keskusta-alueen länsipuolella olevan urheilukeskuksen alueella. Urheilukeskus on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kivistä koottu vallimainen ampumapesäke sijaitsee hyppyrimäkien ja hiihtomuseon viereisen katsomorakennuksen pohjoispuolella olevalla kuusikkorinteellä. Kohteen pohjoispuolella kulkee yksi alueen monista ulkoilureiteistä.
Paikalla havaittiin vuoden 1996 inventoinnissa kivivalli ja sen lähellä matalia painanteita. Vallin pituus on 4,5 metriä, leveys 3 ja korkeus 0,8 metriä. Vuoden 2016 kartoituksessa todettiin, että paikalla on tehty metsähakkuita, joiden yhteydessä ampumapesäke ja sen välitön ympäristö oli vaurioitunut. Kohde on poikkeuksellinen verrattuna alueen muihin punaisten hallussa olleisiin poteroihin ja ampuma-asemiin.
Kirjallisten lähteiden mukaan alue on ollut punaisten puolustuslinjaa. Kohteen eteläpuolella, hyppyrimäkien toisella puolella, on samaan taistelumaastoon kuuluvia poterokohteita. Kohteen koillispuolella on puolestaan saksalaisten hallussa ollut kohde Kenttävartio 2. Sen ja Kisatulikukkulan välissä on myös ollut saksalaisten hallussa ollut kukkula, joka nyttemmin on kaivettu pois: sen paikalla on nykyinen urheilukeskuksen parkkipaikka. |
| metsakeskus.1000028822 |
398 |
Löytynharju 7 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
425557.00000000 |
6761905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028822 |
Kohde sijaitsee Lahden keskusta-alueen länsipuolella olevan urheilukeskuksen alueella, aivan hyppyrimäkien takana, niiden länsipuolella. Kohde rajautuu idässä ja koillisessa latu-uriin kun taas lännessä on laajempi yhtenäinen metsäkaistale. Alue on mäntykangasta. Aivan kohteen itäpuolella sijaitsee kohde Löytynharju 6, joka on 15 matalan poteron muodostama yhtenäinen kokonaisuus.
Löytynharju 7 muodostuu neljästä poterosta, joista kolme (81:1-3) sijaitsee yhtenäisenä ryppäänä lähellä toisiaan ja neljäs (82) näistä 50 metriä pohjoiseen.
Kesällä 2017 kohteella tehtiin prospektointitutkimusta metallinilmaisimen avulla. Tutkimuksessa ei saatu selville kaivantojen tarkoitusta tai ajoitusta, mutta alueelta löydettiin neljä kiväärin luotia. Sijaintinasa perusteella kohde on osa sisällissodan rintamalinjaa, mikä puoltaa kohteen suojelua muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.1000028823 |
398 |
Pallas 1 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
425896.00000000 |
6762177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028823 |
Kohde sijaitsee Lahden keskusta-alueen länsipuolella olevan urheilukeskuksen alueella. Kohteen kaakkoispuolella sijaitsee Häränsilmä ja kohteen koillispuolella sijaitsee Teivaanmäki, jossa on myös sisällissodan aikaisia taistelukaivantoja. Kohteen eteläpuolella sijaitsee kohde Pallas 2 ja lounaispuolella Pallas 3, joissa on myös sisällissodan aikaisia taistelukaivantoja.
Havaitut neljä poteroa sijaitsevat mäntykankaalla jonomaisessa muodostelmassa, ja poteroiden välinen etäisyys on noin 20 metriä. Rajatun muinaisjäännösalueen läpi, poteroiden 67 ja 68, välistä kulkee latu-ura. Poteroiden pohjoispuoliselta alueelta, joka maastoltaan on kivistä, on metallinilmaisinharrastajien toimesta ison kiven vierestä löydetty hylsykeskittymä. Löydetyt hylsyt oli jätetty kiven päälle. Alueella käytiin loppukesästä 2016, jolloin ilmoitettua aluetta käytiin läpi, mutta hylsykeskittymää ei löydetty.
Syy poteroiden sijoittumiselle alueelle voi olla reitissä, joka kulkee nyt puheena olevan mäen ja Teivaanmäen välissä ja yhdistää Jalkarannan ja nykyisen urheilukeskuksen alueen. Kyseinen reitti näkyy ainakin yhdessä saksalaisten piirtämässä kenttäkartassa. |
| metsakeskus.1000028827 |
680 |
Kalliorinne |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
234188.00000000 |
6715435.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028827 |
Kalliopaljastuma pientaloalueella Raisiontien varrella. Kallion lounaispuolella on vanha saunarakennus, pohjoispuolella uudehko autotalli ja eteläpuolella pientalo ja puutarha.
Kupit sijaitsevat kalliopaljastuman eteläosan korkeimmalla kohdalla, alueella, jonka koko on noin 80 x 80 cm. Kalliolla on havaittavissa viisi selvää kuppia, jotka muodostavat kaartelevan luode-kaakko-suuntaisen nauhan. Kuppien halkaisija on 6 – 9 cm ja syvyys 3 – 6 cm. Kuppien itäpuolella, noin 40 cm:n päässä on kaksi epävarmaa kuppia. Toinen hyvin matala ja toinen noin 9 cm syvä. |
| metsakeskus.1000028828 |
398 |
Ursanharju |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
428212.00000000 |
6761143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028828 |
Kohde sijaitsee aivan Lahden keskusta-alueen kaakkoislaidalla. Nykyisin harjun länsipää on täysin rakennettu, siellä ovat sekä Tiirismaan koulu että Ursankenttä. Ursanharjun itäpään nykyinen leikkaus on syntynyt nykyistä Iso-Paavolankatua rakennettaessa. Vuoden 1946 ilmakuvassa näkyy miten avonainen alue on ollut ja miten se on ollut yhteydessä nykyiseen Ruolan harjuun. Tässä vaiheessa harjun eteläreunalla on vielä laaja hiekanottoalue, minkä lisäksi mykyisen Mannerheiminkadun ja Iso-Paavolankadun risteysalueella on ollut pienempi hiekkakuoppa. Tämäkin Salpausselän jakso on siis kokenut voimakkaan muodonmuutoksen sitten vuoden 1918. Nykyisin alue on mäntykangasta, jossa aluskasvillisuus on paikoin hyvinkin voimakasta. Ursanharjun reunoilla kulkee ulkoilureitti, minkä lisäksi alueella risteilee lukuisia polkuja.
Vuoden 1996 inventoinnissa alueelta havaittiin kaikkiaan 54 poteroa. Vuoden 2016 kartoituksessa alueelta havaittiin näiden 54 lisäksi 15 uutta poteroa.
Ursanharjun poterot ovat olleet punaisten käytössä huhtikuussa 1918 ja niistä on tulitettu kaupungin vallanneita saksalaisia sotilaista. |
| metsakeskus.1000028829 |
398 |
Kullankukkula 1 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
426355.00000000 |
6760526.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028829 |
Kohde sijaitsee Lahden keskustan eteläpuolella, Launeen perhepuiston länsipuolella. Kohde on terävähuippuinen mäki, joka etelässä rajautuu Kullankaareen ja Yläportinkatuun. Kullankukkulan länsipuolella on Länsiharjun koulu ja pohjoisessa Starkin vanha teollisuusalue. Alue on kuivaan mänty- ja kuusimetsää, jossa aluskasvillisuutta on suhteellisen vähän, joskin kukkulan itärinne alkaa olla pahoin vesakoitunut.
Kullankukkula 1 muodostuu kolmesta taisteluhaudasta ja kahdesta poterosta, jotka sijaitsevat kukkulan etelärinteessä. Kohde on ensimmäisen kerran dokumentoitu vuoden 1996 inventoinnissa. Vuoden 2016 kartoituksessa todettiin poteroiden ja taisteluhautojen näkyvän edelleen maastossa, joskin hyvin matalina. Kullankukkulan eteläpuolelle on juuri valmistunut uusia kerrostaloja ja niiden sekä kukkulan välissä kulkee kevyenliikenteenväylä. Kevyenliikenteenväylää rakennettaessa Kullankukkulan rinteeseen on tehty leikkaus, jonka reuna on hyvin lähellä paikalla olevia taistelukaivantoja. Leikkaus on myös tällä hetkellä paljas ja siten herkkä eroosiolle. Sekä itse leikkaus että sen eroosioherkkyys ovat vaaraksi taistelukaivantojen säilyvyydelle. Leikkauksesta ei havaittu hylsyjä tms merkkejä taisteluista.
Vuonna 1918 Kullankukkula on ollut eteläinen osa Starkin paikalla ollutta Santamäkeä. Kullankukkulalla ja Santamäellä on ollut punakaartin asemia huhtikuussa 1918, mutta saksalaiset valtasivat nämä asemat heti hyökkäysvaiheensa alussa. Nykyinen Asemantausta ja Laune ovat tuolloin olleet avonaista peltoa ja siten maisema on ollut täysin erilainen nykyiseen nähden. Kullankukkula 1 kuuluvat taistelukaivannot ovat saksalaisten tekemiä. Kukkulan itärinteessä olevat matalat poterot ovat puolestaan punakaartin tekemiä ja muodostavat kohteen Kullankukkula 2. |
| metsakeskus.1000028830 |
765 |
Juuvinlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
569617.00000000 |
7111711.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028830 |
Kohde sijaitsee Sotkamon kirkosta 1,4 km itäkaakkoon ja noin 170 metriä Kuhmontiestä pohjoiseen. Tervahauta on pellon eteläkulmassa, noin 120 metriä Juuvinlammesta kaakkoon. Tervahauta oli inventoinnin aikaan 2016 erittäin tiheän kasvillisuuden peitossa ja sen halkaisijaa ja syvyyttä oli mahdoton arvioida. Ilmalaserkeilausaineiston perusteella tervahaudan halkaisija vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 20 metriä. |
| metsakeskus.1000028831 |
398 |
Kullankukkula 2 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
426458.00000000 |
6760609.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028831 |
Kohde sijaitsee Lahden keskustan eteläpuolella, Launeen perhepuiston länsipuolella. Kohde on terävähuippuinen mäki, joka etelässä rajautuu Kullankaareen ja Yläportinkatuun. Kullankukkulan länsipuolella on Länsiharjun koulu ja pohjoisessa Starkin vanha teollisuusalue. Alue on kuivaan mänty- ja kuusimetsää, jossa aluskasvillisuutta on suhteellisen vähän, joskin kukkulan itärinne alkaa olla pahoin vesakoitunut.
Kohde muodostuu kolmesta kukkulan itärinteessä sijaitsevasta poterosta. Poterojen vieressä, niiden itäpuolella, menee polku. Vuoden 1996 inventoinnissa alueelta oli havaittu kaikkiaan kuusi poteroa (poterot 15:1-6), mutta vuoden 2016 kartoituksessa havaittiin vain kolme mahdollista poteroa (poterot 15:4-6). Havaitut poterot ovat hyvin matalia ja tasanteenomaisia. Rinteessä kasvava matala vesakko haittasi selvästi havaintojen tekoa. Aluetta olisi syytä tutkia tarkemmin esim. metallinilmaisimen avulla.
Vuonna 1918 Kullankukkula on ollut eteläinen osa Starkin paikalla ollutta Santamäkeä. Kullankukkulalla ja Santamäellä on ollut punakaartin asemia huhtikuussa 1918, mutta saksalaiset valtasivat nämä asemat heti hyökkäysvaiheensa alussa. Nykyinen Asemantausta ja Laune ovat tuolloin olleet avonaista peltoa ja siten maisema on ollut täysin erilainen nykyiseen nähden. Kullankukkula 2:n poterot ovat punakaartin tekemiä kun taas etelärinteen taistelukaivannot ovat saksalaisten tekemiä ja muodostavat kohteen Kullankukkula 1. |
| metsakeskus.1000028833 |
410 |
Isojoki |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
433910.00000000 |
6918086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028833 |
Alueella on kaksi melko suurikokoista ja syvää hiilihautaa noin 155 metrin etäisyydellä toisistaan.
Eteläisempi (N 6918086 / E 433910) on soikeahko, kooltaan noin 2,5 x 2 m ja syvyydeltään noin 60 cm. Pohjoisempi (N 6918140 / E 433910) on pyöreähkö,
halkaisijaltaan noin 2,5 m ja syvyydeltään noin 60 cm. Molempien kuoppien poh-
jalle tehdyissä koekuopissa oli ainakin 20 cm paksuinen hiilimurskakerros . |
| metsakeskus.1000028834 |
853 |
Kerttulinmäki |
10007 |
12014 |
13148 |
11010 |
27000 |
240697.00000000 |
6710837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028834 |
Kerttulinmäen varhaisempi nimi oli mahdollisesti Hirsipuumäki, jolla paikka mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1423. Mäellä on tulkittu sijainneen kaupungin mestauspaikka. Vuoden 1634 kaupunkikartassa Kerttulinmäen kohdalle on merkitty Mätäjärvi kallio och bergh. 1600-luvulta lähtien mestaukset pantiin toimeen "Karjatullin läheisyydessä", nykyisen Uudenmaankatu 14-16:n tienoilla.
Mäelle on pystytetty teloituspaikasta kertova muistomerkki. |
| metsakeskus.1000028834 |
853 |
Kerttulinmäki |
10007 |
12014 |
13148 |
11006 |
27000 |
240697.00000000 |
6710837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028834 |
Kerttulinmäen varhaisempi nimi oli mahdollisesti Hirsipuumäki, jolla paikka mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1423. Mäellä on tulkittu sijainneen kaupungin mestauspaikka. Vuoden 1634 kaupunkikartassa Kerttulinmäen kohdalle on merkitty Mätäjärvi kallio och bergh. 1600-luvulta lähtien mestaukset pantiin toimeen "Karjatullin läheisyydessä", nykyisen Uudenmaankatu 14-16:n tienoilla.
Mäelle on pystytetty teloituspaikasta kertova muistomerkki. |
| metsakeskus.1000028837 |
109 |
Väinölänlahti |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364864.00000000 |
6787146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028837 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee pellolla Väinölänlahden ja Alvettulantien välissä. Kämärin talon vanhaemäntä oli kertonut pellolta löydetyn kiviliesiä maan alta 1950-luvun lopulla salaojia lapiolla kaivettaessa. Ne olivat olleet noin metrin syvyydessä. Paikka on erittäin sopiva kivikautiselle asuinpaikalle. Tarkastettaessa aluetta vuonna 1983 ei kuitenkaan tehty löytöjä, mutta pelto oli tuolloin sokerijuurikkaan naattien peitossa, ja havaintojen teko erittäin epätäydellistä. Sen sijaan kvartsi-iskoksia löytyi noin 100 m tältä alueelta etelään (Nurmi). Lisäksi kiviliesien alueelta on saatettu löytää varhemmin yksi kiviesine (poikkiteräinen kirves, vuoden inventointikertomuksen kohde 80, Kämäri). |
| metsakeskus.1000028838 |
759 |
Uudenhaudankangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
348135.00000000 |
6976558.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028838 |
Kohde sijaitsee kunnan länsiosassa matalalla soraharjanteella. Alue on avohakattu ja muokattu. Harjanteen länsireunalla on kalliota ja laaja vanha metsäpaloalue.
Kankaan loivalla etelärinteellä on tervahauta, halkaisija 16 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 1,2 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus epäselvä. Hauta on läpiaurauksen takia vahingoittunut. |
| metsakeskus.1000028839 |
759 |
Pannukangas 1-2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
348251.00000000 |
6977192.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028839 |
Kohde sijaitsee kunnan länsiosassa moreeniharjanteella. Harjanteen länsireunalla on kalliota, kuivahkoa kivistä kangasta, varttunutta kasvatusmetsikköä.
Harjanteen laella on tervahauta, tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 22 m, sisempi valli mukaan lukien 17 m, kuopan halkaisija 14 m ja syvyys 1,8 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus yli 3 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa eri-ikäistä puustoa. Kohde on merkitty peruskartalle.
Harjanteen laella tervahaudasta 35 m itäkoilliseen on tervapirtin kiuas. ks. alakohteet
Tarkastuksessa 2024 havaittiin metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamia vaurioita sekä uutena alakohteena vaurioitunut hiilimiilun tai hiilivaraston jäännös (ks. seurantavälilehti). |
| metsakeskus.1000028840 |
759 |
Loukkusaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
349476.00000000 |
6977979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028840 |
Kohde sijaitsee kunnan länsiosassa moreeniharjanteen eteläpäässä avolouhoksen ja metsätien eteläpuolella, erirakenteisessa metsässä.
Paikalla on tuplahauta, läpimitta ulompi valli mukaan lukien 18 m, sisempi valli mukaan lukien 14 m kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 4,5 m, ja syvyys 2,1 m. Valli on heinän peittämä, kuopassa kasvaa tiheää nuorta puustoa. |
| metsakeskus.1000028841 |
848 |
Likolampi |
10002 |
12016 |
13191 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028841 |
Kohde sijaitsee Tohmajärven Vatalan lampialueella Likolammessa. Erityisesti Likolammen kaakkoisessa pohjukassa on havaittavissa puisten rakenteiden jäänteitä, jotka suurella todennäköisyydellä liittyvät rantavedessä harjoitettuun pellavanliotukseen. Erilaiset pystypaalut ja liisteet sijaitsevat tiiviinä, rannan suuntaisina keskittyminä lähes 100 m matkalla, lisäksi yksittäisempiä paaluja ja rimoja löytyy lammen muistakin osista. Likolammella kerrotaan sijainneen kylän yhteisen pellavanliotuspaikan 1700-luvulta lähtien. Osa vuoden 2016 kartoituksessa havaituista liisteistä saattaa liittyä myös kalastukseen. Kohteella ei ole sukellettu. |
| metsakeskus.1000028842 |
759 |
Kolosaari 1-2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353352.00000000 |
6974490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028842 |
Kohde pienellä rämeen ympäröimällä kangassaarekkeella, joka on avohakattu ja muokattu, taimikkoa.
Kohteesta on avohakkuualueella (taimikossa) tervahauta, jonka läpimitta on noin 20 m. Tiheän taimikon takia tarkkoja mittoja ei saatu. Halssi suuntautuu etelään, pituus on noin 10 m. Haudasta noin 25 m kaakkoon on tervapirtin jäännös. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000028843 |
759 |
Jäkäläkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353864.00000000 |
6974909.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028843 |
Kohde sijaitsee kivisen paikoitellen soistuneen kankaan länsipäässä muokatussa taimikossa.
Kankaan loivalla lounaisrinteellä on tervahauta, halkaisija 12 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 5 m ja syvyys 2,1 m, se on osittain sortunut. |
| metsakeskus.1000028844 |
759 |
Isokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
354494.00000000 |
6973869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028844 |
Kohde sijaitsee laajan kankaan lakialueella, kangasmaastossa, runsaina esiintyvät haavat ja kuuset viittaavat vanhaan kaskialueeseen.
Paikalla on tuplahauta, halkaisija ulompi valli mukaan lukien 20 m, sisempi valli mukaan lukien 16 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 1,8 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 5 m ja syvyys 2,1 m, se on osittain sortunut |
| metsakeskus.1000028845 |
759 |
Hermokallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
354534.00000000 |
6975414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028845 |
Kohde sijaitsee pienellä kangassaarekkeella Hermokallion luoteispuolella, kangasmaastossa, jossa kasvaa tiheää nuorta sekametsää.
Kankaan loivalla itärinteellä on tervahauta, halkaisija 16 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 1,3 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus n. 5 m, se on sortunut. Valli on heinän peittämä, haudan päällä kasvaa nuoria koivuja ja kuusia. |
| metsakeskus.1000028846 |
759 |
Pannukangas 3 |
10007 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
348184.00000000 |
6977856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028846 |
Kohde sijaitsee laajan kallioalueen pohjoispäässä, nuoressa kasvatusmetsässä.
Tasaisen kalliolaatan päällä on pyöreä kivilatomus, halkaisija on noin metri, yksi kivikerros, kivien koko on 10 – 15 cm. Latomus on jäkälän peittämä. Vaikka latomusta ei pystytty ajoittamaan, sen rakenne kuitenkin viittaa nuorempaan aikaan. |
| metsakeskus.1000028848 |
445 |
Orrklobb 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
182046.00000000 |
6688726.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028848 |
Kohde sijaitsee Hyppeisten länsiosassa, kalliolla kulkevasta tieurasta noin kymmenen metriä pohjoiseen. Se on koillispäästään katajikon alla, mutta erottuu polulle hyvin. Kyseessä on reunakivellinen, soikea ja maansekainen röykkiö, joka on suunnaltaan lounais-koillinen. Röykkiön leveys on 2,5 metriä, pituus neljä metriä ja korkeus noin 30-40 senttiä.
Röykkiön keskelle tehdystä koepistosta (n. 30 x 30 cm) paljastui heti pinnan alta pullon korkki ja palanutta muovia. Niiden alta, noin 5-10 sentin syvyydestä alkoi tiivis kiven ja maan sekainen rakenne, jossa ei kuitenkaan ollut havaittavissa esim. hiiltä tai värjäytynyttä maannosta. Tämän syvemmälle koepistoa ei lastalla kaivettu. Röykkiö vaikuttaa päällisin puolin täysin säilyneeltä, mutta sen pintakerroksesta löytyneet resentit esineet osoittavat, että se ei ole täysin alkuperäinen.
Kohde vaikuttaa rakenteensa ja topografiansa perusteella hautaröykkkiöltä. Tulkintaa vahvistaa se, että Hyppeisten alueelta tunnetaan vastaavia hautaröykkiöitä entuudestaan. Ne sijaitsevat noin kilometrin säteellä nyt löytyneestä. |
| metsakeskus.1000028849 |
445 |
Tännelsudd 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
192228.00000000 |
6696656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028849 |
Kohde sijaitsee Mossalan pohjoisosassa, Tännelsudd -nimisen Niemen itärannalla, noin 50-80 metriä Tännelsvik -nimisen lahden rannasta länteen, mäntyä kasvavalla kangasmaalla. Kyseessä on kaksi lähes täysin säilynyttä tervahautaa, jotka sijaitsevat noin 50 metrin etäisyydellä toisistaan. Iältään ne lienevät yli sata vuotta vanhoja. Havainto-olosuhteet olivat hyvät. Kohde on rajattu aluemaiseksi havaittujen ja alla lueteltujen rakenteiden perusteella.
Tervahauta 1 sijaitsee noin 15 metriä metsätiestä itään. Lisäksi kohteen eteläpuolelta sen reunaa viistäen, menee tuore metsäkoneen kulku-ura. Tervahauta erottuu pyöreänä vallikumpareena, jonka halkaisija on kuusi metriä. Vallien korkeus on noin 0,5-0,7 metriä. Vallien sisällä on maljamainen kuoppa. Metsäkoneen kulku-ura on hieman rikkonut tervahaudan eteläreunaa, josta näkyy hiiltä sekä nokimaata. Tervahaudan päällä kasvaa varpuja, sammalta ja mäntyjä.
Haudassa ei ole halssia.
Tervahauta 2 sijaitsee edellisestä noin 50 metriä kaakkoon ja noin 20 metriä sähkölinjasta rantaan päin. Tervahauta on rakenteeltaan ja mitoiltaan identtinen ensimmäisen kanssa. Sen keskuskuoppa on peitetty hakkuujätteellä. Vallin päälle tehdystä koepistosta paljastui heti sammalen alta runsaasti hiiltä.
Tervahaudasta 1 noin 20 metriä koilliseen on loivareunainen, pitkulainen, eteläpohjois -suuntainen kuoppa, jonka mitat ovat noin 2,5 x 3 metriä (eteläpään leveys on noin 2,5 metriä, keskeltä kuoppa on leveimmillään ja pohjoispäästä noin 1-1,5 metriä leveä). Kuopan syvyys on noin puoli metriä. Kuopan pohjalle tehdystä pienestä koepistosta paljastui tumma hiekkamaa, jossa ei kuitenkaan ollut hiiltä eikä nokea. Koepiston syvyys oli noin 15-20 senttiä. Kuoppa saattaa liittyä tervahautoihin. Kyseessä saattaa olla esim. polton aikaisen majakuopan jäännös. |
| metsakeskus.1000028850 |
445 |
Ånholm 3 |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27007 |
185363.00000000 |
6692881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028850 |
Kohde sijaitsee Kivimon luoteispäässä Ånholmin pohjoiskärjessä rantakalliolla. Kyseessä on ainakin 1700 -luvulta peräisin oleva talvinuottapaikka, jossa on kalliohakkauksia noin kahdeksan metriä pitkällä ja pari metriä leveällä alalla. Kalliohakkaukset koostuvat vuosiluvuista, nimikirjaimista ja symboleista, kuten kruunu, hannunvaakuna ja erilaiset puumerkit. Vuosilukuja on ainakin 1780-1840 -lukujen väliltä, mutta kaikki kaiverrukset eivät näy aivan selkeästi. Paikka on mainittu myös kirjallisissa lähteissä (ks. Lisätiedot -välilehti). |
| metsakeskus.1000028850 |
445 |
Ånholm 3 |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
185363.00000000 |
6692881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028850 |
Kohde sijaitsee Kivimon luoteispäässä Ånholmin pohjoiskärjessä rantakalliolla. Kyseessä on ainakin 1700 -luvulta peräisin oleva talvinuottapaikka, jossa on kalliohakkauksia noin kahdeksan metriä pitkällä ja pari metriä leveällä alalla. Kalliohakkaukset koostuvat vuosiluvuista, nimikirjaimista ja symboleista, kuten kruunu, hannunvaakuna ja erilaiset puumerkit. Vuosilukuja on ainakin 1780-1840 -lukujen väliltä, mutta kaikki kaiverrukset eivät näy aivan selkeästi. Paikka on mainittu myös kirjallisissa lähteissä (ks. Lisätiedot -välilehti). |
| metsakeskus.1000028851 |
445 |
Halsö 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
178673.00000000 |
6701910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028851 |
Kohde sijaitsee Nötön ja Äppelön välisellä rajalla, Halsön etelärannalla kalliopohjalla, noin kymmenen metriä rannasta ja noin 15 metriä kesämökin saunarakennuksesta lounaaseen. Kyseessä on rajapyykki, jossa on keskellä iso paasikivi, jonka korkeus on noin 1,3 metriä. Sen länsisivulle on hakattu vuosiluku 1826. Paasikivi on röykkiön päällä, jonka halkaisija on noin kolme metriä. Sen kulmissa on pystykivet (neljä kappaletta), joista kaikki ovat johonkin suuntaan vinossa. Pystykivet ovat korkeudeltaan noin 0,5-1 metriä. Kyseessä lienee vuosiluvun ja pyykin rakenteen perusteella isojakoaikainen kylien välinen rajamerkki. |
| metsakeskus.1000028852 |
445 |
Karlot Nyqvistens |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
189627.00000000 |
6689579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028852 |
Kohde sijaitsee Houtskarin kirkolta ja Näsbyn kylästä noin kilometrin itään, Karlot -nimisen niemen itäpäässä, noin 250 metriä Karlot vikenin ja Stråketin välisestä salmikapeikosta pohjoiseen, karttaan merkityn peltoalueen yläpuolella. Kyseessä on kallioiden välisen alueen keskellä oleva reheväpohjainen alue, jolla on viljelyröykkiöitä ja rakennuksen perustuksia. Alueella kasvaa mm. isoja pähkinäpensaita. Kohteen maasto viettää loivasti etelään ja se rajautuu pohjoisosastaan kartalle merkityn metsätien eteläpuoliselle alueelle. Röykkiöiden rajaamalla alueella on havaittavissa myös maatuneita pelto-ojia (leveys noin 0,3-0,5 metriä, syvyys noin 0,2-0,3 metriä).
Inventoinnissa pyrittiin mittaamaan kaikki näkyvät rakenteet, joten niiden levintä kuvastaa hyvin alueen kokonaislaajuutta. Vanhassa kartta-aineistossa (1700 -luvulta 1960 -luvulle) ei alueelle ole merkitty minkäänlaista asutusta, ainoastaan niittyjä. Kirjallisissa lähteissä kuitenkin mainitaan, että ”Karlotissa Lassasin peltojen yläpuolella on ollut Karlot Nyqvistens -niminen torppa 1880 -luvulla” (En Bok om Houtskär, Del 1, s. 88), joten kyseessä lienee 1900 -luvun alkupuoliskolla autioitunut ja hyvin säilynyt torpan paikka ympäristöineen. |
| metsakeskus.1000028853 |
445 |
Penlot |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
186554.00000000 |
6692878.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028853 |
Kohde sijaitsee Penlot -nimisen saaren kaakkoisrannalla noin 30-50 metrin etäisyydellä rannasta. Ympäristö on rehevää. Aluskasvillisuuteena mm. heinää, puusto on lehtipuuvaltaista. Alue on torpan vanhaa pelto tai niittymaata, johon liittyy monia rakenteita, kuten rakennuksen perustuksia, hirsirakenteisen karjasuojan tai ladon jäännös sekä viljelyröykkiöitä.
Vuoden 1850 pitäjänkarttaan ei Penlotin saareen ole merkitty peltoja, niittyjä eikä rakennuksiakaan (diginarc.fi/Houtskär_1-8.jpg). Vuoden 1904 isojaon valmistelukarttaan on merkitty ko. paikalle peltoja ja kaksi rakennusta (Kivimo_Kivimo_ja_Roslax_isojaonjärjestely_kartta_ja_asiakirjat_3.jpg). Kirjallisten lähteiden mukaan paikalla on ollut Penlot - niminen torppa (En bok on Houtskär, Del 1, s. 87). Vuoden 1969 peruskartassa kohde ei näy (maanmittauslaitos 104104_1969.jpg). Paikka on siis jäänyt autioksi 1900 -luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1000028854 |
445 |
Tärnkare 1 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
185785.00000000 |
6694727.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028854 |
Kohde sijaitsee Långholm -nimisen saaren keskivaiheilla, saaren kapeikossa. Länsipuolella on osittain umpeenkasvanut Kanitmosund ja itäpuolella Hattholmsfjärden niminen selkä. Kasvillisuus on rehevää pähkinälehtoa (vanhoilla peltoalueilla, joka jää pääasiassa kahden kiviaidan väliin) ja karua kalliomaastoa (rakennuksen jäännösten alueella). Kohteeseen kuuluu kivisiä rakennuksen perustuksia, kiviaitoja sekä viljelyröykkiöitä.
Kohde ei näy vuoden 1969 peruskartalla (maanmittauslaitos 104104_1969.jpg) eikä myöskään vuoden 1850 peruskartassa, jossa paikan nimi on Terenkari ja alueella ei ole peltoja, niittyjä eikä rakennuksiakaan (diginarc.fi/Houtskär_1-8.jpg). Kyseessä on myöhäisen torpan tms. jäännös. Kohde lienee autioitunut 1900 -luvun alkupuoliskolla. |
| metsakeskus.1000028855 |
445 |
Idskär |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
185172.00000000 |
6694870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028855 |
Kohde sijaitsee Kanitmo -nimisen saaren pohjoiskärjessä, noin 50 metriä rannasta. Kohteeseen kuuluu kiviperustaisen rakennuksen jäännös, lyhyt kiviaita sekä viljelyröykkiö.
Saaren pohjoiskärki on kalliota ja rakenteet ovat tämän kallion eteläreunalla, josta aukeaa vanha peltoalue kaakkoon. Peltoalueen takana on lahoavia rakennuksia, jotka näkyvät vuoden 1969 peruskartassa (maanmittauslaitos 104104_1969.jpg), kuten itse peltoaluekin. Sen sijaan em. rakennuksen perustus ei näy siinä, joten se on vanhempi, ehkä peruskartassa näkyvän asutuksen edeltäjä. Alue on kuitenkin niin alavaa, että rakenteiden ikä ei liene 1800 -lukua vanhempi. Vuoden 1850 pitäjänkartassa paikalle on merkitty niittyä, mutta ei rakennuksia (diginarc.fi/Houtskär_1-8.jpg). Kirjallisten lähteiden mukaan paikalla on ollut Idskär -niminen torppa 1880 -luvulla (En bok on Houtskär, Del 1, s. 88). |
| metsakeskus.1000028855 |
445 |
Idskär |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27009 |
185172.00000000 |
6694870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028855 |
Kohde sijaitsee Kanitmo -nimisen saaren pohjoiskärjessä, noin 50 metriä rannasta. Kohteeseen kuuluu kiviperustaisen rakennuksen jäännös, lyhyt kiviaita sekä viljelyröykkiö.
Saaren pohjoiskärki on kalliota ja rakenteet ovat tämän kallion eteläreunalla, josta aukeaa vanha peltoalue kaakkoon. Peltoalueen takana on lahoavia rakennuksia, jotka näkyvät vuoden 1969 peruskartassa (maanmittauslaitos 104104_1969.jpg), kuten itse peltoaluekin. Sen sijaan em. rakennuksen perustus ei näy siinä, joten se on vanhempi, ehkä peruskartassa näkyvän asutuksen edeltäjä. Alue on kuitenkin niin alavaa, että rakenteiden ikä ei liene 1800 -lukua vanhempi. Vuoden 1850 pitäjänkartassa paikalle on merkitty niittyä, mutta ei rakennuksia (diginarc.fi/Houtskär_1-8.jpg). Kirjallisten lähteiden mukaan paikalla on ollut Idskär -niminen torppa 1880 -luvulla (En bok on Houtskär, Del 1, s. 88). |
| metsakeskus.1000028856 |
445 |
Hamnholm 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
184435.00000000 |
6681392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028856 |
Kohde sijaitsee Hamnholm -nimisen saaren eteläosassa lähellä itärantaa. Kyseessä on yksinkertainen kiviperustuksen pätkä, joka on neljä metriä pitkä ja kaakko-luode -suuntainen. Sen lounaispuolella on noin 5-6 metriä pitkä perustuksen levyinen tasainen alue (ylärinteen puolella), joten paikalla olleen rakennuksen koko lie ollut suunnilleen 4 x 5-6 metriä ja kivijalkaa on ollut ainoastaan alarinteen puolella. Tulisijasta ei ole merkkejä. Maaperä tasatulla alueella on hienoa hiekkaa, mutta aivan vieressä on kalliota. Perustus on ison katajikon alla ja rantaan on matkaa noin 20 metriä. Rannassa on venepaikkoja.
Perustuksen ikä on vaikea arvioida, mutta se lienee korkeintaan muutamia satoja vuosia vanha, luultavasti nuorempi. Kyseessä voisi olla esim. kalamajan, rantavajan tms. jäännös. Vanhassa kartta-aineistossa alueella ei ole mitään erityistä. |
| metsakeskus.1000028857 |
149 |
Jakobramsjö |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27007 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028857 |
Kustaa III:n sodan aikainen skanssi Inkoon sisäsaaristossa Jakobramsjö-saaren itäosassa.
Jakobramsjön skanssi liittyy Älgsjön taisteluun. Barösundilla on ollut yhtenä rannikon vesiliikenteen solmukohdista huomattava strateginen merkitys. Salmen pohjoispään vesillä ja saarissa käytiin Kustaa III:n sodan (1788–90) aikana venäläisten ja ruotsalaisten välisiä
taisteluja. Ruotsalaiset linnoittivat Barösundin pohjoispään saaria, Älgsjön itäkärkeä ja Storramsjön kaakkoiskärkeä. Venäläiset valtasivat ruotsalaisten linnoittamat asemat 1789 ja vahvistivat niitä edelleen.
Erityisen vahva lienee ollut Älgsjön kenttälinnoite, kahdeksalle tykille tarkoitettu kaksoispalissadi. Jakobramsjön varustus on puolestaan hiekkavallein suojattu muutaman tykin patteri. Se on ilmeisesti säilynyt kohtalaisen hyvin, joskin madaltuneena ja maatuneena Jakobramsjön saaren kaakkoiskärjessä. Linnoituksen päälle tai aivan sen välittömään läheisyyteen on rakennettu rakennus.
Storramsjön Skansuddenin patteri sijaitsi heti myöhemmän luotsiaseman itäpuolella. Paikka on vaurioitunut mm. hiekanotossa.
Jakobramsjön ja Storramsjön kohteita ei ole tarkastettu maastossa eikä niitä ole rajattu. |
| metsakeskus.1000028858 |
445 |
Kanitmo 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
185169.00000000 |
6694872.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028858 |
Kohde sijaitsee Kanitmo -nimisen saaren eteläkärjessä noin 15 metriä paikalla olevasta kesämökistä kaakkoon ja 20 metriä rannasta luoteeseen. Kyseessä on kiviperustus, joka on loivassa etelärinteessä. Puusto on pääasiassa mäntyä ja maapohja karuhko. Mäenrinteestä hieman pohjoiseen on alava, pohjoiseen suuntautuva lehtomainen notko, joka on vanhaa peltoa.
Kiviperustuksen mitat ovat 3 x 4 metriä, korkeus alarinteen puolella noin 0,5 metriä, ylärinteessä maantasainen. Perustus on lounais-koillis -suuntainen. Tulisijan jäännöstä ei ole havaittavissa. Kyseessä on pienen rakennuksen jäännös, ehkä 1800-1900 -luvulta. |
| metsakeskus.1000028858 |
445 |
Kanitmo 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
185169.00000000 |
6694872.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028858 |
Kohde sijaitsee Kanitmo -nimisen saaren eteläkärjessä noin 15 metriä paikalla olevasta kesämökistä kaakkoon ja 20 metriä rannasta luoteeseen. Kyseessä on kiviperustus, joka on loivassa etelärinteessä. Puusto on pääasiassa mäntyä ja maapohja karuhko. Mäenrinteestä hieman pohjoiseen on alava, pohjoiseen suuntautuva lehtomainen notko, joka on vanhaa peltoa.
Kiviperustuksen mitat ovat 3 x 4 metriä, korkeus alarinteen puolella noin 0,5 metriä, ylärinteessä maantasainen. Perustus on lounais-koillis -suuntainen. Tulisijan jäännöstä ei ole havaittavissa. Kyseessä on pienen rakennuksen jäännös, ehkä 1800-1900 -luvulta. |
| metsakeskus.1000028859 |
445 |
Benstrand 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
185679.00000000 |
6692202.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028859 |
Kohde sijaitsee Kivimon länsiosassa, Ånholms fladan -nimisen lahden itärannalla, noin 90 metriä karttaan merkitystä venevajasta itään, kallioalueella pienessä notkelmassa. Kyseessä on etelä-pohjois -suuntainen luonnonkiviperustus, jonka koko on noin 4 x 4 metriä. Perustus on sammalen ja varpujen peittämä. Lisäksi sen päällä kasvaa puita. Perustuksen sisällä ei ole silmin havaittavaa tulisijan jäännöstä. Joku on merkannut perustuksen kulmat hiljattain paaluilla. Perustuksesta noin viisi metriä lounaaseen on punainen puucee. Perustuksen eteläpuolella on hieman rehevämpää maata ja kivikasoja, jotka saattavat olla vanhan niityn tai pellon jäljiltä.
Kohde sijaitsee Benholmin maatilan päärakennuksesta noin 110 metriä pohjoiseen. Vuoden 1815 isojakokarttaan Benholmin tilaa ei vielä ole merkitty, eikä alueella ole peltoja tai niittyjäkään (diginarc.fi/ Kivimo_Kivimo_ja_Roslax_tiluskartta_ja_jakokirja_3.jpg). Vuoden 1905 isojakokartassa alueella on peltoja ja niittyjä, mutta ei vielä rakennuksia (diginarc.fi/
Kivimo_Kivimo_ja_Roslax_isojaonjärjestely_kartta_ja_asiakirjat_4.jpg). Vuoden 1928 lohkomiskartassa Benstrandiin on merkitty rakennuksiakin (diginarc.fi/
Kivimo_09659_N_o_2_Grannas_RN_o_2_3-5_halkominen_1.jpg). Kirjallisten lähteiden mukaan lähellä nykyistä Benholmin asutusta on 1880 -luvulla sijainnut ”Kalkki-Matin” torppa (En bok om Houtskär, Del 1, s. 88). On mahdollista, että ko. rakennuksen perustus voisi olla juuri ko. torpan perustus. |
| metsakeskus.1000028860 |
445 |
Ånholm 1 |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
185329.00000000 |
6692647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028860 |
Kohde sijaitsee Kivimon luoteisosassa, Ånholms fladan -nimisen lahden pohjoispuolella olevan peltoalueen luoteiskulman tuntumassa, noin kymmenen metriä tiestä ja pellon reunasta noin 20 metriä pohjoiseen, loivassa lounaisrinteessä mäntymetsässä. Kyseessä on lounais-koillinen suuntainen jäkälän ja sammalen peittämä kivilatomus, jonka lounaispäässä on noin 80 senttiä korkea pystykivi. Latomuksen leveys on noin kaksi metriä, pituus noin neljä metriä ja korkeus noin 0,7 metriä.
Luultavasti kivilatomus liittyy raivaustoimintaan. Pellon reunaan on hieman pitkähkö matka, mutta ehkä alueella on kaskettu tai raivattu niittyä/laidunta. Hautaraunioksi latomus sijaitsee liian alhaisella korkeudella (vain 2,5 m mpy). Vuoden 1815 isojakokartassa nykyään peltona oleva alue on niittyä (Kivimo_Kivimo_ja_Roslax_tiluskartta_ja_jakokirja_5.jpg), kuten myös vuoden 1850 pitäjänkartassa (diginarc.fi/Houtskär_1-8.jpg). |
| metsakeskus.1000028861 |
445 |
Ånholm 2 |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
185226.00000000 |
6692572.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028861 |
Kohde sijaitsee Kivimon luoteisosassa, Ånholms fladan -nimisen lahden pohjoispuolella olevan peltoalueen länsireunan tuntumassa, noin 20 metriä karttaan merkitystä niitystä länteen ja rannasta noin 40 metriä pohjoiseen. Kyseessä on kolme vierekkäistä kivilatomusta, jotka sijaitsevat pääasiassa mäntyä kasvavassa etelärinteessä.
Pohjoisin on lounais-koillis -suuntainen, kaareutuen lounaaseen. Leveydeltään se on 1-1,5 metriä, pituudeltaan noin kymmenen metriä ja korkeudeltaan noin puoli metriä. Se on tehty kulmikkaista lohkareista ja pyöreistä kivistä. Latomus on jäkälän ja sammalen peittämä.
Keskimmäinen kivilatomus sijaitsee edellisestä non 1,5 metriä etelään ja on mitoiltaan kuten edellinen. Yhdessä nämä kaksi latomusta muodostavat ”kujan”.
Eteläisin latomus sijaitsee keskimmäisestä noin 5-10 metriä etelään ja on lähes itälänsi -suuntainen. Se on leveydeltään noin kaksi metriä, pituudeltaan viisi metriä ja korkeudeltaan noin 0,6 metriä.
Latomukset vaikuttavat syntyneen raivaustoiminnan tuloksena, vaikkakin pellon ja niityn reunaan on kymmeniä metrejä matkaa ja maaperä alueella on karua. Ehkä alueella on ollut laidunnusta. Vuoden 1815 isojakokartassa nykyään peltona oleva alue on niittyä (Kivimo_Kivimo_ja_Roslax_tiluskartta_ja_jakokirja_5.jpg), kuten myös vuoden 1850 pitäjänkartassa (diginarc.fi/Houtskär_1-8.jpg). |
| metsakeskus.1000028862 |
445 |
Sandskär 1 |
10007 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
179816.00000000 |
6687971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028862 |
Kohde sijaitsee Sandskär -nimisessä saaressa Fiskön pohjoispuolella, noin 60 metriä saaren etelärannasta pohjoiseen kalliopohjalla, loivassa etelärinteessä. Puusto on mäntyä. Kyseessä on vaatimaton, pyöreähkö, sammalen ja jäkälän peittämä kivilatomus, jonka halkaisija on noin kaksi metriä ja korkeus noin 0,4 metriä. Latomuksen isoin kivi on keskellä. Hautaröykkiöltä latomus ei pienen kokonsa eikä sijaintikorkeutensa puolesta vaikuta. Ilman tarkempia tutkimuksia röykkiön funktio jää arvoitukseksi. |
| metsakeskus.1000028863 |
445 |
Hamnholm 2 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
184493.00000000 |
6681596.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028863 |
Kohde sijaitsee Hamnholm -nimisen saaren keskivaiheilla, lähellä itärantaa. Kohteesta saatiin tieto tontin omistajalta, Paavo Kinnuselta, joka oli havainnut latomuksen mökin rakennusvaiheessa ja osannut suojella sen tuhoutumiselta. Kivilatomus on kahden kallion välisellä tasaisella alueella, joka nykyään on mökin pihamaata ja kulkureitti rantaan. Latomus sijaitsee noin kymmenen metriä mökistä itään eli rantaan päin. Rantaan on matkaa ehkä 20 metriä. Kyseessä on kahden ison maakiven väliin kasattu säännöllinen latomus, joka on itä-länsi -suuntainen ja kooltaan noin 2 x 3 metriä. Latomuksen reunoissa on isot kivet ja keskellä pienempiä. Latomuksen päällä kasvaa sammalta ja kanervaa.
Latomuksesta noin kolme metriä etelään, saunan suuntaan on osittain katajien peitossa ja kalliopohjalla hieman hajanainen kiveys, joka on koottu ko. kalliopaljastuman länsikärkeen. Se on kooltaan noin 2 x 3 metriä ja korkeudeltaan noin 0,4 metriä.
Latomuksesta noin neljä metriä pohjoiseen on toisen kallion päällä katajikon alla röykkiömäinen kiveys, jonka koko on noin 3,5 x 4 metriä ja korkeus noin 0,6 metriä.
Mökiltä ja latomukselta lähtee alas rantaan (itään) kahden kallion välinen ”kuja”, joka on varsin tasapohjainen ja rehevän ruohokasvuinen. Kujan molemmille reunoille on kasattu kiviä kalliopohjalle. Kivet ovat sammaloituneita. Ko. paikalle on vuoden 1918 isojakokarttaan merkitty pieni pelto (Berghamn_Isojakokartta_ja_asiakirjat_käsittäen_Kiittuis’in_Medelbyn-
_ja_Hönsnäsin_kylät_2.jpg). Alueen rakenteet on tämän ja kenttähavaintojen perusteella tulkittavissa viljelyröykkiöiksi. Pelto on kartan mukaan ollut käytössä vielä alle sata vuotta sitten. |
| metsakeskus.1000028864 |
445 |
Antkil 1 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
187958.00000000 |
6690173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028864 |
Kohde sijaitsee noin 680 metriä Houtskarin kirkosta luoteeseen, Hålax vikenin pohjoisrannalla, Kasbergetin etelärinteellä. Rinne on paikoitellen varsin kivinen, mutta melko reheväkasvuinen. Kyseessä on hyvin ladottu kiviaita, joka kulkee kohtisuoraan melko jyrkkää rinnettä. Aidan korkeus on noin 0,5-1 metriä, leveys noin 0,8 metriä ja pituus noin 40 metriä. Aita sijaitsee rajalla. Aidan alapäässä on betonista valettu tolppa. Aita lienee peräisin 1800- tai 1900 -luvulta. Mahdollisesti se on rajannut laidunaluetta. Kirjallisten lähteiden mukaan alueella on 1880 -luvulla ollut Antkil (Nylunds) - niminen torppa (En bok om Houtskär, Del 1, s. 88). Luultavasti kiviaita periytyy torpan ajoilta. |
| metsakeskus.1000028865 |
202 |
Suuri Rantatie |
10002 |
12005 |
13071 |
11010 |
27000 |
249447.00000000 |
6706523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028865 |
Suuri Rantatie on Suomen tärkeimpiä historiallisia maantieyhteyksiä, joka rakennettiin yhdistämään Turkua ja Viipuria. Tiestä käytetään usein myös nimitystä Kuninkaantie.
Kohde sijaitsee Tuorlan maatalousoppilaitoksen rakennusten itäpuolella, metsäalueella, joka maastokartassa on nimellä Pohjolanmäki. Nyt kysymyksessä oleva tieosuus on kaikkiaan noin 450 metriä pitkä. Tie on pääosin hyvin säilynyt ja sen reunoilla on selvät ja osin varsin korkeatkin pengerrykset. Leveyttä tiellä on noin 4-6 metriä. Tie on hiekkapintainen, mutta paikoitellen ruohottunut. Reunoilla kasvaa puustoa. Nykyisin tie toimii jalankulku- ja pyörätienä. |
| metsakeskus.1000028865 |
202 |
Suuri Rantatie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
249447.00000000 |
6706523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028865 |
Suuri Rantatie on Suomen tärkeimpiä historiallisia maantieyhteyksiä, joka rakennettiin yhdistämään Turkua ja Viipuria. Tiestä käytetään usein myös nimitystä Kuninkaantie.
Kohde sijaitsee Tuorlan maatalousoppilaitoksen rakennusten itäpuolella, metsäalueella, joka maastokartassa on nimellä Pohjolanmäki. Nyt kysymyksessä oleva tieosuus on kaikkiaan noin 450 metriä pitkä. Tie on pääosin hyvin säilynyt ja sen reunoilla on selvät ja osin varsin korkeatkin pengerrykset. Leveyttä tiellä on noin 4-6 metriä. Tie on hiekkapintainen, mutta paikoitellen ruohottunut. Reunoilla kasvaa puustoa. Nykyisin tie toimii jalankulku- ja pyörätienä. |
| metsakeskus.1000028869 |
445 |
Orrklobb 1 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
181806.00000000 |
6688715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028869 |
Kohde sijaitsee Hyppeisten länsiosassa, kallioisella rinteellä meren rannassa. Kohteesta noin 60 metriä koilliseen sijaitsee vanha maatila pienine peltoineen, jotka eivät enää ole käytössä. Maatila saattaa olla nykyään kesämökkikäytössä tai sitten autiona. Maatilan päärakennus on 1900 -luvulta. Vuoden 1850 pitäjänkarttaan alueelle ei ole merkitty peltoja, niittyjä eikä rakennuksiakaan. Vuoden 1969 peruskarttaan on merkitty yllä mainittu Djupholksin maatila peltoineen (maanmittauslaitos 103206_1969.jpg).
Kyseessä on matala, katkonainen kiviaita, joka alkaa noin kymmenen metriä merenrannasta ja suuntautuu lounaasta koilliseen, meren rannasta ylärinteeseen kalliolle. Kiviaidan korkeus vaihtelee 0,3-0,5 metrin ja leveys 0,5-1 metrin välillä. Aidan pituus on noin 10 metriä ja sen kulkusuunta noin lounaasta koilliseen. Aita on tehty rajalle. Se on ladottu pyöreistä luonnonkivistä, jotka ovat jäkälän ja sammalen peitossa. Aidan päällä on lähes kokonaan lahonneen puutolpan jäännös sekä ruostunutta piikkilankaa. Kallion päällä aita muuttuu pätkittäiseksi ja sellaisenaan sen kokonaispituus on noin 30 metriä.Kiviaita liittynee edellä mainitun maatilan toimintaan, mutta voi olla vanhempikin. |
| metsakeskus.1000028870 |
445 |
Benstrand 1 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
185686.00000000 |
6692202.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028870 |
Kohde sijaitsee Kivimon länsiosassa, Ånholms fladan -nimisen lahden itärannalla, noin 10 metriä rannasta itään, avokallioalueella ja noin 20 metriä karttaan merkitystä mökistä koilliseen. Kyseessä on suunnilleen itä-länsi -suuntainen, osittain rauennut, sammalen ja jäkälän peittämä kiviaita, jonka pituus on noin kymmenen metriä, leveys noin 0,8-1 metriä ja korkeus noin puoli metriä. Aita on tehty luonnonkivistä. Kohteesta noin 300 metriä etelään sijaitsee lähin maatila, Benstrand. Mahdollisesti kiviaita liittyy ko. maatilan toimintaan, mutta voi olla vanhempikin. Vuoden 1815 isojakokarttaan Benstrandin tilaa ei vielä ole merkitty, eikä alueella ole peltoja tai niittyjäkään (diginarc.fi/Kivimo_Kivimo_ja_Roslax_tiluskartta_ja_jakokirja_3.jpg). Vuoden 1905 isojakokartassa alueella on peltoja ja niittyjä, mutta ei vielä rakennuksia (diginarc.fi/
Kivimo_Kivimo_ja_Roslax_isojaonjärjestely_kartta_ja_asiakirjat_4.jpg). |
| metsakeskus.1000028872 |
683 |
Korvakangas kivilatomukset |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27009 |
513567.00000000 |
7325325.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028872 |
Ranuan itäosassa sijaitsevan Korvakankaan koillisosassa, Korvajopen lounaispuolella sijaitsevia kivilatomuksia tai -kasoja, jotka ajoittuvat myöhempään historialliseen aikaan.
Kasa 1 on koordinaattipisteessä 3513754, 7328399. Kasa mitat ovat sivuilta 2.2 x 1.7 metriä, korkeus 0.4 metriä. Kasan kivet ovat hieman ihmisen päätä suurempia.
Kasa 2 on koordinaattipisteessä 3513750, 7328405 Kasan mitat ovat sivuilta 2.6 x 1.8 metriä, korkeus noin 0.6 metriä.
Kasa 3 on koordinaattipisteessä 3513746, 7328388. Kasan mitat ovat sivuilta 2.8. x 1.8 metriä, korkeus 0.6 metriä.
Kasa 4 on koordinaattipisteessä 3513752, 7328375 . Kasan mitat ovat sivuilta 2.8 x 1.5 metriä, korkeus 0.6 metriä.
Kasa 5 on koordinaattipisteessä 3513737, 7328382. Kasan mitat ovat sivuilta 2.1 x 1.4 metriä, korkeus 0.6 metriä.
Kasojen kivet ovat jäkälöityneet vain yläpuoliltaan. Noin 600 m lounaaseen on kämpän jäännöksiä sekä ilmeisen myöhäinen tervahauta. |
| metsakeskus.1000028873 |
740 |
Punkaharju Vesitorni |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
625706.00000000 |
6850051.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028873 |
Punkasalmen itärannalle harjun päälle on kaivettu varustuksia ensimmäisen maailmansodan aikana.
Punkasalmen itärannalla oli kesällä 1944 asemissa 20. kevyt ilmatorjuntapatteri, jolla oli kaivetut tuliasemat 20 mm:n ilmatorjuntatykeille (SA-kuva 167080). Koordinaattipisteen kohdalla on toisen maailmansodan aikaisen ilmatorjuntakonekivääritornin 60x60 cm kokoiset betonijalustat. |
| metsakeskus.1000028874 |
740 |
Pentinniemi 2 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27007 |
624128.00000000 |
6850994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028874 |
Punkaharjun Pentinniemen pohjoisrannalla Punkaharjun Harjutien ja rautatien välissä on 1700-luvun tykkiaseman maavalleja. Päätorjuntasuunta on pohjoiseen Puruvedelle.
Lähistöllä on myös viime sotien aikaisia Salpalinjan kaivantoja.
Inventointi 2021:
Mäntymetsässä junaradan ja vanhan tien välissä on länsiluode–itäkaakko-suuntainen maavalli ja heti sen eteläpuolella saman suuntainen kaivanto. Vallin pituus on noin 25 metriä; korkeus sen pohjois- eli ulkopuolelta mitattuna on metrin ja eteläpuolelta kaivannon pohjasta mitattuna 1,5 m. Kaivannon leveys on noin metrin ja syvyys 0,6 metriä. Rakenteen länsipää on kohdassa N 6851003 E 624094. Idän suunnalla kohdassa N 6850993 E 624117 rakenne katkeaa. Neljä metriä katkeamiskohtaa idempää alkaa pohjakaavaltaan loivan kaaren muotoinen
maavallista muodostettu varustus. Sen pituus on noin 20 m ja se on noin 10 m leveä. Vallin korkeus on 1,5 m; sen leveys juuresta on 4 m ja laelta 1 m. Selkeitä ampumasyvennyksiä ei erotu. Rakenteen itäpää on kohdassa N 6850985 E 624135.
Edelleen noin 25 m idempänä, kohdassa N 6850973 E 624164 (rakenteen keskeltä), on säilynyt kymmenen metrin pituinen osuus edellä kuvatun tyyppistä suoraa maavallia ja siihen liittyvää kaivantoa. Vallin korkeus on tällä kohdalla noin metrin. |
| metsakeskus.1000028875 |
740 |
Rakunsaaret |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
621395.00000000 |
6853965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028875 |
Kaarnaniemen pohjoisrannalla aivan matalan salmen erottaman pienen saaren rannassa on matala noin 4x5 m kokoinen kivirakennelma. Noin metrin levyinen, 0,2-0,4 m korkuinen kiviperusta tai -valli on hieman matalampi etelässä, jossa on mahdollisesti ollut kulkuaukko.
Etelämpänä, tämän saaren korkeimmalla kohdalla soraharjanteella on kolme kaivettua kuoppaa. Pohjoisin on kooltaan noin 1,5x0,8 m ja syvyydeltään vajaa puoli metriä ja sitä ympäröi etelää lukuun ottamatta matala valli. Keskimmäinen saaren länsirannasta noin kymmenen metriä on kooltaan noin 2x3,5 ja syvyydeltään noin metri. Eteläisin, matalan vallin ympäröimä kuoppa on halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään puolisen metriä.
Inventointi 2021:
Pienemmällä saarella on 2 kuopparakennetta: kohdassa N 6854002 E 621265 pyöreä kuoppa, halkaisija 1,2 m ja syvyys 0,3 m. Tästä n. 15 m kaakkoon kohdassa N 6853992 E 621278 pyöreähkö, osin kivien reunustama kuoppa,
jonka halkaisija on 1,5 m ja syvyys 0,2 m. Molemmat kuopat ovat ihmisen kaivamia, mutta tarkoitukseltaan epäselviä.
Isomman saaren pohjoisrannassa, laakealla kalliolla kohdassa N 6853967 E 621394, on kehämäinen kivirakenne, joka sulkee sisäänsä 3 x 4 m alueen. Kivikehän leveys on 1,5 m ja korkeus 0,3–0,7 m. Pyöristyneiden kivien koko on 20–60 cm. Rakenne on melko huolimattomasti koottu tai rauennut.
Saaren mäntyä kasvavassa lounaisosassa, alle 10 m päässä rannasta (N 6853891 E 621345), on kuoppa, jonka laajuus on 2,2 x 1 m ja syvyys 0,7 m. Sen ympärillä on
kivensekainen valli, jossa on katkos kuopan eteläpäässä ja painauma pohjoispäässä. Vallin leveys on 0,5–1 m ja suurin korkeus 0,3 m.
Edellisestä n. 10 m lounaaseen kumpareen korkeimmalla paikalla (N 6853883 E 621336) on pohjakaavaltaan epämuotoinen, 4,5 x 4 m laajuinen ja 1,2 m syvä kuoppa, jossa on hyvin jyrkät reunat ja niiden vierellä 1–1,5 m leveät matalat yhtenäiset vallit.
Edellisestä edelleen noin 10 metriä etelään (N 6853873 E 621334) on pyöreähkö kuoppa, jonka laajuus on 4 x 3,5 m ja syvyys 1 m. Sitä reunustavat vallit, joiden leveys on n. 1 m ja korkeus n. 0,5 m.
Mantereen puolella Kaarnaniemessä, rannan ja jyrkähkön rinteen välisellä tasanteella kaksi kuopparakennetta. Kohdassa N 6853913 E 621442 pohjakaavaltaan trapetsoidin muotoinen jyrkkäreunainen kuoppa, jonka laajuus on 1,5 x 1,2 m ja syvyys 0,6 m. Toinen kuoppa on suorakaiteen muotoinen ja jyrkkäreunainen ja sen laajuus on 2,2 x 1,5 m ja syvyys 0,5 m. Pohjalla on useita suurehkoja kiviä. Rannan puolella ja pohjoisreunalla erottui vallia. Rannan
puolen vallissa on noin 0,5 m leveä alavampi kohta, joka saattaa olla kulkuaukko.
Kaarniemen kaivantojen tarkoitus on epäselvä. |
| metsakeskus.1000028876 |
777 |
Hövelönpalo |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27007 |
612831.00000000 |
7236490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028876 |
Kohde sijaitsee Juntusjärven luoteisosan, Seikkalampena tunnetun vesialueen länsipuolella. Kohteen koillispuolella kulkee parinsadan metrin päässä Nuolentie ja maasto nousee jyrkästi kohti lounasta muodostaen Paljakan ja Pikku-Paljakan kohoumat. Paikalla on hakkuissa pystyyn jätetty kaksihaarainen kelopuu. Puuhun ei ole tehty pilkkaa, vaan suoraan sen eteläkaakonpuoleiseen kylkeen on tehty kaiverrus 1705 ja sen alapuolelle risti. Kaiverrukset erottuvat heikosti, sillä niiden päälle on kasvanut jäkälää. Puu kuulostaa koputtaessa ontolta. Puun kohdalta on vaikuttavat näkymät alas järvelle. Paikallisten mukaan kyseisen vaaran kautta on kulkenut vanha reitti Suomussalmelle. Puun läheisyydessä ei näy polkuja. |
| metsakeskus.1000028877 |
564 |
Iso Pahkamaa N |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
445375.00000000 |
7215070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028877 |
Alue on mäntyä kasvavaa moreenikangasta, alueella useita kookkaita maakiviä. Iso pahkamaa on kolmen rinnakkaisen SE-NW -suuntaisen harjanteen muodostama ojitettujen soiden ympäröimä kangas. Kankaan itäreunalla oleva palsta on vastikään hakattu ja äestetty Keskeisimmän alueen muodostavat yhteensä seitsemän laajaa (noin 8-10 x 6-8 m, syvyys 60–80 cm) asumuspainannetta, joihin lisäksi liittyy painanteita ympäröivä valli. Painanteista kuusi (alakohteet 1-6) muodostaa noin 38–40 x 22–25 metriä laajan, jokseenkin kaakko-luodesuuntaisen suorakaiteenmuotoisen alueen, jossa on kaksi rinnakkain olevaa kolmen painanteen sarjaa. Painanteiden välissä on parin metrin levyiset vallit. Kuuden painanteen kennomaisen kokonaisuuden pohjoiskulman pohjoispuolella on vielä yksittäinen itä-länsi suuntainen painanne (alakohde 7), jonka länsipuolella on kookas maakivi. Rakenteet olivat niin selvät, että niihin ei tehty koepistoja.
Keskeisimmästä kohteesta noin 70 ja 110 metriä eteläkaakkoon pohjoisimman ja keskimmäisen harjanteen välisessä notkelmassa tavattiin kaksi asumuspainannetta (alakohteet 8 ja 9). Tämän lisäksi keskeisimmästä painanneryppäästä noin 130-200 metriä kaakkoon harjanteiden väliin jäävässä alanteessa kankaan itäreunalla on laikututetulla alueella ainakin viisi asumuspainannetta (alakohteet 10-14). Painanteiden välialueilla rikkoutuneissa maanpinnan kohdissa oli havaittavissa jälkiä asuinpaikkapinnasta. |
| metsakeskus.1000028878 |
211 |
Harjuranta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
344770.00000000 |
6819540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028878 |
Löytöpaikka sijaitsee Kangasalan kirkosta noin 1,8 kilometriä koilliseen, Vesijärven länsirannalla, etelään pistävän niemen päässä olevalla peltoalueella. Paikalta on löytynyt 10.9.2014 metallinetsinnässä raha (Kaarle XI, 1666), särmänuppisen hevosenkenkäsoljen katkelma, punnus, vyösolki sekä pronssiesineen katkelma (KM 41067: 1-5, ks. alakohteet). Niiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 10 cm.
Löytöpaikalta noin 150 metriä pohjoiseen sijaitsee kivikautinen asuinpaikka Likolamminpelto (211010028) ja noin 300 metriä luoteeseen rautakautinen asuinpaikka Harjuranta (211010037), jonka eteläpuolelta on löytynyt heinäkuussa 2014 metallinetsinnässä rautakautisia esineitä (KM 40634: 1-12).
Kohde vaatii lisäselvitystä; löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000028878 |
211 |
Harjuranta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
344770.00000000 |
6819540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028878 |
Löytöpaikka sijaitsee Kangasalan kirkosta noin 1,8 kilometriä koilliseen, Vesijärven länsirannalla, etelään pistävän niemen päässä olevalla peltoalueella. Paikalta on löytynyt 10.9.2014 metallinetsinnässä raha (Kaarle XI, 1666), särmänuppisen hevosenkenkäsoljen katkelma, punnus, vyösolki sekä pronssiesineen katkelma (KM 41067: 1-5, ks. alakohteet). Niiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 10 cm.
Löytöpaikalta noin 150 metriä pohjoiseen sijaitsee kivikautinen asuinpaikka Likolamminpelto (211010028) ja noin 300 metriä luoteeseen rautakautinen asuinpaikka Harjuranta (211010037), jonka eteläpuolelta on löytynyt heinäkuussa 2014 metallinetsinnässä rautakautisia esineitä (KM 40634: 1-12).
Kohde vaatii lisäselvitystä; löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000028880 |
398 |
Pekanmäki 1 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
429710.00000000 |
6760569.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028880 |
Pekanmäki sijaitsee Lahden länsipuolella, Joutjärven etelärannalla. Pekanmäki on osa Salpausselän reunamuodostumaa, jota nykyinen rakentaminen on Lahden alueella pirstonut. Pekanmäen länsipuolella on Ruola, joka myös on sisällissodan aikaista taistelumaastoa. Pekanmäki 1 rajautuu etelässä Viipurintiehen ja pohjoisessa Pekantiehen. Kohteen länsipuolella on Pekanmäki 2, joka on myös sisällissodan aikaista taistelumaastoa. Alue on mäntyvaltaista sekametsää, jossa aluskasvillisuus on lähinnä heinää. Alue on suhteellisen avointa sillä nuorta puustoa on vähän. Itään päin rinne jyrkkenee ja rakentamisen vaikutus näkyy yhä enemmän - mm. valtatie 12 rakentamisen sekä Joutjärvelle menevä pistoraide ovat muuttaneet voimakkaasti rinteen jyrkkyyttä ja alkuperäistä maanmuotoa on vaikea erottaa.
Vuoden 1996 inventoinnissa tältä alueelta havaittiin viisi poteroa tai kaivantoa. Vuoden 2016 kartoituksessa mahdollisia poteroita havaittiin kaikkiaan kolme, joista kaksi (150:1-2) on havaittu jo vuonna 1996 ja yksi (150:3) on uusi. Vuonna 1996 havaittua poteroa 149 ei tässä kartoituksessa havaittu, mutta poteron oletetun sijainnin läheisyydessä havaittiin kyllä useita matalia painanteita. Poterot 147 ja 148 todettiin tässä kartoituksessa hiekkakuopiksi.
Havaitut poterot ovat muodoltaan ja sijainniltaan hieman eriskummallisia poteroiksi, niissä ei ole mm. lainkaan vallia ja näkyvyys niistä on korkeintaan 20–30 metriä. Niiden varmistaminen poteroiksi vaatii lisätutkimuksia esimerkiksi metallinilmaisimen avulla. Aluetta on kuitenkin kirjallisten lähteiden perusteella pidettävä yhtenä Lahden taistelujen taistelukenttänä. Alueella on taisteltu 19. huhtikuuta, jolloin saksalaiset joukot aloittivat Lahden valtaamisen mm. idästä käsin liikkumalla sekä Joutjärven pohjoispuolitse että Ruolaa pitkin kohti kaupungin keskustaa. |
| metsakeskus.1000028881 |
398 |
Pekanmäki 2 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
429524.00000000 |
6760612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028881 |
Pekanmäki sijaitsee Lahden länsipuolella, Joutjärven etelärannalla. Pekanmäki on osa Salpausselän reunamuodostumaa, jota nykyinen rakentaminen on Lahden alueella pirstonut. Pekanmäen länsipuolella on Ruola, joka myös on sisällissodan aikaista taistelumaastoa. Pekanmäki 2 rajautuu pohjoisessa, etelässä sekä idässä Viipurintiehen ja Rekolankadun varrella oleviin omakotitaloihin, lännessä puolestaan on Ruolantie. Alueen etelärinteellä ja idässä on vanhoja hiekkakuoppia ja osa alueen taloista onkin rakennettu vanhan hiekkakuopan pohjalle. Nykyisin alue on mäntyvaltaista sekametsää ja siellä risteilee erialaisia pieniä polkuja.
Vuoden 1996 inventoinnissa alueelta oli havaittu kaikkiaan 13 poteroa (151:1–13). Tässä tarkastuksessa kaikkia tuolloin havaittuja kaivantoja ei löydetty, mikä lisäksi maastossa havaittujen kaivantojen tunnistaminen aiemmin havaituiksi poteroiksi oli vaikeaa. Poterot 151:5–10 havaittiin maastossa, joiden lisäksi havaittiin kolme uutta kaivantoa. Havaitut kaivannot muistuttavat muodoltaan enemmän pieniä kotitarvehiekanottokuoppia kuin aseelliseen taisteluun kaivettuja poteroita. Lisäksi alue on ollut jo pitkään pientalojen ympäröimä, mikä lisää pienten hiekkakuoppien todennäköisyyttä alueella – pieni määrä hiekkaa on ollut helppo hakea takapihan rinteeltä kuin ottaa omalta tontilta.
Nyt havaittujen kaivantojen varmistaminen sisällissodan aikaisiksi taistelukaivannoiksi vaatii lisätutkimuksia. Aluetta on kuitenkin kirjallisten lähteiden perusteella pidettävä yhtenä Lahden taistelujen taistelukenttänä. Alueella on taisteltu 19. huhtikuuta, jolloin saksalaiset joukot aloittivat Lahden valtaamisen mm. idästä käsin liikkumalla sekä Joutjärven pohjoispuolitse että Ruolaa pitkin kohti kaupungin keskustaa. |
| metsakeskus.1000028882 |
398 |
Ruola |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
428995.00000000 |
6760821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028882 |
Ruola sijaitsee Lahden keskusta-alueen itäpuolella ja on osa Salpausselän reunamuodostuma. Nykyisen Ruolan harjun voi katsoa alkavan Upon sillan kohdalta ja jatkuvan aina Joutjärvelle asti. Ruola ja nykyisin sen länsipuolella oleva Ursanharju ovat olleet samaa harjua aina 1960-luvulle asti, jolloin Salpausselän tässä kohdin katkaiseva Iso-Paavolankatu ja Upon silta rakennettiin. Nykyisen Ruolan muotoon on vaikuttanut niin sen eteläpuolelle rakennettu valtatie 12, joka on tuhonnut harjun eteläpuolista rinnettä, kuin harjun itäosaan rakennetut kerrostalot ja niille vievä Ruolankatu. Jo ennen valtatie 12 rakentamista harjun etelärinteessä on ollut sekä suuria että pieniä hiekkakuoppia sekä pientalorakentamista. Rakentamaton osa Ruolaa on pääasiassa sekametsää, jossa valtapuuna on mänty. Alueella risteilee erikokoisia polkuja ja käytöstä jääneitä kärryteitä, jotka liittyvät etelärinteessä olleisiin pientaloihin sekä alueella olleisiin hiekkakuoppiin. Ruolan länsiosa on hyvin kivistä kun taas itäosa on kivettömämpää.
Vuoden 1996 inventoinnissa Ruolan länsipäästä havaittiin yhdeksän poteroa tai kaivantoa (155:1–9). Vuoden 2016 kartoituksessa poteroiden 155:2–9 katsotaan olevan hiekkakuoppia tai muita nuorempia kaivantoja. Poteroa 155:1 ei kartoituksessa havaittu. Kivisyytensä perusteella alue ei ole otollista poteroiden ja muiden taistelukaivantojen tekemiselle kun taas alueen isoja kiviä ja lohkareita voidaan käyttää helposti luontaisina suojina.
Ruolan itäosasta oli vuonna 1996 havaittu seitsemän poteroa tai kaivantoa (potero 153, 152:1–4 ja 154:1–2). Näistä kaivanto 153 on todennäköisesti kellarikuoppa tai muu vastaava uudempi kaivanto. Tämän lisäksi alarinteessä olevat kaivannot 152:1–4 ovat todennäköisimmin uudempia kaivantoja; etenkin kaivanto 152:1 muistuttaa kellaria. Ylempänä rinteessä olevat poterot 154:1–2 todettiin myös vuoden 2016 kartoituksessa. Näiden lisäksi ylärinteestä, aivan läheltä nykyistä Ruolankatua havaittiin 20 uutta poteroa kahdessa eri ryppäässä.
Kirjallisten lähteiden mukaan saksalaisten hyökkäys Lahteen tapahtui osin idästä käsin. Lähteiden mukaan yksi saksalaisten komppanioista kiersi Joutjärven pohjoispuolitse, jossa se kohtasi punakaartin tykkitulta ja yksi eteni Ruolaa pitkin aina keskustaan asti. Tämän perusteella koko Ruolan harjun voi katsoa olevan osa Lahden taistelujen taistelumaastoa vaikka Ruolan länsiosaan selviä poteroita ei olekaan tehty, todennäköisesti taistelujen lyhytaikaisuudesta ja maaston tarjoaman luonnollisen suojan takia. |
| metsakeskus.1000028883 |
290 |
Virstakivi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
637084.00000000 |
7107104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028883 |
Paikalla on ehjä tervahauta, jonka halkaisija on kahdeksan metriä. |
| metsakeskus.1000028884 |
854 |
Alainen Lupovaara länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
369146.00000000 |
7408887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028884 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sekä kuoppajäännös Alaisen Lupovaaran länsirinteen alaosassa, pienen hiekkakuopan yläreunan vaiheilla Pellon keskustasta Hannunrannan suuntaan kulkevan maantien koillispuolella 40-60 m. Jyrkähkösti kohoavan vaaran alaosassa sijaitsevan hiekkakuopan yläreunassa, terassimaisen maastokohdan reunalla, on tarkastuksessa todettu pari kvartsi-iskosta. Kvartsien löytökohdasta 65 m pohjoiseen on hieman korkeammalla ja terassimaisella rinteellä pieni kuoppajäännös, halkaisijaltaan 2,5 m. Parissa koepistossa ei havaintokohtien läheisyydessä todettu löytöjä. Kohteen arviointi edellyttää kattavampaa koekuopitusta. Mahdollinen asuinpaikka sijoittuu selkeästi mesoliittiselle rantakorkeudelle.
Alaisen Lupovaaran itäisellä juurella vajaan kilometrin verran itään on mesoliittinen-esihistoriallinen asuinpaikka, Hanhiriipi, noin 350 m pohjoiseen toinen, Hietakaula. |
| metsakeskus.1000028884 |
854 |
Alainen Lupovaara länsi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
369146.00000000 |
7408887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028884 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sekä kuoppajäännös Alaisen Lupovaaran länsirinteen alaosassa, pienen hiekkakuopan yläreunan vaiheilla Pellon keskustasta Hannunrannan suuntaan kulkevan maantien koillispuolella 40-60 m. Jyrkähkösti kohoavan vaaran alaosassa sijaitsevan hiekkakuopan yläreunassa, terassimaisen maastokohdan reunalla, on tarkastuksessa todettu pari kvartsi-iskosta. Kvartsien löytökohdasta 65 m pohjoiseen on hieman korkeammalla ja terassimaisella rinteellä pieni kuoppajäännös, halkaisijaltaan 2,5 m. Parissa koepistossa ei havaintokohtien läheisyydessä todettu löytöjä. Kohteen arviointi edellyttää kattavampaa koekuopitusta. Mahdollinen asuinpaikka sijoittuu selkeästi mesoliittiselle rantakorkeudelle.
Alaisen Lupovaaran itäisellä juurella vajaan kilometrin verran itään on mesoliittinen-esihistoriallinen asuinpaikka, Hanhiriipi, noin 350 m pohjoiseen toinen, Hietakaula. |
| metsakeskus.1000028885 |
423 |
Henrik Antinpojan hauta |
10007 |
12002 |
13000 |
11006 |
27008 |
247589.00000000 |
6714776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028885 |
Kohde sijaitsee Vanhan Härkätien ja Loukinaistenkaaren risteyksessä, hieman pellon reunasta Aurajokeen pain, Vakosenpellon tontilla. Paikalla on hautakivi, joka on tasamuotoiseksi sahattu, keskeltä terävällä kulmalla nouseva, litteä kivilaaka. Sen alla on jalusta, joka jatkuu ainakin 20 cm syvyyteen. Kiven etupuolelle on kaiverrettu sanat ”Tässä lepää Henrik Antinpoika * 11.5.1753 † 8.11.1808”.
Henrik Antinpoika oli Vakoisten rusthollin eli ratsutilan poika, joka kuoli vuonna 1808. Haudan sijainti Aurajoen ja Härkätien väliin jäävällä niittykaistaleella on herättänyt tarinoita, jotka liittyvät vainajan kuolinsyyhyn ja sitä kautta selittävät kirkkomaan ulkopuolella hautaamista. Toisessa tarinassa Henrik Antinpojan kerrotaan kuolleen koleraan, toisessa kuoleman aiheutti paiserutto eli mustasurma.
Liedon Seurakunnan arkiston Kuolleiden luetteloon Henrik Antinpojan kuolinsyyksi on merkitty ”magfleen”, joka voi tarkoittaa esimerkiksi mahakatarria tai muuta pitkäaikaista sydämen- ja vatsanseudun vaivaa.
Perimätiedon mukaan Henrik Antinpoika on haudattu jokivarteen, koska rakasti kotikyläänsä ja halusi tulla haudatuksi talon omille maille, juuri tähän kyseiseen paikkaan. |
| metsakeskus.1000028886 |
290 |
Saunajoki |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
641572.00000000 |
7104492.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028886 |
Paikka sijaitsee Lammasjärven kaakkoispäähän laskevan Saunajoen suusta, Jokiperälahden pohjukasta n. 300 m etelään, joen lounaisrannalla, rannasta n. 20-30 m nousevassa loivassa rinteessä, tasanteella. Jokirannasta kohoaa tasanne, jonka eteläpuolella on loiva kumpare. Tasanteelle on laakea matala painanne - mahdollisesti asumuspainanne tai asumuksen kulunut lattiatantere. Siihen tehdystä koekuopasta tuli palanutta luuta, kvartsi-iskos sekä palanen keramiikkaa (KM 39387). Keramiikka on hyvin poltettua ja tiivismassaista ja sekoitteena on hyvin hienoksi hakattua asbestia ja kiillettä. Palanen on fragmentti profiloidusta astiasta, lähellä astian reunaa. Profiilin taitekohdassa on koristeena kaksi vaakasuora "nuoraviivaa". Keramiikan perusteella paikka olisi varhaismetallikautinen. Paikan laajuus on täysin arvio, topografian ja maaston perusteella tehtynä. Maaperä alueella on hiekkainen ja vähäkivinen moreeni. |
| metsakeskus.1000028887 |
630 |
Savontie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
465895.00000000 |
7109917.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028887 |
Periojantien varren asemakaava-alueen arkeologisen inventointialueen kohdalla kulkee Kuopiosta Ouluun johtanut 1700-luvun tien linjaus, joka oli aikajakson yksi maantieliikenteen pääväylistä. Kesätieksi tie kunnostettiin 1770-luvulla, ratsupolkuna se on ollut käytössä jo 1600-luvulla. Syksyllä 2016 tie oli tarkastetulta osiltaan sorapintainen. Se kulkee tasaisessa maastossa suorana linjana peltojen halki ja pohjoisessa talotehtaan ja Siimeksen tilan välistä. Linjaus jatkuu etelään Periojantien varrella ja pohjoiseen Leiviskän ja Mäntylän tilojen vieritse ja Ouluntien varrella. Leiviskän tila on maakunnallisesti arvokas rakennusperintökohde. Savontien linjaus on merkitty isojakokartoille.
Kohteen nimi muutettiin Pyhännän keskustan yleiskaavan inventoinnin (2017) seurauksena Savontieksi. Enemmältä myöhemmältä vaikutukselta tielinja on säästynyt ainakin Leiviskänkankaalla, nykyisen kantatien 88 pohjoispuolella. Sen rakenteita voi olla säilyneenä erityisesti kosteikkojen ja niiden ylitysten kohdalla. |
| metsakeskus.1000028888 |
290 |
Kähkölänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
640888.00000000 |
7105892.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028888 |
Paikka sijaitsee Lammasjärven kaakkoispäässä, Väinänsalmen itäpuolella olevan pohjoiseen kurottuvan lahdekkeen länsirannalla. Metsätie kulkee pohjoisesta suon laitaa vanhan rantatörmän päällä järven rannan tuntumaan. Tieltä erkanee ura rannassa olevan laavun pihaan, jota tasoitettu hiekalla.
Laavun tasalla on toinen, hyvin matala pieni törmäke ed. törmän alla ja sen
päällä tasanne rannan tuntumassa laavun kohdalla ja siitä pohjoiseen. Em. laavulle
menevällä tieuralla on runsaasti kvartsi-iskoksia, samoin myös laavun pihassa
- mutta ei aivan rannassa. Vaikutelmaksi jäi, että tien teko laavulle on levittänyt
kvartseja myös pihaan mutta että varsinainen asuinpaikka olisi laavun tasalla ja
ehkä vielä sen yläpuolella olevalla törmälläkin vaikka siinä ei tien pinnassa kvartseja
havaittu. Paikan rajaus on maaston pienmuotojen perusteella tehty karkea
arvio.
2019: Asuinpaikka sijaitsee Kähkölänkankaan harjujakson alarinteellä Väinänsalmen pohjoispuolella pienen poukaman länsipuolella. Pintalöytöjä havaittiin noin 55 m x 20 m kokoisella alueella kahdella terassilla noin 1,5 ja 3 m järvenpinnan yläpuolella (löytöjä ei otettu talteen). Alueen eteläpäässä laavun ympäristössä maanpinta on kulunut; pohjoispäässä on maakuoppa, halkaisija 3 m ja syvyys 0,5 m. |
| metsakeskus.1000028888 |
290 |
Kähkölänkangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
640888.00000000 |
7105892.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028888 |
Paikka sijaitsee Lammasjärven kaakkoispäässä, Väinänsalmen itäpuolella olevan pohjoiseen kurottuvan lahdekkeen länsirannalla. Metsätie kulkee pohjoisesta suon laitaa vanhan rantatörmän päällä järven rannan tuntumaan. Tieltä erkanee ura rannassa olevan laavun pihaan, jota tasoitettu hiekalla.
Laavun tasalla on toinen, hyvin matala pieni törmäke ed. törmän alla ja sen
päällä tasanne rannan tuntumassa laavun kohdalla ja siitä pohjoiseen. Em. laavulle
menevällä tieuralla on runsaasti kvartsi-iskoksia, samoin myös laavun pihassa
- mutta ei aivan rannassa. Vaikutelmaksi jäi, että tien teko laavulle on levittänyt
kvartseja myös pihaan mutta että varsinainen asuinpaikka olisi laavun tasalla ja
ehkä vielä sen yläpuolella olevalla törmälläkin vaikka siinä ei tien pinnassa kvartseja
havaittu. Paikan rajaus on maaston pienmuotojen perusteella tehty karkea
arvio.
2019: Asuinpaikka sijaitsee Kähkölänkankaan harjujakson alarinteellä Väinänsalmen pohjoispuolella pienen poukaman länsipuolella. Pintalöytöjä havaittiin noin 55 m x 20 m kokoisella alueella kahdella terassilla noin 1,5 ja 3 m järvenpinnan yläpuolella (löytöjä ei otettu talteen). Alueen eteläpäässä laavun ympäristössä maanpinta on kulunut; pohjoispäässä on maakuoppa, halkaisija 3 m ja syvyys 0,5 m. |
| metsakeskus.1000028891 |
286 |
Nokanpalo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
473358.00000000 |
6720587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028891 |
Museovirastoon on toimitettu runsaasti tyypillistä kampakeramiikkaa ja joitakin kvartsi-iskoksia. Maastotarkastuksen (9/2016) yhteydessä havaittiin hakkuualueen aurausjäljissä keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. Lisäksi alueella oli kaksi painannetta, jotka olemukseltaan, muodoltaan ja kooltaan muistuttivat asumuspainanteita. Näille alueille tehdyistä auranjäljistä ei kuitenkaan löydetty mitään esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavaa, minkä vuoksi ne saattavat olla asumusten jäännöksiä, mutta saattavat olla olemattakin. |
| metsakeskus.1000028892 |
576 |
Juntinkorpi |
10007 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
400679.00000000 |
6813120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028892 |
Juntinkorpi -nimisen suon ja Tihjärven välisen pohjois-eteläsuuntaisen kapean kannaksen pohjoispäästä havaittiin kaksi pitkänomaoista matalaa kuoppaa sekä maakiven rinnalle koottu kiviröykkiö. Kuopat ja röykkiö sijaitsevat noin 121 m korkeustasolla.
Eteläisempi kuoppa on noin 2,5 x 1,3 m kokoinen (syvyys n. 40 cm). Pitkänomainen kuoppa on kutakuinkin lounaan suuntainen. Toinen paikalta havaittu kuoppa (pohjoisempi) on niin ikään pitkulainen noin 2 x 1,4 m kokoinen (syvyys n. 50 cm) ja saman suuntainen kuin ensiksi mainittu. Pohjoisemman kuopan länsireunassa on pieni maavalli, muuten kuopat vaikuttavat vallittomilta. Kuoppien välinen etäisyys on noin 7 m, ja ne on tehty matalan kumpareen länsireunaa, järven puolelle. Toiseen kuopista tehtiin koekuoppa - löytöjä ei tehty eikä myöskään huuhtoumiskerrosta havaittu. Pohjoisemmasta kuopasta noin 9 m länteen sijaitsee noin 1,2 x 1,2 m kokoinen maakivi (korkeus n. 80 cm). Maakiven itälaidalle, em. pitkulaisten kuoppien puolelle, on kasattu pienempiä kiviä röykkiöksi. Röykkiö on pienempi ja matalampi kuin siinä kiinni oleva maakivi ja sitä peittää sammalkerros. |
| metsakeskus.1000028893 |
305 |
Pikku-Veska |
10007 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
596051.00000000 |
7336864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028893 |
Pikku-Veskan etelä- ja pohjoispään rantavesissä sijaitsee kalanpyydyksiä. Kohteita ei ole ajoitettu. |
| metsakeskus.1000028896 |
69 |
Antinneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
413216.00000000 |
7060519.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028896 |
Tervahauta sijaitsee matalalla soraharjanteella kuivalla kankaalla. Kohdetta ympäröi täysikasvuinen metsä, vieressä päätehakattu ja muokattu taimikko. Tervahaudan halkaisija on 17 metriä, sisäkuopan halkaisija 10 metriä ja syvyys 1,1 metriä. Sortunut halssi suuntautuu itään. Vallin päällä kasvaa isoja puita. Tervahaudasta 5 metriä länteen on kasvillisuuden peittämä iso hiilikasa (mitat 3,5 x 2,5 x 0,6 m). Noin 20 metriä tervahaudasta luoteeseen sijaitsee tervapirtinpohja (ks. alakohde, inventointikertomuksessa Antinneva 2). |
| metsakeskus.1000028898 |
69 |
Pajuperänkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
413212.00000000 |
7058953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028898 |
Kohde sijaitsee tasaisella kivisellä kankaalla varttuneessa kasvatusmetsässä, noin 25 metriä metsätieltä itään. Tervahaudan halkaisija on 13 metriä, sisäkuopan halkaisija 7 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Sortunut halssi suuntautuu etelään. Haudan kuopassa kasvaa iso kuusi. |
| metsakeskus.1000028899 |
69 |
Pajuperänkangas 2 |
10007 |
12009 |
13094 |
11042 |
27000 |
413020.00000000 |
7058983.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028899 |
Kohde sijaistee länteen viettävällä hiekkarinteellä kuivalla kankaalla jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsikkköä. Rinteessä on hiekkamaahan kaivettu maakellari, jonka kuopan mitat ovat 2,5 metriä x 1,7 metriä, syvyys 1,7 metriä. Kuoppaa ympäröi maavalli, jonka halkaisija on noin 5 metriä. Sisäänkäynti lännestä, siitä on näkyvissä noin 4 metriä pitkä ja metrin leveä kaivanto. Kellarin tarkoitus on epäselvä, lähistöltä ei löytynyt merkkejä kämpästä tms. asutuksesta. |
| metsakeskus.1000028900 |
69 |
Lahtarinneva |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
415509.00000000 |
7058754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028900 |
Hiekkainen tasanne kahden mäen välissä ja laajan suon eteläpuolella, varttunutta
kasvatusmetsikköä, paikoitellen vanhaa puustoa. Alueella on nykyään metsästyskota,
puucee ja kaivo. Kohde sijaitsee tasaisella hiekkakankaalla metsäautotien lounaispuolella. Paikalla oli 1900-luvun alussa savottakämppä, varsinainen päärakennus on nykyisin purettu. Alueella on nähtävissä tiiltä, palaneita kiviä ja rautaromua. Kämpän paikasta noin 10 metriä lounaaseen on hiekkarinteessä maakellarin jäännös. Kellarikuoppa on tehty paksuista hirsistä, hirsikehikon mitat ovat 3 x 2,5 m, syvyys n. 1,5 m, 7 hirsikertaa. Kehikko oli peitetty pyörähirsillä. Rakenteen päällä on osittain sortunut huopa/lautakatto, mitat 5,5 x 4 m ja korkeus n. 1 m kellarikuopan yläpinnasta. Kellarin sisäänkäynti on pohjoispuolella rinteellä, hiekkaseinämät on tuettu isoilla kivillä. |
| metsakeskus.1000028903 |
208 |
Isomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
366699.00000000 |
7133140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028903 |
Kohde sijaistee Marjanevan turvetuotantoalueen pohjoispuolella metsäisellä pienellä jyrkkärinteisellä kalliolla. Ympärillä kasvaa nuorta harva männikköä, kalliota peittävät jäkälät ja sammaleet. Kohde erottuu ympäristöstään jo kaukaa. Muodoltaan soikea röykkiö on kooltaan 3,5 x 2,5 metriä, korkeus 50 cm ja se on koottu 20-50 cm kokoisista kivistä. Keskikohta on melkein kivetön, rakennetta on pengottu joten se ei ole täysin alkuperäinen. Röykkiön pohjoispuolella on pieni kuoppa ja sen pohjoispuolella yli metrin halkaisijaltaan oleva röykkiö, jonka rakenne on hieman epäselvä.
Kysymyksessä on todennäköisesti hautapaikka, johon rakenteiden perusteella olisi tehty vähintäinkaksi hautausta. Rannasiirtymiskronologian mukaan kohde ajoittuu kivikauden lopulle noin 2000 eKr. Kohteen kaakkoispuolen kankaalta etsittiin inventoinissa merkkejä asutuksesta kairauksilla ja lapionpistoilla mutta niitä ei löytynyt. |
| metsakeskus.1000028904 |
208 |
Marjakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
367006.00000000 |
7133087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028904 |
Kohde sijaistee Marjanevan turvetuotantoalueen pohjoispuolella kallioisen kankaan korkeimman kohdan itäpuolella. Maaaperä on kivikkoista, kohteen länsipuolinen kangas on nuorta taimikkoa ja itäpuoli nuorta kasvatusmetsää. Tervahaudan halkaisija on 10 metriä ja sen halssi suuntautuu pohjoiseen. Lähistöltä ei löytynyt tervapirtin jäänteitä. |
| metsakeskus.1000028905 |
625 |
Karhunneva |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27009 |
367617.00000000 |
7140636.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028905 |
Kohde sijaitsee matalalla kalliolla jota ympäröi nuori kasvatusmetsä. Kyse on pois käytöstä jäänyt rajamerkki, joka on pystytetty 30-60 cm kokoisista kivistä koostuvan latomuksen päälle. Rajakivi on kumollaan. Kohdalle on merkitty rajalinja alueen vanhimmalle peruskartalle vuodelta 1954. |
| metsakeskus.1000028908 |
322 |
Högholmen 1 |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
247629.00000000 |
6676823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028908 |
Kohde sijaitsee Skinnarvikin sotilasalueesta noin 1,6 km pohjoiseen, Högholmenin pohjoispäässä. Röykkiö on pyörehkö, halkaisijaltaan noin 10 metriä. Muodoltaan rengasmainen ja reunoiltaan korkeampi.
Tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000028909 |
322 |
Högholmen 2 |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
247509.00000000 |
6676705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028909 |
Kohde sijaitsee Skinnarvikin sotilasalueesta noin 1,6 km pohjoiseen, Högholmenin pohjoispäässä. Röykkiö on joko noin 5 x 10 metrin suuruinen tai vaihtoehtoisesti siinä on kaksi erillistä röykkiötä (5 x 5), jotka ovat kasvaneet yhteen. Röykkiössä on pienempiä ja pyöreämpiä kiviä kuin kohteessa Högholmen 1 (1000028908).
Tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000028911 |
49 |
Kaitans Själören |
10001 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028911 |
Hyljerannan vieressä sijaitsee isohko kivilohkare n. 1,5 x 1 x 1,5 m. Kiven yläpinnassa on kolme ihmisen muovaamaa "kuppia" ja sivussa yksi. Sijaintinsa puolesta korkeintaan keskiaikaan ajoittuva? Viereisellä Kaitans Själörsbergetillä kaksi varhaismetallikautista röykkiötä mjnro 49010087, n. 50 m etäisyydessä. Själören on vanha lastaus ja laituripaikka. Vieressä myös Nuottalahden hylky mjnro 1000018849 joka ajoittunee 1700-luvun alkuun. |
| metsakeskus.1000028912 |
71 |
Kallokoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
420125.00000000 |
7110925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028912 |
Valkamantien itäpuolella Pienestä Vatjusjärvestä Haapajärveen virtaavan Myllyojan Kallokoskessa on noin 100 metrin matkalla kolme patoa ja kaksi myllyn ränniä. Kaksi eteläisintä patoa on koottu luonnonkivistä, pohjoisin pato on betonia. Joen ympäristö on varttunutta kuusikkoa, pohjoisessa tiheää vesaikkoa. Rakenteiden kohdalla jokiuoma on leveimmillään noin 4 metriä leveä ja vähävetinen, joen pohja kivikkoinen, paikoin hiekkainen. Pohjoisessa jokiuoma ja myllyn rännit ruovikoituvat ja pohja muuttuu upottavaksi liejuksi. Kohteen eteläpään länsipuolella on omakotitalo.
Toiseksi eteläisin pato 1 on noin 1,2 metriä leveä ja korkea, hieman kaarevaan muotoon luonnonkivistä koottu. Kivien halkaisijat ovat 10-30 cm, pinta sammaleen peitossa. Sen kohdalla on lähihistoriassa tehdyn puupadon jäännöksiä ja pohjoispuolella lankuista rakennettu pato.
Pato 2 sijaitsee jokiuoman länsipuolella kaivetun myllyn rännin eteläpäässä. Se on vajaa 1 metriä korkea ja 1,5 metriä leveä. Se on luonnonkivistä tehty, kivien halkaisija on keskimäärin 30 cm. Myllyn/myllyjen paikkoja ei varmuudella tunnistettu. Myllyjen rännit ovat 1 - 1,5 metriä leveitä. Molempien rännien patoaminen voi liittyä tukinuittoon, jota varten Myllyojassa on ollut oma kanava.
Pato 3 on tehty betonista ja siihen liittyy betoninen johdinaita. Pato on 3 metriä leveä ja 1,3 metriä korkea. Betoninen johdinaita on noin 11 metriä pitkä ja 1,3 metriä korkea. Padon kohdalla on myös jäljellä puisia osia. Paikalle on merkitty myllyjä 1800-luvun puolenvälin ja vuoden 1919 pitäjänkartoille. Vuoden 1955 peruskartalla ei ole merkintää myllyistä. Oletettavasti kallokosken myllyt ovat olleet emätalojen myllyjä. |
| metsakeskus.1000028913 |
71 |
Rapinoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
423086.00000000 |
7109329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028913 |
Heti Hietamäen tien länsipuolella Rapinojan tilan kaakkoispuolella varttuneessa metsässä oleva iso, halkaijaltaa 15 metriä oleva tervahauta, jonka halssi on kaakkoon. Rakenteen päällä kasvaa isoja, halkaisjoiltaan yli 50 cm olevia mäntyjä. |
| metsakeskus.1000028914 |
146 |
Kiikkuniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
680089.00000000 |
6985859.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028914 |
Tervahauta sijaitsee Lapinniemen eteläisimmän niemekkeen eli Kiikkuniemen tyvellä, loivassa länsirinteessä, sekametsässä hiekkamaalla. Niemekkeellä olevan vanhan hirsirakenteisen mökin seinästä on tervahaudan reunaan matkaa kahdeksan metriä. Paikalla on yksi pyöreähkö kuoppa ja kaksi siihen liittyvää vähäisempää kaivantoa.
Suurimman kuopan halkaisija vallin päältä mitattuna on noin 4 m ja syvyys 0,8 m. Pohjakaava ei ole täsmällinen ympyrä, vaan se on lievästi epämääräinen. Reunoilla on valli, jonka leveys on noin 1,5 m ja kuopan kokonaishalkaisija siten 7 m. Pohjalle tehdyssä koekuopassa todettiin 20 cm turvetta ja sen alla voimakkaan hiilensekaista hiekkaa. Samanlainen hiilensekainen hiekka tuli esiin myös vallin päälle tehdystä koekuopasta. Vallin korkeus ulkopuolelta mitattuna on 0,4 m. Sisäpuolen reunat ovat jyrkähköt, mikä saattaa viitata suhteellisen nuoreen ikään. Vallin päällä kasvoi kaksi suurta mäntyä, joiden arvioitiin olevan 50–100 vuoden ikäisiä. Kuopan länsisivulla on halssi, jonka pituus on 4 m, leveys 1,5-2 m. Sen länsipäässä on juoksutuskuoppa, jonka halkaisija on 1,2 m ja syvyys 0,5 m. |
| metsakeskus.1000028915 |
146 |
Koivuniemi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
680066.00000000 |
6986104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028915 |
Kohde sijaitsee matalalla pienialaisella kumpareella, noin 70 m päärakennuksesta itään. Alueella todettiin kairauksissa peltokerroksen alaista tummaa maata. Koekuopassa (nro 15) todettiin 22–31 cm:n syvyydellä hiilensekainen kulttuurikerros, ja 31 cm:n syvyydellä tuli esille 15 cm leveä ja 5 cm paksu itä–länsi-suuntainen vaakatasossa ollut puujäännös, jonka alla kulttuurikerros jatkui. Puujäännös jatkui horisontaalisuunnassa kuopan itäseinämään. Se ristesi samalla tasolla olleen pohjoinen–etelä-suuntaisen saman paksuisen ja hieman kapeamman (12 cm) puujäännöksen kanssa. Tämä jäännös jatkui horisontaalisuunnassa kuopan pohjoisseinämään. Molemmat olivat palamattomia. Peltokerroksen alaista puujäännöstä todettiin myös kuopasta 15 kolme metriä etelään kaivetussa koekuopassa 17.
Puujäännösten yläpuolella olleesta voimakkaan hiilensekaisesta kulttuurikerroksesta poimittiin historiallisen ajan punasavikeramiikan pala, palanutta savea ja palaneen luun paloja. Peltokerroksesta löytyi kirkasta tasolasia.
Muissa alueen kuopissa ei todettu ehjää kulttuurikerrosta. Koekuopasta 32 löytyi palanutta luuta ja kuopasta 33 tiilenkappale. |
| metsakeskus.1000028918 |
71 |
Joensuu |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
421279.00000000 |
7111593.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028918 |
Joensuu mainitaan ensimmäisen kerran verotiedoissa vuonna 1684 ja rekisteritietojen mukaan se oli autiona vuosina 1688-1724. Haapajärven kylä on kartoitettu 1727 ja uudelleen 1760-luvulla, vuoden 1727 Vattukylän aluetta kuvaavalle kartalle ei ole merkitty taloja mutta Joensuun sijainti voidaan määritellä melko tarkasti vuoden 1760 geometrisen kartan ja 1800-luvun puolivälin pitäjän kartan avulla. Vuoden 1760-kartalle joensuun talo on merkitty autioksi. Paikalla on nykyisin omakotitalo ja piharakennuksia jota ympäröivät metsä ja pohjoispuolella pelto. |
| metsakeskus.1000028919 |
71 |
Mylly |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
420597.00000000 |
7111575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028919 |
Myllyn talo mainitaan ensimmäisen kerran verotiedoissa 1635 ja se voidaan paikantaa vuoden 1750 Mieluskosken kylän isojakokartan perusteella. Paikalla on nykyisin omakotitalo jota ympäröivät pellot. Vuoden 1955 peruskartan mukaan tilaan kuului tuolloin useita tilarakennuksia. |
| metsakeskus.1000028920 |
71 |
Myllylä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
420676.00000000 |
7111575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028920 |
Myllylän talon paikka on voitu määritellä vuoden 1750 Mieluskosken kylän isojakokartan perusteella. Paikalla on nykyisin omakotitalo ja tilarakennuksia, tilakeskusta ympäröivät pellot. |
| metsakeskus.1000028921 |
71 |
Rapinoja eli Kukkola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
423022.00000000 |
7109384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028921 |
Rapinojan eli Kukkolan talon sijainti voidaan määritellä vuoden 1760 geometrisen kartan ja 1800-luvun puoliväln pitäjänkartan peristeella. Paikalla on nykyisin omakotitalo ja tilarakennuksia joita ympäröivät pellot. |
| metsakeskus.1000028922 |
71 |
Ryyti |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
422618.00000000 |
7110413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028922 |
Ryytin eli pajalan alo mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1635 verotiedoissa. Talon sijainti voidaan määritellä melko tarkasti vuoden 1760 geometrisen kartan ja 1800-luvun puolivälin pitäjän kartan avulla. Paikalla on nykyisin 1800-luvulta periytyvä pihapiiri. |
| metsakeskus.1000028923 |
71 |
Vattu |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
422963.00000000 |
7110325.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028923 |
Vattu eli vattumäki/Kivelä talo mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1635 verotietdoissa. Talon sijainti voidaan määritellä vuoden 1760-luvun geometrisen kartan ja 1800-luvun puolivälin pitäjän kartan perusteella. Paikalla on toiminut kunnalliskoti asuin- ja talousrakennuksineen (vuodesta 1892 vaivaistalo), nykyisin paikalla on koulu. |
| metsakeskus.1000028924 |
71 |
Myllyoja |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
420402.00000000 |
7111196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028924 |
Kaksi patoa alle 100 metrin etäisyydellä toisistaan, niiden välissä on johdinaita ja myllyn ränni. Paikalle ei ole merkitty myllyjä vanhoille kartoille. Itäisimmän padon kohdalla on jäljellä betonirakenteita rannassa. Läntisempää patoa on todennäköisesti myöhemmin korotettu. Padot sijaistevat vapaa-ajan asuntojen kohdalla. Pohjoisemman kohdalta on johtanut aiemmin silta joen yli. Kohteet ajoittuvat rakenteiden puolesta lähihistoriaan. |
| metsakeskus.1000028925 |
146 |
Mösönaho |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27019 |
701158.00000000 |
6967173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028925 |
Mekrijärven koilliskulmalla, pienen niemisaarekkeen itäreunalla metallinetsinnässä löytynyt useita ristiretki-/keskiajan rauta- ja pronssiesineitä pienellä alueella. Saareketta reunustaa itäpuolella Salmisuo. Löydöt hiilisen ja nokisen mineraalimaan pinnassa. Löydöt: KM 41600: 1 - 8 (kirves, korvakeputki, rautaisia ilmeisesti vyöhön liittyviä solkia ja heloituksia jne.)
Kohteessa toteutettiin vuonna 2020 tutkimuskaivaus, jossa saatiin löytöinä palanutta ihmisen ja koiran luuta, kolme oletettavasti samaan vyölaitteeseen kuulunutta metalliesinettä, tulusrauta, rautaholkki, pronssipellin pala, tulessa ollut tuluspiin pala sekä kvartsi-iskos (KM 42667:1-22). Palaneesta ihmisluusta saatiin radiohiiliajoitus (Ua-73869) 956+/-29 BP, joka sijoittuu kalibroituna pääosin ristiretkiajalle. |
| metsakeskus.1000028925 |
146 |
Mösönaho |
10002 |
12002 |
13000 |
11010 |
27000 |
701158.00000000 |
6967173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028925 |
Mekrijärven koilliskulmalla, pienen niemisaarekkeen itäreunalla metallinetsinnässä löytynyt useita ristiretki-/keskiajan rauta- ja pronssiesineitä pienellä alueella. Saareketta reunustaa itäpuolella Salmisuo. Löydöt hiilisen ja nokisen mineraalimaan pinnassa. Löydöt: KM 41600: 1 - 8 (kirves, korvakeputki, rautaisia ilmeisesti vyöhön liittyviä solkia ja heloituksia jne.)
Kohteessa toteutettiin vuonna 2020 tutkimuskaivaus, jossa saatiin löytöinä palanutta ihmisen ja koiran luuta, kolme oletettavasti samaan vyölaitteeseen kuulunutta metalliesinettä, tulusrauta, rautaholkki, pronssipellin pala, tulessa ollut tuluspiin pala sekä kvartsi-iskos (KM 42667:1-22). Palaneesta ihmisluusta saatiin radiohiiliajoitus (Ua-73869) 956+/-29 BP, joka sijoittuu kalibroituna pääosin ristiretkiajalle. |
| metsakeskus.1000028926 |
422 |
Miinansärkkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
653513.00000000 |
7046428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028926 |
Kellolahden ja Hymmän välisen kannaksen kapeimmalla kohdalla, kannaksen itäosassa on seitsemän pyyntikuopan järjestelmä. Maininta järjestelmästä inventointikertomuksen sivulla 233. Kohde vaatii maastotarkastuksen ja - paikannuksen. |
| metsakeskus.1000028929 |
146 |
Kaurakangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
684401.00000000 |
6965871.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028929 |
Kuoppa sijaitsee pienialaisella Tokrajärveen pistävällä niemellä Kärnäsaaren kaakoispuolella, niemen lakiosassa. Maaperä kohdalla on kivetöntä hiekkaa. Paikalla on pohjakaavaltaan pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 1,2 m ja syvyys 0,4 m. Kuopan pohjalle, sen syvimmälle kohdalle, tehtiin koekuoppa, jonka halkaisija oli 30 cm. Siinä todettiin ensin 25 cm:n paksuudelta pintaturvetta ja humusta, sen alla 25 cm:n paksuinen vaaleanharmaa huuhtoutumiskerros ja edelleen syvemmällä kova punaruskea (osittain rikastunut) puhdas hiekka.
Kuoppa on selvästi ihmisen tekemä. Se saattaa olla pyyntikuoppa, mutta sijaintinsa perusteella ehkä todennäköisemmin säilytyskuoppa. Koekuopassa todettu vahva podsolimaannos viittaa korkeaan ikään (vähintään useita satoja vuosia). Kohde sijaitsee suhteellisen lähellä Tokrajärven koillisrannan vanhaa kylänpaikkaa, ja saattaa liittyä sen varhaiseen historiallisen ajan asutukseen |
| metsakeskus.1000028930 |
305 |
Mouruvaara |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
622076.00000000 |
7323734.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028930 |
Kuusamon kirkosta noin 23,2 km itäkoilliseen Mouruvaaran kivikkoisella laella vanhasta kolmiomittauspisteestä länteen on alaltaan noin 1,8 x 2 metriä oleva noin yhden metrin korkuinen kiveys. Kyseessä lienee vanha rajamerkki, joka ylemmältä osaltaan on uudelleen ladottu. Vierellä maassa on muutamia rakenteeseen kuuluneita kiviä. Kohdassa (YKJ) p 3622344, i 7326799 on korkeuspiste eli kiveen upotettu rautatappi. |
| metsakeskus.1000028933 |
109 |
Matkantaka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
362535.00000000 |
6788666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028933 |
Vuonna 1566 kylässä on ollut viisi verotilaa, vuoden 1691 kartalla (Lars Forsell) niitä on neljä, mutta kuvauksessa maintaan vai kaksi isäntää. Vuoden 1701 kartalla (Niklas Avander) taloja on kolme.
Nykyään kylä on tiiviisti rakennettu, ainoastaan kylän kohdalla, Matkantaantien miltei suorakulmaisen mutkan kaakkoispuolinen pelto on rakentamatonta. Vanha kylätontti kartoilla sijoittuu kuitenkin tien luoteis- ja pohjoispuolelle. Paikkaa ei ole tarkastettu maastossa. Vanhan tonttimaan asemointi ja rajaus puuttuvat. |
| metsakeskus.1000028935 |
208 |
Keihäsoja 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
348858.00000000 |
7128294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028935 |
Keihäsojan etelärannalla kevyen liikenteenväylän vieressa sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 17 metriä (vallin ulkojuurelta). Halssi on pohjoiseen purolaakson suuntaan. |
| metsakeskus.1000028936 |
208 |
Keihäsoja 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
348282.00000000 |
7128328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028936 |
Keihäsojan pohjoispuolella - sen mutkan länsipuolella, hiihtomajasta 270 metriä eteläkaakkoon ojan töyräällä on iso tervahauta, jonka halkaisija on 23 metriä (vallin ulkojuurelta).
Huom! Vuoden 2015 raportissa kohteen koordinaatit ilmoitettu väärin, ja kohteiden Keihäsoja 2 ja 3 kuvaustekstit ovat menneet keskenään sekaisin. |
| metsakeskus.1000028937 |
208 |
Keihäsoja 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
348323.00000000 |
7128317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028937 |
Keihäsojan eteläpuolella, mutkan itäpuolella hiihtomajasta 280 metriä eteläkaakkoon on ojan töyräällä tervahauta, jonka halkaisija on 19 metriä (vallin ulkojuurelta). Halssi suuntaa länsiluoteeseen, purolaaksoon.
Huom! Inventointiraportissa kohteiden Keihäsoja 2 ja 3 kuvaustekstit ovat menneet keskenään sekaisin. |
| metsakeskus.1000028938 |
109 |
Alvettula |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
364922.00000000 |
6787885.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028938 |
Alvettulan vanha kylänpaiikka sijaitsi aivan Alvettulanjoen etelärannalla nykyisen Alvettulantien ja Vanhansillantien välissö ja osittain vielä nykyisen Laurilantien eteläpuolella. Kylässä oli vuonna 1566 seitsemän verotilaa, papinluettelon mukaan yhdeksän. Vuoden 1701 kartalla (Niklas Avander) taloja on myös yhdeksän taloa.
Vielä 1840-luvun pitäjänkartalla kylä näyttää alueeltaa lähes samalta kuin edellä, ja nykyään kylä on huomattavasti laajempi. Vanhan kylätontin paikka, jossa sijaitsee rautakautinen Soiniemen muinaisjäännös alakohteineen, ei ole niin tiiviisti rakennettua kuin alueet siitä etelään. Paikkaa ei ole tarkastettu maastossa. Vanhan tonttimaan asemointi ja rajaus puuttuvat. |
| metsakeskus.1000028939 |
109 |
Hyömäki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
364204.00000000 |
6786286.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028939 |
Hyömäessä oli vuonna 1566 kaksitoista taloa. Vuoden 1693 kartan (Lars Forsell) mukaan taloja oli 19 ja niiden lisäksi hiukan erillään kornetin rusthollitalo. Tuon kartan mukaan kylä sijaitsi Hyömäen etelä- ja kaakkoisrinteellä, nykyään painopiste näyttää olevan mäen itä-, pohjois- ja koillisosissa. 1700-luvun lopulla käynnistyneen Isonjaoen seurauksena 1840-luvun pitäjänkartalla painopiste on jo pohjoisempi isäntien vastustuksesta huolimatta.
Alkuperäisellä paikalla voi hyvinkin olla säilyneenä vanhaan kylään liittyviä rakenteita ja kulttuurikerrosta. Paikkaa ei ole tarkastettu maastossa. Vanhan tonttimaan asemointi ja rajaus puuttuvat. |
| metsakeskus.1000028940 |
208 |
Pohjanmaan vanha rantatie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
352397.00000000 |
7128548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028940 |
Merkittävä histriallinen kulkuväylä Pohjanmaan vanha rantatie on kulkenut myös Kalajoen keskustaajaman lävitse. 1700-luvun tielinjaus, joka on ollut todennäköisesti liki sama aiemminkin, on edelleen käytössä valtatienä, paikallistienä ja katuina. Vuoden 1954 peruskartalla valtatie on edelleen käytössä valtatienä lähes täsmälleen samalla linjauksella kuin 1843 kartalla. Isojakokarttoihin verrattuna - eräiltä osin - v 1843 ja 1954 tielinjaa on paikoin hieman oikaistu, mutta samat vähäiset oikaisut jäävät nykyisen tien ja myöhemmän rakentamisen alle. Merkittävimmin 1762-65 isojakokarttojen tielinja poikkeaa myöhempien karttojen linjauksesta sairaalan länsipuolella. Itse tien "päälinja" on kuitenkin sama kuin nykyisinkin, ts. tien linjaus, ei tiepohja on suojeltu muuna kulttuuriperintökohteena.
Aimo Kehusmaan inventoinnissa Pohjanmaan Rantatie Pohjois-Pohjanmaalla (v. 2000) Kalajoen keskustaajaman osuus vanhasta rantatiestä on luokiteltu suurimmaksi osaksi luokkaan II eli "vanhan tien piirteitä jossain määrin säilynyt". |
| metsakeskus.1000028945 |
681 |
Kunelinvuori |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
550573.00000000 |
6878783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028945 |
Ensimmäisen maailmansodan aikaisia taisteluhautoja Kunelinvuoren luoteis- ja pohjoisreunalla Niiniseläntien pohjois- ja koillispuolella.
Matalia kaivantoja myös Niiniseläntien kaakkoispuolella tien ja ojien välissä. |
| metsakeskus.1000028946 |
681 |
Pohjoissuo |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
550939.00000000 |
6878932.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028946 |
Kunelinvuoren koillispuolella kalliopaljastumien välissä kaivettua ensimmäisen maailmansodan aikaista taisteluhautaa. |
| metsakeskus.1000028947 |
681 |
Koivikkomäki 1 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
551436.00000000 |
6878725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028947 |
Ensimmäisen maailmansodan aikaisia taisteluhautoja Koivikkomäen luoteeseen pistävässä niemekkeessä. |
| metsakeskus.1000028948 |
681 |
Koivikkomäki 2 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
551601.00000000 |
6878909.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028948 |
Ensimmäisen maailmansodan aikaisia taisteluhautoja Koivikkomäen pohjoiseen pistävässä niemekkeessä. |
| metsakeskus.1000028949 |
681 |
Niskala |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
552204.00000000 |
6879663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028949 |
Ensimmäisen maailmansodan aikaisia taistelukaivantoja Niskalan peltojen kaakkoispuolella. |
| metsakeskus.1000028950 |
261 |
Autiokangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
412412.00000000 |
7521471.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028950 |
Levin golfkentän itäreunassa on kaksi pyyntikuoppaa Ounasjoen rannassa, Hukkitien ja joen välisellä hiekkakankaalla. Läntisempi, isompi kuopista (noin 5x3x0,4 m) on laakea painauma jo rakennetun Sampsanlanssi-nimisen huvilan ja sen rantatörmällä seisovan huvimajan välisessä notkelmassa. Päärakennuksesta kuoppaan on noin kuusi ja huvimajaan noin kolme metriä.
Toinen pyyntikuoppa (n. 2,2x1,8x0,5 m) on tästä noin 25 m kaakkoon olevan rantatörmän harjamassa. Etäisyys tiehen ja jokitörmään on molempiin noin 15 m.
Vuoden 2016 tarkastuskertomuksen karttaliitteen mukaan mahdollinen kolmas pyyntikuoppa on jälkimmäisestä kuopasta noin 10 m itään.
Jälkimmäinen kuoppa sijaitsee toistaiseksi rakentamattomalla tontilla. Rakentamisen yhteydessä kuoppa tuhoutunee, kuten myös epävarma pyyntikuoppa.
Alue on kauttaaltaan hienoa hiekkakangasta ja harvaa mäntymetsää. Alueen tiestö on nimetty golf-harrastuksen mukaan ja on pääosin asvaltoitua. |
| metsakeskus.1000028951 |
889 |
Nuankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
503457.00000000 |
7189882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028951 |
Paikalla on halkaisijaltaan noin 16,5 metriä oleva suppilomainen tervahauta, jonka halssi on kohti kaakkoispuolella olevaa jokea. Alakohteina muinaisjäännösrajauksen ulkopuolella sijaitsevat muut kulttuuriperintökohteet tervahaudasta koilliseen oleva nuori (1950-luku?) metsäkämpän pohja (n. 20 x 7 m), kellareita ja nuorehko saunan(?) sija. |
| metsakeskus.1000028951 |
889 |
Nuankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
503457.00000000 |
7189882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028951 |
Paikalla on halkaisijaltaan noin 16,5 metriä oleva suppilomainen tervahauta, jonka halssi on kohti kaakkoispuolella olevaa jokea. Alakohteina muinaisjäännösrajauksen ulkopuolella sijaitsevat muut kulttuuriperintökohteet tervahaudasta koilliseen oleva nuori (1950-luku?) metsäkämpän pohja (n. 20 x 7 m), kellareita ja nuorehko saunan(?) sija. |
| metsakeskus.1000028951 |
889 |
Nuankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27027 |
503457.00000000 |
7189882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028951 |
Paikalla on halkaisijaltaan noin 16,5 metriä oleva suppilomainen tervahauta, jonka halssi on kohti kaakkoispuolella olevaa jokea. Alakohteina muinaisjäännösrajauksen ulkopuolella sijaitsevat muut kulttuuriperintökohteet tervahaudasta koilliseen oleva nuori (1950-luku?) metsäkämpän pohja (n. 20 x 7 m), kellareita ja nuorehko saunan(?) sija. |
| metsakeskus.1000028951 |
889 |
Nuankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27027 |
503457.00000000 |
7189882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028951 |
Paikalla on halkaisijaltaan noin 16,5 metriä oleva suppilomainen tervahauta, jonka halssi on kohti kaakkoispuolella olevaa jokea. Alakohteina muinaisjäännösrajauksen ulkopuolella sijaitsevat muut kulttuuriperintökohteet tervahaudasta koilliseen oleva nuori (1950-luku?) metsäkämpän pohja (n. 20 x 7 m), kellareita ja nuorehko saunan(?) sija. |
| metsakeskus.1000028952 |
78 |
Stenudden 1 |
10007 |
12006 |
13075 |
11042 |
27000 |
277212.00000000 |
6638417.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028952 |
Stenuddenin niemen kärjessä soraan ja kivikkoon aseteltu kivilatomus, jonka läpimitta on noin 10 metriä. Latomus on hajanainen ja ainoa selvä säilynyt rakenne on latomuksen NE-osassa näkyvissä olevat osat neljästä yhdensuuntaisten kivijatojen muodostamasta käytävästä, joiden leveys on 0.3-0.5 m. Latomuksen keskellä on kivikasa. Latomuksen keskiosa on voimakkaasti kävelyn kuluttama, ja varsinkin sen E- ja S-reunat ovat hajonneet ja kivet siirtyneet kulutuksessa rantaa kohti. Niemenkärki on suosittu lintujen havainnointipaikka.
Kurtturuusun juuria poistettaessa kesällä 2016 latomuksen alueelle oli kaivettu viisi lapionpiston kokoista kuoppaa, jotka täytettiin kohdetta tarkastettaessa 14.10.2016. Kuopat eivät näyttäisi osuneen sellaisiin kohtiin, joissa säilynyt rakenne olisi vaurioitunut. Paikallisen asukkaan mukaan labyrintista on kerrottu muistitietoa, jonka mukaan sen rakentamisesta ei olisi kulunut pitkää aikaa. |
| metsakeskus.1000028953 |
78 |
Stenudden 2 |
10007 |
12011 |
13121 |
11042 |
27000 |
277197.00000000 |
6638435.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028953 |
|
| metsakeskus.1000028954 |
738 |
Haarakallio |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
261968.00000000 |
6695814.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028954 |
Paikka sijaitsee Sauvonjoesta noin 550 metriä luoteeseen. Löytöpaikka on Haarakallio-nimisen pitkänomaisen, lounais-koillissuuntaisen mäkialueen lounaiskärki.
Pellolta ja aivan pellon reunasta on metallinetsimellä syksyllä 2016 löytynyt rautakautisia esineitä: mm. katkelmia kaularenkaasta (2 kpl), hevosenkenkäsolki (3 palana) sekä pari muuta esineen katkelmaa (KM 41623 - 25).
Löytöjen perusteella kysymyksessä lienee osittain tuhoutunut kalmisto. Tarkastettava maastossa keväällä 2017. Kohteelle tehty alustava aluerajaus.
Kohteeseen tai sen läheisyyteen liittyvät myös vanhat löydöt KM 4681:1 ja KM 4810. |
| metsakeskus.1000028955 |
687 |
Tintonkangas |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
556882.00000000 |
7041665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028955 |
Tintonkangas sijaitsee Älänteen pohjoisosassa, sen koillisrannalla. Raudanvalmistuspaikka on noin 70 metriä rannasta pohjoiseen pari metriä korkean törmän taitteessa. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Törmän ja rannan välinen alue on alavaa ja kosteaa.
Kohteessa on ison kuoppamiilun jäännös. Kuoppa on sisäosaltaan neliskanttinen, kooltaan noin 10x10 metriä, ja noin 3 metriä syvä. Alun perin kuopan sisäosa on luultavasti ollut isompikin, sillä reunat ovat ajan myötä valuneet. Kuopan ympärillä on vallit ja niiden ulkoreunasta mitattuna koko rakenteen halkaisija on noin 20 metriä. Rinteen puoleinen reuna lounaassa on matalampi. Miilun pohjoisreunassa on pari metriä pitkä ja puolisen metriä syvä oja.
Miilun itä- ja kaakkoispuolella on kolme harkkohytin paikkaa, jotka erottuvat kaksiosaisina painanteina ja niitä ympäröivinä kuonakasoina. Painanteet ovat alun perin olleet ilmeisesti neliskanttisia, sivujen pituus noin pari kolme metriä. Kaksi hyteistä (hytti 1 ja hytti 2, edellisen pohjoispuolella) ovat 4–5 metriä miilun reunasta itään ja hytti 3on miilun reunassa kiinni, tässä hytissä on suurimmat kuonakasat, korkeudeltaan kolmisen metriä.
Miilukuoppa ja kuonakasat erottuvat rinnevarjosteessa ja kohteen rajaus on tehty sen perusteella käsittäen 3–5 metrin suoja-alueen. |
| metsakeskus.1000028956 |
402 |
Näätähiekka S |
10002 |
12001 |
13200 |
11019 |
27000 |
555694.00000000 |
7037945.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028956 |
Älänteen rannalta, Tiilikkajoen niskan länsirannan hiekalta on eri paikoista löytynyt kvartsi-iskoksia ja kaksi palaa asbestikeramiikkaa (ks. alakohde). Löytöjä tehnyt arkeologian harrastaja kertoi myös havainneensa liesikiveyksen vedessä noin 30 cm syvyydessä.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa vuonna 2023.
Näätähiekka S sijaitsee Älänteen eteläpäässä Tiilikkajoen suulla, sen länsirannalla. Aiemmat löydöt ovat tulleet kapealta, noin 200 metriä pitkältä, hiekkasärkältä, joka on rajattu muinaisjäännösalueeksi. Inventoinnissa särkkä käytiin havainnoiden läpi ja sen itäpäästä löytyi hiekasta pari palaa asbestikeramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Palaneiden luiden vieressä oli tulisijan jäännökset. Rantavedessä näkyi myös kahden tulisijan jäännökset, toinen on muinaisjäännöspisteen kohdalla ja toinen asbestikeramiikan alakohdekoordinaattien kohdalla. Särkän länsiosa on kapea, leveys vain pari metriä, mutta itäosa, josta löytöjä on tullut, on noin 10–15 metriä leveä. Eroosio on syönyt rantaa ja myös särkän pinta on kulunut melko paljaaksi. Särkän laidoilla kasvaa pensaita ja itäpäässä, jossa särkkä on leveämpi, kasvaa myös varttuneempaa puustoa. Särkän eteläpuoli on soistunutta aluetta, joka rajautuu idässä jokeen ja lännessä hiekkapohjaiseen mäntykankaaseen. |
| metsakeskus.1000028960 |
263 |
Roopetinraivio 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
480638.00000000 |
7089168.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028960 |
Kohde oli merkitty Metsähallituksen SutiGis -paikkatietojärjestelmään ja tarkastettiin inventoinnissa vuonna 2014.
Roopetinraivio 1: Kohde sijaitsee suon reunassa kangasmaan puolella. Puustona kuusi ja koivu. Kyseessä on kaksi rinnakkaista pystymiilun jäännöstä, jotka erottuvat kraaterimaisina vierekkäisinä kehinä. Molempien halkaisijat ovat noin 14 metriä, vallien paksuus on noin puolitoista ja korkeus noin puoli metriä. Rakenteiden päällä on vanhoja lahoja kantoja. Lisäksi toisen jäännöksen päällä kasvavaan koivuun tehtiin ikäkairaus. Koivu on sen perusteella 70 vuotias. Kohde rajautuu miilujen näkyvien rajojen mukaisesti. Miilujen ikä lienee rakenteiden päällä olevien vanhojen kantojen ja ikäkairauksen perusteella yli sata vuotta.
Samalla harjanteella on 4 muuta hiilenpolttoon liittyvää jäännöstä, ks. alakohteet. Koko alueen mitat ovat noin 120x40 metriä. Lisäksi kohteet Roopetinraivio 7 1000028972 sekä uudempia hiilimiiluja ja kuoppia (Roopetinraivio 6, 9, 10 muu kulttuuriperintökohde). |
| metsakeskus.1000028961 |
91 |
Isosaari 14 |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
391292.00000000 |
6664667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028961 |
Isosaaren luoteisessa niemessä on varastorakennusten tuntumassa harjanteelle kaivettuja ampuma-asemia, jotka näkyvät ilmalaserkeilauskartoilla. Maaperä on harjanteella suhteellisen kivinen, mutta ampuma-asemat ovat säilyneet aika hyvin ja sortumatta. Ampuma-asemien vallilla kasvaa enimmäkseen nuorta lehtipuuta ja männyntaimia, mikä viittaa joko kohteen nuoreen ikään tai siihen että puustoa on pidetty poissa alueelta. Osia valleista on ajettu koneilla rikki. Ampuma-asemia ei mitattu tarkkuus-GPS –laitteella. Aivan lähellä pohjoisrantaa on pieni betonisuojarakennus, jonka sijainti mitattiin. Kohteen rajaus on tehty ilmalaserkeilauskartan perusteella. |
| metsakeskus.1000028962 |
263 |
Ahmomäki 1 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
480407.00000000 |
7088996.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028962 |
Kohde löytyi inventoinnissa 12.8.2014. Maasto on lehtomainen kangas Ahmomäen jyrkähköllä koillisrinteellä. Puusto kuusivaltainen, aluskasvillisuutena mm. käenkaali. Sijaitsee noin 30 metriä suon reunasta. Kyseessä on hautamainen sammaloitunut loivaprofiilinen kuoppa, jonka leveys on noin 1,2 ja pituus noin 3,5 metriä sekä syvyys noin 0,6 metriä. Kuopassa ei ollut hiiltä. Kohde rajautuu pistemäisesti näkyvien rakenteiden mukaan. Kyseessä lienee yli sata vuotta vanhan nauriskuopan jäännös. Ympäristö on sopivaa kaskeamiseen. |
| metsakeskus.1000028963 |
91 |
Isosaari 15 |
10007 |
12011 |
13118 |
11006 |
27000 |
391401.00000000 |
6664524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028963 |
Isosaaren pohjoisrannan kasarmirakennuksen kivijalan eteläpuolella kulkee saaren pohjoisrannan tie, josta erkanee etelään pienempi tie. Tämän tien alussa, pohjoisosassa, pilkistää hiekkatien pinnan alta mukulakiveystä ajouralla. Mukulakiveys näkyy paikoitellen etelään johtavalla uralla ainakin sinne, missä uudempi saaren halki kulkeva tie leikkaa kivetyn linjauksen. Mahdollisesti kyseessä on alkuperäisiin varustuksiin kuuluneen tykkitien osuus, jonka mukulakivipinnoite on peittynyt uudemman hiekkapinnoitteen alle. Tie ei kuitenkaan esiinny Mannisen (2000) selvityksessä, joten kohteen ajoitusta on pidettävä
epävarmana. |
| metsakeskus.1000028964 |
263 |
Ahmomäki 2 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
480318.00000000 |
7089010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028964 |
Kohde löytyi inventoinnissa 12.8.2014. Kohde sijaitsee Ahmomäen kahden korkeamman laen välisellä harjanteella. Puusto on kuusivaltaista, aluskasvillisuutena mm. käenkaali. Harjanteella ja sen jyrhkähköllä rinteellä sijaitsee noin kahdenkymmenen metrin matkalla neljä kuoppaa. Kuopat ovat sammaloituneita ja loivapiirteisiä.
Alueen eteläosassa on kaksi rinnakkaista kuoppaa, jotka ovat suunnilleen saman kokoisia. Niiden mitat ovat 1,3 x 4 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Maaperäkairauksessa ei näkynyt hiiltä. Alueen keskiosassa sijaitsevan kuopan mitat ovat 1,5 x 3 metriä ja syvyys noin 0,4 metriä. Maaperäkairauksessa ei näkynyt hiiltä. Alueen pohjoisosassa sijaitsevan kuopan koko on 1 x 3 metriä ja syvyys noin 0,4 metriä. Maaperäkairauksessa kuopan pohjalta paljastui sammalkerroksen alta noin 20 sentin vahvuinen likamaakerros. Kohde rajautuu aluemaisesti neljän kuopan näkyvien rakenteiden mukaisesti. Kyseessä lienevät nauriskuoppien jäännökset, joilla lienee ikää yli sata vuotta. |
| metsakeskus.1000028965 |
91 |
Isosaari 16 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
391488.00000000 |
6664375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028965 |
Isosaaren pohjoisosan sisämaastossa, varuskunnan ruokalaan johtavan tien pohjoispuolella sijaitsee betoninen L:n muotoinen talon perustus, jossa on myös uunin tai takan paikka. Taloa ei näy millään vanhalla kartalla. Todennäköisesti talonpohja on 1940-luvulta tai nuoremmalta ajalta. |
| metsakeskus.1000028966 |
91 |
Isosaari 17 |
10007 |
12011 |
13109 |
11006 |
27000 |
391565.00000000 |
6664521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028966 |
Isosaaren pohjoisosassa, varuskunnan ruokalan koilliskulmalta kasarmin länsipuolelle, on ilmalaserkeilausaineistossa ja maastossa näkyvä pitkänomainen ja vallimainen, laeltaan noin 2,5 metriä leveä kohouma. Vallin on pengerretty kivillä ja maalla. Penkerettä ei esiinny missään vanhoissa tiedoissa, mutta kyseessä voi siitä huolimatta olla alkuperäiseen varustukseen kuulunut rakenne, todennäköisesti ratapenger. Kohteen ajoitus on kuitenkin epävarma. |
| metsakeskus.1000028967 |
91 |
Isosaari 18 |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
391424.00000000 |
6664209.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028967 |
Isosaaren keskiosassa, pohjois-eteläsuuntaisella penkereellä on parisenkymmentä poteroa ja
pohjoispäässä lisäksi noin 40 metriä pitkä kaivanto. Osa poteroista on vain läpimitaltaan metrin olevia kuoppia, mutta muutamassa on hirsirakenteitakin. Erityisen rakenteellinen on vastapäätä punaisten vankien muistomerkkiä oleva rakennelma, joka on hirsillä tuettu kuoppa ja siinä on avoimen ampumapesäkkeen vieressä pieni katollinen ”sivuhuone”. Ampuma-asemat lienee tehty 1930-1940-luvulla. Hirsinen rakenne on erittäin hyvin säilynyt, joten se voi olla nuorempikin ja liittyä sodanjälkeiseen varuskuntatoimintaan ja –harjoituksiin. |
| metsakeskus.1000028968 |
91 |
Isosaari 19 |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
391145.00000000 |
6664181.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028968 |
Kohde sijaitsee Isosaaren länsirannalla, ampumaradan länsipuolella. Alueella on useita ampumapoteroita sekä kaksi taistelukaivantoa, 12-15 metriä pitkiä. Lisäksi alueella on pieniä kiviröykkiöitä, mahdollisesti rakennuskivikasoja. Eteläisempi taistelukaivanto on U:n muotoinen ja sen molemmissa päissä on ampuma-asemat. Rannanpuoleisessa ampuma-asemassa on rannan suunnassa hyvin ladottu kiviseinämä rintasuojana ja aseman sisällä sortunutta hirsi- ja lankkurakennetta. Toinen asema on rakenteeton potero. Pohjoisempi kaivanto on rakenteeton. Poterot ovat pieniä, halkaisijaltaan 1-1,5 metriä. Kohteet lienevät
1930-1940 –luvun puolustusrakennelmia. |
| metsakeskus.1000028969 |
91 |
Isosaari 20 |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
391291.00000000 |
6664061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028969 |
Kohde sijaitsee Isosaaren länsiosassa, ampumaradan itäpuolella olevassa metsikössä. Kohteessa on kolme mutkittelevaa ampumahautaa, jotka näkyvät hyvin ilmalaserkeilauskartalla. Keskimmäinen näistä on selvin ja se on vajaa 60 metriä pitkä, eteläisen ollessa noin 23 metrin mittainen ja pohjoisen noin 35 metrin mittainen. Keskimmäinen ampumahauta on mitattu gps-laitteella, muiden rajaus on tehty ilmalaserkeilauskartan perusteella. Ampuma-asemat suuntautuvat etelään päin ja ne ovat noin metrin leveitä, osiltaan yli metrinkin syvyisiä kaivantoja. Kohteet lienevät 1930-
1940 –luvun puolustusrakennelmia. |
| metsakeskus.1000028970 |
91 |
Isosaari 21 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
391917.00000000 |
6664365.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028970 |
Kohde sijaitsee Isosaaren keskellä kulkevan tien pohjoispuolella, nykyisten asuintalojen lounaispuolella melkein kiinni eteläisimmän rivitalon seinässä. Kivijalka näkyy ilmalaserkeilausaineistossa ja se erottuu myös maastossa hyvin. Kivijalka on muurattu kivistä laastia käyttäen ja siinä on betonilaattalattia. Kivijalan sisällä kasvaa jo kohtalaisen isoja puita. Kivijalka on identifioitavissa kasarmiksi Mannisen (2000:67) kartan perusteella. Rakennus on kuulunut linnoituksen vanhempaan rakennuskantaan.
Rakennus näkyy vielä vuoden 1949 peruskartalla, muttei enää vuonna 1974.
Huom. Raportissa I-koordinaatti väärin |
| metsakeskus.1000028971 |
91 |
Isosaari 22 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
391995.00000000 |
6664392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028971 |
Kohde sijaitsee Isosaaren keskellä kulkevan tien pohjoispuolella, nykyisten asuintalojen eteläpuolella aivan tienpenkassa. Kivijalasta on näkyvissä vain yksi kulma ja siitä muutaman metrin matkalla näkyvä pienistä kivistä tehty reunus/kivijalka. Mitattu piste on mitä ilmeisimmin rakennuksen lounaiskulmasta. Rakennuksen loppuosa näyttää hävinneen, sillä kulmauksen koillispuolella on ollut läheisen koulun leikkipiha jota varten maastoa on tasoitettu. Rakennus on identifioitavissa Mannisen kartan (2000:67) perusteella tallirakennukseksi. Rakennus on kuulunut linnoituksen vanhempaan rakennuskantaan. |
| metsakeskus.1000028972 |
263 |
Roopetinraivio 7 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
480885.00000000 |
7089501.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028972 |
Kohde oli merkitty Metsähallituksen SutiGis -tietojärjestelmään ja käytiin tarkastamassa 12.8.2014.
Maasto on havupuuvaltaista metsää, matalan harjanteen lounaispäässä. Kyseessä on soikea sammalreunainen kuoppa. Halkaisijaltaan kuoppa on noin 1,5 metriä ja syvyydeltään noin puoli metriä. Kuopan pohjalla ei ollut minkäänlaisia kulttuurikerrostumia. Tulkinta: Ihmisen kaivama kuoppa. Tarkempi käyttötarkoitus tai ajoitus vaikea määritellä ilman tarkempia tutkimuksia. Kyseessä saattaa olla esim. nauriskuoppa tai muu varastokuoppa. Noin 50 metriä luoteeseen on toinen kuoppa, ks. alakohde.
Samalla harjanteella on muita hiilenpolttoon liittyviä jäännöksiä. Koko alueen mitat ovat noin 120x40 metriä. Lisäksi kohteet Roopetinraivio 1-5 1000028960 sekä uudempia hiilimiiluja ja kuoppia (Roopetinraivio 6, 9, 10 muu kulttuuriperintökohde). |
| metsakeskus.1000028973 |
263 |
Majamäki 1 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
480255.00000000 |
7088696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028973 |
Kohde löytyi inventoinnissa 12.8.2014. Kohde sijaitsee Majamäen jyrkähkön kaakkoisrinteen alaosassa lehtomaisella kankaalla, noin 15 metriä suon reunasta. Puusto on kuusimetsää, maaperä hietaa. Kyseessä on sammaloitunut kuoppa, jonka pituus on kolme metriä, leveys metrin ja syvyys noin puoli metriä. Maaperäkairauksessa kuopan pohjalle ei paljastunut kulttuurikerroksia. Kyseessä lienee nauriskuopan jäännös, iältään yli sata vuotta.
Samalla mäen rinteellä on 4 muuta vastaavaa kuoppaa noin 80 metrin matkalla, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000028974 |
263 |
Jokisuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
476336.00000000 |
7089131.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028974 |
Kohde löytyi inventoinnissa 13.8.2014. Kohde sijaitsee kangasmaan itäreunassa, suon laidassa. Ympyrän muotoisen tervahaudan vallien ulkomittojen halkaisija on kahdeksan metriä. Halssi on alarinteeseen suon suuntaan. Vallien korkeus on noin puoli metriä. Tervahaudan sisäosan kuopan syvyys on noin puoli metriä - metrin. Sisäosan kuopan halkaisija on noin neljä metriä. Haudan sisällä kasvavaan mäntyyn tehtiin ikäkairaus, mikä osoitti sen iäksi 70 vuotta. Tämän lisäksi rakenteen päällä on nykyistä puusukupolvea vanhempia isoja tervaskantoja. Kohde rajautuu tervahaudan näkyvien rakenteiden mukaisesti. Ikä yli sata vuotta. |
| metsakeskus.1000028975 |
562 |
Salosenvuori 2 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
352883.00000000 |
6834112.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028975 |
Kohde löytyi inventoinnissa 27.8.2014. Maasto on Salosenvuoren itärinne, noin 20 metriä polusta ylärinteeseen. Kuusivaltainen rehevä metsä, aluskasvillisuutena sammal, käenkaali ja mustikka. Kyseessä on hautamainen, loivareunainen sammaloitunut kuoppa, jonka leveys on noin metrin, pituus kolme metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Kuoppa sijaitsee loivassa rinteessä ja sen alaosasta paljastui maaperäkairauksessa noin 20 sentin vahvuinen likamaata ja hiiltä sisältävä kerros. Maaperä on hietaa. Kuopan vieressä kasvava kuusi on ikäkairauksen perusteella iältään 70 vuotta. Kyseessä lienee nauriskuoppa. Iältään yli sata vuotta. |
| metsakeskus.1000028976 |
562 |
Ketunkivet 1 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
352916.00000000 |
6833994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028976 |
Kohde löytyi inventoinnissa 27.8.2014. Maasto: Kuusimetsä, aluskasvillisuutena sammal, käenkaali, mustikka. Rinnemaasto pienen suon eteläpäässä. Kohteeseen kuuluu seitsemän sammaloitunutta ja loivapiirteistä kuoppaa ja ne sijaitsevat eteläpohjoissuuntaisen
polun molemmin puolin. Länsipuolella on neljä kuoppaa, joista pohjoisin sijaitsee noin
20 metriä polusta ylärinteeseen. Se on kooltaan noin metrin leveä, kaksi metriä pitkä ja puoli metriä syvä. Toinen kuoppa sijaitsee tästä toistakymmentä metriä etelään j a on mitoiltaan 1 x 3 metriä ja syvyydeltään noin puoli metriä. Kuopassa oli noin 40 sentin vahvuinen likamaakerros. Kolmas kuoppa sijaitsee edellisestä noin 5-10 metriä länteen ja on mitoiltaan kuten edellinen. Kuopan pohjalla oli noin 20 sentin vahvuinen likamaakerros. Neljäs kuoppa on alueen läntisin ja sijaitsee edellisestä noin 10 metriä lounaaseen. Kuoppa on muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on metrin ja syvyys noin puoli metriä. Kuopan
pohjalla on likamaata noin puoli metriä. Kolme muuta kuoppaa sijaitsevat lähekkäin polun itäpuolella noin 20 metriä karttaan merkitystä polusta itään, pienen suon eteläpäässä kangasmaalla. Näiden kuoppien ja polun välissä on muutama isompi vanha kuoppa, joista lienee otettu maata. Nekin ovat sammaloituneet. Itäisin kuoppa on leveydeltään noin 1,2 metriä, pituudeltaan noin 3,5 metriä ja syvyydeltään noin puoli metriä. Toinen kuoppa sijaitsee aivan edellisen länsipuolella ja on kooltaan 1,2 x 2,2 metriä, syvyydeltään noin puoli metriä. Kuopan pohjalla on ohut likamaakerros. Kolmas kuoppa sijaitsee edellisestä noin metrin etelään ja on kooltaan 1 x 2,5 metriä, syvyydeltään noin puoli metriä. Kohde rajautuu aluemaisesti kuoppien levinnän mukaan. Kyseessä lienevät nauriskuoppien tms. varastokuoppien jäännökset. Ikää lienee yli sata vuotta. |
| metsakeskus.1000028977 |
91 |
Isosaari 23 |
10002 |
12011 |
13118 |
11006 |
27009 |
391981.00000000 |
6664566.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028977 |
Isosaaren tykkitien läntinen haara sijaitsee saaren keskeisen rakennusryhmän ja vanhan kasarmin välillä. Tien itäinen pää erottuu lähinnä notkelmana maastossa, nykyisellä nurmikentällä. Tämän risteyksen ympärillä on ollut runsaasti vuonna 1918 saarella olleita
rakennuksia ja tien linjaus on rekonstruoitu Mannisen kartalle (2000:67). Notkelman länsipuolella on uudempi talo, joka katkaisee tykkitien noin 37 metrin osuuden jälkeen. Tie jatkuu jälleen talon länsipuolella nurmialueella matalana penkereenä, kunnes se yhtyy nykyiseen tiehen jatkuen samalla linjalla kuin nykyinen tieura. Vanhan kasarmin (Isosaari 13) itäpuolella linjaus lienee kuitenkin ollut nykyistä suorempi, sillä ilmalaserkeilausaineistossa erottuu selvä harjanne tien merkkinä. |
| metsakeskus.1000028978 |
91 |
Isosaari 24 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
392076.00000000 |
6664520.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028978 |
Isosaaren päätien ja läntisen tykkitien risteyskohdassa on ollut saaren merkittävin rakennuskeskittymä. Nykyinen risteys on vanhasta vuoden 1918 kartalle (Manninen 2000:67) merkitystä risteyksestä koilliseen. Isosaari 24 on rajattu uuden ja vanhan risteyksen väliseksi alueeksi, jossa on ollut ainakin kolme suurempaa ja yksi pienempi rakennus. Nykyään tällä alueella on yksi rakennus, joka ei edusta vanhaa rakennuskantaa. Alueella on saattanut säilyä joitakin osia alkuperäiseen rakennuskantaan kuuluneiden rakennuksien perustuksista. Alueella on ollut ainakin ruokala ja keittiö. Ruokala on joko palanut vuonna 1933 tai se on purettu samoihin aikoihin (Vuorinen 2011:20). Aluerajauksen eteläpuolella, aivan tykkitien läntisen haaran (Isosaari 23) pohjoispenkassa on mahdollinen porraskivi, ehkä jostakin puretuista rakennuksista peräisin. |
| metsakeskus.1000028979 |
91 |
Isosaari 25 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
391951.00000000 |
6664554.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028979 |
Isosaaren läntisen tykkitien eteläpuolella olevan nurmikentän (golf-kenttä) keskellä on isoista graniittikivistä muurattu kivijalka, joka erottuu ilmalaserkeilausaineistossa mutta ei ilmakuvassa. Kivijalan päällä kasvaa runsaasti lehtipuita. Kivijalka on kooltaan 19 x 12 metriä ja se on identifioitavissa Mannisen (2000:67) kartan perusteella vanhaan rakennuskantaan kuuluneeksi kansliaksi. |
| metsakeskus.1000028980 |
91 |
Isosaari 26 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
392096.00000000 |
6664589.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028980 |
Isosaaren päätien ja läntisen tykkitien uudenristeyksen pohjoispuolella oleva alue, jolla on Mannisen (2000:67) kartan mukaan ollut useita pienempiä ja yksi suurempi varuskuntarakennus. Alue on nyt golf-kenttänä olevaa nurmikenttää, jossa on harvakseltaan lehtipuita. Alueen keskellä on viisi metriä leveän ja ainakin kuusi metriä pitkän rakennuksen kivijalan fragmentti, joka on todennäköisesti identifioitavissa yhden pienen rakennuksen luoteiskulmaksi. Alueella on voinut hyvinkin säilyä myös muita Isosaaren vanhaan varuskuntaan kuuluneiden rakennusten pohjia ja muuta aineistoa. Läntisin alueella olleista rakennuksista on ollut pesutupa. |
| metsakeskus.1000028981 |
91 |
Isosaari 27 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
392221.00000000 |
6664708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028981 |
Isosaaren pohjoisessa lauttarannassa on jo vuoden 1918 kartalla (Manninen 2000:67) veturitalli, josta on nykyään jäljellä enää betonilaattalattia ja sen keskellä olevat rautatiekiskot. Veturitallissa on vielä aiemman inventoinnin aikana säilytetty saarella käytettyä veturia. |
| metsakeskus.1000028982 |
171 |
Kolppa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
540576.00000000 |
6894635.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028982 |
Loivassa rinteessä halkaisijaltaan noin 8,5 m tervahauta, jonka halssipainauma on etelään. Vallien leveys noin 2,4 m ja korkeus tervahaudan ulkopuolelta noin 0,8 m. |
| metsakeskus.1000028983 |
562 |
Konilamminkangas 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
357854.00000000 |
6853212.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028983 |
Kohde löytyi inventoinnissa 29.8.2014. Kohde käytiin tarkastamassa, koska peruskarttaan on merkitty ko. paikkaan tervahauta. Maasto on mäntykangas, hiekkamaa. Suuren suon länsipuolinen kangas. Kyseessä ei ole tervahauta vaan melko jyrkkäreunainen, sammaloitunut kuoppa, jonka halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvyys noin 0,8 metriä. Kuopan ympärillä on vallit ja niiden eteläreunan päältä kulkee polku. Valliin tehtiin maakairaus, jonka mukaan sammalen alaisen huuhtoumiskerroksen paksuus on noin sentin. Kuopan pohjalla oli sammalen alla puhdas hiekka. Kuopan sisällä kasvavaan mäntyyn tehtiin ikäkairaus, jonka mukaan puu on noin 60 vuotias. Ihmisen kaivama kuoppa, iältään yli sata vuotta vallin huuhtoutumiskerroksesta päätellen.
Noin 80 metriä pohjoisluoteeseen on toinen kuoppa, ks. alakohde. Pohjoispuolella on myös muita kuoppia, hiilimiiluja ja tervahauta (inventointikertomuksessa Konilammenkangas 1, 4-10), joiden iäksi on arvoitu alle sata vuotta. |
| metsakeskus.1000028984 |
91 |
Isosaari 28 |
10007 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
392203.00000000 |
6664729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028984 |
Isosaaren pohjoislaiturin tuntumassa, päätien länsipuolella on kallioon tehty tykkiasema vartiotornin alapuolella. Rakennelma on tehty betonista, jossa on 8-kulmainen aukko tykkiä
varten, pohjalla puulava. Halkaisijaltaan koko betonirakennelma on noin 12 metriä ja sen sisälle johtaa kulkuaukko. Tykkiaseman pohjoispuolella on niin ikään betonista rakennettu ampuma-asema/konekivääriasema, joka on kallioon louhittu ja betonilla vuorattu pieni, neliönmuotoinen koppi. Tykki- ja ampuma-asema ovat todennäköisesti II maailman sodan aikaisia.
Huom. Raportissa kohteen 27 koordinaatit. |
| metsakeskus.1000028985 |
91 |
Isosaari 29 |
10002 |
12011 |
13118 |
11006 |
27009 |
391462.00000000 |
6663952.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028985 |
Kohde sijaitsee Isosaaren lounaisosassa. Tykkipatterille a johtava tykkitie on pengerretty tukevasti kivillä. Tie johtaa tykkipatterin a keskelle, kun Isosaaren päätie johtaa
tykkipatterin länsipäähän. Pengertie on todennäköisesti osa varhaisempaa tiestöverkkoa, jolloin se saattaa olla peräisin 1910-luvulta. |
| metsakeskus.1000028986 |
91 |
Isosaari 30 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
391440.00000000 |
6663958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028986 |
Kohde sijaitsee Isosaaren lounaisosassa, saaren halki kulkevan päätien eteläpuolella tiheässä metsikössä. Paikalla on noin 4 x 9 metrin kokoinen betonilaatta, joka voisi olla Mannisen kartan (2000:67) mukaan jompikumpi kivimurskaamon (rakennus 29) lounaispuolella olevista rakennuksista. Kohde lienee joka tapauksessa saaren vanhaan rakennuskantaan kuuluvan rakennuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000028987 |
263 |
Varpaniemi |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
477330.00000000 |
7052638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028987 |
Vuoden 1794 isojakokartalta paikannettu talotontti (Warpanniemi) sijaitsee täysin autioituneena Kilpijärven Varpaniemessä. Paikalla todettiin kaksi halkaisijaltaan noin kolme m ja noin metrin korkuista uuninjäännöstä viiden metrin etäisyydellä toisistaan (koordinaatit N 7052591 E 477303 ja N 7052588 E 477308). Jäännöksissä oli turpeen alla palaneita kiviä, nokimaata ja tiilen tai palaneen saven siruja. Selvää talon perustusta ei näiden ympärillä havaittu, mutta kylläkin joitakin suurempia kiviä, jotka saattavat olla rakennuksen nurkkakiviä. Aivan ilmeisesti ky-seessä on kaksiuunisen talon paikka. Kyseessä on ilmeisesti jo 1800-luvulla autioitunut (tai tuolloin siirretty) talonpaikka, jota myöhempi maankäyttö ei juurikaan ole vaurioittanut.
Näistä runsas 100 m pohjoisluoteeseen, äestetyllä hakkuuaukealla todettiin kaksi selvää, melko ehjää raivausröykkiötä, halkaisijaltaan 3 ja 4 m sekä muutama metsänhoitotöissä hajonnut röykkiö. |
| metsakeskus.1000028988 |
91 |
Isosaari 31 |
10007 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
391286.00000000 |
6663698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028988 |
Kohde sijaitsee Isosaaren lounaisosan kalliolla, tykkipatterin a lounaispuolella käsittäen lähes koko lounaisen saaren niemen. Tykkipatteristossa on kaksi isoa rannikkotykkiä bunkkereidensa päällä sekä kaksi ilmatorjuntapatterin paikkaa myös omien bunkkereidensa päällä. Lisäksi kalliolle on louhittu pitkiä yhdyskäytäviä, betonisia suojahuoneita ja ampuma-asemia. Kivistä on tehty ampumasuojavalleja. Joissakin kivivalleissa on käytetty sementtiä/betonia kivien muurauksessa. Patteristo ja ampuma-asemat lienevät osin viimeisen sodan ajalta, 1930-1940 –luvuilta, osin vasta 1970-luvulta. |
| metsakeskus.1000028989 |
177 |
Lapinniittu 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
358358.00000000 |
6856778.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028989 |
Kohde löytyi inventoinnissa 2.9.2014. Maasto on mäntykangas Lapinniitun itäpuolella. Maaperä hiekkaa. Kyseessä on maljamainen sammaloitunut kuoppa, jonka halkaisija on noin puolitoista metriä ja syvyys noin puoli metriä. Kuoppaa ympäröi valli. Vallissa on noin sentin vahvuinen huuhtoumiskerros. Kuopan pohjalla on sammalen alla noin 40 senttiä likamaata. Mahdollisesti pyyntikuoppa. Vallien huuhtoumiskerroksen perusteella ikä yli sata vuotta.
Kuopan eteläpuolella on useita muita kuoppia ja hiilimiiluja, joiden iäksi on arvoitu alle sata vuotta huuhtoutumiskerroksen puuttumisen perusteella (inventointikertomuksessa Lapinniittu 2-11 muu kulttuuriperintö). |
| metsakeskus.1000028990 |
91 |
Isosaari 32 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
391578.00000000 |
6663880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028990 |
Kohde sijaitsee Isosaaren lounaisosassa olevan suuren tulenjohtotornin eteläpuolella kalliolla. Tulenjohtotorni ja sen ympärille rakennettu käytävistö ja bunkkerit lienevät 1930-1940 –luvulta, mutta betoninen konekivääriasema- ja varastorakennus on rakennustavaltaan vanhempi ja se lienee 1910-luvulta kuuluen saaren vanhempaan rakennuskantaan. Umpinaisen varastorakennuksen pohjoisseinustalla on puolikaaren muotoinen ampumapesäke, todennäköisesti konekivääriä varten. Rakennus on varsin hyvässä kunnossa. Kohde mainitaan K.-E. Löfgrenin inventointiraportissa (kohde Iso 5). |
| metsakeskus.1000028991 |
263 |
Hautajärven ja Niemisjärven rajakivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
472587.00000000 |
7054722.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028991 |
Isojakokartalta (v. 1794) paikannettu rajamerkki sijaitsi Hautajärven ja Niemisjärven kylien rajalla. Isojakokarttaan rajamerkin numero on 5. Vanhan rajamerkin kohdalla kulkee nykyinenkin kiinteistöraja.
Pellon ja ojan väliin jäävällä kapealla maakaistaleella sijaitsee noin 1 x 1 metrin kokoinen kivikasa. Kivikasan korkeus on noin 40 cm ja se tulkittiin laonneeksi ra-jamerkiksi. Kivien pinnassa ei näkynyt hakkauksia, joita todennäköisesti olisi löydettävissä kivien putsaamisen ja kääntämisen jälkeen. |
| metsakeskus.1000028992 |
91 |
Isosaari 33 |
10007 |
12011 |
13115 |
11006 |
27009 |
391596.00000000 |
6663889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028992 |
Kohde sijaitsee Isosaaren lounaisosassa, tykkipatterin a kyljessä, sen itäpuolella. Aluetta hallitsee tulenjohtotorni ja sen alla oleva valtava puolipallonmuotoinen betoni- ja kivibunkkeri. Kalliolla tulenjohtotornin edessä on runsaasti louhittuja käytäviä ja ampuma-asemia, joista jälkimmäiset ovat betonoituja ja ainakin keskellä oleva on myös katettu kivillä ja betonilla. Järjestelmän itäosassa on myös todennäköinen ilmatorjuntapatterin paikka. Puolustusvarustukset lienee rakennettu paikalle 1930-1940 –luvuilla. |
| metsakeskus.1000028993 |
263 |
Hautajärven ja Rytkyn rajakivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
476101.00000000 |
7046883.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028993 |
Vuonna 1794 laaditulta isojakokartalta paikannettu rajamerkki (vanhalla kartalla numero 21) sijaitsi Hautajärven ja Rytkyn kylien rajalla.
Muutaman metrin nykyisen kiinteistörajan etelä-kaakkoispuolelta maastossa havaittiin noin 60 cm korkea ns. viisarikivi. Kivessä ei havaittu haukkauksia. Viisarikiven ympärillä, noin puolen metrin säteellä kivestä, on paksun karike-heinä-sammal kerroksen alla useita kiviä. Viisarikiven ympäriltä ei maastossa kaivettu maata.
Maastossa havaittua viisarikivi tulkittiin vanhaksi kylien rajamerkiksi. |
| metsakeskus.1000028994 |
177 |
Musturinlammi 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
361287.00000000 |
6862380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028994 |
Ruoveden ja Juupajoen välinen kuntarajan taitepiste. Inventoinnissa 2.9.2014 käytiin tarkastamassa rajamerkki. Maasto on moreenimäen lounaisrinne, kuusikkoa. Kyseessä on Ruoveden ja Juupajoen kuntarajan taitepiste, jossa on rajamerkkinä neljän kiven päälle pystytetty pystykivi, joka on kellahtanut vinoon. Pystykivessä eikä rajamerkissä muutenkaan havaittu mitään kaiverruksia. Rajamerkin koko on 1 x 1,5 metriä, korkeus noin metrin. |
| metsakeskus.1000028995 |
91 |
Isosaari 34 |
10007 |
12013 |
13131 |
11006 |
27009 |
391598.00000000 |
6663831.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028995 |
Everstiluutnantti J.L. Rikaman muistoksi pystytetty graniittinen kivipaasi on Isosaaren eteläisen rannan kalliolla. Rikama kehitti merkittävästi Suomen rannikkotykistöä ja hänen tuhkansa on laskettu mereen Isosaaren edustalle. Rikaman muistolaatta kiinnitettiin 19.11.1955. Kenraaliluutnantti E. Järvisen muistolaatta on kiinnitetty samaan kiveen 12.5.1958. Nyt laatoista on jäljellä vain kiveen tasaiseksi hiotut paikat. |
| metsakeskus.1000028996 |
263 |
Laja eller Koskenniemi |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
483093.00000000 |
7052518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028996 |
Vuoden 1780 isojakokartalta paikannettu vanha talotontti sijaitsee Hautajärven Pennalanniemessä. Kohdekartassa näkyvä paikannuspiste on maastotarkastuksen ja niemen topografian perusteella parisen kymmentä metriä liian etelässä. Viidenkymmenen metrin paikannustarkkuudellakin vanha talotontti sijoittuu peltoon, joka inventoinnin aikana oli heinällä, eikä sitä siitä syystä päästy luotettavasti tarkastamaan. Kohde on mahdollinen muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000028997 |
91 |
Isosaari 35 |
10007 |
12011 |
13116 |
11006 |
27009 |
391934.00000000 |
6664188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028997 |
Kohde sijaitsee Isosaaren etelärannan kalliolla ja metsässä. Pitkällä rantakaistalla, osittain tykkipatterin b edustalla on erilaisia puolustusvarustuksia. Läntisimpänä on kivirakkaan tehtyjä vallirakennelmia, ilmeisiä ampumasuojia. Näiden lähellä on mahdollinen tykkilavetti ja sille johtava pengertie ja vähän näistä länteen betonista rakennettu tähystys- tms. huone. Tykkipatterin b länsipään edustalla on poteroita, kivivalleja ja yksi raudasta tehty mahdollinen tykin lavetti. Patterin itäpään edustalla on joitakin ampumakaivantoja, kivivalleja ja poteroita. Kaikkia rakennelmia ei ole mitattu paikalleen. Osa poteroista on tykkipatterin b rajauksen sisäpuolella. Puolustusvarustukset lienevät 1930-1940 –luvuilla rakennettuja. |
| metsakeskus.1000028998 |
91 |
Isosaari 36 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
392290.00000000 |
6664312.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028998 |
Kohde sijaitsee Isosaaren kaakkoisosassa olevan pienen, kallioisen niemen tyvellä olevassa notkossa pienen länteen työntyvän lahden rannalla. Paikalla on jokseenkin selvästi erottuva
rakennuksen kivijalka, jonka seinät ovat osittain kivimuuria, osittain betonia. Myös betonilattiaa on jonkin verran rakennuksen sisällä. Kivijalan reunuksilla kasvaa muutamia isoja koivuja. Kivijalan eteläpuolella on ampuma-asemia ja tykkiasema (Isosaari 37). Kivijalka on identifioitavissa Mannisen kartan (2000:67) perusteella konehuoneen paikaksi, joka kuuluu saaren vanhempaan rakennuskantaan. Sen vieressä on ollut toinenkin rakennus, mutta siitä ei havaittu jälkiä. |
| metsakeskus.1000028999 |
263 |
Mehtola Skatte Hemman |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
479072.00000000 |
7053205.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028999 |
Vuoden 1794 isojakokartalta paikannettu talotontti sijoittuu nykyisten Metsäpellon ja Mehtolan tilojen väliselle pellolle, Metsäjärven kaakkoispuolelle. Vanhan talotontin paikka oli inventoinnin aikaan viljelyksessä, eikä luotettavia havaintoja voitu tehdä. |
| metsakeskus.1000029000 |
167 |
Valliniemi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27008 |
660717.00000000 |
6968065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029000 |
Valliniemessä on ollut Suomen sodan aikaisia varustuksia. Teoksessa Suomen sodan historia 1808–1809 mainitaan rajakapteeni Tiaisen joukkoineen vetäytyneen Kaltimon Valliniemestä marraskuun lopulla vuonna 1808. Vaikka maastoinventoinnin aikana ei saatu varmuutta siihen, liittyvätkö Valliniemessä olevat kuopat (tai osa niistä) Suomen sodan varustuksiin on lähdekirjallisuuden ja alueen topografian perusteella todennäköistä, että näin on.
Valliniemen tyvessä sijaitsevasta moreenivoittoisesta kukkulasta tavattiin 14 erikokoista kuoppaa. Kuoppien koko vaihteli 2 x 1 metristä 3 x 5 metriin, syvyyttä kuopilla oli enimmillään hieman yli metri. Kuoppiin tehtiin kairauksia ja puolessa niistä oli muutaman sentin paksuinen huuhtoumakerros. Osassa kuopissa on pohjalla modernia roskaa. Kuopat sijaitsevat kukkulan rannanpuolella (etelärinteessä). Kukkulan itäosa on tuhoutunut nykyaikaisen maankäytön ja soranoton seurauksena. Valliniemen kukkulalla kasvaa vankkoja mäntyjä ja maanpinnalta sammalta sekä mustikkaa. |
| metsakeskus.1000029001 |
91 |
Isosaari 37 |
10007 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
392289.00000000 |
6664235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029001 |
Kohde sijaitsee Isosaaren kaakkoisosassa olevalla pienellä, kallioisella niemellä. Käytännössä koko niemi on rakennettu täyteen ja siellä on kallioon louhitun betonibunkkerin ja tykkiaseman lisäksi pitkiä kallioon louhittuja ja osittain betonilla katettuja käytäviä ja ampuma-/tähystyspaikkoja sekä kivivalleja ampumasuojina. Molemmat pitkät käytävät johtavat tykkiasemalle. Asema lienee rakennettu 1930-1940 –luvulla. |
| metsakeskus.1000029002 |
562 |
Vatiharju 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
357502.00000000 |
6855216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029002 |
Kohde löytyi inventoinnissa 2.9.2014. Maasto on Vatiharjun loiva etelärinne. Pääpuustona mänty, hiekkamaa. Kyseessä on kaksiosainen kuoppa loivassa rinteessä. Kuopan yläosa on suorakulmainen sammaloitunut, loivapiirteinen kuoppa, kooltaan 3 x 5 metriä, syvyydeltään 0,4 metriä. Kuopasta johtaa kapea oja noin puoli metriä leveän kannaksen läpi alarinteeseen, jossa on pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on noin metrin ja syvyys noin 0,6 metriä. Yläosan isoon kuoppaan tehtiin maakairaus. Siinä on sammalen alla 30 sentin vahvuinen kerros hiiltä ja likamaata. Alaosan kuopassa on likamaata noin 40 senttiä. Alaosan kuopan sisäreunassa kasvavaan mäntyyn tehtiin ikäkairaus. Mänty on 120 vuoden ikäinen. Tervahauta, jonka ikä on yli sata vuotta.
Tervahaudan eteläpuolella on hiilimiilu, ks. alakohde Vatiharju 2. Samalla rinteellä länsipuolella on myös muita hiilimiiluja, joiden iäksi on arveltu alle sata vuotta (Vatiharju 3 ja 4 muu kulttuuriperintökohde), yhteensä noin 80 metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000029003 |
171 |
Iitonen |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
540795.00000000 |
6894774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029003 |
Pyöreähkö, halkaisijaltaan noin kolmemetrinen ja 0,4 m syvä kuoppa, joka tulkittiin hiilihaudaksi. Kuopan kaakkoisreunalla matala, korkeimmillaan 0,2 m korkuinen valli. Kuopan pohjalle tehdystä koekuopasta voimakkaan hiilen ja noen sekaista maata yli 20 cm syvyyteen. |
| metsakeskus.1000029004 |
91 |
Isosaari 38 |
10002 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
392317.00000000 |
6664400.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029004 |
Kohde sijaitsee Isosaaren kaakkoisosassa, koillisesta lounaaseen kulkevan kävelypolun eteläpuolella. Muuri on kaakko-luode –suuntainen ja noin 11 metriä pitkä suuntautuen polulta eteläpuolella olevalle lahdelle. Muurin reunat on koottu suureksi osaksi isoista kivistä ja sisäosaa on täytetty pienillä kivillä. Muuri ei vaikuta liittyvän puolustusvarustuksiin ja onkin todennäköistä, että se on niitä varhaisempi. Mahdollisesti muuri on saarella 1700-1800 –luvuilla asuneiden kalastajien rakentama. |
| metsakeskus.1000029005 |
576 |
Miilukaski 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
399575.00000000 |
6804727.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029005 |
Kohde näkyi laserkeilausaineiston vinovalovarjokuvassa ja käytiin sen perusteella tarkastamassa inventoinnissa 10.9.2014. Miilukaski -nimisen ison mäen lakialue, jolla on paikoin kalliopaljastumia. Maaperä on melko kivinen. Puustona kuusitaimikko ja sen yläpuolella lehtipuita. Saniaisia on paikoitellen tiheänä ja runsaana kasvustona. Kyseessä on pahoin hajonnut hiilimiilukumpare. Kohde on kärsinyt vaurioita metsän uudistukseen
liittyneessä maan muokkauksessa. Kumpareen kohdalla hiiltä näkyy runsaasti rikkoutuneessa maaperässä. Miilukumpareen halkaisija on kymmenen metriä ja korkeus noin puoli metriä. Kohde erottuu kauemmas hyvin heikosti, sillä se on tiheän saniaiskasvillisuuden alla. Ikää lienee yli sata vuotta. Mäen kaakkoisreunalla on toinen miilu, Miilukaski 2. |
| metsakeskus.1000029006 |
91 |
Isosaari 39 |
10007 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
392301.00000000 |
6664520.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029006 |
Kohde sijaitsee vanhan miina-aseman eteläpuolella kalliolla. Paikalla on kaksi rannikkotykin asemaa. Kallioon on ilmeisesti louhittu bunkkerit tykkejä varten. Tykkiasemat rakennettiin vuosina 1941-1945 ja tällöin ilmeisesti purettiin toinen miina-aseman (Isosaari 4) kahdesta kasematista. |
| metsakeskus.1000029007 |
576 |
Miilukaski 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
399816.00000000 |
6804515.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029007 |
Kohde näkyy laserkeilausaineston vinovalovarjokuvassa ja käytiin sen perusteella tarkastamassa inventoinnissa 10.9.2014. Maasto on Miilukaski -nimisen laajan mäen kaakkoisrinteen juuri, avohakkuualue, joka on juuri muokattu. Kyseessä on hiilimiilukumpare, jonka halkaisija on kymmenen metriä ja korkeus noin puoli metriä -
metrin. Miilukumpare on maanmuokkauksessa pahoin rikkoutunut, mutta sen muoto on edelleen erotettavissa. Miilukumpareen alueella on runsaasti hiiltä näkyvissä rikkoutuneessa maanpinnassa. Ikä luultavasti yli sata vuotta. Mäen laella on toinen miilu, Miilukaski 1. |
| metsakeskus.1000029008 |
171 |
Iitonen W |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
540692.00000000 |
6894926.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029008 |
Iitosen ja Kolpan välisellä kannaksella aivan Mikonkoskentien koillispuolella on kolme romahtanutta uunia tai liettä (halkaisija 1,2-1,6 m, korkeus 0,6-0,9 m). Eteläisimmän lieden sivuitse, Mikonkoskentien suuntaisesti kulkee mahdollinen seinälinja, jonka kaakkoispäässä on noin 2 x 1,4 metrin kokoinen kellarikuoppa. Viimeksi mainitut ovat todennäköisesti rakennuksen perustusta, joka on osin hajonnut tien rakentamisen yhteydessä.
Jäänteistä hahmotettavissa noin 7 x 5 metrin kokoinen, kaakko-luode suuntainen rakennuksen perusta, jonka kaakkoispäässä on kellarikuoppa ja luoteispäässä romahtanut liesi. Lieden kohdalle tehdystä koekuopasta havaittiin maata, hieman hiiltä, kiviä sekä palanutta savea - huomattavaa on, ettei koekuopasta tavattu tiilen kappaleita. Kahden muun mahdollisen lieden tai uunin ympärillä ei havaittu rakennuksen perustuksia. Niiden havainnointia haittasi laonnut kasvillisuus sekä harvennushakkuiden risut ja rangat.
Mikonkoskentien koillispuolella on myös 17 kiviröykkiötä. Tien länsi-eteläpuolella havaittiin lisäksi13 röykkiötä kahdessa ryhmässä ja ilmeisesti useasta röykkiöstä muodostunut, noin 15 metriä pitkä ”röykkiöaita”. Röykkiöiden koko vaihtelee noin 0,6 x 0,6 ja 1,4 x 1,4 metrin välillä. Osa röykkiöistä on noin 40 cm korkeita - korkeimmat röykkiöt puolestaan ovat noin metrin korkuisia. Röykkiöitä ei puhdistettu niitä peittäneestä kasvillisuudesta. Havaitut röykkiöt tulkittiin pellonraivausröykkiöiksi, jotka liittyvät mitä ilmeisimmin paikalla olevan talon jäännöksiin.
Peruskartassa vuodelta 1973 ja taloudellisessa kartassa vuodelta 1944 alueelle ei ole merkitty asutusta. Vuoden 1854 pitäjänkartalle Juhanalan alueelle on merkitty yksi rakennus, joka sijoittuu nykyisen kartanon länsipuolella sijaitsevan pellon pohjoisosaan. Vuosina 1777-79 laaditussa ns. Sprengtportenin kartastossa jäännösten kohdalla ei ole ollut asutusta, vain tie. Alueen isojakokarttoja ei inventoinnissa tarkastettu.
Karttojen perusteella voi olettaa, että havaitut jäännökset ovat verrattain lyhytikäisen yksittäistalon tai torpan jäljiltä, joka on ollut asuttuna pitäjänkartan ja taloudellisen kartan laatimisen välisenä aikana (1854–1944). Lieteen/uuniin tehdystä koekuopasta ei kuitenkaan havaittu 1800- ja 1900-luvun taitteen taloille tyypillistä löytöaineistoa, kuten tiiltä, lasia tai rautanauloja. Tämän perusteella talon jäännöstä voi toisaalta pitää 1700-luvun alkupuoliskolle ajoittuvana. Yhden koekuopan perusteella ei kuitenkaan voi tehdä lopullisia päätelmiä kohteen iästä.
Muinaisjäännösrajaus perustuu maastossa havaittuihin rakenteisiin. |
| metsakeskus.1000029009 |
91 |
Isosaari 40 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
392154.00000000 |
6664566.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029009 |
Isosaaren päätien ja itäisen tykkitien haaran risteyksen pohjoispuolella olevalla alueella
on Mannisen (2000:67) kartan mukaan ollut kolme varuskuntarakennusta. Alue on nyt golf-kentän vieressä olevaa vatukkoa, ja siellä on tunnustelemalla erotettavissa betonilaattoja ja kiviä, mutta rakennusten muotoa ei pysty hahmottamaan kasvillisuuden takia. Alueella on voinut hyvinkin säilyä Isosaaren vanhaan varuskuntaan kuuluneiden rakennusten pohjia ja muuta aineistoa. Betonikasematti on säilynyt (Isosaari 3 alueen pohjoislaidalla). |
| metsakeskus.1000029010 |
91 |
Isosaari 41 |
10007 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
392558.00000000 |
6664524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029010 |
Tykkiasema sijaitsee Isosaaren koillisosassa olevan Peninniemen tyvessä, valonheitinaseman (Isosaari 5) eteläpuolella olevalla kalliolla. Paikalla on kallioon louhittu ja kivenlohkaresementillä naamioitu ilmatorjuntatykin bunkkeri. Tykille on pyöreä aukko rakenteen kaakkoissivulla. Tykkiasema lienee 1930-1940 –luvulta. Tykkiaseman lounaispuolella on betoniseinän fragmentti, joka saattaa liittyä johonkin lähialueen kohteisiin. |
| metsakeskus.1000029011 |
576 |
Karttavuori 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
391808.00000000 |
6814670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029011 |
Padasjoen, Kangasalan ja Kuhmoisten kuntarajan liitos- ja taitekohta käytiin tarkastamassa inventoinnin yhteydessä 10.9.2014 oletuksella, että siellä voisi olla vanha rajamerkki. Kyseessä on Karttavuoren lakialue, josta on hyvät näkymät joka suuntaan. Rajapyykki on Kangasalan, Padasjoen ja Kuhmoisten rajalla. Lisäksi Padasjoen raja taittuu ko. kohdassa sekä lounaaseen että itään. Rajamerkki on rakennettu pyöreäksi kivilatomukseksi, joka on noin puoli metriä korkea ja metrin halkaisijaltaan. Sen päälle on asetettu pystykivi, joka kohoaa noin metrin korkeuteen. Pystykiveen on kaiverrettu vuosiluku 1799 ja sen yläpuolelle isoin kirjaimin E I : C HM. Vanha pitäjien välinen rajamerkki. Karttanimet Karttavuori ja sen eteläpuolella oleva Pyykinmaa viitannevat siihen, että kyseessä on vanha rajapaikka historialliselta ajalta, ehkä jopa keskiajalta. |
| metsakeskus.1000029012 |
91 |
Isosaari 42 |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
392579.00000000 |
6664588.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029012 |
Kohde sijaitsee Isosaaren koillisosassa olevalla Peninniemellä, sen luoteisrannan tuntumassa. Paikalla on rakennuksenpohja, josta on jäljellä noin metrin korkea betonijalusta ja sen ympärillä betonianturapylväitä, joiden varassa rakennus on ollut. Jalusta lienee kannatellut jotain painavaa sisällä ollutta rakennetta. Betonianturoissa on harjaterästä ja maassa on tiiliä. Rakennus esiintyy vuoden 1949 peruskartalla, muttei enää vuoden 1974 peruskartalla, joten se lienee purettu tällä välillä. |
| metsakeskus.1000029013 |
91 |
Isosaari 43 |
10007 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
392637.00000000 |
6664622.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029013 |
Neljän ilmatorjuntapatterin tykkiasema Isosaaren koillisosassa sijaitsevalla Peninniemellä, kallioalueella. Kallioon on louhittu ja valettu betonista bunkkerit kullekin it-patterille. Muissa pattereissa on pyöreä tai kulmikas aukko betonikannessa ilmatorjuntatykille, mutta järjestyksessä toisessa patterissa lounaasta lähtien on kolme aukkoa tykeille ja lisäksi bunkkerin itälaidalla tähystysaukossa on piirretty suuntimakehä. Yhden aukon päällä on teräskansi. Yhden bunkkerin suuaukolla lukee ”Meripatteri 1944”. |
| metsakeskus.1000029014 |
263 |
Erckilä |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
481856.00000000 |
7052487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029014 |
Vuosien 1794 isojakokartoilta paikannetut kaksi taloa Erkcilä ja Mattila sijaitsevat Hautajärven Kotiniemen eteläkärjen keskiosassa, mökkitien eteläpuolella. Talot ovat isojakokartan perusteella sijainneet noin 70 metrin etäisyydellä toisistaan. Nykyisin paikalla on viljelyksessä oleva pelto. Molempia talotontteja on syytä pitää mahdollisina muinaisjäännöksinä. |
| metsakeskus.1000029015 |
16 |
Valkeistenkärki 2 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
422736.00000000 |
6786766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029015 |
Kohde löytyi inventoinnissa 11.9.2014. Maasto on vanha kuusimetsä, aluskasvillisuutena sammal ja käenkaali. Kyseessä on suorakulmainen sammalen peittämä kiviröykkiö, kooltaan 1,5 x 2 metriä, korkeudeltaan 0,3 metriä. Poistettu hieman sammalta kivien päältä, mistä näkyi, että röykkiö on maansekainen. Palaneita kiviä ei näkynyt eikä hiiltäkään. Röykkiötä ei tutkittu tämän enempää. Kohteesta muutamia kymmeniä metrejä pohjoiseen on muutaman ison maakiven päälle kasattu muutamia kiviä. Tämä viittaisi siihen, että aluetta on joskus kaskettu tai muutoin raivattu. Luultavimmin kaskiröykkiö. Kohteen vieressä on nauriskuopan jäännös (Valkeistenkärki 1), ks. alakohde. Vuoden 1965 peruskartassa paikalla on kuusimetsää. |
| metsakeskus.1000029016 |
91 |
Isosaari 44 |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
392761.00000000 |
6664752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029016 |
Kohde sijaitsee Isosaaren koillisella Peninniemellä vanhan mittauspaviljongin (Isosaari 6) pohjoispuolella. Paikalla on iso rannan suuntainen betonilaatta, mitoiltaan 8 x 15 metriä, vain muutaman metrin päästä mittauspaviljongista. Betonissa näkyy jonkin verran harjaterästä ja laatan ympärillä maassa on tiiliä. Betonilaatan ja mittauspaviljongin itäpuolella on korroosioaseman kaksi rakennusta. Rakennuksenpohja esiintyy vuoden 1949 peruskartalla, mutta vuoden 1974 peruskartalla sitä ei enää ole. K.-E. Löfgren mainitsee
vuoden 1972 inventointikertomuksessa vuonna 1935 valmistuneen torpedokoeaseman betonisen rakennuksen näillä main (kohde I5), kyse on samasta rakennuksesta. Torpedokoeasema siirrettiin Helsingin Laivastoasemalle Upinniemeen vuonna 1956. |
| metsakeskus.1000029017 |
91 |
Isosaari 45 |
10007 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
392826.00000000 |
6664835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029017 |
Tykkipatteristo sijaitsee Isosaaren koillisosassa olevan Peninniemen koilliskärjessä. Alueella on kallioon louhittuja bunkkereita ja kaivantoja sekä kaksi betonista konekiväärin tms. jalustaa. Alueen keskellä on myös vanhempaa puolustusvarustuskantaa edustava mittaustorni (Isosaari 7). Osa kaivannoista on täytetty murskeella. Erityisesti koillispään kaivannot on tehty huolella ja seinämistä on tehty suorat betonikivetyksen avulla ja niissä on jopa ampumatuki. Tykkiasema lienee rakennettu 1930-1940 –luvulla. |
| metsakeskus.1000029018 |
91 |
Isosaari 46 |
10007 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
391358.00000000 |
6664285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029018 |
Keskellä metsää sijaitseva rannikkotykkiasema, jota varten on rakennettu iso bunkkeri. Kohde lienee 1930-1940 –luvulta. Betonisen bunkkerin päälle on valettu vielä korkeampi pieni ”kupoli”, jonka päällä tykkitorni on. |
| metsakeskus.1000029019 |
91 |
Isosaari 47 |
10007 |
12011 |
13118 |
11006 |
27009 |
391504.00000000 |
6664098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029019 |
Vuoden 1949 peruskartalla erottuvat kaikki Isosaaren raiteet. Yksi näistä kulkee keskiosan
tykkipatterille (Isosaari 46) pengertä pitkin, Oletettavasti kohteen Isosaari 18 poterot ovat olleet tämän raiteen länsipuolella. Enää raiteista ei ole jälkiä, mutta penger on varsin selvä. Se on ilmeisesti luontainen vanha rantavalli, mutta ehkä osin muokattu jyrkemmäksi. Löfgrenin vuoden 1972 inventointikertomuksessa mainitaan tällä kohdalla mukulakivillä peitetty tie joka johtaa laiturilta pattereille (kohde E7). Kartan perusteella Löfgren tarkoittaa juuri metsän keskelle tykkipatterille kääntyvää tietä. Nyt mukulakiveystä ei havaittu tällä tieosuudella, mutta mahdollisesti sitä on säilynyt edelleen hiekkapinnan alla.
Kulkuväylän pohjoisosa sisältyy kohteeseen Isosaari 18. |
| metsakeskus.1000029020 |
91 |
Isosaari 48 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
392455.00000000 |
6664585.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029020 |
Vuoden 1780 karttaan ja myös vuoden 1872 Senaatin karttaan on merkitty asutusta Peninniemen länsipuolella olevan niemen tyveen. Inventointiajankohtana alue kasvoi korkeaa ruohikkoa ja muuta kasvillisuutta, joten havaintojen teko liittyen mahdollisiin rakenteisiin oli mahdotonta.
Alue on rajattu historiallisten karttamerkintöjen pohjalta. Huom. raportissa 2015 virheellinen P-koordinaatti. |
| metsakeskus.1000029022 |
263 |
Mattila |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
481881.00000000 |
7052421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029022 |
Vuosien 1794 isojakokartoilta paikannetut kaksi taloa Erkcilä ja Mattila sijaitsevat Hautajärven Kotiniemen eteläkärjen keskiosassa, mökkitien eteläpuolella. Talot ovat isojakokartan perusteella sijainneet noin 70 metrin etäisyydellä toisistaan. Nykyisin paikalla on viljelyksessä oleva pelto. |
| metsakeskus.1000029023 |
263 |
Harjula |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
470433.00000000 |
7051276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029023 |
Vuoden 1794 isojakokartalta paikannettu talotontti sijaitsee Kalliojärven pohjois-puolella. Vanha talotontti sijoittuu nykyisten peltojen alueelle, jotka inventoinnin ai-kaan olivat viljelyksessä. |
| metsakeskus.1000029024 |
263 |
Savikaarre |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
476184.00000000 |
7046924.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029024 |
Vanha talotontti paikannettiin vuoden 1794 isojakokartan avulla ja se sijoittuu nykyisen Savikaarteen tilan ja Toiviaisjärven väliselle pellolle. Pelto oli inventoinnin aikana viljelyksessä, eikä siten inventoitavissa luotettavasti. |
| metsakeskus.1000029025 |
263 |
Kiuru |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
483161.00000000 |
7052752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029025 |
Vuoden 1780 isojakokartalta paikannettu talotontti sijaitsee nykyisen Lappalan talon kohdalla. Paikka on välttynyt suuri mittakaavaiselta maankäytöltä ja on osin säilyttänyt alkuperäisen luonteensa. |
| metsakeskus.1000029026 |
263 |
Karanga Krono Hemman |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
472483.00000000 |
7054273.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029026 |
Vanha talotontti paikannettiin vuoden 1794 isojakokartan perusteella. Talotontti sijoittuu nykyisen Ranta-Karankan tilan pihapiiriin. Alkuperäisen luonteensa säilyttänyt vanhan talotontin alue on muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000029027 |
263 |
Hyvärilä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
480211.00000000 |
7050459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029027 |
Vanha Hyvärilän talotontti sijaitsee nykyisen Nurmelan tilan pihapiirissä. Vuoden 1794 isojakokartan perusteella paikannettu vanha talotontti sijoittuu alkuperäisen, maatalousvaltaisen luonteensa ympäristöön. |
| metsakeskus.1000029028 |
263 |
Soldate torp |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
480034.00000000 |
7050716.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029028 |
Vuoden 1794 isojakokartalta paikannettu sotilastorppa (soldate torp) sijoittuu nykyiseen peltoon, Rapakkojoen itäpuolelle. Pelto oli viljelyksessä inventoinnin aikana, eikä siltä näin ollen pystytty tekemään havaintoja. Torpan perustamisajankohdasta ei ole varmuutta. |
| metsakeskus.1000029029 |
263 |
Tupaharju Gammla Torpare |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
478537.00000000 |
7052486.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029029 |
Vuoden 1794 isojakokartalta paikannettu Tupaharjun torppa (Tupaharju gammal torpare) sijoittuu nykyisen Harjun tilakeskuksen pihan itälaitaan. Paikka on siis edelleen maatalousvaltaisessa käytössä. |
| metsakeskus.1000029030 |
263 |
Jakola (Jaakkola) |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
480338.00000000 |
7052799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029030 |
Jakolan vanha talotontti sijaitsee nykyisen Jaakkolan tilakeskuksen pihan itälaidalla. Vuoden 1794 isojakokartalta paikannetun vanhan talotontin paikka on muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000029031 |
263 |
Rantanen |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
471067.00000000 |
7050857.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029031 |
Isojakokartalta (v. 1794) paikannettu vanha talotontti sijoittuu autiotalon heinittyneeseen pihapiiriin. Nykyiseen peruskarttaan paikalle on merkattu vain yksi kylmillään oleva rakennus, kun vuoden 1991 peruskartassa paikalla on päärakennus ja kolme talousrakennusta. |
| metsakeskus.1000029032 |
263 |
Mäkelä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
471004.00000000 |
7050983.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029032 |
Mäkelän vanha talotontti paikantuu (v. 1794 isojakokartan mukaan) nykyisen Mäkelän tilakeskuksen kohdalle, päärakennuksen ja talousrakennusten väliin. Maatalousvaltaisen elinkeinonsa säilyttänyt vanha talotontin paikka on muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000029033 |
263 |
Pietilä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
470338.00000000 |
7051258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029033 |
Vuoden 1794 isojakokartalta paikannettu talotontti sijaitsee nykyisen Holman tilan kohdalla. Paikka on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja on edelleen maatalousvaltaisessa käytössä. |
| metsakeskus.1000029034 |
620 |
Pyssylampi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
539873.00000000 |
7193413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029034 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.7.2014. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, leveän ja jyrkän hiekkamuodostuman päällä. Metsä on noin 70-vuotiasta mäntymetsää. Kohde käsittää 8 pyyntikuoppaa jyrkän rinteen laidalla ja yläpuolisella tasanteella. Kuopat ovat
halkaisijaltaan noin 2-3m. Rinteen laidalla olevat kuopat ovat selkeämpiä ja isompia kuin muut ja niissä on selkeä valli ympärillä. Muut kuopat ovat loivempia ja vaikeammin erotettavissa. Yhden kuopan sisällä on noin 80-vuotiaan männyn pitkälle lahonnut kanto. Kohde rajautuu noin 250m x 100m kokoiselle itä-länsisuuntaiselle alueelle rinteen harjalle tasaiseen mutta kumpuilevaan kangasmaastoon. Inventointikertomuksessa ei ole koordinaattitietoa erillisille kuopille, mutta ne on merkitty karttaliitteeseen.
Samalla alueella on muitakin pyyntikuopparyhmiä, noin 200 metriä lounaaseen Pyssylampi 3 ja 400 metriä Pyssylampi NW. |
| metsakeskus.1000029035 |
263 |
Jussila |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
470542.00000000 |
7051165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029035 |
Vuoden 1794 isojakokartalta paikannettu talotontti sijaitsee nykyisen Ylä-Jussilan tilan pihan etelälaidassa. Paikka on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja on edelleen maatalousvaltaisessa käytössä. |
| metsakeskus.1000029036 |
263 |
Toivola |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
475477.00000000 |
7047131.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029036 |
Vanha Toivolan talotontti (paikannettu vuoden 1794 isojakokartalta) sijaitsee nykyisen Ylä-Karvolan tilan pihapiirissä, Toiviaisjärven länsilaidalla. Paikka on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa. |
| metsakeskus.1000029037 |
263 |
Pietilä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
476091.00000000 |
7047739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029037 |
Vanha Toivolan talotontti (paikannettu vuoden 1794 isojakokartalta) sijaitsee nykyisen Ylä-Karvolan tilan pihapiirissä, Toiviaisjärven länsilaidalla. Paikka on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa. |
| metsakeskus.1000029038 |
620 |
Pyssylampi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
539743.00000000 |
7193228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029038 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.7.2014. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, leveän ja jyrkän hiekkamuodostuman päällä. Metsä on noin 70-vuotiasta mäntymetsää. Kolme pyyntikuoppaa luode-kaakkosuuntaisessa ketjussa hiekkakankaan tasaisella laella. Kuopat ovat matalia ja loivia, halkaisijaltaan noin 2m. Inventointikertomuksessa ei ole koordinaattitietoa erillisille pyyntikuopille, mutta ne on merkitty karttaliitteeseen.
Samalla alueella sijaitsee muitakin pyyntikuopparyhmiä, Pyssylampi NW noin 200 metriä etelään ja Pyssylampi 2 noin 200 metriä koilliseen. |
| metsakeskus.1000029039 |
263 |
Aittojärvi |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
469193.00000000 |
7061066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029039 |
Vuoden 1847 pitäjänkartalta paikannettu Aittojärven talotontti sijoittuu nykyisen tilakeskuksen pihapiirin itälaidalle. Vanhan talotontin alue on säilyttänyt maatalousvaltaisen elinkeinonsa. |
| metsakeskus.1000029040 |
620 |
Upokas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
539405.00000000 |
7193239.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029040 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.7.2014. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, Upokkaan lammen luoteispuoleisella kankaalla. Metsä on noin 70-vuotiasta mäntymetsää. Kohde käsittää neljä pyyntikuoppaa luode-kaakko -suuntaisessa ketjussa lammen luoteispuolella. Kuopat ovat noin 2m halkaisijaltaan ja noin 0,5m syviä. Kuopat sijaitsevat noin 70m pitkänä luode-kaakko -suuntaisena ketjuna tasaisin välimatkoin. Inventointikertomuksessa ei ole koordinaattitietoa erillisille kuopille, mutta ne on merkitty karttaliitteeseen.
Upokas-lammen itäpuolella on lisää pyyntikuopparyhmiä (Pyssylampi NW, Pyssylampi 2-3). |
| metsakeskus.1000029041 |
263 |
Torppa |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
469513.00000000 |
7061342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029041 |
Pitäjänkartalta (v. 1847) paikannettu torppa sijaitsee Aittojärven pohjoispuolella. Torpan paikka sijaitsee nykyisen kesäasunnon pohjoispuolella. Vanhan kartan avulla paikannetun torpan paikan kohdalla maastossa havaittiin pyöreähkö (halkaisija noin 1,5 m, korkeus 60 cm) kiviröykkiö. Kyseessä on todennäköisesti pellon raivauksessa syntynyt röykkiö. |
| metsakeskus.1000029042 |
263 |
Auhtola |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
469801.00000000 |
7060964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029042 |
Vuoden 1847 pitäjänkartalta paikannettu Auhtolan talotontti sijaitsee nykyisen Auhtolan talon kohdalla. Maatalousvaltaisen elinkeinonsa säilyttänyt kohde on muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000029043 |
263 |
Aittomäki |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
469881.00000000 |
7060870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029043 |
Vuoden 1847 pitäjänkartalta paikannettu Aittomäen talotontti sijaitsee nykyisen Aittomäen tilan pihapiirissä. Maatalousvaltaisen elinkeinonsa säilyttänyt kohde on muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000029044 |
263 |
Saukkoniemi |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
469241.00000000 |
7057725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029044 |
Vanha talotontti paikannettiin vuoden 1847 pitäjänkartan avulla ja se sijoittuu autiotilan kohdalle. Autiotilan pihapiirin rakennukset ovat vielä pystyssä ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa. |
| metsakeskus.1000029045 |
263 |
Vaaksjärvi |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
469001.00000000 |
7058127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029045 |
Vanha talontontti (paikannettu vuoden 1847 pitäjänkartasta) sijaitsee Yläpihan tilan pihapiirin kaakkoisosaan. Maatalousvaltaisen elinkeinon säilyttänyt vanha talotontti on muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000029046 |
263 |
Kerälä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
472564.00000000 |
7054985.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029046 |
Vanha talotontti paikannettiin vuoden 1847 pitäjänkartalta. Nykyisen Kerälän talon pihapiiriin paikantuva vanha talotontti sijaitsee vanhan luonteensa säilyttäneellä alueella ja on muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000029047 |
263 |
Hutila |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
470326.00000000 |
7050342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029047 |
Vuoden 1847 pitäjänkartalta paikannettu talotontti sijoittuu Vanhapihan talon kohdalle. Alkuperäisen luonteensa säilyttänyt kohde on muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000029048 |
263 |
Wäistilä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
470848.00000000 |
7050502.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029048 |
Vanha talotontti (paikannettu vuoden 1847 pitäjänkartalta) sijaitsee Salmelan tilakeskuksen pihapiirin koillislaidalla. Vanhan talotontin alue on säilyttänyt maatalousvaltaisen ympäristönsä ja se on muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000029049 |
263 |
Knuutila |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
470057.00000000 |
7050019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029049 |
Pitäjänkartalta (v. 1847) paikannetut kaksi Knuutilan talotonttia sijaitsevat nykyisen Järventauksentien etelä- ja pohjoispuolella. Pohjoisempi sijoittuu Knuutilan tilakeskuksen etelälaidalla ja eteläisempi Kalliopellon tilakeskuksen pohjoisosaan. Molempien kohteiden alueella on säilynyt niiden maatalousvaltainen elinkeino -molemmat kohteet ovat muita kulttuuriperintökohteita. |
| metsakeskus.1000029051 |
263 |
Knuutila (Kalliopelto) |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
470057.00000000 |
7050019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029051 |
Pitäjänkartalta (v. 1847) paikannetut kaksi Knuutilan talotonttia sijaitsevat nykyisen Järventauksentien etelä- ja pohjoispuolella. Pohjoisempi sijoittuu Knuutilan tilakeskuksen etelälaidalla ja eteläisempi Kalliopellon tilakeskuksen pohjoisosaan. Molempien kohteiden alueella on säilynyt niiden maatalousvaltainen elinkeino. |
| metsakeskus.1000029053 |
889 |
Iso Palovaara 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
513373.00000000 |
7216268.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029053 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 8.8.2014 ja se havaittiin ilman ennakkotietoja. Kohde käsittää soikean matalan painanteen hiekkamaassa suon reunalla. Mitoiltaan painanne on noin 5m x 5,5m, syvyydeltään noin 0,5m. Painanne sijaitsee poikittain suon reunaan nähden. Rakenteen pohjaan tehdyssä koepistossa havaittiin paksu ja selkeä huuhtoutumiskerros. Iso Palovaaran etelärinteellä on muitakin kivikautisia kohteita. |
| metsakeskus.1000029054 |
620 |
Pieni Purtilolampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533743.00000000 |
7160535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029054 |
Kohde löydettiin inventoinnissa 4.6.2014. Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenirinteellä. Kohteen kaakkoispuolella on korkeampi kumpuileva moreenikukkula, josta laskee luoteeseen muutamia kapeita niemiä. Selkein niemi on leveydeltään noin parikymmentä metriä ja kohde havaittiin sen alaosan keskivaiheelta. Lähiympäristö on hakattu avoimeksi ja maassa on äestysurat. Ylempänä kukkulalla metsä on mäntykangasta. Äestysurista tavattiin noin kymmenen metrin matkalta kvartsi-iskoksia. Alueelta ei havaittu kuoppia, painanteita, röykkiöitä tai muita maarakenteita. Kohde rajautuu noin 25m x 20m kokoiselle alueelle niemen keskiosaan. Kivikautisten rannankorkeuksien perusteella kohde on sijainnut
Litorinameren rannalla ja sijoittuu siksi keskiselle-myöhäiselle kivikaudelle. |
| metsakeskus.1000029057 |
889 |
Utosjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509124.00000000 |
7189462.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029057 |
Kohde löydettiin inventoinnissa 1.7.2014. Kohde sijaitsee hiekkaisen moreenirinteen alaosassa, Utosjoen rantakosteikon törmällä. Rinteen alaosassa, ennen kosteaa maata on selkeä tasainen terassi jonka kohdalta aurausurista kohde havaittiin. Alue on hakattu paljaaksi ja aurattu. Ympäröivä metsä on mäntykangasta. Tasaiselta terassilta löytyy yleisesti kvartsi-iskoksia noin 15m x 5m kokoiselta alueelta. Muutamat kvartseista tunnistettiin kaapimiksi. Alueella ei ole kuoppia, painanteita, röykkiöitä tai muita selkeitä
rakenteita. Alueen maaperässä ei myöskään ole havaittavissa mitään erityistä. Kohde rajautuu noin 25m x 15m kokoiselle tasaiselle terassille rinteen ja kosteikon väliin. Noin 200m luoteeseen sijaitsee Muinaisjäännösrekisterissä oleva tunnistamaton kuoppajäännös Uunivaara kaakko 1000011972. |
| metsakeskus.1000029059 |
620 |
Koukkariaho 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
510903.00000000 |
7184189.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029059 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 8.7.2014 ja se havaittiin SutiGIS -tietokannasta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. Kohde käsittää viisi pyyntikuoppaa. Muodoltaan kohteet ovat pyöreähköjä tai soikeita kuoppia, mitoiltaan noin 1,5 x 2m, syvyydeltään noin 0,5m. Kuoppien pohjassa havaittiin tarkastuspistossa huuhtoutumiskerros. Kuopat sijaitsevat noin 40m pitkässä lounas-kaakko -suuntaisessa ketjussa tien pohjoispuolella, noin 80m etäisyydellä järvestä. Inventointikertomuksessa ei ole annettu yksittäisten kuoppien koordinaatteja, mutta ne on merkitty karttaliitteeseen. |
| metsakeskus.1000029060 |
620 |
Pitkänperänsuo 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
527214.00000000 |
7164287.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029060 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 23.7.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisella kapeahkolla soiden välisellä hiekkakankaalla erityisen tasaisella kohdalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Kohde käsittää 9 pyyntikuoppaa löyhässä jonossa. Luoteiskärjessä on harvakseltaan neljä kuoppaa,
keskellä on toiset neljä hyvin lähellä toisiaan ja kaakkoiskärjessä vielä yksi.
Muodoltaan kuopat ovat pyöreähköjä tai soikeita, mitoiltaan ne ovat noin 1,5m x 2m, syvyydeltään noin 0,5m. Osa kuopista on kohtuullisen jyrkkäreunaisia. Kuoppien pohjaan tehdyissä tarkastuspistoissa havaittiin huuhtoutumiskerros. Kuopat vastaavat rakenteeltaan lähilampien rannassa sijaitsevia muita Muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä pyyntikuoppia (Paakanajärvi N 620010040). Pyyntikuopat sijaitsevat noin 200m pitkällä ja 25m leveällä luode-kaakkosuuntaisella kaistaleella. Kahden läntisimmän kuopan välistä kulkee käytössä oleva metsätie ja kuopat sijaitsevat lähellä tien reunaa. Inventointikertomuksessa ei ole koordinaattitietoa yksittäisille kuopille, mutta ne on merkitty karttaliitteeseen. |
| metsakeskus.1000029061 |
620 |
Ilmolanlehto 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
539216.00000000 |
7209037.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029061 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 5.8.2014 ja se havaittiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee lammen länsirannalla, rantatörmällä, hiekkakankaan reunalla. Metsä on vanhaa
mäntyvaltaista rantametsää, vierestä alkaa hakkuuaukio. Kohde käsittää yhden yksittäisen pyyntikuopan. Kuoppa on mitoiltaan noin 2m x 3m, syvyydeltään noin 0,7m ja muodoltaan soikea. Reunat ovat kohtuullisen jyrkät ja pohjalla on havaittavissa huuhtoutumiskerrosta. Kuoppa sijaitsee rantatörmän reunalla, rannan suuntaisesti. Kuopan reunat ovat hieman valuneet keskelle. |
| metsakeskus.1000029062 |
620 |
Jokilammit 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
544823.00000000 |
7185855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029062 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 28.8.2014 ja se havaittiin ilman ennakkotietoja. Pyyntikuoppa sijaitsee kapealla lampien välisellä kannaksella, lähes keskellä sen matalimmalla ja kapeimmalla kohdalla. Metsä on vanhaa mäntymetsää. Kohde käsittää 2,5m x 1,5m kokoisen noin 0,5m syvän kuopan kapean kannaksen keskiosassa. Kuoppa on
muodoltaan soikea ja laakea ja sijaitsee kannaksen lähes alimmassa ja kapeimmassa kohdassa. Kuopan pohjaan tehdyssä tarkastuspistossa havaittiin selkeä huuhtoutumiskerros. Pyyntikuopan vierestä kulkee UKK-polku. |
| metsakeskus.1000029063 |
620 |
Kaasinvaara 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
547532.00000000 |
7226966.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029063 |
Kohde tarkastettiin 9.7.2014 ja se havaittiin vanhasta metsätalouskartasta. Kohde sijaitsee Pikku Äikän etelärinteellä. Maaperä on moreenia, metsä on vanhaa mäntyvaltaista sekametsää. Kohde käsittää asuintilan jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen, saunan ja kolmannen rakennuksen jäännökset sekä kellari. Lisäksi paikalla on muutamia röykkiöitä.
Päärakennuksen jäännös on mitoiltaan noin 5m x 7m. Jäljellä on luonnonkivinen kivijalka tai multapenkki. Luonnonkivinen liesi sijaitsee rakenteen pohjoisreunalla. Sisäosa on kaivettu osittain maanpinnan alapuolelle. Saunasta on jäljellä noin 2,5m x 2m kokoinen, korkeudeltaan noin 0,5m oleva ovaali kiuas joka koostuu pienistä luonnonkivistä. Kolmannesta rakennuksesta on jäljellä noin 4,5m x 5m kokoinen multapenkki. Sisäosa on kaivettu maanpinnan alapuolelle. Kyseessä on mahdollisesti navetan jäännös. Kellari on mitoiltaan 2,5m x 1,5m oleva 0,5m syvä kuoppa. Kohde rajautuu noin 60m x 60m kokoiselle alueelle rakenteiden yhteyteen. Kyseessä on asuintilan jäännös joka on hylätty viimeistään 1800-luvulla. Vuoden 1939 metsätalouskarttaan kohde on merkitty Kaasinvaaran autioksi. Rakennuksen jäännöksille ei ole annettu inventointiraportissa erillisiä koordinaatteja, mutta ne on merkitty karttaliitteeseen. |
| metsakeskus.1000029064 |
620 |
Juusoaho 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
551279.00000000 |
7231951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029064 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.7.2014 ja se havaittiin vanhasta peruskartasta. Kohde sijaitsee moreenirinteen yläosassa, metsä on vanhaa sekametsää. Kyseessä on asuintilan jäännös. Jäljellä on päärakennuksen, saunan, kahden muun rakennuksen ja kahden
kellarin jäännökset. Lisäksi paikalla on muutamia raivausröykkiöitä.
Päärakennuksen jäännös on mitoiltaan noin 6m x 7,5m ja sen sisäosa on kaivettu maanpinnan alapuolelle. Rakennuksesta on jäljellä kivijalka tai multapenkki ja sen koilliskulmassa on luonnonkivinen uuni. Saunasta on jäljellä noin 4m x 3m kokoinen multapenkki jonka luoteiskulmassa on noin 1m x 1m x 0,5m luonnonkivilatomus. Kyseessä on luultavasti saunan jäännös. Kolmannesta rakennuksesta (rakennus 3)on jäljellä noin 3,5m x 6m kokoinen kaksiosainen multapenkki. Rakenteen sisäosat ovat maanpinnan alapuolelle, keskellä on mahdollisesti sisäseinän kohdalla maanpinnan tasolla oleva "käytävä". Neljännestä rakennuksesta (rakennus 4) on jäljellä noin 3m x 4m
kokoinen neliömäinen kuoppa kaivettuna rinteen törmään. Kyseessä on luultavasti rakennuksen pohja. Kuopassa on ainakin osittain vallit ympärillä ja siihen liittyy myös epäselvää kivirakennetta. Ensimmäisestä kellarista (kellari 5) on jäljellä noin 3m x 4m kokoinen 1,3m syvä kuoppa. Toisesta kellarista on jäljellä noin 3m x 3m kokoinen maapenkki jonka keskellä on kapea 0,7m syvä kaivanto. Kohde rajautuu noin 60m x 60m kokoiselle alueelle Paljakkavaaran pohjoisosaan. Kyseessä on vanha asuintilan jäännös vähintään 1800-luvulta. Vuoden 1939 metsätalouskarttaan paikalle on merkitty läheisen Honkasen asutustilan pieni erillinen maa-alue. Luultavasti asutustila on saanut käyttää vanhan torpan maita niittynä. Myös vuoden 1972 peruskarttaan Juusoahon tontti on merkitty erilliseksi niittypalstaksi. Inventointikertomuksessa ei ole erillisten rakennut koordinaatteja, mutta ne on merkitty karttaliitteeseen. |
| metsakeskus.1000029065 |
620 |
Tossuperä 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
524299.00000000 |
7206917.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029065 |
Kohde tarkistettiin inventoinnissa 17.6.2014 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenikankaalla. Alue on hakattu avoimeksi. Ympäristössä on myös avointa niittyaluetta. Kohde sisältää vanhan tilan jäännöksen. Jäljellä on päärakennuksen pohja, rakenteeltaan noin 6m x 7m kokoinen multapenkki jonka sisäosa on maanpinnan alapuolella. Rakenteen luoteisnurkassa sijaitsee maansekainen 2,5m x 2,5m kokoinen liesiröykkiö. Kyseessä on vanha asuintila, paikalla ei ole merkkejä 1900-luvun toiminnasta.
2019: Tossuperäntien koillispuolella, rakennuksen pohjaa vastapäätä, on kahdeksan kuoppajäännöstä. Tossuperäntien ja Hiltulanniementien risteyksestä noin 86 - 152 metriä kaakkoon Tossuperäntietä pitkin on kahdeksan kuoppajäännöstä. Mahdollisesti osa voi olla hiilimiiluja, ainakin kuoppa 1. Osa saattaa liittyä tien toisella puolella sijaitsevaan vanhaan asuintilaan (1000029065 Tossuperä 1). Kolme kuoppaa on tien myötäisesti rivissä, suuaukko tietä kohden. Nämä voivat olla asuintilaan liittyviä varastokuoppia. |
| metsakeskus.1000029066 |
620 |
Kalliuslampi 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
520480.00000000 |
7200177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029066 |
Kohde tarkastettiin 5.6.2014 ja se löydettiin Metsähallituksen henkilökunnan tietojen perusteella. Kohde sijaitsee hiekkaisen moreenikukkulan etelärinteen yläosassa. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Kivirakenne on mitoiltaan noin 2,8m x 2m, korkeudeltaan noin 1,4m. Rakenne on osittain sortunut tai purettu, lähes koko eteläpuoli on sortunut maahan tai hävinnyt. Kyseessä vaikuttaa olevan jonkinlainen rajamerkki. |
| metsakeskus.1000029068 |
620 |
Jokilahti 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
516281.00000000 |
7183294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029068 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 21.5.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee moreenikankaan laidalla. Metsä on noin 40-vuotiasta mäntymetsää. Jokilahti 1 on tervapirtin jäännös. Kohteesta on jäljellä noin 2m x 2m kokoinen matala sammalen peittämä luonnonkivikiukaan jäännös. Rakenteeseen kuuluu sekä isoja että pienempiä kiviä. Kiukaan takana on matala kuoppa. Pirtin vieressä on tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029069 |
620 |
Hyvösensuo 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
544782.00000000 |
7193063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029069 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 21.5.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee moreenikankaan laidalla. Metsä on noin 40-vuotiasta mäntymetsää. Hyvösensuo 1 on tervapirtin jäännös. Tervapirtistä on jäljellä noin 2m halkaisijaltaan oleva matala luonnonkivinen röykkiö. Rakenteessa on sekä isompia että pienempiä kiviä. Vieressä on tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029070 |
620 |
Ristisuo 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
530265.00000000 |
7182303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029070 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 27.5.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee kostealla moreenikumpareella. Metsä on noin 60-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. Ristisuo 1 on tervapirtin jäännös. Tervapirtistä on jäljellä mitoiltaan noin 3,5m x 5m kokoinen maatunut epäselvä hirsikerta. Rakenteen koillisnurkassa on noin 2m x 1,5m x 0,5m kokoinen luonnonkivikiuas. Jäännöksen vieressä on tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029071 |
620 |
Käreikönkangas 6 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531559.00000000 |
7165824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029071 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 28.5.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee moreenikankaan reunalla. Metsä on noin 50-vuotiasta sekametsää. Käreikönkangas 6 on tervapirtin jäännös. Tervapirtistä on jäljellä noin 2,5m halkaisijaan oleva noin 1m korkea sammalen peittämä luonnonkivikiuas. Käreikönkankaalla on myös useita tervahautoja, joista yksi tervapirtin vieressä, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029072 |
620 |
Käreikönkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531987.00000000 |
7165275.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029072 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 28.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, metsä on noin 50-vuotiasta sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 15m, halssi on kohti luodetta. Alueella on useita tervahautoja ja tervapirtin jäännös. |
| metsakeskus.1000029073 |
620 |
Käreikönkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531607.00000000 |
7165479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029073 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 28.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mänty-kuusimetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 14m, halssi on kohti pohjoista. Käreikönkankaalla on useita tervahautoja. |
| metsakeskus.1000029074 |
620 |
Käreikönkangas 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
530913.00000000 |
7166128.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029074 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 28.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenirinteen reunalla. Metsä on noin 10-vuotiasta mäntytaimikkoa. Tervahaudan halkaisija on noin 18m. Halssi on kohti lounasta. Käreikönkankaalla on useita tervahautoja. |
| metsakeskus.1000029075 |
620 |
Käreikönkangas 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
532208.00000000 |
7166447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029075 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 28.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, avohakkuuaukealla. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 13m. Hauta on rakenteeltaan laakea ja selkeä, halssi on kohti luodetta. Käreikönkankaalla on useita tervahautoja.
Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 13 m, kuopan n. 6 m, ja halssi suuntautuu pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000029077 |
620 |
Löytökangas 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
517364.00000000 |
7213931.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029077 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 3.6.2014 ja se havaittiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla. Metsä on noin 30-vuotiasta mäntymetsää. Löytökangas 1 on tervapirtin jäännös. Tervapirtti on ollut kooltaan noin 5 x 4m. Jäljellä on alin maatunut hirsikerta ja kiviperustusta. Pohjoiskulmassa on noin 1,5m x1,5m kokoinen luonnonkivinen kiuas. Vieressä on tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029078 |
620 |
Loukkolampi 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
516607.00000000 |
7217371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029078 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 3.6.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, metsä on noin 30-vuotiasta mäntymetsää. Loukkolampi 1 on tervapirtin jäännös. Tervapirtin jäännös on kooltaan noin 4,5m x 5m, jäljellä on maatunut alin hirsikerta. Koilliskulmassa on noin 2m x 1,5m luonnonkivinen kiukaanjäännös. Vieressä on tervahauta ja lähempänä lammen rantaa metsätyökämpän jäännös, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029079 |
620 |
Kalliojoki 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
513983.00000000 |
7183687.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029079 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.6.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee soiden välisellä moreenikumpareella Kalliojoen pohjoisrannalla. Maaperä on moreenia, metsä noin 15-vuotiasta mäntytaimikkoa. Kalliojoki 1 on tervapirtin jäännös. Paikalla on noin 7m x 5,5m kokoinen jäkälää kasvava tasattu aukio kanervikon ympäröimänä. Aukion keskellä on noin 2m x 2m x 0,7m kokoinen luonnonkiviröykkiö. Vieressä on tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029080 |
620 |
Metsokangas 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527019.00000000 |
7212864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029080 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.7.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. Metsokangas 1 on tervapirtin jäännös. Tervapirtistä on jäljellä noin 2m x 2m kokoinen luonnonkivinen kiuas. Rakenteessa on lähinnä isohkoja kiviä. Vieressä on tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029081 |
620 |
Metsosuo 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
532478.00000000 |
7214670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029081 |
Kohde löydettiin inventoinnissa 16.7.2014 ja se havaittiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Metsä on noin 60-vuotiasta mänty-kuusi sekametsää. Metsosuo 1 on tervapirtin jäännös. Tervapirtti on ollut mitoiltaan noin 3,5m x 4m. Jäljellä on pitkälle maatuneet seinät ja pohja. Rakenteen koilliskulmassa on noin 2m x 2m kokoinen matala luonnonkivinen liesi. Vieressä on tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029082 |
620 |
Jyrkänpalo 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
532196.00000000 |
7182265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029082 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 22.7.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenirinteellä. Metsä on noin 40-vuotiasta mäntymetsää. Jyrkänpalo 1 on tervapirtin jäännös. Tervasaunasta on jäljellä noin 2m halkaisijaltaan oleva matala luonnonkivinen liesikumpu. Rakenteen päällä kasvaa puu. Vieressä on tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029083 |
620 |
Peräkangas 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
524033.00000000 |
7214871.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029083 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 6.8.2014 ja se havaittiin ilman ennakkotietoa. Kohde sijaitsee tasaisella ja kosteahkolla moreenikankaalla. Maaperässä on paksu kanervikko. Metsä on noin 70-vuotiasta mäntymetsää. Peräkangas 1 on tervapirtin jäännös. Tervapirtistä on jäljellä noin 2,5m x 2,5m kokoinen maatunut pohja joka erottuu selkeänä vallina kanervikossa. Rakenteen kaakkoiskulmassa on luonnonkivikiuas joka koostuu pienehköistä ja hieman isommista kivistä. Vieressä on tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029085 |
620 |
Julmeikkokangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534843.00000000 |
7211784.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029085 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.8.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoa. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. Julmeikkokangas 1 on tervapirtin jäännös. Tervapirtistä on jäljellä noin 1,5m x 1,5m kokoinen luonnonkivikiuas jonka ympärillä on pieni tasanne. Vieressä on tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029086 |
620 |
Konnantörmä 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
526889.00000000 |
7193336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029086 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.9.2014 ja se havaittiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee moreenirinteellä, metsä on vanhaa mäntymetsää. Konnantörmä 1 on tervapirtin jäännös. Tervapirtistä on jäljellä noin 2m halkaisijaltaan oleva noin 0,5m korkea luonnonkivikiuas. Rakenteessa on isohkoja kiviä ja sen keskellä kasvaa iso mänty. Vieressä on tervahauta ja rajamerkki, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000029086 |
620 |
Konnantörmä 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526889.00000000 |
7193336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029086 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.9.2014 ja se havaittiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee moreenirinteellä, metsä on vanhaa mäntymetsää. Konnantörmä 1 on tervapirtin jäännös. Tervapirtistä on jäljellä noin 2m halkaisijaltaan oleva noin 0,5m korkea luonnonkivikiuas. Rakenteessa on isohkoja kiviä ja sen keskellä kasvaa iso mänty. Vieressä on tervahauta ja rajamerkki, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000029086 |
620 |
Konnantörmä 1 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
526889.00000000 |
7193336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029086 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.9.2014 ja se havaittiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee moreenirinteellä, metsä on vanhaa mäntymetsää. Konnantörmä 1 on tervapirtin jäännös. Tervapirtistä on jäljellä noin 2m halkaisijaltaan oleva noin 0,5m korkea luonnonkivikiuas. Rakenteessa on isohkoja kiviä ja sen keskellä kasvaa iso mänty. Vieressä on tervahauta ja rajamerkki, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000029088 |
889 |
Makkaramännikkö 1 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
509918.00000000 |
7209232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029088 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 12.6.2014 ja se havaittiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee soiden välisellä kuivemmalla moreenikankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Makkaramännikkö 1 on miilupirtin jäännös. Kohteesta on jäljellä n oin 1,5m x 1,5m kokoinen matala luonnonkivikiuas. Rakenteen vieressä on pieni kuoppa. Vieressä on hiilimiilu, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029089 |
620 |
Avainpuro 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
521238.00000000 |
7185947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029089 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 26.6.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee moreenirinteen reunalla suon laidassa. Alue on hakattu avoimeksi. Avainpuro 1 on niittysaunan jäännös. Niittysaunasta on jäljellä noin 1,5m x 1,8m kokoinen suorakulmion kokoinen matala kivikiuas. Rakenteen keskellä on isompia ja reunoilla pienempiä kiviä. Kivet vaikuttavat myös palaneilta. Rakenteen vieressä on vanha mänty jossa on pilkka. |
| metsakeskus.1000029090 |
620 |
Iso Heinikangas 1 |
10007 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
525499.00000000 |
7214821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029090 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.7.2014 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kohde sijaitsee hiekkaisen moreenikankaan pohjoisrinteen yläosassa. Metsä on noin 10-vuotiasta mäntytaimikkoa. Loivaan rinteeseen kaivettu korsu on muodoltaan pyöreähkö nelikulmio, mitoiltaan noin 4,2m x 4,5m. Oviaukko on kohti pohjoista. Oven vieressä on havaittavissa hieman kiviä ja tuohia. Kyseessä on vanha asumus. Luultavasti kyseessä on jonkinlainen piilopirtti tai eräasumus. Kohteen ikää on hankala arvioida. Paikalta ei löydy jälkiä modernista toiminnasta ja rakenteet ovat jo kohtuullisen heikkokuntoisia. Tästä päätellen rakennus voisi olla vähintään 1800-luvulta. Isolla Heinikankaalla on myös tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029090 |
620 |
Iso Heinikangas 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
525499.00000000 |
7214821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029090 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.7.2014 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kohde sijaitsee hiekkaisen moreenikankaan pohjoisrinteen yläosassa. Metsä on noin 10-vuotiasta mäntytaimikkoa. Loivaan rinteeseen kaivettu korsu on muodoltaan pyöreähkö nelikulmio, mitoiltaan noin 4,2m x 4,5m. Oviaukko on kohti pohjoista. Oven vieressä on havaittavissa hieman kiviä ja tuohia. Kyseessä on vanha asumus. Luultavasti kyseessä on jonkinlainen piilopirtti tai eräasumus. Kohteen ikää on hankala arvioida. Paikalta ei löydy jälkiä modernista toiminnasta ja rakenteet ovat jo kohtuullisen heikkokuntoisia. Tästä päätellen rakennus voisi olla vähintään 1800-luvulta. Isolla Heinikankaalla on myös tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029091 |
167 |
Ylisoutajansilta |
10001 |
12017 |
13000 |
11006 |
27000 |
641614.00000000 |
6943307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029091 |
Kohde on Pielisjoessa, Joensuun keskustassa, noin 30 m Ylisoutajansillasta länteen. Hylky sijaitsee noin 25 m etäisyydellä joen etelärannasta. Merenkulkulaitoksen tilaamissa merenmittauksissa vuonna 2008 havaittiin paikalla noin 29,5 m pitkä ja 7 m leveä hylky. Monikeilanmateriaalin perusteella kyseessä saattaa olla proomu. Hylkyä ei ole tarkastettu sukeltamalla. |
| metsakeskus.1000029092 |
889 |
Koirakangas 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27008 |
514206.00000000 |
7207763.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029092 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 12.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Ympäristö on hakattu aukeaksi. Hiilimiilun halkaisija on noin 16m, rakenteeltaan se on pyöreä kumpu jossa on paksu hiilikerros. Miilun ympärillä on muutamia 1,5m halkaisijaltaan olevia matalia kuoppia. Kyseessä on luultavasti läheiseen Kurimon ruukkiin liittyvä miilu 1800-luvun loppupuoliskolta. |
| metsakeskus.1000029093 |
889 |
Koirakangas 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27008 |
513570.00000000 |
7208082.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029093 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 12.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, kapealla niemellä suon laidassa. Metsä on tiheää noin 15-vuotiasta mäntytaimikkoa. Hiilimiilun halkaisija on noin 16,5m, rakenteeltaan miilu on pyöreä kumpu. Miilun ympärillä on muutamia kuoppia. Kyseessä on luultavasti läheisen Kurimon ruukin toimintaan liittyvä hiilimiilu 1800-luvun toiselta puoliskolta. Vieressä on toinen hiilimiilu ja pirtin jäännös, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000029094 |
889 |
Reikäaho 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27008 |
506037.00000000 |
7207702.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029094 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 12.6.2014 ja se löydettiin Metsähallituksen henkilökunnan haastattelun perusteella. Kohde sijaitsee hakkuuaukean reunassa, moreenikankaalla. Hiilimiilun halkaisija on noin 20m. Rakenteeltaan miilu on pyöreä kumpu. Ympärillä on pieniä kuoppia. Kyseessä on läheiseen Kurimon ruukkiin liittyvä hiilimiilu 1800-luvun toiselta puoliskolta. Vieressä on toinen miilu, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029095 |
503 |
Ottilanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
225563.00000000 |
6746384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029095 |
Röykkiö sijaitsee Laajoen pohjoispuolella, joesta noin 850 metriä, metsämaastossa, kalliopohjalla. Paikalla on pyöreähkö, sammaleen ja jäkälän peittämä kivimuodostelma (11 x 7 metriä), jonka keskelle on kaivettu laajahko kuoppa. Kiviä näyttäisi olevan useammassa kerroksessa. Vaikutelmaksi jäi, että kysymyksessä olisi hautaröykkiö. Täysin poissuljettua ei ole myöskään tulkinta pirunpellosta, johon olisi kaivettu kuoppa. |
| metsakeskus.1000029096 |
620 |
Kinkeli 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
554530.00000000 |
7205946.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029096 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 30.7.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee kostealla ja rehevällä moreeniniemellä. Metsä on noin 60-vuotiasta mänty-koivu
rantametsää. Miilusta on jäljellä noin 7m halkaisijaltaan oleva pieni rehevä kumpu jossa on paksu hiilikerros. Rakennetta ympäröi oja. Miilun ympäristössä on toistakymmentä kaivon tai tervaskantokaivannon näköistä pienehköä kuoppaa. Vieressä on myös ja rehevä tasanne, mahdollisesti puretun kämpän sija. |
| metsakeskus.1000029097 |
889 |
Kalliomaa 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
498071.00000000 |
7195999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029097 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 22.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee kalliorinteen alapuolella. Maaperä on moreenia, metsä vanhaa mäntymetsää. Tervahauta on harvinaisen iso, selkeä ja korkea. Halkaisijaltaan hauta on noin 20m. Selkeää halssia ei ole havaittavissa mutta oletettavan halssin paikalla on metsästäjien auki kaivamia ketunpesiä. |
| metsakeskus.1000029098 |
889 |
Kirveskangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
500284.00000000 |
7200382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029098 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 22.5.2014 ja se havaittiin SutiGIS -tietokannasta. Kohde sijaitsee moreenirinteen keskiosassa. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan 18m ja se on iso, näyttävä ja yli 2m syvä. Haudassa on myös iso halssi. |
| metsakeskus.1000029099 |
620 |
Kultaharju 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
520652.00000000 |
7182715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029099 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 27.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee pienen kumpareen kaakkoisrinteellä. Maaperä on moreenia, metsä noin 40-vuotiasta mäntymetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 17m. Halssi on iso ja syvä ja siinä on kivistä tehty kylmämuurattu juoksutusportti.
Inventointi 2023:Kohde sijaitsee Kultaharjun pohjoispuolella pienellä kankaalla. Se on viety muinaisjäännösrekisteriin vuoden 2014 inventoinnin yhteydessä. Tervahauta on säilynyt samanlaisena edellisestä inventoinnista. Kohde on huomioitu hyvin ympäröivän metsän harvennuksessa. Hauta on halkaisijaltaan 16–19 metriä. Vallien leveys on noin neljä metriä. Halssi osoittaa itään ja sen kohdalla vallin reunaa on tuettu pienellä kivilatomuksella. Halssi on pituudeltaan noin 6 m ja sen sisähalkaisija on hieman yli metrin. Lähialue tarkastettiin mahdollisten asumusjäänteiden tai muiden tervanpolttoon liittyvien kohteiden varalta. Haudan eteläpuolella oli kolme halkaisijaltaan 1,5–3 m kuoppaa, jotka mahdollisesti voisivat olla käytön aikaisia. Kuoppien pohjalta ei havaittu kerroksia, ja mahdollisesti niistä on kaivettu maata hautaa varten. |
| metsakeskus.1000029100 |
620 |
Pirttijärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522874.00000000 |
7183545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029100 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 27.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee leppätiheikössä moreenikumpareen huipulla. Tervahaudan halkaisija on noin 14m. Selkeä halssi on kohti etelää ja siinä on kylmämuurattu juoksutusportti. Lähellä on toinen tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029101 |
620 |
Niemiaho 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
525741.00000000 |
7176778.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029101 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 27.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee avohakkuualueella, moreenirinteellä. Tervahaudan halkaisija on noin 18m, halssi on pohjoiseen. Hauta on selkeä, hyväkuntoinen ja selkeästi erottuva. |
| metsakeskus.1000029103 |
620 |
Mustanrinnanlampi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
528022.00000000 |
7179660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029103 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 27.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee avohakkuualueella, moreenirinteellä. Tervahaudan halkaisija on noin 14m, hauta on selkeä ja siisti. Halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000029104 |
620 |
Teeriharju 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
528402.00000000 |
7182188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029104 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 27.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 14m, hauta on selkeä ja ehjä. Halssi on kohti pohjoista.
Inventointi 2022:
Tervahaudan läpimitta on n. 17 m, kuopan n. 8 m, ja halssi suuntautuu pohjoiseen |
| metsakeskus.1000029105 |
620 |
Kortepuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
529554.00000000 |
7181811.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029105 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 27.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenikankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 14m, hauta on selkeä ja vallit ovat jyrkät. Halssi on kohti lounasta.
Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 16 m, kuopan n. 7 m, ja halssi
suuntautuu etelään. |
| metsakeskus.1000029106 |
620 |
Havukangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
530041.00000000 |
7183059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029106 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 27.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä, avohakkuuaukealla. Tervahaudan halkaisija on noin 13,5m. Hauta on rakenteeltaan epäselvähkö ja sitä ovat vahingoittaneet kaatunut puu ja päältä menevä metsäkoneen ajoura. |
| metsakeskus.1000029107 |
620 |
Kotakangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531422.00000000 |
7184414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029107 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 27.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla avohakkuuaukean reunassa. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 11,5m ja se on rakenteeltaan selkeä. Haudan sisäpuolella keskellä on jyrkempi ja syvempi osuus. Halssi on kohti luodetta. |
| metsakeskus.1000029108 |
620 |
Suojoenkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
529313.00000000 |
7177441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029108 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 27.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee hakkuuaukealla, moreenirinteen törmän reunalla. Tervahauta sijaitsee rinteen törmällä. Hauta on halkaisijaltaan noin 15m ja rakenteeltaan laakea. Halssi on kohti itää.
Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 19 m, kuopan n. 8 m, ja halssi
suuntautuu kaakkoon |
| metsakeskus.1000029109 |
620 |
Turisevanlehto 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
517187.00000000 |
7164973.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029109 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 28.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikumpareella. Paikka on viime vuosina hakattu aukeaksi ja on nyt pusikoitunut. Tervahaudan halkaisija on noin 13m. Hauta on rakenteeltaan laakea, halssi on kohti kaakkoa.
Inventointi 2023: Tervahauta sijaitsee kivikkoisella ja matalalla kumpareella, joka on vain hieman ympäröivää maastoa korkeammalla. Alueen puusto on harventamatonta sekametsäryteikköä, jonka vuoksi ympäristön havainnointi oli vaikeaa. Aluskasvillisuus on heinäkasveja ja maitohorsmaa.
Tervahaudan halkaisija on noin 10–11 m ja sen vallit ovat noin 2 m leveät. Tervahaudalla on syvyyttä 1,2 m. Haudan halssi on eteläkaakkoon ja se on 1,5 m leveä ja noin 7 m pitkä. Halssin pään liepeillä on matala 2,5 x 1,5 m kokoinen kuoppa. |
| metsakeskus.1000029110 |
620 |
Kivikangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527025.00000000 |
7163283.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029110 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 28.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenikumpareella. Metsä on noin 40-vuotiasta mäntymetsää. Tervahaudan päällä on muutamia vanhoja petäjiä. Tervahaudan halkaisija on noin 16m. Haudassa vaikuttaisi olevan kaksoisvallit ja sen sisäpuolella on erilaisia pieniä kuoppia. Suuri halssi on kohti pohjoista. |
| metsakeskus.1000029111 |
620 |
Kivikangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527306.00000000 |
7162696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029111 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 28.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee kivisellä moreenikankaalla. Ympärillä on nuorta taimikkoa mutta tervahaudan päällä on säästöpuuryhmänä vanhoja mäntyjä. Tervahaudan halkaisija on noin 8m. Hauta on raivattu kivikkoon ja keskellä on jyrkempi ja syvempi osuus. Halssi on kohti lounasta. |
| metsakeskus.1000029112 |
740 |
Kalmansaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
580949.00000000 |
6857830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029112 |
Mahdollinen hautasaari Pihlajalahden Pilkanlahden suulla. Saari on Lars Röösin maakirjakartassa vuodelta 1644 nimellä "Kalmo sari". Noin 3 km Kalmansaaresta itäkaakkoon Kommerniemen pohjoisrannalla on nykykartoissa "Kalmokallio". |
| metsakeskus.1000029114 |
620 |
Koivujoki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
532600.00000000 |
7167065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029114 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 28.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 14m. Hauta on matalahko ja rakenteeltaan laakea. Halssi on kohti
etelää. |
| metsakeskus.1000029115 |
620 |
Suksisuonmetsä 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527805.00000000 |
7170437.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029115 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 28.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikankaan reunalla. Metsä on tiheää noin 20-vuotiasta mäntymetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 10m. Hauta sijaitsee rinteessä ja se on hieman kalteva. Samalla rinteellä on kaksi muuta tervahautaa, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000029116 |
620 |
Hongikkopuro 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527733.00000000 |
7169514.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029116 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 28.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee noin 20-vuotiaassa mäntytiheikössä, moreenikankaan reunalla. Suuren tervahaudan halkaisija on noin 20m. Hauta on vahingoittunut metsänaurauksessa ja se on siksi rakenteeltaan hyvin epäselvä. Iso halssi on kohti länttä.
Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 25 m, kuopan n. 12 m, ja halssi suuntautuu itään. |
| metsakeskus.1000029117 |
889 |
Isokangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
485308.00000000 |
7211712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029117 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 29.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikankaan reunalla, tien vieressä. Metsä on noin 70-vuotiasta mäntymetsää. Suuri tervahauta on halkaisijaltaan noin 22m ja siinä on noin 3,5m paksut kaksoisvallit. Hauta on huomattavan syvä. Halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000029118 |
889 |
Tammenkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
491296.00000000 |
7211587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029118 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 29.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikumpareen laidalla. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 18m. Rakenteeltaan hauta on selkeä ja suppilomainen. Halssi on kohti luodetta. Haudan reunasta on otettu maata ilmeisesti tienrakennukseen. |
| metsakeskus.1000029119 |
889 |
Kivi-Sorsua 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
492727.00000000 |
7212363.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029119 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 29.5.2014. Kohde sijaitsee moreenikumpareella. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 19m. Haudassa on tasainen pohja ja vallit. Halssi on kohti pohjoista. |
| metsakeskus.1000029120 |
620 |
Ahvenkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
524963.00000000 |
7200340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029120 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 29.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee hiekkakankaan reunassa, kosteikon varressa. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 19m. Haudassa on tasainen pohja ja vallit. Halssi on kohti pohjoista. |
| metsakeskus.1000029121 |
620 |
Ruostelehto 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526296.00000000 |
7200213.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029121 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 29.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee hiekkakankaan reunalla, metsä on noin 30-vuotiasta mäntyvaltaista metsää. Tervahaudan halkaisija on noin 17m. Hauta on rakenteeltaan laakea ja siinä on pieni kumpu keskellä. Halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000029122 |
620 |
Pohjolanpuro 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553845.00000000 |
7196153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029122 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 29.5.2014 ja se havaittiin SutiGIS tietokannasta. Kohde sijaitsee metsäkoneuran vieressä moreeniharjanteella. Ympäristö on noin 40-vuotiasta
mäntymetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 10m ja on rakenteeltaan matala. Halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000029123 |
889 |
Kirvessaari 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
499232.00000000 |
7200543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029123 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 30.5.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 20m. Tervahauta on rakenteeltaan iso ja selkeä ja tasaisen suppilomainen. Halssi on kohti koillista. |
| metsakeskus.1000029124 |
889 |
Siiranselkä 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
487687.00000000 |
7209800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029124 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 3.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla tien varressa. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 18,5m. Hauta on ehjä ja laakea ja selkeävallinen. Halssi on kohti koillista. Lähellä on toinen tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029125 |
620 |
Kantola 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
518570.00000000 |
7214133.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029125 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 3.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee kapealla ja pitkällä hiekkaharjanteella. Metsä on vanhaa mäntymetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 10m. Rakenteeltaan hauta on pieni ja selkeä. Halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000029126 |
620 |
Kortesuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
517959.00000000 |
7216444.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029126 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 3.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Metsä on noin 30-vuotiasta mäntymetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 15m ja siinä on kaksoisvallit. Halssi on kohti länttä. |
| metsakeskus.1000029127 |
620 |
Raanvaara 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
518081.00000000 |
7217834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029127 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 3.6.2014 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kohde sijaitsee pienellä soiden välisellä kangaskumpareella. Maaperä on moreenia, metsä noin 60-vuotiasta männikköä. Tervahaudan halkaisija on noin 9m. Halssi on kohti etelää. Paikalla on myös tervapirtin ja ladon jäännökset, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029128 |
620 |
Iso Karkusuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
518451.00000000 |
7218127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029128 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 3.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee hiekkaisen moreenikankaan törmällä. Metsä on noin 90-vuotiasta mäntymetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 20m. Rakenteeltaan hauta in selkeä ja jyrkkä ja siinä on kaksoisvallit. Haudassa on iso halssi. |
| metsakeskus.1000029129 |
620 |
Polvenlampi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522874.00000000 |
7213185.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029129 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 9.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee hiekkakankaan reunalla, lammen rannalla. Metsä on noin 90-vuotiasta mäntymetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 21,5m. Hauta on rakenteeltaan suuri, laakea ja jyrkkä. Halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000029130 |
620 |
Polvenkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
521600.00000000 |
7213882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029130 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 3.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee hakkuuaukion reunalla. Maaperä on moreenia. Tervahaudan halkaisija on noin 9m. Halssi on länsipuolella. Hauta on muodoltaan pieni ja selkeä. |
| metsakeskus.1000029131 |
889 |
Virtala 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
513116.00000000 |
7209478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029131 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 12.6.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee joen rannassa. Maaperä matalaa kumpuilevaa moreenia. Metsä on lehtipuuvaltaista rantametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 14m. Halssi on länsipuolella, kohti jokea. Tervahauta on epäselvän muotoinen ja vaikuttaa sitä että sitä on kaiveltu myöhemmin. Eri puolilla on useampia suurehkoja kaivantoja. Haudan muoto ja paksu hiilikerros on silti havaittavissa. Tervahaudan länsipuolella on asuintilan jäännös 1900-luvulta, Virtala 2 (ei muinaisjäännösrekisterissä, MH-tunnus 172368) |
| metsakeskus.1000029132 |
620 |
Isokangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
524576.00000000 |
7207661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029132 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 17.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Metsä on noin 30-vuotiasta mäntymetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 19m. Muodoltaan hauta on selkeä ja siinä on suuri halssi joka on kohti
länttä. |
| metsakeskus.1000029133 |
620 |
Härkökangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
523365.00000000 |
7210623.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029133 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 17.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Metsä on noin 10-vuotiasta mäntytaimikkoa. Tervahaudan halkaisija on noin 15m halkaisija. Muodoltaan hauta on matalahko ja laakeahko. Halssi on
kohti etelää. Vieressä on toinen tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029134 |
620 |
Korppikangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
524942.00000000 |
7211054.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029134 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 17.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla hakkuuaukean reunalla. Tervahaudan halkaisija on noin 13m. Halssi on kohti lounasta. Muodoltaan hauta on selkeä, säännöllinen ja maastosta hyvin erottuva. |
| metsakeskus.1000029135 |
620 |
Rataskangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
525132.00000000 |
7211651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029135 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 17.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä, pienellä hakkuuaukealla. Tervahaudan halkaisija on noin 21m ja siinä on noin 4m paksut kaksoisvallit. Muodoltaan hauta on iso ja selkeä. Halssi on kohti etelää. |
| metsakeskus.1000029137 |
620 |
Syväjoki 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531468.00000000 |
7213226.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029137 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 17.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä kosteikon läheisyydessä. Metsä on noin 60-vuotiasta mäntyvaltaista
sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 17m. Muodoltaan hauta on jyrkkä. Iso halssi on kohti luodetta. |
| metsakeskus.1000029138 |
620 |
Petäjävaara 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
528887.00000000 |
7205619.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029138 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Tervahaudan halkaisija 18m, haudassa on noin 3m paksut tuplavallit. Muodoltaan hauta on selkeä, syvä ja suppilomainen. Halssi on kohti lounasta. |
| metsakeskus.1000029139 |
529 |
Kaasavuori 3 |
10002 |
12001 |
13208 |
11002 |
27000 |
216082.00000000 |
6713368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029139 |
Kohde sijaitsee Kaasavuoren kaakkoon ja etelään laskevalla metsärinteellä. Paikka on hyvin kivikkoinen rinne, jossa on suuria jääkauden jälkeensä jättämiä lohkarekiviä. Koordinaattien osoittamassa kohdassa kiviä oli liikutettu ja aseteltu ikään kuin "tomtning-jäännöksen omaisesti" siten, että pystysuoran kallioseinämän ja kivirivin väliin jäi hieman neliömäinen tai suorakaiteenmuotoinen tila. Asetellut kivet olivat jo hyvin sammaloituneita, joten jonkin verran ikää rakenteella täytyy olla. Kohteen funktio tai ajoitus jäi kuitenkin epäselväksi. |
| metsakeskus.1000029140 |
620 |
Kolokangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531691.00000000 |
7209971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029140 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, metsä on noin 60-vuotiasta mäntymetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 16,5m. Muodoltaan hauta on laakea ja matalahko ja siinä on 2,5m paksut
tuplavallit. Halssi on koillispuolella. |
| metsakeskus.1000029141 |
620 |
Kolokangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
530679.00000000 |
7210326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029141 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee jyrkän rinteen yläosassa. Maaperä on moreenia, metsä on 20-vuotiasta mäntymetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 12m. Hauta on muodoltaan laakea mutta korkeahko. Pienehkö halssi on kohti etelää. |
| metsakeskus.1000029142 |
620 |
Repokalliot 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
530563.00000000 |
7209638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029142 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 50-vuotista mäntymetsää. Tervahaudan ympärillä on erilaisia kuoppia, luultavasti tervaskantoja on kaivettu tai ammuttu ylös maasta
hautaa varten. Tervahaudan halkaisija on noin 18m. Haudassa on koostaan huolimatta vain yksi selkeä valli. Muodoltaan hauta on iso, selkeä ja siinä on lähes tasainen pohja. Epäselvähkö halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000029143 |
620 |
Palosenjoki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
530371.00000000 |
7211577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029143 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee hiekkakankaan törmällä, jokilaakson varressa. Metsä on nuorta mäntytaimikkoa, haudan kohdalla on säästöpuuryhmä. Tervahaudan halkaisija on noin 10m. Muodoltaan hauta on pieni ja selkeä. Halssi on kohti etelää. |
| metsakeskus.1000029144 |
620 |
Lehtosuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
540311.00000000 |
7176285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029144 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.6.2014 ja se havaittiin SutiGIS tietokannasta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Metsä on vanhaa mänty-kuusi sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 10m. Halssi on kohti etelää. Hauta on pieni ja selkeä. Haudan sisällä
kasvaa myös huomattavan vanha puu. |
| metsakeskus.1000029146 |
889 |
Uunivaara 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
509214.00000000 |
7189446.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029146 |
Tervahauta tarkastettiin inventoinnissa 25.6.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenirinteellä. Metsä on noin 60-vuotiasta mäntymetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 13m. Halssi on kohti lounasta. Hauta on muodoltaan selkeä, syvä ja suppilomainen. |
| metsakeskus.1000029147 |
620 |
Juurikkapuro 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
552944.00000000 |
7205159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029147 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 30.6.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee pienellä moreenikankaalla. Ympäröivä metsä on nuorta taimikkoa mutta haudan kohdalla on noin 50-vuotiaiden kuusten säästöpuuryhmä. Tervahaudan halkaisija on noin 11,5m. Muodoltaan hauta on laakea ja matala, "donitsimainen". Pieni halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000029148 |
620 |
Rautapuro 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526040.00000000 |
7175862.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029148 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 1.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Ympäristö on nuorta taimikkoa, haudan päällä on pieni säästöpuuryhmä. Laakea tervahauta on halkaisijaltaan noin 13,5m. Halssi on luoteispuolella. |
| metsakeskus.1000029149 |
620 |
Soidinsuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
557849.00000000 |
7200067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029149 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.7.2014 ja se havaittiin SutiGIS -tietokannasta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä, avohakkuuaukiolla. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 11m. Muodoltaan hauta on laakea, tasapohjainen ja selkeä. Pienehkö halssi on kohti etelää. |
| metsakeskus.1000029150 |
620 |
Kutulahdenperussuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
556436.00000000 |
7198649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029150 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.7.2014 ja se havaittiin SutiGIS-tietojärjestelmästä. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, avohakkuuaukealla. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15m. Muodoltaan hauta on laakea ja siinä on tasainen pohja. Pienehkö halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000029151 |
620 |
Omena-Aho 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
558488.00000000 |
7197797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029151 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.7.2014 ja se havaittiin SutiGIS tietokannasta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Ympärillä on nuorta taimikkoa, haudan päällä on vanhoja mäntyjä
säästöpuuryhmänä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15m. Muodoltaan hauta on laakea, pieni halssi on kohti kaakkoa. |
| metsakeskus.1000029152 |
620 |
Ohvonsuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
561010.00000000 |
7198470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029152 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.7.2014 ja se havaittiin SutiGIS -tietojärjestelmästä. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, metsä on nuorta taimikkoa ja pusikkoa. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15m. Muodoltaan hauta on laakea mutta epäselvähko. Pieni halssi on
kohti luodetta. |
| metsakeskus.1000029153 |
620 |
Korkea-Aho 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
556073.00000000 |
7191725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029153 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.7.2014 ja se havaittiin SutiGIS -tietokannasta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, hakkuuaukealla. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 11,5m. Muodoltaan hauta on pieni, korkea ja suppilomainen. Korkea halssi on kohti koillista. |
| metsakeskus.1000029154 |
620 |
Korpisenjoki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522467.00000000 |
7173456.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029154 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 8.7.2014 ja se havaittiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenikankaalla, metsäautotien varressa, vanhan kämpän pihapiirin
pusikossa. Metsä on noin 50-vuotiasta sekametsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 12m ja siinä on pienet 1m paksut kaksoisvallit. Epäselvä halssi on kohti jokea. Metsätyökämpän jäännös, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029155 |
620 |
Tallikangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
515055.00000000 |
7172967.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029155 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 8.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Ympäristö on nuorta taimikkoa mutta haudan kohdalla on kuusivaltainen säästöpuuryhmä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 11,5m. Muodoltaan hauta on suppilomainen. Iso halssi on kohti etelää.
Inventointi 2023: Tervahauta sijaitsee lounaaseen viettävällä moreenirinteellä. Ympäröivä metsä on mäntyvoittoista, hyvin tiheää nuorta puustoa. Itse tervahaudalla kasvaa muutamia isompia havupuita, lähinnä kuusia.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 m. Vallit ovat noin 3 m leveät. Muodoltaan suppilomaisen tervahaudan syvyys on noin 1 m. Halssi on etelään ja se on hyvin suuri. Alkupäästä sen leveys on 3 m ja se kapenee kohti etelää. Yhteensä sillä on pituutta noin 8 m Halssi on 1,5 m syvä tervahaudan päästä.
Itäreunan valleissa havaittiin useita ketunpesiä, joita metsästäjät ovat oletettavasti kaivaneet auki. Tervahaudan pohjoispuolella, taimikon reunassa, havaittiin kaksi mahdollisesti tervahautaan liittyvää kuoppaa. |
| metsakeskus.1000029157 |
853 |
Kakskerran tiilisali |
10007 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
239329.00000000 |
6702603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029157 |
Paikka sijaitsee omakotitalon piha-alueella, melko jyrkästi mereen laskevalla rinteellä, Kakskerran pohjoisrannassa, vastapäätä Kulhon saarta. Asuintalosta vajaat 10 metriä koilliseen on maakumpare, jossa on pieni puinen huvimaja. Maanomistajan mukaan huvimajan pohja on kutakuinkin maaston alkuperäisellä korkeudella, koska ympäröiviä talonpaikkoja on pengerretty mataliksi. Huvimajan alla sijaitsee betonirakenteinen kellari, joka on tehty ilmeisesti 1930–1940-luvulla. On kuitenkin mahdollista, että ko. maakumparetta on saatettu kellarin rakentamisen yhteydessä jonkin verran korottaa.
Huvimajan alla oleva kumpare koostuu maanomistajan mukaan suurelta osin tiilenkappaleista. Myös tarkastuksessa maanpintaa vähän raaputtamalla esiin tuli tiilenkappaleita ja -murua. Osa tiilenkappaleista oli epämuodostuneita ja heikosti palaneita, mikä viittaisi paikalla syntyneeseen hylkytiileen. Runsain hylkytiilialue on maanomistajan tietojen mukaan n. 50 x 50 m suuruinen ja sijaitsee rantaan laskevassa jyrkässä rinteessä heidän asuinrakennuksestaan välittömästi koilliseen. Tiiliä on löytynyt myös aivan rannasta, vesirajasta ja veden alta. Myös rannasta löytyi normaalien tiilenkappaleiden ohella erilaisia poltossa pilalle menneitä tiilenpaloja.
Paikalla on mahdollinen tiilenvalmistuspaikka. Kulhon saari ja Tiilisali kuuluivat keskiajan lopulla Turun Pyhän Olavin dominikaanikonventille, jonka munkit perimätiedon mukaan opettivat tiilenvalmistustaidon talonpojille. Historiankirjojen mukaan tiilenpoltto oli Kakskerrassa keskitetty 1500-luvun jälkipuoliskolla yhteiseen valmistuspaikkaan, tiilisaliin, jota jopa 33 talonpoikaa olisi käyttänyt vuorollaan valmistaen kukin noin 1500 tiiltä. Kukaan ei tiedä varmuudella, missä ja millaisia tiilisalin uunit olivat ja kuinka kauan paikkaa käytettiin.
Tiilisalin yksinäinen kruununtorppa on merkitty numerolla 19 vuonna 1696 laadittuun maakirjakarttaan. Tiilisali peruutettiin kruunulle vuonna 1577. Tämän jälkeen oli Prinkkalan herra Hannu Eerikinpojalla 1600-luvun puolelle verovapaana tilana. |
| metsakeskus.1000029157 |
853 |
Kakskerran tiilisali |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
239329.00000000 |
6702603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029157 |
Paikka sijaitsee omakotitalon piha-alueella, melko jyrkästi mereen laskevalla rinteellä, Kakskerran pohjoisrannassa, vastapäätä Kulhon saarta. Asuintalosta vajaat 10 metriä koilliseen on maakumpare, jossa on pieni puinen huvimaja. Maanomistajan mukaan huvimajan pohja on kutakuinkin maaston alkuperäisellä korkeudella, koska ympäröiviä talonpaikkoja on pengerretty mataliksi. Huvimajan alla sijaitsee betonirakenteinen kellari, joka on tehty ilmeisesti 1930–1940-luvulla. On kuitenkin mahdollista, että ko. maakumparetta on saatettu kellarin rakentamisen yhteydessä jonkin verran korottaa.
Huvimajan alla oleva kumpare koostuu maanomistajan mukaan suurelta osin tiilenkappaleista. Myös tarkastuksessa maanpintaa vähän raaputtamalla esiin tuli tiilenkappaleita ja -murua. Osa tiilenkappaleista oli epämuodostuneita ja heikosti palaneita, mikä viittaisi paikalla syntyneeseen hylkytiileen. Runsain hylkytiilialue on maanomistajan tietojen mukaan n. 50 x 50 m suuruinen ja sijaitsee rantaan laskevassa jyrkässä rinteessä heidän asuinrakennuksestaan välittömästi koilliseen. Tiiliä on löytynyt myös aivan rannasta, vesirajasta ja veden alta. Myös rannasta löytyi normaalien tiilenkappaleiden ohella erilaisia poltossa pilalle menneitä tiilenpaloja.
Paikalla on mahdollinen tiilenvalmistuspaikka. Kulhon saari ja Tiilisali kuuluivat keskiajan lopulla Turun Pyhän Olavin dominikaanikonventille, jonka munkit perimätiedon mukaan opettivat tiilenvalmistustaidon talonpojille. Historiankirjojen mukaan tiilenpoltto oli Kakskerrassa keskitetty 1500-luvun jälkipuoliskolla yhteiseen valmistuspaikkaan, tiilisaliin, jota jopa 33 talonpoikaa olisi käyttänyt vuorollaan valmistaen kukin noin 1500 tiiltä. Kukaan ei tiedä varmuudella, missä ja millaisia tiilisalin uunit olivat ja kuinka kauan paikkaa käytettiin.
Tiilisalin yksinäinen kruununtorppa on merkitty numerolla 19 vuonna 1696 laadittuun maakirjakarttaan. Tiilisali peruutettiin kruunulle vuonna 1577. Tämän jälkeen oli Prinkkalan herra Hannu Eerikinpojalla 1600-luvun puolelle verovapaana tilana. |
| metsakeskus.1000029158 |
853 |
Kollin tiilitehdas |
10007 |
12016 |
13177 |
11006 |
27008 |
235058.00000000 |
6701935.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029158 |
Paikka sijaitsee Kakskerran pohjoisrannassa, osoitteessa Varvintie 27. Paikka on nykyisin talon pihapiiriä ja rinnettä, joka laskee melko jyrkästi mereen. Paikalla on mitä ilmeisemmin sijainnut Kollin taloon kuulunut tiilitehdas, joka on ollut käytössä ainakin 1850-1880-luvuilla. Varsinainen Kollin talo sijaitsee paikalta runsas kilometri etelälounaaseen, Kakskerran järven rannalla.
Varvintie 27:n pohjoisemmasta mökistä rantaan (pohjoiseen) laskeva rinne on maanomistajan mukaan sammalen ja pintamullan alla n. 40 x 40 m alalta tiilenpalojen ja hylkytiilitavaran peitossa. Tiilimurskaa sekä yhteen sulaneita suurempia (esim. n. 30 x 40 x 40 cm) kuonatiilimöykkyjä on myös vesirajassa tästä n. 30 m pohjoiseen olevassa entisessä Kollin tilan yksityisessä laituriniemekkeessä, johon on johtanut tie jyrkkää mäkeä pitkin. Tielle on myöhemmin tuotu asfalttimurskaa.
Perimätiedon mukaan nykyisen pienen ulkorakennuksen lähistöllä olisi ollut tiilien kuivauspaikka (ulkorakennuksen koordinaatit ovat: P=6701899, I=235116). Samalla kohdalla näkyy 1800-lvun lopun venäläisessä topografikartassa suuri rakennus, joka suuren kokonsa vuoksi saattaisi sopia tiilenkuivaamoksi.
Lisäksi alueella, edellä mainitusta ulkorakennuksesta noin 40 metriä lounaaseen, taloteiden risteyksessä on kauan sitten kaivettuja, nykyisin metsittyneitä ja osittain täytettyjä muutaman metrin syvyisiä kuoppia, jotka saattavat olla tiilitehtaan savikuoppia. Kuoppia on n. 50 x 50 m alalla. Niitä on viime vuosikymmeninä täytetty muualta tuodulla maalla.
Kollin tehdas mainitaan toistuvasti 1850-1880-luvun sanomalehti-ilmoituksissa. Niiden ja maastossa tehtyjen havaintojen perusteella se on sijainnut mitä ilmeisemin meren rannassa nykyisen Varvintien 27 kohdalla tai sen tuntumassa. |
| metsakeskus.1000029160 |
777 |
Syväjärvensärkkä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598605.00000000 |
7186000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029160 |
Kohde sijaitsee Syväjärvensärkän ja Matalansuon välisellä tasaisella kangasalueella varttuneessa kasvatusmetsikössä.
Tervahaudan halkaisija on 13 metriä ja vallin leveys on kaksi metriä. Hautakuoppa on muodoltaan maljamainen ja sen keskellä on maakasa, jossa kasvaa mänty. Haudan päällä kasvaa myös muuta puustoa. Halssi laskee pohjoiseen; se on noin metrin leveä ja neljä metriä pitkä. |
| metsakeskus.1000029161 |
777 |
Syväjärvenkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
597281.00000000 |
7187242.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029161 |
Kohde sijaitsee Syväjärven luoteispuolella, suon laidassa, särkän länsipuolen alatasanteella.
Tervahaudan halkaisija on reilut kymmenen metriä. Sen vallit ovat noin kolme metriä leveät. Massiivinen halssi laskee länteen. Sen leveys on kaksi metriä ja pituus viisi metriä. Hautaa ympäröi oja. Tervahaudan keskellä on pieni kolo. Hautakuopan syvyys on vajaan metrin. |
| metsakeskus.1000029163 |
777 |
Syväjärvenkangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
597407.00000000 |
7187613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029163 |
Kohde sijaitsee Säynäjäjärven ja Syväjärven välisen polun länsipuolella, suon laidassa.
Tervahaudan pohja on muodoltaan suppilomainen. Vallit ovat neljä metriä leveät ja haudan kokonaishalkaisija on noin 12 metriä. Syvyys on noin metri. Halssi laskee länteen ja on noin viisi metriä pitkä. |
| metsakeskus.1000029164 |
777 |
Syväjärvenkangas 4 |
10007 |
12009 |
13092 |
11002 |
27000 |
598115.00000000 |
7187249.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029164 |
Kohde sijaitsee mäntykankaalla, Syväjärven koillispuolella. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää.
Paikalla on pyöreähkö, tasapohjainen kuoppa, jota ympäröi seinämältään pystysuorat maavallit. Valleissa on näkyvissä hiiltä ja niissä on koillisen puolella aukko. Hiilen takia rakenne identifioitiin aluksi tervahaudaksi, mutta vastineita tämän muotoiselle tervahaudalle ei ole löytynyt. Rakenteen halkaisija on 8 metriä ja syvyys noin 1,6 metriä. Kuopan vieressä on kolme muutakin kuoppaa. Näistä ensimmäisen koko on 2 x 1 metriä ja syvyys 30 cm. Kuopan keskellä on ura ja kuopan länsipuolella maavalli. Toisen kuopan koko on 2 x 1,5 metriä ja syvyys 15 cm. Kolmas kuoppa on suorakaiteen muotoinen ja sen koko on 4 x 2 metriä. Sen syvyys on 70 cm ja seinämät ovat pystysuorat. Pitkän sivun keskellä etelässä on aukko. Kuopan vallit ovat 1,5 metriä leveät. |
| metsakeskus.1000029165 |
777 |
Syväjärven itäpuoli |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598050.00000000 |
7187053.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029165 |
Kohde sijaitsee mäntykankaalla, rannan tuntumassa, Syväjärven itäpuolella. Tervahaudan halkaisija on 13 metriä. Vallien leveys on noin 1,5 metriä. Tervahaudan keskus ei ole juurikaan vallien reunoja syvemmällä. Pohjan keskellä kasvaa puita. Halssi suuntautuu länteen, kohti järveä. Sen leveys on aluksi noin metrin, jonka jälkeen se kapenee ja päätyy pienenä urana järveen. Haudan reunoissa on tuuletuskuoppia. Haudan ympäristössä on myös muita pieniä kuoppia. |
| metsakeskus.1000029166 |
777 |
Syväjärven itäpuoli 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598400.00000000 |
7186854.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029166 |
Tervahauta sijaitsee Syväjärven itäpuolella, kankaalla, loivan kohouman kaakkoisreunalla. Tervahaudan halkaisija on 12 metriä. Vallien leveys on noin kaksi metriä. Halssi laskee etelään. Halssin poikkileikkaus on V:n muotoinen ja pituus noin kolme metriä. Hautakuoppa on muodoltaan laakean kuppimainen ja sen syvyys on noin metrin. Haudan ympärillä on tuuletuskuopat. |
| metsakeskus.1000029168 |
620 |
Huovisenlahdenkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
517651.00000000 |
7167475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029168 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 18.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee kostealla moreenikankaalla. Ympäristö on hakkuuaukiota. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 18m. Muodoltaan hauta on laakea ja syvähkö. Haudassa on harvinaisen
paksut vallit mutta ei selkeää kaksoisvallia. Iso halssi on itään kohti järveä. |
| metsakeskus.1000029169 |
620 |
Rytisuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
520168.00000000 |
7166176.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029169 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 18.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenikankaalla. Ympäristö on nuorta taimikkoa mutta tervahaudan
ympärillä on säästöpuuryhmä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 18m. Muodoltaan hauta on laakea mutta syvä. Halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000029170 |
620 |
Kantosuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
521331.00000000 |
7166544.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029170 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 18.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenikankaalla. Metsä on nuorta mäntytaimikkoa. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 11m. Muodoltaan hauta on pieni ja laakea. Pieni halssi on luoteispuolella. |
| metsakeskus.1000029171 |
620 |
Kiiskisenlehto 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522543.00000000 |
7165282.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029171 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 18.7.2014 ja se havaittiin peruskartasta. Kohde sijaitsee hakkuuaukealla, harvassa säästöpuuryhmässä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 13m. Muodoltaan hauta on suppilomainen. Pienehkö halssi on kohti pohjoista. |
| metsakeskus.1000029172 |
620 |
Jäkäläharju 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
523832.00000000 |
7165411.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029172 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 18.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Maaperä on hiekkaista moreenia, metsä nuorta mäntytaimikkoa. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 14m. Muodoltaan hauta on syvä ja suppilomainen. Iso halssi on kohti
pohjoista.
Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 20 m, kuopan n. 8 m, ja halssi suuntautuu koilliseen.
Inventointi 2023: Tervahauta on sisähalkaisijaltaan n. 10 m (kokonaishalkaisija 18 m) ja 2 m syvä. Tervahaudan vallit ovat 4 m leveät ja vallien korkeus on 1–1,5 m. Halssi on itään päin ja kooltaan 3 x 4 x 1,5 m. Halssista lähtevä oja on alkuun 1 m leveä, mutta häviää n. 4 m:n kohdalla lähes huomaamattomaksi. Puustona on nuorta mäntyä, ja koivua. Aluskasvillisuus on varpukaseja ja sammalta. |
| metsakeskus.1000029173 |
620 |
Kiiskisenlehto 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522125.00000000 |
7165148.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029173 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 18.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenirinteellä. Metsä on noin 60-vuotiasta mäntymetsää. Haudan päällä kasvaa sankka heinikko. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 20m. Muodoltaan hauta on laakea. Pieni halssi on kohti etelää. |
| metsakeskus.1000029174 |
620 |
Kiiskisenlehto 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522210.00000000 |
7164830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029174 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 18.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 13m. Muodoltaan hauta on syvä ja suppilomainen. Iso halssi on kohti
etelää. |
| metsakeskus.1000029175 |
620 |
Kiiskisenlehto 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522487.00000000 |
7164752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029175 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 18.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on nuorta mäntymetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 11m. Muodoltaan hauta on selkeä, pienehkö ja puolipallomainen. Halssi on kohti etelää. |
| metsakeskus.1000029176 |
620 |
Kiiskisenlehto 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522727.00000000 |
7164671.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029176 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 18.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenirinteellä, metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 14m ja siinä on pienet noin 1m paksut kaksoisvallit. Halssi on kohti
pohjoista.
Inventointi 2023: Tervahauta on sisäympärysmitaltaan 9–10 m (kokonaisympärys 15–16) ja 1 m syvä. Tervahaudan vallit ovat 3 m leveät. Sen valli on länsipuolella olematon ja kohoaa maksimissaan n. 70 cm korkeuteen. Halssi on koilliseen ja kooltaan 2 x 5 x 1,2–2 m. Tervahaudan ympärillä on kuoppia, jotka liittyvät mahdollisesti haudan ympäryksen äestykseen. Puita on katkottu myös tervahaudan sisältä. Paikalla kasvaa nuorta mäntyä, kuusta, katajaa ja koivua. Aluskasvillisuus on varpukasveja, jäkälää ja sammalta. |
| metsakeskus.1000029177 |
620 |
Pitkänperänsuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527058.00000000 |
7164421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029177 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 18.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee hiekkakankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 10m. Muodoltaan hauta on laakea ja selkeä. Iso halssi on kohti etelää. Lähistöllä sijaitsee pyyntikuoppia, Pitkänperänsuo 1 1000029060. |
| metsakeskus.1000029178 |
620 |
Kivilampi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526523.00000000 |
7165310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029178 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 18.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee kivisellä moreenikankaalla. Metsä on nuorta mänty-koivu sekametsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 13,5m. Muodoltaan hauta on laakea. Iso halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000029179 |
620 |
Auhojärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
524330.00000000 |
7206788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029179 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 22.7.2014 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kohde sijaitsee hakkuuaukean yhteydessä olevassa pusikossa. Maaperä on moreenia. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15m. Muodoltaan hauta on laakea ja siinä on selkeä halssi kohti etelää. |
| metsakeskus.1000029180 |
620 |
Lamminjoki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
521440.00000000 |
7217430.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029180 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 22.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee pienellä hiekkaisella törmällä purolaakson varressa. Metsä on vanhaa mäntyvaltaista puronvarsimetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 14,5m. Muodoltaan hauta on laakea. Haudassa on huomattavan järeä halssi pohjoispuolella. Eteläpuolella on niittysaunan jäännös (ei muinaisjäännösrekisterissä, MH-kohde Lamminjoki 2, tunnus 173054). |
| metsakeskus.1000029181 |
620 |
Mäntysuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533365.00000000 |
7177991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029181 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 22.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Metsä on noin 80-vuotiasta harvaa kuusikkoa. Vieressä on vanha metsätyökämppä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 14,5m. Muodoltaan hauta on laakea ja siinä on pienehkö halssi länteen. |
| metsakeskus.1000029182 |
620 |
Aittokangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533271.00000000 |
7179667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029182 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 22.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikumpareen kaakkoiskärjessä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista
sekametsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 11m. Muodoltaan hauta on laakea ja selkeä. |
| metsakeskus.1000029183 |
620 |
Murtiovaara 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
530559.00000000 |
7178270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029183 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 22.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee kivisellä moreenirinteellä. Ympärillä on taimikkoa, tervahauta sijaitsee säästöpuuryhmässä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 16,5m. Muodoltaan hauta on laakea ja selkeä. Peni halssi on kohti lounaasta.
Inventointi 2022: Tervahaudan läpimitta on n. 21 m, kuopan n. 10 m, ja halssi suuntautuu lounaaseen. |
| metsakeskus.1000029184 |
620 |
Turisevanräme 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
518515.00000000 |
7163905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029184 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 23.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee kostealla moreenikankaalla, taimikon keskellä olevassa sekametsävaltaisessa
säästöpuuryhmässä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 13m. Hauta on muodoltaan syvähkö suppilo, halssi on kohti etelää. |
| metsakeskus.1000029185 |
620 |
Valkolankangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
518257.00000000 |
7162429.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029185 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 23.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee tasaisella moreenikankaalla, metsä on noin 50-vuotiasta koivikkoa. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15m. Hauta on muodoltaan selkeä ja iso syvä suppilo. Isokokoinen
halssi on kohti etelää. Hauta erottuu huomattavan selkeästi laakeasta maisemasta. Tervahaudan ympäristössä on metsätyökämpän jäännökset, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029186 |
620 |
Ylijärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
550228.00000000 |
7208298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029186 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 30.7.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee kumpuilevalla hiekka/moreenikankaalla, tien vieressä. Metsä on noin 40-vuotiasta
mäntytiheikköä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15m. Muodoltaan hauta on selkeä ja puolipallomainen. Selkeä halssi on rakennettu kohti luodetta. |
| metsakeskus.1000029187 |
889 |
Karhusaari 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505903.00000000 |
7213996.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029187 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 31.7.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenimäen itäosassa, suokosteikkojen keskellä. Metsä on vanhaa mäntymetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 11,5m. Muodoltaan hauta on selkeä ja ehjä puolipallo. Isohko halssi on rakennettu kohti pohjoista. |
| metsakeskus.1000029188 |
620 |
Huuhkajakangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
540064.00000000 |
7208209.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029188 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 5.8.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee pienen hiekkaharjun länsipuolella, lampien välisellä kannaksella. Metsä on vanhaa
mäntymetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin7m. Muodoltaan hauta on pieni ja laakea. Halssi on kohti etelää. Lammen pohjoispäässä on toinen kuoppajäännös, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029189 |
620 |
Pärekangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
536244.00000000 |
7212304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029189 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.8.2014 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, pienen kosteikon varressa tien vieressä. Metsä on noin 50-vuotiasta sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 22m ja siinä on selkeät kaksoisvallit. Hauta on rakenteeltaan laakea ja siinä on lähes tasainen pohja. Iso halssi on kohti itää. Halssin suu on kylmämuurattu kivistä. Halssin alapuolella on lisäksi pitkähkö oja. |
| metsakeskus.1000029190 |
620 |
Huuhkajamaa 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
536415.00000000 |
7211578.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029190 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.8.2014 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, tien varressa. Metsä on noin 15-vuotiasta mäntymetsää, tervahaudan kohdalla on säästöpuuryhmä. Paikalla on noin 18m halkaisijaltaan oleva puolivalmis tervahauta. Pohjakerroksessa ei ole hiiltä. Tervanjuoksutusputken (kynän) kynän kohdalla kaivanto ulottuen keskeltä halssin suulle. Itse halssi on myös puolivalmis kaivanto. Muodoltaan hauta on laakea ja hieman epäselvä. Kyseessä on vanha puolivalmis tervahauta. |
| metsakeskus.1000029191 |
889 |
Varpukangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
492256.00000000 |
7173177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029191 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2.9.2014 ja se havaittiin laserkeilausaineistosta. Kohde sijaitsee moreenikankaalla, tien varressa. Metsä on noin 60-vuotiasta mäntymetsää, haudan päällä on lepikko. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 19m. Rakenteeltaan hauta on laakea ja epäselvähkö. Haudassa on mahdollisesti myös tuplavallit. Halssi on kohti etelää. |
| metsakeskus.1000029192 |
935 |
Lantviikinvuori 1 |
10007 |
12005 |
13067 |
11006 |
27000 |
526382.00000000 |
6707975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029192 |
Paikalla on juoksuhaudan tyyppinen kaivanto rakennusten takana mäellä. Rannansuuntainen kaivanto on lähes kokonaan täytetty lehdillä ym. puutarhajätteellä ja tästä rinteeseen ylöspäin suuntautuva oja on puolestaan avoin. Rannansuuntaisessa kaivannossa on mutkia, ylöspäin suuntautuva oja on jokseenkin suora. Ojien leveys on noin metrin ja näkyvissä kohdissa syvyys on 60–70 senttimetriä. Ojan vierellä on ojasta nostettuja kiviä. Rannansuuntaisen ojan pituus on noin 17 metriä ja poikittaisen ojan puolestaan 28 metriä. Kyseessä on luultavasti Klamilan sahaan liittyvä sahatavaran kuljetusradan pohjan osa. |
| metsakeskus.1000029193 |
935 |
Lantviikinvuori 2 |
10007 |
12005 |
13067 |
11006 |
27000 |
526217.00000000 |
6708042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029193 |
Kohde sijaitsee Klamilanlahden rannalla, Lantviikinvuoren etelärinteessä. Rinteessä on halkaisijaltaan noin viisi metriä oleva kuoppa, jonka takaseinustalla on isoja kiviä ja kalliota. Kuopan reunat ovat maatuneet, eikä se vaikuta myöskään luontaiselta. Rannassa, kuopasta 23 metriä lounaaseen on noin 2,5 x 1,5 metrin kokoinen betonilaatta. Vanhoissa peruskartoissa paikalla ei näy mitään rakenteita, mutta vuoden 1983 peruskartalla näkyy idästä rannalle johtava tie, joka näkyy nykyään maastossakin penkereenä ja kaivantona kuopasta 70–100 metriä kaakkoon. Kyseinen tie on todennäköisesti Klamilan sahaan liittyvän sahatavaran kuljetusradan pohjan osa. Betonijalusta lienee sahan sähkömuuntajan pohja. Kuopan osalta on mahdollista, että se olisi vanhemman kivenlouhinnankin peruja. Lantviikinvuoren rinteessä on myös tuoreita kaivelun merkkejä. |
| metsakeskus.1000029194 |
935 |
Lantviikinvuori 3 |
10007 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
526128.00000000 |
6708083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029194 |
Kohde sijaitsee Klamilanlahden rannalla, Lantviikinvuoren länsirinteessä, lähellä Klamilan Vedon hirsimökkiä. Kaivanto on kooltaan 6 x 3 m kokoinen suorakaiteinen kuoppa, jossa on selvät vallit ympärillä. Koepistossa kuopan pohjalle oli paksu sammal ja tiukkaa juurakkoa, sitten vaalea hiekka. Vallille tehdyssä pistossa oli ohuempi sammal, sitten vaalea hiekka. Kiviä tms. ei kuopassa ole. Valleista päätellen kyseessä ei ole hiekanottopaikka, vaan jotain muuta. Kovin vanha kuoppa ei heikosta maannoksesta päätellen ole. |
| metsakeskus.1000029195 |
422 |
Kanavalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
681640.00000000 |
7013845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029195 |
Kohde on löytynyt inventoinnin yhteydessä, etsimällä viitteitä asuinpaikasta äestetyltä aukolta. Kohde sijaitsee Ritojärven ja Valkean Mäntyjärven Kanavalahden välisellä kankaalla, hiekkatien pohjoispuolella. Paikalla on kuiva mäntykangas, jolla on siemenpuuasentoinen aukko. Hiekkatien ja siihen liittyvän uran risteyksestä löydettiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Löytöpaikka/mahdollinen asuinpaikka on saattanut sijaita Kanavalahden pohjukassa, jonka ranta on tullut aikanaan hieman nykyistä tasoa korkeammalle. Paikka on mahdollisesti tuhoutunut tietä rakennettaessa. Koko kankaan alueella on hyvin tumma huuhtoutumiskerros, mikä viittaa rajuun metsäpaloon. Toinen löytökohta sijaitsee edellisestä 100 metriä pohjoiseen. Tältä paikalta löytyi yksi kvartsi-iskos ja kvartsin työstämiseen mahdollisesti liittyviä lastuja. Kohteen rajaus on pistemäinen, sillä aluerajausta ei löytöjen perusteella pystytä tekemään. |
| metsakeskus.1000029196 |
935 |
Kelkkaniemi |
10007 |
12004 |
13042 |
11006 |
27009 |
526654.00000000 |
6708081.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029196 |
Kohde sijaitsee Klamilanlahden rannalla, Kelkkaniemen kärjen koillispuolella olevalla rantaosuudella, laajan puulanssin koillispuolella, lanssin ja uusien omakotitalojen välisellä alueella. Paikalla on betonirengaskaivo ja sen vieressä vanhaa tienpohjaa. Kaivo on rakennettu vuonna 1995 kalasataman kaivoksi, mutta se jäi huonon vedenlaadun vuoksi pian pois käytöstä. Lanssille johtaa pohjoisesta tie, joka vanhemmissa kartoissa jatkuukin sinne missä kaivo sijaitsee. Vanhoilla peruskartoilla (1968 ja 1975) paikalla on vielä talo. Talo on todennäköisesti sahan aikainen ja rakennettu 1920-luvulla. Se lienee purettu 1970-luvulla samaan aikaan kun muutkin sahan jäljellä olleet rakennukset. |
| metsakeskus.1000029197 |
422 |
Ritojärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
681993.00000000 |
7014041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029197 |
Löytynyt inventoinneissa, ei ennakkotietoja. Kohde sijaitsee Ritojärven ja Valkean Mäntyjärven välisen kannaksen kapeimmalla kohdalla. Alue on kuivahkoa mäntykangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää. Tien eteläpuolella sijaitsee kolme metriä halkaisijaltaan oleva suppilomainen kuoppa. Sen syvyys on noin metrin. Kuoppaan tehtiin lapionpisto, jolloin havaittiin humuskerroksen alla olevan paksu huuhtoutumiskerros. Huuhtoutumiskerros oli melko tumma, mutta siinä ei ollut erillisiä hiiliä. Kuopan ympäristöön, tasaiselle kankaalle tehtiin lapionpistoja. Näissä havaittiin huuhtoutumiskerroksen olevan myös mustan; myös hiiltyneitä puunjuuria havaittiin. Tästä päätellen alueella on ollut raju metsäpalo. Toinen mahdollinen pyyntikuoppa havaittiin ensimmäisestä noin 15 metriä länteen. Kuoppa on mitoiltaan 2,5 x 2 m ja syvyydeltään noin 60 cm. Kuoppa ei ole niin selkeä, kuin ensimmäinen. Se on osin täyttynyt maalla ja sen päällä kasvaa koivuntaimia. Myös tässä kuopassa oli humuskerroksen alla paksu mustunut
huuhtoutumiskerros. Tien pohjoispuolella on myös mahdollisia kuoppia. Tien reunassa vaikuttaa olevan kuopanpuolikas. Kauempana lännessä on epämääräinen kuoppa. Ne ovat mahdollisesti tuhoutuneet tien rakennuksessa. |
| metsakeskus.1000029198 |
422 |
Tiiliniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
696641.00000000 |
7017018.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029198 |
Kohde sijaitsee Pitkäjärven itäpuolen rantaa pitkin kulkevalla harjulla, hieman kaakkoon
Kirkisensalmesta. Puusto on uudistuskypsää kasvatusmetsää. Maasto on kuivaa kangasta, jossa esiintyy paikoin jäkälää. Harjulla on peräkkäin kaksi matalahkoa ja pienehköä kuoppaa.
Pohjoisempi kuoppa 1 on kooltaan 1,5 x 1 metriä, sen syvyys on alle puoli metriä. Koepistoa tehtäessä lapio iskeytyy joka kerta kiveen, ja onkin mahdollista, että kuopan pohjalla on jonkinlainen kiveys. Humuskerroksen pohjaosa on nokinen ja sen alla on jonkinlainen huuhtoutumiskerros. Kuoppa 2 on samankokoinen, kuin kuoppa yksi. Myös siellä tulee lapiolla tutkiessa kiviä vastaan. Humuksen alaosa on nokinen ja siinä on hiilenkappaleita. Huuhtoutumiskerros on lähes olematon. Kauemmaksi tehdyssä koepistossa maa ei ole niin nokinen. Kuoppien funktio on epäselvä. Hiili voisi viitata esim. ruoanvalmistukseen. On erikoista, että toisessa kuopassa on selkeä silmin nähtävä huuhtoutumiskerros ja toisessa lähes olematon. Tämä viittaisi kuoppien eriaikaisuuteen. Koska huuhtoutumiskerroksen kehittymiseen kuluu Suomessa aina vähintään sata vuotta, usein paljon tätä kauemmin, kohdetta ehdotetaan muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000029199 |
422 |
Uuronvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
665426.00000000 |
6999356.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029199 |
Kohde on merkitty peruskarttaan. Kohde sijaitsee Jaakonvaaran tien itäpuolella, Uuronvaaran pohjoispuolella, mäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää kasvavalla kankaalla. Kohteessa on tasapohjainen, halkaisijaltaan 12-metrinen kuoppa. Paltteet ovat paksut ja yhden reunan päältä on ajettu yli metsäkoneella. Tervahaudasta ei lähde selkeää halssia, vaan sen alarinteen puolella on kookas kuoppa-alue. Kyseessä voi olla tervahautatyyppi, jossa terva on johdettu haudan pohjalla olevaan tynnyriin tai halssi on saattanut tuhoutua myöhemmässä maankäytössä. Haudan päällä kasvaa runsaasti puustoa. |
| metsakeskus.1000029200 |
422 |
Musta Mäntyjärvi |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27008 |
682839.00000000 |
7013070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029200 |
Kohde on löytynyt peruskartan perusteella. Kohde sijaitsee Mustan ja Valkean Mäntyjärven välisellä kannaksella. Kannaksen itäreunassa on tulipaikka, josta jatkuu polku länteen kannakselle. Puu sijaitsee kannaksen eteläreunassa, Mustan Mäntyjärven puoleisella rannalla. Kohde on kelopuu, johon on kaiverrettu vuosiluku 1636, ja merkit 10 V 13, MO ja 09. Puun pituus on noin 15 m. Merkkipuu. Oiva Potinkaran artikkelin: "Karsikoita ja muistopuita" mukaan kyseessä on 1800-luvun puu, jonka 8 on korjattu 6:ksi. Hänen mukaansa puun ikä on tarkastettu kairaamalla. Artikkelista ei käy ilmi onko puusta tehty dendrokronologinen ajoitus vai onko kairaus tehty itse. |
| metsakeskus.1000029201 |
422 |
Kollonlampi |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27008 |
679679.00000000 |
7014880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029201 |
Kohde löytyi Oiva Potinkaran merkki- ja karsikkopuuinventoinnin vuoden 1993 kartoista. Kohde sijaitsee noin 100 m Kollonlammen eteläpuolella olevista rakennuksista koilliseen, tien
pohjoispuolella, aivan sen laidassa. Paikalla on kuivahko mäntykangas, jonka puustoikäluokat vaihtelevat nuoresta kasvatusmetsästä uudistuskypsään metsään. Kohde on vanha mänty, jonka korkeus on n. 20 metriä. Pilkkaan on kaiverrettu numeroita ja kirjaimia.
Potinkaran inventoinnin mukaan puussa lukee 89 ja PO. Osa kaiverruksista on jäänyt kaarnan alle. Korossa on myös halkeama. |
| metsakeskus.1000029202 |
422 |
Kangas-Piilo |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27008 |
694154.00000000 |
7010861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029202 |
Kohde on Oiva Potinkaran inventointiraportissa. Kohde sijaitsee Kangas-Piilo -nimisen lammen eteläosassa, sen ja pienemmän lammen välisellä kannaksella. Kannaksen poikki kulkee polku, jota pääsee Karhunpolulle, Ukonjoen rantaan. Kannaksella kasvaa kuivaa kangasmetsää, jossa on uudistuskypsää männikköä. Kohde on paksu, vanha mänty johon isketyssä pilkassa on merkintöjä. Pilkan yläosassa on erotettavissa numerot 8 ja O. Lisäksi on epäselviä numeroita sekä kirjaimia. Merkintöihin on hakattu kirveellä. Kaarna on myös osin kasvanut pilkan päälle. Puuhun on mahdollisesti isketty neljä tappia vajaan kahden metrin korkeuteen. Tapeista on vain kannat jäljellä. Merkkipuu, joka on todennäköisesti 1800-luvulta. Tähän viittaavat numerot 80 ja kaarnan paksuus pilkan ympärillä. |
| metsakeskus.1000029203 |
422 |
Pikku-Hukka |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27008 |
676437.00000000 |
7000136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029203 |
Kohde sijaitsee Pikku-Hukan pohjoispuolella, Höntönvaaran talosta noin kaksi kilometriä itään, korkeamman harjanteen päässä. Harjanteella on kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa mäntytaimikko. Taimikon keskellä on suuri mänty. Siinä olevaan pilkkaan on kaiverrettu numero 8 ja muita tunnistamattomia merkintöjä. Pilkkaa on hakattu kirveellä ja sitä ovat tuhonneet myös tikka ja hyönteiset. Numero on sellaisessa kohdassa, että se viittaa pilkkaan kaiverretun vuosiluvun olleen 1800-luvulta. Myös puun paksuuskasvu pilkan ympärillä tukee tätä ajoitusta. |
| metsakeskus.1000029204 |
81 |
Lotakonlahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
450251.00000000 |
6839053.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029204 |
Kohde sijaitsee Hartolan pohjoisosassa Jääsjärven luoteispäässä. Lotakonlahden länsipuolella Huiskanharjun eteläpäässä on vanhalla rantatörmällä kaksi kuoppajäännöstä. Alue on rehevää kuusivaltaista varttunutta metsää. Kuoppien halkaisija on noin 2 m ja syvyys noin 0,5 m. Kuoppien pohjilta otetuissa kairanäytteissä esiintyy turpeen alla mineraalimaassa 15-20 cm paksu hiilinokimaakerros. Kuopat lienevät pieniä hiilimiiluja. |
| metsakeskus.1000029205 |
81 |
Huiskanharju |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
450728.00000000 |
6840363.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029205 |
Huiskanharju sijaitsee Jääsjärven luoteispuolella, järven ja Joutsasta etelään kulkevan
nelostien välissä. Harjun pohjoispäässä on Kurkostenlampi, jonka eteläpäässä olevalla rantatasanteella on hiilimiilu. Alue on hiekkapohjaista kuivaa mäntykangasta. Kuopan halkaisija on noin 2 m ja syvyys 0,5 m. Kuopan pohjalla on kairaamisen perusteella turpeen alla noin 15 cm paksu musta hiilinokimaakerros. |
| metsakeskus.1000029206 |
81 |
Iso Jalkokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
462919.00000000 |
6828290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029206 |
Iso Jalkokangas on Hartolan koillisosassa Iso Suojärvi-nimisestä vesistöstä etelään sijaitsevan Isosuon soidensuojelualueen kaakkoispuolella. Kankaan länsireunalla metsäautotien itäpuolella, on tervahauta, jonka halkaisija vallilta vallille on noin 4 m ja syvyys 1 m. Haudan vieressä tien puolella on matala kuopanne, joka saattaa olla mahdollinen halssin jäännös. Tervahaudasta n 5 m pohjoiseen on pieni kuoppa, halkaisijaltaan noin 2 m. Kairatessa pohjalta tuli n 30 cm hiilimaata, joten kyseessä lienee pieni kuoppamiilu. Osa miilun vallista on tuhoutunut viereistä lanssia tasatessa. Alueen valtapuuna on varttunut kuusi. Miilun kohdalla kasvaa nuori kuusitiheikkö. |
| metsakeskus.1000029207 |
111 |
Kommerinkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
469710.00000000 |
6792077.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029207 |
Kohde sijaitsee Heinolan koillisosassa Kuijärven eteläpuolella Kommerinkankaalla. Kankaan itäosassa, metsäautotiestä 80 m länteen ja noin 100 m mpy, on syvä tervahauta. Haudan halkaisija vallin harjalta vallin harjalle on noin 8 m ja syvyys 2 m. Hauta kasvaa koivua ja leppää, ja pohjakasvillisuutena on kieloa ja saniaista. |
| metsakeskus.1000029208 |
111 |
Kommerinkangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
469841.00000000 |
6792122.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029208 |
Kohde sijaitsee Heinolan koillisosassa Kuijärven eteläpuolella Kommerinkankaalla. Kankaan itäosassa, metsäautotiestä noin 30 m itään on, suuri tervahauta. Haudan halkaisija vallilta vallille on noin 11 m ja syvyys noin 2,5 m. Haudan ympäristössä on useita pienehköjä ja laakeita hiekkakuoppia. |
| metsakeskus.1000029209 |
111 |
Kommerinkangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
469631.00000000 |
6791943.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029209 |
Kohde sijaitsee Heinolan koillisosassa Kuijärven eteläpuolisella Kommenrinkankaalla. Kankaan itäreunalla, noin 150 m metsäautotien kääntöpaikalta luoteeseen, on noin 3 m halkaisijaltaan oleva kuoppamiilu. Alue on maaperältään hiekkaa ja paikalla on tehty päätehakkuita. Miilu on kärsinyt osin muokkauksesta. Kääntövaosta on paljastunut hiiltä, jota on miilun reunassa noin 15 cm paksu kerros. |
| metsakeskus.1000029210 |
111 |
Pitkäkorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
471929.00000000 |
6797022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029210 |
Kohde sijaitsee Heinolan koillisosassa Sonnasesta noin 2 km koilliseen. Pitkäkorpi-nimisen suon koillispuolella olevan mäen länsirinteellä on tervahauta. Alue on hiekkapohjaista kuusikkoa kasvavaa metsää. Tervahaudan halkaisija on vallin harjalta vallin harjalle noin 13 m ja syvyys noin 1 m. Keskellä olevassa kuopassa on sammaloitunut kansimainen puurakenne noin 2 x 2 m alalla ja sen keskellä on noin 1 metrin levyinen aukko. |
| metsakeskus.1000029211 |
111 |
Tehvanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
467227.00000000 |
6792311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029211 |
Kohde sijaitsee Heinolan koillisosassa Vilpiänjärveltä noin 0,4 km pohjoiseen hiekkaisella Tehvanmäellä. Maasto on mäntyä kasvavaa kasvatusmetsää, jonka maapohja on muokattu. Tehvanmäen länsireunassa metsäautoteiden risteyksestä noin 60 m itäkaakkoon sijaitsee tervahauta sekä hiilimiilukumpu. Miilu sijaitsee kiinni tervahaudan länsiosassa. Tervahaudan koko vallin päältä vallin päälle on noin 4 x 4 m ja syvyys noin 0,8 m. Muodoltaan hauta vaikuttaa neliskulmaiselta, mutta tämä voi olla metsäaurauksen aiheuttama muutos. Hiilimiilukummun halkaisija on noin 5 m. Turpeen alla on noin 40 cm paksu nokimaakerros. |
| metsakeskus.1000029212 |
111 |
Terrijärvi 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
470237.00000000 |
6797435.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029212 |
Terrijärvi sijaitsee Heinolan koillisosassa Sonnanen-järven koillispuolella. Terrijärven länsipuolella nousee mäki, joka on yläosastaan avokalliota. Metsäautotien itäpuolelta on louhittu kiveä pienimuotoisesti. Alue on kooltaan noin 20 x 10 m. Paikalla on sekä rakennusten kivijalkakiviksi sopivia lohkoja että pienempää terävää murskaa. Osa rakennuskiviksi sopivista lohkoista näyttää asetellun mahdollisesti muokkausta varten. Iskujälkiä kivissä ei kuitenkaan ole juuri näkyvissä. Myöskään porausjälkiä kivissä ei näkynyt. Alue on sammaloitunut ja stabiloitunut. Louhinta ei liity viereisen metsätieuran kulkuun, joka kulkee paljaalla esteettömällä avokalliolla, ja jota varten alueella ei ole tarvinnut louhia. |
| metsakeskus.1000029213 |
111 |
Terrijärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
470923.00000000 |
6797274.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029213 |
Terrijärvi sijaitsee Heinolan koillisosassa Sonnainen-järven pohjoispuolella. Terrijärveltä noin 150 m itään on tervahauta, joka on kaivettu hiekkaiseen rinteeseen. Haudan halkaisija vallilta vallille on noin 14 metriä ja syvyys noin 1,8 m. Haudan lounaispuolella on alarinteessä tervanlaskukuoppa, josta on tullut kairatessa noin 40 cm nokimaata. Haudassa kasvavan paksuimman kuusen ikä on lustokairauksen perusteella noin 60 vuotta. |
| metsakeskus.1000029216 |
211 |
Herttuala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
343955.00000000 |
6816608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029216 |
Kylä sijaitsee 1,3 km etelään Kangasalan kirkosta, vt:n 12 eteläpuolella, Kirkkojärven länsirannalla olevalla rantatörmällä. Kylätontti on edelleen asuttu.
Kylän nimi on antanut Väinö Voionmaalle aiheen olettaa, että kylä olisi 1200-luvun ja 1300-luvun alkupuolen Suomen herttuain toimesta syntynyt uudisasutus. Väitteen paikkansapitävyyttä ei ole voitu todistaa. Ensimmäinen maininta Herttualan kylästä on vuodelta 1441, kun Olavi Hertogh niminen henkilö mainitaan lähteissä. Sama nimi toistuu lähteissä 1450-luvulla sekä vuosilta 1460, 1466 ja 1469. Myöhemmin, vuosien 1508 ja 1513 lähteissä, kylästä mainitaan Heikki
Hertogh. 1540-luvun maakirjoissa kylään luettiin myös Pikkola ja Tarpila, jolloin Herttualan taloluku nousi viiteen. Varhaisimpia karttaesityksiä kylästä lienee Hans Hanssonin 1600-luvulla tekemä pienimittakaavainen Ylä-Satakuntaa kuvaava geografinen kartta, johon myös Herttuala on merkitty. Anders Strengin (1635) maakirjakartassa kylään on merkitty viisi taloa. Kartan mukaan kylätontin vanhin osa sijoittuu nykyisen Kylä-Aaakulantien varteen, pääasiassa tien luoteispuolelle. 1800-luvulta olevassa isojakokartassa kylätontti on laajentunut enemmän tien kaakkoispuolelle.
1600-luvun maakirjakartan mukainen kylätontin vanhin osa on yhä asuttu. Alueella sijaitsee muun muassa 1900-luvun alkupuolella rakennettu omakotitalo pihapiireineen ja ulkorakennuksineen. Niiden pohjois- ja luoteispuolella vanhaan kylätonttiin liittyviä kerrostumia saattaisi vielä olla jäljellä. |
| metsakeskus.1000029217 |
777 |
Kolmikannanniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
585540.00000000 |
7205148.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029217 |
Kohde löytyi inventoinnissa 2014. Maasto on Jokiselän hienohiekkainen länsiranta. Rantatörmä nousee paikalla noin 50 - 70 cm. Törmällä kasvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Hiekkaranta, josta löytyi useita kvartsi-iskoksia. Rannan takaa männiköstä on metallinpaljastimella löytynyt pronssinen veitsen tuppi ja pronssipellin palasia (Kolmikannanniemi 2 löytöpaikka). Löytöalueen koko on noin 20 x 2-3 m. Järvi on säännöstelty, joten osa asuinpaikasta saattaa olla veden alla. Löytöhetkellä vesi oli alhaalla ja hiekkarantaa oli näkyvillä noin 2-3 metriä. Ranta on muualla kivikkoista. Läheisiltä Airikaisen ja Haahtisaaren rannoilta on myös löydetty kivikautiseen asutukseen viittaavia merkkejä. |
| metsakeskus.1000029218 |
777 |
Salonsaari 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600862.00000000 |
7216867.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029218 |
Kohde löytyi inventoinnissa 2014. Maasto on Salonsaaren länsiranta, jossa pieni hiekkainen lahdelma. Ranta muuten kivikkoista. Rannalla kasvaa harvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuus paikalla on varpua ja sammalta. Kohde sijaitsee säännöstellyn Kiantajärven rannalla. Vesi oli löytöhetkellä hyvin alhaalla ja rantakivikkoa oli näkyvissä noin 10 metrin verran. Paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia ja -ydin, jotka jätettiin löytöpaikalle. Löytöpaikka on noin 3 x 4 metrin kokoinen hiekkainen alue muuten kivikkoisella rannalla. Suomussalmelle hyvin tyypillinen pienialainen asuinpaikka. Löytöpaikasta noin 600 metriä pohjoiseen on Salonsaari 2 kivikautinen (777010284) asuinpaikka. Rajaus perustuu löytöjen levintään. |
| metsakeskus.1000029219 |
507 |
Huuhtjärvi |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
490286.00000000 |
6817123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029219 |
Kohde sijaitsee Mäntyharjun pohjoisosassa Huuhtjärven länsirannalla. Surmalahtea
vastapäätä olevan niemen kaakkoisreunalla on kivistä tehty ladelma. Etäisyys rantaan
on parikymmentä metriä. Alue on osin kivistä moreenia, jolla kasvaa mäntyä ja kuusta. Muodoltaan rakenne on pyöreä. Sen halkaisija on noin 3 m ja korkeus 0,6 m. Rakenteessa on ainakin neljä kivikertaa. Kyseessä saattaisi olla rakennuskivivarasto, mutta osa kivistä vaikuttaa melko pieniltä ollakseen tarkoitettu rakennuskiviksi. |
| metsakeskus.1000029220 |
507 |
Ketunpesänniemi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
490292.00000000 |
6816869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029220 |
Ketunpesänniemi sijaitsee Mäntyharjun pohjoisosassa Huuhtjärven länsirannalla.
Niemen keskellä on suuri miilukumpu. Rakenteen halkaisija vallin päältä toiselle reunalle on noin 9 m. Korkeutta miilulla on noin 2 m. Ympärillä on useita noin 2 m
halkaisijaltaan olevia hiekkakuoppa. Miilukumpu on toiminut myöhemmin ketunpesänä, jonka koloista on paljastunut runsaasti nokimaata ja hiiltä. |
| metsakeskus.1000029221 |
507 |
Kaljunjärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
498903.00000000 |
6784676.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029221 |
Mäntyharjun Kaljunjärvi sijaitsee Kouvolan Vekaranjärven varuskunta-alueelta noin 8
km pohjoiseen Pahkajärven ampuma-alueella. Järven pohjoispuolella, sen
keskivaiheilla, on etelään avautuva niemi, jonka keskellä on tervahauta. Hauta on
metsikössä lähellä muokatun (2015 tilanne) hakkuaukean pohjoisrajaa. Puusto haudan ympäristössä on pääasiassa kuusta. Haudan halkaisija on noin 11 m. Rakenteen keskellä on suorakaiteenmuotoinen kuoppa, kooltaan noin 2x1,5x1m. Haudan eteläpuolella, hakkuuaukean reunalla muokkausvaossa, on runsaasti hiiltä noin 2 m matkalla. Tämä voi olla seurausta haudan tyhjennyksestä. |
| metsakeskus.1000029222 |
507 |
Karhulampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
498165.00000000 |
6789336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029222 |
Kohde sijaitsee Mäntyharjun eteläosassa Mustajärven länsipuolella. Karhulammen ja
Mustajärven välissä on koillis-lounas-suuntainen mäki, jonka lounaisosassa sijaitsee tervahauta sekä kivistä ladottu kiuas. Alue on maaperältään osin kivistä kangasmaastoa, jossa kasvaa varttunutta mäntyä.
Tervahauta on vallilta vallille halkaisijaltaan noin 13 m ja syvyydeltään noin 1,8 m. Rakenteen keskellä on kuoppa. Haudan länsipuolella on halssi. Tervahaudasta noin 30 m itään on kivistä ladottu ja rauennut kiuas, kooltaan n 2x1,5x0,6 m. Kyseessä lienee tervapirtin uunin jäännös. Rakennuksen seinälinjoja ei ole havaittavissa. |
| metsakeskus.1000029223 |
507 |
Kuorejärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
496625.00000000 |
6789848.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029223 |
Kuorejärvi sijaitsee Mäntyharjun eteläosassa Suuri Varpanen-järven ja Mustajärven
välissä. Järven lounaisrannalla on matala hiekkamoreeniharjanne, jonka keskellä on
tervahauta. Haudan halkaisija on vallilta vallille noin 11 m ja syvyys 1 m. Alueella kasvaa harvennettua mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000029224 |
507 |
Väärä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
499190.00000000 |
6783574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029224 |
Mäntyharjun Väärä-järvi sijaitsee Kouvolan Vekarajärven varuskunta-alueelta noin 7 km pohjoiseen. Väärä-järven ja sen pohjoispuolisen Kaljunjärven väliin jää mäkinen
alue. Tämän itäosassa, luode-kaakko-suuntaisen harjanteen notkelmassa, on
tervahauta. Haudan halkaisija on noin 13 m ja syvyys 1 m. Sen keskellä on kuoppa, jossa on kansimainen puurakenne. Rakenne on laajuudeltaan noin 1,2x1,2 m. Puurakenteen keskellä on aukko, joka on kooltaan noin 0,3x0,6 m. Kuoppa oli vuonna 2015 täynnä vettä. Kuopan syvyys on noin 1,5 m. Tervahaudan reunalle on kaivettu muutamia matalia poteroita. |
| metsakeskus.1000029225 |
507 |
Ylä-Pahkajärvi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
501189.00000000 |
6781666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029225 |
Mäntyharjun Ylä-Pahkajärvi sijaitsee Kouvolan Vekarajärven varuskunta-alueelta noin 5,5 km pohjoiskoilliseen. Järven koillisosassa on osittain tien vaurioittama tervahauta. Hauta on ollut halkaisijaltaan n 10 m. Haudan pohjoispuoli on tuhoutunut viereisen itä-länsi-suuntaisen tien teossa. Lisäksi haudan itäreuna on jäänyt tieltä etelään kulkevan uran jyräämäksi. |
| metsakeskus.1000029226 |
507 |
Pölhö |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
489955.00000000 |
6809006.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029226 |
Pölhö sijaitsee Mäntyharjun keskustan länsipuolella Pyhäveden Raatolahdessa. Pölhön rannasta noin 40 länteen on peltoaukea, jonk ympärillä kulkee pellosta raivatuista kivistä kasattua vallimaista kiviaitaa. Rakenteet ovat osittain talousmetsien alueella. Rakenteen leveys on suurimmillaan noin 1 m ja korkeus 0,5 m. |
| metsakeskus.1000029227 |
777 |
Honkasaari 7 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
577792.00000000 |
7203970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029227 |
Kohde löytyi laserkeilausaineiston avulla. Maasto on Honkasaaren etelärannasta noin 50 m päästä alkava hiekkapohjainen harju. Paikalla kasvaa mäntyä ja muutamia kuusia. Aluskasvillisuus varpua, sammalta ja suopursua. Halkaisijaltaan noin 14 metrin kokoinen syvä tervahauta hiekkapohjaisen harjun etelärinteessä. Hautaa ympäröivät tuuletusaukot. Halssi lounaislaidalla. Syvyys 1-2 metriä rinteestä riippuen. Lähistöllä on toinenkin kaivanto ja veistetty kelohonka, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000029228 |
593 |
Itärinne |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526154.00000000 |
6917787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029228 |
Kohde sijaitsee Pieksämäen koillisosassa Käpry-järvestä luoteeseen. Silvastinmäen jatkeena on pitkä kaakkoon ulottuva harjanne, jonka kaakkoispäässä on tervahauta noin 134 m mpy. Kohde on noin 30 m sähkölinjasta pohjoiseen. Haudan halkaisija on noin 12 m ja syvyys noin 0,7 m. Ympärillä on vallihautamainen kehä. Puusto paikalla on pääosin koivua. |
| metsakeskus.1000029229 |
593 |
Hankalampi |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
522127.00000000 |
6921637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029229 |
Hankalampi sijaitsee Pieksämäen koillisosassa Niininen- ja Iso Kontio-järvien välissä. Hankalammen itäpuolella on kaakkoon kulkeva harjanne, jolla on talonpaikka. Rakennus on sijainnut harjanteen länsireunassa. Rakennuksen kivijalka on tehty luonnonkivistä ja on kooltaan n 6x5,5 m. Kivijalan sisällä on kuopanne ja kivistä ladottu uuni, joka on kooltaan n 2x1,7x1,5 m. Uuni on edelleen osin ryhdikäs ja uuninpesä nähtävissä.
Rakennuksen jäännöksestä noin 40 koilliseen, pienen kumpareen päällä, on vallillinen maakuopparakenne. Vallilta vallille se on kooltaan noin 4x3 m. Sisäosan kuopp on kooltaan noin 2x1,5x1,5 m. Kyseessä on maakellari. Rakennuksen ympärillä on ollut viljelyksiä, ja alueella on joitain raivausröykkiöitä idässä kulkevalle metsäautotielle asti. Harjanteen itärinteen juurella on noin 10 m pätkä matalaa noin 0,3 m korkeaa ja 0,8 m leveää kiviaitaa.
Vuoden 1966 ilmakuvaan ja 1969 kartoitukseen pohjaavassa vuoden 1973 peruskartassa paikalle on kuvattu vain kuusimetsää. |
| metsakeskus.1000029231 |
593 |
Hauta-aho |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
503190.00000000 |
6924229.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029231 |
Hauta-aho sijaitsee Pieksämäen pohjoisosassa Pohjois-Surnui-järveltä noin kilometrin itään. Alueella on nimensä mukaisesti hiilimiiluja. Kohde on Heinälamminkankaalta etelään kulkevan metsäauton etelä-osassa, noin 100 m kääntöpaikasta pohjoiseen, tien itäpuolella. Kyseessä on kumpu-tyyppinen miilu, joka on halkaisijaltaan noin 15 m. Tuulenkaadoissa on näkyvissä paksuja mustia hiili- ja nokimaakerroksia. Paikka on varsin ryteikköinen, ja kasvaa lehtipuuvaltaista sekametsää.
Laserkeilausaineiston perusteella Hauta-aholta, kääntöpaikalta etelään, olisi
löydettävissä lisäksi ainakin kaksi suurta yli kymmenmetristä hiilimiilua. |
| metsakeskus.1000029233 |
593 |
Heinälampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
501951.00000000 |
6925653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029233 |
Heinälampi sijaitsee Pieksämäen pohjoisosassa noin 1,9 km pohjoiseen Pohjois-Surnui-järvestä. Kohde sijaitsee Heinälammelta noin 400 m lounaaseen. Pohjois-etelä-
suuntaisella harjanteella, metsäautoteiden risteyksen luoteispuolella, on hiilimiilu. Miilu on kumputyyppinen ja halkaisijaltaan noin 12 m. Ympärillä on matala kuoppien kehä. Metsänpohjaa on muokattu edellisen päätehakkuun yhteydessä ja miiluun
osuneista laikutuksista on paljastanut runsaasti hiiltä. Miilun runsas hiilimäärä on todettavissa myös kairalla. Paikalla kasvaa nykyisin kuusi- ja koivuvesakkoa. |
| metsakeskus.1000029234 |
290 |
Särkijärvi |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27008 |
623389.00000000 |
7106832.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029234 |
Merkkipuu sijaitsee Kuhmon Särkijärven kylällä, Pielajärven lounaisrannan tuntumassa. Merkkipuu on Pielajärven rannassa sijaitsevan vanhan hirsirakennuksen itäpuolella, noin pari metriä sen seinästä. Puu on kelottunut ja erittäin huonokuntoinen. Puussa on kaksi pilkkaa, joissa on kaiverruksia. Suuntaan etelälounas on pilkka, jossa on vuosiluku 1860 sekä puumerkki. Vuosiluvusta ensimmäinen numero on kuroutunut kaarnan alle piiloon. Suuntaan itä on pidempi pilkka noin 1,5 metrin korkeudella. Siinä on merkintöjä kahdessa pystyrivissä, joista toisessa on päällekkäin vaakatasossa kaksi kertaa numero 3. Oikealla puolella on mahdollista kirjoitusta pystytasossa. Kirjaimet ovat epäselviä ja todennäköisesti myöhemmin tehtyjä kuin vuosiluku. |
| metsakeskus.1000029235 |
593 |
Pohjois-Surnui |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501529.00000000 |
6924764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029235 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pieksämäen pohjoisosassa Pohjois-Surnui-nimisen
järven pohjoispuolella. Järven pohjoispuolella järven vanha rantatörmä on noin 125 m mpy korkeuskäyrän kohdalla, ja törmän päällä kulkee etelästä tuleva tie. Paikalla on ollut etelään kapeneva hiekkainen niemi. Muinaisniemen eteläkärjessä, sen lounaisreunalla, noin 20 m matkalla tieleikkauksesta on löytynyt kvartseja ja palanut kivi. Toinen löytökohta on alueesta noin 100 m luoteeseen tieleikkauksessa, josta on löytynyt isketty kvartsi. Tieleikkaus on osin jo sammaloitunut ja pusikoitunut. Erityisesti leikkausta luoteeseen kuljettaessa havaintomahdollisuudet heikkenevät.
Kokonaisuutena asuinpaikka on melko kärsinyt. Tie on tehty tormän päälle asuinpaikan parhaalle osalle. Tien pohjoispuolella on kahden löytöalueen välissä matala hiekkakuoppa laajuudeltaan noin 70x50m, joka lienee vienyt osan asuinpaikasta. Lisäksi tien pohjoispuolella metsänpohja on muokattu edellisen päätehakkuun yhteydessä. Alueen vaot ovat jo sammaloituneet ja kasvaneet umpeen.
Kohteen aluerajaus perustuu inventoijan esittämään rajaukseen. |
| metsakeskus.1000029236 |
593 |
Jokijärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
495378.00000000 |
6903552.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029236 |
Jokijärvi sijaitsee Naarajärven keskustasta noin 7,5 km länsilounaaseen. Järven pohjoispuolella, mäen juurella kulkevan koneuran vieressä on tervahauta. Haudan
halkaisija vallilta vallille on noin 8 m ja syvyys noin 2 m. Alue on ehjää hiekkapohjaista
varttunutta mäntyä kasvavaa kangasta. |
| metsakeskus.1000029237 |
593 |
Valtionkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
495284.00000000 |
6904296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029237 |
Kohde sijaitsee Naarajärven hautausmaalta noin 7,1 km länsilounaaseen, noin 0,3 km Pieni Perkai-nimisen järven länsipuolella. Tervahauta on pohjoiseen luikertelevalta metsäautotieltä noin 70 m itään ja noin 300 m sähkölinjasta etelään. Haudan halkaisija on noin 6 m ja syvyys 1 m. Alue on ehjää mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000029238 |
777 |
Ahvenselkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
557235.00000000 |
7224730.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029238 |
Maasto on avohakkuuaukea metsäautotien ja talousmetsän välissä. Paikalla kasvaa pieniä koivun taimia ja aluskasvillisuus on varpua ja sammalta. Tervahauta, jonka halssi pohjoislaidalla. Haudan halkaisija on noin 13 m. Hauta sijaitsee aivan tien vieressä ja sen luoteislaita on osin tuhoutunut tietä ja ojaa tehdessä. |
| metsakeskus.1000029239 |
593 |
Valtionkangas 2 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
495268.00000000 |
6904644.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029239 |
Kohde sijaitsee Naarajärven hautausmaalta noin 7 km länsilounaaseen ja Pieni Perkai-
järveltä noin 0,4 km luoteeseen. Mäen koillispuolella melko tasaisella harjanteella,
sähkölinjasta noin 40 m pohjoiseen, on neliskulmainen kuoppajäännös. Sen koko on
vallilta vallille noin 3x3 m. Varsinaisen kuopan koko on noin 1,5x1,5 m. Kyseessä on pieni hiilimiilu tai tervahauta. Alue on mäntyvaltaista kangasta. |
| metsakeskus.1000029240 |
593 |
Kailampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
513607.00000000 |
6905231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029240 |
Kohde sijaitsee Pieksämäen hautausmaalta noin 6,4 km kaakkoon, tien 23 eteläpuolella, Kailammen ja Mustalammen välissä olevan hiekkapohjaisen harjanteen eteläosassa. Paikalla on tervahauta, joka on merkitty myös peruskarttaan. Haudan halkaisija vallilta vallille on noin 7 m ja syvyys n 0,8 m. Ympärillä on kuoppien kehä. Puusto on varttunutta kuusikkoa. |
| metsakeskus.1000029241 |
593 |
Mustalampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
513923.00000000 |
6905206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029241 |
Hiilimiilu Pieksämäen hautausmaalta noin 6,7 km itäkaakkoon, tien 23 eteläpuolella Mustalammen luoteispäässä olevan hiekkakankaan eteläreunalla. Alueen metsä on hakattu ja pohja muokattu, ja miiluun osuneista laikutuksista löytyy runsaasti hiiltä. Miilu on kumpumallinen ja halkaisijaltaan noin 10 m. Ympärillä on kuoppien kehä. Osa kuopista on säilynyt ehjinä.
Inventointi 2019: hiilimiilun kooksi hahmotettiin noin 7 x 4 m ja sitä kiertää katkonainen oja, eli kuoppien kehä. Paikalta hakattu metsä ei ole kasvanut juurikaan sitten 2015 tarkastuksen ja rikkonaisen maanpinnan kohdilta näkyy hiilen kappaleita. |
| metsakeskus.1000029242 |
593 |
Pohoslahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
514241.00000000 |
6905513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029242 |
Kohde sijaitsee Pieksämäen hautausmaalta noin 6,9 km itäkaakkoon Ruokojärven Pohoslahden etelärannalla. Pienen mäen länsireunalla on valtava tervahauta korkeine valleineen. Haudan halkaisija on noin 15 m ja syvyys noin 3 m. Tervahauta kasvaa tuuheaa lehtipuuvesakkoa ja pensaikkoa, mutta muuten alueen puusto on mäntyvaltaista. Tervahaudasta noin 60 m länsiluoteeseen on neliönmuotoinen vallillinen kuoppajäännös, joka saattaa liittyä suureen tervahautaan. Kuopan koko on noin 2,5x2,5 m ja syvyys 0,5 m.
Inventointi 2016: Tervahaudan halkaisija on valleineen noin 23 metriä. |
| metsakeskus.1000029243 |
777 |
Heposuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
610361.00000000 |
7232538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029243 |
Maasto on harvaa mäntymetsää kasvava kangas suon ja hiekka-autotien välissä. Siellä täällä joitakin koivuja. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Halkaisijaltaan n. 10 metrin kokoinen maljamainen tervahauta, jota ympäröi oja ja kuoppia. Halssi lounaislaidalla. Haudan yli kulkee eläinten polku. Tervahaudan länsipuolella on hyvin säilynyt talvisodan aikainen tukikohta (Karhuaro, MH-tunnus 173812, ei muinaisjäännösrekisterissä). |
| metsakeskus.1000029244 |
593 |
Pyijy |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
513779.00000000 |
6905739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029244 |
Kohde sijaitsee Pieksämäen hautausmaalta noin 6,4 km itäkaakkoon Pyijy-järven
kaakkoispuolella. Järven lasku-uoman suun itäpuolella on hiekkainen mäennyppylä,
jonka pohjoisreunalla on tervahauta. Haudan halkaisija on noin 9m ja syvyys 1,5 m.
Haudan pohjoispuolella on syvä hiekkakuoppamainen kuoppa, jota lienee käytetty
tervanlaskukuoppana. Haudan kohdalla kasvaa kuusikkoa. |
| metsakeskus.1000029245 |
777 |
Heposuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
609931.00000000 |
7232384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029245 |
Maasto on suon laita, jossa kasvaa havumetsää. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Halkaisijaltaan n.14 m kokoinen tervahauta, joka on matala ja melko tasapohjainen. Halssi kohti suota. Tervahaudan itäpuolella on hyvin säilynyt talvisodan aikainen tukikohta (Karhuaro, MH-tunnus 173812, ei muinaisjäännösrekisterissä). |
| metsakeskus.1000029246 |
593 |
Leikonlampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
499452.00000000 |
6920373.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029246 |
Kohde sijaitsee Pieksämäen pohjoisosassa Pohjois-Surnui-järveltä noin 3,7 km länteen ja Leikonlammelta noin 1 km etelään. Metsäautotien länsipuolella, noin 80 m päässä tiestä, on hiilimiilu. Miilu on kumpu-tyyppinen ja halkaisijaltaan noin 10 m. Metsänpohja on muokattu voimakkaasti edellisen päätehakkuun yhteydessä parikymmentä vuotta aiemmin ja kohde on pahoin deformoitunut.
Laserkeilausaineiston perusteella paikalla saattaa olla kaksi miilua. |
| metsakeskus.1000029247 |
777 |
Housusuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
604727.00000000 |
7226369.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029247 |
Maasto on mätästetty avohakkuuaukea. Kohteiden kohdalla maanpinta jätetty muokkaamatta. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Hyvin pieni ja matala tervahauta, jonka halssi kaakkoislaidalla. Halkaisija n. 5 m. Tervahaudan vieressä on tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029248 |
620 |
Taivallahti 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
513361.00000000 |
7176982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029248 |
Tervahauta sijaitsee Puolangan länsiosassa, lähellä Vaalan rajaa. Puokiojärven ja Pienanjärven väliin jää kapeahko kannas, jonka maaperä on hiekkaa. Kannasta pitkin kulkee metsäautotie, jonka pohjoispuolella on loma-asuntoja. Kannakselle sijoittuu kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppaketju ja kaksi tervahautaa.
Taivallahti 2 -tervahauta on halkaisijaltaan noin 10-metrinen. Vallin leveys on noin kaksi metriä. Pohjan syvyys on 1,2 metriä. Tervahaudan pohjalla on kookkaan puun kanto. Lisäksi rakenteiden päällä kasvaa nuorempia kuusia ja koivuja sekä katajia ja horsmaa. Halssi laskee etelään. |
| metsakeskus.1000029249 |
593 |
Soleikko 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
500890.00000000 |
6918085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029249 |
Soleikko sijaitsee Pieksämäen pohjoisosassa 6-7 km luoteeseen Pieksänjärvestä.
Kyseessä on pitkä pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen harjanne Eskonojansuon
itäpuolella. Soleikon virkatalon jäännöksiltä noin 320 m metsäautotietä luoteeseen on
tien pohjoispuolella hiilimiilu. Miilu on kumpu-tyyppinen ja halkaisijaltaan noin 9 m.
Sen ympärillä on kuoppien kehä. Maapohja on muokattu edellisen hakkuun yhteydessä ja rikkoutuneissa kohdissa on runsaasti hiiltä. |
| metsakeskus.1000029250 |
777 |
Huutolanrasi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
603563.00000000 |
7223910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029250 |
Maasto on avohakkuualueen ja vanhan metsän raja. Metsän puolella kasvaa kuusia ja mäntyjä. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Maljamainen halkaisijaltaan n. 9 m kokoinen matalavallinen tervahauta. Halssi pohjoiseen kohti vanhaa metsää. Yksi mätästyskuoppa haudan lounaislaidalla tehty liian lähelle, jolloin sammaleen alla olevaa hiiltä noussut näkyviin |
| metsakeskus.1000029251 |
777 |
Hövelönperä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
613525.00000000 |
7236457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029251 |
Maasto on avohakkuuaukea, jossa kasvaa pientä 20–50 cm korkuista männyntainta ja koivuntaimia. Alue mätästetty. Laakea, halkaisijaltaan n. 10 m kokoinen tervahauta, jonka halssi itälaidalla. Tervahauta on osin tuhoutunut, sillä sen koillislaidan puolelta on metsätöissä aurattu liian läheltä. Lisäksi säästöpuuryhmä on jätetty kohteen päälle. |
| metsakeskus.1000029252 |
777 |
Iso Riihivaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
592818.00000000 |
7236272.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029252 |
Maasto on avohakkuuaukean laita, vanhan metsän puoli. Halkaisijaltaan noin 8 m kokoinen tervahauta, jonka halssi länsilaidalla. |
| metsakeskus.1000029253 |
777 |
Isonkivenaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
605409.00000000 |
7229910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029253 |
Maasto on aivan hiekkatien laita. Paikalla mäntytaimikko sekä kohteen päällä kasvaa katajia ja koivuntaimia. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Pieni tasapohjainen tervahauta, jossa melko korkeat ja kapeat vallit. Halssi länsilaidalla. Haudan itälaita peittynyt pusikkoon ja vallia vaikea erottaa. Kohteen eteläsivun vallin päältä on ajettu koneella. |
| metsakeskus.1000029254 |
777 |
Kapustalahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
607112.00000000 |
7220713.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029254 |
Maasto on Kapustalahden itäranta, jossa kasvaa mäntyä ja kuusta. Aluskasvillisuus varpua, sammalta ja kanervaa. Maasto paikoin melko kivikkoista. Matalahko ja tasapohjainen tervahauta, jonka halkaisija on n. 5 m. Halssi lounaaseen kohti järveä. Tervahaudan yli kulkee kaakko-luode -suuntaisesti eläinten polku. Pohjoisreunan maasto on hieman
muhkurainen kaatuneen puun takia. Viereisessä Kapustaniemessä on asuintilan jäännös. |
| metsakeskus.1000029255 |
777 |
Kirvesvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
557746.00000000 |
7222744.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029255 |
Maasto on avohakkuuaukea, jolla kasvaa pientä koivun taimia. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Isohko tervahauta, jonka halssi pohjoislaidalla. Halkaisija on noin 15 m. Kohteen länsilaitaa on aurattu ja tervahaudan hiilet ovat näkyvissä. Lisäksi kohteen yli on joskus ajettu metsäkoneella. |
| metsakeskus.1000029256 |
777 |
Kivikangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
600853.00000000 |
7218288.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029256 |
Maasto on hiekkatien eteläpuolella oleva mäntykangas. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta.
Pienehkö halkaisijaltaan noin 8,5 m kokoinen tervahauta hiekkaharjun rinteessä. Halssi etelään alarinnettä kohti. Vieressä on toinen tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029257 |
777 |
Kokkosuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
613245.00000000 |
7234267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029257 |
Maasto on hakkuuaukean laidalla sähkölinjan länsipuolella oleva melko tasainen maasto, jossa kasvaa sammalta ja varpua. Tervahauta, jonka halssi etelälaidalla kohti hakkuuaukeaa. Halkaisija noin 10 metriä. Tervahauta osin tuhoutunut, sillä paikalla on mätästetty liian läheltä haudan pohjoislaitaa. |
| metsakeskus.1000029258 |
777 |
Koreamännikkö |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
606670.00000000 |
7229668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029258 |
Maasto on tien laidassa vanhempia kuusia ja mäntyjä kasvava alue. Kohteesta luoteeseen alkaa taimikko. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Halkaisijaltaan n. 12 metrin kokoinen maljamainen tervahauta, jossa melko selvästi erottuvat vallit. Halssi etelälaidalla kohti alarinnettä. |
| metsakeskus.1000029259 |
593 |
Lohkolinjakangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
501864.00000000 |
6919167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029259 |
Lohkolinjakangas sijaitsee Pohjois-Surnui-järveltä noin 2,4 km luoteeseen. Kankaan pohjoispäässä, metsäautotien itäpuolella, on hiilimiilu. Miilu on noin 350 m etelään kääntöpaikalta. Kumpu-tyyppinen miilu on halkaisijaltaan noin 15 m. Sitä reunustaa suurien kuoppien kehä. Alue on heinittynyttä ja kasvaa osin nuorta puustoa. |
| metsakeskus.1000029260 |
593 |
Suurijärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
504009.00000000 |
6927143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029260 |
Suurijärvi sijaitsee Pieksämäen pohjoisosassa Pohjois-Surnui-järveltä kolmisen
kilometriä pohjoiskoilliseen. Järven kaakkoispuolen kankaalla, kääntöpaikalta noin 50 m pohjoiseen, on kaksi tervahautaa. Pohjoisempi on halkaisijaltaan noin 10 m ja
syvyydeltään noin 1,5 m. Eteläisempi on halkaisijaltaan noin 8 m ja syvyydeltään noin 1,8 m. Alue on ryteikköistä pääosin nuorta kuusikkoa ja lehtipuita kasvavaa heinittynyttä metsää. |
| metsakeskus.1000029261 |
593 |
Soleikko 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
500711.00000000 |
6918272.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029261 |
Soleikko sijaitsee Pieksämäen pohjoisosassa 6-7 km luoteeseen Pieksänjärvestä.
Kyseessä on pitkä pohjoisluode-eteläkaakko-suuntainen harjanne Eskonojansuon
itäpuolella. Soleikon virkatalon jäännöksiltä oin 550 m metsäautotietä luoteeseen on
tieleikkauksessa näkyvissä kaksi hiilimiilua. Pohjoisempi on paremmin säilynyt ja tie
on leikannut siitä vain reunan. Miilu on kumpu-tyyppinen ja se on halkaisijaltaan noin
10 m. Kohdalla kasvaa varttunutta kuusta, muualla nuorta lehtipuuvesakkoa.
Eteläisempi miilu on jäänyt tien alle ja tien molemmin puolin on paljastunut hiiliä
rikkoutuneesta miilusta. |
| metsakeskus.1000029262 |
623 |
Huhuusniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
569980.00000000 |
6817928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029262 |
Huhuusniemi sijaitsee Puumalan Ummistonveden Tetrinselän lounaispuolella. Huhuusniemi on koilliseen työntyvä niemi, joka on ollut kivikaudella saari. Muinaissaaren lounaispuolella kulkee selvä rantatörmä noin 84 m mpy. Niemeen tulevan tien kaakkoispuolella ja rantatörmän alapuolella, on muuta ympäristöä leveämpi tasanne, jolla on kaksi asumuspainannetta. Asumuspainanteet sijaitsevat noin 15 metrin päässä toisistaan.
Läntinen ja pienempi painanne sijaitsee lähempänä Huhuusniemeen tulevaa tietä. Painanteen sisäosan koko on noin 4x3,5 m ja vallien kanssa kokonaisuuteen voi lisätä 1-2 m kummassakin suunnassa. Painanteeseen tehdystä koepistosta on löytynyt iskettyä kvartsia. Itäinen ja suurempi painanne on tasanteen keskellä. Painanne on kooltaan noin 8x6 m. Painanteeseen tehdyistä kahdesta lapionpistosta on löytynyt palanutta luuta ja kvartsia. Metsäkone on ajanut painanteen yli ja painanut siihen jälkensä.
Alueen maannosprofiilissa on turpeen alla noin 5-15 cm paksu viljelykerros. Kerros
esiintyy kummankin painanteen kohdalla, ja myös kauempana painanteista. Viljelykerroksen yläosaan on paikoin muodostunut jo uutta huuhtoutumiskerrosta. Viljelykerroksen alla on jäljellä osia alkuperäisestä maannosprofiilista. Viljelytoiminta on osin deformoinut asumuspainanteita. Topografisin perustein asuinpaikan voi olettaa kattavan ainakin koko tasanteen painanteiden ympärillä.
Kohteen aluerajaus perustuu inventoijan arvioon kohteen laajuudesta. |
| metsakeskus.1000029263 |
623 |
Karhuvuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
568507.00000000 |
6813691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029263 |
Kohde sijaitsee Puumalan kaakkoisosassa Naistenveden Martinlahden ja Polkulammen välisellä Karhuvuorella. Mäen yläosassa, sen pohjoisreunalla, Ilolan
pelloilta ja viereiseltä tieltä noin 140 m etelään, on tervahauta. Alue on hakattu ja
muokattu, ja paikalla kasvaa kuusta, vesakkoa ja heinää. Hauta on halkaisijaltaan noin 4 m ja syvyydeltään 1,5 m. Muokkaus on paljastanut vallista hiiltä. |
| metsakeskus.1000029264 |
623 |
Umpilampi 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
554172.00000000 |
6826090.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029264 |
Umpilampi sijaitsee Puumalan Lietveden pohjoispuolella, Pistohiekalta noin 600 m koilliseen. Lammesta noin 135 m koilliseen sijaitsee kumputyyppisen hiilimiilun jäännös. Miilu on halkaisijaltaan noin 8 m. Sen ympärillä on tyypille ominainen matala kaivantokehä. Kummun korkeus kaivannon pohjalta kummun päälle on noin 0,4 m. Kokonaisuus on melko huomaamaton. |
| metsakeskus.1000029265 |
623 |
Umpilampi 2 |
10007 |
12011 |
13113 |
11006 |
27009 |
553937.00000000 |
6826016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029265 |
Umpilampi sijaitsee Puumalan Lietveden pohjoispuolella, Pistohiekalta noin
600 m koilliseen. Lammen rannalla on rakenteita, jotka liittyvät sota-ajan toimintaan viereisellä Pistohiekan lentokentällä. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen mukaan (Nikunen, Talvitie ja Keskinen 2011:57, 191) Puumalan lentokenttä oli käytössä talvisodassa. Paikalla on kaksi korsua tai korsusaunaa, sekä kaksi tunnistamatonta maakuopparakennetta. Nämä ovat kivikautisen Umpilampi-nimisen muinaisjäännöksen kanssa samalla alueella. Lisäksi lammen eteläpuolella olevan kalliorykelmän juurella on kolme lentokonesuojaa.
Korsut tai korsusaunat sijaitsevat lammen lounaispuolella. Ne on kaivettu rantatörmään ja niiden koot ovat noin 10x8x2,5 m ja n 12x12x3 m. Rakenteen vallin sisäpuolella seinän vieressä kiertää tasanne. Oviaukot on suunnattu lammelle päin. Lammen eteläpuolella sijaitsee luultavasti korsujen kanssa samaan yhteyteen kuuluva poteromainen maakuoppa. Se on halkaisijaltaan noin 4 m ja syvyydeltään noin 1,5. Lammen pohjoispuolella, rantatörmän päällä, on toinen funktioltaan tunnistamaton suorakaiteenmuotoinen matala kuopparakenne. Sen koko on noin 6x5 m valleineen. Vallit ovat kuopan sivuilla ja ylärinteen puolella. |
| metsakeskus.1000029266 |
777 |
Kuohunsuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
611478.00000000 |
7239135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029266 |
Tervahauta sijaitsee aivan joen länsirannalla. Alue on matalahkoa ja kosteaa maata, jonka eteläpuolella kulkee kapea harju metsäautotieltä joen rantaan. Pieni ja syvä tervahauta, jonka halssi itälaidalla kohti jokea. Halkaisija noin 8 m. Itäreunan yli kulkee eläinten polku.
Tervahaudan keskellä on teräväreunainen ja neliönmuotoinen kooltaan noin 1,2 x 2 m kokoinen kaivanto, johon johtaa länsivallin läpi oviaukko. Tervahautaa on ilmeisesti uudelleen käytetty sodan aikana. Tervahaudan länsipuolelle on myös kaivettu potero, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029267 |
777 |
Lehtosaari 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
579449.00000000 |
7203637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029267 |
Maasto on Lehtosaaren eteläranta, jossa kostea ja rehevä maaperä. Puusto sekametsää. Paikalla on kaksi tervahautaa vierekkäin sekä niiden pohjoispuolella kahdessa rykelmässä yhteensä viisi kuoppaa ja kaivantoa, jotka liittyvät tervahautoihin. Kuoppien ja kaivantojen koko vaihtelee 2-3 m ja syvyys 30–100 cm välillä. Tervahaudat on merkitty pisteinä ja kuopat ja kaivannot sijaitsevat aluerajauksen sisällä.
Tervahauta 1: Halkaisijaltaan n. 14 m kokoinen tervahauta, jossa kaksoisvallit. Pienemmän tervahaudan halkaisija n. 5 m. Tervahauta on tasapohjainen ja sitä ympäröivät kuopat. Halssi on kohti etelää ja rantaa. Lisäksi n. 15 m päässä pohjoiseen on kaksi kaivantoa, jotka liittyvät tervahautaan. X = 3579639 ja Y = 7206646 (KKJ)
Tervahauta 2: Halkaisijaltaan n. 12,5 m kokoinen, korkeahko ja syvä tervahauta, joka muodoltaan enemmän suppilomainen. Halssi etelään kohti rantaa. Tervahautaa ympäröivät kuopat ja haudan pohjoispuolella n. 18 m päässä pohjoiseen on kolme kaivantoa/kuoppaa, jotka liittyvät tervahautaan. X = 3579657 ja Y = 7206643 (KKJ)
Saaressa on myös asumuksen jäännös ja muita kaivantoja, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000029268 |
777 |
Leirinranta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
604149.00000000 |
7236457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029268 |
Maasto on hakkuuaukea metsäautotien ja suon välissä. Pieni tervahauta suon laidalla. Halssi kohti suota. Haudan halkaisija on noin 8 m. |
| metsakeskus.1000029269 |
777 |
Luukkosenlammit |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
609704.00000000 |
7238644.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029269 |
Maasto on kapeahko ja kivinen harju metsäautotien ja avohakkuuaukean välissä. Paikalla kasvaa mäntyjä ja koivuja. Tervahauta, jossa halssi kohti alarinnettä. Halkaisija noin 13 m. |
| metsakeskus.1000029270 |
777 |
Mustikkavaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
564458.00000000 |
7212796.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029270 |
Maasto on avohakkuualueen laita, vanhan metsän puoli. Puusto mäntyä, aluskasvillisuus varpuja ja sammalta. Todella hieno ja iso tervahauta, jonka vallit noin 2 m leveät ja hautaa ympäröi oja. Tervahaudan halkaisija on noin 13 m. Halssi lounaislaidalla kohti vanhaa metsää. |
| metsakeskus.1000029271 |
777 |
Olkilammit |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
620338.00000000 |
7242252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029271 |
Maasto on metsäautotien itäpuolinen taimikko. Alue on aurattu. Aluskasvillisuus kanervaa, sammalta ja jäkälää. Täysin tuhoutunut tervahauta, josta on enää jäljellä nokisia hiilikasoja siellä täällä. |
| metsakeskus.1000029272 |
777 |
Pajulampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
557827.00000000 |
7226967.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029272 |
Maasto on avohakkuualueen itäpuolella olevan aukon reuna, jossa kasvaa sekametsää. Halkaisijaltaan noin 20 m kokoinen tervahauta, jonka keskellä pienempi halkaisijaltaan noin 3 m kokoinen ympyrän muotoinen valli. Haudan päällä on vanhoja ekokantoja ja niiden ympärillä kasvaa pihlajia, leppää ja katajia. Halssi sijaitsee tervahaudan itälaidalla kohti metsää. |
| metsakeskus.1000029273 |
777 |
Pieni Syrjäjärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
626148.00000000 |
7228367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029273 |
Maasto on hiekkatien eteläpuolinen metsä. Paikalla kasvaa kuusia, mäntyjä ja koivuja, Aluskasvillisuus sammalta ja varpua. Korkeavallinen halkaisijaltaan noin 9 m kokoinen tervahauta, jossa halssi etelälaidalla kohti suota. Vieressä on tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029274 |
777 |
Piimälampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
631363.00000000 |
7223232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029274 |
Maasto on nuorehkoa mäntyä kasvava pieni harju Piimälammen koillisrannalla. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Puusto harvaa mäntymetsää. Halkaisijaltaan noin 8 m kokoinen ja hyvin matala tervahauta, joka on tehty harjun päähän. Halssi luoteislaidalla. |
| metsakeskus.1000029275 |
777 |
Pärsämönjärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
620573.00000000 |
7220563.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029275 |
Maasto on matalahko itä-länsi-suuntainen hiekkaharju, jota ympäröi avohakkuualue. Kohteen kohdalla säästöpuita. Paikalla kasvaa mäntyjä ja aluskasvillisuus jäkälää, sammalta ja varpuja. Halkaisijaltaan noin 10 metrin kokoinen ja melko matala tervahauta. Halssi pohjoiseen. Tervahauta on vaurioitunut metsätöissä, sillä sen etelälaidan yli on ajettu metsäkoneella. Lisäksi muutaman kannon juuret ovat nousseet maasta ja vaurioittaneet tervahautaa. Vieressä on tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029276 |
777 |
Raaninkoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
612276.00000000 |
7238651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029276 |
Maasto on mäntykangas, jossa kasvaa joitakin koivuja. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Kuusten peittämä tervahauta loivassa alarinteessä. Halssi pohjoislaidalla alarinnettä kohti. Halkaisija noin 10 m. |
| metsakeskus.1000029277 |
777 |
Rautasuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
555034.00000000 |
7219781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029277 |
Maasto on maaperä kosteaa. Paikalla kasvaa koivuja ja mäntyjä. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Hyvin matala tervahauta, jonka halssi itälaidalla. Halssi jatkuu pitkänä kohti suota ja se on täyttynyt osin vedellä. Haudan halkaisija on noin 12 m. |
| metsakeskus.1000029278 |
777 |
Riikolanvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
565421.00000000 |
7236185.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029278 |
Maasto on avohakkuuaukea Taivalkoskelle menevän tien varressa. Haudan päällä kasvaa sammalta ja sen reunoilla on ekokantoja. Hyvin selkeä tervahauta, jonka halssi on tietä kohti. Halkaisija on noin 9 m. |
| metsakeskus.1000029279 |
777 |
Rimpiaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
607646.00000000 |
7231050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029279 |
Maasto on äskettäin harvennettu mäntymetsä. Siellä täällä koivuja ja kuusia. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Hyvin matala tervahauta, jonka halssi lounaislaidalla. Halkaisija n. 8 m. Kohde on vaurioitunut metsätöissä, sillä sen kaakkois- ja luoteisreunojen yli on aurattu/tehty oja. Halssi on lisäksi täytetty hakkujätteellä. |
| metsakeskus.1000029280 |
777 |
Saarenlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
603046.00000000 |
7257036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029280 |
Maasto on hiekkapohjainen mäntykangas pienen suon länsipuolella. Tervahauta, jonka laidoille on kaatunut muutama kelottunut puu. Tervahaudan halkaisija on noin 12 m ja
sen halssi on itälaidalla kohti suota. |
| metsakeskus.1000029281 |
777 |
Salmenniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
564726.00000000 |
7213966.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029281 |
Maasto on taimikko vaaran laella. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Kohteen päällä kasvaa koivuja ja mäntyjä. Paksuvallinen tervahauta, jonka halssi länsilaidalla. Tervahaudan halkaisija on noin 12 m ja vallien paksuus noin 2,5 - 3m. |
| metsakeskus.1000029282 |
777 |
Sorsalahti 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
559827.00000000 |
7223048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029282 |
Maasto on avohakkuuaukea aivan tien laidassa. Paikalla kasvaa pientä koivuntaimea ja aluskasvillisuus on varpua ja sammalta. Tervahauta, jonka halssi luoteessa kohti avohakkuuaukeaa. Halkaisija on noin 16 m. Kohde sijaitsee avohakkuuaukealla. Maata on aurattu hieman liian läheltä haudan itälaitaa. |
| metsakeskus.1000029283 |
777 |
Sorsalahti 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
559460.00000000 |
7222953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029283 |
Maasto on harvaa mäntyä kasvava kangas. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Melko massiivinen tervahauta, jonka halssi on itälaidalla kohti alarinnettä. Haudan halkaisija on noin 16 m ja sitä ympäröi oja. Tervahaudan päällä on vanhoja ekokantoja. Kohteen länsipuolelta kulkee metsäkoneen ajoura, joka ei ole vahingoittanut tervahautaa. |
| metsakeskus.1000029284 |
777 |
Takkusenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
606822.00000000 |
7236699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029284 |
Maasto on taimikon etelälaidalla sijaitseva mäntymetsä, jossa pienehkö, mutta jyrkkäreunainen kumpare. Paikalla kasvaa mäntyä ja varpuja sekä sammalta. Tervahauta, jossa halssi etelään kohti alarinnettä. Halkaisija noin 13m. |
| metsakeskus.1000029285 |
777 |
Tikkakummunaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
558063.00000000 |
7231371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029285 |
Maasto on kosteahkoa sekametsää. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Halkaisijaltaan noin 10 m kokoinen tervahauta, jonka halssi pohjoislaidalla. |
| metsakeskus.1000029286 |
777 |
Välikangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
579100.00000000 |
7251372.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029286 |
Maasto on sekametsä hiekkatien länsipuolella. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Tervahauta, joka halkaisijaltaan noin 15 metriä ja syvyys noin 1 m. Tervahaudassa on noin 3 m leveät vallit. Halssi pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000029287 |
777 |
Ypykkätori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
558042.00000000 |
7228602.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029287 |
Maasto on kahden harjun välinen matalampi alue, jossa kasvaa sekametsää. Aluskasvillisuus varpua, sammalta. Suurikokoinen tervahauta paksuilla valleilla, joiden päällä kasvaa katajaa. Halssi itälaidalla kohti metsäautotietä. Tervahaudan halkaisija on noin 20 m. |
| metsakeskus.1000029288 |
491 |
Ilmalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
508574.00000000 |
6813022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029288 |
Kohde sijaitsee Ala-Kuomio-järven Koppelniemen ja siitä itäkaakkoon sijaitsevan Ilmalammen välisen mäen kaakkoisrinteellä. Rinne on alaosastaan moreenipohjaista nuorta vesakkoa ja yläosastaan, mm tervahaudan kohdalta, rehevällä aluskasvillisuudella ryyditettyä vaihtelevaa sekapuustoa. Tervahauta sijaitsee noin 112 metrin korkeudessa lähellä puustokuvioiden rajaa. Haudan halkaisija on noin 8 m vallin päältä vallin päälle mitattuna ja syvyys noin 1,8 m. Kohde on ehjä. |
| metsakeskus.1000029289 |
491 |
Pohjalamminkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
518589.00000000 |
6816360.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029289 |
Pohjalamminkangas sijaitsee noin 5 km kaakkoon Ristiinan kirkolta Yöveden Suursalmen ja Kuonojärven välissä. Kankaan lounaisreunalla, Pohjalamminsuon pohjoispuolella ja 40 m länteen metsäautotien risteyksestä, on tervahauta harjanteen päällä. Alueen maaperä on kivikkoista moreenia, ja puusto nuorta mäntymetsää. Tervahaudan muoto on soikea. Sen koko on noin 6x5 m ja syvyys 1 m. |
| metsakeskus.1000029290 |
491 |
Römminvuori |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
508099.00000000 |
6812741.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029290 |
Römminvuori sijaitsee entisen Ristiinan kunnan lounaisosassa Alakuomio-järvestä noin 0,3 km itään. Kohde on Römminvuoren lounaisrinteellä kulkevan metsäautotien vieressä, sen pohjoispuolella. Alue on vanhaa viljelysmaata. Paikalla on raivausröykkiöitä ja matalaa kiviaitaa. Suurimmat röykkiöt ovat noin 3x2x0,8 m. Vanhan peltoalueen ylälaidassa kulkee matala raivauskivistä kasattu 0,5-1 m leveä kiviaitamainen rakenne.
Aluerajaus on arvioitu topografian perusteella. |
| metsakeskus.1000029291 |
700 |
Viitalampi |
10007 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
606240.00000000 |
6808120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029291 |
Viitalampi sijaitsee Ruokolahden kirkolta 14,7 km koilliseen. Kohde on Viitalammen pohjoisrannalla itä-länsisuuntaisen mäen itäpäässä. Paikalla on viljelyyn liittyviä raivausröykkiöitä noin 11 kappaletta 50x80 m alueella. Pääosa röykkiöistä on pieniä ja muodostettu nostamalla muutama kivi suuremman maakiven päälle. Suurimmat röykkiöstä ovat kooltaan noin 3x2x0,5 metriä. Vuoden 1779 Hyrkänmaan kylän geometrisessa kartassa, 1800-luvun pitäjänkartassa tai vuoden 1975 peruskartassa alueelle ei ole kuvattu peltoa, joten kyseessä saattaa olla kaskialue.
Alueen maaperää on muokattu metsänhoidon yhteydessä. |
| metsakeskus.1000029292 |
739 |
Kupulankangas |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
520029.00000000 |
6775078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029292 |
Kupulankangas sijaitsee Savitaipaleen keskustasta 18 km länsilounaaseen Toisella Salpausselällä. Paikalla sijaitsee nykyisin Puolustusvoimien varikko. Alueella on sijainnut II maailman sodan aikainen lentokenttä teiden 377 ja 14697 yhtymäkohtien paikkeilla. Entisen lentokentän läheisyydessä on säilynyt 4 lentokonesuojan maavallia, taistelukaivantoja ja rakennusten pohjia. |
| metsakeskus.1000029293 |
739 |
Kanasaarensuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
528544.00000000 |
6769342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029293 |
Kanasaarensuo sijaitsee Savitaipaleen eteläosassa Mielakka-järvestä 0,5-1 km etelään. Suon itälaidalla on Kalaton-lampi. Vesistö näyttää olleen aiemmin suurempi ja lienee kattanut nykyisen suon alueen. Vuoden 1789 geometrisessä kartassa Kalaton-lampi on kuitenkin ollut jo nykyisen kokoinen ja suon reunustama. Suon pohjoispuolella on etelään työntyvä hietapohjainen ja osin kivinen niemi. Niemen eteläosassa lounaisreunalla on maakivien väliin kasattu pieni sammaloitunut kiviröykkiö halkaisijaltaan noin 0,5 m. Röykkiö muistuttaa raivausröykkiöitä. Röykkiöstä noin 7 m itään on tasainen lähes kivetön alue, joka on kooltaan noin 4x4 m, ja joka vaikuttaa kivistä siivotulta. Alueelle kaivetuista koekuopista ei ole löytynyt mitään merkkejä kulttuurikerroksesta, lukuun ottamatta mahdollista heikkoa maaperän värjäymää.
1700-luvun geometrisen tai 1800-luvun pitäjänkartan perusteella paikalla ei ole sijainnut rakennuksia ainakaan 1700-luvun loppupuolella tai 1800-luvulla. Yksittäisenä röykkiönä se vaikuttaa historiallisen ajan rakenteelta, mutta sijainniltaan se voisi olla myös kivikautinen tai pronssikautinen. |
| metsakeskus.1000029294 |
491 |
Harju |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
518708.00000000 |
6789513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029294 |
Harju sijaitsee entisen Suomenniemen kunnan etelänurkassa Kiesilästä Huuhiloon vievän tien varressa. Harjun eteläosassa, Mustinlammen pohjoispään tasalla, parikymmentä metriä tiestä itään loivasti viettävässä rinteessä on pyyntikuoppa. Alue on mäntykangasta ja maaperä moreenia.
Pyyntikuoppa on halkaisijaltaan vallin päältä vallin päälle noin 3,5 m ja syvyydeltään noin 0,4 m. Se on muodoltaan hieman epäsymmetrinen. Pääosa kuopasta peräisin olevasta sedimentistä on alarinteen puolella, ja kuoppa muistuttaa hieman tuulenkaatoa. Kuopan pohjoispuolelle todennäköisen vallin kohdalle kaivetun koepiston profiilissa oli havaittavissa kaksoispodsoli. Kuopan keskiosassa on todettu kairaamalla ainakin 40 cm paksuudelta sekoittunutta maata. Kuopan pohjaa ei kairaamalla ole tavoitettu. |
| metsakeskus.1000029295 |
758 |
Kotamaa 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
526018.00000000 |
7510755.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029295 |
Kohde sijaitsee Kotamaan lounaisosassa, korkean ja kapean lounas-koillinen suuntaisen moreeniharjanteen päällä. Harjanne jatkuu pohjoiseen lähes koko Kotamaan poikki. Maaperä on kivinen ja aluskasvillisuus on osin vähäinen, lähinnä sammalia ja jäkäliä, mutta osin tiheää varpukasvillisuutta. Harjulla kasvaa tiheää mäntymetsää.
Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa, sekä kaksi muuta epämääräistä kuoppaa jotka ovat todennäköisesti luonnonmuodostelmia. Kuoppa 1 on matala ja laakea, sen pohja on kivinen. Kivien seassa olevassa hiekassa on suurimmillaan n. 7 cm huuhtoutumiskerros. Kuopan koko on n. 2,8 m x 3 m ja syvyys n. 45 cm. Kuopan ympärillä on matalat, noin 2 m leveät vallit, joiden kohdalla on n. 1-2 cm paksu huuhtoutumiskerros. Kuopassa kasvaa koivuja ja mäntyjä. Kuoppa 2, ks. alakohde.
Kuoppien 1 ja 2 välissä on matala ja laakea kuopanne, jonka yksi reuna on avoin (X=3526209 Y=7513905). Sen keskellä on matala kiven aiheuttama patti. Halkaisija on noin 2,4 m ja syvyys 20 cm. Vaikuttaa liian matalalta ja epämääräiseltä pyyntikuopaksi. Kuopasta 2 noin 80 m pohjoiskoilliseen on pieni ja matala, hyvin epämääräinen kuoppa (X=3526256 Y=7513981). Sen koko on n. 2,3 m x 1,4 m ja 25 cm syvä. Pohja on hyvin kivinen ja sen reunoilla on muutamia erottuvia kiviä. Yhdestä kohdasta saatiin kairausnäyte, jossa oli n. 5 cm huuhtouma. Ei vaikuta pyyntikuopalta. Lisäksi kuopista noin 90 m kaakkoon, pienessä suohon työntyvän niemekkeen kärjessä on kolme epämääräistä kuoppaa vierekkäin. Ne vaikuttavat olevan enemmänkin luonnonmuodostelmia kuin ihmisen tekemiä. Niissä havaittiin kuitenkin useiden senttien paksuiset huuhtoutumiskerrokset. Maaperä on kivikkoista moreenia ja luontaisesti epätasainen. (X=3526265 Y=7513829). Koordinaatit KKJ. |
| metsakeskus.1000029296 |
758 |
Parakainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548567.00000000 |
7534603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029296 |
Kohde sijaitsee Parakka-Kotsamon länsilaidalla, Parakaisen itärannalla, joen uomasta vajaa 30 m itään ja n. 90 m metsäautotien päästä. Törmä nousee joesta vain loivasti. Kuiva kangas jossa kasvaa harvaa männikköä, aluskasvillisuus on lähinnä jäkäliä ja muutamia varpuja.
Paikalla on pieni paljaan maan alue, josta havaittiin kaksi kvartsi-iskosta ja pieni palaneen luun kappale. Viereen tehdystä koeruuduista löytyi pieni iskos, mutta palanutta maata tai kiviä ei havaittu. Ei myöskään merkittävää määrää hiiltä, vain satunnaisia paloja. Ensimmäisestä löytöpaikasta noin 2,5 metriä pohjoiseen päin havaittiin neljäs kvartsi-iskos. Sen viereisistä koeruuduista löytyi vielä kaksi iskosta. Kauemmas tehdyistä koeruuduista ei havaittu löytöjä. Löydöt tulivat noin 4 m x 3 m kokoiselta alueelta.
Kivikautisesta asuinpaikasta noin 80 metriä etelään sijaitsee savottakämpän jäännökset (MH-tunnus 176194 Parakka-Kotsamo 2, ei muinaisjäännösrekisterissä). |
| metsakeskus.1000029297 |
831 |
Säkkirannanmäet |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
553836.00000000 |
6793922.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029297 |
Kohde sijaitsee Taipalsaaren Pönniälänkankaan koillisosassa Toisella Salpausselällä. Paikalla on Ampumaradan ja Putkenlahden välissä, tienmutkan kaakkoispuolella harjanteella, pieni kuoppamiilu. Hiilimiilu on valleineen kooltaan noin 5x4x0,5 m. Kuopan pohjalle tehdyssä kairauksessa on todettu noin 15 cm nokimaata turpeen alla. Alue on rehevää kangasta. |
| metsakeskus.1000029298 |
831 |
Kokkaho |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
555019.00000000 |
6771788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029298 |
Kohde sijaitsee Taipalsaaren eteläkulmassa Kokkahon ja Suurisuon välissä. Paikalla on puolustusasema, johon kuuluu kaksi maahan kaivettua suojaa (kooltaan noin 14x18x2m, 8x8x2m), louhittuja tuliasemia (suurimman koko on noin 15x7x1,5m) ja näitä yhdistäviä juoksuhautoja. Tuliasemien ampumasuunta on Suurisuon yli kaakkoon. Rakenteiden päälle kasvaneista männyistä ja kuusista tehtyjen lustokairausten perusteella rakenteet ajoittuvat II maailman sodan aikaisiksi. |
| metsakeskus.1000029299 |
758 |
Pikku Angeevaara |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
531058.00000000 |
7510231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029299 |
Kohde sijaitsee Pikku Angeevaaran etelärinteessä, lähes tasaisessa kohdassa. Maaperä on kivikkoa. Maasto on harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuus on mustikkaa, variksenmarjaa, sammalia ja jäkäliä.
Pieni kuoppa sijaitsee kivisessä maassa rakan vieressä. Se on aluskasvillisuuden peittämä ja huonosti havaittavissa. Kuoppa on kooltaan n. 100 cm x 70 cm ja sen syvyys on 40 cm. Reunalla on kivikehä, jonka ulkoreunalta kohteen halkisija on 1,5 m. Kuoppa on selvästi ihmisen tekemä, mutta ei vaikuta tyypilliseltä purnulta. |
| metsakeskus.1000029300 |
758 |
Alimmaisenlamminharju |
10002 |
12016 |
13171 |
11002 |
27000 |
552025.00000000 |
7540136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029300 |
Alimmaisenlamminharju on itä-länsi suuntainen moreeniharju Pihtijoen eteläpuolella. Kuoppien ympäristö on kuivaa kangasta, jossa kasvaa harvaa metsää, aluskasvillisuutena on jäkäliä, variksenmarjaa, puolukkaa ja mustikkaa.
Harjun poikki, lähes pohjois-eteläsuuntaisesti on neljä pyyntikuoppaa. Niiden halkaisija on noin 2,5 m ja syvyys vajaa puoli metriä. Pyyntikuoppa 1. Eteläisin kuoppa sijaitsee Alimmaisenlamminharjun etelärinteessä, n. 40 m poroaidan vieressä kulkevalta tieltä pohjoiseen. Kuoppa on muodoltaan soikea ja hieman epäsymmetrinen, toinen reuna on jyrkempi. Koko on 2,5 m x 2 m ja 50 cm syvä. Maa on kuopan ympärillä epätasainen, mutta mahdollinen valli on ainakin alarinteen puolella. Vallissa on pari vanhaa kantoa ja kiviä. Maaperä on hienoa hiekkaa, jonka seassa on kiviä. Lapionpistossa havaittiin alkava, noin 1 cm huuhtoutumiskerros ja hiekan päällä n. 10-15 cm kunttaa ja kariketta. Muut kuopat, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000029301 |
831 |
Pönniälänkangas |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
553356.00000000 |
6790318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029301 |
Taipalsaaren lentokenttä sijaitsee Toisella Salpausselällä olevan Pönniälänkankaan eteläreunalla. Suomen ilmasodan pikkujättiläisen (Nikunen, Talvitie ja Keskinen 2011: 57, 191) mukaan Taipalsaaren lentokenttä oli käytössä sekä talvi- että jatkosodassa. Paikka on edelleen varakenttänä. Kiitoratojen etelä-, itä- ja koillispuolella on sota-ajan toimintaa liittyviä rakenteita. Alueella on mm. lentokonesuojia, muita ajoneuvosuojia, telttapohjia, tuliasemia, juoksuhautoja ja poteroita. |
| metsakeskus.1000029302 |
935 |
Myllärinpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526206.00000000 |
6719959.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029302 |
Tervahauta sijaitsee Virolahden luoteisosassa entiseltä Ravijärveltä noin 300 m itään loivapiirteisen mäen kaakkoisrinteellä. Tervahaudan halkaisija on noin 10 m ja syvyys noin metrin. Eteläpuolella, eli alarinteen puolella, on mahdollinen tervanlaskukuoppa. Vuonna 2015 alue oli hakattu ja kasvoi voimakasta ja korkeaa heinikkoa. Tervahaudan ympäristö on muokattu. |
| metsakeskus.1000029303 |
583 |
Härkäjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512920.00000000 |
7475588.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029303 |
Kohde sijaitsee Härkävaaran luoteispuolella, Härkäjoen itäpuolisen törmän päällä kulkevalla tielinjalla, noin 50 m koilliseen joesta. Rinne laskee jyrkästi joelle. Tie on vain puskettu tai ajettu ura. Tieuralla kasvaa paikoin heinää, sammalia ja kanervaa. Kvartsi-iskosten löytöpaikka on paljasta hiekkaa. Tien alarinteen puolella on savottakämpän jäännös.
Ajouralta havaittiin noin metrin säteellä kolme kvartsi-iskosta ja pieni pala palanutta luuta, siitä noin 4 m kaakkoon havaittiin yksi iskos. Tielinjan viereen tehdyistä koeruuduista ei havaittu löytöjä. Paikalla ei havaittu kulttuurikerrosta tai merkkejä tulenpidosta. Ajouralla on paikoin muutaman sentin kerros sekoittunutta maata huuhtoutumiskerroksen päällä, se on valunut veden mukana ylärinteestä. Kohde sijaitsee Ancylusjärven korkeimmalla rantavyöhykkeellä. Se voi ajoittua myös myöhemmäksi jokivarren asutukseksi. |
| metsakeskus.1000029304 |
689 |
Simpele Sikanotko |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
625621.00000000 |
6816449.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029304 |
Röykkiöt sijaitsevat Kaljusen kylässä Mutalammen eteläpuolella olevan Sikanotko-nimisen mäen luoteis-, pohjois- ja koillisrinteillä. Suurin osa röykkiöistä on muodoltaan pyöreähköjä. Rinteillä on tasanteita, joita on käytetty viljelytoiminnassa. Alueella on 63 röykkiön lisäksi kaksi matalaa aitamaista rakennetta, toinen alueen pohjoisosassa ja toinen alueen itäosassa (näiden koordinaatit ovat 1. N 6816473, E 625646 - N 6816470, E 625636 - N 6816470, E 625617; 2. N 6816423, E 625685 - N 6816396, E 625691). |
| metsakeskus.1000029305 |
503 |
Koivistonvuori |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
220783.00000000 |
6734613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029305 |
Koivistonvuoren etelärinteellä, kalliopaljastumien alapuolella on 13 m pitkä ja 2 m leveä (pohja) E-W-suuntainen maahan kaivettu hauta, jonka molemmilla sivuilla on kiven ja maan sekaiset vallit. Länsipäässä hauta kapenee ojamaiseksi solaksi (13 m), joka nousee loivasti. Näiden yhtymäkohdasta lähtee etelään vallin ali oja.
Ylempänä mäellä, haudasta n. 40 m pohjoiseen on kalliopohjalla kivenlohkareista tehty 20 m pitkä ja 2m leveä sekä 2,5 m korkea muuri, joka on saman suuntainen haudan kanssa. Rakennelmat on tehty paikkakunnalta saadun tiedon mukaan 1930 -luvulla suojeluskunnan ampumaradaksi.
Samaan yhteyteen kuulunee myös edellisestä 300 m lounaaseen metsässä, polun varressa oleva suorakaiteen muotoinen kiviperustus (14, 2x4, 7 m), jonka lounaispää alkaa kalliosta ja jonka polun puoleinen koillisreuna on 1,6 m korkea. Rakennelman yläpinta on tasainen. Lounaispuolella olevasta voimalinjasta paikka on noin 145 metrin päässä polkua pitkin koilliseen. |
| metsakeskus.1000029306 |
320 |
Kalliojärvi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
517508.00000000 |
7355189.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029306 |
Kohde sijaitsee Kemijärven lounaisosassa olevan Kalliojärven itärannalla, järven eteläosassa olevan kapeikon kohdalla. Kalliotunturi nousee kohteen koillispuolella. Maasto on kuivahkoa kangasmetsää. Löydöt tehtiin rannan tuntumassa kulkevasta metsäkoneurasta. Aluskasvillisuus koostuu varvikosta, jossa on variksenmarjaa, mustikkaa ja puolukkaa, sekä sammalesta. Ympäristö on havumetsää, pääasiassa melko nuorta mäntyä. Maasto on kohteessa varsin tasaista, mutta nousee pian melko jyrkästi kohteen itäpuolella. Koepiston kohdalta etelään tasaista maata on 100 metriä, mutta pohjoiseen alue muuttuu kivisemmäksi ja tasaisen maan alue kapeammaksi. Peruskartalle merkitty metsäautotie kulkee kohteesta 850 metrin päässä etelässä.
Kalliojärven eteläpään itärannalla kulkee metsäkoneura, jolta havaittiin yksi kvartsi-iskos. Lisäksi ajouralta löydettiin muutama palaneen luun muru. Koneuran väliin jäävälle alueelle kaivettiin koepisto, jonka kulmassa havaittiin punertavan ruskeaa ja tahmeaa maata, joka sisälsi runsaasti palanutta luuta. Koepiston koko oli 40x30 cm. Likamaaläntti peitti kuopasta lopulta reilun kolmanneksen. Läntti näytti selvästi jatkuvan edelleen kaivamattomalle alueelle. Luuta oli kuopassa todella runsaasti, eikä kaikkea saatu talteen. Alueelle kaivettiin yhteensä 5 koepistoa, joista vain yhdestä, edellä mainitusta, tuli löytöjä. Kaikki koepistot kaivettiin koneuran länsipuolelle, järven puolelle.
Radiohiiliajoituksessa saatiin palaneen peuran luun iäksi 8040-7965 CalBP (Beta 410060). Luulajianalyysi Kristiina Mannermaa KM 40101:1 Rangifer Tarandus (peura), Rangifer Tarandus/Alces alces (peura/hirvi), Megamammalia (suuret nisäkkäät), Mammalia (nisäkkäät), Aves/Mammalia (lintu/nisäkäs).
Vuoden 2020 tarkastuksessa kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.1000029307 |
320 |
Poojärvi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477558.00000000 |
7423709.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029307 |
Kohde sijaitsee Poojärven länsirannalla, Poojoesta 150 metriä kaakkoon. Metsäautotie päättyy kohteesta 50 metrin päässä lounaassa. Maasto on runsaskasvuista, mutta suhteellisten kuivaa kangasmetsää. Aluskasvillisuus on runsasta, koostuen pääasiassa mustikasta ja suopursusta. Metsä on havumetsää.
Paikalla on esihistoriallinen asuinpaikka. Rannassa on venepaikka, joka on edelleen käytössä. Sarkkisen mainitsema kohde Poojärvi W venepaikka tai muinaisjäännösrekisterin Poojärvi 1 sijaitsee käytännössä samassa paikassa. Paikalla on yksi selkeä rannassa oleva nuotiopaikka ja kaksi muuta pienempää nuotiopaikkaa, joiden alueella kohde sijaitsee.
7 metrin päässä rannasta havaittiin kuluneella alueella 4 kpl kvartsi-iskoksia sekä yksi retusoitu kvartsi-iskos, joka muistuttaa kaavinta, mutta siinä ei ole kulumisjälkiä. Kvartsit löytyivät aivan maan pinnasta, eikä niitä otettu talteen. Paikalle ei tehty koepistoja, joten kohteen todellista laajuutta ei tiedetä. Kohteella on aluemainen rajaus, joka on tehty löytöalueen ympärille. |
| metsakeskus.1000029309 |
620 |
Taivallahti 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
513314.00000000 |
7176992.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029309 |
Puokiojärven ja Pienanjärven välisellä kannaksella on kivikautisen asuinpaikan ja pyyntikuoppaketjun lisäksi kaksi tervahautaa. Ne sijaitsevat kannaksen myötäisesti itä-länsisuunnassa kulkevan metsäautotien eteläpuolella loivassa rinteessä. Maaperä on hiekkaa. Taivallahti 3 -tervahauta on tervahaudoista läntisempi. Sen vallin leveys on noin 3-3,5 metriä ja hautakuopan halkaisija on noin viisi metriä, joten kokonaishalkaisija on yli 10 metriä. Halssi laskee lounaaseen. Hautakuopan syvyys on noin 1,5 metriä. Haudan päällä on kantoja, joiden koko viittaa haudan olevan yli 100-vuotias. Haudan päällä kasvaa edelleen nuorempia kuusia ja mäntyjä, katajaa, horsmaa ja saniaisia. |
| metsakeskus.1000029310 |
320 |
Vianlammit |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
496714.00000000 |
7408836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029310 |
Kohde sijaitsee Rovajärven ampuma-alueella Vianselän koillispuolella olevien Pärijärven ja Vianlammien välisessä salmessa. Kohteen lounaispuolella kulkee Sarrio-Rättiselkä -tie. Kyseessä on vedenalaiskohteesta, joka näkyy rannalta. Paikalla on kalapato, joka on rakennettu Pärijärven ja Vianlammien väliseen salmeen. Salmen ja kalapadon leveys on tältä kohdin 40 metriä, mutta lähempänä Pärijärveä se kapenee ja muuttuu puroksi. Kalapadosta näkyy salmessa tasaisin väliajoin olevia puita, jotka on ilmeisesti juntattu salmen pohjaan. Puita on kahdessa rivissä kaikkiaan arviolta viiden metrin levyiseltä alalta. Rakenteen tarkempi tutkiminen ja kuvaus vaatisi sukeltamista kohteelle. |
| metsakeskus.1000029311 |
320 |
Poojoki 2 |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
477436.00000000 |
7423780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029311 |
Kohde sijaitsee Poojärven luoteisrannassa Poojoen varressa. Poojärven metsäautotie kulkee kohteesta 250 m länteen. Maasto on kosteaa ja hyvin runsaskasvuista, pääasiassa mustikkaa, suopursua ja kortetta. Puusto on havumetsää. Poojoen ja Poojärven yhtymäkohdassa havaittiin joessa puurakenteita, jotka voivat olla kalapadon osia tai liistekatiska. Joen etelärannalla vastaavia rakenteita ei nähty, mutta se voi johtua siitä, että joessa on uitettu puita ja pato on mahdollisesti tuhoutunut. Puut ovat halkaistuja, suhteellisen kapeita, ja ne on ilmeisesti juntattu joenpohjaan viistoon. Muutamasta puusta näkyy nykyään veden pinnalla kärki. Kohteen tarkempi määrittely ja ajoittaminen edellyttäisi vedenalaisia tutkimuksia.
Joessa on myös tammi, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029312 |
777 |
Syväjärven itäpuoli 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598170.00000000 |
7186795.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029312 |
Tervahauta sijaitsee Syväjärven itäpuolella loivassa rinteessä, lähellä rantaa, polun vieressä. Maasto on mäntykangasta.
Tervahaudan halkaisija on 12 metriä. Sen pohja on muodoltaan maljamainen ja lähes metrin syvyinen. Vallien leveys on kolme metriä. Halssi laskee lounaaseen, kohti järveä ja on noin kaksi metriä leveä sekä viisi metriä pitkä. Haudan päällä kasvaa puita.
Tervahaudasta noin 30 metriä kaakkoon on tervasaunan jäänteet. Saunan pohja on neliön muotoinen ja sen yhden sivun pituus on neljä metriä. Seinistä on jäljellä muutama, pitkälle lahonnut hirsikerta. Hirsissä on koirankaulasalvos. Tulisijan jäänteet ovat rakennuksen pohjoisnurkassa. |
| metsakeskus.1000029313 |
320 |
Tuohilampi 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
502225.00000000 |
7366907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029313 |
Kohde sijaitsee Kemijärven ja Rovaniemen rajan tuntumassa, Tuohilammen länsirannasta 55 m länteen. Alue on hakkuuaukeaa ja hyvin kuivaa. Kohteesta 250 metrin päässä etelässä kulkee metsäautotie. Kohteen pohjoispuolella on laaja suoalue. Kivilatomus on neliönmuotoinen ja hajonnut. Kiviä on latomuksen ympärilläkin, ja ne ovat mitä ilmeisimmin olleet alun perin osa itse latomusta. Kiveyksen koko on noin 1 m x 1 m, ja korkeus 70 cm. Mahdollisesti ns. koonillinen kivilatomus tai rajamerkki. Sen kaakkoispuolella on savottakämpän jäännökset, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029314 |
320 |
Iso Kärväsvaara |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
490485.00000000 |
7392618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029314 |
Kohde sijaitsee Ison Kärväsvaaran ylärinteessä, jo hieman loivenevalla kohdalla. Paikasta 900 m länteen on Kärväsvaaran aluetien ja Rovajärvi-Kärväsvaarantien välinen risteys.
Kohteen maasto on kuivaa ja puustoltaan harvaa mäntykangasta. Aluskasvillisuus on melko vähäistä, koostuen mustikasta, sammalesta ja variksenmarjasta. Näkyvyys on alueella hyvä. Kivilatomus on muodoltaan pyöreä, ja se ulkonäöltään muistuttaa ladottua hiilimiilua. Latomuksen korkeus on 1 metri ja pystykiven korkeus 65 cm, halkaisija pohjasta 1,8 metriä ja päältä noin 1,4 m. Latomuksessa on viisi kivikertaa. Kivet ovat melko isoja, mutta ne pystyy kuitenkin vielä nostamaan. Aivan latomuksen huipulla on pienempiä kiviä. Kivilatomuksen keskelle on nostettu pystyyn kolmiomainen ja reunoiltaan sileä kivi. Aivan latomuksen vieressä kasvaa puita, jotka olisi syytä kaataa. Kivilatomus, mahdollisesti käytetty maanmittauksessa tai rajamerkkinä. |
| metsakeskus.1000029315 |
320 |
Sortoselkä |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
501100.00000000 |
7370078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029315 |
Kohde sijaitsee Kemijärven lounaisosassa olevan Sortoselän luoteisrinteellä. Kohteen pohjoispuolella on Luusuanlampi ja idässä on Pikku Saarijärvi. Alue on melko kivikkoista kuivahkoa kangasmetsää, jossa kasvaa nuorta mäntyä ja kuusta. Paikalla on 1,5 metriä korkea kivilatomus, jonka pohja on muodoltaan hieman neliömäinen ja kooltaan 1,5x1,5 metriä. Ylöspäin latomus pyöristyy ja suippenee. Kivet on ladottu melko löysästi, jolloin niiden väliin jää runsaasti tyhjää tilaa. Latomuksen alaosassa on käytetty isompia kiviä kuin yläosassa ja se on rakennettu suoraan isompien kivilohkareiden päälle. Kyseessä on todennäköisesti ns. koonillinen kivilatomus, joita käytettiin maanmittauksessa solmupisteinä. Itä- ja Länsi-Lapissa niitä on rakennettu 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000029316 |
320 |
Korianhongankangas |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
500656.00000000 |
7373315.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029316 |
Kohde sijaitsee Korianhongankankaan etelärinteessä, kankaan lounaisnurkassa. Kolmiloukkosjärvi sijaitsee kohteesta noin 1 km itään. Kohteen pohjoispuolella 300 metrin päässä kulkee Korianhongankankaan metsäautotie. Kohteen eteläpuolella on suota, mutta kohteen maasto on melko kuivaa. Maasto on melko harvakasvuista mäntymetsää, jonka aluskasvillisuudessa on mustikkaa, variksenmarjaa ja sammalta. Maasto on myös varsin kivikkoista, ja kivilatomus sijaitsee erityisen kivikkoisessa kohdassa kangasta. Paikalla on kivilatomus, joka on rakennettu isompien, maassa valmiina olleiden, kivilohkareiden päälle. Latomus on romahtanut, ja sen muoto on hieman epämääräinen, pyöreän nelikulmainen. Kiveyksen korkeus on 1 m, koko n. 1,2 m x 1,2 m. Kivien koko pienenee latomuksen huipulle mentäessä. Huipun kivet ovat laakakiviä. Kivilatomus on todennäköisesti rajamerkki tai sitä on käytetty maanmittauksessa. |
| metsakeskus.1000029317 |
320 |
Raanvaara |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
496452.00000000 |
7379730.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029317 |
Kohde sijaitsee Raaanvaaran kaakkoisjuurella, Aapalammesta 400 metriä pohjoiseen. Kohteesta 2,3 km itään kulkee Misi-Päiväjoen tie. Kohteen eteläpuolla on suota, mutta itse kohde sijaitsee kuivemmalla maalla suon reunassa. Kohde sijaitsee havumetsässä hieman ympäristöään aukeammalla paikalla. Maasto on kuivaa, ja aluskasvillisuus melko vähäistä. Alueella kasvaa suopursua ja kanervaa sekä hieman mustikkaa. Kohde on kivilatomus, joka on kooltaan 1,3 m x 1,3 m. Latomus on osin murtunut, ja sen korkeus on nyt noin 80 cm. Kivilatomus on muodoltaan melko pyöreä, hieman neliskulmainen. Suurimmat kivet ovat latomuksen pohjalla, pienimmät huipulla. Kivilatomus, jota on todennäköisesti käytetty maanmittauksessa tai rajamerkkinä. |
| metsakeskus.1000029318 |
320 |
Valkialampi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
495255.00000000 |
7387028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029318 |
Kohde sijaitsee Kemijärven länsiosassa, Valkialammesta noin 550 metriä länteen. Misijärvi sijaitsee kohteesta noin 2,5 km lounaaseen. Kohteen kaakkoispuolella noin 250 metrin päässä kulkee Sammalvaara-Valkialammen tie. Kohde sijaitsee hakkuuaukealla, jolla kasvaa puolukkaa, heinää, sammalta, katajaa ja variksenmarjaa. Maasto on varsin kuivaa ja kivikkoista. Paikalla on kivilatomus, joka on pohjakaavaltaan ja muodoltaan lähes pyöreä, sen luoteisosassa on suora kulma. Latomuksen laki on tasainen. Rakenne on ladottu kohtuullisen suurista kivistä, ja se muistuttaa ulkonäöltään ladottua hiilimiilua. Latomuksen korkeus on 1 m ja halkaisija 1,6 m. Siinä on jäljellä kuusi kivikertaa. Latomus on rakennettu isomman kiven viereen, osin sen päälle. Kohde sijaitsee hakkuuaukealla, mutta se ei ole vaurioitunut hakkuissa. Kivilatomus, jota on käytetty todennäköisesti rajamerkkinä tai maanmittauksessa. |
| metsakeskus.1000029319 |
320 |
Kurttahierikko |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
497671.00000000 |
7389610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029319 |
Kohde sijaitsee Kemijärven länsiosassa, Kurttajärvestä 650 metriä lounaaseen ja Kivijärvestä 1,8 km koilliseen. Kurttahierikon metsäautotie kulkee kohteen kaakkoispuolella. Kurttahierikon ja Kärväsvaara-Sammalvaaran metsäautotien risteys sijaitsee kohteesta 35 metriä kaakkoon. Kohteen pohjoispuolella noin 250 metrin päässä alkaa Hierikonaapa. Kohde sijaitsee Kurttahierikon kaakkoisosan korkeimman kohdan pohjoisreunalla.
Kohde sijaitsee kuivahkolla kankaalla, jossa kasvaa mäntyä, puolukkaa, mustikkaa, variksenmarjaa ja sammalta. Maasto on jonkin verran kivikkoinen. Paikalla on kivilatomus, jonka korkeus on 1,2 m. Sen pohjan koko on 1,6 m x 2,2 m. Latomuksen pohja on suorakatieen muotoinen. Se on rakennettu kahden ison kivilohkareen päälle. Latomus kapenee hieman ylöspäin mentäessä. Latomus on hieman epäsäännöllinen, ja kivet vaikuttavat olevan vain kasattu, pikemmin kuin ladottu, yhteen. Kivilatomus, jota on todennäköisesti käytetty maanmittauksessa tai rajamerkkinä. |
| metsakeskus.1000029320 |
320 |
Saarilammit |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
531117.00000000 |
7368738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029320 |
Kohde sijaitsee Kemijärven etelärajan tuntumassa, noin 2 kilometrin päässä rajasta pohjoiseen. Saarilammit sijaitsevat kohteen pohjoispuolella noin 250 metrin päässä. Kohteen eteläpuolella noin 200 metrin päässä sijaitsee nimetön lampi. Saarivaara sijaitsee kohteesta noin 750 metriä luoteeseen. Jumisko-Soinan metsäautotie kulkee kohteesta 400 metrin päässä etelässä ja 380 metrin päässä idässä. Kohde sijaitsee nuoressa kangasmetsässä, pienessä rinteessä. Kohteen länsipuolella, rinteen alla, on pieni suoalue. Alueen maasto on varsin kivikkoista, ja siinä kasvaa pääasiassa mäntyä, mutta myös kuusta ja koivua. Aluskasvillisuus koostuu mustikasta, puolukasta, variksenmarjasta, sammalesta ja jäkälästä. Maasto on varsin helppokulkuista, sillä aluskasvillisuus on suhteellisen vähäistä. Paikalla on pohjaltaan suorakaiteen muotoinen kivilatomus. Se on rakennettu isompien maakivien päälle, ja se kapenee huippua kohti. Kivikasan päällä on kapea laakakivi pystyssä. Latomuksessa on viitisen kivikertaa, ja sen koko on noin 1,2 m x 1,2 m x 1,2 m. Kohde on tehty aivan kapean harjanteen länsirinteeseen. Kohde on kivilatomus, jota on todennäköisesti käytetty rajamerkkinä tai maanmittauksessa. |
| metsakeskus.1000029321 |
320 |
Paskalampi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
533533.00000000 |
7370849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029321 |
Kohde sijaitsee Kemijärven eteläosassa, Ala-Askanjärvestä noin 1 km länteen. Jumisko-Soinan metsäautotie kulkee kohteesta noin 650 metrin päässä etelässä, ja Peräposiontie kulkee kohteen itäpuolella 650 metrin päässä. Näiden kahden tien välinen risteys sijaitsee kohteesta 900 metriä kaakkoon. Paskalampi sijaitsee kohteesta 250 metriä koilliseen.
Kohteen maasto on kivikkoista, melko kuivaa kangasmetsää. Kohde sijaitsee nimettömän vaaran huipun itäreunalla. Maasto on havumetsää, jossa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, suopursua ja sammalta.Paikalla on kivilatomus, joka on hieman sortunut alkuperäisestä muodostaan. Latomus on tehty melko suurista kivistä. Se sijaitsee kivikossa, ja kaukaa katsottuna näyttää yhdeltä kivenlohkareelta. Latomuksen korkeus on noin 1 m. Pohja on ilmeisesti ollut alun perin neliön tai suorakaiteen muotoinen, mutta nyt se on siis hieman levähtänyt. Pohjan koko on nykyään noin 1,5 m x 1,5 m. Kohde on kivilatomus, jota on todennäköisesti käytetty rajamerkkinä tai maanmittauksessa. |
| metsakeskus.1000029322 |
320 |
Hiipanniemi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
519240.00000000 |
7383971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029322 |
Hannu Kotivuori on havainnut kohteen vuoden 1989 inventoinnissa. Kohde sijaitsee Kemijärven eteläosassa sijaitsevan Hiipanniemen luoteisrinteessä. Hiipanniemen eteläpuolella kohoaa Hiipanvaaran ja sen koillispuolella on Ailanganlahti. Kohteen ympäristö on kivikkorinnettä. Paikalla on 1,5 metriä leveä ja 1 metrin korkuinen kivilatomus. Latomus on suppilonmallinen, alaosastaan neliömäinen. Kivilatomus on koottu erikokoisista kivistä, joista osa on suhteellisen isojakin. Latomus on perustettu isojen luonnonkivien päälle, jonka avulla latomukselle on saatu helposti lisää korkeutta. Latomus on rakennettu kivikkoiseen rinteeseen, josta myös latomuksen kivet on otettu. Kotivuoren raportti antaa ymmärtää, että Hiipanniemessä saattaisi olla toinen vastaavanlainen latomus, mutta sitä ei vuoden 2014 tarkastuksessa löydetty. Kohde on ilmeisesti ns. koonillinen kivilatomus, joita on rakennettu Itä- ja Länsi-Lapissa 1800-luvun lopulla ja aivan 1900-luvun alussa. Näitä latomuksia on käytetty maanmittauksen apupisteinä. Samanlaisia kivilatomuksia on runsaasti ympäri Kemijärveä. |
| metsakeskus.1000029323 |
777 |
Syväjärvensärkkä 3 |
10007 |
12013 |
13000 |
11002 |
27000 |
598338.00000000 |
7185855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029323 |
Kohde sijaitsee Syväjärvensärkän rinteessä, polun vieressä, suojaisassa maastonkohdassa. Maahan on upotettu erikokoisista kivistä muodostuva risti. Sen koko on 2,7 x 2 metriä. Ristin reunoilla on isompia kiviä ja keskellä pienempiä kiviä. Paikallisen perimätiedon mukaan sen on koonnut paikalla levähtänyt matkamies tai toisen tiedon mukaan sotilas. |
| metsakeskus.1000029324 |
320 |
Muljus |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
535973.00000000 |
7376037.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029324 |
Kohde sijaitsee Kemijärven kaakkoisosassa olevan Muljus nimisen vaaran kaakkoisrinteessä. Kohteen lounaispuolella kohoaa Petäjäselkä. Alue on kuivahkoa kangasmetsää.
Paikalla on noin metrin korkuinen, pohjaltaan neliömäinen kivilatomus, joka on koottu laakean kivilohkareen kaakkoiskulmaan. Latomuksen alaosa on koottu isommista laakeista ja pitkulaisista kivistä kun taas yläosa on tehty pienemmistä kivistä. Latomuksen vieressä kasvaa nuoria mäntyjä ja sen keskelle on myöhemmin asetettu keppi. Latomus on edelleen tiivis ja hyväkuntoinen. Kyseessä on ilmeisesti ns. koonillinen kivilatomus, joita tehtiin Itä- ja Länsi-Lapissa 1800-luvun lopulla ja aivan 1900-luvun alussa. Kivilatomukset ovat toimineet maanmittauksen sidepisteinä ja niitä on runsaasti Kemijärven alueella. |
| metsakeskus.1000029325 |
320 |
Paikanselkä |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
528696.00000000 |
7368143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029325 |
Kohde sijaitsee Kemijärven eteläosassa, Paikanselän länsipuolella. Kohteen eteläpuolella kulkee Jumisko-Soina -tie. Alue on tuoreta kangasmetsää, jossa virtaa pieniä puroja kurussa. Paikalla olevan kurun eteläpäässä olevalla pienellä harjanteella on osin hajonnut kivilatomus. Latomuksen pohja on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan 1,5x1 metriä. Korkeutta latomuksella on alle metrin. Harjanteen kaakkoispäässä on kivikko, josta latomukseen käytetyt kivet on ilmeisesti kerätty. Kyseessä on ilmeisesti ns. koonillinen kivilatomus, joita on rakennettu Itä- ja Länsi-Lapissa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Latomuksia on käytetty maanmittauksen sidepisteinä. |
| metsakeskus.1000029326 |
320 |
Pakurat |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
503221.00000000 |
7410167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029326 |
Kohde sijaitsee Rovajärven ampuma-alueen itäreunassa, Pakuravaaran kaakkoisrinteessä. Kohteen lounaispuolella 80 metrin päässä kulkee 191887 Pakuroiden metsäautotie.Sama tie kulkee kohteen pohjoispuolella noin 1 km päässä.
Kohteen ympäristön maasto on kangasmetsää, jonka aluskasvillisuudessa kasvaa runsaasti mustikkaa. Puusto on havumetsää, pääasiassa mäntyä, hieman katajaa. Paikalla on kivilatomus. Se on muodoltaan pyöreä ja kapenee pohjasta ylöspäin. Latomuksen korkeus on 1,3 m. Se on ladottu eri kokoisista kivistä, alimpana on käytetty maassa luonnostaan olevia kiviä. Latomus ei ole täysin tiivis, vaan kivien välissä on suuriakin rakoja. Latomuksen päällinen on tasainen, mutta se on ilmeisesti painunut osin kasaan. Kohde on kivilatomus, joka todennäköisesti liittyy maanmittaukseen. Kyseessä saattaa olla ns. koonillinen kivilatomus. |
| metsakeskus.1000029327 |
320 |
Poovaara |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
478935.00000000 |
7425098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029327 |
Kohde sijaitsee Poovaaran läntisemmällä laella, jossa kulkevat nykyisetkin Kemijärven, Rovaniemen, Sodankylän ja Pelkosenniemen väliset rajat. Kohde sijaitsee laen länsireunalla. Maasto on kuivaa havumetsää, jonka aluskasvillisuus on melko vähäistä. Kohteen ympärillä oleva alue on aukeaa. Kohteelta on näkyvyys Poojärvelle ja Särkijärvelle.
Mika Sarkkinen (2002: 30) on tarkastanut kohteen. Hän on havainnut paikalla neljä kivipyykkiä, jotka muodostavat suoran linjan sekä yhdet neljän kiven viisarikivet Pelkosenniemen ja Sodankylän rajaa osoittamassa. Keskuspyykki
on Sarkkisen tarkastushetkellä ollut neliömäinen, noin 2 x 2 metrinen latomus, jolla korkeutta on ollut noin 40 - 50 cm. Sen keskellä on ollut pysty lattea kivipaasi jonka koko on ollut noin 100 cm x 50 cm x 25 cm. Tässä on ollut myös hakkaus N 8 / 849. Muut kolme rajan suuntaa osoittavat pyykit ovat olleet Sarkkisen mukaan selvästi pienempiä. Rajapisteen lähistöllä Sarkkinen on myös havainnut tyhjiä pilkkoja.
Tässä tarkastuksessa havaittiin, että Kemijärven ja Pelkosenniemen välistä rajaa osoittavat kaksi isoa viisarikiveä on kaadettu, ilmeisesti ajamalla niiden yli, ja niistä lounaisempi on rikkoutunut. Pelkosenniemen ja Sodankylän välinen raja on osoitettu kolmella pienellä viisarikivellä, jotka ovat maassa jonossa. Sodankylän ja Rovaniemen välinen raja on merkitty kahdella suurimmalla kivipyykillä, joissa on myös viisarikivet rajalinjan myötäisesti. Kemijärven ja Rovaniemen välistä rajaa ei ole merkitty kivillä, mutta maastossa näkyy selkeä avoin linja. Kaikki neljä rajalinjaa erottuvat maastossa avoimina linjoina. Missään kivipyykeistä ei havaittu hakkausta, ja se onkin saattanut olla jossain kaadetuista kivistä.
Poovaara on historiallisesti merkittävää raja-aluetta sillä sen kautta on kulkenut myös vuonna 1796 vahvistettu Lapin ja Lannan rajalinja. |
| metsakeskus.1000029328 |
320 |
Petäjävaara 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11042 |
27000 |
508599.00000000 |
7358590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029328 |
Kohde sijaitsee Kemijärven ja Rovaniemen kaupunkien välisellä rajalla,Petäjävaaran kaakkoisrinteessä. Kohteesta noin 250 metrin päässä luoteessa kulkee voimalinja, ja Niloksen metsätie 1,3 km päässä luoteessa. Petäjäjänkä sijaitsee kohteen itäpuolella.
Maasto on kuivahkoa, melko helppokulkuista havumetsää. Metsässä kasvaa pääasiassa mäntyä, mutta myös kuusta. Aluskasvillisuus koostuu puolukasta, mustikasta ja sammalesta. Maasto on kumpuilevaa ja paikoin varsin kivistä. Kohteen luoteispuolella on hakkuuaukea, ja myös kohteen lounaispuolella on tehty hakkuita.
Kemijärven ja Rovaniemen välisellä rajalla on rajan suuntaisesti kolme viisarikiveä noin viiden metrin päässä toisistaan. Keskimmäinen kivi on hieman kahta muuta suurempi. Kivissä ei ole hakkauksia.
Petäjävaaralla on myös ampuma-asemia, mahdollisesti saksalaisten rakentamia (MH-tunnus 170985, Petäjävaara, ei muinaisjäännösrekisterissä). |
| metsakeskus.1000029329 |
320 |
Savela |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522945.00000000 |
7429765.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029329 |
Kohde sijaitsee Vuostimon kylässä, Savelan talosta 300 metriä luoteeseen olevalla pienellä mäen nyppylällä. Alue on rehevää ja kosteaa kangasmetsää, jossa kasvaa männyn lisäksi myös koivua ja muutamia kuusia. Aluskasvillisuutena on paksu sammalikko sekä jonkin verran mustikkaa.
Paikalla on pieni tervahauta, joka on kaivettu koillis-luoteissuuntaisen harjanteen pohjoisreunalla. Tervahauta ei erotu kauaksi, mutta kohdalle tultaessa se näkyy maastossa erittäin hyvin. Hauta on kooltaan hyvin pieni ja muodoltaan se on pyöreä. Haudan halkaisija on 4,8 metriä näkyvien vallien ulkoreunoilta mitattuna. Halssi on kaivettu haudan pohjoispuolelle ja sen pituus on 9,5 metriä. Maastossa se erottuu matala ojana. Tervahaudan syvyys on 1,2 metriä ja sen seinämät ovat suhteellisen suorat. Seinämät eivät ole täysin sammaloituneet.
Tervahauta vaikuttaa melko nuorelta ja se on selkeästi tehty kotitarvepolttoa varten. Haudan sisällä kasvaa muutama pieni kuusen taimi sekä kaksi nuorta haapaa. Haudan vallien päällä ei ole puustoa. |
| metsakeskus.1000029330 |
614 |
Sääskimaa |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
549580.00000000 |
7367683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029330 |
Kohde sijaitsee Kemijärven ja Posion välisen rajan tuntumassa Posion puolella Sääskimaan vaaran pohjoisrinteessä. Kohteen etäisyys kuntien väliseltä rajalta etelään on 570 m. Morottajantie kulkee kohteesta 520 metriä itään. Kohteen luoteispuolella noin 200 metrin päässä kulkee Isojärvestä lounaaseen virtaava joki.
Kohde sijaitsee hakkuualueella, jossa kasvaa jonkin verran männyn- ja koivuntaimia. Aluskasvillisuus koostuu mustikasta, puolukasta, suopursusta, variksenmarjasta, sammalesta, jäkälästä ja heinästä. Kohteen pohjoispuolella, vaaran juuressa alkaa suoalue, samoin on kohteen etelä- ja kaakkoispuoli vaaran juuressa varsin kosteaa.
Paikalla on kivilatomus, jonka koko on noin 1,5 m x 1,2 m ja korkeus noin 1,3 m. Latomus on kasattu melko isoista, pyöreistä kivistä. Latomuksen pohjalla on käytetty hyväksi suurehkoja maakiviä. Latomus on ilmeisesti sortunut hieman, ja sen huipulla on alun perin ollut hieman pienempiä, pyöreitä kiviä. Nykyisessä kunnossaan latomus muistuttaa enemmän peltoraivauksesta kasattua kivikasaa kuin tarkoituksenmukaista kivilatomusta. Kohde on kivilatomus, jota on todennäköisesti käytetty rajamerkkinä tai maanmittauksessa. |
| metsakeskus.1000029331 |
273 |
Hautasaajo |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
361301.00000000 |
7463222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029331 |
Maasto on Lompolojärven itäpuolella ojitettujen soiden ympäröimä hiekkapohjainen
hakkuuaukea. Aukon reunoilla kasvaa sekametsää, jossa aluskasvillisuutena puolukkaa ja sammalia. Aukean läpi on pohjois-etelä-suuntaisesti tehty äestysvakoja.
Alueen äestysvaoissa havaittiin runsaasti hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia, joiden levinnän mukaan aluerajaus on tehty. Pääosa löydöistä havaittiin alueen eteläosassa, tervahaudan lounaispuolella. Pohjoisosassa koordinaattipisteessä X=3361419 Y=7466398 KKJ havaittiin yksittäinen iskos. Alueen pohjoisosassa havaittiin äestysvaoissa yksittäisiä palaneita kiviä, mutta selkeää tulisijan jäännöstä ei havaittu. Alueen eteläpäässä kvartsi-iskosten keskellä havaittiin yksittäinen palaneen luun pala koordinaattipisteessä X=3361416
Y=7466296 KKJ. Palaneen luun löytöpaikan vieressä havaittiin sädekiviliuskeesta valmistettu esineen katkelma tai teelmä. Koordinaattipisteestä X=3361440 Y=7466311 KKJ otettiin talteen voimakkaasti naarmuuntunut kivi, jossa on pyöristyneitä kohtia, jotka näyttävät olleen kulutuksen alla. Kivi on ilmeisesti tummaa liusketta, vastaavaa kivilajia ei alueella havaittu muualla. Koordinaattipisteestä X=3361411 Y=7466301 KKJ otettiin talteen noin 10 x 5 x 4 cm kokoinen luontainen liuskekivi, jonka molemmat tasaiset pinnat ovat voimakkaan naarmuuntuneet. Kohde rajautuu aluemaisesti maastossa havaittujen löytöjen mukaan. Alueella on myös tervahaudan ja tervapirtin jäännökset Hautasaajo 2 (reiska-kohde 176893). |
| metsakeskus.1000029332 |
273 |
Jouhisuvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
367743.00000000 |
7493737.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029332 |
Maasto on Äkäsjoen ja Hannukaisesta Äkäsjokisuulle lähtevän soratien välinen, mäntymetsää kasvava hiekkakangas. Alue sijaitsee Äkäsjoen ylittävästä sillasta noin 350 metriä länteen. Maasto on voimakkaasti kumpuilevaa. Aluskasvillisuutena alueella on sammalia, jäkäliä, puolukkaa ja variksenmarjaa. Metsä on nuorta kasvatusmetsää.
Koordinaattipisteessä X=3367884 Y=7496860 KKJ on pienialainen jyrkkä hiekkakumpare, jonka lakialue on verrattain pieni. Laen jokea kohti laskevalla rinteellä on pieniä aloja, joista kuntta on kulunut pois. Yhdestä paljaan maan läntistä havaittiin yksittäinen palaneen luun pala. Noin kolmen metrin päähän kumpareen laelle tehtiin 1 x 1 metrin kokoinen ala, josta kuntta poistettiin. Alueelta löytyi 5 pientä palaneen luun palasta ja hiekassa näkyi muutamia palaneita kiviä. Ympäristöön tehtiin muutamia lapionpistoja, jotka olivat kuitenkin löydöttömiä. Löytöpaikan länsipuolelta hiekkatieltä (X=3367830 Y=7496883 KKJ) löydettiin yksittäinen palaneen luun palanen. Paikalle tehtiin lapionpisto, joka oli löydötön. |
| metsakeskus.1000029333 |
98 |
Suppi |
10007 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
398451.00000000 |
6768411.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029333 |
Hollolan Hämeenkosken Käikälän kylästä, Hämeenkosken taajaman luoteispuolella, Kangastenmäentien varressa on kolme matalaa mahdollista kiviaitaa ja niiden keskellä röykkiö metsässä.
Kiviaidoista kaksi oli noin koillinen–lounas -suuntaisia ja noin 10 – 15 m pitkiä. Näiden yhdensuuntaisten kiviaitojen koillispäässä oli yksi luode–kaakko -suuntainen kiviaita, joka oli noin 15 – 20 m pitkä. Aidat olivat melko matalia, eikä kiviä ollut aseteltu aitoihin kovinkaan huolellisesti. Tämän vuoksi kivilinjojen tulkitseminen aidaksi on melko epävarmaa.
Niiden keskellä oli myös kiviröykkiö, joka oli halkaisijaltaan noin 2 – 3 m ja noin 0,5 m korkea. Röykkiössä oli kivien lisäksi tiiliä. Saadussa ilmoituksessa mainittuja noin 2 m halkaisijaltaan olevia kaivettuja maakuoppia ei kiviaitojen läheisyydessä ollut.
Maasto paikalla on kuusivaltaista sekametsää ja maaperä melko kivistä. |
| metsakeskus.1000029334 |
777 |
Syväjärvensärkkä 4 |
10007 |
12006 |
13076 |
11006 |
27009 |
597731.00000000 |
7186488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029334 |
Puu sijaitsee Syväjärven lounaispuolella, särkkien väliin muodostuvalla matalalla alueella, suon reunassa, polun eteläpuolella.
Kelomännyn itäkyljessä, reilun metrin korkeudella maasta on pilkka, johon on kaiverrettu vuosiluku 1918. Vuosiluvun ylä- ja alapuolella kulkevat poikittaiset viivat. Vuosiluvun yläpuolella on tuntemattomia merkkejä. Vuosiluvun alapuolella on mahdollisesti numerot 48, ristejä, kirjaimia ja numero 8. |
| metsakeskus.1000029335 |
777 |
Matalankangas |
10007 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
598722.00000000 |
7186816.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029335 |
Kohde sijaitsee Syväjärvestä noin 600 metriä itään, soiden ympäröimän pitkän ja kapean kankaan eteläreunalla. Kankaan ja suon reunalla on kartiomainen kivi. Siinä ei ole merkintöjä. Kivi sijaitsee metsäkuvion rajalla, mutta se on pystytetty todennäköisesti merkitsemään jotain muuta rajaa. |
| metsakeskus.1000029336 |
16 |
Paljahisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417986.00000000 |
6796191.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029336 |
Puusto paikalla on mäntyvaltaista sekametsää, kuusten osuus kasvaa rantaa
kohti mentäessä. Maaperä on kivistä hiekkaa. Löydöt (saviastian paloja) tehtiin pienestä kaatuneesta juurakosta kahden supan välistä, noin 6 metriä suppien välissä kulkevasta tiestä etelään. Löydöt olivat varsin lähellä maanpintaa. |
| metsakeskus.1000029337 |
576 |
Telhonjärven pohjoisranta |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
407917.00000000 |
6796933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029337 |
Mahdollinen asuinpaikka Telhonjärven pohjoisrannalla sijaitsee selvän terassin
päällä. Puusto paikalla on mäntyvaltaista sekametsää, ja kKohteen itäpuolella on
suuri kaatunut mänty. Maaperä on kivistä hiekkaa. Koekuoppa kaivettiin selvästi erottuvalle terassille, ja siitä löydettiin kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000029338 |
273 |
Äkäsjoki 8 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360848.00000000 |
7489282.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029338 |
Äkäsjoen pohjoisrannan terassi, joka on noin kaksi metriä joen pintaa
korkeammalla. Paikalla on hiekkatien pää ja resentti tulisija. Maanpintaa on
ajouran kohdalla paljaana. Metsä on nuorta kasvatusmetsää. Alueen pohjoispuolella on kosteikkoa. Ajouran pinnassa havaittiin yksittäinen palaneen luun pala, jonka kohdalle tehtiin 0.5 x 0.5 metrin kokoinen koekuoppa (X=3360959 Y=7492408 KKJ), josta löytyi kaksi palaneen luun palaa lisää hyvin läheltä maanpintaa. Alueen lounaisosaan tehtiin muutamia lapionpistoja, jotka kuitenkin olivat löydöttömiä. Koekuopasta noin 10 metriä koilliseen tehtiin koekuoppa 2 (X=3360966, Y=7492415 KKJ), josta löytyi hiilensekaista maata ja palaneen luun palasia noin 15 cm:n syvyydelle saakka. Toisesta koekuopasta edelleen noin 10 metriä koilliseen tehdystä koekuopasta 3 (X=3360973, Y=7492420 KKJ) löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Koekuopan 3 koillispuolella tehtiin lapionpistoja, jotka olivat löydöttömiä. |
| metsakeskus.1000029339 |
273 |
Alainen Jauhokangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
352901.00000000 |
7457967.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029339 |
Alueelle on hiljattain tehty hiekkatie, jonka kääntöpaikan eteläpuolella on kuusia ja koivuja kasvavaa sekametsää, jossa aluskasvillisuutena sammalia, puolukkaa ja mustikkaa. Metsä on uudistuskypsää metsää. Kohteessa on osittain kääntöpaikan rikkoma hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 12 metriä. Miilu erottuu ympäristöstään matalana kohoumana, jonka ympärillä on kuoppia. Kääntöpaikan länsireunassa, noin 15 metriä miilusta koilliseen on tieleikkauksessa hiiltä. Lidar-aineistossa alueella näkyi myös toinen kohouma, jota ei maastotarkastuksessa löydetty. Ojanpenkan läntisessä leikkauksessa hiilimiilun pohjoispuolella, noin 15 metrin päässä havaittiin kuitenkin hiiltä, joten toinen miilu on ilmeisesti tuhoutunut kääntöpaikan tekemisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000029340 |
20 |
Tyrisevä |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
334358.00000000 |
6785315.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029340 |
Rajakivi sijaitsee entisen Toijalan Tyrisevänkylässä, havupuuvaltaisessa metsässä. Rajamerkki on kallioharjanteen itäpäässä suhteellisen jyrkästi laskeutuvan kallion laella. Rajamerkki näkyy hyvin, ja se on ladottu isoista irtokivistä siten, että rungon kivilieriö (halk. 2 - 2,5, kork. 0,5 m), jonka keskellä on suuri, noin metrin korkuinen ja litteä pystykivi. Lieriön yläpinnalla on kolme pienempää ns. viisarikiveä.
Kyseessä on todennäköisesti Tyrisevän ja Kyän kylien välinen rajamerkki. Nykyinen raja kulkee noin 50 m pohjoisempaana. Mihin viisarikiivet osoittavat, ei ole varmaa. Nykyään paikalta ei erkane muita rajoja.
Rajamerkin läheltä löytyi lisäksi kivilatomus (alakohde). |
| metsakeskus.1000029341 |
740 |
Juurikkasuo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
634250.00000000 |
6846601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029341 |
Kohde sijaitsee Savonlinnan Punkaharjun itäpuolella. Kohteen koillispuolella kohoaa
Hirvivaara ja sen eteläpuolella on Juurikkasuo ja Hukkaharju. Alue on nuorta istutusmetsää ja vanhempaa kuusikkoa.
Inventointi 2015: Paikalle on peruskarttaan merkitty muinaisjäännösmerkki tekstillä historiallinen rajamerkki. Alueella on tehty kevään/kesän 2015 aikana harvennushakkuuta, minkä takia alue oli peittyneenä puun rankoihin. Muinaisjäännösmerkin osoittamalla alueella on runsaasti erilaisia ja erikokoisia kiviä. Selkeää rajamerkkiä paikalta ei kuitenkaan löydetty. Ilmeisesti myös harvennusta tehneet henkilöt olivat havainneet kartan muinaisjäännösmerkin, sillä kivien pinnoilta oli poistettu sammalta.
Tarkastus 2016: Tasaisessa kuusikossa on halkaisijaltaan noin puolitoistametrinen ja puoli metriä korkea maakivi, jonka laki on pyöreähkö. Laen keskelle, lähelle kiven korkeinta kohtaa, on hakattu ympyrä, jonka halkaisija on noin 6 cm. Hakkausjäljen syvyys ja leveys noin 1 cm. Ympyrä ei ole täysin symmetrinen. Kiven päällä oli ennen löytymistä 1-2 cm paksu sammal- ja karikekerros. Vuoden 1975 peruskartassa rajamerkin eteläpuolella on pelto. |
| metsakeskus.1000029342 |
111 |
Tähtiniemi |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
446345.00000000 |
6786169.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029342 |
Röykkiöt sijaitsevat valtatien 4 tuntumassa niin tiheässä metsässä, että tarkka kartoitus ei onnistunut. Röykkiöistä osa oli tehty maakivien päälle, osa suoraan maanpinnalle. Pienimmät röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin metrin ja korkeudeltaan noin 25 cm. Suurimmat vuorostaan ovat halkaisijaltaan yli 2,5 m ja korkeudeltaan useita kymmeniä senttejä. Röykkiöt ovat joko pyöreitä tai soikeita muodoltaan. Ne ovat sammalpeitteisiä, ja kahden röykkiön kiviä on levitelty ympäristöön. Röykkiöalueen keskellä on lisäksi syvä, selvästi ihmisen tekemä kuoppa (3,5 x 4,1 x 1 m). Kyseessä lienee nauriskuoppa.
Alueella tehdyn avohakkuun hakkuutähteiden jättäminen maastoon hankaloitti havaintojen tekoa. |
| metsakeskus.1000029345 |
297 |
Leppäkorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538185.00000000 |
6980396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029345 |
Ranta-Toivalassa sijaitsevan Pökösenmäen koillisrinteestä, tasaiselta terassilta, löytyi metallinetsinnän yhteydessä kaksi piiesinettä. Pökösenmäen rinteet ovat luonnostaan melko kivikkoisia, mutta kyseinen tasanne vaikuttaa raivatulta. Pökösenmäellä on sijainnut Suomen sodan aikana Sandelssin tykkiasema ja siihen liittyviä majoitus ys. alueita. Kyseiseltä tasanteelta on löytynyt myös musketin kuulia. Löydetyt piiesineet (KM 41603: 1 ja 2) voivat myös olla musketin lukkopiitä.
Piiesineet löytyivät noin 7 metrin päästä toisistaan, kivennäismaan pinnasta. Alue on hakattu ja mätästetty. |
| metsakeskus.1000029346 |
273 |
Haitaritievat 3 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
360890.00000000 |
7489332.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029346 |
Kohteen luoteispuolella on hiekkaharjanne ja kaakkoispuolella virtaa Äkäsjoki. Kohde on noin 5 metriä alueella kulkevan sähkölinjan kaakkoispuolella. Alue on pääosin mäntykangasta, paikoitellen sekametsää. Kohteen päällä kasvaa myös koivuja ja katajaa. Aluskasvillisuutena alueella on sammalia ja puolukkaa. Metsä on uudistuskypsää metsää. Peruskarttaan on merkitty tervahauta. Tervahaudan ilmoitetulta sijaintipaikalta dokumentoitiin rakennus jäännös. Rakennus on 6 x 5 metriä kokoinen ja erottuu ympäristöstään noin metrin levyisinä, 0.5 metriä korkeina maavalleina. Pohjoisnurkassa on kivikiukaan jäännös. Rakennuksessa ei havaittu selkeää oviaukkoa. Joko kohde on aiemmin tulkittu virheellisesti tervahaudaksi, tai sitten alueella on sekä tervahauta että rakennus ja toinen kohteista on jäänyt sekä inventointia ja tarkastusta tehtäessä huomaamatta.
Noin 100 metriä koilliseen on kivikautisia löytöjä Äkäsjoki 8 ja 150 metrin päässä Haitaritievat 2. |
| metsakeskus.1000029347 |
273 |
Hannukaisenjärvenmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
371517.00000000 |
7495239.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029347 |
Äkäsjoen hiekkapohjainen, havumetsää kasvava eteläranta, jossa aluskasvillisuutena sammalia, puolukkaa ja heinää. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. Maasto laskee terasseina kohti jokirantaa. Alueen poikki kulkee joen suuntaisesti hiekkatie ja alueen länsipuolella virtaa jokeen laskeva puro. Kohteessa on kaksi tervahautaa ja osittain maahan kaivettu rakennuksen jäännös. Haudat sijaitsevat tien eteläpuolella ja rakennuksen jäännös pohjoispuolella. Tervahaudan 1 halkaisija on noin 15 metriä vallien ulkoreunasta mitattuna. Vallit ovat noin 4 metriä leveät ja ympäröivästä maanpinnasta mitattuna noin metrin korkuiset. Haudan keskikohta on vallien päältä mitattuna 1.7 metriä syvä. Tervahaudan 8
metriä pitkä ja 3 metriä leveä halssi on kohti länsipuolella virtaavaa puroa. Haudan edustalla on kimpale kuonaa. |
| metsakeskus.1000029350 |
273 |
Hautakosket |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
373116.00000000 |
7500050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029350 |
Kohti Kuerjokea laskeva terassimainen mäntymetsää kasvava hiekkarinne, jossa aluskasvillisuutena puolukkaa, juolukkaa, sammalia ja variksenmarjaa. Kohteessa on tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 metriä vallien sisäpuolelta mitattuna, vallien leveys on noin 1.5 metriä. Haudan halssi on kohti koillista. Halssi on noin 7 metriä pitkä ja 3 metriä leveä ja madaltuu kauemmas haudasta mentäessä. Halssin molemmin puolin vallien ulkosyrjällä on parkkuupukkeja muistuttavat puiset kolmijalat. Puut on lovettu eikä niissä ole nauloja näkyvissä. Halssin vieressä on näkyvillä pala kuonaa. |
| metsakeskus.1000029351 |
273 |
Hautasaajo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
361309.00000000 |
7463209.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029351 |
Lompolojärven itäpuolella ojitettujen soiden ympäröimä hiekkapohjainen hakkuuaukko. Aukon reunoilla kasvaa sekametsää, jossa aluskasvillisuutena puolukkaa ja sammalia. Alueella on tervahaudan ja tervapirtin jäännökset. Tervahauta sijaitsee koordinaattipisteessä X=3361451 Y=7466341 KKJ. Hauta on halkaisijaltaan noin 10 metrin kokoinen ja sen halssi on kohti itää. Haudan valli on 0.5-1.5 metriä korkea ja noin 2 metriä leveä. Valleissa on eläimen pesäkoloja. |
| metsakeskus.1000029352 |
273 |
Hevosaitatievat |
10002 |
12012 |
13000 |
11006 |
27000 |
365233.00000000 |
7482966.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029352 |
Alue on kivikkoista mäntykangasta, jossa aluskasvillisuutena mustikkaa, variksenmarjaa ja sammalia. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. Alueella on kolme pitkänomaista kaivantoa joista on ilmeisesti nostettu malmia Pajalan ruukkia varten. Alueella on myös pieniä kivilatomuksia ja kuoppa. Latomukset ja kuoppa saattavat olla eri ajalta kuin kaivannot. Kaivannot ks. alakohteet. Pystykivet sijaitsevat koordinaattipisteessä X=3365313 Y=7486012 KKJ. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on noin metrin etäisyydellä toisistaan suorassa linjassa kolme pystykiveä, joista keskimmäisen korkeus on noin 0.5 metriä, reunimmaiset ovat noin 0.4 ja 0.3 metriä korkeat. Kunkin kiven ympärillä on tukena muita kiviä. Latomus 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3365409 Y=7486062 KKJ. Kohteessa on pieni latomus, josta erottuu noin 10 kiveä, jotka ovat jäkälän ja osittain sammaleen peitossa. Latomuksen halkaisija on noin metrin ja korkeus noin 0.5 metriä. Kohteesta noin 2 metrin päässä kulkee metsäautotie. Latomus 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3365395 Y=7486090 KKJ. Kohteessa on halkaisijaltaan noin metrin kokoine, 0.4 m korkea latomus, josta erottuu 11 kooltaan vaihtelevaa kiveä, jotka ovat sammaleen ja jäkälän peitossa. Kuoppa sijaitsee koordinaattipisteessä X=3365356 Y=7486179 KKJ. Kuopan halkaisija on noin 3.5 metriä ja syvyys 1.7 metriä. Pohjalla on peltikamiina. Kuoppa on hyvin kivinen. Kuopasta noin 30 metriä lounaaseen on peltitynnyrikamiina. Todennäköisesti kohde liittyy saman Pajalan rautaruukin toimintaan kuin muutkin alueen louhokset. Kivilatomukset saattavat olla jonkunlaisia viisarikivikasoja osoittamassa kaivantojen sijaintia toisiinsa nähden. |
| metsakeskus.1000029353 |
273 |
Jalokoskenmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
384502.00000000 |
7483508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029353 |
Jalokoskenmaa-niminen alue Tuulijoen ja Petäjäjoen risteyskohdan itäpuolella. Alueella menee hiekkatie. Ylempänä jokirannoista alueella on tehty hakkuita mäntykankaalla. Lähempänä jokirantoja maasto on soista ja rehevää. Kohde sijaitsee rannan ja mäntykankaan rajalla, alueella on aluskasvillisuutena puolukkaa, sammalia ja mustikkaa. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on tervahauta, jonka halkaisija on noin 8 metriä. Haudan halssi on kohti luodetta ja se on lähinnä 1.5 metriä leveä aukko haudan 2 metriä leveissä ja 0.8 metriä korkeassa vallissa. Halssin vieressä valleissa on ketunkoloja. |
| metsakeskus.1000029354 |
273 |
Karhakkalaki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
383716.00000000 |
7457806.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029354 |
Ojitetun suon reunassa oleva hakkuuaukea, jonne on jätetty siemenpuiksi mäntyjä. Aukean ja suon välissä on kapea sekametsää kasvava metsäkaistale. Aluskasvillisuutena alueella on puolukkaa, mustikkaa ja sammalia. Kohteessa on tervahauta ja tervapirtin jäännös
Tervahaudan halkaisija on noin 9 metriä ja sen halssi on kaakkoon kohti suota. Haudan vallit ovat noin 2 metriä leveät ja 0.7 metriä korkeat. Halssi on 6 metriä pitkä ja yläosastaan kaksi metriä leveä. Halssi kapenee alaspäin mentäessä. Hakkuuaukealla sijaitsevan tervahaudan päälle on jätetty puita. |
| metsakeskus.1000029355 |
273 |
Kieksiäisniva 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
351482.00000000 |
7460648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029355 |
Muonionjoen mäntykangasta kasvava ranta-alue, jossa aluskasvillisuutena sammalia, puolukkaa ja juolukkaa. Metsä on uudistuskypsää metsää. Alueelle on hiljakkoin rakennettu ojitettu mökkitie. Kohteessa on hiilimiilu, jonka läpi on rakennettu ojitettu hiekkatie. Paikan päällä erottuu vielä osittain heikosti matala kuoppien ympäröimä kumpare.Tienpientareelle käännetyssä maa-aineksessa on näkyvillä hiiltä. Kairausnäytteessä hiilikerroksen paksuus on noin 25 cm. |
| metsakeskus.1000029356 |
678 |
Kirkkoluoto |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
378135.00000000 |
7171260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029356 |
Saloisten kirkosta noin 660 metriä etelään Kirkkoluodon koillisrinteessä valtatien länsipuolella on rinteensuuntaisia kivivalleja, joiden pituus on noin 20 metriä. vallin yläpuolella on kaksi samansuuntaista (luode-kaakko) pengertä, joiden pituus on yli 20 metriä. Laiturimaiset rakenteet ajoittuvat rannankorkeuden perusteella 1300- tai 1400-luvulle. On esitetty ajatus (koekaivaus, Jarva 1988), että kivivalleista noin 80 metriä länteen kankaan laen länsiosassa olisi Saloisten keskiaikaisen kirkon paikka (ks. alakohde, alue 2) ja että rakenteet voisivat liittyä tähän. Koekaivauksissa ei kirkosta kuitenkaan saatu yksiselittäistä todistetta.
2022: Pääkohteessa Kirkkoluodon koillisrinteellä rinteen juurella oleva kivivalli oli tarkastuksessa helposti havaittavissa maastossa. Sen yläpuolella rinteessä havaittiin kapea tasanne, jonka ylä- ja alapuolilla on jyrkemmät kohdat. Hieman ylempänä rinteessä havaittiin toinen kapea tasanne, joka tosin vaikutti ensimmäistä lyhyemmältä toisin kuin Jarvan (1988) tutkimuksen karttaluonnoksessa (Jarvan karttaliite 3). Kovin selviä ja helposti havaittavia nämä terassimaiset rakennelmat eivät paksusammalisessa ja varvikon peittämässä metsämaastossa kuitenkaan ole. Alue on metsämaata, jossa ei näytä tapahtuneen maaperään vaikuttavia muutoksia Jarvan tutkimuksen jälkeen. Paikka on siis aiempien kuvausten mukaisessa kunnossa. Inventointialueella oleva pääkohde on aiemmin rajattu, eikä rajausta tarkastuksen perusteella ole syytä muuttaa. Alakohteena oleva mahdollinen kirkonpaikka on inventointialueen ulkopuolella. Sillä ei ollut rajausta muinaisjäännösrekisterin kartassa maastotöiden aikana, mutta syksyllä 2022 rajaus oli piirretty kartalle. Rajaus ei ulotu inventointialueelle. |
| metsakeskus.1000029357 |
273 |
Lompolovuoma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
379089.00000000 |
7493013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029357 |
Luosujoen pohjoisranta. Joen varressa kulkee joen suuntaisesti hiekkatie, jonka pohjoispuolella kasvaa mäntyä, kuusta ja koivua kasvava sekametsä. Aluskasvillisuutena alueella on puolukkaa, mustikkaa ja sammalia. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. Alueella on tervahaudan ja tervapirtin jäännökset.
Koordinaattien osoittamassa paikassa on halkaisijaltaan 11 metrin kokoinen tervahauta, jonka halssi on kohti etelää. Halssin pituus on noin 3 metriä jonka jälkeen se jatkuu leveämpänä päättyen tien ojaleikkaukseen. Halssin leveys on yläosasta noin metrin, alempana noin 2 metriä. Hauta on keskeltä noin 1.5 metrin syvyinen. Haudan sisällä näkyy hiiliä muurahaisten kuluttamalla polulla. |
| metsakeskus.1000029358 |
273 |
Lompolovuoma 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
379054.00000000 |
7493042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029358 |
Kohti Luosujokea laskeva paikoitellen kivikkoinen mäntykangas, jossa aluskasvillisuutena puolukkaa ja jäkälää. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. Kohteen ja joen välissä kulkee hiekkatie. Kohde on tielle laskevan törmän reunassa. Kohteessa on halkaisijaltaan noin 2 metrin kokoinen, 1.5 metriä korkea erikokoisista kivistä koottu kivilatomus. Pienimmät kivistä ovat noin kahden nyrkin ja isommat noin hevosen pään kokoisia. Latomuksessa ei ole tasaista ulkopintaa. Ajoitukseltaan ja käyttötarkoitukseltaan epäselvä kivilatomus. Latomus liittyy mahdollisesti kaakkoispuolella olevaan kohteeseen, jossa on tervahaudan ja
tervapirtin jäännökset (Lompolonvuoma). |
| metsakeskus.1000029359 |
273 |
Luntanginkangas 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
352904.00000000 |
7486961.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029359 |
Kohde sijaitsee Muonionjoen rantatörmällä Luntanginsaaren kohdalla. Maasto törmän päällä on hakkuuaukeaa. Aluskasvillisuutena alueella on sammalta, puolukkaa ja mustikkaa. Ympärillä kasvaa mäntyjä ja koivuja. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on tervahauta, joka sijaitsee Muoniojoen ja Luntanginkankaan läpi kulkevan hiekkatien välissä. Etäisyys sekä joelle, että tielle noin 100m. Vallien ulkoreunasta mitattuna tervahaudan halkaisija on 12 m. Vallien leveys noin 2 m ja korkeus ulkopuolen maanpintaan nähden 1 m. Halssi on etelään joelle päin ja sen leveys on 2 m ja pituus 6 m haudan ulkopuolella ja halssi jatkuu haudan sisäpuolelle sen keskikohtaan saakka kapeampana. Haudan keskellä olevassa kuopassa on näkyvissä hiiltä. Samalla rantatörmällä on kivikautisia asuinpaikkoja. |
| metsakeskus.1000029360 |
273 |
Luosujoki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381114.00000000 |
7487562.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029360 |
Kohti Luosujoen uomaa laskeva rinne, jonka päällä on hakkuuaukeaa. Rinteessä kasvaa mäntyjä, kuusia ja koivuja ja aluskasvillisuutena sammalia, puolukkaa, mustikkaa ja vanamoa. Rinteen metsä on uudistuskypsää metsää. Alueella on tervahauta jonka yhteydessä on kuoppa ja toinen kohde, joka mahdollisesti on myöhemmin rakennuksena hyödynnetty vanha tervahauta. Pohjoisempi tervahauta: halkaisijaltaan 12 metrin kokoinen tervahauta, jonka 8 metriä pitkä ja 1.5 metriä leveä halssi laskee itäkaakkoon kohti jokea. Haudan vallit ovat leveät ja keskellä oleva huoppa on halkaisijaltaan vaan noin 6 metrin kokoinen. Vallien leveyden perusteella hauta on mahdollisesti kahteen kertaan poltettu. Vallien korkeus ulkopuolisesta maanpinnasta mitattuna on noin metrin. Tervahaudasta noin 10 metriä lounaaseen on halkaisijaltaan 2 metrin kokoinen, noin 0.6 m syvä jyrkkäreunainen maakuoppa. |
| metsakeskus.1000029361 |
273 |
Muotkaniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
374807.00000000 |
7497760.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029361 |
Malmivaaralta kohti Äkäsjokea loivasti laskeva rinne, jossa kasvaa rehevää mäntymetsää, jonka seassa harvakseltaan koivuja. Aluskasvillisuutena alueella sammalia, puolukkaa, mustikkaa ja variksenmarjaa. Metsä on nuorta kasvatusmetsää. Kohteessa on tervahauta, jonka halkaisija on noin 12 metriä. Haudan vallit ovat 1- 2 metriä korkeat ja noin 1.5 metriä leveät. Halssi on kohti luodetta, se on noin neljä metriä pitkä, kaksi metriä syvä ja 1-2 metriä leveä. Vallin sisäpuolella on ympyrän muodossa kuoppia, hauta on mahdollisesti poltettu kahteen kertaan, vaikka toinen valli ei selkeästi erotu. Haudan pohjan ja vallin korkeimman kohdan korkeusero on noin 1.7 metriä. Tervahaudan itäpuolella noin 15 metrin päässä on aitaus jäännös (Muotkavaara 2 MH-tunnus 175073, ei muinaisjäännösrekisterissä). |
| metsakeskus.1000029362 |
273 |
Myllylaki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
362043.00000000 |
7493657.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029362 |
Rakkakivikko Myllylaen laella. Alueella on vanhoja kelopuita, eläviä mäntyjä ja nuoria koivuja. Aluskasvillisuutena sammalia, jäkäliä ja mustikkaa. Metsän on varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on noin 2 metriä korkea, ylhäältä katsottuna pyöreä, ulkopinnaltaan tasainen kivilatomus, jonka ympärysmitta on noin 4 metriä. Latomukseen on
käytetty ohuita liuskamaisia kiviä, joita on latomuksen lähiympäristössä luonnostaan. Latomuksen päällä on osittain kumollaan noin 0.5 metriä pitkä kivi, joka on todennäköisesti ollut pystyasennossa. Muuten latomuksen lakiosa on melko tasainen. Kivien väliin on työnnetty sirkkelinterä. Latomuksesta noin 3 metriä luoteeseen on halkaisijaltaan metrin mittainen, noin 0.5 metriä korkea pienempi kivilatomus. Kyseessä on todennäköisesti
viisarikiveys. Molempien latomuksien kivet ovat yläpuoliltaan jäkälän peitossa. |
| metsakeskus.1000029363 |
273 |
Ritalaki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
365626.00000000 |
7455160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029363 |
Ritalaki-nimisen kumpareen lounaisreuna, mäntyjä ja kuusia kasvavahiekkakangas. Alueen lounaispuolella on kosteikkoa. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. Kohteessa on halkaisijaltaan noin 5 metrin kokoinen tervahauta, jonka 3 m pitkä ja jonka 1.5 metriä leveä halssi on kohti lounasta. Haudan keskikohta on noin metrin ympäröivää maanpintaa alempana. |
| metsakeskus.1000029364 |
273 |
Sulanojan selkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
380252.00000000 |
7492488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029364 |
Luosujoen pohjoisranta, jossa kuusta ja koivua kasvavaa sekametsää jokeen laskevassa rinteessä. Tasanne rinteen päällä on hakkuuaukeaa, jossa on muutamia säästöpuuryhmiä. Aluskasvillisuutena alueella on puolukkaa, mustikkaa ja sammalia. Metsä on varttunutta kasvatusmetsää. Alueella on tervahaudan ja tervapirtin jäännökset. Hauta on halkaisijaltaan noin 6 metrin kokoinen, 1.5 metriä syvä suppilomainen kuoppa. Kairausnäytteessä voimakkaan musta hiilinen maa alkaa heti kunttakerroksen alta ja on ainakin 15 cm paksu. Tervahaudan (tai hiilimiilun) alarinteen puolella on 3 metriä pitkiä sahattuja hirsiä. Haudassa ei ole näkyvää halssia, mutta hirret ovat mahdollisesti tukeneet tervan juoksutusputkea. Haudan vallien ulkopuolella noin 1.5 metrin päässä näkyy 0.6 metriä leveä ja 0.3 metriä korkea valli. Hauta on mahdollisesti kahteen kertaan poltettu. |
| metsakeskus.1000029365 |
494 |
Tuuru |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
458647.00000000 |
7180145.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029365 |
Neljän asumuspainanteen sekä äestetyssä metsäpohjassa havaittujen asuinpaikkalöytöjen muodostama asuinpaikka-alue Muhosjoen kaakkoispuoleisella länsi-itä -suuntaisella hiekkaisella dyyniharjanteella. Asumuspainanteet sijoittuvat kahden tilan alueelle noin 80 m matkalle. Lidar-aineiston perusteella kolme isompaa painannetta ovat peräkkäin tilojen rajalla, neljäs pienempi hieman erillään noin 20 m idempänä. Äestetyllä alueella painanteiden pohjoispuolella on havaittu merkkejä asuinpaikasta toisella harjanteella. Toinen löytöalue on painanteista 100- m lännempänä. |
| metsakeskus.1000029366 |
494 |
Keikkokangas pohjoinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
457452.00000000 |
7179181.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029366 |
Ainakin 5, mahdollisesti enemmänkin asumuspainanteita noin 200 m matkalla Muhosjoen itäpuolella noin länsi-itä -suuntaisella dyynillä, joen itäpuolta kulkevan metsätien ja jokivarren välillä. Heti tien länsipuolella on kaksi peräkkäistä painannetta, muut näistä noin 50-100 m länteen peräkkäin. Muinaisuoman äärellä lienee vielä pari erillistä painanetta. Kohdealue erottuu laserkeilausaineistossa, mutta on tarkastettu myös maastossa. |
| metsakeskus.1000029367 |
494 |
Pahasuo 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
455647.00000000 |
7181434.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029367 |
Kivikautinen asuinpaikka-alue ja asumuspainanteita noin 2 km Muhosjoesta luoteeseen, Pahasuon ja Koivusuon välisellä dyyniharjanteella. Tarkastuksessa on todettu painanteita sekä asuinpaikkaa osoittavia merkkejä. Painanteita erottuu myös laserkeilausaineistossa. Havaintoja on useammalla erillisellä alueella noin 700 m matkalla länsi-itä -suuntaisella harjanteella. Lännempänä ks. myös kohde Koivusuo. |
| metsakeskus.1000029368 |
494 |
Koivusuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
454622.00000000 |
7181472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029368 |
Kivikautinen asuinpaikka, jonka pistekoordinaatin kohdassa on tarkastushavaintoja kivikautisesta asuinpaikasta (tarkastuksessa kohde Pahasuo). Se sijoittuu länsi-itä -suuntaiselle dyyniharjanteelle, runsaat 2,9 km Muhosjoen luoteispuolella ja Muhos-Nuutila maantieltä runsaat 1,4 km itään. Laserkeilausaineistossa tämän havaitun kohteen lähiympäristössä (myös etäämmällä), erityisesti sen länsipuolella, on myös useita todennäköisiä tai mahdollisia asumuspainanteita, joita ei ole tarkastettu.
Koivusuon aluetta (länsiosa) tarkastettu keväällä 2017, jolloin alueella todettu asumuspainanteita sekä ilmeisesti luontaisia painanteita. Ainakin 2 painanteessa löytöjä koekuopista (2 k-kuoppaa/painanne, kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta). Mahdollista myös, että luontaisia painanteita käytetty asumiseen. |
| metsakeskus.1000029369 |
494 |
Pahasuo 2 |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
454804.00000000 |
7181115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029369 |
Laserkeilauksen avulla havaittu kohde noin 2,6 km Muhosjoen luoteispuolella ja noin 1,6 km Muhos-Nuutila maantieltä itään. Dyyniharjannetta noudattavan tieuran läheisyydessä on useampia peräkkäisiä mahdollisia asumuspainanteita, mutta myös myöhempiä hiekanottokohtia. Lähiympäristössä on myös tarkastettuja asuinpaikka- ja asumuspainnekohteita (Pahasuo ja osittain kohde Koivusuo) |
| metsakeskus.1000029370 |
740 |
Laitaatsilta |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
595897.00000000 |
6861746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029370 |
Laitaatsalmessa on jäljellä noin 420 m taisteluhautaa, noin 1120 m yhdyshautaa, 15 poteroa ja noin 570 m tykkitietä Laitaatsillan itä- ja länsipuolen kallioilla jäänteinä vuosina 1915-16 tehdyistä linnoitustöistä. Rintamasuunta on länteen Mikkelin suunnasta tulevan maantien molemmin puolin, myös lännestä tuleva rautatieyhteys katkaistiin.
Valtatien 14 eteläpuolella olevia varustuksia on tuhoutunut mm. liiketila- ja tierakentamisessa. Bensiiniaseman eteläpuolen kalliolla on syvää louhittua taisteluhautaa itä-länsi -suunnassa (keskipiste 6861795, 595970). Kaivettuja kuoppia on myös urheilukentän pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000029371 |
564 |
Kallioselkä luode |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
452458.00000000 |
7232043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029371 |
Kivikautinen asuinpaikka entisen Haukiputaan kunnan itäosassa, Martimojoen koillispuolella. Tarkastuksessa on laajalla alueella todettu asuinpaikkalöytöjä, neljä asumuspainannetta ja kuusi kuoppajäännöstä. Tarkemmat löytötiedot puuttuvat toistaiseksi. Alueen sijoittuu noin 230 x 400 m alueelle Viitajärven suunnasta johtavan metsätien pohjoispuolelle sekä tästä pohjoiseen erkanevan tieuran koillispuolelle saakka. Painanteet ja kuopat lienevät mainitun tieuran pohjoispään koillispuolella. |
| metsakeskus.1000029372 |
564 |
Satamosuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
453850.00000000 |
7234462.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029372 |
Pienialainen kivikautinen asuinpaikka entisen Haukiputaan kunnan itäosassa, Satamosuon länsirannalla. Paikka sijaitsee Palokankaan koillisosassa, koilliseen pistävässä niemekkeessä. Asuinpaikkahavaintoja on noin 30 x 40 m alalta. Tarkemmat tiedot kohteesta puuttuvat toistaiseksi. |
| metsakeskus.1000029373 |
564 |
Kotilansuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
445492.00000000 |
7240403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029373 |
Tarkastuksessa todettu äestetty yksittäinen asumuspainanne ent. Haukiputaan kunnan itäosassa. Tarkemmat tiedot kohteesta puuttuvat. |
| metsakeskus.1000029374 |
564 |
Kivilampi etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443232.00000000 |
7236670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029374 |
Pienialainen kivikautinen asuinpaikka, asuinpaikkapinta entisen Haukiputaan kunnan alueella, pienen Kivilammen eteläpuoleisen suoalueen reunassa, noin 60 m Yli-Iintieltä Onkamoon länttä kohti johtavan paikallistien pohjoispuolella. Löytöjä lienee noin 30-40 m matkalla suonreunassa, matalan kankaan juurella. Alue on äestetty 2010-luvun alkupuolella. Tarkemmat tiedot puuttuvat toistaiseksi. |
| metsakeskus.1000029376 |
686 |
Niemelä etelä |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
483707.00000000 |
6936446.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029376 |
Veden rajassa on rajamerkki 1 x 1 m:n kokoisella jalustalla, joka on jo pitkältä kasvanut umpeen, keskellä on 25 cm korkea pystykivi, johon on hakattu no. 11. Alustan reunalla kasvaa yli 25 cm paksu mänty. Kohde ei sijaitse nykyisellä rajalla, eikä myöskään vanhoista kartoista löytynyt lähellä olevaa rajaa.
Rajamerkistä 5 m itään on ison maakiven päällä pyöreä, halkaisijaltaan 60 cm oleva kivilatomus, joka on paksun jäkäläkerroksen peittämä. |
| metsakeskus.1000029377 |
273 |
Venejoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
372769.00000000 |
7463580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029377 |
Venejoesta erkanevan pistouoman eteläranta, jossa kasvaa kapeana kaistaleena varttunutta kasvatusmetsää. Kauempana jokirannasta metsä on taimikkoa. Aluskasvillisuutena alueella on sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. Kohteen päällä kasvaa koivikkoa. Kohteessa on halkaisijaltaan noin kymmenmetrinen tarvahauta. Haudan vallit ovat noin 2 metriä leveät ja 1.5 metriä korkeat. Haudan halssi on luoteeseen, sen pituus on noin 4 metriä ja leveys 1.5 metriä. Haudan vallien päällä kasvaa iältään vähintään 50-vuotiaita mäntyjä. |
| metsakeskus.1000029378 |
105 |
Myllyniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576700.00000000 |
7176993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029378 |
Moreeniharjanteen lakialue, harvennettua varttunutta kasvatusmetsää. Harjanteen korkeimmalla kohdalla uusien mökkiteiden risteysalueella (ei vielä näy kartalla) on tervahauta, jonka etelä- ja länsireuna on teiden rakentamisen yhteydessä hieman vaurioitunut. Halkaisija on noin 11 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys noin 0,6 m. Halssi on tuhoutunut. Tervahaudan kuopassa on puujätettä. |
| metsakeskus.1000029380 |
105 |
Roukajärvi Myllykorpi 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
578454.00000000 |
7160547.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029380 |
Kohde sijaitsee Myllyojan varrella Roukajärven länsipuolella 14,1 km Hyrynsalmen keskustasta kaakkoon. Soistunut puronvarsi, rehevää kasvillisuutta. Myllyojasta 10 m itään pienellä tasanteella on uunin jänteet, mitat 2,2 x 2 x 0,6 m. Rakenne on pääosin kasvillisuuden peittämä. Pinnassa, turpeen alla on 20 – 45 cm:n kokoisia kiviä ja jonkin verran hiekkaa. Kairausnäytteistä tuli nokimaata rakenteen sisältä ja sen ulkoreunalta. Pohjoispuolella on tasainen alue, jossa on sekoittunutta maata ja nokimaata. Sen laajuutta ei voitu määrittää aivan vieressä kasvaneiden isojen puiden takia.
Kyseessä on todennäköisesti pienen savupirtin jäännös. Se on ilmeisesti vanhempi kuin lähellä oleva myllyn paikka (se ei näy pitäjänkartassa, ja pieniin myllyihin ei liittynyt asuinrakennuksia). |
| metsakeskus.1000029381 |
105 |
Roukajärvi Myllykorpi 2 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
578435.00000000 |
7160537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029381 |
Kohde sijaitsee Myllyojan varrella Roukajärven länsipuolella 14,1 km Hyrynsalmen keskustasta kaakkoon. Soistunut puronvarsi, rehevää kasvillisuutta. Myllyojan länsipuolella, kohteesta Myllykorpi 1 rakennusjäännöksestä 22 m lounaaseen on kasvillisuuden peittämä hirsirakennelma, jonka eteläpäässä on vielä kolme hirsikertaa jäljellä. Salvokset ja siitä pohjoiseen sijaitsevat hirret ovat melko lahonneet. Rakenne sijaitsee kuivuneen rännin päällä, joka on n. 15 m pitkä ja kiertää myllyojan länsipuolelta. Vuoden 1853 pitäjänkarttaan paikalle on merkitty mylly. |
| metsakeskus.1000029382 |
854 |
Pikkukotarova |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
407444.00000000 |
7420849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029382 |
Pikkukotarovan vaaran etelään laskeva rinne. Kivinen moreeniharju. Tuoreen kankaan metsä, valtapuulajina mänty. Kohteessa on 1,5 metriä halkaisijaltaan oleva kivilatomus. Latomuksen korkeus on 1.2 metriä. Rakennelman kivet ovat halkaisijaltaan 0,5 metriä juuressa, ylempänä sitä pienempiä. Latomuksen sisässä, keskellä on pystylaaka. Kivet ovat täysin sammaloituneet. |
| metsakeskus.1000029383 |
105 |
Roukajärvi Kurkisenniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
580385.00000000 |
7160073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029383 |
Kohde sijaitsee Myllyojan varrella Roukajärven länsipuolella 16,2 km Hyrynsalmen keskustasta kaakkoon. Paikalla on kuivahko kangas ja varttunutta kasvatusmetsikköä.
Moreeniharjanteen loivalla länsirinteellä, noin 90 m rannasta itään on tervahauta; halkaisija 15 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus 4,5 m, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa nuorta puustoa. |
| metsakeskus.1000029384 |
273 |
Pikku-Karijärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
383955.00000000 |
7447216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029384 |
Kohde sijaitsee Karijärven itäpuolella sijaitsevalla hiekka- ja moreeniharjulla, jossa kasvaa kuiva kangasmetsä. Kohteessa on kaksi pyyntikuoppaa, katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000029385 |
273 |
Kienajapalo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
400204.00000000 |
7439792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029385 |
Kohde sijaitsee Kienajapalo nimisellä vaaralla jossa on kivistä mäntykangasta. Kohteen itäpuolella kulkee metsätie jonne on matkaa noin 280 metriä. Kohteessa on metrin halkaisijaltaan oleva metrin korkuinen kivilieriö, jonka laki on tasainen. Kivilatomus on ladottu siististi 30 cm halkaisijaltaan ja sitä pienemmistä rovakon laakakivistä. Latomus on täysin sammaloitunut. Kivilatomus koostuu seitsemästä kylmämuurauksella ladotusta kivikerroksesta, jotka on ladottu hienoon ympyräkehään. Mahdollinen rajamerkki. |
| metsakeskus.1000029386 |
273 |
Kienajanjänkkä |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
403065.00000000 |
7435247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029386 |
Kohde sijaitsee Kienajajänkkä nimisen suon itäpuolella olevalla tuoreella moreenikankaalla. Kohteesta noin 30 metriä itään kulkee hiekkatie. Kohteessa on pyöreä kivilatomus, jonka halkaisija on metri ja korkeus 70 cm. Kivet on ladottu kylmämuurauksella hieman ylöspäin suippenevan lieriön muotoiseksi latomukseksi. Kivet ovat halkaisijaltaan 30 cm ja sitä pienempiä. Kivet ovat täysin sammaloituneita. Mahdollisesti rajamerkki. |
| metsakeskus.1000029387 |
758 |
Antinkangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
489434.00000000 |
7495667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029387 |
Kohde sijaitsee noin 900 metriä Matarakosken voimalaitoksesta etelään 100 metriä Kitisen itäpuolella. Viiankiaavantie kulkee noin 70 metriä kohteen itäpuolitse. Tällä kohtaa tien molemmin puolin sijaitsee Petkula Antinkangas, historiallisen ajan talon paikka. Alue on tasaista sorapohjaista mäntykangasta.
Vuoden 2016 inventoinnissa havaittiin viisi kuoppajäännöstä, jotka voivat olla pyyntikuoppia. Kuoppa 1 on halkaisijaltaan 2,5 metriä ja syvyydeltään 40cm, kuoppa 2 on pitkulainen, pituus noin 4 metriä ja leveys noin 2,5 metriä, kuopat 3-5 ovat hieman pienempiä, niiden halkaisija on noin 2 metriä ja syvyys noin 30 cm. Kuopat ovat ryppäässä noin 20x15 metrin alueella. Kuopissa oli havaittavissa ohut huuhtoutumiskerros.
Kuopat vaikuttavat kaivetuilta ja kyse voi olla pyyntikuopista. Voi olla myös mahdollista, että ne liittyvät jotenkin läheisen talon toimintaan. Kuoppien luonne selvinnee vain kaivaustutkimuksella. |
| metsakeskus.1000029388 |
290 |
Hiidenkoski 1 |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
600331.00000000 |
7134794.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029388 |
Paikalla on jokiuoma kahden järven välissä; kosket ovat matalia, jokirinteet kivikkoiset. Kasvillisuus on erirakenteista metsää ja piha-aluetta.
Joen itärannan tuntumassa on n. 15 m pitkä joen suuntainen kivinen johdinaita, jonka eteläpäässä laajempi kivialusta (noin 6 x 4 m, korkeus vedenpinnasta 0,9 m), sen ja rannan välissä on pieni poikittaispato. Kyseessä on myllynpaikka, josta ränni, osa perustuksesta ja sääntelypato ovat jäljellä. Vuoden 2017 inventoinnissa kohde tarkastettiin uudelleen, jolloin kohde oli ennallaan. Päivitettyjen arkistotietojen valossa arvioitiin, että 1847 pitäjänkarttaan merkitty mylly ei tarkoita tätä kohdetta vaan merkintä viittaa etelämpänä Myllylän talon rannassa sijainneeseen myllyyn. 1863 isojaon kartalle myllyä ei myöskään ole merkitty. Inventoinnin tulosten myötä kohteen status muutettiin muinaisjäännöksestä muuksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000029389 |
273 |
Jässä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
367985.00000000 |
7442490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029389 |
Kohde sijaitsee Naamijoen länsipuolella, Ranta-Jässän jänkkä nimisellä suolla olevalla kangasmetsäsaarekkeella. Naamijoelta kohteelle on matkaa noin 150 metriä. Kangasmetsäsaarekkeella kasvaa tuoreen kankaan männikkö. Tervahaudan halkaisija 10 metriä, halssi 4 metriä joka laskee itään suolle, valli 2 metriä ja keskikuopan syvyys 1,5 metriä. Vallien ulkopuolelta halkaisija 14m. päällä kasvaa mäntyjä ja nuoria koivuja. |
| metsakeskus.1000029390 |
831 |
Korpilahti 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
569832.00000000 |
6779477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029390 |
Alueella on Lidar-aineiston perusteella taistelukaivantoja. Aluerajaus tehty tämän pohjalta. |
| metsakeskus.1000029391 |
758 |
Kersilönsuvanto 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489394.00000000 |
7495661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029391 |
Kohde sijaitsee 950 metriä Matarakosken voimalaitoksesta etelään Antinkankaan länsiosassa, Kitisen itärannalla, noin 60 metriä joesta. Alue on tasaista sorapohjaista mäntykangasta.. Kohde löytyi vuoden 1991 inventoinnissa, mutta sitä ei ollut lisätty muinaisjäännösrekisteriin. Asia huomattiin vuoden 2016 inventoinnin arkistoselvityksessä. Kohde tarkastettiin ja se lisättiin rekisteriin nimellä Kersilönsuvanto 2, inventointikertomuksessa nimi on Kersilönsuvanto E.
Alueella on kaksi törmää; nykyisen joen törmä ja niityn itäreunassa vanha törmä. Vuoden 1991 löydöt ovat kaikki suppealta alueelta ylemmän törmän päältä aavistuksen korkeammasta paikasta kuin ympäristönsä. Törmän reunaa pitkin kulkee polku, josta löydöt tehtiin. Kyseessä on todennäköisesti kivikautinen leiripaikka, jonka merkit ovat suppealla alueella. Vuoden 2016 inventoinnissa todettiin, että polku oli kasvanut umpeen samoin kuin törmä oli turpeen peitossa, lisähavaintoja kohteesta ei saatu. |
| metsakeskus.1000029392 |
758 |
Kärväslampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489241.00000000 |
7493228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029392 |
Kohde sijaitsee 3,3 kilometriä Matarakosken voimalaitoksesta etelään, noin 300 metriä Kitisen itäpuolella, Kärväslammesta 250 metriä koilliseen. Alue on tasaista hiekkapohjaista mäntykangasta. Vuoden 2016 inventoinnissa löydettiin kvartsiydin ja –iskoksia tuulenkaadosta matalan vanhan rantatörmän päältä. Jossain vaiheessa Kitisen historiaa Kärväslampi on ollut yhdistyneenä jokeen tai joki uoma on kiertänyt idempää muodostaen yhteyden Viiankiaavan suuntaan. Löytöpaikka on nykyisin soistuneen joenhaaran rannalla, noin metrin korkuisen rantatörmän päällä. Tuulenkaadosta ja sitä ympäröivältä alueelta poimittiin kvartsi-iskoksia ja –ydin. Todennäköisesti kyseessä on pienialainen asuinpaikka, sillä tuulenkaadosta viiden metrin säteellä tehdyistä kolmesta koepistosta ei tullut löytöjä eikä merkkejä kulttuurikerroksesta. Asuinpaikka on rajattu noin 10 metrin matkalta pitkin rantatörmän reunaa ja noin 5 metriä leveäksi. Asuinpaikka on Natura2000 -alueella. |
| metsakeskus.1000029393 |
273 |
Pitkäkoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
372327.00000000 |
7443692.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029393 |
Tervahauta sijaitsee Naalastotievat nimisen vaaran länsipuolella olevan suon keskellä, jossa on tuoreen kankaan metsäsaareke. Haudan päällä kasvaa puolukkaturve ja sekametsä. Tervahaudan länsipuolella menee metsätie josta kohteelle on matkaa noin 100 metriä. Kohteessa on tervahauta, jonka ulomman vallin halkaisija on 12 metriä ja sisemmän 10 metriä. Vallit ovat metrin paksuisia ja kohoavat keskuskuopasta metrin ylöspäin. Uloimman vallin pohjoisreunalla on havaittavissa puurakenteita, jotka on tehty kirveellä katkotuista hirsistä. Puurakenteista päätellen hauta on alle 100 vuotta vanha. |
| metsakeskus.1000029395 |
290 |
Hiidenkoski 2 |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
600330.00000000 |
7134873.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029395 |
Kahden järven välissä on jokiuoma. Kosket ovat matalia ja jokirinteet kivikkoiset. Paikalla kasvaa erirakenteinen metsä, paikoitellen on vanhaa puustoa. Joen länsirannalla, kohteesta Hiidenkoski 1 n. 80 m pohjoiseen, on kaivettu yli 10 m pitkä ja noin 1 m leveä ränni jokiuomaa kaartaen. Pohjoispää on kasvanut umpeen, tarkkaa pituutta ei voitu määrittää. Rännin eteläpäässä sekä veden alla että päällä on useita n. 3 m pitkiä hirsiä, joissa on kirveellä katkaistut päät, niissä joissakin näkyy salvoksia. Rakenne on tyypillinen pienelle myllylle. Ikä on epävarma, mutta vuoden 1847 pitäjänkartalle sitä ei ole merkitty. Kohde ajoittunee 1900-luvun puolelle. Vuoden 2017 inventoinnissa kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.1000029396 |
273 |
Kotala 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
393687.00000000 |
7441190.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029396 |
Kohde sijaitsee tuoreen kankaan reunassa jossa pääpuulajina mänty. Kohde sijaitsee osaksi valtion mailla, mutta suurimmaksi osaksi yksityisellä maalla. Haudan halkaisija on 6 metriä, vallin paksuus 2 metriä, vallin korkeus itäpuolella 1 metri, kuopan syvyys vallille 1 metri. Heikosti erottuva halssi kulkee kaakkoon. Halssin reunalla on lahonnutta puurakennetta. Kohteen vieressä on yksityisellä maalla tervapirtti, katso alakohde. |
| metsakeskus.1000029397 |
273 |
Tinkalanmukka 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375709.00000000 |
7441527.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029397 |
Kohde sijaitsee Haukiseläntievat nimisen vaaran eteläjuurella jokeen päin laskevalla mäellä. Kohteessa kasvaa kuivahkon kankaan uudistuskypsä männikkö. Tervahaudan itäpuolella 215 metrin päässä kulkee metsätie. Kohteessa on tervahauta jonka halkaisija on 14 metriä. Haudassa näkyy 3 sisäkkäistä kehää, 14, 12 ja 8 metrissä. Kehät ovat noin 50 cm korkeita valleja. Haudan syvyys keskeltä uloimmalle vallille on noin 2 metriä. Kaakkoon laskee 4 metriä pitkä halssi. Hauta on poltettu 3 kertaa päätellen sisäkkäisistä kehistä. Halssin suulla on lasittunutta kuonaa. Päällä kasvaa täysikasvuista mäntyä. Haudan koillispuolella on kämpän jäännökset. Mahdollisesti kämppää on käytetty tervapirttinä haudan polton aikaan. Katso alakohde. |
| metsakeskus.1000029398 |
273 |
Ruuttilampi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
374834.00000000 |
7441126.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029398 |
Kohde sijaitsee Ruutilammen luoteisrannassa Paikalla kasvaa kuivahkon kankaan männikkö. Kohteessa on tervahauta, jonka uloimman kehän halkaisija on 12 metriä ja sisemmän 9 metriä. Ulompi valli on 1.5 metriä korkea ja 2 metriä leveä. Keskiosan syvyys on 2 metriä. Halssi laskee eteläkaakkoon Ruuttilammen päätä kohden. Halssi on 5 metriä pitkä. Halssin molemmin puolin on pyöröpuista tehtyjä puurakenteita. Päällä kasvaa puolukkaturve ja vallilla paljon suuria mäntyjä. Arviolta alle 100 vuotta vanha. Paikalla on myös tervapirtti, katso alakohde. |
| metsakeskus.1000029399 |
273 |
Naalastontievat |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375811.00000000 |
7441202.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029399 |
Kohde sijaitsee kuivahkon kankaan männikössä. Haudan päällä kasvaa runsaasti nuoria mäntyjä ja alueen turve on paksu. Maaperä on hiekkakumpu. Kohteessa on tervahauta, jonka halkaisija on 12 metriä. Valli on 1,5 metriä korkea. Haudan keskusta on 1.5 metriä alempana vallia. Halssi on 6 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja sen reunoilla on 2 metrin levyiset vallit. Halssi laskee kaakkoon. Rakennelman päällä kasvaa mäntyjä ja paksu puolukkaturve. |
| metsakeskus.1000029400 |
273 |
Uusijänkkä |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
376233.00000000 |
7447138.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029400 |
Kohde sijaitsee tuoreen kankaan moreenimaalla, jossa kasvaa mäntyä. Länsipuolella on Uusijänkkä niminen suo. Kohteen pohjoispuolitse kulkee polku. Kohteessa on hiilimiilu, jonka kehävalli on 7 metriä halkaisijaltaan ja leveydeltään metrin. Valli kohoaa ympäröivästä maastosta noin 70cm. Vallin rajaama alue on 50 cm alempana ympäröivää maastoa. Päällä kasvaa nuoria koivuja, ympärillä kuusia ja mäntyjä. Hiilimiilun ympärillä on rakenteeseen liittyviä kuoppia ja ilmeinen hiilikasa. Kuoppia on dokumentoitu kolme kappaletta. Koordinaatit inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.1000029401 |
261 |
Kätkäkumpu |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
437143.00000000 |
7538362.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029401 |
Kohde sijaitsee soiden ympäröimässä moreeniharjussa, joka kulkee lounaasta koilliseen. Harjulla kasvaa korpimainen sekametsä, jossa aluskasvillisuutena on puolukkaturve. Kohteessa on viisi pyyntikuoppaa, katso alakohteet. Pyyntikuoppa 1: 3,5 x 2 metriä, syvyys 1 metri. Vallit ovat 70 cm leveät ja 50 cm korkeat. Vallin päällä kasvaa kuusia. Paikalla on myös rakennusjäännös, katso alakohde. |
| metsakeskus.1000029402 |
261 |
Haikaraniemi |
10001 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
424133.00000000 |
7534894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029402 |
Kohde sijaitsee Kapsajokeen lännestä työntyvässä Haikaranniemessä. Maasto on hiekkaperäistä tulva-aluetta, jossa kasvaa lehtimetsä ja aluskasvillisuus on pitkää heinää ja lehtokasvillisuutta. Inventoinnissa vuonna 2014 ei havaittu mitään merkkejä asuinpaikasta. Perimätiedon mukaan Haikaraniemessä on ollut vanha saamelaisten talvikylänpaikka, jossa vaikutti kuuluisa Haikarashamaani. Läheiseen Kirkkokuusikkoon perustettiin ensimmäinen Kittilän kirkko, koska sen haluttiin sijaitsevan lähellä talvikylää. Talvikylästä kulkee lahonneet pitkospuut kirkkokuusikkoon aapasuon yli. |
| metsakeskus.1000029403 |
261 |
Liittovaara 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
428354.00000000 |
7449222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029403 |
Kohde sijaitsee Liittovaaran rinteellä, lähellä lakea. Paikalla kasvaa karu mäntymetsä kivisessä maastossa. Aluskasvillisuutena on muistikkaa. Alueella on hiljattain hakattu metsää Kittilän puolelta. Kohteessa on kivistä ladottu rajamerkkiröykkiö ja sen molemmin puolin pienet röykkiöt, jotka tukevat viisarikiviä. Viisarikivet on tehty osoittamaan rajan suuntaa. Raja tekee merkistä etelään mutkan Rovaniemen ja Kittilän rajalle ja tämä merkki on pystytetty mutkan alkupäähän idässä. Rajamerkkilatomus on melkein Liittovaaran laella, Rovaniemen ja Kittilän kuntien rajalla, mutta kuitenkin Kittilän puolella. Latomus on 1,5 x 1,5 x 0,7 metrin kokoinen kiviraunio. Rauniossa on 4 ladottua kivikertaa puolimetrisistä ja sitä pienemmistä laakakivistä. Rauniossa on metrin korkuinen silmäkivi jonka halkaisija on 70 cm. Noin kolmannes silmäkivestä on upotettu raunioon. Kuntien välinen, rautalankaverkosta tehty poroaita on kiinni raunion pohjoisseinässä.
Viisarikivi 1 pisteessä x 3428491, y 7452335 KKJ. Kivi sijaitsee päämerkistä 7 metriä länteen. Viisarikivi on 70 cm korkea ja 40 cm halkaisijaltaan oleva pystylaaka. Laaka on tuettu yhdellä kivikerroksella. Kivet ovat halkaisijaltaan puoli metriä ja sitä pienempiä. Laaka sijaitsee metrin poroaidasta Rovaniemen puolella.
Viisarikivi 2 pisteessä x 3428505, y 7452338 KKJ. Viisarikivi, joka sijaitsee 5 metriä päämerkistä itään. Kivi on metrin poroaidasta Rovaniemen puolella. Viisarikivi on 60 cm korkea, 50 cm leveä laaka joka on tuettu puolimetriä ja sitä pienemmillä kivillä. Latomusten kivet ovat täysin jäkälöityneitä. |
| metsakeskus.1000029404 |
261 |
Liittovaara 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
428510.00000000 |
7449198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029404 |
Kohde sijaitsee Liitovaara laesta koilliseen, kivisellä vaaran rinteellä, jossa kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on mustikkaa. Kohteessa on kivistä ladottu rajamerkki ja kaksi viisarikiveä, jotka osoittavat rajan suunnan. Päämerkki on Kuntien rajojen risteyksessä, viisarikivi 1 on Kittilän ja Rovaniemen rajalla ja viisarikivi 2 Kittilän ja
Sodankylän rajalla. Kolmas viisari on sijainnut Sodankylän ja Rovaniemen rajalla, mutta se on tuhoutunut rajoille pystytetyn poroaidan teossa. Rajamerkki on 1,5 x 1,5 x 0,5 metrin kokoinen kivilatomus, joka on ladottu 0,5 metriä halkaisijaltaan ja sitä pienemmistä kivistä. Rakennelman keskellä on metrin korkuinen ja 70 cm paksu kivilaaka pystyssä. Laaka on kolmanneksen pituudestaan upotettu kiviraunioon. Rakennelman kivilaa’assa on 10 cm korkea numero 1, joka on pinnaltaan täysin jäkälöitynyt.
Viisarikivi 1: Paikalla on 70 cm korkea ja 50 cm halkaisijaltaan oleva viisarikivi jonka juurella on yksi tukikivi. Viisari sijaitsee 11 metriä länteen pääpyykistä.
Viisarikivi 2: Viisarissa on 50 cm korkea ja 20 cm leveä pystykivi. Kivi on tuettu yhdellä kerroksella 20 cm halkaisijaltaan olevilla kivillä. Kivi sijaitsee 10 metrin etäisyydellä päämerkistä pohjoiseen. Merkki on Kittilä-sodankylä välisen poroaidan alla. Poroaita on tehty rautalankaverkosta. |
| metsakeskus.1000029405 |
697 |
Pudas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
564144.00000000 |
7161158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029405 |
Kohde sijaitsee Emäjoen itäpuolella puron törmän yläpuolella. Paikalla on tuoreehko rehevä kangas.
Paikalla on kaksi vierekkäin olevaa tervahautaa, läntinen hauta on isompi, halkaisija 20 m, kuopan läpimitta 14 m ja syvyys 2,2 m. Halssi suuntautuu etelään, pituus 4,5 m ja syvyys 2,8 m. Itäisen haudan halkaisija on 11 m, kuopan halkaisija 7 m ja syvyys 1,4 m, halssi suuntautuu kaakkoon, pituus 5 m ja syvyys 2 m. |
| metsakeskus.1000029406 |
261 |
Liittovaara 4 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
428508.00000000 |
7449386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029406 |
Kohde sijaitsee Liittovaaran laella. Paikalla kasvaa mäntymetsää karulla kuivahkolla kankaalla. Maasto on kivistä ja aluskasvillisuutena on puolukkaa ja mustikkaa. Paikalla on 2 metriä korkea kivilatomus, jonka halkaisija juuresta on 2 metriä. Latomuksessa on noin 10
kylmämuurattua kivikertaa. Latomus nousee noin 170 cm matkan suorana ja kaartuu laella hieman 2 metriin saakka. Latomuksen kivet ovat halkaisijaltaan yhden metrin ja sitä pienempiä. Kivet ovat täysin sammaloituneita. Latomus on vanha rajamerkki. Rajamerkistä kaikkiin pääilmansuuntiin on kivistä ladotut kolmiot, joiden sivut ovat noin 3 metrin pituiset.
Kolmion kannat ovat kiinni rajamerkin röykkiössä. Kolmionmuotoiset kiveykset on ladottu yhdestä kivikerrasta.
Molokoköngäs, Liittovaara, Unarin Porosaari ja Lentovaara ovat saamelaisten 1687 antaman todistuksen mukaan Kemin ja lapinkylien rajapisteitä. (Julku 1991:32). Liittovaaran rajamerkki voi olla siis peräisin 1600 luvulta. Kemin ja lapinkylien rajaa alettiin myöhemmin kutsumaan Lapin ja Lannan rajaksi. |
| metsakeskus.1000029407 |
261 |
Päivähohtovuoma |
10002 |
12005 |
13066 |
11006 |
27000 |
423600.00000000 |
7534992.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029407 |
Kohde sijaitsee Päivänhohtovuoma nimisellä aapasuolla Kirkkokuusikon ja Haikaranniemen välisessä maastossa. Kohteessa on 250 metrin matkalla pitkospuiden lahonneita rakenteita, jotka ovat pääosin vajonneet suohon ja paikoin pitkosten paikka erottuu vain voimakkaampana heinäkasvillisuutena. Pitkospuut ovat tehty kahdesta rinnakkaisesta puusta, jotka ovat asetettu vierekkäin puiden kulkusuuntaan. Puiden päiden kohdalla on rakennetta tukevia poikkipuita. Pitkospuut, joita on käytetty kuljettaessa Haikaranniemestä Kirkkokuusikkoon.
Saamelaisten hengellistä hoitoa varten oli rakennettu vaatimaton seutukirkko Hanhimaan ja Lintulan välille lappalaisten vanhan talvikylän tuntumaan Kirkkokuusikkoon vuoden 1605 seutuvilla kuningas Kaarle IX:n ajalla. Kirkko lienee ollut pystyssä vain kymmenisen vuotta, sillä 1620 se oli jo palanut. |
| metsakeskus.1000029409 |
697 |
Roukavirta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
566001.00000000 |
7161825.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029409 |
Emäjoen eteläpuolella korkean törmän yläpuolella, jossa on kuivahko rehevä kangas. Paikalla on tervahauta, halkaisija 15 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu luoteeseen pituus 5 m ja syvyys 1,9 m. |
| metsakeskus.1000029410 |
698 |
Rättiselkä |
10007 |
12009 |
13094 |
11042 |
27000 |
463525.00000000 |
7399333.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029410 |
Kohde sijaitsee kivisellä mäntykankaalla. Kohteen pohjoispuolelta kulkee hiekkatie. Hiekkatien ja kohteen väliin suunnitellaan maanottokuoppaa. Kohteessa on 4 x 2 m kivirakkaan kaivettu kuoppa, jonka pitkät sivut kulkevat pohjoisesta etelään. Luoteiskulmassa on metrin halkaisijaltaan oleva kiviröykkiö, joka on kuopan vallilla ja sen korkeus on 60 cm. Rakennelman kivet ovat jäkälöityneet. Rakennelma voi olla II maailmansodan tuliasema. Kuopan ja tien välissä on myös neljä pienempää kuoppaa, joissa on merkkejä koneellisesta maan siirrosta. |
| metsakeskus.1000029412 |
698 |
Hiukanniittu |
10007 |
12001 |
13000 |
11042 |
27000 |
445759.00000000 |
7395703.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029412 |
Kohde sijaitsee soiden ympäröimällä moreeniharjulla, joka kulkee kaakosta luoteeseen. Alueella kasvaa tuore kangasmetsä, jossa puulaji on mänty. Inventointi 2014: Kohteesta dokumentoitiin 15 rakennetta, jotka ovat pääasiallisesti rakennuksen kivijalkoja, jotka on ladottu luonnon kivistä. Koordinaatit inventointikertomuksessa. Lisäksi alueella on kamiinoita, piikkilankakeriä, kaivoja ja peltiesineitä. Vankileiri, jossa on ollut venäläisiä sotavankeja. Joissakin kamiinan luukuissa on ilmeisesti saksalaista tekstiä. Rakennusten läheisyydessä ja välissä on pieniä kamiinoita, keittohelloja ja kolme valtavaa keittopaljua, joissa on ilmeisesti lämmitetty vettä. Alueella on myös suuria piikkilankakeriä. Ilmeisesti
leirin aita on purettu lopuksi ja piikkilangat on keritty rullalle. |
| metsakeskus.1000029413 |
976 |
Näätävuoma |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
402837.00000000 |
7376273.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029413 |
Kohde sijaitsee soiden ympäröimällä maakummulla, josta on puut hakattu. Maaperä on kivistä moreenia, jossa kasvaa sammalta. Kohteessa on 1,2 metriä halkaisijaltaan oleva röykkiö, jonka korkeus on metri. Röykkiö on ladottu 50 cm halkaisijaltaan olevista ja sitä pienemmistä kivistä. Rakennelmassa on viisi kivikertaa ja kivet täysin jäkälöityneet. Röykkiön sisään menee rakennelman keskeltä lahonnut 3 cm halkaisijaltaan oleva puu, jonka pituus on 70 cm. Tulkittu rajamerkiksi. |
| metsakeskus.1000029415 |
976 |
Tahkovaara |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
395392.00000000 |
7375437.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029415 |
Kohteen alueella on kivinen kuivahko mäntykangas. Latomukset sijaitsevat kaakko - luode -suuntaisessa rivissä siten, että päämerkki, latomus 3 sijaitsee luoteispäässä. Metsässä on havaittavissa latomusrivin suuntainen, hakattu rajalinja. Kohteessa on kolme kivilatomusta.
Latomus 1: Latomuksen keskellä on pystyssä ollut 30 cm paksu puu, joka on sahattu poikki 30 cm korkeudelta. Puun ympärillä on noin 15 tukikiviä metrin halkaisijaltaan olevassa röykkiössä. Rakennelman kautta kulkee hakattu metsälinja kaakosta luoteeseen. Katso alakohteet. Metsään on hakattu rajalinja latomusten kulun suuntaisesti.
Latomus 3 on rajalinjan päämerkki ja 2 ja 3 latomukset ovat sen viisarikiviä, jotka osoittavat rajan kulun suunnan. Toinen mahdollisuus on, että latomusten kautta on kulkenut puhelinlinja, jonka pylväiden pystytykseen on tehty kiviröykkiöt. Tähän viittaisi lahot puun jäänteet latomusten keskellä. |
| metsakeskus.1000029417 |
976 |
Matalavaara |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
406046.00000000 |
7381446.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029417 |
Kohteessa kasvaa nuori männikkö tuoreessa kangasmetsässä. Kohteen itäpuolella on hakkuuaukea, joka jatkuu itään, hiekkatiehen asti. Alueen maaperä on kivistä moreeniharjannetta. Kohteen länsipuolella on suo. Kohteessa on 1,5 x 2 metrin kokoinen kiviröykkiö, jonka korkeus on 1,1 metriä. Latomus on suorakaiteen muotoinen, pitkät sivut kulkevat koillisesta lounaaseen. Rakennelman kivet ovat metrin halkaisijaltaan ja sitä pienempiä. Kivet ovat täysin jäkälöityneet ja latomuksen juurella sammal on kasvanut kiveyksen päälle. Tulkittu rajamerkiksi. |
| metsakeskus.1000029421 |
305 |
Hiisiperänlampi |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27008 |
589632.00000000 |
7326891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029421 |
Kolmessa kelossa on pilkkaan isketty metsähallituksen kruunuleima 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta |
| metsakeskus.1000029423 |
82 |
Savola 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
354716.00000000 |
6772699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029423 |
Savoaln tilan mailla sijaitseva kuppikivi on tullut esiin kiviröykkiön alta jo ilmeisesti 1980-luvulla, jolloin se oli tarkoitus räjäyttää. Kivi on pellon laidassa kasvillisuuden seassa ja aivan pääradan eteläpuolella. Sen päällä on sammalta, ja kuppela on kolmisenkymmentä (niiden halkaisijat 5 - 8 cm, syv. 2 - 4 cm). Itse kiven koko on noin 2 x 3 x 2 m.
Maastotarkastus tekemättä. |
| metsakeskus.1000029424 |
305 |
Pitkäniemi 1 |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
602771.00000000 |
7346126.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029424 |
Porontiman Pitkäniemessä on kaksi L- tai väkäleimallista pilkkaa vanhoissa keloissa/petäjissä. Niemellä löydetyistä pilkkapuista pohjoisempi on noin 35 cm paksussa kelossa noin 1,2 m korkeudella. Puu on kasvanut leimauksen jälkeen vielä noin 10 cm. Leimaus on tehty ennen kuin alue tuli Metsähallituksen haltuun. |
| metsakeskus.1000029425 |
620 |
Rönninkorpi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
528563.00000000 |
7201200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029425 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 7.8.2014 ja se löydettiin paikallisten asukkaiden tietojen perusteella. Kohde sijaitsee hiekkaisen moreenikankaan etelälaidalla, suon reunassa. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Paikalla on rinteen reunaan kaivettu itä-länsisuuntainen poterolinja, joka jatkuu molempiin suuntaan tien ympärillä. Linja koostuu pääasiassa 1-2m x 1m kokoisista noin 1m syvistä poteroista. Osa poteroista on yhdelle, osa kahdelle sotilaalle. Jotkut vaikuttavat olleen tehdyn konekiväärille ja sisältävät ampuma-aukon. Ylös kaivettu maa on aseteltu alarinteeseen ampumasuuntaan. Poterot ovat suorakulmaisia, teräviä ja jyrkkiä. Poterot rajautuvat noin 170m pitkäksi kaksiosaiseksi ketjuksi tien molemmille puolille. Ketju näyttäisi jatkuvan myös yksityismaalle. Kyseessä on saksalaisten vuonna 1944 rakentamia viivytysasemia Lappiin etelästä kohdistuvaa uhkaa vastaan. |
| metsakeskus.1000029427 |
620 |
Pyssylampi 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
539600.00000000 |
7192422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029427 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 12.8.2014 ja se havaittiin Metsähallituksen henkilökunnan tietojen perusteella. Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenikankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta sekametsää. Paikalla on kolme poteroa linjassa järven rannassa tien pohjoispuolella. Poterot ovat suorakulmaisia, mitoiltaan noin 2m x 1m x 1m. Kohde rajautuu noin 150m pitkäksi harvaksi ketjuksi Pyssylammen lounaisrannalle. Kyseessä on luultavasti saksalaisten 1944 rakentama viivytysasema. |
| metsakeskus.1000029428 |
620 |
Upokas 2 |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27000 |
539467.00000000 |
7193329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029428 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 24.7.2014 ja se löydettiin ilman ennakkotietoja. Kohde sijaitsee kumpuilevalla hiekkakankaalla. Metsä on noin 60-vuotiasta mäntymetsää. Pyöreähkö kohde on mitoiltaan noin 3,5 x 3,5m ja muistuttaa rakenteeltaan hieman pientä ja matalaa tervahautaa. Kohteessa ei kuitenkaan ole halssia alapuolella vaan sivulla selkeä ovimainen aukko. Kolmella muulla sivulla on pienet kuopat seinän takana. Kohteen sisällä on paksu selkeän hiilensekainen hiekkakerros johon kaira uppoaa syvälle. Kyseessä on mahdollisesti sodanaikainen teltanpohja tai korsun jäännös. Vaikka kohdetta ei voida
varmasti tunnistaa, vaikuttaa selvältä että kyseessä on jonkinlainen väliaikaisasumus. |
| metsakeskus.1000029429 |
422 |
Vilponlammit 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
691735.00000000 |
7021507.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029429 |
Kohde on merkitty tien varressa olevaan opaskarttaan. Kohde sijaitsee Inarintien pohjoispuolella, Vilponlammin-Kaatiinlammin puolustuslinjan koillispuolella, pienellä kumpareella. Kohteen vierestä kulkee retkeilyreitin polku ja itäpuolella on suo. Puusto on varttunutta kasvatusmetsää. Kumpareen poikki kaartuu loivasti juoksuhautamainen kaivanto. Sen pituus on noin kahdeksan metriä ja syvyys enimmillään puoli metriä. Kohteen rajaus on pistemäinen. On mahdollista, että tämän kohteen pohjois-/luoteispuolella, Karhunpolun varrella, olisi lisää sotahistoriallisia rakenteita, mutta tätä ei ehditty tarkistamaan inventoinnissa 2014. |
| metsakeskus.1000029430 |
564 |
Haukiputaan uusi hautausmaa |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
423450.00000000 |
7228767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029430 |
Haukiputaan uuden hautausmaan lounaispuolelta, noin 50 metriä itään Haukiputaan koulun urheilukentältä itään, on löytynyt 23.4.2016 metallinetsinnässä viikinkiaikaisen rasiasoljen eläinkoristeellinen pohjalevy (KM 41102:1). Sen löytösyvyys oli noin 15 cm.
Löytöpaikka on tarkastettu syksyllä 2016. Alueella ei havaittu selviä merkkejä kiinteistä rakenteista, mutta löytökohdan itäpuolella on matalia painanteita lähellä hautausmaan aidan suuntaista kaivantoa. Ne voivat viitata kiinteään muinaisjäännökseen. Kohteen tarkemman luonteen selvittäminen ei ole mahdollista ilman kaivaustutkimusta. |
| metsakeskus.1000029430 |
564 |
Haukiputaan uusi hautausmaa |
10002 |
12009 |
13095 |
11033 |
27018 |
423450.00000000 |
7228767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029430 |
Haukiputaan uuden hautausmaan lounaispuolelta, noin 50 metriä itään Haukiputaan koulun urheilukentältä itään, on löytynyt 23.4.2016 metallinetsinnässä viikinkiaikaisen rasiasoljen eläinkoristeellinen pohjalevy (KM 41102:1). Sen löytösyvyys oli noin 15 cm.
Löytöpaikka on tarkastettu syksyllä 2016. Alueella ei havaittu selviä merkkejä kiinteistä rakenteista, mutta löytökohdan itäpuolella on matalia painanteita lähellä hautausmaan aidan suuntaista kaivantoa. Ne voivat viitata kiinteään muinaisjäännökseen. Kohteen tarkemman luonteen selvittäminen ei ole mahdollista ilman kaivaustutkimusta. |
| metsakeskus.1000029431 |
422 |
Kaatiinlampi 2 |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27000 |
692483.00000000 |
7021029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029431 |
Kohde sijaitsee Inarintien eteläpuolella, Kaatiinlammen itäpuolella, kuivalla kankaalla, jolla kasvaa mäntyvaltaista nuorta kasvatusmetsää. Paikalla on halkaisijaltaan 6-metrinen pyöreä alue, jota ympäröi matala oja. Lisäksi on seitsemän suurin piirtein samankokoista pyöreää alaa, jossa pyöreää kuopalla olevaa aluetta ympäröivät maavallit. Alueella on myös yksi pienempi suppilomainen kuoppa. Parakkien ja telttojen pohjia. Raimo Sillanpään ja Tauno Oksasen Salpalinnoitteet 10. prikaatin alueella - teoksen mukaan paikalla on ollut välirauhan aikaan puolustusvarustusten rakennushenkilöstön parakki- ja telttakylä. |
| metsakeskus.1000029432 |
422 |
Vilponkangas |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
691123.00000000 |
7020837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029432 |
Kohde sijaitsee Vilponkankaalla Inarintien eteläpuolella, noin 700 metriä panssariestekivistä lounaaseen. Alue on kuivaa kangasta, jossa kasvaa mäntytaimikkoa. Tieuran pohjoispuolella on rivissä tuliasemia. Rakenteita on yhdeksän. Ne ovat suurin piirtein samankokoisia (4 x 5 metriä) suorakaiteenmuotoisia kuoppia, jossa on kulkuaukko. Muutamia puurakenteita on säilynyt kuoppien reunoilla. Useimpien päällä kasvaa kuusia. Mahdollisesti Kuotiin puolustusaseman kranaatinheittimistön linnoitetut tuliasemat. Raimo Sillanpään ja Tauno Oksasen teoksen ”Salpalinnoitteet 10. prikaatin alueella” -mukaan ne sijaitsivat noin puolen kilometrin päässä Kuotiin puolustusasemista. |
| metsakeskus.1000029433 |
91 |
Siltasaari 1 |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
386305.00000000 |
6672836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029433 |
Sijaintipaikka on Helsingin keskustan vesialueella Siltasaaren ja Kruununhaan välillä Siltasaaren rannassa Pitkäsillan itäpuolella.
Vedenpohjassa on viistokaikuluotaamalla havaittu ympäröivästä pohjasta noin 50 cm nouseva maa-aineksesta, kivistä ja puusta muodostuva kohouma, jonka laajuus on noin 10 x 13 metriä. Osa hirsistä vaikuttaa olevan pohjassa irrallisina ja osa on sedimentin sisässä pystyasennossa. Monissa hirsissä on salvoksia. Muodostuma liittynee paikalla olleisiin vanhempiin siltarakenteisiin, vaikka varsinaisia hirsiarkkurakenteita ei ole havaittavissa.
Ensimmäinen silta salmen yli rakennettiin vuonna 1651. Alun perin Pitkäsilta johti Isoon Hiirisaareen (saari on jäänyt myöhempien muokkausten ja täyttöjen alle), josta kuljettiin pohjoisempana ollutta lyhyempää siltaa eli Pikkusiltaa pitkin eteenpäin. Silta oli kivillä täytettyjen hirsiarkkujen päälle rakennettu kapea ja matala puusilta. Se oli rakennettu salmen kapeimmalle kohdalle. Pitkäsilta poltettiin isovihan aikana ja rakennettiin uudelleen 1723. Silta poltettiin uudestaan 1742 pikkuvihan päättyessä Ruotsin armeijan joukkojen perääntyessä, ja rakennettiin jälleen. 1830-luvulla silta uusittiin siten, että pilarit/tuet tehtiin kivestä kannen pysyessä puurakenteisena. Puukantinen silta korvattiin graniitista rakennetulla Runar Eklundin suunnittelemalla sillalla vuonna 1912. Puukantinen silta purettiin pois. Kivisillan rakentamisen ajaksi tehtiin puurakenteinen väliaikainen silta. Samoihin aikoihin salmen rantaviivaa muokattiin ja täytettiin huomattavasti, joten salmesta tuli kapeampi ja kivisillasta tuli edeltäjäänsä lyhyempi.
Vedenalainen muodostuma havaittiin 2016 vedenalaisinventoinnissa, joka tehtiin Hakaniemen kaavoitus- ja kehittämishankkeen yhteydessä. Kohdetta lisäselvitettiin 2017 ja sen puuosista otettiin näytteitä dendrokronologista ajoitusta varten. Ajoitukset jakautuvat 1500-luvun lopulta 1700-luvun puolivälin tuntumaan. |
| metsakeskus.1000029434 |
422 |
Tervasuo |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
690747.00000000 |
7022754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029434 |
Kohde sijaitsee Inarintien Salpalinjakohteista vajaat kaksi kilometriä luoteeseen, Tervasuon länsipuolisella kankaalla, huonokuntoisen metsäautotien pohjoisreunassa. Paikalla on kuivahkoa mäntykangasta, jolla kasvaa uudistuskypsää metsää. Paikalla on pidempi haarautuva juoksuhauta ja pohjoisempana lyhyt pätkä juoksuhautaa. Pohjoiseteläsuuntainen juoksuhauta muodostaa loivan siksak-kuvion. Pohjaosa on kapea ja maaperä varsin kivinen. Valleineen hauta on reilun puolen metrin syvyistä. Haudasta lähtee länteen haara, jota pitkin pääsee rinteen alle. Osa Salpalinjaa. |
| metsakeskus.1000029435 |
777 |
Leinon asema |
10007 |
12005 |
13067 |
11042 |
27028 |
570990.00000000 |
7240417.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029435 |
Kohde sijaitsee Suomussalmen ja Taivalkosken rajalla Saarinen-järven pohjoispuolella. Kohde sijaitsee Saarivaaran kohdalla ja sen pohjoispuolella. Metsä on sekametsää, välillä vaihtelee korpea ja rämettä. Aluskasvillisuus on paikalla katajaa, varpua, sammalta ja jäkälää. Paikalla on sijainnut jatkosodan aikana saksalaisten rakentamaan kenttärataan liittyvä Leinon asema. Arkistolähteiden mukaan asemalla on ollut asemamiehiä marraskuussa 1944 kaksi ja kesäkuussa 1944 viisi. Asema tuhottiin syyskuussa 1944.
Lähellä Taivalkosken rajaa on tasoitettu n. 45 x 10 m kokoinen itä-länsi-suuntainen alue, jonka etelälaidalla on kivipengerrys. Tasoitetun alueen pohjoispuolella on noin 1,2 metriä korkea ja 1,5 m paksu kivistä kasattu sammaleen ja varpujen peittämä valli, jonka pituus on n. 40 metriä. Tasoitetulla alueella on halkaisijaltaan noin metrin kokoinen kivien ja maan sekainen kasa (X= 3571169 ja Y= 7243457 KKJ).
Lisäksi alueella on noin 1,4 kilometriä säilynyttä kenttäradan pohjaa. Säilynyt pohja alkaa pohjoispäässä nykyisestä radasta jatkuen kaakkoon. Paikalla on maa- ja kallioleikkauksia. Välissä on asema-alue. Tämän jälkeen radanpohja jatkuu noin 250 metriä epäselvänä ja näkyy maastossa vain maakasoina. Ilmeisesti tässä kohden kenttärata on kulkenut siltarakenteiden päällä, koska maa on soista. Pohja kaartaa lounaaseen, takaisin kohti nykyistä rataa. Tällä kohden kenttärata näkyy maastossa välillä maaleikkauksina ja välillä korotettuna. Pohja ylittää radan Saarivaaran luoteisreunan kohdalla ja kaartaa sen jälkeen etelään ja kaakkoon kunnes päättyy nykyiseen rataan. |
| metsakeskus.1000029436 |
777 |
Jakolampi |
10007 |
12005 |
13056 |
11042 |
27000 |
574607.00000000 |
7208186.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029436 |
Nuorta koivua ja kuusta kasvava kosteahko kangas. Aluskasvillisuus varpua, sammalta ja suopursua. Jakolammen ja Lapinlammen välille kaivettu kanava, joka liittyy Jakolammen toisella puolella kulkeneeseen saksalaisten kenttärataan ja sen rakentamiseen. Haastattelutiedon mukaan kanavan ovat kaivaneet sotavangit. Kanavan avulla käännettiin veden virtaus Jakolammesta Lapinlampeen ja saatiin siten Jakolammen itäpuolella oleva suo kenttäradan rakennusta varten kuivemmaksi. Kanava on n. 160 m pitkä ja se kulkee Jakolammen ja Lapinlammen välisen kankaan halki. Kanava on n. 2 - 3 metriä leveä ja n. 1,5 - 2 m syvä. Kanavan pohjalla oli tarkastushetkellä vettä. |
| metsakeskus.1000029437 |
777 |
Kukkarovaara |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27000 |
573660.00000000 |
7206760.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029437 |
Ennen talvisotaa alueella on sijainnut valtionrautateiden varastopaikka, johon ei kuulunut rakennuksia. Jatkosodan alkaessa paikalla on ollut ilmeisesti suomalainen työmaatukikohta, jossa ollut useita rakennuksia. Saksan armeija otti nämä rakennukset käyttöönsä. Rakennuksia oli jatkosodan alkaessa ainakin useita asuinhuoneistoja käsittänyt parakki, käymälä ja ratavartijan asunto.
Paikalla on jatkosodan aikana sijainnut Kukkarovaaran (saksalaiset nimittivät paikkaa Rapuvaaraksi) työmaaleiri, josta käsin venäläiset sotavangit rakensivat saksalaisten kapearaiteista kenttärataa. Kenttäradan aikaan Kukkarovaarassa on ollut kiertorata, joka on kiertänyt vaaran reunaa nykyisen radan itäpuolta. Saksalaiset rakensivat suomalaisten rakennusten lisäksi ainakin piikkilanka-aitauksen, täisaunan, kellarin, muonavaraston, vankileirin keittiön, vankien ruokalaparakin, asemaparakin ja kaksi sotavankien hautaa. Näitä rakenteita sijaitsi molemmin puolin nykyistä rataa. Vankileiri on sijainnut radan itäpuolella.
Nykyinen rautatie ja kallioleikkaus ovat tuhonneet varsinaisen kenttäradan, mutta kiertoradanpohjaa on vielä jonkin verran jäljellä.
Rautatien itäpuolelta inventoitiin 4 rakennuksenpohjaa, 7 kuoppajäännöstä, 1 kellarijäännös, 1 maakumpu ja vankileirinpohja. Lisäksi idempänä on todennäköisesti säilynyttä kenttäradanpohjaa. (2018)
Aikalaistiedon mukaan valtion maalla, rautatien länsipuolella, on sijainnut rakennus, jossa on asunut "joku herra". Lisäksi länsipuolella rataa on ollut telttoja sekä yksi yksittäinen vangin hauta. Inventoinnissa radan länsipuolelta löydettiin korsun jäännös, joka on luultavasti aikalaiskertomuksessa mainittu "herran" asunto sekä kaksi vallien ympäröimää noin 5,5 x 5,5 m kokoista vähän maanpintaa alemmas kaivettua tasapohjaista rakennetta, jotka ovat luultavasti telttojen pohjia (rakennuksen jäänteet 1 ja 2). Lisäksi teltan pohjien läheltä löytyi aluskasvillisuuden peittämän resiinan jäänteet sekä vallien ympäröimä halkaisijaltaan noin 1,5-2 m kokoinen kuoppa. Nämä rakenteet liittynevät saksalaisten kenttäradan työmaaleiriin. Aikalaiskertomuksessa mainittua vangin hautaa ei löydetty. (2014)
Alueen eteläosasta suon laidasta inventoitiin kuusi betonista rakennuksen pohjaa (rakennuksen jäänteet 2- 8), joissa osassa oli vielä betonisia uunin pohjia. Alueelta löytyi myös kaivon jäännös. Nämä rakennuksen jäänteet ovat luultavasti suomalaisten myöhemmin rakentamia, sillä saksalaisten työmaaleirit olivat kevytrakenteisia eikä paikalla sijainnut kenttäradan asemaa. Rakennusten pohjien lisäksi alueen pohjoislaidalta dokumentoitiin noin puoli metriä korkean kiviaidan jäänteet. Aidasta on vaikea sanoa liittyykö se työmaaleiriin vai onko se myöhempi rakennelma. Inventointikertomuksessa on kohteiden koordinaatteja. (2014) |
| metsakeskus.1000029438 |
217 |
Hongisto 4 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
351870.00000000 |
7091138.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029438 |
Kohde sijaitsee mäntymetsässä, pienellä metsäkumpareella. Kumpareella on suuri, selväpiirteinen, halkaisijaltaan 12 metriä oleva asumuspainanne. Painanteen luoteispuolella saattaa olla jotain jatkoa rakenteelle, sillä vinovalovarjosteessa täällä näyttäisi olevan mahdollisesti toinen samanlainen muodostuma. Kyse saattaa olla paritalosta. |
| metsakeskus.1000029439 |
777 |
Sarvikangas 1 |
10007 |
12016 |
13000 |
11042 |
27000 |
574295.00000000 |
7208398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029439 |
Paikalla on ollut jatkosodan aikana saksalaisten kenttäradan työmaaleiri. Tällä alueella on ilmeisesti sijainnut hakkuutyömaa ja radan länsipuolella saha (Sarvikangas 2 kenttäradan työmaaleiri). Arkistolähteiden mukaan hakkuutyömaalla työvoimana käytettiin saksalaisia rangaistusvankeja ja sahalla venäläisiä sotavankeja. Vangit pidettiin erillään ja aikalaislähteen mukaan saksalaisia vankeja piiloteltiin. Vangit saatettiin kuljettaa työmaalle Pesiökylästä eikä ole varmaa yöpyivätkö he työmaalla. Tältä arkistolähteissä hakkuutyömaan alueeksi nimetyltä alueelta inventoitiin 2014 korsun jäännös, teltan pohja, kaksi poteroa sekä noin 60 metriä radan pohjaa. Radan pohjan ja nykyisen radan välistä löydettiin lisäksi useita pieniä kasoja kelottuneita puupölkkyjä. Koordinaatit inventointikertomuksessa. Alueen vieressä sijaitsee hiilimiilu (MH-tunnus 177093 Sarvikangas 3 hiilimiilu), joka aikalaislähteiden mukaan poltettiin juuri ennen talvisotaa ja se jäi itsekseen palamaan. Hiiltä on ilmeisesti hyödynnetty sodan aikana. |
| metsakeskus.1000029440 |
777 |
Sarvikangas 2 |
10007 |
12016 |
13000 |
11042 |
27000 |
574281.00000000 |
7208525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029440 |
Paikalla on toiminut jatkosodan aikana saksalaisten kenttäradan työmaaleirin saha. Työmaaleirin aluetta on myös radan toisella puolella, jossa on arkistolähteiden mukaan sijainnut hakkuutyömaa (Sarvikangas 1 kenttäradan työmaaleiri). Sarvikankaan työmaaleirin läntinen puoli on uuden, sodan jälkeen rakennetun radan vuoksi suurelta osin tuhoutunut ja jäljellä on vain pieni metsikkö. Metsikössä on nähtävissä hieman epämääräisen muotoinen noin 15 x 5 metrin kokoinen ja noin 30–50 cm maanpintaa alemmaksi kaivettu tasoitettu alue sekä pieni pisaranmuotoinen kuoppa ja kivikasa. Lisäksi hieman kauempana on potero, jonka vieressä kasvavassa männyssä on kaksi kirveellä tehtyä pilkkaa. Arkistolähteiden mukaan alueella on sijainnut saha, jota pyöritti Antti Partanen. Hänen kertomansa mukaan moottorimiehenä sahalla toimi nuori venäläinen sotavanki ja vartijoina toimivat saksalaiset sotilaat. Saha-alueelle johti kenttäradalta pistoraide puutavaran kuljetusta varten. Aikalaislähteet mainitsevat Sarvikankaalla sijainneen myös hevostallin, jossa olivat tukinkuljetuksissa käytetyt ardennienhevoset. |
| metsakeskus.1000029441 |
777 |
Housuaho |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
620734.00000000 |
7241124.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029441 |
Housuahon tasainen laki, jossa kasvaa mäntyjä ja kuusia. Kankaan aluskasvillisuus mustikan varpua ja sammalta. Korsun jäännös, jonka koko n. 8,5 x 5 metriä. Kohde erottuu maastosta varpujen ja sammaleen peittäminä seinälinjoina. Rakenteen syvyys on n. 60 cm ja sen pohja on tasainen. Kohteen keskellä on peltisen uunin jäännös ja itänurkassa savupiipun pätkä. Lisäksi rakenteen eteläpäässä on pystyssä tasaiseksi veistetty hirsi, jonka korkeus on n. 1,4 metriä. Hirteen on veistetty lovi ja sen länsipuolella on oviaukko, jonka leveys on noin 70 cm. Lähistöltä tunnetaan useita toisen maailmansodan aikaisia kohteita. |
| metsakeskus.1000029442 |
777 |
Jäkälävaara |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
611664.00000000 |
7238278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029442 |
Taimikko, jossa kasvaa mäntyä ja kohteen ympärillä ja päällä koivuja. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Maasto ojitettu. Suorakaiteenmuotoinen itä-länsisuuntainen kaivanto, jonka itäpään ulkopuolella pyöreähkö kuoppamainen halkaisijaltaan n. 1 m kokoinen kaivanto, josta sisäänkäynti. Kuopan edessä on maavalli. Kattoa on vielä jäljellä oviaukon ympärillä, jossa näkyy hirsirakenteita. Muuten korsun rakenteet hajonneet. Korsun koko n. 8 x 5 m Kohde kummaltakin puolelta ojitettu. Pertti Huttusen mukaan korsu on kuulunut talvisodan pääpuolustuslinjan tukikohtiin ja sen olisivat rakentaneet Jalkaväkirykmentti 65:n I pataljoona. Alueella on runsaasti sodanaikaisia jäänteitä, joita on rakennettu sekä talvisodan, välirauhan että jatkosodan aikana. |
| metsakeskus.1000029443 |
777 |
Olkivaara 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
621172.00000000 |
7241487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029443 |
Kahden avohakkuuaukean välissä oleva kapeahko metsäkaistale. Puusto mäntyä ja koivun tainta, aluskasvillisuus sammalta ja varpua. Korsun jäännös, joka erottuu suorakaiteen muotoisena ja tasapohjaisena kaivantona maastossa. Kaivantoa ympäröivät noin metrin paksuiset osin kivikkoiset vallit. Ei selkeää sisäänkäyntiä. Kaivannon syvyys on noin 60 cm ja koko noin 6 x 4 metriä. Korsun jäännöksen itäpuolella on kannon päälle nostettu peltisen
uunin pesä. Lähistöllä on myös toinen korsu ja aidan jäännös (Olkivaara 1, MH-tunnus 175239, ei muinaisjäännösrekisterissä). |
| metsakeskus.1000029444 |
777 |
Pihlajakorpi |
10007 |
12016 |
13000 |
11042 |
27000 |
597572.00000000 |
7235553.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029444 |
Hallasenahon tien eteläpuolella kasvaa koivuja, kuusia ja muutama iso mänty. Aluskasvillisuus on heinää, varpua ja sammalta. Tien pohjoispuolella maaperä on hieman kosteampaa ja paikalla kasvaa nuoria koivuja ja kuusia. Aluskasvillisuus koostuu heinästä, sammaleesta ja saniaisista. Paikalla on sijainnut jatkosodan aikaan neuvostosotavankien tietyömaaleiri, josta arkistolähteissä puhutaan Hallasenahon työmaaleirinä. Tietojen mukaan tien eteläpuolella on sijainnut vartio- ja työnjohtohenkilöstön alue ja pohjoispuolella sotavankien piikkilanka-aidalla aidattu alue. Tien eteläpuolelta inventoitiin 2014 hyvin säilynyt kaivo, kaksi kuoppaa ja yksi kaivanto. Pohjoispuolelta löydettiin kaksi teltan pohjaa, kottikärryjä sekä kuoppia ja kaivantoja. Koordinaatit inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.1000029445 |
777 |
Heteperänsärkkä |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
611896.00000000 |
7240329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029445 |
Hyvin jyrkkä harju, josta näkee pitkälle kumpaankin suuntaan. Paikalla kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Inventointi 2014 kaksi kohdetta Heteperänsärkkä 1 ja 2. Heteperänsärkkä 1: Heteperänsärkän päällä on kuusi ampumapesäkettä. Pesäkkeet ovat soikeanmuotoisia kuoppia, joiden syvyys on n. 30–40 cm ja pituus n. 2 m. Ne on tehty poikittain harjun päälle ja ampumasuunta niistä on kohti jokea. Osassa pesäkkeistä on edelleen jäljellä hirsistä tehtyjen rakenteiden jäänteitä.
Heteperänsärkkä 2: Heteperänsärkän päälle on kapean harjun reunalle kaivettu pitkulanmuotoisia ampumapesäkkeitä ja pyöreitä poteroita yhteensä 25 kappaletta. Harjulta näkyy pitkälle Alajoen suuntaan ja puolustusvarustukset on luultavasti tehty välirauhan tai jatkosodan aikana, jolloin alueella tehtiin runsaasti linnoitustöitä. Pitkulanmuotoisia ampumapesäkkeitä on harjulla 13 kappaletta ja ne sijoittuvat alueen itä- ja keskiosiin. Pesäkkeiden pituus on n. 2 m ja leveys alle metrin. Syvyys vaihtelee 30–40 cm välillä. Ne ovat ilmeisesti olleet katettuja ja osassa on vielä hirsirakenteita jäljellä. Pesäkkeet on kaivettu harjun päälle poikittain ja ampumasuunta on kohti jokea. Poterot ovat muodoltaan joko pyöreitä tai suppilomaisia. Halkaisija vaihtelee 1-2 m ja syvyys 50–70 cm välillä. Poteroita on tehty 12 kappaletta alueen itäpäässä kohoavan harjun rinteeseen ja sen päälle. Poteroiden jälkeen harju muuttuu maastoltaan leveämmäksi. Erilliset koordinaatit inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.1000029446 |
777 |
Kaapinsalmi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
599283.00000000 |
7230063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029446 |
Taimikkoa kasvava melko tasainen alue autotien ja järven välissä. Alueen länsipäässä maasto muuttuu kallioiseksi. Aluskasvillisuus sammalta, varpua ja kanervaa. Jalkaväkirykmentti 44:n II pataljoonan linnoittamana puolustusasema. Linnoitustyöt oli aloitettu ilmeisesti talvisodan loppuvaiheessa ja niitä tehtiin marraskuun 1940 puoliväliin saakka. Aluetta linnoitti kaiken kaikkiaan kolme joukkoa, joista Jalkaväkirykmentti 44:n II pataljoonan miehet olivat viimeiset. Alueelta kartoitettiin inventoinnissa 2014 taisteluhautaa, konekivääripesäkkeitä, potero, yhdyshautaa sekä korsun jäännös. Tarkemmat koordinaatit inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.1000029447 |
777 |
Pitkäaho |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
610770.00000000 |
7230826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029447 |
Soistunutta aluetta, jossa kasvaa kuusia, mäntyjä ja nuoria koivuja. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Maasto kivikkoista. Paikalta dokumentoitiin inventoinnissa 2014 kaksi korsun jäännöstä ja kuusi poteroa. Korsu jäännös 1: Epämääräisen muotoinen noin 50–70 cm syvä ja tasapohjainen kaivanto, jossa ilmeisesti kulkuaukko etelässä. Rakenteen itäpuolella kivikkoa, jota ilmeisesti tasoiteltu. Koko noin 8 x 5 m. X= 3610979 ja Y= 7233859 KKJ.
Korsu jäännös 2: Vähän matalampi korsun jäännös kuin edellinen. Korsuja erottaa noin 1,2 m paksuinen maavalli. Oviaukko eteläseinällä eli järvelle. X= 3610989 ja Y= 7233858 KKJ.
Poteroiden halkaisija vaihtelee 1-2 m välillä ja syvyys 30–50 cm välillä. Muodoltaan poterot ovat pyöreitä, neliskanttisia ja soikeita. Tarkemmat koordinaatit inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.1000029448 |
832 |
Tervaniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
592403.00000000 |
7273929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029448 |
Paikalla on tervahauta, kuopan halkaisija 7 metriä ja syvyys 120 cm. Halssi lounaaseen, sortunut, pituus 7 metriä ja syvyys 180 cm. |
| metsakeskus.1000029450 |
832 |
Tervaniemi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
592063.00000000 |
7273719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029450 |
Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on 10 metriä, kuopan halkaisija 6 m ja syvyys 110 cm. Halssi kaakkoo, sortunut, pituus noin 3 m. |
| metsakeskus.1000029451 |
583 |
Murtoselkä |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
541316.00000000 |
7444160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029451 |
Sijaitsee Murtoselän kaakkoisosan rinteessä noin 80 m länteen Serrijoki-Jauratsiselkä tiestä. Loiva rinne, josta ei ole hyvää näkyvyyttä alarinteeseen. Kuivahko kangas jossa kasvaa harvahkoa mäntymetsää. Merkitty sutigissiin korsuna, mutta on pikemminkin katettu potero. Maassa on näkyvissä pari pientä aukkoa, joista suurempi voisi olla kulkuaukko poteroon. Kairalla tunnustelemalla saatiin kuopan kooksi noin 80 cm x 150 cm ja syvyydeksi noin 70 cm. Kaivantoa peittävän maan alla on mahdollisesti kaksi puuta poikittain. Kaivannon ympärillä on mahdollisesti matalat vallit, mutta maasto alueen ympäristössä on luontaisesti epätasainen. Kohde on varsin pieni katetuksi poteroksi ja se sijaitsee maastollisesti huonossa kohdassa. |
| metsakeskus.1000029452 |
832 |
Tervaniemi 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
591732.00000000 |
7273895.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029452 |
Paikalla on tuplatervahauta, halkaisija 16/11 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 100 cm. Halssi etelään, pituus 4 m ja syvyys 190 cm. |
| metsakeskus.1000029453 |
583 |
Akanvaara 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
551740.00000000 |
7446641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029453 |
Sijaitsee Akanvaaran eteläosassa, noin 70 m Savukosken kunnanrajasta etelään, luode-kaakko suuntaisen moreeniharjanteen päällä. Lounaispuolella harju laskee varsin jyrkästi, koillispuolella loivemmin. Alue on tiheähkösti mäntyjä kasvava kuivahko kangas. Yksittäinen potero, pieni pyöreä kuoppa jonka halkaisija on noin 1 m ja syvyys 40-60 cm. Koillisreunalla on kivistä ja puista tehty valli, kuopan pohjalla myös kiviä, ampumasuunta koillinen. Toisen maailmansodan aikainen potero. Siitä noin 500 m koilliseen Savukosken puolella on 13 poterosta muodostuva ja kaakkoon suuntautuva puolustuslinja (MH-tunnus 136427) sekä 800 m itään yksittäinen potero (MH-tunnus 136611). Siten potero olisi puolustuslinjan sivuvarmistus. |
| metsakeskus.1000029454 |
583 |
Kunkuttama 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
552296.00000000 |
7442694.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029454 |
Poterot sijaitsevat Kunkuttaman lounaispäässä, Siuliojoen pohjoispuolella, nykyisen tien eteläpuolella. Rakenteet ovat harjanteen päällä, josta maasto laskeutuu jokea reunustavalle suolle. Tuore kangas jossa kasvaa kuusta, koivua ja mäntyä.
Alueella on yhdeksän poteroa, ja niistä lähteviä ryömintähautoja, jotka osin yhtyvät. Haudan reunat ovat sen verran maatuneet että rakenne ei ole aivan uusi, mahdollisesti sodanaikainen. Asema on suuntautunut etelään päin.
Potero 1. Suorakulmainen potero, koko 1 m x 0,6 m ja syvyys 0,8 m. Poterosta lähtee taaksepäin hauta joka kääntyy itään ja jatkuu kolme metriä viereiseen pieneen painanteeseen, joka on ilmeisesti luontainen. Hauta on matala ja kapea, 20-30 cm syvä ja 30-40 cm leveä ja siinä on pari taitosta.
Potero 2. Toinen suorakulmainen potero, koko 1 m x 0,6 m, syvyys 90-100 cm. Kapea ja matala poistumishauta suuntautuu itään n. 5 m samaan painanteeseen kuin edellisenkin. Poteron yhdessä reunassa on suuri kivi. Hauta on kapea ja matala, 30-40 cm syvä, 40-70 cm leveä. Potero sijaitsee noin 7 m etelälounaaseen edellisestä.
Poterot 3 ja 4. Kaksi poteroa vierekkäin harjanteen reunalla, poistumishaudat yhtyvät ja jatkuvat poispäin törmästä, itään päin. Poterot ovat kooltaan samanlaisia kuin edelliset, myös hauta, mutta aiempia pidempi. Poteroiden väli on 3 m, haudan koko pituus poterosta 4 on noin 6 m.
Potero 5, pieni neliömäinen kuoppa, koko70 cm x 70 cm ja syvyys 70 cm. Poistumishauta on tosi matala, vain metrin pituinen ja yhtyy poteron 6 hautaan.
Potero 6 on samanlainen kuoppa kuin edellisessä ja sijaitsee siitä noin 4 m etelään. Kuopan reunoissa on puuta. Hauta on matala ja kapea, se suuntautuu länteen ja on 12 m pitkä. poteroiden ympärillä on vallit
Potero 7, kuten edelliset eli neliömäinen, vallit ympärillä, matala poistumistie pohjoiseen.
Potero 8 on hieman muita suurempi potero. Se sijaitsee noin 3 m itään 7sta ja sen poistumishaudan vieressä ja hauta yhtyy siihen. Kuoppa on epämääräisen muotoinen, koko ehkä 1,2 m x 0,8 m, reunoissa on puita.
Potero 9 sijaitsee noin 10 m itään edellisestä. Siihen ei johda hautaa, koko 90 cm x 60 cm ja syvyys 60 cm. Mahdollisesti keskeneräinen?
Katso myös alakohde. |
| metsakeskus.1000029456 |
832 |
Tervaniemi 6 |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
591758.00000000 |
7273686.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029456 |
Noin 30 cm paksuun keloon noin 1,4 metrin korkeudelle tehty pilkka, johon kaiverrettu atraimen muotoinen kuvio, jonka korkeus noin 10 cm. |
| metsakeskus.1000029457 |
583 |
Rahkavaara 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
504161.00000000 |
7469207.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029457 |
Poterot sijaitsevat Rahkavaaran länsipäässä, lähellä Sodankylän kuntarajaa ja Sodankylään vievän tien pohjoispuolella. Kivikkoinen vaara, maaperä on vaihtelevan kokoista kiveä. Mäntyvaltaista sekametsää.
Alueella on 11 kappaletta tuliasemia itäkaakko-länsiluode suuntaisessa rivissä. Niissä on kivistä tehdyt vallit, osa valleista on suoria ja osa U-muotoisia. Yhdessäkään ei ole kaivettua kuoppaa. Pesäkkeet 1-6 itäpäässä, idästä länteen. Pesäkkeet 7-18 lännestä itään päin.
Pesäke 1. Läntisin pesäke Rahkavaaran päässä, lähellä metsäautotietä. Pienistä kivistä kasattu lyhyt ja suora valli joka suuntautuu länteen. Valli on osin sortunut. Sen päässä kasvaa puu ja mahdollisesti valli on jatkunut puun eteläpuolella. Valli on 1,5 m - 2,5 m pitkä.
Pesäke 2. Sijaitsee edellisestä noin 120 m itään. Puoliympyrän muotoinen kivivalli, 2,5 m leveä ja 2 pitkä, 50 cm korkea. Muodostuu pienistä kivistä.
Pesäke 3. Puoliympyrän muotoinen kivivalli, joka on tehty suuren luonnonkiven päälle. Sijaitsee edellisestä 3 m itään. Sen eteläpuolella on jyrkkä kivikkoinen rinne. Leveys 2,5 m, pituus 1,6 m, sisältä koko 1,5 m x 1,2 m. Vallissa pienehköjä kiviä muutama kerros. Maaperä on erittäin kivikkoinen.
Pesäke 4. Lyhyt, suora kivivalli suuren männyn vieressä. Pituus 1,4 m ja korkeus 40 cm, osin sortunut. Vieressä on kaksi muuta rakennetta.
Pesäke 5. Sijaitsee muutaman metrin itään edellisestä. Suora ja korkea kivivalli joka on tehty suuren maakiven ympärille, useita kerroksia suurehkoja kiviä. Selvästi muita rakenteita tukevampi. Pituus 2,3 m, korkeus 80 cm ja paksuus vaihtelee 40-90 cm välillä.
Pesäke 6. Sijaitsee muutaman metrin itään edellisestä. Suorakulmainen U-muotoinen kivivalli, jonka toisessa reunassa on luonnonkivi. Kivien takana on matala luontainen painanne. Tehty varsin pienistä kivistä, 2,1 m leveä, 1,6 m pitkä ja 30-40 cm korkea.
Pesäke 7. Matala valli noin 20 m itään edellisestä. Matala kuoppa maassa muutaman maakiven takana, niiden päälle on rakennettu matala valli pienistä kivistä. Kuoppa on todennäköisesti luontainen. Nykyisin vallissa kiinni kasvaa suurehko mänty. Rakennelman koko on 1,8 x 1,8 m, kuoppa on 90 cm leveä ja hieman yli metrin pitkä.
Pesäke 8. Pieni vallin pätkä jossa on liuskekiviä pystyssä, niiden takana matala luontainen kuoppa, jonka länsireunassa on suuri maakivi. Vallin leveys on noin 1,8 m ja korkeus 60 cm. Sen takana ja osin alla on pitkälle maatunut puun rungon pätkä. Kuoppa on 90 cm leveä ja 1,2 m pitkä.
Pesäke 9. Pari metriä edellisestä itään suuren männyn vieressä on matala loivasti kaartuva valli. Itäreunassa on suuri maakivi, vallin kivet ovat osin pystyyn asetettuja liuskekiviä. Kaaren leveys on 2,4 m ja korkeus 30 cm.
Pesäke 10. Edellisestä 4 m itään päin on suuren maakiven viereen kasattu lyhyt valli. Sen takana on luontainen kuoppa. Vallin pituus on 1,5 m, maakiven kanssa lähes 3 m, korkeus 70 cm.
Pesäke 11. Loivasti kaareutuva valli jossa on suurehkoja maakiviä ja pystyyn nostettuja kivilevyjä, pituus 2,4 m. |
| metsakeskus.1000029458 |
105 |
Leskisenkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
578228.00000000 |
7181519.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029458 |
Kohde sijaitsee Emäjoen pohjoisrannalla, muutamia kymmeniä metrejä rannasta. Joki tekee kohdalla mutkan ja se kulkee joitakin satoja metrejä etelä-pohjoissuuntaisesti. Kohde on joen länsirannalla. Kohde on reilut sata metriä kankaan läntisimmältä tervahaudalta lounaaseen. Maa on kosteikon ympäröimä kuiva kaistale rannassa. Se on laikutettu joitakin vuosia sitten. Paikalle on istutettu männyn taimia todennäköisesti kesällä 2013. Aukio on
muutamien hehtaareiden laajuinen. Aivan vanhan rantatörmän päältä löytyi punaiseksi palaneen maan ja muutaman palaneen kiven murikan vierestä joitakin kvartsi-iskoksia. Kohteen koordinaattipiste on otettu tästä kohdasta. Aluetta kierrettiin laajemminkin,
mutta kaikki kvartsit löytyivät hyvin suppealta alalta, noin kymmenen metrin säteeltä koordinaattipisteestä. Hiilen kappaleita lukuun ottamatta ympäristön laikutuskolot vaikuttivat puhtaalta podsolilta. Kohde lienee suppea-alainen nuotionpaikka jokirannassa. Se liittynee alueen esihistorialliseen käyttöön samoin kuin Leskisenkankaan entuudestaan tunnettu asutus (100000021311) noin kolmen sadan metrin päässä koilliseen. Samana ja yhtenäisenä asuinpaikkana ei kohteita voi pitää, sillä ainakin nyt käsillä oleva kohde on niin pieni, ettei se jatku pitemmälle rannalla. |
| metsakeskus.1000029460 |
105 |
Nuolisärkkä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
569813.00000000 |
7187620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029460 |
Nuoliharju sijaitsee Hyrynsalmen pohjoisosassa nelisen kilometriä kunnan rajalta, Puolangantien eteläpuolella. Harjulla on pyyntikuoppajärjestelmä sekä tervahautoja. Tervahauta koordinaattipisteessä sijaitsee harjun itäpäässä, jossa harju leviää ja jakautuu kahtia. Tervahauta jää harjanteiden välillä olevalle kosteahkolle kankaalle, jolla on useita suppia. Puusto on uudistuskypsää männikköä ja aluskasvillisuus puolukka-mustikkatyyppiä. Haudan päällä kasvaa muutamia lehtipuita, katajia ja männyntaimia. Tervahaudassa on kaksi kehää, joista ulomman halkaisija on 16 m ja sisemmän 14 m. Keskellä on selkeästi
erottuva painanne, jonka halkaisija on vajaat neljä metriä. Halssi on suunnattu kohti länttä alarinteeseen. Se on pari metriä syvä ja 7 - 8 m pitkä. |
| metsakeskus.1000029461 |
105 |
Nuolisärkkä 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
570304.00000000 |
7187451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029461 |
Tervahauta sijaitsee Nuoliharjun itäpäässä nelisen kilometriä kunnan rajalta, Puolangantien eteläpuolella. Tervahauta sijaitsee harjun eteläpuolisella kumpareella uudistuskypsän männikön keskellä. Tervahaudan halkaisija on 12 m. Vallit ovat leveät ja selvästi erottuvat. Keskuskuopan halkaisija on pari metriä ja se on vajaan metrin syvyinen. Halssi on suunnattu kohti länttä. Se on viitisen metriä pitkä ja pari metriä syvä. Kettu on tehnyt pesän halssin sisälle. |
| metsakeskus.1000029462 |
105 |
Nuolisärkkä 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
570320.00000000 |
7187488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029462 |
Nuoliharjun alue sijaitsee muutama kilometri Suomussalmen rajalta länteen Pienten
Löytöjärvien itäpuolella. Harju on usean kilometrin mittainen. Pyyntikuopat sijaitsevat harjun itäpäässä. Harju kasvaa varttunutta männikköä, sitä on paikoin jo hakattu. Harjun molemmin puolin on soistumia. Löytöjoki virtaa harjun eteläpuolisella suolla. Pyyntikuoppa on hieman epämääräinen. Se sijaitsee harjun päässä alarinteessä. Sen halkaisija on noin kolme metriä, syvyyttä kuopalla on reilu puoli metriä. Se on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Harjulla on useita muita pyyntikuoppia (Nuoliharju W 1000000331) ja tervahautoja. |
| metsakeskus.1000029463 |
105 |
Nuoliharju 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
569938.00000000 |
7187625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029463 |
Nuoliharjun alue sijaitsee muutama kilometri Suomussalmen rajalta länteen Pienten Löytöjärvien itäpuolella. Harju on usean kilometrin mittainen. Pyyntikuopat sijaitsevat harjun itäpäässä. Harju kasvaa varttunutta männikköä, sitä on paikoin jo hakattu. Harjun molemmin puolin on soistumia, Löytöjoki virtaa harjun eteläpuolisella suolla.
Pyyntikuoppa 1: Pyyntikuopaksi tulkittu painauma on erittäin epämääräinen. Se sijaitsee jyrkässä alarinteessä. Se on pyöreä, halkaisija on 2 m. Syvyyttä kuopalla on parikymmentä senttiä. Kuoppa on aluskasvillisuuden peitossa.
Pyyntikuoppa 2: Pyyntikuoppa sijaitsee hakkuualueella harjun alarinteessä. Se on nauhoitettu ja kannot ympärillä on jätetty korkeiksi. Tämä ei ole estänyt konekuskia ajamasta suoraan kuopan yli ja jättämästä hakkuujätettä vaurioituneen kuopan päälle. Kuopan muodosta ja mitoista ei saa enää selvää.
Nuoliharjulla on useita muitakin pyyntikuoppia (Nuoliharju W 1000000331) ja tervahautoja. |
| metsakeskus.1000029464 |
564 |
Luokanmutka 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
431707.00000000 |
7231878.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029464 |
Tervahaudan jhalkaisija on noin 16 metriä, reunavallien korkeus vaihtelee haudan sijaitessa rinteessä, sisäpuolella vallien korkeus ei ylitä metriä. Halssi tervahaudan lounaislaidassa. |
| metsakeskus.1000029465 |
564 |
Luokanmutka 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
431606.00000000 |
7232050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029465 |
Paikalla on pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys 30 cm. Loivasti kaakkoon laskevassa rinteessä oelvan kuopan kaakkoislaidalla on matala mutta selvä reunavalli. Koekuopassa todettu muutaman senttimetrin paksuinen huhtoutumiskerros mutta kuopan tarkempi ajoitus samoin kuin kuopan käyttötarkoitus ovat avoimia. Kyseessä voi olla keittokuoppa. |
| metsakeskus.1000029466 |
105 |
Leskisenkangas 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
577712.00000000 |
7181592.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029466 |
Leskisenkangas sijaitsee 1.5 km Suomussalmen rajalta, Hyrynsalmen luoteisosassa. Pyyntikuopat sijaitsevat kankaan eteläreunalla ja 600 metriä Emäjoen pohjoispuolella. Kuopat sijaitsevat matalalla harjanteella kahden kosteikon välissä. Harjanne myös päättyy kosteikkoon. Harjanne kasvaa varttunutta männikköä ja topografia on pyyntikuopille otollinen. Pyyntikuopat 2 ja 3 sijaitsevat reilun 10 metrin etäisyydellä toisistaan harjanteella. Matkaa pyyntikuoppa 1:lle samalla harjanteella on noin 80 metriä.
Pyyntikuoppa 1 on 8 x 5 m ja noin 30 cm syvä. Sen ympärillä ei hahmotu valleja. Kuoppa on hiekkamaahan kaivettu, ja se on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000029467 |
105 |
Seitenoikea |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
567221.00000000 |
7163777.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029467 |
Seitenoikean voimalaitos Emäjoessa sijaitsee Hyrynsalmen ja Ristijärven rajalla. Länsirannalla oleva pieni yksittäinen valtion palsta jää kokonaan Hyrynsalmen puolelle. Palstan eteläreunaa myötäilee hiekkatie, joka haarautuu voimalaitokselta. Alueen eteläreunalla on pieni puoli kilometriä pitkä harju, joka kohoaa jyrkästi 10 - 15 m ympäröiviä kankaita korkeammaksi. Kankaat, harju mukaan luettua, ovat kuivaa hiekkapohjaista maastoa. Pääpuulajina on mänty. Harjulla kasvaa jonkin verran suuria mäntyjä ja sitäkin enemmän männyntaimikkoa. Läntisempi pyyntikuopista sijaitsee harjun keskipaikkeilla sen laella suhteellisen tasaisessa kohdassa. Se on soikea, 4 x 3 m. Se on poikittain harjun laella, josta se kattaa 2/3. Kuoppa on nykyisellään n. 0.5 m syvä, mutta se hahmottuu suhteellisen selkeänä jäkälää ja puolukanvarpuja kasvavassa maastossa. Podsoli kuopassa on häiriintymätön.
Pyyntikuoppa 2: Viitisenkymmentä metriä itään harjun notkelmassa on toinen kuoppa, 3 x 2 m, syvyyttä n. 40 cm. Kuoppa on kohdassa, jossa harju hetkellisesti levenee, mutta kuopan kohdalla jatkuu 6 - 7 -metrisenä lakena kohti itää. Kuopan sijainti notkelmassa on erittäin tyypillinen pyyntikuopalle. Lähiympäristössä kasvaa lähes yksinomaan männyn taimia. Kuopat harjanteella on sijoitettu pyyntikuopille ominaiseen tapaan. Molempien kuoppien podsoli vaikuttaa häiriintymättömältä, joten ikää on useita satoja vuosia.
Inventointi 2022:
Muinaisjäännösrekisterissä ollut sijaintitieto osuu lähes 70 m pitkän harjun laella olevan muinaisjäännöksen rajauksen keskiosaan. Pyyntikuopilla ei ollut koordinaatteja, mutta niiden etäisyydeksi on ilmoitettu 50 m. Näin kuopat ja rajaus on merkitty myös v. 2014 inventointiraportissa olevaan karttaan (s. 83). Maastossa kuopat paikallistettiin valokuvien perusteella.
Läntinen pyyntikuoppa 1 ja sen ympäristö on jokseenkin samassa kunnossa kuin v. 2014 valokuvassa. Kuopan yli on ajettu metsätraktorilla. Traktorin jäljet kulkevat kuopan etelä- ja pohjoisreunojen yli. Varsinainen kuoppa on jäänyt niiden väliin.
Itäinen pyyntikuoppa 2 oli paikallistettu v. 2014 valokuvan perusteella. Suuret männyt valokuvaan punaisella merkityn pyyntikuopan takana on kaadettu mutta kaikkien kolmen kannot olivat tunnistettavissa. V. 2014 valokuvaan punaisella merkittyä kohtaa ei kuitenkaan voitu maastossa tarkasti tunnistaa, eikä paikalla nyt havaittu pyyntikuoppaa. Se on todennäköisesti hävinnyt metsätöiden yhteydessä. Paikalle tulee nyt etelästä harjun rinnettä ylös metsätraktorin ajoura. V. 2014 valokuvassa punaisen merkinnän kohdalla tummana näkyvä kuoppa on edellä mainitusta ajourasta muutamia metrejä itään oleva painanne. Se ei kuitenkaan näytä maastossa pyyntikuopalta, vaan koilliseen jatkuvan luontaisen notkelmaan jatkeelta. Sen ja notkelman välissä ei ole harjannetta, vaan painanteen koillisosa avautuu suoraan tähän syvempään notkelmaa.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000029468 |
837 |
Hiedanrannan möljä |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
323825.00000000 |
6824451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029468 |
Kohde sijaitsee Näsijärven rannassa, jossa se erottuu selälle työntyvänä rakennelmana. Paikalla on noin 150 metriä pitkä möljä eli laituri, jonka päässä on uittotukkien nippunostolaitteen jäännöksiä (korkeita betonipilareita). Möljän kärki on betonia, tyvi täyttömaata. Lielahden selluloosatehdasta palvellut möljä rakennettu 1920-luvulla ja myöhemmin levennetty tyvestään. Betonipilarit ilmeisesti 1960-luvulta. Möljä on jäänyt pois käytöstä Näsijärven uittojen lakattua 1990-luvulle mennessä. |
| metsakeskus.1000029469 |
837 |
Lielahden rustholli |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
323431.00000000 |
6824907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029469 |
Lielahden rustholli (suurtila, kartano) oli olemassa 1676 - 1913. Rusthollin tontin sijainti on kuvattu kartoissa mm. 1727 (Possilan tiluskartta) ja 1763 (Lielahden isojakokartta). Rusthollia edeltänyt Lielahden kylä oli keskiaikainen. Lielahden kylästä muodostunut Lielahden rustholli oli merkittävä suurtila, joka oli pitkiä aikoja säätyläisomistuksessa ja jopa aatelisena asumakartanona.
Osa Rusthollin tontista on ollut pitkään autiona, mutta osa on jäänyt tehtaan tontille, joka on lopettanut toimintansa 2008. Tehdasalueen ulkopuolelle jäävällä mäellä on todennäköisesti säilynyt merkkejä alueen vanhemmasta asutuksesta. Vuoden 1763 isojakokartan ja 1847 pitäjänkartan perusteella rusthollin päärakennus näyttäisi sijainneen kyseisellä mäellä.
Vuoden 2019 koekaivauksissa mäen lounaiskulmauksesta löytyi kivirakenne, jonka tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000029470 |
564 |
Mäntykangas |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
431410.00000000 |
7229243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029470 |
Paikalla on kaksi uunin jäännöstä noin 10 metrin päässä toisistaan. Läntisempään (uuni 1) liittyy multapenkkaperustus,, jonka ala noin 5,5 x 6,5 m. Itäisemmän uunin (uuni 2) ympärillä on enemmän myöhäisiä häiriöitä. On mahdollista, että uunit ovat kuuluneet samaan rakennukseen. Läntisemmästä rakennuksesta noin 10 m luoteeseen on multa- ja kivipenkkisen, ilmeisesti uunittoman, rakennuksen perustukset (noin 3,5 x 4 m).
Paikalle on merkitty talo vuoden 1780 karttaan. Pitäjänkartalla (1846) taloa ei enää ole. |
| metsakeskus.1000029471 |
564 |
Taipaleenkylä Taipale |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
432323.00000000 |
7228741.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029471 |
Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 metriä. Halssi etelään. Kahden tilan rajalla. |
| metsakeskus.1000029472 |
564 |
Hanhiperä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
433407.00000000 |
7229228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029472 |
Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 14 metriä, halssi kohti kollista. Haudan yli kulkee polku. |
| metsakeskus.1000029474 |
564 |
Kotisuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435310.00000000 |
7228049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029474 |
Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä, halssi koilliseen. Halssin suulta lähtee hautaa myötäpäivään spiraalimaisesti kiertävä ura/ramppi, joka ilmeisesti tervatynnyreiden vierittämistä varten. Tervahaudan länsipuolella on kaksi hiilikasaa, joista suuremman ala on noin 2 x 4 metriä.
Tervahauta on merkitty maastokartalla liiaksi lounaaseen. |
| metsakeskus.1000029475 |
564 |
Pitkäselkä 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436985.00000000 |
7227756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029475 |
Tervahaudan halkaisija on noin 13 metriä. hauta on matala, reunavallin korkeus on selvästi alle metrin. Halssi etelään. |
| metsakeskus.1000029476 |
564 |
Pitkäselkä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436792.00000000 |
7227646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029476 |
Tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä. Halssi loivasti lounaaseen viettävään rinteeseen, missä kapeaa halssiuomaa näkyvillä noin 10 m. |
| metsakeskus.1000029477 |
564 |
Harjulankangas |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
437704.00000000 |
7225473.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029477 |
Kivi-/multapenkkaisen rakennuksen pohja, ilmeisesti ei tulisijaa, ala noin 4 x 4. Tästä noin kymmenen metriä pohjoiseen on osin kiviseineisäisen kellarin sija, ala noin 6 x 6, syvyys 1-1,5 m. Rakennuspohjasta noin 20 m luoteesen on kaksi raivauskivikasaa/peltorauniota, joits toinen noin 3 x 10 m ja toisen halkaisija noin 2,5 metriä. korkeutta näillä on vajaa metri.
Paikalla ei ole asutusta 1700-luvun isojakokartoissa, 1840-luvun pitäjänkartassa tai myöhemmissä kartoissa. Ajoitus avoin. |
| metsakeskus.1000029479 |
564 |
Kiviharju 2 Haipuskylä (Kiiminki) |
10002 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
439811.00000000 |
7224135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029479 |
Paikalla on halkaisijaltaan noin 2,5 metriä oleva paksun sammal- ja varpukerroksen peittämä kivikasa, jolla on korkeutta noin 60 cm. Röykkiö muistuttaa tervapirttien kiukaita. |
| metsakeskus.1000029480 |
564 |
Hautamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
439552.00000000 |
7222735.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029480 |
Paikalla on halkaisijaltaan noin 16 m oleva tervahauta. halssi kohti pohjoista. Muutaman metrin päässä haudasta luoteeseen on noin 4 x 5 metriä oleva hiilikasa. |
| metsakeskus.1000029481 |
564 |
Palomäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
438641.00000000 |
7223130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029481 |
Kookkaamman tervahaudan halkaisija on noin 20 m, reunavallin korkeus on noin 1,3 metriä. Halssi pohjoiseen. etelälaitaa on tikkonut myöhempi maankäyttö (polku). Tästä noin 16 m etelään on pienempi tervahauta (alakohde). Sen halkaisija on noin 7 m ja vallien korkeus on noin metri. Suuremman haudan itäpuolella on hiilikasa (n. 5 x 5 m). Toinen hiilikasa on (n. 2 x 2 m) on pienemmän haudan itäpuolella. |
| metsakeskus.1000029482 |
564 |
Rantala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436458.00000000 |
7223841.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029482 |
Tervahudan halkaisija on noin 14 m, vallit loivapiirteiset ja alla metrin korkuiset. Halssi haudan pohjoisreunalla. Noin 10 metriä haudasta itään on hiilikasa, jonka halkaisija on noin 1,5 m. |
| metsakeskus.1000029483 |
444 |
Mattila |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
326161.00000000 |
6691935.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029483 |
Paikalla todettu mahdollisia muinaijsäännökseksi luokiteltavia kiviröykkiötä. Alue tulee tarkastaa ennen sen lajimääritystä. |
| metsakeskus.1000029484 |
320 |
Ketola/Hanhikoski varuskunta 1 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
504816.00000000 |
7401135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029484 |
Kohde sijaitsee Rovajärven ampuma-alueella, Ketoselässä. Alue on kuivaa mäntykangasta, jossa risteilee useita erilaisia ajouria. Ketola/Hanhikosken varuskunta on perustettu alueelle välirauhan aikan kesällä 1940. Alue toimi koulutuskeskuksena, jonka lisäksi jatkosodan aikana siellä oli saksalaisten lentokenttä ja huoltokeskus. Alueella oli kaikkiaan noin 200 rakennusta, jotka jakautuivat asuinalueisiin, parakkialueeseen ja lentokenttään. Alueella toimi myös koulu, elokuvateatteri sekä sairaala. Saksalaiset polttivat parakit syksyllä 1944.
Paikalla on maahan kaivettu betoniseinämäinen korsu, jossa on puusta tehty tasakatto. Katto on osin romahtanut. Myös tässä rakennuksessa on käyty kaivelemassa metallinilmaisimen kanssa, sillä korsun oviaukon edessä on melko tuore lapionpisto.
Bunkkerin itäpuolella on suhteellisen isokokoinen kaivanto, 10x10 m, jossa havaittiin metalliromua. Ilmeisesti tässäkin on ollut jonkinlainen rakenne. Bunkkeri on edelleen melko hyvässä kunnossa verrattuna muihin Ketolan varuskunnan rakenteisiin.
Alueella on viisi muuta rakennusjäännöstä, katso alakohteet ja parakkialue Ketola/Hanhikoski varuskunta 2. |
| metsakeskus.1000029485 |
837 |
Lielahden rustholli 2 |
10007 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
323385.00000000 |
6824886.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029485 |
Lielahden teollisuusalueen entisen ligniinitehtaan konttorin länsipuolella sijaitsevalla alueella on säilynyt historiallisen ajan ihmistoimintaan liittyviä rakenteita ja kulttuurikerrosta, joiden perusteella osaa alueesta voidaan tulkita arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi. Havaitut rakenteet ja kerrostumat voivat liittyä Lielahden entisen rusthollin tonttiin tai alueen entiseen kyläasutukseen, mutta havaintojen varmistaminen vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000029487 |
320 |
Ketola/Hanhikoski varuskunta 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
503830.00000000 |
7400844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029487 |
Kohde sijaitsee Rovajärven ampuma-alueella Niskavaarassa. Alueella kasvaa pääasiassa nuorta männikköä.
Ketola/Hanhikosken varuskunta on perustettu alueelle välirauhan aikan kesällä 1940. Alue toimi koulutuskeskuksena, jonka lisäksi jatkosodan aikana siellä oli saksalaisten lentokenttä ja huoltokeskus. Alueella oli kaikkiaan noin 200 rakennusta, jotka jakautuivat asuinalueisiin, parakkialueeseen ja lentokenttään. Alueella toimi myös koulu, elokuvateatteri sekä sairaala. Saksalaiset polttivat parakit syksyllä 1944.
Inventoinnissa 2014 yhteensä 21 hehtaarin kokoisella alueella havaittiin kaikkiaan 42 rakennuksen jäännökset, joista nykyisin on jäljellä vain betoninen perustus. Koska inventoitava alue oli laaja ei jokaisesta rakennusta dokumentoitu tarkasti, vain isoimmista ja parhaiten säilyneistä rakennuksen pohjista otettiin mitat ja kuvia. Lisäksi otettiin paikkatieto kolmesta korsusta ja yhdestä kaivosta. Alueella on todennäköisesti enemmänkin vastaavanlaisia rakennuksen jäännöksiä. Alueella havaittiin myös lukuisia erilaisia kaivantoja ja kenttälinnoitteita kuten taisteluhautoja ja erilaisia ampuma-asemia. Näitä ei kuitenkaan pystytty dokumentoimaan. Rakennusten pohjien läheisyydessä havaittiin usein myös laajoja romualueita, joissa lähinnä oli ruostuneita säilyketökkejä.
Säilyneistä rakenteista erityisesti parakit 26-29, 41 ja 42 ovat hyvin säilyneet ja ne olisi erityisesti huomioitava sekä metsätöissä että alueen sotilaskäytössä. Inventointikertomuksessa on dokumentoitujen rakenteiden koordinaatit. |
| metsakeskus.1000029488 |
320 |
Lapalionvaara |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
488062.00000000 |
7388241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029488 |
Kohde sijaitsee Kemijärven länsiosassa, lähellä Rovaniemen rajaa. Lähin kylä on Rovaniemen puolella oleva Misi, jonka itäpuolella Lapalionvaara kohoaa. Alueen eteläpuolella on Misijärvi ja itäpuolella Särkilampi ja Mäki-Särkijärvi.
Alue on kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä. Alueella on helppo liikkua sillä maasto on avointa ja Lapalionvaaran eteläpuolella myös hyvin tasaista.
Alueella on jatkosotaan liittyvien armeijan rakennusten jäännöksiä, parakkien pohjia sekä junaradan pohja sekä jonkinlainen tie tai ajoura. Lisäksi alueella on runsaasti erilaisia kaivantoja ja kuoppia, joiden funktio jäi epäselväksi. Usein näihin liittyi myös erilaista romua, kuten auton osia, mahdollisia ammuskoteloita sekä erilaisia posliiniastioita. Näitä kuoppia ja kaivantoja ei dokumentoitu. Rakennusten jäännösten lisäksi alueelta havaittiin parakkirakennusten pohjiksi tulkittuja alueita. Neljän tällaisen sijaintitieto otettiin ylös, vastaavia pohjia alueella on varmasti enemmänkin.
Koko alue on hyvin laaja eikä sitä käyty intensiivisesti läpi vuoden 2014 inventoinnissa. Pääosin koko rajatulla alueella on runsaasti erilaisia romukasoja, joiden liittyminen rakennuksiin on epävarmaa. Havaitut rakenteet ovat pääosin erittäin huonossa kunnossa, lukuunottamatta rakennusta 1 sekä radan ja tien pohjaa. Kaikkiaan alueelta otettiin 14 rakenteen paikkatiedot. Tarkemmat koordinaatit ovat inventointikertomuksessa.
Paikalla on toiseen maailmansotaan ajoittuvan armeijan alueen rakennuksien jäännöksiä. Kirjallisuudesta ei löydetty mainintaa Lapalionvaarassa sijaitsevasta varuskunnasta, kasarmista tai huoltoalueesta. Kohteen rakennukset voivat hyvinkin olla osa Misissä ollutta saksalaisten huoltotukikohtaa. Peruskarttamateriaalin perusteella Särkilammen rannalla oleva rakennus 4 ja rakennelma 2 ovat toista maailmansotaa nuorempia.
Peruskartassa 3614 09 Misi vuodelta 1952 näkyy edelleen junaradan linjaus sekä osa alueella olevista rakennuksista. Kartan mukaan rakenne 1 saattaisi olla kolmiomittaustornin alaosa. Edelleen karttaan on merkitty maastossa havaitsemamme tielinjaus.
Vuoden 1970 karttaan puolestaan on Särkilammen rantaan merkitty kaksi rakennusta, joita ei vuoden 1952 kartassa ole, mutta muita rakennuksia ei ole enää merkitty. Rataa ei ole merkitty, mutta tie näkyy polkuna. Lammen kaksi rakennusta näkyvät edelleen vuoden 1984 kartassa. |
| metsakeskus.1000029489 |
208 |
Hautaräme |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
363274.00000000 |
7108384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029489 |
Vääräjoen länsipuolella loivalla sorarinteellä mäntykankaalla oleva pieni tervahauta, halkaisija noin 7 metriä. Halssi suuntautuu itäkaakkoon.Tervahaudan läpi kulkee noin1,5 metriä leveä ajoura jonka vuoksi se on osittain tuhoutunut, samoin halssi on täytetty puilla ja risuilla. Koepistoissa ja kairauksissa havaittiin hiiltä vallin ulkoreunoilta, ympärillä olevissa soramontuissa maaperä oli puhdasta. |
| metsakeskus.1000029490 |
208 |
Tassila |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27005 |
363509.00000000 |
7108709.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029490 |
Tassila on mainittu jo vuoden 1547 verokirjaan. talon paikantaminen perustuu vuoden 1848 pitäjänkarttaan sekä maaperäkarttaa (Raution ja Tyngän isojakokartat eivät olleet käytettävissä inventointia tehdessä). Sijainti osuu jokirantaa lähellä olevalle kukkulalle joen tulvatason yläpuolelle, joten asemointia voi pitää luotettavana. Kohdetta ei käyty maastotarkastamassa vuoden 2016 inventoinnin yhteydessä koska se sijaitsi raution kaava-alueen ulkopuolella. Kohde sijaitsee Petäistön vanhojen talousrakennusten sekä uuden asuintalon kohdalla. |
| metsakeskus.1000029493 |
604 |
Karjalantie 16 |
10007 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
324811.00000000 |
6818167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029493 |
Kohde sijaitsee n. 880 m Toivion koululta luoteeseen/pohjoiseen. Kohde sijaitsee käännyttäessä Karjalantie 37:lle pian tien vasemmalla puolella lounaaseen nousevassa loivassa rinteessä. Paikalla on noin 3x3 m laajuinen hyvin matala maansekainen kiviröykkiö.
Röykkiöön tehdyssä koepistossa todettiin päällimmäisen pienempiä kiviä ja maata sisältäneen kerroksen alta noin 5-10 cm hiekka, jonka alta paljastui suurempia kiviä sisältänyt kerros. Suurempien kivien välissä oli hiiltä. Kairausten perusteella hiiltä oli ainakin noin 50 cm säteellä koepistosta. Kohteen tarkempi määrittely vaatisi koetutkimuksia. |
| metsakeskus.1000029496 |
49 |
Majvik |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27009 |
373553.00000000 |
6666060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029496 |
Kohde sijaitsee Espoon Suvisaariston Bergössä, Majvikin lahden suulla. Kyseessä on massiivisen kivisen laiturin jäänteet. Perimätiedon mukaan kohde on toiminut höyrylaivalaiturina 1900-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000029497 |
290 |
Syvänjärvenkangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
624270.00000000 |
7105560.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029497 |
Kohde on vinovalovarjostemallinnoksesta havaittu todennäköinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000029498 |
290 |
Korkeaniemi 2 |
10007 |
12011 |
13121 |
11042 |
27000 |
618598.00000000 |
7110334.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029498 |
Jämäslahden koillispuolella, mäntykankaalla on mutkitteleva juoksuhauta. Haudan varrella on ampumapesäkkeitä. Haudan syvyys on noin 1,2 metriä ja pituus on noin 450 metriä. Suunta on lounas-koillinen. |
| metsakeskus.1000029499 |
290 |
Koiravaara 3 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
619344.00000000 |
7109719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029499 |
Jämäksen Koiravaaran itäpuolella, loivahkossa rinteessä on puolustusvarustuksia. Alueella on kaksiosainen juoksuhauta, jonka varrella on kapeita ampumapesäkkeitä. Juoksuhauta on kapea ja jo aikaa sitten täyttynyt maalla. Sen syvyys on korkeintaan metrin. Juoksuhaudan vieressä on suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka syvyys on 1,5-2 metriä. Tästä kaakkoon on tasapohjainen kaivanto, jonka koko on 12,6 x 4,6 metriä. Kaivannon luoteisosassa on aukko. Kaivannon vieressä on neljä metriä pitkä ja metrin syvyinen kaivanto. Edellisestä lounaaseen on suorakaiteen muotoinen kaivanto, jonka koko on 8,5 x 1,5 x 1 m. Tästä kaakkoon on vielä epämääräinen, melkein kokonaan maalla täyttynyt kaivanto. |
| metsakeskus.1000029500 |
290 |
Syväri |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
624658.00000000 |
7105554.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029500 |
Syväjärvenkangas sijaitsee Tulijärven ja Syväjärven välisellä maakannaksella. Sen lounaispuolelta kulkee Kuhmon ja Nurmeksen välinen tie. Paikalla on peruskarttaan merkittyinä panssariestettä ja juoksuhautoja. Näiden lisäksi vinovalovarjoste-mallinnoksessa näkyy myös muita kuoppamaisia rakenteita. Samalla kankaalla on tervahauta (kohde Syväjärvenkangas), jota on hyödynnetty sota-aikaan korsuna. Tervahautaa lukuun ottamatta puolustusrakenteita ei ole inventoitu. |
| metsakeskus.1000029501 |
697 |
Mätäsvaara 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
566282.00000000 |
7162049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029501 |
Kohde sijaitsee Emäjoen pohjoispuolella korkean törmän yläpuolella. Paikalla on kuivahko rehevä kangas ja taimikkoa. Tervahaudan halkaisija on 15 m, kuopan läpimitta 10 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu luoteeseen. Sen pituus on 5 m ja syvyys 1,9 m. |
| metsakeskus.1000029502 |
697 |
Mätäsvaara 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
566043.00000000 |
7162169.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029502 |
Kohde sijaitsee Emäjoen pohjoispuolella, korkean törmän yläpuolella. Paikalla on kuivahko hiekkakangas ja varttunutta kasvatusmetsikköä. Kohde on maakuoppa, jonka halkaisija on 3,5 m ja syvyys 0,8 m. Kuopan pohjassa on humuksen alla n. 20 cm vahva nokikerros. Kuopan ympäriltä löytyi koepistoissa nokimaata ja hiiltä. Kyseessä on pieni kuoppamiilu. |
| metsakeskus.1000029503 |
765 |
Lypsyniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
602089.00000000 |
7094571.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029503 |
Kohde sijaitsee Ison Tipasjärven pohjoispuolella, matalan moreeniharjanteen loivassa kivikkoisessa lounaisrinteessä. Puusto on nuorta kasvatusmetsikköä. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on 15 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu lounaaseen. Sen pituus on 3 m ja syvyys 1,8 m. Haudan päällä kasvaa nuoria mäntyjä. |
| metsakeskus.1000029505 |
777 |
Alassalmi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
597298.00000000 |
7242908.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029505 |
Kohde sijaitsee Piispajärvellä, Viitostien itäpuolella, Vellijärven länsiosan Alassalmen rantamaisemissa. Paikalla on tasainen sora-alue matalan rantatörmän yläpuolella, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsikköä. Hakkuualueen reunalle on jätetty puustoinen rantakaistale. Rantatörmän yläpuolella on tervahauta, jonka halkaisija on 13 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 0,9 m. Halssi suuntautuu itäkoilliseen ja sen pituus on 3,5 m ja syvyys 1,8 m. Haudan päällä kasvaa yli 100-vuotiasta puustoa. Tervahaudasta 10 m luoteeseen on kasvillisuuden peittämä hiilikasa, jonka mitat ovat n. 3 x 2 x 0,6 m. |
| metsakeskus.1000029506 |
751 |
Hyötymaa 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
417352.00000000 |
7287607.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029506 |
Noin 6-7 asumuspainanteen muodostama kivikautinen asuinpaikka Hamarin kyläosassa, Simojoesta noin 1,7 km kaakkoon sijaitsevan Hyötymaan kankaan koillisosassa. Painanteet ovat arviolta 110 m matkalla alueelle pohjoisen suunnalta johtavan metsätieuran luoteispuolella. Tarkemmat tiedot kohteesta puuttuvat toistaiseksi. Kohteesta noin 400 m lounaaseen on saman ympäristöstään muutaman metrin kohoavan Hyötymaan kankaan lounaispäässä on havaittu myös kaksi asumuspainannetta (kohde Hyötymaa 2).
Inventointi 2024: kohde tarkastettiin. Alueella on tiheää taimikkoa ja ilmeisesti viimeisen hakkuun jälkeen äestetty. Tiheässä taimikossa ei havaittu selviä painanteita tai muitakaan merkkejä muinaisjäännöksistä. On mahdollista, että rakenteet ovat vuoden 2016 tarkastuksen jälkeen vaurioituneet. |
| metsakeskus.1000029507 |
751 |
Hyötymaa 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
417011.00000000 |
7287409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029507 |
Kahden asumuspainanteen muodostama kivikautinen asuinpaikka Hamarin kyläosassa, Simojoesta runsaat 1,5 km kaakkoon sijaitsevan Hyötymaa -nimisen kankaan lounaisosassa, kalliopaljastumien eteläpuolella. Tarkemmat tiedot kohteesta puuttuvat toistaiseksi. Noin 400 m koilliseen, saman ympäristöstään muutaman metrin kohoavan Hyötymaan kankaan koillispäässä on havaittu kuusi-seitsemän asumuspainannetta (kohde Hyötymaa 1). |
| metsakeskus.1000029508 |
751 |
Sarvenselänmaa etelä 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
417502.00000000 |
7287896.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029508 |
Hamarin kyläosassa, noin 1,4 km Simojoen kaakkoispuolella on Sarvenselänmaan eteläpuoleisella hiekkaperäisellä selänteellä useampia asumuspainanteita (Sarvenselänmaa etelä 1 ja 2, sekä yksi röykkiökohde Sarvenselänmaa etelä 3), jotka on paikannettu 2010-luvulla. Näistä kohteeseen Sarvenselänmaa etelä 1 on luettu etelään johtavan metsätieuran itäpuolella sijaitsevat kuusi asumuspainannetta. Painanteista viisi on noin 100 m pituisella SSE-NNE -suuntaisella alueelle. Yksi painanne on lisäksi edellisistä vajaa 100 m luoteeseen, metsätien mutkan itäpuolella. Tarkemmat kuvaustiedot puuttuvat toistaiseksi.
Kohteista pohjoiseen sijaitsee jo 1860-luvulta tunnettu Sarvenselänmaan (751010011) röykkiökohde. |
| metsakeskus.1000029509 |
751 |
Sarvenselänmaa etelä 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
417567.00000000 |
7288114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029509 |
Hamarin kyläosassa, noin 1,4 km Simojoen kaakkoispuolella on Sarvenselänmaan eteläpuoleisella hiekkaperäisellä selänteellä useampia asumuspainanteita (Sarvenselänmaa etelä 1 ja 2) sekä röykkiökohde /Sarvenselänmaa etelä 3), jotka on paikannettu 2010-luvulla. Näistä kohteeseen Sarvenselänmaa etelä 2 on erotettu pohjoisimmat kaksi lähekkäistä asumuspainannetta, jotka sijaitsevat painanteista alimpana, tasaisella maastokohdalla, itäpuoleisen suonreunan läheisyydessä. Sarvenselänmaa etelä 1 -kohteeseen luetut kuusi painanetta ovat noin 200-300 m lounaan suunnalla. Noin 110-120 m lounaaseen sijaitseva röykkiökohde näiden välisellä alueella on erotettu erilliseksi kohteeksi, Sarvenselänmaa etelä 3.
Tarkemmat kuvaustiedot puuttuvat toistaiseksi.
Kohteista pohjoiseen sijaitsee lisäksi jo 1860-luvulta tunnettu Sarvenselänmaan (751010011) röykkiökohde. |
| metsakeskus.1000029510 |
751 |
Sarvenselänmaa etelä 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
417489.00000000 |
7288028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029510 |
Hamarin kyläosassa, noin 1,4 km Simojoen kaakkoispuolella on Sarvenselänmaan eteläpuoleisella hiekkaperäisellä selänteellä useampia asumuspainanteita (Sarvenselänmaa etelä 1 ja 2) sekä yksi röykkiökohde Sarvenselänmaa etelä 3, jotka on paikannettu 2010-luvulla.
Yksittäinen röykkiökohde sijaitsee kahden erilliseksi erotetun asumuspainannekohteen välisellä alueella selänteen itäreunassa, lähellä itäpuolen suonreunaa. Tarkemmat tiedot röykkiöstä puuttuvat toistaiseksi. Sarvenselänmaa etelä 1 -kohteeseen luetut kuusi painanetta ovat 100-200 m lounaaseen ja etelään. Kahden painanteen kohde Sarvenselänmaa etelä 2 runsaat 100 m koilliseen
Röykkiöstä noin 250 m pohjoiseen sijaitsee jo 1860-luvulta tunnettu Sarvenselänmaan (751010011) röykkiökohde. |
| metsakeskus.1000029511 |
751 |
Sarvenselänmaa pohjoinen 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
417920.00000000 |
7288965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029511 |
Haapaniemen kyläosan itäpuolella, Simojoen Kuolemankoskesta noin 1,5 km itään on Sarviojan ja Saunasuon välisellä Sarvenselänmaan itään suuntautuvilla hiekkaselänteillä harvoina ryhminä tai yksittäin ainakin noin 19 asumuspainannetta. Näistä eteläisempään kohteeseen on luettu kymmenkunta painanetta, joista tarkemmat tiedot toistaiseksi puuttuvat. Ne ovat ilmeisesti käytöstä jo jääneen pienen hiekanottokuopan itä- ja kaakkoispuolella, matalilla, ympäröiviltä suoalueilta kohoavilla kankailla. Alue on noin 350 x 120 m laajuinen.
Tähän painannealueeseen luetuista edelleen noin 150-350 m koilliseen on soistuneen alueen erottaman ainakin kymmenkunta asumuspainannetta (kohde Sarvenselänmaa pohjoinen 2). |
| metsakeskus.1000029512 |
751 |
Sarvenselänmaa pohjoinen 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
418182.00000000 |
7289225.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029512 |
Haapaniemen kyläosan itäpuolella, Simojoen Kuolemankoskesta noin 1,5 km itään on Sarviojan ja Saunasuon välisellä Sarvenselänmaan itään suuntautuvilla hiekkaselänteillä harvoina ryhminä tai yksittäin ainakin noin 19 asumuspainannetta. Näiden koillisosan hieman erilliset painanteet on erotettu kohteeksi Sarvenselänmaa pohjoinen 2, jossa voi olla kymmenkunta painanetta. Tarkemmat tiedot toistaiseksi puuttuvat. Ne ovat matalilla, ympäröiviltä suoalueilta kohoavilla hiekkakankailla ja alueella, joka lännestä itään on noin 200 m pituinen.
Sarvenselänmaa pohjoinen 1 -kohteeseen luetut asumuspainanteet ovat noin 150-350 m lounaaseen. |
| metsakeskus.1000029513 |
751 |
Sarvioja etelä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
418198.00000000 |
7289793.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029513 |
Yksittäinen röykkiökohde noin 1 km Simojoen kaakkoispuolella, Sarvenselänmaan hiekkaselänteen pohjoisosassa, sitä pitkin kulkevan metsätieuran itäpuolella. Tarkemmat tiedot puuttuvat kohteesta. Noin 450 m tästä pohjoiseen on ennestään tunnettu hiekanoton osin tuhoama Sarviojan kivikautinen asuinpaikka, jossa 2010-luvulla on todettu myös asumuspainanteita. |
| metsakeskus.1000029514 |
831 |
Konstunhiekka 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
557886.00000000 |
6778176.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029514 |
Kohde sijaitsee noin kolme kilometriä Taipalsaaren kirkosta etelään, Saimaanharjun länsiosassa. Konstunhiekan uimarannan tuntumassa. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta.
Välirauhan aikana vuonna 1940 Taipalsaaren Konstunkankaalle perustettiin varuskunta, joka oli käytössä jatkosodan ajan vielä hieman sen jälkeen, kunnes se lakkautettiin ilmeisesti 1940-50-luvun vaihteessa ja rakennukset purettiin.
Varuskuntaan liittyviä rakennuksia oli ainakin uimarannan eli Konstunhiekan kohdalla ja hieman pohjoisempana Voipionniemessä. Vuoden 2016 Kontunkankaan asemakaava-alueen arkeologisessa inventoinnissa löytyi 10 rakennuksen pohjaa. Niistä 4 itäisintä ovat kooltaan noin 15 x 8 metriä ja niissä on sementti sokkeli, joka ulottuu paikoin yli metrin syvälle, mahdollisesti kyseessä on kellari. Rakennuksen keskiosassa myös sementti- tai betonirakenne, joka koostuu kahdesta halkaisijaltaan noin metrin levyisestä neliskanttisesta kuutiosta, jotka ovat limittäin toisiinsa nähden. Rakenne liittynee lämmitykseen ja/tai lieteen ja muodostaa palomuurin. Tien varressa on kolme muuta vastaavan kokoista rakennuksen pohjaa, mutta niissä ei ole näkyvissä betoni- tai sementtirakenteita. Lisäksi näistä itään on kaksi isoa pengerrettyä rakennuksen pohjaa, joista toisessa näkyy hieman sementtisokkelia. Suurin näistä on kooltaan 25 x 12 metriä. Kyseessä lienee parakin tai suuren varastorakennuksen pohja. |
| metsakeskus.1000029515 |
831 |
Konstunhiekka 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
557998.00000000 |
6777954.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029515 |
Kohde sijaitsee noin kolme kilometriä Taipalsaaren kirkosta etelään, Saimaanharjun länsiosassa. Konstunhiekan uimarannan eteläpuoleisessa niemessä on rakennuksen pohja. Kyseessä on ilmeisesti saunan pohja, kooltaan 4 x 4 metriä. Kivijalka on ladottu luonnonkivistä, mutta järvenpuoleisessa kulmassa on noin metrin halkaisijaltaan oleva sementtilaatta, joka on ilmeisesti toiminut portaana. Luonnonkiviperusta viittaa, että sauna voi olla vanhempi kuin toisen maailmansodan aikaiset varuskuntarakennukset, joita Kons-tunhiekan alueella on (Konstunhiekka 1), mutta sitä on ehkä käytetty vielä samanaikaisesti kuin niitä. |
| metsakeskus.1000029516 |
257 |
Näse |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
357563.00000000 |
6659295.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029516 |
Näsen kylä on ollut yhden talon kylä asutuksen yleisluettelossa v. 1580. Vuoden 1704 kartalla Näse by jossa yksi talo. Vuoden 1782 kartalla Näse Skattehemman jossa tontti ja maat on jaettu kahteen osaan, taloihin A ja B.
Aiemman, 1704 ja 1782 kylätontin kohdalla on v. 18342 kartalla A 27 Smidje kyan (sepän pelto?) ja A 27a ödehemmanets humlegård ja A 19 Hemåker sekä siihen on merkitty uksi pieni rakennus (paja tai sepän tölli?). Talot A ja B ovat siirtyneet vanhasta 1700-luvun tontista pohjoiseen (A) ja koilliseen (B). B-talo, nykyinen Övergård on edelleen samalla paikalla missä nytkin vanha talo. A:n, nykyisen Nedergårdin paikalla on sen sijaan nyt puisto ja kartanorakennus heti 1800-luvun talonpaikan pohjoispuolella. Vuoden 1942 ja 1872 kartoilla talot ovat samoilla kohdin kuin v. 1843 kartalla, joten B:n nykyinen talo on rakennettu aiemman pohjoispuolelle v. 1872 jälkeen. Peruskartoilla 1959-1975 talot ovat Nedergård (A) ja Övergård (B).
Alkuperäinen yhden ja sittemmin kahden talon kylätontti on siis nyt autio. Se on autioitunut ennen v. 1842, jolloin siis A talo siirtynyt hieman pohjoisemmaksi ja B talo koilliseen. A talon paikka on sitten autioitunut uudestaan joskus v. 1872 jälkeen kun nykyinen kartanorakennus on tehty.
Näsen vanhan tonttimaan paikannus vanhoilta kartoilta on melko tarkka (alle 10 m tarkkuus). Tontti on täysin autio eikä siellä ole rakennuksia. Tonttimaan halki on rakennuttu rantaan menevä mökkitie ja sen kaakkoiskulmassa on sähkölinja ja sen pylväs. Tonttimaata ei ole tarkemmin maastossa tarkastettu – kuin katsomalla sitä sen reunoilta. Pintapuolisen tarkastelun mukaan tilan 1:15 puolella ei vaikuttaisi olevan maanpäällisiä rakenteita. |
| metsakeskus.1000029517 |
257 |
Näse 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
357826.00000000 |
6659244.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029517 |
Metsäisellä kalliomäellä, sen pohjoisreunamilla, maapohjalla on sammaloitunut ja kasvillisuuden peittämä vanha, kivistä ladottu rajamerkki. Sen koko on n. 1,7 x 1,7 m ja korkeus n puolen metriä. Keskuskivi on kaatuneena sen päällä. Missään vanhassa kartassa (tarkat isojakokartat 1782 ja 1842, yleiskartat ja peruskartat 1959-1975) ei kohdalle osu lähellekään rajaa. Rajamerkin ikä on siten tuntematon. |
| metsakeskus.1000029518 |
410 |
Haapaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
456976.00000000 |
6917120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029518 |
Röykkiöt sijaitsevat Haapaniemen länteen laskevalla moreenipohjaisella rinteen yläosassa. Röykkiöistä noin 40 – 50 metriä itään harjanteen päällä kulkee metsä-autotie. Röykkiöt ovat noin 10 metriä Kuusveden Tahkoselän pintaa (84,8 m mpy) korkeammalla. Röykkiöiden länsipuolella rinne laskee selvästi kohta järveä. Alue on talousmetsää, jossa kasvaa nuoria mäntyjä, pohjakasvillisuus koostuu lähinnä kanervasta ja puolukasta.
Luonnonkivistä kootut röykkiöt ovat lähes suorassa niemen suuntaisessa (etelä-kaakko – pohjoisluode) jonossa muutamien kymmenien metrien etäisyydellä toisi-sitaan. Maastotarkastuksen yhteydessä kohdetta epäiltiin alustavasti joko rajamer-keiksi tai kaskiraunioiksi. Paikalla ei tiedetä sijainneen rajaa eikä maaperä vaikuta erityisen hyvin soveltuvaksi kaskiviljelyyn. Paikalle kaivettiin kolme lapionpistoa, kaksi röykkiön 1 lähistölle ja yksi röykkiön 3 eteläpuolelle. Lapionpistoissa havaittiin turpeen alapuolella hiilenpaloja, mutta ei selkeitä merkkejä ihmistoiminnasta. Röykkiöiden muoto ja sijainti Rautalammin reitin läheisyydessä antaa olettaa, että kyseessä saattaa olla esihistorialliset hautarauniot. Kohteen selkeästi ajoittavia havaintoja ei tehty.
Havainnointia paikalla haittasi nuori metsä, mistä johtuen näkyvyys oli paikoittain heikkoa. Muutama kymmenen metriä röykkiöistä länteen oli vaikeakulkuinen hak-kuuaukea, jossa havainnointien teko oli lähes mahdotonta.
Röykkiöistä reilut 100 metriä etelään ja lounaaseen järven rannassa on metsitty-nyttä peltoa. |
| metsakeskus.1000029518 |
410 |
Haapaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
456976.00000000 |
6917120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029518 |
Röykkiöt sijaitsevat Haapaniemen länteen laskevalla moreenipohjaisella rinteen yläosassa. Röykkiöistä noin 40 – 50 metriä itään harjanteen päällä kulkee metsä-autotie. Röykkiöt ovat noin 10 metriä Kuusveden Tahkoselän pintaa (84,8 m mpy) korkeammalla. Röykkiöiden länsipuolella rinne laskee selvästi kohta järveä. Alue on talousmetsää, jossa kasvaa nuoria mäntyjä, pohjakasvillisuus koostuu lähinnä kanervasta ja puolukasta.
Luonnonkivistä kootut röykkiöt ovat lähes suorassa niemen suuntaisessa (etelä-kaakko – pohjoisluode) jonossa muutamien kymmenien metrien etäisyydellä toisi-sitaan. Maastotarkastuksen yhteydessä kohdetta epäiltiin alustavasti joko rajamer-keiksi tai kaskiraunioiksi. Paikalla ei tiedetä sijainneen rajaa eikä maaperä vaikuta erityisen hyvin soveltuvaksi kaskiviljelyyn. Paikalle kaivettiin kolme lapionpistoa, kaksi röykkiön 1 lähistölle ja yksi röykkiön 3 eteläpuolelle. Lapionpistoissa havaittiin turpeen alapuolella hiilenpaloja, mutta ei selkeitä merkkejä ihmistoiminnasta. Röykkiöiden muoto ja sijainti Rautalammin reitin läheisyydessä antaa olettaa, että kyseessä saattaa olla esihistorialliset hautarauniot. Kohteen selkeästi ajoittavia havaintoja ei tehty.
Havainnointia paikalla haittasi nuori metsä, mistä johtuen näkyvyys oli paikoittain heikkoa. Muutama kymmenen metriä röykkiöistä länteen oli vaikeakulkuinen hak-kuuaukea, jossa havainnointien teko oli lähes mahdotonta.
Röykkiöistä reilut 100 metriä etelään ja lounaaseen järven rannassa on metsitty-nyttä peltoa. |
| metsakeskus.1000029519 |
410 |
Niittuniemi |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
456723.00000000 |
6918830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029519 |
Simunan isojakoa varten kylän maat kartoitettiin 1833 ja isojako pantiin toimeen 1838. Isojaon yhteydessä Pohjoisahon omistaman Salon talonosa siirrettiin Niitty-niemen torpan paikalle ja se sai maansa Leivonveteen pistävän niemen muodos-tamalta lohkolta. Niittyniemen talo tunnetaan lähteissä myös nimellä Salo.
Talonpaikalla on nähtävissä rakennusten kivi- ja tiiliperustuksia sekä paikalle johtava tielinja. Vanhin tonttimaa on vanhojen karttojen perusteella sijainnut mäen korkeimmalla kohdalla. Tonttimaata ympäröivät entiset pellot kasvavat nykyisin koivumetsää. Entisten peltojen laidalla on havaittavissa peltoraunioita, eli pellolta raivattuja kiviä, sekä kellarikuoppia.
Tilan nuorimmat rakennukset on merkitty vuonna 1984 laadittuun peruskarttaan, jonka perusteella rauniota voidaan tunnistaa. Tuolloin asuinrakennus on sijainnut tonttimaan itälaidassa. Viimeisimmät paikalla sijainneet rakennukset on siirretty tai purettu vuonna 2010. |
| metsakeskus.1000029520 |
410 |
Tervelampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
456501.00000000 |
6919106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029520 |
Tervalammen ja Leivonveden Pohjoislahden välisellä kannaksella kulkevan metsä-autotien itäpuolella on tervahauta ja tervahaudasta pohjoiseen, tien länsipuolella, on hiilimiilu.
Tervahauta (P = 6 919 106; I = 456 501)
Tervahaudan halkaisija on noin 5 metriä ja syvyys noin 1 metri. Maastossa ei voida havaita selkeää ränninpaikka, mutta todennäköisesti se on sijainnut kohti itä-kaakkoa ja alarinnettä. Metsäautotien länsipuolella tervahaudan kohdalla on muita kaivantoja, mahdollisesti paikalta on otettu hiekkaa rakennustarkoituksiin.
Hiilimiilu (P = 6 919 162; I = 456 466)
Todennäköinen hiilimiilu sijaitsee tervahaudasta pohjoiseen metsäautotien länsi-puolella. Kyseessä on U:n mallinen moreenimaasta rakennettu valli, joka avautuu kohti itää. Rakenteen koko on noin 8 x 8 m. Jyrkkien vallien korkeus on 1 – 1,5 m. keskelle kaivetussa koepistossa havaittiin runsaasti hiiliä. |
| metsakeskus.1000029521 |
172 |
Moukosenlahti |
10002 |
12009 |
13000 |
11006 |
27000 |
458140.00000000 |
6851137.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029521 |
Myllylahden länsipuolella, Moukosenlahteen laskevan itäisemmän puron varressa sijaitsee noin 5 x 9 metrin kokoinen maakumpu, jonka korkeus on hieman alle kaksi metriä. Maakummun ja järven välinen etäisyys on noin 60 metriä, sen itäpuolella olevaan puroon etäisyyttä on viitisen metriä. Maakumpu sijaitsee harvassa kuusi-kossa - kummun päällä kasvaa yksi noin 40 cm:n paksuinen kuusi. Vanhoilla peruskartoilla (v. 1969, -85 ja -92) ja pitäjänkartalla (1800-luvun loppupuolisko) paikalla on merkattu vain metsää.
Kummun laelle kaivettiin 50 cm syvä koekuoppa: maa-aines kuopassa oli löyhää tummaa multaa, jonka seassa on hieman nokea sekä pieniä hiilenkappaleita. Koe-kuopassa oli kaksi nyrkin kokoista kiveä, jotka otettiin talteen. Kivet ovat hornblendiittiä – tummaa, runsaasti sarvivälkettä sisältävää syväkivilajia. Gtk:sta saatujen tietojen mukaan hieman Joutsan keskustan koillispuolella on pienialainen hornblendiittiesiintymä. Kyseisessä kivilajissa voi olla hieman nikkeliä ja rautaa. Gtk:n asiantuntijan (Kari Kinnunen) mukaan näitä metalleja kivessä on vähäisiä määriä, eikä niiden prosessointi ole kannattavaa.
Maakumpu on ilmiselvästi ihmistekoinen, mutta sen käyttötarkoitus ja ajoitus ovat epäselvät. Ensivaikutelma kummusta maastossa oli, että se on tehty raudan pasut-tamiseen. Koekuopan havainnot eivät kuitenkaan tue tätä. Hornblendiittiä löytyi Moukosenlahdessa sijaitsevan maakummun lisäksi Vetokeitaan maakummusta. (1) Moukosenlahti, (3) Vetokeidas ja (4) Toukottajanniemi 1 ovat hyvin samankaltaisia kohteita ja on perusteltua olettaa niiden tehdyn alun perin samaan aikaan ja tarkoi-tukseen. Näiden kohteiden (3 ja 4) alue on myöhemmällä historiallisella ajalla kuu-lunut Säynätniemen ulkotiluksiin, joten on todennäköistä, että maakummut on tehty historiallisella ajalla.
Moukosenlahden maakumpu liittyy selvästi elinkeinohistorialliseen toimintaan, vaik-kakin sen tarkempi käyttötarkoitus jäi epäselväksi. |
| metsakeskus.1000029522 |
172 |
Vetokeidas |
10002 |
12009 |
13000 |
11006 |
27000 |
458519.00000000 |
6850080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029522 |
Toukuttajanniemen ja Myllyniemen erottavan Vetokeitaan lounaispuolella sijaitsee ihmistoiminnan tuloksena muodostunut suuri kumpare. Sen halkaisija on noin 10 m ja korkeus noin 2 m. Kumpare on ruohottunut ja sen päällä kasvaa koivuja. Lisäksi sen päällä on yksi vanha tukkipuukokoisen puun kanto. Maa-aines kumpareessa on osittain ruosteenkarvaista ja hienoa, osittain raudanharmaata ja raekooltaan kuin karkeaa hiekkaa. Joukossa on myös isompia kappaleita, jotka murenevat hyvin helposti. Lisäksi maa-aineksen joukossa on nokea ja pieniä hiilenkappaleita. Paik-ka, jolle kumpare on muodostunut, on kivistä ja lohkareista moreenimaastoa. Maa-näytekairauksen perusteella maakumpareen peitossa on yksi tai useampia siirto-lohkareita. Kumpareelta on nykyrantaan noin 50 m ja vesijättöön noin 35 m.
Maakummusta otettiin talteen nyrkin kokoinen pala (ainoa pala, mikä havaittiin) hornblendiittiä – tummaa, runsaasti sarvivälkettä sisältävää syväkivilajia. Gtk:n tietojen mukaan hieman Joutsan keskustan koillispuolella on pienialainen hornblen-diittiesiintymä. Kyseisessä kivilajissa voi olla hieman nikkeliä ja rautaa. Gtk:n asian-tuntijan mukaan näitä metalleja kivessä on vähäisiä määriä, eikä niiden prosessointi ole kannattavaa.
Maakumpu on ilmiselvästi ihmistekoinen, mutta sen käyttötarkoitus ja ajoitus ovat epäselvät. Ensivaikutelma kummusta maastossa oli, että se on tehty raudan pasut-tamiseen. Koekuopan havainnot eivät kuitenkaan tue tätä. Hornblendiittiä löytyi Ve-tokeitaalla sijaitsevan maakummun lisäksi Moukosenlahden maakummusta. (1) Moukosenlahti, (3) Vetokeidas ja (4) Toukottajanniemi 1 ovat hyvin samankaltaisia kohteita ja on perusteltua olettaa niiden tehdyn alun perin samaan aikaan ja tarkoi-tukseen. Kohteiden 3 ja 4 alue on myöhemmällä historiallisella ajalla kuulunut Säy-nätniemen ulkotiluksiin, joten on todennäköistä, että maakummut on tehty historial-lisella ajalla.
Vetokeitaan maakumpu liittyy selvästi elinkeinohistorialliseen toimintaan, vaikkakin sen tarkempi käyttötarkoitus jäi epäselväksi. |
| metsakeskus.1000029523 |
172 |
Toukuttajanniemi 1 |
10002 |
12009 |
13000 |
11006 |
27000 |
458485.00000000 |
6849849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029523 |
Toukuttajanniemen länsiosassa luonnonsuojelualueella sijaitsee neljä ihmistekoista kumparetta. Niiden koot ovat 13 x 11 x 3 m, 7 x 7 x 1 m, 5 x 5 x 1m ja 4 x 4 x 2 m (kumpareiden keskikoordinaatit: N 6849847 E 458485, N 6849839 E 458478, N 6849865 E 458478 ja N 6849847 E 458481). Maa-aines kumpareissa on osin ruos-teenkarvaista ja hienoa, osin raudanharmaata ja raekooltaan kuin karkeaa hiekkaa. Joukossa on myös isompia kappaleita, jotka murenevat hyvin helposti. Lisäksi maa-aineksen joukossa on nokea ja pieniä hiilenkappaleita. Alueella, osin kumpareiden vieressä, on muutamia maakuoppia. Yhden kumpareen päällä on muurahaiskeko. Paikalta on nykyrantaan 50-60 m.
Joutsan historiasta (Joutsan kirja 1976) ei löytynyt mitään sellaista tietoa, jonka perusteella kumpareiden toiminnallista merkitystä ja ikää olisi voinut selvittää tai arvioida.
Toukuttajanniemessä sijaitsevat maakummut ovat hyvin samankaltaisia Moukosen-lahden ja Vetokeitaan maakumpujen kanssa. Joutsan historiasta (Joutsan kirja 1976) ei löytynyt mitään sellaista tietoa, jonka perusteella kumpareiden toiminnallista merkitystä ja ikää olisi voinut selvittää tai arvioida. Alue on myöhemmällä historiallisella ajalla kuulunut Säynätniemen ulkotiluksiin, joten on todennäköistä, että maakummut on tehty historiallisella ajalla.
Toukuttajanniemen maakummut liittyvät selvästi elinkeinohistorialliseen toimintaan, vaikkakin niiden tarkempi käyttötarkoitus jäi epäselväksi. |
| metsakeskus.1000029524 |
172 |
Kusiaisniemi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
458639.00000000 |
6849575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029524 |
Kusiaisniemen laella sijaitsee kaksi hiilihautaa noin 23 metrin etäisyydellä toisistaan (keskikoordinaatit: N 6849567 E 458649 ja N 6849581 E 458631). Maasto alueella, varsinkin rannan tuntumassa, on kivistä ja lohkareista. Pohjois-eteläsuuntaisella harjanteella, jonka eteläosassa miilut ovat, on kuitenkin vähemmän kivistä moree-niainesta. Toinen hiilihaudoista on halkaisijaltaan noin 2,5 m ja syvyydeltään 0,6 m. Kairanäytteessä oli hiilensekaista hiekkamoreenia noin 15 cm vahvuinen kerros. Toinen kuoppa on vastaavanlainen. Sen koko on 3 x 3 m ja syvyys 0,8 m. Kaira-näytteessä oli ylinnä karike, sitten noensekaista kivennäismaata 5 cm. Sen alla ruskeaa likamaata (hiekkamoreenia) 10 cm. Kummassakaan hiilihaudassa ei todet-tu huuhtoutumiskerrosta. |
| metsakeskus.1000029525 |
172 |
Tiiliruuki |
10007 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
458271.00000000 |
6852108.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029525 |
Etelälahden luoteisrannan tuntumassa on peltolohko, jonka paikkeille on maasto-kartalle merkitty nimi ”Tiiliruuki”. Alue tarkastettiin inventoinnin yhteydessä. Mylly-niemeen menevän mökkitien kaakkoispuolelta havaittiin ihmistekoisia matalia kumpareita. Kahden suurimman mitat ovat noin 12 x 10 x 1 m ja 5 x 4 x 0,5 m. Suurimman kumpareen keskusta on kuopalla. Niiden lähellä on ainakin kaksi pienempää ja matalampaa kumparetta, ja mökkitien länsipuolella niitä näytti olevan lisää. |
| metsakeskus.1000029526 |
172 |
Säynätniemi |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
458858.00000000 |
6852756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029526 |
Säynätniemen pohjoisosassa, Säynätniemen tilan pohjoiskoillispuolella sijaitsee viljelysröykkiöitä sekä raivauskivirivi. Pellonraivauksessa syntyneet kohteet sijaitse-vat vanhan pellon reunassa, sen järven puoleisella sivulla. Vanhaa rantaa ja pellon-reunaa myötäilevää kiviriviä (ei kiviaitaa) on noin 30 matkalla. Siihen liittyy kaksi matalaa ja pientä raivausröykkiötä. Säynätniemen tilan pohjoispuolelle on pitäjänkartalle merkitty peltolohko, jonka pohjois-reuna ulottuu likimain samalle kohdalle, missä raivausröykkiöt sijaitsevat. Kyseinen pelto on merkattu vielä vuoden 1959 peruskartalle, joskaan ei käytössä olevaksi. |
| metsakeskus.1000029527 |
172 |
Toukuttajanniemi 2 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
458497.00000000 |
6849933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029527 |
Toukuttajanniemen länsiosan länsirannan tuntumassa, luonnonsuojelualueella, sijaitsee maakiven päälle kasattu pieni (2 x 2 x 1 m) raivausröykkiö. Samalla alueella on lisäksi kaksi muuta, maapohjalla olevaa raivausröykkiötä (2 x 1,5 x 0,6 m ja 4 x 1 x 0,4 m). Vanhojen, käytössä olleiden historiallisten karttojen perusteella alueella ei ole ollut peltoa. On mahdollista, että röykkiöt ovat kaskiröykkiöitä. Usein kaski-alueilla röykkiöitä on kuitenkin enemmän kuin kolme. Alue näyttää ainakin myöhemmällä historiallisella kuuluneen Säynätniemen ulkotiluksiin. röykkiöiden etelä-puolella, noin 80 metrin etäisyydellä sijaitsee viisi maakumpua (Toukuttajanniemi 1). |
| metsakeskus.1000029528 |
751 |
Sarvioja Kotisuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
418574.00000000 |
7290462.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029528 |
Kolme asumuspainannetta ja mahdollinen kuoppajäännös noin 700 m Simojoen kaakkoispuolella, Sarviojan pohjoispuolella, matalalla, soistuneesta ympäristöstään vain heikosti kohoavassa mäntymetsässä. Painanteiden korkeussijainti on poikkeuksellisen alhainen (noin 40-42,5 m mpy. |
| metsakeskus.1000029529 |
751 |
Lehtimaanoja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
418719.00000000 |
7289044.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029529 |
Noin yhdeksän asumuspainanteen ja muutaman pienemmän kuoppajäännöksen muodostama kivikautinen asuinpaikka-alue noin 1,85 km Simojoen kaakkoispuolella, Lehtimaanojan (Sarviojan) eteläpuoleisella kankaalla, ojasta noin 40 - 160 m lounaaseen. Painanteita on jonomaisessa muodostelmassa noin 120 m pituisella etelä-pohjoissuuntaisella alueella. Painanteista eteläisin on korkeussijainniltaan alimpana ja osin soistuneella alueella. |
| metsakeskus.1000029532 |
217 |
Hirvineva |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
351737.00000000 |
7091745.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029532 |
Hirvinevan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kannuksen kirkonkylästä koilliseen johtavan tien varrella, sen pohjoispuolella olevalla Korkiakankaalla. Kankaan lounaispuolella on Hirvineva-niminen ojitettu suoalue. Paikalla on havaittu vinovalovarjostekarttojen perusteella kaksi asumuspainannetta, joista toinen on halkaisijaltaan jopa 12 metriä ja se on raivattu kivikkoon. |
| metsakeskus.1000029533 |
217 |
Kivineva 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
353908.00000000 |
7101820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029533 |
Asuinpaikka sijaitsee entisellä Kannuksen ja Kokkolan rajalla, Polehenkankaan pohjoispuolella suuntautuen länteen Kivinevan ojitetulle suoalueelle. Kankaan halki kulkee tie 7720 Kannuksesta Raution suuntaan. Asuinpaikka-alue vaikuttaa olevan kokonaan tien itäpuolen ehjällä mäntykankaalla. Maaperä on alueella hiekkaa. Paikalla on havaittu seitsemän asumuspainannetta ja erillään pohjoisempana oleva pieni kuoppa. Noin 300 metriä tästä alueesta pohjoisluoteeseen sijaitsee toinen asuinpaikka 1000028513 Kivineva. |
| metsakeskus.1000029536 |
751 |
Lehtimaansuo 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
418552.00000000 |
7288372.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029536 |
Muutaman asumuspainanteen ja niihin liittyvän kuoppajäännöksen kokonaisuus noin 2,2 km Simojen itäpuolella, Lehtimaansuon ja Saunasuon välisen Lehtimaan lounaisosassa. Rakenteet sijoittuvat etelästä noin pohjoiskoilliseen suuntautuvaan jonoon arviolta 60 m matkalle. Tarkemmat tiedot puuttuvat toistaiseksi. Kohteesta noin 250 -300 m koilliseen on kosteikon erottamana Lehtimaan alueen koillisosassa erillisenä kohteena kahden lähekkäisen, pienemmän painanneryhmän kohde (kohde Lehtimaa 2).
Inventointi 2024: Kohde tarkastettiin ja havaittiin olevan hyvässä kunnossa. Tarkemmat paikkatiedot puuttuvat yhä. |
| metsakeskus.1000029537 |
751 |
Lehtimaansuo 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
418816.00000000 |
7288514.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029537 |
Muutaman asumuspainanteen ja niihin liittyvän kuoppajäännöksen kokonaisuus kahdessa osassa pienen soistuman erottamana, noin 2,5 km Simojen itäpuolella, Lehtimaansuon pohjoisreunassa, Lehtimaan eteläosassa. Alueista läntisempi koostuu kolmesta ? asumuspainanteesta. Itäisempi alue on noin 60-70 m itään edellisestä ja koostunee yhdestä isommasta painanteesta sekä sen pohjoispuolisista pienemmistä kuoppajäännöksistä. Tarkemmat tiedot puuttuvat toistaiseksi. Kohteesta noin 250 -300 m lounaaseen on kosteikon erottamana Lehtimaan alueen lounaisosassa erillisenä kohteena useamman lähekkäisen asumuspainanteen muodostama kohde (kohde Lehtimaa 1).
Inventointi 2024: kohde tarkastettiin ja havaittiin olevan kunnossa. Paikkatiedot puuttuvat yhä. |
| metsakeskus.1000029538 |
684 |
Ingersoll |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
175211.00000000 |
6797381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029538 |
Sijaintipaikka on Rauman edustalla avomerellä noin 47 metrin syvyydessä.
Kyseessä on puurunkoisen purjelaivan hylky, jonka pituus on noin 40 metriä ja leveys noin 9 metriä. Hylky makaa pohjassa kölillään. Aluksen runko on hyvin säilynyt, erityisesti peräpeilin ja keulan rakenteet ovat melko ehjiä. Takilan osia on laivan styyrpuurin puolella, paapuurin keulassa ja perästä 10-20m paapuuriin. Myös kansirakenteet ovat melko ehjät, mutta hajonneet perää kohden, erityisesti styrpuurin puolelta.
Aluksen keulassa on kansihytin jäänteet. Ruuman luukkuja on havaittu kolme: kaksi pientä keulassa ja pääluukku laivan keskivaiheilla. Pohjassa hylyn keulan lähellä paapuurin puolella on havaittu rautainen ankkuri, toinen tukkiankkuri roikkuu styrpuurin partaalla keulan lähellä. Aluksessa on peräpeili. Peräsin ja ankkuripeli ovat paikoillaan.
Hylyn ilmoitti Museovirastolle Merivoimat/MHC Katanpää syksyllä 2016. Raumanmeren Hylky-teamin Pasi Rytkösen mukaan kyseessä on Ingersoll -niminen alus. Ingersoll oli rakennettu vuonna 1904 Virossa Häädemeestessä ja sen kotipaikka ennen Turkuun ostoa oli Pärnu. Ingersoll upposi lokakuussa 1916 Raumanmeren upotussodassa, jossa Saksa pyrki estämään ruotsalaisten ja suomalaisten rahtilaivojen sotatarvikekuljetukset Ruotsista Venäjälle.
Kapteeni J.W.Boströmin Raumalla 26.10.1916 antaman meriselityksen mukaan aluksella oli uppoamishetkellä lastina 407 tonnia malmia Ruotsista. Alus oli matkalla Raumalle, kun 24.10.1916 saksalainen sukellusvene UB 30 pysäytti sen ja määräsi miehistön pelastusveneisiin. Sen jälkeen saksalaiset räjäyttivät aluksen kahden "pommin" avulla ja alus upposi hetkessä. |
| metsakeskus.1000029539 |
751 |
Lehtimaanpylväs etelä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
419105.00000000 |
7286961.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029539 |
Noin kolmen asumuspainanteen sekä niihin liittyvän pienemmän kuoppajäännöksen muodostama kokonaisuus noin 3,3 km Simojoen kaakkoispuolella Lehtimaanpylväs -nimisen matalan kankaan kaakkoispuolella. Rakenteet sijoittuvat arviolta 70-80 m pituudelle noin luode-kaakko -suuntaisella, matalalla, mutta ympäristöstään kohoavalla harjanteella. Tarkemmat tiedot puuttuvat toistaiseksi.
Inventointi 2024: kohde tarkastettiin ja havaittiin olevan kunnossa. Tarkemmat paikkatiedot sekä raporttitiedot puuttuvat. |
| metsakeskus.1000029540 |
489 |
Korpiranta 4 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
531080.00000000 |
6730670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029540 |
Paikallinen maanviljelijä ja esihistoriaharrasta on löytänyt mailtaan useita kivi- ja kvartsi-esineistä. Maastossa harrastaja osoitti esineiden löytöpaikaksi Virojoen rannalla sijaitsevan peltoalueen, jonka korkeus (35 m mpy) sopii hyvin yhteen lähiseudun kivikautisten asuinpaikkojen kanssa. Kohteen itäpuolella virtaa Virojoki ja länsipuolella kohoaa moreenimäki. Etelä- ja pohjoispuolella maasto laskee selkeästi alempaan asemaan. Kohdetta vastapäätä Virojoen toisella rannalla sijaitsevat kohteet Halkoniitty 1 ja Halkoniitty 2.
Tarkastushetkellä peltoa ei ollut kynnetty eikä selkeitä havaintoja asuinpaikan sijoittumisesta ja rajautumisesta tehty. Kohde olisi syytä tarkistaa paremmissa olosuhteissa.
Korpiranta 4 on osa mahdollisesti mesoliittiseen kivikauteen ajoittuvaa laajempaa asuinpaikka-aluetta, johon kuuluvat myös samassa yhteydessä löydetyt kohteet Korpiranta 1, 2 ja 3. Mesoliittista ajoitusta tukevat asuinpaikkojen korkeustason lisäksi kiviesineistön piirteet, kvartsimateriaalin suuri määrä ja keramiikan puuttuminen löytöaineistosta kokonaan. Virojoen itäpuolella sijaitsevat myös 2007 inventoinnissa löydetyt Halkoniemi 1 ja 2 kivikautiset asuinpaikat. |
| metsakeskus.1000029544 |
217 |
Rautaperä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
353536.00000000 |
7103282.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029544 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannuksen Märsylän ja Korvenkylän välillä, Mutkalammelle johtavan tien molemmin puolin Rautaperä-nimisellä kankaalla. Kohde on tietä lukuun ottamatta ehjää mäntykangasta. Tien pohjoispuolella on havaittu kaksi matalaa asumuspainannetta ja eteläpuolella loivia, hyvin epäselviä painaumia, jotka lienevät topografian perusteella myös asumuspainanteita. Yhteensä painanteita on paikalla ainakin kuusi kappaletta. |
| metsakeskus.1000029545 |
217 |
Vareslammit |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
354447.00000000 |
7103562.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029545 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannuksen Märsylästä Kalajoen Rautiolle johtavan tien varressa, sen eteläpuolella. Asuinpaikka on pienellä kumpareella Kallionevan pohjoisella rannalla maastossa jossa on useita vastaavanlaisia kumpareita mutta tämä on ainoa äestetty. Vareslammit ovat pieniä lampia Kallionevan pohjoislaidalla. LiDAR-aineistossa kumpareen harjalla erottuu selväpiirteinen 4-huoneinen rivitalo, mitoiltaan 34 x 14 metriä. Koko äestetty alue, mukaan lukien itse rivitalo, olivat täynnä kvartsia ja palaneita kiviä. Rivitalon koillispää ja lounaispää ovat maastossa selkeät, mutta LiDAR-kartalla myös keskiosa erottuu hyvin. |
| metsakeskus.1000029546 |
98 |
Hirvikallio 1 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
419220.00000000 |
6760629.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029546 |
Hirvikallion pohjoisosassa sijaitsee kaksi rajamerkkiä. Läntisempi, Hirvikallio 1, on lähellä kallion pohjoisreunaa. Kyseessä on nelikulmainen kalliopohjalle kasattu kivilatomus, jonka halkaisija on 1,5 m. Sen keskellä on yksi pystykivi. Rajamerkin kokonaiskorkeus on 1,2 m. Kivilatomus on sammaloitunut ja pystykiveä peittää jäkälä. Ympäristö on kallioista mäntypuuvaltaista metsää. Toinen rajamerkki, Hirvikallio 2, sijaitsee satakunta metriä kaakkoon.
Rajamerkit sijaitsevat Hollolan Jarvalan ja Aikkalan kylien rajalla. Molemmat kylät kuuluvat Hollolan Kankaantaan kylään. Ensimmäinen maininta Jarvalan kylästä on vuodelta 1458, ja Kankaantaan alueelta tunnetaan rautakautisia muinaisjäännöksiä. Vuonna 1751 Kankaantaan kylässä on ollut 40 taloa. Rajamerkit sijaitsevat edelleen olemassa olevalla kiinteistörajalla. Raja näkyy myös vuoden 1963 peruskartalla ja 1800-luvun puolivälissä laaditulla pitäjänkartalla. |
| metsakeskus.1000029547 |
98 |
Hirvikallio 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
419261.00000000 |
6760607.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029547 |
Rajamerkki sijaitsee loivasti viettävässä kalliorinteessä, sen tyvessä. Kyseessä on lähinnä nelikulmainen kivilatomus, jonka halkaisija on noin 1,5 m. Sen keskellä on yksi pystykivi. Rajamerkin kokonaiskorkeus on noin 0,8 m. Kivilatomus on kasattu muutamasta suhteellisen kookkaasta kivestä. Latomus on sammaloitunut ja pystykiveä peittää jäkälä. Ympäristö on osin kallioista ja osin moreenipohjaista havupuuvaltaista metsää. Toinen rajamerkki, Hirvikallio 1, sijaitsee noin 100 metriä luoteeseen.
Rajamerkit sijaitsevat Hollolan Jarvalan ja Aikkalan kylien rajalla. Molemmat kylät kuuluvat Hollolan Kankaantaan kylään. Ensimmäinen maininta Jarvalan kylästä on vuodelta 1458, ja Kankaantaan alueelta tunnetaan rautakautisia muinaisjäännöksiä. Vuonna 1751 Kankaantaan kylässä on ollut 40 taloa. Rajamerkit sijaitsevat edelleen olemassa olevalla kiinteistörajalla. Raja näkyy myös vuoden 1963 peruskartalla ja 1800-luvun puolivälissä laaditulla pitäjänkartalla. |
| metsakeskus.1000029548 |
98 |
Koivusillanjoki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
420516.00000000 |
6759474.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029548 |
Koivusillanjoen sivupuron varrella, Rajalan tilan länsipuolella sijaitsee hiilihauta. Paikalla on pieni länteen pistävä niemeke noin 30 metrin etäisyydellä purosta, ja hiilihauta on tällä niemekkeellä. Maaperä on hiekkamoreenia ja ympäristö sammalpeitteistä kuusimetsää. Muodoltaan pyöreähkö hiilihauta on halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään 0,5 m. Kairanäytteessä oli selvä 5 cm paksu hiilikerros 30–35 cm syvyydessä, sen yläpuolella nokea ja humusta sekä vaaleanruskeaa moreenia, jonka yläpuolella humuksen sekainen moreeni. Ylinnä on turve ja sammal. Hiilihaudassa ei ole todettu huuhtoutumiskerrosta. |
| metsakeskus.1000029549 |
398 |
Okeroinen-Renkomäki tie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
424027.00000000 |
6758571.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029549 |
Kukonkoskella vanha tie on ylittänyt Porvoonjoen nykyisen tien itäpuolelta. Vanhan tien linjaus on paikannettu vanhoilta kartoilta (kuninkaan kartasto 1700–1800-lukujen taite, pitäjänkartta 1840-luku, peruskartta v. 1963). Vanha tie on yhdistänyt Hollolan Kankaantaan ja Okeroisten kylät silloiseen Orimattilan Renkomäen kylään. Renkomäestä tie on edelleen jatkunut Loviisaan saakka, joten tie on yhdistänyt Ylisen Viipurintien Suureen Rantatiehen eli Kuninkaan tiehen.
Porvoonjoen kaakkoispuolella vanha tienlinjaus noudattaa Kyläkunnantien linjausta. Tien käytöstä poisjäänyt osuus on noin 35 metrin mittainen alue välillä Kyläkunnan-tie ja Porvoonjoki. Joen luoteispohjoispuolella vanhan tien linjaus noudattaa Ala-Okeroisentien itäpuolella kulkevaa kevyenliikenteen väylää. Vanhan tien linjaus on hahmotettavissa joen pohjoispuolella välillä Porvoonjoki-Kolmenkorttelinkatu noin 300 metrin matkalta. Kolmenkorttelinkadun pohjoispuoleista vanhan tien linjausta ei tarkastettu tässä inventoinnissa. Porvoonjoen molempia rantoja tarkastettiin vanhan tien linjauksen kohdalta, eikä paikalla havaittu vanhan tien tai sillan jäännöksiä.
On epätodennäköistä, että vanhan tielinjan rakenteita tai vanhimpia kerroksia on alueella säilynyt, mutta vanha tien linjaus on edelleen hahmotettavissa välillä Kyläkunnantien - Kolmenkorttelinkatu. |
| metsakeskus.1000029550 |
398 |
Lahti-Renkomäki tie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
427144.00000000 |
6758852.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029550 |
Lahden ja Renkomäen kylät yhdistänyt vanha tie on paikannettu vanhoilta kartoilta (kuninkaan kartasto 1700–1800-lukujen taite, pitäjänkartta 1850-luku, peruskartta v. 1963). Renkomäen kohdalla tie on yhdistynyt Okeroisista tulevaan tiehen ja jatkunut siitä edelleen Loviisaan. Pohjois-etelä suuntainen tie on yhdistänyt Hollolan ja Lahden seudulla kulkeneen Ylisen Viipurintien rannikon suuntaisesti kulkeneeseen Suureen Rantatiehen eli Kuninkaan tiehen. Vanha tie on kulkenut Launeenkadun, Sokeritopanpolun, Mäkelänkadun ja Ajokadun kohdalla. Tien vanhoista kerrostumista on tuskin jäljellä mitään, koska edelleen käytössä olevien teiden parannus- ja uudelleen rakentamistyöt ovat olleet varsin massiivisia. |
| metsakeskus.1000029551 |
398 |
Lahti-Loviisa Huovilanmäki |
10002 |
12005 |
13067 |
11006 |
27000 |
429103.00000000 |
6758188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029551 |
Loviisa (Valkon satama)- Lahti (Vesijärven Niemi) välistä rautatietä on alettu suun-
nittelemaan vuonna 1871. Kapearaiteinen (raideleveys 750 mm) rautatie valmistui
vuonna 1900. Aiemmin yksityisomistuksessa ollut rautatie siirtyi valtion omistukseen vuonna 1956. Rata muutettiin vuonna 1960 standardilevyiseksi (1524 mm), jolloin myös sen pohjoispään linjausta muutettiin noin 9 km:n matkalta. Nykyinen rata kulkee puretun radan itäpuolella ja uusi rata ja vanha ratapohja yhtyvät Ämmälän koillispuolella Peltomäen tasalla. Käytöstä poisjäänyt ja purettu rataosuus on suurimmaksi osaksi käytössä ulkoilureittinä, ja vanhaa ratapohjaa on tasattu ja katettu vahvalla sora- ja hiekkakerroksella. Heinola-Helsinki (E75) moottoritien rakentaminen on tuhonnut täysin vanhan ratapohjan noin 80 m matkalta.
Moottoritien länsipuolella on säilynyt noin 110 m pituinen osuus täysin hylättyä ratapohjaa. Kiskottoman ja ratapölkyttömän ratatörmän leveys on noin 10 metriä ja se on korkeimmillaan noin kaksi metriä ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Noin 35 metriä moottoritien reunasta länteen hylätty rataosuus ylittää puron, jonka ylittämistä varten paikalle on rakennettu silta suurista harkkokivistä. Kokonaan poiskäytöstä jääneen radanpohjan pituus on noin 110 metriä. |
| metsakeskus.1000029552 |
576 |
Haukiniemi 2 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
398772.00000000 |
6808375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029552 |
Haukiniemen keskiosan alueella, mäennyppylän länsipuolella ja niemen kärkeen
menevän tien pohjoispuolella on loivassa rinteessä ja rinteen juurella 33 pientä kiviröykkiötä n. 70 x 60 m laajuisella alalla. Röykkiöt ovat kooltaan 1 x 1 - 1,5 x 1,5 m ja 0,5-0,7 m korkeita. Jotkut kivirauniot on kasattu suuremman maakiven ympärille ja päälle. Röykkiöiden koillispuolella (N 6808407 E 398799) on rinteessä neljä vajaa 2 m pitkää ja vajaan metrin levyistä nauris- tai säilytyskuoppaa. Röykkiöalueen luoteisreunalla on myös yksi naurishauta (N 6808389 E 398748). Kauempana luoteessa, lähellä rantaa on myös kaksi hyvin säilynyttä sammalpeitteistä naurishautaa (N 6808459 E 398693). |
| metsakeskus.1000029553 |
601 |
Piilaakso |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
408195.00000000 |
7050587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029553 |
Reisjärventien pohjoispuolella, pohjoiskoilliseen laskevassa moreenihiekkaisessa rinteessä sijaitsee kaksi hiilimiilua. Maanpinta on varpukasvillisuuden peitossa ja valtapuuna on mänty. Miilut sijaitsevat noin 8 metrin etäisyydeltä toisistaan. Pohjoisemman miilun koko on noin 2 x 3 m, syvyys noin 60 cm. Eteläisempi on kooltaan noin 1,5 x 2,5 x 0,5 m. |
| metsakeskus.1000029554 |
729 |
Ievan kellar |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
406567.00000000 |
6952689.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029554 |
Saarijärven Ranta-Hännilässä, Kotimäen louhikkoisella pohjoisrinteessä sijaitsee lohkareiden väliin muodostunut luola. Luola on E-W suuntainen noin kolme metriä syvä onkalo, jonka suuaukko on noin 0,9 x 0,7 m kokoinen. Saarijärvi-Seura ry:n mukaan Saarijärvellä on 1970-luvulla talletettu vanhuksien kertomana Ievan kellariin liittyvä tarina: Isonvihan aikaan luolaan on lapsensa kanssa paennut Ieva niminen nainen, joka piilossa olleessaan on vahingossa tukehduttanut lapsensa. |
| metsakeskus.1000029555 |
290 |
Leirikangas |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
620405.00000000 |
7109080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029555 |
Leirikangas sijaitsee Kangasjärven itäpuolella, Sotkamoon ja Nurmekseen johtavien teiden väliin jäävällä kankaalla. Hiekkakankaalla risteilee polkuja ja metsäautoteitä. Kankaalla on V:n muotoisessa muodostelmassa kookkaita suorakaiteen muotoisia kaivantoja. Niiden keskimääräinen koko on 15 x 10 metriä ja syvyys noin kaksi metriä. Useimpiin kuoppiin johtaa loiva luiska. Leirikankaalla on järjestetty suuret kertausharjoitukset vuonna 1937. (Wilmi, 2003. Kuhmon historia) |
| metsakeskus.1000029556 |
290 |
Hoikanaho 2 |
10007 |
12011 |
13121 |
11042 |
27000 |
623117.00000000 |
7106207.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029556 |
Hoikanaho on luode-kaakkosuuntainen, soiden ympäröimä kohouma Nurmekseen vievän tien lounaispuolella. Kohouman keskellä on lounas-koillisssuuntainen mutkitteleva, hieman yli 100 metriä pitkä juoksuhauta, josta lähtee lyhyt sivuhaara luoteeseen. Juoksuhaudan leveys on noin 2 m ja syvyys 0,5-1 m. Juoksuhaudan kaakkoispuolella metsässä on 6 kappaletta heikosti erottuvia kuopanteita, jotka saattavat olla jonkinlaisia ampumapoteroita. Kohteesta 190 metriä kaakkoon on panssariestekiviä epämääräisessä rivissä. Läheisestä talosta kerrottiin, että kivet on tuotu paikalle esteen rakentamista varten, mutta sitä ei koskaan ehditty tekemään.
Kohteen rajaus paikkatietokannassa perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on luonteeltaan suuntaa antava. Panssariestekivet eivät erottuneet laserkeilausaineistossa eikä niitä ole rajattu paikkatietokantaan.
Arkistotutkimus 2024: Yllä mainitusta panssariestekivistä on tehty oma kohde: Hoikanaho 3
1000050903. |
| metsakeskus.1000029557 |
290 |
Tuliniemi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
623835.00000000 |
7105238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029557 |
Kuhmosta Nurmekseen vievän tien lounaispuolella sijaitsevaan Tulijärveen pistää sen kaakkoisrannalta Tuliniemi-niminen kohouma. Niemen kärjessä on rakennuksen pohja, jonka nurkassa on kiukaan jäännös. Tämän luoteispuolella on pyöreä tasapohjainen kaivanto, jonka halkaisija on kuusi metriä. Alaa ympäröivät noin 30 cm korkeat kivetyt vallit. Alan lähistöllä on kolme pyöreää kuoppaa ja yksi suorakaiteen muotoinen kuoppa (2,1 x 1,7 x 0,4 m). Kauempana niemen kärjestä on kaksi ampumapesäkettä ja pätkä juoksuhautaa. Eteläisemmän pesäkkeen koko: 4,3 x 4 x 0,2 m. Pohjoisemman pesäkkeen koko: 3,6 x 3,1 x 1,4 metriä, valli pohjoispuolella ja kaakossa. Juoksuhaudan pituus on noin 10 metriä. Paikallisten mukaan niemessä on ollut sota-aikainen leiripaikka. Rakennuksen pohja saattaa olla eri aikainen. |
| metsakeskus.1000029558 |
290 |
Hyvälehto |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
629120.00000000 |
7098269.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029558 |
Kuhmo-Nurmestien länsipuolella Petäjälammentien risteyksen kohdalla on kuusimetsikössä sota-aikaisia rakennelmia. Alueella on 14 kuoppaa, jotka ovat korsunpohjia tai pesäkkeitä. Pohjoisimpana sijaitseva kookas kuoppa lienee hiekanottokuoppa. Lisäksi kuoppien lomassa kulkee juoksuhauta, jonka syvyys vaihtelee 0,5-1,5 metrin välillä.
Inventointi 2021: Puolustusvarustuksien ja nykyisen Nurmestien välissä on säilynyt vanhaa Nurmestietä, joka kuuluu puolustusvarustusten kanssa samaan suojelukokonaisuuteen. Lisäksi havaitsimme paikassa kuopan, joka vaikuttaa olevan osa puolustusvarustuksia.
Nykyisen Nurmestien itäpuolella havaittiin poteroita. Näistä etelään on Rastinjärven rantaan johtavan tien kohdalla panssariesteen pää, joka sijaitsee aivan Nurmestien reunassa ja erottuu selvästi tieltä katsoessa. Se on noin 10 m leveä ja muodostuu viidestä rinnakkain kulkevasta noin 1,5 m korkeasta pystypaasirivistä.
Vanha tie kulkee nykyisen Nurmestien alle alueen eteläpäässä ja muutaman metrin nykyisen tien vieressä. Yksittäisistä puolustusvarustuksista nykyistä Nurmestietä lähin on 6 m etäisyydellä. Muut ovat 14–16 metrin etäisyydellä. Yhtenäisen panssariesteen pää on kiinni nykyisessä Nurmestiessä. Este jatkuu yhtenäisenä kaakkoon, Rastinjärven rantaan, 130 m päähän tiestä.
sijaintitiedot: ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000029559 |
290 |
Koukolampi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
639005.00000000 |
7094691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029559 |
Saunajärventien eteläpuolella, Koukolammen pohjoispuolella on kangas, jossa kasvaa varttunutta puustoa. Saunajärventien reunasta lähtee juoksuhauta, joka tekee kankaalla kaksi lenkkiä. Juoksuhaudan varrella on seitsemän ampumapesäkettä. Juoksuhaudan eteläpuolella on kaksi korsun pohjaa.
Koukovaaralla, Saunajärventien pohjoispuolella erottuu laserkeilausaineistossa taistelu- ja yhdyshaudan kaltaisia ilmiöitä. Tien pohjoispuolista aluetta ei ole tarkistettu maastossa. Alueen rajaus paikkatietokannassa on tehty 09/2017 laserkeilausaineiston perusteella ja on luonteeltaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000029559 |
290 |
Koukolampi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
639005.00000000 |
7094691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029559 |
Saunajärventien eteläpuolella, Koukolammen pohjoispuolella on kangas, jossa kasvaa varttunutta puustoa. Saunajärventien reunasta lähtee juoksuhauta, joka tekee kankaalla kaksi lenkkiä. Juoksuhaudan varrella on seitsemän ampumapesäkettä. Juoksuhaudan eteläpuolella on kaksi korsun pohjaa.
Koukovaaralla, Saunajärventien pohjoispuolella erottuu laserkeilausaineistossa taistelu- ja yhdyshaudan kaltaisia ilmiöitä. Tien pohjoispuolista aluetta ei ole tarkistettu maastossa. Alueen rajaus paikkatietokannassa on tehty 09/2017 laserkeilausaineiston perusteella ja on luonteeltaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000029560 |
290 |
Itälä 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
647280.00000000 |
7092430.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029560 |
Kohde sijaitsee Saunajärventien pohjoispuolella Itälän kämpän rakennusten itäpuolella, Niskalammen ja Itälahden vesistöjen ja soiden ympäröimällä kankaalla. Mäen päällä on kaksi korsunpohjaa sekä viisi kookkaampaa kuoppaa ja useita pieniä (halkaisija 0,4 metriä) kuoppia. Toista korsunpohjaa ovat ilmeisesti aarteenetsijät kaivelleet nurkasta. |
| metsakeskus.1000029561 |
290 |
Niskalampi 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
647329.00000000 |
7092309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029561 |
Kohde sijaitsee Saunajärventien eteläpuolella, Niskalammen ja suoalueen länsipuoleisella kankaalla. Paikalla on korsun pohja, jonka koko on 9,5 x 6,4 m. Sen koillis- ja lounaisnurkissa on oviaukot, joista koillinen johtaa pesäkkeeseen. Pesäkkeen koko on 2 x 2 x 1 m. Korsun pohjan syvyys on 1,2 m. Kohteen vieressä on tervahauta ja tien pohjoispuolella samalla kohtaa lisää puolustusvarustuksia. |
| metsakeskus.1000029562 |
290 |
Jousisalo |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
649454.00000000 |
7091830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029562 |
Saunajärventien eteläpuolella, soiden ympäröimällä Jousisalon kohoumalla sijaitsee korsunpohja, jonka mitat ovat 17,7 x 5,1 x 1,2 m. Korsunpohjassa on paljon puu- ja metalliromua ja esim. kenkiä. Pohjaa on kaiveltu ilmeisesti aarteenetsijöiden toimesta. |
| metsakeskus.1000029563 |
290 |
Löytökangas |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
655433.00000000 |
7091729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029563 |
Kohde sijaitsee Saunajärventien pohjoispuolella, Löytöpuron länsipuolella. Kankaalla on yhdeksän suorakaiteen muotoista kuoppaa. Niiden koko vaihtelee noin 2-5 m (pidempi seinämä) x 1,2-3 m (lyhyempi seinämä). Kuoppien syvyys on 0,3-1 metriä. Seinämissä on jäljellä puujäänteitä. |
| metsakeskus.1000029564 |
217 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
355279.00000000 |
7104084.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029564 |
Mäkelän kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kannuksen Korvenkylässä, Märsylän ja Kalajoen Raution tien varressa, Mäkelän tilan eteläpuolella olevalla kankaalla. Paikalla on havaittu LiDAR-karttojen perusteella kuusi asumuspainannetta ja yksi pienempi kuoppa. Maasto on ehjää havumetsää, mutta aluskasvillisuus on osin möykkyistä, sammaleista ja kanervaista, jossa painanteiden havainnointi paikan päällä on hankalampaa. Niinpä osa painanteista näkyy paremmin LiDAR-kartoilla kuin maastossa. |
| metsakeskus.1000029565 |
217 |
Sahakangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
355511.00000000 |
7104005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029565 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannuksen Korvenkylässä, Märsylän ja Kalajoen Raution välisen tien varressa, Mäkelän talosta kaakkoon olevalla Sahakankaalla. Alue on ehjää mäntykangasta, mutta ympäristössä on paljon äestettyä hakkuuaukiota. Asuinpaikalla on havaittu 10 yksittäistä asumuspainannetta sekä yksi todennäköinen paritalopainanne. |
| metsakeskus.1000029566 |
217 |
Sahakangas 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
356136.00000000 |
7104120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029566 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannuksen Korvenkylässä, Märsylästä Kalajoen Rautioon johtavan tien varrella, Sahakankaan itäreunalla. Asuinpaikka suuntautuu luoteeseen, loivasti siihen suuntaan laskeutuvalle Sahakankaalle ja Korvenkylän laaksoon. Alue on pääasiassa ehjää hiekkakangasta mutta alueen halki Suoperkkiölle kulkevan tien eteläpuolella on hiekkakuoppa. Tien pohjoispuoli on puolestaan osin äestetty ja taimikolla. Alueella on havaittu 17 asumuspainannetta ja yksi paritalopainanne sekä lisäksi runsaasti kvartsia äestysvaoissa. Osin painanteita on vaikea erottaa dyynimaastossa, jossa on luontaisiakin painaumia. |
| metsakeskus.1000029567 |
217 |
Lepikonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
354685.00000000 |
7103881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029567 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannuksen Korvenkylässä, Märsylästä Kalajoen Rautiolle johtavan tien varressa olevan Lepikonmäen länteen suuntautuvalla rinteellä. Paikalla on erittäin syvästi laikutettu metsäalue, jonka maaperä on hienoa hiekkaa kivivallin alapuolella. Laikutettu alue ei ole kovin laaja ja asuinpaikkaa saattaa olla isommallakin alueella laikutetun alueen ulkopuolella. Löytöjä oli havaittavissa noin 40 x 15 m kokoisella alueella. |
| metsakeskus.1000029568 |
272 |
Polvimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334757.00000000 |
7075899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029568 |
Polvimäen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kälviän ja Ullavan välisen maantien varressa, sen pohjoispuolella. Polvimäki on ympäristöstään selvästi kohoava, tasalakinen mäki. Paikalla käytiin, koska LiDAR-kartoilla paikalla erottui suorakaiteen muotoinen valli. Tämä osoittautui kuitenkin todennäköiseksi peltoa reunustavaksi kiviaidaksi/raivausraunioksi, jonka sisäpuolella on tasaista, horsmaa kasvavaa vanhaa peltoa. Paikalle tehdyssä koekuopassa oli kuitenkin kvartsi-iskos, joten paikalla silti lienee kivikautinen asuinpaikka. Maan pintakerros on käsitelty, mutta kvartsilöytö oli sen alaisessa hiekassa. |
| metsakeskus.1000029569 |
290 |
Löytökangas 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
655486.00000000 |
7091513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029569 |
Saunajärventien eteläpuolelta, Löytöpuron länsipuolelta dokumentoitiin 11 suorakaiteen muotoista kaivantoa. Pohjien koko on keskimäärin 4 x 3 metriä ja syvyys vajaat puoli metriä. Muutamissa kuopissa on ajoneuvon renkaan jälkiä. Kuoppien itäpuolella on osittain romahtanut hirsirakennus, joka tunnetaan ns. hiirenpyytäjän mökkinä. |
| metsakeskus.1000029570 |
290 |
Katermankoski |
10007 |
12005 |
13217 |
11006 |
27008 |
596818.00000000 |
7109537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029570 |
Vetomöljä sijaitsee Ontojoen Katermankosken vanhan jokiuoman länsirannalla Katerman voimalaitoksen tulvapadon takana. Alue on pusikoitunut ja vanhan uoman pohjalla virtaa vain pieni puro. Vetomöljä ei ole näkyvissä padon läheisyydessä sillä möljän yläpää on tuhoutunut voimalaitospadon rakentamisen yhteydessä. Vasta noin 100 metriä padosta alajuoksulle päin on havaittavissa jatkuvaa kivirakennetta. Möljän pituus on
yhteensä noin 560 metriä, josta 460 metriä on ehjempää ja 100 metriä yläjuoksulla hajaantunutta. Se on yläosastaan leveydeltään noin 1-1,5 metriä.
Möljä on rakennettu erikokoisista kivistä, joita on oletettavasti otettu myös koskesta
kun sitä on perattu. Paikoin kivimassan seasta pilkottaa hirsiä, joissa on salvoksia ja tapinreikiä. Viitteitä hirsiarkkurakenteesta on, mutta ehjää rakennetta ei ole enää jäljellä.
Möljä on rakennettu 1895. Seuraavan vuoden kevättulvan aikana vetotien korottaminen tuli tarpeelliseksi ja hirsiarkkuihin lisättiin yli sata kuutiota kivitäytettä. Vuonna 1898 vetotien harja tasoitettiin pienillä kivillä.
Möljän kiviä on vierinyt sen molemmille puolille, mutta se on kuitenkin hyvin maastossa havaittavissa. Katermankosken möljän kerrotaan puretun ainakin osittain katepillarilla 1950-luvun lopulla.
Kohde sijaitsee Katerman voimalaitoksen tulvaluukkujen alapuolella. Tulva-aikaan luukut voidaan avata kauko-ohjauksella ja vettä juoksuttaa voimalaitoksen ohi vanhaan jokiuomaan. Siksi jokiuomassa liikkumisesta on ehdottomasti ilmoitettava voimalaitoksen omistajalle. |
| metsakeskus.1000029571 |
290 |
Suitua |
10007 |
12005 |
13217 |
11006 |
27008 |
596996.00000000 |
7108721.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029571 |
Vetomöljä sijaitsee Ontojoen Suituan vanhan jokiuoman länsirannalla.
Möljän pituus on noin 930 metriä ja se on leveydeltään noin 1-2 metriä sijainnista riippuen. Alajuoksulla möljä on leveimmillään. Möljän alkupiste yläjuoksulla on hieman epäselvä. Möljä on osittain kivirakenteista, ja osittain hirsiarkkurakenteista. Vetomöljä on rakennettu vuonna 1863. Alajuoksulla möljän vieressä on kaivettu veneura, jonka pituus on noin 70 metriä. Möljä on massiivinen ja hyvin säilynyt.
Kohde sijaitsee Katerman voimalaitoksen tulvaluukkujen alapuolella. Tulva-aikaan luukut voidaan avata kauko-ohjauksella ja vettä juoksuttaa voimalaitoksen ohi vanhaan jokiuomaan. Siksi jokiuomassa liikkumisesta on ehdottomasti ilmoitettava voimalaitoksen omistajalle. |
| metsakeskus.1000029572 |
290 |
Suitua 2 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
596760.00000000 |
7108889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029572 |
Kohde sijaitsee Ontojoen Suituan vanhassa jokiuomassa joen pohjalla.
Kohde on uittoa varten rakennettu hirsiarkkurakenteinen pohjapato/uittosuiste. Rakenteen pituus on noin 30 metriä ja leveys noin 2 metriä. Kohteesta on jäljellä pohjaosa.
Kohde sijaitsee Katerman voimalaitoksen tulvaluukkujen alapuolella. Tulva-aikaan luukut voidaan avata kauko-ohjauksella ja vettä juoksuttaa voimalaitoksen ohi vanhaan jokiuomaan. Siksi jokiuomassa liikkumisesta on ehdottomasti ilmoitettava voimalaitoksen omistajalle. |
| metsakeskus.1000029573 |
290 |
Malisenaho |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
655934.00000000 |
7091410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029573 |
Saunajärventien eteläpuolella, Malisenahon eteläosassa suon reunassa sijaitsee kuusi suorakaiteen muotoista kaivantoa. Niiden keskimääräinen koko on 3,5 x 2,5 metriä ja syvyys noin 0,3 metriä. Yhden kaivannon reunasta lähtee" käytävä" etelään kohti suota. |
| metsakeskus.1000029574 |
90 |
Kalettomanniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
593041.00000000 |
6932116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029574 |
Kohde löytyi vuoden 2015 inventoinnissa. Kohde sijaitsee Heinäveden Petruma-järven länsirannalla olevan Kalettomanniemen koillisosassa olevassa pienessä niemekkeessä. Paikalla kasvaa varttunutta kuusimetsää. Tervahaudan halkaisija vallin ulkolaidoista mitattuna on 11,6 metriä ja vallin sisäpuolella olevan kuopan halkaisija on 1,5 metriä. Vallien päällä kasvaa kuusia. Tervahaudan halssi erottuu selvästi ja se on tehty luoteessa olevan lahukan suuntaan. Tervahauta erottuu maastossa selvästi. |
| metsakeskus.1000029575 |
90 |
Takunniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
583118.00000000 |
6931903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029575 |
Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Kohde sijaitsee Heinäveden Karvion kylän länsipuolella olevan Takunniemen etelärannalla. Kohteen eteläpuolella on Putukanlahti ja Rötykänniemi. Paikalla on pyöreä ja korkeavallinen tervahauta. Kairattaessa vallista ja seinämästä tuli runsaasti nokea ja hiiltä. Haudan keskellä on syvä neliömäinen kuoppa. Tervahaudan halkaisija vallin reunasta toiseen on 10 metriä. |
| metsakeskus.1000029576 |
90 |
Polvijärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
567319.00000000 |
6920265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029576 |
Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Kohde sijaitsee Heinäveden länsiosassa, aivan Leppävirran rajan tuntumassa. Kohteen itäpuolella on Polvijärvi ja länsipuolella Huosiainen-niminen lampi. Ympäristö on avointa varttunutta kuusikkoa.
Paikalla on rinteeseen kaivettu tervahauta. Haudan sisäpuolella ja valleilla kasvaa varttunutta kuusta. Tervahaudan halkaisija on 10 metriä ja se on muodoltaan pyöreä, keskeltä laakea ja sen keskellä on syvä kuoppa. Kairatessa haudan sisäpuolelta havaittiin tuhkaa ja hiiltä jopa 70 cm syvyyteen. |
| metsakeskus.1000029577 |
90 |
Ala-Monikko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
567661.00000000 |
6918969.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029577 |
Kohde on merkitty Metsähallituksen sutigis-tietokantaan. Kohde sijaitsee Heinäveden länsiosassa, aivan Leppävirran rajan tuntumassa, olevan Ala-Monikko nimisen järven länsirannalla. Alueella on tehty hakkuita ja tervahaudan päällä on oksaa ja puunrankaa.
Paikalla on rinteeseen rakennettu tervahauta. Halssi erottuu heikkona syvennyksenä
haudan idänpuoleisella seinustalla. Halssi osoittaa alarinteeseen, eli järvelle päin.
Tervahaudan muilla sivuilla on ojamainen kaivanto, josta haudan päälle laitettu
maa-aines on otettu. Hauta on pyöreä, laakea ja sen keskellä on syvennys. Sen halkaisija
on 11 metriä |
| metsakeskus.1000029578 |
290 |
Kilpelänkangas 1 |
10007 |
12014 |
13149 |
11042 |
27000 |
656853.00000000 |
7091284.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029578 |
Kilpelänkankaan taistelualue on Kainuun maankuntakaavassa 2020 merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi. Siellä käytiin taisteluja alkuvuodesta 1940. Kilpelänkangas oli osa ns. Kuusijokilinjaa. Alueen itäosissa on pitkä suunnilleen pohjois-eteläsuuntainen juoksuhauta. Siihen liittyy ampumapesäkkeitä. Muut kohteet ovat suorakaiteen muotoisia korsunpohjia, ajoneuvosuojia ja lukuisia funktioltaan tuntemattomia erimuotoisia kaivantoja. Myös paaluja ja piikkilankaa on maastossa jäljellä. Vanhoissa puissa on ammusten tai taistelussa silpoutumisen jälkiä. Tien vieressä on vuonna 1959 pystytetty muistomerkki. Muistomerkistä länteen on ns. ”Keltaisen talon” pohja. Suomalaiset joukot käyttivät niin sanottua keltaista taloa majoitus- ja huoltotarkoituksiin. Talo paloi neuvostojoukkojen hyökkäyksessä helmikuussa 1940. Talo oli nimeltään Välijoki. |
| metsakeskus.1000029579 |
740 |
Suuri Siikajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
591413.00000000 |
6834451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029579 |
Timo Jussila on inventoinut alueella vuonna 2011. Raportissaan hän mainitsee löytäneensä samalla rannalla olevalta niemekkeeltä kvartsi-iskoksia, mutta kohteesta ei ole raportissa tarkkaa kohdekuvausta. Kohde sijaitsee Suuren Siikajärven pohjoispäässä olevan Siikalahden rannalla. Suuri Siikajärvi kuuluu osin Savonlinnan ja osin Sulkavan puolelle. Nyt puheena oleva alue on osa Savonlinnan kaupunkia. Alue on kuivaa mäntykangasta, jossa maaperä on hiekkaa. Järven ranta on jyrkkäseinämäinen ja sen takana tasainen. Kohteen kohdalla rannalla on kuitenkin pieni terassi. Alue on hakattu ja terassilla kulkee rannan suuntaisesti useita koneuria. Maaperä on hyvin rikkoontunutta. Järven ja jyrkän rinteen väliin jää pieni terassi, jonka itälaidasta havaittiin pieni palaneen luun keskittymä (Keskittymä a P= 6837360 I=3591816 YKJ). Havaitut luut olivat aivan maan pinnassa, metsäkoneen rikkomalla uralla. Luita havaittiin reilun neliön kokoiselta alueelta ja ne kerättiin talteen. Tästä keskittymästä noin neljä metriä kaakkoon havaittiin lisää palanutta luuta, jotka myös kerättiin talteen (keskittymä b P= 6837359 I=3591820 YKJ). Tämä keskittymä oli selvästi pienempi kuin keskittymä a. Myös muualla tasanteella käveltiin ja rikkoontuneet maanpinnat tarkastettiin, mutta muita löytöjä alueelta ei tehty. Myös niemeke, josta Timo Jussila oli vuonna 2011 havainnut kvartseja, tarkastettiin mutta mitään löytöjä ei havaittu. Tasanteelle ei tehty koepistoja. Kohteen rajaus perustuu maaston topografiaan (pitkä ja kapea terassi) sekä inventoinnissa havaittuihin löytöihin. Paikalla on esihistorialliselle ajalle ajoittuva pieni leiripaikka. Terassin pienialaisuuden takia kyseessä on tuskin varsinainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000029582 |
272 |
Pikkuharju 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
338775.00000000 |
7073002.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029582 |
Asuinpaikka sijaitsee Kälviän ja Ullavan välisen tien varrella, Isokankaan ja tien lounaispuolella olevalla harjanteella, Mäkelän talosta vajaa 300 m lounaaseen. Harjanne on pääosin hakattu ja äestetty, maaperä on sorainen ja kivinen. Kohteen luoteislaidalla on havaittu yksi osittain kynnetty kiviröykkiö, harjanteen päällä suuri kahdesta painanteesta muodostuva kompleksi, mitoiltaan 19 x 10 m, jossa isojakin kiviä on työnnetty valleille. Kohdetta voisi luonnehtia paritalopainanteen ja jätinkirkon välimuodoksi. Lisäksi paikalla on neljä erillistä asumuspainannetta. Entinen kohteen Kokkola Pikkuharju alakohde. |
| metsakeskus.1000029584 |
740 |
Mäkrä 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
624860.00000000 |
6858542.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029584 |
Kohde on merkitty aiemmin Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin tunnuksella 1000018371 Salpalinjaan kuuluvaksi puolustusvarustukseksi. Kohde on tarkastettu vuonna 2007 tehdyssä Salpa-linja Etelä-Savossa inventoinnissa. Kohde sijaitsee Savonlinnassa, Punkaharjun pohjoispuolella olevan Mäkrä -nimisen saaren länsiosassa aivan järven rannalla. Kohteen kaakkoispuolella on Mäkrään tuleva tie ja eteläpuolella Syväsalmen ylittävä silta. Alue on kuivahkoa avointa mäntykangasta. Paikalla on hiilimiilu, josta ensimmäisenä erottaa miilun tyhjennyksestä syntyneen neliömäisen kuopan. Ympäröivä valli on matala mutta erottuu. Miilun eteläpuolella on melko syvä kuoppa. |
| metsakeskus.1000029585 |
272 |
Mäkelä 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
338597.00000000 |
7073317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029585 |
Asuinpaikka sijaitsee Kälviän ja Ullavan välisen tien varrella, Isokankaan lounaispuolella olevalla harjanteella, kohteen Mäkelä 1 länsipuolella kapean suoalueen erottamana. Kohde on ehjää, suhteellisen harvaa mäntymetsää, jossa on vain muutama tuulenkaato. Paikalla on havaittu suuri jätinkirkkoa muistuttava paritalopainanne, mitoiltaan 24 x 10 m, ja tämän lisäksi viisi erillistä asumuspainannetta. |
| metsakeskus.1000029586 |
740 |
Pitkälahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
603896.00000000 |
6899696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029586 |
Kohde sijaitsee Savonlinnan Savonrannan luoteispuolella olevan Kielua-järven pohjoispäässä olevan Pitkänlahdenniemen länsipuolisessa lahdenpohjukassa. Alue on kivikkoista kuivahkoa kangasmetsää, jossa valtapuuna on mänty.
Järveen laskevassa kivikkoisessa rinteessä on 6 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä rännihauta.
Sen eteläpäässä, eli rannan puolella, on erillinen 1,5x1,5 metrin kokoinen kuoppa, joka on erotettu haudasta kapealla kivivallilla. Rännihaudan syvyys on 60 senttiä ja siitä siirretty maa-aines on sen länsipuolella. Haudan sisäreunoja reunustaa kiveys, joka lienee suurimmaksi osaksi luontainen. Paikoin kivet kuitenkin näyttävät asetetuilta. Kairattaessa heti karikekerroksen alta tuli ohuelti sekoittunutta tummaa hiekkaa, hiiltä ei kuitenkaan havaittu. Hiiltä ei havaittu myöskään ojan ulkopuolisilta alueilta. Aivan rännihaudan lähellä kasvaa isoja petäjiä, joista osassa on rungossa umpeutuva pilkka ja kirveen jälkiä. |
| metsakeskus.1000029587 |
740 |
Syvälahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
590751.00000000 |
6835643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029587 |
Kohde sijaitsee Savonlinnan Siikaveden eteläosassa olevan Siikalahden itärannalla.
Kohteen eteläpuolella sijaitsee Sulkavan Lohilahti. Tässä kohden Siikalahtea on harjumainen luoteis-kaakkosuuntainen niemeke, jonka Syvälahden puoleisella rannalla on tulipaikka. Alue on hiekkakangasta. Paikalla oleva tervahauta on tehty rinteeseen ja sen kaakkoispuolella kulkee alas rantaan menevä pieni ajoura. Tervahauta on kookas ja sen halssi haudan etelälaidalle. Haudan halkaisija on 19 metriä. Tervahauta on laaja ja matala. Sen sisäpuolella kasvava nuori puusto vaikeuttaa haudan muodon hahmottamista. |
| metsakeskus.1000029588 |
208 |
Varemmankangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
363261.00000000 |
7107879.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029588 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannuksen Korvenkylän ja Kalajoen Raution välisen tien eteläpuolella olevan Varemmankankaan pohjoiskärjessä vastapäätä vanhastaan tunnettua Kivimaan asuinpaikkaa joka on tien pohjoispuolella. Paikalla on havaittu yksi todennäköinen asumuspainanne, kiviä hyväksi käyttäen tehty jätinkirkkomainen paritalopainanne sekä kivivallitusta, joka on todennäköisesti vanha peltoalue. |
| metsakeskus.1000029589 |
740 |
Soitunmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
593258.00000000 |
6835082.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029589 |
Kohde sijaitsee Savonlinnan Turhalan kaakkoispuolella olevan Soitunmäen etelälaidalla
olevalla pienellä mäennyppylällä. Alue on kuivaa kangasta, jossa on tehty harvennusta ja kohteen päältä ja vierestä kulkee koneura Soitunmäen suuntaan. Kohteen eteläpuolella kulkee tie. Paikalla on pieni pyöreä, halkaisijaltaan 7,5 metriä oleva tervahauta. Sen vallit ovat hieman murtuneet koska metsäkoneella on ajettu sen päältä. Haudan etelälaidalla on
kuopanne, mahdollisesti halssi. |
| metsakeskus.1000029590 |
740 |
Soitunlehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
594169.00000000 |
6834539.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029590 |
Kohde sijaitsee Savonlinnan Turhalan kaakkoispuolella, Kuralammen ja Suuren Pitkälammen väliin jäävällä pohjois-eteläsuuntaisella kankaalla. Itse Soitunlehto on kartoissa merkitty kohteen luoteispuolelle. Kohteen kaakkoispuolella kulkee metsäkoneura ja eteläpuolella tie. Alue on tiheää nuorta kuusikkoa. Paikalla on tervahauta tai kuoppamiilu. Selvää halssia ei ole näkyvillä, mutta haudan ympärillä on useita kuopanteita. Haudassa on selvät vallit ja keskellä syvä kuoppa. Vallien päällä kasvaa kuusta ja koivua. Haudan halkaisija on 12 metriä. |
| metsakeskus.1000029591 |
740 |
Pitkäniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
604913.00000000 |
6825892.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029591 |
Kohde sijaitsee Savonlinnan eteläosassa olevan Vihtarinjärven länsipuolella olevassa Pitkäniemessä. Hiilimiilu on rakennettu niemen keskivaiheille, kaakkoisrinteeseen. Alue on erirakenteista metsää ja kohteen välittömässä läheisyydessä kasvaa tiheää, nuorta kuusikkoa. Miilun yläpuolinen rinne on kuitenkin avointa. Paikalla on pieni, halkaisijaltaan noin 7 metriä, oleva tervahauta, jota on vaikea erottaa kauemmaksi tiheän puuston takia. Siinä on kuitenkin korkeat vallit ja keskellä syvä neliömäinen kuoppa. Valleissa on lahoja kantoja, joiden perusteella hauta on jo suhteellisen iäkäs. Tervahaudan ympärillä on erikokoisia kuoppia, joista on otettu maa-ainesta sen peittämiseen. |
| metsakeskus.1000029592 |
217 |
Hongisto 6 |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
352073.00000000 |
7090338.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029592 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kannuksen Pertun kylässä, Mäntylän talosta 660 m koilliseen kivisellä pellon ja soistuneen alueen välisellä harjanteella, kivikautisen asuinpaikan Hongisto 3 eteläpuolella, siitä noin 200 metriä etelään. Paikalla on havaittu yksi mahdollinen asumuspainanne, halkaisijaltaan noin 10 metriä. Alue on noin 10-15 -vuotiasta taimikkoa, jossa on tehty harvennusta. Vinovalovarjosteessa tällä alueella näkyy enemmänkin painanteen kaltaisia muodostumia, mutta taimikko ja harvennusrisukko vaikeuttavat havainnointia paikan päällä. |
| metsakeskus.1000029593 |
740 |
Liettiinkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
621172.00000000 |
6838071.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029593 |
Kohde sijaitsee Savonlinnan eteläosassa, Pihlajaveteen kuuluvan Liettiinselän itäpuolella olevan Liettiinkankaan pohjoispuolella. Kohteen itäpuolella kulkee tie 4063, Hörkkölä-Kultakivi, josta länteen erkanee Multaniementie ja Lietteentie, joka kulkee kohteen eteläpuolella. Kohteen ympärillä maasto on kosteaa kangasmetsää, jossa kasvaa varttunutta kuusikkoa. Tervahauta erottuu maastossa selvästi laakeana painanteena, jossa on vallit ympärillä. Haudan keskellä on vielä erillinen kuopanne. Tervahaudan halkaisija on 23 metriä ja halssin paikka erottuu selvänä kuoppana haudan etelälaidassa. |
| metsakeskus.1000029594 |
217 |
Hongisto 7 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
352318.00000000 |
7090402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029594 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannuksen Pertun kylässä, Satokankaan luoteisosassa, Mäntylän talosta 900 metriä koilliseen, lounaaseen suuntautuvalla metsärinteellä. Paikalla on havaittu harvennushakatussa harvassa männikössä kolme asumuspainannetta ja näiden pohjoispuolella erillisenä ilmiönä ehjässä metsässä mahdollinen kolmihuoneinen rivitalopainanne. |
| metsakeskus.1000029595 |
740 |
Nuotta-apaja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
602318.00000000 |
6834679.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029595 |
Kohde sijaitsee Pihlajaveden Tetriselän eteläpuolella olevan pienen Nuotta-apaja nimisen poukaman länsipuolella. Alue on kumpuilevaa kosteaa kangasmetsää. Rannan tuntumassa on pieni kosteikko, jonka itäpuolella on halkaisijaltaan 14 metriä oleva tervahauta. Alueella on tehty harvennushakkuuta, jonka yhteydessä haudan pohjoisosan vallin päältä on ajettu metsäkoneella. Tervahaudan ympärillä on selvät vallit ja keskellä suppilomainen kuoppa. |
| metsakeskus.1000029596 |
740 |
Mäntyoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
601927.00000000 |
6834513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029596 |
Kohde sijaitsee Savonlinnan eteläosassa, Kakonsalon kaakkoispuolella olevan Mäntyojan eteläpuolella. Kohteen itäpuolella on Pihlajaveteen kuuluva Nuotta-apaja niminen poukama. Kohteen lounaispuolella kulkee tie 4401 Särkilahti-Lohikoski. Tervahauta on rakennettu mäenrinteen reunalle. Kohteen pohjoispuolella virtaa Mäntyoja. Alue on kosteaa kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä ja kuusta. Aivan tervahaudan kohdalla on nuori kuusikko. Halssi on itäreunalla, se erottuu vallissa vain matalana kouruna, joka päättyy matalaan kuopanteeseen. Haudan halkaisija on 15 metriä. |
| metsakeskus.1000029597 |
740 |
Airokallio |
10002 |
12009 |
13092 |
11002 |
27000 |
622636.00000000 |
6856097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029597 |
Kohde sijaitsee Savonlinnan Punkaharjun Laukansaaren koillisosassa. Kohteen pohjoispuolella on Airokallio, itäpuolella Karjalankallio ja länsipuolella Purslahti. Maasto
on loivasti järveen laskevaa rinnettä, jossa on aluskasvillisuutena runsaasti mustikkaa.
Metsätyyppi on kostea kangasmetsä, jossa valtapuuna on mänty. Maasto on suhteellisen
epätasaista ja kivistä. Koordinaatin osoittamalta paikalta havaittiin noin 13x5 metriä oleva suorakaiteenmuotoinen alue, joka on ympäröivää maastoa alempana, minkä lisäksi kohta on selvästi ympäröivää aluetta tasaisempi. Painanteen alue on hiekkaa, jossa on paikoin pieniä kiviä. Painannetta kairattiin useasta kohdasta, mutta kairauksissa ei havaittu poikkeavaa maannosta. Lisäksi painanteen keskivaiheille tehtiin koepisto, josta ei kuitenkaan tavattu löytöjä eikä havaittu poikkeavuuksia maannoksessa. Painanteen ajoitus ja merkitys on tuntematon, se on kuitenkin selvästi ihmisen tekemä.
Laukansaaressa on ollut venäläisten puolustusasemia vuonna 1790 (Kenraali A. V. Tutškov -- kartta-albumi vuosien 1788?1790 sotatoimista, kartta 30). Kartan perusteella pattereita, redutteja sekä vartiopaikka sijaitsee vuoden 2015 inventointialueella. Mahdollisesti nyt kyseessä oleva painanne on joko osa alueella ollutta vartiota tai patteria. Tarkemman tiedon saaminen painanteesta vaatii kuitenkin lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000029598 |
768 |
Leviälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594640.00000000 |
6829386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029598 |
Kohde sijaitsee Sulkavan Juurikkaselän Leviälahti nimisen lahdenpoukaman rannalla. Leviälahden koillispuolella, Juurikkaselän itärannalla on Katiskanniemi ja kaakkoispuolella,
lähellä järven länsirantaa on Suurpäänsaari. Kohteen luona alue on avointa kuivaa mäntykangasta, jossa maaperä on hiekkaa.
Alueella on tehty metsän harvennusta, minkä johdosta paikalla risteilee metsäkoneuria. Järven rantaa seuraavalta koneuralta havaittiin kvartsi-iskoksia laajalta alueelta. Joukossa on mukana myös pienempää iskentäjätettä. Rannasta rinnettä länteen meneviltä koneurilta ei havaittu löytöjä. Kaikki löydöt olivat esillä heti koneuran pinnassa. Paikoin koneuraa kaivettiin lastalla läheltä kvartseja, mutta löytöjä tms. ei havaittu. Alueella on myös jonkin verran tuulenkaatoja, joita tutkittiin, mutta mitään löytöjä ei tehty. Alueelle tehtiin myös muutamia koepistoja, jotka nekin olivat löydöttömiä. Löytökohta a: (P= 6832273 I=3594852 YKJ) paikalta havaittiin noin 2,5x2,5 metrin kokoiselta alueelta metsäkoneuralta 7 kvartsi-iskosta, jotka otettiin talteen. Muualta alueelta löytöjä ei kerätty. Löytökohdan a ja kohdan b (P= 6832231 I= 3594852 YKJ) väliltä koneuralta havaittiin kvartseja koko matkalta. Tällä kohdin maasto on tasaista, aavistuksen järveen laskevaa, ja paikalle muodostuu tasainen terassi, joka 90 m korkeuskäyrän jälkeen häviää. Ylempänä alue muuttuu myös kivisemmäksi. Kohdasta c (P= 6832279 I= 3594844 YKJ) havaittiin ylös rinteeseen nousevalta koneuralta yksi kvartsi-iskos. Rajaus perustuu maaston topografiaan sekä löytöjen levintään. |
| metsakeskus.1000029599 |
768 |
Pieksänlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
564701.00000000 |
6850748.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029599 |
Kohde sijaitsee Sulkavan Enonveden pohjoisosassa olevan Pieksänlahden pohjukan
länsipuolisella kankaalla. Alue on tiheäkasvuista nuorta kasvatusmetsää. Kankaan korkeimmalla kohdalla on suurikokoinen tervahauta, joka paikalle saavuttaessa erottuu maastossa selkeästi avoimena ja heinittyneenä alueena. Haudan keskellä on syvä kuopanne ja haudan vallit ovat leveät. Haudan halkaisija on 18 metriä ja sen koillispuolella aivan vallin vieressä on kuopanne, joka mahdollisesti on halssi. Huolimatta kuviolla kasvavasta nuoresta kasvatusmetsästä, on itse tervahauta kohtuullisen vanha, sillä sen vallin päällä on muutamia jo hyvin lahoontuneita kantoja. Alue on aurattu/ojitettua paitsi haudan kohdalta. |
| metsakeskus.1000029600 |
768 |
Salmikas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
597952.00000000 |
6829274.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029600 |
Kohde sijaitsee Sulkavan kaakkoisosassa olevan Salmikas nimisen järven luoteisrannalla.
Aivan kohteen eteläpuolella kulkee Sulkavan ja Savonlinnan välinen raja. Ranta on paikalla kosteikkoa ja kohdalla on myös pieni saari. Paikka on tiheää kuusikkoa. Paikalla on halkaisijaltaan 8 metriä oleva tervahauta. Sen ja rannan välissä kulkee vanha metsäkoneura. Tervahaudan päällä kasvaa kuusta ja sen sisäpuolella on vanha lahonnut kanto. Tervahaudan ympärillä on erikokoisia kuoppia. |
| metsakeskus.1000029601 |
768 |
Martolamminmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
591806.00000000 |
6833002.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029601 |
Kohde sijaitsee Sulkavan Lohikosken pohjoispuolella olevan Suuren Siikajärven länsirannalla, Holopaisenlahteen laskevalla rinteellä. Kohteen eteläpuolella kulkee rannalla oleville mökeille menevä tie. Alue on hakattua mäntykangasta. Aivan tien vieressä, hakkuuaukean laidalla on jyrkän mäenrinteen reunalle tehty tervahauta. Halssi on koilliseen, rinteen suuntaisesti alas, ja se erottuu selvänä kaivantona. Tervahaudan vallin päällä olleet männyt on katkaistu noin metrin korkeudesta, joten hauta erottuu selvästi myös myöhemmin. Tervahaudan halkaisija on 12 metriä. |
| metsakeskus.1000029602 |
768 |
Pieni Karvalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
591319.00000000 |
6827526.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029602 |
Kohde sijaitsee Sulkavan Lohilahden eteläpuolella, tien 438 Virmutjoki-Sulkava ja Räpylävuorelle menevän metsäautotien risteyksessä. Mäennyppylän päällä on halkaisijaltaan 11 metriä oleva tervahauta, jossa ei ole selvää halssia. Haudan keskellä on neliömäinen kuoppa. Kohde erottuu maastossa selvästi. |
| metsakeskus.1000029603 |
768 |
Hoikanjoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
593185.00000000 |
6826905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029603 |
Kohde sijaitsee Sulkavan kaakkoisosassa, Hoikka-Lahnasesta Suuri Lahnaseen laskevan
Hoikanjoen itäpuolella. Alueella on sekä mänty- että kuusimetsää ja kohde sijaitsee
niiden rajalla. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija on 14 metriä ja jossa vallit erottuvat selvästi. Vallien korkeus on jopa pari metriä. Haudan keskellä on syvä nelikulmainen kuoppa. Tervahaudassa ei ole halssia ja kyseessä voi olla myös hiilimiilu. Haudan ympärillä on useita isoja kuoppia. |
| metsakeskus.1000029604 |
915 |
Lakeansuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
569993.00000000 |
6911190.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029604 |
Kohde sijaitsee Varkauden pohjoisosassa olevan Ala-Lylyjärven länsipuolella kulkevan
metsäautotien kääntöpaikan vieressä. Maasto on avointa kuivaa mäntykangasta. Paikalla on hyvin pieni, kotitarvekäyttöön tehty tervahauta. Hauta erottuu maastossa pienenä pyöreänä kohoumana, jonka keskellä on matala kuopanne. Haudan halkaisija on 6 metriä ja sen halssi on lounaissivulla. Hauta erottuu maastossa selkeästi. |
| metsakeskus.1000029605 |
915 |
Tervaruukinlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
566989.00000000 |
6913070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029605 |
Kohde sijaitsee Varkauden pohjoisosassa olevan Sääksjärven eteläpäässä olevan
Tervaruukinlahden länsirannalla. Aivan kohteen pohjoispuolitse kulkee rautatie.
Maasto on melko kosteaa ja alueella on runsas aluskasvillisuus. Paikalla on matala tervahauta, jota ainakin kauempaa on suhteellisen vaikea erottaa maastossa. Hauta on pyöreä ja keskeltä laakea ja sen halkaisija on 11 metriä. Tervahaudan eteläpuolella on matala kuopanne, todennäköisesti halssi. Haudan päällä kasvaa haapaa, koivua ja kuusta. |
| metsakeskus.1000029606 |
578 |
Lumisuo 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
524417.00000000 |
7148963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029606 |
Kohde sijaitsee Paltamon Kivesjärvellä, Lumisuon eteläpuolella, kuivemmalla kankaalla. Taimikon keskellä on pyöreä, halkaisijaltaan noin 8 metrin koholla oleva maa-ala. Alan keskellä ei ole kuoppaa. Alan ympärillä on pienet kuopat. Alan päällä kasvaa kuusen ja koivun taimia. Kohde on hiilimiilun pohja. Läheisessä ojanpenkassa on runsaasti hiiltä, joten on mahdollista, että alueella on ollut laajempaakin hiilen tuotantoa. |
| metsakeskus.1000029607 |
578 |
Petäiskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
514815.00000000 |
7152690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029607 |
Kohde sijaitsee Paltamon läntisen kunnanrajan lähellä, Iso-Petäinen -järven länsipuolella, Oulu-Kajaanitien varressa. Puusto on varttunutta kasvatusmetsää. Kohteen ympärillä kasvaa mäntyjen, kuusten ja koivujen lisäksi katajaa ja saniaista. Pohjakasvillisuutta dominoi mustikka. Kohteen halkaisija on 15 metriä. Valleja on kaksi sisäkkäin, joten tervahautoja on mahdollisesti poltettu useampia. Syvyys on yhden metrin. Halssi on leveä ja se laskee koilliseen. Kohteen päällä on puustoa. |
| metsakeskus.1000029608 |
785 |
Nuojuankangas |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
486548.00000000 |
7161019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029608 |
Kohde sijaitsee Vaalan Nuojuankankaan itäosassa, Oulujokeen yhteydessä olevan ojan länsirannalla. Nuojuankangas on hiekkaista, kuivahkoa kangasta. Maaperä on valtalajitteeltaan hiekkaa. Äestetyn alueen avoimista maanpinnan kohdista löytyi vuonna 2015 kvartsikaavin ja kvartsi-iskoksia (6 kpl). Laikutetulla alueella edellisestä noin 50 metriä luoteeseen todettiin vuonna 2020 runsaasti kvartsia noin 10 x 10 m alueella. Kummallakaan kerralla alueelta ei ole tavattu kvartsien lisäksi mitään muuta asuinpaikkaan viittaavaa. Lähinnä pesäkkeellisiksi luonnehdittavat havainto-/löytökohdat viittavat lyhytaikaiseen oleskeluun alueella. |
| metsakeskus.1000029608 |
785 |
Nuojuankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486548.00000000 |
7161019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029608 |
Kohde sijaitsee Vaalan Nuojuankankaan itäosassa, Oulujokeen yhteydessä olevan ojan länsirannalla. Nuojuankangas on hiekkaista, kuivahkoa kangasta. Maaperä on valtalajitteeltaan hiekkaa. Äestetyn alueen avoimista maanpinnan kohdista löytyi vuonna 2015 kvartsikaavin ja kvartsi-iskoksia (6 kpl). Laikutetulla alueella edellisestä noin 50 metriä luoteeseen todettiin vuonna 2020 runsaasti kvartsia noin 10 x 10 m alueella. Kummallakaan kerralla alueelta ei ole tavattu kvartsien lisäksi mitään muuta asuinpaikkaan viittaavaa. Lähinnä pesäkkeellisiksi luonnehdittavat havainto-/löytökohdat viittavat lyhytaikaiseen oleskeluun alueella. |
| metsakeskus.1000029609 |
785 |
Kurikkavaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
493952.00000000 |
7159655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029609 |
Kohde sijaitsee Vaalan keskustan itäpuolella, Kurikkavaaralla. Paikalla on kumpuilevilla
hiekkaharjuilla kulkeva kunnan frisbee-rata. Metsän pohjakasvillisuus on pääosin puolukkaa ja palleroporonjäkälää. Puusto on nuorta kasvatusmetsää. Hiekkaharjun etelärinteeseen rakennettu tervahauta on halkaisijaltaan 13 metriä ja syvyydeltään noin 1,5 metriä. Halssi laskee etelään ja on noin viiden metrin pituinen. Tervahaudan vallien päällä kasvaa täysikokoisia mäntyjä ja taimivaiheen kuusia. Vallien päällä näkyy paikoin muutamia hiilikokkareita. Tervahaudan pohjalla on suunnistusrasti. |
| metsakeskus.1000029610 |
785 |
Äljynkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
490780.00000000 |
7160252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029610 |
Kohde sijaitsee Vaalan keskustan luoteispuolella, Oulujoen itärannan puoleisessa metsikössä.
Kuviolla on tiheä kuusitaimikko, jonka seassa on koivunvesoja. Tervahaudan pohja on halkaisijaltaan 13 metriä. Se on muodoltaan laakea ja tervahaudan keskusosa on vain hieman reunoja matalammalla. Rakenteiden päällä kasvaa kuusia, koivuja, katajaa ja pajua. Hiiltä on näkyvissä siellä täällä. Vallin reunassa on suorakaiteen muotoinen kaivanto, jonka lyhyellä reunalla on onkalo. Kaivannosta lähtee mutkitteleva kapea halssi. Jos kaivanto on tervahaudan aikainen, se on hieman poikkeuksellinen rakenne tervan talteen ottamisessa. |
| metsakeskus.1000029611 |
785 |
Laajanlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
495571.00000000 |
7161221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029611 |
Kohde sijaitsee 3,7 kilometriä Vaalan kirkosta koilliseen, Laajanlammen lounaispuolella. Alueella on hiekkakangasta ja polkuja retkeilyä varten. Aluskasvillisuus on pääosin puolukkaa ja kanervaa, paikoin myös jäkälää. Puusto on nuorta kasvatusmetsikköä. Haudan halkaisija on 18 metriä, sen vallit ovat massiiviset. Pohjan syvyys on noin 1,8 metriä. Halssi laskee pohjoiseen. Halssi kaartuu epäyhtenäisenä kohti rantaa ja päättyy suorakaiteen muotoiseen kaivantoon, jonka koko on 5 x 3,5 metriä. Kaivanto liittynee tervatynnyreiden säilytykseen tai kuljetukseen. Haudan päällä kasvaa mäntyjä. Sijainti on merkitty peruskarttaan. Maastossa on myös kaatunut opaskyltti. |
| metsakeskus.1000029612 |
785 |
Kuoppamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
495757.00000000 |
7162542.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029612 |
Kohde sijaitsee Vaalan kirkosta 4,6 kilometriä koilliseen, soiden ympäröimällä Kuoppamäellä, metsäautotien itäpuolella. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää. Maanpohjan varpukasvillisuus on pääosin mustikkaa. Tervahaudan pohjan halkaisija on 15 metriä. Pohja on muodoltaan laakea ja sen syvyys on 1,2 metriä. Leveä halssi laskee pohjoiskoilliseen, kohti suota. Pohjan itäpuolella on kaksi kuoppaa, jotka liittyvät todennäköisesti tervahaudan käyttöön. Pohjan päällä kasvaa kuusia, mäntyjä ja koivuja. |
| metsakeskus.1000029613 |
785 |
Laajankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
494867.00000000 |
7160300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029613 |
Kohde sijaitsee Vaalan keskustasta koilliseen, Kajaanintien varressa olevan hautausmaan
luoteispuolella, hiekkakankaalla. Kohteen kaakkoispuolella on hiekanottoalue. Kohteen vierestä kulkee polku Laajanlammelle. Puusto on uudistuskypsää metsikköä. Kohde sijaitsee vaihettumisvyöhykkeessä. Sen eteläpuolella hiekkakangas muuttuu reheväksi koivumetsäksi. Tervahaudan pohjan halkaisija on kymmenen metriä ja sen syvyys on 1,5 metriä. Pohja on muodoltaan ensin laakea, mutta laskee jyrkemmin lähellä pohjan keskiosaa. Halssi laskee pohjoiseen. Vallin päällä olevat puut on poistettu. Haudan päällä kasvaa nuoria koivuja, suopursua ja puolukkaa. |
| metsakeskus.1000029614 |
922 |
Uotila 1 |
10002 |
12006 |
13085 |
11033 |
27000 |
312638.00000000 |
6802237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029614 |
Osittain näkyvissä oleva maakivi aivan Ojoistentien vieressä sen eteläpuolella. Kiven pinnassa erottuu kuppimainen kolo halkaisijaltaan 5-7 cm ja syvyydeltään 3-4 cm. Arviolta 30 m lounaaseen kivestä on löytynyt elokuussa 2016 pellosta metallinpaljastimella virastoon toimitettu rautakautinen sarjahelmi, 3-5 kpl 1600-1700-luvun äyrejä jotka jätettiin maahan ja yksi 1620-luvun 1 äyrin kolikko, joka otettu talteen. Maaperä on ilmoittajan mukaan värjäytynyttä peltoalueen yläosassa laajahkolla alueella. |
| metsakeskus.1000029615 |
785 |
Pitkäkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
503698.00000000 |
7164971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029615 |
Kohde sijaitsee Vaalan Jaalangan kylällä, Haukijärvestä koilliseen, soiden ympäröimällä kankaalla. Puusto on nuorta kasvatusmetsää. Kohteen halkaisija on 13 metriä ja syvyys 1,5 - 2 metriä. Pohja on suppilomainen. Kookas halssi laskee koilliseen. Valleissa on vanhoja kuoppia ja haudan pohjalla tuntuu olevan orgaanisia maatuvia rakenteita. Haudan päällä on pari pitkää kuusenkantoa, elävä kuusi ja katajaa.
2022: Halssiura on noin 8 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 1 metrin syvä. Kohde on muinaisjäännösrekisterin mukainen. Nyt tehdyssä inventoinnissa kohteelle laadittiin aluerajaus maastohavaintojen sekä MML:n korkeusmallin perusteella. |
| metsakeskus.1000029616 |
785 |
Karjainneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
497400.00000000 |
7159225.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029616 |
Kohde sijaitsee Vaalan keskustasta 5,5 kilometriä itään, Kajaanintien ja rautatien eteläpuolella, metsäautotien reunassa, mäenrinteessä. Tervahaudan päältä on poistettu isot puut ja jätetty pitkään kantoon. Muutamia koivuntaimia on jäljellä. Ympäristössä kasvaa nuorta mäntymetsää. Kohteen halkaisija on 16 metriä ja syvyys 2 metriä. Pohjan muoto on suppilomainen. Halssi laskee etelään. |
| metsakeskus.1000029617 |
785 |
Latva-Parttuaisen kangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
499635.00000000 |
7163796.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029617 |
Kohde sijaitsee Vaalan kirkolta 8,5 km koilliseen, Otermantieltä lähtevän Tunturikankaan tien eteläisen haaran itäosassa. Paikalla on kuivahkoa kangasta, jonka länsipuolella on suota. Kuviolla on taimikko. Pohjan halkaisija on 13 metriä ja syvyys kaksi metriä. Pohja on kuusen, koivun ja katajan peittämä. Valli on leveä ja haudan keskiosa laskee jyrkästi alas. Halssi laskee etelään. Haudan ympärillä on tuuletuskuopat.
2022: Kohde tarkastettiin vuoden 2022 inventoinnin yhteydessä. Nykyään tervahaudan päällä kasvaa tiheää puustoa. Muuten kohde on muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukainen. |
| metsakeskus.1000029618 |
785 |
Autionkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
500727.00000000 |
7139206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029618 |
Kohde sijaitsee Vaalan Manamansalossa, sen luoteisosassa, lähellä Oulujärven rantaa. Kohde on paikalla, jossa kuiva kangasmetsä on vaihettumassa hieman tuoreemmaksi maastoksi.
Pohjakasvillisuutena on mustikkaa, metsätähtiä ja mesimarjaa. Paikalla on kookkaita
maanottokuoppia (tervahautojen rakentamista varten). Puusto on nuorta kasvatusmetsää.
Autionkangas 1: Pohjoisempi, tervahaudan halkaisija on 15 metriä ja syvyys 1,7 - 2 metriä. Pohjan muoto on maljamainen. Halssi laskee luoteeseen. Haudan päälle on jätetty pitkiä kantoja, kookas kuusi on jätetty kaatamatta. Haudan päällä kasvaa myös katajaa.
Autionkangas 2, katso alakohde. |
| metsakeskus.1000029620 |
785 |
Iso Laajansuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
494178.00000000 |
7161993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029620 |
Kohde sijaitsee Vaalan kirkolta hieman yli kolme kilometriä koilliseen, laajan suoalueen keskellä olevalla nyppylällä, Varpuvaarasta itäkaakkoon. Paikalla on kuivahko puolukkavaltainen kangas ja puusto on päätehakattu. Hiilimiilu on halkaisijaltaan kymmenen metriä oleva, pyöreä, koholla oleva maarakennelma. Sen päälle on jätetty kymmenkunta puuta pystyyn, jotka ovat kaatuneet ja juurillaan rikkoneet miilua. Hiiliä on runsaasti esillä. Miilun ympärillä on kookkaat tuuletuskuopat. |
| metsakeskus.1000029621 |
785 |
Ala-Parttuainen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
495632.00000000 |
7164426.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029621 |
Kohde sijaitsee Vaalan kirkosta kuusi kilometriä koilliseen, Latvakankaantien länsipuolella, Ala-Parttuaisen puron pohjoisrannalla. Puronvarsi on kasvillisuudeltaan rehevää. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. mesimarjaa, oravanmarjaa, metsätähtiä ja horsmia. Puron vartta pitkin kulkee polku. Kuviolla on nuorta kasvatusmetsää. Tervahauta on tiheän kasvillisuuden (koivua, haapaa, pajua keskellä hautaa, isoja kuusia valleilla) keskellä. Halkaisija on arviolta (ei pystytty kasvillisuuden runsauden takia mittaamaan) 16 metriä.
Haudan pohja on kuppimainen ja sen keskellä on kolo. Pohjan syvyys on noin yhden metrin. Halssi laskee itäkoilliseen, kohti puroa. Haudan kaakkoispuolella on tasainen, puuton alue, jossa on muutamia kuoppia. |
| metsakeskus.1000029622 |
785 |
Niska-Parttuaisen kangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
497864.00000000 |
7164943.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029622 |
Kohde sijaitsee Vaalan kirkosta noin viisi kilometriä koilliseen, Otermantien itäpuolella,
Tunturikankaantiestä etelään. Kohde on rinteen reunalla, jonka alapuolella kulkee oja. Kasvillisuus on rehevää, puusto on nuorta kasvatusmetsää. Haudan halkaisija on 12 metriä. Valleilla kasvaa kuusentaimia ja katajaa. Syvyys on noin 1,2 metriä. Halssi laskee rinnettä alas, kohti ojaa, luoteeseen.
2022: Halssiura on noin 8 metriä pitkä. Tervahaudan ympärillä kulkee katkoviivamainen kaivanto. |
| metsakeskus.1000029623 |
785 |
Hyrynaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
498393.00000000 |
7166872.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029623 |
Kohde sijaitsee Otermantien länsipuolella, turvetuotantoalueelle vievän tien eteläpuolella. Kohteesta pohjoiseen on kartassa teksti Hyrynaho ja on mahdollista, että tällä paikalla on aikanaan ollut tila. Maasto on kuivahkoa, jäkälää esiintyy siellä täällä. Tervahaudan ympärillä olevia tuuletuskuoppia on osittain yhdistetty pitkänmalliseksi ojaksi. Haudan
päällä kasvaa koivuntaimia, kuusentaimia ja katajaa sekä kookkaampia täysikasvuisia puita. Halssi laskee luoteeseen. Haudan pohja oli laakea, eikä sillä ollut paljonkaan syvyyttä. Haudan halkaisija oli arviolta 10 metriä. |
| metsakeskus.1000029624 |
785 |
Sarvikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505232.00000000 |
7186734.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029624 |
Kohde sijaitsee Vaalan luoteisnurkassa, Sarvisuon soidensuojelualueen pohjoispuolella, Yli-
Utoksentien varrella, Sarvikankaalla. Kohde on välittömästi metsäautotien lounaispuolella, loivassa mäessä, suon reunassa. Maaperä on hiekkaista. Kohteen ympärillä kasvaa mäntypuustoa. Pohjakasvillisuus on pääosin puolukkaa ja suopursua. Kohteen halkaisija on 15 metriä ja syvyys yhden metrin. Hautakuoppa laskee ensin loivasti, keskelle muodostuu jyrkkäseinäinen pienempi kuoppa. Halssi laskee lounaaseen. Haudan päällä kasvaa pari
kookkaampaa mäntyä ja nuorta puustoa. Haudan ulkovallissa on kuoppa, josta näkyy hiiltä.
Tervahaudan eteläpuolella on pieni hiekkaharju, jonka kuopista on todennäköisesti haettu maata tervahautaa varten. |
| metsakeskus.1000029626 |
785 |
Piltunginjoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505576.00000000 |
7188143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029626 |
Kohde sijaitsee aivan Vaalan kunnan luoteisnurkassa, Sarvisuon soidensuojelualueen pohjoispuolella, Piltunginjoen pohjoisrannalla. Jokitörmä on korkeampaa kangasta, josta maasto laskee taas kohti pohjoista ojitetulle suolle. Metsämaa tervahaudan ympärillä on täynnä kuoppia, joista maa haudan valleihin lienee kaivettu. Kohteen länsipuolella on vanha puinen silta, joka vie joen yli.
Piltunginjoki 1: Läntisempi tervahauta. Kohteen halkaisija on 12 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Haudan peittää paksu sammalkerros. Halssi laskee lounaaseen. Haudan päällä kasvaa kookkaita kuusia ja katajaa.
Piltunginjoki 2, katso alakohde. |
| metsakeskus.1000029627 |
785 |
Kylmäkorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
500572.00000000 |
7181867.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029627 |
Kohde sijaitsee Luoteis-Vaalassa, Velholantien varrella, Kylmäpuron varrella. Maasto on
mäntykangasta. Paikalla on loiva lounaaseen laskeva rinne. Kohteen halkaisija on 10 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Haudan pohja on muodoltaan kuppimainen; sen pohjalla on maakasa. Halssi laskee jyrkästi lounaaseen. Haudan päällä on pitkiä kantoja. Päällä kasvaa nuoria koivuja ja katajaa. |
| metsakeskus.1000029628 |
785 |
Saarijärvikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
499165.00000000 |
7183249.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029628 |
Kohde sijaitsee Luoteis-Vaalassa, Saarijärven lounaispuolella Saarijärvenkankaalla, Velholantien varressa. Noin 400:n metrin päässä Saarijärven rannalla sijaitsee todennäköinen tervasaunan raunio. Tulkinta perustuu siihen, että tervahaudalta rauniolle kulkee polku. Maasto on kuivahkoa kangasta. Kohteen halkaisija on 17 metriä ja syvyys 1,5 - 1,7 metriä. Vallit ovat viisi metriä leveät. Pohjan muoto on kuppimainen. Halssi laskee koilliseen. Haudan vallilla kasvaa kookkaita mäntyjä. Vallin päällä on kanto, jonka halkaisija on 50 cm. Hauta on täten melko vanha. Haudan keskellä kasvaa muutamia pieniä koivuja.
2022: Tervahauta erottuu avoimessa hiekkamaastossa selkeänä kumpuna. Kohteen tiedot vastaavat muinaisjäännösrekisterin tietoja. |
| metsakeskus.1000029629 |
785 |
Saarijärvi |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
499570.00000000 |
7183330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029629 |
Kohde sijaitsee Luoteis-Vaalassa, Saarijärven lounaisrannalla, soistuneemman maaston ympäröimällä korkeammalla kankaalla. Kohde on hirsirakennuksen raunio (2,7 x 2,7 metriä), jonka tuohesta ja jäkälästä rakennettu katto on romahtanut alas. Hirsiset seinät ovat vielä suurimmalta osin pystyssä. Oviaukko aukeaa koilliseen, järvelle päin, ja rakennuksen itänurkassa on ollut kivistä rakennettu kiuas. Nyt suurin osa kiukaan kivistä on koottu nuotiopaikaksi rakennuksen eteen. Hirret on katkaisu kirveellä. Niihin on kaiverrettu nimikirjaimia ja tekstejä. Kohde tulkitaan tervasaunaksi, koska sieltä kulkee suora polku 400 metrin päässä, länsilounaassa, sijaitsevalle tervahaudalle ja se sopii iältään samanaikaiseksi haudan kanssa. Yleensä tervasaunat ovat olleet tervahaudan välittömässä läheisyydessä, mutta on mahdollista, että tässä tapauksessa sauna on haluttu rakentaa järven rantaan, jossa on paremmat peseytymismahdollisuudet. |
| metsakeskus.1000029630 |
785 |
Sonnisaaret |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
501039.00000000 |
7177829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029630 |
Kohde sijaitsee Paatinjärven rannalla sijaitsevasta Velholanperän asutuskeskittymästä länteen, laajan Korvensuon keskellä, Sonnisaariksi nimetyistä korkeammista maasaarekkeista itäisimmällä. Paikalla on tervahauta ja siihen liittyvä pirtti.
Tervahaudan halkaisija on 14,5 metriä. Vallit ovat melko matalat, niiden leveys on 3,5 metriä. Haudan keskelle jää pieni kuppi. Halssi laskee koilliseen. Haudan päällä kasvaa mäntyjä, kuusia, katajaa, koivunvesoja ja suopursua.
Tervapirtin/-saunan pohjan koko on 3,3 x 3,3 metriä. Alimmat puut ovat erittäin lahonneet. Kivistä rakennetun kiukaan jäänteet ovat rakennusjäännöksen itänurkassa. Hirsirakentamisessa on käytetty koirankaulasalvosta.
Pirtinpohja sijaitsee arviolta noin 13 metriä länteen tervahaudasta. |
| metsakeskus.1000029630 |
785 |
Sonnisaaret |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
501039.00000000 |
7177829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029630 |
Kohde sijaitsee Paatinjärven rannalla sijaitsevasta Velholanperän asutuskeskittymästä länteen, laajan Korvensuon keskellä, Sonnisaariksi nimetyistä korkeammista maasaarekkeista itäisimmällä. Paikalla on tervahauta ja siihen liittyvä pirtti.
Tervahaudan halkaisija on 14,5 metriä. Vallit ovat melko matalat, niiden leveys on 3,5 metriä. Haudan keskelle jää pieni kuppi. Halssi laskee koilliseen. Haudan päällä kasvaa mäntyjä, kuusia, katajaa, koivunvesoja ja suopursua.
Tervapirtin/-saunan pohjan koko on 3,3 x 3,3 metriä. Alimmat puut ovat erittäin lahonneet. Kivistä rakennetun kiukaan jäänteet ovat rakennusjäännöksen itänurkassa. Hirsirakentamisessa on käytetty koirankaulasalvosta.
Pirtinpohja sijaitsee arviolta noin 13 metriä länteen tervahaudasta. |
| metsakeskus.1000029631 |
785 |
Pieni Tallikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
498757.00000000 |
7176812.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029631 |
Kohde sijaitsee Oterman kylältä luoteeseen, Matokurun autiotuvalle vievän tien länsipuolella, kookkaiden suoalueiden ympäröimällä kankaalla. Kuviolla on täysikasvuisia mäntyjä, kuusia ja koivuja. Tervahaudan läheisyydessä on kookas kelo. Pohjakasvillisuutena on mustikkaa ja esim. keltaliekoa. Tervahaudan vallit ovat massiiviset. Niiden leveys on paikoin viisi metriä ja niissä on syviä kuoppia. Haudan halkaisija on 14 metriä ja syvyys 1,5 - 2 metriä. Halssi laskee pohjoiseen. Tervahaudan päällä kasvaa kookkaita puita; mäntyjä, kuusia ja koivuja. Pienempi puusto on pihlajaa ja pensasmaista katajaa. |
| metsakeskus.1000029632 |
785 |
Matkakoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
501809.00000000 |
7181410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029632 |
Kohde sijaitsee Luoteis-Vaalassa, Potkunjoen eteläpuolen mäennyppylällä, Matkakosken kohdalla. Veden solina kuuluu tervahaudalle asti. Maaperä on hiekkainen. Kasvupaikka on kuivahko kangas, jäkälää kasvaa paikoitellen. Kohteen halkaisija on seitsemän metriä. Sen pohjan muoto on maljamainen. Pienikokoinen halssi laskee pohjoiseen. Kohteen päälle on jätetty pitkät kannot. |
| metsakeskus.1000029633 |
785 |
Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
492951.00000000 |
7171860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029633 |
Kohde sijaitsee Vaalan läntisen kunnanrajan tuntumassa, Naamankylän kaakkoispuolella, Kutujoen laavulle vievän metsäautotien itäreunassa. Paikka on laajan suoalueen keskelle sijoittuvalla kallioisella kohoumalla, jossa pohjamaa on hiekkaa. Kohteella kasvaa mäntyjä sekä muutamia koivuja. Vallitsevana aluskasvillisuutena ovat jäkälä ja kanerva. Haudan muoto on epämääräinen, hieman kulmikas. Sen halkaisija on 10 metriä. Sen rakenteissa on
eläinten kaivamia aukkoja. Matalahko halssiura laskee itään. Maanpinta on rikkoutunut useasta kohtaa ja näillä kohdin on näkyvissä hiiltä ja vain osin palanutta puuta. Haudan päällä kasvaa pieniä mäntyjä. |
| metsakeskus.1000029634 |
785 |
Nuojuankangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
486164.00000000 |
7160942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029634 |
Kohde sijaitsee Vaalan keskustasta kuusi kilometriä luoteeseen, Nuojuankankaan pohjoisosassa, jyrkänteen reunalla, josta on toistakymmentä metriä matkaa alas purolle. Puro johtaa edelleen noin 300 metrin päähän Oulujokeen. Nuojuankangas on hiekkaista, kuivahkoa kangasmaastoa. Tervahaudan halkaisija on kymmenen metriä. Haudan kuoppa on loiva ja 0,5 metriä syvä. Haudan päällä on puustoa ja pensaikkoa kuten kuusta ja katajaa. Haudan vieressä, sen eteläpuolella, on pyöreähkö kuoppa, jonka reunalla vaikuttaisi olevan maavallia.
2023: Tervahaudasta noin 55 metriä kaakkoon sijaitsee toinen tervahauta, joka on tunnistettu LIDARK-hankeen yhteydessä. Tervahauta on merkitty rekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä Nuojuankangas 3, sillä sitä ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000029635 |
785 |
Tavisuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
488951.00000000 |
7153183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029635 |
Kohde sijaitsee Vaalan Neittävän kylältä itään, vanhan lentokentän ja Oulujärven välissä,
Vuolijoentien länsireunassa. Alueelta on poistettu puusto ja tervahautojen (3 kpl) päälle on jätetty pitkät kannot. Maasto on hiekkaista, kuivahkoa mäntykangasta.
Tavisuo1: pohjoisin tervahauta. Kohteen halkaisija on 15 metriä (kuten viereisten tervahautojen). Hautakuopan syvyys on 1,6 metriä. Halssi laskee itään. Haudassa vaikuttaisi olevan kaksi sisäkkäistä vallia, joten sitä on mahdollisesti poltettu useamman kerran.
Tavisuo 2 ja 3 katso alakohteet.
Kaksi eteläisintä tervahautaa on inventoitu Vaalan kunnan päivitysinventoinnin yhteydessä kohteena 174 Lentokenttä tervahaudat. Kyseiset kaksi tervahautaa on viety muinaisjäännösrekisteriin mj-tunnuksella 1000031778, jonka seurauksena sama kohde on ollut muinaisjäännösrekisterissä kaksi kertaa. Sittemmin kohde Lentokenttä tervahaudat (1000031778) on muutettu poistetuksi muinaisjäännökseksi, ja jäljelle on jätetty kohde Tavisuo (1000029635). |
| metsakeskus.1000029636 |
765 |
Palokangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589743.00000000 |
7112809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029636 |
Kohde sijaitsee Sotkamon koillisosassa, Palokankaan keskiosissa. Maasto on puolukkaa kasvavaa hiekkakangasta, joka laskee kohti lounaassa olevaa suota. Kankaalla on viisi tervahaudan pohjaa. Kuvion puusto on hakattu ja jätetty siemenpuuasentoon. Maaperä on äestetty. Haudan vallien päällä olevat puut on katkaistu pitkään kantoon.
Tervahauta 2: Haudan halkaisija on 8 metriä ja syvyys noin 0,7 metriä. Haudan vallit ovat ylärinteessä matalat ja alarinteessä halssin ympärillä kookkaat. Haudan keskiosa on maljamainen. Halssi laskee etelään.
Tervahaudat 1, 3, 4 ja 5, katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000029637 |
290 |
Kilpelänkangas 2 |
10007 |
12014 |
13149 |
11042 |
27000 |
657191.00000000 |
7091030.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029637 |
Kohde sijoittuu Saunajärventien pohjoispuolelle, Kuusijoen länsipuolelle. Alueen läpi kulkee jokea myötäilevä polku. Maasto vaihtelee kankaasta soistuneempaan alueeseen. Paikalla on joen suuntainen juoksuhauta ja lukuisia kaivantoja. Kaivantoja on korsusta erityyppisiin pesäkkeisiin. Maastossa näkyy myös epäselviä matalia kaivantoja. |
| metsakeskus.1000029638 |
765 |
Palokangas 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589499.00000000 |
7113755.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029638 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Hoikkajärven itäpuolella sijaitsevan Palokankaan pohjoisosassa. Palokankaalla on lukuisia tervahautoja. Kohteen ympäristöstä puut on poistettu ja maa on muokattu. Tervahaudan päältä puut on jätetty pitkään kantoon. Kohteen lounaispuolella on vanha pelto ja kartan mukaan paikalla on ollut myös rakennuksia. Niistä ei löytynyt enää kiinteitä rakenteita.
Tervahauta 6: Tervahaudan halkaisija on 9 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Halssi laskee lounaaseen. Sen ura alkaa jo haudan keskeltä pienestä kuopasta.
Tervahauta 7, katso alakohde. |
| metsakeskus.1000029640 |
765 |
Konttilampi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589323.00000000 |
7113366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029640 |
Kohde sijaitsee Sotkamon koillisosassa, Palokankaan länsipuolella sijaitsevan Konttilammen
koillisrannalla. Maasto on hiekkakangasta. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää.
Tervahauta 1: Tervahaudan halkaisija on neljä metriä ja syvyys noin 30 senttimetriä. Halssi laskee etelään ja on noin metrin syvyydeltään. Haudan päällä kasvaa mäntyjä.
Tervahauta 2, katso alakohde.
Arkistotutkimus 2024: LIDARK-aineiston perusteella tervahauta 1:n halkaisija on 7,3 metriä ja alakohteen tervahaudan halkaisija on 17,3 metriä. |
| metsakeskus.1000029641 |
765 |
Hoikanjärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
589032.00000000 |
7113582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029641 |
Kohde sijaitsee Sotkamon koillisosassa, Hoikanjärven koillispuolella sijaitsevan kumpareen
koillisreunassa. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. Kumpareen itäpuolella kulkee purouoma ja kumpareen ympärillä oleva maasto on hieman kosteahkoa. Tervahaudan pohjan halkaisija on 13 metriä ja sen syvyys on kaksi metriä. Halssi laskee kohti koillista. Pohjan päällä on tiheä puusto: mäntyjä, kuusia ja koivuja. |
| metsakeskus.1000029642 |
765 |
Kivirinne |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576531.00000000 |
7126008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029642 |
Kohde sijaitsee Sotkamon koillisosassa, Heinämäen ja Matikanjärven välimaastossa. Paikalla on soiden ympäröimä kumpare, jolla on kuivahkoa kangasta. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. Haudan halkaisija on 8 metriä ja syvyys noin metrin. Vallit ovat leveät, noin kolme metriä ja haudan keskusosa on kuppimainen. Haudan itäpuolen vallien päällä kasvaa isoja mäntyjä. Haudan länsivallilla männyt on katkaistu pitkään kantoon. Haudan keskellä kasvaa nuoria koivuja. |
| metsakeskus.1000029643 |
290 |
Kilpelänkangas 3 |
10007 |
12014 |
13149 |
11042 |
27000 |
656847.00000000 |
7090717.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029643 |
Kohde sijaitsee Saunajärventien eteläpuolella, Kilpelänkankaan eteläosissa. Kankaan itäpuolelle sijoittuu Kuusijoki ja eteläpuolelle suota. Alueella on pitkä juoksuhauta, korsunpohjia ja pesäkkeitä. Alueen koillisnurkassa on rakennuksen jäänteet. |
| metsakeskus.1000029644 |
765 |
Mätäslehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576812.00000000 |
7125988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029644 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Matikanjärven luoteispuolella, Leväpuron itäpuolelle jäävällä kumpareella. Kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää. Kohteen vierestä kulkee ajoura. Haudan halkaisija on kahdeksan metriä ja syvyys yhden metrin. Pohjan muoto on maljamainen. Sen päällä kasvaa mäntyä, pientä kuusta, koivua ja pajua. Halssi laskee suolle kaakkoon. |
| metsakeskus.1000029645 |
290 |
Ala-Laamanen |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
661224.00000000 |
7093157.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029645 |
Kohde sijaitsee Venäjän rajan tuntumassa, Saunajärventien itäpäässä. Paikalle vie talvitie. Kohteen pohjoispuolella on niittyalue, joka on saanut perinnemaisemastatuksen. Talossa asui Malisia ennen kuin venäläiset hyökkäsivät sinne talvisodan alkaessa. Ala-Laamasessa oli talvisodan ajan venäläisten tukikohta ja joukkosidontapaikka. Talvitien varressa on pesäkkeitä ja korsunpohjia. Kun tie kääntyy Ala-Laamasen pihaa kohti, tien pohjoispuolella on rivissä venäläisten hautakumpuja. Tien eteläpuolella on juoksuhauta (yli 300 m pitkä) ja lukuisia kookkaita korsunpohjia (esim. 14 x 8 m). Hautojen pohjoispuolella metsässä on siellä täällä korsunpohjia ja tervahauta (halkaisija 5 m, syvyys 0,3 m, halssi laskee etelään.) Pihapiirissä on useamman rakennuksen pohjia (esim. 11 x 5 m, tulisija; huonokuntoisia, kasvillisuuden alla), raivausröykkiötä, vadelmapensaita sekä korsunpohjia ja juoksuhautaa. Korsunpohjia on vielä rinteessä pihan länsipuolella ja pihan koillispuolella.
Kohteen rajausta paikkatietokannassa on tarkennettu 09/2017 laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000029646 |
765 |
Teerisuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575137.00000000 |
7127315.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029646 |
Kohde sijaitsee Sotkamon koillisosassa, Hautalan talosta ja Pienestä Heinälammesta noin 500 metriä pohjoiseen. Kohteen pohjoispuolella on metsäautotien pisto. Kohde on rinteessä, jonka eteläpuolella on suota. Puusto on varttunutta kasvatusmetsikköä.
Tervahauta 1: Haudan halkaisija on 7 metriä ja sen syvyys on suurimmillaan yhden metrin. Haudan pohja on muodoltaan suppilomainen. Sen keskellä on pieni alue vielä syvemmällä, josta lähtee vallin poikki kulkeva ura halssille. Halssi laskee kaakkoon. Haudan päältä on kaadettu mäntyjä, mutta muutamia mäntyjä kasvaa vallin päällä kuusentaimien lisäksi. Haudan päällä on tuulen kaatama mänty ja vallin päältä on ajettu metsäkoneella.
Tervahauta 2, katso alakohde. |
| metsakeskus.1000029647 |
765 |
Teerisuo 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575317.00000000 |
7127644.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029647 |
Kohde sijaitsee Sotkamon koillisosassa, Hautalan ja Multipuron talojen pohjoispuoleisen Teerisuon kumpareilla. Kohteen eteläpuolelta kulkee metsäautotien pisto. Puusto on nuorta kasvatusmetsää. Hauta peittyy mäntyjen, koivujen ja katajien alle. Sen halkaisija on 14 metriä ja syvyys 1,4 metriä. Haudan pohja on muodoltaan laakea. Kapeahko halssi laskee haudan keskiosasta vallin poikki etelään. Haudan pohjalla tuntuu jalkojen alla lahoja puujäänteitä. |
| metsakeskus.1000029648 |
290 |
Ala-Laamanen 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
661686.00000000 |
7092332.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029648 |
Kohde sijaitsee Laamasenvaaralle vievän talvitien varressa, puron vieressä. Korsun pohja on suorakaiteen muotoinen ja sen koko on 6,4 x 6 x 0,7 m. Oviaukko on lännessä. Pohja on täyttynyt vedellä. |
| metsakeskus.1000029649 |
765 |
Teerisuo 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575859.00000000 |
7127626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029649 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Hautalan ja Multipuron taloista koilliseen, Teerisuon
ympäröimällä korkealla kummulla. Kohde sijaitsee jyrkässä rinteessä, välittömästi metsäautotien piston pohjoispuolella. Rinteen nuoren kasvatusmetsän puustoa on harvennettu. Aluskasvillisuus on pääosin puolukkaa ja mustikkaa.
Teerisuo 4: Kohteen halkaisija on 13 metriä. Vallit ovat leveät, jopa viisimetriset. Ne laskevat ensin loivasti kohti keskustaa, johon muodostuu sitten jyrkkä, pieni kuppimainen pohja. Pohjan keskellä on pieni maakasa. Kupin syvyys vallien yläreunasta mitattuna vaihtelee 1,5 metristä kahteen metriin. Massiivinen 2 - 3 metriä leveä halssi laskee pohjoiseen.
Teerisuo 5, katso alakohde. |
| metsakeskus.1000029650 |
765 |
Miinoanlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
577273.00000000 |
7125519.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029650 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Matikanjärven länsipuolella, Miinoanlahden kärjestä luoteeseen. Kohteen pohjoispuolella kulkee metsäautotie. Ympäristö on mustikkatyypin pohjakasvillisuudella kasvavaa varttunutta kasvatusmetsää. Kohteen halkaisija on 6 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Halssi laskee tielle, pohjoiseen. Kohteen päällä kasvaa mäntyä, kuusta, koivua ja katajaa. Päällä on jonkin verran oksia. |
| metsakeskus.1000029651 |
290 |
Ylä-Laamanen |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
660629.00000000 |
7093889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029651 |
Kohde sijaitsee Venäjän rajan tuntumassa, Saunajärventien päässä. Ylä-Laamasen tila on noin 800 m luoteeseen Ala-Laamasen tilasta. Tilan niityt ovat perinnebiotooppimaisemaa. Tilan pihapiiri on laaja ja siihen liittyy lukuisia peltoröykkiöitä ja heikosti säilyneitä rakennuksen pohjia. Pihalla on rivissä neljä kappaletta venäläisten korsuja (koko noin 5-6 x 4-5 m). |
| metsakeskus.1000029652 |
765 |
Juurikkavaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
587492.00000000 |
7118736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029652 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Juurikkavaarasta kaakkoon ja Petäjäahosta koilliseen,
metsäautotien piston silmukan koillispuolella. Kohteen päällä kasvaa mäntyjä, kuusia ja koivuja. Puusto on varttunutta kasvatusmetsää. Kohteen halkaisija on 7 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Halssi laskee etelään. |
| metsakeskus.1000029653 |
765 |
Lanteenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575677.00000000 |
7128973.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029653 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa Syrjäjärven ja Hanhikosken välisellä kankaalla. Ympärillä on ojitettua suota. Kohteen luoteispuolelta kulkee paikoin veden täyttämä ajoura. Puusto on varttunutta mäntymetsää. Tervahaudassa kasvaa mm. haavan taimia ja keltaliekoa.
Tervahauta 1: Kohteen halkaisija on kymmenen metriä. Sen vallit ovat leveät ja ne laskevat keskellä olevaan pieneen, tasapohjaiseen kuoppaan. Kuopan syvyys on 0,8 metriä. Halssi laskee länsiluoteeseen. Rakenteiden päällä kasvaa nuorta puustoa. Tervahauta on huomioitu hakkuissa jättämällä päälle pitkiä kantoja.
Tervahauta 2: Ensimmäisen tervahaudan vieressä on toinen saman kokoinen tervahauta. Halssi laskee samaan suuntaan. Päällä kasvaa hieman järeämpää puustoa.
Rakennusjäännös (tervahaudoista länteen): Suorakaiteen muotoisen maakuopan koko on 2,5 x 2 metriä. Kuopan sisäseinissä on jäljellä lahoa puuvuorausta. Kuopasta johtaa oviaukko etelään. |
| metsakeskus.1000029654 |
312 |
Lehmineva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
390309.00000000 |
6995717.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029654 |
Pienellä mäenkumpareella sijaitseva ehjä tervahauta, jonka halkaisija on vallien ulkoreunoilta noin 18 m. Halssin suunta on etelään. |
| metsakeskus.1000029655 |
290 |
Riihisuo |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
659648.00000000 |
7097324.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029655 |
Riihisuon ja Riihilammen eteläpuolisella kohoumalla, kuivahkolla kankaalla on puolustusvarustuksia. Kohouman korkeimmalla kohdalla on rivissä neljä korsunpohjaa ja lännempänä on kuoppia. Kookkain pohja on mitoiltaan 6 x 4 x 0,5 metriä. |
| metsakeskus.1000029656 |
765 |
Syrjäsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576336.00000000 |
7128914.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029656 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Hanhikosken koillispuolen kankaalla. Kohde on rakennettu rinteeseen. Puusto on nuorta kasvatusmetsää.
Haudan halkaisija on 7 metriä, ja sen syvyys on 1,5 metriä. Kuoppa on suppilomainen ja paltteet pyöreän donitsimaiset. Haudan päälle on jätetty pitkät kannot. Halssi laskee lounaaseen.
Syrjäsuo 2, katso alakohde. |
| metsakeskus.1000029657 |
765 |
Kirkkokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576542.00000000 |
7128478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029657 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Kirkkokankaan länsiosassa, soiden ympäröimän kankaan rinteessä. Kuvion puusto on taimikkoa. Haudan halkaisija on seitsemän metriä ja syvyys puoli metriä. Halssi laskee etelään. Maaperä on hiekkaista ja haudan rakenteisiin on kaiveltu pesäaukkoja. Rikkonaisissa maanpinnan kohdissa näkyy hiiltä. |
| metsakeskus.1000029658 |
312 |
Jyökinaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
391404.00000000 |
6996627.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029658 |
Metsäisellä alueella sijaitseva tervahauta, jonka halkaisija on noin 16 m. Haudan halssi on kaakkoon. Tervahaudasta noin 18 m lounaaseen on sammaloitunut kiukaan jäännös, jonka halkaisija on noin 1,5 m ja korkeus 70 cm (N 6996621, E 391382). |
| metsakeskus.1000029659 |
765 |
Isonmännynaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
578877.00000000 |
7126792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029659 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Junttosenahon talon pohjoispuolella sijaitsevan soiden
ympäröivän kankaan itärinteessä. Rinteessä kasvaa paljon koivikkoa. Rinteen alla on vedellä täyttynyt ajoura. Tervahaudan halkaisija on 9 metriä ja syvyys yhden metrin. Haudan päällä kasvaa runsaasti koivuja ja katajaa. Vallien päälle on jätetty pitkät kannot. Halssi laskee koilliseen. |
| metsakeskus.1000029660 |
765 |
Rasilaisenaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
580359.00000000 |
7126266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029660 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Lampovaaran ja Välilamminsuon välille sijoittuvan
Rasilaisenahon rinteessä. Kohteen läheltä kulkee metsäautotie. Kohteen halkaisija on 11 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Vallit ovat kapeat ja laskevat maljamaiseen kuoppaan. Halssi on pienehkö ja laskee etelään. Haudan päällä kasvaa iäkkäitä puita. |
| metsakeskus.1000029661 |
765 |
Laurinlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
583504.00000000 |
7131669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029661 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Laurinlammen kaakkoispuolen kankaalla. Kankaalla kasvaa kuusia, koivuja ja katajaa. Kankaalla on kelopuita, joissa on kirveeniskun merkkejä.
Tervahauta 1: Kohteen halkaisija on 13 metriä ja syvyys yhden metrin. Hauta on muodoltaan laakea. Vallia ympäröi yhtenäinen oja. Halssi laskee etelään. Haudan päällä on kuusia ja puiden kantoja.
Laurinlampi 2, katso alakohde. |
| metsakeskus.1000029662 |
765 |
Mykymäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
584537.00000000 |
7130718.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029662 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Poski-Petäinen -nimisen järven lounaispuolella, Mykymäen länsireunalla, metsäautotien piston varrella. Kohteen halkaisija on 8 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Vallit ovat leveät suhteessa kuoppaan. Haudan päällä kasvaa kuusikko. Halssi laskee lounaaseen. |
| metsakeskus.1000029663 |
765 |
Lummelampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
585342.00000000 |
7129670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029663 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Lummelammen pohjoispuolella sijaitsevassa rinteessä. Kohteen halkaisija on 7 metriä ja syvyys yhden metrin. Halssi laskee etelälounaaseen. Tervahaudan päälle on jätetty pitkät kannot. |
| metsakeskus.1000029664 |
765 |
Lehmisuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
586780.00000000 |
7128735.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029664 |
Kohde sijaitsee lähellä Sotkamon itäistä kunnanrajaa, soiden ympäröimällä pienellä kuivemmalla nyppylällä. Kohteen länsipuolella kulkee metsäautotien pisto. Paikalla on aukeaa ja muutamia kelopuita. Kohteen halkaisija on 8 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Hautakuopan keskeltä lähtee ura, joka jatkuu vallin ulkopuolella halssina. Tämä laskee länteen. |
| metsakeskus.1000029665 |
936 |
Lätinlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
327881.00000000 |
6896891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029665 |
Kohde sijaitsee Vaskiveden Lätinlahden länsipuolella, lahden pohjoispohjukasta 150-180 m länteen. Alue on etelään viettävää moreenirinnettä. Noin 104 m korkeustasolla on loivasti etelään viettävää muinainen rantamuodostuma, jonka päällä on melko tasainen hiekkaisempi terassi. Alueen itä-koillislaidalla on noin 5 x 2,5 metrin kokoinen mahdollinen kaksiosainen asumuspainanne. Painanteeseen tehdyistä koekuopista on löytynyt kolme kvartsi-iskosta, ja tästä myös noin 21 m länsilounaaseen tehdyistä kahdesta koekuopasta on löytynyt kaksi kvartsi-iskosta (N 6896882, E 327862).
Asuinpaikan laajuus on arvioitu löytöjen sekä topografian perusteella. |
| metsakeskus.1000029666 |
765 |
Lehmisuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
587508.00000000 |
7127833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029666 |
Kohde sijaitsee aivan Sotkamon itäisen kunnanrajan tuntumassa, Ison Lehmivaaran läntisessä rinteessä, Lehmisuon reunalla. Tervahaudan halkaisija on 7 metriä. Hautakuoppa on loiva ja syvyydeltään 0,5 metriä. Haudan päällä on vanhat metsäkoneen jäljet. Halssi laskee lounaaseen. |
| metsakeskus.1000029667 |
765 |
Pitkämännikkö |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
585663.00000000 |
7122232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029667 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Muuraissuon ja Heinäsuon välisellä pitkällä ja kapealla
kankaalla. Kohde jää kahden metsäautotienpiston väliseen kulmaan. Maasto on mäntykangasta, jossa kasvaa myös nuoria koivuja. Kohteen halkaisija on 8 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Halssi laskee pohjoiseen. Kohde sijaitsee loivassa rinteessä ja sen päällä on nuoria koivuja. Halssiura on syvä. |
| metsakeskus.1000029668 |
936 |
Kotkannenä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328293.00000000 |
6896729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029668 |
Kohde sijaitsee Vaskiveden Lätinlahden itäpuolella, Kotkannenä nimisen niemen keskiosassa, korkeimman kohdan eteläpuolella. Paikalla on pienialainen hiekkaisempi terassi, jota reunustaa pohjoisessa kallio ja muualla kivisempi alue. Terassialueelle tehdyistä koekuopista on löytynyt muutama kvartsi-iskos.
Kohteen rajaus perustuu löydöllisiin koekuoppiin sekä topografiaan. |
| metsakeskus.1000029669 |
765 |
Ryysänmännikkö |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
585750.00000000 |
7122527.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029669 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Oinassuon, Heinäsuon ja Muuraissuon ympäröimällä kapealla kankaalla. Kohteen vierestä kulkee metsäautotien pisto. Maasto on mustikkatyypin mäntykangasta.
Tervahauta 1: Tervahaudan halkaisija on 8 metriä ja syvyys metrin. Haudan pohja on tasainen. Sen reunoilla kasvaa mäntyjä. Muutamia pienempiä puita on poistettu ja jätetty pitkään kantoon. Vallit ovat melko massiiviset. Jokin eläin on kaivanut vallista hiiltä näkyviin. Halssi laskee lounaaseen
Ryysänmännikkö 1 ja 2, katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000029670 |
619 |
Sarkkila |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
290174.00000000 |
6781413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029670 |
Kohde sijaitsee Sarkkilassa Punkalaitumenjoen koillisrannalla. Paikalla on sijainnut vanha kylätontti, jonka länsikulman alueesta on havaittu tarkkuusinventoinnissa merkkejä. Paikalle tehdyissä koekuopissa on havaittu merkkejä todennäköisesti vanhaan asutukseen liittyvistä kulttuurikerroksista.
Kylätontista on inventoitu vain pieni osa ja se jatkunee todennäköisesti koilliseen ja itään. Kohteesta on rajattu ainoastaan vuoden 2015 inventoinnissa todettu alue. |
| metsakeskus.1000029671 |
837 |
Miesmäenpuisto |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
323164.00000000 |
6826977.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029671 |
Miesmäen laella, vanhassa pihapiirissä sijaitsee suhteellisen heikosti erottuva, taisteluhaudaksi tulkittu kaivanto, jonka pohjois- ja länsipuolella on maa- ja kivivallia. Kaivannon päälle, sen keskiosaan oli joskus tehty ulkorakennus, jonka alla on nähtävissä hieman kallioon louhittua haudan seinää. Kaivanto on ilmeisesti suureksi osaksi sortunut ja täytetty. Linnoitusalueen etelälaidalla, vanhan asuinrakennuksen eteläpuolella hauta on mahdollisesti aikaisemmin päättynyt isoon maakellariin, jonka sisällä on betoni- ja tiiliseinää sekä raudoitettua betonikattoa. Kellari vaikuttaa tehdyn mahdollisesti korsu- tms. kaivantoon. Juoksuhautaa on erotettavissa n. 60+40 m matkalla (kolme haaraa).
Vuonna 2022 purettiin Miesmäenpuiston alueelta kolme rakennusta arkeologisessa valvonnassa. Puretun vajan alta paljastui yhdyshautaa ja eteläosan kellarin kohdalta mahdollisen suojahuoneen jäännöksiä jotka peitettiin suojakankaalla ja maalla työn päätteksi. |
| metsakeskus.1000029672 |
765 |
Huuhkajakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
584949.00000000 |
7123880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029672 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Oinassuon luoteispuolella, Huuhkajakankaan kaakkoisosassa sijaitsevan pienemmän kumpareen reunassa. Kohteen halkaisija on 10 metriä ja syvyys 1,4 metriä. Pohja on muodoltaan maljamainen. Haudan keskeltä lähtee ura, vallin poikki halssille, joka laskee luoteeseen. Halssi on muodoltaan tasapohjainen ja seinämät ovat pystysuorat. Haudan päällä kasvaa kookkaita puita. |
| metsakeskus.1000029674 |
765 |
Arokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
585359.00000000 |
7124070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029674 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Oinassuon ja Kuohusuon väliin jäävällä kapealla kankaalla. Kohteen vieressä on toinen tervahauta.
Tervahauta 1: Kohteen halkaisija on 9 metriä ja syvyys yhden metrin. Päällä kasvaa muutamia mäntyjä. Hauta on rinteen reunassa ja halssi laskee rinnettä alas kohti lounasta.
Arokangas 2 ja 3, katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000029675 |
765 |
Pienosensuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576738.00000000 |
7125078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029675 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Heinämäen talon ja Matikanjärven välisellä alueella, vetisten soiden ympäröimällä, kapealla hiekkasärkällä. Särkällä kasvaa mm. kuusta, katajaa ja suopursua. Haudan halkaisija on 9 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Pohja on epätasainen. Halssi laskee lounaaseen. Siihen liittyvä, samansuuntainen ura alkaa jo haudan keskeltä ja kulkee vallin läpi. Haudan päällä ei ole juurikaan puustoa. |
| metsakeskus.1000029676 |
765 |
Vesakkoaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
577633.00000000 |
7125661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029676 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Matikanjärven luoteispuolella, Vesakkoaho-nimisen kankaan etelärinteessä. Paikalla kasvaa mäntyjä, kuusia, koivuja ja katajaa. Pohjakasvillisuus on pääosin mustikkaa. Kohteen halkaisija on 12 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Hautakuoppa on loiva. Halssi laskee etelään. Haudan ympärillä on kookkaat tuuletuskuopat. Vallien päällä kasvaa isoja puita. |
| metsakeskus.1000029677 |
765 |
Kuikkasuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
579682.00000000 |
7126070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029677 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Matikanjärvestä koilliseen, soiden ympäröimällä kankaalla. Kankaalla on tiheä, nuori puusto, joka on kohteen läheisyydessä lehtipuuvaltaista. Haudan halkaisija on 14 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Kohteen päältä on aurattu, eikä halssia pysty erottamaan aurausurista. Haudan päällä kasvaa runsaasti pientä koivua ja haapaa. |
| metsakeskus.1000029678 |
765 |
Palovaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
581247.00000000 |
7127285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029678 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Kusianjärven Myllylahden lounaispuolella, Linnalammen
laavulle vievän tien pohjoispuolella, Palovaaran rinteessä. Kohteen pohjoispuolitse kulkee ajoura. Puusto haudan kohdalla on kookasta. Taimikon raja on lähellä hautaa. Paikalla kasvaa runsaasti sekä mustikkaa että puolukkaa. Kohteen halkaisija on 12 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Hautakuoppa on muodoltaan maljamainen. Halssi laskee etelään. Vallien päällä kasvaa kookkaita kuusia ja koivuja. |
| metsakeskus.1000029679 |
765 |
Tuulivaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
583584.00000000 |
7125626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029679 |
Kohde sijaitsee Koillis-Sotkamossa, Linnavaaran tien päässä olevasta kääntöpaikasta 300 metriä itäkaakkoon. Metsikkö tervahaudan länsipuolella on ryteikköistä. Puusto tervahaudan ympärillä on lehtipuuvaltaista. Kasvupaikka on mustikkatyypin kangasmetsää. Kohteen halkaisija on kymmenen metriä. Sen pohja on epätasainen ja sen syvyys on 1,2 metriä. Halssi laskee etelään. Haudan päällä kasvaa tiheä puusto mm. pihlajaa, koivua ja kuusta. |
| metsakeskus.1000029680 |
765 |
Leililampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
581949.00000000 |
7126871.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029680 |
Koillis-Sotkamossa, Linnavaaraan vievän tien pohjoispuolella, Kusianjärven eteläpuolella on suoalue, jonka keskelle jäävät Aisalampi, Leililampi ja niiden väliin jäävä, pieni kohouma. Kohde on merkitty sen luoteisnurkkaan. Kohoumalla kasvaa kanervaa. Puusto ei ole kovinkaan järeää. Pieni maankohouma on aurattu. Tervahaudasta ei löydy enää suoranaisia merkkejä. On mahdollista, että aurausvakojen välissä näkyy hieman vallin reunaa, mutta tulkinta on epävarma. Jos paikalla on ollut tervahauta, se on tuhoutunut aurauksen johdosta. |
| metsakeskus.1000029681 |
20 |
Hirsikangas W |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
328537.00000000 |
6788726.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029681 |
Käytöstä poistunut noin 600 metrin pituinen tienpätkä on osa vanhaa Hiidentietä, joka on kulkenut Hämeenlinnasta Tampereen kautta Pohjanmaalle. Hylätty tieosuus noudattaa Kuninkaan kartastoon (1796-1804) piirrettyä tielinjausta, joka on sama myös myöhemmissä kartoissa, kuten v. 1846 pitäjänkartalla ja v. 1900 Senaatin kartalla. Tie on merkitty vielä yleisenä tienä v. 1959 peruskartalle, mutta siinä on jo uusi ja nykyinen tielinja päätienä.
Tien on katkaissut uusi Tampere–Turku tie. Sen itäpuolella vanha tie on kaatopaikalle johtavana tienä, maanoton runtelemassa maastossa. Turku–Tampere tien länsipuolella hylätty tieosuus kulkee asumattomassa metsässä, kalliokumparetta kiertäen. Tie on nykyisin puomitettu ja sitä käytetään kännykkämaston huoltotienä. Tie on osin pengerretty suon laidalle, suon ja mäen reunamille. Tiepohjassa saattaa olla jäljellä kerrostumia vanhimmista tiepohjista. |
| metsakeskus.1000029682 |
20 |
Toivettulan kylätontti |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
329832.00000000 |
6788690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029682 |
Toivettula mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1506, jolloin (vuosina 1506–1510) kylästä tunnettiin neljä kyläläistä, jotka ilmeisesti asuivat samassa talossa. Vuonna 1539 kylässä oli kaksi taloa, joiden isännät olivat Jussi Uodinpoika ja Pekka Jussinpoika. Kylä esiintyy useissa kirjoitusmuodoissa: Toywttula, Towttula, Toijuottula, Toiuttula tai Toiuittula (Suvanto 1954, 53).
Toivettulan vanha kylätontti, johon on vuoden 1775 karttaan merkitty kaksi taloa ja torppa. Paikka on edelleen asuttuna ja tilakeskuksena. V. 1959 peruskartalla on tontin alueella rakennuksia enemmän kuin nykyään. Alueen jatkuva maankäyttö ja asutus on todennäköisesti hävittänyt enimmät merkit ja kerrostumat vanhimmasta asutuksesta.
Toivettulan isojakokarttaa vuodelta 1775 (H138:1/3-18) ei pystytty 2021 arkistotutkimuksessa asemoimaan nykykartalle luotettavasti. |
| metsakeskus.1000029683 |
418 |
Miemola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
326915.00000000 |
6799557.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029683 |
Miemolan vanha kylätontti sijoittuu todennäköisesti Miemolan tilakeskuksen alueelle. Vanhimmat asutukseen liittyvät kerrostumat ovat luultavasti suurimmaksi osaksi tuhoutuneet. |
| metsakeskus.1000029684 |
230 |
Niittonenänkallio |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
279428.00000000 |
6906224.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029684 |
Kohde sijaitsee kallioisen mäen huipulla. Mäen laella on noin 10m x 20m kokoinen kivirakka jossa kuopat sijaitsee. Metsä on noin 60-vuotiasta mäntymetsää. Kivisen ja kallioisen mäen huipulla on kivirakka jossa keskusta on reunoja matalammalla. Rakassa on havaittavissa kaksi selkeää kivirakennetta. Suurempi rakenne on rakan pohjoispäässä ja on mitoiltaan noin 2m x 3m, syvyydeltään noin 0,4m. Muodoltaan rakenne on pyöreämpi ja ehkä kaksiosainen. Rakan eteläpuolella on pienempi ja selkeämpi rakenne, mitoiltaan noin 1,5m x 1,5m x 1,3m ja muodoltaan. Kuopissa on hieman kylmämuurattua seinärakennetta joka on selkeätä etenkin pienemmässä kuopassa. Rakasta nostettuja kiviä on myös epäselvänä vallimaisena rakenteena kuoppien ympärillä. Kohde rajautuu noin 50m x 40m kokoiselle alueelle mäen päälle. Käytännössä kohteeseen kuuluu koko kivirakka. |
| metsakeskus.1000029685 |
936 |
Kettukangas |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
307345.00000000 |
6924106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029685 |
Kohde sijaitsee loivalla kivisellä moreenimäellä. Hautojen pohjoispuolella kangas muuttuu kallioiseksi. Metsä on noin 60-vuotiasta mänty-koivu sekametsää. Kankaan itäpuolella kulkee Kihniänjoki joka laskee Seinäjoen kautta Kyrönjokeen. Kohde käsittää kaksi väliaikaishautaa sekä puisen muistomerkin joka on pystytetty luonnonkiviröykkiöön.
Eteläisempi hauta on mitoiltaan 1,5m x 1m, syvyydeltään x 0,3. Pohjoisempi hautakuoppa on mitoiltaan noin 2m x 1m, syvyydeltään 0,4m. Kuopat ovat muodoltaan soikeahkoja painanteita. Hautakuoppien päähän on pystytetty kevyet puiset ristit jotka ovat jo lahonneet.
Hautojen välissä on puinen muistomerkki joka on pystytetty luonnonkiviseen röykkiöön. Muistomerkkiin on kaiverrettu hengellisiä tekstejä. Kohde rajautuu noin 30m x 40m kokoiselle alueelle kankaan huipun eteläpuolelle. Paikalla on kaksi väliaikaishautaa sekä viime aikoina paikalle pystytetty muistomerkki. Vierestä kulkee vesireitti Kyrönjokeen joka voi liittyä hautoihin. Mahdollisesti kyseessä on väliaikainen hautausmaa historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.1000029686 |
936 |
Roominoja |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
354349.00000000 |
6904514.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029686 |
Kohde sijaitsee Jyväsjärven luoteisrannalla, laakealla ja loivalla etelänpuoleisella hiekkaisella moreeniniemellä. Metsä on noin 50-vuotiasta metsää, osittain mäntyä, osittain koivua. Maaperä vaikuttaa kohtuullisen rehevältä. Kohde käsittää nelikulmaisen kuopan, mitoiltaan noin 1m x 2,5m x 0,4m. Kuopan pohjalle tehdyssä tarkastuspistossa havaittiin kiviä sekä huuhtoutumiskerros. Kyseessä on luultavasti kaskeamiseen liittyvä säilytyskuoppa. |
| metsakeskus.1000029687 |
230 |
Salmilamminkeidas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
283386.00000000 |
6905409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029687 |
Kohde sijaitsee loivalla hiekkakankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Paikalla on tervahauta, tervapirtti ja korsun jäännös.
Tervahaudan halkaisija on noin 10m. Suurehko halssi on kohti tietä. Muodoltaan tervahauta on syvä puolipallomainen.
Tervapirtti ja korsu, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000029687 |
230 |
Salmilamminkeidas |
10002 |
12011 |
13212 |
11006 |
27000 |
283386.00000000 |
6905409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029687 |
Kohde sijaitsee loivalla hiekkakankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Paikalla on tervahauta, tervapirtti ja korsun jäännös.
Tervahaudan halkaisija on noin 10m. Suurehko halssi on kohti tietä. Muodoltaan tervahauta on syvä puolipallomainen.
Tervapirtti ja korsu, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000029688 |
936 |
Teerineva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
311090.00000000 |
6906914.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029688 |
Kohde sijaitsee loivalla moreenikankaalla. Metsä on noin 40-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. Paikalla on loivapiirteinen tervahauta, joka erottuu kuitenkin ympäristöstään hyvin. Haudan kokonaishalkaisija on noin 18 m. Vallit ovat 3–5 m leveät. Lounaaseen, alarinteen puolelle sijoittuva halssi on varsin pitkä ja matala. Sen kaakkoisreunalla on selkeä valli. Halssin tervahaudan puoleisella seinämällä on huolellisesti tehty kivilatomus. Haudan sisällä on metsästäjien tekemiä kaivantoja.
Vieressä on tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029689 |
290 |
Riihisuo 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
660292.00000000 |
7097845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029689 |
Kohde sijaitsee kankaalla Rutkunpuron ja Riihisuon välissä. Paikalla on 14 korsunpohjaa. Ne ovat venäläisten tekemiä. Useammassa pohjassa on jäljellä puujäänteitä. Kookkain pohjista on kooltaan 13 x 5,4 metriä. Paikalla on kamiinan osia ja säilyketölkkejä. Korsunpohjia on kaiveltu aarteenetsijöiden toimesta. |
| metsakeskus.1000029690 |
250 |
Majalahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
301602.00000000 |
6910224.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029690 |
Kohde sijaitsee loivalla moreenirinteellä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 13 m. Muodoltaan hauta on laakea ja selkeä. Pitkä halssi on lounaispuolella. Kohde käsittää lisäksi noin 4 x 4 m kokoisen rakennuksen pohjan. Koilliskulmassa on noin 1,5 x 1,5 x 0,5m kokoinen luonnonkivinen kiuas. Luultavasti kyseessä on viereiseen tervahautaan liittyvä tervamaja tai -sauna, ks. alakohde ja asuintilan jäännös (ei muinaisjäännösrekisterissä). |
| metsakeskus.1000029691 |
936 |
Mäntykangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
310582.00000000 |
6920134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029691 |
Kohde sijaitsee moreenikankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää.
Tervahaudan halkaisija on noin 13m. Muodoltaan hauta on laakea. Selkeä halssi sijaitsee länsipuolella. Haudan sisäpuolella on luultavasti metsästäjien tekemiä kaivantoja.
Vierellä on tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029692 |
230 |
Palokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
283535.00000000 |
6904456.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029692 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 16m. Rakenteeltaan hauta on suuri, selkeä ja puolipallomainen. Haudassa
on noin 3m paksut kaksoisvallit. Iso halssi on kohti itää.
Vierellä on tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029693 |
936 |
Joutilasnevankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
340875.00000000 |
6919661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029693 |
Kohde sijaitsee kapealla etelä-pohjoinen -suuntaisella moreenikankaalla. Metsä on noin 60-vuotiasta sekametsää.Tervahaudan halkaisija on noin 15m. Muodoltaan hauta on laakea, suuri ja selkeä. Iso halssi on koillispuolella.
Vierellä on tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029694 |
536 |
Korvola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
308635.00000000 |
6819763.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029694 |
Korvolantien Nikkilänmutkassa on 1760-luvulla sijainnut neljä taloa, joista kolme yhdessä ryhmässä tien (historiallisen Laidetien) eteläpuolella. Kolmen talon ryhmä on sijainnut nykyisen suulin/ladon tienoilla. Alue on pääosin peltoa ja kiinteä muinaisjäännös. Senaatin kartaston perusteella kylätontti on tältä osin autioitunut vuoteen 1909 mennessä.
V. 2019 kaapeloinnin kaivutyön valvonnassa kylätontin pohjoisreunalle, tien eteläreunaan kaivetussa ojassa todettiin noin 40 cm syvyydellä tummaa nokista maata ja Ø n. 10 -15 cm kiviä, osa kivistä vaikutti palaneille. Tummaan maakerroksen vahvuus vaihteli 5-20 cm välillä ja paikoitellen se katosi kokonaan; kaikkiaan sitä oli havaittavissa noin 4 m matkalla. |
| metsakeskus.1000029695 |
936 |
Kangaslamminkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
344684.00000000 |
6918348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029695 |
Kohde sijaitsee avohakkuuaukealla, moreeniharjanteen reunalla. Tervahaudan halkaisija on noin 11m, halssi on lounaaseen. Haudan päältä kulkee metsäkoneen ajoura ja hautaa on laikutettu.
Vieressä on tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029696 |
936 |
Kaukahaudanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
316517.00000000 |
6903821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029696 |
Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 50-vuotiasta kuusivaltaista sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 12m. Muodoltaan hauta on laakea ja selkeä ja siinä on iso halssi kohti lounasta.
Vierellä on tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029697 |
536 |
Intianlahti |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
307723.00000000 |
6820160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029697 |
Korvolan alueen isojakokartalle (v. 1767) on merkattu neljä taloa, kaksi torppaa sekä mylly. Mylly on sijainnut Nokianvirtaan koillisesta lounaaseen laskevan puron suulla. Mylly on merkattu myös vuoden 1847 pitäjänkartalle, mutta vuoden 1903 pitäjänkartassa sitä ei
enää näy.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000029698 |
536 |
Korvolan torpat |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
307972.00000000 |
6820308.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029698 |
Korvolan kylän isojakokartalle (v. 1767) on kyseiseen kohtaan merkitty kaksi torppaa. Toinen karttaan merkityistä torpista on identifioitu sotilastorpaksi. Vuoden 1847 pitäjänkartassa torppien paikalla on jo pelto. Inventoinnissa pellolta ei tehty havaintoja rakenteista. Torppien paikat saattavat olla myös osin tien alla tai myös etäämpänä tiestä pellossa. Paikka ollut on peltona kaikissa 1767 karttaa myöhemmissä kartoissa, Kuninkaankartalla 1796 - 1804 ei merkintää tällä kohdin. Paikka on mielenkiintoinen, koska kyseessä ovat ilmeisesti varsin varhain autioituneet torpanpaikat. |
| metsakeskus.1000029699 |
250 |
Korkiamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
303883.00000000 |
6893942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029699 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenikankaalla, kosteikon reunalla. Metsä on noin 40-vuotiasta kuusikoivu sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 13m. Halssi on kohti koillista. |
| metsakeskus.1000029700 |
250 |
Myllymaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
306047.00000000 |
6893973.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029700 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenirinteellä, hakkuuaukealla ajouran vieressä.
Tervahaudan halkaisija on noin 10m ja se on rakenteeltaan hyvin selkeä. Halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000029701 |
536 |
Haavisto |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
311347.00000000 |
6819887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029701 |
Haaviston kylä mainitaan arkistolähteissä 1400-luvun alkupuolelta lähtien, ja vanhimman (1540) maakirjan mukaan siihen kuului viisi taloa. 1650-luvun kartan mukaan kylän taloja on sijainnut historiallisen Laidetien (Tammerkoski-Huittinen-Ulvila ja -Turku) molemmin puolin. Sama tilanne on mm. Kuninkaan kartastossa ja Kuninkaan tiekartastossa. Kylätontin lisäksi kohteeseen kuuluu historiallisista kartoista paikannetut sotilastorpan ja kahden mäkituvan paikat historiallisen Laidetien, nykyisen Haavistontien pohjoispuolella. Isojakokartan (1768-1774) perusteella maantien eteläpuolella on sijainnut kaksi taloa ja tien pohjoispuolella sotilastorppa sekä kaksi mäkitupaa.
Asuinpaikka on autioitunut. Muinaisjäännösrajaus käsittää talojen tontit tien eteläpuolella ja torppa-/mäkitupa-alueen kalliopohjaisen mäen etelärinteellä tien pohjoispuolella. Eteläisten talotonttien etelälaidalla on kulkenut 1890-luvulta lähtien vanha Tampere-Pori-junarata, jota on myöhemmin oikaistu eli siirretty pohjoisemmaksi, nykyiselle linjalle (ks. kohde Haavisto Harjuniitty).
Lehtipuumetsää kasvavassa asuinpaikan eteläosassa on todettu moniosaisen, todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan rakennuskokonaisuuden kiviperustukset, joissa myös hyvin vanhaa betonia on jonkin verran mukana, ja niiden pohjoispuolella, tien reunassa kivirampin jäännös sekä idempänä reunoiltaan kivetty kuoppa (kellarin jäännös?). Muuten alue on melko tasaista, maaperä hietaa/hiesua, pintamaakerros hyvin tummaa.
Tien pohjoispuolella, vanhalla torppa- ja mäkitupa-alueella on v. 2021 tarkastuksessa havaittu toistakymmentä kivi- ja maarakennetta, mm. muutama rakennuksen pohja ja kolme uunin rauniota. Rakenteet ovat pääosin kasvillisuuden peitossa. Alueelle, heti tien pohjoispuolelle, on merkitty Heikkilän talo v. 1903 pitäjänkartassa. Talon muuttoon tien eteläpuolelta vaikutti todennäköisesti rautatien rakentaminen 1800-luvun lopulla. Vanhojen peruskarttojen mukaan alueella on ollut vielä 1970-luvun alussa rakennuksia. Osa alueella havaituista jäännöksistä liittyykin ilmeisesti niihin. Joukossa on kuitenkin myös rakenteita, jotka ovat todennäköisesti vanhempia. Tien pohjoispuoleisen, ketomaisen alueen kokonaisuutta voi luonnehtia arkeologisesti hyvin säilyneeksi ja edustavaksi. Isojakokartan ja topografian perusteella voidaan myös pitää mahdollisena, että kyseessä olisi Haaviston kylän sarkajaon aikainen (keskiaikainen) tonttimaa; asian varmistaminen vaatisi tarkempia kenttätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000029701 |
536 |
Haavisto |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
311347.00000000 |
6819887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029701 |
Haaviston kylä mainitaan arkistolähteissä 1400-luvun alkupuolelta lähtien, ja vanhimman (1540) maakirjan mukaan siihen kuului viisi taloa. 1650-luvun kartan mukaan kylän taloja on sijainnut historiallisen Laidetien (Tammerkoski-Huittinen-Ulvila ja -Turku) molemmin puolin. Sama tilanne on mm. Kuninkaan kartastossa ja Kuninkaan tiekartastossa. Kylätontin lisäksi kohteeseen kuuluu historiallisista kartoista paikannetut sotilastorpan ja kahden mäkituvan paikat historiallisen Laidetien, nykyisen Haavistontien pohjoispuolella. Isojakokartan (1768-1774) perusteella maantien eteläpuolella on sijainnut kaksi taloa ja tien pohjoispuolella sotilastorppa sekä kaksi mäkitupaa.
Asuinpaikka on autioitunut. Muinaisjäännösrajaus käsittää talojen tontit tien eteläpuolella ja torppa-/mäkitupa-alueen kalliopohjaisen mäen etelärinteellä tien pohjoispuolella. Eteläisten talotonttien etelälaidalla on kulkenut 1890-luvulta lähtien vanha Tampere-Pori-junarata, jota on myöhemmin oikaistu eli siirretty pohjoisemmaksi, nykyiselle linjalle (ks. kohde Haavisto Harjuniitty).
Lehtipuumetsää kasvavassa asuinpaikan eteläosassa on todettu moniosaisen, todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan rakennuskokonaisuuden kiviperustukset, joissa myös hyvin vanhaa betonia on jonkin verran mukana, ja niiden pohjoispuolella, tien reunassa kivirampin jäännös sekä idempänä reunoiltaan kivetty kuoppa (kellarin jäännös?). Muuten alue on melko tasaista, maaperä hietaa/hiesua, pintamaakerros hyvin tummaa.
Tien pohjoispuolella, vanhalla torppa- ja mäkitupa-alueella on v. 2021 tarkastuksessa havaittu toistakymmentä kivi- ja maarakennetta, mm. muutama rakennuksen pohja ja kolme uunin rauniota. Rakenteet ovat pääosin kasvillisuuden peitossa. Alueelle, heti tien pohjoispuolelle, on merkitty Heikkilän talo v. 1903 pitäjänkartassa. Talon muuttoon tien eteläpuolelta vaikutti todennäköisesti rautatien rakentaminen 1800-luvun lopulla. Vanhojen peruskarttojen mukaan alueella on ollut vielä 1970-luvun alussa rakennuksia. Osa alueella havaituista jäännöksistä liittyykin ilmeisesti niihin. Joukossa on kuitenkin myös rakenteita, jotka ovat todennäköisesti vanhempia. Tien pohjoispuoleisen, ketomaisen alueen kokonaisuutta voi luonnehtia arkeologisesti hyvin säilyneeksi ja edustavaksi. Isojakokartan ja topografian perusteella voidaan myös pitää mahdollisena, että kyseessä olisi Haaviston kylän sarkajaon aikainen (keskiaikainen) tonttimaa; asian varmistaminen vaatisi tarkempia kenttätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000029702 |
635 |
Kaijakkamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
355548.00000000 |
6798614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029702 |
Kohde sijaitsee pellolla erottuvalla matalalla kumpareella. Paikalta on löytynyt inventoinnissa muutamia pronssiartefaktien – korun, pronssipellin ja sulaneen pronssin – katkelmia. Kyseessä on mahdollisesti jo rautakaudella käytössä ollut asuinpaikka, jonka asutus on jatkunut historialliselle ajalle. |
| metsakeskus.1000029702 |
635 |
Kaijakkamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
355548.00000000 |
6798614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029702 |
Kohde sijaitsee pellolla erottuvalla matalalla kumpareella. Paikalta on löytynyt inventoinnissa muutamia pronssiartefaktien – korun, pronssipellin ja sulaneen pronssin – katkelmia. Kyseessä on mahdollisesti jo rautakaudella käytössä ollut asuinpaikka, jonka asutus on jatkunut historialliselle ajalle. |
| metsakeskus.1000029702 |
635 |
Kaijakkamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
355548.00000000 |
6798614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029702 |
Kohde sijaitsee pellolla erottuvalla matalalla kumpareella. Paikalta on löytynyt inventoinnissa muutamia pronssiartefaktien – korun, pronssipellin ja sulaneen pronssin – katkelmia. Kyseessä on mahdollisesti jo rautakaudella käytössä ollut asuinpaikka, jonka asutus on jatkunut historialliselle ajalle. |
| metsakeskus.1000029704 |
635 |
Ranta-Kantokylä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
354343.00000000 |
6800041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029704 |
Vuoden 1785 isojakokarttaan on paikalle merkitty talonpaikka. Paikka on edelleen asuttu. |
| metsakeskus.1000029705 |
635 |
Kantokylä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
354343.00000000 |
6800288.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029705 |
Vuoden 1785 isojakokarttaan on paikalle merkitty talonpaikka. Paikka on edelleen asuttu. |
| metsakeskus.1000029706 |
250 |
Haukkalamminkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
308097.00000000 |
6894563.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029706 |
Kohde sijaitsee moreenikankaalla ajouran vieressä. Metsä on noin 50v mäntyä. Tervahaudan halkaisija on noin 11m. Halssi on kohti lounasta. Tervahauta on muodoltaan syvä ja suppilomainen. |
| metsakeskus.1000029707 |
250 |
Haukkalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
308578.00000000 |
6894251.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029707 |
Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 9m, halssi on kohti lounasta. Hauta on muodoltaan syvä ja suppilomainen. |
| metsakeskus.1000029708 |
936 |
Kivioja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
325584.00000000 |
6914092.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029708 |
Kohde sijaitsee loivalla moreenirinteellä. Metsä on noin 40-vuotiasta mäntymetsää, haudan päällä on koivua ja nuorta mäntytaimikkoa kasvava tiheikkö. Tervahaudan halkaisija on noin 13m ja siinä on noin 3m paksut kaksoisvallit. Hauta on vaurioitunut ja epäselvä, ilmeisesti haudan maata on kuormattu muualle maanparannusaineeksi tms. |
| metsakeskus.1000029709 |
936 |
Aitausneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
326521.00000000 |
6913333.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029709 |
Kohde sijaitsee pienellä moreenikumpareella. Metsä on noin 60-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 10m. Muodoltaan hauta on laakea, halssi on kohti pohjoista. Metsäkoneen ajoura menee osittain vallin päältä. |
| metsakeskus.1000029710 |
936 |
Heinijärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
333894.00000000 |
6924899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029710 |
Kohde sijaitsee moreenirinteellä. Metsä on noin 70-vuotiasta kuusikkoa. Pieni tervahauta on halkaisijaltaan noin 8m. Kokoon nähden isohko halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000029711 |
250 |
Haapaneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
298573.00000000 |
6897804.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029711 |
Kohde sijaitsee loivalla moreenirinteellä, hakkuuaukealla. Maaperä on moreenia. Tervahaudan halkaisija on noin 13m. Muodoltaan hauta on laakea. Länsipuolella sijaitseva halssi on hyvin pitkä. |
| metsakeskus.1000029712 |
936 |
Pyymäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
324111.00000000 |
6919031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029712 |
Kohde sijaitsee kostealla moreenikankaalla. Haudan päältä menee osittain vanha metsätie. jonka pohjoispuolella metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää, eteläpuolella on hakkuuaukea. Tervahaudan halkaisija on noin 11m. Epäselvä halssi on koillispuolella. |
| metsakeskus.1000029713 |
936 |
Hirvikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
312641.00000000 |
6913127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029713 |
Kohde sijaitsee metsätien varrella nuoren taimikon keskellä, säästöpuutiheikössä. Haudan päällä on tiheästi kasvavia nuorehkoja kuusia ja lehtipuita. Tervahaudan halkaisija on noin 15m ja siinä on noin 2m paksut kaksoisvallit. Muodoltaan hauta on laakea, isohko halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000029714 |
936 |
Vanhanhaudanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
309736.00000000 |
6915806.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029714 |
Kohde sijaitsee kallioisen moreenimäen itälaidalla, hakkuualueen reunalla. Haudan päällä on noin 70-vuotiaita mäntyjä ja kuusia, vieressä on myös noin 70-vuotiasta mäntymetsää ja nuorta taimikkoa. Tervahaudan halkaisija on noin 12m. Halssi on itäpuolella. Hautaa on ilmeisesti kaiveltu halssin kohdalta, josta valli puuttuu lähes kokonaan. |
| metsakeskus.1000029715 |
936 |
Huhtavuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
317386.00000000 |
6903668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029715 |
Kohde sijaitsee kallioisella moreenirinteellä. Metsä on noin 60-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 13m. Muodoltaan hauta on laakea ja selkeä. Rakenteen sisäpuolella on paljon metsästäjien kaivamia kuoppia. Halssi on kohti etelää. |
| metsakeskus.1000029716 |
936 |
Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342879.35541616 |
6920196.20458640 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029716 |
Kohde sijaitsee moreenirinteellä, erittäin tiheässä kuusipuskassa. Tervahaudan halkaisija on noin 16m ja siinä on noin 1,5m paksut kaksoisvallit. Muodoltaan hauta on laakea ja selkeä. Halssi on pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000029717 |
214 |
Hautainmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
259363.00000000 |
6881746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029717 |
Tervahauta 1: Kohde sijaitsee hakkuuaukealla, säästöpuuryhmässä. Maaperä on moreenia. Tervahaudan halkaisija on noin 10m. Hauta on rakenteeltaan selkeä ja ehjä. Lyhyt halssi on kohti länttä.
Tervahauta 2, katso alakohde. |
| metsakeskus.1000029718 |
214 |
Lehterinrinta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
259707.00000000 |
6880457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029718 |
Kohde sijaitsee moreenirinteellä, lähellä metsätietä. Metsä on noin 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 10m. Muodoltaan se on selkeä ja syvä. Pienehkö halssi on kohti lounasta. |
| metsakeskus.1000029719 |
214 |
Ylinenneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
263244.00000000 |
6879142.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029719 |
Kohde sijaitsee pienellä hiekkaharjanteella soiden välissä. Metsä on noin 70-vuotiasta mäntykangasta. Pienen tervahaudan halkaisija on noin 7m. Muodoltaan hauta on puolipallomainen. Pieni ja epäselvä halssi on kohti lounasta. |
| metsakeskus.1000029720 |
214 |
Isosalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
263762.00000000 |
6880546.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029720 |
Kohde sijaitsee loivalla moreenirinteellä, metsätien varrella. Tervahaudan halkaisija on noin 10m. Hauta on ehjä ja muodoltaan selkeä. Lyhyt halssi on kohti pohjoista. |
| metsakeskus.1000029721 |
214 |
Tikkamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
264389.00000000 |
6882377.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029721 |
Kohde sijaitsee moreenikumpareella, metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää, haudan päällä on haapoja. Tervahaudan halkaisija on noin 13m. Muodoltaan hauta on todella selkeä puolipallomainen ja erittäin syvä. Selkeä halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000029723 |
214 |
Pukara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
257540.00000000 |
6888518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029723 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenikankaalla, avohakkuuaukealla. Tervahaudan halkaisija on noin 15m. Hauta on ehjä ja muodoltaan selkeä, syvä ja puolipallomainen. Iso halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000029724 |
214 |
Letonluoma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
260642.00000000 |
6884401.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029724 |
Kohde sijaitsee puron varressa, moreenitörmällä. Metsä on noin 70-vuotiasta tiheää kuusivoittoista puronvarsimetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 14m. Muodoltaan hauta on iso, epätasainen ja syvä. Tervahaudan valli on kaivettu auki halssin päältä. |
| metsakeskus.1000029725 |
936 |
Vanhanhaudanmäki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
317215.00000000 |
6919548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029725 |
Kohde sijaitsee loivan moreenirinteen reunalla. Metsä on noin 60-vuotiasta sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 14m. Muodoltaan hauta on selkeä, laakea ja ehjä. Halssi on kohti itää. |
| metsakeskus.1000029726 |
936 |
Lippilamminhaudanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
317951.00000000 |
6919547.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029726 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella moreenimäellä, metsätien kääntöpaikan vieressä. Metsä on noin 60-vuotiasta sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 14m, muodoltaan hauta on selkeä. Halssi on kohti luodetta. |
| metsakeskus.1000029727 |
214 |
Korjunmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
257915.00000000 |
6884286.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029727 |
Kohde sijaitsee loivalla moreenirinteellä, avohakkuuaukealla. Haudan päällä on muutamia korkeita kuusen kantoja. Tervahaudan halkaisija on noin 12m. Halssin on kohti länttä. Muodoltaan tervahauta on korkea ja kumparemainen. Haudan sisäosa ei ole kaivettu syväksi, vaan siinä on vain matala painanne. |
| metsakeskus.1000029728 |
290 |
Alasenkangas |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
645970.00000000 |
7094681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029728 |
Saunajärven pohjoispuolella sijaitsevan Alasenjärven pohjoisrannalla on kohoumalla U:n muotoinen juoksuhauta. Sen varrella on neljä ampumapesäkettä, josta yhdessä on hirsijäänteitä. Juoksuhauta on paikoin 2 m syvä. Juoksuhaudan pohjoispuolella on 30 metrin päässä korsunpohja. Sen koko on 3,3 x 3 x 1,2 metriä. Pohja on tasainen ja oviaukko avautuu länteen. Reunoilla on puujäänteitä. |
| metsakeskus.1000029729 |
790 |
Huidan teilipaikka |
10002 |
12014 |
13148 |
11006 |
27000 |
290399.00000000 |
6819846.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029729 |
Huidan teilipaikka sijaitsee Karkun kylän koillispuolella, nykyisen Vännin talon itäpuolella, kahden mäen välisellä alueella. Teilipaikan paikannustarkkuudeksi on arvioitu ± 30 m, ja se sijoittuu piha-alueen itälaitaan, paikallistien kohdalle ja pellonlaitaan. Paikalla ei ole näkyvissä kiinteitä rakenteita. |
| metsakeskus.1000029730 |
936 |
Kivioja 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
327154.00000000 |
6913833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029730 |
Kohde sijaitsee loivalla kostealla moreenirinteellä. Alue on ojitettu, metsä on noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Kohde käsittää epäselvähkön matalan hiilimiilut. Rakenteen halkaisija on noin13m. Hiilimiiluun tehdyssä tarkastuspistossa havaittiin hiiltä ja hiilensekaista maata. Hiilimiilun vallin päältä menee metsäkoneen ajoura. |
| metsakeskus.1000029731 |
790 |
Kolja |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
288545.00000000 |
6817524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029731 |
Karkun nykyisen taajaman lounaislaitaan on merkitty vuoden 1792 isojakokartalle kaksi talotonttia. Ne sijaitsevat nykyisin rakentamattomalla alueella. Tonttien luoteispuolella,
mäen rinteessä ja päällä on noin 250 metriä pitkä kiviaita, joka kiertää mäen lakea. Kiviaidan leveys ja korkeus vaihtelevat alle puolesta metristä yli metriin. Kiviaidan itälaita on osin tuhoutunut myöhemmän maankäytön seurauksena. Kiviaidan rajaamalla alueella on neljä suurta kiviröykkiötä (suurin noin 10 x 8 m, korkeus noin 2 m) sekä pohja-alaltaan
6 x 5 metrisen rakennuksen lohkokivinen kivijalka. Myöhäisempiin karttoihin kyseiselle paikalle on merkitty pellon reunaa ja metsää, ja 1960-luvun peruskarttaan myös emäntäkoulun puutarha. |
| metsakeskus.1000029732 |
790 |
Mäkipää |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
288129.00000000 |
6817264.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029732 |
Karkun kylän lounaisosassa, Ketunkylässä, on vuoden 1792 isojakokartalla sijainnut kuusi taloa kolmessa kahden talon ryhmässä. Vuoden 1792 kartan tontit al ja af (v. 1842 kartan Mäkipää rusthål) ovat alueen lounaisimmat. Näistä itäisempi tontti af sijaitsee asutun
talon ja sinne johtavan tien kohdalla. Läntisempi talotontti (v. 1792 kartan al) sen sijaan sijoittuu nykyisin rakentamattomalle alueelle. Isojakokartalta paikannetun tontin pohjoispuolella on noin 12 metrin mittainen keskeneräinen kivirakenne sekä 3 x 3,5 m kokoinen kiviröykkiö. Pitäjänkartalla kyseinen tontti on jo autioituneena. Kahden tontin läntisempi osa on kiinteä muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000029733 |
790 |
Karkku Ketunkylä |
10007 |
12005 |
13067 |
11006 |
27000 |
288564.00000000 |
6817190.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029733 |
Tampere–Pori junarata on rakennettu 1890-luvulla. Karkun taajaman kaakkoispuolella on noin 750 metrin mittainen osuus vanhaa ratapohjaa. Rataa on oikaistu Karkun alueella 1980-luvulla.
Kohdetta ei ole tarkastettu vuoden 2015 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.1000029734 |
47 |
Ahvenvaara länsi |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
360174.00000000 |
7587623.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029734 |
Kohde sijaitsee noin 4,3 kilometriä Hetan kirkosta lounaaseen Ounasjärven Sammallahden rannalta noin 700 metriä eteläkaakkoon Ahvenvaaran länsipuolella länteen loivasti viettävällä rinteellä. Kuviolla kasvaa mäntyä kuivalla kankaalla ja aluskasvillisuutena sammalta ja jäkälää, jonkin verran puolukkaa ja varik-senmarjaa. Maasto on kivikkoista.
Kivikkoisessa, mutta tasaisehkossa maastossa on kuoppa, jonka mitat ovat 3,2x3 metriä. Se on pyöreähkö. Sen syvyys on noin 70 senttimetriä ja sen suunta on koillinen-lounas. Kuopan koillisreunalla on isohkoja kiviä. Pienempiä kiviä tuntuu pohjalla ja näkyy jonkin verran reunoilla. Kuopan reunalla kasvaa mänty, joka on ainakin 150-200 vuotta vanha kilpikaarnan perusteella. Männyn juuria on kasvanut kuopan päälle.
Lähellä olevia muinaisjäännöksiä: Kohteesta noin 500 metriä länsiluoteeseen on pyyntikuoppakohde Sammallommol kaakko 1. Kohteesta noin 340 metriä länsiluoteeseen on rautakautisiksi/keskiaikaisiksi ajoitettuja kivirakenteita Sammallommol kaakko 2. Kohteesta noin 340 metriä luoteeseen on kivikautinen asuinpaikka Sammallommol itä 2. Kohteesta noin 650 metriä pohjoisluoteeseen on kivikautinen asuinpaikka Sammaljoensuu itä 1. |
| metsakeskus.1000029737 |
922 |
Toivola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
313571.00000000 |
6799420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029737 |
Toivolan (4 Toivola by) tontti sijaitsee pellossa alueen koillisosassa, nykyisen Koivistalhontien varressa kaakkoon laskevalla peltotörmällä. Tontti on paikannettu vuoden 1836 isojakokartasta. Vuonna 1848 laaditussa pitäjänkartassa tilanne on sama kuin isojakokartassa, mutta vuoden 1912 Senaatin kartassa Toivolan tila on siirtynyt nykyiselle paikalleen (Ärölän talo) ja talotontin vanha paikka on autioitunut. |
| metsakeskus.1000029738 |
922 |
Kostiala by 1 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
313547.00000000 |
6799916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029738 |
Vuoden 1836 kartasta paikannettu Kostialan kylätontti on kaksiosainen. Läntisempi eli Kostiala By 1 sijaitsee nykyisen Alasen talosta noin 100 metriä itään. Paikalla kasvaa pajukkoa. Kostialan tontin itäisempi osa (Kostiala by 2) sijaitsee edellisestä noin 230 m itään, nykyisen kesäasunnon kohdalla ja länsipuolella.
Vuoden 1912 senaatinkartassa Kostialan idän puoleinen tontti on hävinnyt ja lännen puoleinen tontti on siirtynyt Vesilahden tien varteen. Vuoden 1959 peruskartalla tonttien tilanne vastaa nykypäivää: Kostialan kaksiosaisen kylätontin molemmat osat ovat autioituneet. |
| metsakeskus.1000029739 |
922 |
Kostiala by 2 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
313773.00000000 |
6799920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029739 |
Kostialan kylätontti on kaksiosainen. Läntisempi osa sijaitsee nykyisen Alasen talosta noin 100 metriä itään (Kostiala by 1) ja Kostialan tontin itäisempi osa eli Kostiala by 2 sijaitsee edellisestä noin 230 m itään, nykyisen kesäasunnon kohdalla ja länsipuolella. Talotontit on paikannettu vuoden 1836 isojakokartasta. Kostiala By 2:n alueelta on löytynyt jo vuoden 1995 arkeologisen inventoinnin yhteydessä (Vuorinen, Pukkila ja Laakso) kvartsi- ja pii-iskoksia sekä palanutta savea (v. 1995 raportin kohde 70).
Vuoden 1912 Senaatin kartassa Kostialan idän puoleinen tontti on hävinnyt ja lännen puoleinen tontti on siirtynyt Vesilahden tien varteen. Vuoden 1959 peruskartalla tonttien tilanne vastaa nykypäivää: Kostialan kaksiosaisen kylätontin molemmat osat ovat autioituneet. |
| metsakeskus.1000029739 |
922 |
Kostiala by 2 |
10002 |
12001 |
13007 |
11004 |
27000 |
313773.00000000 |
6799920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029739 |
Kostialan kylätontti on kaksiosainen. Läntisempi osa sijaitsee nykyisen Alasen talosta noin 100 metriä itään (Kostiala by 1) ja Kostialan tontin itäisempi osa eli Kostiala by 2 sijaitsee edellisestä noin 230 m itään, nykyisen kesäasunnon kohdalla ja länsipuolella. Talotontit on paikannettu vuoden 1836 isojakokartasta. Kostiala By 2:n alueelta on löytynyt jo vuoden 1995 arkeologisen inventoinnin yhteydessä (Vuorinen, Pukkila ja Laakso) kvartsi- ja pii-iskoksia sekä palanutta savea (v. 1995 raportin kohde 70).
Vuoden 1912 Senaatin kartassa Kostialan idän puoleinen tontti on hävinnyt ja lännen puoleinen tontti on siirtynyt Vesilahden tien varteen. Vuoden 1959 peruskartalla tonttien tilanne vastaa nykypäivää: Kostialan kaksiosaisen kylätontin molemmat osat ovat autioituneet. |
| metsakeskus.1000029740 |
47 |
Huhtajärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
385425.00000000 |
7581066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029740 |
Tervahauta ja rakennusjäännös sijaitsevat Huhtajärven länsipuolella noin 50 metriä rannasta. Alueella kasvaa tiheä mänty koivu sekametsä. Tervahauta on jyrkän, noin 1,5-2 metriä korkean, nopeasti laskevan rinteen reunalla. Tervahaudan halkaisija on noin 9 metriä. Sen ympärillä on noin 4 metriä leveät vallit, joiden korkeus on noin 30 cm. Valleja on mahdollisesti kaksi eli yhden vallin leveys on noin 2 metriä. Tervahaudan syvyys on noin 45 cm. Halssi laskee itään ja on noin 5 metriä pitkä. Leveimmillään se on noin 4 metriä ja 1,2 metriä korkea. Halssi on melkein kokonaan täyttynyt maa-aineksella. Tervahaudan päällä kasvaa paljon pientä koivua sekä muutamia mäntyjä joiden halkaisija on 25-30 cm. Tervahauta erottuu huonosti maastossa.
Rakennusjäännös, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029740 |
47 |
Huhtajärvi |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
385425.00000000 |
7581066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029740 |
Tervahauta ja rakennusjäännös sijaitsevat Huhtajärven länsipuolella noin 50 metriä rannasta. Alueella kasvaa tiheä mänty koivu sekametsä. Tervahauta on jyrkän, noin 1,5-2 metriä korkean, nopeasti laskevan rinteen reunalla. Tervahaudan halkaisija on noin 9 metriä. Sen ympärillä on noin 4 metriä leveät vallit, joiden korkeus on noin 30 cm. Valleja on mahdollisesti kaksi eli yhden vallin leveys on noin 2 metriä. Tervahaudan syvyys on noin 45 cm. Halssi laskee itään ja on noin 5 metriä pitkä. Leveimmillään se on noin 4 metriä ja 1,2 metriä korkea. Halssi on melkein kokonaan täyttynyt maa-aineksella. Tervahaudan päällä kasvaa paljon pientä koivua sekä muutamia mäntyjä joiden halkaisija on 25-30 cm. Tervahauta erottuu huonosti maastossa.
Rakennusjäännös, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029741 |
47 |
Kovatuslahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
389359.00000000 |
7588922.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029741 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella, kapealla harjanteella pienen lammen ja hiekkaisen painauman välissä. Harjanne kulkee pyyntikuopan sijaintikohdalla lounaasta koilliseen. Harjanteella kasvaa eri-ikäistä mäntyä, puolukkaa ja rahkasammalta. Pyyntikuoppa on kooltaan 3x2 metriä pyöreähkö. Syvyyttä sillä on noin 45 cm ja se on muodoltaan kulhomainen. Suunnaltaan se on kaakko-luode. Lähistöltä ei tavattu muita pyyntikuoppia, mutta on mahdollista, että niitä on lisää kuopan länsi-luoteisakselilla. Inventointi suuntautui kuopasta koilliseen, missä seuraava pyyntikuoppa tavattiin vasta noin 300 metrin päästä. Etäisyys katsottiin sen verran suureksi, että kuopan ei katsottu kuuluvan samaan pyyntikuoppaketjuun kohteen Pasmarova kanssa. |
| metsakeskus.1000029742 |
290 |
Kalettomankangas 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
636493.00000000 |
7091491.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029742 |
Kohde sijaitsee Lieksantien varressa, Kalettomanlammen eteläpuolella. Alueen itäpäässä on neljä tai viisi korsunpohjaa ja muita epämääräisempiä kuoppia, joista osa on täyttynyt vedellä. Alueen keskiosassa on pienempiä suorakaiteenmuotoisia kaivantoja 23 kappaletta. Keskimääräinen mitta on noin 3 x 1 metriä ja syvyys vajaan metrin. Myös alueen luoteisosassa, tervahaudan lähellä on kolme korsunpohjaa. Tien koillispuolella on edelleen seitsemän pesäkettä, joista osa on täyttynyt vedellä. Tien koillispuolella, alueen itäosassa on yksittäinen korsunpohja.
Kohteen rajausta paikkatietokantaan on tarkennettu 09/2017 laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000029743 |
290 |
Jonkerin korsukylä |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
636630.00000000 |
7091040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029743 |
Kohde sijaitsee Lieksantien länsipuolella, soiden ympäröimällä korkeammalla luode-kaakkosuuntaisella kohoumalla. Kohteelle vie Lieksantieltä polku ja pitkokset. Kohoumalla on 24 kappaletta korsunpohjia, joiden keskimääräinen koko on noin 6 x 4 metriä. Syvyys on noin metrin. Pohjiin liittyy kulkuaukko, jonka suunta vaihtelee. Useassa pohjassa on hirsi- ja rautalankajäänteitä. Korsunpohjien lisäksi alueella on suorakaiteen muotoinen ja soikea kuoppa, oksista tehty aitaus ja telineitä. Yksi korsuista on nimetty kyltillä lääkintäkorsuksi. |
| metsakeskus.1000029745 |
290 |
Ukonlampi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
603897.00000000 |
7104823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029745 |
Kankaalla Ukonlammen itäpuolella on lounas-koillissuuntainen juoksuhauta, jonka keskiosista lähtee sivuhaara luoteeseen. Koillispäässä on rinteessä ampumapesäke. Juoksuhaudan leveys on 2 m ja syvyys 1 m. Se on täyttynyt maalla. Haudan reunoilla on ollut puisia pystytolppia, sillä rautalangat, joilla niitä on sidottu, ovat jäljellä. Pesäkkeen suuaukko on romahtanut. Puujäänteitä on näkyvissä. Romahdusaukko on syvä. Pesäkkeen koko on seinämineen noin 10 x 9 metriä. |
| metsakeskus.1000029746 |
290 |
Ukonlampi 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
603759.00000000 |
7104851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029746 |
Kohde sijaitsee Ukonlammen koillispuolella rannan ja puron tuntumassa. Paikalla on suorakaiteen muotoinen kaivanto. Kaivannosta lähtee lammelle päin maaluiska, joka laskee ensin alas ja nousee sitten ylös. Kaivannon koko on 15 x 6 metriä ja syvyys 1,5-2 metriä. |
| metsakeskus.1000029747 |
290 |
Jauholamminaho |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
603802.00000000 |
7104595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029747 |
Kohde sijaitsee mäen päällä, Jauholammen luoteispuolella. Juoksuhaudassa on kaksi haaraa. Päissä on ampumapesäkkeet (10 x 7 ja 9 x 7 m). Niissä on massiiviset maavallit, joita on tuettu puilla ja kivillä. Välissä on ampuma-aukkoja. Pesäkkeiden katot ovat lähes romahtaneet, eivätkä kestä kävelemistä. Juoksuhaudan kaakkoispuolella on kolme laakeata painannetta, joiden halkaisija on jokaisessa noin 1,5 m ja syvyys parikymmentä senttiä. |
| metsakeskus.1000029748 |
290 |
Jauholampi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
603603.00000000 |
7104319.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029748 |
Kohde sijaitsee loivassa mäessä Jauholammen ja Kulmalammen välissä. Kohteeseen kuuluu juoksuhauta (leveys 1,5 - 2m ja syvyys 1,5 - 2m), sen päässä oleva pesäke (paksut vallit, puujäänteitä suuaukossa ja romahtanut kuoppa, syvyys 2m) ja tämän länsipuolella oleva korsunpohja (11 x 8 x 1 m). Pohjalla kasvaa kuusentaimia. |
| metsakeskus.1000029749 |
290 |
Jauhovaara 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
604003.00000000 |
7103648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029749 |
Kohde sijaitsee Jauhovaaran rinteessä, entisen metsänvartijan tilan koillispuolella polun varressa. Juoksuhaudan syvyys on 0,5 - 1m ja leveys 1 m. Sitä on paikoin vahvistettu kivillä. Juoksuhaudan itäpäässä on pesäke. Sen koko on 3 x 2 metriä ja sen päällä kasvaa koivu ja kuusi. |
| metsakeskus.1000029750 |
47 |
Ruumissaari 2 |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
359552.00000000 |
7588623.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029750 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven saaressa, joka on noin 2,3 kilometrin päässä Hetan kirkosta länsilounaaseen. Pieni saari on Kaltionsaaren lounaispuolella. Ruumissaari on noin 75 metriä pitkä ja leveimmillään noin 23 metriä. Se on länsiluode-eteläkaakkosuuntainen ja se kapenee eteläkaakkoon. Muodoltaan se muistuttaa hieman pisaraa. Puolet saaresta on valtionmaalla. Kuoppajäännökset sijaitsevat juuri valtionrajan pohjoispuolella eli varsinaisia fyysisiä jäännöksiä ei ole valtion maalla. Saarella kasvaa pääasiassa koivua. Reunoilla muutamia mäntyjä. Aluskasvillisuutena on sammalta ja puolukkaa sekä jonkin verran vaivaiskoivua.
Kohde löytyy raportista "Enontekiö. Muinaisjäännösluettelo ja tarkastuksia mm. 1983-1980." Raportissa mainitaan, että Markku Torvinen sai paikan tiedokseen virkamatkalla 1984 Toivo Vieltojärveltä. Vieltojärvi kertoi Ounasjärvessä olevasta, silloin topografisessa kartassa nimettömästä, saaresta, jota kutsuttiin Ruumissaareksi. Hänen mukaansa sitä on käytetty tilapäishautana ja kuoppia olisi vieläkin havaittavissa. Kohdetta ei ilmeisesti kuitenkaan tarkastettu.
Inventointi 2015: Pienessä saaressa on neljä kuoppaa, joista yksi on erottuu muista selkeämpänä ja pidempänä, ks. alakohteet. Kuopat keskittyvät saaren keskelle. Väliaikainen hautapaikka. Kuopista ainakin kuoppa 1 on hautamainen. Muiden kuoppien tarkoitus jää epäselvemmäksi. Ne ovat muodoltaan epämääräisempiä ja pyöreämpiä. Väliaikaisia hautoja on käytetty, kun vainajaa ei ole saatu kuljetettua hautausmaalle esimerkiksi huonon kelin vuoksi. Kohde ajoittuu siis todennäköisesti aikaan, kun Hetassa ei ollut kirkkoa eikä hautausmaata. Hettaan kirkko rakennettiin vasta vuonna 1864. Sitä ennen kirkko oli ensin Ruotsin puolella Rounalassa, sen jälkeen 1600-luvun alussa Markkinassa. 1800-luvun alussa Enontekiöllä oli kirkot sekä Markkinassa että Kaaresuvannossa Ruotsin puolella. 1826 Markkinan kirkko siirrettiin Palojoensuuhun. |
| metsakeskus.1000029751 |
47 |
Sioskoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375471.00000000 |
7581228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029751 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen koillisrannalla, Sioskosken alapuolella. Kohde sijaitsee kuivalla, kapeahkolla mäntykankaalla, joka kulkee joen ja suon välissä suunnilleen itä-länsisuunnassa. Kuviolla kasvaa pääpuulajina mäntyä ja aluskasvustona jonkin verran koivua. Kohteesta länteen on Sioskosken päivätupa.
Inventointi 2015: Tervahauta on osa suurempaa kokonaisuutta, johon kuuluu toinen tervahauta sekä kaksi tervasaunaa. Nämä jäivät kuitenkin inventoijilta huomioimatta. Pääkohde on Sioskosken tervahauta ja kämppä (MH-tunnus 74971). "Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hanke: Ketomellalaiset ovat polttaneet tällä paikalla tervaa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Juho Autto (s.1800-luvun lopulla) on vielä polttanut siellä tervaa. Terva on kuljetettu puisissa tynnyreissä soutuveneillä alas aina Kemiin asti. Maalikylistä on tuotu elintarvikkeita paluumatkalla kotiin. Joskus vene on kaatunut koskessa ja esim. jauhot ovat kastuneet. Miehillä on mennyt paluumatkalla paljon kauemmin kuin menomatkalla, koska he ovat soutaneet ja sauvoneet koskia ylävirtaan."
Tervahaudassa on 1,5-2 metriä leveä valli, jonka korkeus vaihtelee 20-50 senttimetrin välillä. Haudan halkaisija on 11 metriä ja syvyys noin metrin. Muodoltaan se on suppilomainen. Halssi laskee kaakkoon ja se on 5 metriä pitkä, 1,2 metriä syvä ja 1,5 metriä leveä. Tervahaudan päällä kasvaa mäntyjä, joiden halkaisija on noin 35 cm. |
| metsakeskus.1000029752 |
148 |
Illestijoki pohjoinen |
10002 |
12001 |
13199 |
11004 |
27000 |
487849.00000000 |
7637332.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029752 |
Alue sijaitsee Illestijoen pohjoisosan länsipuolella. Kuiva kangas, alueen lounaisosa on mäntytaimikkoa sekä muutamia siemenpuita ja koillisosa uudistuskypsää männikköä. Aluskasvillisuus koostuu jäkälistä, variksenmarjasta, puolukasta ja juolukasta.
Alueella on 10 suorakaiteen muotoista liesilatomusta lounas-koillinen suuntaisessa rivissä, noin seitsemän metrin välein. Kohteen koko pituus on noin 73 m. Latomukset ovat luode-kaakko suuntaisia ja kooltaan keskimäärin 2,0 m x 1,3 m, ja korkeudeltaan 10 cm - 35 cm. Ne ovat pääosin aluskasvillisuuden peittämiä. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000029753 |
148 |
Uujajärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
487855.00000000 |
7637077.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029753 |
Alue sijaitsee Uujajärven itäpuolella, Uujajärven ja Illestijärven välisellä kannaksella, sähkölinjan kohdalla, Uujajärven rannasta 73 m itään. Alue on varsin tasainen, loivasti järveä kohti laskeutuva rinne, maaperältään hiekkaa. Paikalla on eri-ikäistä mäntytaimikkoa, joka on paikoitellen tiheää. Kohteessa on kahdeksan liesilatomusta (Uujajärvi 1) ja neljän pyyntikuopan järjestelmä (Uujajärvi 2) Uujajärven ja Illestijärven välissä. Kuopat ovat kooltaan keskimäärin 3,5 m x 3,0 m. Syvyydeltään 45 cm. Kaksi lounaisinta kuoppaa ovat osittain täyttyneet, joko eläinten tai ihmisten myöhemmän toiminnan vuoksi. Katso alakohteet.
Vuoden 2024 tarkastuksessa alueelta löydettiin kuusi liesilatomusta kahden aiemmin havaitun lisäksi. Latomukset ovat maan sisään painuneita ja ovat heikosti havaittavissa. Lisäksi lounaisin latomus on oksakasan alla. |
| metsakeskus.1000029753 |
148 |
Uujajärvi |
10002 |
12001 |
13199 |
11004 |
27000 |
487855.00000000 |
7637077.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029753 |
Alue sijaitsee Uujajärven itäpuolella, Uujajärven ja Illestijärven välisellä kannaksella, sähkölinjan kohdalla, Uujajärven rannasta 73 m itään. Alue on varsin tasainen, loivasti järveä kohti laskeutuva rinne, maaperältään hiekkaa. Paikalla on eri-ikäistä mäntytaimikkoa, joka on paikoitellen tiheää. Kohteessa on kahdeksan liesilatomusta (Uujajärvi 1) ja neljän pyyntikuopan järjestelmä (Uujajärvi 2) Uujajärven ja Illestijärven välissä. Kuopat ovat kooltaan keskimäärin 3,5 m x 3,0 m. Syvyydeltään 45 cm. Kaksi lounaisinta kuoppaa ovat osittain täyttyneet, joko eläinten tai ihmisten myöhemmän toiminnan vuoksi. Katso alakohteet.
Vuoden 2024 tarkastuksessa alueelta löydettiin kuusi liesilatomusta kahden aiemmin havaitun lisäksi. Latomukset ovat maan sisään painuneita ja ovat heikosti havaittavissa. Lisäksi lounaisin latomus on oksakasan alla. |
| metsakeskus.1000029754 |
148 |
Illestinjoki länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
487964.00000000 |
7636802.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029754 |
Alue sijaitsee Illestijoen länsipuolella, joelle laskeutuvan törmän päällä. Maaperä on soraa ja pieniä kiviä. Alueella on tehty taimikonhoito ja siemenpuiden poisto. Alueella on neljän pyyntikuopan järjestelmä. Kuopat muodostavat jonon Illestijärven ja Illestijoen mutkan poikki. Kolme pohjoisinta kuoppaa ovat pohjois-etelä suuntaisessa rivissä ja neljäs niistä lounaaseen. Kuopat ovat soikeita, kooltaan noin 3,3 m x 3,0 m ja syvyydeltään 0,6 m. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000029755 |
148 |
Sarekiäddás |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
487377.00000000 |
7637411.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029755 |
Kohde sijaitsee Matkajoen etelärannalla, joen ja Uujajärven välissä. Alue on tasaista, kuivaa kangasta, jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää ja siemenpuita. Taimikkoa on harvennettu ja kuoppien päällä oli paikoin raivausjätettä. Aluskasvillisuus on ohut, lähinnä jäkäliä ja sammalia. Kohteessa on 11 pyyntikuoppaa kolmessa ryhmässä. Lännessä on viisi kuoppaa luode-kaakko suuntaisena rivinä tien molemmin puolin. Niistä 100-200 m kaakkoon on neljän kuopan muodostama kaari jonka leveys on noin 75 m. Edelleen niistä noin 130 m pohjoiseen on kaksi kuoppaa aivan vierekkäin sähkölinjan reunalla. Järjestelmän koko luode-kaakko suuntaisesti on noin 270 m ja pohjois-etelä suuntaisesti noin 200 m. Kuopat ovat keskimäärin kooltaan 3,3 m x 2,6 m ja noin 40 cm syviä. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000029756 |
148 |
Leedijaavras |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
488384.00000000 |
7649808.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029756 |
Kohde sijaitsee Tirron koillispuolella, kylästä noin 1,5 km päässä ja noin 1,3 km Mutusjärven rannasta. Alue sijaitsee valtionmaan ja yksityismaan rajalla, n. 50 m Terston metsätiestä luoteeseen. Alue on mäntyä kasvavaa kuivaa kangasta. Aluskasvillisuus on ohut ja koostuu jäkälistä, sammalista ja varpukasveista.
Alueella on kaksi rakennuksen pohjaa, mahdollisesti turvekammeja tai hirsitupia. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000029757 |
148 |
Isojärvi lounas 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
489356.00000000 |
7650604.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029757 |
Kohde sijaitsee Mutusjärven lounaispäässä. Kohde on jyrkästi järveen laskevan törmän päällä. Törmän päällä kulkee rannan suuntaisesti poroaita ja kohde sijoittuu poroaidan rannan puoleisella sivulle ja osin aidan alle. Kohde on asumuksen pohja, kooltaan 6 m x 4,2 m. Valli on selkeä rannan puolella, missä se on n. 25 cm korkea. Muilla sivuilla valli 5 cm - 10 cm korkea ja lounaisreunalla se lähes katoaa. Valli on n. 1 m levyinen. Rakennelma on lounas-koillinen suuntainen. Keskellä rakennelmaa ja polun reitillä, joka kulkee kohteen poikki, on liesikiveys. Lieden koko on 90 cm x 70 cm, se on matala ja huonosti erottuva. Koekuopassa havaittiin tulessa murentuneita ja punaiseksi palaneita kiviä kehänä. Liesikiveyksen keskellä ei ole kiviä. Kiveyksen ulkopuolella on runsaasti hiiliä, joista otettiin näyte.
Rakennelman pohjoiskulmassa on hiekkarakenteinen kehä, kooltaan n. 1,5 m x 1,5 m, korkeudeltaan 20 cm. Keskellä kehää on kuoppa, kooltaan 40 cm x 40 cm ja syvyydeltään 20 cm. Rakenteessa ei ole kiviä vaan se on kokonaan sekoittunutta hiekkaa. Valli ei ole nurkissa täysin suorakulmainen vaan kulmat ovat pyöreät. |
| metsakeskus.1000029758 |
148 |
Isojärvi lounas 2 |
10002 |
12016 |
13178 |
11006 |
27000 |
489619.00000000 |
7650196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029758 |
Kohde sijaitsee Mutusjärven eteläpäässä. Kuivahko kangas, mäntyä ja koivua. Aluskasvillisuus koostuu jäkälistä ja varpukasveista. Kohde on kuoppauuni, muodoltaan suorakaiteenmuotoinen, kooltaan 1,5 m x 0,9 m ja syvyydeltään 20 cm. Kuopan reunat ovat lähes pystysuorat. Kuopassa on välittömästi kuntan alla tulessa halkeilleita kiviä ainakin 20 cm paksuudelta. Ympäröivä maasto on hiekkakangasta ja vähäkivinen. Aluskasvillisuus on samanlaista kuopassa ja ympäröivässä ympäristössä. Etäisyys järvenrannan törmään on noin 26 m.
Kuopasta kolmen metrin päässä on kapea soikea kuoppa, kooltaan 3 m x 1 m. Ei selkeitä reunoja, eikä kiviä pohjalla. Mahdollisesti tuulenkaato. |
| metsakeskus.1000029759 |
599 |
Esse-Holmmossen C |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
314063.00000000 |
7056480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029759 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Holmossen on suoalue entisten Ähtävän ja Teerijärven kuntien, nykyisin Pedersören ja Kruunupyyn, rajalla. Laajaa suoaluetta täplittävät kymmenet suosaarekkeet. Korkeus on noin 37-40 eli merenrantavaihe ajoittuu pronssikauden alkuun. Ähtäväläinen arkeologian harrastaja John Finnäs on löytänyt saarekkeilta röykkiöitä, jotka tarkastettiin vuonna 2016. Kolme röykkiötä oli sisällytetty kohteeseen Esse-Holmossen A-C Skrattlass. Röykkiö B ja C Finnäsin mainitsemista löytyivät, mutta röykkiötä A, joka oli näistä pienin ei havaittu.
Tämän kohteen koordinaatit osoittavat röykkiöön C. Röykkiö B on edelleen nimellä Esse-Holmossen A-C Skrattlass . Röykkiöt ovat 175 metrin päässä toisistaan eri saarekkeilla, joten niistä muodostettiin omat muinaisjäännöskohteensa vuoden 2016 inventoinnissa.
Röykkiö sijaitsee noin 50 metriä pitkällä ja noin 30 metriä leveällä lohkareisella moreenikumpareella. Alue on kuivahkoa kangasta, joka kasvaa kuusta ja mäntyä. Röykkiö on kasattu ison kiven viereen, röykkiö on halkaisijaltaan noin 4 metriä ja sen on melko matala, sammalen peittämä ja koostuu melko isoistakin kivistä. Kyseessä ei ehkä ole pronssikautinen hautaröykkiö. |
| metsakeskus.1000029760 |
148 |
Borseguoika 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
462846.00000000 |
7643609.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029760 |
Alue sijaitsee Vaskojoen ja sen sivujoen Kurtojoen, välisessä niemekkeessä. Niemen koillispää on kuoppien läheisyydessä hiekkainen, mutta muuten kivikkoinen. Kasvupaikkatyypiltään kuivahko kangas. Mänty ja koivu ovat pääpuulajit.
Alueella on 10 pyyntikuoppaa, jotka ovat luode-kaakkko suuntaisessa jonossa, mutta keskiosan kuopat 4 ja 5 ovat linjasta koilliseen. Jono ulottuu Vaskojoelta Kurtojoelle, ja jonon pituus on 260 m. Kuoppien koko on keskimäärin 3,0 m x 2,6 m, ja syvyys 45 cm. Katso alakohteet. Samalla niemekkeellä myös yksittäinen pyyntikuoppa Borseguoika 2. |
| metsakeskus.1000029761 |
148 |
Borseguoika 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
463009.00000000 |
7643862.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029761 |
Kohde sijaitsee Vaskojoen ja sen sivujoen Kurtojoen, välisen niemekkeen kärjessä. lähempänä Kurtojoen rantaa. Niemen koillispää on hiekkainen, mutta muualla kivikkoinen. Kuoppa sijaitsee poroaitojen risteyskohdassa. Kohteen ympäristö on kuivaa kangasta, jossa kasvaa lähinnä mäntyä. Aluskasvillisuus on ohut koostuen jäkälistä, sammalista ja puolukasta. Yksittäinen pyyntikuoppa, halkaisija 2,8 m ja syvyys 25 cm. Muodoltaan matala ja laakea, valli on leveydeltään noin 2 m, ja siinä on kiviä. Kairauksessa havaittiin noin 10 cm paksu huuhtoutumiskerros. Samalla niemekkeellä myös pyyntikuoppaketju Borseguoika 1. |
| metsakeskus.1000029762 |
148 |
Beatnatnjarga |
10007 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
457772.00000000 |
7642873.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029762 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla, pienen soisen lammen eteläpuolella. Hauta on kaivettu pieneen hiekkakumpuun. Ympäristö on muuten kivinen tai muuten huonosti kaivamiseen soveltuva. Kohteella kasvaa eri-ikäistä mäntymetsää ja koivua. Kuopan pohjalla kasvaa sammalia, jäkäliä, variksenmarja, juolukkaa ja puolukkaa. Valleissa kasvaa ensisijaisesti jäkäliä. Kasvittuneisuuden perusteella kuoppa on selkeästi vanha. Jouni E. Länsman kertoi kesähaudasta. Hänen mukaan hauta on ollut Kitti Uulan vaimon tilapäinen hauta, joka ajoittuu joko 1800-luvun lopulle tai 1900-luvun alkuun. Haudan ympärillä on ollut aita. Kohde on soikea kuoppa, kooltaan 2,6 m x 1,7 m ja syvyydeltään 0,5 m. Vallit on pohjois- ja itäreunalla. Valleissa on kiviä. Kuopan reunalla on yksi, noin 40 cm pituinen puun pätkä. Puun päässä on kirveen veistojälki. Se on mahdollinen aidan jäännös. Kuopan reunalla on lisäksi suuri maakivi. |
| metsakeskus.1000029763 |
148 |
Metsonlaulunräme |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
455474.00000000 |
7586083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029763 |
Kohde sijaitsee Ivalojoen pohjoispuolisella Metsonlaulurämeellä, Inari-Pokka -maantiestä noin 800 m itään. Mäntyä ja koivua kasvavaa sekametsää. Maaperä on hiekkaa ja maasto luontaisesti epätasainen. Kohteessa on viisi kuoppaa, jotka ovat kahdessa ryhmässä. Kuopat muodostavat loivasti kaareutuvan, lounas-koillinen suuntaisen linjan. Järjestelmän pituus on noin 140 m. Kuoppien halkaisija on keskimäärin kolme metriä ja syvyys noin 50 cm. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000029764 |
148 |
Fattioja |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
456037.00000000 |
7586658.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029764 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Ivalojokeen laskevan Fattiojan länsipuolella, Fattijängän ympäröimän hiekkaharjun keskiosassa, Inari-Pokka maantiestä noin 1200 m itään. Harjulla kasvaa mäntyä ja koivua. Kohteessa on kuusi pyyntikuoppaa lounas-koillinen suuntaisesti, noin 170 metriä pitkänä jonona. Kuoppien halkaisija on noin 3 m ja syvyys 50 cm. Kuopissa on vallit. Lounaisosan kuoppien välit ovat kymmeniä metrejä, mutta koillispään kuoppien välit ovat noin 10 m. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000029765 |
16 |
Ylä-Vähälä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
427704.00000000 |
6778155.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029765 |
Kohde sijaitsee Vesivehmaan keskustassa, noin 300 m historiallisesta kylätontista etelälounaaseen. Löytöalue on peltoa, ja valtaosa löydöistä on löydetty Ylä-Vähälän tilan riihelle johtavan tilustien itäpuolelta.
Pellosta on löytynyt vuonna 2016 metallinpaljastimella rautakautisia ja historiallisen ajan esineitä (KM 41360: 1 - 5). Löytöihin sisältyy mm. 900-luvun lopun hopearaha (Ethelred II), permiläinen tulusrauta ja kuulamainen punnus. Myöhemmin saatu lisää myöhäisrautakautisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41776: 1 - 17; ks. alakohteet).
Tarkastus 2020: Esinelöytöpaikan alueella havaittiin arkeologisessa tarkastuksessa merkkejä rautakautisesta asuin- paikasta: pintapoiminnassa löydettiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja savitiivistettä sekä savi- ja metallikuonaa. Koekuopissa ei todettu kulttuurikerrosta tai rakenteita, mutta niistä on mahdollisesti säilynyt paikoitellen rippeitä. Osa metalliesineistä näyttää muodostavan suhteellisen pienialaisen keskittymän, mutta sellaista ei pintalöydöissä todettu. Löydöt sijaitsivat hajanaisesti ympäri ko. peltolohkoa. Maanpinnalla ei myöskään näkynyt nokimaa-alueita tai rapautuneiden kivien keskittymiä.
Tarkastuksessa tehdyt maastohavainnot saattavat viitata siihen, että löydöt ovat levinneet pellonmuokkauksessa tai ne ovat peräisin muinaisjäännöksen laita-alueelta. Em. seikkojen selvittäminen sekä tarkempi aluerajaus edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000029765 |
16 |
Ylä-Vähälä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
427704.00000000 |
6778155.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029765 |
Kohde sijaitsee Vesivehmaan keskustassa, noin 300 m historiallisesta kylätontista etelälounaaseen. Löytöalue on peltoa, ja valtaosa löydöistä on löydetty Ylä-Vähälän tilan riihelle johtavan tilustien itäpuolelta.
Pellosta on löytynyt vuonna 2016 metallinpaljastimella rautakautisia ja historiallisen ajan esineitä (KM 41360: 1 - 5). Löytöihin sisältyy mm. 900-luvun lopun hopearaha (Ethelred II), permiläinen tulusrauta ja kuulamainen punnus. Myöhemmin saatu lisää myöhäisrautakautisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41776: 1 - 17; ks. alakohteet).
Tarkastus 2020: Esinelöytöpaikan alueella havaittiin arkeologisessa tarkastuksessa merkkejä rautakautisesta asuin- paikasta: pintapoiminnassa löydettiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja savitiivistettä sekä savi- ja metallikuonaa. Koekuopissa ei todettu kulttuurikerrosta tai rakenteita, mutta niistä on mahdollisesti säilynyt paikoitellen rippeitä. Osa metalliesineistä näyttää muodostavan suhteellisen pienialaisen keskittymän, mutta sellaista ei pintalöydöissä todettu. Löydöt sijaitsivat hajanaisesti ympäri ko. peltolohkoa. Maanpinnalla ei myöskään näkynyt nokimaa-alueita tai rapautuneiden kivien keskittymiä.
Tarkastuksessa tehdyt maastohavainnot saattavat viitata siihen, että löydöt ovat levinneet pellonmuokkauksessa tai ne ovat peräisin muinaisjäännöksen laita-alueelta. Em. seikkojen selvittäminen sekä tarkempi aluerajaus edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000029765 |
16 |
Ylä-Vähälä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
427704.00000000 |
6778155.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029765 |
Kohde sijaitsee Vesivehmaan keskustassa, noin 300 m historiallisesta kylätontista etelälounaaseen. Löytöalue on peltoa, ja valtaosa löydöistä on löydetty Ylä-Vähälän tilan riihelle johtavan tilustien itäpuolelta.
Pellosta on löytynyt vuonna 2016 metallinpaljastimella rautakautisia ja historiallisen ajan esineitä (KM 41360: 1 - 5). Löytöihin sisältyy mm. 900-luvun lopun hopearaha (Ethelred II), permiläinen tulusrauta ja kuulamainen punnus. Myöhemmin saatu lisää myöhäisrautakautisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41776: 1 - 17; ks. alakohteet).
Tarkastus 2020: Esinelöytöpaikan alueella havaittiin arkeologisessa tarkastuksessa merkkejä rautakautisesta asuin- paikasta: pintapoiminnassa löydettiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja savitiivistettä sekä savi- ja metallikuonaa. Koekuopissa ei todettu kulttuurikerrosta tai rakenteita, mutta niistä on mahdollisesti säilynyt paikoitellen rippeitä. Osa metalliesineistä näyttää muodostavan suhteellisen pienialaisen keskittymän, mutta sellaista ei pintalöydöissä todettu. Löydöt sijaitsivat hajanaisesti ympäri ko. peltolohkoa. Maanpinnalla ei myöskään näkynyt nokimaa-alueita tai rapautuneiden kivien keskittymiä.
Tarkastuksessa tehdyt maastohavainnot saattavat viitata siihen, että löydöt ovat levinneet pellonmuokkauksessa tai ne ovat peräisin muinaisjäännöksen laita-alueelta. Em. seikkojen selvittäminen sekä tarkempi aluerajaus edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000029766 |
16 |
Ylä-Vähälä 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
427655.00000000 |
6777971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029766 |
Löytöalue sijaitsee Vesivehmaan keskustassa, historiallisesta kylätontista noin 450 metriä etelälounaaseen.
Pellosta, kallioisen peltosaarekkeen itäpuolelta on löytynyt vuonna 2016 metallinetsimellä rautakautisia ja historiallisen ajan esineitä (ks. alakohteet).
Tarkastus 2020: Löytöalue käytiin läpi havainnoimalla, kuopittamalla, kairaamalla ja metallinilmaisimin. Vain yhdestä koekuopasta löytyi mahdollisia, mutta hyvin vähäisiä rippeitä kulttuurikerroksesta. Pintapoiminnassa, hyvistä olosuhteista huolimatta, ei löytynyt mitään rautakautiseen kalmistoon tai asuinpaikkaankaan viittaavaa. Ainoastaan peltosaarekkeen itäreunan tuntumasta, löytyi metallinilmaisimella rautakautisia esineitä.
Aiempien esinelöytöjen ja arkeologisessa tarkastuksessa talteen otettujen metalliesineiden perusteella kyseessä lienee pääosin tuhoutunut hauta tai kalmisto. Tuhoutumisen lienee aiheuttanut se, että kallioisen peltosaarekkeen reunaa on otettu entistä tarkemmin viljelykseen kun veljelysaluetta on laajennettu länteen päin. |
| metsakeskus.1000029767 |
148 |
Fattiharjut etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
457038.00000000 |
7587081.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029767 |
Alue sijaitsee Inari-Kittilä tien itäpuolella, 2,2 km tieltä, n. 2,7 km Lisman kylän tienhaarasta etelän suuntaan. Kohteet sijaitsevat eteläisimmän Nokilammen etelä-kaakkois päässä. Alueella on kumpuilevia harjuja suuren korkean harjun ympäristössä. Puusto on nuorta kasvatusmetsää, männikköä sekä paikoitellen hieskoivua. Alueella on 9 pyyntikuoppaa kahdessa ryhmässä, suunnilleen luode-kaakko suuntaisesti. Kuopat ovat keskimäärin kooltaan 2,6 m x 2,3 m ja syvyydeltään 0,4 m. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000029768 |
148 |
Fattiharjut kaakko |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
457152.00000000 |
7587229.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029768 |
Alue sijaitsee Inari-Kittilä tien itäpuolella, 2,2 km tieltä, n. 2,7 km Lisman kylän tienhaarasta etelän suuntaan. Kohde sijaitsee eteläisimmän Nokilammen kaakkoispuolella, matalan hiekkaharjanteen päällä. Puusto on nuorta kasvatusmetsää, männikköä. Pyyntikuoppa on kooltaan 2,7 m x 2,6 m ja syvyydeltään 0,45 m. Valli on selvästi erottuva, n. 2 m leveä ja matala. Huuhtoutumiskerrosta ei kairauksessa havaittu. |
| metsakeskus.1000029769 |
148 |
Fattiharjut pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
456938.00000000 |
7587870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029769 |
Alue sijaitsee Inari-Kittilä tien itäpuolella, 2,2 km tieltä, n. 2,7 km Lisman kylän tienhaarasta etelän suuntaan. Kohteet sijaitsevat Nokilampien välisellä harjulla. Puusto on uudistuskypsää männikköä. Runsaasti tuulen katkomia runkoja. Alueella on 11 pyyntikuoppaa. Järjestelmän pohjoisosa on pohjoinen-etelä suuntainen ja eteläosa suuntautuu kaakkoon. Kuopat ovat kooltaan keskimäärin 3,0 m x 2,8 m ja syvyydeltään 65 cm. Kuopista osa vaikuttaa tuulenkaadoilta. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000029770 |
148 |
Fattijänkä pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
457239.00000000 |
7588955.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029770 |
Kohde sijaitsee Fattijängän koillispuolisella hiekkaharjulla, pienen nimettömän lammen länsipuolella, noin 2,5 km Inari-Pokka maantiestä itään. Alueella on pääosin kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa lähinnä mäntyä, suon reunalla myös koivuja. Paksu aluskasvillisuus, sammalia, jäkäliä, puolukkaa ja variksenmarjaa. Kohteessa on 19 pyyntikuoppaa, jotka ovat keskimäärin kooltaan 2,7 m x 2,3 m ja 50 cm syviä. Järjestelmä on pohjois-etelä suunnassa noin 600 m pitkä ja itä-länsi suunnassa noin 150 m. Järjestelmä koostuu pääosin pohjois-etelä suuntaisista kuopparyhmistä, joiden välillä on pitkiä katkoksia. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000029771 |
148 |
Hannun Niilan vaara 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
457289.00000000 |
7589523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029771 |
Kohde sijaitsee Repojoen eteläpuolella, kahden pienen nimettömän lammen välisellä moreeniharjulla. Alue on männikköä kasvavaa kuivahkoa kangasta, aluskasvillisuus on sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. Paikalla on kuuden pyyntikuopan ryhmä. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000029772 |
148 |
Hannun Niilan vaara 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
457258.00000000 |
7590286.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029772 |
Kohde sijaitsee Repojoen eteläpuolella, pohjoispää noin 500 m joesta. Kohteessa on kymmenen pyyntikuoppaa, lounas-koillinen suuntaisessa, noin 360 m pitkässä rivissä. Kuopat ovat kooltaan keskimäärin 3,5 m x 3,1 m ja 70 cm syviä. Katso alakohteet.
Lisäksi näiden kuoppien lisäksi lähistöllä on kaksi epämääräistä kuoppa, jotka eivät välttämättä ole pyyntikuoppia.
Kuopasta 1 noin 85 m etelään on epämääräinen kuoppa, jonka pohjalla on pieni jyrkkäreunainen kuopanne. Sen halkaisija 2,1 m ja syvyys 60 cm. Toisen reunan yli kaatunut kelo. Pohjalla kasvaa heinää sammalia ja puolukkaa.
Kuopasta 2 noin 30 m itään on pieni, matala kuoppa. Se sijaitsee hieman linjan sivussa, alempana rinteessä. Sen halkaisija on noin 2 m ja syvyys 30 cm. Kairauksessa havaittiin kuitenkin 3-5 cm huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000029773 |
148 |
Hannun Niilan vaara 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
457441.00000000 |
7590550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029773 |
Kohde sijaitsee Repojoen lounaisrannalla, noin 370 m joen rannasta, ja noin 2 km kaakkoon Inari-Pokka maantiestä. Paikalle johtaa metsäautotie. Pyyntikuoppa sijaitsee metsäautotiestä muutaman metrin itään. Alue tien itäpuolella on tasaista kangasta joka laskee etelässä ja idässä suolle. Tien länsipuoli on yksityismaata jossa on tiheää taimikkoa kasvava hiekkaharju. Pyyntikuoppa on kooltaan 3,1 m x 3 m ja syvyydeltään 70 cm. Siinä on melkein 3 m leveä, matala valli. Kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kuopan päälle on kaatunut ristikkäin kolme keloa. Kankaalla on muutenkin runsaasti tuulen kaatamia puita. Yksittäinen kuoppa, mutta noin 140 m lounaaseen, suoalueen takana, on kymmenestä kuopasta koostuva järjestelmä Hannun Niilan vaara 2. |
| metsakeskus.1000029774 |
148 |
Repojoen suu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
460128.00000000 |
7589448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029774 |
Kohde sijaitsee Repojoen suussa, Repojoen pohjois- ja Ivalojoen länsipuolella. Rannassa on lähinnä luode-kaakko suuntainen hiekkaharjanne, jonka keskiosa on reunoja matalampi. Pyyntikuopat sijaitsevat pääosin korkeammilla reunoilla. Harjanteen maaperä on hienoa hiekkaa ja alueella on useita pieniä luontaisia kuoppia. Kuivaa ja kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa mäntyä ja koivua. Kohteessa on kymmenen pyyntikuoppaa ja neljä pientä epämääräistä kuoppaa, joita ei luettu pyyntikuopiksi. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000029775 |
211 |
Vihtiälä (Wihtiälä) |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
346680.00000000 |
6817580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029775 |
Kohde sijaitsee nykyisen Pansantien vieressä olevalla pellolla, osittain tien alla. Vihtiälän yksinäistalo mainitaan jo Suomen Asutuksen yleisluettelon ensimmäisessä jaksossa 1540 - 1559. Kirjallisissa lähteissä esiintyy jo vuonna 1508 Olavi Jämsäläinen Vihtiälän kylästä (Suvanto 1949, 85}. Ensimmäinen kartta, jossa talon tonttimaa esiintyy, on vuodelta 1775-79 oleva isojakokartta. Kartassa Vihtiälän tonttimaa on kuvattu sijaitsevaksi Kangasala- Orivesi -tielinjan pohjoispuolelle, nykyään peltona olevalle alueelle. Sittemmin tielinja on suoristettu kulkemaan alueen länsipuolelta. Tielinja on kulkenut kylätontin eteläpuolitse kuitenkin ainakin vielä 1900-luvun alussa, mikä käy ilmi sen aikaisesta pitäjänkartasta. Samaan karttaan on merkitty myös Vihtiälän yksinäistalon paikka samalle kohtaa, missä se on sijainnut jo 1700-luvulla. Sittemmin tonttimaa on autioitunut.
Kohde tarkastettiin 2022 inventoinnissa. Vihtiälän yksinäistalon alue on edelleen viljeltyä peltomaata ja oli tarkastuksen aikaan lyhyellä sängellä. Inventoinnissa ei tehty mitään lisähavaintoja alueen aikaisempiin tietoihin nähden. |
| metsakeskus.1000029776 |
211 |
Kangasala- Orivesi Vihtiälä |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
347383.00000000 |
6818728.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029776 |
Kohde sijaitsee metsässä nykyisen Ponsantien itäpuolella, noin 70 m tiestä. Maakunnallisesti merkittäväksi tielinjaksi määritelty Kangasalta Orivedelle kulkeva tielinja on yhdistänyt toisiinsa Kangasalan ja Oriveden kirkot ja se kulkee valtakunnallisesti merkittävän Vääksyn kartanoalueen ja kulttuurimaiseman vieritse. Kangasalan Huutijärven seudulta on luultavasti kuljettu jo keskiajalla Orivedelle, ja tielinja lienee vakiintunut 1600-luvulla.
Vihtiälän kohdalla on metsässä noin 20 m pituinen käytöstä jäänyt tienpätkä. Se erottuu maastossa 5-6 m leveänä tieurana, jonka länsireuna on pengerretty 0,5 - 1 m korkeudelle. Tieura erottuu ympäröivää maastoa tasaisempana alueena, jolla kasvaa rivissä kuusia sekä vesaikkoa.
Pois käytöstä jääneen, metsittyneen tien pituus on noin 270 metriä. Vanhan tielinjan katkaisee pohjoisosasta lyhyt osuus pihaan kulkevaa tietä. Vanha tieosuus jatkuu pihatien pohjoispuolella. Tielinjan alueelle on kasvanut tiheä nuori metsikkö. Kohteella ei ollut muinaisjäännösrajausta, joten sille piirrettiin 2021 inventoinnissa rajaus perustuen maastohavaintoihin ja vanhoihin karttoihin. 2021 tarkastuksen vuoksi kohteella ei käyty inventoinnin 2022 aikana. |
| metsakeskus.1000029777 |
211 |
Kangasala- Orivesi Suomatka |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
348456.00000000 |
6820168.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029777 |
Kohde sijaitsee metsässä nykyisen Ponsantien länsipuolella. Maakunnallisesti merkittäväksi tielinjaksi määritelty Kangasalta Orivedelle kulkeva tielinja on yhdistänyt toisiinsa Kangasalan ja Oriveden kirkot ja se kulkee valtakunnallisesti merkittävän Vääksyn kartanoalueen ja kulttuurimaiseman vieritse. Kangasalan Huutijärven seudulta on luultavasti kuljettu jo keskiajalla Orivedelle, ja tielinja lienee vakiintunut 1600-luvulla.
Suomatkan kyläntontin pohjoispuolella, noin 1 km koilliseen kylätontista, kulkee Kangasala -Orivesi tielinja pienen matkaa nykyisen Pansantien länsipuolella yhä käytössä olevaa peltotietä pitkin. Tielinja jatkuu kuitenkin peltotien koillispuolelle, jonne tien käytössä oleva osa ei ulotu. Alueella on nähtävissä hylätty tienpohja noin 50 m matkalla. Tasaisen tielinjan leveys on noin 5 m. Tielinjan länsipuoliskolla on paikoin selkeä, mahdollisesti resentti penger (penkereen korkeus alle 0,4 m), ja tien itäpuolella on alle 0,5 m syvä oja. |
| metsakeskus.1000029778 |
211 |
Kangasala- Orivesi Sammalisto |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
350006.00000000 |
6821925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029778 |
Kohde sijaitsee metsässä nykyisen Ponsantien länsipuolella. Maakunnallisesti merkittäväksi tielinjaksi määritelty Kangasalta Orivedelle kulkeva tielinja on yhdistänyt toisiinsa Kangasalan ja Oriveden kirkot ja se kulkee valtakunnallisesti merkittävän Vääksyn kartanoalueen ja kulttuurimaiseman vieritse. Kangasalan Huutijärven seudulta on luultavasti kuljettu jo keskiajalla Orivedelle, ja tielinja lienee vakiintunut 1600-luvulla.
Sammalistan kylätontin lounaispuolella historiallinen tielinja kulkee vielä peruskartalle merkittyä metsäautotietä myöten. Tie on jäänyt hiljattain jo kokonaan pois käytöstä. Tielinja erottuu maastossa puuttomana väylänä, ja itse tieura noin 7 m leveänä tasaisena alueena, jota reunustavat molemmin puolin ojat (kuva 16). Tietä on paikoin pengerretty niin itä- kuin länsipuoleltakin. Tielinjan keskellä kulkee heikosti erottuva polku, ja tielinjalla kasvaa heinää, horsmaa ja koiranputkea. |
| metsakeskus.1000029779 |
211 |
Suomatkankallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
347989.00000000 |
6819537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029779 |
Kohde sijaitsee metsäisellä kalliokumpareella nykyisen Pansantien länsipuolella, noin 10 m tiestä. Paikalla on kevyenliikenteen väylän rakentamisen yhteydessä osittain tuhoutunut röykkiö. Maansekainen röykkiö on halkaisijaltaan noin 6 m, korkeutta rakenteella on alle puoli metriä. Kivet röykkiössä ovat sammaloituneita ja naavoittuneita ja halkaisijaltaan 10 - 50 cm. Röykkiön vaurioitunutta itäreunaa tukittiin lastalla, missä yhteydessä löydettiin pieni määrä mahdollisesti palanutta luuta (KM 40235:1).
Perimätiedon mukaan kyseessä olisi hautaraunio. |
| metsakeskus.1000029780 |
211 |
Puskinmäentie |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
348252.00000000 |
6819628.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029780 |
Kohde sijaitsee Pansantien itä- ja Puskinmäentien pohjoispuolella, metsikössä, joka on nykyään lammashakana. Kohde on Suomatkan historiallisen kylätontin koillispuolella, noin 730 m koilliseen kylätontilla olevasta vanhasta päärakennuksesta. Loivapiirteisen hakamaana oleva mäennyppylän lähes korkeimmalla ja 105 m mpy olevalla kohdalla, on kaksi kivirauniota. Kiviraunio A on muodoltaan soikea ja kasattu kookkaan ja halkaisijaltaan noin 1,2 m olevan kiven eteläpuolelle. Raunion kivet ovat halkaisijaltaan 10- 30 cm ja raunion mitat noin 3 x 1,5 m. korkeutta rakenteella on 0,7 m. Kyseessä on mahdollisesti historialliselle ajalle ajoittuva raivausröykkiö.
Röykkiö A:sta noin 7 m länteen sijaitsee maantasainen, maastossa sankasta aluskasvillisuudesta heikosti erottuva raunio tai kiveys. Kiveyksen näkyvä osa on mitoiltaan 1 x 2 m, ja kiveyksessä olevien kivien halkaisija 20 - 35 cm.
Kohde tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Puskinmäen muinaisjäännösalueen läpi on tehty peltoalueelle vievä tielinja. Tie kulkee muinaisjäännösalueen itäreunassa. Tie on tehty lähistön asukkaan mukaan pari vuotta sitten. Maastotarkastuksessa havaittiin kaksi maansekaista röykkiötä, toinen sijaitsi uuden peltotien itäpuolella, toinen tien länsipuolella. Tien länsipuolella sijainnut röykkiö vastasi Luodon kuvailemaa röykkiötä A. Siitä länteen ei kuitenkaan havaittu mitään selkeätä röykkiötä, vaan alueen maasto oli kauttaaltaan hyvin kivikkoista. |
| metsakeskus.1000029781 |
498 |
Peuralaki |
10002 |
12004 |
13050 |
11004 |
27000 |
354762.00000000 |
7514538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029781 |
Kohde sijaitsee Peuralaki -nimisen vaaran koillisrinteellä. Paikalla on kivinen kangasmaasto, jossa kasvaa mäntymetsä. Kohteessa on seitsemän kappaletta metrin halkaisijaltaan olevia kuoppia, joiden syvyys on 40 cm. Kuopat ovat turpeen alla ja kokeiltaessa, turpeen alla tuntuu kivet. |
| metsakeskus.1000029782 |
211 |
Sillanmäki |
10002 |
12004 |
13053 |
11002 |
27000 |
351691.00000000 |
6822277.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029782 |
Vahderpään kylätontista noin 150 m koilliseen sijaitsee Muurakankaantien ja pellon välisessä pienessä metsikössä kiviraunio. Pyöreähkön, osin hajonneen kivirakenteen laajuus on noin
4 m ja korkeus 0,5 m. Raunion kivet ovat halkaisijaltaan 0,2- 0,4 m. Raunion pyöreästä osata työntyy kohti luodetta kivistä tehty "uloke", jonka mitat ovat 1 x 1,5 m ja korkeus 0,3 m. Raunion päällä kasvaa kaksi keskikokoista koivua. Kyseessä saattaa olla vanha viljelyraunio. |
| metsakeskus.1000029783 |
211 |
Lahdenpohja |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
351789.00000000 |
6822429.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029783 |
Vahderpään kylätontista noin 270 m koilliseen sija itsee Muurakankaantien eteläpuolella kiviaita, jonka pituus on 20m, leveys 1- 1,5 m ja korkeus 0,5 m. Kiviaita sijaitsee nykyisen
rakennuskannan tuntumassa. |
| metsakeskus.1000029784 |
211 |
Pispala {Pispala) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
352278.00000000 |
6823561.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029784 |
Kangasalan Pispalan (Pispala) historiallinen kylänpaikka sijaitsee Längelmäveteen kuuluvan Pispalanselän länsirannalla. Pispalan kylä mainitaan jo Suomen Asutuksen yleisluettelon ensimmäisessä jaksossa 1540-1559. Ensimmäinen kartta, jossa talon tonttimaa esiintyy, on Anders Strengin maakirjakartta vuodelta 1635, johon on merkitty Pispalan kylän kaksi taloa ympäröivine peltoineen. Peltokuvioiden perusteella kylänpaikka näyttäisi 1600-luvulla olleen samalla kohtaa kuin 1700-luvun isojakokartassakin. Kyläpaikka on edelleen asuttu, ja osa alueen rakennuksista on melko suuria ja uusia.
2021 inventoinnissa maastossa ei havaittu suuria muutoksia vuoden 2014 inventointiin verrattuna. Kylätontin pohjoispuolella oleva metsäinen saareke tarkastettiin, koska isojakokartalla sinne on merkitty tuulimylly. Mäen alue on kuitenkin rakennettua ja hoidettua pihapiiriä. Taloa ympäröivässä mäntymetsikössä oli paikoin kivikkoista, mutta mitään selkeitä rakenteita ei havaittu. |
| metsakeskus.1000029785 |
211 |
Kangasala- Orivesi tielinja |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
346480.00000000 |
6817170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029785 |
Maakunnallisesti merkittäväksi tielinjaksi määritelty (Luoto Kalle 2011) Kangasalta Orivedelle kulkeva tielinja on yhdistänyt toisiinsa Kangasalan ja Oriveden kirkot ja kulkee valtakunnallisesti merkittävän Vääksyn kartanoalueen ja kulttuurimaiseman vieritse. Kangasalan Huutijärven seudulta on luultavasti jo keskiajalla kuljettu Orivedelle, ja tielinja lienee vakiintunut 1600-luvulla. Tietä on pidetty myös mahdollisena alkuperäisenä Laukaantienä, mutta todennäköisempää on, että Längelmäveden itäpuolinen reitti on kuitenkin tielinjoista vanhempi.
Osa tielinjasta on jäänyt pois kokonaan käytöstä ja nämä kohteet on luokiteltu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi (Kangasala- Orivesi Vihtiälä, Kangasala - Orivesi Suomatka ja Kangasala- Orivesi Sammalisto). Käytössä oleva tielinja on muu kulttuuriperintökohde.
Tielinjausta tarkastettiin inventoinnissa 2022. Inventointialueen metsäalueelta havaittiin yksi pois käytöstä jäänyt tien osa, josta tehtiin kiinteä muinaisjäännös, Kangasala-Orivesi Kotovuori. |
| metsakeskus.1000029786 |
211 |
Laiska-Jaakon Tie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27008 |
346388.00000000 |
6816726.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029786 |
Vääksyn kartanolta on johtanut lounaaseen, kohti Kangasalle vievää tietä (nykyinen Kuohunharjuntie) kaksi tietä, jotka molemmat esiintyvät Vääksyn kartanon tiluskartassa vuodelta 1821 (G.F. Järnstam). Eteläisempi tielinja kulkee osan matkaa pitkin nykyisen Laiska-Jaakontien linjausta, mutta lähellä Kuohunharjuntien risteystä se eroaa nykyään käytössä olevasta linjauksesta. Laiska-Jaakontietä on oikaistu noin 50 vuotta sitten. Eteläisempi vanha tielinja on muistitiedon mukaan ollut käytössä vielä vuonna 1965. 1700-1800-lukujen vaihteeseen ajoittuvassa rekognosointikartassa ei tielinjaa esiinny, minkä perusteella tie on tätä nuorempi.
Eteläisempi vanha tielinjaus alkaa idässä omakotitalon pihatien länsireunasta ja kulkee tästä kohti länsiluodetta. Tielinja erottuu nykyisen Laiska-Jaakontien pohjoispuolella noin 20 m matkalla noin 6 m leveänä, ympäröivästä maastosta korotettuna urana, jonka keskellä kulkee polku. Tien penger on eteläpuolella noin 1 m korkea, pohjoispuolella hieman matalampi, noin 0,8 m korkea. Tielinja yhtyy lännessä vanhaan Vääksyn kartanolta viivasuorasti kohti lounasta kulkeneeseen tielinjaan, josta ainakin osa on yhä nähtävissä maastossa pengerrettynä, noin 6 m leveänä, tasaisena tielinjauksena. Teiden yhtymäkohdassa on resenttejä kaivantoja.
Vääksyn kartanoon johtavan puistotien ja Laiska-Jaakontien vanha risteysalue tarkastettiin 2022 inventoinnissa. Kohde on ennallaan Luodon (2014) havaintoihin nähden. Laiska-Jaakontien pohjoispuolella on kulkenut suora kartanoon vievä tielinjaus, josta tehtiin oma kohteensa, Vääksyn kartanon puistotie. |
| metsakeskus.1000029787 |
211 |
Hokkasentie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347961.00000000 |
6819445.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029787 |
Kvartsi-iskoksen löytöpaikka sijaitsee viljellyn pellon länsireunassa Ponsantien vieressä, noin 230 m koilliseen Suomatkan kylätontista. Pellolta löytyneen kvartsi-iskoksen (KM 40236:1) lisäksi paikalla on todettu myös historiallisen ajan löytömateriaalia; tiilenpaloja, fajanssia ja lasia. Historiallisen ajan löytöjä ei ole luetteloitu Kansallismuseon kokoelmiin.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2021. Pelto oli kynnöksellä ja havaintomahdollisuudet olivat hyvät. Vuonna 2014 tehdyn irtolöydön ympäristöä pintapoimittiin ja pellon ylärinteestä löydettiin 4 kappaletta palanutta luuta ja 1 kvartsi-iskos. Löytöalue rajoittuu kapealle peltokaistaleelle aivan Ponsantien itäpuolelle.
Paikka on muinainen lahdenpohjukka ja Suomatkassa on ollut alueen asuttamisen aikoihin kapea kannas Vesijärven ja Längelmäveden välillä. Lähistöltä tunnetaan toinenkin kivikautinen asuinpaikka, Suomatka (1000008693). Pellossa havaittiin myös muutamia historiallisen ajan löytöjä, joita ei otettu talteen. |
| metsakeskus.1000029788 |
211 |
Pälkäne- Kuhmalahti Pakkala |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
361685.00000000 |
6816785.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029788 |
Kohde sijaitsee 1,2 km Pakkalan kyläkeskuksen koillispuolella. Vanhaa tielinjaa on havaittavissa metsässä yhteensä noin 260 m matkalla osuudella, jonka kohdalla tietä on oikaistu 1900-luvulla. Metsässä oleva tielinjan osuus on käytössä metsäautotienä, pellon eteläpuolinen osuus pellolle kulkevana tienä. Tien on arveltu olleen käytössä jo keskiajalla. |
| metsakeskus.1000029789 |
211 |
Kirkkosillanoja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359681.00000000 |
6817250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029789 |
Kohde sijaitsee Kirkkosillanojan pohjoisrannalla, noin 300 m ojasta pohjoisluoteeseen. Paikalta on löytynyt pintapoiminnassa runsaasti kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (kvartsiesine, -esineen katkelma ja -iskoksia) kaakkoon viettäväitä pellolta. Kvartsien löytöalue sijaitsee
korkeuskäyrien 95-100 m mpy rajaamaila alueella pellon ja metsän reunan tuntumassa. Löytöpaikan laajuus on noin 80 x 40 m. |
| metsakeskus.1000029790 |
211 |
Laurilanmäki |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
360279.00000000 |
6815912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029790 |
Kohde sijaitsee Rauksamanojan koillisrannalla olevassa metsäsaarekkeessa, metsäsaarekkeen kaakkoisosassa. Lähellä saarekkeen korkeinta kohtaa sijaitsee matala, suurehkoista kivistä tehty kiviaita tai kivivalli. Rakenteen pituus on 6 m ja leveys 1 m, korkeutta sillä on 0,3 m. Kivet rakenteessa ovat halkaisijaltaan 40-50 cm ja ne ovat jäkälöityneitä luonnonkiviä. |
| metsakeskus.1000029791 |
211 |
Pakkala (Pakkala) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
360810.00000000 |
6815990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029791 |
Vuonna 1539 mainitaan asutuksen yleisluettelossa Pakkalan kylässä 11 taloa. Taloista kolme liitettiin pian muihin taloihin jonka jälkeen Pakkalassa oli 9 taloa. Vuodelta 1798, 1817 olevaan isojakokarttaan on kylään merkitty edelleen yhdeksän talon tontit. Kartan mukaan kylä sijaitsee kahden suuremman tien, Pälkäne - Kuhmalahti tien ja Pakkala - Sahalahtitien risteyksessä. Välittömästi kylätontin länsipuolella sijaitsee rautakautinen Kalliomäen kuppikivi. Ensimmäinen maininta Pakkalasta kirjallisissa lähteissä on vuodelta 1508, jolloin kylässä toimitettiin sarkajako (Längelmäveden seudun historia 1 1949, 100). Kylätontin alue on edelleen asuttu. Osalla alueesta on voimakkaampaa ja uudempaa rakentamista, mutta osalla alueella on säilynyt vanhempia pihamaita. Näillä alueilla on voinut säilyä myös historialliseen kyläasutukseen liittyviä merkkejä. |
| metsakeskus.1000029792 |
211 |
Taustiala (Taustiala) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
360530.00000000 |
6816060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029792 |
Vuonna 1539 mainitaan asutuksen yleisluettelossa Taustialan kylässä 8 taloa. Vuoden 1798, 1817 olevaan isojakokarttaan on kylään merkitty seitsemän talon tontit. Välittömästi
kylätontin itäkoillispuolella on rautakautinen Kalliomäen kuppikivi. Taustialan kylän juuret ulottuvat mahdollisesti jo esihistorialliseen aikaan. Ensimmäinen maininta Taustialasta kirjallisissa lähteissä on vuodelta 1507. Kylätontin alue on edelleen asuttu, mutta 1900-luvun alkupuolen rakennusten alueella voi olla säilynyt myös vanhempia kerrostumia. |
| metsakeskus.1000029793 |
211 |
Pälkäne- Kuhmalahti |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
360860.00000000 |
6815870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029793 |
Pälkäne - Kuhmalahti -tielinja on kulkenut Längelmäveden itärantaa ja on yhdistänyt Vanajaveden seudun Jämsään. Tien on arveltu ajoittuvan mahdollisesti myöhäiskeskiajalle. Tielinja on edelleen pääosin käytössä ja kulkee nykyisiä Moltsiantien, Tursolantien ja
Pohjalahdentien linjauksia. Osa siitä on hylätty, mutta linja kulkee näillä kohdin pellossa ja lienee tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000029794 |
211 |
Pakkala- Sahalahti |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
360685.00000000 |
6816035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029794 |
Pakkala - Sahalahti tie johtaa vanhalta Pälkäne - Kuhmalahti tieltä Ilolan ja Paatialan kylien kautta Sahalahden kirkolle. Nykyinen tielinja noudattelee edelleenkin 1700-luvun lopun isojakokartan ja 1840-luvun pitäjänkartan mukaista linjausta. |
| metsakeskus.1000029795 |
599 |
Esse-Trumbacken 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
309855.00000000 |
7053850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029795 |
Kohde löytyi vuoden 2016 inventoinnissa. Röykkiö sijaitsee noin 600 metriä Ähtäväjoesta itään, Trumbackenin luoteisosassa. Alue on kuivaa, pääosin kalliopohjaista mäntykangasta. Röykkiö on ns. pitkä röykkiö. Se on kasattu kallion laitaan noin 10 metrin matkalla, kiveys on matala ja vaikuttaa, että kallion sivua ja koloja on täytetty kiveyksellä, leveys on 2,5 metriä kallion yläosassa, josta röykkiö viettää kallion reunaa alaspäin ja muuttuu hieman hajanaiseksi. Kallion vierestä alkaa suo. Trumbackenilta tunnetaan ennestään kaksi röykkiökohdetta, Esse-Trumbacken, sijaitsee noin 220 m lounaaseen, ja Esse-Trumbacken N, noin 150 m koilliseen. Molemmissa näissä on ns. pitkä röykkiö. |
| metsakeskus.1000029796 |
599 |
Esse-Bastumossen B |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
313305.00000000 |
7055181.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029796 |
Kohde sijaitsee Bastubackenin itäpuolella olevilla suosaarekkeilla. Vuoden 2000 tietojen (Finnäs) mukaan alueella on kolme röykkiötä lounas-koillinen –suuntaisessa linjassa suosaarekkeilla parin sadan metrin välein. Haudoista kaksi on pitkää röykkiötä. Bastumossen A-C tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Mainitut röykkiöt löytyivät. Samalla kohde jaettiin kolmeen eri muinaisjääännöskohteeseen Bastumossen A-C, Bastumossen B ja Bastumossen C muinaisjäännösrekisterissä.
Bastumossen B röykkiö on keskimmäinen näistä ja sijaitsee nuorta mäntytaimikkoa kasvavalla moreeniharjanteella. Röykkiö on kooltaan noin 16 x 1,5 x 0,4m. Röykkiö on sammaleen peittämä. |
| metsakeskus.1000029797 |
599 |
Esse-Bastumossen C |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
313394.00000000 |
7055332.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029797 |
Kohde sijaitsee Bastubackenin itäpuolella olevilla suosaarekkeilla. Vuoden 2000 tietojen (Finnäs) mukaan alueella on kolme röykkiötä lounas-koillinen –suuntaisessa linjassa suosaarekkeilla parin sadan metrin välein. Haudoista kaksi on pitkää röykkiötä. Bastumossen A-C tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Mainitut röykkiöt löytyivät. Samalla kohde jaettiin kolmeen eri muinaisjääännöskohteeseen Bastumossen A-C, Bastumossen B ja Bastumossen C muinaisjäännösrekisterissä.
Bastumossen C on koillisin näistä ja sijaitsee noin 30-40 –vuotiasta, tiheähköä männikköä kasvavan moreeniharjanteen länsireunassa. Röykkiö on kooltaan 5 x 4 x 0,5 m, keskellä läpimitaltaan 1 m ja 0,5 m kokoinen kuoppa. Aiempien tietojen mukaan reunalla on kaatunut pystykivi ns. bautakivi, mutta tätä ei vuoden 2016 inventoinnissa voitu erottaa kivien joukosta. |
| metsakeskus.1000029799 |
498 |
Pikku Juutilainen 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
363491.00000000 |
7558562.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029799 |
Kohde sijaitsee tasaisella hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on jäkälää. Kohteen vieressä on puretun kämpän pihamaa ja kuopan länsipuolella on poroaita. Kollisesta lounaaseen soikea pyyntikuoppa, jonka koko on 3,5 x 2 x 1 metriä. Kuopassa on matalat vallit ja sen sisällä kasvaa pieniä koivuja. Luodevallin yli kulkee uusi poroaita. Paikalla on myös pilkkapuu (MH-tunnus 181502 Pikku Juutilainen) ja kämpän jäännös (MH-tunnus 181499 Pikku Juutilainen), ei muinaisjäännösrekisterissä. |
| metsakeskus.1000029800 |
498 |
Keräsjoki 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
367861.00000000 |
7556817.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029800 |
Kohde sijaitsee suon reunassa kivisellä kumpareella, jossa kasvaa kuiva kangasmetsä. Kohteessa on pyöreä, halkaisijaltaan 2 metriä pyyntikuoppa, jossa on metrin vahvuiset matalat vallit. Kuoppa on metrin syvyinen ja valli on suon puolelta 70 cm korkea.
Paikalla on myös tervahauta, ks. Keräsjoki 1 ja pilkkapuu (MH-tunnus 181507 Keräsjoki 3), ei muinaisjäännösrekisterissä. |
| metsakeskus.1000029801 |
755 |
Pulkbacka sotilastorppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
341502.00000000 |
6675946.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029801 |
Gammelgårdista Pulkbackaan vievän tien pohjoispuolella ja Pulkbackan pellon itäpuolella sijaitsevassa loivasti länteen viettävässä rinteessä on matalia ja vaihtelevan kokoisista kivistä koottuja kiviröykkiöitä. Mahdollisesti röykkiöt ovat osittain maansekaisia. Ne ovat lehtien ja humuskerroksen peitossa, ja paikoin vaikeasti havaittavissa. Röykkiöt vaikuttavat halkaisijaltaan noin 1-1.5 metrin kokoisilta, pyöreähköiltä kasoilta. Röykkiöitä on todennäköisesti enemmän. Maastossa on lisäksi havaittavissa vanhaa, metsittynyttä peltoa ojineen röykkiöiden länsipuolen ja nykypellon välissä. Röykkiöt vaikuttavat sijoittuvan vanhan pellon itäpuolelle. 1700-luvun puolivälin kartan mukaan alueella on Pulkbackan sotilastorppa peltoineen, joka on autioitunut 1700-luvun loppuun mennessä. Rakennuksen perustuksia tai pihapiiriä ei ole tarkemmin paikannettu maastossa. Röykkiöt vaikuttavat sijaitsevan jokseenkin sillä alueella, jonka torppa peltoineen muodostavat. Torpanpaikasta eteläkaakkoon sijaitsee kohde Gammelgård solatie (alakohteena, minkä yhteydessä kohteen kuvaus). |
| metsakeskus.1000029802 |
498 |
Ruonankaula 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
378135.00000000 |
7518078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029802 |
Kohteen alueella kasvaa kuusimetsä ja paksu puolukkaturve moreenikankaan reunassa. Soikea pyyntikuoppa, jonka pituus on 3 metriä, leveys 1 metri ja syvyys 1 metri. Kuopan reunassa on matalat, leveät vallit. Suunta on idästä länteen. Kuopan pohjoispuolella on kahden ja neljän metrin etäisyydellä epämääräiset kuopat. |
| metsakeskus.1000029803 |
498 |
Ruonankaula 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
377914.00000000 |
7518458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029803 |
Kohde sijaitsee kivisen harjun päällä. Paikalla kasvaa kuiva mäntykangasmetsä. Kohteessa on 2 x 1,5 metrin kokoinen pyyntikuoppa, joka on soikea pohjoisesta etelään. Kuopan syvyys
on 70 cm. Kuopan reunoilla on matala valli, jossa on kiviä. |
| metsakeskus.1000029804 |
498 |
Tiurajärvi |
10002 |
12006 |
13186 |
11006 |
27000 |
375505.00000000 |
7511882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029804 |
Kohde sijaitseeTiurajärven koillisrannalla. Alueen maasto on moreenikangasta, jossa kasvaa mäntymetsä. Kohteessa on 3,5 metriä korkea ja 50 cm halkaisijaltaan oleva kelohonkakanto. Eteläisellä, järven puolella on puussa metrin korkeudella 20 cm pitkä rombin muotoinen kolo, joka on 15 cm syvä. Kolosta 50 cm ylöspäin on puun lounaiskyljellä kolme loviin hakattua puutappia ja kaakkoiskyljessä on yksi loveen hakattu puutappi. Puun kaikilla kyljillä on kirveeniskuja. Onko kyseessä Sutigisissa mainittu seitapuu, jäi epäselväksi. Sutigisiin on merkitty puusta 200 metriä luoteeseen, järven rannalle seita. Sutigisin seitapaikka on hyvin vetistä suota. |
| metsakeskus.1000029805 |
498 |
Vasara Antin poroaita |
10002 |
12016 |
13168 |
11006 |
27008 |
377495.00000000 |
7516919.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029805 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaan reunassa ja laskee suolle järven päätyyn. Kankaalla kasvaa mäntymetsä. Kohteessa on nähtävissä noin 100 metrin matkalla poroaitaa, jonka veräjä on luontopolun molemmin puolin. Polun vieressä on kyltti, jossa lukee: Vasara Antin poroaita ja vuosiluku 1850. Aita kulkee kaakosta luoteeseen. Aidan veräjä ja lahoja aidaspuita ja niiden tukipuita on vielä näkyvissä sadan metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000029806 |
635 |
Jylhänkirkko |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
367538.00000000 |
6808163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029806 |
Kohde sijaitsee Pälkäneveden koillispuolella sijaitsevan Sappeenvuoren itärinteen alaosassa olevan metsäautotien itäpuolella, alarinteessä noin 40 m päässä metsäautotiestä. Kohteelle
johtaa opastettu polku virkistyskäytössä olevalta metsäautotieltä. Kohteen ympäristössä kasvaa sekametsää ja länsipuolella kohoaa jyrkähkönä Sappeenvuoren rinne. Paikalla sijaitsee kaksi siirtolohkaretta (Aja B), joihin liittyy muistitietoa.
Siirtolohkare A on muodoltaan hieman satulakattoista rakennusta muistuttava ja päädyistään kolmioimainen. Kiven korkeus on 2,8 m ja leveys 3,5 m. Sen itäpäädyssä on kaksi luonnonmuovaamaa suppilomaista kuoppaa. Reiät sijaitsevat toisiinsa nähden pystysuorassa linjauksessa. Kivi B on kärkeään kohti kapenevan kartion muotoinen. Korkeutta sillä on noin 3 m ja leveyttä alaosastaan 4 m. Kivi sijaitsee noin 10 m päässä etelään kivestä A.
Kiviin liittyy paikallista muistitietoa, jonka mukaan niiden välistä on kulkenut polku, jota pitkin Sappeen Metsäkulman talon ja takamaan asukkaat kulkivat kylälle kirkkorantaan tai Sappeen mäkipääläiset takamaahan marjaan. Polku on merkitty alueen isojaon rajoja kuvaavaan karttaan 1860-1870-lukujen taitteesta. Muistitiedon mukaan kivien on katsottu muistuttavan kirkkoa ja kellotapulia, ja kuljettaessa kivien ohi, olisi pitänyt laittaa kaksi sormea kirkkoa muistuttavan kiven reikiin ja lukea Isä meidän -rukous. Erään tarinan mukaan Jylhäkirkolla olisi pidetty myös jumalanpalveluksia 1700-luvun alkupuolella Isonvihan aikaan. |
| metsakeskus.1000029807 |
498 |
Kihlanginvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
350853.00000000 |
7498333.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029807 |
Kohde sijaitsee joen rantatörmällä, jossa kasvaa mäntymetsä ja puolukkaa kasvava tureve. Maaperä on moreenia. Tervahauta sijaitsee pienen nyppylän laella. Valli on 1 m leveä ja 50 cm korkea. Kohteessa on 5 m halkaisijaltaan oleva kehävalli, joka katkeilee. Ympärillä on pieniä kuoppia. Haudan keskellä sijaitsee suuri muurahaispesä. Haudan päällä kasvaa koivuja ja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000029808 |
498 |
Kihlanginkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
350649.00000000 |
7498268.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029808 |
Kohde sijaitsee kuusta ja mäntyä kasvavalla kankaalla. Haudan halssin reuna on lännessä ja se laskee rämeeseen. Kohteessa on pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on 10 m. Idän puolella ei ole vallia, pohjois- ja eteläreunassa on 1,5 metrin vallit ja lännessä 2,5 m valli halssin edessä. Halssi on 5 m pituinen oja. Halssin suulla on reikä hautaan päin. Kohteen päällä kasvaa mäntyjä, katajia ja koivuja. |
| metsakeskus.1000029809 |
498 |
Leirintäalue |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353972.00000000 |
7504305.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029809 |
Kohde sijaitsee länteen, jokeen laskevassa rinteessä. Paikalla on mäntykangas. Kohteessa on 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka vallit ovat 2 m korkeita ja 3 m leveitä. 15 m halssi laskee alarinteeseen, länteen. Tervahaudan päällä kasvaa nuoria kuusia, koivuja ja mäntyjä. Haudan keskikuoppa on 2,5 m syvä vallien päältä mitattuna. |
| metsakeskus.1000029810 |
498 |
Muotkamaa 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377549.00000000 |
7514027.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029810 |
Kohde sijaitsee kuivassa kangasmetsässä kivisellä harjulla. Kohteessa on 10 metriä halkaisijaltaan oleva tervahauta, josta lähtee 10 metrin pituinen halssi kaakkoon, rinnettä alas. Haudan vallit ovat 1 m leveät ja paksut. Halssi on 1 m leveä. Kohteen päällä kasvaa katajia, mäntyjä ja paksu puolukkaturve. Paikalla on myös tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029811 |
498 |
Jalkosensuvanto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353570.00000000 |
7533675.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029811 |
Maasto on paksu puolukkaturve, kuusikorpi. Tervahauta, jonka halkaisija on 20 metriä. Haudan keskiosa on 1,5 metriä syvä ja vallit ovat 2,5 metrin levyiset. Halssi on 10 m pitkä ja se laskee suoraan jokeen, länteen. |
| metsakeskus.1000029812 |
790 |
Murajannokka |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
264535.00000000 |
6819948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029812 |
Kohde sijaitsee Murajannokkaan johtavan Murajantien pohjoispuolella, metsässä, noin 55 m päässä tiestä. Kohde on metsäisessä, etelälounaaseen loivasti viettävässä mäenrinteessä. Paikalla on muodoltaan pyöreähkö, 0,5 m korkuinen, ladattu kiviraunio. Kiveyksen halkaisija on 1,5 m ja siinä käytetyt kivet halkaisijaltaan 20-40 cm . Kiviraunion keskellä korkeudeltaan alle 0,5 m oleva pystykivi, johon kaiverrettu numero 627. Kivirakenteen päällä on sen keskellä olevan pystykiven lisäksi neljä pienempää pystykiveä, yksi kullakin raunion sivulla.
Kiviraunio sijaitsee yhä käytössä olevalla Kiikoisten ja Leikun kylien välisellä rajalla.
Rajapiste esiintyy kuitenkin 1700-luvun lopun isojakokartassa. On mahdollista, että rajamerkin keskellä oleva numero {627} on hakattu kiveen myöhemmin, uusjaon aikaan. |
| metsakeskus.1000029814 |
498 |
Rihmakursunmaa 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
357979.00000000 |
7504429.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029814 |
Maasto on länteen laskeva moreenikangas, jossa mäntymetsä. Kohteessa on 15 m halkaisijaltaan oleva pyöreä tervahauta. Haudan valli on alapuolelta 5 metriä leveä ja 2 metriä korkea. Halssi laskee länteen jokea kohti ja on 10 metrin pituinen. Ylärinteen puolella valli on 2 metriä leveä ja 50 cm korkea, haudan päällä kasvaa mäntyjä. Paikalla on myös tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029815 |
498 |
Karhulaki 2 |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
360119.00000000 |
7504382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029815 |
Maasto on länteen laskeva moreenikangas, jossa mäntymetsä. 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka vallit ovat 0,5 -1,5 metrin paksuiset. Valli on paksuin joen ja halssin puolella. 4 metrin pituinen halssi laskee suoraan pohjoiseen. Päällä kasvaa mäntyjä ja paksu puolukkaturve. Paikalla on myös tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029816 |
498 |
Polla-autto 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
361523.00000000 |
7504371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029816 |
Maasto on länteen laskeva moreenikangas, jossa mäntymetsä. Pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on 7 m. Hautaa ympäröivät vallit ovat 2 m matalat. Halssi kulkee suoraan länteen. Halssissa on metrin levyiset vallit ja sen pituus on 5 m. Paikalla on myös tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029817 |
498 |
Juutilaisenjärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
363054.00000000 |
7558858.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029817 |
Pyöreä, halkaisijaltaan 15 m oleva tervahauta, jonka halssi osoittaa länteen. Hauta on 10 m leveä ja 1,7 m syvä. Samalla alueella on myös pyyntikuoppia, Juutilaisenjärvi itä, kaakko ja koillinen. |
| metsakeskus.1000029818 |
498 |
Pahajoki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
362626.00000000 |
7558439.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029818 |
Kohde sijaitsee tasasella hiekkakankaalla, jossa kasvaa mäntymetsä. Pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on 11 metriä ja syvyys 2 metriä. Ympäröivät vallit ovat metrin paksuiset. Vallin takana on säännöllisin välimatkoin metrin mittaisia kuoppia. Haudan halssi on 2 metriä pitkä. Halssi laskee etelään kohti jokilaaksoa. Halssin kyljessä on ketunpesä. Alueella on myös pyyntikuoppia, Juutilaisenjärvi itä, kaakko ja koillinen. |
| metsakeskus.1000029819 |
498 |
Keräsjoki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
367844.00000000 |
7556811.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029819 |
Kohde sijaitsee suon reunassa olevalla kivisellä kumpareella, jossa kasvaa kuiva kangasmetsä. Kohteen päällä kasvaa 120 -150 vuotiaita mäntyjä. Kohteessa on pyöreä, 10 metriä halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka halssi on 5 metriä pitkä ja se laskee kohti Keräsjokea, kaakkoon. Kiviset vallit ovat 70 cm leveät ja keskuskuoppa 1,2 m syvä. Paikalla on myös tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029820 |
498 |
Alainenlaki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
367775.00000000 |
7552456.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029820 |
Maasto on kivinen karu kuiva moreenikangas, jossa mäntymetsä. Kohteessa on 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka reunat tehty puu ja kivirakennelmista matalaksi
vallikehäksi. 5 m halssi laskee itään, puroa kohden ja alarinteeseen. Haudan eteläpuolella on puuta vasten säleitä, joita on ladottu tervahautaan poltettaviksi. Haudan alarinteen puurakenteet hyvin säilyneet. Haudan kyljessä on ketun pesä. |
| metsakeskus.1000029821 |
498 |
Suvannonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
348596.00000000 |
7486469.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029821 |
Maasto on joenrantarinne, jossa on kuusikko ja mäntyjä. Paksu puolukkaturve, moreeni. Kohteessa on 8 metriä halkaisijaltaan oleva tervahauta, jossa on 11 metrinen halssi länteen, joelle. Reunoilla on matala, metrin leveä ja korkea valli. Haudan päälle on kaadettu puita ja hakkuutähteitä. |
| metsakeskus.1000029822 |
498 |
Aareakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
349128.00000000 |
7486339.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029822 |
Maasto on moreeni kuusikangas, jossa kasvaa puolukkaa. Tuorehko kangas. Halkaisijaltaan 8 metrin kokoinen tervahauta, jonka vallit ovat merin korkeat ja kuoppa n. 4 m leveä ja 1
m syvä. Halssi on 5 m pitkä ja laskee joelle etelään. |
| metsakeskus.1000029824 |
498 |
Vittasalmenjänkkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
351781.00000000 |
7488415.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029824 |
Tervahauta, joka on halkaisijaltaan 7 metriä ja jonka vallit ovat metrin leveät ja metrin korkeat. 5 m pituinen halssi laskee ojalle, itään. Kohteen päällä kasvaa kuusia koivua ja ryteikköä. |
| metsakeskus.1000029825 |
498 |
Vitapalo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
364271.00000000 |
7518364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029825 |
Kohde sijaitsee mäntykankaalla, jonka maaperä on moreenia. Kohteessa on pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on 14 m (Vitapalo 1). Halssi laskee pohjoiseen ja sen reunoilla on puurakenteita. Haudassa on metrin paksuiset vallit ja halssin puolella, pohjoisreunalla, vallit ovat 2 metrin levyiset ja 1,5 m korkeat. Halssin pituus on 5 m. Alakohteina toinen tervahauta Vitapalo 6 ja tervapirtit Vitapalo 3-5. Lisäksi savottakämppäjäännös Vitapalo 2 (MH-tunnus 181582, ei muinaisjäännösrekisterissä). |
| metsakeskus.1000029826 |
498 |
Särkivaara 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
365403.00000000 |
7515761.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029826 |
Maasto on kuiva mäntyä kasvava hiekkakangas. Kohteessa on halkaisijaltaan 8 metriä tervahauta, jonka halssi on 10 metriä pitkä. Haudan vallit ovat 2 metriä korkeat ja 1metriä leveät. Haudan päällä kasvaa tiheästi kuusia ja mäntyjä. Halssi laskee länteen, rinnettä alas ja sen suulla näkyy puurakenteita. Lisäksi tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029827 |
498 |
Särkiselkä 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
365598.00000000 |
7514299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029827 |
Kohde sijaitsee kivisellä, kuivalla mäntykankaalla. Kohteessa on halkaisijaltaan 8 metrin kokoinen tervahauta, jonka vallit ovat matalat ja metrin levyiset. Viiden metrin pituinen halssi osoittaa pohjoiseen. Halssin suulla on hirsistä tehdyt puurakenteet. Kohteen päällä kasvaa isoja mäntyjä. Tervahaudan kuopan syvyys on 1,5 metriä. Paikalla on myös tervapirtti Särkiselkä 2, ks. alakohde. Lisäksi savottakämpän jäännös Särkiselkä (MH-tunnus 181593, ei muinaisjäännösrekisterissä). |
| metsakeskus.1000029828 |
790 |
Stormi (Stormi) Ikola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
287920.00000000 |
6807085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029828 |
Kohde sijaitsee Valtatie 12:n kaakkoispuolella, aivan tien vieressä ja noin 40 m tiestä kaakkoon, luoteeseen työntyvän, metsäisen mäenrinteen länsiluoteisrinteellä ja pellolla mäen länsi- ja luoteispuolella. Paikalla on vanha Stormin kylään kuulunut Ikolan talon paikka.
Ikolan talo mainitaan jo Suomen asutuksen yleisluettelossa (SAY) jaksossa 1580-1599. Talo on perustettu vuonna 1580, ja sen perustajana oli "Matti lkoilan". Ikolan talon tonttimaa on kuvattu Stormin kylää kuvaavaan isojakokarttaan (Hornborg 1775- 1784). Nykyään autioitunut kylätontti on ilmeisesti ollut asuttu vielä 1900-luvun alussa. Paikalla on nähtävissä mäenrinteessä historialliseen asutukseen liittyvä kivirakenne. |
| metsakeskus.1000029829 |
498 |
Korkeattievat 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11042 |
27000 |
366333.00000000 |
7514258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029829 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, jossa kasvaa kuiva mäntymetsä. Hiekka muodostaa alueelle dyynimäisiä kumpuja. Kohteessa on halkaisijaltaan 5 metrin kokoinen tervahauta, jonka eteläreunalla on 3 metriä korkea valli. Rinteen alasuuntaan on vahva hirsirakenne. Halssi on 3 metriä pitkä ja se laskee etelään. Hauta ei ole kovin vanha, koska sen puurakenteet ovat hyvin säilyneet. Haudan ympärillä on hiiltä ja palokuonaa. Haudan lähellä on kaksi tervapirtin rakennusta, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000029830 |
790 |
Stormi (Stormi) Warsi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
288746.00000000 |
6806914.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029830 |
Kohde sijaitsee Stormintien itäkaakkoispuolella noin 50 m tiestä, seuraintalon pihamaalla ja sen itäkaakkoispuolisella pellolla. Paikalla on jo ennen 1900-luvun alkua autioitunut kylätontti.
Warsin talo mainitaan jo Suomen asutuksen yleisluettelossa (SAY} jaksossa 1560- 1579. Talo on perustettu vuonna 1560, ja perustajan oli "Jöns (Larsson) Warsi". Warsin talon tonttimaa on kuvattu Stormin kylää kuvaavaan isojakokarttaan (Hornborg 1775-1784). Seuraintalon pihamaata on tasattu ja täytetty, mutta on mahdollista että maakerrosten alla olisi säilyneenä Warsin historialliseen kylätenttiin liittyviä kulttuurikerroksia. Myös pellon puolella on saattanut olla kylätonttiin liittyviä kerrostumia. |
| metsakeskus.1000029831 |
498 |
Pikku Pahtavaara 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368708.00000000 |
7509295.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029831 |
Maasto on mäntyä kasvava hiekkakangas. Pyöreä tervahauta, joka on halkaisijaltaan 11 m. Halssin puolella on 3 m leveä ja 2 m korkea valli. Kuopan syvyys on 1,7 m. Halssi laskee koilliseen, ojan laaksoon. Paikalla on myös tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029832 |
790 |
Stormi (Stormi) Pakula |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
288427.00000000 |
6806780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029832 |
Kohde sijaitsee Stormintien eteläpuolella, noin 50 m tiestä, metsäsaarekkeessa Ekojoen etelärannalla. Paikalla on ilmeisesti jo ennen 1900-luvun alkua autioitunut kylätontti. Pakulan talo mainitaan Suomen asutuksen yleisluettelossa (SAY) jaksossa 1560 - 1579. Talo on perustettu vuonna 1571 "Jöran Paculan" toimesta. Pakulan talon tonttimaa on kuvattu Stormin kylää kuvaavaan isojakokarttaan (Hornborg 1775- 1784). Alueella ei ole nähtävissä maanpinnalla olevia rakenteita. |
| metsakeskus.1000029833 |
790 |
Stormi Harsu |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
288156.00000000 |
6806855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029833 |
Kohde sijaitsee Stormintien pohjoispuolella tien vieressä, Ekajoen molemmilla rannoilla. Harsun talo mainitaan Suomen asutuksen yleisluettelossa (SAY) jaksossa 1560- 1579. Talo on perustettu vuonna 1571 "Mikil (Henriksson) Harsun" toimesta. Harsun talo jaettiin jossakin vaiheessa kahtia ja talon molemmat tonttimaat on kuvattu Stormin kylää kuvaavaan isojakokarttaan (Hornborg 1775-1784). Molemmat isojakokartassa näkyvistä tonteista ovat yhä asuttuja. |
| metsakeskus.1000029834 |
498 |
Jokijärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
369795.00000000 |
7506702.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029834 |
Maasto on kuiva mäntykangas, hiekkapohjalla. Kohteessa on tervahauta, joka on halkaisijaltaan 10 metriä. Halssi laskee pohjoiseen ja on 6 metriä pitkä. Halssin puoleisella reunalla on 3 metriä leveät ja 2 metriä korkeat vallit. Keskuskuoppa 1,5 m syvä. Kohteen päällä kasvaa mäntyjä. |
| metsakeskus.1000029835 |
790 |
Ekojoenmutka |
10007 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
288428.00000000 |
6806815.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029835 |
Kohde sijaitsee Stormintien eteläpuolella Ekajoen etelärannalla. Joen rannalla on kaksi, ilmeisesti joenperkauksessa syntynyttä raivausröykkiötä. Röykkiöistä suurempi on kooltaan 5 x 8 m, ja pienempi on 3 x 3 m. Röykkiöiden korkeus on noin 2 m. Kohteen vieressä kaakkoispuolella sijaitsee historialliseen Stormin kylään kuuluneen Pakulan talon autioitunut tonttimaa. |
| metsakeskus.1000029836 |
498 |
Myllypalo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
369003.00000000 |
7508979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029836 |
Maasto on mäntykangas, joka laskee etelään. Haudan päällä on kuusikko. Halkaisijaltaan 10 metriä tervahauta, jonka vallit ovat 2,5 metriä leveät ja metrin korkuiset. Halssi on 5 metriä pitkä ja laskee etelään. Kohteen päällä kasvaa mäntyjä ja kuusia. |
| metsakeskus.1000029837 |
498 |
Lompolonpalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
363052.00000000 |
7521964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029837 |
Maasto on hiekkamäntykangas. Tervahauta, joka on halkaisijaltaan 5 m. Haudan halssi on kaksi metriä pitkä ja se osoittaa kaakkoon suolle. Haudan vallit ovat metrin paksuiset. Kohteen päällä kasvaa kuusia ja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000029838 |
498 |
Pikku Akanjärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
362208.00000000 |
7519422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029838 |
Kohteen maasto on Pikku Akanjärveä kohti, kaakkoon laskevaa hiekkaharjun rinnettä, jossa kasvaa kuusimetsä. Tervahauta, jonka halkaisija on 10 m, ja jonka halssi laskee kaakkoon. Halssin suulla on puurakenteita. Haudan vallit ovat 3 m paksut ja halssin suulla vallit ovat 3 m korkeat. Haudan keskikuoppa on 2 m syvä. Kohteen päällä kasvaa tiheä kuusikko. Hauta on harvinaisen hyvin säilynyt. Paikalla on myös tervapirtti, ks. alakohde ja rakennuksen jäännös (Pikku Akanjärvi 2, MH-tunnus 181745, ei muinaisjäännösrekisterissä). |
| metsakeskus.1000029839 |
498 |
Tamminiva 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377667.00000000 |
7517048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029839 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaan länteen laskevan rinteen päällä. Paikalla kasvaa mäntymetsä ja haudan poikki kulkee luontopolku. Halkaisijaltaan 9 m kokoinen tervahauta, jossa on 2,5 m kokoiset vallit, ja 1,5 m syvä kuoppa. Lännen puolella vallin ulkopuolella on kuoppia. Kohteen päällä kasvaa mäntyjä. Halssi on 5 m pituinen. Haudan itäreunalla kulkee luontopolku, joka on vaurioittanut vallin rakenteita. Kuopan päällä on hakkuutähteitä. Paikalla on myös tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029840 |
498 |
Ruona 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377796.00000000 |
7517449.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029840 |
7 metriä halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka ympärillä on oja. Tervahaudan vieressä kulkee luontopolku haudan itäreunan ojaa hipoen. Halssi osoittaa länteen järvelle ja sen pituus on 3 metriä. Vallit ovat halssin puolella 1,5 m korkeat. Kohteen päällä kasvaa mäntyjä. Paikalla on myös tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029841 |
498 |
Valkeajärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
354817.00000000 |
7490869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029841 |
Maasto on tuore kangas, jolla kasvaa mustikkaa ja mäntyä. Pyöreä, halkaisijaltaan 5 m tervahauta. Haudan halssi osoittaa pohjoiseen ja sen pituus on 6 m. Haudan eteläpuolella on oja vallin ulkopuolella. Vallit ovat metrin korkeat ja metrin leveät. Kohteen päällä kasvaa tiheä männikkö ja koivun vitsoja. |
| metsakeskus.1000029842 |
498 |
Tapolompolo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
359480.00000000 |
7494109.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029842 |
Pyöreä tervahauta, joka on halkaisijaltaan 9 m, ja jonka vallit ovat 2 m leveät ja 1m korkeat. Haudan kuoppa on 1,6 m syvä. Yksityisen maalla, mutta tervapirtti valtion mailla. Halssi on 6 m pitkä ja osoittaa järvelle, lounaaseen. Paikalla on myös tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029843 |
498 |
Lompolovaara 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
359593.00000000 |
7493950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029843 |
Kohde sijaitsee Lompolovaaran etelärinteellä, vaaran juurella, maasto laskee Tapolompolojärveen. Paikalla on hiekkakangas, jossa kasvaa mäntymetsä. Halkaisijaltaan 10 m kokoinen tervahauta, jonka keskikohta on 2 m syvä, ja vallit 2-3 m leveät. Halssi laskee luoteeseen, järvelle ja on 5 m pitkä. Valleihin on kaivettu 8 kuoppaa, jotka ovat n. 1x1 m kokoiset. Paikalla on myös tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029844 |
498 |
Vitsajoki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
371380.00000000 |
7505850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029844 |
Kohde sijaitsee hiekkamäntykummulla, soiden keskellä, Vitsajoen rannassa. Tervahauta, joka on halkaisijaltaan 7 metriä. Haudan vallit ovat 1 m korkeat ja 1,5 m leveät. Haudan
kuoppa on 1,5 m syvä. Halssi osoittaa luultavasti etelään joelle, muuta ei juuri erotu. Kohteen päällä kasvaa kuusia ja mäntyjä. Lähistöllä on savottakämpän jäännös Vitsajoki 1 (MH-tunnus 181998, ei muinaisjäännösrekisterissä). |
| metsakeskus.1000029845 |
599 |
Esse-Sandheden 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
315765.00000000 |
7044582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029845 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee osittain Pedersören ja osittain Evijärven kunnan puolella, Ähtävänjoen länsirannalla olevan Sandhedenin eteläosassa, Heinäkoskelle johtavan tien eteläpuolella. Tien pohjoispuolella on asuinpaikka Pedersöre Esse-Sandheden. Asuinpaikka on tien 68 itäpuolella tasaisella hiekkakankaalla. Paikalla on havaittu kuusi jokseenkin selvää asumuspainannetta, joista yksi (painanne 2) osittain hiekkakuopan tuhoama. Osa painanteista on merkitty kyltillä, jossa lukee "Lapp kota".
Tarkastuskäynti 16.5.2022. |
| metsakeskus.1000029846 |
498 |
Vitsavuomanoja 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
372378.00000000 |
7505438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029846 |
Kohde sijaitsee mäntykankaalla, jonka maaperä on hiekkaa. Kohteessa tervahauta, jonka halkaisija on 12 m ja jossa on 3 sisäkkäistä turvevallia. 5 m pitkä halssi laskee lounaaseen. Kuopan syvyys on 1,5 m. Kohteen päällä kasvaa mäntyjä. Halssin yli on möyritty metsäkoneella. Halssin ja vallin päällä on hakkuutähteitä. Paikalla on myös tervapirtti, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029847 |
498 |
Luovamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368730.00000000 |
7526246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029847 |
Kohde sijaitsee länteen, suohon laskevassa, mäntyä ja kuusta kasvavassa hiekkakankaassa, jossa on paksu turve. Kohteessa on pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on 9 metriä. Halssi laskee lounaaseen ja sen pituus on 2 metriä. Ympärysvallin takana on metrin syviä kuoppia. Päällä kasvaa mäntyjä ja kuusia. |
| metsakeskus.1000029848 |
498 |
Kurkkiorova |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
362901.00000000 |
7522413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029848 |
Kohde sijaitsee kuivalla ja kivisellä mäntykankaalla. Soikea tervahauta, jonka pituus on 10 metriä ja leveys 8 metriä. Hauta on metrin syvä ja sen ympärillä on kaksi vallia. Halssin suulla on puurakenteita, jotka ovat salvottuja. Valli on kaksi metriä pitkä. |
| metsakeskus.1000029849 |
440 |
Vandnabban |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
315714.00000000 |
7045278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029849 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaistee tien 68 itäpuolella ja tien 17915 pohjoispuolella, Ähtävänjoen etelärannalla olevalla Vandnabban -nimisellä alueella. Vandnabban on Sandhedenin hiekkakankaan pohjoispuolella. Paikalla on havaittu yksi asumuspainanne sekä palanutta kiveä tuulenkaadossa ehjällä mäntykankaalla. |
| metsakeskus.1000029850 |
498 |
Tervahautakuusikko 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
355065.00000000 |
7521290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029850 |
Kohde sijaitsee savimaalla, paikalla kasvaa kuusia ja mäntyjä. Kohteessa on pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on 10 metriä, halssi laskee pohjoiseen ja sen pituus on 3
metriä. Ympärysvalli on kaksi metriä leveä ja metrin korkea. Haudan syvyys on 1,5 metriä ja haudan päällä kasvaa kuusikko. Haudan päällinen maa on palanutta. Vieressä on toinen tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029851 |
498 |
Paloselkä 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
352980.00000000 |
7516542.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029851 |
Paikalla on kaksi tervahautaa ja tervapirtti. Kohde sijaitsee rämeellä, jossa kasvaa kuusia ja aluskasvillisuutena on paksu turve. Tervahauta 1: Kohteessa on pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on 11 metriä. Ympärillä on 2 metrin paksuiset vallit ja vallin takana kulkee oja. Vallin korkeus on 1,2 metriä ja haudan syvyys 1,7 metriä. Halssi on 7 metriä pitkä ja se laskee länteen. Päällä kasvaa raita, mäntyjä, koivuja ja kuusia.
Toinen tervahauta ja tervapirtti, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000029852 |
498 |
Ahmapalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353582.00000000 |
7511506.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029852 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaan eteläreunassa, jossa kasvaa mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on puolukkaturve. Haudan eteläpuolitse kulkee hiekkatie ja hauta näkyy tielle. Kohteessa on 10 metriä halkaisijaltaan oleva tervahauta, josta laskee 6 metrin pituinen halssi etelään. Haudassa on kaksinkertaiset vallit, joten se on ilmeisesti poltettu ainakin kaksi kertaa. Vallit ovat metrin korkuiset ja 1,5 metrin levyiset. |
| metsakeskus.1000029853 |
498 |
Käkijänkkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
355700.00000000 |
7509669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029853 |
Kohde sijaitsee Mäntykankaan ja suon reunamaassa, paikalla kasvaa paksu turve, mäntyjä ja kuusia. Kohteessa on 10 metriä halkaisijaltaan oleva tervahauta, jossa on kaksi sisäkkäistä vallia. Ulomman vallin leveys on 2 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Haudan syvyys on 1,4 metriä. Halssi on 5 metriä pitkä ja se laskee pohjoiseen, suolle. Haudan päällä kasvaa kuusia. |
| metsakeskus.1000029854 |
765 |
Vilmilä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
569719.00000000 |
7137354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029854 |
Vilmilän tervahauta sijaitsee Sotkamon pohjoisnurkassa, Ristijärvi- Sotkamo -tie- länsipuolella. Mainitulta tieltä kääntyy aivan kunnan rajan tuntumassa metsäautotie länteen. Muutama kilometri päätieltä kääntyy Vilmilään vievä pienempi metsäautotie, josta tervahaudalle vievä pienempi pistotie erkanee etelään. Tien päästä lähtee toistaiseksi
ajokelvoton tien pohja länteen, jonka varrella tervahauta sijaitsee. Tervahaudan metsäkuviolla kasvaa varttunutta sekametsää, maannos on kostean oloinen. Tervahauta erottuu hyvin maastossa ja se on nauhoitettu. Tervahauta on suuri ja laakea, sen halkaisija on parikymmentä metriä. Painauma keskellä on säännöllisen muotoinen
ja syvä: Sen pohja on huomattavasti ympäröivää maastoa alempana. Halssi on kapea ja useita metrejä pitkä. Se on suunnattu loivaan alamäkeen haudan eteläpuolelle. Haudan pinnat ovat ehjät, valleilla kasvaa harvakseltaan puita. |
| metsakeskus.1000029855 |
765 |
Vilmilä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
569549.00000000 |
7137273.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029855 |
Vilmilän tervahauta 2 sijaitsee Sotkamon pohjoisnurkassa, Ristijärvi- Sotkamo -tien länsipuolella. Mainitulta tieltä kääntyy aivan kunnan rajan tuntumassa metsäautotie länteen. Muutama kilometri päätieltä kääntyy Vilmilään vievä pienempi metsäautotie, josta tervahaudalle vievä pienempi pistotie erkanee etelään. Tien päästä lähtee toistaiseksi
ajokelvoton tien pohja länteen, jonka varrella tervahauta sijaitsee. Toinen tervahauta sijaitsee muutama sata metriä itään tältä haudalta (Vilmilä). Tervahaudan metsäkuviolla kasvaa nuorehkoa sekametsää, maannos on kostean oloinen. Hauta on rakennettu jyrkkään rinteeseen soistuman yläpuolelle. Tervahauta erottuu hyvin maastossa ja se on nauhoitettu.
Tervahauta on säännöllisen muotoinen ja laakea, sen halkaisija on noin 16 metriä. Painauma keskellä on säännöllisen muotoinen ja syvä: Sen pohja on huomattavasti ympäröivää maastoa alempana. Halssi on suunnattu kohti suota ja se on useita metrejä pitkä. Haudan pinnat ovat ehjät, valleilla kasvaa harvakseltaan puita, haudan keskus on lähes puuton. Tervahauta erottuu selvästi maastossa. |
| metsakeskus.1000029856 |
765 |
Romeikonsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
567345.00000000 |
7137569.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029856 |
Tervahauta sijaitsee Sotkamon luoteisnurkassa, vajaat 10 km linnuntietä Ristijärvi-Sotkamo -tien länsipuolella. Romeikonsuo jää haudan eteläpuolelle, Huovisnäreikön metsäautotie kulkee vajaat 200 m etelässä haudalta. Metsäkuvio, jolla hauta sijaitsee, kasvaa varttunutta havupuumetsää, kohteen koillispuolella maasto muuttuu soiseksi. Välittömästi haudan kaakkoispuolella oleva kuvio on vastikään hakattu ja laikutettu.
Tervahauta sijaitsee pienellä nyppylällä. Se on säännöllisenmuotoinen, halkaisijaltaan noin 16 m. Painauma keskellä on suippo ja syvimmillään noin 80 cm. Vallit ovat leveät ja ulkoreunoiltaan jyrkkäpiirteiset. Halssi antaa pohjoiseen, kosteikolle. Halssi on kahdeksan metriä pitkä ja parikin metriä syvä. Koko hauta on sammalen peitossa. Päällä kasvaa
havupuita, joista muutamat ovat toistasataa vuotta vanhoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000029857 |
765 |
Romeikonsuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
566749.00000000 |
7137439.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029857 |
Tervahauta sijaitsee Sotkamon luoteisnurkassa, vajaat 10 km linnuntietä Ristijärvi-Sotkamo -tien länsipuolella. Romeikonsuo jää haudan kaakkoispuolelle, Huovisnäreikön metsäautotie kulkee reilut 50 m etelässä haudalta. Haudan ja tien väliin jää vanha ja maatunut sorakuoppa. Metsäkuvio, jonka reunalla hauta sijaitsee, kasvaa vajaat kymmenvuotista männyn tainta, joukossa on runsaasti koivun vesoja. Maasto haudan länsipuolella laskee jyrkästi supaksi. Notkelmasta ei puustoa ole kaadettu vaan se kasvaa harvaa varttunutta männikköä. Tervahauta sijaitsee jyrkänteen reunalla tasaisella alustalla. Se on pieni ja soma, halkaisija on vain noin 12 m. Halssi on sitäkin muhkeampi. Se viettää noin viiden metrin mittaisena ja pari metriä syvänä jyrkkään alarinteeseen. Tervahauta on täysin sammalen peitossa. Sen päälle on jätetty kaatamatta muutama mänty, kuusi, koivu ja haapa, mutta aivan haudan itäreunaa on ajettu raskaalla metsäkoneella. |
| metsakeskus.1000029858 |
765 |
Hanhilammit |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
566432.00000000 |
7137787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029858 |
Hanhilammit tervahauta sijaitsee aivan Sotkamon luoteisnurkassa muutama sata metriä kunnan rajalta. Paikalle johtaa ajettava tieura Huovisnäreikön metsäautotieltä, joka jää kohteen eteläpuolelle noin puolen kilometrin päähän. Kuvio, jolla hauta sijaitsee, on vasta hakattu ja laikutettu. Maapohja on kuivaa kangasta, jota kosteikot ympäröivät.
Tervahauta sijaitsee keskellä vasta hakattua ja laikutettua aluetta. Kannot haudan päällä on jätetty pitkiksi. Hauta itsessään on vaurioitumaton, mutta sen päällä on jonkin verran risuja. Hauta on halkaisijaltaan noin 20 m. Se on hieman epämääräisen muotoinen. Vallien ulkosyrjällä on useita palokuoppia. Painauma keskellä ei ole aivan säännöllinen, ja halssiin johtava oja alkaa aivan haudan keskeltä. Halssi on suunnattu itään. Se on puolenkymmentä
metriä pitkä ja toista metriä syvä. Pudotus ei ole kovin jyrkkä, sillä maasto on suhteellisen tasaista. |
| metsakeskus.1000029859 |
765 |
Hanhilammit 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
566573.00000000 |
7138016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029859 |
Hanhilammit 2 tervahauta sijaitsee aivan Sotkamon luoteisnurkassa noin sata metriä kunnan rajalta. Paikalle ei tule tietä, helpoin kulku on tieuralta, joka risteää Huovisnäreikön metsäautotieltä puolisen km haudalta etelään. Kuvio, jolla hauta sijaitsee, on vasta hakattu ja laikutettu. Tervahauta sijaitsee loivalla nyppylällä, jota kosteikot ympäröivät. Vajaat 300 m itään on suurempi Hanhilampi.
Tervahauta sijaitsee keskellä vasta hakattua ja laikutettua aluetta. Haudan päällä on muutamia korkeita kantoja sekä lehtipuiden vesoja. Hauta on 16 m halkaisijaltaan. Sitä ympäröivät palokuopat. Painauma keskellä on loivapiirteinen. Halssi on suunnattu kohti kaakkoa. Se on pitkä oja, joka jatkuu kosteikon suuntaan. Hauta on sammalen peitossa ja
sen pinta on vaurioitumaton. Päällä on risuja ja joku tuulenkaato. |
| metsakeskus.1000029860 |
765 |
Pitämänsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
565462.00000000 |
7136347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029860 |
Pitämänsuon tervahauta sijaitsee täpärästi Sotkamon puolella, kunnan luoteisnurkassa, pari kymmentä metriä kunnan rajasta. Matkaa Vilmilän savottakämpän jäännöksille koillisessa on linnuntietä viitisen kilometriä. Lähin metsäautotie kulkee puolisen kilometriä kaakkoon haudalta. Pitämänsuo jää toiset puoli km etelään haudalta. Tervahauta sijaitsee
laajan metsäkuvion luoteisnurkassa. Kuvio on hakattu joku aika sitten, maastossa on runsaasti risuja ja puun jätettä. Aluetta ei ole laikutettu tai istutettu. Maasto kumpuilee loivasti. Maaperä on haudan kohdalla kuivaa ja kivikkoista. Haudan eteläpuolella maasto laskee kohti kosteikkoa. Tervahauta vaikuttaa ensi silmäyksellä pieneltä, mutta tarkemmin tarkastettuna voi erityisesti sen itäreunalla havaita kaksoisvallia. Pienempi, selvä kehä, on halkaisijaltaan noin kymmenmetrinen. Ulompi kehä on huomattavasti isompi. Jos hautaa on poltettu kahteen kertaan, voi suurempi haudoista olla halkaisijaltaan jopa 18 m. Tätä ajatusta tukee se seikka, että halssi soistuman puolella etelässä näyttäisi alkavan nelisen metriä pienemmän kehän ulkopuolella. Täällä ei kuitenkaan erotu ulompaa kehää. Halssi on noin neljä metriä pitkä. Pienemmän kehän vallit ovat eteläpuolella selvät, pohjoisreunalla ne ovat vain muutamia kymmeniä senttejä korkeat. Kuoppa keskellä on loivan suppilomainen. Syvyyttä kuopalla on noin 80 cm. Puut haudan päältä on kaadettu pois ja kannot on jätetty pitkiksi. Hautaa peittää aluskasvillisuus, hauta on täysin ehjä. Haudan päällä on hieman risuja. |
| metsakeskus.1000029861 |
765 |
Purnukangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
571726.00000000 |
7138223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029861 |
Purnukankaan tervahauta sijaitsee Sotkamon luoteisnurkassa pari sataa metriä kunnan rajalta. Lähin tie on kolmisen sataa metriä länteenpäin kulkeva metsäautotie, joka erkanee Vilmilän tieltä pari km etelään haudalta. Hauta on jyrkän mäen alla, sen itäpuolella. Mäellä kasvaa muutaman vuoden ikäinen männyntaimikko, mutta haudan kohdalla metsäkuviolla kasvaa varttunut männikkö. Sitä on karsittu joku aika sitten, metsäkoneurat kulkevat haudan vierestä. Itse tervahauta on kuitenkin vahingoittumaton. Kuvion puuston joukossa on runsaasti kuusia ja koivuja, maannos on paikoin kostea. Haudan alusta on suhteellisen tasainen.
Purnukankaan tervahauta on pieni ja soma, sen halkaisija on noin 14 m. Vallit ovat leveät, kuoppa keskellä suippo ja metrin syvyinen. Halssi on suunnattu koilliseen. Se on kuutisen metriä pitkä, kaivettu aika tasaiseen maahan. Haudan ympärillä on syviä palokuoppia. Hauta erottuu maastossa suhteellisen selvästi. Sen päällä kasvaa kuitenkin tiheä puusto vaikka ympäriltä puita on karsittu. |
| metsakeskus.1000029862 |
922 |
Junnila (Junnila) ltilä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
320382.00000000 |
6802275.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029862 |
ltilän talo Junnilan kylässä mainitaan jo Suomen Asutuksen yleisluettelon ensimmäisessä jaksossa 1540 - 1559. Ensimmäinen kartta, jossa talon tonttimaa esiintyy, on vuodelta 1699 oleva Olof Mörtin kartta. Kartassa ltilän tontti on kuvattu Kaakilanniemen länsiosaan Kirkkolahden rannalle.
ltilän talon tonttimaa on nykyään autioitunut. Sen eteläpuolella, noin 80 m päässä, sijaitsee uudehko mökki piharakennuksineen. ltilän tonttimaa sijaitsee rannan topografisesti korkeimmalla kohdalla. Paikalla on havaittu vuoden 2014 inventoinnissa laajuudeltaan 3 x 3,5 m oleva ja 0,6 m korkea maansekainen kumpare, jossa on palaneita kiviä. Kyseessä on
todennäköisesti uunin jäännös. Rakenteesta noin 10- 20 m kaakkoon on tonttimaan alueelle ilmeisesti lähiaikoina läjitettyjä maakasoja. |
| metsakeskus.1000029863 |
765 |
Murtolampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
572469.00000000 |
7137362.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029863 |
Murtolampi sijaitsee Ristijärven etelärajalla, Laahtasen eteläpuolella. Kolmisensataa metriä Sotkamon puolella, huonokuntoisen metsäautotien päässä, on hakkuuaukea, joka on hiljakkoin aurattu. Tällä kumpuilevalla kankaalla on kaksi tervahautaa, joista toinen on tuhottu. Ehjä hauta sijaitsee tuhotusta viitisenkymmentä metriä länteen. Sen puusto on jätetty kaatamatta. Haudan päällä kasvaa mäntyjä ja nuoria kuusia. Haudan päällä on risuja ja tuulenkaatoja. Murtolammen läntisempi tervahauta on pieni ja matala. Sen halkaisija on reilut 10 m, painauma keskellä on laakea ja vain muutaman kymmentä senttiä syvä. Vallien ulkoreunoilla on useita syviä palokuoppia. Halssi on lyhyt ja syvä, se on suunnattu länteen. Halssin päältä on ajettu raskaalla metsäkoneella. Haudan päällä on puiden lisäksi nuoria kuusia sekä tuulenkaatoja ja risuja.
Tuhoutunut tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029864 |
765 |
Murtovaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
572199.00000000 |
7137026.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029864 |
Tervahauta sijaitsee aivan Sotkamon kunnan luoteispäässä, reilun puoli kilometriä Ristijärven rajalta, Ristijärvi- Sotkamo -tie- länsipuolella ja noin 800 m luoteeseen Murtovaarasta. Hauta sijaitsee soiden ympäröimällä kangaskumpareella, jossa on vastikään tehty harvennushakkuuta. Paikalle ei johda minkäänlaista tietä, lähin tie on puolen kilometrin päässä etelässä ja lännessä kulkeva Vilmilän metsäautotie. Tervahaudan ympärillä
on pienellä alalla kaadettu puita. Puusto on mäntyvaltaista kasvatusmetsää, jota hyvällä mielikuvituksella voi pitää varttuneena. Haudan päältä kaadettujen puiden kannot on jätetty korkeiksi, tosin kaikkia puita ei ole kaadettu. Haudan päälle on kerätty jonkin verran oksia ja risuja. Haudan pohjoispuolella maasto laskee loivasti kosteikoksi.
Tervahauta on kaunis, säännöllisenmuotoinen ja se erottuu selvästi kangasmaastossa. Sen halkaisija on noin 18 m. Vallit ovat leveät ja korkeat. Keskuspainauma on pyöreä ja toista metriä syvä. Halssi antaa pohjoiseen ja se on noin kuusi metriä pitkä. Vaikka metsäkoneella on ajettu aivan haudan vierestä, on itse hauta täysin ehjä ja vaurioitumaton. |
| metsakeskus.1000029865 |
922 |
Kaakila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
320095.00000000 |
6803125.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029865 |
Ensimmäinen Kaakilaan viittaava maininta kirjallisissa lähteissä on vuodelta 1510, jolloin lähteissä esiintyy nimi Oluf Kackij (Vahtola 1996, 37). Suomen Asutuksen Yleisluettelossa Kaakila mainitaan jo aivan ensimmäisessä jaksossa 1540 - 1559. Kaakilan ja Junnilan kylissä oli tuohon aikaan yhteensä 8 taloa: Hara, Kokkola, Kurikka, Rankki, Marttila, Jyskä, ltilä ja Taikka (Say 1540-1559). Nykyään Kaakilan kylätontti sijaitsee kahden tilakeskuksen, Haran ja Kokkolan alueilla, ja Haran puolelle on tehty 2014 uudisrakennus. Historialliseen kylätonttiin liittyvien arkeologisten kerrostumisen säilyminen tai esiintyminen tällä puolella kylätonttia on epätodennäköistä. Sen sijaan Kokkolan tilan rakennuksen ovat pääosin vanhoja ja kevyesti perustettuja, ja tällä alueella historialliseen kylänpaikkaan liittyviä kulttuurikerroksia on ollut mahdollista säilyä. |
| metsakeskus.1000029867 |
765 |
Isosuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
571203.00000000 |
7133475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029867 |
Isonsuon turvetuotantoalue sijaitsee Sotkamon luoteisosassa, noin 1.5 km Sotkamo-Ristijärvi -tien länsipuolella, Sipisen kylän luoteispuolella. Turvealueen eteläpäässä on kaistale valtion metsää. Tervahauta sijaitsee aivan alueen pohjoispäässä, turvetuotantoalueen rajalla, joitakin kymmeniä metrejä paikalle johtavan metsätien
kääntöpaikan kaakkoispuolella. Metsäkuvio on nuorta kuusitaimikkoa, istutus on vastikään tehty. Kuvio on laikutettu, kaikkialla on risuja. Alueella kasvaa sankea horsmikko. Taimikkoon on jätetty joitakin puita, jotka ovat etupäässä lehtipuita. Tervahaudan päällä on muutamia kantoja jätetty korkeiksi.
Tervahauta on suuri. Se on poltettu ilmeisesti useampaan kertaan, sillä siinä on selvästi kaksi erillistä kehää, joista ulompi on halkaisijaltaan 22 m, sisempi 12 m. Vallien ulkopuolella on risujen peittämiä palokuoppia. Kuoppa keskellä on laakea, mutta aika syvä. Halssi on suunnattu pohjoiseen, kohti nykyistä turvetuotantoaluetta. Halssi on 8 m pitkä ja syvä. Se oli inventointihetkellä veden vallassa. |
| metsakeskus.1000029868 |
765 |
Hoikanlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
569077.00000000 |
7133698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029868 |
Hoikanlammen tervahauta sijaitsee Sotkamon luoteisosassa, pienen Hoikanlammen eteläpuolisen mäen eteläreunalla. Matkaa Sotkamo-Ristijärvi -tielle länteen on linnuntietä kolmisen kilometriä. Isosuon turvetuotantoalue jää tervahaudan ja päätien väliin. Tervahauta sijaitsee muutaman vuoden ikäisen mäntytaimikon reunalla. Kuvio rajautuu
haudan pohjoispuolella varttuneeseen havupuuvaltaiseen metsään. Kuvio kasvaa metsäautotien itäpuolisella mäellä. Puusto haudan päällä on nuorta ja se koostuu lähinnä kuusista ja koivuista. Isommat puut on kaadettu pois, mutta hauta erottuu kauas tiheästä puskistostaan.
Tervahauta on pieni, sen halkaisija on vain noin 10 m. Vallit ovat jyrkkäpiirteiset ja lähes metrin korkuiset. Kuoppa keskellä on syvä. Halssi on suunnattu etelään, lähes tasaiselle maalle. Se on neljä m pitkä ja noin metrin syvä. Tervahauta on muuten vahingoittumaton, mutta metsäkoneella on ajettu aivan vallin pohjoisreunaa myöten. Täällä vallista on paljastunut runsaasti hiilen kappaleita. |
| metsakeskus.1000029869 |
765 |
Korhosenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
570984.00000000 |
7139221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029869 |
Korhosenkankaan tervahauta sijaitsee aivan Sotkamon kunnan luoteispäässä, joitakin kymmeniä metrejä Ristijärven rajasta. Sotkamo-Ristijärvi -tie kulkee parin kilometrin päässä idän suunnalla, lähin talo on noin puolen kilometrin päässä pohjoisessa, Ristijärven puolella sijaitseva Palomaa. Peruskartalle on merkitty kohdalle taimikko, jonka kuuluminen valtiolle on epäselvää. Kartalla kohdan itäpuolelle on merkitty yksityisen pelto Ristijärven puolelle. Todellisuudessa tarkastushetkellä viljalla olevaa peltoa on laajennettu Sotkamon puolelle, alueelle, jossa kartan mukaan on taimikko. Taimikkopalsta on todella olemassa, mutta se alkaa karttaan merkittyä ylempänä rinteessä, lännen suunnalla. Peltoa laajennettaessa tervahaudan kohdalle on jätetty metsäinen mutka. Todellisuudessa siis hauta sijaitsee varttuneessa kasvatusmetsässä, joka aukenee pellon luoteispuolella. Hauta on kauniisti sammalen peitossa. Sen päällä kasvaa mäntyjä ja nuoria koivuja. Pellolta on nostettu maata korkeaksi palteeksi aivan kiinni haudan eteläreunaan.
Korhosenkankaan tervahauta on suuri, sen halkaisija on noin 22 m. Hauta on säännöllisen pyöreä ja sen pinta on ehjä. Kuoppa keskellä on laakea ja selkeä muodoltaan. Vallit ovat noin 70 cm korkeat kauttaaltaan, kuoppa keskellä on noin metrin vallin harjaa alempana. Pitkä ja syvä halssi antaa luoteeseen, metsänotkelman suuntaan. Itse hauta on suhteellisen tasaisella alustalla. Paikoin vallien ulkopuolella on selkeitä palokuoppia. Halssin päällä on suuri laho kanto. Puu lienee kaadettu kymmeniä vuosia sitten. |
| metsakeskus.1000029870 |
765 |
Nyrhinlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
564753.00000000 |
7132823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029870 |
Nyrhilammen tervahauta sijaitsee Sotkamon luoteisosassa, vajaat 10 km linnuntietä Sotkamo-Ristijärvi -tien länsipuolella. Paikalle pääsee Losontietä, josta käännytään Ansonsuon tielle. Täällä Mustasuon eteläpuolella kulkee umpeen kasvava metsätien pohja Nyrhinlammen suuntaan. Tie ei ole vähään aikaan ollut käytössä. Maasto täällä on kosteaa, kuviot ojitettuja. Haudan kohdalla metsäkuvio on vajaat kymmenvuotista mäntytaimikkoa.
Maasto on mäennyppylää, jonka lounaispuolella, joitakin kymmeniä metrejä haudalta, on pikkuinen ja kapea Nyrhinlampi. Tervahauta on rakennettu lammelle viettävään loivaan rinteeseen.
Nyrhinlammen tervahauta on valtava, sen halkaisija valleineen on noin 24 metriä. Vallit ovat leveät ja erityisesti alarinteen puolella suhteellisen korkeat. Vallit eivät ole täysin säännölliset vaan paikoin niissä on jo ammoin syntyneitä kuoppia. Myös kaksoisvallia voi hahmottaa paikoitellen, mikä ehkä viittaa siihen, että hautaa on poltettu useampaan kertaan tällä paikalla. Vallien ulkosyrjillä on lukuisia suuria palokuoppia. Painauma haudan keskellä on laakea ja noin metrin syvyinen. Pitkä ja kapea halssi on suunnattu lammelle, joka on muutaman kymmenen metrin päässä. Haudan valleille on istutettu männyn taimia, muutamia suurempia puita on jätetty vallin lammen puoleiselle osalle. Tervahauta erottuu kuitenkin maastossa selvästi. |
| metsakeskus.1000029871 |
765 |
Reismäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
564173.00000000 |
7131825.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029871 |
Reisimäki sijaitsee Sotkamon luoteisosassa, noin 8 km linnuntietä Sotkamo-Ristijärvi -tien länsipuolella. Losontie jää kilometrin verran Reisimäen eteläpuolelle. Paikalle johtaa märkä ja heinäinen tien pohja, joka vie Laukkusärkälle. Itse Reisimäen huippu on joitakin satoja metrejä haudan pohjoispuolella. Hauta sijaitsee pienellä mäennyppylällä, jonka alapuolella on soistuma. Mäennyppylän laki on hakattu, mutta välittömästi haudan ympäristön pöpelikön vieressä on noin 10-vuotias taimikko. Haudan viereen on kerätty risuja pitkäksi
pinoksi tieuran toiselle puolelle.
Tervahauta on täysin kasvillisuuden vallassa. Sen päällä kasvaa koivuja, nuoria kuusia, leppiä ja muita pienempiä pensaita. Aluskasvillisuus on mustikka-saniais -tyyppiä. Sankea horsmikko ympäröi hautaa. Kasvillisuus peittää siinä määrin hautaa, ettei sen muodoista oikein saa selkoa. Kooltaan se lienee noin 18 m, halssi on suunnattu alarinteeseen etelän puolelle. Haudan ulkovallilla on maata rouhaistu siinä määrin, että suuret hiilenkappaleet
ovat nähneet päivänvalon. |
| metsakeskus.1000029872 |
765 |
Kissalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
567871.00000000 |
7130839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029872 |
Kissalammen tervahauta sijaitsee Sotkamon luoteisosassa, nelisen kilometriä Sotkamo-Ristijärvi -tien länsipuolella. Kuohuvaaran talo sijaitsee noin kilometrin etelään tervahaudalta, Loson tien varressa. Kissalampi jää 400 m luoteeseen haudalta, joka on rakennettu pienen lakinyppylän loivan rinteen päälle. Puusto kuviolla on varttunutta kasvatusmetsää, jonka valtapuulajina on mänty. Aluskasvillisuudessa dominoi mustikka.
Tervahauta on soma ja säännöllisen pyöreä. Sen halkaisija on noin 14 m. Vallit ovat suhteellisen matalat, painauma keskellä suppilomainen ja lähes metrin syvä. Halssi on suunnattu alarinteeseen, kohti etelää. Halssi on kuutisen metriä pitkä ja kapeahko. Tervahaudan päällä kasvaa suuria mäntyjä ja jokunen koivu. Aluskasvillisuus on matalaa ja sammalpeitteinen hauta erottuu hyvin. Tervahauta on täysin ehjä, muutama palokuoppa on
kaivettu vallien ulkopuolelle. Nekin ovat sammalen peitossa. |
| metsakeskus.1000029873 |
765 |
Kuohuvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
568747.00000000 |
7130285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029873 |
Kuohuvaaran tervahauta sijaitsee Sotkamon luoteisosassa, Sotkamo-Ristijärvi -tien länsipuolella, nelisen kilometriä linnuntietä tieltä. Kuohuvaara jää noin kilometrin päähän lounaaseen tervahaudalta. Paikalle johtaa Loson tieltä metsäautotie, jota on hiljattain jatkettu. Tien pään kääntöpaikka on muutaman metrin päässä tervahaudasta. Hauta on kuitenkin vahingoittumaton. Metsäkuvio, jolla hauta seisoo, on varttunutta kasvatusmännikköä, jossa kasvaa seassa kuusia ja koivuja. Aluskasvillisuudessa dominoi mustikka. Hauta on sammalen peitossa, päällä kasvaa useita suuria puita. Vallilta on kaatunut koivu. Hauta on erittäin loivassa rinteessä, lähes tasaisella maalla.
Kuohuvaaran tervahauta on pieni, sen halkaisija on vain noin 12 m. Vallit ovat leveähköt, mutta matalat. Siitä huolimatta hauta erottuu suhteellisen selvästi matalasta aluskasvillisuudesta johtuen. Halssi on suunnattu etelään vain hieman laskevan maastoon. Tästä syystä se lieneekin kaivettu noin kuusimetriseksi syväksi ojaksi. Kuoppa keskellä on muodoltaan laakea. Koko hauta on aluskasvillisuuden peitossa ja hauta on ehjä. |
| metsakeskus.1000029874 |
765 |
Kurjalantammi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
570790.00000000 |
7130848.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029874 |
Kurjalantammen alue sijaitsee Sotkamon luoteisosassa, puolentoista kilometrin verran linnuntietä Ristijärvi- Sotkamo -tien länsipuolella. Kulku paikalle on hankala. Taavelinjoen varteen, jossa Kurjalantammi sijaitsee, pääsee päätieltä alueen kaakkoispuolelta lähenevää metsätien pohjaa, joka on heinittynyt ja puskittunut. Tie päättyy viitisensataa metriä kohteen eteläpuolelle, josta loppumatka on ojitettua kosteaa metsää. Kesän 2015
koleuden ja kosteuden vuoksi ojat olivat täynnä vettä. Taavelinjoki on paikalla runsasvetinen ja voimakkaasti virtaava. Rannat ovat kosteat, mutta tammen ja tervahaudan kohdalla maasto nousee nopeasti muutamia metrejä korkeaksi kankaaksi, jonka laidalle tervahauta on rakennettu. Puusto kankaalla haudan kohdalla on varttunutta havupuuvaltaista sekametsää. Tammi on lähes suoraan haudan alapuolella.
Tervahauta rinteen päällä on valtava kooltaan ja komea näöltään. Sen halkaisija on noin 24 metriä. Vallit ovat kuutisen metriä leveät ja selvästi erottuvat kauttaaltaan. Niillä on kankaankin puolella korkeutta lähes metri. Painauma keskellä on laakea ja säännöllisen muotoinen. Se on toista metriä syvä. Halssi on suunnattu joelle päin. Se putoaa jyrkästi rinteeseen ja on siten vain noin viisi metriä pitkä. Syvyyttä halssilla sitä vastoin
on vallin harjalta katsottuna ainakin kolme metriä. Tervahauta on kokonaan ehjä. Sammaleiset palokuopat ympäröivät hautaa, joka on kokonaan sammalen ja varpujen peitossa. Tervahaudan päällä, niin valleilla kuin painaumassakin, kasvaa suuria puita.
Etätarkastus 2024: LIDARK-aineiston perusteella kohteen vieressä on tervahauta. Halkaisija 12,6 metriä. Kohdetta ei ole arkeologi tarkastanut maastossa.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000029875 |
765 |
Murtosuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
573542.00000000 |
7135997.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029875 |
Murtosuolle on merkitty Sutigisiin kolmekin tervahautaa, joista vain yksi näkyi maastolaitteen kartalla aluetta tarkastettaessa 29.6.2015. Tämä tervahauta sijaitsee noin 50 m maastolaitteen pisteestä koilliseen, mutta se lienee juuri sama tervahauta, sillä muut pisteet on merkitty hieman etäämmälle. Kohde on maastossa nauhoitettu. Inventoinnissa löytyi kaksi tervahautaa.
Tervahauta 1: Murtosuon tervahauta sijaitsee aivan Sotkamon luoteisreunalla, reilu kilometri itään Sotkamo-Ristijärvi -tieltä. Paikalle johtaa päätieltä hyväkuntoinen metsäautotie, josta ollaan tekemässä uutta tietä idän suuntaan noin kilometri Sotkamontien risteyksestä. Tervahauta jää tämän hiekkaisen tienpohjan itäpuolelle. Hauta on rakennettu pienen Murtosuon purolle viettävän mäennyppylän päälle. Pudotus purolle on jyrkkä. Metsäkuvio on varttunutta kasvatusmetsää, jossa valtapuuna on mänty. Kuusia on vähän, mutta nuoria koivuja on enemmänkin. Aluskasvillisuus on mustikkavaltainen, maapohja tuore mutta ei varsinaisesti kostea.
Murtosuon tervahauta on erittäin säännöllisen muotoinen ja selväpiirteinen. Se on halkaisijaltaan vajaat 14 m. Vallit ovat leveät ja eritoten alarinteessä jyrkät. Kuoppa keskellä on suppilomainen ja lähes 1.5 m syvä. Halssi on suunnattu alarinteeseen. Se on noin neljä metriä pitkä, syvä ja selvästi erottuva. Tervahauta on ehjä ja rikkoutumaton. Se erottuu hyvin kangasmaastossa.
Tervahauta 2: Ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029876 |
765 |
Matinlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
573776.00000000 |
7136067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029876 |
Kaksi tervahautaa lähellä toisiaan.
Tervahauta 1: Matinlammen tervahauta sijaitsee aivan Sotkamon luoteisreunalla, reilu kilometri itään Sotkamo-Ristijärvi-tieltä. Paikalle johtaa päätieltä hyväkuntoinen metsäautotie, jonka poikki kulkee sähkölinja. Tervahauta sijaitsee linjan luoteispuolella suon reunassa. Metsäkuvio on varttunutta kasvatusmetsää, jossa valtapuuna on mänty. Kuusia ja koivuja kasvaa myös kuviolla runsaasti, sillä suon lisäksi kuvion eteläpuolella solisee puro. Aluskasvillisuus on mustikkavaltainen, maapohja tuore ja kosteahko.
Tervahauta on hieman epämääräinen muodoltaan. Sen hahmottamista vaikeuttaa vielä se, että sen päällä kasvaa tiheästi suuria puita. Hauta erottuu ennen muuta massiivisen halssin vuoksi. Halssi on viitisen metriä pitkä, jyrkkäreunainen ja toista metriä syvä. Itse hauta on vain noin 12 m halkaisijaltaan. Kehää ympäröi muutamia palokuoppia. Painanne keskellä on loivapiirteinen. Hauta nauhoitettin tarkastuksen yhteydessä.
Tervahauta 2: Ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029877 |
765 |
Majoinsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
580160.00000000 |
7097435.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029877 |
Majoinsuo sijaitsee Sotkamon itäosassa, Saukontien länsipuolella, reilut kolme kilometriä Hämeenkyläntien risteyksestä etelään. Täällä on yksittäisiä pikku palstoja valtion omistuksessa. Palsta, jolla tervahauta sijaitsee, jää suon itäpuolelle. Metsäkuvion tuntumaan, Havukkakorven vaaralle, tulee huonokuntoinen metsätien pohja Saukon tieltä. Kääntöpaikalta vaara laskee jyrkästi kohti Majoinsuota. Tervahauta sijaitsee rinteen
alareunassa, vain sata kunta metriä suon laidalta. Suuri osa valtion omistamasta palstasta näyttäisi olevan nuorta kasvatusmännikköä. Maaperä on lievästi kumpuilevaa, aluskasvillisuus mustikka-puolukkaa. Tervahauta on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa.
Tervahauta on loivapiirteinen ja nauhoitettu. Sen halkaisija on noin 16 metriä. Ylärinteen puolella valli on tuskin erottuva, alarinteen puolella selvempi. Vallit ovat leveät, painauma keskellä pyöreä eikä kovin syvä. Suuret ja syvät yksittäiset palokuopat reunustavat vallia kauttaaltaan. Halssi on suunnattu suolle päin. Se on viitisen metriä pitkä, jyrkkäreunainen ja toista metriä syvä. Tervahauta on vahingoittumaton ja se erottuu hyvin maastossa. Sen päällä kasvaa nuoria mäntyjä, katajia sekä joitakin pieniä koivuja. |
| metsakeskus.1000029878 |
765 |
Huuhtilahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599093.00000000 |
7095305.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029878 |
Kohteen tarkastuksessa 1.7.2015 paikalta löytyi kaksi valtavaa mutta hieman epämääräistä
tervahautaa. Toinen niistä on täysin peruskartan osoittamalla paikalla, toinen vajaat 10 m koilliseen.
Huuhtilahti, jonka pohjoispuolella tervahaudat sijaitsevat, on Pienen Tipasjärven luoteisin lahti Sotkamon itäosassa. Paikalle kääntyy Honkavaaraan vievä tie Tipasojan tieltä. Honkavaara jää hautojen koillispuolelle, noin puolentoista kilometrin päähän linnuntietä. Välittömästi tervahautojen koillispuolelta kulkee tämä Honkavaaraan vievä tie. Peruskarttamerkinnän kohdalla oleva tervahauta on suuri. Puuston vuoksi sitä on hieman vaikea mitata, myös ulkovallit ovat hieman epämääräiset, mutta sen halkaisija lienee 22–24 m. Nuorta puustoa kasvaa vallien päällä ja ympärillä, mutta painauma keskellä on lähes puuton. Se on loiva ja noin 80 cm vallin harjoja matalammalla. Keskellä on mättäitä. Vallit ovat hyvin leveät ja ne vaikuttavat paikoin kaksiosaisilta, mikä ehkä viittaa siihen, että hautaa olisi poltettu useampaan kertaan. Vallin ulkopuolella kulkee nauhana suurten palokuoppien ketju. Halssi haudassa on hyvin poikkeuksellinen, sillä tämä kaakkoon suunnattu oja on kymmeniä metrejä pitkä. Kaiken kaikkiaan hauta vaikuttaa hyvin myllätyltä, vaikka se on täysin aluskasvillisuuden peitossa. Vallista tuli kairatessa esiin erittäin voimakas hiilikerros.
Tervahauta 2: Ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029879 |
765 |
Lauttopuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
586782.00000000 |
7089847.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029879 |
Tervahauta sijaitsee Sotkamossa, vajaat sata metriä metsäautotieltä, joka erkanee Saukon tieltä parin kilometrin päässä pohjoisessa. Maasto on kumpuilevaa kangasta, joka laskee kohti soistumaa koillisessa. Kangasta on taannoin hieman harvennettu, tervahaudan päältä puut on kaadettu kokonaan. Puusto on hyvin mäntyvaltaista, aluskasvillisuus on mustikka-puolukkatyyppiä.
Tervahauta on säännöllisenmuotoinen ja selvästi maastossa erottuva. Sen halkaisija on 16 m, vallit ovat viitisen metriä leveät. Kuoppa keskellä on jyrkkäreunainen ja toista metriä syvä. Halssi on suunnattu koilliseen, kohti soistumaa. Sitä reunustavat kolmimetriset palteet. Halssi on viitisen metriä pitkä ja syvimmillään lähes 2.5 m. |
| metsakeskus.1000029880 |
765 |
Saunakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
573479.00000000 |
7091683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029880 |
Tervahauta sijaitsee valtion maan rajalla, vajaan kilometrin Saviahontien eteläpuolella. Saunakankaan taloon on haudalta matkaa niin ikään noin kilometri. Maasto haudan ympärillä on erittäin louhikkoista ja suhteellisen tasaista. Kumpareet ja kosteammat alat vaihtelevat. Haudan metsäkuviolla kasvaa nuorehkoa havumetsää, jossa mänty on valtapuuna. Alusta on rehevää, mustikka-puolukkavoittoista. Tervahauta on säännöllisen pyöreä, sen halkaisija on noin 16 metriä. Se on rakennettu lähes tasaiselle maalle.
Vallit ovat erittäin leveät ja ne kohoavat lähes metrin ympäristöä korkeammalle. Keskellä on vain vaatimaton painauma, mutta hauta on tyhjennetty perusteellisesti aivan keskeltä saakka. Halssi on haudan länsireunalla. Se on kapea mutta ainakin kahdeksan metriä pitkä. Se häviää lopulta kosteikolle. Hauta on ehjä ja kokonaan sammalen peitossa. Haudan päällä kasvaa runsaasti nuoria havupuita. |
| metsakeskus.1000029881 |
765 |
Sileälehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575109.00000000 |
7097704.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029881 |
Sileälehto sijaitsee Saukontien varressa, Lehdonkylän länsipuolella. Täällä on yksittäinen kapea kaistale valtion maata, jonka keskipaikkeilla Sileälehto sijaitsee. Metsäkuvio, jolla tervahauta on, sijaitsee lehdon ja Saukontien puolivälissä. Paikalle on peruskartalle merkitty vievän tien pohjan, mutta se on aivan pajukon vallassa. Metsäkuvio, jolla tervahauta sijaitsee, on vanhaa pellon pohjaa, jolla kasvaa tiheä vanha kuusikko. Aluskasvillisuus on lähes yksinomaan sammalta. Tervahauta on kuvion pohjoisreunalla, kuusten katveessa ja alla, kärrypolun pohjan vieressä.
Tervahauta on kauniin pyöreä ja sammalpeitteen alta selvästi hahmotettavissa. Sen halkaisija on noin 16 metriä. Vallit ovat leveät ja reilut puoli metriä korkeat. Kuoppa keskellä on pyöreä ja syvyyttä sillä on vallin harjalta katsottuna metrin verran. Maasto laskee haudalta loivasti länteen ja etelään, halssi on suunnattu länteen. Se on kuutisen metriä pitkä, juuresta yli kolme leveä ja yli metrin syvä. Tervahaudan vallit ovat hieman muhkuraiset, mutta ne eivät vaikuta vahingoittuneilta. Haudan ympärillä on yksittäisiä palokuoppia. Haudan päällä kasvaa toistasataa vuotta vanhoja kuusia. |
| metsakeskus.1000029882 |
765 |
Loukkusuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
568731.00000000 |
7082172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029882 |
Loukkusuo sijaitsee viitisen kilometriä Maanselän länsipuolella, Loukkukorventien varrella. Tervahauta sijaitsee suon koillispuolella, noin 700 m Syrjälammesta länteen. Metsäkuvion kohdalle tulee pieni metsäautotien pisto, jonka kääntöpaikka jää viitisenkymmentä metriä etelään haudalta. Kuvio on hakattu, laikutettu ja ilmeisesti kuluvana kesänä männyntaimelle istutettu. Hauta on ollut merkittynä maastoon ja se on säilynyt ehjänä. Tosin jonkin verran risuja on kasattu sen päälle. Välittömästi haudan koillispuolella on pieni soistunut saareke, johon muutoin kuivahko ja kivikkoinen kangas laskee jyrkästi. Tervahauta on rakennettu tämän jyrkänteen päälle siten, että halssi putoaa voimakkaasti alamäkeen soistumalle.
Tervahauta on matala ja melko huomaamaton lukuun ottamatta muhkeaa halssia. Haudan halkaisija on noin 12 m, vallit ovat hyvin matalat lähes kauttaaltaan. Vain koillispuolisella seinämällä, halssin tuntumassa, valli on hieman selvemmin erottuva. Painauma keskellä on pyöreä ja noin 80 cm syvä. Se erottuu selvästi. Halssi on nelisen metriä pitkä ja puolitoista metriä syvä, joten haudan tunnistaa siitä helpoiten. Haudan päällä kasvaa muutamia pieniä lehtipuiden pensaita sekä ruohoa ja horsmaa. |
| metsakeskus.1000029883 |
312 |
Kylkikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377237.00000000 |
6989306.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029883 |
Tervahauta sijaitsee Kylkikankaan eteläosassa, kangasta pitkin pohjois-eteläsuunnassa
kulkevan polun länsipuolella. Maasto viettää länteen kohti ojitettua suota. Alueella kasvaa talousmetsää ja sen länsipuolella on ojitettua suota. Tervahaudan päällä kasvaa nuorta mäntyä ja vesaikkoa.
Tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä. Sitä kiertää noin neljä metriä leveä valli, mahdollisesti kaksoisvalli. Keskuskuoppa on muodoltaan laakea, halkaisijaltaan noin kymmenen metriä ja noin metrin syvä. Halssin niska on ehjä ja suunta länteen. Sen pituus on noin neljä metriä, ja siitä jatkuu edelleen kapea ojanne. |
| metsakeskus.1000029884 |
312 |
Kylkineva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
376467.00000000 |
6988868.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029884 |
Tervahauta sijaitsee Kylkinevan eteläpuolella olevalla moreenipohjaisella mäntykankaalla, sen eteläosassa olevan kumpareen kaakkoisreunassa. Alue on nuorta mäntyä kasvavaa talousmetsää. Välittömästi haudan itäpuolelta kulkee metsätyökoneiden käyttämä ajoura.
Tervahaudan halkaisija noin 12 metriä ja sen profiili on jyrkkä. Hautaa kiertää noin kolme metriä leveä ja lähes metrin korkea valli. Sen ulkopuolella hautaa kiertää oja. Keskuskuoppa on melko jyrkkäreunainen ja yli metrin syvä. Halssin suunta on kaakkoon ja se vaikuttaa hyvin lyhyeltä. Tervahauta on hyväkuntoinen, mutta sen päällä on runsaasti hakkuujätettä. |
| metsakeskus.1000029885 |
765 |
Löytölänlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
552814.00000000 |
7082276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029885 |
Paikalla on tervahauta ja hiilimiilu. Kohde tarkastettiin 11.6.2015. Tarkastuksen yhteydessä muutaman kymmenen metrin päässä hiilimiilusta löytyi myös tervahauta.
Tervahauta sijaitsee Rautavaaralle vievän tien länsipuolella, vajaat sata metriä tiestä. Tien itäpuolella on samalla kohdalla Löytölänlampi. Metsäkuviota paikalla on vastikään harvennettu ja puut tervahaudan päällä on kaadettu. Kannot on jätetty pitkiksi.
Tervahauta on säännöllisen pyöreä, sen halkaisija on noin 18 m. Vallit ovat säännölliset, keskellä on laakea säännöllisen muotoinen painauma. Vallit ovat lähes pari metriä korkeat. Halssi on suunnattu koilliseen kohti kosteikkoa. Pituutta halssilla on viitisen metriä ja se on noin metrin syvyinen. Hauta on sijoitettu pienelle kumpareelle, jota ympäröi kostea maasto. Puusto haudan päältä on hakattu, kannot on jätetty pitkiksi. Haudan päällä on jonkin verran risuja, mutta se erottuu maastossa hyvin.
Hiilimiilu, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029885 |
765 |
Löytölänlampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
552814.00000000 |
7082276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029885 |
Paikalla on tervahauta ja hiilimiilu. Kohde tarkastettiin 11.6.2015. Tarkastuksen yhteydessä muutaman kymmenen metrin päässä hiilimiilusta löytyi myös tervahauta.
Tervahauta sijaitsee Rautavaaralle vievän tien länsipuolella, vajaat sata metriä tiestä. Tien itäpuolella on samalla kohdalla Löytölänlampi. Metsäkuviota paikalla on vastikään harvennettu ja puut tervahaudan päällä on kaadettu. Kannot on jätetty pitkiksi.
Tervahauta on säännöllisen pyöreä, sen halkaisija on noin 18 m. Vallit ovat säännölliset, keskellä on laakea säännöllisen muotoinen painauma. Vallit ovat lähes pari metriä korkeat. Halssi on suunnattu koilliseen kohti kosteikkoa. Pituutta halssilla on viitisen metriä ja se on noin metrin syvyinen. Hauta on sijoitettu pienelle kumpareelle, jota ympäröi kostea maasto. Puusto haudan päältä on hakattu, kannot on jätetty pitkiksi. Haudan päällä on jonkin verran risuja, mutta se erottuu maastossa hyvin.
Hiilimiilu, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029886 |
765 |
Rasi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
585812.00000000 |
7090842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029886 |
Tervahauta sijaitsee Sotkamon eteläosassa, yhtenäisen valtion metsän pohjoisreunalla, aivan metsäautotien vieressä. Tämä tie erkanee Saukon tieltä parin kilometrin päässä pohjoisessa. Tervahaudan ympäristön metsäkuvio on varttunutta männikköä, jossa seassa kasvaa jonkin verran kuusta ja lehtipuita. Maasto haudan kohdalla laskee kohti etelää, hauta on luonnollisesti rakennettu rinteeseen. Haudan päällä kasvaa mustikkaa ja saniaista, joten aivan rutikuiva ei maannos tällä kohtaa ole. Matkaa tielle on kolmisenkymmentä metriä.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 14 m. Vallit ovat leveät, kuoppa keskellä laakea ja syvä. Halssi on suunnattu alarinteeseen. Halssi on joitakin metrejä pitkä ja toista metriä syvä. Tervahauta on hieman epämääräinen muodoltaan. Puut sen päältä on kaadettu ja kannot on jätetty pitkiksi. Vanhempaa hakkuujätettä on haudan päällä jo osin sammalen alla. Tervahauta on myös nauhoitettu. |
| metsakeskus.1000029887 |
765 |
Hirsikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
551649.00000000 |
7082588.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029887 |
Tervahauta sijaitsee lounaisessa Sotkamossa, Rautavaaralle vievän tien länsipuolella, Sopenmäen metsäautotien varrella. Paikka on nimetöntä kangasta, jota lähin nimetty paikka on Hirsimäki-niminen kangas reilut puolitoista kilometriä itään tervahaudalta. Metsäkuvio, jolla tervahauta sijaitsee, on parivuotiasta männyntaimikkoa. Paikalla kasvaa kuitenkin ennen muuta horsmaa, heinää ja kultapiiskuja. Tervahauta erottuu kauas, sillä sen päälle on jätetty muuten avonaiseen maastoon nuoria kuusia ja koivuja. Muutamia korkeita kantoja on haudan ympärillä.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 16 metriä. Sen vallit ovat matalat ja ne erottuvat lähinnä siitä syystä, että vallia kiertää rivissä palokuoppia. Painauma keskellä on laakea ja pyöreä. Halssi on suunnattu kohti etelää suolle. Halssi on lähes 10 m pitkä ja hyvin kapea. Tervahauta on ehjä ja aluskasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.1000029888 |
105 |
Illevaara 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
574645.00000000 |
7163185.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029888 |
Kohde sijaitsee Illevaaran itärinteellä, jossa on taimikkoa ja avohakkuualuetta.
Paikalla on kolme tervahautaa, joista kaksi (nro:t 2 ja 3) sijaitsee vierekkäin, no. 1 sijaitsee
edellisistä 50 m etelään.
Hauta 1: halkaisija valli mukaan lukien 11 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus 4 m ja syvyys 1, 1 m, se on sortunut haudan keskustaan asti.
Hauta 2: halkaisija valli mukaan lukien 9 m, kuopan halkaisija 5 m ja syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 4 m ja syvyys 2,5 m, se on sortunut.
Hauta 3: tuplahauta halkaisija ulompi valli mukaan lukien 8 m, sisempi valli mukaan lukien 5,5 m, kuopan halkaisija 4 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 3,5 m ja syvyys 2,2 m, se on sortunut. |
| metsakeskus.1000029889 |
765 |
Riihilampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575431.00000000 |
7136019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029889 |
Riihilampi sijaitsee Sotkamon luoteiskulmassa muutama sata metriä Ristijärven rajalta. Alue jää kolmisen kilometriä itään Sotkamo-Ristijärvi -tieltä. Riihilampi on pikkuinen järvi, johon laskee joki kaakosta. Se jatkaa järven luoteispäästä eteenpäin. Lammen rannat ovat erittäin kosteat, paikalle ei varsinaisesti tule minkäänlaista tietä. Lammen pohjoisrannan metsäkuvio on avohakattu joku aika sitten, jolloin paikalle on muodostunut jonkinlainen ajoura, jonka kohdalta on mahdollista ylittää runsasvetinen purojoki. Hakattu metsäkuvio on mäkinen hiekkainen nyppylä, joka on myös perusteellisesti laikutettu. Pystyyn on jätetty joitakin yksittäisiä keloja ja nuoria puita. Muuten maa on täysin paljas. Tervahauta sijaitsee suolle viettävässä rinteessä, joitakin kymmeniä metrejä lammen rannasta. Hautaa ei ole voinut olla huomaamatta, vaikka se ei ollut nauhoitettu. Haudan päälle on jätetty pystyyn nuoria kuusia. Valleja on koneella rouhittu ja risukasoja kerätty haudan päälle.
Tervahauta 1: Tervahauta on ollut komea ja säännöllisen muotoinen rakennelma. Sen selvästi edelleen erottuva kehä on halkaisijaltaan noin 18 metriä. Painauma keskellä on pyöreä ja noin metrin syvä. Halssi on suunnattu järvelle ja suolle päin. Halssi on joitakin metrejä pitkä. Luontainen pudotus on riittänyt tarkoitukseen, halssi on veden
peitossa. Ilmeisesti reunoilla on ollut palokuoppia, mutta metsäkone on tuhonnut ympäristön perusteellisesti.
Tervahauta 2: Ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029890 |
105 |
Illevaara 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575199.00000000 |
7162860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029890 |
Kohde sijaitsee tasaisella kankaalla Illevaaran itäpuolella, jossa on äestettyä avohakkuualuetta ja taimikkoa. Haudan läpimitta valli mukaan lukien on 16 m ja kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu luoteeseen, pituus 3 m, se on sortunut. |
| metsakeskus.1000029891 |
765 |
Keskimmäinen Palolampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
603922.00000000 |
7096861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029891 |
Keskimmäisen Palolammen tervahauta sijaitsee Sotkamon itäosassa noin 150 m Kuhmon rajasta. Suuri Tipasjärvi jää Palolampien eteläpuolelle noin kolmen kilometrin päähän. Heinäjärvelle vievä metsäautotie tulee noin kahden kilometrin päähän. Täällä tie risteää luoteeseen meneväksi ajokelvottomaksi tien pohjaksi, joka päättyy noin kilometrin päähän tervahaudasta. Kuvio, jolla hauta sijaitsee, on kumpare Keskimmäisen Palolammen
koillispuolella. Kuvio on hakattu, laikutettu ja vastikään männylle istutettu. Kuvion ja lammen väliin jää kaistale varttunutta männikköä. Kuvion pohjoispuolella on kuivahko suo.
Osittain tuhottu tervahauta on ollut pieni, halkaisijaltaan noin 12 metrinen rakennelma kumpareen korkeimman kohdan reunalla. Vallit eivät ole kovin korkeat, mutta hauta on kyllä erottunut ihan hyvin ennen sen osittaista tuhoa. Painauma keskellä vaikuttaa pyöreältä ja suhteellisen syvältä, mutta metsäkoneen renkaanjäljet ovat tuhonneet vallia ympärillä, joten haudan alkuperäinen muoto on menetetty. Halssi, jonka harjaa on myös tarkoituksella rouhittu, on erittäin lyhyt ja noin metrin syvä. Se päättyy korkeaan mättääseen, jonka päältä on kaadettu suuri mänty. Hauta on päällisin puolin sammalen, risujen ja horsmikon peitossa, mutta pintaa on paikoin rikottu koneella. Muutamia lehtipuun pensaita kasvaa haudan päällä. |
| metsakeskus.1000029892 |
52 |
Kullasvistbacken |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
316473.00000000 |
7044443.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029892 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla, Kullasvistbackenin lounaisreunalla. Alue on aika kivistä, mutta LiDAR-kuvissa kohdalla näkyy painanteen tapainen ilmiö. Paikan päällä painanne ei erotu kuin raiviona, paitsi yhdeltä sivultaan, jossa on vähän vallia. Kohdetta ei lapion puuttuessa ole voitu varmistaa asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.1000029893 |
304 |
Trafik |
10002 |
12017 |
13194 |
11006 |
27008 |
182106.00000000 |
6736781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029893 |
Sijaintipaikka on Kustavin saaristossa Kaurissalosta länteen ja Katanpäästä pohjoiseen Mustaklupu -nimisen luodon lounaispuolella.
Paikalla on höyryaluksen hylky, jonka osia on pohjalla melko laajalle alueelle levinneenä. Aluksen tiedetään olevan Trafik-niminen höyrylaiva, joka haaksirikkoutui 22.10.1880. Hylkyä tiedetään haaksirikon jälkeen puretun ja räjäytetyn metallin talteen ottamiseksi.
Trafik oli rakennettu siipirataslaivaksi 1857 Englannissa Newcastlessa. Aluksen alkuperäinen nimi oli Grefve Berg ja sen omisti Österbottniska Ångfartygs Aktiebolaget. Alus kulki mm. linjoilla Pietari-Tallinna-Riika ja Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari kuljettaen sekä matkustajia että lastia. 1875 alus myytiin Turkuun J.W.Rautellille ja se peruskorjattiin poistaen siipirataskoneisto, lisäten lastitilaa ja uusien matkustajatilat. Uudeksi nimeksi tuli Trafik.
Haaksirikon aikaan varustamona oli Ångfartygs Ab Trafik. Alus oli matkalla Turusta Poriin, Kristiinankaupunkiin ja Lyypekkiin. Lastina oli mm. kappaletavaraa. Haaksirikosta raportoi Lypertön luotsivanhin mainiten haaksirikkopaikaksi "SW puolella Isolettogrundia Lypertön ulkopuolella". Haaksirikon jälkeen aluksen lasti saatiin suurelta osin pelastettua. Aluksen kapteenina oli O.F.Cederqvist ja miehistöön kuului 16 henkilöä. Miehistö pelastui. Alus upposi pari päivää haaksirikon jälkeen syvään veteen ja jäi hylyksi. Vuonna 1909 hylkyä tyhjennettiin. |
| metsakeskus.1000029894 |
440 |
Tupeli |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
315698.00000000 |
7044380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029894 |
Kohde sijaitsee Ähtävänjoen länsirannalla, lähellä etelään johtavaa maantietä 68, sen itäpuolella. Paikalla on noin 12 x 8 m kokoinen asumuspainanne ehjässä kangasmaastossa ja aivan sen vieressä, itäpuolella noin 5 x 10 m kokoinen talon kivijalka, jonka yhdessä nurkassa on liesikumpu. Näistä noin 40 metriä pohjoiskoilliseen on vielä suuri tervahauta, halkaisijaltaan 23 metriä. |
| metsakeskus.1000029895 |
52 |
Sulkaräme 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
316476.00000000 |
7042531.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029895 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannan rämeellä olevalla metsäkumpareella, taimikossa, joka lienee joskus äestetty. Paikalla on havaittu kolme asumuspainannetta ja yksi pienempi kuoppa aivan joen vallin itäpuolella. |
| metsakeskus.1000029896 |
205 |
Kalmasaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
532025.00000000 |
7093193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029896 |
Pohjoisosastaan soistunut pieni saari, jossa kasvaa vanhahkoja mäntyjä. Aluskasvillisuus pitkää varvikkoa ja aivan saaren eteläpäässä sammalta.
Paikallisen tiedon mukaan saarta on käytetty Halla-ahon kylän väliaikaisena hautapaikkana. Inventoinnissa saarelta kartoitettiin yksi selkeä itä-länsisuuntainen kuoppa, joka oli noin 1,5 m pitkä ja noin 20-50 cm syvä. Leveyttä kuopalla oli noin 50 cm ja sen ympärillä oli selkeät vallit. Saaren keskiosissa oli useita kaivantoja, mutta ne olivat muodoltaan neliskanttisia eivätkä muistuttaneet hautakuoppia. |
| metsakeskus.1000029897 |
205 |
Wiitamäki |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
545743.00000000 |
7096213.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029897 |
Maasto on melko tiheä kuusikko, jossa puita harvennettu. Aluskasvillisuus heinää, varpua, oravanmarjaa ja metsäkurjenpolvea. Paikalle on 1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaan merkitty Wiitamäen torppa. Inventoinnissa vuonna 2015 alueelta kartoitettiin torpan ja kellarin jäännökset sekä 16 peltoröykkiötä. Torpan paikka erottuu ympäristöstä vielä mäen päällä olevana tasaisena alueena, johon on istutettu kuusta. Alue on melko vastikään harvennettu, minkä vuoksi sen etelälaidassa on metsäkoneen ajoura ja yhden peltoröykkiön yli on ajettu koneella. Lisäksi alueella on hakkuujätekasoja siellä täällä. Rakennusjäännökset katso alakohteet, peltoröykkiöiden koordinaatit inventointikertomuksessa (ks. Alakohteet). Peltoröykkiöt ovat paksun sammaleen peitossa ja niiden halkaisija vaihtelee 1-3 m välillä. Yhdestä röykkiöstä (peltoröykkiö 12) on ajettu yli metsäkoneella, muuten röykkiöt ovat hyvässä kunnossa. |
| metsakeskus.1000029898 |
205 |
Haasia-aho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
537269.00000000 |
7100816.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029898 |
Maasto on mäntymetsä, jossa kasvaa siellä täällä nuoria koivuja ja paljon katajaa. Aluskasvillisuus varpuja, kanervaa ja sammalta. Matalavallinen halkaisijaltaan noin 18 m kokoinen tervahauta, jossa halssi lounaislaidalla. Halssin pituus on noin 8,5 m. |
| metsakeskus.1000029899 |
205 |
Halla-aho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
528830.00000000 |
7093099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029899 |
Maasto on harvennettua mäntymetsää, jossa siellä täällä katajaa. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Maljamainen, halkaisijaltaan noin 16 m kokoinen tervahauta, jossa halssi koillislaidalla. |
| metsakeskus.1000029900 |
205 |
Hongikonaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
530475.00000000 |
7105129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029900 |
Maasto on taimikko, jossa aluskasvillisuutena varpua ja sammalta. Kohteen päällä kasvaa kuusentaimia ja katajia. Halkaisijaltaan noin 18 m kokoinen maljamainen tervahauta. Halssi pohjoislaidalla. |
| metsakeskus.1000029901 |
205 |
Hukkasenaho 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
492107.00000000 |
7108936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029901 |
Maasto on kuusimetsä, jota ympäröi taimikko. Haudan päällä kasvaa katajia, leppiä ja koivuja. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Tervahauta, jonka halssi sijaitsee itälaidalla. Hauta on melko syvä ja maljamainen ja sitä ympäröi oja/kuoppia. Vallit ovat noin 2 paksut ja haudan halkaisija on noin 12 m. |
| metsakeskus.1000029902 |
205 |
Hukkasenaho 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
492260.00000000 |
7108420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029902 |
Maasto on melko tiheää nuorta mäntyä kasvava harjanne. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Halkaisijaltaan noin 18 m kokoinen tervahauta, jonka halssi sijaitsee luoteislaidalla. Tervahaudan muoto on maljamainen ja sen vallit ovat noin 2 m paksut. |
| metsakeskus.1000029903 |
205 |
Iso Viinijärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531759.00000000 |
7095963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029903 |
Maasto on mäntymetsää, jossa aluskasvillisuus varpuja ja sammalta. Halkaisijaltaan noin 15 m kokoinen muhkeavallinen tervahauta. Halssi osoittaa kaakkoon kohti alarinnettä. |
| metsakeskus.1000029904 |
205 |
Iso Viinijärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
530589.00000000 |
7097040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029904 |
Maasto on mäntytaimikon ja järven välissä oleva mäntyä, kuusta ja koivua kasvava metsäkaistale. Aluskasvillisuus varpua, sammalta ja katajaa. Halkaisijaltaan noin 15 m kokoinen tervahauta, jossa halssi kohti järveä. |
| metsakeskus.1000029905 |
205 |
Iso-Paskolampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
492478.00000000 |
7105515.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029905 |
Maasto on harva mäntykangas, jossa aluskasvillisuus varpua ja kanervaa. Melko syvä, halkaisijaltaan noin 13 m kokoinen, tervahauta. Halssi lounaislaidalla. |
| metsakeskus.1000029906 |
205 |
Itäsuvanto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
548382.00000000 |
7086010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029906 |
Maasto on avohakkuuaukea, jossa kasvaa siellä täällä mäntyjä. Kohteen kohdalla kasvaa koivuja ja kuusia. Aluskasvillisuus varpua, sammalta ja katajaa. Halkaisijaltaan noin 15 m kokoinen tasapohjainen tervahauta, jossa on noin 0,8 - 1 m korkeat ja noin 1,5 m leveät vallit. Halssi ei erotu maastossa selkeästi. Tervahautaa ympäröivät kuopat. |
| metsakeskus.1000029907 |
205 |
Jupurinlehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527329.00000000 |
7092590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029907 |
Maasto on mäntymetsä, jossa aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Kohteen päällä kasvaa nuoria koivuja. Halkaisijaltaan noin 15 m kokoinen, hieman suppilomainen, tervahauta, jossa halssi lounaislaidalla. |
| metsakeskus.1000029908 |
205 |
Jyrkkäkoskenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
544927.00000000 |
7089993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029908 |
Maasto on mäntytaimikkoa. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Halkaisijaltaan noin 17 m kokoinen tasapohjainen tervahauta, jossa halssi kaakkoislaidalla. Haudan lounaislaitaa on metsätöissä hieman vaurioitettu. |
| metsakeskus.1000029909 |
205 |
Kaleton |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
544549.00000000 |
7093307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029909 |
Maasto on mäntyä ja kuusta kasvava harvennettu metsä. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Paikalla on vierekkäin kaksi tervahautaa.
Tervahauta 1: Halkaisijaltaan noin 18 m kokoinen tervahauta. Halssi ei erotu laserkeilausaineistossa eikä kohteella. Kohteen pohjoisreunaa on hieman myllätty.
Tervahauta 2: Ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029910 |
205 |
Kampsunlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531623.00000000 |
7093746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029910 |
Maasto on kivikkoinen ja melko jyrkkä rinne, jossa kasvaa kuusia, koivuja ja leppää. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Halkaisijaltaan noin 16 m kokoinen suppilomainen tervahauta, jonka halssi itälaidalla kohti järveä. |
| metsakeskus.1000029911 |
290 |
Jauhovaara 3 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
604209.00000000 |
7103726.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029911 |
Kohde sijaitsee Jauhovaaran itärinteessä, polun varressa. Polun vieressä on kaivanto, jonka koko on 14 x 5 metriä. Syvyys on 0,5 metriä. Kaivannon reunat ovat epätasaiset. Polulta 16 metriä pohjoiseen on suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka koko on 5 x 3 metriä ja syvyys 30 cm. Sen luoteisnurkkaan liittyy lyhyt kapea kaivanto. |
| metsakeskus.1000029912 |
205 |
Karhusaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
536044.00000000 |
7093665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029912 |
Maasto on avohakkuuaukea. Kohteen päällä kasvaa muutama koivu ja kuusentaimi. Halkaisijaltaan noin 10 m kokoinen tervahauta, jossa noin 4 metrin pituinen halssi lounaislaidalla. Hakkuujätettä on jätetty haudan keskelle. |
| metsakeskus.1000029913 |
290 |
Jauhovaara 4 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
604429.00000000 |
7103555.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029913 |
Kohde sijaitsee Jauhovaaran itäpuolen rinteessä, jyrkemmän maastonkohdan yläreunalla. Paikalla on muodoltaan kaareva kuoppa, jonka koko on 9 x 2,2 x 0,5 metriä. Kuopan koillispuolella on maavalli. |
| metsakeskus.1000029914 |
205 |
Kiiskiskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
529247.00000000 |
7096685.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029914 |
Maasto on avohakkuuaukean reunustama kuusimetsä. Aluskasvillisuus varpua, sammalta ja oravanmarjaa. Halkaisijaltaan noin 14 m kokoinen tervahauta, jossa halssi koilliseen. Haudan keskellä on halkaisijaltaan noin 1,5 m kokoinen pieni aluskasvillisuuden peittämä maakumpare, jonka korkeus on 30 cm. Halssin kohdalla näkyy lisäksi joitakin kiviä. |
| metsakeskus.1000029915 |
205 |
Kiisselisuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
492391.00000000 |
7104260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029915 |
Tervahaudan itälaidalla on laaja avohakkuualue. Alue mätästetty. Halkaisijaltaan noin 20 m kokoinen tervahauta. Halssi sijaitsee haudan lounaislaidalla. Avohakkuun puolelta tervahautaa tuhottu: vallin päällä on hakkuujätettä ja valliin on tehty noin puoli metriä syviä mätästyskuoppia. |
| metsakeskus.1000029916 |
205 |
Kivilahdenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
532860.00000000 |
7091724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029916 |
Maasto on mäntymetsä, jossa kohteen kohdalla kasvaa lehtipuita. Aluskasvillisuus varpua, sammalta ja katajaa. Halkaisijaltaan noin 19 m kokoinen tervahauta, jossa halssi osoittaa koilliseen kohti alarinnettä. Paksut vallit ovat noin 3,5 m leveät. Hauta on muodoltaan maljamainen. |
| metsakeskus.1000029917 |
290 |
Jauhovaara 5 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
603861.00000000 |
7104146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029917 |
Jauhovaaran pohjoispuolella on kaksi luode-kaakkosuuntaista juoksuhaudan pätkää. Toinen pätkä on korkeammalla rinteessä, toinen pätkä pohjoisempana samassa linjassa suon laidassa. Juoksuhaudan leveys on 1 m ja syvyys 50 - 1 m. Eteläisemmän pätkän pituus on noin 15 metriä. Pohjoisemman pätkän pituus on noin 70 metriä. Siinä on myös lyhyt lounaaseen suuntautuva sivuhaara. |
| metsakeskus.1000029918 |
205 |
Kivisuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527246.00000000 |
7108478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029918 |
Maasto on mäntytaimikko, jossa aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Kohteen päällä kasvaa koivuja, kuusia ja katajia. Halkaisijaltaan noin 20 m kokoinen tervahauta, jossa halssi lounaislaidalla. Hauta on melko syvä. |
| metsakeskus.1000029919 |
205 |
Koppakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
489650.00000000 |
7104740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029919 |
Maasto on kapea harju kahden suon välissä. Harjulla kasvaa mäntyjä ja kohteen kohdalla kuusentaimia. Aluskasvillisuus suopursua, kanervaa, varpuja ja sammalta. Paikalla on kaksi tervahautaa.
Tervahauta 1: Halkaisijaltaan noin 14 m kokoinen tervahauta, jonka isokokoinen halssi sijaitsee haudan koillislaidalla.
Tervahauta 2: Ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029920 |
205 |
Korkeamäki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
501029.00000000 |
7103043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029920 |
Maasto on vohakkuuaukea, jossa kasvaa vadelmaa ja pihlajan taimia. Aluskasvillisuus heinää. Halkaisijaltaan noin 10m kokoinen tervahauta, jossa halssi koillislaidalla alarinteeseen päin. Kohteen päällä kasvaa runsaasti pihlajan taimia ja mustikkaa. Länsipuolella on asuintilan jäännös Korkeamäki 1 (MH-tunnus 180985, ei muinaisjäännösrekisterissä). |
| metsakeskus.1000029921 |
205 |
Lammaslehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
537847.00000000 |
7099787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029921 |
Maasto on suon ja metsäautotien välinen mäntykangas, jossa kohteen kohdalla kasvaa runsaasti lehtipuita. Aluskasvillisuus katajaa, varpua, sammalta ja kanervaa. Leveä, tasavallinen ja maljamainen halkaisijaltaan noin 19 m kokoinen tervahauta. Halssi osoittaa koilliseen. Halssin pituus on noin 7 m. |
| metsakeskus.1000029922 |
290 |
Riihikangas |
10007 |
12011 |
13212 |
11042 |
27000 |
626985.00000000 |
7092714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029922 |
Kohde sijaitsee Nurmestien eteläpuolella, kahden pienemmän tien risteyksessä. Rinteeseen on kaivettu kolme saman kokoista kuoppaa riviin. Jokaisen kuopan koko on 2 x 2 x 1-2 m. Yhdestä kuopasta lähtee maaluiska lounaaseen.
Vuoden 2021 inventointiraportissa mainitaan: "Kuoppien koko on 5x5x2 m maastossa tehdyn tarkastuksen perusteella, eli suurempi kuin Muinaisjäännösrekisterin kuvauksessa. Nurmestien länsipuolella, teiden risteyksen yläpuolisessa rinteessä on samankaltainen kuoppa kuin edellä kuvatut, tien itäpuolella sijaitsevat kuopat. Kuopassa on maaluiska kohti maantietä. Mitat: 6x6x2 metriä." Ks. Alakohteet |
| metsakeskus.1000029923 |
205 |
Laurosenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
539304.00000000 |
7086621.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029923 |
Maasto on mäntymetsä, jossa kohteen kohdalla kasvaa nuoria haapoja ja koivuja sekä muutama kuusi. Aluskasvillisuus varpuja, sammalta ja katajaa. Paksuvallinen ja maljamainen halkaisijaltaan noin 23 m kokoinen tervahauta, jossa halssi lounaislaidalla. Vallien paksuus on noin 3 m. |
| metsakeskus.1000029924 |
205 |
Lepokivenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534258.00000000 |
7114936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029924 |
Kohteen päällä kasvaa muutamia nuoria koivuja ja ympäristössä katajaa. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Halkaisijaltaan noin 11 m kokoinen ja noin 1,5 m syvä tervahauta, jossa halssi lounaislaidalla. |
| metsakeskus.1000029925 |
205 |
Lintusuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531432.00000000 |
7103740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029925 |
Maasto on mäntyä kasvava harjanne. Puusto nuoria koivuja ja aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Paikalla on kaksi tervahautaa.
Tervahauta 1: Halkaisijaltaan noin 13 m kokoinen maljamainen tervahauta, jossa halssi kaakkoislaidalla. Halssiin on kasattu hakkuujätettä.
Tervahauta 2: Ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029926 |
290 |
Riihilampi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
626726.00000000 |
7092574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029926 |
Nurmestien eteläpuolella, Riihilammen koillispuolen kohoumalla on pyöreä kaivanto, jonka pohja on tasainen ja jota ympäröi matala maavalli. Vallin reunaan laskettuna kuopan syvyys on noin 0,5 metriä. Alan halkaisija on noin 8 metriä. Vallissa on kulkuaukko, joka avautuu lounaaseen. Kyseessä on todennäköisesti teltanpohja. Rinteessä on lisäksi yhdeksän kookasta kuoppaa, mutta ne saattavat liittyä maanottoon.
Vuoden 2021 inventointiraportissa mainitaan: "Rinteessä olevat yhdeksän suurta kuoppaa todettiin maastotarkastuksessa puolustusvarustuksiksi." |
| metsakeskus.1000029927 |
205 |
Lumikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
545057.00000000 |
7091514.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029927 |
Maasto on mäntymetsä, jossa kasvaa katajaa. Kohteen päällä kasvaa kuusia ja lehtipuita. Halkaisijaltaan noin 15 m kokoinen tervahauta, jossa halssi itälaidalla. |
| metsakeskus.1000029928 |
205 |
Maaselänkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
532156.00000000 |
7098909.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029928 |
Maasto on taimikko suon ja ojan länsipuolella. Paikalla kasvaa paljon pusikkoa. Aluskasvillisuus varpua, sammalta ja katajaa. Halkaisijaltaan noin 21 m kokoinen tervahauta, jossa hieman epämääräisen muotoinen halssi kaakkoislaidalla. Haudan päällä kasvaa runsaasti lehti- ja havupuiden taimia ja haudan halki on ajettu koneella. |
| metsakeskus.1000029929 |
205 |
Maaselänkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
489421.00000000 |
7118948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029929 |
Maasto on nuorta mäntymetsää, jossa aluskasvillisuus kanervaa, varpua ja sammalta. Kohteen päällä kasvaa koivuja ja leppiä. Halkaisijaltaan noin 20 m kokoinen tervahauta, jossa halssi lounaislaidalla.
Inventointi 2022: Paikalla on suuri selkeäpiirteinen tervahauta. Kokonaishalkaisija on 20 m. Vallit ovat 5 m leveydeltään. Selkeäpiirteinen halssi on lounaan puolella. Pituutta tällä on noin 6 m. Noin 14 m itään tervahaudan vallista havaittiin inventoinnissa pieni kasa hiiltä ja hiekkaa. Halkaisijaltaan kasa on noin metrin. Tervahaudan vierestä löydettiin lisäksi aiemmin tuntematon kivikasa, todennäköinen kiuas. Se sijaitsee tervahaudan lounaispuolella noin 5 m vallin reunasta ja 9 m halssin suulta. Kyseessä on matala 2,5 x 2 x 0,3 m kivikasa. Matalan kasa oli ulkomuodoltaan varsin epämääräinen, ja sen tarkemmaksi selvittämiseksi pinnalla olevaa vajaan 10 cm paksuista irtonaista turvekerrosta kuorittiin hieman sivuun. Näin haluttiin selvittää, tulisiko kohde sisällyttää tervahaudan rajaukseen. Ennestään terva-hauta oli rekisterissä pistemäisenä. Pääosa kasan kivistä on halkaisijaltaan 10–20 cm, mutta joukossa on paljon myös pienempää alle 10 cm:n kokoista kiveä ja joitain suurempia 40 cm:n kiviä. Kivet eivät ole selkeästi nokeentuneita, mutta ulkomuodon, kivimateriaalin ja sijainnin perusteella kyse on todennäköisesti kiukaasta. Kivikasasta itään halssille päin on matala, mahdollisesti hieman suorakulmainen, painanne. Kiukaaseen liittynyt rakennus on mahdollisesti sijainnut tässä.
Kiukaan paikkatiedot, ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000029929 |
205 |
Maaselänkangas 2 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
489421.00000000 |
7118948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029929 |
Maasto on nuorta mäntymetsää, jossa aluskasvillisuus kanervaa, varpua ja sammalta. Kohteen päällä kasvaa koivuja ja leppiä. Halkaisijaltaan noin 20 m kokoinen tervahauta, jossa halssi lounaislaidalla.
Inventointi 2022: Paikalla on suuri selkeäpiirteinen tervahauta. Kokonaishalkaisija on 20 m. Vallit ovat 5 m leveydeltään. Selkeäpiirteinen halssi on lounaan puolella. Pituutta tällä on noin 6 m. Noin 14 m itään tervahaudan vallista havaittiin inventoinnissa pieni kasa hiiltä ja hiekkaa. Halkaisijaltaan kasa on noin metrin. Tervahaudan vierestä löydettiin lisäksi aiemmin tuntematon kivikasa, todennäköinen kiuas. Se sijaitsee tervahaudan lounaispuolella noin 5 m vallin reunasta ja 9 m halssin suulta. Kyseessä on matala 2,5 x 2 x 0,3 m kivikasa. Matalan kasa oli ulkomuodoltaan varsin epämääräinen, ja sen tarkemmaksi selvittämiseksi pinnalla olevaa vajaan 10 cm paksuista irtonaista turvekerrosta kuorittiin hieman sivuun. Näin haluttiin selvittää, tulisiko kohde sisällyttää tervahaudan rajaukseen. Ennestään terva-hauta oli rekisterissä pistemäisenä. Pääosa kasan kivistä on halkaisijaltaan 10–20 cm, mutta joukossa on paljon myös pienempää alle 10 cm:n kokoista kiveä ja joitain suurempia 40 cm:n kiviä. Kivet eivät ole selkeästi nokeentuneita, mutta ulkomuodon, kivimateriaalin ja sijainnin perusteella kyse on todennäköisesti kiukaasta. Kivikasasta itään halssille päin on matala, mahdollisesti hieman suorakulmainen, painanne. Kiukaaseen liittynyt rakennus on mahdollisesti sijainnut tässä.
Kiukaan paikkatiedot, ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000029930 |
205 |
Maaselänkangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
489427.00000000 |
7118611.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029930 |
Maasto on nuorehko mäntymetsä, jossa aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Kohteen päällä kasvaa lehtipuita ja katajia. Maljamainen tervahauta, jossa halssi itälaidalla. Haudan halkaisija on noin 23 m. Tervahaudan länsilaita on tuhoutunut maankaivuun yhteydessä.
Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee aivan soramontun partaalla, mutta on säilynyt pääosin eheänä. Sora-monttu kiertää valleja pohjois- ja luoteispuolilla. Itse valliin on kaivettu vain yksi pieni kaivanto pohjoislaidalla. Tervahauta on kokonaishalkaisijaltaan noin 22 m. Valli on osittain matala ja epämääräinen, osin selkeäpiirteinen. Leveyttä on 4–6 m. Halssi on selkeä ja osoittaa etelään. Valli levenee tällä kohtaa halssia reunustavaksi ulkonemaksi. Tervahaudasta 60 m lounaaseen löydettiin uutena alakohteena suuri tervapirtin kiuas. Mitoiltaan tämä oli 3 x 2 x 0,7 m. Muoto oli pitkänomainen, mahdollisesti hieman suorakulmainen. Turvekerroksen peittämät kivet olivat nokeentuneita. Suurimmat kivet olivat halkaisijaltaan jopa 50 cm, mutta valtaosa oli kooltaan 10–20 cm. Suunnaltaan kiuas on pohjoisluoteesta etelä-kaakkoon. Kiukaan länsipuolelta tavattiin paikoin jopa 10 cm vahvaa nokikerrosta. Nokista maata havaittiin läheltä kiuasta myös sen pohjois- ja eteläpuolilta. Havaintojen ja maaston perusteella kiukaaseen liittynyt rakennus olisi voinut jatkua kiukaasta luoteeseen ja hieman lounaaseen päin ja se on mahdollisesti palanut. Varmuutta tästä ei kuitenkaan saatu. Pirtti on sijoitettu lähelle suon laitaa, ja lähistöltä löytyy sopivia vesipaikkoja.
Kiukaan paikkatiedot, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000029930 |
205 |
Maaselänkangas 3 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
489427.00000000 |
7118611.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029930 |
Maasto on nuorehko mäntymetsä, jossa aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Kohteen päällä kasvaa lehtipuita ja katajia. Maljamainen tervahauta, jossa halssi itälaidalla. Haudan halkaisija on noin 23 m. Tervahaudan länsilaita on tuhoutunut maankaivuun yhteydessä.
Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee aivan soramontun partaalla, mutta on säilynyt pääosin eheänä. Sora-monttu kiertää valleja pohjois- ja luoteispuolilla. Itse valliin on kaivettu vain yksi pieni kaivanto pohjoislaidalla. Tervahauta on kokonaishalkaisijaltaan noin 22 m. Valli on osittain matala ja epämääräinen, osin selkeäpiirteinen. Leveyttä on 4–6 m. Halssi on selkeä ja osoittaa etelään. Valli levenee tällä kohtaa halssia reunustavaksi ulkonemaksi. Tervahaudasta 60 m lounaaseen löydettiin uutena alakohteena suuri tervapirtin kiuas. Mitoiltaan tämä oli 3 x 2 x 0,7 m. Muoto oli pitkänomainen, mahdollisesti hieman suorakulmainen. Turvekerroksen peittämät kivet olivat nokeentuneita. Suurimmat kivet olivat halkaisijaltaan jopa 50 cm, mutta valtaosa oli kooltaan 10–20 cm. Suunnaltaan kiuas on pohjoisluoteesta etelä-kaakkoon. Kiukaan länsipuolelta tavattiin paikoin jopa 10 cm vahvaa nokikerrosta. Nokista maata havaittiin läheltä kiuasta myös sen pohjois- ja eteläpuolilta. Havaintojen ja maaston perusteella kiukaaseen liittynyt rakennus olisi voinut jatkua kiukaasta luoteeseen ja hieman lounaaseen päin ja se on mahdollisesti palanut. Varmuutta tästä ei kuitenkaan saatu. Pirtti on sijoitettu lähelle suon laitaa, ja lähistöltä löytyy sopivia vesipaikkoja.
Kiukaan paikkatiedot, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000029931 |
290 |
Särkkälampi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
626623.00000000 |
7092675.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029931 |
Nurmestien pohjoispuolella, Särkkälammen ja Riihilammen välissä, kivisessä maastossa on suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka koko on 6 x 4,5 x 1 m. Sen ympärillä on maavallit ja oviaukko luoteispäässä. Kuopan päällä kasvaa koivuja. Vieressä on toinen kuoppa, jonka koko on 1 x 1 x 0,7 m. Nurmestien toisella puolella on muita sota-aikaisia kohteita.
Vuoden 2021 inventointiraportissa mainitaan: "Ei muutosta vuoden 2011 inventointiin. Puolustusvarustuksien yläpuolella metsätien varressa on myös maa-aineksenottokuoppia." |
| metsakeskus.1000029932 |
205 |
Moisalankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527084.00000000 |
7107074.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029932 |
Maasto on nuorehkoa mäntyä kasvava metsä, jossa runsaasti nuoria koivuja. Aluskasvillisuus heinää, varpua ja sammalta. Halkaisijaltaan noin 21 m kokoinen muodoltaan maljamainen tervahauta, jossa halssi lounaislaidalla. Haudassa on kaksoisvallit, joten sitä on käytetty kahdesti. Vallien paksuus on noin 3 - 3,5 m. |
| metsakeskus.1000029933 |
205 |
Mäntyniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531897.00000000 |
7092268.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029933 |
Maasto on mäntymetsä. Kohteen päällä kasvaa muutamia kuusia. Aluskasvillisuus varpua, sammalta ja katajaa. Halkaisijaltaan noin 16 m kokoinen tervahauta, jota ympäröivät kuopat. Noin 5 m pitkä halssi sijaitsee haudan koillislaidalla. Tervahaudan sisällä halssin takana on pyöreä halkaisijaltaan noin 2 m kokoinen maakumpare, jossa on kuoppa keskellä. Kumpare liittynee halssin rakenteisiin. |
| metsakeskus.1000029934 |
536 |
Kennola (Kennola) Sipilä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
309627.00000000 |
6818744.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029934 |
Kennolan kylässä mainitaan olleen vuodesta 1540 aina 1500-luvun lopulle kaksi tilaa: Mikkola ja Sipilä. Isojakokartan mukaan asemoitu ja autioitunut Sipilän talon paikka sijaitsee noin 120 m pohjoiseen Taivalkunnantiestä, Nokianvirrtaan laskevan puron etelärannalla, osin pellolla, osin metsämaalla. Tontti on autioinut viimeistään 1900-luvun alkuun mentäessä, sillä vuoden 1904 pitäjänkartassa Sipilän tila on merkitty jo puron pohjoisrannalle, noin 260 m itäkaakkoon kohtaan, jossa Sipilä-niminen tila nykyäänkin sijaitsee. |
| metsakeskus.1000029935 |
205 |
Möylynkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531507.00000000 |
7094513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029935 |
Maasto on mäntymetsää, jossa kasvaa siellä täällä koivuja ja kuusia. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Tervahaudan vallilla kasvaa katajaa. Maljamainen tervahauta, joka on halkaisijaltaan noin 14 m. Halssi sijaitsee länsilaidalla. |
| metsakeskus.1000029936 |
205 |
Niitty-Tikansuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
545424.00000000 |
7096721.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029936 |
Maasto on sekametsää, jossa aluskasvillisuus koostuu varvuista ja eri puiden pienistä taimista. Halkaisijaltaan noin 11 m kokoinen tervahauta, jossa halssi kaakkoislaidalla. |
| metsakeskus.1000029937 |
205 |
Paanunkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533408.00000000 |
7093029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029937 |
Maasto on taimikko, jossa kasvaa mäntyjä ja koivupusikkoa. Tervahaudan päällä kasvaa suuria koivuja. Aluskasvillisuus sammalta, jäkälää ja varpuja. Halkaisijaltaan noin 15 m kokoinen tervahauta, jossa ei ole halssia. Tervahaudan vallin ulkolaidalla näkyy melko paljon kiviä. Vallia reunustaa oja. Haudan itäpuolen vallin ulkolaidasta on irronnut melko paljon hiekkaa. |
| metsakeskus.1000029938 |
205 |
Paskolamminkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
492545.00000000 |
7105684.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029938 |
Maasto on mäntytaimikko, jossa kasvaa katajaa, kanervaa ja varpuja. Kohteen päällä kasvaa lisäksi lehtipuita. Halkaisijaltaan noin 18 m kokoinen tervahauta, jossa halssi kaakkoislaidalla. |
| metsakeskus.1000029939 |
536 |
Kohmala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
311078.00000000 |
6819083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029939 |
Kohde sijaitsee Taivalkunnantien eteläpuolella, aivan tien vieressä, nykyisten Kohman ja Klemolan tilojen pihapiirissä, tilojen päärakennusten ja Taivalkunnantien välisellä alueella. Paikalla on yhä asuttu historiallinen Kohmalan kylänpaikka. |
| metsakeskus.1000029940 |
205 |
Paskolamminkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
493014.00000000 |
7106320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029940 |
Maasto on avohakkuuaukea, jossa kasvaa 3-4 -vuotiaita männyntaimia. Aluskasvillisuus kanervaa, varpua ja sammalta. Kohteen päällä kasvaa koivua, haapa ja suopursuja. Halkaisijaltaan noin 13 m kokoinen tervahauta, jossa halssi itälaidalla. |
| metsakeskus.1000029941 |
536 |
Kennola mäkitupa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
309593.00000000 |
6818651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029941 |
Kohde sijaitsee Taivalkunnantien pohjoispuolella, aivan tien vieressä, nykyiselle Mikkolan tilalle johtavan ja Taivalkunnantien risteyksen koillispuolella. Metsäisellä kumpareella on 1700-luvulla syntyneen mäkituvan paikka. Vuoden 1769 isojakokartassa kohdalle on merkitty rakennus ja sen viereen kirjoitettu ”Backstuga”. Torppa on autioitunut viimeistään 1900-luvun alkuun mentäessä. Paikalla on säilynyt 6 x 6 m oleva kivinen rakennuksenperustus, jonka koilliskulmassa oli vielä kiukaan tai uunin jäännöksiä. Tulisijan jäännösten koko oli 1,5 x 1,5 x 0,3 m. |
| metsakeskus.1000029942 |
536 |
Kennola (Kennola) Mickola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
309571.00000000 |
6818832.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029942 |
Kohde sijaitsee Taivalkunnantien pohjoispuolella, nykyisen Mikkolan tilan pihapiirissä. Paikalla on historiallisen Kennolan kylän Mikkolan (Mickola) talon paikka. Kennolan kylässä mainitaan olleen vuodesta 1540 aina 1500-luvun lopulle kaksi tilaa: Mikkola ja Sipilä. |
| metsakeskus.1000029943 |
536 |
Vastamäki Jutila |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
309266.00000000 |
6818669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029943 |
Kohde sijaitsee Taivalkunnantien eteläpuolella, Taivalkunnantien ja Pihtikorventien risteyksen kaakkoispuolella. Paikalla on historiallinen Vastamäen kylän Jutilan talon sotilaan torpan paikka. Vastamäki mainitaan kylänä ensimmäisen kerran 1540 maakirjoissa. Vastamäen Jutilan talon sotilaan torppa on kuitenkin perustettu vuonna 1770, jolloin sitä asutti Simon Backman –niminen torppari (SAY jakso 1760 – 1779). Torppa esiintyy Taivalkunnan isojakokartassa vuodelta 1769 sekä vielä alueen pitäjänkartassa vuodelta 1903. Paikka on nykyisin peltona. |
| metsakeskus.1000029944 |
536 |
Vastamäki Mäkelä |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
309197.00000000 |
6818684.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029944 |
Kohde sijaitsee Taivalkunnantien eteläpuolella. Paikalla on historiallinen Vastamäen kylän rakuunan torpan paikka, jonka kohdalla on nykyään omakotitalo pihapiireineen. Vastamäki mainitaan kylänä ensimmäisen kerran 1540 maakirjoissa. Vastamäen Mäkelän eli myöhemmin Hossan rusthollin torppa on perustettu jo vuonna 1733, jolloin sitä asutti rakuuna Grels Fagerhult (SAY 1720 – 1739). Isojakokartassa (1769) torpanpaikka on merkitty Taivalkunnantien eteläpuolelle. |
| metsakeskus.1000029945 |
536 |
Vastamäki (Vastamäki) Jutila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
308879.00000000 |
6818951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029945 |
Kohde sijaitsee Taivalkunnantien pohjoispuolella. Paikalla on osa historiallinen Vastamäen kylänpaikkaa eli Vastamäen Jutilan talon paikka. Vastamäki mainitaan kylänä ensimmäisen kerran 1540 maakirjoissa. Tuolloin kylässä on ollut kolme taloa. Isojakokartassa (1769) kohteen sijaintipaikalle on merkitty Vastamäen kylän Jutilan talon paikka.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000029946 |
536 |
Vastamäki (Vastamäki) Hossa |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
308771.00000000 |
6818978.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029946 |
Kohde sijaitsee Taivalkunnantien pohjoispuolella. Paikalla on osa historiallinen Vastamäen kylänpaikkaa eli Vastamäen Hossan rusthollin paikka. Paikka on edelleen asuttu.
Vastamäki mainitaan kylänä ensimmäisen kerran 1540 maakirjoissa. Tuolloin kylässä on ollut kolme taloa. Isojakokartassa (1769) kohteen sijaintipaikalle on merkitty Vastamäen kylän Hossan rusthollin paikka.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000029947 |
536 |
Ylöstalontie |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27007 |
308189.00000000 |
6819065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029947 |
Kohde sijaitsee Taivalkunnantien pohjoispuolella, aivan Taivalkunnantien ja Ylöstalontien risteyksen luoteispuolella. Paikalla on lähde, josta Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n kerrotaan juoneen läpikulkumatkallaan kohti Hatanpään kartanoa vuonna 1775. Historiallisista lähteistä ei asiasta löydy mainintaa.
Lähde on nykyään katettu puisella katteella. |
| metsakeskus.1000029948 |
536 |
Memmola (Memmola) Ylinen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
308226.00000000 |
6819232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029948 |
Kohde sijaitsee Taivalkunnantien pohjoispuolella, noin 170 m koilliseen tielinjasta. Paikalla on historiallinen Memmolan Ylisen talon paikka, joka on edelleen asuttu.
Memmolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä tiettävästi vuonna 1510, jolloin talvikäräjillä oli lautamiehenä Memmolan Enevald (Eneualdh Memala). Kylässä oli vuonna 1540 Ylisen ja Alisen tilat, ja tämä tilanne pysyi muuttumattomana aina 1500-luvun lopulle saakka. Molemmat tilat kuuluivat jatkuvasti Memmoi(se)n suvulle, jonka mukaan kylä luonnollisesti on saanut nimensä.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000029949 |
536 |
Memmola |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
307989.00000000 |
6819113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029949 |
Kohde sijaitsee Taivalkunnantien kohdalla ja sen eteläpuolella. Paikalla on Memmolan (Memmola) Ylisen talon sotilaan torppa. Torppa on kuitenkin perustettu vasta vuonna 1766, jolloin sitä asutti sotilas Anders Orre yhdessä Kaisa-vaimonsa kanssa (SAY jakso 1760 – 1779). Torppa esiintyy vuoden 1769 isojakokartassa, mutta vuoden 1847 pitäjänkarttaan sitä ei ole enää merkitty.
Vuoden 2012 inventoinnisa paikalla ei havaittu maanpäällisiä, historialliseen torppaan liittyviä rakenteita. Torpanpaikka on todennäköisesti tuhoutunut ainakin osittain Taivalkunnantien rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000029950 |
536 |
Kassila (Kalsila) |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
307696.00000000 |
6819408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029950 |
Kohde sijaitsee Taivalkunnantiestä noin 320 m tiestä pohjoiseen. Kassilan yksinäistalo oli vanha Kangasalan Vääksyn omistajille kuulunut rälssitila, joka oli 1500-luvulla yhden lampuodin viljelemä (Saarenheimo 1974, 61). Vuoden 1769 isojakokarttaan merkitty Kassilan yksinäistalonpaikka sijaitsee nykyään yhä asutun Kassilan tilan pihapiirissä.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000029951 |
536 |
Lukkila |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
307286.00000000 |
6819412.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029951 |
Kohde sijaitsee Kuloveden Alasenlahden itärannalla, noin 90 m nykyisestä rantaviivasta. Paikalla on autioitunut Lukkilan talon sotilaan torpan paikka. Torppa on perustettu vuonna 1766, jolloin sitä asutti sotilas Mats Hjerpe. Torpanpaikka on nykyään viljelyksessä olevaa peltoa. |
| metsakeskus.1000029952 |
536 |
Lukkila (Luckila) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
307390.00000000 |
6819762.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029952 |
Kohde sijaitsee Kuloveden Alasenlahden itärannalla, nykyisen Ylisen tilakeskuksen alueella. Paikalla on sijainnut Lukkilan (Luckila) historiallinen kylänpaikka. Lukkila mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1503.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000029953 |
536 |
Penttilä Sotilaan torppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
305943.00000000 |
6820733.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029953 |
Kohde sijaitsee Kuloveden Haapaniemensalmen pohjoisrannalla, Lukkisalmentien pohjoispuolella, Kiimakallio-nimisen kalliomuodostelman eteläpuolella. Kohteelta on matkaa Knuutilan nykyiseen päärakennukseen noin 190 m. Paikalla on Penttilän historiallisen kylän sotilaan torppa.
Penttilän sotilaan torpan tarkka perustamisajankohta tai ensimmäinen asukas eivät ole varmuudella tiedossa. Penttilän isojakokartassa vuodelta 1766 (Hall) torppa kuitenkin jo esiintyy. Vanhimmillaan torppa voi olla perustettu vuonna 1759, jolloin perustettiin Penttilän kylän haukan talon torppa ”Räkila torp” (SAY jakso 1740 – 1759). Penttilän Knutilan talon sotilastorppari Carl Hasselbäck mainitaan puolestaan vuodesta 1766 alkaen (SAY jakso 1760 – 1779), ja Marttilan sotilaan torppa ajoittuu samaan aikaan. Torppa asutti sotilas Henrik Holmeberg vuosina 1766 – 1769. |
| metsakeskus.1000029954 |
205 |
Patamalehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
545406.00000000 |
7095601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029954 |
Maasto on mäntymetsä, jossa kohteen kohdalla kasvaa koivuja. Maastossa myös katajia ja pihlajantaimia. Aluskasvillisuus mustikkaa. Matala halkaisijaltaan noin 10 m kokoinen tervahauta, jossa halssi koillislaidalla. |
| metsakeskus.1000029955 |
205 |
Pienen Pajusuon saari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
490991.00000000 |
7103267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029955 |
Maasto on mäntyturvekangasta. Kohteen päällä kasvaa kuusia sekä pari koivua ja muutamia katajia. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Halkaisijaltaan noin 16 m kokoinen tervahauta, jossa halssi lounaislaidalla. |
| metsakeskus.1000029956 |
205 |
Pieni Junnonsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
492357.00000000 |
7113814.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029956 |
Maasto on mäntytaimikkoa, jossa aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Maaperä kivikkoista. Maljamainen, halkaisijaltaan noin 12 m kokoinen tervahauta, jonka halssi sijaitsee koillislaidalla. Tervahaudan vallissa ja halssissa näkyy kiviä. |
| metsakeskus.1000029957 |
205 |
Pohjaskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
504231.00000000 |
7105400.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029957 |
Maasto on nuorehko mäntyä kasvava kangas. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Kohteen päällä kasvaa melko tiheästi koivuja, mäntyjä ja katajia sekä muutama kuusi. Halkaisijaltaan noin 16 m kokoinen maljamainen tervahauta, jossa halssi pohjoislaidalla. Halssin pituus on noin 6 m. |
| metsakeskus.1000029958 |
205 |
Päivänlasku |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
491495.00000000 |
7114861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029958 |
Kohde sijaitsee valtion ja yksityismaan rajalla. Valtion puolella kasvaa mäntytaimikko ja yksityismaan puolella nuori mäntymetsä. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Kohteen päällä kasvaa lehtipuita. Halkaisijaltaan noin 18,5 m kokoinen maljamainen tervahauta, jossa selkeä suorareunainen halssi pohjoislaidan läpi.
Inventointi 2022: Tervahauta sijaitsee Päivänlaskun eteläkärjessä. Se on kokonaishalkaisijaltaan noin 19 m ja vallien leveys on 3 m. Vallit ovat suhteellisen matalat, eikä hauta siksi erotu erityisen vahvasti ympäristöstään. Itse hautapainanne on kuitenkin syvä, jopa 2 m, ja pohja on terävä suppilomainen. Tervahaudan vallien ulkopuolella on matalia ojamaisia painanteita. Halssi on pohjoisen puolella. Se erottuu vallissa huomattavan terävänä kaivantona, mikä voisi mahdollisesti viitata hieman nuorempaan ikään. Kaivanto on pohjalta suorakulmainen ja tasapohjainen. Leveys on noin 50 cm. Kaivanto myös jatkuu käytännössä koko vallin läpi. Halssikaivanto jatkuu haudan ulkopuolelle noin 5 m ja sitä reunustavat matalat vallit. Tervapirtin kiuasta ei etsinnöistä huolimatta löydetty. Tähän voi vaikuttaa se, että näkyvyys viereisessä taimikossa oli huono. Hautaan liittyvä asumus olisi todennäköisimmin sijainnut kohteen itä- tai eteläpuolella sijaitsevien soiden laidassa, sillä täältä on löydettävissä vesipaikkoja. |
| metsakeskus.1000029959 |
205 |
Ryynänen 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505787.00000000 |
7103864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029959 |
Maasto on kapea maakaistale metsäautotien ja järven välissä. Paikalla kasvaa kuusia, mäntyjä ja koivuja. Muhkeavallinen ja tasapohjainen tervahauta, jonka pohjalle on kasattu jonkin verran ohuita puunrunkoja ja oksia. Tervahaudassa on iso halssi, joka ulottuu rantaveteen saakka. Halkaisijaltaan tervahauta on noin 16 m. Tervahaudassa on joitakin vaurioita, sillä halssin keskeltä on kaivettu oja ja tervahaudan tien puoleinen osa on kärsinyt tietä tehtäessä (tien penkalla on nähtävissä hiiltä). Tervahaudan itäpuolella on myös kaksi luultavasti hautaan liittyvää kaivantoa. Niistä toinen on suorakaiteenmuotoinen noin 7 x 1 m kokoinen ja noin 1 m syvä ja toinen noin 1,5 x 0,5 m ja noin 50 cm syvä kaivanto, jonka päiden profiilit ovat suorat. |
| metsakeskus.1000029960 |
205 |
Sammakkomäki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
528086.00000000 |
7093707.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029960 |
Paikalla on kolme tervahautaa.
Tervahauta 1: Maasto on sähkölinjan ja hiekkatien välissä oleva maakaistale, jossa kasvaa mäntyä. Kohteen päällä kasvaa koivuja, kuusia ja leppiä. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Syvä tervahauta, jossa halssi etelälaidalla. Itälaidan vallissa on kaksi kuoppaa, joista toisessa näkyy metalliromua. Tervahaudan halkaisija on noin 23 m. Tervahaudan valliin on kaivettu kaksi kellarikuoppaa (MH-tunnus 180974 Sammakkomäki 2).
Kellari jäännös 1 (MH-tunnus 180972): Osin tervahaudan valliin kaivettu suorakaiteenmuotoisen kellarin jäännös. Takaseinän päällä, luoteiskulmassa, on kivikasa. Kiviä on myös pohjoiskulman päällä. Oviaukko on sijainnut kaakkoisseinällä. Oviaukosta on vielä jäljellä aukon yläpuolella olleita hirsiä, jotka ovat peittyneet sammaleeseen. Kellari on kooltaan noin 2,5 x 3,5 m ja syvyydeltään noin 1-1,2 m. X= 3528275 ja Y= 7096690 YKJ.
Kellari jäännös 2 (MH-tunnus 180973): Tervahaudan valliin tehty kellarin jäännös, josta katto romahtanut. Eristeenä on ollut läpinäkyvää muovia. Oviaukko on hautautunut maa-aineksen ja sammaleen alle. Kattorakenteena on käytetty lankkuja. Kellari on kooltaan noin 5 x 2,5 m ja syvyydeltään n. 1,5m.
Kaksi hieman kauempana sijaitsevaa tervahautaa, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000029961 |
290 |
Kaksipirttinen |
10007 |
12002 |
13022 |
11006 |
27009 |
647250.00000000 |
7127265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029961 |
Juolunkajoentien itäpuolella, Kaksipirttisen talosta kaakkoon on Kalliojoen venäläisten sotilaiden hautapaikka. Hautamerkkinä on nyt kivi, mutta kiven vieressä ollut aikoinaan vanhempi puinen risti. Paikalle on haudattu ilmeisesti seitsemän vainajaa talvisodan hiihtopartiosta 1939–40. Kiveen on hakattu ja punaisella väritetty risti, luku 7, tähti ja V 40. (Mononen, Väinö 2006. Kuolemankujanjuoksu: Talvisota Kuhmon rintamalla 1939-1940, 208) |
| metsakeskus.1000029962 |
205 |
Sivuaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
498176.00000000 |
7100422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029962 |
Maasto on mäntyä ja kuusta kasvava metsä, jossa aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Tervahaudan päällä kasvaa katajia. Paksuvallinen ja maljamainen tervahauta, jonka halssi sijaitsee pohjoislaidalla kohti metsäautotietä. Halkaisijaltaan hauta on n. 14 m. |
| metsakeskus.1000029963 |
205 |
Soidinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
529109.00000000 |
7106767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029963 |
Maasto on lehtikuusta, kuusta ja mäntyä kasvava pieni jyrkähkö harju. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Halkaisijaltaan noin 10 m kokoinen suppilomainen tervahauta, jossa halssi länsilaidalla. Hauta on tehty rinteeseen. |
| metsakeskus.1000029964 |
205 |
Sopenmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
530459.00000000 |
7103462.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029964 |
Maasto on harvennetun mäntymetsän kaakkoispuolella oleva tiheämpi metsikkö, jossa kasvaa kuusia, mäntyjä ja koivuja. Aluskasvillisuus varpuja ja sammalta sekä siellä täällä katajaa. Halkaisijaltaan noin 11 m kokoinen tervahauta, jossa halssi etelälaidalla. Hauta on muodoltaan maljamainen. |
| metsakeskus.1000029965 |
205 |
Suovasuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522402.00000000 |
7092432.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029965 |
Maasto on mäntykangas, jossa aluskasvillisuus varpua ja sammalta sekä katajaa. Halkaisijaltaan noin 17 m kokoinen maljamainen tervahauta, jossa halssi itälaidalla. Halssin pituus on noin 7 m. |
| metsakeskus.1000029966 |
290 |
Honkapuro |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
609423.00000000 |
7084567.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029966 |
Kohde sijaitsee Sortovaaran kaakkoispuolella, mäen päällä, Honkapuron länsipuolella. Paikalle kulkee polku metsäautotieltä. Siirtolohkareen alle jäävää koloa on käytetty hyväksi rakentamalla sen ympärille laudoista kaksi seinää (pituus 2 m). Maja on varsin matala, siinä on lautalattia, istuimena kanto ja lämmittämiseen pieni kamiina. Kattona on peltiä, jonka päällä kasvaa sammal. Oviaukko aukeaa pohjoiskoilliseen. Maja on piilotettu hyvin maastoon ja sitä on kauempaa vaikea huomata. Paikallisten tietojen mukaan majassa on asustellut venäläisiä desantteja. Sitä on käytetty asumuksena myös myöhemmin. |
| metsakeskus.1000029967 |
755 |
Tamundin torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
338349.00000000 |
6676772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029967 |
Myransin pohjoispuolella Lill Dansbackaan vievän tien varressa sen länsipuolella sijaitsee yksittäinen peltosaareke. Paikalta avautuu laaja näkymä länteen Myrslättenille. Peltosaarekkeesta on otettu maata ja sen kaakkoisosa on liki kokonaan kaivettu pois. Maanottokuopassa ja sen reunamilla kasvaa runsaasti ukontulikukkaa (Verbascum thapsus). Maanottokuopan luoteispuolella on kalliopaljastuma ja sen ympärillä mineraalimaita. Tällä alueella on havaittavissa jonkinlaisia rakennejäännöksiä. Ne voivat liittyä mahdollisesti tuulimyllyyn ja asutukseen paikalla. Saarekkeen reunat ovat leikkautuneet peltoviljelyn vuoksi. Pääosa kohteesta on tuhoutunut maankaivun yhteydessä
Dansbackan ja Myransin raja on kulkenut peltosaarekkeen läpi viimeistään 1780-luvulla. Vuoden 1764 kartalla paikalle on merkitty torppa ja Kuninkaan kartastossa 1776-1805 punaisella asutusta. Myös venäläisellä topografikartalla (1870-1871) on merkitty asutusta paikalle, ja lisäksi sille on merkitty ilmeisesti tuulimylly. Kohde on nimetty sen länsipuolisen pellon nimen mukaan (vuoden 1764 karttamerkinnän selostus). |
| metsakeskus.1000029967 |
755 |
Tamundin torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
338349.00000000 |
6676772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029967 |
Myransin pohjoispuolella Lill Dansbackaan vievän tien varressa sen länsipuolella sijaitsee yksittäinen peltosaareke. Paikalta avautuu laaja näkymä länteen Myrslättenille. Peltosaarekkeesta on otettu maata ja sen kaakkoisosa on liki kokonaan kaivettu pois. Maanottokuopassa ja sen reunamilla kasvaa runsaasti ukontulikukkaa (Verbascum thapsus). Maanottokuopan luoteispuolella on kalliopaljastuma ja sen ympärillä mineraalimaita. Tällä alueella on havaittavissa jonkinlaisia rakennejäännöksiä. Ne voivat liittyä mahdollisesti tuulimyllyyn ja asutukseen paikalla. Saarekkeen reunat ovat leikkautuneet peltoviljelyn vuoksi. Pääosa kohteesta on tuhoutunut maankaivun yhteydessä
Dansbackan ja Myransin raja on kulkenut peltosaarekkeen läpi viimeistään 1780-luvulla. Vuoden 1764 kartalla paikalle on merkitty torppa ja Kuninkaan kartastossa 1776-1805 punaisella asutusta. Myös venäläisellä topografikartalla (1870-1871) on merkitty asutusta paikalle, ja lisäksi sille on merkitty ilmeisesti tuulimylly. Kohde on nimetty sen länsipuolisen pellon nimen mukaan (vuoden 1764 karttamerkinnän selostus). |
| metsakeskus.1000029968 |
205 |
Terva-aronkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
512695.00000000 |
7099108.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029968 |
Maasto on mäntykangas. Kohteen kohdalla kasvaa koivua ja leppää sekä siellä täällä kuusta ja katajaa. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Maljamainen halkaisijaltaan noin 9 m kokoinen tervahauta, jonka halssi sijaitsee lounaislaidalla alarinnettä kohti. Hautaa ympäröivät tuuletuskuopat. |
| metsakeskus.1000029969 |
205 |
Tikansuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
544966.00000000 |
7096289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029969 |
Suon pohjoislaidalla sijaitseva mäntymetsä, jossa kasvaa siellä täällä koivua, kuusta ja katajaa. Puusto on kohteen lounaislaidalta poistettu. Aluskasvillisuus varpua, heinää ja sammalta. Matala halkaisijaltaan noin 15 m kokoinen tervahauta. Halssi osoittaa koilliseen. |
| metsakeskus.1000029970 |
205 |
Tuiskunsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
504211.00000000 |
7100559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029970 |
Maasto on avohakkuualue, jossa kasvaa katajaa ja männyntaimia. Aluskasvillisuus sammalta ja varpua. Tervahauta sijaitsee aivan metsäautotien laidassa. Halssi on kohti tietä. Hauta on melko syvä ja muodoltaan maljamainen. Haudan päälle on jätetty säästöpuut ja sen päällä kasvaa koivuja, leppiä ja kuusia. Hauta on ehjä. |
| metsakeskus.1000029971 |
52 |
Sulkaräme 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
316616.00000000 |
7042313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029971 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla olevalla Sulkarämeellä, pienellä metsäkumpareella alle 100 m joen rannasta. Paikalla on havaittu neljä matalaa asumuspainannetta ja tervahauta. Asuinpaikka on ehjässä kangasmetsässä.
Vuonna 2018 asuinpaikan laajuutta selvitettiin koekaivauksin, jotka sijoittuivat asuinpaikan itäpuolelle. Kumpareen itäpuoliselta rämeeltä löytyi hajanaisia esinelöytöjä, mutta ei kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000029972 |
205 |
Valkealampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531413.00000000 |
7099858.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029972 |
Maasto on mäntymetsää, jossa aluskasvillisuus varpuja ja sammalta. Paikalla on kaksi tervahautaa.
Tervahauta 1: Halkaisijaltaan noin 15 m kokoinen tervahauta, jossa halssi lounaislaidalla. Halssin pituus on noin 7 m. Tervahaudassa on kaksoisvallit, joten sitä on käytetty kahdesti.
Tervahauta 2: Ks. alakohde |
| metsakeskus.1000029973 |
755 |
Bäcksin torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
338809.00000000 |
6676864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029973 |
Myrbergetin koillispuolella sijaitsee loivasti etelään ja lounaaseen viettävä heinäinen ja kallioinen keto- ja niittyalue, joka on lounaisimmilta osiltaan metsittynyt kuuselle. Alueella on joitakin kiviröykkiöitä, kuopanteita ja mahdollisesti yksi rakennuksen perustuskuoppa. Lounaisimmassa osassa on mahdollisesti lähteen paikka. Pitkä heinäkasvillisuus haittaa jäännösten havainnointia kasvuaikaan.
Bäcksin torpan seudulla näkyy jo vuoden 1764 kartalla torppa peltoineen. Torppa on ollut mahdollisesti Bäcksiin liittyvä, jonka perusteella kohde on nimetty. Sittemmin alueella on useita torppia esimerkiksi Kuninkaan kartastossa 1776-1805 ja venäläisessä topografikartassa. Viimemainitun perusteella paikalla on voinut olla mäkitupa-asutusta 1800-luvun loppupuolella. |
| metsakeskus.1000029973 |
755 |
Bäcksin torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
338809.00000000 |
6676864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029973 |
Myrbergetin koillispuolella sijaitsee loivasti etelään ja lounaaseen viettävä heinäinen ja kallioinen keto- ja niittyalue, joka on lounaisimmilta osiltaan metsittynyt kuuselle. Alueella on joitakin kiviröykkiöitä, kuopanteita ja mahdollisesti yksi rakennuksen perustuskuoppa. Lounaisimmassa osassa on mahdollisesti lähteen paikka. Pitkä heinäkasvillisuus haittaa jäännösten havainnointia kasvuaikaan.
Bäcksin torpan seudulla näkyy jo vuoden 1764 kartalla torppa peltoineen. Torppa on ollut mahdollisesti Bäcksiin liittyvä, jonka perusteella kohde on nimetty. Sittemmin alueella on useita torppia esimerkiksi Kuninkaan kartastossa 1776-1805 ja venäläisessä topografikartassa. Viimemainitun perusteella paikalla on voinut olla mäkitupa-asutusta 1800-luvun loppupuolella. |
| metsakeskus.1000029974 |
205 |
Vattukangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527769.00000000 |
7092582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029974 |
Maasto on mäntykangas, jossa aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Kohteen päällä kasvaa koivuja ja leppiä ja myös aluskasvillisuus on heinäisempää. Halkaisijaltaan noin 17 m kokoinen tervahauta, jossa halssi koillislaidalla. Hauta on muodoltaan maljamainen eikä kovin syvä. |
| metsakeskus.1000029975 |
52 |
Sulkaräme 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
316746.00000000 |
7042463.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029975 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla, Sulkarämeellä olevalla kahdella vierekkäisellä kumpareella. Itäisemmällä kumpareella on kaksi erillistä asumuspainannetta ja läntisemmällä paritalopainanne. Kumpareiden välisestä notkelmasta löytyi myös kvartsi-iskos linnun peuhuupaikan hiekasta. Paritalopainanne on kooltaan noi 20 x 8 m, yksittäiset asumuspainanteet ovat mitoiltaan 10 x 10 m ja 6 x 5 m. Mäet ovat aukkohakattuja. |
| metsakeskus.1000029976 |
205 |
Vuottokangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
511429.00000000 |
7098962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029976 |
Maasto on mäntytaimikon länsilaidalla oleva säästöpuuryhmä, jossa mäntyjä, lehtipuita, kuusia ja katajaa. Paikalla on kaksi tervahautaa.
Tervahauta 1: Aluskasvillisuus sammalta ja varpua. Halkaisijaltaan noin 12 m kokoinen tervahauta, jossa halssi lounaislaidalla. Hautaa ympäröivät tuuletuskuopat.
Tervahauta 2: ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029977 |
205 |
Ylihongikko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
508687.00000000 |
7102783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029977 |
Maasto on avohakkuuaukean koillislaita, jossa kuusia ja joitakin lehtipuita. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Paksuvallinen ja maljamainen tervahauta, jonka halssi sijaitsee luoteislaidalla. Halkaisijaltaan tervahauta on n. 15 m, ja sen vallien paksuus on n. 4 m. |
| metsakeskus.1000029978 |
290 |
Renkanlampi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
647229.00000000 |
7096976.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029978 |
Kälkänen-järven luoteispuolella on pieni Renkan lampi, jonka kaakkoisrannalla on vanhan kämpän jäänteet. Lammen lounaispuolella on harjumuodostelma, jonka itäpuolen törmään on kaivettu pitkiä ja kapeita kuoppia riviin. Kaivantoja on 12 kappaletta ja ne ovat 2-5 metrin päässä toisistaan. Keskimääräinen kuopan koko on 5 x 1 x 2 metriä (syvyysmitta on rinteenpuoleisesta sivusta). |
| metsakeskus.1000029979 |
205 |
Kivijoki 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
545348.00000000 |
7087441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029979 |
Maasto on metsää, jossa kuusia ja koivuja. Aluskasvillisuus varpua, sammalta ja katajaa. Halkaisijaltaan noin 16 m kokoinen tasainen "kakku", jota ympäröi oja. Rakenteen keskellä on ojan ympäröimä toinen "kakku". Ei halssia. |
| metsakeskus.1000029980 |
755 |
Stubb |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27006 |
338716.00000000 |
6677115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029980 |
Myrbergetin pohjoispuolella olevan peltoaukean eteläreunassa on kaksi rakennuksen perustusta. Itäpuolinen perustus on kuusimetsässä ja kooltaan noin 17 x 8 metriä. Siinä on ilmeisesti kaksi uunin jäännöstä vierekkäin ja niihin liittyviä perustuskiviä. Uunit ovat suurikokoisia, korkeita (toinen noin 1,5 m ja toinen 2 m korkea) ja rauenneita. Perustuksessa on isot perustuskivet, ja sen päällä kasvaa suurikokoisia lehtipuita ja pienempiä havupuita. Ikää ja luonnetta on vaikea arvioida luotettavasti. Kyseessä voi olla ehkä kaksoisriihen perustus, jollaisia on voinut olla paljon viljaa tuottavilla tiloilla. On myös mahdollista, että kyseessä olisi 1600-luvulle ajoittuva suuritulisijainen rakennus. Rakennuksen ympäristö vaikuttaa tasatulta ja raivatulta. Siitä pohjoiseen on ilmeisesti vanhaa peltoa. Perustuksesta länteen noin 70 metrin päässä on nelisivuinen rakennuksen perustus (ks. alakohde).
1600-1700-luvun historiallisissa kartoilla seutuvilla ei ole merkintöjä asutuksesta tai rakennuksista. Kartoissa on kuitenkin viittaus jonkinlaiseen kivestä tehtyyn rakennelmaan selitysosissa. Venäläisillä topografikartalla (1870-1871) on pellon reunassa näkyvissä ilmeisesti suorakaiteen muotoinen rakennus ja pieni neliönmuotoinen rakennus harmaalla maastossa olevilla rakennusten paikoilla. On siten mahdollista, että havaitut rakennelmat ovat viimeistään 1800-luvulta.
Kohteen tarkemman luonteen ja ajoituksen selvittäminen edellyttää parempaa maastossa tehtyä tarkastelua. Kohde nimettiin Stubbiksi vuoden 1764 kartalla seudulla olevan pellon nimen mukaan.
Bäcksin ja Myransin kylien 1760-luvun karttojen perusteella paikalla on sijainnut kivistä ladottu rajamerkki (Ängshörn rå). |
| metsakeskus.1000029980 |
755 |
Stubb |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
338716.00000000 |
6677115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029980 |
Myrbergetin pohjoispuolella olevan peltoaukean eteläreunassa on kaksi rakennuksen perustusta. Itäpuolinen perustus on kuusimetsässä ja kooltaan noin 17 x 8 metriä. Siinä on ilmeisesti kaksi uunin jäännöstä vierekkäin ja niihin liittyviä perustuskiviä. Uunit ovat suurikokoisia, korkeita (toinen noin 1,5 m ja toinen 2 m korkea) ja rauenneita. Perustuksessa on isot perustuskivet, ja sen päällä kasvaa suurikokoisia lehtipuita ja pienempiä havupuita. Ikää ja luonnetta on vaikea arvioida luotettavasti. Kyseessä voi olla ehkä kaksoisriihen perustus, jollaisia on voinut olla paljon viljaa tuottavilla tiloilla. On myös mahdollista, että kyseessä olisi 1600-luvulle ajoittuva suuritulisijainen rakennus. Rakennuksen ympäristö vaikuttaa tasatulta ja raivatulta. Siitä pohjoiseen on ilmeisesti vanhaa peltoa. Perustuksesta länteen noin 70 metrin päässä on nelisivuinen rakennuksen perustus (ks. alakohde).
1600-1700-luvun historiallisissa kartoilla seutuvilla ei ole merkintöjä asutuksesta tai rakennuksista. Kartoissa on kuitenkin viittaus jonkinlaiseen kivestä tehtyyn rakennelmaan selitysosissa. Venäläisillä topografikartalla (1870-1871) on pellon reunassa näkyvissä ilmeisesti suorakaiteen muotoinen rakennus ja pieni neliönmuotoinen rakennus harmaalla maastossa olevilla rakennusten paikoilla. On siten mahdollista, että havaitut rakennelmat ovat viimeistään 1800-luvulta.
Kohteen tarkemman luonteen ja ajoituksen selvittäminen edellyttää parempaa maastossa tehtyä tarkastelua. Kohde nimettiin Stubbiksi vuoden 1764 kartalla seudulla olevan pellon nimen mukaan.
Bäcksin ja Myransin kylien 1760-luvun karttojen perusteella paikalla on sijainnut kivistä ladottu rajamerkki (Ängshörn rå). |
| metsakeskus.1000029981 |
205 |
Kivilahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
545996.00000000 |
7087330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029981 |
Maasto on mäntymetsä, jossa aluskasvillisuus varpuja, sammalta, katajaa sekä pihlajan ja koivun taimia. Halkaisijaltaan noin 14 m kokoinen pyöreä kuoppien ympäröimä rakenne, jossa keskellä halkaisijaltaan noin 5 m kokoinen tasainen "kakku". Ei halssia. |
| metsakeskus.1000029982 |
921 |
Sonkari |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
477036.00000000 |
6967870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029982 |
Kohde sijaitsee Sonkarin Koivuniemen tyvessä Siikalahden itäpuolella loivalla lounaisrinteellä.
Leveän mökkitien molemmin puolin on noin 2,3 ha kokoinen vanha kaskialue, jossa on 26 pääosin sammalen peittämää kaskiröykkiötä, halkaisija 1,5 – 4 m, korkeus 0,3 – 0,7 m ja kolme kivivallia, pituudet 50 , 45 ja 25 m, niiden leveys on 2 – 2,5 m ja korkeus 0,5 – 0,8 m, lyhyin valli oli osittain hajonnut. Alueen lounaisreunalla on lisäksi jäännökset peltoaidasta. Alue on raivattu ja maannos on tyypillinen kaskialueille: humuskerroksen alla on 5 – 15 cm vahva tumanharmaa nokipitoinen kerros.
Alueen luoteisosassa, rannanpuoleisella reunalla, on viisi kellarikuoppaa jonossa, mitat 2,5 x 1,5 m - 1,5 x 1 m. Kellarit on tehty muinaiseen rantavalliin, ja niiden pohjasta lähtee kapea ilmakanava alarinteeseen. Yhdessä kellarissa on kylmämuurattu sisäkehys vielä hyvin näkyvissä. Kellareiden pohjasta viistosti alaspäin lähtevät ilmakanavat ovat tyypillisiä juuri kalakellareille. |
| metsakeskus.1000029982 |
921 |
Sonkari |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
477036.00000000 |
6967870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029982 |
Kohde sijaitsee Sonkarin Koivuniemen tyvessä Siikalahden itäpuolella loivalla lounaisrinteellä.
Leveän mökkitien molemmin puolin on noin 2,3 ha kokoinen vanha kaskialue, jossa on 26 pääosin sammalen peittämää kaskiröykkiötä, halkaisija 1,5 – 4 m, korkeus 0,3 – 0,7 m ja kolme kivivallia, pituudet 50 , 45 ja 25 m, niiden leveys on 2 – 2,5 m ja korkeus 0,5 – 0,8 m, lyhyin valli oli osittain hajonnut. Alueen lounaisreunalla on lisäksi jäännökset peltoaidasta. Alue on raivattu ja maannos on tyypillinen kaskialueille: humuskerroksen alla on 5 – 15 cm vahva tumanharmaa nokipitoinen kerros.
Alueen luoteisosassa, rannanpuoleisella reunalla, on viisi kellarikuoppaa jonossa, mitat 2,5 x 1,5 m - 1,5 x 1 m. Kellarit on tehty muinaiseen rantavalliin, ja niiden pohjasta lähtee kapea ilmakanava alarinteeseen. Yhdessä kellarissa on kylmämuurattu sisäkehys vielä hyvin näkyvissä. Kellareiden pohjasta viistosti alaspäin lähtevät ilmakanavat ovat tyypillisiä juuri kalakellareille. |
| metsakeskus.1000029983 |
921 |
Asijoki |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
472638.00000000 |
6974830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029983 |
Asijoen eteläreunalla, Asin talon kohdalla, on kaksi myllynränniä, pituudet 6 ja 8 m, ne kaartavat uomassa etelään. Läntisen rännin kohdalla on ilmeisesti osa myllyn perustuksia jäljellä. Kyseessä on kaksi eri-ikäistä vesimyllyn paikkaa, joiden ikä on epäselvä, vuoden 1844 pitäjänkartasta puuttuu juuri tältä kohdalta karttapala.
Joen pohjoispuolella kulkee noin metri korkeammalla kuin jokiuoma 140 m pitkä osittain kivitetty kanava. Sen länsipäässä Vesantojärven rannalla oli teollisuuslaitos. |
| metsakeskus.1000029984 |
635 |
Oksala (Oxala) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
363390.00000000 |
6805200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029984 |
Kohde sijaitsee Oksalan kylässä Pälkäneveden Hasialahden länsirannalla, Iso-Oksalan tilan päärakennuksesta noin 50 metriä luoteeseen olevassa hevoshaassa ja Iso-Oksalan ulkorakennuksen alueella ja eteläpuolella. Paikalla sijaitsee Oksalan kylän ja myöhemmin rusthollin tonttimaa.
Oksalan kylä mainitaan tuomiokirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1440, jolloin Oksala kuului Mieliän jakokuntaan yhdessä Kukkolan, Taurialan ja Töyräniemen kanssa. 1530-luvun maakirjoissa Oksalassa ja Mieliän jakokunnan muissa kylissä mainitaan olleen taloja yhteensä kahdeksan. Vuonna 1571 taloja oli pelkästään Oksalan kylässä yhteensä kolme.
Vuoden 2012 inventoinnissa paikalla ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Historiallisessa kartta-aineistossa vanhan rusthollin paikka on esitetty suurpiirteisesti, joten kohteen sijaintitiedot ovat epätarkat. |
| metsakeskus.1000029985 |
290 |
Renkanlampi 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
647131.00000000 |
7097146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029985 |
Kohde sijaitsee Renkanlammesta 250 metriä luoteeseen. Harjun itäpuolen rinteeseen on kaivettu riviin neljä kuoppaa. Ne ovat noin 2 metrin päässä toisistaan. Kuopat ovat saman kokoisia: 6 x 2 x 1,2 m. Toiseksi pohjoisimman kuopan seinämissä on jäänteitä puurakenteista. Kohteesta 140 metriä kaakkoon on vastaavanlaisia kuoppia (Renkanlampi 1000029978)
. |
| metsakeskus.1000029986 |
790 |
Piukku |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
291933.00000000 |
6807317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029986 |
Kohde sijaitsee Vatajantien varressa olevan talon pihamaalla, saunarakennuksen luoteispuolella. Alue on hoidettua pihamaata. Paikalla on maansekainen kivilatomus, jonka mitat ovat 2-4 x 9 m. Korkeutta latomuksella on 0,3-0,5 m. Latomus on muodoltaan eteläpäästään levenevä soikio. Kivet latomuksessa ovat halkaisijaltaan 10-40 cm. Rakenne liittyy todennäköisesti paikalla isojaosta asti sijainneeseen Järviän (Isojärvi) kylän Piukun taloon, joka on sijainnut rakenteen välittömässä läheisyydessä/alueella. Rakenne on mahdollisesti rakennuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000029987 |
790 |
Vankimusjärvi/Isojärvi Piukku |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
291949.00000000 |
6807327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029987 |
Kohde sijaitsee Vatajantien varressa olevan talon pihamaalla, päärakennuksen länsi- ja lounaispuolella. Alue on hoidettua pihamaata, jolla on istutuksia ja puita. Edelleen asuttuna olevalla tontilla on viimeistään 1700-luvun lopulla ollut talotontti (isojakokartta 1777), jonka koillisreunaa reunustaa noin 40 m pitkä ja metrin leveä kiviaita.
Piukun talo mainitaan lähteissä vuodesta 1540 lähtien, koko kylä vuonna 1524 ("Vankimusiärui") ja maakirjoissa alkaen 1540-42 ("Ysoijerffuj"). |
| metsakeskus.1000029990 |
105 |
Pyöriäinen |
10007 |
12016 |
13151 |
11042 |
27000 |
564909.00000000 |
7180730.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029990 |
Hiilimiilu sijaitsee viitisentoista kilometriä Hyrynsalmen kirkolta luoteeseen Puolangantien pohjoispuolella Pyöriäisen-nimisen järven pohjoisrannalla. Miilu on mäntykankaan reunalla parikymmentä metriä suosta. Alue on kuivaa puolukkatyypin kangasta.
Miilu on halkaisijaltaan noin yhdeksän metriä. Palteet kuopan ympärillä ovat matalat mutta hyvin erottuvat. Kuoppa keskellä on halkaisijaltaan kolme metriä, syvyyttä sillä on metrin verran. Kuopan pohjalla on vahva nokikerros. Miilun reunalla on pari mäntyä. Kuopan keskellä kasvaa nuori kuusi. Hiilimiilu ajoittuu paikallisten tietojen mukaan sota-aikaan (häkäpönttöautot). |
| metsakeskus.1000029991 |
105 |
Murtovaara |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
594523.00000000 |
7174049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029991 |
Murtovaara sijaitsee Hyrynsalmen koillisosassa Hakojärvien itäpuolella. Murtovaaran eteläpuolella on laaja Joutensuo, joka kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Suon eteläpuolella on Joutensärkkä, jonka rinteillä on useita tervahautoja. Murtovaaran tervahaudan ja hiilimiilun kohdalla oleva metsäkuvio on vastikään hakattu ja mätästetty. Muinaisjäännösten kohdalla kannot on jätetty korkeiksi ja jäännökset on selkeästi nauhoitettu. Niitä ei ole vaurioitettu.
Hiilimiilu on pyöreä kohouma, jonka halkaisija on noin 8 m. Se on vain joitakin kymmeniä senttejä korkea, eikä siinä ole keskuspainaumaa. Sammaleen alta tuntuu kiviä. Tervahaudoille tyypillistä halssia ei ole. Sitä vastoin kohouman ympärillä on tasaisin välein viisi suurta soikeaa kuoppaa, joiden halkaisija on lähes kaksi metriä. Kuopat ovat yli 0.5 m syviä. Rakennelma on täysin sammaleen peitossa.
Tervahauta, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029992 |
697 |
Laahtanen |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
571228.00000000 |
7141775.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029992 |
Laahtasen rannoilla tervahautoja, hiilimiiluja sekä sota-aikaisia juoksuhautoja. Laahtanen on lähes kolme kilometriä pitkä ja kapea järvi Ristijärven kaakkoisosassa. Kaakkoluodesuuntainen järvi jää laajojen kankaiden väliin. Järven länsirannalla on myös soistumia, mutta itärannalla, jolla miilut sijaitsevat, maasto on kuivaa hiekkapohjaista kangasta, joka kasvaa komeaa männikköä. Matkaa rantaan on vajaat 100 metriä.
Ylin miiluista (172851) on halkaisijaltaan noin 14 metriä. Sen säännöllinen pyöreä muoto muistuttaa suuresti tervahautaa, mutta siinä ei ole lainkaan halssia. Miilun keskiosassa oleva painanne on laakea. Vallit erottuvat selvästi ja ovat 0.5 - 1 metriä korkeat.
Hiilimiilu 2: (172853). Kymmenkunta metriä ylemmältä miilulta järvelle päin on toinen, selkeämmin miiluksi tulkittava jäännös. Se on muodoltaan pyöreähkö, mutta erityisesti ylärinteen puolella kehä ei ole kovin säännöllinen. Miilun halkaisija on noin 16 metriä. Pari metriä miilulta järvelle päin on vessa.
Hiilimiilu 3: (172854). Miilunauhan alin miilu sijaitsee 10 metrin päässä järven rannasta. Miilu on muodoltaan suhteellisen pyöreä ja halkaisijaltaan noin 16 metriä. Miilun kehää kiertää reunoilla ja ylärinteen puolella syvä oja.
Hiilimiilu 4: (172868). Kuutisenkymmentä metriä kolmen miilun rykelmältä etelään on seuraava rykelmä. Niistä ylin on säännöllisen pyöreä, halkaisijaltaan 12 metriä. Matala painauma keskellä yltää kauttaaltaan lähes metrin päähän reunoista. Miilua ympäröi oja.
Hiilimiilu 5: (172871). Aivan kiinni edellisessä miilussa on muodoltaan epämääräisempi miilu. Matkaa rantaan on noin 20 m. Miilun halkaisija on noin 18 m. Tässäkin miilussa vallit erottuvat selkeimmin sivuilla ja alareunalla.
Hiilimiilu 6: (172877). Rinteen alla parikymmentä metriä rannasta on hieman erikoisesti tyhjennetty hiilimiilu. Siinä on kaksi kehää, joiden välissä kulkee 0.5 m syvä oja. Uloin kehä on halkaisijaltaan 14 m. Valli on vain reilun metrin leveä. Ojan sisäpuolella oleva kehä on tasainen. Sen halkaisija on 8 m.
Hiilimiilu 7: (172879). Miilu sijaitsee parikymmentä metriä rannasta. Se on merkitty tervahaudaksi, mutta se on todennäköisesti hiilimiilu. Miilun halkaisija on 14 m. Sen keskiosa on reunoja myöten tyhjennetty hieman epätasaisesti, siten, että keskelle jää kohouma, jonka vieressä on syvempi kuoppa.
Hiilimiilu 8: (172881). Tämä miilu on aivan kiinni edellisessä. Miilun halkaisija on 12 m. Miilu on tyhjennetty reunoja myöten. Painauma keskellä on muutamia kymmeniä senttejä syvä.
Hiilimiilu 9: (172883). Miilun halkaisija on 14 m. Se erottuu ympäristöstään pyöreänä metrin korkuisena kakkuna, jonka keskus on tyhjennetty reunoja myöten. Painauma keskellä on 20 cm syvä.
Hiilimiilu 10: (172885). Aivan kiinni edellisessä miilussa on säännöllisen muotoinen miilu lähes tasaisella alustalla. Se on halkaisijaltaan 14 m. Keskiosa on vain aavistuksen verran kuopalla. Miilu on toista metriä korkea ja sitä kiertää syvä ja selvä oja. |
| metsakeskus.1000029993 |
105 |
Leskisenkangas 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
578091.00000000 |
7181059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029993 |
Kohde sijaitsee Emäjoen pohjoisrannalla, muutamia metrejä rannasta. Tervahauta on rakennettu aivan rantavallin päälle. Kangas on kohdalla rehevää havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Loitompana joesta maa muuttuu kosteaksi. Haudan päällä kasvaa heinää, puut on kaadettu joitakin vuosia sitten.
Tervahauta 1: Tervahauta sijaitsee vanhan rantatörmän päällä. Se on suuri ja ulkopuolelta selvärajainen. Keskikuoppa on noin puolitoista metriä syvä. Hauta on halkaisijaltaan noin 18 m. Vallit ovat noin 4-5 m leveät. Muutamia metrejä syvä halssi on suunnattu luonnollisesti kohti Emäjokea, jonne on tällä kohden matkaa muutama metri. Halssi on pari metriä syvä ja saman verran sillä on leveyttäkin. Haudan ulkopuolella on lukuisia epämääräisiä palokuoppia, varsinaista ojaa ei hahmotu.
Tervahauta 2: Ks. alakohde.
Paikalla on myös kaksi korsua (MH-tunnus 171973, 171974, Leskisenkangas, ei muinaisjäännösrekisterissä). |
| metsakeskus.1000029994 |
105 |
Leskisenkangas 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
577651.00000000 |
7181794.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029994 |
Leskisenkangas sijaitsee Hyrynsalmen luoteisosassa Emäjoen pohjoispuolella. Matkaa Suomussalmen rajalle on 1.5 km. Kankaan ja joen väliin jää laaja kosteikko. Kangas on varttunutta kasvatusmännikköä. Matkaa metsäautotielle on 100 m.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 metriä, vallit ovat noin kolme metriä leveät. Kuoppa keskellä on laakea ja noin 70 cm syvä. Halssi on suunnattu kosteikolle päin. Se on nelisen metriä pitkä ja vain noin metrin syvyinen. Haudan päällä kasvaa suuria mäntyjä. Hauta on kauttaaltaan aluskasvillisuuden peitossa.
Tervahauta 2: Ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000029995 |
105 |
Pölhöjoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
574148.00000000 |
7163701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029995 |
Tervahauta sijaitsee Pölhöjärveen laskevan Pölhöjoen pohjoisrannalla rinteessä, noin puolitoista kilometriä järveltä itään. Rinne laskee kankaalta loivasti kohti jokea. Mäntyvaltainen kangas on juuri tällä kohden vaihtumassa enemmän sekametsän tapaiseksi joen varren metsäksi. Tervahaudan päällä puusto on ympäristöä huomattavasti tiheämpää. Täysimittaisten mäntyjen lisäksi haudan päällä kasvaa tiheästi nuoria kuusia ja koivuja. Itse hautaa on vaikea päästä aivan päältä tarkastelemaan.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin kymmenmetrinen. Se on säännöllisen pyöreä ja selvästi erottuvat vallit ovat noin kolme metriä leveät. Keskuspainanne on suhteellisen syvä. Halssi on luonnollisesti suunnattu kohti alarinnettä ja jokea. Se on parimetrinen ja erottuu selvästi. Tervahaudan ympärillä ei erotu varsinaista palo-ojaa, epämääräisiä kuopanteita kylläkin. |
| metsakeskus.1000029996 |
105 |
Autioaho |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
585439.00000000 |
7161907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029996 |
Autioahon torpan jäännös ja siihen topografisesti liittyvä tervahauta leimapuineen on kartoitettu Metsähallituksen inventoinneissa useana eri pisteenä, jotka kaikki on myös merkitty maastoon nauhoin. Tervahauta ja leimapuu jäävät tilan luoteispuolelle. Ne on dokumentoitu erillisenä jäännöksenä, koska torpan ja tervanpolton toiminnallinen yhteys on kyseenalainen. Autioaho sijaitsee Hyrynsalmen eteläosassa, kolmisen kilometriä Luvanjärveltä etelään ja reilu kilometri lounaaseen Kypärävaaralta. Paikalle tuo metsäautotie Kuhmoon johtavalta maantieltä. Autiovaaran kohdalla pieni hiekkatie haarautuu kahtia. Risteyksen reunasta alkaa hakkuuaukea, jolla useimmat torpan kiveyksistä sijaitsevat.
Autioahossa on kaksi rakennuksenpohjaa, jotka molemmat ovat todennäköisesti savupirtin jäännöksiä. Kolmas pienempi kiukaallinen rakennus, jota on arveltu saunaksi, sijaitsee välittömästi näiden länsipuolella. Saunan vieressä on peltoraunio. Pirttien pohjoispuolella on kaivo. Näiden lisäksi kiviaitaa erottuu vanhan pellon reunalla neljässä kohtaa, yksittäisiä peltoraunioita on dokumentoitu viisi kappaletta. Näiden lisäksi on merkitty vielä yksi peltoraunio aivan alueen pohjoispäähän. Autioahon pohjoisreunalla on tervahauta ja tästä vielä hieman eteenpäin leimapuu, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000029996 |
105 |
Autioaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
585439.00000000 |
7161907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029996 |
Autioahon torpan jäännös ja siihen topografisesti liittyvä tervahauta leimapuineen on kartoitettu Metsähallituksen inventoinneissa useana eri pisteenä, jotka kaikki on myös merkitty maastoon nauhoin. Tervahauta ja leimapuu jäävät tilan luoteispuolelle. Ne on dokumentoitu erillisenä jäännöksenä, koska torpan ja tervanpolton toiminnallinen yhteys on kyseenalainen. Autioaho sijaitsee Hyrynsalmen eteläosassa, kolmisen kilometriä Luvanjärveltä etelään ja reilu kilometri lounaaseen Kypärävaaralta. Paikalle tuo metsäautotie Kuhmoon johtavalta maantieltä. Autiovaaran kohdalla pieni hiekkatie haarautuu kahtia. Risteyksen reunasta alkaa hakkuuaukea, jolla useimmat torpan kiveyksistä sijaitsevat.
Autioahossa on kaksi rakennuksenpohjaa, jotka molemmat ovat todennäköisesti savupirtin jäännöksiä. Kolmas pienempi kiukaallinen rakennus, jota on arveltu saunaksi, sijaitsee välittömästi näiden länsipuolella. Saunan vieressä on peltoraunio. Pirttien pohjoispuolella on kaivo. Näiden lisäksi kiviaitaa erottuu vanhan pellon reunalla neljässä kohtaa, yksittäisiä peltoraunioita on dokumentoitu viisi kappaletta. Näiden lisäksi on merkitty vielä yksi peltoraunio aivan alueen pohjoispäähän. Autioahon pohjoisreunalla on tervahauta ja tästä vielä hieman eteenpäin leimapuu, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000029997 |
105 |
Pieni Kärkiharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
597534.00000000 |
7157518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029997 |
Pieni Kärkiharju sijaitsee Hyrynsalmen kaakkoiskulmalla, Mikitänjärveltä viitisen kilometriä lounaaseen, reilun puoli km Iivantiiran tieltä itään. Vain harjun itäpää on valtion omistuksessa, yksityismaa alkaa sata metriä tervahaudan länsipuolella. Hauta sijaitsee muutaman vuoden ikäisessä mäntytaimikossa, harjun laella kohdassa, jossa rinne lähtee laskuun. Tervahaudan pohjoispuoleinen metsäkuvio kasvaa harvaa nuorta kasvatusmännikköä. Maaperä alueella on kuivaa kangasta, joka on paikoin hieman kivikkoista. Tervahaudan päällä on vanhoja kantoja.
Tervahauta on rinteen päällä ja se erottuu selvästi matalassa taimikossa noin 12 m laajuisena. Kuoppa keskellä on 3-4 m ja se on noin metrin syvyinen vallin harjalta katsottuna. Halssi on lyhyt, alle kaksi metriä, ja se on luonnollisesti suunnattu alarinteeseen. Vallit ovat muhkuraiset ja osin metsäkoneen vaurioittamat. Urat ovat sammaloituneet ja siten suhteellisen kauan aikaa sitten tehdyt. Paljastumissa on runsaasti suuria hiilen kappaleita. Vallien ulkopuolella ei erotu minkäänlaista palo-ojaa, ei myöskään tervahaudoille tyypillisiä kuoppia. |
| metsakeskus.1000029998 |
105 |
Riekkisenniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
601973.00000000 |
7156154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029998 |
Kohde sijaitsee Hyrynsalmen kaakkoisosassa, Mikitänjärven eteläpuolella, noin puolitoista km
Matalajärveltä pohjoiseen. Tervahauta sijaitsee välittömästi pikkuisen metsätien eteläpuolella. Tien molemmin puolin kasvaa parivuotinen kuusen taimikko, mutta tervahaudan päälle on jätetty kuusisaareke. Matkaa Riekkisenniemen merkkipuulle on pari sataa metriä.
Tervahauta on loivapiirteinen ja halkaisijaltaan noin 14 m. Vallit ovat 3 - 4 m, kuoppa keskellä on loiva. Vallit ovat matalat, ja niiden ulkoreunaa kiertää kehä erillisiä palokuoppia. Tervahaudan kohta on lähes tasainen, joten halssi ei juurikaan laske. Se on suunnattu kohti etelää ja jatkuu kapeana ojana noin 8 metriä. |
| metsakeskus.1000029999 |
105 |
Mutkankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
597576.00000000 |
7158934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000029999 |
Tervahauta sijaitsee Hyryn kaakkoiskulmalla, Mikitänjärven länsipuolella. Kankaalle tulee metsäautotie Papinahon tieltä. Kangas on loivapiirteinen, paikoin kostea, paikoin kuivempi. Maastonmuodot ovat alueella loivat. Pääasiassa seudulla kasvaa nuorta kasvatusmännikköä, vaikka monin paikoin metsätyyppi on lähinnä sekametsää. Tervahaudan ympäristö on varttunutta kasvatusmännikköä. Vaikka kangas on suhteellisen kuiva laelta, on haudan kohta kostea. Haudan päällä aluskasvillisuus on juolukka-suopursu -tyyppiä. Suuria mäntyjä kasvaa haudan päällä. Maasto on etelään hyvin loivasti laskevaa.
Tervahauta on lähes tasaiselle maalle tehty hauta, jonka halkaisija on parikymmentä metriä. Hauta on laakea eivätkä vallit ole kovin korkeat. Silti hauta erottuu suhteellisen hyvin. Kuoppa keskellä on laakea, halkaisijaltaan kymmenisen metriä. Vallit ovat viitisen metriä leveät. Selvimmin koko luomuksessa erottuu halssi, joka antaa kohti etelää. Se on kymmenkunta metriä pitkä. Haudan kupeella se on pari metriä leveä kaveten kauempana haudasta noin metrin levyiseksi. Vaikka halssi luonnollisesti loivenee matkan varrella, on se suhteellisen syvä. Oja oli dokumentointihetkellä täynnä vettä. Tervahaudan ympärillä ei
ole palo-ojaa tai -kuoppia. |
| metsakeskus.1000030000 |
105 |
Akonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
561745.00000000 |
7195731.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030000 |
Akonkankaan tervahauta sijaitsee Hyrynsalmen kunnan pohjoisnurkassa ja Puolangantien pohjoispuolella. Seitsenlampiset sijaitsevat kohteen pohjoispuolella, matkaa kunnan rajalle on pari kilometriä. Akonkangas on kuivaa kumpuilevaa kangasta, jolla kasvaa varttunut männikkö. Kangasta ympäröi suo joka puolelta. Aluskasvillisuus on puolukka-mustikkatyyppiä. Kohde sijaitsee aivan tien reunassa.
Tervahauta sijaitsee parikymmentä metriä luoteeseen Akonkankaan tervasaunalta. Hauta on halkaisijaltaan noin 15 m. Vallit ovat leveät, keskelle jäävä matala painanne on halkaisijaltaan kolme metriä. Hautaa kiertää palo-oja. Halssi on suunnattu alarinteeseen. Sitä on myöhemmin kaiveltu ja se on muutamia metrejä pitkä.
Paikalla on myös tervasauna, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000030001 |
105 |
Kaunissuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
560617.00000000 |
7194464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030001 |
Tervahauta sijaitsee Hyrynsalmen pohjoisosassa reilu kilometri kunnan rajalta, Huuskonsuon ja Kaunissuon välisellä kankaalla, Kauniskankaan luoteispuolella. Tervahaudan ympäristö kasvaa varttunutta männikköä, jota on vastikään harvennettu. Hauta sijaitsee kosteikon reunassa ja aluskasvillisuus on mustikka-puolukkatyyppiä.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 18 m. Kuoppa keskellä on lähes 8-metrinen ja laakea. Vallin päällä olevan tuulenkaadon alla on runsaasti hiiltynyttä puuta. Halssi on suunnattu alarinteeseen ja suolle päin. Se on noin viisi metriä pitkä ja lähes metrin syvä. Tervahaudan päällä kasvaa useita suuria mäntyjä. Haudan päälle on jätetty harvennushakkuiden hakkuujätettä. |
| metsakeskus.1000030002 |
905 |
Wolffin laituri |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27008 |
227727.00000000 |
7007342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030002 |
Sijaintipaikka on Vaasan keskustassa Kalarannan alueella Vaskiluotoon johtavan sillan penkereessä sen eteläpuolella.
Wolffin halkolaiturin jäänne. Laituri on tehty suorakaiteisista kivistä ja laiturin osana ovat vedenpinnan tasalle ulottuvat kiviportaat.
Kauppaneuvos C.G.Wolff rakennutti halkokauppaa varten laiturin Kalarantaan vuonna 1867. Laiturialueella oli puisia ranta-aittoja (joista viimeisetkin purettiin viimeistään 1970-luvulla). Kalaranta oli merkittävä paikallisten kauppapaikka Vaasan sisäsatamassa. Sisäsatama oli varattu kauppa- ja matkustajalaivoja varten ja Wolffin laiturin viereinen alue osoitettiin saaristoliikenteen käyttöön. Wolffin laiturin lähelle rakensi kauppias A.Lassel vuonna 1877 halkojen pilkkomista varten höyrykoneella toimivan halkosahan. Kalarannaksi alue muuttui 1890-luvulla, kun kaupungin virallinen kalanmyyntipaikka siirrettiin alueelle. Vuonna 1924 kaupunginvaltuusto kehotti rahatoimikamaria huolehtimaan siitä, että Wolffin laiturialueella varataan tilaa myös saaristolaivaliikenteelle eikä pelkästään halkopinoille. 1930-luvulle tultaessa halkokauppaa suunnattiin Klemettilän alueelle.
Wolfin laiturin jäänne sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä rakennetun kulttuuriympäristön alueella Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan Höyrymylly. |
| metsakeskus.1000030003 |
105 |
Petäjälahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
573761.00000000 |
7181216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030003 |
Pikku-Hyry-järven Petäjälahden luoteisnurkassa jyrkässä alarinteessä maantien eteläpuolella on kolme epämääräistä tervahautaa. Valtapuulajina on kuusi, mutta rinteessä kasvaa myös mäntyjä ja suuria koivuja. Maasto on muhkuraista.
Tervahauta 1: Tervahauta on erittäin epämääräinen. Se erottuu laakeana, lähes 20-metrisenä painanteena. Eteläreunan valli ulottuu selvimmin. Vallissa on hiiltä. Tervahaudassa ei ole halssia.
Tervahauta 2 ja 3: Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000030004 |
105 |
Tuomivirta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
570581.00000000 |
7177218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030004 |
Tervahauta sijaitsee Tuomivirran itäpuolella, vajaa kilometri Hyrynjärven rannasta länteen. Kangas on vastikään hakattu. Kannot on jätetty korkeiksi. Haudan päällä kasvaa leppää ja koivua.
Tervahauta on jyrkkäpiirteinen. Se on halkaisijaltaan noin 16 m. Vallit nousevat jyrkästi maastosta ja laskevat loivasti keskuspainanteeseen. Haudan ympärillä on palo-oja. Noin 5 metrin mittainen halssi on suunnattu alarinteeseen. |
| metsakeskus.1000030005 |
105 |
Rehvelinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
568924.00000000 |
7182992.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030005 |
Rehvelinkangas sijaitsee Hyryn kirkolta vajaat 10 km länteen. Kankaalla on pari kymmentä tervahautaa sekä savottakämpän jäännökset. Kangas jää Rehvelinjärven ja Halttusjärven väliin, kankaan eteläpuolelle jää Hoikkajärvi. Kangasta ympäröivät soistumat järvien rannoilla, itse kangas on pääosin kuivaa männikköä. Tervahaudan kohdalla kasvaa varttunut kasvatusmännikkö. Kuvion raja kulkee haudan kaakkoispuolella.
Tervahauta on selkeästi maastossa erottuva säännöllisen pyöreä kehä, jonka halkaisija on noin 14 m. Vallit ovat matalahkot ja nelisen metriä leveät. Painauma keskellä on loiva. Kehää ympäröi paloura. Halssi on suunnattu kaakkoon, alarinteeseen, joka on kohdalla loiva. Halssilla on pituutta viitisen metriä. Se on kapea ja reilusti metrin syvyinen. Aluskasvillisuus peittää koko tervahautaa. Sen valleilla kasvaa suuria mäntyjä. |
| metsakeskus.1000030006 |
105 |
Meriläisaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
585174.00000000 |
7177217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030006 |
Meriläisenaho sijaitsee Hyryn pohjoisreunalla muutaman sadan metrin päässä Suomussalmen kunnan rajalta, 5-tien itäpuolella. Riihivaaran metsäautotie kulkee pari kilometriä ahon eteläpuolelle, paikalle johtaa huonokuntoinen tien pohja. Matkaa 5-tielle lännessä on linnuntietä noin 5 km. Metsäkuvio on hakattu muutamia vuosia sitten ja alueelle on istutettu mäntyä. Aholla on pystyssä muutamia yksittäisiä puita ja keloja. Tervahaudan päälle on jätetty pieni rykelmä mäntyjä, kuusia ja koivun taimia. Kangas on kuivaa, maasto laskee koilliseen suolle.
Tervahauta on halkaisijaltaan vain noin 10 m. Se on rakennettu ahon itälaidalle loivaan suolle viettävään rinteeseen. Vaikka vallit kohoavat tasaisella alueella vain joitakin kymmeniä senttejä, erottuvat ne selvästi. Painauma keskellä on laakea ja puolisen metriä syvä. Vallin itäreunaa on kuovittu metsäkoneella ja näistä kaivannoista pilkistää runsaasti suuria hiiltyneen puun kappaleita. Myös alarinteeseen suunnatun halssin kohtaa on kaivettu, tosin ilmeisesti käsin. Halssi on neljä metriä pitkä ja metrin syvyinen.
Meriläisenahossa pitäisi olla tervahaudan lisäksi saunan jäännökset. Rakennuksen pohjaa ei kuitenkaan löydetty. |
| metsakeskus.1000030007 |
105 |
Matala-Kinnunen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
588652.00000000 |
7154576.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030007 |
Matala-Kinnusen tervahauta sijaitsee Hyrynsalmen eteläreunalla 1.5 km Kuhmon rajalta. Tervahauta on rakennettu matalalle kankaalle kahden pikku järven, Syvä-Kinnusen ja Matala-Kinnusen, väliin. Järvien välistä kulkee Kypärävaaraan vievä metsäautotie. Maasto järvien välissä on kosteaa, ja Matala-Kinnusen pohjoisrannalla on varaustupa. Tervahaudan kohdalla puusto on nuorta kasvatusmetsää. Maasto on suhteellisen tasaista. Välittömästi kohteen länsipuolella on pieni hakkuuaukea.
Tervahauta on säännöllisen pyöreä ja se erottuu maastossa hyvin siitäkin syystä, että kuvion harvennuksen yhteydessä päältä kaadetuista puista on jätetty metriset kannot. Hauta on halkaisijaltaan 15 m. Vallit ovat noin 5 m leveät ja kauttaaltaan 0.5 m korkeat. Haudan keskiosa on jyrkkäreunainen ja 0.5 m syvä. Haudan halssi on suunnattu länteen. Se on kuusi metriä pitkä ja haudan kupeella reilusti yli metrin syvyinen. Hautaa kiertää kapea palo-oja. |
| metsakeskus.1000030008 |
105 |
Kynäkosket 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
581981.00000000 |
7167000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030008 |
Kynäkoskien tervahaudat sijaitsevat Hyrynsalmella, Koirajärven ja Niemelänjärven välisen pitkän koskijakson itärannalla. Matkaa Kuhmontielle on vajaat 1.5 km. Ympäristö kasvaa varttunutta havumetsää, rannan tuntumassa on myös runsaasti lehtipuita. Rinne tervahaudan kohdalla laskee jyrkästi. Haudan päällä kasvaa valtavia kuusia ja mäntyjä. Matkaa kosken rantaan on parikymmentä metriä.
Tervahauta on halkaisijaltaan 20 m. Se erottuu selvästi maastossa. Haudan vallit ovat 6 m leveät ja 0.5 m korkeat. Laaja kuoppa keskellä on lähes metrin syvyinen. Massiivinen halssi on suunnattu kohti rantaa. Se on kannasta kaksi metriä leveä. Sillä on pituutta viisi metriä ja syvyyttä metri. Polku kulkee haudan yli aivan halssin päältä. |
| metsakeskus.1000030009 |
105 |
Kynäkosket 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
581826.00000000 |
7167451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030009 |
Kynäkoskien tervahaudat sijaitsevat Hyrynsalmella, Koirajärven ja Niemelänjärven välisen pitkän koskijakson itärannalla. Matkaa Kuhmontielle on vajaat 1.5 km. Ympäristö kasvaa varttunutta havumetsää, rannan tuntumassa on myös runsaasti lehtipuita. Kolmen tervahaudan rykelmä sijaitsee Koirajärven itärannan suvantopaikassa jyrkähkössä rinteessä.
Tervahauta 1: Tervahauta on halkaisijaltaan 18 m. Sen vallit eivät ole kovin korkeat, mutta hauta erottuu sammalpeitteisessä maastossa hyvin. Haudan päällä kasvaa tiheä rykelmä nuoria kuusia. Vallin päällä on useita syviä, jo kauan aikaa sitten kaivettuja, kuoppia. Osa niistä voi olla eläinten tekosia. Rantaan suunnattu halssi on 5 m pitkä. Se on kannasta kaksi metriä leveä ja sillä on syvyyttä reilu metri.
Tervahaudat 2 ja 3: Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000030010 |
105 |
Puronrantoaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
593026.00000000 |
7172079.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030010 |
Tervahauta sijaitsee Hyrynsalmen koillisosassa Ison Hakojärven kaakkoispuolella Joutensärkän pohjavesialueen lounaisnurkalla. Hauta on särkkää kiertävien hiekkateiden risteyksessä. Särkkä kasvaa komeaa männikköä haudan kohdalla. Välittömästi sen kaakkoispuolella aukeaa Särkkäsuo. Tervahaudan kohta on tasaista maata.
Hauta on säännöllisen pyöreä ja sen halkaisija on 12 m. Sen vallit ovat puoli metriä korkeat, mutta ne erottuvat kangasmaastossa hyvin. Vallia kiertää kauttaaltaan matala oja. Haudan keskiosa on laakea. Halssi on suunnattu tasaisella maalla kohti harjua. Se on kannasta pari metriä leveä ja metrin syvyinen. Halssi on neljä metriä pitkä. Haudan päällä kasvaa nuoria mäntyjä. |
| metsakeskus.1000030011 |
105 |
Särkkäsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
593388.00000000 |
7171881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030011 |
Tervahauta sijaitsee Hyrynsalmen koillisosassa 1.5 km Isolta Hakojärveltä kaakkoon. Välittömästi haudan pohjoispuolella kohoaa Joutensärkkä ja haudan eteläpuolella aukeaa Särkkäsuo. Hauta on rakennettu kumpuilevalle kankaalle. Metsäautotie kulkee 30 m haudan pohjoispuolella. Puusto haudan kohdalla on varttunutta metsää. Aluskasvillisuus on matalaa.
Tervahauta on halkaisijaltaan 17 m. Sen vallit ovat särkän puolella erittäin matalat, suon puolella noin metrin korkuiset. Vallin päällä on joitakin kuoppia. Tuulenkaadosta pilkistää isoja hiilenkappaleita. Pohjoisreunalle on kasattu hakkuujätettä. Haudan keskiosa on laakea ja noin 30 cm syvä. Haudan massiivinen halssi on suunnattu lähes kankaan suuntaisesti. Halssi yltää pitkälle vallin sisälle. Se on juuresta kolme metriä leveä ja kapenee loivasti. Pituutta sillä on seitsemän metriä ja syvyyttä yli puoli toista. Tervahaudan valleilla kasvaa kookkaita mäntyjä. |
| metsakeskus.1000030012 |
105 |
Iso Hakojärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
592360.00000000 |
7172643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030012 |
Kaksi tervahautaa sijaitsee Ison Hakojärven etelärannalla Hyrynsalmen koillisosassa. Hautojen itäpuolella on laaja Joutensärkkä, josta jatkuu pieni Särkkäkangas järvelle saakka. Tervahaudat on rakennettu tämän särkän etelärinteeseen vajaan kahdenkymmenen metrin päähän rannasta. Järven eteläranta on muutoin suota. Kangas kasvaa varttunutta kasvatusmännikköä. Myös ympäristön soilla kasvaa suuria puita. Ranta on lepikkoinen ja tervahautojen kohdalla rehevä. Aluskasvillisuudessa on runsaasti suopursua ja katajaa.
Tervahaudat sijaitsevat rannalla muutaman kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan.
Ensimmäinen tervahauta on halkaisijaltaan 12 m. Vallit ovat kapeat ja matalat. Kuoppa keskellä on laakea. Haudan kokoon nähden jykevä halssi on suunnattu kohti rantaa. Halssi on kannasta 2.5 m leveä. Se on neljä metriä pitkä ja puolitoista syvä. Sen reunoilla on tukevat palteet. Haudan päällä kasvaa nuoria lehtipuita.
Tervahauta 2: Ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000030013 |
105 |
Matosärkkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
595656.00000000 |
7171009.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030013 |
Matosärkän tervahauta sijaitsee Hyrynsalmen koillisosassa Joutensuon soidensuojelualueen eteläpuolella. Tervahauta jää aluetta halkovan metsäautotien eteläpuolelle. Kössönsuo jää parisataa metriä tervahaudan eteläpuolelle. Metsäkuvio, jolla tervahauta sijaitsee, on hakattu ja vastikään muokattu. Tervahaudan kohdalla ei maanmuokkausta ole tehty. Minkäänlaista suoja-aluetta ei täälläkään ole jätetty. Tervahaudan päällä kasvaa muutamia nuoria lehtipuita. Tervahauta on soma ja pieni. Sen halkaisija on kymmenen metriä. Vallit ovat säännölliset ja noin puoli metriä korkeat. Vallin ulkoreunaa kiertää pienten kuoppien nauha. Painanne keskellä on halkaisijaltaan noin neljä metriä. Se on reilun puolen metrin syvyinen. Tervahauta on rakennettu kumpuilevalla kankaalla pieneen notkelmaan siten, että etelärinteeseen suunnattu halssi nousee loivaan ylärinteeseen. Halssi on viisi metriä pitkä ja kannasta metrin levyinen sekä metrin syvyinen. Tervahauta on muutoin täysin aluskasvillisuuden peitossa paitsi että vallin kunttaa on rouhaistu pieneltä alalta. Täältä on paljastunut runsaasti hiilenkappaleita. |
| metsakeskus.1000030014 |
105 |
Ryötinpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
600744.00000000 |
7173634.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030014 |
Tervahauta sijaitsee Hyrynsalmella, aivan Suomussalmen kunnan rajalla. Se on rakennettu aivan Ryötinpuron niskalle muutamia satoja metrejä Ala-Valkeaisesta länteen. Puro on runsasvetinen ja useita metrejä leveä. Sen yli kulkee silta vanhan tienpohjan kohdalla joitakin satoja metrejä lounaaseen tervahaudalta. Haudan kaakkoispuolella on kumpuileva Valkeiskangas. Lounaispuolella aukeaa laaja soidensuojelualue. Vanha tienpohja jatkuu useita kilometrejä haudan länsipuolella, jossa on kapea kaistale talousmetsää. Haudan kohdalla kasvaa varttunutta havumetsää. Kasvillisuus on rehevää purosta johtuen. Moisiovaaran kylä on puolenkymmentä kilometriä tervahaudalta etelään.
Tervahauta sijaitsee puron yläpuolisella kumpareella joitakin kymmeniä metrejä puron rannasta. Hauta on halkaisijaltaan 18 m ja se erottuu maastossa hyvin. Sen vallit ovat kauttaaltaan yli puoli metriä korkeat. Vallit ovat leveät ja kuoppa keskellä lähes metrin syvyinen. Iso halssi on suunnattu purolle päin. Se on kannasta 2.5 m leveä ja noin metrin syvyinen. Pituutta halssilla on viisi metriä ja se kapenee jyrkästi. Tervahauta on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Sen päällä on suurien puiden lisäksi joitakin tuulenkaatoja. |
| metsakeskus.1000030015 |
105 |
Koistispuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598388.00000000 |
7174168.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030015 |
Tervahauta sijaitsee Hyrynsalmella parisataa metriä Suomussalmen rajasta, Säynääjärven pohjoispuolella. Kunnan rajalla on kapea kaistale talousmetsää, jolla tervahauta sijaitsee. Kaistaleen etelä- ja lounaispuolella on laaja Joutensuon soidensuojelualue. Metsäkuvio haudan ympärillä kasvaa reilu viisivuotiasta taimikkoa. Maaperä on kivikkoista eikä sitä ole muokattu. Kangas on kumpuilevaa. Hauta on rakennettu notkelmakohtaan, mahdollisesti vähäkivisyyden vuoksi. Vanha tienpohja kulkee aivan haudan pohjoispuolella.
Tervahauta on selvärajainen, mutta se ei erotu notkelmasta kovin kauas. Se on halkaisijaltaan 14 m. Hautaa kiertää puoli metriä leveä palo-oja. Kuoppa keskellä on laakea. Halssi on suunnattu kohti etelää. Se on metrin levyinen ja metrin syvyinen. Pituutta halssilla on viisi metriä. Haudan päällä kasvaa sammalta, kanervaa ja jäkälää sekä muutamia männyntaimia. |
| metsakeskus.1000030016 |
105 |
Rajakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
612163.00000000 |
7154764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030016 |
Rajakankaan tervahauta sijaitsee Hyryn Mikitänpään kaakkoispuolella 100 m Kuhmon rajalta. Tervahaudan ympäristö on kuivaa kangasta, jonka ympäristössä on laajoja soistumia. Iso ja Pieni Särkijärvi jäävät tervahaudan länsipuolelle. Metsäkuvio, jolla tervahauta sijaitsee, on hakattu ja mätästetty. Kuusentaimia on istutettu ilmeisesti kesällä 2014. Kangas on täynnä hakkuujätettä. Sitä on kasattu myös rumasti selvästi nauhoitetun haudan päälle. Haudan ympärille ei ole jätetty minkäänlaista suoja-aluetta. Maata on muokattu valleihin saakka.
Tervahauta on pieni. Sen halkaisija on vain noin 10 m. Vallit ovat noin 0.5 m korkeat ja 2-3 m leveät. Painauma keskellä on muutamia kymmeniä senttejä syvä, mutta selvästi erottuva. Haudan halssi on suunnattu loivaan alarinteeseen kohti Kuhmoa. Halssi on 1.5 m leveä, voimakkaasti kapeneva ja noin neljä metriä pitkä. Syvyyttä sillä on toista metriä. Tervahaudan vallilta on maanpinta rikkoutunut pieneltä alalta ja kuntan alta pilkistää hiilenkappaleita. Muutoin hauta on aluskasvillisuuden ja hakkuujätteen peitossa. |
| metsakeskus.1000030017 |
105 |
Särkänmännikkö 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
608691.00000000 |
7155823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030017 |
Särkänmännikkö on kumpuilevaa kangasta Hyryn Mikitänpään kaakkoispuolella. Matkaa Kuhmon rajalle on joitakin kilometrejä. Alueella vuorottelevat matalat kankaat ja soistumat. Muutaman kilometrin säteellä tervahaudasta on useita pikkujärviä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa purojen ja pienten jokien kautta. Haudalta kilometri pohjoiseen on Ruuhijärvi ja kilometri etelään Pajujärvi. Metsäkuvio, jolla tervahauta sijaitsee, on varttunutta kasvatusmännikköä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 16 m. Sen vallit ovat suhteellisen matalat mutta lähes viisi metriä leveät. Laakea painauma keskellä on noin 70 cm syvä. Lähes pari metriä syvä halssi on suunnattu itään suolle päin. Halssi on pari metriä leveä ja neljä metriä pitkä. Se kapenee jyrkästi. Hauta erottuu selvästi maastossa. Se on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Sen päällä kasvaa useita suuria mäntyjä. |
| metsakeskus.1000030018 |
105 |
Särkänmännikkö 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
608054.00000000 |
7155737.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030018 |
Särkänmännikkö on kumpuilevaa kangasta Hyryn Mikitänpään kaakkoispuolella. Matkaa Kuhmon rajalle on joitakin kilometrejä. Alueella vuorottelevat matalat kankaat ja soistumat. Muutaman kilometrin säteellä tervahaudasta on useita pikkujärviä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa purojen ja pienten jokien kautta. Haudalta kilometri pohjoiseen on Ruuhijärvi ja kilometri etelään Pajujärvi. Metsäkuvio tervahaudan ympärillä kasvaa varttunutta puustoa. Lähes kaikkiin tervahaudan alapuolella oleviin mäntyihin on isketty kirveellä pilkkoja.
Tervahauta on rakennettu suolle viettävään rinteeseen. Se on halkaisijaltaan vain noin 10 m, mutta se erottuu maastossa hyvin, osittain lähes 70 cm syvän keskikuopan ansiosta, osittain siitä syystä, että hautaa ympäröi palokuoppien nauha. Halssi on suunnattu lounaaseen suolle. Se on lähes kaksi metriä leveä ja yli 1.5 m syvä. Halssi kapenee jyrkästi. Se on noin neljä metriä pitkä. Tervahauta on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Sen päällä kasvaa nuoria kuusia. |
| metsakeskus.1000030019 |
105 |
Valtasenaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
607226.00000000 |
7155778.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030019 |
Valtasenaho sijaitsee Hyryn Mikitänpään kaakkoispuolella vajaa kilometrin Pajujärveltä pohjoiseen ja reilut kolme kilometriä Kuhmon rajalta. Ahoa ympäröivät laajat suot ja sen itäpuolella kiemurtelee Pajujoki. Valtasenaho kasvaa varttunutta männikköä. Tervahaudan ympäristöstä on irrotettu kunttaa pitkiä suikaleita. Metsäautotie kulkee noin kymmenen metriä haudan pohjoispuolella.
Vaikka hauta on massiivinen, ei se erotu erityisen selvästi haudan päällä kasvavan tiheän puuston ja pensaiden vuoksi. Hauta on halkaisijaltaan 16 m. Sen vallit ovat lähes metrin korkuiset ja viisi metriä leveät. Valleja kiertää palo-oja. Laakea painanne keskellä on reilun 0.5 m syvä. Etelää kohti suunnattu halssi on kaivettu valleja myöten. Se on 2.5 m leveä ja 1.5 m syvä. Sillä on pituutta 6-7 m. Halssi madaltuu jonkin verran, mutta ei kapene erityisen voimakkaasti. |
| metsakeskus.1000030020 |
837 |
Frenckellin kalkkiruukki |
10007 |
12015 |
13000 |
11006 |
27008 |
327138.00000000 |
6821698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030020 |
Kalkkiruukki sijaitsee Viinikanlahden pohjoispuolella Eteläpuistossa. Frenckellin paperitehtaan kalkkiruukki (kalkkitehdas) oli toiminnassa 1870-luvulta 1900- luvun alkuun. Vuoden 2015 koekaivauksissa todettiin paikalla säilyneen ainakin kalkkiruukin uuninjäännös. |
| metsakeskus.1000030022 |
837 |
Junkkarintie |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
333547.00000000 |
6826417.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030022 |
Kivirakennelma sijaitsee metsässä, Aitolahden pappilan pellon itäreunassa, noin 200 m itäkoilliseen Aitolahden vanhan pappilan päärakennuksesta. Kivirakenne koostuu kahdesta suuresta kivestä, joiden väliin on kasattu pienempiä kiviä (kuvat 15 ja 16). Suurista kivistä läntisempi on lohjennut. Kivirakenne on rajakivi, ja sen sijainti sopii 1700- luvun karttojen digitoinnin perusteella Kiikkisen yksinäistalon ja Hirviniemen ryhmäkylän rajalle. Myös nykyinen tilojen raja noudattelee osin samaa linjaa. |
| metsakeskus.1000030023 |
837 |
Kiikkisensalmentie 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
333327.00000000 |
6826434.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030023 |
Kivirakennelma sijaitsee Kiikkisensalmentien länsipuolella, kallionyppylän kupeessa, noin 75 m länsiluoteeseen Aitolahden vanhan pappilan päärakennuksesta. Paikalla on soikea röykkiö, jonka mitat ovat 3,5 x 2 m ja korkeus 1 m. Kivet röykkiössä ovat halkaisijaltaan noin 30-50 cm. Kivirakenne on rajakivi, ja sen sijainti sopii 1700- luvun karttojen digitoinnin perusteella Kiikkisen yksinäistalon ja Hirviniemen ryhmäkylän rajalle. Myös nykyinen tilojen raja noudattelee osin samaa linjaa. |
| metsakeskus.1000030024 |
837 |
Kiikkisensalmentie 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
333330.00000000 |
6826423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030024 |
Kohde sijaitsee metsikössä, Kiikkisensalmentien länsipuolella, lähellä palaneen talon pihapiiriä. Paikalla on kellari/nauriskuopanne, jonka suuaukko osoittaa kohti pohjoista. Kellarikuopanteen mitat ovat 3 x 3 m. Sen itäreunalla on matala, noin 1,5 m leveä valli. Kyseessä on todennäköisesti Kiikkisen yksinäistalon tai Aitolahden vanhan pappilan toimintaan liittyneen maakellarin jäännös. |
| metsakeskus.1000030025 |
837 |
Pättinlahti |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
333522.00000000 |
6826264.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030025 |
Kohde sijaitsee metsikössä, noin 190 m kaakkoon Aitolahden vanhasta pappilasta, pienen maakumpareen kaakkoisreunassa. Paikalla on kellari/nauriskuopanne, jonka suuaukko osoittaa kohti itäkaakkoa ja peltoa. Kellarikuopanteen mitat ovat 2,5 x 1,5 m ja syvyys 0,4 m. Sen reunoja kiertävät noin 2 m leveät vallit. Valleja on tuettu kivillä, joista osa on tippunut maakumpareen kaakkoispuolelle. Kyseessä on todennäköisesti Kiikkisen yksinäistalon toimintaan liittyneen maakellarin jäännös. |
| metsakeskus.1000030026 |
105 |
Rehvelinkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
567505.00000000 |
7183333.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030026 |
Rehvelinkangas sijaitsee vajaat 10 km Hyryn kirkolta luoteeseen. Se jää Rehvelinjärven ja Halttusenjärven väliin. Kangas on pääosin kuivaa männikköä, jolla on ollut runsaasti hakkuita viime vuosina. Kangas on kumpuilevaa. Järvien rantojen tuntumassa on runsaasti kosteikkoja. Alueella risteilee runsaasti metsäautoteitä. Metsäkuvio, jolla tervahauta sijaitsee, on hakattu joitakin vuosia sitten.
Tervahauta 1: Tervahauta on pieni. Sen halkaisija on noin kahdeksan metriä. Haudan länsivallilla on tuulenkaato nostanut esiin runsaasti hiiltyneitä puunkappaleita. Vallit ovat joitakin kymmeniä senttejä korkeat. Kuoppa keskellä on puoli metriä syvä. Alarinteeseen suunnattua halssia on vaurioitettu useampaan otteeseen, eikä sen alkuperäisistä mitoista saa selvää. Haudan päällä kasvaa nuoria kuusia.
Tervahaudat 2 ja 3: Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000030027 |
105 |
Rehvelinkangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
567776.00000000 |
7183207.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030027 |
Rehvelinkangas sijaitsee vajaat 10 km Hyryn kirkolta luoteeseen. Se jää Rehvelinjärven ja Halttusenjärven väliin. Kangas on pääosin kuivaa männikköä, jolla on ollut runsaasti hakkuita viime vuosina. Kangas on kumpuilevaa. Järvien rantojen tuntumassa on runsaasti kosteikkoja. Alueella risteilee runsaasti metsäautoteitä. Metsäkuvio, jolla tervahauta sijaitsee, on hakattu joitakin vuosia sitten. Tervahauta sijaitsee aivan taimikon reunalla loivassa rinteessä. Se on hieman epämääräisen muotoinen ja halkaisijaltaan noin 10 m. Kartiomainen kuoppa keskellä on noin 70 cm syvä. Kuoppaan on laitettu runsaasti hakkuujätettä. Alarinteen puolella oleva halssi on vain noin 2.5 m pitkä, mutta se on toista metriä syvä. Sen ympärillä on selvät palteet. Tervahaudan päällä kasvaa nuoria mäntyjä. |
| metsakeskus.1000030028 |
105 |
Rehvelinkangas 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
568008.00000000 |
7183264.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030028 |
Rehvelinkangas sijaitsee vajaat 10 km Hyryn kirkolta luoteeseen. Se jää Rehvelinjärven ja Halttusenjärven väliin. Kangas on pääosin kuivaa männikköä, jolla on ollut runsaasti hakkuita viime vuosina. Kangas on kumpuilevaa. Järvien rantojen tuntumassa on runsaasti kosteikkoja. Alueella risteilee runsaasti metsäautoteitä. Metsäkuvio, jolla tervahauta sijaitsee, on hakattu joitakin vuosia sitten.
Tervahauta on rakennettu lähes tasaiselle kohdalle. Se on säännöllisen muotoinen ja halkaisijaltaan noin 10 m. Vallit ovat noin 20 cm korkeat ja ajourat kulkevat haudan kahta puolta aivan valleissa kiinni. Kuoppa keskellä on reilu 0.5 m syvä. Halssi on suunnattu koilliseen. Se on kaivettu haudan keskeltä asti auki. Halssilla on pituutta neljä metriä ja se on lähes metrin syvyinen. Haudan päällä on matalaa aluskasvillisuutta sekä männyn taimia. |
| metsakeskus.1000030029 |
105 |
Rehvelinkangas 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
568301.00000000 |
7183222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030029 |
Rehvelinkangas sijaitsee vajaat 10 km Hyryn kirkolta luoteeseen. Se jää Rehvelinjärven ja Halttusenjärven väliin. Kangas on pääosin kuivaa männikköä, jolla on ollut runsaasti hakkuita viime vuosina. Kangas on kumpuilevaa. Järvien rantojen tuntumassa on runsaasti kosteikkoja. Alueella risteilee runsaasti metsäautoteitä. Metsäkuvio, jolla tervahauta sijaitsee, on hakattu joitakin vuosia sitten. Tervahauta on jyrkässä rinteessä, jonka alapuolisella suolla virtaa Rimminpuro. Rinnekaistale on jätetty hakkaamatta, joten tervahaudan päällä kasvaa muutamia suuria mäntyjä.
Tervahauta jyrkässä rinteessä on halkaisijaltaan 14 m. Sen ylävalli erottuu heikosti. Alareunalla valli on puolisen metriä korkea. Painauma keskellä on pyöreä ja matala. Kolme metriä pitkä halssi on suunnattu alarinteeseen suota kohti. Halssi on kapea ja noin 70 cm syvä.. Tervahaudan päällä on hieman risuja. Sen kaakkoisreunassa on suuri muurahaispesä. |
| metsakeskus.1000030030 |
105 |
Rehvelinkangas 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
568567.00000000 |
7182860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030030 |
Rehvelinkangas sijaitsee vajaat 10 km Hyryn kirkolta luoteeseen. Se jää Rehvelinjärven ja Halttusenjärven väliin. Kangas on pääosin kuivaa männikköä, jolla on ollut runsaasti hakkuita viime vuosina. Kangas on kumpuilevaa. Järvien rantojen tuntumassa on runsaasti kosteikkoja. Alueella risteilee runsaasti metsäautoteitä. Metsäkuvio, jolla tervahauta sijaitsee, on hakattu joitakin vuosia sitten. Tervahauta on kuviolla, joka kasvaa lähes uudistuskypsää komeaa männikköä. Maa viettää loivasti suolle.
Tervahauta erottuu selvästi harvassa männikössä. Sen päällä on vain matalaa aluskasvillisuutta. Hauta on halkaisijaltaan noin 12 m. Vallit ovat puolisen metriä korkeat. Kartiomainen kuoppa keskellä on lähes metrin syvyinen. Hauta on tyhjennetty keskeltä saakka. Halssi on suunnattu kosteikolle. Se on neljä metriä pitkä ja metrin syvyinen. Halssin reunoilla on palteita. |
| metsakeskus.1000030031 |
105 |
Rehvelinkangas 7 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
568447.00000000 |
7182715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030031 |
Rehvelinkangas sijaitsee vajaat 10 km Hyryn kirkolta luoteeseen. Se jää Rehvelinjärven ja Halttusenjärven väliin. Kangas on pääosin kuivaa männikköä, jolla on ollut runsaasti hakkuita viime vuosina. Kangas on kumpuilevaa. Järvien rantojen tuntumassa on runsaasti kosteikkoja. Alueella risteilee runsaasti metsäautoteitä. Tervahauta on kuviolla, joka kasvaa lähes uudistuskypsää komeaa männikköä. Maa viettää loivasti suolle.
Tervahauta 1: Tervahauta on halkaisijaltaan 18 m. Siinä on erittäin leveät vallit, jotka ovat yli puoli metriä korkeat. Kuoppa keskellä on laakea. Halssi on suunnattu kosteikolle itään. Halssi on neljä metriä pitkä ja vajaan metrin syvyinen. Sen ympärillä on leveät palteet. Haudan päällä kasvaa suuria mäntyjä, kuusia ja koivuja. Muutaman kymmenen metrin päässä on toinen tervahauta.
Tervahauta 2: Ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000030032 |
105 |
Rehvelinkangas 8 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
568189.00000000 |
7182424.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030032 |
Rehvelinkangas sijaitsee vajaat 10 km Hyryn kirkolta luoteeseen. Se jää Rehvelinjärven ja Halttusenjärven väliin. Kangas on pääosin kuivaa männikköä, jolla on ollut runsaasti hakkuita viime vuosina. Kangas on kumpuilevaa. Järvien rantojen tuntumassa on runsaasti kosteikkoja. Alueella risteilee runsaasti metsäautoteitä. Tervahauta on Rehvelinjärven kaakkoispuolella kapealla metsäkuviolla, joka kasvaa pian uudistuskypsää männikköä, ja jonka molemmin puolin on laajat taimikkokuviot.
Tervahauta on erittäin epämääräisen muotoinen ja sen valleja on vaikea hahmottaa. Se on noin 12–14 m halkaisijaltaan. Sen päällä kasvaa suuria puita ja suopursua. Hauta on tyhjennetty keskeltä saakka. Parhaiten haudasta erottuu halssi, joka on suunnattu kohti etelää. Se on 2.5 m leveä, 1.5 m syvä ja neljä metriä pitkä. |
| metsakeskus.1000030033 |
105 |
Rehvelinkangas 9 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
568281.00000000 |
7182237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030033 |
Rehvelinkangas sijaitsee vajaat 10 km Hyryn kirkolta luoteeseen. Se jää Rehvelinjärven ja Halttusenjärven väliin. Kangas on pääosin kuivaa männikköä, jolla on ollut runsaasti hakkuita viime vuosina. Kangas on kumpuilevaa. Järvien rantojen tuntumassa on runsaasti kosteikkoja. Alueella risteilee runsaasti metsäautoteitä. Tervahauta sijaitsee taimikkokuvion alarinteessä parisataa metriä Hoikkajärven luoteisrannasta.
Tervahauta on halkaisijaltaan 10 m ja se erottuu selvästi rinteessä. Vallit ovat 0.5 m korkeat. Metsäkoneura viistää haudan alareunaa. Kuoppa keskellä on 70 cm syvä. Alarinteessä oleva halssi on vaatimaton. Se on vain pari metriä pitkä. Alareunan vallilla kasvaa suuri mänty ja kuopan keskellä kolme nuorta kuusta. Haudan päälle on kasattu hakkuujätettä. |
| metsakeskus.1000030034 |
580 |
Ristimäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
620151.00000000 |
6827002.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030034 |
Täyssinän (1595) ja Uudenkaupungin (1721) rauhan rajapaikka. Kalliossa myös muita hakkauksia, mm. vuosiluku 1806.
Parikkalan, Ruokolahden ja Savonlinnan kunnanrajojen rajapaikka. |
| metsakeskus.1000030035 |
105 |
Rehvelinkangas 10 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
568059.00000000 |
7182138.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030035 |
Rehvelinkangas sijaitsee vajaat 10 km Hyryn kirkolta luoteeseen. Se jää Rehvelinjärven ja Halttusenjärven väliin. Kangas on pääosin kuivaa männikköä, jolla on ollut runsaasti hakkuita viime vuosina. Kangas on kumpuilevaa. Järvien rantojen tuntumassa on runsaasti kosteikkoja. Alueella risteilee runsaasti metsäautoteitä. Tervahauta sijaitsee Rehvelinkankaan eteläpään korkeimman kohdan kupeella, sen itäreunalla, keskellä
taimikkoa. Matkaa Hoikkajärven rantaan on noin 300 m.
Tervahauta sijaitsee rinteessä. Hauta on halkaisijaltaan 10 m. Sen vallit ovat 30 cm korkeat, mutta hauta erottuu suhteellisen hyvin maastossa. Kuoppa keskellä on puoli metriä syvä. Halssi alarinteen puolella on kaksi metriä leveä, neljä metriä pitkä ja toista metriä syvä. Halssin molemmin puolin on palteet. Haudan päällä kasvaa joitakin koivun, lepän ja pajun vesoja. Haudan päälle on heitetty hieman hakkuujätettä. Ajourat kulkevat aivan haudan vieressä. |
| metsakeskus.1000030036 |
105 |
Rehvelinkangas 11 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
567930.00000000 |
7182437.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030036 |
Rehvelinkangas sijaitsee vajaat 10 km Hyryn kirkolta luoteeseen. Se jää Rehvelinjärven ja Halttusenjärven väliin. Kangas on pääosin kuivaa männikköä, jolla on ollut runsaasti hakkuita viime vuosina. Kangas on kumpuilevaa. Järvien rantojen tuntumassa on runsaasti kosteikkoja. Alueella risteilee runsaasti metsäautoteitä. Kaksi tervahautaa sijaitsee vieri vieressä Rehvelinjärven kaakkoispuolella soistuman reunassa noin 250 m
rannasta. Rinteen metsäkuvio on uudistuskypsää komeaa männikköä.
Tervahauta 1: Jyrkähkön rinteen alareunassa oleva tervahauta on halkaisijaltaan noin 10 m. Vallit ovat erittäin matalat. Samoin kuoppa keskellä on mitätön. Alarinteeseen suunnattu halssi on kolme metriä pitkä ja noin 70 cm syvä. Vaatimattomista mitoista huolimatta hauta erottuu suhteellisen hyvin maastossa. Sen päällä kasvaa useita nuoria puita sekä yksi kookkaampi mänty.
Tervahauta 2: Ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000030037 |
921 |
Iso-Korhola/Vanhala |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
475018.00000000 |
6972748.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030037 |
Sonkarisaaren ensimmäinen talo oli veroluettelon mukaan Iso-Korhola eli Vanhala (Pekka Juhonpoika Huuskonen 1559). Vuoden 1844 pitäjänkartasta puuttuu pala tältä kohtaa. Kohteella ei käyty inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.1000030039 |
921 |
Vanha-Jokela |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
477730.00000000 |
6970235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030039 |
Kantatalojen selvitys perustuu pääosin paikallishistoriallisiin julkaisuihin ja vuoden 1844 pitäjänkarttaan. Selvityksen perusteella hankealueella on ollut neljä 1500-1700-luvun kantataloa. Sonkarisaaren ensimmäinen talo oli veroluettelon mukaan Iso-Korhola eli Vanhala (Pekka Juhonpoika Huuskonen 1559). 1580-lukuun mennessä alueelle oli perustettu 3 uutta taloa, jotka kaikki sijaitsivat Sonkarisaaren itäpuolella Vesantojärven ja Patoveden rannalla.5 Hankealueella talojen määrä pysyi pitkään samana, kun taas lähiseudulla Vesamäellä, Tiitilänkylässä ja Sonkarinkylässä talomäärä kasvoi selvästi. Huonon karttatilanteen takia kantatalojen tarkka asemointi ei ollut mahdollista. Alla olevassa pitäjänkartassa Iso-Korholan/Vanhalan kohdalta puuttuu karttapala, toisesta Ukkolan talosta ei ole merkintää. Koska maanviljelykseen sopivaa maaperää oli alueella vain niukasti, tuntuu luontevalta sijoittaa vanhimmat talotontit nykyisten maatilojen kohdalle. |
| metsakeskus.1000030040 |
921 |
Ukkola |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
479251.00000000 |
6968350.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030040 |
Kantatalojen selvitys perustuu pääosin paikallishistoriallisiin julkaisuihin ja vuoden 1844 pitäjänkarttaan. Selvityksen perusteella hankealueella on ollut neljä 1500-1700-luvun kantataloa. Sonkarisaaren ensimmäinen talo oli veroluettelon mukaan Iso-Korhola eli Vanhala (Pekka Juhonpoika Huuskonen 1559). 1580-lukuun mennessä alueelle oli perustettu 3 uutta taloa, jotka kaikki sijaitsivat Sonkarisaaren itäpuolella Vesantojärven ja Patoveden rannalla.5 Hankealueella talojen määrä pysyi pitkään samana, kun taas lähiseudulla Vesamäellä, Tiitilänkylässä ja Sonkarinkylässä talomäärä kasvoi selvästi. Huonon karttatilanteen takia kantatalojen tarkka asemointi ei ollut mahdollista. Alla olevassa pitäjänkartassa Iso-Korholan/Vanhalan kohdalta puuttuu karttapala, toisesta Ukkolan talosta ei ole merkintää. Koska maanviljelykseen sopivaa maaperää oli alueella vain niukasti, tuntuu luontevalta sijoittaa vanhimmat talotontit nykyisten maatilojen kohdalle. |
| metsakeskus.1000030041 |
921 |
Ukkola 2 |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
479046.00000000 |
6968052.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030041 |
Kantatalojen selvitys perustuu pääosin paikallishistoriallisiin julkaisuihin ja vuoden 1844 pitäjänkarttaan. Selvityksen perusteella hankealueella on ollut neljä 1500-1700-luvun kantataloa. Sonkarisaaren ensimmäinen talo oli veroluettelon mukaan Iso-Korhola eli Vanhala (Pekka Juhonpoika Huuskonen 1559). 1580-lukuun mennessä alueelle oli perustettu 3 uutta taloa, jotka kaikki sijaitsivat Sonkarisaaren itäpuolella Vesantojärven ja Patoveden rannalla.5 Hankealueella talojen määrä pysyi pitkään samana, kun taas lähiseudulla Vesamäellä, Tiitilänkylässä ja Sonkarinkylässä talomäärä kasvoi selvästi. Huonon karttatilanteen takia kantatalojen tarkka asemointi ei ollut mahdollista. Alla olevassa pitäjänkartassa Iso-Korholan/Vanhalan kohdalta puuttuu karttapala, toisesta Ukkolan talosta ei ole merkintää. Koska maanviljelykseen sopivaa maaperää oli alueella vain niukasti, tuntuu luontevalta sijoittaa vanhimmat talotontit nykyisten maatilojen kohdalle. |
| metsakeskus.1000030042 |
697 |
Saarijärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
585552.00000000 |
7144920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030042 |
Tervahauta sijaitsee pikkuisen Saarijärven rannalla. Järvi puolestaan sijaitsee Ristijärven kunnan kaakkoisnurkassa muutamia kilometrejä Kuhmon kunnan rajalta ja vajaa kilometri rautatiestä etelään. Tervahaudalta on järvenrantaan matkaa viitisenkymmentä metriä. Tänne on jätetty hakkaamaton rantakaistale, joka kasvaa erirakenteista metsää. Saarijärven rannat ovat kosteat ja heinäiset monin paikoin vaikka haudan kohdalla onkin korkeampi kuiva kumpare. 1960-luvun lopun peruskartalle on merkitty rantaan rakennus haudan länsipuolelle noin sadan metrin päähän. Siitä ei ole enää mitään näkösällä, mutta ilmeisesti heinäisellä rannalla on ollut niittylato.
Tervahauta on puuston ja puskien peitossa, mutta jotakuinkin selvästi hahmotettavissa. Se on halkaisijaltaan noin 15 m. Vallit ovat noin 3 m, keskellä on laakea painanne. Hautaa kiertää palokouru. Halssi antaa kohden etelää, kosteikolle eikä suoraan järven suuntaan. Se on massiivinen ja selvästi maastossa erottuva. Pituutta sillä on noin seitsemän metriä. |
| metsakeskus.1000030043 |
697 |
Mäntyselkämä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
581652.00000000 |
7145398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030043 |
Mäntyselkämä on kumpuilevaa kangasta Ristijärven kaakkoisosassa lähellä Kuhmon rajaa. Alue jää Kuhmon tien eteläpuolelle. Kangas, jolla tervahaudat sijaitsevat, on vain muutamia satoja metrejä junaradan pohjoispuolella. Alueella on hakattu metsää laajoilla alueilla, puut ovat vielä osittain korjaamatta, joten istutus ei vielä ole alkanut. Tervahaudat on merkitty erinomaisesti leimikkoon. Ne on nauhoitettu ja kannot on jätetty yli metrin korkuisiksi. Haudat erottuvat aukiolla tämän vuoksi kauas.
Tervahauta 1: Itäisin tervahauta on halkaisijaltaan noin 13 metriä. Vallit ovat huomattavan leveät, nelisen metriä, ja ne ovat kaksiosaiset kauttaaltaan siten, että haudassa on ikään kuin kaksi kehää, sisempi ja ulompi. Painauma keskellä on pieni kuoppa. Halssi on suunnattu lähes ylärinteeseen, kohti pohjoista. Se on vallin harjalta katsottuna lähes kaksi metriä syvä mutta pituutta sillä on vain muutamia metrejä. Jostain syystä vallille on kuopaistu pieni kuoppa, joka on aivan täynnä hiilen palasia. Kaikki kolme tervahautaa sijaitsevat muutaman kymmenen metrin päässä toisistaan samalla rinteellä.
Tervahauta 2 ja 3: Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000030044 |
697 |
Kuohunsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
581033.00000000 |
7145308.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030044 |
Kuohunsuo sijaitsee Ristijärven kaakkoisosassa lähellä Kuhmon rajaa. Suo jää Kuhmon tien eteläpuolelle. Kangas suon pohjoispuolella, jolla tervahauta sijaitsee, on vain muutamia satoja metrejä junaradan pohjoispuolella. Metsäkuviolla on laaja noin kymmenvuotinen taimikko, jonka keskelle, tervahaudan päälle ja ympärille, on jätetty hakkaamaton saareke. Puut ovat kuitenkin kaatuneet tuulessa pian ympäristön hakkuun jälkeen. Kaatuneita runkoja on sikin sokin haudan päällä. Muuten maan pinta on sammalen peitossa. Tervahaudan kohta on kuivaa kangasta, taimikko on mäntyä.
Tervahauta tasaisella kankaalla on erittäin suuri. Siinä on kaksi sisäkkäistä kehää, joista ulompi on noin 22 metriä, sisempi 15 halkaisijaltaan. Laakea painanne keskellä on noin seitsemän metriä halkaisijaltaan. Paloura kiertää ulommaista kehää. Halssi on suunnattu kohti länttä. Se on 4-5 m pitkä ja puolitoista syvä. Hautaa peittää paksu sammalkerros sekä tuulen kaatamia puita. |
| metsakeskus.1000030045 |
495 |
Sahrajärvi-Kuoliosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
406417.00000000 |
6934623.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030045 |
Saaren eteläkärjen alueella on useita hautamaisia painanteita, joita pengottaessa 1940-luvulla on löytynyt pääkalloja. |
| metsakeskus.1000030047 |
697 |
Hirvilamminsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
580810.00000000 |
7145298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030047 |
Hirvilamminsuo sijaitsee Ristijärven kaakkoisosassa lähellä Kuhmon rajaa. Suo jää Kuhmon tien eteläpuolelle. Kangas suon pohjoispuolella, jolla tervahauta sijaitsee, on vain muutamia satoja metrejä junaradan pohjoispuolella. Metsäkuviolla kasvaa varttuneita havupuita, enemmistönä mänty. Soistuma alkaa parikymmentä metriä tervahaudan itäpuolella. Hauta on rinteessä, joka kasvaa mustikkaa ja puolukkaa. Hauta on kokonaan sammalen peitossa.
Tervahauta on kompakti ja säännöllinen ympyrä. Se erottuu selvästi maastossa ja on myös nauhoin merkitty. Haudan halkaisija on 12 m, vallit ovat kolmimetriset. Painauma keskellä on laakea. Syvä ja lyhyt halssi on suunnattu alarinteeseen kohti soistumaa. Haudan päällä kasvaa pari vanhaa mäntyä, muutama on kaadettukin haudan päältä. |
| metsakeskus.1000030048 |
697 |
Juurikkasuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
581358.00000000 |
7145951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030048 |
Juurikkasuo sijaitsee Ristijärven kaakkoisosassa lähellä Kuhmon rajaa. Suo jää Kuhmon tien eteläpuolelle. Matkaa tervahaudoilta junaradalle on vajaa kilometri. Suon lounaispuolella kohoaa kangas, Mäntyselkämä, jonka eteläpäässä on kolme tervahautaa vieri vieressä. Pohjoispäässä on kaksi suurta hautaa kankaan reunalla kohdassa, jossa kangas laskee jyrkästi suolle. Kangas on aivan vastikään hakattu. Kannot tervahautojen päällä on jätetty yli metrin korkuisiksi.
Tervahauta 1: Tervahauta on suuri ja laakea, sen halkaisija on noin 20 metriä. Kankaan puolella valli ei juurikaan erotu, muuten se on matala ja lähes 6 metriä leveä. Halssi on suunnattu jyrkässä rinteessä suolle. Sen pituus on kymmenisen metriä ja parhaimmillaan se on 2.5 - 3 m syvä. Palouria tai -kuoppia ei haudan ympärillä erotu.
Tervahauta 2: Ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000030049 |
697 |
Hoikkalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
582214.00000000 |
7146780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030049 |
Hoikkalampi sijaitsee Ristijärven kaakkoisosassa lähellä Kuhmon rajaa, Tuomaanvaaran itäpuolella. Lampi jää Kuhmon tien eteläpuolelle ja rautatien pohjoispuolelle. Tervahauta sijaitsee lammen luoteispäässä kankaalla, joka laskee loivasti kohden lampea. Metsäautotie kulkee parikymmentä metriä länteen haudalta. Maasto on hieman kosteaa, aluskasvillisuus puolukka-juolukka -tyyppiä. Metsäkuvio on varttunutta kasvatusmetsää.
Pieni ja soma tervahauta on kauniin pyöreä. Sen halkaisija on noin 12 m. Vallit ovat kolme metriä leveät, painauma keskellä on laakea. Halssi osoittaa kohti etelää ja kosteikkoa. Halssi on lähes kahdeksan metriä pitkä ja puoli toista syvä. Tervahautaa kiertää nauha palokuoppia. Haudan päällä kasvaa enimmäkseen nuoria kuusia. |
| metsakeskus.1000030050 |
697 |
Pajupuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
574049.00000000 |
7146854.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030050 |
Pajupuron tervahauta sijaitsee 1.5 km pohjoiseen Isolta Tuomaanjärveltä, 400 m Vartiukseen vievän tien pohjoispuolella. Pajupuro jää haudalta reilut 300 m itään. Tervahauta sijaitsee laajan kankaan alarinteessä kostean maan rajalla. Kankaan laita kasvaa männikköä, jota on vastikään harvennettu. Sammalpeitteisen haudan päälle on jätetty lähes pari metriä korkeat kannot.
Tervahauta erottuu hyvin maastossa, sen halkaisija on noin 14 m. Keskellä oleva kuoppa on laakea. Matalat vallit ovat noin kolme metriä leveät. Haudan halssi on suunnattu itään kosteikolle päin. Halssi on viitisen metriä pitkä. Sen suulla on kasvanut kuusi, joka on kaadettu. Kuusen juurella halssin suulla on isoja tuohenriekaleita sammaleen seassa. Voi olla, että halssin suu on ollut tuohella eristetty. |
| metsakeskus.1000030051 |
697 |
Pajupuro 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
573787.00000000 |
7146547.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030051 |
Tervahauta sijaitsee Ristijärven kaakkoisosassa vajaa puolitoista kilometriä Ison Tuomaanjärven pohjoispuolella. Vartiukseen vievä tie kulkee noin 150 metriä tervahaudan eteläpuolella. Hauta on rakennettu loivasti laskevan kankaan eteläreunalle. Kosteikko alkaa välittömästi haudan eteläpuolella. 15 metrin päässä haudalta kosteikolle on lähde, jonka reunalle on rakennettu pitkokset. Lähteessä on runsaasti vettä. Kankaalla on tehty harvennushakkuita.
Tervahauta on suuri, halkaisijaltaan noin 18 m. Sen vallit ovat leveät ja yli puoli metriä korkeat. Keskustan kuoppa on halkaisijaltaan noin 6 m ja vallin harjalta katsottuna noin metrin syvyinen. Halssi on suunnattu lähteelle. Se on jyrkkäreunainen ja neljä metriä pitkä. Haudan päällä kasvaa runsaasti suuria puita. Aluskasvillisuus peittää koko haudan. |
| metsakeskus.1000030052 |
697 |
Hongikonselkonen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
572990.00000000 |
7146200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030052 |
Tervahauta sijaitsee Ristijärven kaakkoisosassa Hongikonselkosella, parikymmentä metriä Vartiukseen vievän tien pohjoispuolella. Hauta sijaitsee kankaan laidalla kapean kosteikon reunalla. Kangas on mäntyvaltaista havumetsää, jossa on vastikään tehty harvennushakkuita. Metsäkoneen syvät ajourat kulkevat aivan haudan eteläreunalla. Ura on vaurioittanut haudan halssia.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 14 m. Ylärinteen puolelta valli erottuu vain heikosti. Alarinteessä se putoaa yli 0.5 m. Haudan ympärillä on nauhana erilaisia palokuoppia. Ajoura katkaisee halssin alapään. Koko halssi on ilmeisesti kaivettu pois, sillä kapea oja kulkee haudan keskeltä läpi vallien. Hauta on aluskasvillisuuden peitossa. Sen reunoilla on useita yli kaksimetrisiä kantoja. |
| metsakeskus.1000030053 |
402 |
Humppi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
521942.00000000 |
7023245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030053 |
Humpintien ja Kuopiontien (E63) väliseltä metsäalueelta havaittiin kivikautinen asuinpaikka noin 105–111 metrin korkeustasolla. Korkeustasonsa perusteella kyseessä on kampakeraaminen asuinpaikka.
Kivikautisen asuinpaikan aluetta on laikutettu metsänhoidollisten toimenpiteiden yhteydessä. Laikutettu alue tarkastettiin laajalti, jolloin yhteensä 22 laikusta havaittiin useita kymmeniä kvartsi-iskoksia sekä palaneen luun kappaleita. Lisäksi kah-desta laikusta havaittiin palaneen oloisia kiviä. Löytöjä otettiin talteen näytteenomaisesti kahdesta laikutuskuopasta, yhteensä 15 palaa palanutta luuta sekä kolme kvartsi-iskosta. Muut löydöt jätettiin niille sijoilleen. Kohteen rajaus perustuu laikutuskuopissa havaittuihin löytöihin sekä alueen topografiaan. |
| metsakeskus.1000030054 |
684 |
Iso Järviluoto pohjoisranta |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
200428.00000000 |
6789258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030054 |
Sijaintipaikka on Rauman sataman alueella Iso Järviluodon pohjoisrannassa saaren keskivaiheilla. Pohjoispuolella kulkee laivaväylä.
Puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky suunnassa noin 150ast. - 330ast. 2024 luodatun viistokaikukuvan perusteella hylyllä on pituutta noin 20 metriä ja leveyttä noin 6-7 metriä. Hylky makaa noin 5-6 metrin syvyydessä jyrkästi nousevan kallion juurella, tasaisella, lievästi väylän suuntaan viettävällä pohjalla. Laivan rungosta on jäljellä pohjaosa. Kaaria ja laudoitusta on jäljellä vain hylyn rannanpuoleisessa osassa, väylän puoleinen osa on pahoin hajonnut. Kaaret ovat yksittäiskaaria ja ne ovat tiheässä. Aluksessa on ollut sisälaudoitus. Hylyn päällä on pitkiä irrallisia puuosia, joista yksi vaikuttaa olevan sikoköli. Myös masto makaa hylyn päällä pituussuunnassa. Hylyssä ei ole havaittu esineistöä.
2024 tehdyn inventoinnin raportissa todetaan, että jäljellä olevat rakenneosat ovat tyypillisiä 1800-luvun ja 1900-luvun alun purjealuksille, kuten 2-mastoisille kuunari- ja kaljaasitakiloiduille rahtialuksille. Tämän tyyppiset alukset olivat Pohjanlahdella yleisiä ja tyypillisesti noin 25-30 metrin pituisia.
Inventointiraportissa 2024 ja Rauman sataman laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa 2009 oletetaan, että kyseessä on rannassa purettu alus. Hylyn kohdalla rantakalliossa on kolme metallista rengasta, joihin alus on mahdollisesti ollut kiinnitettynä. Inventointiraportin 2024 mukaan kaksi rautalenkkiä on hylystä lounaaseen ja yksi lenkki on hylystä kaakkoon.
Isoa Järviluotoa tiedetään käytetyn laivojen purkupaikkana. Juha Hyvärisen ”Purettujen purjelaivojen jäänteitä Järviluodossa” -raportin (2024) mukaan laivoja on purettu eri puolilla saarta 1900-luvun alussa. Tarkka aikaväli purkutoiminnalle ei ole tiedossa. Esimerkiksi kuunarilaiva Ihana purettiin saaren itäosassa vuonna 1919, mikä antaa yhden kiinnekohdan purkutoiminta-ajalle. Lisäksi syksyllä 1929 kuunarilaiva Uskon kerrotaan riisutun ja sen rungon puretun Järviluodon rannassa. Kaksi laivanhylkyä näkyy vuoden 1957 ilmakuvassa Järviluodon etelärannassa. Hylyt ovat jääneet täytön alle ilman, että niistä olisi säilynyt enempää tietoa. |
| metsakeskus.1000030055 |
402 |
Paskosuo |
10002 |
12005 |
13067 |
11006 |
27008 |
521166.00000000 |
7022803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030055 |
Vanha, noin kilometrin pituinen, Savon radan käytöstä poisjäänyt osuus sijaitsee Lapinlahden kirkonkylän eteläpuolella - Kuopiontien (E63) länsipuolella. Vanha ratapohja mukailee Tikankoskentietä, sijoittuen välittömästi sen länsipuolelle. Invetoinnin yhteydessä todettu vanha ratapohja ulottuu myös inventointialueen ulkopuolelle, eikä radan vanhaa linjaa tarkastettu tästä syystä Sihvonlahden talon idän puoleisella pellolla.
Vuonna 1902 käyttöön otettua rautatietä on oikaistu Paskosuon kohdalla 1960-luvulla. Maastossa vanha ratapohja erottuu selvästi, leveimmillään noin kahdeksan metrin levyisenä tasaisena alueena. |
| metsakeskus.1000030056 |
758 |
Suukoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482513.00000000 |
7481457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030056 |
Löytöpaikka, mahdollisen kivikautisen asuinpaikan jäännös, on Kitiseen idästä laskevan Kelujoen pohjoisrannalla noin 200 metriä joen suusta ylävirtaan, ympäröivästä alueesta hieman nouseva ja sitä kuivempi hiekkamoreenitörmä Kelujoen suukosken yläpuolella olevan jyrkän mutkan kohdalla. Törmän päällä on pieni aukio, jolla on moderni tulenpitopaikka. Aukion laidalla kasvaa iso petäjä. Ympäröivä alue on tiheää
koivikkoa.
Maaperä on vähäkivistä hiekkamoreenia, jonka päälle on kerrostunut punaista tulvan tuomaa lössimaata. Jyrkässä joen mutkassa vesi syö törmää vähitellen. Törmää oli
paljastunut noin 20 metrin matkalta. Vyörymän paljastamasta rinteestä havaittiin kaksi
kvartsi-iskostaja palanutta kiveä.
Löytöpaikan sijainti jyrkän mutkan kulutukselle alttiilla laidalla merkitsee sitä, että
se vähitellen valuu jokeen. Löytöpaikan arvioituiin löytyessään tarkastuksessa 1993 tuhoutuvan viimeistään Kelukosken voimalaitoksen valmistuttua, jolloin alue jäisi veden alle. On kuitenkin mahdollista, että kohde on edelleen jäljellä ja edellyttää tarkastusta.
2020: Vuoden 1993 jälkeen asuinpaikan kohdalla joen rantaa on sortunut lisää vajaan 10 metrin leveydeltä. Sortunut rantatörmä on kivikkoinen, siltä tai joen rannasta tai vesialueelta ei havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Rekisteriportaalin koordinaatit sijaitsevat n. 10 m lounaaseen ja ylempänä kuin vuoden 1993 raportissa ilmoitetut koordinaati, tminkä perusteella silloinen havaintopaikka on sortunut jokeen ja kohde on ehkä tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000030057 |
402 |
Taskilanmäki E |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
522598.00000000 |
7027251.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030057 |
Paikalla on 4 x 3 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on noin 0,8 metriä. Kuoppa sijaitsee havupuuvaltaisessa metsässä, soiden ympäröimällä itään työntyvällä hiekkaisella niemellä noin 106 metrin korkeustasolla. Kuoppaan lapiolla tehdyssä koekuopassa havaittiin noin 15 cm:n paksuinen huuhtoutumiskerros, minkä perusteella kuoppa on vähintään sata vuotta vanha. Ei ole poissuljettua, että kuoppa olisi esihistoriallinen. On ilmeis-tä, että kuoppa on ihmistekoinen – tuulenkaadoksi se on liian laaja. |
| metsakeskus.1000030058 |
402 |
Kainuuntie, Haminamäki vanha tie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
520693.00000000 |
7024774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030058 |
Vanha, vähintään 1700-luvulle periytyvä, Iisalmen ja Kuopion välillä kulkenut tie noudattaa inventointialueella suurilta osin nykyisiä tielinjoja. Valkeinen järven länsi- ja lounaispuolella, Kuopiontien (E63) molemmin puolin, vanha tielinjaa on säilynyt käytöstä poisjääneenä kahdessa eri osassa, uuden 5-tien linjauksen katkaisemana. Tielinja on oikaistu tältä kohdalta joskus vuosien 1954 ja 1962 välisenä aikana, jolloin Kuopion ja Iisalmen välistä osuutta uudelleenrakennettiin. |
| metsakeskus.1000030059 |
402 |
1. kirkon paikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
519550.00000000 |
7026713.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030059 |
Lapinlahden kirkon luoteispuolella (noin 170 metrin etäisyydellä), välittömästi vanhan hautausmaan pohjoispuolella, sijaitsee Lapinlahden ensimmäisen kirkon muistomerkki. Muistomerkissä olevassa kyltissä ensimmäisen kirkon vuosiksi ilmoitetaan olleen käytössä vuodet 1826–1881.
Vuosina 1779–1787 laadittuun isojakokarttaan paikalle on merkattu kirkko- ja hautausmaa sekä teksti ”ny kyrkoplan”. Lapinlahden kirkolle on siis varattu tontti jo isojakokartan laatimisen aikaan, noin 40 vuotta ennen ensimmäisen kirkon käyttöönottoa.
Muinaisjäännösrajaus perustuu muistomerkin osoittamaan kohtaan, sekä isojako-kartassa rajatun kirkkomaan luoteiskulmaan, jota rajaavat tiet pohjoisessa ja lännessä. Vanha hautausmaa rajautuu muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.1000030061 |
697 |
Loukunselkonen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
572111.00000000 |
7145738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030061 |
Loukunselkonen sijaitsee Risrijärven kaakkoisosassa, 2.5 km luoteeseen Isolta Tuomaanjärveltä. Tervahaudat sijaitsevat Vartiukseen vievän tien eteläpuolella. Tältä ti??eltä haarautuu Selkosen länsireunalla metsäautotie kohti etelää. Tervahaudat sijaitsevat parisataa metriä metsäautotien länsipuolella. Loukunnselkosen pohjoispuolisessa rinteessä hautojen eteläpuolella on kapea kosteikko. Haudat sijaitsevat suhteellisen jyrkässä rinteessä mäntyvaltaisessa havumetsässä, jossa on tervahautojen kohdalla alapuolisesta kosteikosta johtuvaa rehevyyttä. Kaikkien hautojen päällä kasvaa suuria puita sekä runsaasti katajia.
Tervahauta 1: Tervahauta on suuri ja korkea. Sen halkaisija on 18 m. Kuoppa keskellä on halkaisijaltaan lähes 10 m. Se on vallin harjalta katsottuna 2.5 m syvä. Rinteen yläpuolinen valli ei ole erityisen korkea. Reunoilla ja alarinteessä valli sitä vastoin on yli 2 m korkea. Halssi on luonnollisesti suunnattu alarinteeseen kosteikolle. Se on katajien peitossa, pitkä ja kapea.
Tervahauta 2 ja 3: Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000030062 |
697 |
Myhkyri |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
574710.00000000 |
7143781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030062 |
Myhkyrin tervahauta sijaitsee Ristijärven kaakkoisosassa Ison Tuomaanjärven eteläpuolella, Myhkyrinimisen kukkulan eteläpuolella. Alueella kulkeva metsäautotie jää noin 50 metriä haudan pohjoispuolelle. Parisataa metriä etelässä kulkee junarata. Hauta on tehty kankaan reunaan kosteikon yläpuolelle. Puusto alueella on varttunutta männikköä.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 metriä. Sen yläreunan valli tuskin erottuu. Kosteikon puolella valli on selkeämpi ja toista metriä korkea. Kuoppa keskellä on laakea. Kosteikolle suunnattu halssi on lyhyt, mutta juureltaan syvä, ja se häviää kosteikolle. |
| metsakeskus.1000030063 |
697 |
Laahtanen 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
571234.00000000 |
7141481.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030063 |
Laahtanen on noin 2.5 km pitkä, kapea luode-kaakkosuuntainen järvi Ristijärven kaakkoisosassa. Järven molemmin puolin on kumpuilevia kankaita, länsipuolella ranta on paikoin kosteaa. Sotkamontie kulkee järven itärantaa. Rautatie kulkee aivan järven pohjoispäässä. Kankaat Laahtasen rannalla kasvavat komeaa männikköä. Kangas on kuivaa. Tervahautojen pohjoispuolella muutaman sadan metrin päässä on rykelmä hiilimiiluja.
Tervahauta 1: Tervahauta on pieni, halkaisijaltaan noin 8 m. Se erottuu maastossa hyvin, noin 15 m päässä rannasta. Haudan vallit ovat vain pari metriä leveät. Kuoppa keskellä on pyöreä ja 30 - 40 cm syvä. Vallin yläreuna on matala. Järven puolella valli erottuu selvemmin. Halssin kohtaa on myöhemmin kaiveltu. Tervahaudan pohjoispuolisista miiluista tervahauta poikkeaa säännöllisen muotonsa, keskustan syvennyksen ja halssin perusteella.
Tervahauta 2: Ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000030064 |
697 |
Laahtanen 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
571421.00000000 |
7140934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030064 |
Laahtanen on noin 2.5 km pitkä, kapea luode-kaakkosuuntainen järvi Ristijärven kaakkoisosassa. Järven molemmin puolin on kumpuilevia kankaita. Järven länsipuolella ranta on paikoin kosteaa. Sotkamontie kulkee järven itärantaa. Rautatie kulkee aivan järven pohjoispäässä. Kankaat Laahtasen rannalla kasvavat komeaa männikköä. Kangas on kuivaa.
Suuri tervahauta sijaitsee noin 15 m rannasta järven kaakkoiskulmalla joitakin kymmeniä metrejä laavulta etelään. Hauta on säännöllisen pyöreä ja sen halkaisija on 18 m. Vallit ovat noin 6 m leveät ja kauttaaltaan lähes metrin korkuiset. Vallilla on paksu nokikerros. Tervahaudan keskellä on mätäs, joka on syntynyt jo ammoin kaatuneen tuulenkaadon päälle. Mättäässä on runsaasti hiilen kappaleita ja suuria rautakuonan palasia. Halssi on suunnattu kohti rantaa ja sen päälle on kasattu puuta ja risuja, joten sen mitoista ei saa
selvää. |
| metsakeskus.1000030065 |
697 |
Laahtanen 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
571265.00000000 |
7140843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030065 |
Laahtanen on noin 2.5 km pitkä, kapea luode-kaakkosuuntainen järvi Ristijärven kaakkoisosassa. Järven molemmin puolin on kumpuilevia kankaita, järven länsipuolella ranta on paikoin kosteaa. Sotkamontie kulkee järven itärantaa. Rautatie kulkee aivan järven pohjoispäässä. Kankaat Laahtasen rannalla kasvavat komeaa männikköä. Kangas on kuivaa. Järven lounaispäässä kapean rantakaistaleen takana maasto on kosteampaa.
Tervahauta 1: Pieni tervahauta sijaitsee rinteessä rantakaistaleen takana taimikossa. Se on halkaisijaltaan noin 10 m. Ylärinteen puoli on tuhoutunut. Haudan päältä on ajettu metsäkoneella. Jyrkkä alareuna on ehjä. Valli on täällä 2.5 m leveä. Neljä metriä pitkä ja metrin syvyinen halssi on suunnattu alarinteeseen. Haudan keskellä on pieni kuoppa. Päällä
kasvaa nuoria mäntyjä.
Tervahauta 2 ja 3: Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000030066 |
697 |
Laahtanen 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
571017.00000000 |
7141335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030066 |
Laahtanen on noin 2.5 km pitkä, kapea luode-kaakkosuuntainen järvi Ristijärven kaakkoisosassa. Järven molemmin puolin on kumpuilevia kankaita, järven länsipuolella ranta on paikoin kosteaa. Sotkamontie kulkee järven itärantaa. Rautatie kulkee aivan järven pohjoispäässä. Kankaat Laahtasen rannalla kasvavat komeaa männikköä. Kangas on kuivaa. Järven lounaispäässä kapean rantakaistaleen takana maasto on kosteampaa. Tervahauta sijaitsee rantakaistaleella noin 50 m päässä rannasta. Polku kulkee parin metrin päässä tervahaudasta.
Tervahauta on säännöllisen pyöreä ja hyvin selvästi erottuva. Sen päällä kasvaa sammalta, varpuja ja suuria puita. Tervahauta on halkaisijaltaan 18 m. Sen vallit ovat kauttaaltaan noin metrin korkuiset. Painauma keskellä on säännöllisen laakea. Halssi on suunnattu kohti etelää eikä järvelle päin. Halssi on kannasta kaksi metriä leveä. Sillä on pituutta neljä metriä ja syvyyttä metri. |
| metsakeskus.1000030067 |
697 |
Raja-aho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
572070.00000000 |
7139799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030067 |
Raja-ahon tervahauta sijaitsee Laahtaselta 1.5 km eteläkaakkoon ja Sotkamontieltä noin 300 m länteen. Raja-ahon talo tien varressa sijaitsee reilut 200 m itään tervahaudalta. Tervahaudan pohjoispuolinen metsäkuvio on nuorta kasvatusmännikköä. Haudan alapuolella on yksityisomistuksessa oleva kosteikko, jolla kasvaa lähinnä nuoria koivuja. Tervahauta sijaitsee kuvioiden vaihtumiskohdassa. Kohteen pistemäinen sijaintitieto on kymmenen metriä yksityismaan puolella, mutta käytännössä tervahauta on aivan yksityisen ja valtion maan rajalla. Haudan valleilla kasvaa nuoria havupuita, koivuja sekä tiheä katajikko, joten tervahauta on hyvin vaikeasti hahmotettavissa.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 10 m. Keskellä on laakea painanne ja vallit ovat muutaman metrin levyiset. Halssi on suunnattu kosteikolle. Se on muutaman metrin mittainen. |
| metsakeskus.1000030068 |
697 |
Laahtanen 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
570400.00000000 |
7142240.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030068 |
Laahtasen luoteisrannalla on neljä tervahautaa. Laahtanen on 2.5 km ja kapea luode-kaakko -suuntainen järvi Ristijärven kaakkoisosassa. Vartiuksen rata kulkee välittömästi järven pohjoispäässä.
Tervahauta 1: Tervahauta sijaitsee kapealla metsäkuviolla, joka on järven rantaan laskevaa kangasta. Järven ranta tervahaudan kohdalla on kostea. Haudan kohdalla kasvaa
varttunutta havupuuvaltaista metsää. Haudan yläpuolinen kuvio kasvaa taimikkoa.
Tervahauta on pyöreä, halkaisijaltaan noin 18 m. Sen noin kuusi metriä leveät vallit erottuvat selvästi noin puoli metriä korkeina. Vallin ulkoreunaa kiertää pieni oja. Syvennys haudan keskellä on laakea, ja halssi on suunnattu alarinteeseen. Halssi on kolme metriä pitkä ja metrin syvä.
Tervahaudat 2, 3 ja 4: Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000030069 |
697 |
Haukilamminvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
573447.00000000 |
7137139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030069 |
Haukilamminvaara sijaitsee Ristijärven eteläosassa vajaa kilometri Sotkamon rajalta. Vaaran rinteillä on lukuisia tervahautoja. Osa niistä on Sotkamon puolella, osa yksityismaalla. Välittömästi Sotkamontien eteläpuolella kuivalla kankaalla on yksittäinen tervahauta. Kangasta on harvennettu ja tervahaudan päälle on jätetty korkeat kannot. Maaperä on kuivaa, puusto varttunutta kasvatusmetsää.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 18 m. Sotkamontien penkka on vaurioittanut haudan länsivallia. Vallit ovat noin kuusi metriä leveät ja joitakin kymmeniä senttejä korkeat lukuun ottamatta pohjoisreunaa, jossa maa laskee jyrkästi. Neljä metriä pitkä halssi sijaitsee pohjoisreunalla. Syvyyttä halssilla on 1.5 m. Kuoppa haudan keskellä on laakea. Tien leikkauksessa on runsaasti hiiltä. Haudan vallille on kaapaistu kuoppa, jossa näkyy runsaasti suuria hiiltyneen puun kappaleita. |
| metsakeskus.1000030070 |
697 |
Haukilamminvaara 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
573974.00000000 |
7137274.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030070 |
Haukilamminvaara sijaitsee Ristijärven eteläosassa vajaa kilometri Sotkamon rajalta. Vaaran rinteillä on lukuisia tervahautoja. Osa niistä on Sotkamon puolella, osa yksityismaalla.
Kolmen tervahaudan rykelmä sijaitsee Sotkamontieltä itään erkanevan metsäautotien pohjoispuolella, muutaman kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Kangas on tiheää nuorta metsää. Maasto on laajemmin pienten kankareitten ja suolampareitten mosaiikkia.
Tervahauta 1: Tervahauta on hieman epämääräisen pyöreä, ja se on halkaisijaltaan noin 14 m. Vallilla ja sen kupeella on useita suuria mättäitä. Suuri kartiomainen kuoppa keskellä on toista metriä syvä. Halssi kulkee vinosti haudan pohjoispuolella kohti kosteikkoa. Se on neljä metriä pitkä ja 1.5 m syvä. Muutaman havupuun lisäksi haudan päällä kasvaa katajaa ja nuoria lehtipuita.
Tervahaudat 2 ja 3: Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000030071 |
697 |
Sikovirta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
562446.00000000 |
7160147.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030071 |
Sikovirran tervahauta sijaitsee Emäjoen varrella Jokikylän pohjoispuolisen Sikovirran rannalla. Alueella on pienehkö palanen valtion maata, joka jää Jokikylän kohdalla joen länsirannalle Viitostien länsipuolelle. Tervahauta on aluetta halkovan metsätien reunassa voimalinjan alla. Kuvio on varttunutta kasvatusmetsää, mutta tervahaudan kohta on voimalinjan vuoksi puoliksi puuton. Sen päällä kasvaa tiheästi pajukkoa ja koivuntaimia. Tervahautaan on myös kerätty risuja, joten näkyvyys on huono.
Tervahauta on rakennettu pienen kumpareen reunalle. Se on halkaisijaltaan noin 18 m. Vallit ovat leveät ja koillisreunalta, jossa halssi sijaitsee, hyvin jyrkät. Muualla valli erottuu reilun 0.5 m korkuisena palteena. Painauma keskellä on lähes metrin syvyinen. Tervahauta on tyhjennetty aivan sen keskeltä saakka. Halssi jatkuu joitakin metrejä haudan ulkopuolelle, missä se on toista metriä syvä. |
| metsakeskus.1000030072 |
697 |
Pärekangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
561818.00000000 |
7159840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030072 |
Pärekankaan tervahauta sijaitsee Emäjoen varrella Jokikylän luoteispuolella Kalmosaarta vastapäätä. Alueella on pienehkö palanen valtion maata, joka jää Jokikylän kohdalla joen länsirannalle Viitostien länsipuolelle. Tervahauta on joelle laskevan jyrkän rinteen alaosassa soistuman reunalla, noin 100 m jokirannasta. Metsäkuvio kasvaa tiheää, varttunutta kuusikkoa. Aluskasvillisuus on hyvin matalaa ja näkyvyys on erinomainen.
Tervahauta on säännöllisen pyöreä ja sen halkaisija on noin 14 m. Vallit erottuvat selvästi kauttaaltaan. Ne ovat reilu 0.5 m korkuiset, lukuun ottamatta haudan itälaitaa, jossa maasto laskee jyrkästi suolle. Vallit ovat leveät. Kartiomainen kuoppa keskellä on halkaisijaltaan vain muutamia metrejä, mutta syvyyttä sillä on metrin verran. Hauta on tyhjennetty kuopan keskeltä saakka. Halssi on lyhyt, mutta toista metriä syvä. Hautavallien ulkopuolella on useita suuria kuoppia. Haudan päällä kasvaa kymmenkunta suurta kuusta. |
| metsakeskus.1000030073 |
402 |
Jaakkola 2 |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
518542.00000000 |
7025978.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030073 |
Vuosina 1779–1787 laaditusta isojakokartasta paikannettu talotontti sijoittuu suurimmalta osalta nykyisen pellon kohdalle ja pieneltä osin tien alle. Paikannuksen tarkkuudeksi arvioidaan noin 20 metriä. Pelto oli inventoinnin hetkellä heinällä, joten havaintojen tekeminen maastossa oli varsin rajallista. Tien ja pellon väliseltä pientareelta havaittiin muutamia tiilen kappaleita.
Syksyllä 2018 tehdyissä koetutkimuksissa alueelle kaivettiin kahdeksan koeojaa. Yhdestä niistä, kyntökerroksen alta, tehtiin havaintoja kolmesta erillisestä kohdasta, jotka tulkittiin vanhan talotontin jäänteiksi. Koeojia laajennettiin näiden ilmiöiden kohdalla. Niissä oli hyvin tummaa, hiekan, mullan ja noen sekaista maata sekä eri kokoisia kiviä. Löytöinä saatiin palanutta luuta, punasavikeramiikkaa ja palanutta savea. |
| metsakeskus.1000030074 |
697 |
Karjovaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
564984.00000000 |
7160029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030074 |
Karjovaara sijaitsee Jokikylän koillispuolella pari kilometriä Emäjoelta länteen. Vaaran laki kohoaa yli 120 m jokirannasta. Vaaran laella on pieni yksittäinen valtion metsäpalsta. Tervahauta sijaitsee lähes vaaran laella pienen lakinotkelman kupeessa. Metsäkuvio on kuusivaltaista varttunutta metsää, jossa aluskasvillisuus on matalaa. Hauta erottuu maastossa hyvin. Tervahauta sijaitsee jyrkässä rinteessä. Se on halkaisijaltaan noin 12 m. Vallit ovat leveät ja noin 0.5 m korkeat. Kuoppa keskellä on vain muutaman metrin suuruinen. Hauta on tyhjennetty kuopan keskeltä saakka. Halssi jatkuu lakikosteikon suuntaan muutamia metrejä noin metrin syvyisenä. Haudan päällä kasvaa kuusia, koivuja ja leppä. |
| metsakeskus.1000030075 |
402 |
Vesula |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
521452.00000000 |
7024683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030075 |
Vuonna 1818 laaditun isojakokartan perusteella paikannettu Vesulan talo sijaitsee nykyisen tilakeskuksen itäpuolella olevalla pellolla. Pelto oli inventoinnin aikaan viljelyksessä, joten paikkaa ei kyetty tarkastamaan maastossa. |
| metsakeskus.1000030076 |
402 |
Hovi |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
522209.00000000 |
7025690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030076 |
Hovin tilan länsipuolella sijaitsevat kaksi vanhaa talotonttia on paikannettu vuoden 1818 isojakokartan perusteella. Molemmat vanhat talotontit, Hovi ja Hovi SW, si-jaitsevat viljellyllä pellolla. Kesällä 2016 tehdyn inventoinnin aikana vanhojen talotonttien paikkoja ei pystytty tästä syystä tarkastamaan. |
| metsakeskus.1000030077 |
402 |
Hovi SW |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
522116.00000000 |
7025640.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030077 |
Hovin tilan länsipuolella sijaitsevat kaksi vanhaa talotonttia on paikannettu vuoden 1818 isojakokartan perusteella. Molemmat vanhat talotontit, Hovi ja Hovi SW, si-jaitsevat viljellyllä pellolla. Kesällä 2016 tehdyn inventoinnin aikana vanhojen talotonttien paikkoja ei pystytty tästä syystä tarkastamaan. |
| metsakeskus.1000030078 |
52 |
Mustasaari |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
318380.00000000 |
7039836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030078 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen länsirannalla, pienellä Mustasaari-nimisellä kumpareella, joen ja pellon välissä. Paikalla havaittiin LiDAR-kuvien perusteella halkaisijaltaan kuusi metriä oleva mahdollinen kivikautinen asumuspainanne. Saarella on kuitenkin useita resenteiltä vaikuttavia hiekkakuoppia, joten on mahdollista että painannekin olisi tällainen. Topografialtaan saari on erittäin sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi, siinä on hyvä tasanne juuri joenpuoleisella sivulla. |
| metsakeskus.1000030079 |
52 |
Moskuanniemi 1 |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
318564.00000000 |
7039781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030079 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla, Moskuanniemen länsikärjessä jätealtaiden länsipuolella. Paikalla on havaittu LiDAR-karttojen perusteella halkaisijaltaan 10 m oleva mahdollinen asumuspainanne. Maasto on joskus aiemmin äestetty kivinen mäki, jossa on vaikea tehdä havaintoja ja kohteen varmistaminen kivikautiseksi asuinpaikaksi vaatisi koekaivauksen. |
| metsakeskus.1000030081 |
52 |
Vuortenkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
316860.00000000 |
7041194.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030081 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pitkän luode-kaakko -suuntaisen Vuortenkankaan harjanteen luoteispäässä, Ähtävänjoen mutkan eteläpuolella, Sulkanevan suoalueen keskellä. Vuortenkangas on hiekkamäki, jonka luoteinen lakialue on mäntytaimikkoa. Alueella on vanhoja hiekkakuoppia ja siellä on myös tervahautoja, mutta näistä huolimatta myös alueen viisi erillistä asumuspainannetta ja kaksi paritalopainannetta ovat kohtuullisen selviä. Painanteisiin tehdyistä koekuopista tuli myös löytöjä: kvartsia ja liusketta. |
| metsakeskus.1000030082 |
710 |
Mustion mylly |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
324480.00000000 |
6672614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030082 |
Lähellä Mustion keskimmäistä voimalaistosta sijaitsee Mustionjoen pohjassa luonnonkivien muodostama kutakuinkin suorakaiteen muotoinen rakenne, joka on kooltaan noin 7 x 15 m. Osa kivistä on ilmeisesti asetettu päällekkäin. Rakenne sijaitsee vanhan joenuoman reunalla, kohdassa josta vesi syvenee nopeammin kohti keskiuomaa.
Vuoden 2015 arkeologisessa inventoinnissa kohde määriteltiin mahdollisesti vuoden 1776 kartassa esiintyvän myllyn jäännökseksi. Mylly on rakennettu veden päälle. Samalla paikalla on ollut mylly ainakin jo 1500-luvulta lähtien, Vuonna 1551 joen molemmin puolin on sijainnut myllyt. |
| metsakeskus.1000030083 |
402 |
Halola A |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
518104.00000000 |
7025759.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030083 |
Vuoden 1803 isojakokartalta paikannetut talotontit Halola A ja Halola B sijaitsevat vanhojen tilakeskusten kohdalla. Halola A sijaitsee nykyisen Linnansalmen tilan kohdalla ja Halola B Kulmalan koulun kohdalla. Molempien vanhojen talotonttien kohdalla niiden alkuperäinen luonne sekä maatalousvaltainen elinkeino on säilynyt varsin hyvin. |
| metsakeskus.1000030084 |
402 |
Halola B |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
518150.00000000 |
7026050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030084 |
Vuoden 1803 isojakokartalta paikannetut talotontit Halola A ja Halola B sijaitsevat vanhojen tilakeskusten kohdalla. Halola A sijaitsee nykyisen Linnansalmen tilan kohdalla ja Halola B Kulmalan koulun kohdalla. Molempien vanhojen talotonttien kohdalla niiden alkuperäinen luonne sekä maatalousvaltainen elinkeino on säilynyt varsin hyvin. |
| metsakeskus.1000030085 |
402 |
Vanha Kukkura |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
520468.00000000 |
7028006.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030085 |
Vuosina 1779–1787 laaditun isojakokartan avulla paikannetut talotontit sijaitsevat nykyisten Vanha-Kukkuran ja Postitalon kohdalla. Molempien vanhojen talotonttien kohdalla niiden alkuperäinen luonne sekä maatalousvaltainen elinkeino on säilynyt varsin hyvin. |
| metsakeskus.1000030086 |
402 |
Autio |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
520332.00000000 |
7027745.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030086 |
Vuosina 1779–1787 laaditun isojakokartan avulla paikannetut talotontit sijaitsevat nykyisten Vanha-Kukkuran ja Postitalon kohdalla. Molempien vanhojen talotonttien kohdalla niiden alkuperäinen luonne sekä maatalousvaltainen elinkeino on säilynyt varsin hyvin. |
| metsakeskus.1000030087 |
402 |
Nimetön |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
519531.00000000 |
7026797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030087 |
Vuosina 1779–1787 laaditun isojakokartan avulla paikannettu talotontti (asukkaaksi kartan selitysosassa on merkattu Ivar Ollikain) sijaitsee vanhan hautausmaan pohjoispuolella. Vanha talotontti paikantuu nykyisen päärakennuksen itäpuolelle, alueelle jolla vanhan asutuksen alkuperäinen luonne on säilynyt hyvin. |
| metsakeskus.1000030088 |
402 |
Väärni |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
518816.00000000 |
7024921.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030088 |
Väärnin vanhan talotontin sijainti paikannettiin vuosina 1779–1787 laaditun isojakokartan perusteella. Vanha talotontti paikantuu nykyisen Väärnin päärakennuksen kohdalle ja eteläpuolelle. Väärnin pihapiiri on säilyttänyt vanhan luonteensa, minkä perusteella kohdetta on pidettävä muuna kulttuuriperintökohteena.
Paikalla oleva rakennus, Väärnin pappila, on rakennettu 1839. |
| metsakeskus.1000030089 |
710 |
Peltokoski |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
324405.00000000 |
6672599.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030089 |
Mahdollisesti Magnus Linder III:n ajoilta, 1800-luvun alusta oleva kivinen kaarisilta, joka jäi veden alle 1950-luvulla kun Mustionjoen vedenpintaa nostettiin. Silta vaikuttaa olevan melko ehjä ja se on ollut käytössä aina veden pinnan nostamiseen saakka. Sillan pituus on noin 70 metriä ja se on noin 5 metriä leveä.
Kohteesta on otettu viistokaikukuva. |
| metsakeskus.1000030090 |
710 |
Mustionkosken veneenvetopaikka |
10001 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
324724.00000000 |
6673304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030090 |
Käytössä olevan mökin edustalla, Mustionkosken alapuolella joen itä-/etelärannalla on veneenvetopaikkoja, jotka on raivattu kivistä vapaaksi joen rannalla. Kyseessä voi olla myös laiturin perustuksina toimivat kiviperustukset, joita on kolme erillistä röykkiötä noin 30 metrin matkalla. Röykkiöt ulottuvat rannasta noin neljän metrin päähän.
Alueella voi olla myös vanha sahamyllyn paikka. Ensimmäinen sahamylly Mustionkoskeen rakennettiin todennäköisesti vuosien 1587-1589 välillä Raaseporin kreivin toimesta. |
| metsakeskus.1000030091 |
402 |
Sonnila |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
521638.00000000 |
7024286.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030091 |
Vuosina 1779–1787 laaditun isojakokartan perusteella paikannettu vanha talotontti sijoittuu nykyisen Sonnilan tilakeskuksen kohdalle. Kohteen alkuperäinen luonne ja maatalousvaltainen elinkeino on hyvin säilynyt, joten kohdetta on syytä pitää muuna kulttuuriperintökohteena. |
| metsakeskus.1000030092 |
402 |
Kärkkäälä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
520960.00000000 |
7025353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030092 |
Vuoden 1818 isojakokartalta paikannetut kaksi vierekkäistä talotonttia sijaitsevat Savonjärven lounaisrannalla, nykyisten Kärkkäälän ja Kiiskilan päärakennusten kohdalla. Vanhojen talotonttien alkuperäinen luonne on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000030093 |
402 |
Kiiskilä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
520702.00000000 |
7025455.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030093 |
Vuoden 1818 isojakokartalta paikannetut kaksi vierekkäistä talotonttia sijaitsevat Savonjärven lounaisrannalla, nykyisten Kärkkäälän ja Kiiskilan päärakennusten kohdalla. Vanhojen talotonttien alkuperäinen luonne on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000030094 |
402 |
Heikkilä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
522154.00000000 |
7025889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030094 |
Nykyisen Heikkilän tilan päärakennuksen kohdalla sijainnut vanha talotontti on paikannettu vuoden 1818 isojakokartan perusteella. Vanhan talotontin alue on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa sekä maatalousvaltaisen elinkeinonsa, minkä perusteella kohde on muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000030095 |
710 |
Keskimmäinen voimalaitos |
10007 |
12015 |
13000 |
11006 |
27000 |
324412.00000000 |
6672785.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030095 |
Mustionjoen länsirannalla, uimarannan pohjoispuolella on sijainnut Keskimmäinen voimalaitos (Lohjan Voimakeskus), joka rakennettiin vuonna 1909 ja poistui käytöstä luultavasti 1950-luvulla, kun vedenpintaa nostettiin. Paikalla sijaitsee voimalaitokseen liittyviä betonisia perustuksia. Niiden lisäksi alueella on luonnonkivistä tehty rakennuksen perustus, joka erottuu kasvillisuuden joukosta heikosti. Sen kokoarvio on noin 6 x 18 m. Kiviperustus on arvioitu betonisia rakenteita eli vuotta 1909 vanhemmaksi.
Kokonaisuuteen liittyy rakenteita myös veden alla joessa. Voimalaitos ulottui koko entisen joenuoman leveydelle. Veden pinta nousi 1950-luvulla, kun Peltokosken voimalaitosta laajennettiin. |
| metsakeskus.1000030096 |
710 |
Mustion vanha voimalaitos |
10002 |
12015 |
13000 |
11006 |
27008 |
324677.00000000 |
6673216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030096 |
Kohde sijaitsee Mustion vanhan voimalaitoksen yläpuolella joen itärannalla. Paikalla on massiivisista luonnonkivistä ladottu rakennuksen perustus, jonka päälle on kasvanut isoja puita. Rakenne katoaa paikoin maan sisään ja se vaikuttaa olleen monitahoinen. Perustus sijaitsee joen varressa noin 20 x 20 metrin alueella, matalalla niemekkeellä.
Kyseessä on luultavasti vuoden 1877 tienoilla rakennetun kattopaanutehtaan jäännökset. Tehdas rakennettiin sahan läheisyyteen, joen vastarannalle. Tehtaan voimanlähteenä käytettiin vesiturbiinia, joka tuotti energiaa sirkkelille, höyläkoneelle, ponttikoneelle ja sorville. Tehdas oli toiminnassa 1900-luvun alkuun saakka, jolloin koskeen rakennettiin nk. Mustion vanha voimalaitos vuonna 1903. Tällöin sekä saha, että kattopaanutehdas menettivät käyttövoimansa lähteen ja saha siirrettiin ylemmäs virtaan ja paanutehdas lopetti toimintansa. |
| metsakeskus.1000030097 |
678 |
Kertunkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
380097.00000000 |
7172887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030097 |
Palonkylän lounaispuolella sijaitsevan Kertunkankaan itärinteellä on noin 140 metriä pitkä luode-kaakkosuuntainen rakkakivikko. Kivikossa on ainakin kolme keskuskuopallista kehäröykkiötä, yksi röykkiö ja ainakin seitsemän tai kahdeksan kivikkoon kaivettua kuoppaa. Kuopista isojen maakivien vierellä olevat voivat olla avattuja hautoja. Kivikon kaakkoisosassa on vierekkäin kaksi kehäröykkiötä, joiden kaakkoispuolella on yksi kuoppa ja luoteispuolella kaksi kuoppaa. Näistä luoteeseen alueen keskiosassa on kolmen kuopan ryhmä. Alueen luoteispäässä on vierekkäin yksi röykkiö ja yksi kehäröykkiö sekä yksi kuoppa näistä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000030097 |
678 |
Kertunkangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11033 |
27000 |
380097.00000000 |
7172887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030097 |
Palonkylän lounaispuolella sijaitsevan Kertunkankaan itärinteellä on noin 140 metriä pitkä luode-kaakkosuuntainen rakkakivikko. Kivikossa on ainakin kolme keskuskuopallista kehäröykkiötä, yksi röykkiö ja ainakin seitsemän tai kahdeksan kivikkoon kaivettua kuoppaa. Kuopista isojen maakivien vierellä olevat voivat olla avattuja hautoja. Kivikon kaakkoisosassa on vierekkäin kaksi kehäröykkiötä, joiden kaakkoispuolella on yksi kuoppa ja luoteispuolella kaksi kuoppaa. Näistä luoteeseen alueen keskiosassa on kolmen kuopan ryhmä. Alueen luoteispäässä on vierekkäin yksi röykkiö ja yksi kehäröykkiö sekä yksi kuoppa näistä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000030098 |
678 |
Lekkulanmäki |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
380295.00000000 |
7173660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030098 |
Pereenmäen korkeimman kohdan tuntumassa pienialaisessa rakassa on kaksi kuoppaa, joista isompi on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä. Kuopan reunoilla on vallia. Rakenne ei ole selvä. Tämän itäpuolella oleva kuoppa on epämääräinen. |
| metsakeskus.1000030099 |
678 |
Isoperet |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
380634.00000000 |
7173700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030099 |
Isoperet mainitaan kirjallisissa lähteissä vuonna 1540 (Raahen tienoon historia 1, s. 242). Vuoden 1762 isojakokartalle merkitty Isoperetin talon paikantuu koordinaattien osoittamaan kohtaan rakennetulle omakotitaloalueelle.
Rakennusperintöselvitys 2016: Savo- eli Savilahden kaskimaille on viimeistään 1540-luvun aikana perustettu kaksi tulevan Palonkylän taloa, veljesparin Heikki ja Olli Heikinpoikien viljelykset. Heikki Heikinpojan viljelysten nimeksi on oletettu Isoperet. Isoperet on sijainnut nykyisen Mämmelän pihasaunan kohdalla. Isoperet on palanut ennen vuotta 1907. |
| metsakeskus.1000030100 |
678 |
Junnila |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
379032.00000000 |
7173535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030100 |
Junnila esiintyy kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1540-luvulla (Raahen tienoon historia 1, s. 242). Vuoden 1762 isojakokartalle merkitty Junnilan talo paikantuu omakotitalon pihapiiriin.
Rakennushistoriallinen selvitys 2016: Junnila on vanha kantatila sijoittuu Vanhan Rantatien (nykyisen Hedbergintien) varteen, Savolahden kylän eteläpäähän. Junnilan pihapiiri ollut aikoinaan puhto, johon ovat kuuluneet Junnilan ja Heiskasen pihapiirit lukuisine piharakennuksineen. Junnilan vanha kantatila muodostuu komeasta punaiseksi maalatusta pihapiiristä, jonka päärakennus on 1760-luvulta. Tila itse on yksi kylän vanhimmista, sen juuret ovat syvällä keskiajan hämärissä. Ensimmäiset Junnilan isänniksi tulkitut henkilöt löytyvät jo vanhimmista säilyneistä kylän isäntien nimiä sisältävistä asiakirjoista 1500-luvun puolimaista, mutta tila lienee paljon tätäkin vanhempi. |
| metsakeskus.1000030101 |
678 |
Lassuri |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
379711.00000000 |
7173783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030101 |
Vuoden 1762 isojakokartan mukaan 1600-luvun rippikirjoissa esiintyvä Lassuri sijoittuu rakennetulle alueelle (paikannus epätarkka).
vrt. Rakennushistoriallinen selvitys 2016: Paikallisesti arvokas Lassurin tila sijaitsee Vanhan Rantatien (nykyisen Lassurintien) varrella. Tontti rajautuu idässä omakotitalotontteihin, lännessä rivitalotontteihin, pohjoisessa Lassurintiehen ja etelässä valtatiehen 8. Lassurin tila on hyvin vanha tila, joka on perustettu keskiajalla, 1400-luvulla. |
| metsakeskus.1000030102 |
678 |
Mettala 1 (Normettala) |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
380028.00000000 |
7174008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030102 |
Vuoden 1762 isojakokartalle on merkitty kaksi Mettalan taloa, jotka molemmat mainitaan 1600-luvun lopun rippikirjoissa. Talo paikantuu nykyisen tilakeskuksen alueelle.
Rakennushistoriaselvitys 2016: Vuonna 1540 saattanut olla kaksi Mettalaa. Myöhemmistä rippikirjoista löytyy kaksi Mettalan isäntää...varsinainen jako on tapahtunut vasta 1820, jolloin Mettala on jaettu kahdeksi, joista toinen vielä kahdeksi. Kolmesta Mettalasta on yksi jäänyt tien alle. Normettala paikallisesti arvokas kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000030103 |
678 |
Mettala 2 (Södermettala) |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
380003.00000000 |
7173965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030103 |
Vuoden 1762 isojakokartalle on merkitty kaksi Mettalan taloa, jotka molemmat mainitaan 1600-luvun lopun rippikirjoissa. Talo paikantuu nykyisen tilakeskuksen alueelle.
Rakennushistoriaselvitys 2016: Vuonna 1540 saattanut olla kaksi Mettalaa. Myöhemmistä rippikirjoista löytyy kaksi Mettalan isäntää...varsinainen jako on tapahtunut vasta 1820, jolloin Mettala on jaettu kahdeksi, joista toinen vielä kahdeksi. Kolmesta Mettalasta on yksi jäänyt tien alle. Södermettala paikallisesti arvokas kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000030105 |
678 |
Äijälä (Similä) |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
380338.00000000 |
7174292.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030105 |
Vuoden 1762 isojakokartalle paikalle on merkitty talo, karttalegendasta ei talon nimi selviä. Myöhemmässä pitäjänkartassa alueella Äijälä niminen talo.
Rakennushistoriaselvitys 2016: Paikallisesti arvokas Similän (myöh. Äijälän) tila on eräs vanhimpia Savolahden tiloja, yksi kylän kantatiloista. Sen juuret lienevät keskiajan ja uuden ajan vaihteessa. Similän tila on perustettu keskiajalla ja se on muodostanut omalta osaltaan osan keskiaikaista kylää, Niemelästä Similään asti. Mettala ja Similä ovat nuorempia tiloja kuin Junnila ja Lassuri. |
| metsakeskus.1000030106 |
678 |
Hietala |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
380699.00000000 |
7174119.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030106 |
Vuoden 1762 kartalla paikalle on merkitty Hietalan torppa. Ympäristön pellot merkitty kuuluvaksi Palonkylän Isoperetin talolle (nro 1). Vuonna 1804 mainitaan Palonkylässä torppari Hietala (Raahen tienoon historia 2, s. 52)
Rakennushistoriaselvitys 2016: inventoitu kohde, ei arvokkaaksi osoitettu. Hietalan vanhasta pihapiiristä on jäljellä vanha navetta ja vanha sauna. Muiden rakennusten paikalle rakennettu uudet rakennukset (huom. oletettavaa, että vanhat rakennusjäännökset ovat tuolloin tuhoutuneet). Vanha pohjois-eteläsuuntainen tie on kulkenut pihan itäpuolelta. |
| metsakeskus.1000030107 |
678 |
Junnilanmäki (Öörni) |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
379328.00000000 |
7173508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030107 |
Vuoden 1762 kartalle merkitty torpan paikka. Sijaitsee rakennetulla alueella.
Rakennushistoriaselvitys 2016: Öörni on alun perin ollut isovihan jälkeen vuosina 1720-1721 rakennettu sotilastorppa ja korpraalintorppa 1722 - 1808. Torppa on 1860-luvulla laajennettu kansakouluksi. Savolahden kansakoulu oli koko läänin ensimmäinen lajiaan. Myöhemmin Öörni toimi työväentalona.
Talon vanhin osa, pirtti, on rakennettu 1720-luvulla.Torppa on maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde, joka on suojeltu rakennussuojelulailla 1998. |
| metsakeskus.1000030108 |
790 |
Stormin koulu |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030108 |
Kohde sijaitsee noin 70 itään Stormin monipalvelukeskuksesta. Mäenrinteessä, valaistun ulkoliikuntaväylän länsipuolella, vain muutaman metrin päässä väylästä on kahden historiallisen kylän, Stormin ja Ekon, välinen rajamerkki välinen rajakivi. Pystyyn nostettu kivipaasi on korkeudeltaan noin metrin, leveydeltään 0,5 metriä ja paksuudeltaan noin 0,3 metriä. Pystykiven itälappeeseen on kaiverrettu numerot 211. Pystykivi seisoo hajonneen röykkiön päällä. Historiallisille rajakiville tyypillisistä, röykkiön laidoilla sijainneista pienemmistä pystykivistä on pystyssä enää yksi keskuskiven eteläpuolella.
Rajamerkki esiintyy jo 1700-luvun isojakokartassa ja se sijaitsee yhä voimassa olevalla rajalla. |
| metsakeskus.1000030109 |
239 |
Hanhiniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
465285.00000000 |
7010204.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030109 |
Kohde sijaitsee Vuonamonlahden itärannalla, Elosaarta vastapäätä, Hanhilahden ja Palolahden välisen niemen keskiosassa. Niemen keskellä olevasta pohjoisemmasta kesämökistä 80 m pohjoiseen on rannan tuntumassa pitkänomainen kuopanne, kooltaan n. 3 x 1,5 m ja n. 50 cm syvä. Kuopanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi palanutta luuta ja kuopanteen reuna-vallille tehdystä kvartsi-iskos. Molemmissa podsoli maannos. Paikalla on siis pienialainen esihistoriallinen asuinpaikka joka korkeussijaintinsa perusteella voisi olla varhaismetallikautinen tai myöhäiskivikautinen. |
| metsakeskus.1000030110 |
239 |
Tulilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
463615.00000000 |
7002649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030110 |
Kohde sijaitsee Koutajärven länsirannalla olevan Tulinimen tyvessä, lahden pohjoisrannalla, mökistä 70 m länteen. Paikalla on soinen ranta. Rannasta n. 30 m kohoaa parimetrinen törmä. Törmän laki - niemen tyven lakialue on tasaista, loivasti kaakkoon viettävää. Maaperä paikalla on hieno hiekka, lähes hiesu. Paikalla on merkkejä vanhasta pellosta. Paikalle tehdystä koekuopasta löytyi palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000030111 |
290 |
Mustaniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598431.00000000 |
7123158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030111 |
Ala-Vieksissä Kellojärven itärannalla, pienen Mustaniemen kohouman reunassa on peruskarttaan merkitty tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000030112 |
239 |
Tuliniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
463890.00000000 |
7002437.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030112 |
Kohde sijaitsee Koutajärven länsirannalla olevan Tuliniemen kärjen länsiosassa. Tuliniemen kärki on alavaa ja rantaa kiertää jäiden puskema valli. Kärjen länsiosassa, etelärannasta n. 20 m etäisyydellä on kärjen lounaisrannasta nouseva ja koilliseen ja kauempana rannasta pohjoiseen kaartuva matala harjanne, n. 40 m pitkä. Harjanne on 10-15 m leveä. Harjanteen laelle tehdystä koekuopasta tuli runsaasti palanutta luuta pieninä fragmentteina. Löytökoekuopan koillispuolella on laella n. 1 m halk. pyöreä kuopanne jossa on podsolimaannos. Se voisi olla keittokuopan jäänne. Paikalla on harjanteen lounaisosassa suppeahko esihistoriallinen asuinpaikka, joka on täysin kajoamaton ja ehjä. Paikan rajaus harjanteelle on hyvä arvio. Koordinaatti osoittaa löytökoekuoppaan. |
| metsakeskus.1000030113 |
239 |
Kannasniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
466080.00000000 |
7000143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030113 |
Kohde sijaitsee Koutajärven eteläpäässä ja länsirannalla olevan Kannasniemen kärjessä. Kannasniemi on kapea, alava ja suometsäinen niemi, jonka maaperä on hietaa. Niemen itäkärjessä maasto nousee ja kärkiosa muodostaa n. 47 x 25 m laajuisen kumpareen jonka länsiosa on hieman matalammalla kuin itäosa. Kumpareen laen it-päässä on n. 1,5 m halk. laakea ja matala, pyöreä kuopanne. Kuoppaan tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti palanutta luuta pieninä hippuina. Kuopassa on vahva nokinen kulttuurikerros ja syvemmällä ruskea maa jossa hiilen kekäleitä. Maaperä on hiekkainen moreeni. Kumpareen itäosassa koekuopasta löytyi kulunut saviastian pala. Kuopassa oli myös rapautunutta, palanutta kiveä ja n. 20 cm paksu likamaakerros. Itäosassa on myös maljamainen pyöreä kuopanne jonka halkaisija vajaa 2 m - mahdollinen keittokuoppa. |
| metsakeskus.1000030114 |
239 |
Kannaksensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
466226.00000000 |
7000073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030114 |
Asuinpaikka sijaitsee Koutajärven eteläosassa Kannasniemen ja Maaherranniemen välisessä salmessa olevassa pienessä saaressa. Kannasniemen ja Maaherranniemen välillä on n 250 m leveä matala salmi jonka keskellä on n. 100 x 24 m laajuinen saari. Saaren itäosa on kapea ja alava, hyvin kivikkoinen. Länsiosassa on kumpare, laajuudeltaan n 40 x 20 m. Sen laki on tasainen joskin kapeahko. Laen keskellä, sen eteläreunamilla on 3 x 1,3 m kokoinen matala kuopanne. Kuopanteeseen tehdystä koekuopasta tuli runsaasti palanutta luuta pieninä hippuina. Koko saaren korkeampi länsiosa on muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.1000030115 |
236 |
Hautaneva |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
333099.00000000 |
7060962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030115 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kaustisten Pihlajaharjulla, harjun lounaaseen suuntautuvalla rinteellä, Hautanevan pelto- ja suoalueen rannalla. Paikalla on havaittu ehjässä metsämaastossa kaikkiaan 11 asumuspainannetta. Painanteista kaksi on lähellä suon reunaa 55 m mpy korkeudella, suurin osa ryhmässä 57,5 m mpy korkeudella ja muut ylempänä. Yksi painanteista on lähellä hiekkakuoppaa harjun laella. Sekä alimmalla tasolla että rykelmässä olevista painanteista löytyi koepistoista kvartsia. |
| metsakeskus.1000030116 |
236 |
Pihlaja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
332550.00000000 |
7061690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030116 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kaustisten Pihlajaharjulla, Nuolisen järven eteläpuolella harjuntasanteella suuntautuen lähinnä luoteeseen. Asumuspainanteet ovat "neliapilamuodostelmassa" ja niistä yksi lienee lähes tuhottu tuoreella hiekanotolla. Koko rakennelman mitat ovat noin 27 x 22 metriä. Koepistoissa oli runsaasti kvartsia.
2024 tarkastuksessa havaittiin metsätalouden aiheuttamia vaurioita sekä laajennettiin kohteen aluerajausta maastohavaintojen perusteella lounaan suuntaan (ks. seurantatiedot). |
| metsakeskus.1000030117 |
239 |
Masunniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
475438.00000000 |
6991561.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030117 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilakan itärannalla olevan laajan Hamulanniemen itärannalla olevan Masunniemen tyven länsirannalla. Niemi on ollut esihistoriallisella ajalla saari. Alueelle kaivettiin runsaasti koekuoppia, joista neljästä löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000030118 |
239 |
Masunniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
475372.00000000 |
6991672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030118 |
Tervahauta sijaitsee Nilakan itärannalla olevan laajan Hamulanniemen itärannalla olevan Masunniemen tyvessä - niemen pohjois-päässä pohjoisrannasta 40 m. Hiekkamaaperäisen niemen pohjoisrannalla, rannasta 40 m etelään, mökin pihaan vievän tien pohjoispuolella on ehjä tervahauta, halkaisijaltaan 14 m, halssi pohjoiseen, rannan suuntaan. Tervahaudasta 24 m länteen, mökkitien pohjoiskupeessa on tervaränni, joka on loivasti luoteeseen laskevassa rinteessä. |
| metsakeskus.1000030119 |
239 |
Jokiniemi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
474750.00000000 |
6989204.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030119 |
Hiilihaudat sijaitsevat Nilakan Hamulanlahden eteläsuussa olevan Jokinimenen kärjen alueella, sen koillisrannalla. Niemen alavan kärkialueen pohjoisrannalla, kärjestä 300 m luoteeseen on kolme hiilihautaa, kaksi vierekkäin ja kolmas näistä n. 16 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000030120 |
239 |
Korvenpolvenvuoret |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
470657.00000000 |
7001216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030120 |
Kohde sijaitsee Nilakan länsipuolella, rannasta 400 m, Korvenpolvenvuorien eteläisemmän kalliomäen lounaisrinteellä olevalla tasanteella. Rinteen kupeessa on uuninraunio ja rakennuksenpohjan jäänteet (matalat ja vaikeat erottaa, uuni selvä). Uunin jäänne on kooltaan 2 x 1,5 m ja rakennuksen perusta n. 4,5 x 4,5 m. Sen länsipuolella n. 25 m etäisyydellä on kahden rakennuksen perustojen jäänteet, joissa ei ole tulisijaa, toinen on kooltaan 4 x 4,4 m ja toinen 3 x 3,5 m. Rakennuksenpohjan luoteis-eteläpuolella on kaikkiaan 27 erikokoista raivausröykkiötä joista suurimmat ovat 4,5 x 3 m kokoisia ja pienimmät runsaan metrin laajuisia, yleensä hyvin ladottuja kivikasoja joiden korkeudet vaihtelevat 0,5 metristä 1,5 metriin. Laajan röykkiökeskittymän kaakkoispuolella n. 130 m etäisyydellä on kaksi erillistä, vierekkäin olevaa raivausröykkiötä.
Paikalla on ollut torppa tms. pientila joka on puustosta päätellen hylätty ainakin yli 50 v. sitten. Millään käytettävissä olleella vanhalla kartalla ei ole rakennusta tai tilaa merkitty tälle kohdalle, joten asuin paikan ja raivausröykkiöiden ikä, perustamisajankohta ja hylkäysajankohta eivät ole tiedossa. Kyseessä on kuitenkin hyvin säilynyt ja eheä kokonaisuus, muistomerkki vanhasta pientila-asutuksesta. |
| metsakeskus.1000030121 |
239 |
Rajala |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
478176.00000000 |
6986228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030121 |
Rajakivi sijaitsee Nilakan länsirannalla, Keiteleen ja Tervon rajalla. Paikalla, rantatöyräällä on vanha Hamulan ja Hautalahden kylien välinen rajamerkki. Rajamerkki on edelleen käytössä Keiteleen ja Tervon rajalla. Rajamerkki on (lähes) ns. isojaon standardin mukainen: 150 x 60 cm kivilatomus jonka keskellä pystykivi. |
| metsakeskus.1000030122 |
236 |
Pläkkisenharju 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333455.00000000 |
7063572.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030122 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kaustisten Pläkkisenharjun länsireunalla Jäkälänevan eteläosassa olevan suopellon itäreunalla paikassa jossa metsäautotie muuttuu henkilöautolla kulkukelvottomaksi. Paikalta löytyi kvartsia tien pinnasta ja reunoilta tasanteen alueelta. Tasanne jatkuu tien itälaidalla molempiin suuntiin noin 15 metriä pitkältä löytöalueelta etelään ja pohjoiseen. Maaperä on hieman kivikkoista hiekkaa. |
| metsakeskus.1000030123 |
288 |
Pläkkisenjärvi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
333704.00000000 |
7064223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030123 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pläkkisenharjulla aivan Kaustisten rajan pohjoispuolella, Pläkkisenjärven pohjoispuolella korkeampien harjujaksojen välisessä laaksossa tasanteella, suuntautuen itään Pläkkisenjärvelle ja Järvenpäännevalle. Asuinpaikka on ehjää mäntymetsää ja maaperä on alueella hiekkaa. Paikalla on havaittu yhdeksän asumuspainannetta. |
| metsakeskus.1000030124 |
288 |
Jäkäläneva |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
333765.00000000 |
7064706.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030124 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pläkkisenharjulla, Järvenpäännevan ja Jäkälänevan välisellä harjuosuudella, lännen eli Jäkälänevan puolella rinnettä olevalla tasanteella aivan harjua pitkin kulkevan polun varressa ehjässä kangasmetsässä maisemallisesti komealla laaksotasanteella. Paikalla on havaittu kolme asumuspainannetta, kolmihuoneinen rivitalopainanne ja lisäksi polulta on löydetty kvartsia, jota ei otettu talteen. |
| metsakeskus.1000030125 |
236 |
Honganpotti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
333129.00000000 |
7061573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030125 |
Tervahauta sijaitsee Pläkkisenharjulle johtavan tien varressa, Honganpotti-nimisellä metsäalueella pienen peltoalueen pohjoisreunalla tien itäpuolella. Paikalla on iso tervahauta, jonka erikoisuutena on kivillä tuettu ränni haudan eteläpuolella.
Tarkastuksessa 2024 havaittiin, että muinaisjäännösalueella oli tehty maanmuokkausta ja tervahaudan päälle oli jätetty säästöpuuryhmä. Ks. seurantatiedot. |
| metsakeskus.1000030128 |
599 |
Dalbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314835.00000000 |
7052352.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030128 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Nygårdsharjun pohjoispuolella olevalla suoalueella Kisksjön-järven ja Hepovattnet-järven välissä, Rensmossenin pohjoispäässä olevalla kumpareella, Äntbackaan johtavan tien itäpuolella. Paikka käytiin tarkastamassa koska sen arveltiin sopivan jätinkirkolle. Sellaista sieltä ei kuitenkaan löytynyt, mutta sen sijaan aukkohakatun mäen äestysvaoista löytyi kvartsi-iskoksia noin 70 x 30 m kokoiselta alueelta. Asuinpaikka on rajattu tätä laajemmaksi, koska koko mäki ei ollut äestetty eikä sen pohjoispäästä siten voitu tehdä pintalöytöjä. |
| metsakeskus.1000030129 |
290 |
Kangasjärvi 3 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
619890.00000000 |
7109153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030129 |
Kohde sijaitsee Kangasjärven koillisrannan hiekkaisessa rinteessä. Paikalle on merkitty peruskarttaan tervahautoja, mutta kyseinen kolmen kuopan rykelmä ei niitä ole. Kuoppien halkaisija on noin 7 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Eteläisimmässä ja pohjoisimmassa kuopassa on selkeät maavallit. Itäisessä niitä ei ole ja kuoppaan liittyy luiska. Kuoppien pohjat ovat muodoltaan maljamaiset. Eteläisimmän kuopan päällä kasvaa kookkaita puita. Kuoppiin ei liity halssia, eikä niistä kairattaessa löytynyt hiiltä. Sota-aikaisia rakennelmia tunnetaan lähimaastosta, joten nämäkin kuopat saattavat liittyä samaan kontekstiin. |
| metsakeskus.1000030130 |
290 |
Kangasjärvi 4 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
620116.00000000 |
7109029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030130 |
Kohde sijaitsee Kangasjärven koillispuolella, kuivalla kankaalla, polun varressa. Kuviolla on taimikkoa. Polun pohjoispuolella on kuoppa, joka on tiheän taimikon peitossa. Kuopan ympärillä on vallit, paitsi polun puolella, jossa on aukko. Kuopan halkaisija on 5 m ja syvyys 1 m. Kuoppa on hieman kulmikas. Kuoppaa kairattiin, mutta merkkejä hiilestä tai noesta ei löytynyt. Lähimaastossa on sotahistoriallisia kohteita, joten tämäkin kuoppa lienee sellainen. |
| metsakeskus.1000030131 |
599 |
Heinäkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
312115.00000000 |
7042296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030131 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pohjoisen Purmonjoen pohjoispuolella olevalla Heinäkankaalla, lähellä Evijärven rajaa. Kohteessa on kaksi erillistä aluetta, josita alempi noin 60 m mpy korkeudella Heinäkankaan lounaisrinteen tasanteella. Tällä alueella on tervahauta ja kaksi asumuspainannetta mäntytaimikossa. Ylempi alue on Heinäkankaan lakialueen länsireunassa ja täällä on neljä mahdollista asumuspainannetta kivisessä maastossa. |
| metsakeskus.1000030132 |
599 |
Heinäkangas 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
312207.00000000 |
7042386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030132 |
Rakkakuoppa sijaitsee Pedersören Heinäkankaalla, lähellä Evijärven rajaa, pohjoisen Purmonjoen pohjoispuolella, Saarikoskenkankaalle johtavan tien varressa, sen itäpuolella, tiestä noin 5-6 metrin päässä. Rakkakuoppa on halkaisijaltaan noin 2 metriä ja se on laajemmassa rakkakivikossa. Kohde on merkitty kotiseutuyhdistyksen muinaisjäännösmerkillä. |
| metsakeskus.1000030133 |
599 |
Myllyperänkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
312348.00000000 |
7041156.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030133 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pohjoisen Purmonjoen länsipuolella olevalla Myllyperänkankaalla, jota joki kiertää. Kankaalle johtaa metsäautotie ja asumuspainanteet ovat sen kaakkoispuolella olevassa havumetsässä. Paikalla on havaittu kolme asumuspainannetta, joista yhteen tehdyssä koepistossa oli kvartsia kohtuullisen kivisessä maassa. Kaakkoon laskeva ranta on loiva. |
| metsakeskus.1000030135 |
233 |
Hietalanmäki 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
306930.00000000 |
7026318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030135 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Hietalanmäen länsireunalla olevalla korkeammalla pohjois-eteläsuuntaisella "särkällä", jonka eteläpäässä on Hautamäen talo. Asumuspainanteet ovat tämän pohjoispuolella harjanteella. Harjanteella on todennäköinen kolmihuoneinen rivitalopainanne, jonka lisäksi harjanteella on neljä erillistä asumuspainanteeksi tulkittavaa painannetta. Maasto on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Kohde on hieman epävarma ja sen luonne olisi hyvä tarkastaa koekaivauksin.
Inventointi 2021:
Paikalla havaittiin useita kuoppia, jotka on tulkittu kivikautiseen asutukseen liittyviksi asuinpainanteiksi. Alueella on ollut myös runsaasti nuorempaa hiekanottoa. Alueen itäpuolella on vanha ajoura. Erityisesti alueen eteläpäässä, asuinrakennuksen ympäristössä, saattaa olla jäänteitä hiekanotosta yms. nuoremmasta toiminnasta. Inventoinnin yhteydessä ei havaittu iskoksia tai muita kivikautiseen asutukseen viittaavia löytöjä. Kohteen luonteen määrittäminen vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000030136 |
233 |
Sivumäki 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
306582.00000000 |
7026953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030136 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kortesjärvelle johtavan tien itäpuolella, Sivumäen etelä- ja lounaisrinteellä. Alue on hakkuuaukeaa, jota on äestetty. Paikalla on havaittu neljä asumuspainannetta sekä kvartsia äestysvaoissa. Äestysvaot ovat kasvaneet jo pääasiassa umpeen. Paikalla on myös vanhaa hiekanottoa ja kvartsia on myös hiekkakuoppien seinämissä. |
| metsakeskus.1000030137 |
233 |
Sivumäki 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
306567.00000000 |
7027120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030137 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kortesjärvelle johtavan tien itäpuolella olevan Sivumäen laella. Paikalla on kaksi isoa asumuspainanteeksi luokiteltavaa painannetta vierekkäin, toinen 14 x 10 m ja toinen halkaisijaltaan 10 m. Ympäristö on ehjää havumetsää. |
| metsakeskus.1000030138 |
908 |
Haukila S |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
352725.00000000 |
6788999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030138 |
Paikka löytyi vuonna 1997 Tyrvännön pitäjän keskiajalta peräisin olevien kylien inventoinnin yhteydessä. Kohde sijaitsee noin 800 metriä Haukilan kartanosta kaakkoon, etelään viettävän pellon reuna-alueella aivan Mälkiäisten kylän rajan tuntumassa. |
| metsakeskus.1000030139 |
908 |
Mälkiäinen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
352862.00000000 |
6788072.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030139 |
Kohde tarkastettiin vuonna 1997 osana Tyrvännön pitäjän keskiajalta peräisin olevien kylien inventointia. varhaisin tieto Mälkiäisten kylästä on vuodelta 1509 ja 1560-luvulla kylään kuului kahdeksan tilaa. Mälkiäisten kylä sijaitsee Vanajaveden pohjoisella rannalla kohoavalla mäellä, jossa se sijaitsi jo vuoden 1788-9 kartan mukaan. Isojako hajoitti osin kylää, mutta kokonaisuudessaan se antaa vielä hyvän kuvan hämäläisestä ryhmäkylästä. Kylästä noin 300 metriä kaakkoon sijaitsee suuri uhrikivi, Illaankivi ja noin 500-700 metriä Neroonniemen röykkiöalue.
Tarkastuksen yhteydessä kylään ympäröiviltä pelloilta tehtyjen pintalöytöjen mukaan kylän juuret ovat rautakaudella. Vuoden 1788-9 kartan mukaan pellot sijaitsivat samoilla alueilla kylämäen ympärillä kuin nykyisinkin |
| metsakeskus.1000030140 |
908 |
Uskila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
352155.00000000 |
6789738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030140 |
Kohde tarkastettiin vuonna 1997 Tyrvännön pitäjän keskiaikaisten kylien inventoinnin yhteydessä.Varhaisin Uskilan kylää koskeva asiakirja maininta on vuodelta 1405. 1560-luvulla kylään kuului 13 tilaa. Nykyisin kylää kutsutaan yleisesti Haukilaksi, koska kylän vanha taloryhmä sijaitsi nykyisen Haukilan kartanon rakennusten läheisyydessä. Vuoden 1997 tarkastuksen yhteydessä kartanon vanha isäntä kertoi kartanon vanhan päärakennuksen eteläpuolella vielä sijaitsevista vanhoista kylärakennusten perustoista.
Uskilan kylä sijaistee Vanajaveden pohjoisrannalla Uskilanlahden länsirannalla. Vuoden 1777 kartan mukaan kylän pellot sijaitssivat pääosin samoilla paikoin kuin nykyisin, kylän itäpuolella Vanajaveden rannoilla. Peltomaa on (nykyisinkin) varsin kivetöntä.
Vuoden 1997 tarkastuksen yhteydessä havaittiin näiltä pelloilta kaksi rautakautista kohdetta: Uskila E kalmisto ja Uskila S asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000030141 |
908 |
Haukilan kartano 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
352354.00000000 |
6789585.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030141 |
Kaapelilinjalla tehtyjen koekaivausten perusteella löytöpaikka muutetaan asuinpaikaksi koeojassa tehtyjen havaintojen, topografian ja löytöjen perusteella.
Syksyllä 2016 metallinpaljastinharrastajat tekivät löytöjä Uskilan kylän Haukilan kartanon pelloilta, noin 200 metriä kartanosta kaakkoon Mälkiäisten tien itäpuolelta. Ko. kohdalta oli löytynyt savisesta peltokynnöksestä kirveen terä, tasavartisen solki sekä pyöreä kupurasolki.
Paikka tarkastettiin syyskuussa 2016 arkeologien toimesta, jolloin löytöalueelta havaittiin palanutta luuta, palanutta savea ja rautakuonan paloja. Löytäjien mukaan alueelta oli tullut todella paljon "rautapiippauksia" joita ei oltu tarkastettu. Maanomistajan mukaan viereiseen metsäsaarekkeeseen kootut isot kivet on raivattu ko. peltoalueelta. Kyseessä on mahdollisesti tuhoutunut kalmisto. |
| metsakeskus.1000030142 |
908 |
Haukila Koirankivi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
352244.00000000 |
6790163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030142 |
Syksyllä 2016 metallinpaljastinharrastajat tekivät löytöjä Uskilan kylän Haukilan kartanon pelloilta, noin 350 metriä kartanosta pohjoiskoilliseen Mälkiäisten tien itäpuolelta. Paikalla on metsittynyt kumpare, jolla sijaistee lato ja sen yliselle vievä, käytöstä poistunut ajoramppi. Kumpareen itä- ja pohjoispuolelta, kyntämättömästä pellosta oli löytynyt noin 80 kpl 1000-luvulle ajoittuvaa hopearahaa, hevosriipus ja punnukset sekä hieman etelämpää pieni pronssiristi.
Paikka tarkastettiin syyskuussa 2016 arkeologien toimesta, jolloin löytöalueelta havaittiin tummasta maasta rautakauden keramiikkaa. Alueelta tuli myös rautasignaaleita sekä toistakymmentä hopeasignaalia, joita ei tarkastettu. Kumpareelta, jossa sijaitsee ramppi, havaittiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja hiilensekaista maata. Kyseessä on rautakautinen asuinpaikka.
Ladosta noin 150 metriä koilliseen sijaitsee Koirankiveksi kutsuttu siirtolohkare, johon liittyy perimätietoa palvontapaikasta. Sammaloituneesta kivestä ei havaittu kuppeja.
Samalla pellolla, noin 100 metriä em. kohdasta koilliseen sijaitsevasta metsäsaarekkeesta oli tehty myös kalmistolöytöjä: padan haahlat ja sen alta miekan säilä. Samasta saarekkeesta oli köytynyt myös metalliastia sekä kolmannesta kohdasta kirves ja kuolaimet.
Vuoden 2017 kaivauksissa löytyi viikinkiaikainen kalmisto.
Vuonna 2020 kaapelilinjalla tehtyjen koekaivausten perusteella muinaisjäännöksen aluetta laajennettiin Mälkiäistentien länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000030142 |
908 |
Haukila Koirankivi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
352244.00000000 |
6790163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030142 |
Syksyllä 2016 metallinpaljastinharrastajat tekivät löytöjä Uskilan kylän Haukilan kartanon pelloilta, noin 350 metriä kartanosta pohjoiskoilliseen Mälkiäisten tien itäpuolelta. Paikalla on metsittynyt kumpare, jolla sijaistee lato ja sen yliselle vievä, käytöstä poistunut ajoramppi. Kumpareen itä- ja pohjoispuolelta, kyntämättömästä pellosta oli löytynyt noin 80 kpl 1000-luvulle ajoittuvaa hopearahaa, hevosriipus ja punnukset sekä hieman etelämpää pieni pronssiristi.
Paikka tarkastettiin syyskuussa 2016 arkeologien toimesta, jolloin löytöalueelta havaittiin tummasta maasta rautakauden keramiikkaa. Alueelta tuli myös rautasignaaleita sekä toistakymmentä hopeasignaalia, joita ei tarkastettu. Kumpareelta, jossa sijaitsee ramppi, havaittiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja hiilensekaista maata. Kyseessä on rautakautinen asuinpaikka.
Ladosta noin 150 metriä koilliseen sijaitsee Koirankiveksi kutsuttu siirtolohkare, johon liittyy perimätietoa palvontapaikasta. Sammaloituneesta kivestä ei havaittu kuppeja.
Samalla pellolla, noin 100 metriä em. kohdasta koilliseen sijaitsevasta metsäsaarekkeesta oli tehty myös kalmistolöytöjä: padan haahlat ja sen alta miekan säilä. Samasta saarekkeesta oli köytynyt myös metalliastia sekä kolmannesta kohdasta kirves ja kuolaimet.
Vuoden 2017 kaivauksissa löytyi viikinkiaikainen kalmisto.
Vuonna 2020 kaapelilinjalla tehtyjen koekaivausten perusteella muinaisjäännöksen aluetta laajennettiin Mälkiäistentien länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000030142 |
908 |
Haukila Koirankivi |
10002 |
12006 |
13085 |
11033 |
27018 |
352244.00000000 |
6790163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030142 |
Syksyllä 2016 metallinpaljastinharrastajat tekivät löytöjä Uskilan kylän Haukilan kartanon pelloilta, noin 350 metriä kartanosta pohjoiskoilliseen Mälkiäisten tien itäpuolelta. Paikalla on metsittynyt kumpare, jolla sijaistee lato ja sen yliselle vievä, käytöstä poistunut ajoramppi. Kumpareen itä- ja pohjoispuolelta, kyntämättömästä pellosta oli löytynyt noin 80 kpl 1000-luvulle ajoittuvaa hopearahaa, hevosriipus ja punnukset sekä hieman etelämpää pieni pronssiristi.
Paikka tarkastettiin syyskuussa 2016 arkeologien toimesta, jolloin löytöalueelta havaittiin tummasta maasta rautakauden keramiikkaa. Alueelta tuli myös rautasignaaleita sekä toistakymmentä hopeasignaalia, joita ei tarkastettu. Kumpareelta, jossa sijaitsee ramppi, havaittiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja hiilensekaista maata. Kyseessä on rautakautinen asuinpaikka.
Ladosta noin 150 metriä koilliseen sijaitsee Koirankiveksi kutsuttu siirtolohkare, johon liittyy perimätietoa palvontapaikasta. Sammaloituneesta kivestä ei havaittu kuppeja.
Samalla pellolla, noin 100 metriä em. kohdasta koilliseen sijaitsevasta metsäsaarekkeesta oli tehty myös kalmistolöytöjä: padan haahlat ja sen alta miekan säilä. Samasta saarekkeesta oli köytynyt myös metalliastia sekä kolmannesta kohdasta kirves ja kuolaimet.
Vuoden 2017 kaivauksissa löytyi viikinkiaikainen kalmisto.
Vuonna 2020 kaapelilinjalla tehtyjen koekaivausten perusteella muinaisjäännöksen aluetta laajennettiin Mälkiäistentien länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000030142 |
908 |
Haukila Koirankivi |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
352244.00000000 |
6790163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030142 |
Syksyllä 2016 metallinpaljastinharrastajat tekivät löytöjä Uskilan kylän Haukilan kartanon pelloilta, noin 350 metriä kartanosta pohjoiskoilliseen Mälkiäisten tien itäpuolelta. Paikalla on metsittynyt kumpare, jolla sijaistee lato ja sen yliselle vievä, käytöstä poistunut ajoramppi. Kumpareen itä- ja pohjoispuolelta, kyntämättömästä pellosta oli löytynyt noin 80 kpl 1000-luvulle ajoittuvaa hopearahaa, hevosriipus ja punnukset sekä hieman etelämpää pieni pronssiristi.
Paikka tarkastettiin syyskuussa 2016 arkeologien toimesta, jolloin löytöalueelta havaittiin tummasta maasta rautakauden keramiikkaa. Alueelta tuli myös rautasignaaleita sekä toistakymmentä hopeasignaalia, joita ei tarkastettu. Kumpareelta, jossa sijaitsee ramppi, havaittiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja hiilensekaista maata. Kyseessä on rautakautinen asuinpaikka.
Ladosta noin 150 metriä koilliseen sijaitsee Koirankiveksi kutsuttu siirtolohkare, johon liittyy perimätietoa palvontapaikasta. Sammaloituneesta kivestä ei havaittu kuppeja.
Samalla pellolla, noin 100 metriä em. kohdasta koilliseen sijaitsevasta metsäsaarekkeesta oli tehty myös kalmistolöytöjä: padan haahlat ja sen alta miekan säilä. Samasta saarekkeesta oli köytynyt myös metalliastia sekä kolmannesta kohdasta kirves ja kuolaimet.
Vuoden 2017 kaivauksissa löytyi viikinkiaikainen kalmisto.
Vuonna 2020 kaapelilinjalla tehtyjen koekaivausten perusteella muinaisjäännöksen aluetta laajennettiin Mälkiäistentien länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000030142 |
908 |
Haukila Koirankivi |
10002 |
12002 |
13030 |
11010 |
27000 |
352244.00000000 |
6790163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030142 |
Syksyllä 2016 metallinpaljastinharrastajat tekivät löytöjä Uskilan kylän Haukilan kartanon pelloilta, noin 350 metriä kartanosta pohjoiskoilliseen Mälkiäisten tien itäpuolelta. Paikalla on metsittynyt kumpare, jolla sijaistee lato ja sen yliselle vievä, käytöstä poistunut ajoramppi. Kumpareen itä- ja pohjoispuolelta, kyntämättömästä pellosta oli löytynyt noin 80 kpl 1000-luvulle ajoittuvaa hopearahaa, hevosriipus ja punnukset sekä hieman etelämpää pieni pronssiristi.
Paikka tarkastettiin syyskuussa 2016 arkeologien toimesta, jolloin löytöalueelta havaittiin tummasta maasta rautakauden keramiikkaa. Alueelta tuli myös rautasignaaleita sekä toistakymmentä hopeasignaalia, joita ei tarkastettu. Kumpareelta, jossa sijaitsee ramppi, havaittiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja hiilensekaista maata. Kyseessä on rautakautinen asuinpaikka.
Ladosta noin 150 metriä koilliseen sijaitsee Koirankiveksi kutsuttu siirtolohkare, johon liittyy perimätietoa palvontapaikasta. Sammaloituneesta kivestä ei havaittu kuppeja.
Samalla pellolla, noin 100 metriä em. kohdasta koilliseen sijaitsevasta metsäsaarekkeesta oli tehty myös kalmistolöytöjä: padan haahlat ja sen alta miekan säilä. Samasta saarekkeesta oli köytynyt myös metalliastia sekä kolmannesta kohdasta kirves ja kuolaimet.
Vuoden 2017 kaivauksissa löytyi viikinkiaikainen kalmisto.
Vuonna 2020 kaapelilinjalla tehtyjen koekaivausten perusteella muinaisjäännöksen aluetta laajennettiin Mälkiäistentien länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000030142 |
908 |
Haukila Koirankivi |
10002 |
12006 |
13085 |
11010 |
27000 |
352244.00000000 |
6790163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030142 |
Syksyllä 2016 metallinpaljastinharrastajat tekivät löytöjä Uskilan kylän Haukilan kartanon pelloilta, noin 350 metriä kartanosta pohjoiskoilliseen Mälkiäisten tien itäpuolelta. Paikalla on metsittynyt kumpare, jolla sijaistee lato ja sen yliselle vievä, käytöstä poistunut ajoramppi. Kumpareen itä- ja pohjoispuolelta, kyntämättömästä pellosta oli löytynyt noin 80 kpl 1000-luvulle ajoittuvaa hopearahaa, hevosriipus ja punnukset sekä hieman etelämpää pieni pronssiristi.
Paikka tarkastettiin syyskuussa 2016 arkeologien toimesta, jolloin löytöalueelta havaittiin tummasta maasta rautakauden keramiikkaa. Alueelta tuli myös rautasignaaleita sekä toistakymmentä hopeasignaalia, joita ei tarkastettu. Kumpareelta, jossa sijaitsee ramppi, havaittiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja hiilensekaista maata. Kyseessä on rautakautinen asuinpaikka.
Ladosta noin 150 metriä koilliseen sijaitsee Koirankiveksi kutsuttu siirtolohkare, johon liittyy perimätietoa palvontapaikasta. Sammaloituneesta kivestä ei havaittu kuppeja.
Samalla pellolla, noin 100 metriä em. kohdasta koilliseen sijaitsevasta metsäsaarekkeesta oli tehty myös kalmistolöytöjä: padan haahlat ja sen alta miekan säilä. Samasta saarekkeesta oli köytynyt myös metalliastia sekä kolmannesta kohdasta kirves ja kuolaimet.
Vuoden 2017 kaivauksissa löytyi viikinkiaikainen kalmisto.
Vuonna 2020 kaapelilinjalla tehtyjen koekaivausten perusteella muinaisjäännöksen aluetta laajennettiin Mälkiäistentien länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000030142 |
908 |
Haukila Koirankivi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
352244.00000000 |
6790163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030142 |
Syksyllä 2016 metallinpaljastinharrastajat tekivät löytöjä Uskilan kylän Haukilan kartanon pelloilta, noin 350 metriä kartanosta pohjoiskoilliseen Mälkiäisten tien itäpuolelta. Paikalla on metsittynyt kumpare, jolla sijaistee lato ja sen yliselle vievä, käytöstä poistunut ajoramppi. Kumpareen itä- ja pohjoispuolelta, kyntämättömästä pellosta oli löytynyt noin 80 kpl 1000-luvulle ajoittuvaa hopearahaa, hevosriipus ja punnukset sekä hieman etelämpää pieni pronssiristi.
Paikka tarkastettiin syyskuussa 2016 arkeologien toimesta, jolloin löytöalueelta havaittiin tummasta maasta rautakauden keramiikkaa. Alueelta tuli myös rautasignaaleita sekä toistakymmentä hopeasignaalia, joita ei tarkastettu. Kumpareelta, jossa sijaitsee ramppi, havaittiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja hiilensekaista maata. Kyseessä on rautakautinen asuinpaikka.
Ladosta noin 150 metriä koilliseen sijaitsee Koirankiveksi kutsuttu siirtolohkare, johon liittyy perimätietoa palvontapaikasta. Sammaloituneesta kivestä ei havaittu kuppeja.
Samalla pellolla, noin 100 metriä em. kohdasta koilliseen sijaitsevasta metsäsaarekkeesta oli tehty myös kalmistolöytöjä: padan haahlat ja sen alta miekan säilä. Samasta saarekkeesta oli köytynyt myös metalliastia sekä kolmannesta kohdasta kirves ja kuolaimet.
Vuoden 2017 kaivauksissa löytyi viikinkiaikainen kalmisto.
Vuonna 2020 kaapelilinjalla tehtyjen koekaivausten perusteella muinaisjäännöksen aluetta laajennettiin Mälkiäistentien länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000030142 |
908 |
Haukila Koirankivi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
352244.00000000 |
6790163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030142 |
Syksyllä 2016 metallinpaljastinharrastajat tekivät löytöjä Uskilan kylän Haukilan kartanon pelloilta, noin 350 metriä kartanosta pohjoiskoilliseen Mälkiäisten tien itäpuolelta. Paikalla on metsittynyt kumpare, jolla sijaistee lato ja sen yliselle vievä, käytöstä poistunut ajoramppi. Kumpareen itä- ja pohjoispuolelta, kyntämättömästä pellosta oli löytynyt noin 80 kpl 1000-luvulle ajoittuvaa hopearahaa, hevosriipus ja punnukset sekä hieman etelämpää pieni pronssiristi.
Paikka tarkastettiin syyskuussa 2016 arkeologien toimesta, jolloin löytöalueelta havaittiin tummasta maasta rautakauden keramiikkaa. Alueelta tuli myös rautasignaaleita sekä toistakymmentä hopeasignaalia, joita ei tarkastettu. Kumpareelta, jossa sijaitsee ramppi, havaittiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja hiilensekaista maata. Kyseessä on rautakautinen asuinpaikka.
Ladosta noin 150 metriä koilliseen sijaitsee Koirankiveksi kutsuttu siirtolohkare, johon liittyy perimätietoa palvontapaikasta. Sammaloituneesta kivestä ei havaittu kuppeja.
Samalla pellolla, noin 100 metriä em. kohdasta koilliseen sijaitsevasta metsäsaarekkeesta oli tehty myös kalmistolöytöjä: padan haahlat ja sen alta miekan säilä. Samasta saarekkeesta oli köytynyt myös metalliastia sekä kolmannesta kohdasta kirves ja kuolaimet.
Vuoden 2017 kaivauksissa löytyi viikinkiaikainen kalmisto.
Vuonna 2020 kaapelilinjalla tehtyjen koekaivausten perusteella muinaisjäännöksen aluetta laajennettiin Mälkiäistentien länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000030142 |
908 |
Haukila Koirankivi |
10002 |
12006 |
13085 |
11033 |
27019 |
352244.00000000 |
6790163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030142 |
Syksyllä 2016 metallinpaljastinharrastajat tekivät löytöjä Uskilan kylän Haukilan kartanon pelloilta, noin 350 metriä kartanosta pohjoiskoilliseen Mälkiäisten tien itäpuolelta. Paikalla on metsittynyt kumpare, jolla sijaistee lato ja sen yliselle vievä, käytöstä poistunut ajoramppi. Kumpareen itä- ja pohjoispuolelta, kyntämättömästä pellosta oli löytynyt noin 80 kpl 1000-luvulle ajoittuvaa hopearahaa, hevosriipus ja punnukset sekä hieman etelämpää pieni pronssiristi.
Paikka tarkastettiin syyskuussa 2016 arkeologien toimesta, jolloin löytöalueelta havaittiin tummasta maasta rautakauden keramiikkaa. Alueelta tuli myös rautasignaaleita sekä toistakymmentä hopeasignaalia, joita ei tarkastettu. Kumpareelta, jossa sijaitsee ramppi, havaittiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja hiilensekaista maata. Kyseessä on rautakautinen asuinpaikka.
Ladosta noin 150 metriä koilliseen sijaitsee Koirankiveksi kutsuttu siirtolohkare, johon liittyy perimätietoa palvontapaikasta. Sammaloituneesta kivestä ei havaittu kuppeja.
Samalla pellolla, noin 100 metriä em. kohdasta koilliseen sijaitsevasta metsäsaarekkeesta oli tehty myös kalmistolöytöjä: padan haahlat ja sen alta miekan säilä. Samasta saarekkeesta oli köytynyt myös metalliastia sekä kolmannesta kohdasta kirves ja kuolaimet.
Vuoden 2017 kaivauksissa löytyi viikinkiaikainen kalmisto.
Vuonna 2020 kaapelilinjalla tehtyjen koekaivausten perusteella muinaisjäännöksen aluetta laajennettiin Mälkiäistentien länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000030142 |
908 |
Haukila Koirankivi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
352244.00000000 |
6790163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030142 |
Syksyllä 2016 metallinpaljastinharrastajat tekivät löytöjä Uskilan kylän Haukilan kartanon pelloilta, noin 350 metriä kartanosta pohjoiskoilliseen Mälkiäisten tien itäpuolelta. Paikalla on metsittynyt kumpare, jolla sijaistee lato ja sen yliselle vievä, käytöstä poistunut ajoramppi. Kumpareen itä- ja pohjoispuolelta, kyntämättömästä pellosta oli löytynyt noin 80 kpl 1000-luvulle ajoittuvaa hopearahaa, hevosriipus ja punnukset sekä hieman etelämpää pieni pronssiristi.
Paikka tarkastettiin syyskuussa 2016 arkeologien toimesta, jolloin löytöalueelta havaittiin tummasta maasta rautakauden keramiikkaa. Alueelta tuli myös rautasignaaleita sekä toistakymmentä hopeasignaalia, joita ei tarkastettu. Kumpareelta, jossa sijaitsee ramppi, havaittiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja hiilensekaista maata. Kyseessä on rautakautinen asuinpaikka.
Ladosta noin 150 metriä koilliseen sijaitsee Koirankiveksi kutsuttu siirtolohkare, johon liittyy perimätietoa palvontapaikasta. Sammaloituneesta kivestä ei havaittu kuppeja.
Samalla pellolla, noin 100 metriä em. kohdasta koilliseen sijaitsevasta metsäsaarekkeesta oli tehty myös kalmistolöytöjä: padan haahlat ja sen alta miekan säilä. Samasta saarekkeesta oli köytynyt myös metalliastia sekä kolmannesta kohdasta kirves ja kuolaimet.
Vuoden 2017 kaivauksissa löytyi viikinkiaikainen kalmisto.
Vuonna 2020 kaapelilinjalla tehtyjen koekaivausten perusteella muinaisjäännöksen aluetta laajennettiin Mälkiäistentien länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000030142 |
908 |
Haukila Koirankivi |
10002 |
12002 |
13030 |
11006 |
27000 |
352244.00000000 |
6790163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030142 |
Syksyllä 2016 metallinpaljastinharrastajat tekivät löytöjä Uskilan kylän Haukilan kartanon pelloilta, noin 350 metriä kartanosta pohjoiskoilliseen Mälkiäisten tien itäpuolelta. Paikalla on metsittynyt kumpare, jolla sijaistee lato ja sen yliselle vievä, käytöstä poistunut ajoramppi. Kumpareen itä- ja pohjoispuolelta, kyntämättömästä pellosta oli löytynyt noin 80 kpl 1000-luvulle ajoittuvaa hopearahaa, hevosriipus ja punnukset sekä hieman etelämpää pieni pronssiristi.
Paikka tarkastettiin syyskuussa 2016 arkeologien toimesta, jolloin löytöalueelta havaittiin tummasta maasta rautakauden keramiikkaa. Alueelta tuli myös rautasignaaleita sekä toistakymmentä hopeasignaalia, joita ei tarkastettu. Kumpareelta, jossa sijaitsee ramppi, havaittiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja hiilensekaista maata. Kyseessä on rautakautinen asuinpaikka.
Ladosta noin 150 metriä koilliseen sijaitsee Koirankiveksi kutsuttu siirtolohkare, johon liittyy perimätietoa palvontapaikasta. Sammaloituneesta kivestä ei havaittu kuppeja.
Samalla pellolla, noin 100 metriä em. kohdasta koilliseen sijaitsevasta metsäsaarekkeesta oli tehty myös kalmistolöytöjä: padan haahlat ja sen alta miekan säilä. Samasta saarekkeesta oli köytynyt myös metalliastia sekä kolmannesta kohdasta kirves ja kuolaimet.
Vuoden 2017 kaivauksissa löytyi viikinkiaikainen kalmisto.
Vuonna 2020 kaapelilinjalla tehtyjen koekaivausten perusteella muinaisjäännöksen aluetta laajennettiin Mälkiäistentien länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000030142 |
908 |
Haukila Koirankivi |
10002 |
12006 |
13085 |
11006 |
27000 |
352244.00000000 |
6790163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030142 |
Syksyllä 2016 metallinpaljastinharrastajat tekivät löytöjä Uskilan kylän Haukilan kartanon pelloilta, noin 350 metriä kartanosta pohjoiskoilliseen Mälkiäisten tien itäpuolelta. Paikalla on metsittynyt kumpare, jolla sijaistee lato ja sen yliselle vievä, käytöstä poistunut ajoramppi. Kumpareen itä- ja pohjoispuolelta, kyntämättömästä pellosta oli löytynyt noin 80 kpl 1000-luvulle ajoittuvaa hopearahaa, hevosriipus ja punnukset sekä hieman etelämpää pieni pronssiristi.
Paikka tarkastettiin syyskuussa 2016 arkeologien toimesta, jolloin löytöalueelta havaittiin tummasta maasta rautakauden keramiikkaa. Alueelta tuli myös rautasignaaleita sekä toistakymmentä hopeasignaalia, joita ei tarkastettu. Kumpareelta, jossa sijaitsee ramppi, havaittiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja hiilensekaista maata. Kyseessä on rautakautinen asuinpaikka.
Ladosta noin 150 metriä koilliseen sijaitsee Koirankiveksi kutsuttu siirtolohkare, johon liittyy perimätietoa palvontapaikasta. Sammaloituneesta kivestä ei havaittu kuppeja.
Samalla pellolla, noin 100 metriä em. kohdasta koilliseen sijaitsevasta metsäsaarekkeesta oli tehty myös kalmistolöytöjä: padan haahlat ja sen alta miekan säilä. Samasta saarekkeesta oli köytynyt myös metalliastia sekä kolmannesta kohdasta kirves ja kuolaimet.
Vuoden 2017 kaivauksissa löytyi viikinkiaikainen kalmisto.
Vuonna 2020 kaapelilinjalla tehtyjen koekaivausten perusteella muinaisjäännöksen aluetta laajennettiin Mälkiäistentien länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000030142 |
908 |
Haukila Koirankivi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
352244.00000000 |
6790163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030142 |
Syksyllä 2016 metallinpaljastinharrastajat tekivät löytöjä Uskilan kylän Haukilan kartanon pelloilta, noin 350 metriä kartanosta pohjoiskoilliseen Mälkiäisten tien itäpuolelta. Paikalla on metsittynyt kumpare, jolla sijaistee lato ja sen yliselle vievä, käytöstä poistunut ajoramppi. Kumpareen itä- ja pohjoispuolelta, kyntämättömästä pellosta oli löytynyt noin 80 kpl 1000-luvulle ajoittuvaa hopearahaa, hevosriipus ja punnukset sekä hieman etelämpää pieni pronssiristi.
Paikka tarkastettiin syyskuussa 2016 arkeologien toimesta, jolloin löytöalueelta havaittiin tummasta maasta rautakauden keramiikkaa. Alueelta tuli myös rautasignaaleita sekä toistakymmentä hopeasignaalia, joita ei tarkastettu. Kumpareelta, jossa sijaitsee ramppi, havaittiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja hiilensekaista maata. Kyseessä on rautakautinen asuinpaikka.
Ladosta noin 150 metriä koilliseen sijaitsee Koirankiveksi kutsuttu siirtolohkare, johon liittyy perimätietoa palvontapaikasta. Sammaloituneesta kivestä ei havaittu kuppeja.
Samalla pellolla, noin 100 metriä em. kohdasta koilliseen sijaitsevasta metsäsaarekkeesta oli tehty myös kalmistolöytöjä: padan haahlat ja sen alta miekan säilä. Samasta saarekkeesta oli köytynyt myös metalliastia sekä kolmannesta kohdasta kirves ja kuolaimet.
Vuoden 2017 kaivauksissa löytyi viikinkiaikainen kalmisto.
Vuonna 2020 kaapelilinjalla tehtyjen koekaivausten perusteella muinaisjäännöksen aluetta laajennettiin Mälkiäistentien länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000030142 |
908 |
Haukila Koirankivi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
352244.00000000 |
6790163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030142 |
Syksyllä 2016 metallinpaljastinharrastajat tekivät löytöjä Uskilan kylän Haukilan kartanon pelloilta, noin 350 metriä kartanosta pohjoiskoilliseen Mälkiäisten tien itäpuolelta. Paikalla on metsittynyt kumpare, jolla sijaistee lato ja sen yliselle vievä, käytöstä poistunut ajoramppi. Kumpareen itä- ja pohjoispuolelta, kyntämättömästä pellosta oli löytynyt noin 80 kpl 1000-luvulle ajoittuvaa hopearahaa, hevosriipus ja punnukset sekä hieman etelämpää pieni pronssiristi.
Paikka tarkastettiin syyskuussa 2016 arkeologien toimesta, jolloin löytöalueelta havaittiin tummasta maasta rautakauden keramiikkaa. Alueelta tuli myös rautasignaaleita sekä toistakymmentä hopeasignaalia, joita ei tarkastettu. Kumpareelta, jossa sijaitsee ramppi, havaittiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja hiilensekaista maata. Kyseessä on rautakautinen asuinpaikka.
Ladosta noin 150 metriä koilliseen sijaitsee Koirankiveksi kutsuttu siirtolohkare, johon liittyy perimätietoa palvontapaikasta. Sammaloituneesta kivestä ei havaittu kuppeja.
Samalla pellolla, noin 100 metriä em. kohdasta koilliseen sijaitsevasta metsäsaarekkeesta oli tehty myös kalmistolöytöjä: padan haahlat ja sen alta miekan säilä. Samasta saarekkeesta oli köytynyt myös metalliastia sekä kolmannesta kohdasta kirves ja kuolaimet.
Vuoden 2017 kaivauksissa löytyi viikinkiaikainen kalmisto.
Vuonna 2020 kaapelilinjalla tehtyjen koekaivausten perusteella muinaisjäännöksen aluetta laajennettiin Mälkiäistentien länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000030142 |
908 |
Haukila Koirankivi |
10002 |
12006 |
13085 |
11033 |
27017 |
352244.00000000 |
6790163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030142 |
Syksyllä 2016 metallinpaljastinharrastajat tekivät löytöjä Uskilan kylän Haukilan kartanon pelloilta, noin 350 metriä kartanosta pohjoiskoilliseen Mälkiäisten tien itäpuolelta. Paikalla on metsittynyt kumpare, jolla sijaistee lato ja sen yliselle vievä, käytöstä poistunut ajoramppi. Kumpareen itä- ja pohjoispuolelta, kyntämättömästä pellosta oli löytynyt noin 80 kpl 1000-luvulle ajoittuvaa hopearahaa, hevosriipus ja punnukset sekä hieman etelämpää pieni pronssiristi.
Paikka tarkastettiin syyskuussa 2016 arkeologien toimesta, jolloin löytöalueelta havaittiin tummasta maasta rautakauden keramiikkaa. Alueelta tuli myös rautasignaaleita sekä toistakymmentä hopeasignaalia, joita ei tarkastettu. Kumpareelta, jossa sijaitsee ramppi, havaittiin rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja hiilensekaista maata. Kyseessä on rautakautinen asuinpaikka.
Ladosta noin 150 metriä koilliseen sijaitsee Koirankiveksi kutsuttu siirtolohkare, johon liittyy perimätietoa palvontapaikasta. Sammaloituneesta kivestä ei havaittu kuppeja.
Samalla pellolla, noin 100 metriä em. kohdasta koilliseen sijaitsevasta metsäsaarekkeesta oli tehty myös kalmistolöytöjä: padan haahlat ja sen alta miekan säilä. Samasta saarekkeesta oli köytynyt myös metalliastia sekä kolmannesta kohdasta kirves ja kuolaimet.
Vuoden 2017 kaivauksissa löytyi viikinkiaikainen kalmisto.
Vuonna 2020 kaapelilinjalla tehtyjen koekaivausten perusteella muinaisjäännöksen aluetta laajennettiin Mälkiäistentien länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000030143 |
288 |
Nykyttlandet S |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
325485.00000000 |
7067771.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030143 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee tien 17947 eteläpuolella, Stora Kulusträsketin ja Paasila Storträsketin välisellä harjulla. Tien pohjoispuolella oleva alue on nimeltään Nykyttlandet. Harjanne on hyvin kivistä, mutta mitatulla kohdalla on potentiaalisesti asuinpaikkaraiviolta vaikuttava kohta, joka erottuu myös LiDAR-aineistossa. Kohde pitäisi kuitenkin varmentaa. |
| metsakeskus.1000030144 |
908 |
Kuttila |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
352936.00000000 |
6788222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030144 |
Syksyllä 2016 metallinpaljastin harrastajien tekemiä löytöjä, Kuttilan pellolla olevalta kohoumalta, läheltä vanajaveden rantaa. Paikalta oli löytnyt koruneula, taitettu kupurasolki, kasvokuvioinen hela, rullapäinen hevosenkenkäsolki, kankiketjun osa ja korvalusikka. Osa eisneistä on löytynyt Mälkiäistentien länsipuoliselta pellolta (kankiketjun osa).
Löytöpaikka sijaitsee aivan Mälkiäisten historiallisen kylätontin koillis- ja pohjoispuolella, josta vuonna 1997 löytyi rautakautista keramiikkaa.
Kohde tarkastettiin syksyllä 2016, maaperä löytöjen alueella oli savensekaista ja tummaa.
Kyseessä on luultavasti tuhoutunut polttokenttäkalmisto. |
| metsakeskus.1000030145 |
272 |
Miekkakaarat 7 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
339941.00000000 |
7082541.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030145 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Miekkavaaran ja Lehdonpalon välisellä särkkäalueella, kaaroilla, lähellä Lehdonpalon kivikautista asuinpaikkaa. Paikalla on särkkämäisillä harjanteilla havaittu viisi erillistä asumuspainanetta ja yksi mahdollinen paritalopainanne sekä kvartsia hiekkatien pinnalla. Myös yhteen painanteeseen tehdyssä koepistossa oli kvartsia. |
| metsakeskus.1000030146 |
272 |
Miekkakaarat 8 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
339836.00000000 |
7082504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030146 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Miekkakaarojen ja Lehdonpalon välisellä särkkäalueella, kaaroilla. Asuinpaikka on Lehdonnevan itärannalla olevalla kaaralla. Paikalla on havaittu kolme asumuspainannetta ehjässä kangasmaastossa. |
| metsakeskus.1000030148 |
290 |
Sutinen |
10007 |
12002 |
13000 |
11042 |
27000 |
590002.00000000 |
7143885.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030148 |
Kohde sijaitsee Sutisenjärven länsipuolella, Sutisenjoen yläjuoksulla. Kohde on vanhan Sutisen kämpän raunioiden luoteispuolella, suon laidassa. Paikalla on muistotaulu, jossa on teksti: "Tähän on haudattu kaksi desanttia toukokuussa 1944" (alkuperäinen vuosiluku taulussa 1943 on korjattu päälle). Paikalla on kookkaita kuoppia, jotka ovat täyttyneet vedellä. Vuonna 1944 kuuden desantin joukko pudotettiin laskuvarjoilla Vuosankaan ja he majailivat Sutisen kämpällä. Jämäksen kaukopartiomiehet pidättivät kämpältä neljä miestä. Kaksi desanttia oli reissussa Kontiomäellä. Näiden palattua alkoi ammuskelu, jossa molemmat desantit kuolivat. Desantit haudattiin siihen mihin he olivat kaatuneetkin. Vielä 1990-luvulla hautapainauma oli näkyvissä. Lähde: http://www.vieksi.fi/?p=1667 |
| metsakeskus.1000030149 |
272 |
Pahanportaanräme 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
340337.00000000 |
7082132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030149 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pahanportaanrämeen pohjoispuolella olevalla hiekkaharjanteella Miekkavaaran itäpuolella, ojan länsipuolella on ennestään tunnettu Pahanportaanrämeen asuinpaikka. Ehjässä kangasmaastossa on havaittu viisi asumuspainannetta. Koepistoissa ei havaittu mitään löytöjä, mutta painanteet lienevät silti kivikautisia. |
| metsakeskus.1000030150 |
791 |
Aittosaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
429960.00000000 |
7158359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030150 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Siikajoen länsipuolella olevalla suoalueella, Aittosaari-nimisellä kumpareella, sen kaakkoisella niemellä. Kohde on eri-ikäisten taimikkojen rajalla. Paikalla on noin 8-10 metriä leveä kahden varsinaisen huoneen muodostama paritalo, jossa on kuitenkin luoteispäässä vielä pieni eteispainanne. Kohde on ehjä. |
| metsakeskus.1000030151 |
290 |
Syväjärvensärkkä |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
606905.00000000 |
7120628.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030151 |
Syväjärvellä sijaitsee suosittu retkeilyalue. Alueen koillispuolella kulkee jyrkkärinteinen Syväjärvensärkkä, jonka päällä on näkötorni. Näkötornin molemmin puolin, särkän suuntaisesti, kulkee juoksuhaudan tms. pätkät. Tornin lounaispuolisen pätkän pituus on 20 metriä, leveys enimmillään 2 metriä ja syvyys 1 m. Tornin koillispuolella haudan pituus on 35 metriä. Tämä hauta mutkittelee enemmän. Sen leveys on 1,5 metriä ja syvyys metrin. Haudan päässä on kolmiomainen pesäke, jonka rakenteet ovat sortuneet. Ampuma-aukon jäänteet ovat kuitenkin näkyvissä. Paikalta noin 135 metriä itäkaakkoon on kolmas, 35 metriä pitkä juoksuhauta. Haudan leveys on 1,5 m ja syvyys 0,5-1 metriä. Sen kaakkoispäässä ampumapesäkkeessä on puurakenteita. Pesäkkeen koko on 3 x 2,5 metriä. Ympäristöstä on katkottu puita ampumalinjalta. Kohteet liittyvät talvisodan aikana rakennettuun puolustuslinjaan. |
| metsakeskus.1000030154 |
290 |
Roukonkangas |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
606742.00000000 |
7120173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030154 |
Kohde sijaitsee hiekkaisen kohouman reunassa Syväjärven ulkoilualueelle vievän tien itäpuolella. Juoksuhauta kulkee mutkitellen luode-kaakkosuuntaisesti kohouman poikki ja haarautuu kaakkoispäässään kahtia. Toisen haaran päässä on pesäke, jonka sivut ovat 2,5 x 2,5 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Pesäkkeen pohjalle on valunut maata. Muutoin kokonaisuus on hyväkuntoinen. Haudan pituus on 50 metriä, syvyys 0,5 metriä ja leveys hieman yli metrin.
Kohteen rajaus paikkatietokannassa perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on ainoastaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000030155 |
290 |
Roukonpuro 4 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
606870.00000000 |
7120002.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030155 |
Kohde sijaitsee Kuhmosta Hyrynsalmelle vievän tien molemmin puolin Ontojärven ja Syvänjärven välisellä kankaalla, Roukonpuron kaakkoispuolella. Tien pohjoispuolella maavallin kaakkoispuolen seinämä on pystysuora. Puista ja rautalangasta tehdystä seinämästä on jäänteitä noin 75 metrin matkalla. Noin kahdeksan metrin välein on poikittainen maavalli. Rakenteen itäpäässä on kolme rinnakkaista kookasta kuoppaa joiden välissä on kivistä ja maasta rakennetut harjanteet - ns. "hevosenkenkä", jonka tarkoituksena on vaikeuttaa panssarivaunujen liikettä. Tien eteläpuolella vastaavasta rakenteesta on jäänteitä noin 140 metrin matkalla. Törmän päällä on kaksi pientä suorakaiteen muotoista kuoppaa (1 x 0,5 m). |
| metsakeskus.1000030156 |
239 |
Heikkilänniemi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
466526.00000000 |
7008330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030156 |
Paikalla on 10 oletettavasti kellarikuoppaa, 2 hiilihautaa ja 1 funktioltaan määrittämätön kuoppa noin 70 x 40 m suuruisella alueella. Kellarikuopat ja yksi hiilihauta sijaitsevat tiiviissä muodostelmassa noin 40 x 10 m alueella. Yksi hiilihauta sijaitsee tästä alueesta noin 40 m kaakkoon ja funktioltaan tunnistamaton kuoppa noin 30 m etelään.
Alueella ei vanhoilla kartoilla ole ollut asutusta tai muuta kartoilla esitettyä toimintaa. Kellarikuopat voivat liittyä kaskitalouteen (esim. nauriskuopat), mutta niitä on harvinaisen paljon suppealla alueella. Se, että toinen kohteen hiilihaudoista sijaitsee kellarikuoppien tiukasti ympäröimällä alueella, mutta vaikuttaa täysin ehjältä, voi viitata siihen, että kellarikuopat ja hiilihauta liittyvät tavalla tai toisella samanaikaiseen toimintaan. Nilakan alueelta on tietoja järvimalmin keräämisestä (Ks. Keiteleen - Pielaveden historia I). Em. lähteen mukaan läheinen Kuonan talo olisi saanut nimensä siitä, että sen alueella olisi runsaasti rautakuonaa. |
| metsakeskus.1000030157 |
290 |
Korkana 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
645979.00000000 |
7142758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030157 |
Rajan pinnassa sijaitsevan Korkana-järven luoteispuolen harjualueella, Korkananjoen lounaispuolella on laaja sota-aikainen kohde. Siihen liittyy 450 metriä pitkä juoksuhauta, jonka varrella on useita pesäkkeitä. Juoksuhaudasta lähtee kaksi käytävää lounaaseen. Tästä etelään tien varressa on lyhyempi juoksuhauta (30 metriä). Korkanantien eteläpuolella on kolme korsua, joihin liittyy kivi- ja puurakenteita. Pohjoisempana on kuoppa, jonka päällä oli lahonnut puuritilä. Myös muita kuoppia on ainakin kuusi kappaletta, joista osaan liittyy puurakenteita. Paikalla on puutolppia, joissa on piikkilangan jäänteitä ja tähystyspuu, jossa on tikaslaudat jäljellä. Korkanassa on sijainnut puolustusasema ja vankileiri. |
| metsakeskus.1000030158 |
239 |
Elosaari 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
479323.00000000 |
6988032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030158 |
Elosaaren itärannalta on pyöreähkö hiilihauta, kooltaan noin 4 x 4 m. Hiilihaudan syvyys on noin 0,9 m. Hiilihaudan pohjalle tehdystä koekuopasta paljastui hiekkainen, vahvan hiilen ja noen sekainen noin 15 sentin paksuinen maakerros.
Noin 50 m maastossa tarkastetusta hiilimiilusta länteen näkyy Lidar 5p korkeusmallissa mahdollinen toinen hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000030159 |
239 |
Elosaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
479311.00000000 |
6988163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030159 |
Elosaaren itärannalle, pienessä niemessä sijaitsevan osin lahonneen laavun "pihamaalle" tehtiin kolme koekuoppaa. Yhdestä kuopasta löytyi kolme kvartsi-iskosta. Iskokset löytyivät maakiven juurelle tehdystä koekuopasta. |
| metsakeskus.1000030160 |
239 |
Elosaari 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479280.00000000 |
6988203.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030160 |
Elosaaren itärannalla, rantatörmän äärellä on tervahaudan pohja, jonka halkaisija on 11 m. Tervahaudan halssiura on auennut järvelle, joskin suurin osa halssia on tuhoutunut rantatörmän lossaamisen myötä. |
| metsakeskus.1000030161 |
239 |
Elosaari 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479271.00000000 |
6988274.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030161 |
Elosaaren itärannalla, rantatörmän äärellä on tervahaudan pohja, jonka halkaisija on 10 m (vallin paksuus noin 2 m). Tervahaudan pohjalla on selkeä noin 1,3 x 1,3 metrin kokoinen painauma - kyseessä lienee tervankeräysastian paikka. |
| metsakeskus.1000030162 |
239 |
Elosaari 5 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
479242.00000000 |
6988372.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030162 |
Rantatörmän äärellä on ehjä, matala ja maljamainen hiilihauta. Pyöreähkön hiilihaudan halkaisija on noin 9 metriä, josta "selkeää" keskiosaa noin 5,5 metriä, loput vallia. |
| metsakeskus.1000030163 |
239 |
Elosaari 6 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
478509.00000000 |
6988088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030163 |
Rantatörmän äärellä on hiilihauta, halkaisijaltaan noin 2 m, ympärillä noin 1 m ma-tala reunavalli. Kuopan pohjalle tehdyssä koekuopassa havaittiin vahva noki- ja hiilikerros. Kohdalla maaperä on soransekaista hiekkaa. Puusto pääasiassa mäntyä. |
| metsakeskus.1000030164 |
239 |
Elosaari Peltolahti 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
478779.00000000 |
6988826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030164 |
Peltolahden pohjukan lounaispuolella, noin 25 m rannasta ja 15 m rantatörmän reunalta lounaaseen on halkaisijaltaan noin 2 m kuoppa, jossa reunavallit. Kuoppaan tehdyssä koekuopassa havaittiin vahva noki- ja hiilikerros. |
| metsakeskus.1000030165 |
239 |
Elosaari Peltolahti 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478709.00000000 |
6988855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030165 |
80 m Peltolahden pohjukan itäpuolella sijaitsee halkaisijaltaan 8 metrinen tervahauta (vallin paksuus noin 1,3 m). Tasaisessa mäntymetsässä olevan suppilomaisen tervahaudan syvyys on noin 1,5 m ja sen keskellä on neliön kokoinen kuopanne - tervankeräysastian paikka. |
| metsakeskus.1000030166 |
239 |
Elosaari Peltolahti 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478687.00000000 |
6989048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030166 |
Paikalla on laakea hiilihaudan pohja, jonka syvyys on 70 cm ja halkaisija hieman alle 8 metriä. Yhden koekuopan perusteella maalaji hiilihaudassa on noen ja hiilen sekaista hiekkaa. |
| metsakeskus.1000030167 |
239 |
Elosaari 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
478491.00000000 |
6989071.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030167 |
Elosaaren keskiosassa, itärannasta n. 180 lounaaseen. Paikalta löydettiin viisi kvartsi-iskosta noin 15 metrin matkalta (koordinaatit osoittavat alueen keskipisteen). Kvartsit löytyivät metsäkoneen urasta, vähäkivisestä hiekasta. Metsäkoneen urat ovat paikalla korkeuskäyrien suuntaisia (luode-kaakko).
Rinne laskee paikalla loivasti itäkoilliseen. Paikalla on heikosti erottuva Muinais-Päijänteen korkein rantatörmä. Sen perusteella paikka ajoittuu noin 5000 eKr. Paikka on laikutusta lukuun ottamatta ehjä. |
| metsakeskus.1000030168 |
239 |
Maaherranniemi 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
466560.00000000 |
6999833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030168 |
Kohde sijaitsee Koutajärven eteläosassa sijaitsevan Maaherranniemen länsirannalla. Maaherranniemi kivikautisen asuinpaikan länsilaitamilla on hiekkakankaalla hiilihaudan jäänne. Matala pyöreä kuopanne, halkaisijaltaan 2 m ja sitä ympäröi matalat vallit. Kuopan pohjalla maaperässä on runsaasti hiiltä ja nokea. Hiilihauta sijaitsee rannasta 46 m etäisyydellä, saunan pohjoispuolella n 17 m. |
| metsakeskus.1000030169 |
239 |
Hirsikangas |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
472429.00000000 |
7004071.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030169 |
Kohde sijaitsee Nilakan itäpuolella olevan suolahden pohjukan koillispuolella, lähellä Pielaveden rajaa. Paikalla on kaksi rakennuksen perustaa. Toisen kokonaismitat ovat noin 8,5 x 4,5 - pisin sivu luoteis-kaakko-suunnassa. Rakennus on noin metrin levyiselle multapenkille perustettu. Vaikuttaa siltä, että rakennus on tehty kahdessa osassa. Ilmeisesti vanhempi osa on kooltaan noin 5 x 4,5 m ja sen pohjoiskulmalla on uuninjäännös, joka sisältää kiviä ja tiiltä. Luoteispäähän on ilmeisesti myöhemmin rakennettu lisäosa, kooltaan noin 3,5 x 4 m.
Edellisestä noin 20 m lounaaseen on kooltaan 5 x 5 m kokoisen rakennuksen perusta, jonka penkki on tehty kivistä ja maasta. Tässä ei todettu uuninsijaa, joten kyse lienee karjasuojasta tms. Lisäksi alueella havaittiin kivetty kaivo, 4 selvää raivausröykkiötä (sekä joitakin epämääräisempiä, joita ei dokumentoitu) ja lisäksi 5 matalaa kiviaitaa (kivivallia).
Kohde on varsin hyvin säilynyt ja sikäli edustava. 1840-luvun pitäjänkartalla kohdalla ei ole taloa tai rakennuksia tms. Vuonamon kylän isojakokartat eivät tätä aluetta kuvaa. 1800-luvun parilla yleiskartalla alueella ei ole taloja, ei myöskään v. 1941 yleiskartalla. Vuoden 1973 peruskartalla paikalla on pieni metsittynyt pelto ja lato. Sen perusteella paikka ei ilmeisesti ole kovin vanha (ehkä 1800-1900-lukujen vaihdetta), mutta kyseessä on kuitenkin oletus. |
| metsakeskus.1000030170 |
290 |
Levälahdenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
660211.00000000 |
7130679.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030170 |
Kohde sijaitsee Viiksimonjärven eteläpuolella, osittain jyrkällä moreenirinteellä, jossa kasvaa varttunutta tuoreehkoa kasvatusmetsää.
Paikalla on pieni tervahauta, jonka halkaisija on 7 m, kuopan halkaisija 4,5 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen järvellä päin, pituus n. 3 m ja syvyys 1,6 m. |
| metsakeskus.1000030171 |
182 |
Kalmoniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
408108.00000000 |
6853846.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030171 |
Kivikkoinen moreenikumpare. Kumpareen pohjoislaidan kautta on pari vuotta aikaisemmin tehty metsäautotie.
Metsäautotien eteläpuolisen ojan leikkauksista löytyi runsaat kymmenen kvartsi-iskosta, joista osa otettiin talteen sekä yksi kvartsikaavin. Löytöpaikka tällä kohdalla on loivasti luoteeseen laskevaa rinnettä, maaperältään kivikkoista hiesumoreenia. Löytökohdan vierelle tehdyissä kahdessa koekuopassa ei havaittu kulttuurikerrosta.
Tästä löytöpaikasta parikymmentä metriä kaakkoon, pienen mäenkumpareen laella, metsäkoneen kuluttamissa jäljissä, oli runsaasti palanutta luunsirua sekä joitakin kvartsi-iskoksia ja ilmeisesti myöhäiskivikautisia keramiikanpaloja. Tällä mäenkumpareen alueella on pinnassa noin 10 cm syvyydelle (kivennäismaan pinnasta mitaten) ulottuva kulttuurikerros (hiekkamoreenia), joka sisältää esihistoriallisia asuinpaikkalöytöjä.
Asuinpaikka ajoittuu rannansiirtymisen perusteella (muutaman sadan vuoden tarkkuudella) aikavälille 3800–1300 eKr. – siis kampakeraamisen ajan ja pronssikauden alun väliseen aikaan. Tuolloin asuinpaikka on sijainnut pienessä, hiljalleen laajenevassa saaressa 100 - 200 m lähimmästä mannerrannasta itään.
Alueen rajaus on tehty inventointihavaintojen sekä maaston topografian perusteella. |
| metsakeskus.1000030172 |
182 |
Kalmoniemi 3 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
408324.00000000 |
6853771.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030172 |
Paikalta löytyi metallinilmaisimella rautainen sirppi, joka oli osittain noin 10–20 cm kokoisten kivien ja maan alla. Sirpin tasolle kiveystä purettaessa noin 30 x 40 cm laajuudelta, alkoi sekoittuneesta oranssinpunaisesta hietamoreenista erottua palaneen luun kappaleita, nokimaata ja pieniä hiilenpaloja. Kohteen tutkimus jätettiin tähän ja sirppi jätettiin paikoilleen. Yksi sormen tai varpaan luu otettiin talteen. Koekuoppa pyrittiin entisöimään mahdollisimman lähelle entistä rakennetta.
Löytöpaikka sijaitsee Kalmoniemeä kiertävän polun aivan pohjoislaidalla. Polun pohjoislaidalla kalliossa on vajaan metrin korkea kalliohylly, jossa on eteläreunaltaan mitaten noin 30 cm leveä, molemmin puolin noin metristen maakivien reunus-tama ura kalliossa. Inventointilöydöt olivat tämän uran etelälaidalta, polun pohjois-laidalta. Ura jatkuu pohjoiseen noin 1,6 metrin matkan noin 30 – 60 vm leveänä ja on täytetty tai täyttynyt muutaman kymmen sentin kokoisilla tai pienemmillä kivillä ja maa-aineksella. Paikka on kalliota ja kivikkoa, osin moreenipeitteistä. Puusto mäntyä.
Paikalta siis todettiin inventoinnissa vain yksi rautakautinen hauta. Vähälöytöiset kallionkoloihin tehdyt rautakautiset haudat, joissa ei juurikaan ole metalliesineis-töä, ovat hyvin vaikeita tai jopa mahdottomia todeta arkeologissa inventoinneissa. Alueella saattaa olla muitakin hautauksia, mutta näiden toteaminen edellyttäisi kohteen lähiympäristön tarkkuusinventointia tai koekaivausta. Mahdollisissa jatkotutkimuksissa ympäristön tutkiminen vaatisi turvepeitteen poistamista kallionkoloista ja näiden kohtien tutkimista lastoin. Metallinilmaisintutkimus tuskin toisi merkittävää uutta tietoa.
Paikan arvioitu rajaus on tehty inventointihavaintojen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.1000030173 |
908 |
Tykölä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
350951.00000000 |
6794036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030173 |
Tykölän kylä on syntynyt viimeistään keskiajalla ja se mainitaan vuoden 1558 asutusluettelosta, jolloin siihen kuului yksi tila. Kylä sijaitsee Mallasveden etelärannalla sijaitsevan Tykölänjärven eteläpäässä tienristeyksessä, josta jo vuoden 1751 pitäjänkartassa lähtee tie etelään Uskilaan, koilliseen Pälkäneelle ja länteen Sääksmäelle.Vuoden 1571 veroluettelossa Tykölän tila oli Tyrvännön pitäjän toiseksi varakkain ja vuonna 1645 se jaettiin Partalan ja Tokkaran tiloiksi. 1700-luvun alussa Tykölan kylän tilat yhdistyivät yhdeksi rustholliksi, jonka rakennukset sijaitsivat vuoden 1777 kartan mukaan noin 300 metriä nykyisestä päärakennuksesta pohjoiseen. Alueella on nähtävissä rakennusten kivijalkoja. Lähes kaikki tilan rakennukset paloivat 1850-luvulla jonka jälkeen tilan päärakennus siirtyi nykyiselle paikalleen. Tykölän nykyinen päärakennus on 1850-luvulta. Tilan pellot ovat pitkälti samoja kuin 1700-luvulla käytössä olleet ja ne sijaitsevat päärakennuksen ympärillä loivasti Tykölänjärvelle viettävällä karkealla hiedalla ja hiesusavikolla. |
| metsakeskus.1000030174 |
182 |
Kalmoniemi 4 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
408425.00000000 |
6853680.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030174 |
Metallinilmaisimella löytyi koordinaattien osoittamalta paikalta pronssinen rullapäinen hevosenkenkäsolki, palanutta luuta ja sirppi. (Solki oli osaksi syöpynyt ja toinen rullapää puuttui.)
Löytöpaikka oli pari metriä Päijänteen pinnan yläpuolella, topografiaa tulkiten puolisen metriä Päijänteen 1830-luvun laskemisia korkeammalla tasolla.
Sirppi kaivettiin osittain esille.
Löytö oli noin 15 cm paksuisen männyn juuren kupeessa, heti turpeen alla ja kivien päällä. Löytökohdalla oli muutaman kymmenen sentin laajuinen kalliokolo, joka oli täyttynyt tai täytetty noin 5 – 15 kokoisilla kivillä.
Mäntyä kaatamatta ja mahdollista muinaisjäännöstä hajottamatta kohdetta ei tutkittu enempää. On mahdollisista, että kohdalla on rautakautinen hauta. |
| metsakeskus.1000030175 |
239 |
Hetejoki |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
463948.00000000 |
7001820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030175 |
Hetejoen suussa sen luoteisreunalla on pieni hiekkakuoppa. Hiekkakuopan lou-naispuolella on jokiuoman törmällä useita (kahdeksan) erikokoisia kuoppia ja kuopanteita. Isommat saattavat olla kellarin jäänteitä, pienemmät nauriskuoppia tms. Maaperä paikalla on hiekka ja joen luoteisranta on tasaista ja suhteellisen vähäki-vistä. Kauempana joesta maaperä muuttuu kivikkoiseksi. Kuopat vaikuttivat vanhoilta mutta kuitenkin monet ovat suhteellisen jyrkkäseinäisiä ja vain vähän sortuneita. Lähin vanha talo on 1840-luvun pitäjänkartalle merkitty Hetejoen talo 230 m lounaaseen. Vanhemmissa kartoissa lähellä ei ole taloja. Kuoppajäännöksien ajoitus ja funktio ovat epäselvät. Ne voisivat ehkä liittyä alueella harjoitettuun raudan-valmistukseen – mistä ei kuitenkaan saatu todisteita. |
| metsakeskus.1000030176 |
239 |
Kirkkoniemi |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
477779.00000000 |
6986522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030176 |
Koutajärven lounaisrannalla, Hetejoen suun luoteispuolella on vanha talo pihapiireineen, nyt ilmeisesti vapaa-ajan käytössä. Ympärillä on metsittynyttä peltoa. Millekään vanhoille 1700-1800 lukujen kartoille ei paikalle ole taloa merkitty. Vuoden 1973 peruskartalla paikalla on Kirkkoniemen talo, jonka päärakennus on siis yhä pystyssä. Vuonna 1973 rakennusta ympäröi vielä pellot mutta v. 1990 kartassa ei. Raivausröykkiöt ja aidat ovat siis peräisin 1800-l lopulta - 1900-luvun alkupuoliskolta. |
| metsakeskus.1000030177 |
239 |
Hamulanniemi torp |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
474821.00000000 |
6990616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030177 |
Torpat on merkitty v. 1788 isojakokartalle ja ne paikantuva melko hyvin. 1840-luvun pitäjänkartalla torppia ei enää ole. Samoin myöhemmillä kartoilla alueelle ei ole rakennuksia merkitty. Alueella on kymmeniä raivausröykkiöitä. Niistä ei voinut erottaa uunin tai kiukaan jäännettä, joten eksakti torpanpaikka on paikantamatta. |
| metsakeskus.1000030178 |
239 |
Hamulanniemi soldats torp |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
474926.00000000 |
6990564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030178 |
Torpat on merkitty v. 1788 isojakokartalle ja ne paikantuva melko hyvin. 1840-luvun pitäjänkartalla torppia ei enää ole. Samoin myöhemmillä kartoilla alueelle ei ole rakennuksia merkitty. Alueella on kymmeniä raivausröykkiöitä. Niistä ei voinut erottaa uunin tai kiukaan jäännöksiä, joten eksakti torpanpaikka on maastosta paikantamatta. Joskin kohdassa N 6990514 E 474973 on tasanne ja tanner joka mm. kasvillisuuden perusteella vaikuttaa vanhalta pihamaalta. Sen länsireunalla on hirsisen saunan raunio kohdassa N 6990517 E 474986, joka on merkitty v. 1973 peruskarttaan.
Alueelta havaittiin myöhemmässä tarkastuksessa nauriskuoppa, kivetty kellarikuoppa sekä rakennuksen pohja, jossa sortunut uuni. |
| metsakeskus.1000030179 |
239 |
Heikilä |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
465688.00000000 |
7013669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030179 |
Heikilän vanha talonpaikka paikantuu tälle kohdin v. 1831 (kartoitus v. 1778) Vii-nikkalan kylän isojakokartalta (D29:9/1), jossa talo B. 1840-luvun pitäjänkartta tällä kohden repeytynyt mutta vaikuttaa siltä että paikalla ei ole tuolloin ollut taloa. Paikka on mahdollisesti autioitunut jo 1800-luvun alussa. Paikka on nyt peltoa. Vanha talonpaikka sijaitsee rajauksen sisällä. Paikalla käytäessä pelto oli nurmella eikä siitä saatu asutukseen liittyviä havaintoja. |
| metsakeskus.1000030180 |
239 |
Kiviniemi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
465588.00000000 |
7013274.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030180 |
Vuoden 1831 isojakokartalla (kartoitus 1778) paikalla on sotilaan torppa. 1840-luvun pitäjänkartalla paikka on autio samoin myöhemmissä kartoissa. 1973 peruskartalla sijoittuu pienen peltolohkon reunalle. Paikka kartan ja ilmakuvan perusteella edelleen autio ja metsää. Paikkaa ei ole tällä kohdalla tarkastettu. Torppa on sijainnut kartalla esitetyn rajauksen sisällä. |
| metsakeskus.1000030181 |
239 |
Finni B |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
466762.00000000 |
6999506.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030181 |
Paikka sijaitsee Koutajärven eteläpään itärannalla. Finni B talo paikantuu v. 1778 isojakokartalta parin kymmenen metrin tarkkuudella nykyisen Maaherran talon tilakeskuksen lounaispuoliselle pellolle. 1840-luvun pitäjänkartalla talo vaikuttaisi olevan samalla paikalla. Pelto oli paikalla käytäessä sän-gellä mutta sen pintaa saattoi välttävästi havainnoida. Paikalle tehtiin nelisen koekuoppaa kohdille jossa maa näytti tummemmalta ja kohdille jossa isäntä muisteli tummaa pellon pintaa havainneensa. N. 30 m pohjoiseen siitä paikasta mihin talo paikantuu isojakokartalta oli pellon kyntökerroksessa tummaa maata. Koekuopassa kyntökerroksen alainen koskematon maa oli kuitenkin kaikkialla täysin puhdasta, vaalea hienoa hiekkaa tai hietaa. |
| metsakeskus.1000030182 |
239 |
Finni A |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
466850.00000000 |
6999194.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030182 |
Paikka sijaitsee Koutajärven eteläpään itärannalla. Finni A talo paikantuu v. 1778 isojakokartalta parin kymmenen metrin tarkkuudella nykyisen Paavolan talon eteläkaakkoispuolelle, osin pihamaalle osin pellolle. Paikalle ei tehty koekuoppia ja pelto oli nurmella, joten tarkempia havaintoja ei saatu. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vanha talonpaikka on rakentamattomalla alueella. Taloa ei ole merkitty 1840-luvun pitäjänkartalle, joten se on autioitunut ennen sitä ja nykyinen tilakeskus on myöhempi. |
| metsakeskus.1000030186 |
595 |
Mackola |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
496782.00000000 |
7028569.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030186 |
Vanha talotontti on paikannettu vuoden 1779 isojakokartalta (D10:6/1-20). Paikannustarkkuus on hyvä, arviolta ± 20 metriä. Talotontti on merkattu samaan paikkaan vuosina 1845-47 laaditulle pitäjänkartalle (3314 12). Vuoden 1973 peruskartalla (3314 12) kyseiselle paikalle on merkattu lato tms. talousrakennus. Nykyisin peltojen ympäröimällä saarekkeella on marjapensaita, lisäksi saarekkeella kasvaa muutamia lehtipuita sekä villiintynyttä vadelmapuskaa. Paikka vaikuttaa välttyneen voimakkaalta maankäytöltä ja onkin oletettavaa, että alueella on säilynyt jäännöksiä myös 1700-luvun talotontista. |
| metsakeskus.1000030187 |
595 |
Nirala N |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
496718.00000000 |
7028957.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030187 |
Vanha talotontti on paikannettu vuoden 1779 isojakokartalta (D10:6/1-20). Paika-nustarkkuus on hyvä, arviolta ± 20 metriä. Talotontti on merkattu samaan paikkaan myös vuosina 1845-47 laaditulle pitäjänkartalle (3314 12). Vuoden 1973 peruskartalle (3314 12) vanhan talotontin paikka sijoittuu Saikkolan tilan kaakkoispuolelle, talousrakennusten itäpuolelle. Nykyisin vanha talotontti sijoittuu järvelle johtavan tien ja pellon välisellä pitkulaiselle viljelemättömälle saarekkeelle, missä kasvaa lehtipuita ja tiheää pusikkoa.
Vanhan talon alue vaikuttaa välttyneen voimakkaalta maankäytöltä, tosin peltoviljely on mitä ilmeisemmin tasannut osan alueesta. On todennäköistä, että paikalla on säilynyt jäännöksiä vanhasta talotontista. |
| metsakeskus.1000030188 |
595 |
Lampaanjärvi Syväniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
496839.00000000 |
7028102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030188 |
Paikka sijaitsee Lampaanjärven länsirannalla, Syvänniemen eteläkärjessä. Alue on sekametsää, maaperä kivikkoista hiekkamoreenia.
Alueelle tehtiin yksi koekuoppa. Koekuopassa oli pinnassa noin 15 cm kaski-, pelto- tai lehtokerros, jossa ei ollut löytöjä. Tämän alapuolella oli tiivis kellanruskea hiekkamoreenikerros, jossa noin 10 cm syvyydeltä oli runsaasti esihistoriallisia asuinpaikkalöytöjä: asbestikeramiikkaa (ilmeisesti Pöljän keramiikkaa), kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Ehjää kulttuurikerrosta on siis jäljellä.
Asuinpaikka-alueen laajuus on arvio, joka on tehty silmämääräisten topografiaan perustuvien arvioiden perusteella. |
| metsakeskus.1000030189 |
595 |
Lampaanjärvi Kissalahti |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
496862.00000000 |
7028666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030189 |
Kohde sijaitsee Lampaanjärven pohjoisosan länsirannalla, Niemen talon päära-kennuksesta noin 170 m itään. Kyseessä on vanha mänty, joka erottuu kokonsa vuoksi rannan muista puista. Puun halkaisija on arviolta 1 metri 1,5 metrin korkeudelta. Puu on karsittu noin 3,5 - 4 m korkeuteen.
Puussa on kolme selvää, suurehkoa umpeen kasvavaa pilkkaa 80-150 cm tasolla maanpinnasta. Kahdessa näistä oli havaittavissa selviä kirjoitusmerkkejä. |
| metsakeskus.1000030190 |
595 |
Lampaanjärvi Kurjenniemi |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
497965.00000000 |
7025401.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030190 |
Kohde sijaitsee Lampaanjärven itärannalla Kurjenniemen tyvellä. Moreeniharjanteella, N-S-suunnassa noin 130 m pitkällä ja vastakkaisessa suunnassa noin 40 m leveällä alueella on 23 kpl viljelyröykkiötä. Röykkiöt ovat matalia ja niiden halkaisija vaihtelee 1,5 ja 4 metrin välillä. Alueelta havaittiin myös kaksi kivivallia, joista toinen on pituudeltaan noin 20 m ja toinen noin 10 m. Kivivallien korkeus vaihtelee metrin molemmin puolin. Näiden lisäksi alueen eteläosasta tavattiin kaksi kellarikuoppaa, joista toinen voi olla naurishauta. Mahdollinen naurishauta on noin 3,5 x 1,5 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on noin 60 cm. Kellari-kuopan koko on noin 5 x 2 m, syvyys noin 0,8 m. Kellarikuopan ympärillä on matalat maavallit.
Vuoden 1973 peruskartalla alueelle on merkattu yksittäinen lato tms. talousrakennus. Vuosina 1845-47 laaditussa pitäjänkartassa alueelle ei ole merkattu peltoja tai rakennuksia. Kohde tulkittiin maastohavaintojen perusteella kaskiviljelyn jäännöksiksi. |
| metsakeskus.1000030191 |
595 |
Pieni-Panka Itäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
495371.00000000 |
7005467.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030191 |
Kohde sijaitsee Pieni-Panka järven itärannan eteläosassa. Rantamuodostumien perusteella vaikuttaa siltä, että järven pintaa olisi historiallisena aikana laskettu noin metrin verran. Tätä aikaisemmin järven pinta on geologiaan pohjautuen päätellen ollut noin 122,5 m korkeudella tuhansia vuosia.
Kohteessa ja sen ympäristössä on parikymmentä metriä N-S - suunnassa pitkä ja 3-5 m leveä melko tasainen, joskin paikoin kivikkoinen rantaterassi noin 2 m nykyisen järvenpinnan yläpuolella. Maaperä on kivikkoista hiekkamoreenia. Yhdestä tasanteelle tehdystä koekuopasta löytyi yksi pii-iskos ja useita aivan pieniä palaneen luun siruja noin 20 cm paksuisesta noensekaisesta likamaakerroksesta. Tasanteelle tehtiin lisäksi 4 koekuoppaa, joista löytöjä muinaisjäännöksistä ei todettu. Ilmeisesti kyseessä on pienialainen esihistoriallinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000030192 |
595 |
Iso-Kiukoinen Itäranta |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
489078.00000000 |
7014385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030192 |
Kohde sijaitsee Iso-Kiukoinen järven itärannalla, kuusimetsässä. Kyseessä on noin 2 x 1 m laajuinen, syvyydeltään noin 0,5 m kuoppa, jossa on runsaan metrin maavallit ympärillä. Kyseessä on aivan ilmeisesti nauriskuoppa. Lähistöllä ei havaittu muita rakenteita. Paikalla ei ole merkattu rakennuksia tai peltoja vuoden 1973 peruskartalla eikä vuosina 1845-47 laaditulla pitäjänkartalla. |
| metsakeskus.1000030193 |
595 |
Nirala S |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
496810.00000000 |
7028781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030193 |
Vanha talotontti on paikannettu vuoden 1779 isojakokartalta (D10:6/1-20). Paikannustarkkuus on hyvä, arviolta ± 20 metriä. Talotontti on merkattu samaan paikkaan myös vuosina 1845-47 laaditulle pitäjänkartalle (3314 12). Vuoden 1973 peruskartalla (3314 12) paikalla on ollut pelto.
Nykyisin alueella kasvaa talouskoivikko. Maanpinnalla ei ollut näkyvissä merkkejä vanhasta talotontista - peltoviljely on mitä ilmeisemmin lanannut alueen ”sileäksi”. Periaatteessa on mahdollista, että vanhan peltokerroksen alla on säilynyt jäänteitä 1700-luvun talotontista – jälkiä siitä ei nyt todettu. |
| metsakeskus.1000030194 |
595 |
Pukara |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
494411.00000000 |
7010785.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030194 |
Pukaran vanha talotontti paikannettiin vuoden 1776 isojakokartalta. Paikannuksen tarkkuus on hyvä, arviolta ± 20 m. Isojakokartalla Pukaran taloa ympäröi pellot, samoin vuosina 1845-47 laaditussa pitäjänkartastossa. Vuoden 1973 peruskartalta voi todeta, että vanhan Pukaran päärakennus on siirtynyt länsi-luoteeseen vanhalta paikaltaan ja vanhan talotontin kohdalla on peltoa sekä talousrakennus.
Nykyisin vanhan talotontin paikalla on umpeen kasvanut pelto - korkeaa heinää sekä harvakseltaan kolme-nelimetrisiä kuusia. Paikalla ei tehty havaintoja vanhasta talotontista. On kuitenkin periaatteessa mahdollista, että (1900-luvun) peltoker-roksen alla on säilyneitä jäännöksiä vanhasta talotontista. |
| metsakeskus.1000030195 |
595 |
Kåckola A |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
498116.00000000 |
7026527.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030195 |
Hiidenniemessä sijaitsevat kolme vanhaa talotonttia ja yksi torppa paikannettiin vuoden 1779 isojakokartan avulla. Paikannuksen tarkkuus on hyvä, arviolta ± 15 metriä. Pohjoisin taloista on identifioitu isojakokarttaan merkillä A (Göstila), kaksi muuta taloa merkillä B (Kåckola) ja torppa on nimetty nimellä Pajucko torp. Vuosina 1845-47 laaditussa pitäjänkartassa Hiidenniemen asutuksen tilanne on sama kuin isojakokartalla: niemessä on neljä taloa samassa kohdin kuin isojakokartassa.
Vuoden 1973 peruskartassa tilanne on muuttunut. Pohjoisimman talon kohdalla on Koistilan tila, mutta kahden muun talon ja yhden torpan paikat ovat autioituneet ja ne paikantuvat peltoon.
Nykyisin tilanne on sama kuin vuoden 1973 peruskartalla. Alueen pohjoisimman talon kohdalla on Koistilan tila ja kaksi muuta taloa sekä torppa paikantuvat peltoon. Maastotarkastuksen aikana pellot olivat ”kiinni”, eikä paikkoilta saatu vanhaan asutukseen liittyviä havaintoja. |
| metsakeskus.1000030196 |
595 |
Kåckola B |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
498262.00000000 |
7026455.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030196 |
Hiidenniemessä sijaitsevat kolme vanhaa talotonttia ja yksi torppa paikannettiin vuoden 1779 isojakokartan avulla. Paikannuksen tarkkuus on hyvä, arviolta ± 15 metriä. Pohjoisin taloista on identifioitu isojakokarttaan merkillä A (Göstila), kaksi muuta taloa merkillä B (Kåckola) ja torppa on nimetty nimellä Pajucko torp. Vuosi-na 1845-47 laaditussa pitäjänkartassa Hiidenniemen asutuksen tilanne on sama kuin isojakokartalla: niemessä on neljä taloa samassa kohdin kuin isojakokartassa.
Vuoden 1973 peruskartassa tilanne on muuttunut. Pohjoisimman talon kohdalla on Koistilan tila, mutta kahden muun talon ja yhden torpan paikat ovat autioituneet ja ne paikantuvat peltoon.
Nykyisin tilanne on sama kuin vuoden 1973 peruskartalla. Alueen pohjoisimman talon kohdalla on Koistilan tila ja kaksi muuta taloa sekä torppa paikantuvat peltoon. Maastotarkastuksen aikana pellot olivat ”kiinni” eikä havaintoja vanhasta talonpaikasta saatu. |
| metsakeskus.1000030197 |
595 |
Pajucko torp |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
498472.00000000 |
7026435.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030197 |
Hiidenniemessä sijaitsevat kolme vanhaa talotonttia ja yksi torppa paikannettiin vuoden 1779 isojakokartan avulla. Paikannuksen tarkkuus on hyvä, arviolta ± 15 metriä. Pohjoisin taloista on identifioitu isojakokarttaan merkillä A (Göstila), kaksi muuta taloa merkillä B (Kåckola) ja torppa on nimetty nimellä Pajucko torp. Vuosi-na 1845-47 laaditussa pitäjänkartassa Hiidenniemen asutuksen tilanne on sama kuin isojakokartalla: niemessä on neljä taloa samassa kohdin kuin isojakokartassa.
Vuoden 1973 peruskartassa tilanne on muuttunut. Pohjoisimman talon kohdalla on Koistilan tila, mutta kahden muun talon ja yhden torpan paikat ovat autioituneet ja ne paikantuvat peltoon.
Nykyisin tilanne on sama kuin vuoden 1973 peruskartalla. Alueen pohjoisimman talon kohdalla on Koistilan tila ja kaksi muuta taloa sekä torppa paikantuvat peltoon. Maastotarkastuksen aikana pellot olivat ”kiinni”, eikä havaintoja vanhasta talonpaikasta saatu. |
| metsakeskus.1000030198 |
595 |
Lambajoki |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
495560.00000000 |
7025789.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030198 |
Vanha talotontti on paikannettu vuoden 1779 isojakokartalta. Talotontin paikka on sama vuosina 1845-47 laaditussa pitäjänkartassa. Vuoden 1973 peruskartalla vanhan talotontin paikka on autioitunut ja paikalla on pelto.
Nykyisin vanhan talotontin alue on mansikkapeltoa, mistä syystä maastotarkastuksen aikana paikka tarkastettiin vain pintapuolisesti eikä havaintoja talonpaikasta saatu. |
| metsakeskus.1000030199 |
595 |
Korpinaho (Pöngänniemi) |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
493539.00000000 |
7022265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030199 |
Korppisen pohjoisrannalla sijainnut talotontti on paikannettu vuoden 1778 isojak-kartalta. Paikalla sijainnut talo on kartalla nimetty Cb merkillä, mutta isojakokarttojen seliteosiossa nimestä ei saa selvää: talon nimi on todennäköisesti Korpinaho. Talotontti on ollut samalla paikalla vuosina 1845-47 laaditussa pitäjänkartassa. Vuoden 1973 peruskartalla paikalla on pelto.
Nykyisin vanha talotontti sijoittuu Pöngänniemen tilan ja Korppisen väliseen peltoon. Pelto oli maastotarkastuksen aikana heinällä, eikä vanhasta talotontista saatu havaintoja. |
| metsakeskus.1000030200 |
908 |
Tykölänvuori |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27007 |
350281.00000000 |
6793697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030200 |
Kohde sijaitsee Tykölänjärven etelärannalla, noin 50-100 metriä Valkeakoskelle johtavan tien eteläpuolella pellon laidasta nousevan mäen luoteisrinteessä. Kyseessä on kivistä tehty muuri, jonka pituus on noin 100 metriä, korkeus 70-80 cm ja paksuus noin 50 cm. Muurin teossa on käytetty hyväksi isoja maakiviä, kivien väleissä on rakoja ja paikoin se on huteran oloinen. Kiviä peittää paksu sammal ja paikoin muuri on rauennut metsäkoneen mentyä siitä läpi. Rinne on varsin lohkareinen ja muuri on koottu ilmeisimmin paikalta saaduista, miehennostannaisista kivistä. Se näyttää rakennetun nopeasti tilapäiskäyttöön.
Tykölän isännän mukaan muuriin liittyy perimätietoa isonvihan tai Suomen sodan ajoilta. Sjaintinsa puolesta se voisi olla esim vartio- tai väilytysasema alarinteessä kulkevalle Sääksmäen/Valkeakosken tielle. Muuri ei vaikuta eihstorialliselta. |
| metsakeskus.1000030202 |
595 |
Pieni-Panka Härkälä S |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
494637.00000000 |
7005536.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030202 |
Pieni-Pankajärven länsirannalla, sen lasku-uoman suusta (Sulkukoski) 380 m etelään on tien länsipuolella lukuisia raivausröykkiöitä (n. 24 kpl) noin 170 x 60 m laajuisella alueella. Alue on nyt sekametsää. Alueen länsilaitamilla on näkyvissä merkkejä vanhasta pellosta - ojan jäänteitä. |
| metsakeskus.1000030203 |
595 |
Pieni-Panka Gråsten torp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
495423.00000000 |
7005430.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030203 |
Vuoden 1779 Pukaran isojakokartalle (D31:3) on merkitty Panganjärven itärannalle Gråstens torp. Torppa paikantuu nykykartalle hyvin, alle +-15 m tarkkuudella. Alue on nyt hakattua metsää ja aurattua maaperää joka kasvaa pusikkoa ja korkeata heinää. Alueella on risuja ja hakkuujätettä ja se on hyvin vaikeakulkuinen. Mitään konkreettisia maastohavaintoja torpanpaikasta ei vallitsevissa olosuhteissa voitu saada.
Talo on hylätty 1860-70-luvuilla, jolloin se siirtyi Ison-Pangan rannalle nykyisen Huutoniemen talon kohdalle, sen eteläpuolelle rantaan josta hieman myöhemmin nykyisen Huutoniemen talon kohdalle. Paikallinen asukas tiesi kertoa, että vielä 1960-luvulla torpan paikalla oli rakennuksen jäänteitä. Pellot ovat olleet käytössä jonkin aikaa vielä hylkäämisen jälkeen. |
| metsakeskus.1000030204 |
595 |
Paasniemi torp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
494083.00000000 |
7020773.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030204 |
Korppisen kaakkoisrannalla sijainnut torpan paikka, Paasniemi, paikannettiin vuoden 1788 isojakokartalta. Paikalla sijainneen torpan kohdalle on merkattu talo myös vuosina 1845-47 laadittuun pitäjänkartalle. Paikka on autioitunut vuoteen 1973 mennessä, kyseisen vuoden peruskartalla paikka on peltoa. |
| metsakeskus.1000030205 |
595 |
Haapajärvi Maholahti |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
485537.00000000 |
7018073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030205 |
Kohde sijaitsee Haapajärven luoteisosassa sijaitsevan Maholahden länsirannalla. Kohde sijaitsee vanhalla rantatörmällä, entisen pellon laidalla.
Kyseessä on käytöstä poistunut rajamerkki, ilmeisesti tilusraja. Rajamerkin pohjana on 1,5 x 1,5 m:n laajuinen neliönmuotoinen kivistä ladottu pohja, korkeudeltaan noin 40 cm. Päällä on noin 30 cm korkuinen pystykivi, jonka kylkeen on hakattu numero 4.
Kohdalla ei ole nykyistä kiinteistörajaa, mutta vuoden 1973 peruskartalla kohdalla on kiinteistöraja. Kylän raja on kulkenut rajamerkin itäpuolella, kutakuinkin kaakko-luode suuntaisesti Haapajärvessä. |
| metsakeskus.1000030206 |
595 |
Lampaanjärvi Päivärinne |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
496733.00000000 |
7032052.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030206 |
Kohde sijaitsee Lampaanjärven pohjoispään länsirannalla. Parikymmentä metriä rannasta länteen, jyrkän muinaisen rantatörmän laidalle on tehty noin 4 x 4 m laajuinen, noin puoli metriä syvä kuoppa, jossa on alarinteeseen (itään) aukeava suuaukko. Paikka on kuusivoittoista metsää.
Isojakokartalla (v. 1786) paikalle ei ole merkattu mitään. Vuosina 1845-47 laaditulla pitäjänkartalle on merkitty aivan rantaviivalle neljä rakennukselta vaikuttavaa merkintää – olisivatko venevajoja? Merkinnät on tehty alkuperäisen kartan täydennysosaa päälle piirrettynä, oletettavasti 1800-l lopulla tai 1900-l alussa. Asutusta ei vanhoissa kartoissa ole lähialueelle merkitty ennen kuin 1973 peruskartalle, jossa paikalla on vielä yksi ulkorakennus aivan rannassa. Mahdollinen kellarikuoppa voisi liittyä paikalla 1800-l lopulla - 1900 luvulla olleeseen toimintaan vajoineen. |
| metsakeskus.1000030210 |
297 |
Töyrisaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
517809.00000000 |
6992967.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030210 |
Suurella Ruokovedellä sijaitsevasta pienestä Töyrinsaaresta on kertoman mukaan löytynyt pääkalloja ja nauloja kun saarelta on viety hiekkaa mantereella olevalle rakennustyömaalle. Saarella on yksi loma-asunto. |
| metsakeskus.1000030211 |
778 |
Multakangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
503619.00000000 |
6942788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030211 |
Suonenjoen keskustaajaman länsipuolella sijaitsevalla, laajan suoalueen ympäröimällä hiekkaharjulla sijaitsee lukuisia hiilimiiluja. Vuoden 2016 tarkastuksen aikana harjualueesta käveltiin vain kaakkoispää. Vuonna 2021 kartoitettii selkeästi lidarissa näkyvät miilut. Alueelta havaittiin myös yksi suorakaiteen muotoinen säilytyskuoppa. |
| metsakeskus.1000030212 |
322 |
Siivo |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
229073.00000000 |
6631549.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030212 |
Sijaintipaikka on Kemiönsaaren edustalla avomerellä Hiittisistä ja Öröstä lounaaseen.
Puurunkoisen purjealuksen hylky. Hylky on rungoltaan melko ehjä. Aluksen oletetaan olevan parkki Siivo, joka haaksirikkoutui marras-joulukuussa 1900 ollessaan matkalla Helsingborgista Helsinkiin tiililastissa. |
| metsakeskus.1000030214 |
309 |
Puromäki A |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
607806.00000000 |
6955366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030214 |
Pyöreä, halkaisijaltaan noin 16 m, selkeät vallit. Paikannettu lidar-kartalta, vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000030215 |
921 |
Ilveskolo |
10001 |
12013 |
13128 |
11002 |
27000 |
472310.00000000 |
6969367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030215 |
Louhikkoisen Ilvesvuoren alarinteessä, Pohjainlahden rannassa on noin 20 metriä pitkä rakoluola, jonka suulla on selvästi ihmisen punavärillä tekemiä maalauksia. Suuaukon vasemmalla puolella erottuu ympyrä, jota ympäröi pisteet ja L-muotoinen kuvio. Kuviokenttä on kooltaan 45 x 50 cm ja sen alaraja on 75 cm maanpinnasta. Luolan suuaukko on paljastunut Muinais-Päijänteen maksimin jälkeen. Luolan edustalla on selkeästi järvelle erottuva suuri siirtolohkare.
Luolan suuaukon läheisyydessä on selvästi eri-ikäisiä maalauksia punavärin erojen ja jäkäläkasvuston perusteella. Osassa maalauksista on selvästi nimikirjaimet. |
| metsakeskus.1000030216 |
778 |
Korpisuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
497450.00000000 |
6956550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030216 |
Halolanmäellä, Konttilahdentieltä Tienhaaranniitylle johtavan metsäautotien lähellä on nuoressa ja tiheässä kuusimetsikössä kolme tervahautaa tai hiilimiilua. Ne näkyvät vinovalovarjosteissa rengasmaisina ja maastossa selkeiden ja paikoin syvine kaivantojen ympäröimänä tiiviinä muodostelmana. Koepistoissa alueelta tulee kauttaaltaan erittäin vahvasti mustaa ja nokeentunutta maata. Tiheän nuori puusto vaikeutti kohteen havainnointia maastossa. |
| metsakeskus.1000030217 |
915 |
Viljolahti 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
577046.00000000 |
6901771.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030217 |
Viljolahden rantaan menevän tien varressa on mahdollinen rajamerkki, jossa kaiverrus 1797. Tarkastamaton kohde. |
| metsakeskus.1000030220 |
560 |
Kiviranta |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
428533.00000000 |
6741608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030220 |
Kiviranta-nimisen tilan luoteispuolella olevalla kalliomäellä, mäen länsiosassa sijaitsee kaksi kiviaitaa sekä kolme röykkiötä ja vanhan piikkilanka-aidan jäännökset. Muualta mäen alueelta ei löydetty kivirakenteita tai muita merkkejä muinaisjäännöksistä.
A: Kiviaita, jonka pituus oli noin 41,5 m ja leveys noin 0,7–1,0 m. Kiviaita oli korkeintaan 50 cm korkea ja kokonaisuudessaan paljon huonommin kasattu kuin kiviaita B. Kiviaita A ei vaikuta kulkevan minkään tontin-rajan suuntaisesti ja sen funktio on epäselvä, sillä se on ainakin yksinään hyvin matala estääkseen eläinten tai ihmisten kulkua. Aidan päiden koordinaatit: P: 6 741 609,53; I: 428 549,33; Z: 76,43 m ja P: 6 741 636,55; I: 428 546,20; Z: 79,90 m
B: Kiviaita, jonka pituus oli noin 24,5 m ja leveys noin 1,0 m ja korkeus oli pääasiassa noin 90 cm, mutta osittain aidassa oli vain yksi kivikerta, jolloin korkeus oli noin 10 cm. Kiviaita oli varsin hyvin ladottu ja aita kulkee tonttien välisen rajan suuntaisesti.joka myös nykyään voimassa. Muuten kiviaidan funktio jää, sillä se on varsin lyhyt ja osin aivan liian matala estääkseen kulkemista. Aidan päiden koordinaatit: P: 6 741 628,32; I: 428 573,64; Z: 76,29 m P: 6 741 646,49; I: 428 589,82; Z: 74,38 m
C: Kiviröykkiö, kooltaan noin 2,0 m x 2,0 m ja korkeus oli noin 30 cm. Röykkiö saattaa liittyä tonttien väliseen rajaan, mutta tulkinta on epävarma. Keskikoordinaatit: P: 6 741 672,44; I: 428 590,73; Z: 74,54 m. Tästä röykkiöstä 4,7 m luoteeseen on röykkiö D:
Pieni, noin 50 cm x 50 cm laaja kiviröykkiö, jonka korkeus oli noin 50 cm. Röykkiön keskellä oli pystyssä puukeppi. Kyseessä voi olla tontin rajamerkki tai alueella kulkeneen piikkilanka-aidan paalun tukikiveys.Keskikoordinaatit: P: 6 741 675,79; I: 428 587,45; Z: 76,15 m
Röykkiö E: Yli 2,0 m x 2,0 m laaja ja 50–75 cm korkea röykkiö, joka oli tehty melko suurista kivistä (pään kokoisista tai suuremmista). Röykkiön keskellä oli kuoppa, josta oli mahdollisesti poistettu jossain vaiheessa siinä olleita kiviä.. Kyseessä voi olla muiden röykkiöiden tapaan rajamerkki. Mahdollisesti rajamerkki on jäänyt käytössä ja siinä vaiheessa keskeltä on poistettu kiviä. Keskikoordinaatit: P: 6 741 700,49; I: 428 568,13; Z: 79,00 m |
| metsakeskus.1000030224 |
564 |
Kaakkurisuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436136.00000000 |
7224846.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030224 |
Mäen etelälaidalla oleva tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 m. Halssi on kohti etelää. Tervahaudan lävitse kulkee polku. Haudan lähellä on kaksi hiilikasaa (alakohteet). Haudasta noin 15 m itään olevan kasan halkaisija on noin 2 x 2 metriä ja haudasta noin 8 metriä koilliseen olevan kasan koko on noin 2 x 4 metriä. Tervahauta on merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000030225 |
564 |
Nurmioja 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435237.00000000 |
7224397.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030225 |
Nurmiojan pohjoisrannalla olevan tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä. Halssi on etelään kohti ojaa. Hauta on muhkean varvuston ja taajasti kasvavien nuorten kuusten peittämä. |
| metsakeskus.1000030226 |
564 |
Hautakangas 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
435317.00000000 |
7225180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030226 |
Hautakankaan pohjoislaidalta, koilliseen laskevan rinteen tasaisemmalta kohdalta havaittiin useita kvartsi-iskoksia. Maaperä alueella on kivistä moreenia ja pieniltä osin hiekkaa. Hiljattain avohakatun alueen etelälaidassa kulkevan metsäautotien hiekkaiselta kohdalta havaittiin useita kvartsi-iskoksia, samoin tien ulkopuolelta metsänkäsittelyssä paljastuneilta alueilta. Kvartsi-iskokset levittäytyvät kohteella NW – SE suuntaisesti 35 metrin korkeuskäyrää mukaille, suuri osa iskoksista havaittiin korkeuskäyrän yläpuolelta. Kvartsi-iskoksia havaittiin noin 40 x 20 m kokoiselta alueelta. Vain pieni osa kvartsi-iskoksista poimittiin talteen. Rannansiirtymisen perusteella ajoitettu kohde ajoittunee varhaismetallikauteen.
Kvartsi-iskoskeskittymän koillispuolella on tervahauta (alakohde). Se on vahingoittunut metsätöissä, minkä seurauksena asuinpaikka-alueen koillisosassa on levinneenä paljon hiilimurskaa. Molemmat kohteet ovat saman muinaisjäännösrajauksen sisällä. |
| metsakeskus.1000030226 |
564 |
Hautakangas 1-2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11040 |
27000 |
435317.00000000 |
7225180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030226 |
Hautakankaan pohjoislaidalta, koilliseen laskevan rinteen tasaisemmalta kohdalta havaittiin useita kvartsi-iskoksia. Maaperä alueella on kivistä moreenia ja pieniltä osin hiekkaa. Hiljattain avohakatun alueen etelälaidassa kulkevan metsäautotien hiekkaiselta kohdalta havaittiin useita kvartsi-iskoksia, samoin tien ulkopuolelta metsänkäsittelyssä paljastuneilta alueilta. Kvartsi-iskokset levittäytyvät kohteella NW – SE suuntaisesti 35 metrin korkeuskäyrää mukaille, suuri osa iskoksista havaittiin korkeuskäyrän yläpuolelta. Kvartsi-iskoksia havaittiin noin 40 x 20 m kokoiselta alueelta. Vain pieni osa kvartsi-iskoksista poimittiin talteen. Rannansiirtymisen perusteella ajoitettu kohde ajoittunee varhaismetallikauteen.
Kvartsi-iskoskeskittymän koillispuolella on tervahauta (alakohde). Se on vahingoittunut metsätöissä, minkä seurauksena asuinpaikka-alueen koillisosassa on levinneenä paljon hiilimurskaa. Molemmat kohteet ovat saman muinaisjäännösrajauksen sisällä. |
| metsakeskus.1000030226 |
564 |
Hautakangas 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
435317.00000000 |
7225180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030226 |
Hautakankaan pohjoislaidalta, koilliseen laskevan rinteen tasaisemmalta kohdalta havaittiin useita kvartsi-iskoksia. Maaperä alueella on kivistä moreenia ja pieniltä osin hiekkaa. Hiljattain avohakatun alueen etelälaidassa kulkevan metsäautotien hiekkaiselta kohdalta havaittiin useita kvartsi-iskoksia, samoin tien ulkopuolelta metsänkäsittelyssä paljastuneilta alueilta. Kvartsi-iskokset levittäytyvät kohteella NW – SE suuntaisesti 35 metrin korkeuskäyrää mukaille, suuri osa iskoksista havaittiin korkeuskäyrän yläpuolelta. Kvartsi-iskoksia havaittiin noin 40 x 20 m kokoiselta alueelta. Vain pieni osa kvartsi-iskoksista poimittiin talteen. Rannansiirtymisen perusteella ajoitettu kohde ajoittunee varhaismetallikauteen.
Kvartsi-iskoskeskittymän koillispuolella on tervahauta (alakohde). Se on vahingoittunut metsätöissä, minkä seurauksena asuinpaikka-alueen koillisosassa on levinneenä paljon hiilimurskaa. Molemmat kohteet ovat saman muinaisjäännösrajauksen sisällä. |
| metsakeskus.1000030226 |
564 |
Hautakangas 1-2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435317.00000000 |
7225180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030226 |
Hautakankaan pohjoislaidalta, koilliseen laskevan rinteen tasaisemmalta kohdalta havaittiin useita kvartsi-iskoksia. Maaperä alueella on kivistä moreenia ja pieniltä osin hiekkaa. Hiljattain avohakatun alueen etelälaidassa kulkevan metsäautotien hiekkaiselta kohdalta havaittiin useita kvartsi-iskoksia, samoin tien ulkopuolelta metsänkäsittelyssä paljastuneilta alueilta. Kvartsi-iskokset levittäytyvät kohteella NW – SE suuntaisesti 35 metrin korkeuskäyrää mukaille, suuri osa iskoksista havaittiin korkeuskäyrän yläpuolelta. Kvartsi-iskoksia havaittiin noin 40 x 20 m kokoiselta alueelta. Vain pieni osa kvartsi-iskoksista poimittiin talteen. Rannansiirtymisen perusteella ajoitettu kohde ajoittunee varhaismetallikauteen.
Kvartsi-iskoskeskittymän koillispuolella on tervahauta (alakohde). Se on vahingoittunut metsätöissä, minkä seurauksena asuinpaikka-alueen koillisosassa on levinneenä paljon hiilimurskaa. Molemmat kohteet ovat saman muinaisjäännösrajauksen sisällä. |
| metsakeskus.1000030227 |
777 |
Karhuaro |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27000 |
610110.00000000 |
7232309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030227 |
Tasainen kangasmaasto, joka pohjoisosassa laskee osin jyrkästikin Heposuolle. Paikalla on hyvin säilynyt talvisodan aikainen tukikohta, joka oli käytössä sodan viimeisinä kuukausina
5.2.–13.3.1940. Tukikohta toimi polkupyöräpataljoona 6:n komentokeskuksena ja sieltä käsin johdettiin puolustusta Kokkojärven-Akkojärven vesistöjen länsipuolella. Veteraanit itse ovat käyttäneet tukikohdasta nimeä Nuolikangas. Karhuaron alueelta kartoitettiin yhteensä 19 erilaista rakennetta - seitsemän korsun jäännöstä, potero, kaivantoja, neljä ampumapesäkettä, ilmatorjunta-aseman jäännös, teltan paikka ja tallikatoksen jäänteitä.
Tukikohdan alueen halki on sodan jälkeen tehty metsäautotie, jonka alle on tietojen mukaan jäänyt ainakin yksi korsu. Tukikohdan linnoitteita on tehty louhimalla ja räjäyttämällä. |
| metsakeskus.1000030232 |
564 |
Hautakangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435498.00000000 |
7225179.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030232 |
Paikalla on halkaisijaltaan noin 15 metrinen tervahauta, jonka päällä ja ympäristössä kasvaa sakea nuori sekametsä. Haudassa ei havaittu halssiaukkoa. |
| metsakeskus.1000030235 |
564 |
Hautakangas 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435229.00000000 |
7224765.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030235 |
Paikalla on pieni tervahauta, jonka halkaisija on noin 11 metriä ja jonka halssiaukko avautuu lounaaseen. Tervahaudan päällä kasvaa enimmäkseen nuorta lehtipuuta, ympäristö on nuorta havupuuvaltaista sekametsää. |
| metsakeskus.1000030236 |
777 |
Pesiökylä |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
574435.00000000 |
7200215.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030236 |
Paikalla on sijainnut saksalaisten kenttäradan rakennustöihin liittyvä vankileiri, jonka vankeja on käytetty Pesiön aseman ja kenttäradan rakennustöissä. Kenttäradan kiskotus oli valmiina Pesiökylään asti 31.8.1942 mennessä. Saksalaiset perustivat Hiidenjoen eteläpuolella olevalle tyhjälle tukkikämpälle vankileirin, jossa radan itäpuolella sijaitsi piikkilanka-aidalla aidattu vankien leiri ja länsipuolella saksalaisten majoitusalue. Alueella on sotavankien majoitus- ja varastokorsut sekä pengerrys, juoksuhauta, parakin jäännös sekä parakin ja juoksuhaudan välissä oleva pengerrys. Lisäksi on useita kuoppia ja kaivantoja sekä kaivo ja konekivääripesäke. Konekivääripesäkkeestä etelään on venäläisen vangin hautapaikka. |
| metsakeskus.1000030238 |
564 |
Palo |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
434951.00000000 |
7225259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030238 |
Palo ja Hautakangas nimisten kangaskohoumien väliseltä lounaaseen avautuvalta kankaalta on löydetty asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia. Ensimmäiset kvartsit havaittiin moreeniin ja humuksen sekaisesta metsäkoneurasta. Suurin osa iskoksista tuli yhdestä koekuopasta (mj-rajauksen keskellä). Alueella havaituista kvartsi-iskoksista talletettiin inventoinnissa 2015 alle kolmannes. Rannansiirtymisen ja löytöjen perusteella varhaismetallikautiseksi ajoitetun asuinpaikan keskeinen löytöalue on kooltaan W – E suuntaisessa noin 40 x 15 m. Suurin osa löydöistä tuli 32,5 metrin korkeuskäyrän yläpuolelta. Maaperä alueella on vähähiekkaista rapautuneen liuskemaisen kiven täyteläistä moreenia. |
| metsakeskus.1000030239 |
564 |
Mäntylehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434725.00000000 |
7226540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030239 |
Metsikanankankaan ja Kiiminkijoen välissä maantien lounaispuolella on halkaisijaltaan noin 16 metriä oleva tervahauta. Sakean varpukasvillisuuden peittämän tervahaudan halssiaukko avautuu lounaaseen eli alarinteeseen. Tervahaudan itäpuolella on pohjois-eteläsuuntaisessa jonossa kolme hiilikasaa, joiden koot pohjoisesta lukien ovat: 4 x 3 m, 3 x 3 m, 3 x 4 m. |
| metsakeskus.1000030240 |
564 |
Hurunmylly |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434394.00000000 |
7225835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030240 |
Halkaisijaltaan noin 15 metrinen tervahauta sijaitsee mäntyvoittoisessa talousmetsässä, halssi on länteen kohti pientä notkelmaa. Metsää ei ole viime aikoina hakattu. Kankaan reunaa kulkeva polku kiertää haudan eteläpuolitse. |
| metsakeskus.1000030241 |
564 |
Nurmioja 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
433937.00000000 |
7225914.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030241 |
Metsikanankankaan ja Myllykankaan välisen pienen kohouman itälaidalla on matala tervahauta, jonka halkaisija on noin 12 metriä ja jonka halssi on kohti idässä olevaa suota. |
| metsakeskus.1000030242 |
777 |
Perkkiönpuro |
10007 |
12002 |
13000 |
11006 |
27009 |
604953.00000000 |
7236538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030242 |
Paikalla on ollut ilmeisesti jatkosodan aikainen venäläisten sotavankien hautausmaa. Hautausmaa lienee arkistolähteiden mukaan ollut osa alueella sijainnutta Karilan eli Kivijärven tietyömaaleiriä, jonka muut jäänteet sijaitsevat yksityismaalla. Tietyöleirejä on Hallasenahontien varressa ollut useampiakin ja tie on rakennettu jatkosodan aikaan vankityövoimalla. Mäntykankaalta löydettiin lauta-aidan jäänteitä, pilkkapuu ja viisi selkeää ja yksi epämääräisempi itälänsisuuntainen noin 2-3 m pitkä ja noin 20–40 cm syvä kaivanto. Lisäksi kaivantojen itäpuolella oli rivi kumpuja, joiden päälle oli kaatunut mänty. Alueen pohjoispäästä dokumentoitiin myös pyöreä kuoppa (176680), jonka halkaisija on noin 1,2 m ja syvyys noin 20 cm.
Arkistolähteestä löydettiin hautausmaasta muistitietoa, jonka mukaan Karilan vankileirillä on ollut hautausmaa, josta ruumiit on myöhemmin siirretty ilmeisesti Pihlajakorven alueella sijainneeseen kokoamishautaan. Paikalta löydetyt jäänteet tukevat tätä tietoa, sillä vainajat näyttäisi kaivetun ylös. |
| metsakeskus.1000030243 |
564 |
Hämeenkangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
433490.00000000 |
7225373.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030243 |
Hämeenjärven koillispuolella olevan Hämeenkankaan itälaidalla itään aukeavan suolahdelman pohjukassaon havaittu useita kvartsi-iskoksia 100 metrin matkalta pohjois-eteläsuuntaisen polun pinnalta hiekkamaasta. Asuinpaikan arvioitu laajuus perustuu löytöihin sekä alueen topografiaan. Todennäköisesti asuinpaikka on esitettyä laajempi, mutta ilmeisesti pesäkkeinen. |
| metsakeskus.1000030244 |
777 |
Vääkiö siltajäänös |
10007 |
12005 |
13069 |
11042 |
27000 |
577037.00000000 |
7221100.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030244 |
Suon itäpuolella oleva matala notkelma nykyisen tien ja rautatieradan välissä. Paikalla kasvaa koivuja ja tiheää vesakkoa. Paikalla on Vääkiön suosillan jäänteitä. Silta oli osa saksalaisten kenttärataa ja se rakennettiin vankityövoimalla. Arkistolähteiden mukaan sitä olivat rakentamassa rakentajapioneeripataljoona 429 K:n 1. komppania. Saksalaiset tuhosivat rautatien ja sillan vetäytyessään syksyllä 1944.
Aivan tien laidassa on rivi suosillan tukipylväitä. Yksi sillan pylväsrakennelma koostuu kymmenestä paksusta pystyssä olevasta tukista. Näitä rakennelmia on tien varressa yhteensä yhdeksän kappaletta noin 7-8 m päässä toisistaan. |
| metsakeskus.1000030245 |
777 |
Saarinen |
10007 |
12001 |
13000 |
11042 |
27000 |
572029.00000000 |
7238960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030245 |
Loivasti Saarinen-järven itärantaan laskeva kangasmaasto. Heikosti ympäröivästä maastosta erottuva rakennuksen jäännös. Paikalla on ollut saksalaisten majoitusparakki kenttäradan rakentamisen aikaan. Rakennus erottuu länsipäästä hieman korkeampana, suorakaiteenmuotoisena ja tasaisena alueena.
Rakennuksen pituutta on sen huonon kunnon takia mahdoton määrittää, mutta sen leveys on noin 5 metriä. Rakennuksessa on voinut olla kaksi huonetta. Inventoinnissa kaivettiin esiin rakennuksen länsipään kiviperustus, joka oli sammaleen alla. Rakennuksen
itäpuoli erottui sen sijaan erittäin heikosti ja paikalla kasvava tiheä nuori puusto vaikeutti havaintojen tekoa. Rakennuksen itäpuolella kulkee selkeä polku rautatiekiskoilta rantaan. Polku haarautuu rakennuksen kohdalla. Rakennuksen pohjan keskeltä löytyi metallinen purkki. |
| metsakeskus.1000030246 |
564 |
Hämeenkangas 2-3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
433529.00000000 |
7225695.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030246 |
Hämeenkankaan koilliskulmalla, sen ja pohjosipuolisen Myllykankaan yhdistävän kannaksen alueella on metsätieltä ja kankaan reunasta tavattu rikkoutuneista maanpinnan kohdista kvartsi-iskoksia sekä koekuopista iskoksia, kvartsikaavin ja palanutta luuta sekä palaneita kiviä. Asuinpaikka-alue on havaintojen perusteella noin 300 metriä pitkä ja kolmisenkymmentä metriä leveä. Asuinpaikan puolimaissa on historiallisen ajan hiilihauta (Hämeenkangas 3, alakohteena). Asuinpaikasta noin 200 metriä etelään on toinen varhaismetallikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000030246 |
564 |
Hämeenkangas 2-3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11040 |
27000 |
433529.00000000 |
7225695.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030246 |
Hämeenkankaan koilliskulmalla, sen ja pohjosipuolisen Myllykankaan yhdistävän kannaksen alueella on metsätieltä ja kankaan reunasta tavattu rikkoutuneista maanpinnan kohdista kvartsi-iskoksia sekä koekuopista iskoksia, kvartsikaavin ja palanutta luuta sekä palaneita kiviä. Asuinpaikka-alue on havaintojen perusteella noin 300 metriä pitkä ja kolmisenkymmentä metriä leveä. Asuinpaikan puolimaissa on historiallisen ajan hiilihauta (Hämeenkangas 3, alakohteena). Asuinpaikasta noin 200 metriä etelään on toinen varhaismetallikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000030246 |
564 |
Hämeenkangas 2-3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
433529.00000000 |
7225695.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030246 |
Hämeenkankaan koilliskulmalla, sen ja pohjosipuolisen Myllykankaan yhdistävän kannaksen alueella on metsätieltä ja kankaan reunasta tavattu rikkoutuneista maanpinnan kohdista kvartsi-iskoksia sekä koekuopista iskoksia, kvartsikaavin ja palanutta luuta sekä palaneita kiviä. Asuinpaikka-alue on havaintojen perusteella noin 300 metriä pitkä ja kolmisenkymmentä metriä leveä. Asuinpaikan puolimaissa on historiallisen ajan hiilihauta (Hämeenkangas 3, alakohteena). Asuinpaikasta noin 200 metriä etelään on toinen varhaismetallikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000030246 |
564 |
Hämeenkangas 2-3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
433529.00000000 |
7225695.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030246 |
Hämeenkankaan koilliskulmalla, sen ja pohjosipuolisen Myllykankaan yhdistävän kannaksen alueella on metsätieltä ja kankaan reunasta tavattu rikkoutuneista maanpinnan kohdista kvartsi-iskoksia sekä koekuopista iskoksia, kvartsikaavin ja palanutta luuta sekä palaneita kiviä. Asuinpaikka-alue on havaintojen perusteella noin 300 metriä pitkä ja kolmisenkymmentä metriä leveä. Asuinpaikan puolimaissa on historiallisen ajan hiilihauta (Hämeenkangas 3, alakohteena). Asuinpaikasta noin 200 metriä etelään on toinen varhaismetallikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000030247 |
564 |
Kiiminki Myllykangas 1 |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
433417.00000000 |
7225967.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030247 |
Kiimingin Myllykankaan itälaidalla on kaksi esihistorialliseksi tulkittavaa keittokuoppaa. Kuopat ovat halkaisijaltaan alle 1,5 m, syvyys noin 0,5 m. Toiseen kuoppaa tehdyssä koekuopassa on havaittu selvä kaksinkertainen podsolimaannos. Myllykangas on kivikkoista mäntykangasta, jolla kasvaa nuorta mäntymetsää. Mäellä on useita alle aarin kokoisia hiekanottokuoppia |
| metsakeskus.1000030248 |
564 |
Järvelä |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
435795.00000000 |
7223769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030248 |
Nurmijärven pohjoislaidalla, etelään työntyvällä niemellä sijaitsee ja on sijainnut Järvelän talo. Pitäjänkartassa vuodelta 1846 talo on merkattu niemen länsilaitaan, kun nykyisin talo sijaitsee niemen itärannalla. Vanhan kartan mukaiselta paikalta on todettu uunin jäännös. Metsittyneen peltosaarekkaan länsilaidalla on halkaisijaltaan noin 3 metrin kokoinen ja vajaan metrin korkuinen kasvillisuuden peittämä uunin jäännös.
Järvelän talo ilmeisesti mainitaan ensimmäisen kerran 1750-luvulla. On mahdollista, että uunin jäännös liittyy tähän vanhaan 1700-luvun Järvelän talon paikkaan. |
| metsakeskus.1000030252 |
564 |
Kiiminki Myllykangas 2 |
10002 |
12008 |
13000 |
11040 |
27000 |
433498.00000000 |
7226015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030252 |
Myllykankaan laen itäosasta ja siitä itään laskevalta rinteeltä on havaittu kaksi kvartsi-iskosta. Koordinaatit osoittavat läntistä löytökohtaa, toinen löytökohta on tästä noin 25 metriä itään. Paikalle tehdyistä koekuopista ei vuonna 2015 löydetty muita merkkejä esihistoriallisesta asuinpaikasta. Kohdetta on kahden kvartsi-iskoksen perusteella inventoinnissa pidetty irtolöytöpaikkana, mutta samalla todettu iskosten voivan viitata asuinpaikkaa, mikä on syytä ottaa huomioon. Kohteesta lounaaseen on kaksi pyyntikuoppaa (Kiiminki Myllykankangas 1) ja etelään sijaitsee varhaismetallikautinen asuinpaikka (Hämeenkangas 2-3). |
| metsakeskus.1000030253 |
105 |
Leskisenkangas 6 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
578125.00000000 |
7181102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030253 |
Jokirannan kohdalla on parimetrinen törmä, joka laskee suoraan Emäjokeen.
Korsu on kaivettu rantatörmään. Vallit ovat soikeat ja niiden halkaisija on kahdeksisen metriä. Itse korsu on ollut noin 3 x 4 m, lyhyt sivu rannan suuntaisesti. Oviaukko on kohti rantaa, jossa on jäljellä noin 3 m pitkä loiva kaivanto veteen. Korsun seinärakenteita näkyy edelleen monin paikoin sammalen alla. Seinät ovat olleet pystyhirsillä tuetut, välit on vuorattu laudoilla. Oven suussa seinärakennetta on tuettu kivillä. Laudoista tehty ovi on ehjä, seinässä näkyy rautainen sarana. Kattorakenteet ovat romahtaneet.
Vajaan 10 m päässä on epämääräinen rakennuksen pohja, 3 x 4 m. |
| metsakeskus.1000030255 |
105 |
Tuomivirta 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
570420.00000000 |
7177367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030255 |
Toisen maailmansodan aikainen sotaharjoitusalue on sijainnut Tuomivirran itä- ja kaakkoispuolella, vajaa kilometri Hyrynjärven rannasta länteen. Paikalla on loivasti kohoava kangas, jonka laen tuntumassa on SutiGisin mukaan viisi kuoppaa. Kankaan alarinteeseen on merkitty kolme kuoppaa lisää. Kangas kuoppien kohdalla on vastikään hakattu. Kannot on jätetty korkeiksi, mutta ilmeisesti osa kuopista on peittynyt risuihin. Epämääräisiä laakeita kuoppia on kohdalla useita. Niiden halkaisija vaihtelee 1.5 metristä 3 metriin. Joidenkin kuoppien reunat ovat jyrkät eivätkä täysin sammaloituneet. Podsoli kuopissa vaikuttaa häiriintyneeltä. Koordinaattitieto on yhden selkeän kuopan pistetieto. |
| metsakeskus.1000030256 |
105 |
Heinikangas |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
569775.00000000 |
7177232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030256 |
Kankaalla on rakennusjäännöksiä usean hehtaarin alueella. Maaperä on hiekkainen ja kuiva. Koulutuskeskuksen länsipuolella on laaja niitty.
Mahdollinen rakennusjäännös: Tasaisella kankaalla on noin 8 x 6 m laajuinen alue, jossa ei
kasva juurikaan varpuja. Muutaman metrin päässä mahdollisesta rakennuksen pohjasta on muutamia pieniä palasia sementtiä.
Teltanpohja erottuu maastossa halkaisijaltaan noin kuusimetrisenä tasaisena pyöreänä alueena, jossa on ympäristöä selvästi vähemmän aluskasvillisuutta. Kehän itäreunalla erottuu selvä valli, jolla on korkeutta viitisentoista senttiä. Kehän länsireunalla aluskasvillisuudessa erottuu kaksi suorakulmaista aluetta 1,8 x 3 m, jotka saattavat olla kulkuaukkoja. Telttakehän eteläpuolella muutaman metrin päässä on kaksi kuoppaa.
Kahdessa jätekuopassa on metalliromua, hiiltä, hiilenkappaleita, polkupyörän kumia, rautalankaa, asbestilevyä, puhelin- tai sähköjohtojen keraamisia tulppia sekä lusikka.
Rakennusjäännös 2: mitat ovat noin 12 x 8 m.
Rakennusjäännös 3: heinikkoinen kohta,jota on mahdollisesti tasoiteltu. Rakenteita paikalla ei erotu, mutta sammaleen päälle on nostettu kappale peltiä, joka lienee peräisin kaminasta.
Rakennusjäännös 4: mitat ovat noin 8 x 6 m.
Saunaksi nimitetty rakennusjäännös on merkillinen kaivanto pitkänmallisen kumpareen
itäreunalla. Kumpareen alla tasanteella on kannon alla suurista luonnonlohkareista ladottu kiuas. 1 - 2 m kiukaalta on maassa runsaasti punatiilen kappaleita ja hiiltynyttä puuta.
Teltanpohja 2 tasaisella kankaalla erottuu hyvin heikosti, lähinnä kulkuaukon leikkaus
erottuu maastossa.
Teltanpohja 3 erottuu tasaisella kankaalla säännöllisen muotoisena kehänä, jonka
halkaisija on 6 m. Kuopan palteet ovat 10 - 20 cm kehikon keskustaa korkeammat. |
| metsakeskus.1000030257 |
105 |
Heinikangas 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
569787.00000000 |
7177678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030257 |
Heinikankaan pohjoisosassa on sijainnut sota-aikainen ampuma-alue. Ampuma-alueen pohjoisosassa on ollut vanhojen selvitysten mukaan ampumarata. Tästä ei ollut merkkejä maastossa. Alueella pitäisi olla myös entinen maneesi, mutta sitäkään ei kyetty paikallistamaan. Erilaisia kuoppia ja kaivantoja on metsässä usean hehtaarin alueella. Parinsadan metrin matkalla pohjois-eteläsuuntaisella harjanteella, pääosin sen itäreunalla on korsun pohjiksi arveltuja kaivantoja. Niistä ei kuitenkaan inventoinnissa havaittu rakennusjätettä tai muuta rakennuksen olemassaoloon viittaavaa. Sitä vastoin
metalliämpäreitä, kumisaappaan riekaleita ja muuta kevyempää roinaa oli siellä täällä.
Aluerajaus on tehty ottamalla pisteet kaivantojen pohjois- ja eteläpäästä sekä kohdasta, jossa harjanne kääntyy kohti itää. Erilaisia epämääräisiä kuoppia ja kaivantoja on rajatun alueen ulkopuolellakin. Ei ole mahdotonta, että paikalla olisi ollut korsuja, mutta maastohavaintojen perusteella vaikuttaa todennäköisemmältä, että kaivannot ovat liittyneet suoraan ampumaharjoituksiin. |
| metsakeskus.1000030258 |
683 |
Kenttä |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
509741.00000000 |
7315909.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030258 |
Löytöpaikka sijaitsee Saunajärven Salamijoen ja Impiönjärven Lapinlahden välissä. Paikalta on löytynyt metallinetsinnässä 26.5.2016 kaksipiikkinen atrain (KM 41169: 1). Atrain löytyi loivalta kumpareelta, pellon reunasta, noin 15 metriä joesta. Sen löytösyvyys oli noin 20 cm.
Löytöpaikan läheisyydessä on jokisuu/joenniska, jossa on sijainnut kalapatoja.
2021: Parikymmentä metriä atraimen löytöpaikasta länteen, aivan pellon etelälaidalla, pellon ja pientareen rajalla olevassa traktorin kynnösjäljessä havaittiin tulisijan jäännös. Osittain tuhoutuneen, osittain turpeen ja varpukasvillisuuden alla olevan jäännöksen rakennetta ja kokoa ei voitu täsmällisesti määrittää. Se koostui n. 10–20 cm rapautuneista kivistä ja nokimaasta. Tiiltä, palanutta savea tai muita löytöjä ei havaittu kynnösjäljen paljastamalla osuudella. Koekuoppia rakenteeseen ei tehty. Rakenteen läpimitta on arviolta noin 2 m ja korkeutta parikymmentä cm. Lievästi kumpumaisena se vaikutti enemmän historiallisen ajan kiukaan tai uunin jäännökseltä, kuin tyypiltään varhaisemmalta liedeltä. |
| metsakeskus.1000030259 |
105 |
Multimäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
568928.00000000 |
7172758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030259 |
Ilmatorjunta-aseman paikka toisen maailmansodan ajalta, jonka ympäristössä on useita pommikuoppia. Kuoppa, josta koordinaatit on mitattu on soikea ja sen halkaisija on 4 m. Kuoppa on 2 m syvä. Muita pommikuoppia on alakohteina. |
| metsakeskus.1000030260 |
697 |
Laahtanen 7 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
571484.00000000 |
7141458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030260 |
Inventointi 2014: Laahtanen on noin 2.5 km pitkä, kapea luode-kaakkosuuntainen järvi Ristijärven kaakkoisosassa. Pitempi juoksuhaudoista kulkee poikki harjun. Se alkaa noin 50 m järven rannasta ja jatkuu 150 m korkeuskäyriä vastaan. Juoksuhauta erottuu selvästi koko matkalta. Sen molemmissa päissä kaivanto muodostaa lenkin. Matkan varrella on pari isompaa uloketta sekä useita pieniä ampumapesäkkeitä. Reilun parinkymmenen metrin päässä alkaa toinen kaivanto, joka kiemurtelee kolmisenkymmentä metriä ja loppuu tien reunaan.
Laahtaskosken länsipuolisen jyrkän rinteen päällä parikymmentä metriä maantiestä on korsun jäännökset. Korsukuoppa on kaksiosainen. Siinä on 2.5 m pitkä käytävä, jolla on leveyttä hieman alle 1.5 m ja syvyyttä metri. Käytävä johtaa huoneeseen, 3 x 3 m. Huone on neliön muotoinen ja sillä on syvyyttä lähes kaksi metriä. Mitään puurakenteita ei ole säilynyt. Reilut 10 m korsulta koilliseen on kaivanto, jolla on pituutta noin 5 m, leveyttä reilu metri ja syvyyttä vajaa metri.
Tarkastus 1989: Tien itä- ja länsipuolella on PK/KK pesäkkeitä. Taisteluhaudan koillispuolella on useita suojapesäkkeitä. Kyseessä ovat suomalaisten asemat. |
| metsakeskus.1000030261 |
697 |
Laahtanen 8 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
570834.00000000 |
7142628.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030261 |
Saksalaisten kaivamia pesäkkeitä ja taisteluhautoja. Taisteluhaudan pituus on noin 12.5 m ja syvyys 0,7-1 m. Kahden miehen pesäkkeen ja siihen yhtyvän taisteluhaudan pituus on 5,2 m, leveys 0,8 m ja syvyys 0,8 m. Kaivannot ovat osittain umpeenkasvaneita, osa laitteista on jäänyt Ristijärvi-Sotkamo -tien alle.
Kohdepiste on digitoitu kohdasta, jossa vinovalovarjosteessa näkyy rakenne. Tarkastuskertomuksen karttaliitteeseen on numeroitu neljä rakennetta, kaksi tien molemmin puolin.
ks. alakohteet
Tarkastettava. |
| metsakeskus.1000030262 |
697 |
Laahtanen 9 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
570486.00000000 |
7143165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030262 |
Saksalaisten kaivamia linnoitusrakennelmia. Sijaitsevat tien molemmin puolin. Tien itäpuolella on ainakin 13 yksittäistä pesäkettä sijoittuneena Lokkilammen eteläpäähän ja ne jatkuvat tien länsipuolelle taisteluhautana ja erillisinä pesäkkeinä muodostaen jonkinlaisen aseman Lokkilammen ja Laahtasen väliselle kannakselle.
Kohdepiste digitoitu vinovalovarjosteesta. Aluerajaus vaatisi uuden tarkastuskäynnin paikalla.
Tarkastuksessa 2023 todettiin, että Sotkamontien länsipuolella ei ole mitään toiseen maailmansotaan liittyviä rakenteita. Sotkamontien itäpuolella dokumentoitiin tiivis 14 poteron taisteluketju noin 170 metrin matkalta. Kohteen pääsijaintieto on nyt poteron 14 kohdalla.
Tarkastuksen aikana havaittiin myös tervahauta Lokkilampi (1000047708).
Potero 14: halkaisija noin 1 metri ja syvyyttä noin 1 metri.
Poteroiden sijaintitiedot, ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000030262 |
697 |
Laahtanen 9 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
570486.00000000 |
7143165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030262 |
Saksalaisten kaivamia linnoitusrakennelmia. Sijaitsevat tien molemmin puolin. Tien itäpuolella on ainakin 13 yksittäistä pesäkettä sijoittuneena Lokkilammen eteläpäähän ja ne jatkuvat tien länsipuolelle taisteluhautana ja erillisinä pesäkkeinä muodostaen jonkinlaisen aseman Lokkilammen ja Laahtasen väliselle kannakselle.
Kohdepiste digitoitu vinovalovarjosteesta. Aluerajaus vaatisi uuden tarkastuskäynnin paikalla.
Tarkastuksessa 2023 todettiin, että Sotkamontien länsipuolella ei ole mitään toiseen maailmansotaan liittyviä rakenteita. Sotkamontien itäpuolella dokumentoitiin tiivis 14 poteron taisteluketju noin 170 metrin matkalta. Kohteen pääsijaintieto on nyt poteron 14 kohdalla.
Tarkastuksen aikana havaittiin myös tervahauta Lokkilampi (1000047708).
Potero 14: halkaisija noin 1 metri ja syvyyttä noin 1 metri.
Poteroiden sijaintitiedot, ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000030265 |
777 |
Aittokangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
633584.00000000 |
7184089.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030265 |
Aittokankaan eteläosassa ja Vuokin reitin eteläpuolella sijaitseva tervahauta hakkuualueella. Tervahauta on ympäröity tekopökkelöillä. Sen koillispuolella on säästöpuumetsä ilmeisesti luontaiseen painanteeseen liittyen.
Tervahaudan halkaisija oli noin 8 m, missä valli oli noin 3 m leveä, sitä ympäröivä oja noin 70–100 cm ja keskellä oleva syvennys noin 4 metriä. Aivan haudan keskellä oli pieni kuoppa, jonka halkaisija oli 60 cm ja syvyys 30 cm. Haudasta vei koilliseen noin 4 m pitkä ja 70 cm
leveä kanava eli halssi noin 9 m halkaisijaltaan olevaan painanteeseen. Painanne voi olla luonnonmuodostuma, mitä ihminen on muokannut kaivamalla. Painanteeseen oli jätetty säästöpuuryhmä. |
| metsakeskus.1000030266 |
777 |
Aittokangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
633329.00000000 |
7184468.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030266 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000030267 |
777 |
Saarisuo 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
633230.00000000 |
7183396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030267 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000030268 |
777 |
Saarikangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
632674.00000000 |
7183068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030268 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000030269 |
777 |
Tornionsärkkä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639780.00000000 |
7184278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030269 |
Tornionsärkän itäosassa ja Vuokin reitin eteläpuolella on kaksi tervahautaa mäntymetsässä, vapaa-ajan asumuksen länsipuolella.
Toinen on halkaisijaltaan noin 12 m ja syvyydeltään 1 m. Sen halssi on pohjoiseen ja se on vallillinen. Itäisempi tervahauta on halkaisijaltaan noin 8 m ja senkin halssi on pohjoiseen. Valutuslaitteisto on kaivettu pois. Myös tämä hauta on vallillinen ja sen syvyys on noin 1 m. |
| metsakeskus.1000030270 |
777 |
Tornionsärkkä 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639726.00000000 |
7184198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030270 |
Lähellä Tornionjärven rantaa sijaitsee tervahauta. Se on vallillinen ja halkaisijaltaan noin 7 m. Halssi on etelään ja noin 50 cm syvä. |
| metsakeskus.1000030272 |
777 |
Tornionsärkkä 4 |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
639724.00000000 |
7184348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030272 |
Veneenvetoura sijaitsee nuorta kuusta ja mäntyä kasvavassa metsässä Porraslammen ja Tornionjoen välissä ja kulkee poikittaissuuntaan Tornionsärkän ja Vuokin reitin yli. Se voi liittyä Vienan kauppaan, sillä se risteää Vuokin reitin kanssa Hyryn talon lounaispuolella ja vie Tornionjärven rantaa kohti, johon liittyy tietoa nk. Tornion kaupungin olemassaolosta. Mainittu kaupunki oli venekaupan paikka Vienan kauppaan liittyen.
Veneenvetoura alkaa Porraslammen rannasta ja kulkee yli Tornionsärkän kohti Tornionjärven rantaa. Porraslammen puoleisella särkän rinteellä se on v-muotoiseksi uraksi kaivettu ja kaartuu hieman luoteeseen särkältä järven rantaan laskeutuessaan. Rinteen alaosassa ura levenee tasannemaiseksi. V-muotoinen ura kulkee läpi särkän korkeimman laen kohdalla olevasta notkanteesta. Uran leveys vaihtelee pohjan 0,5 metrin urasta laitojen 3 metriä leveään reunaan. Särkän pohjoispuolisen osan pituus on noin 40 metriä. Tornionjärven puoleisella särkän rinteellä vetoura on tasainen ja terassoitu, noin 3 metriä leveä väylä ja hieman kaakkoon kaartuva. Se kulkee Tornionsärkän etelärinnettä ja on noin 50 metriä pitkä. Vapaa-ajanasunnolle vievän tien jälkeen uran loppupää näyttää seuraavan Tornionjärven rantaan venevalkamaan vievää tietä. |
| metsakeskus.1000030273 |
734 |
Hålldamin pato |
10002 |
12015 |
13000 |
11006 |
27000 |
295958.00000000 |
6678024.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030273 |
John von Julinin rakennuttama, säännöstelypato, joka liittyy noin kaksi kilometriä Kiskonjoen alajuoksulla sijaitsevaan Kosken ruukkialueeseen. Kanavasulku on valmistunut vuonna 1826. Ilmeisesti John Julin suunnitteli itse sulun. Kosken kanava jäi käytöstä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Sulun toiminnasta vastasi sulkuvahti ja sulun lähellä on ollut sulunvartijan talo.
Sulkulaitteen rakenteita uusittiin 1930 luvulla. Vuonna 1966 suuri kevättulva tuhosi sulkuluukut laitteineen, kanavan salvokset sekä osan kivirakenteista. Kanavan yläsivun puoli jouduttiin tukkimaan lankuilla ja soralla eikä alkuperäisiä sulkulaitoksen rakenteita ole juurikaan näkyvillä. Nykyisin osa alkuperäisistä rakenteista on peittynyt maalla.
Käyttöaikanaan Kosken sulun pituus oli noin 16 m ja leveys yläportin kohdalla noin 3 metriä. Kanavan puuosat on uusittu ja rakenteiden vahvistamiseen on käytetty myös betonia. Ilmeisesti kanavan vanhinta ja alkuperäisimmässä asussaan olevaa rakennetta edustaa luonnonkivistä kosken etelärannalle tehty kanava, joka tosin on itäpäästään täytetty maalla.
Vuonna 2021 dokumentoitiin Hålldammin padon sulun kunnostustöissä esiin tulevat rakenteet. Sulun yläjuoksun puoleinen itäinen osa avattiin 1960-luvulla tehdyn täytön alta. Tuolloin esiin saatiin sulkurakenteen eteläpuoleisesta rakenteesta alapuolinen puinen perustusrakenne, jossa oli sulun suuntaiset pitkät hirret ja niiden lisäksi poikittaisia hirsiä. Kyseessä on sulun eteläisen kivirakenteen perustusosa. Hirsikehikko suojattiin bentoniittomatolla. Sulun pohjoispuoleisella reunalla oli myös jäänteitä puisesta rakenteesta. Ilmeisesti sulun reunuksena on ainakin kaksi päällekkäistä hirsikertaa, mahdollisesti useampia. Kivirakennetta ei havaittu. Sulun eteläinen kivirakenne kiilakivitettiin keskiosaltaan. |
| metsakeskus.1000030274 |
623 |
Hylkeenlahti |
10007 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
562308.00000000 |
6826995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030274 |
Neljän tykin (120 K/78) tuliasemat ja korsukuoppia Hylkeenlahden tilan peltojen eteläpuolella. Tuliasemakuoppien etureunoja vahvistettu kivenlohkareilla. Kyseessä lienevät 29. Lt.Ptrin tuliasemat välirauhan ajalta. |
| metsakeskus.1000030275 |
623 |
Kapasaari |
10007 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
561170.00000000 |
6823119.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030275 |
Kapasaaresssa on kaksi 75 K/97 -tykin tuliasemaa. Elokuun 1944 suunnitelmakartan perusteella saaren koillisosaan suunnitellun tykin torjuntasuunta on kaakkoon Puumalansalmeen ja keskiosassa olevan tykin etelään. Saaren luoteisrannalla on ollut laituri. Paikalla ei ole käyty. |
| metsakeskus.1000030275 |
623 |
Kapasaari |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27028 |
561170.00000000 |
6823119.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030275 |
Kapasaaresssa on kaksi 75 K/97 -tykin tuliasemaa. Elokuun 1944 suunnitelmakartan perusteella saaren koillisosaan suunnitellun tykin torjuntasuunta on kaakkoon Puumalansalmeen ja keskiosassa olevan tykin etelään. Saaren luoteisrannalla on ollut laituri. Paikalla ei ole käyty. |
| metsakeskus.1000030276 |
105 |
Ryöttisuo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
612234.00000000 |
7167247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030276 |
Suomussalmen ja Hyrynsalmen nykyisellä rajalla, rajalinjan taitekohdassa on mäntymetsässä, Ryöttisuon pohjoispuolisella kohoumalla rajamerkki. Siinä on kivistä ladottu suorakaiteen muotoinen jalustaosa, jonka päällä on pystyssä kivi. Kiven kaakonpuoleiseen kylkeen on kaiverrettu N 9 ja lounaanpuoleiseen kylkeen Ruotsin kruunu ristillä. Rajamerkin ympäriltä etsittiin viisarikiviä, mutta kasvillisuuden alla tuntui kivi vain rajamerkin pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000030278 |
740 |
Haikanpää |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
630551.00000000 |
6864188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030278 |
Taistelukaivanto Herttuansaaresta kaakkoon pistävän Haikanpään poikki. |
| metsakeskus.1000030279 |
740 |
Niittykanta |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
630401.00000000 |
6864400.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030279 |
Taistelukaivantoja Herttuansaaresta kaakkoon pistävän niemen poikki Niittykannan kohdalla. Paikalla ei ole käyty. |
| metsakeskus.1000030280 |
740 |
Yläsalmi |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
630068.00000000 |
6864506.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030280 |
Taistelukaivantoja Herttuansaaresta kaakkoon pistävään Haikanpäähän vievän tien molemmin puolin. Paikalla ei ole käyty. |
| metsakeskus.1000030281 |
740 |
Vehkasalo |
10007 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
631621.00000000 |
6867683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030281 |
Neljän tykin tuliasemat Loikkalan talosta 250 m pohjoiseen. Paikalla ei ole käyty. |
| metsakeskus.1000030282 |
740 |
Marjakangas |
10007 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
629254.00000000 |
6871766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030282 |
Tykistön kenttälinnoitetut tuliasemat Rauvanniemessä Niilolansuon pohjoispuolella kuusitaimikossa Piirniementiestä noin 80 m itään. |
| metsakeskus.1000030284 |
98 |
Hälvälä 3 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
416020.00000000 |
6763023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030284 |
Kohde sijaitsee Hollolan Kankaantaan laajan peltoaukean luoteisreunassa, Hälvälänkankaalta laskevan metsäisen rinteen juurella. Paikka on pellon reunassa ja samalla peltoalueen korkein kohta. Pelto laskee paikalta loivasti itään Kalossikosken puronotkoon ja etelään pienempään puronotkoon, jonka takana noin 400 m päässä on lähin asutus, Niipalan tila.
Paikalta on löytynyt 18.5.2016 metallinetsinnässä tasavartinen solki, eläinriipus sekä historiallisen ajan vyönsolki (KM 41177). Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 25 cm. Löytöpaikalta on löytynyt lisäksi historiallisen ajan esinelöytöjä, joita ei ole liitetty kokoelmiin (ks. verif.). Keväällä 2019 saatu uusia löytöjä (F-tyypin kupurasolki ja mahdollinen kupariseosharkon katkelma, diar. KM 41996).
Tarkastuksen aikana pelto rautakautisten esineiden löytökohdilla oli kasvillisuuden peitossa ja havaintomahdollisuudet huonot. Paikan lähelle ulottui kapeana kiilana kynnetty perunamaa, jolta löydettiin yksi pala rautakautista keramiikkaa (KM42758) ja laajalta alueelta harvakseltaan lasimaista kuonaa. Uudempaan asutukseen viittaavaa materiaalia havaittiin hyvin vähän.
Koska paikalta löytyi rautakautisten metalliesineiden lisäksi myös rautakautista keramiikkaa, on paikalla todennäköisesti jonkinlainen rautakautinen muinaisjäännös. Sen tyyppi ja laajuus jäi kuitenkin tarkastuksen perusteella epäselväksi.
Löytöpaikasta 500-1000 m kaakoon sijaitsevat kylänpaikka Hälvälä (Hälvälä) (1000024001), rautakautinen ruumiskalmisto Hälvälä (98010015) sekä löytöpaikka Hälvälä 2 (1000030283). |
| metsakeskus.1000030285 |
578 |
Rantakuja |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
540442.00000000 |
7143184.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030285 |
Rantatörmällä on erilaisia painanteita ja kaivantoja. Kaikkien niiden alkuperästä ei ole selvyyttä, mutta alueella tiedetään olleen saksalaisia linnoituskaivantoja.
Kohde A. Selvärajainen L:n muotoinen, vajaan metrin syvyinen kaivanto, pituus yhteensä vajaat 5 m.
Kohteet B ja C Pyöreänmuotoiset matalat painanteet, halkaisija noin 3 m, reunat kohoavat hieman muuta maastoa korkeammalle.
Kohde D: kolme selkeärajaista pientä kaivantoa 1 m x 0,5 m x syvyys alle 1 m rivissä, keskimmäisestä kapea noin 4 m pitkä oja rannan suuntaan.
Kohde E ja F kaksi kapeaa, matalaa, rannan suuntaista ojaa, pituus noin 10 m, ojissa paikoin jo täysikasvoista puustoa.
Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta. |
| metsakeskus.1000030287 |
105 |
Hyrynkangas |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27000 |
570626.00000000 |
7176291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030287 |
Hyrynkankaan alue on Hyrynsalmen vanhin toisen maailmansodan aikana sotilaskäytössä ollut kasarmialue. Sen rakentaminen on aloitettu keväällä 1940. Prikaatin joukkoja toimi alueella 1940-41. Jatkosodan alettua alueelle sijoitettiin huoltolaitoksia. Alueella on ollut 242 numeroitua rakennuskohdetta. Vonkan-Koppeloniemen alueella on ollut 17 betoniperustaista asuinrakennusta. Muualla Hyrynkankaalla on ollut 9 betonipilareille ja 8 kivipilareille pystytettyä rakennusta. Puuperustaisia rakennuksia on ollut 40 kpl ja maavaraisia 145. (Lähde: Pertti Huttusen tutkimukset)
Alueelle tehtiin tarkastus lokakuussa 2018, jossa havaittiin 51 rakennuksenpohjaa, 14 kuoppajäännöstä, 10 poteronjäännöstä, 2 korsunjäännöstä, 2 kaivoa ja 4 kaivantoa. Suurin osa rakennuksenpohjista oli betoniperusteisia tai rakentamisessa oli käytetty muuten betonia. Kaikkia kuoppia ei tallennettu. ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000030288 |
105 |
Kangaskylä |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27000 |
569932.00000000 |
7176736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030288 |
Varuskunnan alue jatkosodan ajalla. Alueella on ollut 60 rakennusta ja 63 "kiinteätä telttaa". Alueelle on merkitty kaksi ampumarataa. (Lähde: Pentti Huttusen tutkimukset)
Alueelle suoritettiin pistotarkastus lokakuussa 2018. Vain murto-osa alueen jäännöksistä tarkastettiin.
Alueen tarkempi rajaaminen vaatii maastotutkimuksia. |
| metsakeskus.1000030290 |
290 |
Kannas |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
602337.00000000 |
7106698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030290 |
Nurmesjärven Jauholahden ja Hokoslahden väliin jäävän niemen kapean kannaksen länsipuolella erottuu laserkeilausaineistossa linnoitteita muistuttavia ilmiöitä kuten taisteluhautoja, tuliasemia ja mahdollisesti korsuja. Alueen lähiseudulla on toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen rajaus paikkatietokannassa perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on ainoastaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000030291 |
290 |
Tervasalmi 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
602350.00000000 |
7108658.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030291 |
Tervasalmen pohjoisranta on linnoituttu sota-aikana. Kohteen rajauksen selvittäminen edellyttää maastokäyntiä.
Etätarkastus 2025: Kohteelle on tehty Lidar-kuvien perusteella aluerajaus. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000030292 |
290 |
Tuohivaara |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
640278.00000000 |
7093959.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030292 |
Tuohivaaralla sijaitsee sodanaikainen puolustusasema. Laserekeilausaineistossa erottuu alueelta erilaisia kuoppia.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohteen rajaus paikkatietokannassa perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on ainoastaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000030293 |
290 |
Tuohivaara 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
640644.00000000 |
7093530.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030293 |
Tuohivaaran kaakkoisrinteessä on sota-aikaan liittyviä puolustusrakenteita. Kohde tulisi inventoida aluerajauksen määrittämiseksi. |
| metsakeskus.1000030295 |
505 |
Avojärvenoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
414534.00000000 |
6735118.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030295 |
Kohde löytyi Mäntsälän Saaren yleiskaava-alueen inventoinnin yhteydessä 1.11.2016. Asuinpaikka sijaitsee Hunttijärveen lännestä laskevan Avojärvenojan eteläpuolisella peltoalueella, jossa on myös hieman hiljakkoin pelloksi raivattua osaa. Asuinpaikka on loivalla kumpareella, jossa maaperä on hiekkaa ja kohde erottuu ympäröivästä savisesta pellosta hiekkalinssinä. Löytöjä havaittiin kynnetyn pellon pinnalla noin 40 x 30 metrin laajuisella alueella ja muinaisjäännösalue on rajattu tämän löytöalueen ympärille. Löydöt ovat nuorakeramiikkaa ja kvartsia. Pellon pinnalla havaittiin myös hiiltä ja nokea. Läheinen Maatalousoppilaitoksen pellolta löydetty nelisivuinen poikkikirves (KM 16282) saattaa liittyä samaan asutukseen. |
| metsakeskus.1000030296 |
505 |
Heponiemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414684.00000000 |
6735059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030296 |
Kohde löytyi Mäntsälän Saaren yleiskaava-alueen inventoinnin yhteydessä 1.11.2016. Asuinpaikka sijaitsee Hunttijärven Heponiemen etelärannalla, jossa on Saaren kylän uimaranta. Heponiemen hiekkaista törmää on leikattu uimarantaa varten ja tässä leikkauksessa oli kvartsilöytöjä noin 20 metrin matkalla näkyvissä. Löytöalue jatkuu lähes niemen itäkärjessä olevalle nuotiopaikalle saakka. Löytöjä oli valunut myös törmän rinteeseen. Asuinpaikka on rajattu noin 45 x 25 metrin suuruiseksi alueeksi löytöjen ympärille. |
| metsakeskus.1000030297 |
505 |
Hirviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414727.00000000 |
6734773.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030297 |
Kohde löytyi Mäntsälän Saaren yleiskaava-alueen inventoinnin yhteydessä 1.11.2016. Asuinpaikka sijaitsee Hunttijärven eteläpäässä olevan Hirviniemen tyvessä, kannaksen luoteisrannalla, vastapäätä toista kivikautista asuinpaikkaa Saaren kylän uimarannalla (Heponiemi). Paikka on hiekkapohjaisessa mäntymetsässä. Kannakselle on tehty hiekkakuoppa, jonka lounaisreunaan tehdystä ruopaisusta löytyi runsaasti kvartsia likaisenruskeasta hiekasta. Heti löytöpaikan eteläpuolella on kalliota. Hiekkakuoppa lienee tuhonnut osan asuinpaikasta, mutta on sitä varmasti jonkin verran myös jäljellä ehjällä kankaalla. Asuinpaikka on rajattu noin 55 x 25 metrin laajuiseksi alueeksi. |
| metsakeskus.1000030298 |
777 |
Syvänperänsärkkä 2 |
10007 |
12013 |
13127 |
11042 |
27000 |
620192.00000000 |
7199210.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030298 |
Särkän päällä on kaksi lähekkäin sijaitsevaa kelopuuta. Toisessa on ristinmuotoinen pilkka ja siihen on kaiverrettu teksti HK 1940 13 3 KLO 11 A RAUHA. Toisessa puussa on suorakaiteen muotoinen pilkka, jota on laajennettu oikealta puolelta alhaalta. Tässä pilkassa lukee 1940 13 3 KLO 11 RAUHA. Kaiverrukset on ilmeisesti tehty sodan päättymisen kunniaksi. |
| metsakeskus.1000030299 |
505 |
Hautjärvi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
416827.00000000 |
6731075.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030299 |
Vanhin maininta Hautjärvestä on vuodelta 1484, jolloin Tennilän käräjillä käsiteltiin omistusriitaa jonka yhtenä katselmusmiehenä oli Lauri Martinpoika Hautajärveltä. Kaksi vuotta myöhemmin käräjillä mainittiin taas hautjärveläinen katselmusmies, nimeltään Sipi, luultavasti Sipi Jussinpoika. Seuraavat asiakirjatiedot ovat vasta vuoden 1539 maakirjassa, jolloin Hautjärvi kuului Hämeen linnaläänin Tennilän hallintopitäjän Käikälän neljänneskuntaan.
Karttojen ja verotietojen perusteella Hautjärven vanhimpina asuinpaikkoina voidaan pitää vanhaa kyläkeskusta Latolan kohdalla, Henrichsdalin vanhaa paikkaa Sahajärven itärannalla, Hietasen kartanonpaikkaa sekä mahdollisesti erillään ollutta Ylöstaloa, jonka tarkasta sijainnista ei kuitenkaan ole tietoa. Kylässä on 1700-luvulla ollut useita torppia, joista osa voitaneen paikallistaa. Ainakin Rantalan ja Ruokolan torppien sijainti on jokseenkin selvä kylän pohjoisosassa ja Anttilan torppa kylän itäpuolella. Todennäköisesti myös vuoden 1782 peltojen vierelle ja keskelle piirretyt pienet tyhjät alueet kuvastavat myös torppien paikkoja. Näitä on Sahajärven itärannalla entisen Henrichsdalin kartanon ympärillä mm. Haapaniemen talon kohdalla, Pirttiniemessä ja kartanon molemmin puolin. Keskuskylän luona tällaisia kohtia ovat ainakin Tuomimäki, Purola, Paavola ja Mattila ja Hietasen kartanon luona Maijala. Osa näistä mainitaan edellä torppaluetteloissa 1780-luvulla. Torppien paikoilla on hyvin voinut olla asutusta jo aiemminkin.
Kyläasutukseen liittyviä rakenteita on säilynyt pääasiassa nykyisten rakennusten pohjois- ja koillispuolella, nykyisten rakennusten, tien 11770 ja joen välisellä alueella. Laidunalueen länsiosassa näkyi osittain maan-pinnalle kiviä, jotka saattaisivat olla kivijalkojen osia. Näiden koillispuolella rinteen reunalla erottui n. 2 x 3 m kokoinen ja n. 1 m korkuinen kivien sekainen maakasa, joka lienee peräisin puretusta rakenteesta. Latolan tilan alueelta suurin osa vanhasta kyläasutuksesta on tuhoutunut tilan rakennustöiden yhteydessä. Joitakin maakiviä, jotka voivat olla peräisin kivijalasta oli havaittavissa tonttialueen eteläosassa, Hietasen kartanolle menevän tien länsipuolella. Kylän alue on ilmeisesti jatkunut Pyssymäkeen asti tien 1633 lounaispuolella. Pyssymäen alue kasvoi suurelta osin korkeaakin heinikkoa joten tarkemmat havainnot alueelta jäivät vähäisiksi. Vanha tienpohja erottui selvästi, aina joen rannassa olleelle hylätylle kesämökkirakennukselle asti. Mäen luoteispuolella heinikossa erottui joitakin kumpuja, mutta selkeitä rakenteita tässäkään alueella ei havaittu. Alueen luoteisosan poikki kulkee maakaasulinja länsilounaasta itäkoilliseen. Pyssymäen ja Latolan tilan väliin jäi myös pieni metsäsaareke, jolla on voinut säilyä vanhemman kyläasutuksen jälkiä. |
| metsakeskus.1000030300 |
505 |
Hietasen kartano |
10007 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
416722.00000000 |
6730415.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030300 |
Hietasen kartano on ollut olemassa lähteiden perusteella ainakin 1700-luvun lopulta lähtien, mutta todennäköisesti sen historia on paljon vanhempi.
Hietasen kartanon pihapiirissä ei ollut selkeitä vanhempien rakennusten kivijalkoja, tai muita varhaisempien rakennusten jälkiä. Pihapiirissä oli muutamia pengerryksiä, joissa on saatettu hyödyntää myös varhaisempia rakennusten perustuksia. Talon itäpuolella oli ehjän näköinen, lukittu maakellari, jonka etuseinä oli betonia tai betonilla vuorattu. Rakennusta on hiljattain alettu kunnostaa kesäpaikaksi. Omistajat ovat myös alkaneet kaivaa uudelleen esiin Hietasen luoteispuolella ollutta tekolampea, joka näkyy myös vuoden 1852 tiluskartassa. |
| metsakeskus.1000030301 |
505 |
Maijalan torppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
416629.00000000 |
6730130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030301 |
Maijalan torppa on merkitty vuoden 1852 tiluskarttaan, mutta se saattaa olla myös tätä vanhempi. Maijalan torpan pihapiirissä on kaksi vanhaa asuinrakennusta piharakennuksineen ja tien vieressä rakenteilla oleva uusi omakotitalo. Kaakkoisin asuinrakennus on asukkaan mukaan rakennettu vanhan kellarin päälle. Pihan kaakkoisreunalla nurmikolla navettarakennuksen ja puisen aittarakennuksen välissä näkyy lähes kokonaan maahan painuneena n. 3 m pituudelta kivijalkaa. Kivijalka on koillinen-lounas suuntainen. Pihan kaakkoisreunan aittarakennuksen edustalla on ilmeisesti vanha kynnyskivi, joka ei ole minkään nykyisen rakennuksen kohdalla. |
| metsakeskus.1000030302 |
505 |
Rantalan torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
416430.00000000 |
6734540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030302 |
Rantalan alue Sahajärven pohjoisrannalla näkyy asutettuna torpan paikkana jo Kuninkaan kartastossa (1780) ja isojakokartassa (1782). Asukkaiden (Taka-Rantala) mukaan alueella on ollut 1800- ja 1900-luvuilla kaksi torppaa: Etu- ja Taka-Rantala sekä mäkitupa näiden itäpuolella.
Etu-Rantalan alueella oli käytöstä jäänyt kellari (Rantalan)tien ja pihatien kulmauksessa. Kellari oli osittain tukkikasan alla. Kellari oli maanomistajan mukaan toiminut perunakellarina. Uudisrakentaminen on tuhonnut tontin keskiosasta kaikki mahdolliset varhaisemman asutuksen jäljet, mutta tontin reunoilla voi olla säilynyt kellarin lisäksi muitakin rakenteita, mutta niitä ei inventoinnissa havaittu.
Taka-Rantalan pihapiiri ei ole yhtä muokattu, mutta aivan pihapiirissä ei havaittu vanhempien rakennusten jälkiä. Sen sijaan pihan länsipuolella, istutetun lehtikuusimetsän takana, itäsisimmästä piharakennuksesta n. 30 m lounaaseen oli kivijalka. Rakenne näytti olevan n. 6 x 5 m kokoinen ja jotakuinkin koillinen-lounas-suuntainen. Nurkkakivet näyttivät muuta kivijalkaa kookkaammilta. Alueen ympäristöön oli muutama vuosi sitten istutettu koivua ja myös rakenteen ympärillä ja päällä kasvoi runsaasti heinää ja vesakkoa. Kivijalka erottui huonosti heinikossa, mutta maanomistajan muisteli, että kivijalassa erottui aiemmin kaksi huonetta ja uuni. Maanomistaja kertoi, että kyseisellä paikalla ei ole ollut rakennusta ainakaan 1870-luvun jälkeen. Maanomistaja kertoi, että läheisellä miilumäellä on hiilimiilu (ei tarkastettu), jota ilmeisesti on käytetty vielä 1900-luvun alkupuolella.
Rantalan kyläalueen kolmas vanha tontti sijaitsee Etu-Rantalan kaakkoispuolella. Taka-Rantalan maanomistajien mukaan tontti oli vielä 1900-luvun alussa mäkitupa. Tontilla ollut vanha asuinrakennus on purettu joitakin vuosia sitten ja paikalle on rakennettu hirsinen vapaa-ajan asunto. Aivan tien vieressä näkyi sammaloitunut kivirivi n. 5 m matkalla tien suuntaisesti. Kyse voi olla vanhan kiviaidan pohjasta tairakennuksen kivijalan osasta. Tonttia rajaa kaakossa n. 80 cm korkea sammaloitunut, vanha kiviaita. Piha-alueella voi olla säilynyt muitakin vanhempien rakenteiden osia. |
| metsakeskus.1000030303 |
505 |
Kaukalampi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
411846.00000000 |
6730348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030303 |
Vanhin tunnettu maininta Kaukalammin kylästä on jo vuodelta 1458, jolloin on annettu tuomio sen rajoista Mäntsälän ja Sälinkään kyliä vastaan. Hämeen vanhimmassa maakirjassa vuodelta 1539 Kaukalampi mainitaan 6-taloisena kylänä, jonka isännät ovat Lauri Pekanpoika, Maunu Olavinpoika, Jaakko Olavinpoika, Olavi Laurinpoika, Antti Olavinpoika ja Pekka Jussinpoika.
Vuoden 1786 isojakokartalla Kaukalammin keskuskylä on sarkajakoisine rintapeltoineen Kaukalammin länsirannalla nykyisen koulun ympäristössä ja siitä etelään kylätien varrella. Huikkolan tila on merkitty erikseen Mäntsälänjoen itärannalle nykyiselle paikalleen. Kuten Hautjärvelläkin myös Kaukalammella torppia ei ole merkitty juurikaan karttaan. Erikseen lännessä ollut Heinojan torppa on piirretty karttaan, mutta Hautjärvelle johtavan tien varrella esim. Kuninkaan kartastoon merkityt kaksi torppaa ovat jääneet isojakokarttaan piirtämättä mutta peltokuvioiden väleissä on sopivia asuinrakennusten paikkoja. Pitäjän-kartalla näitä torppia ei jälleen ole, mutta Kalmbergin ja Senaatin kartastoissa ne puolestaan ovat piirrettynä. Senaatin kartastoon Kaukalammin kylälle on merkitty tuulimyllyn paikka. Pitäjänkartalla puolestaan on merkitty mylly Heikinarolta Kaukalampeen laskevassa ojassa. Kaukalammilla on kartan mukaan myös postikonttori. Isojakokartalla, pitäjänkartalla ja Kalmbergin kartalla on mylly myös Etolan/Mäkelän länsi-puolelta Mäntsälänjokeen laskevassa joessa, paikassa jonka nimikin on Myllypelto.
Kaukalammin vanhin asutus on ilmeisesti nykyisen kylän kohdalla Kaukalammin länsipuolella kulkevan tien varressa. Lisäksi Huikkolan talo on vanhalla paikalla. Ainakin 1700-luvulle periytyviä torpanpaikkoja ovat kylällä karttojen perusteella ainakin Heinoja ja Hautjärven tien varrella olleet kaksi torppaa. Mäkelän/Etolan kohdalla on luultavasti ollut lampuotitila ja torppa jo viimeistään 1740-luvulla vaikka sitä ei vuo-den 1786 karttaan olekaan piirretty. Vastaavasti tilattomien asumusten ja torppien paikkoja voi hyvin olla sekä kylän liepeillä että kauempana peltojen reunoilla. Esimerkiksi Yli-Sipilän mäellä on nykyäänkin runsas määrä pikkumökkejä, joilla voi olla vuosisataiset juuret. |
| metsakeskus.1000030305 |
505 |
Huikkolan kartano |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
412445.00000000 |
6730753.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030305 |
Tila on ilmeisesti ollut olemassa viimeistään 1500-luvulta asti. Tila näkyy sekä kuninkaankartastossa (1780) että isojakokartassa (1786). Kartanon pihapiirin nykyiset rakennukset ovat peräisin viime vuosisadan alusta. Tontilla oleva päärakennus on rakennettu 1920-luvulla ja viereinen väentupa 1919, pihapiirissä on paikoillaan myös aitta vuodelta 1899. Tontilla ei havaittu maan päälle näkyviä vanhempia kivijalkoja tai muita rakenteita. Väentuvassa asuvan maanomistajan mukaan tilalla on ollut vielä sotien jälkeen 50 rakennusta. Nyt jäljellä oli edellä mainittujen lisäksi sikala toisella puolella Hautjärventietä. Toisella puolella tietä, Huikkolan tilaa vastapäätä alkavan paikallistien tuntumassa oli myös pienehkö kivikaivo ja sepän pajan rauniot. Maanomistaja kertoi, että tilaan kuuluvia rakennuksia oli ollut vielä 1900-luvun alkupuoliskolla myös tilasta itään sijaitsevalla metsäsaarekkeella, jossa olikin nähtävillä kahden rakennuksen kivijalkaa. Toinen rakennus oli n. 4 x 4 m kokoinen ja toisesta oli havaittavissa yksi n. 7 m pituinen sivu. Molemmat oli rakennettu lohkokivistä. Maanomistaja kertoi myös kuulleensa, että läheisellä Lepsonkalliolla, Mäntsälänjoen kupeessa olisi valmistettu aikanaan tiiliä. |
| metsakeskus.1000030306 |
505 |
Etolan kartano |
10007 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
412494.00000000 |
6731850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030306 |
Isonvihan jälkeen Mäkelän ja Huikkolan rälssitilat omisti kapteeri Fredrik Hillebrand. Hän otti omaksi asumakartanokseen Mäkelän, joka tunnetaan nykyään nimellä Etolan kartano. Tila vaihtoi usein omistajaa, kunnes sinne asettui vuonna 1800 asumaan sotakomissaari Johan Henrik Fischer. Paikka oli ollut aiemmin vaatimaton lampuotitila ja ensimmäinen torppa perustettiin paikalle vasta 1740-luvun lopulla. Tiedot ovat hieman ristiriitaisia, sillä Mäkelän tila mainitaan Kaukalammilla jo 1500-luvun lopulla.
Etola sijaitsee Mäntsälänjokeen lännestä laskevan pienen puron varrella, muun Kaukalammin kylän pohjoispuolella. Etolan vanha päärakennus oli tarkastusajankohtana (29.11) remontin alla. Rannassa on uudempi päärakennus ja ylhäällä mäellä vielä uudempi huvila. Asuinrakennusten länsipuolella on talousrakennuksia. Vanhan päärakennuksen luoteispuolella olevan hakana olevan mäen pohjoisrinteessä on kiviraunio, todennäköisesti ylisille johtavan kivirampin jäännös.
Kartanon länsipuolelta virtaavassa ja lopulta Mäntsälänjokeen laskevassa purossa on sijainnut Etolan mylly. Mylly on merkitty Kaukalammin isojakokarttaan vuodelta 1786 sekä Etolan kartanossa säilytettävään vuoden1817 karttaan. Myllystä ei ole enää rakenteita näkyvissä purouomassa tai sen rannoilla. Mylly on sijainnut todennäköisesti kohdassa, jossa Etolan kartanolta etelään johtava yksityistie ylittää puron. Paikalla on tehty 1900-luvun aikana maanmuokkausta mm. savenottoja ja tienpenkereen levennyksiä. Myllynkivet on siirretty Etolantie 15:n pihalle.
Etola on kokonaisuudessaan ilmeisesti peräisin vasta 1700-luvun loppupuolelta, joten kivirauniosta huolimatta paikka on luokiteltavissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi eikä kiinteäksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000030307 |
505 |
Heikkilän torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
413381.00000000 |
6730789.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030307 |
Kuninkaankartastossa torpan paikaksi merkitty tontti. Tontti sijaitsee metsäsaarekkeella peltojen keskellä. Tontille menee käytöstä jäänyt kulku-ura nykyiseltä tielinjalta. Tontin länsiosassa näkyi erillisistä kivistä muodostuva jotakuinkin itä-länsi-suuntainen kivijalka, koko n. 6-7 x 5 m. Rakennuksen kaakkoiskulmassa oli pienehkö, n. 1 x 1 m laajuinen kivikasa, mahdollisesti uunin pohja. Rakenteen koillispuolella rinteessä oli yksi soikea kuoppa n. 1 x 2 m, jonka reunoilla erottui muutama kivi, mahdollinen kellarikuoppa. Lisäksi rinteessä oli pienempi kuoppa, jonka reunoilla ei ollut mitään merkkejä rakenteesta. Alue oli suurimmalta osalta metsittynyt ja kasvoi kuusta ja lehtipuita. |
| metsakeskus.1000030308 |
505 |
Saari |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
413905.00000000 |
6734167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030308 |
Saari mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1539 maakirjassa, jolloin sen nimenä on Rautasaari ja se kuului Tennilän pitäjään. Vuonna 1539 kylässä oli vain kaksi isäntää: Mikko Olavinpoika ja Hemmi Olavinpoika. Tilat jakautuivat kahtia ajan mittaan, mutta 1500-luvun sotavuodet tuottivat ongelmia. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan kylässä oli neljä taloa. Vuoden 1607 maakirjassa kylän kolmesta tilasta kaikki olivat olleet autiona jo useita vuosia. 1620-luvulta lähtien tilojen verot määrättiin armeijan alipäällystön palkkoihin. Yrjö Heikinpojan tilasta tuli ratsutila ja kahdesta muusta talosta tuli ratsutilan aputiloja. Saaren kantatilat ovat Perhe (myöhempi ratsutila ja kartano), siihen liitetty Mattila sekä aputiloiksi määrätyt Yllyllä ja Sihvola. Ratsutilan omistaja osti Yllyllän pian itselleen mutta Sihvola jäi sukuoikeustilaksi. Vuonna 1680 Saaren ratsutilan maat ja mannut todettiin heikkotuottoisiksi ja itse kylänkin sanottiin tuhoutuneen jokin vuosi sitten tulipalossa. Saaren ratsutilaa alettiin 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa kutsua Saaren kartanoksi, kun sen omistajiksi tuli säätyläisiä.
Isojako toimitettiin Saaren kylässä vuonna 1786. Kylän liikamaille muodostettiin Jerusalem-niminen uudistila. Juho Sihvola määrättiin muuttamaan pois kantakylästä, koska hänen tonttinsa oli hyvin vesiperäinen. Vuonna 1809 Saaren kylässä oli viisi tilaa ja 11 torppaa. Itsenäiset tilat olivat Sihvola (Juho Sihvola), Sipilä (2 tilallista ja 1 torppa), Jerusalem (1 tilallinen). Saaren ratsutilalla oli 10 torpparia.
Saarella toimi Saaren Tulitikkutehdas vuosina 1905-1935 ja Saaren kartanolle perustettiin myös tiilitehdas vuonna 1917.
Vanhoista kartoista Kuninkaankartastolla Saaren kylä on merkitty tiiviihkönä talokeskittymänä Saaren kartanon kohdalle. Vuoden 1786 isojakokartalla Saaren kylän tilat on merkitty vanhan maantien risteyksen ympärille ja toisaalta Saarenjokeen laskevan pienen ojan itäpuolelle, jossa on nykyään ammattioppilaitoksen rakennuksia. Jerusalemin uudistilan maat on merkitty Vähä-Matjärven ympäristöön, mutta itse tilan paikkaa ei ole piirretty. Senaatin kartastosta Jerusalem kuitenkin löytyy Niemenkylästä, nähtävästi myöhemmän Niemelän tilan paikalla. Kalmbergin kartastossa myös Niemenkylän Löfkulla ja Stenbacka on merkitty taloiksi. Sihvolasta on kartta vuodelta 1910, jossa se on siirretty nykyiselle paikalleen Pohjoisen Pikatien varteen etelämmäs keskuskylästä.
Saaren vanhin asutus on kartanon ydinalueella olevalla mäellä sekä siitä länteen olevalla rinteellä, jossa on nykyään ammattioppilaitoksen rakennuksia. Saarella ei ole ollut useita torppia ja nähtävästi myöskään vanhempaa syrjäasutusta ei ole juuri ollut keskuskylän ulkopuolella. Kartanonmäen eteläpuoli ja joen rannalla olevat alueet ovat rakentamattomia ja siellä saattaa olla säilyneenä vanhan kylän kulttuurikerrosta ja rakenteita |
| metsakeskus.1000030309 |
505 |
Levanto |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
414605.00000000 |
6737442.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030309 |
Levanto mainitaan ensimmäisen kerran lähteissä vuonna 1490, jolloin siellä asunut Olavi toimi katselmusmiehenä Hautjärven takamaata koskevassa riita-asiassa. Vuoden 1539 maakirjassa Tennilän hallintopitäjään kuuluneessa Levannossa oli kolme isäntää: Pekka Olavinpoika, Mikko Heikinpoika ja Tuomas Matinpoika. Seuraavissa maakirjoissa kylän taloluku vaihtelee kolmesta viiteen ja vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan kylässä oli kolme taloa, joukossa Mäntsälän toiseksi varakkaimman miehen talo.
Kuninkaankartastossa vuodelta 1780 Levanto on tiivis ryhmäkylä Hunttijärven pohjoisrannan luoteispuolella ja kylän mylly on merkitty rastilla Avojärvenojan varrelle. Vuoden 1786 isojakokartalle Hannulan uudistilan sijainti on jo merkitty, mutta Hammarslåttea ei. Mylly on Avojärvenojassa hieman Vasaraistentien sillan pohjoispuolella. Pitäjänkartoilla, Kalmbergin kartastossa ja Senaatin kartastossa Levanto on pysynyt samanlaisena tiiviinä ryhmäkylänä, jossa on vain Vasaraisen ja Hannulan tilat kauempana keskuskylästä. Kalmbergin kartastossa on Reuhon tila ja kaksi torppaa Levannon ja Saaren kylien välisen tien varrella. Reuho ja toinen torpista lienevät Rajunpellon länsipuolella vähän vanhan ja uuden tien risteyksestä etelään ja toinen torpista on ollut Siltalan kohdalla.
Levannon vanhin asutus on mitä ilmeisimmin löydettävissä ryhmäkylän keskusalueelta. On mahdollista, että 1700-luvun lopussa liikamaille syntyneet Vasaraisten ja Hannulan tilat ovat aiemmin olleet torpan paikkoja. Levannon kylällä on ollut selvästi vähemmän torppia kuin muilla tutkimusalueen kylillä. Levannon kylä on uudisrakennuksista huolimatta säilyttänyt vanhan kylärakenteensa. Kylän pohjoisosassa, kohdassa p: 6737542, i: 414622, havaittiin inventoinnissa noin 10 x 6 metrin kokoinen mahdollinen kivijalka, jonka keskellä kasvaa pihlaja ja keskellä on myös hieman kumpua. Kivijalka on hieman epämääräinen ja koska vieressä on raivauskasoja, saattaa tässäkin olla kyse samasta asiasta. |
| metsakeskus.1000030310 |
505 |
Hunttijärven mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
415714.00000000 |
6737298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030310 |
Kohde tarkastettiin Mäntsälän Saaren ym. kylien osayleiskaava-alueen arkeologisessa inventoinnissa 31.10.2016. Paikka sijaitsee Hunttijärveen koillisrannalle idästä laskevan pienen puron varrella noin 65 metriä järven rannasta itään ja lähellä etelään johtavaa Takarannantietä. Paikalla havaittiin kivilatomus- tai kasa, joka voi olla puronuoman virtausta patoamaan tarkoitettua rakennetta. Hunttijärven mylly on merkitty vuoden 1786 isojakokarttaan ja 1840-luvun pitäjänkarttaan |
| metsakeskus.1000030311 |
505 |
Sahajärven saha ja mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
416455.00000000 |
6731896.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030311 |
Saha ja mylly on merkitty Sahajärven eteläpäädystä lähtevän joen varrelle koskipaikkaan jo isojakokartassa 1782. Kuninkaankartaston (1776-1805) kartassa saha on merkitty joen keskelle, mutta myllyä ei ole merkitty. Mylly on joissain 1800-luvun kartoissa on merkitty sahan viereen ja toisissa sen eteläpuolelle. Saha jatkoi toimintaansa ilmeisesti aina 1900-luvun puolivälin tienoille asti. Sahan paikalla, joen itäpuolella on edelleen olemassa rakennus, mahdollisesti 1900-luvun puolivälin tienoilta. Myös joen länsipuolella on moderni käytöstä jäänyt rakennus, jonka käyttötarkoitus on epävarma, sekin lienee liittynyt sahan myöhäisempään toimintaan. Koko rantapenkka etenkin joen länsipuolella on täynnä kiviä, joita lienee nostettu joesta/koskesta eri vaiheissa. Joen molemmin puolin yläjuoksulla rantapenkkoja on muokattu aina Sahajärven rantaan asti, joten rannoilla sijainneet rakenteet ovat todennäköisesti suurelta osin peittyneet kasatun maan alle. Sillan eteläpuolella on n 2 x 2,5 m kokoinen, n. 4 m korkuinen betonirakenne, joka liittynee sahan myöhempiin vaiheisiin. Joen penkat ovat täynnä kookkaita, raivattuja kiviä, joista osa kuuluu todennäköisesti sahan vanhempiin rakenteisiin.
Sahan länsipuolinen tonttialue
Tonttimaa näkyy 1840-luvun Kalmbergin kartastossa, pitäjänkartoissa ja vuoden 1852 tiluskartassa. Tila on Kalmbergin kartassa ja pitäjänkartassa nimetty Alastalon tilaksi. Havaitut rakenteet sijaitsevat sahasta n. 100 m länteen. Mäen itäreunalla on näkyvillä kellarin raunio, sekä osa kivijalkaa. Kellari on n. 3 x 1,5 m kokoinen luode-kaakko -suuntainen hajonnut rakenne. Sen vieressä oli näkyvissä kivijalkaa n. 6 m pituudelta. Myös nykyisellä kesämökkitontilla mäen päällä oli kasattuja kivirivejä, jotka voivat olla peräisin varhaisemmista rakennuksista tai kiviaidoista. Muun muassa pieni huvimaja on rakennettu tällaisen päälle.
Vuoden 2017 tarkastuksessa voitiin todeta että myöhempi sahatoiminta ja kanavan ruoppaus ovat hävittäneet merkit varhaisemmasta sahatoiminnasta. |
| metsakeskus.1000030314 |
505 |
Haukisuo |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
414823.00000000 |
6730688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030314 |
Vuoden 1786 Hautjärven isojakokartalla Hautjärven ja Kaukalammin kylien välinen tie on piirretty pienen Haukijärven halki, mutta myöhemmissä kartoissa tielinjaus on jo siirretty kulkemaan järven pohjoisrannan ympäri. Todennäköisesti Haukijärven on 1700-luvulla ylittänyt silta- tai pitkospuurakennelma. Kohtaa pyrittiin tarkastamaan maastossa, mutta varsinkin länsiranta on nykyisellään melkoista risukkoa eikä siellä tarkastusta juuri voinut tehdä. Järvi on kokonaan nykyään soistunut, joten erityisesti itse suon kohdalta olisi todennäköistä löytää merkkejä vanhasta järven ylittäneestä rakenteesta. |
| metsakeskus.1000030316 |
697 |
Kellukka 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
556891.00000000 |
7154823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030316 |
Kyseessä on saksalaisten toisen maailmansodan loppupuolella rakentaman taisteluhaudan jäänteet. Ne liittyvät nykyään hylättyyn tiehen, joka kulki aikoinaan Ristijärven keskustasta kunnan hautausmaalle taisteluhaudan itäpuolella. Tie poistui käytöstä 1950-luvulla. Kesällä 1944 etelämpänä olleet saksalaisten joukot vetäytyivät Kontionmäen ja Sotkamon suunnista Ristijärvelle ja asettuivat lopulta asemiin vesistön luoteispuolelle (Arffman 2004, s. 519).
Kohteelle on tehty aluerajaukset puolustusrakenteiden sijainneista vuoden 2015 inventointiraportin tietojen perusteella. |
| metsakeskus.1000030316 |
697 |
Kellukka 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
556891.00000000 |
7154823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030316 |
Kyseessä on saksalaisten toisen maailmansodan loppupuolella rakentaman taisteluhaudan jäänteet. Ne liittyvät nykyään hylättyyn tiehen, joka kulki aikoinaan Ristijärven keskustasta kunnan hautausmaalle taisteluhaudan itäpuolella. Tie poistui käytöstä 1950-luvulla. Kesällä 1944 etelämpänä olleet saksalaisten joukot vetäytyivät Kontionmäen ja Sotkamon suunnista Ristijärvelle ja asettuivat lopulta asemiin vesistön luoteispuolelle (Arffman 2004, s. 519).
Kohteelle on tehty aluerajaukset puolustusrakenteiden sijainneista vuoden 2015 inventointiraportin tietojen perusteella. |
| metsakeskus.1000030318 |
686 |
Kerkonjoki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
485901.00000000 |
6958655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030318 |
Venäläisten toimesta tehtiin vuosina 1915-1917 toimesta puolustuskaivantoja myös Pohjois-Savon alueella. Kerkonjoen eteläpuolinen ranta on ollut arkistolähteiden perusteella linnoitettu noin 3 km matkalta. Aluetta ei ole toistaiseksi inventoitu kattavasti. Paikannus on tehty vinovalovarjosteen perusteella, jossa säilyneitä taistelukaivantoja on erityisesti Sillanmäen lakialueella sekä Jokirannassa.
Vuoden 2022 tarkastuksessa kartoitettiin pääosa länsipuolen kaivannoista ja aluerajauksessa käytettiin apuna myös lidar- ja vinovalovarjostemallia. |
| metsakeskus.1000030319 |
601 |
Raatoniitty |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
427870.00000000 |
7026289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030319 |
Viisi n. 2-4 m halkaisijaltaan ja n. 50 cm syvyydeltään olevaa pyöreän tai pitkulaisen muotoista hiilimiilun pohjaa, reunoilla matalat vallit, osin vallit puuttuvat. Kuopat sijaitsevat enimmillään 10 metrin etäisyydellä toisistaan. Kairauksessa todettiin niukasti hiiltä. Joidenkin kuoppien päällä kasvaa puita, jotka ovat rungon läpimitaltaan enimmillään n. 40 cm. Kuopat ovat pintakasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.1000030321 |
601 |
Suopellonmäki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
428628.00000000 |
7025135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030321 |
Kymmenen n. 1 x 1,5- 1,5-5 metrin kokoista ja n. 50 cm syvää hiilimiilun pohjaa. Muodoltaan kuopat ovat pyöreitä tai pitkulaisia, reunoilla on matalat vallit, osin vallit puuttuvat tai ovat epäselvät. Seitsemän kuoppaa sijaitsee rykelmässä ja kolme muuta niistä n. 30-80 metrin etäisyydellä. Kairauksessa todettiin joidenkin kuoppien pohjasta niukasti hiiltä. Joidenkin kuoppien päällä kasvaa puita, jotka ovat rungon läpimitaltaan
enimmillään n. 40-50 cm. Kuoppien pinnalla kasvaa sammalta ja puolukkaa, jonkin verran myös saniaista ja heinää. Lähialueilla on peltoja ja myös entisiä peltoja, jotka ovat metsittyneet. |
| metsakeskus.1000030322 |
601 |
Saparoniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
431418.00000000 |
7023648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030322 |
Kohteen kuopat on merkitty vuosien 2005-2007 kaivausraportin ”Niemenharju 1 Niemi MJR 601010057” kartalle sivulle 22, raportti Miikka Kumpulainen ja Mirja Miettinen. Tutkimuksen kohteena olivat kivikautiset löytöpaikat ja historiallisen ajan asuinpaikka.
Vuosien 2005-2006 kaivausten yhteydessä Saparoniemestä kartoitettiin 38 maakuoppaa kahdessa vierekkäisessä rivissä. Ne tulkittiin pyyntikuopiksi, joihin olisi myöhemmin tehty hiilimiiluja ja tervahautoja. Karvalammesta n. 100 m kaakkoon sijaitsevaan kuoppaan/kaksoiskuoppaan tehtiin koeoja. Kuopassa todettiin kaksoismaannos. Isomman kuopan seinämässä oli hiiltyneitä puunjäänteitä pystysuunnassa ja kuopan pohjalla hiiltyneitä puunjäänteitä vaakasuorassa. Kysymyksessä tulkittiin olevan pyyntikuopan seinämien ja pohjan tukirakenteista (s. 22-23 Kumpulainen ja Miettinen).
2015: Alueelta kartoitettiin 26 maakuoppaa, jotka ovat voineet olla alun perin pyyntikuoppia. Kuopat ovat kooltaan n. 1,5-4 m, syvyys vaihtelee vajaasta puolesta metristä n. metriin. Ne ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeita. Osassa on reunavalli, kuoppien reunat vaihtelevat loivista jyrkkiin. Kuopat ovat pintakasvillisuuden
peitossa. Kahdessa tapauksessa kysymys on kaksoiskuopista eli kuopat sijaitsevat kiinni toisissaan. Ainakin kymmenen kuopan maannoksessa esiintyi kairauksessa hiiltä, joissakin kuopissa hiilikerros oli vahva ja kysymys on hiilimiiluista. Vain yhdessä kuopassa havaittiin kaksoismaannos. Alueella on myös resenttejä
maanottokuoppia. |
| metsakeskus.1000030323 |
202 |
Ylikoski |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
246041.00000000 |
6706199.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030323 |
Selkeä kulkuväylä, joka erottuu toisaalla tasanteena, toisaalla pellon puolelta terassoituna kulkuväylänä loivassa metsäisessä rinteessä. Leveys on noin kaksi metriä. Tie päättyy etelässä pienen aution ja rapistuneen mökin edustalle. Pohjoisessa se näyttää päättyvän seuraavan kohteen reunaan, mutta on mahdollista, että se on jatkunut tasanteen ja pellon välissä paikassa, jossa nyt on kaksi peltoröykkiötä. Joka tapauksessa tasanteen pohjoispuolisella metsäalueella se ei enää jatku.
Tienpohjan pohjoispuolella on selkeä, varsin itäreunaltaan terassoitu tasanne, jota on havaittavissa mittapisteestä ainakin 5 m joka suuntaan. Lännen ja etelän suunnassa se häviää luontaiseen loivaan rinnemaastoon. |
| metsakeskus.1000030326 |
853 |
Turun lentokenttä 3 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27009 |
239735.00000000 |
6717330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030326 |
Paikalla on Enduroradan osin tuhoamana useita poteroiksi tulkittavia rakenteita (vähintään 21 kappaletta) sekä yksi lyhyt juoksuhaudaksi tulkittava kaivanto. Kohteen itäpuolella on ilmeisesti ilmasotakoulun harjoitustyönä tekemä ilmatorjuntabunkkeri (kohde Turun lentokenttä B1).
Kuninkaan kartaston mukaan alueen lähistöllä on ollut 1700-luvun lopulla Rödjad malm-niminen alue. Kärsämäen isojakokarttatulkinnan mukaan lentokentän eteläpuolella on ollut rakuunojen leirintäalue. Vuoden 1930 yleisesikunnan topografikartassa lentokentän eteläpuolelle on merkitty sotaväen ampumakenttä. Tiettävästi myös Turun ilmasotakoulu operoi Turun lentokentän ympäristössä 1970- ja 80-luvuilla. |
| metsakeskus.1000030327 |
853 |
Turun lentokenttä B1 |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
239882.00000000 |
6717310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030327 |
Paikalla on kallioon pitkillä porauksilla räjäytetty noin 1,5 x 7 x 2,5 m laaja kaivanto, joka on katettu betonilla. Bunkkerissa on aukko sekä seinässä lentoasemalle päin (koilliseen) että myös katossa. Tiettävästi Turun ilmasotakoulu operoi Turun lentokentän ympäristössä 1970- ja 80-luvuilla, todennäköisesti edellä kuvattu rakenne liittyy sen toimintaan. |
| metsakeskus.1000030328 |
853 |
Turun lentokenttä 4 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
240384.00000000 |
6717270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030328 |
Paikalla on kalliopaateen 5 cm:n pituisilla porauksilla muokattu pystyyn asetettu rajamerkki, korkeudeltaan noin 80 cm. Siiihen liittyvät myös 4 viisarikiveä, jotka osoittavat kiinteistöjen rajojen suuntia. Nuorehkona rajamerkkinä kohde ei täytä muinaisjäännöksen tunnusmerkkejä. |
| metsakeskus.1000030329 |
853 |
Turun lentokenttä B2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
241327.00000000 |
6718328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030329 |
Paikalla on kallioon pitkillä porauksilla räjäytetty noin 1,5 x 6 x 2,5 m laaja kaivanto,
joka on katettu betonilla. Bunkkerissa on aukko sekä seinässä lentoasemalle päin (lounaaseen) että myös katossa. Bunkkerissa on myös muoviputkilla tehty salaojitus. Tiettävästi Turun ilmasotakoulu operoi Turun lentokentän ympäristössä 1970- ja 80-luvuilla, todennäköisesti edellä kuvattu rakenne liittyy sen toimintaan. |
| metsakeskus.1000030330 |
853 |
Turun lentokenttä B3 |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
241270.00000000 |
6718263.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030330 |
Paikalla on kallioon räjäytetty kaivanto, joka on katettu betonilla. Bunkkeri on katostaan aukoton, sen ainoa havaittava aukko on seinässä suorassa kulmassa lentoaseman suuntaan katsottuna (kaakkoon päin). Bunkkeri on myöhemmissä maansiirtotöissä osittain peitetty maalla. Tiettävästi Turun ilmasotakoulu operoi Turun lentokentän ympäristössä 1970- ja 80-luvuilla, todennäköisesti edellä kuvattu rakenne liittyy sen toimintaan. |
| metsakeskus.1000030331 |
853 |
Turun lentokenttä B4 Valkkisvuori |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
238728.00000000 |
6718943.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030331 |
Paikalla on kallioon pitkillä porauksilla räjäytetty noin 1,5 x 6 x 2,5 m kokoinen kaivanto, joka on katettu betonilla. Bunkkerissa on aukko sekä seinässä lentoasemalle päin (kaakkoon) että myös katossa. Bunkkerissa on myös muoviputkilla tehty salaojitus. Tiettävästi Turun ilmasotakoulu operoi Turun lentokentän ympäristössä 1970- ja 80-luvuilla, todennäköisesti edellä kuvattu rakenne liittyy sen toimintaan. |
| metsakeskus.1000030332 |
853 |
Turun lentokenttä B5 Valkkisvuori |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
238637.00000000 |
6718936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030332 |
Paikalla on kallioon pitkillä porauksilla räjäytetty noin 1,5 x 6 x 2,5 m kokoinen kaivanto, joka on katettu betonilla. Bunkkerissa on aukko sekä seinässä lentoasemalle päin (kaakkoon) että myös katossa. Bunkkerissa on myös muoviputkilla tehty salaojitus. Tiettävästi Turun ilmasotakoulu operoi Turun lentokentän ympäristössä 1970- ja 80-luvuilla, todennäköisesti edellä kuvattu rakenne liittyy sen toimintaan. |
| metsakeskus.1000030333 |
853 |
Turun lentokenttä B6 Valkkisvuori |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
238497.00000000 |
6718700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030333 |
Paikalla on kallioon pitkillä porauksilla räjäytetty noin 1,5 x 6 x 2,5 m kokoinen kaivanto, joka on katettu betonilla. Bunkkerissa on aukko sekä seinässä lentoasemalle päin (kaakkoon) että myös katossa. Bunkkerissa on myös muoviputkilla tehty salaojitus. Tiettävästi Turun ilmasotakoulu operoi Turun lentokentän ympäristössä 1970- ja 80-luvuilla, todennäköisesti edellä kuvattu rakenne liittyy sen toimintaan. |
| metsakeskus.1000030334 |
853 |
Turun lentokenttä B7 |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
239675.00000000 |
6718214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030334 |
Paikalla on kallioon porauksilla räjäytetty kaivanto joka on katettu betonilla. Bunkkerissa on eteinen ja asuinhuone, lisäksi lentoasemalle päin (etelään) on ilmatorjuntasemat (2 kpl). Tiettävästi Turun ilmasotakoulu operoi Turun lentokentän ympäristössä 1970- ja 80-luvuilla, todennäköisesti edellä kuvattu rakenne liittyy sen toimintaan. |
| metsakeskus.1000030335 |
853 |
Turun lentokenttä B8 Karhulankallio |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
240356.00000000 |
6718375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030335 |
Paikalla on kallion päälle rakennettuna kaksi ilmatorjunta-asemaa, jotka on tehty betonin ja kiven sekoituksena. Vinosuunnikkaissa on ammunta-aukot lentoasemaa kohti (etelään), ja niiden betoniseinämien paksuus on yli puoli metriä. Tiettävästi Turun ilmasotakoulu operoi Turun lentokentän ympäristössä 1970- ja 80-luvuilla, todennäköisesti edellä kuvatut rakenteet liittyvät sen toimintaan. |
| metsakeskus.1000030336 |
322 |
Söderverkarna 1 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
249982.00000000 |
6655789.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030336 |
Ryssänuuni, joka sijaitsee lähes sähkölinjan alla, loivassa kaakkoon laskevassa rinteessä. Paikalla kasvaa sekametsää. Uuni on kooltaan 1,8 x 1,9 metriä, korkeudeltaan 0,5 metriä. Se on melko suorakulmainen, suuaukko on koilliseen, sähkölinjalle päin. Uuni on rauennut sisään päin ja on lähes kokonaan sammalen peitossa. Sen päällä kasvaa pieni kataja. Nykyisin uuni sijaitsee jonkin matkaa meren rannasta, mutta aivan sen itäkaakkoispuolella on maatunut merenlahti ja salmi, josta on ollut vesiyhteys saaren sisäosissa sijaitsevaan Södergloet -järveen. |
| metsakeskus.1000030337 |
322 |
Skaget 1 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
255068.00000000 |
6658138.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030337 |
Kohde löytyi inventoinnissa 2016 Skagetin länsirannalta. Kyseessä on kalliopohjalla sijaitseva kiviröykkiö, joka vaikuttaa ryssänuunilta. Sen koko 1,5 x 2 metriä ja korkeus noin 0,4 metriä. Epävarma suuaukko on rantaan päin eli länteen. Rantaan on matkaa noin 20 metriä. |
| metsakeskus.1000030338 |
322 |
Träskars träsket 1 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
254885.00000000 |
6655498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030338 |
Kohde sijaitsee Träskars träsket -nimisen järven ja Träskvikin välisellä kannaksella Ängesön pohjoiskärjen tuntumassa, mökkitontilla.
Ryssänuuni 1 on kooltaan 1,5 x 1,5 metriä ja korkeudeltaan 0,5 metriä. Uuni on
romahtanut eikä sen suuaukkoa pystynyt varmuudella havaitsemaan. Ryssänuuni nro 2 on lähempänä mökkiä, siitä noin 15 metriä etelään. Se on kooltaan 1,5 x 2 metriä, korkeudeltaan 0,4 metriä. Uuni on rauennut. Suuaukko on kaakkoon. |
| metsakeskus.1000030339 |
322 |
Spångnäs 1 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
250059.00000000 |
6654798.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030339 |
Träskön lounaiskärjessä sijaitsevat viisi ryssänuunia. Uuni 1 sijaitsee noin 20 metriä rannasta. Uunin mitat ovat 2 x 2,5 metriä, korkeus 0,6 metriä. Uuni on romahtanut, suuaukko on lounaaseen eli rantaan päin.
Uuni 2 on tehty kallion seinää vasten. Uunin koko on 1,8 x1,8 metriä ja korkeus 0,6 metriä. Uunin suuaukko on lounaaseen eli rantaan päin. Uuni on noin 40 metriä
rannasta. Uuni 3 on tehty ison maakiven länsikylkeen. Uunin koko on 1,2 x 2 metriä. Uuni on romahtanut, eikä suuaukon suuntaa varmuudella pysty määrittämään. Uuni 4 sijaitsee kallion laella. Uunin koko on 2 x 2 metriä, korkeus 0,6 metriä. Uuni on romahtanut, suuaukko on lounaaseen. Uuni 5 sijaitsee kallion laella, sen mitat ovat 2 x 2 metriä, korkeus 0,6 metriä. Uuni on romahtanut, eikä suuaukon suuntaa pysty varmuudella määrittämään. |
| metsakeskus.1000030340 |
322 |
Lillglo 1 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
249061.00000000 |
6656252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030340 |
Kohteessa on kolme ryssänuunia, jotka sijaitsevat Lillglo -nimisen osittain maatuneen, itään kurottavan lahden pohjoispuolella olevan niemen länsirannalla.
Uuni nro 1 sijaitsee rantakalliolla männikössä, noin 10 metriä rannasta. Uunin leveys on noin 1, 5 metriä, pituus kaksi ja korkeus puoli metriä. Uunin suu on etelään. Uunin rakenne on rauennut. Kivet ovat sammalen ja jäkälän peittämät. Uuni nro 2 sijaitsee edellisestä noin seitsemän metriä itään hieman korkeammalla. Uunin mitat ovat 1,3 x 1,3 metriä, korkeus noin 0,3 metriä. Uunin suu on lounaaseen eli alarinnettä kohti. Uunin rakenne on rauennut, mutta edelleen hahmotettavissa. Uuni nro 3 sijaitsee edellisistä noin 20 metriä etelään kalliopohjalla, noin 5 metriä rannasta. Uunin koko on 1,5 x 2 metriä, korkeus noin 0,4 metriä. Uunin suu on etelään. Uunin rakenne on rauennut ja se on varpujen sekä sammalen peittämä. |
| metsakeskus.1000030341 |
322 |
Lillglo 2 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
249016.00000000 |
6655849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030341 |
Kohteessa on 15 ryssänuunia, jotka sijaitsevat yhtenäisenä ryhmänä Lillglo -nimisen, osittain maatuneen lahden eteläpuolisen mäntyjä kasvavan kallioniemen länsirannalla alueella, jolla on kesämökkejä. Kaikki havaitut uunit vaikuttavat säilyneen koskemattomina, mutta niiden rakenne on eriasteisesti rauennut aikojen saatossa.
Uuni 1 sijaitsee kalliopohjalla, noin 25 metriä rannasta. Sen koko on 1,5 x 2 metriä ja
korkeus noin 0,4 metriä. Uuni on rauennut, suuaukko on rantaan eli länteen päin.
Kivet ovat sammaloituneita ja jäkälöityneitä. Muiden uunien kuvaus on alakohteissa. |
| metsakeskus.1000030343 |
257 |
Träskön 2 tykkipatteri |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27007 |
353387.00000000 |
6649294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030343 |
Tykkipatteri sijaitsee Saaren NE-osassa, kallioharjanteen korkeimman kohdan E-laidalla. Kuivaa kalliomännikköä.
Inventointi 2016: Kustaa III sodan aikainen venäläinen tykkipatteri, joka liittyy kesän 1789 meritaisteluihin Träskön edustalla. Puolikaaren muotoon ladottu kylmämuuraus, jossa on seinämät merelle päin eli lännen, pohjoisen ja idän puolelle. Merelle avautuu esteetön näkyvyys. Pohjoisen muurin korkeus sisä- ja ulkopuolelta 1.1 m ja paksuus 1.0-1.1 m. Läntisen ja itäisen muurin korkeudet ovat epämääräiset osittaisen sortumisen vuoksi. Permantotaso on muutamia sortuneita kiviä lukuun ottamatta tasainen ja sammaleen peitossa. Kivet ja lohkareet ovat pyöristyneitä ja särmikkäitä ja tasakokoisia (noin 1-50 kg). Sisäpuolella SW-kulmassa on yksittäinen pystyssä seisova 100-kiloinen säännöllisen kuusi-tahokkaan muotoinen lohkare, joka on saattanut toimia istuimena. N-ulkoseinän ylä-osa on ladottu särmikkäistä lohkareista huolellisesti yhteensovittaen siten, että kiven tasainen tahko on ulospäin. Yhteensovittamisella on saatu aikaan suuri mekaaninen lujuus tykinammuksen osuman varalta. Kiviaines poikkeaa saaren 1900-luvun puolustusvarustuksista siinä, että rakentamiseen on käytetty luonnonkiviä sellaisinaan (ei porausjälkiä). Jäkäläpinnat ovat eheät paitsi E-ulkoseinässä, jossa näkyy resentti sortuma. Merkillepantavaa on se, että 40 metriä etelään sijaitsevasta metallikautisesta hautarauniosta (Träskön 1) ei ole haettu ainakaan kaikkia lohkareita. Aivan lähellä on pienialainen pirunpelto, josta lienee haettu kiviä. |
| metsakeskus.1000030344 |
257 |
Träskön 4 tykkipatteri |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
353608.00000000 |
6649535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030344 |
Inventointi 2016: Tykkipatteri sijaitsee Engelsmans Batterigrundetin huipulla, josta näköalaa kaikkiin suuntiin. Tuhottu venäläinen tykkipatteri, joka liittyy Kustaa III:n sodan meritaisteluihin kesällä 1789. Christoffer H. Ericssonin mukaan patteri liittyy Krimin sotaan: ”Engelsmans-kobben nordost på St. Träskö sannolikt återgår på Krimkrigets fridfullt kryssande eller ångande fregatter och korvetter” (Ericsson 1971: 50).
Suuren katajan alla on paljon kiviä ja lohkareita, jotka voivat alunperin olla rantakivikkoa, koska kalliopohjassa on rantakivien liikkumisen pysäyttävä kynnys, ”toppari”. Pyöristyneiden kivien ja lohkareiden joukossa on kuitenkin särmikkäitä, mikä viittaa siihen, että paikalle on tuotu kiviä. Myös laen pinnalla on kiviä, joiden täytyy olla ihmisen sijoittamia. Katajan E-puolella on SE-NW-suuntainen neljän lohkareen jata. Paikalla on luodon laeksi epätavallisen paljon irtomaata ja ruohovartista kasvustoa kivien päällä. Maastossa erottuvan paikan läpimitta on noin 10 m. |
| metsakeskus.1000030345 |
257 |
Träskön 5 tykkiasema |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
352760.00000000 |
6648663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030345 |
Inventointi 2016: Maasto on kalliokkoista kangasmetsää. Suomalaisten 1930-luvulla rakentama 6 tuuman tykkiasema, johon Porkkalan vuokra-aikana neuvostoliittolaiset asensivat 180 m:n tykin. Sisäläpimitta 16 m. Räjäytetty siten, että betonirakenteet ovat romahtaneet sisäänpäin. Patterin S-puolella suuri louhekasa. Raskaan tykin asema. |
| metsakeskus.1000030346 |
257 |
Träskön 6 tykkiasema |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
353085.00000000 |
6648660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030346 |
Inventointi 2016: Maasto on kalliokkoista kangasmetsää. Korkea kallionlaki. Suomalaisten 1930-luvulla rakentama 6 tuuman patteri, johon Porkkalan vuokra-aikana neuvostoliittolaiset asensivat 180 m:n tykin. Pyöreä betonirakenne. Jäljellä pulttikranssi ja rintavarustukset, jotka ovat räjähdyksen rikki repimiä. Läpimitta 16 m. Raskaan tykin asema. |
| metsakeskus.1000030347 |
257 |
Träskön 7 tulenjohtotorni |
10007 |
12011 |
13115 |
11042 |
27000 |
353263.00000000 |
6648825.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030347 |
Inventointi 2016: Maasto on kalliokkoista kangasmetsää. Laakealle kallionhuipulle koottu suuri louhekasa, jonka keskellä on särmikkään, tähystysaukoin varustetun betonitornin rikki räjäytetyt jäännökset. Silvastin mukaan todennäköisesti alunperin suomalaisten jatkosodan aikana rakentama betoninen tulenjohto- ja mittaustorni sekä tutka-asema, jonka Neuvostoliitto otti käyttöön vuokra-aikana. |
| metsakeskus.1000030348 |
257 |
Träskön 8 luola |
10007 |
12011 |
13108 |
11042 |
27000 |
352877.00000000 |
6648569.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030348 |
Inventointi 2016: Pystysuoraan kallionseinämään louhittu luola, joka on täyttynyt vedellä. Suuaukolle johtaa betoniportaat. Suuaukon edessä räjähdyksessä irronneita betonilohkareita. Luolaan johtaa sähkökaapeli. Silvastin mukaan neuvostoliittolainen betonilla vahvistettu varastotunneli. Luolan rakennustyöt aloittivat todennäköisesti suomalaiset jatkosodan aikana. |
| metsakeskus.1000030349 |
257 |
Träskön 9 luola |
10007 |
12011 |
13108 |
11042 |
27000 |
352877.00000000 |
6648366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030349 |
Inventointi 2016: Kallioon louhittu luola, johon johtaa louhittu käytävä luoteesta. Sisäänmenoaukon korkeus 3.6 m ja leveys 3.2 m. Luolan syvyys 13 m. Vaikuttaa keskeneräiseltä. Tyhjä, ei mitään sisäisiä rakenteita, vain louhitut seinät. Silvastin mukaan neuvostoliittolainen puolivalmis kallioon louhittu tunneli. Luolan rakennustyöt aloittivat todennäköisesti suomalaiset jatkosodan aikana. |
| metsakeskus.1000030350 |
257 |
Träskön 10 tykkiasema |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
352663.00000000 |
6648830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030350 |
Inventointi 2016: Betoninen suoja, jossa tasainen lattia ilman pulttikehää. Sisäpuolella ammuskomerot. Sisäläpimitta 4.2 m. NE-seinä räjäytetty. Ammuskomeroiden katot tuettu H-profiilisella teräskiskolla ja galvanoidulla teräsputkella. Neuvostoliittolainen kevyt tykkiasema. |
| metsakeskus.1000030351 |
257 |
Träskön 11 lähipuolustusasema |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
353031.00000000 |
6649374.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030351 |
Inventointi 2016: Kallioon louhittuun monttuun rakennettu tasakattoinen betoninen miehistösuoja, johon johtaa kaksi kallioon louhittua suojakäytävää. Betonikaton mitat 6x8 m. Montun NE-osa on täytetty louheella. Kaksi oviaukkoa. S-seinän oviaukolle johtaa 4 m syvä ja noin 1 m leveä suojakäytävä. Sen pohjalla on Porkkalan vuokra-aikaa nuorempaa romua. Toinen suojakäytävä, joka on osaksi louhittu, osaksi ladottu louheesta, johtaa E-puolen oviaukolle. Louhetta kasattu rakennelman E-puolelle kallion päälle. Suojakäytävät, kallioon louhittuja ja paikoin louhesta rakennetuin seinin. K1 johtaa korsun S-seinälle. K2 on pitkä pääkäytävä leveys ja korkeus 1-2 m. K3 matala ja kapea, syvyys ja leveys noin 1 m. K5 on sivukäytävä E-puolelta. Neuvostoliittolainen lähipuolustusasema. |
| metsakeskus.1000030352 |
257 |
Träskön 12 lähipuolustusasema |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
352620.00000000 |
6648335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030352 |
Inventointi 2016: Kallioon louhittu noin metrin syvyinen kuoppa, jonka pituus on 12 m ja leveys 4 m. Täyttyy sadevedestä. Toinen pienempi alempana. Kuopan lähelle johtaa louhittu suojakäytävä, jonka syvyys on 1.0-1.5 m ja leveys 1.5-2 .0 m. Osa suojakäytävän seinistä on kylmämuurattu louheesta. Neuvostoliittolainen lähipuolustusasema. |
| metsakeskus.1000030353 |
257 |
Träskön 13 laituri |
10007 |
12005 |
13063 |
11042 |
27000 |
353495.00000000 |
6648697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030353 |
Inventointi 2016: Pääosin louheella täytetyn arkkulaiturin jäännökset osittain vedenpinnan yläpuolella. Joitakin hirsiä näkyvissä, myös pystysuoraan rei’itettyjä. Puuosien perusteella laiturin leveys on ollut vähintään 5.5 m. Laiturin pinta on tasainen ja vain vähän merenpinnan yläpuolella. Ylempänä rannalla on tasanne, jolta tykkitie lähtee. Syntyy vaikutelma, että laituri on purettu jo kauan sitten ja tasanne on laituria nuorempi. Träskön päälaituri. |
| metsakeskus.1000030354 |
257 |
Träskön 14 tykkitie |
10002 |
12011 |
13118 |
11006 |
27009 |
353394.00000000 |
6648725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030354 |
Inventointi 2016: Tie alkaa rannasta tasanteelta, joka on noin 3 metrin korkeudella mpy. Kallioon räjäytetyn tien leveys 4-5 m. Alkupää rannasta länteen päin on suora, tiepohja sammaleen peitossa ja tasainen. Tie kaartuu loivasti etelään päin. Tie yhtyy mahdollisesti toiseen tykkitiehen, mutta jäljet maastossa ovat heikot. Tietä on näkyvissä 134 metrin matkalla. Venäläinen tykkitie 1. maailmansodan linnoitustöiden ajalta.
Maastotarkastuksessa havaitusta mahdollisesta etelän suunnalla olevasta toisesta tykkitiestä näkyy viitteitä myös Lidar 5p -korkeusmallissa. |
| metsakeskus.1000030355 |
257 |
Träskön 15 tykkitie |
10002 |
12011 |
13118 |
11006 |
27000 |
353081.00000000 |
6648524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030355 |
Inventointi 2016: Tykkitien alkupää rannassa on kallioon louhittu ja noin 5 m leveä. Pohjoinen haara jatkuu loivasti itään kaartuen. Paikoin sen varrella on tietä leveämpää louhekenttää. Pinta paikoin tasainen, paikoin louhetta. Peruskartan tiemerkintä noudattelee pohjoista haaraa. Itäinen haara erkanee rannan suuntaiseksi ja lähestyy itäpäässä tykkitietä Träskö 14. Itäinen haara on 4-5 m leveä. Pinta on paikoin tasainen, paikoin louheinen. Paikoin maassa punatiiltä. Tien pituus on 672 m, josta itäisen haaran osuus 325 m. Venäläinen tykkitie 1. maailmansodan linnoitustöiden ajalta. |
| metsakeskus.1000030356 |
257 |
Träskön 16 tykkitie |
10002 |
12011 |
13118 |
11006 |
27000 |
352783.00000000 |
6648551.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030356 |
Inventointi 2016: Tykkitie, joka johtaa etelärannalta saaren sisäosaan. Lyhyt sivuhaara länteen. Pengerretyt osat suurikokoista louhetta. Leveys 4-5 m. Tie kulkee 150 m rannasta kallioiden välisessä orossa, jota ei ole tarvinnut räjäyttää. Maassa lojuu putkia, ratakiskoa, pullolasia, rautalankaa ym. esineistöä. 310 m rannasta tie haaraantuu kohdassa, jossa on paljon louhetta. Tienhaarasta pohjoiseen päin alkupää on suurikokoista louhetta, sitten pinta muuttuu tasaiseksi. Järven rantaa lähestyttäessä tiestä erkanee koilliseen metrin levyiseksi räjäytetty louheella täytetty kaivanto, todennäköisesti puhelinkaapeli, joka johtaa tykkiasemalle Träskö 5. Tien pituus 547 m, josta läntisen sivuhaaran osuus 53 m. Venäläinen tykkitie I maailmansodan linnoitustöiden ajalta. |
| metsakeskus.1000030357 |
257 |
Träskön 17 pengerrys |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
352968.00000000 |
6648499.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030357 |
Inventointi 2016: Rantaa on täytetty louheella, joka koostuu suurimmillaan yli tonnin painoisista särmikkäistä lohkareista. Arviolta 300 m² louhetta. Louheen edessä noin 2 m syvä vesi. Lahden sisääntulo (inlopp) on suunnilleen yhtä syvä, mutta ahdas. Rantautumispaikka ei ole soveltunut suurille aluksille. Täyttölouhetta on rannalla myös idempänä. Puisia rakenteita ei ole näkyvissä penkereessä. Likimäärin paikassa i 3353202 p 6651253 (ykj) on vedenalainen laituriarkku, joka voi liittyä rantautumispaikkaan. Rantautumispaikka, pengerretty möljä. Pekka Silvastin mukaan paikalla on ollut suomalaisten laituri. Gunnar Takolanderin vuonna 1930 julkaisemassa valokuvassa paikalla näkyy louhetta, laituri ja kaksi palaneen rakennuksen jäännöstä, joiden savupiiput ovat pystyssä (Takolander 1930: 195). |
| metsakeskus.1000030358 |
257 |
Träskön 18 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
352914.00000000 |
6648550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030358 |
Inventointi 2016: Betonista valettu sokkeli, jonka mitat ovat 9.2 x 6.5 m. NE-osassa punatiilisen tulisijan jäännöksiä. Asuinrakennuksen jäännös. Paikka on Silvastin (1991) mukaan suomalaisten majoitusaluetta, siis ajalta 1917-1944. |
| metsakeskus.1000030359 |
257 |
Träskön 19 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
352914.00000000 |
6648548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030359 |
Inventointi 2016: Betonisokkeli, jonka mitat ovat 7.4 x 4.2 m. Varastorakennuksen jäännös. Sijaitsee rannassa, tykkitien vieressä. |
| metsakeskus.1000030360 |
257 |
Träskön 20 antura |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
352851.00000000 |
6648373.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030360 |
Inventointi 2016: Betonista valettu louheella pohjustettu pyöreä tasanne tai lavetti, jonka halkaisija on 4.0 m. Tasanteen edessä on betoninen kuusitahokkaan muotoinen jalusta, jossa neljä pulttia, mahdollisesti suuntimakehä. Tasanteelle johtaa koillisesta 2.3 m leveä betonitie, joka alkaa miehistösuojasta. Se on louhittu kallioon ja romahtanut. N- ja W-seinät betonia. Maassa betonilaatta. Maassa on H-teräskiskoa, sileää harjaterästä ja muuta rautaromua romahtaneesta katosta. Liikuteltavan aseen alusta (kranaatinheitin, konekivääri tms.). Sijaitsee kallionlaella, josta avautuu esteetön näköala merelle. |
| metsakeskus.1000030361 |
257 |
Träskön 21 tuliasema |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
352910.00000000 |
6648297.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030361 |
Inventointi 2016: Louheesta rakennettu puolikaaren muotoinen kylmämuuri. Sisäläpimitta 2.1 m. Tuliasema, lähipuolustusasema. Sijaitsee rantakalliolla. |
| metsakeskus.1000030362 |
257 |
Träskön 22 vartiopaikka |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
352757.00000000 |
6648719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030362 |
Inventointi 2016: Puolikaaren muotoinen kylmämuuri särmikkäistä lohkareista. E-seinämä kalliota. Läpimitta 3 m. Vartiopaikka. |
| metsakeskus.1000030363 |
257 |
Träskön 23 miehistösuoja |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
352663.00000000 |
6648803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030363 |
Inventointi 2016: Louheesta koostuva kiviröykkiö kallioon louhitussa kuopassa ja rinteessä. Röykkiön keskiosa on romahtanut kuopaksi, jonka pohjalla betoninen savupiippu. Lohkareiden joukossa rautatiekiskoa. Röykkiön läpimitta noin 10 m. Miehistönsuoja. |
| metsakeskus.1000030364 |
257 |
Träskön 24 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
352793.00000000 |
6648839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030364 |
Inventointi 2016: Betonisokkeli, jonka pituus on 21 m ja leveys 8 m. S-osassa sokkeli on alle metrin korkuinen, kalliolla. N-osan sokkeli 2 m korkea. N-osassa kellarin päälle on valettu lattia ja punatiilinen, yhä pystyssä seisova savupiippu. Savupiipun reunassa valurautaisen viemäriputken jäännös. SW-kulmassa kasa luonnonkiviä ja betonilaattoja. N-osassa kellari, jonka oven edessä kanneton kaivo. Neuvostoaikaisen 1944-1956 asuinrakennuksen jäännökset. |
| metsakeskus.1000030365 |
257 |
Träskön 25 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
352887.00000000 |
6648976.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030365 |
Inventointi 2016: Valettujen betonipilareiden muodostama jäännös. E-osassa suuren punatiilisen tulisijan jäännös. Leveys noin 15 m, pituus 42.4 m (NE-SW). N-puolen pilareissa valkoisen maalin jäännöksiä. Myös eteläisimmässä huoneessa punatiilisen tulisijan jäännös. Maassa metalliesineitä, kattohuopaa, rautasänkyjä. Neuvostoaikaisen 1944-1956 kasarmirakennuksen jäännökset. Sijaitsee meren ja järven kannaksella. |
| metsakeskus.1000030366 |
257 |
Träskön 26 piirtokirjoitus |
10007 |
12013 |
13129 |
11042 |
27000 |
352863.00000000 |
6649057.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030366 |
Inventointi 2016: Kallioon meislattu neliö, jonka sivun pituus on 38 cm. Neliön sisällä on kyrillinen teksti, jonka merkkien uurteen leveys on 3-10 mm. Pinta kallistuu 14 astetta W. Teksti on luettavissa ylhäältä alas: ”N.S. Tšeresov 1956”. Neuvostoliittolainen muistokirjoitus vuodelta 1956. Neuvostojoukot poistuivat Porkkalan vuokra-alueelta 26.1.1956, joten kirjoitus on voinut syntyä vain 26 päivän aikana. Sijaitsee rantakalliossa. |
| metsakeskus.1000030367 |
257 |
Träskön 27 säiliö |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
352908.00000000 |
6649092.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030367 |
Inventointi 2016: Sylinterinmuotoinen tiilitorni, joka on päällystetty betonilla. Kattovalua kantavat ratakiskot. Läpimitta noin 6 m. Kallioon ja maahan upotettu antura. Sisätila ontto. Ei ovea. Ympärille kasattu maata ja rantakiviä. Sivelty päältä kreosootilla. Katolla ilmanvaihtokanava ja mahdollisesti hajonnut luukku sisätilaan. Säiliö (polttoöljysäiliö) tai jonkin rakenteen perusta. Sijaitsee rantakalliolla. |
| metsakeskus.1000030368 |
257 |
Träskön 28 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
352942.00000000 |
6649002.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030368 |
Inventointi 2016: Betonisokkeli, jonka sisäpuolella punatiilisen tulisijan jäännös. E-puolen rapatusta punatiiliseinästä osa pystyssä. Seinässä kolmet pellinraot. Takaosassa romahtanut savuhormi. Mitat noin 30 x 12 m. Sisäpuolella betonisia pesukaukaloita. Pesula. |
| metsakeskus.1000030369 |
257 |
Träskön 29 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
353014.00000000 |
6649010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030369 |
Inventointi 2016: Monihuoneisen rakennuksen betonisokkeli. 4 huonetta. Punatiilinen tulisijan jäännös N-seinällä. Pahasti umpeenkasvanut. Leveys 7.6 m ja pituus 15.9 m. Sokkelin yläreuna fasetoitu. Neuvostoaikainen 1944-1956 asuinrakennus. |
| metsakeskus.1000030370 |
257 |
Träskön 30 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
353031.00000000 |
6648950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030370 |
Inventointi 2016: Kolmihuoneisen rakennuksen betonisokkeli. N-seinää vasten punatiilisen tulisijan jäännökset. Sokkelin ulkopuolella lojuu kanneton puuhella, jossa ei valmistajan merkkiä, valurautainen vesikiertoinen lämpöpatteri, jossa kolme merkkiä ”2” sekä mineriittilevyn palasia. Kivijalassa ulokkeet ja fasetoitu yläreuna kuten rakennuksessa Träskö 29. W-seinän ulkopuolella kylmäkellarin tapainen rapattu tiilikomero. Sokkelin pituus 8.4 m ja leveys 7.8 m. Neuvostoaikainen 1944-1956 asuinrakennus. |
| metsakeskus.1000030371 |
257 |
Träskön 31 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
352986.00000000 |
6648844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030371 |
Inventointi 2016: Yksihuoneisen rakennuksen betonisokkeli. E-seinällä puuhellan leivinuunin jäännös. Hellan luukussa on valettuna Högforsin tehtaan tuotemerkki, iso ”H” ympyrän sisällä, ja numerot 5 ja 56. Sokkelin pituus on 7.3 m ja leveys 4.8 m. NW-kulmassa ulkoportaiden vieressä on sisänurkka (”sisäänveto”). Asuinrakennuksen jäännös. Se sijaitsee neuvostoliittolaisten majoitusalueella, mutta suomalaisen Högfors-hellan jäännösten perusteella voi varteenotettavana vaihtoehtona pitää sitä, että rakennus oli alunperin vuokra-aikaa 1944-1956 vanhempi. Träskössä on asunut kaksi perhettä, Dahlströmit ja Söderlingit, ilmeisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa (Backman et al. 2008: 184-185). |
| metsakeskus.1000030372 |
257 |
Träskön 32 tuliasema |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
353548.00000000 |
6648947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030372 |
Inventointi 2016: Sijaitsee kallioisella niemellä Lövströmsudden. Louhekasa, jossa kuoppa keskellä. Kallioon räjäytetyssä kuopassa. Läpimitta 6.5 m. Tuliasema, lähipuolustusasema. |
| metsakeskus.1000030373 |
257 |
Träskön 33 tykkiasema |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
352674.00000000 |
6648639.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030373 |
Inventointi 2016: Avoin rakenne. Kallioon on louhittu tasapohjainen vajaan metrin syvyinen tasanne, jonka kallionseinämä muodostaa suojan W-puolelle meren suuntaan. S- ja N-puolella louheesta kylmämuuratut sisäpuolelta 0.3-1.4 m korkeat ja 1.0-1.3 m paksut muurit. Keskellä pulttirengas ja kaksi betonista valettua neliömäistä laattaa. Laatat ovat ainoa valettu rakenne paikalla ja tykkiasema vaikuttaa siksi muita Träskön tykkiasemia vanhemmalta. Paikalle johtaa tykkitie. Tykkiasema. Mahdollisesti 1. maailmansodan ajalta. |
| metsakeskus.1000030374 |
257 |
Träskön 34 piirtokirjoitus |
10007 |
12013 |
13129 |
11042 |
27000 |
353484.00000000 |
6648674.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030374 |
Inventointi 2016: Meislatut tekstit ”VMV 6”, ”1938”, ”YK” allekkain tasaisella rantakallion pinnalla alalla, jonka mitat ovat 34x37 cm. Uurteissa on vihreän maalin jäännöksiä. Teksti ”VMV 6” tarkoittaa merivartioston vartiomoottorivenettä 6, ”Vemmaa”, joka valmistui Uudenkaupungin Veneveistämöllä 1931. Suomalainen muistokirjoitus vuodelta 1938. Vene lienee käyttänyt laituria Träskö 13. |
| metsakeskus.1000030375 |
257 |
Träskön 35 vartiopaikka |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
353163.00000000 |
6648955.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030375 |
Inventointi 2016: Puolikaaren muotoinen kylmämuurattu lohkarekehä, jonka suurin läpimitta on 4.8 m. Vartiopaikka. |
| metsakeskus.1000030376 |
257 |
Träskön 36 tykkipatteri |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
353240.00000000 |
6649078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030376 |
Inventointi 2016: Räjäytetty tykkipatteri. Läpimitta 16 m. Pohjalla rautaromua. Patterille johtaa lounaasta 134 m pitkä ja 1-3 m leveä kallioon räjäytetty louheella täytetty hauta. Sen N-puolelle on kasattu paikoin korkeita louhekasoja. Pekka Silvastin (1991: 35) mukaan suomalaisten 1930-luvulla rakentama 6 tuuman patteri, johon Porkkalan vuokra-aikana neuvostoliittolaiset asensivat 180 mm:n tykin. |
| metsakeskus.1000030377 |
257 |
Träskön 37 nurkkapilarit |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
353346.00000000 |
6649212.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030377 |
Inventointi 2016: Neljä betonista puolisuunnikkaan muotoista kalliolle valettua nurkkalaattaa, 5.0 x 3.5 metrin alalla. Laattoihin on valettu kiinni jykevät pultit. Laatoissa on keskellä noin 24 cm:n läpimittainen kolo ja SW-puolimmaisessa laatassa on vielä jäljellä poikkisahatun puunpilarin tynkä. Puisen tornin nurkkapilarit. Mahdollisesti Silvastin (1991: 35) mainitseman tutka-aseman tai tutka-antennin jäännökset. |
| metsakeskus.1000030378 |
257 |
Rönnskär 1 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
353974.00000000 |
6647122.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030378 |
Inventointi 2016: Betoninen sokkeli, jonka mitat 10.5x7.2 m. Korkeus 0.6-1.0 m. Sokkelissa myös luonnonkiveä. Kissanluukut. Keskellä valetut tulisijojen pohjat. Valetut portaat NW- ja SE-seinillä. Asuinrakennuksen, saunan tms. tulisijallisen rakennuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000030379 |
257 |
Rönnskär 2 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
354297.00000000 |
6647130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030379 |
Inventointi 2016: Sijaitsee saaren laella. Esteetön näkyvyys joka suuntaan. Luonnonkivistä, etupäässä graniitista ja gneissistä, kalliolle ladottu sokkeli. Sokkelin leveys ulkoseinien alla 0.65-0.70 m, sisäseinien alla 0.50-0.55 m ja korkeus 0.3-0.6 m. Mitat 10.78 m (W-E) ja 9.50 (pinta-ala noin 102 m²). Sokkelikivissä on joka seinällä lämpölaajenemisvaurioita, varsinkin graniitissa. Rakennus on ilmeisesti palanut. Jopa kuumenemisessa irronneita laattoja voi löytää kivijalan edestä. Ulkoporras on S-seinällä. Kivien väliset ulkosaumat ovat kuperasaumoja. Sokkelikivet sivelty päältä laastilla. Paikoin kivien päällä on myös betonimaista kovaa massaa. Rakennuksen purkumassassa sokkelin ulkopuolella punatiiltä, muutoin vähän punatiiltä. Ainakin yksi tulenkestävä tiili, ehkä sekundaarinen. N-seinällä tulisijan jäännös, jykevä T:n muotoinen pohjamuuri. Sisäpuolella on kaksi betonista valettua harkkoa, joissa pultit, ja kaksi sokkeliin porattua galvanoitua pulttia, selvästi sekundaarisia ehkä Puolustusvoimien antennin harusten paikkoja tms. resenttiä. Samanlaisia harkkoja näkee saarella muuallakin. Raunion keskellä kasvava suuri kataja haittaa havaintoja, mutta näyttää siltä, että sokkeli jakautuu viiteen huoneeseen. Raunion päälle on tuotu louhetta, tiiltä, muovijätteitä yms. Kirjallisuuden perusteella kyseessä on jäännös luotsiasemasta, jossa oli vahtitorni (Backman et al. 2008: 193). Se on purettu tai palanut vuoden 1929 jälkeen. Pohjakaavan perusteella kyseessä taas on majakkahenkilökunnan asuinrakennus, jonka piirustus on päivätty 9.2.1822 (KA Uaj: 827). |
| metsakeskus.1000030380 |
257 |
Rönnskär 3 monttu |
10007 |
12009 |
13094 |
11042 |
27000 |
354348.00000000 |
6647120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030380 |
Inventointi 2016: Kallionrinteeseen louhittu noin 3x4 m:n kuoppa, joka on katettu ristikkäin asetetuilla H-kiskoilla. Sisäänkäynti N-puolella. Syvyys runsaat 2 m. Varastokuoppa vuokra-ajalta. Putoamisvaara. |
| metsakeskus.1000030381 |
257 |
Rönnskär 4 tykkiasema |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
354237.00000000 |
6646797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030381 |
Inventointi 2016: Rantakalliolle näköalapaikalle on muurattu betonista ja louheesta (muutama rantakivi joukossa) puolikaaren muotoinen tykkiasema, jonka keskellä pulttikehä. Tykkiaseman takana moderni miehistönsuoja ja vieressä mahdollinen tuliasema. Läpimitta sisäpuolelta 4 m. Alun perin suomalainen tykkipatteri toisen maailmansodan ajalta, mahdollisesti ollut Neuvostoliiton käytössä vuokra-aikana. |
| metsakeskus.1000030382 |
257 |
Rönnskär 5 tykkiasema |
10007 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
354176.00000000 |
6646800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030382 |
Inventointi 2016: Rantakallioon louhittuun monttuun betonista valettu asema tulenjohtotornin edessä. Keskellä pulttikehä. Oviaukko ja lyhyt suojakäytävä NW-puolella. Sisämitat 5.5x5.0 m. Suomalainen tykkiasema, joka on mahdollisesti ollut Neuvostoliiton käytössä vuokra-aikana. |
| metsakeskus.1000030383 |
257 |
Rönnskär 6 tulenjohtotorni |
10007 |
12011 |
13115 |
11042 |
27000 |
354165.00000000 |
6646826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030383 |
Inventointi 2016: Luonnonkivisokkelille rakennettu punatiilinen torni, jonka seinä merelle päin on kaareva ja muut seinät suorat. Merelle päin etelään on avautunut tähystysaukko, joka nyt on osaksi hajonnut. Lattiavasat ja lankut sortuneet. Tasakatto valettu kiskoilla tuetusta betonista. Sisätilan mitat 5.1 x 3.2 m. Huonekorkeus on ollut noin 2.1 m. Ristilimitetyt punatiilet pahasti pakkasrapautuneita. Neuvostoliittolainen tulenjohtotorni (1944-1956). Sijaitsee rantakalliolla. |
| metsakeskus.1000030384 |
257 |
Rönnskär 7 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
354221.00000000 |
6647057.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030384 |
Inventointi 2016: Sijaitsee majakan vieressä SW-puolella vähän alemmalla tasolla. Näköalaa W- ja SW-suuntiin. Betonilaatta, jonka pituus on 12.6 m (N-S) ja leveys 6.86 m. N-seinän sokkelin korkeus 0.5-0.8 m. Laatan N-osassa 1.28x1.04 m kokoinen matala kolo, jossa on ollut jokin kiinteä rakennelma (ehkä kuistin tapaisella rakennuksen ulkopuolella). Laatan N-osa on tasainen, ikäänkuin sen päällä ei olisi ollut seiniä. Laatan S-osassa hahmottuu ainakin kaksi huonetta. S-osassa maanpinnalla näkyvissä 1.49 x 0.72 m:n suuruinen betonilaatta, jonka sivut ovat seinien suuntaiset ja jonka reunoissa on kuusi kahden pultin paria. Pultit ovat vääntyneet ja laatan SW-kulma murtunut. Laatan E-puolella samansuuntainen valurautainen kehys, jonka mitat ovat 1.23 x 0.50 m; saattaa olla puuhellan pohjarauta. Rakenteiden välissä maassa arinarauta, jonka mitat ovat 17x21 cm. Perustusten päällä punatiiliä, joiden mitat vaihtelevat, ainakin 28x14x7 ja 25x12x7 cm. Mahdollisesti neuvostoliittolainen vuokra-ajan rakennus. Rakennus on merkitty pystyssä olevana vielä topografikunnan karttaan 1978. Rakennusta ei näy Suomen ilmavoimamuseon arkistossa olevassa ilmakuvassa vuodelta 1929 (Pakola & Laurell 2016: 33), joten se on rakennettu vuoden 1929 jälkeen. Kyseessä ei siten voi olla Rönnskärin vartiotupa (uppassningsstuga, Uaj 1253). |
| metsakeskus.1000030385 |
257 |
Rönnskär 8 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
354096.00000000 |
6647039.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030385 |
Inventointi 2016: Sijaitsee alarinteessä satamalahden pohjukassa. Rakennuksen N-, E- ja S-puolella louhetta. Luonnonkivistä kylmämuurattu suurikokoisen rakennuksen kivijalka. Lohkareet ovat särmikkäitä ja niissä on poranreikiä. SE-kulmassa on pyöristynyt kulmakivi. Kivijalan mittojen määrittämistä haittaa se, että Puolustusvoimat on kasannut louhetta rakenteen N- ja NE-reunoihin ja niiden päälle. Näyttää siltä, että se kohta, jossa kivijalan W-seinä päättyy louheeseen, on rakennuksen NW-kulma. Tästä mitaten kivijalan pituus on noin 19 m (N-S), leveys 10.8 m ja korkeus 0.3-0 8 m. Muurin leveys 0.3-0.7 m. Kivijalkaa on saumattu ja paikoin rapattu laastilla ulkopuolelta. Kivijalan sisäpuoli on maapeitteinen. Katajat, koivut ja pihlajat kasvavat sen sisäpuolella. Tulisijat. (1), pohjoisin. Noin 1.4 m korkea kasa särmikkäitä ja pyöristyneitä lohkareita, punatiiltä ja maata. Tulisijan yhdistää E-seinään muuri. Rakenteen SW-kulmassa on louheesta ja betonista kasattu rakenne, jonka päällä on betonilaatta. Tämä rakenne näyttää sekundaariselta ja on rakennustavan perusteella yhdistettävissä Porkkalan vuokra-ajan rakentamiseen. (2) Keskimmäinen tulisija. Nelisivuinen noin 0.8 m korkea latomus jonka seinämät ovat särmikkäitä lohkareita ja päällä kiviä, punatiiltä ja maata. (3) Eteläisin tulisija. Nelisivuinen noin 0.9 m korkea latomus jonka seinämät särmikkäitä ja pyöristyneitä lohkareita. Päältä katajan peitossa. Rakenteen yhdistää S- ja E- seiniin muuri. Kyseessä on luotsien asuinrakennuksen, neljän perheen talon, jäännös (Backman 2004: 153). |
| metsakeskus.1000030386 |
257 |
Rönnskär 9 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
354057.00000000 |
6647006.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030386 |
Inventointi 2016: Sijaitsee rantakalliolla satamalahdessa. Särmikkäistä mittatarkasti lohkotuista lohkareista ladottu matala sokkeli. Pituus 4.3 m (SE-NW), leveys 3.0 m, korkeus 0.1-0.4 m. Keskellä rakennusta on kolme peräkkäistä betonista valettua ylöspäinen levenevää kaukaloa, joiden pituus on 1.3 m ja leveys 0.6 m. Kaukaloiden välissä on pystylaudoituksen jäännöksiä. Kolmepaikkainen käymälä. Mahdollisesti sama kuin piirros Kansallisarkistossa (Luotsi- ja majakkalaitoksen arkisto. Uaj:1163). Lokakuussa 1882 päivätyssä piirustuksessa mitat ovat 14 x 6 jalkaa eli 4.2 x 2.7 m, mikä sopii mitattuihin mittoihin. Piirroksessa ei kuitenkaan ole betonivalua ja rakennuksen perustana ovat maahan upotetut nurkkakivet. Lisäksi kaukalot ovat peräseinällä, ei keskellä. Jos kyse on piirustuksen rakennuksesta, sitä on muutettu. Rakennus näkyy vuonna 1937 otetussa valokuvassa (Backman & Elgert 2008: 194). |
| metsakeskus.1000030387 |
257 |
Rönnskär 10 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
354055.00000000 |
6647027.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030387 |
Inventointi 2016: Sijaitsee satamalahden pohjukassa, lähellä rantaa. Suorakaiteen muotoinen mittatarkasti lohkotuista särmikkäistä lohkareista ladottu kivijalka. Ainakin osa lohkareista on alun perin ollut pyöristyneitä. Porausjälkiä. Lohkareiden saumoja täytetty pienillä kivillä ja laastilla. Pituus 14.4 m (W-E), leveys 7.3 m, korkeus 0.2-0.9 m. Paikoin lämpölaajenemisvaurioita. Osa lohkareita on poissa. S-seinä mahdollisesti vähän korkeammalla kuin N-seinä. Kyseessä lienee varastorakennus, koska siinä ei ole merkkejä tulisijasta. |
| metsakeskus.1000030388 |
257 |
Rönnskär 11 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
354033.00000000 |
6647021.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030388 |
Inventointi 2016: Sijaitsee satamalahden pohjukassa, kalliolla lähellä rantaa. Suorakaiteen muotoinen järeä kivijalka pääosin särmikkäistä suurista lohkareista. Pituus 19 m (W-E), leveys 11 m. W-osan sisäpuolella kaksi alapohjaa kannattanutta pilaria lohkareista. Pilareiden kohdalla N-S-suuntainen väliseinän pohja. Keskellä vajaan metrin korkuinen tulisijan jäännös, jonka mitat noin 6x3 m. Tulisijan kohdalla N-S-suuntainen väliseinän pohjamuuri, kolmas tulisijan E-puolella. Väliseinät jakavat kivijalan 4 tilaan. Metallia, punatiiltä, puuhellan kansi. Rakennus on merkitty Grönlundin karttaan vuodelta 1842. Siinä rakennuksen vieressä S-puolella on keittiöpuutarha. Luotsi- ja majakkalaitoksen arkistossa on rakennuksen piirustus vuodelta 1858, josta käy ilmi, että rakennus oli luotsien asuinrakennus (KA Luotsi- ja majakkalaitoksen arkisto Uaj:1253). Rakennus näkyy vielä Uno Axel Fleegen vuonna 1901 julkaisemassa valokuvassa (Rosberg & Fleege 1901: 77). Tämä talo oli saaren luotsien asuinrakennuksista vanhempi. Vuonna 1927 otetussa ilmaku-vassa (esim. Nieminen 2009: 24-25) rakennus on jo purettu. |
| metsakeskus.1000030389 |
257 |
Rönnskär 12 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
354015.00000000 |
6647025.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030389 |
Inventointi 2016: Sijaitsee rantakalliolla satamalahden pohjukassa. Kevyen rakennuksen perusta, joka koostuu 10 betonipilarista rantakalliolla. Pilareiden korkeus 0.2-0.6 m. Kussakin pilarissa on lattarautaa ja/tai harjaterästä kiinnikkeenä. Mitat 5.5 x 3.9 m (SW-NE). Varastorakennus. Ei iäkäs. |
| metsakeskus.1000030390 |
257 |
Rönnskär 13 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
354033.00000000 |
6647084.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030390 |
Inventointi 2016: Sijaitsee satamalahden pohjukassa. Suorakaiteen muotoinen luonnonkivisokkeli rantakallion rinteessä. Pituus 7.0 m (SW-NE), leveys 4.5 m. Sisäpuoli on täytetty maalla, metalliromulla yms. E-osa näyttää jakautuvan kahteen huonetilaan. Seinänpaksuus 0.6 m. W-osassa rapattu betonia kivijalan päälle siten, että betoniin on jäänyt jälki seinän paikasta kivijalan päällä. Kivijalka on tullut 0.3 m ulos seinän alta. Valetut ulkoportaat NE-puolella. Ulkopinnat saumattu samanlaisella kuperasaumalla ja rakennustapa muutoinkin sama kuin luotsien vahtituvassa Rönnskär 2. Rakennus näyttäisi liittyneen luotsien toimintaan, mahdollisesti varastona tai kellarina. Kansallisarkistossa piirustus (Luotsi- ja majakkalaitoksen arkisto Uaj:1163) esittää maakellaria, jossa kivijalan mitat olivat 7.1 x 5.0 m. Piirustuksessa ei kuitenkaan näy valettuja ulkoportaita, jotka lienevät rakennusta myöhempiä. Rakennus näkyy raunioituneena kivijalkana vuonna 1927 kuvatussa elokuvassa Nuori luotsi (ohj. Erkki Karu). |
| metsakeskus.1000030391 |
257 |
Rönnskär 14 piirtokirjoitus |
10007 |
12013 |
13129 |
11042 |
27000 |
353967.00000000 |
6647069.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030391 |
Inventointi 2016: Sijaitsee satamassa, laiturin vieressä rantakalliossa. Rantakalliolla, joka kallistuu 30 astetta S, on piirtokirjoituksia, jotka jakautuvat 9 ryhmään. 1. Venäläinen nimi kyrillikalla ”Lebedev” ja vuosiluvut 1944-54. 63x26 cm. 2. ”B 190” suurin kirjaimin. 39x18 cm. 3. ”E.E. 7/8 1926. ” 29x33 cm. 4. (ankkuri) ja merkit ”III/82”. 24x25 cm. 5. (ankkuri) ja merkkejä, jotka erottuvat huonosti, koska jälki on heikko ”J 180 KP”. 6. ”PR 31/8 -72”.(ankkuri) 7. (ankkuri) I/85”. 21x18 cm. 8. Heikosti erottuvat merkit (ankkuri) ”TJ 7”. 20x10 cm. 9. Heikosti erottuvat merkit (ankkuri) "I 85". Ankkuri viitannee laivastoon, roomalaiset numerot tarkoittavat ehkä varusmiesten palvelukseenastumiseriä. |
| metsakeskus.1000030392 |
257 |
Rönnskär 15 litofoni |
10007 |
12013 |
13000 |
11042 |
27000 |
354150.00000000 |
6647123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030392 |
Inventointi 2016: Sijainti on kalliorinne majakalle vievän polun varressa. Laakea kulmista pyöristynyt tasapaksu kivenlohkare, jonka tasaisen yläpinnan mitat ovat 1.91x0.91 m ja paksuus 0.26 m, on nostettu kahden kulmista pyöristyneen lohkareen päälle vaaka-asentoon. Vaakalohkare soi, kun sitä kopauttaa kivellä. Rakennelman alla on muurauslastalla tai piikkilangalla uurteiseksi lakaisemalla viimeistelty betonilaatta, joka on valettu kalliolle. Mahdollisesti litofoni. Ikä tuntematon. Betonivalu rakenteen alla on resentti. Sirja Blixtin artikkelin (Länsiväylä 30.8. 2006) mukaan ”aikanaan soiva kivi makasi maassa ja majakanvartija kuuli sen resonoinnin aina, kun joku nousi rinnettä ylös, Eloranta kertoo”. Kuvateksti ”Rönnskärin erikoisuus on laakea soiva kivi. Entisellä paikallaan se paljasti alueella kulkijat”. Lohkare on siis aikanaan sijainnut majakanvartijan talolle vievän polun alapäässä. |
| metsakeskus.1000030393 |
257 |
Rönnskär 16 tuliasema |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
354278.00000000 |
6647243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030393 |
Inventointi 2016: Pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista ladottu puolikaaren muotoinen kylmämuuri, jonka sisäläpimitta on 3 m ja korkeus 1 m. Sisääntuloaukko etelän puolella. Pohjoiseen antavan ampuma-aukon katteena on niittaamalla kootun teräskaton tms. osa, ratakiskoa, teräskankea ja teräslevyä. Kallionseinä muodostaa rakenteen W-seinämän. Tuliasema. Mahdollisesti Porkkalan vuokra-ajalta. |
| metsakeskus.1000030394 |
257 |
Makilo 1 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
352100.00000000 |
6645733.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030394 |
Inventointi 2016: Sijaitsee rantakalliolla Mäkiluodon sataman tuntumassa. Rakennuksen luonnonkivistä muuratut perustuspilarit. Runkoa kannattaneita pilareita on ollut seinien alla pituussuunnassa. Pystyssä olevia pilareita on 16. Pilarit on muurattu pyöristyneistä ja lohkaistuista rantakivistä. Suurimmassa rannan eli SE-puolen pilareista merivesi on huuhtoutunut pinnasta laastia pois ja kiviä on irronnut, joten rakennus on ollut korkean veden aikana aivan rantaviivassa. Laastissa paljon karkeaa soraa sekoitteena. Rakennuksen SE-osassa pilari, jonka päälle valettu ohut betonilaatta, todennäköisesti tulisijan aluspilari. Aluspilareissa näkyy lattiavasojen ja alimpien hirsien 18-22 cm leveät kolot. Tiilimitat 24x10x6 cm. NW-seinällä on ollut sisäänkäynti, josta jäljellä valettu portaiden alusta. Punatiilinen piippu on romahtanut siten, että suurin pala on jäänyt osaksi pilarin varaan. Näyttää siltä, että piipun osia on lentänyt rantaveteen räjähdyksen voimasta. Piipussa on kaksi hormia. Piipun pit. 2.24 m, leveys 0.92 m. Rakennuksen leveys on 12.7 m (mitattu alimman hirren jäljestä valussa), pituus 29.1 m (SW-NE). Rakennuksen alapohjaa on tukenut vasojen alla pitkittäin kaksi riviä pilareita. Alapohjan ja seinien alla on ollut 36 pilaria. SW-seinällä on ollut kaksi sisäänkäyntiä. SW-osassa erottuu kahden punatiilisen tulisijan jäännökset. Puuhellan osia. Rakennuksen ulkopuolella heteka ja nelikynttelikkö. Alimpien pilarien alin taso on 0.80 m. Rakennus on matalalla merenpinnasta ja siinä näkyy korkean veden vaikutus, joten se ei voi olla iäkäs. Talo ei ole palanut, vaan se näyttää tulleen räjäytetyksi: piipun ehjä kruunu on lentänyt sivulle ja sen osia on päätynyt rantaveteen. Tämä havainto viittaa joko kevääseen 1918, jolloin punakaarti räjäytti osan Makilon rakenteista, tai alkuvuoteen 1956, jolloin Neuvostoliiton joukot poistuivat Makilosta. |
| metsakeskus.1000030395 |
257 |
Makilo 2 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
351908.00000000 |
6645594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030395 |
Inventointi 2016: Tasaisella loivasti pohjoiseen kallistuvalla kallionpinnalla on osa rakennuksen kivijalkaa, jonka SE-kulmassa erottuu punatiilisen tulisijan jäännöksiä ja kalkkilaastia. S-seinälinja peittynyt katajan alle. SW-kulmassa on maakasa, louhetta ja kallioon porattu teräsputki, jotka ovat sekundaarisia rakenteita. Kalatuvan jäännös ajalta ennen Makilon linnoittamista. Sijaitsee luonnonsataman S-rannalla. |
| metsakeskus.1000030396 |
149 |
Porsö 1 säiliö |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
334367.00000000 |
6655849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030396 |
Inventointi 2016: Betoninen lieriömäinen tasakattoinen rakennus, jonka sisäläpimitta 3.7 m. Räjäytetty. Vieressä moderni suomalainen asema ja miehistösuoja. Säiliö, mahdollisesti polttoainesäiliö, Porkkalan vuokra-ajalta. |
| metsakeskus.1000030397 |
149 |
Porsö 2 suojakorsu |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
343251.00000000 |
6652992.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030397 |
Inventointi 2016: Lieriömäinen tasakattoinen betonirakennus, jonka sisäläpimitta on 4.5 m. Räjäytetty hajalle ja täyttynyt betonilohkareilla. Neuvostoliittolaisten rakentama suojakorsu vuokra-ajalta. |
| metsakeskus.1000030398 |
149 |
Porsö 3 miehistönsuoja |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
343156.00000000 |
6653001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030398 |
Inventointi 2016: Käytävämäinen miehistönsuoja, jonka rakenteet kahta valuseinää lukuun ottamatta tuhoutuneet räjähdyksessä. Käytävän leveys 3.5 m ja korkeus 2.0 m. Miehistönsuoja vuokra-ajalta. |
| metsakeskus.1000030399 |
149 |
Porsö 4 tykkiasema |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
343169.00000000 |
6652912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030399 |
Inventointi 2016: Järeä pyöreä tykkiasema, joka on lähes kokonaan täyttynyt räjähdyksessä syntyneellä betonimurskalla ja metalliromulla. Sisäläpimitta on ollut 11 m. Neuvostoliittolaisten rakentama 130 mm:n rannikkotykkiasema. Räjäytetty syksyllä 1955. |
| metsakeskus.1000030400 |
149 |
Porsö 5 tykkiasema |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
343249.00000000 |
6652869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030400 |
Inventointi 2016: Pyöreä betoninen tykkiasema, jonka sisäläpimitta 9.9 m. Kaikki rakenteet tuhoutuneet. Räjähdys on heittänyt suuria betonilohkareita aseman ympärille. Neuvostoliittolaisten rakentama 130 mm:n rannikkotykkiasema. Räjäytetty syksyllä 1955. |
| metsakeskus.1000030401 |
149 |
Porsö 6 tykkiasema |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
343304.00000000 |
6652836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030401 |
Inventointi 2016: Pyöreä tykkiasema, joka on puoliksi täyttynyt räjähdyksessä syntyneellä betonimurskalla. Sisäläpimitta on ollut 10 m. Neuvostoliittolaisten rakentama 130 mm:n rannikkotykkiasema. Räjäytetty syksyllä 1955. |
| metsakeskus.1000030402 |
149 |
Porsö 7 tykkiasema |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
343381.00000000 |
6652796.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030402 |
Inventointi 2016: Pyöreä betoninen asema, johon sisääntuloaukot N ja E. Sisäläpimitta 10 m. Rakenteet tuhoutuneet räjähdyksessä muutamaa seinän osaa lukuun ottamatta. Neuvostoliittolaisten rakentama 130 mm:n rannikkotykkiasema. Räjäytetty syksyllä 1955. |
| metsakeskus.1000030403 |
149 |
Porsö 8 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
344066.00000000 |
6653143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030403 |
Inventointi 2016: Matala kivijalka rantaniityllä. Alkuperäinen kivijalka on rapattu ulkopuolelta. Kivijalan pituus 14.7 m (N-S) ja leveys 6.0 m. Keskellä W-puolella pieni porstua ja kaksi betonista ulkoporrasta. Keskellä koivu sekä haapa, jonka tyven ympärysmitta on 1.55 m. E-puolella tulisijan jäännös, kumpu jossa kiviä ja tiiltä. Rannassa kivilaiturin jäännökset ja maakellari. Maakellarin oviaukon kynnyksen korkeus h = 2.15. Asuinrakennuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000030404 |
149 |
Styrkumlet kummeli |
10007 |
12005 |
13059 |
11042 |
27000 |
344685.00000000 |
6653124.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030404 |
Inventointi 2016: Sijainti on noin 15 m korkea kallioniemi, josta näköalaa kaikkiin suuntiin ja joka erottuu hyvin etelästä käsin. Korkea kekomainen kiviröykkiö pyöristyneistä ja särmikkäistä kivistä ja lohkareista (noin 1-150 kg). Suuntaan SW pinottu tasainen pystysivu, jonka ala on noin 3 m². SW- ja SE-sivut ovat olleet valkoisiksi maalatut. Korkeus alla olevasta kallionpinnasta 1.6 m. Kummelin alla olevaa kalliota on räjäytetty ja siinä näkyy porausjälkiä. Kummeli. Niemen nimestä Styrkumlet päätellen paikalla on ollut merimerkki kauan, mutta olemassa oleva rakennelma ei liene satoja vuosia vanha. Kummeli on merkitty autonomian aikaiseen venäläiseen merikarttaan Porkkalan ympäristöstä. |
| metsakeskus.1000030405 |
257 |
Järvö 1 miehistösuoja |
10007 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
360047.00000000 |
6649804.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030405 |
Inventointi 2016: Sijaitsee kalliomaastossa lähellä saaren E-rantaa. Räjäytetty kallioon louhittu miehistönsuoja, jonka jäännökset on peitetty louheella. Rakenteen läpimitta 13 m. Alun perin neuvostoliittolainen miehistösuoja. |
| metsakeskus.1000030406 |
257 |
Järvö 2 miehistösuoja |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
359882.00000000 |
6649700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030406 |
Inventointi 2016: W-E-suuntainen kallioon louhittu ja betonista valettu käytävä. Betoniset rakenteet räjäytetty perusteellisesti. Neuvostoliittolainen miehistösuoja. |
| metsakeskus.1000030407 |
257 |
Järvö 3 tykkipatteri |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
359950.00000000 |
6649755.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030407 |
Inventointi 2016: Täysin hajalle räjäytetty tykkipatteri. Sisääntuloaukko NE-puolelta. Muutoin kaikki rakenteet tuhoutuneet. Neuvostoliittolainen nelitykkinen raskas rannikkotykistöpatteri, jonka aseistuksena olivat joko 180 tai 130 mm:n tykit. Räjäytetty ennen luovutusta 1956. |
| metsakeskus.1000030408 |
257 |
Järvö 4 tulenjohtoasema |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
359831.00000000 |
6649796.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030408 |
Inventointi 2016: Silokallioon louhittu tornimainen rakennelma on räjäytetty 3 m syväksi kraatteriksi, jonka läpimitta on noin 15 m. Yksi tornin seinistä on kaatunut kalliolle lännen puolelle. Pohjalla paksu valurautaputki. Tornin takana NE-puolella louhetta ja betonilaatta ja rautaromua. Tornista lähtee voima-asemaan kallioon louhittu kaapelikanava suuntaan SW. Neuvostoliittolainen tulenjohtoasema ja voimakoneasema. Räjäytetty ennen Porkkalan luovutusta. |
| metsakeskus.1000030409 |
257 |
Järvö 5 tutka-asema |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
359766.00000000 |
6649765.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030409 |
Inventointi 2016: Tasakattoinen betonikuutio, jossa enää kaksi seinää pystyssä. Räystäitä kiertää teräksinen kaide. Sisältä täyttynyt betonisilpulla. Erittäin umpeenkasvanut. Neuvostoliittolainen tutka-asema, joka räjäytettiin ennen luovutusta Suomelle. |
| metsakeskus.1000030410 |
257 |
Järvö 6 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
359897.00000000 |
6649984.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030410 |
Inventointi 2016: Silokalliolle rakennettu rapattu ja valkoiseksi maalattu punatiilisokkeli, jonka mitat ovat 8.2 x 7.8 m Ulkoseinissä neuvostotyyliset pilasterit. Rakennuksenjäännöksen päälle on rakennettu grillikatos, joka peittää puolet sokkelista. Neuvostoliittolaisen rakennuksen jäännös. Se on kuulunut majoitusalueeseen, jossa oli asuinrakennuksia ja varastoja (Silvast 1991: 39). |
| metsakeskus.1000030411 |
257 |
Järvö 7 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
359809.00000000 |
6650071.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030411 |
Inventointi 2016: Betonisokkeli, jonka leveys on 12.9 m ja pituus 37.7 m. Suunta SW-NE. Jykevät pyöristyneillä kivillä täytetyt seinien alla olevat sokkelit sekä lukuisia alapohjaa kannattaneita pilareita. Rakennuksen luoteen puolella on 11 m pitkä osa. Rakennus on ollut T:n muotoinen. Neljä suuren punatiilisen tulisijan jäännöstä. Tiilimitat 24 x 10 x 5 cm. Lattarautaa, kiskoa, putkea. Keskellä rakennusta valettu betonilaatta. Neuvostoliittolaisen rakennuksen jäännös, todennäköisesti kasarmin. Se on kuulunut majoitusalueeseen, jossa oli asuinrakennuksia ja varastoja (Silvast 1991: 39). |
| metsakeskus.1000030412 |
257 |
Pampskatan 1 laituri |
10007 |
12005 |
13063 |
11042 |
27000 |
354593.00000000 |
6650716.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030412 |
Inventointi 2016: Sijainti on Pampskatanin kannaksen kapeimman kohdan E-ranta. Järeistä särmikkäistä lohkareista koottu laiturin pohjarakenne. Monet lohkareet pegmatiittia. Lohkareissa porausjälkiä. Joissakin terästappeja. Pituus 17 m, leveys 3 m. Vesi laiturin ympärillä mataloitunut. Nimellä Kanistertaket tunnetun vuonna 1925 rakennetun talon laituri. Talon omisti majakkamestari Karl Wikström. |
| metsakeskus.1000030413 |
257 |
Pampskatan 2 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
354548.00000000 |
6650730.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030413 |
Inventointi 2016: Sijaitsee Pampskatanin kannaksen kapeimmalla kohdalla. Umpeenkasvanut pihapiiri, jossa viinimarjapensaita, lehtipuita. Lähellä rantaa. Betonisokkeli, jonka sisämitat ovat 9.3 m (N-S) x 7.8 m. Sokkelin leveys 0.3 m. Kissanluukut S-, E- ja N-seinillä. Keskellä suurten harmaakivilohkareiden päällä puna- ja valkotiilestä muuratun tukisijan jäännös, kasa tiiltä ja laastia. W-puolella kuistin jäännös. Puita kasvaa jäännöksen sisällä. Vuonna 1925 rakennettu talo, jota kutsuttiin nimellä Kanistertaket. Talon omisti majakkamestari Karl Wikström. |
| metsakeskus.1000030414 |
257 |
Pampskatan 3 tykkipatteri |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27007 |
354399.00000000 |
6650687.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030414 |
Inventointi 2016: Sijainti on kallioinen niemi Pampskatanin lännen puolella. Rantakallio, jolta näköala merelle W. Heinikkoiseen turpeeseen ja katajaan peittynyt röykkiö enimmäkseen pyöristyneitä kiviä ja lohkareita. Kivien lisäksi paljon pyöristyneitä pikkukiviä ja soraa. Paksuin vallimainen kivikerros W-laidassa. Rakennetta ja ainesta ei voi oikein määrittää peitteisyyden vuoksi. Pituus 13 m (SW-NE), leveys 4 m. S-osassa kuoppa. Trigonometrisesti mitattu korkeus 5.8 m N60. Tykkipatteri Kustaa III:n sodan ajalta. |
| metsakeskus.1000030415 |
257 |
Pampskatan 4 kivirakenne |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27007 |
354416.00000000 |
6650574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030415 |
Inventointi 2016: Sijainti on näköalapaikka rantakallion laella noin 15 m merenpinnasta. Vallimainen latomus kaltevalla tasaisella kallionpinnalla. Erikokoisia pyöristyneitä ja särmikkäitä kiviä ja lohkareita sekä pikkukiviä, soraa ja hiekkaa. Pituus 15 m (SW-NE), leveys 4 m. E-puoleinen reuna selvärajainen. Ei näkyviä rakenteita. Latomuksen W-puolella kalliolla tasaisena ohuena peitteenä kiviä sekä katajan peitossa vallimainen epäselvä rakenne. Rakennelma saattaa olla Jonas Hahnin merikartassa 1751 Papskatanin (Pampskatan) laelle merkitty rakennelma, todennäköisesti kaksi merelle näkyvää kummelia (Ehrensvärd & Zilliacus 1997: 68). Rakenne voi olla nuorempi ja liittyä patteristoon, jonka venäläiset rakensivat Pampskataniin vuonna 1789 Kustaa III:n sodan aikana. |
| metsakeskus.1000030416 |
257 |
Pampskatan 5 tykkipatteri |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27007 |
354412.00000000 |
6650508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030416 |
Inventointi 2016: Massiivinen pyöristyneistä ja särmikkäistä kivistä ja lohkareista (0-50 kg, yksittäisiä suurempia) kasattu puolikaaren muotoinen valli, josta näköalaa idän ja lännen välille merelle. Pituus 35 m, leveys 6 m. Puolikaaren sisäpuolella 1.5 m syvä kuoppa, jonka pohja lohkareinen. Ruotsalainen tykkipatteri Suuren Pohjan sodan ajalta tai venäläinen tykkipatteri vuodelta 1789 (Kustaa III:n sota). |
| metsakeskus.1000030417 |
257 |
Pampskatan 7 piirtokirjoitus |
10007 |
12013 |
13129 |
11042 |
27000 |
354566.00000000 |
6650484.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030417 |
Kohteen löysi inventointikurssi 2012. Inventointi 2016: Siirtolohkare, jonka yläpinnan sileään osaan on tehty venäjänkielisiä piirtokirjoituksia noin 1.1 x 0.5 m:n alueella. Osa niistä on jäkälöityneitä, osa paljaita. Inventointiraportissa 2012 on tulkittu piirtokirjoitukset. Venäläinen piirtokirjoitus Porkkalan vuokra-ajalta. |
| metsakeskus.1000030418 |
257 |
Pampskatan 8 kipinälennätinasema |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
354634.00000000 |
6650776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030418 |
Inventointi 2016: Kalliossa on ainakin 4 taottua rautarengasta, joiden halkaisija 11 cm. Ei muita jälkiä. Venäjän merivoimat rakensivat paikalle kipinälennätinaseman vuonna 1906. Paikalla aikaisemmin asunut luotsi G. Holmström joutui korvausta vastaan luovuttamaan rakennuksensa aseman henkilökunnalle. |
| metsakeskus.1000030419 |
257 |
Pampskatan 9 hautaraunio |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
354640.00000000 |
6650987.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030419 |
Inventointi 2016: Röykkiö löytyi inventoinnissa. Vaakasuoralla tasaisella silokalliolla on matala latomus pyöristyneistä ja särmikkäistä melko tasakokoisista kivistä ja lohkareista (noin 2-30 kg). Pyöreä muoto. Pituus 5.0 m (N-S), leveys 4.0 m, korkeus 0.4 m.
Inventointi 2024: Röykkiö samassa kunnossa kuin edellisessä inventoinnissa. Röykkiön itälaidalle heitelty todennäköisesti kiviä röykkiön keskeltä. Vuoden 2016 kuvan perusteella kaivelu on tapahtunut ennen kohteen löytymistä. Ajoitus ja luokitus perustuvat rannansiirtymiseen ja kokoon. Kohteesta ei ole varmoja todisteita hautaamisesta tai rautakautisesta ajoituksesta. |
| metsakeskus.1000030420 |
257 |
Merus lotstorp rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
354936.00000000 |
6651324.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030420 |
Inventointi 2016: Lohkotuista kivistä rakennettu kivijalka, jonka pituus on 16 m (N-S) ja leveys 5 m. Kivien välissä paikoin laastia. Rakennuksen keskiosassa maassa punatiiltä, oletettavasti tulisijan jäännös. S-päässä punatiiltä ja keltaista lasitettua kaakelia. Jäännöksen päällä kasvaa puita. Kohteen vieressä grillikatos. Luotsinvanhin Mauritz Meruksen ja Fredrika Uddströmin luotsitorpan jäännökset. Merus toimi luotsina vuoteen 1910 asti. Taidekauppias Gösta Stenman osti torpan vuonna 1924.
Inventointi: 2024: Historiallisten karttojen perusteella talo on rakennettu vuosien 1842 - 1871 välisenä aikana ja tuhoutunut vuoteen 1959 mennesä. Alueelta löytyi myös kahden todennäköisesti luotsitorpan aikaisen ulkorakennuksen jäännökset (ks. alakohteet) sekä niittyalueen raivaamiseen ja/tai aitaamiseen liittyviä kiveyksiä. |
| metsakeskus.1000030421 |
257 |
Byviken 1 rakennuksenjäännös |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
355507.00000000 |
6652124.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030421 |
Inventointi 2016: Suorakaiteen muotoinen sammaloitunut kivijalka kylmämuuratuista luonnonkivistä. Kivijalan mitat 4.0 m (W-E) x 3.8 m. Rakennuksen NE-nurkassa korkea keko maata, laastia ja punatiilien paloja: tulisijan jäännös. Kivijalan päällä ja vieressä kasvaa puita. Kivijalan SE-puolella 3 kivikekoa, joissa 2, 3 ja 3 kiveä päällekkäin, ehkä kuistin peruskivet. Rakennus oli lämmitetty vaikka se oli pienikokoinen. Mahdollisesti neuvostoliittolainen vartiotupa tai pyykkitupa vuokra-ajalta. |
| metsakeskus.1000030422 |
257 |
Byviken 2 hautaraunio |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
355464.00000000 |
6652283.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030422 |
Inventointi 2016: Löytyi inventoinnissa. Tasaisella vaakasuoralla silokalliolla on hajanainen ryhmä pääosin pyöristyneitä kiviä ja lohkareita (noin 1-100 kg). Ne muodostavat kehämäisen rakenteen, jossa eniten kiviä puolikuun muotoisena ryhmänä W-reunassa. Muut kivet harvana puolikaarena. Rakenteen läpimitta 4 m, korkeus 0.4 m. |
| metsakeskus.1000030423 |
322 |
Udden 1 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
249263.00000000 |
6655780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030423 |
Kohde on ryssänuuni, joka sijaitsee Biskopsön länsirannalla, karttanimen Udden -kohdalla olevasta lahdenpohjukasta jonkin matkaa koilliseen luonnonsuojelualueen puolella mäen juuressa kuusivaltaisessa metsässä.
Uunin mitat ovat 1,5 x 2 metriä, korkeus 0,4 metriä. Uuni on rauennut, sen suuaukko on alarinteen puolella eli kaakkoon. |
| metsakeskus.1000030424 |
322 |
Bötesön 1 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
254616.00000000 |
6652737.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030424 |
Kohteessa on kaksi lähekkäin olevaa ryssänuunia Bötesön länsirannalla. Uuni nro 1 on erityisen hyvin säilynyt.
Uuni 1 sjaitsee noin 25 metriä rannasta. Uunin rakenne on täysin säilynyt. Uunin koko on 2 x 2 metriä, korkeus metrin. Uunin suuaukko on kaakkoon. Uuni on sisältä noin 0,7 metriä leveä ja metrin pitkä. Uuni 2 on noin 30 metriä rannasta. Uunin mitat ovat 1,7 x 2 metriä, korkeus noin 0,5 metriä. Uuni on romahtanut, suuaukko on ollut koilliseen. |
| metsakeskus.1000030425 |
322 |
Bötesön 2 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
254837.00000000 |
6652752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030425 |
Kohteessa on kolmen ryssänuunin muodostama ryhmä Bötesön saaren länsirannan tuntumassa, itään kurottavan lahden pohjoisrannalla. Kaikki uunit ovat kesämökin piha-alueen tuntumassa.
Uuni 1 on tehty pienen kalliokielekkeen päälle. Uunin koko on 1,5 x 2 metriä, korkeus noin 0,8 metriä. Uuni on romahtanut. Suuaukko on ollut etelään. Uuni 2 on aivan polun pohjoisreunassa. Se on romahtanut ja lähes kokonaan sammalen peitossa. Uunin mitat ovat 1,2 x 1,8 metriä, korkeus noin 0,3 metriä. Uuni 3 sijaitsee venevajasta noin 25 metriä luoteeseen, kalliopohjalla. Se on rakennettu maakiviä hyväksi käyttäen. Uunin koko on 2,2 x 2 metriä, korkeus metrin. Uuni on romahtanut. |
| metsakeskus.1000030426 |
322 |
Träskedet 1 |
10002 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
249297.00000000 |
6657134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030426 |
Kyseessä on kallion laella sijaitsevat kaksi kivistä ladottua kummelia, jotka ovat noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan. Kyseessä ovat vanhat käytöstä pois jääneet merenkulkua ohjaavat merkit historialliselta ajalta. Ne ovat verrattain hyvin säilyneet.
Läntisempi kummeli on täysin ehjä. Sen korkeus on noin kaksi metriä ja halkaisija juuresta noin 1,5 metriä sekä ylhäältä noin 0,8 metriä. Kummelin laelta nousee vielä maalaamaton puusalko (karsittua puuta) noin neljä metrin korkeuteen. Kummelin länsisivustaa on vahvistettu laastilla, mutta muuten kummeli on täysin luonnonkivipintainen ja jäkälöitynyt.
Itäisempi kummeli on rauennut, sillä sen juurella kasvaa mänty, jonka juurakko on
hajoittanut kummelia. Nykyisellään kummelin korkeus on noin 1, 2 metriä ja halkaisija juurelta noin 1, 5 metriä. Kummelin laella on maalaamaton puusalko
(karsittua puuta), joka nousee noin kolmen metrin korkeuteen ja nojaa vanhaan
mäntyyn. |
| metsakeskus.1000030427 |
244 |
Vuoppolankangas kaakko |
10001 |
12016 |
13171 |
11002 |
27000 |
432305.00000000 |
7201214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030427 |
Vuoppolankankaan kaakkoisosassa on kivikkoisen harjanteen eteläpuoleisen rinteen alaosassa on pääosin suurista kivistä muokattua rakkaa, johon on muodostunut yksi halkaisijaltaan parimetrinen selkeämpi poteromainen rakenne sekä ja epämääräisempiä rakenteita. Alapuolella on Nurkkasuon luoteisosan kosteikkoa. Mahdollisesti kivistä ladottuja rakenteita on käytetty pyyntisuojina.
Kohteen luonne ja sen ajoitus on kuitenkin epäselvä. Korkeussijainti sinänsä mahdollistaisi ajoittumisen varhaismetallikaudelta myöhempään historialliseen aikaan. Rakenne sijoittuu Linnakankaan osayleiskaavan virkistysalueelle, eikä se ole rakentamisen uhkaama 2010-luvulla. |
| metsakeskus.1000030428 |
322 |
Biskopsö Södergård |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
252010.00000000 |
6656922.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030428 |
Vuoden 1834 historiallisen yhdistelmäkartan perusteella paikalla on ollut keskiajalta tunnetun Biskopsön kylän ,eteläisin, Södergårdin tila useine rakennuksineen. Södergårdin tila lienee muuttanut isojaon myötä huomattavasti etelämmäs nykyiselle paikalleen, jolloin vanha tontti on jäänyt autioksi. Tontilta paikannettiin kaksi kivistä rakennuksen perustusta ja kivikellari. Inventointihavaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että tonttimaa on säilynyt koskemattomana muuton jälkeen, joten kyseessä on Södergårdin tilan osalta autioitunut historiallinen kylätontti.
Kellarin jäännös on tontilla havaituista rakenteista näkyvin. Se sijaitsee pusikossa tiestä noin viisi metriä pohjoiseen. Katostaan romahtaneen kivikellarin oviaukko on
etelään eli tielle ja rantaan päin. Kellarin ulkomitat ovat noin 4 x 5 metriä ja sisätilat
arviolta noin 2 x 3 metriä. Kellari on tehty lohkokivistä ja on ollut vankkarakenteinen.
Kiviperustus 1 sijaitsee tontin yläosassa kalliolla, puiden ja pensaiden alla. Kyseessä
on matala, maatäytteinen kiviperustus, jonka mitat ovat 3 x 6 metriä. Perustuksen
suunta on kaakko-luode. Perustuksen ylä- eli luoteispäässä on koko perustuksen levyinen tulisija (2 x 3 metriä), joka on noin 0,4 metrin korkuinen. Sen pohja on ladottu isoista laakakivistä. Tulisijassa näkyy myös pieniä tiilenmuruja.
Kiviperustus 2 sijaitsee tonttiin nähden keskeisellä paikalla, josta on hyvä näkymä
myös merelle. Kyseessä on noin 5 x 13 metrisen tulisijallisen rakennuksen jäännös,
joka sijaitsee tiestä noin 15 metriä ylärinteeseen eli pohjoiseen. Perustuksen suunta
on suunnilleen lounas-koillinen. Tulisijan perustus on koillispäässä. Luonnonkivistä tehdyn tulisijan jäännös on kooltaan 2 x 2,4 metriä, korkeudeltaan metrin ja muodoltaan neliskanttinen. Se on suureksi osaksi sammalen peittämä. Sammalen alla on havaittavissa tiilenmuruja. Kiviperustus 2 jakaantuu kahteen osaan. Koillispäässä tulisijan yhteydessä on noin 5 x 5 metrinen yhtenäinen peruskiveys, jonka korkeus vaihtelee rinteen mukaan 0,5-0,8 metrin välillä ja leveys puolen-metrin välillä. Lounaispäässä peruskiveys (noin 5 x 8 metriä) on harvempaa ja sitä on oikeastaan vain nurkkien ja päädyn alueella sekä perustuksen sisäosassa. Maa viettää tällä kohtaa alemmas, joten rakennus lienee ollut lattiastaan irti maasta (yksittäisten kivien varassa). Kyseessä lienee päärakennuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000030429 |
322 |
Nässkata 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
251901.00000000 |
6656901.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030429 |
Tulisijan jäännös sijaitsee pellon luoteiskulmassa kalliolla, noin kymmenen metriä pellon reunasta. Se erottuu melko hyvin kauemmaksikin, vaikka on kokonaan heinien ja sammalen peittämä. Suorakaiteen muotoinen tulisija on tehty kivestä ja sen mitat ovat 2 x 2,25 metriä, korkeus noin 0,6 metriä. Tulisijan päällä olevan sammalen alla on tiilenmuruja. Kyseessä lienee riihen tms. tulisijallisen rakennuksen paikka, mutta rakennuksen perustuksia ei paikalla ole havaittavissa.
Toinen rakenne on maakumpare, jonka pinnan alla tuntuu myös kiviä. Se sijaitsee
noin 15 metriä tiestä etelään ja noin 10-15 metriä kohteesta tulisijan jäännöksestä
pohjoiseen. Kumpare on muodoltaan pyöristynyt neliö ja kooltaan 5 x 5 metriä,
korkeudeltaan noin puoli metriä.
Kumpare ja tulisijan jäännös saattaisivat löytöjen perusteella olla historiallisen ajan
rakennusten jäännöksiä. Vuoden 1834 historiallisen yhdistelmäkartan perusteella paikalla on ollut Biskopsön keskiajalta polveutuvan kylän Södergårdin tilan pelto ja niiden reunassa rakennus. Kumpare ja/tai tulisijan jäännös saattavat liittyä ko.
rakennukseen tai sitten olla esimerkiksi sitä vanhempiakin. |
| metsakeskus.1000030430 |
322 |
Kråksundet |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27008 |
251547.00000000 |
6655999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030430 |
Kyseessä on vanha peltoalue, joka näkyy vuoden 1845 pitäjänkartassa, mutta ei vuoden 1968 peruskartassa, jolloin paikalla on jo metsää. Inventointihavaintojen mukaan viljelyröykkiöiden välisellä alueella, eli vanhalla peltoalueella kasvaa arviolta sata vuotiaita mäntyjä, joten vaikuttaa todennäköiseltä, että peltoviljely on paikalla loppunut yli sata vuotta sitten.
Viljelyröykkiö 1 on pohjoisin. Sen halkaisija on 1,5 metriä, korkeus noin 0,4 metriä.
Viljelyröykkiö 2 on toiseksi pohjoisin. Sen koko on 1 x 4 metriä, korkeus vain 0,2
metriä. Röykkiön päältä on ajettu metsäkoneella tai traktorilla. Viljelyröykkiö 3 on toiseksi eteläisin, sen halkaisija on metrin ja korkeus 0,2 metriä. Viljelyröykkiö 4 on eteläisin, sen halkaisija on 1,5 metriä ja korkeus 0,3 metriä. Röykkiöt rajaavat vanhan pellon yläosan koillisreunaa kaakko-luode suuntaisena rivinä. Röykkiöistä noin 15 metriä länteen on maatunut oja, joka lienee mennyt joko pellon toisessa reunassa tai sitten pellon keskellä, jolloin pelto olisi jatkunut tästä vielä länteen. Maaston muoto puoltaa jälkimmäistä ajatusta. |
| metsakeskus.1000030431 |
297 |
Hatsalan hautausmaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27008 |
534294.00000000 |
6973906.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030431 |
Hatsalan hautausmaa perustettiin 1811 ruutukaava-alueen luoteiskulmaan kaupunki- ja maaseurakunnan yhteiseksi hautausmaaksi. Sitä edelsi Vanha hautausmaa Väinölänniemen kärjessä. Hatsalan hautausmaa oli käytössä 1860-luvulle saakka. Vanhemmassa, 1787 laaditussa asemakaavassa Multamäeksi -nimetty alue oli merkitty toriksi. Nykyistä puistoa rajaava penger on tehty 1920-luvulla.
Muinaisjäännökseksi katsotaan ainakin torin kaakkoiskulma, jossa pääosa 1800-luvun hautamuistomerkeistä sijaitsee. Sankarihautausmaa perustettiin alueen lounaisosaan. Hautausmaa-alue on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. |
| metsakeskus.1000030433 |
418 |
Lahti Ollila |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030433 |
Vuoden 1829 isojakokarttaan merkityllä, autioituneella Ollilan talon vanhalla tonttimaalla ja sen pohjoispuolella on kartoitettu useita historiallisen ajan kivi- ja maarakenteita: neljä uunin- tai kiukaan rauniota (röykkiötä), kivikellarin jäännös, pienen asuinrakennuksen ("torpan") jäännös (multapenkin reunustama kellarikuoppa ja uunin jäännös sen N-puolella, rakennuksen N-nurkassa) ja kolme muuta kuoppaa/painannetta.
Pirkanmaan maakuntamuseon 4.5.2012 tekemässä tarkastuksessa paikannettiin seuraavat kiinteät rakenteet (numerointi viittaa tarkastuksen liitekarttaan) :
1) 3324 539/6807 239 röykkiö 1 (uunin raunio?)
2) 3324 533/6807 250 kivirakenne 2
3) 3324 532/6807 224 kivirakenne 3 (kiukaan pohja?)
4) 3324 517/6807 218 kivirakenne 4 (uunin pohja)
5) 3324 542/6807 208 iso kuoppa (maakellari?), alueella lisäksi pienempiä kuoppia
K) 3324 519/6807 209 vanha kivikellari |
| metsakeskus.1000030433 |
418 |
Lahti Ollila |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030433 |
Vuoden 1829 isojakokarttaan merkityllä, autioituneella Ollilan talon vanhalla tonttimaalla ja sen pohjoispuolella on kartoitettu useita historiallisen ajan kivi- ja maarakenteita: neljä uunin- tai kiukaan rauniota (röykkiötä), kivikellarin jäännös, pienen asuinrakennuksen ("torpan") jäännös (multapenkin reunustama kellarikuoppa ja uunin jäännös sen N-puolella, rakennuksen N-nurkassa) ja kolme muuta kuoppaa/painannetta.
Pirkanmaan maakuntamuseon 4.5.2012 tekemässä tarkastuksessa paikannettiin seuraavat kiinteät rakenteet (numerointi viittaa tarkastuksen liitekarttaan) :
1) 3324 539/6807 239 röykkiö 1 (uunin raunio?)
2) 3324 533/6807 250 kivirakenne 2
3) 3324 532/6807 224 kivirakenne 3 (kiukaan pohja?)
4) 3324 517/6807 218 kivirakenne 4 (uunin pohja)
5) 3324 542/6807 208 iso kuoppa (maakellari?), alueella lisäksi pienempiä kuoppia
K) 3324 519/6807 209 vanha kivikellari |
| metsakeskus.1000030434 |
305 |
Paloniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
605800.00000000 |
7316475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030434 |
Pyhälahden ja sen pohjoispuolisen Umpilammen välisellä harjanteella on ainakin viisi maakuoppaa, joiden läpimitta vaihtelee 2,5 - 4 metrin välillä, osa kuopista on soikeahkoja, osa pyöreitä. Alueelta on myös rautakauden lopulle tai keskiaikaan ajoittuvia metallinilmaisinlöytöjä syksyltä 2016 (KM 41781). Löytöhin kuuluu putkikirvea ja harppuuna (kohta 1) ja rautakirves (kohta 2). Lisäksi alueelta on kolme veistä, tulusrauta, mahdollinen padan sangan osa ja rautalevyä. Näiden tarkemmat löytöpaikat eivät ole tiedossa. Löydöt viittaavat asuinpaikkaan.
Pyhälahden rannassa on kivikautistyyppinen asuinpaikka, jonka alueella olevista kuopsita yksi on ajoitettu varhaismetallikaudelle (Pyhälahti NE-ranta, 305010096).
Näiden kahden kohteen välissä on vanha niittyalue, jolta on löydetty 1000-luvun lopulle ajoittuva raha-aarre (Pyhälahti Ristikangas 305010029). Niittyaluetta erottaa Paloniemen kohteesta jyrkkä rinne, sen sijaan selvää maastollista eroa lahden rannalla olevaan asuinpaikkaan ei ole. |
| metsakeskus.1000030434 |
305 |
Paloniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
605800.00000000 |
7316475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030434 |
Pyhälahden ja sen pohjoispuolisen Umpilammen välisellä harjanteella on ainakin viisi maakuoppaa, joiden läpimitta vaihtelee 2,5 - 4 metrin välillä, osa kuopista on soikeahkoja, osa pyöreitä. Alueelta on myös rautakauden lopulle tai keskiaikaan ajoittuvia metallinilmaisinlöytöjä syksyltä 2016 (KM 41781). Löytöhin kuuluu putkikirvea ja harppuuna (kohta 1) ja rautakirves (kohta 2). Lisäksi alueelta on kolme veistä, tulusrauta, mahdollinen padan sangan osa ja rautalevyä. Näiden tarkemmat löytöpaikat eivät ole tiedossa. Löydöt viittaavat asuinpaikkaan.
Pyhälahden rannassa on kivikautistyyppinen asuinpaikka, jonka alueella olevista kuopsita yksi on ajoitettu varhaismetallikaudelle (Pyhälahti NE-ranta, 305010096).
Näiden kahden kohteen välissä on vanha niittyalue, jolta on löydetty 1000-luvun lopulle ajoittuva raha-aarre (Pyhälahti Ristikangas 305010029). Niittyaluetta erottaa Paloniemen kohteesta jyrkkä rinne, sen sijaan selvää maastollista eroa lahden rannalla olevaan asuinpaikkaan ei ole. |
| metsakeskus.1000030434 |
305 |
Paloniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11010 |
27000 |
605800.00000000 |
7316475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030434 |
Pyhälahden ja sen pohjoispuolisen Umpilammen välisellä harjanteella on ainakin viisi maakuoppaa, joiden läpimitta vaihtelee 2,5 - 4 metrin välillä, osa kuopista on soikeahkoja, osa pyöreitä. Alueelta on myös rautakauden lopulle tai keskiaikaan ajoittuvia metallinilmaisinlöytöjä syksyltä 2016 (KM 41781). Löytöhin kuuluu putkikirvea ja harppuuna (kohta 1) ja rautakirves (kohta 2). Lisäksi alueelta on kolme veistä, tulusrauta, mahdollinen padan sangan osa ja rautalevyä. Näiden tarkemmat löytöpaikat eivät ole tiedossa. Löydöt viittaavat asuinpaikkaan.
Pyhälahden rannassa on kivikautistyyppinen asuinpaikka, jonka alueella olevista kuopsita yksi on ajoitettu varhaismetallikaudelle (Pyhälahti NE-ranta, 305010096).
Näiden kahden kohteen välissä on vanha niittyalue, jolta on löydetty 1000-luvun lopulle ajoittuva raha-aarre (Pyhälahti Ristikangas 305010029). Niittyaluetta erottaa Paloniemen kohteesta jyrkkä rinne, sen sijaan selvää maastollista eroa lahden rannalla olevaan asuinpaikkaan ei ole. |
| metsakeskus.1000030434 |
305 |
Paloniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
605800.00000000 |
7316475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030434 |
Pyhälahden ja sen pohjoispuolisen Umpilammen välisellä harjanteella on ainakin viisi maakuoppaa, joiden läpimitta vaihtelee 2,5 - 4 metrin välillä, osa kuopista on soikeahkoja, osa pyöreitä. Alueelta on myös rautakauden lopulle tai keskiaikaan ajoittuvia metallinilmaisinlöytöjä syksyltä 2016 (KM 41781). Löytöhin kuuluu putkikirvea ja harppuuna (kohta 1) ja rautakirves (kohta 2). Lisäksi alueelta on kolme veistä, tulusrauta, mahdollinen padan sangan osa ja rautalevyä. Näiden tarkemmat löytöpaikat eivät ole tiedossa. Löydöt viittaavat asuinpaikkaan.
Pyhälahden rannassa on kivikautistyyppinen asuinpaikka, jonka alueella olevista kuopsita yksi on ajoitettu varhaismetallikaudelle (Pyhälahti NE-ranta, 305010096).
Näiden kahden kohteen välissä on vanha niittyalue, jolta on löydetty 1000-luvun lopulle ajoittuva raha-aarre (Pyhälahti Ristikangas 305010029). Niittyaluetta erottaa Paloniemen kohteesta jyrkkä rinne, sen sijaan selvää maastollista eroa lahden rannalla olevaan asuinpaikkaan ei ole. |
| metsakeskus.1000030436 |
322 |
Södergård 1 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
251470.00000000 |
6656509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030436 |
Kyseessä on soikea maansekainen kiviröykkiö, joka sijaitsee kalliopohjalla, noin 10 metriä etelä-kaakkoon Södergårdin päärakennuksen eteläpäädystä. Röykkiö on itä-länsisuuntainen, mitoiltaan 2,5 x 3,5 metriä, korkeudeltaan 0,6 metriä. Röykkiön länsipää on pusikon alla.
Vuoden 1834 kartan perusteella alueella on ollut peltoa, mutta ei rakennuksia. Sijaintikorkeutensa perusteella röykkiö voisi olla rautakautinenkin, mutta ilman tarkempia tutkimuksia sen ikää on vaikea määritellä. Kyseessä voi olla viljely- tai muu raivausröykkiö, ehkä hautakin. Rakennuksen- tai tulisijan jäännös tuskin on kyseessä. |
| metsakeskus.1000030437 |
322 |
Södergård 3 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
251382.00000000 |
6656449.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030437 |
Kohde sijaitsee kahden vanhan pellon välisellä, pääasiassa mäntyä kasvavalla kallioalueella. Kyseessä on itä-länsisuuntainen röykkiö, jonka leveys on länsipäässä noin 3,5 metriä ja itäpäässä noin kaksi metriä. Röykkiön pituus on 7,5 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Röykkiön kivet ovat sammalen ja jäkälän peitossa. Röykkiön länsipää vaikuttaa osittain hajotetulta, ehkä kaivellulta.
Röykkiö voi sijaintikorkeutensa puolesta olla rautakautinenkin, mutta todennäköisemmin se on historialliselta ajalta. Röykkiön funktio jää arvailujen varaan, mutta ainakaan se ei ole viljelyröykkiö, sillä se on kallioalueella ja kalliopohjalla. Suhteellisen alhaisen sijaintikorkeutensa vuoksi se ei liene hautakaan. |
| metsakeskus.1000030438 |
322 |
Henriksberg 1 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
249205.00000000 |
6656624.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030438 |
Kyseessä on kivinavetan raunioista noin 20 metriä etelään, ylärinteessä sijaitseva pieni kiviröykkiö, joka on kooltaan noin 1 x 2 metriä. Se on lähes kokonaan sammalen peittämä.
Röykkiön funktio jäi inventoinnissa avoimeksi, mutta ainakaan se ei liene viljelyröykkiö, sillä se sijaitsee kalliorinteellä sen verran kaukana pellon reunasta, että sinne ei olisi kiviä sieltä tuotu. Mittojensa ja muotonsa puolesta kyseessä voisi olla ryssänuunikin, mutta sen rakenne ei varmuudella tue tätä tulkintaa ja lisäksi se sijaitsee melko kaukana rannasta, vaikkakin 2,5 metrin korkeuskäyrä tulee sitä melko lähelle pohjoisen puolella, nykyisellä peltoalueella. Sijaintikorkeutensa puolesta kiviröykkiö voi olla esihistorialliseltakin ajalta. Melko lähellä saman kallion laella on entuudestaan tunnettu Henriksbergin suurehko kivilatomus, joka on tulkittu esihistorialliseksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000030439 |
322 |
Storsundet 1 |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
254814.00000000 |
6655617.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030439 |
Kohde on Ängesön pohjoiskärjessä sijaitsevan kallion lakialueen tuntumassa oleva hieman
epämääräinen latomus, hieman kiviperustukselta vaikuttava rakenne. Se on kaakkoluode -suuntainen ja kooltaan noin 6 x 12 metriä, korkeudeltaan noin 0,4 metriä.
Latomus on tehty pyöreähköistä luonnonkivistä ja myös sen sisäosa on täytetty kivillä. Joukossa on isompiakin kiviä, mutta kaikki vaikuttavat käsivoimin liikuteltavilta. Latomuksen kaakkoispäässä kasvaa iso mänty ja päällä taikinanmarjapensas. Latomuksen sisällä ei ole merkkejä tulisijasta. Kaakkoispäässä on joukko isoja kiviä, jotka ehkä on tuotu paikalle myöhemmin kuin muu rakennelma. Latomuksesta noin 10 metriä luoteeseen on läheisen kesämökin sininen vaja. Missään vanhassa tai uudemmassa kartassa ei paikalla ole mitään rakennusta. |
| metsakeskus.1000030443 |
322 |
Långpäran 2 |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
251066.00000000 |
6655402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030443 |
Kyseessä on suorakulmainenkiviröykkiö, jonka mitat ovat 2 x 2 metriä ja korkeus 0,6 metriä. Se on lähes kokonaan sammalen peitossa ja sen päällä kasvaa iso mänty. Röykkiö sijaitsee kalliolla, noin 30 metriä rannasta Träskön saarella Långpäran lahden länsirannalla. Kohteen eteläpuolella on pieni suo.
Vanhoissa kartoissa ei alueella näy mitään erityistä, ainoastaan metsää. Mittojensa ja merellisen sijaintinsa puolesta röykkiö voisi olla romahtanut ryssänuunikin tai jonkin muun tulisijan jäännös. Viljelyröykkiö se ei ole. |
| metsakeskus.1000030444 |
322 |
Biskopsö |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
252051.00000000 |
6657052.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030444 |
Biskopsössä on kirjallisten lähteiden mukaan ollut asutusta jo 1500 -luvulla.(Gardberg 1944, 44-51). Kylää voi tämän perusteella pitää keskiajalla syntyneenä. Kylä on edelleen asuttu ja se on alueen vanhimmassa kartta-aineistossa 1800 -luvulta samalla alueella kuin nykyäänkin. Ainoastaan Södergådin tila on luultavasti isojaon seurauksena siirtynyt kauemmas vanhasta kylätontista ja sen autioitunut tontti on erikseen luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi (kohde Biskopsö Södergård).
Inventointihavaintojen perusteella kylän alue on säilynyt hyvin. Oletettavasti maanalaiset kulttuurikerrokset ovat osittain tuhoutuneet myöhempien viemäri- ja sähkö yms. rakentamisten seurauksena. Rajaus on tehty kenttähavaintojen ja historiallisen kartta-aineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000030445 |
322 |
Vänoxa |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
255002.00000000 |
6656312.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030445 |
Vänoxan saarella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut asutusta jo 1500 -luvulla. (Gardberg 1944, 44-51). Kylää voi tämän perusteella pitää keskiajalla syntyneenä ja se on edelleen asuttu. Alueen vanhimmassa kartta-aineistossa 1700 -luvulta kylä on samalla alueella kuin nykyäänkin. Poikkeuksena Östergårdin tila, joka on muuttanut luultavasti isojaon seurauksena pois ja sijaitsee nykyään Ängesön saarella.
Inventointihavaintojen perusteella kylän alue on säilynyt hyvin. Oletettavasti maanalaiset kulttuurikerrokset ovat osittain tuhoutuneet myöhempien viemäri- ja sähkö yms. rakentamisten seurauksena. Rajaus on tehty kenttähavaintojen ja historiallisen kartta-aineiston perusteella ja on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000030446 |
322 |
Orglosön 1 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
252755.00000000 |
6654552.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030446 |
Kohde näkyy vuoden 1845 pitäjänkartassa, johon Orglosön saaren pohjoisosaan on merkitty talonpaikka ja sen ympärille peltoja. Vuoden 1968 peruskartassa kohde ei enää näy. Inventoinnissa alueella havaittiin viisi kiviaitaa, yksi kivipengerrys, kolme kiviröykkiötä sekä tulisijallisen rakennuksen perustus, jonka sijainti vastaa vuoden 1845 pitäjänkartan merkintää.
Kiviperustus sijaitsee suunnilleen alueen keskellä mäkien suojassa. Kyseessä on yksinkertainen luonnonkiviperustus, jonka koko on 5 x 5 metriä. Perustuksen suunta on suunnilleen etelä-pohjoinen ja tulisijan jäännös on sen luoteisnurkassa. Oviaukon sijaintia ei pysty varmuudella sanomaan. Tulisijan koko on 1,6 x 1,6 metriä, korkeus 0,9 metriä, suuaukko on itään. Perustuksen päällä olleesta rakennuksesta ei ole mitään jäljellä. Perustuksen itäreunasta oli hiljattain poistettu hieman sammalta ja sen juuressa oli tuore kaivelujälki. Muiden kohteiden kuvaus alakohteissa. |
| metsakeskus.1000030447 |
322 |
Orglosön 2 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
253029.00000000 |
6654499.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030447 |
Vuoden 1845 pitäjänkarttaan (Kansallisarkiston digitaalinen arkisto/Hiittinen_1-2jpg) paikalle on merkitty pelto, mutta vuoden 1968 peruskartassa se ei enää näy eikä nykyiselläkään peruskartalla. Inventoinnissa havaittiin kaksi kiviaitaa sekä kolme röykkiötä, jotka rajaavat vanhaa peltoaluetta. Se erottuu maastossa alavampana ja tasaisempana alueena. |
| metsakeskus.1000030448 |
322 |
Uppgård |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
251932.00000000 |
6657343.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030448 |
Kyseessä on kiviaita, joka kulkee Biskopsön keskiajalta peräisin olevan kyläalueen luoteispäässä vanhan niityn tai pellon luoteispäässä metsänreunaa vastaan. Aita on osittain rauennut, mutta pääpiirteissään hyvässä kunnossa. Aidan leveys on noin 1,5 metriä alaosasta ja metrin yläosasta. Aidan korkeus on noin metrin. Aita on suunnilleen kaakko-luode -suuntainen ja arviolta viitisenkymmentä metriä pitkä. |
| metsakeskus.1000030449 |
322 |
Uppgård 2 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
251914.00000000 |
6657323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030449 |
Kyseessä on Biskopsön kylän vanhan peltoalueen luoteis- ja länsireunaa kulkeva kiviaita, joka kulkee eteläpäästään vanhaa (ja nykyistäkin) kylään vievää tienreunaa. Aidan korkeus on noin metrin ja leveys hieman toista metriä alhaalta ja metrin verran päältä. Etelää kohti aita pienenee, jossa se tien varressa on enää puoli metriä korkea. |
| metsakeskus.1000030450 |
322 |
Nygård |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
254497.00000000 |
6655440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030450 |
Kyseessä on kiviaita, jonka leveys on noin kaksi ja pituus 15 metriä, korkeus on 0,4 metriä. Aita on lähes kokonaan sammalen peittämä. Ympäristön metsä on kuusivaltaista sekametsää loivassa lounaisrinteessä ja aidan lounaispuolella rehevämpää sekä kosteampaa lehtimetsää. Vuoden 1966 peruskartassa alue on merkitty metsäksi. Paikalla lienee joskus ollut pelto tai niitty, jonka reunaan kivet on aitamaisesti raivattu. |
| metsakeskus.1000030451 |
322 |
Biskopsö 1 |
10007 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
251183.00000000 |
6656776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030451 |
Kohde oli merkitty yhteysaluslaiturin odotuskopissa sijaitsevaan luontopolkulehtiseen vanhana kalkkikaivoksena. Kyseessä on laajan kallioalueen lounaisrinteellä sijaitseva vedellä täyttynyt kaivoskuoppa, jonka koko on noin 5 x 7 metriä. Kuoppa sijaitsee noin 15 metriä sähkölinjasta länteen. Kohde erottuu hyvin melko avoimessa kalliomaastossa. Kuopan itäsivulla on jäkälän peittämä kivikko, joka on kuopasta nostettua sivukiveä. Länsireunalla on kvartsiröykkiö, jonka halkaisija on noin kaksi metriä ja korkeus noin puoli metriä. Se on aivan tuore. Ilmeisesti kiviharrastajat etsivät vanhasta louhoksesta ja sen sivukivestä jotain puolijalokiviä tms. minkä seurauksena ko. röykkiö on muodostunut. Pienempiä kvartsikasoja on ympäristössä useampiakin.
Kyseessä lienee pienen kalkkikaivoksen/louhoksen jäännös. |
| metsakeskus.1000030452 |
322 |
Björkkulla 1 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
250815.00000000 |
6658251.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030452 |
Kyseessä on sammalen peittämä kiviröykkiö, jonka halkaisija on kaksi metriä ja korkeus noin puoli metriä. Röykkiö sijaitsee moreenipohjaisessa metsässä, jossa kallio on melko lähellä maanpintaa. Puustona on kuusta ja koivua. Muutaman kymmenen metrin päässä idän suunnalla on vanha pihapiiri rakennuksineen. Röykkiön funktio jää avoimeksi. Hauta se ei liene pienen kokonsa vuoksi. Kyseessä voisi olla viljely- tai kaskiröykkiö. Vanhoissa kartoissa alueelle ei kuitenkaan ole merkitty peltoa tai kaskea. |
| metsakeskus.1000030453 |
322 |
Skaget 2 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
255301.00000000 |
6657959.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030453 |
Kyseessä on vanha kuusia kasvava ja rantaa kohti viettävä peltoalue, joka on metsittynyt. Paikalle on vuoden 1968 kartassa merkitty pieni pelto, mutta jo vuoden 1789 kartassa paikalle on merkitty niittyä, joten alueen maataloudellisella käytöllä on vuosisataiset perinteet, jotka ovat siis viime vuosikymmeninä päättyneet.
Viljelyröykkiö 1 sijaitsee vanhan peltoalueen reunassa, metsän puolella. Vanha peltoalue erottuu tasaisempana maapohjana ja sitä kiertää maatunut oja. Röykkiön halkaisija on noin 2,5 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Röykkiön päällä kasvaa iso haapa. Röykkiöstä noin kaksi metriä pohjoiseen on itä-länsi -suuntainen kiviaidan pätkä. Aidan leveys on noin 1,5 metriä, korkeus noin 0,5 metriä ja pituus noin viisi metriä. Viljelyröykkiö 2 on kooltaan noin 1,5 x 3 metriä, korkeudeltaan noin 0,4 metriä. Sen läpi on kasvanut iso kuusi, mikä on hajoittanut röykkiötä. |
| metsakeskus.1000030454 |
322 |
Gloet 1 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
255269.00000000 |
6655984.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030454 |
Kyseessä on jo vuoden 1789 kartassa esiintyvä peltoalue nyttemmin maatuneen Gloet -lahden eteläkaakkoisrannalla. Vuoden 1968 peruskartassakin alue on peltona. Alueella on useita viljelyröykkiöitä, joista otettiin koordinaatit pohjois- ja eteläpäästä aluerajauksen saamiseksi.
Röykkiöt 1 ja 2 ovat vierekkäin vanhan, mutta edelleen avoimena pysyneen peltoalueen yläreunassa lähes sähkölinjan alla ja lähellä avokalliota. Isompi on kooltaan 7 x 10 metriä ja korkeudeltaan noin 1,3 metriä. Se on muodoltaan ovaali ja kupera. Suunnaltaan suunnilleen etelä-pohjoinen. Pienempi röykkiö on edellisestä noin kolme metriä pohjoiseen ja on kooltaan noin 5 x 7 metriä, korkeudeltaan noin 1,3 metriä. Muodoltaan ovaali ja kupera. Röykkiöiden lähiympäristössä on pienempiä viljelyröykkiöitä, jotka selvästi noudattavat vanhan peltoalueen reunoja. Röykkiöt 3 ja 4 ovat peltoalueen eteläosan länsireunan tuntumassa. Röykkiö 3 on kooltaan 2 x 3 metriä, korkeudeltaan 0,5 metriä ja siitä noin kolme metriä länteen on röykkiö 4, joka on kooltaan 3 x 5 metriä, korkeudeltaan noin 0,5 metriä ja muodoltaan epämääräinen. |
| metsakeskus.1000030455 |
322 |
Själgloudden 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11006 |
27009 |
256803.00000000 |
6652591.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030455 |
Kyseessä on kivirakenne, joka sijaitsee kalliojyrkänteen juurella noin 20 metriä rannasta. Rakenne on kooltaan noin 5 x 5 metriä ja metrin korkea. Kallio nousee sen itäreunasta suoraan noin 6-7 metriä ylöspäin. Kivirakenteen pohjoispuolella on noin metrin leveä ja 2,5 metriä pitkä syvennys etelään päin, jonka seinustassa on erittäin lahoa puuta ja paksuhkoa rautalankaa. Kivirakenne on tehty luonnonkivistä. Kyseessä on toisen maailmansodan aikainen tuliasema. Siitä käsin on voitu hallita saaren lounaispuolelta kulkevaa laivaväylää. Vastaava paremmin säilynyt kohde, Själgloudden 2, on samaisen länteen kurottavan niemen kärjessä. |
| metsakeskus.1000030456 |
322 |
Själgloudden 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11006 |
27009 |
257197.00000000 |
6652496.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030456 |
Kyseessä on Själglouddenin kaakkoiskärjen itärannalla sijaitseva toisen maailmansodan aikainen tuliasema. Se on rakennettu luonnonkivistä siten, että sen sisällä on ollut puusta rakennettu oleskelutila. Sen sivuilla ja päällä on ollut luonnonkivistä tehty suojaus. Puuosat ovat lahonneet ja kivet ovat romahtaneet ”korsun” sisään, mutta seinien pystypuut ovat rautalankoineen edelleen paikallaan. Tuliaseman koko on noin 5 x 5 metriä ja korkeus vaihtelee 1-1,5 metrin välillä. Oleskelutilan koko on noin 2 x 4 metriä. Oletettavasti tuliasemassa on ollut ampuma tms. aukko itään tai kaakkoon, josta on voitu hallita ja tarkkailla merellä kulkevaa laivaväylää. |
| metsakeskus.1000030457 |
322 |
Träskön 1 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
250116.00000000 |
6655113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030457 |
Kyseessä on neliskanttinen kivilatomus, joka on mitoiltaan 2 x 2 metriä ja korkeudeltaan 0,6 metriä. Se sijaitsee Träskön pohjoisrannan tuntumassa alavalla alueella, joka jo vuoden 1845 pitäjänkartassa on merkitty niityksi (Kansallisarkiston digitaalinen arkisto/ Hiittinen_1-2jpg) ja vuoden 1968 peruskartassa pelloksi. Nykyisin alue on luonnontilassa, mutta ympäristöään avoimempaa. Kyseessä voisi olla esim. viljelyröykkiön tai jonkin tulisijan jäännös. Ryssänuunilta kohde ei vaikuta. |
| metsakeskus.1000030458 |
322 |
Långpäran 1 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
251017.00000000 |
6655460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030458 |
Kyseessä on yksinkertainen kiviperustus, jonka koillisnurkassa on kivistä ladotun tulisijan jäännös. Se sijaitsee noin viisi metriä Långpäran nimisen pitkän lahden rannasta, sen pohjoissuun länsirannalla, eli Träskön puolella. Kiviperustus on suunnilleen etelä-pohjois -suuntainen ja sen koko on 5 x 5,5 metriä. Se on lähes kokonaan heinän peitossa. Tulisijan koko on 1,6 x 2 metriä ja korkeus noin 0,8 metriä. Tulisijan jäännöksen itäpuolella on perustuksessa kiinni noin 1,4 x1 ,4 metrin kokoinen portaalta vaikuttava kiveys, ehkä oviaukon paikka. Paikalla ei erotu muuta rakennukseen kuuluvaa jätettä, kuten puuta, lasia tms.
Vuoden 1845 pitäjänkartassa on ko. alueelle merkitty niittyä ja ehkä myös rakennus, joka ei kuitenkaan kartasta katsottuna ole täysin varma (Kansallisarkiston digitaalinen arkisto/Hiittinen_1-2jpg). Vuoden 1968 peruskartassa paikalla ei enää ole niittyjä eikä peltojakaan. Kyseessä on jonkin 1800- tai 1900 -luvun alkupuolen rakennuksen, ehkä torpan jäännös. |
| metsakeskus.1000030459 |
322 |
Kummelberget 1 |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
254408.00000000 |
6653429.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030459 |
Kyseessä on Bötesön saaren korkeimman kallion, Kummelbergetin, laella olevat hajanaiset kivilatomukset. Eteläisin latomuksista on kooltaan 1,5 x 1,5 metriä, korkeudeltaan 0,8 metriä, siitä noin kolme metriä luoteeseen on hajananainen kivikko, halkaisijaltaan noin puoli metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä. Eteläisimmästa latomuksesta noin kolme metri koilliseen on latomus, jonka koko on noin 1 x 1 metriä ja korkeus noin 0,7 metriä. Siitä noin metriä luoteeseen on hajanainen kivikko, jonka halkaisija on noin puoli metriä ja korkeus noin 0,4 metriä. Eteläisimmästä latomuksesta noin puolisen metriä lounaaseen on kallioon lyötynä noin 30 senttiä pitkä kiinnistysrauta ja siitä noin neljä metriä itään toinen vastaava. Raudat lienevät jonkin puusta rakennetun kalliolla seisoseen rakennelman tukirautoja. Niissä on molemmissa jäljellä yksi vahva eli melko isokokoinen takonaula, naulan reikiä molemmissa on neljä.
Vaikea sanoa, lienevätkö kivikasat esim. hajonneiden kummelien jäännöksiä vai onko paikalla ollut joku muu merenkulkuun, viestintään tai maanmittaukseen liittynyt rakennelma. Joka tapauksessa se on pahoin hajonnut. |
| metsakeskus.1000030460 |
72 |
Hautausmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
392529.00000000 |
7211548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030460 |
Hautausmaan koillisosassa, koillisesta portista hautausmaalle johtavan kävelytien varrella sijaitseva tervahauta on halkaisijaltaan vajaat 10 metriä. Ehjän tervahaudan halssi on koilliseen. Keskellä ja päällä kasvaa joitakin nuoria puita. |
| metsakeskus.1000030461 |
72 |
Kniivilä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
391589.00000000 |
7211180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030461 |
Kirkonkylässä sijaitsevan Kniivilän kotiseutumuseon alueella, Luovontien eteläpuolella museorakennusten koillispuolella olevan tervahudan halkaisija on noin 10 m. Tervahaudan halssi on luoteeseen. Päällä kasvaa joitakin varttuneita mäntyjä |
| metsakeskus.1000030462 |
72 |
Vaski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
404518.00000000 |
7213923.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030462 |
Hailuodon itäosassa Santosessa Luovontien varrella sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 7 m. Halssi suuntautuu etelään tielle ja se on leikkautunut tienteossa. Tien penkassa on hiilenpalasia tuhoutuneen halssin kohdalla. |
| metsakeskus.1000030463 |
72 |
Hannuksensuot |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
386740.00000000 |
7214157.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030463 |
Hailuodon länsiosassa Marjaniemen majakasta n. 1,8-1,9 km kaakkoon Marjaniementien eteläpuolella suhteellisen korkeiden hiekkaharjanteiden päällä on neljä pyyntikuoppaa kahdessa ryhmässä. Puusto on mäntymetsää.
Vuonna 2012 paikalla havaittiin kolme pyyntikuoppaa, jotka ovat n. 2-2,5 m halkaisijoiltaan ja n. 0,7 m syviä. Yhtä kuoppaa pidettiin myös mahdollisena kellari- tai varastokuoppa, mutta sijaintinsa takia se arveltiin enemmin pyyntikuopaksi.
Vuoden 2016 inventoinnissa havaittiin yksi kuoppa lisää (pohjoisin kuoppa). Vuoden 2012 raportissa jäännökset on esitetty kahtena kohteena (Hannuksensuot I ja Hannuksensuot II). |
| metsakeskus.1000030464 |
72 |
Huikku |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
408015.00000000 |
7215075.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030464 |
Huikun alueelle on merkitty kalastusleiri vuoden 1845 pitäjänkarttaan sekä Kalmbergin karttaan (1856). Maastotarkastuksen yhteydessä Hailuodon ja Santosen itäosassa noin 600 m Luovontiestä pohjoiseen ja noin 400-500 metrin etäisyydellä merestä havaittiin 4 rakennuksen kellarikuopaksi tulkittavaa rakennetta:
1) Pohjois-eteläsuuntainen kuoppa, jonka ala 1,2 x 2 metriä ja syvyys 90 cm. Jyrkkäreunainen kuoppa on tulkittu kellarikuopaksi. Kuopan koillispuolella on pienenmpi kuopanne. Noin 8 metrin päässä koillisesssa on muinaisen rantavallin tai dyynin reuna.
2) Kuoppa, jonka ala noin 1,5 x 2 metriä ja syvyys 90 cm.
3) Rakennuksen pohja(?), jonka keskellä kellarikuopppa. Pohjan ala noin 3 x 4 metriä ja kuopan ala noin 1,5 x 1,5 metriä.
4) kuoppa, jonka ala noin 2 x 1,2 metriä ja syvyys 80 cm. |
| metsakeskus.1000030466 |
72 |
Askelin sotamänty |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
395320.00000000 |
7213292.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030466 |
Ojakylässä Askelin tilakeskuksen itäpuolella sijaitsevan talon ajotien varrella kasvava vanha petäjä. Perimätiedon mukaan paikalla käytiin Suomen sodan aikana huhtikuussa 1808 taistelu, jossa Ventelässä ollutta kenttäsairaalaa suojaamassa ollut vartiosasto otti yhteen kasakkapartion kanssa. Askelin sotamänty on säilytetty osoittamaan tapahtumapaikkaa. Mainitaan, että mäntykin sai taistelussa osuman ja 1900-luvun alussa sen kyljestä olisi kaivettu tykin kuulia. Paikallinen tarina liittää puun pikkuvihan aikana [ilmeisesti 1742] Tapani Löfvingin venäläisten kanssa käymään kahakkaan (Eino Merilä, Toisten nurkista. Hailuodon kulttuuriympäristöohjelma, s. 114). Luonnonsuojelulailla rauhoitettu puu on merkitty vanhoille peruskartoille ja nykyiselle peruskartalle. Kujalla kasvaa uutta puustoa, ja mänty ei erotu kovin hyvin ympäristössä. |
| metsakeskus.1000030466 |
72 |
Askelin sotamänty |
10007 |
12014 |
13149 |
11006 |
27000 |
395320.00000000 |
7213292.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030466 |
Ojakylässä Askelin tilakeskuksen itäpuolella sijaitsevan talon ajotien varrella kasvava vanha petäjä. Perimätiedon mukaan paikalla käytiin Suomen sodan aikana huhtikuussa 1808 taistelu, jossa Ventelässä ollutta kenttäsairaalaa suojaamassa ollut vartiosasto otti yhteen kasakkapartion kanssa. Askelin sotamänty on säilytetty osoittamaan tapahtumapaikkaa. Mainitaan, että mäntykin sai taistelussa osuman ja 1900-luvun alussa sen kyljestä olisi kaivettu tykin kuulia. Paikallinen tarina liittää puun pikkuvihan aikana [ilmeisesti 1742] Tapani Löfvingin venäläisten kanssa käymään kahakkaan (Eino Merilä, Toisten nurkista. Hailuodon kulttuuriympäristöohjelma, s. 114). Luonnonsuojelulailla rauhoitettu puu on merkitty vanhoille peruskartoille ja nykyiselle peruskartalle. Kujalla kasvaa uutta puustoa, ja mänty ei erotu kovin hyvin ympäristössä. |
| metsakeskus.1000030467 |
72 |
Kestin sotamänty |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
392700.00000000 |
7211218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030467 |
Hailuodon kirkosta n. 450 m kaakkoon Kestintien varrella.
Perimätiedon mukaan Kestin, Hahdon ja Kilpisen talojen välisellä alueella käytiin pikkuvihan aikana 27.5.1743 Tapani Löfvingin johtaman sissiosaston ja majuri Zuchin johtaman venäläisten joukkojen välinen kahakka. Taistelussa kaatui 20 venäläistä ja 10 suomalaista. Tapahtuman merkkinä paikalla on säilytetty vanha mänty, josta on jäljellä kelo. Puu on merkitty mm. vuoden 1956 peruskartalle. Joissakin tiedoissa taistelu sijoitetaan Ojakylään Askelin talon lähistölle, missä käytiin Suomen sodan aikainen taistelu (Eino Merilä, Toisten nurkista. Hailuodon kulttuuriympäristöohjelma, s. 113), ks. kohde (1000030466) |
| metsakeskus.1000030467 |
72 |
Kestin sotamänty |
10007 |
12014 |
13148 |
11006 |
27000 |
392700.00000000 |
7211218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030467 |
Hailuodon kirkosta n. 450 m kaakkoon Kestintien varrella.
Perimätiedon mukaan Kestin, Hahdon ja Kilpisen talojen välisellä alueella käytiin pikkuvihan aikana 27.5.1743 Tapani Löfvingin johtaman sissiosaston ja majuri Zuchin johtaman venäläisten joukkojen välinen kahakka. Taistelussa kaatui 20 venäläistä ja 10 suomalaista. Tapahtuman merkkinä paikalla on säilytetty vanha mänty, josta on jäljellä kelo. Puu on merkitty mm. vuoden 1956 peruskartalle. Joissakin tiedoissa taistelu sijoitetaan Ojakylään Askelin talon lähistölle, missä käytiin Suomen sodan aikainen taistelu (Eino Merilä, Toisten nurkista. Hailuodon kulttuuriympäristöohjelma, s. 113), ks. kohde (1000030466) |
| metsakeskus.1000030469 |
78 |
Koverhar Miilu 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
288501.00000000 |
6644820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030469 |
Kohde sijaitsee noin 420 m itäkoilliseen Viskontien ja Koveraharintien risteyksestä hiekkapohjaisessa sekametsässä, rannan tuntumassa. Hiilimiilun ympäristöön on kaivettu 1940–41 Neuvostoliiton Hangon´tukikohdan puolustamiseen liittyviä yhdyshautoja sekä panssarivaunun kaivantoeste (kohde: Koverhar 28). Kohteesta 160 m luoteeseen on kaksi muuta hiilimiilua (kohteet: Koverhar miilu 2 ja 3).
Hiilimiilu on rakenteeltaan pystymiilu. Sen pohja nousee kumpuna noin puoli metriä muuta ympäristöä korkeammalle ja sen halkaisija on 12 m. Kummun yläpinta on tasainen. Kumpua kiertää toisen maailmansodan aikainen yhdyshauta, joka sekoittuu miilun pohjaa ympäröiviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.1000030470 |
322 |
Käringön 1 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
249427.00000000 |
6655306.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030470 |
Käringön on Biskopsön länsirannan lounaisin kärki, jonka etelärannassa uunit sijaitsevat osin melko jyrkän rinteen alueella tiiviinä ryhmänä. Uunit vaikuttavat täysin säilyneiltä, mutta ne ovat eriasteisesti rauenneita. Ks. Alakohteet
Kohteeseen on yhdistetty vuoden 2012 inventoinnissa havaitut uunit (A-H, aiemmin kohteessa Verkören) sekä vuoden 2016 inventoinnissa löydetyt uudet uunit. Mittaukset ja kuvaukset ovat vuoden 2016 inventoinnin mukaan. |
| metsakeskus.1000030471 |
593 |
Tahkokangas |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
496624.00000000 |
6917782.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030471 |
Mataramäentien eteläpuolella Tahkokankaan etelään laskevalla rinteellä molemmin puolin metsäautotietä on kahdessa ryhmässä noin 40 ladottua kivirauniota ja kahden mahdollisesti kellarin tai muun rakennelman jäännökset.
Alue A sijaitsee kaakonsuuntaan laskevalla rinteellä, jonka halki kulkee metsäautotie. Metsäautotien länsipuoli on sammalpohjaista kuusimetsää ja itäpuoli heinittynyttä hakkuuaukeaa, jolla kasvaa nuoria koivuja. Osa alueen kaskiraunioista on kasattu maakiven yhteyteen tai niiden päälle. Metsäautotien itäpuolella raunioiden havaitseminen oli hankalaa, koska alueella kasvoi tarkastushetkellä runsaasti heinää, vadelmaa ja matalia pensaita. Kaskiraunioiden yhteydessä on kaksi kellarikuopan jäännöstä noin 8 metrin etäisyydellä toisistaan. Läntisempi kuoppa on kooltaan noin 4,5 m x 2,5 m ja syvyydeltään noin 1 m. Kuopan seinät on ladottu kivistä. Tästä hieman itään on toinen kellarikuoppa, kooltaan noin 5 x 2 m ja syvyys noin 1,2 m. Kuopan vallien leveys on noin 1,5–2 m. Lähei-syydessä on myös pienempiä kuoppia, jotka saattavat olla alkuperäistä rakennetta nuorempia. Kyseessä on todennäköisesti asuin- tai varastorakennuksen jäännös.
Alue B sijaitsee Tahkokankaan laella kuusivaltaisessa sekametsässä, jossa havaittiin vanhaa ojitettua peltoa ja peltoraunioita, tulisijallisen asuinrakennuksen jäännös sekä kivivalli ja kiviraunioita. Paikalle on merkitty 1800-luvun pitäjänkarttaan torppa. Vuoden 1854 isojakokartassa on paikalle merkitty torppa, jonka jäännökset paikalla mahdollisesti havaittiin. Vuoden 1973 peruskarttaan rakennuksia ei ole merkitty ja paikka lienee autioitunut 1900-luvun alkupuolella. Paikka on todennäköisesti asutettu 1800-luvulla, sillä Vilhulan kylän talot Kelirikkoaho (Tahkokangas) ja Tahkokangas (Niinimäki) on Maanmittaushallituksen uudistusarkiston perusteella vuonna 1854 merkitty isojakoon. Kivirauniot saattavat olla ainakin osittain torppaa vanhempia. |
| metsakeskus.1000030472 |
593 |
Petäjämäki |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
494400.00000000 |
6915180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030472 |
Petäjämäen tilan itä- ja eteläpuolella on useita kaski- tai viljelyraunioita sekä matalia kivivalleja. Suurimmat kiviraunioista ovat kooltaan noin 3 x 3 metriä. Kivivallien korkeus on muutamia kymmeniä senttejä ja leveys noin 0,5–1 metriä.
Kiviaidat ympäröivät entistä peltoa mäennyppylän laella Petäjämäen tilan itäpuolella, joka nykyisin on mäntymetsää. Muutoin kiviröykkiöt sijaitsevat kuusimetsässä, joka muuttuu sekametsäksi kohteen lounaispuolella. Kosteikkoalueilla ei havaittu merkkejä kiviraunioista. Metsäalueilla on myös jäänteitä ojista.
Röykkiöt ja kiviaidat todennäköisesti kuuluvat läheisen Petäjämäen tilan aikaisempiin peltoihin ja niitä on todennäköisesti tässä kuvattua useampia. Tarkastuksen yhteydessä tarkastettiin vain maastoa Petäjämäen tilan eteläpuolella, mutta ei Petäjämäen tilalle vievän tien pohjoispuolisia alueita, missä rakenteita todennäköisesti myös sijaitsee. |
| metsakeskus.1000030473 |
541 |
Linja-autoasema |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
606362.00000000 |
7047692.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030473 |
Rakennusmestari Onni Meriläisen 1664 päivätyn muistion mukaan hän valvoessaan vesijohtokaivantoa havaitsi ihmisen luita (mm kaksi pääkalloa) vesihuoltokaivannossa. Luut kaivannosta tulivat, kun kaivantoa oli kaivettu kadunreunasta, pohjoisesta noin 5-10 m. Luut olivat tummiksi patinoituneita. Lisäksi löytyi halkaisijaltaan noin 2,5-3 cm rengas, mahdollisesti tinaa tai lyijyä.
Kaivannon länsiseinämästä löytyi noin metrin syvyydellä maanpinnasta ja 1,5 m:n metrin välein itä-länsi - suuntaisia hautakuvioita. |
| metsakeskus.1000030475 |
593 |
Linnakivi |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
498710.00000000 |
6916970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030475 |
Näyttävä siirtolohkare Mataramäentien itäpuolella noin 50 metriä tiestä. Kiven kohdalle maantien laitaan on tehty levennys sekä pystytetty opaskyltti. Kiven koko on 13 x 11 x 15 metriä.
Linnakivi on merkitty peruskarttaan vuonna 1973. Lisäksi kiven lähellä kartassa on teksti ”karsikkokivi”, joka todennäköisesti viittaa tien länsipuolella olevaan toiseen kookkaaseen siirtolohkareeseen. Linnakivi tarkastettiin maastossa samoin kuin Mataramäentien länsipuolella näköetäisyydellä olevat kaksi suurta kiveä.
Pikaisen tarkastuksen yhteydessä kivissä ei havaittu uurroksia tai muita merkintöjä. Kivissä olevien mahdollisten merkintöjen paikantamiseksi olisi syytä tutkia kiviä tarkemmin, sillä inventoinnin yhteydessä ei tarkasteltu kiviä tarkasti ja havainto-olot olivat heikot.
Tarinaperinteen lähde: Piispanen, Sirkku: Kansanomainen moraali. Tutkimus savolaisista ja pohja-laisista uskomustarinoista. Yliopistopaino. Helsinki 2009, s. 189.
Tarinan alkuperäinen lähde: Kansantieto-lehden kyselyvastauksia: Pieksämäki. Verner Manninen KT 77:29. 1938. |
| metsakeskus.1000030476 |
593 |
Luode-Luokki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
491693.00000000 |
6903575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030476 |
Noin 10 m kokoinen pyöreä, keskussäiliöllinen tervahauta, jota kiertää epämääräinen katkoviivamainen osa. Tervahaudassa on noin 2,5–3,5 m leveät vallit ja sen keskiosa on arviolta kahden metrin syvyinen. Tervahauta sijoittuu loivasti kohti lounasta laskevaan rinteeseen siten, että sen pohjoisreuna on noin 40 cm korkea ja eteläreuna hieman yli metrin. Rikkoontuneelta maanpinnalta näkyi muutamissa kohdin hiiltä ja nokea. |
| metsakeskus.1000030478 |
79 |
Niitunrinta |
10002 |
12004 |
13048 |
11004 |
27000 |
235924.00000000 |
6805289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030478 |
Reijo Hyvösen ja Ossi Kupilan (KHME) paikallistamat ja tarkastamat kohteet. LIDAR-kuvan perusteella 2013 löytynyt ympyränmuotoinen valli. Maastotarkastuksessa todettiin n. 35 m halkaisijaltaan olevaksi kivestä ladotuksi kehäksi, kivivallin leveys on 1-2 m. Samalla matkalla lähistöltä löytyi suorakaiteen muotoinen kiviröykkiö (N 6805275 E 236029)
Maastotarkastus 16.6.2017: Valli todettiin aiemman kuvauksen mukaiseksi, osittain hyvin selvästi näkyväksi rakenteeksi. Vallin leveys n. 1,5 m ja korkeus n. 0,5 m. Valli on selvästi ihmisen tekemä. Rakenteessa on reunoilla varsin kookkaita kiviä, keskiosassa pienempiä. Valli on päältä tasainen. Koko ympyrän kehä ei ole kunnolla näkyvissä, mutta kiviä vaikuttaa kuitenkin olevan kehän muodossa lähes katkeamattomana nauhana. Kehän keskelle tehtiin kolme koepistoa. Maaperä on hyvin kivistä, eikä kaivaminen ollut helppoa. Mitään viitteitä kehän tarkoituksesta ei koepistoilla saatu.
Samalla kerralla tarkastettiin Hyvösen ja Kupilan havaitsema kiviröykkiö (röykkiö 1). Se on muodoltaan suorakulmainen, n. 2 x 3 m laajuinen ja melko tasainen, matala latomus. Keskellä on kaivelun jälkiä ja siitä voitiin havaita, että kiviaineksen joukossa on runsaasti hiekkakiveä. Röykkiö sijaitsee mäen korkeimmalla kohdalla ja välittömästi sen länsipuolella havaittiin toinen matala röykkiö (röykkiö 2). Se on halkaisijaltaan 3 m ja muodoltaan pyöreä, hyvin matala ja sammaleen peittämä. Molempien röykkiöiden päällä kasvaa joitakin puita.
Kasvillisuus mäellä on melko rehevää, mustikkatyypin sekametsää. Aluskasvillisuutena mustikkaa. |
| metsakeskus.1000030478 |
79 |
Niitunrinta |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
235924.00000000 |
6805289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030478 |
Reijo Hyvösen ja Ossi Kupilan (KHME) paikallistamat ja tarkastamat kohteet. LIDAR-kuvan perusteella 2013 löytynyt ympyränmuotoinen valli. Maastotarkastuksessa todettiin n. 35 m halkaisijaltaan olevaksi kivestä ladotuksi kehäksi, kivivallin leveys on 1-2 m. Samalla matkalla lähistöltä löytyi suorakaiteen muotoinen kiviröykkiö (N 6805275 E 236029)
Maastotarkastus 16.6.2017: Valli todettiin aiemman kuvauksen mukaiseksi, osittain hyvin selvästi näkyväksi rakenteeksi. Vallin leveys n. 1,5 m ja korkeus n. 0,5 m. Valli on selvästi ihmisen tekemä. Rakenteessa on reunoilla varsin kookkaita kiviä, keskiosassa pienempiä. Valli on päältä tasainen. Koko ympyrän kehä ei ole kunnolla näkyvissä, mutta kiviä vaikuttaa kuitenkin olevan kehän muodossa lähes katkeamattomana nauhana. Kehän keskelle tehtiin kolme koepistoa. Maaperä on hyvin kivistä, eikä kaivaminen ollut helppoa. Mitään viitteitä kehän tarkoituksesta ei koepistoilla saatu.
Samalla kerralla tarkastettiin Hyvösen ja Kupilan havaitsema kiviröykkiö (röykkiö 1). Se on muodoltaan suorakulmainen, n. 2 x 3 m laajuinen ja melko tasainen, matala latomus. Keskellä on kaivelun jälkiä ja siitä voitiin havaita, että kiviaineksen joukossa on runsaasti hiekkakiveä. Röykkiö sijaitsee mäen korkeimmalla kohdalla ja välittömästi sen länsipuolella havaittiin toinen matala röykkiö (röykkiö 2). Se on halkaisijaltaan 3 m ja muodoltaan pyöreä, hyvin matala ja sammaleen peittämä. Molempien röykkiöiden päällä kasvaa joitakin puita.
Kasvillisuus mäellä on melko rehevää, mustikkatyypin sekametsää. Aluskasvillisuutena mustikkaa. |
| metsakeskus.1000030483 |
72 |
Hiidenniemi |
10002 |
12005 |
13060 |
11006 |
27008 |
398505.00000000 |
7220525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030483 |
Alunperin paikalla on ollut vuonna 1859 rakennettu tunnusmajakka eli pooki, joka on paloi 1925 salaman sytyttämänä.
Vuonna 1933 paikalle rakennettu korkea rautainen linjaloisto, joka muodosti parin kohteen 1000030486 kanssa. Loisto on myöhemmin purettu.
Hiidenniemessä rannansuuntaisesti kulkevan tien pohjoispuolella aivan tien reunassa on halkaisijaltaan 20 m kokoinen, 3,5-4 m leveä pyöreä maavalli. Vallin korkeus on koillisosasta 1 m ja muuten 50-70 cm. Vallimateriaali on hiekkaa ja seassa on kiviä. Vallin pohjoisosassa on 2 m leveä aukko, etelässä tienpuolella 3 m leveä ja itäpuolella 1 m leveä. Vallin keskellä on viisi neliönmuotoista betonilaattaa, jotka on asetettu 6 m x 6 m kokoiselle neliönmuotoiselle väli-ilmansuuntien mukaiselle alueelle. Neljä 1 m x 1 m kokoista laattaa on alueen kulmissa ja yksi 1,5 m x 1,5 m kokoinen laatta on neliön lounaissivulla. Laattojen korkeus on tällä hetkellä n. 30 cm maan pinnasta, mutta turvekerros on paksu. Betonilaatat liittyvät vuonna 1933 rakennettuun rautaloistoon: kulmissa olevat neljä betonikuutiota ovat tornin perustus (nurkkakivet), kun taas niiden keskellä oleva betonilaatta on loiston kaasuvarastokojun pohja. Itäpuolella 50 m etäisyydellä on kesämökki. Kasvillisuus on kuivaa mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000030486 |
72 |
Pökkö |
10007 |
12005 |
13061 |
11006 |
27009 |
399505.00000000 |
7219746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030486 |
Merimerkin jäännös keskellä metsää n. 8 x 15 metrin kokoisella alueella. Koostuu kuudesta ylöspäin kapenevasta n. 1-1,5 metrin kokoisesta enimmillään n. puolimetriä korkeasta betonipaadesta. Niiden itäpuolella on kaksi n. 4 m halkaisijaltaan olevaa ja n. 50 cm syvää kuoppaa, jotka liittynevät jollakin tavoin paikan merimerkkiin.
Vuonna 2021 saadun tiedon mukaan Vanhan merikartan, peruskartan ja loistoluetteloiden perusteella merimerkki on Hiidenniemi ylempi -niminen linjaloisto. Se oli 25 m korkuinen nelikulmainen rautaristikkomasto, jonka huipussa oli pyöreä loistokoju sekä neliönmuotoinen linjataulu. Linjaloisto muodosti parin kohteen 1000030483 yhteydessä mainitun rautaisen linjataulun (po. linjaloiston) kanssa. Linjaloisto on purettu 2007. |
| metsakeskus.1000030490 |
72 |
Karvo |
10007 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
389667.00000000 |
7219484.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030490 |
Luotsilaitos rakennutti v. 1858 Karvon pookin eli tunnusmajakan v. 1797 rakennetun 19 m korkean kaasan tilalle. Pooki on mitoiltaan 18,5 m korkea ylöspäin kapeneva valkoinen puurakennelma. Pookin vierellä on uusi sektoriloisto.
Merilän (Toisten Nurkista. Hailuodon kulttuuriympäristöohjelma, 2003, 90) mukaan paikalla on ilmeisesti ollut purjehdusmerkki jo ennen vuoden 1797 kaasaa. Vuodesta 1874 Karvon ja Hyypän merimerkit muodostivat linjan Oulun väylälle.
On mahdollista, että alueella on vielä aikaisempien rakenteiden perustuksia tai rakenteita, näitä ei kuitenkaan ole dokumentoitu. |
| metsakeskus.1000030491 |
72 |
Petsamo |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27009 |
398035.00000000 |
7214216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030491 |
Paikalla on käytöstä pois jääneen, vuonna 1929 käyttöön otetun Petsamon sataman laiturin jäänteet. Jäljellä ovat kiviarkut ja myös hirsisalvosrakenteita. Hailuoto-laiva liikennöi Petsamon ja Oulun torin välillä vuoteen 1968, jolloin satamaan pääsy oli jo vaikeutunut meriveden ollessa matalalla. Laiturilta johtaa etelään mukulakivetty tie. Tien perusta on sementtiä ja sen päällä on mukulakiveystä, jota esiintyy yli 40 metrin matkalla.
Ennen Petsamon sataman perustamista satamaa suunniteltiin Ulkokarvon etelärannalle nk. Vanhaan Petsamoon. Siellä mainitaan olevan vielä joitakin kiviä laiturirakenteista. (Eino Merilä, Toisten nurkista. Hailuodon kulttuuriympäristöohjelma, s. 95). Näitä ilmeisesti noin 1-1,2 km Petsamosta eteläkaakkoon sijaitsevia rakenteita ei ole paikannettu. |
| metsakeskus.1000030492 |
16 |
Kärsävuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437631.00000000 |
6779219.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030492 |
Kohde sijaitsee Rutalahden länsirannan tuntumassa mäntykankaalla, muinaisen rantaterassin päällä, kahden törmän välissä. Terassi on suhteellisen kapea, leveydeltään 5-7 m, ja alapuolisen törmän korkeus on noin 5 m. Maaperä on lajittunutta hienoa hiekkaa.
Löydöt, 7 kappaletta kvartsi-iskoksia, tulivat kolmesta vierekkäisestä koekuopasta. Muista paikalle kaivetuista koekuopista (kaikkiaan kuoppia 21 kpl) ei tullut löytöjä. Maastohavaintojen perusteella suhteellisen pienialainen mutta hyvin säilynyt asuinpaikka. Rajaus koekuoppahavaintojen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.1000030493 |
16 |
Kärsävuori 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
437613.00000000 |
6779235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030493 |
Hiilimiilu 3x2x0,8 m, muodoltaan soikea. Kairanäytteessä nokea ja hiiltä sekä punertavaa hiekkaa mutta ei huuhtoutumiskerrosta. Kohde sijaitsee Rutalahden länsirannan tuntumassa mäntykankaalla, lähellä törmän reunaa. Maaperä hiekkaa. |
| metsakeskus.1000030494 |
16 |
Liivanniemi S |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
437641.00000000 |
6779414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030494 |
Hiilimiilu 3x2x0,8 m, muodoltaan soikea. Kairanäytteessä nokea ja hiiltä mutta ei huuhtoutumiskerrosta. Kohde sijaitsee Rutalahden länsirannan tuntumassa kuusta ja mäntyä kasvavalla kankaalla. Maaperä soraa. |
| metsakeskus.1000030496 |
16 |
Nuijalanvuori |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
427719.00000000 |
6795656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030496 |
Hiilimiilu, soikeahko, koko 2,5x2 m ja syvyys 0,6 m. Kairanäytteessä hiiltä ja nokea mutta ei huuhtoutumiskerrosta. Paikka on mäntyä ja kuusta kasvavalla kankaalla, maaperä hiekkaa. Sijaitsee Kalkkisten kylätaajamasta lounaaseen, Kymijoen etelärannan tuntumassa. |
| metsakeskus.1000030497 |
16 |
Hopeavaara |
10007 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
437888.00000000 |
6791266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030497 |
Kolme kivistä ladottua rajamerkkiä, joissa keskellä pystykivi a) Koko 1,4x1,4x0,5 m b) koko 1,3x1,3x0,4 m c) koko 1x1x0,6 m. Sijaitsevat Suivassa Hopeasalmen pohjoispuolella rannan tuntumassa. Kohdalla tai lähellä ei nyt ole rajaa. |
| metsakeskus.1000030498 |
16 |
Kahi 2 |
10007 |
12004 |
13054 |
11042 |
27000 |
424628.00000000 |
6796517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030498 |
Raivausröykkiöitä 12 kappaletta. Sijaitsevat Kymijoen länsirannan tuntumassa, Kalkkisten kanavasta pohjoiseen. Paikka on peltojen rajaama metsäinen, kallioinen ja kivinen alue. Röykkiöt ovat hyvin vaihtelevan kokoisia ja pikemminkin peltokivikasoja kuin kaskiröykkiöitä (kooltaan 4x4x1 m, 3x3x0,5 m, 5x5x1 m, 3x2x0,5m, 4x4x0,6 m, 4x4x0,8 m, 6x5x0,6 m, 2x1,5x0,3 m, 1,5x1,5x0,3 m, 2,5x1,5x0,5 m, 3x3x0,5 m, 1x1x0,5 m, 4x2x0,5 m). Osa niistä on maakiven päällä ja/tai kupeessa. |
| metsakeskus.1000030499 |
16 |
Paskurinpohja |
10007 |
12004 |
13054 |
11042 |
27000 |
437505.00000000 |
6778787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030499 |
Raivausröykkiö 4x4x0,5 m. Sijaitsee Rutalahden länsirannan pohjukassa, metsittyneen pellon vieressä |
| metsakeskus.1000030500 |
16 |
Syväsalmi |
10007 |
12004 |
13054 |
11042 |
27000 |
438797.00000000 |
6786067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030500 |
Raivausröykkiö 3x2x0,5 m. Sijaitsee Rutalahden kylän pohjoispuolella, sekametsässä, kallioisessa ja kivisessä maastossa moreenipohjalla. |
| metsakeskus.1000030501 |
16 |
Syrjälä |
10007 |
12004 |
13054 |
11042 |
27000 |
437254.00000000 |
6785294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030501 |
Kaksi raivausröykkiötä, koot 4x3x1 m ja 3x2x0,5 m. Sijaitsevat Rutalahden kylästä luoteeseen, Maasaaren länsipuolella vastarannalla. Paikka on kivistä, kuusta kasvavaa metsämaastoa. |
| metsakeskus.1000030502 |
16 |
Keltalahti |
10007 |
12004 |
13054 |
11042 |
27000 |
435976.00000000 |
6785975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030502 |
Raivausröykkiöitä neljä kappaletta (koot 4x3x1 m, 6x5x1 m, 6x5x3 m, 6x6x0,5 m). Sijaitsevat Keltalahden kylässä, Ruotsalaisen järven etelärannan tuntumassa. Paikka on kivistä, kuusta kasvavaa metsämaastoa. |
| metsakeskus.1000030503 |
16 |
Huovari |
10007 |
12004 |
13054 |
11042 |
27000 |
427135.00000000 |
6796195.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030503 |
Raivausröykkiöitä yhdeksän kappaletta. Sijaitsevat Kalkkisten kylätaajamasta länteen, Kymijokeen pistävässä niemessä, sen länsirannan tuntumassa. Maasto on kallioista ja hyvin kivistä, havupuuvaltaista sekametsää. Maaperä moreenia. Kaikki röykkiöt ovat suhteellisen pieniä (kooltaan 1,5x1x0,5 m, 2x1x0,8 m, 2x1x0,6 m, 2x1,5x0,9 m, 1,5x1x1 m, 1x1x0,5 m, 1,5x1x0,5 m, 1,5x1x0,5 m, 1,5x0,5x0,3 m). |
| metsakeskus.1000030504 |
16 |
Peltosaari |
10007 |
12004 |
13054 |
11042 |
27000 |
425104.00000000 |
6795720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030504 |
Raivausröykkiö kooltaan 1,5x1,5x0,5 m. Paikka on kivistä ja viettävää metsämaastoa Kymijoen pohjoisrannalla, Kalkkisten kanavasta kaakkoon. |
| metsakeskus.1000030505 |
16 |
Niemelä |
10007 |
12004 |
13054 |
11042 |
27000 |
425884.00000000 |
6797134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030505 |
Kiviaita ja 18 raivausröykkiötä. Sijaitsevat Kymijoen pohjoisrannan tuntumassa, Kalkkisten kanavasta koilliseen. Paikka on lehtipuuvaltaista ja osin tiheää kuusikkoa kasvavaa, kivistä sekametsämaastoa. Kiviaita on matala ja kapea (15x0,5x0,5 m), lähellä rantaa ja sen suuntaisesti. Röykkiöt ovat vaihtelevan kokoisia, osin maakivien päällä, kupeessa tai välissä (kooltaan 3x3x0,5 m, 7x4x0,5 m, 2x1,5x0,3 m, 2,5x2x0,8 m, 3x3x0,5 m, 2x1x0,6 m, 2x2x0,5 m, 2x1,5x0,3 m, 1x1x0,4 m, 1x1x0,5 m, 2x2x0,5 m, 2x1x0,5 m, 2,5x2x0,3 m, 2x1x0,4 m, 3x1,5x0,5 m, 3x3x0,8 m, 2x2x0,4 m). |
| metsakeskus.1000030506 |
16 |
Tippurankärki |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
438587.00000000 |
6781165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030506 |
Historiallisen ajan rakennuksenperustus ja kaksi raivausröykkiötä. Paikka sijaitsee Rutalahden itärannalla kallioisessa ja kivisessä maastossa, pellon ja järven välisellä metsäalueella, lähellä pellonreunaa. Alueella on lisäksi muutamia sekalaisia peltokivikasoja.
Rakennuksen suorakaiteen muotoinen kiviperustus laajuus 8x5 m ja siihen liittyvä kiviröykkiö, ilmeisesti uunirakenne 4x4x1 m. Mahdollisesti riihen tms. jäännös. Raivausröykkiöt kooltaan 2,5x1x0,3 m ja 3x2x0,3 m |
| metsakeskus.1000030510 |
433 |
Iso-Melkutin 2 |
10007 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
340416.00000000 |
6736900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030510 |
Iso Melkutin 2 sisältää kuusi Iso-Melkuttimella sijaitsevaa liistekatiskaa, jotka on erotettu toisistaan kirjaintunnuksin A-F.
Iso-Melkutin 2 A on Purinlahden länsiosassa noin 20 metriä Tokholmannokan rannasta etelään sijaitseva melko suurikokoinen liistekatiska. Halkaisija on arviolta 2-3 metriä. Kohde sijaitsee noin 1,2 metrin syvyisessä vedessä, jossa liisteiden yläpäät jäävät noin 40 cm vedenpinnan alapuolelle. Katiskan nieluun liittyy pariseipäin kiinnitetyistä haoista tehty johdeaita. Iso-Melkutin 2 A esiintyy Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnissa nimellä Purinlahti liistekatiska.
Iso Melkutin 2 B on pareittain pystytetyistä seipäistä koostuva rakenne Iso-Melkuttimen itäosassa. Mahdollisesti katiskan johdeaita.
Iso-Melkutin 2 C on hajonnut liistekatiska Iso-Melkutin 2 B:n koillispuolella. Katiskasta on säilynyt johdeaita ja kasa noin 5 cm leveitä liisteitä.
Iso-Melkutin 2 D pieni osin hajonnut katiska kohteen Iso-Melkutin 2 C itäpuolella. Katiska koostuu samankaltaisista tasaleveistä noin 5 cm liisteistä kuin Iso-Melkutin 2 C.
Iso-Melkutin 2 E on hajonnut liistekatiska Iso-Melkuttimen koilliskulmassa. Katiska on todennäköisesti samankaltainen kuin Iso-Melkutin 2 D.
Iso-Melkutin 2 F on järven pohjoisrannalla kapean niemen kaakkoispuolella. Katiska on todennäköisesti samankaltainen kuin Iso-Melkutin 2 D. |
| metsakeskus.1000030511 |
433 |
Launosten maalinnoitus |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
366914.00000000 |
6738493.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030511 |
Lopen Launosten kylän ympäristössä Kesijärven kaakkoispuolella on neljä venäläisten vuosina 1914-7 rakentamaa maalinnoitusta: Järvioja, Patterinmäki I, Takatie ja Jokisilta.
Linnoitukset kuuluvat kokonaisuuteen, johon Lopen alueella kuuluvat myös Joentaan maalinnoitukset. |
| metsakeskus.1000030512 |
433 |
Joentaan maalinnoitukset |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
363001.00000000 |
6733234.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030512 |
Lopen Joentaan kylän ympäristössä on kolme venäläisten vuonna 1916 rakentamaa maalinnoitusta: Joentaka 3, Äijänmäki ja Eskolanharju. Linnoitukseen kuuluu myös pohjoisempana sijaitseva Patterimäen linnoitus/tykkiasema.
Pääskymäen alueella vuonna 2024 tehdyn inventoinnin aikana Lidar-korkeusmallin avulla havaittiin kolme entuudestaan tuntematonta mahdollista taistelukaivantoa, joista yksi tarkastettiin inventoinnin aikana (Pääskymäki 1). Taistelukaivanto liittynee osaksi alueen puolustusvarustuksia. Kohde merkittiin Joentaan maalinnoitusten alakohteeksi.
Linnoitukset kuuluvat kokonaisuuteen, johon Lopen alueella kuuluvat myös Launosten maalinnoitukset. |
| metsakeskus.1000030516 |
82 |
Arvola |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
353590.00000000 |
6769700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030516 |
Hautapaikka sijaitsee 6,1 kilometriä Hattulan Pyhän Ristin kirkolta länsilounaaseen, Lehijärven lounaisrannalla, Eskolantien itäpuolella olevalla peltoalueella. Alueelta on löytynyt 28.7.2016 metallinetsinnässä rautakautisia löytöesineitä (KM 41216:1-28, ks. alakohteet) sekä myöhemmin 2021 vielä lisää (ILM20861). Peltoalueella on kaksi kivikkoista kumparetta. Ilmoittajien mukaan kumpareilta löytyneiden esineiden löytösyvyys oli 15-25 cm, peltoalueelta 5-15 cm. Pellon pinnalla oli nähtävissä myös mahdollisesti asuinpaikkaan viittaavia saviastian kappaleita (ja kvartsia ja piikiveä). Runsas rahalöytöjen määrä voi viitata myös kätköön.
Metsäsaarekkeilla havaittiin suunniteltuun maankäyttöhankkeeseen liittyneessä tarkastuksessa 2024 kairanäytteissä polttokenttäkalmistoon viittaavaa tummaa likamaata ja kiviröykkiöitä, joista osa liittyy pellonraivaukseen, mutta osa voi olla hautauksiakin. Kohde vaatii lisäselvitystä. Tarkastuksen aikaan pelto oli heinällä, eikä muinaisjäännöksen laajuutta peltoalueilla kyntökerroksen alapuolella ole tutkittu. Noin 300 metriä kaakkoon sijaitsee rautakautinen asuinpaikka Mäkelän pelto (1000016581) ja runsaasti muita rautakautisia esinelöytöjä. |
| metsakeskus.1000030517 |
230 |
Mustakeidas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
263067.00000000 |
6898690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030517 |
KAksi matalaa ja heikosti erottuvaa hautamaista painannetta. |
| metsakeskus.1000030518 |
230 |
Kiviharju 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
265150.00000000 |
6895003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030518 |
Noin 60 m leveältä ja 100 m pitkältä alueelta hiekkakankaalla kartoitettiin yhteensä 7 kuoppaa. Kuopista viisi sijaitsee noin sadan metrin pituisessa kaakko-luodesuuntaisessa jonossa aivan Härkänevan reunassa ja kaksi kuoppaa edellisistä länteen ja ylärinteeseen melko lähellä toisiaan. Kuoppien halkaisja vaihtelee 1,5 - 3,5 m ja syvyys 0,5 -0,7 m välillä. Kuoppien muoto on maljamaisen pöyristynyt, kahden ympärillä on matalat vallit.
Kohde rajautuu aluemaisesti, alueelta ei varmasti löydetty kaikkia kuoppia. |
| metsakeskus.1000030520 |
230 |
Pitkäsalonmaa 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
263271.00000000 |
6904411.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030520 |
N. 145 m leveältä ja 300 m pitkältä alueelta hiekkakankaalta kartoitettiin 9 kuoppaa. Kuopat muodostavatNoin 145 metriä leveältä ja 300 metriä pitkältä alueelta hiekkakankaalla kartoitettiin yhteensä 9 kuoppaa.
Kuopat muodostavat lounais-koillissuuntaisen kuvion, jossa kahdessa rivissä olevat kuopat muodostavat koilliseen suppenevan kuvion. Kuvio noudattelee maaston muotoa siten, että läntisempi rivi kulkee Kauhanevan reunan tuntumassa ja itäisempi rivi harjanteen reunan länsipuolta. Kuopista dokumentoitiin halkaisija (kuopan sisäkehä) ja syvyys. Lisäksi kiinnitettiin huomio kuopan muotoon ja ympäristöön.
Joihinkin kuoppiin tehtiin myös kairaus maakerrosten selvittämiseksi.
Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,8-3,2 metrin ja syvyys 0,3-0,6 metrin välillä. Useimpien kuoppienympärillä on kehämäinen valli, joka yleensä on varsin matala. Kuoppien muoto on maljamaisenpyöristynyt, yksi on hieman neliskanttinen. Joihinkin alueen kuoppiin tehtiin kairaus, jolloin havaittiin,että 1-2 cm:n paksuisen huuhtoumiskerroksen alla oli likamaata ja hiilen muruja korkeintaan noin 30-40 cm:n vahvuudelta. Tämän alapuolella oli hienoa vaaleaa hiekkaa. Useissa tapauksissa kaira upposi helposti koko mittansa kuopan pohjalle, eli noin metrin syvyyteen, mikä todistanee kuoppien alkuperäisestä syvyydestä.
Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä.
Kyseessä vaikuttaa olevan pyyntikuoppajärjestelmä, joten kuopat lienevät keskenään saman ikäisiä. Alueon jäkäläpohjainen mäntyharjanne laajan suoalueen itäpuolella, joten se olisi varsin sopiva esim.metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvinharvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuoppien ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa
avoimeksi. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin vähintään satoja vuosia vanhoja. |
| metsakeskus.1000030521 |
781 |
Linnaanvuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27001 |
432626.00000000 |
6826872.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030521 |
Linnaanvuori on noin 140 metrin korkeuteen merenpinnasta yltävä kalliokukkula, jolla on kolme huippua. Pohjoinen ja itäinen huippu ovat korkeampia ja erityisesti itärinteiltään jyrkänteisiä. Niiden pintamaaperä on osin hiekkaa. Erityisesti pohjoinen huippu on hyvin vaikeapääsyinen, ja ainoa kulkukelpoinen reitti sille nouseekin sen etelärinteen puolelta, jossa on laen näköala- ja nuotiopaikalle johtava polku. Laeltaan se on kuitenkin varsin tasainen, ja sieltä on erinomaiset näkymät ympäristöön. Itäinen huippu kohoaa samankorkuisena noin 80 metriä pohjoisesta huipusta etelään. Itäisen huipun länsipuolella noin 70 metrin päässä on hieman matalampi läntinen huippu, joka on avokalliota.
Kohde inventoitiin silmämääräisesti tarkastamalla, metallinetsimellä, maanäytekairalla ja koekuoppia kaivamalla vuonna 2016. Linnaanvuoren läntiseltä ja itäiseltä huipulta ei tehty muinaisjäännökseen viittaavia löytöjä, tosin niiden tarkastamiseen käytettiin melko niukasti aikaa.
Pohjoisen huipun etelärinteen puolella, laen ja rinteen taitekohdassa havaittiin turpeenpeittämä mahdollisesti rauenneen kivivallin vähäinen jäännös. Kiveyksen varmistaminen vaatisi koekaivauksia. Kohta on optimaalinen puolustusrakenteelle. Muualla ei vastaavia kivijätteitä havaittu. Pohjoisen huipun tasaiselta laelta löytyi metallinetsimellä koukkumainen rautaesineen katkelma ja sen alta pienempi, tunnistamaton raudanpala. Alueelle tehdystä koekuopasta tuli esille mahdollinen tulisija, josta otetusta hiilinäytteestä saatiin ajoitus 1160–1280 calAD. |
| metsakeskus.1000030523 |
499 |
Kvevlax Stormossen |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
244216.00000000 |
7021429.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030523 |
Sijaintipaikka on Mustasaaren Österhankmossa Kvevlaxin kirkolta noin 8 km koilliseen Stormossenin alueella.
Paikalta löytyi 1946 kyntämisen yhteydessä soiselta ja vettyneeltä paikalta puisen veneen osia. Venettä kaivettiin siten, että sen keulaosa saatiin esiin. Maaperä venelöydön alla oli puhdasta savea. Löytäjät arvioivat veneen olleen noin viiden metrin pituinen merivene. Metallisia venenauloja tai -niittejä ei havaittu, vaan ainoastaan puisia tappeja. Kylkilaudat olivat leveät. Kaikki veneen kaaret olivat irronneet. Noin neljä metriä pitkä emäpuu oli tehty yhdestä puusta siten, että se oli leveimmältä keskikohdalta noin 50 cm leveä ja kapeni kohti keulaa ja perää. Paikoin havaittiin osia sidotun yhteen puunjuurilla.
Veneen löytöpaikalla oli aiemmin kasvanut metsää, joka kaadettiin viljelyn takia 1920-luvulla. Puiden kaadon jälkeen alue ojitettiin. Löytäjät arvioivat venelöydön olevan peräisin satojen vuosien takaa ajalta, jolloin alue oli saaristoa.
Venelöytö ilmoitettiin Kansallismuseolle, jonka edustaja haki osat. Löytö on Kansallismuseon kokoelmissa numerolla KM8613. |
| metsakeskus.1000030524 |
78 |
Koverhar Miilu 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
288435.00000000 |
6644966.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030524 |
Kohde on hiilimiilu, joka sijaitsee noin 500 m koilliseen Viskontien ja Koveraharintien risteyksestä, hiekkapohjaisessa kangasmetsässä. Kohteesta 40 m luoteeseen sijaitsee toinen samanlainen hiilimiilu
Kohteen länsipuolelle on kaivettu 1940–41 Neuvostoliiton Hangon tukikohdan
puolustamiseen liittyvä panssarivaunun kaivantoeste. Hiilimiilu on rakenteeltaan pystymiilu. Sen pohja nousee kumpuna noin puolitoista metriä muuta ympäristöä korkeammalle ja sen halkaisija on 15 m. Kummun yläpinta on tasainen. Kumpua kiertää 10–12 kuopasta muodostuva kehä, jonka kuoppien syvyys on noin 1 m. |
| metsakeskus.1000030525 |
78 |
Koverhar Miilu 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
288412.00000000 |
6644998.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030525 |
Kohde sijaitsee noin 500 m koilliseen Viskontien ja Koveraharintien risteyksestä, hiekkapohjaisessa kangasmetsässä. Kohteesta 40 m kaakkoon sijaitsee toinen samanlainen hiilimiilu. Kohteen itäpuolelle on kaivettu 1940–41 Neuvostoliiton Hangon tukikohdan puolustamiseen liittyvä panssarivaunun kaivantoeste.
Hiilimiilu on rakenteeltaan pystymiilu. Sen pohja nousee kumpuna noin puolitoista metriä muuta ympäristöä korkeammalle ja sen halkaisija on 13 m. Kummun yläpinta on tasainen. Kumpua kiertää 12–15 kuopasta muodostuva kehä, jonka kuoppien syvyys on noin 1 m. |
| metsakeskus.1000030526 |
78 |
Koverhar 27 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288076.00000000 |
6644803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030526 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama tukikohta, joka sijaitsee Koverharin entiselle tehtaalle johtaneen rautatien ja Koverharintien välisellä kaistaleella, hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteessa on suuri joukko erilaisia kuoppia, joiden käyttötarkoitus on epäselvä. Osa kuopista on erilaisia pieniä tuliasemia ja korsujen jäännöksiä, osa kranaattien tai pommien tekemiä kuoppia. Alueella on lyhyitä taisteluhautaosuuksia sekä maahan kaivettuja yhdyshautoja, jotka ovat jatkuneet idässä, etelässä ja lännessä, vieressä sijaitseviin kohteisiin Koverhar 15, 28 ja 41. Taisteluhautojen torjuntasuuntana ovat
pohjoinen ja luode. Kohteen poikki kulkee itä–länsi –suuntainen panssarivaunun kaivantoeste, jonka pituus on 100 m. Este on jaettu poikittaisvalleilla keskimäärin 3 m pitkiin osioihin. |
| metsakeskus.1000030527 |
78 |
Koverhar 28 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288310.00000000 |
6644687.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030527 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama tukikohta, joka sijaitsee Koverharintien ja meren rannan välisellä alueella, hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Rannan tuntumassa kasvaa kapealla kaistaleella tiheätä lehtipuustoa. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941. Kohteen koillisosassa sijaitsee vanha hiilimiilu (kohde: Koverhar miilu 1).
Kohteen pohjoisosassa on kolme katettua konekivääriasemaa, joiden välissä on taistelu- ja
yhdyshautaverkosto. Torjuntasuuntana on pohjoinen. Näistä asemista johtaa etelän suuntaan yhdyshautoja. Asemien edessä on itä–länsi –suuntainen panssarivaunun kaivantoeste, joka koostuu kahdesta osasta, joiden pituudet ovat 117 ja 240 m.
Kohteen itäosassa on rantatöyrään reunalle rakennettu useita pienikokoisia tuliasemia, jotka on yhdistetty toisiinsa yhdys- ja taisteluhaudoilla. Torjuntasuunta on itään. Osa haudoista ja asemista on jäänyt rannan suuntaisen kapean tien alle. Kohteen eteläosassa on hiekkatöyrään reunalla korsujen kuoppia sekä koilliseen torjuvia asemia. Koko kohteen alueella on runsaasti erilaisia tunnistamattomia kuoppia, jotka voivat olla tuliasemien ja korsujen jäännöksiä tai kranaattien ja pommien räjähdyskuoppia. |
| metsakeskus.1000030528 |
78 |
Koverhar 29 |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27000 |
288493.00000000 |
6644294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030528 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama panssarivaunun este, joka sijaitsee sähkölinjan alapuolella, entisen Koverharin tehdasalueen aidan pohjoispuolella. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohdalla on jäljellä noin 25 m pitkä katkelma panssarivaunun kaivantoestettä. Este on kiertänyt aikanaan tukikohtaa, joka on koostunut katetusta konekivääriasemasta ja korsusta ja joka on myöhemmin tuhoutunut kokonaan. |
| metsakeskus.1000030529 |
78 |
Koverhar 30 |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27000 |
288307.00000000 |
6644132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030529 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama panssarivaunun este, joka sijaitsee entisellä tehdasalueella, teiden ympäröimällä mäenkumpareella. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohdalla on jäljellä noin 30 m pitkä katkelma koillinen–lounas -suuntaista panssarivaunun kaivantoestettä. Mäellä on muutamia kuoppia, joista osa näyttää varsin uusilta ampumapesäkkeiltä, jotka on voitu kaivaa viimeisten vuosikymmenten aikana sotaharjoitusten yhteydessä. |
| metsakeskus.1000030530 |
78 |
Koverhar 31 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288429.00000000 |
6643260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030530 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama tukikohta, joka sijaitsee Koverharin entisen tehdasalueen eteläpuolella, Tvärminnentien ja merenrannan välisellä alueella. Kohteen länsiosassa on hiekkapohjaista kangasmetsää. Rannan tuntumassa on kaistale lehtipuuta kasvavaa tiheää metsää. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteen poikki kulkee leveä panssarivaunun kaivantoeste. Se jatkuu kohteen länsipuolelle, aina Sandöträsketin rantaan asti. Tutkitulla alueella estettä oli jäljellä kaikkiaan noin 650 m. Este kääntyy rannassa lounaan suuntaan kapeampana ja matalampana, noin 200 metrin matkan jatkuen tutkimusalueen ulkopuolelle. Este on kaivettu suoraviivaisesti eikä sitä ole jaettu poikkivalleilla osioihin.
Kaivantoesteen pohjois- ja eteläpuolella on tuliasemakuoppia, ajoneuvosuojia ja erilaisia tunnistamattomia kuoppia. Kohteen keskiosassa on pohjoinen–etelä suuntaisella harjanteelle taisteluhautaa ja asemia, joiden torjuntasuunta on itään. Keskiosassa on lisäksi yksi katettu konekivääriasema. Kohteen itäosaan oli vanhassa sotilaskartassa merkitty valonheitinasema, josta ei näkynyt jälkiä maastossa. |
| metsakeskus.1000030531 |
78 |
Koverhar 32 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
289407.00000000 |
6646153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030531 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama tukikohta, joka sijaitsee
hiekkapohjaisella mäntykankaalla, Lappvikmalmarnan harjanteen ja meren rannan välisellä alueella. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteen pohjoisosassa olevan harjanteen päällä on taistelu- ja yhdyshautoja sekä kolme katettua konekivääriasemaa. Muita tuliasemia oli tunnistettavissa 5 kpl mutta lisäksi maastossa on suuri joukko erilaisia kuoppia, joiden käyttötarkoitus on epäselvä. Osa kuopista on erilaisia pieniä tuliasemia ja korsujen jäännöksiä, osa kranaattien ja pommien tekemiä kuoppia. Harjanteen länsiosassa on kaksi suurikokoista kuoppaa, jotka ovat keskeneräisten betonibunkkereiden pohjakuoppia. Läntisen kuopan koko on 16 x 15 m
ja syvyys 2,5 m. Itäisemmän kuopan koko on 18 x 18 m ja syvyys 2 m.
Harjanteen eteläpuolella on yhdys- ja taisteluhautoja sekä kaksi telttamajoitusaluetta, joista läntisemmässä on noin 25 teltan kuoppaa 16 x 50 m kokoisella alalla. Itäisellä alueella on 15 kuoppaa 16 x 45 m kokoisella alalla. |
| metsakeskus.1000030532 |
78 |
Koverhar 33 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
289890.00000000 |
6646113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030532 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama tukikohta, joka sijaitsee Högsandintien itäpuolella, hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Kohde on kahdessa osassa. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteen pohjoisosassa on kranaatinheitinpatteri, jossa on ollut viisi tuliasemaa. Osa patterista on jäänyt ulkoilutien alle ja maastossa on hahmotettavissa neljä kuoppaa, jotka ovat ilmeisesti kranaatinheittimien asemia. Näiden lisäksi on vielä useita korsujen kuoppia sekä linnoituslaitteiden välillä kulkevia yhdyshautoja. Kohteen eteläosassa on noin 40 m pitkä taistelu- tai yhdyshauta. |
| metsakeskus.1000030533 |
78 |
Koverhar 34 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
289334.00000000 |
6646250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030533 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama parakkialue, joka sijaitsee
Koverharintien itäpuolella, Lappvikmalmarnan harjanteen pohjoisrinteen juurella, hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteessa on 20 parakin kuoppaa, jotka sijaitsevat vieretysten itä–länsi -linjalla. Purettujen parakkien kuoppien koot ovat 10 x 35 m ja syvyys 3 m. Ne sijaitsevat toisistaan noin 8 m välimatkoin. Parakit on jaoteltu kahteen ryhmään, joista kummassakin on ollut kymmenen parakkia. Ryhmien välinen etäisyys on noin 50 m. Parakit on purettu jatkosodan alussa 1941, jolloin niistä saatu puutavara käytettiin muiden linnoitteiden vahvistamiseen. Parakit ovat sijainneet maanpinnan tason alapuolella siten, että niiden pitkä sivu on likimäärin pohjois–etelä –suuntainen. Sisäänkäynnit sijaitsevat eteläpäissä, jossa on 2 m leveä hauta, joka nousee kaivannon pohjalta ylös reunalle suorassa kulmassa parakin pitkään sivuun nähden.
Parakkien eteläpuolella olevan harjanteen rinteeseen on kaivettu korsujen kuoppia, joista osaan johtaa yhdyshauta parakkien edestä. Itäisin parakin kuoppa on jäänyt Kävelykujan kerrostalon takapihan istutusten alle, jolloin sen itäreuna on kadonnut miltei näkymättömiin ja kaivanto on täyttynyt. |
| metsakeskus.1000030534 |
78 |
Koverhar 35 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
289160.00000000 |
6646344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030534 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama majoitusalue, joka sijaitsee kahdessa osassa suurimaksi osaksi Koverharintien pohjoispuolella, hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteessa on 70 x 135 m kokoisella alueella noin 160 teltan kuoppaa, jotka sijaitsevat saman suuntaisissa, suorissa riveissä. Teltta-alueen itäpuolella on muita kuoppia, joista ei varmuudella pysty sanomaan ovatko ne korsuja tai ampumapesäkkeitä vai kranaattien ja pommien aiheuttamia räjähdyskuoppia. Koverharintien eteläpuolella on samaan kohteeseen kuuluvan korsun kuoppa. |
| metsakeskus.1000030535 |
78 |
Koverhar 36 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
289371.00000000 |
6646495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030535 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama konekivääriasema, joka sijaitsee Koverharintien ja Hietaniementien risteyksen kaakkoispuolella, hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Aikanaan katetuksi rakennetusta konekivääriasemasta on jäljellä hiekasta, maasta ja kivistä kasattu kumpu, jonka halkaisija on 6 m. Keskellä on 1,3 x 2 m kokoinen kuoppa. |
| metsakeskus.1000030536 |
78 |
Koverhar 37 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
289279.00000000 |
6646577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030536 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama tukikohta, joka sijaitsee Koverharintien ja Hietaniementien risteyksen luoteispuolella, hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteessa on noin 35 m yhdys- tai taisteluhautaa sekä suurikokoisen parakin kuoppa, jonka koko on 10 x 50 m ja syvyys 2 m. Kuopan länsipäähän laskeutuu 3 m leveä ja 1,8 m syvä ura. Parakin itäpää on tuhoutunut vähäisiltä osin Koverharintien alikulkukäytävän maaleikkauksen kohdalta. |
| metsakeskus.1000030537 |
78 |
Koverhar 38 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
289826.00000000 |
6646659.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030537 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama tukikohta, joka sijaitsee
Hietaniementien ja Tennbergintien risteyksen ja rautatien välisellä alueella, kivikkoisessa sekametsässä. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteen linnoitteet ovat kuuluneet Hangon tukikohdan etulinjan varustuksiin, jotka ovat sijainneet tukikohdan ja Suomen välisen valtakunnan rajan pinnassa. Kohteessa on taistelu- tai yhdyshautaa sekä kolme tuliasemaa, joiden torjuntasuunta on pohjoisen ja luoteen välillä.
Kohteen taustalla on maahan kaivettu korsu, jonka koko on 2 x 3 m ja syvyys 1 m. Korsun sisäseinissä on paikoillaan vielä hirsituenta, joka on eristetty maasta tervapahvilla. Vaakahirret on peitetty lisäksi korsun sisäpuolelta pystylaudoituksella. Korsusta löytyi myös ohuita rautavanteiden kappaleita, joita on todennäköisesti käytetty hirsirakenteiden kiinnittämisessä toisiinsa. |
| metsakeskus.1000030538 |
78 |
Koverhar 39 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
291202.00000000 |
6646678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030538 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama tukikohta, joka sijaitsee Matruusintien kummallakin puolella, noin 100 m rautatien tasoristeyksestä länteen. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Tien eteläpuolella on pieni tuliasema ja yhdyshautaa. Tien pohjoispuolella on maahan kaivettu korsu, jonka koko on 2 x 3 m ja syvyys 1 m. Korsun sisäseinissä on paikoillaan vielä hirsituenta, joka on eristetty maasta tervapahvilla. Vaakahirret on peitetty sisäpuolelta pystylaudoituksella. Korsusta löytyi myös ohuita rautavanteiden kappaleita, joita on todennäköisesti käytetty hirsirakenteiden kiinnittämisessä toisiinsa.
Linnoitteet sijaitsevat Hangon neuvostotukikohdan ja Suomen valtakunnan rajalla, Suomen puoleisella osalla. Hirsillä vahvistettu korsu on rakenteeltaan kuitenkin samanlainen kuin Lappohjan aseman kaakkoispuolella sijaitsevan kohteen Koverhar 38 korsu, joka on sijaintinsa ja ympäristönsä muiden linnoitteiden rakenteiden perusteella varmasti Neuvostoliiton joukkojen rakentama varustus. |
| metsakeskus.1000030539 |
78 |
Koverhar 40 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
291498.00000000 |
6646700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030539 |
Kohde on suomalaisten rakentama varustus, joka on varmistanut 1940–41 Neuvostoliiton Hangon tukikohdan vastaista rajaa. Se sijaitsee Lappohjan pienvenesataman pohjoispuolella, kallioisessa maastossa. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteessa on kaksi vierekkäistä, maahan kaivettua, 2 x 2 m kokoista ja 0,9 m syvää tuliasemaa sekä todennäköisesti korsun kuoppa, joka on kooltaan 2 x 3 m. Lisäksi kohdalla on matalaa ryömintähautaa, jonka syvyys ja leveys on 0,5 m. |
| metsakeskus.1000030542 |
78 |
Koverhar 41 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288124.00000000 |
6644494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030542 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama tukikohta, joka sijaitsee Viskontien ja Koverharintien risteyksen eteläpuolella. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kangasmetsää kasvavalla hiekkapohjaisella alueella on säilynyt ainoastaan tuliasema ja yhdyshauta. Muut rakenteet ovat hävinneet. |
| metsakeskus.1000030543 |
78 |
Koverhar 42 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
287809.00000000 |
6644987.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030543 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama majoitus- ja huoltoalue, joka sijaitsee hiekkapohjaisessa maastossa hakkuuaukealla ja osin sekametsässä, Koverharin tehtaalle johtaneen radan länsipuolella. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Alueella on yli 20 erikokoista kuoppaa, joista osa on ollut korsuja ja osa ajoneuvokuoppia. Jatkosodan aikaisessa suomalaisten laatimassa kartassa paikka on nimetty Tallikyläksi.37 Alueella on lisäksi taisteluhautoja sekä yhdyshautaverkosto, joka jatkuu kaikkiin ilmansuuntiin viereisiin tukikohtiin. |
| metsakeskus.1000030544 |
78 |
Koverhar 43 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288239.00000000 |
6645874.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030544 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama useista tukikohdista muodostuva linnoitekokonaisuus, joka sijaitsee Koverharin tehtaille johtaneen radan ja Koverharintien välisellä alueella.
Pohjoisosastaan alue rajoittuu Hanko–Hyvinkää rataan. Hiekkapohjainen maa kasvaa kangasmetsää, jonka valtapuuna on mänty. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941. Kohteen läpäisee osa luode–kaakko –suuntaisesta panssarivaunun kaivantoesteestä, joka alkaa Dragsvikenistä ja päättyy Ryssmalmenille. Estettä on kohteessa 570 m. Kaivantoesteen leveys on yläosasta 10 m ja alaosasta 1,5 m ja syvyys 2,5–4 m. Este on rakennettu suoraviivaiseksi, eikä sitä ole jaettu poikittaisvalleilla osioihin.
Kaivantoesteen taustalla, sen länsipuolella, on 9 hehtaarin kokoisella alueella on noin 70 erilaista kuoppaa, joista osa on korsuja, ajoneuvokuoppia tai tuliasemia, Osa kuopista on todennäköisesti syntynyt kranaattien tai pommien räjähdyksistä. Alueella on yhdyshautaverkosto. Koverharin haararadan vaihteesta 135 m etelään on pisteessä P= 6646137, I= 288151 maahan kaivettu sortunut tuliasema. Vuonna 2009 kohdalla betonilla
vahvistetusta, luoteeseen suunnatusta ampuma-aukosta. Ampuma-aukon rakenteita ei erottunut 2016 tutkimuksessa mutta säästöbetonisia katon kappaleita oli vielä havaittavissa. Selkeästi näkyvissä on enää vain yksi huone, jonka koko on 2 x 2,5 m ja syvyys 1,5. Huoneesta erottuu kolme hirsikertaa. On mahdollista, että hirret ovat olleet ratapölkkyjä, koska niissä on kiskojen kiinnittämiseen käytettyjä rautoja ja kookkaita kiskonauloja. Betonirakenteet ja näkyvissä olevat säilyneet puiset tukirakenteet ovat hyvin harvinaisia Hangon tukikohdan maarintamalla.
Kaivantoesteen itäpuolella on yhdyshautoja sekä hajanaisia korsuja ja muita tunnistamattomia kuoppia.
Kohteen lounaisosassa on 530 m pitkä osio panssarivaunun kiviestettä. Estekivet ovat neljässä peräkkäisessä rivissä. Esteen leveys on 4 m. Pyöreähkön muotoiset luonnonkivet ovat kooltaan keskimäärin 1,5 m3 ja ne ovat noin 1 m korkeita. Vaikuttaa, ettei kivien alaosia olisi upotettu kovinkaan syvälle maahan. Esteestä on tuhoutunut lyhyt osio, kun se on jäänyt Koveharintien viereen kasatun täyttömaa-alueen ja hiekkakuopan reunan alle. Kivieste jatkuu viereisiin kohteisiin kaakossa ja luoteessa. Kivieste on harvinainen panssarivaunun estetyyppi Hangon tukikohdassa.
Kohteen pohjoispuolella on Neuvostoliiton joukkojen rakentama huoltotien linjaus. Tietä on kuitenkin myöhemmin muokattu ja käytetty kohtuullisen runsaasti eikä alkuperäistä ulkoasusta ole ilmeisesti jäljellä paljoakaan. |
| metsakeskus.1000030545 |
78 |
Koverhar 44 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288555.00000000 |
6645538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030545 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama useista tukikohdista muodostuva linnoitekokonaisuus, joka sijaitsee Koverharintien ja meren rannan välisellä alueella. Tien itäpuolella on muuta ympäristöä huomattavasti korkeampi, 100 m leveä, rantaviivan suuntainen harjanne. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Taisteluhaudat, katetut konekivääriasemat, muut tuliasemat ja korsut sijoittuvat suurimmaksi osaksi edellä mainitulle harjanteelle tai sen pohjoispuolelle. Torjuntasuunnat ovat pääasiassa pohjoiseen tai luoteeseen. Myös harjanteen rannan puoleisella rinteellä on asemia. Ryssmalmenin kohdalla kulkee rantaviivasta noin 50 metrin etäisyydellä rannan suuntainen taisteluhauta noin puolen kilomerin matkan. Kohteen pohjoisosassa on harjanteen päällä aloitettu työmaa betonibunkkeria varten. Ainoastaan 20 x 25 m kokoinen pohjakuoppa, jonka syvyys on 3–4 m, on ehditty kaivaa. Kohteen eteläosassa, Koverharintieltä 50 m itään on kaksi mahdollista kranaatinheittimen asemaa. Ne näkyvät maastossa kuoppina.
Kaikki katetut rakenteet on purettu. Konekivääriasemien ympärille ryhmitettyjä tukikohtia on suojattu niiden eteen tai ympärille rakennetuilla panssarivaunun kaivantoesteillä, joiden leveys on keskimäärin 4 m ja syvyys 1,2 m. Kaivannot on jaettu poikkivalleilla 3 m pitkiksi osioiksi. Kohteen läpi kulkee osa luode–kaakko –suuntaisesta panssarivaunun kaivantoesteestä, joka alkaa Dragsvikenistä ja päättyy Ryssmalmenille. Estettä on kohteessa 620 m. Kaivantoesteen leveys on yläosasta 8 m ja alaosasta 1 m ja syvyys 2,5–4 m. Este on rakennettu suoraviivaiseksi, eikä sitä ole jaettu poikittaisvalleilla osioihin.
Kohteen eteläosassa on 290 m pitkä osio panssarivaunun kiviestettä. Estekivet ovat neljässä peräkkäisessä rivissä. Esteen leveys on 5 m. Pyöreähkön muotoiset luonnonkivet ovat kooltaan keskimäärin 1 m3 ja niiden korkeus on 0,8 m. Kivieste muuttuu lounaispäässään kaivantoesteeksi, joka jatkuu 200 m pitkänä rantaan asti. Kivieste on harvinainen panssarivaunun estetyyppi Hangon tukikohdassa.
Kohteen pohjoisosassa on Lappviksmalmarnan harjanteen eteläpuolella ollut kahdeksan parakkia, jotka rakennettiin maanpinnan tason alapuolelle. Ne ovat sijainneet vierekkäin koillinen–lounas -suuntaisessa suorassa rivissä. Parakit on purettu jo ilmeisesti sodan sytyttyä 1941 mutta niiden kuopat ovat edelleen jäljellä. Ne ovat kooltaan 10 x 40 m ja 2 m syviä. Osa kuopista on erodoitunut alle metrin syviksi painanteiksi. Parakeissa on ollut sisäänkäynnit kummassakin päässä, joissa ne erottuvat noin 1,5 m leveinä kaivantoina, jotka laskeutuvat kuopan pohjalle parakin pitkältä sivulta. Toisen pään sisäänkäynti on auennut itään ja toisessa päässä länteen päin.
Lappvikmalmarnan harjanteen pohjoispuolella, Koverharintien varressa on 45 x 150 m kokoinen telttamajoitusalue. Pahvitelttojen pohjakuopat ovat halkaisijaltaan 3 m ja syvyydeltään 0,2 m. Kuoppien välimatka on toisistaan 1,5–2 m. |
| metsakeskus.1000030546 |
78 |
Koverhar 45 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288788.00000000 |
6646380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030546 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama tukikohta ja parakkialue, joka sijaitsee Harabergenin kallioalueen ympäristössä Hanko–Hyvinkää radan eteläpuolella. Hiekkapohjaisessa maaperässä kasvaa mäntyvaltaista kangasmetsää. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteen itäosassa on kaksi maahan kaivettua konekivääriasemaa, jotka ovat aikanaan olleet katettuja. Niiden torjuntasuunnat ovat itään päin. Asemien edessä on lyhyt osio panssarivaunun kaivantoestettä. Asemien väliin on alettu rakentaa betonibunkkeria, jolle on ehditty kaivaa vain pohjakuoppa, jonka koko on 15 x 20 m ja syvyys 2 m. Asemien taustalla on korsu ja ajoneuvokuoppa. Radan varressa on hajanaisia korsuja sekä erilaisia tunnistamattomia kuoppia. Harabergenin kallion pohjoisosaan on louhittu katkelmallisia taistelu- ja yhdyshautoja, jotka ovat jääneet keskeneräisiksi. Kallioon louhitut linnoitteet ovat hyvin harvinaisia Koverharin alueella, jossa suurin osa varustuksista on kaivettu pehmeään hiekkaan.
Harabergenin länsipuolella on ollut 10 parakkia, jotka on rakennettu vierekkäin maanpinnan tason alapuolelle itä–länsi -suuntaiseen riviin. Parakit on purettu jo ilmeisesti sodan sytyttyä 1941 mutta niiden kuopat ovat edelleen jäljellä. Kuusi läntisintä parakin kuoppaa ovat kooltaan 10 x 40 m. Niiden sisäänkäynnit ovat olleet eteläpäässä, johon kuoppien päädyt aukeavat. Kuopat ovat syvyydeltään noin 4 m paitsi läntisin, joka on erodoitunut matalammaksi. Neljään itäisimpään parakkiin on sisäänkäynti tapahtunut parakkien pitkän länsisivun eteläpäästä, jossa kuopan pohjalle laskeutuu noin 2 m leveä kaivanto. Kahden itäisimmän parakin kuopat ovat kooltaan 10 x 50 m ja 4 m syviä. Niissä on ollut sisäänkäynnit sekä etelä että pohjoispäissä.
Metallinilmaisinharrastajat ovat tonkineet parakin kuoppien rakenteita. Idästä lukien kolmannen kuopan pohjoispäästä on kaivettu esiin rautasänky, joka on jätetty lojumaan parakin kuopan pohjalle. Tällaisia rautasänkyjä mainitaan Neuvostoliiton joukkojen tuoneen tukikohdan alueelle tuhansia.39 Parakkien pohjoispuolella on kuoppa, jonka halkaisija on 2 m ja syvyys 1,5 m. Sen pohjalle on kerätty kasaan betonilaattoja, joissa on raudoitus ohuista pyöreistä metallilangoista. Kohteen pohjoispuolella on Neuvostoliiton joukkojen rakentama huoltotien linjaus. Tietä on kuitenkin myöhemmin muokattu ja käytetty kohtuullisen runsaasti mm. vieressä olevan rautatien huoltojen yhteydessä eikä alkuperäistä ulkoasusta ole ilmeisesti jäljellä paljoakaan. Samasta tiestä on paremmin säilynyt osio kohteessa Koverhar 22. |
| metsakeskus.1000030547 |
78 |
Koverhar 46 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
287597.00000000 |
6646463.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030547 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama tukikohta ja panssarivaunun kaivantoeste, jotka sijaitsevat Hanko–Hyvinkää radan ja Hankoniementien välisellä alueella, ampumaradan koillispuolella. Hiekkapohjaisessa maastossa kasvaa kangasmetsää, jonka valtapuuna on mänty. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteen pohjoisosaan on ollut tarkoitus rakentaa betonibunkkeri mutta työt ovat jääneet keskeneräisiksi. Ainoastaan suurikokoinen pohjakuoppa on ehditty kaivaa. Kohteen eteläosassa on korsujen tai tuliasemien kuoppia, joita ei pysty tarkemmin tunnistamaan. Kohteen läpi kulkee osa luode–kaakko –suuntaisesta panssarivaunun kaivantoesteestä, joka alkaa
Dragsvikenistä ja päättyy Ryssmalmenille. Estettä on kohteessa 460 m. Kaivantoesteen leveys on yläosasta 9 m ja alaosasta 1,5 m ja syvyys 2,5–3 m. Este on rakennettu suoraviivaiseksi, eikä sitä ole jaettu poikittaisvalleilla osioihin. Kaivantoeste jatkuu pohjoisessa, Hankoniementien toisella puolella kohteessa Koverhar 50 ja koillisessa kohteessa Koverhar 6. Etelässä este muuttuu panssarivaunun kiviesteeksi kohteessa Koverhar 7. |
| metsakeskus.1000030548 |
78 |
Koverhar 47 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288191.00000000 |
6646522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030548 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama tukikohta, joka sijaitsee Hanko– Hyvinkää radan ja Hankoniementien välisellä alueella, Koverharin tehtaalle johtaneen haararadan vaihteen pohjoispuolella. Hiekkapohjaisessa maastossa kasvaa kangasmetsää, jonka valtapuuna on mänty. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteessa on aikanaan katetuiksi rakennettuja konekivääriasemia ja niitä yhdistävä hauta.
Päätorjuntasuunta on itään. Lisäksi on tunnistamattomia kuoppia, jotka voivat olla tuliasemia, korsuja tai ajoneuvokuoppia. |
| metsakeskus.1000030549 |
78 |
Koverhar 48 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288901.00000000 |
6646729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030549 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama useista tukikohdista muodostuva kokonaisuus, joka sijaitsee Hanko–Hyvinkää radan ja Hankoniementien välisellä alueella, hautausmaan etelä- ja länsipuolella. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteessa on konekivääriasemia, pienempiä tuliasemia ja korsuja. Lisäksi on lukuisia kuoppia, joista ei voi varmuudella sanoa ovatko ne rakennettuja ampumapesäkkeitä, korsuja tai ajoneuvokuoppia vai kranaattien tai pommien räjähdyskuoppia. Kohteen lounaisosassa on sijainnut kranaatinheitinpatteri jonka tuliasemat erottuvat mahdollisesti neljänä erodoituna, epämääräisenä kuoppana. Kohteen keskiosassa on linnoitteita tuhoutunut hiekanoton yhteydessä. Kranaatinheitinpatterin pohjoispuolella on panssarivaunun kaivantoeste.
Kohteen itäosassa on 360 m pitkä osio panssarivaunun kiviestettä. Estekivet ovat kolmessa peräkkäisessä rivissä. Pyöreähkön muotoiset luonnonkivet ovat kooltaan keskimäärin 0,7 m3 ja niiden korkeus on 0,5–0,8 m. Kivieste on harvinainen panssarivaunun estetyyppi Hangon tukikohdassa.
Inventointi 2022:
Voimajohtolinja kulkee alueen keskeltä. Koverhar 48- aluerajauksen sisällä on kohteet Harabergen 2, Harabergen 3 ja Harabergen 4, osittain myös Harabergen (1000027279), joka on kivinen panssarieste.
Kohteen koillispuolella oleva pieni juoksuhauta/ taistelukaivanto lisättiin kohteen aluerajaukseen. |
| metsakeskus.1000030550 |
78 |
Koverhar 49 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
287061.00000000 |
6646588.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030550 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentaman tukikohdan osa, joka sijaitsee Kofverhagin Kartanontien pohjoispuolella, pumppuamon itäpuolella kangasmetsässä. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteessa on maahan kaivettuja yhdyshautoja ja tunnistamattomia kuoppia, jotka saattavat olla korsuja. Tukikohta jatkuu koilliseen, inventointialueen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.1000030551 |
78 |
Koverhar 50 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
287536.00000000 |
6646840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030551 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama tukikohta, joka sijaitsee Hankoniementien ja Kofverharin Kartanontien välisellä alueella. Hiekkapohjaisessa maastossa kasvaa kangasmetsää. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteessa on yhdys- ja taisteluhautoja sekä tuliasemien ja korsujen kuoppia. Päätorjuntasuunnat ovat itään ja pohjoiseen. Kohteen läpi kulkee osa luode–kaakko –suuntaisesta panssarivaunun kaivantoesteestä, joka alkaa Dragsvikenistä ja päättyy Ryssmalmenille. Estettä on kohteessa 440 m. Kaivantoesteen leveys on yläosasta 9 m ja alaosasta 1,5 m ja syvyys 2,5–3 m. Este on rakennettu suoraviivaiseksi, eikä sitä ole jaettu poikittaisvalleilla osioihin. Esteen itäpuolelle on rakennettu lisäksi taisteluhauta, jonka torjuntasuunta on itään. |
| metsakeskus.1000030552 |
78 |
Koverhar 51 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
288383.00000000 |
6647189.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030552 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama tukikohtakokonaisuus, joka sijaitsee Hankoniementien ja Kofverharin Kartanontien välisellä alueella, Dragsvikenin lahden eteläpuolella. Hiekkapohjaisessa maastossa kasvaa kangasmetsää. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteessa on konekivääriasemia, pienempiä tuliasemia, korsuja sekä lukuisia kuoppia, joista ei voi varmuudella päätellä ovatko ne rakennettuja ampumapesäkkeitä, korsuja tai ajoneuvokuoppia vai kranaattien tai pommien räjähdyskuoppia. Tukikohtien edessä on panssarivaunun kaivantoesteitä, jotka ovat keskimäärin 4 m leveitä. Ne on jaettu poikkivalleilla 3 m pitkiin osioihin, joiden syvyys on noin 1,5 m.
Kohteen pohjoisosassa on ollut kolme tykkiasemaa, joista yksi on ollut katettu. Maastossa erottuu paikalla yksi kuoppa, jonka koko on 3 x 4 m ja syvyys 1 m. Kuopan koillisreunalla on laakea ampuma-aukko, jonka edessä on suojakaivanto. Kyseessä saattaa olla katettu tykkiasema.
Kohteen länsipäässä on kahden katetun konekivääriaseman tukikohta, jonka edessä, itäpuolella on panssarivaunun kaivantoeste. Mäenkumpareen taustaa kiertää laakea ura, jonka yläosan leveys on 12 m ja alaosa 3 m. Ura on 2,5 m syvä. Ura saattaa olla luonnon muovaama tai kaivettu. Se päättyy eteläpäässään 10 x 40 m kokoisen ja 1,7 m syvän kuopan pitkän sivun keskelle. Kuopassa on voinut olla parakki. Parakista 200 m itäkoilliseen on ollut sepelivarasto40, jonka kohdalla erottuu nykyään louhittua kallioseinämää. Kohteen koillis- ja itäosassa on kahdessa osassa yhteensä 350 m panssarivaunun kiviestettä. Estekivet ovat kolmessa peräkkäisessä rivissä. Pyöreähkön muotoiset luonnonkivet ovat kooltaan keskimäärin 1 m3 ja niiden korkeus on 0,8 m. Kivieste on harvinainen panssarivaunun estetyyppi Hangon tukikohdassa. |
| metsakeskus.1000030553 |
78 |
Koverhar 52 |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27000 |
288383.00000000 |
6647189.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030553 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama panssarivaunun kaivantoeste, joka sijaitsee kahdessa osassa Lappvikin Kartanontien molemmin puolin, hiekkapohjaisessa kangasmetsässä.
Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941. Kaivantoestettä on Lappvikin Kartanontien länsipuolella noin 150 metrin osio, joka jatkuu inventointialueen ulkopuolelle. Tien länsipuolella estettä on 130 m ja sen itäpää on jäänyt Hankoniementien alle. Esteen leveys on yläosasta 7 m ja alaosasta 1 m. Syvyys on 2,5 m. |
| metsakeskus.1000030554 |
78 |
Koverhar 53 |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27000 |
289798.00000000 |
6646857.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030554 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama panssarivaunun kaivantoeste, joka sijaitsee neljässä osassa Lappohjan aseman ja Hankoniementien välisellä alueella, sekä radan eteläpuolella. Maasto on hiekkapohjaista kangasmetsässä. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kaivantoestettä on jäljellä kaikkiaan 360 m. Esteen leveys on yläosasta 7 m ja alaosasta 1 m. Syvyys on 2,5 m. Este on rakennettu suoraviivaisesti ilman osioihin jakavia poikkivalleja. |
| metsakeskus.1000030555 |
78 |
Koverhar 54 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
290163.00000000 |
6646779.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030555 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentaman tukikohdan osa, joka sijaitsee Tennbergintien ja Hanko–Hyvinkää radan välisellä metsäkaistaleella. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Suurin osa linnoitteista on jäänyt Tennbergintien ja sen varrella olevien talojen ja niiden pihamaiden alle. Jäljellä on enää yksi konekivääriasema, joka on aikanaan ollut katettu. Sen torjuntasuunta on ollut koilliseen. Asemasta johtaa lyhyt osio yhdyshautaa lännen suuntaan. |
| metsakeskus.1000030556 |
78 |
Koverhar 55 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
290200.00000000 |
6646646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030556 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama tukikohdan osa, joka sijaitsee Lappohjan urheilukentän länsipuolella olevilla rinteillä, joiden hiekkapohjainen maasto kasvaa kangasmetsää. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Suurin osa linnoitteista on jäänyt Tennbergintien ja sen varrella olevien talojen ja niiden pihamaiden alle. Kohteessa on taistelu- ja yhdyshautaa, tuliasemia ja korsu. Kohteen länsipäässä on ollut neljä parakkia, jotka on rakennettu maanpinnan tason alapuolelle. Parakit on purettu mutta niiden kuopat ovat jäljellä. Kolme parakinkuoppaa ovat kooltaan noin 8 x 40 m ja niiden syvyys on 1–2 m. Yksi parakinkuopista on muita pienempi. Sen koko on 6 x 25 m ja syvyys 1 m. Osa linnoitteista ja parakin kuopista on voimakkaasti erodoituneita. |
| metsakeskus.1000030557 |
78 |
Koverhar 56 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
290824.00000000 |
6646983.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030557 |
Kohde on Neuvostoliiton joukkojen vuosina 1940–1941 rakentama tukikohta, joka sijaitsee Lappohjan taajamassa, Satamatien ja Hanko–Hyvinkää radan tasoristeyksen kaakkoispuolella sekametsässä. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941. Kohteessa on lyhyt taistelu- tai yhdyshauta, korsu ja kolme kuoppaa, jotka voivat olla tuliasemia tai korsun kuoppia. |
| metsakeskus.1000030558 |
78 |
Koverhar 57 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
291281.00000000 |
6646728.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030558 |
Kohteessa on Neuvostoliiton joukkojen 1941 rakentamia linnoitteita. Se sijaitsee Matruusintien ja Lappohjan tehdasalueelle johtavan rautatien tasoristeyksen pohjoispuolella kangasmetsässä. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteessa on matalia hautoja sekä kuoppia tuliasemia ja korsuja varten. Linnoitteet on rakennettu todennäköisesti vasta jatkosodan sytyttyä, koska ne sijaitsevat Neuvostoliiton Hangon tukikohdan rajan Suomen puoleisella alueella. |
| metsakeskus.1000030559 |
78 |
Koverhar 58 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
291380.00000000 |
6647050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030559 |
Kohteessa on suomalaisten rakentamia linnoitteita, jotka ovat varmistaneet 1940–1941 Neuvostoliiton Hangon tukikohdan vastaista rajaa. Se sijaitsee Lappohjan tehdasalueelle johtavan haararadan itäpuolella, kivikkoisessa metsämaastossa. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteen eteläosassa on matalaa ryömintähautaa ja ampumapesäkkeitä ja pieni kuoppa mahdollisesti korsua varten. Torjuntasuunta on lounaaseen. Kohteen pohjoisosaan johtaa pohjois–etelä –suuntainen kenttälinnoitettu puolustuslinja, jossa on maahan kaivettuja ja osin kivillä tuettuja tuliasemia, korsuja ja ampumakuoppia sekä niitä yhdistäviä taistelu- ja ryömintähautoja. Kohteen keskiosassa on kaksi kookkaampaa tuliasemaa, jotka ovat olleet todennäköisesti katettuja. Tuliasemien kuoppien koko on 2,5 x 2,5 m ja syvyys 1,2 m. Torjuntasuunta on ollut länsilounaaseen. |
| metsakeskus.1000030560 |
78 |
Koverhar 59 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
291367.00000000 |
6647384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030560 |
Kohteessa on suomalaisten rakentamia linnoitteita, jotka ovat varmistaneet 1940–1941 Neuvostoliiton Hangon tukikohdan vastaista rajaa. Se sijaitsee Hanko–Hyvinkää radan ja Hankoniementien välissä, Rotmossenin länsipuolella, kivikkoisessa metsämaastossa. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941. Kohteessa on tuliasemien ja korsujen kuoppia sekä maahan kaivettuja yhdyshautoja. Torjuntasuunta on ollut lounaaseen. |
| metsakeskus.1000030561 |
78 |
Koverhar 60 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
290055.00000000 |
6647067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030561 |
Kohde on suomalaisten rakentama tukikohta, joka on varmistanut 1940–1941 Neuvostoliiton Hangon tukikohdan vastaista rajaa. Se sijaitsee Hankoniementien pohjoispuolella Rintamamuseon alueella, hiekkapohjaisessa kangasmetsässä. Kohde on sijainnut sotatoimialueella jatkosodan aikana 1941.
Kohteessa on useita korsujen kuoppia, tuliasemia, yhdyshautaverkosto ja taisteluhautoja. Jatkosodan sytyttyä on linnoitteita rakennettu Hangon tukikohdan rajan Neuvostoliiton puoleiselle alueelle. Hankoniementien pientareella sijaitsevien etulinjan kiväärimiehen pesäkkeiden koko on keskimäärin 0,7 x 1,5 m ja syvyys 0,8 m. Etulinjan taisteluhauta on suoraviivainen. Sen leveys on nykyisin yläosastaan 1 m ja alaosasta 0,3 m. Haudan syvyys on 0,8–1,5 m. Torjuntasuunnat ovat olleet länteen ja etelään. Taustalla sijaitsee toistakymmentä korsujen kuoppaa, joista pienimpien koko on 3 x 3 m ja suurimpien 5 x 5 m.
Korsukuoppien syvyys on keskimäärin 1,8 m.
Museorakennusten pihamaalla sijaitsevat haudat ovat kuluneet eroosion vaikutuksesta mataliksi ja pyöreiksi muodoiksi. Linnoitetulle alueelle johtaa viitoitettu reitti. |
| metsakeskus.1000030567 |
217 |
Perkkiönkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
349587.00000000 |
7091398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030567 |
Alueella sijaitsee muodoltaan laakea tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 m. Tervahaudan halssiura aukeaa länteen. |
| metsakeskus.1000030569 |
751 |
Honkamaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
411080.00000000 |
7291440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030569 |
Loivasti koilliseen kohoavan Honkamaan alueella, sähkönsiirron voimalinjan lounaispuolella sijaitseva myöhemmän kivikauden asuinpaikka, jossa on noin 15 asumuspainannetta sekä puolenkymmentä pääosin niihin liittyvää pienempää kuoppajäännöstä. Rakenteet sijoittuvat alueelle, joka on runsaat 300 m etelästä pohjoiseen ja runsaat 200 m idästä länteen. |
| metsakeskus.1000030572 |
217 |
Hirvikangas 2 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
351037.00000000 |
7090658.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030572 |
Alueella sijaitsee noin 10 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka halssiura on suurelta osin vaurioitunut. |
| metsakeskus.1000030574 |
217 |
Hirvikangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
351035.00000000 |
7090700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030574 |
Alueella sijaitsee muodoltaan maljamainen tervahauta, jonka halkaisija on noin 9 m. Tervahaudan halssiura aukeaa itään. |
| metsakeskus.1000030575 |
751 |
Välimaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
412726.00000000 |
7291848.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030575 |
Pohjois-etelä -suuntaisen suoalueita jakavan matalan Välimaan harjanteella sijaitsee seitsemän asumuspainannetta sekä yksi pienempi kuoppajäännös. Harjannetta kulkee metsätie, jonka molemmilla puolilla painanteet sijaitsevat noin 150 m matkalla, lähinnä kahdessa ryhmässä.
Vuoden 2021 alueella havaittiin vain neljä asumuspainannetta ja yksi pienempi kuoppa. Asumuspainanteet ovat pituudeltaan noin 5 - 8 m.
Lisäksi löydettiin yksi uudempi kuoppa, jolla oli jyrkät seinämät ja josta ei havaittu huuhtoutumiskerrosta, mahdollinen uuden ajan kellarikuoppa P:7291794, I:412721. Kuopan mitat ovat noin 3 x 3 x 0,9 m. |
| metsakeskus.1000030576 |
751 |
Leilisuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
412550.00000000 |
7292400.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030576 |
Kahdessa ryhmässä puolenkymmentä asumuspainanetta, joista osa yhteen liittyviä, sekä kolme pienempää kuoppajäännöstä. Ryhmien etäisyys on noin 200 m toisistaan etelä-pohjoissuunnassa. Ne ovat molemmin puolin metsätielinjaa samalla Välimaan harjanteella, jossa noin 300 m etelämpänä sijaitsee Välimaan-nimellä painanneryhmä.
Vuoden 2021 inventoinnissa eteläiseltä alueelta havaittu kaksi asumuspainannetta, jotka ovat pituudeltaan noin 5-7 m ja yksi kaksoispainanne, pituus 13 m. Pohjoisella alueella on viisi asumuspainannetta, joista kaksi on kaksoispainanteita sekä pienempi maakuoppa. |
| metsakeskus.1000030577 |
734 |
Välimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
282457.00000000 |
6701763.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030577 |
Kohde sijaitsee Salon Halikon asemanseudulla, Lempolanmäen eteläosassa, Välimäki -nimisellä alueella. Paikallinen asukas löysi kaatuneen puun juurakosta palan tummapintaista keramiikkaa sekä kangaspuiden savisen painon katkelman.
Tarkastuskäynnillä ei voitu havaita selvää kulttuurikerrosta tai esim. nokimaata. Löytökohdalta otettiin talteen kaksi pikkuista palaa palanutta savea.
Vuoden 2017 koekaivausten perusteella paikalla on ollut laaja-alainen asuinpaikka, joka on sijainnut vanhan Lempolanmäen eteläosassa, nykyisen Välimäen alueella. Koekuopista talletettiin mm. rautaniitti, rautakautista keramiikkaa, savikiekon katkelmia, palanutta savea, hioinkiven pala sekä palanutta luuta. Löydöt keskittyivät noin 20-30 cm syvyydellä sijaitsevaan, voimakkaan nokiseen likamaakerrokseen. Nokimaa ja osaan löydöistä liittyvät sekundaariset palojäljet voivat viitata paikalla tapahtuneeseen tulipaloon, joka puolestaan saattaa liittyä asuinpaikan hylkäämiseen. Säilyneitä rakenteita tässä koetutkimuksessa ei havaittu, mutta ehjästä likamaakerroksesta päätellen niitä voisi kuitenkin alueelta olla löydettävissä. Keramiikan perusteella kohde on alustavasti ajoitettavissa keskiseen tai nuorempaan rautakauteen (550/600-1150/1200). |
| metsakeskus.1000030581 |
202 |
Savinnonmäki 1 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
241905.00000000 |
6704021.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030581 |
Paikalla on Ala-Lemun kylätontti, johon 1400-1500 -luvuilla kuului kaksi taloa. 1400-luvun lopulla toinen taloista testamentattiin Turun tuomiokirkolle ja vuoden 1530 paikkeilla peruutettiin kruunulle. 1500-luvun jälkipuolella molemmat talot olivat jo rälssin omistuksessa. 1600-luvulla toinen taloista menetti rälssioikeutensa ja päätyi Yli-Lemun Greulan ratsutilan augmentiksi. Ala-Lemun kartano muodostettiin vuonna 1763 alkaneessa isojaossa ja tonttimaa siirrettiin, kun uusi kartano rakennettiin. Vanha tonttimaa näkyy ensimmäisen kerran vuoden 1650 kihlakunnankartassa.
Savinnonmäen läpi kulkevan tien itäpäässä aivan metsän rajassa on tien pohjoispuolella nelikulmainen, noin neljä metriä leveä, keskeltä korkeampi kumpare, jonka pinnalla näkyy mm. tiiliä ja pyöreitä, 10-20 cm kokoisia kiviä. Kyseessä on todennäköisesti uunirakenne. Sen kulma on luontaisen maakiven päällä ja tien puoleisen eteläkyljen alla on 160 cm matkalla muutama lohkokivi tasainen pinta tielle päin. Kivissä ei ole poran jälkiä. Maakiven päällä on myös hieman isompi kivi aivan uunin kulmassa ja vastaavankokoisia on myös kolme muuta niin, että paikalla erottuu n. 8x8 m kokoinen nelikulmainen rakenne. Varsinaista kivijalkaa rakenteessa ei ole, vaan rakennus on ilmeisesti tehty 80 x 100 cm kokoisten nurkkakivien varaan. Seinälinjojen suunnat ovat itä-länsi ja pohjois-etelä.
Koska paikalla on pieni törmä, on tie jo ollut olemassa kun rakennus tehtiin. Vanhoissa kartoissa on tällä kohdin rakennuksia 1700-luvun lopun isojakokartoissa. Samoin tien linjaus näkyy siinä. Jäännös ajoittunee 1700-1800 -luvuille, tie voi olla paljon vanhempi - kartanoista ovat ensimmäiset maininnat 1400 -luvulta. |
| metsakeskus.1000030581 |
202 |
Savinnonmäki 1 |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
241905.00000000 |
6704021.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030581 |
Paikalla on Ala-Lemun kylätontti, johon 1400-1500 -luvuilla kuului kaksi taloa. 1400-luvun lopulla toinen taloista testamentattiin Turun tuomiokirkolle ja vuoden 1530 paikkeilla peruutettiin kruunulle. 1500-luvun jälkipuolella molemmat talot olivat jo rälssin omistuksessa. 1600-luvulla toinen taloista menetti rälssioikeutensa ja päätyi Yli-Lemun Greulan ratsutilan augmentiksi. Ala-Lemun kartano muodostettiin vuonna 1763 alkaneessa isojaossa ja tonttimaa siirrettiin, kun uusi kartano rakennettiin. Vanha tonttimaa näkyy ensimmäisen kerran vuoden 1650 kihlakunnankartassa.
Savinnonmäen läpi kulkevan tien itäpäässä aivan metsän rajassa on tien pohjoispuolella nelikulmainen, noin neljä metriä leveä, keskeltä korkeampi kumpare, jonka pinnalla näkyy mm. tiiliä ja pyöreitä, 10-20 cm kokoisia kiviä. Kyseessä on todennäköisesti uunirakenne. Sen kulma on luontaisen maakiven päällä ja tien puoleisen eteläkyljen alla on 160 cm matkalla muutama lohkokivi tasainen pinta tielle päin. Kivissä ei ole poran jälkiä. Maakiven päällä on myös hieman isompi kivi aivan uunin kulmassa ja vastaavankokoisia on myös kolme muuta niin, että paikalla erottuu n. 8x8 m kokoinen nelikulmainen rakenne. Varsinaista kivijalkaa rakenteessa ei ole, vaan rakennus on ilmeisesti tehty 80 x 100 cm kokoisten nurkkakivien varaan. Seinälinjojen suunnat ovat itä-länsi ja pohjois-etelä.
Koska paikalla on pieni törmä, on tie jo ollut olemassa kun rakennus tehtiin. Vanhoissa kartoissa on tällä kohdin rakennuksia 1700-luvun lopun isojakokartoissa. Samoin tien linjaus näkyy siinä. Jäännös ajoittunee 1700-1800 -luvuille, tie voi olla paljon vanhempi - kartanoista ovat ensimmäiset maininnat 1400 -luvulta. |
| metsakeskus.1000030582 |
202 |
Ristiniittu |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
241614.00000000 |
6704601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030582 |
Lemuntien eteläpuolella, Ristiniittu -nimisen peltoalueen pohjoispuolella on kallionpaljastumia ja niiden mineraalimaiden peittämiä rinteitä. Inventoinnissa alueelta löydettiin rakennuksen kivijalka, kuoppajäänteitä sekä mahdollisesti aitaan tai rajan merkintään liittyviä kivikasoja. Alueella havittiin kasvavan myös sikoangervoa.
Noin 15-20 metriä pellonreunasta pohjoiseen, pienen avokallion alapuolella on rakennuksen kivijalka. Sen havaittu koko on noin 5x4 m ja muoto neliömäinen - vain kolme sivua näyttäisi säilyneen, niistäkin yksi vain osittain. Kasvillisuus haittasi havainnointia. Kivijalka on suurin piirtein lounais-koillis -suuntainen. Se on keskeltä hieman painunut ja itäkulmassa on pienistä pyöreistä kivistä muodostunut keko, joka on todennäköisesti uunin jäännös. Kivijalan lounaisseinä on selkein, se on huolellisesti ladottu kivistä, joiden tasainen kylki on ulospäin. Kiviä on paikoin kahdessa kerroksessa. Seinälinjasta noin 50 cm päässä on luonnonkiviä rivissä koko seinän matkalta. Kyseessä voi olla puutarhan reunakivet tai multapenkkiä rajannut kiveys. |
| metsakeskus.1000030583 |
202 |
Yli-Lemun kävelytie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
242077.00000000 |
6704236.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030583 |
Savinnonmäeltä Ylä-Lemun kartanoon johtavan kävelytien Kasarminmäen reunassa kulkevan osuuden kutakuinkin korkeimmalla kohdalla on tien länsipuolella pieneen kallioon tehty leikkaus. Poranjälkiä ei näy ja yhdessä kohtaa on notkopaikka täytetty muutamalla kivellä, jotka on aseteltu tasainen kylki ulospäin samalle tasolle kuin kallion louhittu reuna. Kyseessä on tien rakentamiseen liittyvä louhinta, jolla tietä on tasattu kulkukelpoisemmaksi. Tästä kertoo em. kivitäyttö ja myös tien itäreunaa puutarhan puolelta on tasattu tuomalla paikalle maata. Koordinaatit viittaavat havaitun rakenteen keskipisteeseen; rakenteiden päiden koordinaatit ovat inventointikertomuksessa.
Tie jatkaa Savinnonmäen yli kulkevan, jo vanhimmissa kartoissa näkyvän tien linjausta. Koska se ei näy isojakokartassa, on mahdollista, että se ajoittuu aivan 1700-luvun loppuun tai seuraavan alkuun. |
| metsakeskus.1000030584 |
202 |
Ulkoilureitti 1 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
242229.00000000 |
6704646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030584 |
Ulkoilureitin ja pellon välissä on loivassa, melko avoimessa rinteessä kiviaita. Sen suunta on etelälounas-pohjoiskoillinen ja maastossa se sijaitsee kohtisuorasti peltoa vasten. Aidan pituus on noin 13 m ja leveys 1,5-2m. Se on melko matala, kiviä näyttää olevan vain yhdessä kerroksessa. Kivet ovat pääasiassa lohkottuja, mutta myös muutama pyöreämpi kivi näkyy. Kivet ovat kooltaan 40-80 cm eikä niissä havaittu poranjälkiä. Eteläpäästä noin 2 metriä on pieni pystykivi, joten ehkä rakennelma liittyy jotenkin rajan merkintään.
Kiviaidasta A on noin 15 metriä koilliseen toinen kiviaita metsittyneessä notkokohdassa. Sen pituus on noin 10 metriä ja leveys 1,5 metriä. Suunta on länsi-itä. Kivet ovat samanlaisia kuin kiviaidassa A, mutta enemmän sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.1000030585 |
895 |
Lokalahden kirkko |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
197832.00000000 |
6740061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030585 |
Vanhin maininta Lokalahden seurakunnasta on vuodelta 1490, jolloin piispa Maunu Särkilähden kerrotaan vihkineen hautausmaan Lokalahdesta muodostui Vehmaan kappeliseurakunta. Vuonna 1639 on rakennettu uusi kirkko vanhan kappelin paikalle. Nykyinen paikalla oleva puukirkko on valmistunut vuonna 1763.
Kirkon ympärillä on hautausmaa, jota on laajennettu useaan otteeseen. Lisäksi kirkon länsipuolella on perimätiedon mukaan Suomen sodan aikana 17.-18.9.1808 käydyssä Lokalahden taistelussa kaatuneiden sotilaiden hauta-alue. |
| metsakeskus.1000030586 |
202 |
Ulkoilureitti 2 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
242225.00000000 |
6704637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030586 |
Matalien, noin metrin levyisten maavallien ympäröimä kuoppa. Kuopan syvyys noin 130 cm, leveys vallin ulkoreunalta toiselle noin 8 m. Kuopan halkaisija noin 4 m. |
| metsakeskus.1000030587 |
202 |
Kuusistonlahden ranta |
10007 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
242050.00000000 |
6703878.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030587 |
Savinnonmäen itäpuolella on Kuusistonlahden rantatörmän kohdalla pellolle tunkeutuva kalliopohjainen pieni pitkänomainen metsäsaareke. Sen itäpäässä, kalliopohjalla on rikkonaisista kivistä koostuva, noin 3x2 m kokoinen kivikeko. Kivet ovat 50-70 cm kokoisia ja lohkokiviä, joissa ei kuitenkaan näy poranjälkiä. Kivirakenteen funktio ei ole selvä. Peltoröykkiöksi se on liian kaukana ja korkealla pellosta, mutta se voisi olla paikoilleen lohkottu maakivi. Kivet ovat samaa kivilajia ja paljolti saman tyyppisiä. |
| metsakeskus.1000030588 |
202 |
Ala-Lemun puutarha |
10007 |
12004 |
13046 |
11002 |
27000 |
241409.00000000 |
6703741.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030588 |
Kyseessä on kulman muodostava, vajaan metrin korkuinen ja osittain nykyään maan peittämä puutarhan muuri. Se sijaitsee Ala-Lemun kartanolta rantasaunalle johtavan tien varressa noin sata metriä kartanolta etelään. Muuri erottuu korkeusmalli 2M:ssä, josta mitatun kulman koordinaatit ovat. Pisteestä muuria jatkuu kymmenkunta metriä pohjoisluoteeseen ja länsilounaaseen. Kohdetta ei tarkemmin dokumentoitu vuoden 2016 inventoinnissa. Rakenne on mahdollisesti melko nuori. |
| metsakeskus.1000030589 |
593 |
Venäänniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
523985.00000000 |
6897878.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030589 |
Halkaisijaltaan noin 20 m kokoinen tervahauta Venäänniemen tyvessä, noin 40 m lounaaseen Kauppilantieltä Koivuniemeen (loma-asunnoille Kauppilantie 502 ja 504) erkanevan tien risteyksestä.
Paikalla ei ole käyty. |
| metsakeskus.1000030599 |
684 |
Frigga |
10002 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
193303.00000000 |
6795480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030599 |
Sijaintipaikka on Rauman edustalla Selkämeren kansallispuiston alueella, Nurmeksesta noin 3 km länteen. Noin 200 metriä kohteen eteläpuolella on laivaväylä.
Metallirunkoisen aluksen hylky, joka makaa tasaisella hiekkapohjalla noin 18 metrin syvyydessä. Hylyn pituus on noin 33 ja leveys noin 7 metriä. Hylky on melko huonossa kunnossa ja hajonneena erityisesti keulaosastaan. Hylky löydettiin Merenkulkulaitoksen merenpohjankartoituksissa vuonna 2003, minkä jälkeen hylkyä ovat tutkineet mm. Raumanmeren sukelluskerhon sukeltajat.
Kyseessä on oletettavasti ruotsalaisen höyrylaivan S/S Friggan hylky. Frigga rakennettiin Oskarshamnin telakalla vuonna 1878. Alus upposi 23.12.1916 törmättyään saksalaisen sukellusveneen laskemaan merimiinaan Rauman edustalla. Räjähdyksen jälkeen alus ajelehti noin tunnin ennen uppoamistaan. Räjähdyksessä kuollutta lämmittäjää lukuun ottamatta aluksen miehistö pelastui. Onnettomuushetkellä Frigga ei ollut lastissa, vaan se oli lähtenyt Rauman satamasta tyhjänä paluumatkalleen kohti Tukholmaa. |
| metsakeskus.1000030606 |
927 |
Takalan mäkitupa |
10007 |
12001 |
13206 |
11006 |
27000 |
361974.00000000 |
6691513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030606 |
Takalan asuinpaikka muodostuu Takalan mäkituvan alueesta. Alueeseen kuuluu 3 pientä rakennuksen pohjaa ja yksi umpeen kasvava pelto. Tupa on kooltaan 4,5 x 5 m. Tupa koostuu yhdestä huoneesta, jota hallisee uunin pohja. Uunin halkaisija on 2.5 m. Tupa näkyy maastossa selkeästi erilaisen kasvillisuuden ansiosta. Tuvan pihapiirissä kasvaa myös koristepensaikkoa. Maastoa ympäröi kuusikko, mutta talon paikalla kasvaa lehtipuita ja pensaita. Tuvasta etelään on maarakenne kooltaan 3x 3 metriä ja kaakkoon on noin 20 Myllypurosta itään on kivirakenne, joka on 2 x 2 m. Torppa on jäänyt autioksi jatkosodan jälkeen ja tuhoutunut tulipalossa vuonna 1960.
Kohteen läpi kulkee Nuuksion puistoon liittyvä Takala-Kattila reitti ja siihen liittyvä laavu ja tulipaikka kuluttavat kohdetta. |
| metsakeskus.1000030608 |
785 |
Alimmainen Nahkasaari |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
498800.00000000 |
7155700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030608 |
Alimmaisella Nahkasaarella (Pikku Nahkasaari?) on mainittu olevan neliskulmainen kiviraunio, jonka ala on 9 x 10 askelta. Ei tarkastettu. Sijaitsee Oulujärven retkeilyalueella.
Huom. Saaaren itäpuolella on luonnontilassa oleva Vanhankartanonniemi. |
| metsakeskus.1000030611 |
927 |
Takalan rinne |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
361844.00000000 |
6691508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030611 |
Kivivalli ja muita kivirakenteita sekä kuoppia. Paikalla mm. kivetty lähde sekä tienpohja sekä nelisivuisia pikkuruista talonperustusta muistutavia rakenteita. Rakenteet ovat metsämaalla osittain melko jyrkässä rinteessä Takalan torpasta n. 100 metriä länteen. On esitetty, että ne liittyisivät tervanpolttoon, kivirakenteet eivät kuitenkaan sovi tervahaudoiksi. Kyseessä saattaisi olla olla esim. tervanpolttajien tilapäisiä asumuksia, säilytystiloja tms., mutta joku muukin selitys on mahdollinen. |
| metsakeskus.1000030614 |
91 |
Gumböle Norrberget |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397466.00000000 |
6682138.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030614 |
Vantaan kaupunginmuseon arkeologit Tuuli Heinonen, Andreas Koivisto ja Riikka Väisänen tekivät vuonna 2011 Museoviraston Veli-Pekka Suhosen ehdotuksesta tarkastuskäynnin Helsingin Gumbölen historiallisen kyläpaikan ja Porvoon moottoritien pohjoispuolelle Gumbölen Norrbergetin ennestään tuntemattomalle arkeologiselle kohteelle. Vanhojen karttojen perusteella paikalla saattaa sijaita autioitunut keskiaikainen kylätontti.
Tarkastuskäynnin perusteella Norrbergetin etelä- ja länsipuolisilla pelloilla havaittiin runsaasti kvartsia ja mahdollinen kivitaltan katkelma. Paikalla sijaitsee siis mitä todennäköisimmin kivikautinen asuinpaikka.
Pellosta, eritoten Norrbergetin länsipuolisesta pellosta, löytyi myös paljon viimeisten
vuosisatojen fajanssia ja lasia, mutta nämä ovat todennäköisesti päätyneet peltoihin
maanviljelijöiden levittäessä kaupungin käymälöistä tuotua tavaraa peltoihinsa.
Pellon pohjoispuolella sijaitsevalla Norrbergetin eteläisellä rinteellä, heti
muinaisjäännösalueen itäisen reunan muodostavan puron länsipuolella havaittiin jonkinlainen suurista lohkokivistä ladottu kivirakennelma ja hiekkaan kaivettu kuoppa. Kivirakenne oli noin 5-10 metriä halkaisijaltaan ja siitä lähti ikään kuin säteinä kiviriviä moneen suuntaan. Kivirakenne ja hiekkakuoppa vaikuttivat aika nuorilta kohteilta. Keskiaikaisia rakenteita, kuten uuniraunioita, paikalta ei havaittu. Sen sijaan rinteessä kasvoi kulttuurikasveja, kuten ruusupensaita, jotka antavat viitteitä ihmisasutuksesta.
Gumbölen kylässä oli näin ollen 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa jäljellä enää kaksi tilaa, nimittäin Kusas ja Mutars.
Helsingin kaupunginmuseo kävi tarkastamassa kivikautisen asuinpaikkakohteen Östersundomin inventoinnissa 2022-23 ja havaitsi Norrbergetin eteläpuoleisella pellolla joitakin kvartsi-iskoksia. Kohteen rajausta muutettiin pois avokallioalueelta. Asuinpaikkakohteen aluerajauksen koillislaidalla havaittiin kaksi nuorelta vaikuttavaa kuoppaa/painannetta, joita ei aiemmassa tarkastuksessa ole mainittu. Asuinpaikkakohteen pohjoispuolella kallioharjanteen itälaidalla havaittiin kivirakenne, joka on määritelty uudeksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi nimellä Gumböle Norrberget kivirakenne. |
| metsakeskus.1000030615 |
564 |
Lehmikangas |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
452250.00000000 |
7249040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030615 |
Mahdollinen asumuspainannekohde Lehmikankaan eteläosassa. Painanne 1 on halkaisijaltaan noin 4,5 metriä. Sen kaakkoispuolella sijaitseva toinen painanne on kooltaan noin 7 x 4,5 metriä. |
| metsakeskus.1000030616 |
680 |
Lumparlan tontti (Vaisaari) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
234300.00000000 |
6714920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030616 |
Lumparlan tontti on osa Vaisaaren (Vainiosaaren) kylää. Raision kaikki kylät ovat todennäköisesti olleet olemassa viimeistään 1200-luvun lopulla. Ensimmäinen asiakirjamaininta Vaisaaresta on vuodelta 1390. Kylässä oli 1400-luvun alussa kaksi taloa, joista toinen oli nimeltään Lumpari. 1500-luvun alkupuolella kylässä oli myös talo nimeltä Paksu ja kolmas nimeltä tuntematon. Samat talot olivat kylässä edelleen vuonna 1600. Nyt Paksun nimi oli Alhainen ja tuntemattoman talon Ylhäinen. Isojakokartassa (v. 1794) nämä kaksi taloa olivat samalla kylätontilla; Ylhäinen ”ylempänä” (pohjoisessa) ja Alhainen ”alempana” (etelässä). Lumparla sijaitsi omalla tontilla metsäsaarekkeen koillisosassa. Lumparlan sijainti oli sama 1700- luvun lopun rekognosointikartassa ja 1800-luvun puolivälin pitäjänkartassa.
Paikan nimi on nykyään Sorolaistenmäki. Mäeltä laskeva kevyen liikenteen väylä noudattaa vanhaa, vuoden 1794 isojakokartassa näkyvää tielinjaa kallioalueen kaakkoisreunassa. Tien läntinen pää on 1800-luvun pitäjänkartassa Nuorikkalassa ja idässä se kulkee Mahittulan kylän ohi. Vanhat tilat ovat hävinneet 1960-70-luvuilla rakennetun kerrostaloalueen tieltä. Tontin tasaisin osa, jossa rakennukset ovat todennäköisesti sijainneet, on nyt kuitenkin tien, paikoitusalueiden ja talojen alla. Jäljellä oleva osa on jyrkästi nousevaa kalliopohjaista mäkeä.
Lumparlan tontti alueen koillisosassa on rakentamaton. Paikalla oli vielä vuoden 1968 peruskartan mukaan tilan rakennuksia. Vuoden 1981 kartassa niitä ei enää ole. Alueen laidassa kulkee pyörätie ja toisella laidalla on jyrkästi nouseva kallio. Alueella kasvaa tiheä pensaikko. Kohteessa havaittiin rakennusten perustusten jäännöksiä ja mahdollinen uuninjäännös. Sijaintinsa perusteella yksi kiviperustuksista liittynee alueella sijainneeseen asuinrakennukseen. Se on sijainnut vanhan kylätontin kohdalla. Alue on välttynyt uudisrakentamiselta. Tämä mahdollistaa sen, että maan alla on saattanut säilyä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita. Aivan vieressä sijaitseva rautakautinen kuppikallio (Lumparlanpuisto) voi viitata siihen, että alueen varhaisin asutus on rautakautista.
Kohteelle tehtiin E18-hankkeen yhteydessä koekuoppia ja -ojia 2018 ja 2019. Rautakauteen tai keskiaikaan ajoittuvia havaintoja ei tehty. Esiin ei tullut myöskään vanhempia kivijalkoja ja muuta selkeästi kiinteään muinaisjäännökseen liittyvää. Mielenkiintoisin kulttuurikerros havaittiin viimeisen päärakennuksen vierustalla, jossa on pohjimmaisena ennen vanhalta peltosavelta vaikuttanutta kerrosta erittäin tumma, puusilpun ja lannansekainen kerros, jossa on siis säilynyt myös orgaanista ainesta. Löytöjen perusteella kerrostuma voi ajoittua 1800-lukua hieman vanhemmaksikin. |
| metsakeskus.1000030617 |
680 |
Kemppilä (Kämppilä) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
233720.00000000 |
6713937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030617 |
Kylätontti on pienellä kumpareella tiestön ja rautateiden välissä. Etäisyys luoteispuolella kulkevalle valtatie numero 40:lle (E18) on n. 80 metriä. Kemppilä sijaitsee Raision kaupungin VIII kaupunginosassa (Inkoinen).
Raision kaikki kylät ovat todennäköisesti olleet olemassa viimeistään 1200-luvun lopulla. Kemppilän yksinäistalosta on ensimmäinen kirjallinen maininta vuodelta 1432, jolloin se myytiin Turun tuomiokapitulille. Oltuaan luostaritalona ja kruununtalona Kemppilästä tuli vuonna 1575 rälssitalo, joka lahjoitettiin vuonna 1577 Juhana III:n aviottomalle tyttärelle Sofia Gyllenhielmille. Talo peruutettiin kruunulle 1680-luvulla ja myytiin myöhemmin perintötaloksi.
Kemppilä on Raision kaupunkialueen kyljessä säilynyt kylä. 1800-luvulta peräisin ollut päärakennus purettiin 1960-luvun lopulla ja tilalle tehtiin tasakattotalo. Tontilla on aittarakennus ilmeisesti 1800-luvun lopulta. Tontilla on myös vanhaan rakennuskantaan kuuluva pitkä ulkorakennus. Tontin kaakkoispuolelle on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa. Tästä huolimatta itse kylätontin alue on välttynyt suurimittaiselta uudisrakentamiselta. Tämä mahdollistaa sen, että tontilla on saattanut säilyä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita. Kohde on rajattu
kokonaisuudeksi tilusmittauskartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden. |
| metsakeskus.1000030619 |
680 |
Inkoinen (Montiskala) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
233278.00000000 |
6713673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030619 |
Raision kirkosta 2,2 km lounaaseen. Etäisyys pohjoispuolella kulkevalle valtatie numero 40:lle (E18) on n. 100 metriä. Inkoinen sijaitsee saman nimisessä Raision kaupungin VIII kaupunginosassa.
Raision kaikki kylät ovat todennäköisesti olleet olemassa viimeistään 1200-luvun lopulla. Inkoisten eli alun perin Montiskalan yksinäistalosta ovat ensimmäiset asiakirjatiedot vuodelta 1390. Tuolloin sen omistaja Juhana Inkoinen mainitaan Ruonanojan kalatokeiden osakkaana. Hän omisti taloa vuoteen 1432, minkä jälkeen se joutui kirkollisten laitosten haltuun. Vuoteen 1556 talon nimeksi vakiintui Inkoinen. Se säilyi vuosisatoja yksinäistalona ja palveli lopulta sotilasvirkatalona.
Inkoisten taloon liittyy myös Raision Pyhän Annan dominikaanisen nunnaluostarin hanke. Vuodelta 1432 on ensimmäinen kirjallinen merkintä siitä, että luostarin sijoituspaikaksi suunniteltiin Raisiota. Tuolloin Juhani Inkoinen myi Montiskalan ja muut talonsa Turun piispalle ja tuomiokapitulille ”Raision Pyhän Annan luostarin tarpeisiin”. Mikäli luostaria ei perustettaisi, tulisi talot antaa Turun tuomiokirkon Pyhän Annan alttarille. Seuraavana vuonna erään toisen lahjoituksen yhteydessä mainitaan, että luostarin rakentaminen olisi jo pantu alulle. Kylää ei mainita, mutta on esitetty että Montiskalan rakennukset olisivat olleet hyvä alku luostarille. Sisäpoliittisista syistä johtuen Ruotsin valtaneuvosto päätti perustaa Suomeen birgittalaisluostarin. Naantalin luostari sai vuonna 1443 alun perin Pyhän Annan luostarille kymmenen vuotta aiemmin lahjoitetut talot.
Inkoinen on Raision kaupunkialueen kyljessä säilyneitä kyliä. Inkoisten tilanrakennukset on purettu paikalta 1970-luvulla. Paikalla ei ole näkyvissä rakennusten jäännöksiä. Tontti on toistaiseksi rakentamaton. Ainoastaan sähkömuuntajakaappi on tontin reunalla. Tämä mahdollistaa sen, että kylätontilla on saattanut säilyä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita. |
| metsakeskus.1000030621 |
680 |
Krookila (Krååkila) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
232805.00000000 |
6713135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030621 |
Krookilan yksinäistalosta on ensimmäinen kirjallinen maininta vuodelta 1490. Tällöin se kuului Turun tuomiorovastille. Tila peruutettiin vuonna 1556 Naantalin luostarilta kruunulle, joka lahjoitti sen Kemppilän tapaan Sofia Gyllenhielmille vuonna 1577. Vuonna 1682 Krookila peruutettiin jälleen valtiolle ja vuonna 1729 vuokraajasuku lunasti sen perintötaloksi. Tila myytiin vuonna 1965 Raision kaupungille. Rakennuksia alettiin kunnostaa 1970-luvulla kotiseutukeskukseksi. Rakennukset ja pihapiiri on merkitty kaavoituksessa suojelukohteiksi. Päärakennus on rakennettu 1700-1800-lukujen vaihteessa kolmessa eri vaiheessa; kaksi kamarilla varustettua tupaa on yhdistetty toisiinsa siirtämällä pihalta hirsinen rakennus näiden väliin kellarin päälle ja lisäämällä laudasta rakennettu kuisti. Pihapiiriin on alkujaan kuulunut päärakennus, kellari, syytinkitupa kaksoisaitalla, luhti, talli, navetta, aitta, tuulimylly ja traktorivaja sekä yhdistetty puu- ja kärryvaja. Nykyisin Krookilan miljööksi on haluttu palauttaa vuosisadan vaihteen umpipihaympäristö, jonka puitteissa järjestetään erilaisia juhlia, näyttelyitä ja työnäytöksiä.
Krookila on Raision kaupunkialueen kyljessä säilyneitä kyliä. Alue on välttynyt suurimittaiselta uudisrakentamiselta. Tämä mahdollistaa sen, että kylätontilla on saattanut säilyä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita. |
| metsakeskus.1000030622 |
529 |
Luolala (Hyvälempilä) |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
228218.00000000 |
6714148.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030622 |
Kylätontti sijaitsee Luolalanjärven itäpuolella, teollisuusalueen länsilaidassa. Etäisyys valtatie numero 40:lle (E18) n. 200 metriä. Luolalan kylä on yksi Naantalin vanhimmista ja se on perustettu viimeistään 1200-luvun kuluessa. Pietari Luolanpojan ja hänen vaimonsa Ingeborgin keskinäisellä testamentilla 1416 Turun tuomiorovastille määrätty Luolalan ostotila jäi tuomiorovastin palkkaprebendaksi. Kuningas Kristoffer antoi tähän verotilaan verovapauden 1441 tuomiorovasti Olavi Maununpojalle. Luolala oli edelleen tuomiorovastin hallussa 1541, mutta se peruutettiin valtiolle 1547. Vuonna 1557 Juhana-herttua antoi sen kansliakirjurilleen Simo Henrikinpoika Korpolaiselle ensin läänityksenä, sitten rälssitilana 1561. Simon veli Pietari sai tilan haltuunsa myöhemmin ja vuodesta 1594 Klaus Fleming myönsi hänelle tiloihinsa rälssivapauden. Pietarin tyttären Annan avioliiton kautta tila joutui
Friis-suvulle. Luolala oli verotustietojen mukaan seudun suurimpia taloja 1500-luvulla. Luolala ostettiin perinnöksi vuosina 1798 ja 1835. Isojako toimitettiin vuonna 1844. Tila paloi kokonaan vuonna 1857. Emäntäkoulu toimi Luolalassa 1940-2003. Kartano siirtyi 1986 kaupungin omistukseen. Se kuuluu myös alueen vanhimpiin maisemallisesti merkittäviin tiloihin. Sen rintapellot ja niityt ovat vanhimpia alueen peltoja ja niittyjä.
Luolala on harvoja Naantalin kaupunkialueen eteläpuolen kyljessä säilyneitä kyliä. Rakennukset ovat samalla tontilla edelleen ja ne ovat hyväkuntoisia. Alue on välttynyt suurimittaiselta uudisrakentamiselta. Ympärillä oleva teollisuusalue ei myöskään näy kartanolle. Tämä mahdollistaa sen, että kylätontilla on saattanut säilyä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita. |
| metsakeskus.1000030623 |
420 |
Karhuvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
544137.00000000 |
6920484.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030623 |
Kalliomaalausseinämä sijaitsee Pöyhönsaaressa, Unnukan eteläosassa. Saaren länsipuolella on Karhuvuori -niminen kallio, jonka länsiseinämä laskeutuu pystysuoraan rantaveteen. Karhuvuoren edustalla on noin 200 metriä leveä Pöyhönsalmi, joka erottaa saaren mantereesta.
Punaväriä erottuu kallioalueen eteläosassa, etelään aukeavalla kalliopinnalla. Selkeämpänä kuviona hahmottuu tikku-ukko, jonka kädet on nostettu yläviistoon. Toisessa kädessä vaikuttaa olevan keppi tai jokin pitkulainen esine. Kuvio on korkeudeltaan noin 30 cm. Kuvion oikealla puolella näkyy punaväriläiskiä. Maalatulta vaikuttava alue on kokonaisuudessaan noin 1,3 metrin korkuinen ja 1,6 metrin levyinen. Alue on noin 88 metrin korkeudella eli 6 metriä Unnukan nykytasoa korkeammalla. Käynnin yhteydessä ei muilta kalliopinnoilta havaittu samanlaista punaväriä. Kalliopinta on jäkälöitynyt. |
| metsakeskus.1000030627 |
837 |
Ulvila-Tampere-tie 1 |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030627 |
Tammerkoskelta Pirkkalan, Tyrvään, Huittisten ja Kokemäen kautta Ulvilaan johtaneen tien jäännös, n. 250 m pitkä osa isojakokartan (1767) mukaan asemoitua tielinjaa. Yleiseksi tieksi tietä kutsuttiin jo 1400-luvulla. Maantieksi tie lienee raivattu jo keskiajalla. Kokemäenjoen tie pysyi koko Ruotsin vallan ajan tärkeimpänä Ylä-Satakunnan ja Porin välisenä tienä (Luoto 2011). Tampereen kaupungin kantakartassa kohde on kuvattu "ent. maantienä".
Tieosuus on jäänyt kokonaan käytöstä ja metsittynyt (koivua ja nuorta kuusikkoa). Tie on ollut 8-10 m leveä, tiepenkan luiskat ovat 0,5-1,5 m korkeita ja 1-3 m leveitä. Tieojaa on tien pohjoispuolella, kohteen itäosassa. Vanhan tien päällä kulkee polku. |
| metsakeskus.1000030627 |
837 |
Ulvila-Tampere-tie 1 |
10002 |
12005 |
13071 |
11010 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030627 |
Tammerkoskelta Pirkkalan, Tyrvään, Huittisten ja Kokemäen kautta Ulvilaan johtaneen tien jäännös, n. 250 m pitkä osa isojakokartan (1767) mukaan asemoitua tielinjaa. Yleiseksi tieksi tietä kutsuttiin jo 1400-luvulla. Maantieksi tie lienee raivattu jo keskiajalla. Kokemäenjoen tie pysyi koko Ruotsin vallan ajan tärkeimpänä Ylä-Satakunnan ja Porin välisenä tienä (Luoto 2011). Tampereen kaupungin kantakartassa kohde on kuvattu "ent. maantienä".
Tieosuus on jäänyt kokonaan käytöstä ja metsittynyt (koivua ja nuorta kuusikkoa). Tie on ollut 8-10 m leveä, tiepenkan luiskat ovat 0,5-1,5 m korkeita ja 1-3 m leveitä. Tieojaa on tien pohjoispuolella, kohteen itäosassa. Vanhan tien päällä kulkee polku. |
| metsakeskus.1000030629 |
538 |
Tasanen |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
230225.00000000 |
6730829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030629 |
Pellolta, eri puolilta peltoalueen keskellä olevan saarekkeen ympäristöstä, on löydetty metallinetsimellä vuonna 2016 rautakautisia esineitä tai niiden katkelmia, mm. punnus, ketjunkantaja, hopearaha, kankiketjun nivel jne (KM 41787, 41788). Paikalla tai sen läheisyydessä saattaa olla rautakautinen kalmisto ja/tai asuinpaikka. Lisää löytöjä tehty vuonna 2024 (Ilppari ILM33647).
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000030633 |
538 |
Jaakkola |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
233466.00000000 |
6729705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030633 |
Kohde sijaitsee Nousiaisten kirkon eteläpuolella olevalla peltoalueella, Kalmamäen luoteispuolella. Paikalta on löytynyt vuonna 2016 metallinetsinnässä tasavartinen solki, pronssihelmiä ja sulanutta pronssia (KM 41242:1-5).
Löytöpaikalta on löytynyt vuonna 2016 metallinetsinnässä myös mm. punnus, eläinpääsolki, pronssihelmiä, ketjunkantaja. Ne ovat löytyneet noin 100-150 metrin matkalta, noin 15 cm syvyydestä (KM 41785, 41786).
Paikalla saattaa olla kiinteä muinaisjäännös tai löydöt liittyvät ympäristön muinaisjäännöksiin.
Pellosta on saatu myös yksittäisiä rautakautisia löytöjä, joille on koordinaattitiedot (alakohteet).
Kohteen välittömässä läheisyydessä, muinaisjäännöspisteeltä noin 50 metriä kaakkoon sijaitsee Kalmamäen kalmisto (538010021). |
| metsakeskus.1000030634 |
749 |
Mattilanpelto |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
534504.00000000 |
6991585.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030634 |
Kasurilasta, Husso-järven länsipuolelta on pellosta löytynyt metallinetsimellä runsaasti pääasiassa 1700-1800 -luvuille ajoittuvaa esineistöä. Isojakokartalla vuosilta 1777-1789 alueella näkyy yksinäistalo. Samoin pitäjänkartassa vuodelta 1863. Pellosta on kynnettäessä noussut talon perustuskiviä matalan kohouman kohdalta.
Mattilanpellon tilan pellon kyntökerroksesta on löytynyt kupariseoksesta tehty, mahdollinen linkkuveitsen kahvaosan toinen puoli. Se on ollut kiinnitettynä rautaniiteillä. Koristelu on vaaka- ja poikittaisviivoitusta. Tästä kaakkoon olevalta peltolohkolta on löytynyt mm. sormustin, erilaisia koristeheloja, joissa yhdessä mahdollisesti hopeakoristetta, musketinkuula, tuluspiitä, Helsinborgs Packuhus stemp lyijyplombi sekä kaksoisnappi. |
| metsakeskus.1000030635 |
91 |
Vanha Kirkkopuisto |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
385677.00000000 |
6671680.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030635 |
Kampissa Vanhassa Kirkkopuistossa, sen ympärillä katualueilla ja kortteleissa on sijainnut vuosien 1695-1829 aikana useita hautausmaita. Vuosien 1695-1697 nälkävuosien aikana haudattiin ensimmäiset vainajat tänne Bulevardin ja Fredrikinkadun risteyksen tiennoille tai idemmäksi. Helsinkiä kohdanneen suuren vuoden 1710 syksyn ruttoepidemian aikana, lokakuun huippukauden ja sen jälkeen, kaikki kuolleet haudattiin edellisen hautausmaan itäpuolelle Annankadun tienoille. Toisen tulkinnan mukaan hautaukset tapahtuivat Fredrikinkadun kohdalle. Fredrikinkadun ja Annankadun risteyksen pohjoispuolelle haudattiin Hattujen sodan vainajia ja siitä tuli 1700-puolivälissä luvulla tykistön hautausmaa.
Kaupungin hautausmaa perustettiin alueelle vuonna 1790 keskustan hautausmaan täytyttyä. Se sijaitsi Vanhan Kirkkopuiston itäosassa ja Yrjönkadun kohdalla. Kaupunki laajeni alueelle vuoden 1817 asemakaavassa, jolloin hautausmaa sai nykyiset rajansa. Hautaaminen lopetettiin alueelle vuonna 1829 Hietaniemen hautausmaan valmistuttua. Alue muutettiin puistoksi. |
| metsakeskus.1000030641 |
202 |
Knaapinahteen siltarumpu |
10002 |
12005 |
13070 |
11006 |
27008 |
245263.00000000 |
6713238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030641 |
Kohde sijaitsee peltoalueen koillisosassa valtatie 10 länsipuolella. Hämeen härkätien vanhalla linjalla on Aurajokeen laskevan suuren ojan kohdalla ns. Knaapinahteen kivikantinen siltarumpu. Paikalle on merkitty silta Littoisten kylän isojakokarttaan vuodelta 1793. Rumpu inventoitiin jo vuosina 1986-87 tehdyssä Hämeen härkätien inventoinnissa (kohde 11.1.01.) (Masonen ja Heikkinen 1987).
Rummun aukon leveys on 0,90 m ja korkeus 1,20 m. Rummun kaakkoispää on maamassojen alla. Kivet ovat huolellisesti käsiteltyjä ja niissä on poran jälkiä. V:n 1933 siltaluettelon mukaan rummun leveys on ollut 6,10 m (TVL Turun piirin ark. 5:156 siltaluettelo v:lta 1933). Paikalla kasvaa villiintynyttä pusikkoa.
Masosen mukaan Härkätien linjauksella Turusta Hämeenlinnaan ei esiintynyt Ruotsin vallan
aikaisia siltarumpuja, mutta vanhimpien hän katsoo sijaitsevan juuri Liedossa. |
| metsakeskus.1000030642 |
684 |
Mudaistenniemi |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
201036.00000000 |
6786529.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030642 |
Sijaintipaikka on noin 4 km Rauman keskustasta ja kirkosta lounaaseen Mudaistenniemen eteläpuolisen lahden suulla. Hylky näkyy ortokuvassa.
Puurunkoisen aluksen hylky. Hylkyä on purettu ja rungosta on jäljellä vain alaosa. Matalan veden aikana hylyn kaarien päitä on näkyvissä rannalta käsin. Rungon suunta on luoteesta koilliseen. Säilyneiden rakenteiden perusteella voidaan päätellä, että alus on ollut vähintään 34 metriä pitkä. Hylky makaa yli 45 asteen kulmassa idänpuoleisella kyljellään. Idänpuoleisen kyljen kaaret ja kylkilaudat ovat taipuneet alkuperäisestä asennostaan ja uponneet ja levinneet sedimenttiin. Osa rakenteista löytyi sedimentistä sondaamalla. Kaarissa on paikoin havaittavissa oksidoituneita kuparipultteja. Mahdollinen sikoköli on myös osin liikkunut pohjapalkkien päältä. Pinnan yläpuolelle nousevat lännenpuoleiset kaaret ovat katkenneet sään ja jäiden kulutuksesta. Kylkiasennosta johtuen laivan länsipuoleinen kylki ja pohjan ranka ovat esillä. Laiva on rakennettu tasasaumatekniikalla. Köli on ulkoneva ja rakennettu vähintään kahdesta erillisestä kölipuusta, jotka on liitetty
toisiinsa lapaliitoksella. Lapaliitosta on vahvistettu metallilevyillä/heloilla jotka on kiinnitetty pulteilla.
Laivan kerrotaan tuodun paikalle aallonmurtajaksi. Toisaalta paikallinen asukas on muistellut, että laiva tuotiin rantaan tarkoituksena ottaa se vielä purjehduskäyttöön. Se ei kuitenkaan enää olisi ollut kannattavaa ja tammipuinen laiva purettiin rakennustarpeiksi. Toisen kertoman mukaan laiva olisi tuotu paikalle rakennustarpeiksi 1940-1950-luvuilla. Laivan nimen on muisteltu olleen Walerian tai Valeriana, mutta tämä on epävarmaa.
Vuoden 2023 aikana hylyn lähellä tehtiin yksityishenkilön laituritöitä. Yksityisen hankkeen takia Museovirasto dokumentoi hylkyä ja otti ajoitusnäytteen 2023. Raumalainen merihistorian tutkija Juha Hyvärinen selvitti hylyn taustaa haastatteluin ja arkistolähteiden avulla. Ajoitusnäyte otettiin hylyn tammipuisesta kaaresta. Puu on todennäköisesti kasvanut vuosien 1730 ja 1823 välillä ja laivan rakentamisessa käytetty puu on kaadettu tämän jälkeen. Puun alkuperä saattaa olla Ruotsin länsirannikolla. Juha Hyvärisen selvitysten mukaan laiva on saattanut kuulua Ekrothien suvulle. Saattaa olla kyseessä parkki Prospero, jonka Rauman sataman johtokunta kehotti omistajaa siirtämään pois satamasta syyskuussa 1903. Alus oli uponnut satamaan, mikä uutisoitiin Rauman lehdessä 15.8.1901. Prospero oli rakennettu Rostockissa 1853. Alus muun muassa purjehti Kap Hornin ympäri ja oli useita vuosikymmeniä rostockilaisessa omistuksessa. Laiva myytiin Suomeen 1895 ja teki viimeisen purjehduksensa mahdollisesti 1900. |
| metsakeskus.1000030643 |
91 |
Villa Granudden |
10007 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
395092.00000000 |
6670948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030643 |
Merimerkki, kummeli, joka sijaitsee huvilan päärakennuksen itäpuolella noin 10 metriä seinästä. Kummeli on hyvässä kunnossa, n. 2 m läpimitaltaan ja noin 2,5 metriä korkeudeltaan. |
| metsakeskus.1000030645 |
91 |
Korkeasaari |
10001 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
388140.00000000 |
6672442.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030645 |
Korkeansaaren lounaisosassa löydettiin 2013 kuppikivi, jonka Antti Lahelma/Helsingin yliopisto tarkasti 2014. Kivi oli kooltansa 2.0 x 1.4 metriä ja 1.1 metriä korkea. Kiven yläpinnalla oli 8 varmaa kuppia ja yksi hieman epävarma kuppi. Lahelman mukaan se sijaitsee koskemattomalla alueella ja on esihistoriallinen.
Helsingin kaupunginmuseon tutkijat ovat tarkastaneet kohdan ja kiven ympäristö vaikutti olleen maankäsittelyä. Vanhojen ilmakuvien perusteella kivi ei ole paikalla vuonna 1997 tai sitä ennen. Se on siirretty jostain paikalle, mutta Korkeasaaressa ei ole enää mitään tieto asiasta onko se Korkeasaaresta vai muualta ja miltä ajalta se on peräisin. |
| metsakeskus.1000030647 |
91 |
Haltialan louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
384402.00000000 |
6682803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030647 |
Kalkkilouhos. Haltiala, Haltiavuoren huipusta 300 m koilliseen ulkoiluväylän pohjoispuolella. Yksi pitkänomainen kaivanto. Koko: 3-4 m x 30 m, syvyys 3 m. Muuta: Kalkkikiveä vain vähän jäljellä seinämissä ja lohkareissa. Tiedot Helsingin kaupunginympäristökeskus.
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisu Haltialan metsäalueen luonto ( 2006, toim. Jarmo Honkanen ) kertoo louhoksen olleen karsikivilouhos. Karsikivi on kalkkikivien reunoilla esiintyvä kalkkisilikaattikivi, joka sisältää runsaasti kalsium- ja magnesiumpitoisia silikaatteja. Kiveä on louhittu Suomessa kalkinpolttoon 1700-luvulta alkaen 1800-luvun puoliväliin saakka. Haltialan louhoksen tarkempaa käyttöaikaa ei tässä mainita. |
| metsakeskus.1000030648 |
91 |
Haltiavuori |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
384010.00000000 |
6682434.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030648 |
Länsireunastaan jyrkälle ja etelä- ja itäreunastaan loivemmalle lähes tasaiselle kallionlaelle on selvästi koottu laivamallinen röykkiö, 5-6 x 3 m, jonka pohjaosa on ehkä vanhempi. Pituussuunta n. kaakko-luodesuunnassa. N. 10 m etelään pultti kalliossa. Ympärillä 3-4 pienempää kiveystä/röykkiötä; hieman alapuolella etelän suunnalla matala pieni röykkiö/kiveys kallion kolossa rinteen yläosassa. Pohjoispuolella hyvin epävarma kiveys kuten etelä-/kaakkoispuolella. Rajamerkki tai luontaisia kivikoita? |
| metsakeskus.1000030649 |
91 |
Hepokallio |
10001 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
393509.00000000 |
6671131.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030649 |
Bussinkääntöpaikan kaakkoispuolella Hepokalliolla havaittiin vuonna 2000 tarkastuksessa tasaisen avokallion äärellä kiveystä/kivikkoa, jota on osittain levitelty myöhemmin, mutta voi olla koottujakin kiveystä/matalaa röykkiötä. Ilman tutkimusta ei voida poissulkea että pari olisi laonneita muinaisjäännöksiä. Alueella oli pääsääntöisesti luontaisia kivikoita, pirunpeltoja. 130-150 metriä koilliseen on laajaa kivikkoa, joka on luontaista.
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmässä Hepokalliolle on merkitty useita muinaisrantakivikoita; Litorina-meren rantakivikko ja hiekkapitoinen rantavalli. Läntinen osa: kivet suuria (0,5-1,2 m). Itäiset osat: kivet pienempiä ja myös hiekkaa. |
| metsakeskus.1000030650 |
615 |
Iso-Tolpanjärvi 1-2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
530470.00000000 |
7238169.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030650 |
Järven koillisrannalla on tervahauta, jossa erotttuu kaksi sisäkkäistä kehää, suuremman halkaisija on noin 22 m ja pienemmän 17 m. Ulomman leveys on 1,5 m ja korkeus 30-60 cm. Sisemmän leveys on 1,5-2,5 m ja korkeus 50-80 cm. Haudan syvyys keskellä on noin 1,1 metriä. Haalssi on länteen kohti järveä. Sen pituus on 7 m, leveys enimmillään 3 m ja syvyys 1,8 m. Haudan vierellä on muutamia maakuoppia. Huuhtoutumiskerrosta ei koepistossa havaittu. Näistä yksi tervahaudasta 4 metriä luoteeseen. Soikeahkon kuopan halkaisija on noin 1,6 m ja syvyys 80 cm (alakohde 2 kuoppa).
Tervahaudasta länteen olevalla niemekkeellä on kivisröykkiö, jonka ala on noin 3,5 x 2,5 metriä ja korkeus 70 cm. (alakohde 3 röykkiö). Kyseessä todennäköisesti on tervapirtin kiuas (alakohde)
Vuoden 2012 inventoinnin kohteet Iso-Tolpanjärvi 1-3 katsottu yhdeksi. |
| metsakeskus.1000030650 |
615 |
Iso-Tolpanjärvi 1-2 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
530470.00000000 |
7238169.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030650 |
Järven koillisrannalla on tervahauta, jossa erotttuu kaksi sisäkkäistä kehää, suuremman halkaisija on noin 22 m ja pienemmän 17 m. Ulomman leveys on 1,5 m ja korkeus 30-60 cm. Sisemmän leveys on 1,5-2,5 m ja korkeus 50-80 cm. Haudan syvyys keskellä on noin 1,1 metriä. Haalssi on länteen kohti järveä. Sen pituus on 7 m, leveys enimmillään 3 m ja syvyys 1,8 m. Haudan vierellä on muutamia maakuoppia. Huuhtoutumiskerrosta ei koepistossa havaittu. Näistä yksi tervahaudasta 4 metriä luoteeseen. Soikeahkon kuopan halkaisija on noin 1,6 m ja syvyys 80 cm (alakohde 2 kuoppa).
Tervahaudasta länteen olevalla niemekkeellä on kivisröykkiö, jonka ala on noin 3,5 x 2,5 metriä ja korkeus 70 cm. (alakohde 3 röykkiö). Kyseessä todennäköisesti on tervapirtin kiuas (alakohde)
Vuoden 2012 inventoinnin kohteet Iso-Tolpanjärvi 1-3 katsottu yhdeksi. |
| metsakeskus.1000030650 |
615 |
Iso-Tolpanjärvi 1-2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
530470.00000000 |
7238169.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030650 |
Järven koillisrannalla on tervahauta, jossa erotttuu kaksi sisäkkäistä kehää, suuremman halkaisija on noin 22 m ja pienemmän 17 m. Ulomman leveys on 1,5 m ja korkeus 30-60 cm. Sisemmän leveys on 1,5-2,5 m ja korkeus 50-80 cm. Haudan syvyys keskellä on noin 1,1 metriä. Haalssi on länteen kohti järveä. Sen pituus on 7 m, leveys enimmillään 3 m ja syvyys 1,8 m. Haudan vierellä on muutamia maakuoppia. Huuhtoutumiskerrosta ei koepistossa havaittu. Näistä yksi tervahaudasta 4 metriä luoteeseen. Soikeahkon kuopan halkaisija on noin 1,6 m ja syvyys 80 cm (alakohde 2 kuoppa).
Tervahaudasta länteen olevalla niemekkeellä on kivisröykkiö, jonka ala on noin 3,5 x 2,5 metriä ja korkeus 70 cm. (alakohde 3 röykkiö). Kyseessä todennäköisesti on tervapirtin kiuas (alakohde)
Vuoden 2012 inventoinnin kohteet Iso-Tolpanjärvi 1-3 katsottu yhdeksi. |
| metsakeskus.1000030651 |
615 |
Iso-Tolpanjärvi 4 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
530349.00000000 |
7238413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030651 |
Järven rannalla nuoressa mäntymetsässä tasamaalla on pieniä kivikaojoa, joiden tarkempi luonne ei ole selvillä, arveltu jonkinlaisen rakennuspohjaksi |
| metsakeskus.1000030652 |
615 |
Karkuvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534189.00000000 |
7239053.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030652 |
Tieuran pohjoispuolella olevan tervahaudan halkaisija on 18 metriä ja syvyys keskellä 1,2 metriä. vallin leveys on 3-4 metriä ja korkeus ulkopuolelta on noin 70 cm. Ulkoreiunaa kiertää noin 60 cm leveä ja 30 cm syvä oja. Halssi on kohti kaakkoa, noin 1,2 m syvänä ja 2,5 m leveänä noin 6 metriä, jonka jälkeen muuttuu ojamaiseksi edelleen jatkuen jonkun metrin. |
| metsakeskus.1000030653 |
615 |
Karkuvaara |
10007 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
534055.00000000 |
7239033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030653 |
Paikalla on kaksihuoneinen rakennuksenpohja, jonka ala on noin 7 x 4,5 metriä, pienemmän huoneen ala on noin 2,5 x 4,5 metriä. väliseinän kohdalla on uuninjäännös, jonka ala noin 1,5 x 1,5 metriä. Perustusten ulkopuolella molemmissa päädyissä on kuopat, joiden ala 1 x 1,5 m ja syyys 50-70 cm. Tämän länsipuolella on mahdolliseksi kellariksi tulkittu kuoppa (alakohde).
Vuoden 1971 peruskartalle paikalle on merkitty rakennuksen paikka/jäännös. Kohteesta noin 150 metriä itään on tervahauta. |
| metsakeskus.1000030654 |
91 |
Välskärinkatu |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
384653.00000000 |
6673025.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030654 |
Välskärinkatu 2 B:ssä sijaitsee rakennusten välissä rinteessä kaksi samanlaista pientä betonirakennetta (230x50-60 cm, korkeus 120 cm) vierekkäin. Kyseessä on 2. maailmansodan aikaisen ilmatorjuntakonekiväärin alustarakenne. |
| metsakeskus.1000030655 |
91 |
Siilitie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
391585.00000000 |
6675953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030655 |
Siilintien metroaseman pohjoispuolisen parkkialueen yläpuolella lounaassa sijaitsee lyhyt (n. 40 m) katkelma historiallisesta kivetystä tiestä, joka on tullut Herttoniemen kartanosta ja jatkuen Suurelle rantatielle Malmin suuntaan. Tie näkyy 1700-luvun kartoissa ja on siten peräisin ainakin 1600-luvulta.
Tie on ollut käytössä vielä myöhään. Tie on ylittänyt sillalla itään johtavan maantien vuoden 1932 ilmakuvassa, mutta vuoden 1943 kuvassa tie ei enää yhdy maantiehen. Tielinja on tuhoutunut pohjoisen suunnassa Herttoniemen rakentamisessa 1950-luvulla ja etelässä myöhemmin Itäväylän leventämisessä ja metroradan rakentamisessa. Vuonna 2014 metroaseman parkkipaikan rakentamisessa parkkialueen korkea betoninen tukiseinä tuli aivan tien viereen. |
| metsakeskus.1000030658 |
615 |
Tautivaara |
10007 |
12001 |
13016 |
11042 |
27000 |
532399.00000000 |
7240392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030658 |
Paikalla on rakennuksen jäännökset, noin 4 x 6 metriä, koillisnurkassa uunin jäännökset (1,9 x 1,8 m korkeus 0,4 m). Osa alimmista hirsistä jäljellä. Vieressä suorakaiteinen kuoppa (2,2 x 1,6 x 0,5 m). Noin 30 länteen mahdollinen toinen rakennuspohja. Kyseessä nuorehko rakennuspohja. |
| metsakeskus.1000030660 |
615 |
Tautivaara 2 |
10001 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
532060.00000000 |
7240543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030660 |
Museoviraston vuonna 2013 saaman tiedon mukaan paikalla on merkkipuu, kohdetta ei ole tarkastettu. Kohde ilmeisesti hakattu 2014. |
| metsakeskus.1000030661 |
418 |
Lempoisten saha |
10002 |
12015 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030661 |
Lempoisten kylän Anttilan talon maille, nykyiselle Myllyniemelle rakennettiin v. 1888 suuri saha. Myöhemmin sen yhteyteen perustettiin myös mylly (Arajärvi K. 1959. Lempäälän historia, s. 489).
Sahan paikka erottuu maastossa n. 30 x 30 m kokoisena kumpareena, jonka eteläosassa, noin 15 m (W-E) x 10 m laajuisella alueella on todettu kivi- ja betonirakenteita (perustusten jäännöksiä). Perustuksissa on havaittavissa rakenteiden tai laitteiden kiinnitykseen tarkoitettuja pultteja ja syvennyksiä. |
| metsakeskus.1000030662 |
91 |
Vattuniemen puisto |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27008 |
382848.00000000 |
6670211.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030662 |
Lauttasaaren vuoden 1885 linnoitusten inventointikartassa kohtaan on merkitty Itämaisen sodan aikainen (1853-1856) jalkaväen rintasuoja Rv1. Paikalla on kaareva suurista kivistä ja maasta koottu valli, jonka torjuntasuunta on ollut itä. Sen päädyt ovat noin 27 metrin päässä toisistaan. Valli on leveydeltään noin viisi metriä ja vuoden 2005 inventoinnin aikana noin 0.8-1 metriä korkea. Kaaren sisäosassa on esillä isot kivet. Vallin ympäristössä on myöhempinä aikoina suoritettu maan tasoitusta, joten vallin takana mahdollisesti ollut kaivanto on täyttynyt. Kohde on sijainnut Rakennusviraston alueella 2000-luvun alkuun saakka. Vuosina 2016-2017 aluetta rakennetaan puistoksi.
Rv1 eteläpuolella on sijainnut 450 metrin päässä Purjeentekijänkuja 3:ssa rannan tuntumassa nykyisin tuhoutunut jalkaväen rintasuoja Rv2 ennen Veijarivuorenniemen säilyneitä linnoitteita. |
| metsakeskus.1000030663 |
91 |
Veijarivuorenniemi |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
382732.00000000 |
6669562.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030663 |
Veijarivuorenniemellä sijaitsee kaksi 1800-luvun jälkipuoliskon tykkipatteria, joista vanhempi itäinen on nimetty venäläisessä Lauttasaaren linnoitteiden inventointikartassa vuonna 1885 patteri 1:ksi ja uudempi läntinen on jäänyt numeroimattomaksi. Vuoden 1855 kartassa vanhempi itäinen patteri oli patteri 4 ja viimeisessä venäläisten patterien numeroinissa 1A. Patteri on rakennettu Itämaisen sodan (1853-1856) aikana. Se muodostuu maavallista, jonka taakse on pengerretty tykkiasemia. Sen aseistuksena oli vuonna 1856 10 kpl 24 naulan kanuunoita, jotka poistettiin sodan jälkeen. Uusien sotien uhan takia se uudistettiin vuonna 1878 ja kunnostettiin vuonna 1885. Vuonna 1885 aseistuksena oli 5 kpl 6 tuuman mörssäreitä ja 6 kpl 9 naulan kenttätykkejä. Se on riisuttiin aseista vuonna 1895. Pattereista on tarkempia tietoja alakohdesivulla.
2. maailmansodan aikana patterin 1A:n päälle kaivettiin Veijarivuorenniemessä sijainneen it-patterin "Puiston" tulenjohtotutkan ja Lambda-laskimen asemat. Patterin keskikohdalle on sijoitettu muistomerkiksi 2. ms aikainen ilmatorjuntatykki.
Uudempi läntinen patteri 1B (viimeisen numeroinnin mukaan) on rakennettu vuonna 1885. Se muodostuu kolmesta maavallien erottamasta tykkiasemasta, joiden rintasuoja on ladottu suurista kivenlohkareista. Patteri on suojattu rintamapuolelta maavallilla. Se varustettiin vuonna 1885 seitsemällä rihlatulla mörssärillä. Patteri riisuttiin aseista vuonna 1895.
Patteri 1 aseistettiin vuonna 1904 uudelleen neljällä tai kuudella 9 naulan pronssitykillä.
Läntisen patterin 1B:n kummassakin päässä sijaitsi 2. maailmansodan aikana it-tykit. Yksi it-tykki sijaitsi patterin pohjoispuolella ja kolme patterin ja meren välissä. Molempien patterien päällä ja ympäristössä oli myös rakennuksia.
Patterien taustalla kulkee ulkoilutie, entinen tykkitie, jolle on paikoin louhittu kulkuväylää kallioon.
Patterien ja rannan välissä sijaitsi 5-6 kpl maasta ja kivestä Itämaisen sodan aikana rakennetut jalkaväen rintavarustukset Rv3-6. Tarkemmat tiedot niistä ovat alakohdesivulla. |
| metsakeskus.1000030664 |
91 |
Särkiniemi |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
382052.00000000 |
6669527.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030664 |
Särkiniemessä sijaitsee kolme 1800-luvun jälkipuoliskon tykkipatteria. Niistä toinen vanha on itäisen patterin läntinen osa, patteri 2A, joka rakennettiin Itämaisen sodan aikana (1853-1856). Se oli vuoden 1855 linnoituskartassa patteri 3 ja viimeisessä venäläisten käyttämässä numeroinissa 2. Seitsemän tykin patteri valmistui 1856. Sodan jälkeen pattereista 2A:sta ja 3B:sta poistettiin tykit. Sodanuhkien takia patteri uudistettiin vuonna 1879 ja kunnostettiin vuonna 1885, jolloin valmistui myös patterin itäosa patteri 2B. Jälkimmäisen itäpäässä on kallioon louhittu ammusvarasto.
Patteri 3B (viimeisen numerointijärjestelmän mukaan) sijaitsee läntisimpänä. Se oli vuoden 1855 kartassa patteri 2. Tämäkin alun perin seitsemän tykin patteri valmistui vuonna 1856. Patteri rakennettiin uudelleen vuonna 1879 ja kunnostettiin vuonna 1885.
Patteri 3A (viimeisen numerointijärjestelmän mukaan) sijaitsee edellisten välissä. Se on uusi vuonna 1885 rakennettu. Tykkipatteri muodostuu kahdesta maavallin erottamasta tykkiasemasta. Edellisen poikkivallin kohdalla on etäisyysmittaustornin jäännökset.
Tykkipatterit aseistariisuttiin vuonna 1895. Niistä on tarkemmat kuvaillut alakohteissa.
Tykkipattereiden takana on ollut runsaasti pattereihin kuuluneita rakennuksia, jotka ovat tuhoutuneet yhtä lukuun ottamatta.
Särkiniemen rannoilla on tykkipattereiden ja rannan välissä 12 maasta ja kivistä koottua erikokoista jalkaväen rintavarustusta Rv7-18 Itämaisen sodan ajalta (1853-1856). Näistä on tarkat kuvaillut alakohdesivuilla.
Puistoalueella sijaitsevat ulkoilutiet ovat pääosin peräisin linnoitteiden rakentamisajalta. Tiestössä on monin paikoin havaittavissa reunakiviä ja pengerryksiä. Nykyisin tiet ovat pääosin hiekkapintaisia. Alkuperäisimmässä kunnossa olevaa tietä on näkyvissä patteri 3B:lta rantaan johtavalla pätkällä. |
| metsakeskus.1000030665 |
91 |
Hevosenkenkälahden pohjoisranta 1 |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27008 |
381706.00000000 |
6670514.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030665 |
Lauttasaaren linnoitteita esittävään vuoden 1885 inventointikarttaan kohdalle on merkitty Itämaisen sodan aikainen (1853-1856) jalkaväen rintavarustus Rv23. Paikalla on kivistä ja maasta koottu kaareva valli, korkeus noin 0,5-0,8 metriä, pituus noin 20 metriä. Kohde sijaitsee hevosenkenkälahden pohjoisrannalla noin 50 metriä länteen uimarannasta Villa Salinin aidatulla pihamaalla. Pihalta on johtanut betonista ja kivestä rakennettu laituripolku kohti rantaa. Vallin ja rannan välissä kulkee nyt ulkoilutie. |
| metsakeskus.1000030666 |
91 |
Hevosenkenkälahden pohjoisranta 2 |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27008 |
381439.00000000 |
6670342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030666 |
Lauttasaaren linnoitteita esittävään vuoden 1885 inventointikarttaan kohdalle on merkitty Itämaisen sodan aikainen (1853-1856) jalkaväen rintavarustus Rv25. Takaniemen kärjessä on maasta ja suurista kivistä koottu valli, pituus noin 25 metriä, korkeus noin 1 metri. Vallin takana on matala kaivanto, leveys noin 2-3 metriä. Valli on kooltaan samaa luokkaa kuin kohteet Rv14 ja Rv26. Vallin länsipäässä on jonkin verran eroosiovaurioita. Länsipäässä on myös mahdollisesti myöhemmin tehdyn rakenteen (betonilaatan) jäänteitä, mahdollisesti kellarin tms.
Vallin luo johtaa pohjoisesta tie, ilmeisesti entinen yhdystie.
Vallin länsipuolella on rannassa laiturin raunio ja kalliopiirroksia. |
| metsakeskus.1000030667 |
91 |
Länsiulapanniemi |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
381041.00000000 |
6670523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030667 |
Länsiulapanniemellä sijaitsee kaksi tykkipatteria, patterit 4A ja 4B. Läntinen patteri 4B on vanhempi Itämaisen sodan aikana (1853-1856) rakennettu patteri, josta poistettiin tykit sodan jälkeen. Se oli vuoden 1855 linnoituskartassa patteri 1 ja viimeisessä venäläisten käyttämässsä numeroinissa patteri 4B. Se uudistettiin vuonna 1878 ja kunnostettiin vuonna 1885 uusien sotien uhan takia. Patteri 4A (viimeiseisessä venäläisten käyttämässä numeroinnissa) on rakennettu vuonna 1885. Patterit aseistariisuttiin vuonna 1895. Pattereista on tarkempaa tietoa alakohdesivulla.
Itäisen patterin ja länsipuolisen rakennuksen välissä on etäisyydenmittaustornin jäännökset. Vuosina 1878, 1885 ja 1916 mainitaan valonheitinasema niemen länsirannalla. Itämaisen sodan ajalta (1853-1856) on jalkaväen rintavarustuksia (Rv26-29) rannoilla neljä kappaletta, joista on tarkempaa tietoa alakohdesivulla. Patterin muista rakennuksista ei vuoden 2005 inventoinnissa tehty havaintoja.
Puistoalueella sijaitsevat tiet ovat pääosin peräisin linnoitteiden rakentamisajalta. Tiestössä on paikoin havaittavissa reunakiviä ja pengerryksiä. Nykyisin tiet ovat pääosin hiekkapintaisia, paikoin levennetty autolla ajettavaksi. Alkuperäisimmässä kunnossa olevaa tietä on näkyvissä patteri 4A:n itäpuolella rantaan johtavalla pätkällä. |
| metsakeskus.1000030669 |
91 |
Tykkipatteri 116 (Vaskiniemi) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
380989.00000000 |
6671274.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030669 |
Vaskiniemessä sijainneen 1800-luvun jälkipuoliskon patterin V:n luokse rakennettiin 1. maailmansodan aikana vuoden 1915 syksyyn mennessä maarintaman patteri no 116. Patteri aseistettiin maaliskuussa 1915 neljällä 9”:n kanuunalla m/67. Maa-. hirsi- ja osaksi betonirakenteinen patteri kuului eteläisessä Espoossa, Tapiolan ja Otaniemen alueella sijainneeseen maarintaman tukikohtaan XXXVII. Patterin luokse rakennettiin hirsistä kasarmi ja ammuskellari, kaksi konekivääripesäkettä sekä taisteluhautoja. Tykkipatteri sijaitsee helppokulkuisessa metsikössä.
Neljän tykin patteri, jonka rintasuojana on maavalli. Kolme betonista tykinperustaa on jäljellä. Patterin eteläpään suojahuoneen ulkoseinä on rakennettu betonista. Eteläisimmän tykkiaseman kummallakin puolella on suojahuoneiden savupiiput/tuuletushormit näkyvissä.
Toinen tykkiasema pohjoisesta lukien on jäänyt Vaskiniementien alle. Pohjoisin tykkiasema on myös osittain jäänyt toisen tien alle.
Patterin pohjoispuolella sijaitsee betoninen suojahuone, jonka erottaa patterin vallista myöhemmin rakennettu tie. Katto puuttuu, savupiippu/hormi on jäljellä. Eräiden tietojen mukaan suojahuonetta olisi käytetty sidontapaikkana.
Patterin taustalla idässä alle 30 metrin päässä on suurikokoinen suojahuoneen maakumpu, jossa on muuratuista kivistä rakennettu sisäänkäynti. Suojahuoneen kumpu on muuttanut muotoaan ilmeisesti maanoton yhteydessä, eikä sen muodosta tai yksityiskohdista pysty saamaan selvyyttä maastossa.
Vaskiniementie on lohkaissut ilmeisesti pois osan suojahuoneen kummusta. Tien vieressä erottuu kummussa kivilatomusta, joka saattaa olla suojahuoneeseen liittyvä rakenne.
Alueella on säilynyt joitakin jäänteitä kivetyistä tykkiteistä. Alueen rakenteista osa saattaa olla aiemmalta ajalta. |
| metsakeskus.1000030671 |
91 |
Lauttasaari, Josef Backin hauta |
10007 |
12002 |
13000 |
11006 |
27008 |
382275.00000000 |
6671586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030671 |
Ns. Tuntemattoman sotilaan hauta. Kiven päälle kiinnitettyyn tykinkuulaan hakatun tekstin mukaan paikalle on haudattu Lauttasaaren Särkinokassa Viaporin pommituksen aikana 9.8.1855 kaatunut nimeltä mainitsematon sotilas.
Lähdetietojen perusteella tiedetään että vainaja oli Suomalaisen krenatööri tarkkampujapataljoonan tarkkampuja Josef Johan Israelsson Back, joka oli syntynyt
4.7.1826 ja värvätty 20.5.1847.
Tykinkuulaan on kaiverrettu teksti:
Stupad
vid
försvaret af denna ö
å Mörtnäs udde, den 9 augusti 1855.
Frid med hans stoft!
Hauta sijaitsee Länsiväylän ja v.1998-1999 pystytetyn meluaidan välisessä kapeassa kaistaleessa. Haudalle pääsee Pohjoiskaaren varrella sijaitsevasta Maamonlahden puistosta meluaidassa olevan oven kautta. Hauta on ympäröity rautalanka-aidalla ja varustettu opaskyltillä. |
| metsakeskus.1000030672 |
91 |
Veijarivuorenniemi II |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
382618.00000000 |
6669746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030672 |
Lauttasaaren eteläosassa Veijarinvuorenniemellä sijaitsi 2. maailmansodan jatkosodan aikana raskas ilmatorjuntapatteri "Puisto", jonka aseistuksena oli 6 kpl 88 ItK/37 BRM. Patterin ilmatorjuntatutka, etäisyysmittauslaite ja Lambda-tulenjohtokone oli sijoitettu alunperin Itämaisen sodan aikaisen (1853-1856) itäisen patterin päälle. Läntisen vuonna 1885 rakennetun patterin molemmissa päissä oli tykkiasemat, pohjoispuolella yksi ja patterin ja rannan välissä kolme tykkiasemaa. Patterien päällä oli lisäksi rakennuksia. Lisäksi alueella oli valonheitin, ainakin yksi kevyempi tykki ja muita rakennuksia. Patterin muistomerkkitykki (Mk8) on pystytetty vanhmman itäisen patterin päälle. |
| metsakeskus.1000030673 |
91 |
Lehtisaari-Kuusisaari, tykkitie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27008 |
380862.00000000 |
6673744.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030673 |
Itämaisen sodan aikana (1853-1856) rakennettiin Munkkiniemen, Kuusisaaren, Lehtisaaren ja Kaskisaaren kautta Lauttasaareen johtava yhdystie. Vuoden 1855 karttaan on merkitty tie, joka johtaa Kuusisaaresta Lehtisaaren ja Kaskisaaren kautta Lauttasaareen. Lauttasaaren ja Kaskisaaren sekä Lehtisaaren ja Kuusisaaren välisten siltojen kohdalle on tehty merkintöjä, jotka saattaisivat tarkoittaa veneille järjestettyä kulkuaukkoa. Tie kunnostettiin sotilaskäyttöön jälleen vuonna 1878 ja ensimmäisen maailmansodan aikana. Vuonna 1878 valmistui avattavat lauttasillat Lauttasaaren ja Kaskisaaren, Kaskisaaren ja Lehtisaaren väliin ja kiinteät sillat Lehtisaaren ja Kuusisaaren ja Kuusisaaren ja Munkkiniemen väliin.
Alkuperäistä tietä ei ole näkyvissä paljonkaan Lehtisaaressa, sillä nykyinen tiestö noudattaa pitkälti samoja linjauksia. Lehtisaaren pohjoisosassa tie on kulkenut Pyhän Laurin ja Liljasaaren puistojen kautta. Tämän osuuden pohjoisin osa säilynyt. Lyhyt, ulkoilutienä palveleva tienpätkä nykyisen Kuusisaarentien pohjoispuolella Kuusisaaren ja Lehtisaaren välissä on hyvin vanhahtavassa muodossa. Kohdalla on kivipengerryksiä.
Ensimmäisen maailmansodan aikana johti Lehtisaaren kautta Otaniemeen ja Tapiolaan tykkitie, jolle oli rakennettu vesistön ylitystä varten ponttoonisilta. |
| metsakeskus.1000030674 |
91 |
Kaivopuisto 2 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
386507.00000000 |
6670441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030674 |
Itämaisen sodan eli Krimin sodan aikainen (1853-1856) kymmenen tykin tykkipatteri, joka poistettiin pian sodan jälkeen aktiivikäytöstä. Ampumasuunta oli ollut etelä. Kaivopuiston eteläosassa korkealla kalliolla Ursan tähtitornin vieressä sijaitseva V-muotoinen patteri on kunnostettu viimeksi vuonna 2010. Kohde (Ullanlinnanniemen patteri) näkyy venäläisessä kartassa, jossa esitetään Helsinginniemen rannikkopatterit 8. kesäkuuta 1855.
Itämaisen sodan aikana rakennettiin Espoon Karhusaaresta Santahaminan itäpuolelle tykkipattereita suojaamaan Helsingin sisääntuloväyliä ja torjumaan maihinnousuyritykset. Pattereita rakennettiin Karhusaareen, Lauttasaareen, Ruoholahteen, Hietaniemeen, Punavuoreen, Jätkäsaareen, Kaivopuistoon, Nuottasaareen, Santahaminaan, Lehmäsaareen, Matosaaren ja Villinkiin. Useita pattereita on säilynyt nykyaikaan mm. Lauttasaaressa ja Lehtisaaressa, mutta vain pieni osa alkuperäisessä asussaan. Lauttasaaren patterit on rakennettu vasta Viaporin pommituksen jälkeen. Helsinginniemen patterit poistettiin käytöstä pian sodan jälkeen ja nämä patterit ovat tuhoutuneet rakentamisessa Kaivopuiston patteri 2:ta lukuun ottamatta. Lauttasaaren patterit uudistettiin 1800-luvun jälkipuoliskolla. |
| metsakeskus.1000030675 |
91 |
Patterimäki |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
381191.00000000 |
6677984.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030675 |
Pajamäen Patterimäellä sijaitsee vuonna 1940 perustettu 2. maailmansodan ilmatorjuntapatteri Paja ensimmäisen maailmansodan tukikohdan XXXV:11 lisäksi. Mäen yläosassa sijaitsevat kivestä, maasta ja betonista tehdyt rakenteet ovat osittain 1. maailmansodan linnoituslaitteiden päälle. Mäen länsipuolella on 1. maailmansodan aikaisen yhdyshaudan kylkeen louhittu kaksi pienempää luolaa, jotka on lukittu. Niille johtaa betoniset portaat mäen huipulta.
Jatkosodan aikana toimi 3. raskas ilmatorjuntapatteri "Paja" Pitäjänmäen aseman ja Strömbergin tehtaan suojana, aseistuksenaan 4 kpl venäläisiä Skoda 76K31-tykkejä. Niitä avustivat Kokkokalliolle ja Mäkkylän Komendantinmäelle sijoitetut valonheittimet.
Mäen alapuolelle on louhittu 1960-luvulla hiekoitussorasiilolle luola, jonka sisäänkäynti on kallion juuressa ja kallion huipulle nousee teräsluukuilla peitetty pystykuilu, josta sora on kaadettu luolaan. |
| metsakeskus.1000030676 |
895 |
Frans |
10002 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
163519.00000000 |
6789458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030676 |
Sijaintipaikka on avomerellä Uudenkaupungin vesialueen pohjoisosassa aluevesi- ja talousvyöhykerajan lähistöllä.
Paikalla on noin 27 metriä pitkä ja 6,4 metriä leveä moottorialuksen hylky. Hylyn uskotaan oleva ruotsalainen Frans, joka upposi 2.11.1916 saksalaisen sukellusvene U22 upottamana liittyen ensimmäisen maailmasodan tapahtumiin. Fransin lastina upottamishetkellä oli rautatavaraa, separaattoreita, hevosen hokkeja ja kahvia. Hylkyä on arveltu myös ruotsalaiseksi Edward -nimiseksi laivaksi, joka oli rakennettu 1870.
Hylyssä on troolia ja ilmeisesti troolaus on vahingoittunut hylyn ylärakenteita. |
| metsakeskus.1000030677 |
918 |
Kalmanvuori |
10001 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
215286.00000000 |
6736243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030677 |
Kalmanvuorelle on maastokartassa merkitty muinaisjäännösmerkki ja vierelle teksti ”Muinaishauta”. Kuitenkaan kohdetta ei ole ollut muinaisjäännösrekisterissä. Kalmanvuoren luoteispuolella sijaitsee Hiivistenmäen röykkiöalue, joka on määritelty muinaisjäännösalueeksi (rek. no. 918000002).
Kalmanvuori on melko loivasti kohoava mäkialue, jota reunustavat siellä täällä hyvinkin massiiviset siirtolohkareikot ja vanhat rantavallit. Kasvillisuus on hoidettua, nuorta männikköä ja aluskasvillisuus sammalta, jäkälää ja puolukkaa. Kohdalla, jolle on peruskartalla merkitty muinaisjäännösmerkki eli mäen lakialueella, on noin 15 x 16 metrin kokoinen kivikenttä, joka vaikuttaa luonnonmuodostumalta. Kiveyksen rajat eivät ole selvät. Kivien koot vaihtelevat suunnilleen päänkokoisista nyrkin kokoisiin. Tähän ns. pirunpeltoon tai rakkaan on kaivettu eri kokoisia ja syvyisiä kuoppia, joita havaittiin tarkastuksessa seitsemän kappaletta. Niitä saattaa mäen lakialueella olla lisääkin. Kuoppien laajuus vaihteli noin 70 x 70 cm kokoisesta 150 x 150 cm kokoiseen. Kuopat kapenevat pohjaa kohti, niiden reunat ovat tasaiset ja symmetriset ja syvyys noin puoli metriä. Kuoppien pohjalla kasvoi sammalta, jäkälää ja varpuja, joten niitä ei ole aivan hiljattain kaivettu.
Kalmanvuoren nimi viittaa siihen, että kohdetta on pidetty hautapaikkana. Sitä, ovatko kuopat vanhoja säilytyskuoppia tai suojia vai myöhemmin mahdollisessa aarteenetsinnässä syntyneitä, ei pintapuolisen tarkastuksen perusteella voi arvioida. Kotuksen nimiarkiston tietolapuissa Vehmaan Kalmavuoreen ei liity mitään tarinaa. |
| metsakeskus.1000030679 |
205 |
Käkisaaren kannas ja kanava |
10002 |
12005 |
13056 |
11006 |
27000 |
497062.00000000 |
7124825.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030679 |
Kanava sijaitsee Oulujärven länsirannalla Käkisaaren länsipuolella.
Venäläiset sotilaat kaivoivat 1600-luvulla alavan niitty- ja suomaiseman läpi Käkisaaren kiveämättömän kanavan. Toisten tietojen mukaan kanava on tehty vasta 1700-luvulla.
Inventointi 2023: Kanava sijaitsee Oulujärven länsirannalla Käkisaaren länsipuolella. Ei uusia huomioita suhteessa vuoden 2017 tarkastukseen. |
| metsakeskus.1000030680 |
837 |
Mäkikatu 35 |
10002 |
12011 |
13113 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030680 |
Pohjois-eteläsuuntaisen pihan kaakkoispäässä sijaitsee 1. maailmasodan aikana rakennettu betoninen linnoituslaite - konekiväärin tuliasema tai suojahuone, joka on osa Pispalan alueelle vuosina 1915-1917 rakennettua laajaa linnoitusjärjestelmää. Linnoituslaitteen länsipuolelle on liitetty myöhemmin uudempi betonirakenne, kellarin eteinen, joka on kiinni puolustusvarustuksessa. Ns. bunkkeria ja nuorempaa lisäosaa on käytetty kellarina. Linnoituslaite on rakennettu karkeasta, runsaasti kiviä sisältävästä betonista. Sen katto on länsireunasta viistottu ampumasuojille ja tuliasemille ominaiseen tapaan. Osa länsi- ja pohjoisseinästä on rikkoutunut. Betonisen katon sisäpinnassa on hirsirakenteen jättämiä painaumia. Linnoituslaite on ollut kokonaan maan peittämä ja se tuli esille pihalla tehdyissä kaivutöissä.
Vuoden 2018 tarkastuksessa kohteen laajuus ja sijainti voitiin tarkentaa. |
| metsakeskus.1000030681 |
91 |
Luola G 23 (Länsi-Pasila) |
10002 |
12011 |
13108 |
11006 |
27009 |
384631.00000000 |
6676164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030681 |
Arkistolähteiden perusteella vuonna 2015 löydetty aiemmin tuntematon 1. maailmansodan luola.
Kohde on kallioon louhittu, suorakaiteen muotoinen luola, joka on varustettu eteisellä. Luolan koko on noin 25 x 5 m. Sisätilojen koko on 2 x 4,15 m (eteinen) ja 21 x 4,15 m (varastotila). Sisäkorkeus on lakipisteessä 3 m. Rakennusajankohta sijoittuu todennäköisimmin vuosiin 1915–1917. Luola sijaitsee Ilmalan mäen etelärinteellä. Sisäänkäyntiin johtanut kalliorotko on jäänyt MTV Oy:n paikoitusalueen alle, mutta luola
ja sen sisäänkäynti ovat edelleen jäljellä Ilmalankadun ajoradan ja pientareen alapuolella. Sisäänkäyntiin johtaa 1960-luvun lopulla rakennetut betoniportaat ja luolan oviaukko sijaitsee noin 6 m nykyisen paikoitusalueen tason alapuolella. Luolassa on betoniset seinät
ja lattia. Alkuperäinen aaltopellistä rakennettu sisäkatto on varastotilassa vielä paikoillaan. Sisäänkäynnin teräsovet ovat alkuperäiset ja edelleen paikoillaan. Luolassa on MTV Oy:n (entinen Mainostelevisio) kuvanauhavarasto, jona se on toiminut jo 1960-luvun lopusta lähtien. Kohde on sisätiloiltaan yksi parhaimmassa kunnossa säilyneistä ensimmäisen maailmansodan aikaisista luolista pääkaupunkiseudulla. |
| metsakeskus.1000030699 |
405 |
Voisalmi uimaranta |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
561367.00000000 |
6772560.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030699 |
Betoninen kaapelikomero, jonne johtaa koillisessa olevalta rannalta kallioon louhittu hieman yli metrin levyinen reitti. Kallion päällä komero on naamioitu kalliota muistuttavalla katteella. |
| metsakeskus.1000030701 |
614 |
Heteperänvaara |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
519421.00000000 |
7344726.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030701 |
Kivilatomus sijaitsee Heteperänvaaran kaakkoispäässä, itäkaakkoon laskevalla rinteellä. Ympäristö on vähäkivistä, loivasti kumpuilevaa, hiekkaperäistä kangasmaata, jossa kasvaa matalaa, harvahkoa mäntymetsää.
Muinaisjäännös sijaitsee matalalla etelälounaasta pohjoiskoilliseen suuntautuvalla harjulla, jonka laki on kivinen. Ylärinteen puolella maan pinta laskee laelta vain metrin tai puoli-toista. Alarinteen puolella laskua kankaalle on muutamia metrejä. Harjun laki on vain noin
puolentoista metrin levyinen.
Latomus on muodoltaan katkaistua kartiota muistuttava kekomainen kivilatomus. Se on
rakennettu pääasiassa melko tasakokoisista 30-40 cm läpimittaisista kivistä, mutta alimmat kivet ovat suurempia, osa mahdollisesti maakiviä. Latomus on pyöreähkö ja läpimitaltaan noin 1,5 m. Korkeus on noin 0,8 m, rinteiden puolelta mitattuna vähän enemmän. Seinämät on ladottu jyrkästi nouseviksi, eteläseinämä lähes pystysuoraksi. Itä- ja länsireunoilla rakenne on jonkin verran sortunut. Laki on melko tasainen, mutta ei säännöllisesti ladottu.
Lakiosan muoto ei ehkä ole alkuperäinen sortumien vuoksi. Kyse on ilmeisesti rajamerkistä. Se muistuttaa rakenteeltaan aiemmin tunnettuja rajamerkkejä Haukilamminpalo ja Poksamonsuo pohjoinen. |
| metsakeskus.1000030703 |
49 |
Urheilupuisto 2 |
10002 |
12016 |
13155 |
11019 |
27012 |
378204.00000000 |
6678785.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030703 |
Asuinpaikan kaivaus vuonna 2017 kuntopolun itäpuolella: Kaikkiaan alueella on ollut 14 liettä, halkaisijaltaan (laajin koko) n. 0,7 – 1,5 m. Liedet olivat maljamaisia, usein keskiosiltaan nelisivuisia. Liesien pohjalla oli paksu, vahva ja ”rasvainen” noki-hiilikerros. Muita rakenteita olivat palo-maaläikkä, syvälle ulottuvia nokimaaläikkiä ja kivirykelmiä (5-10 kiveä) joissa ei ollut hiiltä tai nokea lainkaan. Kulttuurikerros oli kaikkialla heikko. Tosin alueen etelä-osassa oli vahvasti ja yhtenäisesti värjääntynyt maa-alue, mutta se saattaa liittyä kohdalla olleen kalliopinnan läheisyyteen.
Löytöjä laajalta alueelta tuli suhteellisen vähän ja lähes yksinomaan kvartseja joiden joukossa on esineen katkelmia. Kivilaji-iskoksia löytyi viisi kpl, sekä yksi hioimen katkelma. Palanutta luuta tuli hyvin vähän ja suppealta alalta joka oli n. 20 cm halkaisijaltaan. Kaikki löydöt tulivat 1-15 cm syvyydeltä, pääosin 1-10 cm syvyydeltä. Liesistä löytöjä tuli hyvin vähän – muutamia kvartseja.
Edellä kuvatut löytötiedot ovat alustavia - löytöjä ei ole vielä käyty läpi – ja tiedot perustuvat kentällä saatuun käsitykseen. Mitattuja löytöpaikkoja oli 511 mutta samaan löytöpaikkaan voi sisältyä useampi kvartsi. Karkea arvio löytöjen määrästä on n. 800-1000 kpl.
Nyt kaivettu muinaisjäännös liesineen on tyypiltään varsin harvinainen, ja ainoa laatuaan Espoossa. Muutamia vastineita tiedetään. Niistä yhtenevin on Euran Kauttuan Tyttöpuisto. Urheilupuisto 2:n ajoituskin lienee liki sama kuin Eurassa, rannansiirtymiskronologisen ajoituksen perusteella (Urheilupuisto 2:n alaraja on n. 26,5 m tasolla). Kyseessä on kenttähavaintojen perusteella ilmeisesti ”hylkeenrasvatehdas”, paikka missä hylkeiden ruhot on jalostettu keittämällä rasvaksi, mm. rasvalamppujen polttoaineeksi ja nahkojen käsittelyyn.
Osa asuinpaikasta on tutkittu pois. Rajaus kuntopolun länsipuolella perustuu osin koekuopitukseen, mutta alueen länsiraja ei ole tiedossa ja voi olla tunnettua laajempi.
Vuoden 2018 tutkimusten tulokset vahvistivat aiemmat epäilykset. Kyseessä on kivikautinen pyyntiin liittyvä kausileiri, jonka kaivauksissa löydetty yhteensä 22 kuoppaliettä. Liesityypin on aiemmin oletettu liittyvän hylkeiden rasvan eli traanin prosessointiin. Urheilupuiston liesien luonnontieteelliset analyysit todistavat tämän oletuksen ensimmäistä kertaa: liesissä on prosessoitu merieläimien rasvoja. Hylkeenpyytäjien kausileiri ajoittuu 4200 – 3700 eaa. Löytöinä pieni määrä kiviesineiden työstöjätettä ja muutama saviastian pala. Leiri on sijainnut kallioharjanteiden välisessä hiekkataskussa merenlahden reunalla rantaviivan läheisyydessä. |
| metsakeskus.1000030703 |
49 |
Urheilupuisto 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
378204.00000000 |
6678785.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030703 |
Asuinpaikan kaivaus vuonna 2017 kuntopolun itäpuolella: Kaikkiaan alueella on ollut 14 liettä, halkaisijaltaan (laajin koko) n. 0,7 – 1,5 m. Liedet olivat maljamaisia, usein keskiosiltaan nelisivuisia. Liesien pohjalla oli paksu, vahva ja ”rasvainen” noki-hiilikerros. Muita rakenteita olivat palo-maaläikkä, syvälle ulottuvia nokimaaläikkiä ja kivirykelmiä (5-10 kiveä) joissa ei ollut hiiltä tai nokea lainkaan. Kulttuurikerros oli kaikkialla heikko. Tosin alueen etelä-osassa oli vahvasti ja yhtenäisesti värjääntynyt maa-alue, mutta se saattaa liittyä kohdalla olleen kalliopinnan läheisyyteen.
Löytöjä laajalta alueelta tuli suhteellisen vähän ja lähes yksinomaan kvartseja joiden joukossa on esineen katkelmia. Kivilaji-iskoksia löytyi viisi kpl, sekä yksi hioimen katkelma. Palanutta luuta tuli hyvin vähän ja suppealta alalta joka oli n. 20 cm halkaisijaltaan. Kaikki löydöt tulivat 1-15 cm syvyydeltä, pääosin 1-10 cm syvyydeltä. Liesistä löytöjä tuli hyvin vähän – muutamia kvartseja.
Edellä kuvatut löytötiedot ovat alustavia - löytöjä ei ole vielä käyty läpi – ja tiedot perustuvat kentällä saatuun käsitykseen. Mitattuja löytöpaikkoja oli 511 mutta samaan löytöpaikkaan voi sisältyä useampi kvartsi. Karkea arvio löytöjen määrästä on n. 800-1000 kpl.
Nyt kaivettu muinaisjäännös liesineen on tyypiltään varsin harvinainen, ja ainoa laatuaan Espoossa. Muutamia vastineita tiedetään. Niistä yhtenevin on Euran Kauttuan Tyttöpuisto. Urheilupuisto 2:n ajoituskin lienee liki sama kuin Eurassa, rannansiirtymiskronologisen ajoituksen perusteella (Urheilupuisto 2:n alaraja on n. 26,5 m tasolla). Kyseessä on kenttähavaintojen perusteella ilmeisesti ”hylkeenrasvatehdas”, paikka missä hylkeiden ruhot on jalostettu keittämällä rasvaksi, mm. rasvalamppujen polttoaineeksi ja nahkojen käsittelyyn.
Osa asuinpaikasta on tutkittu pois. Rajaus kuntopolun länsipuolella perustuu osin koekuopitukseen, mutta alueen länsiraja ei ole tiedossa ja voi olla tunnettua laajempi.
Vuoden 2018 tutkimusten tulokset vahvistivat aiemmat epäilykset. Kyseessä on kivikautinen pyyntiin liittyvä kausileiri, jonka kaivauksissa löydetty yhteensä 22 kuoppaliettä. Liesityypin on aiemmin oletettu liittyvän hylkeiden rasvan eli traanin prosessointiin. Urheilupuiston liesien luonnontieteelliset analyysit todistavat tämän oletuksen ensimmäistä kertaa: liesissä on prosessoitu merieläimien rasvoja. Hylkeenpyytäjien kausileiri ajoittuu 4200 – 3700 eaa. Löytöinä pieni määrä kiviesineiden työstöjätettä ja muutama saviastian pala. Leiri on sijainnut kallioharjanteiden välisessä hiekkataskussa merenlahden reunalla rantaviivan läheisyydessä. |
| metsakeskus.1000030704 |
434 |
Ollas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
452943.00000000 |
6702384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030704 |
Alueelle on merkitty kaksi tilaa Sarvilahden kartanon vuoden 1772 kartalle. Paikka peltoineen on metsittynyt. Alueella on rakennusten pohjia tulisijoineen, mahdollinen mäkitupa ja fossiloituneita peltoja. |
| metsakeskus.1000030707 |
286 |
Valkeala Hukalan hautausmaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
489536.00000000 |
6755379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030707 |
Kohteessa on viisi kuoppaa terassin törmän päällä kulkevassa ja sen suuntaisessa rivissä. Kuoppien välinen etäisyys vaihtelee välillä 15–20 m. Kuopat ovat pääasiassa pyöreitä, halkaisijaltaan n. 2,0-2,5 m ja syvyydeltään 0,2–0,5 m. Kuoppien ympärillä on havaittavissa vallit. Valliin tehdyissä koekuopissa oli havaittavissa huuhtoutumiskerros turve- ja hiilikerroksen alapuolella ja n. 25 cm syvyydellä vaalea kerros, joka voitaneen tulkita vallin kasaamisen yhteydessä peittyneeksi huuhtoutumiskerrokseksi. |
| metsakeskus.1000030709 |
444 |
Laihalampi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
339414.00000000 |
6717152.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030709 |
Kaksi rakennuksen perustaa, joista isommassa on tulisijanpaikka luoteisnurkassa. Isomman perustan koko noin 6 x 5,5 m pienemmän noin 4 x 4 m. Lisäksi alueella on kaksi kivikellarin perustoiksi sopivaa kivirakennetta, muutama kuopanne sekä kymmenkunta röykkiötä, joiden halkaiaija vaihtelee puolestatoista metristä 3-4 metriin. Rakenteet ovat vahvasti sammaloituneet, mutt selvästi havaittavissa. Alueella on vanhaa kuusimetsää.
Rakenteet sijaitsevat laaksomaisessa maastokohdassa kivikkoisten rinteiden keskellä, maasto viettää sekä etelään että pohjoiseen rakenteiden kohdalta. Paikka on aikoinaan ollut saari, johon kulku on ilmeisesti tapahtunut vesitse. Se on nykyisinkin niemenkärki, jota vesi rajaa pohjoisessa, lännessä ja etelässä, sen itäpuolella on Laihalampi ja suomaisia alueita.
Metsärakenteesta päätellen ympäristöä - erityisesti etelässä - on ollut jossain vaiheessa laidunnettu karjaa. |
| metsakeskus.1000030710 |
444 |
Pappilannotko |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
335964.00000000 |
6718242.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030710 |
Ainakin 12 raivausröykkiön tyyppistä röykkiötä kuusimetsässä kivikkoisessa maastossa. Röykkiöiden koot ovat noin 1,5 m - 4 m välillä ja ne ovat vaihtelevan muotoisia.
Vuoden 1958 peruskartassa (MML/vanhat kartat) paikalle on merkitty pelto. |
| metsakeskus.1000030711 |
491 |
Piikinperse D |
10002 |
12002 |
13000 |
11004 |
27000 |
528592.00000000 |
6818821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030711 |
Kohde sijaitsee Louhiveden ja Hietalahden välisessä Hietaniemessä, Hietalahdentie 278:n kohdalta alkavan vanhan, peruskarttaan merkityn, metsänhoitotien vieressä. Kohde sijoittuu n. 310 m metsänhoitotien alkupäästä kaakkoon ja n. 350 m Hietaniemen kaakkoisosassa olevan uimarannan parkkipaikasta itäkoilliseen. Metsänhoitotie erottuu kohteen kohdalla poikkeuksellisen heikosti. Peruskartan mukaan se sijoittuisi runsaat 10 m kohteesta länteen, maastohavaintojen perusteella pikemminkin muutama metri kohteesta pohjoiseen.
Maa-aines kohteessa on lähinnä hiekasta ja siltistä koostuvaa mineraalimaata, jossa esiintyy myös kiviä. Sen päällä kasvaa puolukkatyypin metsää, joka on kohteen välittömässä ympäristössä tällä hetkellä vähäpuista, sammalten ja kanervakasvien hallitessa kasvillisuutta. Puusto koostuu lähinnä männystä, myös koivua esiintyy jonkin verran. Maa-aines ja kasvillisuus kohteen ympäristössä ovat tyypillisiä koko Hietaniemelle. Lähin ranta on Louhivesi n. 85 m kohtees-ta etelään. N. 80 m kohteesta luoteeseen on jyrkkäseinäinen kallioharjanne, ja maasto nousee kaiken kaikkiaan melko jyrkästi pohjoisen suuntaan. Etelän ja lännen suunnassa maasto laskeutuu loivasti, idässä on varsin tasaista 70 m säteellä kohteesta.
Kohteen tiedossa oleva osa on tuulenkaadon paljastama palaneen luun keskittymä enimmäkseen hiekasta ja siltistä koostuvassa mineraalimaassa, joka sisältää jonkin verran pienehköjä kiviä, mutta ei pinnalle näkyvää likamaakerrostumaa tai rakennetta. Tuulenkaato on paljastanut hiekkamaata vain n. 1 x 2 m laajuiselta alueelta. Suurin osa palaneesta luusta löytyi hiekkamaapaljastuman länsiosasta, 40 cm läpimittaiselta alueelta. Muutama luufragmentti otettiin kuitenkin talteen hiekkamaasta myös tämän tiheän keskittymän itäpuolelta, minkä lisäksi palanutta luuta näkyi myös kaatuneen puun juuriin tarttuneessa hiekassa. Kohteen laajuutta on nykyisillä tiedoilla mahdoton arvioida ilman koekaivauksia, koska se voisi arkeologisen kontekstinsa perusteella edustaa aiemmin tuntematonta muinaisjäännöstyyppiä, lapinraunioalueeseen kytkeytyvää kuoppahautausta.
Piikinperse C: n lapinrauniokohteen kaivaukseen tutkimusavustajana osallistunut Vivi Deckwirth huomasi 17.5.2015 tuulenkaadossa palanutta luuta, ollessaan yhdessä tutkimusavustaja Annukka Debenjakin ja kaivauksenjohtaja Jarkko Saipion kanssa katsomassa Hietaniemen muita lapinrauniokohteita.
Löydöt palanutta luuta ja kvartsi-iskos KM 40947:1-2. |
| metsakeskus.1000030713 |
777 |
Myllylahti 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
628938.00000000 |
7181300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030713 |
Tervahaudan halkaisija on 9 m ja syvyys 0,5 m. Hauta on loiva, samoin vallit. Tuuletuskuopat ovat havaittavissa. Halssi laskee etelään päin, on 4 m pitkä ja 1 m syvä ja siinä on puujäänteitä. |
| metsakeskus.1000030714 |
777 |
Sänkikangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
628367.00000000 |
7181405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030714 |
Tervahauta sijaitsee polun vieressä loivassa rinteessä, kuivalla mäntykankaalla, Koljatinjärven eteläpuolella. Tervahaudan reunoilla kasvaa halkaisijaltaan kookkaita puita ja päällä nuorta koivikkoa. Kohde on halkaisijaltaan 6 m ja hieman epäsymmetrinen. Vallit ovat vajaan metrin korkeat ja leveät. Halssi laskee luoteeseen ja se on kapea ja metrin syvä. |
| metsakeskus.1000030715 |
777 |
Likolahti 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
628020.00000000 |
7181669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030715 |
Likolahden kaakkoisrannalla sijaitseva tervahauta, jonka halkaisija n. 9 m. Halssiura jatkuu tervahaudan keskelle ja itse halssi laskee järveen.Tervahaudan syvyys n. 50 cm ja se on tasapohjainen. Haudan päällä on paljon puustoa ja joitakin kaatuneita puita, joiden juuret ovat tuhonneet hautaa rikkomalla maanpintaa. Maanpinnalla näkyvillä tämän takia hiiltä. |
| metsakeskus.1000030716 |
777 |
Huotarinhaudanaho 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
627148.00000000 |
7181084.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030716 |
Huotarinhaudanahon kaakkoisrinteessä sijaitsevan ison tervahaudan halkaisija on 15 metriä. Tervahaudan vallit ovat 4 metriä leveät ja hauta on yli metrin syvä. Vallit ovat erityisen korkeat luoteessa ja pohjoisessa, missä on myös kaivettua ojaa. Halssi on kohti kaakkoa. Halssin pituus on noin 5 metriä. Sen eteläpuolella on syvä pieni kuoppa. Myös muualla tervahaudan ympärillä on vastaavia kuoppia. Tervahaudan yli on ajettu metsäkoneella. |
| metsakeskus.1000030717 |
777 |
Huotarinhaudanaho 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
627635.00000000 |
7181112.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030717 |
Nuoressa ojitetussa mäntymetsässä sijaitseva tervahauta on muodoltaan lähes pyöreä. Sen itä-länsi -suuntainen halkaisija on 11 metriä ja etelä-pohjoissuuntainen halkaisija 9,5 metriä. Tervahaudan vallit ovat 3,5 metriä leveät ja haudan syvyys on noin 70-80 cm. Halssi on suoraan pohjoiseen. Halssin pituus on noin 5 metriä ja valutuslaitteisto on ilmeisesti kaivettu pois. Tervahaudan eteläpuolella on kuoppa. Tervahauta näkyy myös vinovalovarjosteaineistossa (LiDAR). |
| metsakeskus.1000030720 |
777 |
Porrasjoen myllyn paikka |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
640233.00000000 |
7184216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030720 |
Myllypaikka sijaitsee Myllysärkkien pohjoispuolella olevassa joen uomassa. Paikalla ei ole havaittavissa selviä myllyn rakenteita, mutta joen varressa on ihmisen kaivama uoma tai parantelema luonnonuoma. Lisäksi joen rannassa on nelisivuinen kaivanto, joka voi olla rantautumispaikka mutta myös myllyrakennuksen paikka. Myllyn paikka on merkitty sakaralla 1800-luvun pitäjänkarttaan. |
| metsakeskus.1000030721 |
777 |
Tornionsärkkä Tornion kaupunki |
10001 |
12016 |
13163 |
11006 |
27000 |
639773.00000000 |
7184193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030721 |
1800-luvun tietojen mukaan Tornion kaupungissa oli Mikkelin päivän aikoihin myyty veneitä Venäjän karjalaisille, jotka tulivat syystöiden jälkeen kauppamatkalle Suomeen. Vuosittain myytiin noin 40 venettä ja ranta oli täynnä veneitä. Tarkastuksessa paikalle havaittiin vievän edelleen kapean ja kuhmuraisen tien rantaan saakka. Alueella on nuorta metsää ja vain harvoja iäkkäämpiä puita rannan tuntumassa. Rannan lähellä on vaja. Paikoin rantavyöhyke
on kivistä, mutta venevalkaman kohdalla on laajempi tasainen alue. Se vaikuttaa raivatulta ja tasatulta. Myös ranta vesirajassa on valkaman seudulla raivattu avoimeksi. Raivatun alueen reunalla vaikutti olevan raivauskivikasa (koordinaatit: 7184193.602 / 639772.981). Rannan lähellä on siirtolohkare, jonka yhden kyljen alla vaikutti pidetyn tulta tai kivi oli muuten rapautunut pinnasta hilseillen (koordinaatit: 7184207.597 / 639760.986). Lohkareen edustalla kulki itä-pohjoinen suuntainen tieura rannan törmän päällä. Törmänä päällys vaikutti myös tasatulta, mutta kyseessä voi olla myös luontainen muoto. Iäkkäät puut tarkastettiin alueella, mutta pilkka- tai merkkipuita ei havaittu. Venevalkaman luona olevalle tasatulle alueelle ja siirtolohkareen edustalla olevalle tasanteelle tehtiin tusina
koepistoja. Osassa niistä oli selvästi nokikerroksia ja kaksinkertainen maannos. |
| metsakeskus.1000030722 |
777 |
Tornionkangas |
10007 |
12005 |
13064 |
11006 |
27000 |
639693.00000000 |
7183456.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030722 |
Mahdollinen Vuokin reitin sivureitti, joka oli melko vaikeasti maastossa havaittavissa. Polku on merkitty ensimmäisen kerran 1910-luvun metsätalouskarttaan ja näkyy vielä 1970-luvun peruskartassa.
Polku kulkee kohdepisteestä kohtisuoraan pohjoiseen, rantaan asti. Polun länsipuolella on kuopanne ja hieman kauempana lännessä pilkkapuu ja merkkipuu. Ks. tarkemmin alakohteet.
Polku on säilynyt Torniojärven rantaterassilla, mutta tuhoutunut kankaan päällä luultavasti aiempien metsätöiden seurauksena. Polun kohdalla kulkee kankaalla melko leveä metsäkoneen ajoura. Kuviolla on ilmeisesti suoritettu väljennyshakkuu 1990-luvulla, jolloin ura on luultavasti syntynyt. Uran varrella ei ole puissa pilkkoja.
Tornionkankaan etelärinteellä on säilynyt heikosti erottuva polku, joka johtaa kohti joenrantaa. |
| metsakeskus.1000030723 |
777 |
Rykmentintie |
10007 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
646822.00000000 |
7169679.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030723 |
Nuolivaaraa pitkin kulkee itä–länsi -suuntainen Rykmentintie. Tie on puna-armeijan tekemä vuonna 1944 rauhanteon jälkeen. Joukkojen tarkoitus oli ahdistaa perääntyviä saksalaisia. Tietä pitkin tuli ilmeisesti noin 1500 miestä ja jonkin verran ajoneuvoja sekä tykkejä. Paikalle on merkitty polku jo vuonna 1941 painettuun taloudelliseen karttaan, joten
kyseessä näyttää olleen vanhan kulkureitin parantaminen armeijan käyttöön sopivaksi. Rykmentintietä on sittemmin parannettu metsänkorjuuta varten ja paikoin tien linjaustakin on muutettu. Tien alkukoordinaatti Tapionkankaalla 7170019/646572, loppukoordinaatti valtakunnan rajalla 7169615/647188. Tien varressa on pilkkapuita, joista yksi on kohteelle merkityn koordinaattipisteen kohdalla. Kaksi muuta pilkkapuuta on merkitty alakohteiksi. |
| metsakeskus.1000030724 |
777 |
Haukilamminsuo 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
632758.00000000 |
7183711.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030724 |
Kivi-Kevätti -nimisen järven kaakkoisrannalla sijaitsevan Haukilamminsuon ympäröimän kannaksen pohjoisosassa on tervahauta, jonka halkaisija on noin 13 metriä ja syvyys noin 30-40 cm. Tervahaudan valli on kolme metriä leveä. Lähes 7 metriä pitkä ja kapea halssi laskee länteen. Tervahaudan ympäristöä on muokattu voimakkaasti metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä. Puusto on kuitenkin jätetty korjaamatta tervahaudan päältä. |
| metsakeskus.1000030725 |
777 |
Saarisuo 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
633179.00000000 |
7183700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030725 |
Mahdollinen kulttuuriperintökohde. Lidar-aineiston perusteella paikalla saattaa olla juoksuhauta. Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000030726 |
777 |
Tuppurinaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
635141.00000000 |
7184265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030726 |
Alun perin vinovalovarjosteaineistosta havaittu tervahauta, joka sijaitsee Ahvenvaaran eteläosassa etelään viettävässä rinteessä Tuppirinahon muistomerkille vievän metsäautotien länsipuolella lähellä tietä. Tervahauta on hieman soikea. Sen pituus itä-länsi -suunnassa on 16 metriä ja leveys etelä-pohjois -suunnassa 13-14 metriä. Tervahaudan syvyys on yli metrin. Tervahaudan pohjoisosassa ei ole vallia, muualla valli on noin 4 metriä leveä. Tervahaudan halssi laskee kohti etelää. Halssi on noin 5,5 metriä pitkä ja leveimmillään1,5 metriä, tosin eteläosastaan se on vain 70 cm leveä. Tervahaudan keskellä on tuulenkaato ja tervahaudan reuna on paikoin rikkoutunut pohjoisosastaan. Tervahaudan koillispuolella on toinen mahdollinen tervahauta tai sellaisen teelmä. Tämän halkaisija on 7,5 metriä. |
| metsakeskus.1000030727 |
777 |
Rautiaisenkangas 4 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
629760.00000000 |
7181410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030727 |
Lidar-aineiston perusteella mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000030728 |
777 |
Ranta-aho 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
631457.00000000 |
7182509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030728 |
Kevättijärven itäpuolella sijaitsevan Ranta-ahon itäosassa aivan Saunakankaalle vievän metsäautotien varrella, tien itäpuolella, on kaksi pientä tervahautaa. Tervahaudoista itään on pieni nimetön lampi, jota kohti rinne viettää. Lammen pinnan korkeus on peruskartassa 222,6 m mpy. Pohjoisempi tervahaudoista (alakohde 1, koordinaatit 7182519/631454) on halkaisijaltaan 7,5 metriä ja sen vallit ovat noin 2,5 metriä leveät. Sen halssi on suoraan itään. Halssi on noin kolme metriä pitkä. Itse tervahaudassa on halssin suuntainen kapea kaivanto.
Toinen tervahauta on halkaisijaltaan 8,5 metriä ja siinä on noin neljä metriä pitkä matala halssi. Halssi on kohti kaakkkoa. Tervahaudan päällä kasvaa yli 50 vuotta vanhoja puita. |
| metsakeskus.1000030729 |
777 |
Saunakangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
631911.00000000 |
7183093.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030729 |
Vuokin reitin varrella Saunakankaan itäosassa sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 17,5 metriä. Tervahauta on ainakin metrin syvä. Sen keskellä on pieni kohouma. Tervahaudan valli on neljä metriä leveä ja selkeästi maastosta erottuva. Vallin ulkopuolella on noin 15 pientä kuoppaa. Kaakkoon laskeva halssi on osittain kaivettu valliin. Pituutta sillä on viisi metriä. |
| metsakeskus.1000030730 |
777 |
Palojärven Mierolainen |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639892.00000000 |
7181535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030730 |
Lidar-aineiston perusteella paikalla on tervahautaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000030731 |
777 |
Salmikangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
627996.00000000 |
7180779.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030731 |
Lidar-aineiston perusteella mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000030732 |
777 |
Salmikangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
628327.00000000 |
7180957.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030732 |
Sänkikankaan eteläpuolella sijaitsevan Salmikankaan pohjoisosassa laikutetulla avohakkuualueella sijaitsevan tervahaudan halkaisija on 14 metriä ja syvyys noin 70 cm. Tervahaudan keskellä on pieni kohouma. Tervahaudan vallit ovat neljä metriä leveät. Vallissa on kasvanut vanhoja mäntyjä. Niistä on jätetty metristä kahteen metriä korkeat kannot huomiopuiksi. Tervahaudan halssi on kohti pohjoista, missä maasto on suopohjaista. Halssin pituus on noin kolme metriä ja syvyys noin metrin. Valutuslaitteisto on ilmeisesti kaivettu pois. tervahaudan ympärillä olevissa laikuissa on runsaasti hiiltä. Tervahauta näkyy selvästi vinovalovarjosteaineistossa (LiDAR). |
| metsakeskus.1000030733 |
777 |
Sänkikangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
628716.00000000 |
7181101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030733 |
Sänkikankaan kaakkoisrinteessä hyvin lähellä hiekkatietä, tien ja suon välisessä rinteessä on tervahauta, jonka halkaisija on 9 metriä. Tervahaudan valli erottuu parhaiten tien puolella eli haudan pohjoisreunalla. Vallin leveys on noin kolme metriä. Halssi on laskenut kohti suota eli etelää. Halssin kohdalla on näkyvillä noin kolme metriä pitkä ja noin metrin syvä laakea kuoppa. Tervahauta on alun perin havaittu vinovalovarjosteaineistosta (LiDAR). |
| metsakeskus.1000030734 |
92 |
Leppäsuo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
391687.00000000 |
6691146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030734 |
Pienellä moreenikumpareella, sen laen kaakkoisreunalla on kivistä tehdyn rajamerkin jäännökset. Kohdalla on kolmen vanhan kylän rajapiste: Tuusulan Ruotsinkylä, Vantaan Kirkonkylä (enklaavi) ja Tikkurila. Kohdalla on edelleen kylien ja kuntien raja. Rajamerkin jäännös on kooltaan n. 2 x 1,5 m, matala kivikasa, joka osin sammaleen ja kuntan peitossa. Keskuskivi vaikuttaa kaatuneen kasan laidalle. Rajamerkin jäännös on aivan polun laidalla ja myös sähkölinjan käytävän laidalla. |
| metsakeskus.1000030735 |
755 |
Svidiby |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
350687.00000000 |
6667278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030735 |
Svidiby mainitaan lähteissä 1500-luvun lopulla. Se on mahdollisesti Bölen kylään liitetty keskiaikainen kylä Stubby. Stubbyssä oli kolme talonpoikaa vuonna 1540. Bölen vuoden 1754 kartalle on merkitty kumpare, jonka ympärillä on Svidiby-nimisiä peltoja. Senaatinkartalla on kumpareen kaakkoispäässä rakennus.
Peltojen keskellä olevalla kumpareella on rakennusten, tulisijojen ja muiden rakenteiden jäännöksiä. Osa kyläpaikasta on mahdollisesti raivattu pelloksi. |
| metsakeskus.1000030736 |
755 |
Bölsberget |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
339423.00000000 |
6678625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030736 |
Vanhoille kartoille merkitsemätön tonttimaa. Alueella kaksi kiviperustaista rakennusta, kiviraunioita, tienpohja ja mahdollinen kaivo. Kyseessä on mahdollisesti torppa tai mäkitupa. |
| metsakeskus.1000030736 |
755 |
Bölsberget |
10002 |
12001 |
13206 |
11006 |
27000 |
339423.00000000 |
6678625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030736 |
Vanhoille kartoille merkitsemätön tonttimaa. Alueella kaksi kiviperustaista rakennusta, kiviraunioita, tienpohja ja mahdollinen kaivo. Kyseessä on mahdollisesti torppa tai mäkitupa. |
| metsakeskus.1000030737 |
755 |
Lempans |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
340098.00000000 |
6678336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030737 |
Keskiaikainen kylänpaikka. Kylässä oli 1540-luvulla kuusi veronmaksajaa. Vuodelta 1693 olevalle kartalle on merkitty kolme taloa.
Paikalla on vanhaan kylään liittyviä rakenteita.
Kohteen rajaus on tarkistettava |
| metsakeskus.1000030737 |
755 |
Lempans |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
340098.00000000 |
6678336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030737 |
Keskiaikainen kylänpaikka. Kylässä oli 1540-luvulla kuusi veronmaksajaa. Vuodelta 1693 olevalle kartalle on merkitty kolme taloa.
Paikalla on vanhaan kylään liittyviä rakenteita.
Kohteen rajaus on tarkistettava |
| metsakeskus.1000030738 |
538 |
Pyykoski |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
233689.00000000 |
6729972.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030738 |
Nousiaisten Alakylässä, keskiaikaisen kirkon itäpuolella ja Vahdontien länsipuolella, tehtiin arkeologinen kaapeliojan valvonta. Valvonnassa havaittiin yksi uusi kiinteä muinaisjäännös. Kyseessä on halkaisijaltaan noin 130 cm kokoinen, keskeltä hieman syvempi, kuoppamainen tulisija, joka on ollut käytössä ennen laidunta edeltävää peltovaihetta. Liedestä oli säilynyt 15-20 cm paksuinen palaneiden kivien kerrostuma. Noin puolet liedestä jäi säilyneenä ojan kaakkoisleikkaukseen, eikä sen yhteydestä havaittu löytöjä.
Rakenne on toistaiseksi ajoittamaton. Terminus post quem saadaan kuitenkin rannansiirtymän perusteella. 16 metrin käyrä Nousiaisten kohdalla tarkoittaa sitä, että liesi on voitu rakentaa aikaisintaan 600-700 vuotta ennen ajanlaskun alkua eli aivan pronssikauden lopussa. |
| metsakeskus.1000030741 |
777 |
Alajoki |
10001 |
12016 |
13161 |
11002 |
27000 |
585507.00000000 |
7205446.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030741 |
Vedessä, pidemmällä matkalla havaittiin kalapadon puiset jäänteet. Havainnot tehtiin rannalta matalan veden aikaan. Kesällä jäänteet ovat usean metrin syvyydessä. Arkeologi ei ole tarkastanut paikkaa. |
| metsakeskus.1000030742 |
91 |
Harakka |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
386574.00000000 |
6669948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030742 |
Harakan saaressa sijaitsi Suomen sodan aikana venäläisten kuuden tykin tilapäinen tykkipatteri Viaporia pommittamassa.
Harakan saareen pohjoisosaan rakennettiin Itämaisen sodan eli Krimin sodan aikana elokuussa 1855 kuudentoista tykin kenttälinnoitettu Nikolain patteri (patteri I). Patterin nykyinen asu on 1870-luvun lopussa ja 1880-luvun alussa suoritetuista uudistuksista. Lähes 200 metriä pitkän patterin päihin rakennettiin kaksi kivi- ja tiilirakenteista ruutikellaria sekä holvattu suojakäytävä ja tiiliset ammuskomerot. Muuten maarakenteisessa patterissa oli aseistuksena kuusi 9":n kanuunaa ja kaksi 24 naulan tykkiä. Patteri uudistettiin aseistuksen osalta 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa. Rintamasuunta oli lounas.
Nikolain patterin pohjoispuolelle rakennettiin 1800-luvun lopun uudistamisen yhteydessä mörssäripatteri (patteri II), jossa oli kivinen rintavarustus ja ruutikellari. Patterissa oli viisi 9":n mörssäriä. Mörssäripatterin eteen rakennettiin vuonna 1906 kenttälinnoitettu patteri neljälle neljän naulan kenttätykille. Patterien rintamasuunta oli länsi.
Harakan eteläpäähän rakennettiin 1. maailmansodan alettua neljän pikatykin kenttälinnoitettu patteri, jonka rintamasuunta oli kaakko. Saaressa oli sodan aikana Viaporin ensimmäiset ilmatorjuntatykit ja valonheitin. Saaressa on säilynyt venäläiseltä ajalta vielä puiset kasarmi, lennätintalo, vartiotalo, jääkellari ja laituri. Muut rakennukset ovat tuhoutuneet.
Saarella on joitakin uudempia rakennuksia kuten vuonna 1928 valmistunut suuri kemian koelaboratorio ja lounaisrannalla 1950-luvulla rakennettu betoninen räjäytysbunkkeri.
(Lähde: Markus Manninen: Viapori: Merilinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914-1918). |
| metsakeskus.1000030742 |
91 |
Harakka |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
386574.00000000 |
6669948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030742 |
Harakan saaressa sijaitsi Suomen sodan aikana venäläisten kuuden tykin tilapäinen tykkipatteri Viaporia pommittamassa.
Harakan saareen pohjoisosaan rakennettiin Itämaisen sodan eli Krimin sodan aikana elokuussa 1855 kuudentoista tykin kenttälinnoitettu Nikolain patteri (patteri I). Patterin nykyinen asu on 1870-luvun lopussa ja 1880-luvun alussa suoritetuista uudistuksista. Lähes 200 metriä pitkän patterin päihin rakennettiin kaksi kivi- ja tiilirakenteista ruutikellaria sekä holvattu suojakäytävä ja tiiliset ammuskomerot. Muuten maarakenteisessa patterissa oli aseistuksena kuusi 9":n kanuunaa ja kaksi 24 naulan tykkiä. Patteri uudistettiin aseistuksen osalta 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa. Rintamasuunta oli lounas.
Nikolain patterin pohjoispuolelle rakennettiin 1800-luvun lopun uudistamisen yhteydessä mörssäripatteri (patteri II), jossa oli kivinen rintavarustus ja ruutikellari. Patterissa oli viisi 9":n mörssäriä. Mörssäripatterin eteen rakennettiin vuonna 1906 kenttälinnoitettu patteri neljälle neljän naulan kenttätykille. Patterien rintamasuunta oli länsi.
Harakan eteläpäähän rakennettiin 1. maailmansodan alettua neljän pikatykin kenttälinnoitettu patteri, jonka rintamasuunta oli kaakko. Saaressa oli sodan aikana Viaporin ensimmäiset ilmatorjuntatykit ja valonheitin. Saaressa on säilynyt venäläiseltä ajalta vielä puiset kasarmi, lennätintalo, vartiotalo, jääkellari ja laituri. Muut rakennukset ovat tuhoutuneet.
Saarella on joitakin uudempia rakennuksia kuten vuonna 1928 valmistunut suuri kemian koelaboratorio ja lounaisrannalla 1950-luvulla rakennettu betoninen räjäytysbunkkeri.
(Lähde: Markus Manninen: Viapori: Merilinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914-1918). |
| metsakeskus.1000030743 |
91 |
Itäinen Pihlajasaari |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
384617.00000000 |
6668766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030743 |
1. maailmansodan aikana Itäiseen Pihlajasaareen rakennettiin kesällä 1916 väliaikainen neljän 75 mm:n tykin ilmatorjuntapatteri. Elokuusta lähtien sen tilalle rakennettiin neljän ilmatorjuntatykin betoniset tykkiasemat hajautetussa, suorakulmaisen kolmion muotoisessa muodostelmassa kallion laelle. Tykkiasemien väli oli 40 metriä. Niistä yksi on louhittu kallioon. Muiden rintavaristus on vahvistettu etupuolelta kivimuurauksella. Puolikaarenmuotoisten rintavarusten reunaa kiertää betoninen katos.
Niiden alapuolelle kallioon louhittiin kaksi tunnelia, jotka ovat melko alkuperäisessä kunnossa. Itäisessä ruutikellarissa on kaksi huonetta (30 neliömetriä) ja läntisessä miehistösuojassa viisi huonetta (70 neliömetriä). Tunneleiden edustalta nousevat ylös pattereille jyrkät betoniset portaat.
Saarelle rakennettiin linnoittamisen aikana runsaasti rakennuksia ym., joista on jäljellä vain maakellari ja saaren itäosassa kuutiomainen betoninen kaapelisuoja, josta on lähtenyt kaapeli kohti keskuslinnoitusta Suomenlinnaa.
(Lähde: Markus Manninen: Viapori: Merilinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914-1918). |
| metsakeskus.1000030744 |
91 |
Vasikkasaari |
10002 |
12011 |
13098 |
11006 |
27009 |
389748.00000000 |
6670071.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030744 |
Vasikkasaarta on käytetty venäjän armeijan varastosaarena jo Krimin sodan aikana. 1860-luvulla saaren keskiosaan rakennettiin hirsisiä varastorakennuksia ja ne ympäröitiin epäsäännöllisen muotoisella kiviaidalla, jonka päällä oli puinen vartiosilta. Saaren länsirannalle valmistui vuonna 1870 nykyisin rauniona oleva tiilinen vartiotalo. Saaren pohjoisosan vanhat varastorakennukset purettiin vuonna 1874, jolloin rakennettiin Pieneen Vasikkasaareen johtava silta ja saareen uusi varastorakennus.
1. maailmansodan aikana saaren keskiosan varastoalueella oli kahdeksan varastomakasiinia, joissa oli tykistön aseita, ammuksia, ladattuja miinoja ja torpedoita. Varastoihin johti rautatie saaren itärannan päälaiturilta. Saareen itäosaan rannan tuntumaan varastoalueen ulkopuolelle rakennettiin laivaston kolme isoa polttoainesäiliöitä, joista eteläisimmässä on yhä jäljellä rautalevyistä kokoonpantu säiliö. Muissa on enää kivibetonimuurit jäljellä. Saaren koillisnurkkaan rannan tuntumaan tuli kaksi pienempää nafta-säiliötä ja kaikille säiliölle yhteinen höyrykäyttöinen pumppuhuone, jonne johti säiliöistä suora putkilinja itärannan suuntaisesti. Pumppaamon perustan luona on säilynyt toisen pienen säiliön betoniperusta.
1. maailmansodan aikana saaren länsiosaan kalliolle tehtiin neljän pikatykin patteri ja myöhemmin niiden tilalle ilmatorjuntapatteri. Valonheitin sijaitsi vartiorakennuksen luona. Edellisistä ei ole säilynyt jäännöksiä. Vasikkasaareen rakennuskanta tuhoutui 1919 suuressa räjähdysonnettomuudessa. Varastoalueen kiviaidan lisäksi rakennuksista jäi pystyy vain raunioina olevat vartiorakennus ja kivirakenteinen maakellari saaren länsireunalla. Lisäksi suurempia raunioita ovat polttoainesäiliöt. Eteläisimmän polttoainesäiliön koillispuolella on ison betonisen varastorakennuksen raunio, jonka tarkka rakentamisajankohta ei ole tiedossa. Se on ollut olemassa 1930-luvulla. Rakennusten kivijalkoja on kivimuurin sisäpuolella, mutta kivijalkoja ja betoniperustuksia on myös muualla, mm. katoksen perustus sataman sulkupuomeille saaren pohjoisrannalla. Saaressa on lisäksi mukulakivettyjä teitä ja kahden laiturin jäännöstä.
(Lähde: Markus Manninen: Viapori: Merilinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914-1918). |
| metsakeskus.1000030744 |
91 |
Vasikkasaari |
10002 |
12011 |
13098 |
11006 |
27008 |
389748.00000000 |
6670071.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030744 |
Vasikkasaarta on käytetty venäjän armeijan varastosaarena jo Krimin sodan aikana. 1860-luvulla saaren keskiosaan rakennettiin hirsisiä varastorakennuksia ja ne ympäröitiin epäsäännöllisen muotoisella kiviaidalla, jonka päällä oli puinen vartiosilta. Saaren länsirannalle valmistui vuonna 1870 nykyisin rauniona oleva tiilinen vartiotalo. Saaren pohjoisosan vanhat varastorakennukset purettiin vuonna 1874, jolloin rakennettiin Pieneen Vasikkasaareen johtava silta ja saareen uusi varastorakennus.
1. maailmansodan aikana saaren keskiosan varastoalueella oli kahdeksan varastomakasiinia, joissa oli tykistön aseita, ammuksia, ladattuja miinoja ja torpedoita. Varastoihin johti rautatie saaren itärannan päälaiturilta. Saareen itäosaan rannan tuntumaan varastoalueen ulkopuolelle rakennettiin laivaston kolme isoa polttoainesäiliöitä, joista eteläisimmässä on yhä jäljellä rautalevyistä kokoonpantu säiliö. Muissa on enää kivibetonimuurit jäljellä. Saaren koillisnurkkaan rannan tuntumaan tuli kaksi pienempää nafta-säiliötä ja kaikille säiliölle yhteinen höyrykäyttöinen pumppuhuone, jonne johti säiliöistä suora putkilinja itärannan suuntaisesti. Pumppaamon perustan luona on säilynyt toisen pienen säiliön betoniperusta.
1. maailmansodan aikana saaren länsiosaan kalliolle tehtiin neljän pikatykin patteri ja myöhemmin niiden tilalle ilmatorjuntapatteri. Valonheitin sijaitsi vartiorakennuksen luona. Edellisistä ei ole säilynyt jäännöksiä. Vasikkasaareen rakennuskanta tuhoutui 1919 suuressa räjähdysonnettomuudessa. Varastoalueen kiviaidan lisäksi rakennuksista jäi pystyy vain raunioina olevat vartiorakennus ja kivirakenteinen maakellari saaren länsireunalla. Lisäksi suurempia raunioita ovat polttoainesäiliöt. Eteläisimmän polttoainesäiliön koillispuolella on ison betonisen varastorakennuksen raunio, jonka tarkka rakentamisajankohta ei ole tiedossa. Se on ollut olemassa 1930-luvulla. Rakennusten kivijalkoja on kivimuurin sisäpuolella, mutta kivijalkoja ja betoniperustuksia on myös muualla, mm. katoksen perustus sataman sulkupuomeille saaren pohjoisrannalla. Saaressa on lisäksi mukulakivettyjä teitä ja kahden laiturin jäännöstä.
(Lähde: Markus Manninen: Viapori: Merilinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914-1918). |
| metsakeskus.1000030745 |
91 |
Munkkiniemen ilmatorjuntapatteri |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
382129.00000000 |
6674756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030745 |
Toisen maailmansodan aikainen 64. raskas ilmatorjuntapatteri "Torppa" sijaitsi ravintola Kalastajantorpan viereisellä kalliolla. Vuonna 1944 perustetun patterin kuudesta 88 mm:n ilmatorjuntatykistä yksi on asetettu muistomerkiksi Valtion vierasmajan pihamaalle betonisen suojarakenteensa sisään. Muut tykkien suojarakenteet länsipuolelta ovat tuhoutuneet hotellin laajennuksen takia. Kohteen kaakkoispuolella sijaitsee 1. maailmansodan aikainen Munkkiniemen tykkipatteri. |
| metsakeskus.1000030747 |
935 |
Palaneenkangas |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
542587.00000000 |
6722126.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030747 |
Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisuaseman takalinjaan, joka rakennettiin Pajulahdesta Kotolan kautta Tyllinjärveen. Palaneenkangas-nimisellä maankohoumalla sekä sen itäpuolella olevalla mäellä on vanhojen sotilaskarttatietojen sekä laserkeilausaineistojen perusteella kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja, tuliasemia sekä kenttäkorsuja. Kohdetta ei ole tutkittu maastossa. Kohde on rajattu laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000030748 |
91 |
Kruunuvuori |
10002 |
12011 |
13108 |
11006 |
27009 |
389732.00000000 |
6672083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030748 |
Mahdollisesti ensimmäisen maailmansodan aikainen luola, joka sijaitsee Kruunuvuoren lounaisosassa, Kultakruununkaaren asuinalueen luoteispuolella. Luolan sisäänkäynti on meren rannalla olevan kallion itäreunalla.
Kallioon louhittu luola on varustettu betonisella ulkoseinällä, jossa on lukittu ovi. Luolassa on betoniseinät, lattia ja holvattu betoninen sisäkatto, jotka vaikuttavat myöhemmin rakennetuilta. Oviaukko on suljettu nykyisin kivenlohkareilla. Helsingin kaupungin maanalaisten tilojen kartan mukaan luolan pituus olisi reilu 9 m ja leveys noin 5,5 m. Luolan suulle johtaa tie kaakosta ja tien koillisreunalla on louhekivivalli. Luolan edustalla on myös yksi isompi louhekivikasa.
Kohde saattaa liittyä ensimmäisen maailmansodan aikana Kruunuvuorelle rakennettuun ilmatorjuntapatteriin, jonka aseistuksena oli 4 kpl 76 mm:n kenttätykkiä. Ilmatorjuntapatterin yhteyteen rakennettiin aikoinaan kallioon louhittu ammuskellari.
Kruunuvuoren huipulla, 250 metriä itäkoilliseen luolasta, on 11 tuuman tykinammus, joka liittynee luultavasti 1800–1900-luvun vaihteessa alueelle suunnitellun linnoitteen mittaamiseen. Myöhemmin kuula on toiminut tasokiintopisteenä, jonka koordinaatit ovat P 6672004, E 389968. Vastaava on ollut aiemmin Vasikkasaaressa. |
| metsakeskus.1000030749 |
935 |
Palaneenkangas |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
542587.00000000 |
6722126.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030749 |
Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisuaseman takalinjaan, joka rakennettiin Pajulahdesta Kotolan kautta Tyllinjärveen. Palaneenkangas-nimisellä maankohoumalla sekä sen itäpuolella olevalla mäellä on vanhojen sotilaskarttatietojen sekä laserkeilausaineistojen perusteella kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja, tuliasemia sekä kenttäkorsuja. Kohdetta ei ole tutkittu maastossa. Kohde on rajattu laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000030750 |
935 |
Palaneenkangas |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
542587.00000000 |
6722126.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030750 |
Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennetun ns. oikaisuaseman takalinjaan, joka rakennettiin Pajulahdesta Kotolan kautta Tyllinjärveen. Palaneenkangas-nimisellä maankohoumalla sekä sen itäpuolella olevalla mäellä on vanhojen sotilaskarttatietojen sekä laserkeilausaineistojen perusteella kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja, tuliasemia sekä kenttäkorsuja. Kohdetta ei ole tutkittu maastossa. Kohde on rajattu laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000030751 |
91 |
Tukikohta 1914:59 (Vanhakaupunki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
388006.00000000 |
6677179.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030751 |
Kenttälinnoitettu varustus, joka sijaitsee Kustaa Aadolfin puistossa, Kellomäellä. Mäen huippua kiertää hiekasta ja maasta ja kivestä rakennettu valli, joka muodostaa umpivarustuksen eli redutin. Vallien päälle on tehty polku ja redutin sisäosia on täytynyt vallien yläosista valuneista maa-aineksista. |
| metsakeskus.1000030752 |
91 |
Tukikohta 1914:rata |
10002 |
12005 |
13067 |
11006 |
27009 |
390736.00000000 |
6676053.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030752 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikaisen kapearaiteisen radan penger, joka on alkanut lännessä Fastholmassa Vanhankaupunginlahden rannasta ja on jatkunut noin 560 metrin matkan itään Rajakallion eteläpuolelle, pohjois-etelä-suuntaisen tien vierelle. Penger on rakennettu metsää kasvavan ja usein tulvivan kosteikkoalueen poikki. Sen eteläpuolella sijaitsee lumen läjitysalue.
Suullisen tiedon mukaan Fastholman rannassa on ollut laituri, jolta on rakennettu ensimmäisen maailmansodan aikana kapearaiteinen rautatie Rajakallion varustukselle 1914:62 rakennusmateriaalien kuljettamista varten.
Kiskot on poistettu. Ratapenger erottuu edelleen maastossa ympäristöään noin 0,5 m korkeampana, 3 m leveänä, suorana penkereenä. Sen keskiosa on jäänyt täyttömaan alle ja keskiosan poikki on kaivettu myöhemmin oja. Radan penger erottuu selkeästi mm. vuoden 1932 ilmakuvassa sekä laserkeilausaineistossa. Muinaisjäännöksen rajausta tarkennettiin 2024 ilmakuvien ja laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000030753 |
91 |
Luola G 22 (Herttoniemen yritysalue) |
10007 |
12011 |
13108 |
11006 |
27009 |
391239.00000000 |
6674656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030753 |
Kallioon louhittu luola, jonka sijaitsee Puusepänkatu 3:ssa. Sisäänkäynti on matalassa kallioseinämässä, kadun varressa. Luolassa ei ole betoniseiniä tai lattiaa. Se oli aikaisemmin tukittu suuaukon eteen kasatuilla kivillä, jotka korvattiin myöhemmin muuratulla tiiliseinällä. L-muotoisen luolan koko on kantakartan mukaan 19x4.5 metriä. Luolan lattia viettää takaosaa kohti alaspäin ja luolan takaosa on täyttynyt vedellä.
Luolan rakentamisajankohta ei ole selvillä. Todennäköisesti kyseessä on toisen maailmansodan aikana rakennettu, keskeneräiseksi jäänyt pommisuoja Herttoniemen sataman rautatien tavara-aseman yhteyteen mutta tästä ei ole löytynyt tarkempia tietoja.
Luolan liittyminen ensimmäisen maailmansodan linnoittamiseen on kohdalla olevan kallioseinämän louhinta-ajankohdan (ilmakuvan perusteella vuosien 1932-42 välillä), luolan koon ja lattiapinnan viettävyyden perusteella epätodennäköistä. Vanhan ilmakuvan perusteella luolan yläpuolella olevalla kalliolla on ollut talvisodan aikana ilmatorjunta-asemia mutta luolan liittyminen niihin on lyhyen sotaperiodin takia epätodennäköistä. |
| metsakeskus.1000030753 |
91 |
Luola G 22 (Herttoniemen yritysalue) |
10007 |
12011 |
13108 |
11042 |
27000 |
391239.00000000 |
6674656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030753 |
Kallioon louhittu luola, jonka sijaitsee Puusepänkatu 3:ssa. Sisäänkäynti on matalassa kallioseinämässä, kadun varressa. Luolassa ei ole betoniseiniä tai lattiaa. Se oli aikaisemmin tukittu suuaukon eteen kasatuilla kivillä, jotka korvattiin myöhemmin muuratulla tiiliseinällä. L-muotoisen luolan koko on kantakartan mukaan 19x4.5 metriä. Luolan lattia viettää takaosaa kohti alaspäin ja luolan takaosa on täyttynyt vedellä.
Luolan rakentamisajankohta ei ole selvillä. Todennäköisesti kyseessä on toisen maailmansodan aikana rakennettu, keskeneräiseksi jäänyt pommisuoja Herttoniemen sataman rautatien tavara-aseman yhteyteen mutta tästä ei ole löytynyt tarkempia tietoja.
Luolan liittyminen ensimmäisen maailmansodan linnoittamiseen on kohdalla olevan kallioseinämän louhinta-ajankohdan (ilmakuvan perusteella vuosien 1932-42 välillä), luolan koon ja lattiapinnan viettävyyden perusteella epätodennäköistä. Vanhan ilmakuvan perusteella luolan yläpuolella olevalla kalliolla on ollut talvisodan aikana ilmatorjunta-asemia mutta luolan liittyminen niihin on lyhyen sotaperiodin takia epätodennäköistä. |
| metsakeskus.1000030757 |
91 |
Tukikohta 1914:21 (Ruskeasuo) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
384010.00000000 |
6676071.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030757 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1914. Varustus 21 on maalla peitetty kivivalli, jonka pituus on 50 m. Ruskeasuon siirtolapuutarhan ja Kiskotien pohjoispään itäpuolella mäen luoteisreunalla sijaitsevan aseman torjuntasuuntina oli pohjoinen ja länsi. Vallin länsipäässä on tuliasemasyvennys. Itäosassa on erillinen, matala, säännöllisen muotoinen maavalli. |
| metsakeskus.1000030758 |
91 |
Tukikohta 1914:22 (Ruskeasuo) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
384097.00000000 |
6676022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030758 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1914. Mäen luoteisreunalla sijaitseva varustus 22 on maalla peitetty kivivalli, jonka pituus on 40 m. Valli jatkuu idässä luonnonkallioseinämänä. Vallin länsi ja pohjoisnurkkiin on rakennettu tuliasemasyvennykset. Torjuntasuunta luode.
Aseman länsipuolella on pohjois-etelä -suuntainen ulkoilureitti, joka on entinen yhdystie. Se johtaa koilliseen tukikohtiin 1914:23a ja c. |
| metsakeskus.1000030759 |
91 |
Tukikohta 1914:23 (Ruskeasuo) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
384063.00000000 |
6676161.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030759 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1914. Varustus 23 on maalla peitetty kivivalli, jonka pituus on 50 m. Torjuntasuuntina ovat pohjoinen ja länsi. Traversseja 5 kpl. Vallin keskiosaan on kaivettu tuliasemasyvennys. Kohteen halkaisee ulkoilutie, joka johtaa koilliseen tukikohtiin 1914:23a ja c. Kyseessä on vanha yhdystie. Itäpäässään valli jatkuu maahan kaivettuna hautana 25 metrin matkan. Hautaa suojaa kaksi erillistä maavallia. Varustuksen itäpäähän on kaivettu maahan matalia, laakeita, säännöllisiä kuoppia. |
| metsakeskus.1000030761 |
91 |
Tukikohta 1914:23c (Länsi-Pasila) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
384314.00000000 |
6676340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030761 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoite. Rakennusajankohta 1914. Varustus 23c sijaitsee Ilmalantien ja Hakamäentien risteyksen lounaispuolella olevalla kalliolla. Se on maalla suojattu, 15 m pitkä kivivalli. Torjuntasuuntina ovat pohjoinen ja luode. Koillisosassa on konekivääriasema. Sen länsipuolella on tukikohta 1914:23a.
Aseman ympärillä on useampia yhdysteitä. Läntinen johtaa kohti tukikohtia 20-23 ulkoilureitin linjalla. Yksi linja menee lyhyen matkaa etelään ja toinen koilliseen. |
| metsakeskus.1000030769 |
91 |
Tukikohta 1914:35b (Käpylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
385789.00000000 |
6677119.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030769 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakentamisajankohta 1914. Varustus nro 35b sijaitsee Ilmattarentien ja Louhenkujan risteyksestä 115 metriä luoteeseen mäenrinteen pohjoisrinteessä. Se on yksittäinen 13 metriä pitkä ampumavalli.Torjuntasuunta pohjoinen. |
| metsakeskus.1000030773 |
851 |
Häkkisenmäki |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
365630.00000000 |
7326860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030773 |
Häkkisenmäki sijaitsee 1,25 km lounaaseen Karungin kirkolta ja 0,1 km lounaaseen urheilukentän eteläpäästä. Kohteen eteläpuolella n. 10 m päässä on kivilouhos ja 5 m
pohjoiseen kuntopolku.
Kohde koostuu 13 kuopasta, jotka on numeroitu luoteesta kaakkoon. Kuopista ei kairatessa
havaittu huuhtoutumiskerrosta, joten ne ilmeisesti ovat historialliselta ajalta. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 1,5 - 4,0 metriä ja niiden syvyys vaihtelee 0,5 ja 1,1 metrin välillä. Miten laajalla alueella kuopat sijaitsevat, ei ilmene inventointikertomuksesta. Kohde on rajattu Lidar -kartta-aineiston perusteella, ja rajaus on suuntaa antava.
Tuoreen kangasmetsän puusto koostuu männystä, kuusesta, koivusta ja
pihlajasta. Aluskasvillisuuden muodostavat puolukka, mustikka, oravanmarja, horsma ja
sammaleet.
Kohde ei ennen vuotta 2017 ole ollut muinaisjäännösrekisterissä.
Vuonna 2023 kohde tarkastettiin ja rajausta muokattiin. Viereisen louhoksen pintamaan läjitysalue on saattanut peittää alkuperäisistä 1994 tarkastuksessa havaituista kuopista 2. Pienimuotoisen 1900-luvun aikana tapahtuneen soranoton seurauksena alueella on kolme kiviröykkiötä. Moderneja kuoppia löytyi yhteensä 6. Vanhempia, historialliselta ajalta olevia kuoppia löytyi 11. |
| metsakeskus.1000030774 |
286 |
Kontjärvi luode |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
473851.00000000 |
6748599.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030774 |
Paikalla on kaksi kiviröykkiötä noin 15 metrin etäisyydellä toisistaan. Maasto alueella on kivikkoista ja tällä kohden tasaista. Maasto laskee loivasti etelään ja nousee pohjoiseen. Alueen metsä on hakattu 10–20 vuotta sitten (ts. 1900-luvun lopussa tai 2000-luvun alussa) ja paikalla on metsäkoneen ura, joka kiertää röykkiöt. Maaperää on äestetty tai laikutettu mutta ei röykkiöiden kohdilta. Paikalla on tehty viimevuosina myös vesakon harvennusta. Aluskasvillisuus on heinittynyttä ja paikalla on korkeaa ja tiheää heinikkoa.
Röykiöt ovat sammalpeitteisiä. Kivet ovat sekalaista kivilajia. Kivien koko vaihtelee päänkokoisesta halkaisijaltaan noin 40 senttisiin. Läntisemmän röykiön koko on noin 6 x 5 metriä ja korkeus noin metrin. Röykkiössä on kantoja. Röykkiön keskellä on on liki sen halki menevä matala ja kapeahko kolo. Kohde vaikuttaa rauenneelta uunilta. Kyseessä saattaisi olla ns. ryssänuuni joka liittyisi vuosien 1798–90 sotaan ja ehkä Tillolan taisteluunkin. Näillä tienoin on sijainnut Tillolan taistelun venäläisten tykkiasemat, taistelusta tehdyn aikalaiskartan mukaan.
Itäisempi röykkiö on kooltaan noin 3 x 4 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Se on samankaltainen kuin toinenkin röykkiö, mutta ilman "koloa".
Paikalla suoritettiin 2017 kaivauksia. Paikka varmentui Ruotsin armeijan talvileirin jäännökseksi 1700-luvun loppupuolelta (1780-luku). Paikalla on noin 29 x 9 m kokoinen, ojan rajaama kolmihuoneinen rakennus, jonka laitimmaisissa huoneissa on ollut uunit. Rakennus on palanut ja uunit tuhoutuneet tai hajotettu ilmeisesti Tillolan taistelussa toukokuussa v. 1790.
Löytöinä kaivauksilta saatiin taottuja rautanauloja, palanutta luuta, metallinappeja, kolikkoja (1700-luvun), musketinkuulia, lasia, liitupiipun paloja sekä muutamia toistaiseksi tunnistamattomia metalliesineitä. Suurin osa löydöistä on palaneista rakenteista (sortunut katto, lattia) ja niiden alta, ja siten ne ovat palaneita. |
| metsakeskus.1000030776 |
142 |
Suontaustanmäki |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
474248.00000000 |
6748659.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030776 |
Paikalla on hylätty ja metsittynyt osuus vanhasta ylisestä Viipurintietä, Viipuri-Hämeenlinna tiestä. Vanha Iitin ja Valkealan (nyk. Kouvolan ja Iitin) raja on tässä noudattanut tien kulkua - tai tie on tehty mutkittelevalle rajalinjalle. Jo mahdollisesti 1800-luvulla hylätyn tieosuuden pituus on n. 200 m. |
| metsakeskus.1000030777 |
777 |
Aittokoski |
10007 |
12005 |
13217 |
11006 |
27009 |
587185.00000000 |
7190708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030777 |
Emäjoen pohjoisrannalla, noin kilometrin Aittokosken voimalasta etelälounaaseen, sijaitsee kivistä rakennettu veneenvetomöljä, joka on voimalaitosrakentamisen seurauksena jäänyt kuivalle maalle. Möljä on rakennettu hätäaputöinä 1900-luvun alussa. Möljän keskikohdalla on rannalla laavu. Möljä on huolellisesti ladottu ja se on päältä, vaakasuoralta osalta noin 8 metriä leveä. Laavun kohdalla möljän isossa kivessä on metallirengas. |
| metsakeskus.1000030778 |
777 |
Kyynäspää |
10007 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
589079.00000000 |
7196323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030778 |
Jalonhaaran ja Ämmänhaaran vesireitit yhdistyvät Kyynäspäänniemen kohdalla. Niemen kärjessä on lähes pohjois-eteläsuuntainen kivirakenne, joka on kesäaikaan osittain veden peitossa. Kivirakenne on leveydeltään 4,2 metriä ja se on ladottu niin, että kiveyksessä on loiva tasainen sivu Jalonhaaran uoman suuntaan. Kyseessä saattaa olla möljä tai uittoon liittyvä ohjausrakenne. |
| metsakeskus.1000030779 |
777 |
Jalonkoski |
10007 |
12005 |
13217 |
11006 |
27000 |
590402.00000000 |
7197061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030779 |
Jalonhaarassa, sen etelärannalla, kulkee matala, kivistä ladottu möljä. Möljä on merkitty kaavaan sm-1 -tunnuksella. Länsipäässä möljän linjaus poikkeaa nykyisestä rantalinjasta ja möljän loppupää kulkee veden alla. |
| metsakeskus.1000030780 |
10 |
Haapa-aho 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
323431.00000000 |
6945190.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030780 |
Havupuuvaltaisessa metsikössä, Pösöntien reunasta noin 20 m kaakkoon sijaitsee laakea ja pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on noin 16 m. Tervahaudan halssi viettää etelään, Kuivasjoen suuntaan. Tervahauta (Tiärudahl) on merkitty C.G. Åkermanin v.1782 tekemään karttaan. |
| metsakeskus.1000030783 |
91 |
Tukikohta 1914:43a (Patola) |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27009 |
386104.00000000 |
6677849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030783 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1914. Varustus sijaitsee lehtipuiden valtaaman avokallion reunalla, Tuusulanväylän rampin ja Asesepäntien rajaamalla viheralueella.
Kohde on maalla peitetty, kaareva kivivalli, jonka torjuntasuuntina ovat pohjoinen ja koillinen. Vallista on jäljellä noin 35 m mittainen osuus ja sen itäosa on tuhoutunut Tuusulanväylän rakentamisen yhteydessä. Vallin länsiosa päätyy korkeaan kallioon. Vallin leveys on noin 1,5–2 m ja korkeus nykyään 1–1,3 m. Vallissa on yksi selkeä traverssi ja suunnilleen vallin keskiosasta lähtee lounaaseen hiukan U:n muotoinen poikkivalli, jonka pituus on noin 10 m, leveys 1–1,5 m ja korkeus 0,5 m
Sirkku Laineen vuoden 1996 kartoituksessa varustukset 40-43a on asemoitu väärin, minkä takia myöhemmät selvitykset kohteesta ovat Laineen inventoinnista poikkeavia.
Valli kuuluu Viaporin linnoituksen sisimpään puolustuslinjaan. Lähimmät vuoden 1914 linnoitteet sijaitsevat Taivaskallion pohjoisreunalla, varustuksesta 43a noin puoli kilometriä länteen. |
| metsakeskus.1000030784 |
10 |
Haapa-aho 2 |
10007 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
323416.00000000 |
6945200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030784 |
Pösöntien reunasta noin 6 metrin päässä on sammalpeitteinen, muodoltaan soikea kiviröykkiö. Röykkiön koko 2,5x2 m ja korkeus 0,5 m. Kyseessä lienee viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.1000030786 |
91 |
Tukikohta 1914:46 (Käpylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
386612.00000000 |
6677831.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030786 |
Ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustusasemia. Rakennusajankohta 1914. Kohteet sijaitsevat Taivaskallion pohjoispuolella.
Varustus 46 on hiekalla peitetty kivivalli, jonka pituus on 70 metriä ja korkeus 1,5 m. Yksi selkeä traverssi. Torjuntasuuntana ovat pohjoinen ja luode. Vallin itäosassa on laaja yli 200 m² suuruinen maatunut kumpu, jonka länsipuolella kulkee maahan kaivettu hauta, joka on lähes täytetty. Kumpu on joko romahtanut suojahuone tai jokin myöhemmin tehty rakenne.
Varustus 46a on maalla peitetty kivivalli, jonka pituus on 13 m ja korkeus 1 m. Torjuntasuunta pohjoinen. Vallin keskiosa on sortunut.
Varustus 46b on maalla peitetty kivivalli, jonka pituus on 17 m ja korkeus 0,2 - 1 m. Kolme traverssia. Torjuntasuunta itään. |
| metsakeskus.1000030787 |
91 |
Tukikohta 1914:47 (Käpylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
386973.00000000 |
6677920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030787 |
Varustus 47 on laajan kaaren muotoinen varustus, joka kiertää koko rinteen itäreunaa. Pohjoisosan muodostaa 90 metriä pitkä hiekalla peitetty kivivalli, jossa on vielä näkyvissä viisi traverssia. Pieniä osia vallista on vaurioitunut. Torjuntasuuntina ovat pohjoinen ja itä. Varustuksen eteläosan muodostaa 0,5 m korkea maavalli, jonka pituus on 40 m. |
| metsakeskus.1000030790 |
91 |
Tukikohta 1914:51 (Koskela) |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27009 |
387574.00000000 |
6677993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030790 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1914. Varustus nro 51 sijaitsee kallion luoteisnurkassa, Nastolantien koillispuolella.
Valli on kiertänyt laakean avokallion reunalla ja sen torjuntasuunta on ollut luode. Valli on koostunut hiekasta ja on nykyään kulunut lähes näkymättömiin, selkeimmin erottuvat vallin etelä- ja pohjoisosat. Vallin korkeus on nykyään alle 0,5 m, leveys noin 2 m ja pituus suunnilleen 16 m. Vallissa on säilynyt yksi traverssia muistuttava rakenne.
Kohde kuuluu Vanhankaupungin vesilaitoksen länsipuolella, korkean kallion huipulla ja juurella sijaitseviin varustusten keskittymään. Kokonaisuus on alun perin muodostunut neljästätoista puolustusvarustuksesta (Tukikohta 1914: 48–57), joista numerot 48, 49, 50 ja 57 ovat tuhoutuneet. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu varustusten taustoille johtavia yhdysteitä (Tukikohta 1914: tie), neljä varastoluolaa (Luolat G11 – 14) sekä kuoppia, jotka mahdollisesti liittyvät linnoituksen rakentamisvaiheeseen (Tukikohta 1914: kuopat). |
| metsakeskus.1000030791 |
91 |
Tukikohta 1914:52 (Koskela) |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27009 |
387574.00000000 |
6677993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030791 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1914. Varustus nro 52 sijaitsee korkealla kallion huipulla, Nastolantien itäpuolella.
Varustus koostuu kalliota kiertävistä kivivalleista, jotka on peitetty hiekalla. Ainakin yhdessä kohdassa vallin sisällä on myös halkaisijaltaan n. 5 cm oleva rautatanko. Kehään rakennetut vallit ovat muodostaneet umpivarustuksen eli redutin ja pituutta valleilla on yhteensä yli 180 m. Myös redutin sisäpuolella on kivistä ja maasta koostuvia kumpareita, jotka kuitenkin ovat melko fragmentaarisia. Vallit ovat noin 4 m levyisiä ja niiden korkeudet vaihtelevat, sillä vallit ovat paikoin kuluneet ja kärsineet maastopyöräilyn takia. Kohteella risteilee runsaasti polkuja.
Kohde kuuluu Vanhankaupungin vesilaitoksen länsipuolella, korkean kallion huipulla ja juurella sijaitseviin varustusten keskittymään. Kokonaisuus on alun perin muodostunut neljästätoista puolustusvarustuksesta (Tukikohta 1914: 48–57), joista numerot 48, 49, 50 ja 57 ovat tuhoutuneet. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu varustusten taustoille johtavia yhdysteitä (Tukikohta 1914: tie), neljä varastoluolaa (Luolat G11 – 14) sekä kuoppia, jotka mahdollisesti liittyvät linnoituksen rakentamisvaiheeseen (Tukikohta 1914: kuopat). |
| metsakeskus.1000030792 |
91 |
Tukikohta 1914:53b (Koskela) |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27009 |
387699.00000000 |
6677792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030792 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1914. Varustus nro 53b sijaitsee kallioalueen koillisnurkassa, Jokiniementien länsipuolella.
Valli on kaksiosainen, molemmat osat on rakennettu kivistä sekä peitetty maalla ja hiekalla. Pohjoisosan pituus on noin 24 metriä ja korkeus noin 1 m, leveys muutamia metrejä. Pohjoisosan pohjoispäässä valli kääntyy kohti länttä, kyseessä on mahdollisesti vallin päässä oleva traverssi. Tämän lisäksi pohjoisosassa vaikuttaisi olevan kaksi muuta mahdollista traverssia. Eteläosan valli on noin 45 m pitkä ja korkeus on parhaimmillaan yli 2 m. Eteläosassa on mahdollisesti kaksi traverssia. Molempien vallien torjuntasuunta on itä.
Kallion reunalla olevien vallien länsipuolella on noin 2 m korkea kumpu, jonka pituus on 14 m ja siinä on kaksi traverssimaista uloketta. Se ei kuitenkaan ole selkeästi tulkittavissa valliksi tms. linnoiterakenteeksi.
Kohde kuuluu Vanhankaupungin vesilaitoksen länsipuolella, korkean kallion huipulla ja juurella sijaitseviin varustusten keskittymään. Kokonaisuus on alun perin muodostunut neljästätoista puolustusvarustuksesta (Tukikohta 1914: 48–57), joista numerot 48, 49, 50 ja 57 ovat tuhoutuneet. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu varustusten taustoille johtavia yhdysteitä (Tukikohta 1914: tie), neljä varastoluolaa (Luolat G11 – 14) sekä kuoppia, jotka mahdollisesti liittyvät linnoituksen rakentamisvaiheeseen (Tukikohta 1914: kuopat). |
| metsakeskus.1000030793 |
91 |
Tukikohta 1914:56 (Koskela) |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27009 |
387729.00000000 |
6677568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030793 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1914.
Varustus sijaitsee kallion reunalla, Jokiniementiestä jatkuvan kävelytien länsipuolella ja Juhana-Herttuantien itäpuolella, Koskelan korkeimmasta kallioalueesta kaakkoon.
Kyseessä on hiekan ja kiven sekainen valli, jossa erottuu selkeästi kolme traverssia. Vallin leveys on noin 2-2,5 m, korkeus 1 m ja pituus 30 m. Saattaa olla, että valli jatkuu etelässä olevan pensaan alle, jossa voisi olla neljäs traverssi. Siinä tapauksessa valli on osittain tuhoutunut eteläosasta, kolmannen ja neljännen traverssin välistä ja vallin kokonaispituus olisi noin 50 m. Torjuntasuunta pääosin itä, osittain myös kaakko.
Vallin pohjoisosan länsipuolella on luonnonkivistä kylmämuurattu, suoran kulman muodostava mahdollinen rakenteen perustus.
Kohde kuuluu Vanhankaupungin vesilaitoksen länsipuolella, korkean kallion huipulla ja juurella sijaitseviin varustusten keskittymään. Kokonaisuus on alun perin muodostunut neljästätoista puolustusvarustuksesta (Tukikohta 1914: 48–57), joista numerot 48, 49, 50 ja 57 ovat tuhoutuneet. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu varustusten taustoille johtavia yhdysteitä (Tukikohta 1914: tie), neljä varastoluolaa (Luolat G11 – 14) sekä kuoppia, jotka mahdollisesti liittyvät linnoituksen rakentamisvaiheeseen (Tukikohta 1914: kuopat). |
| metsakeskus.1000030794 |
91 |
Tukikohta 1914:56a (Koskela) |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27009 |
387695.00000000 |
6677476.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030794 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1914. Varustus 56a sijaitsee Juhana-Herttuantie 7:n ja Katarina Stenbockin kadun välissä, kerrostaloalueen itäpuolella, pihamaa-alueella.
Varustus on kallion reunalla kulkeva kiven ja hiekan sekainen valli, jonka leveys on n. 2- 2,5 m ja pituus reilu 40 m. Valli on saattanut jatkua 10 m pohjoisemmaksi, mutta pohjoisosassa vallia ei näy avokallion päällä. Avokalliokohdan pohjoispuolella vaikuttaisi olevan kohta, jossa kallion reunaa on louhittu. Saattaa olla, että valli on aikoinaan tulkittu jatkuvan tänne saakka. Valli kulunut melko matalaksi ja sen päällä kulkee polku. Varustuksen torjuntasuunta on itä.
Kohde kuuluu Vanhankaupungin vesilaitoksen länsipuolella, korkean kallion huipulla ja juurella sijaitseviin varustusten keskittymään. Kokonaisuus on alun perin muodostunut neljästätoista puolustusvarustuksesta (Tukikohta 1914: 48–57), joista numerot 48, 49, 50 ja 57 ovat tuhoutuneet. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu varustusten taustoille johtavia yhdysteitä (Tukikohta 1914: tie), neljä varastoluolaa (Luolat G11 – 14) sekä kuoppia, jotka mahdollisesti liittyvät linnoituksen rakentamisvaiheeseen (Tukikohta 1914: kuopat).
Kohde kuuluu Vanhankaupungin vesilaitoksen länsipuolella sijaitseviin varustusten keskittymään. Ne sijaitsevat korkean kallion huipulla ja juurella. Kohde muodostuu neljästätoista varustuksesta, joista vallit nro 48, 49, ja 50 ovat tuhoutuneet. |
| metsakeskus.1000030796 |
91 |
Tukikohta 1914:tie 0/1-5 (Koskela) |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27009 |
387628.00000000 |
6677818.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030796 |
Ensimmäisen maailmansodan aikaisia yhdysteitä, jotka on rakennettu 1914. Tiet sijaitsevat Jokiniementien, Juhana-herttuan tien, Myrskylänpolun ja Nastolantien välisellä mäellä tukikohtien 1914: 48–57 alueella.
Pääosa teistä on lounais- koillissuuntaisia, mutta tie haarautuu useampiin haaroihin, jotka johtavat puolustusvarustusten taustoille. Paikoin tie on kasvanut umpeen tai kadonnut kallioisilta alueilta, minkä takia maastossa on haastavaa erottaa, missä tie kulkee. Pääosin tie erottuu kuitenkin hyvin, samoin tien makadami-pinnoite ja pengerrettyä tietä reunustavat lohkokivet. Tien leveys hiukan vaihtelee noin 2–4 m välillä. Tien pohjoisin osa on peitetty hiekalla ja on käytössä ulkoilutienä, mutta ulkoilutien ulkopuolella erottuvat kuitenkin vanhan yhdystien pengerrys ja paikoin myös pengerryksen reunakivet.
Koskelan yhdystiet pyrittiin mittaamaan kokonaan vuoden 2024 inventoinnin yhteydessä. Tien läntisin, Myrskylänpolulle johtava osa oli kevään 2024 inventoinnissa veden peitossa, mutta tämän osuuden osalta rajaus on tarkastettu maastotarkastuksen perusteella vuonna 2022. Osittain tiet oli mitattu jo vuonna 1995.
Kohde kuuluu Vanhankaupungin vesilaitoksen länsipuolella, korkean kallion huipulla ja juurella sijaitseviin varustusten keskittymään. Kokonaisuus on alun perin muodostunut neljästätoista puolustusvarustuksesta (Tukikohta 1914: 48–57), joista numerot 48, 49, 50 ja 57 ovat tuhoutuneet. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu neljä varastoluolaa (Luolat G11 – 14) sekä kuoppia, jotka mahdollisesti liittyvät linnoituksen rakentamisvaiheeseen (Tukikohta 1914: kuopat). |
| metsakeskus.1000030797 |
91 |
Tukikohta 1914:65 (Roihupellon teollisuusalue) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
391879.00000000 |
6676364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030797 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1914. Kohde 65 muodostaa kohteiden 64 ja 66-68 kanssa kokonaisuuden Laippapuiston mäellä, Roihupellon teollisuusalueen ja Viikintien välissä. Alueen länsiosassa on entinen paloasema sekä rauniokoirien koulutusrata. Kohde muodostuu viidestä erillisestä varustuksesta, jotka sijaitsevat mäen pohjoislaidalla ja itäpäässä.
Varustus 65 on hiekalla peitetty kivivalli. Torjuntasuuntana on pohjoinen. Länsiosa on jäänyt rauniokoirien koulutusalueen laitteiden alle ja tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000030798 |
91 |
Tukikohta 1914:67 (Roihupellon teollisuusalue) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
391961.00000000 |
6676344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030798 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1914. Kohde 67 muodostaa kohteiden 64-66 ja 68 kanssa kokonaisuuden Laippapuiston mäellä, Roihupellon teollisuusalueen ja Viikintien välissä. Alueen länsiosassa on entinen paloasema sekä rauniokoirien koulutusrata. Kohde muodostuu viidestä erillisestä varustuksesta, jotka sijaitsevat mäen pohjoislaidalla ja itäpäässä.
Varustus 67 on hiekalla peitetty, pitkä kivivalli. Torjuntasuuntana on koillinen. Eräissä kohdissa on vielä näkyvissä ampumakorokkeita. Selustassa on maahan kaivettu 4 kpl nelikulmaisia, eri kokoisia kuoppia, joiden syvyys on 0,5 m. Kuoppia yhdistää kapeat kulkuaukot. Mahdollisesti parakkien pohjia. |
| metsakeskus.1000030799 |
91 |
Tukikohta 1914:66 (Roihupellon teollisuusalue) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
391903.00000000 |
6676372.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030799 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1914. Kohde 66 muodostaa kohteiden 64-65 ja 67-68 kanssa kokonaisuuden Laippapuiston mäellä, Roihupellon teollisuusalueen ja Viikintien välissä. Alueen länsiosassa on entinen paloasema sekä rauniokoirien koulutusrata. Kohde muodostuu viidestä erillisestä varustuksesta, jotka sijaitsevat mäen pohjoislaidalla ja itäpäässä.
Varustus 66 on hiekalla ja maalla peitetty lyhyt kivivalli. Torjuntasuuntana pohjoinen. |
| metsakeskus.1000030800 |
91 |
Tukikohta 1914:68 (Roihupellon teollisuusalue) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
392036.00000000 |
6676250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030800 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1914. Kohde 68 muodostaa kohteiden 64-67 kanssa kokonaisuuden Laippapuiston mäellä, Roihupellon teollisuusalueen ja Viikintien välissä. Alueen länsiosassa on entinen paloasema sekä rauniokoirien koulutusrata. Kohde muodostuu viidestä erillisestä varustuksesta, jotka sijaitsevat mäen pohjoislaidalla ja itäpäässä.
Varustus 68 muodostuu kahdesta vallista, joista läntinen on rakennettu suurista kivenlohkareista, jotka on suojattu hiekalla. Yksi traverssi. Torjuntasuunta on länteen. Eteläpää on tuhoutunut Viikintien alle. Vallin keskiosasta lähtee torjuntasuuntaan 15 metriä pitkä, kapea kaivanto joka päättyy matalaan nelikulmaiseen kuoppaan. Kuopassa on saattanut olla parakki tai vaja. Kuopan poikki on rakennettu tie. Toinen valli kiertää mäen itäpäätä. Se on rakennettu kivistä, jotka on peitetty hiekalla. Torjuntasuuntana on pohjoinen ja itä. Neljä traverssia ja kaksi konekivääriaseman kuoppaa. Vallin eteläpää on tuhoutunut Viikintien kallioleikkauksen rakennustöiden yhteydessä.
Kohteen rajausta tarkennettiin 05/2023 tarkemman pohjakartta- ja laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000030802 |
91 |
Tukikohta 1914:74 (Roihuvuori) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
392940.00000000 |
6675377.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030802 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1914. Kohde sijaitsee Mustapuron länsipuolella kohoavan rinteen reunoilla.
Varustus 74 sijaitsee Stömsinlahdenkujan eteläpuolella, puistoalueella. Se on maavalli, jonka pituus on 20 metriä. Vallin korkeus on rintamapuolelta 1,5 m ja suojan puolelta 0,5 - 0,7 metriä.
Strömsinlahden puistossa on ollut asemien edessä itään johtava mukulakivettyä yhdystie, joka jäi 2010-luvun alussa puistoa rakennettaessa raitin uusien hiekkojen alle. |
| metsakeskus.1000030803 |
425 |
Värminkoski Lauri |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
421505.00000000 |
7185528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030803 |
Liminganjoen pohjoispuolisella peltoaukealla noin 50 metriä joesta on maakivi, jonka päällä suhteellisen tasaisella pinnalla on ainakin kaksi kuppia, joiden halkaisija on 4 ja 5 cm ja syvyys noin 1,5 cm. Kiven mitat ovat 1,8 x 1,6 metriä ja korkeus noin 60 cm. Kupit ovat kiven länsiosassa, molemmissa näkyvät kairaamisjäljet. Sijainti pellolla lähellä vesistöä on yleensä kuppikiville tyypillinen. |
| metsakeskus.1000030804 |
425 |
Värminkoski a-d |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
421620.00000000 |
7186351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030804 |
Liminganjoen pohjoispuolella on maa-ja keittokuoppia neljässä ryhmässä ainakin 22 kpl. Kohteen koordinaatit osoittavat vuoden 2000 inventoinnin aluetta D, jossa on ainakin 6 keittokuoppaa, joiden halkaisija on keskimäärin noin 1,5 metriä ja syyvyys puolisen metriä tai vähemmän. Vuonna 2000 tietojen mukaan kuoppia olisi 8. Alueella A on todettu 6 kuoppaa, joiden halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys noin 50 - 100 cm. Kohdassa B on 3 kuoppaa, Halkaisijat 2 - 4 ja syvyys noin 50-70 cm. Alueella C on 2000 todettu 3 keittokuoppaa ja 3 maakuoppaa, joista useimpia ei paikannettu 2017 paikalla tehdyn äestyksen vuoksi. Äestys oli paljastanut asumiseen viittavan palaneiden kivien keskittymän. Vuonna 2017 kuopille on mitattu tarkka sijainti. Ks. alakohteet, joiden numerointi noudattaa 2017 kertomuksessa mainittua.
2023: Kohde sijaitsee mäntyvaltaista metsää kasvavassa kangasmaastossa, joka laskee loivasti koilliseen. Kankaalla on lähinnä korkeuskäyrien suuntaisia matalia hiekkaharjanteita, joiden väleissä on soistuneita painanteita. Maaperä harjanteilla on hiekkaa. Kivien määrä vaihtelee, mutta maaperä on enimmäkseen melko vähäkivistä. Harjanteet ovat ainakin osittain rantamuodostumia, jotka ovat syntyneet paikan ollessa meren rantavyöhykkeessä.
Inventoinnissa tarkastettiin ja paikannettiin nyt kolmen itäisimmän (A, B ja D) ryhmän kuopat. Kaikki vuonna 2017 dokumentoidut kuopat löytyivät ja ne olivat myös hyvin tunnistettavissa raportista. Ryhmässä d havaittiin yksi kuoppa (alakohde D7), jota ei ole mainittu vuoden 2017 raportissa. Se on kuitenkin mitoiltaan ja ulkonäöltään hyvin samanlainen kuin muutaman metrin päässä pohjoisessa olevat kaksi kuoppaa (alakohteet D1 ja D2). Kyseessä on todennäköisesti jo vuonna 2000 havaittu kuoppa, sillä silloin tässä ryhmässä on havaittu 8-9 kuoppaa.
Maasto läntisimmän kuopparyhmän C alueella on hakkuualueen muokkauksen vuoksi epätasaista ja lisäksi alueelle on noussut tiheää taimikkoa. Tätä aluetta ei tutkittu tarkemmin. |
| metsakeskus.1000030804 |
425 |
Värminkoski a-d |
10002 |
12016 |
13155 |
11002 |
27000 |
421620.00000000 |
7186351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030804 |
Liminganjoen pohjoispuolella on maa-ja keittokuoppia neljässä ryhmässä ainakin 22 kpl. Kohteen koordinaatit osoittavat vuoden 2000 inventoinnin aluetta D, jossa on ainakin 6 keittokuoppaa, joiden halkaisija on keskimäärin noin 1,5 metriä ja syyvyys puolisen metriä tai vähemmän. Vuonna 2000 tietojen mukaan kuoppia olisi 8. Alueella A on todettu 6 kuoppaa, joiden halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys noin 50 - 100 cm. Kohdassa B on 3 kuoppaa, Halkaisijat 2 - 4 ja syvyys noin 50-70 cm. Alueella C on 2000 todettu 3 keittokuoppaa ja 3 maakuoppaa, joista useimpia ei paikannettu 2017 paikalla tehdyn äestyksen vuoksi. Äestys oli paljastanut asumiseen viittavan palaneiden kivien keskittymän. Vuonna 2017 kuopille on mitattu tarkka sijainti. Ks. alakohteet, joiden numerointi noudattaa 2017 kertomuksessa mainittua.
2023: Kohde sijaitsee mäntyvaltaista metsää kasvavassa kangasmaastossa, joka laskee loivasti koilliseen. Kankaalla on lähinnä korkeuskäyrien suuntaisia matalia hiekkaharjanteita, joiden väleissä on soistuneita painanteita. Maaperä harjanteilla on hiekkaa. Kivien määrä vaihtelee, mutta maaperä on enimmäkseen melko vähäkivistä. Harjanteet ovat ainakin osittain rantamuodostumia, jotka ovat syntyneet paikan ollessa meren rantavyöhykkeessä.
Inventoinnissa tarkastettiin ja paikannettiin nyt kolmen itäisimmän (A, B ja D) ryhmän kuopat. Kaikki vuonna 2017 dokumentoidut kuopat löytyivät ja ne olivat myös hyvin tunnistettavissa raportista. Ryhmässä d havaittiin yksi kuoppa (alakohde D7), jota ei ole mainittu vuoden 2017 raportissa. Se on kuitenkin mitoiltaan ja ulkonäöltään hyvin samanlainen kuin muutaman metrin päässä pohjoisessa olevat kaksi kuoppaa (alakohteet D1 ja D2). Kyseessä on todennäköisesti jo vuonna 2000 havaittu kuoppa, sillä silloin tässä ryhmässä on havaittu 8-9 kuoppaa.
Maasto läntisimmän kuopparyhmän C alueella on hakkuualueen muokkauksen vuoksi epätasaista ja lisäksi alueelle on noussut tiheää taimikkoa. Tätä aluetta ei tutkittu tarkemmin. |
| metsakeskus.1000030804 |
425 |
Värminkoski a-d |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
421620.00000000 |
7186351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030804 |
Liminganjoen pohjoispuolella on maa-ja keittokuoppia neljässä ryhmässä ainakin 22 kpl. Kohteen koordinaatit osoittavat vuoden 2000 inventoinnin aluetta D, jossa on ainakin 6 keittokuoppaa, joiden halkaisija on keskimäärin noin 1,5 metriä ja syyvyys puolisen metriä tai vähemmän. Vuonna 2000 tietojen mukaan kuoppia olisi 8. Alueella A on todettu 6 kuoppaa, joiden halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys noin 50 - 100 cm. Kohdassa B on 3 kuoppaa, Halkaisijat 2 - 4 ja syvyys noin 50-70 cm. Alueella C on 2000 todettu 3 keittokuoppaa ja 3 maakuoppaa, joista useimpia ei paikannettu 2017 paikalla tehdyn äestyksen vuoksi. Äestys oli paljastanut asumiseen viittavan palaneiden kivien keskittymän. Vuonna 2017 kuopille on mitattu tarkka sijainti. Ks. alakohteet, joiden numerointi noudattaa 2017 kertomuksessa mainittua.
2023: Kohde sijaitsee mäntyvaltaista metsää kasvavassa kangasmaastossa, joka laskee loivasti koilliseen. Kankaalla on lähinnä korkeuskäyrien suuntaisia matalia hiekkaharjanteita, joiden väleissä on soistuneita painanteita. Maaperä harjanteilla on hiekkaa. Kivien määrä vaihtelee, mutta maaperä on enimmäkseen melko vähäkivistä. Harjanteet ovat ainakin osittain rantamuodostumia, jotka ovat syntyneet paikan ollessa meren rantavyöhykkeessä.
Inventoinnissa tarkastettiin ja paikannettiin nyt kolmen itäisimmän (A, B ja D) ryhmän kuopat. Kaikki vuonna 2017 dokumentoidut kuopat löytyivät ja ne olivat myös hyvin tunnistettavissa raportista. Ryhmässä d havaittiin yksi kuoppa (alakohde D7), jota ei ole mainittu vuoden 2017 raportissa. Se on kuitenkin mitoiltaan ja ulkonäöltään hyvin samanlainen kuin muutaman metrin päässä pohjoisessa olevat kaksi kuoppaa (alakohteet D1 ja D2). Kyseessä on todennäköisesti jo vuonna 2000 havaittu kuoppa, sillä silloin tässä ryhmässä on havaittu 8-9 kuoppaa.
Maasto läntisimmän kuopparyhmän C alueella on hakkuualueen muokkauksen vuoksi epätasaista ja lisäksi alueelle on noussut tiheää taimikkoa. Tätä aluetta ei tutkittu tarkemmin. |
| metsakeskus.1000030804 |
425 |
Värminkoski a-d |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
421620.00000000 |
7186351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030804 |
Liminganjoen pohjoispuolella on maa-ja keittokuoppia neljässä ryhmässä ainakin 22 kpl. Kohteen koordinaatit osoittavat vuoden 2000 inventoinnin aluetta D, jossa on ainakin 6 keittokuoppaa, joiden halkaisija on keskimäärin noin 1,5 metriä ja syyvyys puolisen metriä tai vähemmän. Vuonna 2000 tietojen mukaan kuoppia olisi 8. Alueella A on todettu 6 kuoppaa, joiden halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys noin 50 - 100 cm. Kohdassa B on 3 kuoppaa, Halkaisijat 2 - 4 ja syvyys noin 50-70 cm. Alueella C on 2000 todettu 3 keittokuoppaa ja 3 maakuoppaa, joista useimpia ei paikannettu 2017 paikalla tehdyn äestyksen vuoksi. Äestys oli paljastanut asumiseen viittavan palaneiden kivien keskittymän. Vuonna 2017 kuopille on mitattu tarkka sijainti. Ks. alakohteet, joiden numerointi noudattaa 2017 kertomuksessa mainittua.
2023: Kohde sijaitsee mäntyvaltaista metsää kasvavassa kangasmaastossa, joka laskee loivasti koilliseen. Kankaalla on lähinnä korkeuskäyrien suuntaisia matalia hiekkaharjanteita, joiden väleissä on soistuneita painanteita. Maaperä harjanteilla on hiekkaa. Kivien määrä vaihtelee, mutta maaperä on enimmäkseen melko vähäkivistä. Harjanteet ovat ainakin osittain rantamuodostumia, jotka ovat syntyneet paikan ollessa meren rantavyöhykkeessä.
Inventoinnissa tarkastettiin ja paikannettiin nyt kolmen itäisimmän (A, B ja D) ryhmän kuopat. Kaikki vuonna 2017 dokumentoidut kuopat löytyivät ja ne olivat myös hyvin tunnistettavissa raportista. Ryhmässä d havaittiin yksi kuoppa (alakohde D7), jota ei ole mainittu vuoden 2017 raportissa. Se on kuitenkin mitoiltaan ja ulkonäöltään hyvin samanlainen kuin muutaman metrin päässä pohjoisessa olevat kaksi kuoppaa (alakohteet D1 ja D2). Kyseessä on todennäköisesti jo vuonna 2000 havaittu kuoppa, sillä silloin tässä ryhmässä on havaittu 8-9 kuoppaa.
Maasto läntisimmän kuopparyhmän C alueella on hakkuualueen muokkauksen vuoksi epätasaista ja lisäksi alueelle on noussut tiheää taimikkoa. Tätä aluetta ei tutkittu tarkemmin. |
| metsakeskus.1000030806 |
91 |
Lehtisaari 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
380979.00000000 |
6673208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030806 |
Lehtisaaren röykkiö 2 (Hukkinen: röykkiö I; Lehtosalo nro 193 ja Jansson B) sijaitsee noin 250 m itäkaakkoon röykkiö 2:sta. Kalliotasanteella oleva röykkiö on tutkittu vuonna 1949 ja siitä poistetut kivet on jätetty kohteen itäpuolelle. Röykkiön kivipeitteen alta paljastui kaivauksessa kaksi isohkoista kivistä tehtyä saman keskeistä kivikehää ja keskeltä kivilatomus. Latomuksen ja sisemmän kivikehän väli oli täytetty pienillä, nyrkinkokoisilla kivillä. Ulkokehän halkaisija on noin 7 metriä. Keskustasta löydettiin palaneita luita. Röykkiön kivikehät, latomus ja niiden väliset pikku kivet entisöitiin paikollensa kaivausten jälkeen. |
| metsakeskus.1000030807 |
91 |
Lehtisaari 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
381006.00000000 |
6673197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030807 |
Lehtisaaren kolmannen röykkiön jäänteet (Hukkinen: Röykkiö II; Lehtosalo nro 194) sijaitsevat röykkiöstä 2 60 metriä itään saman kallion itäosassa Lehtisaaren röykkiötä 1 alemmalla tasolla. Vuonna 1949 tutkittu röykkiö muodostui suoraan kallion päällä asetuista pienistä kivistä. Epäsäännöllisen muotoinen röykkiö oli hajonnut. Röykkiöstä ei löytynyt hautaukseen viittaavia palaneita luita tai nokea. Entisöity kaivauksen jälkeen.
Vuoden 2004 tarkastuksessa havaittiin sen olevan erittäin huonossa kunnossa. |
| metsakeskus.1000030809 |
977 |
Urakkaneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
395659.00000000 |
7099676.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030809 |
Tervahauta sijaitsee Urakkanevan suoaluetta halkovan metsäautotien varrella, noin 3 km Säilynperän kylästä koilliseen. Matalahko tervahauta näkyy heikohkosti vinovalovarjosteessa, mutta maastossa rakenne on selvä. Tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä ja sen ränni on itään. Tervahauta sijaitsee metsäautotien eteläpuolella. Tien pohjoispuolella on pieni niittyalue, joka näkyy myös vanhimmalla peruskartalla vuodelta 1955. On mahdollista, että tervahauta ja niitty liittyvät samaan toimintaan ja jossain alueella on todennäköisesti myös tervapirtin jäännökset.
2020: Pitäjänkartalle tälle alueella on merkitty Aikalan uudisasutus. Aikalan talo mainitaan myös uudistushakemistossa numerolla 27. On todennäköistä, että vanhalla peruskartalla vielä näkynyt niitty liittyi tähän asutukseen, ehkä tervahautakin. Tervahaudan ympärillä oli tehty avohakkuu, tervahauta oli merkitty maastoon näkyvästi. |
| metsakeskus.1000030810 |
977 |
Aikalanhauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
395376.00000000 |
7100298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030810 |
Terva-hauta sijaitsee Urakkanevan suoalueella Säilynperän kylältä 3 km koilliseen, vuonna 2016 hiljan hakatulla metsäaukolla, jonka maanpintaa on myös käsitelty äestämällä. Itse tervahautaa ei ole äestetty. Tervahauta erottuu hyvin sekä vinovalovarjosteessa että maastossa. Haudan keskellä on iso männyn kanto. Puulla on ollut kaadettaessa ikää ainakin 50 vuotta. Tervahaudan ränni on kaakon suuntaan ja itse haudan halkaisija on 18 metriä.
Tervahaudasta 25 metriä luoteeseen on äestysalueella vaurioitunut kivikumpu, jossa on palaneita kiviä. Kummun halkaisija on noin kaksi metriä. Se saattaa hyvin olla tervapirtin kiuas. Maasto on äestysvakojen perusteella muutenkin kivistä, mutta muualla ei näy palaneen näköisiä kiviä. Tervahaudan ympärillä äestetty hiekkamaa on aivan hiilistä.
Tervahaudan koordinaatit: p= 7100298, i= 395376.
Röykkiön koordinaatit: p= 7100311, i= 395355. |
| metsakeskus.1000030810 |
977 |
Aikalanhauta |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
395376.00000000 |
7100298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030810 |
Terva-hauta sijaitsee Urakkanevan suoalueella Säilynperän kylältä 3 km koilliseen, vuonna 2016 hiljan hakatulla metsäaukolla, jonka maanpintaa on myös käsitelty äestämällä. Itse tervahautaa ei ole äestetty. Tervahauta erottuu hyvin sekä vinovalovarjosteessa että maastossa. Haudan keskellä on iso männyn kanto. Puulla on ollut kaadettaessa ikää ainakin 50 vuotta. Tervahaudan ränni on kaakon suuntaan ja itse haudan halkaisija on 18 metriä.
Tervahaudasta 25 metriä luoteeseen on äestysalueella vaurioitunut kivikumpu, jossa on palaneita kiviä. Kummun halkaisija on noin kaksi metriä. Se saattaa hyvin olla tervapirtin kiuas. Maasto on äestysvakojen perusteella muutenkin kivistä, mutta muualla ei näy palaneen näköisiä kiviä. Tervahaudan ympärillä äestetty hiekkamaa on aivan hiilistä.
Tervahaudan koordinaatit: p= 7100298, i= 395376.
Röykkiön koordinaatit: p= 7100311, i= 395355. |
| metsakeskus.1000030811 |
82 |
Kiurula |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
354976.00000000 |
6779040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030811 |
Metallinpaljastinlöytöjä metsäsaarekkeesta. Viikinkiaikaisen M-tyypin keihäänkärjen (KM 41282:1) löytöpaikka sijaitsi kumpareisen havumetsän itäreunassa olevan suuren kiven vieressä, lähellä pellon länsireunaa. Pelto ulottuu Kiurulan talon ympärillä ja ulottuu itään Vanajaveden Lepaanvirran rantaan asti.
Löytöpaikalta on 50 metriä nykyiseen Vanajaveden rantaan. Kumpareisessa metsässä on siirtolohkareita ja isojen kivien rykelmiä. Maaperä on multaa ja hienoa hietaa 10 -15 cm:n syvyyteen asti, joka oli löytösyvyys. Löytöalueen ympäristön metsässä kasvaa enimmäkseen kuusta ja jonkin verran koivuja. Alue vaikuttaa kasketulta, mikä voisi selittää eteläosan matalat kuopanteet esimerkiksi naurishaudoiksi.
Tarkastus- ja paikannuskäynnin avulla paikan muinaisjäännöksen laatu eikä laajuus selvinnyt. Löytöalue ja sen ympäristö ovat maastoltaan ja sijainniltaan mielenkiintoisia. Ilman tarkempia arkeologisia tutkimuksia ei voida määrittää mihin muinaisjäännökseen paikalta löytynyt rautakautinen keihäänkärki viittaa. Kyseessä voi olla kalmisto, mutta sitä ei voitu todeta, koska paikalla ei kaivettu eikä metallinilmaisimen signaalipaikkoja tarkastettu yhtä alueen eteläosassa ollutta lukuun ottamatta.
Koekaivauksilla voitaisiin selvittää tarkemmin muinaisjäännöksen laajuus ja myös historiallisen ajan maankäyttö. |
| metsakeskus.1000030812 |
410 |
Hevosenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
445857.00000000 |
6922615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030812 |
Paikka sijaitsee Laukaan kirkosta 1,8 km pohjoiseen, Laajalahden itäreunalla,
venesataman pohjoispuolella olevalla alavan, soisen maaston ja järven ympäröimällä kumpareella.
Paikalla on muinainen pieni saari, joka nyt on lännessä ja etelässä alavan ja soisen maaston ympäröimä saaren keskellä on vielä erillinen kumpare jonka laki on n. 90 m korkeustasolla. Laki on tasainen ja sitä ympäröi n. parimetrinen törmä. Lakitasanne on laajuudeltaan n. 37 x 27 m. Maaperä on hiekkainen moreeni.
Laen eteläosaan tehdyistä viidestä koekuopasta tuli kaikista kvartsi-iskoksia. Laen pohjoisosaan ei koekuoppia tehty. On oletettavaa että koko lakitasanne on asuinpaikkaa, joka korkeustason perusteella ajoittuisi varhaismetallikauden alkupuolelle. Asuinpaikka on kajoamaton ja ehjä. |
| metsakeskus.1000030813 |
845 |
Kaisajoki |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
398880.00000000 |
7330353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030813 |
Myllyrakennuksen jäännökset sekä myllykanava ja pato. Mylly sekä kanava valmistuneet 1800-luvulla, mylly 1860. Kohdetta ei ole selvitetty tarkemmin. |
| metsakeskus.1000030814 |
51 |
Myllynokka |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
207554.00000000 |
6802726.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030814 |
Koiviston tilalla Eurajoensalmen pohjoisrannalla sijaitsee I ms aikainen taisteluhauta. Varustus sijaitsee pienen lahden itärannalla n. 50 m etäisyydellä rantaviivasta. Paikalla on rehevä rantalehto.
Varustus on kaivettu kaarevasti myötäillen matalaa rantatörmää. Maaperä on kivikkoista, varustus on kuitenkin maahan kaivettu, ei louhittu. Se on verrattain hyvin säilynyt ja näkyvissä on ainakin yksi ampumasyvennys. Varustusta on säilynyt yhteensä n. 50 m |
| metsakeskus.1000030815 |
702 |
Ruolahti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030815 |
Paikalla on ennen teatterikatsomoa ollut puurakenteinen Ruoveden pappila, joka valmistui vuonna 1831 ja paloi vuonna 1976. Sen edeltäjä rakennettiin 1780-luvulla, ja jo sitä ennen ilmeisesti samassa pihapiirissä on ollut ainakin kaksi pappilaa. Mauno Jokipiin mukaan 1600-luvun pappila sijaitsi ”vain hieman sivussa” em. rakennuksista.
Vuonna 2016 kesäteatterin paikalla tehdyssä arkeologisessa tarkastuksessa katsomon vierustoilla tehtiin koekuopat, joista löytyi kulttuurikerroksia ja merkkejä paikalla aikaisemmin sijainneista rakennuksista. Jäännösten ikää ei löytöjen perusteella voinut tarkemmin määritellä. Kerrostumat sijaitsivat kohtalaisen syvällä (n. 40-45 cm), ja likamaan lisäksi yhdessä kuopassa havaittiin orgaanisen lahonneen materiaalin jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000030817 |
538 |
Perkkovuori 3 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
232153.00000000 |
6730056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030817 |
Paikalta on löydetty keväällä 2017 metallinetsinnässä pronssinen miekan väistin, jossa on mm. eläinaiheista koristelua. Löytösyvyys on noin 20-30 cm ja maaperä hiekkaa / moreenia. Löytöpaikka sijaitsee Perkkovuoren kaakkoisrinteellä, metsässä lähellä pellon reunaa. Noin 30 metrin päästä löydettiin rautakautinen kirves (ks. alakohteet; KM 42050: 1).
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000030819 |
416 |
Hevosoronsuo |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
548421.00000000 |
6768431.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030819 |
Autionmäen luoteispuolella on laakean mäen päällä ja pohjoisrinteessä kaivantoja, jotka ovat I. maailmansodan aikaisia varustuksia. Paikalla on noin 90 m pitkä taistelukaivanto, joka on mahdollisesti jäänyt alun perin keskeneräiseksi. Lisäksi alueella on neljä isoa kuoppaa, jotka ovat luultavasti korsujen tai varastokuoppien jäännöksiä.
Kaivantoja on lisäksi alueelta itään päin olevan pellon reuna-alueella ja Kankaanourujen etelä- ja länsirinteellä, Rautaperinsuon pohjoispuolella. Näitä ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000030820 |
297 |
Savon rata |
10007 |
12005 |
13067 |
11006 |
27008 |
529590.00000000 |
6964948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030820 |
Savon radan (avattu 1889) käytöstä pois jääneet ratapohjat ja niihin kuuluvat rakenteet.
Matkus-järven ja Korsujärven väliin jäävä Korsumäen linja on osin kallioon louhittu ja osin se kulkee kylmämuurattujen vallien välissä. Ratalinjaan liittyy talonpohja sekä Tervalampeen laskeva kivetty kanava, joka kulkee osittain aivan ratalinjan vieressä. Tervalammen rannalla, kanavan lasku-uoman vieressä on rajamerkki samoin kuin Sulunniemen etelärannalla. Rajamerkit osoittavat rata-alueen rajoja. |
| metsakeskus.1000030821 |
422 |
Ikolanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
649270.00000000 |
7021206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030821 |
Metalliesineitä (soikea kupurasolki, nuolenkärkiä, muita esineitä) noin 720 m:n matkalla niemen itärannalla. |
| metsakeskus.1000030822 |
91 |
Tukikohta 1914:53-53a (Koskela) |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27009 |
387794.00000000 |
6677857.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030822 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1914. Varustus nro 53 ja 53a sijaitsevat kallion jyrkällä itärinteellä, Jokiniementien länsipuolella.
Varustus 53 on kaksiosainen valli. Sen eteläosa on hiekalla peitetty kivivalli, jonka pituus on noin 60 m ja korkeus 1–1,5 m ja siinä on neljä traverssia. Vallin eteläpäässä on noin 3 m x 3 m kokoinen painanne, joka on reunustettu lohkokivin. Vallin pohjoispää päättyy kiviröykkiöön. Vallin pohjoisosa on kallion päälle rakennettu hiekkavalli, joka on osittain kulunut miltei näkymättömiin. Pohjoisosan pituus on myös noin 60 m, korkeus parhaimmillaan 1,5 m ja leveys muutamia metrejä. Vallissa on yksi mahdollinen traverssi. Varustuksen torjuntasuunta on itä.
Varustus 53a sijaitsee vallin 53 eteläpuolella. Se on noin 30 m pitkä, hiekalla päällystetty kivivalli, jonka korkeus on 1–1,5 m ja leveys muutamia metrejä. Vallissa on yksi traverssi ja sen torjuntasuunta on itä.
Sirkku Laineen inventoinnissa lyhyt varustus 53 sijaitsee noin 40 metriä länteen, seuraavalla rinteellä, jossa ei vuoden 2024 inventoinnissa havaittu merkkejä varustuksesta. Nykyiset 53 varustukset on alun perin paikannettu linnoitustutkimusten karttojen ja vanhojen ilmakuvien perusteella ja tarkastettu myöhemmin maastossa.
Kohteet kuuluvat Vanhankaupungin vesilaitoksen länsipuolella, korkean kallion huipulla ja juurella sijaitseviin varustusten keskittymään. Kokonaisuus on alun perin muodostunut neljästätoista puolustusvarustuksesta (Tukikohta 1914: 48–57), joista numerot 48, 49, 50 ja 57 ovat tuhoutuneet. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu varustusten taustoille johtavia yhdysteitä (Tukikohta 1914: tie), neljä varastoluolaa (Luolat G11 – 14) sekä kuoppia, jotka mahdollisesti liittyvät linnoituksen rakentamisvaiheeseen (Tukikohta 1914: kuopat). |
| metsakeskus.1000030823 |
91 |
Tukikohta 1914:54 (Koskela) |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27009 |
387659.00000000 |
6677760.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030823 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1914. Varustus nro 54 sijaitsee Koskelan kallioalueen keskiosassa, Nastolantien, Myrskypolun ja Jokiniementien välissä.
Varustus käsittää kaksi vallia, jotka koostuvat kivistä, maasta ja hiekasta. Idempänä sijaitsee reilu noin 77 m pitkä valli, joka kääntyy itäpäästä kohti etelää. Varustuksen keskiosassa valli on lähes näkymättömiin kulunut hiekkavalli. Vallin korkeus vaihtelee 0,3–1 m välillä ja leveyttä sillä on muutamia metrejä. Vallissa on kaksi traverssia. Vallin eteläpuolella kalliolla on hiukan kolmionmuotoinen, maasta ja kivistä koostuva kumpare. Toinen valli sijaitsee pidemmän vallin länsipään luoteispuolella. Sen pituus on vajaa 35 m, leveys pari metriä ja korkeus noin 1 m. Vallissa on yksi traverssi. Valli vaikuttaa olevan osittain tuhoutunut. Vallin sisäpuolella on suorakulmion muotoinen, noin 4 m x 4 m suuruinen, kallioon louhittu kuoppa. Molempien vallien torjuntasuunta on pohjoinen. Näiden kahden vallin välissä on noin 15 m pitkä kaivanto, joka muodostuu osaksi luonnonkalliosta.
Varustuksen sijainti vaihtelee eri tutkimuksissa ja se on aiemmin sijoitettu lännemmäksi ja lounaaseen, lähemmäksi yhdysteitä.
Kohde kuuluu Vanhankaupungin vesilaitoksen länsipuolella, korkean kallion huipulla ja juurella sijaitseviin varustusten keskittymään. Kokonaisuus on alun perin muodostunut neljästätoista puolustusvarustuksesta (Tukikohta 1914: 48–57), joista numerot 48, 49, 50 ja 57 ovat tuhoutuneet. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu varustusten taustoille johtavia yhdysteitä (Tukikohta 1914: tie), neljä varastoluolaa (Luolat G11 – 14) sekä kuoppia, jotka mahdollisesti liittyvät linnoituksen rakentamisvaiheeseen (Tukikohta 1914: kuopat). |
| metsakeskus.1000030824 |
91 |
Tukikohta 1914:55-55a (Koskela) |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27009 |
387750.00000000 |
6677710.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030824 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1914. Varustukset nro 55 ja 55a sijaitsevat jyrkän kallion itäreunalla, Jokiniementien länsipuolella.
Varustus käsittää kaksi hiekalla peitettyä kivivallia. Varustus 56 on valleista pohjoisempi, sen pituus on noin 67 m, korkeus 1,5 m ja leveys muutaman metrin. Vallissa on mahdollisesti neljä traverssia, joista kaksi erottuvat selvästi, muut saattavat olla pääosin tuhoutuneet. Vallin torjuntasuunta on itä. Varustus nro 55a sijaitsee edellisen lounaispuolella. Sen pituus on noin 15 m, korkeus 2 m ja leveys muutaman metrin. Vallissa on yksi traverssi ja sen torjuntasuunta on etelä. Vallit ovat kuluneet ja niiden päällä kulkee polku. Vallin sisäpuolella on rautakiskoja kalliossa ja sinne johtaa yhdystie.
Kohde kuuluu Vanhankaupungin vesilaitoksen länsipuolella, korkean kallion huipulla ja juurella sijaitseviin varustusten keskittymään. Kokonaisuus on alun perin muodostunut neljästätoista puolustusvarustuksesta (Tukikohta 1914: 48–57), joista numerot 48, 49, 50 ja 57 ovat tuhoutuneet. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu varustusten taustoille johtavia yhdysteitä (Tukikohta 1914: tie), neljä varastoluolaa (Luolat G11 – 14) sekä kuoppia, jotka mahdollisesti liittyvät linnoituksen rakentamisvaiheeseen (Tukikohta 1914: kuopat). |
| metsakeskus.1000030826 |
109 |
Vällä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
359590.00000000 |
6761047.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030826 |
Vällän tilakeskuksen kaakkoispuolella olevassa vanhassa koivua kasvavassa hakamaassa on kaksi isoa kiven - ja maansekaista röykkiötä. Toinen on muodoltaan pyöreä ja sen läpimitta on noin 3 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Röykkiö on kasattu 20-30 cm halkaisjoiltaan olevista kivistä, se on sammaloitunut ja tarkastushetkellä risujen peitossa (hakkuutähteitä). Toinen kiven- ja maansekainen röykkiö sijaitsee edellämainitusta noin 10 metrin päässä. Se on muodoltaan soikea, 10 m x 6 m x 0,5 metriä. Se on sammaloitunut ja sen päällä kasvaa pihlajaa. Tämän röykkiön pohjoispuolella vieressä on pienempi, halkaisijaltaan noin 1 m oleva röykkiö. Hakamaalla on myös neljäs röykkiö, joka on kuitenkin epävarma. Se sijaitsee eteläisimmän tilarakennuksen päädyssä päädyn suuntaisesti kumpumaisena rakenteena.
Kohde havaittiin tarkastettaessa keväällä 2017 ilmoitettuja viikinkiajalle ajoittuvia metallinetsinlöytöjä, joita oli tullut Vällän tilan eteläpuolisilta pelloilta (ks. alakohteet; KM 41802). tarkastushetkellä havainto-olosuhteet olivat hyvät, pellot olivat joko juuri kylvettyinä tai viilloksella. Esineiden löytöpaikoilta pelloilla ei ollut merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Vällän itäpuolella oleva pieni peltosaareke osoittautui hyvin kiviseksi.
Sen itäpuolisesta metsämaastosta ei ollut rakenteita lukuunottamatta kahden peltotien välisessä kuusimetsässä olevaa (pelto-)kiviröykkiötä sekä siitä itään olevaa kahta (pelto-)kiviröykkiötä sekä massiivinen kiviaitaa. Kontekstinsä puolesta em. rakenteet ajoittuvat historialliseen aikaan.
Vällän tilan ja havaittujen hautaröykkiöiden eteläpuoliselta metsäsaarekkeella ei ollut selviä rakenteita. Maasto on paikoin kivistä ja vaikeakulkuista mutta muuttuu saarekkeen päässä vanhaksi metsittyneeksi pelloksi. Saarekkeen itäreunalla kulkee massiivinen kiviaita/-penger, joka alkaa Vällän tilan kohdalta. Saarekkeen läpi sekä Vällän tilan länsipuolelta kulkee maakaasulinja, jonka kohdilta on yksi metallinetsin löydöistä.
Vällän tilan länsipuolella Pakarinpellossa oleva peltosaareke osoittautui erittäin kiviseksi ja vaikeakulkuiseksi maastoksi, jossa ei näkynyt mitään rakenteita. |
| metsakeskus.1000030828 |
91 |
Tukikohta XIX:5 (Kannelmäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
383130.00000000 |
6680014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030828 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918.
Puolustusasema, jonka länsipää on jäänyt Kanneltie 7:n pohjoisemman rakennuksen alle. Kohteen itäpää on piha-alueella mutta täytetty. Maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita.
Sirkku Laineen Kannelmäen vuoden 1995 inventoinnissa on tapahtunut karttavirhe, joka on vienyt aseman väärään kohtaan liian pienenä. Koordinaatit korjattu vanhassa asemakaavassa näkyvien asemien mukaan. |
| metsakeskus.1000030829 |
91 |
Tukikohta XIX:6 (Kannelmäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
382665.00000000 |
6680308.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030829 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918.
Kaponieeri eli sivustatuliasema, joka on jäänyt länsipäästään Kanneltie 7:n pohjoisemman rakennuksen alle. Itäpää on piha-alueella mutta täytetty. Maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita.
Sirkku Laineen Kannelmäen vuoden 1995 inventoinnissa on tapahtunut karttavirhe, joka on vienyt aseman väärään kohtaan liian pienenä. Koordinaatit korjattu vanhassa asemakaavassa näkyvien asemien mukaan. |
| metsakeskus.1000030831 |
305 |
Purnulahti 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
597434.00000000 |
7344988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030831 |
Noin 15 m rannasta on lounas-koillissuuntainen rakennuksen pohja, josta on säilynyt noin 7, 5 x 5 m oleva maaperustus, osia maalattiasta sekä 2 melko kookasta kiuasta lounas- ja koillisnurkassa. Kiukaiden mitat ovat n. 2 x 2 m ja korkeus 0,5 – 0,6 m. Rakenteet ovat aluskasvillisuuden peittämiä, kiukaiden kohdalla on humuksen alla 5 – 15 cm:n kokoisia palaneita kiviä ja nokimaata. Kaksi tulisijaa viittaa siihen, ettei kyseessä ollut asuinrakennus (savutupa), vaan talvisin käytetty savottakämppä, vastaavia rakennusjäännöksiä on tiedossa, ja ne on ajoitettu lähinnä 1800-luvun puolelle. |
| metsakeskus.1000030832 |
305 |
Purnulahti 3 |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
597491.00000000 |
7344992.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030832 |
Kahteen noin 30 cm vahvaan mäntyyn on tehty 1,3 -1,5 m korkeudelle pilkat, joissa on L-muotoiset leimat. Molemmat puut ovat keloutuneet, toinen pilkka on kasvanut melkein kokonaan umpeen, osa L-leimasta näkyy pilkan oikealla yläreunalla. Leimaus on tehty ennen kuin alue (silloiset kruununmaat) tuli Metsähallituksen haltuun 1860-luvulla. Isossa jaossa 1950-luvulla ko. alue yksityistettiin. |
| metsakeskus.1000030833 |
305 |
Purnujärvi länsi |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
597449.00000000 |
7345353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030833 |
oin 40 cm paksuun keloutuneeseen mäntyyn on tehty 1,5 metrin korkeudelle kolo, jonka aukkona on n. 10 cm korkea ja 7 cm leveä rombinmuotoinen reikä. Kyseessä on ns. uuttupuu; telkälle tehty pesäkolo, jolla oli tarkoitus kerätä telkän munia. |
| metsakeskus.1000030834 |
305 |
Hakojärvi itä |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
597314.00000000 |
7345314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030834 |
Noin 40 cm vahvaan mäntyyn on tehty 1 metrin korkeudelle pilkka, jossa on L-muotoinen leima. Puu on kasvanut leimauksen jälkeen vielä n. 5 cm paksuutta. Pilkka on kasvanut melkein kokonaan umpeen. Leimaus on tehty ennen kuin alue tuli Metsähallituksen haltuun 1860-luvulla. Isossa jaossa 1950-luvulla ko. alue yksityistettiin. |
| metsakeskus.1000030838 |
91 |
Tukikohta XVIII:4 (Maununneva) |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
384035.00000000 |
6680570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030838 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on jäänyt Maununnevantien itäpuolen ja Vuorilinnakkeentien tonttialueiden alle. Kohteesta saattaa olla jäljellä fragmentteja ja maanpinnan alapuolella on voinut säilyä rakenteita. |
| metsakeskus.1000030841 |
738 |
Sauvon kirkon pelto |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
262707.00000000 |
6697205.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030841 |
Sauvon kirkon ja Sauvontien eteläpuolelta, seurakunnan omistamalta peltoalueelta, tehtiin keväällä 2017 useita löytöjä metallinetsinnässä (KM 41996). Löytöjä ovat mm. kaksi tasavarsisoljen katkelmaa, sulanutta pronssia, punnus ja karhunhammasriipuksen kärkikatkelma. Löydöt tehtiin n. 80 x 90 metrin alalta, syvyyden ollessa 0-20 cm:n välillä. Löytöjen kunto viittaa polttokalmistoon. Löytöpaikkaa ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000030841 |
738 |
Sauvon kirkon pelto |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27017 |
262707.00000000 |
6697205.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030841 |
Sauvon kirkon ja Sauvontien eteläpuolelta, seurakunnan omistamalta peltoalueelta, tehtiin keväällä 2017 useita löytöjä metallinetsinnässä (KM 41996). Löytöjä ovat mm. kaksi tasavarsisoljen katkelmaa, sulanutta pronssia, punnus ja karhunhammasriipuksen kärkikatkelma. Löydöt tehtiin n. 80 x 90 metrin alalta, syvyyden ollessa 0-20 cm:n välillä. Löytöjen kunto viittaa polttokalmistoon. Löytöpaikkaa ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000030846 |
538 |
Pläsi |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
233478.00000000 |
6730403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030846 |
Löytöpaikka sijaitsee Nousiaisten peruskoulun ja urheilukentän pohjoispuolisella pellolla, Pläsin tilan mailla. Kohteesta on löydetty metallinilmaisimella vuonna 2016 lähekkäin toisiaan mm. ketjunkantaja ja vyön koristehela (KM 41989).
Myöhemmin toimitettiin samalta pellolta vyön hela sekä dirhemi ja sulanutta pronssia (ks. alakohteet; KM 42207). Huhtikuussa 2018 pellolta, satakunta metriä pohjoiseen aikaisemmista löydöistä, saatiin metallinetsinnässä vielä pronssinen ruoskanpallo (kisten; ks. alakohteet). Lisää löytöjä toimitettu syksyllä 2019 ja keväällä 2021.
Löytöalueella tai sen läheisyydessä on mahdollisesti asuinpaikka ja / tai kalmisto. Löytöpaikka on tarkastamatta. |
| metsakeskus.1000030849 |
538 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
233273.00000000 |
6730306.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030849 |
Kohde sijaitsee urheilukentän ja Vahdontien eteläpuolella, Jaakkolan tilan pellolla, Pappilan alueella. Peltoalueen halki virtaa pelto-ojaksi suoristettu puro, jonka alajuoksulla on pieniä koskia. Pellolta on vuodesta 2016 lähtien löydetty metallinetsinnässä runsaasti rautakautisia metalliesineitä, pääasiassa myöhäisrautakaudelta. Lisätietoja viranomaiskäyttöön ilmoituspalvelu Ilpparilla.
Peltoalueen eteläosassa on tarkastuksen alustavan tulkinnan perusteella puron molemmille puolille levittäytyvä asuinpaikka-alue, ja pellon pohjoisosasta tehdyt havainnot viittaavat alueella tai sen läheisyydessä olevaan asuinpaikkaan tai kalmistoon. Pellon pinnassa erottuu tummia läikkiä. Kohteen tulkinta ja laajuus tarkentuvat tarkastusaineistojen tarkemman analyysin myötä. |
| metsakeskus.1000030849 |
538 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
233273.00000000 |
6730306.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030849 |
Kohde sijaitsee urheilukentän ja Vahdontien eteläpuolella, Jaakkolan tilan pellolla, Pappilan alueella. Peltoalueen halki virtaa pelto-ojaksi suoristettu puro, jonka alajuoksulla on pieniä koskia. Pellolta on vuodesta 2016 lähtien löydetty metallinetsinnässä runsaasti rautakautisia metalliesineitä, pääasiassa myöhäisrautakaudelta. Lisätietoja viranomaiskäyttöön ilmoituspalvelu Ilpparilla.
Peltoalueen eteläosassa on tarkastuksen alustavan tulkinnan perusteella puron molemmille puolille levittäytyvä asuinpaikka-alue, ja pellon pohjoisosasta tehdyt havainnot viittaavat alueella tai sen läheisyydessä olevaan asuinpaikkaan tai kalmistoon. Pellon pinnassa erottuu tummia läikkiä. Kohteen tulkinta ja laajuus tarkentuvat tarkastusaineistojen tarkemman analyysin myötä. |
| metsakeskus.1000030850 |
433 |
Pietilä |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
358855.00000000 |
6732899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030850 |
Kohde sijaitsee varttuneessa kuusimetsässä vanhalla hakamaalla Loppijärveen laskevassa rinteessä sijaitsevan tasanteen reunassa. Aivan kohteen eteläpuolella rinne laskeutuu jyrkähkösti alas. Tasanne on ollut rautakaudella veden rannalla. Kalmistosta ei ole selviä maanpäällisiä merkkejä, maasto on suhteellisen tasaista joskin alueella näkyy isohkoja sammaloituneita maakiviä. Noin 15 metriä kalmistosta pohjoiseen sijaitsee iso siirtolohkare. Alue on ollut vanhaa Pietilän tilan karjalaidunta aina 60-luvulle asti, sen jälkeen se on ollut metsätalousmaata.
Kohteesta löytyi vuonna 2017 metallinpaljastinetsinnässä rautakautisia esineitä, mm. miekka, jonka esimerkillisti toiminut löytöjä jätti paikoilleen. Museoviraston koekaivausryhmä avattiin miekan kohdalle 2 m2 laajuisen koekaivausalueen, josta paljastui polttohautauksiin liittyvä kiveys. Kiveyksen tutkittu osuus peitti ainakin yhden polttohaudan, johon kuului vainajan luiden lisäksi miekka, veitsi ja veitsentuppi, luukampa, ripustuslaite ja saviastia. Hautaus ajoittuu esineiden ja radiohiiliajoitusten (Ua-67439: 1019±28 BP, Ua67440: 1011±28 BP) perusteella 900-luvun loppuun tai 1000-luvun alkuun. Koekaivausalueelta löytyi lisäksi kirveen terä, joka saattaa liittyä toiseen samanaikaiseen hautaukseen. |
| metsakeskus.1000030855 |
580 |
Sääsänlahti |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
645476.00000000 |
6844031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030855 |
Kuppikivi sijaitsee Parikkalan Pienen Rautjärven koillisrannan tuntumassa, n. 60 m rannasta sijaitsevan peltosaarekkeen reunassa. Peltosaareke on lehtipuuta kasvava kivikkoinen matala kumpare, jonka lounaisreunalla näkyy selkeästi vanha rantalinja, joka kohteen löytäjän,ilmoittajan ja oppaana toimineen Ari Tiaisen mukaan liittyy aikaan ennen Pienen Rautjärven laskua. Kuppikivi sijaitsee kyseisen rantamuodostuman yläpuolella. Kivi on lähes maan tasainen, osittain sammaleen peittämä lähes tasainen kivi. Kiven pinnassa on nähtävissä kaksi suurempaa ja yksi pienempi pyöreä kuppi sekä yksi kahden kupin yhdistelmäkuppi.
Peltosaarekkeen koillisreunassa on nähtävissä n. 4x3,5 m suuruinen, hieman yli metrin syvyinen vallillinen kuoppa, jonka pohjoisreunassa on nähtävissä matala painanne, mahdollinen oven paikka. Kyseessä saattaa olla kellarikuoppa, joka sortuneisuuden perusteella voisi ajoittua 1900-luvun alkuvuosikymmenille. |
| metsakeskus.1000030864 |
139 |
Illinsaari 8 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
425525.00000000 |
7246071.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030864 |
Paikalla on hiilihauta, jonka kuopan halkaisija on noin 2,5 - 3 metriä ja jota ympäröi noin metrin leyvyinen ja 30 cm korkea valli. Kuopan syvyys on puolisen metriä. Koepistossa valliin ja kuopan vierelle todettiin runsaasti hiiltä ja alkava huuhtoutumiskerrros. Kuopan viereltä todettiin sepän takoma naula. Tästä noin 130 metriä länsilounaaseen tavattiin yksittäinen kuonapala (alakohde).
Hiilihaudan sijaintia on siirretty 5 metriä länsiluoteeseen lidar 5p-aineiston perusteella (10.5.2024). |
| metsakeskus.1000030868 |
777 |
Märännönkangas |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27018 |
585793.00000000 |
7203997.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030868 |
Kohde sijaitsee Märännönkankaan itäosassa, noin 10 km Ämmänsaaren keskustasta pohjoisluoteeseen. Märännönkankaalla on useita pienialaisia esineellisiä myöhemmän rautakauden polttohautauksia. Paikalta löytyi metallinetsinnässä metalliesineitä, lisäksi havaittiin palanutta luuta. Metalliesineet jäivät paikalleen. Maaperä on kivistä hiekkaa ja soraa.
Kaivaustutkimuksissa löytyi heti turpeen alta likamaaläikkä, jossa oli runsaasti palanutta luuta sekä rautaiset nuolenkärki ja veitsi ja palanutta piikiveä. Tämän polttohaudan pohjoispuolelta löytyi vähäinen määrä palanutta luuta, mutta on siihen äestyksen yhteydessä siirtynyt. Metallin etsinnässä löytynyt kirves sijaitsi noin 3 m:n päässä haudasta. Lähistöllä ei äestysurien pintatarkastelussa havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Luuanalyysin mukaan vainaja on ollut nuori aikuinen. |
| metsakeskus.1000030868 |
777 |
Märännönkangas |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27019 |
585793.00000000 |
7203997.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030868 |
Kohde sijaitsee Märännönkankaan itäosassa, noin 10 km Ämmänsaaren keskustasta pohjoisluoteeseen. Märännönkankaalla on useita pienialaisia esineellisiä myöhemmän rautakauden polttohautauksia. Paikalta löytyi metallinetsinnässä metalliesineitä, lisäksi havaittiin palanutta luuta. Metalliesineet jäivät paikalleen. Maaperä on kivistä hiekkaa ja soraa.
Kaivaustutkimuksissa löytyi heti turpeen alta likamaaläikkä, jossa oli runsaasti palanutta luuta sekä rautaiset nuolenkärki ja veitsi ja palanutta piikiveä. Tämän polttohaudan pohjoispuolelta löytyi vähäinen määrä palanutta luuta, mutta on siihen äestyksen yhteydessä siirtynyt. Metallin etsinnässä löytynyt kirves sijaitsi noin 3 m:n päässä haudasta. Lähistöllä ei äestysurien pintatarkastelussa havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Luuanalyysin mukaan vainaja on ollut nuori aikuinen. |
| metsakeskus.1000030871 |
286 |
Seppä |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
477745.00000000 |
6737225.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030871 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen taisteluhauta, joka sijaitsee kahdessa osassa Elimäen Sepän tilalla, Raanojan länsipuolella. Kohteen itäosa on vesakossa pellon laidalla ja länsiosa talon pihapiirissä.
Itäosassa on maahan kaivettu taisteluhauta, jonka pituus on 240 m. Haudan yläosan leveys on noin 2 m ja alaosan 0,7 m. Syvyys on keskimäärin 1,5 m. Haudassa on sivustasuojana toimivia traversseja. Torjuntasuunta on etelään.
Länsiosassa on katkelmallisia, maahan kaivettuja hautoja n. 40 m, joita on osittain täytetty. |
| metsakeskus.1000030872 |
935 |
Haapaniemi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
543781.00000000 |
6723930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030872 |
Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennettuun ns. oikaisulinjaan. Kahdessa osassa oleva kohde sijaitsee Tyllinjärven eteläpuolella, kahdessa osassa, nuorta koivikkoa ja männikköä kasvavassa metsässä.
Kohde muodostuu kahdesta keskeneräisestä taisteluhautalinjasta, joihin on kaivettu kuoppia asemiksi. Linjojen väli matka on noin 100 m. Itäosassa on seitsemän maahan kaivettu kuoppaa, joiden koko on keskimäärin 4 x 2 m ja syvyys 1,5 m. Kuoppien taustalla kulkee niitä yhdistävä maahan kaivettu taisteluhauta, joka on osin keskeneräinen. Osa kuopista ja haudasta on täyttynyt vedellä. Pohjoispäässä on veden täyttämässä haudassa vielä puuvahvistukset paikoillaan. Tukimateriaalina on käytetty hirsiä, joiden paksuus on 10-15 cm. torjuntasuunnat ovat koilliseen, itään ja kaakkoon.
Länsiosassa on neljä keskeneräistä, maahan kaivettua kuoppaa, joiden koot ovat keskimäärin 4 x 3 m ja syvyys 1,5 m. Kupat ovat muodoltaan U-, L- ja T-kirjaimen muotoisia. Torjuntasuunnat ovat koilliseen ja itään. |
| metsakeskus.1000030874 |
91 |
Tukikohta XXVII:este1 (Konala) |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27009 |
380250.00000000 |
6679396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030874 |
Piikkilankaeste, joka sijaitsee puolustusaseman XXVII:5 pohjoispuolella. Kohteessa on jäljellä 95 metriä esteen suojavallia, jonka länsiosaas on rakennettu betoninen tuliasema, Kohteen länsipää on Espoon puolella. |
| metsakeskus.1000030876 |
186 |
Vanhankylän kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
393484.00000000 |
6703684.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030876 |
Kohde sijaitsee Vanhankylän Kartanon päärakennuksen itä- ja pohjoispuolella. Kartanon nykyisen päärakennuksen vieressä sijaitsevan ns. yläpytingin kaakkoispuolella on sijainnut kartanon entinen, ilmeisesti jo 1600-luvulla rakennettu, päärakennus, joka on purettu 1900-luvun alussa. Osa rakennuksen paikasta on todennäköisesti jäänyt myöhemmin tien alle, mutta osa on säilynyt piha-alueen reunassa. Yläpytinki sijaitsee terassimaisella niemekkeellä, joka on säilynyt luultavasti melko muokkaamattomana pihan pintakerroksia lukuun ottamatta. Tällä alueella on voinut säilyä myös 1600-luvun tai tätä vanhempia rakenteita tai muita kerrostumia.
Nykyisen päärakennuksen pohjoispuolella olevan parkkialueen takan olevalla mäkisellä puistoalueella on voinut myös säilyä merkkejä alueen aikaisemmasta toiminnasta. Maanpinnalle paikalla erottuu heti parkkialueen vieressä sijaitseva koillis-lounaissuuntainen 7–8 metrin pituinen kivirivi. Kyseessä voi olla jokin 1800-lukua vanhemman rakennuksen kivijalka tai 1800-luvulla alueella sijainneen pitkän ruoka-aitan eli pitkän puodin perustus. Ylempänä rinteessä on lohkotuista kivistä ladottu kivijalka, jossa on käytetty myös laastia. Rakenne liittynee paikalla ainakin 1800-luvulla sijainneeseen rakennukseen.
Piha-alueen kaakkoisosassa vuonna 2017 toteutetussa koekaivauksessa ei havaittu mitään kiinteään rakenteeseen viittaavaa, mutta sen sijaan lähes koko alueella havaittiin pihamaakerrosta, joka todennäköisesti on kertynyt alueelle muutaman vuosisadan aikana 1600-luvulta 1800-luvun lopulle. |
| metsakeskus.1000030877 |
186 |
Vanhakylä Myllymäki |
10002 |
12016 |
13179 |
11006 |
27006 |
393419.00000000 |
6703778.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030877 |
Kohde sijaitsee Vanhankartanon päärakennuksen pohjoispuolella nousevalla kallioisella mäellä, jossa on sijainnut viimeistään 1690-luvulta lähtien tuulimylly. Vuoden 1697 karttaan tuulimylly on merkitty Myllymäen kaakkoisosaan, kun taas myöhemmin se on sijannut mäen keskiosassa muonamiesten talojen lähettyvillä. Kallioalueen kaakkoisosassa todettiin halkaisijaltaan 70–80 cm kokoinen pyöreäksi lohkottu myllynkiveä muistuttava kivi. Sen keskellä ei ollut reikää, kuten kartanon alueella sijaitsevissa muissa myllynkivissä, ja se oli myös kooltaan näitä pienempi. Puun juurella sijaitseva kivi oli sammaloitunut ja osittain maan peitossa. Tämän lähellä kallion päällä todettiin kivistä ladottu hieman kalteva tasanne, jonka leveys oli noin 3 metriä (ks. alakohde). Kyseessä voisi olla myllyn alle tehty tasanne, mutta on myös mahdollista, että kivet liittyvät muonamiesten talolle vievän polun tasoittamiseen. |
| metsakeskus.1000030878 |
186 |
Vanhakylä Myllymäki 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
393201.00000000 |
6704068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030878 |
Kohde sijaitsee Vanhankylän kartanon pohjoispuolella sijaitsevalla kallioisella mäellä, jossa on ollut myös kartanon tuulimyllyt. Kallion kaakkoispäässä sijaitsee kaksi pientä kallioon tehtyä kivilouhosta (alakohteet 1 ja 2) ja myös kallion keskiosassa muonamiesten talon tienoilla on kaksi louhosta (alakohteet 3 ja 4). Aivan Myllymäen luoteispäässä, mäen koillisrinteessä on yksi laajempi louhos (alakohde 5) sekä sen pohjoispuolella pieni alue, josta on louhittu kiviä (alakohde 6). Suurimman louhoksen pituus on noin 30 metriä, ja paikalla on vielä kalliosta louhittuja kiviä, jotka ovat sammaloituneet. Louhoksen pohjoispuolella on pienen louhoksen vieressä kaksi maavallin ympäröimää kuoppaa, joiden reunoilta on kaadettu paksuja puita (alakohde 7). Louhoksissa on paikoin nähtävissä porausjälkiä. Ainakin pienemmistä louhoksista on luultavasti otettu kiviä kartanon omiin tarpeisiin, mutta Myllymäen luoteispään isommasta louhoksesta on saatettu ottaa kiviä myös muuhun käyttöön. Louhokset ajoittuvat luultavasti 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. |
| metsakeskus.1000030879 |
186 |
Vanhakylä Myllymäki 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
393390.00000000 |
6703827.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030879 |
Kohde sijaitsee Vanhankylän kartanon pohjoispuolella olevan Myllymäen koillisrinteessä. Kallion kaakkoisosassa on metsäisen rinteen yläosassa seitsemän kellarikuoppaa, jotka liittyvät kartanon vaiheisiin. Kaksi kuopista ovat hieman muita ylempänä, kun muut ovat melko tasaisessa rivissä. Kuopissa ei ole nähtävissä kivirakenteita, mutta on mahdollista, että maapenkkojen alla on kiinteitä rakenteita. Suurin osa kuopista on kooltaan noin 3 x 4–5 metriä, mutta joukossa on myös pari pienempää säilytyskuoppaa. Rakenteiden reunoilla on nähtävissä muutamia paksuja lahoja kantoja ja yhden päällä kasvaa paksu kuusi. Kellarien ajoittaminen on hankalaa, mutta ainakin jo 1800-luvun lopulla on kartanon päärakennuksen sekä sen vieressä olevan ns. yläpytingin edustalla ollut jo kiviset kellarit, jotka ovat nykyisin muussa käytössä. |
| metsakeskus.1000030880 |
186 |
Järvenpää (Träskända) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
394688.00000000 |
6704570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030880 |
Kohde sijaitsee Tuusulanjärven koillispäässä, järven itärannalla ja Järvenpään rantapuiston eteläpuolella Tervanokka-nimisellä alueella. Paikalla sijainneella niemekkeellä on ollut Järvenpään kylä, johon on kuulunut jo 1500-luvulla kahdeksan taloa. Samuel Broteruksen laatimaan vuoden 1697 karttaan kyseiselle paikalle on merkitty viisi taloa, joista osa näyttäisi sijainneen nykyisen Tervanokantien itäpuolella olevalla puistoalueella, joka on ollut viimeistään 1800-luvun alkupuolelta lähtien autiona. Tällä alueella on todennäköisesti säilynyt vanhaan kylätonttiin liittyviä kerrostumia. Sen sijaan Tervanokantien länsipuoli on rakennettua, eikä ole luultavaa, että tällä alueella on säilynyt vanhoja rakenteita tai kulttuurikerroksia. Niistä ei ole myöskään havaintoja nykyisin autiona olevalta Valkamantien viereiseltä tontilta, jonne on tehty koekuoppia vuonna 2014. |
| metsakeskus.1000030881 |
186 |
Järvenpää (Träskända) Ahola |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
394485.00000000 |
6703756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030881 |
Kohde sijaitsee museona toimivan Aholan eli Juhani Ahon entisen asuinrakennuksen edustalla Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan tuntumassa. Alue on muodostanut niemen, johon on vuoden 1697 karttaan merkitty yksi Järvenpään kylään kuulunut talo. Sen tarkkaa sijaintia on kuitenkin mahdotonta enää hahmottaa, koska alue on pääsääntöisesti rakennettu ja maaperää muokattu voimakkaasti. Aholan ja sen edustan kohdalla alueen topografia on kuitenkin säilynyt ainakin pääosin alkuperäisenä ja se vaikuttaisi todennäköisimmältä paikalta vanhalle kylätontille. |
| metsakeskus.1000030882 |
186 |
Mäntyniemi |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
394142.00000000 |
6703021.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030882 |
Kohde sijaitsee lähellä Tuusulan ja Järvenpään rajaa Räikilänojan lounaispuolella Tuusulanjärven rannalla sijaitsevalla niemekkeellä. Vuoden 1697 karttaan paikalle on merkitty Tuusulan Tuomalaan kuuluva pelto ”Mäntyniemi åker”. Ensimmäiset tiedot Tuomalan kylän asutuksesta ajoittuvat 1500-luvulle ja jo vuonna 1543 kylässä oli yhteensä kuusi taloa. 1570-luvulle mentäessä taloluku oli vähentynyt yhdellä ja Tuomala pysyi viisitaloisena pitkään. Kylä on palanut 1500-luvun lopulla.
Mäntyniemen pellon sijainti yksittäisenä Tuomalan ja Järvenpään kylien välissä herättää kysymyksen, onko kyseessä Tuomalan kylään kuuluva autioitunut keskiaikainen tontti. Inventoinnin yhteydessä paikkaa ei päästy tarkastamaan läheltä, koska niemi on tiiviisti aidattu, eikä sinne ollut pääsyä. Aidan takaa tarkasteltuna nykyisin heinällä oleva niemi näytti kohoavan loivasti rantaa kohden ja lähelle niemenkärkeä muodostui pieni kumpare, joka vaikutti topografisesti erittäin hyvältä varhaiseksi tonttipaikaksi. |
| metsakeskus.1000030883 |
186 |
Kattula |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27008 |
395281.00000000 |
6704573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030883 |
Kohde sijaitsee Sipoontien eteläpuolella vastapäätä Juholan koulua ja urheilukenttää. Lähellä tietä sijaitsee pellon reunassa kallioinen kumpu, jonka päällä on vielä 1930-luvulla sijainnut asuinrakennus sekä piharakennuksia. Paikka on autioitunut viimeistään 1950-luvulla. Mäen päällä on kolme kellari- tai muuta kuoppaa, jotka on täytetty kivillä. Lisäksi kallion pohjoisosassa on muutamia kiviä, jotka ovat luultavasti päärakennuksen nurkkakiviä.
Talon tai torpan vaiheista ei ole säilynyt tietoa. Vuoden 1840 pitäjänkartassa kutakuinkin tälle kohdalle on merkitty peltojen keskelle viljelemätön alue, joka on mahdollisesti kyseinen tontti. On mahdollista, että kyseisellä alueella tai sen läheisyydessä on sijainnut jo tätä aiemmin talonpaikka. Vuoden 1697 karttaan on näille main merkitty Kattula-nimeen viittaavia peltoja. Kalliokumpareen ympäristön pellolla tehdyn pintapoiminnan yhteydessä ei vanhemmasta asutuksesta saatu kuitenkaan havaintoja, sillä maa-aines on hyvin sekoittunutta. |
| metsakeskus.1000030884 |
186 |
Kyrölä |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27009 |
394764.00000000 |
6703924.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030884 |
Kohde sijaitsee pellon lähellä metsäisen ja kivikkoisen moreenimäen itärinteen alaosassa. Paikalla on kaksi romahtanutta betonista kellarin jäännöstä. Näistä pohjoisempi on tehty kivillä tuettuun koillis-lounaissuuntaiseen penkereeseen. Sen katto on romahtanut, ja rakennetta on peitetty peltilevyillä. Kellarin oviaukko on kaakkoon. Toinen kellarinpohja sijaitsee hieman etelämpänä ja ylempänä loivassa rinteessä ja sen oviaukko on pellon suuntaan eli itäkoilliseen. Myös sen katto on romahtanut. Kellarit ajoittuvat luultavasti 1900-luvun alkupuolelle, ja liittyvät mahdollisesti Järvenpään kartanon eli entisen Kyrölän ratsutilan loppuvaiheisiin. Vuonna 1924 pääosa kartanon maista siirtyi valtiolle ja tilan maille perustettiin Kotitalousopettajaopisto sekä Maatalousnormaalikoulu. Vuoden 1958 peruskartassa kellarien kohta on jo rakentamatonta metsää. |
| metsakeskus.1000030885 |
204 |
Marttikivi |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27005 |
570976.00000000 |
6992210.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030885 |
Juankosken ja Kaavin rajan läheisyydessä, Pieneen Vehkalahteen pistävän Venäänniemen eteläkärjessä on suuri siirtolohkare. Lohkareen nimi on kartoilla Marttikivi, mutta paikalliset käyttävät kivestä nimeä Paksu-Martti.
Lohkareen eteläkärjen länsisivulle on hakattu noin 25 cm korkea kruunu ja itäsivulle noin 40 cm pitkä risti. Hakkaukset sijaitsevat lohkareen yläosassa. Lohkareessa ei havaittu muita hakkauksia, mutta paikallisen asukkaan mukaan siinä on myös vuosiluku. Lisäksi lohkareen itäpuolelle on hakattu vaakasuora viiva osoittamaan mahdollista korkeinta veden korkeutta. Vastaava vaakaviiva on ilmeisesti lohkareesta 250 metriä koilliseen olevan kesämökin edustalla olevassa silokalliossa.
Marttikivi on Täyssinän rauhan rajamerkki ja se on merkitty sellaisena jo vuoden 1975 peruskartalle. |
| metsakeskus.1000030885 |
204 |
Marttikivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27005 |
570976.00000000 |
6992210.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030885 |
Juankosken ja Kaavin rajan läheisyydessä, Pieneen Vehkalahteen pistävän Venäänniemen eteläkärjessä on suuri siirtolohkare. Lohkareen nimi on kartoilla Marttikivi, mutta paikalliset käyttävät kivestä nimeä Paksu-Martti.
Lohkareen eteläkärjen länsisivulle on hakattu noin 25 cm korkea kruunu ja itäsivulle noin 40 cm pitkä risti. Hakkaukset sijaitsevat lohkareen yläosassa. Lohkareessa ei havaittu muita hakkauksia, mutta paikallisen asukkaan mukaan siinä on myös vuosiluku. Lisäksi lohkareen itäpuolelle on hakattu vaakasuora viiva osoittamaan mahdollista korkeinta veden korkeutta. Vastaava vaakaviiva on ilmeisesti lohkareesta 250 metriä koilliseen olevan kesämökin edustalla olevassa silokalliossa.
Marttikivi on Täyssinän rauhan rajamerkki ja se on merkitty sellaisena jo vuoden 1975 peruskartalle. |
| metsakeskus.1000030886 |
75 |
Mustavuori |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
514104.00000000 |
6712174.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030886 |
Kohde sijaitsee Mustavuoren pohjoiskoilliseen laskevan rinteen yläosassa, n. 70 m mäen korkeimmasta nyppylästä itään. Mustavuoren alue on sammal- ja jäkäläpeitteistä avokallioaluetta, joka kasvaa pääasiallisesti mäntyä.
Pinnaltaan jäkälöitynyt ja luoteissivustaltaan paksun sammalkerroksen peittämä, alun perin todennäköisesti pystyseinäinen kivirakenne, oli pohja-alaltaan n. neliö ja sen koko oli 3x3 m. Latomalla kivistä ilman sideainetta koottu rakenne oli korkeudeltaan 50-90 cm ja kivikertoja siinä oli 4-5. Latomukseen käytetyt kivet olivat pääosin pyöreäpintaisia luonnonkiviä, joiden halkaisija vaihteli välillä 30-50 cm, mutta rakenteen pohjalla oli isompien päällyskivien alla näkyvissä myös pienempiä, alle 20 cm kooisia pyöreitä kiviä. Latomuksen SW-sivulla oli lisäksi pitkä lohkokivi, joka oli kooltaan 90x20x40 cm. Kivi rajasi rakennetta sen lounaissivustalla. Latomuksen luoteissivustalla sammalpeitteinen latomus vaikutti rajautuvan muutamaan 50-60 cm korkuiseen maakiveen. Kivilatomus oli hieman rauennut N-, NE- ja SW-sivuiltaan ja sen päältä/yläosasta oli poistettu/siirrelty pois kiviä.
Kivilatomus muistuttaa suuresti sekä kooltaan että rakenteeltaan joitain lähialueilta jo aiemmin löytyneitä kivilatomuksia (Pampyölin Kypäräaukian latomukset, mj-rek. id nro 1000008318, kivivarastoja; Linnakallion louhoksen latomukset, mj-rek. id nro 1000003177; Savilahdenvuori 3, mj-rek. id nro 1000027459). |
| metsakeskus.1000030887 |
285 |
Munasuo 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
491231.00000000 |
6720823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030887 |
Hiilimiilu sijaitsee kahden kärrytien risteyksessä mäntykankaalla,Sakkarantien länsipuolella, Härmänsuon (N), Nälkäsuon (E) ja Munasuon (S) välisellä kankaalla, suoalueiden ympäröimänä. Maasto on loivasti etelään Munasuolle viettävää ja hiekkapohjaista kangasta, joka kasvaa mäntyä. Matkaa Munasuon N-reunaan on kohteelta vajaat 50 m.
Kohteen pohjoispuolitse kulkevalta kärrytieltä katsottuna matalaa miilua on vaikea erottaa maastosta; sen sijaan Munasuon suunnalta katsottuna se on selvästi kumparemainen ja ympäröivästä maastosta kohoava. Halkaisijaltaan kohde on n. 11 m, kokeudeltaan N-reunalla n. 40 cm ja S-reunalla 70-80 cm. Miilua kiertää n. 40 cm levyinen katkeamaton oja, syvyydeltään 30-50 cm. Matalimmillaan oja on miilun E- ja S-sivustoilla. Miilun W- ja SW-reunalle on kaivettu kaksi pyöreää kuoppaa 2,5 m eteäisyydelle toisistaan. Näistä eteläisempi ja isompi on halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 60-70 cm ja pienempi halkaisijaltaan 70 cm ja syvyydeltään 60 cm.
Miilun päällä olleen kannon juuret ovat nostaneet puuhiilen katkelmia ja punertavaksi palaneen pohjamaan pintaa. Kaadettujen/kaatuneiden puiden kantojen vuosirenkaiden perusteella miilulla on ikää ainakin 70 v. |
| metsakeskus.1000030888 |
142 |
Tyynikistönmäki |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
459618.00000000 |
6762747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030888 |
Kohde sijaitsee Tyynikistönmäen korkeimmalla kohdalla kallionyppylällä Väärtintien (14511) ja Märkjärven välisessä maastossa. Matkaa kohteen pohjoispuolitse kulkevalle paikallistielle on noin 50 metriä ja etelässä sijaitsevan Märkjärven rantaan noin 300 metriä.
Kivistä kalliopohjalle maaston korkeimmalle kohdalle koillinen-lounassuuntaan ladottu matala röykkiö oli pohja-alaltaan soikea. Pituutta 50–60 cm korkuisella röykkiöllä oli noin 3,7 metriä ja leveyttä 2,5 metriä. Kivirakenne oli pääosin paksun sammalkatteen peitossa, mutta sen kaakkoissivustalta sammal puuttui. Ominaista rakenteella oli siihen käytetyn kiviaineksen heterogeenisuus: isojan ja pyöreäpintaisten maakivien (halk. 40–60 cm) lisäksi siihen oli käytetty myös huomattavasti pienempää, vain 10–25 cm kokoista pyörö-/lohkokiveä. Pientä lohkokiveä oli erityisesti näkyvissä röykkiön kaakkoisivustalla. Rakenteesta ei ollut mahdollista tehdä yksityiskohtaisempia havaintoja. Rakenne, jota jäkäläkasvusto peitti, oli säännöllisen muotoinen ja tiivis, ja lienee säilynyt sammalpeitteen alla jotakuinkin alkuperäisessä asussaan. |
| metsakeskus.1000030890 |
286 |
Summanjoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
506251.00000000 |
6734025.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030890 |
Kohde sijaitsee etelään (Summanjokeen) voimakkaasti viettävän rinteen yläpään terassilla, 40 m päässä rantaviivasta. Tervahauta sijaitsee kuusivaltaisessa metsässä. Tervahaudan keskustassa ja valleilla kasvaa jykeviä kuusia, mäntyjä ja koivu.
Tarkastettu kohde on säilynyt ehjänä ja se sijaitsee upealla paikalla joen tuntumassa. Tervahauta erottuu maanpuolella sitä ympäröivästä maastosta leveän vallin rajaamana matalana kokoumana. Sen halkaisija on 18 m, syvyys rakenteen keskustassa 2,5 m, korkeus (vallin yläpintaan) joen puoleisella eteläsivustalla 2 m ja vastakkaisella maanpuoleisella sivustalla 1 m. Tervahaudan keskellä oli alaspäin kapeneva suppilomainen kuoppa, jonka pohja oli neliömäinen ja kooltaan 1,8 x 1,8 m. Kupan pohjalla ei ollut havaittavissa tervankeruuallasta tai sellaisen jäännöksiä. Tervahaudan luode-kaakko-suuntainen halssi oli sijainnut haudan kaakkoissivustalla ja se oli täysin aluskasvillisuuden peitossa. Halssin pituus oli n. 7 m ja syvyys 50 cm. Halssin joen puoleiseen päähän oli kaivettu suorakaiteen muotoinen matala kuoppa (1,5 x 1 m), jonka syvyys oli 70 cm. Kyse oli mahdollisesti tervatynnyriä varten kaivettu kuoppa. |
| metsakeskus.1000030891 |
595 |
Pikonniemen rajakivi |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
485892.00000000 |
7010972.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030891 |
Pikonniemen länsirannalla on pystykivi, johon kaiverrettu numero 44. Kivi ei osoita mitään nykyistä rajaa. Tarkastamaton kohde. |
| metsakeskus.1000030892 |
10 |
Kirkkojärvi Tusansaari 2 |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
326608.00000000 |
6942249.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030892 |
Teoksessa Kansan kertomaa Alavudelta (2015) mainitaan kalliohakkaukset, joita Väinö Tuomaala oli käynyt katsomassa 1950-luvulla. Kaiverruksista oli kertonut Salomoni Tusa,
Vuoden 2016 inventoinnissa suuresta siirtolohkareesta löydettiin kalliohakkaus kiven länsipuolelta aivan vesirajan läheltä. Hakkaus peitti kivestä 19 cm × 51 cm kokoisen alan. Kirjaimet tulkittiin seuraavasti: F.P. + 6, 0. Niiden alla on alleviivaus. Kohteen ajoituksesta ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1000030893 |
10 |
Koirakallio |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
325104.00000000 |
6931121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030893 |
Useiden kansantarinoiden mukaan Koira(n)kalliolla on ollut kalmisto tai väliaikainen hautausmaa ”Kyrön kirkon aikoona”. Paikalle kerrotaan myös haudatun venäläisiä Suomen sodan aikana. Edelleen kerrotaan paikalla olleen myös ”pieni kappelinmoinen, siihen ruumiita koottu”. ”Isonkyrön pappi” olisi käynyt muutaman kerran vuodessa siunaamassa kappelin luona ruumiita ja kastanut samalla lapsia. Koirakallioon liittyy myös kummitus- ym. tarinoita.
Vuoden 2016 inventoinnissa alue ehdittiin tutkia vain osittain. Tällöin paikalta löytyi kaksi painannetta, joista toinen on pyöreä ja halkaisijaltaan 4 metriä. Sen syvyys on 0,7 m. Toinen painanne sijaitsee edellisestä noin 30 metriä kaakkoon. Se on itä-länsi-suuntainen,
suorakaiteen muotoinen, kooltaan 1,3 × 0,9 × 0,4 metriä. Kyseessä on mahdollisesti hautakuopat. |
| metsakeskus.1000030894 |
10 |
Ouranneva 1 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
322544.00000000 |
6946548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030894 |
Kohde sijaitsee Ourannevan eteläpuolella. Paikalla on talonpohja, johon kuuluu multapenkki sekä kiuas ja mahdollisesti sen sisäpuolella sijainnut kellarikuoppa. Perustukset ovat kooltaan 5,5 × 5,2 metriä. Multapenkat ovat 0,5 metriä leveät ja 0,8 m korkeat, kiuas sijaitsee lounaisnurkassa ja on 3 × 2,7 m ja 1 m korkea. Paikalla on myös tonttia reunustavaa kiviaitojen pätkiä (inventointiraportissa kohde Ouranneva 2), jotka on yhdistetty samaksi kohteeksi.
Alueella on ollut historiallisen ajan asutusta, mutta luultavasti kyseinen talonpohja on kuitenkin melko nuori. |
| metsakeskus.1000030895 |
10 |
Sydänmaa Jääskä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
308460.00000000 |
6951031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030895 |
Alavuden kirkosta noin 19,2 km länsiluoteeseen Jääskänjärven itärannalta Jääskän talosta noin 0,5 km luoteeseen on rantaterassilla pyöreä ja laakea tervahauta. Tervahauta on halkaisijaltaan 20 metriä. Hautakuopanne on laakea ja 1,3 metriä syvä. Tervahautaa reunustaa oja ja toinen valli (paksuus 3 metriä). Ulommaisen vallin korkeus on 0,7 metriä. Lasku-uoma eli halssi viettää suoraan länteen Jääskänjärvelle päin, ja lasku-uoman pituus on 7 metriä. Tervahauta on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000030896 |
989 |
Akkosaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364724.00000000 |
6948928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030896 |
Kohde sijaitsee Akkosaaren lounaisosassa. Paikalla sijaitsee kivikautinen asuinpaikka. Paikalle on tehty inventoinnin yhteydessä 12 koepistoa, joista neljästä on saatu talteen kvartsi-iskoksia. Löydöt tulivat kahdelta erilliseltä alueelta. |
| metsakeskus.1000030899 |
989 |
Akkosaari 2 |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
364714.00000000 |
6948932.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030899 |
Kivijärven Akkosaareen kerrotaan haudatun Kivijärven länsirannalla olleen Ähtärin vanhimmaksi asuinpaikaksi kerrotun Autio-nimisen paikan asukkaat. Edelleen Aution länsipuolella on Sikahuuva-niminen paikka. Paikalla on kerrottu olevan korkea kumpu, johon on haudattu "useita ruumiita".
Vuoden 2016 inventoinnissa Akkosaaren eteläpäästä havaittiin kolme soikeaa kuoppaa, jotka sijaitsivat rantaterassilla peräkkäisessä jonossa. Painanteet voivat olla tilapäishautoja. Ne ovat muodoltaan soikeita ja kooltaan noin 1,5 metrin pituisia. Painanteiden leveys vaihtelee 0,7-1,2 metrin ja syvyys 0,4-1 metrin välillä.
Muiden painanteiden koordinaatit ovat: P: 6948938 I: 364704 ja P: 6948930 I: 364715. |
| metsakeskus.1000030900 |
989 |
Hakapellontie |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
353473.00000000 |
6936431.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030900 |
Kohde sijaitsee Hakapellontien vieressä. Paikalla on kaksi kiviröykkiötä, joista röykkiö 1 on pyöreä, halkaisijaltaan noin 3 metriä ja 0,5 m korkea. Röykkiö koostuu noin 0,1-0,4 m kokoisista kivistä. Röykkiö 2 sijaitsee heti röykkiön 1 lähellä ja se on pyöreä, halkaisijaltaan noin 3 metrinen ja 0,5 m korkea. Kivet ovat halkaisijaltaan 0,5-0,6 metriä. Röykkiöt ovat mahdollisesti raivausröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000030901 |
989 |
Hankasaarentie |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
353590.00000000 |
6936257.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030901 |
Vuoden 2016 inventoinnissa Hankasaarentien vierestä löydettiin viisi kiviröykkiötä, joiden arveltiin olevan mahdollisesti esihistoriallisia sijaintinsa perusteella. Röykkiöt ovat pyöreitä tai soikeita ja monessa niistä on pieni kuoppa kiveyksen keskellä. Kairattaessa soikeassa röykkiöstä 1 havaittiin hiiltynyt kerros. Röykkiö 1 on kooltaan 3,5 × 3 m ja 0,5m korkea. |
| metsakeskus.1000030902 |
935 |
Karkiavuori |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
544541.00000000 |
6722073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030902 |
Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennettuun ns. oikaisulinjaan. Tykkiasema sijaitsee Karkiavuoren laen koillisosassa, tien pohjoispuolella, mäntymetsässä.
Kohde on panssaritorjuntatykin asema. Tykin ampuma-asema on kaivettu maahan. Sen koko on 3,5 x 4 m. Ampumasektorin keskisuunta on 45 astetta. Tykin suojatila on louhittu/kaivettu rapakivikallioon. Sen koko on 4 x 5-7 m ja syvyys 2,5 m. |
| metsakeskus.1000030904 |
989 |
Kannussaari 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
349309.00000000 |
6957596.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030904 |
Kohde sijaitsee Kannussaaren keskiosassa korkeimman harjanteen itäpuolella. Paikalla on kaksi tervahautaa, joista suurempi (tervahauta 1) on laakea ja halkaisijaltaan noin 15 metriä. Sen länsipuolella on nähtävissä kaksi vallia, joiden välillä on 1 metrin levyinen oja. Vallin korkeus on korkeimmillaan koillispuolella 1,5 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen ja sen pituus on 6 metriä. Pienempi tervahauta (2) sijaitsee tervahaudasta 1 noin 15 m kaakkoon. Se on halkaisijaltaan 7,5 metriä ja vallin, joka on havaittavissa vain lounaispuolella, korkeus on maanpinnasta 0,7 metriä. Halssi viettää koilliseen. |
| metsakeskus.1000030906 |
989 |
Kauppistenmäki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
344668.00000000 |
6935350.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030906 |
Kohde sijaitsee Kauppistenmäen eteläpuolella kuusimetsää kasvavassa rinteessä. Paikalla on pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on noin 18 metriä. Haudan vallit ovat metrin korkuiset ja sammalen peittämät. Laskuoja eli halssi sijaitsee kaakossa ja on 8 metriä pitkä. Haudan keskiosan loivassa kuopanteessa kasvaa kuusi. Tervahauta on hyvin säilynyt lukuun ottamatta muutamia ilmeisesti eläinten valliin kaivamia koloja. |
| metsakeskus.1000030907 |
935 |
Kanssoinpellot |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
544607.00000000 |
6720646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030907 |
Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennettuun ns. oikaisulinjaan. Kahdessa osassa oleva kohde sijaitsee Kanssoinpeltojen pohjoispuolella kuusimetsässä.
Itäosassa on maahan kaivettuja taisteluhautoja, joissa on ampumasyvennyksiä ja asemia. Torjuntasuuntina ovat itä ja etelä. Taustalla on maahan kaivettu pyöreä kuoppa, jonka yläosan halkaisija on 12 m ja syvyys 4 m. Kuoppa on tarkoitettu ilmeisesti imubetonimenetelmällä valettavalle pallokorsulle mutta valutöitä ei ole ennätetty tehdä.
Länsiosassa on kaksi ilmeisesti pallokorsuille tarkoitettua, maahan kaivettu kuoppaa, joiden yläosan halkaisija on 12 m ja syvyys 4 m. Läntisestä kuopasta jatkuu idän suuntaan maahan kaivettu taisteluhauta, jossa on ampumasyvennyksiä. Torjuntasuunta on etelään. |
| metsakeskus.1000030908 |
989 |
Kauppistenmäki 2 |
10007 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
344693.00000000 |
6935415.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030908 |
Inventointi 2016:
Kohde sijaitsee kuusimetsässä. Röykkiö koostuu käsin kannettavan kokoisista kivistä ja on soikiomainen, kooltaan 8 × 3 × 0,6 metriä. Röykkiö on tulkittu luonteensa, sijaintinsa ja kokonsa takia todennäköisesti kaskiröykkiöksi. |
| metsakeskus.1000030910 |
989 |
Majuniemi 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
358604.00000000 |
6943518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030910 |
Kohde sijaitsee Majuniemen keskiosassa. Paikalla on ollut Niemisveden kylän Hokkalan rälssitalon Majuniemen torppa, jossa asui ainakin vuosina 1855-1868 Herman Annanpoika Majuniemi (1816–1868) perheineen. Leski ja lapset mainitaan siellä vielä rippikirjoissa 1875 ja henkikirjojen mukaan Majuniemi on ollut tuolloin autio. Vuonna 1897 laadittuun karttaan on piirretty torppaan aikoinaan johtanut polku. Jakokirjaan on merkitty huomautus: "kiviraunio kuviossa 937".
Paikalla sijaitsee talonperustus sekä säilytyskuoppia, jotka liittyvät todennäköisesti kyseiseen torppaan. Paritupatyyppinen, 12,5 × 5,5 m kokoinen talonpohja sijaitsee raivatulla alueella nuoressa koivikossa. Sen ympärillä on noin puolen metrin korkuiset vallit. Tuvassa on kaksi neliskulmaista kiuasta ja niiden välissä mahdollisesti ns. kylmä eteinen. Perustusten sisällä on noin 0,6 m syvät kuopat, mikä voi viitata mahdollisesti kellaritiloihin.
Alueella sijaitsee myös useita viljelyröykkiöitä (kohde Majuniemi 2). |
| metsakeskus.1000030911 |
398 |
Hennalan sotilashautausmaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27009 |
425109.00000000 |
6759148.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030911 |
Paikalla on Hennalan kasarmin venäläisten sotilaiden hautausmaa, joka tällä hetkellä on metsittynyt. Hautausmaan vieressä on yksikerroksinen tiilirakennus, joka on rakennettu hautausmaan tsasounaksi. Hautausmaa ja sen ympäröivä alue on asemakaavaan merkitty muinaismuistoalueeksi ja myös rakennus on suojeltu kaavassa.
Vuonna 2022 todettiin kadunhoidon piennarmurskaimen murskanneen puolet hautausmaan kuusiaidasta. Paikalle istutetaan uudet kuusentaimet. |
| metsakeskus.1000030912 |
935 |
Häkälänjärvi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
544828.00000000 |
6721188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030912 |
Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua. Se kuuluu vuonna 1944 rakennettuun ns. oikaisulinjaan. Kohde sijaitsee Häkälänjärven länsirannalla osin havumetsässä ja osin nuoressa lehtimetsässä.
Kohteessa on maahan kaivettuja taisteluhautaosioita, jotka ovat jääneet keskeneräisiksi. Torjuntasuuntina ovat itä ja kaakko. Taisteluhautalinjan taustalla on maahan kaivettuja pyöreitä kuoppia, joiden yläosan halkaisija on keskimäärin 12 m ja syvyys 4 m. Kuopat on tarkoitettu ilmeisesti imubetonimenetelmällä valetuille pallokorsuille mutta valutöitä ei ole ehditty tehdä. Laserkeilausaineiston perusteella kohteessa on seitsemän tällaista pallokorsun kuoppaa. Osa kuopista oli veden täyttämiä. Lisäksi kohteessa on useita pienempiä maahan kaivettuja kuoppia. Aseman pohjoisosassa linnoitteet ovat jääneet kesämökkitontin alle. |
| metsakeskus.1000030914 |
989 |
Majuniemi 2 |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
358584.00000000 |
6943464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030914 |
Kohde sijaitsee Majuniemen keskiosassa. Paikalla on 22 kivistä kasattua röykkiötä vanhan torpan raunion (Majuniemi 1) lähistöllä. Nämä röykkiöt liittynevät yritykseen ottaa alue viljelykseen. Röykkiöiden runsas lukumäärä ja alueella selvästi tehty maanpohjan raivaus viittaavat siihen, että röykkiöt ovat hyvin todennäköisesti viljelysröykkiöitä. Tosin jo vuoden 1832 isojakokarttaan alueelle on merkitty kaskettu kangas, joten kyseessä voi olla myös kaskirauniot. |
| metsakeskus.1000030917 |
989 |
Majuniemi 3 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
358699.00000000 |
6943548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030917 |
Kohde sijaitsee Majuniemen länsipuolella rannan tuntumassa. Paikalla on rannan eli pohjois-eteläsuuntainen pitkä kiviaita, joka on noin 15 metriä pitkä ja 1,8 m leveä ja 0,8 m korkea. Se on tehty halkaisijaltaan noin 0,2-0,3 m kokoisista kivistä, ja vaikuttaa vahingoittumattomalta. Kiviaidan itäpuolella on kaksi ojakaivantoa. |
| metsakeskus.1000030918 |
989 |
Majuniemi 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
358720.00000000 |
6943487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030918 |
Kohde sijaitsee Majuniemen itäosassa, aivan rannan tuntumassa. Paikalla on esihistoriallista lapinrauniota muistuttava kiviröykkiö, joka koostuu halkaisijaltaan n. 0,25 – 0,50 m kokoisista kivistä. Kivet ovat osin paljastuneet rannan puolelta. Pyöreän kiviröykkiön halkaisija on 4,5 metriä ja korkeus 0,5 metriä.
Kohteen luonteen tarkempi selvittäminen ei ollut mahdollista vuoden 2016 inventoinnin yhteydessä. Paikan läheisyydestä tunnetaan myös useita historiallisen ajan viljelyröykkiöitä sekä kiviaita, joten kyseessä voi olla myös historiallisen ajan rakenne. |
| metsakeskus.1000030919 |
989 |
Multamäki |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
342930.00000000 |
6936871.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030919 |
Kohde sijaitsee aivan Liesjärventien vieressä Multamäen talon tienoilla. Paikalla on hyvin säilynyt kaakko-luodesuuntainen kiviaita, joka on 26 metriä pitkä, noin 2 metriä leveä ja 1 m korkea. |
| metsakeskus.1000030921 |
989 |
Niemisvesi Hokkanen |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
358578.00000000 |
6944101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030921 |
Kohde sijaitsee Hokkasenpuron lounaispuolella vanhan niityn kohdalla. Alue oli vuoden 2016 inventoinnin aikana hakkuualuetta. Paikalla sijaitsee soikea, noin 7 metriä pitkä ja 5 metriä leveä, 0,6 m korkea, erikokoisista kivistä koostuva selkeä kiviröykkiö. Se voi liittyä kaskeamiseen tai se voi sijaintinsa puolesta olla myös esihistoriallinen hautaröykkiö.
Huom. raportissa I-koordinaatissa virhe. |
| metsakeskus.1000030922 |
75 |
Marjumäki |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
509699.00000000 |
6728124.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030922 |
Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa Hamina–Taavetti -linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee Kannusjärvellä, Välijoen länsirannalla sekä peltojen ympäröimällä metsäsaarekkeella.
Välijoen rannalla on jäljellä panssarivaunun kiviestettä noin 430 metrin matkalla. Laserkeilausaineiston ja vanhan sotilaskartan perusteella Marjumäki-nimisellä kookkaalla peltosaarekkeella on linnoitteita. Peltosaareketta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000030923 |
75 |
Antinharju |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
509365.00000000 |
6728371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030923 |
Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa Hamina–Taavetti -linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee Kannusjärvellä Näkintien ja Luomankankaantien risteyksen pohjoispuolen ympäristössä, loivassa, metsää kasvavassa rinteessä.
Kohteessa on maahan kaivettua taisteluhautaa, jossa on ampumasyvennyksiä ja tuliasemia. Torjuntasuuntana on etelä. Kohde on rajattu laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000030924 |
989 |
Niemisvesi Hokkasenpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
358580.00000000 |
6944199.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030924 |
Kohde sijaitsee Hokkasenpuron ja metsäaukean välisellä kuusikkoisella rinteellä. Paikalla on halkaisijaltaan noin 17 metrin kokoinen tervahauta, jonka vallit ovat 1 m korkeat. Sen lasku-uoma viettää läheiseen Hokkasenpuroon. |
| metsakeskus.1000030925 |
989 |
Peränne Lapinniemi |
10002 |
12016 |
13154 |
11002 |
27000 |
346419.00000000 |
6934072.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030925 |
Lapinniemi mainitaan jo Suihkon jakokunnan kartassa vuosilta 1824-1825. Lapinniemessä sijaitsee yksi kivikehä sekä kaksi kiviröykkiötä. Röykkiöt on tulkittu kaskiraunioiksi, mutta kivikehän tulkinta sekä ajoitus ovat epävarmoja. Kivikehä on matala ja soikea, ja noin 2,5 × 2 × 0,2 metrin kokoinen. Rakenteessa on käytetty halkaisijaltaan korkeintaan noin 0,3 m kokoisia kiviä.
Matalat röykkiöt sijaitsevat kivikehästä noin 4 metriä lounaaseen ja luoteeseen. Toinen on halkaisijaltaan noin 4 m ja toinen 3 metriä. |
| metsakeskus.1000030926 |
989 |
Pöyhönen |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
348910.00000000 |
6938456.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030926 |
Pöyhösen nykyisen asuinrakennuksen itäpuolella sijaitsee pitkä kiviaita, joka näkyy myös 1900-luvun alussa otetussa valokuvassa. Paikalla on sijainnut talo, joka on palanut 1924. Kiviaita on 52 metriä pitkä ja 1,8 m leveä ja 0,6 m korkea. Aidan eteläpään kohdalla kiviaita on 1,2 m korkea. |
| metsakeskus.1000030927 |
75 |
Tuossuonmäki 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
509904.00000000 |
6728690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030927 |
Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa Hamina–Taavetti -linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee Kannusjärven Tuossunmäen jyrkän etelärinteen yläreunalla.
Kohteessa on maahan kaivettua sekä kallioon louhittua taisteluhautaa, jonka syvyys on noin 2 m. Haudan varrella on ampumasyvennyksiä ja tuliasemia. Torjuntasuuntana on kaakko. |
| metsakeskus.1000030928 |
989 |
Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
352778.00000000 |
6944402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030928 |
Paikka mainitaan vanhoissa kartoissa ensi kerran vuonna 1777 nimellä Rumis Sari.
Vasabladet (23.5.1903, no 62) uutisoi vuonna 1903, että Ähtärinjärven Ruumissaaresta oli löydetty epätavallisen suuria ihmisluita. Perimätieto kertoo puolestaan, että Ähtärinjärven Ruumissaaressa on kymmeniä hautoja ajalta jolloin toimituksia ei kirkon puolesta tehty. Haudat ovat perimätiedon mukaan olleet kumpuja, joiden ympärillä on noin päänkokoisia rantakiviä. Lisäksi kerrotaan, että Nyyssölän poika, joka oli lääkäri, oli vuosisadan alussa kaivanut joitakin haudoista auki ja näyttänyt pikkupojille haudasta paljastunutta pitkää lettiä, toisesta haudasta säilynyttä partaa ja hampaita. Ilmeisesti myös jokin saksalainen tutkijaryhmä Majaniemestä päin on käynyt Ruumissaarella kaivamassa hautoja auki. Silloin on löydetty niin suuri leukaluu, että se on sopinut saksalaisen kaivajan oman leuan päälle. Perimätieto kertoo myös, että haudat on täytetty ja että saksalaiset ovat vieneet osan löydöistä mennessään. "Joskus ennen sotia" paikalla on tiettävästi käyty kaivelemassa hautoja, ja kuopat on jätetty auki.
Vuoden 2016 inventoinnissa paikalla havaittiin seitsemän painannetta, joista neljä todennäköisesti liittyy hautaamiseen ja kolme epävarmempaa kuoppaa, jotka voivat liittyä hautaamiseen tai hautojen myöhempään etsintään tai kaiveluun. Painanteiden reunoille tehtiin pieniä kairausreikiä niiden luonteen selvittämiseksi, mutta niissä ei havaittu luunsiruja tai hiiliä. |
| metsakeskus.1000030928 |
989 |
Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
352778.00000000 |
6944402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030928 |
Paikka mainitaan vanhoissa kartoissa ensi kerran vuonna 1777 nimellä Rumis Sari.
Vasabladet (23.5.1903, no 62) uutisoi vuonna 1903, että Ähtärinjärven Ruumissaaresta oli löydetty epätavallisen suuria ihmisluita. Perimätieto kertoo puolestaan, että Ähtärinjärven Ruumissaaressa on kymmeniä hautoja ajalta jolloin toimituksia ei kirkon puolesta tehty. Haudat ovat perimätiedon mukaan olleet kumpuja, joiden ympärillä on noin päänkokoisia rantakiviä. Lisäksi kerrotaan, että Nyyssölän poika, joka oli lääkäri, oli vuosisadan alussa kaivanut joitakin haudoista auki ja näyttänyt pikkupojille haudasta paljastunutta pitkää lettiä, toisesta haudasta säilynyttä partaa ja hampaita. Ilmeisesti myös jokin saksalainen tutkijaryhmä Majaniemestä päin on käynyt Ruumissaarella kaivamassa hautoja auki. Silloin on löydetty niin suuri leukaluu, että se on sopinut saksalaisen kaivajan oman leuan päälle. Perimätieto kertoo myös, että haudat on täytetty ja että saksalaiset ovat vieneet osan löydöistä mennessään. "Joskus ennen sotia" paikalla on tiettävästi käyty kaivelemassa hautoja, ja kuopat on jätetty auki.
Vuoden 2016 inventoinnissa paikalla havaittiin seitsemän painannetta, joista neljä todennäköisesti liittyy hautaamiseen ja kolme epävarmempaa kuoppaa, jotka voivat liittyä hautaamiseen tai hautojen myöhempään etsintään tai kaiveluun. Painanteiden reunoille tehtiin pieniä kairausreikiä niiden luonteen selvittämiseksi, mutta niissä ei havaittu luunsiruja tai hiiliä. |
| metsakeskus.1000030929 |
205 |
Laajanlahti |
10007 |
12007 |
13000 |
11006 |
27000 |
536728.00000000 |
7118051.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030929 |
Kajaanin keskustasta kaakkoon, Sotkamontien itäpuolella sijaitsee metsikössä lähde. Lähteelle on rakennettu puusta kehikko ja rakenteita, joiden päällä seisomalla veden ottaminen on helppoa. Kehikon päällä on saattanut olla kansi (kehikossa on sarana kiinni). Osa puurakenteista on melko uusia, mutta osa näyttää vanhemmilta. |
| metsakeskus.1000030931 |
91 |
Tukikohta XXIV:este2 (Lassila) |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27009 |
383120.00000000 |
6679129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030931 |
Puolustusaseman XXIV:7 pohjoispuolelta lähtee n. 100 metriä pitkä pohjois-etelä suuntainen piikkilankaesteen valli, joka kääntyy pohjoiskärjessään 90° ja päättyy kallion kylkeen, jonka huipulla on puolustusasema XXIV:6.
Piikkilankaeste on jatkunut koilliseen tukikohta XXIV:5:n pohjoispuolitse (tukikohta XXIV:este1) tukikohdan XXIII pohjoispuolelle (tukikohta XXIII:este2). |
| metsakeskus.1000030932 |
91 |
Tukikohta XXIV:este1 (Lassila) |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27009 |
383104.00000000 |
6679140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030932 |
Puolustusaseman XXIV:5 luoteispuolella on ulkoilutien vieressä vähäisiä jälkiä piikkilankaesteen maavallista. Kohteesta noin 100 metrin päässä päiväkodin pohjoispuolella on 30 metrin mittainen piikkilankaesteen maavalli. Este on jatkunut puolustusaseman XXIII:5 pohjoispuolella tukikohta XXIII:este2:na. |
| metsakeskus.1000030933 |
398 |
Patomäenpuisto |
10001 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
425905.00000000 |
6758298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030933 |
Lahden Patomäenpuistoon tehdyssä tarkastuskäynnissä havaittiin kolme mahdollisesti sisällissodan aikaista taistelukaivantoa. Tulkinnan varmentamiseksi kaivantoihin on tehtävä lisätutkimuksia. Niitä ennen kohdetta tulee pitää mahdollisena muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.1000030934 |
777 |
Vängänniemi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
624460.00000000 |
7178402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030934 |
Kohde sijaitsee Vängänniemellä Jysmänselän kohdalla, Vuokkijärven rannalla pohjoiseen viettävällä rinteellä. Tervahaudan halkaisija on 10 m ja syvyys n. 1,6 m. Halssi on pohjoiseen järvelle päin. Keskellä hautaa on tuulenkaato. |
| metsakeskus.1000030935 |
322 |
Söderbacka |
10007 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
242441.00000000 |
6643519.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030935 |
Kohde sijaitsee Sommarön saaressa Kemiönsaaren kunnassa Rosalan kylästä lounaaseen. Kivirakenne, sijainnin ja valokuvien perusteella todennäköinen kummeli, on n. 1,2 metriä korkea ja sijaitsee rannan tuntumassa kalliolla.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000030936 |
322 |
Stora Tandskäret 1 |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
250729.00000000 |
6644228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030936 |
Kohde sijaitsee Kemiönsaaren Dragsfjärdin itäisessä saaristossa, Stora Tandskäret-nimisellä saarella. Kyseessä on maanomistajan antaman tiedon mukaan noin 5 metriä pitkä, matala, luonnonkivistä tehty valli. Samalla saarella on myös toinen vastaava rakenne (Stora Tandskäret 2). Kertoman mukaan rakenteet liittyvät II maailmansotaan ja Hangon puolustukseen.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000030937 |
322 |
Stora Tandskäret 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
250795.00000000 |
6644265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030937 |
Kohde sijaitsee Kemiönsaaren Dragsfjärdin itäisessä saaristossa, Stora Tandskäret-nimisellä saarella. Kyseessä on maanomistajan antaman tiedon mukaan noin 5 metriä pitkä, matala, luonnonkivistä tehty valli. Samalla saarella on myös toinen vastaava rakenne (Stora Tandskäret 1). Kertoman mukaan rakenteet liittyvät II maailmansotaan ja Hangon puolustukseen.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000030938 |
75 |
Tuossuonmäki 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
510245.00000000 |
6728883.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030938 |
Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa Hamina–Taavetti -linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee Kannusjärven Tuossuonmäen itäosassa, Kopikkomäentien eteläpuolella sekametsää kasvavassa rinteessä.
Kohteessa on moreenimaahan kaivettuja taisteluhaudan osioita, jotka ovat jääneet kekeneräisiksi. Hautojen syvyys on 0.5-0,8 mm. Torjuntasuuntana on etelä. |
| metsakeskus.1000030939 |
91 |
Tukikohta XVII:este1 (Itä-Pakila) |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27009 |
385980.00000000 |
6680391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030939 |
Puolustusaseman XVII:13 pohjoispuolella on ollut piikkilankaeste, joka on jatkunut nykyisen Tuusulanväylän itäpuolelle. Piikkilankaesteen suojavallit olivat säilyneet lähes kokonaan puolustusaseman edustalla 400 metrin matkalla. Puolustusaseman länsiosan edustalla oli piikkilankaesteen matalaan kaivantoon rakennettu ulkoilutie, mutta esteen suojavalli oli vielä näkyvissä tien pohjoisreunalla. Vuosien 2014-2015 ilmakuva-aineiston perusteella esteen kohdalle päälle on rakennettu uusia taloja. Vallia on saattanut säilyä aluerajauksen länsipäässä ja lännempänä. |
| metsakeskus.1000030940 |
686 |
Pissisaari |
10007 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
482525.00000000 |
6943863.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030940 |
Etelä-Konnevedellä, Pienen Selkäsalon eteläpuolella on kaksi hyvin pientä saarta, Pissisaaret. Niistä idänpuoleisessa on puussa pilkka, josta erottaa numerot 2 ja 8.
Saariin liittyy tarina, jonka mukaan ne ovat saaneet nimensä siitä, että Konnevedeltä kirkkoveneellä tullut kirkkoväki pysähtyi saarten kohdalle pitämään taukoa ennen Konnekoskeen nousua. Naiset menivät ensimmäiseen idänpuoleiseen saareen ja miehet seuraavaan lännenpuoleiseen. |
| metsakeskus.1000030942 |
853 |
Malminkadun kolerasairaala |
10002 |
12016 |
13189 |
11006 |
27008 |
237843.00000000 |
6709948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030942 |
Mahdollisesti kaksi rakennusta, mutta ainakin Grubbensin 1864 asemakaavakarttaan merkityistä eteläisempi Malminkadun ja Pakkarinkadun risteysalueella sijaitseva rakennus on merkitty rakennuspiirustukseen vuodelta 1865/1872 kolerasairaalana. Rakennus on sijainnut tontin: kaupunginosa IX, kortteli 7, tontti 3:n luoteissivustalla sijainneeseen rakennukseen nähden hieman poikittain, keskellä nykyistä Malminkatua. Kaupungin ensimmäinen koleraepidemia oli vuonna 1831, jolloin Pakkarinkadun ja Itäharjun kolerahautausmaat perustettiin. Sairaalarakennukset rakennettiin jo tuolloin.
Grubbensin 1864 kartan läntisemmästä rakennuksesta ei kaavaan liittyneessä koekaivauksessa (2020) Puutarhakatu 55:n pihalta ei löydetty kulttuurikerroksia tai rakenteita. Risteysalueen rakennuksen kohdalla on paljon kunnallistekniikkaa, jonka kaivaminen on voinut tuhota sairaalarakennuksen joko kokonaan tai osittain.. |
| metsakeskus.1000030944 |
976 |
Rovakangas pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
357272.00000000 |
7344448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030944 |
Kivikautinen asuinpaikka Pekanpään Rovakankaan pohjoisosassa, rautatien koillispuolella. Tarkastuksen 2016 löydöt koostuivat muutamista kvartsi-iskoksia, joita todettiin metsätieuralla, joka kiertää ylempänä osin kivikkoisen kankaan reunaa idän puolella. Kvartseja oli tiellä terassimaisella kohdalla, noin 40-50 m idän puolella olevan suon reunasta, että runsaat 20 m tieuraa idemmäs, ylempänä. Lienee suhteellisen pienialainen asuinpaikka, jonka laajuus edellyttää koetutkimuksia. Rovakankaan ennestään tunnettu asuinpaikka rautatien eteläpuolella on noin 450 m etelässä. |
| metsakeskus.1000030946 |
420 |
Mattila |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
531887.00000000 |
6945643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030946 |
Leppävirran Paukarlahdessa, Mattilan päärakennuksesta noin 400 metriä itään sijaitsee kookas (noin 6 x 9 metriä) kiviperusta ja kivetty kaivo. Alueella on kaksi kalliopaljastumaa, joista itäisimmällä rakenteet sijaitsevat. 1840-luvun pitäjänkartalla sekä halkomiskartassa vuodelta 1877 näkyy talonpaikka kallion eteläpuolella, joka on nykyisellä peltoalueella. |
| metsakeskus.1000030947 |
297 |
Keihäsjoen mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
507598.00000000 |
6969622.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030947 |
Kuttajärven pohjoisrannalla, Keihäsjoen suulla sijaitsee myllyn jäännökset. Ne kuuluvat todennäköisesti Syvänniemen teollistumisen alkuun 1800-luvun alkupuolella. Mahdollisesti joessa on ollut mylly tätä ennenkin 1700-luvulla. |
| metsakeskus.1000030949 |
889 |
Pitääminmaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
500397.00000000 |
7220158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030949 |
Asuinpaikka- ja löytöalue sijaitsee Pudasjärven ja Utajärven rajalla, Iso Olvasjärven pohjoisrannalla. Alueella on myös kivikautisia asumuspainanteita sekä maakuoppia.Metallinilmaisimella alueelta talteen otetut löydöt ovat mm. putkikirves, useita rautaveitsiä sekä yksittäisiä koruesineitä tai niiden katkelmia. Esineiden (KM 39817: 1- 41) löytöyhteydessä havaittiin myös rautakuonaa, palanutta luuta ja kvartsia. Kohteesta on yksi tarkastuskertomus, mutta kohde on rekisterissä jaettu Utajärven osaan (kohdat 1-2 ja 7) ja Pudasjärven osaan (alakohteet 3-6 ja 8), ks. Utajärvi Pitääminmaa 1000023379).
Kohta 1a: kohdassa on rautakuonakeskittymä, Aiemmin paikalta on talletettu kuonan lisäksi kvartsia/kvartsiesineitä ja rautapala/esineen katkelma (KM -:1-4). Kohta 1 b: kuonan löytökohta (-:5) on tiheässä taimikossa.Tämän lähellä noin kohdassa N 7220149 E 500300 (YKJ 7223171 / 3500473) on kuoppa. Siinä on huuhtoutumiskerros, mutta kuoppa voi olla luontainenkin.
Aiempia löytökohtia täydentäviä tarkastushavaintoja ovat kohdan 1a pohjoispuolella rinteen päällä kankaan reunalla olevat rakenteet. Näitä on ainakin kuusi (asumuspainanteita ja kuoppia, ks. alakohteet), lisäksi näistä parisataa metriä on ainakin kolme asumuspainannetta. Kivikautiset asuinpaikkahavainnot ulottuvat niemen kärjestä luoteisen asumuspainanteen luo ja tästä edelleen pohjoiseen aina Pudasjärven rajalle, missä vielä kohdalta 2 on kvartsia. Luoteisen asumuspainanteen ja kohdan 2 välillä äestysurissa oli harvakseltaan muutamia palaneita kiviä ja kvartseja (mm. YKJ 7223340 / 3500511, 7223332 / 3500498 ja7223265 / 3500518). Kokonaisuudessaan alue muodostaa laajan kivikautisen asuinpaikan.
Kohta 2: Tarkennetut koordinaatit ovat N 7220350 E 500322 (YKJ 7223372 / 3500494). Kuntien rajaa kulkevalta polkutieltä on rautanaulojen, -katkelmien ja -palasten lisäksi myös kvartsikaavin (KM-:6-17). Tästä noin 10 m itään on ollut myös kuonaa. Alueella erottuu palaneita kiviä.
Kohta 7: Tarkennettu sijainti on noin N 7220261 E 500246 (YKJ 7223283 / 3500419). Putkikirveen (KM-:43) löytökohta sijaitsee lounaaseen laskevan rinteen alapuolisella tasanteella nuoressa, jo useamman metrin korkuisessa mäntytaimikossa.
Pääosin kivikautisen asuinpaikka-alueen eteläosaan keskittyvä rautakuona, jota tavattiin myös niemekkeen eteläkärjessä olevien kuoppien luota sekä alueen satunnaisesti pohjoisosasta (kohta 2), osoittaa alueella olleen myös myöhempää toimintaa. Periaatteessa varsin varhainenkaan raudanvalmistus ei ole poissuljettua, mihin kohdan 7 putkikirves voisi viitata. Kohdan kvartsikaavin osoittaa asuinpaikan jatkuvan kauas kankaan laelle, joskin keskeisin alue näyttää olevan selvästi etelämpänä rakenteiden luona. Ainakin luoteista painannetta on pidettävä kivikautisena.
Itäisimpien kolmen asumuspainanteen läheisyydestä on yksittäinen liesihavainto 7223297 / 3500783 ja lounaispuolelta alemmalta maastonkohdalta maakuoppa 4. |
| metsakeskus.1000030949 |
889 |
Pitääminmaa |
10002 |
12016 |
13172 |
11019 |
27000 |
500397.00000000 |
7220158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030949 |
Asuinpaikka- ja löytöalue sijaitsee Pudasjärven ja Utajärven rajalla, Iso Olvasjärven pohjoisrannalla. Alueella on myös kivikautisia asumuspainanteita sekä maakuoppia.Metallinilmaisimella alueelta talteen otetut löydöt ovat mm. putkikirves, useita rautaveitsiä sekä yksittäisiä koruesineitä tai niiden katkelmia. Esineiden (KM 39817: 1- 41) löytöyhteydessä havaittiin myös rautakuonaa, palanutta luuta ja kvartsia. Kohteesta on yksi tarkastuskertomus, mutta kohde on rekisterissä jaettu Utajärven osaan (kohdat 1-2 ja 7) ja Pudasjärven osaan (alakohteet 3-6 ja 8), ks. Utajärvi Pitääminmaa 1000023379).
Kohta 1a: kohdassa on rautakuonakeskittymä, Aiemmin paikalta on talletettu kuonan lisäksi kvartsia/kvartsiesineitä ja rautapala/esineen katkelma (KM -:1-4). Kohta 1 b: kuonan löytökohta (-:5) on tiheässä taimikossa.Tämän lähellä noin kohdassa N 7220149 E 500300 (YKJ 7223171 / 3500473) on kuoppa. Siinä on huuhtoutumiskerros, mutta kuoppa voi olla luontainenkin.
Aiempia löytökohtia täydentäviä tarkastushavaintoja ovat kohdan 1a pohjoispuolella rinteen päällä kankaan reunalla olevat rakenteet. Näitä on ainakin kuusi (asumuspainanteita ja kuoppia, ks. alakohteet), lisäksi näistä parisataa metriä on ainakin kolme asumuspainannetta. Kivikautiset asuinpaikkahavainnot ulottuvat niemen kärjestä luoteisen asumuspainanteen luo ja tästä edelleen pohjoiseen aina Pudasjärven rajalle, missä vielä kohdalta 2 on kvartsia. Luoteisen asumuspainanteen ja kohdan 2 välillä äestysurissa oli harvakseltaan muutamia palaneita kiviä ja kvartseja (mm. YKJ 7223340 / 3500511, 7223332 / 3500498 ja7223265 / 3500518). Kokonaisuudessaan alue muodostaa laajan kivikautisen asuinpaikan.
Kohta 2: Tarkennetut koordinaatit ovat N 7220350 E 500322 (YKJ 7223372 / 3500494). Kuntien rajaa kulkevalta polkutieltä on rautanaulojen, -katkelmien ja -palasten lisäksi myös kvartsikaavin (KM-:6-17). Tästä noin 10 m itään on ollut myös kuonaa. Alueella erottuu palaneita kiviä.
Kohta 7: Tarkennettu sijainti on noin N 7220261 E 500246 (YKJ 7223283 / 3500419). Putkikirveen (KM-:43) löytökohta sijaitsee lounaaseen laskevan rinteen alapuolisella tasanteella nuoressa, jo useamman metrin korkuisessa mäntytaimikossa.
Pääosin kivikautisen asuinpaikka-alueen eteläosaan keskittyvä rautakuona, jota tavattiin myös niemekkeen eteläkärjessä olevien kuoppien luota sekä alueen satunnaisesti pohjoisosasta (kohta 2), osoittaa alueella olleen myös myöhempää toimintaa. Periaatteessa varsin varhainenkaan raudanvalmistus ei ole poissuljettua, mihin kohdan 7 putkikirves voisi viitata. Kohdan kvartsikaavin osoittaa asuinpaikan jatkuvan kauas kankaan laelle, joskin keskeisin alue näyttää olevan selvästi etelämpänä rakenteiden luona. Ainakin luoteista painannetta on pidettävä kivikautisena.
Itäisimpien kolmen asumuspainanteen läheisyydestä on yksittäinen liesihavainto 7223297 / 3500783 ja lounaispuolelta alemmalta maastonkohdalta maakuoppa 4. |
| metsakeskus.1000030949 |
889 |
Pitääminmaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
500397.00000000 |
7220158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030949 |
Asuinpaikka- ja löytöalue sijaitsee Pudasjärven ja Utajärven rajalla, Iso Olvasjärven pohjoisrannalla. Alueella on myös kivikautisia asumuspainanteita sekä maakuoppia.Metallinilmaisimella alueelta talteen otetut löydöt ovat mm. putkikirves, useita rautaveitsiä sekä yksittäisiä koruesineitä tai niiden katkelmia. Esineiden (KM 39817: 1- 41) löytöyhteydessä havaittiin myös rautakuonaa, palanutta luuta ja kvartsia. Kohteesta on yksi tarkastuskertomus, mutta kohde on rekisterissä jaettu Utajärven osaan (kohdat 1-2 ja 7) ja Pudasjärven osaan (alakohteet 3-6 ja 8), ks. Utajärvi Pitääminmaa 1000023379).
Kohta 1a: kohdassa on rautakuonakeskittymä, Aiemmin paikalta on talletettu kuonan lisäksi kvartsia/kvartsiesineitä ja rautapala/esineen katkelma (KM -:1-4). Kohta 1 b: kuonan löytökohta (-:5) on tiheässä taimikossa.Tämän lähellä noin kohdassa N 7220149 E 500300 (YKJ 7223171 / 3500473) on kuoppa. Siinä on huuhtoutumiskerros, mutta kuoppa voi olla luontainenkin.
Aiempia löytökohtia täydentäviä tarkastushavaintoja ovat kohdan 1a pohjoispuolella rinteen päällä kankaan reunalla olevat rakenteet. Näitä on ainakin kuusi (asumuspainanteita ja kuoppia, ks. alakohteet), lisäksi näistä parisataa metriä on ainakin kolme asumuspainannetta. Kivikautiset asuinpaikkahavainnot ulottuvat niemen kärjestä luoteisen asumuspainanteen luo ja tästä edelleen pohjoiseen aina Pudasjärven rajalle, missä vielä kohdalta 2 on kvartsia. Luoteisen asumuspainanteen ja kohdan 2 välillä äestysurissa oli harvakseltaan muutamia palaneita kiviä ja kvartseja (mm. YKJ 7223340 / 3500511, 7223332 / 3500498 ja7223265 / 3500518). Kokonaisuudessaan alue muodostaa laajan kivikautisen asuinpaikan.
Kohta 2: Tarkennetut koordinaatit ovat N 7220350 E 500322 (YKJ 7223372 / 3500494). Kuntien rajaa kulkevalta polkutieltä on rautanaulojen, -katkelmien ja -palasten lisäksi myös kvartsikaavin (KM-:6-17). Tästä noin 10 m itään on ollut myös kuonaa. Alueella erottuu palaneita kiviä.
Kohta 7: Tarkennettu sijainti on noin N 7220261 E 500246 (YKJ 7223283 / 3500419). Putkikirveen (KM-:43) löytökohta sijaitsee lounaaseen laskevan rinteen alapuolisella tasanteella nuoressa, jo useamman metrin korkuisessa mäntytaimikossa.
Pääosin kivikautisen asuinpaikka-alueen eteläosaan keskittyvä rautakuona, jota tavattiin myös niemekkeen eteläkärjessä olevien kuoppien luota sekä alueen satunnaisesti pohjoisosasta (kohta 2), osoittaa alueella olleen myös myöhempää toimintaa. Periaatteessa varsin varhainenkaan raudanvalmistus ei ole poissuljettua, mihin kohdan 7 putkikirves voisi viitata. Kohdan kvartsikaavin osoittaa asuinpaikan jatkuvan kauas kankaan laelle, joskin keskeisin alue näyttää olevan selvästi etelämpänä rakenteiden luona. Ainakin luoteista painannetta on pidettävä kivikautisena.
Itäisimpien kolmen asumuspainanteen läheisyydestä on yksittäinen liesihavainto 7223297 / 3500783 ja lounaispuolelta alemmalta maastonkohdalta maakuoppa 4. |
| metsakeskus.1000030949 |
889 |
Pitääminmaa |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
500397.00000000 |
7220158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030949 |
Asuinpaikka- ja löytöalue sijaitsee Pudasjärven ja Utajärven rajalla, Iso Olvasjärven pohjoisrannalla. Alueella on myös kivikautisia asumuspainanteita sekä maakuoppia.Metallinilmaisimella alueelta talteen otetut löydöt ovat mm. putkikirves, useita rautaveitsiä sekä yksittäisiä koruesineitä tai niiden katkelmia. Esineiden (KM 39817: 1- 41) löytöyhteydessä havaittiin myös rautakuonaa, palanutta luuta ja kvartsia. Kohteesta on yksi tarkastuskertomus, mutta kohde on rekisterissä jaettu Utajärven osaan (kohdat 1-2 ja 7) ja Pudasjärven osaan (alakohteet 3-6 ja 8), ks. Utajärvi Pitääminmaa 1000023379).
Kohta 1a: kohdassa on rautakuonakeskittymä, Aiemmin paikalta on talletettu kuonan lisäksi kvartsia/kvartsiesineitä ja rautapala/esineen katkelma (KM -:1-4). Kohta 1 b: kuonan löytökohta (-:5) on tiheässä taimikossa.Tämän lähellä noin kohdassa N 7220149 E 500300 (YKJ 7223171 / 3500473) on kuoppa. Siinä on huuhtoutumiskerros, mutta kuoppa voi olla luontainenkin.
Aiempia löytökohtia täydentäviä tarkastushavaintoja ovat kohdan 1a pohjoispuolella rinteen päällä kankaan reunalla olevat rakenteet. Näitä on ainakin kuusi (asumuspainanteita ja kuoppia, ks. alakohteet), lisäksi näistä parisataa metriä on ainakin kolme asumuspainannetta. Kivikautiset asuinpaikkahavainnot ulottuvat niemen kärjestä luoteisen asumuspainanteen luo ja tästä edelleen pohjoiseen aina Pudasjärven rajalle, missä vielä kohdalta 2 on kvartsia. Luoteisen asumuspainanteen ja kohdan 2 välillä äestysurissa oli harvakseltaan muutamia palaneita kiviä ja kvartseja (mm. YKJ 7223340 / 3500511, 7223332 / 3500498 ja7223265 / 3500518). Kokonaisuudessaan alue muodostaa laajan kivikautisen asuinpaikan.
Kohta 2: Tarkennetut koordinaatit ovat N 7220350 E 500322 (YKJ 7223372 / 3500494). Kuntien rajaa kulkevalta polkutieltä on rautanaulojen, -katkelmien ja -palasten lisäksi myös kvartsikaavin (KM-:6-17). Tästä noin 10 m itään on ollut myös kuonaa. Alueella erottuu palaneita kiviä.
Kohta 7: Tarkennettu sijainti on noin N 7220261 E 500246 (YKJ 7223283 / 3500419). Putkikirveen (KM-:43) löytökohta sijaitsee lounaaseen laskevan rinteen alapuolisella tasanteella nuoressa, jo useamman metrin korkuisessa mäntytaimikossa.
Pääosin kivikautisen asuinpaikka-alueen eteläosaan keskittyvä rautakuona, jota tavattiin myös niemekkeen eteläkärjessä olevien kuoppien luota sekä alueen satunnaisesti pohjoisosasta (kohta 2), osoittaa alueella olleen myös myöhempää toimintaa. Periaatteessa varsin varhainenkaan raudanvalmistus ei ole poissuljettua, mihin kohdan 7 putkikirves voisi viitata. Kohdan kvartsikaavin osoittaa asuinpaikan jatkuvan kauas kankaan laelle, joskin keskeisin alue näyttää olevan selvästi etelämpänä rakenteiden luona. Ainakin luoteista painannetta on pidettävä kivikautisena.
Itäisimpien kolmen asumuspainanteen läheisyydestä on yksittäinen liesihavainto 7223297 / 3500783 ja lounaispuolelta alemmalta maastonkohdalta maakuoppa 4. |
| metsakeskus.1000030949 |
889 |
Pitääminmaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11033 |
27000 |
500397.00000000 |
7220158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030949 |
Asuinpaikka- ja löytöalue sijaitsee Pudasjärven ja Utajärven rajalla, Iso Olvasjärven pohjoisrannalla. Alueella on myös kivikautisia asumuspainanteita sekä maakuoppia.Metallinilmaisimella alueelta talteen otetut löydöt ovat mm. putkikirves, useita rautaveitsiä sekä yksittäisiä koruesineitä tai niiden katkelmia. Esineiden (KM 39817: 1- 41) löytöyhteydessä havaittiin myös rautakuonaa, palanutta luuta ja kvartsia. Kohteesta on yksi tarkastuskertomus, mutta kohde on rekisterissä jaettu Utajärven osaan (kohdat 1-2 ja 7) ja Pudasjärven osaan (alakohteet 3-6 ja 8), ks. Utajärvi Pitääminmaa 1000023379).
Kohta 1a: kohdassa on rautakuonakeskittymä, Aiemmin paikalta on talletettu kuonan lisäksi kvartsia/kvartsiesineitä ja rautapala/esineen katkelma (KM -:1-4). Kohta 1 b: kuonan löytökohta (-:5) on tiheässä taimikossa.Tämän lähellä noin kohdassa N 7220149 E 500300 (YKJ 7223171 / 3500473) on kuoppa. Siinä on huuhtoutumiskerros, mutta kuoppa voi olla luontainenkin.
Aiempia löytökohtia täydentäviä tarkastushavaintoja ovat kohdan 1a pohjoispuolella rinteen päällä kankaan reunalla olevat rakenteet. Näitä on ainakin kuusi (asumuspainanteita ja kuoppia, ks. alakohteet), lisäksi näistä parisataa metriä on ainakin kolme asumuspainannetta. Kivikautiset asuinpaikkahavainnot ulottuvat niemen kärjestä luoteisen asumuspainanteen luo ja tästä edelleen pohjoiseen aina Pudasjärven rajalle, missä vielä kohdalta 2 on kvartsia. Luoteisen asumuspainanteen ja kohdan 2 välillä äestysurissa oli harvakseltaan muutamia palaneita kiviä ja kvartseja (mm. YKJ 7223340 / 3500511, 7223332 / 3500498 ja7223265 / 3500518). Kokonaisuudessaan alue muodostaa laajan kivikautisen asuinpaikan.
Kohta 2: Tarkennetut koordinaatit ovat N 7220350 E 500322 (YKJ 7223372 / 3500494). Kuntien rajaa kulkevalta polkutieltä on rautanaulojen, -katkelmien ja -palasten lisäksi myös kvartsikaavin (KM-:6-17). Tästä noin 10 m itään on ollut myös kuonaa. Alueella erottuu palaneita kiviä.
Kohta 7: Tarkennettu sijainti on noin N 7220261 E 500246 (YKJ 7223283 / 3500419). Putkikirveen (KM-:43) löytökohta sijaitsee lounaaseen laskevan rinteen alapuolisella tasanteella nuoressa, jo useamman metrin korkuisessa mäntytaimikossa.
Pääosin kivikautisen asuinpaikka-alueen eteläosaan keskittyvä rautakuona, jota tavattiin myös niemekkeen eteläkärjessä olevien kuoppien luota sekä alueen satunnaisesti pohjoisosasta (kohta 2), osoittaa alueella olleen myös myöhempää toimintaa. Periaatteessa varsin varhainenkaan raudanvalmistus ei ole poissuljettua, mihin kohdan 7 putkikirves voisi viitata. Kohdan kvartsikaavin osoittaa asuinpaikan jatkuvan kauas kankaan laelle, joskin keskeisin alue näyttää olevan selvästi etelämpänä rakenteiden luona. Ainakin luoteista painannetta on pidettävä kivikautisena.
Itäisimpien kolmen asumuspainanteen läheisyydestä on yksittäinen liesihavainto 7223297 / 3500783 ja lounaispuolelta alemmalta maastonkohdalta maakuoppa 4. |
| metsakeskus.1000030949 |
889 |
Pitääminmaa |
10002 |
12016 |
13172 |
11033 |
27000 |
500397.00000000 |
7220158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030949 |
Asuinpaikka- ja löytöalue sijaitsee Pudasjärven ja Utajärven rajalla, Iso Olvasjärven pohjoisrannalla. Alueella on myös kivikautisia asumuspainanteita sekä maakuoppia.Metallinilmaisimella alueelta talteen otetut löydöt ovat mm. putkikirves, useita rautaveitsiä sekä yksittäisiä koruesineitä tai niiden katkelmia. Esineiden (KM 39817: 1- 41) löytöyhteydessä havaittiin myös rautakuonaa, palanutta luuta ja kvartsia. Kohteesta on yksi tarkastuskertomus, mutta kohde on rekisterissä jaettu Utajärven osaan (kohdat 1-2 ja 7) ja Pudasjärven osaan (alakohteet 3-6 ja 8), ks. Utajärvi Pitääminmaa 1000023379).
Kohta 1a: kohdassa on rautakuonakeskittymä, Aiemmin paikalta on talletettu kuonan lisäksi kvartsia/kvartsiesineitä ja rautapala/esineen katkelma (KM -:1-4). Kohta 1 b: kuonan löytökohta (-:5) on tiheässä taimikossa.Tämän lähellä noin kohdassa N 7220149 E 500300 (YKJ 7223171 / 3500473) on kuoppa. Siinä on huuhtoutumiskerros, mutta kuoppa voi olla luontainenkin.
Aiempia löytökohtia täydentäviä tarkastushavaintoja ovat kohdan 1a pohjoispuolella rinteen päällä kankaan reunalla olevat rakenteet. Näitä on ainakin kuusi (asumuspainanteita ja kuoppia, ks. alakohteet), lisäksi näistä parisataa metriä on ainakin kolme asumuspainannetta. Kivikautiset asuinpaikkahavainnot ulottuvat niemen kärjestä luoteisen asumuspainanteen luo ja tästä edelleen pohjoiseen aina Pudasjärven rajalle, missä vielä kohdalta 2 on kvartsia. Luoteisen asumuspainanteen ja kohdan 2 välillä äestysurissa oli harvakseltaan muutamia palaneita kiviä ja kvartseja (mm. YKJ 7223340 / 3500511, 7223332 / 3500498 ja7223265 / 3500518). Kokonaisuudessaan alue muodostaa laajan kivikautisen asuinpaikan.
Kohta 2: Tarkennetut koordinaatit ovat N 7220350 E 500322 (YKJ 7223372 / 3500494). Kuntien rajaa kulkevalta polkutieltä on rautanaulojen, -katkelmien ja -palasten lisäksi myös kvartsikaavin (KM-:6-17). Tästä noin 10 m itään on ollut myös kuonaa. Alueella erottuu palaneita kiviä.
Kohta 7: Tarkennettu sijainti on noin N 7220261 E 500246 (YKJ 7223283 / 3500419). Putkikirveen (KM-:43) löytökohta sijaitsee lounaaseen laskevan rinteen alapuolisella tasanteella nuoressa, jo useamman metrin korkuisessa mäntytaimikossa.
Pääosin kivikautisen asuinpaikka-alueen eteläosaan keskittyvä rautakuona, jota tavattiin myös niemekkeen eteläkärjessä olevien kuoppien luota sekä alueen satunnaisesti pohjoisosasta (kohta 2), osoittaa alueella olleen myös myöhempää toimintaa. Periaatteessa varsin varhainenkaan raudanvalmistus ei ole poissuljettua, mihin kohdan 7 putkikirves voisi viitata. Kohdan kvartsikaavin osoittaa asuinpaikan jatkuvan kauas kankaan laelle, joskin keskeisin alue näyttää olevan selvästi etelämpänä rakenteiden luona. Ainakin luoteista painannetta on pidettävä kivikautisena.
Itäisimpien kolmen asumuspainanteen läheisyydestä on yksittäinen liesihavainto 7223297 / 3500783 ja lounaispuolelta alemmalta maastonkohdalta maakuoppa 4. |
| metsakeskus.1000030949 |
889 |
Pitääminmaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11033 |
27000 |
500397.00000000 |
7220158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030949 |
Asuinpaikka- ja löytöalue sijaitsee Pudasjärven ja Utajärven rajalla, Iso Olvasjärven pohjoisrannalla. Alueella on myös kivikautisia asumuspainanteita sekä maakuoppia.Metallinilmaisimella alueelta talteen otetut löydöt ovat mm. putkikirves, useita rautaveitsiä sekä yksittäisiä koruesineitä tai niiden katkelmia. Esineiden (KM 39817: 1- 41) löytöyhteydessä havaittiin myös rautakuonaa, palanutta luuta ja kvartsia. Kohteesta on yksi tarkastuskertomus, mutta kohde on rekisterissä jaettu Utajärven osaan (kohdat 1-2 ja 7) ja Pudasjärven osaan (alakohteet 3-6 ja 8), ks. Utajärvi Pitääminmaa 1000023379).
Kohta 1a: kohdassa on rautakuonakeskittymä, Aiemmin paikalta on talletettu kuonan lisäksi kvartsia/kvartsiesineitä ja rautapala/esineen katkelma (KM -:1-4). Kohta 1 b: kuonan löytökohta (-:5) on tiheässä taimikossa.Tämän lähellä noin kohdassa N 7220149 E 500300 (YKJ 7223171 / 3500473) on kuoppa. Siinä on huuhtoutumiskerros, mutta kuoppa voi olla luontainenkin.
Aiempia löytökohtia täydentäviä tarkastushavaintoja ovat kohdan 1a pohjoispuolella rinteen päällä kankaan reunalla olevat rakenteet. Näitä on ainakin kuusi (asumuspainanteita ja kuoppia, ks. alakohteet), lisäksi näistä parisataa metriä on ainakin kolme asumuspainannetta. Kivikautiset asuinpaikkahavainnot ulottuvat niemen kärjestä luoteisen asumuspainanteen luo ja tästä edelleen pohjoiseen aina Pudasjärven rajalle, missä vielä kohdalta 2 on kvartsia. Luoteisen asumuspainanteen ja kohdan 2 välillä äestysurissa oli harvakseltaan muutamia palaneita kiviä ja kvartseja (mm. YKJ 7223340 / 3500511, 7223332 / 3500498 ja7223265 / 3500518). Kokonaisuudessaan alue muodostaa laajan kivikautisen asuinpaikan.
Kohta 2: Tarkennetut koordinaatit ovat N 7220350 E 500322 (YKJ 7223372 / 3500494). Kuntien rajaa kulkevalta polkutieltä on rautanaulojen, -katkelmien ja -palasten lisäksi myös kvartsikaavin (KM-:6-17). Tästä noin 10 m itään on ollut myös kuonaa. Alueella erottuu palaneita kiviä.
Kohta 7: Tarkennettu sijainti on noin N 7220261 E 500246 (YKJ 7223283 / 3500419). Putkikirveen (KM-:43) löytökohta sijaitsee lounaaseen laskevan rinteen alapuolisella tasanteella nuoressa, jo useamman metrin korkuisessa mäntytaimikossa.
Pääosin kivikautisen asuinpaikka-alueen eteläosaan keskittyvä rautakuona, jota tavattiin myös niemekkeen eteläkärjessä olevien kuoppien luota sekä alueen satunnaisesti pohjoisosasta (kohta 2), osoittaa alueella olleen myös myöhempää toimintaa. Periaatteessa varsin varhainenkaan raudanvalmistus ei ole poissuljettua, mihin kohdan 7 putkikirves voisi viitata. Kohdan kvartsikaavin osoittaa asuinpaikan jatkuvan kauas kankaan laelle, joskin keskeisin alue näyttää olevan selvästi etelämpänä rakenteiden luona. Ainakin luoteista painannetta on pidettävä kivikautisena.
Itäisimpien kolmen asumuspainanteen läheisyydestä on yksittäinen liesihavainto 7223297 / 3500783 ja lounaispuolelta alemmalta maastonkohdalta maakuoppa 4. |
| metsakeskus.1000030949 |
889 |
Pitääminmaa |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
500397.00000000 |
7220158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030949 |
Asuinpaikka- ja löytöalue sijaitsee Pudasjärven ja Utajärven rajalla, Iso Olvasjärven pohjoisrannalla. Alueella on myös kivikautisia asumuspainanteita sekä maakuoppia.Metallinilmaisimella alueelta talteen otetut löydöt ovat mm. putkikirves, useita rautaveitsiä sekä yksittäisiä koruesineitä tai niiden katkelmia. Esineiden (KM 39817: 1- 41) löytöyhteydessä havaittiin myös rautakuonaa, palanutta luuta ja kvartsia. Kohteesta on yksi tarkastuskertomus, mutta kohde on rekisterissä jaettu Utajärven osaan (kohdat 1-2 ja 7) ja Pudasjärven osaan (alakohteet 3-6 ja 8), ks. Utajärvi Pitääminmaa 1000023379).
Kohta 1a: kohdassa on rautakuonakeskittymä, Aiemmin paikalta on talletettu kuonan lisäksi kvartsia/kvartsiesineitä ja rautapala/esineen katkelma (KM -:1-4). Kohta 1 b: kuonan löytökohta (-:5) on tiheässä taimikossa.Tämän lähellä noin kohdassa N 7220149 E 500300 (YKJ 7223171 / 3500473) on kuoppa. Siinä on huuhtoutumiskerros, mutta kuoppa voi olla luontainenkin.
Aiempia löytökohtia täydentäviä tarkastushavaintoja ovat kohdan 1a pohjoispuolella rinteen päällä kankaan reunalla olevat rakenteet. Näitä on ainakin kuusi (asumuspainanteita ja kuoppia, ks. alakohteet), lisäksi näistä parisataa metriä on ainakin kolme asumuspainannetta. Kivikautiset asuinpaikkahavainnot ulottuvat niemen kärjestä luoteisen asumuspainanteen luo ja tästä edelleen pohjoiseen aina Pudasjärven rajalle, missä vielä kohdalta 2 on kvartsia. Luoteisen asumuspainanteen ja kohdan 2 välillä äestysurissa oli harvakseltaan muutamia palaneita kiviä ja kvartseja (mm. YKJ 7223340 / 3500511, 7223332 / 3500498 ja7223265 / 3500518). Kokonaisuudessaan alue muodostaa laajan kivikautisen asuinpaikan.
Kohta 2: Tarkennetut koordinaatit ovat N 7220350 E 500322 (YKJ 7223372 / 3500494). Kuntien rajaa kulkevalta polkutieltä on rautanaulojen, -katkelmien ja -palasten lisäksi myös kvartsikaavin (KM-:6-17). Tästä noin 10 m itään on ollut myös kuonaa. Alueella erottuu palaneita kiviä.
Kohta 7: Tarkennettu sijainti on noin N 7220261 E 500246 (YKJ 7223283 / 3500419). Putkikirveen (KM-:43) löytökohta sijaitsee lounaaseen laskevan rinteen alapuolisella tasanteella nuoressa, jo useamman metrin korkuisessa mäntytaimikossa.
Pääosin kivikautisen asuinpaikka-alueen eteläosaan keskittyvä rautakuona, jota tavattiin myös niemekkeen eteläkärjessä olevien kuoppien luota sekä alueen satunnaisesti pohjoisosasta (kohta 2), osoittaa alueella olleen myös myöhempää toimintaa. Periaatteessa varsin varhainenkaan raudanvalmistus ei ole poissuljettua, mihin kohdan 7 putkikirves voisi viitata. Kohdan kvartsikaavin osoittaa asuinpaikan jatkuvan kauas kankaan laelle, joskin keskeisin alue näyttää olevan selvästi etelämpänä rakenteiden luona. Ainakin luoteista painannetta on pidettävä kivikautisena.
Itäisimpien kolmen asumuspainanteen läheisyydestä on yksittäinen liesihavainto 7223297 / 3500783 ja lounaispuolelta alemmalta maastonkohdalta maakuoppa 4. |
| metsakeskus.1000030951 |
105 |
Roukajärvi Rinteenlahti |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
578514.00000000 |
7160750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030951 |
Kohde sijaitsee Roukajärven länsipäässä, matalassa, soistuneessa rantatörmässä, jossa on rehevää kasvillisuutta. Rantatörmän yläpuolella on venevajan jäännös: melko lahonnut ja sortunut hirsikehikko, mitat noin 4 x 2,5 m, sen päällä on sortuneen katon riukuja ja lautaa, rakenteiden alla on noin 4 m pitkän puuveneen osia, jotka nekin ovat pahasti lahonneet. |
| metsakeskus.1000030952 |
105 |
Roukajärvi Myllylahti |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
578441.00000000 |
7160586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030952 |
Kohde sijaitsee Roukajärven länsipäässä Myllyojan niskassa ja niskasta n. 10 m lounaaseen. Puron niskassa on noin 5 m pitkä, 0,7 m leveä ja n. 40 – 60 cm korkea kivipato; sen sivuilla on vielä osa tukihirsistä säilynyt. Kyseessä voi olla paisepato. Siitä 10 m lounaaseen on toinen pienempi pato, pituus noin 2 m. Puron poikittaissuunnassa on asetettu kaksoisrivi isoja kiviä ja välit täytetty pienillä kivillä. Padon takia virtaus patojen välissä on huomattavasti pienempi ja vedenpinta n. 10 cm normaalia korkeammalla. |
| metsakeskus.1000030953 |
105 |
Roukajärvi Kurkisenniemi 2 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
580382.00000000 |
7160140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030953 |
Kohde sijaitsee Roukajärven itäpuolella Kurkisenniemen länsirinteellä. Moreeniharjanne, loiva länsirinne, harvennettua nuorta kasvatusmetsää.
Noin 50 m rannasta itään on sortunut maakellari, läpimitta 4,5 m, kuopan mitat ovat n. 2 x 1,4 m ja syvyys yli 1,2 m. Sisäänkäynti länsipuolella on sortunut, rakenne on aluskasvillisuuden peittämä. Vuoden 1974 peruskarttaan on merkitty kellarista länteen lähelle rantaa talousrakennus, josta ei havaittu merkkejä. |
| metsakeskus.1000030954 |
697 |
Mutkala |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
562791.00000000 |
7159738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030954 |
Kohde sijaitsee Ristijärven kirkosta 7, 6km koilliseen Jokikylässä Emäjoen eteläpuolella. Laaja hyvin hoidettu pihapiiri pää- ja runsaine sivurakennuksineen.
Pihapiirin keskellä oleva päärakennus on kunnostettu ja uudelle perustukselle laitettu. Omistajan mukaan talon on ollut samassa paikassa ennenkin ja on peräisin 1700-luvulta (1775). Tieto pitänee paikkansa. Talosta n. 20 m etelään on nurmen pinnassa vanhan kiviperustuksen jäänteet näkyvissä. Niitä tarkastettiin kairaamalla. Tilan lounaispuolella on vanha tiepohja säilynyt. Alueella on myös 1900-luvun Kajaani yhtiön rakennuksia (kellari , puristamo ym.).
Sukututkimuskirjan Kainuun Juntuset, M Kankaanpää mukaan, tila on peräisin 1500-luvulta ja uudelleen asuttu 1600-luvulla. Tiedot ei voitu tarkistaa. Varma tässä yhteydessä saatu tieto on vuodelta 1760 (Ristijärven rippikirjat 1731 – 1900). Talo on merkitty v. 1849 pitäjänkarttaan. |
| metsakeskus.1000030955 |
989 |
Tantereenmäki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
357493.00000000 |
6947965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030955 |
Tervahauta sijaitsee mäntyjä kasvavassa rinteessä, ja halssi osoittaa länteen. Pyöreän tervahaudan halkaisija on noin 6 metriä, penkat nousevat ympäröivästä maastosta 0,5 metriä ja länsipuolella 1 metrin. Kuopanne keskellä on noin 0,7 m syvä. Tervahaudan sivuilla oli hiiliä maanpinnalla, eläimet ovat voineet kaivaa ne koloista tai haudassa on mahdollisesti ollut tuuletusaukkoja, joita eläimet ovat käyttäneet pesäkolonaan. |
| metsakeskus.1000030956 |
989 |
Tantereenmäki 2 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
357356.00000000 |
6948298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030956 |
Torpasta on maininta vuoden 1885 henkikirjassa, jossa mainitaan "nytt torp". Kyseessä on Niemisveden kylän Makkolan talon Tannerniminen torppa, jota asutti 1885 Kaarle Tuomaanpoika Tanner eli Majunen perheineen jo 1885. Torpassa on asuttu ainakin vielä vuonna 1895, mutta vuoteen 1900 mennessä se on ollut jo autio.
Paikalla on useita autioituneita rakennuksen perustuksia, myös sarka-ojat erottuivat vuonna 2016 nuoressa koivikossa vielä paikoin. Alueella on havaittavissa kolme selkeää talonpohjaa, joissa on kiukaat sekä yksi mahdollinen talonperustus ja yksi kiuas. Lisäksi paikalla on yksi suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka pohjalla on kiviä. |
| metsakeskus.1000030957 |
989 |
Väinänniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
353546.00000000 |
6936715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030957 |
Kohde sijaitsee Väinänniemen eteläpään lounaisosassa. Paikalla on soikean pitkulainen, kooltaan 3,5 × 2 metriä ja 0,6 m korkea kiviröykkiö. Se sijaitsee neljän metrin päässä nykyisestä järvenrannasta, ja vain hieman Hankaveden pintaa korkeammalla. Röykkiön kivet ovat noin 0,5 m kokoisia. Röykkiötä on pidetty mahdollisena lapinrauniona.
Röykkiön koillispuolella on niemen keskivaiheilla toinen kiviröykkiö lehtipuita sekä mäntyjä kasvavan alueen reunalla. Kyseessä on edellistä pienempi ja matala, suorakulmainen noin 1,8 × 1,2 metrin kokoinen ja 0,4 m korkea muutamista pienistä (halkaisijaltaan alle 10 cm) kivistä tehty kiveys, jonka on arveltu olevan viljelysröykkiö. |
| metsakeskus.1000030960 |
418 |
Majauslahti |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
326324.00000000 |
6803689.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030960 |
Kohde sijaitsee Majauslahden itärannalla, rantaterassin alapuolella, noin 20 m rantaviivasta itään. Rinne rantaterassin alapuolella viettää melko jyrkästi kohti tasaisempaa rantakivikkoa. Paikalla on nelikulmainen rakennuksenperustus, joka on kylmämuurattu luonnonkivistä. Rakenteen mitat ovat noin 4 x 3 m ja korkeus enimmillään 30 cm. Perustuksen pohjoisseinälinja erottuu eteläseinälinjaa paremmin. Rakennuksenpohjan kaakkoiskulmassa on suuri puun kanto, joka mahdollisesti peittää alleen rakennuksessa olleen tulisijan jäännöksen. Kannon alla on maakumpare ja ympäristössä hieman irtokiviä ja tiiliä.
Luonnonkivinen rakennuksenperustus on todennäköisesti Lempäälän historiallisen pappilan ulkorakennuksen jäännös, mahdollisesti sauna. Pappilan rakennukset on kuvattu seikkaperäisesti 1750-luvulta peräisin olevassa kartassa. |
| metsakeskus.1000030961 |
418 |
Lempäälä Pappila (Pappila) |
10007 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
326339.00000000 |
6803694.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030961 |
Kohde sijaitsee Kuokkalankosken Majauslahden itärannalla, rantaterassilla ja rantatöyrään juurella. Paikalla sijaitsee edelleen 1900-luvun alusta peräisin oleva Lempäälän pappilarakennus.
Lempäälän ensimmäinen kirkko rakennettiin jo 1400-luvulla, ja tuolta ajalta on mahdollisesti myös ensimmäinen pappila. Asiakirjatiedoista löytyy maininta pappilan palosta vuonna 1663. Vanhin säilynyt tarkastuspöytäkirja on laadittu vuonna 1751 kirkkoherra Ednerin astuttua virkaan. Tuolloinen päärakennus oli vuodelta 1699. Myös vanhemman päärakennuksen kerrottiin olleen vielä pystyssä, tosin jo ilman kattoa.
Vuoden 2016 inventoinnin yhteydessä tehdyssä koekuopituksessa pappilan nykyisen päärakennuksen länsipuolella havaittiin mahdollisesti 1700-luvun lopulle/1800-luvun alkuun ajoittuvia kulttuurikerroksia. Kulttuurikerros oli ruskeaa, hiekan sekaista hiesua/savea, joka sisälsi tiilenpaloja sekä palanutta ja palamatonta luuta. Paikoin kerroksen alla havaittiin myös noen ja hiilensekaista maata, josta löytyi ehjä 1700-luvun lopulle tai 1800-luvun alkuun ajoittuva liitupiipun koppa. Kulttuurikerrokset olivat parhaiten säilyneitä rannanpuoleisella osalla pihamaata. |
| metsakeskus.1000030970 |
149 |
Barösund Verkviken |
10002 |
12017 |
13193 |
11010 |
27004 |
324646.00000000 |
6650368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030970 |
Sijaintipaikka on Inkoon sisäsaaristossa Barösundin itäpuolella Verkvikenin eteläpuolella olevan merenlahden pohjukan itärannassa.
Rantaviivan tuntumassa mutapohjassa on puisen aluksen kuluneita osia, muun muassa noin 30 cm:n levyisiä kylkilautoja, kaaren osia ja pohjatukki. Alus on ollut limisaumainen suurehko vene. Löytö tehtiin toukokuussa 2017 veden ollessa poikkeuksellisen kirkasta ja matalalla. Museoviraston teki tarkastussukelluksen hylylle kesällä 2017. Teetettyjen radiohiiliajoitusten mukaan kyseessä on todennäköisesti 1400- tai 1500 -luvulla valmistetun aluksen jäänteet.
Kuninkaan kartaston mukaan Verkvikeniin oli vielä 1700-1800 -lukujen vaihteessa salmen kautta vesiyhteys (Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805, s. 12, SKS 1989). |
| metsakeskus.1000030970 |
149 |
Barösund Verkviken |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27005 |
324646.00000000 |
6650368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030970 |
Sijaintipaikka on Inkoon sisäsaaristossa Barösundin itäpuolella Verkvikenin eteläpuolella olevan merenlahden pohjukan itärannassa.
Rantaviivan tuntumassa mutapohjassa on puisen aluksen kuluneita osia, muun muassa noin 30 cm:n levyisiä kylkilautoja, kaaren osia ja pohjatukki. Alus on ollut limisaumainen suurehko vene. Löytö tehtiin toukokuussa 2017 veden ollessa poikkeuksellisen kirkasta ja matalalla. Museoviraston teki tarkastussukelluksen hylylle kesällä 2017. Teetettyjen radiohiiliajoitusten mukaan kyseessä on todennäköisesti 1400- tai 1500 -luvulla valmistetun aluksen jäänteet.
Kuninkaan kartaston mukaan Verkvikeniin oli vielä 1700-1800 -lukujen vaihteessa salmen kautta vesiyhteys (Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805, s. 12, SKS 1989). |
| metsakeskus.1000030971 |
790 |
Stormintie |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
288603.00000000 |
6806990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030971 |
Kohde sijaitsee noin 65 metriä luoteeseen Stormin Seuraintalosta itään pistävän metsäisen, kahden peltosaran välisen niemekkeen eteläreunalla. Paikalla on kiviaita, jonka pituus noin 30 metriä ja leveys 2 – 2,5 metriä. Korkeutta rakenteella on alle metrin. Kivet aidassa ovat halkaisijaltaan 25 – 60 cm. Kiviaita lienee syntynyt aikojen saatossa, kun kiviä on kasattu metsäniemekkeen reunaan viereiseltä pellolta. Kohteen tarkkaa ikää on mahdotonta arvioida. Se sijaitsee kuitenkin yhä käytössä, joskin nurmella olevan, pellon reunassa. |
| metsakeskus.1000030972 |
790 |
Iso-Tiisala |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
289960.00000000 |
6825333.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030972 |
Kohde sijaitsee so-Tiisalan tilakeskuksen lounaispuolella, noin 60 metriä lounaaseen tilan nykyisestä päärakennuksesta. Paikalla on vuoden 2012 inventoinnin mukaan yhteensä neljä kiviaitaa. Kiviaitojen on arveltu liittyvän paikalla aikanaan sijainneeseen ja nyt jo purettuun Heleniuksen taloon, ja olevan raivauskivikkoa läheiseltä pellolta. |
| metsakeskus.1000030974 |
837 |
Aurinkokallio |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
329645.00000000 |
6824370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030974 |
Kohde sijaitsee Näsijärven etelärannalla, Käpylän kaupunginosassa Rauhaniemen uimalaitoksesta noin 560 m itäkaakkoon. Laajalla ja sileällä rantakalliolla, on kaksi erillistä kalliohakkausta noin 4 m päässä toisistaan. Toisessa hakkauksessa on kirjaimet RH. Toinen hakkaus on kirjoitettu tikkukirjaimin ja se on paikoin kulunut. Vuoden 2016 inventoinnissa siitä saatiin esille kolmella rivillä sijaitseva katkelmallinen teksti: "VALTION (RIIST?)O JA POLII... OLKOON TEILLÄ JOHANNEK... ILMOITETUT V...AUKS...". Teksti liittynee 1900-luvun alun poliittiseen kannanottoon ja on luultavasti jonkun Käpylän työläiskaupunginosan asukkaan kirjoittama. |
| metsakeskus.1000030975 |
410 |
Tyvelänsaari |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
446289.00000000 |
6919256.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030975 |
Paikalta löytynyt metallinilmaisimella veitsi, nuolenkärki soikea kupurasolki ja sormustin. Kaikki löydöt ajoittuvat malliensa puolesta viikinkiaikaan. Paikka on lehtomaista kuusimetsää. Maaperä on hienoa hiesua/hiekkaa. Paikka sijaitsee Tyvelän saaren eteläpäässä olevan lahden itäreunalla. Veitsi ja nuolenkärki ovat löytyneet n. 5-10 m päästä rantaviivasta koordinaattien mukaiselta paikalta. soikea kupurasolki ja sormustin näistä n. 15 m. pohjoiseen rantaviivasta. |
| metsakeskus.1000030976 |
837 |
Pohjoiskallio |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
329747.00000000 |
6824327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030976 |
Kohde sijaitsee Näsijärven etelärannalla, Käpylän kaupunginosassa, Rauhaniemen uimalaitoksesta noin 660 m itäkaakkoon. Noin 20 m päässä vesirajasta sijaitsee kaksi kalliohakkausta (AHMED 1.8.1934 ja ALADDIN 8 6 1935). Lisäksi niiden vieressä saattaa olla laivaa tms. esittävä kaiverrus. |
| metsakeskus.1000030977 |
837 |
Venevalkama |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
329343.00000000 |
6824364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030977 |
Kohde sijaitsee Näsijärven etelärannalla, Käpylän kaupunginosassa, Rauhaniemen uimalaitoksesta noin 240 m itäkaakkoon. Noin metrin päässä nykyisestä vesirajasta on silokalliossa kaksi erillistä hakkausta noin 90 cm etäisyydellä toisistaan. Hakkauksista itäisempi hakkaus käsittää yhteensä yhdeksän kirjainta tai numeroa /niiden aihiota, joista suuresta osasta on erittäin vaikea saada selvää. Selkeimpänä erottuvat kuvakentän ylimpänä oleva kirjainyhdistelmä HM. Toinen haukkaus on selkeämpi ja se koostuu nuolenlävistämästä sydänkuviosta, jonka yläpuolelle on tehty kirjaimet BMF ja alapuolelle kirjaimet KWK. Hakkauksia ei pystytä varmuudella ajoittamaan. |
| metsakeskus.1000030978 |
837 |
Romsinlahti |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
328989.00000000 |
6824413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030978 |
Näsijärven Romsinlahden itärannalla on viiden metrin päässä vesirajasta L:n mallinen kivetty penger. Penkereen korkeus on 40 – 100 cm. Pidempi pohjoissivu on 4 m ja lyhyempi länsisivu 1,2 m pituinen. Penkereen ajoitus on epävarma; se saattaa liittyä alueen torppa/huvilakauden toimintaan tai olla jäännös alueen varhaisesta käytöstä kansankylpylänä. |
| metsakeskus.1000030979 |
837 |
Koukkuniemi |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
328741.00000000 |
6824445.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030979 |
Kohde sijaitsee Näsijärven etelärannalla, Käpylän kaupunginosassa. Rauhaniemen uimalaitoksesta noin 155 - 300 m länsiluoteeseen Koukkuniemen eli nykyisen Rauhaniemen pohjoisrannalla. Paikalla on kolmessa eri kohdassa kalliohakkauksia. Hakkauksista läntisin sijaitsee pienen, niemen pohjoiseen avautuvan poukaman rannalla, sileällä rantakalliolla (P: 6824445, I: 328741). Kallioon on hakattu kaksi kirjainyhdistelmää: SF ja HS. Keskimmäinen hakkaus sijaitsee Rauhaniemestä pohjoisluoteeseen pistävällä pienellä kallioniemekkeellä (P: 6824485, I: 328783). Hakkaus koostuu merkeistä PR v. 80. Itäisin hakkaus sijaitsee Rauhaniemen itäosassa, Romsinlahden ja Näsinselän välissä olevalla pienellä niemellä, niemen pohjoisrannalla (P: 6824469, I: 328908). Rantaviivasta noin 5 – 6 m päähän on aiverrettu kirjain/numeroyhdistelmä Wv 8. Hakkauksia ei pystytä varmuudella ajoittamaan. |
| metsakeskus.1000030980 |
777 |
Rajakunnas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
637491.00000000 |
7183975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030980 |
Malahviantien eteläpuolella on rivissä neljä tervahautaa. Itäisin niistä on osittain rikkoutunut tienrakennuksessa.
tervahauta 3: 7183975/637491. Halkaisija 7 metriä, syvyys 50
Halssit laskevat etelään tai kaakkoon. |
| metsakeskus.1000030981 |
702 |
Korte |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
345700.00000000 |
6879066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030981 |
Kohde sijaitsee pellolla Ruojärventien itäpuolella, Ruojärven rannasta 150 m kaakkoon. Pohjoiseen ja luoteeseen suuntautuvasta peltorinteestä ja sen päällä olevalta tasanteelta on löydetty 2011 inventoinnissa 4 kpl kvartsi-iskoksia. Löydöt ovat suppealta alueelta. Kyseessä on todennäköisesti kivikautinen asuinpaikka, joka on suurimmaksi osaksi tuhoutunut peltoa kynnettäessä. |
| metsakeskus.1000030983 |
636 |
Ordenojan kylätontti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
262773.00000000 |
6750167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030983 |
Kohde sijaitsee Ordenojan kartanon pihapiirin kaakkoispuolella, peltojen ympäröimällä saarekkeella. Kyseessä on autioitunut kylätonttialue, joka nykyisin on hevosten laidunaluetta. Peltosaarekkeella on nähtävissä useita rakennusten perustuksia, joista länsipäässä olevat ovat nuorempia. Itäpuoliskolla on rakennusten perustuksia kahdessa ryhmässä. Alakohteiksi on merkitty joitakin havaintoja, mutta alueella tulisi tehdä tarkempi kartoitus.
Yläneen kartano sai erivapautensa 1200-luvulla. Ordenojan tila kuului kartanoon keskiajalla ja Ordenojan kylä juontaa juurensa keskiajalta. Kylätontilla on ollut 1700-luvulla kaksi Ordenojan lampuotitilaa, jotka yhdistettiin 1800-luvun jälkipuolella Ordenojan kartanoksi. Rakennukset pystytettiin uudelle paikalle. Asiakirjojen mukaan paikalla on ollut 15 eri rakennusta. |
| metsakeskus.1000030984 |
91 |
Tukikohta IV:este2 (Jakomäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393182.00000000 |
6681021.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030984 |
Piikkilankaesteen suojavalli, joka sijaitsee Kaivantopuistossa, Lahdenväylän ja Porvoonväylän risteyksen
koillispuolella Kohteessa on säilynyt piikkilankaesteen koillinen-lounassuuntaista suojavallia noin 30 metriä. Valli on noin koillinen‐lounas‐suuntainen. Vallin kaakkoisreuna on
noin metrin korkuinen ja jyrkkä, luoteisreuna on loiva. Koko vallin leveys on noin 4–5 metriä ja se madaltuu kaakkoispäässä maantasalle. Vallin koillispää laajenee
noin 10 metriä leveäksi maakasaksi, todennäköisesti siihen on kasattu maa‐ainesta viereisen kevyenliikenteen väylän ojan kohdalta tms. Muilta osin este on tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000030985 |
680 |
Kuloinen |
10001 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
237296.00000000 |
6715244.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030985 |
Kuloistentien päässä olevan laajan peltoalueen itäosan pohjoissaarekkeessa on pellon pinnassa havaittavissa jonkin verran palanutta savea, savikuonaa ja kuonaa. Nämä saattavat viitata paikalla olevaan muinaisjäännökseen. Palanutta savea, savikuonaa ja kuonaa on alueella harvakseltaan ja mitään keskittymiä ei ole havaittavissa. Peltosaarekkeen laajuus on noin 1 h. Pelto on pääasiassa savea, mutta siinä on alueita, joissa peltoaines on selvästi hiekkapitoista. |
| metsakeskus.1000030988 |
91 |
Tukikohta V:este2 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394961.00000000 |
6678228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030988 |
Piikkilankaeste, joka sijaitsee Riskutien ja Linnanherrantien risteyksen kaakkoispuolella.
Esteestä on jäljellä 40 metriä pitkä, maasta kasattu suojavalli, jonka kummatkin päät ovat
jääneet teiden alle. |
| metsakeskus.1000030990 |
91 |
Tukikohta VI:este1 (Kontula) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394686.00000000 |
6678797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030990 |
Ensimmäisen maailmansodan varustus. Piikkilankaeste, joka sijaitsee ulkoilutien ja Kultakummuntie 2–4 tonttialueiden välissä. Esteestä on jäljellä osa piikkilankaesteen kaakko - luode -suuntaista suojavallia. Valli on kahdessa osassa: 50 + 20 m. Vallin leveys on 4 m ja korkeus jyrkältä sivultaan (kontreskarppi) 1,5 m. |
| metsakeskus.1000030993 |
91 |
Tukikohta IX:este1 (Malmin lentokenttä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
392312.00000000 |
6680580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030993 |
Ensimmäisen maailmansodan puolustusasema. Piikkilankaesteen valli, joka sijaitsee Tattariharjuntien ja Hyttitien risteyksen länsipuolella. Esteestä on jäljellä 18 m osuus suojavallia, jonka korkeus on jyrkältä reunaltaan (kontreskarppi) 1 m. Vallin luoteispää ja eteläosa ovat tuhoutuneet. Vallin luoteispäässä on iso kivilohkare. Vuoden 2020 kartoituksessa havaittiin, että piikkilankaesteen vallin länsipuolella on myös valleja, jotka ovat ilmeisesti peräisin tasoitetulta varastointialueelta.
Kohteen rajausta on tarkennettu lokakuussa 2024. |
| metsakeskus.1000030994 |
777 |
Reponiemi |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
574746.00000000 |
7203864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030994 |
Pesiöjärven ja Hamppusperän vesistöt yhdistää kiemurainen salmi. Salmen mutkaan jää Reponiemi, jonka erottaa mantereesta pienehkö oja. Niemellä on mäntymetsää ja maaperä on hiekkaa. Nokisesta maasta kivien välistä/päältä löytyi kirveenmuotoinen rautainen riipus (KM 41765: 1) ja siitä 2,3 metrin päästä atrain (KM 41297). Maa ja kivet oli tällä kohtaa voimakkaasti palaneita. |
| metsakeskus.1000030994 |
777 |
Reponiemi |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
574746.00000000 |
7203864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030994 |
Pesiöjärven ja Hamppusperän vesistöt yhdistää kiemurainen salmi. Salmen mutkaan jää Reponiemi, jonka erottaa mantereesta pienehkö oja. Niemellä on mäntymetsää ja maaperä on hiekkaa. Nokisesta maasta kivien välistä/päältä löytyi kirveenmuotoinen rautainen riipus (KM 41765: 1) ja siitä 2,3 metrin päästä atrain (KM 41297). Maa ja kivet oli tällä kohtaa voimakkaasti palaneita. |
| metsakeskus.1000030995 |
777 |
Jaappaankangas |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
596984.00000000 |
7212989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030995 |
Kohde sijaitsee Kiantajärvestä nousevan törmän päällä ja reunamilla, kangasmetsäalueella. Paikalta on löytynyt 6.11.2016 metallinetsinnässä kirves (KM 41300). Tarkastuksen yhteydessä paikalta löytyi lisäksi kirveen terän katkelma, veitsen teräosa sekä pronssilevyn kappale (KM 41300:1-3). Maaperä kohteella on hiekkaa. Löydöt ovat pääosin noensekaisesta maasta. Toisen kirveen löytöpaikan vieressä on soikea painanne. |
| metsakeskus.1000030995 |
777 |
Jaappaankangas |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
596984.00000000 |
7212989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030995 |
Kohde sijaitsee Kiantajärvestä nousevan törmän päällä ja reunamilla, kangasmetsäalueella. Paikalta on löytynyt 6.11.2016 metallinetsinnässä kirves (KM 41300). Tarkastuksen yhteydessä paikalta löytyi lisäksi kirveen terän katkelma, veitsen teräosa sekä pronssilevyn kappale (KM 41300:1-3). Maaperä kohteella on hiekkaa. Löydöt ovat pääosin noensekaisesta maasta. Toisen kirveen löytöpaikan vieressä on soikea painanne. |
| metsakeskus.1000030997 |
545 |
Österfjärden |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
201689.00000000 |
6942530.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030997 |
Sijaintipaikka on Närpiön sisäsaaristossa Nämpnes -kylän alueella Österfjärden -nimisen merenlahden pohjoisosan länsirannassa.
Paikalla on puurunkoisen limisaumaisen aluksen hylky, joka on rantaviivan tuntumassa matalassa vedessä. Aluksesta on jäljellä sen pohjaosa: köli, jossa on kiinni 1-3 laitalautakertaa ja pohjatukkeja/kaaria. Hylyn jäljellä oleva osa on arviolta 10 - 15 metriä pitkä. Kölin vahvuus on arviolta 15 - 20 cm ja kylkilautojen leveys 15 - 20 cm. Mitat ovat arvioita; hylkyä ei ole dokumentoitu mittaamalla.
Hylky havaittiin veden ollessa matalalla keväällä 2017. |
| metsakeskus.1000030998 |
887 |
Urjalankylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
309247.44451904 |
6777656.97512830 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030998 |
Laaja-alainen muinaisjäännösalue sijaitsee Urjalankylässä Rutajärveä ja Kortejärveä yhdistävän uoman molemmin puolin maantien 230 pohjois- ja eteläpuolilla. Paikalla on sekä kivikautinen että rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka sekä myös historiallisen ajan kivetty siltarumpu. Alueelle tehdyistä koekuopista on tehty havaintoja rakenteista ja pellolla on todettu tummempia maa-alueita, joista on kerätty talteen esinelöytöjä. Löytöjen joukossa on mm. kvartsi-iskoksia, rautakauden tyypin keramiikkaa, metalliesineitä sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.1000030998 |
887 |
Urjalankylä |
10002 |
12005 |
13000 |
11004 |
27000 |
309247.44451904 |
6777656.97512830 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030998 |
Laaja-alainen muinaisjäännösalue sijaitsee Urjalankylässä Rutajärveä ja Kortejärveä yhdistävän uoman molemmin puolin maantien 230 pohjois- ja eteläpuolilla. Paikalla on sekä kivikautinen että rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka sekä myös historiallisen ajan kivetty siltarumpu. Alueelle tehdyistä koekuopista on tehty havaintoja rakenteista ja pellolla on todettu tummempia maa-alueita, joista on kerätty talteen esinelöytöjä. Löytöjen joukossa on mm. kvartsi-iskoksia, rautakauden tyypin keramiikkaa, metalliesineitä sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.1000030998 |
887 |
Urjalankylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309247.44451904 |
6777656.97512830 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030998 |
Laaja-alainen muinaisjäännösalue sijaitsee Urjalankylässä Rutajärveä ja Kortejärveä yhdistävän uoman molemmin puolin maantien 230 pohjois- ja eteläpuolilla. Paikalla on sekä kivikautinen että rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka sekä myös historiallisen ajan kivetty siltarumpu. Alueelle tehdyistä koekuopista on tehty havaintoja rakenteista ja pellolla on todettu tummempia maa-alueita, joista on kerätty talteen esinelöytöjä. Löytöjen joukossa on mm. kvartsi-iskoksia, rautakauden tyypin keramiikkaa, metalliesineitä sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.1000030998 |
887 |
Urjalankylä |
10002 |
12005 |
13000 |
11019 |
27000 |
309247.44451904 |
6777656.97512830 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030998 |
Laaja-alainen muinaisjäännösalue sijaitsee Urjalankylässä Rutajärveä ja Kortejärveä yhdistävän uoman molemmin puolin maantien 230 pohjois- ja eteläpuolilla. Paikalla on sekä kivikautinen että rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka sekä myös historiallisen ajan kivetty siltarumpu. Alueelle tehdyistä koekuopista on tehty havaintoja rakenteista ja pellolla on todettu tummempia maa-alueita, joista on kerätty talteen esinelöytöjä. Löytöjen joukossa on mm. kvartsi-iskoksia, rautakauden tyypin keramiikkaa, metalliesineitä sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.1000030998 |
887 |
Urjalankylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
309247.44451904 |
6777656.97512830 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030998 |
Laaja-alainen muinaisjäännösalue sijaitsee Urjalankylässä Rutajärveä ja Kortejärveä yhdistävän uoman molemmin puolin maantien 230 pohjois- ja eteläpuolilla. Paikalla on sekä kivikautinen että rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka sekä myös historiallisen ajan kivetty siltarumpu. Alueelle tehdyistä koekuopista on tehty havaintoja rakenteista ja pellolla on todettu tummempia maa-alueita, joista on kerätty talteen esinelöytöjä. Löytöjen joukossa on mm. kvartsi-iskoksia, rautakauden tyypin keramiikkaa, metalliesineitä sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.1000030998 |
887 |
Urjalankylä |
10002 |
12005 |
13000 |
11033 |
27000 |
309247.44451904 |
6777656.97512830 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030998 |
Laaja-alainen muinaisjäännösalue sijaitsee Urjalankylässä Rutajärveä ja Kortejärveä yhdistävän uoman molemmin puolin maantien 230 pohjois- ja eteläpuolilla. Paikalla on sekä kivikautinen että rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka sekä myös historiallisen ajan kivetty siltarumpu. Alueelle tehdyistä koekuopista on tehty havaintoja rakenteista ja pellolla on todettu tummempia maa-alueita, joista on kerätty talteen esinelöytöjä. Löytöjen joukossa on mm. kvartsi-iskoksia, rautakauden tyypin keramiikkaa, metalliesineitä sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.1000030998 |
887 |
Urjalankylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
309247.44451904 |
6777656.97512830 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030998 |
Laaja-alainen muinaisjäännösalue sijaitsee Urjalankylässä Rutajärveä ja Kortejärveä yhdistävän uoman molemmin puolin maantien 230 pohjois- ja eteläpuolilla. Paikalla on sekä kivikautinen että rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka sekä myös historiallisen ajan kivetty siltarumpu. Alueelle tehdyistä koekuopista on tehty havaintoja rakenteista ja pellolla on todettu tummempia maa-alueita, joista on kerätty talteen esinelöytöjä. Löytöjen joukossa on mm. kvartsi-iskoksia, rautakauden tyypin keramiikkaa, metalliesineitä sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.1000030998 |
887 |
Urjalankylä |
10002 |
12005 |
13000 |
11010 |
27000 |
309247.44451904 |
6777656.97512830 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030998 |
Laaja-alainen muinaisjäännösalue sijaitsee Urjalankylässä Rutajärveä ja Kortejärveä yhdistävän uoman molemmin puolin maantien 230 pohjois- ja eteläpuolilla. Paikalla on sekä kivikautinen että rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka sekä myös historiallisen ajan kivetty siltarumpu. Alueelle tehdyistä koekuopista on tehty havaintoja rakenteista ja pellolla on todettu tummempia maa-alueita, joista on kerätty talteen esinelöytöjä. Löytöjen joukossa on mm. kvartsi-iskoksia, rautakauden tyypin keramiikkaa, metalliesineitä sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.1000030998 |
887 |
Urjalankylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
309247.44451904 |
6777656.97512830 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030998 |
Laaja-alainen muinaisjäännösalue sijaitsee Urjalankylässä Rutajärveä ja Kortejärveä yhdistävän uoman molemmin puolin maantien 230 pohjois- ja eteläpuolilla. Paikalla on sekä kivikautinen että rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka sekä myös historiallisen ajan kivetty siltarumpu. Alueelle tehdyistä koekuopista on tehty havaintoja rakenteista ja pellolla on todettu tummempia maa-alueita, joista on kerätty talteen esinelöytöjä. Löytöjen joukossa on mm. kvartsi-iskoksia, rautakauden tyypin keramiikkaa, metalliesineitä sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.1000030998 |
887 |
Urjalankylä |
10002 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
309247.44451904 |
6777656.97512830 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030998 |
Laaja-alainen muinaisjäännösalue sijaitsee Urjalankylässä Rutajärveä ja Kortejärveä yhdistävän uoman molemmin puolin maantien 230 pohjois- ja eteläpuolilla. Paikalla on sekä kivikautinen että rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka sekä myös historiallisen ajan kivetty siltarumpu. Alueelle tehdyistä koekuopista on tehty havaintoja rakenteista ja pellolla on todettu tummempia maa-alueita, joista on kerätty talteen esinelöytöjä. Löytöjen joukossa on mm. kvartsi-iskoksia, rautakauden tyypin keramiikkaa, metalliesineitä sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.1000030999 |
581 |
Kallioniemi |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
292327.00000000 |
6896084.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030999 |
Kohde sijaitsee vanhan hakkuuaukean koillisreunassa noin viisi metriä etelään Silorannantiestä länteen poikkeavasta mökkitiestä. Paikalla on noin 3 x 4 metrin laajuinen ja alle puoli metriä korkea kiviröykkiö, joka oli osittain paksun sammal- ja karikekerroksen peitossa. Kyseessä on mahdollisesti alun perin kaskiraunio. Osa kivistä on kuitenkin selvästi kasattu paikalle myöhemmin, peltoviljelyn yhteydessä. V. 1948 ja 1955 ilmakuvien sekä v. 1959 peruskartan mukaan röykkiö on aiemmin sijainnut pellon länsireunalla. |
| metsakeskus.1000031000 |
922 |
Järvenranta |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
318539.00000000 |
6799637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031000 |
Inventointi 2011: Mainitaan asutuksen yleisluettelossa v. 1540 jolloin kylässä neljä taloa (Tanska, Jutila 2, Liukko). Isojakokartalla 1788 neljän talon tontit, joista kaksi etelä-puolella rannassa ja kaksi (sama tila) tien pohjoispuolella, ojan länsipuolella. Kylätontin eri osissa olevat rakennukset ovat vahvasti perustettuja, kivi- ja betoniperustaisia. Piha-alueilla on vanhoja suurikokoisia puita. Kylätontin kaakkoisosassa tilan pihamaa on voimakkaasti tasattu ja hiekoitettu. Rakennusten ja maantien välissä on hyvin kapea rakentamaton maakaistale. Kylätontin luoteisosassa pihapiiri on ruohottunutta puutarhaa ja pihamaata. Asuinrakennuksen ja maantien välissä on vain kapea rakentamaton maakaistale. Kylätontin koillispuolella (pohjoisosan itäpuolella) on rakentamaton alue, joka havaintojen perusteella on kesannolla olevaa peltoa. Maa-aines on savea ja muokkauskerroksessa savimultaa. Koekuopituksessa ja maanäytekairauksissa ei paikalla todettu mitään merkkejä muinaisjäännöksestä. Kylätontin lounaisosassa todettiin kesannolla olevalla pellolla pienellä alueella kulttuurikerrosta (nokea, tiiltä, kirkasta ikkunalasia, vihreää pullo-lasia, pajanauloja) ja kiveystä (N 6799620 E 318484). Isännän mukaan paikalla on ollut rakennus, joka tuhoutui tulipalossa kansalaissodan melskeissä. Järvenrannantien varresta löydettiin hieman fajanssia ja punasavikeramiikkaa, mutta ei mitään merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000031001 |
922 |
Välimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318880.00000000 |
6795906.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031001 |
Inventointi 2011: Kivikautinen asuinpaikka pellolla, jossa on loiva törmä ja pieni tasanne Koskenjoen eteläpuolella. Löytöinä viisi kvartsi-iskosta suppealta alalta. Pintalöytöjen perusteella pienialainen asuinpaikka. Maalaji paikalla on hiesu. Rajaus on arvio. Löytöalueesta noin 200 metriä itään on Kieliön kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000031002 |
578 |
Ketro |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27007 |
548481.00000000 |
7137660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031002 |
Paltamon Mieslahden itärannalla on luoto, joka paljastuu veden ollessa matalalla. Luodon kalliopinnassa on kaiverrus kruunusta ja numerot: 1774 1780 (viimeinen numero voi myös olla väärin päin oleva 9). Pitäjänraja ei vanhojen karttojen perusteella ole mennyt tästä kohtaa. Kaiverrus saattaa liittyä kartoitukseen. |
| metsakeskus.1000031003 |
51 |
Verkkoranta Sassilansalmi |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
209069.00000000 |
6818129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031003 |
Sijaintipaikka on Luvian sisäsaaristossa Luvian kirkolta noin 5 km luoteeseen Sassilansalmessa Verkkorannan edustalla.
Puurunkoisen aluksen pahoin hajonnut hylky matalassa vedessä. Hylyn osia on arviolta noin 20 - 30 metrin alueella.
Hylky havaittiin vuodenvaihteessa 2016-2017, kun vesi oli poikkeuksellisen matalalla. Hylky on tunnettu paikkakunnalla jo aiemmin. Paikallisen asukkaan mukaan hylky on vanhan Luvian Sahan puunkuljetusproomu, joka uitettiin Sassilansalmeen joskus 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa. Tarkoituksena oli hyödyntää runkoa laiturin rakentamisessa. Proomu kuitenkin juuttui pohjaan ja jäi niille sijoilleen hajoten vähitellen.
Hylky sijaitsee laivanrakennuksen historian kannalta kiinnostavassa ympäristössä, koska lähellä hylyn sijaintipaikkaa toimi 1500-1600 -lukujen vaihteessa kruununvarvi, jossa tehtiin aluksia kruunun käyttöön. Kruununvarvin lopetettua varvilla tehtiin talonpoikaisaluksia.
Metsähallituksen tekemässä Selkämeren hylkykartoitusraportissa 2013 kerrotaan hylyn tulleen esiin Werkholmissa ruoppauksessa jo 1900-luvun alussa. Hylyn pituudeksi mainitaan 16 metriä ja leveydeksi 6 metriä. Aluksen oletetaan uponneen riisuttuna vanhuuttaan.
Museovirasto otti hylystä vuosilustonäytteen 2024. Näytteessä oli kuitenkin liian vähän vuosilustoja eikä ajoitustulosta saatu (Tuomas Aakala). |
| metsakeskus.1000031004 |
678 |
Emäkangas N |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
393558.00000000 |
7170887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031004 |
Paikalla on yksittäinen asumuspainanne, jonka ala on noin 8 x 7-8 metriä ja syvyys puolisen metriä. Koekuopassa palanutta kiveä, ei voimakasta likaantimista, paksu huuhtoutumiskerros. Painanteen läheisyyteen tehdyissä koekuopissa ei todettu asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.1000031005 |
678 |
Piittakangas SW |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
392112.00000000 |
7168478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031005 |
Paikalla on tervahauta, jonka keskuskuopan halkaisija on noin 6 metriä ja kokonaishalkaisija noin 10-12 m, keskuskuopan syvyys noin 1-1,2 m, halssi alarinteeseen kaakkoon. |
| metsakeskus.1000031007 |
678 |
Käppäläisenmäki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
410887.00000000 |
7146537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031007 |
Vihannin Alpuan Käppäläisenmäellä on ainakin kahdeksan pyyntikuopaksi tulkittavaa maakuoppaa noin 300 metrin matkalla jokseenkin itä-länsisuuntaisessa rivissä. Kuoppien halkaisija on noin 3 - 5 metriä ja syvyys noin 40-60 cm. Lisäksi alueella on yksi kuoppa (alakohde 9), joka ilmeisesti on kuoppamiilun eli hiilihaudan jäännös. Se on merkitty maastokartalle tervahautana. |
| metsakeskus.1000031007 |
678 |
Käppäläisenmäki |
10002 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
410887.00000000 |
7146537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031007 |
Vihannin Alpuan Käppäläisenmäellä on ainakin kahdeksan pyyntikuopaksi tulkittavaa maakuoppaa noin 300 metrin matkalla jokseenkin itä-länsisuuntaisessa rivissä. Kuoppien halkaisija on noin 3 - 5 metriä ja syvyys noin 40-60 cm. Lisäksi alueella on yksi kuoppa (alakohde 9), joka ilmeisesti on kuoppamiilun eli hiilihaudan jäännös. Se on merkitty maastokartalle tervahautana. |
| metsakeskus.1000031008 |
678 |
Alpuankangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
413395.00000000 |
7145789.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031008 |
Vihannin Alpuankankaan itäpäässä, sen eteläreunalla on yksittäinen maakuoppa, jonka halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvyys noin 60 cm. kuopan ympärillä on heikko valli. Kyseessä on joko pyyntikuoppa tai hiilihauta. Maannoksen perusteella kuoppa on historialliselta ajalta. Alpuankankaan laella, kankaan itäpäässä kuopan lähialueella on runsaasti myöhäisiä matalia maa-aineksen ottokaivantoja noin 300 metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000031009 |
503 |
Pukkilan pelto |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
226821.00000000 |
6737985.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031009 |
Mynäjoen varrella olevalta peltoalueelta on löytynyt syksyllä 2016 rautakautisia esineiden katkelmia, mm. rannerenkaan ja karhunhammasriipuksen katkelmat. Löydöt tehtiin pellosta, n. 10-30 cm:n syvyydeltä. Paikalla on ortokuvassa tumman maan alue ja pellossa on runsaasti palanutta pronssia.
Alueen eteläosassa tehty vuosina 2019 ja 2021 konekaivun valvontatutkimuksia, joissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Pellon eteläosassa kulkee kaksi vesijohtoa sekä sähkökaapeli.
Kohteella on havaittu toistuvaa laitonta metallinetsintää. |
| metsakeskus.1000031013 |
743 |
Soukkajoki |
10007 |
12004 |
13000 |
11042 |
27000 |
287347.00000000 |
6963779.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031013 |
Matala ja selkeästi maastossa erottuva kiviaita on tehty vuonna 1918 vankityövoimalla koskesta peratuista kivistä. Vuonna 1918 kosken läheisyydessä sijaitsi väliaikaiseksi rakennettu punavankien työleiri. |
| metsakeskus.1000031015 |
489 |
Patamäki 1 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
524655.00000000 |
6740825.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031015 |
Kohde sijaitsee etelään jyrkästi viettävän rinteen yläreunalla. Heikki Uusiheimalan mukaan alueella on aiemmin kasvanut kuusimetsää, mutta metsänhakkuiden ja laikutuksen myötä (2009-) alueella sijainnut aumanpohja on rikkoutunut X- ja SW-sivustaltaan. Tarkastuksen yhteydessä vaikeakulkuinen, kivinen ja laikutettu maasto kasvoi heinää, ruohoa, koivua ja pihlajaa. alueelle on istutettu kuusta.
Aumanpohja on halkaisijaltaan pyöreä (3.4 m) ja kokonaan kivetty. Aumaa ulkoreunoilla rajaava kehäkiveys on kauniisti ladottu ja siihen onkäytetty hieman auman keskustan täytekiveä (halk. 20-40 cm) isompaa, halkaisijaltaan 30-40 cm kokoista kiveä. Auman kivet on aseteltu paikoilleen tasainen/sileä pinta ylöspäin. Muutoin rakenteessa esiintyy niin pyöreäpintaisia luonnonkiviä kuin särmikkäitäkin kiviä. Aumanpohja on rikkoutunut S- ja SW-sivustaltaan ja rakennekivet ovat joutuneet pois alkuperäiseltä paikaltaan. On todennäköistä, että kivirakenne oli rikkoutunut siinä yhteydessä kun sen SW-sivustalla sijainnut kanto oli kuutisen vuotta aiemmin poistettu. |
| metsakeskus.1000031016 |
489 |
Kelomäki 2 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
525282.00000000 |
6740098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031016 |
Kohde on vilja-aumanpohja, joka sijaitsee Sairalammen ja Kelokorven välissä kohoavan Kelomäen lounaaseen viettävän rinteen keskivaiheella. Aumanpohjan ympäristö kasvaa nuorehkoa sekametsää.
Aumanpohja on halkaisijaltaan pyöreä (3,4 m) ja sen rapakivimorolla täytetty keskiosa rajautuu ulkosivuiltaan reunakiviin, joiden halkaisija oli 20-40 cm. Reunakiveykseen käytetty kiviaines oli pääosin sileä- ja pyöreäpintaista, lohkomatonta luonnonkiveä. Kivien joukossa oli kuitenkin myös joitain särmikkäitä ja lohkottuja kiviä, erityisesti aumanpohjan NW-reunalla. Reunakiveystä oli näkyvissä kaikilla muilla rakenteen sivustoilla, lukuun ottamatta sen ylämäkeen, pohjoiseen rajoittuvaa sivustaa. Aumanpohjan E- ja S-sivustalla reunakiveys oli helminauhamaisen kauniisti ladottu kivistä, joiden korkeus oli 25-30 cm.
H. Uusiheimala on paljastanut kohteen aluskasvillisuuden alta ja dokementoinut sen mittaamalla ja valokuvaamalla v. 2006-2007. Hänen tekemiään havaintoja ja tietoja on käytetty osin tarkastuskertomuksen laatimisessa v. 2016. Uusiheimala Purhon alueella sijaitsevista kivetyistä aumanpohjista tekemien havaintojen perusteella, on Kelomäki 2:ssa kyseessä kivirakenteen pienen halkaisijan perusteella (yli 2,7 m) syysviljan (ruis) säilyttämiseen käytetty aumanpohja. |
| metsakeskus.1000031017 |
426 |
Karhusaari |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
627911.00000000 |
6925178.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031017 |
Ilmoitus Karhusaaressa olevasta umpeen räjäytetystä kaivoksesta. |
| metsakeskus.1000031019 |
489 |
Kelomäki 1 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
525254.00000000 |
6740120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031019 |
Vilja-aumanpohja sijaitsee Sairalammen ja Kelokorven välissä kohoavan Kelomäen lounaaseen viettävän rinteen keskivaiheilla. Aumanpohjan ympäristö kasvaa nuorehkoa sekametsää. Se oli tarkastuksen aikaan lähes kokonaisuudessaan aluskasvillisuuden peitossa, ainoastaan rakenteen reunakivet pilkottivat paikoitellen kasvillisuuden alta.
Aumanpohja on halkaisijaltaan pyöreä (3,3 m) ja sen on kauttaaltaan kivetty. Rakenteeseen oli käytetty pääosin sileä- ja pyöreäpintaisi, lohkomattomia luonnonkiviä, mutta kivien joukossa oli myös joitain särmikkäitä kiviä. Aumanpohjaan käytetyn kivimateriaalin halkaisija vaihteli välillä 20-40 cm, mutta rakenteen reunakivistä ainakin osa oli kooltaan hieman tätä suurempia. Yksi aluskasvillisuuden alta näkyvistä, rakenteen S-sivustan raunakivistä oli kooltaan peräti 70x50 cm.
H. Uusiheimala on paljastanut kohteen aluskasvillisuuden alta ja dokementoinut sen mittaamalla ja valokuvaamalla v. 2006-2007. Hänen tekemiään havaintoja ja tietoja on käytetty osin tarkastuskertomuksen laatimisessa v. 2016. Uusiheimala Purhon alueella sijaitsevista kivetyistä aumanpohjista tekemien havaintojen perusteella, on Kelomäki 1:ssa kyseessä kivirakenteen pienen halkaisijan perusteella (yli 2,7 m) syysviljan (ruis) säilyttämiseen käytetty aumanpohja. |
| metsakeskus.1000031020 |
489 |
Kelomäki 3 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
525426.00000000 |
6740043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031020 |
Vilja-aumanpohja sijaitsee Sairalammen ja Kelokoven välissä kohoavan mäen kaakkoon viettävä rinteen alaosassa. Sitä ympäröivä tasainen maasto kasvaa mänty- ja kuusivaltaista sekametsää.
Aumanpohja on halkaisijaltaan pyöreä (2,25 m) ja se on kauttaaltaan kivetty. Rakenteeseen oli käytetty pääosin sileä- ja pyöreäpintaisia, lohkomattomia luonnonkiviä, mutta kivien joukossa oli myös muutama lohkokivi. Kivet oli ladottu rakenteen keskustaan tasainen pinta ylöspäin. Aumanpohjaan käytetyn kivimateriaalin halkaisija vaihteli välillä 20–40 cm. Rakenteen keskustaan käytetty kiviaines oli halkaisijaltaan keskimäärin 20 cm ja sen reunakivet tätä hieman suurempia (halkaisijaltaan 30–40 cm). Aumanpohjan koillissivustalla aumanpohjaa rajaavat reunakivet olivat kuitenkin muuta reunakiveystä hieman pienempää kiveä ja halkaisijaltaan 20–30 cm.
Kivirakenteen pienen halkaisijan perusteella (alle 2,7 m) toukoviljan (kaura, ohra) säilyttämiseen käytetty aumanpohja. |
| metsakeskus.1000031021 |
489 |
Mustalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526163.00000000 |
6740187.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031021 |
Tervahauta sijaitsee Mustalammen ja Keloahokankaan välitse länteen Kelomäelle vievän metsäautotien eteläreunalla. Tervahaudalta on matkaa sen eteläpuolella kulkevalle Valkosen yhdystielle (14720) n. 1,6 km. Tervahautaa ympäröi kuusi-mäntymetsä, jossa kasvaa myös nuorta koivua.
Tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä, suppilomainen ja keskustaansa tasaisen loivasti viettävä. Hautaa kiersi matala (alle 50 cm) maavalli. Syvyyttä tervahaudalla on rakenteen keskeltä mitattuna n. 1 m. Sen S-puolella sijaitsi neliömäinen kuopanne, jonka sivun pituus oli 1,3 m ja syvyys 1,6 m. Kyseessä oli mitä todennäköisimmin haudan halssin paikka. Tervahaudan ja sen N-puolella kulkevan tien väliin oli kaivettu tieoja, jossa esiintyi haudasta peräisin ollutta puuhiiltä.
Oppaana toimineen Heikki Uusiheimalan mukaan tervahaudan ympäristö on hakattu aukeaksi vuonna 1956, jolloin hän oli haudan ensi kertaa nähnyt. Välittömästi tervahaudan pohjoispuolella kulkeva metsäautotie on rakennettu 1970-luvulla. Uusiheimalan mukaan tervahauta ajoittuu 1800-luvulle. |
| metsakeskus.1000031022 |
286 |
Myllyniementie |
10007 |
12006 |
13078 |
11006 |
27000 |
481280.00000000 |
6770393.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031022 |
Kohde sijaitsee Suola- ja Saanjärven välissä olevan Myllyniemen keskiosassa, tasaisella paikalla mäen laella. Paikalla kasvaa kuusimetsä.
Kohde on maa- ja paikalle tuotujen kivien muodostama harvahko kivikehä, jonka keskelle on asetettu "keskuskivi". Kivikehän halkaisija on viitisen metriä. Keskuskivi on suoraseinäinen, noppamainen kivi, jonka sivujen pituus oli 80 cm ja korkeus 50 cm. Kiveä ympäröi 11 muuta kiveä, joista isoimmat, rakenteen NW- ja NE-sivustalla sijaitsevat, olivat maakiviä. Kivikehän SE- ja SW-sivustan kivet olivat pienempiä ja nykyiselle paikalle muualta tuotuja. Kaikki kivistä olivat lohkomattomia luonnonkiviä ja ne olivat jäkälä- ja sammalkerroksen peittämiä. Rakenteen pohjoissivustan kivet olivat halkaisijaltaan 60-100 cm:n kokoisia ja korkeudeltaan 40-70 cm. Eteläsivustan pienemmät kivet olivat halkaisijaltaan 40-60 cm ja korkeudeltaan 30-40 cm. |
| metsakeskus.1000031023 |
290 |
Vasikkasaari Lammasjärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
623121.00000000 |
7115700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031023 |
Löytöpaikka sijaitsee Kuhmon keskustan pohjoispuolella, Lammasjärven Vasikkasaaren keski- ja itäosassa. Paikalta on löytynyt vuonna 2017 metallinetsinnässä särmänuppinen hevosenkenkäsolki sekä putkikirves (KM 41341:1-2, ks. alakohteet).
Saaressa on myös peruskarttaan merkitty tervahauta, joka näkyy selkeästi vinovalovarjosteessa. Varjosteen mukaan myös saaren itäosassa saattaa olla toinen tervahauta.
Kohde tarkastettiin maastossa. Esineiden tarkkoja löytöpaikkoja ei löydetty. Saaressa kasvaa löytöpaikoilla runsaasti suopursua, mikä vaikeutti havaintojen tekemistä. Saaressa on ollut paljon toimintaa. Jossain vaiheessa saari on toiminut lammassaarena, mistä merkkinä löytyi lampaan kello (ei otettu talteen). Lisäksi löytyi pari puukonterää ja joitakin uudemman ajan rautaesineitä, jotka ajoittunevat aikaan, joilloin saarella on poltettu tervaa (ei otettu talteen).
Tervahauta on lisätty alakohteeksi. Lähteenä LIDARK-aineisto. |
| metsakeskus.1000031023 |
290 |
Vasikkasaari Lammasjärvi |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
623121.00000000 |
7115700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031023 |
Löytöpaikka sijaitsee Kuhmon keskustan pohjoispuolella, Lammasjärven Vasikkasaaren keski- ja itäosassa. Paikalta on löytynyt vuonna 2017 metallinetsinnässä särmänuppinen hevosenkenkäsolki sekä putkikirves (KM 41341:1-2, ks. alakohteet).
Saaressa on myös peruskarttaan merkitty tervahauta, joka näkyy selkeästi vinovalovarjosteessa. Varjosteen mukaan myös saaren itäosassa saattaa olla toinen tervahauta.
Kohde tarkastettiin maastossa. Esineiden tarkkoja löytöpaikkoja ei löydetty. Saaressa kasvaa löytöpaikoilla runsaasti suopursua, mikä vaikeutti havaintojen tekemistä. Saaressa on ollut paljon toimintaa. Jossain vaiheessa saari on toiminut lammassaarena, mistä merkkinä löytyi lampaan kello (ei otettu talteen). Lisäksi löytyi pari puukonterää ja joitakin uudemman ajan rautaesineitä, jotka ajoittunevat aikaan, joilloin saarella on poltettu tervaa (ei otettu talteen).
Tervahauta on lisätty alakohteeksi. Lähteenä LIDARK-aineisto. |
| metsakeskus.1000031023 |
290 |
Vasikkasaari Lammasjärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11033 |
27000 |
623121.00000000 |
7115700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031023 |
Löytöpaikka sijaitsee Kuhmon keskustan pohjoispuolella, Lammasjärven Vasikkasaaren keski- ja itäosassa. Paikalta on löytynyt vuonna 2017 metallinetsinnässä särmänuppinen hevosenkenkäsolki sekä putkikirves (KM 41341:1-2, ks. alakohteet).
Saaressa on myös peruskarttaan merkitty tervahauta, joka näkyy selkeästi vinovalovarjosteessa. Varjosteen mukaan myös saaren itäosassa saattaa olla toinen tervahauta.
Kohde tarkastettiin maastossa. Esineiden tarkkoja löytöpaikkoja ei löydetty. Saaressa kasvaa löytöpaikoilla runsaasti suopursua, mikä vaikeutti havaintojen tekemistä. Saaressa on ollut paljon toimintaa. Jossain vaiheessa saari on toiminut lammassaarena, mistä merkkinä löytyi lampaan kello (ei otettu talteen). Lisäksi löytyi pari puukonterää ja joitakin uudemman ajan rautaesineitä, jotka ajoittunevat aikaan, joilloin saarella on poltettu tervaa (ei otettu talteen).
Tervahauta on lisätty alakohteeksi. Lähteenä LIDARK-aineisto. |
| metsakeskus.1000031023 |
290 |
Vasikkasaari Lammasjärvi |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
623121.00000000 |
7115700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031023 |
Löytöpaikka sijaitsee Kuhmon keskustan pohjoispuolella, Lammasjärven Vasikkasaaren keski- ja itäosassa. Paikalta on löytynyt vuonna 2017 metallinetsinnässä särmänuppinen hevosenkenkäsolki sekä putkikirves (KM 41341:1-2, ks. alakohteet).
Saaressa on myös peruskarttaan merkitty tervahauta, joka näkyy selkeästi vinovalovarjosteessa. Varjosteen mukaan myös saaren itäosassa saattaa olla toinen tervahauta.
Kohde tarkastettiin maastossa. Esineiden tarkkoja löytöpaikkoja ei löydetty. Saaressa kasvaa löytöpaikoilla runsaasti suopursua, mikä vaikeutti havaintojen tekemistä. Saaressa on ollut paljon toimintaa. Jossain vaiheessa saari on toiminut lammassaarena, mistä merkkinä löytyi lampaan kello (ei otettu talteen). Lisäksi löytyi pari puukonterää ja joitakin uudemman ajan rautaesineitä, jotka ajoittunevat aikaan, joilloin saarella on poltettu tervaa (ei otettu talteen).
Tervahauta on lisätty alakohteeksi. Lähteenä LIDARK-aineisto. |
| metsakeskus.1000031024 |
935 |
Kelkkaniemi 1 |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27009 |
526337.00000000 |
6707905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031024 |
Hirsiarkku sijaitsee Vironlahden Klamilan kalasataman läntisen aallonmurtajan edustalla vierasvenesataman/-laiturin eteläpuolella n. 15-20 m rannasta. Alueelta paikannettiin kaksi vierekkäistä, toisistaan n. 5 m etäisyydellä olevaa kivillä täytettyä hirsiarkkua. Hirsiarkut ovat säilyneet melko ehjinä ja ovat kooltaan n. 5 x 5 m. Arkut nousevat 4 metrin pohjasyvyydestä n. 1,5 metrin syvyyteen merenpinnasta. Kivet ovat halkaisijaltaan n. 40-60 cm. Hirsikertoja on säilynyt enimmillään kuusi, osa päällimmäisistä hirsistä on pudonnut pohjalle. Hirret ovat n. 25 cm paksuisia pyöröhirsiä, jotka on salvottu kulmista lohenpyrstöliitoksin.
Hirsiarkut liittynevät nykyisen kalasataman alueella vuosina 1928-1952 sahanrannassa toimineen Klamilan sahan toimintaan tai kyseessä on 1920-luvun alkupuolella käyttöönotetun ”laivalaiturin” perustukset. |
| metsakeskus.1000031025 |
935 |
Kelkkaniemi 2 |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27009 |
526346.00000000 |
6707904.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031025 |
Hirsiarkku sijaitsee Vironlahden Klamilan kalasataman läntisen aallonmurtajan edustalla vierasvenesataman/-laiturin eteläpuolella n. 15-20 m rannasta. Alueelta paikannettiin kaksi vierekkäistä, toisistaan n. 5 m etäisyydellä olevaa kivillä täytettyä hirsiarkkua. Hirsiarkut ovat säilyneet melko ehjinä ja ovat kooltaan n. 5 x 5 m. Arkut nousevat 4 metrin pohjasyvyydestä n. 1,5 metrin syvyyteen merenpinnasta. Kivet ovat halkaisijaltaan n. 40-60 cm. Hirsikertoja on säilynyt enimmillään kuusi, osa päällimmäisistä hirsistä on pudonnut pohjalle. Hirret ovat n. 25 cm paksuisia pyöröhirsiä, jotka on salvottu kulmista lohenpyrstöliitoksin.
Hirsiarkut liittynevät nykyisen kalasataman alueella vuosina 1928-1952 sahanrannassa toimineen Klamilan sahan toimintaan tai kyseessä on 1920-luvun alkupuolella käyttöönotetun ”laivalaiturin” perustukset. |
| metsakeskus.1000031026 |
853 |
Raunistulan koulu |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
239690.00000000 |
6712313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031026 |
Ylikulkusillan pohjoispuolella avokalliossa hakkaus, jossa kirjaimet SK ja alla vuosiluku 1886. Kirjaimet ja numerot ovat noin 15 cm korkeita. Kirjaimet ovat yhteensä 25 cm leveät. Vuosiluvun leveys 30 cm. Koko hakkauksen korkeus on n. 37 cm. Ei selvästikään lähiaikoina tehty. |
| metsakeskus.1000031027 |
777 |
Kokkovaara |
10002 |
12016 |
13191 |
11004 |
27000 |
558222.00000000 |
7214768.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031027 |
Kohde sijaitsee Ala-Näljängän kylältä luoteeseen, vaaralla, jonka pohjoispuolella kulkee Portimojärvestä vesiä laskeva Naamankajoki. Vaaraa ympäröivät suoalueet. Vaara on metsätalouskäytössä ja siellä on myös maanottoalue. Kainuun Museo sai ilmoituksen, että maanmuokkauksen paljastamassa maassa oli havaittu kvartsiesine ja kvartsi-iskosten keskittymä. Paikkaa tarkistettaessa havaittiin, että kvartsikeskittymä on pienialainen kvartsiesineiden valmistuspaikka. Maanmuokkaus oli paljastanut hiekkaisessa maassa n. 50 x 30 cm kokoisen hyvälaatuisten kvartsi-iskosten kasan, jossa oli mukana myös aivan pieniä lastuja. Keskittymä saattaa jatkua rikkoutumattoman maan pinnan alle, mutta viereisistä laikuista löytyi vain enää yksittäisiä iskoksia. Kvartsiesine (KM 41293) oli löytynyt 10-15 metrin päästä kasasta (KM 41267). Paikka sijaitsee terassin reunalla, josta avautuu näkymä kohti etelää. |
| metsakeskus.1000031028 |
777 |
Kutusaari |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27019 |
578996.00000000 |
7203624.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031028 |
Paikalta löytyi metallinetsimellä rautainen, pitkähamarainen kirveenterä hiekkapohjaiselta tasanteelta muutoin kivisen ja soisen saaren rannasta. Paikalla on vanha tulipaikka. Tarkastuksessa kirveenterän löytöpaikka tutkittiin. Kirveenterä löytyi hiekasta noin 40 cm syvyydeltä ja siihen liittyi hiiltä. Terä sijaitsi rannan tuntumassa ja sen vieressä on pieni painanne, joka voi olla luontainenkin. Terän lisäksi rannalta löytyi kuparilevyn kappale ja kaksi rautaista epämääräistä esineen katkelmaa. Toinen rautaesineen katkelma löytyi hyvin nokisesta maasta. |
| metsakeskus.1000031028 |
777 |
Kutusaari |
10002 |
12001 |
13002 |
11010 |
27000 |
578996.00000000 |
7203624.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031028 |
Paikalta löytyi metallinetsimellä rautainen, pitkähamarainen kirveenterä hiekkapohjaiselta tasanteelta muutoin kivisen ja soisen saaren rannasta. Paikalla on vanha tulipaikka. Tarkastuksessa kirveenterän löytöpaikka tutkittiin. Kirveenterä löytyi hiekasta noin 40 cm syvyydeltä ja siihen liittyi hiiltä. Terä sijaitsi rannan tuntumassa ja sen vieressä on pieni painanne, joka voi olla luontainenkin. Terän lisäksi rannalta löytyi kuparilevyn kappale ja kaksi rautaista epämääräistä esineen katkelmaa. Toinen rautaesineen katkelma löytyi hyvin nokisesta maasta. |
| metsakeskus.1000031029 |
290 |
Korpisaari |
10002 |
12002 |
13032 |
11004 |
27000 |
600155.00000000 |
7133850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031029 |
Saaresta on löytynyt metallinpaljastimella permalainen pronssikoru, joka liittyy mahdollisesti hautaukseen. |
| metsakeskus.1000031030 |
75 |
Ruokosuo |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
507642.00000000 |
6711350.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031030 |
Kohde sijaitsee Ruokosuon itäpuoleisen kalliopaljastuman N-sivustalla. Alue on sekametsää. Kohde on paikalleen rauennut rajakivi, johon kuuluvat rakennekivet sijaitsevat matalana kekona kalliopinnalla. Rajamerkkiä rakennettaessa oli kalliolle ladottu kerros pyöreitä luonnon- ja särmikkäitä kiviä E-W -suuntaisesti. Kivikerroksen päälle on pystytyetty keskuskivi saman suuntaan, jota olivat pitäneet pystyssä sen sivuille asetetut pitkät graniittilohkot. Kaatuneen laattamaisen ja tasapintaisen keskuskiven korkeus oli 70 cm, leveys 50 cm ja paksuus 15 cm. Sitä sivuilla pystyssä pitäneistä, poikkileikkaukseltaan kolmiomaisista graniittilohkoista, oli eleläinen pituudeltaan 85 cm ja phjoinen 70 cm. Lyhyemmän kiven halkaisija oli 35x35 cm ja pohjoisen 25x20 cm. Rajamerkin kivet olivat paksun jäkälä- ja sammalkerroksen peittämät.
Vuoden 1968 peruskartan perusteella on tonttien 2:104 ja 2:93 välinen rajapyykki sijainnut Ruokosuon itäpuolisella pienellä kallionyppylällä. Vielä vuonna 1983 se on sijainnut peruskarttamerkinnän perusteella samalla paikalla. Nykyisin paikalla ei enää sijaitse kiinteistörajaa. Tarkastettu kohde sijaitsee täsmälleen tonttien rajalinjojen kulmauksessa. |
| metsakeskus.1000031031 |
75 |
Savilahdenvuori 5 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
507346.00000000 |
6711219.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031031 |
Kohde sijaitsee Savilahdenvuoren alueella, pohjoiseen viettävän rinteen alaosassa. Alue on sekametsää. Rajapyykki, joka ei enää ole käytössä, muodostuu yhdestä pystyssä olevasta, karkeasti hakatusta kivestä. Ylöspäin hieman kapeneva, pohja-alaltaan suorakaiteinen kivi, on korkeudeltaan 50 cm. Sen itä- ja länsisivut ovat pystysuorat ja etelä- ja pohjoissivut viistoiksi työstetyt. Juuresta pyykki on mitoiltaan 30x35 cm ja yläosastaan 30x20 cm. Pyykki on sammal- ja jäkäläkerroksen peittämä, eikä sen pinnoilla ollut havaittavissa numero-, kirjain- tms. hakkauksia.
Vuoden 1968 peruskartan perusteella on tonttien 2:117, 2:92 ja 2:93 välisessä kulmassa sijainnut rajapyykki Savilahdenvuoren pohjoisrinteessä. Vielä vuonna 1983 rajapyykki sijainnut peruskarttamerkinnän perusteella samalla paikalla. Nykyisin paikalla ei enää sijaitse kiinteistörajaa. |
| metsakeskus.1000031032 |
75 |
Savilahdenvuori 6 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
507672.00000000 |
6711020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031032 |
Kohde sijaitsee Savilahdenvuoren alueella, sen kaakkoispuolella sijaitsevalla matalalla ja pienialaisella kallionyppylällä. Tarkastettu kohde, joka on todennäköisesti vanhaan rajapyykkiin liittyvä, koostuu kahdesta kallioon hakatusta/poratusta pystyseinäisestä reiästä. Reiät sijaitsevat kallionyppylän laella 2,4 m:n etäisyydellä toisistaan suunnassa pohjoiskoillinen-etelälounas. Eteläinen reikä on alaspäin kapeneva, halkaisijaltaan 20 cm ja syvyydeltään ainakin 30 cm. Pohjoinen reikä on halkaisijaltaan 20 cm:n levyinen ja syvyydeltään 36 cm. Alaosastaan se on pallomaisesti levenevä. Koska molemmat reiät olivat täyttyneet karikkeella ja orgaanisella jätteellä, on yllä mainitut syvyystiedot vain suuntaa antavia. Molemmat kalliopintaan tehdyt reiät olivat sammal- ja jäkälämättään peittämiä, jotka poistettiin kalliossa olleiden reikien alueelta tarkastuksen yhteydessä.
Vuoden 1968 peruskartalla kulkee tonttien S93 ja 1:100 välinen, pohjoinen-eteläsuuntainen kiinteistöraja välittömästi kallionyppylän itäpuolella. On mahdollista, että kallioon tehdyt reiät liittyvät rajalinjan merkitsemiseen, mutta varmuutta tästä ei ole. Peruskartta-aineiston perusteella vaikuttaisivat alueen tonttirajat kulkevan ja niiden kulmapaikat sijaitsevan useassa kohden alueen pienillä kallionyppylöillä. Reikien funktiota ei ollut tarkastuksen yhteydessä mahdollista varmuudella selvittää, mutta reiät ovat kuitenkin selvästikin ihmisen tekemiä, ei luonnon aikaansaannosta.
Voi myös olla, että reijillä on yhteys etelässä sijaitsevan 1900-luvun Hiillonlahden satama- ja teollisuusalueen suunnitteluun ja rakentamiseen. Yksi esille tuotu selitys kallion reijille on niiden liittyminen paikalla aikoinaan sijainneeseen meri- tai väylämerkkirakennelmaan. Reikäparin lisäksi ei kalliolta kuitenkaan löydetty muita rakennejäännöksiä, jotka tukisivat arviota. Toisaalta, voisi olettaa, että jos alueella olisi sijainnut meri- tai väylämerkki, se olisi pystytetty näkyvyytensä vuoksi maaston korkeimmalle kohdalle, reiällisen kallionyppylän länsipuolelle. |
| metsakeskus.1000031033 |
75 |
Savilahdenvuori 7 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
507352.00000000 |
6710911.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031033 |
Kohde sijaitsee Savilahdenvuoren eteläosassa, itään jyrkästi viettävän kalliorinteen alaosassa; luode-kaakkosuuntaisessa kalliohalkeamassa. Alue on mäntyvaltaista sekametsää. Kohde on voimakkaan jäkälöitynyt punagraniittinen kivi, jota on mahdollisesti hieman työstetty. Jäkäläpinnan ja kiven rapautumisen vuoksi työstöjälki (lohkominen) on tulkinnallista. Kivi lienee alun alkaen sijainnut kalliopinnan kupeessa pystyssä, mutta tarkasteluajankohtana se oli kallellaan kaakon suuntaan. Kiven korkeus on 75 cm ja sen poikkileikkaus on n. suorakaiteinen: 30-35x45 cm. Sen yläpinta on muotoiltu (?) hieman kärkeväksi.
Kivi tuo mieleen rajapyykin tai rajalinjalla olevan ns. suuntakiven. Mikäli pystykivi, jonka pinnalla ei havaittu numero- tai kirjainhakkauksia, liittyy vanhaan kiinteistörajaan, on se 1960-lukua edeltävältä ajalta. Vaikka kyseessä voisi olla luonnonkivikin, viittaa sen pysty sijainti kuitenkin ihmistoimintaan. Etenkin kun toisen vastaavantyyppinen pystykivi sijaitsee tarkastetusta kohteesta vain 60-70 m:n päässä pohjoiseen. Näiden välissä sijaitsee taas rajakivi Hamina Savilahdenvuori 3 (mj-rekisteri 1000027458). Nämä kaksi pystykiveä eivät kuitenkaan sijaitse kiinteistörajalla, johon mainittu rajakivi liittyy (kiinteistöraja esiintyy vielä vuosien 1968 ja 1983 peruskartalla). |
| metsakeskus.1000031034 |
777 |
Pitkäperä Peranka |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
593831.00000000 |
7254067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031034 |
Kohde sijaitsee Suomussalmen kunnan pohjoisosassa, Perangan kylän länsipuolella sijaitsevan Iso-Peranka -järven koillisrannan tuntumassa, hiekkaharjanteessa sijaitsevan noin 12 m leveän painanteen kohdalla. Paikalta löytyi metallinpaljastimella rautainen kirves. Kirves löytyi harjannetta pitkin kulkevan polun eteläpuolelta. Kirveestä noin 1,5 metriä itään löytyi polulta parin sentin syvyydeltä pala kupari/pronssipeltiä. Edelleen tästä noin metri itään löytyi polulta kirveen kappale noin kolmen-neljän senttimetrin syvyydestä. Ensimmäisen kirveen löytöpaikan läheltä havaittiin palanutta maata. Esineiden löytöpaikkojen ympäristössä maa on epätasaista ja siinä on useita maan ja kiven sekaisia kumpareita. Kumpareissa ei kuitenkaan havaittu värjääntynyttä maata, nokea tai hiiltä.
Alueella on paljon modernia metalliroskaa, esimerkiksi piikkilangan kappaleita ja pullon korkkeja.
Kyseessä on mahdollisesti hautapaikka. |
| metsakeskus.1000031038 |
489 |
Murtosenmäki |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
529327.00000000 |
6737842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031038 |
Kohde sijaitsee kaakkoon tasaisesti laskevan Murtosenmäen alarinteessä. Mäkialue kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Aumanpohja on halkaisijaltaan pyöreä (2,7 m) ja se on kauttaaltaan kivetty. Rakenne oli pinnaltaan hyvin tasainen ja ladottu halkaisijaltaan 20-40 cm:n kokoisista kivistä. Aumanpohjan keskustaan oli käytetty pienempää kiveä (halkaisija 15-20 cm) kuin kivirakenteen reunoille (halkaisija 20-40 cm). Rakenteen S-sivustalla oli kiviä havaittavissa kahdessa kerroksessa, sen sijaan rakenteen N-sivustalla vaikutti kiviä olevan karikekerroksen ja sammalen alapuolella vain yksi kerros. Aumanpohjaan käytetyt kivet olivat pääosin pyöreäpintaisia luonnonkiviä, mutta niiden joukossa oli myös särmikästä ja rapautunutta punagraniittia. H. Uusiheimalan Purhon alueella sijaitsevista kivetyistä aumanpohjista tekemien havaintojen perusteella tarkastettu kohde kivirakenteen pienen halkaisijan perusteella (alle 2,7 m) toukoviljan (kaura, ohra) säilyttämiseen käytetty aumanpohja.
H. Uusiheimala on paljastanut kohteen aluskasvillisuuden alta ja dokementoinut sen mittaamalla ja valokuvaamalla v. 2006. Hänen tekemiään havaintoja ja tietoja on käytetty osin tarkastuskertomuksen laatimisessa v. 2017. |
| metsakeskus.1000031039 |
489 |
Murtosenmäki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
529329.00000000 |
6737833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031039 |
Kohde sijaitsee kaakkoon tasaisesti laskevan Murtosenmäen alarinteessä. Mäkialue kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Tervahaudan vallien päällä kasvaa vanhoja kuusia sekä koivuja ja haudan keskustan alueella nuorempaa kuusipuuta.
Halkaisijaltaan noin 10 m:n kokoinen tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä ja sen keskustassa on havaittavissa loivaseinäinen, matala kuopanne (syv. 50-70 cm). Hautaa kiertää hyvin matala maavalli, jota oli maastossa vaikea havaita. Sen leveys on n. 2 m. Tervahaudan halssi on sijainnut haudan eteläpuoleisessa alarinteessä, jossa on havaittavissa pohjois-eteläsuuntainen, 8 m pitkä, 1 m:n syvyinen ja 1,5 m levyinen kaivanto. |
| metsakeskus.1000031040 |
489 |
Murtosenmäki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
529395.00000000 |
6737823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031040 |
Kohde sijaitsee etelään voimakkaasti viettävän Murtosenmäen alajyrkänteessä, jonka alapuolella maasto muuttuu tasaiseksi. Mäkialue on havupuuvaltaista sekametsää. Tervahaudan alue on täysin heinittynyt ja umpeenkasvanut.
Halkaisijaltaan noin 7 m:n kokoinen tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä ja sitä kiertää 2 m:n levyinen, 50 cm:n korkuinen matala valli. Keskeltä hauta on n. 1 m:n syvyinen. Tervahaudan lounaissivustalla on havaittavissa halssin paikka, joka on pituudeltaan 6,5 m. leveydeltään 3,5 m ja syvyydeltään 1,3-1,5 m. Tervahaudan luoteispuolella, n. 10 m päässä, sijaitsee kaksi pohjoinen-eteläsuuntaista kuoppaa, jotka ovat pituudeltaan 3,6 m, leveydeltään 1,8 m ja syvyydeltään 70-80 cm. Rinteen suuntaiset kuopat on kaivettu 6,5 m:n etäisyydelle toisistaan. Kyseessä on todennäköisesti kaksi nauriskuoppaa. |
| metsakeskus.1000031041 |
489 |
Rajanotko 1 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
526213.00000000 |
6739017.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031041 |
Kohde sijaitsee itään jyrkästi viettävän rinteen alaosassa. Ympäristö on havupuuvaltaista sekametsää. Aumanpohja on halkaisijaltaan pyöreä (2,45 m) ja se on kivetty koko alaltaan.
Pintaturpeen alta näkyvissä olevien reunakivien perusteella on aumanpohja koottu niin kivilajin kuin kivikoonkin suhteen heterogeenisesta raaka-aineesta. Aumanpohjan selvärajaisen ulkoreunan kehäkivet ovat halkaisijaltaan 30–50 cm, joskin niiden joukossa on myös joitakin pienempiäkin kiviä. Yhteen kerrokseen asetellut kivet ovat sileä- tai pyöreäpintaisia luonnonkiviä, mutta niiden joukossa on myös joitain särmikkäitä kiviä. Aumanpohjan keskiosaan käytetty kiviaines on kooltaan hieman kehäkiviä pienempiä ja halkaisijaltaan 15–20 cm. Koska kohde on varsinkin keskustansa kohdalta täysin aluskasvillisuuden peitossa, ei aumanpohjan rakenteesta ja kivimateriaalista ollut mahdollista tehdä havaintoja kuin sitä ulkoreunalta rajaavan kehäkiveyksen osalta.
H. Uusiheimala on paljastanut kohteen aluskasvillisuuden alta ja dokumentoinut sen mittaamalla ja valokuvaamalla vuosina 2006 ja 2007. Hänen tekemiään havaintoja ja tietoja on osin käytetty tarkastuskertomuksen laatimisessa 2016. Uusiheimalan Purhon alueella sijaitsevista kivetyistä aumanpohjista tekemien havaintojen perusteella, kohde on kivirakenteen pienen halkaisijan perusteella (alle 2,7 m) toukoviljan (kaura, ohra) säilyttämiseen käytetty aumanpohja. |
| metsakeskus.1000031042 |
746 |
Laiha-Valkeinen 1 |
10007 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
396977.00000000 |
7068788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031042 |
Kohde sijaitsee ns. Syyryn alueella Laiha-Valkeisen lammen rantavedessä.
Puusta valmistetun lautan puiden päät vaikuttavat ihmisen työstämiltä. Lautan pituus on noin 3 m ja leveys noin 1 m. |
| metsakeskus.1000031043 |
489 |
Rajanotko 2 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
526185.00000000 |
6738986.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031043 |
Kohde sijaitsee itään jyrkästi viettävän rinteen keskiosassa. Ympäristö on havupuuvaltaista sekametsää. Aumanpohjan länsipuolisko on kokonaisuudessaan sammalkasvuston peitossa. Aumanpohja on halkaisijaltaan pyöreä (2,7 m) ja se on reunoiltaan kivetty. Rakenteen keskusta muodostuu kivettömästä rapasorakerroksesta.
Koska vilja-auma oN aikoinaan tehty viettävään mäenrinteeseen, on sen pohjankiveyksen itäsivusta varustettu kaksinkertaisella kivikehällä (tavanomaisen yhden kivikehän sijaan). Normaalia leveämpi kivireunus on tehnyt rakenteesta tukevamman ja estänyt sitä raukeamasta alarinteen suuntaan. Näkyvissä olleiden rakennekivien perusteella on aumanpohja koottu pääosin sileä- tai pyöreäpintaisista luonnonkivistä. Aumanpohjan ulkoreunan kehäkivet ovat halkaisijaltaan 30–50 cm, joskin niiden joukossa on myös joitain huomattavasti pienempiäkin kiviä. Isoimmat kivet sijaitsevat aumanpohjan ulkoreunalla.
H. Uusiheimalan mukaan alueella on kaskettu aina 1800-luvun loppupuolelle asti. Uusiheimalan Purhon alueella sijaitsevista kivetyistä aumanpohjista tekemien havaintojen perusteella kohde on kivirakenteen pienen halkaisijan perusteella (alle 2,7 m) toukoviljan (kaura, ohra) säilyttämiseenkäytetty aumanpohja. |
| metsakeskus.1000031045 |
489 |
Rajanotko 3 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
526417.00000000 |
6738640.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031045 |
Kohde sijaitsee maaston korkeimmalla kohdalla. Ympäristö on havupuuvaltaista sekametsää. Aumanpohjan koillis- ja lounaispuolella sijaitsee muutama iso maakivi.
Aumanpohja on halkaisijaltaan pyöreä (3,1 m) ja se on kivetty koko alaltaan. Metsäkoneen jäljiltä ovat muutamat kivistä siirtyneet pois alkuperäiseltä paikaltaan. Aumanpohja on päältä tasainen ja pääosin pintaturpeen peittämä. Rakenteeseen on käytetty pyöreä- ja tasapintaisia sekä särmikkäitä kiviä, jotka on aseteltu paikalleen tasainen pinta ylöspäin. Aumanpohjan pintaturpeen alta pilkistäneet reunakivet ovat halkaisijaltaan 20–40 cm.
H. Uusiheimalan Purhon alueella sijaitsevista kivetyistä aumanpohjista tekemien havaintojen perusteella kohde on kivirakenteen halkaisjan perusteella (yli 2,7 m) syysviljan (ruis) säilyttämiseen käytetty aumanpohja. Uusiheimalan mukaan paikkaa, jossa aumanpohja sijaitsee kutsuttiin aiemmin Tattarahoksi. |
| metsakeskus.1000031046 |
489 |
Mustalampi 2 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
525922.00000000 |
6739336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031046 |
Kohde sijaitsee Sammakkolammen ja Mustalammen välissä kohoavan NW-SE -suuntaisen mäen koillisrinteen juuressa. Matkaa Kelovuorelle vievälle metsäautotielle etelään on kohteelta matkaa runsas 100 m ja Valkoseen vievälle yhdystielle (tie 14720) noin kilometri. Kohteen ympäristö on kuusivaltaista havupuumetsää.
Pohja-alaltaan suorakaiteinen nauriskuoppa sijaitsee voimakkaasti pohjoiseen viettävän mäen juurella. Kuoppa on kaivettu suuntaan NW-SE ja se on pituudeltaan 1,4 m, leveydeltään 0,7 m ja syvyydeltään 0,6 m. Sammaloitunut nauriskuoppa lienee alun alkaen ollut syvempi, mutta se oli ajan kuluessa täyttynyt maalla kuopanseinämien rauettua.
Kohteen nauriskuoppatulkintaa puoltaa oppaana toimineen Heikki Uusiheimalan paikallishistorian tuntemus sekä perimätieto. |
| metsakeskus.1000031048 |
489 |
Mustalampi 3 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
526036.00000000 |
6739363.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031048 |
Kohde sijaitsee Mustalammen eteläpuolella kohoavan mäen lounaisessa alarinteessä n. 180 m lammesta etelään. Se E-sivustalla kohoaa iso ja korkea, sammalpeitteinen maakivi. Aumanpohjan ympäristö on kuusivaltaista havupuumetsää. Aumanpohjan reunakivet ovat näkyvissä kasvillisuuden alta.
Aumanpohja on halkaisijaltaan pyöreä (3,0 m) ja se on reunoiltaa kivetty. Sen keskusta on rapakivisoraa, mutta muutoin kivetön. Aumanpohjaa ulkoreunoilla rajaava kehä on ladottu kooltaan heterogeenisista kivistä, joiden halkaisija vaihtelee välillä 20-50 cm. Rakenteeseen käytetyt kivet ovat pääosin pyöreä- tai tasapintaisia luonnonkiviä; joukossa on myös joitain särmikkäitä kiviä. Kohde oli tarkastuksen aikaan aluskasvillisuuden pahoin peittämä, eikä siitä näkynyt kuin hieman reunakiveystä.
Heikki Uusiheimala on paljastanut kohteen aluskasvillisuuden alta ja dokumentoinut sen mittaamalla ja valokuvaamalla vv. 2006-2007. Hänen tekemiään havaintoja ja tietoja on käytetty osin tarkastuskertomuksen laavimisessa vuonna 2017. |
| metsakeskus.1000031050 |
405 |
Rokkeli |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
572830.00000000 |
6767528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031050 |
Kohteessa on 13 röykkiötä, tulisija ja kellari. Lappeen pitäjän karttaan (Geographisk Charta öfwer Lappwäsi Sokn 1767) on Karhusjärven pohjoisrannalle merkitty talo, joka esiintyy edelleen 1800-luvun alussa piirretyssä ns. Steinheilin kartassa (Aflidne Excellencen grefve Steinheils Karta öfver Wiborgs län 1805), mutta jota ei enää ole vuoden 1826 isojakokartassa (Palmroth 1826). Vuoden 1767 kartasta ja päiväämättömästä Lappeen kartasta (Geographisk Charta öfver Lapwesi sokn sine anno), joka lienee edellisen konsepti, ilmenee että talon nimi on ollut Rokkeli (jälkimmäisessä kartassa: Råckeli hemman).
Talonpaikan tarkka sijoittaminen nykyisille kartoille ei ole historiallisten karttojen perusteella mahdollista, mutta sen voitiin todeta sijainneen suurin piirtein kohdassa N 6767515 E 572706 (arviolta 150 metrin tarkkuudella).
Karhusjärven pohjoispuolista maastoa tarkastettaessa todettiin rehevässä nuoressa sekametsässä, pienialaisella tasanteella kohdassa N 6767528 E 572830, kiven- ja maansekainen röykkiö, jonka laajuus on 3 x 3 metriä ja korkeus 0,7 m. Röykkiö on rakenteensa, sijaintinsa ja siitä todetun palaneen saven perusteella tulkittava tulisijan jäännökseksi. Saman pienialaisen tasanteen reunassa, kohdassa N 6767519 E 572804, havaittiin pohjakaavaltaan neliönmuotoinen kuoppa, jonka sivujen pituus on 2,5 m ja syvyys 1,2 m. Kyseessä lienee kellarikuoppa, joka epäilemättä liittyy samaan asuinpaikkaan kuin tulisijakin.
Tulisijan luoteispuolella, osin metsässä ja osin raivatulla voimajohtolinjalla todettiin pelkistä pyöristyneistä kivistä kasattuja röykkiöitä. Röykkiöt sijaitsevat viljelyskelpoisella maalla, joka ei kuitenkaan soveltune vakituisesti viljellyksi pelloksi – kyse lienee kaskiröykkiöistä, jotka voivat hyvin olla samanaikaisia kuin asuinpaikka, johon tulisijan jäännös liittyy.
Paikalta todetut asuinpaikkaan ja kaskiviljelykseen viittaavat jäännökset on yhdistettävä Rokkeli-nimiseen taloon, joka on historiallisten karttojen perusteella sijainnut paikalla 1700-luvulla ja aivan 1800-luvun alussa, mutta on autioitunut viimeistään 1820-luvulle tultaessa. Kyseessä on selkeästi kiinteä muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000031051 |
405 |
Lähdekorvanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
572228.00000000 |
6765500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031051 |
Kohde sijaitsee moreenipohjaisessa sekametsässä. Paikalla todettiin pohjakaavaltaan pyöreä tervahauta, joka on halkaisijaltaan on noin 12 m. Sen pohjalle tehdyssä kairanpistossa todettiin hiilensekaista tummaa maata ainakin 40 cm:n paksuudelta. Haudan koillisreunassa on halssi, josta lähtee kohti koillista 15 m pituinen ura. |
| metsakeskus.1000031052 |
700 |
Pieni-Haukkalampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
577894.00000000 |
6813855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031052 |
Pieni-Haukkalammen pohjoispuolella, sen ja Suuren-Haukkalammen välisen suon länsipuolella on suon laidalla, törmän päällä kuopanne, kooltaan 1 x 1,5 m. Kuopassa on turpeen alla n 1 cm paksu hiili- ja nokikerros. Kuopassa ei ole podsolia. Kuoppa lienee pienen hiilihaudan jäänne. |
| metsakeskus.1000031053 |
700 |
Ruokolahti-Puumala tie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27005 |
577471.00000000 |
6812834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031053 |
Ruokolahdelta Puumalaan kulkeva vanha (1700-luvun kartoilla, mahdollisesti tie on peräisin 1500-l lopulta 1600-luvulta) tie on n. 2 km matkalla maantienä käytöstä poistettuna ja metsätienä alkaen Puumalan rajasta 1,4 km kaakkoon, Säyntätjär-ven itäpäästä ja siitä etelä-kaakkoon, Akonlahden pohjoispuolella olevan Kuusaronmäen tasalle.
Kyseinen tie, vanha Kantatie 62, on poistunut "maantienä" käytöstä 1960 luvun alussa, jolloin kantatie 62 uudistettiin ja em. välillä rakennettiin uudestaan toiselle linjaukselle, entisen koillispuolelle. Vanha, nyt metsätienä oleva tielinja on yhtä pientä poikkeusta lukuun ottamatta metsätienä, pieneltä osalta polkuna (Lehmilammen itäpuolella). Metsätie ja polkuosuus noudattavat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vuoden 1852 pitäjänkartalle piirrettyä linjausta ja pääpiirteittään v. 1804 (Steinheil) yleiskartan linjausta sekä 1700-luvun lopun ns. Sprengtportenin Savon kartastoon piirretty tien linjausta. Kyseistä tietä pitkin on venäjän armeija marssinut Puumalaan (jossa taisteluita ja myöhemmin edelleen Mikkeliin) Kustaan sodan alussa v. 1790, jolloin tien alue oli Venäjän puolella rajaa. Tie oli merkittävä huoltotie myös Suomen sodan aikana 1808-9.
Yhdessä kohdin v. 1852 kartan tielinja poikkeaa nykyisestä metsätiestä: vanhassa kartassa on Pieni-Vasemusjärven pohjoispuolella mutka itään ja tielinja olisi ylittänyt puron n. 70-80 m ennen nykyisen tielinjan puron ylittävää siltaa ja kiertänyt kauempaa puron itäpuolitse ja palannut nykyiselle linjalle Lehmilammen keskikohdan tasalla. Maastossa ei kuitenkaan silmänvaraisessa tarkastelussa havaittu jälkiä kyseisestä mutkasta, joka olisi myöhemmin oikaistu nykyiselle linjalle. |
| metsakeskus.1000031054 |
700 |
Säynätjärvenmäki |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27000 |
576889.00000000 |
6813515.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031054 |
Vanhan Puumala-Ruokolahti tien poikki kulkee kivistä tehty panssarieste, Kivet ovat kolmessa rivissä. Este alkaa tien länsipuolelta, Säynätjärvenmäen kalliooisesta kupeesta, kulkee tien poikki länteen alas suon laitaan. Tien länsipuolella estettä on 30 m matkalla kallion reunaan ja itäpuolella 108 m. Kaikkiaan este on 138 m pitkä. Siihen ei liity taisteluhautoja tai muita varustuksia. |
| metsakeskus.1000031055 |
90 |
Purulahti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
602064.00000000 |
6913634.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031055 |
Kohde sijaitsee Kallioperänlalhden ja Sihvaskalahden välissä Iso-Vihtariin pistävällä niemellä, sen korkeimmassa osassa, metsämaastossa.
Kohdassa N 6913634 E 602064 todettiin rakennuksen jäännös. Se erottuu ympäristöstään suorakaiteen muotoisena syvennyksenä, jonka laajuus on noin 8 x 8 m. Sen kaakkoisosassa on 2 x 2 m laaja ja 0,7 m korkea suorakaiteen muotoinen tulisija, joka on koottu kulmikkaista kivistä. Jäännöksen pohjoisen seinälinjan kohdalla on 1,5 x 3 m laaja ja 1,5 m korkea kiviröykkiö, joka saattaa myös olla uuninjäännös.
Alueelta löytyi lisäksi myös 12 röykkiötä ja kiviaita. Röykkiöiden pohjakaava on soikeahko, pyöreä tai kulmikas. Kiviaita alkaa kohdassa N 6913665 E 602115 olevan ison kiven kupeesta ja päättyy lännessä kohtaan N 6913673 E 602078. Sen leveys on 0,7–1 m ja korkeus 0,3 m. Aita on tasalakinen ja aivan suora. Sen päällä on vahva sammalpeite, ja rakenne erottuu ympäristöstään myös kasvillisuuden perusteella.
Rakennuksen pohja, röykkiöt ja kiviaita sijaitsevat niin suppealla alueella, että ne voitaneen liittää yhteen ja samaan asutusvaiheeseen.
Paikalle ei ole merkitty asutusta 1700-luvun karttoihin. Maastossa todetut röykkiöt ja rakennuksen jäännös eivät ole tunnistettavissa 1800-luvun tai sitä nuoremmista kartoista. On mahdollista, että rakennuksen jäännös on kartoissa näkymätön, mutta karttojen ikäinen rakennus (esim. riihi). Käytettävissä olevan aineiston valossa vaikuttaa kuitenkin todennäköisemmältä, että kyseessä on vanhinta karttoihin merkittyä asutusta vanhempi käyttövaihe. |
| metsakeskus.1000031056 |
895 |
Helkonvuori itä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
206812.00000000 |
6751545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031056 |
Jyrkkärinteisen kallioalueen pohjoispäässä on kalliopainauman tehty matala röykkiö, halkaisija 4,5 m ja korkeus 0,5 m. Sen pohjoispuolella on 3 vierekkäin olevaa pientä röykkiötä, korkeus 0,3 – 0,6 m. Pienet röykkiöt näkyvät kallion alapuolelta. |
| metsakeskus.1000031057 |
895 |
Pihlava 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
204986.00000000 |
6756971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031057 |
Röykkiö sijaitsee kapean korkean kalliokohoaman kaakkoispäässä, se on pitkulainen, mitat ovat n. 11 x 4,5 m, korkeus 0,6m. Sen kaakkoispäässä kivet ovat vierineet rinnettä alas. Röykkiö on sammalen ja jäkälän peittämä. Ympäristö alempana on kivinen. Kohde on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.1000031058 |
895 |
Hiittenpiikainrinki |
10002 |
12004 |
13048 |
11033 |
27000 |
195689.00000000 |
6763051.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031058 |
Kohde sijaitsee Marippanvuoren laen kallioalueen kaakkoislaidalla, jossa on rakkakivikko. Itäpäässä oleva kehävalli näkyy jo hyvin alemmalta rinteeltä. Sen halkaisija on 17 m, vallin leveys n. 3 m ja korkeus 0,8 – 1,1 m. Raivattu alue sisäpuolella on halkaisijaltaan n. 11 m. Luoteis- ja pohjoispuolella on kaksi rakkakuoppaa, halkaisija 2,5 – 3 m ja syvyys 0,6 – 0,8 m, molemmilla on valli ympärillä. Lisäksi alueella on pieniä röykkiöitä ja aivan itäpäässä n. 5 m pitkä kivivalli.
Vertaillen vastaaviin kivirakenteisiin ja sijainnin puolesta kohdetta voidaan pitää rannansidonnaisena, arvioitu rannankorkeus 10 – 15 m. Silloin, rautakauden loppupuolella, Marippanvuori oli luoto melko kaukana mantereesta. Vastaavia rakenteita on tulkittu kalastajien tukikohdaksi, siihen sopii myös syvät rakkakuopat, jotka olivat ilmeisesti säilytyskuoppia. Kohde on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.1000031059 |
444 |
Tammilehto |
10007 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
333537.00000000 |
6720298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031059 |
Epämääräisen muotoisia kiviröykkiöitä, jotka ovat ihmisen tekemiä. Todennäköisimmin röykkiöt liittyvät viljelyyn ja 1700-1800-luvun alueelle syntyneeseen uudisasutukseen.
Piste kuvaa eteläisintä havaittua rakennetta. Röykkiöt ovat verrattain kaukana toisistaan. Mikäli alueelle suunnitellaan maankäytön muutoksia, tulisi röykkiöt kartoittaa maastossa. |
| metsakeskus.1000031060 |
18 |
Huopuskärrinkallio |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
426924.00000000 |
6714159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031060 |
Noin 50 x 30 metriä laaja reunoiltaan epämääräinen ja epämääräisen muotoinen kivikko, jossa on useita pitkänomaisia kuopanteita. Kuopanteet muistuttavat muodotaan jossain määrin hautaa, mutta pelkällä pintatarkastelulla ei ole pääteltävissä, ovatko ne ihmisen tekemiä vai luonnonmuodostelmia. Hautoja ne eivät ole, mutta voisivatko olla jonkinlaisia säilytyskuoppia tai vastaavia? Luonnonmuodostelmallekaan ei ole helposti löydettävissä vastinetta.
Kohde sijaitsee huomattavasti paljon korkeammalla merenpintaan nähden kuin Askolan muinaisjäännökset. |
| metsakeskus.1000031061 |
18 |
Kaikukallio |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
414828.00000000 |
6711467.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031061 |
Kvartsisuonikalliossa. Pituus noin 2,5 metriä leveys noin 20 cm. Uran syvyys noin 10 cm. sijaitsee itä-länsisuuntaisen akllion itäreunassa. Piha-alueella aivan rakennuksen vieressä. Tullut esiin, kun sammalt aon poistettu kallion päältä. |
| metsakeskus.1000031062 |
18 |
Kalliomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
430348.00000000 |
6709652.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031062 |
Röykkiö sijaitsee laajan kallioalueen korkeimmalla kohdalla, paikassa, josta maasto lähtee viettämään länttä kohti. Röykkiö on noin 7 x 4 metrin laajuinen ja noin 60 cm korkea. Mahdollisesti sen eteläpuolella sijaitsee toinen matalampi ja pienempi ja sammaloitunut röykkiö.
Röykkiön itäpuolella on sähkölinja. |
| metsakeskus.1000031063 |
273 |
Saivojärvi 2 |
10007 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
368393.00000000 |
7494304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031063 |
Kohde sijaitsee Kolarin Saivojärvellä noin 10 m etäisyydellä pohjoisrannasta. Kyseessä on ainakin 5 m pitkän ja noin 1,5 m leveän, erittäin hajonneen veneen jäännös. Kohde on osittain mudan peitossa, eikä sitä ole tarkastettu sukeltamalla. |
| metsakeskus.1000031064 |
273 |
Kolarinsaaren vanha markkinakenttä |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27008 |
361725.00000000 |
7472500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031064 |
Kolarinsaareen lounaiskulmassa on Haminan rauhan 1809 jälkeen rakennettu Kolarin vanha kirkko ja tapuli, kirkkomaa (valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde RKY). Kirkon pohjoispuolella on perimätiedon mukaan ollut varhaisempi kotakenttä ja kirkon pohjoispuoleinen alue hautausmaan aidan sivulla toimi 1800-luvulla markkinapaikkana, jonne kokoonnuttiin laajalta alueelta Länsi-Lapista ja tätäkin kauempaa.
Alueella tiedetään sijainneen rakennuksia kahdessa rivissä. Alueella voi olla säilyneenä jäännöksiä erilaisista rakenteista ja toiminnoista. Niiden sijaintialue on kirkon pohjoispuolella, hautausmaan aidan länsipuolella.
Vuoden 2006 inventoinnissa ei kirkon ympäristöstä havaittu merkkejä muinaisjäännöksistä, eikä alue ole ennen vuotta 2017 ollut muinaisjäännösrekisterissä. Kirkkoaidan pohjoispuolella oleviin myöhäisiksi arvioituihin painanteisiin tehtyjä kairauksissa lukuun ottamatta arvio perustui pelkkiin pintahavaintoihin. Mahdollisia kodanpohjia tai muita rakenteita on kuitenkin kirjattu alueella laajemmaltikin.
Vuonna 2017 kirkolle johtavan tien varteen tehdyn kaapeliojan inventoinnin muutamissa koekuopissa ei todettu merkkejä muinaisjäännöksestä.
Vuonna 2018 Oulun yliopiston tutkijaryhmä teki markkinakentällä koekaivauksia. Löydöt koostuivat luuaineistosta, joiden analysointi painottui tukimussuunnitelmissa sekä raportissa. |
| metsakeskus.1000031065 |
18 |
Kultasenmäki |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
425257.00000000 |
6710597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031065 |
Kaksi epämääräisen muotoista kiviröykkiötä, jotka saattavat olle luonnonmuodostelmia. Röykkiöt sijaitsevat metsäien kallomäen korkeimmalla kohdalla paikalla, jossa puusto ei ole.
Isompi röykkiöistä on pituussuunnassa noin 11 metriä. Röykkiö on muodoltaan pitkänomainen. Röykkiössä on suppilomainen kuoppa
Pienempi on kooltaan noin 7 metriä. Siinä on kaksi kuoppaa, joista toinen on halkaisijaltaan noin 50 ja toinen 90 cm. Näistä suurempi on rakenteeltaan suppilomainen. Röykkiö on matala vain noin 30-40 cm. |
| metsakeskus.1000031066 |
18 |
Syskoppi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
423181.00000000 |
6708643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031066 |
Pienikokoisen rakennuksen pohja. Ulkomitoiltaankin rakenne on vain noin 3,5 metriä. Rakennuksen sisällä on ollut tulisija. |
| metsakeskus.1000031068 |
976 |
Lohivaara Pikkulaki |
10002 |
12007 |
13087 |
11006 |
27007 |
376007.00000000 |
7370400.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031068 |
Lohivaaran eteläpuolella on kiinteänä muinaisjäännöksenä pidettävä luolamuodostuma, jossa tiedetään asututun ja suojaa pidetyn ainakin historiallisena aikana. Vielä vuonna 1919 oli luolassa säilyneenä lautoja vetoahkioista. Lohijärveläisten tiedetään paenneen tänne isonvihan aikana 1700-luvun alussa.
Pikkulaesta länteen sijaitsevalla Hietakankaalla todettiin myös vuoden 1919 muinaistieteellisellä tiedustelumatkalla noin 2,5 km Lohinivan talosta karjapolun varrella maanpinnalle erottunut pyöreä liesikiveys. Se oli kooltaan noin 90x60 cm, ja sen pohjalla oli hiiltä. Todennäköisesti kyse on historiallisen ajan jäännöksestä.
Kohdetta ei pystytty paikantamaan Pikkulaelta v. 2020 tarkastuksessa.
Vuonna 2023 kohde paikallistettiin ja uusi sijainti päivitettiin. |
| metsakeskus.1000031071 |
781 |
Raatosaari |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
435189.00000000 |
6810510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031071 |
Kohde on Raatosaaressa, joka sijaitsee Nuoramoisjärven eteläosassa, Riihiniemen länsipuolella. Saari on 100 m pitkä ja enimmillään 40 m leveä. Maasto on vaihtelevasti kivistä hiekkamaata. Saaressa kasvaa mäntyvaltaista sekametsää.
Paikalta on löytynyt 4.7.2017 metallinetsinnässä rautakautinen koristehela (KM 42157). Paikalta löytyi myös rannerenkaan katkelma, pronssisia sarjahelmiä ja palanutta luuta. Viimeksi mainitut löydöt jätettiin etsinnässä löytöpaikoilleen. Esineiden löytösyvyys oli noin 15 cm, helmet oli nähtävissä maan pinnalla.
Kohde tarkastettiin 23.5.2020. Vuonna 2017 maahan jätettyjä metalliesineitä ei onnistuttu paikantamaan, mutta samalla paikalta saaren pohjoisosan lakitasanteelta havaittiin muuta polttokalmistoon viittaavaa materiaalia (palanutta luuta, sulanutta pronssia, jätettiin maahan), mahdollisesti rautakautisilta esineiltä vaikuttavia metallinilmaisin signaaleja ja hiilen - ja noensekaista maata. Löytäjän paikalla havaitsemat ilmeisesti tulessa halkeillut kivi ja matala painanne tarkastettiin.
Tarkastuksen perusteella kalmiston runsaslöytöisin osa näyttää olevan saaren pohjoispäässä olevalla lakitasanteella. Kuitenkin myös saaren eteläosassa todettiin ilmeinen polttohautaus, ja metallinilmaisinhavainnot viittaavat siihen, että näitä saattaa olla enemmänkin. Siten koko varsin pienialainen saati on syytä rajata muinaisjäännösalueeksi. |
| metsakeskus.1000031072 |
781 |
Nahkiaissaari |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
430235.00000000 |
6813632.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031072 |
Kohde sijaitsee Kuhanselällä, Tainionvirran suun edustalla olevassa noin 200 m pituisessa Nahkiaissaaressa. Paikka on enimmäkseen hyvin alavan saaren keskiosassa olevalla kallioisella moreenikumpareella.
Paikalta on löytynyt 3.7.2017 metallinetsinnässä ketjunkantaja, veitsen katkelma sekä sulanutta pronssia (KM 42156). Niiden löytösyvyys oli noin 10 cm. Löytäjän havaintojen mukaan kallion laella oli moreenikerros, jonka reunoilla oli louhikkoa. Maaperä oli havaintojen mukaan palanutta, ja siinä oli nähtävissä hiilen kappaleita. Palanutta luuta paikalta ei havaittu.
Tarkastuksessa 24.5.2020 vuonna 2017 löytyneiden esineiden löytöpaikalla kumpareen korkeimmalla kohdalla kallion painanteessa ja sen ympärillä kallion pinnalla olevassa ohuessa maakerroksessa havaittiin hiiltä, nokimaata ja hiukan palanutta luuta. Tämän löytökohdan kaakkoispuolella kumpareen louhikkoisessa rinteessä enimmillään yli kymmenen metrin päässä vuoden 2017 löytökohdasta havaittiin useissa kohdissa kivien ja kallioiden koloissa hiekkamaassa hiiltä ja palanutta luuta (KM 42711). Havaintojen perusteella kumpareen laen kallioilla ja louhikkoisessa ylärinteessä on rautakautinen polttokenttäkalmisto, jossa hautaukset sijoittuvat kallion ja kivien koloihin. Muualla saaressa ei metallinilmaisintutkimuksissa ja kairauksissa havaittu viitteitä muinaisjäännöksistä. |
| metsakeskus.1000031075 |
753 |
Tallholmen |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
405683.00000000 |
6670746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031075 |
Ihmisen muokkaama kivikko, jossa itäreuna on selvästi muotoiltu suoraksi seinämäksi. Ei kuitenkaan sammaloitumisen perusteella ole kovin vanha rakenne. Mahdollisesti kyseessä on tilapäisasumus tai merimerkki. Muoto ei kuitenkaan ole kovin funktionaalinen merimerkiksi.
Ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000031077 |
638 |
Lammiskärr |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
418756.00000000 |
6697543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031077 |
Pienikokoinen noin 4 X 2,5 m noin yhden kivikerroksen korkuinen röykkiö kallion korkeimmalla kohdalla. Suurelta osin sammaleen peitossa. Osittain hajotettu, osittain kuusen peittämä. |
| metsakeskus.1000031079 |
607 |
Törisevänranta |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
625348.00000000 |
6963392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031079 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Kuoreveden itärannalla olevan rinteen pohjoisreunalla ja laella kuusimetsässä. Mäen pohjoisrinteen juurella on 160 m pitkä, maahan kaivettu taisteluhauta, jonka yläosan leveys on 2 m ja alaosan 0,7 m. Haudan syvyys on 1,5-2,5 m. Torjuntasuuntana on luode.
Mäen huipulla on kaksi suojahuoneen kuoppaa, joiden koko on 5 x 8 m ja syvyys 4 m. Kummankin suojahuoneiden oviaukoille, johtaa noin 25 m pitkät suorat yhdyshaudat. Puurakenteet on purettu, jolloin todennäköisesti katon päällä ollut maa-aines on lapioitu hautaan oviaukon eteen. |
| metsakeskus.1000031080 |
607 |
Lamminmäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
627422.00000000 |
6963774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031080 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Kohde muodostuu kahdesta osasta.
Eteläosa:
Kohde sijaitsee Pienen Hepolammen ja Pitkän Hepolammen välisellä kannaksella sekametsässä. Kohteessa on maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja, joiden yläosan leveys on 2,5 m ja alaosan1 m. Haudat ovat keskimäärin 2-3 m syviä. Torjuntasuuntina ovat luode ja pohjoinen. Taisteluhauta polveilee mutkitellen maasta kasattujen sivusuojataraverssien ympärillä. Traverssien takana on useassa paikassa noussut haudan pohjalta portaat haudan takareunan päälle. Portaiden puurakenteet on purettu mutta niiden paikat näkyvät noin metrin levyisinä syennyksinä haudan seinämissä. Hautojen seinämät ovat olleet ainakin osittain tuettuja puuparruilla. Puumateriaali on hävinnyt mutta niiden kiinnittämiseen käytettyjä rautalankalenkkejä on edelleen havaittavissa hautojen seinämissä.
Taisteluhauta muuttuu koillisosassa yhdyshaudaksi, joka jatkuu etelään jossa on kaksi suojahuoneen kuoppaa, joiden koko on 6 x 8 m ja syvyys 4 m. Pohjoisemmassa suojahuoneessa on yksi ja eteläisemmässä kaksi sisäänkäyntiä. Suojahuoneiden puurakenteet on poistettu.
Puolustusaseman kaakkoispuolella on noin metrin korkea ja 200 m pitkä maa- ja kivivalli, joka on kaakko-luode -suuntainen. Kyseessä on ilmeisesti viereiseltä pellolta raivatuista kivistä muodostunut valli eikä puolustusvarustus.
Pohjoisosa:
Pitkän Hepolammen pohjoispuolella, mäntyä kasvavassa kangasmaastossa on noin 40 metriä pitkä, maahan kaivettu taisteluhauta, jonka syvyys on 2-2,5 m. Torjuntasuunta on länsilounaaseen. Taisteluhaudan takana on kaksi maahan kaivettua suojahuoneen kuoppaa, joiden koko on 4 x 8 m ja syvyys 3-5 m. Kummassakin suojahuoneessa on ollut kaksi sisäänkäyntiä. Puurakenteet on poistettu. |
| metsakeskus.1000031084 |
538 |
Finni-Pietilä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
233863.00000000 |
6729745.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031084 |
Vahdontien eteläpuoliselta peltoalueelta on löydetty syksyllä 2016 pronssinen karhunhammasriipus ja pronssiesineiden katkelmia. Esineet tulivat peltokerroksesta noin 0-30 cm syvyydestä. Samalta peltoalueelta on löydetty metallinetsinnässä muitakin esineitä sekä sulanutta pronssia (ks. alakohteet). Esineitä oli koko peltoalueen laajuudelta.
Saman peltoalueen kaakkoisosasta on havaittu kulttuurimaata ja liesi merkkinä mahdollisesta rautakautisesta asuinpaikasta. Pellon reunassa on myös 2 kuppikiveä. Ks. kohde Finni-Pietilä. Kohteet Finni-Pietilä ja Finni-Pietilä 2 kuulunevat samaan muinaisjäännöskokonaisuuteen. |
| metsakeskus.1000031084 |
538 |
Finni-Pietilä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
233863.00000000 |
6729745.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031084 |
Vahdontien eteläpuoliselta peltoalueelta on löydetty syksyllä 2016 pronssinen karhunhammasriipus ja pronssiesineiden katkelmia. Esineet tulivat peltokerroksesta noin 0-30 cm syvyydestä. Samalta peltoalueelta on löydetty metallinetsinnässä muitakin esineitä sekä sulanutta pronssia (ks. alakohteet). Esineitä oli koko peltoalueen laajuudelta.
Saman peltoalueen kaakkoisosasta on havaittu kulttuurimaata ja liesi merkkinä mahdollisesta rautakautisesta asuinpaikasta. Pellon reunassa on myös 2 kuppikiveä. Ks. kohde Finni-Pietilä. Kohteet Finni-Pietilä ja Finni-Pietilä 2 kuulunevat samaan muinaisjäännöskokonaisuuteen. |
| metsakeskus.1000031086 |
777 |
Hakojärvi |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
572523.00000000 |
7198905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031086 |
Metsäiseltä, suon eteläpuolelle jäävältä kankaalta, järven rannasta löytyi metallinpaljastimella kirveenterä ja metalliesineen kappale (KM 41296:1-2). Kirveen sijainti on kohteen koordinaattina. Metalliesine löytyi kirveestä 1,1 metriä pohjoiskoilliseen, noensekaisesta maasta. Tästä 50 metrin päästä, korkean mäennyppylän päällä on suppilomainen kuoppa, joka valleineen on 3 x 3 metriä. Vallit ja kuoppa ovat matalat. |
| metsakeskus.1000031089 |
322 |
Näset (Skinnarviksvägen) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
246964.00000000 |
6674278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031089 |
Paikka sijaitsee Kemiönsaaren länsiosassa, (Dragsfjärdin) Skinnarvikin alueella. Arkeologian harrastaja havaitsi aivan Skinnarvikintien laidassa, avoimena olevalla hiekka-alueella, loivassa tienleikkauksessa kivikauteen ajoittuvaa esineistöä. Löydöt olivat hiekkamaan pinnassa. Paikalta löytyi iskoksia, keramiikan paloja ja joitakin palaneita luita. Keramiikka on huokoista, kevyesti naarmutettua ja osin tekstiilipainanteista (Kiukaisten keramiikkaa). Yhdessä reunapalassa on kuoppakoristelua. Luista on pystytty tunnistamaan Turun yliopistossa majavan luu ja kaksi hylkeen luuta. |
| metsakeskus.1000031090 |
322 |
Nötholmen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
245909.00000000 |
6673603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031090 |
Arkeologian harrastajan ilmoittama kohde, joka sijaitsee Nötholmenin saaressa, kallion lakialueella. Röykkiön arvioidut mitat ovat n. 4-5 X 4-5 metriä. Ulkomuoto vastaa pronssikautisia röykkiöitä ja kohteelta on näkymä Gullkronan selälle. Röykkiön juurella on myös toinen, soikean muotoinen pienempi rakenne. |
| metsakeskus.1000031091 |
322 |
Gunholmen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
245303.00000000 |
6673329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031091 |
Arkeologian harrastajan ilmoittama kohde, joka sijaitsee Gunholmenin saaressa, kallion lakialueella. Kyseessä on noin 10 metriä pitkä kivirakenne. Muoto on "laivamainen". Röykkiön toinen pää on kolmiomainen. Rakenne on itä-länsi -suuntainen. |
| metsakeskus.1000031092 |
109 |
Heikkilä 1 ja 2 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
369260.00000000 |
6786042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031092 |
Heikkilä 1 polttokenttäkalmisto ja Heikkilä 2 (1000031093) löytöalue on yhdistetty kiinteäksi muinaisjäännökseksi Heikkilä 1 ja 2. Kohde sijaitsee Kalailanlahden ja Kenkijärven välillä olevalla peltoalueella, Kalailantien ja Nihtiläntien risteyksen pohjoispuolella. Heikkilä 1 alueelta Nihtiläntien läheisyydestä on löytynyt 6.8.2016 metallinetsinnässä kulkunen, punnus, rusettiaiheinen vyönhela sekä tulusrauta (KM 41275:1-4, ks. alakohteet). Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 5-15 cm. Myöhemmin on saatu kokoelmiin samana päivänä löytyneet hopearaha (piispa Bernold, Utrecht 1046 - 54 jaa.) ja kaksieläiminen pyöreä kupurasolki (KM 41359: 1 - 2, ks. alakohteet) sekä erikoinen viikinkiajan ketjunkannatin, ristiretkiajan korvalusikka ja levymäisen linturiipuksen katkelma (KM 41653: 1 - 3).
Tarkastuksessa 26.10.2020 Heikkilä 1 alueelta havaittiin tummaa maannosta ja palanutta savea sekä mahdollinen matala latomus. Alueella on useampia lohkareita, joista yhden juurella on kiveystä. Maakaapelilinjalle tehdyssä koekuopituksessa 16.–17.11.2020 saatiin useasta koekuopasta löytöinä rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Heikkilä 2 alueelta heti edellisistä länteen on löytynyt 6.8.2017 metallinetsinnässä kaksiosainen, ristiretkiajan tyylisellä kasviornamentiikalla koristeltu saranallinen metalliesine (KM 41276). Sen löytösyvyys peltomullassa oli noin 5-15 cm. Alakohteissa myöhäisrautakautisia metallinetsintälöytöjä vuodelta 2023 ja 2024 (ILM30303 ja ILM31452-5). Kohde vaatii lisäselvitystä, läntistä 2017 ja 2023-24 löytöaluetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000031092 |
109 |
Heikkilä 1 ja 2 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
369260.00000000 |
6786042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031092 |
Heikkilä 1 polttokenttäkalmisto ja Heikkilä 2 (1000031093) löytöalue on yhdistetty kiinteäksi muinaisjäännökseksi Heikkilä 1 ja 2. Kohde sijaitsee Kalailanlahden ja Kenkijärven välillä olevalla peltoalueella, Kalailantien ja Nihtiläntien risteyksen pohjoispuolella. Heikkilä 1 alueelta Nihtiläntien läheisyydestä on löytynyt 6.8.2016 metallinetsinnässä kulkunen, punnus, rusettiaiheinen vyönhela sekä tulusrauta (KM 41275:1-4, ks. alakohteet). Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 5-15 cm. Myöhemmin on saatu kokoelmiin samana päivänä löytyneet hopearaha (piispa Bernold, Utrecht 1046 - 54 jaa.) ja kaksieläiminen pyöreä kupurasolki (KM 41359: 1 - 2, ks. alakohteet) sekä erikoinen viikinkiajan ketjunkannatin, ristiretkiajan korvalusikka ja levymäisen linturiipuksen katkelma (KM 41653: 1 - 3).
Tarkastuksessa 26.10.2020 Heikkilä 1 alueelta havaittiin tummaa maannosta ja palanutta savea sekä mahdollinen matala latomus. Alueella on useampia lohkareita, joista yhden juurella on kiveystä. Maakaapelilinjalle tehdyssä koekuopituksessa 16.–17.11.2020 saatiin useasta koekuopasta löytöinä rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Heikkilä 2 alueelta heti edellisistä länteen on löytynyt 6.8.2017 metallinetsinnässä kaksiosainen, ristiretkiajan tyylisellä kasviornamentiikalla koristeltu saranallinen metalliesine (KM 41276). Sen löytösyvyys peltomullassa oli noin 5-15 cm. Alakohteissa myöhäisrautakautisia metallinetsintälöytöjä vuodelta 2023 ja 2024 (ILM30303 ja ILM31452-5). Kohde vaatii lisäselvitystä, läntistä 2017 ja 2023-24 löytöaluetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000031092 |
109 |
Heikkilä 1 ja 2 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
369260.00000000 |
6786042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031092 |
Heikkilä 1 polttokenttäkalmisto ja Heikkilä 2 (1000031093) löytöalue on yhdistetty kiinteäksi muinaisjäännökseksi Heikkilä 1 ja 2. Kohde sijaitsee Kalailanlahden ja Kenkijärven välillä olevalla peltoalueella, Kalailantien ja Nihtiläntien risteyksen pohjoispuolella. Heikkilä 1 alueelta Nihtiläntien läheisyydestä on löytynyt 6.8.2016 metallinetsinnässä kulkunen, punnus, rusettiaiheinen vyönhela sekä tulusrauta (KM 41275:1-4, ks. alakohteet). Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 5-15 cm. Myöhemmin on saatu kokoelmiin samana päivänä löytyneet hopearaha (piispa Bernold, Utrecht 1046 - 54 jaa.) ja kaksieläiminen pyöreä kupurasolki (KM 41359: 1 - 2, ks. alakohteet) sekä erikoinen viikinkiajan ketjunkannatin, ristiretkiajan korvalusikka ja levymäisen linturiipuksen katkelma (KM 41653: 1 - 3).
Tarkastuksessa 26.10.2020 Heikkilä 1 alueelta havaittiin tummaa maannosta ja palanutta savea sekä mahdollinen matala latomus. Alueella on useampia lohkareita, joista yhden juurella on kiveystä. Maakaapelilinjalle tehdyssä koekuopituksessa 16.–17.11.2020 saatiin useasta koekuopasta löytöinä rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Heikkilä 2 alueelta heti edellisistä länteen on löytynyt 6.8.2017 metallinetsinnässä kaksiosainen, ristiretkiajan tyylisellä kasviornamentiikalla koristeltu saranallinen metalliesine (KM 41276). Sen löytösyvyys peltomullassa oli noin 5-15 cm. Alakohteissa myöhäisrautakautisia metallinetsintälöytöjä vuodelta 2023 ja 2024 (ILM30303 ja ILM31452-5). Kohde vaatii lisäselvitystä, läntistä 2017 ja 2023-24 löytöaluetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000031094 |
445 |
Björklid |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
205043.00000000 |
6683228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031094 |
Kohde sijaitsee Paraisten Korppoossa, Österretaisin alueella, Korppoon pääsaaren Kyrklandetin koillisosassa, Björklid -nimisellä niemellä. Alue on metsämaastoa ja kohteen itäpuolella on yksi asuinrakennus.
Alueelta voitiin havaita kaikkiaan 8 ryssänuunia tai todennäköisiä sellaisia. Osa oli ehjiä tai lähes ehjiä kupoliltaan. Uunit oli rakennettu melko suurista kivistä. Ainakin kaksi rakennetta oli lähes täysin hajonneita ja sammalen vahvasti peittämiä ja siten tulkinnanvaraisia.
Myös viereiseltä Vargklevs uddenin niemellä tunnetaan useita ryssänuuneja.
V. 2018 ilmoituksen perusteella paikalla käytiin uudelleen ja paikannettiin lisää ns. ryssänuuneja. Muutakin funktiota kivirakenteille pohdiskeltiin. Kallion päältä havaittiin kivirinki (66831921/204948), mutta tämä voi olla moderni. Kallioalueen eteläosassa on kivenlohkareiden muodostama suojainen alue, jonka reunassa olevan lohkareen päältä on näkymä kauas. |
| metsakeskus.1000031095 |
777 |
Koukkusormenkangas |
10002 |
12001 |
13002 |
11002 |
27000 |
590767.00000000 |
7253032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031095 |
Kohde sijaitsee Iso-Perankajärven pohjoispuolella, Kannussaarta vastapäätä Koukkusormenniemen ja Kannusniemen välissä. Kohde sijaitsee tasanteella, jossa kasvaa mäntyä. Noin 10 metriä rantaa järveä kohden alkaa jyrkkä rantatörmä ja useamman metrin ero tasanteen ja järven välillä. Alue on koskematonta metsämaata.
Atraimen löytöpaikka on pienen kiveyksen länsipuolella. Pari metriä siitä itään, pienen männyn juurella, on kirveen löytöpaikka. Kirveen löytökohdalla maa on värjäytynyt vahvan oranssiksi. Heti kirveenterän länsipuolella on vahva hiilikerros. Ympäristössä on normaali maannos. Kyseessä todennäköisesti varsin pienialainen kohde. Palanutta luuta ei havaittu. Kohde voi olla hautapaikka tai leiripaikka. |
| metsakeskus.1000031095 |
777 |
Koukkusormenkangas |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
590767.00000000 |
7253032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031095 |
Kohde sijaitsee Iso-Perankajärven pohjoispuolella, Kannussaarta vastapäätä Koukkusormenniemen ja Kannusniemen välissä. Kohde sijaitsee tasanteella, jossa kasvaa mäntyä. Noin 10 metriä rantaa järveä kohden alkaa jyrkkä rantatörmä ja useamman metrin ero tasanteen ja järven välillä. Alue on koskematonta metsämaata.
Atraimen löytöpaikka on pienen kiveyksen länsipuolella. Pari metriä siitä itään, pienen männyn juurella, on kirveen löytöpaikka. Kirveen löytökohdalla maa on värjäytynyt vahvan oranssiksi. Heti kirveenterän länsipuolella on vahva hiilikerros. Ympäristössä on normaali maannos. Kyseessä todennäköisesti varsin pienialainen kohde. Palanutta luuta ei havaittu. Kohde voi olla hautapaikka tai leiripaikka. |
| metsakeskus.1000031097 |
777 |
Kannusniemi |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
591176.00000000 |
7253194.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031097 |
Löytöpaikka sijaitsee Suomussalmen Iso-Perankajärven pohjoisrannalla. Löytöpaikka sijaitsee kohdassa, jossa rantatörmä madaltuu noin 40 metrin matkalla nousten taas törmämäiseksi. Maasto on kuhmuraista. Kasvaa mäntyä ja varpuja. Lytöpaikka on noin 10 metriä järven rannasta.
Kohteesta löydettiin kaksi myöhäisrautakautista kirveen terää. Kirves 1:n löytöpaikalta löytyi hiiltä ja palanutta luuta. Kirves löytyi noin 10 cm syvyydeltä pian turpeen alta kivennäismaasta. Turpeen alla palanut maakerros, jossa palanutta luuta. Noin 1,4 metriä itään on toisen kirveen löytöpaikka. Kirves 2 löytyi turpeen alapuolelta kivennäismaasta. Kirveenterän (2) löytöpaikalla on muutaman sentin paksuinen hiiltyneen maan kerros. Tästä ei löytynyt palanutta luuta. Sen sijaan noin puolimetriä pohjoiseen, pienen kuusen juurelle tehdystä koekuopasta havaittiin runsaasti palanutta luuta ja hiiltynyttä maata. Noin 2 metriä kirveen 1 löytöpaikalta itäkoilliseen on kuoppa, jonka halkaisija on noin 1,5 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. |
| metsakeskus.1000031098 |
761 |
Koivurinne |
10007 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
296992.00000000 |
6724108.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031098 |
Kolmen kivirivin rajaama kolmiomainen alue, joka sijaitsee matalahkon kalliomäen lounaispuolella. Paikalla on viime vuosina laidunnettu nautakarjaa, jonka johdosta rakennelma on tullut näkyviin. Kivivallin pituus on yhteneä noin 175 metriä, ja yksittäisten sivujen pituudet noin 50 x 50 x 75. Kivivallin paksuus on noin 1-2 kivikertaa.
Rakenne saattaisi liittyä peltoviljelyyn. Iätisimmän kivikivin itäpuolella on myös kulkenut kärrypolku.
Rakennelman alueella ja sen luoteispuolella kivennäismaata on laikutettu suhteellisen tiheästi. Kupissa ei havaittu mitään merkkejä kulttuurikerroksesta tai rakenteista. Alueella on kuitnekin verrattain paljon hiekkalaakoja. |
| metsakeskus.1000031100 |
777 |
Niska-aho |
10001 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
592777.00000000 |
7253758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031100 |
Sijaitsee noin 50 metriä Iso-Perankajärven rannasta. Esine 1 on löytynyt isohkon, luonnonmuodostaman kumpareen kaakkoispuolelta, laajahkosta painaumasta. Toinen esine on löytynyt siitä noin 12 metriä kohti rantaa. Löytöpaikka on mäntyistä kangasmaastoa. Maaperä on hiekkamaata. Esineet ovat löytyneet noin 10 – 15 cm syvyydestä paksun turpeen alta.
Esine 1 eli atraimen väkäsen löytöpaikka on heti luonnollisen kumpareen alarinteestä alkavalla tasanteella. Tasannetta ympäröi kahdelta sivulta suorakulman muodostavat maavallit. Tasanteella on hieman ympäristöstään poikkeava kasvillisuus. Tämä voi johtua mahdollisesti myös porojen oleskelusta kohteella. Atraimen väkäsen löytöpaikalla oli hiiltä. Mahdollisesti kyseessä on joko irtolöytöpaikka tai asuinpaikka. Esihistoriallisesta kohteesta tuskin on kysymys. Pidempi rautaesine, joka todennäköisesti on jonkinlainen taltta, on löytynyt lähempää rantaa. Sen löytöpaikan ympäristössä ei ole mitään poikkeavaa ja koekuopan maannos oli normaali. |
| metsakeskus.1000031101 |
777 |
Siikasalmi |
10002 |
12001 |
13002 |
11002 |
27000 |
586268.00000000 |
7250527.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031101 |
Kohde sijaitsee Siikajärven ja Pienen-Perangan välisen Siikasalmen pohjoisrannalla. Manterenniemen etelärannalla, salmea kohti laskevan rinteen juurella. Noin 30 metriä rannasta on tasanne, jonka koko on noin 35 x 60 metriä. Tältä tasanteelta löytyi nuotiopaikka, matala kuoppa sekä metalliesineitä. Rinne ja osa leiripaikasta on äestetty. Äestysurassa on nuotiopaikka, jossa on näkyvissä palanutta kiveä ja luuta sekä mustunutta maata. Nuotiopaikan läheltä on löytynyt padankorva. Nuotiopaikan luoteispuolella on matala, laakea kuoppa, jonka halkaisija on noin 3 metriä. Nuotiopaikasta noin 12 metriä kohti etelää, rantaan johtavalta polulta, löytyi merovingiajan lyhytlehtinen keihäänkärki (KM 42907:1). Keihäänkärjen löytöpaikalla oli ohut kerros hiilensekaista maata. |
| metsakeskus.1000031101 |
777 |
Siikasalmi |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27017 |
586268.00000000 |
7250527.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031101 |
Kohde sijaitsee Siikajärven ja Pienen-Perangan välisen Siikasalmen pohjoisrannalla. Manterenniemen etelärannalla, salmea kohti laskevan rinteen juurella. Noin 30 metriä rannasta on tasanne, jonka koko on noin 35 x 60 metriä. Tältä tasanteelta löytyi nuotiopaikka, matala kuoppa sekä metalliesineitä. Rinne ja osa leiripaikasta on äestetty. Äestysurassa on nuotiopaikka, jossa on näkyvissä palanutta kiveä ja luuta sekä mustunutta maata. Nuotiopaikan läheltä on löytynyt padankorva. Nuotiopaikan luoteispuolella on matala, laakea kuoppa, jonka halkaisija on noin 3 metriä. Nuotiopaikasta noin 12 metriä kohti etelää, rantaan johtavalta polulta, löytyi merovingiajan lyhytlehtinen keihäänkärki (KM 42907:1). Keihäänkärjen löytöpaikalla oli ohut kerros hiilensekaista maata. |
| metsakeskus.1000031102 |
146 |
Oinaslampi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
715289.00000000 |
6950063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031102 |
Laserkeilausaineistossa 08/2017 kohteessa erottui taistelukaivantoja muistuttavia ilmiöitä. Ympäristössä on runsaasti toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita.
Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa. Petkeljärventien itäpuolelta alkaa yhdyshauta, joka haarautuu mäen laella kahdeksi taisteluhaudaksi rannan suuntaisesti. Taisteluhaudat ovat leveitä, noin 1,5 metriä ja niissä on tuliasemia. Linnoitteet sijoittuvat mäen kumpareelle. Näiden eteläpuolella on notkelma, jonka jälkeen maasto taas hieman nouse ja siellä, noin 60 metriä mainituista asemista etelään, on kuoppa koko 2x4 metrin kokoinen ja syvyys noin 1,5 metriä sitä ympäröivän vallin päältä mitattuna. Kuoppaan ei johda käytävää. Noin 5 metriä kuopan pohjoispuolella on tuliaseman näköinen kaivanto. Luultavasti kuoppa liittyy linnoittamiseen. Tästä kuopasta noin 70 metriä länteen on vielä yksittäinen tuliasema, johon johtaa kapea 8 metriä pitkä käytävä pohjoisesta. Vuoden 2021 inventoinnin yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella aiempaa laserkeilausaineiston perusteella aiempi aluerajaus pieneni selvästi. |
| metsakeskus.1000031103 |
146 |
Petkeljärvi 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
714975.00000000 |
6948520.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031103 |
Laserkeilausaineistossa 08/2017 kohteessa erottui taistelukaivantoja muistuttavia ilmiöitä. Ympäristössä on runsaasti toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita.
Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa. Alue on hiekkapohjaista kuivahkoa mäntykangasta. Laserkeilausaineiston perusteella tehty aluerajaus on aika suuri. Inventoinnissa havaittiin linnoitteita hajanaisesti neljässä kohtaa alueella. Kohteen eteläosassa on laajin linnoitekeskittymä, johon kuuluu taisteluhautoja, kaksi konekivääriasemaa ja korsu. Konekivääriasema 1 on rannassa, torjuntasuunta koilliseen ja konekivääriasema 2 on siitä noin 100 metriä länsilounaaseen, hieman kauempana rannasta ja torjuntasuunta itään. Näistä johtaa taistelu/yhdyshaudat konekivääriaseman 2 länsipuolella noin 15 metrin päässä olevaan korsuun. Näiden pohjoispuolella on taisteluhautoja kolmessa kohtaa, kaukaisin pätkä noin 500 metrin päässä. |
| metsakeskus.1000031104 |
146 |
Pieni Kuikkalampi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
715047.00000000 |
6947663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031104 |
Laserkeilausaineistossa 08/2017 Pienen-Kuikkalammen itäpuolisen saarekkeen itärannalla erottui taistelukaivantoja muistuttavia ilmiöitä. Ympäristössä on runsaasti toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita.
Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa. Alue on hiekkapohjaista kuivahkoa mäntykangasta. Linnoitteet keskittyvät niemen ja etelä- ja pohjoisosan kumpareille, välissä on linnoittamaton notkelma. Eteläosassa taisteluhaudan pohjoispäässä on konekivääriasema, josta erottuu ampumasektori koilliseen. Pohjoisosassa on korsu, koko noin 4x4 metriä, josta johtaa yhdyshauta asemiin. |
| metsakeskus.1000031105 |
146 |
Petraniemi 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
714933.00000000 |
6945952.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031105 |
Petraniemen koillispuolella, Valkiajärven länsirannalla erottui laserkeilausaineistossa 08/2017 useassa kohdassa taistelukaivantoja muistuttavia ilmiöitä. Ympäristössä on runsaasti toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita.
Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa. Alue on kuivahkoa hiekkapohjaista mäntykangasta, mutta linnoitettu kapea harjanne on melko kivinen. Linnoitettu harjanne on noin 900 metriä pitkä. Linnoitteissa on säilynyt vielä puurakenteita, mm. taisteluhaudoissa näkyy puupaaluja ja niiden ympärillä rautalankaa. Harjanteen päällä on taisteluhautaa, jossa tuliasemia. Hauta ei kuitenkaan muodosta täysin yhtenäistä ketjua, vaan katkeaa paikoitellen. Lisäksi harjanteen päällä on yksittäisiä pari metriä leveitä tuliasemia. |
| metsakeskus.1000031106 |
146 |
Kokkolahti-Korkeasärkkä |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
714240.00000000 |
6945965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031106 |
Kohde on suomalaisten talvisodan aikana tekemä taisteluhauta, joka sijaitsee Petkeljärven kansallispuistossa Kuikkalammen ja Kokkolahden välisellä kannaksella havumetsässä. Taisteluhauta on kaivettu maahan. Sen kokonaispituus on noin 400 m. Haudan yläosan leveys on keskimäärin 70 cm ja alaosan 25 cm. Syvyys on 60 cm. Torjuntasuunta on kaakkoon.
Korkeasärkällä on pesäkkeitä, korsuja, taisteluhautoja, poteroita. Alueella ei ole taisteltu, vaan kohde kaivettiin Sotkasenvaara-Piistinniemen jälkeiseksi puolustuslinjaksi. Osa Ilomantsin puolustuslinjoja.
Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa. Alue on hiekkapohjaista kuivahkoa mäntykangasta, kapean Korkeasärkän yläosa on kivistä. Kuikkalammen ja Kokkolahden välillä taisteluhauta kulkee matalan harjanteen mukaisesti. Hauta päättyy etelässä Kokkolahden pohjoispuoleisen törmän päälle, Taitajantaival-nimisen polun pohjoispuolella. Polun kulku on hieman virheellinen peruskartassa, sillä tosiasiassa se kulkee lammen rannassa. Korkeasärkällä oleva linnoitteet ovat pääosin lyhyitä taisteluhaudan pätkiä, pisin noin 50 metriä ja lyhimmät alle 10 metriä. Lisäksi särkällä on yksittäisiä taisteluasemia, poikkeuksena särkän pohjoiseen laajeneva osa, jonka kärjessä on ollut ilmeisesti tähystysasema tai tuliasema sekä itälaidalla kaksi konekivääriasemaa. Taisteluhaudat ja konekivääriasemat ja niihin liittyvät taisteluhaudat on rajattu erillisinä alueina. Haudat särkän päällä ovat melko kapeita. |
| metsakeskus.1000031108 |
538 |
Kylähuitti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
230401.00000000 |
6734741.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031108 |
Arkeologian harrastaja havaitsi Nousiaisten Kukonharjan alueella tien molemmin puolin tien penkassa ja leikkauksessa, hiekkamaan pinnassa kivikautisia löytöjä: kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, palan mustaa kvartsia, luun palan ja sekä keramiikkaa. Löytöjä oli noin 35 metriä pitkällä alueella. Luun pala on tunnistettu hylkeen luuksi ja keramiikka varhaiskampakeramiikaksi. Kukonharjan alueella tunnetaan myös muita kivikautisia asuinpaikka-alueita.
Tarkastuskäynnillä todettiin, että paikalla oli kaivettu ja syvennetty tien ojia ja tien leikkauksessa pintamaassa näkyi edelleen keramiikkaa sekä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Näitä löytöjä ei tallennettu. Keramiikkaa ja iskoksia oli myös vähäisessä määrin ojien viereen kasatussa maassa. Missään kohdin ei voitu havaita kulttuurikerrosta tms.
Käynnillä kartoitettiin myös ympäröivää maastoa. Läheltä tietä havaittiin arviolta n. 4 x 2 metriä kooltaan oleva kuoppajäännös; se ei välttämättä liity asuinpaikkaan ja sen ajoitus on epäselvä (alakohde). Sen välittömässä läheisyydessä oli rajakivi. |
| metsakeskus.1000031110 |
503 |
Kallunen |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
226809.00000000 |
6738211.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031110 |
Yläneentiehen rajoittuvalta peltoalueelta, Mynäjoen tuntumasta, sen länsipuolelta löytyi toukokuussa 2017 metallinetsinnässä pronssikoruja tai niiden katkelmia mm. riipus, helmi ja rannekorujen katkelmia. Esineet löytyivät n. 10-20 cm syvyydestä. Lisäksi pellolta löytyi tunnistamattomaksi sulanutta pronssia.
Löytöalueella tai sen läheisyydessä sijainnee rautakautinen kalmisto. Kohde vaatii lisäselvitystä; löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000031113 |
503 |
Kerttula |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
226787.00000000 |
6738756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031113 |
Peltoalueelta, Mynäjoen länsipuolelta löytyi metallinetsinnässä toukokuussa 2017 mm. karhunhammasriipus, kaksi solkea sekä riipuksen katkelma. Lisäksi pellon itäpäästä löytyi sulaneita pronssin paloja. Löydöt olivat n. 10-20 cm:n syvyydessä, yhden soljen löytyessä pellon pinnasta. Uusi löytö syksyllä 2019, ks. alakohteet.
Löytöalueella tai sen läheisyydessä on mahdollisesti rautakautinen kalmisto. Samalta peltoalueelta on muitakin löytöjä (Raiko 1000031112). Kohde vaatii lisäselvitystä; löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000031115 |
146 |
Ikola |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27009 |
720056.00000000 |
6953608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031115 |
Kohde on osa Neuvostoliiton joukkojen talvisodan aikana Möhkön ympäristöön rakentamaa laajaa korsukylää puolustusvarustuksineen. Kohde sijaitsee Leminvaarantien ja Viinivaarantien risteyksen ympäristössä pääosin risteyksen pohjoispuolella mutta myös Leminahontien itäpuolella. Maasto on kangasmetsää valtapuuna mänty.
Alueella on kymmeniä korsuille kaivettuja kuoppia, joista on poistettu puurakenteet. Kuoppien koko on keskimäärin 3 x 3 m ja syvyys 0,8 m. Kohteen keskiosassa on kuusi suurikokoisempaa korsujen kuoppaa, joiden keskimääräinen koko on 10 x 8 m ja syvyys 1,5-2 ,5 m. Kohde on tarkastettu maastossa osittain. Paikkatietokannan rajaus perustuu laserkeilausaineistoon ja on luonteeltaan ohjeellinen. |
| metsakeskus.1000031116 |
146 |
Mustankorvenkangas |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
720183.00000000 |
6953925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031116 |
Kohde on osa Neuvostoliiton joukkojen talvisodan aikana Möhkön ympäristöön rakentamaa laajaa korsukylää puolustusvarustuksineen. Kohde sijaitsee Leminahontien molemmin puolin mäntyä kasvavassa kangasmaastossa.
Kohteessa on maahan kaivettuja, eri kokoisia korsujen kuoppia. Kuoppien koko on keskimäärin 3 x 3 m ja syvyys 0,8 m. Alue on tarkastettu osittain maastossa. Paikkatietokannan rajaus perustuu laserkeilausaineistoon ja on ainoastaan ohjeellinen. |
| metsakeskus.1000031117 |
146 |
Lautakangas |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
718066.00000000 |
6953594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031117 |
Kohde on osa Neuvostoliiton joukkojen talvisodan aikana Möhkön ympäristöön rakentamaa laajaa korsukylää puolustusvarustuksineen.
Valtaosa kohteesta sijaitsee Lautakankaan länsipäässä olevalla avaralla kankaalla, jossa maastossa on nähtävissä runsaasti syviä ja muodoltaan selkeän nelikulmaisia korsukuoppia, niiden ympäristöön kaivettuja tuliasemia ja poteroita sekä lyhyitä juoksuhaudan pätkiä, jotka levittäytyvät osittain myös kosteikon pohjoispuolelle. Tarkastushetkellä alueella oli juuri liikkunut metallinetsijöitä, joiden jäljiltä alueella oli havaittavissa runsaasti kaivamisesta syntyneitä kuoppia ja maastoon jätettyjä metalliesineitä.
Pääpuolustusaseman ohella alueen läheisyydessä sijaitsee ainakin kaksi alakohdetta. Alakohteeksi 1 merkitty käsittää rinteen reunaan kaivetun poterorivin, jonka pääpuolustussuunta on etelään, ja alakohteeksi merkitty puolestaan Lidar-korkeusmallissa erottuvat mahdolliset korsukuopat. Alakohdetta 2 ei tarkastettu maastokäynnin yhteydessä. Kohteen ympäristöstä on todennäköisesti löydettävissä lisää sotahistoriallisia rakenteita. |
| metsakeskus.1000031118 |
422 |
Pitkä-Sulamo |
10001 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
669067.00000000 |
7016073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031118 |
Ympäristöstä selvästi poikkeava aihkimänty, aivan tien vieressä. Puussa näkyy muutama vanha kaiverrus. |
| metsakeskus.1000031119 |
146 |
Hako-oja |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
720784.00000000 |
6954745.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031119 |
Kohde on osa Neuvostoliiton joukkojen talvisodan aikana Möhkön ympäristöön rakentamaa laajaa korsukylä puolustusvarustuksineen. Kohde sijaitsee Leminahontien molemmin puolin sekametsässä, kivikkoisessa maastossa.
Kohteessa on maahan kaivettuja korsukuoppia, joiden keskimääräinen koko on noin 2 x 2 m ja syvyys 0,6. Kuoppia sijaitsee alueella harvakseltaan. Kohde on tarkastettu maastossa vain osittain. Paikkatietokannan rajaus perustuu laserkeilausaineistoon ja on ainoastaan ohjeellinen. |
| metsakeskus.1000031121 |
98 |
Peltola |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
399142.00000000 |
6766001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031121 |
Kohde sijaitsee laajan peltoaukean lounaisreunalla. Maasto on loivasti kolliseen laskevaa kangasta ja maaperä hiekkaa. Lounaassa peltoa rajaa nimellä Toijalansupit maastokarttaan merkitty laaja harju- ja suppamaasto. Pohjoisessa pellon keskellä virtaa mutkitellen itään Kiehuvanlähteenoja, lähimmillään vajaan 200 m päässä kohteesta. Peltolan talo sijaitsee 200 m päässä luoteessa samassa pellon reunassa, mutta naapuritilalla. Paikalla on pellon reunasta pohjoiskoilliseen suuntautuva, noin sata metriä pitkä ja 15-30 m leveä, metsää kasvava niemeke. Niemeke muodostaa tasaisesta peltomaasta suurimmalta osin noin metrin, kärkiosassa jopa kolmisen metriä kohoavan harjanteen.
Paikalta on löytynyt 18.6.2016 metallinetsinnässä myöhäisrautakautista esineistöä niemekkeen laidoilta peltomaasta: ketjunkantaja (alakohde KM 41278:1) ja korvalusikka (alakohde KM 41278:4). Muita löytöjä ovat mahdollinen sormus, riipuskello, sulanutta pronssia (KM 41278:2-3, 5, tarkat löytökohdat eivät ole tiedossa). Löytäjien mukaan metsäniemekkeellä on kiviröykkiö.
Kohteen tarkastuksessa 14.10.2020 esihistoriallisia löytöjä tai selviä merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta paikalla ei saatu. Metsäniemekkeen keskiosassa havaittiin matala kiviröykkiö, joka rakenteensa ja kairaushavaintojen perusteella vaikuttaa tulisijan jäännökseltä. Ympäristössä havaittiin paksu, tumma kulttuurikerros, joka viittaa pitkäaikaiseen toimintaan paikalla. Röykkiön pohjoispuolella havaittiin kaksi pitkänomaista kuoppaa, mahdollisesti kellarikuoppia. Havainnot viittaavat siihen, että paikalla on ollut historiallisen ajan asutusta. Koska paikalle ei ole merkitty mitään 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun kartoissa, eikä paikalla havaittu selvästi 1900-luvun asumiseen liittyvää materiaalia (tiiltä, lasia), on todennäköistä, että paikalla on asuttu jo ennen 1700-luvun loppua. Tähän ajoitukseen sopinee parhaiten myös paikalla havaittu leikelty kuparipelti. Ei kuitenkaan ole mahdotonta, että havaitut rakenteet olisivat peräisin lyhytaikaisesta asutuksesta 1800-luvulla. |
| metsakeskus.1000031121 |
98 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
399142.00000000 |
6766001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031121 |
Kohde sijaitsee laajan peltoaukean lounaisreunalla. Maasto on loivasti kolliseen laskevaa kangasta ja maaperä hiekkaa. Lounaassa peltoa rajaa nimellä Toijalansupit maastokarttaan merkitty laaja harju- ja suppamaasto. Pohjoisessa pellon keskellä virtaa mutkitellen itään Kiehuvanlähteenoja, lähimmillään vajaan 200 m päässä kohteesta. Peltolan talo sijaitsee 200 m päässä luoteessa samassa pellon reunassa, mutta naapuritilalla. Paikalla on pellon reunasta pohjoiskoilliseen suuntautuva, noin sata metriä pitkä ja 15-30 m leveä, metsää kasvava niemeke. Niemeke muodostaa tasaisesta peltomaasta suurimmalta osin noin metrin, kärkiosassa jopa kolmisen metriä kohoavan harjanteen.
Paikalta on löytynyt 18.6.2016 metallinetsinnässä myöhäisrautakautista esineistöä niemekkeen laidoilta peltomaasta: ketjunkantaja (alakohde KM 41278:1) ja korvalusikka (alakohde KM 41278:4). Muita löytöjä ovat mahdollinen sormus, riipuskello, sulanutta pronssia (KM 41278:2-3, 5, tarkat löytökohdat eivät ole tiedossa). Löytäjien mukaan metsäniemekkeellä on kiviröykkiö.
Kohteen tarkastuksessa 14.10.2020 esihistoriallisia löytöjä tai selviä merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta paikalla ei saatu. Metsäniemekkeen keskiosassa havaittiin matala kiviröykkiö, joka rakenteensa ja kairaushavaintojen perusteella vaikuttaa tulisijan jäännökseltä. Ympäristössä havaittiin paksu, tumma kulttuurikerros, joka viittaa pitkäaikaiseen toimintaan paikalla. Röykkiön pohjoispuolella havaittiin kaksi pitkänomaista kuoppaa, mahdollisesti kellarikuoppia. Havainnot viittaavat siihen, että paikalla on ollut historiallisen ajan asutusta. Koska paikalle ei ole merkitty mitään 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun kartoissa, eikä paikalla havaittu selvästi 1900-luvun asumiseen liittyvää materiaalia (tiiltä, lasia), on todennäköistä, että paikalla on asuttu jo ennen 1700-luvun loppua. Tähän ajoitukseen sopinee parhaiten myös paikalla havaittu leikelty kuparipelti. Ei kuitenkaan ole mahdotonta, että havaitut rakenteet olisivat peräisin lyhytaikaisesta asutuksesta 1800-luvulla. |
| metsakeskus.1000031121 |
98 |
Peltola |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
399142.00000000 |
6766001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031121 |
Kohde sijaitsee laajan peltoaukean lounaisreunalla. Maasto on loivasti kolliseen laskevaa kangasta ja maaperä hiekkaa. Lounaassa peltoa rajaa nimellä Toijalansupit maastokarttaan merkitty laaja harju- ja suppamaasto. Pohjoisessa pellon keskellä virtaa mutkitellen itään Kiehuvanlähteenoja, lähimmillään vajaan 200 m päässä kohteesta. Peltolan talo sijaitsee 200 m päässä luoteessa samassa pellon reunassa, mutta naapuritilalla. Paikalla on pellon reunasta pohjoiskoilliseen suuntautuva, noin sata metriä pitkä ja 15-30 m leveä, metsää kasvava niemeke. Niemeke muodostaa tasaisesta peltomaasta suurimmalta osin noin metrin, kärkiosassa jopa kolmisen metriä kohoavan harjanteen.
Paikalta on löytynyt 18.6.2016 metallinetsinnässä myöhäisrautakautista esineistöä niemekkeen laidoilta peltomaasta: ketjunkantaja (alakohde KM 41278:1) ja korvalusikka (alakohde KM 41278:4). Muita löytöjä ovat mahdollinen sormus, riipuskello, sulanutta pronssia (KM 41278:2-3, 5, tarkat löytökohdat eivät ole tiedossa). Löytäjien mukaan metsäniemekkeellä on kiviröykkiö.
Kohteen tarkastuksessa 14.10.2020 esihistoriallisia löytöjä tai selviä merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta paikalla ei saatu. Metsäniemekkeen keskiosassa havaittiin matala kiviröykkiö, joka rakenteensa ja kairaushavaintojen perusteella vaikuttaa tulisijan jäännökseltä. Ympäristössä havaittiin paksu, tumma kulttuurikerros, joka viittaa pitkäaikaiseen toimintaan paikalla. Röykkiön pohjoispuolella havaittiin kaksi pitkänomaista kuoppaa, mahdollisesti kellarikuoppia. Havainnot viittaavat siihen, että paikalla on ollut historiallisen ajan asutusta. Koska paikalle ei ole merkitty mitään 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun kartoissa, eikä paikalla havaittu selvästi 1900-luvun asumiseen liittyvää materiaalia (tiiltä, lasia), on todennäköistä, että paikalla on asuttu jo ennen 1700-luvun loppua. Tähän ajoitukseen sopinee parhaiten myös paikalla havaittu leikelty kuparipelti. Ei kuitenkaan ole mahdotonta, että havaitut rakenteet olisivat peräisin lyhytaikaisesta asutuksesta 1800-luvulla. |
| metsakeskus.1000031121 |
98 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
399142.00000000 |
6766001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031121 |
Kohde sijaitsee laajan peltoaukean lounaisreunalla. Maasto on loivasti kolliseen laskevaa kangasta ja maaperä hiekkaa. Lounaassa peltoa rajaa nimellä Toijalansupit maastokarttaan merkitty laaja harju- ja suppamaasto. Pohjoisessa pellon keskellä virtaa mutkitellen itään Kiehuvanlähteenoja, lähimmillään vajaan 200 m päässä kohteesta. Peltolan talo sijaitsee 200 m päässä luoteessa samassa pellon reunassa, mutta naapuritilalla. Paikalla on pellon reunasta pohjoiskoilliseen suuntautuva, noin sata metriä pitkä ja 15-30 m leveä, metsää kasvava niemeke. Niemeke muodostaa tasaisesta peltomaasta suurimmalta osin noin metrin, kärkiosassa jopa kolmisen metriä kohoavan harjanteen.
Paikalta on löytynyt 18.6.2016 metallinetsinnässä myöhäisrautakautista esineistöä niemekkeen laidoilta peltomaasta: ketjunkantaja (alakohde KM 41278:1) ja korvalusikka (alakohde KM 41278:4). Muita löytöjä ovat mahdollinen sormus, riipuskello, sulanutta pronssia (KM 41278:2-3, 5, tarkat löytökohdat eivät ole tiedossa). Löytäjien mukaan metsäniemekkeellä on kiviröykkiö.
Kohteen tarkastuksessa 14.10.2020 esihistoriallisia löytöjä tai selviä merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta paikalla ei saatu. Metsäniemekkeen keskiosassa havaittiin matala kiviröykkiö, joka rakenteensa ja kairaushavaintojen perusteella vaikuttaa tulisijan jäännökseltä. Ympäristössä havaittiin paksu, tumma kulttuurikerros, joka viittaa pitkäaikaiseen toimintaan paikalla. Röykkiön pohjoispuolella havaittiin kaksi pitkänomaista kuoppaa, mahdollisesti kellarikuoppia. Havainnot viittaavat siihen, että paikalla on ollut historiallisen ajan asutusta. Koska paikalle ei ole merkitty mitään 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun kartoissa, eikä paikalla havaittu selvästi 1900-luvun asumiseen liittyvää materiaalia (tiiltä, lasia), on todennäköistä, että paikalla on asuttu jo ennen 1700-luvun loppua. Tähän ajoitukseen sopinee parhaiten myös paikalla havaittu leikelty kuparipelti. Ei kuitenkaan ole mahdotonta, että havaitut rakenteet olisivat peräisin lyhytaikaisesta asutuksesta 1800-luvulla. |
| metsakeskus.1000031123 |
751 |
Leilisuo koillinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
413606.00000000 |
7292230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031123 |
Kivikautinen asuinpaikka Leilisuon koillispuolella. Kahdella alueella on vuoden 2016 vaiheilla todettu kaikkiaan 26 asumuspainannetta sekä noin 20 niihin liittyvää kuoppajäännöstä. Eteläinen laajempi alue on runsaat 200 m etelästä pohjoiseen, tästä pohjoisempi pari-kolme painannetta ja rakennetta sisältävä alue edellisestä noin 200 m pohjoiseen.
Vuoden 2021 inventoinnissa havaittiin pohjoisessa 3 asumuspainannetta ja 4 kuoppaa. Asumuspainanteiden pituus oli noin 5-7 metriä. Eteläisestä osasta paikannettiin 13 asumuspainannetta (pituus 5 – 12 m) sekä 6 kuoppaa. Etelässä osa painanteista on vaurioitunut metsätöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.1000031124 |
777 |
Kalettomantori |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
553280.00000000 |
7233844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031124 |
Kainuun Museolle ilmoitettiin kiviröykkiö, jonka päältä on ajettu metsäkoneella. Paikalliset pitävät sitä hautaröykkiönä ja sitä on kaiveltu aarteiden toivossa. Paikalla on muistikuvien mukaan ollut myös kivikehä. Röykkiö on hajotettuna noin 3 x 3 metrin kokoinen. Sen eteläpuolella on saman kokoinen kuoppa, jonka syvyys on noin metrin. Kuoppa on resentti. |
| metsakeskus.1000031125 |
751 |
Kallensuo 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
412987.00000000 |
7292944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031125 |
Mahdollisesti kolme asumuspainannetta ja joitakin pienempiä kuoppia sisältävä kivikautinen asuinpaikka Kallensuon ja sitä kiertävän kärrytien eteläpuolella. Pohjoisin, noin 15-metrinen painanne erottuu melko selvästi Lidar-laserkeilausaineistossa. Tästä kohteesta noin 400 m itään on kauempana Kallensuon kaakkoispuolella mahdollisesti kaksi asumuspainannetta sekä joitakin pienempiä kuopparakenteita.
Mahdollisesti näiden välialueella on useampiakin painanteita, jotka heikosti erottuvat Lidar-laserkeilausaineistossa. |
| metsakeskus.1000031126 |
541 |
Hiekkalahti 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
589050.00000000 |
7063654.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031126 |
Kaakkoon laskevalla harjun rinteellä kolme löytöaluetta. Alimmalla löytöalueella (1) mahdollinen keittokuopanne, kooltaan 2x3 m, kapea terassi.
Löytöalueella 2, rinteen keskiosassa on rinteen reunalla matala valli, jonka takana asuinpainanteelta vaikuttava laakea ja matala painanne (koko?).
Löytöalue 3 sijaitsee löytöalueen 2 yläpuolella. Paikalla on muinainen rantavalli, jonka takana on laakea, joskin epäselvä, painanteelta vaikuttava alue.
Alueiden/asuinpaikan laajuudet suureksi osaksi arvioita. |
| metsakeskus.1000031127 |
751 |
Kallensuo 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
413390.00000000 |
7292981.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031127 |
Noin 500 m Kallensuon kaakkoispuolella sijaitseva parin asumuspainanteen ja muutaman kuopparakenteen muodostama asuinpaikka kahdella metsätilalla. Ne ovat metsätien pohjoispuolella sijaitsevan matalan harjanteen laella ja pohjoisosassa, noin 400 m Kallensuon eteläpuolella sijaitsevasta asumuspainannekohteesta itään. Mahdollisesti näiden välialueella on useampiakin painanteita, jotka heikosti erottuvat Lidar-laserkeilausaineistossa.
Alueella kartoitettiin kolme asumuspainannetta (mitat noin 6-8 m x 5 m) sekä 7 pienempää kuoppaa vuoden 2021 inventoinnissa. Asumuspainanteet sijaitsevat rivissä itäreunan heikohkolla terassilla, törmän alaosa on soistunut. |
| metsakeskus.1000031128 |
751 |
Länsimaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
413213.00000000 |
7295450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031128 |
Noin neljä asumuspainannetta sekä asuinpaikkapintaa vuoden 2016 vaiheilla äestettynä olleella alueella Torosuon ja Länsimaansuon turvetuotantoalueelle johtavan tien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000031129 |
777 |
Kynäkoski 1 |
10007 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
589975.00000000 |
7196944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031129 |
Kynäkosken maapadon koillispuolella on Jalonhaaran etelärannalla pätkä kiveystä. Kivet ovat rannalla, ladottuna korkeammaksi rakenteeksi. Latomuksen koillispäässä on maakivi/kallio, johon on kiinnitetty metallirengas. |
| metsakeskus.1000031130 |
777 |
Kynäkoski 2 |
10007 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
589712.00000000 |
7196718.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031130 |
Jalonhaaran etelärannalla kulkee Kynäkosken maapadon ja siitä länteen olevan maapadon välillä kivirakenne. Siihen liittyy paikoitellen lahoja puurakenteita. Länsiosassa Jalonhaaran uomassa kulkee useita rinnakkaisia kivirakenteita. Etelärannalla on Jalonhaaran uomaan nähden poikittainen kaivanto, jonka pituus on noin 15 metriä, jonka kohdalla kiveyksessä on aukko. |
| metsakeskus.1000031131 |
777 |
Patokoski |
10007 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
589515.00000000 |
7196669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031131 |
Patokosken maakannaksen ja siitä itään olevan maakannaksen välillä kulkee Jalonuoman etelärannalla kivirakennelma, jonka länsipää on upoksissa veden alla. Kiveys on nähtävissä vedessä ja kiveykseen liittyy mahdollisesti puupaaluja, jotka törröttävät vedestä. |
| metsakeskus.1000031132 |
895 |
Kruununmaantie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
202052.00000000 |
6754512.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031132 |
Inventointi 2017: Tie on kaksihaarainen. Tieyhteys Laitilasta Kalannin kirkon kautta Uuteenkaupunkiin syntyi viimeistään 1600-luvun alussa ja tieyhteys Vehmaalta Kalannin kirkolla 1600-luvun loppuun mennessä (J, Viertola 1984, Suomen teiden historia).
Vehmaa – Kalanti vanha linjaus on ilmeisesti koko matkan identtinen nykyisen tielinjauksen 1953 kanssa, myös Sirppujoen ylittänyt maansilta on ilmeisesti ollut nykyisen sillan kohdalla. Kalannin ja Laitilan välinen osuus kulki vanhan maantien linjauksella, joka oli käytössä 1950-luvun lopulle saakka, kunnes rakennettiin VT 43 Laitilasta Uuteenkaupunkiin. Linjaus kulkee kirkolta pohjoiseen Sainion kautta ja sieltä itään Puolimatkakallion pohjoispuolella metsäautotienä Kylähiiden kylälle saakka, jossa se jatkuu Kylähiiden kylätienä.
Kruununmaantien vanhaa tienpohja ei liene säilynyt osuudella. Kalannista länteen suuri osa vanhasta tielinjauksesta on tuhoutunut VT 43 rakennusvaiheesta. Ainoastaan Vironkallion mäen koillispuolella on noin 1,1 km pitkä osuus alkuperäistä tienpohjasta säilynyt (Heinilän talosta lounaaseen Mäntyharjun kautta. Vironkallionmäeltä lounaaseen tie kulkee Orivon kylätienlinjauksella Uudenkaupungin rajalle saakka. |
| metsakeskus.1000031133 |
895 |
Sairinen tuulimylly |
10002 |
12016 |
13179 |
11006 |
27000 |
210614.00000000 |
6748193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031133 |
Inventointi 2017: Vähätalon pohjoispuolella kylätieltä n 20 m pohjoiseen kallioalueella on osittain tuhoutunut vanha kiviperustus, mitat n. 3,5 x 3,5 m. Paikalla oli Sairisen kylän tuulimylly. |
| metsakeskus.1000031134 |
895 |
Taipale vesimylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
201596.00000000 |
6744192.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031134 |
Inventointi 2017: Puron mutkan pohjoispuolella on 6 m pitkä ja n. metri leveä myllynränni, joka on jäänyt kuivalle ja kasvanut umpeen. Paikalle on merkitty isojakokarttaan vesimylly, toinen mylly on merkitty saman puron varteen noin 200 m itään, sitä ei ole rakenteita säilynyt; kohdalla on nykyään peltoalue. |
| metsakeskus.1000031135 |
895 |
Pehtojoki 1 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
213584.00000000 |
6748699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031135 |
Inventointi 2017: Uudenkaupungin ja Laitilan rajalla, Pehtojoen sillasta n. 15 m luoteeseen on jokiuoman lounaispuolella n. 5 m pitkä myllynränni ja mahdollisesti perustukseen kuulunut hajotettu kiveys. Isojakokarttaan on merkitty kaksi myllyn paikkaa, josta vain toinen on säilynyt.
Sillasta n. 10 m kaakkoon on joen poikkisuunnassa olevan säätelypadon jäänteet. |
| metsakeskus.1000031136 |
895 |
Pehtojoki 2 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
213395.00000000 |
6748892.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031136 |
Inventointi 2017: Alueella on kahden 1700-luvun myllyn jäännökset (säätelypato ja myllyränni) n. 50 m etäisyydellä toisistaan. Molemmat myllyt on merkitty isojakokarttaan. Niiden välissä on resentti, vielä 1900-luvulla toiminut mylly, jonka rakennus on vielä pystyssä (ks. kulttuuriperintökohteet Pehtojoki 3). Myllystä 1 on säilynyt joen poikkisuunnassa oleva säätelypato ja 25 m pitkä myllynränni joen pohjoispuolella; niiden välissä on uudemman myllyn betonipato.
Myllyn 2 paikka sijaitsee uuden myllyn alapuolella, jäljellä on hieman särkynyt säätelypato ja n. 10 m pitkä ränni joen uoman eteläpuolella. Toisin kuin myllyllä 1 ränni ei ole kaivettu uoman viereen, vaan uoman keskelle on tehty joen suuntainen johdinvalli. |
| metsakeskus.1000031137 |
895 |
Myllyoja |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
200747.00000000 |
6761175.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031137 |
Inventointi 2017: Myllyojan varrella noin 500 m matkalla on ollut 1700-luvulla 6 vesimyllyä: 1 Radansuun kylän mylly (1757 jo purettu), 2 Suurikkalan kylän mylly, 3 Sannaisen ja Kaivolan kylien yhteinen mylly, 4 Villilän rusthollin mylly, 5 Inhamon kylän mylly ja 6 Kaukolan ja Hakoisen kylien yhteinen mylly.
Myllystä 1 näkee vielä osia rännistä ja perustuksesta, kivisillan vieressä on mahdollisesti osia myllyn 2 puretusta perustuksesta. Mylly 3 on jäänyt kivisillan alle. Myllystä 4 on säilynyt perustus ja osa kylmämuuratusta rännistä, sen päällä on tehty puinen silta; myllyistä 5 ja 6 ovat perustukset ja osa rännistä jäljellä. Kivisillan itäpuolella on uudempi myllyrakennus. |
| metsakeskus.1000031138 |
895 |
Haudonsaari |
10002 |
12016 |
13179 |
11006 |
27000 |
199171.00000000 |
6758588.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031138 |
Inventointi 2017: Kylän luoteispuolella kallioisella mäellä on tuulimyllyn perustus, mitat 3 x 3 m, kiviperustuksen korkeus on 0,3 m ja leveys 0.6-0,8 m. Rakenne on sammaleen peittämä. Kohde on merkitty v. 1787 isojakokartalle. |
| metsakeskus.1000031139 |
167 |
Hirviniemi A |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
653365.00000000 |
6987372.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031139 |
Tervahaudan halkaisija noin 8 m, vallissa nähtävillä rännipainauma. |
| metsakeskus.1000031141 |
146 |
Onkilampi |
10001 |
12018 |
13000 |
11002 |
27000 |
685167.00000000 |
6984185.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031141 |
Sijaintipaikka on Onkilammen luoteisreunalla paikalla, jonne johtaa polku Onkilahdelta.
Mahdollinen kopukka, lautta tai laiturirakennelma. Sijaintipaikalla veden syvyys on noin 1,5 - 2,5 metriä. Kohde havaittiin 2017. |
| metsakeskus.1000031142 |
148 |
Vuontislompolo 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
546570.00000000 |
7715900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031142 |
Mahdollinen kivikautinen /esihistoriallinen asuinpaikka Inarin pohjoisosassa, Vuontislompolon järven pohjoisrannalla. Tieto perustuu 2017 kalastusmatkalla olleiden henkilöiden havaintoon mahdollisesta asumuspainanteesta sekä muista kuopparakenteista, mahdollisista keittokuopista, joista ilmoitettiin elokuussa 2017.
Asumuspainanteen koko on noin 8 m, mahdolliset keittokuopat halkaisijaltaan noin 1,5-2 m.
Kohde sijaitsee erämaisessa ympäristössä etäällä varsinaisista tieyhteyksistä. Kohteella on tarkastustarve. |
| metsakeskus.1000031143 |
148 |
Vuontislompolo 2 |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
546810.00000000 |
7715980.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031143 |
Elokuussa 2017 kalastusmatkalla saatu havainto todennäköisistä pyyntikuopista Inarin pohjoisosassa, Vuontislompolon järven pohjoispuolella sijaitsevan perillisen pienen lammen lounaisrannalla. Sen mukaan kuoppia olisi viisi kappaletta S:n muotoisessa muodostelmassa.
Näistä runsas 200 m länteen havaittiin mahdollinen asumuspainanne sekä muita kuopparakenteita, mahdollisia keittokuoppia (kohde Vuontislompolo 1).
Kohde sijaitsee erämaisessa ympäristössä etäällä varsinaisista tieyhteyksistä. Kohteella on tarkastustarve. |
| metsakeskus.1000031144 |
740 |
Tielampi NE |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
619398.00000000 |
6858023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031144 |
Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Alueella sijaitsee todennäköisesti kranaatinheittimen tuliasemia. |
| metsakeskus.1000031145 |
740 |
Laurikkasillansuo |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
619347.00000000 |
6858620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031145 |
Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Laurikkasillansuon länsipuolella sijaitsee ilmakuvien perusteella tykistön tuliasemia. |
| metsakeskus.1000031146 |
895 |
Metsälä 3 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
213072.00000000 |
6747760.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031146 |
Inventointi 2017: Mäen koillisrinteellä tiheässä kuusikossa on kaksi peltoaitaa (pit. n. 30 ja 20 m ja peltoraunio. Kyseessä lienee ja pitkään pois käytöstä ollut pelto. |
| metsakeskus.1000031147 |
895 |
Koskijärvi |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
212245.00000000 |
6748934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031147 |
Inventointi 2017: Harjanteella kuivatun Koskijärven lounaispuolella on alunperin yli 30 m pitkä, itä-länsisuuntainen kivimuuri. Muurin leveys on noin metri ja korkeus 0,7 – 0,9 m. Metsätie on tehty muurin läpi, ja molemmat päät on hajotettu. Alueella kasvaa varttunutta metsää. |
| metsakeskus.1000031148 |
895 |
Pehtojoki 3 |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
213338.00000000 |
6748885.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031148 |
Inventointi 2017: Pehtojoen pohjoisrannalla, Pehtsalon yhteismailla on toiminut 1900-luvun alkupuoliskolla pieni vesimylly. Rakennus on vielä pystyssä ja peltikatolla suojattu, säilynyt on myös betonipato ja ränni. |
| metsakeskus.1000031149 |
895 |
Halikon silta |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27009 |
203728.00000000 |
6754710.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031149 |
Inventointi 2017: Halikon silta on kolmeaukkoinen holvattu kivisilta, joka rakennettiin 1901 Sirppujoen yli vanhan maantiesillan paikkaan. Kohde ei ole rakennusperintörekisterissä. |
| metsakeskus.1000031150 |
895 |
Ahtelan Myllyvuori |
10007 |
12016 |
13179 |
11006 |
27009 |
207333.00000000 |
6756150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031150 |
Inventointi 2017: Paikalla on Ahtelan myllyvuoren vanhan kunnostetun tuulimyllyn palaneet rauniot. |
| metsakeskus.1000031151 |
895 |
Pihlava 3 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
204790.00000000 |
6756772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031151 |
Inventointi 2017: Pihlavan kiviröykkiöstä n. 30 m lounaaseen on isonjaon aikainen rajamerkki ja sen lounaispuolella viisarikivet. |
| metsakeskus.1000031153 |
777 |
Syvä-Rääkky |
10001 |
12009 |
13093 |
11002 |
27000 |
565115.00000000 |
7219650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031153 |
Syvä-Rääkky ja Matala-Rääkky -nimisten lampien välisellä kankaalla on itä-länsisuuntainen maakumpu. Siitä on metallinpaljastimella havaittu sulanut pronssikikkare, veneniittejä ja muita veneeseen liittyviä osia. |
| metsakeskus.1000031154 |
895 |
Männistö |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
195513.00000000 |
6760365.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031154 |
Inventointi 2017: Pienellä kallioisella peltosaarekkeella on 9 x 6 m mittainen kiviperustus, korkeus n. 0,6 m. Kivet on huollollisesti ladottuja, kivijalassa ei ole oviaukkoa. Ei ole selvillä, onko kyseessä asuin- vai talousrakennuksen perustus. |
| metsakeskus.1000031155 |
895 |
Piitorauma 2 |
10007 |
12016 |
13179 |
11006 |
27000 |
200244.00000000 |
6760003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031155 |
Pienellä kalliosaarekkeella Lehtolan tilalta 200 m lounaaseen on vanhan tuulimyllyn jäännös. |
| metsakeskus.1000031156 |
895 |
Myllyoja 2 |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
200702.00000000 |
6761103.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031156 |
Inventointi 2017: Myllyojassa Koivulan tilasta 120 m kaakkoon on ulkorakenteiltaan kunnostettu vesimylly, pato ja ränni toimivat vielä, myllyn koillispuolella on n. 50 m pitkä patoallas. |
| metsakeskus.1000031157 |
895 |
Haimio |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
193246.00000000 |
6763314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031157 |
Inventointi 2017: Haimion autiotalosta n. 40 m pohjoiseen on massiivinen kiviperustus, mitat 7 x 6 m, kivivallin leveys on 1,2 – 1,5 m ja korkeus 0,8 m. Koillisseinämä on auki. Lähellä on vanhoja peltoaitoja ja kahdella kivirivillä merkitty polku, joka lähtee perustuksesta pohjoiseen kalliolle, pituus n. 150 m. |
| metsakeskus.1000031158 |
895 |
Kalevanpojan vaha |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27009 |
195215.00000000 |
6763315.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031158 |
Inventointi 2017: Kallioisen niemen nokassa on rantakallion päällä 1,5 x 1,5 m kokoinen lohkare, johon on hakattu merenpuolella n. 30 cm kokoinen ympyrä ja sen sisällä numero 175. Kohde ei sijaitse nykyisellä rajalla (rajamerkki, myös kallioon hakattu, on n. 30 m idempänä). Maanomistaja ei tiennyt hakkauksen merkitystä, korkeuden perusteella se on nuorempi kuin 100 vuotta. Kohde on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.1000031159 |
895 |
Palppa |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
207408.00000000 |
6756384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031159 |
Inventointi 2017: Palpan päärakennuksesta noin 40 m pohjoiseen on rakennuksen kivijalka (porakiviä), mitat 11 x 6 m. Kivijalka on merkitty v. 1968 peruskartalle, isojakokartassa ei ole merkintää rakennuksesta. Kyseessä on ilmeisesti 1800- 1900-luvun talosta, joka on purettu. Perustuksesta 15 m etelään on 3,5 x 3,5 x 0,6 m mittainen kivijalka, sen tarkoitus on epäselvä. |
| metsakeskus.1000031160 |
895 |
Marippanvuori 2 |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
195564.00000000 |
6763073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031160 |
Inventointi 2017: Marippanvuoren korkeimmalla kohdalla on mittauspisteen hajotettu kivijalka sekä kallioon kiinnitetty rautainen kiintopiste. Vuoden 1968 peruskartalle on merkitty kolmiopiste, paikalla oli ilmeisesti puinen mittaustorni. |
| metsakeskus.1000031161 |
538 |
Hiidenmäki 3 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
229914.00000000 |
6728562.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031161 |
Nousiaisten Nummen Hiidenmäestä, Hiidenmäentien ja Mietoistentien risteyksen tuntumassa olevalta omakotitalotontilta löytyi metallinetsinnässä rautakautisia esineitä keväällä 2017. Noin kahden metrin päästä toisistaan löytyi kupurasolki ja sellaisen paloja sekä miekan ponsi. Nämä löytyivät noin 20 metriä talosta itään. Kaikkien kolmen em. esineiden yhteydestä löytäjä havannoi kuopista tummaa hiiltynyttä maata. Ehjän kupurasoljen yhteydestä havaittiin lisäksi keramiikkaa ja palanutta luuta. Em. löytöjen lisäksi noin 20 metriä talosta pohjoiseen löytyi kuolain.
Seulottaessa museolla kupurasolkien ja miekan ponnen yhteydestä talteen otettua maa-ainesta, löydettiin kaikkien esineiden yhteydestä hiilihippuja sekä palaneitten luiden siruja. Ehjän kupurasoljen yhteydessä oli myös pieni keramiikan pala.
Läheltä näitä löytöpaikkoja on aiemmin löydetty leijonasolki talon salaojaa kaivettaessa (kohde Hiidenmäentie). Lisäksi Hiidenmäen kaakkoisosasta tunnetaan mahdollinen kuppikivi ja röykkiö (kohteet Hiidenmäki ja Hiidenmäki 2).
Esa Laukkanen on Hiidenmäentienlöydön kohdalla tuonut inventointikertomuksessaan (2003, 218) esiin, että kysymyksessä voisi olla Kaiselan Postin Hiidenmäki, josta on löydetty mm. miekka, kaularenkaan katkelma, kierresormus, saviastian paloja (KM 10906:1-5).
Löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000031162 |
49 |
Suuri Rantatie (Iso maantie), |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
368330.00000000 |
6675980.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031162 |
Suuri Rantatie, tunnettu myös Kuninkaantienä, on tärkeä historiallinen tieyhteys Viipurin ja Turun välillä ja sen käyttö on alkanut keskiajalla. Espoossa tie kulkee mm. Espoon keskiaikaisen kirkon vieritse, josta se jatkuu Espoonjoen länsipuolta kohti Kauklahtea. Nykyisin joen pohjoispuolella kulkee Iso maantie, joka jatkuu Hansatienä, tiet ovat asfalttipäällysteisiä, mutta on mahdollista, että niiden alla on säilynyt osia historiallisesta tiestä. Suuri Rantatie on merkitty Kuninkaantienä tienvarsimerkeillä ja Suuri maantien vieressä, heti sen pohjoispuolella on graniittinen muistokivi, jossa on metallinen infotaulu tien historiasta, taulu on valitettavasti sotkettu.
2018: Tielinjauksen pohjoispuolelle on vuoden 1991 jälkeen rakennettu kevyenliikenteen väylä. Graniittisen muistokiven infotaulu on puhdistettu. |
| metsakeskus.1000031163 |
49 |
Hemängsberget 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
367071.00000000 |
6677253.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031163 |
Kohde sijaitsee Espoon Mynttilässä, Gumbölenjoen pohjoisrannalla, golfkentän pohjoisreunaa noudattelevan Vanhan Myntintien varressa. Paikalla kasvaa tiheähköä sekametsää. Metsässä läheltä tien reunaa, noin 70 m etäisyydellä toisistaan, löytyi kaksi pitkänomaista ja yksi nelikulmainen kivirakenne. Läntinen röykkiöistä on matala, osin sammalen ja kasvillisuuden peittämä, kooltaan noin 4 x 2,5 m ja korkeudeltaan noin 30 cm. Idässä olevasta kahden kivirakenteen ryhmästä läntisempi on pohjois-eteläsuuntainen röykkiö, noin 4 x 1,5 m laaja ja 30–40 cm korkea. Toinen, osin hajonnut kivirakenne on edellisen itäpuolella ja sen reunoilla on kaksi tuoretta tuulenkaatoa. Kivirakenne on ollut ilmeisesti nelikulmainen, kooltaan noin 3 x 3 m ja korkeudeltaan 50 cm. Se ympärillä on joitain irtokiviä. Läheisissä tuulenkaadoissa ei havaittu mitään röykkiöiden funktiota tai ajoitusta valottavaa. Kaikki kivirakenteet on tehty suurehkoista, hieman teräväsärmäisistä kivistä.
Gumbölen ja Myntbölen historiallinen kylänraja on leikannut Vanhan Myntintien pohjois-eteläsuunnassa Hemängsbergetin länsireunan läheisyydessä ja kyseen voivat tulla rajamerkit. Kohteesta noin 670 m koilliseen sijaitsee aiemmin tunnettu röykkiökohde (Vanha Myntintie 9), jonka oletetaan liittyvän historiallisen ajan viljelyyn tai metallikauden hautauksiin. Paikalla on vielä 1900-luvun alussa ollut Söderkullan torppa ja kivirakenteet voivat liittyä senkin toimintaan. Muina lähikohteina 2017 inventoinnissa löytyi historiallisen ajan miiluhauta sekä esihistoriallinen, ilmeisesti nuorakeraaminen asuinpaikka.
Senaatin kartan ja Kuninkaan kartaston mukaan tällä paikalla on sijainnut torppa. |
| metsakeskus.1000031164 |
49 |
Hemängsberget 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
367081.00000000 |
6677292.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031164 |
Kohde sijaitsee Espoon Mynttilässä, Gumbölenjoen pohjoisrannalla, golfkentän pohjoisreunaa noudattelevan Vanhan Myntintien luoteisreunalla. Paikalla kasvaa tiheähköä sekametsää. Metsästä, läheltä Vanhan Myntintien pohjoisreunaa, pohjoiseen johtavan polku-uran länsipuolelta, löytyi 2017 inventoinnissa koekuopista kivikautisia asuinpaikkalöytöjä; kvartsia, palanutta luuta ja palanen ilmeisesti nuorakeramiikkaa. Paikalla on loiva, eteläkaakkoon laskeutuva terassi, jolla maalaji on hiekkaa. Paikalla ei havaittu mitään maanpinnalle erottuvia ilmiöitä, kuten asumuspainanteita. Koepistoja alueelle kaivettiin yhteensä noin 20 kpl. Myös Hemängsbergetin lounais- ja eteläreunalle kaivettiin yhteensä noin 20 koepistoa, mutta sieltä ei saatu arkeologisesti mielenkiintoisia havaintoja. Kohteen läheisyydessä sijaitsee historiallisen ajan miiluhauta ja kivirakenteita. |
| metsakeskus.1000031165 |
49 |
Svartbäck 2 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
365902.00000000 |
6679158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031165 |
Kohde sijaitsee Turun moottoritien lounaispuolella Svartbäckträsketin ja Nupurinjärven välisen uoman länsipuolella, loivasti itään, kohti uomaa, viettävän rinteen yläosassa. Svartbäckin torpan paikka on merkitty 1800-luvun puolen välin pitäjänkarttaa ja Senaatin kartastoon. Torpasta kehittyi maatila, joka pysyi asuttuna ilmeisesti 1970-luvulle asti. Kohteessa on eri-ikäisiä rakennusten raunioita. Tilan pellot ovat nykyisin metsittyneet ja kasvavat myös istutuskuusikkoa. Pelloilla on Svatbäckträsket NW niminen kivikautinen asuinpaikka.
Viimeisimmän asuinrakennuksen paikalla on läjä purkujätettä, loivan rinteen yläreunassa, ennen jyrkempää rinnettä kulkee pengerretty tieura, jonka tuntumassa on kolme luonnonkiviperustaista ja seinäistä rakennusta. Tieura kääntyy länteen ja sen tuntumassa on vielä kaksi rakennuksen rauniota. Vuoden 1961 peruskarttaan on merkitty kyseiset rakennukset. Karttaan merkittyjen lisäksi länteen päin kääntyvän risteyksen kohdalla on luonnonkivirakenteisen rakennuksen raunio ja rakennukseen on tehty laajennus, jossa on käytetty myös betonia. Alkuperäisen torpan paikka vaikuttaisi Senaatin kartan perusteella olevan puretun asuinrakennuksen tuntumassa. Kohde on merkitty pelkästään pisteenä |
| metsakeskus.1000031166 |
257 |
Kovermäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
357441.00000000 |
6686171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031166 |
Kohde sijaitsee Veikkolan keskustan pohjoispuolella, Turunväylästä noin 170 m pohjoiseen, Perälänjärven ja Palojärven välisellä alueella. Paikalla on Kovermäen metsäinen kohouma, jonka maalaji on hiekkaa. Mäen kaakkoisreunalla sijaitsee Rintelän kivikautinen asuinpaikka. Koversuolle johtavan tien itäpuolelta löytyi 2017 inventoinnissa röykkiö. Sammalpeitteinen kivirakenne on lähes pyöreä ja kuperapintainen, halkaisijaltaan noin 3 m ja korkeudeltaan noin 80 cm. Röykkiön ympärillä kasvaa kuusivaltaista metsää. Paikan läheisyydessä kulkee edelleen tilaraja, mutta kivirakenne ei muistuta rajalatomusta. Alue soveltuisi maalajiltaan ja sijainniltaan vanhaksi kaskeksi.
2023: Tarkkuusmittauksessa röykkiön keskipisteen koordinaatti siirtyi 8 m etelään. |
| metsakeskus.1000031167 |
444 |
Hevoshaanpelto 2 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
337568.00000000 |
6688199.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031167 |
Kohde sijaitsee Lohjan Karnaisissa, noin 60 metriä Turun moottoritien koillispuolella Hevoshaanmäen lounaiskulmassa. Pari metriä pellolta kohoaa jyrkkä kallio, jonka alaosassa on uunin jäännökset. Kyseessä on todennäköisesti kalkinpolttoon tarkoitettu uuni. Uunin kohta on sammaloitunut ja siinä kasvaa muutamia puita. Uunin takaseinänä on toiminut kallio, molemmin puolin on puolisen metriä korkeat vallit, jotka erkanevat kalliosta noin 4-5 metrin matkan ja joiden päässä vaikuttaisi olevan oviaukko. Vallien päältä mitattuna rakenteen leveys on noin 6 metriä. Uunin kohdalla näkyy palanutta kiveä ja myös sinttaantunutta kiveä melko paljon, myös kallio vaikuttaa lohkeilleen kuumuuden voimasta. Palaneita kiviä löytyy myös pellon laidasta. Karnaisten alueella on ollut kalkinpoltto ja tiilenvalmistusta historiallisena aikana, joka puoltaa kohteen tulkintaa kalkkiuuniksi. Vuonna 2003 tutkittiin Karnaisten Setolassa kalkkiuunin jäänteitä (Petro Pesonen 2003), jotka ajoittuvat todennäköisesti keskiaikaan.
Tarkkuusmittaus 2023:
Vallien mukaan mitattu uunin laajuus on 8 x 6 metriä. Uunista purettua kiveä on levinnyt laajemmallekin. |
| metsakeskus.1000031168 |
444 |
Hämjoki |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
325815.00000000 |
6697608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031168 |
Kohde sijaitsee Hämjoen tuntumassa, noin 650 metriä Turun moottoritiestä pohjoiseen. Hämjoki tekee jyrkän mutkan kahden mäen välissä, joista idän puolimmaisella on 1800-luvun torpan paikka. Torppa on merkitty Senaatin kartastoon. Torppa on sijainnut noin 100 metriä joen pohjoispuolella, mäen yläosassa. Vuoden 2017 inventoinnissa paikalla havaittiin mäen rinteeseen kaivettu neliskanttinen kuoppa, halkaisijaltaan noin 5 metriä. Syvyyttä kuopalla on noin metri ja siihen johtaa alarinteestä käytävä. Kyseessä lienee kellarin kuoppa. Tästä parikymmentä metriä itään on kaksi matalaa kuoppaa. Toinen on halkaisijaltaan noin 5-6 metriä ja toinen, kooltaan pienempi, halkaisija noin 2,5 metriä, on tämän vieressä parin metrin päässä. Alueen maapohja vaikuttaa rehevältä ja se kasvaa sekametsää.
Torpan paikasta 110 metriä etelään, joesta vieressä olevan kapean ja jyrkän törmän päällä on kaksi kuoppaa noin 10 metrin päässä toisistaan. Toinen kuopista on isompi, halkaisija noin 1,5 metriä ja syvyys vajaa metri ja toinen pienempi ja matalampi. Kuoppien käyttötarkoitus ei selvinnyt vuoden 2017 inventoinnissa, niiden maannoksessa ei ollut hiiltä tai nokea. Kuopat voivat liittyä torpan aikaiseen toimintaan alueella. |
| metsakeskus.1000031169 |
444 |
Lempoonlammit |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
340824.00000000 |
6687102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031169 |
Kohde sijaitsee Lohjan Vaanilassa, Turunväylästä noin 680 m pohjoiseen, Lempoonlampien ja Lempoonsuon laajan kosteikkoalueen itäreunalla olevalla metsäisellä harjanteella. Harjanteen koillisreunalla on itään, kohti Lehmijoen peltoaukeaa laskeutuva rinne, jonka reunalle on rakennettu kivistä säännöllinen latomus. Sammalpeitteinen latomus on nelikulmainen ja kuperapintainen, halkaisijaltaan noin 1,5 m ja korkeudeltaan noin 60 cm. Sen reunalla olevat kivet on huolellisesti ladottu muodostelmaksi ja sen keskellä on pystyssä korkeampi kivi. Latomuksen ympärillä kasvaa harvahkoa kuusimetsää. Historiallisen ajan karttojen perusteella paikalla on kulkenut vanha Lehmijärven ja Laakspohjan (Laxpojo) kartanon rajalinja.
Paikkaa ei tarkastettu vuoden 2019 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000031170 |
444 |
Nälköönsuo |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
344558.00000000 |
6687892.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031170 |
Kohde sijaitsee Lohjan Kolkylässä, Turunväylästä noin 80 m etelään, Nälköönjärven ja Nälköönsuon laajan kosteikkoalueen keskelle kohti lounasta työntyvällä metsäisellä niemekkeellä. Niemekkeen lounaispäässä on muutamia kallioisia kohoumia, joista yhdellä on rakennettu kivistä säännöllinen latomus. Sammalpeitteinen latomus on pyöreähkö ja kuperapintainen, halkaisijaltaan noin 2,5 m ja korkeudeltaan noin 80 cm, ja sen ympärillä kasvaa heinikkoa ja harvahkoa puustoa. Latomuksen koillispuolella avautuu laaja mäntytaimikko. Historiallisen ajan karttojen perusteella latomuksen kohdalla ei ole kulkenut vanhoja kylän- tai tilanrajoja, mutta muodoltaan ja sijainniltaan se muistuttaa historiallisen ajan rajalatomuksia. |
| metsakeskus.1000031171 |
734 |
Karhunummi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
305593.00000000 |
6695813.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031171 |
Kohde sijaitsee 2,2 km Hirsijärvestä itään olevan Karhunummen loivasti itään laskevassa rinteessä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Miilu sijaitsee hakkuualueen itälaidalla, se erottuu maastossa matalana kumpareena, jota kiertää oja. Ojasta mitattuna miilun halkaisija on noin 13 metriä. Miilun päällä kasvaa taimikkoa ja vesakkoa. Tästä noin 50 m pohjoiseen toinen miilunpohja, jonka oja on hieman epäsäännöllinen ja se erottuu maastosta varsin huonosti. Pyöreän miilun halkaisija on 14 metriä. |
| metsakeskus.1000031172 |
734 |
Kirkkomäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
298445.00000000 |
6695412.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031172 |
Kohde sijaitsee Kirkkomäki nimisellä kallioalueella Metsä-Valkjärven luoteispuolella. Jäkälää ja kitukasvuista männikköä kasvavan kallion korkeimmalla kohdalla on rajamerkki. Merkki koostuu kahdesta pystyyn tuetusta laakakivestä. Kivien korkeus on noin metri ja leveys puolisen metriä, paksuus 15–20 cm. Kivet ovat parin metrin päässä toisistaan muodostaen noin kaakko-luode suuntaisen linjan. Ilmeisesti kyseessä on kahden kylän välinen rajamerkki historialliselta ajalta.
Vuonna 2023 rajamerkki erottui selkeästi jäkälän peittämästä kalliosta. Ympäristössä näytti olevan rajan suuntaan kulkevia kivijonoja. Noin 12 metriä luoteeseen selkeästä ”keskusmerkistä” oli kallion pinnalla hieman hajallaan parikymmensenttisiä kiviä (alakohde 1). Kaikkiaan luoteinen kivirivi jatkuu 38 metrin päähän rajamerkistä. Kiviä mitattiin viisi. Kaakon suunnalla on parikivien muodostama jono (alakohde 2). Tämä jono ulottuu 20 metrin päähän rajamerkistä. |
| metsakeskus.1000031173 |
734 |
Kistolanpaltta |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
293706.00000000 |
6695232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031173 |
Kohde sijaitsee Muurlan Kistolassa, Muurlanjoen luoteispuolella avautuvalla peltoaukealla, Kistolan kylän läpi pohjoisessa Muurlantiehen yhtyvän tien itäpuolella. Paikalla on laajoja peltoalueita ja maasto on kumpuilevaa. Pellolta, Kistolan kylämäeltä noin 300 m koilliseen, löytyi 2017 inventoinnissa kolme palaa punasavikeramiikkaa. Yhdessä niistä on ns. bolus-koristelua. Paikalla on loivapiirteinen, noin 250 x 70 m laaja kaakko-luodesuuntainen peltoharjanne, jota tarkasteltiin inventoinnissa mahdollisen kivikautisen asuinpaikan toivossa. Maalaji kumpareen päällä on hiekkaa, alempana rinteessä se muuttuu savisemmaksi. Paikan päällä vaikutti siltä, että kumpareen eteläreunaa olisi joskus hieman tasoitettu ja se sopisi rakennuksen sijaintipaikaksi. Kumpareen itäosa oli ummessa, joten sitä ei päästy tarkastelemaan.
Vanhimmalla historiallisella kartalla vuodelta 1832 alueelle ei ole merkitty rakennuksia. Paikka sijaitsee kuitenkin niin lähellä Kistolan keskiaikaista kylätonttia, missä on ollut jopa kahdeksan tilaa 1560-luvulla ja jonka sijaintia ei ole kyetty vielä kunnolla selvittämään, että kohde otetaan mukaan suojelun piiriin. Kohteesta noin 250 m lounaaseen sijaitsee myös kivikautinen löytöpaikka Pangi. |
| metsakeskus.1000031174 |
853 |
Turun linnan tiilisali |
10002 |
12015 |
13145 |
11006 |
27005 |
239087.00000000 |
6710074.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031174 |
Vuodelta 1557 on tieto, että Aurajoen itärannalle rakennettiin tiiliuuni. Sen rakentamiseen käytettiin noin 30 000 tiiltä ja 33 lästiä kalkkia ja 450 kattolautaa. Uunin yhteyteen rakennettiin tiililato. Lähteissä mainitaan jopa tiilivene, jolla tiiliä kuljetettiin linnaan. Tiilisalin yhteyteen perustettiin myös ruukuntekijän paja, kruksal, vuonna 1561.Ks. Gardberg 1959. Tiilisali tuhoutui kaupunkipalossa 1593, mutta sen toiminta jatkui pitkään sen jälkeenkin. Ks. Nikula 1987.
Ns. venäläisessä kartassa (1743) erottuu pitkä rakennus, joka voi olla tiilisali tai kuivatuslato sekä muita pienempiä rakennuksia, jotka voivat liittyä tiiliruukkiin. Karttaan on myös mahdollisesti merkitty tiiliuunin paikka. Nämä näyttävät sijaitsevan nykyisen Sotalaistenkadun kohdalla.
Vuoden 1780 (Stålström) karttaan Sotalaisten peltojen lounaispuolelle on merkitty Tegelsalen, joka näyttää sijoittuvan nykyisen Sotalaistenkadun tienoille.
Vuoden 1785 karttaan on merkitty pitkä, kapea rakennus, joka liittyy todennäköisesti tiiliruukkiin, ja se näyttää sijoittuvan nykyisen Martinkadun ja Itäisen Rantakadun risteyksen saakka, ja tiiliruukkiin kuuluva maa-alue näyttää ulottuvan Martinkatu 2-4, tontin 12 alueelle. Vuonna 2017 tontilla tehdyssä valvonnassa ei kuitenkaan löydetty varmoja merkkejä tiilitehtaan toiminnasta.
Vuoden 1786 karttaan on merkitty tupakkaviljelmiä, Sotalaisten pelto ja Tegelsalen. Vuoden 1808 kartassa on nykyiseltä Martinkadulta Sotalaisten kadun lounaispuolelle ulottuva kaupungin teolliseen toimintaan viittaava ’Upplags plats’.
Muinaisjäännöksen aluerajaus on tehty 1785 kartan perusteella. Alue on tiheään rakennettu ja tiilisali suurelta osin todennäköisesti sen seurauksena tuhoutunut, mutta kaduilla ja sisäpihoilla saattaa olla säilyneitä osia.
2022 koetutkimuksissa Martinkatu 2-4 tontilta löydettiin tiilimurskaa, kokonsa puolesta 1500-luvulle ajoittuvia tiiliä ja kalkkikiven kappaleita, jotka viittaavat ruukin toimintaan ja alueella tapahtuneeseen kalkin polttoon.
Alueen koillista rajaa tarkennettiin 2022 tehtyjen koekaivausten havaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000031175 |
734 |
Norsjoki 2 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
302877.00000000 |
6696188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031175 |
Kohde sijaitsee Hirsijärven pohjoispäässä Sammalonsalmesta noin 500 metriä länsilounaaseen. Torppa on sijainnut nykyisen pellon länsilaidassa, noin 100 metriä järvestä. Torppa on merkitty 1800-luvun puolivälissä tehtyyn Senaatin kartastoon. Pellon reunassa on katajien peittämä neliskanttinen kuoppa, kooltaan noin 2,5 metriä kanttiinsa ja syvyys noin metri. Kuoppaa ympäröivät vallit, selvää sisäänkäyntiä ei ole näkyvissä. Tästä noin 30 metriä pohjoiseen on pellolla kallioinen kumpare, joka voisi myös olla asuinrakennuksen paikka. |
| metsakeskus.1000031176 |
734 |
Saunatie |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
312345.00000000 |
6695788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031176 |
Kohde sijaitsee metsässä Anerionjoesta noin 900 metriä itään, Saunatien varressa, sen länsipuolella. Torppa on merkitty Senaatin kartastoon. Vuoden 2017 inventoinnissa löydettiin torpan asuinrakennuksen kivijalka aivan tien vierestä. Luonnonkivistä tehty kivijalka, kooltaan noin 5x8 metriä, on tiheässä kuusikossa. Tien puoleisella sivulla on uunin paikka, joka erottuu kasana kiviä. Torpan eteläpuolella kulkee kapea puronuoma, jonka toisella puolella on toinen rakennuksen pohja noin 30 metriä torpasta. Kyseessä on ilmeisesti navetta tai muu ulkorakennus, koko noin 2,5x4 metriä. |
| metsakeskus.1000031177 |
734 |
Sianselkä |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
292058.00000000 |
6695787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031177 |
Kohde sijaitsee Muurlantien pohjoispuolella olevan kallioalueella, Sianselän kallioitten eteläpuolella. Paikalla on louhittu kalliota noin 50 metrin matkalla melko kapealla noin 10 metrin levyisellä alueella, kalliota on louhittu varsinkin alueen päissä. Louhos ulottu vain reilun metrin syvyyteen ja louhittua kiveä on kappaleina siellä täällä. Louhos on jo sammaloitunut. Todennäköisesti louhintaa on tehty rakennusmateriaalin hankkimiseksi historiallisena aikana, 1800- ja 1900 –luvun karttoihin louhosta ei ole merkitty. Alue on kuivaa mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000031178 |
734 |
Siitoonjärvi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
319603.00000000 |
6697636.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031178 |
Kohde sijaitsee Suomusjärven Vähänummella, Turunväylästä noin 210 m etelään, Siitoonjärven ja Lahnajärven välisellä alueella. Paikalla on Siitoonjärven pohjoisrannalle johtava mökkitie, jonka itäreunalle on peruskartalle merkitty tervahauta. Inventoinnissa 2017 todettiin, että kyseessä on hiilimiilu eikä tervahauta. Loivapiirteinen miiluhauta on halkaisijaltaan noin 10 m ja sitä kiertää kehämäinen ojakaivanto. Haudan ympärillä kasvaa havupuumetsää ja maalaji paikalla on hiekkaa. Peruskartan tervahauta merkintä on hieman virheellinen, se osoittaa noin 30 metriä etelämpään kuin mitä miilu on. Miilusta noin 50 metriä pohjoiseen tien vieressä näkyi myös hiili- ja nokipitoista hiekkaa, mahdollisesti siinäkin on ollut miilu, mutta se on tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000031180 |
927 |
Rajakallio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
349519.00000000 |
6689020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031180 |
Kohde sijaitsee Vihdin ja Lohjan rajalla, Mäyräojan itäpuoleisella Rajakalliolla, sen korkeimmalla kohdalla. Rajamerkki voi olla peräisin jo keskiajalta. Vihti ja Siuntio kuuluivat keskiajalla Suur-Lohjaan, josta ne lohkottiin omiksi seurakunniksi 1400–1500 -luvulla. Rajankäynnin tarkka ajankohta on epäselvä. Vihdistä on mainintoja jo 1400-luvulta, mutta vuotta 1507 pidetään seurakunnan perustamisvuotena. Siuntion pohjoisosa on luultavasti erotettu Suur-Lohjasta jo aiemmin, mahdollisesti 1440-luvulla. Näiden tietojen perusteella voidaan otaksua, että rajamerkki on alunperin tehty 1400-luvun puolivälin ja 1500-luvun alun välillä. Merkkiä on todennäköisesti korjailtu vuosisatojen aikana. Vuoden 2017 inventoinnissa löydetty rajamerkki on hajonneen näköinen. Se koostuu kivikasasta, halkaisijaltaan noin 2,5 metriä ja korkeus on alle puoli metriä. Kasassa on erikokoisia kiviä halkaisijaltaan 30–60 cm, osa lappeellaan osa pystymmässä. Näiden vieressä on yksi pystyyn nostettu laakakivi, joka osoittaa jotakuinkin koilliseen. Kivikasasta luoteeseen on ladottu pari metriä leveä kiveys, jossa on selvät reunakivet noin 10 metrin matkalla. Ilmeisesti kiveys osoittaa rajan suuntaa. Suunniteltu ratalinja kulkee juuri tällä kohtaa, mutta tunnelissa.
Tarkkuusmittaus 2023: Rajamerkin koillispäässä oleva suorakaiteen muotoinen kivi oli siirretty ja länsipuolelle oli tehty uusi kivikeko. Mikään kivistä ei ollut enää pystyssä. Rajamerkin keskikoordinaatti siirtyi 5 m etelään. Muinaisjäännösalueen ulkopuolelle lisättiin 3 alakohdetta. |
| metsakeskus.1000031189 |
853 |
Kerola |
10007 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
235301.00000000 |
6699387.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031189 |
Kakskerran etelärannalla, Vapparintien eteläpuolella, Pennilänlahden rannassa sijaitsevalta Kerolan tontilta on tietoja paikalla sijainneesta tiiliuunista. Talon vieressä on notkelma, joka on mahdollinen uunin paikka. Toisaalta autotallin vierestä on havaittu hiiltä. Eri puolelta tonttia on löytynyt hylkytiiliä ja paikoin maassa oli havaittavissa tiilimurskaa.
Kohdetta ei voida tarkemmin ajoittaa. Kakskerrassa harjoitettu tiilenpolttoa jo keskiajalta lähtien, 1500-luvulla mm. Turun linnan rakennustarpeisiin. Tiilenpoltto kuitenkin väheni oleellisesti 1800-luvun puolivälistä. |
| metsakeskus.1000031190 |
853 |
Penilän yhteisranta |
10007 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
234985.00000000 |
6699127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031190 |
Kakskerran etelärannalla, Vapparintien eteläpuolella, Pennilänlahden rannassa sijaitsevalta Kerolan tontilta on tietoja paikalla sijainneesta tiiliuunista. Rantametsikössä on notkelma, jossa uuni mahdollisesti olisi voinut sijaita. Alueella voitiin havaita joitakin tiilen / kuonan kappaleita. Vuonna 2023 kohde rajattiin kairalla havaitun tiilimurskakerroksen perusteella.
Kohdetta ei voida tarkemmin ajoittaa. Kakskerrassa on harjoitettu tiilenpolttoa jo keskiajalta lähtien, 1500-luvulla mm. Turun linnan rakennustarpeisiin. Tiilenpoltto kuitenkin väheni oleellisesti 1800-luvun puolivälistä. |
| metsakeskus.1000031191 |
853 |
Ollilan ranta |
10007 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
239222.00000000 |
6700121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031191 |
Kakskerran etelärannalta, Vapparintien eteläpuolelta, Kenraalintien varrella olevalta Ollilan rannan alueelta on perimätietoa paikalla tapahtuneesta tiilenvalmistuksesta / tiiliuunista. Rannan alueelta löytyi sieltä täältä tiilikuonaa. Rannan tuntumassa on nykyään rehevän kasvillisuuden peittämä alue, josta on mahdollisesti otettu savea. Lähimmän talon piha-alueella, rakennuksen takana on runsaasti tiilimurskaa ja hylkytiiliä. Itse tiiliuunista ei voitu havaita merkkejä.
Kohteen ajoitus on tuntematon. Kakskerrassa on harjoitettu tiilenpolttoa jo keskiajalta lähtien, 1500-luvulla mm. Turun linnan rakennustarpeisiin. Tiilenpoltto kuitenkin väheni oleellisesti 1800-luvun puolivälistä. |
| metsakeskus.1000031192 |
853 |
Enola |
10007 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
239765.00000000 |
6702546.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031192 |
Kakskerran saaren pohjoisrannalta, saaren koillisosasta, Laituritien päästä, aivan rannassa olevalta kesäasunnon tontilta on perimätietoa tiilenvalmistuksesta / tiiliuunista. Eri puolilta tonttia on löytynyt tiiliä / hylkytiiliä ja tiilimurskaa - näitä edelleen näkyvissä. Merkkejä tiiliuunista ei voitu havaita.
Kohteen ajoitus on tuntematon. Kakskerrassa on harjoitettu tiilenpolttoa jo keskiajalta lähtien, 1500-luvulla mm. Turun linnan rakennustarpeisiin. Tiilenpoltto kuitenkin väheni oleellisesti 1800-luvun puolivälistä. |
| metsakeskus.1000031193 |
853 |
Höyttisten yhteisranta |
10007 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
232475.00000000 |
6701543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031193 |
Satavan etelärannalta, Höyttistenrantatien päästä, Höyttisten yhteisrannan alueelta havaittiin kasvillisuuden poiston yhteydessä kumpare, jossa on tiiltä / hylkytiiltä / tiilimurskaa. Tämän perusteella alueella on joskus ollut tiilenvalmistusta / tiiliuuni. Merkkejä tiiliuunista ei kuitenkaan voitu paikalla havaita.
Kohteen ajoitus on tuntematon. Kakskerrassa on harjoitettu tiilenpolttoa jo keskiajalta lähtien, 1500-luvulla mm. Turun linnan rakennustarpeisiin. Tiilenpoltto kuitenkin väheni oleellisesti 1800-luvun puolivälistä. |
| metsakeskus.1000031194 |
143 |
Wehuvarpeen kestikievari |
10002 |
12016 |
13157 |
11006 |
27000 |
280605.00000000 |
6851403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031194 |
Wehuvarpeen kestikievarin paikka sijaitsee Ikaalisissa Vehuvarpeesta 1,8 km koilliseen ja Ikaalisten kirkosta 12 km länsilounaaseen tien vieressä Varppeen tilan eteläpuolella. Kohde on pellon länsipuolella oleva, heinää kasvava ja pääosin kyntämätön alue. Maanmittauslaitoksen sähköisessä kartassa paikalla on merkintä Muinaismuistoalue. Kohde sijaitsee historiallisen Kyrönkankaantien varrella. Jo keskiajalta periytyvä tie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran v. 1459. Wehuvarpeen tila mainitaan arkistolähteissä 1550-luvulta lähtien: ensin Kilvakkalan kylän ulkopalstana ja 1560-luvulta alkaen omana kylänään. Kestikievari on perustettu todennäköisesti 1700-luvulla. Kestikievarin alue on ollut vuoroin asuttu ja vuoroin autioitunut. Asutusta on ollut ilmeisesti ainakin 1500-luvulla ja 1600-luvun lopulta 1800-luvulle. 1900-luvun aikana asutus näyttää painottuneen tien pohjoispuolelle ja kestikievarin pihapiiri tien eteläpuolella on autioitunut.
Inventoinnissa (2020) paikalla todettiin usean rakennuksen jäännöksiä ja mm. kolme tulisijan rauniota. Lisäksi on löytynyt suurista luonnonkivistä rakennetun kaivon tai kivetyn lähteen jäännös, jonka halkaisija on n. 3 m. Kivirakenteen keskellä on veden täyttämä aukko, joka ulottuu vähintään 1,5 m syvyyteen.
Tie on kulkenut Vatulan etelänpuolella Vatulan harjua pitkin ja sen jälkeen nykyisen Varppeen tienovilta kohti Jämijärveä. 1700-luvulla tien linjausta on hieman muutettu. Tällöin kievari on ilmeisesti siirtynyt Soinin kestikievaritalosta Vehuvarpeeseen. Nykykartoilla oleva Vehuvarpe -nimi on liittynyt aiemmin koillisempaan, nykyiseen Varppen seutuun. Wehuvarpeen kestikievari on siten 1700-luvulla todennäköisesti syntynyt. Se on tuhoutunut osittain 1808-luvun alussa, mutta rakennettu uudestaan 1809.
Kirjallisissa lähteissä on maininta, että paikka olisi ollut autio 1600-luvun lopulla, jolloin se on otettu uudestaan käyttöön. Ikaalisten syyskäräjillä vuonna 1670 renki Lars Eerikinpoika ilmoitti, että aikoo ottaa käyttöönsä Vähävarven tilan, joka on ollut autiona Nuijasodan lopusta lähtien vuodesta 1597.
Kohteessa sijaitsee maakunnallisesti arvokas (M+) perinnebiotooppi Varppeen kievarin keto. Se on inventoitu osana Pirkanmaan perinnemaisemien inventointia 1990-luvulla. Inventointitietojen mukaan kohde on edustava ja siellä on jänöapilaa. Inventoinnin tietojen mukaan perinnebiotoopin alue on entinen Varppeen kestikievarin piha. Kohde on ollut laitumena 1900-luvulla. Muinaisjäännösalue käsittää koko perinnebiotoopin alueen. |
| metsakeskus.1000031194 |
143 |
Wehuvarpeen kestikievari |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
280605.00000000 |
6851403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031194 |
Wehuvarpeen kestikievarin paikka sijaitsee Ikaalisissa Vehuvarpeesta 1,8 km koilliseen ja Ikaalisten kirkosta 12 km länsilounaaseen tien vieressä Varppeen tilan eteläpuolella. Kohde on pellon länsipuolella oleva, heinää kasvava ja pääosin kyntämätön alue. Maanmittauslaitoksen sähköisessä kartassa paikalla on merkintä Muinaismuistoalue. Kohde sijaitsee historiallisen Kyrönkankaantien varrella. Jo keskiajalta periytyvä tie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran v. 1459. Wehuvarpeen tila mainitaan arkistolähteissä 1550-luvulta lähtien: ensin Kilvakkalan kylän ulkopalstana ja 1560-luvulta alkaen omana kylänään. Kestikievari on perustettu todennäköisesti 1700-luvulla. Kestikievarin alue on ollut vuoroin asuttu ja vuoroin autioitunut. Asutusta on ollut ilmeisesti ainakin 1500-luvulla ja 1600-luvun lopulta 1800-luvulle. 1900-luvun aikana asutus näyttää painottuneen tien pohjoispuolelle ja kestikievarin pihapiiri tien eteläpuolella on autioitunut.
Inventoinnissa (2020) paikalla todettiin usean rakennuksen jäännöksiä ja mm. kolme tulisijan rauniota. Lisäksi on löytynyt suurista luonnonkivistä rakennetun kaivon tai kivetyn lähteen jäännös, jonka halkaisija on n. 3 m. Kivirakenteen keskellä on veden täyttämä aukko, joka ulottuu vähintään 1,5 m syvyyteen.
Tie on kulkenut Vatulan etelänpuolella Vatulan harjua pitkin ja sen jälkeen nykyisen Varppeen tienovilta kohti Jämijärveä. 1700-luvulla tien linjausta on hieman muutettu. Tällöin kievari on ilmeisesti siirtynyt Soinin kestikievaritalosta Vehuvarpeeseen. Nykykartoilla oleva Vehuvarpe -nimi on liittynyt aiemmin koillisempaan, nykyiseen Varppen seutuun. Wehuvarpeen kestikievari on siten 1700-luvulla todennäköisesti syntynyt. Se on tuhoutunut osittain 1808-luvun alussa, mutta rakennettu uudestaan 1809.
Kirjallisissa lähteissä on maininta, että paikka olisi ollut autio 1600-luvun lopulla, jolloin se on otettu uudestaan käyttöön. Ikaalisten syyskäräjillä vuonna 1670 renki Lars Eerikinpoika ilmoitti, että aikoo ottaa käyttöönsä Vähävarven tilan, joka on ollut autiona Nuijasodan lopusta lähtien vuodesta 1597.
Kohteessa sijaitsee maakunnallisesti arvokas (M+) perinnebiotooppi Varppeen kievarin keto. Se on inventoitu osana Pirkanmaan perinnemaisemien inventointia 1990-luvulla. Inventointitietojen mukaan kohde on edustava ja siellä on jänöapilaa. Inventoinnin tietojen mukaan perinnebiotoopin alue on entinen Varppeen kestikievarin piha. Kohde on ollut laitumena 1900-luvulla. Muinaisjäännösalue käsittää koko perinnebiotoopin alueen. |
| metsakeskus.1000031200 |
564 |
Ojantaus |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
459668.00000000 |
7218596.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031200 |
Sorosenjärven länsipuolisen asutus- ja viljelyalueen länsipuolisen kankaan kaakkoon pistävän harjanteen alarinteessä, satakunta metriä Onnelan talosta lounaaseen, olevassa luonnonkivikossa on puolentusinaa kivikkokuoppaa noin 20 metrin matkalla. Kuoppien muoto, ala ja syvyys vaihtelevat jonkin verran. Läpimittaa kuopilla on 1-3 metriä ja syvyyttä puolisen metriä tai hieman enemmän, osa kuopista on soikeahkoja. |
| metsakeskus.1000031201 |
765 |
Aittoranta 2 |
10001 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
568880.00000000 |
7111375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031201 |
Rantavedestä on poimittu tuluspii ja historiallisen ajan saviastian palasia. Paikka on vanha venevalkama ja rannalla on ollut aittoja, jossa veneellä kulkijat ovat säilyttäneet tavaroitaan. Pieliseltä Sotkamon kirkolle kulkeva talvitie on ollut maanomistajan tietojen mukaan käytössä jo 1600-luvulla. Talvitietä varten kaivettu kuru on rannalla nähtävissä. Rantatörmällä on myös funktioltaan tuntematon kaivanto. Rannasta on löytynyt aikaisemmin kiviesineen katkelma ja 1600-luvun rahoja. |
| metsakeskus.1000031202 |
149 |
Långvik (Långvik) koillinen |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
326156.00000000 |
6659114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031202 |
Kohde sijaitsee Inkooseen vievän Suuren Rantatien varrella sen eteläpuolella pienellä tien ja pellon rajaamalla kumparemaisella metsäsaarekkeella. Kumpare laskee loivasti kaakkoon.
Kohteessa on erilaisia ja eri-ikäisiä rakennusten nelisivuisia, kivestä tehtyjä perustuksia ja niihin liittyviä kivirakenteita, kuten kivirivejä ja aidanperustuksia. Kohteessa on tunnistettavissa ainakin kolme rakennuksenperustusta. Lisäksi kohteessa on raivattuja tasanteita.
Kasvillisuus on heinävaltaista ja harvapuustoista. Puustossa on jaloja lehtipuita (mm. vaahteraa) ja koivua. Pensaskerros on paikoin tiheä ja siinä on lehtipuiden lisäksi koristekasveja. Kohde on paikoin voimakkaasti peitteinen.
Historiallisilla kartoilla paikalla on nähtävissä rakennuksia mahdollisesti vuoden 1855 Kalmbergin kartalla ja varmasti isojakokartalla 1900-luvun alussa. Kohde on autioitunut 1900-luvun aikana siten, että vielä 1972 peruskartalla paikalle on merkitty rakennus ja ulkorakennus, mutta vuoden 1982 peruskartalla niitä ei enää ole.
Tarkastuksen ja karttojen antaman tietojen perusteella kohteella nyt havaittavat rakennelmat liittyvät 1800-luvun ja 1900-luvun alun asutukseen paikalla. On kuitenkin mahdollista, että paikalla on ollut vanhempaa asutustakin. Paikka on voinut olla esimerkiksi osa kylätonttia Långvik (Långvik) jossakin historian vaiheessa. Kohteen asutushistorian ja –vaiheiden tarkka selvittäminen edellyttää arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000031203 |
895 |
Metsälä 2 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
212967.00000000 |
6747868.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031203 |
Inventointi 2017: Mäen etelärinteellä lähellä taloon johtavaa tietä on 3 viljelyröykkiötä, halkaisija 2 – 3 m ja korkeus 0,4-0,5 m. Röykkiöitten lähellä on vanhaa puustoa, pohjoispuolinen alue on avohakattu. Kairauksessa ei havaittu selkeää peltokerrosta, mahdollisesti kyse on kaskimaasta. |
| metsakeskus.1000031204 |
109 |
Kutinen |
10002 |
12008 |
13090 |
11033 |
27000 |
346266.00000000 |
6775282.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031204 |
Löytöpaikka sijaitsee Äimäjärven itäpuolella, laajan peltoalueen reunassa, noin 50 metriä Äimäjärven rannasta, etelään suuntautuvalla, hieman maastosta kohoavalla harjanteella. Paikalta on löytynyt 8.10.2016 metallinetsinnässä hopearaha, valmunuppinen hevosenkenkäsolki, pronssiriipus, kaksi punnusta ja korunappi (KM 41331:1-6, ks. alakohteet). Niiden löytösyvyys peltomullassa vaihteli 1-25 cm välillä. Löytöalueelle on löytäjien saamien tietojen mukaan mahdollisesti haudattu kaivinkoneella paikalla ollut maatalousrakennus, puimala tms. Löytäjien havaintojen mukaan pelto oli paikoin kivistä ja tummaksi värjäytynyttä.
Samalta paikalta tehtiin lisää metallinilmaisinlöytöjä 1.5.2017: pyöreä kupurasolki ja kupurasoljen katkelma, spiraalipäinen ketjunkantaja, sulanutta pronssia ja kuonaa (KM 41330:1-5). Metallinilmaisinlöytöjen löytösyvyydet savisessa peltomullassa vaihteli 10-30 cm välillä. Löytäjä on tehnyt peltoalueelta myös 1600-1700-lukujen rahalöytöjä, joista ei ole tarkempia tietoja.
Pelto on todennäköisesti historiallisella ajalla raivattua metsää ja maanpinta on pitkän kyntöajan vuoksi tasoittunut.
Kohteella alkukesällä 2017 tehdyssä tarkastuksessa löytöalue pintapoimittiin ja tarkastettiin, uusia pintahavaintoja muinaisjäännöksestä ei tehty. Pellossa ei esiintynyt muusta peltomullasta poikkeavia maaperän värejä eikä maalajeja.
Vuonna 2018 tarkastettiin tasavarsisoljen (KM43484) löytöpaikka Kankaistentien eteläpuolelta. Heinä oli ajettu niityltä mutta maata ei oltu kynnetty ja havaintomahdollisuudet olivat huonot/kohtalaiset. Löytöpaikalta ja tai ympäristöstä ei ollut havaittavissa mitään erityistä muinaisjäännökseen viittaavaa. Löytöpaikan eteläpuolisessa metsäsaarekkeessa on betonoitu maakellari. Soljen mukana toimitettu kvartsi on todennäköisesti peräisin maantieltä. |
| metsakeskus.1000031205 |
768 |
Vekaransalmi |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27008 |
579137.00000000 |
6846084.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031205 |
Kohde sijaitsee Sulkavan Vekaransalmen länsirannalla, rannalla olevan avokallion läheisyydessä.
Kyseessä on kaksi veden alla sijaitsevaa hirsiarkkua. Arkut kuuluvat selvästi samaan rakenteeseen ja ne ovat samalla tavalla rakennettuja. Hirret ovat pyöreitä, vain salvokset ovat veistettyjä. Salvostyyppi on pitkänurkka. Arkut ovat niin massiiviset, että kyse ei ole ollut pienestä rakennelmasta. Arkut ovat pidempiä pohjois-etelä-suunnassa, eli rannan suuntaisesti. Arkkujen välimatka on 7,5 metriä. Rakenteet nousevat pohjasta korkeimmillaan noin 1,5 metriä.
Arkku 1. Arkun koko on noin 2,5 x 4,5 m. Arkku on melko ehjä kahdelta sivulta, joissa ehjiä hirsikertoja on jäljellä neljä kerrosta. Hirret ovat kiinni kulmista salvoksissaan. Alavirran ja itäpuolen sivut ovat hajonneempia. Arkusta irronneita hirsiä makaa pohjassa. Arkku on sisältä lähes tyhjä kivistä. Arkussa on välipuita, joiden päällä säilyneet kivet makaavat. Arkku on rakennettu hiekkapohjalle.
Arkku 2. Arkun koko on noin 2,5 x 3,5 m. Arkun seinämät rannan ja ylävirran puolella ovat melko ehjät samoin kuin arkku 1:ssä. Hirret ovat paikoillaan nurkkasalvoksissa ja seinät ovat suorat. Ehjiä hirsikertoja on jäljellä viisi kerrosta. Arkun itäpuolen seinä on rauennut ja kivet ovat valuneet ulos. Arkussa on välipuita. Hirsiä on irtonaisena pohjassa. Arkku on rakennettu hiekkapohjalle.
Kyseessä voisi olla laiturin perustus. Rannalla oleva kivirakenne viittaa siihen, että arkuilta on ollut käynti rantaan. Vesi syvenee arkkujen edustalla nopeasti ja suurikin alus olisi voitu ajaa laituriin. Toisaalta alueella on voimakas virtaus. Maasto arkkujen edustalla maalla ei viittaa laiturirakenteeseen. Kyseessä voisi olla väyläesteen tai kelluvan siltarakenteen ankkurointipiste. Rannalla on myös kiinnityslenkkejä ja rautatappeja kallioon porattuina.
Kartta- tai kuva-aineistosta ei selviä, miksi Vekaransalmen länsirannalle on rakennettu hirsikehikkoiset perustukset. Hirsiarkkujen käyttötarkoitus jää pimentoon.
Hirsiarkuista otetut dendrokronologiset näytteet eivät antaneet arkuille yksiselitteistä ikää. Epävarma ajoitus viittaa mahdollisesti joko vuoteen 1441 tai 1897. Keskiaikaan ajoittuessaan arkut olisivat sijaintiinsa nähden erittäin hyvin säilyneitä. Siitä syystä nuorempi ajoitus on todennäköisempi, joskin on otettava huomioon että sekin on hyvin epävarma.
Vekaransalmea on linnoitettu useassa eri vaiheessa, joten on mahdollista että rakenteet liittyvät puolustustoimintaan. Länsirannalla sijaitsee myös Salpalinjan rakenteita. Myöhäisempi ajoitus arkuille voisi osua venäläisten toimintaan alueella vuosina 1915-1916, varsinkin kun pintakerroksen lustot puuttuvat ja puiden kaatoajankohta voisi hyvin olla noin 20 vuotta ajoitusta myöhäisempi. |
| metsakeskus.1000031206 |
564 |
Kotaselkä |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
446594.00000000 |
7244106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031206 |
Kotaselän itäpäässä kulkevan polun pohjoispuolella on kivistä kootun kiukaan jäännökset. Kiukaan ala on noin 1,5 x 1,5 metriä ja korkeus noin 60 cm. Kiukaan ympärillä ei ollut havaittavissa rakennuksen jäännöksiä. Kiukaasta kymmenkunta metriä itään on vallien ympäröimä kuoppa, jonka ala noin 2,5 x 1 metriä (mahdollinen kellari). Tästä noin 15 metriä länteen on toinen, halkaisijaltaan noin 3 metriä oleva kuoppa. Kyseessä on suhteellisen nuori historiallisen ajan rakennusjäännös, mahdollisesti niittysaunan tai vastaavan sija. 1700-luvun kartalla paikka osuu suoniittyjen laitaan. Paikalta 200 m koilliseen virtaava oja on tunnettu Saunasuonojana. Nimitietueeseen liittyy maininta ojan lähellä sijainneesta niittysaunasta (Liisa Kylmänen 1961).
Toisaalta kiukaasta länteen oleva laajempi kuoppa vaikuttaa laserkeilausaineistojen perusteella tervahaudalta. Havainto tehtiin vasta jälkitöiden yhteydessä. Inventoinneissa mahdollinen tervahauta on noteerattu kuoppana. Lidar 5p-aineiston ja lidark-aineiston perusteella alueella on halkaisijaltaan 19,5 metrinen tervahauta, jonka halssi suuntaa pohjoisluoteeseen. |
| metsakeskus.1000031207 |
768 |
Vekaransalmen itäranta 1 |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
579446.00000000 |
6845984.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031207 |
Kohde sijaitsee Sulkavan Vekaransalmen itärannalla kalastusvenelaiturin edustalla kolmen metrin syvyydessä.
Vene on kooltaan 5 x 1 metriä. Limisaumaisen veneen laidat ovat korkeat laidat ja tasapohjainen pohja on vahvistettu pituussuuntaisilla rautalatoilla. Perä ja paapuurin kylki ovat ehjät, mutta styyrpuurin kylki on irronnut ja makaa pohjassa veneen läheisyydessä. Veneessä ei ole tuhtoja. Vene on ollut vahvaa tekoa. Nämä ominaisuudet viittaavat siihen, että venettä on käytetty tavaroiden tai ihmisten kuljettamiseen. Alus vaikuttaa alle 100 vuotta sitten uponneelta.
Venettä arveltiin ensin syöksyveneeksi, mutta sotamuseon tutkijat arvioivat veneen olevan jotain muuta kuin sota-alus. Kyseessä on todennäköisesti salmen ylittämiseen käytetty vene, jota on mahdollisesti hinattu tai siinä on ollut perämoottori. |
| metsakeskus.1000031209 |
740 |
Myhkyränsaari 1 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
632417.00000000 |
6876453.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031209 |
Kohde sijaitsee Savonlinnan Pihlajaniemen länsipuolella sijaitsevan Myhkyränsaaren itäpuolella noin neljän metrin päässä rannasta.
Kyseessä on puisen aluksen hylky. Hylyn pituus on noin 20-25 m ja leveys on noin 5-8 m. |
| metsakeskus.1000031212 |
182 |
Alhojärvi (Alhois) |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
401398.00000000 |
6856212.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031212 |
|
| metsakeskus.1000031213 |
182 |
Virkajärvi (Wirkajärfwi) |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
401996.00000000 |
6857878.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031213 |
Kohde sijaitsee Alhojärven eteläpuolella. Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan vuonna 1539 Virkajärvellä oli yksi talo, joka kuului Alhojärven kylään.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohteen sijaintia tarkastettiin. Muinaisjäännösrekisterin koordinaattipisteen ja vanhoista kartoista pääteltävien sijaintipisteiden perusteella kohde ei ole sijainnut Alhojärven eteläpuolella, vaan pohjoispuolella. Tarkkoihin vanhoihin tonttirajauksiin pohjattavia vanhoja karttoja ei ollut saatavilla (mm. kansallisarkisto). Koska kyseessä on statukseltaan muu kulttuuriperintökohde, jollaisesta kuitenkin vaaditaan
rajaus, on tässä esitetty topografian perusteella arvioitu karkea rajausarvio.
Vuoden 2021 inventoinnissa pihapiiriä ei tarkastettu lainkaan. Tilakeskuksen länsipuolella olevia peltoja, jotka olivat lyhyellä sängellä, katsottiin pintapuolisesti. Näkyvyys pellon pintaan oli kohtalainen. Merkkejä muinaisjäännöksistä ei havaittu. |
| metsakeskus.1000031214 |
182 |
Savo (Savolainen) |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
401157.00000000 |
6857364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031214 |
Kohde sijaitsee Alhojärven länsipuolella. Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan vuonna 1600 Savossa oli yksi talo, joka kuului Kauhkialan (Kauckela) kylään. |
| metsakeskus.1000031215 |
182 |
Marttila (Martila) |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
402629.00000000 |
6856375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031215 |
Kohde sijaitsee Hanisjärven itäpuolella. Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan vuonna 1539 Marttilassa oli yksi talo ja se kuului Kauhkialan (Kauckela) kylään. |
| metsakeskus.1000031216 |
182 |
Hyppölä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
402967.00000000 |
6855608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031216 |
Kohde sijaitsee Iso-Nurmijärvestä 400 metriä länteen.Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan vuonna 1539 Hyppölässä oli kaksi taloa. Hyppölä kuului Kauhkialan (Kauckela) kylään. |
| metsakeskus.1000031217 |
182 |
Tuorila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
403607.00000000 |
6855246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031217 |
Kohde sijaitsee Iso-Nurmijärven eteläpuolella. Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan vuonna 1539 Tuorilassa oli yksi talo. Tuorila kuului Kauhkialan (Kauckela) kylään. |
| metsakeskus.1000031218 |
182 |
Olkkola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
404219.00000000 |
6855320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031218 |
Kohde sijaitsee Iso-Nurmijärven kaakkoispuolella. Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan vuonna 1539 Olkkolassa oli yksi talo. Olkkola kuului Kähön (Kächoo) kylään |
| metsakeskus.1000031220 |
290 |
Kieliö |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
636126.00000000 |
7149595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031220 |
Paikannettu lidar-kartalta, maastossa tarkastamaton. Kartalta mitattu halkaisija noin 14 m. |
| metsakeskus.1000031221 |
182 |
Jopotinkoski |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
397613.00000000 |
6858899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031221 |
Kohde sijaitsee Partalan kylässä, Nytkymenjoessa, noin 250 metriä Ylä-Partalantiestä pohjoiseen. Nytkymenjoen vesivoimaa on käytetty hyväksi mm. myllyissä ja sahoissa 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun puoleen väliin. Myllyjä on ollut ainakin Juveninkoskessa ja Partalankoskessa. Jopotinkoski puristuu kahden kallion välistä, joiden alapuolella mylly on sijainnut. Vuoden 2017 inventoinnissa havaittiin, että myllynkivet ovat edelleen joen partaalla. Mylly on ilmeisesti purettu, koska selvää kivijalkaa tai muuta rauniota ei joen äärellä havaittu. Myllynkivien tuntumassa on muutamia isompia kiviä, joiden voisi ajatella kuuluneen myllyn perustuksiin. |
| metsakeskus.1000031222 |
529 |
Viluluoto |
10007 |
12015 |
13000 |
11006 |
27000 |
227668.00000000 |
6714075.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031222 |
Viluluodolla on toiminut teveyslähde ja siihen liittyvä kaivohuone, joka perustettiin vuonna 1723. Kaivohuoneen käyttö jatkui aina vuoteen 1827 asti. Tämän jälkeen paikalle perustettiin kylpylä, joka valmistui 1837. Kylpylässä pystyi ottamaan mm. savikylpyjä, joihin savi otettiin Luolalanjärvestä. Tähän liittyviä savenottokuoppia on edelleen nähtävissä Viluluodon niemellä Luolalanjärven rannalla. Kylpylälaitos siirrettiin Nunnaniemelle 1863. Teveyslähde oli käytössä vielä 1900-luvun alussa katettuna.
1873 niemelle peustettiin Naantalin Höyrypolttimo, joka lopetti toimintansa 1906. Nyt alueella erottuvat rakennuksen jäännökset liittyvät tähän toimintaan. Tämän lisäksi alueella on nähtävissä puutarhapengeryyksiä, joiden ajoitus ei ole varmaa. Osan näistä voi liittyä lähellä olleeseen omakotitaloon, mutta osa voi olla jo kylpylän aikaisia.
Paikalla selkeimmin näkyvä iso kivijalka on viinatehtaan kellari. Alueella oleva ja lidarissakin erottuva kumpare puolestaan koostuu paikalle ajetusta sorasta ja kivestä. |
| metsakeskus.1000031223 |
529 |
Kukola |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
226509.00000000 |
6712078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031223 |
Kukolan kylätontti sijaitsee Naantalin Luonnonmaansaaren itäosassa hyvin lähellä satama-allasta.
Keskiaikaisissa lähteissä Kukolan kylä esiintyy ensimmäisen kerran v.1446. 1400-luvun lopulla Kukolan kylä maksoi luostarille veronsa. 1600-luvulla Kukola oli ratsumiestalona. Isojako suoritettiin vasta 1800-luvulla. 1970-1980-luvulla rantaan rakennettiin satama, teollisuusrakennuksia ja vedenpuhdistamo.
Kalmbergin kartassa 1855 kylään on merkitty viisi taloa. Kohteen rajaus on tehty 1865 isojakokartan perusteella. Rajauksen ulkopuolelle jäi yksittäisiä talousrakennuksia. Alueesta lounaaseen on Navirenmaan talon paikka, joka kuulunut aikoinaan kylään, luultavasti tosin nuorempaa asutuskerrostumaa. Rakennukset rakennettiin 1940-luvulla, nyttemmin purettu.
Tarkastuskäynnillä alueella havaittiin puurakenteisen rakennuksen rauniot, jossa oli tulisijan jäännökset ja valubetonia rakenteissa. Hieman erillään tästä oli kokonaan betonirakenteinen pieni graffitien peittämä talous- tai satamarakennus, osittain rauniona, osittain betonikatto säilynyt. Alueella oli runsaasti kaikenlaista jätettä, tiiliä, kaapeleita yms.
Kylätontti myöhemmän maankäytön seurauksena mahdollisesti melko pitkälti tuhoutunut, mutta arvio perustuu vain tarkastuskäynnin 16.6.2017 havaintoihin (runsas kasvillisuus esti havainnointia). Muinaisjäännöksen laajuus ja säilyneisyys selvitettävä tutkimuksin. |
| metsakeskus.1000031225 |
624 |
Lilla Högåsbacken |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
478108.00000000 |
6704620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031225 |
Kahdentoista hiilimiilun kokonaisuus sijaitsee Helsingin-Haminan seututiestä (170) etelään haarautuvan Purolantien (14535) eli ns. Kirkkotien itäreunalla.
Miilut on tehty pohjois-eteläsuuntaiselle harjumuodostumalle ja sen juurelle mäntykankaalle. Metsä on sammalpohjaista; aluskasvillisuutena pääasiassa mustikkaa ja puolukkaa ja kanervaa.
Ks. alakohteet, huom alakohde hiilimiilu 1 on liitetty kohteeseen Lilla Högåsbacken 2
Vuoden 2022 tarkastuksessa (ks. tarkemmin tutkimukset välilehti) havaittiin mm., että puunkorjuussa oli ajettu kahden hiilimiilun päältä. |
| metsakeskus.1000031226 |
624 |
Vedenottamo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
477990.00000000 |
6706046.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031226 |
Hiilimiilu sijaitsee Helsingin–Haminan seututiestä (170) etelään haarautuvan Purolantien (14535) eli ns. Kirkkotien itäpuolella, 300 metriä etäisyydellä tiestä. Miilun pohjoispuolitse kulkee Purolantiestä koilliseen haarautuva hiekkatie, joka yhtyy miilusta 150 metrin päässä koilliseen kulkevaan Helsingin–Haminan seututiehen. Miilun lounaispuolella 140 metrin päässä sijaitsee entinen vedenottamo.
Miilu on tehty pohjois-eteläsuuntaiselle harjumuodostumalle, hiekkapohjaiseen maastoon. Miilu on pohja-alaltaan pyöreä ja sen halkaisija on 16 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Kohdetta on vaikea havaita maastossa. Kuoppia tai muita kaivantoja ei miilun yhteydestä havaittu.
Kohteen paikkatieto korjattu elokuussa 2019. |
| metsakeskus.1000031227 |
624 |
Korkiaharju |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
477970.00000000 |
6706427.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031227 |
Viiden hiilimiilun muodostama kokonaisuus valtatien 7 ja sen pohjoispuolella sijaitsevan Länsikyläntien (14538) välissä. Miilut on tehty pohjois-eteläsuuntaiselle harjumuodostuman itäsivustalle, hiekkapohjaiselle sekametsää kasvavalle kankaalle tasaiseen maastoon.
Ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000031229 |
232 |
Pitkänsalonmaa |
10001 |
12004 |
13051 |
11042 |
27000 |
263397.00000000 |
6904605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031229 |
Maakuntarajapyykki - Kohteen kuvaus täydentyy syyskuussa. |
| metsakeskus.1000031230 |
146 |
Taivallamminkangas |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
711178.00000000 |
6950273.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031230 |
Kohteessa on suomalaisten toisen maailmansodan aikana rakentamia linnoitteita. Kohteet sijoittuvat laserkeilausaineiston perusteella yhdeksälle alueelle Taivallamminkankaan ympäristössä.
Kohde on tarkastettu osittain. Paikkatietokannan aluerajaukset perustuvat 09/2017 laserkeilausaineistoon.
Ravajärventien molemmilla puolilla, noin 350 m Möhköntien risteyksestä, kangasmetsässä on maahan kaivettuja tuliasemien ja korsujen kuoppia. Tien pohjoispuolella on tykkiasema, jonka koko on 3 x 4 m ja syvyys 2 m. Aseman kuopan itäreunalla on ampuma-aukko ja asemaan johtaa sen takaa 1,5 m leveä luiska. Tykkiaseman pohjoispuolella on kahteen laakeaan luonnonmuovaamaan kookkaaseen kuoppaan kaivettu korsuille omat kuopat, joiden koko on 3 x 5 m ja syvyys 1,5 m. Tien eteläpuolella on pieniä tuliasemia sekä muutamia kookkaampia kuoppia mahdollisesti korsuja ja telttoja varten.
Ravanjärventien länsipuolella noin 900 m päässä Möhköntien risteyksestä tietä pitkin mitattuna on mäntyä kasvavassa kangasmaastossa 4 kuoppaa joidan koko on 6 x 6 m ja syvyys 1 m. Kuoppien pohjoispuolella on lyhyt osio maahan kaivettua yhdyshautaa.
Pienen Kuikkalammen itäpuolella on mäntyjä kasvavassa kangasmaastossa maahan kaivettuja taisteluhautoja, tuliasemia ja korsujen kuoppia. Osassa on vielä jäljellä jäännöksiä puisista tukirakenteista. Torjuntasuunnat ovat itään ja etelään. |
| metsakeskus.1000031231 |
146 |
Ilajan Ruukinpohja |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27009 |
726989.00000000 |
6969541.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031231 |
Ilajanjärven eteläpuolella, alueella Jokivaarasta Ilajan Ruukinpohjaan, käytiin jatkosodassa heinäkuun lopulla 1944 taistelu suomalaisten ja neuvostojoukkojen välillä. Maastoa on myös linnoitettu. Alue on tarkistettu vain osittain. Paikkatietokantaan rajatulta alueelta löytyi korsun kuoppa, jonka koko on 2 x 2 m ja syvyys 1 m sekä lyhyt osio taistelu- tai yhdyshautaa sekä pieni tuliasema, jonka torjuntasuunta on koilliseen.
Ilajan Ruukinpohjan alueella on sijainnut 1800-luvun alkupuolella harkkohytti (Ilajankosken harkkohytti MJ-rekisterinumero: 1000015820). |
| metsakeskus.1000031232 |
232 |
Nummikangas |
10001 |
12004 |
13051 |
11042 |
27000 |
263494.00000000 |
6909884.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031232 |
Merkkikivi/rajakivi - kuvaus täydentyy syyskuussa 2017. |
| metsakeskus.1000031236 |
90 |
Joutsenlampi |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
606226.00000000 |
6919384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031236 |
Sähköpostitse tullut yleisöilmoitus: "Sijainti: Heinävesi, Vihtari, Heinävedentien varresta hiekkatietä n. 300-400 metriä ja Joutsenlammesta n. 300 metriä etelälounaaseen. Paikka näkyy tieltä.
Kuvaus: Hiekkatien varressa on n. 10 metriä pitkä kiviaidan tapainen rakenne, jonka päätteenä on kaksi vierekkäin olevaa kiviröykkiötä (korkeus n. 2-3 metriä, halkaisija suurempi).
Näiden kahden röykkiön lisäksi on vielä yksi suurempi röykkiö n. 5-10 metrin päässä, joka korkeudeltaan n. 3-5 metriä. Maasto röykkiön kohdalla on epätasainen, joten röykkiön korkeus vaihtelee. Röykkiö on tasaisen muotoinen, ja vaikka kivet ovat melko isoja, tuntuu mahdolliselta, että niitä esim. 2 henkilön voimin on voitu liikutella. Sammal on röykkiön päällä melko paksua ja kaksi sen päällä kasvavaa puuta ovat molemmat melko iäkkään näköisiä.
Paikasta ylipäätänsä syntyy vaikutelma, että röykkiöt tasaisen muotonsa vuoksi ovat ihmisen muokkaamia, mutta kiviä ylipäätänsä on paikalla niin paljon, että paikka lienee alunperin ollut jonkinlainen luonnonmuodostelma. Maastossa näyttää siltä, että luontotyyppi on ojitettu suo." |
| metsakeskus.1000031237 |
146 |
Parissavaara |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
707145.00000000 |
6966409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031237 |
Kohde on talvisodan aikana Hattuvaaraan johtaneen tien varrella sijainnut, Neuvostoliiton joukkojen rakentama korsukylä. Alueella erottuu 09/2017 laserkeilausaineistossa kymmeniä korsukuoppia. Korsukylän ympäristöön oli yleensä myös rakennettu kenttälinnoitettuja puolustusasemia. Kylässä oli keittiö, hevossuojat ja jopa tanssilava.
Alue on tarkastettu maastossa vain osittain. Hatuntien eteläpuolella, Syrjälä nimisen tilan itäpuolelta Pienen Parissavaaran länsipuolella sijaitsevalle ojalle saakka on hakkuuaukealla kymmeniä korsukuoppia, joiden keskimääräinen koko on 3 x 3 m ja syvyys 0,7 m.
Kohteiden rajaus paikkatietokannassa perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on luonteeltaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000031237 |
146 |
Parissavaara |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
707145.00000000 |
6966409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031237 |
Kohde on talvisodan aikana Hattuvaaraan johtaneen tien varrella sijainnut, Neuvostoliiton joukkojen rakentama korsukylä. Alueella erottuu 09/2017 laserkeilausaineistossa kymmeniä korsukuoppia. Korsukylän ympäristöön oli yleensä myös rakennettu kenttälinnoitettuja puolustusasemia. Kylässä oli keittiö, hevossuojat ja jopa tanssilava.
Alue on tarkastettu maastossa vain osittain. Hatuntien eteläpuolella, Syrjälä nimisen tilan itäpuolelta Pienen Parissavaaran länsipuolella sijaitsevalle ojalle saakka on hakkuuaukealla kymmeniä korsukuoppia, joiden keskimääräinen koko on 3 x 3 m ja syvyys 0,7 m.
Kohteiden rajaus paikkatietokannassa perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on luonteeltaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000031238 |
146 |
Pönttökangas |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
707892.00000000 |
6967385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031238 |
Kohde on osa talvisodan aikana Hattuvaaraan johtaneen tien varrella sijainneita, Neuvostoliiton joukkojen rakentamia korsukyliä. Hatuntien molemmin puolin erottuu 09/2017 laserkeilausaineistossa useita korsukuoppia muistuttavia ilmiöitä. Korsukylien ympäristöön oli yleensä myös rakennettu kenttälinnoitettuja puolustusasemia.
Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa. Kohteen rajaus paikkatietokannassa perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on luonteeltaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000031239 |
146 |
Saapasniemi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
708312.00000000 |
6968148.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031239 |
Kohde on osa talvisodan aikana Hattuvaaraan johtaneen tien varrella sijainneita, Neuvostoliiton joukkojen rakentamia korsukyliä. Hatuntien kummallakin puolella erottuu 09/2017 laserkeilausaineistossa kymmeniä korsukuoppia muistuttavia ilmiöitä. Korsukylien ympäristöön oli yleensä myös rakennettu kenttälinnoitettuja puolustusasemia.
Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa. Kohteen rajaus paikkatietokannassa perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on luonteeltaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000031240 |
624 |
Kaunissaari Kivikkosyrjä |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
487460.00000000 |
6691310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031240 |
Kolme rakkakuoppaa muinaisessa rantakivikossa Kaunissaaren keskiosassa. Rakkakuopat ovat rakan länsiosassa, joka on paljas kasvillisuudesta.
Läntisin kuoppa (rakkakuoppa 1) on noin 1,5 x 2 metrin kokoinen ja sen syvyys on noin 40 senttimetriä. Keskimmäisen kuopan (rakkakuoppa 2) halkaisija on noin 1,5 x 1 metriä, syvyyttä tällä kuopalla on noin 35 cm. Itäisin kuoppa (rakkakuoppa 3) on halkaisijaltaan hieman yli metrin ja sen syvyys on reilut 40 senttimetriä, Ks. alakohteet.
Samassa rakkakivikossa on myös muutamia epämääräisempiä kuoppia. |
| metsakeskus.1000031241 |
146 |
Sortokangas |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
708816.00000000 |
6968694.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031241 |
Kohde on osa talvisodan aikana Hattuvaaraan johtaneen tien varrella sijainneita, Neuvostoliiton joukkojen rakentamia korsukyliä. Sortokankaalla, Hatuntien molemmin puolin erottuu 09/2017 laserkeilausaineistossa useita korsukuoppia muistuttavia ilmiöitä. Korsukylien ympäristöön oli yleensä myös rakennettu kenttälinnoitettuja puolustusasemia.
Kohde on tarkastettu osittain maastossa. Sen lounaisosassa, Hatuntien länsipuolella, on mäntyjä kasvavassa kangasmaastossa talvisodan aikaisen hevostallin jäännökset. Maastossa on noin 20 x 80 m kokoinen, osittain tasoitettu alue, jonka länsireunassa erottuu keskimäärin 0,7 m korkea maaleikkaus. Hevostalli on ollut luonteeltaan tilapäinen, lähinnä puupaluista ja havuista rakennettu suoja. Muualla kohteessa on yli 20 korsukuoppaa, joiden keskimääräinen koko on 3 x 4 m ja syvyys 1,2 m.
Kohteen rajaus paikkatietokannassa perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on luonteeltaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000031242 |
624 |
Kaunissaaren kenttälinnoitteet 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
488141.00000000 |
6691138.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031242 |
Puolustusvarustus Kaunissaaren Honkaniemen tyvessä. Kohteessa on konekiväärin tuliasema (ks. alakohde), joka on halkaisijaltaan noin seitsemän metrinen pyöreä kaivanto ja jonka reunoja on korotettu maalla ja kivillä. Syvyyttä kaivannolla oli noin 40 senttimetriä. Tästä noin 60 metriä lounaaseen sijaitsee potero/ampumasuoja (ks. alakohde). Poteron halkaisija on nelisen metriä ja syvyyttä sillä on noin 70 senttimetriä. Poterosta lähtee noin 20 metriä pitkä juoksuhauta kohti luodetta, kiertäen suojaan kivien taakse. |
| metsakeskus.1000031243 |
398 |
Jumperinniitty |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27007 |
432400.00000000 |
6765425.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031243 |
Lahden Jumperinniitty on 1700-luvulla perustettu pelto ja mahdollinen asuinpaikka, joka on jäänyt pois käytöstä 1700-luvun lopussa tai aivan 1800-luvun alussa. Jumperinniitty sijaitsee Lahden kaupungin pohjoisosassa, Viuhan kaupunginosassa, lähellä Alasenjärven rantaa. Niitty rajautuu pohjoisessa Sipurantiehen, muissa ilmansuunnissa kapeaan sekametsäalueeseen, jonka takana on omakoti-taloasutusta.
Niityn reunoilla on kolme kiviaidan jäännöstä, jotka on merkitty vuonna 2001 lainvoimaiseksi tulleeseen asemakaavaan sm-merkinnällä, muuten niitty on kaavassa lähivirkistysaluetta. Eteläisimmän kiviaidan eteläreunalla on alueen historiasta kertova, vuonna 1965 pystytetty muistokivi. Sipurantien varressa on myös asuinalueen ilmoitustaulu, johon on laitettu myös alueen historiasta ja kiviaidoista kertova lyhyt teksti.
Kiviaidat on koottu pääasiassa 20–50 cm kokoisista kivistä. Niityn itäreunassa oleva pohjois–etelä-suuntainen aita on noin 33 metriä pitkä, keskimäärin noin metrin leveä ja 0,7–1 metriä korkea. Etelä-reunassa oleva itä–länsi-suuntainen aita on noin 32 metriä pitkä, noin 1,3 metriä leveä ja noin 1 metriä korkea. Eteläisen aidan länsipää on rakennettu kiviröykkiön päälle. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 4–5 metriä ja noin puoli metriä korkea. Lisäksi Sipurantien ja kevyenliikenteenväylän välissä on luode–kaakko-suuntainen maansekainen kiviaidan jäännös, joka on noin 40 metriä pitkä, 1–1,5 metriä leveä ja 0,5 metriä korkea. |
| metsakeskus.1000031244 |
398 |
Sudenkangas |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
432083.00000000 |
6766248.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031244 |
Suuri, pyöreähkö suppilomainen kuoppa. Kuopan sisähalkaisija on kuopan suun kohdalta noin 5,2 metriä ja pohjalla 2,7 metriä. Lisäksi kuopan lounaisreunalla on noin 2,5 metriä leveä, matala valli. Kuopan syvyys on nykyisellään noin 1,7 metriä, joskin kuoppa on selkeästi täyttynyt pohjalta sekä reunoista valuneesta maasta että oksista. Kuopan pohjalla on myös supikoiran tai ketun pesä. |
| metsakeskus.1000031245 |
111 |
Papinlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
456382.00000000 |
6778349.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031245 |
Pyöreä, suppilomainen hiekkamoreeniin kaivettu kuoppa, jonka sisähalkaisija on noin 4,3 metriä ja reunusvallin ulkoreunasta mitattuna halkaisija on noin 10 metriä. Kairatessa kuopan reunoilla ja pohjalla oli hiiltä, mutta ei kuitenkaan erityisen runsaasti. Kuoppa on hyvin säilynyt.
Kyseessä on todennäköisesti tervahauta tai hiilimiilu, joskaan tervahaudan halssin paikkaa ei ollut havaittavissa. Kuopan ikää ei voida arvioida ympäröivän puuston perusteella, sillä puusto on nuorta. Senaatin- ja pitäjänkartoissa ([Heinola] (XVI 36) ja Heinola (3112 11 Ia.* -/- -), Kansallisarkisto) Papinlahden alueelle ei ole merkitty oikeastaan mitään, mutta viereisen, Ruu-kittomanlahden nimi saattaa viitata ympäröivän alueen käyttöhistoriaan. |
| metsakeskus.1000031246 |
405 |
Pajarila Sikomäki |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
569052.00000000 |
6768717.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031246 |
Taistelukaivannot sijaitsevat 3,2 kilometriä Saimaan kanavan suusta etelään, Mustolan satamaradan pohjoispuolella, metsässä Sikomäen etelärinteen alaosassa, radasta 70–140 metriä. Erillinen osa kohteesta sijaitsee Sikomäen länsirinteen alaosassa, pellon reunassa, ks. alakohteet.
Juoksuhauta on kaikkiaan noin 300 metrin pituinen ja siinä on tasaisin välein pieniä konekivääripesäkkeitä. Juoksuhauta on kaivettu pehmeään ja kosteahkoon maahan. Kaivannot ovat suurimmalta osin sortuneet, paikoin ne ovat tuskin havaittavissa.
Juoksuhaudan koillispäästä 210 metriä pohjoiseen on pellon reunassa erillinen pesäke, ks. alakohde. Se sijoittuu matalan harjanteen koillispäähän. Harjanteen ympärillä maasto on kosteaa. Harjanteen koillispäässä on syvähkö kuoppa, jonka sisämitat ovat noin 4 x 5 metriä ja sitä ympäröi vallit. Koillisen suuntaan on kuopassa ampuma-aukko. Kuopan koillispuolella maasto laskee vanhaan maanottopaikkaan, joka on liki lammikkona. Pesäkekuoppa oli myös veden vallassa. Pesäkkeestä lähtee lyhyt, noin 20 metrin mittainen polveileva taisteluhauta länteen. Taisteluhauta on sortunut ja se näkyy nyt maatuneena, pienen ojan kaltaisena rakenteena. |
| metsakeskus.1000031247 |
216 |
Likolahti |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
408409.00000000 |
6989588.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031247 |
Kohde sijaitsee Kannonkosken keskustasta 6,3 km luoteeseen Kivijärven itäpuolella harjujakson itäosassa tasanteella pyyntikuoppajärjestelmän rajauksen sisällä. Kuivahko hiekkakangas.
Paikalla on uunin jänteet, jonka ulkoreunan suorakulmainen muoto on vielä melko hyvin säilynyt, mitat 2,3 x 2,2 m, näkyvissä oleva korkeus n. 0,5- 0,6 m. Holvi ja suuaukko ovat sortuneet. Uuni oli tiivistetty savi/hiesu – hiekkasekoituksella, josta löytyi kivien välistä enää hiekkaa ja vähän silttiä. Uunin ympärillä on 20-30 cm paksu maa-/humuskerros, jonka alta löytyi nokinen tasainen hiesukerros, sen laajuutta ei pystytty selvittämään. Uunin eteläpuolella on matala, n. 20 cm syvä 3,5 x 2,5 m mittainen hieman epäsymmetrinen painanne, jonka pohjasta löytyi nokimaata. Todennäköisesti kyseessä on sama lattiataso kuin uunin ympärillä oleva hiesukerros. Rakenne on ilmeisesti savupirtin pohja, vastaavanlaisia kohteita on löydetty ainakin Suomussalmelta, Hyrynsalmelta, Pudasjärveltä ja Taivalkoskelta, Suomussalmen kohde on kartta-aineiston perusteella 1600-luvun puolesta välistä. Nämä syrjäisillä seuduilla sijainneet pienet savupirtit voitaneen mahdollisesti yhdistää varhaiseen historialliseen kaskiviljelyyn. |
| metsakeskus.1000031248 |
216 |
Piispalankangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
408012.00000000 |
6989184.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031248 |
Paikalla on pieni tervahauta, halkaisija 6 m, kuopan halkaisija 3,5 m ja syvyys 0,5 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus n. 3 m ja syvyys n. 1,5 m. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000031249 |
216 |
Piispalankangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
407947.00000000 |
6988864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031249 |
Ison pyyntikuopan vieressä on tervahauta, halkaisija 5,5 m, kuopan halkaisija 3 m ja syvyys 0,5 m. Halssi suuntautuu länteen, pituus n. 2 m ja syvyys n. 1,1 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000031250 |
276 |
Riikola |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
655405.00000000 |
6958648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031250 |
Toisen maailmansodan aikainen taisteluhauta ja tuliasemia, jotka sijaitsevat Mönnintien molemmin puolin, Pielisjoen länsirannalla.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sotilaskarttaan, joka on päivätty 26.7.1940 on rannalle merkitty katettu, kenttälinnoitettu konekivääriasema ja taisteluhauta. Kohteen rajaus perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on luonteeltaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000031251 |
47 |
Njamatjávri 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
279776.00000000 |
7649575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031251 |
Kohde on laaja-alainen, moniperiodisesti käytetty asuinpaikka. Asuinpaikan pituus itä-länsisuuntaisesti on noin kolmesataa metriä, ja se sijaitsee vyöhykkeellä, joka ulottuu Njamatjávrin rannasta noin sadan metrin etäisyydelle.
Kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvia kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia havaittiin mönkijäurien rikkomassa maanpinnassa harvakseltaan noin kahdensadan metrin matkalla, läntisimmät löydöt pisteessä x=7652757 / y=3579713.
Historiallisella ajalla asuinpaikalla on sijainnut ainakin kookas kota ja kaksi hirsirakennusta. Lisäksi asuinpaikalla on maakuoppa, joka on todennäköisimmin historialliselle ajalle ajoittuva varasto- tai jätekuoppa. |
| metsakeskus.1000031251 |
47 |
Njamatjávri 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
279776.00000000 |
7649575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031251 |
Kohde on laaja-alainen, moniperiodisesti käytetty asuinpaikka. Asuinpaikan pituus itä-länsisuuntaisesti on noin kolmesataa metriä, ja se sijaitsee vyöhykkeellä, joka ulottuu Njamatjávrin rannasta noin sadan metrin etäisyydelle.
Kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvia kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia havaittiin mönkijäurien rikkomassa maanpinnassa harvakseltaan noin kahdensadan metrin matkalla, läntisimmät löydöt pisteessä x=7652757 / y=3579713.
Historiallisella ajalla asuinpaikalla on sijainnut ainakin kookas kota ja kaksi hirsirakennusta. Lisäksi asuinpaikalla on maakuoppa, joka on todennäköisimmin historialliselle ajalle ajoittuva varasto- tai jätekuoppa. |
| metsakeskus.1000031252 |
777 |
Vängänniemi 4 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
623515.00000000 |
7178110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031252 |
Löytöpaikka sijaitsee Vuokkijärven itäosassa sijaitsevaan Jysmänselkään työntyvän Vängänniemen läntisessä kärjessä olevalla harjanteella, harjanteen jyrkän etelärinteen laella. Paikalta on löytynyt kesäkuussa 2017 metallinetsinnässä putkikirves sekä kirveen löytöpaikan yhteydestä palaneita luita (KM 41307:2-3). Kirveen löytösyvyys oli arviolta 10-15 cm. Samaan yhteyteen luetteloidun myöhäisrautakautisen tai keskiaikaisen nuolenkärjen (KM 41307:1) löytöpaikaksi osoittautui sittemmin vajaan kilometrin päässä sijaitseva kohde Suomussalmi Vängänniemi 9 (1000046774).
Museoviraston koekaivausryhmän vuoden 2022 kaivaustutkimuksissa putkikirveen KM41307:2 löytöpaikalta löydettiin oletettavasti vanhempaan rautakauteen ajoittuva polttohautaus, joka oli osin vanhan tuulenkaadon ja kirveen noston vaurioittama. Paikalta saatiin talteen palaneen luun lisäksi kaksi rautaesineen katkelmaa. Molemmat on valmistettu ohuesta rautalevystä. |
| metsakeskus.1000031252 |
777 |
Vängänniemi 4 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
623515.00000000 |
7178110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031252 |
Löytöpaikka sijaitsee Vuokkijärven itäosassa sijaitsevaan Jysmänselkään työntyvän Vängänniemen läntisessä kärjessä olevalla harjanteella, harjanteen jyrkän etelärinteen laella. Paikalta on löytynyt kesäkuussa 2017 metallinetsinnässä putkikirves sekä kirveen löytöpaikan yhteydestä palaneita luita (KM 41307:2-3). Kirveen löytösyvyys oli arviolta 10-15 cm. Samaan yhteyteen luetteloidun myöhäisrautakautisen tai keskiaikaisen nuolenkärjen (KM 41307:1) löytöpaikaksi osoittautui sittemmin vajaan kilometrin päässä sijaitseva kohde Suomussalmi Vängänniemi 9 (1000046774).
Museoviraston koekaivausryhmän vuoden 2022 kaivaustutkimuksissa putkikirveen KM41307:2 löytöpaikalta löydettiin oletettavasti vanhempaan rautakauteen ajoittuva polttohautaus, joka oli osin vanhan tuulenkaadon ja kirveen noston vaurioittama. Paikalta saatiin talteen palaneen luun lisäksi kaksi rautaesineen katkelmaa. Molemmat on valmistettu ohuesta rautalevystä. |
| metsakeskus.1000031255 |
290 |
Mustakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599097.00000000 |
7123457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031255 |
Kohde sijaitsee Kuhmon Ala-Vieksillä noin 25,3 kilometriä Kuhmon keskustasta länsiluoteeseen. Tervahauta sijaitsee Kellojärven ja Murtojärven välisellä kannaksella Mustakankaankaakkoislaidalla.
Tervahaudan halkaisija on 12,5 metriä, vallien leveys on 2-3 metriä ja korkeus 0,3-0,4 metriä- Selkeä pohja. Päällä kasvaa koivua, reunoilla mäntyä ja koivua. Selkeä halssi laskee etelään. Sen pituus on 8 metriä ja syvyys noin metrin. Tervahaudan ympäristössä on useita kuoppia. |
| metsakeskus.1000031256 |
290 |
Herranvaaranalussuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599671.00000000 |
7123401.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031256 |
Kohde sijaitsee Kuhmon Ala-Vieksillä noin 24,8 kilometriä Kuhmon keskustasta länsiluoteeseen. Kainuun museon arkeologi sai ilmoituksen tervahaudasta, jota ei ole merkitty muinaisjäännösrekisteriin tai peruskarttaan. Tervahauta sijaitsee Kellojärven ja Murtojärven välisellä kannaksella.
Tervahaudan halkaisija on 15 metriä. Vallit ovat matalahkot. Niiden leveys on 1-2 metriä ja korkeus 0,2 metriä. Pohja on muodoltaan laakea. Halssi laskee etelään, sen pituus on 6 metriä ja leveys 0,5 metriä.
Tervahaudasta noin 10 metriä länsiluoteeseen on mahdollisen rakennuksenpohja. |
| metsakeskus.1000031257 |
290 |
Pieni Koiravaara 2 |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27008 |
630852.50000000 |
7089764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031257 |
Kohde sijaitsee 24,9 kilometriä Kuhmon keskustasta eteläkaakkoon. Kohde sijaitsee Pienen Koiravaaran pohjoispuolisella moreeniharjanteella. Metsä on noin 70-vuotiasta kuusimetsää. Merkkipuun molemmille puolille on kaiverrettu merkkejä kuten kirjaimia, numeroita ja puumerkkejä. Hallitsevampana on molemmilla puolilla vuosiluku 1875.
Toisessa pilkassa on lisäksi vuosiluku 1960, jonka on tehnyt luontokeskus Petolan tietojen mukaan silloin metsätöitä tehnyt paikallinen. |
| metsakeskus.1000031258 |
290 |
Tuliharjun linnoitteet |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
635738.00000000 |
7125692.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031258 |
Tuliharjun niemellä erottuu laserkeilausaineistossa taisteluhaudoilta ja tuliasemilta vaikuttavia ilmiöitä. Lähistöltä tunnetaan toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita.
Aluetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohteen rajaus paikkatietokannassa perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on luonteeltaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000031259 |
444 |
Pelimäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
328516.00000000 |
6695501.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031259 |
Kohde sijaitsee entisten Karjalohjan ja Nummen, myöhemmin Nummi-Pusulan, kuntien rajalla, molemmat ovat yhdistyneet Lohjan kaupunkiin vuonna 2013. Rajamerkki on noin 150 metriä Turunväylän itäpuolella, Pelimäki nimisen mäen eteläosassa. Alue on paikoin kallioista, kasvillisuus on kuivahkoa kangasta, valtapuuna mänty. Rajamerkki ei ole kallion korkeimmalla kohdalla, vaan siitä hieman etelään. Merkki on nelisivuinen luonnonkivilatomus, sivun pituus noin 1,5 metriä ja korkeus noin 70 cm. Keskellä latomusta on pystyyn nostettu laakakivi. Rajamerkki lienee historialliselta ajalta. Karjalohja, ruotsiksi Karislojo, mainitaan ensi kerran 1400-luvulla. Karjalohjasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1614. Nummi puolestaan oli Lohjan kaapeliseurakunta kunnes erosi emäpitäjästään vuonna 1843. Rajamerkin tarkkaa ikää on vaikea sanoa, mutta ilmeisesti se on peräisin aikaisintaan 1600-luvulta.
Tarkkuusmittaus 2023: Keskikoordinaatit siirtyivät 2 m etelään. |
| metsakeskus.1000031260 |
845 |
Kirakkajuppura länsi |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
418923.00000000 |
7317462.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031260 |
Kallioisen Kirakkajuppuran laen länsipuolella, runsaat 900 m pohjoiseen pistävän hiekkatasanteen reunalla on noin 2 m korkeudelta katkennut kelomänty, jonka halkaisija on n. 40 cm. Kelossa on 1,4 m:n korkeudella kruunuleima (Metsähallituksen vanhin malli). |
| metsakeskus.1000031261 |
146 |
Hakosalmenniemi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
714416.00000000 |
6941778.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031261 |
Hakosalmenniemen pohjoisosassa erottuu laserkeilausaineistossa taistelukaivantoja muistuttavia ilmiöitä, jotka ovat todenäköisesti suomalaisten toisen maailmansodan aikana rakentamia kenttälinnoitettuja taisteluhautoja tuliasemia ja korsuja.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Paikkatietokannan rajaus perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on ainoastaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000031262 |
146 |
Imantokivenkangas |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
714099.00000000 |
6941148.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031262 |
Niemenjoen länsirannallaerottuu laserkeilausaineistossa taistelukaivantoja muistuttavia ilmiöitä, jotka ovat todenäköisesti suomalaisten toisen maailmansodan aikana rakentamia kenttälinnoitettuja taisteluhautoja, tuliasemia ja korsuja.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Paikkatietokannan rajaus perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on ainoastaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000031263 |
146 |
Vorottaniemenkangas |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
714172.00000000 |
6940133.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031263 |
Virranlammen länsirannalla ja Rajarannantien itäpuolella erottuu laserkeilausaineistossa taistelukaivantoja muistuttavia ilmiöitä, jotka ovat suomalaisten toisen maailmansodan aikana rakentamia kenttälinnoitettuja taisteluhautoja, tuliasemia ja korsuja. Yksityishenkilöltä saapuneen tiedon mukaan rakenteet jatkuvat myös tien pohjoispuolelle.
Kohdetta ei ole tarkastettu kokonaisuudessaan maastossa. Paikkatietokannan rajaus perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on ainoastaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000031264 |
290 |
Jokikangas |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
659106.00000000 |
7104609.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031264 |
Jokikangas-nimisen maaston kohouman länsipäässä erottuu laserkeilausaineistossa taisteluhautaa sekä tuliasemaa tai majoituskorsua muistuttavia ilmiöitä. Kohteen lähistöllä on runsaasti toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita.
Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa. Kohteen rajaus paikkatietokannassa perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on ainoastaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000031265 |
290 |
Iso Valkeislampi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
658673.00000000 |
7092754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031265 |
Ison Valkeislammen luoteispuolella, Saunajärventien pohjoispuolella erottuu laserkeilausaineistossa mäen itä- ja pohjoisreunalla taisteluhautaa ja tuliasemia muistuttavia ilmiöitä. Saunajärventien ympäristö linnoitettiin toisen maailmansodan aikana.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohteen rajaus paikkatietokannassa perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on luonteeltaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000031266 |
290 |
Latvavaara |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
627954.00000000 |
7093390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031266 |
Latvavaaran eteläosassa, Nurmestien kummallakin puolella erottuu laserkeilausaineistossa noin 50 erikokoista kuoppaa, jotka ovat ilmeisesti toisen maailmansodan aikaisia varustuksia.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen rajaus paikkatietokannassa perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on ainoastaan suuntaa antava.
Vuoden 2021 inventointiraportissa todetaan: "Kohde tarkastettiin maastossa n. 20 m leveydeltä, Nurmestien molemmin puolin. Latvavaaran eteläosan rinne on moreenipohjaista mäntymetsää, jossa on runsaasti erimuotoisia kuoppia ja rakenteita. Maastossa näkyvien rakenteiden todettiin olevan puolustusvarustuksia (korsuja sekä mahdollisesti tuliasemia), perustuen näköhavaintoihin sekä koekuoppiin. Näistä kuusi on aivan nykyisen Nurmestien pientareen vieressä, mistä huolimatta ne vaikuttavat olevan päällisin puolin ehjiä." ks. Alakohteet (Nurmestietä lähinnä olevien korsujen sijaintitiedot)
Arkistotutkimus 2022: Metsänkäyttöilmoitukseen liittyen on Lidarin avulla annettu paikkatiedot lukuisille puolustusvarustuksille. Alakohteita korsu 8 - korsu 39 ja juoksuhauta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000031267 |
290 |
Klemetti |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
637380.00000000 |
7094567.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031267 |
Klemetin talon itäpuolella, Saunajärventien kummallakin puolella erottuu laserkeilausaineistossa kuoppia, jotka ovat todennäköisesti toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita. Alueella on taisteltu talvisodan aikana.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Sen rajaus paikkatietokannassa perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on ainoastaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000031268 |
758 |
Suukangas |
10002 |
12016 |
13191 |
11019 |
27000 |
482729.00000000 |
7481836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031268 |
Kohde löytyi Viiankiaavan inventoinnin yhteydessä 22.8.2017. Kohde sijaitsee Kelujoen ja Kitisen välisellä Suukankaalla, lähellä Kelujoen suuta. Korkeahko Suukangas on suurimmaksi osaksi äestetty ja läheltä kangasta halkovaa tietä, voimalinjan eteläpuolella havaittiin hyvin runsaasti kvartsia äestysvaossa. Muutamia kvartseja otettiin näytteeksi talteen. Osa kvartseista oli isojakin kappaleita, ehkä raaka-ainekappaleita, joista kvartsia on isketty. Kvartsia oli pääasiassa yhdessä äestysvaossa, tiheämmin noin kolmen metrin matkalla mutta yksittäisiä vielä noin 10 metrin alueella. Kohde on kaukana mistään muinaisrannasta, tasaisella lakialueella ja onkin epätodennäköistä että kyseessä olisi varsinainen asuinpaikka. Todennäköisesti kohde on kvartsiniskentäpaikka.
2020: Alueella kasvoi nuorta taimikkoa, paikon äestysvaoissa oli edelleen avoimia maanpinnan kohtia, joista havaittiin aurauksessa lohkeilleita kvartseja. Maa on paikoin punertavaa, mikä johtuu maaperän rautapitoisuudesta. Kohderajauksen alueella maaperä on melko kivikkoista, pohjoisempana esiintyy myös hiekkaa olevaa maaperää. Korkeustieto on korjattu. |
| metsakeskus.1000031269 |
758 |
Porokodanpalo |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
484746.00000000 |
7487480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031269 |
Kohde tarkastettiin Viiankiaavan inventoinnissa 22.8.2017. Kohde sijaitsee Kitisen itärannalla, Porokodanpalon länsireunalla. Paikalla on havaittu viisi kuoppaa, joista kaksi eteläisintä lähekkäin, muut yksittäin 100–200 metrin päässä toisistaan. Kuopat voivat mahdollisesti olla pyyntikuoppia, mutta kyse voi olla muistakin kuopista, joiden käyttötarkoitus on tuntematon. Alue on hiekkamoreeni/sorapohjaista kuivahkoa mäntykangasta, joen tuntumassa tuoreempaa kuusivaltaista kangasta. |
| metsakeskus.1000031270 |
758 |
Sahasuvanto 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
487802.00000000 |
7492241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031270 |
Kohde tarkastettiin Viiankiaavan inventoinnin yhteydessä 24.8.2017. Tervahauta sijaitsee
Pahanlaaksonmaan mäntykankaan pohjoisosassa Kitisen Sahansuvannon etelärannalla, korkealla törmällä, noin 10 metriä joen pintaa ylempänä. Halssi on joen suuntaan. Mataline valleineen tervahaudan halkaisija on noin 8-9 metriä. Koepistossa havaittiin hiiliä turpeen alla. Aivan tervahaudan itäpuolella on Sahasuvannon kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000031271 |
758 |
Pahanlaaksonmaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
488024.00000000 |
7491528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031271 |
Kohde tarkastettiin Viiankiaavan inventoinnissa vuonna.2017. Kohde sijaitsee Pahanlaaksonmaan avoimella mäntykankaalla, kankaan eteläosassa, Viiankiaavan pohjoispuolella. Paikalla on havaittu vain yksi, halkaisijaltaan noin 2 metriä oleva matala kuoppa. Koepistossa havaittiin vahva huuhtoutumiskerros. Kuopan luonteesta on vaikea päätellä mitään, mutta laajalla kankaalla saattaa olla useampiakin kuoppia, joita ei vain inventoinnissa havaittu. |
| metsakeskus.1000031272 |
758 |
Hannunoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
489695.00000000 |
7498962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031272 |
Kohde tarkastettiin Viiankiaavan inventoinnissa 2017. Se sijaitsee Kitisen länsirannalla Suipavansuvannosta hieman etelää. Kitiseen laskeva Hannunojan pieni lahdelma on heti kohteen pohjoispuolella. Inventoinnissa löydettiin mökkitontin pihamaalta kvartsiͲiskoksia. Iskokset olivat paljastuneet pihamaan kuluneesta maanpinnasta. Piha-alue on melko tiiviisti rakennettu,siihen kuuluu mökki ja neljä muuta rakennusta. Pihalle ei tehty koekuoppia. Maaperä on hiekkamoreenia. Ilmeisesti paikalla on esihistoriallinen asuin- tai leiripaikka.
Paikka on sopiva asuinpaikkaa ajatellen, sillä se on muodostanut hieman korkeamman niemekkeen kohti jokea ja Hannunojaa. Kitisen pinta on nykyisin noin viisi metriä korkeammalla tällä kohtaa kuin ennen 2,5 km alajuoksun suuntaan rakennettua Matarakosken voimalaitosta. Kohteen rajaus perustuu topografiaan ja löytöihin. |
| metsakeskus.1000031273 |
977 |
Röhölä |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27008 |
396687.00000000 |
7099842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031273 |
Raudaskylän itäosassa, Röhölä -nimisellä, tasaisesta ja soistuneesta, nykyisin ojituksella kuivatusta alueesta kohoavalla pienellä kalliokohoumalla sijaitseva kivilatomus, todennäköinen kiuas. Latomus on halkaisijaltaan noin 3 metriä ja 50-60 cm korkea. Sen päällä kasvaa tukeva mänty, halkaisijaltaan runsaat 30 cm. Kymmenkunta metriä latomuksen luoteispuolella on sammaloitunutta kalliopaljastumaa, joka vielä 1950-luvulla on ollut osin paljaana. Paikalla on aikoinaan havaittu runsaasti kirjoituksia sekä vuosilukuja, ilmeisesti 1800-luvulta. Paikalla ei saadun muistitiedon mukaan ole ollut rakennusta. Kiukaalla voi olla yhteys alueen ympäristössä oleviin tervahautoihin tai muistitietoihin, jolloin karjaa pidettiin etäniityillä. Alue on Urakkanevan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston yhden voimalan lähialueella.
Pitäjänkartalle tälle alueella on merkitty Teiriniemi-niminen talo nro 31. Talo mainitaan myös uudistushakemistossa. Röhölästä tunnettu kiuas ja paikantamattomat kalliohakkaukset liittyvät tähän asutukseen. |
| metsakeskus.1000031274 |
924 |
Kiikkuniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
338743.00000000 |
7044465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031274 |
Hautakedon-Kiikkuniemen varhaiskampakeraaminen asuinpaikka-alue sijaitsee Perhojoen jokilaaksomaisemassa. Kiikkuniemi 2 muodostaa yhdessä Hautakedon/Emäntäkoulun ja Kiikkuniemen asuinpaikkojen kanssa laajan varhaiskampakeraamisen asuinpaikka-alueen, joka sijaitsi aikoinaan muinaisella Perhonjoen suualueella. Asuinpaikka-alue on osittain rakennettua ympäristöä ja osittain tutkittukin, mutta siellä on todennäköisesti vielä runsaasti jäljellä säilyneitä arkeologisia kerrostumia. |
| metsakeskus.1000031275 |
564 |
Kallio-ojankorpi |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
454136.00000000 |
7219090.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031275 |
Paikalla on halkaisijaltaan noin 4-4,5 metriä olevat ja 60 cm syvä suppilomainen rakkakuoppa, jonka alarinteen puolella on heikkoa vallia. Tästä noin 15 metriä pohjoiskoilliseen on kaksi epämääräisempää kuoppaa, joiden halkaisija on noin 2 - 2,5 metriä ja syvyys 30-40 cm.
A.H. Snellman mainitsee (SMYA IX, s. 106) Kallio-ojankorvessa olevan kivellä "valvatuita hautoja". Snellmanin kuvaus ei aivan vastaa 2017 tavattuja kuoppia, joten kuoppia voi olla enemmänkin. |
| metsakeskus.1000031276 |
290 |
Nerselinlampi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
608817.00000000 |
7118266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031276 |
Nerselinlammen eteläpuolella erottuu laserkeilausaineistossa toisen maailmansodan aikaisia taisteluhautoja muistuttavia ilmiöitä. Kohde on kahdessa osassa. Pohjoispuolentie-nimisestä tiestä, pisteestä P=7118037, E=608671 (ETRS-TM35FIN) alkaa koilliseen suuntautuva, 140 m pitkä kaivanto, joka saattaa olla panssarivaunun kaivantoeste.
Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa. Kohteen rajaus paikkatietokannassa perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on ainoastaan suuntaa antava. Mahdollista panssarivaunun kaivantoestettä ei ole rajattu paikkatietokantaan. |
| metsakeskus.1000031277 |
564 |
Heinijärvenselkä |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
453717.00000000 |
7218662.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031277 |
Paikalla on halkaisijaltaan noin 3-3,5 metriä olava ja noin 80 cm syvä kivikkokuoppa, alarinteen puolella idässä on hieman vallia. Kuopan keskus on noin 4-5 metriä polusta itää ja kuopassa kasvaa kuusi.
A.H. Snellman mainitsee (SMYA IX, s. 106) Kiimingin Heinijärvenselällä olevan kuopan, joka on syvempi kuin Kallio-ojankorvessa näkemänsä. |
| metsakeskus.1000031278 |
290 |
Koukkuniemi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
645161.00000000 |
7094042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031278 |
Alasenjärven Koukkuniemessä on toisen maailmansodan aikaisia taisteluhautoja, asemia ja suojia. Alueen varustukset on merkitty loppuvuodelle 1940 ajoittuvaan sotilaskarttaan.
Kohdetta ei ole tarkistettu maastossa. kohteen rajaus paikkatietokannassa perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on ainoastaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000031279 |
290 |
Myllykalliot |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
637543.00000000 |
7127264.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031279 |
|
| metsakeskus.1000031280 |
290 |
Löytövaara |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
654671.00000000 |
7092453.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031280 |
Löytövaaran talon pohjoisen puoleisella alueella näkyy laserkeilausaineistossa useita kymmeniä kuoppia, jotka ovat ilmeisesti toisen maailmansodan ajalta.
Aluetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohteen rajaus paikkatietokannassa perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on ainoastaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000031281 |
290 |
Saarivaara |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
658334.00000000 |
7091034.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031281 |
Riihivaaran Saarivaaran talon pohjoispuolella erottuu laserkeilausaineistossa kymmeniä kuoppi, jotka saattavat olla toisen maailmansodan varustuksia.
Kohdetta ei ole tutkittu maastossa. Kohteen rajaus perustuu 09/2017 laserkeilausaineistoon ja on ainoastaan suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000031282 |
149 |
Orslandet Oxnäs |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
326198.00000000 |
6651125.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031282 |
Kallion laella on ihmisen toimintaan viittaavaa kasvillisuutta ja erikokoisia kiviröykkiöitä. Osa raivausröykkiöitä, osa mahdollisia rakennuksen paikkoja ja osa luonnonmuodostelmia. Kohde ajoittuu mahdollisesti historialliselle ajalle. Sitä ei kuitenkaan ole merkitty millekään kartalle tai mainita historiallisissa lähteissä. |
| metsakeskus.1000031283 |
845 |
Varevaara pohjoinen |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
403842.00000000 |
7338581.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031283 |
Varevaaran pohjoisosan yhdellä lakialueella sijaitsee rakan itäreunassa selkeä rakkakuoppa, kooltaan noin 2 x 1,6 metriä ja syvyydeltään 0,5 m. Rakkakuopasta noin 16 m päässä rakan pohjoisosassa on noin 1,2 m syvä, pyöreä, halkaisijaltaan 3-metrinen kuopparakenne, jolla on selkeä kivivalli (korkeus n. 0,4 m). Jäännöksen halkaisija kokonaisuudessaan on likimain 4 m. Sisäosaltaan kuoppa on pystyseinäinen. Tämä vallirakenne, mahdollinen väijytyssuoja, lienee historialliselta ajalta.
Lisäksi rakkakuopan lähellä laen itäpuolen kivikkorinteessä on epämääräinen kivikkokuoppa ja lännen suunnalla rakassa on kaivelujen jäljiltä vallimaisia muotoja.
Laen vallilatomuksesta noin 75 m luoteeseen on runsaat 10 m alempana kivikkorinteessä suurikokoinen, luontainen kivisuppa, jonka pohjalla on mahdollisesti kiviä siirtäen muodostettu kuoppa (sijainti 7338608/403777)
Myös eteläkaakossa on noin 70 m etäisyydellä, muutama metri alemmalla korkeustasolla erikoinen, luontaisesti muodostunut kivivallikohde, Varevaara kivivalli). Syyskuun alussa 2017 tehdyssä tarkastuksessa sen pääosin tasaiselle, kivettömälle sisäosalle tehtiin kaikkiaan kuusi koepistoa, joissa ei todettu kulttuurikerrosta eikä löytöjä. Maaperä on hienoa hiekkaa, jossa normaali podsolimaannos. |
| metsakeskus.1000031284 |
290 |
Joutenlampi |
10007 |
12013 |
13131 |
11042 |
27000 |
656199.00000000 |
7139254.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031284 |
Joutenlammen itärannasta noin 400 m itäkaakkoon ja raja-aukosta 25 m Suomen puolelle on rajamies Vilho Laitisen muistomerkki, joka on pystytetty syksyllä 1938. Muistomerkki on merkitty peruskartalle.
Rajamies Vilho Laitinen (s. 25.5.1905 Kangasniemi) ammuttiin Joutensuolle 16.3.1933 partiomatkalla Kuhmon Kannaksen vartiolta Kuhmon Korkanan vartiolle. Hän oli liikkeellä yksin. Alikersantti Matrisin partio ampui hänet rajasta noin 50 metrin päässä. Tämän jälkeen rajapartioinnissa oli mukana aina vähintään kaksi miestä. |
| metsakeskus.1000031286 |
895 |
Palppa VII |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
207563.00000000 |
6756109.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031286 |
Kohde sijaitsee melko tasaisella peltoalueella heti kantatien 43 kaakkoisreunan ojan luiskan kaakkoispuolella. Alueelle kaivetuissa kuopissa todettiin tummaa maata ja rautakauteen ajoittunevia löytöjä. Löytöaineistoon kuuluu savitiivistettä, mahdollista rautakauden keramiikkaa sekä ihmisen muovaamia kvartsinpaloja. Aineisto vastaa täysin samalla kohdalla tien toisella puolella olevan rautakautisen asuinpaikan Palppa VI löytöaineistoa. Todennäköisesti kyseessä on yksi laaja-alainen asuinpaikka, jonka kantatie 43 on aikanaan halkaissut. |
| metsakeskus.1000031287 |
785 |
Honkasen saari |
10001 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
496350.00000000 |
7154450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031287 |
Mustosen mukaan Honkasen saarella on "laaja kiuas, asunnon sijaksi arveltu". Honkasen saarella tarkoitettanee nykykartalla olevaa Honkisen saarta. Samanimiset saaret, Iso ja Pikku Honkinen, sijaitsevat Alassalmen lossireitin vierellä (noin 7154450 / 496350). Saaret ovat huomattavan pieniä ja epätodennäköisiä kiuassaariksi. |
| metsakeskus.1000031288 |
785 |
Perttula |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
484068.00000000 |
7162497.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031288 |
Perttulan kivikautinen löytöpaikka sijaitsee pellolla Oulujoen eteläpuolella. Talliniemestä Perttulan pellosta on kaksi kiviesinettä: KM 3041:4 ja KM 3671:2. Lisäksi on maininta yhdestä mahdollisesta esineestä. Esineiden tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. Kohteesta olevat esinelöydöt voivat viitata asuinpaikkaan, mutta esinelöytöjen lisäksi alueelta ei ole muita havaintoja. Vuoden 1969 inventoinnin aikaan vain osa pelloista on ollut avoimena. Vuonna 2018 pelloilla tehtiin koekaivaus liittyen voimajohdon rakentamiseen. Kaivauksissa ei havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, sen sijaan löytyi hiilimiilu ja muinaispelto. Hiilimiilu oli tyypiltään kuoppamiilu, jonka halkaisija oli 5,5 metriä ja syvyys noin 180 cm. Hiilimiilusta tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella se ajoittuu 1400-luvun lopun ja 1500-luvun alun välille. Muinaispelto sijaitsee hiilimiilun vieressä, sen länsipuolella. Muinaispellon vanhat kyntökerrokset olivat säilyneet luontaiseen notkelmaan kasautuneen kerroksen alla. Vanhan kyntökerroksen yläosasta saatiin radiohiiliajoitus, joka ajoittaa pellon 1300-luvulle. |
| metsakeskus.1000031288 |
785 |
Perttula |
10002 |
12016 |
13151 |
11019 |
27000 |
484068.00000000 |
7162497.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031288 |
Perttulan kivikautinen löytöpaikka sijaitsee pellolla Oulujoen eteläpuolella. Talliniemestä Perttulan pellosta on kaksi kiviesinettä: KM 3041:4 ja KM 3671:2. Lisäksi on maininta yhdestä mahdollisesta esineestä. Esineiden tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. Kohteesta olevat esinelöydöt voivat viitata asuinpaikkaan, mutta esinelöytöjen lisäksi alueelta ei ole muita havaintoja. Vuoden 1969 inventoinnin aikaan vain osa pelloista on ollut avoimena. Vuonna 2018 pelloilla tehtiin koekaivaus liittyen voimajohdon rakentamiseen. Kaivauksissa ei havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, sen sijaan löytyi hiilimiilu ja muinaispelto. Hiilimiilu oli tyypiltään kuoppamiilu, jonka halkaisija oli 5,5 metriä ja syvyys noin 180 cm. Hiilimiilusta tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella se ajoittuu 1400-luvun lopun ja 1500-luvun alun välille. Muinaispelto sijaitsee hiilimiilun vieressä, sen länsipuolella. Muinaispellon vanhat kyntökerrokset olivat säilyneet luontaiseen notkelmaan kasautuneen kerroksen alla. Vanhan kyntökerroksen yläosasta saatiin radiohiiliajoitus, joka ajoittaa pellon 1300-luvulle. |
| metsakeskus.1000031288 |
785 |
Perttula |
10002 |
12016 |
13164 |
11019 |
27000 |
484068.00000000 |
7162497.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031288 |
Perttulan kivikautinen löytöpaikka sijaitsee pellolla Oulujoen eteläpuolella. Talliniemestä Perttulan pellosta on kaksi kiviesinettä: KM 3041:4 ja KM 3671:2. Lisäksi on maininta yhdestä mahdollisesta esineestä. Esineiden tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. Kohteesta olevat esinelöydöt voivat viitata asuinpaikkaan, mutta esinelöytöjen lisäksi alueelta ei ole muita havaintoja. Vuoden 1969 inventoinnin aikaan vain osa pelloista on ollut avoimena. Vuonna 2018 pelloilla tehtiin koekaivaus liittyen voimajohdon rakentamiseen. Kaivauksissa ei havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, sen sijaan löytyi hiilimiilu ja muinaispelto. Hiilimiilu oli tyypiltään kuoppamiilu, jonka halkaisija oli 5,5 metriä ja syvyys noin 180 cm. Hiilimiilusta tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella se ajoittuu 1400-luvun lopun ja 1500-luvun alun välille. Muinaispelto sijaitsee hiilimiilun vieressä, sen länsipuolella. Muinaispellon vanhat kyntökerrokset olivat säilyneet luontaiseen notkelmaan kasautuneen kerroksen alla. Vanhan kyntökerroksen yläosasta saatiin radiohiiliajoitus, joka ajoittaa pellon 1300-luvulle. |
| metsakeskus.1000031288 |
785 |
Perttula |
10002 |
12008 |
13000 |
11010 |
27000 |
484068.00000000 |
7162497.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031288 |
Perttulan kivikautinen löytöpaikka sijaitsee pellolla Oulujoen eteläpuolella. Talliniemestä Perttulan pellosta on kaksi kiviesinettä: KM 3041:4 ja KM 3671:2. Lisäksi on maininta yhdestä mahdollisesta esineestä. Esineiden tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. Kohteesta olevat esinelöydöt voivat viitata asuinpaikkaan, mutta esinelöytöjen lisäksi alueelta ei ole muita havaintoja. Vuoden 1969 inventoinnin aikaan vain osa pelloista on ollut avoimena. Vuonna 2018 pelloilla tehtiin koekaivaus liittyen voimajohdon rakentamiseen. Kaivauksissa ei havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, sen sijaan löytyi hiilimiilu ja muinaispelto. Hiilimiilu oli tyypiltään kuoppamiilu, jonka halkaisija oli 5,5 metriä ja syvyys noin 180 cm. Hiilimiilusta tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella se ajoittuu 1400-luvun lopun ja 1500-luvun alun välille. Muinaispelto sijaitsee hiilimiilun vieressä, sen länsipuolella. Muinaispellon vanhat kyntökerrokset olivat säilyneet luontaiseen notkelmaan kasautuneen kerroksen alla. Vanhan kyntökerroksen yläosasta saatiin radiohiiliajoitus, joka ajoittaa pellon 1300-luvulle. |
| metsakeskus.1000031288 |
785 |
Perttula |
10002 |
12016 |
13151 |
11010 |
27000 |
484068.00000000 |
7162497.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031288 |
Perttulan kivikautinen löytöpaikka sijaitsee pellolla Oulujoen eteläpuolella. Talliniemestä Perttulan pellosta on kaksi kiviesinettä: KM 3041:4 ja KM 3671:2. Lisäksi on maininta yhdestä mahdollisesta esineestä. Esineiden tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. Kohteesta olevat esinelöydöt voivat viitata asuinpaikkaan, mutta esinelöytöjen lisäksi alueelta ei ole muita havaintoja. Vuoden 1969 inventoinnin aikaan vain osa pelloista on ollut avoimena. Vuonna 2018 pelloilla tehtiin koekaivaus liittyen voimajohdon rakentamiseen. Kaivauksissa ei havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, sen sijaan löytyi hiilimiilu ja muinaispelto. Hiilimiilu oli tyypiltään kuoppamiilu, jonka halkaisija oli 5,5 metriä ja syvyys noin 180 cm. Hiilimiilusta tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella se ajoittuu 1400-luvun lopun ja 1500-luvun alun välille. Muinaispelto sijaitsee hiilimiilun vieressä, sen länsipuolella. Muinaispellon vanhat kyntökerrokset olivat säilyneet luontaiseen notkelmaan kasautuneen kerroksen alla. Vanhan kyntökerroksen yläosasta saatiin radiohiiliajoitus, joka ajoittaa pellon 1300-luvulle. |
| metsakeskus.1000031288 |
785 |
Perttula |
10002 |
12016 |
13164 |
11010 |
27000 |
484068.00000000 |
7162497.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031288 |
Perttulan kivikautinen löytöpaikka sijaitsee pellolla Oulujoen eteläpuolella. Talliniemestä Perttulan pellosta on kaksi kiviesinettä: KM 3041:4 ja KM 3671:2. Lisäksi on maininta yhdestä mahdollisesta esineestä. Esineiden tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. Kohteesta olevat esinelöydöt voivat viitata asuinpaikkaan, mutta esinelöytöjen lisäksi alueelta ei ole muita havaintoja. Vuoden 1969 inventoinnin aikaan vain osa pelloista on ollut avoimena. Vuonna 2018 pelloilla tehtiin koekaivaus liittyen voimajohdon rakentamiseen. Kaivauksissa ei havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, sen sijaan löytyi hiilimiilu ja muinaispelto. Hiilimiilu oli tyypiltään kuoppamiilu, jonka halkaisija oli 5,5 metriä ja syvyys noin 180 cm. Hiilimiilusta tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella se ajoittuu 1400-luvun lopun ja 1500-luvun alun välille. Muinaispelto sijaitsee hiilimiilun vieressä, sen länsipuolella. Muinaispellon vanhat kyntökerrokset olivat säilyneet luontaiseen notkelmaan kasautuneen kerroksen alla. Vanhan kyntökerroksen yläosasta saatiin radiohiiliajoitus, joka ajoittaa pellon 1300-luvulle. |
| metsakeskus.1000031292 |
734 |
Melkkilä 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
284421.99780867 |
6678264.00005244 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031292 |
Melkkilän pihapiiristä etelään, kalliorinteeltä löytyi metallinpaljastimella lukuisia rautakauteen ajoittuvia esineitä. Alueen poikki on kuljetettu hevosia ja niiden kaviourassa näkyi myös löytöjä. Kohteeseen liittyy mahdollisesti kivirakenteita, tosin samalla mäellä on myös nuorempia rakennuksen pohjia. |
| metsakeskus.1000031308 |
785 |
Rokua Piirainperä |
10001 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
477437.00000000 |
7158702.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031308 |
Paikalla haavaittu halkaisijaltaan noin metrinen kivetty tulisija myrskyn kaataman puun paljastamana. Rokuan kansallispuiston aluetta. |
| metsakeskus.1000031309 |
785 |
Kolmoset 2 |
10002 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
476506.00000000 |
7159518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031309 |
Kolmoset-lammista kaakkoisimman koillisrannalla, noin 5-6 metriä rannasta, kivistä koottu latomus, jonka ala on noin 0,75 x 1,5 metriä.
2020: Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee kaakkoisimman Kolmoset-nimisen lammen koillisrannalla 5-6 metriä lammen rannasta. Paikalla on jokseenkin tasainen alue muuten korkeudeltaan hyvin vaihtelevassa maastossa. Alue on kuivaa kangasta, jossa maaperä on hiekkaa ja puusto mäntyä lukuun ottamatta lammen rannalla kasvavia lehtipuita. Kohteen päällä tai sen heti sen ympärillä ei kasva puita.
Kuvaus
Paikalla on valtaosin sammalen ja varpukasvien peittämä, noin 1,4 x 0,8 metrin kokoinen kivikasa tai -latomus muuten kivettömältä vaikuttavassa maastossa. Kohdetta tutkittiin sammalta hieman sivuun siirtämällä ja joidenkin päällimmäisten kivien alle katsomalla. Jotkut kivet ovat halkeilleita, joten ne ovat todennäköisesti olleet kuumuudessa. Hiiltä ei havaittu. Kiviä vaikuttaa olevan ainakin muutaman kymmenen senttimetrin syvyydellä/korkeudella. Kivet ovat lohkaremaisia, pääasiassa suoraseinäisiä ja suurimpien näkyvien kivien koko oli halkaisijaltaan noin 30 cm. Ympäriltä ei havaittu muita rakenteita. |
| metsakeskus.1000031311 |
624 |
Kankaanniitty |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
483095.00000000 |
6713693.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031311 |
Tervahauta sijaitsee Siltakylän–Muhniemien yhdystiestä (3562) luoteeseen haarautuvan ja Kankaanniitylle vievän hiekkatien eteläpuolella, kaakkoon viettävän rinteen alaosassa. Se on tehty Valkmusan kansallispuistoon kuuluvien Munasuon ja Kananiemensuon väliselle harjualueelle hiekkapohjaiselle mäntykankaalle, jolla kasvaa myös nuorta kuusta ja koivua. Aluskasvillisuutena on ruohoa, mustikkaa ja puolukkaa.
Tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä ja sitä kiertää kahden metrin levyinen valli, jonka korkeus on enimmillään 1,5 metriä (pohjoissivusta). Tervahaudan halkaisija on 9 metriä ja sen syvyys on keskustassa noin kaksi metriä. Haudan keskustaa on käytetty kaatopaikkana. Halssi on sijainnut tervahaudan länsisivustalla, missä on havaittavissa 1,5 x 1,5 metrin kokoinen hakkuujätteellä peitetty kuoppa.
Tervahaudan päälle kasattu hakkuujäte hankaloitti havaintojen tekoa kohteesta. Tervahaudan luoteissivustan valli oli hieman rikkoutunut alueella suoritetun metsäpohjan mätästyksen seurauksena. |
| metsakeskus.1000031312 |
624 |
Mossamalmen 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
482839.00000000 |
6713588.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031312 |
Hiilimiilu sijaitsee Siltakylän–Muhniemen yhdystiestä (3562) länteen haarautuvan, Munasuon suuntaan länteen vievän hiekkatien eteläpuolella. Miilu on tehty Valkmusan kansallispuistoon kuuluvien Munasuon ja Kananiemensuon väliselle harjualueelle hiekkapohjaiselle mäntykankaalle. Miilun alueella kasvaa männyn lisäksi nuorta koivua. Aluskasvillisuutena on ruohoa, mustikkaa ja puolukkaa.
Miilu on pohja-alaltaan suorakaiteinen ja sen pituus on 7 metriä ja leveys 5 metriä. Pohjoisluode-eteläkaakkosuunnassa sijaitseva miilunpohja on keskustastaan kukkuramainen. Miilun korkeus on sen kaakkoissivustalla yksi metriä ja vastakkaisella koillissivustalla 50 senttimetriä. Miilun luoteispäähän ja koillissivustalle on kaivettu 50–70 senttimetrin levyinen yhtenäinen oja, jonka syvyys on 40 senttimetriä. Miilun kaakkoispää on hieman vaurioitunut alueella suoritetun laikutuksen yhteydessä ja pintaturpeen alla on havaittavissa runsaasti puuhiilen palasia.
Miilunpohja on täysin hakkuujätteen peitossa. |
| metsakeskus.1000031313 |
624 |
Vuolteenmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
484510.00000000 |
6716610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031313 |
Tervahauta sijaitsee Siltakylän–Muhniemen yhdystien (3562) lännen puoleisella mäennyppylällä, etelään viettävän rinteen yläosassa. Kohdetta ympäröi sekametsä, jossa valtapuina ovat koivu ja kuusi. Aluskasvillisuutena on ruohoa, saniaista, sammalta ja kieloja. Tervahaudan vallien päällä kasvaa useita suuria koivuja ja kuusia.
Tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä ja sen halkaisija on 16 metriä. Hautaa kiertää leveä, 2,5–3 metrin levyinen valli, jonka korkeus on enimmillään 1,8 metriä (eteläsivusta). Haudan keskustassa on 2 x 1,5 metrin kokoinen neliömäinen kuoppa. Siitä lähtee alamäkeen lounaaseen koillinen-lounassuuntainen, 6 metrin pituinen ja 1,5 metrin levyinen oja. Tervahaudan halssi on sijainnut haudan lounassivustalla. |
| metsakeskus.1000031314 |
624 |
Metsonsoitimenkallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
484345.00000000 |
6701678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031314 |
Tervahauta sijaitsee Lovisteininpohjaan vievän Lovisteinin tien länsipuolella, etelään viettävän rinteen alaosassa. Havupuuvaltaisessa rinteessä kasvaa männyn ja kuusen lisäksi myös nuorta koivua, erityisesti kohteen eteläpuolella. Tervahaudan pohjois- ja länsipuolinen maasto on hyvin kivikkoinen ja louhikkoinen. Haudan vallien päällä kasvaa isoja koivuja ja kuusia, joiden lisäksi miilun alueella kasvaa myös nuorta kuusta, mäntyä, pihlajaa. Aluskasvillisuutena on sammalta, ruohoa, heinää, horsmaa, oravanmarjaa, mustikkaa ja puolukkaa. Tervahaudan keskustaan on kasattu paljon hakkuujätettä.
Tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä ja sitä kiertää 2,5 metrin levyinen valli, jonka korkeus on 0,4–1 metriä. Pohjalta pyöreän maljamainen hauta on 1,8 metrin syvyinen. Tervahaudan itäsivustalla oli havaittavissa halssin paikka, joka on pituudeltaan 4 metriä, leveydeltään 1,5 metriä ja syvyydeltään 1,5 metriä. |
| metsakeskus.1000031315 |
624 |
Sammalsuo 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
483062.00000000 |
6705263.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031315 |
Miilut sijaitsevat välittömästi Sammalsuon luonnonsuojelualueen itäpuolella, itä-länsisuuntaisen hiekkatien eteläreunalla moreenipohjalla. Metsä kasvavaa alueella nuorta mäntyä, kuusta ja koivua. Puita kasvaa myös miilujen päällä. Aluskasvillisuutena on ruohoa, horsmaa, sammalta, kanervaa, oravanmarjaa, kieloja ja mustikkaa.
Miilut sijaitsevat rinnakkain niiden pohjoispuolitse kulkevan hiekkatien eteläpuolella, tien reunalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Miilu M1 ulottuu luoteispäästään tielle asti ja sen pääty on hieman rikkoutunut. Paikalla esiintyy puuhiilen katkelmia. Miilu M2 sijaitsee 2–3 metrin päässä miilusta M1 itään ja hieman kauempana tiestä.
Miilu 1 on pohja-alaltaan suorakaiteinen ja kooltaan 4 x 7 metriä. Luode-kaakkosuuntainen miilunpohja on huomattavan korkea ja sen korkeus vaihtelee 60 (luode) ja 90 (kaakko) senttimetrin välillä. Päältä tasaisen miilun lounassivustalle on kaivettu metrin levyinen oja, jonka syvyys oli 30 senttimetriä. Ojamainen kaivanto jatkuu saman syvyisenä ja mutta hieman kapeampana vielä miilun kaakkoispäädyn edustallakin jatkuen sieltä viereisen miilun (miilu 2) eteläpäädyn edustalle.
Miilu 2 on pohja-alaltaan suorakaiteinen ja kooltaan 4 x 8 metriä. Pohjoinen–eteläsuuntainen miilunpohja on huomattavan korkea ja sen korkeus vaihtelee 60 (etelä) ja 90 (pohjoinen) senttimetrin välillä. Päältä tasaisen miilun itäsivustalle on kaivettu 50 senttimetrin levyinen oja, jonka syvyys on 30 senttimetriä. Kaivanto jatkuu saman syvyisenä vielä miilun eteläpäädyn edustalle jatkuen sieltä viereisen miilun 1 lounaspäädyn edustalle.
Havaintojen teko miiluista, erityisesti miilusta 2, oli vaikeaa miilujen päällä kasvavan tiheän puuston ja hakkuujätteen vuoksi.
Miilun 1 pohjoispäästä on löytynyt jo aiemmin lapionterä, joka lienee yhteydessä paikalla suoritettuun puuhiilen valmistukseen. |
| metsakeskus.1000031316 |
624 |
Verssonkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478107.00000000 |
6697741.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031316 |
Tervahaudat sijaitsevat rinnakkain itä–länsisuunnassa Purolantiestä (14535) etelään haarautuvan ja Verssonpohjaan vievän hiekkatien itäpuolella, 300 metrin päässä tiestä. Tervahautojen välinen etäisyys on kuutisen metriä ja ne on tehty etelään loivasti laskevaan rinteeseen. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, jossa kasvaa myös hieman kuusta, koivua ja pihlajaa. Aluskasvillisuus muodostuu sammalesta, kanervasta, puolukasta ja mustikasta. Hautojen alue on puuston ja aluskasvillisuuden pahoin peittämä, mikä vaikeutti havaintojen tekoa.
Tervahauta 1 on pohja-alaltaan pyöreä ja sitä kiertää 1,5 metrin levyinen valli, jonka korkeus on 40–50 senttimetriä. Keskustastaan hauta on suppilomainen ja sen syvyys on metri. Tervahaudan lounaissivustalla oli havaittavissa pohjois-eteläsuuntainen kaivanto, jonka leveys on 1,5 metriä, pituus 2 metriä ja syvyys 90 senttimetriä. Kaivannon (halssi), pohja on tasainen ja seinämät hieman ulospäin levenevät. Tervahaudan pohjoispuolella oli tuulenkaato, joka sisälsi runsaasti hiiltä ja nokimaata.
Tervahauta 2 on pohja-alaltaan pyöreä ja sitä kiertää 1,5 metrin levyinen valli, jonka korkeus oli 20–60 senttimetriä. Keskustastaan hauta on suppilomainen ja sen syvyys on 1,2 metriä. Tervahaudan eteläsivustalla oli havaittavissa pohjois-eteläsuuntainen kaivanto, jonka leveys on 1,5 metriä, pituus 2 metriä ja syvyys 90 senttiä. Kaivannon (halssi), pohja on tasainen ja seinämät hieman ulospäin levenevät. Tervahaudan valleilla kasvaa nuorta puuta: kuusta, mäntyä ja pihlajaa. |
| metsakeskus.1000031317 |
624 |
Suursaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
483492.00000000 |
6717328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031317 |
Tervahauta sijaitsee Siltakylän–Muhniemen yhdystien (3562) länsipuolella, Kymijoessa sijaitsevassa Hevos- eli Suursaaressa, saaren eteläpään korkeimmalla mäellä sen länsirinteessä. Metsä on kuusivaltainen ja puita kasvaa niin miilun valleilla kuin keskustassakin. Aluskasvillisuus muodostuu sammalesta, ruohosta, saniaisesta, kortteesta, kielosta ja mustikasta.
Tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä, halkaisijaltaan 14 metriä. Sitä kiertää leveä, 3–3,5 metrin levyinen valli, jonka korkeus on enimmillään 1,6 metriä (länsisivusta). Haudan keskustassa on halkaisijaltaan 80 senttimetrin kokoinen pyöreä kuoppa, jonka syvyys on 50 senttiä. Siitä lähtee alamäkeen länteen itä–länsisuuntainen, 6 metrin pituinen oja. Oja on poikkileikkaukseltaan v-kirjaimen muotoinen ja sen leveys on alhaalta 50 senttimetriä ja ylhäältä yksi metri. Tervahaudan halssi on sijainnut haudan länsisivustalla. |
| metsakeskus.1000031318 |
624 |
Tuuski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
475489.00000000 |
6696694.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031318 |
Tervahauta sijaitsee Munapirtissä Purolantien (14535) eteläpuolella, välittömästi asvaltoidun maantien eteläreunassa. Tervahauta on tehty hiekkapohjaiselle mäntykankaalle etelään viettävän rinteen yläosaan. Kankaalla kasvaa männyn lisäksi kuusta sekä nuorta koivua ja pihlajaa. Aluskasvillisuus muodostuu sammalesta ja mustikasta. Tervahaudan vallien päällä kasvaa kaksi isoa kuusta ja kolme mäntyä. Kohteen ylitse kulkee eteläluode–pohjoiskoillinensuuntainen sähkölinja.
Tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä ja halkaisijaltaan 10 metriä. Sitä kiertää 2 metrin levyinen, maastossa hyvin erottuva valli, jonka korkeus on vajaasta metristä runsaaseen metriin. Hauta on suppilomaisesti keskustaan kapeneva ja sen syvyys on 1,4 metriä. Kohteen maantienpuoleisella pohjoissivustalla on haudan vallia kuorittu matalammaksi ja tasaisemmaksi, todennäköisesti tierakennustöiden yhteydessä. Tervahaudan etelä-sivustalla on pohjois-eteläsuuntainen halssin paikka, joka pituus on 3 metriä, leveys 2 metriä ja syvyys 1 metri.
Tarkastetun tervahaudan länsipuolella alkaa ojitettu peltoalue, jonka reunaan halssin edustalta on kahden metrin pudotus. |
| metsakeskus.1000031319 |
624 |
Hietamäki 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
482458.00000000 |
6712539.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031319 |
Hiilimiilu sijaitsee Siltakylän–Muhniemen yhdystiestä (3562) länteen haarautuvan, Munasuolle vievän hiekkatien pohjoispuolella. Miilu on tehty Valkmusan kansallispuistoon kuuluvien Munasuon ja Kananiemensuon väliselle harjualueelle hiekkapohjaiselle mäntykankaalle. Miilun alueella kasvaa männyn lisäksi nuorta pihlajaa ja kuusta. Aluskasvillisuutena on ruohoa, saniaisia, kieloja, leskenlehtiä, oravanmarjoja, mustikkaa ja puolukkaa.
Länteen viettävässä loivassa rinteessä sijaitseva miilu on pohja-alaltaan pyöreä ja sen halkaisija on 11 metriä. Miilun korkeus on vain 40–50 senttimetriä ja sitä on tiheästä kasvillisuudesta johtuen vaikea erottaa maastosta. Päällystältään miilunpohja on lattean tasainen. Miilun ympärille on kaivettu katkonaista ojaa, jonka leveys vaihtelee 50 ja 150 senttimetrin välillä ja syvyys 20 ja 50 senttimetrin välillä. Miilun eteläreunalla sijaitsee pyöreä, halkaisijaltaan metrin kokoinen ja 70 senttimetrin syvyinen kuoppa. Miilun kaakkoissivustalle oli kaivettu lisäksi itä-länsisuuntainen, 2,5 metrinpituinen, 1,5 metrin levyinen ja metrin syvyinen kuopanne. |
| metsakeskus.1000031320 |
624 |
Hietamäki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
482682.00000000 |
6713014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031320 |
Tervahaudat sijaitsevat Siltakylän–Muhniemen yhdystiestä (3562) pohjoiseen haarautuvan ja ojitetulle peltoalueelle vievän hiekkatien pohjoispäässä. Tervahaudat on tehty Valkmusan kansallispuistoon kuuluvien Munasuon ja Kananiemensuon väliselle harjualueelle hiekkapohjalle. Alueella kasvaa sekametsää: mäntyä, pihlajaa ja haapaa sekä hautojen valleilla myös nuorta kuusta. Aluskasvillisuutena on heinää, saniaisia, kieloja ja nokkosia. Alue on puuston ja aluskasvillisuuden peittämä, mikä vaikeutti havaintojen tekoa.
Tervahauta 1: pohjoisempi tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä ja sitä kiertää 2–2,5 metrin levyinen valli, jonka korkeus on puolesta metristä runsaaseen metriin. Keskeltä suppilomainen hauta on 1,5 metrin syvyinen. Tervahaudan länsisivustalla on havaittavissa halssin paikka, joka on pituudeltaan 6 metriä, leveydeltään 1,5 metriä ja syvyydeltään 1,2 metriä.
Tervahauta 2: eteläisempi tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä ja sitä kiertää 2–2,5 metrin levyinen valli, jonka korkeus on metristä lähes kahteen metriin. Keskellä hautaa on 2 metrin syvyinen, halkaisijaltaan viiden metrin kokoinen kuoppa ja vaikuttaa silta, että paikalta on kaivettu ja siirretty pois maamassoja. Erillistä halssin paikkaa ei tervahaudassa ollut havaittavissa, mutta se on mitä todennäköisimmin sijainnut haudan länsisivustalla.
Tervahautojen länsipuolella alkaa ojitettu peltoalue, jonka tasolle on kahden metrin pudotus. |
| metsakeskus.1000031322 |
626 |
Pitäjänmäki |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
427367.00000000 |
7048267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031322 |
Laaja erikokoisista ja -muotoisista kiviröykkiöistä sekä yhdestä selkeämmästä kiviaidasta koostuva alue Pyhäjärven kunnan lounaisosassa, Pitäjänmäen eteläisellä laella. Alueen tarkastuksessa keväällä 2017 havaittiin ainakin 23 röykkiötä sekä noin 12 metrin pituinen ja 2,5 m levyinen kiviaita. Röykkiöiden koko vaihtelee noin 2-metrisistä pyöreähköistä ja runsaan ½ m korkuisista rakenteista noin 4-metrisiin, säännöllisen muotoisiin ja toista metriä korkeisiin kivirakennelmiin. Pääosa rakenteista sijoittuu laen hakkuualueelle, ulkoilupolun eteläpuolelle, pohjoisimmat polun pohjoispuolelle, pääosin kuusimetsään. Alue sijoittuu lakkautetun Pitäjänmäen koulun länsipuolelle.
Myöhemmin metsänkäyttösuunnitelmien yhteydessä tulleen tiedon mukaan rakenteita on myös aiemmin tarakstetun avohakkuualueen pohjoispuolen metsässä. |
| metsakeskus.1000031323 |
630 |
Kivimäenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
465944.00000000 |
7092992.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031323 |
Yksittäinen tervahautarakenne loivasti luoteeseen laskevan hiekkakankaan yläosassa, Ison Lamujärven etelärannasta vajaan 2 km päässä, noin 20 m pohjoiseen johtavan metsätien länsipuolella. Hyvin säilynyt tervahauta on noin 12 m halkaisijaltaan ja sen juoksutuskanava suuntautuu laskevan rinteen suuntaan kohti luodetta. Haudan ympäristö on sen rakentamisen yhteydessä kuopitettu, mutta varsinaisia ulkopuolisia rakenteita ei havaittu tarkastuksessa keväällä 2017. |
| metsakeskus.1000031324 |
748 |
Peurakaarat V |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
410740.00000000 |
7180870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031324 |
Peurakaarat sijaitsee Siikajoen (ent. Paavolan, sittemmin Ruukin) kunnassa, Raaheen johtavan valtatien 8 eteläpuolella. Revonnevan pohjoisreunalla olevilla pitkänomaisilla kapeilla hiekkakaarroilla, joita kapeat suokaistaleet erottavat toisistaan, on useita kivikautisia/esihistoriallisia asuinpaikkoja ja muinaisjäännösrakenteita.
Kohde on ollut ennen vuotta 2017 yhtenä kokonaisuutena (Peurakaarat) muinaisjäännösrekisterissä, mutta on alun perin käsitelty neljänä erillisenä kohteena alueen laajuuden takia.
Vuoden 1999 tarkastuksen pohjalta tehdyn yleiskuvauksen mukaan Lumijoen rajasta noin 1 km lounaaseen olevalla VI Peurakaaralla on 3–4 mahdollista asumuspainannetta ja yksi maakuoppa, Lumijoen rajasta noin 350 m lounaaseen olevalla V Peurakaaralla on 4–5 mahdollista asumuspainannetta ja Lumijoen rajasta noin 400 m lounaaseen olevalla VIII Peurakaaralla on yksi mahdollinen pyöreä asumuspainanne.
Vuoden 1999 havaintojen perusteella V (viidennen) kaaran koillispäästä noin 200m lounaaseen sijaitsee useita hiekkaan kaivettuja esihistoriallisia asumuspainanteita, joiden havaintoja vaikeutti illan hämärtyminen. Jäännösten mitoiksi hyvin alustavan mittauksen perusteella saatiin:
1. 7 x 3 x 0,4 m + vallia 1-2m 1 0,2- 0,3m, b. painuma halk. n. 4-5m
2.12 x 4 x 0 , 4 + vallit 1-2m 1 0,2-0,3m
3. halk. n . 5 m +valli 2- 3m 1 0,2- 0,3m; pyöreä
4. 7 x 4 x 0,4 m; allasmainen
5. ?
Jäännösten keskinäisiä etäisyyksiä: 1 -2. 100m, 2-3. 30m, 3-4. 10m
Havainto-olosuhteiden heikkouden vuoksi jäännösten jatkuminen edelleen painanteen n:o 4 lounaispuolella jäi epävarmaksi. Jäännöksen n:o 1 vallista voitiin havaita ainakin päällimmäinen podsoli.
2010-luvun Lidar-aineiston perusteella Peurakaarat V-kohteessa painanteita ym. jäännöksiä voi arvioida olevan noin 250 m matkalla, ja kohteen aluerajaus on muodostettu 2017. Vuoden 1999 tarkastuksen havaintojen sitominen tähän aineistoon ei ole yksiselitteistä ja kohteen tarkastus on tarpeen. |
| metsakeskus.1000031325 |
748 |
Peurakaarat VIII |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
410696.00000000 |
7180987.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031325 |
Peurakaarat sijaitsee Siikajoen (ent. Paavolan, sittemmin Ruukin) kunnassa, Raaheen johtavan valtatien 8 eteläpuolella. Revonnevan pohjoisreunalla olevilla pitkänomaisilla kapeilla hiekkakaarroilla, joita kapeat suokaistaleet erottavat toisistaan, on useita kivikautisia/esihistoriallisia asuinpaikkoja ja muinaisjäännösrakenteita.
Kohde on ollut ennen vuotta 2017 yhtenä kokonaisuutena (Peurakaarat) muinaisjäännösrekisterissä, mutta on alun perin käsitelty neljänä erillisenä kohteena alueen laajuuden takia.
Vuoden 1999 tarkastuksen pohjalta tehdyn yleiskuvauksen mukaan Lumijoen rajasta noin 1 km lounaaseen olevalla VI Peurakaaralla on 3–4 mahdollista asumuspainannetta ja yksi maakuoppa, Lumijoen rajasta noin 350 m lounaaseen olevalla V Peurakaaralla on 4–5 mahdollista asumuspainannetta ja Lumijoen rajasta noin 400 m lounaaseen olevalla VIII Peurakaaralla on yksi mahdollinen pyöreä asumuspainanne.
Vuoden 1999 tarkastuksen kuvauksen mukaan kahdeksatta (VIII) kaaraa pitkin kulkevalla polulla, noin 400-500m polun pohjois/koillispäästä on kaunis laakea, valkoisen poronjäkälän peittämä ja vallin ympäröimä pyöreä asumuspainanne. Jäännöksen koko
on 6 x 4,3 x 0,3-0,5 m (syvyys vallin päältä mitattuna) ja vallin leveys 2-3m. Sen itäreunan
vallista voitiin kairata kaksoispodsoli, keskellä jäännettä oli karikkeen alla sekoittunutta /likaista huuhtoutumaa.
Lidar-aineiston perusteella tehdyn arvion perustella asumuspainanteen sijainti poikkeaa tarkastuksen kartalla esitetystä (ennemmin kaara VII). Samalla kaaralla on noin 270- m lounaaseen pari mahdollista painanetta (Lidar-aineisto). Tästä noin 320 m luoteeseen on karalla X (10) Lidar-aienistossa anomalioita, jotka voivat osoittaa asumuspainanteita noin lähes 400 m matkalla tai jotakin myöhempää maankäyttöä (havaintoja myös 1999)
Edellyttää uutta tarkastusta. |
| metsakeskus.1000031326 |
748 |
Peurakaarat IX |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
409753.00000000 |
7180790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031326 |
Peurakaarat sijaitsee Siikajoen (ent. Paavolan, sittemmin Ruukin) kunnassa, Raaheen johtavan valtatien 8 eteläpuolella. Revonnevan pohjoisreunalla olevilla pitkänomaisilla kapeilla hiekkakaarroilla, joita kapeat suokaistaleet erottavat toisistaan, on useita kivikautisia/esihistoriallisia asuinpaikkoja ja muinaisjäännösrakenteita.
Kohde on ollut ennen vuotta 2017 yhtenä kokonaisuutena (Peurakaarat) muinaisjäännösrekisterissä, mutta on alun perin käsitelty neljänä erillisenä kohteena alueen laajuuden takia.
Ajoitukseltaan ja luonteelta epäselvä kohde Peurakaarat IX sijaitsee noin 200 m itäkaakkoon valtatie 8:sta, ja noin 250 m luoteeseen kaaran lounaispäästä. Kaaraa pitkin kulkeva polku sivuaa kaaran "halkaisevaa" kuopannetta n:o 1. Kuopanteen halkaisija on 2-3m, syvyys 1m. Kuoppaa ympäröivät reunat 1 vallit ovat huomattavasti matalammat kaaran reunojen puolella - ehkä eroosion vuoksi. Vallin podsoliprofiili oli epäselvä ja pohjalta maaperänäyte oli sekoittunutta maata. Tämän perusteella kuoppa olisi korkeintaan joitakin vuosisatoja vanha, tai sitten alkuperäistä jäännöstä on kaiveltu 1 eroosion pahoin kuluttama. Kasvillisuus on kuopan alueella heikosti kehittynyttä ja näin maanpintaa heikosti sitovaa.
Kyseisen jäännöksen n:o 1 molemmin puolin; noin parikymmentä metriä sekä länteen (n:o 2) että itään (n:o 3) on kapeat kuopanteet Kyseiset kuopat sijaitsevat kaaran alla suon reunassa.
Kuoppa n:o 3 oli laajuudeltaan noin 2m x 1m, ja sen pohjalla oli noen/hiilensekaista huuhtoutumaa.
Kuopasta n:o 1 noin 50m itään on kuopanne n:o 4, ilmeisen tuore maaperän tarkistuskuopanne ja tästä edelleen n. 50 m kaaraa pitkin itään on kuopanne n:o 5, jonka halkaisija on noin 2m ja syvyys noin 0,4m. Kasvillisuuden ja maatumisasteen perusteella jäänne vaikutti kuoppaa n:o 4 vanhemmalta , vaikka reunasta ei kaksoispodsolia löytynytkään. Näytti kuitenkin siltä, ettei kuopan reunoilla ollut varsinaista vallia. Oliko kuopasta lapioitu maa heitelty kauemmas alas kaaran reunaan?
Edellä mainittujen kuoppien luonne jäi epämääräiseksi. Jäänteet 3 ja 4 eivät sijaintinsa perusteella sovi pyyntikuopaksi. Jos kuoppajäännös 1 on kuoppa-asumuksen pohja, sopisivat
jäännökset 3 ja 4 varastokuopiksi tai ehkä asumuksen rakentamiseen liittyviksi maanottokuopiksi.
Lidar-aineistossa tämä kohde / alue on epäselvä. Edellyttää tarkastusta. |
| metsakeskus.1000031327 |
143 |
Koivisto |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031327 |
Koiviston talotontti on paikannettu sekä vuoden 1838 isojaon jakokartalta että vuoden 1847 pitäjänkartalta. Talotontti sijoittuu nykyisen Raivalantien pohjoispuolelle, siitä pohjoiseen erkanevan mökkitien itäpuolelle ja nykyisen Koiviston talon pihamaan itäosaan. Voidaan pitää todennäköisenä, että paikalla on säilyneitä osia vanhasta Koiviston talotontista. Kohtaa on tasattu myöhemmän maankäytön yhteydessä, mutta siinä ei ole nykyaikaisia rakennuksia tai rakenteita. |
| metsakeskus.1000031327 |
143 |
Koivisto |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031327 |
Koiviston talotontti on paikannettu sekä vuoden 1838 isojaon jakokartalta että vuoden 1847 pitäjänkartalta. Talotontti sijoittuu nykyisen Raivalantien pohjoispuolelle, siitä pohjoiseen erkanevan mökkitien itäpuolelle ja nykyisen Koiviston talon pihamaan itäosaan. Voidaan pitää todennäköisenä, että paikalla on säilyneitä osia vanhasta Koiviston talotontista. Kohtaa on tasattu myöhemmän maankäytön yhteydessä, mutta siinä ei ole nykyaikaisia rakennuksia tai rakenteita. |
| metsakeskus.1000031328 |
536 |
Kyynioja |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031328 |
Lähdekorven alueella moreenirinteellä on kaksi pyöristyneen neliön muotoista kuoppaa, joiden koko on noin 2x1 m. Näitä kiertävät noin metrin levyiset ja parinkymmenen senttimetrin korkuiset maavallit. Rakenteen ja sijainnin perusteella kyseessä ovat ns. nauriskuopat. |
| metsakeskus.1000031330 |
102 |
Kiperä |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
277726.00000000 |
6788169.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031330 |
Kiviröykkiö, lähes suorakulmainen halk. n. 2X4 m, tehty rinteeseen. Korkeus rinteen yläpuolella n. 1,5 m. alhaalla lähes 2 m. Tehty melko kookkaista kivistä, hyväkuntoinen, ei juurikaan rauennut paitsi yhdestä reunasta. Muodoltaan hyvin kekomainen |
| metsakeskus.1000031331 |
102 |
Rieskalantie |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
277359.00000000 |
6787536.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031331 |
Kaksi mahdollista kellarin/rakennuksen pohjaa, pellolle avautuvassa rinteessä. Sijaitsevat avohakkuualalla, mahdollisesti tulee laikutus tms |
| metsakeskus.1000031332 |
102 |
Aronoja |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
278061.00000000 |
6788787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031332 |
Rieskalan ja Hurulan kylien pohjoispuolella on metsäalue, jota halkoo Rieskalantie ja uudemmat metsäautotiet. Alueella on vanhaa havupuuvaltaista sekametsää, jossa on vain vähän peittävää aluskasvillisuutta. Nyt ympäristössä on jo useita laajoja avohakkuita. Aronojan eteläpuolella Rieskalantieltä jatkuvan vanhan tieuran varressa olevan kumpareen etelä-lounaispuolella on ainakin kolme rakennuksen perustusta tai kellaria. Suurin selvästi havaittavissa, suorakulmaisen muotoinen, kooltaan n. 3x5 m, kylmämuurattua kivirakennelmaa näkyvissä erityisesti luoteispuolella, jossa oviaukko. Tästä vähän koilliseen on toinen lähes samankokoinen perustus, jossa toisella pitkällä seinällä suuri kivi ja pohjoispäädyssä oviaukko. Lähinnä tieuraa epämääräisin rakenne, joka ei kuitenkaan vaikuta luontaiselta. |
| metsakeskus.1000031333 |
790 |
Jänninoja |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031333 |
Vuoden 1766-1780 isojakokartalla sekä 1840-luvun pitäjänkartalla on Jänninojaan merkitty kaksi myllyä. Paikassa, johon myllyt on vanhoissa kartoissa merkitty ja mikä olisi luonteva ja paras paikka myllyille on jyrkkä rinne, jossa vaikuttaisi kauempaa tarkasteltuna olevan kivirakenteita. |
| metsakeskus.1000031334 |
102 |
Huru |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
277850.00000000 |
6786941.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031334 |
Hieno kokonaisuus vanhassa kuusimetsässä. Alueella lähteikköjä ja niistä alkunsa saava luonnontilainen puro. Selvä rakennuksen perusta ja sen keskellä rauennut kiuas, mahdollinen kellari ja muita kuoppia, kiviraunio/kiuas.
Senaatin kartassa paikalla näkyy Salminen -niminen torppa. Vanhassa (1961) peruskartassa ei enää näy rakennuksia.
Alueelle tulossa päätehakkuu talvella 2018/2019 |
| metsakeskus.1000031335 |
922 |
Suomela Ketunkallio 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031335 |
Yliskylän (Suomela), Huonolan ja Sakoisten kylien rajalla oleva rajamerkki - kylät isojakokartan 1759 mukaan. Kohdalla on nimetön rajapiste joka on merkitty v. 1759 ja 1783 isojakokartoille. Rajamerkki on ison siirtolohkareen pohjoiskupeessa. Merkki on kivistä huolellisesti ladottu, n. 1,5 x 1,5 x 0,8 m kokoinen ja sen keskellä on pystykivi, jossa on kaiverrus "8". Rajamerkki on edelleen käytössä nykyisellä rajalla. |
| metsakeskus.1000031337 |
91 |
Länsilahden itäranta |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27008 |
382150.00000000 |
6669903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031337 |
Lauttasaaren linnoitteita esittävään vuoden 1885 inventointikarttaan kohdalle on merkitty Itämaisen sodan aikainen (1853-1856) jalkaväen rintavarustus Rv19. Kohde sijaitsee puistomaisella ranta-alueella. Matala, suuista kivistä ja maasta koottu kaareva valli, korkeus noin 0,5 metriä, pituus 6-8 metriä. Vallin takana erottuu matala kaivanto. Valli on mahdollisesti vaurioitunut päästään taustalla kulkevan ulkoilutien rakentamisen yhteydessä.
Tämän vallin pohjoispuolelle Länsilahden itärannalla on sijainnut 300 metrin etäisyydellä kolme muuta Itämaisen sodan aikaista jalkaväen rintasuojaa Rv 20-22, jotka ovat tuhoutuneet. |
| metsakeskus.1000031338 |
922 |
Suomela Ketunkallio 3 |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031338 |
Noin 3 x 2 x 2,5 m kokoinen lohkare, jonka pohjoispuolelta on porattu irti osa niin, että kiven kupeeseen on syntynyt n. 80 cm leveä terassi sen korkeuden puoleen väliin. Kivessä on poran jälki. Kiven kupeessa on puutaulu jossa lukee "makuukivi". Kiveen liittyy ilmeisesti tarina, jota ei inventoinnissa 2016 selvitetty. |
| metsakeskus.1000031339 |
922 |
Perkainaro |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031339 |
Paikalla on vanha, Yliskylän (Suomela), Sakoisten ja Kärkölän kylien välinen rajamerkki, joka on merkitty rajapisteenä v. 1759 ja 1783 isojakokartoille. Rajamerkki on kasattu soisessa ja kivikkoisessa metsässä olevan lohkareen päälle. Se on huolellisesti kivistä ladottu ja kooltaan 1 x 1 x 0.7 m ja sen keskellä on litteä pystykivi. Kohdalla on edelleen raja ja rajamerkkiä voi pitää edelleen käytössä olevana. |
| metsakeskus.1000031347 |
710 |
Skogby Miilu 1 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
293360.00000000 |
6649197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031347 |
Halkaisija 20 m |
| metsakeskus.1000031348 |
710 |
Skogby Miilu 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
293184.00000000 |
6649186.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031348 |
Halkaisija 19 m |
| metsakeskus.1000031349 |
710 |
Skogby Miilu 3 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
292858.00000000 |
6648530.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031349 |
Halkaisija 24 m, miilu erottuu huonosti maastossa, sen ympärillä on kuoppia, jotka ovat paikoin 2-3 metrisiä.
Täydennysinventointi 2018: Hiilimiilu on rakenteeltaan pystymiilu. Sen pyöreähkö pohja nousee kumpuna noin 0,2–0,5 metriä muuta ympäristöä korkeammalle. Miilun pohjan halkaisija on 17 m. Pohjan raja erottuu miilun länsilaidalla huonosti maastossa. Miilun pohjakumpua kiertää kehänä seitsemän kuoppaa/lyhyttä ojaa, joiden leveys on 1 m ja syvyys 0,4 m.
Kohde tulee poistumaan asemakaavan yhteydessä. |
| metsakeskus.1000031350 |
710 |
Skogby Miilu 4 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
292562.00000000 |
6648753.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031350 |
Miilun halkaisija on 21 m ja se on varvikon ja näreikön peitossa.
Täydennysinventointi 2018: Hiilimiilu on rakenteeltaan pystymiilu. Sen pyöreä pohja nousee kumpuna noin 0,3–0,5 metriä muuta ympäristöä korkeammalle. Miilun pohjan halkaisija on 16 m. Miilun pohjakumpua kiertää kehänä seitsemän kuoppaa/lyhyttä ojaa, joiden leveys on 1 m ja syvyys keskimäärin 0,2 m. Miilun keskiosan poikki kaivettiin 2018 koeoja, jonka leveys oli yksi metri. Miilun jäännökset sijaitsivat tasaisen (tai mahdollisesti tasatun) luonnollisen hiekkakerroksen päällä. Pintamaan alla oli hiiltä sisältävä, tumma
maakerros, jonka paksuus oli 10–60 cm. Hiiltyneen kerroksen ja pohjahiekan rajalta löytyi jäännöksiä vaakasuorasta, palamattomasta, 4 cm paksusta puulankusta, joka on ilmeisesti ollut osa miilun pohja-arinaa. Miilun keskiosasta 2,5–3 m länteen havaittiin koeojan profiilissa pienellä alueella hiiltynyt kerros, joka jatkui alaspäin pohjan alla olevan vaalean hiekkakerroksen läpi. Jälki oli yläosastaan noin 55 cm leveä ja kapeni kartiomaisesti alaspäin. Kyseessä saattaa olla miilun keskellä pystyssä olleen napatukin ja sytytysjuotiksi
kutsutun ilmakanavan jäännös joltakin aikaisemmalta polttokerralta, jonka jälkeen miilua on koottu ja poltettu uudelleen mahdollisesti useita kertoja, jolloin sen pohjan koko on vähitellen laajentunut nykyiseen asuunsa.
Kohde tulee poistumaan kaavoituksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000031351 |
710 |
Skogby Miilu 5 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
292688.00000000 |
6648383.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031351 |
Hiilimiilu on rakenteeltaan pystymiilu. Sen pyöreähkö pohja nousee kumpuna noin 0,1–0,2 metriä muuta ympäristöä korkeammalle. Miilun pohjan halkaisija on noin 17 m. Huonosti ympäristöstään erottuvan miilun pohjakummun koillisen ja idän puoleisella reunalla erottuu pohjakumpua kehänä kiertävä matala ojan pätkä, jonka leveys on 0,8 m ja syvyys 0,2 m muuta maastoa alempana. Lisäksi miilun pohjan kaakkoisreunalla erottuu heikosti epämääräinen kuoppa.
Kohde tulee poistumaan kaavoituksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000031352 |
785 |
Vaalankurkku etelä |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
491425.00000000 |
7157935.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031352 |
Oulujärven länsirannalla Vaalankurkusta noin puolisen kilometriä etelään olevalla kivikkoisella moreenikumpareella, sen korkeimman kohdan koillisreunalla, on yksittäinen kiukaallisen tupasijan jäännös. Neliömäisen, noin 40 cm korkean multapenkkaperustuksen ala on noin 5 x 5 metriä. Tämän länsinurkassa on kiuasraunio, jonka ala on noin 2,5 x 2,5 m ja korkeus noin 80 cm. Rakennuksen sisäosa on kaivettu arviolta noin 40 cm ympäröivää maanpintaa alemmas niin, että multapenkan harjan ja sisäosan korkeusero on noin 70-80 cm. Multapenkassa ei ollut havaittavissa maatunutta seinähirttä. Kiukaassa kasvoi hieman katajaa ja rakenteen keskellä nuorta koivua. Rakenteen ulkona, heti sen luoteispuolella, oli kaatunut kuusi. Mitään muita rakenteita tai raivioita ei alueella havaittu. |
| metsakeskus.1000031353 |
710 |
Skogby Korsu 1 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
292895.00000000 |
6649066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031353 |
Iso ja syvä korsukuoppa, jonka koko on n. 15 x 14 m kuoppaa kiertävän vallin ulkoreunoilta mitattuna.
Täydennysinventointi 2018: Maahan kaivetun suorakulmaisen korsukuopan koko on 4 x 6 m ja syvyys 3 m. Kuoppaa ympäröi maavalli, joka nousee 0,8 m ympäristöään korkeammalle. Oviaukko on 1,5 m leveä ja sijaitsee korsukuopan pohjoisreunalla. Selkeitä kattorakenteiden jäännöksiä ei ole näkyvissä. Linnoite on suomalaisten tai vapaaehtoisten ruotsalaisten joukkojen rakentama ja se on kuulunut Hangossa vuosina 1940–41 sijainneen Neuvostoliiton sotilastukikohdan vastaista rajaa varmistaneeseen puolustusketjuun. Kohde tulee poistumaan kaavoituksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000031354 |
710 |
Skogby Korsu 2 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
292862.00000000 |
6649049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031354 |
Iso ja syvä korsukuoppa, jonka koko n. 15 x 16 m kuoppaa kiertävän vallin ulkoreunoilta mitattuna.
Täydennysinventointi 2018: Maahan kaivetun pyöreähkön kuopan halkaisija on 6 m ja syvyys 1,5 m. Kuoppaa ympäröi maavalli, joka nousee 0,7 m ympäristöään korkeammalle. Oviaukko on 1 m leveä ja sijaitsee korsukuopan koillisreunalla. Selkeitä kattorakenteiden jäännöksiä ei ole näkyvissä. Linnoite on suomalaisten tai vapaaehtoisten ruotsalaisten joukkojen rakentama ja se on kuulunut Hangossa vuosina 1940–41 sijainneen Neuvostoliiton sotilastukikohdan vastaista rajaa varmistaneeseen puolustusketjuun. Kohde on asemakaavoitetulla alueella ja tullee poistumaan kaavoituksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000031355 |
710 |
Skogby Korsu 3 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
292889.00000000 |
6649038.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031355 |
Iso ja syvä korsukuoppa, jonka koko n. 15 x 16 m kuoppaa kiertävän vallin ulkoreunoilta mitattuna.
Täydennysinventointi 2018: Maahan kaivetun suorakulmaisen korsukuopan koko on 3 x 5 m ja syvyys 2,5 m. Kuoppaa ympäröi maavalli, joka nousee 0,8 m ympäristöään korkeammalle. Oviaukko on 1,8 m leveä ja sijaitsee korsukuopan itäreunalla. Selkeitä kattorakenteiden jäännöksiä ei ole näkyvissä. Linnoite on suomalaisten tai vapaaehtoisten ruotsalaisten joukkojen rakentama ja se on kuulunut Hangossa vuosina 1940–41 sijainneen Neuvostoliiton sotilastukikohdan vastaista rajaa varmistaneeseen puolustusketjuun. Kohde on asemakaavoitetulla alueella ja tulee poistumaan kaavoituksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000031356 |
710 |
Skogby Korsu 4 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
292942.00000000 |
6649032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031356 |
Pyöreä ja syvä korsukuoppa, jonka halkaisija on n. 15 m vallin ulkoreunoilta mitattuna.
Täydennysinventointi 2018: Maahan kaivetun pyöreähkön kuopan halkaisija on 8 m ja syvyys 2 m. Kuoppaa ympäröi maavalli, joka nousee 0,5 m ympäristöään korkeammalle. Oviaukko on 1 m leveä ja sijaitsee korsukuopan pohjoisreunalla. Selkeitä kattorakenteiden jäännöksiä ei ole näkyvissä. Linnoite on suomalaisten tai vapaaehtoisten ruotsalaisten joukkojen rakentama ja se on kuulunut Hangossa vuosina 1940–41 sijainneen Neuvostoliiton sotilastukikohdan vastaista rajaa varmistaneeseen puolustusketjuun. Kuopan kaakkoispuolella on jäännös alueella vuonna 2017 toimineen kesäteatterin lavasteesta, johon on pystytetty tiheälle alueelle 90 kpl kapeita koivunrankoja suoriin riveihin. Kohde on asemakaavoitetulla alueella ja tulee poistumaan kaavoituksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000031357 |
710 |
Skogby Korsu 5 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
292938.00000000 |
6649005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031357 |
Pyöreä ja syvä korsukuoppa, jonka halkaisija on n. 16 m vallin ulkoreunoilta mitattuna.
Täydennysinventointi 2018: Maahan kaivetun suorakulmaisen korsukuopan koko on 4 x 5 m ja syvyys 2 m. Kuoppaa ympäröi maavalli, joka nousee 0,7 m ympäristöään korkeammalle. Oviaukko on 1 m leveä ja sijaitsee korsukuopan koillisreunalla. Selkeitä kattorakenteiden jäännöksiä ei ole näkyvissä.
Linnoite on suomalaisten tai vapaaehtoisten ruotsalaisten joukkojen rakentama ja se on kuulunut Hangossa vuosina 1940–41 sijainneen Neuvostoliiton sotilastukikohdan vastaista rajaa varmistaneeseen puolustusketjuun. Kohde sijaitsee asemakaavoitetulla alueella ja tulee poistumaan kaavoituksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000031358 |
710 |
Skogby Taisteluhauta 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
292884.00000000 |
6649016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031358 |
Sortunut taisteluhauta, jossa on pesäkkeitä, n. 30 m matkalla.
Täydennysinventointi 2018: Maahan kaivetun taisteluhaudan kokonaispituus on noin 40 m. Haudan leveys on yläosasta 1,5 m ja alaosasta 0,5 m. Torjuntasuunta on lounaaseen. Rintasuojan torjuntasuunnan puoleisissa seinämissä on neljä nelikulmion muotoista ampumasyvennystä, joiden koko on 1,5 x 1,5 m. Taisteluhaudasta erkanee sen keskivaiheilla lyhyt yhdyshauta taustan suuntaan, jonka päässä on korsukuoppa, jonka koko on 5 x 1,5 m ja syvyys 1 m.
Linnoite on suomalaisten tai vapaaehtoisten ruotsalaisten joukkojen rakentama ja se on kuulunut Hangossa vuosina 1940–41 sijainneen Neuvostoliiton sotilastukikohdan vastaista rajaa varmistaneeseen puolustusketjuun. Kohde on kaava-alueen rajalla ja poistunee kaavoituksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000031359 |
710 |
Skogby Taisteluhauta 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
292922.00000000 |
6648987.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031359 |
Sortunut taisteluhauta jossa on pesäkkeitä, n. 32 m matkalla. |
| metsakeskus.1000031360 |
710 |
Skogby Kuopat 1 |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27008 |
292637.00000000 |
6648965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031360 |
Neljän nelisivuisen kuopan ryhmä, joka on mahdollisesti osa Krimin sodan aikaista sotilasleiriä.
Kohde on paikannettu alun perin vuoden 2017 inventoinnissa, jossa kohde tulkittiin ajoitukseltaan moderniksi. Paikalta myöhemmin löytyneiden Krimin sodan aikaiset napit liittävät kohteen kuitenkin huomattavasti varhaisempaan vaiheeseen.
Kuopat ovat aivan vierekkäin ja ne ovat matalia, 0,5-0,8 m.
a) N 6648965 E 292637, nelisiv, matala valli, 6 x 3 m
b) 6648961 292643, nelisiv, 3 x 3 m
c) 6648959 292652, nelisiv, 6 x 3 m
d) 6648969 292645, nelisiv, 3 x 3 m |
| metsakeskus.1000031361 |
536 |
Latosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031361 |
Jyrkän rantatörmän reunalla oli osin paljastunutta maanpintaa. Tällä alueella, muutaman neliömetrin alalla, oli havaittavissa toistakymmentä kvartsi-iskosta, joista 5 otettiin talteen. Yhden iskoksen loytökohdalle tehtiin koekuoppa, josta löytyi lisäksi yksi kvartsi-iskos. Noin 30 m säteellä ympäristöön tehtiin 7 koekuoppaa, joista ei tullut löytöjä. Maaperä kohdalla on hiesua, 20-30 cm syvyyteen vanhaa, kynnettyä peltomaata. Kohdalla on länteen aukeava lahdelma. Kohteen rajaus on tehty inventointihavaintojen ja topografisten seikkojen perusteella. |
| metsakeskus.1000031362 |
710 |
Skogby Poterot |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
292694.00000000 |
6648953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031362 |
Tiivis poteroryhmä, 10 kpl n. 1 -0,7 m syviä, pyöreitä kuoppia, joiden halkaisija 1-2 m, n. 30 x 20 m kokoisella alueella. Osassa kuoppia seinämässä kivivuorausta (ellei kyse kallioseinästä). |
| metsakeskus.1000031363 |
710 |
Skogby Pesäke 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
292722.00000000 |
6648731.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031363 |
Kivistä tehty leveä valli, jonka halkaisija 10 m ulkoreunoilta ja hieman soikeahko.
Täydennysinventointi 2018: Tuliasema on kaivettu maahan ja sen seinämät muodostuvat osaksi maan päälle ladotusta kivivallista, jonka leveys on 2 m. Kivivalli nousee metrin ympäristön maastoa korkeammalle. Se on koottu osin louhituista ja osin luonnon muovaamista kivistä. Tuliaseman kattorakenteita ei ollut selkeästi havaittavissa. Aseman sisäosan koko on 3 x 4 m ja syvyys on 1,5 m ympäröivän kivivallin huipusta mitattuna. Kivivallin eteläosassa erottuu epämääräisenä painaumana mahdollisen ampuma-aukon jäännökset. Aseman torjuntasuunta on ollut etelään. Aseman pohjoisosassa on 0,6 m leveä ovi-aukko, johon johtaa maahan kaivettu yhdyshauta, jonka leveys on yläosasta 1 m ja pituus 6 m. Oviaukon vierestä löytyi kapea puupaalu, jonka ympärille oli kiedottu metallilankaa.
Linnoite on suomalaisten tai vapaaehtoisten ruotsalaisten joukkojen rakentama ja se on kuulunut Hangossa vuosina 1940–41 sijainneen Neuvostoliiton sotilastukikohdan vastaista rajaa varmistaneeseen puolustusketjuun.
Kohde tulee poistumaan kaavoituksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000031364 |
710 |
Skogby Pesäke 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
292686.00000000 |
6648720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031364 |
Sortunut jäännös pienen avokallion kupeessa. Kivistä tehty n. 3 x 3 m rakenne. Pohjalla ruostunutta piikkilankaa. |
| metsakeskus.1000031365 |
710 |
Skogby Pesäke 3 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
293072.00000000 |
6648564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031365 |
Kaksi tulipesäkettä ja niiden välissä oleva taisteluhauta. ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000031366 |
710 |
Skogby Korsu 6 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
292555.00000000 |
6648322.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031366 |
Korsukuopan pohjan koko on 6 x 6 m. Kuoppa on syvä. Vuoden 2017 inventoinnin aikana seinän puurakenteet - hirret – olivat vielä jäljellä paikoillaan.
Täydennysinventointi 2018: Maahan kaivetun suorakulmaisen korsukuopan koko on 4 x 5 m. Kuoppaa ympäröi maavalli, joka nousee 0,2 m ympäristöään korkeammalle. Oviaukko on 0,8 m leveä ja sijaitsee korsukuopan luoteisreunalla. Sisäänkäyntiin johtaa 5 m pitkä yhdyshauta, jonka syvyys on 1 m. Haudan seinämät on vahvistettu ohuilla vaakasuorilla puuriu’uilla.
Korsun sisäseinien hirsivahvisteet ovat paikoillaan. Seinähirret ovat keskimäärin 14 cm paksuja. Korsun pohja on täynnä kariketta, jonka seassa on kattorakenteiden jäännöksiä. Korsukuopan täyttyneen pohjan yläpuolella on näkyvissä kuusi hirsikertaa. Korsun eteläseinustan edessä on näkyvissä puurakenteita, jotka vaikuttavat makuutason jäännöksiltä. Kyseessä on ilmeisesti koko seinän levyisen kaksikerroksisen makuulavitsan ylempi vuodetaso. Rakenteiden välissä on pystyssä kaksi 14 cm paksua puista paalua, jotka ovat kannatelleet kattoa ja samalla makuulavitsoja. Korsun sisäosien rakenteiden yläpuolella lojuu kaksi 20 cm paksua pyöreää hirttä, joiden kummankin pituus on noin 5 m. Kyseessä on todennäköisesti kattorakenteita vahvistaneet jykevät tukihirret.
Linnoite on suomalaisten tai vapaaehtoisten ruotsalaisten joukkojen rakentama ja se on kuulunut Hangossa vuosina 1940–41 sijainneen Neuvostoliiton sotilastukikohdan vastaista rajaa varmistaneeseen puolustusketjuun. Kohde on asemakaavoitetulla alueella ja tule poistumaan kaavoituksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000031367 |
710 |
Skogby Korsu 7 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
292514.00000000 |
6648355.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031367 |
Korsukuoppa 4 x 5 m laaja matalahko, mahdollisesti sortunut korsun jäänne tai teelmä. Rakenne on varvikon peitossa. |
| metsakeskus.1000031368 |
710 |
Skogby Korsu 8 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
292461.00000000 |
6648320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031368 |
Korsukuoppa 5 x 5 m vallit, matalahko |
| metsakeskus.1000031369 |
710 |
Skogby Korsu 9 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
292449.00000000 |
6648329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031369 |
Korsukuoppa 8 x 8 m, vallit, 2.5 m syvä |
| metsakeskus.1000031370 |
710 |
Skogby Korsu 10 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
292432.00000000 |
6648341.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031370 |
Korsukuoppa 8 x 6 m, vallit, syvä, kuoppia luoteispuolella |
| metsakeskus.1000031371 |
710 |
Skogby Korsu 11 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
292402.00000000 |
6648297.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031371 |
Korsukuoppa Lattia 5 x 6 m, valleineen 14 x 15, syvä
Täydennysinventointi 2018: Maahan kaivetun suorakulmaisen korsukuopan koko on 7 x 7 m ja syvyys 3 m. Kuoppaa ympäröi matala maavalli. Oviaukko on 1 m leveä ja sijaitsee korsun koillisreunalla. Sisäänkäyntiin johtaa 4 m pitkä yhdyshauta, jonka syvyys on 0,5–1,5 m. Korsun kaakon puoleisen seinän hirsivahvisteet ovat paikoillaan. Seinähirret ovat keskimäärin 18 cm paksuja. Korsun pohjalla lojuu irrallaan paksu puuhirsi, mahdollisesti katon tukirakenteita. Seinärakenteiden perusteella vaikuttaa, että korsussa olisi aikanaan ollut 1–1,5 m paksu katto.
Linnoite on suomalaisten tai vapaaehtoisten ruotsalaisten joukkojen rakentama ja se on kuulunut Hangossa vuosina 1940–41 sijainneen Neuvostoliiton sotilastukikohdan vastaista rajaa varmistaneeseen puolustusketjuun. Kohde sijaitsee asemakaavoitetulla alueella ja tulee poistumaan kaavoituksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000031372 |
710 |
Skogby Korsu 12 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
292535.00000000 |
6648448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031372 |
Korsukuoppa kallion kupeessa, kivivallit, 5 x 6 m. |
| metsakeskus.1000031373 |
710 |
Skogby Korsu 13 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
292517.00000000 |
6648468.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031373 |
Korsukuoppa kallion kupeessa, 6 x 6 m, syvä, tiheän näreikön peitossa. |
| metsakeskus.1000031374 |
710 |
Skogby Korsu 14 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
292466.00000000 |
6648492.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031374 |
Korsukuoppa rinteen kupeessa, syvä, 10 x 5 m, korkeat vallit, puuston peitossa. |
| metsakeskus.1000031375 |
710 |
Skogby panssarieste |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27000 |
293446.00000000 |
6649217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031375 |
Panssarivaunueste Mannerheimintien länsipuolella. Ulottuu 120 m vanhalta Hangontieltä etelään ja 50 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000031384 |
777 |
Saunakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
631507.20960000 |
7183084.62460000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031384 |
Kohde sijaitsee hakkuuaukealla Kevättijärven itäpuolen kankaalla. Kohde on halkaisijaltaan 6 metriä. Haudan pohja on hieman neliömäinen. Halssi laskee lounaaseen. |
| metsakeskus.1000031385 |
564 |
Navettakangas Onkamonoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
438558.00000000 |
7234247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031385 |
Paikalla on tervahauta, jonka keskusosan halkaisija on noin 12 metriä. Valleineen haugan läpimitta on lähes 20 metriä. Halssi on kohti kaakkoa. Haudasta noin 20 metriä luoteeseen on tervapirtin kiukaan jäännös. Kivikasan ala on noin 2,5 x 2,5 metriä ja korkeus noin 70-80 cm. Kiukaaseen liittyy hieman epämääräinen multapenkka, jonka perusteella rakennuksen ala olisi noin 4,5-5 x 4,5-5 metriä. Haudasta etelälounaaseen suon reunassa on halkaisijaltaan noin 1,5 metrinen kuoppa, jolla on syvyyttä noin 60-70 cm. Kyseessä voi olla "kaivokuoppa". Lisäksi haudan ympärillä oli useita kooltaan ja muodoltaan vaihtelevia kaivantoja. niistä on ilmeisesti otettu maata hautaa varten, etenkin haudan alarinteen puoleinen valli vaikutti ennemminkin rakennetulta kuin luontaiseen rinteeseen tehdyltä. |
| metsakeskus.1000031385 |
564 |
Navettakangas Onkamonoja |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
438558.00000000 |
7234247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031385 |
Paikalla on tervahauta, jonka keskusosan halkaisija on noin 12 metriä. Valleineen haugan läpimitta on lähes 20 metriä. Halssi on kohti kaakkoa. Haudasta noin 20 metriä luoteeseen on tervapirtin kiukaan jäännös. Kivikasan ala on noin 2,5 x 2,5 metriä ja korkeus noin 70-80 cm. Kiukaaseen liittyy hieman epämääräinen multapenkka, jonka perusteella rakennuksen ala olisi noin 4,5-5 x 4,5-5 metriä. Haudasta etelälounaaseen suon reunassa on halkaisijaltaan noin 1,5 metrinen kuoppa, jolla on syvyyttä noin 60-70 cm. Kyseessä voi olla "kaivokuoppa". Lisäksi haudan ympärillä oli useita kooltaan ja muodoltaan vaihtelevia kaivantoja. niistä on ilmeisesti otettu maata hautaa varten, etenkin haudan alarinteen puoleinen valli vaikutti ennemminkin rakennetulta kuin luontaiseen rinteeseen tehdyltä. |
| metsakeskus.1000031386 |
507 |
Siilinmäki |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
483280.00000000 |
6820124.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031386 |
Mäntyharjun historia I, s. 249: Antell-suvun hautausmaa Lahden hovin alueella Lahnaniemessä. Antellit saivat 1820-luvulla luvan haudata tänne vainajiaan sen vuoksi, että aivan vieressä oli paikka, johon Kustavinsodan aikana ja myöhemminkin rajan ollessa suljettuna oli siunattu Ruotsin alamaisia viimeiseen lepoon.
Antell-suvun hautausmaa on pieni, huolellisesti rakennetulla matalahkolla kiviaidalla rajattu alue, jossa on kolme pientä hautakiveä ja isompaa muistomerkkimäistä kiveä. Hautausmaan pohjoispuolella on aikoinaan kulkenut maantie. Nykyisin hautausmaan eteläpuolella kulkee tie 428. |
| metsakeskus.1000031387 |
922 |
Suomela Ketunkallio 4 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031387 |
Kallion lakitasanteella on kahden kiven väliin kiilattu pystykivi. Pystykivi on litteä, kooltaan 70 x 10-15 cm ja n. 1,2 m korkea. Kivi on kiilattu ja tuettu pystyyn kahden isohkon kiven väliin joita tukevat vielä toiset kivet. Pystykivessä ei erotu mitään kaiverruksia. Kyseessä on todennäköisesti ihmistekoinen kivirakenne, joskaan luontaisuutta ei täydellä varmuudella voi sulkea pois. Kohdalla ei ole nykyistä eikä millään vanhalla kartalla näkyvää rajaa. Rakenteen ajoitus ja funktio ovat siis epäselvät, mutta mahdollisesti se on 1700-lukua vanhempi rajamerkki. |
| metsakeskus.1000031391 |
149 |
Oxnäs 3 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
324738.00000000 |
6651134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031391 |
Orslandetin saaren lounaisosassa, Oxnäs-nimisestä pellosta 200 m etelälounaaseen on jyrkän kalliorinteen juurella sekametsässä kappale kiviaitaa.
Aidan pituus on noin 20 m. Sen alaosan leveys on 1,5 m ja yläosan 1 m. Aita on kasattu kivistä käyttämättä laastia. Kivikerroksia on aidassa 3-4.
Aidan ympäristössä oleva alue on merkitty vuoden 1872 mittauksiin perustuvassa senaatin kartassa aidatuksi viljelymaaksi. Kohteen läheisyyteen on kartassa merkitty kaksi talousrakennusta, joista ei tarkastuskäynnillä huomattu jälkiä maastossa. |
| metsakeskus.1000031392 |
149 |
Oxnäs 2 |
10007 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
324903.00000000 |
6651464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031392 |
Orslandetin saaren lounaisosassa, Oxnäsin pellon koillispuolella on luontaisen, pitkänomaisen maaavallin eteläpuolella vallia tuettu ladotuilla kivillä. Latomus on 5-10 m leveä ja 1,5 m korkea. Sen juurella on sortuneita kiviä ja maata noin 0,7 metrin paksuinen kerros. Eteläkoillinen-länsiluode -suuntainen luonnonkivistä ja lohkotuista kivistä ladottu seinämä on osittain sortunut.
Latomuksen käyttötarkoituksesta tai ajoituksesta ei ole tietoja. |
| metsakeskus.1000031394 |
710 |
Lammasjärvi |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
303404.00000000 |
6671626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031394 |
Kalliomaalaus pystysuorassa suoraan järveen rajautuvassa kalliossa, joka sijaitsee Lammsjärven pohjoisosassa. Maalaus on tehty hieman sisäänpäin kaareutuvaan kallion pintaan. Kuvakentässä voi erottaa kymmenkunta yksittäistä osaa, mutta ainoastaan ylinnä oleva erottuu selvästi hirvieläimeksi. Siitä seuraava alaspäin on ilmeisesti myös hirvi. Yksi värialueista on heikosti erotettavissa käden tai tassun kuvaksi. Maalauksia on noin 120 cm korkuisella ja vajaan metrin levyisellä alueella. Hirvet ovat ns. täytettyjä eli eivät ole ääriviivapiirroksia. |
| metsakeskus.1000031396 |
791 |
Retuperä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
466169.00000000 |
7135917.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031396 |
Tervahauta sijaitsee Kestilän keskustasta noin 900 m kaakkoon Siikajoen pohjoisrannalla kulkevan mökkitien varrella rantatörmän päällä. Noin 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka halssi suuntautuu joelle. Haudan ympärillä ja päällä kasvaa tiheästi puustoa. |
| metsakeskus.1000031397 |
791 |
Maksinharju länsi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
463165.00000000 |
7136682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031397 |
Kestilän keskustasta luoteeseen, laajan Maksinharjun länsireunalla metsätien varrella. Tervahauta on merkitty peruskartalle. Se sijoittuu Kestilän keskustan osayleiskaavan rajan tuntumaan. Kyseessä on noin halkaisijaltaan 18 metrinen tervahauta, jonka valli on n. 1,5 m korkea. Halssi suuntautuu lounaaseen. Haudan päällä kasvaa nuorta lehtipuustoa |
| metsakeskus.1000031398 |
791 |
Kesti |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
465254.00000000 |
7135828.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031398 |
Kesti on Kestilän vanhin talo, mistä Kestilän pitäjä sai nimensä. Se sijaitsee kirkonkylän kohdalla, Siikajoen vastarannalla ja lienee ollut talonpaikkana ainakin 1500-luvulta. Erkki Kestin talo tuli kestikievariksi vuonna 1653. Talo toimi majatalona Raahen-Säräisniemen yhdystien varrella, jota pitkin kulki kesäisin myös posti. Talo oli kievarina ainakin vielä 1709. Kahden tilan asuin- ja talousrakennukset on neliön muotoon rakennettu. Kangas-Kestilän asuinrakennus on 1800-luvulta. Kestin asuinrakennuksessa on ollut savupirtti, joka on kengitetty ja vuorattu v. 1939. Tien varrella on kaksi aittaa, joista toinen on 1860-luvulta. |
| metsakeskus.1000031399 |
791 |
Kestilä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
465302.00000000 |
7136011.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031399 |
1770-luvulla laaditulle isonjaon kartalle merkitty kantatalo on mahdollisesti sijainnut nykyisen Ranta-Kestilän päärakennuksen lounaispuolella viereisellä tontilla. Paikalla on autioitunut hirsinen päärakennus. Tontti on asumaton ja siellä ei sijaitse muuta rakennuskantaa.
Kohteessa voi olla erityistä arkeologista intressiä. |
| metsakeskus.1000031400 |
791 |
Lahti |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
464885.00000000 |
7135687.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031400 |
Siikajoen etelärannalla joen varrella kulkevan Myllyläntien varrella, koillispuolella on Siikajoen leventymä, Lahdenlampi. Paikalle on merkitty kantatalo 1770-luvulla laaditulle isonjaon kartalle, samoin 1800-luvun pitäjänkartalle. Alueella on kolme tilaa, joiden rakennuskanta sijaitsee tiiviisti. Vanhin taloista on mahdollisesti yli 200 vuotta. Tiloja ympäröivät pellot olivat inventoinnin aikana laitumena ja viljelyksessä. |
| metsakeskus.1000031401 |
791 |
Myllylä (Kestilä) |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
462228.00000000 |
7133799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031401 |
Siikajoen etelärannalla Myllyläntien varrella, tilan luoteispuolella on joen koskipaikka, jonka rannan kaakkoispuolelle 1770-luvulla laaditulle isonjaon kartalle on merkitty Myllylän talo sekä rantaan vesimylly. Nykyisin paikalla on tilakeskus, missä on mm. kaksi asuinrakennusta. Ympäröivät pellot olivat inventoinnin aikana hevoslaitumena ja viljelyksessä. Talon kohdalta on kulkenut silta joen yli, se on merkitty vielä mm. vuoden 1973 peruskartalle. Myllylässä on harjoitettu myllytoimintaa lähihistoriaan saakka. Talon pohjoispuolella joen rannassa on yhä jäljellä myllyn koneistoa (myllytoimintaan liittyvistä jäännöksistä on erillinen kohde, Myllylänkoski). |
| metsakeskus.1000031402 |
791 |
Taipaleenmäki |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
465305.00000000 |
7136303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031402 |
Taipaleenmäki sijaitsee Siikajoen pohjoispuolella, Pappilan piha-alueella.
Kestilän seurakunta osti (ainakin 1700-liuvulta periytyvän) Taipaleenmäen n:o 16 kruununtilan Kestilän kappalaisen puustelliksi vuonna 1855, entisistä tilan maista erotettiin mm. kirkon, hautausmaan ja lainamakasiinin tontit. Tilan nk. uusi rakennus korjattiin vuonna 1858 pappilan päärakennukseksi, päärakennus tuhoutui tulipalossa vuoden 1860 alussa. Nykyinen pappila on valmistunut vuonna 1862. Taipaleenmäen talo on isonjaon kartan mukaan sijainnut kirkon eteläpuolella, mahdollisesti jonkin verran nykyisestä Pappilan päärakennuksesta itään. Alue on rakennettua. Vanhasta pirttirakennuksesta on jäljellä maakumpareen peittämä kumpare, jota ei tarkastettu inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000031403 |
686 |
Kangaslahti 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
494990.00000000 |
6950342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031403 |
Kohde sijaitsee kuusivaltaisessa metsässä tasaisessa hiekkapohjaisessa maastossa Raudanniementien itäpuolella, noin 30 metriä tiestä. Kangaslahden rantaan on matkaa noin 230 metriä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15,7 metriä ja syvyydeltään noin 2 metriä. Vallin korkeus ulkoreunan juurelta mitattuna on noin 1,3 metriä. Tervahauta on suhteellisen hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000031405 |
791 |
Myllylänkoski |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
462173.00000000 |
7133898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031405 |
Siikajoen etelärannalla Myllyläntien varrella sijaitsevan Myllylän tilan pohjoispuoleisessa Myllylänkoskessa on 1770-luvulla laaditulle isonjaon kartalle merkitty Myllylän talon vesimylly. Mylly on merkitty samalle paikalle myös 1800-luvun puolivälissä laaditulle pitäjänkartalle. Myllylässä on harjoitettu myllytoimintaa lähihistoriaan saakka. Talon pohjoispuolella joen rannassa on jäljellä myllyn koneistoa ja mahdollisesti myllytoimintaan liittyvää betoniperustusta, jäänteet liittyvät lähihistorian myllytoimintaan. Ilmeisesti vanhempaan myllytoimintaan liittyvät rakenteet ovat hävinneet. Myllyn paikalta on myös kulkenut silta joen yli, se on merkitty vielä mm. vuoden 1973 peruskartalle, tästä ei ollut havaittavissa ainakaan veden pinnan yläpuolella rakenteita. |
| metsakeskus.1000031408 |
837 |
Näsijärven panimo |
10007 |
12015 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031408 |
Kivi, tiili- ja betonirakenteita Näsijärven rannassa Sara Hildénin taidemuseon lähellä Särkänniemen elämyspuiston alueella. Maasto erittäin jyrkkää ja vaikeakulkuista, maalla ja louhintajätteellä täytettyä rantatöyrästä. Paikalla on kolme maanpinnalle erottuvaa rakennetta, mahdollisesti saman noin 20 metriä pitkän rakennuksen jäännöstä:
1) Rantakalliolla sijaitsevaa harkkokiviperustusta, jonka päällä muuratun tiiliseinän jäännöstä 7 - 8 tiilikerran korkeudelta. Rakenteen pituus noin 4 metriä.
2) Em. rakenteesta pari metriä lounaaseen 2 metriä pitkä L-kirjaimen muotoinen hajonnut betonilaatta, paksuus noin 12 cm.
3) Em. rakenteesta muutamia metrejä lounaaseen noin 5,5 metriä pitkä ja noin 10 cm paksu betonilaatta, jonka yhteydessä myös tiilimuurausta.
Tulkinta: Vuonna 1886 perustetun Näsijärven panimon (Uusi oluttehdas) rauniota. |
| metsakeskus.1000031409 |
837 |
Onkiniemen panimo |
10007 |
12015 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031409 |
Kivi- ja tiilimuurattu rakenne aivan rannassa. Rakenteen pituus noin 12 m. Maan pinnalle erottuva rakenteen osa ulottuu enimmillään noin 4 metrin päähän rantaviivasta. Rakenteeseen kuuluu rantakalliolla sijaitseva noin 120 cm korkea harkkokivijalka (kolme kivikertaa), jonka päällä on betonia ja tiilimuurausta enintään 6 tiilikerran korkeudelta. Rakenteen koilliskulma muodostaa selvän nurkan. Rakenteen jäännös on oletettavasti suurimmalta osaltaan täyttömaan ja purkujätteen peitossa. Tulkinta: vuonna 1863 perustetun Onkiniemen panimon rauniota. |
| metsakeskus.1000031410 |
420 |
Vihtasenaho |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
558681.00000000 |
6922876.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031410 |
Vinovalovarjosteessa näkyy todennäköinen tervahauta. Kohde tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000031411 |
680 |
Kuloinen |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
236839.00000000 |
6714974.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031411 |
Korkean kalliomäen lounaisrinteellä on matala kiviaita ja kivilouhos. Kiviaidan yhteispituus on 61 m ja sen on Kuloisten ja Mälikkälän kylien rajan sekä nykyisen Turun ja Raision rajan suuntainen. Kiviaita on tehty isohkoista kivistä, joiden halkaisija on 25-100 cm. Kiviä 2-3 kerrosta ja 2-3 rinnakkain. Kiviaita jakautuu kolmeen erilliseen osaan, joista pisimmän pituus on 34 m ja sen toinen pää on melko jyrkässä rinteessä. Aita päättyy kalliotasanteelle ja jatkuu tästä 12 metrin päässä. Toisen pätkän pituus on 19 m ja se päätyy kohtaan, jossa polku kulkee kiviaidan poikki. Polun toisella puolella kiviaita jatkuu vielä 8 m.
Kalliopaljastuman lounaisrinteeltä on louhittu kiveä. Kallioseinämässä lähellä kiviaitaa on nähtävissä useita porajälkiä ja kallion alapuolella on runsaasti erikoisia lohkokiviä. Lohkokivialueen laajuus on noin 17x6 m. Pitkin kalliopaljastuman lounaisrinnettä on useita louhospaikkoja. |
| metsakeskus.1000031411 |
680 |
Kuloinen |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
236839.00000000 |
6714974.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031411 |
Korkean kalliomäen lounaisrinteellä on matala kiviaita ja kivilouhos. Kiviaidan yhteispituus on 61 m ja sen on Kuloisten ja Mälikkälän kylien rajan sekä nykyisen Turun ja Raision rajan suuntainen. Kiviaita on tehty isohkoista kivistä, joiden halkaisija on 25-100 cm. Kiviä 2-3 kerrosta ja 2-3 rinnakkain. Kiviaita jakautuu kolmeen erilliseen osaan, joista pisimmän pituus on 34 m ja sen toinen pää on melko jyrkässä rinteessä. Aita päättyy kalliotasanteelle ja jatkuu tästä 12 metrin päässä. Toisen pätkän pituus on 19 m ja se päätyy kohtaan, jossa polku kulkee kiviaidan poikki. Polun toisella puolella kiviaita jatkuu vielä 8 m.
Kalliopaljastuman lounaisrinteeltä on louhittu kiveä. Kallioseinämässä lähellä kiviaitaa on nähtävissä useita porajälkiä ja kallion alapuolella on runsaasti erikoisia lohkokiviä. Lohkokivialueen laajuus on noin 17x6 m. Pitkin kalliopaljastuman lounaisrinnettä on useita louhospaikkoja. |
| metsakeskus.1000031413 |
508 |
Hietaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031413 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kuusi kvartsi-iskosta, löydettiin kesantopellosta Kirkkosalmen eteläpuolelta noin 150 metriä Vilppulan kirkosta etelään. Löydöt keskittyvät pienehkölle alalle pellon itäosaan. Löytöjä saatiin talteen noin 20 x 20 m kokoiselta alalta. Asuinpaikka näyttäisi rajautuvan lännessä pellon keskellä olevaan pieneen notkelmaan. Asuinpaikka ei jatkune tielle saakka.
Paikalla havaittiin myös historiallisen ajan keramiikkaa ja luuta, jotka ajoittunevat lähinnä 1900-luvulle. |
| metsakeskus.1000031414 |
508 |
Mäkitalonlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031414 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee maastohavaintojen perusteella Ajosjärven ja Huutoselän välisellä kannaksella olevalla pellolla Poukantien eteläpuolella. Kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä havaittiin noin 150 m pitkällä ja noin 80 m leveällä kaistalla, jonka pohjoisraja on Poukantie.
Syksyllä 2013 kohde tarkastettiin maastossa ja havaittiin asuinpaikkaan kuuluvia löytöjä pellossa Poukantien eteläpuolella. Asuinpaikat Mäkitalo ja Poukka saattavat muodostaa kokonaisuuden. Kohteen läheisyydessä sijaitsee kivikautinen asuinpaikka Poukantie sekä historiallisen ajan asuinpaikka Vilppula (Vilppula). Historiallisen ajan asuinpaikka sijainnee osin kivikautisen asuinpaikan päällä. |
| metsakeskus.1000031415 |
508 |
Kirkkosalmi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031415 |
Kirkkosalmi 2 sijaitsee tunnetusta kivikautisesta asuinpaikasta Kirkkosalmi noin 200 m länteen. Kohteiden välillä pellossa on notkelma, jossa ei havaittu löytöjä tai merkkejä asuinpaikasta. Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosalmen pohjoisrannalla Mäkitalonlahden sataman lounaispuolella.
Syksyllä 2013 havaittiin pellon lounaisosassa hieman ympäristöstään kohoavassa osassa peltoa kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka muodostuu löytöalueesta, josta saatiin talteen selkeitä iskoksia noin 60 m x 40 m alalta. Löytöpaikalla maasto viettää hiukan koilliseen, joten asuinpaikka lienee valittu siten, että Mäkitalonlahden suuntaan sitä on suojannut matala rinne. |
| metsakeskus.1000031416 |
925 |
Hällämönharju 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
490017.00000000 |
7094316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031416 |
Matala pyöreä painanne, jonka läpimitta on noin 6 m ja syvyys noin 0.8 m. Keskelle kaivetuissa koekuopissa podsolimaannos hienorakeisessa hiekassa. Ei löytöjä. |
| metsakeskus.1000031417 |
925 |
Hällämönharju 2 |
10007 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
489888.00000000 |
7094508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031417 |
Alarinnettä kohti kaatunut kelohonka. Hongan ympärysmitta 2 m maasta on ollut 2.0 m, josta läpimitta noin 64 cm. Noin metrin korkeudelle maasta on veistetty kirveellä kolo, jonka leveys on 0.4 m, korkeus 0.3 m ja syvyys 15 cm. Kolo on alkanut kyljestyä reunoista. Myös 10 m ylempänä rinteessä olevassa kelossa on pieni kirveel-lä veistetty pilkka. |
| metsakeskus.1000031418 |
508 |
Koivuniemi (Vilppulan olutpanimo) |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031418 |
Olutpanimon harmaakivestä tehdyt noin 30 m x 20 m ja 2 m korkeat kiviperustukset sijaitsevat Koivuniemen tilan pihapiirissä Vilppulankoskeen laskevassa rinteessä. Kellari on kaksiosainen ja rakennettu suurelta osin maan alle. Koivuniemen talon pihapiirissä sijaitseva jäännös on osin kasvillisuuden peittämä, mutta selkeästi maastossa tunnistettava. Kellarin sisätilat ovat pääosin avoimet.
Syksyllä 1880 Pekkalan kartanon omistaja A. Aminoff ja Tanskan kansalainen Fredrik Christian Bär sopivat olutpanimon perustamisesta Vilppulaan vasta rakennettavan pohjanmaan radan läheisyyteen. Panimorakennuksen lisäksi kokonaisuuteen kuului myös erillinen kellari ja asuinrakennus. Oluen valmistus alkoi helmikuussa 1882. Panimossa työskenteli 7 henkeä ja se tuotti 18650 kannua olutta vuodessa. Aminoffin panimo paloi 1884 eikä sitä rakennettu uudelleen. Asuinrakennuksen tiloissa on toiminut olutpanimon jälkeen mm. yhteiskoulu ja kansalaisopisto.
Kohde liittyy Vilppulan varhaiseen teollistumiseen ja Pohjanmaan rataan. Rakenteen käytön päättymisestä on 130 vuotta. Kellari on osa oluenvalmistusprosessia ja edustaa aikakautensa oluenvalmistustekniikkaa. Rakenteella voidaan katsoa olevan erityistä arvoa, koska se on säilynyt alkuperäisessä asussaan. |
| metsakeskus.1000031419 |
508 |
Vilppulan puuhiomo |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031419 |
Alkuvuodesta 1882 G. A. Serlachius rakennutti puuhiomon rautatieaseman läheisyyteen Vilppulankosken etelärannalle. Tehdas oli Mäntän tehtaiden sivutoimipiste. Ensimmäinen tehdas paloi vuonna 1888. Entisen hiomon raunioille rakennettiin nopeasti suurempi hiomo. Vuonna 1889 puuhiomon yhteyteen rakennettiin myllylaitos, jonka toiminta loppui vuonna 1906. Vilppulan puuhiomo oli koko toimintansa Mäntän paperitehtaan raaka-aineen tuottaja. Pitkän hiljaiselon jälkeen 1945 tehdas suljettiin lopullisesti.
Vilppulankoskessa ja sen etelärannalla on hiomorakennuksen kivisen perustuksen jäännökset sekä veden ohjaamiseen käytettyjä rakenteita. Raunion takana penkereessä on jäljellä kellarin rauniot. Vesiuomassa on runsaasti sillasta ja padosta irronneita kiviä, jääeste sekä jäännöksiä kiviarkusta. Kohteen läheisyydessä maantiesillan kupeessa sijaitsee puuhiomon muistomerkki. Puhdistamon ja puuhiomon välillä sijaitsee korkea kalliopohjainen töyräs, jonka etelärinteessä on kaksi noin 2 x 2 m suuruista kellarikuopan jäännöstä. Töyrään itäpäässä on rakennuksen kivijalka. Rakenteet ajoittunevat puuhiomon toiminta-aikaan.
|
| metsakeskus.1000031420 |
508 |
Isosuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031420 |
Paikalla sijaitsee muodoltaan pyöreä hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 10 metriä. Hiilimiilua ympäröivät matalat vallit. Kohteen läheisyydessä kasvaa sekametsää, lähinnä koivua ja mäntyjä. Muutama kymmenen metriä kohteesta länteen kulkee metsäautotie. Kohteen eteläpuolella maasto laskee suolle.
Hiilimiilu liittynee 1900-luvun alussa Monhanlahden suulla toimineeseen hiiliruukkiin. Peruskarttaan paikalle on merkitty nimi ”Tiiliruukinranta”. Tiiliruukinrannassa ei nykyisin ole havaittavissa tiilitehtaan jäännöksiä. Tiilitehtaasta muistuttavat savihaudat, joita sijaitsee Monhanlahden ja Viitalantien välisellä alueella. |
| metsakeskus.1000031421 |
309 |
Tupraminsärkät |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
608735.00000000 |
6953281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031421 |
Selväpiirteinen jyrkkäseinäinen SE-NW-suuntainen kuoppa, jonka pituus on 2.5 m, leveys 1.3 m ja syvyys 0.6 m. Kuopassa kasvaa kuusentaimi. |
| metsakeskus.1000031422 |
508 |
Hangasmäki 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031422 |
Mäntykankaalla entisen Hangasmäen tilan eteläpuolella on kaksiosainen kuoppa. Rakenteen kokoon noin 10 x 6 m ja syvyys noin 1 m. Pohjalle kaivetusta kuopasta paljastui paksu kerros hiiliä. Kyseessä on todennäköisesti hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000031423 |
508 |
Sulkuniittu |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031423 |
Mäntykankaalla Raatekorpi nimisen tilan eteläpuolella suomaaston laidassa on soikion muotoinen kuoppa (koko noin 8 x 6 m) ja tästä noin 5 m itään pyöreä kumpu, jonka halkaisija on noin 8 m ja korkeus noin 1 m. Kumpuun tehdystä lapionpistosta paljastui runsaasti hiilenpaloja, joten kyseessä on todennäköisesti hiilimiilu ja mahdollisesti siihen liittyvä muu rakenne. |
| metsakeskus.1000031424 |
508 |
Kälvinmäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031424 |
Länteen laskevan rinteen yläosassa hakkuuaukean laidassa on rajamerkki, johon kuuluu reilut 2 m korkea pystykivi, nelikulmainen ladottu kiviröykkiö sekä kaksi pienempää viisarikiveä. Rakenteen koko on noin 2,5 m x 2 m x 2,2 m. Rakenne on hieman rauennut lounaisosastaan. Rajamerkki sijaitsee entisellä Vilppulan, Kolhon ja Mäntän rajalla sekä entisellä jakokuntarajalla. Raja on yhä käytössä tilanrajana. |
| metsakeskus.1000031425 |
638 |
Sandön 2 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
440324.00000000 |
6674581.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031425 |
Sijaintipaikka on Porvoon sisäsaaristossa Pellingin kaakkoispuolella Sandön -saaren pohjoisrannan tuntumassa.
Puurunkoisen aluksen hylyn osa, jonka pituus on karkeasti arvioituna noin 10 metriä. Kyseessä on ehkä laivan kyljen osa. Hylky lepää pohjassa rannan suuntaisesti 2 - 5 metrin syvyydessä. Osan päällä on irtonaisia lankkuja ja polvia. Irtonaisia osia on myös hylyn ympärillä suppealla alueella. Hylyssä on havaittu osia, joissa on hiiltymisen merkkejä.
Hylyt.net -tietokannassa kerrotaan Sandön -saaren lähellä olevasta Rhea -nimisen aluksen hylystä. Ei ole tietoa mihin tämä perustuu ja liittyykö tieto Sandön 1 (nro 1028) vai Sandön 2 -hylkyyn. |
| metsakeskus.1000031426 |
143 |
Huopionkosken mylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031426 |
Ruotsin kruunu pani myllyt verolle vuonna 1585, jolloin sipsiöläisillä oli kaksi myllyä Huopionkoskessa tai ylempänä samalla reitillä. Vuonna 1589 laaditussa asiakirjassa mainitaan Sipsiön myllyn olevan yhteinen viljakkalaisten kanssa ja Helteellä oli (Huopiossa) yhteinen mylly Haikaran kanssa. Iso-Röyhiön kylän mylly mainitaan vuonna 1632. Huopionkosken myllytontti kuului aikaisemmin Haikaran ja vuodesta 1882 Haikaran puolikkaan Rantalan tilan maihin. Nykyinen myllytontti erotettiin läheisestä Rantalan tilasta. Nykyisin Kuruntien varteen sijoittuvalla tontilla on myllyn, sahan ja sähkölaitoksen sisältävä rakennus 1900-luvun alkupuolelta.
Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemistosta löytyy Huopionkosken myllyn rakentamisesta päätökset vuosilta 1843, 1877 ja 1913. Vuodelta 1866 on päätös verstaan rakentamisesta ja vuodelta 1913 sahan rakentamisesta. Vuodelta 1911 on annettu päätös saha- ja myllyliikkeen harjoittamisesta. Vuodelta 1927 on päätös sähkölaitoksen rakentamisesta Huopionkoskeen. Lisäksi koskessa on toiminut mm. pärehöylä.
Koskessa on sijainnut myös uittoon liittyviä rakenteita 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Huopionkoskessa on ollut kaksi uittoränniä. Uiton seurauksena koski on raivattu kivettömäksi. Uitosta muistuttaa kosken alajuoksulla yhä pystyssä oleva uittosuuli ja hieman kauempana nippu-uitto laituri. Laituri on rakennettu lohkotuista luonnonkivistä pieneen niemeen. Laiturin koilliskulmassa on betoniluiska. |
| metsakeskus.1000031427 |
143 |
Kiukaankallio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031427 |
Avokallion laella sijaitsevan rajamerkin koko on 3 m x 2,5 m. Rajamerkin keskellä on pystykivi. Kohde on merkitty Iso-Röyhiön isojakokarttaan nimellä Kiukankallio ja Sipsiön isojakokarttaan nimellä Kjukankallio.
Seläntaustan jakokunnan rajoista mahdollisesti vanhin on Röyhiön itäraja. Se alkoi Rannan levosta ja meni kohti pohjoista Kiukaankallion kautta Pitkäjärveen, Pääjärvelle ja Ratasvuoreen. Myöhemmin rajaa käytiin uudelleen erityisesti takamailla. |
| metsakeskus.1000031428 |
143 |
Rannanlepo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031428 |
Rajamerkki sijaitsee mäntyä kasvavassa rinteessä. Suorakaiteen muotoisen latomuksen koko on 3 m x 2,5 m. Sipsiön isojakokarttaan rajapiste on merkitty nimellä Rannan Lepo.
Seläntaustan jakokunnan rajoista mahdollisesti vanhin on Röyhiön itäraja. Se alkoi Rannan levosta ja meni kohti pohjoista Kiukaankallion kautta Pitkäjärveen, Pääjärvelle ja Ratasvuoreen. Myöhemmin rajaa käytiin uudelleen erityisesti takamailla.
|
| metsakeskus.1000031430 |
400 |
Isovuori 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
216516.00000000 |
6769802.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031430 |
Noin 50 m nykyisen voimalinja-aukean reunasta länteen nykyisinkin voimassa olevalla tilusrajalla on noin 30 m matkalla itä-länsi-suunnassa jonossa seitsemän pientä, muutamasta kivestä koottua, röykkiömäistä rajamerkkiä (läntisin: N 6769802 E 216516 itäisin: N 6769810 E 216540). |
| metsakeskus.1000031431 |
734 |
Varesjoen saha ja pato |
10007 |
12015 |
13147 |
11006 |
27000 |
314721.00000000 |
6705228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031431 |
Varesjoen pato sijaitsee Kalmankorventien sillan alla ja on betonirakenteinen. Joen pohjoisrinteessä, noin 40 metriä padolta luoteeseen sijaitsee rakennuksen perusta, jonka itäsivulla on metallinen akseli ja ruostunut hammasratas. Kyse lienee tehtaan viimeisimmästä vesisahasta tai sen myllyosasta. Pato on rakennettu 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Sahan rakentaminen aloitettiin vuonna 1754 ja sen toiminta päättyi 1900-luvun lopulla. Vaikka selkeimmin näkyvissä olevat rakenteet ovat nuoria, on saha ollut käytössä satoja vuosia, ja vanhoja rakenteita voi olla säilynyt. |
| metsakeskus.1000031432 |
208 |
Puojilahti |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27009 |
335070.00000000 |
7110620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031432 |
Perämeren Selkämatalan rannalla, Puojilahden pohjoispäässä sijaitseva kivinen, arviolta noin 50-metrinen laiturirakenne, jonka nokka osoittaa kohti pientä Siikapauhan saarta. Laituria on pidettävä arkeologisena, osin vedenalaisena 1900-luvun kulttuuriperintökohteena. |
| metsakeskus.1000031433 |
564 |
Kukkonen |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
425140.00000000 |
7202208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031433 |
Nykyään Oulunsalon kotiseutumuseona toimivan Kukkosen tilan pihapiirissä on maatunut rakennusraunio, jonka ala on noin 6 x 6 metriä. Raunio vaikuttaa kiukaallisen rakennuksen jäännökseltä. Sen sijoittuminen pihapiirissä viittaa siihen, että kyse on paikalla olevia talon alkuperäisiä rakennuksia vanhemmasta rakennuksesta. Kukkosen tilan historia juontuu viimeistään 1600-luvulle. Nykyiset talon rakennukset ovat 1800-luvulta, päärakennus osin mahdollisesti jo 1800-luvun alusta. Vaikka pihapiiri onkin pitkälti säilynyt samanlaisena kuin talon ollessa asuinkäytössä, on talon alkuperäinen käyttötarkoitus muuttunut. Välittömästi Kukkosen länsipuolella oleva Jääskön (ent. Kanniaisen) talo on edelleen asumiskäytössä. Mainitut tilat on erotettu kantatilasta 1690-luvulla, joten myös Jääskön tilan alue on potentiaalista muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.1000031434 |
260 |
Mäntyniemi Kalliometsä |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
649991.00000000 |
6864417.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031434 |
Metsänreunassa luonnonkivistä ladottu uuniröykkiö. Uunin itäpuolella mahdollisia perustuskiviä, joiden perusteella rakennusjäännös lienee noin 10 x 4-5 m. |
| metsakeskus.1000031435 |
734 |
Bremerin vieraskirja |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27009 |
285183.00000000 |
6681118.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031435 |
Perniön museon ja Salontien välissä on maakellarin molemmin puolin kallioon kaiverrettu tohtori Carl Georg Bremerin vieraiden nimiä. Nimien lisäksi kallioon on kaiverrettu heidän ammattejaan, kotipaikkoja ja vuosilukuja. |
| metsakeskus.1000031436 |
740 |
Särkipukro 2 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
628529.00000000 |
6882351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031436 |
Särkipukron itärannalla pienellä mäellä taistelukaivantoja. |
| metsakeskus.1000031437 |
922 |
Pajalahti 3 |
10002 |
12005 |
13063 |
11000 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031437 |
Kohde sijaitsee Pajalahden pohjukassa, pääasiassa kuivalla maalla.
Kyseessä on noin 5 x 15 metrin kokoinen, erikokoisista kivistä rakennettu perustus. Lännenpuoleiselle sivulle asetellut kivet ovat edelleen paikoillaan rivissä. Mahdollisesti rakenne on alun perin ollut hirsiarkkurakenteinen ja puukantinen. Puuosia ei havaittu.
Todennäköisesti kyseessä on laiturin perustus, joka on vedenpinnan laskun myötä joutunut kuivalle maalle. Laituri on todennäköisesti ollut käytössä, kun vesi on ollut vähintään metrin ylempänä nykyisestä vedenpinnan tasosta. Vedenpinnan korkeuden vaihtelun huomioon ottaen laiturin arvioidaan olleen käytössä rautakaudella. Tällöin laituri olisi sijainnut sopivan syvässä vedessä ja lahden perukkaan olisi ollut helppo kulkea. Satamapaikkana alue on ollut erittäin otollinen.
Laukon kartanon vesialueelta tunnetaan useita kivirakenteita, jotka on tulkittu laiturin perustoiksi. Niiden ajoituksesta ei ole varmuutta. |
| metsakeskus.1000031438 |
489 |
Juoksumäen rajamerkki |
10007 |
12004 |
13051 |
11042 |
27000 |
538440.00000000 |
6727703.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031438 |
Rajamerkki on noin 1 x 1,5 metrin kokoinen latomus, jonka keskellä on pystykivi ja siinä kaiverrus ”26”. Kyse on nykykiinteistöjen 489-411-8-62 ja 489-411-8-139 rajasta, jonka iästä ei ole tarkempaa tietoa. Todennäköisesti rajamerkki on kuitenkin moderni. |
| metsakeskus.1000031439 |
740 |
Kivilampi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
628732.00000000 |
6882377.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031439 |
Ensimmäisen maailmansodan aikaisia taistelu- ja yhdyshautoja sekä korsukuoppia Raikuussa Särkipukron ja Ängervöisen välissä olevan Kivilammen itä- ja koillispuolella.
Kaivannot liittyvät kaakossa Vallimäen kaivantoihin ja luoteessa Särkipukro 3 -kaivantoihin. Kaivantoja on Ängervöisen ja Pistalanjärven välisen vesiväylän itäpuolen harjanteilla sekä Martinniemessä. |
| metsakeskus.1000031440 |
740 |
Vallimäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
628875.00000000 |
6881736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031440 |
Ensimmäisen maailmansodan aikaisia taistelu- ja yhdyshautoja Raikuussa Raikuun kanavan koillisrannalla Vallimäessä.
Kaivannot liittyvät luoteessa Kivilammen kaivantoihin. Kaivantoja on Ängervöisen ja Pistalanjärven välisen vesiväylän itäpuolen harjanteilla sekä Martinniemessä. |
| metsakeskus.1000031441 |
740 |
Särkipukro 3 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
628389.00000000 |
6882583.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031441 |
Ensimmäisen maailmansodan aikaisia taistelu- ja yhdyshautoja sekä korsukuoppia Raikuussa Särkipukron ja Ängervöisen välissä olevan Kivilammen itä- ja koillispuolella.
Kaivannot liittyvät kaakossa Kivilammen kaivantoihin ja luoteessa Vonganniemi 2 -kaivantoihin. Kaivantoja on Ängervöisen ja Pistalanjärven välisen vesiväylän itäpuolen harjanteilla sekä Martinniemessä. |
| metsakeskus.1000031442 |
536 |
Kappelinmäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031442 |
Sarpatinharjun ulkoilualueella, Kappelinmäen metsää kasvavilla rinteillä ja laella sijaitsevat puolustusvarustukset rakennettiin vuosina 1916-1917. Tukikohdan linnoituksiin kuuluu taistelu- ja yhdyshautoja (kokonaispituus n. 900 m), niiden suojavalleja ja viisi suojahuoneen kuoppaa. Suurin, noin 20 x 20 m laaja kuoppa sijaitsee muita korkeammalla tukikohdan länsiosassa, Pitkäniemen hautausmaan ja harjun laella kulkevan polun välissä. Eteläisin ja pienin suojahuoneen kuoppa sijaitsee moottoritien eteläpuoleisen taisteluhaudan yhteydessä. Linnoitusalueen laajuus on n. 0,5 km (NW-SE) x 0,3 km, linnoitusten pinta-ala yhteensä noin 1,5 ha. |
| metsakeskus.1000031443 |
271 |
Kauvatsan vanhan kirkon paikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
260282.00000000 |
6805466.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031443 |
Rutunan mäelle vuonna 1646 rakennettu ”julkinen tupa” on mainittu Kauvatsan ensimmäisenä kirkkona.Se purettiin vuonna 1689 ja tilalle rakennettiin oikea kirkkorakennus, jossa oli lehterit. Se oli pituudeltaan 20 ½ kyynärää ja leveydeltään 16 ½ kyynärää. Kirkkoon kuului myös tapuli. Ison vihan jälkeen kirkko laudoitettiin ja tervattiin.
1780-luvulla todettiin, että kirkko on käynyt ahtaaksi ja se on jäänyt syrjään kylistä ja ajoteistä. Vuonna 1798 päätettiin rakentaa uusi kirkko nykyiselle paikalle Yttilään ja vanha kirkko purettiin vuonna 1800.
Kauvatsalaiset olivat saaneet haudata vainajansa omaan hautausmaahan vuodesta 1697. Kun kirkko muutettiin Yttilään, Rutunan kalmisto jäi vaille hoitoa ”koirien ja sikojen tongittavaksi”.
Hautausmaa on jossain vaiheessa aidattu ja sinne on pystytetty muistomerkki. Joidenkin tietojen mukaan paikalle on haudattu yli 700 vainajaa. |
| metsakeskus.1000031444 |
781 |
Rapaasaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
425530.00000000 |
6828347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031444 |
Maastotarkastuksessa 4.10.2017 tutkittiin Tokuenlammin kaakkoisrannalla oleva kalliopaljastuma.
Kallion korkeimmalla kohdalla on matala ja täysin sammalen ja jäkälän peitossa oleva kiviröykkiö. Röykkiö on 6,5 m × 5,5 m laaja ja noin 20 cm korkea. Sijainnin perusteella kohde voi olla lapinraunio, mutta ajoituksesta ja muodosta ei saada tarkempaa tietoa ilman kaivausta. Lähin tunnettu lapinraunio on Jänissaaressa oleva Kuhmukallio (mj. rek. 781010051) vain 580 metrin päässä länteen Rapaasaaren röykkiöstä.
Röykkiön kaakkoispuolella, kaakkoon ja etelään laskevan rinteen yläosassa, on kivistä kasattu kehämäinen rakennelma, jonka halkaisija on noin 1,2 m ja korkeus noin 30 cm. Tämän rakennelman yhteyttä kallion päällä olevaan röykkiöön on vaikea arvioida. |
| metsakeskus.1000031445 |
781 |
Tokue |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
425532.00000000 |
6828778.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031445 |
Maastotarkastuksessa 4.10.2017 tutkittiin Soiniemen etelärannan läheisyydessä olevan Tokuen tilalla olevaa röykkiöaluetta.
Tarkastetulla alueella havaittiin useita kiviröykkiöitä, joiden koko ja muoto vaihteli suuresti. Osa röykkiöistä koostuu vain muutamasta kivestä, joskus suuremman kiven päällä. Toiset ovat taas selkeämpiä ja suurempia. Tarkastuksen yhteydessä mitattiin vain röykkiöalueen rajat eli kaikkia röykkiöitä ei ole kartoitettu. Rajauksen yhteydessä havaittiin noin 2,5 hehtaarin alueelta 15 röykkiötä ja yksi mahdollinen nauriskuoppa.
Kohde ajoittuu karttojen ja maanomistajan antamien tietojen perusteella nuorimmillaan 1800-luvun loppuun. |
| metsakeskus.1000031446 |
687 |
Aarrekangas |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
582173.00000000 |
7029691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031446 |
Ylä-Luostan länsirannalla, Höyläntien itäpuolella sijaitsee raudanvalmistuspaikka. Kohteessa on hytin, kuonakasan ja kuoppamiilun kokonaisuus. |
| metsakeskus.1000031448 |
684 |
Kokkovuori |
10002 |
12016 |
13198 |
11006 |
27000 |
202939.00000000 |
6793227.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031448 |
Geodeettisia mittauksia ja kartoituksia alettiin tehdä ns. kolmiomittausmenetelmällä jo 1700-luvulla. Ensimmäiset kolmiomittaustornit rakennettiin Suomeen venäläisten toimesta 1800-luvulla. Peruskartoituksessa käytettyjä puisia kolmiomittaustorneja rakennettiin maahamme korkeille paikoille järjestelmällisesti vuosina 1918–1986, aina GPS-tekniikan tuloon saakka.
Kokkovuoren kolmiomittaustorni on merkitty Senaatin karttaan vuodelta 1903; se kuuluu siis venäläisten 1800-luvulla rakentamiin torneihin. Mitään puisia jäänteitä ei tornista enää ole. Paikalla näkyy kallioon kaiverrettu kolmio ja sen vieressä merkintä 3B. Kolmion keskellä on metallitappi ja sen kolmella sivulla kallioon poratut reiät mittalaitteita varten. Kaiverruksissa näkyy hieman punaista väriä. Lisäksi kolmion ympärillä on kuusi metallista kiinnitysrautaa tai –tappia n. 6 metriä halkaisijaltaan olevassa ympyrässä.
Tietojen mukaan paikalla on ollut painekyllästetystä puusta rakennettu torni vielä vuonna 1976. |
| metsakeskus.1000031451 |
167 |
Vihtalahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
673117.00000000 |
6968855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031451 |
Kohde sijaitsee metsäisessä maastossa lähellä alueelle suunniteltu voimajohtolinjaa. Paikalla on neliömäinen, noin 2,5 x 2 metrin kokoinen maakuoppa, josta on tullut kairatessa vajaan kahdenkymmenen cm:n paksuinen hiilikerros. Kyseessä on hiilimiilu. Sen läheisyydessä on myös muita epämääräisempiä maakuoppia, joista osassa on havaittu hiilensekaista maata. |
| metsakeskus.1000031452 |
167 |
Ikosenvaara |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
667780.00000000 |
6979509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031452 |
Kohde sijaitsee Ikosenvaaran eteläosassa. Paikalle on merkitty vielä 1840-luvun pitäjänkarttaan nimeämätön pihapiiri, joka on sittemmin autioitunut. Alueella on näkyvillä pieni raivausröykkiö, joka on tehty laakean maakiven päälle ja osin sen kupeeseen. Röykkiön koko on noin 2 x 2 m ja korkeus noin 0,6 m. Lisäksi paikalla on noin 1,6 x 1,7 m kokoinen neliömäinen maakuoppa, joka on todennäköisesti vanha kaivo. |
| metsakeskus.1000031453 |
276 |
Kyyrönsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
640057.00000000 |
6950884.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031453 |
Kohde sijaitsee Kyyrönsuon turvetuotantoalueen pohjoispuolella hiekkaisen muinaisrantatörmän päällä. Paikalta on löytynyt metsänlaikutusvaoista varhaista asbestikeramiikkaa sekä palanutta luuta. Lisäksi paikalla on havaittu liesikiveys.
Metsänlaikutus on ollut alueella kevyttä, eikä se ole tuhonnut kohdetta paljoa. |
| metsakeskus.1000031454 |
276 |
Kruununtie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
639964.00000000 |
6951572.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031454 |
Nykyinen Jaamankankaantie eli Kruununtie kulkee Lehmon eritasoliittymän ja Puntarkoskentien välillä edelleen samalla linjauksella kuin 1700-1800-luvullakin. Kruununtie on yhdistänyt Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan. Samalla linjalla säilyneen tieosuuden pituus on noin 5,5 km. |
| metsakeskus.1000031455 |
418 |
Säijoen ylämylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031455 |
Jokiuomassa on vesimyllyyn liittyvän padon tai myllynperustuksen jäännökset. Rakenne on poikittain jokiuomaan nähden, ja pituutta silä on 10 m, korkeutta kaikkiaan 1 - 1,3 m ja leveyttä noin 0,5 m. Rakenteen alaosa koostuu luonnonkivistä, joista on kylmämuurattu seinämä. Seinämän päällä on betoninen osa.
Säijoen mylly mainitaan kruunun myllyluettelossa jo 1500-luvulla (1585-1586). Myllyistä ylempää kutsuttiin myöhemmin "Sairasen myllyksi", ja se lienee Säijoen mylylnpaikoista vanhempi. Säijoen alajuoksulla on sijainnut toinen mylly, joka lienee syntynyt vasta 1800-luvun lopussa. Tästä myllystä ei ole nykyään enää jäljellä maan päälle havaittavia rakenteita. |
| metsakeskus.1000031456 |
418 |
Säijoentie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031456 |
Kynnöksellä olevan lounaaseen viettävän pellon pinnasta poimittiin useita kivikautisia asuinpaikkalöytöjä: kiviesineen katkelma, iskoksia sekä kvartsiesine. Lisäksi pellolta löydettiin ajittamaton hioimen katkelma. Paikka on myös topografialtaan oivallinen esihistoriallista asutusta ajatellen. Se sijaitsee Säijoen suussa, lounaaseen antavan lahden poukamassa. |
| metsakeskus.1000031458 |
418 |
Kurki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031458 |
Kohde sijaitsee Säijärveen virtaavan joen pohjoisrannalla, pellon reunassa. Paikalla on 3 x 3 m alueella, osittain turpeen alla oleva kiviraunio, joka on todennäköisesti Lempäälän ja vanhan Vesilahden välinen rajamerkki. Rakenteen korkeus on näkyvissä olevalta osaltaan noin 0,2 m.
Rajamerkki esiintyy Nurmikunnan jakokunnan rinta- ja ulkomaita kuvaavassa kartassa vuodelta 1929, 1830. Kartalle on merkitty rajamerkin nimeksi "Urvanda Rå". |
| metsakeskus.1000031459 |
418 |
Kokkovuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031459 |
Kohde sijaitsee Lempäälän ja Pirkkalan rajalla olevan Kokkovuoren laella. paikalla on pyöreähkö, halkaisijaltaan 4,5 m oleva röykkiö, jonka korkeus on 1,1 m. Röykkiön keskellä on länsi-itäsuuntainen litteä pystypaasi. Sen pohjoisseinämässä on kaiverrettuna numero 72. Röykkiön päällä on lisäksi kutakin pääilmansuuntaa vastaavassa kohdassa pienempi pystykivi. Näistä läntisin on kaatunut. Rajamerkki on hyvin säilynyt.
Rajamerkki esiintyy aluetta kuvaavassa Nurmikunnan jakokunnan rinta- ja ulkomaita kuvaavassa kartassa. Raja on historiallinen Lempäälän ja Vesilahden välinen raja. |
| metsakeskus.1000031460 |
418 |
Lempäälä (Ruuhola) - Pirkkala |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031460 |
Kohde sijaitsee 560 m itään nykyisestä Pirkkalantiestä, peltoon rajautuvan metsän reunassa. Paikalla on historiallisen Lempäälä (Ruuhola) - Pirkkala tielinjan yleisestä käytöstä pois jäänyt osa. Tielinjan kiinteäksi muinaisjäännökseksi merkitty osa erottuu maastossa eteläosaltaan polkumaisena väylänä, jota rajaa lännessä kuusiaita. Tielinjan kohta erottuu maastossa vielä polkua leveämpänä, tasaisena alueena, jonka itäreunalla on matala oja. Pohjoisosaltaan tielinja erottuu hieman leveämpänä, tasaisena ja hoidettuna väylänä. Pohjoinen osa johtaa Myllymäen tilalta kohti kaakkoa kulkevan peltotien päästä kohti koillista ja yhä pystyssä olevalle, Myllyojan varrella sijaitsevalle vesimyllylle.
Tielinja erottuu pisteviivana Kuninkaan kartaston aluetta kuvaavassa kartassa sekä Kuninkaan tiekartaston kartassa. Tielinjaa ei kuitenkaan pysty riittävällä tarkkuudella asemoimaan näiden karttojen avulla. Tielinjan asemointi perustuu Blanckin (1829, 1830) karttaan. Lempäälä (Ruuhola) - Pirkkala tielinja lienee ollut vielä 1700-luvun lopussa seudullinen kulkureitti. |
| metsakeskus.1000031461 |
541 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603066.00000000 |
7056738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031461 |
Kohde sijaitsee Mäkelän tilan pihapiirin ja sen poikki kulkevan kylätien ympäristössä luoteeseen pistävällä niemellä. Paikalta on löytynyt aiemmin kourutaltta, joka on jäänyt löytäjän haltuun sekä kivitaltta (KM22218) ja kvartsi-iskoksia sekä ilmeisesti palanutta luuta. Löytötiedot ovat olleet kuitenkin vaillinaisia. Vuoden 2015 inventoinnissa pihapiirin pohjoisosasta kerättiin talteen useita kvartsi-iskoksia traktoriuran varrelta, noin 30 metrin pituiselta pätkältä. Maastoltaan tällä kohdin alue on luoteeseen laskevaa hiekkaista rinnettä. Myös kylätien koillispuolelta löytyi pellonpientareelta yksi kvartsi-iskos.
Asuinpaikka on todennäköisesti säilynyt paikoin ehjänä, mutta tuhoutunut osittain pihapiirin sekä tien rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000031462 |
541 |
Roukkajankoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
603647.00000000 |
7059068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031462 |
Roukkajankosken pohjoisrannalla on sijainnut viimeistään 1776 mylly, jolloin se on merkitty pitäjänkarttaan. Saramojokeen ja peltoihin rajautuvalla metsäsaarekkeella on säilynyt useampia rakennustenpohjia, jotka liittynevät alueella toimineisiin eri-ikäisiin myllyihin ja myllytupiin sekä muihin rakenteisiin. Osassa rakennustenpohjissa on nähtävissä uuninpohjia. Paikalta on löytynyt myös yksi vanha myllynkivi, jota on käytetty myöhemmin yhden rakennuksen perustuskivenä. Muut vanhat myllynkivet on siirretty muualle.
Myllyä on tiettävästi yritetty käynnistää vielä 1939, mutta se ei ole enää onnistunut. |
| metsakeskus.1000031463 |
541 |
Käpälyskoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
602204.00000000 |
7056264.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031463 |
Ylikylänjoen suulla Käpälyskosessa mainitaan olleen kaksi myllyä jo vuonna 1761. Vuoden 1781 verollepanokarttaan koskessa olevan Käpälyssaaren molemmille puolille on merkitty mylly. Sekametsää kasvavalla saarella on todettu kaksi rakennuksenjäännöstä, joissa ei ole havaittu merkkejä tulisijoista. Rakenteiden on tulkittu liittyvän alueen myllyihin liittyvään toimintaan. Saaren molemmin puolin sijaitsevia vesiuomia on puolestaan perattu voimakkaasti, eikä näillä alueilla ole säilynyt enää rakenteita. |
| metsakeskus.1000031464 |
541 |
Talviniemi |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27008 |
602160.00000000 |
7059427.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031464 |
Kohde sijaitsee peltojen keskellä olevalla kivikkoisella metsäsaarekkeella. Paikalla on autioitunut tontti. Vuoden 1826 verollepanokartassa alueelle on merkitty talo ja myös vuoden 1847 pitäjänkartassa samalla paikalla on ollut pihapiiri. On mahdollista, että paikka on ollut asuttu jo 1700-luvulla, vaikka vuoden 1781 karttaan ei paikalle olekaan merkitty taloa. Kyseisestä kartasta puuttuu suurin osa isojaon aikaisista taloista. Paikka on autioitunut viimeistään 1900-luvun alussa.
Saarekkeen länsirinteessä on todettu vuoden 2015 inventoinnissa todennäköinen kellarin jäännös ja heti tämän eteläpuolella neliön muotoinen tulisijaton rakennuksen perustus. Näiden itäpuolella on noin 5 x 6 m kokoinen uunillinen rakennuksen pohja. Lisäksi saarekkeen eteläosassa havaittiin loivareunainen kuopanne. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös muita rakenteita. |
| metsakeskus.1000031468 |
538 |
Hakamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
233178.00000000 |
6729065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031468 |
Metsäisellä alueella, korkeimmalla kohdalla kallion päällä on matala kiviröykkiö, jonka kivien joukosta löytyi vuonna 2017 metallinpaljastimella hevosenkenkäsolki ja kaksi leijonasolkea (KM 41867: 1 - 3). Röykkiö on kooltaan noin 5 x 6 metriä. Eteläosassa kivet muodostavat suoran linjan, muualla kivet ovat hajanaisesti ja melko irtonaisia. Röykkiön lounaislaidalta havaittiin vuonna 2023 tuulenkaato, josta löytyi palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000031469 |
78 |
Itälahti |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
274579.00000000 |
6638064.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031469 |
Sijaintipaikka on Hangossa Itälahden edustalla Puistovuoresta lounaaseen alle kymmenen metrin syvyydessä.
Paikalla on viistokaikuluotauksessa 2017 havaittu puurunkoinen vene, jonka pituus on noin 8,5 metriä ja leveys noin 2,5 metriä. Veneen runko on romahtanut. Kohdetta ei ole tarkastettu sukeltamalla eikä sen ajoituksesta, käyttötarkoituksesta ja muusta taustasta ole tietoa. |
| metsakeskus.1000031471 |
908 |
Apia (Appia) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031471 |
Sointulan luoteisosassa, Apian kanavan itärannalla, sijaitsee Apian vanha yhden talon talotontti. Alue on harvaa lehtimetsää ja sen läpi kulkee lenkkipolku.
Paikalla havaittiin kolmen rakennuksen kivijalan rauniot. Pohjoisin karttaan merkattu havaintopiste (N 6796715 E 341888) merkkaa noin 4 x 7 metrin kokoisen (rannan vastaisen) lohkokivistä tehdyn rakennuksen perustan keskikohtaa, missä on myös romahtanut uuni.
Pisteessä N 6796687 E 341888 sijaitsee noin 13 x 7,5 m kokoinen lohkokivinen rakennuksen perustus rannan suuntaisesti. Rakennuksen pohjoispään ”alla” on kellari ja hieman keskikohdan eteläpuolella romahtaneen uunin sija. |
| metsakeskus.1000031472 |
541 |
Mataraniemi |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
602061.00000000 |
7056113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031472 |
Kohde sijaitsee Mataraniemessä. Paikalla on kaksi ilmeisesti välirauhan aikana tehtyä taistelukaivantoa. Näistä toinen sijaitsee Mataraniemen itärannalla ja toinen niemen kaakkoiskärjessä. Itärannan taisteluhaudassa on kolme ampumasyvennystä ja niiden ampumasuunta on itään Yliskylänjoen suuntaan. Niemen kärjessä sijaitsevassa kaivannossa ampumasyvennyksiä on neljä ja niiden ampumasuunta on kaakkoon Lautiaisen suuntaan.
Lidar -kartta-aineistossa kaivantojen välissä näkyy heikompi ura, joka näyttäisi yhdistävän kaivannot toisiinsa. Kyseessä on mahdollisesti siis vain yksi kaivanto. |
| metsakeskus.1000031473 |
853 |
Kakola |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
238403.00000000 |
6710312.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031473 |
Kakolan vankila-alueen luoteislaidalla Anneksenpolun varressa louhitun avokallion reunalla on suokaiteenmuotoine lohkottu kivi, jonka päädyssä on kirjaimet C.A. December 1864. |
| metsakeskus.1000031476 |
400 |
Takasaarenmäki |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
210086.00000000 |
6764222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031476 |
Peltojen ympäröimän kohouman päältä, metsästä, hiekkaisesta maaperästä löytyi metallinetsinnässä rautaisia niittejä ja noin kymmenen metrin päästa kirveen terä. Maassa näkyi myös savitiivisteen kappaleita.
Metsäsaarekkeessa on tummaksi värjäytynyttä maata, kiviä ja 10 x 10 metrin alue, jossa on rautaa. |
| metsakeskus.1000031482 |
272 |
Norra Hamnskäret |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
294284.00000000 |
7094991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031482 |
Kaksi tilapäisasumuksen pohjaa (tomtning). Asumukset pohjat ovat soikeita (E-W-suuntaisia). Läntinen pohja on kooltaan n. 6x3 m ja itäinen n. 4x3 m. Vuoden 2020 tarkastuksessa todettiin noin 40 metrin päässä lounaassa pirunpeltoon raivattu alue, noin 30 metriä läpimitaltaan (alakohde Norra Hamnskäret A). Isoimmat kivet on raivattu tasanteen reunolle ja sisäpuolella on pienempiä kiviä. Mahdollinen verkkojen käsittelypaikka?
Norra Hamnskäret -saarella on lukuisia tontming rakenteita ja muitakin kivirakennelmia korkeustasoilla 10-12 mmpy muistoina hylkeenpyytäjien ja kalastajien toiminnasta eri aikoina (alakohteet A-G). Saari on toiminut ilmeisesti pitkään näiden elinkeinojen tukikohtana ja siellä on asuttu tilapäisesti vuodesta toiseen. Mielenkiintoista on, että Norra Hamnskäret on noussut merestä jo myöhäisrautakaudella ja se on saari yhä tänäänkin. Yhdessä Grillskäretin ja Kallskäretin kanssa se muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka pitää sisällään muinaisjäännöksiä todennäköisesti jo myöhäisrautakaudelta pitkälle historialliseen aikaan saakka. |
| metsakeskus.1000031482 |
272 |
Norra Hamnskäret |
10002 |
12004 |
13052 |
11006 |
27000 |
294284.00000000 |
7094991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031482 |
Kaksi tilapäisasumuksen pohjaa (tomtning). Asumukset pohjat ovat soikeita (E-W-suuntaisia). Läntinen pohja on kooltaan n. 6x3 m ja itäinen n. 4x3 m. Vuoden 2020 tarkastuksessa todettiin noin 40 metrin päässä lounaassa pirunpeltoon raivattu alue, noin 30 metriä läpimitaltaan (alakohde Norra Hamnskäret A). Isoimmat kivet on raivattu tasanteen reunolle ja sisäpuolella on pienempiä kiviä. Mahdollinen verkkojen käsittelypaikka?
Norra Hamnskäret -saarella on lukuisia tontming rakenteita ja muitakin kivirakennelmia korkeustasoilla 10-12 mmpy muistoina hylkeenpyytäjien ja kalastajien toiminnasta eri aikoina (alakohteet A-G). Saari on toiminut ilmeisesti pitkään näiden elinkeinojen tukikohtana ja siellä on asuttu tilapäisesti vuodesta toiseen. Mielenkiintoista on, että Norra Hamnskäret on noussut merestä jo myöhäisrautakaudella ja se on saari yhä tänäänkin. Yhdessä Grillskäretin ja Kallskäretin kanssa se muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka pitää sisällään muinaisjäännöksiä todennäköisesti jo myöhäisrautakaudelta pitkälle historialliseen aikaan saakka. |
| metsakeskus.1000031482 |
272 |
Norra Hamnskäret |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
294284.00000000 |
7094991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031482 |
Kaksi tilapäisasumuksen pohjaa (tomtning). Asumukset pohjat ovat soikeita (E-W-suuntaisia). Läntinen pohja on kooltaan n. 6x3 m ja itäinen n. 4x3 m. Vuoden 2020 tarkastuksessa todettiin noin 40 metrin päässä lounaassa pirunpeltoon raivattu alue, noin 30 metriä läpimitaltaan (alakohde Norra Hamnskäret A). Isoimmat kivet on raivattu tasanteen reunolle ja sisäpuolella on pienempiä kiviä. Mahdollinen verkkojen käsittelypaikka?
Norra Hamnskäret -saarella on lukuisia tontming rakenteita ja muitakin kivirakennelmia korkeustasoilla 10-12 mmpy muistoina hylkeenpyytäjien ja kalastajien toiminnasta eri aikoina (alakohteet A-G). Saari on toiminut ilmeisesti pitkään näiden elinkeinojen tukikohtana ja siellä on asuttu tilapäisesti vuodesta toiseen. Mielenkiintoista on, että Norra Hamnskäret on noussut merestä jo myöhäisrautakaudella ja se on saari yhä tänäänkin. Yhdessä Grillskäretin ja Kallskäretin kanssa se muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka pitää sisällään muinaisjäännöksiä todennäköisesti jo myöhäisrautakaudelta pitkälle historialliseen aikaan saakka. |
| metsakeskus.1000031484 |
257 |
Pahamäki |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
356761.00000000 |
6675186.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031484 |
Pieni vaatimaton kehämäinen kiviröykkiö, joka sijaitse avokallion itälaidassa. Kalliolla kasvaa harvaa sekametsää. Rakenne on noin 30 metriä korkeimman kohdan koillispuolella.
Kivien keskikoko n. 10-50cm, mutta kokonaiskuvaa on vaikea saada, koska röykkiö on sammaleen peittämä. Röykkiön keskellä tai etelälaidassa on kapean soikion muotoinen kuoppa tai syvänne. Röykkiön pituus n. 5 m ja leveys neljä, suunta itä-länsi. Tosin erityisesti pohjoislaidalta harjoitettu ja siellä kiviä pienenä kumpareena. Olisivatko kuopasta syrjään heitetty?
Alkuperäistä muotoa on vaikea tunnistaa, koska kuoppa röykkiön keskellä ei liene alkuperäinen. Tämä sekundäärinen kuoppa ja pohjoislaidalla oleva kivikasa (jossa mahdollisesti kuopasta heitellyt kivet, joiden koko vaihtelee noin 1-25 cm välillä) muuttavat rakenteen alkuperäistä muotoa.
Funktio on epävarma, mutta röykkiön sijainti ja rakenne rikkonaisenakin ovat verrattavissa varhaismetallikautisiin hautaröykkiöihin.
Tarkastus 2022:
Kohteen vaurioitumista koskevan kansalaisilmoituksen perusteella tehdyllä tarkastuskäynnillä todettiin, että paikalla on mahdollisesti kaksi erillistä pienialaista kiviröykkiötä, joista suuremman, itäisen keskiosaan on melko äskettäin kaivettu, (mahdollisesti lapiolla) kooltaan noin 60 x 40 cm laajuinen ja 10-15 cm syvä suorakaiteen muotoinen kuoppa. Kaivuun yhteydessä esiin tulleita kiviä on kasattu kuopan reunalle ja röykkiön päälle. Kuopassa ei havaittu nokimaata, palaneita kiviä, palanutta luuta tai muuta röykkiön alkuperästä kertovaa. Röykkiö näyttää olevan kasattu vaihtelevan kokoisista luonnonkivistä jonkinlaiseen kallionsyvennykseen tai kalliopaljastuman reunaan, kivikertoja vaikuttaa olevan useampia.
Kaivellun röykkiön luoteispuolella, noin 1,5 metrin päässä vaikuttaa olevan toinen samankaltainen mutta pienempi matala/maantasainen kivilatomus. Tähän ei ole kajottu. |
| metsakeskus.1000031487 |
593 |
Hietalahti 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
522330.00000000 |
6897261.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031487 |
Kohde sijaitsee Längelmäenjärven Hietalahden koillisrannalla. Paikalla on yhteensä 36 hiilimiiluiksi tulkittu maakuoppaa, joista 33 sijaitsevat lähekkäin toisiaan. Yksi miiluista sijaitsee hieman etäämpänä alueen koillispuolella ja kaksi luoteispuolella metsätien vieressä. Tien vieressä on myös yksi osin tuhoutunut tervahauta.
Hiilimiilut ovat pääasiassa muodoltaan pyöreitä tai soikeita, mutta joukossa on myös muutamia pitkänomaisia kaivantoja. Kaivantojen halkaisija vaihtelee 1 – 3 metrin välillä ja niiden syvyys on 0,4 – 1 m. Suurin kuopanteista on kooltaan pitkänomainen kaivanto, joka on kooltaan 5 x 2 m ja metrin syvyinen.
Paikalla sijaitseva tervahauta on halkaisijaltaan noin 10 metriä, ja sen poikki on kaivettu myöhemmin kaivanto.
Miilunpolttoa on luultavasti harjoitettu alueella pitkään. Osa kuopanteista vaikuttaa muita nuoremmilta, mahdollisesti 1900-luvun puolelle ajoittuvilta. |
| metsakeskus.1000031492 |
777 |
Lutakonlahti |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
589708.00000000 |
7252965.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031492 |
Suomussalmen Iso-Perangan rantakankaalta on löytynyt myöhäisrautakautinen partakirves. Löytöpaikka sijaitsee Lutakonlahden pohjoispuolella korkeahkolla rantakankaalla. Rantakangas on tasainen ja siinä kasvaa varttunutta männikköä. Kirveen löytöpaikalla oli myös hiiltä. Löytöpaikalta ei havaittu maanpinnalle näkyviä rakenteita. Tarkastuksessa ei havaittu palanutta luuta tai muita esineitä. |
| metsakeskus.1000031493 |
433 |
Kylmäoja |
10007 |
12016 |
13178 |
11006 |
27000 |
361024.00000000 |
6736031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031493 |
Sähköposti-ilmoitus: kivikehä, liesi, kuvan perusteella halkaisija noin 1-1, metri, tehty isoista lohkaremaisista kivistä, sisällä pienempiä kiviä. Tehty kartan perusteella jyrkähkön kallioseinämän juureen suojaiseen paikkaan. Löytäjän mukaan liedestä löytyi 3 kpl lasipullon palaa sekä ALKO-korkki, ei tuhkaa eikä nokijälkiä yläpuolisessa kalliossa. Eränkävijän liesi ? |
| metsakeskus.1000031494 |
593 |
Hietalahti 3 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
521966.00000000 |
6897164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031494 |
Kohde sijaitsee Längelmäenjärven Hietalahden länsirannalla, kuusivaltaisessa metsikkörinteessä, noin 10 – 50 m päässä rannasta olevalla alueella. Rannan tuntumassa, kohteen pohjoisosassa on neljä kuopannetta ja yhteensä 14 kaskirauniota.
Kaskiraunioista osa on kasattu suuremman kiven viereen tai päälle. Pääsääntöisesti pyöreiden tai soikeiden raunioiden halkaisija vaihtelee 1–2,5 m välillä. Korkeutta raunioilla on 0,4–0,7 m. Rauniot on kasattu kivistä, joiden halkaisija on pääasiassa 20–40 cm.
Paikalla sijaitsevat maakuopat ovat kooltaan 0,5-1,2 m ja syvyys 0,2-0,6 m. Kaikki kuopanteet sijaitsevan lähellä toisiaan. Kyseessä ovat mahdollisesti säilytyskuopat. Pohjoisimman kuopan koordinaatit 6897210/521996 (ETRS-TM35FIN). |
| metsakeskus.1000031494 |
593 |
Hietalahti 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
521966.00000000 |
6897164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031494 |
Kohde sijaitsee Längelmäenjärven Hietalahden länsirannalla, kuusivaltaisessa metsikkörinteessä, noin 10 – 50 m päässä rannasta olevalla alueella. Rannan tuntumassa, kohteen pohjoisosassa on neljä kuopannetta ja yhteensä 14 kaskirauniota.
Kaskiraunioista osa on kasattu suuremman kiven viereen tai päälle. Pääsääntöisesti pyöreiden tai soikeiden raunioiden halkaisija vaihtelee 1–2,5 m välillä. Korkeutta raunioilla on 0,4–0,7 m. Rauniot on kasattu kivistä, joiden halkaisija on pääasiassa 20–40 cm.
Paikalla sijaitsevat maakuopat ovat kooltaan 0,5-1,2 m ja syvyys 0,2-0,6 m. Kaikki kuopanteet sijaitsevan lähellä toisiaan. Kyseessä ovat mahdollisesti säilytyskuopat. Pohjoisimman kuopan koordinaatit 6897210/521996 (ETRS-TM35FIN). |
| metsakeskus.1000031495 |
578 |
Antinlahti |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
529079.25000000 |
7140299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031495 |
Kohde sijaitsee Paltamon Melalahdessa, Oulunjärven Antinlahden pohjoisrannalla. Rakennusjäännös on nykyisen kesämökin pihapiirissä. Rakennusjäännöksen koko on 5,2 x 2,5 metriä ja se on koillinen-lounassuuntainen. Rakennuksesta on jäljellä kiveys, joka erottuu maastosta suorakaiteen muotoisena. Rakennusjäännöksen päällä kasvaa suurehko mänty. Rakennusjäännöksen etelänurkassa on liuskekiviä. Rakenteessa havaittiin betonia, mutta rakennetta tutkittaessa todettiin sen keskittyvän vain pintakerrokseen. Se on mahdollisesti tullut kohteeseen myöhemmin. |
| metsakeskus.1000031496 |
82 |
Mervi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
356332.00000000 |
6775557.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031496 |
Kaksi kupurasoljen katkelmaa, löytyneet metallinetsimellä keväällä 2017 hietamulta pellosta noin 10 cm syvyydeltä. Paikalla ei näkynyt mitään erikoista, kartassa ko. kohdalla pieni kumpumainen peltosaareke, johon on kivien lisäksi kasattu tiiltä. Saarekkeessa kasvavan pihlajan juurelta löytyi mustasta maasta muutama pala palanutta savea ja rautakautisen saviastian pala. |
| metsakeskus.1000031497 |
743 |
Jouppilanvuori |
10007 |
12012 |
13124 |
11042 |
27000 |
286249.00000000 |
6967743.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031497 |
Kivenlouhintapaikka sijaitsee Jouppilanvuoren laskettelurinteen kaakkoispuolella (avokalliolla). |
| metsakeskus.1000031498 |
743 |
Myllysaari |
10007 |
12005 |
13056 |
11042 |
27000 |
287501.00000000 |
6967938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031498 |
Sijaintipaikka on Seinäjoen kirkosta noin 1 km lounaaseen.
Alueella on ollut kanava, jossa on ollut neljä patoa, jotka ovat osin lahonneet ja hajonneet. Eteläisen padon kohdalla on jäänteitä myös betonirakenteesta. Hirsikertoja on padoissa 3-4 kpl. Kanavan pohjois- ja eteläpää sekä eteläisimmän padon kohta on täytetty maalla. Jäljellä oleva kanava on noin 220 metriä pitkä ja enimmillään noin 6 metriä leveä. |
| metsakeskus.1000031499 |
743 |
Myllysaari 2 |
10007 |
12004 |
13000 |
11042 |
27000 |
287652.00000000 |
6967905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031499 |
Sijaintipaikka on Seinäjoen kirkosta noin 0,9 km etelälounaaseen Myllysaaren kohdalla Seinäjoen itärannalla.
Joen itärantaa on tuettu noin 30 metrin matkalla kivistä ja betonista tehdyllä rakenteella.
Alueella on sijainnut mm. Myllykosken sähkölaitoksen rakennuksia. |
| metsakeskus.1000031500 |
743 |
Sahanlampi |
10007 |
12005 |
13000 |
11042 |
27000 |
287625.00000000 |
6967631.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031500 |
Sijaintipaikka on Seinäjoen kirkosta noin 1,1 km etelälounaaseen, Koskenalantiensillan eteläpuolella. Muinaisjäännösrekisteriin on sijaintipaikaksi merkitty padon länsipää.
Paikalla sijaitsee Seinäjoen ylittävä matala betonipato, jonka pohjoispuolella on kivistä tehty rakenne. Alueella on pyöreähköistä kivistä muotoiltu kalatie.
Sahanlammessa on ollut myllytoimintaa 1700-luvulta lähtien. |
| metsakeskus.1000031501 |
109 |
Puhka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
350438.00000000 |
6775829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031501 |
Vuonna 2017 tehtyjä metallinetsinlöytöjä, raha ja riipus. Löytöalueen keskellä kiviröykkiö. savi/multa pellolta havaintona myös tummaa maata ja keramiikanpala. Paikasta noin 200 metriä pohjoiseen ojan toiselta puolelta löytyi vuonna 2016 rautakautisia esineitä.
Tarkastus 2017: Em. esineiden löytöpaikalla pienen kallion päälle rakennettu röykkiö, pohjoissivulla isompia kiviä mutta etelälaidalla pienempiä. Pelto ympärilä oli kyntämätön, mutta pinnassa ei näkynyt mitään erityistä.
Em kohteesta itään (tien toisella puolella) noin 200 metriä on kaksi suurempaa peltosaareketta, joille on niin ikään kasattu isoja kiviä. Niiden alla ja väleissä näkyi pienempää (vanhempaa kiveystä). Pellolla näidenkään saarekkeiden ympäristössä ei näkynyt mitään erityistä. Näiden saarekekiden kaakkoispuolella on kivikkoinen laidunalue, jossa on lato. Saarekkella on myöhemmän maankäytön aiheutamia jälkiä erityisesti em. ladon ympäristössä, ja saarekken reunoilla, jonne on kerätty pellolta kiviä (isojakin) ikään kuin aidaksi. Saarekkeella kasvaa joitakin isoja puita mutta laiduntamisen vuoksi maanpinta on hyvin esillä, jolloin alueella on hahmotettavissa useita (5-6) kiven.- ja maansekaisia kumpuja, joista joidenkin keskellä on iso silmäkivi. Pohjoisimmasta, noin 2,5 metriä ja 045 metriä korkeaan muodoltaan pyöreän kumpuun tehdystä kairauksesta tuli esiin mustaa nokimaata ja pieni keramiikan pala. Laidunalue näyttää kalmistolta ja siihen liittyvä asuinpaikka lienee samalla mäellä kuin Puhkan tilakeskus nykyään.
Pelto joen toisella puolen oli tarkastuksen yhteydessä kynnetty, mutta sen reunoilta ei havaittu mitään erityistä.
Vuonna 2017 saatuja metallinilmaisinlöytöjä (KM 42506, KM 42522) merkitty myös alakohteiksi. |
| metsakeskus.1000031507 |
82 |
Tenhola |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27000 |
352799.00000000 |
6777621.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031507 |
Vuonna 2017 tuli eräästä tenholan kartanon länsipuolella olevasta kummusta metallinetsimeen signaali. Signaalia kaivettaessa löytyi rautakautista keramiikkaa noin 20 cm syvyydeltä sekä iso kivi, jonka alle signaali johti. Havaintoa ei kaivettu esille.
Alueella suoritetussa tarkastuksessa todettiin, että Tenholan kartanon länsipuolella olevalla laajalla, osittain yhä käytössä olevalla laidunalueella on havaittavissa kymmeniä maan- ja kivensekaisia kumpuja, Vanajaveden ympäristölle tyypillisiä "kääppiä", joista yhdestä tuli esille em. keramikan pala ja etsinsingnaali. Kumpujen seassa on myös kuoppia, todennäköisesti vanhoja kellarinpaikkoja, mkä on myös tyypillinen piirre kanta-hämäläisille kalmistoille.
Kyseessä on rautakaudelle periytyvä röykkiö-kumpukalmisto johon myöhempi asutus ja maankäyttö on jättänyt merkkejä.
Laidunalueen länsipuolella on rannassa Vanajavedenalueelle tyypillinen kivinen alue joka aikoinaan ennen vedenpinnan laskua on voinut toimia suojaisena satamana. |
| metsakeskus.1000031508 |
109 |
Lahlaja |
10002 |
12008 |
13090 |
11033 |
27000 |
364785.00000000 |
6786747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031508 |
Metallinetsinlöytöjä, peltomaasta noin 10 cm syvyydestä 17.9.2017. Maa löytöpaikan ympärillä muuta peltomaata tummempaa.
Löytöalue sijaitsee pellolla noin 200 metriä Lyömäen kalmistosta kaakkoon ja noin 250 metriä Simolan uhrikivestä itään. Alueen itäpuolella on korkea vanha rantatörmä.
Tarkastus 2017: Maa löytöpaikoilla oli kynnöksellä ja havaintomahdollisuudet hyvät. Maa alueella on hienoa hiesua, josta löydettyjen esineiden länsipuolelta erottui noin 10 m leveä ja 25 metriä pitkä alue, jossa peltomaa oli kivisempää (soramaata) ja väriltään hieman vaaleampaa. Värieroa korostaa se, että laikun itäpuolella maa on tummempaa. Ikäänkuin kynnettäessä olisi auran kärki puhkaissut/hipaissut kyntökerroksen alaista soramaata ja nostanut soraa ylös. Etsinelöydöt ovat tulleet melko linjassa kyntöjäljen ja tämän "soralinssin" suhteen. Löydöt viittaavat kätköön tai hautaan, johon taas viittaa maan tummuus alueelta, josta löydöt on tehty. Peltomaa muuten on löydöiltään "puhdasta", löytöinä muutama pala tiiltä, punasaviastian reunapala ja pieni pala fajanssia.
Alueesta koilliseen peltotörmän reunassa on iso kivipanos, joka viittaa kohteen pohjoispuoella kulkevaan salaojaan. |
| metsakeskus.1000031510 |
765 |
Iso Varislampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
587119.75000000 |
7098163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031510 |
Sotkamon Isosta Varislammesta koilliseen noin 185 metriä on mäntykankaalla kaksi tervahautaa. Tervahaudat sijaitsevat loivasti etelään viettävässä rinteessä. Ympäristössä kasvaa harvennettua mäntymetsää. ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000031511 |
276 |
Jukajoen mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
656689.00000000 |
6948260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031511 |
Myllylän talon itäpuolella, maantien vieressä eteläpuolella on vanha pato ja myllyn raunio sekä myllyyn liittyvää tielinjaa. Pato on luonnon kivistä rakennettu. |
| metsakeskus.1000031512 |
272 |
Runtujärvi Kallevainio 1 |
10007 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
320058.00000000 |
7082208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031512 |
Runtujärven Kallevainion alueella sijaitsee useita mittakaavaltaan suuria ja maisemassa selkeästi erottuvia kiviaitoja.
-kiviaitojen dokumentointia ja kartoitustyötä jatketaan keväällä 2018 - |
| metsakeskus.1000031513 |
272 |
Runtujärvi Kallevainio 2 |
10007 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
320045.00000000 |
7082155.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031513 |
Mittakaavaltaan suuri (lev. 4-5 m) ja maisemassa selkeästi erottuva kiviaita.
-kiviatojen dokumentoistai ja kartoitusa jatketaan keväällä 2018 - |
| metsakeskus.1000031514 |
272 |
Runtujärvi Kallevainio 3 |
10007 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
319983.00000000 |
7082096.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031514 |
Mittakaavaltaan kookas ja näyttävä kiviaita sijaitsee pellon reunalla. Kiviaidassa on "katkos" ladon kohdalla.
-kiviaitojen dokumentointi aja kartoitusta jatketaan keväällä 2018 - |
| metsakeskus.1000031515 |
105 |
Vuorisaari |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
575269.00000000 |
7177611.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031515 |
Kohde sijaitsee Hyrynjärven Vuorisaaren etelärannalla lähellä laavua. Paikalta on löydetty metalliesineitä. |
| metsakeskus.1000031516 |
765 |
Iso Varislampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
587135.00000000 |
7098062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031516 |
Kohde sijaitsee Ison Varislammen itäpuolella pohjoiseen viettävällä rinteellä. Ympärillä kasvaa harvennettua mäntymetsää. Rinne laskee suohon. Tervahaudan halkaisija on 14 metriä. Vallit ovat keskimäärin 3 metriä leveät. Halssi laskee luoteeseen ja sen pituus on 8 metriä. tervahauta erottuu hyvin maastosta. Tervahaudan läpi on ajettu metsäkoneella, mutta se ei ole suuremmin siitä vahingoittunut. |
| metsakeskus.1000031517 |
765 |
Iso Varislampi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
587101.00000000 |
7098045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031517 |
Kohde sijaitsee Ison Varislammen itäpuolella pohjoiseen viettävällä rinteellä. Tervahaudan ympärillä ja päällä kasvaa harvennettua mäntymetsää. Rinne laskee suohon. Tervahaudan halkaisija on 12 metriä ja vallien keskimääräinen leveys noin 3,5 metriä. Halssi laskee pohjoiseen ja sen pituus on noin 6,5 metriä. |
| metsakeskus.1000031518 |
49 |
Lukubergs rå |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
375250.00000000 |
6674438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031518 |
Rajapyykin Lukubergs rå erottaa säännöllisenä latomuksena kallion päällä jossa se on yli 300 vuotta ollut kolmen kylän: Mankkaan, Kockbyn ja Gräsabyn rajapisteenä. Rajamerkki esiintyy Kockby kartassa vuodelta 1694 (Broterus) nimellä Luku Back Råån ja Gräsabyn kartassa vuodelta 1773 (Hagström) nimellä Lukubergs rå nro 1. Tämä sijaitsee samassa paikassa tänäkin päivänä, rajapyykkinä nro 1. |
| metsakeskus.1000031519 |
416 |
Pitkärajanmäki |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
550273.00000000 |
6769264.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031519 |
Kohde sijaitsee Vanhaltatieltä erkanevan metsätien luoteispuolella. Paikalla on kuusikossa mäenrinteen alaosassa kolme kaakko-luodesuuntaista pesäkkeellistä taistelukaivantoa. Kaivantojen ampumasuunta näyttäisi olevan etelälounaaseen. Kyseessä on II maailmansodan aikainen puolustusvarustus. |
| metsakeskus.1000031520 |
416 |
Lappeenranta-Lemi tielinja |
10007 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
548373.00000000 |
6768429.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031520 |
Nykyisten Remusentien, Vanhatien ja Nuorakoskentien linjaus noudattaa tarkoin vanhoissa kartoissa (1700-luku, 1844, 1893) ollutta tien linjausta. Tie on jäänyt paikallistieksi 1970- luvun lopulla.
Koordinaattitiedot raportissa (2016) virheelliset, muutettu yleiskarttaotteen perusteella vastaamaan tielinjaa. |
| metsakeskus.1000031521 |
777 |
Saarilampi |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
581711.00000000 |
7214916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031521 |
Kohde sijaitsee noin 20,4 kilometriä Suomussalmen kirkosta luoteeseen lampien ja soiden ympäröimällä metsäalueella länsi-itäsuuntaisten Luomainsärkkien eteläpuolella. Kohde on Saarilammen rannasta noin 35 metriä itään. Kohteen ympäristö on tasaista varpuvaltaista, harvahkoa mäntymetsää. Kohteen itäpuolella maasto on kallioista. Paikalta on löydetty pronssinen hevosenkenkäsolki. Solki löytyi heti pintaturpeen alta. Soljen löytöpaikalla oli hiiltynyttä maata. Maannos on hiekkaa. Soljen löytöpaikasta muutama metri pohjoisluoteeseen on matala painanne, josta löytyi vahva hiilikerros. Todennäköisesti kyseessä on solkea nuorempi nuotiopaikka. |
| metsakeskus.1000031522 |
777 |
Luomainsärkät 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
581170.99981689 |
7215006.39889530 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031522 |
Kohde sijaitsee Luomainsärkillä, Palovaaran eteläpuolella ja Latvalammesta pohjoiseen. Tervahauta on hiekkasärkällä, jossa kasvaa kuusta ja mäntyä. Aluskasvillisuus on varpuja ja sammalta. Tervahaudan halkaisija on noin 3,5 metriä ja syvyys noin 1,2 metriä. Vallien leveys on noin metri. |
| metsakeskus.1000031523 |
777 |
Luomainsärkät 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
581121.40016174 |
7214859.19989780 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031523 |
Luomainsärkkien kaakkoispuolella oleva pieni kumpare, jossa kasvaa mäntyä. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Kohteen kaakkoispuolella alkaa suo. Kumpare, jonka päällä halkaisijaltaan noin 5 metrin kokoinen kartionmuotoinen kuoppa. Kuopan syvyys on
noin 1,6 metriä. Kuopan pohja on tasainen ja kooltaan noin 1x1 metriä. Kuopan ympärillä on noin 2 metriä paksut vallit. Vallien päällä sekä keskellä kuoppaa kasvaa puita. |
| metsakeskus.1000031524 |
777 |
Latvalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
581466.99972533 |
7214717.50010690 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031524 |
Kohde sijaitsee Latvalammen ja Saarilammen välisellä hakkuuaukealla. Aluskasvillisuutena on varpua ja sammalta. Tervahaudan halkaisija on 14,5 metriä, jossa halssi luoteislaidalla. |
| metsakeskus.1000031525 |
777 |
Latvalampi 2 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27007 |
581270.74961852 |
7214895.70021810 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031525 |
Kohde sijaitsee Luomainsärkkien eteläpuolella, hiekkasärkästä kaakkoon työntyvällä, soiden ympäröimällä mäntykankaalla. Kohde on Latvalammesta pohjoiseen. Kohteen ympäristö on kivistä. Metallinetsijä oli löytänyt mäntykankaalta puukon kiviraunion läheltä. Tarkastuksessa löydettiin näiden lisäksi kolikko. Kiviraunion koko on 1,2 x 1,4 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Se on ladottu ja kivissä on palamisen merkkejä. Kivirauniota on hajotettu. Selviä rakennuksen jäänteitä ei ollut nähtävillä. Puukko löytyi kivirauniosta noin 8 metriä luoteeseen kohteelle johtavalta polulta. 1700-luvun kolikko löytyi noin 5,8 metriä lounaaseen kivirauniosta. |
| metsakeskus.1000031526 |
777 |
Latvalampi 3 |
10002 |
12001 |
13002 |
11002 |
27000 |
581107.39964294 |
7214831.00014490 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031526 |
Kohde sijaitsee Luomainsärkkien eteläpuolella Latvalammesta pohjoiseen. Kohde sijaitsee tasaisella metsämaalla, joka rajoittuu kohteen länsi-etelä-kaakko-puolelta suohon. Paikalla kasvaa pääasiassa mäntyä. Kohteesta oli löytynyt metallinetsimellä korvakkeellisen kirveen silmäosan katkelma. Se löytyi heti turpeen alta. Esineen löytöpaikalla maa oli ohuelta kerrokselta hiiltynyttä. Rautaesineestä noin kaksi metriä etelälounaaseen löytyi palanen leikattua kuparipeltiä sekä palanutta luuta. Nämä löytyivät pienen pyöreähkön kummun reunasta. Kuparin palanen oli noin 10 cm syvyydessä. Palaneiden luiden löytökohdalla maa oli tumman oranssia. |
| metsakeskus.1000031526 |
777 |
Latvalampi 3 |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
581107.39964294 |
7214831.00014490 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031526 |
Kohde sijaitsee Luomainsärkkien eteläpuolella Latvalammesta pohjoiseen. Kohde sijaitsee tasaisella metsämaalla, joka rajoittuu kohteen länsi-etelä-kaakko-puolelta suohon. Paikalla kasvaa pääasiassa mäntyä. Kohteesta oli löytynyt metallinetsimellä korvakkeellisen kirveen silmäosan katkelma. Se löytyi heti turpeen alta. Esineen löytöpaikalla maa oli ohuelta kerrokselta hiiltynyttä. Rautaesineestä noin kaksi metriä etelälounaaseen löytyi palanen leikattua kuparipeltiä sekä palanutta luuta. Nämä löytyivät pienen pyöreähkön kummun reunasta. Kuparin palanen oli noin 10 cm syvyydessä. Palaneiden luiden löytökohdalla maa oli tumman oranssia. |
| metsakeskus.1000031527 |
179 |
Oksala |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
440718.00000000 |
6898976.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031527 |
Keskellä savisia peltoja oleva matala metsäinen kalliokumpu, jossa on hiekkapitoinen tumma maa. Maaperässä on nähtävissä nyrkin kokoisia kiviä, joiden pinnassa on rapaumaa.
metsäsaarekkeestä on löytynyt pronssinen hevosriipus ja alakohteesta pronssiesineen katkelma ja metallipäällysteinen puukonkahva.
Kohde on koskematon.
Haapaniemi on paikallistarinoissa mainittu Jyväskylän yhtenä vanhimpana asuinpaikkana.
Eräsijana (gamle fiskerij arerum) Haapaniemi on kuulut Hauhon Hyvikkälän kartanolle (1400-luvulla Asserinpoikain rälssisuku, 1500-luvulla Erik Spåra).
muita omistajia:
1564-lampuoti Heikki Matinpoika. 1577 paikan omisti Janakkalan Monikkalan herra Juhana Knutinpoika, 1607 paikan omisti Perniön Mälkiälä, Paikka pysyi eri aatelisten rälssinä aina vuosiin 1680 ja 1686 saakka, jolloin Oksalan tila siirtyi kruunulle. |
| metsakeskus.1000031528 |
322 |
Falkberget |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
254127.00000000 |
6668460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031528 |
Kohde sijaitsee Björkboda träskin itärannalla, kallion päällä, noin 4 metrin päässä vesirajasta. Paikalla on viisi pystyyn aseteltua laakakiveä, jotka on tuettu pienemmillä kivillä. Yksi kivistä on keskellä ja muut neljä kiveä 1-1,5 metrin päässä siitä pääilmansuuntien mukaan. Keskikiven ympärillä, sammalen alla on kivikehä. Pystykivissä ei ole kaiverruksia. Kohde sijaitsee myös nykyisellä kiinteistörajalla, sen taitekohdassa. |
| metsakeskus.1000031532 |
631 |
Ihoden kylätontti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
207524.00000000 |
6773750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031532 |
Isojakokartan mukaan Ihoden kylässä oli vanhan Turku-Rauma tien koillispuolella
neljä asuintonttia ja lounaispuolella kahdeksan. Lounaispuoleinen alue on nykyään tilakeskusta ja kokonaisuudessaan asuinkäytössä, kaksi luoteisinta tonttia on nykyään risteysalueella pääasiassa tien ja pyörätien alla, mutta koillispuoleisista
kaksi kylätonttia (Salvi H ja K) on nykyisin rakentamattomalla alueella. Näiden osalta on huomioitava, että koululta tuleva tie on vielä 1984 kulkenut tonttialueen läntisimmän kulman yli, ja että keskellä on ollut talo. Sen jäljiltä kylätontilla kasvaa vanhoja omenapuita ja puutarhakasveja, lisäksi tontilla on betonirakenteisen rehusiilon tms. jäännös. Tontti vaikuttaa edelleen olevan ainakin osittain hoidettu ja puutarhakäytössä.
Kuitenkin kellari 1:n itäpuolella olevasta myyrän kasasta poimittiin talteen
liitupiipun varsi. Lisäksi esiin tulleessa tummassa mullassa oli runsaasti tiilenmuruja. Tiilenmuruja näkyi myös muutama otetussa kairanäytteessä tontin kaakkoisosassa, joissa tumma humuksen sekainen hiekkamaa ulottui ainakin 40 sentin syvyyteen.
Lisäksi tontilta dokumentoitiin seuraavat nuoremmat historiallisen ajan rakenteet:
Kylätontin itäkulmassa on holvattu kivikellari 1 viereisen tontin talon länsipäädystä, noin kaksi metriä länteen. Oviaukko itään eli taloon päin. Kivikellarin katto on purettu. Kellarin sisämitat ovat noin 3 x 4 metriä. Seinän paksuus noin 1,5 metriä. Kellari on tehty kylmämuuraamalla isoista lohkokivistä. Kivissä ei näy poranjälkiä.
Kivikellari 2:n ulkomitat noin 7 x 8 metriä, korkeus noin kaksi metriä. Kellarin oviaukko on etelään ja sen etuseinä betonoitu. Sisälle ei voi mennä romahdusvaaran takia.
Kaksi kivirykkiötä, joista pohjoisempi on tammen juurella ja kooltaan 2 x 5 metriä, korkeudeltaan noin 0,6 metriä. Röykkiön reunassa ja päällä on isompia kiviä. Toinen röykkiö on edellisestä noin puoli metriä etelään ja on kooltaan noin 3 x 4 metriä, korkeudeltaan noin 0,5 metriä. Röykkiöt vaikuttavat raivaus tai viljelyröykkiöiltä ja ne ovat hieman aitamaisia.
Kiviaita on S-N -suuntainen ja mitoiltaan 1,5 x 7 metriä, korkeus noin 0,7 metriä. Aita on huonotekoinen ja jatkuu katkonaisesti kahdelle edellä mainitulle röykkiölle asti. |
| metsakeskus.1000031533 |
631 |
Lemmenkuja |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
206967.00000000 |
6774440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031533 |
Kivikellari tien risteyksessä. Täysin ehjä, ainoastaan ovi puuttuu. Tehty kylmämuuraamalla luonnonkivistä. Sisämitat 1,9 x 2,7 metriä, korkeus 1,6 metriä. Oviaukko kaakkoon päin. Oviaukon leveys noin metrin, korkeus noin 1,3 metriä. Muurin paksuus
oviaukon kohdalla on 1,4 metriä.
Kaavaselosteessa lainatun rakennusinventoinnin mukaan kyseessä on 1800-luvulle
ajoittuva torpan kivikellari. |
| metsakeskus.1000031534 |
631 |
Kaurila 3 |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
207278.00000000 |
6773743.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031534 |
Kalliohakkauksia silokallion reunassa. Jäkälän ja sammalen alla voi olla enemmänkin hakkauksia. Erottuvat merkinnät ovat 1847 S ja 1823 E (E-kirjaimen sakarat vasemmalle). Paikan vieressä on ollut tuulimylly, josta ei ole enää mitään jäljellä. |
| metsakeskus.1000031534 |
631 |
Kaurila 3 |
10002 |
12016 |
13179 |
11006 |
27008 |
207278.00000000 |
6773743.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031534 |
Kalliohakkauksia silokallion reunassa. Jäkälän ja sammalen alla voi olla enemmänkin hakkauksia. Erottuvat merkinnät ovat 1847 S ja 1823 E (E-kirjaimen sakarat vasemmalle). Paikan vieressä on ollut tuulimylly, josta ei ole enää mitään jäljellä. |
| metsakeskus.1000031535 |
631 |
Ihoden myllyt |
10002 |
12016 |
13179 |
11006 |
27000 |
207315.00000000 |
6773756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031535 |
Paikalla on ollut kaksi tuulimyllyä, jotka on merkitty 1700-luvun karttaan. Alueeseen liittyy kaksi kellaria, joista toinen on maahan kaivettu kuoppa (2 X 4 metriä) ja toinen katoton kivikellari (3,3 x 3,3 metriä). Pellon reunassa on neljä myllynkiveä. Läheinen kalliohakkaus on erillisenä kohteena, mutta on osa kokonaisuutta. Myllyistä ei ole jäänteitä, mutta niiden sijaintipaikkojen läheisyydessä on joitakin rakenteita. |
| metsakeskus.1000031536 |
631 |
Korpihuhta |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
207793.00000000 |
6771517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031536 |
Röykkiö sijaitsee matalan harjanteen eteläreunassa. Sen koko on 3 x 5 metriä ja korkeus noin metrin. Se on lounais-koillis -suuntainen. Sen itäreunassa on vaurio, josta näkyy, että kivirakenne on röykkiön sisällä tiivis ja koostuu eri kokoisista ns. miehen kannettavista kivistä. Röykkiö olisi ollut aivan rannassa pronssikauden alkupuolella. Ajoitus on kuitenkin tuntematon. |
| metsakeskus.1000031537 |
305 |
Pitkäniemi 2 |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
603244.00000000 |
7345767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031537 |
Porontiman Pitkäniemessä on kaksi L- tai väkäleimallista pilkkaa vanhoissa keloissa/petäjissä. Niemellä löydetyistä pilkkapuista eteläisempi on noin metrin korkeudella. Kilpikaarnaisessa vanhassa petäjässä oleva pilkka on lähes umpeutunut, ikäarvio petäjästä on yli 300 vuotta. Osa L-leimasta näkyy melkein umpeutuneen pilkan oikeassa yläreunassa. Leimaus on tehty ennen kuin alue tuli Metsähallituksen haltuun. |
| metsakeskus.1000031538 |
631 |
Saunahangas 1 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
207296.00000000 |
6770920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031538 |
Avoimemman maastokohdan reunassa, metsämaastossa on kivistä rakennettu rajamerkki. Siinä on keskuskivi ja kolme rajan suuntaan osoittavaa viisarikiveä. Rajamerkki sijaitsee noin 20 metrin päässä rajasta, joka näkyy vuoden 1848 Pyhämaan pitäjänkartassa ja vielä vuoden 1984 peruskartassa. |
| metsakeskus.1000031539 |
631 |
Saunahangas 2 |
10001 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
207385.00000000 |
6770928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031539 |
Pyöreähkö, noin 1,4 metriä halkaisijaltaan oleva kivirakenne metsäisessä kalliomaastossa. Rakenteen keskellä on kuoppa ja itäreunassa aukko. Rakenne on uunimainen, mutta palonjäljistä ei kuitenkaan havaittu merkkejä. |
| metsakeskus.1000031540 |
631 |
Rajaniittu |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
208173.00000000 |
6774178.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031540 |
Kuusikossa on kahdella alueella viljelyröykkiöitä. Niitä dokumentoitiin alueella 1 16 kappaletta ja alueella 2 viisi kappaletta. Röykkiöiden lisäksi paikalla on maatuneita niska- ja sarkaojia. Alueella 2 on myös kiviaita. Röykkiöitä on enemmän kuin inventoinnissa kartoitettiin. |
| metsakeskus.1000031541 |
503 |
Nihattulanpuolenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
226869.00000000 |
6738594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031541 |
Mynäjoen länsipuolisella jokivarsipellolla maasto on tasainen, mutta laskee loivasti joen rannan tuntumassa. Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvassa erottuu pellossa tummanharmaa maaperäjälki. Pintapoiminnassa havaittiin kynnön maanpinnalle nostamaa nokimaata, palanutta savitiivistettä, erilaisia rautakautisia saviastianpaloja ja palanutta luuta. Pellon pinnassa oli myös joitakin historiallisen ajan löytöjä. Nuorapainanteella koristellun saviastianpalan perusteella kohteella on ollut asutusta ainakin viikinkiajalla.
Toinen löytökeskittymä todettiin noin 100 metriä edellisestä länteen. Sen kohdalta löydettiin rautakautisia saviastianpaloja ja palanutta savea sekä hiilensekaista maata.
Ennen muinaisjäännösaluerajauksen asettamista ja rauhoitusta kohteesta on saatu kansainvaellusaikainen metallinetsinlöytö, Salin I -tyylillä koristellun reliefisoljen katkelma (KM 43143:1). |
| metsakeskus.1000031541 |
503 |
Nihattulanpuolenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
226869.00000000 |
6738594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031541 |
Mynäjoen länsipuolisella jokivarsipellolla maasto on tasainen, mutta laskee loivasti joen rannan tuntumassa. Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvassa erottuu pellossa tummanharmaa maaperäjälki. Pintapoiminnassa havaittiin kynnön maanpinnalle nostamaa nokimaata, palanutta savitiivistettä, erilaisia rautakautisia saviastianpaloja ja palanutta luuta. Pellon pinnassa oli myös joitakin historiallisen ajan löytöjä. Nuorapainanteella koristellun saviastianpalan perusteella kohteella on ollut asutusta ainakin viikinkiajalla.
Toinen löytökeskittymä todettiin noin 100 metriä edellisestä länteen. Sen kohdalta löydettiin rautakautisia saviastianpaloja ja palanutta savea sekä hiilensekaista maata.
Ennen muinaisjäännösaluerajauksen asettamista ja rauhoitusta kohteesta on saatu kansainvaellusaikainen metallinetsinlöytö, Salin I -tyylillä koristellun reliefisoljen katkelma (KM 43143:1). |
| metsakeskus.1000031542 |
503 |
Nihattulanpuolenpelto 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
226508.00000000 |
6738538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031542 |
Kuppikivi sijaitsee pellosta nousevalla metsäsaarekkeella, jonka rinteille on kasattu suuri määrä kiviä ympäristöstä. Kuppikivi sijaitsee kumpareen laella. Se on noin 2 x 3 x 1 metrin kokoinen maakivi, jonka päällä on yksi noin 5 cm leveä ja 2 cm syvä kuppi. Kivi on osin sammalen ja maan peittämä ja kuppeja voi olla siinä enemmänkin. Metsäsaarekkeen vierestä on löytynyt metallinetsinnässä karhunhammasriipus (alakohde). |
| metsakeskus.1000031543 |
734 |
Pyölinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
289542.00000000 |
6703545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031543 |
Asuinpaikka sijaitsee Uskelanjoen kaakkoisella rantatörmällä. Maasto on peltoa, joka laskee jyrkästi jokeen rannan tuntumassa. Asuinpaikan kohdalla on hieman loivempi kohta rantatörmässä. Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvassa havaittiin kaksi tummanharmaata maaperäjälkeä. Pohjoisemman maaperäjäljen kohdalla oli epämääräistä keraamista materiaalia, ehkä hyvin murentuneita tiilenpaloja ja nokimaata. Läikän eteläpuolelta löytyi pellosta rautakautisten saviastioiden paloja ja palanutta savea. Löydöistä noin 100 metriä etelään havaittiin pellon pinnassa runsaasti palanutta tiivistesavea. Asuinpaikasta noin 200 metriä kaakkoon havaittiin toinen tumma läikkä, jonka alueella oli runsaasti kuonaantunutta keraamista materiaalia. Kyseessä on todennäköisesti valmistuspaikka. |
| metsakeskus.1000031544 |
734 |
Pyölinpelto 2 |
10002 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
289747.00000000 |
6703418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031544 |
Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvasta havaittiin Anjalan kylän ja Uskelanjoen välissä olevassa pellossa tummanharmaa läikkä, jonka alueelta todettiin runsaasti kuonaantunutta keraamista materiaalia. Kyseessä on todennäköisesti valmistuspaikka, mutta sen ajoitus on epäselvä. Historiallisiin karttoihin ei ole merkitty rakennuksia paikalle. |
| metsakeskus.1000031546 |
285 |
Mussalo Kärkisaarentie |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
493220.00000000 |
6703304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031546 |
Hiilimiilu sijaitsee Mussalon Etukylässä, 60 metrin päässä Kärkisaarentiestä, loivan kivikkoisen ja louhikkoisen rinteen juurella. Maasto on alueella tasaista ja kosteaa.
Miilu on pohja-alaltaan suorakaiteinen ja kooltaan 4 x 7 metriä. Koillis-lounassuuntaisen miilun korkeus on 0,6–1 metriä. Päältä tasaisen, keskustastaan hieman kuopalla olevan miilun koillispuoliskon ympärille on kaivettu 1,8–2 metrin levyistä ja 0,4–0,5 metrin syvyistä ojamaista kaivantoa. Miilun koillispäädyn edustalla on 2 x 2 metrin kokoinen ja 1,1 metrin korkuinen maakivi. |
| metsakeskus.1000031547 |
257 |
Bro kivivalli |
10007 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
357871.00000000 |
6666632.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031547 |
Noin 40 m pitkä ja 1,5-2 metriä leveä yhdestä tai korkeintaan kahdesta kivikerroksesta muodostettu länsi-itä suuntainen kivivalli. Kivien koko vaihtelee halkaisijaltaan n. 50 cm lähes metriin.
Rakenne sijaitsee kallion rinteessä melko kivikkoisessa paikassa. Rakenne ei ole kovin selkeä, eikä sen funktio ole selvä. On todennäköisintä, että se on vanha aidan pohja.
Rakenteen suuntaisesti sen ympärillä kasvaa vanhoja kilpikaarna mäntyjä. Valli on alun perin ollut nykyistä pidempi, sillä se on katkaistu maanmuokkauksen yhteydessä molemmista päistään. Itäpäässä alkaa asuinrakennukset ja länsipäässä on verkkoaita ja tie. |
| metsakeskus.1000031548 |
734 |
Silpasmäen linna |
10002 |
12011 |
13106 |
11004 |
27000 |
289737.00000000 |
6699252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031548 |
Silpasmäki on noin 80 metrin korkeuteen merenpinnasta kohoava jyrkkäpiirteinen kalliokukkula, joka kohoaa Karjaskylän ja sen vierestä virtaavan Myllyojan itäpuolella. Silpasmäen länsipuolella on peltoja, itäpuolella metsämaata. Silpasmäellä kasvaa
havupuuvaltaista metsää. Mäen pohjois-, länsi- ja eteläreunat ovat jyrkänteiset.
Itäpuolen kapeaa kulkureittiä tukkimaan on rakennettu kaksi melko lyhyttä mutta selvää kivenlohkareista rakennettua kivivallia. Ne on sijoitettu taktisesti sopiviin kohtiin mäen linnoittamisen kannalta. Laen kaakkois- ja koillisreunoilla oli myös parissa kohtaa kivijätteitä, jotka saattavat olla jäännöksiä vallirakenteista. Ulompi valli on noin 15 metriä pitkä ja koottu suurista kivenlohkareista. Sisempi valli noin 20 metriä pitkä ja koottu pienemmistä lohkareista. Ulomman vallin itäreunaan tehtiin koepisto, jossa havaittiin puuhiilen paloja turpeen ja humuksen alaisessa mineraalimaassa.
Silpasmäen huipusta noin 100 metriä etelään kohoaa pieni ja hieman matalampi huippu, joka käytiin myös tarkastamassa. Sen laelle on nouseminen vain koillis- ja itäpuolelta.
Koillis- ja itäpuolen laenharjalla havaittiin ihmistekoisen lohkarekivivallin jäännös, joka kiertää lakea noin 20 metrin matkalla. Koillisreunastaan kivivalli on romahtanut rinteeseen.
Metallinetsimellä ei Silpasmäen alueelta löytynyt kuin modernia metallijätettä.
Inventointihavaintojen perusteella Silpasmäki todettiin linnavuoreksi, jolla on kaksi linnoitettua huippua. Kohteen ajoitus jäi esinelöytöjen puuttuessa selvittämättä, mutta vastaavien kohteiden ja lähiympäristön muinaisjäännösten perusteella muinaislinna on pronssi- tai rautakautinen.
Linnavuoren länsirinteeltä, kiinteän mj-alueen rajauksen ulkopuolelta, on sittemmin löytynyt metallinetsinnässä keskiaikainen varsijousen nuolenkärki (ILM34609). |
| metsakeskus.1000031549 |
202 |
Rojolanmäki 2 |
10007 |
12005 |
13064 |
11006 |
27000 |
250348.00000000 |
6706380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031549 |
Rinteessä kulkee korkeuskäyrän suuntaisesti polku, jota on koko matkalta pengerretty kiviä apuna käyttäen. Polku kulkee noin 45 metrin matkan Rojolanmäen länsiosassa, sen pohjois-/luoteisrinteessä. Lännessä se loppuu rinteen muuttuessa jyrkemmäksi, idässä muuten vaan katoaa. Polku on merkitty ainakin vuoden 1910 karttaan. |
| metsakeskus.1000031550 |
202 |
Kosken silta |
10002 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
251265.00000000 |
6707355.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031550 |
Silta sijaitsee Kaarinan Piikkiön Rungossa. Silta ylittää Pukkilanjoen. Suuri rantatie (ns. Kuninkaan tie) periytyy keskiajalta, jolloin se yhdisti Turun ja Viipurin kulkien Suomen rannikon tuntumassa. Tien alkuperä on siis keskiajalla, mutta Kosken kivisilta ei ole niin vanha. Todennäköisesti sillat ovat olleet keskiajalla ja historiallisen ajan alkupuolella puurakenteisia. Kivestä rakennetut sillat alkoivat yleistyä 1700-luvulla. Kosken silta lienee rakennettu vuoden 1826 jälkeen.
Kosken kaarisilta on tehty harmaakivestä, se on noin kuusi metriä leveä ja noin 12 metriä pitkä. Se on perustettu osittain kallion päälle. Sillan molemmin puolin on siltarakenteeseen upotetut luonnonkiviset kaidepilarit. Silta ei ole enää käytössä ja se on mitä todennäköisimmin yli 100 vuotta vanha, joten se on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
Vuonna 2023 havaittiin, että sillan luoteiskulman päälle on valunut viereiseltä tontilta täyttömaata. |
| metsakeskus.1000031551 |
851 |
Kuussaari |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
372558.00000000 |
7305727.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031551 |
Kuussaaren talo sijaitsee Färimäen pohjoisosassa matalan mäen itälaidalla. Talon tontti on merkitty vuoden 1790 isojakokartalle ja talo v. 1828 pitäjänkartalle, mutta myös 1683 maakirjakartassa paikalla on tontti. Ilmeisesti kyseessä on jo 1500-luvulta periytyvä Katrineholman tila, joka sijainnee Kuusaaren kaakkoispuolella.
Nykyisin paikalla on puinen päärakennus 1800-luvulta, jota on 1900-luvun alkupuolella uusittu. Lisäksi neliömäistä piha-aluetta reunustavat puinen pitkä aittarakennus, kivinavetta mahdollisesti jo 1700-luvulta, yksi Alatornion kirkon rakentamisen (laajentamisen) yhteydessä rakennetuista kivinavetoista. Pihapiiri on rakennushistoriallisesti arvokas ja harvinainen kokonaisuus. |
| metsakeskus.1000031552 |
405 |
Pajarila Kettukallio 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
569391.00000000 |
6769461.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031552 |
Kaksi taistelukaivantoa metsässä Kettukallion mäen itäreunan alaosassa. Kohde sijaitsee 2,7 km Saimaan kanavan suusta etelään, Mustolan satamaradan luoteispuolella, 340–320 metrin etäisyydellä radasta.
Taisteluhaudan sortuneet jäännökset ovat 20 metrin etäisyydellä toisistaan. Ne ovat itä-länsisuuntaisia, 20–25 metrin pituisia ja ”avonaisen V-kirjaimen” muotoisia. Haudat on kaivettu pehmeään ja kosteahkoon maahan. |
| metsakeskus.1000031553 |
405 |
Pajarila Kettukallio 2 |
10007 |
12012 |
13124 |
11042 |
27000 |
569346.00000000 |
6769564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031553 |
Kaksi pientä louhosta metsässä Kettukallion mäen itäreunalla, kalliojyrkänteen itäkupeessa.
Kohde sijaitsee 2,7 kilometriä Saimaan kanavan suusta etelään, Mustolan satamaradan luoteispuolella, radasta 360-380 metrin etäisyydellä.
Louhokset sijaitsevat 60 metrin etäisyydellä toisistaan. Kallion reunasta on porattu lohkareita. Panssariestekivien muotoisia lohkareita on maassa kallion juurella. Kalliossa ja lohkareissa on poranjälkiä. |
| metsakeskus.1000031554 |
211 |
Liuksiala |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031554 |
Inventoinnin 2009 yhteydessä alueelta löytyi historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä (rautanaula, fajanssia, posliinia sekä tiilen paloja), kvartsikaavin sekä kaksi palaa palanutta luuta. Kvartsikaavin ja palaneet luut on luetteloitu KM-numerolla 38098:1 ja 2. Hieman etelämpää löytyi pintapoiminnassa liitupiipun kopan katkelma, fajanssia, tiilenkappaleita ja palanutta luuta (KM 2009102:1 ja 2).
Alueelta on tehty myös metallinilmaisinlöytöjä: mahdollisesti rautakaudelle ajoittuva vyösolki (KM 41065: 1), tasavartisen pronssisoljen katkelma (KM 40061:1), pronssiriipuksen katkelma (KM 40060:1), ketjunkantajan puolikas ja erikoinen litistyneen sukkulan muotoinen, rautakautiselta vaikuttava tappikoristeinen pronssiesine (KM 41649: 1 ja 2), sekä metallinen "lieriö", mahdollisesti historiallisen ajan esineen osa.
Kohderajaus tehtiin vuoden 2017 maastotarkastuksen perusteella ja kohteesen kuuluvat alakohteina metallinetsinlöytöpaikat Liuksiala 1, Liuksiala 2, Liuksiala 3 sekä Liuksialan haka. |
| metsakeskus.1000031554 |
211 |
Liuksiala |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031554 |
Inventoinnin 2009 yhteydessä alueelta löytyi historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä (rautanaula, fajanssia, posliinia sekä tiilen paloja), kvartsikaavin sekä kaksi palaa palanutta luuta. Kvartsikaavin ja palaneet luut on luetteloitu KM-numerolla 38098:1 ja 2. Hieman etelämpää löytyi pintapoiminnassa liitupiipun kopan katkelma, fajanssia, tiilenkappaleita ja palanutta luuta (KM 2009102:1 ja 2).
Alueelta on tehty myös metallinilmaisinlöytöjä: mahdollisesti rautakaudelle ajoittuva vyösolki (KM 41065: 1), tasavartisen pronssisoljen katkelma (KM 40061:1), pronssiriipuksen katkelma (KM 40060:1), ketjunkantajan puolikas ja erikoinen litistyneen sukkulan muotoinen, rautakautiselta vaikuttava tappikoristeinen pronssiesine (KM 41649: 1 ja 2), sekä metallinen "lieriö", mahdollisesti historiallisen ajan esineen osa.
Kohderajaus tehtiin vuoden 2017 maastotarkastuksen perusteella ja kohteesen kuuluvat alakohteina metallinetsinlöytöpaikat Liuksiala 1, Liuksiala 2, Liuksiala 3 sekä Liuksialan haka. |
| metsakeskus.1000031554 |
211 |
Liuksiala |
10002 |
12008 |
13000 |
11004 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031554 |
Inventoinnin 2009 yhteydessä alueelta löytyi historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä (rautanaula, fajanssia, posliinia sekä tiilen paloja), kvartsikaavin sekä kaksi palaa palanutta luuta. Kvartsikaavin ja palaneet luut on luetteloitu KM-numerolla 38098:1 ja 2. Hieman etelämpää löytyi pintapoiminnassa liitupiipun kopan katkelma, fajanssia, tiilenkappaleita ja palanutta luuta (KM 2009102:1 ja 2).
Alueelta on tehty myös metallinilmaisinlöytöjä: mahdollisesti rautakaudelle ajoittuva vyösolki (KM 41065: 1), tasavartisen pronssisoljen katkelma (KM 40061:1), pronssiriipuksen katkelma (KM 40060:1), ketjunkantajan puolikas ja erikoinen litistyneen sukkulan muotoinen, rautakautiselta vaikuttava tappikoristeinen pronssiesine (KM 41649: 1 ja 2), sekä metallinen "lieriö", mahdollisesti historiallisen ajan esineen osa.
Kohderajaus tehtiin vuoden 2017 maastotarkastuksen perusteella ja kohteesen kuuluvat alakohteina metallinetsinlöytöpaikat Liuksiala 1, Liuksiala 2, Liuksiala 3 sekä Liuksialan haka. |
| metsakeskus.1000031556 |
405 |
Harapainen |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
565091.00000000 |
6769232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031556 |
Taistelukaivanto Lappeenrannan rautatieaseman koillispuolella junaradan, Hietalankadun ja Ratakadun välisellä rakentamattomalla kumpareella
Taisteluhaudan jäännökset ovat säilyneet kumpareen lounaisosassa ja tuhoutuneet koillisosassa. Varustukset vaikuttaisivat olevan II maailmansodan aikaisia. I maailmansodan aikana rautatietä ei tällä alueella vielä ollut, ja kohde sijaitsi etäällä aikansa teistä ja silloisista radasta. Nykyinen rata on tehty 1930-luvun alkupuolella.
Vuoden 1953 ilmakuvan perusteella varustuksiin on liittynyt myös panssariestekaivantoa, mutta tämä on sittemmin kadonnut alueen rakentumisen myötä. |
| metsakeskus.1000031558 |
564 |
Ollinkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
447654.00000000 |
7253015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031558 |
Kohde sijaitsee noin 3 kilometriä Yli-Iin koillispuolella, Siuruanjoesta noin 800 metriä itään. Tannilantie kulkee kohteen länsipuolella noin 250 metrin päässä. Alue on hiekkamoreenipohjaista kuivahkoa kangasta. Vuonna 2017 inventoitaessa Fingrid Oyj:n suunniteltuja sähköaseman paikkoja Ollilankankaalta löytyi matala, alle puoli metriä syvä, painanne, jonka pituus on noin 7 metriä ja leveys noin 4 metriä. Painannetta ympäröivät 1-2 metriä leveät matalat vallit. Painanteeseen tehdyistä neljästä koepistosta ei tullut löytöjä. Painanteessa on kuitenkin noin 15 cm paksu huuhtoutumiskerros, jonka perusteella sillä on ikää vähintään muutamia satoja vuosia. Painanne sijaitsee myöhäiskivikautisella rannankorkeudella, noin 55 m mpy. Yli-Iin alueelta tunnetaan useita asumuspainannekohteita, jotka sijoittuvat samoille korkeuksille, joten on perusteltua olettaa kyseessä olevan asumuspainanteen. Ikä ja luonne selviävät kuitenkin vain koekaivauksella. |
| metsakeskus.1000031559 |
434 |
Tervik Snickars & Backas |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
441540.00000000 |
6702817.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031559 |
Tervikin asema yhtenä Pernajan pitäjän neljänneskunnan nimikkokylänä sekä sen suomenkielinen nimi saattavat viitata sen kuuluvan alueen vanhimpiin kyliin. Tervejoche eli Tervajoki ilmestyy lähteisiin vuonna 1421, kun paikalla pidettiin käräjät. Tervikin kylässä oli vuonna 1543 kuusi talonpoikaa, jotka maksoivat yhteensä kuusi veromarkkaa. Vuonna 1547 kylään laskettiin Tervikin neljänneskuntaan kuudelle tilalle viisi veromarkkaa ja Idlaxin neljänneskuntaan kahdelle tilalle veromarkka.
Tervikin vanhin kartta on vuodelta 1694. Kylän keskustontille on merkitty kahdeksan taloa. Erillään siitä ovat kartano, torppa ja Sunden-niminen talo. Kartalta puuttuu kaksi tuon aikaista torppaa tai tilaa. Timothy Winterin vuonna 1767 laatimalla Tervikin isojakokartalla on kantatilojen lisäksi 17 torppaa (Bäckas, Samels, Krogars, Storjontas, Lilljontas, Förars, Nybondas, Krabbas, Lerbäckas, Skarask, Backas, Snickars, Skomars, Ollas, Wäfwars, Smeds, Malmas).
Vuoden 1767 isojakokartalle merkityn Snickarsin torpan paikka on nykyään autiona. Alueella on useita rakennuksen pohjia. Torpan viereisessä koskipaikassa on myllyn ja sillan jäännöksiä. Vastarannalla on Backasin torppa ja historiallinen tie, joka näkyy penkereenä ja solatienä. Isojakokartalle ei ole merkitty myllyä, mutta sen olemassa olosta kertoo pellon nimi Qvarn åker. Vuoden 1694 kartan selostuksen mukaan kylässä ei ole myllyä. Myllyä ja torppaa ei ole merkitty 1800-luvun puolivälin pitäjän karttaan. Vuoden 1873 mittauksiin perustuvalla senaatinkartalla on torppa, mutta ei myllyä. |
| metsakeskus.1000031560 |
434 |
Tervik Sivalds |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
440832.00000000 |
6702900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031560 |
Autioitunut tilanpaikka. Paikalla on ainakin yksi selvä rakennuksen pohja ja kellarin jäännös. |
| metsakeskus.1000031561 |
638 |
Öster-Munkby Bybacken |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
432380.00000000 |
6701333.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031561 |
Mahdollinen autiotontti. Kohde on tarkastettava maastossa ja rajattava. |
| metsakeskus.1000031565 |
922 |
Laukko |
10002 |
12001 |
13003 |
11033 |
27017 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031565 |
Laukon muinaisjäännösalueeseen sisältyvät jo ennestään tunnetut kohteet Laukon kartano (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001982, kartanonpaikka) ja Laukon puisto (922010010, rautakautinen kalmisto). Laukon kartanon alueelta on tehty runsaasti rautakautisia ja historiallisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41448). Pellolta on löytynyt myös pyyntikulttuurin asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia. Esinelöytöjen ja historiatietojen perusteella Laukon muinaisjäännösryhmä ajoittuu sekä esihistorialliselle että historialliselle ajalle. Kohteen tarkempi rajaaminen sekä funktion ja luonteen määritteleminen vaativat maahan kajoavia tutkimuksia. Kohteen rajaus perustuu metallietsinlöytöjen levintään ja vuoden 2017 tarkastuksen maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.1000031565 |
922 |
Laukko |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031565 |
Laukon muinaisjäännösalueeseen sisältyvät jo ennestään tunnetut kohteet Laukon kartano (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001982, kartanonpaikka) ja Laukon puisto (922010010, rautakautinen kalmisto). Laukon kartanon alueelta on tehty runsaasti rautakautisia ja historiallisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41448). Pellolta on löytynyt myös pyyntikulttuurin asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia. Esinelöytöjen ja historiatietojen perusteella Laukon muinaisjäännösryhmä ajoittuu sekä esihistorialliselle että historialliselle ajalle. Kohteen tarkempi rajaaminen sekä funktion ja luonteen määritteleminen vaativat maahan kajoavia tutkimuksia. Kohteen rajaus perustuu metallietsinlöytöjen levintään ja vuoden 2017 tarkastuksen maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.1000031565 |
922 |
Laukko |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031565 |
Laukon muinaisjäännösalueeseen sisältyvät jo ennestään tunnetut kohteet Laukon kartano (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001982, kartanonpaikka) ja Laukon puisto (922010010, rautakautinen kalmisto). Laukon kartanon alueelta on tehty runsaasti rautakautisia ja historiallisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41448). Pellolta on löytynyt myös pyyntikulttuurin asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia. Esinelöytöjen ja historiatietojen perusteella Laukon muinaisjäännösryhmä ajoittuu sekä esihistorialliselle että historialliselle ajalle. Kohteen tarkempi rajaaminen sekä funktion ja luonteen määritteleminen vaativat maahan kajoavia tutkimuksia. Kohteen rajaus perustuu metallietsinlöytöjen levintään ja vuoden 2017 tarkastuksen maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.1000031565 |
922 |
Laukko |
10002 |
12001 |
13003 |
11010 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031565 |
Laukon muinaisjäännösalueeseen sisältyvät jo ennestään tunnetut kohteet Laukon kartano (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001982, kartanonpaikka) ja Laukon puisto (922010010, rautakautinen kalmisto). Laukon kartanon alueelta on tehty runsaasti rautakautisia ja historiallisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41448). Pellolta on löytynyt myös pyyntikulttuurin asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia. Esinelöytöjen ja historiatietojen perusteella Laukon muinaisjäännösryhmä ajoittuu sekä esihistorialliselle että historialliselle ajalle. Kohteen tarkempi rajaaminen sekä funktion ja luonteen määritteleminen vaativat maahan kajoavia tutkimuksia. Kohteen rajaus perustuu metallietsinlöytöjen levintään ja vuoden 2017 tarkastuksen maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.1000031565 |
922 |
Laukko |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031565 |
Laukon muinaisjäännösalueeseen sisältyvät jo ennestään tunnetut kohteet Laukon kartano (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001982, kartanonpaikka) ja Laukon puisto (922010010, rautakautinen kalmisto). Laukon kartanon alueelta on tehty runsaasti rautakautisia ja historiallisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41448). Pellolta on löytynyt myös pyyntikulttuurin asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia. Esinelöytöjen ja historiatietojen perusteella Laukon muinaisjäännösryhmä ajoittuu sekä esihistorialliselle että historialliselle ajalle. Kohteen tarkempi rajaaminen sekä funktion ja luonteen määritteleminen vaativat maahan kajoavia tutkimuksia. Kohteen rajaus perustuu metallietsinlöytöjen levintään ja vuoden 2017 tarkastuksen maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.1000031565 |
922 |
Laukko |
10002 |
12002 |
13030 |
11010 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031565 |
Laukon muinaisjäännösalueeseen sisältyvät jo ennestään tunnetut kohteet Laukon kartano (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001982, kartanonpaikka) ja Laukon puisto (922010010, rautakautinen kalmisto). Laukon kartanon alueelta on tehty runsaasti rautakautisia ja historiallisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41448). Pellolta on löytynyt myös pyyntikulttuurin asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia. Esinelöytöjen ja historiatietojen perusteella Laukon muinaisjäännösryhmä ajoittuu sekä esihistorialliselle että historialliselle ajalle. Kohteen tarkempi rajaaminen sekä funktion ja luonteen määritteleminen vaativat maahan kajoavia tutkimuksia. Kohteen rajaus perustuu metallietsinlöytöjen levintään ja vuoden 2017 tarkastuksen maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.1000031565 |
922 |
Laukko |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031565 |
Laukon muinaisjäännösalueeseen sisältyvät jo ennestään tunnetut kohteet Laukon kartano (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001982, kartanonpaikka) ja Laukon puisto (922010010, rautakautinen kalmisto). Laukon kartanon alueelta on tehty runsaasti rautakautisia ja historiallisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41448). Pellolta on löytynyt myös pyyntikulttuurin asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia. Esinelöytöjen ja historiatietojen perusteella Laukon muinaisjäännösryhmä ajoittuu sekä esihistorialliselle että historialliselle ajalle. Kohteen tarkempi rajaaminen sekä funktion ja luonteen määritteleminen vaativat maahan kajoavia tutkimuksia. Kohteen rajaus perustuu metallietsinlöytöjen levintään ja vuoden 2017 tarkastuksen maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.1000031565 |
922 |
Laukko |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031565 |
Laukon muinaisjäännösalueeseen sisältyvät jo ennestään tunnetut kohteet Laukon kartano (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001982, kartanonpaikka) ja Laukon puisto (922010010, rautakautinen kalmisto). Laukon kartanon alueelta on tehty runsaasti rautakautisia ja historiallisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41448). Pellolta on löytynyt myös pyyntikulttuurin asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia. Esinelöytöjen ja historiatietojen perusteella Laukon muinaisjäännösryhmä ajoittuu sekä esihistorialliselle että historialliselle ajalle. Kohteen tarkempi rajaaminen sekä funktion ja luonteen määritteleminen vaativat maahan kajoavia tutkimuksia. Kohteen rajaus perustuu metallietsinlöytöjen levintään ja vuoden 2017 tarkastuksen maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.1000031565 |
922 |
Laukko |
10002 |
12002 |
13030 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031565 |
Laukon muinaisjäännösalueeseen sisältyvät jo ennestään tunnetut kohteet Laukon kartano (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001982, kartanonpaikka) ja Laukon puisto (922010010, rautakautinen kalmisto). Laukon kartanon alueelta on tehty runsaasti rautakautisia ja historiallisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41448). Pellolta on löytynyt myös pyyntikulttuurin asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia. Esinelöytöjen ja historiatietojen perusteella Laukon muinaisjäännösryhmä ajoittuu sekä esihistorialliselle että historialliselle ajalle. Kohteen tarkempi rajaaminen sekä funktion ja luonteen määritteleminen vaativat maahan kajoavia tutkimuksia. Kohteen rajaus perustuu metallietsinlöytöjen levintään ja vuoden 2017 tarkastuksen maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.1000031565 |
922 |
Laukko |
10002 |
12001 |
13003 |
11033 |
27018 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031565 |
Laukon muinaisjäännösalueeseen sisältyvät jo ennestään tunnetut kohteet Laukon kartano (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001982, kartanonpaikka) ja Laukon puisto (922010010, rautakautinen kalmisto). Laukon kartanon alueelta on tehty runsaasti rautakautisia ja historiallisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41448). Pellolta on löytynyt myös pyyntikulttuurin asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia. Esinelöytöjen ja historiatietojen perusteella Laukon muinaisjäännösryhmä ajoittuu sekä esihistorialliselle että historialliselle ajalle. Kohteen tarkempi rajaaminen sekä funktion ja luonteen määritteleminen vaativat maahan kajoavia tutkimuksia. Kohteen rajaus perustuu metallietsinlöytöjen levintään ja vuoden 2017 tarkastuksen maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.1000031565 |
922 |
Laukko |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031565 |
Laukon muinaisjäännösalueeseen sisältyvät jo ennestään tunnetut kohteet Laukon kartano (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001982, kartanonpaikka) ja Laukon puisto (922010010, rautakautinen kalmisto). Laukon kartanon alueelta on tehty runsaasti rautakautisia ja historiallisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41448). Pellolta on löytynyt myös pyyntikulttuurin asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia. Esinelöytöjen ja historiatietojen perusteella Laukon muinaisjäännösryhmä ajoittuu sekä esihistorialliselle että historialliselle ajalle. Kohteen tarkempi rajaaminen sekä funktion ja luonteen määritteleminen vaativat maahan kajoavia tutkimuksia. Kohteen rajaus perustuu metallietsinlöytöjen levintään ja vuoden 2017 tarkastuksen maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.1000031565 |
922 |
Laukko |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031565 |
Laukon muinaisjäännösalueeseen sisältyvät jo ennestään tunnetut kohteet Laukon kartano (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001982, kartanonpaikka) ja Laukon puisto (922010010, rautakautinen kalmisto). Laukon kartanon alueelta on tehty runsaasti rautakautisia ja historiallisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41448). Pellolta on löytynyt myös pyyntikulttuurin asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia. Esinelöytöjen ja historiatietojen perusteella Laukon muinaisjäännösryhmä ajoittuu sekä esihistorialliselle että historialliselle ajalle. Kohteen tarkempi rajaaminen sekä funktion ja luonteen määritteleminen vaativat maahan kajoavia tutkimuksia. Kohteen rajaus perustuu metallietsinlöytöjen levintään ja vuoden 2017 tarkastuksen maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.1000031565 |
922 |
Laukko |
10002 |
12001 |
13003 |
11033 |
27019 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031565 |
Laukon muinaisjäännösalueeseen sisältyvät jo ennestään tunnetut kohteet Laukon kartano (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001982, kartanonpaikka) ja Laukon puisto (922010010, rautakautinen kalmisto). Laukon kartanon alueelta on tehty runsaasti rautakautisia ja historiallisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41448). Pellolta on löytynyt myös pyyntikulttuurin asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia. Esinelöytöjen ja historiatietojen perusteella Laukon muinaisjäännösryhmä ajoittuu sekä esihistorialliselle että historialliselle ajalle. Kohteen tarkempi rajaaminen sekä funktion ja luonteen määritteleminen vaativat maahan kajoavia tutkimuksia. Kohteen rajaus perustuu metallietsinlöytöjen levintään ja vuoden 2017 tarkastuksen maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.1000031565 |
922 |
Laukko |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031565 |
Laukon muinaisjäännösalueeseen sisältyvät jo ennestään tunnetut kohteet Laukon kartano (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001982, kartanonpaikka) ja Laukon puisto (922010010, rautakautinen kalmisto). Laukon kartanon alueelta on tehty runsaasti rautakautisia ja historiallisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41448). Pellolta on löytynyt myös pyyntikulttuurin asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia. Esinelöytöjen ja historiatietojen perusteella Laukon muinaisjäännösryhmä ajoittuu sekä esihistorialliselle että historialliselle ajalle. Kohteen tarkempi rajaaminen sekä funktion ja luonteen määritteleminen vaativat maahan kajoavia tutkimuksia. Kohteen rajaus perustuu metallietsinlöytöjen levintään ja vuoden 2017 tarkastuksen maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.1000031565 |
922 |
Laukko |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031565 |
Laukon muinaisjäännösalueeseen sisältyvät jo ennestään tunnetut kohteet Laukon kartano (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001982, kartanonpaikka) ja Laukon puisto (922010010, rautakautinen kalmisto). Laukon kartanon alueelta on tehty runsaasti rautakautisia ja historiallisia metallinilmaisinlöytöjä (KM 41448). Pellolta on löytynyt myös pyyntikulttuurin asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia. Esinelöytöjen ja historiatietojen perusteella Laukon muinaisjäännösryhmä ajoittuu sekä esihistorialliselle että historialliselle ajalle. Kohteen tarkempi rajaaminen sekä funktion ja luonteen määritteleminen vaativat maahan kajoavia tutkimuksia. Kohteen rajaus perustuu metallietsinlöytöjen levintään ja vuoden 2017 tarkastuksen maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.1000031566 |
777 |
Häivä |
10002 |
12001 |
13002 |
11002 |
27000 |
582370.88165516 |
7214801.43112520 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031566 |
Kohde sijaitsee viiden lammen ympäröimällä maa-alueella, Häivä -nimisestä lammesta noin 100 metriä itään. Kohde sijaitsee tasaisehkolla metsämaalla suon reunustalla. Ympärillä kasvaa mäntyä. Paikalta on löytynyt metallinpaljastimella todennäköisesti padan jalka. Löytökohdalta maa oli nokinen. Kyseessä todennäköisesti leiripaikka. |
| metsakeskus.1000031567 |
777 |
Pehkonen |
10002 |
12001 |
13002 |
11002 |
27000 |
582974.78163381 |
7214850.88112210 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031567 |
Kohde sijaitsee Pehkonen -nimisen lammen koillispuolella, noin 30 metriä rannasta. Kohteen luoteispuolella on hiekkakuoppa. Kohteen ympäristö on hiekkaista metsämaata. Eteläpuolella kasvaa vanhoja mäntyjä. Kasvillisuuden pohjakerros on kulunutta. Paikasta on metallinpaljastimella löytynyt puukko ja palanen kuparista padanreunusta. Puukko oli maan sisällä pystyssä, teräpuoli ylöspäin. Löytöpaikassa maannos oli häiriintynyttä ja siinä oli hieman tummunutta maata puukon ympärillä. Padanreunus löytyi noin 9 metrin päästä puukosta. Maa oli sen ympäriltä voimakkaasti hiiltynyt. |
| metsakeskus.1000031568 |
635 |
Ahtiala 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
357271.00000000 |
6794993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031568 |
Löytöpaikka sijaitsee Hepolahden lounaisrannalla olevalla peltoalueella, noin 280 metriä Ahtialan kuppikivestä (635010020) luoteeseen. Paikalta on löytynyt 19.11.2017 metallinetsinnässä miekan säilän katkelma, keihäänkärjen nirkko, punnus sekä sormuksen kanta (ks. alakohteet). Miekan ja keihäänkärjen löytyivät vierekkäin ja niiden löytösyvyys hiekkaisassa peltomullassa oli noin 25 cm. Muiden löytöjen löytösyvyys oli noin 10-15 cm.
Paikalta on löytynyt samanaikaisesti (19.11.2017) toisen löytäjän toimesta metallinetsinnässä kaksi hopearahaa, hopeinen hevosenkenkäsolki, keihäänkärki sekä kirves, jonka yhteydestä löytyi myös kaksi niittiä (ks. alakohteet). Esineet löytyivät noin 10-15 cm syvyydestä, tappara 25 cm. Löytäjän mukaan paikalla oli havaittavissa sulanutta pronssia sekä niittejä.
Löytöpaikalta noin 150 metriä etelään sijaitsevalta kumpareelta oli löytäjä havainnut sulanutta pronssia sekä palaneita kiviä. Maannos paikalla oli havaintojen mukaan ympäröivää aluetta tummempaa.
Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija kävi paikalle marraskuussa 2018 ja totesi, että kohteessa on todennäköisesti rautakauden kalmisto ja mahdollisesti asuinpaikka. Ranta viettää koilliseen Hepolahteen. Lähistöllä on mm. kuppikivi, historiallinen tie ja historiallinen kylänpaikka. |
| metsakeskus.1000031568 |
635 |
Ahtiala 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27019 |
357271.00000000 |
6794993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031568 |
Löytöpaikka sijaitsee Hepolahden lounaisrannalla olevalla peltoalueella, noin 280 metriä Ahtialan kuppikivestä (635010020) luoteeseen. Paikalta on löytynyt 19.11.2017 metallinetsinnässä miekan säilän katkelma, keihäänkärjen nirkko, punnus sekä sormuksen kanta (ks. alakohteet). Miekan ja keihäänkärjen löytyivät vierekkäin ja niiden löytösyvyys hiekkaisassa peltomullassa oli noin 25 cm. Muiden löytöjen löytösyvyys oli noin 10-15 cm.
Paikalta on löytynyt samanaikaisesti (19.11.2017) toisen löytäjän toimesta metallinetsinnässä kaksi hopearahaa, hopeinen hevosenkenkäsolki, keihäänkärki sekä kirves, jonka yhteydestä löytyi myös kaksi niittiä (ks. alakohteet). Esineet löytyivät noin 10-15 cm syvyydestä, tappara 25 cm. Löytäjän mukaan paikalla oli havaittavissa sulanutta pronssia sekä niittejä.
Löytöpaikalta noin 150 metriä etelään sijaitsevalta kumpareelta oli löytäjä havainnut sulanutta pronssia sekä palaneita kiviä. Maannos paikalla oli havaintojen mukaan ympäröivää aluetta tummempaa.
Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija kävi paikalle marraskuussa 2018 ja totesi, että kohteessa on todennäköisesti rautakauden kalmisto ja mahdollisesti asuinpaikka. Ranta viettää koilliseen Hepolahteen. Lähistöllä on mm. kuppikivi, historiallinen tie ja historiallinen kylänpaikka. |
| metsakeskus.1000031569 |
257 |
Klippskär |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
367156.00000000 |
6659653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031569 |
Sijaintipaikka on Kirkkonummen itäsaaristossa Porkkalanniemen itäpuolella olevien Ängeslandet - ja Tavasten -saarien itäpuolella, Klippskärin länsipuolella.
Paikalla on puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 20 metriä. Hylyn voi olettaa yli sata vuotta sitten uponneeksi. Hylyn rungon ylärakenteet ovat hajonneet ja hylyn sisällä ja ympärillä on paljon irrallisia rakenneosia, mutta rungon muoto on kuitenkin hahmotettavissa. Alus on ollut pyöreäkeulainen. Noin 4,5 metriä korkea keularanka on pystyssä ja peräranka on kaatunut pohjalle. Kylkikaarien alaosat ovat paikoillaan kuten myös kylkien alimmat laitalautakerrokset. Puinen ankkuripelin tukki on hylyn sisällä. Mastoja ei ole havaittavissa, ei myöskään ankkureita.
www.hylyt.netin mukaan hylyn on paikantanut viistokaikuluotaamalla Sami Sallinen. |
| metsakeskus.1000031570 |
5 |
Pekkola |
10007 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
339588.00000000 |
6991117.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031570 |
Alueella sijaitsee useita kiviaitoja sekä tien varressa että kauempana tiestä. Paikalla on ollut peltoja, jotka on merkitty 1800-luvun pitäjän- ja isojakokartoille sekä vielä vuoden 1967 peruskartalle. |
| metsakeskus.1000031571 |
751 |
Karhumaansuo |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
409107.00000000 |
7293708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031571 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella mäntykankaalla, noin 200 metriä voimalinjasta länteen ja Karhumaansuon laidasta noin 580 m luoteeseen. Alueen inventoinnin aikaan 2017 varttunutta puustoa kasvaneen mäntykankaan maasto on kumpuilevaa, ja rajoittui etelässä ja lännessä taimikkoon, koillisesta rämeeseen.
Maastosta erottuvalla kumpareella on suorakaiteen muotoinen, itä-länsisuuntainen kuoppa (Kuoppa 1). Kuopan itäpää laskee loivasti länteen, jossa kuoppa päättyy jyrkähköön seinämään. Kuopan koko on 4 x 2 metriä ja se on länsipäästään noin 0,5 metriä syvä. Kuopan länsipäähän tehtiin koekuoppa, jossa havaittiin hiiltä noin 20 cm syvyydessä rikastumiskerroksessa. Kuoppa on mahdolisesti esihistoriallinen.
Kuoppa 1:stä noin 8 metriä itään on toinen kuopparakenne 2. Tämä sijaitsee kumpareen itäpuolella, alavammalla maalla. Kuopan läpi kulkee polku. Kuopan koko on 2 x 1,5 metriä ja sen syvyys on 0,2 metriä. Kuoppa on etelä-pohjoinen suuntainen. Kuoppa 2 koordinaatit: P: 7293701, I: 409119. |
| metsakeskus.1000031572 |
178 |
Mustatlammit |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553048.00000000 |
6856102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031572 |
Hasansuon ja Mustienlammien välisellä mäntykankaalla, mäen länsirinteessä on suuri ja syvä tervahauta. Tervahaudan halkaisija on 17,5 metriä. Tervahaudan reunoilla olevat vallit ovat noin kolme metriä leveät. Haudan syvyys on yli 2 metriä. Tervahaudan ränni on kohti koillista. Tervahauta näkyy selvästi myös alueen vinovalovarjosteessa (LiDAR). |
| metsakeskus.1000031573 |
178 |
Riemiö 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
551621.00000000 |
6858779.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031573 |
Pyyntikuopparivistö sijaitsee Riemiö-nimisen järven länsipuolisen mäntykankaan pohjois- ja koillisreunassa sekä kankaan itäpuolisten mäkien rinteillä ja laella. Kuoppia on havaittavissa peruskarttaan merkitylle tervahaudalle (Riemiö 2) vievän hiekkatien molemmin puolin. Osa kuopista on selkeitä ja vallillisia, osa hyvin matalia ja epämääräisiä. Pyyntikuopiksi tulkittuja kuoppia on ainakin kymmenen. Kuoppien halkaisija vaihtelee reilusta metristä kahteen metriin. Syvyyttä kuopilla on parista kymmenestä sentistä aina puoleen metriin. Linjan alla on myös mahdollinen kiviröykkiö, joka voi olla syntynyt myös isomman maakivien luontaisesti lohkeillessa. |
| metsakeskus.1000031574 |
178 |
Riemiö 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
551801.00000000 |
6858677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031574 |
Tervahauta sijaitsee Riemiö -nimisen järven luoteisrannalla kohoavan mäen laella. Tervahauta on merkitty peruskarttaan hieman GPS-mittaukseen perustuvasta sijainnista luoteeseen. Tervahauta on halkaisijaltaan 7,5 m ja se on noin kolme metriä syvä. Tervahaudan vallit ovat noin 40 cm korkeat ja noin metrin levyiset. Tervahauda rännin kaivanto on kohti etelää. Tervahaudan pohjois- ja eteläpuolella on selvät kaivannot. Maan pinta on rikki paikoin tervahaudan ympäristöstä. Rikkonaisissa kohdissa näkyy runsaasti hiiltä. |
| metsakeskus.1000031575 |
178 |
Tiutionsalmen silta |
10007 |
12005 |
13070 |
11042 |
27000 |
554103.00000000 |
6854269.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031575 |
Särkijärven Hasanlahdesta erottavan Tiutionsalmen ylittää kapea paalujen varaan rakennettu kävelysilta, joka on pahoin hajonnut. Silta ei enää ole kulkukelpoinen. Silta liittyy alueen polkuverkostoon. Polut ovat käytön puutteessa lähes kadonneet. Silta on ollut noin 60-70 metriä pitkä. |
| metsakeskus.1000031576 |
165 |
Janakkalan maalinnoitteet |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
369558.00000000 |
6752804.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031576 |
Janakkalan kirkon ympäristössä sijaitsee viisi laajaa 1. ms aikaista linnoitusaluetta, joihin kuuluu hiekkamaahan kaivettuja ja kallioon louhittuja taisteluhautoja, korsuja ja ampumapesäkkeitä. Linnoitteita sijaitsee Laurinmäen, Määkynmäen, Säkkäränmäen, Veittosenmäen ja Lystinmäen alueilla.
Linnoitteiden tarkoitus on ollut estää vihollisen eteneminen Räikälänjoen yli Janakkalan kirkonkylän ja Kernaalanjärven alueella.
Kohteen koordinaatit osoittavat vuoden 1918 Tarinmaan taistelun muistomerkkiä. |
| metsakeskus.1000031577 |
638 |
Bodö |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
414164.00000000 |
6672327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031577 |
Merkitty yleisöilmoituksen perusteella.
Sijaitsee kitukasvuista mäntyä kasvavan kalliomäen päällä. Laajahko kiviröykkiö, jossa on kaksi soikionmuotoista kuoppaa, jotka vaikuttavat sekundäärisiltä. Sijaintipaikan ja kuvauksen perusteella sopisi varhaismetallikautiseksi hautaraunioksi. |
| metsakeskus.1000031578 |
78 |
Furuvik |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
277415.00000000 |
6639293.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031578 |
Kohde kuuluu Neuvostoliiton Hankoniemelle vuosina 1940–41 rakentamaan tukikohtaan. Se si-jaitsee noin 3 kilometriä Hangon keskustasta itään, Täktomintien eteläpuolella olevalla hiekka-kankaalla. Asemakaavoitukseen liittyen alueella tehtiin toisen maailmansodan aikaisten puolustusvarustusten kartoitus vuonna 2017 sekä rakenteiden dokumentointia vuonna 2018.
Alueella on paljon maahan kaivettuja linnoitteita, jotka on kartoitettu asemakaava-alueen osalta. Asemakaava‐alueella on neljä keskeneräistä parakin pohjakaivantoa, neljä korsua ja neljä ajoneuvosuojaa sekä juoksu‐ eli taisteluhautoja. Inventoinnissa hahmotettiin kaksi kokonaisuutta, eli yllä mainitut parakit sekä korsuista ja ajoneuvosuojista koostuva kokonaisuus. Lisäksi mäntykankaalla on useita kuoppia, jotka voivat olla poteroita tai räjähdyskuoppia.
Parakkien pohjakaivannot ovat 22 metriä pitkiä ja yli 3 metriä syviä. Ympäröivät vallit ja maakasat mukaan lukien rakenteiden koko on noin 33 x 17 metriä, yksi pohjista oli pienempi ja matalampi, sen kaivutyö oli ollut vasta alussa. Korsujen koko vaihtelee 10–25 metrin välillä ympäröivien vallien ulkoreunasta mitattuna. Ajoneuvosuojat ovat toisesta päästä avonaisia kaivantoja, joiden koko on noin 3 x 7 metriä ja syvyys noin metri.
Ilmalaserkeilausaineistossa on nähtävissä, että lähiympäristössä on lukuisia maahan kaivettuja rakenteita, joita ei ole arkeologisesti inventoitu. |
| metsakeskus.1000031579 |
623 |
Kontilanhovin kiviaidat |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27007 |
563076.00000000 |
6830605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031579 |
Kontilanhoviin johtaa tie kaakosta vanhalta Torikonpolulta eli Puumalan ja Sulkavan väliseltä vanhalta tielin-jaukselta. Molemmin puolin tien varressa on hyvin sammaloitunutta kiviaitaa. Sprengtportenin Savon kartastossa Kontilanhovin maalla on kaksi tilaa, joista toiselle tie tulee juuri samaa linjaa kuin nykyinenkin tilustie. Mahdollisesti kiviaidat on tehty osin jo 1700-luvulla. Kiviaitaa on voimalinjan alla. |
| metsakeskus.1000031580 |
623 |
Koppelniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
567081.00000000 |
6819149.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031580 |
Koppelniemen tervahauta sijaitsee kuusimetsässä Mutikonselän kaakkoisrannalla, Riihimäestä luoteeseen, voimalinjan länsipuolella olevassa maastossa. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja siinä ei näy juoksutusränniä. |
| metsakeskus.1000031581 |
700 |
Kiveronoja |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
583131.00000000 |
6809268.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031581 |
Kohde sijaitsee Puumalan-Ruokolahden tien pohjoispuolella ja voimalinjan eteläpuolella Kiveronsuolta Lapinlahdenkorven halki laskevan Kiveronojan eteläpuolella olevalla mäennyppylällä. Koko nyppylä on linnoitettu, mäen itäsyrjällä on neljä halkaisijaltaan 12-metristä kuoppaa, joista ainakin kolme lienee kenttälinnoitettua majoituskorsua ja näiden takana on yhdyshautoja ja pienempiä tähystysasemia. Maasto on mäntykangasta. Voimalinja kulkee suolla mäeltä 30-40 metrin päässä. |
| metsakeskus.1000031582 |
700 |
Pohjakorpi 1 |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
586202.00000000 |
6808072.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031582 |
Kohde sijaitsee Syyspohjassa, Utulantien ja Puumalan-Ruokolahdentien välisellä tasaisella mäntykankaalla, voimalinjan pohjoispuolella. Paikalla on useita pitkänomaisia kaivantoja, jotka ovat kaakko-luode –suuntaisesti. Suurin osa kaivannoista on syviä ja pitkiä ja niiden sisällä on eri syvyisiä osia, vallit ovat korkeat. Yksi kaivannoista on puolestaan matala ja suorakaiteen muotoinen, sisätiloiltaan noin 4 x 12 metriä ja matalat vallit ympärillä. Sisätilan reunat ovat suoraseinämäiset ja kyseinen painanne voisi olla vaikkapa rakennuksen paikka. |
| metsakeskus.1000031583 |
700 |
Pohjakorpi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
586077.00000000 |
6807976.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031583 |
Kohde sijaitsee Syyspohjassa, Utulantien länsipuolella olevalla mäntykankaalla, kapean notkon eteläpuolella. Paikalla on LiDAR-aineistossakin heikosti näkyvillä olevat viisi halkaisijaltaan 3-metristä kuoppaa. Painanteet näkyvät heikohkosti maastossakin, mutta ovat kuitenkin havaittavissa. Kuoppien sijainti ja ryhmitys viittaavat siihen, että ne saattaisivat olla esihistoriallisia pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000031584 |
700 |
Hietamäen varustukset |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
594987.00000000 |
6801917.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031584 |
Kohde sijaitsee Ruokolahden Virmutjoella, Virmutjoensuuhun laskevan joen länsirannalla olevan Hietamäen eteläpuolella, Metsolan talosta 70 metriä luoteeseen olevalla mäellä. Suurin kuopista saattaisi olla korsun jäännöksiä, ja muut kaivannot yhdyshautoja. Mäki on pusikkoinen ja rakenteita on hankala nähdä. Voimalinja kulkee lähellä kohteen koillispuolella. |
| metsakeskus.1000031585 |
153 |
Saarlampi 1 |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
600851.00000000 |
6793946.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031585 |
Kohde sijaitsee Ruokolahdelta Imatralle vievän tien 62 varrella, sen itäpuolella. Voimalinja on kohteen länsipuolella. Paikalla on muutama iso, noin 6 x 6 metrin kokoinen kuoppa, joihin liittyy sisääntulokäytävä ja vallit. Osa mäellä olevista kuopista saattaa olla kenttälinnoitettujen majoituskorsujen jäännöksiä, osa saattaa olla hiekkakuoppia. Kohde on hieman epämääräinen, mutta liittynee Salpalinjaan. |
| metsakeskus.1000031586 |
153 |
Saarlampi 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
600789.00000000 |
6794061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031586 |
Kohde sijaitsee Ruokolahdelta Imatralle vievän tien 62 varrella, sen itäpuolella. Voimalinja on kohteen länsipuolella. Paikalla on suorakaiteen muotoinen, noin metrin syvä ja 3 x 4 metrin kokoinen kuoppa, jonka ympärillä on vallit. Kuoppa on tasaisella mäntykankaalla. Mahdollisesti se liittyy läheisiin puolustusvarustuksiin (Saarlampi 1). |
| metsakeskus.1000031587 |
98 |
Huntinhauta |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
407017.00000000 |
6763016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031587 |
Kohde sijaitsee Toivolantien itäpuolella noin 340 metriä Toivolantien ja Kärköläntien risteyksestä pohjoiseen. Sudenkuoppa on Toivolantien ja Uusipellon talolle haarautuvan tien risteyksen eteläpuolella ja sen valli on kiinni Toivolantien reunassa. Maasto on paikalla loivasti pohjoiseen viettävää rinnettä, jolla kasvaa sammalpohjaista kuusimetsää. Maaperä paikalla on hiekkaa.
Paikalla on pyöreä reunavallillinen ja hivenen suppilomainen kuoppa. Kuopan halkaisija vallien kanssa on kahdeksan metriä ja sisähalkaisija on 4,7 metriä, syvyyttä kuopalla on 1,5–2 metriä. Kuopan pohjalle ja seinämiin tehdyissä maaperäkairan pistoissa ei havaittu hiiltä tai mahdollisia rakenteita, pohjalla maa oli kosteaa. Kuopan reunoilla ja seinämillä kasvaa kuusia. Kuopan lounaispuolella metsässä on epäsäännöllisen muotoisia kuoppia, jotka ovat mahdollisesti syntyneet hiekanoton yhteydessä. Kohde tunnetaan kylässä Huntinhauta-nimisenä sudenkuoppana. Kuopan rakenne ja sijainti lähellä kylään johtavaa tietä ovat sudenkuopalle tyypillisiä. Kuopan iästä ei ole varmuutta, mutta sitä on kunnostettu 1930-luvulla. Kohde on kiinteä muinaisjäännös. Sudenkuoppa sijaitsee aivan kiinni Toivolantien länsilaidassa, joten mahdollisissa tienparannus tai levennystöissä se tulisi ottaa huomioon. |
| metsakeskus.1000031588 |
560 |
Niemenoja |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
430654.00000000 |
6733447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031588 |
Kohde sijaitsee Orimattilan Pakaan kylässä. Pakaalta Mallusjoelle johtavan tien eteläpuolella, noin 2,5 kilometrin päässä tienristeyksestä Mallusjoelle päin. Suden kuoppa sijaitsee noin 50 metrin päässä Pakaantiestä etelään. Alue on tasaista mäntykangasta, kuopan etelä- ja itäpuolella kulkee matala harjanne ja sitä pitkin metsätie. Pakaantien pohjoispuolella on hiekkakuoppia.
Paikalla on 3,3 metriä syvä suppilomainen kuoppa, jossa on matalat vallit. Kuopan sisähalkaisija on 5,3 metriä ja halkaisija vallien kanssa on 9,8 metriä. Kuopan pohjalle ja valleihin tehdyissä maaperäkairauksissa ei havaittu hiiltä. Muodon perusteella kuoppa on tulkittavissa sudenkuopaksi. Kuopassa kasvaa muutama nuori kuusi, muuten kuoppa on hyvin säilynyt. Kuopasta 10 metriä lounaaseen on isohko siirtolohkare. Lähialueella ei havaittu muita samanlaisia kuoppia. |
| metsakeskus.1000031589 |
400 |
Kalmanloukas 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
210349.00000000 |
6758947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031589 |
Kivistä koottu pyöreä rinki, jonka halkaisija on noin 8 metriä. Ringin keskellä on muutamia kookkaampia kiviä ja sen luoteisosassa on kivilatomusta. Kiveys on yhden kerroksen korkuinen ja isojen kivien lomassa on pienempiä kiviä. Rinkiä on käytetty kukkapenkkinä. Tarinoiden mukaan kyseessä olisi käräjärinki. |
| metsakeskus.1000031590 |
46 |
Enonkosken saha |
10002 |
12015 |
13147 |
11006 |
27008 |
599964.00000000 |
6885769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031590 |
Enonkoskessa on toiminut saha vuodesta 1777 alkaen 1900-luvun alkuun saakka. Sen rakennuskannasta on nykyisin jäljellä ainoastaan uoman pohjoisrannalla oleva puurakenteinen makasiini, joka toimii näyttely- ja opastustilana.
Koskiuoman ja sen rannan rakennuskanta on hävinnyt 1900-luvun jälkipuolella. Kosken uoma on varsin keinotekoinen: sitä on luultavasti perattu ja muokattu moneen kertaan 1700-luvulta 1900-luvulle
Kartta- ja maastohavaintojen perusteella viimeisin paikalla ollut rakennuskanta on suurimmaksi osaksi hävittänyt jäännökset aiemmista rakenteista. Viimeistä 1900-luvun alun käyttövaihetta iäkkäämpiä saattavat olla luonnonkiviset rakenteet: pohjapato, kylmämuurattu uoman reuna sekä pengerretty tieura. Myös kiviaita ja kosken eteläpuolella olevat rakennuksen pohjat voivat olla iäkkäämpiä – niitä ei ole merkitty käytettävissä oleviin historiallisiin karttoihin.
Muinaisjäännösalueeksi on rajattu alueet, joilla sahan ja siihen liittyneiden rakennusten ja rakenteiden jäännöksiä on todennäköisesti säilynyt parhaiten. |
| metsakeskus.1000031591 |
290 |
Könkäänkoski |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
606463.40008545 |
7132938.40011600 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031591 |
Uittorännin ja uittopadon jäänteet. Uittorännin pituus on arviolta 50 m. Uoman molemmin puolin ja sen pohjassa on puunrungoista tehdyt vahvat rakenteet. Kiviä on raivattu uoman reunoille. Padon kohdalla on nähtävissä poikittaisia puurakenteita. Uittorännin puurakenteet ovat vielä kohtuullisen hyvässä kunnossa. |
| metsakeskus.1000031592 |
777 |
Huotarinhaudanaho 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27009 |
627087.00000000 |
7181119.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031592 |
Huotarinhaudanahon kaakkoisrinteessä Vuokin reitin eteläpuolella nuoressa ja tiheässä mäntymetsässä sijaitseva taistelukaivanto on noin 25 metriä pitkä ja J-kirjaimen muotoinen. Kaivannossa on valli kaakon suuntaan. |
| metsakeskus.1000031594 |
564 |
Seluskanoja |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
454580.00000000 |
7208175.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031594 |
Mäen korkeimmalla kohdalla on kuoppa, jonka ala on noin 2,5 x 4 metriäja syvyys noin 1 metri, ympärillä on vallit. Kohteen tarkempaa luonnetta tai ajoitusta ei tunneta. |
| metsakeskus.1000031595 |
564 |
Peräkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446148.00000000 |
7254343.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031595 |
Kohteeseen kuuluu ainakin viisi asumuspainannetta, jotka ovat noin 60 metrin matkalla, hieman 60 metrin korkeuskäyrän yläpuolella. Kaks painannetta, isompi ja pienempi ovat vierekkäin. Pienemmän painanteen halkaisija on noin 6 metriä ja isomman noin 12, se on muodoltaan hieman soikea. Muut painanteet ovat yksittäin. Painanteiden halkaisija on noin 8-12 metriä, niissä on matalat vallit. Vuoden 2017 inventoinnin raportointivaiheessa havaittiin vielä mahdollisia asumuspainanteita edellä mainittujen länsipuolella. Kyseessä näyttäisi olevan vierekkäiset painanteet kahdessa eri kohdassa. Ne on lisätty alakohteisiin
2022: Kohde merkittiin maastoon hakkuita varten, samassa yhteydessä asumuspainanteiden koot ja sijainnit tarkistettiin ks. alakohteet. Tarkastuksen aikana ei havaittu liradissa erottuvia asumuspainanteita. Alue on voimakkaasti ojitettu.
2024: Kohteen aluerajausta on pienennetty lännestä vuonna 2024 tehdyn kohteen maastoon merkitsemisen jälkeen. Rajaus kattaa nyt ainoastaan maastosta havaitut painanteet. |
| metsakeskus.1000031596 |
564 |
Saukkokoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
446958.00000000 |
7253244.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031596 |
Kohde sijaitsee noin 3 km Yli-Iin kirkosta koilliseen, Siuruanjoen Saukkokosken itärannalla, noin 50 metriä joesta. Mäntykankaalla, jokeen päin viettävässä rinteessä, on pieni tervahauta, halkaisija noin 4 metriä reunavallin päältä, keskellä oleva kuoppa halkaisijaltaan noin 1,5 metriä. Länteen, alarinteeseen, johtaa noin 6 metriä pitkä rännikaivanto. |
| metsakeskus.1000031597 |
751 |
Honkamaa 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
411602.00000000 |
7291327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031597 |
Vuoden 2017 voimalinjainventoinnissa paikannetut kaksi vierekkäistä asumuspainannetta matalan moreeniharjun itälaidalla, Honkamaa-nimisellä alueella. Läntisempi on kooltaan noin 4 x 7 m ja heti sen itäpuolella on toinen, likimain saman kokoinen painanne tiheässä mäntytaimikossa. Painanteet ajoittunevat kivikaudelle, korkeutensa noin 50 m mpy. mukaan noin 2300 ennen ajanlaskun alkua. Maaperä on hiekkamoreenia/soraa. Lähiympäristö on soista. Suunniteltu voimalinjan levennys sijoittuu noin 100 m painanteista länteen.
Noin 500 m lännempänä on useamman asumuspainanteen kohde voimalinjan länsipuolella. |
| metsakeskus.1000031598 |
751 |
Malininpalo |
10001 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
415024.00000000 |
7286705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031598 |
Simojoen ison Petäjäkosken kohdalla, noin 250 m joen eteläpuolella hiekkapohjaisella mäntykankaalla todettiin vuoden 2017 sähkölinjainventoinnissa korkeussijaintinsa perusteella varhaismetallikauteen ajoittuva asuinpaikka. Sähkövoimalinjan ja metsän väliltä todettiin kaksi kvartsiitti-iskosta, mutta tehdyissä kolmessa koepistossa ei ollut löytäjä tai merkkejä kulttuurikerroksesta.
Löydöt, maaperä, topografia ja sijainti joen varressa tai muinaisessa jokisuussa viittaavat selvästi asuinpaikkaan. Idän puolella asuinpaikka rajoittuu muinaiseen uomaan ja metsäautotiehen. Pohjoisessa rajana on muinainen rantatörmä, jonka alla maasto on kosteaa kuten myös lännen puolella. Asuinpaikan ja joen välillä kulkee Ranuantie ja asuinpaikan itäpuolella on metsätie.
Vuoden 2018 yleiskaavainventoinnin pintatarkastelussa ei havaittu merkkejä asuinpaikasta. Vieressä kulkevan metsätien ja asuinpaikan reunalta havaittiin kvartsiitteja, jotka liittyvät tien kunnossapitoon. 2018 arvion mukaan kyseessä on mahdollinen muinaisjäännös.
Kohteen luonteen ja laajuuden selvittäinen edellyttää tarkempia koetutkimuksia. |
| metsakeskus.1000031599 |
777 |
Koukkusormenhiekka |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
590357.39929199 |
7253086.60018910 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031599 |
Kohde sijaitsee Ison- Perangan pohjoispuolella, Koukkusormenhiekasta koilliseen, noin 140 metriä metsäautotienkääntöpaikalta kaakkoon hakkuuaukealla. Pohjakasvillisuus on varpuvaltaista. Tervahaudan vallit erottuvat hyvin maastosta. Vallien leveys on noin neljä metriä. Tervahaudan halkaisija on noin 13 metriä ja syvyys noin metrin. Halssi laskee länteen ja on noin 5 metriä pitkä. Tervahaudan päällä kasvaa joitakin kitukasvuisia mäntyjä sekä katajaa. |
| metsakeskus.1000031600 |
491 |
Parjakallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
521600.00000000 |
6817374.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031600 |
Asuinpaikka sijaitsee tien 4323 pohjoispuolella, Neulalahden ja Parjalammen välisellä kannaksella, Parjakallion talolle johtavan tien varressa. Tietä on parannettu ja tien leikkauksessa oli paikoin löytöjä. Alue on mäntykangasta. Maasto muuttuu kiviseksi Parjakalliota kohden. Asuinpaikka on rajattu löytöpisteiden ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.1000031602 |
623 |
Kainulaisenkenkku |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
563292.00000000 |
6823368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031602 |
Sik-sak –muotoista ojakaivannetta aivan metsän ja voimalinjaa varten hakatun käytävän rajalla. Kaivannot ovat aika syviä ja liittyvät mahdollisesti toisen maailmansodan puolustusvarustuksiin. Osmonaskeleen kalliokaivannot ovat kohteesta vajaa kilometri kaakkoon. |
| metsakeskus.1000031603 |
837 |
Mustalahti 5 |
10007 |
12005 |
13068 |
11006 |
27008 |
327100.00000000 |
6823447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031603 |
Sijaintipaikka on Näsijärven eteläosassa Tampereen keskustan lähellä Mustalahden ja Kortelahden suulla Särkänniemen kärjen eteläpuolella.
Paikalla on suuri hirsiarkkurakenne, joka on ollut noin 12 metriä korkea. Nyt arkku on kaatuneena pohjalle kohti pohjoista. Rakenne on halkaisijaltaan neliömäinen kylkien ollessa noin 4,5 metriä leveät. Arkun päällä sen keskiosassa on noin 60 cm korkea pollari. Pollarin keskiosa on joko veistetty tai kulunut yläosaansa ohuemmaksi. Yhdellä kyljellä arkun yläosassa on rautainen kiinnityslenkki. Arkku on täynnä kiviä. Arkun alaosa on rakennettu jättämällä salvottujen hirsien päät pitkiksi, kun taas yläosan salvokset ovat lyhytnurkkaisia. Yläosan kulmiin on salvosten päälle naulattu pystysuuntaiset lankut lisätueksi tai suojaksi. Arkku on tehty neliskanttisiksi veistetyistä hirsistä. Arkun rakennetta vahvistaa kaksi poikittaista hirsiriviä, joista toinen on arkun alaosassa ja toinen keskiosassa. Arkun ulkoseiniin on naulattu pystysuuntaisia vankkoja lankkuja tukemaan rakennetta. Arkun päällystä ja yläosa on päällystetty kapeahkoilla laudoilla, jotka ovat vaakasuuntaiset arkun kyljissä.
Hirsiarkku havaittiin vedenalaisinventoinnissa 2017. Sitä ei ole toistaiseksi havaittu vanhoissa 1900-luvun kuvissa tai kartoissa, mutta on todennäköistä, että se esiintyy joissakin lähteissä. Todennäköisesti se on ollut käytössä 1800-luvun puolella, ja se saattaa liittyä alusten kiinnittämiseen lahden suulle tai Särkänsaaren sahan toimintaan. Saha on toiminut Särkänniemen kärjessä ja se perustettiin 1889. Saha toimi 1920-luvulle asti.
Mustalahdessa on ollut satama 1830-luvulta lähtien. 1840-luvulla satama oli kehittynyt Tampereen tärkeimmäksi puunkuljetusväyläksi. Suojainen satamalahti oli ahdas, joten halkojaaloja ja purjealuksia jouduttiin välillä ankkuroimaan/kiinnittämään lahden suulle. |
| metsakeskus.1000031604 |
623 |
Pyssyniemi |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
585087.00000000 |
6818886.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031604 |
Pyssyniemen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Katosselän Savikonlahden pohjoispuolella olevan Pyssyniemen itärannalla, korkean vuoren länsipuolella. Kohteella on selvä noin 5 m yli järven pinnan nouseva tasanne. Maasto on ehjää kangasmetsää. Paikalla on kaksi asumuspainannetta, molemmat halkaisijaltaan 8-9 metriä. |
| metsakeskus.1000031605 |
837 |
Onkiniemi 1a |
10007 |
12015 |
13143 |
11006 |
27000 |
326159.00000000 |
6823261.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031605 |
Sijaintipaikka on Näsijärven eteläosassa Tampereen keskustan lähellä Onkiniemen rannan tuntumassa matalassa vedessä Onkiniemen uimarannan rantakallioiden edustalla.
Puinen rakenne, joka koostuu täytelouheen päälle perustetusta hirsiarkusta ja sen yhteyteen kiinnitetyistä hirsistä ja lankuista, jotka nousevat syvemmästä vedestä viistosti rantaa kohti. Rakenteen koko on noin 10 x 4,5 metriä. Alimmat hirret ovat järeitä ja ne on sijoitettu kohtisuoraan rantaa kohti. Niiden päällä on rannansuuntaisesti sijoitettuja hennompia hirsiä noin puolen metrin välein. Rakenteen ympäristössä rantaa on pengerretty louheella ja tuettu pystypaaluilla. Rakenne liittynee alueen telakkatoimintaan. Puurakenteissa on todennäköisesti ollut kiinnitettynä rautaiset raiteet, joita pitkin aluksia on liikuteltu vinssaamalla raiteilla kulkevan kelkan päällä.
Onkiniemellä eli ns. Elianderin niemellä on ollut laivalaituri, jolla rakennettiin mm. halkolotjia. Näsijärven Höyrylaiva Oy:n rakennuttama puinen matkustajalaiva Tampere, joka valmistui 1874 ja liikennöi vuoteen 1908, rakennettiin siellä samoin kuin sen sisaralus Mänttä. Kauppias Henrik Eliander aloitti 1852 Onkiniemellä tulitikkujen valmistuksen. Tulitikkutehtaan sijaintia ei tiedetä. |
| metsakeskus.1000031606 |
624 |
Kananiemenharju 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
487038.00000000 |
6712552.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031606 |
Kohde sijaitsee Valkmusan kansallispuiston reunalla, Kananiemenharjun tyviosassa, Kananiemensuon ja Mustanjärven suon välisellä kankaalla. Paikalla on noin metrin syvä, suppilonmuotoinen kuoppa, jonka halkaisija on noin 6 metriä ja sen ympärillä on hyvin matalat vallit. Paikalla kasvaa mäntytaimikkoa. Asumuspainanteeksi kuoppa on syvä, eikä se vaikuta myöskään terva- tai hiilihaudalta. |
| metsakeskus.1000031607 |
434 |
Piiparkallio |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
473815.00000000 |
6717991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031607 |
Piiparkallion asuinpaikka sijaitsee aivan Loviisan ja Kouvolan rajalla, Piiparkallion länsipuolella olevalla muinaisrantatörmällä, peltoauken yläpuolella. Paikalla on varsin selvä 12 x 10 metrin laajuinen asumuspainanne, jonka keskellä näkyy pieni metsänäestyslaikku ja siinä hiekkamaata. Muuten maasto on ehjää mäntykangasta. Aivan ison asumuspainanteen vieressä on halkaisijaltaan kaksi metriä oleva kuoppa, joka liittynee asuinpaikkaan ja mahdollisesti itse asumuspainanteeseen. Painanteesta länteen, polun varrella on luontaiselta vaikuttava painauma, mutta siihenkin on syytä suhtautua positiivisella varauksella. |
| metsakeskus.1000031608 |
434 |
Sandforsmalmen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
461269.00000000 |
6707063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031608 |
Kohde sijaitsee lähellä Loviisan ja Lapinjärven rajaa, Taasianjoen eli Tesjoen Pitkäkosken itäpuolella olevalla harjulla, harjua pitkin kulkevan tien molemmin puolin. Paikalla on havaittu 11 asumuspainannetta. Alue on pääasiassa mäntytaimikkoa ja maaperä on hiekkaa. Harjun reunoilla ja päällä on jonkin verran kiviä. |
| metsakeskus.1000031609 |
577 |
Lautela 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
262824.00000000 |
6711573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031609 |
Pellolta löytyi metallinpaljastimella rautaesineitä yhdestä rykelmästä. Muutoin savisella pellolla, esineiden löytöpaikalla, on 20 cm paksuudelta hiilensekaista tummaa hiekkaa, jonka alla on vaaleamman hiekan kerros. |
| metsakeskus.1000031611 |
777 |
Pitkänjatko |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
587635.00085449 |
7194833.00036610 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031611 |
Emäjoen länsirannalta, Pitkänlammelta koilliseen, metsäautotien kääntöpaikan lähistöltä on löytynyt metalliesineitä ja hiiltä. Paikalta löydettiin rautainen nuolenkärki, ongenkoukku ja puukonterä. Esineet olivat noin 20 metrin säteellä toisistaan. Kyseessä lienee leiripaikka. Puukonterä ja ongenkoukku löytyivät noin neljän metrin päästä toisistaan. Nuolenkärki sijaitsee noin 14 metriä näistä lounaaseen. Löytöalue oli tarkastushetkellä hakkuuaukkona. Tarkastuksessa ei havaittu muita merkkejä muinaisjäännöksestä. Esineistöstä päätellen kohde on lyhytaikainen leiripaikka. |
| metsakeskus.1000031612 |
734 |
Yltäkylän myllytontti |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
314633.00000000 |
6705285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031612 |
Pisteen kohdalla on hirsijäännöksiä joen penkassa. Hirret on pääosin asetettu joen suuntaisesti pohjoisrannalle. Yhden hirren edustalla, jossa on myös poikkihirren jäännöstä on noin neljän neliömetrin matkalla laakea röykkiö pienehköjä kiviä, joiden joukossa näkyy tiilen pala ja tummaa pullolasia. Kyse voi olla Yltäkylän vanhasta myllynpaikasta, joka näkyy mm. vuosina 1778-1789 piirretyssä isojakokartassa. Yltäkylän puromylly mainitaan jo vuoden 1586 myllyluettelossa.
Alakohteeksi on merkitty läheinen kiviperusta joen reunalla.
Pihamaalla on betonirenkaan päälle asetettu myllynkivi. Näillä paikkeilla on sijainnut viimeisin Yltäkylän mylly, joka on purettu pois (6705270/314658).
Joen mutkassa alajuoksulle päin on joen yli asetettuja tukkeja ja pienempiä puita. Kyse lienee kevyestä sillasta (6705282/314628) |
| metsakeskus.1000031613 |
564 |
Saukkokoski 2 |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446577.00000000 |
7253321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031613 |
Kohde sijaitsee Siuruanjoen länsipuolella olevassa harvennetussa taimikossa. Paikalla on 15-20 metriä halkaisijaltaan olevan pyöreähkö painauma, jonka ympärillä ei ole selviä valleja tms. Paikalla on hyvin vaikea tehdä tarkkoja havaintoja risukkoisesta taimikosta johtuen. Mahdollisesti kyseessä on kivikautinen asumuspainanne. |
| metsakeskus.1000031614 |
564 |
Polviniitty |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
440835.00000000 |
7234790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031614 |
Asuinpaikka sijaitsee Yli-Iin ja Kiimingin välisen tien länsipuolella, Onkamonselän pohjoispuolella. Paikalla on havaittu kaksi painannetta ja kvartsia kevyesti äestetyllä hiekkakankaalla pienen mäen pohjois- ja koillislaidalla sekä koillisella rinteellä. Maasto on hieman kivikkoista. |
| metsakeskus.1000031615 |
564 |
Haapaoja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
443350.00000000 |
7235081.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031615 |
Asuinpaikka sijaitsee Yli-Iin ja Kiimingin välisen tien länsipuolella, Onkamonselän pohjoispuolella ja Haapajärviltä laskevan Haapaojan itäpuolella olevalla pienellä kumpareella. Maasto on ehjää mäntykangasta, ja kumpareen laen reunoilla on vanhaa rantakivikkoa. Paikalla on havaittu iso asumuspainanne, jonka vieressä on kaksi pienempää painannetta. Ison asumuspainanteen länsipäässä on ilmeisesti resentti, pieni kuoppa. Kohde muistuttaa kokonaisuutena jonkin verran pientä jätinkirkkoa.
2024: Kohteen aluerajausta on laajennettu lidar 5p-aineiston perusteella, sillä lidarin perusteella osa rakenteista oli muinaisjäännösalueen ulkopuolella. |
| metsakeskus.1000031617 |
564 |
Karhuoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
449373.00000000 |
7236659.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031617 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Yli-Iin ja Kiimingin välisestä tiestä 5 km itään; Martimojoentien itäpuolella, kumpareen itälaidalla. Asuinpaikan itäpuolella on pieni Karhuoja. Kivikkoisen rinteen alaosassa on hiekkainen terassi, jolla on matalaa myllerrystä, kenties pientä hiekanottoa tms. Näistä kaivannoista löytyi runsaasti keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. LiDARissa näkyvät ilmiöt lienevät juuri näitä maaston myllerryksiä. Mahdollisesti paikalla on ollut asumuspainanteita, jotka maaperän äestys on myllertänyt tunnistamattomiksi. Nyt paikalla kasvaa mäntytaimikkoa. |
| metsakeskus.1000031618 |
564 |
Kallioselkä länsi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
452522.00000000 |
7231438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031618 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiimingistä 13 km koilliseen, Martimojoen itäpuolella olevan Kallioselän harjanteen länsireunalla, vähän yli 150 m itään joesta. Asumuspainanteet sijaitsevat matalalla hiekkatasangolla, joka on kevyesti äestetty ja kasvaa nyt 3-vuotista männyntainta. Paikalla näkyy kvartseja äestysvaoissa, lähinnä painanteissa. Asuinpaikka on äestyksestä huolimatta todella hyvin säilynyt. Paikalla on havaittu 13 asumuspainannetta ja lisäksi kvartsia hieman ylemmällä tasolla (erilliskohde). |
| metsakeskus.1000031619 |
320 |
Iso Nuolivaara |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
538614.00000000 |
7418894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031619 |
Kohde sijaitsee Kemijärven Ison Nuolivaaran pohjoisella lakialueella, 12 m etelään Kemijärven, Sallan ja Pelkosenniemen nykyisestä rajamerkistä. Kemijärven puolella oli Nuolivaaran tuulivoimapuiston inventoinnin aikaan vuonna 2015 varttunutta kasvatusmetsää, myös vanhoja puita, Sallan puolella taimikkoa.
Paikalla on neliskulmainen kivipaasi, mitat 1,2 x 1,2 m ja korkeus 0,6 m, keskellä on pystykivi, mitat 30 x 20 cm, korkeus yli 0,5 m. Kiven pinta on melko rapautunut, varmoja hakkauksia ei havaittu. Kohde sopisi sijainniltaan karkeasti vuoden 1775 karttaan merkittyyn rajakulmaan (kartta 10 alla no. 1) Länsipohjan ja Kuusamon ”Lappmarkin” rajalle.
Vuoden 1863 yleiskarttaan merkitty raja Kemijärven ja Kuolajärven (Salla) välissä seuraa melko tarkasti nykyistä rajaa (Pelkosenniemen kuntaa ei oltu silloin vielä perustettu). Nuolivaara on merkitty karttaan vesistöjen suhteen liian etelään, mahdollisesti koko vaararyhmästä käytettiin nimeä Nuolivaara.
Inventoijien tulkinnan mukaan rajamerkki saattaa liittyä Isonvihan jälkeen 1740 – 50- luvuilla tehtyihin koko maan kattaviin rajatarkastuksiin. |
| metsakeskus.1000031620 |
564 |
Lautankangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446398.00000000 |
7216424.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031620 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitelinkoskentien varrella, tien itäpuolella Lautankankaalla, pienen Lauttalammen pohjoispuolella. Paikalla on selkeäpiirteinen asumuspainanne aukeassa kangasmetsässä muutama metri Lauttalampeen ja kankaaseen rajautuvan suon yläpuolella. Painanteesta 80 m länsilounaaseen löydettiin kvartsi-iskos traktoriurasta laakson toiselta reunalta. |
| metsakeskus.1000031621 |
564 |
Lautanaho |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446508.00000000 |
7216266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031621 |
Kohde sijaitsee Koitelinkoskentien itäpuolella Lautankankaan itäpäässä olevalla Lautanaholla, pienen Lauttalammen koillisrannalla. Paikalla on kaksi noin 10 x 8 metrin laajuista hyvin matalaa painannetta tai ennemminkin tasannetta, jotka erottuvat LiDAR-kartalla mutteivat juurikaan painanteina maastossa. Ne sijaitsevat varsin sopivasti muinaisen rantatörmän päällä. Maasto on ehjää kangasmetsää. |
| metsakeskus.1000031622 |
564 |
Kaukaoja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
448309.00000000 |
7210596.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031622 |
Asuinpaikka sijaitsee entisen Ylikiimingin alueella, Isokankaan pohjoispuolella, Kaukaojan eteläpuolisen suoalueen reunalla, koilliseen/itään suuntautuvalla kankaan matalalla niemekkeellä. Paikka on ehjää mäntykangasta. Kohteella on havaittu 36 asumuspainannetta ja se on yksi alueen laajimpia asumuspainannekokonaisuuksia. |
| metsakeskus.1000031623 |
433 |
Niemelä |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
357295.00000000 |
6731542.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031623 |
Korkean mäen kaakkoisreunalla kallion päällä halkaisijaltaan noin 8 metriä oleva matala röykkiö, 1-2 kivikertaa, kasattu isoista kivistä joiden välit täytetty pienemmillä. Ollut metsämaalla joka avohakattu ja uudistettu 2015, tuolloin röykkiön keskelle on syntynyt kaksi laikutuskuoppaa.
Röykkiö sijaitsee korkealla, näkyvällä paikalla Loppijärven rannalla, ollut aiemmin lähempänä rantaviivaa. Lähistöllä kaksi kivikaudelle ajoitettua asuinpaikkaa, Torkinmäki ja Saukonnokka |
| metsakeskus.1000031624 |
564 |
Kaukaojansärkkä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
448176.00000000 |
7210412.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031624 |
Asuinpaikka sijaitsee Isokankaan koillissivulla kapealla särkällä, varsinaisen kankaan ja Kaukaojan kivikautisen asumuspainannekohteen välissä. Kaukaoja on pieni oja/joki kohteen koillispuolisella suoalueella. Paikalla on yksi halkaisijaltaan 6 metriä oleva asumuspainanne ehjällä mäntykankaalla. |
| metsakeskus.1000031625 |
494 |
Huoseusniemi 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
457681.00000000 |
7192607.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031625 |
Asuinpaikka sijaitsee Oulujoen eteläisellä törmällä, Pyhäkosken voimalaitoksesta ylös noin 10 km. Paikalla on tuplapainanne lähellä törmän reunaa, pienen ojan länsipuolella. Ojan itäpuolella näkyy LiDARissa jotain anomalioita, mutta niitä ei havaittu maastossa, joka on sillä puolella möykkyistä vatukkoa. Painanteiden koot ovat noin 8 x 6 metriä. |
| metsakeskus.1000031626 |
564 |
Vasankangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
441606.00000000 |
7200087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031626 |
Kohde sijaitsee Vasankankaan mäellä Pikkaralassa, Oulujoen länsipuolella. Paikalla on ainakin viisi kuoppajäännettä ehjässä kangasmetsässä. Kuopat näyttävät hieman pyyntikuopilta, mutta sijainti ei ole tyypillinen. Ne voisivat myös olla ns. keittokuoppia, jollaisia on tutkittu kaivauksin mm. läheisellä Hangaskankaalla. Kuoppien koko on noin 2-3 metriä.
2024: Kohteen tarkastuksen aikana havaittiin, että kaksi eteläisintä kuoppaa koordinaateissa 72000092/441602 ja 7200124/441601 ovat moderneja. Muinaisjäännökseksi todetut rakenteet sijoittuvat siis kokonaan Vasankankaan korkeimmalle laelle. Alueella on painanteita ja muotoiltua rakkaa. Laella sijaitsee ainakin viisi kuoppaa, joiden ympäristössä on myös nuorempia kaivujälkiä. Kohteen aluerajausta on pienennetty, nyt se kattaa ainoastaan kankaan korkeimman laen. |
| metsakeskus.1000031626 |
564 |
Vasankangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
441606.00000000 |
7200087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031626 |
Kohde sijaitsee Vasankankaan mäellä Pikkaralassa, Oulujoen länsipuolella. Paikalla on ainakin viisi kuoppajäännettä ehjässä kangasmetsässä. Kuopat näyttävät hieman pyyntikuopilta, mutta sijainti ei ole tyypillinen. Ne voisivat myös olla ns. keittokuoppia, jollaisia on tutkittu kaivauksin mm. läheisellä Hangaskankaalla. Kuoppien koko on noin 2-3 metriä.
2024: Kohteen tarkastuksen aikana havaittiin, että kaksi eteläisintä kuoppaa koordinaateissa 72000092/441602 ja 7200124/441601 ovat moderneja. Muinaisjäännökseksi todetut rakenteet sijoittuvat siis kokonaan Vasankankaan korkeimmalle laelle. Alueella on painanteita ja muotoiltua rakkaa. Laella sijaitsee ainakin viisi kuoppaa, joiden ympäristössä on myös nuorempia kaivujälkiä. Kohteen aluerajausta on pienennetty, nyt se kattaa ainoastaan kankaan korkeimman laen. |
| metsakeskus.1000031627 |
734 |
Saarenkylän myllytontti |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
314609.00000000 |
6705271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031627 |
Joen etelärannalla on lahonnut puurakenne, jossa on kaksi pystypuuta ja rakenteen päässä kivi, jossa on kolme rautatappia. Lisää puurakennetta on joen pohjoispuolella. Rakenteen länsipuolella on ristikkäiset hirrenjäännökset, joiden lomassa on runsaasti kiviä.
Kyseessä on Saarenkylän myllyyn liittyvä rakenne. Eteläisempi kiveys vaikuttaa hirsiarkun jäännöksiltä ja muut puurakenteet ovat voineet liittyä vesikourun tukemiseen.
Saarenkylän jalkamyllyn kerrotaan sijainneen keskellä koskea. Se on merkitty vuoden 1796 isojakokarttaan. |
| metsakeskus.1000031628 |
233 |
Haaruskangas C |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
297810.00000000 |
7021681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031628 |
Vuoden 2017 tarkkuusinventoinnissa alueella todettiin tervahauta, pyyntikuoppaketjuksi tulkittu kuopparivi (5 pyyntikuoppaa), hiilihauta/-miilu sekä määrittelemätön kuoppajäännös. |
| metsakeskus.1000031628 |
233 |
Haaruskangas C |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
297810.00000000 |
7021681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031628 |
Vuoden 2017 tarkkuusinventoinnissa alueella todettiin tervahauta, pyyntikuoppaketjuksi tulkittu kuopparivi (5 pyyntikuoppaa), hiilihauta/-miilu sekä määrittelemätön kuoppajäännös. |
| metsakeskus.1000031628 |
233 |
Haaruskangas C |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
297810.00000000 |
7021681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031628 |
Vuoden 2017 tarkkuusinventoinnissa alueella todettiin tervahauta, pyyntikuoppaketjuksi tulkittu kuopparivi (5 pyyntikuoppaa), hiilihauta/-miilu sekä määrittelemätön kuoppajäännös. |
| metsakeskus.1000031628 |
233 |
Haaruskangas C |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
297810.00000000 |
7021681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031628 |
Vuoden 2017 tarkkuusinventoinnissa alueella todettiin tervahauta, pyyntikuoppaketjuksi tulkittu kuopparivi (5 pyyntikuoppaa), hiilihauta/-miilu sekä määrittelemätön kuoppajäännös. |
| metsakeskus.1000031628 |
233 |
Haaruskangas C |
10002 |
12016 |
13175 |
11004 |
27000 |
297810.00000000 |
7021681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031628 |
Vuoden 2017 tarkkuusinventoinnissa alueella todettiin tervahauta, pyyntikuoppaketjuksi tulkittu kuopparivi (5 pyyntikuoppaa), hiilihauta/-miilu sekä määrittelemätön kuoppajäännös. |
| metsakeskus.1000031628 |
233 |
Haaruskangas C |
10002 |
12016 |
13151 |
11004 |
27000 |
297810.00000000 |
7021681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031628 |
Vuoden 2017 tarkkuusinventoinnissa alueella todettiin tervahauta, pyyntikuoppaketjuksi tulkittu kuopparivi (5 pyyntikuoppaa), hiilihauta/-miilu sekä määrittelemätön kuoppajäännös. |
| metsakeskus.1000031629 |
859 |
Myllytie |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
448754.00000000 |
7179099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031629 |
Tervahauta sijaitsee Tyrnävän Ojanvarresta Kukkolanvaaran kautta kulkevan Myllytien eteläpuolella kankaalla. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 6 metriä, se on syvähkö ja selvä rakenne. Hauta sijaitsee nuoressa männikössä harjanteella. Siihen tehdyssä koepistossa oli runsaasti hiiltä ja sekoittunut maannos. |
| metsakeskus.1000031630 |
859 |
Vuovakangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446448.00000000 |
7174348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031630 |
Asuinpaikka sijaitsee Ängeslevänjoen itärannalla meanderoivan joen varrella. Paikalla on havaittu kahdella rinnakkaisella itä-länsi-suuntaisella harjanteella asumuspainanteita ja niiden välitse kulkevan metsätien pinnalla kvartsia. Kohde on teitä lukuunottamatta ehjää mäntykangasta. Asumuspainanteita on kohteella ainakin viisi kappaletta. |
| metsakeskus.1000031631 |
859 |
Vuovakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
446558.00000000 |
7174396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031631 |
Tervahauta sijaitsee Ängesleväjoen itäpuolisella kankaalla, Isolle Sarvikankaalle johtavan metsäautotien pohjoispuolella, harjanteella. |
| metsakeskus.1000031632 |
859 |
Vuovakangas lounas 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446166.00000000 |
7174039.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031632 |
Asuinpaikka sijaitsee Ängesleväjoen etelärannan törmällä lähellä Niittykoskea, joka on asuinpaikan edustalla alhaalla rotkossa. Ehjää, hienoa mäntykangasta. Paikalla on kolmihuoneinen rivitalopainanne, joka on yhteispituudeltaan 17 m, tuplapainanne ja yksi erillinen painanne. Kohde on kaikkiaan varsin edustava ja hieno. |
| metsakeskus.1000031633 |
859 |
Peurapirtinkangas NW 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446053.00000000 |
7173791.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031633 |
Asuinpaikka sijaitsee Ängeslevänjoen itäpuolella, Peuranpirtinkankaan länsilaidalla, pienen metsäautotien kohdalla. Asuinpaikka Peurapirtinkangas NW 1 on kohteen pohjoispuolella pari metriä alemmalla korkeustasolla. Paikalla on havaittu yksi asumuspainanne ja lisäksi kvartsia metsätien pinnalla noin 60 metrin matkalla. Painanne on tien länsipuolella. |
| metsakeskus.1000031634 |
859 |
Härmänhalmemaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
447421.00000000 |
7173344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031634 |
Asuinpaikka sijaitsee Ängeslevänjoen itäpuolisella suoalueella, aivan turvetuotantoalueen viereisellä suosta nousevalla mäellä, jonka nimi on Härmänhalmemaa. Paikalla on todettu LiDAR-havaintojen ja maastotarkastuksen perusteella 14 asumuspainannetta hieman kivikkoisella ja ehjällä mäntykankaalla. Osa asumuspainanteista on varsin suuria, halkaisijaltaan jopa 12-metrisiä suurtaloja. |
| metsakeskus.1000031635 |
785 |
Rusila 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
506615.00000000 |
7143583.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031635 |
Paikalla on halkaisijaltaan 13-metrinen tervahauta. |
| metsakeskus.1000031637 |
785 |
Ahola |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
506237.00000000 |
7143331.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031637 |
Halkaisija 16 m |
| metsakeskus.1000031638 |
425 |
Ritoneva 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
442159.00000000 |
7165344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031638 |
Asuinpaikka sijaitsee Temmesjoen ja Tyrnävänjoen välisellä suoalueella, Ritomaa-nimisellä kankaalla, Ritonevan pohjoislaidalla. Paikalla on havaittu kaksi asumuspainannetta hieman kivikkoisella mäntykankaalla, kukkulan lakialueen reunalla. |
| metsakeskus.1000031639 |
425 |
Ritoneva 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
441902.00000000 |
7165534.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031639 |
Asuinpaikka sijaitsee Temmesjoen ja Tyrnävänjoen välisellä suoalueella, Ritomaa-nimisellä kankaalla Ritonevan pohjoisrannalla. Paikalla on mäntytaimikossa matala mutta selvä asumuspainanne loivalla rinteellä. Painanteen mitat ovat noin 6 x 8 m. |
| metsakeskus.1000031640 |
425 |
Haarakangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
442490.00000000 |
7166254.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031640 |
Asuinpaikka sijaitsee Temmesjoen ja Tyrnävänjoen välisellä suoalueella, Haarakankaan luoteisreunalla. Alue on laajasti metsä-äestetty, maaperä on hienoa hiekkaa. Äestyksessä on laajalla alueella kvartsi-iskoksia, minkä lisäksi paikalla on havaittu viisi asumuspainannetta.
Vuonna 2020 äestysurasta löytyi rombinmuotoinen nuija tai reikäkivi (alakohteena). Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 16676. |
| metsakeskus.1000031641 |
425 |
Haarakangas 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
442814.00000000 |
7165932.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031641 |
Asunpaikka sijaitsee Temmesjoen ja Tyrnävänjoen välisellä suoalueella, Haarakankaan keskiosissa mäntykankaalla. Paikalla on nuoressa mäntytaimikossa muinaisrantatörmän päällä matalia painanteita, joista kolme on tulkittu mahdolliseksi asumuspainanteeksi. |
| metsakeskus.1000031642 |
785 |
Martinlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505900.00000000 |
7140235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031642 |
Halkaisija 19 m |
| metsakeskus.1000031643 |
785 |
Kangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
504484.00000000 |
7139906.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031643 |
Halkaisija 18 m |
| metsakeskus.1000031644 |
785 |
Kangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
504225.00000000 |
7139894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031644 |
Halkaisija 17 m |
| metsakeskus.1000031645 |
785 |
Poukeharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
502993.00000000 |
7138575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031645 |
Halkaisija 20 m |
| metsakeskus.1000031646 |
785 |
Harju 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
504600.00000000 |
7136916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031646 |
Halkaisija 18 m |
| metsakeskus.1000031647 |
425 |
Niilonräme 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
415558.00000000 |
7182696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031647 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Limingan ja Lumijoen rajaa, Hirvinevan alueella. Asuinpaikka on pitkällä kaakko-luode -suuntaisella harjanteella, ehjässä mäntykangasmaastossa. Paikalla on havaittu useita asumuspainanteita, joukossa kolme hyvin pitkää talopainannetta, jotka todennäköisesti ovat useampihuoneisia rivitaloja. Painanteet erottuvat maastossa varsin selkeästi. |
| metsakeskus.1000031648 |
977 |
Härkinräme |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
372082.00000000 |
7108031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031648 |
Asuinpaikka sijaitsee Härkinrämeen suoalueen lounaisreunalla kivisellä mäellä, jossa kasvaa nuorta mäntytaimikkoa. Vaikuttaa siltä, että kiviä on raivattu asumusten tekoa varten. Paikalla on yksi erillinen ja kaksi rinnakkain olevaa painannetta. Asuinpaikka olisi syytä varmistaa koepistoin, mutta pinnalta katsoen painanteet näyttävät selviltä.
Vuoden 2022 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Kunkin painanteen pohjalta otettiin kairalla näyte – alakohteidenteiden 2 ja 3 näytteistä havaittiin selkeää likamaata, mikä vahvistaa tulkintaa asumuspainanteista. Alakohteen 1 näytteen huuhtoutumiskerroksen alainen kerros oli lähempänä tavanomaista podsolimaannoksen rikastumiskerrosta, mutta alakohde on muuten painanteista muodoltaan selkein. |
| metsakeskus.1000031649 |
217 |
Koivula |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
352659.00000000 |
7089691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031649 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Kannuksen kirkonkylää, Kajaanintien pohjoispuolella, Koivulan talosta 300 m koilliseen. Maasto on ehjää kangasmetsää, yksittäinen asumuspainanne on pienellä kumpareella. Painanteen koko on noin 10 x 8 m. |
| metsakeskus.1000031650 |
288 |
Nedervetil-Titurharju 3 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
326805.00000000 |
7068580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031650 |
Tervahauta sijaitsee Titurharjun luoteispäässä, Honkobackantien pohjoispuolella metsämaastossa. Hauta on halkaisijaltaan 10 metriä ja sen rinteen puolella näkyy juoksutusaukko. Hautaan on kaivettu lukuisia koepistoja (arkeologian harrastajat?). Haudan ympärillä ei ole juurikaan valleja, mikä on tervahaudalle poikkeuksellista. |
| metsakeskus.1000031651 |
288 |
Nedervetil-Titurharju 4 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
326790.00000000 |
7068590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031651 |
Asuinpaikka sijaitsee Titurharjun luoteispäässä, Honkobackatien pohjoispuolella metsämaastossa. Paikalla on kolmihuoneinen rivitalopainanne nuoressa mäntytaimikossa. Kohde erottuu hyvin LiDAR-aineistossa. Asumus on raivattu kivikkoon harjanteen laelle. |
| metsakeskus.1000031652 |
236 |
Pitkäkoski 1 |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
334221.00000000 |
7058759.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031652 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaustisten Jylhässä, Köyhäjoen Pitkäkosken länsirannalla olevalla harjujaksolla, suuresta hiekkakuopasta hieman pohjoiseen olevalla rinteellä. Paikalla on havaittu neljä painannetta, joista kaksi on selvempää tapausta, mutta kaksi epämääräisempää tapausta. Painanteet eivät sijoitu kovin optimaalisesti oletettuun muinaisrantaan nähden ja niiden muodossa on satunnaisuutta. Kohteen varmistaminen vaatisi koetutkimuksia. |
| metsakeskus.1000031653 |
236 |
Pitkäkoski 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
334479.00000000 |
7058465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031653 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaustisten Jylhän harjualueella, Köyhäjoen Pitkäkosken länsirannalla, suuren hiekkakuopan koillispuolella. Asuinpaikka on loivasti jokeen laskevaa mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Paikalla on havaittu yksi selkeä, halkaisijaltaan 5 metriä oleva asumuspainanne ja sen lounaispuolella metsä-äestyksessä kvartsia 50 x 20 metrin laajuisella alueella. Kvartsia on kerätty jonkin verran näytteeksi talteen. Paikalla on toinenkin asumuspainannne, noin 4 x 6 m, jota on tosin myllerretty tuoreilla kuopilla. Lisäksi maastossa on muitakin kuoppia ja painanteita, joista osa on selvästi tuoreita, mutta osa saattaa olla asumuspainanteitakin.
Vuoden 2024 tarkastuksessa kohteessa havaittiin metsätalouden aiheuttamia vaurioita. Ks. seurantatiedot. |
| metsakeskus.1000031654 |
236 |
Pitkäkoski 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
334509.00000000 |
7058579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031654 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaustisten Jylhän harjualueella, Köyhäjoen Pitkäkosken länsipuolella noin 50 metriä joen rannasta, Pitkäkoskelle johtavan tien itäpuolella. Paikalla on kaksi asumuspainannetta aukkohakatulla alueella, jossa kasvaa nuorta männikköä. Maasto on tasaista somerikkoa. Painanteet ovat varsin selväpiirteisiä. Niiden välissä oli tuulenkaato, jonka juurakossa ei kuitenkaan näkynyt löytöjä. |
| metsakeskus.1000031656 |
52 |
Syväjärvenkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
325112.00000000 |
7043110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031656 |
Asuinpaikka sijaitsee aivan Evijärven ja Kruunupyyn kuntien rajalla, pienen Syväjärven itäpuolella olevalla Syväjärvenkankaalla. Asuinpaikka on korkealla kivikkoisella ja aukkohakatulla mäenkumpareella, jonka maan pinta on hiljakkoin metsä-äestetty. Harjanteen laella on peräkkäiset kaksi suurta asumuspainannetta, joiden sisäpuolella on äestysvaoissa runsaasti kvartsia. Painanteiden ulkopuolella ei vaikuta olevan lainkaan löytöjä. Jonkin verran kvartsia on kerätty näytteeksi. |
| metsakeskus.1000031657 |
481 |
Kaarninko |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27008 |
224198.00000000 |
6721691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031657 |
Halkkoaukkoon laskevan Hirvijoen suun etelärannalla Kaarningon mäen pohjoispäässä, maaperä on kallioista, puusto on lehtipuuvaltaista. Maasto laskee suhteellisen jyrkästi joelle. Paikalla on talon perustuksen jäänteitä, kaksi kiviaitaa ja kaivon jäännös. Talo on sijainnut suojaisella paikalla kalliokohoamien välissä.
Rakennuksen perustuksen jäänteitä on kaksi ja niiden etäisyys toisistaan on 23 m. Ne ovat n. 2 m halkaisijaltaan, yli metrin korkuisia suorakulmaisen muotoisia ja ladottuja n. 20-50 cm halkaisijoiltaan olevista kivistä. Eteläisemmässä esiintyi kairauksessa hiiltä. Pohjoisempi perustus sijaitsee kalliokielekkeen reunalla, sen vieressä on modernin lieden jäännökset ja tiiliskiven kappaleita. Läntisempi kiviaita on n. 22 m pitkä ja n. 40-50 cm korkea, itäisempi aita on n. 7 m pitkä, n. 1,5 m leveä ja ladottu osin isojen maakivien päälle. Kaivon jäänne on hieman yli metri läpimitaltaan, sen pohja ei tuntunut kairalla tunnustelemalla, joten sitä ei ole ainakaan kokonaan peitetty ja nykyisin syvyyttä sillä lienee yli metri, tarkastushetkellä vesi ylsi reunoille asti, kivetyt seinämät ovat ainakin osin romahtaneet.
Kaarningon torppa on perustettu Ajosenpään kylään 1830-luvulla. Torppa oli olemassa vielä 1870 (Maskun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 85-86). Kaarninkon talo sijaitsee saman mäen eteläpäässä. Kysymyksessä on Ajosenpään kylän ulkopalstalle perustettu talo, joka on merkitty maarekisteriin 1804. |
| metsakeskus.1000031658 |
481 |
Linnuskorpi |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
222144.00000000 |
6719700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031658 |
Papinluodon saaren keskiosassa kalliomäen länsipuolella, länsipuolella on vanhoja peltoalueita. ”Linnuskorpi mainitaan Nyynäisten kylän Nyynäisten kartanon torppana vuoden 1767 katselmuksessa. Paikalla oleva huonokuntoinen rakennus on rakennettu 1800-luvulla.” (Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 106).
2017: Paikan asuinrakennus on purettu, siitä ovat jäljellä perustus ja tulisijan jäännös. Asuinrakennuksen itäpuolella n. 15 m etäisyydellä on vielä pystyssä myöhempi lautarakenteinen vaja. Noin 50 m itäkaakkoon on kaivon jäännös (I 222197 P 6719680), joka oli peitetty peltilevyillä, kaivo on olut käytössä lähihistoriassa. Noin 45 m pohjoiseen löytyi tuulimyllyn perustuksen jäänteet. |
| metsakeskus.1000031659 |
481 |
Linnuskorpi 2 |
10001 |
12016 |
13179 |
11006 |
27000 |
222137.00000000 |
6719744.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031659 |
Noin 4 m halkaisijaltaan neliön muotoinen tuulimyllyn perustus. Pinta on heinäkasvillisuuden ja sammaleen peitossa, kohde on melko huomaamaton. Tuulimylly on kuulunut torpalle, joka sijaitsi n. 40 metriä etelään. Sen paikalta löytyi 1800-luvun asuinrakennuksen jäänteet. |
| metsakeskus.1000031660 |
481 |
Tenhola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
221190.00000000 |
6724758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031660 |
Oukkulanlahden pohjoispuolella nykyisestä tilan päärakennuksesta n. 100 m koilliseen sijaitsevalla matalalla mäellä, mäen halki johtaa ajotie tilan pihaan. Puusto on harvaa varttunutta lehtimetsää, maaperä on kivikkoista, lähistöllä esiintyy kallioita. Ensimmäinen maininta Tenholan tilasta on vuodelta 1380. Aateliskartanona tila mainitaan keskiajalla. 1500-luvulla oli kaksi rälssitilaa, jotka myöhemmin yhdistyivät. Vanha kartano on sijainnut nykyisestä kartanosta n. 100 m pohjoiseen. Uusi asuinkartano sijaitsi nykyisellä paikallaan viimeistään vuonna 1684. Vanhimmat säilyneet ulkorakennukset ovat kaksi kivikellaria, jotka on tehty vuosin 1674 ja 1683 välisenä aikana (Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 134-135).
2017: Mäen korkeimmalla kohdalla on tulisijan jäännös, joka erottuu n. 2 m halkaisijaltaan olevana matalana kasvillisuuden peittämänä kumpuna, kairauksessa todettiin hiiltä. Sen lähiympäristössä on maan pinnalla joitakin yli 50 cm halkaisijoiltaan olevia kiviä, jotka ovat mahdollisesti kuuluneet rakennuksen perustukseen, joitakin kiviä tuntuu myös pintakasvillisuuden alla. Noin 22 m tulisijan jäännöksestä itään talolle johtavan tien reunamilla on paikoin irtonaisesti kiviä, jotka voivat liittyä tien tekemiseen. Vuoden 1808 isojakokartan mukaan tilan rakennuksia oli myös talolle johtavan ajotien ja itään johtavan tien pohjoispuolella. Näiltä alueilta ei löytynyt pintapuolisessa tarkastuksessa tai kairatessa esim. kivikeskittymiä tai hiiltä.
Kohde on rajattu Lemun kulttuurimaisema ja vanhan rakennuskanta -kirjassa esitettyjen tietojen mukaan, jotka perustavat mm. 1700-luvun isojakokarttoihin sekä nyt tehtyjen maastohavaintoihin perusteella. |
| metsakeskus.1000031661 |
481 |
Aitsaari |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
221693.00000000 |
6721291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031661 |
Entisessä Aitsaaressa, joka on kasvanut kiinni mantereeseen, kallioalueen eteläreunalla, eteläpuolella on entisiä peltoalueita. Nyynäisten Aitsaaren torppa oli olemassa ainakin jo 1760-luvulla (Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 102).
Paikalla on vapaa-ajan asunto ja siihen kuuluvia ulkorakennuksia. Torpasta ei ehkä ole enää rakenteita jäljellä. |
| metsakeskus.1000031662 |
481 |
Höhtyri |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
224638.00000000 |
6721313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031662 |
Ohensaarentien varrella kalliomäen eteläreunalla. Höhtyri-niminen torppa (Hähtyri) on perustettu 1760-luvulla Odensaaren kylään (Maskun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 215).
Tilan alueella on päärakennuksen lisäksi useita muita 1900-luvulla rakennettuja talous- ja ulkorakennuksia.
Torpasta ei välttämättä ole enää jäljellä rakenteita. |
| metsakeskus.1000031663 |
481 |
Joensuu |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
224051.00000000 |
6721880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031663 |
Entisessä Maakolkan saaressa, nykyisen merenlahden ja Hirvijoen suulla jyrkähkön kalliorinteen reunalla.
Nyynäisten kylässä Kolkassa oli Nyynäisten kalastajatorppa viimeistään 1799. Nykyinen rakennus on rakennettu 1938 (Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 104 ).
2017: Torpan paikka on rakennettua. Päärakennuksen länsipuolella on avokallioita, itä-kaakkoispuolella uudehkoja/uusia talous- ja ulkorakennuksia ja yksi vapaa-ajan asunto.
Kalastajatorpasta ei ole ehkä enää rakenteita jäljellä. |
| metsakeskus.1000031664 |
481 |
Kelhoinen 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
225806.00000000 |
6719360.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031664 |
Suutaraukon merenlahden koillispuolella kalliomäen eteläreunalla ja eteläpuolella. Kohteen eteläpuolella on peltoja.
Kelhoisten kylässä on ollut 1400-luvun alussa kolme taloa. Näistä kaksi yhdistyivät 1589 ja kolmas talo näihin 1661. Kelhoisesta tuli yksinäistalo, jossa oli kaksi perintötaloa ja ratsutila. Perintötalot olivat kruunulla 1683-1757. Paikalla oleva vanhempi asuinrakennus rakennettiin 1800-luvun lopulla. Uudempaa asuinrakennusta alettiin rakentaa 1938 (Maskun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 148-149).
2017: Kantatalon paikka on rakennettua, kohde inventoitiin yleispiirteisesti. Tilakeskuksessa sijaitsee kaksi asuinrakennusta sekä useita talous- ja ulkorakennuksia. Nykyisin käytössä oleva uudempi asuinrakennus sijaitsee pellon reunassa, vanhempi asuinrakennus siitä n. 50 m pohjoiseen kalliomäen reunalla. |
| metsakeskus.1000031665 |
481 |
Korkialuoto 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
222269.00000000 |
6717606.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031665 |
Maskun edussaarella Korkialuodossa, saaren pohjoisosassa kallioisella mäellä. Kohteen eteläpuolella on entisiä peltoja. Maisema on avointa.
Odensaaren kartanolla oli torppa Korkialuodossa viimeistään 1760-luvulla (Aulis Oja, Maskun historia 1, s. 366 ja Maskun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, kartta s. 74-75).
2017: Kalliomäellä on kaksi vapaa-ajan asuntoa ja ulkorakennuksia. Torpan paikka on eteläisemmän huvilan kohdalla. Sen itäpuolelta n. 10-15 metrin päästä löytyi itään laskevalta rinteeltä suorakaiteen muotoinen n. 5 m ja 1,5-2 m leveä matala latomus, joka rakenteensa perusteella voisi olla laiturin perustus (I 222285 P 6717617m z n. 2,5-5 m mpy).
Saaren koillisosassa korkean ja jyrkkärinteisen kallion päällä on noin 5 m läpimitaltaan ja n. 50 cm syvä, pohja-alaltaan lähinnä neliön muotoinen kellarin pohja, oviaukko lounaaseen. Reunat ovat jyrkät, kuopan seinämissä on näkyvissä kiviä ja hiekkaa. Päällä on voinut olla puinen rakennus. Reunalla kasvavan männyn rungon paksuuden perusteella kohteen ikä on yli 50 vuotta.(6717692/222401) |
| metsakeskus.1000031666 |
481 |
Lempoinen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
224872.00000000 |
6721590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031666 |
Halkkoaukon itäpuolella Hirvijoen suusta kaakkoon. Tila sijaitsee rauhoitetun tammimetsän reunalla kallioisen mäen lounaisreunalla, eteläpuolella on viljeltyjä peltoja.
Lempeisten torppa perustettiin 1730-luvulla Nyynäisten kylään. Torpasta muodostettiin noin vuonna 1811 Nyynäisten sotilasvirkatalon sivutila. Vanhoissa ruotsinkielisissä asiakirjoissa talon nimenä on ollut myös Ekendal (Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 106 ).
2017: Kantatalon paikan ympäristössä ei ilmeisesti ole tapahtunut muutoksia 1980-luvun puolivälissä tehdyn rakennusinventoinnin jälkeen. Kohde inventoitiin yleispiirteisesti. |
| metsakeskus.1000031667 |
481 |
Maanpää |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
224961.00000000 |
6717747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031667 |
Maskun eteläosassa Maanpäänniemessä, Suutaraukon itärannalla Merisalontien varrella kallioisen mäen korkeimman kohdan tuntumassa, tilan itä- ja eteläpuolella on peltoja.
Maanpään kylän kaksi kantataloa Pohjatalo ja Meritalo on ilmeisesti perustettu 1400-luvulla. Meritalo oli läänitettynä Kankaisten kartanolle ja Pohjatalo Turun akatemialle. Talot olivat kruununtaloina 1690-luvulta, Meritalo vuoteen 1834 ja Pohjatalo vuoteen 1836, jolloin ne ostettiin perintötiloiksia. Nykyiset rakennukset on rakennettu 1800-luvun loppupuolelta. (Maskun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 196).
2017: Kantatalon paikan ympäristössä ei ilmeisesti ole tapahtunut muutoksia 2000-luvun puoliväissä tehdyn rakennusselvityksen jälkeen. Kohde inventoitiin yleispiirteisesti. |
| metsakeskus.1000031668 |
481 |
Merilä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
224307.00000000 |
6718538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031668 |
Taipaleen kylässä Suutaraukon länsirannalla kallioisen mäkialueen eteläreunalla, eteläpuolella on pelto.
Paikalla on sijainnut vuoden 1796 isojakokartan mukaan sotilastorppa. Nykyisen rakennuksen vanhimmat osat rakennettiin ilmeisemmin 1894 (Maskun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 253).
2017: Kohde ennallaan. |
| metsakeskus.1000031669 |
481 |
Monnoinen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
222489.00000000 |
6722688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031669 |
Maskun pohjoisosassa Oukkulanlahden itäpuolella peltojen keskellä olevalla saarekkeella.
Ensimmäinen asiakirjamaininta Monnoisten tilasta on vuodelta 1387. Tila on ollut Turun piispojen, Turun tuomiokirkolla, yksityisten ja Naantalin luostarin hallussa. Mahdollisesti tiloja oli jossakin vaiheessa kaksi. 1500-luvun puolivälissä tilasta tuli kuninkaan karjakartano. Vuonna 1565 Monnoinen lahjoitettiin Nyynäisten kartanolle. Suuren reduktion jälkeen tilasta muodostettiin ratsuvelvollinen säteri. Vuonna 1775 tila ostettiin perinnöksi, ja 1800-luvulla puolivälin maissa tila siirtyi talonpoikaiseen omistukseen.
Paikalla on kaksi asuinrakennusta ja eri-ikäisiä ulko- ja talousrakennuksia. Kivirakenteinen asuinrakennus on mahdollisesti rakennettu jo 1500-luvun puolivälissä. Monnoisten rakuunantorppa sijaitsi mahdollisesti 400 m lounaaseen, minne on merkitty vuoden 1818 kartalle rakuunanniitty lahdenpohjukan rannalle (Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 91-92).
2017: Rakuunantorpan mahdollinen paikka lounaispuolella Vintteri-nimisen peltoalueen saarekkeella tarkastettiin. Kohdalle on aikojen kuluessa tuotu ympäröiviltä pelloilta kiviä, jotka muodostavat joitakin röykkiömäisiä muodostelmia. Merkkejä torpan tai siihen liittyvistä muiden rakenteiden jäänteistä ei löytynyt. Tilan omistaja antoi tietoja kartanoon kuuluneesta myllystä, joka on sijainnut n. 250 m lounaaseen korkean kallion päällä. Paikalla on nykyisin tukiasemamasto, ja sen rakentamisen yhteydessä aluetta on raivattu. Tuulimyllyn mahdolliset paikalla olleet perustukset ovat voineet hävitä maston rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000031670 |
734 |
Äijälä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
282386.00000000 |
6704885.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031670 |
Historiallisen kartta-aineiston (kuninkaankartasto) perusteella Äijälän tila on sijainnut viimeistään 1700-luvulta saakka samalla pienellä moreeni- ja kalliopohjaisella mäellä. Äijälän pihapiirissä sijaitsee suojeltu päärakennus vuodelta 1867, 1905 rakennettu syytinkiasunto, alustalaisten asuinrakennuksia ja useita ulkorakennuksia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta jotka keskittyvät pihan luoteis- ja eteläosiin. Lukuun ottamatta Äijälän tonttia ja sen länsipuolella sijaitsevaa pientä latomäkeä, kohteen lähiympäristö on ollut kauttaaltaan märkää, savipohjaista, avo-ojitettua peltoa. Lähin vesireitti on alle kilometrin päässä lännessä virtaava Krapuoja. Kohde sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella.
Halikonrinteen kaava-alueen (Märyn liittymän yritysalueen laajentaminen) inventoinnissa Äijälän tilalta ja sitä ympäröviltä peltoalueilta löytyi vuonna 2017 uudemman ajan materiaalia, kuten nauloja, fajanssia, lasia, posliinia ja tiiltä tai tarkemmin ajoittamatonta palanutta savea. Lisäksi pellolle, noin 100 m Äijälän päärakennuksesta koilliseen tehdystä koekuopasta löytyi pieni pala mahdollisesti rautakautista keramiikkaa (KM 41400:1). Vuonna 2021, uuden yritysalueen työmaalta Äijälän tilan länsi- ja luoteispuolen entisiltä peltoalueilta otettiin talteen metallinpaljastinlöytöinä muutamia rautakautisia esineen katkelmia sekä runsaasti nuorempaa metalliesineistöä. Em. löytöaineiston perusteella toiminta Äijälän tilalla ja sen lähiympäristössä juontaa juurensa rautakaudelta. |
| metsakeskus.1000031670 |
734 |
Äijälä |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
282386.00000000 |
6704885.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031670 |
Historiallisen kartta-aineiston (kuninkaankartasto) perusteella Äijälän tila on sijainnut viimeistään 1700-luvulta saakka samalla pienellä moreeni- ja kalliopohjaisella mäellä. Äijälän pihapiirissä sijaitsee suojeltu päärakennus vuodelta 1867, 1905 rakennettu syytinkiasunto, alustalaisten asuinrakennuksia ja useita ulkorakennuksia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta jotka keskittyvät pihan luoteis- ja eteläosiin. Lukuun ottamatta Äijälän tonttia ja sen länsipuolella sijaitsevaa pientä latomäkeä, kohteen lähiympäristö on ollut kauttaaltaan märkää, savipohjaista, avo-ojitettua peltoa. Lähin vesireitti on alle kilometrin päässä lännessä virtaava Krapuoja. Kohde sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella.
Halikonrinteen kaava-alueen (Märyn liittymän yritysalueen laajentaminen) inventoinnissa Äijälän tilalta ja sitä ympäröviltä peltoalueilta löytyi vuonna 2017 uudemman ajan materiaalia, kuten nauloja, fajanssia, lasia, posliinia ja tiiltä tai tarkemmin ajoittamatonta palanutta savea. Lisäksi pellolle, noin 100 m Äijälän päärakennuksesta koilliseen tehdystä koekuopasta löytyi pieni pala mahdollisesti rautakautista keramiikkaa (KM 41400:1). Vuonna 2021, uuden yritysalueen työmaalta Äijälän tilan länsi- ja luoteispuolen entisiltä peltoalueilta otettiin talteen metallinpaljastinlöytöinä muutamia rautakautisia esineen katkelmia sekä runsaasti nuorempaa metalliesineistöä. Em. löytöaineiston perusteella toiminta Äijälän tilalla ja sen lähiympäristössä juontaa juurensa rautakaudelta. |
| metsakeskus.1000031671 |
777 |
Saukkolahti 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
610521.00000000 |
7225471.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031671 |
Kohde sijaitsee Saukkojärven Saukkolahden etelärannalla. Paikalla on kaksi tervahautaa (ks. alakohteet) ja niihin liittyviä muita kaivantoja. Tervahaudat sijaitsevat ympäristöstään erottuvalla pohjoisluode-eteläkaakkosuuntaisella matalalla harjanteella. Harjanteen molemmin puolin on kosteampaa maastoa. Ympäristössä kasvaa lähinnä mäntyä ja varpukasveja. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000031672 |
445 |
Björkholm 2 |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
194510.00000000 |
6682132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031672 |
Korppoon kirkonkylän länsipuolella sijaitsevalla Björkholmin saarella on kiviröykkiöitä. Ainakin yhdessä niistä on rengasmaista rakennetta. Kohdetta ei ole käyty tarkastamassa. Saarella on tiedonannon mukaan asuttu 1800-luvulla. |
| metsakeskus.1000031673 |
785 |
Harju 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
504059.00000000 |
7136377.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031673 |
Halkaisija 12 m |
| metsakeskus.1000031674 |
785 |
Ansaniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
499540.00000000 |
7136108.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031674 |
Halkaisija 11 m |
| metsakeskus.1000031675 |
785 |
Lehmilahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
499305.00000000 |
7132747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031675 |
Halkaisija 16 m |
| metsakeskus.1000031676 |
785 |
Honkakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
500544.00000000 |
7132142.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031676 |
Halkaisija 15 m |
| metsakeskus.1000031677 |
322 |
Skogshaka |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
250338.00000000 |
6668414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031677 |
Metsänhakkuiden vuoksi paikalla käytiin tarkastamassa paikka, jossa maastossa on koholla oleva suorakaiteen muotoinen alue n. 3 x 7 metriä. Kasvillisuuden alta pilkottaa kivireunaa, josta osa ainakin on osiin haljennutta kalliota, mutta on mahdollista, että kallion reunaan on ladottu kiviä. Kohouman vieressä maassa pilkottaa pienempiä kiviä, jotka muodostavat ryhmän.
Hakkuujätteen ja kasvillisuuden vuoksi kohteen luonteen määrittely on vaikeaa. Kyseessä voi olla kivilatomus, mutta on mahdollista, että rakenne on luonnon muodostama. |
| metsakeskus.1000031678 |
205 |
Humalaniemi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
503145.00000000 |
7132047.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031678 |
Halkaisija 11 m
Inventointi 2023. Tervahaudan sijaintikuntana on muinaisjäännösrekisterissä virheellisesti Vaala. Se kuitenkin sijaitsee Kajaanin kaupunkiin kuuluvalla alueella. Tervahaudan koordinaatteja on tarkennettu muutamalla metrillä 5p-lidaraineistosta muodostetun rinnevarjosteen perusteella. Tervahauta sijaitsee sekametsässä noin 30 metriä Humalaniementiestä pohjoiseen, mökille johtavan metsätien itäpuolella. Tervahaudan kuoppa on jyrkkäreunainen ja noin 1,5 m syvä ja halkaisijaltaan noin 10 metriä. Valleineen tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä. Koillisessa vallissa on havaittavissa halssin jäänne, halssikuoppa on suhteellisen jyrkkäreunainen ja oja on noin 5 metriä pitkä. Tervahaudan kuopassa ja valleilla kasvaa nuorehkoa koivua ja metsää on selkeästi myös raivattu tervahaudan alueelta, sekä kuopassa, että valleilla on kaadettuja puita. |
| metsakeskus.1000031679 |
205 |
Humalaniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
502987.00000000 |
7132019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031679 |
Halkaisija 9 m
Inventointi 2023: Tervahaudan sijaintikuntana on muinaisjäännösrekisterissä virheellisesti Vaala. Se kuitenkin sijaitsee Kajaanin kaupunkiin kuuluvalla alueella. Tervahaudan koordinaatteja on tarkennettu muutamalla metrillä 5p-lidaraineistosta muodostetun rinnevarjosteen perusteella. Tervahauta sijaitsee laajan hiekkamoreenikankaan tasaisen lakialueen pohjoiskulmassa, mistä rinne laskee loivana luoteeseen, pohjoiseen ja koilliseen. Alueella kasvaa mäntyvaltaista metsää. Tervahaudan kuopan läpimitta on noin 7 m ja suurin syvyys noin yksi metri. Kuopan muoto ja koko on jonkin verran epämääräisiä, koska tervahaudan vallissa kaakossa on kaivanto, josta peräisin olevaa maata (ehkä hiekkaa otettaessa poistettuja turpeita) on siirretty haudan sisäosaan. Valli on leveä, ulkoreunaltaan jyrkkä ja noin enimmillään puolitoista metriä korkea alarinteen puolella. Kokonaisläpimitta on noin 16 m. Vallin ulkoreunalla on edellä mainitun kaivannon lisäksi jyrkkäreunainen kuoppa koillisessa. Se näyttää kellarikuopalta (3 m x 2 m, syvyys yli metrin, oviaukko koilliseen). Tervahaudan halssi on pohjoisessa, ja laskukuoppa sen kohdalla rinteessä on noin 6 m pitkä ja 2 m leveä. |
| metsakeskus.1000031680 |
785 |
Kuivaniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
504438.00000000 |
7131585.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031680 |
Halkaisija 15 m. |
| metsakeskus.1000031684 |
785 |
Lusikkaniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
502985.00000000 |
7130677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031684 |
Halkaisija 16 m |
| metsakeskus.1000031685 |
785 |
Heikkilä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505557.00000000 |
7135856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031685 |
4 tervahautaa rivissä, halkaisjat 18-22 m |
| metsakeskus.1000031686 |
785 |
Kirveskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
502291.00000000 |
7178815.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031686 |
Halkaisija 21 m, halssi suuntaa lounaaseen.
Kohteen alakohteeksi on lisätty tervahaudan eteläpuolella sijaitseva tervapirtin kiuas, joka oli aiemmin omana kohteenaan Kirveskangas 2 (1000031687, poistettu rekisteristä). |
| metsakeskus.1000031686 |
785 |
Kirveskangas |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
502291.00000000 |
7178815.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031686 |
Halkaisija 21 m, halssi suuntaa lounaaseen.
Kohteen alakohteeksi on lisätty tervahaudan eteläpuolella sijaitseva tervapirtin kiuas, joka oli aiemmin omana kohteenaan Kirveskangas 2 (1000031687, poistettu rekisteristä). |
| metsakeskus.1000031688 |
785 |
Kätkynaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
504243.00000000 |
7178426.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031688 |
Halkaisija 11 m |
| metsakeskus.1000031689 |
785 |
Susilammenkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
506072.00000000 |
7179532.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031689 |
Tervahauta sijaitsee koilliseen viettävällä moreenirinteellä. Ympäröivä metsä on harvaa ja
mäntyvaltaista. Itse tervahaudalla kasvaa sekapuuta.
Tervahautaa kiertää matala oja ja tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 metriä. Vallit ovat noin 4 metriä leveät ja arviolta 1,2 metriä korkeat. Muodoltaan suppilomaisen tervahaudan syvyys on noin 1,6 metriä. Halssi on suuntautunut koilliseen, leveydeltään noin 2 metriä ja se on luhistunut matalapiirteiseksi. Se on noin 5 metriä pitkä ja jatkuu alarinteeseen ojana.
Tervahaudan lounaispuolella on neljä selkeää kuopannetta, jotka liittynevät tervahaudan
käyttöön.
Kohde on rajattu osittain vuoden 2024 inventointitietojen perusteella ja osittain vinovalovarjosteen antaman tiedon perusteella. Se kattaa tervahaudan ja sen lounaispuoliset kuopanteet. |
| metsakeskus.1000031690 |
785 |
Susilammenkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
506415.00000000 |
7179099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031690 |
Tervahauta sijaitsee kivikkoisella, hieman ympäröivää maastoa korkeammalla olevalla matalalla kumpareella. Alueen puusto on harventamatonta taimikkoa, jonka vuoksi ympäristön
havainnointi oli vaikeaa. Itse tervahaudassa kasvaa varttuneempaa sekapuustoa. Aluskasvillisuus on suopursua, mustikkaa ja puolukkaa.
Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä ja vallin leveys noin 5 metriä puolellaan. Vallit
ovat noin metrin korkeat. Syvyyttä on 1,5 metriä. Halssi on itäkaakkoon ja se on 2 metriä leveä, 1,5 metriä syvä ja noin 7 metriä pitkä. Halssi kapenee matkalla noin metrin leveyteen
ja laskee koivua kasvavalle rämeelle.
Kohde on rajattu inventoinnin 2024 ja vinovalovarjosteen tietojen perusteella. |
| metsakeskus.1000031691 |
785 |
Isoperkkiö |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505969.00000000 |
7177231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031691 |
Halkaisija 15 m.
2022: Paatinjärven itäpuolella, Liemisuontiestä noin 115 metri itään sijaitsevan laakean tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 3 metriä. Sen syvyys pohjalta vallin yläreunaan mitattuna on noin 0,7 metriä. Halssi aukeaa luoteeseen. Halssiura on noin 4 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 1 metrin syvä. Halssiuran päällä kasvaa suuria mäntyjä ja kuusia. Tervahaudan päällä kasvaa harvaa puustoa sekä katajaa. Tervahaudan ympärillä kulkee katkoviivamainen kaivanto. |
| metsakeskus.1000031692 |
785 |
Pienankangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
509826.00000000 |
7177092.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031692 |
Tervahauta sijaitsee koilliseen viettävässä hiekkaisessa rinteessä. Paikalla kasvaa varttunutta mäntymetsää ja itse tervahaudalla mäntyjen lisäksi jonkin verran lehtipuuta ja kuusta.
Aluskasvillisuus on varpukasveja ja sammalta.
Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 16 metriä. Se on noin 1,5 m syvä ja halssi on koiliseen. Vallin korkeus on rinteen puolelta vajaan metrin ja alarinteessä arviolta 1,5 metriä. Vallin leveys on noin 4 metriä puolellaan. Pituutta halssilla on noin 5 metriä ja se on tervahaudan päästä 2 metriä leveä ja metrin syvä.
Tervahaudan luoteis- ja kaakkoispuolella on keskenään samankaltaiset kuopat. Lisäksi vallin alaosaa kiertää repaleinen ojamainen kaivanto.
Tervahaudan vieressä on kiuas, joka on listattu vuonna 2017 omana muinaisjäännöksenään muinaisjäännösrekisteriin nimellä Vaala Pienankangas 2. Kyseessä lienee tervahaudan liittyvän tervapirtin kiuas. Jäännökset liittyvät näin toisiinsa ja ovat osa samaa kokonaisuutta.
Kohde on rajattu inventoinnin 2024 ja vinovalovarjosteen tietojen perusteella ja se käsittää sekä tervahaudan että kiukaan. |
| metsakeskus.1000031693 |
287 |
Lappfjärd-Rävåsen 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
225768.00000000 |
6912091.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031693 |
Asuinpaikka sijaitsee Lapväärtinjoen mutkan eteläpuolella olevan Rävåsenin harjualueen keskellä. Harjun luoteis-, pohjois-, koillis- ja kaakkoisreunoilla en useita ennestään tunnettuja kivikautisia asuinpaikkoja. Asuinpaikka on nuorehkoa mäntymetsää metsäaukon laidalla. Painanteet ovat jokseenkin pohjois-etelä -suuntaisella kapeahkolla harjanteella.
Inv. 2022: Hiilihavainto rauhoitusalueen rajalla laajentaa pohjoisrajaa inventoinnin mukaisesti noin 15 m. |
| metsakeskus.1000031694 |
785 |
Pienankangas 2 |
10002 |
12016 |
13178 |
11006 |
27000 |
509847.00000000 |
7177069.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031694 |
Noin 20 metriä Pienankangas 1 tervahaudasta kaakkoon on sammaloitunut tervapirtin kiuas.
Kiukaan koko on noin 1,5 x 1,5 x 0,4 metriä näkyviltä osiltaan. Sammalkerroksen alla voi kiviä
olla levinneenä laajemmallekin, jos kiuas on sortunut.
Kiukaan pohjoispuolella on jyrkkäreunainen syvä kuoppa. Sen mitat ovat 2 x 1,5 x 1 metriä.
Kuoppa voi liittyä tervapirtin lattiarakenteeseen siten, että siitä on voitu ottaa maa-ainesta seinien maapenkkeihin ja maalattian tasoittamista varten. Kuoppa olisi siinä tapauksessa joko heti tervapirtin ulkoseinälinjan ulkopuolella tai kokonaan rakennuksen sisällä, jolloin se on saattanut toimia myös kellarikuoppana. Tervapirtin rakenteita ei erotu maan pinnalle.
Kohde sisältyy kohteen Pienankangas 1 rajauksen piiriin. |
| metsakeskus.1000031695 |
785 |
Pienankangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
510328.00000000 |
7177801.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031695 |
Tervahauta sijaitsee loivassa moreenirinteessä, Otermantien ja Pienangantien risteyksen eteläpuolella.
Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 14 metriä ja vallit ovat noin 4 metriä leveät puoleltaan. Vallien korkeus on noin 0,8 metriä ja tervahaudan syvyys arviolta 1,3 metriä. Halssi on kaakkoon ja se on mitoiltaan 2 metriä leveä, 1,3 metriä syvä ja 5 metriä pitkä.
Tervahaudan ympäristö on maapohjaltaan äestettyä mäntytaimikkoa. Kohdetta kiertää
ojamainen syvennys.
Kohde on rajattu inventoinnin 2024 ja vinovalovarjosteen tietojen perusteella. |
| metsakeskus.1000031696 |
785 |
Pienanka |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
512036.00000000 |
7177022.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031696 |
Halkaisija 12 m. |
| metsakeskus.1000031697 |
271 |
Laesuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
249417.00000000 |
6811134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031697 |
Asuinpaikka sijaitsee Kynsikankaan länsilaidalla, laajan Laesuon reunalla, Kulmalan talosta 500 m luoteeseen. Paikka on nuorehkoa männikköä, jossa on aika tiheää aluskasvillisuutta. Paikalla on havaittu 10 selvää asumuspainannetta. Kahteen painanteeseen tehdystä koepistosta löytyi merkkejä asuinpaikasta, toisesta kvartsi-iskos ja toisesta palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000031698 |
785 |
Tupa-aho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505313.00000000 |
7176613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031698 |
Halkaisija 14 m, mökin pihapiirissä |
| metsakeskus.1000031699 |
785 |
Hautamännikkö |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505609.00000000 |
7175589.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031699 |
Halkaisija 11 m, metsätöissä vaurioitunut |
| metsakeskus.1000031700 |
785 |
Paatinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
501525.00000000 |
7174643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031700 |
Halkaisija 18 m |
| metsakeskus.1000031701 |
271 |
Matalaoja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
247122.00000000 |
6815827.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031701 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokemäen Häyhtiönmaalla, Korkeaojan ja Häyhtiönmaan välillä olevan harjun notkelmassa olevalla pikku kumpareella, Matalaojasta 200 m pohjoiseen aivan maantien itäpuolella. Maasto on nuorta männikköä, hieman möykkyistä, kenties joskus äestettyä maata. Paikalla on asumuspainanne, halkaisijaltaan 12 metriä ja ympärillä selkeät vallit. Kohde näyttää hieman hiilihaudalta, mutta muistuttaa toisaalta esim läheisen Laesuon asuinpaikan asumuspainanteita. |
| metsakeskus.1000031702 |
785 |
Joensuunperä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
507673.00000000 |
7170664.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031702 |
Halkaisija 16 m. |
| metsakeskus.1000031703 |
785 |
Syväänlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
507061.00000000 |
7169096.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031703 |
Halkaisija 15 m |
| metsakeskus.1000031704 |
785 |
Kivikangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
500195.00000000 |
7172023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031704 |
Halkaisija 15 m |
| metsakeskus.1000031705 |
785 |
Karilehto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
501931.00000000 |
7173177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031705 |
Halkaisija 20 m, tien reunalla |
| metsakeskus.1000031706 |
785 |
Nihinniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
502780.00000000 |
7170605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031706 |
Halkaisija 16 m |
| metsakeskus.1000031707 |
785 |
Autioniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505340.00000000 |
7169035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031707 |
Halkaisija 16 m. |
| metsakeskus.1000031708 |
785 |
Kekkola 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
504016.00000000 |
7168489.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031708 |
Halkaisija 12 m. |
| metsakeskus.1000031709 |
785 |
Kivikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
508176.00000000 |
7168513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031709 |
Halkaisija 15 m.
2022: Tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 4 metriä. Haudan syvyys noin 1–1,5 metriä. Halssin pituus on noin 5 metriä, leveys noin 1,5 metriä ja syvyys noin 1–1,6 metriä. Halssi suuntautuu länteen. Tervahaudan ympärillä hieman kaivantoa. Haudan kohdalla kasvaa vanhoja kuusia ja muutama lehtipuu. |
| metsakeskus.1000031710 |
785 |
Lamminsivuselkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505737.00000000 |
7167186.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031710 |
Halkaisija 16 m.
2022: Tervahauta sijaitsee Kekkolanlammen luoteisrannalla sekametsässä. Haudan halkaisija on noin 16 metriä ja syvyys noin 1 metri. Haudan halssi on länteen ja sen pituus on noin 7 metriä, leveys noin 1,5 metriä syvyys noin 1 metri. Paikalla kasvaa sekametsää, kuten koivuja ja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000031711 |
785 |
Kekkolanlammin sivuselkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
504092.00000000 |
7166489.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031711 |
Halkaisija 15 m.
2022: Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä ja sen noin 7 metriä pitkä, metrin syvä ja 1,5 metriä leveä halssi suuntautuu kaakkoon. Tervahaudassa on selkeät ympärysvallit. Tervahaudan länsipuolella on ojitettua suota ja sen kohdalla kasvaa sekametsää, lähinnä koivua ja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000031712 |
785 |
Pinokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
500777.00000000 |
7166471.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031712 |
Halkaisija 17 m.
2022: Tervahauta sijaitsee Otermantiestä erkanevan metsäautotiestä noin 160 metriä lounaaseen. Tervahaudalle johtaa metsäkoneenura metsäautotieltä, joka kulkee aivan tervahaudan pohjoisvallin vierestä. Tervahaudan halkaisija on noin 17 metriä. Tervahaudan vallin leveys on noin 4 metriä. Sen syvyys on pohjalta vallin yläreunaan mitattuna noin 1,5 metriä. Halssi aukeaa lounaaseen. Halssiura on noin 8 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. Tervahaudan päällä kasvaa jykeviä mäntyjä ja koivuja sekä pienempiä kuusia ja katajaa. |
| metsakeskus.1000031713 |
785 |
Liskutinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
504887.00000000 |
7164020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031713 |
Halkaisija 18 m |
| metsakeskus.1000031714 |
785 |
Voudinaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
506503.00000000 |
7162929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031714 |
Halkaisija 13 m |
| metsakeskus.1000031715 |
271 |
Matalaojansuo 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
247200.00000000 |
6816246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031715 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokemäen Häyhtiönmaalla, Matalaojansuon itäpuolella olevalla harjanteella, Jalosen talosta 200 m lounaaseen. Harjanteella kasvaa sekametsää, ja alueella on myös vanhoja hiekkakuoppia. Paikalla on havaittu kaksi isoa asumuspainannetta ja tuulenkaadossa kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000031716 |
785 |
Kiviaro 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
511752.00000000 |
7162778.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031716 |
Halkaisija 22 m. |
| metsakeskus.1000031717 |
785 |
Kiviaro 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
512127.00000000 |
7162089.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031717 |
Mitat 15 x 15 neliönmuotoinen |
| metsakeskus.1000031718 |
785 |
Välikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
516978.00000000 |
7161305.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031718 |
Halkaisija 20 m |
| metsakeskus.1000031719 |
785 |
Pitkäsuonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
515687.00000000 |
7161156.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031719 |
Halkaisija 17 m |
| metsakeskus.1000031720 |
785 |
Iso Ruostesuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
514727.00000000 |
7159871.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031720 |
Halkaisija 17 m. Tästä 45 m luoteeseen tervapirtin jäännös Iso Ruostesuo 2. |
| metsakeskus.1000031721 |
271 |
Matalaojansuo 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
247410.00000000 |
6816059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031721 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokemäen Häyhtiönmaalla, Matalaojansuon itärannalla olevalla harjulla. Maasto on sekametsää, pääasiassa mäntyä. Paikalla on yksi 12 x 10 m laajuinen asumuspainanteeksi tulkittu ilmiö. Sen ympärillä ei ole valleja, mutta muuten se muistuttaa muita alueen painanteita. |
| metsakeskus.1000031722 |
785 |
Iso Ruostesuo 2 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
514698.00000000 |
7159906.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031722 |
Tervapirtin jäännös. Maaperustus 3,5 x 3,5 m, kiuas 1,7 x 1,6 x 0,5 m, keskellä kuoppa. Tästä 45 m kaakkoon tervahauta Iso Ruostesuo. |
| metsakeskus.1000031723 |
886 |
Kotasaarensuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
240975.00000000 |
6820677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031723 |
Asuinpaikka sijaitsee Juupajärvestä ja Kotasaarensuolta Kullaanjokeen laskevan pienen puron varrella, sen pohjoispuolella. Puro lienee alkuaan ollut suurempi mutta kohde on silloinkin ollut kuivalla harjanteella selvästi puron yläpuolella. Paikalla on LiDAR-havainnon (Ossi Kupila) perusteella havaittu hyvin matala, pohjaltaan 6 leveä painanne, jonka reunoilla tuntuu sammalen alla kiviä. Painanne on noin 30 m pitkä. Painanteeseen tehdyistä kahdesta koekuopasta tuli molemmista löytöjä, toisesta kvartsia ja toisesta palanutta luuta. Kyseessä lienee pronssikautisen pitkätalon pohja. |
| metsakeskus.1000031723 |
886 |
Kotasaarensuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
240975.00000000 |
6820677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031723 |
Asuinpaikka sijaitsee Juupajärvestä ja Kotasaarensuolta Kullaanjokeen laskevan pienen puron varrella, sen pohjoispuolella. Puro lienee alkuaan ollut suurempi mutta kohde on silloinkin ollut kuivalla harjanteella selvästi puron yläpuolella. Paikalla on LiDAR-havainnon (Ossi Kupila) perusteella havaittu hyvin matala, pohjaltaan 6 leveä painanne, jonka reunoilla tuntuu sammalen alla kiviä. Painanne on noin 30 m pitkä. Painanteeseen tehdyistä kahdesta koekuopasta tuli molemmista löytöjä, toisesta kvartsia ja toisesta palanutta luuta. Kyseessä lienee pronssikautisen pitkätalon pohja. |
| metsakeskus.1000031724 |
785 |
Iso Ruostesuo 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
515540.00000000 |
7159003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031724 |
Halkaisija 15 m |
| metsakeskus.1000031725 |
785 |
Turkkiselkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
516246.00000000 |
7159409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031725 |
2013: Kohde sijaitsee soiden ympäröimällä, luode-kaakkosuuntaisen ja loivapiirteisen moreenimuodostuman (Turkkiselkä) luoteisosassa, 20 m Lehmisuontieltä koilliseen. Tervahauta on pyöreähkö, hieman kulmikas, pohja on suhteellisen laakea ja loivasti keskustaan viettävä. Halkaisija vallin ulkoreunoista mitattuna on 15 m, maksimisyvyys suhteessa valliin 1,2 m. Vallit ovat leveät, 3-5 m. Vallin ulkosivua kiertää ojamainen kapea kaivanto (leveys 0,5 ja syvyys 0,3 m). Juoksutuskuoppa on alarinteen eli luoteen puolella, pitkänomainen, pituus 5, leveys 1,5 ja syvyys 1 m. Maaperä on hiekkamoreenia, kairanäytteessä tervahaudan puolella havaittiin hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Ympäristö on eri käistä mäntyä, kuusta ja koivua kasvavaa maastoa.
2017: Mitat 14 x 14 m. Neliönmuotoinen.
2022: Tervahauta on tiheästi metsittynyt, mutta erottuu edelleen selkeästi ympäristöstään. Kohde vastaa muinaisjäännösrekisterin tietoja. |
| metsakeskus.1000031726 |
785 |
Ruostekangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
515473.00000000 |
7158521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031726 |
Halkaisija 16 m |
| metsakeskus.1000031727 |
886 |
Kumpu |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
238892.00000000 |
6821294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031727 |
Kaksi hiidenkiuasta sijaitsevat Kumpu-nimisellä peltojen keskellä kohoavalla kummulla Kullaan Koliperän laakson itäpäässä, Leineperin ruukilta vajaa 800 m kaakkoon. Mäen korkeimmalla kohdalla on halkaisijaltaan 10-metrinen kiviröykkiö. Tästä 20 m lounaaseen, hieman alemmalla maastonkohdalla on toinen samankokoinen röykkiö. Kallioisella mäellä kasvaa mäntyä, taustamaisema on nuorta koivikkoa (mäen pohjoispuoli). Molempia röykkiöitä on hieman kaiveltu keskeltä. |
| metsakeskus.1000031728 |
785 |
Liminpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
512348.00000000 |
7156199.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031728 |
Halkaisija 14 m. |
| metsakeskus.1000031729 |
785 |
Pesäkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
511624.00000000 |
7156741.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031729 |
Halkaisija 19 m |
| metsakeskus.1000031730 |
785 |
Pesäkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
511555.00000000 |
7156735.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031730 |
Halkaisija 20 m |
| metsakeskus.1000031731 |
785 |
Kukkolankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
509257.00000000 |
7157287.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031731 |
Halkaisija 16 m.
Tervahaudan länsipuolella, noin 6 metrin etäisyydellä sen vallin länsireunasta, havaittiin lidar-aineistossa mahdollinen röykkiö vuonna 2023. Tervahaudan luoteispuolella, noin 14 metrin etäisyydellä sen vallin luoteisreunasta, havaittiin myös mahdollinen vallillinen kuoppa. Röykkiö ja kuoppa sijaitsevat tervahaudan muinaisjäännösalueella. Mahdollista röykkiötä tai kuoppaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000031732 |
785 |
Palokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
509305.00000000 |
7158858.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031732 |
Halkaisija 18 m. |
| metsakeskus.1000031733 |
785 |
Korpikoskenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
506511.00000000 |
7159821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031733 |
Halkaisija 18 m |
| metsakeskus.1000031734 |
785 |
Pirttikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
500155.00000000 |
7160078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031734 |
Halkaisija 13 m |
| metsakeskus.1000031735 |
785 |
Mustasuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
498823.00000000 |
7160548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031735 |
Halkaisija 16 m |
| metsakeskus.1000031736 |
785 |
Juuvinoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
494251.00000000 |
7158141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031736 |
Halkaisija 15 m |
| metsakeskus.1000031737 |
785 |
Kääriänkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
485573.00000000 |
7160551.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031737 |
Kolme tervahautaa rykelmässä, halkaisijat 13, 15 ja 16 m |
| metsakeskus.1000031738 |
287 |
Maunulankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
220760.00000000 |
6902973.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031738 |
Kiviröykkiö sijaitsee lähellä Kristiinankaupungin ja Isojoen rajaa, Maunulankankaan länsireunalla, Ojakorven yläpuolella. Röykkiö on merkitty peruskarttaan "Muinaishautana", mutta muinaisjäännösrekisterissä sitä ei aiemmin ole. Röykkiö on kalliolla kohdassa, jossa kallio alkaa laskemaan kohti Ojakorpea. Kiviröykkiön halkaisija on 6 m. |
| metsakeskus.1000031739 |
785 |
Nuojua 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
484594.00000000 |
7161068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031739 |
Halkaisija 12 m |
| metsakeskus.1000031740 |
785 |
Nuojua 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
484240.00000000 |
7161195.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031740 |
Halkaisija 14 m. Vuoden 2022 inventointihavaintojen mukaan kohteen päälle on kasattu hakkuutähteitä. |
| metsakeskus.1000031741 |
151 |
Hautamäki |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
222382.00000000 |
6901101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031741 |
Asuinpaikka sijaitsee Siiroonjoen Kärjenkosken alueella, joen länsirannalla, lähellä Kristiinankaupungin rajaa. Hautamäen talon takana, harjulla on viisi asumuspainannetta, joista kaksi muodostaa tuplapainanteen/paritalon. Ympäristö on kangasmaastoa, havumetsää, korkea törmä laakson yläpuolella. Maasto on ehjää. |
| metsakeskus.1000031742 |
785 |
Nuojua 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
484243.00000000 |
7161276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031742 |
Halkaisija 16 m. Hiekkamaalla, ympärillä kasvaa sekametsää. Melko hyvin säilynyt tervahauta törmän äärellä. |
| metsakeskus.1000031743 |
785 |
Talliniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
483913.00000000 |
7162661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031743 |
Halkaisija 16 m. |
| metsakeskus.1000031744 |
785 |
Ylitalo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
483078.00000000 |
7163856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031744 |
Halkaisija 18 m |
| metsakeskus.1000031745 |
785 |
Polvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
482127.00000000 |
7164139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031745 |
Halkaisija 12 m |
| metsakeskus.1000031746 |
785 |
Tervaniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
481381.00000000 |
7164936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031746 |
Halkaisija 16 m |
| metsakeskus.1000031747 |
785 |
Intoniemenkorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
481704.00000000 |
7161898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031747 |
Halkaisija 17 m. |
| metsakeskus.1000031748 |
785 |
Siirasoja 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
480023.00000000 |
7160605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031748 |
Halkaisija 15 m. |
| metsakeskus.1000031749 |
785 |
Siirasoja 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479546.00000000 |
7160097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031749 |
Halkaisija 12 m |
| metsakeskus.1000031750 |
785 |
Valkiaisensuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
482302.00000000 |
7158770.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031750 |
Halkaisija 9 m |
| metsakeskus.1000031751 |
785 |
Valkiaisoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
483406.00000000 |
7158985.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031751 |
Halkaisija 14 m, pitkä halssi |
| metsakeskus.1000031752 |
785 |
Torakkavaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
484960.00000000 |
7157705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031752 |
Halkaisija 18 m.
Kohteen sijaintia muutettu alkuperäisestä pisteestä (7157706/484960) noin 14 metriä kaakkoon lidar-aineiston perusteella. Samalla kohteelle tehtiin aluerajaus. Halssi suuntaa luoteeseen. |
| metsakeskus.1000031753 |
785 |
Santamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
486350.00000000 |
7157814.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031753 |
Halkaisija 18 m |
| metsakeskus.1000031754 |
785 |
Hautajärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
487216.00000000 |
7156446.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031754 |
Paikalla on aivan Hautajärven tiessä kiinni oleva tervahauta tien itäpuolella. Haudan halkaisija on noin 21 metriä ja sen halssi on pohjoiseen kohti järveä. Paikalla ei kuitenkaan ole havaittu tervapirtin tms jäännöksiä, mutta haudasta noin 40-45 metriä itään on löydetty piikkimäinen kärki ja metallinen padankorva (alakohteet). Esineiden liittyminen tervahautaan tai sen käyttöaikaan ei ole varmaa. |
| metsakeskus.1000031754 |
785 |
Hautajärvi |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
487216.00000000 |
7156446.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031754 |
Paikalla on aivan Hautajärven tiessä kiinni oleva tervahauta tien itäpuolella. Haudan halkaisija on noin 21 metriä ja sen halssi on pohjoiseen kohti järveä. Paikalla ei kuitenkaan ole havaittu tervapirtin tms jäännöksiä, mutta haudasta noin 40-45 metriä itään on löydetty piikkimäinen kärki ja metallinen padankorva (alakohteet). Esineiden liittyminen tervahautaan tai sen käyttöaikaan ei ole varmaa. |
| metsakeskus.1000031755 |
785 |
Tamma-aro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
485628.00000000 |
7156219.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031755 |
Halkaisija 17 m |
| metsakeskus.1000031756 |
785 |
Hautala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
484081.00000000 |
7154198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031756 |
Halkaisija 13 m |
| metsakeskus.1000031759 |
785 |
Järvenpää |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
484977.00000000 |
7152924.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031759 |
Halkaisija 19 m. |
| metsakeskus.1000031760 |
785 |
Tiukumäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
485906.00000000 |
7152179.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031760 |
Halkaisija 17 m |
| metsakeskus.1000031761 |
785 |
Säräisniemi Kiviharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
489905.00000000 |
7148089.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031761 |
Halkaisija 15 m |
| metsakeskus.1000031762 |
785 |
Olkkolanperä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
492428.00000000 |
7145144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031762 |
2 tervahautaa vierekkäin, halkaisijat 19 ja 18 m. |
| metsakeskus.1000031763 |
785 |
Merilä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
492880.00000000 |
7144827.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031763 |
Halkaisija 16 m |
| metsakeskus.1000031764 |
785 |
Äpätti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
494546.00000000 |
7144868.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031764 |
Halkaisija 15 m. |
| metsakeskus.1000031765 |
785 |
Säräisniemi länsi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
488864.00000000 |
7147493.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031765 |
Halkaisija 10 m |
| metsakeskus.1000031766 |
785 |
Hautakangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
486152.00000000 |
7142875.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031766 |
Halkaisija 20 m |
| metsakeskus.1000031767 |
785 |
Hautakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
486107.00000000 |
7140258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031767 |
Halkaisija 21 m. |
| metsakeskus.1000031768 |
785 |
Ojaranta 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
488850.00000000 |
7136725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031768 |
Halkaisija 16-17 metriä, halssi luoteeseen. |
| metsakeskus.1000031769 |
785 |
Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
480044.00000000 |
7137088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031769 |
Halkaisija 13 m. |
| metsakeskus.1000031770 |
785 |
Vanhanhaudankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
480267.00000000 |
7133585.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031770 |
Halkaisija 18 m. |
| metsakeskus.1000031771 |
785 |
Humulankoivikko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
483590.00000000 |
7133929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031771 |
Halkaisija 17 m |
| metsakeskus.1000031772 |
785 |
Sikokaarto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
485441.00000000 |
7135233.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031772 |
Halkaisija 17 m. |
| metsakeskus.1000031773 |
785 |
Aidaskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
488058.00000000 |
7134616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031773 |
Halkaisija 14 m. |
| metsakeskus.1000031774 |
785 |
Tupakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
488702.00000000 |
7132930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031774 |
Halkaisija 18 m. |
| metsakeskus.1000031775 |
785 |
Pyöriäisen hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
491113.00000000 |
7134559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031775 |
Halkaisija 21 m. |
| metsakeskus.1000031776 |
785 |
Unelanperä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
500716.00000000 |
7133462.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031776 |
Kaksi tervahautaa, halkaisijat 16 ja 15 m |
| metsakeskus.1000031777 |
785 |
Rokua tervahaudat |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
477555.00000000 |
7157186.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031777 |
Kaksi tervahautaa vierekkäin, halkaisijat 18 ja 18 m. |
| metsakeskus.1000031779 |
785 |
Manamansalon kirkonpaikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27005 |
506770.00000000 |
7143318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031779 |
Asiakirjalähteiden perusteella Kainuun ensimmäinen kirkko on rakennettu Manamansaloon 1550-luvun lopussa tai seuraavan vuosikymmenen alussa ja se poltettiin rappasotien aikana ilmeisesti vuonna 1578. Manamansalon hautausmaa on Kainuun vanhin tunnettu kristillinen hautausmaa.
Säilyneiden lähteiden ja läheisen hautausmaan sijainnin perusteella kirkko oli suunnilleen paikassa, minne kirkon muistomerkki on pystytetty.
Kirkon paikkaa tutkittiin kaivauksin vuonna 1989. Tuolloin päädyttiin tulokseen, että kirkon jäännökset ovat ilmeisesti tuhoutuneet. |
| metsakeskus.1000031779 |
785 |
Manamansalon kirkonpaikka |
10002 |
12013 |
13131 |
11006 |
27005 |
506770.00000000 |
7143318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031779 |
Asiakirjalähteiden perusteella Kainuun ensimmäinen kirkko on rakennettu Manamansaloon 1550-luvun lopussa tai seuraavan vuosikymmenen alussa ja se poltettiin rappasotien aikana ilmeisesti vuonna 1578. Manamansalon hautausmaa on Kainuun vanhin tunnettu kristillinen hautausmaa.
Säilyneiden lähteiden ja läheisen hautausmaan sijainnin perusteella kirkko oli suunnilleen paikassa, minne kirkon muistomerkki on pystytetty.
Kirkon paikkaa tutkittiin kaivauksin vuonna 1989. Tuolloin päädyttiin tulokseen, että kirkon jäännökset ovat ilmeisesti tuhoutuneet. |
| metsakeskus.1000031780 |
785 |
Kaivosoja 2 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
505900.00000000 |
7140845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031780 |
Asuinpaikka sijaitsee Oulujärven rannalla, Manamansalon itäosaan pistävän Martinlahden länsirannalla, Kaivosojan suulla, kivikautisen asuinpaikka Kaivosojan eteläpuolella.
Paikalla on uunin jäänteet, mitat 2,8 x 2,5 m, korkeus 0,6 m. Rakenne on kokonaan aluskasvillisuuden peittämä. Humuksen alla on isoja luonnonkiviä ja niiden välissä laastia, joka sisältää harmaata karkeaa hiekkaa, saviaines on huuhtoutunut pois. Uunin vieressä on suorakulmainen n. 2,5 x 2 m kokoinen n. 0,3-0,5 m syvä kuoppa, jonka pohjassa on nokimaata, ympärillä on sekoittunutta nokista maata, sen alla havaittiin vanha huuhtoutumiskerros. Kerrostuman laajuutta ei pystytty selvittämään. Rakenteen lähistöllä on kolme maakuoppa, yksi on n. 3 m pitkä ja kapea, pohjassa on hiiltä. Kuopista kaksi on uunin lähellä, sen pohjois- ja luoteispuolella, kolmas kuoppa on uunista noin 70 metriä länteen |
| metsakeskus.1000031780 |
785 |
Kaivosoja 2 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
505900.00000000 |
7140845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031780 |
Asuinpaikka sijaitsee Oulujärven rannalla, Manamansalon itäosaan pistävän Martinlahden länsirannalla, Kaivosojan suulla, kivikautisen asuinpaikka Kaivosojan eteläpuolella.
Paikalla on uunin jäänteet, mitat 2,8 x 2,5 m, korkeus 0,6 m. Rakenne on kokonaan aluskasvillisuuden peittämä. Humuksen alla on isoja luonnonkiviä ja niiden välissä laastia, joka sisältää harmaata karkeaa hiekkaa, saviaines on huuhtoutunut pois. Uunin vieressä on suorakulmainen n. 2,5 x 2 m kokoinen n. 0,3-0,5 m syvä kuoppa, jonka pohjassa on nokimaata, ympärillä on sekoittunutta nokista maata, sen alla havaittiin vanha huuhtoutumiskerros. Kerrostuman laajuutta ei pystytty selvittämään. Rakenteen lähistöllä on kolme maakuoppa, yksi on n. 3 m pitkä ja kapea, pohjassa on hiiltä. Kuopista kaksi on uunin lähellä, sen pohjois- ja luoteispuolella, kolmas kuoppa on uunista noin 70 metriä länteen |
| metsakeskus.1000031780 |
785 |
Kaivosoja 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
505900.00000000 |
7140845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031780 |
Asuinpaikka sijaitsee Oulujärven rannalla, Manamansalon itäosaan pistävän Martinlahden länsirannalla, Kaivosojan suulla, kivikautisen asuinpaikka Kaivosojan eteläpuolella.
Paikalla on uunin jäänteet, mitat 2,8 x 2,5 m, korkeus 0,6 m. Rakenne on kokonaan aluskasvillisuuden peittämä. Humuksen alla on isoja luonnonkiviä ja niiden välissä laastia, joka sisältää harmaata karkeaa hiekkaa, saviaines on huuhtoutunut pois. Uunin vieressä on suorakulmainen n. 2,5 x 2 m kokoinen n. 0,3-0,5 m syvä kuoppa, jonka pohjassa on nokimaata, ympärillä on sekoittunutta nokista maata, sen alla havaittiin vanha huuhtoutumiskerros. Kerrostuman laajuutta ei pystytty selvittämään. Rakenteen lähistöllä on kolme maakuoppa, yksi on n. 3 m pitkä ja kapea, pohjassa on hiiltä. Kuopista kaksi on uunin lähellä, sen pohjois- ja luoteispuolella, kolmas kuoppa on uunista noin 70 metriä länteen |
| metsakeskus.1000031781 |
785 |
Leinolankoski 1 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
508065.00000000 |
7158780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031781 |
Leinolanjoen suussa, Oulujärven koillisimpaan lahteen, Leinolanlahteen laskevan kosken alapuolella on joen kaakkoisreunalla n. 40 m pitkä ja 1 – 3 m leveä kivisuiste; sen ja rannan välissä on noin 1,5 m leveä ränni. Vuoden 1859 pitäjänkartalle paikalle on merkitty vesimylly. Sen perustuksia ei havaittu, myllyränni oli kuitenkin paikoittelen ehjä.
Saman joen keskivaiheilla myllyränni mj. rek. Leinolankoski 2. |
| metsakeskus.1000031782 |
785 |
Leinolankoski 2 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
508187.00000000 |
7158911.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031782 |
Oulujärven koillisosan Leinolanlahdelle laskevan Leinolankosken keskivaiheilla on joen luoteispuolella n. 20 m pitkä myllynränni. Maanoton takia se on osittain tuhoutunut, joen puoleinen suiste on pääosin ehjä. Mylly on merkitty v. 1859 pitäjänkartalle (ks. inventointiraportin kartat kohde 42).
Kosken suussa vesimyllyn paikka mj.rek. Leinolankoski 1. |
| metsakeskus.1000031783 |
785 |
Iso Kauvansaari koillinen |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
490847.00000000 |
7159889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031783 |
Vaalan kirkosta 1,5 km ja vedenpuhdistamosta 350 m länsiluoteeseen
jokiuoman pohjoisrannalla on 150 m:n matkalla säilynyt laakakivistä tehty noin 2,5 m leveä tervaveneiden vetotie "möljä", joka on suurimmaksi osaksi patoaltaan vedenpinnan alapuolella. Se on kuitenkin hyvin havaittavissa ortokuvassa. |
| metsakeskus.1000031784 |
785 |
Pirunkalliot |
10002 |
12016 |
13191 |
11006 |
27000 |
486546.00000000 |
7147772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031784 |
Säräisniemen kirkosta 3,6 km länsiluoteeseen ja Oulujärven Painuanlahdesta 1 km pohjoiseen,Pirunkallion luoteisella lakialueella on useita pieniä avolouhoksia, jotka ovat kasvillisuuspeitteen takia huonosti havaittavissa.
Yhden louhoksen vieressä on vielä kivipaaseja maastossa, vanhan valokuvan mukaan niitä oli vielä 30 vuotta sitten enemmän. Perimätiedon mukaan alueelta on louhittu 1700-luvulla Säräisniemen kirkon perustuskivet. |
| metsakeskus.1000031785 |
538 |
Rästäsmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
230808.00000000 |
6728904.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031785 |
Omakotitaloalueella pihateiden risteyksessä n. 3 x 5 m kokoinen kalliopaljastuma jonka pinnalla muutama matala kuppi. Arkeologian harrastajan löytämä kohde. |
| metsakeskus.1000031786 |
287 |
Kärmeskangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
222882.00000000 |
6902597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031786 |
Asuinpaikka sijaitsee Kärjenjoen itäpuolella olevalla Kärmeskankaalla, Kärjenjokeen laskevan Kortesluoman pohjoispuolella. Asuinpaikalla on havaittu yksi noin 12 x 8 metrin laajuinen asumuspainanne aivan metsäaukon ja kuusi/koivumetsän rajalla. Asumuspainanteen kohdalla ei näy selvää muinaisrantaa. Viereinen aukko on laikutettu vuosia sitten ja laikut ovat pääosin umpeenkasvaneita mutta yhdessä laikussa oli suuri kvartsi-iskos painanteesta 20 metriä kaakkoon. Kvartsia ei otettu talteen. LiDAR-kartoilla maastossa havaitun asumuspainanteen luoteispuolella on useita mahdollisia painanteita havaittavissa ja muinaisjäännöksen rajaus on tehty näiden mukaiseksi. |
| metsakeskus.1000031787 |
287 |
Kärmeskangas 2 |
10001 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
223259.00000000 |
6902169.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031787 |
Asuinpaikka sijaitsee Kärjenjoen itäpuolella ja jokeen laskevan Kortesluoman eteläpuolella Kärmeskankaalla. Paikalla on ehjässä kangasmaastossa kaksi asumuspainannetta. Kangas on kosteahkoa ja osittain kivistä, painanteidenkin pohjalla tuntuu kiviä jalkojen alla. Toisessa painanteessa erottuu mahdollinen eteispainanne. Koska painanteisiin ei ole tehty koepistoja, ei niiden luonne hieman epätavallisessa maastossa ole täysin varma vaan ne voivat olla myös historiallisen ajan hiilihautoja. |
| metsakeskus.1000031788 |
51 |
Pärrinki |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
214039.00000000 |
6818307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031788 |
Asuinpaikka sijaitsee Selkämeren Viasvedenlahden kaakkoispuolella olevalla metsäalueella, Luvian kirkonkylästä noin 3,5 km pohjoiskoilliseen. Paikalla on havaittu 11 hyvin selvää asumuspainannetta, joihin tehdyistä koepistoista on löytöinä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Ympäristö on suosta nousevaa mäntykangasta, hieman kivikkoista ja maaperä on soraista hiekkaa. |
| metsakeskus.1000031789 |
51 |
Leikkuumäki |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
221050.00000000 |
6807896.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031789 |
Asuinpaikka sijaitsee Pinkjärven itäpuolisella metsäalueella, Ylistenkankaan pohjoisosassa metsäautoteiden varressa olevalla Leikkuumäellä. Paikalla erottuu LiDAR-kartoilla selvähkösti kaksi vierekkäistä painannerivistöä. Maastossa nämä eivät kuitenkaan erotu kovinkaan selvästi johtuen luultavasti kivisestä maaperästä. Kahteen painanteeseen tehdystä koepistosta tuli kuitenkin löytöjä, joten hyvin todennäköisesti kyseessä on aito asumuspainannekohde. |
| metsakeskus.1000031790 |
761 |
Iso-Valkee 1 |
10007 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
319945.00000000 |
6712826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031790 |
Sijaintipaikka on Someron eteläosassa Someron kirkolta noin 16 km kaakkoon Iso-Valkee järven pohjoisosassa sen itäisimmässä lahdenpohjukassa.
Järven pohjassa on pystyyn asetettuja puita, joista näyttää muodostuvan 7-8 rakennelmaa laajalle alueelle. Osan puista voi havaita muodostavan ympyränmuotoisia kokonaisuuksia. Osa puista on painunut vinoon ehkä jäiden vaikutuksesta. On mahdollisesti kyse katiskoista, joiden ohuemmat rakenteet ovat kuluneet tai siirtyneet pois siten, että kokonaisuudesta on jäänyt jäljelle vain tukevammat puut.
Pohjaan pystyyn asetettuja puita on myös Iso-Valkee -järven keskiosan pohjoisrannalla olevan pienemmän lahden pohjukassa. Puista näyttää muodostuvan kaksi erillistä rakennelmaa. |
| metsakeskus.1000031792 |
445 |
Rågårdsbacken |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
190849.00000000 |
6707781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031792 |
Kallioalueen reunalla on neliönmuotoinen kivilatomus, jonka keskellä on laakakivi pystyssä. Kiveen on kaiverrettu numerot 168. Kivi on edelleen käytössä oleva rajamerkki. Kivi on nykyisellä Norrbyn ja Söderbyn kylien rajalinjalla. Lähistöllä on Rådalen-niminen muinaisjäännöskohde, joka on todettu myös vanhaksi kylienväliseksi rajamerkiksi. Tämä rajamerkki sijaitsee n. 20 metriä etelään nykyisestä rajalinjasta, eikä sitä ole nykyisten rajamerkkien luettelossa. |
| metsakeskus.1000031793 |
785 |
Talliniemi 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
483829.00000000 |
7162493.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031793 |
Kohde löytyi vuoden 2017 inventoinnissa. Se sijaitsee Oulujoen länsipuolella, Talliniemessä, korkean vanhan rantatörmän päällä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Vuoden 2017 inventoinnissa voimajohtolinjan alla havaittiin noin puoli metriä syvä ja pari metriä leveä kuoppa noin 10 metriä törmän reunasta. Linjan alla ei ole puustoa, alue kasvaa heinäää ja horsmaa ja matalia taimia. Tästä noin 30 metriä etelälounaaseen löytyi toinen vastaava kuoppa, alue kasvaa mäntyjä. Voi olla mahdollista, että kuoppien synty liittyy laajaan Askolankankaan kuoppajäännöskohteeseen joen toisella puolella. Askolankankaan kuoppien käyttötarkoitus ei ole täysin selvillä, yksi tutkituista kuopista sisälsi paljon hiiltä ja ajoittui rautakaudelle. Kuoppia on luultavasti tehty eri aikoina eri käyttötarkoituksiin. |
| metsakeskus.1000031794 |
837 |
Onkiniemi 1b |
10007 |
12015 |
13143 |
11006 |
27008 |
326183.00000000 |
6823280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031794 |
Sijaintipaikka on Näsijärven eteläosassa lähellä Tampereen keskustaa Onkiniemen rannan edustalla matalassa vedessä.
Puinen rakenne, joka koostuu kahdesta kivillä täytetystä hirsiarkusta sekä niiden välistä syvempää vettä kohti kulkevista raidemaisista puisista suisteista. Rakenne on tehty kivilouheen päälle. Rakenteen pituus on noin 11,5 metriä ja leveys noin 9 metriä. Lännenpuoleinen arkku on kooltaan noin 6 x 2,5 metriä ja idänpuoleinen noin 2,5 x 2,5 metriä. Arkkujen väliin jäävän raiteen leveys on noin 4,5 metriä. Raiteiden välimatka toisiinsa on noin 2 metriä. Kolmet eri raidepuut kulkevat rakenteen reunoilla ja keskellä. Puuosat on kiinnitetty toisiinsa salvoksin, rautanauloin ja puutapein. Puurakenteissa on pystyssä rautanauloja erityisesti rannanpuoleisessa päässä raidetta, mistä päätellen puuosia on irronnut tai irrotettu rakenteen päältä. Rannanpuoleisessa päässä puuosat on sahattu poikki ja vaikuttaa siltä, että rakennetta on purettu käyttötarpeen päätyttyä. Rakenteen lähellä pohjassa on runsaasti irtotiiliä ja kivilouhetta.
Onkiniemen eli ns. Elianderin niemellä on ollut laivalaituri, jolla rakennettiin mm. halkolotjia. Näsijärven Höyrylaiva Oy:n rakennuttama puinen matkustajalaiva Tampere, joka valmistui 1874 ja liikennöi vuoteen 1908, rakennettiin siellä samoin kuin sen sisaralus Mänttä. Onkiniemellä kauppias Henrik Eliander aloitti 1852 tulitikkujen valmistuksen. Tulitikkutehtaan sijaintia ei tiedetä. |
| metsakeskus.1000031800 |
837 |
Särkänniemi 6 |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
326328.00000000 |
6823311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031800 |
Sijaintipaikka on Näsijärven eteläosassa Tampereen keskustan lähellä Särkänniemen länsiosan pohjoisrannan tuntumassa, Suomen Trikoon voima -aseman itäkulman edustalla.
Kooltaan pienehkö järven pohjaan kaatunut hirsiarkku, jossa on 9 - 10 hirsikertaa. Arkun leveys on noin 1,5 metriä. Korkeus on ollut noin 2 metriä. Salvokset ovat lyhytnurkkaisia lohenpyrstösalvoksia. Täytekivet ovat vierineet osittain ulos arkun sisältä. Arkku on pysynyt rakenteeltaan ehjänä. Sen ympäristössä ole muita havaintoja laiturirakenteista. Arkun edustalla vesi syvenee nopeasti kolmeen metriin.
Kohteen sijaintipaikan luona rannassa toimi 1860-luvulta 1900-luvulle asti Onkiniemen oluttehdas tai panimo, joka on muinaisjäännösrekisterin kohde 1000031409. Hirsiarkku voi olla tehtaan toimintaan liittyneen laiturin osa. |
| metsakeskus.1000031800 |
837 |
Särkänniemi 6 |
10007 |
12015 |
13000 |
11006 |
27000 |
326328.00000000 |
6823311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031800 |
Sijaintipaikka on Näsijärven eteläosassa Tampereen keskustan lähellä Särkänniemen länsiosan pohjoisrannan tuntumassa, Suomen Trikoon voima -aseman itäkulman edustalla.
Kooltaan pienehkö järven pohjaan kaatunut hirsiarkku, jossa on 9 - 10 hirsikertaa. Arkun leveys on noin 1,5 metriä. Korkeus on ollut noin 2 metriä. Salvokset ovat lyhytnurkkaisia lohenpyrstösalvoksia. Täytekivet ovat vierineet osittain ulos arkun sisältä. Arkku on pysynyt rakenteeltaan ehjänä. Sen ympäristössä ole muita havaintoja laiturirakenteista. Arkun edustalla vesi syvenee nopeasti kolmeen metriin.
Kohteen sijaintipaikan luona rannassa toimi 1860-luvulta 1900-luvulle asti Onkiniemen oluttehdas tai panimo, joka on muinaisjäännösrekisterin kohde 1000031409. Hirsiarkku voi olla tehtaan toimintaan liittyneen laiturin osa. |
| metsakeskus.1000031808 |
423 |
Pajamäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
250259.00000000 |
6721512.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031808 |
Pyöreähkö 150 x 160 x 100 cm kokoinen maakivi, jonka laki on kalteva. Kivessä on yksi iso kuppi, jonka halkaisija on n. 9 cm ja syvyys 4,5 cm.
Alueella on ollut Nautelan muonamiehen torppia, joista on nähtävissä perustuksia. |
| metsakeskus.1000031809 |
423 |
Pahka |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
245363.00000000 |
6714879.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031809 |
Kylämäen itäpuolella on rautakautinen kalmisto ja rautakautinen ja keskiaikainen asuinpaikka. Pahkan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1464. Vuonna 1540 kylään kuului neljä taloa: Jaakola, Pietilä, Sälli ja Tuomola. Yhtä lukuun ottamatta vanhojen tonttien alueilla on edelleen maatilan rakennuskantaa. Mahdollinen autiotontti sijaitsee kallioisella, kasvillisuuden peittämällä alueella, eikä siellä pintapuolisesti katsottuna näkynyt selviä merkkejä rakennusten jäännöksistä, joskin kasvillisuus oli ehkä myös liian korkea niiden havaitsemiseen. Paikoin alueella näkyi kuitenkin avokallio. On myös mahdollista, että asemointi ei ole tarkka, vaan pihapiiri on sijainnut hieman etelämpänä, jossa tasaisemmalla alueella on edelleen pystyssä yksi ulkorakennus tai lännempänä sijaitsevan aitan vieressä. Kohteen sijainnin epävarmuuden ja isojakokartan puuttumisen vuoksi koko alue on tässä vaiheessa katsottu muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
Liedon yleiskaavan kohde SM 74. |
| metsakeskus.1000031810 |
423 |
Pappilan kylätontti |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
250196.00000000 |
6716544.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031810 |
Liedon yleiskaavan kohde SM 75. |
| metsakeskus.1000031811 |
832 |
Soidinvaara itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
542530.00000000 |
7268765.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031811 |
Metsähallitukselta 20.12.2017 saadun ilmoituksen mukaan paikalla on tervahauta. |
| metsakeskus.1000031812 |
832 |
Härkömurto itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
546086.00000000 |
7274236.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031812 |
Metsähallitukselta 20.12.2017 saadun ilmoituksen mukaan paikalla on tervahauta. |
| metsakeskus.1000031813 |
615 |
Yökärinkangas kaakko |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
536000.00000000 |
7257635.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031813 |
Metsähallitukselta 20.12.2017 saadun ilmoituksen mukaan paikalla on tervahauta. |
| metsakeskus.1000031814 |
889 |
Kemilänmaa |
10001 |
12004 |
13043 |
11002 |
27000 |
495698.00000000 |
7202906.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031814 |
Metsähallitulta 20.12.2017 saadun ilmoituksen mukaan paikalla on kellarimaisen rakenteen (kellari/korsu) jäännös. Kuopanteen seinämä kivetty. Jätetty alueella tehdyn metsänkäsittelyn ulkopuolelle. |
| metsakeskus.1000031815 |
423 |
Hakulan kylätontti |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
249432.00000000 |
6719533.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031815 |
Mainitaan kirjallisissa lähteissä vuonna 1455. Vuonna 1540 Hakula oli kolmitaloinen kylä, jossa Jaakolalla ja Jonkarilla oli yhteinen kantatila. Tila jakautui vuonna 1571. Hakulan kylätonttien lähelle, joen rannalle merkitty kohde Rantatöyry (1000014686), käsittää taltioidun löytöaineiston osalta pii- ja kvartsi-iskoksia, hioimen ja toisen katkelman sekä kivilaji-iskoksen. Kyse saattaa olla Hakulaan liittyvää aineistoa. Isojakokartassa näkyy lähellä joen rantaa
myös mahdollinen vanha tonttimaa, jota ei tarkastettu inventoinnissa 2021.
Liedon yleiskaavan kohde SM 76. |
| metsakeskus.1000031816 |
615 |
Rieskalammit 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
534741.00000000 |
7285252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031816 |
Metsähallitukselta 20.12.2017 saadun ilmoituksen mukaan läntisimmän Rieskalammin itäpuolella, lampien välisen kankaan luoteis-/pohjoislaidalla on kämpän, tallin, saunan ja kellarin jäännökset. Löytyneet hakkuun yhteydessä. Tallin eteläpuolella on kämpän jäännös. Tallista pohjoiskoilliseen on pienehkö nokinen tiili- ja kiviröykkiö, ehkä saunan jäännös. Tästä itään on kellarikuoppa, jossa vielä jokunen poikkipuu katontapaisena. Sen koillispuolella on suossa ollut hete tai vesipaikan tapainen, jonne mahdollisesti johtaa jonkinlainen kulku-ura, |
| metsakeskus.1000031817 |
576 |
Alhon kylä |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
398609.00000000 |
6815719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031817 |
Alhon kylästä varhaisimmat maininnat ovat 1560-luvulta, jolloin kylässä on ollut kaksi taloa. Kylästä on myös maakirjakartta 1700-luvun alusta (KA h57: 1/2), jolloin taloluku on ollut sama.
Kylä on saattanut autioitua 1800-luvun loppupuolella, sillä pitäjänkarttaan (Padasjoki (2143 05 Ia.* -/- -)) sitä ei ole enää merkitty, vaan seudulla on vain Alhon kartano ja torppia.
Kylän paikalla on nykyisin muutamia rakennuksia, mutta maanalaisten kerrosten säilyneisyydestä ei ole tarkempaa tietoa. |
| metsakeskus.1000031819 |
785 |
Pöppölä 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
508333.00000000 |
7162677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031819 |
Vuoden 2017 inventointi: Pöppölän päärakennuksesta n. 100 luoteeseen on komea kylmämuurattu navetan kivijalka, mitat n. 9 x 5,5 m, korkeus vajaa metri. Vuoden 1859 uusjaon kartalle on merkitty rakennus suunnilleen sen kohdalle. |
| metsakeskus.1000031826 |
785 |
Metsärinne |
10007 |
12016 |
13182 |
11042 |
27000 |
489117.00000000 |
7136583.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031826 |
Vuoden 2017 inventointi:
Vanhalla metsittyneellä peltoalueella on 3 viljelysröykkiötä, mitat 3,5 – 4,5 x 2,5 – 3 m, korkeus 0,5 – 0,7 m. Alueella kasvaa yli 80 vuotta vanhaa mäntymetsää.
Vaikutusten arvio: s-merkintä. |
| metsakeskus.1000031828 |
758 |
Hietalahdenniemi 1 |
10002 |
12016 |
13178 |
11004 |
27000 |
447908.00000000 |
7450488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031828 |
Intendentti Hannu Kotivuori Lapin maakuntamuseosta havaitsi vuosien 2008–2009 inventoinnissaan mahdollisen esihistoriallisen lieden rippeitä Unarin itärannalla olevassa Hietalahdenniemessä. Palaneita kiviä oli Hietalahdenniemen tyvessä olevasta huvilasta noin 40 metriä itään polulla. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Vuoden 2017 inventoinnissa lieden rippeitä etsittiin polulta ja sen lähistöltä, mutta palaneita kiviä eikä muutakaan lieteen viittaavaa ei löydetty. Polun ympäristö kasvoi tiheähköä nuorta mäntytaimikkoa, joten havaintojen teko oli vaikeaa. Kotivuoren havaintojen perusteella on kuitenkin syytä olettaa, että alueella on muinaisjäännös ja sen paikantaminen sekä laajuuden ja säilyneisyyden määrittäminen vaatii lisätutkimuksia. Muinaisjäännöksestä on vain pistekoordinaatti, joka perustuu Kotivuoren havaintoon, aluerajausta ei ole tehty. |
| metsakeskus.1000031829 |
758 |
Hietalahdenniemi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
447880.00000000 |
7450656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031829 |
Kohde sijaitsee Unarin itärannalla, Hietalahdenniemessä. Pyyntikuopan havaitsi Hannu Kotivuori Lapin maakuntamuseosta inventoinnissaan vuosina 2008–2009 ja kohde tarkastettiin vuoden 2017 inventoinnissa. Pyyntikuoppa on halkaisijaltaan noin kaksi metriä, syvyys on alle puoli metriä. Se on matalalla hiekkaharjanteella, joka kasvoi tiheähköä nuorta mäntytaimikkoa tarkastusaikaan v. 2017. Hietalahdenniemi 3 ja 4 ovat myös pyyntikuoppakohteita, jotka sijaitsevat tästä 500 ja 800 metriä etelään. |
| metsakeskus.1000031830 |
758 |
Hietalahdenniemi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
447941.00000000 |
7450105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031830 |
Kohde sijaitsee Unarin itärannalla, Hietalahdenniemen eteläpuoleisella kankaalla, noin 200 metriä järven rannasta. Pyyntikuopat havaitsi Hannu Kotivuori Lapin maakuntamuseosta inventoinnissaan vuosina 2008–2009 ja kohde tarkastettiin vuoden 2017 inventoinnissa. Pyyntikuopat sijaitsevat Hietalahdentien päässä olevan kääntöpaikan pohjoispuoleisella mäntykankaalla, maaperä on hiekkaa. Kuoppia on kaksi kappaletta, eteläisempi kuopista on noin 50 metriä pohjoiseen kääntöpaikasta. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 3,5metriä ja reilut puoli metriä syvä. Toinen on tästä noin 70 m metriä luoteeseen ja sen halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvyys noin puoli metriä. |
| metsakeskus.1000031831 |
758 |
Hietalahdenniemi 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
447905.00000000 |
7449840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031831 |
Kohde sijaitsee Unarin itärannalla, Hietalahdenniemen eteläpuoleisella kankaalla. Pyyntikuopat havaitsi Hannu Kotivuori Lapin maakuntamuseosta inventoinnissaan vuosina 2008–2009 ja kohde tarkastettiin vuoden 2017 inventoinnissa. Pyyntikuopat sijaitsevat Hietalahdentien päässä olevan kääntöpaikan eteläpuoleisella mäntykankaalla, noin 200 metriä kääntöpaikasta, matalan hiekkaharjanteen päällä. Niiden pohjoispuolella on kolme kesämökkiä. Kuoppia on kaksi. Eteläisempi on halkaisijaltaan noin 3,5 metriä ja syvyydeltään noin puoli metriä, tämän pohjoispuolella noin 15 metrin päässä on toinen kuoppa, jonka halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvyys noin puoli metriä. Näistä noin 250 metriä pohjoiseen on myös pyyntikuoppakohde, Hietalahdenniemi 3. |
| metsakeskus.1000031832 |
758 |
Hietalahdenniemi 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
447823.00000000 |
7450440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031832 |
Kohde sijaitsee Unari-järven itärannalla Hietalahdenniemen eteläpuolella olevan pitkän hiekkarannan pohjoisosassa. Rantahietikolta noin 50 metriä kesämökistä etelään löytyi vuoden 2017 inventoinnissa kvartsi-iskoksia. Rantahietikon takana on etelämpänä suo, mutta maasto nousee löytöpaikan kohdalle ja muodostaa noin metrin korkean rantatörmän, jossa maasto on hiekkapohjaista mäntykangasta. Löydöt tulivat törmän juuresta rantahiekasta, löydöt olivat noin 15 metriä pitkällä alueella rantatörmään kaivetun veneenvetouran eteläpuolella. Alue on esihistorialliseksi asuinpaikaksi hyvin sopiva, mutta nykyisin osittain kesämökin piha-aluetta. Koekuoppia ei tehty. Aluerajaus on tehty löytöpaikan kohdalle ja siitä noin 20 metriä etelään, ulottuen noin 10-15 metriä rannasta poispäin |
| metsakeskus.1000031833 |
758 |
Hietalahti 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
448262.00000000 |
7451366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031833 |
Kohde sijaitsee Unarin itärannalla, noin 70 metriä Hietalahden rannasta olevalla hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Rannalta nousevan polun tuntumassa on neljä pyyntikuoppaa. Pyyntikuopat havaitsi Hannu Kotivuori Lapin maakuntamuseosta inventoinnissaan vuosina 2008–2009 ja kohde tarkastettiin vuoden 2017 inventoinnissa. Kuoppien niiden halkaisija on noin 3,5-4 metriä, syvyys noin puoli metriä. Näistä kuopista etelään on vielä kaksi pyyntikuoppaa, joista Kotivuori on käyttänyt nimeä Hietalahti 2, mutta ne katsottiin vuoden 2017 inventoinnissa yhdistää Hietalahti 1:een alakohteita. Noin 120 metriä etelään oleva kuopan halkaisija on noin kaksi metriä, syvyys puolisen metriä ja tästä noin 60 metriä etelään on vielä yksi jotakuinkin vastaava kuoppa. |
| metsakeskus.1000031835 |
758 |
Hietalahti 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
448372.00000000 |
7451101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031835 |
Kohde sijaitsee Unarin itärannalla, noin 100 metriä Hietalahden rannasta olevalla hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Kuopat havaitsi Hannu Kotivuori Lapin maakuntamuseosta inventoinnissaan vuosina 2008–2009 ja kohde tarkastettiin vuoden 2017 inventoinnissa. Kotivuori piti 2-3 toisiinsa kytkeytyvän kuopan rykelmään pyyntikuoppina. Vuoden 2017 inventoinnissa havaittiin, että paikalla on melko neliskanttinen, vallien ympäröimä, painanne, joka on kooltaan noin 3x3 metriä. Painanteeseen johtaa etelästä kapea käytävä, joka alkaa hieman ympäröivän vallin ulkopuolelta. Painanne vaikuttaisi hieman asumuksen pohjalta, mutta sen luonteen selvittäminen selviää vain arkeologisessa kaivauksessa. Kyseessä voi olla myös pyyntikuoppa, joka on edelleen määritelty myös sen muinaisjäännöstyypiksi. |
| metsakeskus.1000031836 |
758 |
Juoppuanniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
445711.00000000 |
7449553.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031836 |
Kohde sijaitsee Unari-järven kaakkoisosassa, Juoppuanniemen päässä olevan lahden pohjukassa. Vuoden 2017 inventoinnissa rantahietikolta löytyi kvartsi-iskoksia noin 60 metrin matkalta sieltä täältä. Niemen kärki on tällä kohtaa melko alavaa ja tasaista mäntykangasta. Molemmin puolin lahtea on kivikkoinen niemi. Rannalla on kota ja muutaman kymmenen metrin päässä rannasta oli rakenteilla mökki. Rantapalteen taakse tehtiin pari koepistoa, joissa ei ollut löytöjä. Kyseessä vaikuttaa olevan esihistoriallinen asuin- tai leiripaikka, rantavyöhyke on oleskeluun sopiva ja helppo rantautua. Asuinpaikka rajautunee melko kapealle kaistaleelle rannan tuntumassa. Aluerajaus on tehty löytöjen perusteella rannan suuntaisesti ja sen leveys rannasta poispäin on arvioitu noin 10–15 metriin. Noin 200 metriä itään sijaitsee melko lailla vastaava kohde Juoppuanniemi 2. |
| metsakeskus.1000031837 |
758 |
Juoppuanniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
446007.00000000 |
7449673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031837 |
Kohde sijaitsee Unari-järven kaakkoisosassa, Juoppuanniemen pohjoispäässä. Vuoden 2017 inventoinnissa rantahietikolta löytyi kvartsi-iskoksia noin 100 metrin matkalta sieltä täältä. Niemen kärki on tällä kohtaa melko alavaa ja tasaista mäntykangasta. Rannasta noin 50 metriä on mökki. Kyseessä vaikuttaa olevan esihistoriallinen asuin- tai leiripaikka, rantavyöhyke on oleskeluun sopiva ja helppo rantautua. Asuinpaikka rajautunee melko kapealle kaistaleelle rannan tuntumassa. Aluerajaus on tehty löytöjen perusteella rannan suuntaisesti ja sen leveys rannasta poispäin on arvioitu noin 15–20 metriin. Noin 200 metriä länteen sijaitsee melko lailla vastaava kohde Juoppuanniemi 2. |
| metsakeskus.1000031838 |
758 |
Kemiläissaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
444046.00000000 |
7449128.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031838 |
Kohde sijaitsee Unarin Kemiläissaaren eteläkärjessä Hautaniemessä ja sen tarkasti Hannu Kotivuori Lapin maakuntamuseosta inventoinnissaan vuosina 2008–2009 ja kohde tarkastettiin vuoden 2017 inventoinnissa. Kohteeseen kuuluu pyyntikuoppia ja esihistoriallinen asuinpaikka. Pyyntikuopat sijaitsevat metsässä, moreeniharjanteella, parikymmentä metriä rannasta. Kuoppia on 5-6 kappaletta. Vuoden 2017 inventoinnissa havaittiin viisi kuoppaa, Kotivuori mainitsee kuoppia olevan kuusi. Kuopat ovat noin 30x15 metrin kokoisella alueella. Kuoppien halkaisija on noin 2.5 metriä, niissä on näkyvissä vallit. Kuoppien koko ja muoto viittaa pyyntikuoppiin, mutta on mahdollista, että ne on tehty muuhun tarkoitukseen sillä Hautaniemessä on perimätiedon mukaan ollut kesähautoja ja pyyntikuopista noin 100 metriä itään on suorakaiteen muotoisia hautaa muistuttavia kaivantoja melko kivikkoisessa maassa. Rannassa kuoppien kohdalla on hiekkainen niemeke, jonka rannasta poimittiin vuoden 2017 inventoinnissa kvartsi-iskoksia viitteenä esihistoriallisesta asuinpaikasta. Kohteen aluerajaus käsittää pyyntikuopat ja mahdollisen asuinpaikka-alueen kuoppien ja rannan välissä. Hannu Kotivuoren inventointiraportissa vuosilta 2008-2009 on lisätietoja Kemiläissaaren perimätietoihin liittyen. Ilmeisesti saaressa on nimensä mukaisesti ollut kemiläisasutusta ns. kemiläiskenttä. Mahdollisesti kenttä on sijainnut juuri saaren eteläosassa, Hautaniemessä |
| metsakeskus.1000031838 |
758 |
Kemiläissaari 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
444046.00000000 |
7449128.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031838 |
Kohde sijaitsee Unarin Kemiläissaaren eteläkärjessä Hautaniemessä ja sen tarkasti Hannu Kotivuori Lapin maakuntamuseosta inventoinnissaan vuosina 2008–2009 ja kohde tarkastettiin vuoden 2017 inventoinnissa. Kohteeseen kuuluu pyyntikuoppia ja esihistoriallinen asuinpaikka. Pyyntikuopat sijaitsevat metsässä, moreeniharjanteella, parikymmentä metriä rannasta. Kuoppia on 5-6 kappaletta. Vuoden 2017 inventoinnissa havaittiin viisi kuoppaa, Kotivuori mainitsee kuoppia olevan kuusi. Kuopat ovat noin 30x15 metrin kokoisella alueella. Kuoppien halkaisija on noin 2.5 metriä, niissä on näkyvissä vallit. Kuoppien koko ja muoto viittaa pyyntikuoppiin, mutta on mahdollista, että ne on tehty muuhun tarkoitukseen sillä Hautaniemessä on perimätiedon mukaan ollut kesähautoja ja pyyntikuopista noin 100 metriä itään on suorakaiteen muotoisia hautaa muistuttavia kaivantoja melko kivikkoisessa maassa. Rannassa kuoppien kohdalla on hiekkainen niemeke, jonka rannasta poimittiin vuoden 2017 inventoinnissa kvartsi-iskoksia viitteenä esihistoriallisesta asuinpaikasta. Kohteen aluerajaus käsittää pyyntikuopat ja mahdollisen asuinpaikka-alueen kuoppien ja rannan välissä. Hannu Kotivuoren inventointiraportissa vuosilta 2008-2009 on lisätietoja Kemiläissaaren perimätietoihin liittyen. Ilmeisesti saaressa on nimensä mukaisesti ollut kemiläisasutusta ns. kemiläiskenttä. Mahdollisesti kenttä on sijainnut juuri saaren eteläosassa, Hautaniemessä |
| metsakeskus.1000031839 |
758 |
Kemiläissaari 2 |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
444162.00000000 |
7449114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031839 |
Kohde sijaitsee Unarin Kemiläissaaren eteläkärjessä Hautaniemessä ja sen tarkasti Hannu Kotivuori Lapin maakuntamuseosta inventoinnissaan vuosina 2008–2009 ja kohde tarkastettiin myös vuoden 2017 inventoinnissa. Kemiläissaaressa on perimätiedon mukaan ollut kesähautapaikka (G.A. Andersson 1914: Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä waiheista, s. 74.) Hautaniemen kaakkoiskärjessä, noin 20 metriä rannasta, on melko kivikkoisen törmän päällä seitsemän erikokoista kuoppaa. Suurimmat kuopat ovat pituudeltaan 2.-2.5 metriä ja leveydeltään 0,5-1 metriä. Syvyyttä kuopilla on puolisen metriä. Muut kuopat ovat pituudeltaan noin metri ja leveydeltään puoli metriä, lisäksi on vielä hieman pienempiä kuoppia. Vuoden 2017 inventoinnissa tallennettiin yhteensä viiden hautakuopan gps-koordinaatit, yhdessä oli kaksi hautaa aivan rinnakkain, pienimpiä kuoppia ei mitattu. |
| metsakeskus.1000031840 |
758 |
Kemiläissaari 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
443628.00000000 |
7449709.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031840 |
Kohde löytyi vuoden 2017 inventoinnissa, se sijaitsee Kemiläissaaren luoteiskulmassa. Saaren länsilaidan pohjoisosassa on laaja puuton rantakivikko, jonka pohjoispuolella, metsässä, on rajamerkki. Rajamerkki on rannasta noin 10 metriä. Noin metrin korkea ja puolisen metriä leveä kivilaaka on nostettu pystyyn kivilatomuksen keskelle. Kivessä ei ole mitään merkintöjä. Latomus on neliskanttinen, sivun pituus pari metriä. Rajamerkki muistuttaa Porosaaressa olevia rajamerkkejä, se voi liittyä Lapin ja Lannan rajan vetoon 1600-luvun lopulla tai olla myöhempi tilusmerkki. |
| metsakeskus.1000031841 |
758 |
Korkialiete |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
447655.00000000 |
7451747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031841 |
Kohde sijaitsee Unarin itärannalla Marjatanniemen pohjoispuolella olevassa Korkialietteessä. Hannu Kotivuori Lapin maakuntamuseosta havaitsi paikalla pyyntikuopan ja mahdollisen tupasijan vuosien 2008–2009 inventoinnissaan ja kohde tarkastettiin myös vuoden 2017 inventoinnissa. Korkealiete on jyrkän rantatörmän päällä, jolla on kesämökki. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Mökin saunarakennuksen koillispuolella on kuoppa, joka voi olla pyyntikuoppa. Kuopan ja mökin välissä on Kotivuoren mukaan nelikulmainen matala valli, jonka itä-koilliskulmassa palaneiden kivien kasauma. Vuoden 2017 inventoinnissa todettiin kuopan erottuvan selvästi, mutta vallimaisen rakenteen olevan tulkinnallisen ja heikosti erottuva.
Tuvanpohjan pohjoispuolella noin viiden metrin päässä on noin metrin kanttiinsa oleva betoniantura ja sen vieressä ruosteisia pellin kappaleita ja epämääräistä metalliromua. Anturasta noin kolme metriä pohjoiseen on pienempi betonimöykky, noin 30 cm kanttinsa. Paikalla on ilmeisesti ollut jonkinlainen rakenne tai rakennus, mutta ainakaan vuoden 1970 peruskartassa ei ole siihen liittyviä merkintöjä, joten luultavasti se ajoittuu 1940–60 –luvuille. |
| metsakeskus.1000031842 |
758 |
Luusuanperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
445900.00000000 |
7446888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031842 |
Kohde sijaitsee Unari-järven eteläosassa, Luusuanperässä, josta lähtee järven lasku-uoma etelään. Luusuanperän rannalla, Nivakummun pohjoispuolella on rantahietikko, jolta poimittiin kvartsi-iskoksia ja sertti-iskos vuoden 2017 inventoinnissa. Löytöjä tuli moottorikelkkareitin kohdalta ja siitä lounaaseen olevalta rantahietikolta. Hietikon katkaisee pieni kivinen niemi. Kyseessä vaikuttaa olevan esihistoriallinen asuin- tai leiripaikka, rantavyöhyke on oleskeluun sopiva ja helppo rantautua ja on kulkuväylänä toimineen Luusuanperän rannalla. Asuinpaikka rajautunee melko kapealle kaistaleelle rannan tuntumassa. Hietikon takana on rantapalte, jonka taakse tehdyistä parista koepistosta ei tullut löytöjä. Maaperä oli hienoa harmaanruskeaa hiesua. Ranta on tällä kohtaa melko alava, palteen takana osin soinen. Aluerajaus on tehty löytöjen perusteella rannan suuntaisesti noin 200 metriä pitkäksi. Pituus johtuu siitä, että löytöjä tuli sieltä täältä, pääosin kuitenkin lounais- ja koillispäästä. Niiden välinen alue on kuitenkin asuinpaikaksi sopivaa ja laajuus ja säilyneisyys selviää koekaivauksella Asuinpaikan leveys rannasta poispäin on arvioitu noin 15–20 metriin. |
| metsakeskus.1000031843 |
758 |
Marjatanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
447709.00000000 |
7451599.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031843 |
Kohde sijaitsee Unari-järven itärannalla Marjatanniemessä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. vuoden 2017 inventoinnissa Marjatanniemen kärjen pohjoispuolella olevalta rantahietikolta löytyi kvartsi-iskoksia. Löytöpaikka on Korkialietteen korkean rantatörmän eteläpuolella, missä törmä laskee muodostaen tasaisen alueen Marjatanniemessä. Alue on esihistorialliseksi asuinpaikaksi hyvin sopiva, ranta nousee hieman muodostaen tasaisen kuivan kankaan ja ranta on hyvä rantautumiseen. Marjatanniemeen tehtiin kolme koekuoppaa, mutta niistä ei tullut löytöjä. Marjatanniemen kärjessä on lisäksi vallimainen kivirakennelma. Valli ei vaikuta paltekiveykseltä vaan ennemminkin kasatulta. Vallin pituus on 15 metriä pitkä kiertäen niemen pohjoislaitaa rantatörmän päällä, vallin leveys on noin metri ja korkeus alle puoli metriä. Valliin on tehty myös poteromainen kuoppa, halkaisija noin metri ja syvyys puolisen metriä. Hannu Kotivuori mainitsee vuosien 2008–2009 inventointiraportissaan, että Marjatanniemessä on perimätiedon mukaan asunut lappalaisukko Marjetta, paikka tunnettiin myös nimellä Marjetan liete (G.A. Andersson 1914: Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä waiheista, s. 77.). Mahdollisesti kivivalli liittyy tähän.
Kohteen aluerajaus käsittää potentiaalisen asuinpaikka-alueen ja niemen kivivallin. Asuinpaikan laajuus ja säilyneisyys selviää koekaivauksella. |
| metsakeskus.1000031844 |
758 |
Mielimukka |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
446159.00000000 |
7446275.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031844 |
Kohde sijaitsee Unari-järven eteläosassa Luusuanperän eteläpuolella olevan Nivan itärannalla Mielimukan kohdalla. Tervahauta on kaivettu mäen rinteeseen noin 50 metriä rannasta. Sodankylän ja Rovaniemen raja on vain noin 30 metriä sen eteläpuolella. Peruskartan tervahauta-merkintä on noin 50 metriä liian pohjoisessa. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 8 metriä vallin päältä mitattuna, syvyys on noin 1-1,5 metriä. Tervahaudan halssi laskee alarinteeseen, länteen, kohti Nivaa. Alue on tuoretta kangasta, joka kasvaa sekametsää. |
| metsakeskus.1000031845 |
758 |
Noidanniemi 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
442708.00000000 |
7452321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031845 |
Kohde sijaitsee Unari-järven Porosaaren pohjoisosassa, Karintakaisenniemen kärjessä, noin 20 metriä rannasta. Noin 0,7 m korkea ja puolisen metriä halkaisijaltaan oleva pitkulainen kivipaasi on nostettu pystyyn kivilatomuksen keskelle. Pystykiven etupinnan yläosaan on hakattu selkeästi erottuva numerosarja 169. Latomus on noin pari metriä kanttiinsa ja koko rakennelman korkeus on noin metri. Latomus on tehty rannan tuntumassa olevaan rakkamaiseen kivikkoon, joka kiertää rantaa seuraavana vyönä osassa saaren pohjois- ja länsireunaa. Alue kasvaa sekametsää. Rajamerkin ja rajan ikä on epäselvä. Edesmenneen professori Kyösti Julkun julkaiseman (ks.Kemin pitäjän ja Kemin Lapin rajan merkitseminen maastossa. Faravid 17/93. 1995:145-146) artikkelin perusteella kiven luku tarkoittaa vuosilukua 1696 ja kyseessä on ns. Lapin ja Lannan rajan rajamerkki. Rovaniemen maakuntamuseon arkeologin Hannu Kotivuori epäilee Julkun tulkintaa ja tulkitsee rajakiven myöhemmäksi tilusrajan merkiksi.
Kohteen sijainti on hieman virheellinen Kotivuoren raportissa vuodelta 2007, rajamerkki ei ole Noidanniemessä vaan sen itäpuolella olevassa Karintakaisenniemessä. |
| metsakeskus.1000031846 |
758 |
Noidanniemi 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
442054.00000000 |
7451188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031846 |
Kohde sijaitsee Unari-järven Porosaaren länsirannalla, Noidanniemen eteläpuolella olevassa länteen pistävässä niemessä, noin 20 metriä rannasta. Noin metrin korkea ja puolisen metriä leveä kivilaaka on nostettu pystyyn kivilatomuksen keskelle. Kivessä ei ole mitään merkintöjä. Latomus on noin kooltaan 1,8 x 1,2 metriä ja koko rakennelman korkeus on noin metri. Latomus on tehty rannan tuntumassa olevaan rakkamaiseen kivikkoon, joka kiertää rantaa seuraavana vyönä osassa saaren pohjois- ja länsireunaa |
| metsakeskus.1000031847 |
758 |
Porosaari 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
443521.00000000 |
7451865.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031847 |
Kohde sijaitsee Unarin Porosaaressa, noin 100 metriä Porosaaren talon peltojen lounaiskulmasta länteen, kuopan vierestä kulkee polku. Kuopan havaitsi Hannu Kotivuori Lapin maakuntamuseosta inventoinnissaan vuosina 2008–2009 ja kohde tarkastettiin myös vuoden 2017 inventoinnissa. Alue on melko kivistä moreenia, metsätyyppinä kuivahko kangasmetsä. Kuoppa on halkaisijaltaan pari metriä ja matalahko, noin 30 cm syvä. Kyseessä voi olla jokin muu kuoppajäännös kuin pyyntikuoppa, koska maaperä on hyvin kivistä pyyntikuoppien kaivamista ajatellen |
| metsakeskus.1000031848 |
758 |
Riunanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
443863.00000000 |
7452229.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031848 |
Kohde sijaitsee Unarin Porosaaren koilliskärjessä, Riunanniemessä. Niemi on alava ja hiekkainen ja sen Hannu Kotivuori Lapin maakuntamuseosta poimi sen rannalta kvartsikaapimen ja –iskoksen inventoinnissaan vuosina 2008–2009. Kohde tarkastettiin myös vuoden 2017 inventoinnissa. Niemi on alava ja sitä käytetään ilmeisesti lampaiden laitumena, sillä se oli kauttaaltaan lampaan papanoiden peitossa vuoden 2017 inventoinnissa. Niemen rannoilla kuitenkin havaittiin kvartsi-iskoksia rantahietikolla molemmin puolin niemeä, löytöjä ei otettu talteen. Niemen keskiosassa on Kotivuoren mukaan painauma, jonka hän tulkitsi mahdolliseksi pyyntikuopaksi. Todennäköisimmin kyseessä voisi olla asumuksen pohja, sillä pyyntikuopat ovat yleensä pari metriä syviä ja sellaisen kaivaminen noin lähelle rantaa ei ole mahdollista pohjaveden takia. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu niemen kärkiosa, rajaus perustuu löytöhavaintoihin. |
| metsakeskus.1000031849 |
758 |
Roju-Ellin kenttä, |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
443519.00000000 |
7454519.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031849 |
Kohde sijaitsee Unarin pohjoispuolella, Autiolammen etelä/kaakkoispuolella. Peruskartassa on paikan niemen Roju-Ellin kenttä. Unarin rantaan on matkaa noin 300 metriä. Kohteen tarkasti intendentti Hannu Kotivuori inventoidessaan Unari vuosina 2008–2009, kohde tarkastettiin myös vuoden 2017 inventoinnissa. Paikalla on asunut historiallinen henkilö, Roju-Elli, jota pidetään Unarin viimeisenä lappalaisasukkaana (ks. Samuli Paulaharju 2015 (1922): Lapin muisteluksia s. 34–36 ja G.A. Andersson 1914: Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä waiheista, s. 77.). Roju-Ellin kentällä on nähtävissä asumiseen liittyviä jäännöksiä, jotka Hannu Kotivuori kartoitti inventoinnissa ja jotka todettiin vuoden 2017 inventoinnissa edelleen säilyneen muuttumattomina. Alueella on ilmeisesti rakennuksen ja kellarin paikka sekä muutamia muita kuoppia tai kiveyksiä, jotka liittyvä historiallisen ajan asutukseen ja toimintaan. Vuoden 2017 inventoinnissa alakohteita paikannettiin kuusi kappaletta Kotivuoren kartan perusteella. Muinaisjäännösalueen aluerajaus perustuu havaittuihin rakenteisiin. |
| metsakeskus.1000031850 |
758 |
Siliäpalo |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
448071.00000000 |
7451522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031850 |
Kohde sijaitsee Unarin itäosassa, Hietalahden rannalla. Pyyntikuopat havaitsi Hannu Kotivuori Lapin maakuntamuseosta inventoinnissaan vuonna 2007 ja kohde tarkastettiin myös vuoden 2017 inventoinnissa. Noin 50 metriä rannasta alkaa pyyntikuoppaketju, johon kuuluu yhteensä kuusi kuoppaa. Ketju päättyy Korkialietteeseen johtavan tieuran pohjoispuolelle, jossa on yksi kuoppa, kuoppa nro 6. Kuoppien 6 ja 5 välissä on noin 40 metriä, kuopat 1-5 ovat noin 50 metrin matkalla. Näistä kuopista noin 30 metriä länteen on vielä ketjusta erillään oleva kuoppa, nro 7. Kuopat ovat halkaisijaltaan 2,5–3,5 metriä, syvimmät lähes metrin syviä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta |
| metsakeskus.1000031851 |
758 |
Sipola |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
447970.00000000 |
7449728.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031851 |
Sipolan vanha tila sijaitsee Unarin itärannalla. Kohteen tarkasti intendentti Hannu Kotivuori inventoidessaan Unari vuosina 2008–2009, kohde tarkastettiin myös vuoden 2017 inventoinnissa. Kotivuori havaitsi Sipolan saunarakennuksen luoteispuolella kiuaskiveyksen ja mahdollisen vanhan tupasijan, kooltaan noin 5x5 metriä. Vuoden 2017 inventoinnissa havaittiin, että paikalle oli kaatunut rantatörmää sortaen suuri mänty ja tupasijan sijaintia ja kiuaskiveystä ei voitu selvästi havaita. Ilmeisesti Sipolan tilan käyttämien kahden tervahaudan paikat näkyivät selvästi tilan rakennusten itäpuolella, toinen niistä on aivan talolle johtavan tieuran vieressä, sen eteläpuolella. Haudan halkaisija on noin 5 metriä, länteen johtava halssioja on pituudeltaan noin 6 metriä. Tästä noin 40 metriä kaakkoon on toinen tervahauta, halkaisija vallin päältä noin 6 metriä ja syvyys reilu metri. Halssi johtaa alarinteeseen etelään. Halssipiipun reiän puutuet ovat vielä osittain säilyneet hieman lahonneina. Kotivuori mainitsee vielä pari mahdollista pyyntikuoppaa Sipolan talon eteläpuoleisilla hiekkaharjanteilla, niitä ei varmuudella kyetty paikallistamaan vuoden 2017 inventoinnissa. Yksi epämääräinen painauma löytyi, mutta sitä ei rekisteröity. |
| metsakeskus.1000031851 |
758 |
Sipola |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
447970.00000000 |
7449728.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031851 |
Sipolan vanha tila sijaitsee Unarin itärannalla. Kohteen tarkasti intendentti Hannu Kotivuori inventoidessaan Unari vuosina 2008–2009, kohde tarkastettiin myös vuoden 2017 inventoinnissa. Kotivuori havaitsi Sipolan saunarakennuksen luoteispuolella kiuaskiveyksen ja mahdollisen vanhan tupasijan, kooltaan noin 5x5 metriä. Vuoden 2017 inventoinnissa havaittiin, että paikalle oli kaatunut rantatörmää sortaen suuri mänty ja tupasijan sijaintia ja kiuaskiveystä ei voitu selvästi havaita. Ilmeisesti Sipolan tilan käyttämien kahden tervahaudan paikat näkyivät selvästi tilan rakennusten itäpuolella, toinen niistä on aivan talolle johtavan tieuran vieressä, sen eteläpuolella. Haudan halkaisija on noin 5 metriä, länteen johtava halssioja on pituudeltaan noin 6 metriä. Tästä noin 40 metriä kaakkoon on toinen tervahauta, halkaisija vallin päältä noin 6 metriä ja syvyys reilu metri. Halssi johtaa alarinteeseen etelään. Halssipiipun reiän puutuet ovat vielä osittain säilyneet hieman lahonneina. Kotivuori mainitsee vielä pari mahdollista pyyntikuoppaa Sipolan talon eteläpuoleisilla hiekkaharjanteilla, niitä ei varmuudella kyetty paikallistamaan vuoden 2017 inventoinnissa. Yksi epämääräinen painauma löytyi, mutta sitä ei rekisteröity. |
| metsakeskus.1000031852 |
758 |
Uusitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
444169.00000000 |
7448519.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031852 |
Kohde sijaitsee Unarin Luusuassa, Uusitalon rantarinteessä. Kohteen tarkasti Lapin maakuntamuseon intendentti inventoidessaan Unaria v. 2008-2009. Talon ja järven välissä oleva rantapelto oli tuolloin kynnetty auki ja hiekassa erottui runsaasti kvartsia, jonkin verran liusketta, kourutaltan teelmä, liusketuuran teräosa, palanutta luuta ja pronssikattilan reunan kappale. Paikalla on ilmeisesti ollut asutusta pitkän aikaa, kivikaudelta metsälappalaisasutukseen. Paulaharjun Lapin muisteluksia teoksessa esitetyssä kartassa tällä paikalla on sijainnut Päivänkenttä. Vuoden 2017 inventoinnin aikaan rantapelto oli kyntämättä, mutta kvartsi-iskoksia näkyi siellä täällä maanpinnalla ja rantahietikolla, löytöjä ei poimittu talteen. Kyseessä on selvästi Unarin runsaslöytöisin muinaisjäännöskohde, jonka löytö- ja kulttuurikerroksia voi olla vielä osittain säilyneenä rakennusten ja järven välisellä rantakaistaleella. |
| metsakeskus.1000031854 |
680 |
Toravuori |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
233370.00000000 |
6716788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031854 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Metsä-Sylttylässä, kesannolla olevan pellon reunassa olevalla metsäisellä nimekkeellä. Niemekkeen luoteisosa on kallioista, mutta kaakkoiskärki on hiekkaisempaa. Paikalla havaittiin noin 3 x 3 metrin kokoinen ja noin metrin syvyinen kaivanto, jonka reunat ovat murtuneet kaivannon sisäpuolelle. Kuopan pohjalla on raivausjätettä sekä jonkin verran muovia yms. roskaa. Kaivannon ympärillä on 70-100 cm levyinen valli.
Toravuoren vanhalta isännältä saadun tiedon mukaan kyseessä on Toravuoren mailla ollut susiansa. |
| metsakeskus.1000031855 |
481 |
Kyläpuotula 2 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
232820.00000000 |
6724793.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031855 |
Pellolta on tehty metallinpaljastimella kolmisenkymmentä pääasiassa rautakauteen ajoittuvaa löytöä, mm. solkia, helmiä, dirhemin katkelma, tulusrauta, jne. Talojen läheisyydestä on löytynyt kivihioin, kvartsin ja piin kappaleita ym. Löydöt: KM 41563: 1 - 31; KM 41584: 1 - 5; KM 42311: 1. |
| metsakeskus.1000031857 |
853 |
Satava Uusikylä Kesälä |
10007 |
12016 |
13177 |
11006 |
27006 |
234951.00000000 |
6703537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031857 |
Todennäköisesti yhteisrantaan johtavan tielinjauksen rakentamisen yhteydessä osaksi tuhoutunut pitkänomainen tiilijätekasa tai tiilenpolttouuni. Kumpu sijaitsee rantaan johtavan tien länsipuolella. Kumpu askelmitoissa noin 8 metriä pitkä, 2-3 metriä leveä. Säilynyt muoto ei poissulje sitä, etteikö kyse voisi olla rinteeseen kaivetusta uunin jäännöksestä. 1600-luvun lopun karttaan alueelle on merkitty tiiliuuni. Naapurin kertoman mukaan perimätieto liittää tiilenvalmistuspaikan tielinjauksesta itään, viereisten tonttien välimaastoon, mutta siellä ei ole ainakaan nykypäiviin säilynyt yhtä selkeitä merkkejä kuin ao. kohdalta. Tonttien rajalla kulkee puro, jonka itäpuolisella rinteellä tuulenkaadoissa ja maassa havaittiin vähäisiä määriä tiilimurskaa. Merenrannan puolelta puron itäpuolinen tontti oli liian kallioinen ja jyrkkä tiilenvalmistukseen, siellä ei ole voinut olla mitään. Puron länsipuolinen tontti on tasattu mökkirakentamisen yhteydessä, joten jos siellä on jotain ollut, ei ole säilynyt. Maakirjakarttaan merkitty tiiliuuni saattaa sijoittua juuri sinne.
Tarkastettiin myös Tiilisavenkujan pohjoispuolista maastoa, puron ja tien välissä oli joitain notkelmia / matalia kuoppia, jotka saattaisivat liittyä savenottoon. |
| metsakeskus.1000031858 |
853 |
Kakskerta Koivuranta |
10007 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
238838.00000000 |
6702611.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031858 |
Ranta on kesämökki- ja huvila-aluetta. Paikalle rakennettiin vuonna 1952 kesämökki, joka purettiin noin vuonna 2007 nykyisen vapaa-ajanasunnon tieltä. Omistajan mukaan uudisrakentamisen yhteydessä rantaa tasattiin ja päälle tuotiin myös paljon uutta maa-aineista rinteen ja ranta-alueen täyttöä varten.
Pihan järvenpuoleisessa rinteessä on jäljellä yksi maansiirtotöissä säilynyt tiilijätekumpu. Toinen kumpu raivattiin uuden rantamökin tieltä (tuhoutuneen kummun ETRS-TM35FIN-koordinaatit: 6702623/238853). Omistajalla kuvia tilanteesta ennen, joissa näkyy aivan selviä isoja jätekasakumpuja. Myös rannasta havaittiin tiilijätettä ja tiilen poroa. Myös tontin itäosassa ennen sähkölaitoksen tekemiä rannan maansiirtotöitä havaittu tiilenporoa. Tontin länsilaidalta ei ole havaittu tiiltä.
Rakenteita rannan kummuissa ei ole havaittu, toisessa niistä oli ollut tiiltä noin 1 metrin paksuudelta. Ranta on hyvä ja syvä, sopiva lastaukseen. Se sijaitsee kahden jyrkän kallion välisessä notkossa, jossa on ollut savea. Nykyisen mökkitien eteläpuolella on havaittu isohko kuoppa (ei tarkastettu), jota käytetty kaatopaikkana. Mahdollisesti kyse on hiekan- tai savenottokuopasta. Rannassa oli hienoa rantahiekkaa, sopivaa tiilentekoon.
Samalla tarkastettiin kaksi tonttia paikasta länteen (lännen puoleinen lähin naapurikiinteistö jäi väliin koska asukas ei ollut paikalla). Itäisempi kahdesta tontista oli aivan liian jyrkkä ja kallioinen tiilenvalmistukseen. Läntisemmällä sen sijaan omistajan mukaan 1970-luvulla tehdyn maakellarin kohdalla oli havaittu tiilenporoa. Rannassa oli edelleen jätetiiltä/ylipalanutta tiiltä. Mahdollisesti maakellari tehty tiiliuunin tai jätekasan paikalle. Merkitty alakohteeksi. |
| metsakeskus.1000031860 |
615 |
Hyöteikkö |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
491030.00000000 |
7282594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031860 |
Metsähallitukselta 9.1.2018 saadun tiedon 9.1.2018 mukaan paikalla on kahden vierekkäin olevan rakennuksen (kämppä ja talli/sauna) jäännökset. Molemmissa jäljellä pari hirsikertaa |
| metsakeskus.1000031862 |
853 |
Kakskerta Antila Leppälahti |
10007 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
238672.00000000 |
6700103.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031862 |
Kakskerran saaren etelärannalla loiva rinne, jossa 1950-luvulla rakennettu kesämökki ulkorakennuksineen. Omistaja ilmoittanut, että alueella runsaasti tiilijätettä, kerännyt sitä kasoihin vuosien saatossa. Paikalla hienoa hiekkaa saatavilla, ranta juuri sopivan loiva ja tiilenpolttouunin rinteeseen kaivaminen mahdollista. Paikalla ei havaittu tiilenvalmistukseen liittyviä rakenteita, todennäköisesti tuhoutuneet mökkirakentamisen seurauksena. |
| metsakeskus.1000031865 |
678 |
Järvelä 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
376339.00000000 |
7169215.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031865 |
Järvelänjärven länsipuolella heti tien pohjoispuolella, on noin 6,5 halkaisijaltaan oleva tervahauta, ränni pohjoiseen. Haudan päällä kasvaa joitakin vanhoja puita, pintakasvillisuus on rehevää, mm. saniaista. Vieressä on tervahautaan liittyviä kuoppia. |
| metsakeskus.1000031866 |
678 |
Hurnasti |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
373556.00000000 |
7157656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031866 |
Hurnasti on Hurnasperän kantatila, jolla on ollut Kujalan eli Erkkilän talo ja Ollila eli Niemelän talo (alakohde). Ei ole tiedossa kumpi taloista olisi ollut ensin. Vanhin Ollila on sijainnut perimätiedon mukaan heti nykyisen Niemelän talon eteläpuolella, paikalla oli talo vielä 1950-luvulla.
Hurnasti on merkitty maakirjaan 1750. 1760-luvulla laaditulle isojakokartalle on merkitty talo Erkkilän tilan kohdalle. Paikalla on peltojen ympäröimä tiiviisti rakennettu pihapiiri, vanha päärakennus sijaitsee tontin itäreunalla. Vuoden 1858 uudistettuun isojaon karttaan on merkitty kaksi Hurnastin taloa, jotka voidaan paikantaa nykyisten Kujalan ja Niemelän tiloille. |
| metsakeskus.1000031867 |
211 |
Toljola |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
343378.00000000 |
6815697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031867 |
Rautakautiseksi hautapaikaksi tulkittu löytöpaikka sijaitsee Liuksilan kartanolta noin 1 kilometrin itään, Toljalantien itäpuolella ja Leivintien pohjoispuolella olevalla peltoalueella. Paikalta on löytynyt joulukuussa 2017 metallinetsinnässä hopearaha, miekan ponsi, kaksi tasavartisen soljen katkelmaa, reikäkoristeinen pyöreä pronssisolki, punnus sekä tappikoristeinen pronssiesine. Niiden löytösyvyys oli noin 15-30 cm. Löytöjä ei ole vielä luetteloitu kokoelmiin. Vuonna 2018 saatiin uusia metallinetsinlöytöjä samalta pellolta (KM 43561:1 - 8). Löytöpaikan välittömässä läheisyydessä, peltoalueen länsipuolella sijaitsee historiallinen kyläpaikka Leipi (1000017515).
Vuoden 2023 tarkastuksessa ei tehty havaintoja kiinteistä rakenteista mutta jatkuvien metallinetsinlöytöjen perusteella kohteelle tehtiin aluerajaus topografian ja lköytölevinnän persuteella. Kohde tarvitsee arkeologisia lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000031868 |
98 |
Yli-Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
426649.00000000 |
6774015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031868 |
Kohde sijaitsee Hollolan keskiaikaisesta kirkosta runsaat 12 km koilliseen, Vesijärveen kuuluvan Paimelanselän itäpuolella ja vajaa 500 m rannasta. Asuinpaikka on etelä-pohjoissuuntaisella, loivasti kumpumaisella harjanteella.
Paikalta on löytynyt 12.11.2017 metallinetsinnässä rusettiaiheinen vyönhela. Vuoden 2019 inventoinnissa alueelta löytyi leikattua kuparipeltiä - jollaiset löydöt ovat usein tyypillisiä rautakautisille ja varhaishistoriallisille asuinpaikoille - ja kupariseosta oleva todennäköinen nappi. Lisäksi löytyi kaksi historiallisen ajan kolikkoa. |
| metsakeskus.1000031869 |
678 |
Järvelä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
376511.00000000 |
7169276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031869 |
Järvelänjärven luoteisrannalla Mutalantien varrella sijaitseva Järvelä Salon vanhimpia taloja. Se on perustettu 1500-luvun lopulla, mutta lähdemainintoja siitä on vasta 1600-luvulta. Talo on merkitty vuoden 1653 maakirjakartalle. Järvelä on toiminut myös Järvelän upseerin puustellina. Kantatalon paikalla sijaitsee päärakennus ja useita eri ajoilta peräisin olevia talousrakennuksia. Pohjoispuolella kulkee Pohjanmaan rantatien linjaus. Mutalantien varrella n. 120 m Järvelän talosta lounaaseen sijaitsee perunakellarina käytetty holvikellari, joka kerrotun mukaan voi olla 1600-1700-luvun alusta. |
| metsakeskus.1000031870 |
678 |
Kultala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
374267.00000000 |
7159983.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031870 |
Piehingin Kultalanperällä kyläraitin varrella tasaisten peltoalueiden keskelle on merkitty talotontti peltoineen 1760-luvun isojakokartalle. Alueella on nykyisin tiiviisti rakennettu tilakeskus useine talous- ja ulkorakennuksineen. Isonjaon selityksessä mainitaan Jokelan talon yhteydessä ”Kuldala”, taloluetteloon Kultalaa ei ole merkitty, ks. Kansallisarkiston digitaaliarkisto https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=50196988&aytun=3139723.KA&j=21. Inventoinnin aikana saatujen tietojen mukaan Kultala on perustettu 1600-1700-luvulla ja lohkottu Jokelan kantatilasta, joka sijaitsee Piehingin Ylipäässä. |
| metsakeskus.1000031871 |
678 |
Mutala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
376033.00000000 |
7169390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031871 |
Paikalle on merkitty vuosina 1760-61 valmistuneelle isojakokartalle talotontti peltoineen. 1600-luvulla perustetun Järvelän lisäksi oli toinen Järvelä, joka sijaitsi lähellä uudistilaa (Raahen tienoon historia 2, s. 60). Isonjaon kartalla ainoa muu talomerkintä Järvelän lähellä on Mutalan kohdalla. Inventoinnin aikana kerrotun mukaan Mutala eli entinen Lahdenperä on lohkottu Korpelan kantatilan rantamaista vasta 1780- tai 1790-luvulla. |
| metsakeskus.1000031872 |
678 |
Pihlajaniemi |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
373824.00000000 |
7158974.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031872 |
Hurnasperällä valtatien 8 länsipuolella tasaisten peltoalueiden keskellä sijaitseva
Pihlajaniemi perustettiin 1740-luvulla (Raahen tienoon historia 2, s. 59). Paikalla on yhä pystyssä oleva hirsirunkoinen päärakennus. Lisäksi pihapiirissä ja talosta pohjoiseen on talousrakennuksia. |
| metsakeskus.1000031873 |
678 |
Halkokari |
10007 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
371383.00000000 |
7158800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031873 |
Hurnasperällä Raahen ja Pyhäjoen rajan tuntumassa mökkialueella, vedestä suhteellisen jyrkästi nousevissa kalliossa on useissa kohdissa pois käytöstä jääneitä veneen kiinnitysrenkaita ja rautatappeja ainakin neljässä kohdassa (alakohteet) vähintään viisi. Kiinnitysrenkaat ovat läpimitaltaan enimmillään n. 10 cm. Heti länsi-puolella kallioiden suojaamassa poukamassa on nykyinen veneiden ankkuroitumispaikka. Eteläpuolella on tiheästi mökkejä. Halkokarintien länsipuolella olevia kallioita ei inventoitu 2017 |
| metsakeskus.1000031875 |
678 |
Järvelä 2 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
376593.00000000 |
7169285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031875 |
Järvelän kantatilan itäpuolella olevan vanhan pellon länsi- ja pohjoislaidalla on kiviaitaa n. 160 metrin matkalla. Aita on enimmillään n. 2 m leveä ja 70 cm korkea. Itäsivulla on joitakin metrejä leveä aukkokohta, tien vierellä länsi-pää on vaurioitunut. |
| metsakeskus.1000031876 |
678 |
Järvelänjärvi koillinen |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
376979.00000000 |
7169449.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031876 |
Järvelänjärven koillisrannan metsikössä on noin 70 m pitkä, enimmillään n. 1,5 m leveä ja 50 cm korkea peltoaita, jonka keskivaiheilla on aukko. Vuoden 1954 peruskartalle alueelle on merkitty pieni peltotilkku, säilynyt aita yltää sitä laajemmalle alueelle, joten se voi liittyä ainakin osin 1900-luvun puoltaväliä vanhempaan paikan viljelyyn. Invenoinnin 2017 saatujen tietojen mukaan n. 60 m länteen on sijainnut torppa, joka oli asuintalona vielä 1900-luvulla. Torppa on palanut 2010 jälkeen. |
| metsakeskus.1000031877 |
678 |
Kumpula |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
376434.00000000 |
7168671.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031877 |
Järvelänjärven länsi- ja lounaispuolella laajan viljelyksessä olevan peltoalueen ja pellon reunaa kulkevan tien länsipuolella, nykyistä pellon reunaa selvästi ylempänä, oleva kiviaita on noin 170 m pitkä, enimmillään 2 m leveä ja 70 cm korkea, päältä paikoin tasaiseksi ladottu sekä reunat pystysuorat. Eteläpäässä aita kaartuu metsän puolelle. pohjoisessa se jatkuu omakotitalon pihan reunalla, missä sitä on ladottu viime aikoina myös uudestaan, tätä osaa aidasta ei dokumentoitu. Lidar-aineistossa erottuu aidan länsipuolella sen keskivaiheilla mahdollinen entinen pelto ja valleja. |
| metsakeskus.1000031879 |
678 |
Piehinginjoen jokisuu |
10007 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
374793.00000000 |
7164101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031879 |
Piehinginjoen suulla, joen pohjoisrannalla ja jokisuun padon pohjois- ja luoteispuolella, kesämökin tontin piha-alueen reunalla ja pihaan johtavan ajotien pohjoispuolella on kaksi veneen kiinnitysrengasta. Läntisempi nro 2 on n. 15 cm halkaisijaltaan ja pultattu matalaan maakiveen. Itäisempi nro 1 on halkaisijaltaan n. 20 cm ja pultattu n. 60 cm korkeaan yli metrin halkaisijaltaan olevaan maakiveen. Mollempien kivien pinnassa kasvaa eri jäkälälajeja ja sammalta. Itäisemmän kohteen ympärillä oli korkeaa aluskasvillisuutta ja se ei erottunut hyvin ympäristöstään. Sijainnin perusteella kohteella voi olla ikää reilusti yli 50 vuotta. |
| metsakeskus.1000031882 |
418 |
Lastunen 3 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
328514.00000000 |
6801813.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031882 |
Löytöpaikka sijaitsee Ahtialanjärven kaakkoisrannalla, Myllyojan eteläpuolella olevien peltoalueiden välissä olevassa rantametsässä. Paikalta on löytynyt 11.5.2017 metallinetsinnässä kaksi kupurasolkea, kirves, veitsi ja palaneen luun murusia. Niiden löytösyvyys oli yli 20 cm.
Löytäjän havaintojen mukaan löytöpaikalla sijaitsee selvästi erottuva kivinen kumpare. Löytäjän mukaan kumpareella on nähtävissä suurehkoja kiviä sekä yksi selvästi erottuva kuoppa.
Löytöpaikalta noin 170 metriä lounaaseen sijaitsee rautakautinen löytöpaikka Lastunen 2 (1000027117) ja noin 510 metriä koilliseen sijaitsee rautakautinen hautapaikka Lastunen (1000023396) sekä noin 330 metriä kaakkoon historiallinen asuinpaikka Lastunen (Vatsoila) (1000001951). |
| metsakeskus.1000031890 |
143 |
Uljas |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
291090.00000000 |
6861732.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031890 |
Löytöpaikka sijaitsee Miettisen Hiitelässä, Kyrösjärven itärannalla olevalla peltoalueella. Paikalta on löytynyt metallinetsinnässä rannerenkaan katkelma, kaksi ketjunkantajaa sekä pronssiesineen katkelma noin 20 x 60 metrin laajuiselta alueelta. Niiden löytösyvyys hiekkasekoitteisessa peltomullassa oli noin 0-15 cm. |
| metsakeskus.1000031892 |
211 |
Vehoniemenharju 4 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27016 |
349239.00000000 |
6810790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031892 |
Kohde sijaitsee Vehoniemenharjulla, Vanhan Pälkäneentien pohjoispuolella. Paikalta on löytynyt 18.2.2017 metallinetsinnässä pronssinen eläinriipus (KM 41816: 1). Sen löytösyvyys harjulla oli noin 20 cm.
Eläinriipuksen löytöpaikalta noin 140 metriä kaakkoon on löytynyt 7.1.2018 metallinetsinnässä viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki (ks. alakohde). Sen löytösyvyys oli noin 10 cm.
Vuonna 2023 löytyi em. esineiden lisäksi metallinetsinlöytöinä viskareita ja puukonteriä sekä väkäsellinen keihään/atraimenkärki. Harjun laella tehdyn löytöpaikkojen tarkastuksen perusteella löydöt liittyvät todennäköisesti harjun laella kulkeneeseen kulkureittiin jota voi luonnehtia lähinnä ratsupoluksi. Myöhäisrautakautisia/varhaiskeskiaikaisia löytöjä on suhteellisen tasaisesti noin 500 m pituiselta jaksolta nykyisen polun molemmilta puolilta.
Harjun laella kulkeva reitti on jatkunut nykyisen polun kulku-uralla todennäköisesti ainakin
löydöistä luettuna 400 m kaakkoon. On mahdollista, että muinaista kulkureittiä on säilyneenä etelää kohden, vähintään pätkittäin, yhteensä viiden kilometrin matkan.
Kulkureitti vaikuttaa löytöjen perusteella tulleen aktiiviseen käyttöön viimeistään viikinkiajalla. Se on ollut mahdollisesti käytössä ainakin 1200- tai 1300-luvuille. Reitin siirtyminen harjun alarinteessä kulkevaksi ajoittunee mahdollisesti jo keskiajalle tai viimeistään uuden ajan alkuun. Paikoin kivinen harjun laki ei ole todennäköisesti ollut sovelias pyöräliikenteelle. |
| metsakeskus.1000031892 |
211 |
Vehoniemenharju 4 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
349239.00000000 |
6810790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031892 |
Kohde sijaitsee Vehoniemenharjulla, Vanhan Pälkäneentien pohjoispuolella. Paikalta on löytynyt 18.2.2017 metallinetsinnässä pronssinen eläinriipus (KM 41816: 1). Sen löytösyvyys harjulla oli noin 20 cm.
Eläinriipuksen löytöpaikalta noin 140 metriä kaakkoon on löytynyt 7.1.2018 metallinetsinnässä viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki (ks. alakohde). Sen löytösyvyys oli noin 10 cm.
Vuonna 2023 löytyi em. esineiden lisäksi metallinetsinlöytöinä viskareita ja puukonteriä sekä väkäsellinen keihään/atraimenkärki. Harjun laella tehdyn löytöpaikkojen tarkastuksen perusteella löydöt liittyvät todennäköisesti harjun laella kulkeneeseen kulkureittiin jota voi luonnehtia lähinnä ratsupoluksi. Myöhäisrautakautisia/varhaiskeskiaikaisia löytöjä on suhteellisen tasaisesti noin 500 m pituiselta jaksolta nykyisen polun molemmilta puolilta.
Harjun laella kulkeva reitti on jatkunut nykyisen polun kulku-uralla todennäköisesti ainakin
löydöistä luettuna 400 m kaakkoon. On mahdollista, että muinaista kulkureittiä on säilyneenä etelää kohden, vähintään pätkittäin, yhteensä viiden kilometrin matkan.
Kulkureitti vaikuttaa löytöjen perusteella tulleen aktiiviseen käyttöön viimeistään viikinkiajalla. Se on ollut mahdollisesti käytössä ainakin 1200- tai 1300-luvuille. Reitin siirtyminen harjun alarinteessä kulkevaksi ajoittunee mahdollisesti jo keskiajalle tai viimeistään uuden ajan alkuun. Paikoin kivinen harjun laki ei ole todennäköisesti ollut sovelias pyöräliikenteelle. |
| metsakeskus.1000031892 |
211 |
Vehoniemenharju 4 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27019 |
349239.00000000 |
6810790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031892 |
Kohde sijaitsee Vehoniemenharjulla, Vanhan Pälkäneentien pohjoispuolella. Paikalta on löytynyt 18.2.2017 metallinetsinnässä pronssinen eläinriipus (KM 41816: 1). Sen löytösyvyys harjulla oli noin 20 cm.
Eläinriipuksen löytöpaikalta noin 140 metriä kaakkoon on löytynyt 7.1.2018 metallinetsinnässä viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki (ks. alakohde). Sen löytösyvyys oli noin 10 cm.
Vuonna 2023 löytyi em. esineiden lisäksi metallinetsinlöytöinä viskareita ja puukonteriä sekä väkäsellinen keihään/atraimenkärki. Harjun laella tehdyn löytöpaikkojen tarkastuksen perusteella löydöt liittyvät todennäköisesti harjun laella kulkeneeseen kulkureittiin jota voi luonnehtia lähinnä ratsupoluksi. Myöhäisrautakautisia/varhaiskeskiaikaisia löytöjä on suhteellisen tasaisesti noin 500 m pituiselta jaksolta nykyisen polun molemmilta puolilta.
Harjun laella kulkeva reitti on jatkunut nykyisen polun kulku-uralla todennäköisesti ainakin
löydöistä luettuna 400 m kaakkoon. On mahdollista, että muinaista kulkureittiä on säilyneenä etelää kohden, vähintään pätkittäin, yhteensä viiden kilometrin matkan.
Kulkureitti vaikuttaa löytöjen perusteella tulleen aktiiviseen käyttöön viimeistään viikinkiajalla. Se on ollut mahdollisesti käytössä ainakin 1200- tai 1300-luvuille. Reitin siirtyminen harjun alarinteessä kulkevaksi ajoittunee mahdollisesti jo keskiajalle tai viimeistään uuden ajan alkuun. Paikoin kivinen harjun laki ei ole todennäköisesti ollut sovelias pyöräliikenteelle. |
| metsakeskus.1000031894 |
577 |
Pappilanpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
262460.00000000 |
6711376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031894 |
Varsinais-Suomen rautakautiset asuinpaikat ilmakuvissa -inventointiprojektissa tarkastettiin kohde, jossa rautakautisia saviastianpaloja havaittiin pellossa noin 50 x 100 metrin kokoisella alalla. Saviastianpalat muistuttavat lähinnä rautakauden karkeaa käyttökeramiikkaa. Löydöt viittaavat siihen, että paikalla on sijainnut rautakautinen asuinpaikka, jonka kulttuurikerrokset ovat ainakin pintaosiltaan sekoittuneet kyntökerrokseen. |
| metsakeskus.1000031895 |
577 |
Lautela 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
262775.00000000 |
6711525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031895 |
Kohde erottuu viistoilmakuvassa kasvillisuusanomaliana. Anomalian kohdalta löytyi inventoinnin yhteydessä rautakautisia saviastianpaloja ja palaneen saven, todennäköisesti savitiivisteen, kappaleita. Saviastianpalat muistuttavat lähinnä rautakauden karkeaa käyttökeramiikkaa. Löydöt ja havainnot viittaavat rautakautiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.1000031896 |
678 |
Myllykangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
385775.00000000 |
7173019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031896 |
Raahen Saarelanperällä, Pattijoen uoman länsipuolella, kuusimetsässä sijaitsevan kiviröykkiön koko on noin 2,5 x 1,5 m ja sen korkeus on noin 0,8 m. Osin vahvan sammalkerroksen alla oleva kiviröykkiö on koottu erikokoisista kivistä.
Paikalle ei ole merkattu peltoa vuoden 1844 pitäjänkartalla tai vuoden 1954 peruskartalla.
Ei ole silti täysin poissuljettavaa, että kyseessä olisi peltoröykkiö. Tätä
vastaan puhuu puolestaan se seikka, että röykkiön viereen tehdystä koekuopasta
ei havaittu ns. kyntökerrosta.
Vaikka paikalla sijaitsevan röykkiön ajoitus ja luonne jäävät toistaiseksi selvittä-
mättä on kohdetta pidettävän kiinteänä muinaisjäännöksenä. Kohde sijaitsee noin
45 m olevassa olemasta voimajohtolinjasta etelään. |
| metsakeskus.1000031897 |
678 |
Kaivosneva |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
388445.00000000 |
7173452.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031897 |
Kastellintien ja junaradan väliin jäävältä soiselta metsäosuudelta löydettiin korkeustasonsa
perusteella varhaismetallikauteen ajoittuva asuinpaikka.
Asuinpaikka sijaitsee pienen kohouman länsipuolella. Alue on laajalti laikutettu/äestetty
metsätöissä ja kaikki havainnot tehtiin laikuista. Asuinpaikan itäpuolella
oleva mäki on hyvin kivinen, samoin asuinpaikkaa ympäröivä maasto. Itse asuinpaikan
alue on hiekkaa. Hiekkamaassa olevista laikuista havaittiin yhteensä 38
kvartsi-iskosta sekä yhdestä kohdasta hiiltä ja nokea – havaintoja palaneista kivistä
ei tehty. Kvartsi-iskoksista otettiin talteen viisi kappaletta, loput jätettiin löytöpaikoilleen.
Löytöjä havaittiin noin 20 metrin alueelta. |
| metsakeskus.1000031898 |
678 |
Kaivosneva 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
388699.00000000 |
7173345.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031898 |
Kastellintien ja junaradan väliin jäävältä soiselta metsäosuudelta löydettiin korkeustasonsa
perusteella varhaismetallikauteen ajoittuvan tulisijan jäännökset.
Aluetta on äestetty/laikutettu voimakkaasti ja havainnot mahdollisesta liedestä
tehtiin laikusta. Paikalla havaittiin reilu kymmenen noin nyrkin kokoista rapautunutta
kiveä sekä hiiltä ja nokea noin neliömetrin alalta. Kivat ovat todennäköisesti rapautuneet
palamisen seurauksena. Maaperä paikalla on hiekka.
Pieneltä alalta tehdystä liesihavainnosta noin 270 metriä länsiluoteeseen sijaitsee
varhaismetallikautinen asuinpaikka Kaivosneva. |
| metsakeskus.1000031899 |
678 |
Laitasuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
390393.00000000 |
7173656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031899 |
Tuomiojantien ja junaradan väliseltä voimajohtolinjalta tavattiin (rannansiirtymisen
perusteella) kivikauden lopulle ajoittuva asuinpaikka. Luoteeseen työntyvän niemekkeen
laelta, noin 43 metrin korkeustasolta, löytyi kolme kvartsi-iskosta sekä
pieni pii-iskos – pii-iskos on mahdollinen esineen katkelma. Havainnot tehtiin noin 15 x 20 metrin kokoiselta alalta, paikalta mistä pintamaa oli kuorittu/kuoriutunut pois. Paljaalta hiekalta poimittujen iskosken kohdalle tehtiin
koekuoppa – vaaleassa hiekkamaassa ei havaittu huuhtoumaa tai muutakaan kerroksellisuutta.
On mahdollista, että kyseessä on voimajohtolinjan rakennustöissä tuhoutunut kivikautinen
asuinpaikka. Löytöalueen länsipuoli, länteen laskeva rinne vaikuttaa osin koneella ”möyrityltä”. Laserkeilausaineistosta laaditusta maastomallista löytöalueen ympärillä näkee vallimaisen muodon. Maastossa tätä muotoa ei havaittu.
Useita kymmeniä metrejä löytöalueen pohjois- ja eteläpuolen metsäalueille tehtiin
koekuoppia, joista ei saatu lisähavaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000031900 |
678 |
Kallioneva 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
392966.00000000 |
7173839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031900 |
Raahen ja Siikajoen rajan tuntumassa, Raahen puolella sijaitsee noin 35 x 30 metrin
kokoinen pyyntikulttuurin asuinpaikka. Paikalta havaittiin 18 kvartsi-iskosta
metsänistutuslaikuista. Asuinpaikka sijaitsee pienellä ja matalalla pohjoiseen työntyvällä
niemellä 47,5 metrin korkeustasolla. Niemekkeen pohjoispuolelle virtaa Olkijoki.
Asuinpaikan itäpuolella on pohjois-eteläsuuntainen metsäautotie jota on
perustettu metallikuonaa sisältävällä soralla. Muutamia kuonanpaloja havaittiin
myös tien länsipuolen ojasta – ne ovat ilmiselvästi peräisin juuri tienpohjan sorasta.
Korkeustasonsa puolesta paikka ajoittuisi kivikaudelle – karkeasti noin 2600 eKr.
Huomion arvoista on kuitenkin asuinpaikasta noin 90 metriä länsiluoteeseen sijaitseva
irtaimen muinaisesineen löytöpaikka. Paikalta on löydetty vuonna 1948 muinaissuksen
kärki, jonka ajoitukseksi on siitepölyanalyysissa ja radiohiiliajoituksessa
saatu 1600-1900 eKr., eli varhaispronssikausi. |
| metsakeskus.1000031900 |
678 |
Kallioneva 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
392966.00000000 |
7173839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031900 |
Raahen ja Siikajoen rajan tuntumassa, Raahen puolella sijaitsee noin 35 x 30 metrin
kokoinen pyyntikulttuurin asuinpaikka. Paikalta havaittiin 18 kvartsi-iskosta
metsänistutuslaikuista. Asuinpaikka sijaitsee pienellä ja matalalla pohjoiseen työntyvällä
niemellä 47,5 metrin korkeustasolla. Niemekkeen pohjoispuolelle virtaa Olkijoki.
Asuinpaikan itäpuolella on pohjois-eteläsuuntainen metsäautotie jota on
perustettu metallikuonaa sisältävällä soralla. Muutamia kuonanpaloja havaittiin
myös tien länsipuolen ojasta – ne ovat ilmiselvästi peräisin juuri tienpohjan sorasta.
Korkeustasonsa puolesta paikka ajoittuisi kivikaudelle – karkeasti noin 2600 eKr.
Huomion arvoista on kuitenkin asuinpaikasta noin 90 metriä länsiluoteeseen sijaitseva
irtaimen muinaisesineen löytöpaikka. Paikalta on löydetty vuonna 1948 muinaissuksen
kärki, jonka ajoitukseksi on siitepölyanalyysissa ja radiohiiliajoituksessa
saatu 1600-1900 eKr., eli varhaispronssikausi. |
| metsakeskus.1000031900 |
678 |
Kallioneva 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
392966.00000000 |
7173839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031900 |
Raahen ja Siikajoen rajan tuntumassa, Raahen puolella sijaitsee noin 35 x 30 metrin
kokoinen pyyntikulttuurin asuinpaikka. Paikalta havaittiin 18 kvartsi-iskosta
metsänistutuslaikuista. Asuinpaikka sijaitsee pienellä ja matalalla pohjoiseen työntyvällä
niemellä 47,5 metrin korkeustasolla. Niemekkeen pohjoispuolelle virtaa Olkijoki.
Asuinpaikan itäpuolella on pohjois-eteläsuuntainen metsäautotie jota on
perustettu metallikuonaa sisältävällä soralla. Muutamia kuonanpaloja havaittiin
myös tien länsipuolen ojasta – ne ovat ilmiselvästi peräisin juuri tienpohjan sorasta.
Korkeustasonsa puolesta paikka ajoittuisi kivikaudelle – karkeasti noin 2600 eKr.
Huomion arvoista on kuitenkin asuinpaikasta noin 90 metriä länsiluoteeseen sijaitseva
irtaimen muinaisesineen löytöpaikka. Paikalta on löydetty vuonna 1948 muinaissuksen
kärki, jonka ajoitukseksi on siitepölyanalyysissa ja radiohiiliajoituksessa
saatu 1600-1900 eKr., eli varhaispronssikausi. |
| metsakeskus.1000031901 |
444 |
Mettula torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
334166.19982910 |
6698442.30004880 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031901 |
Mettulan kylätontin länsipuolelle ja Letkunojan länsipuolelle on merkitty torppa 1779 kartalla. Sen paikalla nyt hakamaata. 1840-luvun kartassa ei torppaa ole.
Torppa näkyy Kuninkaan kartastossa. Kohde ja sijainti tulisi vielä tarkistaa. |
| metsakeskus.1000031902 |
625 |
Savela |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
371350.00000000 |
7143157.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031902 |
Pyhäjoesta n. 200 m itään ja Alasalon saaren pohjoiskärjestä 300 m koilliseen n. 0,5 km pitkän paikoin kivikkoisen kallioalueen pohjoiskärjessä on vierekkäin kaksi n. 3 x 1,5 metrin kokoista ja n. 0,4 m korkeaa röykkiötä. Ne on koottu isojen kivien viereen n. 0,1-0,3 m halkaisijoiltaan olevista kivistä, niissä voi erottaa 2-3 kivikertaa. Läntisemmässä röykkiössä erottuu yhdellä sivulla erillinen pienempi röykkiö. Itäisemmän röykkiön keskustaa on kaiveltu. Rakennelmien pinnalla kasvaa jäkälää ja sammalta. |
| metsakeskus.1000031903 |
625 |
Savela 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
371462.00000000 |
7142877.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031903 |
Pyhäjoesta n. 220 m ja Alasalon saaresta n. 280 m itään kivikkoisen kallioalueen lounaisreunalla pienen kalliokohoaman päällä on kalliokohoaman päällä n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva hieman epämääräisen muotoinen latomus, joka koostuu yhdestä kivikerrasta, kivet ovat n. 20-40 cm halkaisijoiltaan ja ne sijaitsevat osin hajanaisesti. Pinta on jäkälän peitossa.
Latomuksesta noin 100 m koilliseen on n. 1,2 m pitkä suorakaiteen muotoinen latomus, joka sijaitsee vuoden 1954 peruskartalle merkityllä tilarajalla. Kyseessä on todennäköisimmin rajamerkin tukikiveys, josta itse rajakivi on poistettu. |
| metsakeskus.1000031904 |
625 |
Savela 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
371531.00000000 |
7142876.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031904 |
Pyhäjoesta n. 300 m ja Alasalon saaresta n. 350 m itään kallioalueen eteläosassa on kahden kookkaan maakiven välissä ja edessä n. 2,5 x 1,5 metrin kokoinen ja enimmillään n. 30 cm korkea röykkiö, kivet ovat n. 20-40 cm halkaisijoiltaan. Pinnalla kasvaa jäkälää, sammalta ja puolukan varpuja. Rakenne on epäselvempi verrattuna lähialueilta tunnettuihin muihin röykkiöihin, mutta ei kuitenkaan poikkeuksellinen. Kyseessä voi olla esihistoriallinen hauta. |
| metsakeskus.1000031905 |
625 |
Hakala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27007 |
373164.00000000 |
7139576.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031905 |
Vuotinperällä Pyhäjoen etelärannalla Myllysaaren kohdalla viljapellon reunassajoen törmällä on noin 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka ränni on tehty joelle päin. Tervahauta on merkitty vuoden 1751 isonjaon kartalle. Tästä noin 80 m länsilounaaseen hakalan talon pihapiirissä on toinen mahdollinen tervahauta (lidar-aineisto, v. 2017 inventoinnissa havaintoa ei varmennettu, koska talonväkeä ei ollut kotona). |
| metsakeskus.1000031906 |
625 |
Pirttikoski 2 |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
370443.00000000 |
7144939.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031906 |
Pyhäjoen Pirttikosken suurimman saaren pohjois-, luoteis- ja itärannalle on vuoden
1751 isonjaon kartalle merkitty vesimyllyt (3 kpl). Vuonna 2017 saarta ei päästy tarkastamaan kovan virtauksen ja korkean veden vuoksi. |
| metsakeskus.1000031907 |
777 |
Syrjä |
10007 |
12005 |
13067 |
11042 |
27000 |
575268.47942188 |
7209796.21323620 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031907 |
Kolmiloukko nimisen järven länsipuolella on ollut jatkosodan aikana saksalaisten rakentaman kenttäradan asema. Pertti Huttusen arkistotietojen mukaan rakentamisesta vastasi Rakentajapioneeripataljoona 429 K:n 2. komppanian komennuskunta. Työvoimana oli sotavankeja, joille oli eristetty piikkilanka-aidalla noin puolen hehtaarin suuruinen alue radan itäpuolelle, noin 50 m pohjoiseen Tervajoesta. Maastossa on Huttusen mukaan nähtävissä jäänteitä useiden rakennusten pohjista (esim. veturien huoltorakennus, toimisto), Tervajoen siltaraunio, kolme taisteluhautaa sekä sotavankien hauta. Siltaraunion pohjoispuolella on noin 114 metriä kenttäradan ratapengertä ja lisäksi kolme taisteluhautaa radan itäpuolella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000031907 |
777 |
Syrjä |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
575268.47942188 |
7209796.21323620 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031907 |
Kolmiloukko nimisen järven länsipuolella on ollut jatkosodan aikana saksalaisten rakentaman kenttäradan asema. Pertti Huttusen arkistotietojen mukaan rakentamisesta vastasi Rakentajapioneeripataljoona 429 K:n 2. komppanian komennuskunta. Työvoimana oli sotavankeja, joille oli eristetty piikkilanka-aidalla noin puolen hehtaarin suuruinen alue radan itäpuolelle, noin 50 m pohjoiseen Tervajoesta. Maastossa on Huttusen mukaan nähtävissä jäänteitä useiden rakennusten pohjista (esim. veturien huoltorakennus, toimisto), Tervajoen siltaraunio, kolme taisteluhautaa sekä sotavankien hauta. Siltaraunion pohjoispuolella on noin 114 metriä kenttäradan ratapengertä ja lisäksi kolme taisteluhautaa radan itäpuolella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000031908 |
777 |
Vääkiö 1 |
10007 |
12005 |
13067 |
11042 |
27000 |
575489.85979297 |
7218156.19336920 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031908 |
Kohde sijaitsee molemmin puolin nykyistä rataa. Paikalla on sijainnut saksalaisten jatkosodan aikana rakentaman kenttäradan junanvarusteluasema, nimeltään Vääkiö I. Tänne, kuten myös Vääkiö II, suomalaiset olivat ehtineet rakentamaan asemarakennukset ennen sodan syttymistä. Jatkosodan aikana saksalaiset käyttivät Vääkiö I teknillisenä asemana. Sinne keskitettiin liikkuvan kaluston huolto- ja korjaustoiminta. Sinne rakennettiin liikenteenohjaustiloja, veturihenkilökunnan majoitustiloja, veturitalleja ja varastoja. (Huttunen; Kalliomäki 1975, 38 ja Haro 1990, 24). Maastossa vielä näkyvissä kahdet betoniperuksen rauniot, rakennuksen- ja teltanpohja, ampumapesäke, kaivo, tulisijan raunio ja veturien kääntöpaikka eli raidekolmio. (Huttunen Pertti 2009) Kohteen lähellä olevat puolustusvarustukset (Hauta-aho) liittynevät tähän kohteeseen. |
| metsakeskus.1000031909 |
777 |
Vääkiö 2 |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
576084.49968555 |
7219845.51334600 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031909 |
Kohde sijaitsee Leväkosken tien lounaispuolella Junnojoen mutkassa, pääosin nykyisen rautatien länsipuolella. Paikalla on toiminut jatkosodan aikana saksalaisten rakentaman kenttäradan tavaraliikenne asema. Nykyisen rautatien itäpuolella olevat kohteet ovat pääosin tuhoutuneet. Pertti Huttusen aineiston mukaan tavaraliikenneaseman yhteydessä oli vankileiri sekä saksalaisten rakentajapataljoona 429 K:n 1. komppanian komennuskunnan tukikohta.
Maastossa on jäänteitä vielä poteroista ja taisteluhaudoista. Sotavankileiristä on näkyvissä useita rakennuksenpohjia, pitkänomaisia kohoumia, leiriin johtaneen tienpohja, kuoppia, tallikatoksen paikka. Paikalla on suomalaisten radanrakentajien pystyttämä muistokivi venäläisille sotilaille. ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000031909 |
777 |
Vääkiö 2 |
10007 |
12005 |
13067 |
11042 |
27028 |
576084.49968555 |
7219845.51334600 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031909 |
Kohde sijaitsee Leväkosken tien lounaispuolella Junnojoen mutkassa, pääosin nykyisen rautatien länsipuolella. Paikalla on toiminut jatkosodan aikana saksalaisten rakentaman kenttäradan tavaraliikenne asema. Nykyisen rautatien itäpuolella olevat kohteet ovat pääosin tuhoutuneet. Pertti Huttusen aineiston mukaan tavaraliikenneaseman yhteydessä oli vankileiri sekä saksalaisten rakentajapataljoona 429 K:n 1. komppanian komennuskunnan tukikohta.
Maastossa on jäänteitä vielä poteroista ja taisteluhaudoista. Sotavankileiristä on näkyvissä useita rakennuksenpohjia, pitkänomaisia kohoumia, leiriin johtaneen tienpohja, kuoppia, tallikatoksen paikka. Paikalla on suomalaisten radanrakentajien pystyttämä muistokivi venäläisille sotilaille. ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000031910 |
777 |
Vaamanniemi 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
593677.84951782 |
7196219.10034180 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031910 |
Kohde sijaitsee noin 3,4 km Ämmänsaaren kirkosta itään, Juntusrannantien pohjoispuolella Kiantajärven rannalla Vaamanniemessä. Kohteessa sijaitsee Vaamanniemen kallioon louhittuja Salpalinjan linnoitusketjuun kuuluvia linnoitteita. Linnoitukseen kuuluu yksi korsu (11x6m), potero, kaksi louhittua käytävää, joista toinen on arkistotietojen mukaan tulenjohtoasema. ks. alakohteet.
Joitakin jäänteitä löytyy myös Juntusrannantien eteläpuolelta. Siellä on ainakin 12 poteroa, useita kuoppia ja pesäke. Jatkosota keskeytti linnoitustyöt. Eteläpuolen kohteita ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000031911 |
290 |
Niskajoki |
10007 |
12015 |
13146 |
11042 |
27000 |
597836.00000000 |
7136579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031911 |
Kohde sijaitsee Kuhmon Ylä-Vieksin kylässä Niskajärvestä laskevassa Niskajoessa. Noin 560 metriä Niskajoen luusuasta alavirtaan on melko hyvin säilynyt uittoränni. Ollut luultavasti käytössä 1950-luvulla. Uittorännin pituus on noin 40 metriä. Siinä virtaa vielä vettä. Kiinnityksiin on käytetty niin rautaa kuin puutappejakin.
Uittorännin alkupäästä haarautuu toinen uoma kaakkoon, joka kulkee varsinaisen uoman rinnalla. Tämän pituus on noin 53 metriä. Se leveys on noin metri. Uomassa ei ole vettä kuin vasta loppumetreillä. Uittorännin yläpuolella olevasta puron mutkasta haarautuu, rännin osittain koillispuolelta ohittava uoma, jossa on vettä. |
| metsakeskus.1000031913 |
625 |
Koskelankoski |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
370122.00000000 |
7146670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031913 |
Paikalle on merkitty vesimylly vuoden 1751 isonjaon kartalle (kartta sivulla 27). Tarkastuksessa ei havaittu merkkejä vanhemmasta myllytoiminnasta. Paikalla oleva myllynkanava ja johdinaita liittyvät lähihistorian myllytoimintaan. Vedessä ja osin veden pinnalla erottuu vähäisiä pohjapadon jäänteitä. |
| metsakeskus.1000031914 |
625 |
Kupuliskoski itä |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
370654.00000000 |
7144391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031914 |
Kupuliskoskessa on useita saaria, vesimyllyn paikka sijaitsee suurimman saaren eteläpuolella. Paikalle on merkitty vesimylly vuoden 1751 isonjaon kartalle (kartta s. 28). Kosken nimi kartalla on ’Bengtilä korvankoski’, siitä ja myllyn sijainnistakin voi päätellä myllyn kuuluneen ainakin Penttilän talolle. Paikalla on lyhyt pätkä kaivettua myllyn kanavaa ja johdinaita, niiden itäpuolella joenrannalla erottuu tasaisempi kohta, jossa myllyrakennus on ilmeisesti sijainnut. Maata tunnustelemalla ja kairaamalla ei löydetty myllyn perustukseen liittyviä rakenteita. Penttilän mylly oli toiminnassa ainakin 1860-luvun alussa (Turunen Harri, Teollisuus ja käsityö, Vetten laijoilta. Pyhäjoen historiaa kivikaudelta 1990-luvulle. 1997. S. 198) |
| metsakeskus.1000031915 |
625 |
Pirttikoski |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
370382.00000000 |
7144938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031915 |
Pirttikoskeen on merkitty vesimylly vuoden 1954 peruskartalle. Paikalla on joen länsihaarassa n. 65 m pitkä, enimmillään n. 5 m leveä ja veden pinnasta mitattuna yli metrin korkea hyvin säilynyt johdinaita sekä sen molemmin puolin useita metrejä leveät myllyn kanavat. Rannalla on säilytetty myllynkivi pihakoristeena ja jäljellä on joitakin betoniperustuksia, myös betonipadosta on jäljellä pieni osa. Pirttikoskella toimi mylly ainakin 1860-luvun alussa (Turunen Harri, Teollisuus ja käsityö, Vetten laijoilta. Pyhäjoen historiaa kivikaudelta 1990-luvulle. 1997. S. 198). Vuoden 1751 isonjaon kartalle on merkitty 3 vesimyllyä itäpuolella sijaitsevaan saareen (ks. raportin kohde 6 Pirttikoski 2). |
| metsakeskus.1000031917 |
777 |
Ahvenvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
635995.00000000 |
7184529.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031917 |
Ahvenvaaran itäosassa on kaksi suurta peruskarttoihin merkittyä tervahautaa. Paremmin säilynyt tervahauta 1 on halkaisijaltaan noin 17,5 metriä. Sen valli on selkeä ja noin neljä metriä leveä. Tervahaudan 1 syvyys on noin 40-50 cm ja sen keskellä on pieni kumpare. Tervahaudan 1 halssi on 7,5 metriä pitkä ja se kulkee kohti luoteessa olevaa notkelmaa. Halssi on leveimmillään 1,6 metriä, ja se on enimmillään 80-90 cm syvä.
Tervahauta 2 sijaitsee tervahaudan 1 luoteispuolella nuoremman metsän puolella. Tervahauta 2 on halkaisijaltaan myös noin 17,5 metriä. Sen valli on noin 4,5 metriä leveä ja osin metsätyökoneen vaurioittama. Tervahaudan 2 syvyys on noin 30-40 cm ja sen keskellä on pieni kumpare. Tervahaudan 2 halssi on noin 4,5 metriä pitkä ja se kulkee kohti kaakkossa olevaa notkelmaa. Tervahauta 2 on lisätty alakohteeksi. |
| metsakeskus.1000031918 |
777 |
Aittokangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
633813.00000000 |
7184246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031918 |
Aittokankaalla noin kuusi metriä Vuokin reitin linjasta pohjoiseen sijaitseva tervahauta on halkaisijaltaan noin 9 metriä. Tervahaudassa on kaksoisvalli. Tervahaudan halssi on 3,5 metriä pitkä ja se laskee eteläkaakkoon. Tervahaudan yli idästä länteen menee noin 20 cm syvä polkumainen ura, joka pituus on noin 13 metriä. |
| metsakeskus.1000031919 |
777 |
Syntisenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
642800.00000000 |
7185141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031919 |
Syntisenkankaan eteläosassa lähellä Vuokin reitin polkua sijaitseva tervahauta on halkaisijaltaan noin 7 metriä. Halssin paikalla on kaksi metriä leveä, kolme metriä pitkä ja noin 70-80 cm syvä kuopanne. Halssi laskee kohti länttä. |
| metsakeskus.1000031920 |
853 |
Ruissalo Nordkap |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
229732.00000000 |
6709078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031920 |
Rantakalliossa useita kalliohakkauksia. Ainakin yksi jatulintarha tai muu spiraaliympyrä, halkaisija n. 40 cm. Hakkauksen päällä hidaskasvuista jäkälää, minkä perusteella vanhempaa perua. Hakkauksen uran leveys noin 0,5 cm ja niitä on 2-3 cm välein spiraalina. Tästä noin 20 cm etäisyydellä on neljä hannunvaakunakuviota noin 40 cm pitkällä ja 15-20 cm leveällä alueella. Myös näiden päällä jäkälää. Rannan puolella kalliossa nimikirjaimet A ja L (?) ja niiden yläpuolella vuosiluku 1828 (?), tältä kohtaa kallio rapautunut ja urat karheita, mutta fontistä päätellen voi olla vanha. Kalliolla pidetty tulta. Paikalta löytyy todennäköisesti hakkauksia lisää. Hakkaukset ovat melko lähellä rantaa, karkeana arviona kohta olisi ollut veden alla suunnilleen 1700-luvulla vielä. Salmi on ollut hyvä kalastuspaikka. Osa hakkauksista liittynee Ruissalon huvila- ja vapaa-ajanviettoon. Löydetty yleisövihjeen perusteella. Paikalla käytiin löytäjän kanssa 11.1.2018. |
| metsakeskus.1000031922 |
273 |
Laukupuolijänkkä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
371336.00000000 |
7498214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031922 |
Aluehallintoviraston maastotarkastuksessa syyskuussa 2017 havaittiin Laukupuolijänkän koillisreunan lähteen/lähteikön yläpuolisella rinteellä useamman asumuksen/rakennuksen pohjia, muutamissa kohden lahonnutta hirsikertaa ja ainakin yhden rakennuksen nurkassa mahdollisesti uunina toiminut kivirakennelma. Myös lähteen alapuolisella suolla havaittiin yksittäisiä rakenteita. Kohdetta ei ole merkitty alueella tehtyihin arkeologisiin inventointeihin. Kohde tuhoutuisi kaivoksen rakentamisen seurauksena. Kohde arvioitiin mahdollisesti yli 100 vuotta vanhaksi.
Vuoden 2018 kesäkuussa kohteella toteutettiin arkeologinen tarkastus, jossa paikalla todettiin kahden rakennuksen pohjat. Rakennus 1 on ollut noin 10 m pituinen kaksihuoneinen hirsirakennus, jonka alimpia seinähirsiä on paikoin säilynyt. Toisessa huoneessa on piisin jäännökset. Myös rakennus 2 edellisen vieressä pohjoispuolella on kaksihuoneinen. Molemmissa huoneissa on piisin jäännökset. Sen suon puoleisella lounaisella sivulla on ollut osittain seinillä suojattu katettu tila, mahdollisesti varasto/eläinsuoja. Havaintojen perusteella kyseessä on todennäköisesti savottakämppä 1920–1930 –luvuilta.
Tarkastuksen perusteella Laukupuolijänkän kohde on lähinnä luokiteltava arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000031922 |
273 |
Laukupuolijänkkä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
371336.00000000 |
7498214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031922 |
Aluehallintoviraston maastotarkastuksessa syyskuussa 2017 havaittiin Laukupuolijänkän koillisreunan lähteen/lähteikön yläpuolisella rinteellä useamman asumuksen/rakennuksen pohjia, muutamissa kohden lahonnutta hirsikertaa ja ainakin yhden rakennuksen nurkassa mahdollisesti uunina toiminut kivirakennelma. Myös lähteen alapuolisella suolla havaittiin yksittäisiä rakenteita. Kohdetta ei ole merkitty alueella tehtyihin arkeologisiin inventointeihin. Kohde tuhoutuisi kaivoksen rakentamisen seurauksena. Kohde arvioitiin mahdollisesti yli 100 vuotta vanhaksi.
Vuoden 2018 kesäkuussa kohteella toteutettiin arkeologinen tarkastus, jossa paikalla todettiin kahden rakennuksen pohjat. Rakennus 1 on ollut noin 10 m pituinen kaksihuoneinen hirsirakennus, jonka alimpia seinähirsiä on paikoin säilynyt. Toisessa huoneessa on piisin jäännökset. Myös rakennus 2 edellisen vieressä pohjoispuolella on kaksihuoneinen. Molemmissa huoneissa on piisin jäännökset. Sen suon puoleisella lounaisella sivulla on ollut osittain seinillä suojattu katettu tila, mahdollisesti varasto/eläinsuoja. Havaintojen perusteella kyseessä on todennäköisesti savottakämppä 1920–1930 –luvuilta.
Tarkastuksen perusteella Laukupuolijänkän kohde on lähinnä luokiteltava arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000031923 |
273 |
Kuervaara pohjoinen lähde |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
372749.00000000 |
7500139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031923 |
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristö- ja vesitalouslupamenettelyn tarkastuksen yhteydessä syyskuussa 2017 havaittiin välittömästi lähteen nro 900 yläpuolella selviä jäännöksiä asumisesta. Kohde sijaitsee Kuervaaran pohjoisrinteen alaosassa, Kuerjoen Hautakosken yläpuolella, joesta runsaat ½ km länteen. Paikalla havaittiin mm. metallirakenteinen kiuas ja useampia metallisia liesirakennelmia. Tarkastuspöytäkirjan mukaan jäännösalue muistuttaa Hannukaisen kaivosalueen kohteen Lamujänkkä jäännöksien mukaista talon pohjan pihapiiriä. Kohde ei ole tuhoutumassa kaivoshankkeen seurauksena. Kohteen ikää ei pystytty arvioimaan, mutta alueella olevien kiuas- ja saapasjäänteiden perusteella se on todennäköisesti alle 100 vuotta vanha.
Edellyttää arkeologista tarkastusta ja arviointia. |
| metsakeskus.1000031924 |
98 |
Ylinen Viipurintie, Tenhiälä |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
403973.00000000 |
6764688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031924 |
Kohde sijaitsee Hollolan (Hämeenkoski) Tenhiälässä. Aivan kohteen pohjoispuolella kulkee nykyinen valtatie 12 ja eteläpuolella virtaa Kumianoja.
Alue on nykyisin peltoa, mutta tielinjauksen kulku näkyy sekä ilmakuvissa että vinovalovarjoste-aineistossa. |
| metsakeskus.1000031925 |
98 |
Ylinen Viipurintie, Mäkelä |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
410276.00000000 |
6763725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031925 |
Kohde sijaitsee Hollolan Sairakkalassa, valtatie 12 eteläpuolella. Mäkelän talo sijaitsee kohteen luoteispuolella, valtatien pohjoispuolella.
Alue on nykyisin peltoa, mutta tielinjauksen kulku näkuu sekä ilmakuvissa että vinovalovarjoste-aineistossa. |
| metsakeskus.1000031926 |
98 |
Ylinen Viipurintie, Montero |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
413862.00000000 |
6762146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031926 |
Kohde sijaitsee Hollolan Kukonkoivussa. Aivan kohteen pohjoispuolella kulkee valtatie 12, jonka eteläpuolella kulkee vanha tielinjaus. Sen länsipuoli on nykyisin vähäisessä käytössä oleva heinikoitunut metsätie. Metsätien alussa on jäänyt noin 150 metrin matkalta vanhaa tirlinjaa ja maastossa on havaittavissa kaksi terassimaista pengerrystä, jotka liittyvät mahdollisesti vanhan tien rakenteeseen. Vieressä kulkee myös oja ja sähkölinja, jonka perustaminen on voinut muokata maastoa. Muinaisjäännökseksi rajattu linjauksen itäpuoli erottuu maastossa pienenä polun pohjana, minkä lisäksi linjaus erottuu puustoltaan avoimempana alueena. Polun varrella, lähellä pellon reunaa on kellarikuoppa. |
| metsakeskus.1000031927 |
98 |
Ylinen Viipurintie, Kukonkoivu |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
414506.00000000 |
6762156.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031927 |
Kohde sijaitsee Hollolan Kukonkoivussa, valtatie 12 ja Kukonkoivun teollisuusalueen välissä.
Kukonkoivun liittymässä vanha tielinja on jäänyt kokonaan pois käytöstä jo vuoteen 1964 mennessä, ja hahmottuu vanhalla peruskartalla tien pohjoispuolella pienenä polkuna. Vanha maantielinja on muuttunut paljon valtatie 12 liittymän rakentamisen jälkeen. Maastossa vanhan Tampereentien linja erottuu vielä selkeästi aukkona puustossa, mutta on tiheän aluskasvillisuuden valtaama. Vanhempi tielinjaus on erotettavissa vinovalovarjoste-aineistossa ja maastossa, jossa se näkyy matalien ojien välisenä kohoumana. Lännessä Viipurintien linja päättyy suureen kuoppaan, joka näkyy hyvin myös vinovalovarjosteessa ja idässä Kotajärventien itäpuolella tielinja on maastossa säilynyt aina kevyenliikenteenväylän penkereeseen asti. |
| metsakeskus.1000031928 |
98 |
Ylinen Viipurintie, Kylä-Sipilä |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
415299.00000000 |
6762259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031928 |
Kohde sijaitsee Hollolan Untilassa, Salpakangas-Kukonkoivu tien pohjoispuolella.
Tien osa on jäänyt pois käytöstä jo vuoden 1964 peruskartalla. Nykyisin se on puuston rajaama linja pellon keskellä. Tielinjalle on sen käytöstä poistumisen jälkeen kerätty pellosta nousseita kiviä. Peltotöiden vaikutuksesta linja on todennäköisesti myös jonkin verran kaventunut alkuperäisestä. |
| metsakeskus.1000031929 |
98 |
Ylinen Viipurintie, Pelto-Sipilä |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
415745.00000000 |
6762134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031929 |
Kohde sijaitsee Hollolan Untilassa, valtatie 12 ja Salpakangas-Kukonkoivu tien välissä olevalla pellolla.
Viipurintien linja on palannut hetkeksi Vanhalle Tampereentielle, mutta poikennut ennen Autjokea kaakkoon ja kulkenut pellon poikki Pelto-Sipilän navetan kulmalle. Tien alkupätkä johtaa nykyisin vanhalle ladolle ja viemärikaivolle. Joen toisella puolella tielinja jatkuu voimakkaan aluskasvillisuuden peittämänä pellon halki, mutta tien pohja hahmottuu maastossa vielä paikoin (kuvat 12–15). Pelto-Sipilän isännän mukaan pihaan johtava tie ja joen yli vienyt silta ovat olleet käytössä vielä 1990-luvun alussa (suullinen tiedonanto). Sillan paikkaa ei ole nykyisin enää havaittavissa ja joen ympäristöä on mahdollisesti ruopattu. Kumpikaan linja ei ole enää nykyisin kuljettavissa edes kävellen. |
| metsakeskus.1000031930 |
710 |
Södra viken 4 |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
300888.00000000 |
6653577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031930 |
Sijaintipaikka on Tammisaaren keskustassa Södra viken -lahden pohjoisrannassa nykyisen laiturin alla.
Vanhan laiturin hirsiarkkuperustus, joka on jäänyt nykyisen laiturin alle siten, että laiturin puiset tolpat ovat hirsiarkun ympärillä. Hirsiarkusta on jäljellä yhdestä neljään hirsikertaa pohjan yläpuolella. Hirsikehikon sisusta on täytetty luonnonkivillä, jotka ovat osittain purkautuneet ulos kehikosta. Kivet ulottuvat lähes pintaan asti. Arkun kulmasalvokset ovat säilyneet paikoillaan. Puuaines vaikuttaa vanhalta.
Arkku voi liittyä Tammisaaren vanhan sataman kookkaimman laivalaiturin perustuksiin. Esimerkiksi vuoden 1798 karttaan on samalle paikalle merkitty muita Södra vikenin laitureita jykevämpi Skepps bro. Laivalaituri ulottui aikoinaan useita kymmeniä metrejä ulospäin rannasta. Samaan karttaan on Södra vikenin suulle merkitty säännöllisin välimatkoin kuusi rakennetta, joita kutsutaan nimellä Fartygs Dictaner.
Södra viken oli Tammisaaren pääsatamana 1500-luvulta 1840-luvulle asti. Kun lahti mataloitui 1800-luvun kuluessa, satama siirrettiin Pohjoissatamaan kaupungin keskustan pohjoispuolelle.
Rakenne havaittiin vedenalaisinventoinnissa 2017. |
| metsakeskus.1000031932 |
845 |
Varevaara Vaarajänkä |
10001 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
403546.00000000 |
7337615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031932 |
Kivikautinen mahdollinen asuinpaikka Varevaaran länsiosassa, Vaarajängän reunasta noin 340 m itään, muinaisen pohjoiseen työntyvän lahdelman edelleen osin kosteikkona säilyneellä itäreunalla. Alue on kivetöntä tai melko kivetöntä hiekkaperäistä, loivahkosti länteen viettävää rinteen alaosaa. Syksyllä 2017 alueelle noin 80 m pituudelle likimain samalla korkeudelle tehdyistä kolmesta koepistosta yhdessä todettiin hiekkamaassa selvä kvartsi-iskos ja mahdollista heikkoa kulttuurikerrosta. Paikka vaikuttaa hyvin sopivalta kivikautisen asuinpaikan sijaksi. Alueella oli 2017 harvennushakattua kuusi- ja mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000031933 |
578 |
Junkkarinvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
544738.00000000 |
7142378.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031933 |
Junkkarinvaaran lounaispuolella laajalla tasaisella kankaalla metsätien varrella. Maaperä on moreenia ja puusto nuorta harvaa mäntymetsää. Noin 8 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jossa on n. 10 m pitkä halssi etelään. |
| metsakeskus.1000031935 |
82 |
Suontaka |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
354916.00000000 |
6777664.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031935 |
Suontaan muinaisjäännösalue käsittää Luolajanportin, Kavituntöytyn löytöalueet sekä Kärämäen ja Vesitorninmäen muinaisjäännösalueet sekä vm. lähistöltä tehdyt esinelöytöpaikat. Kyseessä on laaja, lähinnä pellosta muodostuva alue, josta on tehty noin 40 rautakaudelle ajoittuvaa esinelöytöä metallinetsimellä 2010-luvulla. Löydöt indikoivat Suontaan kartanon alueella vahvasta rautakautisesta asutuskeskittymästä, joista maanalla on hyvin todennäköisesti vielä säilyneenä kiinteitä rakenteita. |
| metsakeskus.1000031937 |
425 |
Ruotsinoja |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
426489.00000000 |
7188701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031937 |
Paikalla on sijainnut 1700-luvun puoltaväliä vanhempi kantatalon paikka. Alue on asuttua tilakeskusta eikä kohteen arkeologinen säilyneisyys ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000031939 |
167 |
Kovero Alanen 1 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
680747.00000000 |
6939898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031939 |
Kohde sijaitsee Alanen-nimisen järven pohjoisrannalla, tasalakisen kumpareen päällä, mäntymetsässä. Paikalla on yhdeksän kuoppaa, jotka kairanäytteiden pe-rusteella tulkitsin hiilihaudoiksi. Niitä saattaa olla alueella nyt löytyneitä lukuisampiakin, koska maasto on mättäikköistä ja osa kuopista hankalasti erotettavia. |
| metsakeskus.1000031940 |
167 |
Kovero Alanen 2 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
680912.00000000 |
6939890.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031940 |
Jänisjoen ja Alasenjärven välisellä kannaksella, mäntyvaltaista sekametsää kasvavalla kumpareella, totesin kuopan, jonka laajuus on 3 x 2 m ja syvyys 0,6 m (ilman vallia). Sen reunoilla on maavalli, jonka leveys on 0,8 m ja korkeus 0,1 m. Pohjan muoto on kulmistaan pyöristynyt suorakaide. |
| metsakeskus.1000031941 |
167 |
Kovero Anttila |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27006 |
681665.00000000 |
6940034.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031941 |
Anttilan pihapiirissä, kohdassa on kumpare, joka on nuorehko leipomon paikka.
Kohdassa N 6940041 E 681711 olevan perustuksen Suhonen kertoi olevan peräisin 1940-lu-vulla palaneesta riihestä. Paikalla on selkeä rakennuksenpohja uuninjäännöksineen.
Em. riihenpaikan lähellä oleva kellari – josta on nyt jäljellä laaja kuoppaa – on ollut käytössä Suhosen (s. 1955) muistin aikana.
Kaksi kiviröykkiötä pellon yläreunassa, neljä rakennuksen pohjaa ja kolme kuoppaa. Röykkiöitten läheisyyteen tehdyistä koekuopista löytyi peltokerroksen alaisia tumman maan kerroksia sekä kahdesta koekuopasta palat karjalaista keramiikkaa.
Näkyvät rakennuksen pohjat 1800-1900 -luvulta. |
| metsakeskus.1000031942 |
211 |
Liuksiala 4 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
342852.00000000 |
6815684.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031942 |
Löytöpaikka sijaitsee Liuksialan kartanon koillispuolella olevalla peltoalueella, Leivintien pohjoispuolella ja Leipin kyläpaikan (1000017515) länsipuolella. Paikalta on löytynyt 23.9.2017 metallinetsinnässä tasavartisen soljen katkelma sekä rusettiaiheinen vyönhela. Niiden löytösyvyys oli noin 10-15 cm. Metsän puolelta löytynyt sittemmin 2 putkikirvestä ja nuolenkärkeä varhais- tai keskirautakaudelta palanutta luuta sisältävästä maasta (Ilppari ILM 13524).
Kohde vaatii lisäselvitystä; löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000031943 |
678 |
Maa-Fantti |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
379040.00000000 |
7176048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031943 |
Maafantissa on tiedetään sijainneen ainakin kauppiaiden ranta-aittoja. Maafantin itärannalla on useita rakennusten, ilmeisesti ranta-aittojen perustuksia ja kivijalkoja. Alueella on ollut aittoja viimeistään 1800-luvun puolivälissä.
Kohteen koordinaatit osoittavat alueen halki johtavan polun itäpuolella olevaa rakennuksen perustusta, jonka ala on noin 8 x 8 m. Se erottuu maastossa matalana kivireunaisena kuopanteena. Heti tämän länsipuolella on yksi perustus ja itäpuolella kolmihuoneisen(?) rannansuuntaisen rakennuksn perustus (alakohteet).
Paikalliselta harrastajalta saadun tiedon mukaan Maafantin korkeimmalla kohdalla on enemmänkin rakennusten perustuksia ja kuoppia (mm. koordinaattien ilmoittaman kohda länsipuolella, noin 40-50 m etäisyydellä) sekä penkerreltä ja tieltä vaikuttavia rakenteita. Kaikki keskittyvät nykyisen Maafantin korkeimmalle kohdalle eli saarelle, jonka rajaus käy ilmi myös vuoden 1954 peruskartalta. Tuon jälkeen alkuperäistä saarta ympäröivällä alueella on tehty huomattavia läjityksiä ja täyttöjä. Vuoden 1954 kartalle on merkitty myös koillisrannan keskiosassa sijainnut hyppyrimäki.
Vuonna 2018 tehdyssä inventoinissa havaittiin yli 30 rakennetta, jotka ajoittuvat eri ajoille. Näistä vanhimmat voivat olla jäänteitä saaren korkeammalla kohdalla sijainneesta mahdollisesta kalastajakylästä; paikalla olevat rakennusten pohjat, kellarikuopat ja verkkotelineiden pylväiden kuopat saattavat olla 1800-lukua vanhempia. |
| metsakeskus.1000031943 |
678 |
Maa-Fantti |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
379040.00000000 |
7176048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031943 |
Maafantissa on tiedetään sijainneen ainakin kauppiaiden ranta-aittoja. Maafantin itärannalla on useita rakennusten, ilmeisesti ranta-aittojen perustuksia ja kivijalkoja. Alueella on ollut aittoja viimeistään 1800-luvun puolivälissä.
Kohteen koordinaatit osoittavat alueen halki johtavan polun itäpuolella olevaa rakennuksen perustusta, jonka ala on noin 8 x 8 m. Se erottuu maastossa matalana kivireunaisena kuopanteena. Heti tämän länsipuolella on yksi perustus ja itäpuolella kolmihuoneisen(?) rannansuuntaisen rakennuksn perustus (alakohteet).
Paikalliselta harrastajalta saadun tiedon mukaan Maafantin korkeimmalla kohdalla on enemmänkin rakennusten perustuksia ja kuoppia (mm. koordinaattien ilmoittaman kohda länsipuolella, noin 40-50 m etäisyydellä) sekä penkerreltä ja tieltä vaikuttavia rakenteita. Kaikki keskittyvät nykyisen Maafantin korkeimmalle kohdalle eli saarelle, jonka rajaus käy ilmi myös vuoden 1954 peruskartalta. Tuon jälkeen alkuperäistä saarta ympäröivällä alueella on tehty huomattavia läjityksiä ja täyttöjä. Vuoden 1954 kartalle on merkitty myös koillisrannan keskiosassa sijainnut hyppyrimäki.
Vuonna 2018 tehdyssä inventoinissa havaittiin yli 30 rakennetta, jotka ajoittuvat eri ajoille. Näistä vanhimmat voivat olla jäänteitä saaren korkeammalla kohdalla sijainneesta mahdollisesta kalastajakylästä; paikalla olevat rakennusten pohjat, kellarikuopat ja verkkotelineiden pylväiden kuopat saattavat olla 1800-lukua vanhempia. |
| metsakeskus.1000031943 |
678 |
Maa-Fantti |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
379040.00000000 |
7176048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031943 |
Maafantissa on tiedetään sijainneen ainakin kauppiaiden ranta-aittoja. Maafantin itärannalla on useita rakennusten, ilmeisesti ranta-aittojen perustuksia ja kivijalkoja. Alueella on ollut aittoja viimeistään 1800-luvun puolivälissä.
Kohteen koordinaatit osoittavat alueen halki johtavan polun itäpuolella olevaa rakennuksen perustusta, jonka ala on noin 8 x 8 m. Se erottuu maastossa matalana kivireunaisena kuopanteena. Heti tämän länsipuolella on yksi perustus ja itäpuolella kolmihuoneisen(?) rannansuuntaisen rakennuksn perustus (alakohteet).
Paikalliselta harrastajalta saadun tiedon mukaan Maafantin korkeimmalla kohdalla on enemmänkin rakennusten perustuksia ja kuoppia (mm. koordinaattien ilmoittaman kohda länsipuolella, noin 40-50 m etäisyydellä) sekä penkerreltä ja tieltä vaikuttavia rakenteita. Kaikki keskittyvät nykyisen Maafantin korkeimmalle kohdalle eli saarelle, jonka rajaus käy ilmi myös vuoden 1954 peruskartalta. Tuon jälkeen alkuperäistä saarta ympäröivällä alueella on tehty huomattavia läjityksiä ja täyttöjä. Vuoden 1954 kartalle on merkitty myös koillisrannan keskiosassa sijainnut hyppyrimäki.
Vuonna 2018 tehdyssä inventoinissa havaittiin yli 30 rakennetta, jotka ajoittuvat eri ajoille. Näistä vanhimmat voivat olla jäänteitä saaren korkeammalla kohdalla sijainneesta mahdollisesta kalastajakylästä; paikalla olevat rakennusten pohjat, kellarikuopat ja verkkotelineiden pylväiden kuopat saattavat olla 1800-lukua vanhempia. |
| metsakeskus.1000031943 |
678 |
Maa-Fantti |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
379040.00000000 |
7176048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031943 |
Maafantissa on tiedetään sijainneen ainakin kauppiaiden ranta-aittoja. Maafantin itärannalla on useita rakennusten, ilmeisesti ranta-aittojen perustuksia ja kivijalkoja. Alueella on ollut aittoja viimeistään 1800-luvun puolivälissä.
Kohteen koordinaatit osoittavat alueen halki johtavan polun itäpuolella olevaa rakennuksen perustusta, jonka ala on noin 8 x 8 m. Se erottuu maastossa matalana kivireunaisena kuopanteena. Heti tämän länsipuolella on yksi perustus ja itäpuolella kolmihuoneisen(?) rannansuuntaisen rakennuksn perustus (alakohteet).
Paikalliselta harrastajalta saadun tiedon mukaan Maafantin korkeimmalla kohdalla on enemmänkin rakennusten perustuksia ja kuoppia (mm. koordinaattien ilmoittaman kohda länsipuolella, noin 40-50 m etäisyydellä) sekä penkerreltä ja tieltä vaikuttavia rakenteita. Kaikki keskittyvät nykyisen Maafantin korkeimmalle kohdalle eli saarelle, jonka rajaus käy ilmi myös vuoden 1954 peruskartalta. Tuon jälkeen alkuperäistä saarta ympäröivällä alueella on tehty huomattavia läjityksiä ja täyttöjä. Vuoden 1954 kartalle on merkitty myös koillisrannan keskiosassa sijainnut hyppyrimäki.
Vuonna 2018 tehdyssä inventoinissa havaittiin yli 30 rakennetta, jotka ajoittuvat eri ajoille. Näistä vanhimmat voivat olla jäänteitä saaren korkeammalla kohdalla sijainneesta mahdollisesta kalastajakylästä; paikalla olevat rakennusten pohjat, kellarikuopat ja verkkotelineiden pylväiden kuopat saattavat olla 1800-lukua vanhempia. |
| metsakeskus.1000031943 |
678 |
Maa-Fantti |
10002 |
12009 |
13093 |
11006 |
27000 |
379040.00000000 |
7176048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031943 |
Maafantissa on tiedetään sijainneen ainakin kauppiaiden ranta-aittoja. Maafantin itärannalla on useita rakennusten, ilmeisesti ranta-aittojen perustuksia ja kivijalkoja. Alueella on ollut aittoja viimeistään 1800-luvun puolivälissä.
Kohteen koordinaatit osoittavat alueen halki johtavan polun itäpuolella olevaa rakennuksen perustusta, jonka ala on noin 8 x 8 m. Se erottuu maastossa matalana kivireunaisena kuopanteena. Heti tämän länsipuolella on yksi perustus ja itäpuolella kolmihuoneisen(?) rannansuuntaisen rakennuksn perustus (alakohteet).
Paikalliselta harrastajalta saadun tiedon mukaan Maafantin korkeimmalla kohdalla on enemmänkin rakennusten perustuksia ja kuoppia (mm. koordinaattien ilmoittaman kohda länsipuolella, noin 40-50 m etäisyydellä) sekä penkerreltä ja tieltä vaikuttavia rakenteita. Kaikki keskittyvät nykyisen Maafantin korkeimmalle kohdalle eli saarelle, jonka rajaus käy ilmi myös vuoden 1954 peruskartalta. Tuon jälkeen alkuperäistä saarta ympäröivällä alueella on tehty huomattavia läjityksiä ja täyttöjä. Vuoden 1954 kartalle on merkitty myös koillisrannan keskiosassa sijainnut hyppyrimäki.
Vuonna 2018 tehdyssä inventoinissa havaittiin yli 30 rakennetta, jotka ajoittuvat eri ajoille. Näistä vanhimmat voivat olla jäänteitä saaren korkeammalla kohdalla sijainneesta mahdollisesta kalastajakylästä; paikalla olevat rakennusten pohjat, kellarikuopat ja verkkotelineiden pylväiden kuopat saattavat olla 1800-lukua vanhempia. |
| metsakeskus.1000031944 |
678 |
Pitkäkari |
10002 |
12015 |
13139 |
11006 |
27000 |
378680.00000000 |
7176565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031944 |
Pitkäkarilla on ilmeisesti ollut kuuttisatama sekä laivojen kallistuspaikka mahdollisesti jo 1500-luvulla. Viimeistään 1600- ja 1700-luvulla alueella on ollut kaupungin vanhin laivavarvi sekä pikipolttimo. Koordinaatit osoittavat todennäköistä pikiruukin paikkaa (paikannus ei tarkka). Paikalla on ainakin yksi, ilmeisesti kaksi (kolme?) polttimoon liittyvää kuopannetta.
Tämän lisäksi alueella on useita kivettyjä kuoppia sekä mahdollisia rakennuksenpohjia rakennuksenpohjiksi tulkittavia rakenteita (vuoden 2017 tarkastuksessa todetut alakohteina). Todetut rakenteet ovat noin 170 x 50 metriä olevalla alueella, mutta alue voi olla nyt tiedossa olevaa laajempi.
Ainakin todettujen rakenteiden länsipuolella on ilmeisiä kivenoton jälkiä, mutta aluetta ei ole tarkasti käyty läpi. |
| metsakeskus.1000031944 |
678 |
Pitkäkari |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
378680.00000000 |
7176565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031944 |
Pitkäkarilla on ilmeisesti ollut kuuttisatama sekä laivojen kallistuspaikka mahdollisesti jo 1500-luvulla. Viimeistään 1600- ja 1700-luvulla alueella on ollut kaupungin vanhin laivavarvi sekä pikipolttimo. Koordinaatit osoittavat todennäköistä pikiruukin paikkaa (paikannus ei tarkka). Paikalla on ainakin yksi, ilmeisesti kaksi (kolme?) polttimoon liittyvää kuopannetta.
Tämän lisäksi alueella on useita kivettyjä kuoppia sekä mahdollisia rakennuksenpohjia rakennuksenpohjiksi tulkittavia rakenteita (vuoden 2017 tarkastuksessa todetut alakohteina). Todetut rakenteet ovat noin 170 x 50 metriä olevalla alueella, mutta alue voi olla nyt tiedossa olevaa laajempi.
Ainakin todettujen rakenteiden länsipuolella on ilmeisiä kivenoton jälkiä, mutta aluetta ei ole tarkasti käyty läpi. |
| metsakeskus.1000031946 |
92 |
Silvola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383043.00000000 |
6683876.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031946 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanlaaksossa, Vantaanjoen itärannalla, joen ja Silvolan tekojärven välissä, lounaaseen suuntautuvalla peltorinteellä/peltoterassilla. Löydöt on kerätty pääasiassa selvästi pellolla erottuvalta tasalakiselta tasanteelta, mutta myös taustan peltorinteeltä noin 200 x 100 m kokoiselta alueelta. Pellon koillispuolella oleva mäki on hiekkamäki, siellä on mm. paljon ketunkoloja. Muinaisjäännöksen rajaus onkin ulotettava metsään asti, koska todennäköisesti siellä on lisää säilynyttä muinaisjäännöstä. Vain osa kvartseista kerättiin talteen. |
| metsakeskus.1000031947 |
92 |
Silvola 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383222.00000000 |
6684293.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031947 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen itärannalla, joen ja Silvolan tekojärven välissä, Silvolan talon etelä- ja lounaispuolella olevalla jyrkähköllä peltorinteellä. Pellossa havaittiin kvartseja kahdessa kohdassa: 1) Silvolan talon kaakkoispuolella ylös mäelle nousevalla peltolohkolla noin 50 x 25 m kokoisella alueella ja 2) Silvolan talosta 70 m länsilounaaseen olevalla peltorinteellä noin 25 x 20 m kokoisella alueella. Suurella todennäköisyydellä kivikautista asuinpaikkaa on myös välissä olevalla metsärinteellä. |
| metsakeskus.1000031948 |
92 |
Vantaanlaakso 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382759.00000000 |
6685158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031948 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanlaaksossa, Ylästöntien eteläpuolella olevalla peltoalueella, maatalousmuseosta 225 metriä kaakkoon. Paikalta on löytynyt asuinpaikan merkkinä joitakin kvartsi-iskoksia kynnetyltä hiekkaiselta peltorinteeltä. Asuinpaikan eteläpuolella on uutta omakotiasutusta. |
| metsakeskus.1000031949 |
92 |
Vantaanlaakso 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382819.00000000 |
6685652.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031949 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanlaaksossa, Ylästöntien pohjoispuolella ja Vantaanjoen länsi-/eteläpuolella vanhan Martinkylän kylätontin kumpareen kaakkoispäässä peltoalueella. Pelto on hiekkamaata ja ylhäällä kylätontin reunalla maa on mustaa ja nokista. Löytöjä oli pellolla noin 130 x 50 m kokoisella alueella. |
| metsakeskus.1000031950 |
92 |
Vantaanlaakso 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382381.00000000 |
6685882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031950 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanlaaksossa, Vantaankosken eteläpuolella peltoalueella. Muutamia kvartseja on löytynyt hieman hajallaan 70 x 25 metrin kokoiselta alueelta, pellon pohjoisreunan tuntumasta noin 120 metriä joesta etelään sekä lisäksi yksittäinen kvartsi-iskos muista löydöistä 120 m etelään (alakohde). Peltomaa on hiekka-/hiesumultaa. |
| metsakeskus.1000031951 |
92 |
Tolkinkylä kiviaita |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
385155.00000000 |
6684210.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031951 |
Kiviaita sijaitsee metsäalueella Tolkinkylän ja Ylästön rekisterikylien rajalla, Itäpellontien pohjoispuolella olevassa pienessä metsikössä. Metsikön lounaispuolella on Vantaanjokeen laskeva pieni puro, jonka varrella on sijainnut Ylästön kylän mylly. Kylien raja ei ole ollut purossa, vaan juuri tällä metsäalueella. Rajan molemmin puolin on ollut kylien peltopalstoja v. 1699 kartalla (Samuel Broterus). Mahdollisesti kyseinen kiviaita on erottanut kylien palstoja toisistaan. |
| metsakeskus.1000031952 |
10 |
Mannisenneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
331164.00000000 |
6944897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031952 |
Halkaisijaltaan noin 13 m oleva tervahauta sijaitsee Mannisennevan länsipuolella. Halssiura avautuu itäkoilliseen. |
| metsakeskus.1000031954 |
10 |
Roviomaa S |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
330783.00000000 |
6945662.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031954 |
Halkaisijaltaan noin 18 m olevassa tervahaudassa on kaksinkertaiset vallit. Mahdollisesti siinä on poltettu kaksi kertaa tervaa. Tervahaudan halssi suuntautuu pohjoiseen. Tervahauta on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000031955 |
10 |
Rinta-aho S |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
329819.00000000 |
6945375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031955 |
Halkaisijaltaan noin 13 m oleva tervahauta sijaitsee Töysänjoen pohjoisrannan kaakkoon laskevassa rinteessä. Halssiaukko suuntautuu kaakkoon, jokea kohti. |
| metsakeskus.1000031956 |
10 |
Rinta-aho N |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
329781.00000000 |
6945823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031956 |
Halkaisijaltaan noin 9 m oleva tervahauta sijaitsee kuusimetsässä, Rinta-ahon tilan pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000031957 |
10 |
Kantola Vanha tie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
330978.00000000 |
6945386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031957 |
Käytöstä pois jäänyt vanhan Alavus-Ähtäri tien katkelma sijaitsee Aspinmäentien eteläpuolella, Kantolan tilasta länteen. Vanhan tien mutkan itäosa on edelleen pihatienä. |
| metsakeskus.1000031958 |
257 |
Kallbådan koillispuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
349839.00000000 |
6640364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031958 |
Kohde sijaitsee Porkkalanselällä noin 900 m Kallbådanin luodosta koilliseen. Paikalla on pahoin hajonneen puisen purjealuksen hylky noin 20 metrin syvyydessä. Hylystä on säilynyt keula sekä osa kylkiä, perä sen sijaan puuttuu. Laivan lastina on ollut nahkarullia, mahdollisesti Venäjältä tuotua juhtinahkaa. Vuonna 1770 Mäkiluodon eteläpuolelle Kallbådanin luokse kerrotaan haaksirikkoutuneen hollantilaisen, Pietarista Amsterdamiin matkalla olleen fregatin.
Muutama sata metriä etelämpänä, Kallbådanin matalikolla sijaitsee puuhylyn osia laajalla alueella. Nekin saattavat liittyä Kallbådanin koillispuolelle haaksirikkoutuneeseen alukseen. |
| metsakeskus.1000031960 |
630 |
Isokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
467715.00000000 |
7112506.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031960 |
Iso-Oulainen järven ja Pyhännänjoen välissä laajalla kankaalla Kestiläntien varrella sijaitseva tervahauta ja tervanpolttoon liittyviä rakenteita. Tervahauta näkyy selvästi tielle. Paikalla on halkaisijaltaan n. 20 m tervahauta. Sen keskuskuoppa on halkaisijaltaan n. 8 m ja syvyydeltään n. 1,6 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen. Noin 35 luoteeseen ja 25 kaakkoon ovat tervapirttien pohjat, joissa molemmissa erottuvat kumpuina uunien jäännökset.
2024: Kohteen aluerajausta on laajennettu noin 5 metriä kaakkoon lidar 5p aineiston perusteella, alueraja kulki aiemmin kaakkoisemman tervapirtin kiukaan kohdalta. |
| metsakeskus.1000031961 |
630 |
Ketakanlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
465745.00000000 |
7110572.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031961 |
Suurikokoinen tervahauta Pyhännänjärven luoteisrannalla, Ouluntien ja järven välisellä hiekkakankaalla. Puusto on harvaa mäntymetsää. Paikalla on tervahauta, halkaisijaltaan n. 20 m. Haudan syvyys on n. 1,5 m ja halssi suuntautuu haudan itäreunasta kohti järveä. Päällä kasvaa nuoria mäntyjä ja joitakin katajia, pinnalla mustikanvarpua. |
| metsakeskus.1000031962 |
630 |
Männikkö |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
465473.00000000 |
7111296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031962 |
Tervahauta Pyhännänjärven Ketakanlahdelta n. 600 m luoteeseen ja Ouluntiestä n. 250 m itään. Kaakko - luode - suuntaisen harjujakson tasainen koillislaita, kuiva mäntykangas, Alue on melkein tasaista hiekkakangasta, puusto on harvaa nuorta männikköä.
Hauta sijaitsee tasaisella hiekka-alueella, läpimitta valli mukaan lukien 9 m, kuopan
halkaisija 5 m ja syvyys 1,1 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus 4 m ja syvyys 1,9 m.
Haudan päällä kasvaa nuoria mäntyjä. |
| metsakeskus.1000031963 |
630 |
Purola |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
467190.00000000 |
7106402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031963 |
Tervahautakohde Pyhännänjärvestä noin 1,3 km etelään ja Purolan tilasta n. 300 m itään, välittömästi metsätien lounaispuolella. Paikalla on noin 12 -metrinen tervahauta, jonka halssi on tien suuntaan koilliseen, ja se on leikkautunut tien teossa.
Tervahaudan eteläreunasta noin 17 metriä etelään on noin 3 metriä leveä rakenne, mahdollisesti tervapirtti, joka havaittiin lidar-aineistosta vuonna 2023 metsänkäyttöilmoituksen lausunnan yhteydessä. Rakenteen koordinaatit ovat P: 7106373, I: 467189. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000031964 |
630 |
Ketveli |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
466598.00000000 |
7110608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031964 |
Kellarirakenne Pyhännänjärven Joensuunlahden luoteisrannalla. Maaperä on kivikkoista, puusto harvaa mustikkatyypin mäntymetsää. Kyseessä on noin 4,5 m halkaisijaltaan oleva neliön muotoinen maakellarin pohja, reunoilla erottuu seinävalli, pohjan reunat ovat jyrkät, oven kohta järvelle etelään, päällä lienee ollut puinen kate. Ympärillä kasvaa varttuneita mäntyjä, kellarikuopan pohjalla nuoria puita. Lähimmät peltoalueet sijaitsevat 170 m kaakkoon, minne on merkitty peltoja jo 1770-luvun isojakokartalle. Rakenteen perusteella kellarin jäännös ajoittuu kuitenkin lähihistoriaan, sen eteläpuolella nykyisen vapaa-ajan asunnon kohdalle on voinut aiemmin mökki, johon kellari kuului. |
| metsakeskus.1000031965 |
272 |
Ykspihlaja Sahaniemi 1 |
10007 |
12015 |
13000 |
11006 |
27009 |
305093.00000000 |
7084847.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031965 |
Sijaintipaikka on Kokkolassa Ykspihlajan eteläosassa Potti -lahdelle johtavan kanavan länsipuolella rantavedessä.
Veden pohjassa on viistokaikuluotaamalla havaittu järeätekoinen ristikkomainen rakenne noin 20 metrin etäisyydellä nykyisestä rantaviivasta. Rakenne koostuu pääasiassa puupalkeista, mutta myös metallisia osia kuuluu kokonaisuuteen. Tukevimmat puut ovat kaakko-luode -suunnassa ja niihin nähden poikittain on pienempää puupalkistoa. Rakenteen kaakkoispääty on peittynyt sekalaisten lauta- ja rimakasojen alle. Ympäristössä on laajalla alueella hajanaista puujätettä.
Kohteen paikansi 2017 Kokkolan K.H.Renlundin museon johtama työryhmä. Vanhat kuvat ja kartat kertovat, että paikalla on ollut alueella toimineen sahan vanha hinaajatelakka. Alueella on harjoitettu sahatoimintaa 1800-luvulta saakka. Sahalla on ollut useita omistajia ajan mittaan. Saha on palanut useita kertoja, mm. vuonna 1905. Tuon palon jälkeen toiminta oli pysähdyksissä, kunnes Yhtyneet Sahat Oy syntyi. Sen toiminta jatkui vuoteen 1945 asti. Saha rakennuksineen tuhoutui tulipalossa 1966 ja ranta- ja vesialueille jäi vain suuri määrä parkkilastua muistoksi sahatoiminnasta.
Yhtyneet Sahat Oy:llä oli parhaimmillaan kuusi omaa hinaajaa ja niitä ylläpidettiin omalla telakka-alueella Pottiin johtavan kanaalin suulla sen länsipuolella. 1990-luvulla Potin alue ruopattiin pienvenesatamaksi ja samalla Sahaniemen tuntumasta hävitettiin myös yksi sinne jäänyt vanha proomu. Ennen ruoppausta rantapenkassa oli näkyvissä puurimoja paksuna kerroksena sahatoiminnan jäljiltä. |
| metsakeskus.1000031966 |
630 |
Kivimäenkallio |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
469070.00000000 |
7109280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031966 |
Metsäkämpän rakennusten jäännöksiä Pyhännänjärvestä n. 1,5 km itään, Kajaanintien varrella sijaitsevasta Kivimäen tilasta 500 m pohjoiseen Kivimäenkallioiden pohjoisosassa. Alueella kasvaa harvaa nuorta männikköä. Maaperä on kallioista ja kivikkoista, myös paljaita kallioita esiintyy.
Alueella on noin 3,5 x 2,2 m halkaisijaltaan oleva pitkälle lahonnut hirsikehikon jäännös, jäljellä on enintään 2 hirsikertaa, heti koillispuolella on pienempi n. 1,5, x 1,2 m kokoinen kehikko, jossa on yksi hirsikerta. Ilmeisesti muut rakennusten hirret on purettu ja käytetty muualla. Jäänteitä tulisijasta ei havaittu. Noin 100 m lounaaseen löytyi romahtamaisillaan oleva sauna (Vuoden 2017 inventointikohde 14. Kivimäenkallio 2) |
| metsakeskus.1000031967 |
272 |
Ykspihlaja Sahaniemi 2 |
10007 |
12015 |
13000 |
11006 |
27000 |
304856.00000000 |
7085157.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031967 |
Sijaintipaikka on Ykspihjalan eteläosassa Potti -lahdesta länteen Sahaniemen etelärannalla.
Matalassa vedessä oleva metallisista kiskoista ja puusta koostuva rakenne, jonka pituus on noin 30 metriä ja leveys noin 7 metriä. Rakenne on osittain näkyvissä myös pinnalle. Se alkaa rantavedestä ja jatkuu syvemmälle veteen yli kahden metrin syvyyteen. Metalliset kiskot on tuettu alta päin järeillä puurakenteilla, jotka on perustettu luonnonkivistä ladotulla vallilla. |
| metsakeskus.1000031968 |
935 |
Ala-Pihlaja Jokipelto |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
533390.00000000 |
6710870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031968 |
Museotien ja Pihlajatien risteyksen eteläpuoliselta pellolta on löytynyt pintapoiminnassa 1500–1600-luvulle ajoittuva partamiehenkannun korvan katkelma, palanutta savea sekä 1300–1500-luvuile ajoittuvaa kivisavi-, punasavi- ja harmaasavikeramiikkaa. Samalla alueella on havaittu myös uuninpohjia ja kellarikuoppia. Kohde on sittemmin autioitunut. |
| metsakeskus.1000031968 |
935 |
Ala-Pihlaja Jokipelto |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
533390.00000000 |
6710870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031968 |
Museotien ja Pihlajatien risteyksen eteläpuoliselta pellolta on löytynyt pintapoiminnassa 1500–1600-luvulle ajoittuva partamiehenkannun korvan katkelma, palanutta savea sekä 1300–1500-luvuile ajoittuvaa kivisavi-, punasavi- ja harmaasavikeramiikkaa. Samalla alueella on havaittu myös uuninpohjia ja kellarikuoppia. Kohde on sittemmin autioitunut. |
| metsakeskus.1000031969 |
935 |
Ala-Pihlaja Byckling |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
533310.00000000 |
6711010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031969 |
Museotien ja Pihlajantien risteyksen länsipuolelle on merkitty vuoden 1850 isojaonkarttaan kolme tonttimaata. Alueella ovat sijaineet Ala-Pihlajan kantatilat Lahti (tontti A) ja Byckling (tontti B). Tonttimaat ovat yhä käytössä. |
| metsakeskus.1000031970 |
630 |
Lammasoja |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
466745.00000000 |
7106572.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031970 |
Vuoden 1779 isojakokartalla on merkintä, jonka mukaan paikalla oli pelto ja asutusta. Lammasojaa ei ole merkitty isojaon taloluetteloon. Talo ei ole nykyisin asuttuna. |
| metsakeskus.1000031972 |
630 |
Leiviskä 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
465984.00000000 |
7110002.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031972 |
Vanhimpien vuoden 1557 verotietojen mukaan Pyhännänjärven rannalle sijaitsi Leiviskän, Mustan ja Piipon talot. Leiviskä ja Piippo ovat olleet eri vaiheissa myös Pyhäntä-nimisiä Maakirjan mukaan Leiviskä merkittiin kestikievariksi ensimmäisen kerran 1729, mutta talo toimi majatalona epävirallisemmin jo vuosisadan alussa. Leiviskä on merkitty vuoden 1653 maakirjakartalle.
Vuoden 1779 isojakokartan mukaan alueella sijaitsi kaksi taloa, toinen Leiviskä on sijainnut nykyisestä Leiviskästä etelään lähempänä järveä alueella, joka on nykyisin peltoa, ja oli tarkastushetkellä aidattuna hevoshakana ja viljelyksessä. Kartalle on merkitty myös tervahauta pohjoisemman talon pohjoispuolelle. Leiviskän kohdalla on nykyisin tilakeskus useine eri ikäisine tilarakennuksineen, vanhin rakennus on kirkkolato vuodelta 1681. Tilaa ympäröivät järven puolella viljelyksessä olevat pellot. Leiviskä on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. |
| metsakeskus.1000031973 |
615 |
Kuusikkokangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
480281.00000000 |
7254942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031973 |
Aittojärvestä n. 4,5 länteen suoalueiden keskellä olevalla pienellä mäellä Matalalammen ja Keskimmäisen Viidanlammen välissä on laserkeilausaineiston perusteella mahdollinen tervahauta. Vuoden 2017 inventoinnin aikana kohteelle ei päästy kostean maaston ja korkean veden vuoksi.
Lidark-aineiston perusteella tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä halssi suuntaa länteen. kohde on vaurioitunut metsän äestyksessä. |
| metsakeskus.1000031975 |
615 |
Koivuojanlatvamaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
478664.00000000 |
7258752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031975 |
Koivuojanlatvasuon turvetuotantoalueen luoteispuolella pohjoisetelä -suuntaisella n. 0,5 km pitkän moreenikankaan hiekkaisella kohdalla on pohjoisetelä -suuntainen loivareunainen kuoppa (painanne), jonka ala on n. 9 x 5 m ja syvyys 70 cm. Sammaleen ja varpukasvillisuuden peittämän kuopan ympärillä ei ole selvää vallia. Reunoilla on muutamia n. 25 cm paksuisia mäntyjä. Pintapuolisesti kuoppa ei vaikuta lähihistoriassa syntyneeltä tai luontaiselta. Keskelle ja reunoille tehdyissä lapion pistoissa esiintyi normaali huuhtoutumiskerros, kuopan keskelle tehdyssä lapionpistossa rikastumiskerros vaikutti jonkin verran sekoittuneelta. Lähiympäristöstä ei muita kuoppia havaittu. Topografian ja maannoksen perusteella kuoppa voi olla ihmisen kaivama ja ikä voi olla satoja vuosia, myös kivikauteen ajoittuminen on mahdollista. Se sopisi lähinnä asuinkuopaksi. Kohde erottuu lidar-pistepilviaineistossa, jossa myös noin 70 metriä sen lounaispuolella on noin 10-metrinen anomalia. |
| metsakeskus.1000031976 |
683 |
Tuore Luolavaara |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
484282.00000000 |
7309984.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031976 |
Kuhajärvestä n. 1,5 km länteen kallioisen ja kivikkoisen mäen korkeimmalla kohdalla on noin 3 x 2,5 m kokoinen kivikkoon raivattu ampumasuoja. Kohde ajoittuu lähihistoriaan. |
| metsakeskus.1000031978 |
615 |
Siliäkangas etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
481548.00000000 |
7256083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031978 |
Siliäkankaan eteläpuolella Kapeemansuon ja Viidansuon välisellä matalalla kankaalla on noin 20 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, ns. tuplahauta. Kynä itään. |
| metsakeskus.1000031979 |
683 |
Kuhavaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484707.00000000 |
7310986.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031979 |
Kuhavaaran korkeimmalla kohdalla olevan pohjois-eteläsuuntaisen luonnonkivikon (n. 200 x 30-50) alueella on kolme asumuksenpohjaksi tulkittua kivivallia, kuusi rakkakuoppaa ja pari modernia kuoppaa. Asuinpaikkavallit ovat soikeahkoja ja kooltaan n. 6-10 x 4-6 m ja n. 0,5 m syviä, reunoilla on vallia. Rakkakuoppien halkaisija on 1,5-2,5 m ja syvyys n. 0,5 m. Rakassa havaittiin kaksi n. 20 cm halkaisijaltaan olevaa kvartsikimpaletta. Eteläisimmän asumuksen pohjan kaakkoispuolella on sijainnut metsäkämppä, kohdalla on ruostuneen uunipöntön jäännös ja betonilohkareita. Korkeuden perusteella kohde on mesoliittinen, mutta sijainti lähellä järveä mahdollistaa ajoituksen myöhempäänkin aikaan. Kohteen itäpuolella sijaitsee metsäkämppä. |
| metsakeskus.1000031979 |
683 |
Kuhavaara |
10002 |
12004 |
13052 |
11019 |
27000 |
484707.00000000 |
7310986.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031979 |
Kuhavaaran korkeimmalla kohdalla olevan pohjois-eteläsuuntaisen luonnonkivikon (n. 200 x 30-50) alueella on kolme asumuksenpohjaksi tulkittua kivivallia, kuusi rakkakuoppaa ja pari modernia kuoppaa. Asuinpaikkavallit ovat soikeahkoja ja kooltaan n. 6-10 x 4-6 m ja n. 0,5 m syviä, reunoilla on vallia. Rakkakuoppien halkaisija on 1,5-2,5 m ja syvyys n. 0,5 m. Rakassa havaittiin kaksi n. 20 cm halkaisijaltaan olevaa kvartsikimpaletta. Eteläisimmän asumuksen pohjan kaakkoispuolella on sijainnut metsäkämppä, kohdalla on ruostuneen uunipöntön jäännös ja betonilohkareita. Korkeuden perusteella kohde on mesoliittinen, mutta sijainti lähellä järveä mahdollistaa ajoituksen myöhempäänkin aikaan. Kohteen itäpuolella sijaitsee metsäkämppä. |
| metsakeskus.1000031980 |
630 |
Piippo |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
467275.00000000 |
7108309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031980 |
Pyhännän keskustassa Keskustien varrella rakennetun rantatörmän päällä. Vanhimpien vuoden 1557 verotietojen mukaan Pyhännänjärven rannalle sijaitsi Leiviskän, Mustan ja Piipon talot. Leiviskä ja Piippo ovat olleet eri vaiheissa myös Pyhäntä-nimisiä. Vuoden 1785 maakirjassa talolle myönnettiin kestikievarioikeus.
Piippo on merkitty vuoden 1653 maakirjakartalle ja vuoden 1779 isojakokartalle. Alue on nykyisin tiiviisti rakennettua omakotitaloaluetta.
Samalla alueella on Marjomaan kiviesineiden löytöpaikka, Vanhatalo. |
| metsakeskus.1000031981 |
630 |
Pumppuamo |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
465837.00000000 |
7110372.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031981 |
Hiilimiilu Pyhännänjärven luoteisrannalla järven ja Ouluntien välissä matalalla rantatörmällä, maaperä on hiekkaa, puusto harvaa mäntymetsää. Miilun halkaisija on noin 1,5 m. Lapionpistossa todettiin n. 10 cm vahva epäyhtenäinen hiilikerros. Lähellä on toinen kuoppa, jossa ei ollut hiiltä ja maannos oli osittain häiriintynyt. |
| metsakeskus.1000031982 |
630 |
Haaraniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27007 |
467630.00000000 |
7099285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031982 |
Tarkastamaton tervahauta Ison Lamujärveen idästä laskevan Heinäpuron eteläpuolella noin 50 m, järven itärannalta noin 800 m. Tervahauta on merkitty 1779 isojakokartalle, jonka mukaan se ajoittunee 1700-luvulle. Tästä pohjoiseen on merkitty samalla kartalla joenmutkassa noin 140 m päähän toinen hauta, joka saattaa erottua maastossa. |
| metsakeskus.1000031983 |
615 |
Honkamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
486869.00000000 |
7250988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031983 |
Ypykkäjärven ja Isojärven välissä matalan mäen eteläreunalla metsäauratulla kankaalla on eri-ikäisen puuston peittämä tervahauta, jonka halkaisija on noin 18 metriä ja jonka halssi on kohti etelää. |
| metsakeskus.1000031984 |
249 |
Potaskalahti |
10002 |
12016 |
13169 |
11006 |
27000 |
385597.00000000 |
6900651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031984 |
Paikalla on potaskauunin jäännökset ja rakennuksen pohja. Uuninpohjja on halk. 8 # 9 m, korkeus n. 1 m (N 6900656 E 385613). Se koostuu maan lisäksi ainakin muutaman kymmenen sentin kokoisista kivistä (sammalen alta tunnustellen). Keskikohdalla on sammalkerroksen alla palaneen saven kerros. Uunista n. 30 m länteen on rakennuksenpohja. Koko noin 3 x 4 m (N 6900646 E 385582). Maaperustukset. Uunia tai kiuasta ei maanpinnalle ole havaittavissa. Kyseessä on todennäköisesti potaskauunin polttajien maja. Rantaan johtava tieura kulkee muutaman metrin päässä oikealla. Potaskaniemessä ei havaittu muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000031985 |
615 |
Hautakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
493456.00000000 |
7246186.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031985 |
Tuulijärven eteläosassa sijaitsevasta Tuhnulahdesta n. 2,5 km länteen soiden ympäröimällä Hautakangas-nimisellä mäellä on lidar-aineiston perusteella tervahauta. Vuonna 2017 inventoinnissa kohdetta ei tarkastettu maastossa vetisten soiden vuoksi. |
| metsakeskus.1000031986 |
148 |
Roivasenoja |
10002 |
12016 |
13158 |
11006 |
27008 |
499066.00000000 |
7598404.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031986 |
Kullankaivajan kämpän jäännös sijaitsee Palsinojaan koillisesta päin, Iso-Palsin eteläpuolelta laskevan Roivasenojan luoteisrannalla, noin 10 m etäisyydellä Roivasenojasta ja Palsinojasta 80 m koilliseen. Palsinoja laskee Ivalojokeen. Kasvillisuus on mänty- ja tunturikoivuvaltaista kuivaa kangasta.
Kämppä on kooltaan 5 m x 5 m ja siitä on jäljellä yksi sammalenpeittämä hirsikerta ja piisi. Nurkissa on kirveellä tehdyt koirankaulasalvokset. Luonnonkivinen piisinjäännös on kämpän etelänurkalla. Kohde ajoittunee 1800-luvun lopulle.
Kämpän alapuolella, noin 50 m Palsinojasta koilliseen on Roivaisenojassa myös pienen puurakenteisen padon jäännös (x=7598367, y=499070). Siitä erottuu muutamia pystypuita. Pato on ilmeisesti uudempi, 1900-luvulta.
Kohde on inventoitu Kultamuseon toimesta v. 1981 ja siitä on tehty asemapiirros. Asemapiirroksessa olevaa kahta muuta patoa ja kämpän koillispuolelta kulkevaa vanhaa juoksutusojaa ei enää havaittu v. 2017 tarkastuksessa. |
| metsakeskus.1000031987 |
615 |
Anttilanpudas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
487696.00000000 |
7250303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031987 |
Iijoesta länteen erkanevan ja Savisaaren kiertävän Pudaksen pohjoisrannalla entisten peltoalueiden välissä on halkaisijaltaan n. 10 metriä oleva tervahauta, jonka halssi on lounaaseen. Haudan päällä kasvaa tiheässä nuorta puustoa. |
| metsakeskus.1000031988 |
249 |
Pohjaslahti Vanhatie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27008 |
384253.00000000 |
6899919.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031988 |
Vanha osittain fossiloitunut tielinja, osin paikallistienä ja ratsupolkuna. Kyseessä on osa vanhaa postitietä, joka johtanut Kuortaneelta Ähtärin ja Keuruun kaytta Jy-väskylään. Lännessä, Riitalahden luoteispuolella vanha tielinja erkanee kantatie 58:sta itään kiertäen Riitalahden itäpuolelle. Tällä osuudella tie on vanhassa kuo-sissa - varsin arkaaisessa kunnossa mutta alkuperäistä leveämpi. Tien varrella, Riitalahden koillisrannan tuntumassa on Riitalahden kahakan muistomerkki (22.7.1808). Kohdalla tie kulkee rantaan laskevan korkean törmän päällä. Kaha-kassa vääpeli G.J. Böökin 50 miehinen sissiosasto kaappasi talonpoikien tuella venäläisten 25 ajoneuvon kuormaston (Lappalainen & al. 2008: Suomensodan Historia 1808-9, s, 158). Muistomerkistä 120 m itä-kaakkoon vanha tielinja erka-nee fossiloituneena Riitalahdentiestä kaakkoon, kulkien puron yli (silta tuhoutunut, rakenteita on jäljellä) ja nousten rinnettä ylös mäelle tien 6045 (Kalettomantie) tun-tumaan. Tällä välillä tieura on vielä maastossa nähtävissä. Se on säädetyt 2,4 m leveä ja sen reunoilla on paikoin matalaa ojaa tai matalaa pengerrystä ja leikkaus-ta. Tie on muutoin metsittynyt ja sammaloitunut mutta sen rakenteet ovat edelleen täysin ehjänä, arkeologisoituneina ja fossiloituneina jäljellä. Tätä eheää, hylättyä tietä on jäljellä metsässä nykyisen Riitalahdentien eteläpuolella n. 350 m matkan.
Kalettomantien kohdalla on ollut tienristeys josta on erkaantunut tie etelään Hos-karin taloon joka toiminut kievarina. Tämä tieosuus on alkupäästään ratsupolkuna ja Hoskarin tasalta etelään, joen rantaan paikallistienä. Päätie on jatkunut Kalet-tomantiestä itään jossa ennen peltoja kaartanut pohjoiseen ja ylittänyt pohjoisem-pana puron. Tällä välillä vanhatie on hoidettuna ratsupolkuna. Puron kohdalla ei ole jälkiä vanhasta siltarakenteesta vaan tien alla on moderni muovirumpu. Puro-laaksosta pohjoiseen, rinteen laella vanha tielinja eroaa ratsupolusta, kulkien fossi-loituneena sen itäpuolella pohjoiseen. Vanha tie ylittää Heikkiläntien Kalettoman-tien risteyksen itäpuolella ja kulkee fossiloituneena pohjoiseen ja häviää sitten Ka-lettomantien alle. Tällä välillä - purolaakson ja Kalettomantien - fossiloitunutta tie-linjaa on jäljellä n. 360 m matkan, Heikkiläntien kohdalla katkenneena.
Maastossa havaittu vanha tielinja on yhtenevä 1840-luvun isojakokarttaan merkityn tien kanssa. |
| metsakeskus.1000031989 |
249 |
Pohjoisjärvi Mikkola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
385120.00000000 |
6898631.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031989 |
Vuoden laaditun 1840 isojaon toimituskartan perusteella paikalla on sijainnut Pohjoisjärven Mikkolan talo. Talon perustamisajankohdasta ei ole tarkempaa tietoa tähän, mutta se lienee perustettu 1500-luvun lopulla - 1600-luvun alkupuolella. Talonpaikka on täysin autioitunut. Paikalla on näkyvissä talon perustukset ja sen sisällä uunin raunio, rantaan menevän tien kupeessa, sen eteläpuolella ison pihlajan alla. Talo on ainoa täysin autioitunut ja ehjänä arkeologisoitunut vanhoista Pohjois-lahden talonpaikoista. Talo lienee (ei lähdetietoa - oma käsitys) perustettu eräsi-jasta 1500-l lopulla - sen paikka viittaa siihen. Talonpaikan ja järven välinen pelto-rinne vaikutti arkeologisesta näkökulmasta erittäin mielenkiintoiselta ja on mahdol-lista, että tätä paikkaa edeltänyt talonpaikka ja eräsija voisi olla löydettävissä rannempaa, nykyisestä pellosta. Pelto oli kuitenkin paikalla käytäessä nurmella, eikä siitä voitu saada em. käsitystä tukevia havaintoja. |
| metsakeskus.1000031990 |
935 |
Rännänen/Kattila (Gränness by) Hietala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
534456.00000000 |
6708768.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031990 |
Rännäsen/Kattilan kylän talot ovat sijainneet Virolahden eteläosassa, Porolahden etelärannalla. Taipaleen nautakuntaan kuulunut Rännäsen kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin kymmenen taloa yhdessä Eerikkälän kylän kanssa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Rännäsen kylään on merkitty kolme taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Bondh ja Heppinen –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimällä kumpareella. Rännäsen kylän vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin se on rakentamaton. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Hietalan talon pohjoispuolelta on löytynyt pala mahdollisesti 1300-1400 -luvuille ajoittuvaa kivisavikeramiikkaa vuoden 2008 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000031991 |
935 |
Rännänen/Kattila (Gränness by) Hanski |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
534587.00000000 |
6706490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031991 |
Rännäsen/Kattilan kylän talot ovat sijainneet Virolahden eteläosassa, Porolahden etelärannalla. Taipaleen nautakuntaan kuulunut Rännäsen kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin kymmenen taloa yhdessä Eerikkälän kylän kanssa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Rännäsen kylään on merkitty kolme taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Bondh ja Heppinen –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimällä kumpareella. Rännäsen kylän vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin se on rakentamaton. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuoden 1832 kartassa Rännäsen kylään kuuluva erillinen tonttimaa sijaitsee Hanskinlahden pohjoisrannalla Mäkelän ja Hietalan tonteista pari kilometriä suoraan etelään. |
| metsakeskus.1000031992 |
935 |
Häppilä Talsinmäki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
523240.00000000 |
6710200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031992 |
Häppilän kylän talot ovat sijainneet Virolahden länsiosassa, Pyölinjoen länsirannalla. Häppilä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin neljä taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Dals (Talsi), Värri, Posso ja Häsä –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:87,101).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Häppilän kylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000031992 |
935 |
Häppilä Talsinmäki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
523240.00000000 |
6710200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031992 |
Häppilän kylän talot ovat sijainneet Virolahden länsiosassa, Pyölinjoen länsirannalla. Häppilä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin neljä taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Dals (Talsi), Värri, Posso ja Häsä –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:87,101).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Häppilän kylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000031993 |
249 |
Hiekankangas |
10007 |
12016 |
13151 |
11042 |
27000 |
384354.00000000 |
6895910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031993 |
Metsätien koillispuolella, hiekkakankaalla on hiilimiilun jäänne, n. 5 m halk. matalat vallit, pohjalla hiiltä ja nokea. |
| metsakeskus.1000031994 |
249 |
Haarajärvi |
10007 |
12016 |
13151 |
11042 |
27000 |
385009.00000000 |
6895403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031994 |
Paikalla on kaksi hiilimiilun jäännettä, kaksi kuoppaa joissa matalat vallit ja pohjalla hiiltä ja nokea, halk n. 4-5 m. Koordinaatit N 6895402 E 385001 ja N 6895403 E 385018. |
| metsakeskus.1000031995 |
249 |
käännetynsuo 2 |
10007 |
12016 |
13151 |
11042 |
27000 |
382399.00000000 |
6896114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031995 |
Paikalla on kolme hiilihaudan jäännettä 15-20 m etäisyydellä toisistaan. Haudat ovat n. 4 m halk. kuoppia joissa vallit ja pohjalla turpeen alla hiiltä ja nokea. Eteläisin hauta on isompi, halk n. 6 m. Koordinaatit: N 6896125 E 382399, N 6896113 E 382390 ja isompi hauta: N 6896099 E 382405. |
| metsakeskus.1000031996 |
249 |
Iso hiekkalahti 2 |
10007 |
12016 |
13151 |
11042 |
27000 |
381990.00000000 |
6896319.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031996 |
Harjanteen etelärinteen juurella olevalla tasanteella on kolme hiilimiilun jäännettä, n. 30 m etäisyydellä paikan keskikoordinaatista. Kuopat n. 4-5 m halk, yksi lähes nelisivuinen, matalat vallit ja pohjalla turpeen alla hiiltä ja nokea. Kuoppien koor-dinaatit: N 6896316 E 381959, N 6896332 E 382016 ja N 6896296 E 382005. |
| metsakeskus.1000031997 |
249 |
Hiekkalahti 2 |
10007 |
12016 |
13151 |
11042 |
27000 |
382704.00000000 |
6896225.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031997 |
Harjun laella on hiilihaudan jäänne, kuoppa jonka halkaisija n. 5 m. |
| metsakeskus.1000031998 |
249 |
Jukojärven talo |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
386478.00000000 |
6912744.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031998 |
Jukojärven yksittäistalon paikka v. 1722 ja 1781 ja 1840 kartoilla. Nyt talotontti täysin autioitunut ja peltoa. Paikannus on tarkka vaikka varmennusta maastohavainnoista ei voitu saada. Ehdotettu muinaisjäännösraja tonttimaata laajempi koska on perusteita epäillä että vanhin asutus on sijainnut tontin läheisyydessä rannempana. Asiaa ei nyt voitu tarkistaa koska pelto oli viljalla.
Jukojärven talo on perustettu - ilmeisesti eräsijasta - v. 1557 ja se on ollut alueen ainoa talo vuoteen 1669, jolloin siitä erotettiin Tolpan talo. |
| metsakeskus.1000031999 |
249 |
säkkilampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
386588.00000000 |
6909072.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000031999 |
Paikalla on tervaränni, kooltaan 5 x 1,5 m ja syvyys n. 0,4 m. Ränni on rinteen yläosassa ja Säkkilampeen laskevassa loivahkossa rinteessä. Rännihaudoissa on valmistettu tervaa kotitarpeiksi. Kyseessä on eräänlainen pitkänomainen, pieni tervahauta. |
| metsakeskus.1000032000 |
249 |
Vaarila |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
386008.00000000 |
6907964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032000 |
Niemen kärkiosa on tasainen, loivasti polveillen pohjoiseen nousevaa maastoa. Alemmalle tasanteelle tehdystä parista koekuopasta pieniä luun muruja ja kvartsi-iskoksia. Maaperä on hiekkaa. Paikan rajaus on arvio - koko niemen aluetta asuinpaikka tuskin kattaa runsaasta koekuopituksesta päätellen. |
| metsakeskus.1000032001 |
249 |
Matoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
386416.00000000 |
6911832.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032001 |
Niemen eteläkärjen länsiosassa, rannasta kohoavalla laakealla pienellä tasalakisella kumpareella. Sen itälaidassa maaperä paikoin vähäkivistä, muutoin hyvin kivistä hiekkamoreenia. Koekuopasta runsaasti kvartsi-iskoksia. Joukossa esineitä. Suppea-alainen paikka, rajaus topografian ja koekuoppahavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000032002 |
249 |
Ilvesjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385409.00000000 |
6904377.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032002 |
Paikka on tasalakinen etelään kurottuva harjanne jonka reunat ovat jyrkät. Harjanteen länsipuolella on jokisuu. Harjanteen järvenpuoleinen pää on erodoitunut.
Löydöt niemen kärjen laki tasanteen lounaispäästä. Koekuopasta kvartsi-iskoksia, kaavin ja hiotun kiviesineen sirpale. Löytöjä saatiin vain suppealta alalta niemen lounaisreunalta. Asuinpaikan rajaus oin siten arvio ja oletus siitä että se olisi ulottunut koko kärjen alueelle, joskaan muualle tehdyistä koekuopista ei havaintoja saatu. Vaikutelmaksi jäi että harjanteen kärki olisi ajan myötä hiljalleen sortunut järveen ja siten asuinpaikasta olisi jäljellä vain pohjoisosat. Sitä vastaan puhuu se, että rannassa erodoituvan törmän juurella ei havaittu kvartseja. |
| metsakeskus.1000032003 |
249 |
Jukojärven mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
386200.00000000 |
6909758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032003 |
Paikalla on kaksi uomaa järvestä kosken niskalle, joista toinen on ilmeisesti keinotekoinen ja toistakin muokattu. Uomien välille jää saari, jossa on näkyvissä ainakin yhden multapenkkaisen rakennuksen jäänne sekä muita epämääräisempiä rakenteita. Ne saattavat liittyä vanhaan myllyyn tai sitä edeltävään muuhun asutukseen tai eränkäyntiin. Tien varrella, missä uomat yhtyvät kosken suulla on nuorempi kivirakenne, myllypadon osana.
Jukojärven mylly on merkitty 1722 kartalle. Vanhemmista myllyrakenteista ei ole nykyisen myllyrakennuksen ympäristössä ja kosken alajuoksulla mitään nykyisistä erottuvia rakenteita havaittavissa. |
| metsakeskus.1000032004 |
249 |
Tolpan talo |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
385737.00000000 |
6908749.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032004 |
Tolpan yksittäistalon paikka 1725 ja 1840 karttojen perusteella. Tolppa on Jukojärven talon ohella alueen vanhin talo, perustettu 1669 (Jukolasta erotettuna). Talotontti on laakean kumpareen laella. Se on nyt rakennettua tilakeskuksen aluetta. Ympäröivät pellot olivat nurmella, eikä niistä päästy havainnoimaan. Yksittäistalona ja rakennettuna ja oletettavasti suurelta osin arkeologisessa mielessä tuhoutuneena ainakin alustavasti ei ole muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000032005 |
935 |
Järvenkylä Tinkanen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
528350.00000000 |
6707390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032005 |
Osa Järvenkylän taloista on sijainnut Klamilanlahden koillispuolella, aivan Suuren rantatien kupeessa. Järvenkylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin viisi taloa. (Kaukiainen 1970:94,101).
Tinkanen sijaitsee Klamilanlahden itärannalla lähellä Päkinojan suurta.
Tinkesen alueelle on merkitty asutusta vuoden 1770-1 verollepanokartassa. |
| metsakeskus.1000032006 |
935 |
Ala-Pihlaja Kujala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
533584.00000000 |
6710906.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032006 |
Kohde sijaitsee Pihlajajoen itärannalla korkealla niemekkeellä. Samalla kohtaa joen toisella puolella sijaitsee Jokipelto-niminen historiallisen ajan asuinpaikka. Kohteen kaakkoispuolella on Ala-Pihlaja Aatola -niminen historiallisen ajan asuinpaikka.
Vuoden 2007 inventoinnissa löydettiin aivan Pihlajajoen rantaa ulottuvalta jyrkkäreunaisen niemekkeen eteläreunalta löydettiin uunipohja. Uuninpohja on neliön muotoinen ja kooltaan noin 4 x 4 m. Korkeutta sillä on noin 40 cm. Uuni on lähes täysin aluskasvillisuuden peittämä. Uuninpohjan viereen länsipuolelle tehdystä koepistosta löydettiin palanutta savea.
Maaperä on kuohkeaa mustaa multaa. Uunipohjan pohjoispuolelle tehdystä koepistosta löydettiin palaneen saven lisäksi paloja huonosti poltettua tiiltä. Uunin ympäriltä ei havaittu merkkejä rakennuksen perustuksista.
Vuoden 2008 inventoinnissa paikalta löytyi toinen, pienempi uuninpohja n. 40 metriä aiemmin löydetystä itään, metsäkumparetta leikaavan pienen pienen niittyalueen itäreunalta. Uuninpohja sijaitsee pienellä tasanteella niittyalueen ja idässä kohoavan kallioisen mäen välissä. Kivistä ladottu uuninperustus erottuu maastossa hyvin matalana kumpareena. Kumpareen viereen tehdystä koepistosta paljastui palanutta savea ja palanutta kiveä. Rakenteen ympärillä ei ollut havaittavissa merkkejä rakennuksen perustuksista. |
| metsakeskus.1000032007 |
580 |
Eevasillanmäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
657989.00000000 |
6850990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032007 |
Tarkistamaton tervahauta. |
| metsakeskus.1000032008 |
765 |
Mökinnurmi |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
570260.88185352 |
7113393.21398170 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032008 |
Kohde sijaitsee Pienen Sotkamojärven itäpuolella, noin 2 km Sotkamon kirkosta itäkoilliseen, matkaa torpan jäännöksiltä rantaan on noin 200 metriä. Järven rannalla on muutamia mökkejä. Mökinnurmi on merkitty peruskarttaan. Maaperä on rehevää entistä peltoa ja torpan piha-aluetta. Puusto on sekametsää, pensaita ja ruohoa, alueella on harvennettu puustoa, mikä aiheuttaa hetkellisesti aluskasvillisuuden kasvua valon lisääntyessä. Juholankylä sijaitsee noin kilometrin torpan paikasta itään, kylän pellot ulottuvat torpan tuntumaan. Tie paikalle kulkee Juholankylän kautta, paikalle pääsee myös veneellä.
Torppa on merkitty 1800-luvun puolessa välissä tehtyyn pitäjänkarttaan. Paikalla on säilynyt navetan pohja, joka näkyy kahtena vierekkäisenä kuoppana maastossa. Toisen kuopan halkaisija on nelisen metriä, toisen pari metriä. Torpan paikka hahmottuu maanomistajan mukaan keväällä neliskanttisena, hitaammin sulavana alueena. Torppaan on liittynyt ilmeisesti kiuas, jonka kivet ovat vielä kasassa torpan vieressä, Maanomistaja on siirtänyt kiviä hieman tutkiessaan niiden kohtaa. Paikalla on lisäksi lähde, jonka Metsäkeskus on aikonut kunnostaa kesällä 2018. Myöhemmistä rakenteita metsässä on lahoava lato.
Rannasta on löytynyt 1950-luvulla keihäänkärki, joka on sittemmin hukkunut. Torpan paikalta maanomistaja on löytänyt rautaisen padan palasia ja ikkunalasia. |
| metsakeskus.1000032010 |
935 |
Kurkela Ylä-Kurkela |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
546250.00000000 |
6715725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032010 |
Kurkalan kylän tonttimaat sijaitsevat Vaalimaanjoen ja Kiiskijärvän välissä rajavyöhykkellä.
Kurkelan kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin seitsemän taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Eisth, Kurki, Haili, Hesse ja Koski –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Vuoden 1826 mittaukseen perustuvassa isojaonkartassa Kurkelan tilan tonttimaat on merkitty aivan Vaalimaanjoen/Koskelanjoen rantaan. Molemmat kohdat ovat nykyisin autioita. |
| metsakeskus.1000032011 |
935 |
Kurkela Rytkö |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
546144.00000000 |
6714681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032011 |
Kurkalan kylän tonttimaat sijaitsevat Vaalimaanjoen ja Kiiskijärvän välissä rajavyöhykkellä.
Kurkelan kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin seitsemän taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Eisth, Kurki, Haili, Hesse ja Koski -nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Vuoden 1826 mittaukseen perustuvassa isojaonkartassa Rytkön tilan tonttimaat on merkitty aivan Vaalimaanjoen/Koskelanjoen länsirannalle pienen kosken kohdalle. Alue on yhä asuttu. |
| metsakeskus.1000032012 |
935 |
Länsikylä (Flonckarböle) Raskali |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
525323.00000000 |
6710638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032012 |
Flonkarböle mainitaan lähteissä 1455 ja 1468 (DF 2963, 3354). Kylässä oli seitsemän veronmaksajaa vuonna 1544 (Karjalan voutikuntien tilejä. Asiakirjat. 5003. Viipurin ja Porvoon läänien maakirja (1544–1544), s. 33. Kansallisarkisto.)
Paikallisen perimätiedon mukaan asutusta on ollut Pyölinjoen länsirannalla Raskalin/Braskalinmäellä, josta talot siirrettiin pois noin 1856-1857. Alpo Lommin kirjoittaman Pohjakunnan historiakirjan mukaan kasakat olivat Braskalinmäellä kaataneet loput savupiiput 1870-luvulla.
Vuoden 1771 kartassa alueelle on merkitty Braskarin tila ja vuoden 1826 isojaonkartassa alueella on suurehko tontti. |
| metsakeskus.1000032013 |
935 |
Ala-Pihlaja Niemi |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
533395.00000000 |
6710346.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032013 |
Kohde sijaitsee Porolahden luoteisrannalla, lahteen luoteesta työntyvän harjumaisen niemen etelärinteellä. Rinteen päällä sijaitsee Niemen talo, jonka pihapiirissä kohde on. Aivan kohteen ohi kulkee niemen kärjessä sijaitseville taloille johtava hiekkatie. Kohteen itä- ja eteläpuolella avautuu etelään, kohti Porolahtea viettävä peltorinne, pohjoisessa havumetsää kasvava kallio- ja moreeniharju. Peltorinteessä on havaittavissa 2-3 loivasti etelään viettävää rantaterassia. Niemen talo ja sen pihapiirin itäosasta havaittu uuninpohja sijaitsevat ylimmällä peltoterassilla, n. 4 m mpy korkeudella. Uuninpohja
sijaitsee aivan Niemen talon pihapiirin itäosassa, lähellä pellon reunaa. Rakenne erottuu maastossa kooltaan n. 2,0 x 2,0 m suuruisena ja 0,5 m korkeana kumpareena. Paikkaa on ilmeisesti käytetty mm. puutarhajätteen kokoamiseen, minkä vuoksi uunirakennetta oli aluksi vaikeaa havaita. Rakenteen viereen tehtiin kolme pientä koepistoa, joista löytöinä tuli muutamia paloja palanutta savea. Koepistojen perusteella paikalla ei havaittu selvää noki- tai kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000032014 |
305 |
Miihkalinvaara |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
583289.00000000 |
7355229.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032014 |
Paikalla on noin 4 x 4 metriä oleva väli-ilmansuuntien mukainen neliömäinen, paksun sammalikon ja katajan peittämä, noin 20–40 cm korkea kohouma, jonka keskellä on pieni kuopanne. Rakenteen reunoilta tavattiin koepistossa liikuteltua hiekkamaata, jonka pinnalla ei ollut huuhtoutumiskerrosta. Rakenne on tulkittavissa multapenkkaisen majan tms. pohjaksi. Yleensä vastaavanlaisten majanpaikkojen tai tupasijojen yhdessä nurkassa on kivistä koostuva kiuasraunio, mutta tämän rakenteen alueelta ei kenttälapion kärjellä tunnustellen tavattu minkäänlaista kiveystä. |
| metsakeskus.1000032015 |
935 |
Länsikylä (Flonkarböle) Riko |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27008 |
524771.00000000 |
6711330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032015 |
Flonkarböle mainitaan lähteissä 1455 ja 1468 (DF 2963, 3354).
Länsikylän eli Flonkarbölen vuoden 1771 verollepanokartassa alueelle ei ole merkitty rakennuksia. Isojakokarttaan vuosilta 1826–1856 on merkitty iso tonttimaa, Vuoden 1875 kartalle ei ole merkitty paikalle asutusta. 1910-luvun kartoilla tontti näkyy jälleen, mutta katoaa sen jälkeen kartoilta.
Maastossa on useita enemmän tai vähemmän kasvillisuuden peitossa olevia, ilmeisesti 1800- ja 1900-luvulle ajoittuvia, rakennuksen pohjia. Lisäksi alueella kivikellari, jonka katto on edelleen jäljellä. Kellarin vierellä (säilytys) kuoppa, jonka seinät on kivistä ladotut. |
| metsakeskus.1000032019 |
778 |
Turvesuo E |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
498797.00000000 |
6948764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032019 |
Hiilihauta sijaitsee loivasti kohti kaakkoa laskevassa rinteessä, 105 metrin korkeustason alapuolella. Hiilihaudan koko on noin 1 x 2,4 metriä ja syvyyttä sillä on noin 40 cm ja se sijoittuu maastoon pitkittäin rinteen suuntaisesti. Maaperä kuusivaltaisessa sekametsässä on hiekkaa. Haudan pohjalle tehdystä koekuopasta paljastui noin 25 cm paksuinen paksun hiilen ja noen sekainen hiekkakerros. |
| metsakeskus.1000032020 |
778 |
Miekkaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498098.00000000 |
6948420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032020 |
Asuinpaikka sijaitsee Tiikinlahden pohjukassa, 105 metrin korkeustason päällä. Asuinpaikkahavainnot tehtiin hyvin loivasti kohti länttä laskevalta mäntykankaalta, jossa maaperänä on kivinen hiekka. Maaperä alueella laskee jyrkemmin kohti järveä noin 101 metrin korkeustason alapuolella.
Alueelle tehtiin useita koekuoppia, joista kolmesta saatiin viitteitä asuinpaikasta. Eteläisimmät havainnot saatiin koekuopista, jotka tehtiin epämääräiseen, halkaisijaltaan noin 10 metriseen painaumaan. Yhdestä koekuopasta löytyi kvartsi-iskos noin 20 cm syvyydeltä vaalean huuhtoumakerroksen ja punaruskean hiekkakerroksen rajalta. Toisesta koekuopasta löytyi kaksi pientä palaneen luun kappaletta, jotka löytyivät samasta syvyydestä ja kerroksesta kuin kvartsi-iskos. Toiseen epämääräiseen, halkaisijaltaan hieman alle kymmenmetriseen painaumaan tehdystä koekuopasta löytyi myös kaksi pientä palaneen luun kappaletta.
Muinaisjäännösrajaus perustuu löydöllisiin koekuoppiin sekä niihin painaumiin, joihin nämä koekuopat tehtiin. Painaumat saattavat olla asuinpainanteita. |
| metsakeskus.1000032021 |
908 |
Pyörökoski |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032021 |
Pyörökoski on vanha Sääksmäen, Lempäälän, Kangasalan ja Pälkäneen yhteinen rajapiste. Koska Lempäälä ja Kangasala kuuluivat historiallisesti Satakuntaan, kun taas Sääksmäki ja Pälkäne kuuluivat Hämeeseen, se on myös vanha maakuntien rajapaikka. Se ei ole enää millään kuntarajalla kuntien välillä tapahtuneiden aluesiirtojen vuoksi. Pyörökoski mainitaan ensimmäisen kerran rajapaikkana vuonna 1510 Kangasalan puoleisten kylien rajoja käytäessä. Jo tällöin Kangasalan rajanaapureina olivat Lempäälä lännessä Pyörökosken pohjoispuolella ja Sääksmäki etelässä. |
| metsakeskus.1000032021 |
908 |
Pyörökoski |
10002 |
12013 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032021 |
Pyörökoski on vanha Sääksmäen, Lempäälän, Kangasalan ja Pälkäneen yhteinen rajapiste. Koska Lempäälä ja Kangasala kuuluivat historiallisesti Satakuntaan, kun taas Sääksmäki ja Pälkäne kuuluivat Hämeeseen, se on myös vanha maakuntien rajapaikka. Se ei ole enää millään kuntarajalla kuntien välillä tapahtuneiden aluesiirtojen vuoksi. Pyörökoski mainitaan ensimmäisen kerran rajapaikkana vuonna 1510 Kangasalan puoleisten kylien rajoja käytäessä. Jo tällöin Kangasalan rajanaapureina olivat Lempäälä lännessä Pyörökosken pohjoispuolella ja Sääksmäki etelässä. |
| metsakeskus.1000032022 |
908 |
Valkeakoski Pyörönmaa 1 |
10002 |
12013 |
13000 |
11006 |
27007 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032022 |
Kohde sijaitsee pienen itä-länsi-suuntaisen harvapuustoisen kalliopaljastuman etelälaidalla, loivasti etelään viettävässä rinteessä. Paikalla on pohjakaavaltaan neliönmuotoinen kivilatomus, jonka sivujen mitat ovat 1,5 m ja korkeus 0,4 m. Latomuksen reunoilla (osa nurkissa, osa sivuilla) on neljä litteähköä pystykiveä, joiden sivujen mitat ovat noin 0,3 x 0,5 m ja korkeus (latomuksen yläreunasta mitattuna) 0,15-0,35 m. Pystykivet osoittavat karkeasti väli-ilmansuuntiin.
Latomuksesta 1,5 m itään on 0,6 x 0,6 metrin laajuinen ja 0,15 m korkea selvästi ihmisen tekemä kivikeko, jonka keskellä on 0,4 m leveä, 0,1 m paksu ja 0,5 m korkea pystykivi. Siinäkään ei näkynyt merkintöjä. Myös tämä rakenne on tulkittava rajamerkiksi; sen ikäsuhdetta isompaan rakenteeseen ei voi määrittää, mutta kyseessä voi hyvin olla samanaikainen rakennelma (viisarikivi).
Kohteen rakenteet sijaitsevat vuoden 1954 peruskartan mukaan Valkeakosken-Pälkäneen vanhalla pitäjänrajalla, mutta eivät siitä risteävillä vähäisemmillä rajalinjoilla. Lähin vuoden 1954 peruskartan mukainen risteävä tilusraja on muutaman kymmenen metrin päässä lännessä. Sijainnista päätellen rajamerkki on isojakoa vanhempi ja liittyy nimenomaan Pälkäneen ja Sääksmäen (Valkeakoski) pitäjien rajaan (hieman Pälkäne-Kangasala rajan eteläpuolella). Myös isomman latomuksen harvinainen muoto sopii tulkintaan. |
| metsakeskus.1000032022 |
908 |
Valkeakoski Pyörönmaa 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27007 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032022 |
Kohde sijaitsee pienen itä-länsi-suuntaisen harvapuustoisen kalliopaljastuman etelälaidalla, loivasti etelään viettävässä rinteessä. Paikalla on pohjakaavaltaan neliönmuotoinen kivilatomus, jonka sivujen mitat ovat 1,5 m ja korkeus 0,4 m. Latomuksen reunoilla (osa nurkissa, osa sivuilla) on neljä litteähköä pystykiveä, joiden sivujen mitat ovat noin 0,3 x 0,5 m ja korkeus (latomuksen yläreunasta mitattuna) 0,15-0,35 m. Pystykivet osoittavat karkeasti väli-ilmansuuntiin.
Latomuksesta 1,5 m itään on 0,6 x 0,6 metrin laajuinen ja 0,15 m korkea selvästi ihmisen tekemä kivikeko, jonka keskellä on 0,4 m leveä, 0,1 m paksu ja 0,5 m korkea pystykivi. Siinäkään ei näkynyt merkintöjä. Myös tämä rakenne on tulkittava rajamerkiksi; sen ikäsuhdetta isompaan rakenteeseen ei voi määrittää, mutta kyseessä voi hyvin olla samanaikainen rakennelma (viisarikivi).
Kohteen rakenteet sijaitsevat vuoden 1954 peruskartan mukaan Valkeakosken-Pälkäneen vanhalla pitäjänrajalla, mutta eivät siitä risteävillä vähäisemmillä rajalinjoilla. Lähin vuoden 1954 peruskartan mukainen risteävä tilusraja on muutaman kymmenen metrin päässä lännessä. Sijainnista päätellen rajamerkki on isojakoa vanhempi ja liittyy nimenomaan Pälkäneen ja Sääksmäen (Valkeakoski) pitäjien rajaan (hieman Pälkäne-Kangasala rajan eteläpuolella). Myös isomman latomuksen harvinainen muoto sopii tulkintaan. |
| metsakeskus.1000032023 |
908 |
Valkeakoski Pyörönmaa 2 |
10002 |
12013 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032023 |
Kohde sijaitsee nuorta lehtimetsää kasvavalla kivisellä tasamaalla kolme metriä itä-länsi-suuntaisen kärrytien keskilinjasta pohjoiseen. Paikalla on pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen kivilatomus, jonka sivujen pituus on 1,5 m ja korkeus 0,4 m. Sen keskellä on 0,5 m leveä, 0,7 m korkea ja 0,3 m paksu pystykivi, jonka eteläsivulla on hakkaus -66-. Pystypaaden pitkä sivu on itä-länsi-suuntainen. Vuoden 1954 peruskartan mukaan paikka on pitäjänrajan (Pälkäne-Kangasala) ja tilusrajan risteämiskohdassa. Pystykiven suunta kuitenkin osoittaa pitäjänrajan suuntaa, joten merkki liittynee primääristi siihen. |
| metsakeskus.1000032023 |
908 |
Valkeakoski Pyörönmaa 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032023 |
Kohde sijaitsee nuorta lehtimetsää kasvavalla kivisellä tasamaalla kolme metriä itä-länsi-suuntaisen kärrytien keskilinjasta pohjoiseen. Paikalla on pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen kivilatomus, jonka sivujen pituus on 1,5 m ja korkeus 0,4 m. Sen keskellä on 0,5 m leveä, 0,7 m korkea ja 0,3 m paksu pystykivi, jonka eteläsivulla on hakkaus -66-. Pystypaaden pitkä sivu on itä-länsi-suuntainen. Vuoden 1954 peruskartan mukaan paikka on pitäjänrajan (Pälkäne-Kangasala) ja tilusrajan risteämiskohdassa. Pystykiven suunta kuitenkin osoittaa pitäjänrajan suuntaa, joten merkki liittynee primääristi siihen. |
| metsakeskus.1000032024 |
908 |
Valkeakoski Pyörönmaa 3 |
10002 |
12013 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032024 |
Kohde sijaitsee jyrkähkön rinteen alla, kuusimetsässä. Paikalla on suorakulmainen, 1,2 x 1,2 metrin laajuinen ja 0,6 m korkea kivilatomus, jonka keskellä on 0,4 m leveä, 0,4 m korkea ja 0,2 m paksu pystykivi. Sen pitkä sivu on lähinnä koillinenlounais-suuntainen. Kiven luoteissivulla on hakattuna numero 67. Vuoden 1954 peruskartan mukaan paikka on pitäjänrajan ja tilusrajan risteämiskohdassa. Pystykiven suunta näyttäisi osoittavan tilusrajan suuntaa, mutta siihen hakattu numero yhdistää merkin edellä mainittuun merkkiin, joka on tulkittu pitäjänrajaan liittyväksi (Pälkäne-Kangasala). |
| metsakeskus.1000032024 |
908 |
Valkeakoski Pyörönmaa 3 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032024 |
Kohde sijaitsee jyrkähkön rinteen alla, kuusimetsässä. Paikalla on suorakulmainen, 1,2 x 1,2 metrin laajuinen ja 0,6 m korkea kivilatomus, jonka keskellä on 0,4 m leveä, 0,4 m korkea ja 0,2 m paksu pystykivi. Sen pitkä sivu on lähinnä koillinenlounais-suuntainen. Kiven luoteissivulla on hakattuna numero 67. Vuoden 1954 peruskartan mukaan paikka on pitäjänrajan ja tilusrajan risteämiskohdassa. Pystykiven suunta näyttäisi osoittavan tilusrajan suuntaa, mutta siihen hakattu numero yhdistää merkin edellä mainittuun merkkiin, joka on tulkittu pitäjänrajaan liittyväksi (Pälkäne-Kangasala). |
| metsakeskus.1000032025 |
778 |
Kohiseva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
502558.00000000 |
6948904.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032025 |
Suonenjoen laskusuulta noin 420 metriä pohjoisluoteeseen sijaitsee tervahauta. Tervahauta sijoittuu noin 111 metrin korkeustasolle. Valleineen haudan halkaisija on noin 14 metriä, josta selkeän sisäosan osuus on reilu neljä metriä. Tervahaudan keskiosan syvyys on liki 1,5 metriä. Tervahaudan halssiura sijoittuu sen eteläreunalle, pituutta halssilla on noin 4 metriä. |
| metsakeskus.1000032026 |
211 |
Kalkkivuori |
10002 |
12016 |
13153 |
11010 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032026 |
Paikalla sijaitsee vanha kalkkikivilouhos ja ainakin neljä kalkkiuunin jäännöstä. Ympäristö on metsittynyttä ja aluskasvillisuutta sekä pensaikkoa on runsaasti. Kivilouhos on syvä ja jyrkkäreunainen, ja siinä erottuu lohkomispintoja. Suuremman louhosalueen länsipuolella on myös pitkänomainen kaivanto, josta lienee myös otettu kiveä. Suuremman louhoksen eteläpuolella on jyrkästi laskevan rinteen päällä/yläosassa rivi kalkkiuunien jäännöksiä, jotka erottuvat syvinä kuoppina. Kuopat ovat pyöreitä tai soikeita, ja niiden pohjat ja reunat on kivetty. Paikoin kalkkiuunien pohjia kairatessa kiveyksen päällä oli havaittavissa noin 10 cm hiekkamaata, jonka joukossa näkyy runsaasti vaaleaa ja osin kiiltävää murua/jauhetta.
Paikallisen kansanperinteen mukaan (mm. Uusi Suometar 1879) Kuhmalahdella olisi sijainnut yksi niistä paikoista, joista olisi louhittu ja poltettu kalkkikiveä Hämeen linnan rakennustöitä varten. Myös Ulrik Rudenschöldin 1700-luvulla kirjoittamassa teoksessa Kertomus taloudellisista y.m. oloista Suomessa 1738-1741 mainitaan, että Kuhmalahdella tai Haapasaaren kylässä on ”muinoin” louhittu kalkkikiveä. Maininta saattaa viitata juuri Kivisalmen Kalkkivuoreen. |
| metsakeskus.1000032026 |
211 |
Kalkkivuori |
10002 |
12012 |
13124 |
11010 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032026 |
Paikalla sijaitsee vanha kalkkikivilouhos ja ainakin neljä kalkkiuunin jäännöstä. Ympäristö on metsittynyttä ja aluskasvillisuutta sekä pensaikkoa on runsaasti. Kivilouhos on syvä ja jyrkkäreunainen, ja siinä erottuu lohkomispintoja. Suuremman louhosalueen länsipuolella on myös pitkänomainen kaivanto, josta lienee myös otettu kiveä. Suuremman louhoksen eteläpuolella on jyrkästi laskevan rinteen päällä/yläosassa rivi kalkkiuunien jäännöksiä, jotka erottuvat syvinä kuoppina. Kuopat ovat pyöreitä tai soikeita, ja niiden pohjat ja reunat on kivetty. Paikoin kalkkiuunien pohjia kairatessa kiveyksen päällä oli havaittavissa noin 10 cm hiekkamaata, jonka joukossa näkyy runsaasti vaaleaa ja osin kiiltävää murua/jauhetta.
Paikallisen kansanperinteen mukaan (mm. Uusi Suometar 1879) Kuhmalahdella olisi sijainnut yksi niistä paikoista, joista olisi louhittu ja poltettu kalkkikiveä Hämeen linnan rakennustöitä varten. Myös Ulrik Rudenschöldin 1700-luvulla kirjoittamassa teoksessa Kertomus taloudellisista y.m. oloista Suomessa 1738-1741 mainitaan, että Kuhmalahdella tai Haapasaaren kylässä on ”muinoin” louhittu kalkkikiveä. Maininta saattaa viitata juuri Kivisalmen Kalkkivuoreen. |
| metsakeskus.1000032026 |
211 |
Kalkkivuori |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032026 |
Paikalla sijaitsee vanha kalkkikivilouhos ja ainakin neljä kalkkiuunin jäännöstä. Ympäristö on metsittynyttä ja aluskasvillisuutta sekä pensaikkoa on runsaasti. Kivilouhos on syvä ja jyrkkäreunainen, ja siinä erottuu lohkomispintoja. Suuremman louhosalueen länsipuolella on myös pitkänomainen kaivanto, josta lienee myös otettu kiveä. Suuremman louhoksen eteläpuolella on jyrkästi laskevan rinteen päällä/yläosassa rivi kalkkiuunien jäännöksiä, jotka erottuvat syvinä kuoppina. Kuopat ovat pyöreitä tai soikeita, ja niiden pohjat ja reunat on kivetty. Paikoin kalkkiuunien pohjia kairatessa kiveyksen päällä oli havaittavissa noin 10 cm hiekkamaata, jonka joukossa näkyy runsaasti vaaleaa ja osin kiiltävää murua/jauhetta.
Paikallisen kansanperinteen mukaan (mm. Uusi Suometar 1879) Kuhmalahdella olisi sijainnut yksi niistä paikoista, joista olisi louhittu ja poltettu kalkkikiveä Hämeen linnan rakennustöitä varten. Myös Ulrik Rudenschöldin 1700-luvulla kirjoittamassa teoksessa Kertomus taloudellisista y.m. oloista Suomessa 1738-1741 mainitaan, että Kuhmalahdella tai Haapasaaren kylässä on ”muinoin” louhittu kalkkikiveä. Maininta saattaa viitata juuri Kivisalmen Kalkkivuoreen. |
| metsakeskus.1000032026 |
211 |
Kalkkivuori |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032026 |
Paikalla sijaitsee vanha kalkkikivilouhos ja ainakin neljä kalkkiuunin jäännöstä. Ympäristö on metsittynyttä ja aluskasvillisuutta sekä pensaikkoa on runsaasti. Kivilouhos on syvä ja jyrkkäreunainen, ja siinä erottuu lohkomispintoja. Suuremman louhosalueen länsipuolella on myös pitkänomainen kaivanto, josta lienee myös otettu kiveä. Suuremman louhoksen eteläpuolella on jyrkästi laskevan rinteen päällä/yläosassa rivi kalkkiuunien jäännöksiä, jotka erottuvat syvinä kuoppina. Kuopat ovat pyöreitä tai soikeita, ja niiden pohjat ja reunat on kivetty. Paikoin kalkkiuunien pohjia kairatessa kiveyksen päällä oli havaittavissa noin 10 cm hiekkamaata, jonka joukossa näkyy runsaasti vaaleaa ja osin kiiltävää murua/jauhetta.
Paikallisen kansanperinteen mukaan (mm. Uusi Suometar 1879) Kuhmalahdella olisi sijainnut yksi niistä paikoista, joista olisi louhittu ja poltettu kalkkikiveä Hämeen linnan rakennustöitä varten. Myös Ulrik Rudenschöldin 1700-luvulla kirjoittamassa teoksessa Kertomus taloudellisista y.m. oloista Suomessa 1738-1741 mainitaan, että Kuhmalahdella tai Haapasaaren kylässä on ”muinoin” louhittu kalkkikiveä. Maininta saattaa viitata juuri Kivisalmen Kalkkivuoreen. |
| metsakeskus.1000032027 |
211 |
Pikkujärvi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032027 |
Rajamerkki sijaitsee Pikkujärven länsipuolella, kallioisen rinteen alapuolella metsämaastossa. Paikalla on sammaloitunut rajamerkki, joka koostuu irtonaisesti asetelluista kivistä ja keskellä olevasta pystykivestä. 1800-luvun pitäjänkarttojen mukaan kyseessä on Haapasaaren ja Kivisalmen kylien välinen rajapaikka. Kivi ei ole enää käytössä rajamerkkinä. |
| metsakeskus.1000032028 |
211 |
Tervajärvi |
10002 |
12012 |
13007 |
11004 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032028 |
Tervajärven itäpäässä sijaitsevan etelään laskevan rinteen päällä olevassa kalliossa oli näkyvissä kaksi kohtaa, joista on lohkottu kvartsia. Toisen suonen päältä poistettiin sammalta ja turvetta, joiden alta tuli näkyviin erittäin selvästi kalliosta valkoisena erottuva kvartsisuoni. Suonen keskikohtaa on ilmeisesti louhittu, ja paikalla oli muutamia lohjenneita kvartsinpaloja sekä iskoksia. Lohkotut pinnat erottuivat porrasmaisina ja kiiltävinä. Mahdollisesti louhitussa kohdassa oli myös pohjalla huonolaatuisia jäännöspaloja. Kallion alapuolella olevassa rinteessä oli metsähakkuuaukea, johon oli istutettu uutta taimikkoa. Metsäkoneen ajourissa oli isoja luonnollisia kvartsilohkareita, jotka olivat paikoin koneen rikkomia. Kalliossa olevien kvartsisuonten päällä oli kuitenkin sammalta ja turvetta, ja lohkottuja pintoja tuli esiin niiden alta. Koko suonta ei paljastettu. |
| metsakeskus.1000032029 |
778 |
Rumavuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
501880.00000000 |
6949705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032029 |
Karsikonmäen länsipuolella, noin 125 metriä rannasta sijaitsee tervahauta. Tervahauta sijoittuu välittömästi mökkitien itäpuolelle, noin 115 metrin korkeustasolle. Ulkoapäin tarkasteltuna tervahaudan vallit ovat matalat, noin 60 cm, mutta tervahaudan keskus on liki kaksi metriä syvä. Haudasta ei lähde halssiaukkoa, joten kyseessä onkin ilmeisesti keskussäiliöllinen tervahauta. Sisäosan halkaisija on noin 5 metriä ja valleineen tervahaudan halkaisija on hieman alle 10 metriä. |
| metsakeskus.1000032030 |
211 |
Pentojärven saari |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032030 |
Rajamerkki sijaitsee pienen mäen laella lähellä mökin pihapiiriä. Mäki laskee jyrkästi etelään. Paikalla on matala pyöreä kiviröykkiö, jossa kiviä on noin kahdessa kerroksessa. Keskellä on suurempi pystykivi, jonka ympärillä on neljä pienempää pystykiveä. Merkin ympäristössä on myös kolme viisarikiveä. Länsipuolella, noin 3 metrin päässä rajamerkistä oleva viisarikivi on tuettu pienellä kivikasalla. Itäpuolinen viisarikivi on yksittäinen pystykivi rinteessä noin 3,5 metrin päässä rajamerkistä. Kaakkoispuolinen viisarikivi on luonnonkivien ympäröimä ja sijaitsee noin 4 metrin päässä rajamerkistä, jyrkän rinteen yläpuolella. Isojakokartassa 1762 Vähä-Pennon ja Sahalahden välinen raja kulkee Pentojärvessä olevan saaren poikki, ja rajamerkki voi mahdollisesti ajoittua vähintäänkin näihin aikoihin. Myöhemmissä, 1800-luvun pitäjänkartoissa rajamerkki osoittaa Vähä-Pennon, Iso-Pennon ja Sahalahden välistä rajakohtaa. |
| metsakeskus.1000032031 |
211 |
Katajasillanmäki |
10002 |
12014 |
13148 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032031 |
Katajasillanmäki on kallioinen alue historiallisen Pentojärventien (mahdollisesti myöhäiskeskiajalta periytyvän tielinjan) eteläpuolella, aivan tien vieressä. Katajasillanmäkeä on sekä perimätiedon että historiallisten lähteiden perusteella käytetty rangaistus- ja mestauspaikkana. Vuonna 1775 paikalla mestattiin ja poltettiin roviolla lapsensurmaan syyllistynyt Kuhmalahden pappilan piika Anna Mikontytär (Ojanen 1992: 60). Haudattujen luettelossa ei ole tietoa Annan hautapaikasta, joten palamisjätteet on mahdollisesti haudattu polttopaikalle (ibid.) Katajasillanmäellä on jäkälän ja sammalen peittämiä kalliopaljastumia ja niiden välissä hiekkaisia notkelmia. Näitä notkelmia kairattiin, mutta niissä ei havaittu mitään erikoista. Paikoitellen hiekkaa oli kuitenkin sen verran runsaasti, että esimerkiksi mainitun kaltainen rovion jäänteiden hautaaminen paikalle olisi ollut mahdollista. Mestauspaikalla ei välttämättä ole lainkaan ollut kiinteitä rakenteita. Katajasillanmäen eteläpuolella olevan kosteikon kohdalla on vuoden 1775 isojakokartassa silta tai puurakenne, johon paikannimi ”katajasilta” voi viitata. Tällä paikalla voi käytössä olevan tien alla tai vieressä olla periaatteessa säilyneenä muinaisjäännöksinä pidettäviä rakenteita. |
| metsakeskus.1000032032 |
211 |
Ala-Hinkkala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032032 |
Länteen jyrkästi viettävässä rinteessä sijaitseva tervahauta, jonka syvyys on noin 2 metriä, kuoppaosan halkaisija noin 4 metriä. Varsinaisia valleja ei erotu, mutta länteen järveä kohti kulkee juoksutusura, jonka leveys on leveimmältä kohdalta noin 1 metri. Keskeltä tervahautaa kairatessa pohjalla havaittiin noin 15-20 cm paksu tumma, hiilinen, tahmea maakerros. Maasto rinteessä on kivikkoista havupuumetsää. Korkeuserot paikalla ovat suuria. Ylempänä rinteessä on muita pienempiä kuopanteita:
kuoppa 1: 6821530/373334+-6m, pitkänomainen kuoppa 2: 6821535/373338+-4m, molempien leveys 1-1,5 m. Kuopassa 1 on kairauksen perusteella hyvin ohut tumma maakerros noin 15 cm:n syvyydessä. |
| metsakeskus.1000032033 |
211 |
Puntari |
10002 |
12016 |
13179 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032033 |
Vehkapuntarin kylätontin vieressä sijaitsevan kallioisen, katajaa kasvavan mäen rinteessä on kivetty kuoppa, joka liittynee paikalla olleeseen tuulimyllyyn. Kuopassa on mahdollisesti matalat vallit. Paikalla sijainnut tuulimylly on merkitty isojakokarttaan 1799. Historiallisten tietojen mukaan kyseessä on ollut kylän yhteinen tuulimylly. Kuopassa oli runsaasti kasvillisuutta, joten sitä ei pystytty inventoinnissa tutkimaan tarkemmin. |
| metsakeskus.1000032034 |
211 |
Kuhmajärvi-Pellavaliko |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032034 |
Koordinaatit eivät ole täsmälliset. Kuhmajärven saarista veneellä palatessa järven pohjasta havaittiin pistävän useita pystypuita. Nämä erottuivat hyvin pinnan alla, sillä järven vesi on erittäin kirkasta. Venettä kuljettaneiden paikallisten mukaan paikka olisi vanha pellavanliotuspaikka, ja samanlaisia olisi Kuhmajärvessä useampiakin, mm. pohjoisessa Jaakkolan lähellä ja etelässä Lehmänmahanlahdessa. Peruskartalla Lehmänmahanlahden pohjoispuolella sijaitsee Likoranta-niminen paikka, joka saattaa myös viitata pellavan käsittelyyn. Kohteet vaatisivat vedenalaisen tarkastuksen. |
| metsakeskus.1000032035 |
211 |
Tervaniemi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032035 |
Tervaniemen historiallinen kylän paikka sijaitsee Mattilan tilan pihapiirin eteläpuolella. Vuoden 1775 isojakokartassa kylä on piirretty paikalle ryhmäkylänä. Osa kylänpaikasta on rakentamatonta ja viljelemätöntä. Rajaus perustuu vuoden 1775 karttaan. Rajauksella on merkitty vain kylänpaikan rakentamaton osa, jolla rakennukset ovat edellä mainitun kartan perusteella sijainneet. Rajauksen ulkopuolelle on jätetty kylänpaikalla edelleen sijaitseva Mattilan pihapiiri. Ks. myös inventoinnin 2016 osa 2 (Hinnerichsen). |
| metsakeskus.1000032036 |
211 |
Tervaniemi Myllyoja |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032036 |
Vuolaasti virtaavassa Myllyojassa on keinotekoisesti kaivettu uoma sekä tämän ja puron väliin jäävä pieni saari. Osa puroon työntyvistä suurista kivistä voi olla myllyn perustuskivinä käytettyjä. Näiden päällä kasvaa suuri puu. Maassa puron eteläpuolella on jäljellä myllynkivi. Vuoden 1775 isojakokarttaan paikalle on merkitty kaksi vesimyllyä. |
| metsakeskus.1000032037 |
211 |
Kylä-Tulokas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032037 |
Topografian perusteella pienialainen asuinpaikka tai leiripaikka Kuhmajärven länsirannalla, hieman järven pintaa ylempänä sijaitsevalla tasaisella mutta paikoin kivisellä rantaterassilla. Ympäristön kasvillisuus koostuu kuusista ja varpukasveista, maaperä paikalla on hiekkaa. Asuinpaikka sijoittuu kohtaan, joka on hieman muuta ympäristöä tasaisempi ja kivettömämpi. Aluetta kairatessa oli paikoin havaittavissa punaista mutta puhtaan oloista hiekkaa, paikoin pintamaan alla taas erottui ruskean hiekan kerros, joka vaihettui syvemmällä punaiseksi. Terassille kaivettiin neljä koekuoppaa, joista kolmesta löytöjä: kvartsia ja kivilaji-iskos (KM 40996: 1-4). |
| metsakeskus.1000032038 |
778 |
Saaroslampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
498523.00000000 |
6954888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032038 |
Saaroslammen pohjoisreunalta noin 170 metriä koilliseen sijaitsee tervahauta noin 109 metrin korkeustasolla. Paikalla kasvaa nuorehkoa tiheää talousmetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä, josta selkeää keskiosaa on noin 8 metriä. Vallin korkeus (tervahaudan ulkopuolelta mitattuna) on noin 1,2, metriä. Tervahauta on laakea ja maljamainen ja sen noin 8 metriä pitkä halssiura antaa etelälounaaseen. |
| metsakeskus.1000032039 |
211 |
Vuoto-Mäkelä |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032039 |
Vuoto-nimisessä joessa/purossa on ollut historiallisten karttojen perusteella Pohjan kylän mylly ainakin 1700-luvulta saakka. Paikalla on sijainnut myös myllytupa ja raamisaha. Viimeisimmät rakennukset on purettu vasta 1900-luvulla. Paikalla on näkyvissä sekä uudempia (betonisia) että vanhempia rakenteita, kuten kivijalkaa ja myllyn kiviä. |
| metsakeskus.1000032040 |
211 |
Yli-Konttila |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032040 |
Massiivinen metsässä sijaitseva kiviladelma, jonka voi mahdollisesti yhdistää vuoden 1851 kartassa näkyviin Yli-Konttilan talon viljelyksiin. Kartta-aineistojen perusteella kyseessä voi olla monitulkintainen rakenne, sillä sitä on mahdollisesti voitu käyttää myös tilusten rajan merkkinä. |
| metsakeskus.1000032041 |
211 |
Kivisalmi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032041 |
Rajamerkki sijaitsee kapean, Pajulanjärven ja Ottelejärven yhdistävän Kivisalmen kaakkoisrannalla ja koostuu pienempien kivien päälle nostetusta suuresta laakamaisesta pystykivestä. Kiven eteläpuolisessa pinnassa on uudelta hakkaukselta näyttävä numero 4, pohjoispuolisessa pinnassa on vuosiluku 1786. Kivi merkkaa nykyisin Kangasalan, Oriveden ja Kuhmoisten sekä Pirkanmaan ja Keski-Suomen rajaa. Historiallisesti paikkaa voi pitää Hämeen ja Ylä-Satakunnan välisenä rajakohtana, sillä Kuhmoisten puoli on kuulunut hallinnollisesti Hämeeseen ja Längelmäen sekä Kuhmalahden puolet Ylä-Satakuntaan jo 1500-luvun loppupuolelta. Rajan historian voi mahdollisesti ulottaa jo keskiaikaan, sillä Längelmäen, Kangasalan ja Kuhmoisten rajankäynnistä on kirjattu riitatapauksia jo 1499 (Suvanto 1949: 113). Asiakirjalähteiden´perusteella Kivisalmi on ollut varmuudella rajapaikkana ainakin 1600-luvulla. Paikalla oleva rajamerkki – tai ainakin sen hakkaus – liittynee vuonna 1785 vahvistettuun hallinnolliseen jakoon, jossa kihlakuntien rajat vahvistettiin, osan rajakohdista pysyessä kuitenkin muuttumattomina (Jutikkala 1949: 628-630). |
| metsakeskus.1000032042 |
211 |
Pajula (Pajulahti) |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032042 |
Pajulan (Pajulahti) kantakylä ilmestyy maakirjoihin 1557. Kylän isojakokartassa 1787 näkyvät tonttimaat ovat osittain tai kokonaan autioituneita. Sipilä sijaitsee osittain nykyisellä paikalla, mutta Konttila on kokonaan autioitunut. Paikka on nykyisin osittain peltoa, osittain täysin rakentamatonta. Kyläteiden varsilla on runsaasti viljelysröykkiöitä, joiden ympäristö on paikoin täysin metsittynyttä. Peltoalueella on myös kaksi melko hyvin säilynyttä riihen uunia (pohjoisempi: 6825255/382670 +/- 4 m, eteläisempi: 6825241/382678 +/- 5 m). Maastossa on havaittavissa suorakaiteen muotoinen rakennuksen perustus kohdassa: 6825212/382767 +/- 5 m. (Moilanen 2016)
Inventointi 2017:
Rinteessä Sipiläntien itäpuolella tehtiin havaintoja kivirakenteista (aiemmin, myös Moilanen 2016, s.70). Alueella on runsaasti röykkiöitä, joista dokumentoitiin tässä yhteydessä 20. Kasvipeite röykkiöissä vaihtelee ja niiden ikä ei myöskään ole yksiselitteisesti sama. Röykkiöiden koko vaihtelee. Suurimmat röykkiöt ovat melko kookkaita 3/4x5 ja yli metrin korkuisia. Monet röykkiöistä ovat pieniä ja pyöreitä (2 metriä halkaisijaltaan). Osa röykkiöistä on pyöreitä, osa soikion- tai pitkänmallisia. Muutama röykkiö vaikuttaisi hajonneelta kiviaidalta. Iso osa röykkiöistä näyttäisi olevan linjassa isojakokartan (1787) rajausten kanssa. Koekuopan perusteella röykkiöiden rajaama alue olisi ollut niittyä 1700-luvulla. Isoimpien röykkiöiden kohdalla esihistoriallisen hautapaikan mahdollisuutta ei voi täysin sulkea pois. (Kim Krappala 2017). |
| metsakeskus.1000032042 |
211 |
Pajula (Pajulahti) |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032042 |
Pajulan (Pajulahti) kantakylä ilmestyy maakirjoihin 1557. Kylän isojakokartassa 1787 näkyvät tonttimaat ovat osittain tai kokonaan autioituneita. Sipilä sijaitsee osittain nykyisellä paikalla, mutta Konttila on kokonaan autioitunut. Paikka on nykyisin osittain peltoa, osittain täysin rakentamatonta. Kyläteiden varsilla on runsaasti viljelysröykkiöitä, joiden ympäristö on paikoin täysin metsittynyttä. Peltoalueella on myös kaksi melko hyvin säilynyttä riihen uunia (pohjoisempi: 6825255/382670 +/- 4 m, eteläisempi: 6825241/382678 +/- 5 m). Maastossa on havaittavissa suorakaiteen muotoinen rakennuksen perustus kohdassa: 6825212/382767 +/- 5 m. (Moilanen 2016)
Inventointi 2017:
Rinteessä Sipiläntien itäpuolella tehtiin havaintoja kivirakenteista (aiemmin, myös Moilanen 2016, s.70). Alueella on runsaasti röykkiöitä, joista dokumentoitiin tässä yhteydessä 20. Kasvipeite röykkiöissä vaihtelee ja niiden ikä ei myöskään ole yksiselitteisesti sama. Röykkiöiden koko vaihtelee. Suurimmat röykkiöt ovat melko kookkaita 3/4x5 ja yli metrin korkuisia. Monet röykkiöistä ovat pieniä ja pyöreitä (2 metriä halkaisijaltaan). Osa röykkiöistä on pyöreitä, osa soikion- tai pitkänmallisia. Muutama röykkiö vaikuttaisi hajonneelta kiviaidalta. Iso osa röykkiöistä näyttäisi olevan linjassa isojakokartan (1787) rajausten kanssa. Koekuopan perusteella röykkiöiden rajaama alue olisi ollut niittyä 1700-luvulla. Isoimpien röykkiöiden kohdalla esihistoriallisen hautapaikan mahdollisuutta ei voi täysin sulkea pois. (Kim Krappala 2017). |
| metsakeskus.1000032043 |
211 |
Mattila 3 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032043 |
Tien molemmin puolin oleva kiviaita. Järven puolella rannasta nousevan osan leveys on noin 80 cm, pituus noin 10 metriä. Tien itäpuolella aidan leveys on noin 1 metri ja pituus noin 32 metriä. Kivet ovat sammaloituneita ja irtonaisia. Aidan päällä on paikoin jälkiä puisista seipäistä, jotka tuskin ovat kovin vanhoja. Mattilan vanha isäntä Timo Mattila kertoi, että tien kohdalla kiviaidassa olisi hänen kuulemansa mukaan ollut aikoinaan portti ja että aita olisi toiminut karja-aitana. Aita todennäköisesti merkinnyt kylän etelärajaa sekä asutun alueen/peltojen ja metsämaan välistä rajaa. |
| metsakeskus.1000032044 |
211 |
Joensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032044 |
Asuinpaikka sijaitsee Vehkajoen suussa, etelään suuntaavalla lähes kivettömällä rannalla, suojaisen lahden poukamassa, lähellä Vehkajärven rantaa. Asuinpaikka on pohjoisen puolelta matalan mäen suojaama. Maaperä paikalla on hiekkaa. Maan pinnalla on 10-20 cm paksu sammal- ja juurikerros, jonka alla on huuhtoutumiskerroksen sijaan voimakkaasti värjäytynyttä punaista tai punaruskeaa hiekkaa, jonka joukossa on palaneen luun muruja. Paikalle kaivettiin viisi koekuoppaa, joista saatiin löytöinä palanutta luuta ja savea sekä kvartsi-iskoksia. Kvartsi-iskoksia poimittiin myös metsäkoneen ajourista tasanteen länsipuolelta. Rajaus on tehty löytöjen ja rantaterassin topografian perusteella ja sen mukaan asuinpaikkaa on noin sadan metrin pituisella matkalla lähellä järven rantaa. Tarkan rajauksen selvittäminen vaatii koekaivausta. Inventoinnissa ei ollut mahdollista selvittää, ulottuuko asuinpaikka pienen mäen päälle tai rinteelle. Asuinpaikka vaikuttaa hyvin säilyneeltä. |
| metsakeskus.1000032046 |
778 |
Lamminkallio |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
498681.00000000 |
6954357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032046 |
Saaroslammen itäpuolella, tasaisessa ja aukeassa havupuuvaltaisessa metsässä sijaitsee halkaisijaltaan noin 5,5 metrinen hiilihauta. Epämääräisen neliön muotoisen hiilihaudan reunoilla on matalat (max. 25 cm) vallit. Hiilihaudan keskustan halkaisija on noin 4 metriä ja syvyyttä sillä on hieman yli metri. Hiilihaudan vallille tehdystä koekuopasta paljastui hiilen ja noen sekainen kivi- ja hiekkakerros, joka jatkui 20 cm syvyyteen. |
| metsakeskus.1000032048 |
211 |
Holma 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032048 |
Vehkapuntarin, Tervaniemen, Pohjan ja Pajulan kylien välistä rajakohtaa merkinnyt rajapyykki sijaitsee Kuhmajärven itäpuolella, Holman tilan eteläpuolella, rantaan johtavan tien pohjoispuolella, noin 10 metriä tiestä pohjoiseen. Pyykki on rakennettu suurista kivistä, joita on noin kolmessa kerroksessa. Keskellä on pystykivi, jonka ympärillä on neljä pienempää kiveä. Röykkiön korkeus on noin 1 metri, halkaisija noin 3,5 metriä. Noin neljän metrin päässä rajamerkistä on pohjoisrajalla viisarikivi. |
| metsakeskus.1000032049 |
211 |
Setälänlahti |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032049 |
Isoniemessä, kumpumaisessa metsämaastossa, sijaitsee vähintään parisenkymmentä sammaloitunutta viljelysröykkiötä, joista ainakin osa voi olla kaskiraunioita. Alue on merkitty kaskimaaksi 1800-luvun pitäjänkarttoihin, eikä röykkiöiden sijainti vastaa 1950-luvun peruskartoissa näkyvien peltoalueita tai niiden rajoja. Röykkiöiden lisäksi alueella on sammaloitunut, osittain romahtanut riihen uuni sekä erikokoisia kuopanteita ja kaivantoja, jotka voivat liittyä kaskiviljelyyn. Paikalta mitattiin GPS:llä vain muutamia Setäläntien molemmin puolin olevia röykkiöitä. Alueen kaikkien rakenteiden sijoittaminen kartalle vaatisi erillisen kartoituksen, eikä siihen inventoinnin puitteissa ollut aikaa. |
| metsakeskus.1000032050 |
778 |
Iisakkila |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
499526.00000000 |
6952437.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032050 |
Rantolahden kaakkoispuolella on tervahauta, joka sijoittuu välittömästi mökkitien koillispuolelle, noin 105 metrin korkeustasolle. Noin 65 metrin etäisyydellä rannasta olevan tervahaudan halkaisija on noin 13 metriä. Haudan muoto on laakean maljamainen ja siitä lähtee epämääräinen halssiura kohti mökkitietä (lounasta). Halssiura lienee tuhoutunut osittain tienteon yhteydessä. |
| metsakeskus.1000032051 |
778 |
Kunnanniemi |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
499153.00000000 |
6952968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032051 |
Kunnanniemen kärjessä, Rantolahden eteläpuolella, havaittiin yksittäinen naurishauta. Se sijaitsee Kunnanniemen kärjen korkeimman alueen itäpuolella, kivisessä sekametsässä. Naurishauta on noin 1 x 2 metrin kokoinen (E-W-suuntainen), syvyyttä sillä on noin 60 cm. Naurishaudan ympärillä on epämääräiset vallit, johon tehdystä koekuopasta paljastui noin 15 cm paksuinen sekoittunut kivinen hiekka - samanlainen havainto tehtiin myös haudan pohjalle tehdystä koekuopasta. Etäämmälle naurishaudasta tehdyssä koekuopassa pintaturpeen alla oli parisenttinen huuhtoumakerros, mitä ei naurisshaudassa havaittu. |
| metsakeskus.1000032052 |
778 |
Autioranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496902.00000000 |
6949477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032052 |
Asuinpaikka sijaitsee Miekkaveden rannasta 165 metriä koilliseen, Autiorannan talosta 170 metriä luoteeseen, kahden mökkitien risteyksessä. Mökkitien laidoille oli hiljattain kaivettu ojat. Pohjoisimman ojan leikkauksesta löytyi kvartsi-iskoksia noin 7 metrin matkalta. Maaperä kohdalla on hiekkaa. Maasto kohoaa heti ojan pohjoispuolella ja muuttuu kivikkoiseksi, samoin kohdalta parikymmentä metriä itään, länteen ja etelään maaperä muuttuu kivikkoiseksi ja epäsuotuisemmaksi asuinpaikan kannalta. Törmän reuna on noin 103 metrin tasolla, lähimmillään paikan länsi-kaakkoispuolella noin 20 metrin päässä, tienristeyksen kaakkoislaidalla. Asuinpaikka lienee pienialainen ja suureksi osaksi teiden ja ojien tuhoama. Ehjää kulttuurikerrosta voi olla jäljellä ojien ulkopuolella ja teiden alla. |
| metsakeskus.1000032053 |
778 |
Karjala 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
498863.00000000 |
6948740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032053 |
Pohjois-eteläsuuntaisen harjumuodostuman itäosassa, Karjalan talosta 250 metriä länteen, 102,5 metrin törmän päällä olevalla terassilla on hiilihauta. Sen sisäläpimitta on 3,5 metriä ja sitä kiertää noin 2 metriä leveä maavalli. Haudan pohjalle tehdyssä koekuopassa oli vahva hiilikerros. Maaperä kohdalla on hiekkaa ja puusto ympäristössä nuorehkoa mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000032054 |
778 |
Karjala 2 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
498877.00000000 |
6948762.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032054 |
Pohjois-eteläsuuntaisen harjumuodostuman itäosassa, Karjalan talosta noin 230 länteen, on kaksi pyöristyneen suorakaiteen muotoista kuoppaa noin 15 metrin päässä toisistaan. Läntisempi on sisäläpimitaltaan noin 2,5 x 1 metriä ja sitä kiertää noin 1,5 metriä leveä maavalli. Itäisempi sijaitsee törmän reunalla ja on kooltaan noin 1,5 x 1 metriä ja sitä kiertävä maavalli on hyvin heikosti erotettavissa.
Kuoppien pohjalle ja reunavalleille tehdyissä koekuopissa ei ollut hiiltä eikä podsolimaannosta. Ympäristö on tuoretta kangasmetsää, puusto nuorehkoa mäntyä, kuusta ja hieman lehtipuita. Maaperä hieman kiviä sisältävää hiekkaa ja hietaa. |
| metsakeskus.1000032055 |
778 |
Turvesuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
498258.00000000 |
6948624.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032055 |
Turvesuo- nimisen suon länsilaidalla, harjumuodostuman koillislaidalla, Kotilahdentieltä noin 50 metriä itään, on sisäläpimitaltaan noin 3 metrin kokoinen hiilihauta. Sitä kiertää noin 2 metrin levyiset maavallit. Sisäosaan tehdyssä koekuopassa todettiin vahva hiilikerros. Kasvillisuus paikalla on nuorehkoa mäntymetsää ja maaperä kivikkoista hiekkaa. |
| metsakeskus.1000032056 |
778 |
Eteläniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
497137.00000000 |
6949089.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032056 |
Autiorannan talosta 275 metriä kaakkoon, Miekkaveden Tiikinlahden rannasta noin 20 metriä koilliseen, on tervahauta, halkaisijaltaan noin 12 metriä. Sen halssin suunta on lounaaseen. Tervahauta on hyvin tiheän nuoren lehtipuu- ja heinäkasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.1000032057 |
778 |
Pohjoisniemi 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
496575.00000000 |
6949627.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032057 |
Autiorannan talosta 275 metriä kaakkoon, Miekkaveden Tiikinlahden rannasta 20 metriä koilliseen, pienen tien kaakkoispään koillislaidalla on neliön muotoinen kuoppa, kooltaan noin 1,5 x 1,5 metriä. Kuoppaa kiertää noin metrin levyinen maavalli. Kuopan pohjalle tehdyssä koekuopassa todettiin vahva hiilikerros. Puusto ympäristössä on täysikasvuista mäntymetsää, maaperä kivikkoista hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.1000032058 |
778 |
Levälahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
495810.00000000 |
6952735.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032058 |
Levälahden eteläpohjukasta 105 metriä etelään, Kalliorannan taloon johtavan tien ja itään johtavan metsäautotien risteyksen kaakkoiskulmalla on tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 metriä. Halssi on länteen eli poispäin alarinteestä. Tervahaudan länsilaitaa leikaten on tehty maakaapeli, joka on tuhonnut haudan länsiosaa, mm. halssin aluetta. Hauta on kuitenkin suuremmaksi osaksi ehjä. Metsä on mäntyä ja kuusta, maaperä hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.1000032059 |
507 |
Survaanlahti N |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
498156.00000000 |
6810143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032059 |
Paikalla on ehjä, ison hiilimiilun pohja. Pyöreän miilun halkaisija on n. 18 m. Sitä reunustavat kuopat, joista maata kasattu miilun peitteeksi. Miilunpohja näkyy nyt matalana, pyöreänä ja tasalakisena kumpuna. Miilun ajoitus on tuntematon. Rakenteensa ja kokonsa puolesta se liittyisi kaupalliseen hiilenpolttoon. Hiiltä on tehty jonkun läheisen ruukin tarpeisiin. Siten miilu on oletettavasti 1800-luvulta; myöhemmin 1900-luvulla puuhiili korvattu tuontitavaralla. On olemassa pieni mahdollisuus, että hiiltä on ehkä voitu polttaa sota-aikana häkäpönttöautojen polttoaineeksi.
Kohteen kunto on hyvä tarkastaa maastossa (ks. tarkemmin Seurantakohta). |
| metsakeskus.1000032060 |
481 |
Wahlstenin muistokivi |
10007 |
12006 |
13081 |
11042 |
27000 |
225815.00000000 |
6718665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032060 |
Maanpääntien reunassa on muistokivi, jossa lukee Albert Wahlsten Härmälä 19 26/8 16. Nimetty henkilö sai tällä paikalla surmansa jäätyään hevosten vetämän puimakoneen alle. Kiven vieressä on muistotammi. Mäennyppylä sai tapahtumasta nimekseen "Onettomuuren ahre" |
| metsakeskus.1000032061 |
778 |
Haavanpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
500445.00000000 |
6951698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032061 |
Iisveden rannalla olevalle mökille johtavan tien risteyksestä 180 metriä länsiluoteeseen, Haavanpurosta 70 metriä lounaaseen, on tervahauta. Haudan halkaisija on noin 15 metriä. Puusto ympäristössä on mäntyä ja kuusta, maaperä moreenia. |
| metsakeskus.1000032062 |
507 |
Ylä-Salmijärvi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
500795.00000000 |
6804656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032062 |
Rajakivi sijaitsee Mäntyharjun ja Suomenniemen (nyk. Mikkeli) rajalla, Ylä-Salmijärven etelärannalla olevan Harjuniemen kärjen alueella. Kivi on mökin pihalla, pihalle tulevan tien itälaidalla. Kivessä on luku 1780, sen alla kirjaimet S ja P ja yläpuolella N. Rajakivi liittyisi siten Venäjän vallan aikaiseen rajankäyntiin. |
| metsakeskus.1000032063 |
481 |
Suikkisen muistomerkki |
10007 |
12014 |
13000 |
11042 |
27000 |
232231.00000000 |
6723319.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032063 |
Muistomerkki on siirretty Maskun Kalustetalon alueelta. Kivipaasissa on kirjaimet FS ja päivämäärä 19 9/19 18 seppeleen muotoisen nauhakuvion sisällä. Maskun suojeluskunta on pystyttänyt muistomerkin 1920-luvun alussa punaisten surmaaman Nousiaisten Suikkisten talon isännän Frans Viktor Suikkisen muistolle. Tapahtumapaikka on lähellä: Suikkinen oli viemässä voikuormaa Turkuun, kun Nummenpakan punakaarti yllätti hänet . |
| metsakeskus.1000032064 |
778 |
Selänranta |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
500220.00000000 |
6951368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032064 |
Selänrannan talosta 340 metriä luoteeseen, 15 metriä Iisveden rannasta koilliseen mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla sijaitsee noin 1,5 x 1,0 metrin laajuinen, noin 30 cm syvä kuoppa. Kuoppaa kiertää noin metrin levyiset matalat maavallit. Kuopan ympärillä on heikommin hahmotettavissa noin 4 x 4 metrin kokoinen suorakaiteen muotoinen maavalli, jonka luoteiskulmalla on matala noin 1,5 x 1,5 metrin suuruinen, 20 cm korkea kasa särmikkäitä noin 20 cm kokoisia kiviä. Keskellä olevaan kuoppaan ja sen reunavallille tehdyissä koekuopissa todettiin selvä, noin 5 cm paksu podsolimaannos. Muissa kahdessa kuopasta noin 10 metrin säteelle tehdyissä koekuopissa oli koskematon podsolimaannos. |
| metsakeskus.1000032065 |
778 |
Rantala 2 |
10002 |
12016 |
13166 |
11002 |
27000 |
499370.00000000 |
6953153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032065 |
Iisveden Rantolahden itärannalta noin 150 metriä itään on 7 kpl pyöristyneen suorakaiteen muotoisia kuoppia, sisäläpimitaltaan 350 x 150 - 200 x 100 cm, joita kiertävät noin 1-2- metrin levyiset vallit. Koekuopissa ei ollut podsolimaannosta tai hiiltä. Rakenteen, topografian ja maaperän perusteella kyseessä ovat nauriskuopat. Kuopista 6 kpl sijaitsevat tiiviissä noin 20 x 15 metrin rykelmässä noin 100 metrin korkeustasolla olevan muinaisen niemimäisen rantatörmän päällä ja reunalla. Yksi kuoppa sijaitsee näistä noin 50 - 70 metriä koilliseen, 105 metrin korkeustasolla. |
| metsakeskus.1000032066 |
208 |
Valkiatvedet |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
346453.00000000 |
7125668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032066 |
Peruskartalle merkitty ja laserkeilausaineistossa erottuva tervahauta. Tarkastettu Kalajoen hiekkasärkkien mantereenpuolen osayleiskaavan arkeologisen inventoinnin yhteydessä 2017, jonka kaakkoispuolellenoin 60 m tervahauta sijoittuu. Hauta on noin 100 m Valkiatvedet lammesta luoteeseen sijaitsevan hiekkadyynin päällä ja lammen rantaan laavulle johtavan metsätien vieressä.
Kyseessä on noin 20 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka ränni on lammelle päin. Tervahaudan eteläreunalla kulkee polku, ilmeisesti hautaa on hoidettu ulkoilureittiin liittyen, koska sen päällä ei kasva isompia puita. Noin 30 m koilliseen välittömästi metsätien itäpuolella on n. 4,5 m halkaisijaltaan oleva rakennuksen pohja, jonka reunoilla on vallit. Keskellä kuopassa on tulisijan jäännös, josta kairatessa löytyi hiiltä. Perustuksen länsipuolella metsätien pinnalla on aseteltuja kiviä ilmeisesti liittyen retkeily/liikuntatoimintaan. |
| metsakeskus.1000032067 |
778 |
Mustasaari |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
497169.00000000 |
6953405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032067 |
Mustasaaren luoteispäässä on 140 x 140 cm kokoiselle kiviperustalle tehty rajamerkki. Päällä on noin 30 cm korkuinen pystyasennossa oleva laakakivi, jonka sivu osoittaa pohjoisluoteeseen. Rakennelma kokonaiskorkeus on noin 110 cm. Paikalla ei ole rajaa nykyisellä kartalla, myöskään inventoinnissa käytetyistä vanhoista kartoista rajamerkintää ei löytynyt.
Iisvedellä 11,6 km pohjoisluoteessa sijaitsevalta Rautalammin, Tervon ja Suonenjoen rajapisteeltä on suora 8,5 km pituinen Rautalammin ja Suonenjoen välinen rajalinja eteläkaakkoon likimain täsmälleen Mustasaaren rajamerkkiä kohden. Tämän perusteella kyseessä lienee rajojen suuntauspiste. |
| metsakeskus.1000032068 |
778 |
Haudanlahti 1 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
496938.00000000 |
6950060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032068 |
Vuoden 1779 kartalla paikalle on merkitty talo, merkinnällä G, Christer Korhoins hemman. Talonpaikka paikantuu nykyisen Haudanlahden tilakeskuksen eteläpuolelle pellolle. Pelto oli paikalla käytäessä viljelyksessä, eikä sitä tarkemmin tutkittu. Periaatteessa pellossa voisi olla jäljellä kerrostumia vanhasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000032069 |
778 |
Haudanlahti 2 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
496958.00000000 |
6950020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032069 |
Vuoden 1779 kartalla paikalle on merkitty talo mutta talosta ei ole selitysosassa tarkempaa tietoa. Talonpaikka paikantuu nykyisen Haudanlahden tilakeskuksen eteläpuoliselle pellolle. Pelto oli paikalla käytäessä viljelyksessä, eikä sitä tarkemmin tutkittu. Periaatteessa pellossa voisi olla jäljellä kerrostumia vanhasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000032070 |
778 |
Autioranta 2 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
496977.00000000 |
6949278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032070 |
Vuoden 1779 kartalla paikalle on merkitty talo. Talonpaikka paikantuu, hieman epävarmasti, nykyisen Autiorannan tilakeskuksen eteläpuolelle joko pellolle tai sen pohjoisreunamille, pihamaalle. Pelto oli paikalla käytäessä viljelyksessä, eikä sitä tai pihamaata tutkittu tarkemmin. Periaatteessa pellossa ja pihan alla voisi olla jäljellä kerrostumia vanhasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000032071 |
507 |
Suurijärvi |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
508067.00000000 |
6806715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032071 |
Suurijärven pohjoisrannalla, Mäntyharjun ja Suomenniemen (nyk. Mikkeli) rajalla, puron varrella on pystyyn nostettu graniittinen laakakivi, jonka länsiseinämässä on hakkaus. Siinä erottuu luku 63 ja ehkä sen edellä ehkä numerot 17. Luvun edellä kirjain N. Alkuperäisen hakkauksen päälle vaikuttaa hakatun merkkejä. On mahdollista että alkuperäinen hakkaus voisi olla N1763, mutta tulkinta on epävarma. Hakkauksessa oleva numero voisi ehkä olla pikemmin pyykkinumero kuin vuosiluku. |
| metsakeskus.1000032072 |
507 |
Pönniö |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
503400.00000000 |
6809603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032072 |
Pönniö-järven itärannalla pienen kumpareen laella ehjä, halkaisijaltaan noin 15 m kokoinen tervahaudan pohja. |
| metsakeskus.1000032073 |
507 |
Haapalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
507894.00000000 |
6805146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032073 |
Haapalampeen pistävässä Haapasaaren eteläkärjessä, Kasakkasalmen länsipuolella niemen kärjessä, rannassa olevalla tasanteella havaittiin pienellä alalla (n. 6 x 15 m) kvartsi-iskoksia metsänlaikutusvaoissa. Maaperä paikalla on kivikkoista hiekkamoreenia, mutta asuinpaikan tienoilla vähäkivisempää. Paikalla vaikuttaisi siten olevan suhteellisen ehjä, mutta suppea-alainen esihistoriallinen asuinpaikka. Asuinpaikan pohjoispuolella on ilmeisesti 1800-luvun loppupuolen viljelyröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000032074 |
78 |
Tulliniemi pohjoisranta |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
271444.00000000 |
6639060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032074 |
Sijaintipaikka on Hangon Tulliniemen kapeimmalla kohdalla sen pohjoisrannalla rantaviivalla, kivisen laiturin jäännöksen tuntumassa.
Puurunkoinen alus, joka on jäänyt rantahylyksi. Kyseessä on aluksen osa. Saman aluksen toisen osan kerrotaan olevan lähialueella rannalla ja kolmannen osan veden pohjassa noin 40 metrin päässä.
Hankolaisten mukaan kyseessä on Palawan -niminen alus, joka paloi ja jäi hylyksi 1932. Toisen käsityksen mukaan raumalainen Palawan hinattiin haaksirikon jälkeen takaisin Raumalle ja tämä alus olisi siis jokin muu. |
| metsakeskus.1000032075 |
507 |
Vannekivi |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
499672.00000000 |
6808906.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032075 |
Rajakivi Kallaveden pohjoisrannalla, vanhalla Venäjän ja Ruotsin rajalla. Kohteella ei ole tehty tarkastusta. |
| metsakeskus.1000032076 |
935 |
Mattila Kapraali |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
542534.00000000 |
6720644.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032076 |
Mattilan kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa, Vaalimaanjoen eteläpuolella Vaalimaan ja Kotolan kylien välissä. Mattila luettiin 1540-luvulla Vaalimaan kylään ja nautakuntaan. 1550-luvulla kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 17. (Kaukiainen 1970:86,95,102.) Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Mattilassa on kolme taloa.
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Mattilan Kapraalin vanhan tonttimaan pohjoisosassa sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia, mutta pääosin tonttimaa on rakentamaton. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000032077 |
935 |
Mattila Kirppu |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
542028.00000000 |
6720028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032077 |
Mattilan kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa, Vaalimaanjoen eteläpuolella Vaalimaan ja Kotolan kylien välissä. Mattila luettiin 1540-luvulla Vaalimaan kylään ja nautakuntaan. 1550-luvulla kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 17. (Kaukiainen 1970:86,95,102.) Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Mattilassa on kolme taloa.
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Mattilan Kirpun vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin se on rakentamaton. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000032078 |
935 |
Mattila Koskimies |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
542407.00000000 |
6720228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032078 |
Vuoden 1834 karttaan merkitty autioitunut tonttimaa, joka sijaitsee kohteiden Mattila Taari ja Mattila Kirppu välissä nykyisellä peltoalueella. Pellon pinnalle ei ole havaittavissa merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000032079 |
935 |
Grönvik (Kouki) Kievari |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
524345.00000000 |
6708800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032079 |
Koukilan eli Grönvikin kestikievari on sijainnut Suuren rantatien varrrella Klamilan itäpuolella ja Koukilan eteläpuolella. Kestikievarirakennus yhä pystyssä ja se on toiminut Klamilan yläkouluna. Kievarin piha-alueella voi olla säilyneenä 1800-luvun kerroksia. Vuoden 2016 inventoinnissa alueen lähistöltä löydettiin mm. tiiltä, lasia ja piiposliinia. |
| metsakeskus.1000032080 |
208 |
Pohjanmaan rantatie, Siipo |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27006 |
343983.00000000 |
7124682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032080 |
Pohjanmaan rantatien linjausta valtatien 8 eteläpuolella, noin 400-600 m Siiponjoen pohjoispuolella. Maastossa todettu tienpätkiä on hiekkakankaalla, metsän puolella pellon reunassa ja omakotitalon piha-alueella, n. 150 m matkalla. Linjaus jatkuu valtatien 8 pohjoispuolelle hiekkakankaalle ja etelään Siipon tilalle. (ks. Aimo Kehusmaa, Pohjanmaan rantatie Pohjois-Pohjanmaalla, liiteosan kartta 3). |
| metsakeskus.1000032081 |
935 |
Kirkonkylä (Taipale/Edhesby) Järvenkylä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
537186.00000000 |
6708573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032081 |
Taipaleen kylän talot ovat sijainneet Virolahden eteläosassa, nykyisen Virolahden kirkonkylän alueella. Taipaleen nautakuntaan kuulunut Taipaleen kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin neljä taloa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Taipaleen kylään on merkitty kymmenen taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Tylli, Smedh ja Pekoinen –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Vuoden 1827 isojaonkartassa tontit A ja B ovat sijainneet tällä kohdalla. |
| metsakeskus.1000032082 |
749 |
Suurisuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
527932.00000000 |
6985694.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032082 |
Kehvonlahden pohjukassa, sen luoteisrannalla sijaitsee kivikautinen asuinpaikka kaakko-luode suuntaisen pienen harjanteen laella. Vedenpinnan korkeus lahdessa on noin 82 metrin tasolla. Harjanteen korkein kohta on yli 95 metrin korkeustasolla. Asuinpaikkahavainnot saatiin harjanteen keskivaiheilta, harjanteen korkeimpien kohtien sijoittuessa sen päihin eli asuinpaikka sijoittuu suojaiseen paikkaan satulamaisen harjanteen keskellä.
Paikalle tehtiin kuusi koekuoppaa, joista kolmesta saatiin löytöjä, kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Maalaji harjanteella ja asuinpaikalla on moreeni. Puusto on havupuuvaltaista. Löydöt tehtiin noin 7-15 cm syvyydestä kunttakerroksen alta, vaalean huuhtouma- ja rikastumiskerroksen tasosta. |
| metsakeskus.1000032083 |
935 |
Kirkonkylä (Taipale/Edhesby) Piispala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
537564.00000000 |
6708377.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032083 |
Taipaleen kylän talot ovat sijainneet Virolahden eteläosassa, nykyisen Virolahden kirkonkylän alueella. Taipaleen nautakuntaan kuulunut Taipaleen kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin neljä taloa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Taipaleen kylään on merkitty kymmenen taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Tylli, Smedh ja Pekoinen –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Vuoden 1827 isojaonkartassa tontti D on sijainnut tällä kohtaa. |
| metsakeskus.1000032084 |
749 |
Koivusaari Mäkelä |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27008 |
527808.00000000 |
6991079.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032084 |
Kohde paikannettiin vuoden 1815 isojakokartasta (A.C. Nordenstreng). Isojakokartan mukaan paikalla on ollut yksi talo, Mäkelä. Mäkelän talo on merkitty myös vuonna 1846 laadittuun pitäjänkarttaan. Vuoden 1972 peruskartalla paikka on autioitunut, ja alue on merkitty metsäksi.
Autioitunut talonpaikka sijaitsee Lapinmäen luoteisosassa, Kumpunen -järven länsipuolella. Lapinmäellä kasvaa eri-ikäistä talousmetsää, joka on paikoitellen erittäin tiheää ja vaikeakulkuista. Paikalla havaittiin noin 5 x 6 metrin kokoinen rakennuksen perustus. Perustus on paksun turpeen/heinän peittämä, mutta se vaikutti tehdyn lohkokivistä. Perustuksen koillislaidalla on romahtaneen uunin jäänteet. Toisen romahtaneen uunin jäänteet havaittiin rakennuksen perustusten pohjoispuolelta. Tämän uunin koko on noin 3 x 1 m, korkeutta sillä on alla metri. Molempien uunien kohdalla havaittiin tiilimurskaa tai palaneen saven kappaleita. Tämän toisen uunin jäännöksen länsipuolella on noin 2,5 x 3,5 m kokoinen maakasa, jonka korkeus on noin metri. Maakasaan tehtiin pieni koekuoppa, mistä muutamia kiviä sekä muutamia hiilenmuruja. Maakasa ei liene rauennut uuni – sellaiseksi siinä on liikaa maata. Joka tapauksessa maakasa ei ole luontainen.
Havaitusta rakennuksen perustuksesta noin 150 länteen havaittiin naurishaudaksi tulkittu kuoppajäännös. Naurishauta sijaitsee länteen laskevassa rinteessä ja sen koko on noin 3,5 x 1 m. Rakennuksen perustuksesta noin 90 metriä itään havaittiin viisi pellonraivausröykkiöiksi tulkittua kivikasaa. Röykkiöiden muoto vaihteli pyöreistä pitkulaisiin ja niiden kaikkien korkeus on alle puoli metriä. Kaikki havaitut röykkiöt sijaitsevat 20 metrin säteellä toisistaan. Sekä naurishauta että raivausröykkiöt sijoittuvat isojako- ja pitäjänkartan mukaisten Mäkelän talon peltojen laidoille, niiden itä- ja länsipäihin. |
| metsakeskus.1000032084 |
749 |
Koivusaari Mäkelä |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27008 |
527808.00000000 |
6991079.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032084 |
Kohde paikannettiin vuoden 1815 isojakokartasta (A.C. Nordenstreng). Isojakokartan mukaan paikalla on ollut yksi talo, Mäkelä. Mäkelän talo on merkitty myös vuonna 1846 laadittuun pitäjänkarttaan. Vuoden 1972 peruskartalla paikka on autioitunut, ja alue on merkitty metsäksi.
Autioitunut talonpaikka sijaitsee Lapinmäen luoteisosassa, Kumpunen -järven länsipuolella. Lapinmäellä kasvaa eri-ikäistä talousmetsää, joka on paikoitellen erittäin tiheää ja vaikeakulkuista. Paikalla havaittiin noin 5 x 6 metrin kokoinen rakennuksen perustus. Perustus on paksun turpeen/heinän peittämä, mutta se vaikutti tehdyn lohkokivistä. Perustuksen koillislaidalla on romahtaneen uunin jäänteet. Toisen romahtaneen uunin jäänteet havaittiin rakennuksen perustusten pohjoispuolelta. Tämän uunin koko on noin 3 x 1 m, korkeutta sillä on alla metri. Molempien uunien kohdalla havaittiin tiilimurskaa tai palaneen saven kappaleita. Tämän toisen uunin jäännöksen länsipuolella on noin 2,5 x 3,5 m kokoinen maakasa, jonka korkeus on noin metri. Maakasaan tehtiin pieni koekuoppa, mistä muutamia kiviä sekä muutamia hiilenmuruja. Maakasa ei liene rauennut uuni – sellaiseksi siinä on liikaa maata. Joka tapauksessa maakasa ei ole luontainen.
Havaitusta rakennuksen perustuksesta noin 150 länteen havaittiin naurishaudaksi tulkittu kuoppajäännös. Naurishauta sijaitsee länteen laskevassa rinteessä ja sen koko on noin 3,5 x 1 m. Rakennuksen perustuksesta noin 90 metriä itään havaittiin viisi pellonraivausröykkiöiksi tulkittua kivikasaa. Röykkiöiden muoto vaihteli pyöreistä pitkulaisiin ja niiden kaikkien korkeus on alle puoli metriä. Kaikki havaitut röykkiöt sijaitsevat 20 metrin säteellä toisistaan. Sekä naurishauta että raivausröykkiöt sijoittuvat isojako- ja pitäjänkartan mukaisten Mäkelän talon peltojen laidoille, niiden itä- ja länsipäihin. |
| metsakeskus.1000032084 |
749 |
Koivusaari Mäkelä |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27008 |
527808.00000000 |
6991079.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032084 |
Kohde paikannettiin vuoden 1815 isojakokartasta (A.C. Nordenstreng). Isojakokartan mukaan paikalla on ollut yksi talo, Mäkelä. Mäkelän talo on merkitty myös vuonna 1846 laadittuun pitäjänkarttaan. Vuoden 1972 peruskartalla paikka on autioitunut, ja alue on merkitty metsäksi.
Autioitunut talonpaikka sijaitsee Lapinmäen luoteisosassa, Kumpunen -järven länsipuolella. Lapinmäellä kasvaa eri-ikäistä talousmetsää, joka on paikoitellen erittäin tiheää ja vaikeakulkuista. Paikalla havaittiin noin 5 x 6 metrin kokoinen rakennuksen perustus. Perustus on paksun turpeen/heinän peittämä, mutta se vaikutti tehdyn lohkokivistä. Perustuksen koillislaidalla on romahtaneen uunin jäänteet. Toisen romahtaneen uunin jäänteet havaittiin rakennuksen perustusten pohjoispuolelta. Tämän uunin koko on noin 3 x 1 m, korkeutta sillä on alla metri. Molempien uunien kohdalla havaittiin tiilimurskaa tai palaneen saven kappaleita. Tämän toisen uunin jäännöksen länsipuolella on noin 2,5 x 3,5 m kokoinen maakasa, jonka korkeus on noin metri. Maakasaan tehtiin pieni koekuoppa, mistä muutamia kiviä sekä muutamia hiilenmuruja. Maakasa ei liene rauennut uuni – sellaiseksi siinä on liikaa maata. Joka tapauksessa maakasa ei ole luontainen.
Havaitusta rakennuksen perustuksesta noin 150 länteen havaittiin naurishaudaksi tulkittu kuoppajäännös. Naurishauta sijaitsee länteen laskevassa rinteessä ja sen koko on noin 3,5 x 1 m. Rakennuksen perustuksesta noin 90 metriä itään havaittiin viisi pellonraivausröykkiöiksi tulkittua kivikasaa. Röykkiöiden muoto vaihteli pyöreistä pitkulaisiin ja niiden kaikkien korkeus on alle puoli metriä. Kaikki havaitut röykkiöt sijaitsevat 20 metrin säteellä toisistaan. Sekä naurishauta että raivausröykkiöt sijoittuvat isojako- ja pitäjänkartan mukaisten Mäkelän talon peltojen laidoille, niiden itä- ja länsipäihin. |
| metsakeskus.1000032085 |
935 |
Koukila (Utby/Kallffierd) Hietala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
524236.00000000 |
6708465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032085 |
Koukilan kylän talot ovat sijainneet Klamilanlahden luoteisrannalla, Suuren rantatien pohjoispuolella Klamilanlahteen laskevan puron varrella. Koukila eli Utby ja läheiset Klamila, Malmila ja Sydänkylä luettiin 1540-luvulla Kalfjerdin nautakuntaan. 1550-luvulla kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 20. 1500-luvulla kylässä asui mm. Dals ja Malm -nimisiä isäntiä. (Kaukiainen 1970: 86, 95, 102.)
Suuren rantatien eteläpuolelle on merkitty kaksi tonttimaata vuoden 1853 isojaonkartassa. Näistä itäisempi on nimetty Hietalaksi nykykartassa esiintyvän nimen mukaisesti. |
| metsakeskus.1000032086 |
935 |
Koukila (Utby/Kallffierd) Muurman |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
523900.00000000 |
6708611.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032086 |
Koukilan kylän talot ovat sijainneet Klamilanlahden luoteisrannalla, Suuren rantatien pohjoispuolella Klamilanlahteen laskevan puron varrella. Koukila eli Utby ja läheiset Klamila, Malmila ja Sydänkylä luettiin 1540-luvulla Kalfjerdin nautakuntaan. 1550-luvulla kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 20. 1500-luvulla kylässä asui mm. Dals ja Malm -nimisiä isäntiä. (Kaukiainen 1970: 86, 95, 102.)
Suuren rantatien eteläpuolelle on merkitty kaksi tonttimaata vuoden 1853 isojaonkartassa. Näistä läntinen on nimetty Muurmaniksi nykykartassa esiintyvän nimen mukaisesti.
Kohteen sijaintia korjattu maalikuussa 2023 noin 100 metriä vuoden 2018 selvityksessä esitetystä paikasta itään. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032087 |
322 |
Högbergen |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
250985.00000000 |
6657840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032087 |
Muinaisrantakivikon kivistä on kylmämuurattu aitamaista/vallimaista rakennelmaa keskelle rinnettä. Latomuksen takana (ylärinteessä) on kivistä muodostettu jonkinlaisia "suojia". |
| metsakeskus.1000032088 |
78 |
Ekö 1 |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
291915.00000000 |
6645436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032088 |
Sijaintipaikka on Hangon itäisessä sisäsaaristossa Lappohjassa Ekön -saaren etelärannan itäisimmässä lahdessa. Hylky on matalassa vedessä ja näkyy ilmakuvissa.
Puurunkoisen aluksen hylky. Ilmakuvissa on erotettavissa aluksen kaaria. www.hylyt.netin mukaan kyseessä on 1900-luvun troolari. Paikalla oli ensimmäisen maailmansodan aikana venäläinen telakka, jonka jäljiltä lahden maastossa kerrotaan olevan jäljellä kiskoista muodostuva slipi. |
| metsakeskus.1000032089 |
625 |
Peuraräme 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
386291.00000000 |
7151041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032089 |
Leveällä hiekkadyynillä ojan eteläpuolella on suurikokoinen pystymiilu, halkaisija 15 m, vallin korkeus n. 0,8 m ja leveys 1,5 – 2 m. Sisäpuolisen tasanteen halkaisija on noin 11 m. Rakenteen ympärillä on n. 0,6 m leveä ja 0,5 m syvä oja. Kairauksissa havaittiin rakenteen sisäpuolella yli 15 cm paksu nokimaakerros humuksen alla. Ulkopuolella oli koekuopissa paikoittelen hiiltä, muuten hiekka oli puhdas. Vallin päällä ja sisätilassa kasvaa 30-40 cm paksuja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000032090 |
625 |
Peuraräme 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
386295.00000000 |
7151071.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032090 |
Tervahauta sijaitsee kohteesta Peuraräme 1 (hiilimiilu) n. 30 m pohjoisluoteeseen samalla hiekkadyynillä ojan pohjoispuolella. Tervahaudan halkaisija on valli mukaan lukien 12 m, kuopan halkaisija on 8 m. Halssi suuntautuu etelään ojalle päin, sen pituus on n 3 m. Kuopan pohjassa kasvaa nuorta katajaa, vallin päällä isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000032091 |
625 |
Peuraräme 3-4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
386865.00000000 |
7151261.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032091 |
Voimalinjan alla matalan hiekkadyynin reunassa on tervapirtin pohja; suorakulmainen painanne, mitat 4,5 x 4 m ja syvyys 0,2 -0,3 m. Painanteen pohjoispäässä on kiukaan jäännös, halkaisija 1,5 m ja korkeus 0,6 m. Kairauksessa havaittiin voimakkaasti palaneita kiviä ja nokimaata. Painanteen pohjassa on sekoittunutta maata. Lähiympäristöön on levitetty kiviä. Tästä noin 20 metriä itään on tervahauta, jonka suurin halkaisija on noin 20 m, halssi kaakkoon (alakohde).
2022: Inventoinnin aikana paikka kasvoi tiheää heinää, mikä vaikeutti tervahaudan ja tervapirtin havainnointia. Kohde on ympäröity kepeillä, mikä helpotti sen paikantamista. Poikkeuksena kohteen aiemmista tiedoista tervahaudan halssi paikannettiin haudan koillisreunalle. Tervahaudan päällä ja ympärillä kasvaa eri-ikäistä kuusta ja haapaa, mutta kohde erottuu selkeästi ympäristöstään. |
| metsakeskus.1000032091 |
625 |
Peuraräme 3-4 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
386865.00000000 |
7151261.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032091 |
Voimalinjan alla matalan hiekkadyynin reunassa on tervapirtin pohja; suorakulmainen painanne, mitat 4,5 x 4 m ja syvyys 0,2 -0,3 m. Painanteen pohjoispäässä on kiukaan jäännös, halkaisija 1,5 m ja korkeus 0,6 m. Kairauksessa havaittiin voimakkaasti palaneita kiviä ja nokimaata. Painanteen pohjassa on sekoittunutta maata. Lähiympäristöön on levitetty kiviä. Tästä noin 20 metriä itään on tervahauta, jonka suurin halkaisija on noin 20 m, halssi kaakkoon (alakohde).
2022: Inventoinnin aikana paikka kasvoi tiheää heinää, mikä vaikeutti tervahaudan ja tervapirtin havainnointia. Kohde on ympäröity kepeillä, mikä helpotti sen paikantamista. Poikkeuksena kohteen aiemmista tiedoista tervahaudan halssi paikannettiin haudan koillisreunalle. Tervahaudan päällä ja ympärillä kasvaa eri-ikäistä kuusta ja haapaa, mutta kohde erottuu selkeästi ympäristöstään. |
| metsakeskus.1000032092 |
625 |
Haukilampi |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
389821.00000000 |
7151275.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032092 |
Haukilammen pohjoispuolella on kivisellä kankaalla vanha rajamerkki. Noin metrin korkea pystykivi ja sen tukikiveys, jonka halkaisija on vajaa metri, on aluskasvillisuuden peittämä. Vuonna 2017 kivessä ei havaittu merkintää, mutta 2021 yleisäilmoiutuksen mukaan kivessä on heikosti erottuva merkintä 3092.
Rajamerkki sijaitsee Vihannin entisen enklaavin pohjoisnurkassa (ks. vuoden 1953 peruskartta), ikä ei ole tiedossa (ei ole merkintää vuoden 1844 pitäjänkartassa). Ko. rajapiste on ainoa hankealueen sisällä oleva pienen enklaavin rajapisteistä. |
| metsakeskus.1000032093 |
564 |
Kaijonharju |
10007 |
12013 |
13126 |
11042 |
27000 |
429043.00000000 |
7216056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032093 |
Kääntöpaikan keskellä on isommasta kivestä halkaistu kivilohkare, jonka korkeus on noin 1,14 m ja leveys 1,4 - 0,89 m. Lohkareeseen on hakattu katsojasta nähden vasemmalle suunnattu tukki ja sen oikealla puolella kaksi sotilasta. Kuvan alla on teksti: Eldquartier / der 2/Pz.Jg.Abt. / SS-Geb.Div.Nord / im Juli 1942.
2023: Kivi havaittiin ympäristöineen hyväkuntoiseksi. |
| metsakeskus.1000032094 |
322 |
Taalintehtaan hiiliuunit |
10002 |
12015 |
13137 |
11006 |
27008 |
249758.00000000 |
6662102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032094 |
Daniel Faxell perusti Taalin masuunin vuonna 1686. Ensimmäinen hiiliuuni rakennettiin vuonna 1836. Hiiliuuneissa valmistettiin puuhiiltä masuunin käyttöön. Uunit rakennettiin slagitiilestä. Enimmillään paikalla on ollut 26 hiiliuunia. Niitä on säilyneenä on 11 kappaletta ja niissä on 1990-luvulla rakennetut puukatot (vuoden 2019 tilanne). Uunien kunto on hyvin vaihteleva ja niitä on korjattu useissa eri vaiheissa.
Kohteen aluerajaus tehty 1868 kartan perusteella ja aluetta pienennetty sen mukaan, miten ilmakuvan perusteella arvioitu tuhoutuneeksi. (2021) |
| metsakeskus.1000032101 |
563 |
Karahkahauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
391809.00000000 |
7137668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032101 |
Puron eteläpuolella on tervahauta, "tuplahauta", jonka halkaisija 18 m, kuopan halkaisija 8 m ja syvyys 1,2 metriä. Kohti luodetta olevan sortunee halssin pituus on noin 3,5 metriä ja syvyys 2,2 m. Tervahaudan päällä kasvaa isoja kuusia ja haapoja. |
| metsakeskus.1000032103 |
935 |
Kirkonkylä (Pappila) Iivari |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
537615.00000000 |
6708100.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032103 |
Vuoden 1830 isojaonkarttaan merkitty tonttimaa Taipaleen ja Pappilan kylien rajalla kirkon eteläpuolella Rännäläntien ja Hurpuntien risteyksessä. |
| metsakeskus.1000032104 |
935 |
Kirkonkylä (Pappila) Härmä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
537780.00000000 |
6708520.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032104 |
Vuoden 1830 isojaonkarttaan on merkitty tontit D, E ja F kirkon pohjois- ja koillispuolelle. Kirkkomaa on laajentunut tonttien E ja F alueelle, jotka ovat todennäköisesti täysin tuhoutuneet. Tonttimaa D on sijainnut kirkon pohjoispuolisen peltoalueen pohjoisreunassa alueella, josta on löydetty inventoinnissa mahdollisesti jo 1300-1400 -luvulle ajoittuvaa kivisavikeramikkaa sekä 1600-luvulle ajoittuvaa ikkunalasia. |
| metsakeskus.1000032105 |
272 |
Rytikarinperä 1 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
321258.00000000 |
7093083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032105 |
Sijaintipaikka on Kokkolan keskustasta noin 14 kilometriä koilliseen Rytikarinperä -lahdessa Maasikkakarin pohjoispuolella.
Paikalla on noin 15 metriä pitkä ja noin 5 metriä leveä laivanhylky. Hylky makaa luode-kaakko-suunnassa hiekkapohjalla, keula osoittaa Ruotsalonniemelle päin. Hylky nousee pohjasta enimmillään noin 1,3 metriä ja sen päällä on ristikkäin mahdollisesti kahden maston osia. Hylky on osittain peittynyt sedimenttiin.
K.H.Renlundin museon ryhmä viistokaikuluotasi hylkypaikan kesällä 2017. Hylyn lähiympäristössä on useita kesämökkejä. Merenlahden alueeseen liittyy perimätietona useita laivanhylkytarinoita. Puhutaan mm. Alku -nimisestä laivasta, joka hylättiin Rytikarin alueelle hukkumisonnettomuuden jälkeen 1856. Rytikarin itärannalla on mahdollisesti sijainnut laivaveistöämö. |
| metsakeskus.1000032106 |
272 |
Rytikarinperä 2 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
321441.00000000 |
7093403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032106 |
Sijaintipaikka on noin 14 kilometriä Kokkolan keskustasta koilliseen Ruotsalossa Rytikarinperä -lahdessa Kunnarinpauhan itäpuolella.
Paikalla on viistokaikuluotaamalla havaittu noin 5 metriä pitkä ja pohjasta noin 1,5 metrin korkeuteen nouseva hylyn osa, jossa on havaittavissa kaaria. Kohdetta ei ole tarkastettu sukeltamalla.
Rytikarinperä -lahteen liittyy perimätietoa useista laivanhylyistä. Sinne kerrotaan jääneen hylyksi mm. Kälviällä rakennettu Alku -niminen laiva vuonna 1865. Puhutaan myös "hopialaivasta". Lahden itäosassa on mahdollisesti laivaveistämö. |
| metsakeskus.1000032107 |
749 |
Autioranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
524573.00000000 |
6985821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032107 |
Asuinpaikka sijaitsee loivasti kohti kaakkoa ja etelää laskevalla hiekkakankaalla, hieman 97,5 metrin korkeustason yläpuolella. Alueella on matala, noin 30 cm syvä, halkaisijaltaan noin seitsemän metrin kokoinen painanne. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löydettiin palaneen luun kappale.
Edellisestä painanteesta noin 40 m länsilounaaseen on toinen saman kokoinen painanne. Siihen tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskos.
Alue on havupuuvaltaista avarapohjaista talousmetsää. Maanpinnalla kasvaa matalaa varpukasvillisuutta. Maaperä alueella on vähäkivistä hiekkaa. Havaittujen painanteiden pohjois- ja itäpuolella on laajoja maanottokuoppia ja onkin mahdollista, että ne ovat tuhonneet osan asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000032108 |
749 |
Kehvo Nimetön 5 |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
532299.00000000 |
6984648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032108 |
Talotontti on paikannettu vuoden 1787 kartan avulla. Samalla paikalle on merkitty rakennus vuoden 1846 pitäjänkartassa sekä vuoden 1971 peruskartassa.
Paikalla on nykyisinkin rakennuksia. Vanhan talotontin paikka on ilmeisesti välttynyt nykyaikaiselta maankäytöltä. Talon pihapiirissä ei ole nykyaikaisia rakennuksia ja verrattaessa nykytilannetta v. 1971 peruskarttaan pihapiirin rakennuskanta ei ole muuttunut. |
| metsakeskus.1000032109 |
749 |
Koivusaari Niemelä A |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
525908.00000000 |
6992419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032109 |
Talotontti paikannettiin vuoden 1815 kartalta. Vuoden 1846 pitäjänkartalla paikalle on merkitty rakennus. Vuoden 1971 peruskartalla paikalla on peltosaareke sekä lato tms. ulkorakennus.
Nyt vanha talotontti paikantuu peltoon sekä peltosaarekkeeseen. Inventoinnin aikaan pelto oli viljelyksessä sekä peltosaareke kasvoi tiheää varvukkoa ja pensaikkoa. Havaintoja vanhasta talonpaikasta ei inventoinnin aikana tehty. On kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi peltokerroksen alla on säilyneitä jäänteitä vanhasta talotontista. |
| metsakeskus.1000032110 |
749 |
Koivusaari Savola E |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
525645.00000000 |
6992202.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032110 |
Savolan talotontti paikannettiin vuoden 1815 kartalta. Paikalle on merkitty talo myös vuoden 1846 pitäjänkartassa. Vuoden 1971 peruskartalla kohta on peltoa.
Nykyisin vanhan talotontin paikka on pellossa, joka inventoinnin aikana oli viljelyksessä. |
| metsakeskus.1000032111 |
749 |
Koivusaari Niemelä |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
526366.00000000 |
6991963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032111 |
Vanhan talotontti paikannettiin vuoden 1815 kartalta. Vuoden 1846 pitäjänkartalla paikalla on edelleen talo. Vanhalla peruskartalla (v. 1971) paikka sijoittuu metsäsaarekkeeseen sekä eteläosaltaan peltoon.
Nykyisin vanha talotontti paikantuu tilakeskuksen eteläpuoleisen metsäniemekkeen etelälaitaan sekä pieneltä osin peltoon. Paikalta havaittiin – metsäniemekkeen puolelta – kiviä, mitkä on aivan ilmeisesti lykitty sinne pellosta. On mahdollista, että mainittujen kivien alla tai pellon puolella on säilyneitä jäänteitä vanhasta talotontista, vaikka konkreettisia havaintoja siitä ei inventoinnin yhteydessä saatu. |
| metsakeskus.1000032112 |
749 |
Koivusaari Taskila F |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
526111.00000000 |
6992930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032112 |
Vuoden 1815 kartalta paikannettu talotontti sijoittuu nykyisen tilakeskuksen etelä-puoleiselle pellolle ja pieneltä osin myös tilakeskuksen piha-alueelle. Samalla paikalla on talo myös vuoden 1846 pitäjänkartalla. Vuoden 1971 peruskartalla paikka on peltoa.
Inventoinnin aikana pelto oli heinällä, eikä inventointihavaintoja siten voitu tehdä. Kohde on mahdollinen muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000032113 |
749 |
Koivusaari Nimetön |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
526204.00000000 |
6991290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032113 |
Vanha talotontti paikannettiin vuoden 1815 kartalta. Samalla kohtaa on talo myös vuoden 1846 pitäjänkartalla. Vuoden 1971 peruskartalla vanhan talotontin koillisosaa myötäilee tie ja tontin lounaisosa on metsäsaareketta sekä peltoa.
Nykyisin vanhan talotontin paikka on vanhan peruskartan mukainen: tontin koillisosassa kulkee tie ja sen lounaisosa on metsäsaareketta sekä peltoa. Metsäsaarekkeesta ei tehty havaintoja talotontista, mutta se ei sulje pois sitä mahdollisuutta, etteikö tien alla tai inventoinnin aikana viljelyksessä olleilla pelloilla olisi säilyneitä jäänteitä vanhasta talotontista. |
| metsakeskus.1000032114 |
749 |
Koivusaari Torppa |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
526602.00000000 |
6991480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032114 |
Kohde paikannettiin vuoden 1815 kartan perusteella. Pitäjänkartassa (v. 1846) paikalla on edelleen talo, mutta peruskartassa (v. 1971) alue on peltoa.
Nykyisin paikka on peltoa, joka inventoinnin aikana oli heinällä. Tästä syystä havaintoja kohteesta ei saatu, joten se tulkittiin mahdolliseksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000032115 |
749 |
Koivusaari Wainikans torp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
526848.00000000 |
6991109.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032115 |
Torpan paikka paikannettiin vuoden 1815 kartan perusteella. Torpan paikka on autiona jo vuoden 1846 pitäjänkartalla, samoin kuin vuoden 1971 peruskartalla.
Torpan paikka sijoittuu nykyiseen peltoon, joka oli inventoinnin aikaan viljelyksellä. Vaikka havaintoja varhain autioituneesta torpan paikasta ei saatu, on kohdetta syytä pitää mahdollisena muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.1000032116 |
749 |
Koivusaari Nimetön 2 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
527396.00000000 |
6990739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032116 |
Vuoden 1815 kartalta paikannettu talotontti sijoittuu nykyiseen peltoon, minkä lävitse kulkee tie. Tilanne on vastaavanlainen vuoden 1971 peruskartalla – vuoden 1846 pitäjänkartalla talotontti on edelleen asuttu.
Vanhan talotontin paikalla oleva pelto oli inventoinnin aikaan kyntämättä, eikä sen kohdalta saatu havaintoja talotontista, kuten ei myöskään vanhaa talotonttia halkovan tien kohdalta. |
| metsakeskus.1000032117 |
749 |
Räimä Nimetön |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
532486.00000000 |
6988667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032117 |
Vuoden 1783 kartalta paikannettu talotontti on autioitunut jo pitäjänkartan laatimisen aikaan (v. 1846). Vuoden 1972 peruskartalla vanhan talotontin paikalla on pelto – mikä on myös paikan nykytilanne.
Koska vanhan talotontin kohdalla nykyisin oleva pelto oli inventoinnin aikana viljelyksessä, ei havaintoja talotontista saatu. |
| metsakeskus.1000032118 |
749 |
Räimä Nimetön 2 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
532962.00000000 |
6988156.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032118 |
Vanha talotontti paikannettiin vuoden 1783 kartalta. Pitäjänkartassa (v. 1846) talotontin kohta on autio. Vuoden 1972 peruskartalla talotontin paikalla on pelto.
Nykyisin paikka on peltoa. Inventoinnin aikana pelto oli heinällä, eikä havaintoja vanhasta talotontista saatu. |
| metsakeskus.1000032119 |
749 |
Kehvo Nimetön |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
531666.00000000 |
6987904.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032119 |
Vanha talotontti paikannettiin vuoden 1785 kartan perusteella. Paikalle on merkitty rakennus vuoden 1846 pitäjänkartassa. Vuoden 1972 peruskartalla paikalla on pelto.
Nykyisin vanha talotontti sijoittuu peltoon, joka oli inventoinnin aikaan heinällä eikä havaintoja voitu tehdä. |
| metsakeskus.1000032120 |
749 |
Kehvo Nimetön 2 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
531574.00000000 |
6988059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032120 |
Vanha talotontti paikannettiin vuoden 1785 kartan perusteella. Paikalle on merkitty rakennus vuoden 1846 pitäjänkartassa. Vuoden 1972 peruskartalla paikalla on pelto.
Nykyisin vanha talotontti sijoittuu peltoon, joka oli inventoinnin aikaan heinällä. Havaintoja kohteesta ei siten voitu tehdä. |
| metsakeskus.1000032121 |
749 |
Kehvo Purolahti |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
530045.00000000 |
6985023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032121 |
Vuoden 1785 kartalta paikannettu talotontti sijoittuu nykyisen pellon ja pusikkoa kasvavan joutomaan kohdalle. Vuoden 1846 pitäjänkartalla talotontin kohdalla on rakennuksia. Peruskartalla (1971) vanhan talotontin kohdalle on merkitty kaksi latoa tms. talousrakennusta.
Vaikka vanhan talotontin koillisosassa on ollut rakennuksia vielä 1970-luvulla, on hyvinkin mahdollista, että paikalla on säilyneitä jäänteitä vanhasta talotontista. Paikka on säästynyt ainakin nykyaikaiselta maankäytöltä. |
| metsakeskus.1000032122 |
749 |
Kehvo Nimetön 3 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
532390.00000000 |
6985502.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032122 |
Vanha talotontti paikannettiin vuoden 1785 kartalta. Paikka on autiona jo vuoden 1846 pitäjänkartalla. Peruskartalla (v. 1971) paikka on peltoa.
Nykyisin vanhan talotontin paikka on peltoa. Inventoinnin aikana pelto kasvoi heinää, eikä havaintoja talotontista saatu. |
| metsakeskus.1000032123 |
749 |
Kehvo Nimetön 4 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
532201.00000000 |
6985605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032123 |
Vanha talotontti paikannettiin vuoden 1785 kartalta. Paikka on autiona jo vuoden 1846 pitäjänkartalla. Peruskartalla (v. 1971) paikka on peltoa.
Nykyisin vanhan talotontin paikka on peltoa. Inventoinnin aikana pelto kasvoi heinää, eikä havaintoja talotontista saatu. |
| metsakeskus.1000032124 |
749 |
Väänänranta Nimetön |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
521834.00000000 |
6988662.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032124 |
Vuoden 1787 kartalta paikannettu talotontti on autioina jo vuoden 1846 pitäjänkartalla. Peruskartalla (v. 1972) paikalla on peltoa.
Nykyisin vanhan talotontin paikka sijoittuu peltoon, joka oli inventoinnin aikana viljelyksessä. Havaintoja kohteesta ei voitu siten tehdä. |
| metsakeskus.1000032125 |
749 |
Väänänranta Ruotsala |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
521838.00000000 |
6987509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032125 |
Ruotsalan vanha talotontti paikannettiin vuoden 1787 kartalta. Talon paikka on ollut autioina jo pitäjänkartan laatimisen aikaan v. 1846. Peruskartalla (v. 1972) talon paikka sijoittuu pellolle.
Nykyisin Ruotsalan talotontti sijoittuu peltoon, joka oli inventoinnin aikaan viljelyksessä. Kohteesta ei saatu havaintoja. |
| metsakeskus.1000032126 |
749 |
Väänänranta Silmälä |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
522110.00000000 |
6989567.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032126 |
Vuoden 1787 kartan perusteella paikannettu talotontti sijoittuu nykyisen pellon ja länsilaidaltaan peltotien kohdalle. Pitäjänkartalla (v. 1846) paikalle on merkitty rakennus. Vanhalla peruskartalla (v. 1972) tilanne vastaa nykytilannetta: paikalla on pelto ja peltotie.
Inventoinnin aikana pelto kasvoi heinää, mistä syystä havaintoja ei voitu paikalla tehdä. |
| metsakeskus.1000032127 |
749 |
Väänänranta Nimetön 2 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
521924.00000000 |
6986762.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032127 |
Talotontti paikannettiin vuoden 1787 kartan avulla. Pitäjänkartan laatimisen aikaan v. 1846 talon paikka on autioitunut. Vuoden 1971 peruskartalla paikka on peltoa, mutta pellon poikki kulkee tie, joka lävistää vanhan talotontin.
Vanha talotontti sijoittuu nykyiseen peltoon. Vanhaan peruskarttaan merkitty tie on hiipunut ajokelvottomaksi ja heinittyneeksi peltotieksi. Inventoinnin aikana pelto oli viljelyksessä, eikä havaintoja talotontista saatu. |
| metsakeskus.1000032128 |
749 |
Väänänranta Nimetön 3 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
525063.00000000 |
6985518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032128 |
Talotontti paikannettiin vuoden 1787 kartalta. Pitäjänkartalla (v. 1846) samalle paikalle on merkitty talo, mutta paikka on autioitunut v. 1971 peruskartan laatimiseen mennessä – tällöin paikalla on pelto.
Vanhan talotontin paikka on nykyisinkin peltoa. Inventoinnin aikana pelto oli viljelyksessä, mikä esti havaintojen tekemisen. |
| metsakeskus.1000032129 |
749 |
Väänänranta Nimetön 4 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
524874.00000000 |
6985573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032129 |
Talotontti paikannettiin vuoden 1787 kartalta. Pitäjänkartalla (v. 1846) samalle paikalle on merkitty talo, mutta paikka on autioitunut v. 1971 peruskartan laatimiseen mennessä – tällöin paikalla on pelto.
Vanhan talotontin paikka on nykyisinkin peltoa. Inventoinnin aikana pelto oli viljelyksessä, mikä esti havaintojen tekemisen. |
| metsakeskus.1000032130 |
749 |
Väänänranta Nimetön 5 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
528166.00000000 |
6984165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032130 |
Talotontin sijainti paikannettiin vuoden 1787 kartalta. Paikka on autioitunut v. 1846 pitäjänkartalla. Peruskartalla (v. 1971) paikalla on pelto.
Nykyisin paikalla on pelto. Inventoinnin aikana pellolla kasvoi oras, mikä esti koe-kuoppien teon. Pellosta havaittiin tiilen paloja sekä muutamia lasin ja fajanssin kappaleita.
Metallinetsinnässä pellolta on löytynyt mm. Adolf Fredrikin 1 äyri hopearahaa ja kukkanappeja (Ilppari ILM34467). |
| metsakeskus.1000032131 |
749 |
Väänänranta Vääräniemi |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
528672.00000000 |
6988751.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032131 |
Väänänrannassa sijainnut talotontti paikannettiin vuoden 1787 kartalta. Paikalla on rakennus vuoden 1846 pitäjänkartalla. Peruskartalla (v. 1972) paikka on peltoa.
Nykyisin vanhan talotontin paikka on peltoa. Pelto oli viljelyksessä inventoinnin aikana, eikä havaintoja voitu tehdä. Aivan talotontin tuntumassa on Vääräniemen mahdollinen kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000032132 |
935 |
Kirkonkylä (Pappila) Hiukka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
537590.00000000 |
6709985.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032132 |
Kirkontien ja Vilkkiläntien risteyksessä, Kirkontien länsipuolella sijaitsee Pappilan kylään kuulunut Hiukan tilan tonttimaa, joka on yhä käytössä. Tonttimaa on merkitty vuoden 1830 karttaan. |
| metsakeskus.1000032133 |
935 |
Kirkonkylä (Pappila) Lehtola |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
538049.00000000 |
6709540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032133 |
Vuoden 1830 isojaonkartassa esiintyvä tonttimaa C on sijainnut Pappilanluotoon vievän tien länsipuolella nykyisellä peltoalueella.
Pellon pinnalle ei ole havaittavissa merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000032135 |
935 |
Kirkonkylä (Pappila) Pappila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
537465.00000000 |
6709211.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032135 |
Vuoden 1830 isojaonkartassa esiintyvä tonttimaa A eli Pappila on sijainnut Kirkontien itäpuolella noin 950 metriä kirkosta pohjoisluoteeseen.
Alueella on yhä rakennuksia ja se on asuttu. |
| metsakeskus.1000032136 |
935 |
Ravijärvi Uski |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
526202.00000000 |
6715170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032136 |
Ravijärven kylän talot ovat sijainneet Virolahden luoteisosassa, kuivatetun Ravijärven etelärannalla sekä nykyisen Ravijoen varrella. 1550-luvulla Ravijoen ja Ravijärven kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 24. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Ravijärvellä on 18 taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Nopoin, ja Tijlij (Tilli) –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Uskin tonttimaat sijaitsevat Ravijoen itärannalla kohdassa, jossa joki kaartaa virtaamaan kohti itää. Uskin tilan pohjoispuolella sijainnut Pitkäjärvi on kuivatettu Ravijoen perkauksen ja Ravijärven laskun yhteydessä.
Vuoden 1826 isojaonkartassa Uskiin on merkitty kolme erillistä tonttimaata. |
| metsakeskus.1000032137 |
935 |
Ravijärvi Piispa |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
525611.00000000 |
6716179.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032137 |
Ravijärven kylän talot ovat sijainneet Virolahden luoteisosassa, kuivatetun Ravijärven etelärannalla sekä nykyisen Ravijoen varrella. 1550-luvulla Ravijoen ja Ravijärven kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 24. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Ravijärvellä on 18 taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Nopoin, ja Tijlij (Tilli) –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Piispan vanha tonttimaa on sijainnut Ravijoen länsipuolisen peltoaukean länsireunassa nykyisen Vanhalan tilan pihapiirissä ja eteläpuolella. 1900-luvun alussa toteutetun Ravijoen perkauksen ja Ravijärven laskun yhteydessä myös Piispan tilan itäpuolella sijainnut Pitkäjärvi kuivui.
Suurin osa tonttimaata on yhä rakentamatonta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032138 |
577 |
Alastalo |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
265661.00000000 |
6706173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032138 |
Kalliossa on raaka-aineenottopaikka. Kallio on graniittia. Kalliossa on porattuja reikärivejä ja kahdessa reiässä on halkaisukiilat paikoillaan. Reikärivejä on kaksi päällekkäin, noin 60 cm korkeudella toisistaan. Reiät ovat n. 15-20 cm syviä ja niitä on molemmissa riveissä noin parikymmentä. |
| metsakeskus.1000032139 |
290 |
Myllylä |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
600366.00000000 |
7134739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032139 |
Kohde sijaitsee Ylä-Vieksin kylässä Hiidenkosken alaosassa, kosken itärannalla Myllylän tilan rannassa.
Pystyssä olevan myllyrakennuksen pohjoispuolella on hyvin säilynyt betonipato, joka yltää itärannalta kosken keskivaiheille. Pato kaartaa myllyn pohjoispuolelta viistosti luoteeseen. Paikalle on merkitty mylly vuoden 1847 pitäjänkartalle ja vuoden 1863 isonjaon kartalle.
Pystyssä oleva 2-kerroksinen myllyrakennus on hyväkuntoinen. Rakennus on pystylaudoitettu ja siinä uusittu peltikatto. Mahdollisesti vanhimmat osat ovat 1800-luvun puolivälin tienoilta. Paikalle on merkitty mylly vuoden 1847 pitäjänkartalle ja vuoden 1863 isonjaon kartalle. Myllyn eteläpuolella erottuu n. 15 metrin matkalla hajonnutta johdinaitaa. |
| metsakeskus.1000032140 |
710 |
Pikku Kullaanjärvi |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
300835.00000000 |
6671311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032140 |
Pikku Kullaanjärven keskiosan koillisrannalla kohoaa pystysuora kallio pari – kolme metriä leveän, matalan, pääasiassa pajua, leppää ja haapaa kasvavan rantakaistaleen takana. Kallioseinämä osoittaa lounaaseen. Kalliopinnassa on useita punaisia kohtia, jotka lienevät pääosin luontaista väriä. Kallion keskivaiheella seinämä kallistuu eteenpäin.
Maan pinnasta noin 2,7 - 3,1 metrin korkeudella on heikoksi kuluneita punaisia jälkiä noin 40 x 40 cm:n alalla. Kohdalla on 10 - 20 cm järven pintaa ylempänä oleva maasärkkä. Jäljet ovat varsin heikkoja, mutta melko terävärajaisia.
Muutama metri tämän maalauskohdalta vasemmalle (luoteispuolelle) kohoaa noin kahden metrin korkuinen maaterassi, jolla kasvaa täysikasvuisia kuusia ja muuta puustoa. Tällä alueella on edellisistä jäljistä noin kymmenen metriä vasemmalle (luoteiseen) toinen, todennäköinen, joskin varmistamaton kalliomaalausalue. Maanpinnasta 165 – 230 cm korkeudella, noin 65 cm korkealla ja 20 cm levyisellä alueella on selvää punaväriä, joka ei vaikuta olevan kallion luontaista väriä. |
| metsakeskus.1000032141 |
853 |
Kukkarokivi |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
229795.00000000 |
6709276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032141 |
Kukkarokivi on Ruissalon luoteisrannan tuntumassa sijaitseva siirtolohkare. Siihen on hakattu/kaiverrettu mm. kirjaimet AR Koristeellinen S ja vuosiluku 1882. Toinen kaiverrus on vuodelta 1943.
Tarinan mukaan jättiläinen aikoi tuhota kivellä Raision kirkon. |
| metsakeskus.1000032142 |
935 |
Ravijoki Lanu |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
529453.00000000 |
6711615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032142 |
Lanun tonttimaa sijaitsee peltojen ympäröimällä kallioisella harjanteella Koulutilantien varrella noin 700 metriä Ravijoen uomasta länteen. Tonttimaa on merkitty vuoden 1832 karttaan kirjaintunnuksella N. Tonttimaa on mahdollisesti kuvattu vuoden 1732 kartassa (KA G21:5/1) nimellä Nopanen.
Alueella on nykyisin vain muutama huonokuntoinen rakennus. Tontti on pääosin rakentamatonta. |
| metsakeskus.1000032143 |
935 |
Ravijoki Kuusela |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
529267.00000000 |
6712050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032143 |
Harjun oppimiskeskuksen pohjoispuolisen laajan peltoaukean luoteislaidalla sijainnut tonttimaa on merkitty vuoden 1832 isojaonkarttaan tunnuksella M. Tontilla on yhä edelleen maatila talousrakennuksineen. |
| metsakeskus.1000032144 |
208 |
Meksinkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
335041.00000000 |
7107734.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032144 |
Meksinkallion korkeimmalla kohdalla jyrkän kalliorinteen länsipuolella ja nykyisestä rannasta 100 itään on neljän kiviröykkiön ryhmä. Länsipuoliset isot röykkiöt ovat melko ehjiä, niistä vain joitakin kiviä on vieritetty/vierinyt rinnettä alas (pitkä röykkiö, mitat 5,5 x 3,5 m, korkeus 0,5 m, pyöreä röykkiö, halkaisija 3, 5 m ja korkeus 0,6 m). Pienemmistä röykkiöstä toinen (halkaisija 2,5 m) on osittain tuhoutunut, ja toinen melkein kokonaan hajotettu.
Röykkiöt ajoittuvat korkeuden perusteella rautakaudelle. Koska Meksinkallion laki on sileä kallio ja röykkiöiden rakentamiseen käytettyjä moreenikiviä löytyy rinteellä vasta 5 m alempaa, voidaan otaksua, että röykkiöt on tehty vasta, kun keskiveden korkeus oli alle 10 m mpy, eli rautakauden loppuvaiheessa. Röykkiöalue on edelleen Pohjanlahden rannan välittömässä läheisyydessä.
Todettakoon, että Meksinkallioiden ja laajan Meksinmetsän itäpuoleiselta viljelysalueelta on 1974 perunannostossa hiekkamaalta löytynyt rautakauden loppupuolen kupurasolki (KM 20203) aiemmin salaojitetusta perunamaasta (löytöpaikka Tilus/Kotipalsta, kohde 1000007345). Alueen tarkastuksessa 1984 ei todettu merkkejä muinaisjäännöksestä, mutta löytöpaikan sijaintikorkeus (n. 5-6 m mpy.) viittaa siihen, ettei siinä voi olla kiinteää muinaisjäännöstä vastaavalta ajalta, rautakauden lopulta, vaan se on tuolloista vedenalaista rantakohtaa. Löytöpaikka on noin 960 m itään Meksinkallion röykkiöistä. |
| metsakeskus.1000032145 |
935 |
Ravijoki Myllynen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
530230.00000000 |
6711732.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032145 |
Ravijoen itärannalla, Harjun oppimiskeskuksen koillispuolella on sijainnut lähekkäin kaksi erillistä tonttimaata. Pohjoisempi tonteista sijoittuu Vahtivuoren etelärinteeseen ja eteläisempi Lehtoniityn ja joen väliselle kannakselle. Tonttimaat on merkitty vuoden 1832 isojaonkarttaa nimellä Myllynen. Paikalla ei nykyisin ole asutusta. Paikka on autioitunut mahdollisesti jo 1800-luvun lopulla.
Pohjoisempi tonttimaa on hyvin säilynyt kokonaisuus. Niittymäisellä alueella on ison rakennuksen perustus. Eteläisempi tonttimaa on tuhoutunut metsänraivauksessa ja maanmuokkauksessa. Pohjoisempi tonttimaa rajautuu pohjoisessa taisteluhautoihin ja etelässä panssarikiviesteeseen. |
| metsakeskus.1000032146 |
208 |
Sautinkari |
10002 |
12015 |
13000 |
11006 |
27008 |
335801.00000000 |
7109032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032146 |
Himangan kirkonkylän länsipuolella on Sautinkarin itäosassa korkeamman kohdan itäreunalla itä-länsisuuntaisen rakennuksen kivijalka, jonka pituus on 20 m ja leveys 6 m. Sen sisäpuolella on poikittaiset kiviperustukset. Kohteen sijainti sopii v.1846 kartan päällä piirretyn asemakaavaan (1880-luvulta) merkityn sahalaitoksen rakennukseen. Kohteesta 40 m itäkoilliseen on pystyssä oleva höyrysahan savupiippu. |
| metsakeskus.1000032147 |
208 |
Saukonpää |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
335359.00000000 |
7107045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032147 |
Päkinkankaan länsilaidalla on melko tiheässä sekametsässä noin 130 m pitkä itä-länsisuuntainen kiviaita, jonka leveys on 1- 1,5 m ja korkeus 0,5 – 0,7 m. Aita sijaitsee Tuliniemien ja Juopon kantatilojen rajalla. Aidan länsipää sijaitsee suunnilleen 1700-luvun lopun rantaviivan kohdalla. |
| metsakeskus.1000032148 |
208 |
Juoponperä |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
335675.00000000 |
7106990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032148 |
Päkinkankaan korkeimmalla kohdalla on kaksi maakellaria, josta isompi sijaitsee aivan Juopon ja Tuliniemen kantatilojen rajakiven vieressä. Isompi maakellari on halkaisijaltaan 5 m, syvyys 1,8 m, heti sen eteläpuolella on pienempi kellarikuoppa, halkaisija 2 m ja syvyys 0,8 m. Puurakenteita ei havaittu kairauksissa ja koepistoissa. |
| metsakeskus.1000032149 |
935 |
Ravijoki Villi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
530555.00000000 |
6708688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032149 |
Ravijoen laakson eteläisimmän peltoaukean lounaisreunassa Ravijoentien ja Kankaantien risteyksessä sijaitseva Villin tila on merkitty vuoden 1732 tiluskarttaan. Vuoden 1832 isojaonkartassa tila oli jakautunut kahteen erilliseen tonttimaahan. |
| metsakeskus.1000032150 |
908 |
Lotila Gård |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
339101.00000000 |
6797232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032150 |
Lotila Gård on syntynyt Roukon kylän Lotilan taloista 1600-luvulla. Lotila Gårdia ei näy 1640-luvun maakirjakartoilla, tällöin Lotilan alueelle on merkattu kolme taloa kahdessa ryhmässä (kohteet Roukko (Lotila) ja Roukko (Vanhakylä)). 1700- ja 1800-lukujen taitteessa laadituissa ns. kuninkaan kartoissa Lotila Gård on merkattu. Samoin Lotila Gård on merkattu vuoden 1804 isojakokartalle, jonka avulla kohde paikannettiin nykyisen Lotilan kartanon kohdalle. |
| metsakeskus.1000032151 |
935 |
Ravijoki Paronen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
531157.00000000 |
6709710.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032151 |
Ravijoen itäpuolella sijaitsevan Haakelinkankaan eteläreunalle on merkitty kaksi erillistä tonttimaata vuoden 1827 mittaukseen perustuvassa isojaonkartassa. Samalla alueella on vuoden 1728 tiluskarttaan merkittynä Ravijoen rustholli. Alue on autioitunut. Joensuuntie ylittää eteläisimmän tonttimaan.
Vuoden 1827 karttaan merkityt tonteille vievät ja sittemmin käytöstä pois jääneet tiet erottuvat vinovalovarjosteessa. Kohteen koodinaattipisteestä noin 250 metriä länsiluoteeseen Joensuuntien ja pellon väliin jäävällä kaistaleella on vinovalovarjosteaineiston perusteella kaksi mahdollista tervahautaa.
Vuoden 2024 tarkastuksessa todettiin kohteen eteläosan olevan tuhoutunut. Pohjoisessa on metsässä käytöstä jääneitä peltoja, neljä rakennuksen pohjaa ja vedenottokuoppa (kaivo?) sekä kaksi maatunutta kuoppajäännöstä. |
| metsakeskus.1000032152 |
935 |
Ravijoki Harjula |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
530515.00000000 |
6710030.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032152 |
Suuren rantatien eteläpuolella, Ravijoen länsirannalla Haakelinkankaan ja Ventovuoren välisellä peltoalueella sijaitseva tontti on merkitty vuoden 1732 karttaan. Peltojen ympäröivällä matalalla kumpareella sijaitseva tontti autioituu ennen vuotta 1827. Alue on otettu uudelleen asuinkäyttöön 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032153 |
146 |
Luotolahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
704709.00000000 |
6984806.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032153 |
Rakenne sijaitsee Miinanniemen juuressa, Kultajärven ja Luotolahden välisellä kapealla kannaksella. Metsätien itäpuolella. Rakenne voi olla funtioltaan muukin kuin pyyntikuoppa.
Rakenne on selkeän neliömäinen, sivut noin 5 m, syvyys noin 2 m. Kuopan pohja on tasainen, sivultaan noin 1,5 m. Pohjaa reunustaa seinämää myötäillen kapea, noin 20 cm leveä hyllymäinen kynnys. |
| metsakeskus.1000032154 |
935 |
Ravijoki Joensuu |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
531624.00000000 |
6708850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032154 |
Ravijoen itärannalle lähelle joen suuta on vuoden 1732 tiluskarttaan merkitty torppa. Vuosien 1827 ja 1830 isojaonkartoissa alueelle on merkitty tonttimaa.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032155 |
935 |
Ravijoki Kääriä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
529930.00000000 |
6709665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032155 |
Vanhojen karttojen perusteella Kääriän kaksi erillistä tonttimaata ovat sijainneet peltojen reunoilla Kääriänmäen ja Ventonvuoren väliselle alueella Ravijoen länsipuolella. Läntisempi tonttimaista on nykyisin autiona, idempänä sijaitsevalla tontilla on Pasilan tila.
Pasilan kohdalla oleva tonttimaa on tuhoutunut uudemmassa maankäytössä. Lännessä on sen sijaan kaksi erillistä autiotonttia. Niistä pohjoisempi on merkitty Ravijoen vuoden 1732 kartalle autiona uudelleen käyttöön otettuna tilana punaisella pallolla ja kirjaimella F. Pellossa eteläisemmän tontin tuntumassa on kaksi pientä punaista palloa, jotka voivat viitata autiotonttiin. Eteläisemmällä autiotontilla on yhden tulisijallisen rakennuksen perustus. Pohjoisemmalla tontilla on useampi rakennuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000032156 |
935 |
Ravijoki Alatalo |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
530745.00000000 |
6709245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032156 |
Ravijoen vuoden 1723 tiluskartaan on merkitty mielenkiintoinen peltokuvio nimellä Kúllanpelto (mahd. Kylänpelto). Peltotilkkujen ympäröimällä kumpareella on mahdollisesti sijainnut yksi kylän vanhimmista tonttimaista.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032157 |
935 |
Ravijoen mylly |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
530557.00000000 |
6710220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032157 |
Vuoden 1732 tiluskarttaan on merkitty vesimylly muutaman kymmenen metrin päähän Ravijoen ylittävästä Suuren rantatien sillasta etelään.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032158 |
935 |
Säkäjärvi Rustholli |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
534569.00000000 |
6720816.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032158 |
Kuivatetun Säkäjärven kaakkoisrannan harjanteella sijaitsevan Säkäjärven rusthollin laaja tonttimaa on merkitty vuoden 1826 isojaonkarttaan kirjaintunnuksella E.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032160 |
935 |
Säkäjärvi Seppänen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
534013.00000000 |
6721265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032160 |
Kuivatetun Säkäjärven itärannalla sijainnut ilmeisesti jo 1826 mennessä autioitunut tonttimaa. Nykyisin kohteen kohdalla yhtyvät Onkamaanjoki ja pohjoisesta tuleva kuivatuskaivanto.
Kohteen eteläosa on suurelta osin tuhoutunut kanavointitöissä. Alueen poikki kulkevan polun (vanha tien) pohjoispuolella on kalliotasanteella yhden rakennuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000032161 |
935 |
Säkäjärvi Hytti |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
534673.00000000 |
6720322.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032161 |
Säkäjärventien ja Soukantien risteyksessä sijainnut tonttimaa, joka voi kuulua Säkäjärven vanhimpiin tontteihin, sillä 1500-luvulta kylästä tunnetaan isäntä nimeltä Hytti (Kaukiainen 1970).
Tontti on yhä asuttu. |
| metsakeskus.1000032162 |
734 |
Hornin kellari |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
285347.00000000 |
6698852.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032162 |
Kärkän kartanoon kuulunut Hornin kellari. Tynnyriholvatun tiilikellarin raunio. Säilynyt osa mitoiltaan n. 6 x 3 x 2 m. Kärkän kartano sijaitsi Kärkänmäen etelärinteellä 1600-1700-lukujen aikaan. Kärkämäellä ja joen rannassa eri-ikäisten rakennusten perustojen jäänteitä (vuoden 1878 Senaatinkarttaan paikalle merkitty rakennuksia). Vuoden 1925 lohkomiskartassa tila jo autioitunut.
Kohde mainittu Väinö Kallion v. 1910 ilmestyneessä teoksessa "Salon seutu". |
| metsakeskus.1000032163 |
777 |
Nurmivaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
617002.26310000 |
7261654.17220000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032163 |
Kohde sijaitsee Hossan retkeilyalueen itäpäässä, Seipiniemessä. Tervahauta on rakennettu Nurmivaaran itäpuolelle, vajaat sata metriä pienen nimettömän lammen länsipuolelle. Ympäristö on kumpuilevaa kuivaa kangasta, jolla kasvaa pääasiassa mäntyjä.
Aluskasvillisuudessa dominoivat mustikka ja puolukka. Kangas on lähes kivetön.
Suuri ja komea tervahauta erottuu selvärajaisena kauas maastossa. Tervahauta sijaitsee loivassa alarinteessä, joka viettää kohti lampea ja sen rantasoistumaa. Hauta on halkaisijaltaan parikymmenmetrinen. Sen kauttaaltaan lähes metrin korkuiset vallit ovat seitsemän metriä leveät. Vallien takana kulkee kapeahko oja. Haudan keskellä on kuutisen metriä halkaisijaltaan oleva painauma, jonka pohja on suunnilleen vallien ulkopuolisen maan tasalla. Ränni on suunnattu kohti lampea. Se on tervahaudan kupeessa pari metriä leveä, mutta häviää nopeasti rinteeseen. Vaikuttaa siltä, että maata uran edustalla olisi myöhemmin kaiveltu. |
| metsakeskus.1000032164 |
167 |
Länkisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
684645.00000000 |
6928804.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032164 |
Kvartsit on poimittu Loitimon Länkisaaren luoteisrannalta, laavupaikan edestä. Arkeologi ei ole tarkastanut paikkaa. |
| metsakeskus.1000032165 |
777 |
Nurmivaara 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
616384.51140000 |
7261029.42460000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032165 |
Kohde sijaitsee Hossan retkeilyalueen itäpäässä, Seipiniemessä. Tervahauta on rakennettu Nurmivaaran eteläpuolelle, parikymmentä metriä Hossanjärven rannasta itään. Ympäristö on kumpuilevaa kuivaa kangasta, jolla kasvaa pääasiassa mäntyjä. Aluskasvillisuudessa dominoivat mustikka ja puolukka. Tervahaudan yli kulkee epämääräinen polku. Sen päälle on kasattu risuja, joita on ilmeisesti syntynyt myrskytuhojen yhteydessä. Kaatuneita puita ei paikalla enää ole. Nurmivaaran lounaisrinne on hakattu suhteellisen harvaksi jo useita vuosikymmeniä sitten.
Tervahauta sijaitsee loivassa alarinteessä, parikymmentä metriä Hossanjärven rannasta. Se ei erotu maastossa kovin hyvin osittain päälle kasattujen risujen vuoksi, mutta myös itse hauta on hieman epämääräinen. Se on halkaisijaltaan noin 15 metriä. Vallien harjoilta kohti keskiosaa on loiva painauma, mutta se ei hahmotu kovin selvärajaisena. Reunoilla valli on korkeimmillaan puolimetrinen, monin paikoin tätä matalampi. Haudan ympärillä on runsaasti erillisiä pikku kuoppia ja palo-ojan pätkiä. Ränni on suunnattu kohti järveä. Haudan kupeessa se on noin kolme metriä leveä ja puolisentoista metriä syvä. Se loivenee nopeasti, mutta jonkinlainen ura näyttäisi jatkuvan lähes järveen saakka. Uran alueella, haudan kupeella, näyttäisi maata myllätyn myöhemmin. |
| metsakeskus.1000032166 |
777 |
Luontokeskus |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
616712.38160000 |
7262913.66250000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032166 |
Korsu on rakennettu aivan Hossa luontokeskuksen tuntumaan, järven jyrkkään rantarinteeseen, viitisen metriä rannasta ja satakunta metriä keskuksen päärakennuksesta. Välittömästi korsun raunioiden vieressä kulkevat portaat laiturille. Rinne samoin kuin Luontokeskuksen lähimaastot muutenkin ovat kuivaa hiekkaista maastoa, jossa kasvaa lähestulkoon ainoastaan mäntyjä. Ranta nousee jyrkästi. Sen yläpuolella kangas polveilee loivapiirteisenä. Rinne on osittain sortunut korsun yläpuolella, maan pintaa peittää lähinnä vahva neulaskerros. Korsu on jatkosodan aikainen kalastuskomennuskunnan majoituskorsu. Ainoastaan liesi ja osa perustuksia on kuopan lisäksi säilynyt.
Rakennelman pohja on noin 4 x 5 metriä siten, että pitempi sivu on rannan suuntainen. Vankka uuninpohjakiveys on rakennuksen rannan puoleisessa nurkassa, josta sisäänkäynti korsuun on myös ollut. Korsun rakentamisessa on jyrkän rinteen maaston muotoa käytetty hyväksi. Peräseinä on kaivettu noin metrin syvyyteen, etuseinää on nostettu hieman rinteestä. Kaikkien neljän seinän hirsiä on edelleen näkösällä. Ne ovat jykeviä, päät ovat sahattuja. Salvokset eivät ole mitenkään erityisen huolella tehdyt. Uunikiveys on nykyisellään noin metrin korkuinen kasa, joka on levinnyt pitkälle alarinteeseen. Osa kivistä voi kuulua korsun alareunan pengerrykseen. Kiveys vaikuttaa alun pitäen olleen halkaisijaltaan noin puolitoistametrinen, vaikka täyttä varmuutta asiasta ei olekaan. Korsusta romahtaneita hirsiä lahoaa myös rakennuksen ulkopuolella. |
| metsakeskus.1000032167 |
777 |
Kellarilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617098.00009760 |
7259367.00000056 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032167 |
Hossan luontokeskuksesta noin 3,5 km etelään, Kellarilahdesta kapean salmen erottaman nimettömän pienen lahden luoteisrannalta, Saunaniemen kaakkois-osasta, löydettiin entuudestaan tuntematon esihistoriallinen asuinpaikka.
Paikalta havaittiin metsäkoneen rikkomalta maanpinnalta 21 kvartsi-iskosta. Iskoksista talletettiin viisi (KM 41426:1) ja loput jätettiin niille sijoilleen. Iskoksia havaittiin noin 27 x 10 metrin kokoiselta alalta. Kvartsi-iskosten kaakkoispuolella on pari metriä korkea rantatörmä – iskokset sijoittuvat siis törmän yläpuoliselle tasaiselle maalle, korkeustasolle noin 125-127,5 m. Maaperä paikalla on vähäkivistä hiekkaa. Alueella on tehty joitain vuosia sitten avohakkuu. Puita paikalla ei kasva, maanpinnan tasalla kasvoi matalaa varpua ja sammalta. Löydöt tehtiin hakkuuaukean koillislaidasta. Alueen etelä- ja koillispuolelle tehtiin joitain koekuoppia, joista ei havaittu mitään mielenkiintoista.
Havaituista kvartsi-iskoksista noin 280 metriä pohjoiseen, koordinaattipisteestä N 7259 635 E 617 190, havaittiin metsäkoneen urasta yksi epämääräinen kvartsi-iskos. Tämä Saunaniemen pohjois-eteläsuuntaisen itärannan rantapenkan päältä löydetty mahdollinen iskos voi olla peräisin myös paikalla olleista kivistä, mistä metsäkoneen yliajo olisi sen lohkaissut. Paikalle tehtiin useista löydöttömiä koe-kuoppia.
Inventointialueen kivikaudelle ajoittuvat asuin- ja löytöpaikat sijaitsevat aivan vesi-rajassa ja jopa hieman vesirajan alapuolelle. Kellarilahden asuinpaikka poikkeaa näistä paikoista siinä, että se siis sijoittuu selkeästi nykyistä vedenpintaa korkeammalle penkalle. Kyseessä voisi tällä perusteella olla pikemminkin varhaismetallikautinen kuin kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000032168 |
777 |
Hossanniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
617817.00000000 |
7259993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032168 |
Hossanniemen kärjen pohjoistyvessä sijaitsee halkaisijaltaan noin 10,5 metrinen tervahauta. Haudan vallien korkeus on noin metri tervahaudan keskeltä katsottuna, haudan ulkopuolelta katsottuna vallit ovat hieman tätä korkeammat. Vallissa oleva halssiaukko antaa pohjoiseen, eli kohti järveä. Tervahautaa kiertää katkonainen oja. Maaperä paikalla on hiekka, alueella kasvaa nuorehkoa mäntyä ja maan pinnalla varpua ja sammalta. |
| metsakeskus.1000032169 |
777 |
Kotilampi W |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
618771.00000000 |
7260728.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032169 |
Noin kuusi metriä Hossantien (tienro 843) itäpuolella, 3 km luontokeskukselta kaakkoon, sijaitsee tervahauta. Halkaisijaltaan noin 12 metrinen tervahauta sijoittuu loivasti kohti itäkaakkoa laskevaan rinteeseen. Haudan itäreunalla on halssiura, joka jatkuu noin seitsemän metriä haudan ulkopuolelle. Vallit haudassa ovat alle metrin korkuiset ja hieman yli kaksi metriä paksut. Tervahauta on matala ja sulautuu maastoon hyvin: sitä ei näy Hossantieltä, vaikka paikalla kasvava männikkö on varsin avarapohjaista. |
| metsakeskus.1000032170 |
777 |
Hossa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
618678.00000000 |
7262579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032170 |
Tervahauta sijaitsee Poikkeusjärven länsiosassa, Hossan talon luoteispuolella, noin 2 km luontokeskukselta itäkaakkoon. Tervahaudan päällä ja ympäristössä kasvaa avarapohjaista havupuuvaltaista sekametsää, maanpinnalla kasvaa varpuja. Paikalla on halkaisijaltaan noin 13 metrinen tervahauta. Laakean ja maljamaisen haudan vallien paksuus on reilu kolme metriä, korkeutta valleilla on noin metri. Tervahaudan halssin aukko aukeaa länteen. |
| metsakeskus.1000032171 |
777 |
Kotiniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
617890.00000000 |
7263796.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032171 |
Haapolammen kaakkoispuolella, Kotiniemen etelätyvessä, sijaitsee halkaisijaltaan noin 11 metrinen tervahauta. Haudan päällä kasvaa nuorehkoa kuusta ja mäntyä ja sen päällä on paksu sammal- ja varpukerros. Mökkitie kulkee välittömästi tervahaudan itäpuolelta. Tien ja tervahaudan välisessä leikkauksessa on nähtävissä jonkin verran hiiltä, mutta tie ei näytä vahingoittaneen juurikaan hautaa. Vallien paksuus tervahaudassa on hieman vajaa kolme metriä, ja niiden korkeus on metrin luokkaa. Lounaaseen kulkevan kapea halssiura on noin 8 metriä pitkä. |
| metsakeskus.1000032172 |
777 |
Saarilampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
616063.00000000 |
7265198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032172 |
Iijoen Saarilampi nimisen suvannon itäpuolella, noin 40 metrin etäisyydellä rannasta sijaitsee tervahauta. Luontokeskus sijaitsee tervahaudalta noin 2,4 km etelä-kaakkoon. Tervahaudan päällä ja ympärillä kasvaa nuorehko avarapohjainen talousmännikkö.
Tervahauta erottuu selkeästi tasaisesta maastosta. Haudan halkaisija on noin 10 metriä, josta vallin paksuus on parisen metriä. Tervahautaa kiertää katkonainen kaivuoja ja sen halssiaukko aukeaa kohti Saarilampea, eli länttä. |
| metsakeskus.1000032173 |
146 |
Suontaus |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
696255.00000000 |
6947301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032173 |
Korkeimman harjanteen luoteispäässä. Maaperä laikutettu, mikä vaikeuttaa havaitsemista. Kuoppa on kantikas ja epämääräinen. Kooltaan noin 4 x 2,5 m, syvyys 60-70 cm. Ei valleja. Voi olla tarkoitukseltaan myös muu kuin pyyntikuoppa. Lisäksi alueella on nähtävissä muita kuopparakenteita sekä kiviaita. Kohteen ajoitus ja tarkat ominaisuudet eivät ole tiedossa ja muinaisjäännös vaatii lisäselvitystä. |
| metsakeskus.1000032174 |
935 |
Pyterlahti Dufva |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
537897.00000000 |
6714830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032174 |
Pyterlahden hovin luoteispuolella sijainnut 1700-luvun torpan paikka, joka on merkitty myöhempään kartta-aineistoon tonttimaana. Alueella on yhä rakennuksia. |
| metsakeskus.1000032175 |
935 |
Pyterlahti Mokkala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
537587.00000000 |
6714715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032175 |
Pyterlahden hovin länsipuolella, peltojen ympäröivän kallioisen kumpareen eteläosassa on sijainnut vuoden 1842 isojaonkarttaan merkitty tonttimaa. Alueella on yhä rakennuksia. |
| metsakeskus.1000032176 |
777 |
Juurikkalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
617175.00000000 |
7266079.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032176 |
Iijoen Juurikkalampi nimisen suvannon kaakkoispuolella, noin 3,2 km luontokeskukselta pohjoiseen, sijaitsee tervahauta. Avarapohjaisessa havumetsässä sijaitseva haudan päällä kasvaa mäntyjä ja muuta nuori kuusi sekä maan tasalla varpuja ja sammalta.
Tervahauta on laakea ja maljamainen. Halkaisijaltaan noin 11 metrisen haudan vallien paksuus on reilu kaksi metriä, korkeutta vallilla on alle metri. Tervahautaa kiertää katkoviivamainen oja ja sen halssiaukko aukeaa pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000032177 |
935 |
Pyterlahti Kiviharju |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
537315.00000000 |
6714991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032177 |
Pyterlahden hovista noin kilometri luoteeseen sijaitseva 1800-luvun alun tonttimaa. |
| metsakeskus.1000032178 |
935 |
Pyterlahti Ihalainen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
537555.00000000 |
6714157.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032178 |
Pyterlahden hovista 750 metriä lounaaseen peltojen ympäröimällä kallioisella saarekkeella sijainnut 1700-luvun torpan paikka, joka on merkitty myöhempään kartta-aineistoon tonttimaana. Alueella on yhä rakennuksia. |
| metsakeskus.1000032179 |
935 |
Pyterlahti Rinnemaa |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
537966.00000000 |
6714012.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032179 |
Pyterlahden hovista 650 metriä etelälounaaseen, lähellä Suurta rantatietä, kallioisen mäen länsirinteessä on sijainnut 1700-luvun torpan paikka, joka on merkitty myöhempään kartta-aineistoon tonttimaana. Alueella on yhä rakennuksia. |
| metsakeskus.1000032180 |
935 |
Pyterlahti Iivari |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
538023.00000000 |
6713540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032180 |
Pyterlahden hovista noin 1050 metriä etelään, Suuren rantatien eteläpuolella, Siipioravanvuoren länsirinteessä, peltojen reunustaman saarekkeen on sijainnut 1700-luvun torpan paikka, joka on merkitty myöhempään kartta-aineistoon tonttimaana. Alueella on nykyisin Ala-Iivarin tila rakennuksineen. |
| metsakeskus.1000032182 |
935 |
Pyterlahti Alavuori |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
539147.00000000 |
6714087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032182 |
Pyterlahden hovista noin 1,15 kilometriä itäkaakkoon sijaitseva 1800-luvun alun tonttimaa. |
| metsakeskus.1000032183 |
935 |
Pyterlahden krouvi |
10002 |
12016 |
13157 |
11006 |
27000 |
538159.00000000 |
6714880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032183 |
Virolahden kotiseutumuseo on vuonna 1872 rakennettu tyttöjen kansakoulu, jonka on suunnitellut viipurilainen arkkitehti Fredrik Odenvall. Museo sijaitsee Pyterlahden vanhan kestikievarin tontilla. Vuoden 1771 tiluskarttaan merkitty krog eli krouvi on sijainnut Suuren rantatien länsipuolella Pyterlahden hovista noin 270 metriä pohjoiseen. 1800-luvun alkupuoliskolla rakennuskantaa on myös Suuren rantatien itäpuolella tällä kohtaa.
Museon ja tien välisellä puisto-alueella on näkyvissä yhden rakennuksen paikka. |
| metsakeskus.1000032184 |
777 |
Mustalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
617866.00000000 |
7265752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032184 |
Muinaisjäännösalueen Haapaniemi itäpuolelta, Mustalammen luoteispuolella olevalta hiekkaiselta niemekkeeltä havaittiin viisi kuoppaa. Kuoppiin tehtyjen kairausten perusteella kuopissa on 10-20 cm paksuinen huuhtoumakerros. Kuopat ovat muodoltaan samankaltaisia Haapaniemen alueen pyyntikuoppien kanssa ja ne on syytä myös tulkita sellaisiksi. |
| metsakeskus.1000032185 |
169 |
Peltola 2 |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27009 |
307103.00000000 |
6746373.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032185 |
Loimijokilaaksossa sijaitsevan metsäsaarekkeen eteläreunassa sijaitsee kaksi suurta kivistä ladottua, katotonta kellaria. Kellarit sijaitsevat vierekkäin Peltolan tilan maalla saarekkeen eteläreunassa kulkevan, käytöstä postuneen tieuran pohjoisreunassa. Maapenkkaan kaivettujen ja ladottujen kellarikumpujen koko on arviolta 5 x 5 x 1 metriä, Kellareiden reunalla ja vieressä kasvavien suurten männyn ja koivun perusteella kellarit ovat noin 100-vuotiaita. Paikallisten mukaan kellarit olisivat kuuluneet todennäköisesti Jokioisten kartanolle. |
| metsakeskus.1000032186 |
106 |
Kytäjän kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27006 |
372241.00000000 |
6721870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032186 |
Kytäjärven kylä muodostui 1500-luvulla kolmesta taloryhmästä. 1530-luvulta lähtien se oli Tott-suvun omistuksessa oleva rälssitila. Kytäjän kartanon perusti sotamarsalkka Åke Henrikinpoika Tott vuonna 1634. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1882.
Päärakennus on vanhan kartta-aineiston perusteella sijainnut aina samalla tienoolla kuin nykyinen päärakennus. Paikalle tehdyssä koekuopituksessa saatiin viitteitä siitä, että kartanon eteläpuolella, jossa maa viettää loivasti Kytäjärveä kohti, on vielä säilyneenä kiinteän muinaisjäännökseen kuuluvia kerrostumia. Mikäli alueelle suunnitellaan muuttuvaa maankäyttöä, tulee alueella vielä tehdä tarkemmat tutkimukset.
Vuoden 2018 tarkkuusinventoinnin perusteella muinaisjäännöstä on säilynyt alueella pirstaleisena mutta sen sijainti ja laajuus voitiin tarkentaa koillis-itäreunaa lukuun ottamatta. Kohteen ajoitus tarkentui historialliseksi, joskin esiin tullut liesi voi olla rakenteeltaan myös esihistoriallinen. |
| metsakeskus.1000032187 |
935 |
Skippari Kujansuu |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
524998.00000000 |
6708043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032187 |
Klamilanlahden länsipuolella Klamilan ja Sydänkylän välissä sijainnut laaja historiallisen ajan tonttimaa. Tonttimaa on merkitty Skippari Rausi -nimellä pitäjänkartastoon nykyisen Kujansuun tilan kohdalle. Tonttimaa on merkitty myös Sydänkylän (Kallfjärd) rälssin lahjoitusmaita esittävään karttaan vuodelta 1853. |
| metsakeskus.1000032188 |
935 |
Hämeenkylä (Tawest by) Vierula |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
542364.00000000 |
6715526.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032188 |
Yksi Hämeenkylän tonttimaista vuoden 1830 isojaonkartassa. Tonttimaa sijaitsee peltoaukean länsireunassa Suurenvuoren itärinteessä. Tonttimaan alueella on joitakin rakennuksia, mutta se on suurelta osin rakentamatonta. Rakentamaton alue on melko jyrkkää rinnettä. Lisäksi siellä on Salpalinjan varustuksia. |
| metsakeskus.1000032189 |
935 |
Hämeenkylä (Tawest by) Louhisto |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
542320.00000000 |
6715272.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032189 |
Yksi Hämeenkylän tonttimaista vuoden 1830 isojaonkartassa. Tonttimaa sijaitsee Suurenvuoren etelärinteessä Yrjänänrantaan vievän tien länsipuolella. Tonttimaan alueella on joitakin rakennuksia, mutta se on suurelta osin rakentamatonta. |
| metsakeskus.1000032190 |
935 |
Hämeenkylä (Tawest by) Pohjola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
542406.00000000 |
6715136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032190 |
Yksi Hämeenkylän tonttimaista vuoden 1830 isojaonkartassa. Tonttimaa sijaitsee Hämeenkyläntien länsipuolella. Hämeenkyläntien itäpuolella avautuu laaja peltoaukea. Tonttimaan alueella on joitakin rakennuksia, mutta se on osin rakentamatonta. |
| metsakeskus.1000032191 |
777 |
Pikku Tolosenvirta |
10007 |
12015 |
13146 |
11042 |
27000 |
612529.00000000 |
7260901.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032191 |
Uittotammi 1 sijaitsee Pikku Tolosenvirran koillisnurkassa, kapeassa salmessa, jossa yhtyvät Tolosenlammen ja Pikku Tolosenvirran vedet. Tammen kohdalla salmi on noin 20 metriä leveä. Salmi virtaa vuolaasti paikalla kohti etelää, josta vedet purkautuvat idempänä koskipaikan kautta Lounatkoskeen. Pohjoisessa Tolosenlammesta virtaa toinenkin uoma kohti Lounatkoskea. Täällä on rakennettu kevytrakenteinen silta vanhojen uittorakenteiden varaan (uittotammi 2). Tämän rakenteen ja tammen välisellä kangaskaistaleella polku kulkee selkeästi ihmisvoimin tehdyn pengerryksen päällä. Sitä on ilmeisesti uittotöissä tarvittu, sillä kangas on kosteahkoa sekametsää.
Uittotammi 1 on jykevärakenteinen hirsistä, kivitäytteestä ja peltistä koottu rakennelma. Se näyttää muodostuvan neljästä kivitäytteisestä arkusta, jotka ovat pari metriä leveät ja kuutisen metriä pitkät. Arkut on rakennettu virran suuntaisiksi. Länsirannan arkut ovat parempikuntoisia, itäisimmästä on lähinnä kiveystä jäljellä. Arkut ovat huolellisesti salvottuja, ja niitä tukee sivustoilta kaksin puolin neljän pystyhirren muodostama pilari. Hirret on kiinnitetty tukevilla pulteilla toisiinsa. Ilmeisesti neulapadot (sulut) ovat olleet kiinnitetyt näihin pylväisiin, sillä arkkujen väliin jää 5 - 6 metriä virtaavaa vettä. Arkuista on parhaimmillaan veden pinnan yläpuolella 6 - 7 hirsikertaa, mikä luonnollisesti vaihtelee riippuen veden korkeudesta.
Uittorakenteet liittyvät Hossan alueen uittoihin 1900-luvun aikana. |
| metsakeskus.1000032192 |
777 |
Iso Tolosenvirta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
611432.00000000 |
7261057.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032192 |
Tervahauta sijaitsee kymmenkunta metriä Ison Tolosenvirran rannasta. Polku kulkee haudan rannan puoleista reunaa. Hauta on hieman vaikeasti havaittavissa, sillä sen päällä kasvaa suuria mäntyjä sekä pienempiä kuusia sekä leppiä. Tervahaudan poikki retkottaa kaatunut kelo, joka on ilmeisesti alkujaan kasvanut aivan haudan ulkoreunalla. Toinen jykevä mäntykelo seisoo pari metriä haudan länsipuolella, metrin syrjässä polusta.Maasto tervahaudan kohdalla rannassa on kosteaa noin kymmenen metrin levyisellä kaistaleella, haudan takana kangas kumpuilee loivasti. Alue on mäntyvaltaista havumetsää, aluskasvillisuus on mustikka-puolukkaa. Myös jonkin verran suopursua kasvaa tervahaudan päällä.
Tervahauta on vain noin yhdeksän metriä halkaisijaltaan eikä siinä erotu selvää keskuskuoppaa. Tervahaudan keskellä on loiva painauma, mutta kaatuneen kelon ja maaston mättäisyyden vuoksi painauman syvyydestä on vaikea sanoa mitään varmaa.
Ulkosyrjillä sitä vastoin vallit erottuvat selvemmin. Haudan kankaan puoleisella reunalla vallit ovat puolisen metriä muuta maastoa korkeammalla, rannan puolella valli on metrin korkuinen. Tervahaudan ränni on normaaliin tapaan suunnattu kohti rantaa, josta sen erottaa vain viitisen metriä kuivaa maata. Ura on nelisen metriä pitkä ja hieman epämääräinen rajoiltaan. Se on tervahaudan kyljellä puolisen metriä syvä ja loivenee kohti
rantaa. Tervahaudan ympärillä on kauttaaltaan pieniä kuoppia. Kairauksessa vallin päältä paljastui toistakymmentä senttiä vahva nokikerros. Sen alla oli pari kymmentä senttiä rikastuneen näköistä maata. Vasta tämän alapuolella alkaa normaali podsolikerros.
Pari metriä haudan länsipuolella on yli puoli metriä paksu kelohonka, jonka kylkiin on tehty kirveellä lähinnä rombin muotoisia hakkauksia, jotka hyvinkin saattavat liittyä tervahautakontekstin. Hakkaukset vaikuttavat jo aikoja sitten tehdyiltä. Koko seutu
on väärällään erilaisia merkkipuita. |
| metsakeskus.1000032193 |
562 |
Paltanmäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032193 |
Rajamerkki käsittää nelikulmaisen lohkokivistä ladotun jalustan (n. 2,5 x 3 m, korkeus n. 50 cm) ja sen kekellä olevan n. 60 cm korkean laakakiven. |
| metsakeskus.1000032195 |
562 |
Paltanmäki 3 |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27009 |
359897.00000000 |
6841663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032195 |
Paltanmäen vesitornin koillispuolella on silokalliota, jossa on näkyvissä useita kalliohakkauksia. Hakkaukset koostuvat nimistä, nimikirjaimista ja päivämääristä. Inventoinnissa tarkastettujen hakkausten ainoa vuosiluvun sisältämä päivämäärä on vuodelta 1933, mutta hakkaukset sijoittuvat todennäköisesti 1920-luvulla perustetulle keinupaikalle (Eerola 2014: 137-138), joka on toiminut nuorison kokoontumispaikkana. |
| metsakeskus.1000032198 |
783 |
Ristola 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
246557.00000000 |
6789478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032198 |
Kohde tarkastettiin Säkylän Ristolan asemakaava-alueen arkeologisen inventoinnin yhteydessä 21.-22.6.2017. Kantatie 12:n eteläpuolelle on rakennettu uusi varastohalli ja sitä varten mäntykangasta on leikattu ½-1 metrin syvyyteen. Hallin pohjoispuolen maaleikkauksessa oli joukko lohjenneita, todennäköisesti palaneita kiviä, jollaisia ei muualla kankaan leikkauksissa juurikaan nähty. Kivet ovat luultavasti palaneita ja kenties peräisin kivikautisesta asuinpaikasta tai jostain muusta toiminnasta. Ympäristössä oli näkyvissä paljonkin avointa hiekkamaata, mutta mitään muuta ei havaittu, ei myöskään koepistoissa. Kivet ovat loivan, kankaalla erottuvan törmän kohdalla, joten paikkaa on syytä pitää potentiaalisena löydöistä huoli-matta. Maaperä on alueelle tyypillistä punaista hiekkaa. Vinovalovarjostekartoilla juuri tällä paikalla näkyy halkaisijaltaan kahdeksan metriä oleva kuoppa. Hyvin mahdollisesti kivet ja kuoppa liittyvät toisiinsa. Itse kuoppa on hävinnyt varaston rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000032199 |
783 |
Nikkari |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
247091.00000000 |
6789225.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032199 |
Kohde tarkastettiin Säkylän Ristolan asemakaava-alueen arkeologisen inventoinnin yhteydessä 21.-22.6.2017. Kohde sijaitsee Nikkarin talon itäpuolella, Köyliönjärveen loivasti laskevalla hiekkapellolla. Löytökohta on lähes tasaista peltoa, jossa inventointihetkellä kasvoi jotakin yrttiä ja havainnointi ei voinut olla kovin perusteellista. Muutaman neliömetrin alueelta löytyi yksittäisen kvartsi-iskoksen lisäksi muutama pala punasavikeramiikkaa. Alempaa pellolta, löytöpaikasta 145 metriä koilliseen, peltotien varrelta löytyi vielä liitupiipun pala. Historiallisen ajan löydöt liittynevät viimeistään 1800-luvun lopulla Nikkarin alueelle laajenneeseen Vinnarin kylään. Yksittäinen kvartsi-iskos saattaa viitata kivikautiseen asuinpaikkaan alueella ja kohde on rajattu löytöpaikan ympärille muutaman kymmenen neliömetrin laajuiseksi alueeksi. |
| metsakeskus.1000032200 |
783 |
Ristola 4 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
246627.00000000 |
6789347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032200 |
Kohde tarkastettiin Säkylän Ristolan asemakaava-alueen arkeologisen inventoinnin yhteydessä 21.-22.6.2017. Kohde sijaitsee Kantatien 12 eteläpuolella, teollisuusalueen eteläpuolella ja Tanhuanpään-Niemelän peltoaukean pohjoispuolella olevassa metsikössä. Hiekkaisella mäntykankaalla havaittiin halkaisijaltaan noin 1,5 metriä oleva hieman jyrkkäreunainen kuoppa, jossa on loivat vallit ja jonka syvyys on noin 50 cm. Kuopan reunalla kasvaa noin 20-vuotiaita mäntyjä. Koepistossa havaittiin ohut podsoli-
maannos, joten aivan tuore kuoppa ei ole. Sen ajoituksesta tai funktiosta ei ole tarkempaa tietoa. |
| metsakeskus.1000032201 |
783 |
Vinnari |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
247051.00000000 |
6789222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032201 |
Kohde tarkastettiin Säkylän Ristolan asemakaava-alueen arkeologisen inventoinnin yhteydessä. Vinnarin kylä on ollut olemassa viimeistään vuonna 1548 ja vuoden 1688 maakirjakartalla kylään on piirretty kaksi taloa. Ne näyttäisivät sijainneen Peren talon kohdalla. Kylästä on seuraava kartta vuodelta 1847, jossa kylätontti on juuri tällä alueella, mutta lisäksi karttaan on merkitty kaksi taloa Vinnarintien ja Vinnarinhaaran risteyksessä. Vuoden 1902 kartalla taloja on tullut lisää niin Vinnarintien kuin Vinnarinhaarankin varrelle. Tämän inventoinnin yhteydessä tarkasteltiin vain inventointialueeseen kuulu-
nut pohjoisempi osa 1800-luvun kyläalueesta eli Nikkarin ja sen länsipuolella olevan tilan alueita. Historiallisten lähteiden mukaan Peren kohdalla olleen varsinaisen kylätontin lisäksi kylässä on 1700-1800 –luvuilla ollut kolme torppaa, joista Sepän torppa on ollut olemassa jo vuonna 1734, Nikkari vuonna 1806 ja Juhola 1800-luvun alku-keskivaiheilla. Pohjoisempi kylätontti on voinut siten olla olemassa jo 1700-luvulla, mikäli Sepän torppa on ollut siellä.
Vinnarinhaaran risteyksen luoteispuolella olevalle tontille oli tekeillä uudisrakennus, mutta vanha talo oli vielä olemassa sen pohjoispuolella. Nikkarin puolella Vinnarintietä on puolestaan vanaha rakennuskantaa. Mainitun uudisrakennuksen pohjois- ja länsipuolella olevalla perunapellolla havaittiin huomattavasti paljon enemmän piiposliinia ja tiiliä kuin muualla alueen pelloilla. Punasavikeramiikkaa ja liitupiipun palanen havaittiin myös Nikkarin itäpuolella olevalla pellolla. Nämä kaksi tonttia ja niiden välittömässä läheisyydessä olevat pellot on rajattu muuksi kulttuuriperintökohteeksi, mutta on syytä muistaa että kyseessä on ehkä aikaisintaan 1700-luvun lopun tonttimaa. |
| metsakeskus.1000032202 |
593 |
Syrjänharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
528722.00000000 |
6909817.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032202 |
Syvänsin länsirannalla, sen lasku-uoman suun korkeimmalla kohdalla olevalta harjanteelta, itään suuntautuvan rantatörmän päältä koekuopista kvartsikaavin ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000032203 |
46 |
Reponiemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599161.00000000 |
6897258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032203 |
Tervahauta |
| metsakeskus.1000032204 |
710 |
Hermansö pohjoisranta |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
292688.00000000 |
6645271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032204 |
Sijaintipaikka on Raaseporin sisäsaaristossa Tammisaaren keskustasta noin 12 km lounaaseen Hermansö -saaren pohjoisrannan lahden länsireunalla. Lahti on Byviken -lahden länsipuolella oleva pienempi lahti. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Paikalla on 1980-luvun alussa nähty maista käsin laiturin lähellä hylyn ääriviivat ja soikea muoto vesikasvillisuuden seassa. Hylyn leveys on arviolta 3 - 5 metriä ja kyseessä on ehkä isokokoinen vene. Kohdetta ei ole tarkistettu sukeltamalla. Lähellä on yksityinen kesämökki. |
| metsakeskus.1000032205 |
935 |
Vaalimaa Kerttola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
544475.00000000 |
6718595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032205 |
Vaalimaan kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa Vaalimaanjoen molemmin puolin, pitkin jokivartta. Vaalimaan kylä (Wadherma) mainitaan jo vuodelta 1370 (FMU 708) peräisin olevassa asiakirjassa. 1550-luvulla Vaalimaan nautakuntaan kuuluneiden Vaalimaan ja Mattilan kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 17. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Vaalimaalla on 12 taloa. 1500-luvulla Vaalimaan kylässä asui mm. Värri, Kääriä ja Häköinen –nimisiä isäntiä (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Vanha tonttimaa sijaitsee Mestarmäentien eteläpuolella lähellä vanhaa valtatietä 7 Kerttolan tilan pihamaalla. |
| metsakeskus.1000032206 |
935 |
Vaalimaa Huomanen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
544328.00000000 |
6718740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032206 |
Vaalimaan kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa Vaalimaanjoen molemmin puolin, pitkin jokivartta. Vaalimaan kylä (Wadherma) mainitaan jo vuodelta 1370 (FMU 708) peräisin olevassa asiakirjassa. 1550-luvulla Vaalimaan nautakuntaan kuuluneiden Vaalimaan ja Mattilan kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 17. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Vaalimaalla on 12 taloa. 1500-luvulla Vaalimaan kylässä asui mm. Värri, Kääriä ja Häköinen –nimisiä isäntiä (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Kohde koostuu kahdesta erillisestä tonttimaasta, joista isompi on sijainnut Kotolantien ja Julianantien risteyksessä. Toinen pienempi tontti on sijainnut Mestarmän länsirinteessä Mestarmäentien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000032207 |
935 |
Vaalimaa Suutari |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
544206.00000000 |
6718655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032207 |
Vaalimaan kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa Vaalimaanjoen molemmin puolin, pitkin jokivartta. Vaalimaan kylä (Wadherma) mainitaan jo vuodelta 1370 (FMU 708) peräisin olevassa asiakirjassa. 1550-luvulla Vaalimaan nautakuntaan kuuluneiden Vaalimaan ja Mattilan kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 17. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Vaalimaalla on 12 taloa. 1500-luvulla Vaalimaan kylässä asui mm. Värri, Kääriä ja Häköinen –nimisiä isäntiä (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Tilan alueella on ollut kaksi tonttimaata 1700-luvun lopulla. Eteläisempi ja suurempi tonttimaa on sijainnut Kotolantieltä kohti Vaalimaanjoen rantaa vievän Latovuorentien risteyksestä hieman länteen Mestarmäen länsipuolisella peltoaukealla. Toinen tonteista on sijainnut Kotolantien varrella pienen puron pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000032208 |
935 |
Vaalimaan mylly |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
543786.00000000 |
6718655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032208 |
Vuosien 1770 ja 1771 mittauksiin perustuvaan isojaonkarttaan vuodelta 1834 on merkitty tälle alueelle vesimylly.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032209 |
320 |
Pöyliövaara |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
518486.00000000 |
7396570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032209 |
Pöyliövaaran laella on ainakin neljä kivirakennetta. Kivirakenteet sijaitsevat mäntymetsässä kalliopohjalla ja niiden ympäristössä on luontaista kivikkoa. Itäsin kivi-rakenteista on pitkänomainen vallimainen röykkiö (nro 1) (n. 2 m pitkä ja 1 m le-eä). Tästä noin 6 m länteen on toinen edellistä hieman matalampi vallimainen röykkiö (2), jonka pituus on noin 4 m ja leveys 1 m. Kiveykseen kuuluu kraaterimainen kuoppa. Tästä noin 12 m lounaaseen on kivikkoon raivattu kraaterimainen kuoppa (3). Kuopasta noin 10 m lounaaseen on siististi ladottu kiviröykkiö (noin 1 m x 1 m) (4).
Röykkiöt eivät liene rajamerkkejä, sillä juuri tällä kohtaa ei ilmeisesti ole kulkenut rajaa 1950-luvun jälkeisellä ajalla. On mahdollista, että osa rakenteista liittyy rakkakuoppiin, eli paikalla sijainneeseen kivikkoon on tehty säilytyskuoppia, joiden muistona paikalla on säilynyt rakenteita. Röykkiöt ovat myös hieman erityyppisiä keskenään, joten niillä saattaa olla toisistaan poikkeava alkuperäinen käyttötarkoitus. Alueella on runsaasti luontaisia kiviä, joita tarkemmin tarkastelemalla saattaa paljastua myös muita rakenteita. |
| metsakeskus.1000032210 |
320 |
Ranta-Pöyliö |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27009 |
517295.00000000 |
7397015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032210 |
Ranta-Pöyliöstä noin 200 metriä lounaaseen sijaitsevan kumpareen lakialuetta ympäröi osittain kiviaita. Kumpare on kooltaan noin 80 m x 80 m. Selkeimmin kiviaita erottuu kumpareen pohjoisreunalla oleva L:n muotoinen osuus, jonka pidemmän osan pituus on noin 35 m ja lyhemmän noin 15 m. Aidalla on korkeutta noin 1 metri ja leveyttä noin metri. Aita on tehty kivistä, joiden halkaisija on noin. 0,1 – 0,5 metriä, joukossa on muutamia melko kookkaitakin kiviä. Aidassa on porttiaukko aidan pohjoisosassa.
Kumpareen eteläosassa on noin 20 m pitkä kiviaita. Eteläisempi kiviaita on rakenteena vaatimattomampi, hieman matalampi muodoiltaan pyöreämpi. Kiviaidan kivet on ilmeisesti kerätty pellonraivauksen yhteydessä.
Kumpareella ja sen ympäristössä on käytöstä jääneitä peltoja. Pellot näkyvät vielä 1950- ja 1970-lukujen peruskartoissa ja niiden pinta-ala 1988 kartassa on melko pieni. Kohde ajoittuu todennäköisesti historialliselle ajalle. Kumpareella kasvaa nykyisin sekametsää, tosin vallitsevana puulajina on mänty. Maanpintaa peittävät varvut. Kiviaidan rajaamalla alueella puusto on kymmeniä vuosia vanhaa |
| metsakeskus.1000032212 |
320 |
Särkelä |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
518350.00000000 |
7400130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032212 |
Paikalta kerrotaan tehdyn asuinpaikkaan viittaavia havaintoja.
”Kiukaan sijoja” Kemijärven kauppalassa entisen Särkelän kestikievarin lähellä.
Lisätietoja SMYA V, s. 48.
Sijainti on merkitty emijärven inventoinnin 1989-90 kohde 13 karttamerkinnän perusteella. Kohdetta ei ole kyetty tarkemmin paikantamaan.
Ilmoitetulla havaintopaikalla on 2015 inventoinnin aikana ollut pientaloasutusta ja hoidettuja pihapiirejä. |
| metsakeskus.1000032213 |
320 |
Vaara |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
518072.00000000 |
7398043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032213 |
Pöyliöjärven itärannalla kiviniemen tilaa vastapäätä on näyttäviä kivirakenteiden jäännöksiä Vaara nimisestä tilasta. Vuoden 1953 ja 1970 peruskarttaan on merkitty tilaan rakennukset ja pellot. 1980-luvulle tultaessa tila on autioitunut. Nykyisin paikalla ei ole rakennuksia. Talosta muistuttaa kivistä ladottu uunin jäännös sekä talousrakennusien maahan kaivettujen kellarien jäännöksiä. Pihapiiri erottuu ympäristöstään kivistä raivattuna alueena. |
| metsakeskus.1000032214 |
320 |
Särkikangas |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
517720.00000000 |
7400168.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032214 |
Historiallinen rakennuspaikka, johon saattaa liittyä arkeologisia arvoja, on Särkikankaan talo, joka nykyisin toimii kotiseutumuseona. Vuonna 1762 Pekka Särkikangas rakensi nykyisen museotalon paikalle savupirtin. 1790-luvun alkupuolella savupirtin tilalle kohosi nykyisen museotalon ensivaihe, pirtti, tupa ja kaksi kamaria.
Nykyisin paikalla on kotiseutumuseokokonaisuus, jossa kolme paikalle rakennettua rakennusta ja muut siirtorakennuksia. Kyseessä on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. |
| metsakeskus.1000032215 |
922 |
Laukonselkä |
10007 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
313776.00000000 |
6804077.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032215 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Laukonselän länsiosassa, Pohdonsaaresta noin 150 metriä etelään.
Kyseessä on puinen, pyöreä, kooltaan 15 x 15 metrin kokoinen katiska, jonka suuaukon leveys on noin 7 metriä. Katiskan nielut ja ohjuriaidat ovat osittain tuhoutuneet.
Kohde löydettiin Nordic Maritime Groupin suorittamassa Laukon kartanon vesialueiden inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000032216 |
922 |
Laukonselkä 2 |
10007 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
313466.00000000 |
6804156.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032216 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Laukonselän länsiosassa, Pohdonsaaresta noin 270 m lounaaseen.
Kyseessä on noin 15 x 15 m kokoisen pyöreän katiskan jäännökset. Muutaman sadan metrin päässä sijaitsee myös toinen hyvin samantyyppinen katiska, Laukonselkä (muinaisjäännöstunnus 1000032215). |
| metsakeskus.1000032217 |
604 |
Hannunsuo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032217 |
Noin 2,5 x 2 m laajuinen rajamerkki koostuu pienempien, kasvillisuuden peittämien kivien lisäksi useasta suuresta, litteähköstä kivestä (todennäköisesti liusketta), joista osa on vielä pystyssä tai kallistuneena. Kyseessä on mahdollisesti alun perin keskuskivestä ja neljästä kulmakivestä koostunut rajapyykki. Suurin, näkyvissä olevalta osaltaan n. 1,1 x 0,5 x 0,3 m kokoinen kivi sijaitsee jäännöksen itäosassa ja on hieman kallistunut kaakkoon. Sen SW-sivun yläosaan on todennäköisesti myöhemmin hakattu numero "13". Muut isot kivet ovat kooltaan n. 50-70 cm (suurin mitta). Niistä kaksi suurinta rakenteen S-osassa ovat W-E-suuntaisia ja kaksi muuta, rakenteen N-osassa, suunnilleen N-S-suuntaisia. Näkyvissä/pystyssä olevissa suurissa kivissä on vain vähän jäkälää; muuten rakenteen jäännöksen pinta on karikkeen peitossa ja kasvaa mustikkaa. Keskiosan korkeus on n. 0,5 m ympäröivän maanpinnan yläpuolella.
Rajapyykki on merkitty a-kirjaimella Daniel Hallin v. 1768 laatimaan Nuolialan, Partolan ja Haikan tiluskarttaan. Rajamerkki sijaitsee rajalla, joka on erottanut mahdollisesti jo 1500-luvun lopulla Nuolialan kylän tilukset ("bohl ägor" rajan pohjoispuolella) kolmen kylän - Nuolialan, Partolan ja Haikan - takamaiden jakokunnan yhteisistä takamaaomistuksista. Rajaa ei ole merkitty enää myöhempiin karttoihin. Rajapyykistä luoteeseen ja etelään lähteneet tilusrajat esiintyvät vielä v. 1933 pitäjänkartassa, mutta vanhimmassa peruskartassa (1953, kartoitus 1949-50) se esiintyvät enää vain metsälinjana. |
| metsakeskus.1000032218 |
604 |
Kaitalankulma 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032218 |
Rajamerkki on neliömäinen, mitoiltaan n. 1,5 x 1,5 x 0,9 m. Sen yläosassa erottuu kolme isompaa kiveä (halk. 30-50 cm) linjassa osoittamassa jakokunnan metsien rajan suuntaa (NW-SE). Lisäksi alempana, N-reunassa on vielä yksi "viisarikivi" osoittamassa pohjoisluoteeseen lähtevän kylänrajan suuntaa. Rakenne on pääosin kasvillisuuden peitossa (sammalta, mustikkaa, pihlajan vesaa).
Rajapyykki on merkitty s-kirjaimella Daniel Hallin v. 1768 laatimaan Nuolialan, Partolan ja Haikan tiluskarttaan. NW-SE-suuntainen raja on erottanut todennäköisesti jo 1500-luvulla kolmen kylän - Nuolialan, Partolan ja Haikan - takamaiden jakokunnan takamaaomistukset etelämpänä olevasta Nuolialan, Partolan, Haikan ja Naistenmatkan sekä Sikoisten jakokunnan yhteismetsästä. Rajapisteestä pohjoisluoteeseen kulkenut raja on erottanut Partolan ja Nuolialan kylien maat. |
| metsakeskus.1000032219 |
604 |
Kaitalankulma 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032219 |
Rakenteen mitat: n. 1,8 m (N-S) x 1,3 m x 0,6 m. Muoto epämääräinen, mutta jossain määrin on havaittavissa suorakulmaisuutta. Rakenne on lähes täysin kasvillisuuden peitossa (sammal, mustikka). Sen yläosassa, pohjoisosassa pistää esiin yksi kivi (halk. n. 30 cm). Länsireunalla erottuu toinen, laakamainen pystykivi, jonka näkyvän osan mitat ovat n. 20 x 30 x 7 cm.
Rajapyykki on merkitty t-kirjaimella Daniel Hallin v. 1768 laatimaan Nuolialan, Partolan ja Haikan tiluskarttaan. Rajapyykin kautta kulkenut NW-SE-suuntainen raja on erottanut todennäköisesti jo 1500-luvulla kolmen kylän - Nuolialan, Partolan ja Haikan - takamaaomistukset etelämpänä olevista Nuolialan, Partolan, Haikan ja Naistenmatkan sekä Sikoisten jakokunnan yhteismetsäomistuksista. 1700-luvun loppupuolella raja on erottanut Nuolialan kylän maat (N-puoli) em. jakokunnan yhteismaista ja myöhemmin Partolan kylän maista (S-puoli). |
| metsakeskus.1000032220 |
922 |
Pajalahti 2 |
10007 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
312892.00000000 |
6805115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032220 |
Kyseessä on Pajalahden pohjoisrantaan 1900-luvun puolivälissä upotetun noin 18 metriä pitkän ja noin 5 metriä leveän proomun hylky. Matalalla sijaitseva hylky erottuu pinnalle, mutta se on runsaan vesi- ja rantakasvillisuuden peittämä. Proomu liittynee vastarannalla sijainneen sahan toimintaan. |
| metsakeskus.1000032221 |
935 |
Virojoki Kiiskinhaka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
538768.00000000 |
6716692.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032221 |
Virojoen kylän talot ovat sijainneet nykyisen Virolahden kuntakeskuksen alueella, Virojoen suun molemmin puolin. Virojoen nautakuntaan kuulunut Virojoen kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin peräti 20 taloa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa kylään on merkitty ainoastaan kuusi taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Turu, Bruun, Kotonen ja Kuningas –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Kenraalin ja Piispan jakokuntien tonttimaat ovat sijainneet Virojoen länsi- ja eteläpuolella. Piispan jakokunnassa on ollut 1830-luvulla neljä erillistä tonttia, joista suurin on ollut nykyisen Piispanmäen kohdalla. Piispan jakokuntaan kuulunut Kiiskenhaka on sijainnut Virojoen ylittävän sillan länsipuolella Suuren rantatien varrella. Kiinteistöjen Kansallispankki ja Kiiskinhaka pihoilla saattaa olla säilyneenä jäännöksiä alueen historiallisesta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000032223 |
935 |
Virojoki Pössö |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
538511.00000000 |
6716449.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032223 |
Virojoen kylän talot ovat sijainneet nykyisen Virolahden kuntakeskuksen alueella, Virojoen suun molemmin puolin. Virojoen nautakuntaan kuulunut Virojoen kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin peräti 20 taloa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa kylään on merkitty ainoastaan kuusi taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Turu, Bruun, Kotonen ja Kuningas -nimiset isännät. (Kaukiainen 1970: 94,102).
Kenraalin ja Piispan jakokuntien tonttimaat ovat sijainneet Virojoen länsi- ja eteläpuolella. Piispan jakokunnassa on ollut 1830-luvulla neljä erillistä tonttia, joista suurin on ollut nykyisen Piispanmäen kohdalla. Piispan jakokuntaan kuulunut Pössön tontti on sijainnut Suuren rantatien pohjoispuolella nykyisten Riihitien ja Riihikujan risteyksessä. Alueella on yhä asutusta, mutta pihamailla voi olla säilyneenä jäännöksiä alueen historiallisesta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000032224 |
935 |
Virojoki Kenraali |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
537230.00000000 |
6716870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032224 |
Virojoen kylän talot ovat sijainneet nykyisen Virolahden kuntakeskuksen alueella, Virojoen suun molemmin puolin. Virojoen nautakuntaan kuulunut Virojoen kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin peräti 20 taloa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa kylään on merkitty ainoastaan kuusi taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Turu, Bruun, Kotonen ja Kuningas –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Kenraalin ja Piispan jakokuntien tonttimaat ovat sijainneet Virojoen länsi- ja eteläpuolella. Kenraalin jakokunnassa on ollut 1830-luvulla viisi erillistä tonttimaata, joista kolme on sijainnut lähekkäin toisiaan Kokkokallion ja Virojokeen laskevan Saarasjärvenojan välisellä alueella lähellä Saarasjärvenojan suuta. Nämä kolme tonttimaata muodostavat tämän kohteen. Tonttimaat sijoittuvat nykyisen Säkäjärventien länsipuolelle aivan tien varteen. Tontit ovat yhä asuttuja, mutta tilojen pihapiirissä on voinut säilyä jäännöksiä historiallisen ajan asutuksesta. |
| metsakeskus.1000032225 |
935 |
Virojoki Alho |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
536748.00000000 |
6716521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032225 |
Virojoen kylän talot ovat sijainneet nykyisen Virolahden kuntakeskuksen alueella, Virojoen suun molemmin puolin. Virojoen nautakuntaan kuulunut Virojoen kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin peräti 20 taloa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa kylään on merkitty ainoastaan kuusi taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Turu, Bruun, Kotonen ja Kuningas –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Kenraalin ja Piispan jakokuntien tonttimaat ovat sijainneet Virojoen länsi- ja eteläpuolella. Kenraalin jakokunnassa on ollut 1830-luvulla viisi erillistä tonttimaata, joista kolme on sijainnut lähekkäin toisiaan Kokkokallion ja Virojokeen laskevan Saarasjärvenojan välisellä alueella lähellä Saarasjärvenojan suuta. Alhon tonttimaa on puolestaan sijainnut näistä lounaaseen peltojen ympäröimällä kumpareella nykyisen Niisikontien varrella. Alhon itäpuolella on ollut toinen erillinen tonttimaa, joka on liitetty tähän kohteeseen. Vanhoilla tonttimailla on maatilojen asuin- ja talousrakennuksia, mutta pihapiireissä ja joutomailla on voinut säilyä jäännöksiä historiallisesta asutuksesta.
Vuoden 2023 inventoinnin yhteydessä kohteen todettiin olevan entisessä kunnossaan. |
| metsakeskus.1000032227 |
604 |
Levo 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032227 |
Rajamerkin raunio. Paikalla on noin 4 x 4 m alalla useita erikokoisia, pääosin sammaloituneita kiviä. Suurin kivi on pitkänomainen, pituudeltaan n. 1 m, leveydeltään ja paksuudeltaan n. 0,5 m. Rajamerkin alkuperäinen muoto ja koko eivät ole hahmotettavissa. Rajapisteen kautta on kulkenut Pirkkalan ja Messukylän pitäjien välinen raja, joka on merkitty mm. D. Hallin laatimiin Pirkkalan Nuolialan, Partolan ja Haikan tiluskarttaan (1768) ja Pirkkalan pitäjänkarttaan (1770, rajapyykki nro 30). |
| metsakeskus.1000032228 |
935 |
Virojoki Lautamies |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
538973.00000000 |
6716750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032228 |
Virojoen kylän talot ovat sijainneet nykyisen Virolahden kuntakeskuksen alueella, Virojoen suun molemmin puolin. Virojoen nautakuntaan kuulunut Virojoen kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin peräti 20 taloa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa kylään on merkitty ainoastaan kuusi taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Turu, Bruun, Kotonen ja Kuningas –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Lautamiehen kaksi tonttimaata ovat sijainneet 1830-luvulla Virojoen koillisrannalla Suuren rantatien sillan itäpuolella. Lähempänä siltaa sijainnut tontti on jäänyt kokonaan S-marketin rakennuksen alle ja on siten oletettavasti täysin tuhoutunut. Idempänä sijainnut tonttimaa sen sijaan on sijainnut pienen mäen rinteessä S-marketin pysäköintialueen reunalla. Alue on yhä asuttu, mutta tilan pihamaalla voi olla säilyneenä jäännöksiä historiallisesta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000032229 |
935 |
Virojoki Nakari |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
538797.00000000 |
6716752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032229 |
Virojoen kylän talot ovat sijainneet nykyisen Virolahden kuntakeskuksen alueella, Virojoen suun molemmin puolin. Virojoen nautakuntaan kuulunut Virojoen kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin peräti 20 taloa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa kylään on merkitty ainoastaan kuusi taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Turu, Bruun, Kotonen ja Kuningas –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Nakarin tonttimaa on sijainnut 1830-luvulla Virojoen koillisrannalla Suuren rantatien sillan länsipuolella. Alue on yhä asuttu, mutta tilan pihamaalla voi olla säilyneenä jäännöksiä historiallisesta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000032230 |
935 |
Virojoki Kivelä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
539313.00000000 |
6716354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032230 |
Virojoen kylän talot ovat sijainneet nykyisen Virolahden kuntakeskuksen alueella, Virojoen suun molemmin puolin. Virojoen nautakuntaan kuulunut Virojoen kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin peräti 20 taloa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa kylään on merkitty ainoastaan kuusi taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Turu, Bruun, Kotonen ja Kuningas –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Kivelän tonttimaat ovat sijainneet 1830-luvulla Virojoen itärannalla. Alue on yhä asuttu, mutta pihamaalla voi olla säilyneenä jäännöksiä historiallisesta asutuksesta.
Sijaintia korjattu maalikuussa 2023 noin 200 metriä vuoden 2018 selvityksessä esitetystä paikasta kaakkoon. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032231 |
935 |
Virojoki Kotonen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
538305.00000000 |
6717313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032231 |
Virojoen kylän talot ovat sijainneet nykyisen Virolahden kuntakeskuksen alueella, Virojoen suun molemmin puolin. Virojoen nautakuntaan kuulunut Virojoen kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin peräti 20 taloa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa kylään on merkitty ainoastaan kuusi taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Turu, Bruun, Kotonen ja Kuningas –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Kotosen tonttimaa on sijainnut 1830-luvulla Virojoen pohjoisrannalla kohdassa, jossa joki kiertää Myllymäen. Alue on yhä asuttu, mutta maatilan pihamaalla voi olla säilyneenä jäännöksiä historiallisesta asutuksesta. Vanhan tonttimaan itäosa on nykyisin autiona |
| metsakeskus.1000032233 |
507 |
Haapasaari N |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
507834.00000000 |
6805504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032233 |
Haapasaaren keskiosan itäosassa on raivausröykkiöitä. Keskittymänä rannan tuntumassa ja muutamia hajallaan metsässä. Lisäksi alueella on kaksi kiviaitaa. Nämä ovat metsässä, jossa ei muutoin havaittavissa viljelyn merkkejä. Lännempänä, tien länsi- ja eteläpuolella on koivumetsää joka on selvästi vanhaa peltoa. Sen reunamilla pari raivausröykkiötä. Alueella ei havaittu rakennuksenpohjia tai kiukaiksi tulkittavissa olevia raunioita. 1800-luvun alkupuoliskon kartoilla alueella ei ole ollut asutusta. Röykkiöt ja aidat lienevät 1800-luvun jälkipuoliskon tai 1900-luvun alun jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000032239 |
507 |
Ruotimon silta |
10001 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
499143.00000000 |
6813960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032239 |
Silta on poistunut ajoneuvokäytöstä. Silta on rakennettu 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa Mäntyharju–Ristiina tietä parannettaessa ja jäänyt käytöstä viime vuosisadan lopulla. |
| metsakeskus.1000032240 |
844 |
Hiekkakaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486905.00000000 |
6976629.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032240 |
Asuinpaikka sijaitsee Pulkkilansaaren pohjoispäässä Hiekkakaarteen kohdalla etelään kohti Salonvuorta nousevalla rannalla. Taimikon istutuksessa paljastuneella hiekkamaalla havaittiin pienellä alalla kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Pulkkilansaari on maaperältään kallioinen mutta sen pohjoispäässä on muutamia hiekka-sorajaksoja. |
| metsakeskus.1000032241 |
49 |
Mäkkylä, saksalaisen sotilaan hauta |
10007 |
12013 |
13131 |
11006 |
27009 |
379180.00000000 |
6677942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032241 |
Saksalaisten murtaessa punaisten linjat Leppävaarassa huhtikuussa 1918 (11.4.1918) kaatui saksalainen sotilas. Hänet haudattiin taistelupaikan lähelle koivikkoon. Haudalle pystytettiin aluksi puinen risti ja vähän myöhemmin Leppävaaran suojeluskunnan toimesta punaisesta graniitista hakattu muistokivi. Sen koristelun on suunnitellut taiteilija Ville Vallgren ja kiven hakkasi leppävaaralainen Guido Eriksson. Kivessä on teksti: Hier ruht! Vizewachtmeister Xavier Brummer Bay Geb. Batterie 12. Geb. am 30.3.91. Gest. am 12.4.18. In treuem Gedenken, Alberga Schutzkorps.
Sotilaan kuolintavasta on perimätieto myöhemmin esittänyt erilaisia arveluita aina sotaväsymyksestä johtuvasta itsemurhasta onnettomuuteen saakka.
Härö, Erkki 1991. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Kohde 119. |
| metsakeskus.1000032242 |
507 |
Kajaanlahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
511465.00000000 |
6788876.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032242 |
Korpijärven itäosan etelärannalla, rannasta n. 75 m etelään osin maan päälle tehdyn pyöreän hiilihaudan jäänne. Sen halkaisija on n. 3 m ja siinä n. 0,6-0,7 m korkeat vallit. Suppilomainen kuoppa keskellä, jonka pohjalla hiiltä ja nokea. Paikka mäntykangasta, maaperä kivikkoinen, minkä takia hautaa ei kaivettu syvälle maahan vaan osin se on maan pinnalla valleilla korotettu. |
| metsakeskus.1000032243 |
593 |
Tervahaudansuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
490751.00000000 |
6902650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032243 |
Paikalla sijaitsee halkaisijaltaan noin 10 metrinen tervahauta, josta vallin osuus on noin 2,3 m. Tervahaudan vallissa oleva aukko aukeaa etelälounaaseen. Tervahauta sijaitsee tiheässä nuorehkossa kuusikossa, kivisessä maaperässä. |
| metsakeskus.1000032244 |
593 |
Vihvilänlampi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
516194.00000000 |
6905667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032244 |
Ruokojärven pohjoispuolella kolme tervahautaa noin 230 metrin välisellä matkalla. Niistä pohjoisin (Vihvilänlampi 1) sijaitsee Harvarannantien länsipuolella. Tämän tervahaudan halkaisija on noin 15 m, josta vallin paksuus on noin 2,5-3 m. Tervahaudassa ei havaittu halssiuraa. Sen pohjalla on epämääräinen noin 1,2 x 1,2 m kokoinen painanne, joka on ehkä tervankeräysastian paikka. Tervahaudan itäreunan valli on hajonnut hieman tienteon yhteydessä. |
| metsakeskus.1000032245 |
593 |
Vihvilänlampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
516232.00000000 |
6905651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032245 |
Ruokojärven pohjoispuolella sijaitsee kolme tervahautaa noin 230 metrin välisellä matkalla. Näistä keskimmäinen (Vihvilänlampi 2) sijaitsee välittömästi Harvarannantien itäpuolella, voimajohtolinjan alla. Tervahaudan länsiosa on tuhoutunut pahoin tien rakentamisen yhteydessä: jäljellä tervahaudasta on sen pohjois-, itä- ja kaakonpuoleista vallia. Tervahaudan halkaisija on ollut arviolta 10-15 m.
Kohteen voisi tulkita myös tuhoutuneeksi muinaisjäännökseksi. Osin tuhoutunut tervahauta sijaitsee voimajohtolinjan alla ja välittömästi sen pohjoispuolella |
| metsakeskus.1000032246 |
593 |
Vihvilänlampi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
516356.00000000 |
6905500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032246 |
Ruokojärven pohjoispuolella sijaitsee kolme tervahautaa noin 230 metrin välisellä matkalla. Näistä eteläisin (Vihvilänlampi 3) sijaitsee Harvarannantien itäpuolella hoidetussa sekametsässä. Paikalla on laakea tervahauta, jonka halkaisija on valleineen hieman yli 20 metriä. Tervahaudan halssiaukko antaa koilliseen |
| metsakeskus.1000032247 |
171 |
Kurkela |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534551.00000000 |
6904457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032247 |
Joroisten Hallamäessä, voimajohtolinjan itäpuolella sijaitsee tervahauta. Tervahaudan halkaisija on noin 14 m, ja vallin leveys on noin 3 m. Vallin ulkoreunaa kiertää kapea rengasmainen kaivanto. Keskeltä tervahauta on suppilomainen, sen syvyys on noin 1,5 m. Lyhyt halssiura aukeaa länsilounaaseen. |
| metsakeskus.1000032248 |
171 |
Saarikko itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534896.00000000 |
6903221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032248 |
Joroisten Hallamäen ja Saarikon välissä, voimajohtolinjan länsipuolella halkaisijaltaan noin 14 m tervahauta. Tervahauta sijoittuu loivasti etelään viettävään rinteeseen siten, että sen pohjoispuolen vallit ovat matalammat (0,5 m) kuin sen eteläpuolen vallit (1 m). Halssiaukko aukeaa etelään. |
| metsakeskus.1000032252 |
740 |
Ruokojärvi A |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
613391.00000000 |
6831665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032252 |
Punkaharjun Ruokojärven pohjoisrannalla halkaisijaltaan noin 18 metrin kokoinen tervahauta. Tervahaudan valli on paksuimmillaan jopa neljä metriä, suurimmaksi osaksi valli on kuitenkin tätä kapeampi. Tervahauta on tehty etelään-etelälounaaseen loivasti laskevaan rinteeseen siten, että sen pohjoislaita on matala ja heikosti erottuva. Etelälaidalla vallin korkeus on noin 1,2 metriä. Tervahaudan ulkopuolen sivuilla on muutamia suorakaiteen muotoisia kuoppia, joista on todennäköisesti nostettu maata valleihin. Keskellä tervahautaa on noin 2 x 2 kokoinen kuoppa, jonka syvyys on reilu metri. Kuoppa on mitä ilmeisemmin tehty astiaa varten, johon valmis terva on valunut. |
| metsakeskus.1000032253 |
740 |
Ruokojärvi B |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
613294.00000000 |
6831665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032253 |
Ruokojärven pohjoispäästä, noin 43 metrin päästä rantaviivasta, sijaitsee halkaisijaltaan noin 6,5 metrinen tervahauta. Tervahaudan vallit ovat 1-1,5 metrin paksuiset ja sen keskellä on noin 1,5 metriä syvä loivareunainen kuoppa. Tervahaudan ulkoreunalla ei havaittu merkkejä halssista. |
| metsakeskus.1000032254 |
740 |
Ruokojärvi C |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
613292.00000000 |
6831642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032254 |
Ruokojärven pohjoispuolella, noin 25 metriä rantaviivasta hiilihauta. Hiilihauta on rantaviivan suuntainen, noin 2,4 x 1,4 metrin kokoinen, matala (max 40 cm) loivareunainen kuoppa. Kuoppaan tehdystä koekuopasta paljastui 10 cm kunttakerroksen jälkeen noin 15 cm:n paksuinen hyvin nokinen ja hiilensekainen maakerros. Edellisen kerroksen jälkeen maa-aines muuttui noen ja hiilen sekä hiekansekaiseksi 15 cm:n vahvuiseksi kerrokseksi, jonka alapuolella on punaruskeaa puhdasta hiekkaa. |
| metsakeskus.1000032258 |
922 |
Omenanlahti |
10001 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
313481.00000000 |
6804498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032258 |
Kohde sijaitsee Laukon kartanon eteläisen puiston edustalla Omenanlahdessa.
Todennäköisesti kyseessä on laiturin hirsiarkkuperustus, kooltaan 9 x 5 metriä. Suoran etuseinän perusteella hirsikertoja on vielä jäljellä alkuperäisellä paikallaan. Kivet ovat osittain purkautuneet arkun sisältä.
Kohde havaittiin Nordic Maritime Groupin vuonna 2017 suorittamassa Laukon kartanon vesialueiden inventoinnissa. Kohde viistokaikuluodattiin, mutta sitä ei tarkastettu sukeltamalla.
Laukon kartanon vesialueelta tunnetaan useita kivirakenteita, jotka on tulkittu laiturin perustoiksi. Niiden ajoituksesta ei ole varmuutta. |
| metsakeskus.1000032259 |
615 |
Panumaojan niska |
10002 |
12016 |
13161 |
11006 |
27000 |
473240.00000000 |
7236860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032259 |
Panumanjärvestä pohjoiseen laskevan Panumaojan niskalla noin 1,5 metrin syvyydessä. Ojan poikki on ollut puurakenne, johon käytetty puuaines vaihtelee varsin kookkaista veistetyistä ja muotoilluista hirsimäisistä puista jokseenkin ohuisiin muotoilemattomiin pyöreisiin puihin. Puiden lisäksi kovan pohjamaan päällä mudassa oli kiviä, joita voisi luonnehtia kookkaiksi nostannaisiksi. Kivet eivät muodostaneet yhtenäistä selvää kiveystä. Pato on aikojen saatossa tuhoutunut sekä luontaisesti että patopuita poistettaessa veneilyn helpottamiseksi. Pato on käytännössä tuhoutunut, vain osia siitä on säilynyt aivan ojan pohjalla. Panumajärven kyläyhdistyksen teettämän yhden puun lustoajoituksen mukaan puu kaadettu 1737–1755, puu voi olla uusiokäytetty. |
| metsakeskus.1000032260 |
837 |
Mustalammi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032260 |
1. maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia metsärinteellä, vanhan Tampere-Tyrvää-Huittinen-maantien (nyk. vt 12) pohjoispuolella. Kohde kuuluu samaan linnoitusjärjestelmään kohteiden Kalkku Mustavuori ja Villilänsalmi kanssa ja koostuu kahdesta taisteluhaudasta suojavalleineen. Pidempi, läntinen taistelukaivanto korkeustasolla 90-97 m mpy on W-E-suuntainen, n. 80 m pitkä ja 1,5-3 m leveä (tuliasemaulokkeiden kohdalla leveämpi), syvyydeltään 1,0-1,8 m. Haudan länsi- ja keskiosassa on kaksi selkeää, etelään eli vanhan maantien suuntaan pistävää suorakulmaista uloketta (tuliasemaa). Haudan eteläpuolella kulkee n. 5-10 m leveä maavalli. Kaivannosta n. 12 m itään, lähes mäen laella (99-101 m mpy) sijaitsee toinen, pienempi taisteluhauta. Se on n. 20 m (SSW-NNE) x 14 m kokoinen ja koostuu kolmesta haarasta, joista yksi pistää etelälounaaseen, toinen pohjoiskoilliseen ja kolmas itäkaakkoon. Eteläisestä haarasta pistää länteen, rintamasuuntaan tuliasemauloke, joka on aiemmin mainittuja pienempi (mitat 1 x 1 x 0,5 m).
|
| metsakeskus.1000032261 |
837 |
Kalkku Mustavuori tykkitie |
10001 |
12005 |
13071 |
11006 |
27009 |
319263.00000000 |
6823069.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032261 |
Kalkun Mustavuoren pohjoispuolella kulkeva tieura, joka on todennäköisesti toiminut puolustusvarustusten huoltotienä, "tykkitienä". Tie on merkitty kuninkaankartastoon, rakenteellisesti se noudattaa venäläisten rakentamaa tykkitietä. Kohde vaatii arkistoselvitystä. |
| metsakeskus.1000032262 |
837 |
Villilänsalmi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032262 |
1. maailmansodan aikainen puolustusvarustus kalliomäellä, metsikössä. Paikalla on n. 40 metriä osin kallioon louhittua taisteluhautaa, joka muodostuu kolmesta haarasta ja on leveydeltään 2-3 m ja syvyydeltään n. 1,0-1,8 m. Pisin haara pistää lounaaseen, toinen koilliseen ja kolmas, lyhyin, luoteeseen. Koillisesta haarasta pistää kaakkoon tuliasemauloke, joka on n. 3 x 3 m kokoinen (pohjaltaan n. 3 x 2 m) ja n. 1,5-1,7 m syvä. Tuliasema on osittain louhittu kallioon. Paikalle on kasattu melko paljon kuivia risuja/puita ja romua. Ulokkeen eteläpuolella on hyvin matala (n. 0,5 korkea) ja n. 5 m leveä suojavalli. Sen eteläpuolella on luontainen "valli" (kalliokohouma), joka laskee tielle. |
| metsakeskus.1000032263 |
853 |
Iso-Kaskinen |
10002 |
12013 |
13129 |
11006 |
27000 |
229625.00000000 |
6709205.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032263 |
Iso-Kaskisen rantakalliossa on hakkauksia. Hakkauksissa on 1800-luvun vuosilukuja, nimikirjaimia, nimiä ja symboleita. Osa hakkauksista on jäänyt jäkälän peittämäksi. |
| metsakeskus.1000032264 |
935 |
Ylä-Pihlaja Heijari |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
532518.00000000 |
6712111.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032264 |
Ylä-Pihlajan kylän talot ovat sijainneet Porolahdesta noin 1,6 km luoteeseen, molemmin puolin Pihlajanjoen jokivartta. Ravion nautakuntaan kuulunut Yläpihlajan kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa Pijllijkeby -nimisenä. Kylässä oli tuolloin kahdeksan taloa; taloluku on pysynyt ennallaan myös vuoden 1571 hopeaveroluettelossa. 1500-luvulla Yläpihlajan kylässä asui mm. Tulkki, Haijainen, Laijainen, Rosse, Joukis, Koppas ja Jähi –nimisiä isäntiä (Kaukiainen 1970:86,95,101.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Ylä-Pihlajan vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia sekä koulu ja urheilukenttä; osin ne ovat kuitenkin rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohteen itäpuoliselta peltoalueelta on löydetty pintapoiminnassa harmaasavi-, punasavi ja kivisavikeramiikkaa, lasihelmiä, kuonaa, lasia ja savitiivistettä. Osa löydöistä ajoittunee jo 1400–1500-luvuille. Samalla alueella on myös mahdollisia kellarikuoppia.
Vuoden 1824 mittauksiin perustuvassa kartassa tonttimaat E ja G. |
| metsakeskus.1000032265 |
935 |
Ylä-Pihlaja Raitio |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
532822.00000000 |
6712301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032265 |
Ylä-Pihlajan kylän talot ovat sijainneet Porolahdesta noin 1,6 km luoteeseen, molemmin puolin Pihlajanjoen jokivartta. Ravion nautakuntaan kuulunut Yläpihlajan kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa Pijllijkeby -nimisenä. Kylässä oli tuolloin kahdeksan taloa; taloluku on pysynyt ennallaan myös vuoden 1571 hopeaveroluettelossa. 1500-luvulla Yläpihlajan kylässä asui mm. Tulkki, Haijainen, Laijainen, Rosse, Joukis, Koppas ja Jähi –nimisiä isäntiä (Kaukiainen 1970:86,95,101.)
Alue on pääosin rakentamatonta maatilan pihamaata, joten alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuoden 1824 mittauksiin perustuvassa kartassa tonttimaa B. |
| metsakeskus.1000032267 |
935 |
Ylä-Pihlaja Harjula |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
532058.00000000 |
6712329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032267 |
Ylä-Pihlajan kylän talot ovat sijainneet Porolahdesta noin 1,6 km luoteeseen, molemmin puolin Pihlajanjoen jokivartta. Ravion nautakuntaan kuulunut Yläpihlajan kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa Pijllijkeby -nimisenä. Kylässä oli tuolloin kahdeksan taloa; taloluku on pysynyt ennallaan myös vuoden 1571 hopeaveroluettelossa. 1500-luvulla Yläpihlajan kylässä asui mm. Tulkki, Haijainen, Laijainen, Rosse, Joukis, Koppas ja Jähi –nimisiä isäntiä (Kaukiainen 1970:86,95,101.)
Kohde on yhä asuttu, mutta maatilojen pihamailla voi olla säilyneenä historiallisen asutuksen jäännöksiä.
Vuoden 1824 mittauksiin perustuvassa kartassa tonttimaa C. |
| metsakeskus.1000032268 |
286 |
Harjunmäki 1 |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27007 |
469640.00000000 |
6728308.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032268 |
Kolmentoista pienen kaivannon/kuopan muodostama kokonaisuus sijaitsee Elimäen-lnkeroisten seututien eteläpuolella, tiestä etelään haarautuvan ja Mettälän kylään vievän paikallistien länsipuoleisessa maastossa. Maasto on hiekkapohjaista, loivasti etelään viettävää mäntykangasta.
Pienialaisten kaivantojen/kuoppien muodostama, 3–4 epäsäännöllisen rivin kokonaisuus sijaitsee maastossa pohjoinen-eteläsuunnassa ja on alaltaan noin 40 x 15 metriä. Pääosa kuopista on pohja-alaltaan suorakaiteen muotoisia ja pohjoinen-eteläsuuntaisia, joskin niiden joukossa on kaksi itä-länsisuuntaista kaivantoa sekä kolme pohja-alaltaan pyöreää kuoppaa, ks. alakohteet. Matalat kaivannot ja kuopat olivat kauttaaltaan paksun sammalkerroksen kattamia ja seinämät rauenneita, joten niiden havaitseminen ja koon määrittäminen maastossa oli paikoin vaikeaa.
Kysymyksessä on mitä todennäköisimmin Kustaan sodan (1788–1790) aikaiseen sotilasleiriin liittyvä majoituskuoppa-alue. Niitä tunnetaan Kouvolasta myös Vilppulasta ja Värälästä. Lähin vastaavanlainen majoituskuoppa-alue, Kouvola Harjunmäki 2, sijaitsee Harjunmäki 1:stä runsaat 300 metriä pohjoisluoteeseen. |
| metsakeskus.1000032269 |
286 |
Harjunmäki 2 |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27000 |
469570.00000000 |
6728597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032269 |
Kuuden (mahdollisesti seitsemän) pienen kaivannon/kuopan muodostama kokonaisuus sijaitsee Elimäen–lnkeroisten seututien eteläpuolella, tiestä etelään haarautuvan ja Mettälän kylään vievän paikallistien eteläpuoleisessa maastossa. Maasto on loivasti lounaaseen viettävää hiekkapohjaista mäntykangasta.
Kauttaaltaan paksun sammalpeitteen kattamat kaivannot/kuopat sijaitsevat maastossa itä-länsisuunnassa noin 10 x 25 metrin laajuisella alueella. Kuopat ovat pohja-alaltaan suorakaiteen muotoisia ja itä-länsi/koillinen-lounassuuntaisia, mutta niiden joukossa on myös yksi pohjoinen-eteläsuuntainen kaivanto. Ks. myös alakohteet.
Kohde on mitä todennäköisimmin Kustaan sodan (1788–1790) aikaiseen sotilasleiriin liittyvä majoituskuoppa-alue. Niitä tunnetaan Kouvolasta myös Vilppulasta ja Värälästä. Lähin vastaavanlainen majoituskuoppa-alue, Kouvola, Harjunmäki 1, sijaitsee Harjunmäki 2:stä runsaat 300 metriä eteläkaakkoon. |
| metsakeskus.1000032270 |
489 |
Pohjanojankorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
528569.00000000 |
6738210.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032270 |
Tervahauta sijaitsee Välilehdonkallion ja Murtosenmäen välisessä maastossa, jyrkästi itään viettävän rinteen alaosassa. Tervahaudan edustalla idässä aukeaa laaja suoalue. Kohteesta noin puolen kilometrin päässä etelässä kulkee Purhon tiestä (14706) itään haarautuva, Murtosenjärvelle vievä paikallistie.
Alue on mäntykangasta, jolla kasvaa myös pientä kuusta ja koivua. Isoja puita kasvaa myös tervahaudan vallien päällä ja keskustassa.
Maastossa helposti erottuva tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä ja halkaisijaltaan 12,5 metriä. Sitä kiertää 4 metrin levyinen ja 0,5 metrin korkuinen valli. Haudan keskusta on noin 1,5 metrin syvyinen ja sen pohja maljamaisen pyöreä. Tervahaudan itäsivustalla on havaittavissa luode-kaakkosuuntaisen halssin paikka, jonka pituus on noin 6 metriä. Halssi oli luoteispäästään 1,3 metrin levyinen ja 0,6 metrin syvyinen. Kaakkoon päin halssi levenee alaltaan 2 x 1,6 metrin kokoiseksi ja 1,4 metrin syvyiseksi kuopanteeksi. |
| metsakeskus.1000032271 |
489 |
Rajanotko 4 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
526330.00000000 |
6738630.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032271 |
Nauriskuoppa sijaitsee Purhon tiestä (14706) koilliseen haarautuvan Valkosen tien (14720) eteläpuolisessa rinnemaastossa, 30 metrin päässä tiestä.
Nauriskuoppa on pohja-alaltaan pyöreä ja sen halkaisija on maanpinnassa 1,2 metriä ja pohjalla 0,8 metriä. Syvyyttä kuopalla on 0,9 metriä. Nauriskuopan seinämät on kokonaisuudessaan vuorattu pyöreäpintaisin, lohkomattomin luonnonkivin. Kiviä kuopan seinämissä on 2–4 päällekkäisessä kerroksessa. Kivien halkaisija on 20–40 cm. Kuopan pohja ei ole kivetty.
Kuopan eteläpuolelle on pystytetty kyltti, jossa lukee teksti NAURISKUOPPA. |
| metsakeskus.1000032272 |
489 |
Soivuori 1 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
530665.00000000 |
6734660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032272 |
Vilja-auman pohja sijaitsee Soivuoren itärinteen alaosassa, Soivuorelle vievän hiekkapäällysteisen kärrytien länsipuolella. Etäisyys kohteelta hiekkatielle on parisen kymmentä metriä. Alue on kuivaa, havupuuvaltaista kangasta.
Matala, halkaisijaltaan 2,7 metrinen pyöreä aumanpohja on kivetty koko alaltaan. Tasaisen ja tiiviin kiveyksen korkeus on 20 cm ja sen keskusta on ladottu halkaisijaltaan 10–20 cm:n kokoisista tasa- tai pyöreäpintaisista luonnonkivistä. Kivien joukossa on lisäksi yksittäisiä särmikkäitä kiviä. Aumanpohjan ulkoreunaa kiertävä yhden kiven levyinen reunus on koottu rakenteen keskustan kiveystä isommista kivistä. Niiden koko vaihtelee 35–40 x 20–30 x 15–20 cm. Aumanpohjan länsisivusta on sammalkerroksen peitossa ja sen pohjoisreunalla on pitkäjuurinen puun kanto. |
| metsakeskus.1000032273 |
285 |
Kotkansaari VR:n alue |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
495740.00000000 |
6703182.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032273 |
Hakkaus sijaitsee kalliopaljastumassa Kotkansaaren luoteiskärjessä. Paikka on Suomen valtion omistamalla rautatiealueella, kahden käytössä olevan radan välissä.
Tasainen kalliopinta on turve- ja multakerroksen peittämä lukuun ottamatta hakkauksen kohtaa. Hakkauksen ylitse kulkee polku Kivisalmen rantaan pohjoiseen.
48 x 33 senttimetrin laajuinen hakkaus on tehty luode-kaakkosuuntaiseksi. Hakkaus koostuu suuraakkosin tehdyistä, 11–13 senttimetrin korkuisista nimikirjaimista F.P. Niiden alla on ns. aurinkoristi (ympyräristi), jonka halkaisija on 20 senttimetriä. Aurinkoristin alapuolelle on hakattu vuosiluku 1905.
Kyseessä on vanhaan, ei nykyisin voimassa olevaan rajalinjaan liittyvä rajamerkki. |
| metsakeskus.1000032274 |
976 |
Kuoreenharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
386452.00000000 |
7383164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032274 |
Ainakin viisi pyyntikuoppaa korkealla ja kapealla Kuoreenharjulla. Kohde on paikannettu osana Roukoniemen alueen muinaisjäännösten tarkastusta (1991?). Lidar-aineiston perusteella kuoppia voi olla 300 m matkalla annetusta koordinaattipisteestä itään. |
| metsakeskus.1000032275 |
272 |
Isokari |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
304733.00000000 |
7084096.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032275 |
Sijaintipaikka on Kokkolan sisäsaaristossa Ykspihlajanlahdella Isokarin/Storgrundetin eteläpuolella hiekkapohjalla Lahdenperän teollisuusalueelle kulkevan pienveneväylän ja Isokarille johtavan maapenkereen välillä.
Puurunkoisen aluksen pahoin hajonnut hylky, joka kuitenkin muodostaa selkeästi hahmotettavan kokonaisuuden. Päähylyn päämitat ovat noin 30 x 10 metriä. On havaittavissa selkeitä kaarirakenteita, lankutuksia, mahdollisia kansirakenteita sekä irrallista vaikeatulkintaista rautatavaraa, kuten kettinkiä ja metallirakenteita. Päähylyn luoteispuolella on noin 35 metrin päässä on suuri yhtenäinen kappale, mahdollisesti osa laivan perää tai keulaa. Tämä osan päämitat ovat noin 4 x 6 metriä ja siinä on havaittavissa kaarien lisäksi yhtenäistä lankutusta ja kiinnityksissä käytettyjä metallipultteja. Isomman ja pienemmän hylynosan ympäristössä on noin 50 metrin säteellä pienempiä irtonaisia puuosia.
Kokkolan K.H.Renlundin museo ja vapaaehtoiset sukeltajat ovat viistokaikuluodanneet hylkyalueen 2017 ja etsineet tietoja hylyn mahdollisesta alkuperästä. Kyseessä saattaa olla norjalainen priki Delphin Törnsbergistä, jonka haaksirikko tapahtui 18.9.1890. 149 lästin alus oli matkalla Piteåsta Ranskaan, kun se ajoi karille alueella, joka on itäkoilliseen Gaddenin majakasta. Kansilasti pudotettiin mereen. Seuraavana päivänä paikalle saapui höyryhinaaja, mutta huono keli esti pelastustoimet. Alus oli karilla ankkurinsa varassa usean päivän ajan. Takila irrotettiin. Hinausta yritettiin uudestaan, mutta myrskyn vuoksi kaapeli jouduttiin katkaisemaan.
27.9.1890 hinaaja Ykspila löysi mastot katkenneina olevan hylätyn purjelaivan Tankarin ulkopuolelta. Laiva hinattiin Ykspihlajaan kolmen hinaajan voimin. Laivan todettiin pysyvän pinnalla lankkulastinsa varassa. Kajuutasta löytyneiden lastikuittien perusteella kävi ilmi, että kyseessä oli priki Delphin Törnsbergistä. Alus "hinattiin hiekkapohjalle Ykspihlajan satamassa" (Nya Pressen 1890, 3; Åbo Tidning 1890, 3). 1920-luvulla kerrotaan Storgrundetin eli Friisinsaaren takana olleen laivanhylyn räjäyttämisestä, ettei hylky häiritsisi laivaliikennettä. |
| metsakeskus.1000032276 |
976 |
Tolpinvaara Myllyoja |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
351071.00000000 |
7357540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032276 |
Tolpinvaaran läntisellä alarinteellä olevan Myllyojan pudotus on 45 m 500 m:n matkalla. Vuoden 1844 pitäjänkartalle on osuudelle merkitty 17 vesimyllyä. Näistä on vain kuusi säilynyt, kaikki ojan yläosassa radan itäpuolella. Myllyistä on jäljellä rännit, kiviperustukset (yhdessä on säilynyt hirsikehikon osia), kahden myllyn sääntelypadot sekä yksi pohjapato. Alempana, kotiseutumuseon pihalla, on entisöity jalkamylly (härkinmylly). Aivan rautatiepenkereen rummun itäpuolella on resentti laakakivistä rakennettu kaskadi. Myllyrykelmä on arvokas kulttuurihistoriallinen kokonaisuus. |
| metsakeskus.1000032277 |
976 |
Armassaari etelä |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
352465.00000000 |
7351752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032277 |
Armassaaren Korpiojan (Koskiojan?) alajuoksun maantien länsipuolelle on merkitty vanhoille kartoille 3 vesimyllyä, joista 2 on ruoppauksen takia hävinnyt. Yhden myllyn rännistä (leveys 1,5 m) on osa säilynyt, sen alareunaa on vahvistettu laakikivillä, joiden päällä on vielä osa perustuksesta. |
| metsakeskus.1000032278 |
976 |
Kauvosaari |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
354787.00000000 |
7379733.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032278 |
Kauvosaaren korkeimmalla kohdalla keskellä vanhaa peltoaluetta on talon kivijalka, mitoiltaan n. 20 x 5,5 m ja korkeudeltaan 0,3 – 0,4 m. Kivijalan sisäpuolella on kaksi uunia. Rakenne oli vuoden 2017 inventoinnin aikaan niin tiheän puuston ja pensaikon peittämä, että perustuksesta vain pohjois- ja länsiseinämä sekä osa itäpäädyn uunista olivat näkyvissä.
Talo on merkitty 1844 pitäjänkartalle (myös isojakokartalle ?), kymmenysluetteloissa Kauvonsaari löytyy 1584-1621 Marjosaaren alta, 1608-09 ja 1622 lähtien omana talona tai Juoksengin alta. Saadun tiedon mukaan talo siirrettiin 1800-luvulla mantereelle, ja tästä sai nykyinen Kauvonsaari nimensä ja kylä alkunsa.
Talosta 40 m lounaaseen metsikössä on kaksi viljelysröykkiötä (kohde Kauvosaari 2) ja saaressa on myös muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita (Kauvosaari 2 sekä 3-4). |
| metsakeskus.1000032279 |
837 |
Mäkikatu 24 |
10002 |
12011 |
13116 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032279 |
Pekka Järvisen (synt. 1934, asunut ko. talossa) kertoman mukaan talon Mäkikatu 24 pihassa, sen keskellä, on sijainnut betoninen rakenne, laattamainen, n. 4 x 4 m laaja. Hänen mielestään kyseessä on samanlainen 1. maailmansodan aikaisen konekivääriaseman betonikatto, kuin muissa Pispalan kohteissa (Pispan koulu ja Mäkikatu 43). Rakenteen katto on myös samalla tavalla taittunut loivaksi luiskaksi rinteen (NE-) puolella. Rakenne on alunperin kohonnut n. 50-60 cm pohjasoran yläpuolelle. Paikalle on myöhemmin tehty kasvimaa ja betonirakenteen päälle tuotu n. 30 cm multakerros.
Inventoinnin yhteydessä tarkastettu rakenne sijaitsee Mäkikatu 24:n hoidetulla pihamaalla tontin eteläosassa päärakennuksen ja tontin kaakkoisnurkassa sijaitsevan vajan välissä. Betonirakenteesta on näkyvissä rakenteen itäosan katon reunaa puutarhapolun länsilaidassa noin 2,5 metrin matkalla. Rakenne saattaa olla tätä laajempi. Betonikatto on viistetty kohti pohjoista. Rakenteessa käytetyn sementin seassa on isoja kiviä. Kasvimaan rakentamisen yhteydessä rakenteen eteläseinustaan on tuotu kiviä.
Linnoituslaitteen oletettu puolustussuunta on kohti pohjoista, koska rakenteen reunassa havaittu liuska laskee kohti pohjoista. Varsinaista ampumaaukkoa tai kulkuaukkoa rakenteen sisään ei havaittu. |
| metsakeskus.1000032281 |
976 |
Aavasaksan saha |
10007 |
12015 |
13147 |
11006 |
27009 |
352072.00000000 |
7365648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032281 |
Aavasaksan saha toimi vuosina 1924 – 1975 Närkin kylässä puron varressa Tornionjoen rannan tuntumassa. Säilyneet osat ovat ainoastaan n. 30 m pitkä ja 2 m leveä hirsillä vuorattu vesiränni sekä laiturin osia. Valokuvia, tietoa rakennuksista ja tuotantokapasiteetista ei löytynyt.
Paikalla on muistomerkki, jossa on sahanomistajien nimet:
Emil Lantion saha 1924-1930
AAVASAKSAN PUUTAVARA Oy 1930-1951
RAE Oy 1951-1953
H. Kurikka Oy 1953-1971
RAUMA-REPOLA Oy 1971-1974 |
| metsakeskus.1000032282 |
976 |
Kauvosaari 2 |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27009 |
354856.00000000 |
7379856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032282 |
Saaren koillispäässä saunarakennuksen vieressä on noin 1 x 1 m kokoinen ja vajaan metrin korkuinen kivijalka, jonka päällä on 45 cm korkea pystykivi (lohkokivi), johon on hakattu sana ’Suomi’. Hakkaus on jo melko kulunut. Kivijalkaa on korjailtu jossain vaiheessa laastilla. Iäkäs maanomistaja ei tiennyt kiven ikää ja merkitystä, häneen mukaansa kivi on ollut siellä niin kauan kuin hän muistaa. Korjaus laastilla ei olisi tapahtunut häneen aikanaan. Kuussaaren pohjoisosassa korkeimmalla kohdalla on hajonnut 1 x 1 m kokoinen lohkokivistä tehty kivijalka (Kohde 16), kyseessä voisi olla jäännös samantyyppisestä merkkikivestä |
| metsakeskus.1000032283 |
976 |
Kuussaari |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
353354.00000000 |
7376035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032283 |
Kuussaaren pohjoisosassa sen korkeimmassa kohdassa vieressä on noin 1 x 1 m kokoinen isoista lohkokivistä tehty kivijalka, joka on hajonnut. Pohjoispuolelle on tippunut 1 m pitkä kivipaasi. Kyse voi olla samanlaisesta merkkikivestä kuin kohteessa Kauvonsaari 2.. |
| metsakeskus.1000032284 |
976 |
Kauvosaari 4 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
354754.00000000 |
7379713.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032284 |
Kauvosaaren korkeimmassa keskiosassa Kauvosaaren kantatalon (kohde 3) paikasta n. 40 m lounaaseen, on kaksi viljelyröykkiötä, mitat n. 2,5 x 2 m korkeus n. 0,5 m. Röykkiöt sijaitsevat pakettipellon ulkopuolella metsikössä. Alue on vähäkivistä, kivet on ilmeisesti kerätty laajemmalta alueelta. |
| metsakeskus.1000032285 |
976 |
Kauvosaari 3 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
355226.00000000 |
7379584.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032285 |
Kauvosaaren kohdalla mantereenpuolella, niemen korkeimmassa kohdassa on sijainnut asemoinnin perusteella 1840-luvun kartalle merkitty torppa. Alue on kivisempi, muutoin niemen maaperä on hiekkaa. Torpan paikan kohdalla on liitereitä, maatalouskoneita ja puukasoja. Mahdollinen torpan perustusta ei pystynyt havainnoimaan. Puusto alueella on vanhaa. Lähiympäristössä myös muinaisjäännökseksi luokiteltu kohde, Kauvosaari, sekä muita kulttuuriperintökohteita. |
| metsakeskus.1000032291 |
503 |
Hämölä |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27018 |
226687.00000000 |
6737592.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032291 |
Vastapäätä Mynämäen keskiaikaista kivikirkkoa, Mynäjoen länsirannalla sijaitsevalta peltoalueelta löydetty metallinpaljastimella vuosina 2017 ja 2022 rautakautista esineistöä, hopearaha- ja pilkkohopeakätkö sekä saviastian palanen. |
| metsakeskus.1000032291 |
503 |
Hämölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
226687.00000000 |
6737592.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032291 |
Vastapäätä Mynämäen keskiaikaista kivikirkkoa, Mynäjoen länsirannalla sijaitsevalta peltoalueelta löydetty metallinpaljastimella vuosina 2017 ja 2022 rautakautista esineistöä, hopearaha- ja pilkkohopeakätkö sekä saviastian palanen. |
| metsakeskus.1000032292 |
853 |
Kuuvannokka 2 |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
230680.00000000 |
6706934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032292 |
Kalliossa havaittiin numerot 187, linnun kuva, kaksi pyöreää syvennystä ja reikä, johon ilmoittajan mukaan on vene kiinnitetty rautatangolla. Ilmoittaja uskoo linnun ja kuoppien liittyvän lintujen munien keräilyyn. Linnunmunat olivat aikanaan saaristolaisille tärkeä ravinnon lähde kalan ohella. |
| metsakeskus.1000032298 |
686 |
Konnekoski 1 |
10002 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
484975.00000000 |
6943113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032298 |
Konnekosken koillispuoleisella rannalla noin 2-5 metriä rannasta on 40 metriä pitkä, 3-5 metriä leveä ja 0,5-1,5 metriä korkea rannansuuntainen kivisuiste. Sen ja rannan väliin on kaivettu noin 2 metriä leveä ränni.
Paikalla oli 1700- luvun venereittikartan mukaan raivattu kivikkoon koskea kiertävä veneväylä. Myöhemmin kohdalle on rakennettu ilmeisesti myllyn ränni lähemmäksi rantaa. Suistetta on mahdollisesti korotettu myöhemmin uittoihin liittyen.
Konnekoskessa on muistitiedon mukaan sijainnut myös kruununkalastomo. |
| metsakeskus.1000032299 |
686 |
Konnekoski 2 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
484971.00000000 |
6943123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032299 |
Konnekosken koillispuoleisella rannalla olevan kivisuisteen ja rannan väliin on kaivettu noin 2 metriä leveä ränni, joka on toiminut ainakin jossain vaiheessa myllyn ränninä. Noin 15 metriä rännin luoteispäästä kaakkoon on noin 3 metriä pitkien ja noin 0,7 metriä korkeiden kiviperustusten jäänteitä, jotka ovat ilmeisesti pienen vesimyllyn perustuksia. Perustukset on tehty lohkokivistä ja ne ovat sortuneet. Kohteen koillispuoleisen harjanteen nimi on Myllyharju. |
| metsakeskus.1000032300 |
686 |
Konnekoski 3 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
484994.00000000 |
6943106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032300 |
Konnekoskessa olevan kivisuisteen kaakkoispään lähellä on rannassa noin metrin korkean penkan päällä vanha lohkokivistä tehty rakennuksen perustus, josta vain etelä- ja länsiosa on säilynyt, joitakin sortuneita lohkokiviä on vieressä. Kohteen päälle on lähivuosina rakennettu laavu. Paikalla sijainneen rakennuksen kokoa ja tarkempaa rakennetta ei saatu selville, vanhoilla kartoilla ei ole merkintöjä rakennuksesta paikalla. Vanha maantiesilta on sijainnut noin 30 metriä kaakkoon perustuksista. Sijainnin perusteella kohden on voinut olla myllyn tai pienvoimalaitoksen perustus. |
| metsakeskus.1000032301 |
686 |
Konnekoski 4 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
484992.00000000 |
6943089.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032301 |
Konnekoskessa olevan kivisuisteen kaakkoispuolella on rannasta kohtisuoraan jokea päin lähtevä kivipato, jota on säilynyt noin 4 metriä. Sitä on mahdollisesti purettu uiton takia. Padon leveys on noin metri ja korkeus 0,5 - 1 metriä. Rannan puolella on osittain lohkokivistä koottu korkeampi penger. Pato on mahdollisesti toiminut myllyrännin säännöstelypatona. |
| metsakeskus.1000032302 |
686 |
Konnekoski 5 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
485119.00000000 |
6942899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032302 |
Konnekosken koskiuoman koillisrannalla matalalla rantakalliolla nykyisestä maantiesillasta 360-380 metriä kaakkoon on kallioon kiinnitetty metallinen kiinnitysrengas, jota on todennäköisesti käytetty uittolauttojen kiinnittämiseen. |
| metsakeskus.1000032303 |
686 |
Konnekoski 6 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
485127.00000000 |
6942891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032303 |
Konnekosken koskiuoman koillisrannalla matalalla rantakalliolla nykyisestä maantiesillasta 360-380m metriä kaakkoon on kallioon pultattu rautatankoja. Tangot ovat todennäköisesti uittolauttojen kiinnitykseen liittyviä rakenteita. |
| metsakeskus.1000032304 |
49 |
Kalkutu NW |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
364676.00000000 |
6677388.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032304 |
Kalkutujärven luoteispuolella, laajan mäen kaakkoisrinteessä olevalla tasanteella, on rakennuksen pohja, jossa näkyy kiukaan raunio. Kivijalan koko on n. 4 x 6 m ja kiuas on sen keskellä pohjoislaidalla. Rakennuksen perusta on sammaloitunut. Lähialueen metsä on harvempaa, mutta mitään muita merkkejä tai modernimpaa jätettä ei paikalla ole, ei myöskään puutarhakasvillisuutta.
Isojakokartassa v. 1832 on rakennuksenjäänteen länsipuolelle, 32 m etäisyydelle merkitty nimetön ja numeroton talo ja sen ympärille pieni peltolohko. Isojakokartan paikannustarkkuus nykykartoille on hyvä, mutta siihen piirretty rakennus on saatettu merkitä hieman liian kauas länteen. Rakennuksen länsipuolella oleva raja on edelleen olemassa ja sen mukaan kartan rakennus olisi havaitusta perustasta lännempänä. Myöhemmissä kartoissa ei alueella ole mitään nähtävissä (pitäjänkartta 1840-luvulta, senaatinkartta 1871, 1945 topografikartta ja peruskartta 1961). Talo on ilmeisesti autioitunut jo ennen 1800-luvun puoliväliä. Jäänteiden säilyneisyysaste voisi viitata samaan ajoitukseen |
| metsakeskus.1000032305 |
686 |
Konnekoski 7 |
10007 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
484880.00000000 |
6943140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032305 |
Konnekosken koskiuoman lounaispuolella jyrkän törmän yläpuolella sijaitsee kaskiröykkiö. Röykkiön mitat ovat noin 3 x 1,5 x 0,6 metriä. Lähistöllä noin 55 metrin päässä on toinen kaskiröykkiö. Alue on kasvillisuuden perusteella vanhaa kaskimaata jokitörmälle asti. |
| metsakeskus.1000032306 |
686 |
Konnekoski 8 |
10007 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
484133.00000000 |
6943163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032306 |
Konnekosken koskiuoman lounaispuolella jyrkän törmän yläpuolella on kaskiröykkiö, Konnekoski 7 röykkiöstä noin 55 metriä länsiluoteeseen. Röykkiön koko on noin 2 x 1,5 x 0,4 metriä ja se on kasattu ison maakiven kylkeen. Alue on kasvillisuuden perusteella vanhaa kaskimaata jokitörmälle asti. |
| metsakeskus.1000032307 |
49 |
Hjerpbacka torp |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
363903.00000000 |
6676951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032307 |
Nykyiselle kartalle paikalle on merkitty Erkulla -niminen talo. 1700-luvun lopun ns. kuninkaankartalla paikalla on torppa, samoin 1832 isojakokartalla. V. 1871 senaatinkartalla paikka on nimetty Hjerpbackaksi. Vuonna 1919 torppa on erotettu Erkullan taloksi.
Paikalla on nykyisin asumaton ja rapistuva vanha talo ja pihapiiri. Päärakennuksen länsipuolella pihamaa vaikuttaa koskemattomalta. Siellä voisi olla jäljellä ehjiä kerrostumia vanhemmasta asutuksesta. Tie on alun perin mennyt tonttimaan keskeltä (v. 1832 kartalla) ja vanha tie on pihan läpi kulkevana tienä jäljellä. Nykyiset rakennukset ovat tämän vanhan tien länsireunamilla. |
| metsakeskus.1000032308 |
257 |
Laitamaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
362670.00000000 |
6681153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032308 |
Kalliolaen itäpuolella on loivasti itään laskeva tasanne, jossa on n. 30 x 30 m laajuinen pirunpelto (kivikko) Kivikko on osin paljaana osin ohuen sammaleen peitossa. Kivikosssa on kolme ihmisen tekemää kuoppaa, jonka kaltaisia Pohjanmaalla ja Lapissa kutsutaan rakkakuopiksi.
Itäisin kuoppa on n. 40 cm syvä ja jyrkkäseinäinen, kooltaan n. 80 x 70 cm. Luoteisosassa on kallioseinämän kupeessa matala kuoppa, jonka ympärille on tehty kivistä matala valli. Kuoppa on kooltaan n. 1,5 x 70 cm. Eteläisin kuoppa on soikeahko ja matala, kivistä sen ympärille on kasattu matala valli. Se on kooltaan n. 1 x 1 m. Kaikki kuopat ovat noin alle 10 m etäisyydellä toisistaan.
Kuoppien ajoitus ja funktio ovat tuntemattomat. Samantapaisia kuoppia on useissa Uudenmaan rannikon pirunpelloissa, lähin vastaava tästä sijaitsee n. 1,4 km pohjoiseen (mjrek 1000005358). |
| metsakeskus.1000032309 |
239 |
Viitasuo N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
472206.00000000 |
6994904.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032309 |
Alueella on laaja hiekkakangas, joka laskee loivasti länteen Viitasuohon, jonka pohjoisosassa on Pikku-Ahvenislampi. Suohon laskevan törmän päällä on tasanne, josta metsänlaikutusvaoista löytyi palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia noin 35 x 15 m laajuiselta alalta. Laikut olivat hyvin matalia, vain kunttaa oli rouhaistu pois. Mahdollisesti varhaismesoliittinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000032310 |
239 |
Viitasuo N 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472296.00000000 |
6994791.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032310 |
Kohde sijaitsee kankaalla, Viitasuon talon pohjoispuolella, suohon laskevan törmän reunalla. Tervahauta on vahingoittunut metsänlaikutuksessa. |
| metsakeskus.1000032311 |
239 |
Viitasuo N 3 |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
472379.00000000 |
6994729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032311 |
Kankaalla, suohon laskevassa loivassa rinteessä on metsänlaikutuksen osittain esille nostama kivetty liesi, halkaisijaltaan noin 70 cm. Liesikiveyksen lisäksi lähistöllä ei metsänlaikutusvaoissa havaittu mitään liettä ajoittavaa materiaalia. |
| metsakeskus.1000032312 |
538 |
Panginpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
232350.00000000 |
6729460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032312 |
Maasto on Hirvijoen luoteispuolista jokivarsipeltoa, joka laskee loivasti kohti jokirantaa.
Aino Nissinaho ja Anna-Kaisa Sjölund/Turun yliopisto ovat vuoden 1993 inventoinnissa löytäneet paikalta rautakautista keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskokset sekä vuoden 1724 rahan.
Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvasta havaittiin vuonna 2017 pellossa näkyvä maaperäjälki, jonka kohdalla suoritettiin pintapoimintaa huhtikuussa 2017. Maaperäjäljen kohdalta löytyi saviastian paloja (rautakauden karkeaa käyttökeramiikkaa), palanutta savea, palanutta luuta ja porfyyri-iskos. Pellon pinnassa erottui paikoin peltomultaan sekoittunutta nokimaata.
Kohde tulkittiin rautakautiseksi asuinpaikaksi. Porfyyri-iskosten perusteella paikalla on saattanut olla ihmistoimintaa jo pronssikauden puolella, mikä on mahdollista myös rannansiirtyminen huomioiden. Kohteen laajuus määriteltiin pintalöytöjen ja ortokuvassa näkyvän maaperäjäljen mukaan. |
| metsakeskus.1000032317 |
148 |
Erkkilänniemi |
10002 |
12016 |
13158 |
11006 |
27008 |
496170.00000000 |
7589942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032317 |
Kullankaivun historiaan liittyviä jäännöksiä, jotka sijaitsevat Sotajoen uoman länsipuolella, Erkkilänniemen länsi-pohjoislaidalla. Alueella on kaksi kämpän jäännöstä kullankaivajien leirialueen keskellä. Eteläisemmän kämpän jäännös 1 koko on noin 4x4 m, ja siinä on noin1,5x1,5 m kokoinen, 70 cm korkea piisikiveys. Kämpän jäännös 2 on edellisestä noin 5 m pohjoiseen, ja sen koko on 5x4m.
Sotajoen uoman tasanteella, noin 1-30 m koneella kaivetusta alueesta länteen on 3-5 laakakivestä tehtyjä latomuksia, jotka ovat ilmeisesti vanhojen valtausalueiden merkkejä. Latomusten korkeus on noin 70-100 cm. Kaikkiaan latomuksia on alueella 36 kappaletta, joista on sortunut. |
| metsakeskus.1000032318 |
148 |
Palsinoja/Raahenpirtti |
10002 |
12016 |
13158 |
11006 |
27000 |
499550.00000000 |
7597414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032318 |
Ivalojokeen laskevan Palsinojan länsirannalla, itäpuolella ojaa sijaitsevan Raahenpirtin saunan kohdalla, on noin 10 m etäisyydellä rannasta laakakivistä ladottu, sammaloitunut ja jäkälöitynyt kivilatomus, mahdollinen rajamerkki. Sen koko on noin 2,5 m x 1 m ja korkeus noin 1 m. Latomus liittyy alueen 1800-1900-luvun vaihteen kullanhuuhdontaan. |
| metsakeskus.1000032319 |
148 |
Palsinoja 2 |
10002 |
12016 |
13158 |
11006 |
27008 |
498970.00000000 |
7598381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032319 |
Ivalojokeen laskevan Palsinojan länsirannalla, vain parin metrin etäisyydellä ojan uomasta, on 1800-1900-luvujen vaihteeseen ajoittuva kullankaivajan kämpän jäännös. Sen ympäristö on kaivettu koneella ja uusia kivikasoja on vain 5 m jäännöksen länsipuolella.
Kämpän jäännös sijaitsee rehevällä laikulla, jossa kasvaa koivua, mäntyä, katajaa, puolukkaa, mustikkaa ja juolukkaa sekä heiniä. Kämpän jäännöksen koko on noin 5 x 4 m ja sen keskellä on romahtanut, laakakivistä tehty piisikivikasa. Piisikiveyksen sekaan on asetettu vanhoja ruostuneita lapionteriä. |
| metsakeskus.1000032319 |
148 |
Palsinoja 2 |
10002 |
12016 |
13158 |
11006 |
27009 |
498970.00000000 |
7598381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032319 |
Ivalojokeen laskevan Palsinojan länsirannalla, vain parin metrin etäisyydellä ojan uomasta, on 1800-1900-luvujen vaihteeseen ajoittuva kullankaivajan kämpän jäännös. Sen ympäristö on kaivettu koneella ja uusia kivikasoja on vain 5 m jäännöksen länsipuolella.
Kämpän jäännös sijaitsee rehevällä laikulla, jossa kasvaa koivua, mäntyä, katajaa, puolukkaa, mustikkaa ja juolukkaa sekä heiniä. Kämpän jäännöksen koko on noin 5 x 4 m ja sen keskellä on romahtanut, laakakivistä tehty piisikivikasa. Piisikiveyksen sekaan on asetettu vanhoja ruostuneita lapionteriä. |
| metsakeskus.1000032320 |
734 |
Peuras |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
310172.00000000 |
6694560.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032320 |
Rinteen reunassa on kookkaista kivistä moudostuva maansekainen röykkiö. Tästä noin 9 metrin päässä on 1,5 metriä syvä kuoppa. Kuopan vieressä on pienempi kiviröykkiö. Näiden rakenteiden ympärillä maassa on siellä täällä hiiltä. Kyseessä on jonkinlainen valmistuspaikka. |
| metsakeskus.1000032321 |
285 |
Niemenmäki 1 |
10002 |
12011 |
13116 |
11006 |
27000 |
486639.00000000 |
6723546.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032321 |
Kymijoen itärannalla sijaitseva I maailmansodan aikainen puolustusasema. Kokonaisuus muodostuu lounaassa sijaitsevasta tuliasemasta ja sen koillispuolella 70 metrin päässä sijaitsevasta taisteluhaudasta, ks. myös alakohteet.
Tuliasema on Niemenmäen alarinteessä paikalla, jolta on näkymä Kymijoelle. Kohteen vieritse kulkee hiekkatie noin 4 metrin etäisyydellä. Pohja-alaltaan hevosenkengän muotoisen (luode-kaakko) aseman ulkomitat ovat noin 8,5 x 8,5 metriä ja syvyys rakenteen keskustassa runsas metri. Tuliaseman lounas-, luode- ja koillissivustaa rajaa 2,5 metriä leveät sammalpeitteiset kivivallit.
Taisteluhauta sijaitsee Niemenmäen luoteisrinteessä, Kymijoen rantaan vievän hiekkatien vierustalla, kahdeksan metriä tiestä kaakkoon. Hautaa on kaivettu noin 50 x 30 metrin laajuiselle alueelle. Koillis-lounassuuntaan kaivettu pitkä taisteluhauta haarautuu ylämäkeen päin koilliseen kolmeksi lyhemmäksi, luode-kaakko- ja pohjoinen-eteläsuuntaiseksi yhdyshaudan pätkäksi. Hautojen leveys on noin kaksi metriä. Tien suuntaa noudattavan taisteluhaudan syvyys on tien reunalla 1,5-1,7 metriä, mutta ylämäkeen päin hauta mataloituu. |
| metsakeskus.1000032322 |
577 |
Kotkoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
261315.00000000 |
6710495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032322 |
Ympäristö on Sievolan kylämäen eteläpuolista peltomaata, joka rajautuu pohjoisessa rautatiehen ja etelässä Kotkojaan. Muinaisjäännöksen kohdalla maa kohoaa loivasti muodostaen paikalle etelään ja kaakkoon laskevan rinteen. Paikka on sijainnut suurimman osan pronssi- ja rautakaudesta merenrannassa tai sen tuntumassa. Rautakauden loppuun mennessä meri on jo ehtinyt vetäytyä kauemmaksi, mutta Paimionjoen suu on sijainnut silloinkin vain noin kahden kilometrin päässä.
Pintapoiminnassa löydettiin maaperäjäljen kohdalta esihistoriallisten saviastioiden paloja, jotka muistuttavat lähinnä rautakauden karkeaa käyttökeramiikkaa.
Pintapoiminnassa löytyi kohteelta ja sen ympäristöstä myös melko paljon historiallisen ajan esineistöä. Kohteen itäreunasta itäkaakkoon noin 50 metriä on sijainnut asuinrakennus vuoden 1879 senaatin kartan mukaan, ja vielä vuoden 1902 Sievolan jakokunnan isojaontäydennyskartassa (A77:96/36-137) samalle paikalle on merkitty pieni tonttimaa, muttei enää rakennuksia. Vuoden 1902 kartan mukaan kohteen yli on kulkenut peltotie Sievolan kylämäeltä Marjavuoreen.
Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Kohde sijaitsee Paimion keskustasta noin kilometri länteen Kotkojan ja junaradan välisellä peltoalueella. Peltoa käytiin läpi, mutta löytöinä havaittiin vain muutamia savitiivisteen paloja ja historialliseen aikaan liittyviä löytöjä mm. tiilen kappaleita ja lasia. Kohde on alun perin löytynyt Janne Rantasen ja Jasse Tiilikkalan Varsinais-Suomen rautakautiset asuinpaikat ilmavalokuvissa arkeologisessa inventoinnissa vuonna 2017. Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu vuoden 2017 inventoinnin tietoihin, jotka saatiin käyttöön Janne Rantaselta. Noin 200 metriä pohjoiseen sijaitsee Sievolanmäen rautakautinen asuinpaikka ja kalmisto.
Koekaivauksissa 2022 tutkittiin muinaisjäännösalueen pohjoisosaa sekä radan eteläpuolista aluetta. Tutkitulta alueelta ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä ja kohteen aluerajausta tarkennettiin hieman pienemmäksi. |
| metsakeskus.1000032323 |
595 |
Kuikkakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
494048.00000000 |
7008126.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032323 |
Mahdollinen tervahauta, joka havaittu vinovalovarjostekartalla. Tarkastamaton kohde. |
| metsakeskus.1000032324 |
272 |
Ruotsalo Mukkala |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
320308.00000000 |
7089528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032324 |
Kaksi kuppikiveä sijaitsee Vanha-Hakalan talon pihapiirissä Ruotsalon Järvikylässä. |
| metsakeskus.1000032326 |
577 |
Alhola 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11033 |
27000 |
262813.00000000 |
6712174.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032326 |
Paikalta löytyi kivilatomuksia, joissa on mahdollisti neliskulmaisia kehiä. Kivikosta löytyi kaksi putkikirvestä, joista toinen oli hiekkalaaan alla. Mäen laella tuulenkaadossa on useita kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000032327 |
257 |
Själbådan |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
366022.00000000 |
6654589.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032327 |
Sijaintipaikka on Kirkkonummen saaristossa Porkkalanniemen itäpuolella Mickelskärsfjärdenillä Själbådan -luodon pohjois- ja luoteispuolella.
Puurunkoisen aluksen hylky, joka on hajonnut useaan osaan. Laajahkolla alueella on kaksi isompaa hylyn osaa, jotka on arvioitu pohjan ja keulan osaksi. Lisäksi löytöalueella on noin 9 metriä pitkä puinen peräsin ja runsaasti erilaisia pienempiä rakenneosia rinteessä. Alus vaikuttaa olleen iso purjelaiva. Rakenneosat ovat järeitä ja keulaosan klyyssinreijät ovat suuret. Keulaosa on kovalla sorapohjalla ja muut osat ovat hiekkapohjalla, jonka päällä on ohut kerros pöllyävää mutaa. Keulasta etelään päin on runsaasti kalkkikiveä, joka saattaa olla aluksen lastia.
Hylky on löytynyt 2015 tienoilla. Hylyn osia on kuvattu 2017 (Topi Sellman) ja niistä on tehty 3D-malleja. Hylky näkyi Traficomin tilaamassa merenpohjan luotauksessa 2019. |
| metsakeskus.1000032328 |
743 |
Roves |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
291695.00000000 |
6966758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032328 |
Alueella sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 m. Kohde on hyvin säilynyt ja se erottuu selkeästi maisemassa.
-kohteen tietojen tarkennus käynnissä 3.5.2018 - |
| metsakeskus.1000032329 |
704 |
Kangare/Kankare 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
238021.00000000 |
6720128.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032329 |
Alueella on vanhan Kangaren (Kankare) talon kiviperustus sekä siihen liittyvän ulkorakennuksen kiviperustus ja romahtaneen kivikellarin jäänteet. Vanha Kangaren yksinäistalo mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1426 (Paalasmaa 1932), vanhoissa kartoissa talonpaikka on merkitty aina 1800-luvulle saakka. Nissin talon vanha isäntä kertoi, että Nissin tilan omistaja osti Kankareen talon ja sen maat vuoden 1900 tienoilla, jonka jälkeen talo melko nopeasti autioitui. Vuonna 2006 Kangareen talotontilla sijainnut vanha aurinkokello siirrettiin nykyisen Nissin talon pihalle.
Asuinrakennuksen kiviperustan koko on 8x18 metriä ja se on jaettu kahteen osaan. Osista luoteisemmassa on havaittavissa tulisijan jäänteet (3x3x1m), sen koko on 10x8 metriä.
Maakellarin jäänteet sijaitsevat varsinaisen asuinrakennuksen pohjoispuolella ja ne on tehty ladotuista, osin lohkotuista kivistä. Kellarirakenteen holvirakenne on romahtanut, sen koko on 5x3x1,5m ja oviaukko aukenee itään.
Tilaan liittyvässä ulkorakennukseksi tulkitussa kiviperustassa ei havaittu tulisijan jäännöksiä. Harvakseltaan ladotun kivirakenteen koko on 6x9 metriä ja se sijaitsee Kangaren talon eteläpuolella.
Vuoden 2018 tutkimuksissa havaittiin lisää kivijalkoja (7-8) ja useita uuninperustuksia. Autiotontti saattaa periytyä rautakaudelle. |
| metsakeskus.1000032330 |
704 |
Suiturmäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
237693.00000000 |
6718903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032330 |
Suiturmäki mainitaan kartoilla viimeistään 1769, jolloin se osoitti Asolan ja Lähteenmäen
yksinäistalojen maitten välistä rajaa. Kyseessä on Suiturmäen kallion pohjoisosassa sijaitseva noin metrin korkuinen pystykivi ja siihen liittyvät viisarikivet. Rajamerkkiin on hakattu numero 13. Vuoden 1769 kartassa rajamerkki kuitenkin mainitaan numerolla 12. |
| metsakeskus.1000032331 |
704 |
Papumäki |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
237067.00000000 |
6719032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032331 |
Alueella on Ruskojoen länsirannalla Papumäen myllyyn liittyvä myllyn johdinkäytävä. Se on
pituudeltaan runsaat 10 metriä ja leveydeltään 1,5-2 metriä. Tarkastusajankohtana vesi oli Ruskonjoessa varsin korkealla, joten havainto-olosuhteet olivat heikohkot. Sijainti täsmää hyvin Lähteenmäen rusthollin rajankäynnistä kertovan kartan merkintään myllystä (Valik qwarn), kartta on tehty vuonna 1769. Myös topografisesti paikka on aikanaan sopinut hyvin myllyn sijaintipaikaksi. |
| metsakeskus.1000032332 |
704 |
Kangare/Kankare 2 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
238069.00000000 |
6720165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032332 |
Vuoden 1692 karttaan Kangareen talon yhteyteen on merkitty myös myllylampi
ja siihen liittyviä muita rakenteita. Lampeen liittyvän myllypadon sijainti sopii sekä vanhan kartan että maaston topografian perusteella koordinaattien esittämään paikkaan. Kyseessä on irtonaisista kivistä rakennettu patomainen rakennelma, joka kuitenkin on kohtuullisen harva ollakseen myllypato. Rakenteen pituus on runsaat 10metriä ja se on rakennettu läpimitaltaan vähintään 50 cm:n kokoisista kivistä. Vaikuttaisi siltä, että myllypato on myöhemmin perkauksessa tai muissa tarkoituksissa osittain tuhottu. |
| metsakeskus.1000032333 |
704 |
Myllypellonkulma |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
238218.00000000 |
6720261.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032333 |
Myllypellonkulman rajamerkki on kartoilla merkittynä viimeistään 1692 jolloin se osoitti Kankareen yksinäistalon ja Ruskon kirkonkylän maitten välistä rajaa. Kyseessä on Pappilan ja Kankareen autioituneen yksinäistalon itäpuolella olevan kalliokukkulan länsiosassa sijaitseva iso siirtolohkare jossa ei ole hakkausmerkintöjä. Vuoden 1798 karttaan (Ruskon kirkonkylä, päivitetty kartta vuodelta 1781) rajamerkki on merkitty numerolla 11, toiseen vuoden 1798 karttaan (Asolan, Kangaren ja Munittulan yksinäistalot, päivitetty kartta vuodelta 1782) rajamerkki puolestaan on merkitty numerolla 4. Kohde sijaitsee runsaan metrin päässä nykyisestä asuinrakennuksesta ja on kooltaan noin 3x4x2m |
| metsakeskus.1000032334 |
704 |
Kopamäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
241340.00000000 |
6720084.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032334 |
Kopamäen (Kuopamäki, Kuopanmäki) rajamerkki mainitaan kartoilla viimeistään 1692, jolloin se osoitti Kangaren yksinäistalon, Ruskon kirkonkylän sekä Saramäen (Maaria) maitten välistä rajaa. Kyseessä on nykyisen Moision (Turku) asutuskeskuksen länsipuolella olevan maakukkulan itäosassa sijaitsevalla kallionypäreellä oleva rajamerkki, joka koostuu noin 1x0,5x1m suuruisesta pystykivestä sekä siihen liittyvistä kolmesta viisarikivestä. Vuoden 1798 (Asolan, Kangaren ja Munittulan yksinäistalot, päivitetty kartta vuodelta
1782) karttaan rajamerkki on merkitty numerolla 6 (Kuopamäki). Rajamerkki on nykyäänkin käytössä Turun ja Ruskon välisenä rajamerkkinä. |
| metsakeskus.1000032335 |
704 |
Autalho |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27006 |
240108.00000000 |
6719852.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032335 |
Alueella on Vähäjoessa Autalhon myllyyn liittyvien patorakenteitten jäänteet. Patorakenteista on jäljellä vain pienet rippeet Vähäjoen molemmilla penkoilla, suurin osa myllyn rakenteista on tuhottu Vähäjoen voimakkaan perkauksen yhteydessä 1900-luvulla. Kohteen sijainti täsmää hyvin Kangaren ja Munittulan tilarajoista kertovan kartan merkintään myllystä, kartta on tehty vuonna 1692. Myös topografisesti paikka on
aikanaan sopinut myllyn sijaintipaikaksi. Mainittakoon, että läheisen talon pihalle (osoite Kaharintie 126) on sisäänkäynnin viereen pystytetty vanha myllynkivi. |
| metsakeskus.1000032338 |
148 |
Ramsankaivos |
10002 |
12016 |
13158 |
11006 |
27009 |
510453.00000000 |
7583300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032338 |
Ramsankaivos sijaitsee Ramsanpalon eteläosassa, Kutturantien pohjoispuolella, Tolosjoen länsipuolella ja siihen laskevan Ramsanojan ympäristössä. Palon eteläosassa on Ramsankuru ja Ramsan kaivos.
Ramsankaivos eli Ramsayn kaivos on yksi vuonna 1902 perustetun Prospektor-kullankaivuyhtiön kaivoksista. Ramsanojan latvalla, Ramsankurun eteläpuolella, on havaittavissa vielä kolme rakennuksen jäännöstä ja yksi kaivoskuilukaivanto. Toinen kaivoskuilu sijaitsee Ramsanojan pohjoispuolella, noin 540 m kaivoskuilusta 1 koilliseen.
Paikka on saanut nimensä Prospektor-yhtiön August Ramsayn mukaan. Myöhemmin valtioneuvokseksi ja senaattoriksi nimitetty August Ramsay ja hänen veljensä valtiongeologi Henrik Ramsay olivat mukana 1902-1904 toimineessa, Laanilassa päämajaansa pitäneessä kullankaivuyhtiö Prospektor Oy:ssä. |
| metsakeskus.1000032339 |
49 |
Galgbacken (Hirttomäki) |
10002 |
12014 |
13148 |
11006 |
27007 |
368770.00000000 |
6676300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032339 |
Suuren rantatien varrella Morbyn ja Fannsbyn kylien rajalla sijaitsee Espoon pitäjän virallinen mestauspaikka. Paikan todistaa oikeudenkäyntiin liittyvä rajakäynnin pöytäkirja, johon on liitetty karttaskissi, joka osoittaa, että mäellä on toimeenpantu kuolemantuomioita molemmin puolin kylän rajaa. Mäelle on piirretty hirttopuu, jossa roikkuu ihmishahmo, ja siihen liitettynä teksti "Här hänger tjufven på sin spik, en Cherubin alldeles lik.".
Morbyn kylän puolelle rajaa, vanhan mestauspaikan päällä, on nyttemmin Sirukujan asuinalue. Fannsbyn puoleinen osa hirttomäkeä on edelleen rakentamaton, ja hyvä esimerkki entisaikojen mestauspaikkojen sijainnista lähellä pitäjän rajaa, yleisen maantien varrella hyvin näkyvällä paikalla. |
| metsakeskus.1000032340 |
49 |
Gransbacken (Gransinmäki) |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
378310.00000000 |
6678100.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032340 |
Gransbackenilla yhdistyy monien vuosisatojen ihmistoiminnan jäljet. Mäellä on sijainnut Kilon kartanon tuulimylly, josta nimi Kvarnberget. 1832 mäelle rakennettiin edelleen pystyssä oleva Gransin kievarirakennus, 1911 Thorstorpin seurantalo. 1915 lisättiin Helsingin maalinnoituksen tukikohta XXIX suunnitelmiin, ja Gransinmäelle rakennettiin puolustusvarustuksia. Mäellä on myös kivijalkoja ja uuninpohjia, jotka liittynevät paikalla sijainneeseen sotilastorppaan.
Aktiivisen malminetsintäkauden aikana 1700-luvulla louhittiin kokeeksi rautamalmia myös Gransbackenilla, josta näkyy jälkiä malminottokuoppina, ja malmisuoni (magnetiitti) näkyy erityisen hyvin Gransinmäenpolun mutkassa. Malmia on louhittu käyttäen "tillmakning"-metodia, eli tulilouhintaa. |
| metsakeskus.1000032341 |
577 |
Lautela kuppikallio |
10002 |
12006 |
13085 |
11033 |
27000 |
262886.00000000 |
6711661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032341 |
Kalliossa on yhteensä kahdeksan kahdessa rivissä olevaa kuppia. |
| metsakeskus.1000032342 |
704 |
Nunnapolku |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
237626.00000000 |
6720150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032342 |
Nunnapolun hyvin säilynyttä reittiä. Turusta on johtanut Räntämäen ja Kärsämäen kautta Ruskon kirkolle tie, jota on kutsuttu Pyhän Henrikin tieksi ja Nunnapoluksi. Tie on merkitty 1700-luvun loppupuolen Kuninkaan kartastoon. Turkutien
kohdalla vanha tielinjaus on käytännössä kokonaan tuhoutunut, mutta jatkuu jälleen lähes alkuperäisessä asussaan hiekkatienä Munittulan vanhan kyläpaikan ohi ja kirkonkylän eteläpuolitse kohti Ruskon kirkkoa. Lähellä kirkkoa vanha tielinjaus ylittää Vähäjoen ja Ruskonjoen vanhojen kivestä rakennettujen kaarisiltojen avulla, niiden rakentamisajankohta on perustuskivien mukaan vuonna 1896. |
| metsakeskus.1000032343 |
704 |
Munittula |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
237641.00000000 |
6719930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032343 |
Munittulan yksinäistalo mainitaan kartoilla viimeistään 1692. Myöhemmin tontilla on
karttamerkintöjen perusteella ollut 2-3 taloa. Nykyään tontti on vanhalla rakennuskannalla kohtuullisen tiiviisti rakennettu, joitakin vanhoja kulttuurikerroksia voi silti olla edelleen jäljellä.
Vuonna 2018 tehdyssä koekuopituksessa, yhdestä koekuopasta löydettiin ilmeisesti 1800-luvulle ajoittuva rakennuksen kivijalan osa. Löytöaineistosta ei voitu havaita mitään varmasti 1800-lukua vanhempaa. |
| metsakeskus.1000032345 |
305 |
Rypölä |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27019 |
597492.00000000 |
7322378.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032345 |
Kohde sijaitsee Kuusamon Saunajärven Niskalammen pohjoispuolella. Paikalta on löytynyt kesällä 2017 metallinetsinnässä pronssiriipus (alakohde). Sen löytösyvyys oli noin 5 cm. Löytäjän antamien tietojen mukaan riipus löytyi hiekanottopaikan läheltä.
Löytöpaikan tarkastuksessa 2018 riipuksen ilmoitetun löytöpaikan läheisyydessä todettiin kiukaan jäännös, jonka ala on noin 1,5 x 2 metriä ja korkeus noin 60 cm. Kiuasta peittävää sammalta oli kiukaan nurkalla nostettu ja kivikasan laidalla ollut kivi paljastettu. Kiukasta on ilmeisesti ympäröinyt pieni tupa/pirtti, jonka luoteiskulmassa kiuas on ollut. Kiukaasta vajaat 10 metriä pohjoiseen oli kiveystä, joka voi olla toien kiukaan rauennut jäännös. ympärillä hahmottui pieni tupasija ei ole tarkastettu maastossa. Kiukaan itä-/koillispuolella todettiin kaksi pientä maakuoppaa, joilla maannoksen perusteella on kohtuullisesti ikää. Kiuas ja kuopat ovat vanhempia kuin kiukaan lähialueella ja siitä etelään ja lounaaseen olevalla niemellä sijaitsevat II maailmansodan aikaiset saksalaisten jälkeensä jättämät jäännökset, mm. juoksuhaudat ja muut kaivannot. |
| metsakeskus.1000032345 |
305 |
Rypölä |
10002 |
12004 |
13044 |
11033 |
27019 |
597492.00000000 |
7322378.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032345 |
Kohde sijaitsee Kuusamon Saunajärven Niskalammen pohjoispuolella. Paikalta on löytynyt kesällä 2017 metallinetsinnässä pronssiriipus (alakohde). Sen löytösyvyys oli noin 5 cm. Löytäjän antamien tietojen mukaan riipus löytyi hiekanottopaikan läheltä.
Löytöpaikan tarkastuksessa 2018 riipuksen ilmoitetun löytöpaikan läheisyydessä todettiin kiukaan jäännös, jonka ala on noin 1,5 x 2 metriä ja korkeus noin 60 cm. Kiuasta peittävää sammalta oli kiukaan nurkalla nostettu ja kivikasan laidalla ollut kivi paljastettu. Kiukasta on ilmeisesti ympäröinyt pieni tupa/pirtti, jonka luoteiskulmassa kiuas on ollut. Kiukaasta vajaat 10 metriä pohjoiseen oli kiveystä, joka voi olla toien kiukaan rauennut jäännös. ympärillä hahmottui pieni tupasija ei ole tarkastettu maastossa. Kiukaan itä-/koillispuolella todettiin kaksi pientä maakuoppaa, joilla maannoksen perusteella on kohtuullisesti ikää. Kiuas ja kuopat ovat vanhempia kuin kiukaan lähialueella ja siitä etelään ja lounaaseen olevalla niemellä sijaitsevat II maailmansodan aikaiset saksalaisten jälkeensä jättämät jäännökset, mm. juoksuhaudat ja muut kaivannot. |
| metsakeskus.1000032345 |
305 |
Rypölä |
10002 |
12009 |
13094 |
11033 |
27019 |
597492.00000000 |
7322378.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032345 |
Kohde sijaitsee Kuusamon Saunajärven Niskalammen pohjoispuolella. Paikalta on löytynyt kesällä 2017 metallinetsinnässä pronssiriipus (alakohde). Sen löytösyvyys oli noin 5 cm. Löytäjän antamien tietojen mukaan riipus löytyi hiekanottopaikan läheltä.
Löytöpaikan tarkastuksessa 2018 riipuksen ilmoitetun löytöpaikan läheisyydessä todettiin kiukaan jäännös, jonka ala on noin 1,5 x 2 metriä ja korkeus noin 60 cm. Kiuasta peittävää sammalta oli kiukaan nurkalla nostettu ja kivikasan laidalla ollut kivi paljastettu. Kiukasta on ilmeisesti ympäröinyt pieni tupa/pirtti, jonka luoteiskulmassa kiuas on ollut. Kiukaasta vajaat 10 metriä pohjoiseen oli kiveystä, joka voi olla toien kiukaan rauennut jäännös. ympärillä hahmottui pieni tupasija ei ole tarkastettu maastossa. Kiukaan itä-/koillispuolella todettiin kaksi pientä maakuoppaa, joilla maannoksen perusteella on kohtuullisesti ikää. Kiuas ja kuopat ovat vanhempia kuin kiukaan lähialueella ja siitä etelään ja lounaaseen olevalla niemellä sijaitsevat II maailmansodan aikaiset saksalaisten jälkeensä jättämät jäännökset, mm. juoksuhaudat ja muut kaivannot. |
| metsakeskus.1000032345 |
305 |
Rypölä |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
597492.00000000 |
7322378.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032345 |
Kohde sijaitsee Kuusamon Saunajärven Niskalammen pohjoispuolella. Paikalta on löytynyt kesällä 2017 metallinetsinnässä pronssiriipus (alakohde). Sen löytösyvyys oli noin 5 cm. Löytäjän antamien tietojen mukaan riipus löytyi hiekanottopaikan läheltä.
Löytöpaikan tarkastuksessa 2018 riipuksen ilmoitetun löytöpaikan läheisyydessä todettiin kiukaan jäännös, jonka ala on noin 1,5 x 2 metriä ja korkeus noin 60 cm. Kiuasta peittävää sammalta oli kiukaan nurkalla nostettu ja kivikasan laidalla ollut kivi paljastettu. Kiukasta on ilmeisesti ympäröinyt pieni tupa/pirtti, jonka luoteiskulmassa kiuas on ollut. Kiukaasta vajaat 10 metriä pohjoiseen oli kiveystä, joka voi olla toien kiukaan rauennut jäännös. ympärillä hahmottui pieni tupasija ei ole tarkastettu maastossa. Kiukaan itä-/koillispuolella todettiin kaksi pientä maakuoppaa, joilla maannoksen perusteella on kohtuullisesti ikää. Kiuas ja kuopat ovat vanhempia kuin kiukaan lähialueella ja siitä etelään ja lounaaseen olevalla niemellä sijaitsevat II maailmansodan aikaiset saksalaisten jälkeensä jättämät jäännökset, mm. juoksuhaudat ja muut kaivannot. |
| metsakeskus.1000032345 |
305 |
Rypölä |
10002 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
597492.00000000 |
7322378.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032345 |
Kohde sijaitsee Kuusamon Saunajärven Niskalammen pohjoispuolella. Paikalta on löytynyt kesällä 2017 metallinetsinnässä pronssiriipus (alakohde). Sen löytösyvyys oli noin 5 cm. Löytäjän antamien tietojen mukaan riipus löytyi hiekanottopaikan läheltä.
Löytöpaikan tarkastuksessa 2018 riipuksen ilmoitetun löytöpaikan läheisyydessä todettiin kiukaan jäännös, jonka ala on noin 1,5 x 2 metriä ja korkeus noin 60 cm. Kiuasta peittävää sammalta oli kiukaan nurkalla nostettu ja kivikasan laidalla ollut kivi paljastettu. Kiukasta on ilmeisesti ympäröinyt pieni tupa/pirtti, jonka luoteiskulmassa kiuas on ollut. Kiukaasta vajaat 10 metriä pohjoiseen oli kiveystä, joka voi olla toien kiukaan rauennut jäännös. ympärillä hahmottui pieni tupasija ei ole tarkastettu maastossa. Kiukaan itä-/koillispuolella todettiin kaksi pientä maakuoppaa, joilla maannoksen perusteella on kohtuullisesti ikää. Kiuas ja kuopat ovat vanhempia kuin kiukaan lähialueella ja siitä etelään ja lounaaseen olevalla niemellä sijaitsevat II maailmansodan aikaiset saksalaisten jälkeensä jättämät jäännökset, mm. juoksuhaudat ja muut kaivannot. |
| metsakeskus.1000032345 |
305 |
Rypölä |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
597492.00000000 |
7322378.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032345 |
Kohde sijaitsee Kuusamon Saunajärven Niskalammen pohjoispuolella. Paikalta on löytynyt kesällä 2017 metallinetsinnässä pronssiriipus (alakohde). Sen löytösyvyys oli noin 5 cm. Löytäjän antamien tietojen mukaan riipus löytyi hiekanottopaikan läheltä.
Löytöpaikan tarkastuksessa 2018 riipuksen ilmoitetun löytöpaikan läheisyydessä todettiin kiukaan jäännös, jonka ala on noin 1,5 x 2 metriä ja korkeus noin 60 cm. Kiuasta peittävää sammalta oli kiukaan nurkalla nostettu ja kivikasan laidalla ollut kivi paljastettu. Kiukasta on ilmeisesti ympäröinyt pieni tupa/pirtti, jonka luoteiskulmassa kiuas on ollut. Kiukaasta vajaat 10 metriä pohjoiseen oli kiveystä, joka voi olla toien kiukaan rauennut jäännös. ympärillä hahmottui pieni tupasija ei ole tarkastettu maastossa. Kiukaan itä-/koillispuolella todettiin kaksi pientä maakuoppaa, joilla maannoksen perusteella on kohtuullisesti ikää. Kiuas ja kuopat ovat vanhempia kuin kiukaan lähialueella ja siitä etelään ja lounaaseen olevalla niemellä sijaitsevat II maailmansodan aikaiset saksalaisten jälkeensä jättämät jäännökset, mm. juoksuhaudat ja muut kaivannot. |
| metsakeskus.1000032347 |
918 |
Putta Sipilä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
211039.00000000 |
6735854.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032347 |
Historiallisen ajan autiotontti, josta myös rautakaudelle ajoittuva irtolöytö. |
| metsakeskus.1000032347 |
918 |
Putta Sipilä |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27018 |
211039.00000000 |
6735854.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032347 |
Historiallisen ajan autiotontti, josta myös rautakaudelle ajoittuva irtolöytö. |
| metsakeskus.1000032348 |
918 |
Kirkon autiotontti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
208760.00000000 |
6739246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032348 |
Paikalla on isojakokartan mukaan sijainnut Hållari -niminen tontti. |
| metsakeskus.1000032349 |
918 |
Korrantie |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
208432.00000000 |
6739349.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032349 |
Mahdollisesti osittain tuhoutuneen polttokalmiston jäänteitä. |
| metsakeskus.1000032352 |
918 |
Arvela |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
212855.00000000 |
6738926.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032352 |
Inventoinnissa löytynyt rautakautista keramiikkaa. |
| metsakeskus.1000032353 |
918 |
Amberlan pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
209811.00000000 |
6739213.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032353 |
Inventoinnissa löytynyt palaneita kiviä ja rautakauden keramiikkaa. |
| metsakeskus.1000032354 |
416 |
Läänmäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
551952.00000000 |
6771307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032354 |
Läänmäellä on ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia. Kohde on osa Kotajärven ja Kähönsalmen välisen kankaan sulkevaa kaksilinjaista puolustusketjua.
Lounaisosastaan kohde on osin tuhoutunut hiekanoton seurauksena. |
| metsakeskus.1000032355 |
92 |
Suuri Rantatie, Brudbrinkenin haara |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
396571.00000000 |
6687891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032355 |
Suuren Rantatien vuonna 1780 käytöstä pois jäänyt linjaus, joka kulkee jyrkän Brudbrinkenin kautta mäen itäpuolella olevan suon laidalle ja siitä pohjoiseen yhtyen lähellä Myrasta nykyiseen Suuren Rantatien perilliseen. Tiestä on jäljellä useita solautuneita uria Brudbrinkenin mäessä sekä tasainen tieura pengerryksineen suon länsilaidalla. |
| metsakeskus.1000032357 |
410 |
Vanha Laukaantie Vehniä |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
432426.00000000 |
6922559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032357 |
Peltotiekäytössä oleva pätkä vanhaa Laukaantietä. Maanpäälle ei näkyvissä olevia rakenteita, vain tieura. |
| metsakeskus.1000032358 |
167 |
Utran vanha kanava-alue |
10002 |
12015 |
13147 |
11006 |
27007 |
647251.00000000 |
6946354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032358 |
Alue on tarkemmin kartoittamatta.
1500-luvulta lähtien Utran koskissa on ollut kalastamoja. Vuosina 1754-56 kalastamojen uudistuksen yhteydessä kaikkiin viiteen salmeen rakennettiin padot sekä mantereesta Saunasaareen silta. 1700-lopulla perustettiin ensimmäinen saha, mahdollisesti koko Pohjois-Karjalan ensimmäinen. Kosken paartaalla oli myös tuulimylly. 1833 Arppe rakennutti Sahasalmeen uittokavavan. Utran kanava oli Suomen toinen sulkukanava. 1860-luvulla perustettiin jälleen saha. Avokanava rakennettiin 1847-53 välisenä aikana olemassa olevan venekanavan paikalle.
Sahan työväestön asumuksia on ollut Utransaaressa.
1910 tienoilla mantereen sahan paikalle rakennettiin yksiraaminen vesisaha, höyläämö ja mylly. Näiden toiminta jatkui 1950-luvun alkuun. Rakennukset purettiin sittemmin.
Saaren sahan paikalle rakennettii 1914-15 niputuslaitoksen kouru, jota käytettiin 1950-luvulle.
1951 valmistui Utran kanavan laajennus. |
| metsakeskus.1000032359 |
895 |
Kalmuvainio |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
209666.00000000 |
6753163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032359 |
Laajojen peltoalueiden keskellä, tilustien länsipuolella suuri tasalakinen siirtolohkare, jonka lounaisreunalla kolme selvää ja yksi epävarma kuppi. Kuppikivi osittain katajapuskien peitossa. |
| metsakeskus.1000032360 |
503 |
Hyntilä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
218607.00000000 |
6742194.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032360 |
Kuoppaosaltaan laakea tervahauta, jossa itäkaakkoon laskee selväpiirteisempi halssi. Näkyvissä palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000032361 |
205 |
Karkeapää |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
516181.00000000 |
7127690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032361 |
Ärjänsaaren länsipään keskiosassa kulkevan harjanteen eteläreunalla, noin kaksi
metriä korkean töyrään reunassa. Alueella kasvaa mäntyjä, maaperä on melko kivinen.
Aluskasvillisuutena puolukka, mustikka ja sammal.
Kyseessä on loivareunainen kuoppa, jonka mitat ovat 1,4 x 3,2 metriä ja syvyys noin puoli metriä. Kuoppa on itä-länsi -suuntainen ja sen länsipää on täytetty kivillä, jotka ovat kasana
sammalen alla. Koekuopassa havaittiin noin 2-3 cm vahva huuhtoutumiskerros, jonka seassa on hieman hiiltä. Länsipään kivikasan sammaleen alta noin sentin vahvuinen huuhtoutumiskerros kivien välissä. Kivien alla havaittiin isoja hiilten kappaleita, joissa oli vielä hieman maatunutta, mutta palamatonta puuta kiinni. Kivet olivat noin nyrkin kokoisia. Kuopan ympäristöstä ei havaittu muita maan päälle näkyviä rakenteita.
Kyseessä on selkeästi ihmisen tekemä rakenne, jolla huuhtoutumiskerroksen vahvuudesta
päätelleen on ikää vähintään satoja vuosia, mutta tarkempaa ikää ei ole mahdollista arvioida.
Kyseessä saattaa olla ns. keittokuoppa tai sitten jonkinlaisen tulisijallisen asumuksen pohja. Kohde on mielenkiintoinen, mutta sen tarkempi määrittäminen vaatisi varsinaisia kaivaustutkimuksia. |
| metsakeskus.1000032362 |
205 |
Hautakaarre |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
517739.00000000 |
7126781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032362 |
Kyseessä on Ärjänsaaren etelä-kaakkoisrantavyöhyke Hautakaarteen keskivaiheilla. Alueella on 1900 -luvulla rakennettuja loma- ja asuinrakennuksia, jotka ovat olleet pääosin käytössä vuoteen 2016 asti. Alueen pääpuulaji on mänty, mutta paikoin kasvaa myös melko rehevää lehtipuustoa, kuten koivua ja pihlajaa. Tervahaudat sijaitsevat kaikki rantavallin päällä metsän puolella.
Kohteeseen kuuluu seitsemän tervahautaa, joista kuusi on lähekkäin ja yksi (itäisin)
hieman kauempana. Lisäksi kohteeseen kuuluu yksi painanne, joka sijaitsee kahvilarakennuksen pohjoispuolella nurmikolla.
Kyseessä on seitsemän tervahautaa, jotka iältään vaikuttavat niiden päällä kasvavan
puuston perusteella olevan yli sata vuotta vanhoja. Historiatietojen mukaan saaressa on poltettu tervaa 1800 -luvun lopulla (Heikkinen 2002, 98).
Tervahauta 1: Haudan halkaisija noin 23 metriä, vallien korkeus 1,5 -2,5 metriä. Tervahaudan kuopan syvyys noin 2 metriä. Halssi järvelle eli etelään päin. Hauta sijaitsee aivan rantatörmällä ja sen päällä kasvaa isoja, arviolta yli sata vuotta vanhoja mäntyjä sekä nuorempia koivuja yhteensä 15 kpl. Haudan päältä kulkee polku, joka on kuluttanut haudan rakenteita melko paljon. Haudan ympärillä on kuoppia, joista lienee aikanaan otettu maata haudan pohjaksi tai tiivisteeksi. |
| metsakeskus.1000032363 |
205 |
Karkeapää 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
516521.00000000 |
7127834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032363 |
Sijaitsee Ärjänsaaren pohjoisrannalla, pohjoiseen loivasti laskevalla, mäntyä kasvavassa rinteessä. Hiekkamaata. Aluskasvillisuutena on suopursu, puolukka, sammal, jäkälä.
Kyseessä on tervahaudan jäännös, jonka halkaisija on 13 metriä. Se erottuu ympäristöstään noin 0,5 - metrin korkuisena vallina, jonka sisällä on lieriömäinen, noin metrin syvyinen kuoppa. Tervahaudan suu eli halssi on rantaan päin eli pohjoiseen. Haudan päällä kasvaa seitsemän mäntyä.Tervahauta, jolla lienee ikää yli sata vuotta. Kirjallisuuden perusteella saaressa on poltettu tervaa ainakin 1800 -luvun loppupuoliskolla. (Heikkinen 2002, 98). |
| metsakeskus.1000032364 |
205 |
Leirikeskus |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27009 |
519271.00000000 |
7127254.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032364 |
Ärjänsaaren koillisranta. Mäntyä kasvava rantavyöhyke, hiekkakangas. Kyseessä on halkaisijaltaan noin 35 sentin paksuinen mänty, joka sijaitsee noin 15 metriä rannasta itään. Männyn pohjoiskylkeen on veistetty noin 10 senttiä leveä, osin umpeen kasvanut pilkka, joka sijaitsee noin 65-140 sentin korkeudella maasta. Pilkka on kyljestynyt 6 senttiä. Pilkan keskellä on kaksi leimaa (ks. kuvaliitteet), jotka sijaitsevat suurin piirtein allekkain noin metrin ja 1,1 metrin korkeudella. Ylemmän leiman vasemmalla puolella on kaiverrettuna kirjaimet A ja H. Ne sijaitsevat allekkain.
Kyseessä on hakkuita varten leimattu puu, mutta jostain syystä puu on jäänyt kaatamatta.
1907 saaressa oli isot hakkuut, josta puuta toimitettiin Kajaani Oy:lle. Leimamerkin tulkinta voisi antaa paremmin ajoituksen ko. kohteelle. Kantapuun leimakirveskokoelmasta sitä ei kuitenkaan löytynyt. |
| metsakeskus.1000032365 |
205 |
Leirikeskus 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
519026.00000000 |
7127342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032365 |
Tasainen mäntykangas, rantatörmän päällä, noin 20-30 metriä rannasta.
Ärjänsaaren itäpään pohjoisranta. Kyseessä on kaakko-luode suuntainen betoniperustus, joka on täysin sammalen ja puolukanvarpujen peitossa. Ympäristössä kasvaa mäntyjä, mutta perustuksen päällä lehtipuita, kuten leppää. Perustuksen koko on noin 8 x 16 metriä ja sen kaakkoispäässä on kaksi neliskanttista betonista tehtyä 1 x 1 metrin kokoista alustaa, jotka lienevät tulisijan pohjia. Perustuksen kohdalla näkyy myös tiiltä ja kattohuovan paloja. Paikalla on käynyt metallinpaljastimen käyttäjä, joka on oli jättänyt jälkeensä muutamia tuoreita kaivuukuoppia. Yhden kohdalla oli ruostunut säilykepurkin kansi.
1900 -luvulla rakennetun tulisijallisen rakennuksen perustus. 8.6.2017 tapasin saarella
retkeilijän, joka kertoi useana kesänä majailleensa saaren itäpäässä sijaitsevassa leirikeskuksessa. Hän tiesi kertomani perustuksen paikan ja oli kuullut, että nykyinen leirikeskus olisi purettu ko. perustuksen päältä ja siirretty nykyiselle paikalleen. Se oli aikanaan rakennettu metsätyökämpäksi. Saarella tiedetään olleen isoja hakkuita ainakin 1900 -luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1000032366 |
205 |
Palo |
10007 |
12017 |
13000 |
11042 |
27000 |
515835.00000000 |
7127537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032366 |
Ärjänsaaren länsikärjen lounaisosa. Rantakivikkoa, saaren puolella jyrkkä
rantatörmä ja männikköä. Kyseessä on teräsrunkoisen ja lautakylkisen hiekkaproomun keulaosa. Puuosat ovat suurimmaksi osaksi hävinneet, mutta kyljissä ja kannella on vielä jäljellä jonkin verran niittaamalla kiinnitettyjä lautoja, joiden välissä näkyy edelleen tiivistysrivettä. Rautarunko ja siihen kiinnittyneet niitit ovat ruosteisia ja hylyn pääosan ympäristössä näkyy jonkun verran siitä irronneita metalliosia. Hylyn tarkkoja mittoja ei tullut mitattua, mutta se on kooltaan suunnilleen 4-5 metriä pitkä, ehkä kolmisen metriä leveä ja saman verran korkea.
1920-30 -luvuilla Ärjänsaaresta kuljetettiin hiekkaa kahdella proomulla Kajaani Oy:n
tehtaille laajennustöihin ja tiilitehtaalle raaka-aineeksi. Proomuista toinen upotettiin aallonmurtajaksi ko. paikalle. (Heikkinen 2002, 107-108). |
| metsakeskus.1000032367 |
205 |
Säippä |
10007 |
12017 |
13000 |
11042 |
27000 |
517603.00000000 |
7126469.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032367 |
Kohde sijaitsee veden alla Säipässä sijaitsevan laiturin pohjoispuolella ja on
merkitty poijuin, jotta kukaan ei vahingossa loukkaa itseään tai venettään vedenalaiseen hylkyyn. Kyseessä on Ärjänsaaressa 1920-30 -luvuilla hiekankuljetuksessa käytetyn proomun
hylky, joka tietojen perusteella on upotettu laiturin perustaksi paikalle vuonna 1952 ja jonka päälle rakennettua laituria on tästä johtuen kutsuttu Olympialaituriksi. Nykyisin ko. laituria ei enää ole. (Heikkinen 2002, 107-108). |
| metsakeskus.1000032368 |
165 |
Kartanontie 4 |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27008 |
370524.00000000 |
6744466.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032368 |
Kartanontien eteläpuolella, heti tienlaidasta nousee korkeahko kallionyppylä, jonka laella eteläpäässä on kiveen uurrettu nimikirjaimet M.G (?) sekä vuosiluku XXIV VIII 1869. Kirjoitus on jäänyt sammaleen peittoon josta ilmoittaja sen oli paljastanut (Kirjoitus on ollut ilmoittajan tiedossa jo vuosikymmeniä aiemmin). Kirjoitus on kooltaan suuri, kokonaiskorkeus noin 40 cm ja leveys 50 cm.
Kallio on heinän/sammaleen peitossa ja sen laella kasvaa joitain pieniä pihlajia kirjoituksen vieressä. Ilmoittaja oli poistanut kirjainten päältä sammaleet siten että kirjaimet ja vuosiluku ovat näkyvissä. Siten ei ole varmuutta, onko kallion päällä muita kirjoituksia, todennäköisesti ei. Kallion itäsivulla tienreunassa on kallioon hakattu rautainen kiinnityslenkki jonka yhteys nimikirjaimiin on epävarma. |
| metsakeskus.1000032370 |
16 |
Santamäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
409825.00000000 |
6778231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032370 |
Kohde sijaitsee noin 12 kilometriä Vääksyn keskustasta lounaaseen, kilometri – puolitoista Paakkolan historiallisesta kylätontista etelään, Lavuanojan pohjoispuoleisella peltorinteellä.
Metallinilmaisin harrastajien ilmoittama ketjunkantaja peltokerroksesta vuonna 2018.
Tarkastus 2020. Löytöpaikka on jyrkkäpiirteisellä peltoalueella selvästi erottuva kumpu/harjanne, jota on tasattu paremmin peltoviljelyyn soveltuvaksi. Paikkaa tutkittiin pintahavainnoimalla, metallinimaisimella, koekuopin ja kairauksin. Alueelta löydettiin muutama palanut rauta-artefakti ja osa ketjunkannatinta.
Maaston viettävyyden takia löytöpaikka ei vaikuta soveliaalta asuinpaikaksi. Mahdollisesti kyseessä on kalmisto tai hautapaikka, joka on sijainnut osin pellon itäpuolella nousevalla mäellä. On myös mahdollista, että löydöt ovat peräisin jostain muusta kulttuurisesta ja toiminnallisesta yhteydestä.
Aluerajaus on tehty metallinilmaisinhavaintojen sekä osin topografian perusteella. Tarkempi aluerajaus ja kohteen luonteen selvittäminen edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia.
Alakohteiksi merkitty lisää rautakautisia metallinilmaisinlöytöjä vuodelta 2018 (ilmoitettu 2021, Ilppari ILM17998). |
| metsakeskus.1000032371 |
16 |
Touhonen |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
410023.00000000 |
6777808.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032371 |
Kohde sijaitsee noin 12 kilometriä Vääksyn keskustasta lounaaseen, puolitoista kilometriä Paakkolan historiallisesta kylätontista etelään, Lavuanojan lounaispuoleisella metsäalueella. Touhosen muinaisjäännös on läntisin ko. rautakautisella alueella, josta tunnetaan viisi rautakautista löytöpaikkaa noin 15 ha alueelta.
Pellonreunasta on metsäalueelta metallinilmaisimella löydetty vuonna 2018 kupurasolki ja syvemmältä metsästä lunulariipus.
Arkeologisessa tarkastuksessa keväällä 2020 löytöpaikkaa tutkittiin metallinilmaisimin ja kairauksin sekä koekuopin.
Kohde voisi esinelöytöjen perusteella olla hautapaikka, mutta siitä ei ole muuta todistusaineistoa. Tai sitten löydöt ovat peräisin jostain muusta kulttuurisesta ja toiminnallisesta yhteydestä, esimerkiksi uskomuksellisista rituaaleista.
Aluerajaus on tehty metallinilmaisinhavaintojen sekä osin topografian perusteella. Tarkempi aluerajaus ja kohteen luonteen selvittäminen edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000032371 |
16 |
Touhonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
410023.00000000 |
6777808.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032371 |
Kohde sijaitsee noin 12 kilometriä Vääksyn keskustasta lounaaseen, puolitoista kilometriä Paakkolan historiallisesta kylätontista etelään, Lavuanojan lounaispuoleisella metsäalueella. Touhosen muinaisjäännös on läntisin ko. rautakautisella alueella, josta tunnetaan viisi rautakautista löytöpaikkaa noin 15 ha alueelta.
Pellonreunasta on metsäalueelta metallinilmaisimella löydetty vuonna 2018 kupurasolki ja syvemmältä metsästä lunulariipus.
Arkeologisessa tarkastuksessa keväällä 2020 löytöpaikkaa tutkittiin metallinilmaisimin ja kairauksin sekä koekuopin.
Kohde voisi esinelöytöjen perusteella olla hautapaikka, mutta siitä ei ole muuta todistusaineistoa. Tai sitten löydöt ovat peräisin jostain muusta kulttuurisesta ja toiminnallisesta yhteydestä, esimerkiksi uskomuksellisista rituaaleista.
Aluerajaus on tehty metallinilmaisinhavaintojen sekä osin topografian perusteella. Tarkempi aluerajaus ja kohteen luonteen selvittäminen edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000032373 |
609 |
Karhumaantie |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
227375.00000000 |
6831835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032373 |
Kaksi ensimmäisen maailmansodan aikaista juoksuhautaa, jotka sijaitsevat nykyisen Ahteentien varrella tien molemmin puolin. Olleet sittemmin käytössä myös sisällissodan aikaan.
Tien läntisellä puolella sijaitseva juoksuhauta on runsaat 50 metriä pitkä rakenne kivikkoisen harjanteen laella. Juoksuhauta etenee suoraan laen pituussuunnassa.
Tien itäisellä puolella sijaitseva juoksuhauta on runsaat 130 metriä pitkä rakenne metsässä. Juoksuhauta alkaa tien penkalta ja etenee kulmikkaasti mutkitellen kohti itää päättyen lopulta umpikujaan.
Läntisestä kaivannosta luoteeseen on lisäksi kaksi kaivantoa joista toinen on luoteenpuoleinen ja toinen kaakonpuoleinen. Luoteenpuoleinen kaivanto on pituudeltaan noin 25 metriä ja sen molempiin päihin on kasattu kiviä mahdollisesti metsänraivauksen tai taisteluhautojen kaivauksen yhteydessä. Kaakonpuolinen kaivanto on noin 20 metriä pitkä. |
| metsakeskus.1000032376 |
434 |
Köpbacka |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
457973.00000000 |
6698818.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032376 |
Kohde sijaitsee Vanha Valkontien länsipuolella rinteen yläosassa, vanhan sorakuopan itäpuolella. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta. Juoksuhauta on noin 25–30 metriä pitkä, noin metrin leveä mutkitteleva kaivanto, jossa on pari tulipesäkettä. Juoksuhauta on ollut pidempi mutta tuhoutunut soranotossa. Todennäköisesti se on kaivettu tarkoituksena vartioida ja puolustaa satamaan kulkevaa tietä. On vaikea sanoa, onko juoksuhauta ensimmäisen vai toisen maailmansodan aikainen. |
| metsakeskus.1000032377 |
434 |
Nothusudden 1 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
457579.00000000 |
6695948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032377 |
Degerbyn (Loviisan nimi vuoteen 1752 asti) ja Pernajan välinen raja kulki vuonna nykyisen Rågholmenin kautta. Rajamerkkeinä nro 9 ja 10 toimivat isot siirtolohkareet Rågholmenin itäosassa, länsipäässä raja kulki Rågholmenin päässä olevan niemekkeen kautta. Siirtolohkareet ovat edelleen paikallaan, niissä ei vuoden 2018 inventoinnissa havaittu mitään merkkejä, mutta helposti maastossa havaittavien lohkareiden sijainnit täsmäävät vuonna 1748 tehdyn kartan kanssa. Kyseessä on siis luonnonmuodostuma, jota on käytetty rajamerkkinä. Kohde on arvioitu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000032378 |
434 |
Nothusudden 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
457842.00000000 |
6695793.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032378 |
Degerbyn (Loviisan nimi vuoteen 1752 asti) ja Pernajan välinen raja kulki vuonna nykyisen Rågholmenin kautta. Rajamerkkeinä nro 9 ja 10 toimivat isot siirtolohkareet Rågholmenin itäosassa, länsipäässä raja kulki Rågholmenin päässä olevan niemekkeen kautta. Siirtolohkareet ovat edelleen paikallaan, niissä ei vuoden 2018 inventoinnissa havaittu mitään merkkejä, mutta helposti maastossa havaittavien lohkareiden sijainnit täsmäävät vuonna 1748 tehdyn kartan kanssa. Kyseessä on siis luonnonmuodostuma, jota on käytetty rajamerkkinä. Kohde on arvioitu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000032379 |
434 |
Vårdö |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
459953.00000000 |
6694782.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032379 |
Vårdön saaren itäosassa on neljä tilapäiseen yöpymiseen rakennettua asumusta, ns. tomtningia. Niistä kolme on tehty ison kiven viereen ja yksi rantakallion taakse. Kivi on toiminut asumuksen yhtenä seinänä ja muut seinät muodostuvat matalasta kivivallista. Näihin tukien on rakennelman päälle voitu virittää katos, mahdollisesti nahoista tai muusta materiaalista. Sisällä tai tomtningin vieressä on voitu pitää tulisijaa. Tomtningit ovat kooltaan noin 1x2 metriä, ne ovat peräkkäin noin 60 metrin matkalla. Alue on kuivahkoa kangasmetsää. |
| metsakeskus.1000032380 |
434 |
Knappelbackarna 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
457004.00000000 |
6697165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032380 |
Kohde sijaitsee Fantsnäsin pohjoispuolella olevalla mäntykankaalla. Aivan nykyisen kuntopolun vieressä on hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 15 metriä. Miilua kiertää kuopparivi, josta on lapioitu miilulle katteita. Miilu erottuu matalana kumpareena maastossa. Miilusta noin 50-70 metriä länteen oli myllätyllä hakkuuaukealla myös runsaasti hiiltä, mutta selkeää rakennetta ei voinut havaita. Luultavasti kohdalla on myös sijainnut miilu. Ylempän rinteessä maaperä muuttuu lohkareiseksi moreeniksi, joten hiilimiiluja on voitu kaivaa rinteen alaosaan, jossa maaperä on hiekkaa tai vähäkivistä hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.1000032381 |
434 |
Knappelbackarna 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
457096.00000000 |
6697368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032381 |
Tervahauta sijaitsee mäntykankaalla Fantsnäsin pohjoispuolella, Knappelbackarna nimisellä alueella. Alue on pääosin lohkareista moreenia, mutta paikoin siinä on hiekkaisia harjanteita. Yhden tällaisen harjanteen pohjoisrinteeseen on tehty pienehkö tervahauta. Tervahaudan leveys on noin 4-5 metriä, syvyys noin 1,5 metriä. Haudasta johtaa juoksutusränni alarinteeseen, rännikaivanto on noin 2 metriä pitkä. |
| metsakeskus.1000032383 |
434 |
Kråkholmen |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
458762.00000000 |
6699806.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032383 |
Kohde sijaitsee Kråkholmenin saaren pohjoisosassa. Rannan lähellä on laiturimainen kiveys, inventointihetkellä vuonna 2018 se oli kokonaan kuivalla maalla noin 5 metriä rannasta. Kiveys on noin 2 metriä leveä ja metrin korkea rannan puoleisesta päästä. Kiveys on ladottu parista kerroksesta isoja kiviä, välissä pienempiä. Se ulottuu noin 10 metriä ylärinteeseen madaltuvana ja lopulta rinteeseen sulautuvana. Kiveys on sammaleen peittämä. Ylempänä kalliolla on louhittuja kiviä sekä kallion päällä, että sitä ympäröivässä metsässä. Osassa kiviä näkyy poran jälkiä. Kyseessä on historiallisen ajan pieni louhos, jossa on lohkottu lähinnä maan pinnalla olevia siirtolohkareita.
Edellä mainittu kiveys voisi olla laiturin tai lastauslaiturin kiveys. Laituriksi, se on kuitenkin melko kaukana rannasta ja sen alaosa on noin puoli metriä nykyisen veden pinnan yläpuolella. Mikäli ajatellaan, että se olisi ollut veden äärellä niin, että siltä käsin olisi kyetty lastaamaan louhittuja kiviä, sen täytyisi olla useita satoja vuosia vanha. Maankohoamisen nopeus alueella on vain noin 2-3 mm vuodessa, joten sadassa vuodessa maa kohoaa noin 20–30 cm. Poranjäljet viittaavat kuitenkin siihen, että louhintaa on tehty todennäköisesti 1800-luvulla tai 1900-luvun alkupuolella |
| metsakeskus.1000032384 |
684 |
Välikari |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
208824.00000000 |
6782888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032384 |
Vasaraisten kylän alueella noin 500 metriä länteen Kodisjoentieltä, 30 metrin päässä pohjoiseen röykkiön läheltä kulkevalta nimettömältä metsätieltä.
Avokalliolla sekametsän keskellä. Röykkiön seassa kasvaa yksi suurempi mänty sekä männyn ja koivun taimet. Röykkiön joukossa suurehko silmäkivi, jota ympäröi halkaisijaltaan noin 6m laajuinen tiivis kivikerros. Kivien joukossa turvetta ja jäkälää. |
| metsakeskus.1000032385 |
49 |
Bredvik, Bruksstranden |
10002 |
12015 |
13145 |
11006 |
27007 |
379490.00000000 |
6675970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032385 |
Albergan omistaja Carl Tersmeden perusti tiilitehtaan kartanon maille lähelle Suurhuopalahden yhteislaituria 1750-luvulla tuottaakseen tiiliä Viaporin rakennustyömaalle. Erik Adolf Schenbom sai privilegion perustaa saviastia- ja fajanssitehtaan Albergan tiilitehtaan yhteydessä vuonna 1798. Majuri Fredrik August von Zansen käynnisti fajanssitehtaan toiminnan uudelleen 13.5.1812 uusitun privilegion myötä. Näin ollen Alberga on Suomen toiseksi vanhin fajanssitehdas.
Tiilitehdas on merkitty kuninkaan kartastoon ja merikartastoon 1700-luvun lopulla, ja pitäjänkartassa vuodelta 1840, sekä Helsingin kartoissa 1838 ja 1859. Tarkin sijainti näkyy Carl Hagbomin laatimassa kartassa Suurhuopalahden kylän metsistä vuodelta 1775.
Espoon kaupunginmuseo teki paikalla arkeologisia tutkimuksia vuonna 1987.
Paikalla on nykyään näkyvissä rakennuksen kivijalka ja uunin pohja kohdassa, joka vastaa vuoden 1775 kartan merkintä. Lisäksi paikalla on edelleen näkyvissä savenottokuoppia ja tiilijätekasoja. 1700-luvun lastauslaituri on edelleen näkyvissä, vaikka se on myöhemmin korotettu ja parannettu eri tavoin. Tiilitehtaan jäänteitä uhkaavat ulkoilupolkujen rakentaminen ja venesataman toiminnan laajentuminen. |
| metsakeskus.1000032385 |
49 |
Bredvik, Bruksstranden |
10002 |
12015 |
13145 |
11006 |
27008 |
379490.00000000 |
6675970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032385 |
Albergan omistaja Carl Tersmeden perusti tiilitehtaan kartanon maille lähelle Suurhuopalahden yhteislaituria 1750-luvulla tuottaakseen tiiliä Viaporin rakennustyömaalle. Erik Adolf Schenbom sai privilegion perustaa saviastia- ja fajanssitehtaan Albergan tiilitehtaan yhteydessä vuonna 1798. Majuri Fredrik August von Zansen käynnisti fajanssitehtaan toiminnan uudelleen 13.5.1812 uusitun privilegion myötä. Näin ollen Alberga on Suomen toiseksi vanhin fajanssitehdas.
Tiilitehdas on merkitty kuninkaan kartastoon ja merikartastoon 1700-luvun lopulla, ja pitäjänkartassa vuodelta 1840, sekä Helsingin kartoissa 1838 ja 1859. Tarkin sijainti näkyy Carl Hagbomin laatimassa kartassa Suurhuopalahden kylän metsistä vuodelta 1775.
Espoon kaupunginmuseo teki paikalla arkeologisia tutkimuksia vuonna 1987.
Paikalla on nykyään näkyvissä rakennuksen kivijalka ja uunin pohja kohdassa, joka vastaa vuoden 1775 kartan merkintä. Lisäksi paikalla on edelleen näkyvissä savenottokuoppia ja tiilijätekasoja. 1700-luvun lastauslaituri on edelleen näkyvissä, vaikka se on myöhemmin korotettu ja parannettu eri tavoin. Tiilitehtaan jäänteitä uhkaavat ulkoilupolkujen rakentaminen ja venesataman toiminnan laajentuminen. |
| metsakeskus.1000032386 |
609 |
Haventojärvi 3 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
210436.00000000 |
6834774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032386 |
Ensimmäisen maailmansodan aikaisia taistelukaivantoja metsätien varressa. Kaivantoja on hiekkaisessa maassa ympäristöstään loivasti kohoavilla dyyneillä tien suuntaisesti, sen länsipuolella.
Muinaisjäännösalueen pohjoisosassa on matalia vallimaisia maanmuotoja. Niistä on vaikea sanoa varmuudella, että ovatko ne peittyneitä puolustusvarustuksia vai luontaisia ilmiöitä.
Sitä vastoin muinaisjäännösalueen eteläosassa on selkeää, dyynin länsireunaan kaivettua, taistelukaivantoa noin 40 m matkalla. Varustuksen pohjoispää on matalaa, kaivannon ollessa 1,5 m leveä ja 70 cm syvä. Varustus kääntyilee noin 4 m välein.
Etelään päin mennessä varustus syvenee, ja se on pari metriä leveää ja reilun metrin syvyistä. Varustuksen itäpuolella on Mäntyniemeen menevä tieura noin 30 m päässä. |
| metsakeskus.1000032387 |
781 |
Hopeaniemi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
439762.00000000 |
6821385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032387 |
Kohde sijaitsee Hopeaniemessä, Joutsjärven itäosan Harvalanselän länsirannalla. Niemi on Harvalanselän läntisimmän osan muodostavan Suolahden suulla, sen etelärannalla. Suolahden luoteisrannalla sijaitsee Valittulan kylä ja eteläpuolella järveen pistävällä laajalla niemimaalla Joutsjärven kylä. Niemen kärkiosassa on matala, kalliopohjainen, mutta enimmäkseen maapeitteinen harjanne. Maaperä on hiekkamaata, jossa on runsaasti erikokoisia kiviä. Erityisesti harjanteen rinteet ovat hyvin kiviset. Niemen kärkiosassa kasvaa sekametsää. Niemen tyvellä on peltoa.
Paikalta on löytynyt 15.4.2018 metallinetsinnässä myöhäisrautakautinen, massiivisen rannerenkaan katkelma (KM 42766). Sen löytösyvyys kivisessä maastossa oli noin 20 cm. Löytäjän mukaan löytöpaikka on kivikkoinen hiesumaa, josta oli nähtävissä myös pieniä hiilen muruja. Etsinnässä paikalta tuli myös runsaasti pronssiin, rautaan ja hopeaan viittaavia signaaleja.
Kohde tarkastettiin 22.5.2020 ja 2.10.2020. Tarkastuksessa havaittujen esineiden (KM 42768 lasimassahelmi ja sulanutta lasia, lisäksi jätetty maahan tulen vioittama pyöreä(?) kupurasolki ja viikinkiaikainen avainriipus) ja palaneen luun sekä hiili- ja nokipitoisen maan perusteella paikalla on rautakautinen polttokalmisto. Niemen kärkiosassa nykyisessä metsässä hautaukset sijoittuvat kallion ja kivikon koloihin. Metallinilmaisinhavaintojen perusteella hautaukset näyttävät painottuvan niemen kärkeen sekä kivikkoisille rinteille niemessä olevan harjanteen luoteis- ja itäsivuilla, mutta myös niemen tasaisessa keskiosassa on mielenkiintoisia signaaleja. Tarkastuksen yhteydessä löytyi soikea kupurasolki (KM 42767) myös pellon puolelta, läheltä pellon laitaa. Paikka on metsän puolella kulkevan matalan harjanteen lounaispäässä ja liittyy siten topografisesti harjanteen luoteisreunan löytöalueeseen metsän puolella, vaikka löytöpaikka onkin ainakin nykyisin kivetöntä peltoa. Harjanteen pää pellon puolella on sen vuoksi sisällytetty muinaisjäännösrajaukseen. |
| metsakeskus.1000032388 |
853 |
Rientola |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
240810.00000000 |
6714442.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032388 |
Noin 1,6 metrin syvyydeltä kadun pinnasta, Rientolan talon eteläkulman edustalta Pulmussuonkadun ja Valkiasvuorenkadun risteyksestä löytyi ruumishauta. Paikalla uusittiin vuonna 1953 rakennettua vesijohtoa ja ihmisluita havaittiin törröttävän kaivannon koillisprofiilista. Museokeskus teki paikalle tarkastuskäynnin 4.6.2018.
Hauta oli osittain aikaisemman hulevesiputken ja vesijohtokaivannon tuhoama. Hauta oli jäänyt hulevesiputkikaivannon pohjalle. Reisiluiden eteläpuolelta läheltä putkea putoili kylkiluita ja selkänikama. Hauta oli kaivettu puhtaaseen, tasalaatuiseen luonnonhiekkaan, joka on tyypillistä alueelle (Turun harju). Vainajan jalkojen luut polvista alaspäin puuttuivat. Alla oli selvästi arkun lautaa, hyvin haperossa kunnossa, mutta ei vielä maatuneena värjäymänä. Ei mitään esinelöytöihin viittaavaa. Hauaus oli koillis-lounais-suuntainen siten, että pää oli koillisessa. Vaikutti siltä kuin kyseessä olisi yksittäinen hautaus.
Paikalta on 400 metriä Maarian Kärsämäen kalmistoon ja 600 metriä Kärsämäen kartanon puutarha -nimiselle muinaisjäännökselle, mutta ei oikein mitään muuta. Lähistöllä on ollut venäläisten ampumarata ja kasarmi (?)tarkista tieto.
Luurangon säilymisasteen (hiekkamaassa) perusteella ei kyse voi olla kovin vanhasta hautauksesta.
Myöhemmin hautoja tuli esille kaivannon leikkauksesta lisää 3-5 kpl. Radiohiiilijaoitusten mukaan kyse on aikaisintaan 1600-luvun hautauksista, luultavasti nuoremmista.
Hautaukset jatkuivat siis kaivannon koillisleikkaukseen, todennäköisesti myös Pulmussuonkadun suuntaan mutta ainakin Valkiasvuorenkadun suuntaisesti luoteeseen. Raja sillä suunnalla saatiin selvillä, mutta ei sitä jatkuvatko haudat Valkiasvuorenkadun suuntaisesti kaakkoon, koska risteyksen yli ei kaivettu.
Kohteella tehtiin 2021 valvontaa Valkiaisvuorenkadulla Pulmussuonkadun ja Urheilukujan välisellä matkalla. Hautauksia ei havaittu. |
| metsakeskus.1000032389 |
781 |
Ahosaari |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
437076.00000000 |
6821368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032389 |
Kohde sijaitsee Valittulan Joutsjärven luoteisosassa, Ahosaaren etelärinteessä. Ahosaari on lounaasta koilliseen noin 80 m pitkä ja 50 m leveä, muodoltaan soikea. Profiililtaan seon kupera ja sileäpintainen. Kaakkoispuolella ja itäkärjessä on pari metriä korkea rantatörmä. Muuten rantarinteet laskevat suoraan järveen. Maaperä on kivistä hiekkamoreenia.
Paikalta on löytynyt 19.5.2018 metallinetsinnässä spiraalipäinen ketjunkantaja (KM 42700). Sen löytösyvyys kivikkoisessa maastossa oli noin 20 cm. Löytäjän havaintojen mukaan löytöpaikka on kiveys, jonka seassa on runsaasti hiiltä.
Kohde tarkastettiin 22.5.2020. Tarkastuksessa havaitun ihmisen rakentamalta vaikuttavan kiveyksen ja siinä havaitun hiili- ja nokipitoisen maan perusteella paikalla on todennäköisesti rautakautinen polttokalmisto, joten kohde on kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännösrekisterissä kohteen eli ketjunkantajan KM 42700 löytöpaikan sijaintina oli aiemmin P 6821368 I 437076, mikä osuu järveen noin 30 m saaresta kaakkoon. Tarkastuksessa löytöpaikan sijainniksi määritettiin P 6821396 I 437041 (tarkkuus muutamia metrejä). Kohde on rajattu siten, että se sisältää löytökohdan yläpuolella rinteessä havaitun alueen, jolle kiveys näyttää ulottuvan. Kohteen sijainti on korjattu edellä esitetyn mukaisesti. |
| metsakeskus.1000032395 |
781 |
Selkäsaari |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
437314.00000000 |
6821431.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032395 |
Löytöpaikka sijaitsee Joutsjärvellä, Selkäsaaren eteläpäässä. Selkäsaari on noin 140 m pitkä ja 60 m leveä kalliopohjainen saari yli 700 m päässä lähimmästä mannerrannasta. Lähellä on muutamia muita pieniä saaria, muun muassa Ahosaari, jossa on rautakautiseksi polttokenttäkalmistoksi tulkittu kohde 1000032389 Ahosaari.
Paikalta on löytynyt 19.5.2018 metallinetsinnässä silmäkirves KM 42701:1. Sen löytösyvyys kivikossa, kivien välissä oli noin 20 cm.
Kohde tarkastettiin 22.5.2020. Kirveen löytökohdalla havaittiin ilmeisesti ihmisen asetteleman kiveyksen väleissä tummaa hiilen- ja noensekaista hiekkamaata. Lisäksi havaittiin palanutta luuta (KM 42702). Löytökohdat ovat kallion ja kivien välisissä koloissa. Kairausten ja metallinilmaisinhavaintojen perusteella kalmistoon viittaavia merkkejä (hiilen- ja noensekaista maata, syvällä olevia metalliesineitä) havaittiin samanlaisissa paikoissa saaren eteläisen kalliokumpareen etelä- ja lounaisrinteellä kumpareen laen avokallion reunasta lähelle rantaa. Muualla saaressa ei havaittu metallinilmaisimella mielenkiintoiselta vaikuttavia signaaleja. |
| metsakeskus.1000032397 |
491 |
Mustalampi 1 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
516681.00000000 |
6838004.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032397 |
Kohde sijaitsee Salosaaren Mustalammen luoteispuolella, koilliseen viettävässä rinteessä. Varttuneessa kuusikossa on kaksi kuoppaa, kuoppien syvyys on puolisen metriä, sisäosan halkaisija noin metri. Kuoppia ympäröivät matalat vallit, koko rakenteen leveys on noin 2,5 metriä. Kuoppien etäisyys toisistaan on noin 35 metriä. Kuoppien maannosta tutkittiin maakairalla ja havaittiin, että molemmissa on selvä noin 10 cm vahvuinen nokikerros turpeen alla. Maaperä on hiekkaa noin 40x20 metrin kokoisella alueella ja muuttuu kivisemmäksi heti alempana rinteessä. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on kaskimaa ja kuopat liittyvät kaskeamisen aikaiseen toimintaan. Kuopat voivat olla nauriskuoppia. |
| metsakeskus.1000032398 |
491 |
Mustalampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
516922.00000000 |
6838175.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032398 |
Tervahauta sijaitsee noin 250 metriä Salosaaren Mustalammen pohjoispuolella. Alue on kallioista ja tervahauta on tehty aivan kallion kupeessa olevan rinteen hiekkamaahan. Halkaisija on noin 6-7 metriä, idän puolella on näkyvissä vallia, muuten muoto sulautuu laskevaan rinteeseen. Haudasta lähtee halssi alarinteeseen. Kuoppaa tutkittiin maakairalla ja siinä havaittiin paksu noki- ja hiilikerros. |
| metsakeskus.1000032399 |
491 |
Vanha-Karila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
511352.00000000 |
6837668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032399 |
Kohde sijaitsee noin 2,5 km Mikkelin keskustasta länteen, Rantakylässä, noin 500 metriä Orijärvestä pohjoiseen. Nykyinen Vanha-Karila sijaitsee lounaaseen viettävällä rinteellä. Sen eteläpuolella on peltoa, mutta noin 70 metriä tilan rakennuksista alkaa uusi omakotitaloalue.
Karila-nimeä talosta alettiin käyttää vuodesta 1875, sitä ennen talon nimi oli Nykänen. Talo on ollut eskadroonan saarnaajan virkatalo. Isojako päättyi vuonna 1850. 1500–1600-luvuilla talo kuului Parantaisille ja paikkaa kutsuttiin Parantalanmäeksi. Saarnaajan virkatalo Nykäsestä tehtiin vuonna 1698. Isonvihan jälkeen vuoteen 1733 siinä asui kirkkoherra Michael Heintzius. 1800-luvun alussa virkataloaika päättyi ja vuodesta 1813 se kuului Lillen suvulle. Nykyisin talo on autio. Piha-alue oli nurmettunut sekä viereiset pellot olivat kasvukaudella, joten pintapoimintaa alueella ei tehty. Kohde on arvioitu muuksi kulttuuriperintökohteeksi, aluerajausta ei ole tehty, koska selviä merkkejä vanhemmista asutusvaiheista ei havaittu. Olisi ehkä myös perusteltua luokitella kohde mahdolliseksi muinaisjäännökseksi, sillä lähellä on Orijärven Kihlinpellon rautakautinen asuinpaikka. Vanha-Karilan ja Kihlinpellon välillä on peltoalueita, joilta voisi ehkä vielä löytyä rautakauden tai keskiajan kulttuurikerroksia |
| metsakeskus.1000032400 |
563 |
Karahkan Sydänmaa |
10002 |
12012 |
13000 |
11006 |
27000 |
391619.00000000 |
7136429.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032400 |
Kallioalueen laella on yksi pienehkö kalliolouhos (6-8 m laajuinen), joka on miltei kokonaan veden täyttämä. Toinen mahdollinen louhosalue on edellisestä 15 m etelään. ja kokonaan veden peitossa. Näiden välillä havaittiin 5 säännöllistä graniittipaatta, kooltaan 1,5x0,5x0,45 m. joissa on poranreikiä. Jäkäläkasvuston perusteella louhos lienee 1800-luvulta. |
| metsakeskus.1000032401 |
483 |
Sydänkorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
386512.00000000 |
7136088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032401 |
Peruskartalle merkitty tervahauta metsäteiden risteyksen eteläpuolella hiekkakankaalla. kyse on ns. kaksoishaudasta, jonka läpimitta ulompi valli mukaan lukien on 16 m, kuopan halkaisija on 9 m ja syvyys 0,8 m. halssi on etelässä, pituudeltaan 3 m ja 1,8 m syvä. Eri-ikäisiä kuusia sekä mäntyjä kasvaa haudan päällä.
2024: Tervahaudan päältä on hakattu metsää, ja kohde on merkitty näkyvästi kulttuurikannoilla. Tervahaudan päällä kasvaa enää lähinnä nuorta koivikkoa. Vallin päälle on kasattu kaadettuja rankoja. Kohde on rekisterin tietoja vastaavassa kunnossa. |
| metsakeskus.1000032402 |
747 |
Haudanalusta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
223167.00000000 |
6871036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032402 |
Tervahaudan valli on noin 2m leveä ja metrin korkea. Sisäosan halkaisija on noin 8m. Tervahaudan kivetys on edelleen tallella ja näkyy etenkin rännin puolelta turpeen alta. Rehevöitynyt ja paikoin täyttynyt ränni jatkuu koilliseen tervahaudasta. |
| metsakeskus.1000032403 |
624 |
Kankaansuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
475008.00000000 |
6708245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032403 |
Kalliopohjaisella kivisellä mäellä on pyöreä kuoppa, joka on halkaisijaltaan noin 6 metriä. Kuopassa on jyrkähköt reunat ja 0,3 metriä korkea valli, joka tosin puuttuu lähes kokonaan rakenteen länsiosasta. Länsiosan yli on myös ajettu metsätyökoneella. Kuopan pohjalla on vettä useita kymmeniä senttejä sekä sammalta. Kuopan ympäristöön tehtiin lapionpistoja, joissa havaittiin hiilenpaloja. Ympäristön maaperä on kivinen. Kyseessä on todennäköisesti hiilimiilu, mutta rakenteen tarkempi määrittäminen vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000032404 |
426 |
Siikakosken myllykanavat |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
615202.00000000 |
6944688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032404 |
Nykyisen maantien länsipuolella on kaksi kaivettua kanavaa, jotka rajaavat ns. herrain saarta . Tässä saaressa oli sahan herroilla sauna ja uimapaikka. Kanavista vanhempi on todennäköisesti nykyiseltä maantieltä suoraan länteen pääuomaan suuntautuva uoma, jossa reunojen kiveys on selkeästi säilynyt.
Kanava on todennäköisesti rakennettu 1700-luvulla. Kanava on ulottunut vanhalle ruismyllylle, joka nykyisin on entistettynä toimintakunnossa. Kanavassa ei enää virtaa vettä . Ruismyllyn pohjoissivulla on havaittavissa vanhoja rakenteita.
Myllykanavista nuorempi on kaivettu todennäköisesti 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Höytiäisen vuonna 1859 tapahtuneen laskun jälkeen kanavaa parannettiin . Tämä kanava johtaa edelleen vettä ruismyllylle
Myllykanavat erottuvat edelleen selkeinä vanhoina kivirakenteina ja ne on helppo yhdistää edelleen käytössä olevaan ruismyllyyn. Myllykanavat ja ruismylly ovat oleellinen elementti Siikakosken kulttuuriympäristökokonaisuudessa.
Vähintään sata vuotta vanhat vesimyllyjen jäännökset sekä niihin liittyvät pato- ja uomarakenteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000032405 |
624 |
Suuri rantatie Korskärri |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
473660.00000000 |
6705995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032405 |
Pyhtään kirkonkylän länsipuolella Koulun ja Korskärrin välisellä metsäalueella on metsäautotie, jonka linjaus noudattaa historiallisista kartoista tunnistettavaa Suuren rantatien linjausta. Tie on rakennettu moreenimaalle loivaan luoteeseen viettävään rinteeseen. Tien laidoilta on paikka paikoin otettu soraa, mutta pääosin tielinja on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa reilun 300 metrin matkalla. Tie on yhä nykyään käytössä metsäautotienä. |
| metsakeskus.1000032406 |
624 |
Puutaksenpelto |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
475553.00000000 |
6706196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032406 |
Hiilimiilu sijaitsee parikymmentä metriä Pyhtääntiestä pohjoiseen kivikkoisella mäellä, jossa on tehty hiljattain (2017) metsänhakkuuta. Kohdetta ympäröi sekametsä.
Hiilimiilun koko on 3 m x 1 m ja sen itäpuolella on suuri maakivi. Pohjalle kaivetussa koepistossa havaittiin hiilenpaloja. Erityisen selkeänä maavalli on havaittavissa rakenteen pohjoisosassa. Rakenteen kaakkoispuolella noin metrin etäisyydellä on kuoppa, joka saattaa kuulua rakenteeseen.
Havainnointi paikalla oli hankalaa, koska kohdetta peitti metsänraivauksen aikana kaadetut isot ja pienet oksat. Hieman aikaisemmista metsähakkuista paikalla on myös vanhempia kantoja. |
| metsakeskus.1000032407 |
426 |
Siikakosken tehdaskanava |
10002 |
12015 |
13147 |
11006 |
27008 |
615275.00000000 |
6944606.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032407 |
Tehdaskanava on kaivettu 1830-luvulla suunnitellun sahan turbiinin voimakanavaksi. Kanava on kivetty ja on osin betonoitu koillispäädyssään. Se on 6-14 m leveä ja noin 370 m pitkä. Kanavan reunat ovat pusikoituneet ja sen alitse on vedetty vesi- ja viemäriputket. Tehdaskanava on oleellinen elementti Siikakosken kulttuuriympäristökokonaisuudessa |
| metsakeskus.1000032408 |
624 |
Papinpelto 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
475626.00000000 |
6705627.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032408 |
Mäntymetsässä on 4 x 2 metrin kokoinen hiilimiilu, jossa on selkeä ympyränmuotoinen noin metrin levyinen ja 0,5 metrin korkuinen ympärysvalli. Miilun syvyys on noin metri.
Hiilimiilun lähiympäristössä kasvaa moreeni/hiekkapohjaisessa maassa talousmetsää, lähinnä mäntyä. Hiilimiilun kohdalla maasto viettää loivasti kohti etelää ja entistä peltomaata. Muutamien kymmenien metrien etäisyydellä hiilimiilusta maasto muuttuu kiviseksi. |
| metsakeskus.1000032409 |
624 |
Öster Pyttisby (Itäkirkonkylä) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
474852.00000000 |
6706240.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032409 |
Pyhtään ensimmäinen maakirja on vuodelta 1543, missä mainitaan 29 Pyhtään kylää. Itäkirkonkylä tunnettiin nimellä ”Öster Pyttisby”, jossa oli kymmenen taloa. Itäkirkonkylässä sijaitsee myös keskiaikainen kivikirkko. Kylä vakiintui käsittämään yhdeksän taloa, joista ensimmäinen laskettiin yhteen Stockforsin kartanon kanssa. Historiallisiin karttoihin (mm. 1692) on merkitty kirkon eteläpuolelle jokirantaan asutusta.
Nykyisin kylä on asuttu ja rakennettu. |
| metsakeskus.1000032410 |
624 |
Västerkyrkoby (Länsikirkonkylä) pohjoinen osa |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
474505.00000000 |
6706275.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032410 |
Länsikirkonkylässä oli vuonna 1543 yhdeksän taloa. Lukumäärä kasvoi 14 taloon 1600-luvulle tultaessa, jolloin kylään kuului myös yksi autiotila. Kylän vanhoja tunnettuja taloja ovat Haavisto, Anttas, Arvids, Daniels, Jäspars, Skoas, Erikas, Willströms, Joas ja yksi nimetön, joka katoaa maakirjoista vuoden 1725 jälkeen.
Historiallisten karttojen perusteella pohjoisempi osa Pyhtään Länsikirkonkylästä on sijainnut kirkon ja Kymijoen länsipuolisella harjanteella. Kylän läpi kulkee nykyisin Haavistontie, jonka itä- ja länsipuolelle nykyinen asutus sijoittuu. Karttojen perusteella historiallisen asutuksen painopiste on ollut kumpareen etelälaidalla. Kylää ei ole voimallisesti rakennettu ja on mahdollista, että jäänteitä historiallisesta asutuksesta on säilynyt paikalla.
Eteläisempi osa kylästä on sijainnut Kymijoen länsirannalla moottoritien pohjoispuolella Annulanmäkeä vastapäätä jokitörmällä, ks. rekisterin kohde Västerkyrkoby (Länsikirkonkylä) eteläinen osa. |
| metsakeskus.1000032412 |
167 |
Uskalin Linnanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
678500.00000000 |
6920121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032412 |
Kohde sijaitsee Kiihtelysvaaran pitäjän eteläosassa, Uskalintien ja Vihtakoskentien risteyksen
luoteispuolella kohoavalla matalareunaisella mäellä Uskalin (entisen Uskaljärven) kylässä. Linnanmäen pohjoispuolella on Uskaljärven Lopotinlahden rantametsää. Linnanmäen maaperä on melko kivistä hiekkaa ja hiesua (hiesumoreenia). Vanhan peltoviljelyn jättäminä jäännöksinä kiviröykkiöitä, peltoterassi sekä terassipeltoalueen reunaan syntynyttä matalaa maavallia.
Laelta osin tasainen, jyrkähkö rinteinen. Ilmoituksen mukaan laella kivikkoa, jota raivattu laidoille ja kasoihin. Keskellä on suurehko kallio tai maakivi. |
| metsakeskus.1000032412 |
167 |
Uskalin Linnanmäki |
10002 |
12016 |
13164 |
11006 |
27006 |
678500.00000000 |
6920121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032412 |
Kohde sijaitsee Kiihtelysvaaran pitäjän eteläosassa, Uskalintien ja Vihtakoskentien risteyksen
luoteispuolella kohoavalla matalareunaisella mäellä Uskalin (entisen Uskaljärven) kylässä. Linnanmäen pohjoispuolella on Uskaljärven Lopotinlahden rantametsää. Linnanmäen maaperä on melko kivistä hiekkaa ja hiesua (hiesumoreenia). Vanhan peltoviljelyn jättäminä jäännöksinä kiviröykkiöitä, peltoterassi sekä terassipeltoalueen reunaan syntynyttä matalaa maavallia.
Laelta osin tasainen, jyrkähkö rinteinen. Ilmoituksen mukaan laella kivikkoa, jota raivattu laidoille ja kasoihin. Keskellä on suurehko kallio tai maakivi. |
| metsakeskus.1000032412 |
167 |
Uskalin Linnanmäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27006 |
678500.00000000 |
6920121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032412 |
Kohde sijaitsee Kiihtelysvaaran pitäjän eteläosassa, Uskalintien ja Vihtakoskentien risteyksen
luoteispuolella kohoavalla matalareunaisella mäellä Uskalin (entisen Uskaljärven) kylässä. Linnanmäen pohjoispuolella on Uskaljärven Lopotinlahden rantametsää. Linnanmäen maaperä on melko kivistä hiekkaa ja hiesua (hiesumoreenia). Vanhan peltoviljelyn jättäminä jäännöksinä kiviröykkiöitä, peltoterassi sekä terassipeltoalueen reunaan syntynyttä matalaa maavallia.
Laelta osin tasainen, jyrkähkö rinteinen. Ilmoituksen mukaan laella kivikkoa, jota raivattu laidoille ja kasoihin. Keskellä on suurehko kallio tai maakivi. |
| metsakeskus.1000032412 |
167 |
Uskalin Linnanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
678500.00000000 |
6920121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032412 |
Kohde sijaitsee Kiihtelysvaaran pitäjän eteläosassa, Uskalintien ja Vihtakoskentien risteyksen
luoteispuolella kohoavalla matalareunaisella mäellä Uskalin (entisen Uskaljärven) kylässä. Linnanmäen pohjoispuolella on Uskaljärven Lopotinlahden rantametsää. Linnanmäen maaperä on melko kivistä hiekkaa ja hiesua (hiesumoreenia). Vanhan peltoviljelyn jättäminä jäännöksinä kiviröykkiöitä, peltoterassi sekä terassipeltoalueen reunaan syntynyttä matalaa maavallia.
Laelta osin tasainen, jyrkähkö rinteinen. Ilmoituksen mukaan laella kivikkoa, jota raivattu laidoille ja kasoihin. Keskellä on suurehko kallio tai maakivi. |
| metsakeskus.1000032412 |
167 |
Uskalin Linnanmäki |
10002 |
12016 |
13164 |
11006 |
27007 |
678500.00000000 |
6920121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032412 |
Kohde sijaitsee Kiihtelysvaaran pitäjän eteläosassa, Uskalintien ja Vihtakoskentien risteyksen
luoteispuolella kohoavalla matalareunaisella mäellä Uskalin (entisen Uskaljärven) kylässä. Linnanmäen pohjoispuolella on Uskaljärven Lopotinlahden rantametsää. Linnanmäen maaperä on melko kivistä hiekkaa ja hiesua (hiesumoreenia). Vanhan peltoviljelyn jättäminä jäännöksinä kiviröykkiöitä, peltoterassi sekä terassipeltoalueen reunaan syntynyttä matalaa maavallia.
Laelta osin tasainen, jyrkähkö rinteinen. Ilmoituksen mukaan laella kivikkoa, jota raivattu laidoille ja kasoihin. Keskellä on suurehko kallio tai maakivi. |
| metsakeskus.1000032412 |
167 |
Uskalin Linnanmäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27007 |
678500.00000000 |
6920121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032412 |
Kohde sijaitsee Kiihtelysvaaran pitäjän eteläosassa, Uskalintien ja Vihtakoskentien risteyksen
luoteispuolella kohoavalla matalareunaisella mäellä Uskalin (entisen Uskaljärven) kylässä. Linnanmäen pohjoispuolella on Uskaljärven Lopotinlahden rantametsää. Linnanmäen maaperä on melko kivistä hiekkaa ja hiesua (hiesumoreenia). Vanhan peltoviljelyn jättäminä jäännöksinä kiviröykkiöitä, peltoterassi sekä terassipeltoalueen reunaan syntynyttä matalaa maavallia.
Laelta osin tasainen, jyrkähkö rinteinen. Ilmoituksen mukaan laella kivikkoa, jota raivattu laidoille ja kasoihin. Keskellä on suurehko kallio tai maakivi. |
| metsakeskus.1000032413 |
593 |
Puksanlahti 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
528306.00000000 |
6892539.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032413 |
Metsätöissä osin tuhoutunut hiilimiilu tai tervahauta. Kohdetiedot valokuvien perusteella. |
| metsakeskus.1000032414 |
148 |
Luulammit |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522848.00000000 |
7582568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032414 |
Luulampien ympäristö on kumpuilevaa hiekkakangasta. Porojen palkimisen ja retkeilijöiden tallauksen takia kasvillisuus on laajoilta alueilta kokonaan kulunut pois ja maaperä on paljastunut.
Kartalle rajatulla asuinpaikka-alueella on kaksi löytökeskittymää. Toinen on eteläisemmän Luulammen eteläpuolella opastustuvan pihapiirissä sekä läntisemmän tulipaikan ympäristössä. Alueelta löytyi kaksi kvartsikaavinta sekä melko vähäisiä määriä kvartsi-iskoksia hajallaan siellä täällä. ltäisemmän tulipaikan ympäristössä on myös punaiseksi värjäytynyttä hiekkaa, mutta on mahdotonta sanoa onko se peräisin esihistorialliselta ajalta vai vasta nykyajalta.
Toinen löytökeskittymä on pohjoisemman Luulammen itäpuolella. Se on helposti havaittavissa, koska alueen kasvillisuus on kulunut pois ja porot ja retkeilijät ovat kuluttaneet hiekan näkyviin. Noin aarin suuruisella alueella runsaasti palaneen luun murusia sekä kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia. Alueella on punaiseksi palaneen hiekan läikkä, jossa oli erityisen runsaasti palaneita luita. Kyseessä saattaa olla tulisijan jäännökset.
Inventoinnissa 2013 Luulampien eteläpuoliselta kumpareelta löydettiin uusi palanutta luuta sekä kvartsi-iskoksia sisältävä löytökeskittymä, jonka perusteella aluerajausta muutettiin. |
| metsakeskus.1000032414 |
148 |
Luulammit |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
522848.00000000 |
7582568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032414 |
Luulampien ympäristö on kumpuilevaa hiekkakangasta. Porojen palkimisen ja retkeilijöiden tallauksen takia kasvillisuus on laajoilta alueilta kokonaan kulunut pois ja maaperä on paljastunut.
Kartalle rajatulla asuinpaikka-alueella on kaksi löytökeskittymää. Toinen on eteläisemmän Luulammen eteläpuolella opastustuvan pihapiirissä sekä läntisemmän tulipaikan ympäristössä. Alueelta löytyi kaksi kvartsikaavinta sekä melko vähäisiä määriä kvartsi-iskoksia hajallaan siellä täällä. ltäisemmän tulipaikan ympäristössä on myös punaiseksi värjäytynyttä hiekkaa, mutta on mahdotonta sanoa onko se peräisin esihistorialliselta ajalta vai vasta nykyajalta.
Toinen löytökeskittymä on pohjoisemman Luulammen itäpuolella. Se on helposti havaittavissa, koska alueen kasvillisuus on kulunut pois ja porot ja retkeilijät ovat kuluttaneet hiekan näkyviin. Noin aarin suuruisella alueella runsaasti palaneen luun murusia sekä kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia. Alueella on punaiseksi palaneen hiekan läikkä, jossa oli erityisen runsaasti palaneita luita. Kyseessä saattaa olla tulisijan jäännökset.
Inventoinnissa 2013 Luulampien eteläpuoliselta kumpareelta löydettiin uusi palanutta luuta sekä kvartsi-iskoksia sisältävä löytökeskittymä, jonka perusteella aluerajausta muutettiin. |
| metsakeskus.1000032415 |
758 |
Rupisuolijärvet 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
552857.00000000 |
7591958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032415 |
Suomujoen länsipuolella Urho Kekkosen kansallispuiston koillisosassa kulkee pitkä ja korkea harju jakso. Pyyntikuopat löytyivät tämän harjujakson pohjoisosasta Rupisuolijärvien itäpuolelta. Pyyntikuoppien ympäristö on kuivahkon kankaan männikköä ja maaperä hiekkaa. Kuoppien koillispuolella on pieni, vähävetinen lampi. Itäpuolella maasto kohoaa jyrkäksi ja korkeaksi harjuksi.
Rupisuolijärvistä eteläisemmän itärannalla on kaksi pyyntikuoppaa. Pyyntikuopat on kaivettu aivan lähekkäin pienen niemen kärkeen. Pyyntikuoppien välittömästä lähiympäristöstä ei löytynyt muita merkkejä muinaisjäännöksistä. Muinaisjäännösalue on rajattu noin kahden metrin päähän pyyntikuoppien reunoista. Tulkinta Harjujakso |
| metsakeskus.1000032416 |
758 |
Rupisuolijärvet 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
552941.00000000 |
7591746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032416 |
Pyyntikuoppa sijaitsee lähes harjun korkeimmalla kohdalla. Se on halkaisijaltaan 4 metriä ja syvyydeltään 60 cm. Kuopassa ei ole vallia. Pyyntikuopasta noin 50 metriä etelään on toinen pyyntikuoppa (Rupisuolijärvet 3).
Pyyntikuopan välittömästä läheisyydestä ei löytynyt muita muinaisjäännöksiä. Kohde rajattiin pistemäisenä |
| metsakeskus.1000032417 |
758 |
Rupisuolijärvet 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
552952.00000000 |
7591697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032417 |
Pyyntikuoppa sijaitsee harjun korkeimmalla kohdalla. Kuoppa on halkaisijaltaan 4 metriä ja syvyydeltään 80 cm. Se on valliton. Pyyntikuopasta noin 50 metriä pohjoiseen on toinen pyyntikuoppa (Rupisuolijärvet 2)
Pyyntikuopan välittömästä lähiympäristöstä ei löytynyt muita muinaisjäännöksiä. Kohde rajattiin pistemäisenä. |
| metsakeskus.1000032419 |
758 |
Pirunsylkemä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
553158.00000000 |
7591263.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032419 |
Pyyntikuoppa on kaivettu harjun kapealle kohdalle aivan harjun korkeimmalle kohdalle. Retkeilyreitti kulkee aivan pyyntikuopan vierestä.
Pyyntikuoppa on halkaisijaltaan 2 metriä ja syvyydeltään 50 cm. Kuoppa on valliton. Kuopasta noin sata metriä etelään on toinen pyyntikuoppa (Pirunsylkemä 3) ja noin 250 pohjoiseen kvartsi-iskoksen löytöpaikka (Pirunsylkemä 1)
Pyyntikuopan välittömästä lähiympäristöstä ei löytynyt muita muinaisjäännöksiä. Kohde rajattiin pistemäiseksi. |
| metsakeskus.1000032420 |
758 |
Pirunsylkemä 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
553158.00000000 |
7591153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032420 |
Pyyntikuoppa on kaivettu harjun kapeaan kohtaan, harjun korkeimmalle kohdalle. Pyyntikuoppa on halkaisijaltaan 2 metriä ja syvyydeltään 40 cm. Kuopassa ei ole valleja.
Pyyntikuopasta noin 100 metriä pohjoiseen on toinen pyyntikuoppa (Pirunsylkemä 2). |
| metsakeskus.1000032421 |
758 |
Suomun-Ville 3, vanha rajavartiokämppä |
10007 |
12001 |
13010 |
11006 |
27000 |
553117.00000000 |
7592103.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032421 |
Kohde on itsenäisen Suomen ensimmäinen rajavartiokämppä. Kämpästä on jäljellä enää seinähirret (9-1 0 hirsikertaa), katto on lahonnut ja romahtanut. Kämppä on kooltaan 5 x 5 metriä. Kämpän keskelle on kaivettu aikoinaan pieni maakellari. Nurkassa on vielä jäljellä piisin jäänteinä sammalkerroksen peittämä kivikasa. Itä-ja eteläseinällä on ollut ikkuna ja pohjoisseinällä ovi.
Kämpän lähistöllä ei ollut muita rakennusten jäännöksiä |
| metsakeskus.1000032422 |
758 |
Suomun-Ville 4 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
553205.00000000 |
7592238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032422 |
Urho Kekkosen kansallispuiston vanhalla rajalla, puiston koillisosassa on kolmesta laakakivestä tehty rajamerkki, ns. kolme veljestä. Kivet on aseteltu lähes pohjois-eteläsuuntaisesti vierekkäin. Keskellä oleva kivi on suurin. Se on noin 30 cm korkeudeltaan ja saman verran leveydeltään Kivien välit ovat noin metrin.
Kyseessä on mahdollisesti kansallispuiston vanhan rajan rajamerkki. |
| metsakeskus.1000032423 |
758 |
Ruijanpolku |
10002 |
12005 |
13062 |
11006 |
27000 |
518346.00000000 |
7555365.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032423 |
Ruijanpolku on osa ikivanhaa Ruijanreittiä, joka on aikoinaan kulkenut Perämereltä yli Saariselän tunturialueen Jäämerelle eli Ruijan rannalle saakka. Ruijanreitti on tiettävästi Lapin vanhin reitti, varhaisin kirjallinen merkintä Ruijanpolusta on vuodelta 1598. Reitti on kunnostettu viimeisen kerran 1800-luvun lopussa. Selkeimmin reitti on näkyvissä Sodankylän Sompiojärveltä pohjoiseen Inarin Laanilaan saakka. Kulku Ruijanreitillä loppui 1900-luvun alussa. 2000-luvun alkupuolella osa reitistä entisöitiin retkeilypoluksi ja merkittiin maastoon uudestaan välillä Sompiojärvi - Laanila.
Ruijanpolku erottuu maastossa noin puolen metrin levyisenä kulku-urana. Sompiojärvi-Laanila välillä kivistä tehtyjä reittimerkkejä on 39 ja mäntyihin veistettyjä pilkkoja 15. Eteläosan kivikkoisilla alueilla se on merkitty aikoinaan päällekkäin asetetuilla kivillä: alimpana kasassa olevat kivet ovat ylempiä luonnollisesti suurempia. Isompien kivien nostamiseen on todennäköisesti tarvittu ainakin kaksi miestä, ellei mies ole erityisen riski. Pohjoisempana muutamista vanhoista männyistä löytyi reittimerkeiksi puun kylkeen kirveellä veistettyjä pilkkoja. Muistiin otettiin sellaisten pilkkojen paikat, jotka olivat kaarnan umpeenkasvun (kylestämisen) perusteella vanhoja.
Reittimerkkien iästä ei ole varmaa tietoa, mutta mäntyjen kylestymisen perusteella runkoihin tehdyt merkit lienevät jopa yli sata vuotta vanhoja. Vuotsolainen Jouko Alakorva arveli, että kiviset reittimerkit olisi tehty 1900-luvun alussa, mutta varma ei hän asiasta ollut.
Tarkastettu osa Ruijanpolusta kulkee Sompiojärveltä Kiilopäälle johtavan tien varteen. Sompiojärveltä lähdettäessä polku kulkee jylhien Nattasten ja Seinätunturin alarinteitä myötäillen Nattushaaralta Kaptukaislammille ja Kaptukaisselältä Palkispäiden vierestä Kiiloselän yli Kiilopään tielle. Eteläosasta reitti on hyvin kivinen. Sompion luonnonpuiston pohjoisosissa ja Urho Kekkosen kansallispuiston eteläosissa ympäristö on kuusikkoista, paikoin jopa soista. Pohjoisemmassa ympäristö muuttuu maaston kohotessa kuivahkon kankaan männiköksi.
Kiilopääntien ja Laanilan välisiä reittimerkkejä inventointiin vuonna 2019, kun viranomaisille ilmoitettiin merkkejä tuhotun. Tältä Ruijanpolun pätkältä löytyi 19 vanhaa kivilatomusta, viisi vanhaa viittamerkkiä ja 29 pilkkapetäjää. Tarkastuksessa havaittiin, että yksi viittamerkki ja 16 kivilatomusta oli hajotettu. Pilkkapetäjissä ei havaittu vaurioita. Vaurioituneet reittimerkit entisöitiin ilmeisesti vuonna 2020. Osa kivilatomuksista oli hajotettu uudelleen vuonna 2023 ja ne kunnostettiin vuonna 2024.
Ruijanpolun eteläisellä osuudella Sompion luonnonpuistossa on myös hajotettuja reittimerkkejä ja tilanne on tarkistettu maastokäynnillä vuonna 2021. Niiden kunnostamista selvitetään Metsähallituksessa Ruijanpolun hoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000032423 |
758 |
Ruijanpolku |
10002 |
12005 |
13064 |
11006 |
27000 |
518346.00000000 |
7555365.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032423 |
Ruijanpolku on osa ikivanhaa Ruijanreittiä, joka on aikoinaan kulkenut Perämereltä yli Saariselän tunturialueen Jäämerelle eli Ruijan rannalle saakka. Ruijanreitti on tiettävästi Lapin vanhin reitti, varhaisin kirjallinen merkintä Ruijanpolusta on vuodelta 1598. Reitti on kunnostettu viimeisen kerran 1800-luvun lopussa. Selkeimmin reitti on näkyvissä Sodankylän Sompiojärveltä pohjoiseen Inarin Laanilaan saakka. Kulku Ruijanreitillä loppui 1900-luvun alussa. 2000-luvun alkupuolella osa reitistä entisöitiin retkeilypoluksi ja merkittiin maastoon uudestaan välillä Sompiojärvi - Laanila.
Ruijanpolku erottuu maastossa noin puolen metrin levyisenä kulku-urana. Sompiojärvi-Laanila välillä kivistä tehtyjä reittimerkkejä on 39 ja mäntyihin veistettyjä pilkkoja 15. Eteläosan kivikkoisilla alueilla se on merkitty aikoinaan päällekkäin asetetuilla kivillä: alimpana kasassa olevat kivet ovat ylempiä luonnollisesti suurempia. Isompien kivien nostamiseen on todennäköisesti tarvittu ainakin kaksi miestä, ellei mies ole erityisen riski. Pohjoisempana muutamista vanhoista männyistä löytyi reittimerkeiksi puun kylkeen kirveellä veistettyjä pilkkoja. Muistiin otettiin sellaisten pilkkojen paikat, jotka olivat kaarnan umpeenkasvun (kylestämisen) perusteella vanhoja.
Reittimerkkien iästä ei ole varmaa tietoa, mutta mäntyjen kylestymisen perusteella runkoihin tehdyt merkit lienevät jopa yli sata vuotta vanhoja. Vuotsolainen Jouko Alakorva arveli, että kiviset reittimerkit olisi tehty 1900-luvun alussa, mutta varma ei hän asiasta ollut.
Tarkastettu osa Ruijanpolusta kulkee Sompiojärveltä Kiilopäälle johtavan tien varteen. Sompiojärveltä lähdettäessä polku kulkee jylhien Nattasten ja Seinätunturin alarinteitä myötäillen Nattushaaralta Kaptukaislammille ja Kaptukaisselältä Palkispäiden vierestä Kiiloselän yli Kiilopään tielle. Eteläosasta reitti on hyvin kivinen. Sompion luonnonpuiston pohjoisosissa ja Urho Kekkosen kansallispuiston eteläosissa ympäristö on kuusikkoista, paikoin jopa soista. Pohjoisemmassa ympäristö muuttuu maaston kohotessa kuivahkon kankaan männiköksi.
Kiilopääntien ja Laanilan välisiä reittimerkkejä inventointiin vuonna 2019, kun viranomaisille ilmoitettiin merkkejä tuhotun. Tältä Ruijanpolun pätkältä löytyi 19 vanhaa kivilatomusta, viisi vanhaa viittamerkkiä ja 29 pilkkapetäjää. Tarkastuksessa havaittiin, että yksi viittamerkki ja 16 kivilatomusta oli hajotettu. Pilkkapetäjissä ei havaittu vaurioita. Vaurioituneet reittimerkit entisöitiin ilmeisesti vuonna 2020. Osa kivilatomuksista oli hajotettu uudelleen vuonna 2023 ja ne kunnostettiin vuonna 2024.
Ruijanpolun eteläisellä osuudella Sompion luonnonpuistossa on myös hajotettuja reittimerkkejä ja tilanne on tarkistettu maastokäynnillä vuonna 2021. Niiden kunnostamista selvitetään Metsähallituksessa Ruijanpolun hoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000032423 |
758 |
Ruijanpolku |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27000 |
518346.00000000 |
7555365.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032423 |
Ruijanpolku on osa ikivanhaa Ruijanreittiä, joka on aikoinaan kulkenut Perämereltä yli Saariselän tunturialueen Jäämerelle eli Ruijan rannalle saakka. Ruijanreitti on tiettävästi Lapin vanhin reitti, varhaisin kirjallinen merkintä Ruijanpolusta on vuodelta 1598. Reitti on kunnostettu viimeisen kerran 1800-luvun lopussa. Selkeimmin reitti on näkyvissä Sodankylän Sompiojärveltä pohjoiseen Inarin Laanilaan saakka. Kulku Ruijanreitillä loppui 1900-luvun alussa. 2000-luvun alkupuolella osa reitistä entisöitiin retkeilypoluksi ja merkittiin maastoon uudestaan välillä Sompiojärvi - Laanila.
Ruijanpolku erottuu maastossa noin puolen metrin levyisenä kulku-urana. Sompiojärvi-Laanila välillä kivistä tehtyjä reittimerkkejä on 39 ja mäntyihin veistettyjä pilkkoja 15. Eteläosan kivikkoisilla alueilla se on merkitty aikoinaan päällekkäin asetetuilla kivillä: alimpana kasassa olevat kivet ovat ylempiä luonnollisesti suurempia. Isompien kivien nostamiseen on todennäköisesti tarvittu ainakin kaksi miestä, ellei mies ole erityisen riski. Pohjoisempana muutamista vanhoista männyistä löytyi reittimerkeiksi puun kylkeen kirveellä veistettyjä pilkkoja. Muistiin otettiin sellaisten pilkkojen paikat, jotka olivat kaarnan umpeenkasvun (kylestämisen) perusteella vanhoja.
Reittimerkkien iästä ei ole varmaa tietoa, mutta mäntyjen kylestymisen perusteella runkoihin tehdyt merkit lienevät jopa yli sata vuotta vanhoja. Vuotsolainen Jouko Alakorva arveli, että kiviset reittimerkit olisi tehty 1900-luvun alussa, mutta varma ei hän asiasta ollut.
Tarkastettu osa Ruijanpolusta kulkee Sompiojärveltä Kiilopäälle johtavan tien varteen. Sompiojärveltä lähdettäessä polku kulkee jylhien Nattasten ja Seinätunturin alarinteitä myötäillen Nattushaaralta Kaptukaislammille ja Kaptukaisselältä Palkispäiden vierestä Kiiloselän yli Kiilopään tielle. Eteläosasta reitti on hyvin kivinen. Sompion luonnonpuiston pohjoisosissa ja Urho Kekkosen kansallispuiston eteläosissa ympäristö on kuusikkoista, paikoin jopa soista. Pohjoisemmassa ympäristö muuttuu maaston kohotessa kuivahkon kankaan männiköksi.
Kiilopääntien ja Laanilan välisiä reittimerkkejä inventointiin vuonna 2019, kun viranomaisille ilmoitettiin merkkejä tuhotun. Tältä Ruijanpolun pätkältä löytyi 19 vanhaa kivilatomusta, viisi vanhaa viittamerkkiä ja 29 pilkkapetäjää. Tarkastuksessa havaittiin, että yksi viittamerkki ja 16 kivilatomusta oli hajotettu. Pilkkapetäjissä ei havaittu vaurioita. Vaurioituneet reittimerkit entisöitiin ilmeisesti vuonna 2020. Osa kivilatomuksista oli hajotettu uudelleen vuonna 2023 ja ne kunnostettiin vuonna 2024.
Ruijanpolun eteläisellä osuudella Sompion luonnonpuistossa on myös hajotettuja reittimerkkejä ja tilanne on tarkistettu maastokäynnillä vuonna 2021. Niiden kunnostamista selvitetään Metsähallituksessa Ruijanpolun hoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000032424 |
758 |
kaptukaislammet 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
519152.00000000 |
7568391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032424 |
Kohde sijaitsee loivasti kohti lounasta nousevalla hiekkamoreenirinteellä, jonka koillispuolella kulkee luode-kaakkosuuntainen, 100 m - 300 m leveä ja kilometrien pituinen suojuotti. Kohteen länsipuolella maaperä on kivikkoisempaa ja maasto pienipiirteisempää. Suojuotin keskellä virtaa Kaptukaisoja ja sen koillislaidalla sijaitsevat Kattukaislammet, joiden takana maasto nousee loivasti koilliseen päin.
Kohteen muodostavat seitsemän pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat lounais-koillissuuntaisena jonona. Kuoppajono alkaa Kaptukaisojan suojuotin lounaislaidalta, lounaaseen päin nousevan rinteen juurelta, ja jatkuu ylärinteen suuntaan noin 230 metriä. Aiemmin kuoppia oli havaittu vain kuusi, mutta kohteen tarkastuksen yhteydessä niiden länsipuolelta löydettiin yksi kuoppa lisää. Suojuotin vastakkaisella puolella on toinen lounais-koillissuuntainen pyyntikuoppajono (Kaptukaislammet) ja läntisemmän Kattukaislammen luoteisrannalla sijaitsee kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Kaptukaislammet 3). |
| metsakeskus.1000032425 |
758 |
Kaptukaislammet 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
519380.00000000 |
7568688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032425 |
Kohde sijaitsee matalalla, hiekkamoreenipohjaisella niemekkeellä, joka työntyy koillisen suunnalta suolle läntisemmän Kattukaislammen luoteispuolella. Kohteen alue nousee ylimmillään noin kaksi metriä lammen pinnan tasoa ylemmäs. Niemekkeen länsipuolella kulkee luoteis-kaakkoissuuntainen pitkä suojuotti, jonka keskellä virtaa Kaptukaisoja. Läntisempi Kattukaislampi sijaitsee miltei välittömästi niemekkeen kaakkoispuolella ja parisataa metriä kauempana samalla suunnalla itäisempi Kaptukaislampi. Kohteen koillispuolella maasto nousee loivasti kohti Peurapäätä. Suojuotin vastakkaisella puolella rinne nousee vastaavasti lounaaseen
päin. Suojuotin molemmilla puolilla sijaitsee esihistoriallisia pyyntikuoppajärjestelmiä (kohteet Kaptukaislammet ja Kaptukaislammet 2).
Kohdassa x = 7571826 / y = 3519553 (YKJ) maaperän todettiin olevan noin neliömetrin alueella selvästi likaantunutta, tummaa, punertavan ruskeaa ja palaneelta vaikuttavaa. Likamaa-alueella ja sen lähellä oli maan pinnalla toistakymmentä palanutta kiveä, kuusi kappaletta palanutta luuta, muutamia kvartsi-iskoksia sekä kaksi sertti-iskosta. Paikalla vaikuttaa sijainneen kivikautinen tai varhaismetallikautinen nuotiopaikka. Palaneiden luiden kappaleet ja sertti-iskokset poimittiin paikalta talteen. Ainakin osa luista on peräisin suuresta nisäkkäästä, todennäköisesti peurasta tai hirvestä.
Asuinpaikan löytöalueen koillispäässä, kohdassa x = 7571832 / y = 3519564 (YKJ), havaittiin polulla noin metrin matkalla kymmenen erityisen hyvälaatuista, lähes lasimaista kvartsi-iskosta. Iskoskeskittymästä poimittiin otokseksi talteen kolme iskosta. Niemekkeelle, jonka kaakkoislaidalla löydöt sijaitsivat, ei kaivettu koekuoppia, joten löytöjen levintää ei voitu havainnoida maapaljastumien ulkopuolella. On kuitenkin ilmeistä, että asuinpaikan keskeisimmät osat sijaitsevat juuri niemekkeen kaakkoispuoliskossa, läntisemmän Kaptukaislammen läheisyydessä. |
| metsakeskus.1000032425 |
758 |
Kaptukaislammet 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
519380.00000000 |
7568688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032425 |
Kohde sijaitsee matalalla, hiekkamoreenipohjaisella niemekkeellä, joka työntyy koillisen suunnalta suolle läntisemmän Kattukaislammen luoteispuolella. Kohteen alue nousee ylimmillään noin kaksi metriä lammen pinnan tasoa ylemmäs. Niemekkeen länsipuolella kulkee luoteis-kaakkoissuuntainen pitkä suojuotti, jonka keskellä virtaa Kaptukaisoja. Läntisempi Kattukaislampi sijaitsee miltei välittömästi niemekkeen kaakkoispuolella ja parisataa metriä kauempana samalla suunnalla itäisempi Kaptukaislampi. Kohteen koillispuolella maasto nousee loivasti kohti Peurapäätä. Suojuotin vastakkaisella puolella rinne nousee vastaavasti lounaaseen
päin. Suojuotin molemmilla puolilla sijaitsee esihistoriallisia pyyntikuoppajärjestelmiä (kohteet Kaptukaislammet ja Kaptukaislammet 2).
Kohdassa x = 7571826 / y = 3519553 (YKJ) maaperän todettiin olevan noin neliömetrin alueella selvästi likaantunutta, tummaa, punertavan ruskeaa ja palaneelta vaikuttavaa. Likamaa-alueella ja sen lähellä oli maan pinnalla toistakymmentä palanutta kiveä, kuusi kappaletta palanutta luuta, muutamia kvartsi-iskoksia sekä kaksi sertti-iskosta. Paikalla vaikuttaa sijainneen kivikautinen tai varhaismetallikautinen nuotiopaikka. Palaneiden luiden kappaleet ja sertti-iskokset poimittiin paikalta talteen. Ainakin osa luista on peräisin suuresta nisäkkäästä, todennäköisesti peurasta tai hirvestä.
Asuinpaikan löytöalueen koillispäässä, kohdassa x = 7571832 / y = 3519564 (YKJ), havaittiin polulla noin metrin matkalla kymmenen erityisen hyvälaatuista, lähes lasimaista kvartsi-iskosta. Iskoskeskittymästä poimittiin otokseksi talteen kolme iskosta. Niemekkeelle, jonka kaakkoislaidalla löydöt sijaitsivat, ei kaivettu koekuoppia, joten löytöjen levintää ei voitu havainnoida maapaljastumien ulkopuolella. On kuitenkin ilmeistä, että asuinpaikan keskeisimmät osat sijaitsevat juuri niemekkeen kaakkoispuoliskossa, läntisemmän Kaptukaislammen läheisyydessä. |
| metsakeskus.1000032426 |
886 |
Lepistönsuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
241219.00000000 |
6821785.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032426 |
Historiallisen ajan pystymiilu, jonka koholla oleva kumpu ja sitä ympäröivä yhtenäinen matala oja erottuvat maastosta selkeästi. Kummun halkaisija on noin 12 metriä ja sen keskellä on painauma.
Miilun ympäristössä tehdyt kairaukset osoittavat, että puuhiilen valmistukseen varattu alue jatkuu kohti itää, vaikkakaan vastaavia maanpinnan muotoja ei tarkastuksen aikana havaittu. |
| metsakeskus.1000032427 |
777 |
Myllylahti |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
629092.00000000 |
7181347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032427 |
Koljatinjärven Myllylahden ja lähes umpeen kasvaneen pitkulaisen lammen välisen kannaksen poikki kaivettu veneenvetokaivanto Vuokin reitin polulla Rautiaisenmyllyn länsipuolella. Myllylahden ja lammen välinen kannas on noin 70 metriä leveä. Kaivanto erottuu selvästi lammen puoleisessa rinteessä noin 30 metrin matkalta. Kaivanto on noin kolme metriä leveä ja muutaman kymmenen sentin syvyinen Kaivannon suunta on pohjoisluoteesta eteläkaakkoon. Vuokin reitin hoitotoimenpiteissä kaivannon viereen on tehty uusi pilkka, johon on kaiverrettu teksti 1700-luvun kaivanto. |
| metsakeskus.1000032428 |
777 |
Tuppurinaho 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
635049.00000000 |
7184402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032428 |
Tuppurinahon etelärinteessä on useita toisen maailmansodan tapahtumiin liittyviä poteroita ja muita kuoppia Vuokin reitin polun molemmin puolin |
| metsakeskus.1000032429 |
777 |
Kapeaselkä 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
638510.00000000 |
7184736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032429 |
Aittojärven Kapeaselän lounaisrannalla kohoavalla harjulla eli särkällä on useita pyyntikuoppia hiekanottoalueiden väliin jääneillä harjanteilla Vuokin reitin polun molemmin puolin. |
| metsakeskus.1000032430 |
777 |
Kapeaselkä 2 |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
638680.00000000 |
7184673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032430 |
Aittojärven Kapeaselän lounaisrannalla kohoavan harjun poikki kaivettu paikoin yli kaksi metriä syvä, noin kolme metriä leveä ja ainakin 45 metriä pitkä kaivanto, joka kulkee koillisesta lounaaseen. Kaivanto on harjun laella ja pohjoispuolella eteläpuolta selkeämpi. Kyseessä lienee veneenvetoura. |
| metsakeskus.1000032431 |
777 |
Kapeaselkä 3 |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
639073.00000000 |
7184492.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032431 |
Syvä ja leveä kaivanto lähtee Aittojärven Kapeaselän kaakkoispään ja Porrasjoen suun välissä sijaitsevan vapaa-ajan asunnon kuivakäymälän takaa ja kulkee harjun poikki suunnilleen pohjoisesta etelään. Vedenottamolle vievän tien kohdalta kaivanto on täytetty. |
| metsakeskus.1000032432 |
777 |
Kapeaselkä 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
639090.00000000 |
7184544.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032432 |
Harjulla sijaitsevan vedenottamon ja Malahviantien välissä olevat kaksi erillistä pyyntikuoppa-aluetta muodostavat kohteen. Kuopat 1-3 sijaitsevat harjun laella vedenottamolla vievän tien molemmin puolin. Lähempänä Malahviantietä ja Porrasjoen suuta sijaitsevalla harjun laella vapaa-ajan asunnosta 18 mertiä itään on kaksi kaunista ja selkeää pyyntikuoppaa (4 ja 5) seitsemän metrin päässä toisistaan. Alueella kulkee myös Vuokin reitin mahdollinen polkuosuus. Pyyntikuoppakohtein etäisyys toisistaan on noin 200 metriä. |
| metsakeskus.1000032433 |
858 |
Jäniksenlinna |
10007 |
12006 |
13079 |
11042 |
27000 |
388698.00000000 |
6708846.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032433 |
Kohde ilmoitettu toimittajan toimesta Museovirastolle.
Arkeologinen selvitys tehty vuonna 2018.
Kohde on luultavammin lähde, joka on rakennettu 1900-luvun aikana, Hakalan tilan yhteyteen.
Lähteestä vähän tietoa, eikä löydy esimerkiksi vanhoista kartoista. |
| metsakeskus.1000032435 |
680 |
Hauninen |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
236200.00000000 |
6716437.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032435 |
Todennäköinen hautapaikka. |
| metsakeskus.1000032436 |
481 |
Koirapuisto |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
232302.00000000 |
6724793.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032436 |
Todennäköinen hautapaikka koirapuistossa. Koirapuisto on pääosin luonnollisen maapohjainen, mutta paikoin maastossa on esim. tiilimurskaa. Koirapuiston aidan kohdalle on tuotu maata ja aidan alareunaan on kasattu kiviä. |
| metsakeskus.1000032438 |
484 |
Nimikallio |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
212680.00000000 |
6868759.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032438 |
Tasainen kallioalue, jossa hakattuna runsaasti nimiä. Tietojen mukaan Nimikallio on ollut perinteinen Alakylän nuorison kokoontumispaikka. Tasaisella kalliolla on pidetty tansseja ja siellä on ollut myös kyläkeinu. Tapana on ollut, että seurustelevat nuoret ovat hakanneet kallioon nimensä. Vanhin edelleen näkyvissä oleva vuosiluku on mahdollisesti 1915. Osa hakkauksista on jäänyt sammaleen ja jäkälän alle, vanhempiakin hakkauksia voi siis löytyä. Nuorimmat ovat viime vuosikymmeniltä. Kalliolla on nuotiopaikka ja kivistä tehdyt penkit. |
| metsakeskus.1000032440 |
271 |
Annanmaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
260347.00000000 |
6801656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032440 |
Puurijärvestä n. 450 m länteen on pieni kalliokohoama voimajohtolinjauksen alla.
Länteen laskevalla kalliolla n. 2 x 1,4 m:n kokoinen soikean muotoinen kiviröykkiö/-latomus (röykkiö 1), jossa on kaksi kivikertaa. Kivet ovat n. 20-50 cm:n kokoisia ja niiden pinnassa kasvaa jäkälää. Pohdittiin mahdollisuutta, että kysymyksessä olisi poistetun sähköpylvään perustus, mutta kivien määrä vaikuttaa siihen tarkoitukseen vähäiseltä ja rakenne sopii myös haudalle. Noin 40 m pohjoisluoteeseen on kalliolla toinen, soikean muotoinen röykkiö, joka on läpimitaltaan n. 6,5 m, siinä on erotettavissa ainakin yksi kivikerta, rakenne on peittävän kasvillisuuden ja mataluuden takia hieman epämääräinen. Kivet ovat n. 20-50 cm halkaisijoiltaan, joukossa paljon kookkaita kiviä. Röykkiön pinnalla kasvaa lähinnä sammalta. Kummastakaan röykkiöstä kairauksessa ei hiiltä tai muuta poikkeavaa. Vajaa 10 m luoteeseen on kellarin perustaksi tulkittu rakenne, joka ajoittuu historialliseen aikaan (Annanmaa 2). Pohdittiin myös mahdollisuutta, voivatko kivet olla peräisin kellarikuopasta. |
| metsakeskus.1000032442 |
75 |
Rakinvuori |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
515559.00000000 |
6709289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032442 |
Kohde on laaja avokallioalue, jolla on paljon erilaisia kivenlouhintaan ja -työstöön liittyviä muodostelmia ja keskittymiä. Alueella on mm. kalliosta irrotettuja erikokoisia kiviä, joista isoimmat ovat useamman metrin pituisia, kivimateriaali-kasoja ja kiven työstöön liittyviä erilaisia muodostelmia. Osassa kiviä esiintyy porausreikien jälkiä, ja lohkotuilla kalliopinnoilla louhintatyössä tarvittavien rautakiilojen jäännöksiä.
Rakinvuoren etelärinteessä, kivilouhosalueella, sijaitsee kolmet kiviportaat, jotka on rakennettu paikalle helpottamaan liikkumista kalliomaastossa.
Louhosalueen rajaus on suuntaa-antava. Kohteesta 400 metriä itään sijaitsee historiallinen kylänpaikka Rakila (Braksby). |
| metsakeskus.1000032443 |
75 |
Rasinniemi |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
515647.00000000 |
6708747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032443 |
Kalliohakkauskenttä sijaitsee Rasinniemen itärannan silokallion pohjoisreunalla.
Kallioon on hakattu 15 x 15 metrin laajuiselle alueelle nimiä, nimikirjaimia, sekä vuosilukuja suomeksi ja venäjäksi. Kuvioina on esimerkiksi sydän ja kirves, jonka teräosassa on vuosiluku 1890. Vanhimmat vuosiluvut ovat vuodelta 1884 ja nuorimmat vuodelta 2009. Osa kuvioista on pahoin kuluneita.
Kilometrin päässä sijaitsee Rakilan historiallinen kyläpaikka, lähellä on myös Rakinvuoren louhosalue. |
| metsakeskus.1000032444 |
285 |
Kivenkorva |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
490868.00000000 |
6714262.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032444 |
Taistelukaivanto sijaitsee Kymijoen länsirannalla, Pernoontien ja joen välissä. Kohde ulottuu joen rannasta haudan itäpuolella sijaitsevan tontin piha-alueelle. Kaivannon pituus on 90 metriä, leveys 2–2,5 metriä ja syvyys 0,5–1,2 metriä. Kaivannon seinämät ovat rauenneet ja se on täyttynyt kasvi- ja puujätteellä. Luoteispäätä on käytetty kaatopaikkana.
Kohde on osa toisen maailmasodan aikaista K- eli Kymijoki-linjaa. |
| metsakeskus.1000032445 |
297 |
Kaunisharju S |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27008 |
570745.00000000 |
6991387.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032445 |
Mahdollinen hautapaikka sijaitsee Pienen Vehkalahden ja Ison Vehkalahden välisellä kannaksella, Laajalahden ja Kinnunlahden välissä, Kaavintien itäpuolella matalalla harjualueella. Luulöydöt on tehty asuinrakennukseen johtavalta tieltä. Luita on löytynyt myös aikaisemmin lähistöltä pihatien leikkauksesta koordinaateista N 6991401, E 570765.
Kohteessa toteutettiin vuonna 2018 koekaivaus, jonka tulosten ja luulöydöille tehdyn osteologisen analyysin perusteella sinne on haudattu kolme vainajaa: aikuinen noin 25-35 -vuotias nainen, 8-9 -vuotias lapsi ja 2-3 -vuotias lapsi. 8-9 -vuotiaan lapsen hautauksesta teetetyn radiohiiliajoituksen (ICA18B/0627) perusteella vainaja on haudattu todennäköisimmin 1800-luvun alun ja 1900-luvun alun välisenä aikana. Hautaukset saattavat täten liittyä esimerkiksi 1860-luvun suuriin nälkävuosiin. |
| metsakeskus.1000032446 |
285 |
Kaarniemi |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
499601.00000000 |
6712141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032446 |
Rajamerkki sijaitsee avokalliolla kivikkoisessa maastossa. Rakenteen koko on 140 x 140 x 80 cm. Se on rakennettu päällekkäin ladotuista lohko- ja pyöreäpintaisista luonnonkivistä. Keskelle on pystytetty suuntakivi. Kivissä ei ole merkintöjä
Latomus on kahden kiinteistön välisellä koillis-lounassuuntaisella rajalla. Rajamerkin suuntakivi osoittaa kuitenkin suuntaan pohjoiskoillinen-etelälounas, joten kohde voidaan tulkita käytöstä poistuneeksi rajakiveksi. |
| metsakeskus.1000032447 |
297 |
Ritoniemenpää |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
545610.00000000 |
6964042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032447 |
Ritoniemenpää on Kallaveteen työntyvän Ritoniemen pohjoisosan läntisempi, kapea niemenkärki. Sen pohjoispäässä noin 20 metriä vesirajasta sijaitsee sammaloitunut kiviraunio, jonka pintakivet ovat osin paljaana.
Kohde on tarkastamaton. |
| metsakeskus.1000032448 |
297 |
Haukilahti N |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
515995.00000000 |
6999683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032448 |
Mahdollinen rautahytin jäännös metsähakkuualueella. Maassa havaittavissa usean neliömetrin laajuinen musta palanut maapohja, jossa runsaasti rautakuonan kimpaleita.
Tarkastamaton kohde. |
| metsakeskus.1000032449 |
297 |
Haukilahti S |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
516127.00000000 |
6999629.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032449 |
Ihmisen kaivama syvä kuoppa. Tarkoitus epäselvä. Läheisellä rannalla runsaasti järvimalmia nk. malmikolikkoina.
Tarkastamaton kohde. |
| metsakeskus.1000032450 |
564 |
Oulunselkä |
10001 |
12017 |
13194 |
11002 |
27000 |
423343.00000000 |
7210341.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032450 |
5m x1m x 0.9m, noin 6 metrin syvyydessä.
Mahdollinen hylky tai hylyn osa, materiaali joko puu tai metalli.
Kohde sijaitsee noin 54 m nykyisen ruopatun väylän reunasta ja 40 m tulevan ruoppausalueen reunasta. |
| metsakeskus.1000032452 |
271 |
Annanmaa 2 |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
260329.00000000 |
6801705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032452 |
Kohde sijaitsee pienen kalliokohoaman päällä Puurijärvestä n. 450 m länteen koillis-luoteissuuntaisen kallion luoteislaidalla. Kellarin pohjaksi tai myös tähystyspaikaksi tulkittu rakenne sijaitsee länteen laskevan kallion reunalla. Lähinnä neliön muotoinen pohja on halkaisijaltaan yli 2 m ja n. 70 cm syvä, seinämät ovat pystysuorat. Itäsivulla on keskimäärin n. 30-40 cm:n kokoisista kivistä kylmämuurausta, jossa erottuu 4 kivikertaa. Eteläsivun kivettömän kohdan voi tulkita kulkuaukoksi. Rakenteen pintaa peittää lähinnä sammal, kivien pinnassa kasvaa myös jäkäliä. Ympäröivä alue on metsäistä, noin 40 metrin etäisyydellä eteläpuolella kulkee voimajohtolinja. Noin 10-40 m kaakkoon sijaitsee kaksi röykkiötä (Annanmaa). |
| metsakeskus.1000032453 |
271 |
Mölkkäri |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
254553.00000000 |
6802009.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032453 |
”Mölkäri” on merkitty vuosien 1769 ja 1782-83 isonjaon kartoille. Rippikirjoissa Suo-Mölkkäri mainitaan ensimmäisen kerran 1700-luvun loppupuolella. Paikalla on nykyisin Suo-Mölkkärin ja Mölkkärin tilat. Tiloja ympäröivät muutamat kalliokohoamat ja loivasti itään Kokemäenjokea kohti viettävät pellot. |
| metsakeskus.1000032454 |
271 |
Vallila/Pispa |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
253396.00000000 |
6802062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032454 |
Pispan tilan omistajan Markku Ryömän mukaan ensimmäinen talon paikka, myöhempi Kylävalli on sijainnut nykyisen talon pohjoispuolella alueen läheisyydessä, jossa on tehty kaivauksia Pispan kivikautisella asuinpaikalla vuosina 1960-61. Eteläpuolella kulkee Kokemäenjoen rantaan johtava ajotie. Kantatalon paikka sijaitsee osin myös voimajohtolinjauksen alla. Alueelle on vedetty vesijohtoputkea vuonna 2002. Tuolloin tehtiin myös arkeologinen valvonta (Taina Pietikäinen, 2002 Museovirasto). Vallilassa on ollut Vallin ja Pispan kantatalot. Molemmat on perustettu viimeistään 1500-luvullaNykyisen Pispan päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta.
Kylätontilla käytiin inventoinnin yhteydessä 2023. Alue on hoidettua pihapiiriä ja pihateiden vieressä on heinittynyttä puutarhaa ja joutomaata. Kylätontin alue on kivikautisen asuinpaikan, Pispan (271010016) muinaisjäännösrajauksen sisällä. Kylätontin länsi- ja luoteispuolelta on otettu hiekkaa 1900-luvulla, jolloin myös kivikautinen asuinpaikka havaittiin.
Voi olla, että osa kylätontin alueesta on tuhoutunut maankäytössä, mutta siitä voi vielä olla viitteitä maaperässä, hiekanottoalueen etelä- ja kaakkoispuolella. Isojakokartan mukaan Vallilan talo olisi sijainnut nykyisen Pispan asuinrakennuksen pohjoispuolella. Kylätontin olemassa ollutta muinaisjäännöspistettä siirrettiin hieman itään, lähemmäksi aluetta, jossa kylätontin rippeitä voi olla vielä säilynyt ja kohteelle tehtiin aluerajaus. |
| metsakeskus.1000032455 |
102 |
Tervahaudanmäki |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
264973.00000000 |
6801807.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032455 |
Kohde sijaitsee Puurijärvestä itään Kuukinmaantien varrella peltoalueiden välissä metsässä.
Kuukinmaantien itäpuolella on n. 3 m halkaisijaltaan oleva loivareunainen hiilimiilun pohja, syvyys n. 50 cm. Kairauksessa 5 cm hiiltä, hiilikerroksen alla puhdas hiekka. Reunalla kasvaa n. 40 cm rungon läpimitaltaan olevia kuusia. Maasto laskee melko jyrkästi itään pelloille. Kysymyksessä lienee melko nuori kohde. |
| metsakeskus.1000032456 |
564 |
Huikkosenniemi 2 |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
423794.00000000 |
7218932.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032456 |
Sijaintipaikka on Kuivasmeren alueella Oulun Pateniemen edustalla pengerretyn aallonmurtajan lounaispuolella, noin 81 metriä Pateniemen rannasta.
Mahdollisesti proomun hylky, joka sijaitsee merenpohjan syvennyksen reunalla. Runko kohoaa pohjatasosta noin kuusi metriä. Rungon pituus on noin 51 metriä.
Hylky on luode-kaakko suuntaisesti siten, että keula osoittaa luoteeseen. Koordinaatit ovat:
Luode: N: 7218932 E:423794
Kaakko: N: 7218911 E:423843 |
| metsakeskus.1000032457 |
309 |
Sukkulanjoki, mylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
612748.00000000 |
6965475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032457 |
Mylly on valmistunut 1850-1860-luvulla. Myllylän tila on lohkaistu isommasta tilasta 1930-luvulla. Alueelle on muodostunut lisää rakennuksia 1900-luvun aikana. Alueella on ollut myös kalankasvatusta, joka on loppunut 1900-luvun lopulla.
Myllyyn on uusittu turbiini 1900-luvun alussa.
Mylly vaurioitui pahasti Kranaatin räjähtäessä. Kuitenkin myllyä korjattiin ja uusittiin, esimerkiksi 1960-luvulla pärekatto uusittiin. |
| metsakeskus.1000032458 |
69 |
Karsikkamäenkangas |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
430038.00000000 |
7088837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032458 |
Haapajärven ja Kärsämäen nykyisellä rajalla on kookas lohkare, jonka kyljessä on kruunuhakkaus ja vuosilukumerkintä 1760. Kyseessä ilmeisesti on vanha Pyhäjoen ja Kalajoen pitäjien välisen rajan merkki.
Kiven korkeus on noin 2 metriä ja sivujen pituudet noin 2 x 3 metriä. Kiven eteläsivulle, tasaiselle hieman alaviistoon olevalle sivulle, on kaiverrettu numerot 1760 ja niiden päälle suuri ruotsinkruunu. Kiven länsisivulle, yläosaan, on kaiverrettu ruotsinkruunu.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.1000032458 |
69 |
Karsikkamäenkangas |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27007 |
430038.00000000 |
7088837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032458 |
Haapajärven ja Kärsämäen nykyisellä rajalla on kookas lohkare, jonka kyljessä on kruunuhakkaus ja vuosilukumerkintä 1760. Kyseessä ilmeisesti on vanha Pyhäjoen ja Kalajoen pitäjien välisen rajan merkki.
Kiven korkeus on noin 2 metriä ja sivujen pituudet noin 2 x 3 metriä. Kiven eteläsivulle, tasaiselle hieman alaviistoon olevalle sivulle, on kaiverrettu numerot 1760 ja niiden päälle suuri ruotsinkruunu. Kiven länsisivulle, yläosaan, on kaiverrettu ruotsinkruunu.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.1000032459 |
481 |
Krouvila |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
231408.00000000 |
6723619.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032459 |
Loivasti etelään viettävä peltoalue, jonka pohjoisosassa on pieni metsäsaareke. Metallinetsimellä pellosta on löytynyt laajalta alueelta pääosin rautakautisia esineitä (KM 41544, 41545, 43390, 43391, 43392). Löytöalueen halkaisija on luode - kaakko-suunnassa 500 metriä. Eteläisimmät löydöt ovat Maskunjoen ääreltä, pohjoisimmat metsäsaarekkeen ympäriltä. Kohteen eteläosasta tehdyt löydöt saattavat liittyä asuinpaikkaan.
Kohteen pohjoisosassa on kalmisto. Vuonna 2023 pellon pohjoisosassa olevalta metsäniemekkeeltä löytyi metallinetsinnässä keihäänkärki ja palanutta luuta (Ilppari ILM26378). Maastotarkastuksessa paikalta todettiin nokista maata noin 70 x 80 m kokoiselta alueelta, ja keihäänkärjen löytöpaikalta löydettiin palanutta luuta ja saviastian paloja. |
| metsakeskus.1000032459 |
481 |
Krouvila |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
231408.00000000 |
6723619.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032459 |
Loivasti etelään viettävä peltoalue, jonka pohjoisosassa on pieni metsäsaareke. Metallinetsimellä pellosta on löytynyt laajalta alueelta pääosin rautakautisia esineitä (KM 41544, 41545, 43390, 43391, 43392). Löytöalueen halkaisija on luode - kaakko-suunnassa 500 metriä. Eteläisimmät löydöt ovat Maskunjoen ääreltä, pohjoisimmat metsäsaarekkeen ympäriltä. Kohteen eteläosasta tehdyt löydöt saattavat liittyä asuinpaikkaan.
Kohteen pohjoisosassa on kalmisto. Vuonna 2023 pellon pohjoisosassa olevalta metsäniemekkeeltä löytyi metallinetsinnässä keihäänkärki ja palanutta luuta (Ilppari ILM26378). Maastotarkastuksessa paikalta todettiin nokista maata noin 70 x 80 m kokoiselta alueelta, ja keihäänkärjen löytöpaikalta löydettiin palanutta luuta ja saviastian paloja. |
| metsakeskus.1000032460 |
481 |
Kankainen |
10001 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
230946.00000000 |
6724052.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032460 |
Metsästä, kalliopohjaiselta alueelta on löytynyt metallinetsinnässä pieni rautainen keihäänkärki, keskirautakauden pitkäputkinen keihäänkärki ja miekan katkelma. Lisätietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM10644, ILM31122. |
| metsakeskus.1000032463 |
481 |
Luukkaa |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
231906.00000000 |
6724116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032463 |
Pellolta löytynyt kuonaa, lasia, tiiltä, keramiikkaa. Metallinpaljastinlöytöinä rautakauden ja historiallisen ajan esineitä. Luetteloidut rautakautiset esinelöydöt: KM 41585: 1 - 5 (miekanponsi, tasavarsisolkia, pronssihelmi, hela). Osa löydöistä saapunut vasta syksyllä 2019 (toistaiseksi luetteloimatta, ks. alakohteet).
Tammikuussa 2020 tehdyssä koekaivauksessa rakennettavan päiväkodin tontilta löydettiin alue, jossa oli säilyneenä kulttuurikerrosta ja löytöinä saatiin rautakautista keramiikkaa.
Huhtikuussa 2020 tutkimuksessa koekaivauksia tehtiin koko muulle kaavoitetulle peltoalalle, jonne kaivettiin koneella yhteensä 59 luode-kaakkosuuntaista koeojaa, kooltaan noin 2,5-5 m x 1,1 m. Yhdessäkään koeojassa ei havaittu viitteitä esihistoriallisista kulttuurikerroksista tai rakenteista, myöskään esihistoriallisia tai keskiaikaisia löytöjä ei nyt tavattu. Viidessä koeojassa näkyi kuitenkin anomalioita, joista laajin oli koeojassa 11 peltokerroksen alapuolelle ulottunut 1900-luvun jätekuoppa. Ainoa rakenteeseen viittaava löytö oli koeojan 32 paalunjälki, jonka kanssa samasta syvyydestä löytyi tiilimurskalta vaikuttavaa ainesta ja ylempää peltokerroksesta hevosenkengän puolikas. Mitään selkeästi vanhempia metalli- tai muitakaan löytöjä ei paalunsijan ympäristöstä tullut. Koekaivausten perusteella nyt tutkitulla alueella ei todennäköisesti sijaitse muinaismuistolain tarkoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä.
Rajausta on muutettu edellä mainittujen tutkimusten mukaisesti.
Välittömästi kohteen lounaispuolella on vuonna 1985 toteutettu koekuopitusta ilman löytöjä. |
| metsakeskus.1000032463 |
481 |
Luukkaa |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
231906.00000000 |
6724116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032463 |
Pellolta löytynyt kuonaa, lasia, tiiltä, keramiikkaa. Metallinpaljastinlöytöinä rautakauden ja historiallisen ajan esineitä. Luetteloidut rautakautiset esinelöydöt: KM 41585: 1 - 5 (miekanponsi, tasavarsisolkia, pronssihelmi, hela). Osa löydöistä saapunut vasta syksyllä 2019 (toistaiseksi luetteloimatta, ks. alakohteet).
Tammikuussa 2020 tehdyssä koekaivauksessa rakennettavan päiväkodin tontilta löydettiin alue, jossa oli säilyneenä kulttuurikerrosta ja löytöinä saatiin rautakautista keramiikkaa.
Huhtikuussa 2020 tutkimuksessa koekaivauksia tehtiin koko muulle kaavoitetulle peltoalalle, jonne kaivettiin koneella yhteensä 59 luode-kaakkosuuntaista koeojaa, kooltaan noin 2,5-5 m x 1,1 m. Yhdessäkään koeojassa ei havaittu viitteitä esihistoriallisista kulttuurikerroksista tai rakenteista, myöskään esihistoriallisia tai keskiaikaisia löytöjä ei nyt tavattu. Viidessä koeojassa näkyi kuitenkin anomalioita, joista laajin oli koeojassa 11 peltokerroksen alapuolelle ulottunut 1900-luvun jätekuoppa. Ainoa rakenteeseen viittaava löytö oli koeojan 32 paalunjälki, jonka kanssa samasta syvyydestä löytyi tiilimurskalta vaikuttavaa ainesta ja ylempää peltokerroksesta hevosenkengän puolikas. Mitään selkeästi vanhempia metalli- tai muitakaan löytöjä ei paalunsijan ympäristöstä tullut. Koekaivausten perusteella nyt tutkitulla alueella ei todennäköisesti sijaitse muinaismuistolain tarkoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä.
Rajausta on muutettu edellä mainittujen tutkimusten mukaisesti.
Välittömästi kohteen lounaispuolella on vuonna 1985 toteutettu koekuopitusta ilman löytöjä. |
| metsakeskus.1000032463 |
481 |
Luukkaa |
10002 |
12016 |
13000 |
11033 |
27000 |
231906.00000000 |
6724116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032463 |
Pellolta löytynyt kuonaa, lasia, tiiltä, keramiikkaa. Metallinpaljastinlöytöinä rautakauden ja historiallisen ajan esineitä. Luetteloidut rautakautiset esinelöydöt: KM 41585: 1 - 5 (miekanponsi, tasavarsisolkia, pronssihelmi, hela). Osa löydöistä saapunut vasta syksyllä 2019 (toistaiseksi luetteloimatta, ks. alakohteet).
Tammikuussa 2020 tehdyssä koekaivauksessa rakennettavan päiväkodin tontilta löydettiin alue, jossa oli säilyneenä kulttuurikerrosta ja löytöinä saatiin rautakautista keramiikkaa.
Huhtikuussa 2020 tutkimuksessa koekaivauksia tehtiin koko muulle kaavoitetulle peltoalalle, jonne kaivettiin koneella yhteensä 59 luode-kaakkosuuntaista koeojaa, kooltaan noin 2,5-5 m x 1,1 m. Yhdessäkään koeojassa ei havaittu viitteitä esihistoriallisista kulttuurikerroksista tai rakenteista, myöskään esihistoriallisia tai keskiaikaisia löytöjä ei nyt tavattu. Viidessä koeojassa näkyi kuitenkin anomalioita, joista laajin oli koeojassa 11 peltokerroksen alapuolelle ulottunut 1900-luvun jätekuoppa. Ainoa rakenteeseen viittaava löytö oli koeojan 32 paalunjälki, jonka kanssa samasta syvyydestä löytyi tiilimurskalta vaikuttavaa ainesta ja ylempää peltokerroksesta hevosenkengän puolikas. Mitään selkeästi vanhempia metalli- tai muitakaan löytöjä ei paalunsijan ympäristöstä tullut. Koekaivausten perusteella nyt tutkitulla alueella ei todennäköisesti sijaitse muinaismuistolain tarkoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä.
Rajausta on muutettu edellä mainittujen tutkimusten mukaisesti.
Välittömästi kohteen lounaispuolella on vuonna 1985 toteutettu koekuopitusta ilman löytöjä. |
| metsakeskus.1000032463 |
481 |
Luukkaa |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
231906.00000000 |
6724116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032463 |
Pellolta löytynyt kuonaa, lasia, tiiltä, keramiikkaa. Metallinpaljastinlöytöinä rautakauden ja historiallisen ajan esineitä. Luetteloidut rautakautiset esinelöydöt: KM 41585: 1 - 5 (miekanponsi, tasavarsisolkia, pronssihelmi, hela). Osa löydöistä saapunut vasta syksyllä 2019 (toistaiseksi luetteloimatta, ks. alakohteet).
Tammikuussa 2020 tehdyssä koekaivauksessa rakennettavan päiväkodin tontilta löydettiin alue, jossa oli säilyneenä kulttuurikerrosta ja löytöinä saatiin rautakautista keramiikkaa.
Huhtikuussa 2020 tutkimuksessa koekaivauksia tehtiin koko muulle kaavoitetulle peltoalalle, jonne kaivettiin koneella yhteensä 59 luode-kaakkosuuntaista koeojaa, kooltaan noin 2,5-5 m x 1,1 m. Yhdessäkään koeojassa ei havaittu viitteitä esihistoriallisista kulttuurikerroksista tai rakenteista, myöskään esihistoriallisia tai keskiaikaisia löytöjä ei nyt tavattu. Viidessä koeojassa näkyi kuitenkin anomalioita, joista laajin oli koeojassa 11 peltokerroksen alapuolelle ulottunut 1900-luvun jätekuoppa. Ainoa rakenteeseen viittaava löytö oli koeojan 32 paalunjälki, jonka kanssa samasta syvyydestä löytyi tiilimurskalta vaikuttavaa ainesta ja ylempää peltokerroksesta hevosenkengän puolikas. Mitään selkeästi vanhempia metalli- tai muitakaan löytöjä ei paalunsijan ympäristöstä tullut. Koekaivausten perusteella nyt tutkitulla alueella ei todennäköisesti sijaitse muinaismuistolain tarkoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä.
Rajausta on muutettu edellä mainittujen tutkimusten mukaisesti.
Välittömästi kohteen lounaispuolella on vuonna 1985 toteutettu koekuopitusta ilman löytöjä. |
| metsakeskus.1000032464 |
257 |
Nätikärr |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
364507.00000000 |
6663297.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032464 |
Rajamerkki, joka on aikoinaan ollut Karubyn ja Rådbäckin kylien rajalla. Merkki on noin 1 -1,5 metriä halkaisijaltaan ja se on kahden-kolmen kivikerran korkuinen. Tasaisen kiviröykkiön keskellä on kolme pystykiveä. Kallioon on hakattu teksti: 14/5 1778 Hassel. Viitannee Isojakoon ja maanmittari H.I. Hasseliin. |
| metsakeskus.1000032469 |
16 |
Paskonsaari |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
415190.00000000 |
6794065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032469 |
Kohde sijaitsee Paskonsaaressa, Päijänteen Vähä-Äiniön lahdessa, Vähä-Äiniön laajan niemimaan läntisen niemenkärjen, Paskonniemen, edustalla. Noin sadan metrin levyinen salmi erottaa saaren idässä olevasta Paskonniemen kärjestä. Paskonsaari on 60 m pitkä lännestä itään ja enimmillään noin 35 m leveä. Saaren rannoilla on kapea tasanne, joka on paljastunut Päijänteen pinnan laskettua Kalkkistenkosken perkauksen jälkeen 1800-luvulla. Saaren keskiosassa on kivikkoisten rantatörmien rajaamana korkeampi, harjannemainen kumpare, jonka laki on melko tasaista maata, ilmeisesti noin tasolla 81-82 m mpy. Harjanteen lakitasanne on 30-35 m pitkä ja enimmillään 7-8 m leveä. Maaperä saaressa on hiekkaista, kivisyydeltään vaihtelevaa. Saaressa kasvaa mäntyvaltaista metsää.
Paikalta on löytynyt 20.6.2018 metallinetsinnässä lunulariipus ja kankiketjunnivel (KM 42690). Löydöt sijaitsivat lähellä kivirykelmää, johon saattoi sisältyä palaneita kiviä. Lunulariipus sijaitsi 2 metriä länteen ja ketjunnivel 2 metriä pohjoiseen kivirykelmästä. Löytösyvyys oli 10 - 15 cm.
Röykkiö, jonka vierestä esineet KM 42690 on löydetty, saattaa olla hauta (rautakautinen hautaröykkiö tai sijaintinsa perusteella myös varhaismetallikautinen lapinraunio), vaikka sitä ei tarkastuksessa voitukaan varmasti todeta. Tarkastuksessa sen sijaan havaittiin koekuopasta saatujen luulöytöjen (KM 42691:2) perusteella, että saaren lakitasanteella on polttokenttäkalmisto (osteologisen analyysin mukaan löytyneet luut ovat ihmisestä). Kairauksissa palanutta luuta esiintyi paikoitellen nokisessa ja hiilensekaisessa, vaihtelevasti kivisessä hiekkamaassa ainakin koko saaren lakitasanteen länsiosassa röykkiöstä länteen. Röykkiöstä itään varmaa kalmistokerrostumaa ei todettu, mutta kokonaisuudessaankin pienialaista lakitasannetta on syytä pitää tältäkin osin muinaisjäännösalueena. Kohde on rajattu tämän mukaisesti. |
| metsakeskus.1000032470 |
290 |
Herranvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
599890.00000000 |
7123638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032470 |
Kohde sijaitsee Kuhmon Ala-Vieksillä noin 24,5 kilometriä Kuhmon keskustasta länsiluoteeseen. Tervahaudat sijaitsevat Kellojärven ja Murtojärven välisellä kannaksella Herranvaaran etelärinteessä.
Tervahauta 1: Halkaisija on 18 metriä. Vallit ovat isot. Niiden korkeus vaihtelee 0,3-0,7 metriin ja niiden leveys on noin 3 metriä. Vallit ovat kaksoisvallit. Halssi laskee etelälounaaseen. Se on noin 10 metriä pitkä ja noin 0,6 metriä syvä. |
| metsakeskus.1000032471 |
710 |
Kullaanjärventie |
10001 |
12013 |
13128 |
11002 |
27000 |
297192.00000000 |
6669955.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032471 |
Museovirastolle ilmoitettu kalliomaalaushavainto. Kalliopinta epätasainen. Todennäköisemin luonnonmuodostelma. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032472 |
489 |
Murtosenmäki 3 |
10007 |
12014 |
13000 |
11006 |
27009 |
528728.00000000 |
6738217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032472 |
Kohde sijaitsee Murtosenmäen luoteissivustalla, pystysuoran kallioseinämän juurella. Matkaa etelässä sijaitsevalle, Murtosenjärvelle vievälle paikallistielle on noin 500 metriä. Kohteen länsipuolella avautuu laaja suoalue.
Kohde koostuu kahdesta, pohjois-eteläsuuntaisen kalliojyrkänteen juurella sijaitsevasta, luonnon itsensä kallioon muodostamasta syvennyksestä. Perimätieto kertoo, että valkoiset olivat käyttäneet mainittuja kalliokoloja piilopaikkanaan paetessaan punaisten pakko-ottoja kansalaissodan aikana huhtikuussa 1918. Murtosenmäelle paenneiden henkilöiden kerrotaan olleen kotoisin Muurolan kylästä.
Pohjoisempi, ”tasakattoinen” kalliosyvennys on pituudeltaan 4,6 m, syvyydeltään 2 m ja korkeudeltaan 2 m. Sen alueelle on jossain vaiheessa kasattu kasa kuorittuja puupölkkyjä.
Eteläinen, ”viistokattoinen” kalliosyvennys on pituudeltaan 6 m ja syvyydeltään 3 m. Sen korkeus vaihtelee 0,8-1,8 metriin. Kalliossa olevien syvennysten välissä on kolmen metrin pituinen ja ehjä pyöreäpintainen kallio-osuus. Kalliosyvennyksissä ei havaittu mitään paikalla mahdollisesti sijainneisiin kiinteisiin rakenteisiin liittyviä tai niihin viittaavia jäännöksiä. Ks. myös alakohteet. |
| metsakeskus.1000032473 |
92 |
Uotila 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381715.00000000 |
6691804.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032473 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee peltoalueella Seutulan kappelista 250 m kaakkoon ja Konigstedtin koulusta 300 m etelään. Vantaanjoen rantaan on matkaa 40-70 metriä. Pellon maaperä on hiekkaa/hiesua. Tarkastushetkellä alueen itäpuoli oli kynnetty ja länsipuoli oli kesannolla. Molemmilla alueilla oli hyvät havainto-olosuhteet. Asuinpaikka on törmän päällä. Asuinpaikan pohjoispuolen metsäsaarekkeessa on iso, vanha hiekkakuoppa. |
| metsakeskus.1000032474 |
92 |
Saaristo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
381888.00000000 |
6692538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032474 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Seutulassa, Riipiläntien ja Suosaarentien välisellä alueella, Saariston talosta 320 m kaakkoon, peltoalueella moreenikumpareen kynnetyllä koillisreunalla. Maaperä on pellolla hiekkaa/soraa. Asuinpaikka on varsin runsaslöytöinen ja ajoittunee löytökorkeutensa perusteella mesoliittiseksi. |
| metsakeskus.1000032476 |
92 |
Koivumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383413.00000000 |
6691556.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032476 |
Kohde tarkastettiin Vantaan inventoinnissa 11.4.2018. Asuinpaikka sijaitsee selvästi erottuvalla peltokumpareella Koivumäen tilasta noin 100 metriä lounaaseen, muinaisella niemen eteläreunalla. Asuinpaikkalöytöjä on saatu hiekkaiselta/hietaiselta kynnetyltä pellolta noin 31-36 m mpy korkeustasolta. Jyrkähkön peltorinteen alaosa indikoinee asuinpaikan aikaista veden pintaa noin 30 m mpy korkeudella. Asuinpaikkalöytöjä on noin 75 x 35 metrin laajuiselta alueelta. |
| metsakeskus.1000032477 |
16 |
Kalkkistenkoski |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
424481.00000000 |
6795013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032477 |
Kohde sijaitsee Päijänteessä, sen laskujoen Kalkkistenkosken niskalla olevassa pienessä saaressa. Lähinnä sitä oleva nimi on ”Patosaaret” sen koillispuolella olevien saarten kohdalla, mutta on epäselvää tarkoittaako nimi tätäkin saarta. Saaren suurin pituus lounaasta koilliseen on noin 110 m ja leveys 50-60 m. Sen erottaa luoteessa olevasta Myttyniemestä kapeimmillaan, juuri kohteen kohdalla, vain 10-15 m leveä salmi. Saari on enimmäkseen alavaa, kvikkoista maata. Saaren keskiosassa, lähellä luoteisrantaa, on korkeampi kivinen hiekkamoreenikumpare, joka kohoaa 80 m mpy käyrän yläpuolelle. Kohde sijaitsee kumpareella.
Paikalta on löytynyt 4.6.2018 metallinetsinnässä rautainen putkikirves (KM 42688). Sen löytösyvyys kivikossa oli noin 15 cm. Löytäjän mukaan löytöpaikalla, saaren keskiosassa on kivikkoa, joka vaikuttaa paikalle kasatulta.
Tarkastuksessa 27.6.2020 löydettiin toinen rautakautinen putkikirves (KM 42689) noin kolmen metrin päästä aiemman putkikirveen löytökohdasta. Tarkastuksessa ei selvinnyt, miten putkikirveet ovat joutuneet löytökohdilleen, joissa maaperä ja esineiden sijainti siinä olivat hyvin erilaiset löytökohtien vähäisestä etäisyydestä huolimatta. Tarkastuksessa löytökohdilla ei todettu selviä merkkejä haudasta tai muusta kiinteästä muinaisjäännöksestä. Kahden putkikirveen löytyminen näin läheltä toisiaan, mutta ei kuitenkaan samalle paikalle kätkettynä, viittaa kuitenkin vahvasti kiinteään muinaisjäännökseen, eikä kätköön tai hukkaan joutuneisiin yksittäisiin esineisiin. Kohteen laji on muutettu löytöpaikasta mahdolliseksi muinaisjäännökseksi, tyyppinä rautakautinen hautapaikka. Mahdollisen kiinteän muinaisjäännöksen tyyppiä on kuitenkin pidettävä tässä vaiheessa hyvin epävarmana. Kohde on rajattu siten, että se sisältää saaren keskiosassa olevan noin 30 m läpimittaisen alueen, joka on rantamuodostumien perusteella ollut veden pinnan yläpuolella jo esihistoriallisella ajalla (eli ennen Kalkkistenkosken perkausta). |
| metsakeskus.1000032478 |
149 |
Idrottsvägen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333800.00000000 |
6661202.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032478 |
Jussila 2016:
Kalliomäkien välisessä laaksossa kallioiden etelä- ja pohjoispuolella on n. 70 x 60 m laajuinen tasanne, jossa maaperä on lajittunutta hiekkaa ja lähes
kivetöntä. Tasanteen länsipuolella on jyrkempi törmä länteen, jossa suolaakso. Idässä maasto laskee loivasti. Tasanteen eteläreunalla kulkee tie. Sen pohjoisreunalla, tasanteen länsitörmällä on moderni pyöreä maarakenne (halk n. 7 m) - kuoppa. Tasanteella on traktoriuria jossa havaitsin muutaman selvän kvartsiiskoksen ja fragmentin palanutta luuta. Tasanne on sijainniltaan ja, maaperältään ja topografialtaan tyypillinen paikka kivikautiselle asuinpaikalle. Koska paikka ei kuulunut varsinaiseen tutkimusalueeseen ja paikalla ollessani satoi rankasti, en jäänyt tutkimaan paikkaa tarkemmin.
Paikka sijaitsee Inkoon kirkosta 1,2 km koilliseen, Koulun urheilukentän länsipuolella olevien omakotitalojen länsipuolella, Idrottsvägenin pään pohjoispuolella olevalla hiekkamaaperäisellä tasanteella.
Koskinen 2023:
Asuinpaikan maasto on hiekkapohjaista mäntykangasta, normaa-
leine podsolimaannoksineen, joka viettää melko loivana länteen, eli suolaaksoon
päin. Suolaakson jyrkkä reuna alkaa alueen läpi pohjoiseen kulkevan polun tasalta.
Polun korkeus on noin 27 m mpy. Muinaisen Itämeren ranta on ollut sen kohdilla
noin 3850–3650 eKr. Asuinpaikka on hyvin säilynyt, vaikka sen pohjoisosan läpi kulkeekin noin lounas-koillinen suuntainen oja ja paikoin on koneuria.
Muinaisjäännöskerros alkoi noin 15–40 kivennäismaan pinnasta laskien, eli melko
syvältä. Pääosin muinaisjäännöskerros todettiin puhtaassa hiekkamaassa olleina,
melko harvoina, kvartsi-iskoksina. Heikkoa nokimaata oli kahdessa ja vahvaa noki-
maata yhdessä koekuopassa, jossa oli myös todennäköisen liesikiveyksen reuna.
Nokimaat ja liesikiveys sijaitsevat tarkkuusinventoinnin tuloksena rajatun muinais-
jäännöksen pohjoispäässä, alueen halki noin lounas-koillinen-suunnassa kulkevan
ojan pohjoispuolella. Kolmessa koekuopassa nokimaata kaivettiin pois, ennen kuin
se varmistui osaksi muinaisjäännöstä, kulttuurikerroksen paksuus oli niillä kohdin
ainakin 15–25 cm. Siitä ei ole tietoa, kuinka paljon syvemmälle kulttuurikerros koh-
dalla jatkuu.
Kvartsi-iskokset olivat pääasiassa pieniä ja monet niistä vaikuttivat tasoiskennän
tuloksilta. Myös kaksi isoa ja hyvin huonolaatuista iskosta löytyi, minkä perusteella
voidaan vaikuttaa, että todennäköisesti asuinpaikalla on hyödynnetty lähiympäris-
tössä olevaa kvartsilähdettä. Kvartsi-iskosten lisäksi löytyi vain 1 palaneen luun hip-
punen, yllämainitun liesikiveyksen juurelta. |
| metsakeskus.1000032479 |
305 |
Sassinpää Hukanharju |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
580320.00000000 |
7277837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032479 |
Sassinlammen ja Yli-Hukkasen välisellä kapealla harjanteella on kaksi maakuoppaa. Eteläisen ala on noin 1-1,5 x 2,5 metriä ja syvyys 60-70 cm. Pohjalla heikko huuhtoutumiskerros. Pohjoisemman kuopan (alakohde) halkaisija on noin 2 - 2,5 metriä ja syvyys 50-60 cm. Kuopassa ei huuhtoumaa, mutta kuopan reunalla arviolta 100-vuotiaan männyn kanto. Mahdollisia pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000032480 |
576 |
Kasiniemen mylly |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
388939.00000000 |
6813428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032480 |
Anders Colleen pitäjänkartassa vuodelta 1751 paikalle on merkitty mylly.
Kuninkaan tiekartasto Suomesta 1790 kartassa paikalle on merkitty saha.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa eikä sitä ole rajattu. |
| metsakeskus.1000032481 |
777 |
Saunaniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
617159.00000000 |
7259576.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032481 |
Kyseessä on halkaisijaltaan hieman yli 10 metrinen tervahauta, jonka kuusimetrinen halssiura antaa alarinteeseen, eli itään. Tervahaudan syvyys sen keskeltä on noin 70 cm – ulkopuolelta vallien korkeus on noin 40 cm. Tervahautaa kiertää harva katkoviivamainen kuopparivi. Kuopparivin kuopista on aivan ilmeisesti nostettu maata haudan valleille. Tervahauta sijaitsee hakkuuaukean laidalla ja sitä peittää varpu- ja sammalkasvusto. |
| metsakeskus.1000032484 |
149 |
Hemåkersbergen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329669.00000000 |
6661278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032484 |
2012:
Alueella runsaasti kvartseja metsänlaikutusvaoissa. Muutoin ehjä.
Kohde tarkastettiin 2024 inventoinnissa. Vuonna 2012 löytöalue oli laikutettu, mutta nyt se kasvoi tiheää istutuskuusikkoa, josta ei saatu lisähavaintoja. Vuoden 2012 löytöalueen eteläpuolella olevan pellon reunasta noin 10 metrin leveydeltä löytyi kvartsi-iskoksia noin 100 metrin matkalta. Iskoksista kerättiin osa talteen (KM48615). Löytöalue näyttäisi rajoittuvan korkeimmalle törmälle, josta maasto sitten laskee ja muuttuu savisemmaksi. Vuoden 2012 havainnot yhdistäen vaikuttaisi siltä, että alueella on melko laaja kivikautinen asuinpaikka hiekkapohjaisella muinaisella rantaterassilla. |
| metsakeskus.1000032485 |
149 |
Klevberget |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
334265.00000000 |
6668142.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032485 |
2012:
Kalliovuoren laella, pirunpellossa ns. "rakkakuoppa" - kivipeltoon raivattu pyöreä kuopanne. |
| metsakeskus.1000032486 |
149 |
Kusans |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330164.00000000 |
6666453.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032486 |
2012:
Koekuopista kvartseja. Rajaus on arvio. Ehjää metsämaata - hiekkaa. |
| metsakeskus.1000032487 |
149 |
Fremböle 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
346039.00000000 |
6663414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032487 |
2012:
Kolme sammalpeitteistä kiviröykkiötä
Röykkiöistä 35 m etelään koekuopista varhaismetallikautista (rautakautista) keramiikkaa (Fremböle 2). Maasto kuusivaltaista sekametsää. Täysin ehjä paikka.
2023: Kohde tarkastettiin metsänkäyttöilmoituksen vuoksi ja aluerajattiin. Aluerajauksen perusteena käytettiin vuoden 2012 inventointiraportin tietoja ja maastohavaintoja. Kahdesta röykkiöstä saatiin tallennettua koordinaattitiedot matkapuhelimella, mikä auttoi alueen pohjois- ja itäreunan määrittämisessä. Röykkiöt olivat paksulti sammalen peitossa mutta vaikuttivat yhä koskemattomilta. |
| metsakeskus.1000032488 |
149 |
Fremböle 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
346037.00000000 |
6663363.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032488 |
2012:
Koekuopista keramiikkaa, joka vaikuttaa varhaisrautakautiselta. Pohjoispuolella kolme röykkiötä (Fremböle 1). Kuusimetsää, hiekkaista moreenia. Täysin ehjä paikka
2023: Tarkastus metsänkäyttöilmoituksen vuoksi aluerajauksen tekemiseksi. Aluerajaus tehtiin lopulta vuoden 2012 inventointiraportin ja topografian perusteella, koordinaattipisteiden tallennus matkapuhelimella osoittautui liian epätarkaksi. Rinteessä on melko tasainen osa, joka voisi soveltua asuinpaikaksi. Inventoinnin aikana tehtyjen koekuoppien paikka ei ole tiedossa. Alueelta tarkastettiin kaksi tuulenkaatoa, joiden kivennäisvoittoisessa maannoksessa ei ollut löytöjä eikä esimerkiksi hiiltä. Tarkempi aluerajaus vaatisi uuden koekuopituksen. |
| metsakeskus.1000032489 |
149 |
Fremböle 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
346106.00000000 |
6663283.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032489 |
2012:
Paikalla, matalan kallion päällä on kaksi röykkiötä, itäisempi halkaisija n. 6 m, läntisempi, joka oli keskeltä pengottu, n. 5 x 4 m
2023:
Kohde tarkastettiin metsänkäyttöilmoituksen vuoksi ja kohteelle tehtiin aluerajaus vuoden 2012 inventointiraportin ja maastohavaintojen perusteella. Röykkiöt vaikuttivat olevan samassa kunnossa kuin vuoden 2012 inventointiraportin kuvissa. Pengottu röykkiö koostui lähinnä reunakivistä. |
| metsakeskus.1000032490 |
149 |
Björnviken |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
326876.00000000 |
6660729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032490 |
2012:
Paikalla on iso hiilimiilu, halkaisija 10 m. Ehjä. Tasaista ja hiekkaista metsämaata rannan tuntumassa, suon reunalla.
2024: Kohteelle on tehty aluerajaus Maanmittauslaitoksen 5 p laserkeilausaineiston perusteella. Rajaus on ohjeellinen. |
| metsakeskus.1000032491 |
149 |
Stormossen NW 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
328134.00000000 |
6659481.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032491 |
2012:
Hiilimiilu, halk 10 m. Hiekkakankaalla, loiva etelään laskeva rinne. Pusikkoa. |
| metsakeskus.1000032495 |
686 |
Konnekoski 9 |
10007 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
485008.00000000 |
6943085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032495 |
Muistitietojen mukaan paikalla on sijainnut silta tai jopa useampia. Kohteeseen on liittynyt neljä silta-arkkua, jotka on purettu 1980- luvun kunnostuksissa jokeen ja osittain kosken reunoille. Kosken lounaisrannalla havaittiin sillan purusta koottu purkukasa, jossa oli sekä pyöreää luonnonkiveä että joitakin yksittäisiä muotokiviä. Muotokivet ovat todennäköisesti peräisin siltarakenteista. Kivikasa on koottu kosken rinteeseen kenties ajatuksella tukea kosken partaan maata eroosiolta.
Vuoden 1973 peruskarttaan merkitty vanha maantiesilta on sijainnut todennäköisesti tällä paikalla. |
| metsakeskus.1000032496 |
564 |
Värjänranta |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27007 |
423064.00000000 |
7229356.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032496 |
Paikalla on sijainnut 1600-luvulla rakennetun vanhan Pohjanmaan rantatien lossin paikka viimeistään 1700-luvun loppupuolella (kartta vuodelata 1784). Rantatien kulusta ei ole karttatietoja ennen tätä. Tie sijaintia tuolla paikalla jo 1600-luvulla ei voida sulkea pois. Lossi toimi aina 1900-luvun alussa rakennetun rautatien valmistumiseen saakka.
Paikalla on kivinen laiturin perusta ja loivasti rantaan laskeutuva tieura. |
| metsakeskus.1000032496 |
564 |
Värjänranta |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
423064.00000000 |
7229356.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032496 |
Paikalla on sijainnut 1600-luvulla rakennetun vanhan Pohjanmaan rantatien lossin paikka viimeistään 1700-luvun loppupuolella (kartta vuodelata 1784). Rantatien kulusta ei ole karttatietoja ennen tätä. Tie sijaintia tuolla paikalla jo 1600-luvulla ei voida sulkea pois. Lossi toimi aina 1900-luvun alussa rakennetun rautatien valmistumiseen saakka.
Paikalla on kivinen laiturin perusta ja loivasti rantaan laskeutuva tieura. |
| metsakeskus.1000032497 |
290 |
Ahmakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
611335.21711912 |
7133520.38440480 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032497 |
Kohde sijaitsee Karhuvaaran tiestä Karhuvaaralle erkanevan metsätien itäpuolella, Ahmakankaalla. Tervahauta sijaitsee hakkuuaukon reunassa. Tervahaudan halkaisija on 11 metriä ja vallien leveys noin 3 metriä. POhja on laakea. Halssi laskee etelään ja sen pituus on 6 metriä ja syvyys noin 1 m. |
| metsakeskus.1000032498 |
290 |
Leppikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
608599.00000000 |
7130385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032498 |
Kohde sijaitsee noin 21,7 Kuhmon kirkosta luoteeseen, Horjunkankaantien eteläpuolella, tiestä kaakkoon johtavan metsäautotien koillispuolella. Kohde sijaitsee Leppikanaasta länteen, hakkuuaukolla.
tervahaudan halkaisiaj on 8 metriä. Muodoltaan se on laakea. Vallit ovat noin 1,5 metriä leveät ja noin 0,3-0,4 metriä korket. Halssi on 4,5 metriä pitkä ja laskee luoteeseen. Tervahauta on merkitty tekopökkelöillä. |
| metsakeskus.1000032499 |
290 |
Pirunkirkkokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
613767.01695432 |
7136758.98387690 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032499 |
Kohde sijaitsee Vuosangantien eteläpuolella, noin 30 metrin päässä tiestä hakkuuaukiolla. Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä. Halssi laskee etelään ja sen pituus on 6 metriä ja syvyys noin 0,45 metriä. Vallin leveys noin 1-1,5 metriä. Tervahaudan muoto on maljamainen. |
| metsakeskus.1000032500 |
686 |
Konnekoski 10 |
10002 |
12006 |
13081 |
11006 |
27008 |
484902.00000000 |
6943135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032500 |
Konnekoski on ollut tärkeä kirkkovenereitti. Vuonna 1860 tapahtui kirkkoveneturma, jossa Varismäen kylän kirkkovene törmäsi kariin. Yli 30 henkilö joutui veden varaan. Konnekosken sillan eteläpään itäpuolella on noin 160 cm korkea kapea rautaristi, jonka alla on käsin kaiverrettu muistotaulu, jossa lukee: Tähän kiveen törmäsi kirkkovene 17.6.1860 jolloin hukkui 17 henkeä.
Muistoristin alueella on tehty maansiirtotöitä ja on epäselvää, onko muistomerkki alkuperäisellä paikallaan. |
| metsakeskus.1000032501 |
92 |
Linnan kartano 4 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
381314.00000000 |
6691304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032501 |
Kohde sijaitsee Seutulassa Linnan kartanon koillispuolella olevalla mäenkumpareella, jolla kasvaa nuorta taimikkoa. Paikalla havaittiin kolme maakuoppaa, joista yksi halkaisijaltaan 2,5 metriä, toinen mitoiltaan 5 x 3 metriä ja kolmas 6 x 4 metriä. Mäellä on paljon roskaa ja "kaatopaikkatavaraa". Kuoppien ympärillä on valleja, joten hiekanottokuoppia ne tuskin ovat. Vanhoilla kartoilla ei näy mitään kohteen luonnetta valaisevaa. |
| metsakeskus.1000032502 |
895 |
Elkkynen Ellä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
195906.00000000 |
6762020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032502 |
1700-luvun kantatalon paikka. Sijainti isojakokartta-aineistosta. |
| metsakeskus.1000032503 |
895 |
Elkkynen Johola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
195971.00000000 |
6761994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032503 |
1700-luvun kantatalon paikka. |
| metsakeskus.1000032504 |
895 |
Elkkynen Lassla/Lassila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
195960.00000000 |
6761949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032504 |
1700-luvun kantatalon paikka. |
| metsakeskus.1000032505 |
895 |
Elkkynen Kaila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
195856.00000000 |
6761962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032505 |
1700-luvun kantatalon paikka. |
| metsakeskus.1000032506 |
149 |
Stormossen NW 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
328229.00000000 |
6659403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032506 |
Paikalla on hiilimiilu, jonka halkaisija on 12 m. |
| metsakeskus.1000032507 |
895 |
Elkkynen Martla/Marttila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
195919.00000000 |
6761879.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032507 |
1700-luvun kantatalon paikka |
| metsakeskus.1000032508 |
895 |
Elkkynen Waldola/ Valtola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
195977.00000000 |
6761873.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032508 |
1700-luvun kantatalon paikka. |
| metsakeskus.1000032509 |
895 |
Elkkynen Suontaka |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
196510.00000000 |
6761501.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032509 |
1700-luvun kantatalon paikka |
| metsakeskus.1000032510 |
895 |
Pyrill Maisela |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
195387.00000000 |
6760751.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032510 |
Pyrill (Louko) Maisela skate hemman / Maisila, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032511 |
149 |
Gruvviken |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27008 |
324963.00000000 |
6659475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032511 |
Vanha hopeakaivos. Kaivoskuoppia kalliossa 3 kpl. Alueella on kaivoksen rakennusten perustuksia.
Kaivokset:
Louhoskuoppa 1 12*3 m, kalliossa
Pieni louhoskuoppa, kallion laella.
Louhoskuoppa 2 11*3 m, kalliossa
Rakennuksen perustat:
Rakennuksen perusta 14 x 6 m, 2 uunin jäännöstä
Kuoppa
Rakennuksen perusta 7 x 7 m ei uunia, kivijalka.
Kuoppia:
Kellarikuoppa 4*3 m
Kuoppa 2*2 m |
| metsakeskus.1000032512 |
895 |
Pyrill Runola |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
195396.00000000 |
6760684.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032512 |
Pyrill (Louko) Runola Bataillons Predikant. 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032513 |
895 |
Varjoranta Wapola /Vapola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
196083.00000000 |
6759830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032513 |
Wapola skatte hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032514 |
895 |
Varjoranta Jacola/ Jaakkola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
196153.00000000 |
6759877.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032514 |
Jacola skatte hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032515 |
149 |
Flatbergen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
323883.00000000 |
6657822.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032515 |
Matala, nelisivuiselta vaikuttava röykkiö, ohuen maan ja sammaleen peittämän kallion päällä, rantaan laskevassa loivassa rinteessä. Koko 3 x 2 m. |
| metsakeskus.1000032516 |
895 |
Hyyninen Liusela |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
198421.00000000 |
6761156.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032516 |
Liusela frälse hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032517 |
895 |
Hyyninen Nissilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
198535.00000000 |
6761130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032517 |
Nissilä frälse hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032518 |
149 |
Villkärr |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332370.00000000 |
6665462.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032518 |
Jussila & Sepänmaa 2012:
Pellossa kvartseja. |
| metsakeskus.1000032519 |
895 |
Hyyninen Uola/ Vuola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
198489.00000000 |
6761106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032519 |
Uola frälse hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032520 |
895 |
Hyyninen Ellilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
198458.00000000 |
6761099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032520 |
Ellilä frälse hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032521 |
149 |
Brödkyan |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332866.00000000 |
6665860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032521 |
Jussila & Sepänmaa 2012: Kvartseja pellosta.
2024 inventointihavainnot: Kohde tarkastettiin inventoinnissa. Pellot oli kynnetty ja havaintomahdollisuudet olivat melko hyvät. Pelto on savea. Nyt tehdyssä inventoinnissa havaittiin yksi kvartsi-iskos peltosaarekkeen eteläpuolella, löytöä ei otettu talteen. Kohteen rajaus on 2012 inventoinnin mukainen. Asuinpaikan tosiasiallinen säilyneisyys ja laajuus selviää vain koekaivauksella. |
| metsakeskus.1000032522 |
149 |
Klevberget W |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
333917.00000000 |
6668215.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032522 |
Jussila & Sepänmaa 2012:
Kalliovuoren laella, pirunpellossa ns. rakkakuoppia:
kuoppa 2 m
Kuoppa 3 m
Kuoppa 1 m
Kuoppa 2,5 * 3,5 m |
| metsakeskus.1000032523 |
149 |
Bolekärrskogen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
335472.00000000 |
6665189.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032523 |
Jussila & Sepänmaa 2012:
Keramiikkaa koekuopasta (kampa). Vieressä tekolampi, kapean suon itälaidalla. Suon länsipuolella kohde 183. Ehjä kohde metsässä
2023: Lisätty aluerajaus inventointiraportin perusteella. Aluerajaus tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000032524 |
895 |
Hyyninen Puki/ Puuki |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
198506.00000000 |
6761066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032524 |
Puki skate hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032525 |
895 |
Hyyninen Juvela/Juvala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
198495.00000000 |
6761018.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032525 |
Juvela frälse hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032526 |
149 |
Bolekärrskogen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
335368.00000000 |
6665206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032526 |
Jussila & Sepänmaa 2012:
Koekuopista keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartseja sekä palanutta savea. Ehjä kohde metsämaastossa
Löytöjä:
palanutta savea
Kvartsia luuta keramiikkaa
kvartseja 2 kpl
2023: Lisätty aluerajaus inventointiraportin perusteella. Aluerajaus tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000032527 |
895 |
Suurikkala Ihala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199566.00000000 |
6760462.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032527 |
Ihala krono hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032528 |
895 |
Suurikkala Andola/ Antola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199640.00000000 |
6760474.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032528 |
Andola frälse hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032529 |
149 |
Ängelandet 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
344901.00000000 |
6663550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032529 |
Jussila & Sepänmaa 2012: Keramiikkaa ja palanutta savea koekuopasta, vaikuttaa varhaismetallikautiselta. Lähellä röykkiö, mäen laella. (kohde 185 ). Ehjä asuinpaikka metsämaastossa
Inventointi 2023:
Ei havaittu muutoksia muinaisjäännösrekisterin tietoihin. |
| metsakeskus.1000032530 |
895 |
Suurikkala Jäsperlä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199591.00000000 |
6760418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032530 |
Jäsperlä frälse hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032531 |
895 |
Suurikkala Kinnala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199604.00000000 |
6760378.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032531 |
Kinnala frälse hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032532 |
149 |
Ängelandet 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
344858.00000000 |
6663596.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032532 |
Jussila & Sepänmaa 2012:
Matala röykkiö, 1,5 x 2,5 m, suorakaiteen muotoinen. Mäen laella. Kaakkoispuolella esihistoriallinen asuinpaikka.
Inventointi 2023:
Ei havaittu muutoksia muinaisjäännösrekisterin tietoihin. |
| metsakeskus.1000032533 |
895 |
Suurikkala Maikola/ Maikkola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199643.00000000 |
6760371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032533 |
Maikola frälse hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032534 |
895 |
Inhamo Loko |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200314.00000000 |
6760673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032534 |
Loko skatte hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032535 |
895 |
Inhamo Äniskylä/ Rantatalo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200347.00000000 |
6760648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032535 |
Äniskylä skatte hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032536 |
895 |
Pitorauma |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200424.00000000 |
6760101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032536 |
Pitorauma skatte hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032537 |
895 |
Kaukola Brami/ Prami |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200494.00000000 |
6759597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032537 |
Brami hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032538 |
895 |
Kaukola Ula/ Ulla |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200504.00000000 |
6759536.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032538 |
Ula hemman, 1700-luvun kantatalo. |
| metsakeskus.1000032539 |
895 |
Willilä/ Iso-Vililä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200791.00000000 |
6759361.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032539 |
Willilä krono rusthåll. Tiluskartta 1777. |
| metsakeskus.1000032540 |
895 |
Maurumaa Barkari/ Parkkari |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
198486.00000000 |
6759241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032540 |
Vuoden 1787 kartan mukaan paikalla sijaitsee Maurumaan kylän Parkkarin (Barkari) kruunutilan tontti. Tontti on autioitunut viimeistään vuoteen 1949 mennessä. |
| metsakeskus.1000032541 |
149 |
Torpskogen NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332724.00000000 |
6661712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032541 |
Jussila & Sepänmaa 2012:
Kvartsia ja palanutta luuta. Rajaus epäselvä. Kuntopolku ja raivattua maata vieressä. paikalla hiekkamaassa tekolampi tms. sen itäreunamilta ja itäpuolelta löydöt. |
| metsakeskus.1000032542 |
895 |
Maurumaa Sujkila/ Suikki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
198560.00000000 |
6759246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032542 |
Vuoden 1787 kartan mukaan paikalla sijaitsee Maurumaan kylän Suikin (Sujkila) kruunutilan tontti. Tonttimaa on yhä asuinkäytössä. |
| metsakeskus.1000032543 |
895 |
Maurumaa Ando/ Anto |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
198576.00000000 |
6759220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032543 |
Vuoden 1787 kartan mukaan paikalla sijaitsee Maurumaan kylän Anton (Ando) kruunutilan tontti. Tontti on autioitunut vuoteen 1949 mennessä. |
| metsakeskus.1000032544 |
895 |
Maurumaa Majkola/ Maikola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
198468.00000000 |
6759191.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032544 |
Vuoden 1787 kartan mukaan paikalla sijaitsee Maurumaan kylän Maikolan (Maijkola) kruunutilan tontti. Tonttimaa on yhä asuinkäytössä. |
| metsakeskus.1000032545 |
149 |
Skvatterbäcken |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
337238.00000000 |
6667898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032545 |
Jussila & Sepänmaa 2012:
Paikalla on ehjä tervahauta purolaaksossa puron länsirannalla. Merkitty maastokartalle. |
| metsakeskus.1000032546 |
149 |
Breds torp 1 |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
331053.00000000 |
6660720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032546 |
Jussila & al 2017:
Torppa Öfverbyn ja Bredsin isojakokartalla 1757 (KA B12:10/8-9). Saattaa olla osin jäänyt tien alle, mutta muutoin nyt autiona tien ja kalliorinteen välissä. Ei tarkastettu maastossa.
Paikalla ulkorakennus v. 1967 peruskartalla. Pitäjänkartalla v. 1842 tyhjä. Senaatinkartalla v. 1872 tyhjä. Periaatteessa muinaisjäännöskelpoinen kohde, vaikka tarkastamatta. Ilmakuvassa harvaa metsää.
2023 tarkastus: Ei maastohavaintoja, jotka olisivat voineet viitata 1700-luvun torppaan, mutta asiasta varmistuminen vaatisi lisätutkimuksia. Tien laidasta puretun ulkorakennuksen paikalle kasaantunut puutarha- ja purkujätettä. Vuoden 1956 ilmakuvassa näkyneiden rakennusten pohjat jääneet todennäköisesti aluetta nykyisin lounaasta koilliseen halkovan kaasulinjan alle. Tarkastuksessa löytyi alueen itäreunalta ylärinteestä kuoppa, mahdollinen kellarikuoppa, josta tehtiin alakohde. |
| metsakeskus.1000032547 |
895 |
Maurumaa Andukala/ Antikkala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
198625.00000000 |
6759173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032547 |
Vuoden 1787 kartan mukaan paikalla sijaitsee Maurumaan kylän Antikkalan (Andukala) kruunutilan tontti. Tonttimaa on osin yhä asuinkäytössä. |
| metsakeskus.1000032548 |
895 |
Hakoinen Isotalo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199485.00000000 |
6759666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032548 |
Kartta 1787. |
| metsakeskus.1000032549 |
895 |
Hakoinen Wähätalo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199450.00000000 |
6759660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032549 |
Nyk. Vähätalo. Kartta 1787. |
| metsakeskus.1000032550 |
895 |
Hakoinen Lisola/Liisala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199482.00000000 |
6759628.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032550 |
Lisola hemman, kartta 1787. |
| metsakeskus.1000032551 |
895 |
Haudonsaari Siri/Siiri |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199261.00000000 |
6758441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032551 |
Siri krono hemman, kartta 1787. |
| metsakeskus.1000032552 |
149 |
Bolstad Nyby |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
330517.00000000 |
6662710.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032552 |
Jussila & al 2017:
V. 1768 isojakokartalla paikalle merkitty "Nyby" ja kolme rakennusta joista yksi punaisella värjätty. Onko paikalla yksi talo vaiko kolme? Kaikki ovat kuitenkin lähekkäin.
Koskinen 2018:
Vain tien pohjoispuolella on jäljellä näkyviä kivirakenteita. Ne ovat isoja, osittain betonisia ja vaikuttavat 1900-luvun alkupuolen jäännöksiltä. Tien eteläpuolen asukkaan mukaan siellä on sijainnut taloja ja navetta. Tutkitun alueen itäpäässä, rajauksen alueella, on rakentamiselta välttänyttä niittyä. Siellä ei havaittu myöskään maanpäällisiä rakenteita, mutta laonnut kasvusto oli hyvin peittävää maastotarkastuksen aikana.
Vuoden 1768 isojakokartalle on merkittynä yksi päätalo ulkorakennuksineen, joka lienee sijainnut tällä rakentamattomalla osalla. Sama talo ilmenee myös 1842 pitäjänkartalla sekä 1872 senaatin- ja topografisella kartalla. 1967 peruskartalla sitä ei enää näy.
Vuoden 2024 inventointihavainnot:
Rakennukset ovat siirtyneet 1800-luvulla tien pohjoispuolelle, mahdollisesti tällä tavalla on saatu aiemman asuinpaikan kohdalla oleva maa hyötykäyttöön ja rakennukset on siirretty karummalle pohjalle, jota ei maanviljelyssä voi hyödyntää. Tämä oli hyvin tavallista historiallisella ajalla. Aluerajaus käsittää nyt alueen, jolla 1700-luvun asutus on ollut. 1700-luvun tai sitä vanhemman asutuksen aikaisten rakenteiden ja kulttuurikerrosten säilyneisyys ja laajuus on tarvittaessa selvitettävä koekaivauksella. |
| metsakeskus.1000032553 |
895 |
Haudonsaari Martila/ Marttila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199328.00000000 |
6758483.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032553 |
Martila krono hemman, kartta 1787. |
| metsakeskus.1000032554 |
895 |
Haudonsaari Martila/Marttila 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199314.00000000 |
6758445.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032554 |
Martila krono hemman, kartta 1787. |
| metsakeskus.1000032555 |
895 |
Haudonsaari Laula |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199348.00000000 |
6758424.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032555 |
Laula boställe, kartta 1787. |
| metsakeskus.1000032556 |
149 |
Bolstad Bäckströms |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
329215.00000000 |
6663855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032556 |
Jussila & Sepänmaa 2012:
V. 1767 Bolstadin kylän isojakokartalla "Bäckströms" niminen talo, joka sijainnut kylän itärajalla (hieman ulkopuolella) paikantuu nykyiseen peltoon ja kallioiseen peltosaarekkeeseen.
Paikalla pellossa on vanhaan asutukseen viittavia merkkejä. Vieressä kivikautinen asuinpaikka (kohde nro 56), jonka eteläreuna osuu vanhalle tontille. Peruskartalla 1967 paikka on peltona ja peltosaareke. Senaatinkartalla v. 1872 alue tyhjä, Pitäjänkartalla 1842 vaikuttaisi olevan talon merkki juuri tällä kohdalla. Ilmeisesti varhain autioitunut talotontti |
| metsakeskus.1000032557 |
895 |
Haudonsaari Lalla |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199293.00000000 |
6758394.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032557 |
Lalla krono hemman, kartta 1787. |
| metsakeskus.1000032558 |
895 |
Ranevo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200704.00000000 |
6758816.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032558 |
Ranevo krono hemman, kartta 1787. |
| metsakeskus.1000032559 |
149 |
Dals soldat torp |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
335190.00000000 |
6660088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032559 |
Jussila & al 2017:
Paikalla sijaitsee kuusen juurella harvapuisella niityllä yksi pienehkö kivijalka, joka voisi hyvin olla torpan kivijalka sekä olemuksensa että sijaintinsa perusteella. Alue on välttynyt hyvin maankäytöltä ja rakentamisilta, mutta läheisyyteen on hiljattain rakennettu uusia omakotitaloja. Varhaisin merkintä torpasta on vuoden 1767 isojakokartassa. Se näkyy edelleen myös 1870 ja 1871 vuoden mittauksiin perustuvassa senaatinkartassa sekä 1872 vuoden topografisessa kartassa. 1961 peruskartassa alueella ei enää ole rakennuksia |
| metsakeskus.1000032560 |
895 |
Kaskis/ Kaskinen |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200577.00000000 |
6758520.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032560 |
Kaskis skatte hemman, kartta 1783. |
| metsakeskus.1000032561 |
895 |
Ridanala Buotila/ Puotila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200777.00000000 |
6758114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032561 |
Buotila krono hemman, kartta 1783. |
| metsakeskus.1000032562 |
895 |
Ridanala Mikola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200710.00000000 |
6758044.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032562 |
Mikola hemman, kartta 1783. |
| metsakeskus.1000032563 |
149 |
Böhle soldattorp |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
335974.00000000 |
6661159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032563 |
Jussila & al 2017:
Vuosien 1867 Dalsin ja 1771 Böhlen kartoilta paikannettu sotilastorppa - hyvin tarkasti - kallioiden väliselle peltoharjanteelle. Peltoa ei ole päästy tarkemmin katsomaan. Pitäjänkartalla v. 1842 paikka on tyhjä. Senaatinkartalla v. 1872 samoin tyhjä. Paikka on pelloksi raivattuna v. 1961 peruskartalla ja talo vanhan torpanpaikan luoteispuolella. Varhain autioitunut sotilastorpan paikka. Voisi olla alustavasti muinaisjäännös vaikkakaan pellosta ei ole voitu selvittää, mitä siitä on jäljellä. |
| metsakeskus.1000032564 |
895 |
Ridanala Tuomola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200776.00000000 |
6758052.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032564 |
Tuomola skatte hemman, kartta 1783. |
| metsakeskus.1000032565 |
895 |
Sannaninen Rontila/Ronttila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201447.00000000 |
6757975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032565 |
Rontila hemman, Ij 1777 1785. |
| metsakeskus.1000032566 |
895 |
Sannainen Ihala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201543.00000000 |
6757978.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032566 |
Ihala hemman, Ij 1777 1785. |
| metsakeskus.1000032567 |
149 |
Maggböle 1 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
341529.00000000 |
6665526.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032567 |
Jussila & al 2017:
Maggböle 1: Paikalla havaittiin n. 4 rakennetta: 1 kellarikuoppa, maansekainen kivikasa sekä mahdollisia kivijalkoja. Kohteen läpi menee tie, joka ei näy nykyisessä peruskartassa, mutta 1767 isojakokartassa se on merkittynä, kuten myös vielä 1961 peruskartassa. Tämän tien vierustoilla on paljon nykyaikaista romua, ja tietä lienee paranneltu myös koneellisesti. Muutoin alue on säilynyt ilman modernia maanrakennusta. Paremmin säilyneellä alalla on myös melko myöhäisen pihapiirin vaikutelmia, kuten esimerkiksi omenapuu kivijalan vieressä. Toisaalta tämä kivijalka sijaitsee siinä kohtaa, jossa 1767 kartassa näkyy rakennuksia. Samassa kohtaa näkyy 1842 pitäjänkartassa kaksi rakennusta. Ne ovat näkyvillä myös 1872 vuoden senaatinkartassa. Yksi pitkänomainen rakennus näkyy edelleen 1961 peruskartassa. Se saattaa olla siis sama rakennus, joka on näkyvillä jo 1767, mutta nykyisin siitä on jäljellä enää perustukset. |
| metsakeskus.1000032568 |
925 |
Hällämö pohjoisranta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
490094.00000000 |
7094485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032568 |
Hällämöjärven pohjoispäässä, Hällämöharjun itäpuolella, havaittiin suurikokoinen hyvin säilynyt tervahauta. Sen halkaisija on noin 16 metriä ja vallin maksimikorkeus noin kaksi metriä. Tervahaudassa erottuu selvästi noin 3,3 metriä pitkä halssi kohti lounaista. Tervahaudan vallien päällä ja sen keskellä kasvaa eri-ikäistä puustoa. Tervahaudan pohjoispuolella noin 3,5 metrin päässä on havaittavissa kuoppa, johon tehdyssä lapionpistossa ohuehkon turvekerroksen alta paljastui vahva kerros hiiltynyttä puuta ja nokea. Tästä vielä noin 5 metriä pohjoisen suuntaan oli havaittavissa kevyt painanne, jonka keskelle tehdystä koekuopasta paljastui podsolimaannos, jossa ei juurikaan ollut huuhoutumiskerrosta noin 5 cm turvekerroksen alla. |
| metsakeskus.1000032569 |
149 |
Tvära 2 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
342802.00000000 |
6667025.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032569 |
Jussila & al 2017:
Kohde on hyvin säilynyt. Siellä on havaittavissa arviolta 20 kivistä rakennetta; kuoppia, ilmavia kivikasoja sekä maansekaisia kivikasoja. Ne vaikuttavat kellareilta, uunien jäännöksiltä ja osa perustuksiltakin. Rakennuskivet lienee otettu kalliokumpareen juurelta luontaisesta louhikosta. Toisaalta louhikko voi ainakin osittain olla myös ihmistoiminnan tulosta. Rakenteiden kivissä ei ole poranjälkiä, mutta niiden kulmikas muoto vaikuttaa louhinnan tulokselta. Kiviä ei ole myöskään leikattu säännöllisiksi. Paikka on säästynyt miltei kokonaan koneelliselta maankäytöltä ja rakentamiselta. Yhdessä kivikokonaisuudessa on silti yksi betoninen paasi, joka viittaa siihen, että osaa paikan rakenteista on muokattu 1800-lopun jälkeen.
Tvära 2 näkyy 1768 isojakokartassa, jossa siihen kuuluu päärakennuksen lisäksi kolme ulkorakennusta. 1862 Raaseporin läntisen kihlakunnan kartassa mainitaan vielä Tväran kylä. 1961 vuoden peruskartassa paikka on autio. 1975 peruskartassa alueen louhikolle, johtaa katkoviivalla merkitty ura, mutta muutoin se on autiona. Ura myötäilee osittain 1768 kartan pihatien merkintää. 1990 peruskartassa paikka on jälleen täysin autio. Tästä huolimatta katkoviivalla merkitty ura on edelleen olemassa maastossa. |
| metsakeskus.1000032570 |
149 |
Rådkila A |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
338781.00000000 |
6663177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032570 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1702 kartalla paikalla on talo A, 1767 kartalla taloa ei ole merkitty mutta samoilla kohdin - karkeasti - on merkitty ulkorakennus. Pitäjänkartalla 1842 paikka on tyhjä. Senaatinkartalla v. 1872 paikka on tyhjä mutta tien eteläpuolella on taloja. Paikannus on hieman epätarkka. Kyseessä saattaa olla varhain autioitunut tonttimaa. Vaikka paikkaa ei ole tarkastettu. Pidetään alustavasti muinaisjäännöksenä.
Inventointi 2023:
Kohde sijaitsee Rådkilantien pohjois- ja lounaispuolella peltosaarekkeella ja osin pellolla. Pellon ja tien välissä on nurmialueella kalliokumpare, jossa kivirakenne. Kalliosaarekkeella kasvaa ruohoa, yksi kuusi ja pensas. Muuten avonaista.
Kalliosaarekkeen eteläreunassa on kiviröykkiö, josta lähtee kivirivit pohjoiseen ja luoteeseen. Kiviröykkiön halkaisija on 4,40 m. Pohjoiseen menevä rivi muodostuu isoista yksittäisistä kivistä, joista kahdessa on rautalenkit. Kiviröykkiön ja kivirivien kivet ovat erikokoisia, isoin kivi on 1,30 m x 1,45 m. Rakenteen koko pituus on kaakko-luode-suunnassa 9 metriä ja leveys koillis-lounas-suunnassa 7,40 m. Kairalla maaperä on multaa, jonka seassa aavistus tiiltä. Ympäröivään kallioon oli kiinnitetty ainakin 5 rautalenkkiä. Paikka on aivan Porkkalan vuokra-alueen länsirajan vieressä, ja sitä on ilmeisesti käytetty parenteesin aikana jonkinlaisen maston tai vastaavan pystyttämiseen ja tukemiseen rautalenkkien ja -vaijereiden avulla. Kiviä on siis mahdollisesti ainakin osittain siirretty. Kivirakenne on todennäköisesti alun perin ollut vanhassa pitäjänkartassa näkyvän rakenteen perusta.
Ympäröivä pelto pintapoimittiin laajalta alueelta. Siitä tuli vähän historiallisen ajan löytöjä ja kauempaa luoteesta tuli kolme hyvää kvartsi-iskosta. Kokonaisuudessaan pelto oli varsin
puhdas. Myös pellon keskellä olevat kaksi peltosaareketta käveltiin läpi ja havainnoitiin.
Molemmista löytyi matalia ja hajanaisia kivikasoja, jotka tulkittiin pellolta pois heitetyiksi kiviksi.
Edustavimmat historiallisen ajan löydöt poimittiin pellosta pohjoisemman peltosaarekkeen
luoteispuolelta, mutta sielläkin löytöjen määrä oli vähäinen. Noin 300 metriä kivirakenteesta luoteeseen pellossa näytti kauempaa katsottuna olevan selkeästi ympäröivää aluetta tummempaa maata. Alueelta ei kuitenkaan pintapoiminnassa löytynyt yhtään löytöä. Alueelta ei kivirakenteen lisäksi löytynyt selkeitä merkkejä säilyneestä kylätontista tai kiinteästä muinaisjäännöksestä. Aivan rakenteen ympärillä oleva osuus pellosta kasvoi nurmea eikä sitä pystytty pintapoimimaan. Kairalla koitettaessa maa oli kovaa savea, eikä siinä päästy juuri pintaa syvemmälle. |
| metsakeskus.1000032571 |
895 |
Sannainen Neikula/Neikkula |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
202015.00000000 |
6757534.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032571 |
Neikula Munster skrifvare Boställe, Ij 1777 1785. |
| metsakeskus.1000032572 |
895 |
Sannainen Mikola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201605.00000000 |
6757914.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032572 |
Mikola hemman, Ij 1777 1785. |
| metsakeskus.1000032573 |
149 |
Stormora 1 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
324116.00000000 |
6669129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032573 |
Jussila & al 2017:
Kyseessä on Strormoran kylän talon nro 1 tonttimaa paikannettuna v. 1767 isojakokartalta. V. 1842 kartalla samalla paikalla mutta 1870 senaatinkartalla paikka on selkeästi jo autiona. V. 1967 kartalla pusikkoa/metsää.
Koskinen 2018:
Paikalla ei havaittu vanhan kulttuuriperinnön merkkejä silmänvaraisesti. Maastotyön aikana alkanut lumisade verhosi maastoa, joten olosuhteet havainnointiin olivat huonot. Paikalle ei menty enää myöhemmin. Tästä huolimatta maastotarkastuksen perusteella voitiin todeta, että paikka on arkeologisessa mielessä säästynyt nykyaikaiselta rakentamiselta. |
| metsakeskus.1000032574 |
895 |
Kaivola Ussari/Uusisaari |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200747.00000000 |
6757126.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032574 |
Ussari rusthåll. Kartta tiluksista 1779. |
| metsakeskus.1000032575 |
149 |
Östersolberg 2 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
339648.00000000 |
6667716.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032575 |
Jussila & al 2017:
Talotontti v. 1767 kartalla. Talo nro 2. Talo v. 1842 pitäjänkartalla ja 1872 senaatinkartalla. Autiona eli metsää v. 1961 peruskartalla. Jäänyt ehkä osaksi radanoikaisun alle. Nyt on rakentamatonta aluetta ja vaikuttaa arkeologisesti ehjältä ilmakuvista katsottuna. Voisi olla muinaisjäännös ainakin alustavasti, vaikka ei ole paikalla tarkastettu. |
| metsakeskus.1000032576 |
895 |
Kaivola Isotalo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201342.00000000 |
6757334.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032576 |
Kartta 1798-99. |
| metsakeskus.1000032577 |
149 |
Östersolberg soldats torp |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
339326.00000000 |
6667871.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032577 |
Jussila & al 2017:
Torppa 1767 kartalla. Paikannus ehkä hieman epätarkka. Paikalla torppa 1842 kartalla mutta selvästi lännempänä 1872 senaatinkartalla. Peruskartoilla ei mitään. Nyt metsämaata. mahdollisesti jo 1800 luvun alkupuolella tai 1700 luvulla autioitunut paikka. Alustavasti muinaisjäännös. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032578 |
149 |
Hovgård Krouvi |
10002 |
12016 |
13157 |
11006 |
27000 |
336318.00000000 |
6660433.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032578 |
Jussila & al 2017:
Dalsin 1767 ja Hovgårdin 1747 kartoille kohdalle on merkitty talo. Pitäjänkartalla "Krouvi". Senaatinkartalla v. 1872 paikka autio, samoin myöhemmillä kartoilla. Nyt paikalla on kallioinen ja metsäinen peltosaareke. Vaikuttaa arkeologisesti täysin ehjältä. Vaikka paikkaa ei ole tarkoin paikanpäällä maastossa tarkastettu, syytä pitää muinaisjäännöksenä. On kuitenkin mahdollista että Krouvi olisi voinut sijaita nykyisessä pellossa kumpareen ja tien välissä. |
| metsakeskus.1000032579 |
149 |
Jäfvursböle |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
328990.00000000 |
6666853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032579 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1749 Linkullan kylän kartalle on merkitty yksittäistalo nimellä Jäfvursböle. Pitäjänkartalla 1842 Jäfvursböle ja talo vaikuttaisivat olevan nykyisellä kohdin, hieman lännempänä kuin mitä 1749. Myöhemmillä kartoilla paikalla on Johannesbergin talo. Asutuksen yleisluettelossa Jäfvursböle on kylänä v. 1635 - varhaisempaa luetteloa digiarkistossa ei ollut.
V. 1749 talonpaikan tarkka paikannus on ehkä hieman epävarma. Se on merkitty vajaat 130 m (210 aln) joen mutkasta länteen. Peltokuviot sopisivat hyvin sillä paikannuksella maastoon. Talonpaikka sijoittuisi siten Johannisbergin talon kaakkoispuoleiselle pellolle, peltoharjanteen lakialueen kaakkoispään alueelle. Topografisesti paikannus olisi siis kaikin puolin oiva. Koska peltoa ei ole päästy tarkastamaan on paikkaa syytä pitää mahdollisena (ellei todennäköisenä) muinaisjäännöksenä, varhain autioituneena talona, jonka nimi viittaa omaan kylään.
209
Myöhemmillä kartoilla Johannisbergin talo on kauempana länsi-luoteessa kuin 1747 talo, liki nykyistä taloa. |
| metsakeskus.1000032580 |
895 |
Siivola Penti/Pentti |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201531.00000000 |
6757477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032580 |
Penti skatte hemman, kartta 1798-99. |
| metsakeskus.1000032581 |
895 |
Siivola Nohkola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201450.00000000 |
6757414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032581 |
Nohkola krono hemman, kartta 1798-99. |
| metsakeskus.1000032582 |
895 |
Siivola Kuppari/Heikkilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201526.00000000 |
6756929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032582 |
Kuppari krono hemman, kartta 1798-99. |
| metsakeskus.1000032583 |
149 |
Strand soldats torp |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
344842.00000000 |
6661958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032583 |
Jussila & al 2017:
Paikalle on merkitty Strandin kylän torppa v. 1768 Starndin kylän kartalle - siis varsinaisen kartan ulkopuolelle. Strandin isojakokarttaa ei löytynyt. Paikannus ei ole tarkka. Alue on nyt peltoa. Ilmeisesti torpanpaikka on kuitenkin rakentamaton, joskin pellossa. Paikkaa ei ole tarkemmin päästy pellossa tarkastamaan. Pitäjänkartalla 1842 ei torppaa alueella ole eikä senaatinkartalla 1872. Kohde on jossain määrin siten epäselvä mm. paikannustarkkuuden takia.
Inventointi 2023:
Tutkittiin kohteen ympärillä olevaa peltoaluetta ja joenrantaa melko laajalti.
Ympäröivän maaston tutkimuksessa ei tullut esille merkkejä asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000032584 |
895 |
Kainu |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
202400.00000000 |
6756929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032584 |
Kainu Capitain, kartta 1798-99. |
| metsakeskus.1000032585 |
895 |
Katina |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
203241.00000000 |
6757719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032585 |
Yksinäistalo vanhalla paikallaan. Tilan päärakennus vuodelta 1855. Sen länsipäädyn alla on luonnonkivestä holvattu kellari. Tilaan on aikoinaan kuulunut 22 talousrakennusta, joista pihapiirissä säilyneenä 9 kpl, mm. aitta, sauna, talli, pajarakennus sekä riihi. Lisäksi useiden rakennusten kivijalkoja ja muita kivettyjä rakenteita, kuten kaivoja. |
| metsakeskus.1000032586 |
895 |
Ruonanperä Jusla/Juusela |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199298.00000000 |
6756296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032586 |
Jusla skate, kartta 1782-83. |
| metsakeskus.1000032587 |
895 |
Ruonanperä Birilä/Pirilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199313.00000000 |
6756270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032587 |
Birilä skatte, kartta 1782-83. |
| metsakeskus.1000032588 |
895 |
Ruonanperä Markuntalo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199291.00000000 |
6756233.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032588 |
Markuntalo skate, kartta 1782-83. |
| metsakeskus.1000032589 |
895 |
Ruonanperä Kaula |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199343.00000000 |
6756233.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032589 |
Kaula skatte, kartta 1782-83. |
| metsakeskus.1000032590 |
895 |
Ruonanperä Tuokila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199311.00000000 |
6756206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032590 |
Tuokila skate, kartta 1782-83. |
| metsakeskus.1000032591 |
895 |
Ruonanperä Hentula/Henttula |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199380.00000000 |
6756194.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032591 |
Hentula skatte, kartta 1782-83. |
| metsakeskus.1000032592 |
895 |
Sarnisto/Saarnisto |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
197915.00000000 |
6756226.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032592 |
Sarnisto skatte, kartta 1782-83. |
| metsakeskus.1000032593 |
895 |
Orivo Jakola/Jaakkola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200478.00000000 |
6754256.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032593 |
Jakola skatte hemman, kartta 1799 1800. |
| metsakeskus.1000032594 |
895 |
Orivo Posti |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200493.00000000 |
6754159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032594 |
Posti krono hemman, kartta 1799 1800. |
| metsakeskus.1000032595 |
895 |
Sjutula/Siuttula |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200384.00000000 |
6755082.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032595 |
Sjutula skatte hemman, kartta 1782-83. |
| metsakeskus.1000032596 |
895 |
Alsila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201127.00000000 |
6755344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032596 |
Alsila augments hemman, kartta 1782-83. |
| metsakeskus.1000032597 |
895 |
Alsila Wisola/Viisola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201180.00000000 |
6755597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032597 |
Wisola krono oindelt hemman, kartta 1782-83. |
| metsakeskus.1000032598 |
895 |
Pettais/Pettäinen |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201810.00000000 |
6756115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032598 |
Pettais hemman, kartta 1785 1787. |
| metsakeskus.1000032599 |
895 |
Männäinen Juckela/Jokela |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
203543.00000000 |
6755593.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032599 |
Juckela Capelans bohl, kartta 1785 1787. |
| metsakeskus.1000032600 |
895 |
Männäinen Käkölä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
203540.00000000 |
6755492.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032600 |
Käkölä hemman, kartta 1785 1787. |
| metsakeskus.1000032601 |
895 |
Männäinen Wähä Kudila/Vähäkudila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
203573.00000000 |
6755491.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032601 |
Wähä Kudila hemman, kartta 1785 1787. |
| metsakeskus.1000032602 |
895 |
Männäinen Kaupila/Kauppila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
203603.00000000 |
6755499.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032602 |
Kaupila hemman, kartta 1785 1787. |
| metsakeskus.1000032603 |
895 |
Männäinen Pyrri |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
203666.00000000 |
6755588.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032603 |
Pyrri hemman, kartta 1785 1787. |
| metsakeskus.1000032604 |
895 |
Männäinen Iso Kudila/Isokudila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
203615.00000000 |
6755444.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032604 |
Kartta 1785 1787. |
| metsakeskus.1000032605 |
149 |
Lågnäs soldats torp |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
335867.00000000 |
6659885.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032605 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1767 kartalle on merkitty sotilastorppa. Paikannus on melko tarkka. Kohta on nyt autio. Pitäjänkartalla 1842 paikalla on torppa. Senaatinkartalla v. 1872 paikalla torppa. Nyt paikan eteläpuolella on talo. Senaatinkartan mukaan herää epäilys onko paikannus kuitenkin liian pohjoisessa - vaikka senaatinkartan torppa vaikuttaisi olevan paikannuksen kohdalla - kartalla on talo myös tien itäpuolella kuten nytkin. Paikannus siis saattaa olla virheellinen vaikka se isojakokartan tarkastelussa on tarkaksi havaittu. Paikkaa ei ole tarkastettu maastossa. Nyt paikka on siis autiona ja metsäistä, mutta vähäpuustoista tannerta. Olisi syytä ainakin alustavasti pitää muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.1000032606 |
895 |
Männäinen Kata |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
203520.00000000 |
6755219.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032606 |
Kata hemman, kartta 1785 1787. |
| metsakeskus.1000032607 |
895 |
Pappila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
203401.00000000 |
6754658.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032607 |
Kartta 1785 1787. |
| metsakeskus.1000032608 |
895 |
Harikkala 1 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
204132.00000000 |
6754535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032608 |
Ombudsman Mustelin, kartta 1785-87. |
| metsakeskus.1000032609 |
895 |
Harikkala 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
204101.00000000 |
6754500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032609 |
Comministern Hinric Solin. Kartta 1785-87. |
| metsakeskus.1000032610 |
895 |
Kylähiisi Palpa |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
207393.00000000 |
6756297.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032610 |
Kruunun puustelli, kartta 1771-73. |
| metsakeskus.1000032611 |
890 |
Sieiddesavu |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
500857.00000000 |
7755017.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032611 |
Asuinpaikka sijaitsee Utsjoen muodostaman niemen luoteiskärjessä joen itäpuolella jätevedenpuhdistamosta noin 250 metriä luoteeseen. Asuinpaikka sijaitsee niemen luoteiskärjen tasanteella, ja sen etelä-, kaakko- ja itäpuolella maasto nousee melko jyrkästi. Utsjoen rantaan on matkaa muutama kymmenen metriä ja joen ranta on hyvin jyrkkä.
Ympäristö on kumpuilevaa tunturikoivikkoa. Kenttäkerroksen kasvillisuus muodostuu lähinnä mustikasta, juolukasta ja variksenmarjasta, pohjakerroksessa vallitsee seinäsammal. Maaperä on moreenia.
Alueella on viisi kodan tai kammin pohjaa, kammin tai kellarin jäännös sekä yksi kuoppa. Kodanpohjat erottuvat matalina pyöreinä tai neliön/suorakulmion muotoisina valleina. Niiden keskellä ei ollut havaittavissa kohoumaa merkkinä tulisijasta. Kodanpohjat 1 ja 3 ovat aivan toistensa vieressä, lähes toisissaan kiinni. Niiden pohjoispuolella on pyyntikuoppaa muistuttava soikea kuoppa. Kodanpohjien eteläpuolella, rinteen törmässä, on kammin/kellarin jäännös. |
| metsakeskus.1000032612 |
890 |
Buoddoluoppal |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500910.00000000 |
7754297.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032612 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Utsjoen muodostaman niemekkeen keskiosassa noin 80 metriä Utsjoen rannasta itään. Ympäristö on kumpuilevaa tunturikoivikkoa. Kenttäkerroksen kasvillisuus muodostuu lähinnä mustikasta, juolukasta ja variksenmarjasta, pohjakerroksessa vallitsee seinäsammal. Pyyntikuopan länsipuolella maasto muuttuu soistuneeksi pajuvaltaiseksi alueeksi. Maaperä on moreenia.
Kuoppa on kaivettu hiekkamoreenimaahan pohjois-etelä suuntaisen harjanteeseen.
Pyyntikuopan ympärillä on valli, joka on korkeimmillaan lähes metrin. Leveydeltään valli on 1–1,5 metriä. Vallien korkeimmalta kohdalta mitattuna pyyntikuopan laajuus on 3,5 m x 4 m ja syvyys noin metrin. Kuoppaan tehdystä koepistosta havaittiin ohut huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000032613 |
149 |
Långvik soldats torpar |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
326048.00000000 |
6659088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032613 |
Jussila & al 2017:
Paikalle on v. 1767 kartalla merkitty kaksi sotilastorppaa. Koillisemman puoleisen torpan kohdalla on nykyisin talo. Nykyisen talon luoteispuolella on metsäistä pihamaata, joka on siis toisen torpan kohta. |
| metsakeskus.1000032614 |
710 |
Predium linnoitteet |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
292669.00000000 |
6647508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032614 |
Kohteessa on vuosina 1940–41 rakennettuja kenttälinnoitteita, jotka sijaitsevat Järvönsalmentien kummallakin puolella. Eteläosassa linnoitteet ovat jyrkän kallion juurella, ja pohjoisosassa hiekkapohjaisessa kuusimetsässä, tasaisella maalla. Osa linnoitteista on saattanut jäädä Jarvönsalmentien alle. Linnoitteet kuuluvat vuosina puolustuslinjaan, jonka suomalaiset rakensivat Hankoniemellä 1940–41 sijainneen Neuvostoliiton sotilastukikohdan vastaisella rajalle.
Kohteessa on 15 maahan kaivettua kuoppaa, joissa ei ole enää näkyvissä puisia tukirakenteita. Mahdollisesti katettujen rakenteiden katot on purettu. Eteläosassa, kallion juurella on kolme korsun kuoppaa, joissa on 0,4 m leveät oviaukot. Yhteen korsuun johtaa 2 m pitkä yhdyshauta, jonka leveys on 0,4 m ja syvyys 0,5 m. Lisäksi tien vieressä on yksi kuoppa, joka on mahdollinen korsu.
Pohjoisosassa, Järvönsalmentien pohjoispuolella, on 10 suorakaiteen muotoista kuoppaa, jotka ovat kooltaan keskimäärin 2 x 1,5 m ja syvyydeltään 0,5 m. Kahteen kuoppaan johtaa niiden kulmasta 0,3 m leveä oviaukko. Osa kuopista on ollut todennäköisesti majoituskorsuja mutta kaikkien käyttötarkoitusta ei pysty enää päättelemään. Alueen pohjoispäässä on ollut ilmeisesti avoin konekivääriasema, joka erottuu maastosta 0,4 m syvänä kuoppana, jonka koko on noin 2,7 x 1,8 m. Kuopan pohjoisen puoleisella reunalla on ollut maasta tehty koroke, joka on tulkittavissa konekiväärin alustaksi. Aseman ampumasektorin keskisuunta on 335 astetta.
Linnoitteista hieman syrjässä, niiden itäpuolella, on 1 x 1 m kokoinen metrin syvyinen kuoppa, jossa oli vettä. Kyseessä saattaa olla kaivo |
| metsakeskus.1000032615 |
710 |
Predium |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
292905.00000000 |
6647518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032615 |
Kohde on hiilimiilu, joka sijaitsee noin 15 metriä itään Skogbyn sahalle johtavan tien reunasta, hiekkapohjaisessa mäntymetsässä.
Hiilimiilu on rakenteeltaan pystymiilu. Sen pohja nousee kumpuna noin 0,3 metriä muuta ympäristöä korkeammalle ja sen halkaisija on 18 m. Kummun yläpinta on tasainen. Kumpua kiertää kehänä seitsemän kuoppaa/lyhyttä ojaa, joiden leveys on 1 m ja syvyys 0,4 m. |
| metsakeskus.1000032616 |
149 |
Sandbacka W |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
343405.00000000 |
6667618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032616 |
Jussila & Sepänmaa 2012:
Paikalla on röykkiö joka vaikuttaisi olevan historiallisen aikainen - ehkä kiuas tai raivausröykkiö. Ympärillä on vanhaan asutukseen viittaavaa kasvillisuutta sekä tannerta Alue on muutoin kivikoista. Isojakokartalla 1770 alue on tyhjä.
Pitäjänkartalle v. 1842 näille kohdin on merkitty kaksi "pientä" taloa, ilmeisesti torppa. Senaatinkartalla v. 1872 tämä kohta tyhjä, mutta etelämpänä torppa. Peruskartalla 1961 alue on autiota metsää ja pusikkoa. Alue kuuluu Billskogin kylään. Tämän eteläpuolella on asutuksen jäänteitä muitakin, kohde 173, 1800-l lopun torpanpaikka. |
| metsakeskus.1000032617 |
149 |
Sandbacka SW |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
343429.00000000 |
6667494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032617 |
Jussila & Sepänmaa 2012:
Paikalla on rakennuksen perusta, kooltaan 5 x 5 m, uuninraunio NE kulmassa. Ei kovin vanha. Pitäjänkartalla 1842 paikan pohjoispuolelle on merkitty rakennuksia, Senaatinkartalla v. 1872 tällä kohden on torppa. Taloudellisella kartalla 1920 ei mitään. Peruskartalla v. 1961 paikka on autio. Ei tietoa missä vaiheessa torppa hylätty, mahdollisesti 1900-l alussa.
Nyt vankkaa joskin harvahkoa kuusimetsää, ei juurikaan aluskasvillisuutta. Hyvin säilynyt paikka. |
| metsakeskus.1000032618 |
149 |
Stormossaberget |
10007 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
346214.00000000 |
6661507.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032618 |
Jussila & Sepänmaa 2012:
Kalliolla kivistä tiiviisti ladottu toppamainen vanha kummeli, 2,5 x 2,5 x 2 m. |
| metsakeskus.1000032619 |
149 |
Kavelbro |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
347394.00000000 |
6663529.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032619 |
Jussila & Sepänmaa 2012:
Kavelbro niminen vanha rajamerkki Inkoon ja Siuntion rajalla. Merkitty ja nimettynä Kiärr:in kylän isojakokarttaan (v. 1768). Viisarikivet pitäjän rajoilla röykkiön etelä- ja pohjoispuolella. Sijaitsee sähkölinjan alla. Vieressä on myös toinen rajamerkki (ellei viisarikivi) sekä viisarikiviä. |
| metsakeskus.1000032620 |
149 |
Bolstad Svartnäs |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
329365.00000000 |
6664225.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032620 |
Jussila & al 2017:
V. 1767 Bolstadin kylän isojakokartalla "Svartnäs" niminen talo, paikantuu nykyisen (asumattoman) Svartnäsin talon länsipuolelle, pusikkoiseen niemekkeeseen, jossa kivirarunioita (ei katsottu tarkemmin). Paikalla on ollut kaksi isohkoa kylmää rakennusta v. 1961 peruskartalla ja samalla paikalla talo Pitäjänkartalla 1842 mutta Senaatinkartalla v. 1872 talo nykyisellä paikalla ja vanhalla paikalla ulkorakennus |
| metsakeskus.1000032621 |
149 |
Kiärr |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
346652.00000000 |
6662724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032621 |
Jussila & al 2017:
Kahden talon tonttimaa v. 1767 kartalla, talot tontin itäosassa. Pitäjänkartalla v. 1842 yksi talo, Senaatinkartalla v. 1872 kaksi taloa. Taloudellisella kartalla v. 1920 kaksi taloa. Ilmeisesti talot hävinneet tai hävitetty parenteesin aikana. Paikalla on tiiliuunin jäännös kohdassa N 6662749 E 346667 ja luoteisosassa betonirakenteiden raunioita |
| metsakeskus.1000032622 |
149 |
Wassböle soldats torp 1 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
336081.00000000 |
6669136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032622 |
Jussila & al 2017:
Torppa 1776 kartalla. Paikalla nyt ulkorakennus, muutoin ehjän näköistä maastoa. |
| metsakeskus.1000032623 |
149 |
Wästersohlberg 1 ja 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
338500.00000000 |
6667465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032623 |
Jussila & al 2017:
Alueella on useita, jopa 8, kivijalalta vaikuttavaa rakennelmaa, joiden kivet ovat pääasiassa melko suuria. Alueella sijaitsee myös yksi iso maakellarin jäännös. Jäännökset sijaitsevat kokonaisuudessaan aivan nykyisen maatalon pihapiirin tuntumassa, ja ne ovat altistuneet paljon nykyaikaiselle rakentamiselle sekä maankäytölle. 1780 vuoden isojakokartassa, 1842 pitäjänkartassa sekä 18701871 mittauksen topografisessa kartassa näkyy kaksi rakennusta, jotka vastaavat todennäköisesti ainakin osaksi Västersolberg 1 ja 2 alueen pohjois- ja koillisosien maastossa havaittuja jäännöksiä. 1961 peruskartassa näihin taloihin yhdistettäviä merkintöjä ei enää ole. Västersolberg 1 ja 2 rajauksen eteläisimmille maastossa havaituille jäännöksille ei löydy vanhoista kartoista vastinetta, lukuun ottamatta yhtä ulkorakennusta, joka on merkitty 1961 peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000032624 |
149 |
Degerby Predikehus |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
343017.00000000 |
6664278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032624 |
Jussila & al 2017:
V. 1767 kartalle merkattu Degerbyhyb "Predikehus". Samalla paikalla on ollut sitten kirkko ja kirkkomaa tähänpäivään ja edelleenkin. |
| metsakeskus.1000032625 |
149 |
Halvdelskärr NW |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27027 |
339638.00000000 |
6664195.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032625 |
Jussila & al 2017: Juoksuhautaa Porkkalan vuokra-alueen länsirajasta itään, "Venäjän puolelle", voimajohtolinjan eteläreunamilla, kallion juurella.
2024 inventointihavainnot: Paikalla on kiemurtelevaa taisteluhautaa noin 100 metriä. Hautaa reunustaa vallit välillä molemmin puolin välillä vain toisella puolella. Hauta on noin metrin syvä ja pohjalta puolisen metriä leveä. Selviä tuliasemia ei ole, tosin voimajohdon alla on jotain kaivantoja, jotka voivat olla sellaisiksi tarkoitettuja. Muinaisjäännösalueen rajausta tarkennettiin hieman maastohavaintojen ja uuden ilmalaserkeilausaineiston avulla. Ilmeisesti taisteluhauta liittyy Porkkalan vuokra-aikaan 1944–1956. |
| metsakeskus.1000032626 |
149 |
Malmmalmen |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
341870.00000000 |
6661740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032626 |
Jussila & al 2017:
Paikalla on taisteluhaudan jäännös. Porkkalan vuokra-ajan aikainen. |
| metsakeskus.1000032628 |
149 |
Nyängen 2 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
329750.00000000 |
6657694.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032628 |
Jussila & Sepänmaa 2012:
Puron länsipuolella olevalla kalliopaljastumalla on kivirakenteiden jäänteitä. Vaikuttaa siltä, että paikalla olisi ollut lato tms. rakennus jonka perustana kivet olisivat olleet. Jäänteet vaikuttavat suhteellisen nuorilta |
| metsakeskus.1000032630 |
92 |
Nikus |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396746.00000000 |
6685898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032630 |
Yksittäinen kvartsi-iskos löytyi inventoinnissa Sotungin laaksosta peltoalueelta Krapuojan länsipuolelta Nikuksen ja Bergkullan talojen välisellä alueella. Puron varrella on löytöpaikalla hiekkainen peltokumpare, jossa kvartsi oli. |
| metsakeskus.1000032631 |
751 |
Härkäletto |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
398660.00000000 |
7265843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032631 |
Kohde sijaitsee Simon Härkäleton Ulkomatalan pohjoispuolella 8 metrin syvyydessä hiekkapohjalla.
Kohde on tasasaumaisen puurunkoisen purjealuksen runko. Runko on pellitetty ja puumateriaali on tiheäsyistä. Hylyssä on mm. painolastia. Runko on osittain levinnyt ja se on todennäköisesti palanut. Kohde on uponnut hiekkaan, joten sen koon arviointi on vaikeaa. Pituus on mahdollisesti 20 metriä tai jopa 30-40 metriä. Leveys rungon ehjältä kohdalta on noin 8 metriä. Hylyssä ei ole esineistöä. Aluksen keula osoittaa etelään.
Hylyn löysi heinäkuussa 2018 Keijo Suihko omien tutkimustensa sekä luotausten perusteella. Kyseessä saattaa olla 11.6.1873 Härkäleton karille haaksirikkoutunut norjalainen kuunari Muisto, joka oli rakennettu Raahessa vuonna 1855. Vuonna 1873 alus myytiin Norjaan. Haaksirikkoutuneen aluksen runkoa ja irtaimistoa myytiin 29.7.1873 Kemin tullikamarilla. |
| metsakeskus.1000032632 |
149 |
Långmalmen S |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
335236.00000000 |
6664989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032632 |
Jussila & Sepänmaa 2012:
Kellarikuoppa, kivetyt seinät, koko 3 x 3 m. Vaikuttaa nuorelta. |
| metsakeskus.1000032634 |
149 |
Breds Öfverby |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
331670.00000000 |
6660569.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032634 |
Breds Öfverby mainitaan Suomen asutuksen yleisluoettelossa jo 1634.
Jussila & al 2017:
1757 kartalla Öfverbyn (Breds) talo nro 4. Samalla paikalla talo ulkorakennuksineen kaikilla vanhoilla kartoilla ja edelleenkin. |
| metsakeskus.1000032637 |
149 |
Breds torp 2 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
331042.00000000 |
6660747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032637 |
Jussila & al 2017:
Torppa Öfverbyn ja Bredsin isojakokartalla 1767. Saattaa olla osin jäänyt tien alle. mutta muutoin nyt autiona tien ja kalliorinteen välissä. Paikalla talo 1967 peruskartalla. Pitäjänkartalla 1842 tyhjä. Senaatinkartalla v. 1872 tyhjä. Nyt paikalla talo ja piha. |
| metsakeskus.1000032638 |
149 |
Bolstad Dragons torp |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
330911.00000000 |
6662139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032638 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1768 isojakokartalle paikalle merkitty "Dragons torp". Paikalla nyt talo ja pihamaata - on ollut kaikilla vanhoilla kartoilla. |
| metsakeskus.1000032639 |
149 |
Tallbacka |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
329789.00000000 |
6662203.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032639 |
Jussila & al 2017:
V. 1767 kartalla Tallbacka niminen talo aivan vanhan tien eteläkupeessa. Talotontti jäänyt radan, tien ja sen välisten toimintojen alle ja alue kokonaan arkeologisessa mielessä tuhoutunut - vanhojen peruskarttojen perusteella - vaikka onkin nyt rakentamatonta ja puustoista joutomaata. |
| metsakeskus.1000032640 |
149 |
Kusans 4-5 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
330412.00000000 |
6666269.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032640 |
Jussila & al 2017:
Vuosien 1767 ja 1787 isojakokartoilla paikalla on kaksi taloa, Kusansin kylän 4 ja 5. Alue on nyt täysin rakennettua - talo ja pihamaata - ja ollut kaikilla vanhoilla kartoilla. |
| metsakeskus.1000032641 |
149 |
Siggböle A |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
330020.00000000 |
6665086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032641 |
Jussila & al 2017:
Talo nro 2 Siggbölen v. 1768 kartalla. Paikalla talo Pitäjänkartalla 1842 ja Senaatinkartalla v. 1872 ja edelleenkin. Nyt rakennettua aluetta. |
| metsakeskus.1000032642 |
149 |
Innanbäck A |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
337432.00000000 |
6661078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032642 |
Jussila & al 2017:
Paikalla on Innanbäckin kylän talo A v. 1701 ja 1767 kartalla (joka paikantuu hyvin Innanbäckintien ja Strömintien risteyksien koillispuolelle). Molemmat tiet sellaisenaan v. 1767 kartalla. Paikalla on nyt metsäistä "joutomaata", pohjoisosassa kallioista. Paikalla pitäjänkartalla (v. 1842) Grindersín talo samoin v. 1872 senaatinkartalla. V. 1961 kartalla paikalla iso talo ja ulkorakennuksia samoin vielä 1975, 1981 kartoilla mutta ei enää v. 1990 peruskartalla. Kyseessä myöhään autioitunut vanha tonttimaa - oletettavasti hyvin sekoittunut. |
| metsakeskus.1000032643 |
149 |
Innanbäck B |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
337559.00000000 |
6660947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032643 |
Jussila & al 2017:
Paikalla on Innanbäckin kylän talo B v. 1701 ja 1767 kartalla. Paikalla on ollut talo kaikilla vanhoilla kartoilla ja edelleenkin. Vanha tonttimaa rakennettua ja pihaa. |
| metsakeskus.1000032644 |
149 |
Innanbäck C |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
337929.00000000 |
6661104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032644 |
Jussila & al 2017:
Paikalla on Innanbäckin kylän talo C v. 1701 ja 1767 kartalla. Paikalla on ollut talo kaikilla vanhoilla kartoilla ja edelleenkin. Vanha tonttimaa rakennettua ja pihaa |
| metsakeskus.1000032646 |
149 |
Stor-Håfgård torp 2 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
336443.00000000 |
6660112.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032646 |
Jussila & al 2017:
Paikalle merkitty torppa 1749 kartalla ja samoin epämääräisesti 1767 kartalle. Paikalla on ollut talo kaikilla myöhemmillä vanhoilla kartoilla ja edelleenkin. |
| metsakeskus.1000032648 |
149 |
Stor-Håfgård torp 3 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
334226.00000000 |
6660354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032648 |
Jussila & al 2017:
Paikalle on merkitty torppa Dalsin kylän kartalle v. 1767. Nyt paikalla rivitalo |
| metsakeskus.1000032649 |
149 |
Lillhåfgård |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
336051.00000000 |
6660831.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032649 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1767 kartalta paikannettu talo. Paikalla iso ulkorakennus 1961 peruskartalla ja edelleenkin iso tuotantorakennus tms. ja pihamaata. Pitäjänkartalla 1842 talo, samoin senaatinkartalla 1872. |
| metsakeskus.1000032650 |
149 |
Kåxby |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
343896.00000000 |
6663420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032650 |
Jussila & al 2017:
Laakealla kumpareella viisi taloa 1769 kartalla. Nykyisin vanhan tonttimaan alue on länsiosastaan rakennettua - kaksi taloa ja pihamaata. Itäosa metsäistä ja rakentamatonta. Pitäjänkartalla 1842 alue täynnä taloja ja Senaatinkartalla v. 1872 samoin ja lisäksi ulkorakennuksia. 1961 kartalla vain länsireunalla talo ja jokunen ulkorakennus - olisiko "kärsinyt" parenteesin ajasta ja rakennuksia hävitetty. |
| metsakeskus.1000032652 |
149 |
Kämpbacka 4 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
343146.00000000 |
6665281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032652 |
Jussila & al 2017:
Kämpbackan kylän talo nro 4 v. 1779 kartalla. Alue nyt rakennettua – paikalla talo ja piha. Rakennettuna kaikilla vanhoilla kartoilla. |
| metsakeskus.1000032653 |
149 |
Kämpbacka soldats torp |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
343383.00000000 |
6665662.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032653 |
Jussila & al 2017:
Kämpbackan kylän sotilastorppa v. 1779 kartalla. Alue nyt rakennettua - talo ja piha. Rakennettuna kaikilla vanhoilla kartoilla. |
| metsakeskus.1000032655 |
149 |
Mossaböle 1-2 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
323936.00000000 |
6667911.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032655 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1767 kartalla kaksi taloa. Se paikantuu nyt rakennetulle kohdalle. Paikalla on ollut rakennuksia kaikilla myöhemmillä kartoilla. |
| metsakeskus.1000032656 |
149 |
Näsby 2 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
327238.00000000 |
6664669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032656 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1767 kartalla Näsbyssä kaksi taloa, molemmat erillisillä omilla tonteillaan. Tämä on itäisempi talo, läntinen talo on kohde 124. Tämä talotontti on nyt rakennettua, paikalla on talo ja pihamaata - kuten on ollut kaikilla vanhoilla kartoilla. |
| metsakeskus.1000032657 |
149 |
Pålsböle 1-3 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
331730.00000000 |
6668665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032657 |
Jussila & al 2017:
Paikannus isojakokartalta 1769 on hankala - koska taloja ei merkitty, ja samoin pitäjänkartalla 1842. Paikannus senaatinkartan 1872 perusteella oletuksena, että tonttimaa jokseenkin samoin kuin 1700-luvulla - isojakokartalla kohdalle sopisi hyvin tonttimaa. Vanha tonttimaa ja kylän paikka on jäänyt suureksi osaksi kantatie 112:n alle ja alueella olevien rakennusten alle. |
| metsakeskus.1000032658 |
149 |
Ström soldats torp |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
338791.00000000 |
6659295.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032658 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1782 kartalle kohdalle on merkitty sotilastorppa. Paikalla on nyt talo ja pihamaata |
| metsakeskus.1000032659 |
149 |
Wars 1-2 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
329254.00000000 |
6662369.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032659 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1763 kartalla paikalla on kolme taloa ja koillisempana tien varressa sotilastorppa. Niistä etelään on kaksi erillistä torppaa. Kaikki sijaitsevat kohdissa missä on ollut rakennuksia ja peltolohkoja tähän päivään saakka. Nykyisin rakennettua ja pihaa. |
| metsakeskus.1000032660 |
149 |
Wassböle soldats torp 2 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
336118.00000000 |
6669648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032660 |
Jussila & al 2017:
Paikka on kokonaan modernin maankäytön muokkaama. Pellon ja viljankuivurille vievän tien lisäksi paikalla on säilynyt koneellisesti muokkaamatonta maata ainoastaan kahden suuren lehtipuun juurella, jossa on kuopassa irtaimia kiviä. Ne eivät muodosta rakennetta. Torppa on merkitty 1766 vuoden isojakokarttaan. Vuoden 1870 topografisessa kartassa paikalla on kaksi asuinrakennusta, joista läntisempi saattaa edustaa torppaa. Se on näkyvissä vielä 1981 peruskartassa, mutta 1990 peruskartassa sitä ei enää ole. Itäisempi rakennus on edelleen olemassa, ja on maatalouskäytössä. Karttojen perusteella nykyinen viljankuivuri on rakennettu 1990 vuoden jälkeen. |
| metsakeskus.1000032661 |
149 |
Västankvarn torp 1 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
326335.00000000 |
6663876.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032661 |
Jussila & al 2017: Paikalla on torppa 1819 kartalla. Pitäjänkartalla 1842 paikalla on torppa, senaatinkartalla alue on tyhjä. Peruskartalla 1967 merkitty pusikoksi pieni alue - vanha tontti ilmeisesti. Alue rakennettua - laaja alue täynnä tuotantorakennuksia tms. |
| metsakeskus.1000032662 |
149 |
Västankvarn torp 2 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
326445.00000000 |
6663820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032662 |
Jussila & al 2017:
Torppa 1819 kartalla. Nyt alue on täysin rakennettua. |
| metsakeskus.1000032663 |
149 |
Haga 2 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
332858.00000000 |
6660016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032663 |
Jussila & al 2017:
Torppa 1767 kartalla. Alue nyt rakennettua |
| metsakeskus.1000032664 |
149 |
Haga 10 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
332576.00000000 |
6659915.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032664 |
Jussila & al 2017:
Torppa v. 1767 kartalla. Alue nyt rakennettua. |
| metsakeskus.1000032665 |
149 |
Haga soldats torp |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
332541.00000000 |
6659992.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032665 |
Jussila & al 2017:
Torppa 1767 kartalla. Alue nyt rakennettua. |
| metsakeskus.1000032666 |
149 |
Wästersohlberg 4 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
338329.00000000 |
6667401.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032666 |
Jussila & al 2017:
Paikan maankäyttö on ollut hiljattain vahvaa, eikä muinaisjäännöksiksi määriteltävistä rakenteista ole merkkejä. Mäen päällä on hiljattain tasoitettu kenttä, jossa on kasa sepeliä. Mäen koillisosassa sijaitsee pieni leirintäaluemökki, joka vaikuttaa olleen melko vähällä käytöllä. Sen vieressä on kivikasa, joka vaikuttaa peltoröykkiöltä. Mäen pohjoispuolella on rinteessä metsäsaareke, jossa on näkyvillä kivijalka.
Perustus lienee silti melko myöhäinen päätellen kivien leikkauksen ja asettelun säännöllisyydestä. Saarekkeen pohjoispuolella kulkee nykyinen peltoja, jonka lomassa on kaksi betonista kaivoa. 1780 vuoden isojakokartassa, 1842 pitäjänkartassa, 1870-1871 mittauksen topografisessa kartassa sekä 1961 vuoden peruskartassa näkyy rakennus, joka saattaisi vastata metsäsaarekkeen kivijalkaa tai sitten jotain muuta paikalla ollutta, mutta nykyisin tuhoutunutta, rakennusta. |
| metsakeskus.1000032667 |
149 |
Wästersohlberg 3 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
338385.00000000 |
6667452.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032667 |
Jussila & al 2017:
Paikalla talo 1780 kartalla. Paikalla edelleen talo kuten on ollut aiemmissakin vanhoissa kartoissa. |
| metsakeskus.1000032668 |
149 |
Ålkila 4-5 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
338085.00000000 |
6664091.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032668 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1763 kartalla neljän talon harvahko ryhmä ja viides pohjoisempana (nro 3). Jaettu kolmeksi kohteeksi (raportin kohteet 233, 234 ja 235). Talot 4 ja 5 vierekkäin (kohde 233). Koko alue on tiheästi rakennettua - taloja ja ulkorakennuksia 1872 senaatinkartalla. Kaakkoisempi talo 4 edelleen peruskartalla 1961 mutta lounaisempi talonpaikka on tyhjä mutta raivattu hiljattain pelloksi tms. |
| metsakeskus.1000032669 |
149 |
Ålkila 1-2 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
338014.00000000 |
6664135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032669 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1763 kartalla neljän talon harvahko ryhmä ja viides pohjoisempana (nro 3). Jaettu kolmeksi kohteeksi (raportin kohteet 233, 234 ja 235). Talot 1 ja 3 vierekkäin (tämä kohde). Koko on alue tiheästi rakennettua - taloja ja ulkorakennuksia 1872 senaatinkartalla. Tyhjä 1961 peruskartalla mutta nyt täysin rakennettua aluetta. |
| metsakeskus.1000032670 |
149 |
Ålkila 3 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
343974.00000000 |
6668173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032670 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1763 kartalla talo nro 3. Ollut myöhemmillä kartoilla samoilla kohdin (Snettans). Nyt täysin rakennettua aluetta. |
| metsakeskus.1000032671 |
149 |
Billskog soldats torp |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
343974.00000000 |
6668173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032671 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1762 Billskogin kylän kartassa on paikalle merkitty kolme torppaa (ja myllyjä puron varteen). Läntisin torpista on Siuntion maalla. Torppien kohdalla nyt taloja ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000032672 |
149 |
Botans |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
344089.00000000 |
6663208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032672 |
Jussila & al 2017:
Paikalla on hyvin säilynyt vanha kiviholvikattoinen maakellari. Siinä on myös tiilirakennetta. Sisään on viety roskia. Kellari on välittömästi yksityistiessä kiinni. Tien toisella puolella on kasa kiviä, jotka saattavat olla jonkin rakennuksen perus- ja kiuaskiviä sekundaarikontekstissa. Toisaalta ne voivat olla pellon raivauskiviä, tai kumpaakin. Kellari on kaivettu kallioisen mäen moreenirinteeseen. Kellarin vieressä on maakuoppa, johon on kannettu risuja. Luultavasti siinä näkyvät kivet ovat luontaisia ja kyseessä on nykyinen hiekanottokuoppa, esimerkiksi tien hoitoa varten. Se selittäisi myös kellarin oven suussa nojailevan lumi- tai hiekoituslapion. Paikan edustalla tehtiin pintapoimintaa hyvissä olosuhteissa.
Tien tuntumassa pellolla havaittiin runsaahkosti tiilen ja/tai palaneen saven paloja. Botansin talo on merkitty 1768 isojakokarttaan. Se näkyy myös Inkoon pitäjän 1769 ja 1842 kartoissa. 1872 senaatinkartassa sama rakennus näyttää merkityn ulkorakennukseksi. 1961 vuoden peruskartassa tai sen jälkeisissä peruskartoissa paikalla ei ole enää rakennusta. Lienee hävinnyt parenteesin aikana tai sen seurauksena. |
| metsakeskus.1000032673 |
149 |
Stubböle |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
340740.00000000 |
6662603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032673 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1765 kartalla alueella on melko tiiviisti kolme taloa ja torppa. Alueella rakennuksia kaikilla myöhemmillä vanhoilla kartoilla ja edelleenkin.
Inventointi 2023:
Aluetta ei ole aiemmin tarkastettu maastossa. Tämänkertaisessa inventoinnissa kohde
käytiin tarkastamassa. Paikalta ei löydetty merkkejä aiemmasta asutuksesta tai vanhasta rakennuskannasta.
Rakennettua aluetta ei pystynyt kunnollisesti tutkimaan. Pelto viljelykäytössä. Pellon reuna-alueelta ei löytynyt mitään. |
| metsakeskus.1000032674 |
149 |
Rådkila CDE |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
338857.00000000 |
6663342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032674 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1702 ja 1767 kartoilla harjanteen eteläpäässä, joen itäpuolella on kolme taloa, talot C, D, ja E vierekkäin. Alue on nyt tilakeskusta, rakennettua ja pihamaata. Alue on ollut rakennettua - taloja ja ulkorakennuksia - kaikilla myöhemmillä kartoilla, kuten edelleenkin. |
| metsakeskus.1000032675 |
149 |
Rådkila B |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
338617.00000000 |
6663029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032675 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1702 kartalla paikalla on talo B, 1767 kartalla taloa ei ole merkitty mutta paikalla on "ryytimaita". Pitäjänkartalla 1842 alueella on talo samoin Senaatinkartalla v. 1872. Alue on ollut rakennettua peruskartalla 1961 (Jävurs) ja edelleenkin. |
| metsakeskus.1000032676 |
149 |
Ingarskila G H |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
336664.00000000 |
6663966.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032676 |
Jussila & al 2017:
Isojakokartalla 1780 talo G ja kaksi H taloa. Nyt paikka on osaksi tien alla ja rakennettua maastoa. Pitäjänkartalla 1842 kaksi taloa samoilla kohdin. Senaatinkartalla 1872 kuva erilainen. Pohjoisen mäellä ulkorakennuksia ja talo, etelässä tien itäpuolella talo. V, 1961 peruskartalla Knutsin talo mäellä pohjoisessa ja ulkorakennuksia pitkin tien vartta etelään. Tie nyt pohjoisosassa eri kohdassa kuin 1961. Alue on sekoittunutta ja rakennettua eikä alkuperäisen (1780) luonteinen.
Koskinen 2018:
1780 isojakokartassa Ingarskila G-H kohteen alueella on merkittynä pohjoiseen osaan viiden talon kokonaisuus sekä yksi talo joen tuntumaan.
Joen uoma on nykyisin samankaltainen kuin 1780 vuoden isojakokartassa, mutta huomattavasti suorempi 1800-luvun kartoissa. On epäselvää onko tässä kyse piirrosteknisestä asiasta vai todellisesta vesistöhistoriallisesta muutoksesta. |
| metsakeskus.1000032677 |
149 |
Fagervik sågars |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
321965.00000000 |
6657113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032677 |
Vuonna 1540 tila ja ulkokylänmies (KA 2948, 75). Merkitty Knåpas-nimellä Samuel Broteruksen vuonna 1702 laatimalle kartalle.
Jussila & al 2017:
Vuoden 1769 kartalle on merkitty Sågars talo. Paikalla talo pitäjänkartalla 1842 ja senaatinkartalla v. 1872, kuten vanhoilla peruskartoilla ja edelleenkin. Alueella nyt pihamaata ja rakennuksia. |
| metsakeskus.1000032678 |
149 |
Fagervik Snabbtorp |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
320629.00000000 |
6657524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032678 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1769 kartalle on merkitty Snabb torppa. Paikalla talo pitäjänkartalla 1842 ja senaatinkartalla v. 1872, kuten vanhoilla peruskartoilla ja edelleenkin. Alue nyt pihamaata ja rakennuksia. |
| metsakeskus.1000032679 |
149 |
Östersolberg 1 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
339595.00000000 |
6667510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032679 |
Jussila & al 2017:
Talonpaikka v. 1767 kartalla. Kohdalla edelleen talo, kuten 1842, 1872 ja 1961 kartoilla. |
| metsakeskus.1000032680 |
149 |
Östersolberg 3 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
339485.00000000 |
6667750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032680 |
Jussila & al 2017:
Talo nro 3 v. 1767 kartalla. Talo v. 1842 pitäjänkartalla ja 1872 senaatinkartalla. Nyt kohdalla iso talousrakennus ja pihaa. |
| metsakeskus.1000032681 |
149 |
Inkoo berg 1-5 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
344007.00000000 |
6664681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032681 |
Jussila & al 2017: Kallioisen pienen mäenkumpareen etelä- ja itäpuolella on sijainnut Bergin kylän viisi taloa tiiviissä ryhmässä vuoden 1764 ja 1769 isojakokartoilla. Pitäjänkartalla 1842 neljä taloa ja Senaatinkartalla v. 1872 useita taloja ja lukuisia ulkorakennuksia, kuten 1961 peruskartallakin. Alue nyt edelleen rakennettua ja pihamaata |
| metsakeskus.1000032682 |
149 |
Prålsbacka 1 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
341852.00000000 |
6663577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032682 |
Jussila & al 2017:
Katso raportin kohde 150. Vuosien 1762 ja 1840 kartoilla Prålsbackan kylän talon nro 1 tontti. Talo jokseenkin samalla kohdin pitäjänkartalla 1842 ja senaatinkartalla v. 1872. Peruskartalla 1961 paikka on tyhjä - olisiko talo hävitetty parenteesin aikana tai seurauksena. Nyt paikalla on iso ulkorakennus ja pihatannerta |
| metsakeskus.1000032683 |
149 |
Prålsbacka 2 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
341776.00000000 |
6663596.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032683 |
Jussila & al 2017:
Katso raportin kohteet 150 ja 254. Vuosien 1762 ja 1840 kartoilla Prålsbackan kylän talon nro 2 tontti. Talo jokseenkin samalla kohdin pitäjänkartalla 1842 ja senaatinkartalla v. 1872. Peruskartalla 1961 paikalla on talo. Nyt paikalla on edelleen talo ja sen pihamaata. |
| metsakeskus.1000032684 |
149 |
Haga torp |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
332264.00000000 |
6660368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032684 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1767 kartalla paikalle on merkitty torppa. Kohdalla on ollut talo kaikilla myöhemmillä kartoilla ja edelleenkin. |
| metsakeskus.1000032685 |
149 |
Breds Nybacka |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
330091.00000000 |
6660407.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032685 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1807 kartalle on merkitty rakennus ja teksti Nybacka. Paikannus ei ole tarkka. Alueella vaikuttaisi olleen torppa pitäjänkartalla 1842 ja senaatinkartalla 1872. Alue missä torppa olisi voinut sijaita (myös topografian puolesta) on nyt rakennettua - talo, ulkorakennuksia ja pihaa. |
| metsakeskus.1000032687 |
149 |
Degerby soldat torp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
342783.00000000 |
6664177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032687 |
Jussila & al 2017:
Vuoden 1767 kartalla paikalle on merkitty sotilastorppa. Paikka sen jälkeen ja edelleenkin rakennettua. Nyt talo ja pihamaata.
Inventointi 2023:
Kohde on yksityisen talon etupihalla Furuborgintien pohjoispuolella. Pihatien länsipuolella on tasattu alue, jonka pohjoisreunassa on kaksi betonikaivon kantta. Niiden ja talon välinen kaistale on hieman korkeammalla. Pihatien itäpuolella on puutarhaa, jonka itäpuolella on vanha maakellari.
Tämän tai viereisen tontin pihoilla ei tieltä käsin näy perustuksia tai muita merkkejä kiinteästä
muinaisjäännöksestä. Maa pihan länsipuolella näyttää tasatulta ja se on hieman matalammalla kuin ympäröivä alue erityisesti pohjoisessa sekä lännessä viereisellä tontilla. On siis mahdollista, että siitä on poistettu maata. Tasainen alue on laajuudeltaan arviolta noin 10 m x 10 m ja sen pohjoisreunalla on näkyvillä kaksi betonista kaivonkantta. Tontin itälaidalla, mahdollisesti viereisen tontin puolella, on maakellari (n. 4 m x 4 m) sekä uudehko kilometripylväs. Lohkokivistä tehty maakellari on selkeästi vanhempaa rakennuskantaa
kuin tontin muut rakennukset, mutta siinä on myöhemmin uusittu ovi sekä betonivahvistuksia. Maakellarin ovi on etelään Furuborgintielle, eikä se näytä olevan enää käytössä. Maakellarin itäpuolella oleva tontti on tasaista nurmikkoa eikä siinäkään näy maan päälle merkkejä rakenteista.
Ilman kajoavia tutkimuksia on mahdoton sanoa varmaksi, onko alueella säilynyt kiinteään
muinaisjäännökseen kuuluvia kulttuurikerroksia tai rakenteita. Tontille, jolle mahdollinen muinaisjäännös on arkistoinventoinnin perusteella sijoitettu, on 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla rakennettu omakotitalo ja sen pihaa on muokattu rankastikin. Ympäröivillä tonteilla rakennuskanta on vanhempaa ja pihoilla on ehkä voinut säilyä kiinteän muinaisjäännöksen kerroksia tai rakenteita. |
| metsakeskus.1000032690 |
620 |
Perjakkaniemi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
529886.00000000 |
7191957.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032690 |
Kohde sijaitsee Puolangan Ristijärvestä Pikku-Puutioon laskevan lyhyen joen lounaspuolella. Asuinpaikka sijaitsee luode-kaakko-suuntaisen niemen keskiosassa, ympäristöään korkeamman maastonkohdan kaakkoispäässä. Niemen nimi on Perjakkaniemi. Kohteen luoteispuolella on autioitunut asutustila.
Asuinpaikalta kartoitettiin ainakin kaksi rakennuksen pohjaa, kuoppajäänteitä sekä kivikasoja. Ks. alakohteet.
Asuinpaikkaa ei ole merkitty 1800-luvun karttoihin. Metallinpaljastimella kohteelta löydettiin kaksi sepän tekemää metalliesinettä. Nauloja ei löydetty, joten asuinpaikka ajoittuu aikaan ennen naulojen yleistymistä rakentamisessa. Asuinpaikka on 1800-lukua vanhempi. Asuinpaikan koillispuolella olevaa salmea on perimätiedon mukaan kutsuttu Lapinsalmeksi. |
| metsakeskus.1000032693 |
297 |
Kuopionlahti |
10007 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
535449.00000000 |
6973291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032693 |
Hotelli Scandicin ponttoonilaiturin alla sijaitsee puisen aluksen tai useamman aluksen hylky, jotka ovat hajonneet alueelle. Alueella havaittavissa kylkikaaria ja peräsin. Hylky tai hylkyjä sijaitsee noin 10 m x 10 m alueella. Siellä täällä puussa on kiinni ruostuneita rautaosia. |
| metsakeskus.1000032694 |
257 |
Porkkala 1 |
10007 |
12011 |
13211 |
11042 |
27000 |
367405.00000000 |
6670939.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032694 |
Kohde sijaitsee kallion laella, lounaaseen laskevan (matalan) kalliojyrkänteen reunalla. Betoni on karkeaa kivisekoitteista. Lounaisreunalla kivirakennetta – kivistä ladottua pohjaa ja tukirakennetta. Oletettavasti tähystystornin perusta. |
| metsakeskus.1000032695 |
257 |
Porkkala 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
367227.00000000 |
6670951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032695 |
Kalliorinteen juurella, kävelytien kupeessa on maahan kaivetun taisteluhaudan jäännöstä noin 30 m matkalla. |
| metsakeskus.1000032697 |
92 |
Sepänmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397027.00000000 |
6685299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032697 |
Sepänmäen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Sotungin Sepänmäen hiekkaisella kaakkoisrinteellä. Löytöjä on kerätty kynnökseltä runsaasti sekä tasaiselta peltoalueen huipulta että kaakkoon suuntautuvilta rinteiltä. Runsaiten löytöjä oli pellon laelta ja heti sen alapuoliselta rinteeltä. Välillä on 35 metrin levyinen löydötön alue ja sitten taas muutamia kvartsi-iskoksia alemmalla peltotasanteella 6-7 metriä alemmalla tasolla kuin ylemmät löydöt. Kyseessä saattaa olla kaksi eri-ikäistä asuinpaikkaa. Koska löytöjä oli niin lähellä tien reunaa, on syytä olettaa että asuinpaikka jatkuu lounaassa tien toisella puolella. |
| metsakeskus.1000032698 |
777 |
Lumilampi 2 |
10007 |
12005 |
13067 |
11042 |
27000 |
575422.87156511 |
7234651.16808200 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032698 |
Paikalla on säilynyt noin 700 metriä saksalaisten jatkosodan aikana tekemää kenttäradan pohjaa. Tällä pätkällä on kolme siltaa, joista on vielä jäänteet nähtävillä.
Kenttäradan pohjaa on todennäköisesti pieni pätkä näkyvissä Käkiahontien ja nykyisen radan välissä pohjoisen-eteläsuuntaisesti. Nykyisen radan itäpuolella kenttäradan pohja jatkuu samassa linjassa ensin hieman epämääräisenä ja sitten selkeänä maa-/kallioleikkauksena noin 70 metriä. Tämän jälkeen on korotettua kenttäradan pohjaa noin 190 metriä ja tällä matkalla on kaksi sillan paikkaa. Tätä seuraa noin 40 metrin matala maaleikkaus. Tämän jälkeen pohja on kevyesti korotettua ja matkalla on sillanjäänteet. Loppu osa kenttärataa pohjoiseen on pientä maaleikkausta, kunnes kenttärata päättyy nykyisen radan korotukseen. |
| metsakeskus.1000032700 |
777 |
Lipon asema |
10007 |
12005 |
13067 |
11042 |
27000 |
575896.00000000 |
7233648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032700 |
Saksalaisten jatkosodan aikana rakentama, kenttärataan liittyvä, Lipon asema. Käkiahontien länsipuolella, noin 230 metriä nykyisen rautatien ja tien risteyskohdasta luoteeseen on kuoppajäänteitä sekä mahdollisesti kahden rakennuksen jäänteet. Tien itäpuolella on teltan pohja sekä kuoppajäänne.
Tien länsipuolella, johon koordinaattipiste osoittaa, on tasoitettua ja osin korotettu maa-alue, jonka koko on noin 5,6 x 16 metriä. Maa-alue on Käkiahontien suuntainen eli kaakko-luode-suuntainen. Sen länsinurkassa on kuoppajäänne 2. Tällä kohtaa on todennäköisesti ollut Lipon asemarakennus, jonka mittasuhteet ovat arkistotietojen mukaan olleet 6,5 x 5,38 metriä, joista 6,5 on tien suuntainen. |
| metsakeskus.1000032701 |
146 |
Tervasniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
700594.00000000 |
6966500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032701 |
Asuinpaikka sijaitsee Mekrijärven luoteisosassa, Tervasniemessä. Vuoden 2020 inventoinnissa paikalle kaivetussa koekuopassa havaittiin selvä kulttuurikerros sekä palanen luun kappaleita. Muutaman metrin päässä koekuopan länsipuolella havaittiin suorakaiteen muotoinen kooltaan noin 4x5 metrinen ja lähes maantasainen kiveys. Mahdollisesti kyseessä on useita satoja vuosia vanhan rakennuksen reunakiveys. Noin 50 metriä rakenteen koillispuolella olevasta rantakivikosta (Tervasniemi NE) on vuonna 2017 löytynyt metallinetsinnässä myöhäisrautakautinen ristikkoriipus ja nuolenkärki, joiden löytöyhteyttä ei vuoden 2020 tutkimuksessa kyetty selvittämään. |
| metsakeskus.1000032701 |
146 |
Tervasniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
700594.00000000 |
6966500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032701 |
Asuinpaikka sijaitsee Mekrijärven luoteisosassa, Tervasniemessä. Vuoden 2020 inventoinnissa paikalle kaivetussa koekuopassa havaittiin selvä kulttuurikerros sekä palanen luun kappaleita. Muutaman metrin päässä koekuopan länsipuolella havaittiin suorakaiteen muotoinen kooltaan noin 4x5 metrinen ja lähes maantasainen kiveys. Mahdollisesti kyseessä on useita satoja vuosia vanhan rakennuksen reunakiveys. Noin 50 metriä rakenteen koillispuolella olevasta rantakivikosta (Tervasniemi NE) on vuonna 2017 löytynyt metallinetsinnässä myöhäisrautakautinen ristikkoriipus ja nuolenkärki, joiden löytöyhteyttä ei vuoden 2020 tutkimuksessa kyetty selvittämään. |
| metsakeskus.1000032704 |
90 |
Hiekanpohja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
585702.00000000 |
6904619.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032704 |
Kohde sijaitsee Sompasaaren itärannalla olevan laajan harjumuodostuman etelärinteellä. Asuinpaikkalöydöt ovat noin tasolla 90 mmpy olevalta tasanteelta ja siltä etelään, Hiekanpohjan rantaan laskevalta rinteeltä kaikkiaan noin 300 metrin mittaiselta matkalta.
Laajin löytöalue on teiden risteyksessä ja kaakkoon menevän tien varrella, josta keramiikkaa ja muita löytöjä on löydettävissä noin 40 m matkalta siitä alaspäin. Toinen löytöalue sijaitsee tästä kaakkoon, jossa nähtävissä on myös tien koillispuolella oleva pyöreä asumuspainanne. Painanteesta itään, harjanteen kärjen reunoilla on kaksi samanlaista heikosti erottuvaa painannetta. Kolmas löytöalue sijaitsee ensiksi mainitusta länteen, jossa on niin ikään nähtävissä pyöreähkö asumuspainanne sekä tämän eteläpuolella, noin 20-30 metrin päässä sijaitseva toinen asumuspainanne. Näistä ensiksi mainittuun kaivetusta koekuopasta on löytynyt palanutta luuta.
Asuinpaikka-alue on säilynyt ehjänä. Ainoa rakennus on rannalla oleva kesämökki eikä teitä ole rakennettu, vaan ne kulkevat luontaisella pinnalla. Vuonna 2024 alueella suoritettiin maakaapelikaivannon arkeologinen valvonta, jonka yhteydessä löytöjä havaittiin niin keskimmäisen kuin itäisen löytöalueen kohdalta. |
| metsakeskus.1000032705 |
92 |
Bisanmäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397428.00000000 |
6685497.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032705 |
Bisan talon itäpuolelta, peltomäen rinteeltä löytyi yksittäinen kvartsi-iskos. Pellon maaperä on hiekkaa/hietaa ja paikka on hyvin lämmin, länteen suuntautuva korkea rinne. Kvartsi on kuitenkin hieman epämääräinen ja paikalta tarvittaisiin lisähavaintoja. |
| metsakeskus.1000032706 |
92 |
Königsberg 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382380.00000000 |
6693115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032706 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Seutulassa, Vantaanjoen eteläpuolella peltoaukealla. Löydöt on kerätty peltokumpareelta, pääasiassa sen tasaiselta laelta. Tarkastushetkellä pelto oli kuiva ja kynnetty. Maaperä on hiesua. Asuinpaikka on Ahoniityntien länsipuolella, ladon kaakkoispuolella. Löytöjä on kerätty noin 60 x 40 metrin laajuiselta alueelta. |
| metsakeskus.1000032707 |
92 |
Seppälänmäki |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
381833.00000000 |
6693978.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032707 |
Kohde sijaitsee Seutulan Männikössä, Seppälän talosta 250 metriä pohjoiseen viljelemättömällä alueella. Paikalla on lähes täysin heinikkoon peittynyt kivijalka, mitoiltaan noin 12 x 6 metriä ja siitä on vain eteläisimmät nurkat jokseenkin selvästi näkyvissä. Mäellä, kivijalan pohjoispuolella on kolme kuoppaa. Vuoden 1872 Senaatinkartalla kivijalan kohdalla on talo ja vuoden 1933 pitäjänkartalla Reunan talot ovat hieman etelämpänä. Mahdollisesti kyseessä on jokin em tilan sivurakennus tai ennen 1930-lukua autioitunut talon jäänne. Kuoppien funktio on epäselvä, pienin voisi olla kellarikuoppa. |
| metsakeskus.1000032708 |
286 |
Voikoski Mämmilampi |
10007 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
487470.00000000 |
6790494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032708 |
Sijaintipaikka on Kouvolan pohjoisosassa Voikosken kirkosta noin 1 kilometri lounaaseen, Mämmilammen eteläosassa. Lähin suurempi järvi on Vuohijärvi.
Paikalla on kaksi liistekatiskan jäännöstä, jotka sijaitsevat noin 10 metrin päässä toisistaan. Havaittavissa on kaksi katiskan pesää, joista toinen on leveydeltään noin 1,2 metriä ja toinen 2,5 metriä. Johdeaidat johtavat lammen itä/kaakkoisrannalta noin 7 - 9 metrin pituisina katiskoihin. Johdeaidoissa ja pesien alueella on nähtävissä pohjasta nousevia seiväspareja, jotka ovat ehkä olleet tukemassa rakennelmaa. Liisteet ovat kuluneita; niiden päät nousevat pohjasta vain muutaman sentin. Seipäiden päitä on näkyvissä 10 - 15 cm.
Rannassa katiskojen kohdalla veden syvyys on noin puoli metriä ja pesät ovat arviolta metrin ja puolentoista metrin syvyydessä. Lammesta on tehty kaksi kaivantoa isomman selän suuntaan veneiden kulkua varten (kaivannot näkyvät 1960-luvun kartassa), mikä on mahdollisesti muuttanut veden syvyyttä ja olosuhteita lammessa.
Katiskat havaittiin melontaretken aikana 2017. |
| metsakeskus.1000032709 |
92 |
Yvjaksen pelto |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382239.00000000 |
6691371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032709 |
Kohde sijaitsee Seutulassa, Vantaanjoen etelärannalla lähellä Yvjaksen/Ylosjoen kylätonttia ja Riipiläntietä, sen itäpuolella. Paikalta on löytynyt yksittäinen kvartsi jokeen laskevalta peltorinteeltä. Koska löytö on ainoa ja kvartsi hieman epämääräinen, ei kohdetta voi pitää varmana asuinpaikkana. Pelto tulisi tarkastaa uudelleen sellaisena ajankohtana kun myös pellon yläosa on tarkastettavissa. |
| metsakeskus.1000032710 |
92 |
Ali-Kistola 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380861.00000000 |
6691633.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032710 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ali-Kistolan itäpuolella ja Königstedtin kartanon länsipuolella olevilla pelloilla. Paikalla on havaittu kolme löytökeskittymää, joista keskeinen on lähempänä Königstedtiä, peltotörmällä. Tarkastushetkellä pelto oli kynnetty ja kuiva, maaperältään hiesua. Topografialtaan kohde on varsin tyypillinen ja asuinpaikalle sopiva vaikka löytöjä olikin lähes pelkästään rinteessä ja vain muutamia törmän päällä mahdollisen kyntöeroosin seurauksena. Toinen löytökohta on tästä 150 metriä luoteeseen pellon keskellä ja kolmas lähellä Ali-Kistolaa pellon reunassa. Löytöalueet on merkitty omiksi alakohteiksiin. Todennäköisesti koko pelto on kuitenkin kivikautista asuinpaikkaa joka jatkuu myös tien pohjoispuolella Ali-Kistolan (ja Riipilän kylätontin) luoteispuolella kuten itse kylätontin kohdallakin. Tien pohjoispuolen asuinpaikat on nimetty Ali-Kistola 2:ksi ja 3:ksi ja alueelta on aiempi irtolöytö, joka on rekisterissä nimellä Kistola. |
| metsakeskus.1000032711 |
272 |
Latoniemenkangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
338350.00000000 |
7082787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032711 |
Kankaan itäosassa sijaitsee kolme asumuspainannetta (kts. alakohteet), joista painanne 3 on vaurioitunut maanmuokkauksessa. Itä-länsisuuntainen painanne 1 muodostuu kahdesta asumuspainanteesta ja on kooltaan noin 17 x 6 m. |
| metsakeskus.1000032712 |
272 |
Latoniemenkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
337925.00000000 |
7082665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032712 |
Hyvin säilynyt tervahauta sijaitsee Latoniemenkankaan luoteispuolella, pienellä mäenkumpareella. Halssi suuntautuu luoteeseen. |
| metsakeskus.1000032714 |
108 |
Lepometsä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032714 |
Pieni (n. 2 x 2,5 x 0,8 m), soikea, kupera kiviröykkiö tasaisella maalla mäntymetsässä, kahden isohkon maakiven välissä. Röykkiön yläosassa on näkyvissä muutama n. 20-40 cm kokoinen kivi, muut kivet ovat turpeen/ruohikon alla. Röykkiön päällä kasvaa lisäksi sammalta sekä jonkin verran koivun ja kuusen vesaa. Isompi maakivi (koko n. 1,5 x 1,5 x 1 m) sijaitsee röykkiön itäpuolella, toinen (n. 1,5 x 0,7 x 0,5 m) on luoteispuolella ja näyttää liittyvän röykkiöön turpeen alla. |
| metsakeskus.1000032715 |
92 |
Ali-Kistola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380574.00000000 |
6691708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032715 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vantaan Seutulassa, Ali-Kistolan talosta vajaa 100 metriä luoteeseen olevalla peltorinteellä, josta kvartsi-iskoksia on kerätty sekä törmän päältä että rinteestä kyntöpellolta. Maaperä on paikalla hiekkaa/hiesua. Asuinpaikka on Kotamäen lounaiskärjen kaakkoispuolella ja toinen asuinpaikka, Ali-Kistola 3, puolestaan saman mäen kärjen luoteispuolella. Myös asuinpaikka Ali-Kistola 1 on samalla peltoalueella idempänä. Löytöalueen laajuus on noin 60 x 35 m. |
| metsakeskus.1000032716 |
92 |
Ali-Kistola 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380459.00000000 |
6691781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032716 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Seutulan Kotamäen lounaisen kärjen luoteispuolella, länteen suuntautuvalla peltorinteellä, Ali-Kistolan talosta 220 metriä luoteeseen. Paikalta on kerätty kvartsia kyntöpellolta noin 40 x 40 m laajuiselta alueelta topografisesti selvästi erottuvan niemekkeen alueelta. Kotamäen kaakkoisrinteellä on asuinpaikka Ali-Kistola 2. Asuinpaikan rajaus on ulotettu metsään, koska on todennäköistä että asuinpaikka jatkuu myös metsäalueella. |
| metsakeskus.1000032717 |
92 |
Ripuby (Riipilä) Kotamäen torppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
380599.00000000 |
6691807.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032717 |
Kohde sijaitsee Seutulan Kotamäen lounaisrinteellä, Ali-Kistolan talosta noin 170-200 metriä pohjoiseen mäellä olevan huvilan/talon pihapiirissä. Paikalla on kivistä ladottu kellari, peittynyt talonpohja/multapenkka, mahdollinen liesikumpu sekä solaksi kulunut vanhan tien pohja. Kohteen iästä ei ole arviota, mutta 1800-1900 -lukujen yleiskartoilla tässä ei ole taloja.
Vuoden 1764 Riipilän kartalla Kotamäellä on neljä torppaa, joista lounaisin näyttää osuvan hyvin havaittuihin jäännöksiin. |
| metsakeskus.1000032718 |
92 |
Ulko-Hannula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378222.00000000 |
6692505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032718 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Riipilän Luhtaanmäessä, Ulko-Hannulan tilan eteläpuolella olevalla pellolla. Paikalta on löytynyt kynnetystä hiekkamultaisesta pellosta kvartsia noin 90 x 40 metrin laajuiselta alueelta. Löytöalue on tasannetta loivan törmän päällä. |
| metsakeskus.1000032719 |
92 |
Sepänniitty 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377816.00000000 |
6692801.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032719 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Riipilän Luhtaanmäessä, Luhtaanmäenjokeen laskevan Luhtajoen varressa, sen länsipuolella ja Tammion talolle johtavan tien itäpuolella olevalla pellolla. Tarkastushetkellä hiekkamultainen, loivasti jokeen laskeva pelto oli kynnetty. Paikalla oli kvartsia suhteellisen tasaisesti pitkin tien vartta kahdessa erillisessä keskittymässä, joista eteläisemmän laajuus 85 x 25 m ja pohjoisemman 30 x 20 m. Keskittymät on merkitty omiksi alakohteiksiin. |
| metsakeskus.1000032720 |
92 |
Sepänniitty 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377762.00000000 |
6693085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032720 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Luhtaanmäessä, Luhtaanmäenjokeen laskevan Luhtajoen länsipuolella, Tammion talolle johtavan tien itäpuolella, peltoalueella Tammion talosta noin 100 m kaakkoon. Asuinpaikkalöytöjä on kerätty kynnökseltä hiekkapohjaiselta pellolta noin 85 x 55 m kokoiselta alueelta läheltä metsän reunaa. Paikalla oli hyvin runsaasti löytöjä eikä kaikkia näkyviä kvartseja ole kerätty tarkastuksen yhteydessä talteen. Asuinpaikka jatkunee metsäalueella pellon pohjois- ja koillispuolella. |
| metsakeskus.1000032721 |
92 |
Sepänniitty 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
377576.00000000 |
6693149.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032721 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Luhtaanmäessä, Luhtaanmäenjokeen laskevan Luhtajoen länsipuolella ja Tammion talosta noin 50 m länsiluoteeseen hiekkapellolla, josta tarkastuksessa kerättiin löytöjä noin 30 x 15 m kokoiselta alueelta kynnöstä. Tammion vasarakirveen löytöpaikka on jossain talon liepeillä ja on hyvin mahdollista että se on peräisin tältä samalta asuinpaikalta. Talon pihapiiri on hiekkamaata ja talon luoteispuolella oleva rakennus näyttää rakennetun hiekkakuoppaan. Kenties vasarakirves on löydetty täältä. Asuinpaikan rajaus on ulotettu talon pihamaalle, koska on todennäköistä että asuinpaikka jatkuu myös sinne. |
| metsakeskus.1000032722 |
781 |
Hyväsaari 2 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
429375.00000000 |
6817665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032722 |
Metallinetsinnässä löytynyt heinäkuussa 2018 permiläinen tulusrauta (KM 42479) 10 cm syvyydestä kiven päältä. Löytäjän havaintojen mukaan löytöpaikalla tummaa maata ja runsaasti palanutta luuta.
Tarkastuksessa 12.5.2021 tulusraudan löytökohdan ympäristössä todettiin rautakautinen polttokalmisto. Niemen keskellä, kumpareen korkeimmalla kohdalla olevan noin 10 m pitkän ja muutaman metrin levyisen laakean kalliopaljastuman ympärillä havaittiin kairauksissa eri puolilla kivisessä hiekkamoreenimaassa, lähinnä kivien välisissä koloissa, noki- ja hiilipitoista maata sekä palanutta luuta (KM 43505). Samalla alueella havaittiin useita metallinilmaisinsignaaleja, joista yhden aiheuttaja kaivettiin esiin ja todettiin melko puhtaan hiekkakerroksen ja selvästi ihmisen paikalleen asetteleman kivikerroksen alla nokimaassa olevaksi pyöreäksi kupurasoljeksi. Kairauksissa palanutta luuta ja nokimaata havaittiin runsaasti noin kymmenen metrin läpimittaisella alueella ja vähemmän muutaman metrin levyisellä vyöhykkeellä sen ympärillä. Koska vanhan rantatörmän yläpuolinen kumpareen lakialue on läpimitaltaan vain noin 25 m, on koko tätä aluetta pidettävä todennäköisenä kalmistoalueena. Kohde on rajattu tämän mukaisesti. |
| metsakeskus.1000032723 |
272 |
Köukar |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
313461.00000000 |
7082917.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032723 |
Kaustarin kylän Köukarin hiihtokeskuksen maastossa sijaitsevan kiviröykkiön koko on noin 9 x 4 m ja korkeus noin 1 m. Röykkiö on sammaloitunut ja sen päällä kasvaa puolukanvarpua. Röykkiö sijaitsee itään viettävällä kivikkoisella ja kallioisella rinteellä. Röykkiön itäpuolella noin 30 metrin päässä on pelto. Röykkiö ei kuitenkaan vaikuta viljelysröykkiöltä se sijaitsee kalliopohjalla noin viisi metriä korkeammalla kuin pelto.
Röykkiön eteläpuolella, lähimmillään noin 40m päässä on kiviaita kaakkoon viettävässä rinteessä, metsämaastossa. Kiviaita on luode-kaakkosuuntainen, pituudeltaan noin 70 m ja leveydeltään keskimäärin noin 2 m. Kiviaita on hyvin matala, korkeus vain noin 50-60 cm, mutta huolellisesti ladottu. Kiviaidan itäpuolella on ollut mahdollisesti pieni pelto tai niitty, koko noin 25x25 m. Rakenne ei vaikuta tavanomaiselta kiviaidalta ja saattaa olla melko vanha.
Kiviaidan päätyjen koordinaatit on merkattu alakohteiksi. |
| metsakeskus.1000032724 |
272 |
Palma Stormallot |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
303393.00000000 |
7083489.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032724 |
Kohde sijaitsee Palmassa, Rantatien pohjoispuolella kuusimetsää kasvavan mäen länsirinteessä. Paikalla on isomman kiven kylkeen rakennettu kiviröykkiö. Sammaloituneen röykkiön koko on noin 3 x 2 m. Tarkastuksen perusteella rakennelman iästä tai käyttötarkoituksesta ei ole varmuutta. |
| metsakeskus.1000032727 |
92 |
Simonsilta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
390574.00000000 |
6688388.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032727 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Simonsillan harjanteen länsireunalla, Kylmäojan itärannalla olevalla metsäalueella. Asuinpaikka on ehjässä maastossa havumetsässä. Paikalla on länteen suuntautuva korkeampien harjanteiden reunustama kattilamainen laakso, ja asuinpaikka on laaksossa vanhan rantatörmän päällä. Samalla törmällä ja sen rinteellä on myös historiallisen ajan asutusta (Simonsilta 2). Paikalle kaivetuissa koekuopissa oli tummanruskeaa hiekkaa ja niissä löytöjä, koekuopassa 1 kvartsia ja palanutta luuta, koekuopassa 2 palanutta luuta. Asuinpaikka on pyritty rajaamaan topografian mukaan ja rajaus menee päällekkäin Simonsilta 2:n kanssa. |
| metsakeskus.1000032731 |
75 |
Teerisuonvuori 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
506672.00000000 |
6721081.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032731 |
Rajamerkki sijaitsee Teerisuonvuoren eteläosassa, itään päin viettävässä rinteessä. Inventointiajankohtana vuonna 2018 sen eteläpuolinen palsta oli hakkuuaukiona. Heti kohteen itäpuolella sijaitsee Salpalinjaan kuuluvia taistelukaivantoja (Teerisuonvuori, 1000019346).
Rajamerkki on neliskanttinen röykkiö, sivun pituus noin 2 metriä ja korkeus noin 70 cm. Kiviä on 3-4 kerrosta. Rajamerkin päällä, sen keskellä, on pystyyn nostettu kivi. Kyseessä on Reitkallin ja Metsäkylän kylien välinen rajamerkki. Kylät on mainittu jo vuoden 1458 asiakirjoissa, joten rajamerkki periytynee keskiajalta saakka. Rajamerkkiä on luultavasti muokattu aikojen saatossa. |
| metsakeskus.1000032733 |
92 |
Simonsilta 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
390580.00000000 |
6688401.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032733 |
Historiallisen ajan talonpohja ja maakuopat sijaitsevat Simonsillan harjanteen länsipäässä, Kylmäojan itärannalla kahden harjukukkukalan välisessä kattilamaisessa laaksossa samalla alueella kuin kivikautinen asuinpaikka Simonsilta 1. Kivijalka on mitoiltaan noin 6 x 8 metriä, se on vahvasti sammaloitunut ja siinä on nurkkaliesikumpu. Liesikummun kivien joukossa ei näy ainoatakaan tiiltä. Toisessa päädyssä on mahdollinen kellarikuoppa. Rinteessä, talonpohjasta noin 25 metriä länteen on kaksi vierekkäistä kuoppaa joista toinen mitoiltaan n. 6 x 6 m ja sen ympärillä hieman valleja, toinen noij 6 x 3 m ja siinä selvät vallit. Koepistossa oli tummanruskeaa maata pinnassa. Kuopat saattavat olla kellarikuoppia tai jotain valmistuspaikkoja. Todennäköisesti kivijalka ja kuopat liittyvät toisiinsa. Ympäristö on ehjää sekametsää. Samassa metsässä, kivijalasta noin 60 m pohjoiseen suuren kuusen alla on mahdollinen liesikumpu, halkaisijaltaan noin 4 metriä ja sen lähellä matala, vallillinen kuoppa, halkaisijaltaan noin 5 metriä. Rakenteet ovat 5 metrin päässä toisistaan harvassa kuusimetsässä. Lähellä rinteessä on vielä pari muuta kuoppaa. |
| metsakeskus.1000032734 |
92 |
Simonsilta 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
390815.00000000 |
6688451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032734 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Simonsillan harjun pohjoisreunalla, ulkoilupolun vieressä, metsäalueella, aika lähellä täyttömäen alareunaa. Asuinpaikka on selvästi erottuvalla törmällä, pohjoiseen/pohjoiskoilliseen avautuvalla rinteellä kuusimetsässä. Samalla alueella on kaksi hiilihaudaksi tulkittavaa kuoppaa (Simonsilta 3). Paikalle tehtiin kaksi koekuoppaa, joista kummastakin löytyi yksi kvartsi-iskos ruskean hiekan seasta. Asuinpaikan laajuusarvio perustuu topografiaan. |
| metsakeskus.1000032736 |
92 |
Peräjänkulma 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379995.00000000 |
6693966.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032736 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Riipilän Peräjänkulmalla, pellolla Peräjäntien ja Solbackantien risteyksestä 225 metriä luoteeseen, pihatien länsipuolella pellon ja metsän reunassa. Tarkastushetkellä pelto oli kuivaa kynnöstä, hiekkaa/hietaa. Löytöjä on kerätty n. 25 x 100 metrin kokoiselta alueelta, eniten löytöalueen itäpäästä. |
| metsakeskus.1000032737 |
92 |
Kuusitupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381756.00000000 |
6695862.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032737 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Reunan alueella, Kuusituvan ja Välimaan talojen välisellä peltoalueella, Kuusitupa on kumpareella, jossa maaperä on hiekkamultaa. Löytöjä oli varsin runsaasti kynnetyllä pellolla Kuusituvan talosta 65 m kaakkoon. Täällä asuinpaikka jatkuu todennäköisesti ehjässä maastossa löytöalueen pohjoispuolella, talon pihamaalla. Toinen löytöalue on matalamman laakson eteläpuolella, päälöytöalueesta 90 m etelään, Välimaahan johtavan tien varrella. Alueet on merkitty omiksi alakohteiksiin. |
| metsakeskus.1000032738 |
92 |
Välimaa 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381786.00000000 |
6695583.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032738 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Reunan alueella, pellolla, Välimaan talosta 100 metriä lounaaseen, jyrkän peltotörmän päällä. Tarkastusajankohtana tämä peltolohko oli kynnettynä ja siitä kerättiin kvartsia noin 35 x 30 metrin alueelta, Välimaahan johtavan tien luoteispuolelta. Tien toisella puolella peltoa ei voinut tarkastaa, koska se oli vihreänä. Todennäköisesti asuinpaikka jatkuu kuitenkin siellä. |
| metsakeskus.1000032739 |
92 |
Välimaa 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382039.00000000 |
6695664.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032739 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Reunan alueella, Välimaan talosta 180 m itään, peltoalueella. Maaperä on alueella hiekkaa ja löydöt on kerätty kuivalta kyntöpellolta noin 20 x 15 metrin kokoiselta alueelta. |
| metsakeskus.1000032740 |
92 |
Strandkulla 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382470.00000000 |
6695560.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032740 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Reunan peltoalueella, peltojen keskellä olevan mäen lounaisreunalla, Strandkullan talosta 250 m etelään, pellon ja metsän rajalla. Paikalta on kerätty kynnöspellolta kvartsia noin 40 x 30 metrin laajuiselta alueelta. Pellon maaperä on hiekkamultaa. Hyvin todennäköisesti asuinpaikka jatkuu metsän puolella, jossa näkyy vanhoja hiekkakuoppia. |
| metsakeskus.1000032741 |
92 |
Strandkulla 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382716.00000000 |
6695752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032741 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Reunan peltoalueella, Strandkullan mäen itälaidalla, Vantaanjoen länsirannalla. Paikalta on löydetty harvakseltaan kvartseja kyntäpellolta, hiekkamultaisesta pellosta noin 300 metrin matkalta. Löydöt ovat yksittäisiä, mutta aluetta ei ole tarkastettu kovin kattavasti. |
| metsakeskus.1000032742 |
92 |
Kivistön päiväkoti |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
380496.00000000 |
6689548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032742 |
Rautakautinen kuppikallio sijaitsee Vantaan Kivistössä, Kivistön päiväkodin leikkipihassa, osoitteessa Moreenitie 39. Kalliossa on viisi kuppia leikkipihan ylälaidalla rinteessä, päiväkodin eteläpuolella, talosta 35 metrin päässä. Kallion vieressä on kivikkoa. Pihan tämä puoli on täysin rakentamaton. Kupit ovat hierrettyjä ja aidon oloisia. Päiväkodin aidan eteläpuolella oleva tontti on metsäinen ja rakentamaton. Tätä tonttia tutkittiin metallinpaljastimilla, mutta alueelta paljastui vain runsaasti modernia rojua. |
| metsakeskus.1000032743 |
92 |
Katinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383632.00000000 |
6692087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032743 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Seutulassa, Katriinantien ja Pärehöyläntien välisellä kapealla peltoalueella. Tarkastettaessa pelto oli kynnetty, mutta erittäin kuiva, joten havainnointi oli tuolloin hankalaa eikä asuinpaikan koko laajuudesta ole tarkempaa tietoa. Toistaiseksi pellolta on löytynyt vain kaksi kvartsi-iskosta pieneltä alueelta 100 m em teiden risteyksestä itäkoilliseen. |
| metsakeskus.1000032744 |
92 |
Rauhala 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384047.00000000 |
6692173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032744 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vantaan Seutulassa, Katriinantien pohjoispuolella ja Kuusistontien itäpuolella, pellolla. Tarkastushetkellä pelto oli hyvin kuiva ja havaintoja vaikea tehdä. Lisäksi pellossa oli paljon sepeliä. Silti löydetyt kaksi kvartsia ovat selkeitä iskoksia, joista toinen löytyi törmän päältä, toinen sen rinteestä. Löytöpaikka on 70 metriä Katriinan- ja Kuusistontien risteyksestä koilliseen. |
| metsakeskus.1000032745 |
92 |
Simonsilta 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
390803.00000000 |
6688458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032745 |
Hiilihaudat sijaitsevat Simonsillan harjun pohjoisreunalla, täyttömäen luoteisen rinteen alapuolella, rinteessä olevalla tasanteella kuusimetsässä. Samalla tasanteella on myös kivikautinen asuinpaikka Simonsilta 4, joka löytyi samassa yhteydessä. Paikalla on havaittu kaksi halkaisijaltaan kolmimetristä kuoppaa, joissa oli koepistossa hiilistä hiekkamaata. Lisäksi tasanteella oli muitakin kuoppia. |
| metsakeskus.1000032746 |
92 |
Kurki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376976.00000000 |
6691117.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032746 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vantaan Vestrassa, Kurki-nimisen peltoalueen luoteisreunalla metsätörmällä. Pellon yläpuolella olevaan koivutaimikkoon, törmälle, niemennokareelle, tehdyssä koepistossa oli peltomultaa ja siinä yksi kvartsi-iskos. Maaperä on hiesumaata. Paikalle tehtiin enemmänkin koepistoja, mutta löytöjen tekeminen vanhasta peltomullasta on hyvin vaikeaa. Oletettavasti paikalla on kuitenkin kivikautinen asuinpaikka, jonka laajuus on arvioitu topografian perusteella. |
| metsakeskus.1000032747 |
92 |
Kuninkaanmäki Solbacka |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
396543.00000000 |
6687531.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032747 |
Erittäin metsittynyt, noin 5 x 8 metrin laajuinen kivijalka sijaitsee Kuninkaanmäen laidalla, Solbackan talosta noin 200 metriä pohjoiseen. Kivet ovat osittain turpeen peitossa ja sisällä kasvaa iso mänty. Lähellä on hiekkakuoppa. Kivijalan sisällä ei näy liesikumpua. Historiallisten karttojen perusteella lähellä ei ole ollut taloja. Mahdollisesti kyseessä on vanha torpan paikka tai sitten nuorempi talousrakennus, joka vain on jäänyt kartoittamatta. |
| metsakeskus.1000032748 |
615 |
Kilsivaara |
10001 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
526220.00000000 |
7311565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032748 |
Pohjois-Pohjanmaan museoon 7.8.-18 saadun ilmotuksen mukaan paikalla on: "kivilohkareista koottu vaihtelevan kokoinen kiviaitaus. Aidan maksimikorkeus 1m ja leveys paikoitellen yli metrin. Kivien päällä on jo puita ja kasvustoa mutta erottuu ympäristöstä. Vinovalovarjosteessa näkyy muoto, jossa on myös eräänlainen ”sisäänkäynti”. Siitä tielle lähtevä kulku-ura on ainakin ollut ensiharvennuksen hakkuukoneiden käytössä 10 vuotta sitten. Kiviaita käsittää sisäänsä 1,5 hehtaarin alueen ja sijaitsee rinteen eteläpuolella, pituus aidalla on näytöltä mitattuna 530 m. Alueella kasvaa 50-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. 1,5ha:n alan sisällä on myös rehevänpi pitkäruohoinen niittylaikku, jossa kasvaa nyt 50 vuotta sitten istutettu mänty hyvin tukevasti."
Vuoden 1988 peruskartalla on paikalle merkitty taimikko , jonka ympärillä on jokseenkin kiveystä vastaava viivamerkintä. |
| metsakeskus.1000032749 |
205 |
Kapeatharjut |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
538939.00000000 |
7130597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032749 |
Salmijärven länsipuolella laajoilla hiekkadyynialueella ja hiekkaharjulla nykyisen metsätien kohdalla.
Nykyisen metsätien kohdalla kulkee vanha tielinjaus, jonka kohdalla on kulkenut tie Kuluntalahdesta Paltaniemeen. Tielinja on merkitty 1800-luvun kartoille. Usean sadan vuoden aikana vanha tielinjaus on paikoin muodostanut holvimaisen uran hiekkamaastossa, tarkastetulla alueella tieuran syvyys alkuperäisestä maanpinnasta oli enimmillään reilusti yli 1 m. |
| metsakeskus.1000032750 |
204 |
1. ja 2. kirkon paikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
575297.00000000 |
6983594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032750 |
Kaavin ensimmäisten kirkkojen paikka sijaitsee Kaavin kirkonkylällä sankarihautausmaan ja vuonna 1845 valmistuneen viljamakasiinin, nykyisen kotiseutumuseon välissä. Alueelle on vuonna 1953 pystytetty muistokivi, jossa teksti: Tässä olivat Kaavin entiset kirkot, I 1671 - 1749, II 1749 - 1816 ja hautausmaa 1650. Paikka jossa seisot on pyhä maa.
Ensimmäinen puurakenteinen kirkko on rakennettu ilmeisesti vuonna 1671. Maaherran kirjeessä kuninkaalle vuodelta 1747 todetaan, että kirkko on luhistumaisillaan ja pyydetään lupaa uuden kirkon rakentamiseen. Toinen kirkko rakennettiin ensimmäisen paikalle todennäköisesti vuosina 1749-1751. Toisen kirkon aikana rakennettiin myös kellotapuli. Kaavin kolmas kirkko rakennettiin 1815 nykyisen kirkon paikalle ja samalla kellotapuli siirrettiin nykyiselle paikalleen. Tapulin alkuperäinen sijaintipaikka on ollut ilmeisesti nykyisen sankarihautausmaan alueella. Toisen kirkon rakennusmateriaaleista käytettiin kaikki käyttöön kelpaava kolmannen kirkon rakentamisessa. Kolmas kirkko paloi vuonna 1980. (Maija-Liisa Tuomi 1984: Suur-Liperin historia. ss. 492-494) |
| metsakeskus.1000032752 |
400 |
Isotuvan muistokivi |
10007 |
12013 |
13131 |
11042 |
27000 |
209328.00000000 |
6757904.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032752 |
Sisällissodassa 14.2.1918 punaisten ampuman Onni Alvar Isotupa -nimisen laitilalaisen kallioon koverrettu muistomerkki. Kallioon on kaiverrettu kirjaimet A I ja niiden väliin risti. Muistomerkin edusta on tasoitettu sepelillä.
20-vuotias Isotupa oli ollut matkalla valkoisten retkikunnassa Ahvenanmaalle, mutta kääntyi takaisin ja piilotteli Haukassa olevassa torpassa tyttöystävänsä luona. Punaiset tuomitsivat Isotuvan ammuttavaksi vähintään viiden kilometrin päässä keskustasta |
| metsakeskus.1000032756 |
148 |
Kožžâkuoškjáávráš |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
546614.00000000 |
7631021.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032756 |
Kožžâkuoškjáávráš, Kynsikoskenjärvi, sijaitsee Ivalo-Nellim-välisen tien itäpuolella, noin 28 km Ivalosta koilliseen, Mustolan talon kohdalla. Sarmijärvi laskee vetensäKynsikoskenjärven kautta Sarmilompolan ja Pikkulompolan kautta Inarijärven Sarmivuonoon.
Kynsikoskenjärven etelä- ja pohjoispuolella on toisen maailmansodan aikaisia kaivantoja, tulipesäkkeiden, poteroiden ja kordujen jäännöksiä. Lisäksi järven pohjoisrannalla on kolttasaamelaisten väliaikaiseen asutukseen liittyviä hirsirakennusten jäännöksiä (Torrakkavaara 1 ja Torrakkavaara 2). |
| metsakeskus.1000032757 |
148 |
Maddârkuoškâ 1 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
546683.00000000 |
7630801.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032757 |
Maddârkuoškâ eli Mannerkoski sijaitsee noin 28 km Ivalosta koilliseen. Mannerkoski laskee Sarmijärvestä Kynsikoskenjärveen, joka puolestaan laskee Sarmi- ja Pikkulompolan kautta Inarijärven Sarmivuonoon.
Mannerkosken pohjois- ja etelärannalla on jäännöksiä uittorännistä useammassa kohdassa. Puuta on uitettu 1900-luvun alkupuolella. Noin 350 m koilliseen, koskea yläjuoksulle päin, sijaitsee myös savottakämpän jäännös (Maddârkuoškâ 2) sekä noin 75 m siitä pohjoiskoilliseen kivirakennelma ja venepaikka (Maddârkuoškâ 3). |
| metsakeskus.1000032758 |
148 |
Maddârkuoškâ 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
546932.00000000 |
7631055.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032758 |
Maddârkuoškâ eli Mannerkoski sijaitsee noin 29 km Ivalosta koilliseen, Torrakkavaaran eli Hangasvaaran itäpuolella. Se yhdistää Sarmijärven ja Kynsikoskenjärven. Vedet laskevat Sarmijärvestä Mannerkosken ja Kynsikoskenjärven kautta Sarmilompolaan ja Pikkulompolaan ja sieltä edelleen Inarijärven Sarmivuonoon.
Kosken länsirannalla, noin 20 m koskesta, sijaitsee hirsisalvoksisen kämpän jäännös. Kämpän jäännöksen pituus on pohjois-eteläsuunnassa noin 12 m ja leveys itä-länsisuunnassa 10 m. Sen kaakkoisnurkassa on maansekainen kivikasa, mahdollisesti piisikiveyksen jäännös.
Kämpän jäännös on selkeästi vanhempi kuin alueen sotahistorialliset tai kolttasaamelaisten väliaikaiseen asutukseen liittyvät jäännökset. Mannerkoskessa on sijainnut 1900-luvun alussa uittoränni, josta on jälkiä vielä kosken alajuoksulla (Maddârkuoškâ 2). Kämpän koon ja sijainnin perusteella on kyse siis savotta-aikaan liittyvästä jäännöksestä.
Kämpän jäännöksen ja joen välissä kulkee vanha polku Kynsikoskenjärveltä Sarmijärvelle. |
| metsakeskus.1000032759 |
148 |
Maddârkuoškâ 3 |
10007 |
12004 |
13048 |
11006 |
27009 |
546974.00000000 |
7631116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032759 |
Maddârkuoškâ eli Mannerkoski sijaitsee noin 29 km Ivalosta koilliseen, Torrakkavaaran eli Hangasvaaran itäpuolella. Se yhdistää Sarmijärven ja Kynsikoskenjärven. Vedet laskevat Sarmijärvestä Mannerkosken ja Kynsikoskenjärven kautta Sarmilompolaan ja Pikkulompolaan ja sieltä edelleen Inarijärven Sarmivuonoon.
Mannerkosken länsirannalla sijaitsee noin 10 m rannasta länteen 2 m x 1,5 m kokoinen, soikea kivivalli, johon on tehty oviaukko jokeen päin. Kivivallin länsiosa koostuu isoista maakivistä ja kalliosta, mutta muu osa on ladottu suurista miehennostannaisista kivistä. Parin metrin etäisyydellä rakennelmasta rantaan päin sijaitsee uudehko kivetty nuotiopaikka, johon on ilmeisesti käytetty kivirakennelman kiviä. Nuotion ja kivirakenteen välissä kulkee Sarmijärven ja Kynsikosken välillä kulkeva vanha polku. Kivivalli ajoittunee vähintääkiin sota-aikaan tai 1900-luvun savotta-aikaan jäkäläkasvuston perusteella.
Noin 10 m kivirakenteesta länteen sijaitsee länsirannalla myös ihmisen tekemä 1,5 m leveä ja 3 m pitkä "aallonmurtaja", joka liittynee 1900-luvun alun savottatöihin (EUREF 7631114, 546983).
Lisäksi noin 12 m kivirakenteesta lounaaseen sijaitsee pettupuu, josta on otettu pettua noin 180 cm korkeudelta 1 m alaspäin (EUREF 7631111, 546963). Pettupuu saattaa liittyä alueen vanhempaan inarinsaamelaisasutukseen tai kolttasaamelaisten väliaikaiseen asutukseen 1945-49 välillä. |
| metsakeskus.1000032759 |
148 |
Maddârkuoškâ 3 |
10007 |
12004 |
13048 |
11006 |
27008 |
546974.00000000 |
7631116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032759 |
Maddârkuoškâ eli Mannerkoski sijaitsee noin 29 km Ivalosta koilliseen, Torrakkavaaran eli Hangasvaaran itäpuolella. Se yhdistää Sarmijärven ja Kynsikoskenjärven. Vedet laskevat Sarmijärvestä Mannerkosken ja Kynsikoskenjärven kautta Sarmilompolaan ja Pikkulompolaan ja sieltä edelleen Inarijärven Sarmivuonoon.
Mannerkosken länsirannalla sijaitsee noin 10 m rannasta länteen 2 m x 1,5 m kokoinen, soikea kivivalli, johon on tehty oviaukko jokeen päin. Kivivallin länsiosa koostuu isoista maakivistä ja kalliosta, mutta muu osa on ladottu suurista miehennostannaisista kivistä. Parin metrin etäisyydellä rakennelmasta rantaan päin sijaitsee uudehko kivetty nuotiopaikka, johon on ilmeisesti käytetty kivirakennelman kiviä. Nuotion ja kivirakenteen välissä kulkee Sarmijärven ja Kynsikosken välillä kulkeva vanha polku. Kivivalli ajoittunee vähintääkiin sota-aikaan tai 1900-luvun savotta-aikaan jäkäläkasvuston perusteella.
Noin 10 m kivirakenteesta länteen sijaitsee länsirannalla myös ihmisen tekemä 1,5 m leveä ja 3 m pitkä "aallonmurtaja", joka liittynee 1900-luvun alun savottatöihin (EUREF 7631114, 546983).
Lisäksi noin 12 m kivirakenteesta lounaaseen sijaitsee pettupuu, josta on otettu pettua noin 180 cm korkeudelta 1 m alaspäin (EUREF 7631111, 546963). Pettupuu saattaa liittyä alueen vanhempaan inarinsaamelaisasutukseen tai kolttasaamelaisten väliaikaiseen asutukseen 1945-49 välillä. |
| metsakeskus.1000032760 |
148 |
Torrakkavaara 2 |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27009 |
546904.00000000 |
7631129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032760 |
Torrakkavaara sijaitsee noin 28 km Ivalosta koilliseen, Ivalo-Nellim-tien itäpuolella, Kynsikoskenjärven pohjoispuolella. Kolttasaamelaisten väliaikaiseen asuttamiseen liittyvä kämpän jäännös sijaitsee Torrakkavaaran rinteessä, noin 70 m Sarmijärvestä Kynsikoskenjärveen laskevan Mannerkosken (Liisankosken) rannasta.
Kämpän pohjoispuolella on suuri rakkakivikko, ja alueen maaperä on kivinen. Kämpän vieressä on suuria kiviä ja siirtolohkareita. Rakennelma sijaitsee pienellä tasaisella alueella, ja sen länsiluoteispuolella vaara kohoaa jyrkästi. Kämpän vierestä kulkee polku, joka johtaa Mannerkosken länsipuolista ylänköä piktin Torrakkavaaran kaakkoislaidalle ja siitä edelleen länteen Nellimintielle.
Kämpän jäännös sijaitsee kahden suuren männyn välissä, ja sen seinät ovat lähes puissa kiinni. Jäännöksen koko on 4,6 x 3,8 m, ja siitä on jäljellä 2-3 hirsikertaa. Osahirsistä on pyöreitä, osa suorasivuisia. Nurkissa on koirankaulasalvos. Ovaiaukko on luoteisseinällä.
Rakennelman vieressä on 2,2 m pitkä kelo, jossa on kaksi veistettyä koloa, toinen tyvessä ja toinen noin 1,6 m korkeudella. Läheisen siirtolohkareen päälle on aseteltu metalliesineitä. |
| metsakeskus.1000032761 |
148 |
Torrakkavaara 1 |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27009 |
546620.00000000 |
7630993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032761 |
Torrakkavaara eli Hangasvaara sijaitsee noin 28 km Ivalosta koilliseen, Ivalo-Nellim-tien itäpuolella, Kynsikoskenjärven pohjoispuolella. Kolttasaamelaisten väliaikaiseen asuttamiseen liittyviä kämppien jäännöksiä sijaitsee Torrakkavaaran rinteessä kolme kappaletta, joista alin on noin 120 m Kynsikoskenjärven rannasta pohjoiseen.
Kämpän jäännös 1 inventoitiin vuonna 2011. Se sijaitsee Kynsikoskenjärven pohjoisrinnettä kulkevan polun eteläpuolella. Sen koko on noin 4 x 4,7 m, ja siitä on jäljellä 2 hirsikertaa. Luoteisnurkassa on romahtanut liesikiveys, jonka koko on 1,5 m x 1 m.
Kämpän jäännös 2 ja 3 inventointiin vuonna 2018. Kämpän jäännös 2 sijaitsee ylempänä kuin kaksi muuta kämpän jäännöstä. Se sijaitsee kahden suuren siirtolohkareen länsipuolella, niiden suojaamana, tasaisella, mutta kivisellä terassilla, kämpän jäännöksestä 1 noin 110 m pohjoiseen.
Kämpän jäännös 3 on hyvin vaikeasti havaittavissa maastossa. Parhaiten siitä erottuu osin kuntan peittämä romahtanut piisikiveys, jonka koko on noin 1x1m.
Kuopasta noin 1 m pohjoiseen kulkee Torrakkavaaran eteläpuolta kulkeva vanha polku.
Noin 30 m kämpän jäännöksen 3 lounaispuolella on metsässä pystyssä kaksi kolttasaamelaisen aitan jalkaa, kaksi jaloista on kadonnut. Aitasta ei ole jäljellä muita rakenteita. |
| metsakeskus.1000032762 |
678 |
Uudenhaudankangas itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
384450.00000000 |
7163515.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032762 |
Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 15 metriä, keskuskuopan halkaisija noin 9 metriä ja syvyys 1-1,2 metriä, halssi eteläkaakkoon. Haudan ympärillä pieniä kaivantoja. |
| metsakeskus.1000032763 |
678 |
Korvenkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
385145.00000000 |
7164120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032763 |
Alueella on kaksi asumuspainannetta, joista itäisemmän ala on noin 6 x 7 metriä ja syvyys 70 cm. Itä-länsisuuntaisen painanteen päissä on lisäksi mahdolliset eteiset. Läntisemmän painanteen ala on noin 5 x 6 metriä ja syvyys 50-60 cm . Painanteiden ympärillä on selvät vallit. Itäinen painanne on koskematon. Myös hakkuuaukealla, noin 10 vuotta sitten hakattu ja laikutettu) oleva läntinen painanne (alakohde) on hyvin säilynyt. Kymmenkunta metriä läntisen painanteen pohjoispuolella on vielä kolmas painanne, jonka ala noin 4 x 5 m ja syvyys 60 cm. |
| metsakeskus.1000032764 |
148 |
Haukkajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27008 |
539160.00000000 |
7628429.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032764 |
Haukkajärvi sijaitsee noin 2 km Ivalo-Nellim-välisen tien pohjoispuolella Haukanpesävaaran ja Koiravaaran välissä. Haukkajärvi laskee pohjoisosastaan Inarijärven Nanguvuonon Koiralahteen. Koiralahdesta kulkee polku Haukkajärven itäreunaa pitkin Haukkajärven eteläpäähän.
Haukkajärven eteläosasta kulkee järven itärinteellä talvitie. Kohde sijaitsee talvitien ja Haukkajärven välissä, järven itärannalla. Kämpän jäännös 1, itäisempi ja ilmeisesti nuorempi rakennus, on noin 50 m järven rannasta itään. Kämpän jäännös 2 sijaitsee noin 30 m etäisyydellä rannasta.
Kaksiosaisen kämpän jäännöksen 1 koko on pohjois-eteläsuunnassa noin 7,5 m ja itä-länsisuunnassa 3,5 m. Kämppä on rakennettu pyöröhirrestä ja nurkat on tehty koirankaulasalvoksilla. Kämpän luoteisnurkassa hirsikertoja on jäljellä vielä kuusi. Oviaukko on ollut molemissa osissa kohti järveä. Eteläisempi osa kämpästä on ilmeisesti ollut eläinsuojana, koska se kasvaa pitkää heinää. Se on kooltaan myös pienempi, noin 2,5x3,5 m. Sen päällä ei näy jäänteitä kattorakenteesta. Pohjoisemmassa osassa on ollut lautakatto. Kurkihirsi on romahtanut kattorakenteen mukana oviaukkoon.
Kämpän jäännös 2 sijaitsee edellisestä noin 30 m etelälounaaseen. Sen koko on pohjois-eteläsuunnassa 5 m ja itä-länsisuunnassa 4 m. Jäännös erottuu maastossa vallimaisena rakenteena, vallien sisällä on hirsien jäännöksiä ja vallien korkeus on noin 50 cm. Oviaukko on sijainnut kohti pohjoista. |
| metsakeskus.1000032765 |
92 |
Sottungsby (Sotunki) Langis |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
397371.00000000 |
6685081.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032765 |
Sottungsby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Seuraavat Sotungiin liittyvät tiedot löytyvät Uudenmaan vuoden 1540 maakirjasta (KA 2920, Es 703). Sotungissa oli tuolloin 12 tilaa. Kullobackan ja Langiksen tontit on merkitty vuodelta 1708 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle.
Krapuojan itärannalla olevan mäen etelä- ja itärinteillä sijainnut tonttimaa on edelleen käytössä. Rakentamattomana on ainoastaan pihoja ja tonttien laitoja. Tonteilla on sekä raskas- että kevytrakenteisia rakennuksia.
Langiksen alueella on useita omakotitaloja, joiden pihat on terassoitu. Vanhaa rakennuskantaa ei alueella ole, joten kohde on muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000032766 |
92 |
Kullobacka kalkkiuuni |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
397326.00000000 |
6684960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032766 |
Kullobackan kylämäen kaakkoisrinteellä on kalkkiuunin jäännös. Rinteeseen kaivettu uuni on pohjakaavaltaan hevosenkengänmuotoinen. Uunin vallien leveydet ovat noin kaksi metriä. Uunin sisätilan syvyys on noin neljä metriä. Vallien laelta on uunin pohjalle noin 1,5 metrin matka. Uunilla on kivetyt seinät. Uunin etuseinä on kiinni. Maassa on jonkin verran tiiliä ja kalkkikiviä. |
| metsakeskus.1000032770 |
743 |
Niemistö |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
284930.00000000 |
6971807.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032770 |
Alueella sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 9 m. Halssi suuntautuu lounaaseen. |
| metsakeskus.1000032771 |
853 |
Pisu/Peltola |
10007 |
12001 |
13016 |
11010 |
27000 |
241112.00000000 |
6707643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032771 |
Saarenpisun yksinäistalo sijaitsi Aurajoen itäpuolella nykyisen Peltolan alueella. Varhaisin maininta asiakirjoissa Saarenpisun talosta on v. 1556. Talo oli jo tuolloin Turun kaupungin omistuksessa ja perimätiedon mukaan kaupunki oli ostanut sen kruunulta 1400-luvun alkupuolella. Talosta käytetään 1560-70-luvuilla myös nimeä Lille Pisu. Saarenpisun taloa kutsuttiin 1500-luvun loppupuolella toisinaan pelkästään Pisuksi, mahdollisesti sen vuoksi, että nykyisen Vähä-Heikkilän alueella sijainnut Pisun talo jo v. 1557 liitetty Heikkilän latokartanoon ja siten tuo Pisun talo oli kadonnut. Saarenpisun – Pisun taloa alettiin puolestaan kutsua 1800-luvulla Peltolaksi. Se oli lampuotien hoidossa oleva Turun kaupungin ja raadin palkkatalo, kunnes se ostettiin perintötilaksi 1859. Turun kaupunki osti tilan 1934 (Oja 1946, 225-228, MIP). |
| metsakeskus.1000032772 |
494 |
Vaara |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
454785.00000000 |
7203390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032772 |
Paikalla on vinovalovarjosteen perusteella tervahauta. Kohdetta ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032773 |
92 |
Lammaslampi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378003.00000000 |
6682126.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032773 |
Kohde sijaitsee Pähkinärinteen Lammaslammen lounaispuolella, aukkohakatun mäen päällä. Selvä kvartsi-iskos löytyi metsäkoneen urasta hiekkamoreenista. Paikalle tehdyissä koekuopissa oli tunkioroskaa niin paljon, ettei alueesta saanut sen kummempaa selvää. Ilmeisesti mäki on vanha kaatopaikka ja mahdollinen kivikautinen asuinpaikka on jokseenkin tuhoutunut. On myös mahdollista, että kvartsi on tullut mäelle kaatopaikkajätteen mukana. |
| metsakeskus.1000032776 |
710 |
Gloviken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
307439.00000000 |
6649642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032776 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Glovikenin pohjoispuolella ja Stormossenin eteläpuolella melko tasaisella ja kuivahkolla kankaalla hiekkaisella alueella. Paikka vaikuttaa kohtalaisen suojaiselta ja se on kivikaudella sijainnut länteen työntyvässä niemekkeessä. Nykyinen Stormossen on ollut meriyhteydessä lounaan kautta ja ilmeisesti asuinpaikka on ollut kahden veden välissä. Maaperä on moreenia digitaalisen maaperäkartan mukaan.
Kohteesta on löytöinä 7 saviastianpalaa, 1 savitiivisteen? pala, 1 poraustapin katkelma, 2 kivilaji-iskosta, 28 kvartsia (iskoksia ja kappaleita). Saviastianpalat ovat suhteellisen hyvälaatuista ohutseinäistä keramiikkaa, jossa on sekoitteena ainakin kvartsimurskaa. Yhdessä palassa on selkeitä kampaleimakoristeita ja sisäpuolella mustaa karstaa. Yhdessä palassa on naarmutettu sisäpinta. Löydöt ajoittuvat neoliittiselle kivikaudelle, mahdollisesti tyypillisen kampakeramiikan loppuun ja/tai myöhäiskampakeramiikan aikaan.
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä on molemmin puolin paikan läpi menevän metsätien varrella.
Asuinpaikkalöytöjä on löytyny metsäautotien leikkauksista sekä metsäauratulta alueelta noin 300 neliömetrin alalta, mutta asuinpaikka on varmuudella tätä laajempi. Muinaisjäännöksen tarkempi rajaaminen edellyttää lisäselvityksiä maastossa.
Asuinpaikka on osittain tuhoutunut metsäautotien rakentamisen ja metsänuudistamisen yhteydessä tehdyn äestyksen takia. Asuinpaikka on löydetty ilmeisesti metsäautotien ja äestyksen jälkeen. |
| metsakeskus.1000032777 |
92 |
Martinlaakso miilu |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
379728.00000000 |
6684506.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032777 |
Hiilimiilu sijaitsee Martinlaakson teollisuusalueella, pienen mäenkumpareen pohjoisosassa Martinkyläntien eteläpuolella sekametsässä. Halkaisijaltaan kolmimetrinen kuoppamiilu on tasanteella. Siihen tehdyssä koepistossa oli runsaasti hiiltä ja nokea turpeen alla. Toinen, halkaisijaltaan nelimetrinen mahdollinen kuoppamiilu sijaitsee ensimmäisestä miilusta noin 5 m alarinteeseen ison kuusen alla. |
| metsakeskus.1000032778 |
92 |
Raappavuoret länsi |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
379772.00000000 |
6683901.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032778 |
Liikuntapolun varressa Raappavuorten länsipuolella on lohkottu graniittikivi, jonka kaatumaisillaan oleva puu on nostanut ylös. Kivessä on kaiverrus, joka muistuttaa lukuja 114. Tällä kohdalla ei nykyään ole mitään kiinteistörajaa, mutta vuonna 1967 (peruskartan mukaan) tässä on kulkenut kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000032781 |
92 |
Friimetsä 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
377935.00000000 |
6685221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032781 |
Kohde sijaitsee Friimetsän metsäalueella Vihdintien koillispuolella ja Friimetsän asutusalueen eteläpuolella. Alue on kuusivaltaista sekametsää. Hiilimiilu on halkaisijaltaan noin 10 m, donitsinmallinen ja maatunut. Koepistossa oli runsaasti hiiliä. Miilusta hieman etelään on n. 4 x 6 m kokoinen multapenkillinen tupasija, jonka nurkassa on liesikumpu ja kummussa isoja kiviä. Multapenkan tukena ei näyttäisi olevan kulmakiviä. Tupasijan ympäriltä on kaivettu maata penkaksi, ja ympärille on muodostunut siten matala oja kuten miilussakin. |
| metsakeskus.1000032784 |
148 |
Maddârkuoškâ 4 |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27008 |
547130.00000000 |
7631419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032784 |
Kohde sijaitsee noin 29 km Ivalosta koilliseen, Sarmijärven luoteisnurkassa, Maddârkuoškân eli Mannerkosken (kutsutaan myös Liisankoskeksi) pohjoisrannalla. Kohteesta noin 55 m luoteeseen sijaitsee toinen kaiverruspuu, muinaisjäännöskohde Liisankoski, jossa on kolme kaiverrusta samassa puussa.
Noin 180 cm korkeudelta 80 cm alaspäin puusta on poistettu kaarna ja nila on poistettu, kuin pettupuu. Pilkasta erottuu kaiverretut merkit: )IMONE
Molemmat kaiverruspaikat liittynevät alueen inarinsaamelaiseen vanhaan asutukseen. |
| metsakeskus.1000032785 |
148 |
Maddârkuoškâ 5 |
10007 |
12012 |
13000 |
11006 |
27008 |
546970.00000000 |
7631197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032785 |
Kohde sijaitsee noin 29 km Ivalosta koilliseen, Maddârkuoškân eli Mannerkosken (kutsutaan myös Liisankoskeksi) pohjois/länsirannalla. Koski laskee Sarmijärvestä Kynsikoskenjärveen.
Pettupuu sijaitsee noin 3 m Mannerkosken tai Liisankosken länsirannalla kulkevan polun itäpuolella. Pettua on otettu noin 170 cm korkeudelta, noin 20 cm korkeudelle maasta. Molemmissa päissä pilkkaa tai loveusta näkyvät kirveen jäljet. |
| metsakeskus.1000032785 |
148 |
Maddârkuoškâ 5 |
10007 |
12012 |
13000 |
11006 |
27009 |
546970.00000000 |
7631197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032785 |
Kohde sijaitsee noin 29 km Ivalosta koilliseen, Maddârkuoškân eli Mannerkosken (kutsutaan myös Liisankoskeksi) pohjois/länsirannalla. Koski laskee Sarmijärvestä Kynsikoskenjärveen.
Pettupuu sijaitsee noin 3 m Mannerkosken tai Liisankosken länsirannalla kulkevan polun itäpuolella. Pettua on otettu noin 170 cm korkeudelta, noin 20 cm korkeudelle maasta. Molemmissa päissä pilkkaa tai loveusta näkyvät kirveen jäljet. |
| metsakeskus.1000032786 |
92 |
Kalkkikallio |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
392620.00000000 |
6683908.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032786 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kehä III:n eteläpuolella, Kalkkikallion länsireunalla olevalla tasanteella Alkärret-alangon ja mäen välissä, sekametsässä. Tasanne on aika leveä, länteen suuntautuva ja maaperältään hiekkaa. Yhdestä koekuopasta tuli hieman epämääräinen kvartsi-iskos hiekan seasta. Kohteessa tulisi tehdä tarkempi tutkimus asuinpaikan varmistamiseksi. |
| metsakeskus.1000032787 |
710 |
Odensö by (etelä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
297796.00000000 |
6647952.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032787 |
Kohde sijaitsee Ödensön saaren eteläosassa lähellä merentaa 6.7 km Tammisaaren kirkosta lounaaseen ja Bredvikistä itäkoilliseen. Se on historiallisen ajan asuinpaikka, josta on löytynyt esinelöytöjä (mm. keramiikkaa, rautaesineen katkelmia, rahoja ja palanutta savea). Kohteessa on havaittavissa useita ihmisen asutus- ja viljelytoiminnasta syntyneitä jäännöksiä, kuten asumuksen perustus, kivikasoja, kuopanteita ja kivistä muodostettuja rivejä.
Tarkastuksessa vuonna 2019 jäännösten havaittiin keskittyvän kolmelle eri alueelle. Alueella A on historiallisen ajan asutuksen jäännöksiä, jotka sijoittuvat pellon vieressä koillinen-kaakko-suuntaisesti kulkevan vanhan tien varteen. Asuinpaikka on ilmeisesti länsireunastaan kynnetty pelloksi tien länsipuolella. Tien itäpuolella jäännökset sijoittuvat välittömästi tien viereen ja hieman ylemmäs rinteeseen. Pellon ja tien välissä on paikoin raivauskivivallia. Alue on ilmeisesti historiallisen Odensön byn eteläisempi tontti. Alueella oleva selvempi rakennusperustus tiilijäänöksineen voi liittyä 1700-1800-luvun asutukseen. Todennäköisesti paikka on ollut asuttu aiemminkin, mahdollisesti esim. 1570-luvulla, jolloin Odensöhön on merkitty 5 talonpoikaa.
Alue B on alueen A luoteispuolella metsämaastossa ja siellä eri kokoisia, turpeen voimakkaasti peittämiä kiviröykkiöitä- ja kasoja. Ainakin osa jäännöksistä on selvästi raivauksen tuloksena syntyneitä. Röykkiöt liittyvät selvästi eri-ikäiseen alueella olleeseen asutukseen. Ne voivat olla pellon, mutta myös laitumen raivaukseen liittyviä.
Alueella C muinaisjäännösalueen itäosassa välittömästi Eteläisen Odensön tien varrella on erillinen asutusjäännösten kokonaisuus, jossa on kiviaitaa, raivauskiviröykkiöitä ja kuoppa, joka on kellari tai asumuksen perustus. Alueen jäännökset liittyvät ilmeisesti 1800-luvun merikartalle merkittyyn torppaan. Asuinpaikka on 1700-1800-luvun taitteen Kuninkaankartaston mukaan eteläisempi Odensö by:n asutuspisteistä. 1800-luvun merikartalla asuinpaikan tienovilla on merkintä T eli torppaa osoittava merkintä.
Vaikuttaa siltä, että tarkastettu kohde on ilmeisesti Odensön kylän eteläisempi tontti ja 1700-1800-luvun torpan paikka, joka on autioitunut jossakin vaiheessa 1800-luvun lopulla tai 1900-luvulla. Maastohavaintojen perusteella paikalla on ollut todennäköisesti vanhempaakin asutusta, mahdollisesti jo 1500-luvulla, koska se on saariston asuinpaikaksi sijainniltaan suhteellisen hyvin soveltuva. Asutus on liittynyt saariston pyyntiä, maataloutta ja purjehdusta yhdistäneeseen elämäntapaan. |
| metsakeskus.1000032788 |
92 |
Hakkilankallio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
394436.00000000 |
6684725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032788 |
Kohde sijaitsee Lahden moottoritien länsipuolella ja Honkanummen hautausmaan kaakkoispuolella, Hakkilankallion laen lähes korkeimmalla kohdalla. Paikalla on soikeahko, noin 2 x 3 metrin kiveys, jossa on suhteellisen vähän kiviä. Joitakin kiviä on lisäksi tämän rakennelman ympärillä. Kyseessä saattaisi olla esim. vanhan rajamerkin pohja. Paikalla ei ole rajalinjaa vanhoilla peruskartoilla. Kylänraja kulkee samalla kalliolla, mutta hieman idempänä. |
| metsakeskus.1000032789 |
92 |
Kanervanummi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
392872.00000000 |
6684840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032789 |
Mahdollinen tervahauta sijaitsee Kuninkaalan ja Maarinkunnaan itäpuolella Kanervan harjun rinteellä, metsäalueella. Paikalla on 12-13 m halkaisijaltaan oleva vallillilnen kuoppa, jossa selvä aukko (halssi) alarinteen suunnassa. Koepistossa oli hiiltä ja mustaa maata. Lähistöllä on vanha Kuninkaalan ja Hakkilan välinen tielinjaus (Fastböle-Haxböle). Tervahaudasta 50-70 m etelään kallion päällä ja 50 m pohjoiseen on kiviaitoja. Kalliolla on ollut taloja vielä 1960-luvulla. |
| metsakeskus.1000032791 |
148 |
Luobbâljävri |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27009 |
544198.00000000 |
7630883.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032791 |
Luobbâljävri eli Lompolanjärvi sijaitsee noin 26 km Ivalosta koilliseen, noin 1,7 km Ivalo-Nellim-välisen tien pohjoispuolella. Sen vedet laskevat Lompolanjärvenojan kautta Pikkulompolaan ja siitä edelleen Inarijärven Sarmivuonoon. Lompolanjärven ja sen itäpuolisen Sarmilompolan välissä on noin puoli kilometriä leveä kannas. Lompolanjärven itäpuolitse kulkee järven rantaa myötäillen vanha polku, keino, jota pitkin on kuljettu Pikkulompolan etelärannalle.
Kyseisellä kannaksella, Lompolanjärven itä-kaakkoisrannalla, on jyrkän rinteen ympäristössä useita, ilmeisesti ihmisen tekemiä pilkkoja puissa. Yksi niistä sijaitsee jyrkässä rinteessä, noin 30 cm korkeudella maasta. Siihen on veistetty vuosiluku 1915 ja sen vasemmalle puolelle allekkain kaksi X-kirjainta. |
| metsakeskus.1000032792 |
148 |
Kaitavaara |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
546571.00000000 |
7630710.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032792 |
Kaitavaara sijaitsee noin 28 km Ivalosta koilliseen. Kaitavaaran pohjoislaidalla kulkee Mustolasta metsäautotie Sarmijärvelle. Tien ja Kynsikoskenjärven välissä on toisen maailmansodan aikaisia tulipesäkkeitä, kaivantoja, piikkilankaa ja rakennelmien jäännöksiä.
Kynsikoskenjärven pohjoisrannalla sotahistoriallisia jäännöksiä on huomattavasti enemmän. |
| metsakeskus.1000032793 |
230 |
Kiviharju 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
265047.00000000 |
6895376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032793 |
Pohjankankaalla Kiviharjun pohjoispuolella loivalla itärinteellä sijaitseva sammaleen ja jäkälän peittämä maljamainen kuoppa. Se sijaitsee harjanteen ja suon välisessä kapeikossa. Kuopasta noin 20 m etelään sijaitsee pohjavesitutkimuksiin liittyvä kaivo. Kuopan sisäkehän halkaisija on 4,4 m, syvyys 0,9 m. Kuopan pohjalle tehdyn kairauksen mukaan sammaleen alla on noin 5 cm vahvuinen huuhtoutumiskerros, minkä alla on ruskea hiekka n. 30 cm syvyyteen.
Kohde lienee pyyntikuoppa. Mäntykangas laajan suoalueen reunassa on ollut sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Suomenselän alue on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700-l metsäpeura on kuitenkin jo ollut hyvin harvinainen. Kirjallisten lähteiden mukaan alueella on keskiajalla ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan myös kivikautisia asuinpaikkoja. Kuopan ikä jää avoimeksi |
| metsakeskus.1000032795 |
290 |
Konapinkoski |
10007 |
12005 |
13217 |
11006 |
27000 |
598198.50000000 |
7122271.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032795 |
Kohde sijaitsee Ala-Vieksin kylässä Kellojärvestä Murtojärveen laskevassa Konapinkoskessa. Kyseessä on kosken ohitusta varten rakennettu vetotie, jota on myös hyödynnetty tukkien uitossa. Vetotie on rakennettu hirsistä ja kivistä. Hirsiarkuista on vielä jotakin jäljellä. Rakenne on noin 185 metriä pitkä. |
| metsakeskus.1000032796 |
92 |
Kvarnbacken 1 |
10001 |
12016 |
13179 |
11006 |
27000 |
396092.00000000 |
6680328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032796 |
Kohde sijaitsee Västerkullan kartanon länsipuolella olevalla kalliomäellä. Myllynkivi on kallion päällä eikä lähellä ole erotettavissa muita mahdolliseen tuulimyllyyn viittaavia rakenteita. Lähellä on kyllä ensimmäisen maailmansodan puolustusvarustusten rakenteita. Vanhoilla kartoilla paikalla ei esiinny myllyä. |
| metsakeskus.1000032797 |
92 |
Kvarnbacken 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
396060.00000000 |
6680238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032797 |
Kohde sijaitsee Västerkullan kartanon länsipuolella olevalla kalliomäellä, päärakennuksesta 140 m länsilounaaseen. Kalliossa on porausjälkiä ja kiveä on otettu kalliosta matala kerros noin 40 x 40 metrin alueelta. Historiallisissa kartoissa paikalla ei näy louhosta, mutta se saattaa silti olla suhteellisen uusi. Kohdasta joitakin kymmeniä metrejä itään on betonilaatta jäljellä talonpaikasta, joka näkyy vielä v. 1967 peruskartalla. |
| metsakeskus.1000032798 |
230 |
Kiviharju 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
265170.00000000 |
6895744.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032798 |
Pohjankankaalla Kiviharjun pohjoispuolella loivalla itärintellä sijaitseva suppilomainen kuoppa. Kuoppa on harjanteen j a suon välisessä kapeikossa, noin 20 metriä pohjoiseen sijaitsee pohjavesitutkimuksiin liittyvä kaivo. Kuopan sisäkehän halkaisija on 4,5
metriä, syvyys 0,8 metriä. Valleja ei ole havaittavissa. Kuopan pohjalle tehdyn kairauksen mukaan sammalen alla on noin 5 cm:n vahvuinen huuhtoumiskerros, minkä alla on ruskeaa hiekkaa noin 30 cm:n syvyyteen. Tätä syvemmällä on erittäin kova maa.
Kohde lienee pyyntikuoppa. Mäntykangas laajan suoalueen reunassa on ollut sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Suomenselän alue on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700-l metsäpeura on kuitenkin jo ollut hyvin harvinainen. Kirjallisten lähteiden mukaan alueella on keskiajalla ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan myös kivikautisia asuinpaikkoja. Kuopan ikä jää avoimeksi |
| metsakeskus.1000032801 |
230 |
Pohjankangas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
264514.00000000 |
6897931.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032801 |
Pohjankankaalla Mustaketiaan ja Patamakankaan välisessä kapeikossa olevalta alueelta kartoitettiin 5 kuoppaa, jotaka sijaitsevat kahdessa ryhmässä. Kyrönkankaan tien eitäpuolella on kaksi kuoppaa n. metrin etäisyydellä toisistaan. Kyrönkankaantien länsipuolella on kolme kuoppaa 20 - 25 m etäisyydellä toisistaan. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5 - 3,5 m välillä, syvyys 0,3 ja 0,5 m välillä ja ne ovat muodoltaan maljamaisia, valleja ei niiden ympärillä havaittu. Kuoppiin tehtiin kairaus jossa havaittiin, että niiden pohjalla on 1-2 cm paksuinen huuhtoutumiskerros.
Kyseessä lienevät pyyntikuopat, jotka eivät välttämättä ole keskenään saman ikäisiä. Alue on jäkäläpohjainen mäntykangaskapeikko suoalueiden puristuksessa ja sopiva metsäpeuran pyyntialueeksi. Suomenselän alue on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700-l metsäpeura on kuitenkin jo ollut hyvin harvinainen. Kirjallisten lähteiden mukaan alueella on keskiajalla ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan myös kivikautisia asuinpaikkoja. |
| metsakeskus.1000032802 |
230 |
Pitkäsalonmaa 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
263045.00000000 |
6903941.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032802 |
Pitkäsalonmaa on Pohjankankaaseen kuuluva osa, jossa harjumainen mäntykangas päättyy Kauhanevaan. Kohteessa on kaksi melko heikosti erottuvaa kuoppaa n. 15 m etäisyydellä toisistaan. Itäisemmän kuopan sisäkehän halkaisija on 2 m, syvyys 0,5 m, kuoppa on muodoltaan suppiolomainen ja sen ympärillä näkyy heikkosti valli. Kairauksessa vallissa havaittiin kaksoismaannos, alempi huuhtoutumiskerros n. 15 cm syvyydellä. Läntisempi kuoppa on muodoltaan maljamainen, kuopan ympärillä on havaittavissa heikot vallit. Kuoppa ob halkaisijaltaan 1,5 m, syvyydeltään 0,3 m. Kyseessä lienevät keskenään samanikäiset pyyntikuopat. Suomenselän alue on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700-l metsäpeura on kuitenkin jo ollut hyvin harvinainen. Kirjallisten lähteiden mukaan alueella on keskiajalla ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan myös kivikautisia asuinpaikkoja. Kuoppien ikä jää avoimeksi mutta todennäköisesti ne ovat satoja vuosia vanhoja. |
| metsakeskus.1000032803 |
230 |
Pitkäsalonmaa 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
263330.00000000 |
6904256.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032803 |
Kohteessa on kaksi vierekkäistä, lähes toisissaan kiinni olevaa painannetta. Niistä läntisempi on soikea, etelä-pohjoissuuntainen ja mitoiltaan 5 x 5 x 0,6 m. Sitä ympäröi heikosti
erottuva valli. Itäisempi on edellisen koillispuolella ja on L-muotoinen, kaakko-luodesuuntainen kuoppa,jonka mitat ovat 3,5 x 4,5 x 0,5 m. Kuopan "sakaroiden" leveys on noin 1,5 m. Soikean painanteen kaakkoiskulmaan, heikon vallin kohdalle, tehdystä kairauksesta paljastui kaksoismaannos, alempi huuhtoumiskerros oli 15 cm:n syvyydellä. Kuopan keskelle tehdyistä kolmesta kairauksesta paljastui kaikista ohut sammalen alainen huuhtoutumiskerros sekä likamaakerros noin 25-35 cm: n syvyydeltä, minkä vuoksi kuopan keskelle tehtiin vielä koepisto.
Maakerrokset koepistossa olivat seuraavat: 0-10 cm sammal/turve, 10-12 cm huuhtoumiskerros, 12-60 cm:n syvyydellä oli likamaata, jossa oli nokimaanauhoja 15, 25 ja 40 cm:n syvyydellä. 60 cm:n alapuolella oli karkea hiekka. Syvemmälle ei kaivettu. Koepistosta ei tullut löytöjä.
Toinen koepisto tehtiin soikean painanteen koillispuolisen kuopan pohjalle. Maakerrokset koepistossa olivat seuraavat: 0-20 cm sammal/turve, 20-23 cm huuhtoumiskerros, 23-26 cm nokimaa, 26-30 cm ruskeahiekka. Syvemmälle ei kaivettu. Koepistosta ei tullut löytöjä.
Kohteen tulkinta on epävarma, mutta isompi painanne vaikuttaa lähinnä asuinpainanteelta. Sen pohjalletehty koepisto osoittaa, että huuhtoumiskerroksen alla on noin 55 cm:n vahvuinen kulttuurikerros, mistäon osoituksena likamaa ja nokimaakerrokset Painanteen kaakkoiskulmaan tehty koepisto osoittaa, että painanteesta on aikanaan siirretty maata reunoille, mikä näkyy koepistossa havaittuna kahtena huuhtoumiskerroksena, eli painannetta ympäröi valli, joka erottuu heikosti myös maan päällä. Kokonsa, muotonsa ja rakenteensa puolesta painanne vastaa esim. kivikaudelta tunnettuja asuinpainanteita.
L-muotoinen kuoppa saattaa liittyä soikeaan painanteeseen. Mikäli soikea painanne on asuinpainanne,voisi L-kuoppa olla esim. painanteen uloskäyntiin liittyvän rakenteen jäänne, joka olisi luontevasti ollut rannasta nähden suojan puolella.
Löytöjen puuttuessa kohteen tarkempi ajoitus ja luonne jää avoimeksi. Kohde sijaitsee noin 170 metrin korkeudella eli noin 17 metriä korkeammalla kuin alueen vanhin ennestään tunnettu kivikautinen asuinpainanne Karvian Pantissa. Alueen topografia kuitenkin mahdollistaa sen, että kyseessä voiperiaatteessa olla minkä aikainen kohde hyvänsä kivikauden ja historiallisen ajan väliltä.
Kyrönkankaantie kulkee kohteen vieritse n. 15 m itäpuolella ja eteläpuolellla on kansllispuiston opastalu sekä parkkipaikka n. 30 m etäisyydellä. Kohde rajatutuu pistemäisenä Pitkäsalonmaa 2 alueen sisälle. Kohde on mielenkiintoinen ja vaatisi lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000032804 |
290 |
Konapinkoski 2 |
10007 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
598116.00000000 |
7122411.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032804 |
Ala-Vieksillä Konapinkosken yläpuolella- ja kosken alaosassa pohjoisrannalla.
Kuvaus: Kolme kiinnitysrengasta, joista kaksi pohjoisinta on pultattu n. 2,5, m kokoiseen ja n. 60 cm korkeaan maakiveen. Kolmas sijaitsee kosken alaosassa ja se on pultattu rantakallioon. Renkaat ovat läpimitaltaan n. 20 cm. Ne liittyvät uittotoimintaan. |
| metsakeskus.1000032805 |
230 |
Patamakangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
266143.00000000 |
6898017.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032805 |
Kohde sijaitsee Patamakankaan laajasta pyyntikuoppa-alueesta n. 200 m etelään. Kyseessä on kuoppa, jonka halkaisija on 2 m, syvyys 0,7 m. Maanpinnalle näkyviä valleja ei havaittavissa. Hieman suppilomaisen kuopan profiili on pyöristynyt. Kuopan reunoilla ja pohjalla kasvaa sammalta ja puolukan varpu ja. Kairaushavainnon mukaan maakerrokset kuopan pohjalla ovat seuraavat:0-6 cm sammal, 6-9 cm huuhtoumiskerros, 9-15 cm ruskea hiekka, 15-18 cm huuhtoumiskerros II, 18-21 cmruskea hiekka, 21-30 cm likamaataja hiiltä, minkä alapuolella vaalea hiekka. Kohde on hyväkuntoinen. Kyseessä lienee yksittäinen pyyntikuoppa.
Alue on mäntykangasta laajojen suoalueiden välissä, joten se olisi
varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään,mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkinhyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja jaalueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetynkivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuopan ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi.
Todennäköisesti se on kuitenkin vähintään satoja vuosia vanha. |
| metsakeskus.1000032806 |
230 |
Patamakangas 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
265712.00000000 |
6898123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032806 |
L -muotoinen profiililtaan pyöristynyt sammaloitunut kuoppa, joka sijaitsee noin 6 metriä
Hietaluoman rantatörmästä pohjoiseen. Kuoppa on etelä-pohjoissuuntainen. Kuopan mitat ovat 2,5 x 5,5 x 0,6 m. Kuopan eteläpäässä on itä-länsisuuntainen "sakara", jonka kohdalla
kuopan leveys on 3,5 m. Kuopan ympärillä ei ole havaittavaa vallia. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on sammalen alla noin 3 cm:n vahvuinen huuhtoumiskerros, minkä alapuolella on 40 cm:n syvyyteen likamaataja hiilenmuruja. Kohde on hyväkuntoinen.
Kyseessä voi olla rännihauta -tyyppisen tervahaudan jäännös tai mahdollisesti pienen väliaikaisen? asuinkuopan jäännös. Rakenteella lienee ikää reilusti yli sata vuotta huuhtoumiskerroksen paksuudesta päätellen. |
| metsakeskus.1000032807 |
230 |
Hietaluoman pato |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
265741.00000000 |
6898103.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032807 |
Kyseessä on hiekasta ja puusta rakennettu pato, joka on tehty Hietaluoman kapeaan kohtaan sen poikki etelä-pohjoissuuntaisesti. Padon mitat ovat 1,8-2,5 x 14 x 0,6 metriä (leveys x pituus x korkeus). Sekä pohjois- että etelätörmät ovat jyrkät ja molemmista on otettu hiekkaa rakenteeseen. Padon keskellä on puron kohdalla noin metrin leveä aukko, josta vesi pääsee virtaamaan. Aukon molemmat reunat on tuettu hirsikehikolla, joka on täytetty hiekalla. Kehikko on pahoin lahonnut.Padon sulkurakenne lienee ollut puinen, mutta se on hävinnyt. Mahdollisesti sulkuaukon päällä on ollut puinen kansi, mutta siitäkään ei ole mitään jäljellä.
Patorakenteen päällä kasvaa tiheä kuusi- ja mäntypusikko. Etelän puoleista vallia on alajuoksun puolelta tuettu hirsisalvoksen eteen lyödyillä pystylankuilla, jotka ovat pahoin lahonneet ja osin hävinneet kokonaan. Lautojen leveys on parhaiten säilyneistä päätellen vaihdellut 10-25 cm:n välillä, paksuus 2-3 cm:n välillä. Ne on aikanaan naulaamalla kiinnitetty hirsikehikkoon yläreunastaan, alapää näyttää isketyn maahan eli pohjaan. Pahoin ruostuneiden takarautaisten naulojen koko on noin 4 tuumaa. Naulat on isketty "sisältä päin", joten kehikko on rakennettu ensin ja sen jälkeen se on täytetty hiekalla.
Kohde on melko hyväkuntoinen.
Kyseessä lienee melkoisella varmuudella padon jäännös, joka aikanaan on tehty tulvaniityn
valmistamiseksi, sillä padon yläjuoksun puolella uoma levenee ja kasvaa erilaisia heiniä. Ainakaan tietävarten patoa ei ole tehty, sillä rantatörmät molemmin puolin ovat äkkijyrkät. Myöskään myllypato ei liene kysymyksessä, sillä mitään myllyrakenteita ei ollut havaittavissa, eikä em. törmien jyrkkyyskään soveltuisi myllyn tavaraliikenteeseen. Kyseessä lienee yli sata vuotta vanha padon jäännös, jonka hiekkavallien sisällä on suhteellisen kosteissa oloissa melko hyvin säilyneitä puurakenteita. Sen sijaan ilman kanssa kosketuksissa olevat puurakenteet lahoavat kaiken aikaa. Padon hiekkavalli tulee säilymään. |
| metsakeskus.1000032808 |
230 |
Patamakangas 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
265628.00000000 |
6898282.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032808 |
Patamakankaalla Patamanevan itäreunassa Hietaluoman pohjoisella rantatörmällä sijaitseva pyöreä tervahauta, jonka ulkokehän halkaisija on 13 metriä. Vallien korkeus on 0,3-0,5
metriä.Vallien sisäpuolisen hieman lieriömäisen kuopan syvyys on 0,7 metriä. Tervanlaskuaukko on Hietaluoman puolelle lounaaseen. Tervahaudan päällä kasvaa muusta puustosta poiketen mm. haapa, koivu, pihlaja ja paju. Haudan päältä on hiljattain kaadettu puustoa, mutta se on edelleen osittain puuston peittämä. ltävallissa on mäyrän tms. kaivama melko tuore tunneliaukko, jonka myötä on tullut esiin hiiltä. Kohde on hyväkuntoinen.
Kohde rajautuu pistemäisesti. Ympäristöstä ei pitkästä etsiskelystä ja kairauksista huolimatta löydettymuita muinaisjäännöksiin liittyviä merkkejä, kuten esim. miilumajan jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000032809 |
230 |
Patamakangas 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
265596.00000000 |
6898131.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032809 |
Kuoppa sijaitsee Hietaluoman pohjoisesta rantatörmästä noin kolme metriä etelään. Kyseessä on eteläpohjoissuuntainenprofiililtaan pyöristynyt suorakaiteen muotoinen kuoppa, jonka mitat ovat 2 x 4 x 0,8 m. Kuopan länsireunalla on noin metrin leveä ja 0,3 metriä korkea valli.
Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on sammalen alla noin 3 cm vahvuinen huuhtoumiskerros, minkä alapuolella on ruskeaa hiekkaa 45 cm:n syvyyteen j a sen alapuolella vaaleaa hiekkaa.
Kyseessä lienee yksittäinen pyyntikuoppa, joka sijaitsee laajemmasta ennestään tunnetusta Patamakankaan pyyntikuoppa-alueesta hieman erillään, noin 350 metriä lounaaseen. Alue on mäntykangasta laajojen suoalueiden välissä, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja.
Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuopan ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti se on kuitenkin vähintään satoja vuosia vanha. |
| metsakeskus.1000032810 |
230 |
Patamakangas 6 |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
266013.00000000 |
6898013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032810 |
Kyseessä on soikea, rajoiltaan hieman epätarkka, mutta selvästi erottuva painanne tasaisella mäntykankaalla. Painanne on etelä-pohjoissuuntainen ja mitoiltaan 4,5 x 7,5 x 0,3-0,4 m. Painanteen ympärillä ei ole silmin havaittavaa vallia, mutta kairaus painanteen reunalla paljasti kaksoismaannoksen, joten painanne on selvästi ihmisen tekemä. Valli on aikojen saatossa painunut näkymättömiin, mutta kairauksessa se erottuu seuraavien kerrosten perusteella: 0-4 cm sammal, 4-5 cm huuhtoumiskerros, 5-10 cm ruskea hiekka, 10-13 cm huuhtoumiskerros II, 13-20 cm ruskea hiekka.
Toinen kairaus tehtiin painanteen keskipisteen itäpuolelle. Kairauksen perusteella kohdalla oli noin 40 cm:n syvyyteen likamaata ja hiilen muruja, minkä johdosta paikalle tehtiin koepisto. Se ei paljastanut mitään uutta, eikä kuopasta tullut löytöjä.
Kohde on hyvin säilynyt.
Kohteen tulkinta on epävarma, mutta se vaikuttaa lähinnä asuinpainanteelta. Kokonsa, muotonsa ja rakenteensa puolesta painanne vastaa esim. kivikaudelta tunnettuja asuinpainanteita. Löytöjen puuttuessa kohteen tarkempi ajoitus ja luonne jää avoimeksi. Kohde sijaitsee noin 153 metrin korkeudella eli suunnilleen samalla tasolla kuin alueen vanhin ennestään tunnettu kivikautinen asuinpainanne Karvian Pantissa. Alueen topografia kuitenkin mahdollistaa sen, että kyseessä voi periaatteessa olla minka aikainen kohde tahansa kivikauden ja historiallisen ajan välillä.
Kohde on mielenkiintoinen ja vaatisi lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000032811 |
179 |
Iso-Poro 2 |
10007 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
437141.00000000 |
6893435.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032811 |
Iso-Poro saaren korkeimmalla kohdalla on kolmionmittaustornin perustukset. Perustus koostuu kolmesta n. 1 m halkaisijaltaan olevasta kiviröykkiöstä, jotka ovat tukeneet kolmionmittaustornin jalkoja. Paikkaa on aikaisemmin pidetty J.Ailion kaivamana (1912) lapinrauniokohteena. Kyseinen lapinraunio on saaren länsirannalla. |
| metsakeskus.1000032812 |
230 |
Patamakangas 7 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
266098.00000000 |
6897933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032812 |
Kyseessä on Hietaluoman rantörmän reunalla oleva kuoppa, jonka halkaisija on 2,2 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Maljamaisen ja sammaloituneen kuopan ympärillä ei ole erotettavissa valleja. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on sammalen alla 3 cm:n vahvuinen huuhtoumiskerros, minkä alapuolella on ruskeaa hiekkaa noin 30 cm:n syvyyteen ja sen alapuolella vaaleaa hiekkaa. Kuopan pohjoispuolella rinne alkaa jyrkästi laskea kohti Hietaluomaa. Kohde on hyvin säilynyt.
Kyseessä lienee yksittäinen pyyntikuoppa, joka sijaitsee laajemmasta ennestään tunnetusta Patamakankaan pyyntikuoppa-alueesta hieman erillään, noin 250 metriä etelään. Alue on mäntykangasta laajojensuoalueiden välissä, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallistenlähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuopan ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti se on kuitenkin vähintään satoja vuosia vanha. |
| metsakeskus.1000032813 |
230 |
Patamakangas 8 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
266188.00000000 |
6897863.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032813 |
Kyseessä on vallien ympäröimä kuoppa, jonka halkaisija on 2 metriä ja syvyys 0,6 metriä.
Sammaloituneen kuopan muoto on maljamainen. Kuoppa sijaitsee aivan rantatörmän
reunalla. Kairaushavaintojen mukaan sekä kuopan pohjalla että vallissa on kaksoismaannos.
Kyseessä lienee yksittäinen pyyntikuoppa, joka sijaitsee laajemmasta ennestään tunnetusta Patamakankaan pyyntikuoppa-alueesta hieman erillään, noin 300 metriä etelään. Alue on mäntykangasta laajojen suoalueiden välissä, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja.
Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuopan ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti se on kuitenkin vähintään satoja vuosia vanha. |
| metsakeskus.1000032814 |
230 |
Härkäneva 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
265236.00000000 |
6897066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032814 |
Kyseessä on pyöreän tervahaudan jäännös Härkänevan länsireunen tuntumassa. Hautaa ympäröivien vallien ulkokehän halkaisija on 9,5 mja vallien korkeus 0,5-1 m. Tervanlaskuaukko on alarinteen puolella koillisessa. Tervanlaskuaukon leveys on metrin. Haudan päällä kasvaa tiheä puusto, j oka ympäristön mäntyvaltaisuudesta poiketen koostuu mm. leppää, koivua ja kuusta.
Kohde rajautuu pistemäisesti. Ympäristöstä ei pitkästä etsiskelystä ja kairauksista huolimatta löydetty muita muinaisjäännöksiin liittyviä merkkejä, kuten esim. miilumajan jäännöksiä |
| metsakeskus.1000032815 |
230 |
Pohjankangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
265157.00000000 |
6896732.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032815 |
Noin 40 metriä leveältä ja 70 metriä pitkältä alueelta hiekkakankaalla Pimiäkorven ja Härkänevan välissä kartoitettiin yhteensä 8 kuoppaa,jotka muodostavat pussimaisen suljetun kuvion, jossa suuaukko on kaakkoon. Kuopista dokumentoitiinhalkaisija (kuopan sisäkehä) ja syvyys. Lisäksi kiinnitettiin huomio kuopan muotoon ja ympäristöön.
Joihinkin kuoppiin tehtiin myös kairaus maakerrosten selvittämiseksi. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5-2 m ja syvyys 0,3-0,5 m välillä. Kahden kuopan ympärillä oli vallit. Kuoppien muoto on maljamaisen pyöristynyt. Noin puoleen kuopista tehtiin kairaus, jolloin havaittiin, että kuopissa on ohut noin 1-3 cm:n paksuinen huuhtoumiskerros. Kuopissa ei ollut
likamaakerroksia, vaan huuhtoumisken·oksen alla vain vaihtelevan paksuinen ruskea hiekkakerros, jokamuuttui vaaleammaksi viimeistään noin 30 cm: syvyydessä. Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä. Kohde on hyvin säilynyt.
Kyseessä lienevät pyyntikuopat, jotka näyttävät muodostavan sulkusysteemin kankaalle, joten kuopat lienevät keskenään saman ikäisiä. Alue on jäkäläpohjainen mäntykangaskapeikko suoalueiden puristuksessa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuoppien ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin satoja vuosia vanhoja. |
| metsakeskus.1000032816 |
230 |
Pohjankangas 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
264734.00000000 |
6895888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032816 |
Noin 80 metriä leveältä ja 140 metriä pitkältä alueelta hiekkakankaalla kartoitettiin yhteensä 13 kuoppaa, jotka muodostavat pussimaisen suljetun kuvion, jossa suuaukko on kaakkoon. Kuopista dokumentoitiin halkaisija (kuopan sisäkehä) ja syvyys. Lisäksi kiinnitettiin huomio kuopan muotoon ja ympäristöön. Joihinkin kuoppiin tehtiin myös kairaus maakerrosten selvittämiseksi.Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,2-1 ,8 m ja syvyys 0,2-0,5 m välillä. Viiden kuopan ympärillä on vallit. Kuoppien muoto on maljamaisen pyöristynyt. Noin puoleen kuopista tehtiin kairaus, jolloin havaittiin, että kuopissa on ohut noin 1-3 cm:n paksuinen huuhtoumiskerros. Muutamassa kuopassa oli likamaata ja hiiltä/nokimaata noin 30-40 cm:n syvyyteen, joissakin vaalean ja ruskean hiekan kerrokset vaihtelivat samalle syvyydelle. Useimmissa kuopissa maaperä pohjalla oli varsin löysää, jolloin kaira upposi lähes kahvaansa myöten maahan. Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä. Kohde on hyvin säilynyt.
Kyseessä lienevät pyyntikuopat, jotka näyttävät muodostavan sulkusysteemin kankaalle, joten kuopat lienevät keskenään saman ikäisiä. Alue on jäkäläpohjainen mäntykangas suoalueen reunassa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Kuoppien tarkempi ikä jää avoimeksi. |
| metsakeskus.1000032817 |
230 |
Töyrynahde 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
264698.00000000 |
6896272.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032817 |
Pohjankankaan länsireunassa Töyrynahteen tasalla Mertakeitaan reunassa on heikkojen vallien ympäröimä kuoppa, jonka halkaisija on 1 ,6 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Sammalen peittämän kuopan profiili on maljamainen. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on sammalen alla 2 cm:n vahvuinen huuhtoumiskerros, minkä alla on likamaata noin 20 cm:n syvyyteen ja sen alla vaaleaa hiekkaa 45 cm:n syvyyteen, mitä syvemmälle ei kairattu. Kohde on hyväkuntoinen.
Kyseessä lienee yksinäinen pyyntikuoppa. Alue on jäkäläpohjaista mäntykangasta suoalueen reunassa,joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuopan ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti se on kuitenkin vähintään satoja vuosia vanha. |
| metsakeskus.1000032818 |
230 |
Pohjankangas 8 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
264043.00000000 |
6898730.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032818 |
Mustakeitaan itäreunassa hiekkakankaalla sijaitsee kuoppa, joka on noin 50 metriä suon reunasta itään. Kuopan halkaisija on 1 ,6 metriä, syvyys 0,3 metriä. Kuopan ympärillä on heikot vallit. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on 2 cm:n vahvuinen huuhtoumiskerros, jonka alla on ruskeaa hiekkaa noin 30 cm:n syvyyteen ja sen alla vaaleaa hiekkaa. Maaperä on melko kivinen.
Kyseessä lienee pyyntikuoppa. Alue on jäkäläpohjainen mäntykangas suoalueen reunassa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuopan ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi.
Todennäköisesti se on kuitenkin vähintään satoja vuosia vanha |
| metsakeskus.1000032819 |
230 |
Pohjankangas 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
263952.00000000 |
6899407.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032819 |
Mustakeitaan luoteispäässä noin 300 metriä leveältä ja 330 metriä pitkältä alueelta hiekkakankaalla kartoitettiin yhteensä 23 kuoppaa, jotka muodostavat etelä-pohjois ja kaakko-luode -suuntaisia jonoja. Kuopista dokumentoitiin halkaisija (kuopan sisäkehä) ja syvyys. Lisäksi kiinnitettiin huomio kuopan muotoon ja ympäristöön. Joihinkin kuoppiin tehtiin myös kairaus maakerrosten selvittämiseksi.Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,3-2,4 metrin ja syvyys 0,3-0,5 metrin välillä. Kahden kuopan ympärillä olihavaittavissa vallit. Kuoppien muoto on maljamaisen pyöristynyt. Muutamiin kuoppiin tehtiin kairaus, jolloin havaittiin, että kuopissa on noin 3-4 cm:n paksuinen huuhtoumiskerros. Likamaakerrokset olivatohuita, mutta maaperä kuopan pohjalla huomattavan löysää. Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä. Kohde on hyvin säilynyt.
Kyseessä lienevät pyyntikuopat, jotka eivät välttämättä ole keskenään saman ikäisiä. Alue on
jäkäläpohjainen mäntykangaskapeikko suoalueiden puristuksessa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800-l lopulle, jää kuoppien tarkempi ikä avoimeksi. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin vähintään satoja vuosia vanhoja. |
| metsakeskus.1000032820 |
230 |
Pohjankangas 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
264654.00000000 |
6899728.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032820 |
Patamanevan luoteispään tuntumassa noin 25 metriä leveältä ja 60 metriä pitkältä alueelta hiekkakankaalta kartoitettiin yhteensä 4 kuoppaa.Kuopista dokumentoitiin halkaisija (kuopan sisäkehä) ja syvyys. Lisäksi kiinnitettiin huomio kuopanmuotoon ja ympäristöön. Kahteen kuoppaan tehtiin myös kairaus maakerrosten selvittämiseksi. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5-2 m ja syvyys 0,3-0,4 m välillä. Kuoppien ympärillä ei ollut näkyviä valleja. Kuoppien muoto on maljamaisen pyöristynyt, yksi on muodoltaan pyöristyneen neliskanttinen. Kairaushavaintojen mukaan kuopan nro 1 pohjalla on sammalen alla 2 cm:n paksuinen
huuhtoumiskerros, minkä alla on 45 cm:n syvyyteen ruskeaa hiekkaa. Syvemälle ei kairattu. Kuopan nro 4 pohjalla oli kairaushavaintojen mukaan seuraavat maakerroket: 0-10 cm sammal, 10-12 cm huuhtoumiskerros, 12-22 cm nokimaa, 22-23 cm huuhtoumiskerros II, 23-33 cm ruskea hiekka, 33-45 cmvaalea hiekka. Syvemmälle ei kairattu. Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä. Kohde on hyvin säilynyt.
Kyseessä lienee pyyntikuoppa-alue, jossa saattaa olla eri-ikäisiä pyyntikuoppia. Alue on jäkäläpohjaista mäntykangasta laajan suoalueen reunassa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään
1800 -luvun lopulle, jää kuoppien ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin vähintään satoja vuosia vanhoja. |
| metsakeskus.1000032821 |
748 |
Kotakangas |
10002 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
395063.00000000 |
7173843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032821 |
Kookkaiden maakivien (3 - 4 kpl, läpimitta noin 1,5 - 2 metriä) väliin ladottua kivivallia, keskellä kammiomainen tila, jonka ala noin 2 x 2 metriä ja muoto epämääräinen. Kivivallit ladottu pienehköistä nostannaisista.
Tästä kolmisenkymmentä metriä itään alaltaan noin 3 x 4 metrinen ja 30-40 cm korkea keskuskuopallinen kehäröykkiö/vallikiveys. Keskuskuopan ala noin 1,5 x 2 metriä ja syvyys noin 40 cm (alakohde). |
| metsakeskus.1000032822 |
230 |
Pohjankangas 6 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
264562.00000000 |
6899470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032822 |
Hiekkakankaalta kartoitettiin 2 kuoppaa, jotka sijaitsevat 25 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuoppien halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys 0,2-0,3 metriä. Kuoppien ympärillä ei ole näkyviä valleja. Eteläisempi kuoppa on muodoltaan on maljamaisen pyöristynyt, pohjoisempi kuoppa vatimainen. Kuoppiin tehtiin kairaus, jolloin havaittiin, että sammalen alla oli 1-2 cm:n paksuinen huuhtoumiskerros, minkä alla oli ruskeaa hiekkaa noin 20 cm:n syvyyteen. Tätä syvemmällä oli vaaleaa hiekkaa. Kuoppia ei kairattu syvemmältä kuin 45 cm, mikä on kairan mitta. Maaperä molemmissa kuopissa oli löysää. Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä. Kohde on hyvin säilynyt.
Kyseessä lienevät pyyntikuopat. Alue on jäkäläpohjaista mäntykangasta Jaajan suoalueen reunassa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuoppien ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin vähintään satoja vuosia vanhoja. |
| metsakeskus.1000032823 |
230 |
Maantielakso 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
263117.00000000 |
6902693.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032823 |
Noin 60 metriä leveältä ja 130 metriä pitkältä alueelta hiekkakankaalla Maantielakso -nimisen lammen luoteispuolelta kartoitettiin yhteensä 4 kuoppaa. Kuoppien halkaisija on 2 metriä ja syvyys 0,4-0,6 metrin välillä. Kolmen kuopan ympärillä on matalat vallit. Kuoppien muoto on maljamaisen pyöristynyt. Kairaushavaintojen mukaan kuoppien pohjalla on sammalen alla noin 1-2 cm:n vahvuinen huuhtoutumiskerros. Kuopassa nro 2 on huuhtoumiskerroksen alla likamaata ja hiiltä 45 cm:n syvyyteen, muissa ruskeaa hiekkaa. Kuoppia ei kairattu syvemmältä kuin 45 cm, mikä on kairan mitta. Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä. Kohde on hyvin säilynyt.
Kyseessä lienevät pyyntikuopat, jotka eivät välttämättä ole saman ikäisiä keskenään. Alue on jäkäläpohjaista mäntykangasta suoalueiden puristuksessa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuoppien ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin vähintään satoja vuosia vanhoja. |
| metsakeskus.1000032824 |
791 |
Partala-Ollila |
10007 |
12001 |
13015 |
11006 |
27007 |
433670.00000000 |
7155690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032824 |
Partala-Ollila (nyk. Ollila) on vuonna 1734 perustettu sotilasvirkatalo, joka toimi paikallisen ruotuväen päällikön virkatalona vuosina 1734-1809. Tilakeskus on edelleen asuinkäytössä. (Ks. Rantsila kotiseutumme 2, s. 10-11). |
| metsakeskus.1000032825 |
92 |
Gubbmossen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
377832.00000000 |
6680870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032825 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Gubbmossenin suon pohjoispuolella, Hämevaaran kuusimetsässä, aivan luonnonsuojelualueen rajalla. Paikalta on löytynyt kuusen tuulenkaadosta pala keramiikkaa ja kvartsia, sekä koekuopasta pala kvartsia. Paikalla on varsin todennäköisesti kivikautinen asuinpaikka. Maaperä alueella on hiekkaa, maasto kumpuilevaa ja loivaa. |
| metsakeskus.1000032826 |
980 |
Napakivi |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032826 |
Kuusimetsässä, kivikkoisella, loivalla luoteisrinteellä, vanhalla Särkän yksinäistilan ja Hiiroisten kylän (myöhemmin Harhalan kylän) välisellä rajalla sijaitseva iso, laakea kivi, jossa on rajamerkkihakkauksia ja johon on liittynyt tarinoita "Napakivestä". Kiven koko on 1,7 m (SW-NE) x 1,0 x 0,3 m. Kiven pintaan, sen luoteisosan keskivaiheille on hakattu halkaisijaltaan 17-19 cm ja syvyydeltään 2 cm oleva rengas tai ympyrä (renkaan sisäpuolta on myös jonkin verran muokattu/syvennetty: hakkausjälkiä on havaittavissa koko kuvion alalla). Rengaskuvion ja kiven reunan väliin on lisäksi hakattu numero "14". Kivi on osittain sammalen peitossa. Kiven alla on tyhjiä koloja, ja se saattoi alun perin olla pysty- tai vinoasennossa.
Ko. rajapiste, jossa kylänraja on tehnyt pienen mutkan, on merkitty vuoden 1797 isojakokarttaan (pyykki nro 64), jonka mukaan rajan koillispuolella on ollut Hiiroisten kylän ja lounaispuolella Särkän yksinäistalon metsää. Myös rajakiven lounaispuolella kulkeva polku tai kärrytie on merkitty samaan karttaan. Vuoden 1955 peruskartan mukaan ko. tien/polun nimi on ollut "Sudenkuopantie". Metsä- ja suomaaston läpi kulkenut tie on johtanut Harhalan kylään (luoteeseen) ja kaakossa liittynyt Kyröskosken ja Lavajärven väliseen tiehen. |
| metsakeskus.1000032826 |
980 |
Napakivi |
10002 |
12013 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032826 |
Kuusimetsässä, kivikkoisella, loivalla luoteisrinteellä, vanhalla Särkän yksinäistilan ja Hiiroisten kylän (myöhemmin Harhalan kylän) välisellä rajalla sijaitseva iso, laakea kivi, jossa on rajamerkkihakkauksia ja johon on liittynyt tarinoita "Napakivestä". Kiven koko on 1,7 m (SW-NE) x 1,0 x 0,3 m. Kiven pintaan, sen luoteisosan keskivaiheille on hakattu halkaisijaltaan 17-19 cm ja syvyydeltään 2 cm oleva rengas tai ympyrä (renkaan sisäpuolta on myös jonkin verran muokattu/syvennetty: hakkausjälkiä on havaittavissa koko kuvion alalla). Rengaskuvion ja kiven reunan väliin on lisäksi hakattu numero "14". Kivi on osittain sammalen peitossa. Kiven alla on tyhjiä koloja, ja se saattoi alun perin olla pysty- tai vinoasennossa.
Ko. rajapiste, jossa kylänraja on tehnyt pienen mutkan, on merkitty vuoden 1797 isojakokarttaan (pyykki nro 64), jonka mukaan rajan koillispuolella on ollut Hiiroisten kylän ja lounaispuolella Särkän yksinäistalon metsää. Myös rajakiven lounaispuolella kulkeva polku tai kärrytie on merkitty samaan karttaan. Vuoden 1955 peruskartan mukaan ko. tien/polun nimi on ollut "Sudenkuopantie". Metsä- ja suomaaston läpi kulkenut tie on johtanut Harhalan kylään (luoteeseen) ja kaakossa liittynyt Kyröskosken ja Lavajärven väliseen tiehen. |
| metsakeskus.1000032827 |
740 |
Metsäkonttorinkuja |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27007 |
600717.00000000 |
6860408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032827 |
Savonlinnan Kyrönniemeltä tuli elokuussa 2018 kunnallisteknisessä kaivutyössä esille ihmisen luita.
Vuonna 2018 tehtyjen tutkimuksissa hautoja havaittiin kaikkiaan 9 x 25 metrin laajuisella alalla. Kohteen kokonaislaajuus selvitettiin tarkkuusinventoinnissa vuonna 2021. Aiemmin havaitsemattomia hautauksia todettiin kolmessa kohdassa, metsämaastossa aiempien havaintojen pohjoispuolella. Maastotyön perusteella hautapaikan kokonaislaajuus on noin 35 x 35 metriä. Hautoja on vaihtelevalla tiheydellä, joten kokonaismäärää on vaikea arvioida. Niitä voi kuitenkin olla alueella useita satoja. Hautojen syvyys vaihteli 0,85 ja 1 metrin välillä.
Vuoden 2018 tutkimuksissa alueelta löydettiin joukkohauta, johon kuuluivat haudat 1, 4, 5, 8, 9 ja 10. Arkun puujäännöksistä ja erityyppisistä arkunnauloista päätellen joukkohaudan vainajat ovat olleet erillisissä arkuissa samaan kuoppaan laskettuina. Osa joukkohaudan haudoista saattoi olla arkuttomia. Alueella on myös pienempiä hautakuoppia, joihin on laskettu vain yksi vainaja. Pronssista valettuja kasteristejä tuli esille seitsemästä hautauksesta.
Yksinkertaisin selitys luulöydöille näyttäisi olevan Olavinlinnan venäläisen varuskunnan hautausmaa. Varuskunta toimi vuodesta 1743 vuoteen 1847. Mitään kartta- tai muuta asiakirja-aineistoa, joka koskisi nyt todettua hautapaikkaa, ei ole löydetty
Kvartsi-iskosten ja palaneen luun löytöjen perusteella tutkitulla alueella on sijainnut myös kivikauden tai varhaismetallikauden asuinpaikka. Alueella on myös hiilimiiluja (ks. alakohteet) |
| metsakeskus.1000032827 |
740 |
Metsäkonttorinkuja |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
600717.00000000 |
6860408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032827 |
Savonlinnan Kyrönniemeltä tuli elokuussa 2018 kunnallisteknisessä kaivutyössä esille ihmisen luita.
Vuonna 2018 tehtyjen tutkimuksissa hautoja havaittiin kaikkiaan 9 x 25 metrin laajuisella alalla. Kohteen kokonaislaajuus selvitettiin tarkkuusinventoinnissa vuonna 2021. Aiemmin havaitsemattomia hautauksia todettiin kolmessa kohdassa, metsämaastossa aiempien havaintojen pohjoispuolella. Maastotyön perusteella hautapaikan kokonaislaajuus on noin 35 x 35 metriä. Hautoja on vaihtelevalla tiheydellä, joten kokonaismäärää on vaikea arvioida. Niitä voi kuitenkin olla alueella useita satoja. Hautojen syvyys vaihteli 0,85 ja 1 metrin välillä.
Vuoden 2018 tutkimuksissa alueelta löydettiin joukkohauta, johon kuuluivat haudat 1, 4, 5, 8, 9 ja 10. Arkun puujäännöksistä ja erityyppisistä arkunnauloista päätellen joukkohaudan vainajat ovat olleet erillisissä arkuissa samaan kuoppaan laskettuina. Osa joukkohaudan haudoista saattoi olla arkuttomia. Alueella on myös pienempiä hautakuoppia, joihin on laskettu vain yksi vainaja. Pronssista valettuja kasteristejä tuli esille seitsemästä hautauksesta.
Yksinkertaisin selitys luulöydöille näyttäisi olevan Olavinlinnan venäläisen varuskunnan hautausmaa. Varuskunta toimi vuodesta 1743 vuoteen 1847. Mitään kartta- tai muuta asiakirja-aineistoa, joka koskisi nyt todettua hautapaikkaa, ei ole löydetty
Kvartsi-iskosten ja palaneen luun löytöjen perusteella tutkitulla alueella on sijainnut myös kivikauden tai varhaismetallikauden asuinpaikka. Alueella on myös hiilimiiluja (ks. alakohteet) |
| metsakeskus.1000032827 |
740 |
Metsäkonttorinkuja |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27007 |
600717.00000000 |
6860408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032827 |
Savonlinnan Kyrönniemeltä tuli elokuussa 2018 kunnallisteknisessä kaivutyössä esille ihmisen luita.
Vuonna 2018 tehtyjen tutkimuksissa hautoja havaittiin kaikkiaan 9 x 25 metrin laajuisella alalla. Kohteen kokonaislaajuus selvitettiin tarkkuusinventoinnissa vuonna 2021. Aiemmin havaitsemattomia hautauksia todettiin kolmessa kohdassa, metsämaastossa aiempien havaintojen pohjoispuolella. Maastotyön perusteella hautapaikan kokonaislaajuus on noin 35 x 35 metriä. Hautoja on vaihtelevalla tiheydellä, joten kokonaismäärää on vaikea arvioida. Niitä voi kuitenkin olla alueella useita satoja. Hautojen syvyys vaihteli 0,85 ja 1 metrin välillä.
Vuoden 2018 tutkimuksissa alueelta löydettiin joukkohauta, johon kuuluivat haudat 1, 4, 5, 8, 9 ja 10. Arkun puujäännöksistä ja erityyppisistä arkunnauloista päätellen joukkohaudan vainajat ovat olleet erillisissä arkuissa samaan kuoppaan laskettuina. Osa joukkohaudan haudoista saattoi olla arkuttomia. Alueella on myös pienempiä hautakuoppia, joihin on laskettu vain yksi vainaja. Pronssista valettuja kasteristejä tuli esille seitsemästä hautauksesta.
Yksinkertaisin selitys luulöydöille näyttäisi olevan Olavinlinnan venäläisen varuskunnan hautausmaa. Varuskunta toimi vuodesta 1743 vuoteen 1847. Mitään kartta- tai muuta asiakirja-aineistoa, joka koskisi nyt todettua hautapaikkaa, ei ole löydetty
Kvartsi-iskosten ja palaneen luun löytöjen perusteella tutkitulla alueella on sijainnut myös kivikauden tai varhaismetallikauden asuinpaikka. Alueella on myös hiilimiiluja (ks. alakohteet) |
| metsakeskus.1000032827 |
740 |
Metsäkonttorinkuja |
10002 |
12002 |
13021 |
11019 |
27000 |
600717.00000000 |
6860408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032827 |
Savonlinnan Kyrönniemeltä tuli elokuussa 2018 kunnallisteknisessä kaivutyössä esille ihmisen luita.
Vuonna 2018 tehtyjen tutkimuksissa hautoja havaittiin kaikkiaan 9 x 25 metrin laajuisella alalla. Kohteen kokonaislaajuus selvitettiin tarkkuusinventoinnissa vuonna 2021. Aiemmin havaitsemattomia hautauksia todettiin kolmessa kohdassa, metsämaastossa aiempien havaintojen pohjoispuolella. Maastotyön perusteella hautapaikan kokonaislaajuus on noin 35 x 35 metriä. Hautoja on vaihtelevalla tiheydellä, joten kokonaismäärää on vaikea arvioida. Niitä voi kuitenkin olla alueella useita satoja. Hautojen syvyys vaihteli 0,85 ja 1 metrin välillä.
Vuoden 2018 tutkimuksissa alueelta löydettiin joukkohauta, johon kuuluivat haudat 1, 4, 5, 8, 9 ja 10. Arkun puujäännöksistä ja erityyppisistä arkunnauloista päätellen joukkohaudan vainajat ovat olleet erillisissä arkuissa samaan kuoppaan laskettuina. Osa joukkohaudan haudoista saattoi olla arkuttomia. Alueella on myös pienempiä hautakuoppia, joihin on laskettu vain yksi vainaja. Pronssista valettuja kasteristejä tuli esille seitsemästä hautauksesta.
Yksinkertaisin selitys luulöydöille näyttäisi olevan Olavinlinnan venäläisen varuskunnan hautausmaa. Varuskunta toimi vuodesta 1743 vuoteen 1847. Mitään kartta- tai muuta asiakirja-aineistoa, joka koskisi nyt todettua hautapaikkaa, ei ole löydetty
Kvartsi-iskosten ja palaneen luun löytöjen perusteella tutkitulla alueella on sijainnut myös kivikauden tai varhaismetallikauden asuinpaikka. Alueella on myös hiilimiiluja (ks. alakohteet) |
| metsakeskus.1000032827 |
740 |
Metsäkonttorinkuja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600717.00000000 |
6860408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032827 |
Savonlinnan Kyrönniemeltä tuli elokuussa 2018 kunnallisteknisessä kaivutyössä esille ihmisen luita.
Vuonna 2018 tehtyjen tutkimuksissa hautoja havaittiin kaikkiaan 9 x 25 metrin laajuisella alalla. Kohteen kokonaislaajuus selvitettiin tarkkuusinventoinnissa vuonna 2021. Aiemmin havaitsemattomia hautauksia todettiin kolmessa kohdassa, metsämaastossa aiempien havaintojen pohjoispuolella. Maastotyön perusteella hautapaikan kokonaislaajuus on noin 35 x 35 metriä. Hautoja on vaihtelevalla tiheydellä, joten kokonaismäärää on vaikea arvioida. Niitä voi kuitenkin olla alueella useita satoja. Hautojen syvyys vaihteli 0,85 ja 1 metrin välillä.
Vuoden 2018 tutkimuksissa alueelta löydettiin joukkohauta, johon kuuluivat haudat 1, 4, 5, 8, 9 ja 10. Arkun puujäännöksistä ja erityyppisistä arkunnauloista päätellen joukkohaudan vainajat ovat olleet erillisissä arkuissa samaan kuoppaan laskettuina. Osa joukkohaudan haudoista saattoi olla arkuttomia. Alueella on myös pienempiä hautakuoppia, joihin on laskettu vain yksi vainaja. Pronssista valettuja kasteristejä tuli esille seitsemästä hautauksesta.
Yksinkertaisin selitys luulöydöille näyttäisi olevan Olavinlinnan venäläisen varuskunnan hautausmaa. Varuskunta toimi vuodesta 1743 vuoteen 1847. Mitään kartta- tai muuta asiakirja-aineistoa, joka koskisi nyt todettua hautapaikkaa, ei ole löydetty
Kvartsi-iskosten ja palaneen luun löytöjen perusteella tutkitulla alueella on sijainnut myös kivikauden tai varhaismetallikauden asuinpaikka. Alueella on myös hiilimiiluja (ks. alakohteet) |
| metsakeskus.1000032827 |
740 |
Metsäkonttorinkuja |
10002 |
12016 |
13151 |
11019 |
27000 |
600717.00000000 |
6860408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032827 |
Savonlinnan Kyrönniemeltä tuli elokuussa 2018 kunnallisteknisessä kaivutyössä esille ihmisen luita.
Vuonna 2018 tehtyjen tutkimuksissa hautoja havaittiin kaikkiaan 9 x 25 metrin laajuisella alalla. Kohteen kokonaislaajuus selvitettiin tarkkuusinventoinnissa vuonna 2021. Aiemmin havaitsemattomia hautauksia todettiin kolmessa kohdassa, metsämaastossa aiempien havaintojen pohjoispuolella. Maastotyön perusteella hautapaikan kokonaislaajuus on noin 35 x 35 metriä. Hautoja on vaihtelevalla tiheydellä, joten kokonaismäärää on vaikea arvioida. Niitä voi kuitenkin olla alueella useita satoja. Hautojen syvyys vaihteli 0,85 ja 1 metrin välillä.
Vuoden 2018 tutkimuksissa alueelta löydettiin joukkohauta, johon kuuluivat haudat 1, 4, 5, 8, 9 ja 10. Arkun puujäännöksistä ja erityyppisistä arkunnauloista päätellen joukkohaudan vainajat ovat olleet erillisissä arkuissa samaan kuoppaan laskettuina. Osa joukkohaudan haudoista saattoi olla arkuttomia. Alueella on myös pienempiä hautakuoppia, joihin on laskettu vain yksi vainaja. Pronssista valettuja kasteristejä tuli esille seitsemästä hautauksesta.
Yksinkertaisin selitys luulöydöille näyttäisi olevan Olavinlinnan venäläisen varuskunnan hautausmaa. Varuskunta toimi vuodesta 1743 vuoteen 1847. Mitään kartta- tai muuta asiakirja-aineistoa, joka koskisi nyt todettua hautapaikkaa, ei ole löydetty
Kvartsi-iskosten ja palaneen luun löytöjen perusteella tutkitulla alueella on sijainnut myös kivikauden tai varhaismetallikauden asuinpaikka. Alueella on myös hiilimiiluja (ks. alakohteet) |
| metsakeskus.1000032828 |
92 |
Koivukylän risteys |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
392507.00000000 |
6688744.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032828 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Koivukylänväylän ja Asolanväylän risteyksen koillispuolella, Rekolanojan länsirannalla. Paikalla on mäntyä kasvava hiekka-/soraharjun jäänne, joka on jäänyt liikenteen ja asutuksen keskelle. Mäki on koekuoppien perusteella kauttaaltaan hiekka- tai soramaata. Kahdesta mäen länsilaidan koekuopasta löytyi molemmista yksi kvartsi-iskos. Asuinpaikka on kuitenkin rajattu koko mäen kattavaksi, sillä on todennäköistä että se ei rajoitu mäen länsilaidalle. |
| metsakeskus.1000032830 |
765 |
Suo-Peura |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
575547.37200000 |
7089012.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032830 |
Ladottu kivikasa. Todennäköisesti koonillinen kiviraunio, joka on tehty maanmittauksen tarpeisiin. Kiviraunio on hajonnut ilmeisesti metsäkoneen ajettua sen yli. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032831 |
578 |
Raappananmäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
528590.00000000 |
7152363.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032831 |
Perimätiedon mukaan paikkaa on kutsuttu Pirhosenautioksi. Perimätieto on kulkenut 1900-luvun alusta, jolloin paikka on ollut jo jonkin aikaa autiona. Ilmoituksen mukaan kohteessa on kiviaitaa 30-40 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032832 |
765 |
Iiliänvaara |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
577054.00000000 |
7091336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032832 |
Ladottu kivikasa. Mahdollisesti maanmittausta varten tehty niin sanottu koonillinen kivilatomus. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032833 |
92 |
Hiekkaharjun asema |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
392225.00000000 |
6687153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032833 |
Kohde sijaitsee Hiekkaharjun asemalta 430 m pohjoiskoilliseen, radan molemmin puolin, näkyvät rakenteet radan länsipuolella. Kullerontien ja Tarhurintien risteyksen luoteispuolella olevassa pienessä metsikössä, harjanteella on tien ja talojen välissä säilynyt kaksi noin metrin syvää ja kymmenisen metriä pitkää kaivantoa. Nämä lienevät vuoden 1918 Tikkurilan radan taisteluihin liittyviä kaivantoja, todennäköisesti saksalaisten maihinnousujoukkojen tekemiä taisteluhautoja, joista käsin torjuttiin punaisten rataa pitkin tekemiä hyökkäyksiä. Hiekkaharjun pohjoispuolella on ollut myös karttoihin merkitsemätön sivuraide, jota pitkin punaiset myös yrittivät hyökkäystä. Tämän tarkka paikka ei ole tiedossa, mutta ehkä se on ollut Tarhurintien edustalla. Radan itäpuolella on ollut myös piikkilankaestettä nykyisen golf-kentän vieressä, mutta siitäkään ei ole maastossa jälkiä. Taisteluhaudat on rajattu muinaisjäännösalueeksi. |
| metsakeskus.1000032834 |
92 |
Viherkumpu |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
382437.00000000 |
6684464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032834 |
Kohde sijaitsee Vantaanlaaksossa, Vantaanlaaksontien ja Vanhan Nurmijärventien välissä olevalla kalliomäellä, jolla pitäisi olla myös historiallinen Martinlaakson kaivos. Kallioisen mäen laen eteläpäässä havaittiin kvartsijuoni, jonka päältä paljastui multaa raaputtamalla irrallisia kvartsin paloja. Paikalla saattaa olla kivikautinen kvartsilouhos. |
| metsakeskus.1000032835 |
92 |
Myllymäki 3 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
381266.00000000 |
6685676.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032835 |
Kalkinpolttouuni sijaitsi Övre Månsaksen tilan luoteispuolella olevassa metsäisessä rinteessä. Uuni erottui maastosta rinteestä ulospäin työntäytyvänä kumpareena. Uuni oli otettu uusiokäyttöön, sillä uunin keskustaa oli käytetty saostuskaivona. Jäänteenä saostuskaivosta uunin keskustan syvennyksestä erottui kolme kaivonrengasta. Lisäksi uuniin oli heitetty tiiliä ja muuta romua. Kalkinpolttouunista noin 50 m koilliseen löytyi rakennuksen perustus. Perustus koostui suurista kivistä, jotka olivat ladottu suorakaiteen muotoiseksi alueeksi. Rakenteen ympärillä kasvavat puut olivat osittain tuhonneet rakennetta. |
| metsakeskus.1000032836 |
92 |
Vantaan masuunin mylly |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
381959.00000000 |
6686098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032836 |
Vuoden 1861 karttaan on merkitty mylly joen länsirannalle, padon eteläpuolelle. Myllyn eteläpuolella on ollut rautaruukki, Vantaan Masuuni. Mylly on rakennettu masuunia varten ja suuri pato on rakennettu samaan aikaan, vuosien 1836-1845 välillä. Ruukin myllyn paikalle rakennettiin 1890-luvulla vielä uusi mylly. Vantaankoskessa on ollut useita myllyjä tämän lisäksi: vanhempi Martinkylän mylly hieman pohjoisempana, Suuren Rantatien sillan kupeessa, sekä myöhempi viilatehtaan mylly hieman etelämpänä. |
| metsakeskus.1000032837 |
92 |
Nystuga 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382989.00000000 |
6687318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032837 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen itärannalla, Katariinantien ja Pohjois-Viinikkalan tien risteyksen pohjoispuolella, peltoalueella ja metsässä. Paikalta on kerätty viljelyksessä olleen pellon laidalta kvartsia, pellon alarinteestä sekä myöhemmin kynnetyltä pellolta kvartsia myös ylärinteestä. Lisäksi yksi kvartsi löytyi koekuopasta pellon länsipuolella olevasta metsästä, kiviseltä tasanteelta. Maaperä on metsäalueella hiekkaa ja ympäristö kielosekametsää. |
| metsakeskus.1000032838 |
92 |
Kormuniitynoja 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
395552.00000000 |
6683128.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032838 |
Hiilimiilu sijaitsee Hakunilassa, Kormuniitynojan itäpuolella, puutarhapalstojen yläpuolella olevan mäen rinteessä. Halkaisijaltaan viisimetrinen kuoppa on tammien ja vaahteroiden keskellä. Siitä lähtee oja alarinteeseen. Koepistossa oli hiiliä. Rinne on multainen ja hiekkainen. |
| metsakeskus.1000032839 |
92 |
Kormängen |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
395800.00000000 |
6682960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032839 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Hakunilassa, Kormuniityn (Kormängen) koillisosassa, hiekkaisella viljapellolla. Paikalta on viljan ollessa oraalla löytynyt aivan metsän ja pellon reunasta yksi selvä kvartsi-iskos. Kohde tulee tarkastaa vielä sellaisena ajankohtana, kun pellot ovat tarkastettavissa.
Alakohteeksi merkitty keskempää peltoa saatujen kansalaislöytöjen löytöpaikka (iskettyjä kvartseja, Ilppari ILM24943). |
| metsakeskus.1000032840 |
564 |
Kalamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
440831.00000000 |
7218398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032840 |
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 15-16 metriä. Keskuskuopan halkaisija on noin 9 metriä ja syvyys 80-90 cm Halssi on kohti pohjoista. Kyseessä lienee suhteellisen nuori, tuskin 1800-lukua vanhempi tervahauta, sillä koepistossa huuhtoumiskerrosta ei havaittu vallissa eikä haudan pohjalla. Liittyy mahdollisesti läheiseen Kalamäen taloon. |
| metsakeskus.1000032842 |
564 |
Kalamäen talo |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
440618.00000000 |
7218310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032842 |
Jäälinjärven kaakkoispuolella, järven kakkoispäähän idästä laskevan Saariojan pohjoispuolisen mäen eteläreunalla sijaitseva Kalamäen talo. Vuonna 1759 perustettu talo on jäänyt autioksi 1950-luvulla. Talon pihapiirissä on ainakin kahden asuintalon, kahden navetan sekä muiden talousrakennusten perustuksia. Tila jaettiin kahteen 1890-luvulla omistajiensa mukaan nimettynä Santerin ja Nestorin puoliksi. Kummankin pihapiirissä olevan navetan noin 1,5 m korkea perustus on ladottu laakakivistä, joten navetat on rakennettu kaiketi jokseenkin samaan aikaan 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Jakautumisen myötä tilakeskukseen tarvittiin ja rakennettiin myös toinen päärakennus. Kartalla pihapiirin alue rakennuksineen on osoitettu aluerajauksella (kummankin navetan sijainti on osoitettu alakohteina).
Talon molemmin puolin olevien vanhojen peltojen laidoilla on matalia aitamaisia kivivalleja, pihapiiristä pophjoiseen on myös röykkiömäisiä viljelysraunioita. Maasto on luontaisesti varsin kivinen, mikä selittää kivirakenteiden runsauden. Kiviaitojen ja peltoraunioiden sijainnista ks. alakohteet.
Talosta noin 200 m koilliseen on tervahauta, joka ilmeisesti on sama, kuin on mainittu olleen talon käytössä 1800-luvulla (ks. mj-kohde Kalamäki). Taloon kuulunut torppa sijainnee pihapiiristä noin 270 metriä pohjoisluoteeseen nykyisen voimalinjan alla (ei tarkastettu maastossa). |
| metsakeskus.1000032842 |
564 |
Kalamäen talo |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
440618.00000000 |
7218310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032842 |
Jäälinjärven kaakkoispuolella, järven kakkoispäähän idästä laskevan Saariojan pohjoispuolisen mäen eteläreunalla sijaitseva Kalamäen talo. Vuonna 1759 perustettu talo on jäänyt autioksi 1950-luvulla. Talon pihapiirissä on ainakin kahden asuintalon, kahden navetan sekä muiden talousrakennusten perustuksia. Tila jaettiin kahteen 1890-luvulla omistajiensa mukaan nimettynä Santerin ja Nestorin puoliksi. Kummankin pihapiirissä olevan navetan noin 1,5 m korkea perustus on ladottu laakakivistä, joten navetat on rakennettu kaiketi jokseenkin samaan aikaan 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Jakautumisen myötä tilakeskukseen tarvittiin ja rakennettiin myös toinen päärakennus. Kartalla pihapiirin alue rakennuksineen on osoitettu aluerajauksella (kummankin navetan sijainti on osoitettu alakohteina).
Talon molemmin puolin olevien vanhojen peltojen laidoilla on matalia aitamaisia kivivalleja, pihapiiristä pophjoiseen on myös röykkiömäisiä viljelysraunioita. Maasto on luontaisesti varsin kivinen, mikä selittää kivirakenteiden runsauden. Kiviaitojen ja peltoraunioiden sijainnista ks. alakohteet.
Talosta noin 200 m koilliseen on tervahauta, joka ilmeisesti on sama, kuin on mainittu olleen talon käytössä 1800-luvulla (ks. mj-kohde Kalamäki). Taloon kuulunut torppa sijainnee pihapiiristä noin 270 metriä pohjoisluoteeseen nykyisen voimalinjan alla (ei tarkastettu maastossa). |
| metsakeskus.1000032844 |
272 |
Peuranevankangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
350445.00000000 |
7059911.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032844 |
Pyyntikuoppa-alue kartoitettiin kesällä 2018 koekaivausryhmän toimesta. Alueella on 8 pyyntikuoppaa.
Koordinaatit pyyntikuoppa 4. |
| metsakeskus.1000032845 |
51 |
Pärringin torppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
213771.00000000 |
6818706.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032845 |
Pärringin torpan paikka sijaitsee Luvian pohjoisosassa Pärrinki-nimisellä tilalla. Kohteelle johtaa metsäautotie, joka seuraa vanhaa tielinjaa. Alue erottuu raivattuna alueena pitäjän- ja senaatinkartoissa, mutta niihin ei ole enää merkittynä rakennuksia. Pärringin torppa lienee jäänyt pois käytöstä jo 1900-l alussa.
Maastossa on edelleen havaittavissa asutusvaiheeseen liittyviä rakenteita: uuninpohjia, röykkiöitä ja kellari. Metsäautotien parantamisen yhteydessä tien päässä sijaitsevaa kalliota on kuorittu kääntöpaikaksi. Rakenteet ovat kuitenkin säilyneet lähes koskemattomina. |
| metsakeskus.1000032846 |
92 |
Storpetas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
394911.00000000 |
6687847.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032846 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Päiväkummun ja Sahamäen asutusalueiden eteläpuolella, Storpetaksen talosta 350 m itään hiekkaisen kaurapellon rinteessä. Paikalta on löydetty kvartseja loivasti laskevan rinteen yläosasta, pellon laidalta. Löytöjä oli kapealla kaistalla sekä pellon että penkan puolella. Asuinpaikka on oletettavasti huomattavasti laajempi sekä pellon että metsän puolella. Rinne laskee lähes pohjoiseen, mutta paikka on silti varsin suojainen. |
| metsakeskus.1000032848 |
92 |
Blåbärkärrsbergen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385133.00000000 |
6685286.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032848 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Blåbärkärrsbergenin eteläosassa, luonnonsuojelualueen reunalla ja lähellä Ylästön asuinaluetta. Asuinpaikka on mäntykankaalla, jossa on hiekkainen maaperä, muinainen merenranta joka suuntautuu lähinnä etelään. Paikalta on löytynyt useita kvartseja tuulenkaadosta aivan luonnonsuojelualueen rajalta. Topografian ja maaperän perusteella asuinpaikka voi ulottua huomattavasti laajemmaksikin. Lähellä löytöpaikkaa on vanhoja hiekkakuoppia, joiden perusteella maaperä on samanlaista laajemmallakin alueella. Muinaisjäännöksen rajaus on tehty topografian mukaisesti. |
| metsakeskus.1000032849 |
678 |
Lahdenperä |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
376275.00000000 |
7168545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032849 |
Lahdenperän alueella on kiviaitoja suhteellisen laajalla alueella. Koordinaatit osoittavat talosta pohjoiseen olevaa aluetta. Alakohteena on merkitty 1950-luvun jälkeen käytöstä jääneen pellon luona oleva pohjois-eteläsuuntainen aita talosta noin 250 metriä itään. Aitoja on myös pihapiirin läheisyydessä. Osa aidoista liittyy pihaan tai käytössä oleviin alueisiin.
Mainitun talon paikka on vanha 1800-luvun puolivälissä ollut torpanpaikka, joka on merkitty Kalmbergin kartalle (Pyhäjoki, Saloinen, Raahe, Pattijoki), mutta ei vielä 1760-1761 valmistuneelle isojakokartalle. |
| metsakeskus.1000032850 |
92 |
Krakanoja |
10002 |
12016 |
13180 |
11002 |
27000 |
386040.00000000 |
6685188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032850 |
Mahdollinen kalastuspaikka sijaitsee Krakanojassa, joka laskee Vantaanjokeen Backaksen kartanon länsipuolella. Puurakenteet sijaitsevat mutkaisen ojan yhdessä mutkassa Ylästöntiestä 320 m luoteeseen. Paikalla on noin kolme metriä pitkä rivi pystyssä olevia noin 5 cm halkaisijaltaan olevia puupaaluja, osin kahdessa rivissä. Joukossa on muutama 2 x 4 tuuman lankku myös pystyssä, mutta kuitenkin hieman paalurivistä syrjässä. Törmässä näkyy myös sahattu halkaisijaltaan noin 10-senttinen pyöröhirrren pää. Puurakenteet ovat ojan itäpenkalla. On mahdollista myös, että puurakenteet liittyvät myllyyn, joka on ollut Krakanojassa ilmeisesti 1700-luvun loppupuolella. Vuoden 1778 Tolkinkylän kartassa ojan itäpuolella on myllypeltoja ja myllyniitty, mutta itse myllyä ei ole karttaan merkitty. |
| metsakeskus.1000032851 |
230 |
Maantielakso 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
262919.00000000 |
6903004.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032851 |
Noin 20 metriä leveältä ja 30 metriä pitkältä alueelta hiekkakankaalla kartoitettiin 4 kuoppaa.
Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,2-3 m ja syvyys 0,3-0,6 m välillä. Kuoppien ympärillä on matalat vallit. Kuoppien muoto on maljamaisen pyöristynyt paitsi kuopan nro 2, joka on suppilomainen. Kuoppiintehtiin kairaus, jolloin havaittiin, että 1-2 cm:n paksuisen huuhtoumiskerroksen alla oli ruskeaa löysäähiekkaa 40-45 cm:n syvyyteen. Kuoppia ei kairattu syvemmältä kuin 45 cm, mikä on kairan mitta.
Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä. Kohde on hyvin säilynyt.
Kyseessä lienee pyyntikuoppa-alue, jossa saattaa olla eri -ikäisiä pyyntikuoppia. Alue on jäkäläpohjaista mäntykangasta soiden puristuksessa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueell a ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi ldvikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään
1800 -luvun lopulle, jää kuoppien ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin vähintään satoja vuosia vanhoja. |
| metsakeskus.1000032852 |
230 |
Maantielakso 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
263305.00000000 |
6902925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032852 |
Alueella on viisi kuoppaa, jotka sijaisevat melko tasaisisin välein suon reunassa kankaalla lähes eteläpohjoissuuntaisessanoin 200 metriä pitkässä jonossa. Kuopista dokumentoitiin halkaisija (kuopan sisäkehä) ja syvyys. Lisäksi kiinnitettiin huomio kuopan muotoon ja ympäristöön sekä pinnanalaisen huuhtoumiskerroksen paksuuteen. Kuoppiin ei tehty kairauksia. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5-2 m ja syvyys 0,3-0,4 m välillä. Kuoppien ympärillä on matalat vallit. Kuoppien muoto on maljamaisen pyöristynyt. Kuoppien pohj alla on jäkälän tai sammalen alla noin1-2 cm:n paksuinen huuhtoumiskerros. Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä. Kohde on hyvin säilynyt.
Kyseessä vaikuttaisi olevan suon ja kankaan reunaan rakennettu pyyntikuoppasysteemi, joten kuopat lienevät keskenään saman ikäisiä. Alue on jäkäläpohjaista mäntykangasta laajan suoalueen reunassa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuoppien ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin vähintään satoja vuosia vanhoja. |
| metsakeskus.1000032853 |
230 |
Maantielakso 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
263290.00000000 |
6902214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032853 |
Maantielakson eteläpuolisella länsirinteellä on kolme peräkkäistä kuoppaa noin 150 metrin matkalla. Ne muodostavat suunnilleen kaakko-luode -suuntaisen jonon. Kuopista dokumentoitiin halkaisija (kuopan sisäkehä) ja syvyys. Lisäksi kiinnitettiin huomio kuopan muotoon ja ympäristöön. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5-1,9 m ja syvyys on 0,4 m. Kuoppien ympärillä on vallit. Kuoppien muoto on maljamaisen pyöristynyt. Kuopassa nro 1 on sammalen alla noin 2 cm:n vahvuinen huuhtoumiskerros, mutta syvemmältä kuoppaa ei tutkittu. Muita kuoppia ei maannoksen osalta tutkittu lainkaan.
Kyseessä lienevät pyyntikuopat, jotka eivät välttämättä ole samanikäisiä keskenään. Alue on
jäkäläpohjaista mäntykangasta laajan suoalueen reunassa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaistanesiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuoppien ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin vähintään satoja vuosia vanhoja. |
| metsakeskus.1000032854 |
230 |
Pohjankangas 7 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
263406.00000000 |
6900727.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032854 |
Kohteeseen kuuluu neljä melko tasaisin välein sijaitsevaa kuoppaa, jotka muodostavat noin 130 metriä pitkän kaakko-luodesuuntaisen jonon. Kuopista dokumentoitiin halkaisija (kuopan sisäkehä) ja syvyys. Lisäksi kiinnitettiin huomio kuopan muotoon ja ympäristöön.
Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5-1,8 m ja syvyys 0,3-0,4 m välillä. Kuoppien ympärillä on
matalat vallit. Kuoppien muoto on maljamaisen pyöristynyt. Kuoppien pohjalla on jäkälän tai sammalen alla noin 2 cm:n vahvuinen huuhtoumiskerros. Kuoppiin ei tehty kairauksia.
Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä. Kohde on hyvin säilynyt.
Kyseessä lienee pieni pyyntikuoppajärjestelmä, jonka kuopat lienevät keskenään samanikäisiä. Alue on jäkäläpohjaista mäntykangasta laajan suoalueen reunassa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään
1800 -luvun lopulle, jää kuoppien ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin vähintään satoja vuosia vanhoja |
| metsakeskus.1000032855 |
230 |
Pohjankankaan tieraunio |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
264097.00000000 |
6899241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032855 |
Tieraunio sijaitsee Pohjankankaalla Mustakeitaan luoteispuolisella loivalla hiekkapohjaisella mäntymetsääkasvavalla lounaisrinteellä. Tie näkyy Karvian pitäjänkartassa vuodelta 1847 ja ilmakuvassa vuodelta 1963, mutta ei enää nykyisessä peruskartassa. Kyseessä on käytöstä pois jäänyt ja metsittynyt kärrytie, jonka pituus on noin 950 metriä ja leveys noin 3
metriä. Sen sammaloitunut ura on edelleen maastossa havaittavissa. Se erkanee Pohjankankaalla Kyrönkankaan tiestä luoteeseen ja kulkee Mustakeitaan laiteita noudattaen ja yhtyy lopulta Mustakeitaan pohjoispäässä peruskartalla näkyvään hiekkaiseen metsätiehen. Sammalen ja jäkälän sekä paikoin kaatuneiden mäntyjen peittämä tieura erottuu noin 3 metriä leveänä tasaisena urana maastossa. Uralla ei vielä kasva juurikaan puita. Alarinteen puolella on paikoin havaittavissa matala penger. Kohde on hyväkuntoinen.
Kyseessä on ilmeisesti 1783-1847 välisenä aikana syntynyt kärrytie, sillä se ei näy vielä vuoden 1783-84 Karvian isojakokartassa, mutta kylläkin vuoden 1847 Karvian pitäjän kartassa. Nykyisin tie on kokonaan jäänyt pois käytöstä ja on alkanut metsittymään. Kyseessä on siis tieraunio. Tieraunio yhtyy viimeistään keskiajalta peräisin olevaan Kyrönkankaan tiehen ja lienee toiminut paikallisliikenteen käytössä. |
| metsakeskus.1000032856 |
109 |
Miemala |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27004 |
365366.00000000 |
6761393.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032856 |
Miemala on on entisen Vanajan pitäjän kylä, joka sijaitsee laakealla Vanajaveteen työntyvällä nimekkeellä, noin 5 kilometriä Hämeenlinnan keskustasta eteläkaakkoon. Alueelta tuneetaan useita rautakautisia muinaisjäännöksiä (Juppala 1-5), kaksi muinaislinnaa sekä lukuisia rautakautisia irtolöytöjä. Ensimmäinen kirjallinen maininta Miemalan kylästä on vuodelta 1383, ympäristön löydöt huomioiden kylä on syntynyt jo rautakaudella. Keskiajan lopulla kylässä on ollut 7 taloa, 1600- ja 1700 -luvuilla 8, jotka karttojen perusteella ovat sijainneet nykyisen kylän paikalla. 1780-luvulla suoritetun isojaon jälkeen kylätontille jäivät vanhoista kantatiloista Juppala ja Tiirikkala.
Osa autioituneesta kylätontista on nykyisin rakentamaton ja vuonna 2018 suoritettujen koekaivausten perusteella maapinnan alla on runsaasti merkkejä vanhasta asutuksesta, jota on säilyneinä myös asuttujen tilakeskusten alla. Kylätontilla sijaitsee myös nykyisin tarkemmin paikantamaton Juppala 1 uhrikivi. |
| metsakeskus.1000032857 |
92 |
Kirkkopelto |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388575.00000000 |
6684493.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032857 |
Vuoden 1999 kirkonkylän katutöiden arkeologisen valvonnan ja kaivauksen yhteydessä kerätyt löydöt Pyhän Laurin kirkosta noin 150 metriä lounaaseen pellolta suuren ladon tuntumasta. |
| metsakeskus.1000032858 |
92 |
Forsbackan mylly (Sotunki) |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
396633.00000000 |
6686130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032858 |
Vuoden 1762 Hakunilan kartalla paikalle merkitty squattquarn aivan peltoalueen pohjoisimpaan osaan. Myllynpaikka on paikallistettu puroon Forsbackan alapuolella (ks. Koivisto 2011: 221). |
| metsakeskus.1000032859 |
92 |
Håkansböle (Hakunila) Hakunilan kartanon torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
395649.00000000 |
6683737.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032859 |
Hakunilan kartanolle kuuluva torppa vuoden 1762 Hakunilan kartassa. Torppa on ollut kartanosta pohjoiseen johtavan tien itäpuolella. Tie on hieman siirtynyt itään, joten torpan paikka on voinut jäädä tien alle. Paikalla on nykyään pusikkoinen niitty ja vieressä uudehko omakotitalo. Maasto on potentiaalinen, mutta torpan paikan toteaminen vaatisi koekaivauksia. |
| metsakeskus.1000032860 |
92 |
Tavastby (Hämeenkylä) Hoorikki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
378664.00000000 |
6686241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032860 |
Hoorikin (Hårik) torppa on vuoden 1824 kartalla. Paikalla on nyt näkyvissä betonoitu kivijalka ja sen vieressä kiviramppi (navetta?) sekä aukiolla kaksi mahdollista liesikumpua kalliopaljastuman päällä. Ympärillä on vanhaa pihapiirin kasvustoa. Paikalla on ollut talo vielä vuonna 1958, mutta kohde on otettu mukaan mahdollisena muinaisjäännöksenä, sillä se on rakentamattomassa ympäristössä ja kenties suojelun ja tutkimuksen arvoinen. Torppaa ei näy 1700-luvun kartoilla, mutta se saattaa silti olla peräisin niinkin varhaisilta ajoilta. |
| metsakeskus.1000032861 |
213 |
Kuoliosaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
467019.00000000 |
6859390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032861 |
Kuoliosaari on noin 200 x 50 metriä kokoinen saari, joka sijaitsee Puulan Siikavedessä Kortesalmen eteläpuolella. Saaren maa-alue kuuluu Kangasniemeen, mutta ympäröivä vesialue Joutsaan. Saaren pohjoisosassa olevan siirtolohkareen vierestä löytyi metallinetsinnässä 1000-luvulle ajoittuva raha. Paikalla tehdyn arkeologisen tarkastuksen mukaan siirtolohkareen ympärillä on mahdollisesti rautakautinen/keskiaikainen hautapaikka tai vaihtoehtoisesti rajankäyntiin liittyvä uhripaikka. Tarkastuksessa paikalta löytyi hiiliä ja pieni hihnan solki. Siirtolohkareen ympärillä on osittain luonnollista ja osittain mahdollisesti kasattua kivikkoa, mikä voisi viitata hautaröykkiöön. Kivet ovat kokonaan sammalen peitossa. Saareen liittyy perimätietoa joko isonvihan aikaisista hautauksista tai ”paikallisten alkuasukkaiden” paikalle hautaamista ”koirankuonolaisista”. |
| metsakeskus.1000032861 |
213 |
Kuoliosaari |
10002 |
12006 |
13085 |
11033 |
27018 |
467019.00000000 |
6859390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032861 |
Kuoliosaari on noin 200 x 50 metriä kokoinen saari, joka sijaitsee Puulan Siikavedessä Kortesalmen eteläpuolella. Saaren maa-alue kuuluu Kangasniemeen, mutta ympäröivä vesialue Joutsaan. Saaren pohjoisosassa olevan siirtolohkareen vierestä löytyi metallinetsinnässä 1000-luvulle ajoittuva raha. Paikalla tehdyn arkeologisen tarkastuksen mukaan siirtolohkareen ympärillä on mahdollisesti rautakautinen/keskiaikainen hautapaikka tai vaihtoehtoisesti rajankäyntiin liittyvä uhripaikka. Tarkastuksessa paikalta löytyi hiiliä ja pieni hihnan solki. Siirtolohkareen ympärillä on osittain luonnollista ja osittain mahdollisesti kasattua kivikkoa, mikä voisi viitata hautaröykkiöön. Kivet ovat kokonaan sammalen peitossa. Saareen liittyy perimätietoa joko isonvihan aikaisista hautauksista tai ”paikallisten alkuasukkaiden” paikalle hautaamista ”koirankuonolaisista”. |
| metsakeskus.1000032861 |
213 |
Kuoliosaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11010 |
27000 |
467019.00000000 |
6859390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032861 |
Kuoliosaari on noin 200 x 50 metriä kokoinen saari, joka sijaitsee Puulan Siikavedessä Kortesalmen eteläpuolella. Saaren maa-alue kuuluu Kangasniemeen, mutta ympäröivä vesialue Joutsaan. Saaren pohjoisosassa olevan siirtolohkareen vierestä löytyi metallinetsinnässä 1000-luvulle ajoittuva raha. Paikalla tehdyn arkeologisen tarkastuksen mukaan siirtolohkareen ympärillä on mahdollisesti rautakautinen/keskiaikainen hautapaikka tai vaihtoehtoisesti rajankäyntiin liittyvä uhripaikka. Tarkastuksessa paikalta löytyi hiiliä ja pieni hihnan solki. Siirtolohkareen ympärillä on osittain luonnollista ja osittain mahdollisesti kasattua kivikkoa, mikä voisi viitata hautaröykkiöön. Kivet ovat kokonaan sammalen peitossa. Saareen liittyy perimätietoa joko isonvihan aikaisista hautauksista tai ”paikallisten alkuasukkaiden” paikalle hautaamista ”koirankuonolaisista”. |
| metsakeskus.1000032861 |
213 |
Kuoliosaari |
10002 |
12006 |
13085 |
11010 |
27000 |
467019.00000000 |
6859390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032861 |
Kuoliosaari on noin 200 x 50 metriä kokoinen saari, joka sijaitsee Puulan Siikavedessä Kortesalmen eteläpuolella. Saaren maa-alue kuuluu Kangasniemeen, mutta ympäröivä vesialue Joutsaan. Saaren pohjoisosassa olevan siirtolohkareen vierestä löytyi metallinetsinnässä 1000-luvulle ajoittuva raha. Paikalla tehdyn arkeologisen tarkastuksen mukaan siirtolohkareen ympärillä on mahdollisesti rautakautinen/keskiaikainen hautapaikka tai vaihtoehtoisesti rajankäyntiin liittyvä uhripaikka. Tarkastuksessa paikalta löytyi hiiliä ja pieni hihnan solki. Siirtolohkareen ympärillä on osittain luonnollista ja osittain mahdollisesti kasattua kivikkoa, mikä voisi viitata hautaröykkiöön. Kivet ovat kokonaan sammalen peitossa. Saareen liittyy perimätietoa joko isonvihan aikaisista hautauksista tai ”paikallisten alkuasukkaiden” paikalle hautaamista ”koirankuonolaisista”. |
| metsakeskus.1000032862 |
272 |
Pikku-Pölläät |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
350506.00000000 |
7060875.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032862 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa. Vuonna 2018 alueelta oli paikannettu kaksi tervahautaa, mutta nyt niitä löydettiin ainoastaan yksi, itäisempi. Tervahauta sijaitsee hiekanottokuopan länsilaidalla. Tervahaudan itäreuna on tuhoutunut hiekanoton johdosta. Hauta on halkaisijaltaan noin 16 metriä. Haudan syvyys keskeltä mitattuna on noin 2 metriä. Haudalla ei ole selvää vallirakennetta. Halssi suuntautuu lounaaseen. Se on noin 6 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. |
| metsakeskus.1000032863 |
272 |
Peuranevankangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
350461.00000000 |
7060681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032863 |
Peuranevankankaalla kulkevan Harpputien ja siitä etelään haaraantuvan metsäautotien välissä sijaitsee loivassa lounaisrinteessä kookas tervahauta. tiheäkasvuista sekametsää. Sekametsässä oleva tervahauta on halkaisijaltaan 19 m ja sen keskellä oleva kuoppa on noin 1,5 m syvä. Tervahaudan halssi on lounaassa ja se on 5 m leveä ja 8 m pitkä. |
| metsakeskus.1000032865 |
935 |
Kuivakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531727.00000000 |
6717557.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032865 |
Tervahauta sijaitsee aivan moottoritien eteläpuolella Haminan ja Virolahden välillä, noin 10 metriä tietä reunustavasta hirviaidasta. Parikymmentä metriä tervahaudan länsipuolella kulkee Saarasjärventie. Haaviston kylä on noin kilometri siitä lounaaseen.
Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Tervahauta on vallin ulkoreunasta mitattuna noin 20 metriä halkaisijaltaan, syvyys on reilu metri. Vallit ovat melko leveät. Purkuränni on pohjoisreunassa, alarinteeseen. Tervahaudassa kasvoi heinää ja horsmaa vuonna 2018, kun se löytyi inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000032866 |
935 |
Venäinkallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522189.00000000 |
6715120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032866 |
Tervahauta sijaitsee Virolahden länsiosassa, noin 2,5 km Haminan rajasta, Kattilaisen pohjoispuolella. Moottoritie kulkee aivan sen pohjoispuolella noin 40 metrin päässä. Tervahaudan länsipuolella on Venäinkallio. Kohteen vierestä, sen pohjoispuolitse, kulkee metsäautotie.
Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Tervahaudan vallit ovat selvät ja korkeahkot, haudan leveys vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 15 metriä ja syvyys on reilu metri. Halssikaivanto on noin 4 metriä pitkä, se on haudan eteläreunassa ja johtaa alarinteeseen. Haudassa kasvaa vain melko matalaa kanervikkoa ja varvikkoa, joten hauta erottuu erittäin hyvin. |
| metsakeskus.1000032868 |
785 |
Piilikangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
494445.00000000 |
7157793.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032868 |
Vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032869 |
785 |
Vanhankartanonniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
495177.00000000 |
7155790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032869 |
Vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032870 |
785 |
Neulaniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
498730.00000000 |
7154335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032870 |
Vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032871 |
785 |
Kekkolanniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
499475.00000000 |
7154885.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032871 |
Vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032872 |
785 |
Koivuniemi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
499995.00000000 |
7158999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032872 |
Vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032873 |
785 |
Matinsuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505145.00000000 |
7155495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032873 |
Vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032874 |
785 |
Röykänsuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
510780.00000000 |
7153665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032874 |
Vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032875 |
785 |
Ahola 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
510060.00000000 |
7153831.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032875 |
Vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032876 |
785 |
Mäntyniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
508325.00000000 |
7151245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032876 |
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032878 |
785 |
Kuostonsaari 8 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
507026.00000000 |
7148080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032878 |
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032879 |
785 |
Kaarresalo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
503580.00000000 |
7151955.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032879 |
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032880 |
785 |
Hietalahti 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
502750.00000000 |
7155675.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032880 |
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032881 |
834 |
Mustiala 2 |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
324539.00000000 |
6747244.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032881 |
Pellolla, lounaaseen lievästi viettävässä rinteessä on tiilisen kellarin jäänteet. Suuaukkoa sivuaa isot lohkotutu kivpaadet, itse kellari on tehty tiilistä. Noin 1,5 metriä kokoinen suuaukko osittain romahtanut, tiiliholvi kunnossa. Kellari täyttynyt osittain maa-aineksella.
Kellarista noin 30 metriä kaakkoon pellolla olevassa notkelmassa on halkaijaltaan 1metrin kokoinen laakeahko maakivikivi, jonka pinnassa on runsaasti (yli sata) pieniä, kuppimaisia syöpymiä. Kyseiset kolot ovat luontaisia. |
| metsakeskus.1000032882 |
834 |
Lehtomäki |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
324903.00000000 |
6748714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032882 |
Rehevässä kuusimetsässä kulkevan kallioharjanteen länsipäässä kahdessa eri kohdassa on neljä sammaloitunutta naurishautaa, joiden koot ovat 3 x 1,5 x 05 metriä. Ympäristön ja rakenteiden raunassa kasvavien puiden perusteella haudat ovat yli 100 vuotiaita.
Läntiseen ryhmään kuuluu kolme hautaa, jotka sijaitseevat maastossa loivasti kohoavan harjanteen reunassa, näistä noin 100 metriä länteen kohoavan kallionyppylän laella on neljäs, yksittäinen kuoppa.
Alueella/ympäristössä suoritettiin maastotarkastus ilmoituksen johdosta, että siellä sijaitsisi mahdollisia 1 ms. puolustusvarustuksia. Sellaisia ei harjanteella havaittu. |
| metsakeskus.1000032883 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi) Heikbackan torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
397176.00000000 |
6681479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032883 |
V. 1764 Westermarkin Länsisalmen kartassa Heikbackan kylän pohjoispäässä oleva torppa. Ympäröivät pellot on nimetty "soldats åker", joten kyseessä lienee sotilastorppa. Torppa näkyy myös vuoden 1869 kartassa. Se saattaisi olla Hetbackantien risteyksessä, jossa nykyään on vanha punainen mökki talon pihapiirissä. Sijainti on kuitenkin hieman epävarma. |
| metsakeskus.1000032884 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi) Vesterkullan torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
396202.00000000 |
6680845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032884 |
Vuoden 1764 Westermarkin kartalla Vesterkullan kartanon pohjoispuolella pienen Nyåkerin vieressä on torppa. Vielä vuoden 1967 peruskartalla paikalla on asuinrakennus. Nykyään kohde on osittain raivattu pelloksi. |
| metsakeskus.1000032885 |
697 |
Matarakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
563418.00000000 |
7161382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032885 |
Noin 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka halssi suuntautuu koilliseen. Päällä kasvaa eri ikäistä havupuustoa, pintakasvillisuutena varpuja. Tervahauta on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.1000032886 |
697 |
Notkola |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
561657.00000000 |
7158915.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032886 |
Noin 17 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka halssi suuntautuu joelle. Päällä kasvaa eri ikäistä puustoa ja katajaa. |
| metsakeskus.1000032887 |
697 |
Sikovirta 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
562475.00000000 |
7160146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032887 |
Noin 16 m halkaisijaltaan olevan tervahauta, kuoppa n. 8 m halkaisijaltaan, halssi lounaaseen. Sijaitsee avohakkuualueella ja puusto on poistettu myös haudan päältä. |
| metsakeskus.1000032888 |
305 |
Lehtolampi lounas |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
616213.00000000 |
7265528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032888 |
Yleisöilmoituksen mukaan paikalla on metallinilmaisen avulla todettu metalliesineitä sekä palanutta luuta. Kohteen tarkastuksessa 2018 havaittiin pintatarkastelussa löytöpaikan luoteispuolella kangaskumpareen laella yksittäinen pieni kuopanne, jonka halkaisija noin metri ja syvyys parikymmentä cm. |
| metsakeskus.1000032888 |
305 |
Lehtolampi lounas |
10002 |
12009 |
13094 |
11033 |
27000 |
616213.00000000 |
7265528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032888 |
Yleisöilmoituksen mukaan paikalla on metallinilmaisen avulla todettu metalliesineitä sekä palanutta luuta. Kohteen tarkastuksessa 2018 havaittiin pintatarkastelussa löytöpaikan luoteispuolella kangaskumpareen laella yksittäinen pieni kuopanne, jonka halkaisija noin metri ja syvyys parikymmentä cm. |
| metsakeskus.1000032889 |
895 |
Kylähiisi Perhe |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
207431.00000000 |
6756248.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032889 |
Perhe skate hemman, kartta 1771-73. |
| metsakeskus.1000032890 |
895 |
Kylähiisi Uusikartano |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
207391.00000000 |
6756193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032890 |
Usikartano skate hem, kartassa v. 1771-73. |
| metsakeskus.1000032891 |
895 |
Hallu Lukala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
208398.00000000 |
6755348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032891 |
Lukala skatte hemman, kartassa v. 1787-88. |
| metsakeskus.1000032892 |
895 |
Hallu Aula |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
208431.00000000 |
6755354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032892 |
Aula hemman, kartassa v. 1787-88 |
| metsakeskus.1000032893 |
92 |
Vinickby (Viinikkala) torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
382990.00000000 |
6686207.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032893 |
V. 1738 kartalla on torppa Viinikkalan kylän itäpuolella, tien pohjoispuolella ja puron itäpuolella. Kohde on jokseenkin tarkasti paikallistettavissa. Paikalla on voinut olla asutusta jo ennen 1700-luvun puoltaväliä. Nykyään paikalla on pieni mökki. Saman puron varrella mutta pohjoisempana on rakuunan torppa, joka on kuitenkin todennäköisemmin jäänyt teollisuusrakennusten ja Kehä III:n alle. |
| metsakeskus.1000032894 |
92 |
Hanaböle (Rekola) Lillpetas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
393347.00000000 |
6687731.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032894 |
Läntisin Hanabölen tonttimaista vuosien 1768-1769 kartalla. Vanhaa rakennuskantaa lukuunottamatta tontin länsipuolella olevia talousrakennuksia. |
| metsakeskus.1000032897 |
895 |
Hallu Pietilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
208417.00000000 |
6755309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032897 |
Pajtila krono hemman, kartassa v. 1787-88. |
| metsakeskus.1000032898 |
895 |
Hallu Iskala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
208449.00000000 |
6755299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032898 |
Isojakokartassa vuodelta 1787-88. Nykyisellä peltoalueella noin 50 m Sirppujoen mutkasta koilliseen ja osittain Karitanhuan tien alle jääneenä historiallisen ajan kylätontti (1700-luvun kantatalo). |
| metsakeskus.1000032899 |
92 |
Ripuby (Riipilä) Varnäsin torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
382352.00000000 |
6693024.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032899 |
V. 1764 Riipilän kartalla on kaksi torppaa Vantaanjoen etelärannalla, nykyisen Ahoniityn tien varren maisemissa. Varnäsin torppa on jokseenkin paikallistettavissa peltoalueelle kivikautisen asuinpaikan Königsberg 2 tienoille. Hakaveräjän torppa on sijainnut tästä etelämpänä. |
| metsakeskus.1000032900 |
895 |
Hallu Heilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
208526.00000000 |
6755355.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032900 |
Häjlä frälsse hemman, kartassa v. 1787-88. |
| metsakeskus.1000032901 |
895 |
Hallu Maunu |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
208542.00000000 |
6755324.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032901 |
Maunu krono hemman, kartassa, v. 1787-88. |
| metsakeskus.1000032902 |
895 |
Hallu Nissi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
208469.00000000 |
6755293.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032902 |
Nissi frälse hemman/ Nissilä, kartassa v. 1787-88. |
| metsakeskus.1000032903 |
895 |
Hallu Nåhkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
208486.00000000 |
6755260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032903 |
Nåhkola krono hemman, kartassa v. 1787-88. |
| metsakeskus.1000032904 |
895 |
Hallu Buondi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
208501.00000000 |
6755221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032904 |
Buondi krono hemman, kartassa 1787-88. |
| metsakeskus.1000032905 |
895 |
Hallu Sutila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
208517.00000000 |
6755195.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032905 |
Sutila frälsse hemman, kartassa v. 1787-88. |
| metsakeskus.1000032906 |
895 |
Siivottu Laiska /Uusikartano |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
202228.00000000 |
6753173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032906 |
Laiska skatte hemman, kartassa v. 1791. |
| metsakeskus.1000032907 |
895 |
Haudo Aula |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
205332.00000000 |
6753884.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032907 |
Kartassa v. 1784. |
| metsakeskus.1000032908 |
202 |
Linnavuori 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
244501.00000000 |
6713535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032908 |
Paikalta löytyi metallinilmaisimella kirveenterä n. 12 cm syvyydeltä. Maa oli humuksensekaista hiekkaa. Kirveen alla maassa oli joitakin kiviä ja niiden alla vaalea puhdas hiekka. Kirves ajoittunee 900-luvulta ristiretkiajalle, mutta tyypin käyttö on voinut jatkua myös ainakin varhaiskeskiajalle asti. Kirves on luetteloitu TYA-kokoelmiin.
Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kaivauksissa löytöpaikan vierestä löytyi kuoppaliesi, joten paikalla vaikuttaa olevan asuin- tai leiripaikka. Kuoppaliesi ajoittuu 400-luvulle jKr. |
| metsakeskus.1000032908 |
202 |
Linnavuori 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
244501.00000000 |
6713535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032908 |
Paikalta löytyi metallinilmaisimella kirveenterä n. 12 cm syvyydeltä. Maa oli humuksensekaista hiekkaa. Kirveen alla maassa oli joitakin kiviä ja niiden alla vaalea puhdas hiekka. Kirves ajoittunee 900-luvulta ristiretkiajalle, mutta tyypin käyttö on voinut jatkua myös ainakin varhaiskeskiajalle asti. Kirves on luetteloitu TYA-kokoelmiin.
Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kaivauksissa löytöpaikan vierestä löytyi kuoppaliesi, joten paikalla vaikuttaa olevan asuin- tai leiripaikka. Kuoppaliesi ajoittuu 400-luvulle jKr. |
| metsakeskus.1000032909 |
92 |
Meilby (Seutula) torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
382102.00000000 |
6692314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032909 |
Vuoden 1773 kartalla Meilbyn säterin alaisuuteen kuulunut torppa (Brukis torp, rakuunan torppa) on sijainnut pohjoiseen johtavan tien varrella ison mäen länsipään alla. Kohde on suhteellisen tarkasti paikannettavissa kohtaan jossa ei nykyään ole rakennuksia. Vuoden 1933 pitäjänkartalla paikalla on kaksi taloa. |
| metsakeskus.1000032910 |
92 |
Sillböle (Silvola) torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
383245.00000000 |
6683425.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032910 |
Vuosien 1755, 1781 ja 1851 kartoilla sekä Kuninkaankartastossa esiintyvä torppa Vantaanjoen mutkassa Silvolan mailla. Maastosta ei ole toistaiseksi löytynyt torpan jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000032911 |
92 |
Tolkinkylän sahamylly |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
386235.00000000 |
6684118.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032911 |
V. 1751 kartalla Tolkinkylän Grotensin rannassa on ollut sahamylly ja Helsingin puolella jokea puolestaan jauhomylly. |
| metsakeskus.1000032912 |
92 |
Tolkby (Tolkinkylä) torppa 1 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
385673.00000000 |
6684475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032912 |
V. 1751 kartalle merkitty torppa Suuren Rantatien varteen, sen eteläpuolelle, Tolkinkylän peltoaukean länsireunalla. Paikalla on vanhoja taloja. Kuninkaankartastoon torppaa ei ole merkitty mutta vuoden 1778 kyläkartassa se on. |
| metsakeskus.1000032913 |
92 |
Tolkby (Tolkinkylä) torppa 2 |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
385519.00000000 |
6684116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032913 |
Vuoden 1751 kartalla Bökarsin talon pohjoispuolelle on merkitty torppa. Kuninkaankartastoon torppaa ei ole merkitty, mutta v. 1778 kyläkartassa se on. Karttojen perusteella kyseessä saattaisi olla Tolkinkyläntien risteyksessä oleva vanha tilus, jossa nykyään on vanha puutalo ja siihen liittyviä sivurakennuksia. Bökarsin ja sen välissä laaksossa on hevostallin uudempia rakennuksia. |
| metsakeskus.1000032914 |
92 |
Övitsböle (Ylästö) torppa 2 |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
384843.00000000 |
6684229.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032914 |
Vuoden 1747 Ylästön kylän kartalla on sotilastorppa hieman kylästä koilliseen. Vanhoja karttoja vertaamalla paikka näyttäisi olevan jokseenkin varmasti 1930-1950 -luvun kartoilla esiintyvän Fågelnäsin talon kohdalla, Nyt paikalla on uusia omakotitaloja. |
| metsakeskus.1000032915 |
92 |
Stenbäckin mylly (Sotunki) |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
398339.00000000 |
6686780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032915 |
V. 1762 Hakunilan ja Sotungin kartassa on merkintä Roxängenin laaksossa olevasta vesimyllystä Krapuojan itäisessä haarassa nimellä "Stenbäcks squatt qvarn". Purossa on joitakin mahdollisesti aseteltuja kiviä. |
| metsakeskus.1000032917 |
785 |
Pieni-Kaleton länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
504755.00000000 |
7139065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032917 |
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032918 |
785 |
Kelloneva länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
500165.00000000 |
7134325.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032918 |
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032919 |
785 |
Joutenneva länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
501005.00000000 |
7135920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032919 |
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032920 |
785 |
Pitkäkaarto itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
502070.00000000 |
7137855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032920 |
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032921 |
785 |
Ruutilamminkangas länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
502900.00000000 |
7137765.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032921 |
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032922 |
785 |
Pantionniemi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
503250.00000000 |
7142020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032922 |
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032923 |
785 |
Painanteenkangas länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
502670.00000000 |
7141040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032923 |
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032924 |
785 |
Karjomäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
502885.00000000 |
7135015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032924 |
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032925 |
785 |
Lintuoja leirintäalue |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
501149.00000000 |
7140275.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032925 |
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Inventoinnissa todettu tervahaudaksi. Tervahaudan pohja on pyöreähkö ja keskelle loivasti syvenevä, suppilomainen, syvyys noin 1,5 m, halkaisija valleineen noin 22 m. Tervahaudassa on kaksoisvallit. Vallien korkeus on noin 1,3 – 2 m, halssi on eteläsivulla puron puolella. Kairanäytteessä oli hiiltä, ei huuhtoutumiskerrosta. Tervahaudan kohdalla kasvaa nuoria lehtipuita, muutoin maasto on mäntykangasta. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000032926 |
785 |
Soiluanlahti länsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
507470.00000000 |
7138485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032926 |
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032927 |
785 |
Halsisuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
504040.00000000 |
7138020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032927 |
Maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032928 |
854 |
Muoslahti 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
374053.00000000 |
7392194.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032928 |
Kohde sijaitsee Ylisen Alposjärven länsipuolella, noin 70 metriä Muoslahden rannasta. Tervahauta on koilliseen viettävässä rinteessä. Maaperä on hiekkamoreenia ja kasvaa sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä vallin ulkoreunasta mitattuna. Haudan syvyys on noin metri, sen sisäosan kuoppa on loivareunainen. Tervahaudan ränni laskee koilliseen alarinteeseen pari metriä haudan ulkoreunasta. Romahtanut rännikaivanto näkyy haudan vallissa myös. Inventointiajankohtana elokuussa 2018 parikymmentä metriä haudan eteläpuolelle oli rakenteilla tie, joka johtaa rantaan rakennattaville mökeille.
Tervahaudasta noin 50 metriä luoteeseen on toinen tervahauta, Muoslahti 2. |
| metsakeskus.1000032929 |
854 |
Muoslahti 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
374013.00000000 |
7392235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032929 |
Kohde sijaitsee Ylisen Alposjärven länsipuolella, noin 70 metriä Muoslahden rannasta. Tervahauta on koilliseen viettävässä rinteessä. Maaperä on hiekkamoreenia ja kasvaa sekametsää. Tervahaudan halkaisija on noin 18 metriä vallin ulkoreunasta mitattuna. Haudan syvyys on noin 1,2 metriä. Tervahaudan ränni laskee koilliseen alarinteeseen noin 3 metriä haudan ulkoreunasta. Inventointiajankohtana elokuussa 2018 30 metriä haudan eteläpuolelle oli rakenteilla tie, joka johtaa rantaan rakennattaville mökeille.
Tervahaudasta noin 50 metriä kaakkoon on toinen tervahauta, Muoslahti 1. |
| metsakeskus.1000032930 |
244 |
Junttila |
10007 |
12009 |
13093 |
11006 |
27000 |
428195.00000000 |
7200265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032930 |
Kempeleessä viereillä olevien kaavoitushankkeiden yhteydessä tehtyjen karttapaikannusten mukaan alueella on sijainnut Junttilan kantatalo viimeistään 1600-luvun puolivälissä. Talo on jaettu kahtia jo 1680-luvulla.
Pihapiirin pohjoiskulmalla on suojeltu tilan päärakennus, jota ympäröivä alue on pääosin pihanurmea. Pihapiirissä on myös uudempi päärakennus sekä useita eri-ikäisiä talousrakennuksia. Kaavoitusta varten vuoden 1707 kartasta tehdyn karttasovitteen perusteella vanhat talonpaikat sijoittuisivat pihapiirin luoteiskulmalle. 2018 tehdyssä selvityksessä ei näistä tavattu merkkejä. Pääosin nurmettunutta pihamaata olevan pihapiirin itäreunalla todettiin joitakin kasvillisuuden peittämiä moderneja rakennejäännöksiä.
Pihan ja sen eteläpuolella olevan Vihiluodontien/koulun pysäköintialueen väli on jokseenkin koskematonta metsikköä. Tällä alueella on kulttuuriperintökohteiksi luokiteltavia historiallisen ajan maaseutuasumiseen liittyviä tarkemmin määrittelemättömiä rakenteita (rakennus?)kumpu ja ainakin yksi kuopanne. |
| metsakeskus.1000032930 |
244 |
Junttila |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
428195.00000000 |
7200265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032930 |
Kempeleessä viereillä olevien kaavoitushankkeiden yhteydessä tehtyjen karttapaikannusten mukaan alueella on sijainnut Junttilan kantatalo viimeistään 1600-luvun puolivälissä. Talo on jaettu kahtia jo 1680-luvulla.
Pihapiirin pohjoiskulmalla on suojeltu tilan päärakennus, jota ympäröivä alue on pääosin pihanurmea. Pihapiirissä on myös uudempi päärakennus sekä useita eri-ikäisiä talousrakennuksia. Kaavoitusta varten vuoden 1707 kartasta tehdyn karttasovitteen perusteella vanhat talonpaikat sijoittuisivat pihapiirin luoteiskulmalle. 2018 tehdyssä selvityksessä ei näistä tavattu merkkejä. Pääosin nurmettunutta pihamaata olevan pihapiirin itäreunalla todettiin joitakin kasvillisuuden peittämiä moderneja rakennejäännöksiä.
Pihan ja sen eteläpuolella olevan Vihiluodontien/koulun pysäköintialueen väli on jokseenkin koskematonta metsikköä. Tällä alueella on kulttuuriperintökohteiksi luokiteltavia historiallisen ajan maaseutuasumiseen liittyviä tarkemmin määrittelemättömiä rakenteita (rakennus?)kumpu ja ainakin yksi kuopanne. |
| metsakeskus.1000032931 |
893 |
Jepua-Dalalandet 4 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
282257.00000000 |
7030561.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032931 |
Kolme rakkakuoppaa, joista yksi on heikommin erottuva. Kivet pyöristyneitä ja noin ihmisen pään kokoisia. Vieressä neljäs teräväreunaisempi uudempi kuopppa. Kivikon peittää kunttakerros ja alue on varttunutta männikköä.
Inv. 2023: Kivikkoisella ja louhikkoisella mäen kaakkoisreunalla sijaitsee kolme rakkakuoppaa. Rakkakuopat sijoittuvat noin 10 metrin levyiselle ja pituiselle alueelle. Alueella kasvaa varttunutta, harvennettua mänty- sekä kuusivaltaista metsää. Kuopista isoin on halkaisijaltaan noin 2,5 metriä ja kaksi muuta ovat halkaisijaltaan noin 1,5 metriä. Kuoppien syvyys on noin 0,3-0,5 metriä. Kuoppien kivet ovat sammaleen peitossa. Rakkakuopista kaksi on rivissä etelä-pohjois suuntaisesti ja näiden itäpuolella on kolmas, hieman heikommin erottuva kuoppa. |
| metsakeskus.1000032932 |
790 |
Riuku |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032932 |
Kohde sijaitsee mänty-/kuusimetsässä Kuloveden Kojolanselästä itään pistävän Riu-unlahden koillisrannalla, rantaviivasta n. 15 m, kapealla tasanteella melko jyrkän rantatörmän ja koillissuunnassa nousevan, hyvin kivikkoisen rinteen välissä. Polttohautaan/-kalmistoon viittaavia merkkejä (Salin I -tyylillä koristeltu pronssinen tasavartinen solki kansainvaellusajalta, rautainen nuolenkärki, palanutta luuta, palanut kivi) on tullut rantapolun kohdalta, kahden suuren maakiven välistä. Solki ja nuolenkärki ovat löytyneet metallinetsinnässä n. 30 x 30 cm kokoisen kiven alta. Löytöpaikan länsipuolella kulkee polun suuntaisesti n. 3-4 m pitkä kivirivi, joka koostuu n. 20-50 cm kokoisista kivistä. Löytöpaikasta n. 3,5 m etelään sijaitsee soikeahko, n. 2 x 1,5 m kokoinen kivilatomus, joka koostuu n. 20-40 cm kokoisista, pääosin sammaloituneista kivistä. |
| metsakeskus.1000032933 |
232 |
Sotkankallio |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
253967.00000000 |
6929851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032933 |
Alueella sijaitsee kaksi kiviröykkiötä. Kohteelle tehdään maastotarkastus syksyllä 2018. |
| metsakeskus.1000032934 |
748 |
Hautahaka |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
419580.00000000 |
7157420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032934 |
Paikalla on maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032936 |
445 |
Suninsalmi Strömsnäs |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
248938.00000000 |
6698878.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032936 |
Kohde sijaitsee Paraisten sisäsaaristossa Paraisten keskustasta noin 9,5 km koilliseen Suninsalmessa, Strömsnäs-niemen länsipuolella.
Kohde koostuu puisista osista, jotka sijaitsevat noin 5 metrin päässä rannasta, pienen kaislikon edessä, noin 1,5 - 2,5 metrin syvyydessä. Puuosat tarttuivat löytäjän uistimeen. Viisi puuosaa on nostettu ylös (löytäjän kertoman mukaan näistä neljä on rungon kaaria ja yksi kylkilaudan pala) ja valokuvattu. Osat ovat peräisin limisaumaisesta laivasta.
Löytäjän tietojen mukaan merenpohja on löytökohdassa hyvin mutaista. Keväällä 2017 tai 2018 löytöpaikan vierestä on ruopattu pohjaa ja laitettu täytteeksi hiekkaa, mutta ilmeisesti kohteeseen ei ole tällöin osuttu. Pohjasta on aiemmin löydetty vanhan laiturin tolppia.
Museoviraston meriarkeologit eivät ole tarkastaneet kohdetta. Museoviraston Hannu Matikan arvion mukaan alus on rakennettu ennen maailmansotia, mahdollisesti ennen vuotta 1918.
Lisäksi löytöpaikan läheisyydessä olevalta rantakalliolta on löytynyt kaiverrus, jossa on ainakin vuosiluku 1798 (+ päivä?) ja kirjaimet C.W. Löytäjä arvelee, että kaiverrukset saattavat liittyä kylän rajaan, joka tiettävästi on mennyt kaiverruksen kohdalta. |
| metsakeskus.1000032940 |
204 |
Munalahdensuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
594280.00000000 |
6966159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032940 |
Vinovalovarjostekartoilla havaittu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032941 |
423 |
Hämyri |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
248502.00000000 |
6714661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032941 |
Paikalla on esinelöytöjen perusteella myöhäisrautakautinen kalmisto. Mäen rinteessä on laajalla alueella tummahkoa kulttuurimaata. Vuonna 2024 mäen eteläpuolelta tehtiin mahdolliseen esiroomalaisen ajan kalmistoon viittaavia havaintoja (Ilppari ILM31713). |
| metsakeskus.1000032942 |
704 |
Kallentalon pelto |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
237691.00000000 |
6719856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032942 |
Metallinetsinlöytöjä, jotka viittaavat kalmistoon. Koordinaatit otettu kupurasoljen kappaleen löytökohdasta. Pellon pohjoisosassa on hiekkainen kumpu, jossa myös sulanutta pronssia. Löydöt ovat todennäköisesti levinneet kummulta pellolle.
Vuonna 2018 alueella tehtiin viemärilinjan kaivun takia koetutkimuksia, joiden yhteydessä Kallentalon pellon pohjoisreunaan, Mäkkyläntien varteen, kaivettiin yksi koekuoppa, mistä ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Muualla peltoalueella tutkimuksia ei tehty. |
| metsakeskus.1000032943 |
564 |
Haaramoukku etelä 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
440030.00000000 |
7238010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032943 |
Paikalla on maastokartalle merkitty tervahauta, mutta vinovalovarjosteen perusteella kyseessä on todennäköisemmin hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
2024: 5p laserkeilausaineiston perusteella hiilimiilun lounaispuolella on mahdollinen kaksoistervahauta, jonka halkaisija on noin 11 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032943 |
564 |
Haaramoukku etelä 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
440030.00000000 |
7238010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032943 |
Paikalla on maastokartalle merkitty tervahauta, mutta vinovalovarjosteen perusteella kyseessä on todennäköisemmin hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
2024: 5p laserkeilausaineiston perusteella hiilimiilun lounaispuolella on mahdollinen kaksoistervahauta, jonka halkaisija on noin 11 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032945 |
423 |
Pohjola |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27000 |
248726.00000000 |
6714426.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032945 |
Kätkö tai hauta. |
| metsakeskus.1000032947 |
290 |
Varajärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
631436.00000000 |
7121356.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032947 |
Kuhmon Varajärven lounaisrannalla Autioniemen pohjoiskoillisrinteellä on kaksi tervahautaa sekä niiden vierellä kaksi kivikasaa, jotka ovat todennäköisesti tervasaunan tai torpan pohjia. Autioniemi on merkitty Pitäjänkartastoon nimellä Autiokangas. Mikä viittaa siihen, että paikalla on asuttu, mutta paikka on ollut autioitunut jo 1800-luvun lopulla. Usein Kainuussa paikannimet, joissa on sana "autio" viittaavat vanhempaa 1600-1700- luvun asutukseen. |
| metsakeskus.1000032948 |
105 |
Vesakot |
10001 |
12013 |
13127 |
11006 |
27008 |
599945.00000000 |
7172289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032948 |
Merkkipuu, jossa kruununsymboli. Kruunun alapuolelle on kaiverrettu vuosiluku 1869 ja nimikirjaimet ES. Todennäköisesti puu on toiminut terva-alueen merkkinä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032949 |
433 |
Metsäkylä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
363070.00000000 |
6719513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032949 |
Läyliäisten Metsäkylä (Heikkilä) on mainittu asutuksen yleisluettelossa 1543. Isojakokartalla v. 1782 (Metzenkylä hemmans åker) on ojan eli purolaakson pohjoispuolisen peltoaukean koillisreunalle merkitty kaksi taloa ja niiden tonttimaat. Talojen ja pellon välissä on tie. Talot paikantuvat nykykartalle melko hyvin. Nykyinen metsätien linja ei kohdalla aivan noudata v. 1782 kartalle merkittyä tietä. Nykyinen tie on koverrettu rinteeseen, sitä leikkaamalla. Vanha tie on mitä ilmeisimmin kulkenut rinteen juurella, nykyisen pellon reunalla.
Tonttimaat on merkitty tien itäpuolelle. Siellä on kuitenkin jyrkkä ja melko korkea rinne. Tien kohdalla ja alarinteessä pellon reunamilla ei ole mitään merkkejä vanhasta talosta tai asutuksesta - pellolta raivattua kivikkoa kylläkin. Tonttimaan ja talojen on täytynyt sijaita rinteen päällä, mäen tasaisella laella. Lakitasanne on n. 15-25 m leveä, loivasti laskien että kaveten etelään. Mäen korkeampi pohjoispää nousee eteläosan lakitasanteesta jyrkähkösti.
Vuoden 1842 kartalle paikalle ei ole merkitty taloja lainkaan. Senaatinkartalla v. 1872 paikalla ei ole taloja. Kummassakin em. kartassa tonttien vierestä kulkeva tie on merkitty samoin kuin 1782 kartalla. Talot ja on siis hylätty ja tonttimaa autioitunut ennen 1840-lukua. |
| metsakeskus.1000032950 |
433 |
Järventaustan torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
360725.00000000 |
6725462.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032950 |
Lopen kylän Järventaustan ulkomaiden Isojakokartalla v.1799 paikalle on merkitty torppa. Siinä torppa sijaitsee 405 svenska alnar eli noin 240 metriä Lopen ja Läyliäisten kylien rajalta etelään. Paikalla on nyt peltolohkojen välissä metsäsaareke, jonka eteläpuolelle nykyiseen peltoon torppa paikantuu. Peltosaarekkeessa ei ole mitään merkkejä vanhasta talosta. Saarekkeen keskellä on betonisen ja siitä erillisen pienen kiviperustan jäännökset. Ne ovat v. 1957 peruskartalle merkityn ulkorakennuksen kohdalla, eivätkä liity vanhaan torppaan.
Metsäsaarekkeen eteläpää on kivikkoista maastoa ja siellä on kaksi isohkoa siirtolohkaretta. On ilmeistä, että torppa on sijainnut saarekkeen eteläpuolen pellossa. Vuoden 2017 inventoinnin aikana pelto oli nyt viljalla eikä sitä päästy tarkastelemaan. Pellon reunassa, metsäsaarekkeen päässä ei havaittu mitään taloon viittaavaa. |
| metsakeskus.1000032951 |
433 |
Läyliäisten kylä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
361460.00000000 |
6722584.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032951 |
Vuoden 1782 isojakokartalle on Läyliäisten kylätontille merkitty 9 taloa (noin 150 x 100 m laajuiselle alueelle). Asutuksen yleisluettelossa 1540 luvulla kylässä on 9 taloa, joista yksi, Metsäkylä Heikkilä, sijaitsee "takamailla".
Kylätontti (Soltinmäki) on edelleen tiivis, yhtenäinen ja se on säilynyt luonteeltaan vanhan kaltaisena - kuusi kiinteistöä joilla rakennuksia. Nykyinen karttakuva on samanlainen kuin v. 1957 kartalla. Rakennusten välissä on rakentamatonta pihamaata, muutamissa kohdin varsin laajastikin yhtenäisenä alueena. Silmänvaraisesti tarkasteltuna pihat vaikuttavat suurimmaksi osaksi olevan varsin kevyesti muokattuja - osin kyllä pihatiet ja -väylät ehkä syvällekin perustettuja.
On siis hyvinkin mahdollista, että talojen ja pihateiden lomassa on voinut säilyä kerrostumia vanhasta asutuksesta ja ehkä vanhimmastakin asutusvaiheesta. Muinaisjäännökseksi voisi katsoa kylätontin alueella rakentamattomat pihamaiden osat. |
| metsakeskus.1000032952 |
433 |
Halkivahannummi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
359800.00000000 |
6721039.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032952 |
Paikalla on kaksi hiilimiilun pohjaa. luoteisempi on halkaisijaltaan n. 10 m ja koillisempi 12 m. Sen pohjoispuolella on kolme kuoppaa vierekkäin, kooltaan 2,5 x 1,5 m, melko syviä n. 0,7 m. Kuopat liittynevät paikalla harjoitettuun hiilenpolttoon. Hiilimiilujen iästä ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1000032953 |
433 |
Lenninsuo NE |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
359217.00000000 |
6721250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032953 |
Paikalla on isohko ja matala hiilimiilun pohja, sen halkaisija on n. 13 m. |
| metsakeskus.1000032954 |
433 |
Lenninsuo N1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
358797.00000000 |
6721610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032954 |
Paikalla on melko lähekkäin kolme hiilimiilun pohjaa. |
| metsakeskus.1000032955 |
433 |
Lenninsuo N2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
358740.00000000 |
6721465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032955 |
Paikalla on hiilimiilun pohja. Se on melko korkea ja hyvin selkeästi maastossa erottuva. Sitä kiertää syvähkö oja. Halkaisija n. 13 m. |
| metsakeskus.1000032956 |
433 |
Suolasilta RÅ |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
363807.00000000 |
6718982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032956 |
Nimetty rajamerkki v. 1799 kartalla. Kyseessä on ainoa säilynyt vanha ja v. 1782 kartalla nimetty rajamerkki Läyliäisten ja Maakylän yleiskaava-alueella. Rajamerkki on ojan eteläreunalla ja ojan puolelta "kolhiintunut".
Se on isojaon standardin mukainen, noin metri kertaa metri kiveys jonka keskellä pystykivi. Rajakivi on edelleen voimassa olevan rajan taitekohdassa. Isojakokartalla rajamerkin itäkupeesta on merkitty meneväksi tie ja kohdalla olisi puron (nyt ojan) ylittävä silta. Maasto ympäristössä on aikojen kuluessa niin paljon eri tavoin käsiteltyä, että mitään maan päälle näkyviä merkkejä ei vanhasta tiestä ja sillasta ole näkyvissä. |
| metsakeskus.1000032957 |
433 |
Kena |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
364480.00000000 |
6718613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032957 |
Kena Frälsehemman (A), Lopen kylän Keihäsjoen ulkomailla. Mainitaan asutuksen yleisluettelossa v. 1542. Talo paikantuu selkeästi isojakokartalta v. 1799. Talo on ollut todennäköisesti samalla paikalla ainakin siitä lähtien vaikka taloa ei ole v. 1842 pitäjänkartalla eikä kuninkaankartastossa (tai se ei erotu siinä). Isojakokartalle 1799 ja senaatinkartalle 1873 talo on merkitty.
Paikalla on moderni talo, ulkorakennuksia ja rakennettua pihamaata. |
| metsakeskus.1000032958 |
433 |
Forsbacka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
364772.00000000 |
6718098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032958 |
Forsbacka Nybygge (P), Lopen kylän Keihäsjoen ulkomailla. Paikantuu selkeästi v. 1799 isojakokartalta, sen sijaan taloa ei ole merkitty v. 1842 pitäjänkartalle mutta se on taas merkitty torppana Kuninkaankartastoon 1796-1805. Todennäköisesti talo on ollut samalla paikalla siitä 1700-luvun lopulta lähtien.
Vanhan tonttimaan alue on rakennettua ja varsin käsitellyltä vaikuttavaa pihamaata. Kyseessä on varsin nuori talo ja sen alue vaikuttaa arkeologisessa mielessä suureksi osaksi tuhoutuneelta. |
| metsakeskus.1000032959 |
433 |
Jalaistus |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
364290.00000000 |
6716548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032959 |
Lopen kylän Keihäsjärven ulkomailla sijaitseva Jalaistuksen torppa on merkitty Kuninkaankartastoon 1796-1804. Vuoden 1799 isojakokartalla torppa on merkitty hieman epäselvästi ja tulkinnanvaraisesti. Kartan tekstiosiossa siitä ei löydy tietoa. V. 1842 pitäjänkartan perusteella ja isojakokartan "oletuksen" mukaan torppa kuitenkin paikantuu kohtalaisen hyvällä tarkkuudella.
Torpanpaikka on rakennettua aluetta. Tutkin sen rakentamatonta ympäristöä ja puronvarsia (en pihamaita), mutta mitään vanhaan asutukseen viittaavaa en havainnut, joten on selvää - myös topografian perusteella - että torppa paikantuu jokseenkin täysin rakennetulle alueelle. |
| metsakeskus.1000032965 |
734 |
Arpalahti |
10001 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
286321.00000000 |
6688069.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032965 |
Ilmoitettu 12 kuppia pellon reunalla olevassa kivessä. |
| metsakeskus.1000032966 |
538 |
Laihoinen |
10001 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
229953.00000000 |
6728930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032966 |
Ilmoitettu 4 kuppia pellolla sijaitsevassa kivessä. |
| metsakeskus.1000032967 |
538 |
Laihoinen 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
229747.00000000 |
6729451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032967 |
Hiekkateiden risteyksessä peltoalueen keskellä sijaitseva kalliopaljastuma jonka päälle kasattu erikokoisia pellolta raivattuja kiviä. Lähiympäristöstä, 200 m säteeltä, runsaasti rautakautisia irtolöytöjä. Arkeologian harrastajan v. 2018 löytämä kohde, jolloin 3 kuppia kallion näkyvissä olevalla osalla. |
| metsakeskus.1000032968 |
481 |
Korpi-Iiroinen |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
233225.00000000 |
6725843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032968 |
Pellolla olevan kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla on ainakin 6 kuppia. Kupit ovat halkaisijaltaan noin 5 cm, ja kuppikentän itäosassa neljä kuppia on pareittain riveissä. Yksi kupeista on huomattavan syvä. Kalliota on sammaleen peitossa, ja kuppeja saattaa olla vielä enemmän. |
| metsakeskus.1000032969 |
564 |
Uikulankangas luode |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
432103.00000000 |
7221152.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032969 |
Paikalla on halkaisijaltaan noin 18 metrinen tervahauta, jonka keskuskuopanteen halkaisija on noin 8 metriä ja syvyys noin 80 cm. Halssi luoteeseen. |
| metsakeskus.1000032970 |
564 |
Uikulanjärvi länsi |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
431685.00000000 |
7221334.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032970 |
Loivasti lounaaseen laskevalla kankaalla on halkaisijaltaan noin 3,5 - 4 metriä oleva heikon vallin ympäröimä keittokuoppa, jonka syvyys on noin 60 cm. Kuopan pohjallla todettiin palaneet kivet ja valissa kaksoismaannos. Keskuskuoppa on voimakkaan sammaloitunut ja kasvaa tiheästi pientä kuusta. Kuopan ympäristöön tehtiin koekuoppia, joista ei kiinteään asuinpaikkaan viittaavia havaintoja. |
| metsakeskus.1000032971 |
272 |
Saarijärvennokka |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
335389.00000000 |
7088804.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032971 |
Alueella sijaitsee kolme kuopannetta (kts. alakohteet), jotka liittyvät raudanvalmistukseen. Kuoppien pohjalla on todettu tummaa likamaata ja rautakuonaa. Maasto on alueella tasaista mäntyvaltaista hietakangasta ja maaperä on rautapitoista.
Läheisessä kylässä Vuolteella on ollut neuvostosotilaiden vankileiri ja Saarijärvennokan läheisyydessä on sotavankien kaivamia ojia. |
| metsakeskus.1000032973 |
538 |
Laihoinen 3 |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27013 |
230002.00000000 |
6729321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032973 |
Metallinetsinnässä pellolta on löytynyt useita myöhäisrautakautisia metalliesineitä valtatien molemmin puolin. Pellossa jonkin verran sulanutta pronssia. Kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka, mutta kohde vaatii lisäselvityksiä. |
| metsakeskus.1000032973 |
538 |
Laihoinen 3 |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27014 |
230002.00000000 |
6729321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032973 |
Metallinetsinnässä pellolta on löytynyt useita myöhäisrautakautisia metalliesineitä valtatien molemmin puolin. Pellossa jonkin verran sulanutta pronssia. Kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka, mutta kohde vaatii lisäselvityksiä. |
| metsakeskus.1000032973 |
538 |
Laihoinen 3 |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27017 |
230002.00000000 |
6729321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032973 |
Metallinetsinnässä pellolta on löytynyt useita myöhäisrautakautisia metalliesineitä valtatien molemmin puolin. Pellossa jonkin verran sulanutta pronssia. Kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka, mutta kohde vaatii lisäselvityksiä. |
| metsakeskus.1000032973 |
538 |
Laihoinen 3 |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
230002.00000000 |
6729321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032973 |
Metallinetsinnässä pellolta on löytynyt useita myöhäisrautakautisia metalliesineitä valtatien molemmin puolin. Pellossa jonkin verran sulanutta pronssia. Kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka, mutta kohde vaatii lisäselvityksiä. |
| metsakeskus.1000032974 |
538 |
Sukkinen 5 |
10001 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
229938.00000000 |
6728168.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032974 |
Mahdollinen kalmiston sijainti. Pellossa löytöjä ja sulan pronssin kappaleita (ks. koordinaattiselite ja alakohteet). Kesällä 2019 tehty lisää löytöjä (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000032975 |
398 |
Sydänmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
432074.00000000 |
6759876.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032975 |
Mahdollinen tervahauta on pieni sisähalkaisijaltaan noin 3 m laaja suppilomainen kuoppa länteen laskevassa rinteessä. Kuopan syvyys on maksimissaan noin 80–90 cm. Kuoppaa ympäröi noin 1,3 m leveä ja 20–40 cm korkea valli, ei kuitenkaan ylärinteen puolella kuoppaa. Kuopan pohjalla ja sisäreunoissa oli kairatessa runsaasti hiiltä, vallissa ei niinkään. Kuoppa on kaivettu oranssiin hiekkamaahan. Kuopan eteläpuolella noin 2 m päässä oli pienempi kuoppa, jossa ei kuitenkaan havaittu hiiltä.
Havaintojen perusteella suppilomainen kuoppa on todennäköisesti pieni tervahauta, joskaan tervanjuoksutuskanavaa ei vallissa näkynyt. Viereinen pienempi kuoppa saattaa liittyä tervahautaan mutta tätä ei voitu tarkastuskäynnillä todentaa. |
| metsakeskus.1000032977 |
105 |
Vähämäen Palosuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
562156.00000000 |
7179321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032977 |
Pohjoiseteläsuuntaisella, ympäristöään hieman korkeammalla olevalla harjanteella on tervahauta. Haudan halkaisija on 10 metriä, joista reunapaltteen leveys on noin 2 metriä. halssi laskee itään ja sen pituus on noin 5 metriä. |
| metsakeskus.1000032980 |
290 |
Paloniemi 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
621669.00000000 |
7115098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032980 |
Kohde sijaitsee Kuhmon Sylväjänniemen edustalla, Lammasjärveen erkanevalla maa-alueella. Kohde sijaitsee lounasrannalla. Löytöjä on tehty peruskarttaan merkityn hiekkarannan molemmista päistä. Kohteesta Paloniemi 2 on löydetty rautaesineitä (KM 41729: 1 - 6). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032981 |
290 |
Huuskonsaari |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
628088.00000000 |
7111086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032981 |
Kohde sijaitsee Lammasjärven Huuskonsaaren länsipäässä. Saaren länsipää kasvaa pääosin mäntymetsää, seassa kuusta ja koivua. Alueelle on tehty pienaukko hakkuita, mutta löytöpaikat ovat sen ulkopuolella. Jonkin verran alueella on tuulenkaatoja. Pohjakerros on varpuvaltaista.
Metallinetsinnässä on kesällä 2018 löytynyt kaksi nuolenkärkeä, kaksi veistä ja keihäänkärki. Esineet ovat löytyneet kahdesta pisteestä. Pisteestä yksi on löytynyt ruodollinen nuolenkärki ja veitsi (7111027; 628059). Oletettu löytöpaikka sijaitsee kilpikaarnaisen männyn juuressa. Maannos on humuskerroksen alta hieman hiiltynyttä. Löytöpaikka 2 sijaitsee ensimmäisestä pisteestä noin 68 metriä pohjoiskoilliseen. Pisteestä 2 on löydetty nuolenkärki, veitsi ja keihäänkärki. Näiden tarkkaa löytöpaikkaa ei pystytty tarkastuksessa paikallistamaan. Esineistö viittaa asuinpaikkaan tai hautapaikkaan. |
| metsakeskus.1000032984 |
290 |
Paloniemi 3 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
621843.00000000 |
7114992.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032984 |
Kohde sijaitsee Kuhmon Sylväjänniemen edustalla, Lammasjärveen erkanevalla maa-alueella. Kohde sijaitsee lounasrannalla. Löytöjä on tehty peruskarttaan merkityn hiekkarannan molemmista päistä. Kohteesta Paloniemi 3 on löydetty kupariseosesineitä, lähinnä vyön heloja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000032987 |
433 |
Terri |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27007 |
349457.00000000 |
6725395.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032987 |
Teväntöjärven koillispuolella kohoavan mäen länteen viettävällä rinteellä on kaskiröykkiöalue noin 250 metriä x 250 metriä kokoisella alueella. Alue on noin 50-vuotiasta kuusimetsää jossa on suoritettu arvioilta 5 vuotta aikaisemmin harvennus. Maanpinta oli osin hakkuujätöksen peitossa, mutta muutoin näkyvyys alueella oli käynnin yhteydessä hyvä.
Röykkiöitä on metsämaastossa yli 30 pääosin 110 metrin ja 125 metrin korkeuskäyrän välisellä alueella. Osa röykkiöistä on isoja, osa pieniä ja muutama on kasattu maakiven päälle. Röykkiötä on kolmionmuotoisella alueella siten että niiden sijainnissa on havaittavissa kolme keskittymää. Röykkiöiden lisäksi 110 metrin korkeuskäyrän muodostaman tasanteen alareunassa on rinnakkain kaksi naurishautaa (3 x 1x0,5 m) ja iso, rinteeseen kaivettu kellarin jäänne (3 x 5 x 2 m). (ne on merkitty alakohteiksi).
Kartassa röykkiöalueen eteläpuolelle on merkitty sana muinaisjäännös ja neljä muinaisjäännösmerkkiä nähtävästi kartoittajan toimesta. Pohjoisimman merkin kohdalla on havaittavissa 6 x 6 x 1 metriä kokoinen maakumpu, josta näkyy isohkoja kiviä. Kyse voi olla talon perustasta. Sen pohjoispuolella noin 15 -20 metriä on kuusi kaskiröykkiö Kumpu oli paksun saniaiskasvuston peitossa. Em. merkistä koilliseen tien laidassa olevan muinaisjäännösmerkin kohdalla on iso, halkaisijaltaan 4 metriä oleva kiven ja maansekainen viljelys/kaskiröykkiö (?). Kaksi muuta muinaisjäännösmerkkiä sijaitsevat asuttujen talojen muokatuilla pihoilla, eikä niillä kohdilla olut havaittavissa mitään erityistä. Etelään viettävällä rinteellä metsässä on kuitenkin muuallakin nähtävissä siellä täällä kaskiröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000032989 |
297 |
Levälahti Heikkilä |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27008 |
555053.00000000 |
6995362.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032989 |
Vanhan maatilan pihapiirin läheisessä metsikössä sijaitsee karsikkomänty, jossa näkyvissä kaksi kaiverrusta: alempana 1821 ja ylempänä 1856. Puussa on ollut mahdollisesti kolmaskin kaiverrus, joka on jo kadonnut päälle kasvaneen kaarnan alle. Puu on pystyyn kuollut. |
| metsakeskus.1000032990 |
297 |
Pisankoski |
10002 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
571181.00000000 |
7007184.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032990 |
Pisankosken ylittävän Lastukoskentien maantiesillan pohjoispuolella sijaitsee vanha tielinjaus ja vanhan sillan kiviset silta-arkut. Vanha tielinja on vielä havaittavissa kävelypolkuna. Tien oikaisu on tehty mahdollisesti 1960- luvulla. Sillan itärannan kiviarkun juurelta poikkeuksellisen matalan veden aikaan tehtiin havainto kiviarkkuja mahdollisesti vielä vanhemmasta puurakenteesta. Sillan länsirannan silta-arkun alaosa oli tarkastushetkellä veden alla. Tie näkyy pitäjänkartoilla (Säyneinen 3333 12) mutta siltaa kartalle ei ole merkitty. |
| metsakeskus.1000032991 |
977 |
Hevosharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
382284.00000000 |
7095142.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032991 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sekä siihen liittyvä tervapirtin paikka. Tervahauta on ns. tuplahauta, jonka läpimitta ulompi valli mukaan luettuna on noin 20 m, kuopan halkaisija 8 m sekä syvyys 1,6 m. Juoksutuskanavan pituus on 5 m ja syvyys 2,1 m ja se suuntautuu lounaaseen. Haudan päällä on eri-ikäisiä lehtipuita.
Tervahaudan ympäristö oli vuonna 2014 avohakattuna ja äestettynä. Tervahaudasta noin 25 m länsilounaaseen havaittiin inventoinnissa äestyksen melko pahoin vaurioittama tervapirtin kiukaan jäännös (ks. alakohde).
Alueen maaperä on hiekkaa ja lähistöllä on myös kaksi hiekanottopaikkaa.
2022: Useita tervahaudan kuopassa kasvaneita puita on kaatunut juurineen. Juurakot vaikeuttavat tervahaudan kuopan hahmottamista. Koko tervahauta on maastossa silmämääräisesti arvioiden niin paljon koholla ympäristöstään, että se on ilmeisesti kaivettu luontaisen kumpareen laelle. Ehjää kumpareen rinnettä näyttää olevan jäljellä tervahaudan pohjois- ja luoteisreunalla, missä maan pinta laskee tervahaudan reunalta loivana rinteenä.
Tervapirtin kiukaan tienoilla, tervahaudasta noin 25 m länsilounaaseen, havaittiin joitakin palaneen näköisiä kiviä, mutta kiukaanjäännöstä ei voitu hahmottaa.
Tervahaudan länsipuolella olevan hiekkakuopan pohjoispuolella havaittiin asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (ks. alakohde). Ajouraa ei ole paikalla rakennettu tieksi, mutta on mahdollista, että sen pinnalle on tuotu hiekkaa tai sitä on joutunut paikalle hiekan kaivamisen yhteydessä viereisestä hiekkakuopasta. Löytökohdan eteläpuoleisen hiekkakuopan seinämästä löytyi yksi pala palanutta luuta. Löytökohdan lähelle kaivetuista koekuopista yhdestä löydettiin palanutta luuta niin siirretystä pintamaasta kuin ehjästä vanhasta huuhtoutumiskerroksesta. Myös tervapirtin kiukaassa esiintyy palanutta luuta.
Todennäköisesti paikalla on tervahaudan lisäksi esihistoriallinen asuinpaikka. Maaperältään ja topografialtaan paikka on sellaiseksi sopiva. Palaneen luun löytökohta on lähes tasaisella, hyvin loivasti länteen laskevalla maalla. Lännessä rinne alkaa laskea lounaaseen n. 20 m päässä, hiekkakuopan luoteiskulman kohdalla. Etelässä, hiekkakuopan itäreunalla, lasku etelän suuntaan alkaa 10–15 m päässä. Ranta on voinut olla niillä tienoin, kun paikalla on asuttu. Myös kiukaan ilmoitettu paikka on asuinpaikaksi sopivaa maastoa, tosin hieman alempana kuin luulöytöpaikka. Kiukaaseen viittaavat havainnot eivät ole kovin selviä, ja palaneet kivet ja hiili saattavat olla jäännöksiä esihistorialliseen asutukseen liittyneestä kuoppaliedestä, joka on rikkoutunut äestyksessä.
Asuinpaikaksi sopiva alue luulöytökohdan ympäristössä on pienialainen. Muinaisjäännöksen rajausta on laajennettu hiekkakuopan pohjoispuolelle siten, että se sisältää maaperältään asuinpaikaksi sopivan ehjän alueen hiekkakuopan pohjoisreunan, luoteessa olevan ojan ja koillisessa olevan Hevosharjun metsätien välissä.
Mikäli paikalla on ollut rantasidonnainen asuinpaikka, se ajoittuu mesoliittiselle ajalle. |
| metsakeskus.1000032991 |
977 |
Hevosharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
382284.00000000 |
7095142.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032991 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sekä siihen liittyvä tervapirtin paikka. Tervahauta on ns. tuplahauta, jonka läpimitta ulompi valli mukaan luettuna on noin 20 m, kuopan halkaisija 8 m sekä syvyys 1,6 m. Juoksutuskanavan pituus on 5 m ja syvyys 2,1 m ja se suuntautuu lounaaseen. Haudan päällä on eri-ikäisiä lehtipuita.
Tervahaudan ympäristö oli vuonna 2014 avohakattuna ja äestettynä. Tervahaudasta noin 25 m länsilounaaseen havaittiin inventoinnissa äestyksen melko pahoin vaurioittama tervapirtin kiukaan jäännös (ks. alakohde).
Alueen maaperä on hiekkaa ja lähistöllä on myös kaksi hiekanottopaikkaa.
2022: Useita tervahaudan kuopassa kasvaneita puita on kaatunut juurineen. Juurakot vaikeuttavat tervahaudan kuopan hahmottamista. Koko tervahauta on maastossa silmämääräisesti arvioiden niin paljon koholla ympäristöstään, että se on ilmeisesti kaivettu luontaisen kumpareen laelle. Ehjää kumpareen rinnettä näyttää olevan jäljellä tervahaudan pohjois- ja luoteisreunalla, missä maan pinta laskee tervahaudan reunalta loivana rinteenä.
Tervapirtin kiukaan tienoilla, tervahaudasta noin 25 m länsilounaaseen, havaittiin joitakin palaneen näköisiä kiviä, mutta kiukaanjäännöstä ei voitu hahmottaa.
Tervahaudan länsipuolella olevan hiekkakuopan pohjoispuolella havaittiin asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (ks. alakohde). Ajouraa ei ole paikalla rakennettu tieksi, mutta on mahdollista, että sen pinnalle on tuotu hiekkaa tai sitä on joutunut paikalle hiekan kaivamisen yhteydessä viereisestä hiekkakuopasta. Löytökohdan eteläpuoleisen hiekkakuopan seinämästä löytyi yksi pala palanutta luuta. Löytökohdan lähelle kaivetuista koekuopista yhdestä löydettiin palanutta luuta niin siirretystä pintamaasta kuin ehjästä vanhasta huuhtoutumiskerroksesta. Myös tervapirtin kiukaassa esiintyy palanutta luuta.
Todennäköisesti paikalla on tervahaudan lisäksi esihistoriallinen asuinpaikka. Maaperältään ja topografialtaan paikka on sellaiseksi sopiva. Palaneen luun löytökohta on lähes tasaisella, hyvin loivasti länteen laskevalla maalla. Lännessä rinne alkaa laskea lounaaseen n. 20 m päässä, hiekkakuopan luoteiskulman kohdalla. Etelässä, hiekkakuopan itäreunalla, lasku etelän suuntaan alkaa 10–15 m päässä. Ranta on voinut olla niillä tienoin, kun paikalla on asuttu. Myös kiukaan ilmoitettu paikka on asuinpaikaksi sopivaa maastoa, tosin hieman alempana kuin luulöytöpaikka. Kiukaaseen viittaavat havainnot eivät ole kovin selviä, ja palaneet kivet ja hiili saattavat olla jäännöksiä esihistorialliseen asutukseen liittyneestä kuoppaliedestä, joka on rikkoutunut äestyksessä.
Asuinpaikaksi sopiva alue luulöytökohdan ympäristössä on pienialainen. Muinaisjäännöksen rajausta on laajennettu hiekkakuopan pohjoispuolelle siten, että se sisältää maaperältään asuinpaikaksi sopivan ehjän alueen hiekkakuopan pohjoisreunan, luoteessa olevan ojan ja koillisessa olevan Hevosharjun metsätien välissä.
Mikäli paikalla on ollut rantasidonnainen asuinpaikka, se ajoittuu mesoliittiselle ajalle. |
| metsakeskus.1000032991 |
977 |
Hevosharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27011 |
382284.00000000 |
7095142.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032991 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sekä siihen liittyvä tervapirtin paikka. Tervahauta on ns. tuplahauta, jonka läpimitta ulompi valli mukaan luettuna on noin 20 m, kuopan halkaisija 8 m sekä syvyys 1,6 m. Juoksutuskanavan pituus on 5 m ja syvyys 2,1 m ja se suuntautuu lounaaseen. Haudan päällä on eri-ikäisiä lehtipuita.
Tervahaudan ympäristö oli vuonna 2014 avohakattuna ja äestettynä. Tervahaudasta noin 25 m länsilounaaseen havaittiin inventoinnissa äestyksen melko pahoin vaurioittama tervapirtin kiukaan jäännös (ks. alakohde).
Alueen maaperä on hiekkaa ja lähistöllä on myös kaksi hiekanottopaikkaa.
2022: Useita tervahaudan kuopassa kasvaneita puita on kaatunut juurineen. Juurakot vaikeuttavat tervahaudan kuopan hahmottamista. Koko tervahauta on maastossa silmämääräisesti arvioiden niin paljon koholla ympäristöstään, että se on ilmeisesti kaivettu luontaisen kumpareen laelle. Ehjää kumpareen rinnettä näyttää olevan jäljellä tervahaudan pohjois- ja luoteisreunalla, missä maan pinta laskee tervahaudan reunalta loivana rinteenä.
Tervapirtin kiukaan tienoilla, tervahaudasta noin 25 m länsilounaaseen, havaittiin joitakin palaneen näköisiä kiviä, mutta kiukaanjäännöstä ei voitu hahmottaa.
Tervahaudan länsipuolella olevan hiekkakuopan pohjoispuolella havaittiin asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (ks. alakohde). Ajouraa ei ole paikalla rakennettu tieksi, mutta on mahdollista, että sen pinnalle on tuotu hiekkaa tai sitä on joutunut paikalle hiekan kaivamisen yhteydessä viereisestä hiekkakuopasta. Löytökohdan eteläpuoleisen hiekkakuopan seinämästä löytyi yksi pala palanutta luuta. Löytökohdan lähelle kaivetuista koekuopista yhdestä löydettiin palanutta luuta niin siirretystä pintamaasta kuin ehjästä vanhasta huuhtoutumiskerroksesta. Myös tervapirtin kiukaassa esiintyy palanutta luuta.
Todennäköisesti paikalla on tervahaudan lisäksi esihistoriallinen asuinpaikka. Maaperältään ja topografialtaan paikka on sellaiseksi sopiva. Palaneen luun löytökohta on lähes tasaisella, hyvin loivasti länteen laskevalla maalla. Lännessä rinne alkaa laskea lounaaseen n. 20 m päässä, hiekkakuopan luoteiskulman kohdalla. Etelässä, hiekkakuopan itäreunalla, lasku etelän suuntaan alkaa 10–15 m päässä. Ranta on voinut olla niillä tienoin, kun paikalla on asuttu. Myös kiukaan ilmoitettu paikka on asuinpaikaksi sopivaa maastoa, tosin hieman alempana kuin luulöytöpaikka. Kiukaaseen viittaavat havainnot eivät ole kovin selviä, ja palaneet kivet ja hiili saattavat olla jäännöksiä esihistorialliseen asutukseen liittyneestä kuoppaliedestä, joka on rikkoutunut äestyksessä.
Asuinpaikaksi sopiva alue luulöytökohdan ympäristössä on pienialainen. Muinaisjäännöksen rajausta on laajennettu hiekkakuopan pohjoispuolelle siten, että se sisältää maaperältään asuinpaikaksi sopivan ehjän alueen hiekkakuopan pohjoisreunan, luoteessa olevan ojan ja koillisessa olevan Hevosharjun metsätien välissä.
Mikäli paikalla on ollut rantasidonnainen asuinpaikka, se ajoittuu mesoliittiselle ajalle. |
| metsakeskus.1000032991 |
977 |
Hevosharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
382284.00000000 |
7095142.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032991 |
Peruskartalle merkitty tervahauta sekä siihen liittyvä tervapirtin paikka. Tervahauta on ns. tuplahauta, jonka läpimitta ulompi valli mukaan luettuna on noin 20 m, kuopan halkaisija 8 m sekä syvyys 1,6 m. Juoksutuskanavan pituus on 5 m ja syvyys 2,1 m ja se suuntautuu lounaaseen. Haudan päällä on eri-ikäisiä lehtipuita.
Tervahaudan ympäristö oli vuonna 2014 avohakattuna ja äestettynä. Tervahaudasta noin 25 m länsilounaaseen havaittiin inventoinnissa äestyksen melko pahoin vaurioittama tervapirtin kiukaan jäännös (ks. alakohde).
Alueen maaperä on hiekkaa ja lähistöllä on myös kaksi hiekanottopaikkaa.
2022: Useita tervahaudan kuopassa kasvaneita puita on kaatunut juurineen. Juurakot vaikeuttavat tervahaudan kuopan hahmottamista. Koko tervahauta on maastossa silmämääräisesti arvioiden niin paljon koholla ympäristöstään, että se on ilmeisesti kaivettu luontaisen kumpareen laelle. Ehjää kumpareen rinnettä näyttää olevan jäljellä tervahaudan pohjois- ja luoteisreunalla, missä maan pinta laskee tervahaudan reunalta loivana rinteenä.
Tervapirtin kiukaan tienoilla, tervahaudasta noin 25 m länsilounaaseen, havaittiin joitakin palaneen näköisiä kiviä, mutta kiukaanjäännöstä ei voitu hahmottaa.
Tervahaudan länsipuolella olevan hiekkakuopan pohjoispuolella havaittiin asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (ks. alakohde). Ajouraa ei ole paikalla rakennettu tieksi, mutta on mahdollista, että sen pinnalle on tuotu hiekkaa tai sitä on joutunut paikalle hiekan kaivamisen yhteydessä viereisestä hiekkakuopasta. Löytökohdan eteläpuoleisen hiekkakuopan seinämästä löytyi yksi pala palanutta luuta. Löytökohdan lähelle kaivetuista koekuopista yhdestä löydettiin palanutta luuta niin siirretystä pintamaasta kuin ehjästä vanhasta huuhtoutumiskerroksesta. Myös tervapirtin kiukaassa esiintyy palanutta luuta.
Todennäköisesti paikalla on tervahaudan lisäksi esihistoriallinen asuinpaikka. Maaperältään ja topografialtaan paikka on sellaiseksi sopiva. Palaneen luun löytökohta on lähes tasaisella, hyvin loivasti länteen laskevalla maalla. Lännessä rinne alkaa laskea lounaaseen n. 20 m päässä, hiekkakuopan luoteiskulman kohdalla. Etelässä, hiekkakuopan itäreunalla, lasku etelän suuntaan alkaa 10–15 m päässä. Ranta on voinut olla niillä tienoin, kun paikalla on asuttu. Myös kiukaan ilmoitettu paikka on asuinpaikaksi sopivaa maastoa, tosin hieman alempana kuin luulöytöpaikka. Kiukaaseen viittaavat havainnot eivät ole kovin selviä, ja palaneet kivet ja hiili saattavat olla jäännöksiä esihistorialliseen asutukseen liittyneestä kuoppaliedestä, joka on rikkoutunut äestyksessä.
Asuinpaikaksi sopiva alue luulöytökohdan ympäristössä on pienialainen. Muinaisjäännöksen rajausta on laajennettu hiekkakuopan pohjoispuolelle siten, että se sisältää maaperältään asuinpaikaksi sopivan ehjän alueen hiekkakuopan pohjoisreunan, luoteessa olevan ojan ja koillisessa olevan Hevosharjun metsätien välissä.
Mikäli paikalla on ollut rantasidonnainen asuinpaikka, se ajoittuu mesoliittiselle ajalle. |
| metsakeskus.1000032992 |
977 |
Hyttikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381783.00000000 |
7097490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032992 |
Hyttikankaan tervahauta sijaitsee laajan kivisen kankaan lakialueella, tuoreella lehtomaisella kankaalla. Tervahaudan lähellä on moottorikelkkareitti sekä metsästysmaja. Tervahauta on ns. tuplahauta, jonka läpimitta ulompi valli huomioiden on noin 15 m, kuopan läpimitta on 7 m sekä syvyys 0,8 m. Haudan sortunut juoksutuskanava suuntautuu luoteeseen ja sen pituus on 4 m sekä syvyys 1,9 m. Haudan päällä on eri-ikäistä lehtipuustoa.
2022: Kohde tarkastettiin ja sen todettiin olevan edellisen kuvauksen mukaisessa kunnossa.
Peruskartalla oleva tervahautaa tarkoittava karttamerkki on noin 30 m länteen tervahaudasta. Peruskartan karttamerkin kohdalla on rinnevarjosteessa hyvin näkyvä pyöreähkö kuoppa, joka tosiaan muistuttaa tervahautaa. Se on kuitenkin tarkastuksen perusteella länteen nousevan rinteen alaosassa oleva hiekkakuoppa. |
| metsakeskus.1000032995 |
433 |
Turistonsuo W |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
347363.00000000 |
6737866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032995 |
Vanhan, jo osittain kuivatetun Turistonsuon länsireunalla kohoavan mäen etelärinteessä sijaitsee vanhassa kuusimetsässä yli 50 kaskiröykkiötä. Mäki on ollut aikoinaan saari.
Röykkiöistä tuli ilmoitus keväällä 2017 metallinetsinharrastajien toimesta, etsinlöytöinä alueelta oli tullut vain rautaveitsen terä.
Keväällä 2017 suoritetussa tarkastuksessa todettiin, että alueella oli metsäkone kaatamassa puustoa tulevalta tieuralta. Kesällä 2018 tarkastuksessa alueelle oli rakennettu metsäautotie, jonka alle on todennäköisesti jäänyt muutama röykkiö.
Sammaloituneet röykkiöt sijaitsevat täysi-ikäisessä kuusimetsässä. Osa röykkiöistä on rakennettu maakiven ympärille, Osa röykkiöistä on massiivisia, osa pienempiä, joukossa on muutama neliömäinen röykkiö. Röykkiöt muodostavat hienon kokonaisuuden. Kellarikuoppia tai naurishautoja alueella ei ole, ei myöskään merkkejä rakennuksista.
Topografisesti alue liittyy Salon eli Riihisalon kartanon alueeseen ja on todennäköisesti kartanon kaskialue. |
| metsakeskus.1000032998 |
503 |
Nihattula |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
226487.00000000 |
6737814.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000032998 |
Metallinetsinnässä löytyi rautakautisia esineitä (ks. alakohteet). Pellolla on kiviröykkiö, noen värjäämää maata ja sulan pronssin kappaleita.
Vuonna 2021 tehdyssä valvonnassa Nihattulan muinaisjäännösalueella peltokerroksen pohjalla esiintyi hiilensekaista kerrostumaa, josta havaittiin vain muutama pieni tiilen kappale. |
| metsakeskus.1000033005 |
625 |
Hourunkoski |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
368592.00000000 |
7151327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033005 |
Hourunkosken pohjoisrannan sileässä rantakalliossa on hakattuna nimikirjoitus: R.Snellman 18 26/8 59. Tekstin korkeus on noin 12 cm ja vaakapituus noin 50 cm |
| metsakeskus.1000033006 |
625 |
Hourunkoski 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
368592.00000000 |
7151327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033006 |
Hourunkosken pohjoisrannalla on louhittu kalliota n. 12 metrin matkalla koordinaateista länteen. Kallkion juurella on kuusi ruohon ja sammalen peittämää myllynkiven puolikasta. |
| metsakeskus.1000033007 |
625 |
Lahnaoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368693.00000000 |
7152833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033007 |
Valtatien 8 länsipuolella on tervahauta, jonka keskeele on tehty hiilimiilu. Tervahaudan länsiosa on hiekanotosssa tuhoutunut. Paikalla on noin 15 metriä halkaisijaltaan oleva maavalli, jonka sisäpuoli laskee viistosti tervahautaa muistuttaen. Sisällä ja keskellä on pienempi maavalli, jonka keskellä kuoppa. Tulkittu tervahudaksi, jonka pohjaan tehty hiilihauta.
Vanhan kartta-aineiston perusteella tervahaudan itäpuolella olisi hautausmaa. Paikalla ei kuitenkaan ole löytynyt mitään hautausmaahan viittaavaa. Kyseessä voi olla 1800-luvulla suunnitellun uuden hautausmaan kartalle ehtinyt merkintä, vaikka hausmaa ei tälle paikalle koskaan toteutunut. |
| metsakeskus.1000033007 |
625 |
Lahnaoja |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
368693.00000000 |
7152833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033007 |
Valtatien 8 länsipuolella on tervahauta, jonka keskeele on tehty hiilimiilu. Tervahaudan länsiosa on hiekanotosssa tuhoutunut. Paikalla on noin 15 metriä halkaisijaltaan oleva maavalli, jonka sisäpuoli laskee viistosti tervahautaa muistuttaen. Sisällä ja keskellä on pienempi maavalli, jonka keskellä kuoppa. Tulkittu tervahudaksi, jonka pohjaan tehty hiilihauta.
Vanhan kartta-aineiston perusteella tervahaudan itäpuolella olisi hautausmaa. Paikalla ei kuitenkaan ole löytynyt mitään hautausmaahan viittaavaa. Kyseessä voi olla 1800-luvulla suunnitellun uuden hautausmaan kartalle ehtinyt merkintä, vaikka hausmaa ei tälle paikalle koskaan toteutunut. |
| metsakeskus.1000033008 |
625 |
Henrikkisuo W |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
370198.00000000 |
7152840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033008 |
Laserkeileilausaineiston perusteella paikalla on tervahauta, ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000033009 |
434 |
Bredviken torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
457004.00000000 |
6697150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033009 |
Kuninkaankartastoon merkitty torppa.
Kohde on tarkastettava maastossa. Sijainti on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000033010 |
434 |
Bredviksudden |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
457090.00000000 |
6697150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033010 |
Kuninkaankartastoon merkitty torppa.
Kohdetta ei havaittu 21.11.2018 tehdyn maastotarkastuksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000033011 |
434 |
Korsvik |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
456220.00000000 |
6696998.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033011 |
Kuninkaankartastoon merkitty torppa.
Kohde on tarkastettava maastossa. Sijainti on suuntaa-antava. |
| metsakeskus.1000033014 |
425 |
Jauholaarinkangas N |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
421030.00000000 |
7188034.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033014 |
Kankaan loivalla pohjoisrinteellä on iso maakuoppa, jonka halkaisija on 5 m ja syvyys 0,6 m. Paikoitellen kuopan reunalla on havaittavissa matala valli. Noin 3-5 cm paksun humuskerroksen alla on ohut huuhtoutumiskerros. Sen alla on jonkun verran sekoittunutta hiekkaa. Ohut huuhtoutumiskerros viittaa historialliseen aikaan, ikä olisi ainakin muutama sata vuotta. Kuopan funktio on epäselvä. |
| metsakeskus.1000033015 |
425 |
Vanhanmaantienkangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
418055.00000000 |
7188365.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033015 |
Kankaan korkeimmalla kohdalla on hieman pitkulainen kuoppa, mitat 3,5 m x 3, syvyys 0,6 m, matala valli ympärillä. Kairauksessa havaittu ohut nokinen huuhtoutumiskerros ja yli 30 cm vahva nokimaakerros. Tulkittu historiallisen ajan hiilimiiluksi. |
| metsakeskus.1000033016 |
425 |
Virkkulanoja |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
420405.00000000 |
7189115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033016 |
Virkkulan Annalanmäen pohjoispuolella maantieltä n. 20 m etelään on n. 5 m pitkä ja 1,2 m leveä myllyränni, hirsisistä seinämistä näyttää olevan joitakin hirsipätkiä jäljellä. Kaakkoispäässä on muutama pohjapadon kivi säilynyt (aivan valokuvan alareunassa). Mylly on merkitty vuoden 1844 pitäjänkartalle. |
| metsakeskus.1000033017 |
425 |
Vanhanmaantienkangas 2 |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
418922.00000000 |
7187866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033017 |
Vanhanmaantiekankaan laella kulkee metsätie, jonka linjaus on selkeä Lumijoen Hirvasniemen kylältä Rantakylälle saakka. Lumijoen puolella tienimi on Vanha maantie. Se on pääosin hyvin säilynyt, Virkkulan eteläpuolella paikoitellen autoilun takia pahoin vaurioitunut. Tielinjaus kulkee Jurvalan eteläpuolelta länteen Matturin, Aarnion ja Kirrinsuon kautta nykyisen ampuradan luoksen kunnanrajalle.
Kyseessä ilmeisesti on Pohjanmaan vanhan rantatien varhainen, 1600-luvun linjaus. Vuoden 2000 inventoinnissa (Pohjanmaan rantatie Pohjois-Pohjanmaalla, Kehusmaa) tielinjaus määriteltiin pääosin vanhojen karttojen perusteella. Vain muutamia 1600-luvun osuuksia on merkitty. Limingan osuus perustuu vasta vuodelta 1785 olevaan karttaan).
2022: Edellä esitetystä linjasta itään jatkuneen tien sijaintia on arvioitu vuosilta 1831–1832 ja itäosissa vuodelta 1707 ja 1800-luvulta peräisin olevien karttojen perusteella. Tie haarautuu Rantakylän itäpuolella. Suorin reitti johtaa mäen ylitse Toppilan talolle. Nykyään paikalla oleva kuntoilupolku noudattaa mahdollisesti reittiä. Toppilan talon kohdalla linja kääntyy jyrkästi kaakkoon. Tie on tässä kulkenut todennäköisesti nykyisen talon piha-alueen halki. Tämän jälkeen tie noudattelee pitkälti Ylipääntien ja Värmikosketien nykyistä linjaa. Poikkeuksena hautausmaan ja Kankaan talon kohdat, missä tie on kulkenut aiemmin pohjoisempana. Heiskarin talon kohdalla tieura yhtyy uudemman viimeistään 1700-luvulla käyttöönotetun tieuran kanssa. |
| metsakeskus.1000033020 |
205 |
Sutelanperä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533479.00000000 |
7130571.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033020 |
Kohde sijaitsee Paltaniemen Sutelanperässä, Rekinlammen ja Oulujärven välissä. Tervahautoja on kolme vierekkäin ajouran pohjoispuolella alle sadan metrin matkalla. Tervahaudat ovat melko tiheässä nuorehkossa metsässä, luotee-seen/pohjoiseen viettävän rinteen taitteessa. Maaperä on hiekkaa/karkeaa hietaa.
Tervahaudat ovat muodoltaan ja kooltaan samanlaisia. Niissä on selvät 3-4 metriä leveät vallit, sisäosan halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys reilu metri. Vallin ulkoreunasta mitattuna niiden halkaisija on noin 20 metriä. Haudoissa on ränni-kaivannot alarinteeseen, pisimmän kaivannon pituus on noin 8 metriä. |
| metsakeskus.1000033021 |
205 |
Männikkö |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
532908.00000000 |
7130351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033021 |
Kohde sijaitsee Paltaniemen Sutelanperässä, lähellä Oulujärven rantaa. Kiviniementien länsipuolella on hiekkainen kumpare, jonka keskelle ja pohjoislaidalle on kaivettu säilytyskuoppia tai maakellareita, joissa ei ole kivirakenteita. Voi olla, että kuopissa on ollut puuvuoraus. Kuoppia on kuusi kappaletta. Mäen päällä on yksi kuoppa, koko noin 2x2 metriä, syvyys noin metri. Kumpareen pohjoisreunassa on viisi kuoppaa parin metrin välein. Kuoppien sisäosa on kooltaan noin 2x2 metriä, syvyys noin metri. Kuoppiin on selkeä kapeampi kulku aukko alarinteen puolelta. Vieressä on pitkään viljelty peltoalue. Kyseessä lienee Sutelanperän tai Sutelan taloihin liittyvät pienet varastokellarit. Aivan vastaavia kuoppia on ainakin Sotkamon Sopalanlammella, myös historiallisen asutuksen vieressä.
Kumpareella on muutamia hyvin iäkkäitä mäntyjä, arviolta parin sadan vuoden ikäisiä. Aluskasvillisuutta on myös jonkin verran. |
| metsakeskus.1000033023 |
205 |
Leväpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531607.00000000 |
7127053.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033023 |
Kohde sijaitsee Paltaniemen länsiosassa, Tervaniemen pohjoispuolella olevaan Levälahteen laskevan Leväpuron varres-sa, sen eteläpuolella. Järven rantaan on matkaa noin 400 metriä. Leväpuron eteläpuolella on pieni hiekkakumpare, johon tehty tervahauta. Hauta on laakea, maljamainen, syvyys alle metri. Sisäosan halkaisija on noin 7 metriä, vallit ovat matalat, noin 3-4 metriä leveät ja haudan halkaisija vallin ulkoreunasta mitattuna on noin 15 metriä. Tervahaudan koil-lisreunassa on näkyvissä rännin hirsistä rakennettua aukkoa, hirret ovat lahonneet, mutta vielä säilyneet. Näkyvä osa on leveydeltään noin 40 cm. |
| metsakeskus.1000033024 |
205 |
Särämäjärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
540593.00000000 |
7126682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033024 |
Kohde sijaitsee Kajaanin keskustan koillispuolella, Särämäjärven itäpuolella. Valtatie 5 kulkee noin 100 metriä kohteen itäpuolella. Tervahauta on kesämökin eteläpuolella, Särämäjärven ja kapean uoman välisellä kannaksella. Maaperä on hiekkaa, kasvillisuus tervahaudan kohdalla sekametsääsekä rehevää aluskasvillisuutta. Tervahauta on vallien ulkoreunas-ta mitattuna noin 15 metriä, sisäosan halkaisija noin 7-8 metriä. Hauta on laakea, syvyys noin metri. Haudasta johtaa rännikaivanto kaakkoon, alarinteeseen. |
| metsakeskus.1000033025 |
422 |
Kuusenjuuri Jussila |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
641451.00000000 |
7022464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033025 |
Kuusenjuuren vanhalta tilalta koilliseen sijaitsevan mäen laella on hyvin säilynyt historiallisen ajan asuinpaikan kokonaisuus. Kohde sijaitsee tiheässä mänty- ja kuusimetsässä.
Kohteeseen kuuluu korkeahko (1,5 m) suuren rakennuksen kivijalka, uunin raunio, kellarikuoppia, kiviaitoja ja pellonpohjaa.
Paikalla on sijainnut Jussilan talo isonjaon alkaessa (V. Saloheimo 1971) |
| metsakeskus.1000033026 |
422 |
Kirkkosaari 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
651554.00000000 |
7024139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033026 |
Varasjoen eteläpuolelle tehdyn koekuopan pohjalta havaittu kulttuurikerros. Maasto tasaista, heinikoitutta puistoaluetta. Tiilestä ja hiilestä koostuva kerros, mahdollisesti paikalla sijainneen historiallisen asuinpaikan pohja.
Lieksan alueen vanhin asutus sijaitsi Kaupunginniemessä (ts. Kirkkosaaressa). |
| metsakeskus.1000033027 |
895 |
Haudo Laiska/Laukola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
205370.00000000 |
6753880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033027 |
Kantatalo, merkitty vuoden 1784 karttaan. |
| metsakeskus.1000033028 |
895 |
Haudo Nåkali/Nokali |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
205405.00000000 |
6753859.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033028 |
Kantatalo on merkitty vuoden 1784 karttaan. |
| metsakeskus.1000033029 |
895 |
Haudo Hämil/Kylä-Hemmilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
205433.00000000 |
6753831.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033029 |
Kantatalo merkitty vuoden 1784 karttaan. |
| metsakeskus.1000033030 |
895 |
Haudo Hämil/ vainio Hemmilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
205448.00000000 |
6753823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033030 |
Kantatalo merkitty vuoden 1784 karttaan. |
| metsakeskus.1000033031 |
895 |
Haudo Nissil/Nissilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
206273.00000000 |
6753477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033031 |
kantatalo on merkitty vuoden 1784 karttaan. |
| metsakeskus.1000033032 |
895 |
Kallela Pispa |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
209520.00000000 |
6753619.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033032 |
Kantatalo Pispa hemman on merkitty v. 1783-84 karttaan. |
| metsakeskus.1000033033 |
895 |
Kallela Wilo/Viloi |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
209578.00000000 |
6753641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033033 |
Kantatalo on merkitty v. 1783-84 karttaan. |
| metsakeskus.1000033035 |
768 |
Niinimäki |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
563754.00000000 |
6867244.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033035 |
Historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjen löytöpaikka sijaitsee Sulkavalla nykyisestä Leipämäestä koilliseen ja nykyisestä Kurkelasta itäkaakkoon paikannimen Pääpaikka länsipuolella. Löytöpaikan pohjoispuolella on Pyhäjärven järvi. Historiallisten tietojen perusteella seutu on ollut 1600-luvun alkupuolella asti Juvan Härkälän kymmenyksen alueella. Sen jälkeen se siirtyi osaksi perustettua Sulkavaa ja sijaitsi Kaitaisen kymmenyskunnassa.
Niinimäen kylä näkyy 1640-luvun maakirjakartalla. Kylä muodostui tuolloin kahdesta talonpaikasta niitä ympäröivine peltolohkoineen. Läntisempi talonpaikka (A) oli autio ja itäisempi (B) asuttu. 1790-luvun kartalla itäisempi talonpaikka on asuttu nimellä Ninimäki. Läntisempi talonpaikka on myös asuttu ja nimellä Päränen (tai Pärnänen). Pitäjänkartastossa itäisemmän talonpaikan nimi Ninimäki on muuttunut Kurkelaksi. Läntisemmän talonpaikan kohdalle on kirjoitettu ilmeisesti lyhennetyssä muodossa Ninim (Niinimäki lyhennettynä?). Vuoden 1973 ja 1989 peruskartalla on itäiselle talonpaikalle merkitty paikannimi Pääpaikka ja yksi asuintalo, mutta osa vanhaa talonpaikkaa on kynnetty pelloksi. Nykypäivään tullessa pääosa talonpaikasta on kynnetty pelloksi. Läntisellä talonpaikalla tai sen lähellä sijaitsee nykyään Kurkelan tilakeskus.
Eri tietoja yhdistämällä vaikuttaa siltä, että löytöpaikalla on sijainnut 1600-luvun maakirjakartassa näkyvän Niinimäen kylän itäisempi talo. Niinimäen kylä on mahdollisesti syntynyt 1580-luvulla, mutta viimeistään se on olemassa todennäköisesti vuonna 1610. Viimeistään 1630-luvulla Niinimäen kylässä on kaksi talonpaikkaa. Läntisempi on autio aika-ajoin ja itäisempi näyttää asutun melko yhtäjaksoisesti 1900-luvun lopulle saakka. Niinimäen kylä yhdistyi sittemmin Leipämäen kylään.
Asutuksen loppumisen jälkeen itäinen Niinimäen talonpaikka on raivattu miltei kokonaan pelloksi 1900-luvulla. Ilmeisesti osa rakennuksen perustuksista on purettu ja haudattu peltomaahan, joten maa on sekoittunut paikoin syvältä. On kuitenkin mahdollista, että pellolla olevilla saarekkeilla ja paikoin kyntökerroksen alla on voinut säilyä asuinpaikan kulttuurikerrosta ja rakennelmien jäännöksiä. Kohteen säilyneisyyden ja luonteen tarkempi määrittely edellyttää maastossa tarkastamista. |
| metsakeskus.1000033037 |
256 |
Pitkäjärvi-Päijänne |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
411501.00000000 |
7021200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033037 |
Paikalla on hiekkamaaperäinen vanha rantatörmä ja kangas. Muinaisen törmän
reunalla on kaksi hyvin säilynyttä ja ehjää tervahautaa. N 7021199 E 411496 ja N 7021188 E 411529.
Soisalo & Sepänmaa 2021: Kohteen tilassa ei havaittu muutosta v. 2008 kuvaukseen verrattuna. Kankaalla tervahautojen läheisyydessä on hiekanottokuoppia. |
| metsakeskus.1000033039 |
86 |
Oitin internointileiri |
10007 |
12018 |
13201 |
11006 |
27009 |
392974.00000000 |
6741782.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033039 |
Suomen ja Neuvostoliiton välirauhansopimuksessa 19.9.1944 suomalaiset sitoutuivat internoimaan kaikki Saksan, Puolan ja Unkarin kansalaiset sekä estämään näiden omaisuuden maastaviennin.
Suomeen perustettiin yhdeksän internoimisleiriä, joista Oitin leiri n:o 4 oli suurin.
Se toimi Tyynelän lepokodin alueen rakennuksissa ja parakeissa ja leirin ympärille on rakennettu piikkilanka -aita. Alue oli kooltaan noin 3-4 hehtaaria.
Maastossa Vartiomäen lounaispuolella on jäljellä viisi järeää aitatolppaa suorassa linjassa piikkilankoineen. |
| metsakeskus.1000033040 |
74 |
Kanala Kukkola |
10007 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
371137.00000000 |
7040950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033040 |
Paikalla sijaitsee isoista kivistä tehty/ladottu kivirakenne, jonka pituus on n.14 m ja leveys vaihtelee 1,5-2,2 m, korkeus noin 0,50-60 cm. |
| metsakeskus.1000033043 |
205 |
Immola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
530620.00000000 |
7129554.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033043 |
Immola sijaitsee Paltaniemellä Pappilanniementien varressa. Talo on Paltaniemen vanhimpia ja asuttu jo 1600-luvulla. 1700-luvun alussa talo toimi pitäjän kirjurin asuntona ja sen jälkeen siinä asui kihlakunnan tuomari. Talon länsipuolella sijaitsevalta pellolta metallinetsijät ovat löytäneet mm. 1600-luvulle ajoittuvia kolikoita (tieto Kainuun museosta). Immolan talon rakentamattomilla alueilla ja lähipelloilla voi olla jäänteitä 1500–1700-lukujen asutuksesta.
Pihapiirin eteläosassa on vuonna 2024 tehty metallinetsintää, jonka vanhimmat selvästi ajoitettavat löydöt ovat Kristiinan 1/4-äyrejä (Ilppari ILM31267, ILM31269). Yhdessä kuluneessa rahassa erottuu Vaasa-suvun vaakuna (Juhana III:n 1/2-äyrinen? ILM30607). |
| metsakeskus.1000033044 |
205 |
Kemilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
531275.00000000 |
7129510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033044 |
Kemilän talo sijaitsee Paltaniemellä Juusolanlammen rannassa. Lammen ja talon välissä kulkee Hämeentie. Kemilä on ollut asuttuna viimeistään 1700-luvun alkupuolelta asti. Kemilän eteläpuolisella pellolta ovat metallinetsijät löytäneet 1600-luvulle ajoittuvia kolikoita. Kemilän talon rakentamattomilla alueilla ja lähipelloilla voi olla jäänteitä 1500–1700-lukujen asutuksesta. |
| metsakeskus.1000033047 |
205 |
Juusola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
531375.00000000 |
7129709.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033047 |
Juusola sijaitsee Paltaniemellä Hämeentien varressa. Juusola on Paltaniemen kantatiloja 1560-luvulta asti. 1700-luvulla paikalla asui Hurskaisia ja taloa kutsuttiin Hurskaalaksi, mutta isonjaon aikana 1800-luvun lopulla nimi muuttui Juusolaksi. Juusolan talon rakentamattomilla alueilla ja lähipelloilla voi olla jäänteitä 1500–1700-lukujen asutuksesta. |
| metsakeskus.1000033048 |
205 |
Sutela |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
532560.00000000 |
7130086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033048 |
Sutela sijaitsee Paltaniemen pohjoisrannan tuntumassa, Sutelantien varressa. Sutela on perustettu 1600-luvulla. Se oli Paltamon kirkkoherran hallinnassa vuoteen 1701 asti ja yksityisomistuksessa vuoteen 1789 saakka, jolloin siitä tehtiin sotilasvirkatalo. Sutelan viereisiä peltoja käytettiin äkseerauskenttänä. Talossa asui maakapteeni Löthman vuosina 1789–1808. Löthmanin kuoleman jälkeen Suomen sodan päätyttyä talo pysyi talonpoikien manttaalikunnan hallinnassa. Sute-lan talon rakentamattomilla alueilla ja lähipelloilla voi olla jäänteitä 1600–1700-lukujen asutuksesta. |
| metsakeskus.1000033049 |
205 |
Sivola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
530773.00000000 |
7129637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033049 |
Sivola, nykyinen Taunola, sijaitsee Paltaniemellä Pappilanniementien varressa. Se on perustettu 1600-luvulla, isäntänä mainitaan Matti Olavinpoika. Talo toimi kappalaisen virkatalona 1760–1937. Tien toisella puolella on Immola, jonka pää-rakennus on Paltaniemen vanhimpia rakennuksia. Metallinetsijät ovat löytäneet viereisiltä pelloilta 1600–1700-luvuille ajoittuvia kolikoita. Talon rakentamattomilla alueilla ja lähipelloilla voi olla jäänteitä 1500–1700-lukujen asutuksesta. |
| metsakeskus.1000033050 |
205 |
Pappilaniemi |
10007 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
529870.00000000 |
7129257.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033050 |
Pappilanniemi sijaitse Paltaniemellä Kirkkoniemen ja vanhan hautausmaan eteläpuolella. Nykyinen pappila on rakennet-tu vuonna 1836 vanhan pappilan paikalle, joka oli rakennettu vuonna 1723. Nykyisin pappila on yksityisessä omistukses-sa. Paikalla on todennäköisesti sijainnut aiemminkin pappila. Vuoden 1650 Klaus Klaunpojan karttaan on ainakin merkitty rakennus, joka voisi olla pappila. Pappilanniemi sijaitsee 1500-luvun hautausmaan vieressä, paikalla on myös ollut kirkko, joka on sortunut järveen, toinen kirkko tuhoutui maanjäristyksessä. Sen jälkeen rakennettiin Paltaniemen nykyinen kirkko vuonna 1726. Pappilanniemellä ja viereisillä alueilla voi olla löydettävissä merkkejä 1500-luvun uudisasutuksesta ja myöhemmästä historiallisesta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000033051 |
205 |
Mattila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
530107.00000000 |
7129285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033051 |
Mattila sijaitse Paltaniemellä Pappilanniementien varressa, hieman Kirkkoniemen vanhan hautausmaan itäpuolella. Mat-tila on perustettu viimeistään 1600-luvun puolivälissä, jolloin sen isäntänä oli Ransu Kähkönen. Vanhan hautausmaan läheisyys ja viereisiltä pelloilta metallinetsijöiden löytämät 1600-luvun rahat viittaavat siihen, että rakentamattomilla piha-alueilla ja pelloilla voi olla jäännöksiä 1500-1600-lukujen asutuksesta |
| metsakeskus.1000033055 |
631 |
Salvi |
10007 |
12001 |
13000 |
11042 |
27000 |
207127.00000000 |
6774421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033055 |
Valtatien 8 ja vanhan Turun - Raumantien risteyksen itäpuolella, siitä noin 250 m päässä oli lukuisia rakennusten kivijalkoja ja muita rakenteita avoimella mäellä. Kyseessä ovat rakennusten jäännökset, jotka näkyvät vielä vuoden 1984 peruskartassa kohdassa, jossa lukee Salvi. Kivijalkojen ulkoasu on melko nykyaikainen, mutta toisaalta inventoinnin aikana ei kyseisen asutuksen syntyajan kohtaa saatu selville.
Kivijalka 1: Itäseinä jäljellä. EP suuntainen, 11 metriä pitkä. yksinkertainen lohkotuista
kivistä tehty (poratappien jälkiä). Muut seinälinjat epämääräisiä. Rakennuksen koko ollut
noin 7 x 11 metriä. Ei tulisijaa.
Kivijalka 2: edellisestä noin 78 metriä itään. Koko 5 x 10 metriä. Yksinkertainen
lohkotuista kivistä tehty perustus. Heinän peitossa. Ei tulisijaa.
Kivijalka 3: Yksinkertainen lohkokivistä tehty perustus. Koko 4,5 x 4,5 metriä, korkeus
noin 0,4 metriä. Heinän peitossa. Ei tulisijaa.
Kivijalka 4: Lounaiskoillissuuntainen,
tehty luonnonkivistä. Koko 4 x 8 metriä, osittain
katkeileva. Korkeus noin 0,4 metriä. Lounaispäässä kiuas, tehty luonnonkivistä, päällä
tiilen muruja. Kiukaan koko 1,6 x 2 metriä, korkeus metrin. Saumoja vahvistettu laastilla.
Kivijalka 5 ja betonipalkit: Kaksi betonipalkkia rinnakkain. Palkkien koko noin 0,4 x0,4
metriä, pituus noin 5 metriä. Kivijalkaa läheisyydessä.
Betoniporras: Kolme askelmaa, itälänsisuuntainen. Koko 1,5 x 2,5 metriä, korkeus 0,6
metriä. Ei ehkä alkuperäisellä paikallaan, sillä portaaseen ei näytä liittyvän
minkäänlaista perustusta.
Kiviaita: kiviaidan pätkä. Avokallion vieressä alarinteessä vanhan pellon reunan
tuntumassa. Leveys 1,5 m, pituus 3,5 m, |
| metsakeskus.1000033056 |
181 |
Pitkäniemi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
277277.00000000 |
6857525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033056 |
Pitkäniemi eli Jämijärvi sijaitsee nimensä mukaisesti pitkällä, Mielahden ja Pitkälahden välisellä niemellä. Pitkäniemi ja Kontti ovat todennäköisesti Jämijärven vanhimmat kylät. Taloja Pitkäniemessä oli vuoden 1540 verokirjassa kolme; se oli toiseksi suurin kylä Kontinkylän jälkeen. Seuraavalla vuosisadalla taloja oli edelleen kolme; Heiska, Jutila ja Tuori. Pitkäniemen Heiskaa pidetään Jämijärven vanhimpana talona. Alun perin tilan nimi oli Pitkäniemi, mutta se muuttui Heiskaksi v. 1709 paikkeilla.
Kylätontti sijaitsi vuoden 1785 isojakokartan perusteella niemen lounaispuolella. Isojakoon mennessä Heiskan talo oli jaettu kahtia, joten taloja oli nyt neljä. Kaikki sijaitsivat edelleen samalla kylätontilla. Nykyisin alkuperäisellä tontillaan sijaitsee enää Jutilan talo, muiden siirryttyä kauemmas vanhalta kylätontilta. Alue on nyt Jutilan tilan pihapiiriä rakennuksineen ja istutuksineen sekä rakentamaton joutomaa tontin koillispuolella. Joutomaa on ollut osa vanhaa kylätonttia; sillä ovat sijainneet molemmat Heiskan talot. Alue kuuluu Pitkälahden kulttuurimaisemaan (Satakunnan rakennusperintö 2005).
Alueella voi olla säilynyt maanalaisia vanhempia rakenteita. Alueen rajaus on suuntaa antava. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden. Vallitseva maankäyttö on edelleen sallittua, mutta maankäytön suunnittelussa on huomioitava alueen erityispiirteet. |
| metsakeskus.1000033057 |
181 |
Kierikka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
275479.00000000 |
6859488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033057 |
Kierikassa oli vuoden 1540 verokirjassa kaksi taloa. Soinia ja Kierikkaa on kirjallisuudessa käsitelty myös yhtenä kokonaisuutena. Nimistä päätellen Soinin ja Kierikan silloiset isännät olivat läheistä sukua keskenään. Kierikan Hintun talon silloisena omistajana mainitaan Erik Kierikka ja Kaparin talon omistajana Nils Kierikka.
Kylätontti sijaitsi vuoden 1785 isojakokartan perusteella Mertiöjärven ja Jämijärven vesistöjen välissä. Tuolloinkin tontilla oli vierekkäin kaksi taloa, Hinttu ja Kierikka. Nykyisin tontilla oleva Kierikan tila on toiminnassa olevan maatila. Hinttu on siirtynyt hieman pohjoisemmas kylätontilla. Sen pohjoisosassa on käytettyjen autojen myyntialue, mikä laskee alueen maisemallista arvoa. Vanha tonttimaa on täysin uudempien rakennusten ja tien alla. Kierikka on kuitenkin historiallisen merkittävyytensä vuoksi kulttuuriperintökohde.
Alueella voi olla säilynyt maanalaisia vanhempia rakenteita. Alueen rajaus on suuntaa antava. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden. Vallitseva maankäyttö on edelleen sallittua, mutta maankäytön suunnittelussa on huomioitava alueen erityispiirteet. |
| metsakeskus.1000033058 |
181 |
Soini |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
275591.00000000 |
6859186.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033058 |
Soinissa oli vuoden 1540 verokirjassa kaksi taloa. Nimistä päätellen Soinin ja Kierikan silloiset isännät olivat läheistä sukua keskenään. Hintun talon silloisena omistajana mainitaan Erik Kierikka ja Kaparin talon omistajana Nils Kierikka. Soinia ja Kierikkaa onkin kirjallisuudessa käsitelty myös yhtenä kokonaisuutena. Mahdollisesti jo keskiajalla syntynyt valtakunnallisesti merkittävä Hämenkankaan kangastie, joka muutettiin posti- ja ratsutieksi 1650-luvulla, on kulkenut vielä 1700-luvun alussa Soinin kautta.
Kylätontti sijaitsi vuoden 1785 isojakokartan perusteella Mertiöjärven ja Jämijärven vesistöjen välissä. Tuolloin tontilla oli vain yksi talo, Soini. Nykyinen Soinin tila on toiminnassa oleva maatila. Vanha tonttimaa on täysin uudempien rakennusten ja muokatun pihapiirin alla. Mitään erityisen säilynyttä aluetta ei voida erottaa. Soini on kuitenkin historiallisen merkittävyytensä vuoksi kulttuuriperintökohde.
Alueella voi olla säilynyt maanalaisia vanhempia rakenteita. Alueen rajaus on suuntaa antava. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden. Vallitseva maankäyttö on edelleen sallittua, mutta maankäytön suunnittelussa on huomioitava alueen erityispiirteet. |
| metsakeskus.1000033059 |
181 |
Kontinkylä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
276871.00000000 |
6860507.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033059 |
Kontinkylässä oli vuoden 1540 verokirjassa neljä Kontti-nimistä taloa ja se oli suurin kylistä. Kontin veljekset olivat siirtyneet asuttajina Mouhijärveltä 1500-luvulla nykyisen Kontinkylän alueelle. Kontin kulttuurimaisema muodostuu keskiajalla kyröläisten uudisraivaajien asuttamasta saarimaisesta muodostelmasta, joka on yhteydessä mantereeseen kahdella kapealla kannaksella. Tilusteiden varsilla sijaitsevat rakennukset ovat harvakseltaan eri puolilla Konttia ja viljelykset laskeutuvat loivasti Jämijärveen. Kontin tilalla oleva vanha aitta on ilmeisesti yksi Suomen vanhimpia puurakennuksia. Rakennusvuodesta ei ole varmuutta, mutta epäilyt kallistuvat vahvasti vuoteen 1553. Perusteluna on sekä aitan edestä päin katsoen vasemmassa seinässä oleva muutaman sentin korkuinen vuosilukukaiverrus 1553 että aitan rakentamisessa käytetty kiilanurkkatyyli, jota käytettiin nimenomaan 1500- ja 1600-luvuilla. Alue kuuluu Kontin kulttuurimaisemaan (Satakunnan rakennusperintö 2005).
Vanha kylätontti sijaitsee Mattilan tilan pihapiirissä; Kontin tila on nykyään hieman etelämpänä. Päärakennus on joko uusi tai täysin ulkoasultaan uusittu, kylätontin kohdalla ei ole rakennuksia. Suhteellisen vähän muuttunut ympäristö kertoo edelleen vanhoista elinkeinoista.
Kontinkylä on historiallisen merkittävyytensä vuoksi kulttuuriperintökohde. Alueella on todennäköisesti säilyneenä maanalaisia vanhempia rakenteita. Alueen rajaus on suuntaa antava. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden. Vallitseva maankäyttö on edelleen sallittua, mutta maankäytön suunnittelussa on huomioitava alueen erityispiirteet. |
| metsakeskus.1000033060 |
181 |
Kontinkylä Rämi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
276830.00000000 |
6860676.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033060 |
Pohjoisessa kapea salmi erottaa Kontin ”saaren” mantereesta. Sen mantereen puolella ollut Rämin talo kuuluu myös Kontin kylään. Rämi oli alunperin yksi Kontinkylän neljästä Kontti -nimisestä talosta, perustajanaan Olav Kontti vuonna 1540. Rämi jakaantui 1600-luvulla Yli- ja Ala-Rämiksi. Yli- ja Ala-Rämin kantatilat, jotka perustettiin vuonna 1784, sijaitsevat nykyisin hieman pohjoisempana vanhasta tontistaan. Isojakokartassa ja 1800-luvun puolivälin pitäjänkartassa ne ovat vielä vanhalla paikallaan (kts. kuva 15). Rämin vanhalla tontilla on talo ja ulkorakennus. Tontti on historiallisen merkittävyytensä vuoksi kulttuuriperintökohde. Alue kuuluu Kontin kulttuurimaisemaan (Satakunnan rakennusperintö 2005).
Kontinkylän Rämi on historiallisen merkittävyytensä vuoksi kulttuuriperintökohde. Alueella on todennäköisesti säilyneenä maanalaisia vanhempia rakenteita. Alueen rajaus on suuntaa antava. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden. Vallitseva maankäyttö on edelleen sallittua, mutta maankäytön suunnittelussa on huomioitava alueen erityispiirteet |
| metsakeskus.1000033062 |
181 |
Pyydönniemi |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
276653.00000000 |
6858524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033062 |
Pyydönniemen yksinäistalo oli asuttu jo keskiajalla ja varhaisin tiedossa oleva asiakirjamaininta siitä on vuodelta 1512. Pyydönnniemen talo oli merkitty autiotilaksi jo ennen vuotta 1540. Uudelleen autiotalo asutettiin v. 1681. Sijaintinsa puolesta talon voi hyvin kuvitella kuuluneen ensimmäisten asuttujen rantakumpareiden joukkoon.
Tontti on edelleen, kuten jo isojaon aikoihin v. 1784, kahtia jaettu ja asuttu. Tilat ovat Jussila ja Pyydönniemi. Tonteilla on ollut useampia talousrakennuksia vielä 1900-luvulla, mutta niitä on purettu. Esimerkiksi Jussilan puolella tien pohjoispuolella olevalla tyhjällä paikalla on ollut navetta. Alue kuuluu Pitkälahden kulttuurimaisemaan (Satakunnan rakennusperintö 2005).
Pyydönniemi on historiallisen merkittävyytensä vuoksi kulttuuriperintökohde. Alueella on todennäköisesti säilyneenä maanalaisia vanhempia rakenteita. Alueen rajaus on suuntaa antava. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden. Vallitseva maankäyttö on edelleen sallittua, mutta maankäytön suunnittelussa on huomioitava alueen erityispiirteet. |
| metsakeskus.1000033063 |
181 |
Ahola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
274350.00000000 |
6859960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033063 |
Mertiöjärven koillisrannalla olevalta rantapellolta löytyi kvartsi-iskoksia 5 kappaletta n. 50 x 50 metrin alalta, mm. ilmeisesti salaojakaivannon kasoista. Niitä ei taltioitu. Jo aiemmassa inventoinnissa vuonna 1999 pellolta löytyi pii- ja kvartsi-iskos, joita ei otettu talteen. Peltoa ei ollut kynnetty.
Alueen rajaus on ohjeellinen. Ilman koetutkimuksia asuinpaikan todellinen laajuus ei selviä. |
| metsakeskus.1000033064 |
181 |
Palolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
269180.00000000 |
6861850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033064 |
Pellolta Palolahden länsirannalta löytyi kvartsi-iskoksia 4 kappaletta n. 50 x 50 metrin alalta. Niitä ei taltioitu. Alueelta tunnetaan aiempana löytönä tasataltta (KM 2572:381) joka löytyi jo v. 1888. Peltoa ei ollut kynnetty.
Alueen rajaus on ohjeellinen. Ilman koetutkimuksia asuinpaikan todellinen laajuus ei selviä. |
| metsakeskus.1000033065 |
71 |
Puukkoneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
402102.00000000 |
7112795.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033065 |
Tervahauta sijaitsee Haapaveden länsiosassa, Puukkonevan pohjoispuoleisella matalalla soraharjanteella, laajojen avohakku- ja muokkausalueiden ympäröimänä (2018). Tervahaudan halkaisija on 13 m ja syvyys noin 0,8 m, Sen halssi suuntautuu lounaaseen ja sen pituus on noin 2 m. Tarkastusaikana haudan vieressä oli tuulenkaato ja myös tervahaudan päälle oli kaatuneena jonkin verran puustoa. Tervahautarakenne erottuu laserkeilausaineistoissa. Myös noin 800 metrin päässä Puukkonevan eteläpuolella on tervahauta (kohde Puukkokangas).
Kohde tarkastettiin Rahkolan tuulivoimapuiston arkeologisessa lisäselvityksessä syksyllä 2018. Noin 100 m tervahaudan lounaispuolelle sijoittuu suunnitelmien mukainen lähin tuulivoimalarakennus.
2021: Ei tarkastettu maastossa inventoinnin 2021 yhteydessä. Aluerajausta on kuitenkin hieman pienennetty alkuperäisestä. |
| metsakeskus.1000033067 |
743 |
Myllymäen talo |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
287637.00000000 |
6967826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033067 |
Sijaintipaikka on Seinäjoen keskustan tuntumassa kirkosta noin 1 km lounaaseen Myllysaaren itäosassa ja Myllykosken länsirannalla.
Vuoden 1695 ja 1755 kartoille on merkitty Myllymäen talo. Paikalle on merkitty rakennus vielä 1840-luvun pitäjänkartalle. 1800-luvun lopun yleiskartalla talo vaikuttaa olevan kauempana luoteessa, mutta kartan mittakaava on suuri ja siten paikannus epäselvä. 1912 kartalla taloa ei näy, joten talonpaikka lienee autioitunut 1800-luvun loppupuoliskolla. Vuosien 1948 ja 1964 ilmakuvissa alue on rakentamatonta maastoa. Talonpaikkaa ei ole maastotarkastettu. |
| metsakeskus.1000033069 |
305 |
Saarilammenpalo |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
611361.00000000 |
7254270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033069 |
Oulangan kansallispuistossa Saaripuron pohjoisrannalla Saarilammesta ja tiestä hieman itään on honkiintunut petäjä, jonka kyljessä on osin umpeentunut pilkka. Pilkkaan on kaiverrettu tai kirveellä isketty kaksi päälleekkäistä X-merkkiä.
Sähköposti-ilmoitus Pohjois-Pohjanmaan museoon 11.10.2018, ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000033070 |
704 |
Kohmo |
10002 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
241073.00000000 |
6729268.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033070 |
Metsän puolella, harjun päässä, pellon reunassa on kaksi kiviröykkitä. Toinen niistä rikkoutui kaivurin raivatessa maata uudeksi peltoalueeksi. Kivien alta paljastui noin 20 cm paksuudelta hiilensekaista nokimaata. Sen alla on puhdas hiekka. Kivet eivät ole palaneita. Viiden metrin päässä oleva kiviröykkiö on ehjä. Kivet on selvästi ladottu. Kivien alla on myös hiilen kappaleita, mutta ei samanlaista vahvaa nokimaakerrosta, kuin toiseen röykkiöön liittyen. Rikkoutuneen röykkiön alkuperäisiä mittoja on vaikea arvioida ja ehjä röykkiö ikäänkuin sulautuu harjuun. Pitkin harjua on yksittäisiä kiviä. |
| metsakeskus.1000033071 |
309 |
Mustanpuro |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604655.00000000 |
6960113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033071 |
Metsäautotien urasta paljastunut kvartsi-iskoksia (KM 41657: 1 - 3; ks. alakohteet).
Vaatii tarkempaa selvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000033072 |
738 |
Naarslahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
255336.00000000 |
6695639.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033072 |
Metsänrinteessä on matala hajoitettu kiviröykkiö, koko 8 x 4 m (hajoitettuna). Reunoilla on kookkaampia kiviä. Keskellä pienemmistä kivistä tehty kehä. Kiviä levinneenä alarinteessä ja sivulla. Muistitiedon mukaan samalla korkeuskäyrällä on ollut kaksi pienempääkin röykkiötä, mutta nykymaastossa nämä eivät ole enää selkeästi havaittavissa. |
| metsakeskus.1000033073 |
538 |
Linnamäki-Houna |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
226428.00000000 |
6732487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033073 |
Niittyalueen viereisellä metsäsaarekkeella on vanhan rakennuksen raunio. Jäljellä on kivisiä seinälinjoja ja kivisen tulisijan jäänteet. |
| metsakeskus.1000033074 |
538 |
Sant Henrikin pöytä |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
228394.00000000 |
6732556.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033074 |
Sant Henrikin tiet, jotka tulevat kohti Nousiaisten pitäjää, sisältävät pyhään Henrikkiin liittyviä merkkipaikkoja. Kohde sijaitsee Kärrysten kylään johtavan tien varrella. Se on kolmijalkainen kivipöytä eli samanlainen kuin Kuhankuonon kumottu alkuperäinen rajamerkki. Kirjallisuudessa kerrotaan että Pyhä Henrik on aterioinut tämän pöydän ääressä. |
| metsakeskus.1000033075 |
895 |
Kallela Björnö/Björni |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
209611.00000000 |
6753648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033075 |
Merkitty 1783-84 karttaan. |
| metsakeskus.1000033076 |
895 |
Kallela Lalla |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
209636.00000000 |
6753649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033076 |
Lalla hemman merkitty v. 1783-84 karttaan. |
| metsakeskus.1000033077 |
895 |
Kallela Wapola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
209688.00000000 |
6753669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033077 |
Wapola hemman merkitty v. 1783-83 karttaan. |
| metsakeskus.1000033078 |
630 |
Heinäneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478661.00000000 |
7114944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033078 |
Laajan Heinäveden ojitetun rämealueen länsipuolella rämeiden ympäröimän mäen kaakkoisreunalla on tervahauta, jonka halkaisija on n. 20 m. Halssin suunta on koilliseen. Kivikkoisella mäellä kasvaa harvaa mäntymetsää.
Inventointi 2022: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.1000033079 |
630 |
Palokangas Perukka |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
476129.00000000 |
7114036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033079 |
Perukan kyläkeskuksen itäpuolella, Siikajoesta n. 600 itään laajan hiekkaa olevan Palokankaan
eteläosassa, kankaan länsireunalla ja suon reunalla on kaksi tervahautaa 50 metrin etäisyydellä toisistaan. Itäisempi on halkaisijaltaan n. 8 m ja sen halssi on länteen. Läntisempi tervahauta on halkaisijaltaan n. 6 m ja myös sen halssi on kohti ja suolle päin. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää. Tarvahaudosita etelää sijaitsee kivikautinen asuinpaikka ja kuopparakenteita, kohde Perukan kansakoulu NW. |
| metsakeskus.1000033080 |
630 |
Soitemenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
471169.00000000 |
7111892.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033080 |
Tervahauta, joka halkaisija on noin 15 m. Sen länsireuna on hieman tienteossa leikkautunut.
Noin 50 m pohjoiseen on n. 3,5 x 1,5 m kokoinen ja n. 1 metrin syvyinen kuoppa, josta maa-aines ja kivet on nostettu sen eteläpuolelle kummuksi, jonka mitat ovat n. 4 x 2,5 m, korkeus on 70 cm, siinä ei vaikuttaisi olevan isompia kiviä. Kuopan ja kummun pintaa peittää kasvillisuus. Muodostelmien fun Kohde sijaitsee Kajaanintieltä pohjoiseen Iso Tervaskankaalle johtavan metsätien varrella, heti tien itäpuolella, laajojen räme- ja suoalueiden ympäröimällä vain hieman ympäristöstään kohoavalla kankaalla. Alueen puusto on nuorta harvaa mäntymetsää |
| metsakeskus.1000033082 |
146 |
Kotila |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
683738.00000000 |
6962934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033082 |
Kylätontit/kantatalot. Kulujärven pohjoisrannalla Potattiniemellä jyrkkärinteisen Kuluvaaran eteläpuolella. Alueen ympärillä on viljelyksessä olevia ja metsittyneitä peltoja.
Paikalle on merkitty talo vuosina 1745-1747 ja 1800-luvun puolivälissä laadituille pitäjänkartoille sekä 1800-luvun alkuvuosikymmeninä laaditulle isonjaon kartalle. Talon nimi oli aluksi Kutuniemi (Suur-Ilomantsin historia, s. 126-127 ja talonhaltijaluettelo s. 695). Paikalla sijaitsee uusi omakotitalo ja useita talous- ja ulkorakennuksia. Vuoden 1974 peruskartalle merkityt pellot ovat suureksi osaksi metsittyneet, ne ylsivät aiemmin Yläpihantielle asti. |
| metsakeskus.1000033086 |
145 |
Rengon tervahauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27007 |
286802.00000000 |
6960097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033086 |
Sijaintipaikka on Ilmajoella Seinäjoki-uoman itäpuolella Jalasjärventien sillasta 290 m pohjoiskoilliseen, joen mutkasta 65 metriä kaakkoon.
Tervahauta on merkitty vuoden 1769 isojakokartalle. Tervahauta näkyy Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistossa ja se on myös merkitty maastokarttaan (Tervah). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa, vaan se havaittiin arkistoselvityksessä 2018. |
| metsakeskus.1000033087 |
743 |
Huhtalan talo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
287562.00000000 |
6967134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033087 |
Sijaintipaikka on Seinäjoen keskustan tuntumassa, Seinäjoki-uoman länsirannalla Kruutikosken (Björkenheimintien) sillasta noin 430 metriä pohjoiseen.
Arkistotutkimus 2018: Paikalle on merkitty Huhtalan talo vuosien 1695 ja 1755 kartoille. 1840-luvun pitäjänkartan merkintä on tulkinnanvarainen (merkintä tehty 100-200 metriä lounaaseen). Myöhemmillä kartoilla ei ole merkintää talosta. Nykyisin talonpaikalla on viheraluetta/peltoa.
Tarkastus 2021: Paikalla ei tehty pintahavaintoja muinaisjäännöksestä. Pellon keskellä on pieni puita kasvava saareke, johon on kasattu kiviä. Saareke on kuitenkin liian pieni ollakseen vanha talonpaikka. Talotontti on raivattu pelloksi/viereisen asuintalon pihamaaksi. |
| metsakeskus.1000033088 |
743 |
Hallilan talo |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
287698.00000000 |
6967069.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033088 |
Sijaintipaikka on Seinäjoen keskustan tuntumassa Seinäjoki-uoman itärannalla Kruutikosken (Björkenheimintien) sillasta noin 420 metriä pohjoiseen.
Paikalle on merkitty Hallilan talo vuosien 1695, 1712 ja 1755 kartoille. 1840-luvun pitäjänkartalla taloa ei näy. Myöhemmillä kartoilla paikka on peltoa tai niittyä ja 1948 ilmakuvassa ja vanhoissa peruskartoissa paikka on peltoa. Nyt (2018) paikka sijaitseen omakotialueella talon pihamaalla.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000033089 |
145 |
Rengon talo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
286813.00000000 |
6959601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033089 |
Sijaintipaikka on Seinäjoki-uoman itärannalla Jalasjärventien sillasta 230 metriä eteläkaakkoon, nykyisen Ala-Rengon tilan pihapiirissä.
Paikalle on vuoden 1769 karttaan merkitty Rengon talo. Myöhemmissä kartoissa talo on merkitty samaan paikkaan ja on edelleen (2018). Paikka on nykyisin tilan piha-aluetta. Paikalle ei ole tehty maastotarkastusta, vaan havainto on tehty arkistoselvityksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000033092 |
475 |
Regina |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
195692.00000000 |
7010472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033092 |
Sijaintipaikka on Merenkurkussa Vaasan Vaskiluodosta noin 30 kilometriä länteen Gloppetin alueella Holmbergsgrundin pohjoisosassa. Paikka on merkitty merikarttaan. Pohja on kiveä ja soraa.
Regina -nimisen aluksen hylky. Regina haaksirikkoutui 17.12.1963. Meriselitys annettiin Vaasassa 20.12.1963. Alus oli 35 metriä pitkä ja 6,5 metriä leveä, ja se oli rakennettu 1800-luvun puolella ilmeisesti Ahvenanmaalla. Hylky on levän peitossa ja jäät ovat hajottaneet runkoa. |
| metsakeskus.1000033093 |
857 |
Ritoniemi länsi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576795.00000000 |
6963438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033093 |
Tuusniemen Ritoniemessä, Ritoniementien eteläpuolella sijaitsevan kesäasunnon piha-alueella olevasta peruna/kasvimaasta on löytynyt kourutaltta ja keramiikkaa.
Tarkastamaton kohde. |
| metsakeskus.1000033099 |
92 |
Blåbärkärrsbergen 2 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
384990.00000000 |
6685747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033099 |
Noin 15 metriä pitkä pohjois-eteläsuuntainen kiviaita sijaitsee Blåbärkärrsbergenin mäen länsilaidalla, lähellä Mustikkasuontien päätä. Kiviaita on kallion reunalla. Se on noin metrin leveä ja korkea ja tehty tasaseinäiseksi molemmilta sivuiltaan. Väliin on aseteltu pienempiä kiviä. Kivet ovat jäkälöityneet. Poranjälkiä ei kivissä ole näkyvissä. Kiviaidan ympäristöä on tutkittu metallinilmaisimilla, mutta löytöinä saatiin vain modernia esineistöä. |
| metsakeskus.1000033100 |
92 |
Blåbärkärrsbergen 3 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
385187.00000000 |
6685416.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033100 |
Kiviaita sijaitsee Blåbärkärrskogenin kallioalueen kaakkoisessa osassa, kallion reunan edustalla. Kallion edustalle on ladottu puolikaaren muotoinen kiviaita tai -muuri, pituudeltaan noin 3,5 metriä jolloin hieman yli metrin korkuisen kallioseinämän ja aidan väliin jää noin 3,5 x 1,5 kokoinen tasainen alue, kuin majan- tai muun suojan pohja. Paikalle on tehty muutamia tuloksettomia koekuoppia ja lisäksi ympäristöä on prospektoitu metallinpaljastimilla, jolloin löytyi vain pienoiskiväärin litistynyt luoti kallion päältä. |
| metsakeskus.1000033102 |
854 |
Valkeajärvi koillinen 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
373418.00000000 |
7412856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033102 |
Kohde sijaitsee noin 46 metriä etelään maantiestä numero 83, Ritavalkean laskettelukeskukseen ja Ritavaaran laelle johtavien teiden risteämiskohdassa. Kuoppajäännös sijaitsee kuivalla hiekkakankaalla. Sen päällä ei kasva kasvillisuutta. Kuopan halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys noin 25 cm. Kuopan pohjoispuolelta on otettu hiekkaa. Kuoppa voi olla jäänne Makkaravaaran ja Mellajavaaran välissä kulkeneesta pyyntikuoppaketjusta, jonka itäpäästä on säilynyt kolme kuoppaa, Ritavalkea 2, jonka pyyntikuoppia kuoppa muistuttaa muodoltaan. Kuoppajäännös sijaitsee kohdalla, joka vanhojen karttojen perusteella olisi säilynyt hiekanotolta. |
| metsakeskus.1000033103 |
167 |
Kiihtelysvaaran kirkko ja kirkkomaa |
10002 |
12003 |
13038 |
11006 |
27007 |
667523.00000000 |
6933427.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033103 |
Kiihtelysvaaran toinen, 1769-70 rakennettu kirkko. Kirkon yhteydessä olevan hautausmaan mainitaan olleen käytössä jo ensimmäisen kirkon aikana. Kiihtelysvaarasta tuli oma kappeliseurakunta 1680-luvulla. Oma kappelikirkko rakennettiin todennäköisesti noihin aikoihin. Ensimmäisen kirkon sijaintia ei tiedetä.
Palaneen kirkon kivijalka sijaitsee luode–kaakko-suuntaisella harjanteella, sen laella. Ki-vijalan lounaisosa näyttäisi olevan ympäristöään ylempänä eli todennäköisesti paikalle tuo-dun täyttömaan päällä. Muualla kivijalan kohdalla ei ollut erotettavissa anomalioita maan-pinnan korkeudessa. Ympärillä on 0,5–1 m korkealla kiviaidalla rajattu kirkkomaa. Kirkkomaan lounaisosa, jossa on puinen kellotapuli, on huomattavasti kivijalan kohtaa alempana.
Pellon pinta heti kirkkoaidan ulkopuolella on noin puoli metriä kirkkomaan maanpintaa alempana. Tämä saattaa viitata kirkkomaalle tuotuun täyttömaahan.
Kiihtelysvaaran uusi kirkko otettiin käyttöön vuonna 1770, ja jo saman vuosisadan lopulla valitettiin kirkon ympärillä ollutta hautaus-maata ahtaaksi (Juvonen 1990: 479 ja sen läh-teet). Tieto viittaa siihen, että kirkkomaa on ollut samalla paikalla pitempään kuin pari, kolme vuosikymmentä
Itse kirkonpaikan jatkuvuuteen voivat viitata vuoden 2018 palon jälkeen talteen otetut 1730-luvun rahat, joiden tarkka löytökonteksti on kuitenkin epävarma (ks. Ynnilä 2018: 47). 1930-luvun korjaustöissä ”permannon” alta kerrotaan löytyneen myös 1600-luvun rahoja (Sanomalehti Savo 15.7.1931).
Palaneen kirkon alueella on suoritettu kaivaustutkimuksia vuosina 2018-2022. Tutkimuksissa kirkon alta on paikannettu muun muassa raudanvalmistuspaikasta kertovia rakenteita ja löytöjä, kirkon alle tehtyjä hautauksia sekä vanhaan viinikellariin liittyviä jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000033103 |
167 |
Kiihtelysvaaran kirkko ja kirkkomaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27007 |
667523.00000000 |
6933427.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033103 |
Kiihtelysvaaran toinen, 1769-70 rakennettu kirkko. Kirkon yhteydessä olevan hautausmaan mainitaan olleen käytössä jo ensimmäisen kirkon aikana. Kiihtelysvaarasta tuli oma kappeliseurakunta 1680-luvulla. Oma kappelikirkko rakennettiin todennäköisesti noihin aikoihin. Ensimmäisen kirkon sijaintia ei tiedetä.
Palaneen kirkon kivijalka sijaitsee luode–kaakko-suuntaisella harjanteella, sen laella. Ki-vijalan lounaisosa näyttäisi olevan ympäristöään ylempänä eli todennäköisesti paikalle tuo-dun täyttömaan päällä. Muualla kivijalan kohdalla ei ollut erotettavissa anomalioita maan-pinnan korkeudessa. Ympärillä on 0,5–1 m korkealla kiviaidalla rajattu kirkkomaa. Kirkkomaan lounaisosa, jossa on puinen kellotapuli, on huomattavasti kivijalan kohtaa alempana.
Pellon pinta heti kirkkoaidan ulkopuolella on noin puoli metriä kirkkomaan maanpintaa alempana. Tämä saattaa viitata kirkkomaalle tuotuun täyttömaahan.
Kiihtelysvaaran uusi kirkko otettiin käyttöön vuonna 1770, ja jo saman vuosisadan lopulla valitettiin kirkon ympärillä ollutta hautaus-maata ahtaaksi (Juvonen 1990: 479 ja sen läh-teet). Tieto viittaa siihen, että kirkkomaa on ollut samalla paikalla pitempään kuin pari, kolme vuosikymmentä
Itse kirkonpaikan jatkuvuuteen voivat viitata vuoden 2018 palon jälkeen talteen otetut 1730-luvun rahat, joiden tarkka löytökonteksti on kuitenkin epävarma (ks. Ynnilä 2018: 47). 1930-luvun korjaustöissä ”permannon” alta kerrotaan löytyneen myös 1600-luvun rahoja (Sanomalehti Savo 15.7.1931).
Palaneen kirkon alueella on suoritettu kaivaustutkimuksia vuosina 2018-2022. Tutkimuksissa kirkon alta on paikannettu muun muassa raudanvalmistuspaikasta kertovia rakenteita ja löytöjä, kirkon alle tehtyjä hautauksia sekä vanhaan viinikellariin liittyviä jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000033103 |
167 |
Kiihtelysvaaran kirkko ja kirkkomaa |
10002 |
12003 |
13038 |
11006 |
27008 |
667523.00000000 |
6933427.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033103 |
Kiihtelysvaaran toinen, 1769-70 rakennettu kirkko. Kirkon yhteydessä olevan hautausmaan mainitaan olleen käytössä jo ensimmäisen kirkon aikana. Kiihtelysvaarasta tuli oma kappeliseurakunta 1680-luvulla. Oma kappelikirkko rakennettiin todennäköisesti noihin aikoihin. Ensimmäisen kirkon sijaintia ei tiedetä.
Palaneen kirkon kivijalka sijaitsee luode–kaakko-suuntaisella harjanteella, sen laella. Ki-vijalan lounaisosa näyttäisi olevan ympäristöään ylempänä eli todennäköisesti paikalle tuo-dun täyttömaan päällä. Muualla kivijalan kohdalla ei ollut erotettavissa anomalioita maan-pinnan korkeudessa. Ympärillä on 0,5–1 m korkealla kiviaidalla rajattu kirkkomaa. Kirkkomaan lounaisosa, jossa on puinen kellotapuli, on huomattavasti kivijalan kohtaa alempana.
Pellon pinta heti kirkkoaidan ulkopuolella on noin puoli metriä kirkkomaan maanpintaa alempana. Tämä saattaa viitata kirkkomaalle tuotuun täyttömaahan.
Kiihtelysvaaran uusi kirkko otettiin käyttöön vuonna 1770, ja jo saman vuosisadan lopulla valitettiin kirkon ympärillä ollutta hautaus-maata ahtaaksi (Juvonen 1990: 479 ja sen läh-teet). Tieto viittaa siihen, että kirkkomaa on ollut samalla paikalla pitempään kuin pari, kolme vuosikymmentä
Itse kirkonpaikan jatkuvuuteen voivat viitata vuoden 2018 palon jälkeen talteen otetut 1730-luvun rahat, joiden tarkka löytökonteksti on kuitenkin epävarma (ks. Ynnilä 2018: 47). 1930-luvun korjaustöissä ”permannon” alta kerrotaan löytyneen myös 1600-luvun rahoja (Sanomalehti Savo 15.7.1931).
Palaneen kirkon alueella on suoritettu kaivaustutkimuksia vuosina 2018-2022. Tutkimuksissa kirkon alta on paikannettu muun muassa raudanvalmistuspaikasta kertovia rakenteita ja löytöjä, kirkon alle tehtyjä hautauksia sekä vanhaan viinikellariin liittyviä jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000033103 |
167 |
Kiihtelysvaaran kirkko ja kirkkomaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27008 |
667523.00000000 |
6933427.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033103 |
Kiihtelysvaaran toinen, 1769-70 rakennettu kirkko. Kirkon yhteydessä olevan hautausmaan mainitaan olleen käytössä jo ensimmäisen kirkon aikana. Kiihtelysvaarasta tuli oma kappeliseurakunta 1680-luvulla. Oma kappelikirkko rakennettiin todennäköisesti noihin aikoihin. Ensimmäisen kirkon sijaintia ei tiedetä.
Palaneen kirkon kivijalka sijaitsee luode–kaakko-suuntaisella harjanteella, sen laella. Ki-vijalan lounaisosa näyttäisi olevan ympäristöään ylempänä eli todennäköisesti paikalle tuo-dun täyttömaan päällä. Muualla kivijalan kohdalla ei ollut erotettavissa anomalioita maan-pinnan korkeudessa. Ympärillä on 0,5–1 m korkealla kiviaidalla rajattu kirkkomaa. Kirkkomaan lounaisosa, jossa on puinen kellotapuli, on huomattavasti kivijalan kohtaa alempana.
Pellon pinta heti kirkkoaidan ulkopuolella on noin puoli metriä kirkkomaan maanpintaa alempana. Tämä saattaa viitata kirkkomaalle tuotuun täyttömaahan.
Kiihtelysvaaran uusi kirkko otettiin käyttöön vuonna 1770, ja jo saman vuosisadan lopulla valitettiin kirkon ympärillä ollutta hautaus-maata ahtaaksi (Juvonen 1990: 479 ja sen läh-teet). Tieto viittaa siihen, että kirkkomaa on ollut samalla paikalla pitempään kuin pari, kolme vuosikymmentä
Itse kirkonpaikan jatkuvuuteen voivat viitata vuoden 2018 palon jälkeen talteen otetut 1730-luvun rahat, joiden tarkka löytökonteksti on kuitenkin epävarma (ks. Ynnilä 2018: 47). 1930-luvun korjaustöissä ”permannon” alta kerrotaan löytyneen myös 1600-luvun rahoja (Sanomalehti Savo 15.7.1931).
Palaneen kirkon alueella on suoritettu kaivaustutkimuksia vuosina 2018-2022. Tutkimuksissa kirkon alta on paikannettu muun muassa raudanvalmistuspaikasta kertovia rakenteita ja löytöjä, kirkon alle tehtyjä hautauksia sekä vanhaan viinikellariin liittyviä jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000033104 |
426 |
Jyrinlahti 5 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
609635.00000000 |
6953555.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033104 |
Paikka tarkastettiin vinovalovarjosteessa näkyneiden mahdollisten asumuspainanteiden perusteella metsänkäyttöilmoituksen yhteydessä. Maastotarkastuksessa 23.10.2018. paikalla havaittiin kolme lähekkäistä asumuspainannetta. Ne sijaitsevat kahdella alekkaisella rantaterassilla. Ylemmällä rantaterassilla on yksi painanne (nro 1) ja alemmalla kaksi vierekkäistä asumuspainannetta (nro 2 eteläisempi ja nro 3 pohjoisempi).
Nro 1 on muodoltaan soikea. Kaakko-luode -suuntainen. Mitat noin 7 x 10 metriä, syvyys noin 0,6 metriä. Painannetta ympäröi selkeät vallit, jotka luoteiskulmasta ovat hieman painuneet (vanha metsäkoneura kulkee yli). Painanteen keskelle tehdystä koepistosta tuli kuusi saviastian palaa. Hiilen sekaista likamaata oli ainakin 25 cm:n syvyyteen.
Nro 2 ja 3 ovat vierekkäin alemmalla terassilla. Niiden välistä kulkee heikko metsäkoneura, joka on hieman painanut rakenteita. Painanne nro 2 on pyöreähkö, kooltaan noin 7 x 10 metriä, syvyydeltään 0,5 metriä. Painanteen keskelle tehdyssä koekairauksessa erottui noin 20 cm:n vahvuinen harmaa likamaakerros. Syvemmälle ei kairattu.
Painanne nro 3 ei ole yhtä selkeästi näkyvä kuin edelliset. Se sijaitsee aivan painanteen nro 2 rinnalla, sen luoteispuolella. Painanteen koko on hieman vaikea hahmottaa, mutta se on suunnilleen painanteen nro 2 kokoinen. Keskelle tehdyssä koekairauksessa paljastui noin 15 cm:n vahvuinen likamaakerrostuma.
Asumuspainanteiden ympärillä on kivikautinen asuinpaikka, joka jatkuu kairausten perusteella ainakin 20 metriä painanteista kaakkoon ja luoteen suunnassa karttaan merkitylle metsäautotielle, jolta löytyi kolme kvartsi-iskosta. Alueen kokonaislaajuuden määrittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia. Tarkastuksesta ei ole erillistä tarkastuskertomusta. |
| metsakeskus.1000033105 |
844 |
Lepinniemi |
10002 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
493575.00000000 |
6968723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033105 |
Tervon kaakkoisosassa, Linnonsaaren eteläpään länsirannalla, Lepinniemen tyvessä sijaitsevassa suojaisessa poukamassa on kahden liistekatiskan jäännökset.
Liistekatiskat sijaitsevat suojaisessa lahdenpohjukassa, lähellä rantaa. Ranta on melko avointa, eikä ruokoa tai muuta kasvillisuutta juurikaan ole katiskojen välittömässä läheisyydessä. Liisteet erottuivat hyvin kirkkaassa vedessä. Veden syvyys katiskoiden kohdalta on arvioiden 40–50 cm. Havaitut katiskat voivat olla myös osia suuremmasta yhtenäisestä kalastuslaitteesta. Suurin osa liisteistä on veden alla hajonneena, mutta osa niistä on edelleen pystyssä ja, niiden perusteella katiskojen muoto on edelleen erotettavissa. Tarkastushetkellä muutaman liisteen yläosa oli vedenpinnan yläpuolella. |
| metsakeskus.1000033106 |
626 |
Höylänkorpi |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27008 |
460526.00000000 |
7066800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033106 |
Yleisöilmoituksen perusteella paikalla on patokiveyksiä luonnontilaisena säilyneen puron kahta puolta (koordinaattien peusteella pieni Peurapuro). Perimätiedon mukaan paikalla on ollut pärehöylä ja paikka tunnetaankin Höylänkorven nimellä. Ilmoituksen mukaan pärehöylän rakennusajaksi on arveltu joko vuosia 1827- 1847 (Samuel Tuomaanpoika) tai 1847- 1895 (Tuomas Samuelinpoika). Ilmoituksen mukaan mylly olisi merkitty myös 1845 tai 1850 kartalleL Kiveyksetovat olleet nähtävillä vielä 2000 luvulla Vesimyllyn lähistöllä on myös sijainnut myllärin talo. |
| metsakeskus.1000033106 |
626 |
Höylänkorpi |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27008 |
460526.00000000 |
7066800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033106 |
Yleisöilmoituksen perusteella paikalla on patokiveyksiä luonnontilaisena säilyneen puron kahta puolta (koordinaattien peusteella pieni Peurapuro). Perimätiedon mukaan paikalla on ollut pärehöylä ja paikka tunnetaankin Höylänkorven nimellä. Ilmoituksen mukaan pärehöylän rakennusajaksi on arveltu joko vuosia 1827- 1847 (Samuel Tuomaanpoika) tai 1847- 1895 (Tuomas Samuelinpoika). Ilmoituksen mukaan mylly olisi merkitty myös 1845 tai 1850 kartalleL Kiveyksetovat olleet nähtävillä vielä 2000 luvulla Vesimyllyn lähistöllä on myös sijainnut myllärin talo. |
| metsakeskus.1000033107 |
98 |
Neuvarinmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
416864.00000000 |
6760976.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033107 |
Kohde sijaitsee Hollolan Kankaantaan laajan viljelysaukean itäosassa. Neuvarinmäki on noin kahden sadan metrin läpimittainen metsäinen mäki, jonka laki ja
puronotkoihin laskevat jyrkät rinteet ovat kallioiset. Mäen luoteisreunalla on erillinen, lakialuetta noin 5 m matalampi, 50 m pitkä ja 25 m leveä kumpare, jolla kohde sijaitsee.
Kumpareen koillispäästä on metallinetsinnässä löytynyt 20 - 35 cm syvyydestä viikinkiajan keihäänkärki ja pyöreä solki (KM 42759). Löytäjän mukaan paikalla saattaa olla palomaata.
Kohteen tarkastuksessa 6.10.2020 havaittiin kalmistoon viittaavaa palomaata useissa kohdissa kumpareen laella ja ylärinteillä kumpareen pohjoisosassa. Tällöin löytyi myös yksi ilmeisesti ehjänä säilynyt polttohautaus (palanutta luuta KM 42760). Kohde on rajattu kalmistoon viittaavien metallinilmaisin- ja kairaushavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000033108 |
92 |
Österbackenin kivilouhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
376491.00000000 |
6683901.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033108 |
Österbackenin kivilouhos sijaitsee Uudenkyläntien pohjoispuolella olevan kallion itäreunalla. Kallion reunaa on louhittu ainakin 30 x 20 metrin alalta ja louhitussa seinämässä näkyy porausjälkiä. Louhoksen pohjalla näkyy jonkin verran isoja lohkareita ja myös louhoksen edustalla on louhoskivikasa isoista kivenjärkäleistä. Louhoksen edustalla lojuu myös jo muotoiltuja pitkänomaisia kiviä. Louhokselle johtaa varsin selkeä tienpohja, joka hyvin todennäköisesti liittyy louhokseen. Leveiden porausjälkien (noin 4 cm) perusteella louhos saattaisia ajoittua 1700-luvun lopulle tai 1800-luvun alkuun ja liittyä esim. Hämeenkylän kartanon rakentamiseen. Kartanolle on matkaa Uudenkyläntietä ja vanhaa Vanhankyläntietä pitkin noin 1,4 km ja lähes koko matka on alamäkeä. |
| metsakeskus.1000033109 |
92 |
Österbackenin myllynpaikka |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
376727.00000000 |
6684820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033109 |
Vuoden 1824 Hämeenkylän kartassa esiintyy nimi "Kvarnåkern" Askiston metsässä Timmermalmin lounaispuolella. Ljuskärr on aiemmin ollut peltoaluetta ja sen pohjoispuolella alueen halki kulkevan ojan ympäristö kohoaa selvästi laaksosta ja vesi alkaa virtaamaan purossa kovemmin. Täällä on yhdessä kohdassa kaksi rinnakkaista puronuomaa muutaman metrin matkalla ja paikalla on joitakin kiviä, mahdollisesti jälkinä pato- tms. rakenteista. Hieman ylempänä puron varressa on myös matala kivikasa joka saattaa jotenkin liittyä paikalla mahdollisesti olleeseen myllyyn. Alempana entisen Ljuskärrin keskellä on myös paikkoja, joissa mylly on mahdollisesti saattanut olla. |
| metsakeskus.1000033110 |
400 |
Seikola |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
209385.00000000 |
6760545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033110 |
Pronssiesineen kappaleita löytyi metallinetsinnässä. Pellossa ilmakuvassa tumman maan alue, joka voi myös johtua märkyydestä. Marraskuussa 2018 ja kesällä 2019 uusia metallinetsinlöytöjä (alakohteet). Ajoitettavia löytöjä ainakin roomalais-, merovingi- ja viikinkiajalta. |
| metsakeskus.1000033111 |
202 |
Pohjolanmäki |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
249451.00000000 |
6706535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033111 |
Pienehkön rakennuksen luonnonkivistä tehty kivijalka, jonka pohjois-koillisnurkassa on laajalle levinneen kiukaan jäänteet. Pääosa kiukaan kivistä on pyöreitä luonnonkiviä, mutta muutama tiilikin on näkyvissä. Rakennuksen pohjan koko on noin 5 x 5 metriä. Vieressä on kookas kuusi, jonka oksat kasvavat osittain rakennuksenpohjan päällä.
Kohteen ajoituksesta ei ole tietoa, eikä se vuoden 2023 inventoinnin mukaan esiinny 1700-, 1800- tai 1900-luvun alun kartta-aineistoissa. |
| metsakeskus.1000033112 |
49 |
Stampforsen |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
366640.00000000 |
6677920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033112 |
Lähellä Vadspångia Kvarnträsk-joen itäpäästä alkavassa purossa Stampforsenin koskessa on vanha myllynpaikka. Jo Fonseenin kartassa 1750 paikalla on puromylly. Saman vuosisadan lopulla, 1778 laaditun kartan mukaan kosken etelärannalla oli myllyn lisäksi suurehko tamppilaitos. Laitoksilla oli yhteinen pato ja kummallakin oli oma ränninsä. Myllypaikasta on käytetty nimeä Trollkvarn. Jokimaisema on huomattavasti muuttunut alkuperäisestä, kun myllypaikan alapuolella padottiin 1950-luvulla Dämman-niminen lampi.
Vuonna 1820 perustettiin Espoonkartanon maalle 3 1/4 peninkulmaa Helsingistä pieni verkatehdas, jota 1840 laaditussa Suomen manufaktuurilaitosten luettelossa kuvataan seuraavasti: "Wadspång klädesfabrik äges af Coopvaerdie skepparen Myhrberg, hvilken på obestämd tid utarrenderat fabriken till Färgare Gesällen Carl Fredrik Drusenius. Der tillverkas af vanlig finsk ull, på en väfstol, 100 alnar kläde för ett pris af 500 Rubel Banco Assignationer. Beredningen sker med handkraft af en spinnare och spinnerska. Privilegium utfärdades 1820."
Tarkastuskäynnillä 19.4.2023 todettiin, että paikalla on säilyneitä jäännöksiä myllystä tai tamppilaitoksesta. Jäännöksiä on kosken kalliokynnyksestä kaakkoon, rantaviivan läheisyydessä. Kallion kohdalla on porausjälkiä ja metallitappeja. Rantaviivassa on havaittavissa haljenneita myllynkiviä tai akselikiviä. Lisäksi rantaviivassa on mahdollisesti nähtävissä kiviperustuksen jäännökset. Dämmanin patoamisen vuoksi osa rakenteista saattaa olla veden alla. Nämä rakenteet tulevat mahdollisesti esiin, sillä pato on tarkoitus purkaa lähivuosina. |
| metsakeskus.1000033113 |
49 |
Espoonkartano Vadspång |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
365850.00000000 |
6678030.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033113 |
Kvarnträskin länsirannalla oleva Vadspång on Espoonkartanon vanha torppa. |
| metsakeskus.1000033114 |
285 |
Kokkokallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
493910.00000000 |
6701921.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033114 |
Kokkokallion korkeimmalla kohdalla on puoliympyrän muotoinen kiviröykkiö, jonka nykyinen koko on 14 x 7 metriä. Korkeutta kivirakenteella on noin metri. Soransekaisen röykkiön kivien koko vaihtelee, suurimmat kivet ovat halkaisijaltaan 0,5 m. Röykkiö on tehty avokalliolle.
Röykkiön eteläosa on todennäköisesti tuhoutunut, kun kallionlakea on raivattu kivistä. Pohjoisosa röykkiöstä vaikuttaa säilyneen melko hyvässä kunnossa ja sen päällä kasvaa mäntyjä, kanervaa ja sammalta. Röykkiön keskellä on kuopanne. Eteläosan profiilia tarkastettaessa ei havaittu erityisiä löytöjä. Röykkiön eteläpuolista raivattua aluetta on ilmeisesti käytetty työkenttänä. Röykkiön alkuperäinen halkaisija lienee ollut noin 14 metriä.
Kokkokallio Etukylässä on saanut nimensä siitä, että kalliolla on poltettu kokkoja. Arvellaan, että varhaisimpina aikoina kokot ovat olleet merkkitulia (Huuhka 1988: 27). Kokkokalliolla on sijainnut toisen maailmansodan aikana ilmatorjuntapatteri (Huuhka 1988: 242), johon on saattanut liittyä kivirakenteita tai olemassa olevia rakenteita on saatettu muokata. Röykkiö voi olla esihistoriallinen, mutta tarkkaa ajoitusta sille ei ulkoisten tunnusmerkkien perusteella voida antaa. |
| metsakeskus.1000033115 |
285 |
Etukyläntie |
10002 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
494000.00000000 |
6702010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033115 |
Tiilimiilu sijaitsee Etukyläntien lounaispuolella tien laidassa noin 80 metrin etäisyydellä Mussalontien ja Etukyläntien risteyksestä. Tiilimiilu on noin 10 x 10 metrin kokoinen
hiekkaiseen luoteisrinteeseen kaivettu kuoppa, jossa on noin metrin levyinen ympärysvalli.
Kulkuaukko on idän puolella. Vallien ympärillä on tasattua maata. Rakenteen luoteisosassa
Etukyläntien laidassa on kumpu, jonka päällä kasvaa mänty. Kummussa männyn juurien alla erottuu ladottuja tiiliä sekä kuonaa. Mahdollisesti rakenteeseen kuuluu lohkottuja kiviä.
Ilmeisesti tiilimiilu on vaurioitunut Etukyläntien perustamis- ja rakentamistöiden yhteydessä. Etenkin rakenteen koillisosat ovat todennäköisesti tuhoutuneet ainakin osittain.
Rakenteen kaakkoispuolella noin 10 metrin etäisyydellä Etukyläntien laidassa on kivikellarin
jäännökset sekä puurakenteita. Tiilimiilun kaakkoispuolella ylempänä rinteessä on 4 x 2 metrin koikoinen ja 1 metriä syvä kellarikuoppa, joka on täyttynyt roskilla. Kohteiden kuuluminen tiilimiiluun on epävarmaa. Kyseessä saattavat olla tiilimiilua nuoremmat rakenteet. |
| metsakeskus.1000033116 |
285 |
Mussalo Etukylä 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
493766.00000000 |
6701907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033116 |
Mussalon Etukylän hiilimiilut sijaitsevat Etukylän lounaispuolella Uuspalontien ja Kokkokalliontien välisellä alueella. Yksi tai kaksi hiilimiilua on sijainnut Rajakalliontien eteläpuolella, mutta ne olivat ilmeisesti tuhoutuneet ennen vuoden 2017 inventointia.
Parhaiten säilyneitä hiilimiiluja ovat rakenteet 3 ja 5. Huonosti säilyneitä hiilimiiluja ovat rakenteet 1 ja 2. Rakenne 7 on tuhoutunut hiilimiilu. (Ks. alakohteet)
Lisäksi paikalla havaittiin muitakin rakenteita, jotka eivät ole hiilimiiluja (ks. inventointikertomus 2017: rakenteet 4, 6 ja 8).
Huom! Mussalon kotiseutuyhdistys suoritti laajan Mussalon saaren kattavan hiilimiilujen kartoitustyön vuosina 1998‒2001. Kartoitustyön yhteydessä löydettiin runsaat 300 miilua, jotka muutamaa terva- ja tiilimiilua lukuun ottamatta tulkittiin hiilimiiluiksi.
Mussalon kotiseutuyhdistyksen kartoittamat kohteet on viety muinaisjäännösrekisteriin osa-alueittain keväällä 2021: Mussalo Etukylä 1‒3, Mussalo golfkenttä, Mussalo Kärkisaarentie, Mussalo Lavakallio, Mussalo lomakylä, Mussalo länsi, Mussalo Niinilahdenpelto, Mussalo Palaskylänlahti, Mussalo pohjoinen, Mussalo Pormestarinniemi, Mussalo Ristiniemi louhos, Mussalo Saaripirtti, Mussalo Santalahti, Mussalo Soukanpohja 1‒2, Mussalo Suuretvuoret, Mussalo Takakylä 1 ja 4 liittyvät samaan miilukokonaisuuteen
Kartoitetuista kohteista 12 (miilut 112, 117, 188, 193, 198, 203, 208, 213, 218, 223, 227 ja 228) sijaitsee Etukylä 2 -alueella. Kohteet on viety rekisteriin vuoden 2017 inventoinnin tulosten mukaisesti. |
| metsakeskus.1000033117 |
284 |
Kannikko |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290894.00000000 |
6733189.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033117 |
Pellon salaojituksessa vuonna 1975 paikalta löytyi kourutaltta. Samalla maassa havaittiin mustia kiviä (nuotiokiviä?). Maaperä paikalla on hiekkainen. Kourutaltta on pieni (2,8 x 5,7 cm) ja mustaa kivilajia (diabaasia?). Se on hyvin hiottu kantaa lukuunottamatta. Terässä ei ole käytön jälkiä, joten sitä on mahdollisesti käytetty nahan muokkaamiseen. |
| metsakeskus.1000033118 |
285 |
Etukylä (Turankylä) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
493950.00000000 |
6702095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033118 |
Mussaloon on ilmeisesti perustettu ensimmäiset talot 1500-luvulla. Ensimmäisten talojen arvellaan sijainneen Takakylän tienoilla. Etukylä sai ensimmäiset asukkaat 1680-luvun alussa, kun Hanskin ja Turan kantatilat perustettiin Hirssaaren salmen rannalle. Turankylä on Etukylän vanha nimitys ja lahti kylän edessä on ollut nimeltään Turankylänlahti. Tura tarkoittaa matalaa liejupohjaista lahtea, jossa kasvaa runsaasti saraa, ruokoa ja vesikasveja.
Etukylän kylätontti paikannettiin vuoden 1832/88 tiluskartan (G. Hackzell 1832 / Järnefelt 1888) perusteella. Kylässä on tuolloin ollut kaksi taloa. Vanha kylänpaikka sijoittuu nykyisin
rakennettuun kyläalueeseen. Kyläalueen rakennuskanta on osin säilyttänyt historiallisen ilmeensä. |
| metsakeskus.1000033119 |
400 |
Mikola |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
209414.00000000 |
6760893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033119 |
Metallinetsinnässä löytynyt 25 cm syvyydestä pyöreän kupurasoljen katkelma, jossa sulamisjälkiä sekä suuri määrä uusia löytöjä vuonna 2019 (ks. alakohteet).
Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000033121 |
109 |
Lammi Tupala |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
395754.00000000 |
6773155.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033121 |
Löytöpaikka sijaitsee Lammin kirkolta 3 kilometriä itään, Ronnintien etelä- ja Puharinpellontien pohjoispuolella olevan harjanteen länsipuolisella laella.
Paikalta on löytynyt metallinetsinnässä 21.5.2016 kaksi miekan säilän katkelmaa (KM 41173:1-2) sekä kokonainen miekka, joka jätettiin paikalleen. Miekka sijaitsi paksujen puunjuurien alla, melko lähellä maan pintaa. Löytäjien antamien tietojen mukaan miekan löytöpaikan päällä oli ollut kaksi laakakiveä.
Kohde tarkastettiin Museoviraston koekaivausryhmän toimesta 25.5.2016. Maastotarkastukseen osallistuivat myös löytäjät. Tarkastuksen yhteydessä maasta nostettiin pieni rautainen veitsi (KM 41174), joka oli havaittu aikaisemmin tehtyjen etsintöjen yhteydessä. Koekaivausryhmä jatkoi tutkimuksia löytöpaikalla 27.5.2016. Kokonaisen miekan löytöpaikalla tehty koekuoppa osoitti, että miekka on anastettu. Löydöt viittaavat hautapaikkaan. |
| metsakeskus.1000033124 |
581 |
Niinineva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033124 |
Vuonna 2024 tehdyssä tarkastuksessa todettiin Porintien ja Niininevan välisessä loivassa moreenirinteessä lehtimetsässä tervahauta, jonka halkaisija on n. 7 m ja jota ympäröi n. 0,5 m korkea ja 30 leveä valli. Halssi (n. 1,5 x 1,5 m) on haudan pohjoispuolen viettävässä rinteessä. Haudan sisällä kasvaa tiheästi nuorta puustoa. |
| metsakeskus.1000033125 |
581 |
Niinimäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033125 |
Paikalla on tervahauta maastokartan ja LIDAR-kuvien perusteella. |
| metsakeskus.1000033129 |
751 |
Sankala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
432311.00000000 |
7305778.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033129 |
Simojoen ja siihen laskevan Sankaojan välisessä niemessä on kahden rakennuksen kiviperustusta, mitoiltaan 8 x >10 m ja 8 x 6 m. Ne sijaitsevat alle kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Niiden välistä johtaa jokirantaan entinen ajotie. Alarinteen puolella itäisemmän kiviperustuksen korkeus on paikoitellen 0,8 m. Sisärakenteita oli hankala todeta tiheän puuston takia. Itäisemmän perustuksen pohjoispäässä oli isompi kellarikuoppa (kooltaan ainakin 3 x 2 m), kasvillisuus esti tarkemmat havainnot 2018 inventoinnissa. Paikalla sijaitsi naapuritalon vanhan isännän mukaan Sankalan ensimmäinen talo, joka perustettiin 1779 (Simon kirja s. 37); talo on myös merkitty v. 1841 isonjaon karttaan tälle paikalle. Lähiympäristö on rakennettua tai peltoa, eikä muita taloon kuuluneita rakennuksia ole ilmeisesti säilynyt. |
| metsakeskus.1000033130 |
751 |
Sankala 2 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
432118.00000000 |
7305262.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033130 |
Sankaojassa nykyisen maantiesillan eteläpuolella on kivisuiste, rannan puolella on kiviperustus, sen ja rannan välissä n. 8 m pitkä ja 1 m leveä myllyränni. Sankalan talon isännän mukaan paikalla toimi talon ensimmäinen mylly. Rakenteet ovat rehevän kasvillisuuden peittämiä. Mylly on myös merkitty v. 1841 isonjaon karttaan. |
| metsakeskus.1000033131 |
751 |
Sankakoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
431885.00000000 |
7305696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033131 |
Sankakosken kohdalla Simojoen kaakkoisrannan tuntumassa on 50 m pitkä kivisuiste. Sen ja rannan välissä on n. 1,5 m leveä myllyränni. Rakenteen keskivaiheilla erottuu rantatörmään kaivettu myllyn paikka noin 7 x 5 m kokoisena kuopanteena. Rännissä on säilynyt rataskehikon jäännöksiä.
Paikalla on sijainnut Sankalan mylly, joka pantiin kruununvoudin määräyksellä verolle vuonna 1860.
Kohde paikannettiin Simojoen yleiskaavainventoinnin yhteydessä 2018. |
| metsakeskus.1000033132 |
290 |
Kaarneenkoski |
10007 |
12005 |
13217 |
11006 |
27008 |
621929.50000000 |
7132045.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033132 |
Kuhmon Nivakylässä sijaitsevassa Kaarneenkoskessa on möljänjäänteitä. Tie- ja vesirakennushallituksen vesitieosaston vuoden 1889 työehdotuskartan mukaan Kaarneekoskeen suunniteltiin rakennettavaksi möljä, ”hirsinen vetotie”, kosken pohjoislaidalle koko kosken pituudelta. Koskessa on jäänteitä möljistä.
Etelärannalla möljä erottui sillan itäpuolella selvimmin n. 20 metrin matkalla ja enimmillään 5 metrin leveydellä pääosin kookkaista kivistä koostuvana tasaisena ja koskelle päin kaltevana kiveyksenä ja muistuttaa niiltä osin pohjapadon kiveystäkin, lähempänä neulapatoa on epämääräistä isoa kivikkoa ja möljä on sieltä suureksi osaksi hävinnyt.
Etelärannan möljän pohjoispuolella on jäänteitä möljästä, Tie- ja vesirakennushallituksen vesitieosaston vuoden 1889 työehdotuskartassa sen kohdalle on merkitty suunniteltu hirsinen vetotie. Möljä erottui enimmillään n. 3 m leveänä sillan molemmin puolin n. 15-30 metrin matkalla ja siinä on säilynyt hirsiä ja betoniraudoituksia. Alkuperäisestä rakennetta on muutettu. Idässä möljä katkeaa ja loppuosa on hajonnut tai on epämääräinen. Myös lännempänä pohjoisrannalla rakenne on katkonainen ja epäselvempi, läntisintä osaa ei päästy tarkastamaan joen pohjoisrannalta, koska pääsy kalanviljelylaitoksen alueelle oli kielletty.
Myös joen etelärannalla möljän länsipää on hajonnut ja rakenne epäselvä. Möljiä on hyödynnetty myös uitoissa, uittokanava rakennettiin joen pohjoisrannalle vuonna 1948. Tietoa kosken elinkeinojen historiasta ja rakennushankkeista on esitetty paikalla olevissa opastauluissa. Historiatietoja saatiin myös paikallisilta asukkailta. Kuhmon historian mukaan Kaarneenkosken noususilta rakennettiin vuonna 1892 hätäaputöinä (Jorma Wilmi, Kuhmon historia. 2003, s. 254). |
| metsakeskus.1000033133 |
765 |
Siikakoski |
10007 |
12005 |
13217 |
11006 |
27008 |
589686.00000000 |
7109422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033133 |
Sotkamon Siikakosken lounaisrannalla sijaitsee veneenvetomöljä. Rakenne on kokonaan kuivalla maalla. Selkeä, profiililtaan viisto, jossa havaittavissa kävelytasanne. Möljässä on kolme pientä kiinnitysrengasta. Talon kohdalla möljässä on portaat. Möljän rakenne jatkuu "häntänä" alajuoksun vesialueelle. Vaikuttaa, että "häntää" on muokattu myöhemmin, mahdollisesti uiton aikana. Vaikuttaa, että möljärakenteen päälle on kasattu kiviä. Yläjuoksulla möljä jatkuu sillan toiselle puolelle samassa linjassa. Möljä on nykyiseen uomaan nähden kauempana rannasta yläjuoksulla. Tällä kohden vaikuttaa olevan möljän ja nykyisen uoman välissä vanha, osittain umpeenkasvanut ja ruohittunut uoma. |
| metsakeskus.1000033134 |
290 |
Kuurtajankoski |
10007 |
12005 |
13217 |
11006 |
27008 |
597607.00000000 |
7117263.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033134 |
Kuhmon Kuurtajankosken länsirannan puolella on jäänteet hirsiarkkumöljästä. Möljä koostuu hirsikehikosta, jossa on kiviä. Möljä sijaitsee noin 5-10 metrin etäisyydellä länsirannasta. Pohjoispäässä möljä kaartaa rantaan kiinni. Noin 15 metrin päässä möljän alkupäästä pohjoispuolella on noin 3 metrin aukko möljässä. Tämä on tehty mahdollisesti alajuoksulle myöhemmin rakennettua myllyä varten. Möljän eteläpäässä, möljän länsipuolle, ilmeisesti myllyn rakenteita varten tehdyt kivikasat ovat tuhonneet jonkin verran möljän rakennetta. |
| metsakeskus.1000033136 |
290 |
Pitkäkoski |
10007 |
12005 |
13217 |
11006 |
27008 |
635903.00000000 |
7130350.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000033136 |
Kuhmon Sumsajärven ja Korpijärven välissä sijaitsevan Pitkäkosken etelärannalla on jäänteitä veneenvetotiestä. Etelärannalla on hirsikehikon jäänteet. Hirsikehikon poikkipuita on noin 0,5 metrin välein. Kosken puoleinen reuna möljästä erottui hyvin tarkastushetkellä. Muuten möljän päällä kasvaa puustoa ja muuta kasvillisuutta. Möljä on todennäköisesti jatkunut sillan jälkeen länteen, alajuoksulle, mutta se on tuhoutunut kalataloudellisissa kunnostuksissa. Rannoilla oli kasoissa lyhyitä, työstettyjä hirren pätkiä, jotka todennäköisesti on peräisin möljästä. Arkistotiedon mukaan Pitkäkoskessa on ollut hirsiarkullinen veneenvetotie.
Paikalla myös tien jännös ja toinen möljä sekä kosken pohjoispuolella tiiviihkö kylätaajama, jossa vanhoja rakennuksia.
Pitkäkoski, Vääräkoski ja Haapakoski muodostavat kokonaisuuden. Tässä esitetään alakohteet näihin kaikkiin kuuluen. |
| metsakeskus.1000034137 |
748 |
Hiirosenaho kaakko |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
399845.00000000 |
7187555.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034137 |
Paikalla on ainakin 19 keittokuoppaa, joiden halkaisija on noin 1,5 - 3 metriä ja syvyys puolisen metriä tai enemmän. Kohde on ehjä, sen halkaisee perustamaton ajoura/metsätie, jonka pohjoispuolella kuopat ovat yhtä tai kahta lukuunottamatta. |
| metsakeskus.1000034138 |
82 |
Lintusuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365290.00000000 |
6776504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034138 |
Arkeologian harrastaja on löytänyt paikalta kvartsiesineitä ja -iskoksia (KM 41709: 1 - 6). Iskokset löytyvät pintapoiminnassa hiekanottokuoppien reunoista (noin 70 m koordinaateista luoteeseen), ajourista ja hiekkatieltä suohon työntyvältä hiekkaiselta niemekkeeltä. Löytäjä on kertonut havainneensa paikalla myös palanutta kiveä ja maakairausnäytteissä värjääntynyttä maata. Löytöjä noin 150 metrin laajuudelta.
Vuoden 2023 Lintusuon aurinkopuiston inventoinnissa kohde todettiin aiempien löytöjen ja alueen topografian perusteella kivikautiseksi asuinpaikaksi, mutta asuinpaikan laajuutta ei voitu ajanpuutteen vuoksi määrittää tarkemmin (kohde ei sijainnut inventoinnin tutkimusalueella). Aluerajauksen määritteleminen edellyttää lisätutkimuksia. Alakohteena vuonna 2024 ilmoitettuja havaintoja kvartsi-iskoksista hiekkakuopan laidalla noin 170 metriä koordinaateista länteen Lintusuon laidalta. |
| metsakeskus.1000034139 |
710 |
Rilax |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
280181.00000000 |
6654058.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034139 |
Alueella on sijainnut Rilaxin kylän pohjoisempi asutustontti vuoden 1691 kartan mukaan. 1700-luvun tiekartalla ja 1800-luvun Senaatinkartaston otteella paikalle on merkitty torppia. Kohde on tarkastettava maastossa sen selvittämiseksi, onko tontilla säilynyt merkkejä historiallisen ajan asutuksesta. Samalla on hyvä selvittää, missä asutuksen paikka on tarkalleen sijainnut ja mikä on sen laajuus.
Rilaxin nimi tulee suomenkielen sanoista riihi (ria) ja laksi = lahti (vik). Se mainitaan ensi kerran vuonna 1437 muodossa Ryelagx. Muita nimiä ovat mm. Rijlax bol 1451, Rilaxby 1549 ja Rihilax 1559. Kylä on syntynyt siten keskiajalla. Asutuksen yleisluettelossa vuosilta 1552-1559 kylässä on jo useita tiloja. Asutus on voinut jo tuolloin sijaita useammalla tontilla.
Rilaxin eteläisempi asutustontti on sijainnut nykyisen Rilaxin kartanon seutuvilla. Rilax oli rälssiä vuodesta 1603 ja siitä tuli säteri vuonna 1647. Rilaxiin liittyvät mm. Arvid Eriksson Stålarm (1594-1602) ja Axel Oxenstjerna (1617-1643). Sittemmin kartanoon ovat liittyneet Körningin ja Aminoffin suvut. Rilaxin kartano on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. |
| metsakeskus.1000034140 |
445 |
Nilsby 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
246602.00000000 |
6696872.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034140 |
Metsän rinteessä on vierekkäin kaksi maakellaria. Kellarissa 1 on parin metrin pituinen kookkain kivin reunustettu sisäänkäynti ja noin 6 x 4 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on noin 1,5 metriä.
Viereisessä kellarissa 2 ei ole sisäänkäyntiä,kuopan koko on noin 3,5 x 4 metriä ja syvyys 1,5 metriä.
Kellareiden lähellä, mäen rinteen päällä sijaitsee jonkinlainen kasa (sammalen alla on tummahkoa maata), jonka ympärille muodostuu suorakaiteen muotoinen alue. Kyseessä saattaa olla rakennuksen pohja, mutta tulkinta on hieman epävarma. |
| metsakeskus.1000034141 |
445 |
Nilsby 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
246554.00000000 |
6696933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034141 |
Rakennuksen pohja, josta erottuu yksi seinälinja kivirivinä ja rakennuksen nurkan tulisija tiilikasana. Arvioitu koko on 8 x 5 metriä. |
| metsakeskus.1000034142 |
445 |
Nilsby 3 |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
246844.00000000 |
6697210.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034142 |
Mahdollinen myllyn paikka. Metsässä kulkee puro, johon liittyy kivirakennelma ja puurakennelman jäänteitä. Rannoilla on suorakaiteen muotoiset kaivetut alat ja epämääräistä kivirakennelmaa rinteen reunassa. |
| metsakeskus.1000034143 |
92 |
Vinickby (Viinikkala) krouvi |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
382064.00000000 |
6686072.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034143 |
Vuoden 1738 Myllymäen kartalla Vantaanjoen itärannalle Viinikkalaan on merkitty "krog" eli kievari tai krouvi Suuren Rantatien ja Vantaanjoen väliselle alueelle, rannalle. Tällä paikalla on rantatörmää muttei varmasti krouviin liittyviä rakenteita nähtävillä. Kuninkaantien varressa on noin 4 x 4 m kokoinen, lohkotuilla kivillä reunustettu kuoppa, jossa osa kivistä on pitkiä rakennuskiviä. Tästä noin 30 m luoteeseen maastossa on muutamia pieniä kuoppia. |
| metsakeskus.1000034144 |
895 |
Pamprinkallio |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
193939.00000000 |
6772049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034144 |
Kohteessa sijaitsee kivistä ladottu 9 x 6 metrin kokoinen talonperustus ja siihen liittyen tulisijan jäänteet kooltaan 2 x 2 x 1m. Talonperustan luoteispuolella on havaittavissa 3 x 3 m kokoisen kivestä rakennetun maakellarin rauniot (koordinaatit P:6772063, I: 193929). Lähistöllä asuva paikallinen asukas kertoi, että talo on jäänyt tyhjilleen 1900-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000034145 |
895 |
Takala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
193784.00000000 |
6771953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034145 |
Asuinpaikka sijaitsee Takalan talon ja Ylätien pohjoispuolella, Pampurinkallion eteläpuolella. Kohteessa sijaitsee kivistä ladottu 5x6 metrin kokoinen talonperustus ja siihen liittyen tulisijan jäänteet kooltaan 2x2x0,8m. Paikallisen tiedon mukaan talo on ollut ennen Suomen itsenäistymistä venäläisten asuttama ja jäänyt sittemmin tyhjilleen. |
| metsakeskus.1000034146 |
895 |
Takala 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
193653.00000000 |
6771878.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034146 |
Asuinpaikka sijaitsee Takalan talon koillispuolella, Ylätien ja Pampurinkallion eteläpuolella. Kohteessa sijaitsee kivistä ladottu 4x6 metrin kokoinen talonperustus ja siihen liittyen tulisijan jäänteet kooltaan 2x2x0,8m. Lähistöllä asuva paikallinen kertoi, että talo on ollut ennen Suomen itsenäistymistä venäläisten asuttama ja jäänyt sittemmin tyhjilleen. |
| metsakeskus.1000034147 |
895 |
Koivula |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
193371.00000000 |
6771747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034147 |
Koivulan kohtuullisen nuoren asuintalon länsipuolella samassa pihapiirissä sijaitsee kivestä rakennetun maakellarin jäänteet. Kohteen koko on 4x3x1,75 m ja sen kivestä holvattu katto on osittain sortunut. Kohtuullisen nuoria yksinäistaloja tai niiden maakellareita ei sinällään pääsääntöisesti lasketa lain suojelemiksi |
| metsakeskus.1000034148 |
895 |
Saarni |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
193840.00000000 |
6772444.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034148 |
Saarnin autioituneen asuintalon lounaispuolella sijaitsee kivestä rakennetun maakellarin jäänteet. Kohteen koko on 3x3m ja sen katto on sortunut. Kellariin liittyy kiviaita. |
| metsakeskus.1000034149 |
895 |
Laakso |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
194192.00000000 |
6771441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034149 |
Kohteessa sijaitsee kivistä ladottu 7x6 metrin kokoinen talonperustus ja siihen liittyen tulisijan jäänteet kooltaan 2x2x1m.
Talonperustan lounaispuolella on havaittavissa 3x3x1,5m kokoisen kivestä rakennetun katostaan sortuneen maakellarin rauniot (koordinaatit P:6771414, I: 194181).
Talonperustan länsipuolella, maakellarin pohjoispuolella havaittiin lisäksi 4x4m kokoinen pienehkö kivistä rakennettu perustus, jossa on 2x2m kokoisen järeähkön tulisijan jäänteet. Ilmeisesti kyse on saunarakennuksen perustasta.
Paikallisen tiedon mukaan talo on jäänyt tyhjilleen 1920-luvun alussa, viimeinen asukas oli sukunimeltään Laakso. |
| metsakeskus.1000034150 |
91 |
Lohiapajanlahti 1 |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
382979.00000000 |
6670608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034150 |
Sijaintipaikka on Lauttasaaren itäpuolella Lohiapajanlahden ja Pajalahden venesataman edustalla 5,2 metrin väylällä.
Limisaumaisen avonaisen puuveneen hylky, jonka pituus on noin kuusi metriä ja leveys noin kaksi metriä. Vene on ollut hentorakenteinen. Styyrpuurin puoleista kylkilaudoitusta ja kaaritusta on edelleen jäljellä ja näkyvissä, mutta paapuurin puoli on kokonaan sedimentin peitossa. Keula- ja peräranka ovat paikallaan. Perärangan lautaliitokset ovat säilyneet paremmin, keulassa liitokset ovat pettäneet. Kaarissa havaittiin puutappeja. Peräosassa on yksi irrallinen lovettu kaari. Kylkilaudoitus on kulunut paikoitellen hyvin ohueksi. Kylkilaudat ovat melko leveitä. Hylky saattaa olla peräisin 1800-luvulta. Se on saattanut olla kalastus-, yhteys- tai työvene. |
| metsakeskus.1000034152 |
91 |
Lohiapajanlahti 3 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
382884.00000000 |
6670845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034152 |
Sijaintipaikka on Helsingin Lauttasaaressa itärannalla Lohiapajanlahdessa Pajalahden venesatamassa, sen pohjoisosassa aallonmurtajan vieressä.
Isikokoisen puurunkoisen aluksen hylky, joka on jäänyt osittain aallonmurtajan kivilouheen alle. Aluksesta on jäljellä pohjaosaa ja kylkirakenteita. Paapuurin puoleinen kylki on paremmin säilynyt, ja järeät parikaaret nousevat korkeimmillaan noin 1,5 metriä pohjasta. Alus on tasasaumainen ja sisäkarneerattu. Keularangan tyviosa on edelleen pystyssä. Hylyn keskiosa on kokonaan sedimentin peitossa. Hylyssä ei ole havaittavissa irrallisia rakenneosia tai esineitä. On mahdollista, että hylkyä on purettu sen jäätyä matalan rantaveteen. Arviolta noin 10 metriä aluksen peräosaa on jäänyt aallonmurtajan louheen alle. Aallonmurtaja on ilmeisesti rakennettu 1960- tai 1970-luvulla.
Kohde havaittiin vedenalaisinventointiin kuuluneessa viistokaikuluotauksessa 2017 ja tunnistettiin hylyksi 2018 tarkistussukelluksessa. |
| metsakeskus.1000034162 |
687 |
Kuokanniemi 1 |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
555166.00000000 |
7043012.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034162 |
Arkeologian harrastaja on poiminut rantahietikolta ja sortuneesta rantatörmästä ison kvartsiytimen sekä joitakin iskoksia ja hieman palanutta luuta noin 80 metrin matkalta. Havainto myös palaneen oloisista rapautuneista kivistä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2023 inventoinnissa. Kuokanniemi on Tiilakanselän itäpuolella oleva niemi, jonka länsirannalla on muutamia hiekkarantoja ja kahdelta niistä on löytynyt kivikautisia löytöjä. Löytöpaikkojen nimet ovat Kuokanniemi 1 ja 2, jotka ovat noin 250 metrin etäisyydellä toisistaan.
Aiemmat löydöt ovat tulleet noin 80 metrin matkalta rantahietikolta ja sortuneesta rantatörmästä. Inventoinnissa käytiin läpi rantakaistaletta, jota oli näkyvissä noin viiden metrin leveydeltä ja silmäiltiin myös matalaa rantaveden pohjaa tuloksetta. Löytöpaikan koordinaattien koillispuolelta havaittiin kuitenkin yksi kvartsi-iskos, jota ei otettu talteen, kuluneessa rantatörmässä ja törmän alareunassa oli palaneita kiviä. Kivet ovat selvästi vielä törmän alarinteessä, eivät vesijätöllä, joten voi otaksua, että tulisijaa ympäröivää aluetta on vielä säilynyt jossain määrin ehjänä. Tästä noin 20 metri pohjoiseen on myös palaneita kiviä törmän alaosassa.
Törmä on korkeudeltaan noin 1–1,5 metriä ja 6–7 metriä leveä, sen järven puoleinen reuna on luiskamainen. Törmän päälle ja sen taakse tehdyissä koekuopissa ei ollut löytöjä. Törmän päälle tehdyssä kuopassa on irtonaista harmahtavaa hiekkaa. Törmässä on pinnassa ohut jäkälä ja sammalpeite, järven puoleinen reuna on kulunut melko paljaaksi.
Inventoinnin havaintojen perusteella voi olettaa, että törmässä on mahdollisesti säilynyt vielä esihistoriallisia kulttuurikerroksia, koska sekä tulisijan jäännöksiä ja löytöjä on törmän pinnassa. Kohteen säilyneisyys ja laajuus on todennettavissa koekaivauksella. Tässä vaiheessa muinaisjäännösalueeksi ehdotetaan noin 50 metriä pitkää aluetta, joka kattaa törmän, osan rantahietikkoa ja törmän metsän puoleista aluetta. |
| metsakeskus.1000034168 |
425 |
Viitamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
447620.00000000 |
7158830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034168 |
Paikalla on maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva ilmeinen tervahauta. Tästä noin 40 metriä pohjoiseen on toinen mahdollinen tervahauta (alakohde). |
| metsakeskus.1000034169 |
202 |
Moskala |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
251996.00000000 |
6707705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034169 |
Moskalan mäen kaakkoisrinteessä, Moskalantien itäpuolella on vanhaan torppaan liittyviä kivirakenteita. Tien vieressä kohoaa pieni mäkikumpare, jonka päällä on kivirakenne, rakennuksen perustus. Sen luoteispuolelle maasto laskee tieuraksi, jonka toista reunaa reunustaa luonnonkivinen kiviaita 10 m matkalla. Alueelle, tosin maastossa havaitusta rakenteesta itään, on merkitty vuoden 1828 kartalle torppa. Tuolla paikalla pellon keskellä on pieni kumpare, jolla ilmakuvissa sekä laserkeilausaineistossa erottuu säännöllisen kulmikas muoto.
Torppa on kuulunut Kärmän talolle. Alun perin Moskalantie on kulkenut torpanpaikan länsipuolella kaartaen koilliseen mäen kiertäen. Tämä tielinja erottaa torpan ja maastossa havaitut rakenteet toistaan. Nykyisen tien vieressä havaitut rakenteet kuitenkin voidaan katsoa kuuluvaksi samaan kokonaisuuteen. Rakennuksia ei näy vuoden 1939 ilmakuvassa. Rakennusinventoinnin perusteella (TMK/MIP) mäen päällä oleva nykyinen Moskalan torppa on sijainnut nykyisellä tontillaan ainakin vuonna 1894 ja se on perujaan Hadvalan Yli- / Ali-Rekolalta. Mahdollisesti Kärmän Moskala on siirtynyt vanhalta paikaltaan uudelle 1800-luvun aikana, jolloin alarinteen tontti olisi jäänyt pois käytöstä.
Torpanpaikan länsipuolelta, metsittyneestä pellosta on ilmoitettu metallinetsinnässä löytyneen 1800-luvun pajaan liittyvää metalliesineistöä. Vuonna 2023 alueelta ei inventoinnissa havaittu mitään historiallisen ajan pajaan viittaavaa. Moskalassa on kuitenkin ainakin vuonna 1779 ollut seppä. |
| metsakeskus.1000034170 |
777 |
Salausvaara |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27009 |
607459.00000000 |
7265499.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034170 |
Kohde löytyi inventoinnissa 15.6.2017. Kyseessä on Salausvaaran korkein kohta. Puusto on mäntyä.
Kyseessä on luonnonkivistä tehty, hyvin ladottu rajamerkki. Kivet ovat sammalen ja jäkälän peitossa. Merkin korkeus on 1,1 metriä ja sen pyöreähköt sivut ovat myös leveydeltään 1,1 metriä.
Tulkinta: Kyseessä lienee rajamerkki, mutta nykyisin paikalla ei ole rajaa. |
| metsakeskus.1000034171 |
529 |
Kovero |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
217364.00000000 |
6710511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034171 |
Nouseva savinen peltorinne. Muutaman kymmenen metrin päässä 5 metrin korkeuskäyrästä (muinaisranta). Kohde rautakautisen suuren lahden välittömässä läheisyydessä (nykyinen peltoalue). Paikalta löytynyt osittain sulanut rautakautinen tasavartinen solki, kahdessa osassa. Samalta alueelta löytyi myös useita sulaneita pronssinpalasia. Kyseessä on mahdollinen rautakautinen polttohautauspaikka tai valmistuspaikka. Esineet olivat pellossa hajaantuneena n. 20 metrin säteelle mainituista koordinaateista. |
| metsakeskus.1000034172 |
538 |
Kalliola |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27015 |
230161.00000000 |
6728938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034172 |
Peltoonpäin laskeva kivikkoinen metsärinne. Mättäiden alla saviperäistä maata. Metallinetsinnässä löytyi rautakautinen putkivartinen keihäs (ajoitus 300- tai 400-luku) ja useita paloja palanutta luuta maasta sen yhteydestä. Löytökohdan vieressä on muutamia kiviä rivissä polun varressa.
Rautakautista esineistöä löytyi myös 50 metrin päässä pohjoisessa (puukonteriä ja merovingiaikainen keihäänkärki). Myös pohjoisempana maassa oli palamisen merkkejä. |
| metsakeskus.1000034172 |
538 |
Kalliola |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27016 |
230161.00000000 |
6728938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034172 |
Peltoonpäin laskeva kivikkoinen metsärinne. Mättäiden alla saviperäistä maata. Metallinetsinnässä löytyi rautakautinen putkivartinen keihäs (ajoitus 300- tai 400-luku) ja useita paloja palanutta luuta maasta sen yhteydestä. Löytökohdan vieressä on muutamia kiviä rivissä polun varressa.
Rautakautista esineistöä löytyi myös 50 metrin päässä pohjoisessa (puukonteriä ja merovingiaikainen keihäänkärki). Myös pohjoisempana maassa oli palamisen merkkejä. |
| metsakeskus.1000034172 |
538 |
Kalliola |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27017 |
230161.00000000 |
6728938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034172 |
Peltoonpäin laskeva kivikkoinen metsärinne. Mättäiden alla saviperäistä maata. Metallinetsinnässä löytyi rautakautinen putkivartinen keihäs (ajoitus 300- tai 400-luku) ja useita paloja palanutta luuta maasta sen yhteydestä. Löytökohdan vieressä on muutamia kiviä rivissä polun varressa.
Rautakautista esineistöä löytyi myös 50 metrin päässä pohjoisessa (puukonteriä ja merovingiaikainen keihäänkärki). Myös pohjoisempana maassa oli palamisen merkkejä. |
| metsakeskus.1000034174 |
92 |
Koivurinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377736.00000000 |
6686120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034174 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pyymosasta Pikkujärveen laskevan purolaakson länsireunalla, Nybacka-nimisen talon eteläpuolella olevalla pellolla. Paikalla pelto muodostaa etelään pistävän niemenkärjen useita metrejä laakson pohjan yläpuolella. Hiesuisella kyntöpellolla oli kvartseja noin 30 x 50 m laajuisella alueella. |
| metsakeskus.1000034176 |
300 |
Ruona 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321388.00000000 |
6973028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034176 |
Ruonan taloryhmän kaakkoispuolelta, pellon yläreunan alueella havaittiin n. 100 metrin matkalla harvakseltaan kvartseja ja palaneita kiviä. Kvartsiydin ja 3 kvartsi-iskosta otettiin talteen inventoinnissa. Maastotyön aikana pelto oli oraalla ja ainoastaan pellon yläreunan tarkastaminen oli mahdollista. |
| metsakeskus.1000034177 |
538 |
Hannankallio |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
229742.00000000 |
6729967.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034177 |
Paikalta on löytynyt merovingiaikaiset ruotokeihäänkärki ja väkipuukko sekä viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki. Näiden yhteydessä löytökohdassa maassa oli palanutta luuta ja palon merkkejä. Löytökohdan viereen tehdystä koepistossa havaitiin likamaata, mutta ei löytöjä. Löytöpaikka on kallioden välissä oleva tasainen notkelma, jonka mukaan aluerajaus on tehty. Pohjoisempaa löytynyt valmunuppinen hevosenkenkäsolki siirtolohkareen vierestä. |
| metsakeskus.1000034177 |
538 |
Hannankallio |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
229742.00000000 |
6729967.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034177 |
Paikalta on löytynyt merovingiaikaiset ruotokeihäänkärki ja väkipuukko sekä viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki. Näiden yhteydessä löytökohdassa maassa oli palanutta luuta ja palon merkkejä. Löytökohdan viereen tehdystä koepistossa havaitiin likamaata, mutta ei löytöjä. Löytöpaikka on kallioden välissä oleva tasainen notkelma, jonka mukaan aluerajaus on tehty. Pohjoisempaa löytynyt valmunuppinen hevosenkenkäsolki siirtolohkareen vierestä. |
| metsakeskus.1000034179 |
481 |
Noopila Jokipelto |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
232930.00000000 |
6725664.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034179 |
Kallioisen metsäsaarekkeen keskeltä löytyi vuonna 2018 metallinetsinnässä keihäänkärki. Lisäksi havaittiin mahdollinen kupurasoljen neula, joka jätettiin maahan. Maaperä on hiekkaa. Löytöpaikan vieressä on kaksi pyöreää matalaa kuoppaa, jotka liittynevät hiekanottoon.
Maastotarkastuksessa vuonna 2023 löytöpaikan läheisyydestä löydettiin rautakauden tyypin keramiikkaa. Paikalta ei kuitenkaan havaittu yhtenäistä kulttuurikerrosta tai nokimaata, joten muinaisjäännös saattaa olla melko pienialainen ja pesäkkeellinen. Kohteen luonteen ja laajuuden selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000034180 |
734 |
Härkämäki |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
275914.00000000 |
6695494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034180 |
Asumuspainanne sijaitsee Härkämäki -nimisen mäen lakialueen tuntumassa (koordinaatit asumuspainanteen keskeltä). Painanteesta noin 10 metriä länteen sijaitsee vanhan hiekkakuopan itäreuna. Painanteen sisämitat ovat noin 7 x 7 metriä ja syvyys noin 0,8 metriä. Painanteen ympärillä on selkeät vallit (halkaisija vallien kanssa noin 10 x 10 metriä). Asumuspainanteessa on oviaukko länteen. Se erottuu noin metrin leveänä ja kaksi metriä pitkänä käytävänä, jonka reunoilla on vallit. Painanteen keskivaiheille tehdystä koepistosta tuli noin 25 cm syvyydessä esiin ruskea maannos, josta tuli kaksi palanutta luun sirua. Kuoppaa ei kaivettu syvemmälle. Radiohiiliajoitus (palaneesta luusta KM 41779:1) 3095-2925 calBC (95,4%).
Asumuspainanteen ympäristöstä löydettiin kvartsi-iskoksia kolmesta eri paikasta. Yksi tuli em. vanhan hiekkakuopan reunasta, jossa havaittiin myös palaneita kiviä. Yksi tuli koepistosta noin 45 metriä asumuspainanteesta etelä-lounaaseen ja kaksi havaittiin asumuspainanteesta noin 70 metriä etelään sijaitsevan talon pihamaan leikkauksissa. |
| metsakeskus.1000034186 |
49 |
Högkopplan 2 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
372202.00000000 |
6664690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034186 |
Sijaintipaikka on Espoo Suvisaaristossa olevan Högkopplan saaren lounaispuolella olevan pienemmän Tobakspungen -luodon länsipuolella.
Puurunkoisen purjelaivan hylky. Aluksessa on ollut kaksi mastoa. Kansi puuttuu, sitä ei ole ehkä ollutkaan tai se on purettu pois. Aluksen taustasta ei ole tietoa.
Hylystä on tehty 3D-mallinnus 2018. |
| metsakeskus.1000034187 |
423 |
Laurila |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
246595.00000000 |
6716074.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034187 |
Metsästä löytyi kuopan vierestä kookas keihäänkärki. Noin 80 metriä lounaaseen on löytynyt ajoittamaton leveähamarainen veitsi (alakohde) |
| metsakeskus.1000034188 |
538 |
Rinnemaa |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
229863.00000000 |
6728653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034188 |
Metallinpaljastimella löytyi keihäänkärki. Paikalla kivilatomus, ohuita kulmikkaita kiviä ladottu tiiviisti kummuksi ja palamisen merkkejä maassa. Päällä paksu sammalkerros. |
| metsakeskus.1000034189 |
92 |
Hakkilan puusilta |
10002 |
12005 |
13069 |
11006 |
27008 |
393095.00000000 |
6685907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034189 |
Ennen Hakkilan kivisiltaa, Keravanjoen ylitti Hakkilassa puinen silta, joka oli jonkin aikaa olemassa myös yhtä aikaa kivisillan kanssa 1800-luvun lopulla. Puusillasta on jäljellä kivituet molemmin puolin Keravanjoen rantaa kivisillan ja nykyisen autotiesillan välissä. |
| metsakeskus.1000034190 |
140 |
Koljonvirta juhlakenttä |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
508472.00000000 |
7051841.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034190 |
Koljonvirran hauta-alueen eteläpuolella, juhlakentän kaakonpuoleisen rinteen päällä, sijaitsee kahdeksan erikokoista kuoppajäännöstä. Kuoppajäänteistä pohjoisin ja eteläisin ovat selkeimmin havaittavissa. Loput kuoppajäänteistä jäävät niiden väliin, eikä niitä ole mitattu tarkemmin paikoilleen. Mitattujen kuoppien koordinaatit ovat (pohjoisin kuoppa) N 7051871 E 508480 ja (eteläisin kuoppa) N 7051841 E 508472.
Kuoppajäänteet on kartoitettu vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä. Pohjoista kuoppaa on tutkittu vuonna 2005. Kaivaushavaintojen perusteella kyseessä on kahdesti eri aikoina kaivettu kuoppa, jonka ajoituksesta ja funktiosta ei kuitenkaan pystytty sanomaan mitään varmaa. Vuonna 2018 tutkittiin eteläisintä kuoppaa. Sen koko on noin 3,8 x 2,9 metriä. Kuoppa ei ole teräväreunainen, vaan pikemminkin pehmeälinjainen itä-länsi suuntainen soikio, joka syvimmillään on noin puoli metriä syvä. Myös eteläisimmän kuopan suhteen todettiin, että kuoppaa on kaivettu kahteen eri otteeseen, joista jälkimmäiset kaivamiset ovat suhteellisen nuoria.
Kuopat voivat olla venäläisten tykkiasemia tai majoituskorsuja. On myös mahdollista, että majoituskorsua tai tykkiaseman kuoppia olisi myöhemmin hyödynnetty perunakuoppana, minkä jälkeen osa niistä on toiminut jätekuoppana. |
| metsakeskus.1000034191 |
140 |
Koljonvirta hiilihauta |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
508490.00000000 |
7051929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034191 |
Koljonvirta hauta-alueen tuntumassa matalassa varvikossa kookkaiden mäntyjen vieressä havaittiin muodoltaan lähinnä pyöristyneen kulmikas painanne. Painanteen arvioitu laajuus maan pinnalla on noin 2,3 x 2 m ja syvyys 20 cm. Sitä tutkittiin ensin maanäytekairauksin. Niissä todettiin suhteellisen runsaasti hiiltä ja nokea, mikä viittasi mahdolliseen hiilihautaan.
Kairausten perusteella päätettiin kaivaa lapiolla ja lastalla koekuoppa (70x50 cm), joka kaivettiin painanteen keskikohtaan. Koekuopasta löytyi lisää hiiltä ja hiiltynyttä puuta, minkä perusteella, samoin kuin painanteen muiden ominaisuuksien nojalla, kyseessä on hiilihauta. |
| metsakeskus.1000034192 |
300 |
Ruonan silta |
10007 |
12004 |
13000 |
11042 |
27000 |
321920.00000000 |
6972947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034192 |
Noin 300 metriä pitkä, luonnonkivistä tehty silta, jonka Lapuan tie katkaisee. Sillalle on tehty myöhemmin puiset kaiteet. Ojituksen ja muuttuneen maankäytön vuoksi siltarakenne sijaitsee nykyään kuivalla maalla. Nykyinen luonnonkivisilta on rakennettu 1877. Ensimmäinen Ruonan silta rakennettiin 1695. Siltarakennetta kunnostettiin useampaan kertaan. Suomen sodan aikaan, Ruonan taistelussa 31.8.1808 silta poltettiin. Uusi silta rakennettiin 1810. Perimätiedon mukaan sillan lähellä on venäläisten sotilaiden joukkohauta.
Silta on merkitty peruskartalle (rauh. silta). |
| metsakeskus.1000034193 |
309 |
Pukkikallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
587560.00000000 |
6949378.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034193 |
Juojärven Jäätsalon eteläosassa, noin 175 m Suuren Rasvalaksin rannasta pohjoiseen sijaitseva tervahauta. Kohde erottuu Lidar-/ vinovalovarjosteessa ja se tarkastettiin Jäätsalon (Jäätsaloraaren ja Lammassaaren ranta-asemakaavan) inventoinnin yhteydessä vuonna 2018. Laakean tervahaudan halkaisija on noin 16 m, josta vallin paksuus osuus on noin 2,5-3 m. Tervahauta sijoittuu eteläkaakkoon viettävään rinteeseen siten, että sen pohjoisvalli on ulkoapäin tarkasteltuna alle puoli metriä korkea, kun eteläpuoleisen vallin korkeus on yli metrin. Tervahaudan syvyys sen keskeltä vallien laelle on noin 1,6 m.
Tervahaudan halssi suuntautuu kohti kaakkoa ja on pituudeltaan 5-6 metriä. Tervahauta on 2010-luvulla avohakatulla alueella, jota peittää sakea aluskasvillisuus. Sen ympäristöä tarkastettaessa ei saatu havaintoja mahdollisesta tervapirtistä. |
| metsakeskus.1000034194 |
92 |
Viinikanmetsä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384505.00000000 |
6689724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034194 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Viinikanmetsän länsipuolella, jokilaakson itäreunalla. Paikalta on löytynyt kvartsia ja kiviesineen katkelma kynnetyltä hiesusavipellolta läheltä metsänreunassa kulkevaa tietä olevalta kumpareelta. Maasto viettää paikalla lounaaseen. Pellon yläosassa maa muuttuu hiekkaisemmaksi ja metsäalueella olevista tuulenkaadoista päätellen maa onkin siellä hiekkaa. Asuinpaikka jatkuu erittäin potentiaalisesti metsäalueelle ja rajaus on tehty topografisen arvion mukaan. |
| metsakeskus.1000034195 |
935 |
Himanvuori |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
544386.00000000 |
6716703.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034195 |
Asumuspainanne sijaitsee Himanvuoren länsireunalla, pienialaisella hiekka-alueella. Lähiympäristö on huomattavasti kivikkoisempaa. Kohde sijaitsee mäntyvaltaisessa sekametsässä vanhan rantamuodostuman päällä.
Asumuspainanne on kaksiosainen: itäinen painanne noin 7 x 7 metriä ja vajaa 1 metriä syvä, läntinen painanne 5 x 5 metriä ja noin 0,5 metriä syvä. Osien välillä ei ole erottavaa vallia, vaan niiden pohja-ala ja syvyys eroavat toisistaan. Painanteita ympäröivä valli on leveydeltään noin 2 metrin luokkaa.
Asumuspainanteen länsireuna on osin kotitarvehiekkakuopan tuhoama. Hiekkakuopan reunat ovat pääosin jo umpeenkasvaneet, eikä siitä havaittu löytöjä. Sen sijaan hiekkakuopan länsireunassa kulkevan tien molemmilta reunoilta löytyi muutama kvartsi-iskos saman rantaterassin päältä. Hiekkakuopasta pohjoiseen tien ja Himanvuoren välinen alue oli hakattu ja aurattu. Auratulta alueelta ei tehty löytöjä tai havaintoja likamaista. |
| metsakeskus.1000034196 |
92 |
Jäppilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380424.00000000 |
6692322.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034196 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Riipilän Kotamäen luoteisrinteellä, Jäppilän tilasta n. 225 metriä länteen olevalla peltorinteellä, muutaman metrin laakson pinnan tason yläpuolella olevalla törmällä. Törmällä on hiekkaista maata ja löytöjä oli peltokynnössä näkyvillä noin 50 x 40 m kokoisella alueella. |
| metsakeskus.1000034197 |
92 |
Männikkö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381606.00000000 |
6693598.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034197 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vantaan Riipilässä, Vantaanjoen pohjoispuolella olevan Männikön mäen etelärinteellä olevalla pellolla, lähellä laakson pohjaa muutamia metrejä sen yläpuolella olevalla törmällä. Paikalta löytyi kvartsikaavin ja muutama iskos n. 20 x 20 m kokoiselta alueelta kynnetyltä hiesupellolta. |
| metsakeskus.1000034198 |
895 |
Kämäri |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
194018.00000000 |
6771745.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034198 |
Kettelin kylätien länsipuoleisen pellon metsäsaarekkeella. Kohteessa sijaitsee kivistä ladottu 1,5x1,5 metrin kokoinen huolellisesti ladottu neliön muotoinen kivirakennelma, jonka korkeus on 0,7 metriä. |
| metsakeskus.1000034199 |
895 |
Kämäri |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
194164.00000000 |
6771614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034199 |
Kettelin (Kettels, Kettelis by) keskiaikainen kylä mainitaan jo vuoden 1540 asutusluettelossa, tuolloin sillä kerrotaan sijainneen kahdeksan taloa. 1600-luvulla talojen määrä väheni neljään, näiden kantatalojen sijaintipaikat ovat nykyäänkin paikannettavissa (Kämäri, Uusikartano, Harmaa ja Mikola). Lisäksi neljästä autioituneesta talosta muodostettiin kylän kappalaiselle oma tila, Eerola. Myöhemmin Kämärin tila jaettiin moneen osaan, joista nykyään on hahmotettavissa Kämäri, Koivula sekä Toivola. Kaikki kantataloiksi tulkitut kohteet ovat maastossa edelleen paikannettavissa, tosin niillä sijaitsevat rakennukset ovat huomattavasti keskiaikaa nuorempia. Pääsääntöisesti vaikuttaisi silmänvaraisen tarkastelun perusteella siltä, että vanhoilla kylätonteilla saattaisi edelleen olla vanhoja kulttuurikerroksia jäljellä. |
| metsakeskus.1000034200 |
92 |
Uotila 4 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382135.00000000 |
6691838.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034200 |
Kvartsi-iskos löytyi Uotilan eteläpuolella olevalta hiekkapellolta, kynnöstä. Pelto oli tarkastushetkellä jäinen ja hiljakkoin kynnetty, joten havainnointi oli hankalaa. Peltoaukea laskee etelään ja lounaaseen kohti Vantaanjokea ja paikka on hyvin potentiaalinen kivikautiselle asuinpaikalle. Näitä tunnetaan useitakin hieman lännempänä löytöpaikasta. |
| metsakeskus.1000034201 |
895 |
Kettelin pellot |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
193843.00000000 |
6771636.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034201 |
Kettelin kylän peltoaukean reunoille on kiviseen maastoon ladottu runsaasti erilaisia kivirakennelmia, pääasiassa kiviaitoja sekä peltoröykkiöitä pellosta löytyneistä kivistä. Vaikuttaisi siltä, että kiviaidat ovat osa vanhempaa maanmuokkaushistoriaa, myöhemmin kiviaitojen sisälle ja ympärille olisi kerätty pellolta edelleen löytyneitä kiviä kasoiksi ja kiviriveiksi. |
| metsakeskus.1000034202 |
202 |
Espola 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
244743.00000000 |
6711421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034202 |
Loivassa metsärinteessä on maakellari, sisämitaltaan noin 3.1 x 4,5 metrin maarakenne, jonka pitkillä sivuilla reunan muodostavat noin puolen metrin korkuiset ja 1,6-2,3 metriä
leveät vallit. Vallit ovat kairausten perusteella pääasiassa maata. Etelän suuntaan maa nousee eikä siellä vallia ole. Pohjoisseinässä on metrin levyinen oviaukko, jonka pohja on maakuopan pohjan tasalla. Oviaukko rajautuu pellonreunusojaan. Läntisen vallin päältä löydettiin metallinetsimellä rautainen sinkilä.
Vuoden 1880 senaatinkartassa paikalle on merkitty torppa. Metsärinteessä on myös kaksi peltorauniota, jotka todennäköisesti liittyvät torpan viljelyksiin. |
| metsakeskus.1000034206 |
710 |
Ytterhylta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
295860.00000000 |
6655859.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034206 |
Kyseessä on avohakkuualue, josta arkeologian harrastaja oli löytänyt kvartsi-iskoksia ja pari palaa keramiikkaa. Tarkastuksessa havaittiin noin 20 x 20 metrin alalta paikoitellen kvartsia sekä mahdollista kulttuurikerrosta metsäkoneiden rikkomassa maan pinnassa. |
| metsakeskus.1000034207 |
638 |
Hasselholmen |
10002 |
12016 |
13164 |
11006 |
27000 |
429960.00000000 |
6696850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034207 |
Alueella on runsaasti merkkejä historiallisesta viljelystä ja laiduntamisesta. Kohteessa on kiviaitoja ja arviolta kymmeniä eri kokoisia raivausröykkiöitä. 1700-luvun lopun kartalla kohteen alueella on yksinomaan metsää. Kohteen ajoittaminen ja luonteen määrittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia. Kohde kuitenkin muistuttaa keskiajalla autioituneita ja metsittyneitä kyliä. Merkkejä asuinpaikasta ei ole vielä havaittu.
Inventointi 2020:
Metsikön eteläosassa on kahtena rykelmänä raivausröykkiöitä. Pohjoisempi röykkiöalue (A) koostuu röykkiöistä jotka ovat selvästikin kivistä raivatun alueen länsi- ja eteläreunamilla ja pari keskellä. Ilmeinen pieni peltolohko. Mitään rakennuksen jälkiä ei alueella ole. Liittyisikö peltolohko mäen länsipuolella olleeseen, oletettavasti 1900-luvun torppaan tai taloon?
Alue B: Röykkiöt ovat 1900 luvun alun Hongan (Hongas) talon kiinteistöllä, kun pohjoisempi röykkiöalue on ollut Staffansin maita. Eteläisempi röykkiöalue on rykelmä röykkiöitä ilman mitään järjestystä. Vaikuttaa vanhalta pellolta, joka on kivetty ja kivet kasattu röykkiöiksi pellon alueelle. Se viittaisi 1900-luvun alkupuolta vanhempaan, suhteellisen alkeelliseen viljelyyn. V. 1783 kartalla täsmälleen röykkiöiden alueella on talon E (Humlas) peltolohko.
Alueiden A ja B välillä on kaksi erillistä raivausröykkiötä ja hiilimiilun pohja (Alue C).
Koska röykkiöryhmä B on selkeästi muinaisjäännös, on alueen röykkiöitä hyvä kuitenkin suojella yhtenä kokonaisuutena ja muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.1000034210 |
285 |
Kurenniitty |
10002 |
12011 |
13116 |
11006 |
27009 |
486725.00000000 |
6723431.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034210 |
I maailmansodan aikainen puolustusasema Kymijoen itärannalla. Luode-kaakkosuuntainen kokonaisuus sijaitsee Kurenniityn luoteispuolella ja muodostuu tuliasemasta ja sen luoteispuolella sijaitsevasta noin 40 metrin pituisesta, metrin levyisestä ja hyvin matalasta luode-kaakkosuuntaisesta taisteluhaudasta. |
| metsakeskus.1000034210 |
285 |
Kurenniitty |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
486725.00000000 |
6723431.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034210 |
I maailmansodan aikainen puolustusasema Kymijoen itärannalla. Luode-kaakkosuuntainen kokonaisuus sijaitsee Kurenniityn luoteispuolella ja muodostuu tuliasemasta ja sen luoteispuolella sijaitsevasta noin 40 metrin pituisesta, metrin levyisestä ja hyvin matalasta luode-kaakkosuuntaisesta taisteluhaudasta. |
| metsakeskus.1000034211 |
564 |
Isokangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472850.00000000 |
7204955.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034211 |
Paikalla on maastokartalle merkitty tervahauta, joka tullut tietoon metsänkäyttöilmoituksen kautta. koska kohdetta ei ole tarkastettu on se merkitty rekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.1000034212 |
105 |
vonkka 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
571134.00000000 |
7174847.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034212 |
Kohde siaitsee Hyrynsalmen Vonkan alueella, leirintäalueelle johtavalta tieltä erkanevan hiekkatien eteläpäässä noin 30 metriä rannasta. Tervahaudan halkaisija on 16 metriä. Tervahautaa ympäröi matala valli, jonka leveys on noin 3 metriä. Halssi laskee itään ja on noin 3,3 metriä pitkä. |
| metsakeskus.1000034213 |
105 |
Vonkka 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
571076.00000000 |
7175037.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034213 |
Tervahauta sijaitsee Hyrynsalmen Vonkassa mäntykankaalla, noin 205 metriä leirintäalueelle johtavasta tiestä etelään. Tervahaudan halkaisija on 11 metriä. Tervahautaa ympäröivän vallin leveys on noin 3 metriä ja korkeus 0,7 metriä. Halssi laskee lounaaseen. Halssi on vahingoittunut jossain vaiheessa ja se on ummessa. Tervahaudan ympärillä on kuoppia. |
| metsakeskus.1000034214 |
746 |
Kiurunkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
377397.00000000 |
7090647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034214 |
Kiurunkangas sijaitsee Sievin kirkonkylän pohjoispuolelle, Vääräjoen uoman eteläpuolelle, entisen kuivatun Evijärven saareen tai etelästä järveen pistäneeseen niemeen. Kankaan koillispään itään pistävässä niemessä on vanha soranottopaikka. Sen pohjoispuoleiselle kivikkoiselle mäntykankaalle sijoittuu asuinpaikka-alue, jolta on Oulun yliopiston kaivaustutkimuksissa vuonna 2019 saatu talteen sekä kivikautisia tai varhaismetallikautisia että myöhäisrautakautisia löytöjä ja rakenteita. Vuoden 2020 kaivauksen löytöaineisto koostuu pääosin kvartsiesineistä ja -iskoksista, palaneista luista ja metalliesineiden fragmenteista, merkittävä lisä edellisvuoden löytöihin ovat esihistoriallisen
keramiikan kappaleet. Tähänastisen tutkimuksen perusteella Kiurunkankaan kohde on
moniperiodinen asuinpaikka. Löytöaineisto viittaa kohteen olleen käytössä niin kivi-,
varhaismetalli- kuin rautakaudella
Kohde tuli tietoon paikallisten metallietsinharrastajien löytämänä vuonna 2018, jolloin myös Oulun yliopiston arkeologit tarkastivat sen. Paikalta oli tuolloin nostettu maasta mm. pronssinen eläiriinriipus, vyön- tai hihnanheloja, pronssineulan katkelma sekä rautaiset veitsen ja silmäkirveen katkelma sekä putkikirves ja rengas (KM 41707: 1 - 9). Lisäksi runsaasti erilaisia pronssi- ja rautaesineen paloja. Esinelöydöt voidaan ajoittaa keskiselle ja myöhemmälle rautakaudelle, lähinnä kansainvaellus-/merovingiajalta ristiretikiajalle.
Parikymmentä metriä muinaisjäännösalueen rajauksen reunasta länteen on mahdollinen kuppikivikohde (ks. alakohde kuppikivi).
Kiurunkankaasta noin 300 m pohjoiseen, Vääräjoen pohjoispuolella sijaitsevassa pienessä Asunsaaressa sijaitsee myös rautakautinen löytöpaikka sekä ilmeisesti 1700-luvulle ajoittuva asuinpaikka, mm. rakennuksen pohja. Lisäksi noin 300 metriä luoteeseen sijaitsee vuonna 2019 löytynyt kivikautinen asumuspainanne (Kiurunkangas N).
Syksyn 2022 kaivaustutkimuksissa saatiin talteen runsas kvartsiaineisto, palanutta luuta sekä keramiikan fragmentteja, samoin metalliesineiden katkelmia. Paikalla havaittiin myös kaksi mahdollista tulisijan jäännöstä. |
| metsakeskus.1000034214 |
746 |
Kiurunkangas |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27016 |
377397.00000000 |
7090647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034214 |
Kiurunkangas sijaitsee Sievin kirkonkylän pohjoispuolelle, Vääräjoen uoman eteläpuolelle, entisen kuivatun Evijärven saareen tai etelästä järveen pistäneeseen niemeen. Kankaan koillispään itään pistävässä niemessä on vanha soranottopaikka. Sen pohjoispuoleiselle kivikkoiselle mäntykankaalle sijoittuu asuinpaikka-alue, jolta on Oulun yliopiston kaivaustutkimuksissa vuonna 2019 saatu talteen sekä kivikautisia tai varhaismetallikautisia että myöhäisrautakautisia löytöjä ja rakenteita. Vuoden 2020 kaivauksen löytöaineisto koostuu pääosin kvartsiesineistä ja -iskoksista, palaneista luista ja metalliesineiden fragmenteista, merkittävä lisä edellisvuoden löytöihin ovat esihistoriallisen
keramiikan kappaleet. Tähänastisen tutkimuksen perusteella Kiurunkankaan kohde on
moniperiodinen asuinpaikka. Löytöaineisto viittaa kohteen olleen käytössä niin kivi-,
varhaismetalli- kuin rautakaudella
Kohde tuli tietoon paikallisten metallietsinharrastajien löytämänä vuonna 2018, jolloin myös Oulun yliopiston arkeologit tarkastivat sen. Paikalta oli tuolloin nostettu maasta mm. pronssinen eläiriinriipus, vyön- tai hihnanheloja, pronssineulan katkelma sekä rautaiset veitsen ja silmäkirveen katkelma sekä putkikirves ja rengas (KM 41707: 1 - 9). Lisäksi runsaasti erilaisia pronssi- ja rautaesineen paloja. Esinelöydöt voidaan ajoittaa keskiselle ja myöhemmälle rautakaudelle, lähinnä kansainvaellus-/merovingiajalta ristiretikiajalle.
Parikymmentä metriä muinaisjäännösalueen rajauksen reunasta länteen on mahdollinen kuppikivikohde (ks. alakohde kuppikivi).
Kiurunkankaasta noin 300 m pohjoiseen, Vääräjoen pohjoispuolella sijaitsevassa pienessä Asunsaaressa sijaitsee myös rautakautinen löytöpaikka sekä ilmeisesti 1700-luvulle ajoittuva asuinpaikka, mm. rakennuksen pohja. Lisäksi noin 300 metriä luoteeseen sijaitsee vuonna 2019 löytynyt kivikautinen asumuspainanne (Kiurunkangas N).
Syksyn 2022 kaivaustutkimuksissa saatiin talteen runsas kvartsiaineisto, palanutta luuta sekä keramiikan fragmentteja, samoin metalliesineiden katkelmia. Paikalla havaittiin myös kaksi mahdollista tulisijan jäännöstä. |
| metsakeskus.1000034214 |
746 |
Kiurunkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
377397.00000000 |
7090647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034214 |
Kiurunkangas sijaitsee Sievin kirkonkylän pohjoispuolelle, Vääräjoen uoman eteläpuolelle, entisen kuivatun Evijärven saareen tai etelästä järveen pistäneeseen niemeen. Kankaan koillispään itään pistävässä niemessä on vanha soranottopaikka. Sen pohjoispuoleiselle kivikkoiselle mäntykankaalle sijoittuu asuinpaikka-alue, jolta on Oulun yliopiston kaivaustutkimuksissa vuonna 2019 saatu talteen sekä kivikautisia tai varhaismetallikautisia että myöhäisrautakautisia löytöjä ja rakenteita. Vuoden 2020 kaivauksen löytöaineisto koostuu pääosin kvartsiesineistä ja -iskoksista, palaneista luista ja metalliesineiden fragmenteista, merkittävä lisä edellisvuoden löytöihin ovat esihistoriallisen
keramiikan kappaleet. Tähänastisen tutkimuksen perusteella Kiurunkankaan kohde on
moniperiodinen asuinpaikka. Löytöaineisto viittaa kohteen olleen käytössä niin kivi-,
varhaismetalli- kuin rautakaudella
Kohde tuli tietoon paikallisten metallietsinharrastajien löytämänä vuonna 2018, jolloin myös Oulun yliopiston arkeologit tarkastivat sen. Paikalta oli tuolloin nostettu maasta mm. pronssinen eläiriinriipus, vyön- tai hihnanheloja, pronssineulan katkelma sekä rautaiset veitsen ja silmäkirveen katkelma sekä putkikirves ja rengas (KM 41707: 1 - 9). Lisäksi runsaasti erilaisia pronssi- ja rautaesineen paloja. Esinelöydöt voidaan ajoittaa keskiselle ja myöhemmälle rautakaudelle, lähinnä kansainvaellus-/merovingiajalta ristiretikiajalle.
Parikymmentä metriä muinaisjäännösalueen rajauksen reunasta länteen on mahdollinen kuppikivikohde (ks. alakohde kuppikivi).
Kiurunkankaasta noin 300 m pohjoiseen, Vääräjoen pohjoispuolella sijaitsevassa pienessä Asunsaaressa sijaitsee myös rautakautinen löytöpaikka sekä ilmeisesti 1700-luvulle ajoittuva asuinpaikka, mm. rakennuksen pohja. Lisäksi noin 300 metriä luoteeseen sijaitsee vuonna 2019 löytynyt kivikautinen asumuspainanne (Kiurunkangas N).
Syksyn 2022 kaivaustutkimuksissa saatiin talteen runsas kvartsiaineisto, palanutta luuta sekä keramiikan fragmentteja, samoin metalliesineiden katkelmia. Paikalla havaittiin myös kaksi mahdollista tulisijan jäännöstä. |
| metsakeskus.1000034214 |
746 |
Kiurunkangas |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27019 |
377397.00000000 |
7090647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034214 |
Kiurunkangas sijaitsee Sievin kirkonkylän pohjoispuolelle, Vääräjoen uoman eteläpuolelle, entisen kuivatun Evijärven saareen tai etelästä järveen pistäneeseen niemeen. Kankaan koillispään itään pistävässä niemessä on vanha soranottopaikka. Sen pohjoispuoleiselle kivikkoiselle mäntykankaalle sijoittuu asuinpaikka-alue, jolta on Oulun yliopiston kaivaustutkimuksissa vuonna 2019 saatu talteen sekä kivikautisia tai varhaismetallikautisia että myöhäisrautakautisia löytöjä ja rakenteita. Vuoden 2020 kaivauksen löytöaineisto koostuu pääosin kvartsiesineistä ja -iskoksista, palaneista luista ja metalliesineiden fragmenteista, merkittävä lisä edellisvuoden löytöihin ovat esihistoriallisen
keramiikan kappaleet. Tähänastisen tutkimuksen perusteella Kiurunkankaan kohde on
moniperiodinen asuinpaikka. Löytöaineisto viittaa kohteen olleen käytössä niin kivi-,
varhaismetalli- kuin rautakaudella
Kohde tuli tietoon paikallisten metallietsinharrastajien löytämänä vuonna 2018, jolloin myös Oulun yliopiston arkeologit tarkastivat sen. Paikalta oli tuolloin nostettu maasta mm. pronssinen eläiriinriipus, vyön- tai hihnanheloja, pronssineulan katkelma sekä rautaiset veitsen ja silmäkirveen katkelma sekä putkikirves ja rengas (KM 41707: 1 - 9). Lisäksi runsaasti erilaisia pronssi- ja rautaesineen paloja. Esinelöydöt voidaan ajoittaa keskiselle ja myöhemmälle rautakaudelle, lähinnä kansainvaellus-/merovingiajalta ristiretikiajalle.
Parikymmentä metriä muinaisjäännösalueen rajauksen reunasta länteen on mahdollinen kuppikivikohde (ks. alakohde kuppikivi).
Kiurunkankaasta noin 300 m pohjoiseen, Vääräjoen pohjoispuolella sijaitsevassa pienessä Asunsaaressa sijaitsee myös rautakautinen löytöpaikka sekä ilmeisesti 1700-luvulle ajoittuva asuinpaikka, mm. rakennuksen pohja. Lisäksi noin 300 metriä luoteeseen sijaitsee vuonna 2019 löytynyt kivikautinen asumuspainanne (Kiurunkangas N).
Syksyn 2022 kaivaustutkimuksissa saatiin talteen runsas kvartsiaineisto, palanutta luuta sekä keramiikan fragmentteja, samoin metalliesineiden katkelmia. Paikalla havaittiin myös kaksi mahdollista tulisijan jäännöstä. |
| metsakeskus.1000034214 |
746 |
Kiurunkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
377397.00000000 |
7090647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034214 |
Kiurunkangas sijaitsee Sievin kirkonkylän pohjoispuolelle, Vääräjoen uoman eteläpuolelle, entisen kuivatun Evijärven saareen tai etelästä järveen pistäneeseen niemeen. Kankaan koillispään itään pistävässä niemessä on vanha soranottopaikka. Sen pohjoispuoleiselle kivikkoiselle mäntykankaalle sijoittuu asuinpaikka-alue, jolta on Oulun yliopiston kaivaustutkimuksissa vuonna 2019 saatu talteen sekä kivikautisia tai varhaismetallikautisia että myöhäisrautakautisia löytöjä ja rakenteita. Vuoden 2020 kaivauksen löytöaineisto koostuu pääosin kvartsiesineistä ja -iskoksista, palaneista luista ja metalliesineiden fragmenteista, merkittävä lisä edellisvuoden löytöihin ovat esihistoriallisen
keramiikan kappaleet. Tähänastisen tutkimuksen perusteella Kiurunkankaan kohde on
moniperiodinen asuinpaikka. Löytöaineisto viittaa kohteen olleen käytössä niin kivi-,
varhaismetalli- kuin rautakaudella
Kohde tuli tietoon paikallisten metallietsinharrastajien löytämänä vuonna 2018, jolloin myös Oulun yliopiston arkeologit tarkastivat sen. Paikalta oli tuolloin nostettu maasta mm. pronssinen eläiriinriipus, vyön- tai hihnanheloja, pronssineulan katkelma sekä rautaiset veitsen ja silmäkirveen katkelma sekä putkikirves ja rengas (KM 41707: 1 - 9). Lisäksi runsaasti erilaisia pronssi- ja rautaesineen paloja. Esinelöydöt voidaan ajoittaa keskiselle ja myöhemmälle rautakaudelle, lähinnä kansainvaellus-/merovingiajalta ristiretikiajalle.
Parikymmentä metriä muinaisjäännösalueen rajauksen reunasta länteen on mahdollinen kuppikivikohde (ks. alakohde kuppikivi).
Kiurunkankaasta noin 300 m pohjoiseen, Vääräjoen pohjoispuolella sijaitsevassa pienessä Asunsaaressa sijaitsee myös rautakautinen löytöpaikka sekä ilmeisesti 1700-luvulle ajoittuva asuinpaikka, mm. rakennuksen pohja. Lisäksi noin 300 metriä luoteeseen sijaitsee vuonna 2019 löytynyt kivikautinen asumuspainanne (Kiurunkangas N).
Syksyn 2022 kaivaustutkimuksissa saatiin talteen runsas kvartsiaineisto, palanutta luuta sekä keramiikan fragmentteja, samoin metalliesineiden katkelmia. Paikalla havaittiin myös kaksi mahdollista tulisijan jäännöstä. |
| metsakeskus.1000034214 |
746 |
Kiurunkangas |
10002 |
12006 |
13221 |
11019 |
27012 |
377397.00000000 |
7090647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034214 |
Kiurunkangas sijaitsee Sievin kirkonkylän pohjoispuolelle, Vääräjoen uoman eteläpuolelle, entisen kuivatun Evijärven saareen tai etelästä järveen pistäneeseen niemeen. Kankaan koillispään itään pistävässä niemessä on vanha soranottopaikka. Sen pohjoispuoleiselle kivikkoiselle mäntykankaalle sijoittuu asuinpaikka-alue, jolta on Oulun yliopiston kaivaustutkimuksissa vuonna 2019 saatu talteen sekä kivikautisia tai varhaismetallikautisia että myöhäisrautakautisia löytöjä ja rakenteita. Vuoden 2020 kaivauksen löytöaineisto koostuu pääosin kvartsiesineistä ja -iskoksista, palaneista luista ja metalliesineiden fragmenteista, merkittävä lisä edellisvuoden löytöihin ovat esihistoriallisen
keramiikan kappaleet. Tähänastisen tutkimuksen perusteella Kiurunkankaan kohde on
moniperiodinen asuinpaikka. Löytöaineisto viittaa kohteen olleen käytössä niin kivi-,
varhaismetalli- kuin rautakaudella
Kohde tuli tietoon paikallisten metallietsinharrastajien löytämänä vuonna 2018, jolloin myös Oulun yliopiston arkeologit tarkastivat sen. Paikalta oli tuolloin nostettu maasta mm. pronssinen eläiriinriipus, vyön- tai hihnanheloja, pronssineulan katkelma sekä rautaiset veitsen ja silmäkirveen katkelma sekä putkikirves ja rengas (KM 41707: 1 - 9). Lisäksi runsaasti erilaisia pronssi- ja rautaesineen paloja. Esinelöydöt voidaan ajoittaa keskiselle ja myöhemmälle rautakaudelle, lähinnä kansainvaellus-/merovingiajalta ristiretikiajalle.
Parikymmentä metriä muinaisjäännösalueen rajauksen reunasta länteen on mahdollinen kuppikivikohde (ks. alakohde kuppikivi).
Kiurunkankaasta noin 300 m pohjoiseen, Vääräjoen pohjoispuolella sijaitsevassa pienessä Asunsaaressa sijaitsee myös rautakautinen löytöpaikka sekä ilmeisesti 1700-luvulle ajoittuva asuinpaikka, mm. rakennuksen pohja. Lisäksi noin 300 metriä luoteeseen sijaitsee vuonna 2019 löytynyt kivikautinen asumuspainanne (Kiurunkangas N).
Syksyn 2022 kaivaustutkimuksissa saatiin talteen runsas kvartsiaineisto, palanutta luuta sekä keramiikan fragmentteja, samoin metalliesineiden katkelmia. Paikalla havaittiin myös kaksi mahdollista tulisijan jäännöstä. |
| metsakeskus.1000034214 |
746 |
Kiurunkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
377397.00000000 |
7090647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034214 |
Kiurunkangas sijaitsee Sievin kirkonkylän pohjoispuolelle, Vääräjoen uoman eteläpuolelle, entisen kuivatun Evijärven saareen tai etelästä järveen pistäneeseen niemeen. Kankaan koillispään itään pistävässä niemessä on vanha soranottopaikka. Sen pohjoispuoleiselle kivikkoiselle mäntykankaalle sijoittuu asuinpaikka-alue, jolta on Oulun yliopiston kaivaustutkimuksissa vuonna 2019 saatu talteen sekä kivikautisia tai varhaismetallikautisia että myöhäisrautakautisia löytöjä ja rakenteita. Vuoden 2020 kaivauksen löytöaineisto koostuu pääosin kvartsiesineistä ja -iskoksista, palaneista luista ja metalliesineiden fragmenteista, merkittävä lisä edellisvuoden löytöihin ovat esihistoriallisen
keramiikan kappaleet. Tähänastisen tutkimuksen perusteella Kiurunkankaan kohde on
moniperiodinen asuinpaikka. Löytöaineisto viittaa kohteen olleen käytössä niin kivi-,
varhaismetalli- kuin rautakaudella
Kohde tuli tietoon paikallisten metallietsinharrastajien löytämänä vuonna 2018, jolloin myös Oulun yliopiston arkeologit tarkastivat sen. Paikalta oli tuolloin nostettu maasta mm. pronssinen eläiriinriipus, vyön- tai hihnanheloja, pronssineulan katkelma sekä rautaiset veitsen ja silmäkirveen katkelma sekä putkikirves ja rengas (KM 41707: 1 - 9). Lisäksi runsaasti erilaisia pronssi- ja rautaesineen paloja. Esinelöydöt voidaan ajoittaa keskiselle ja myöhemmälle rautakaudelle, lähinnä kansainvaellus-/merovingiajalta ristiretikiajalle.
Parikymmentä metriä muinaisjäännösalueen rajauksen reunasta länteen on mahdollinen kuppikivikohde (ks. alakohde kuppikivi).
Kiurunkankaasta noin 300 m pohjoiseen, Vääräjoen pohjoispuolella sijaitsevassa pienessä Asunsaaressa sijaitsee myös rautakautinen löytöpaikka sekä ilmeisesti 1700-luvulle ajoittuva asuinpaikka, mm. rakennuksen pohja. Lisäksi noin 300 metriä luoteeseen sijaitsee vuonna 2019 löytynyt kivikautinen asumuspainanne (Kiurunkangas N).
Syksyn 2022 kaivaustutkimuksissa saatiin talteen runsas kvartsiaineisto, palanutta luuta sekä keramiikan fragmentteja, samoin metalliesineiden katkelmia. Paikalla havaittiin myös kaksi mahdollista tulisijan jäännöstä. |
| metsakeskus.1000034214 |
746 |
Kiurunkangas |
10002 |
12006 |
13221 |
11040 |
27000 |
377397.00000000 |
7090647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034214 |
Kiurunkangas sijaitsee Sievin kirkonkylän pohjoispuolelle, Vääräjoen uoman eteläpuolelle, entisen kuivatun Evijärven saareen tai etelästä järveen pistäneeseen niemeen. Kankaan koillispään itään pistävässä niemessä on vanha soranottopaikka. Sen pohjoispuoleiselle kivikkoiselle mäntykankaalle sijoittuu asuinpaikka-alue, jolta on Oulun yliopiston kaivaustutkimuksissa vuonna 2019 saatu talteen sekä kivikautisia tai varhaismetallikautisia että myöhäisrautakautisia löytöjä ja rakenteita. Vuoden 2020 kaivauksen löytöaineisto koostuu pääosin kvartsiesineistä ja -iskoksista, palaneista luista ja metalliesineiden fragmenteista, merkittävä lisä edellisvuoden löytöihin ovat esihistoriallisen
keramiikan kappaleet. Tähänastisen tutkimuksen perusteella Kiurunkankaan kohde on
moniperiodinen asuinpaikka. Löytöaineisto viittaa kohteen olleen käytössä niin kivi-,
varhaismetalli- kuin rautakaudella
Kohde tuli tietoon paikallisten metallietsinharrastajien löytämänä vuonna 2018, jolloin myös Oulun yliopiston arkeologit tarkastivat sen. Paikalta oli tuolloin nostettu maasta mm. pronssinen eläiriinriipus, vyön- tai hihnanheloja, pronssineulan katkelma sekä rautaiset veitsen ja silmäkirveen katkelma sekä putkikirves ja rengas (KM 41707: 1 - 9). Lisäksi runsaasti erilaisia pronssi- ja rautaesineen paloja. Esinelöydöt voidaan ajoittaa keskiselle ja myöhemmälle rautakaudelle, lähinnä kansainvaellus-/merovingiajalta ristiretikiajalle.
Parikymmentä metriä muinaisjäännösalueen rajauksen reunasta länteen on mahdollinen kuppikivikohde (ks. alakohde kuppikivi).
Kiurunkankaasta noin 300 m pohjoiseen, Vääräjoen pohjoispuolella sijaitsevassa pienessä Asunsaaressa sijaitsee myös rautakautinen löytöpaikka sekä ilmeisesti 1700-luvulle ajoittuva asuinpaikka, mm. rakennuksen pohja. Lisäksi noin 300 metriä luoteeseen sijaitsee vuonna 2019 löytynyt kivikautinen asumuspainanne (Kiurunkangas N).
Syksyn 2022 kaivaustutkimuksissa saatiin talteen runsas kvartsiaineisto, palanutta luuta sekä keramiikan fragmentteja, samoin metalliesineiden katkelmia. Paikalla havaittiin myös kaksi mahdollista tulisijan jäännöstä. |
| metsakeskus.1000034214 |
746 |
Kiurunkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
377397.00000000 |
7090647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034214 |
Kiurunkangas sijaitsee Sievin kirkonkylän pohjoispuolelle, Vääräjoen uoman eteläpuolelle, entisen kuivatun Evijärven saareen tai etelästä järveen pistäneeseen niemeen. Kankaan koillispään itään pistävässä niemessä on vanha soranottopaikka. Sen pohjoispuoleiselle kivikkoiselle mäntykankaalle sijoittuu asuinpaikka-alue, jolta on Oulun yliopiston kaivaustutkimuksissa vuonna 2019 saatu talteen sekä kivikautisia tai varhaismetallikautisia että myöhäisrautakautisia löytöjä ja rakenteita. Vuoden 2020 kaivauksen löytöaineisto koostuu pääosin kvartsiesineistä ja -iskoksista, palaneista luista ja metalliesineiden fragmenteista, merkittävä lisä edellisvuoden löytöihin ovat esihistoriallisen
keramiikan kappaleet. Tähänastisen tutkimuksen perusteella Kiurunkankaan kohde on
moniperiodinen asuinpaikka. Löytöaineisto viittaa kohteen olleen käytössä niin kivi-,
varhaismetalli- kuin rautakaudella
Kohde tuli tietoon paikallisten metallietsinharrastajien löytämänä vuonna 2018, jolloin myös Oulun yliopiston arkeologit tarkastivat sen. Paikalta oli tuolloin nostettu maasta mm. pronssinen eläiriinriipus, vyön- tai hihnanheloja, pronssineulan katkelma sekä rautaiset veitsen ja silmäkirveen katkelma sekä putkikirves ja rengas (KM 41707: 1 - 9). Lisäksi runsaasti erilaisia pronssi- ja rautaesineen paloja. Esinelöydöt voidaan ajoittaa keskiselle ja myöhemmälle rautakaudelle, lähinnä kansainvaellus-/merovingiajalta ristiretikiajalle.
Parikymmentä metriä muinaisjäännösalueen rajauksen reunasta länteen on mahdollinen kuppikivikohde (ks. alakohde kuppikivi).
Kiurunkankaasta noin 300 m pohjoiseen, Vääräjoen pohjoispuolella sijaitsevassa pienessä Asunsaaressa sijaitsee myös rautakautinen löytöpaikka sekä ilmeisesti 1700-luvulle ajoittuva asuinpaikka, mm. rakennuksen pohja. Lisäksi noin 300 metriä luoteeseen sijaitsee vuonna 2019 löytynyt kivikautinen asumuspainanne (Kiurunkangas N).
Syksyn 2022 kaivaustutkimuksissa saatiin talteen runsas kvartsiaineisto, palanutta luuta sekä keramiikan fragmentteja, samoin metalliesineiden katkelmia. Paikalla havaittiin myös kaksi mahdollista tulisijan jäännöstä. |
| metsakeskus.1000034214 |
746 |
Kiurunkangas |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27017 |
377397.00000000 |
7090647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034214 |
Kiurunkangas sijaitsee Sievin kirkonkylän pohjoispuolelle, Vääräjoen uoman eteläpuolelle, entisen kuivatun Evijärven saareen tai etelästä järveen pistäneeseen niemeen. Kankaan koillispään itään pistävässä niemessä on vanha soranottopaikka. Sen pohjoispuoleiselle kivikkoiselle mäntykankaalle sijoittuu asuinpaikka-alue, jolta on Oulun yliopiston kaivaustutkimuksissa vuonna 2019 saatu talteen sekä kivikautisia tai varhaismetallikautisia että myöhäisrautakautisia löytöjä ja rakenteita. Vuoden 2020 kaivauksen löytöaineisto koostuu pääosin kvartsiesineistä ja -iskoksista, palaneista luista ja metalliesineiden fragmenteista, merkittävä lisä edellisvuoden löytöihin ovat esihistoriallisen
keramiikan kappaleet. Tähänastisen tutkimuksen perusteella Kiurunkankaan kohde on
moniperiodinen asuinpaikka. Löytöaineisto viittaa kohteen olleen käytössä niin kivi-,
varhaismetalli- kuin rautakaudella
Kohde tuli tietoon paikallisten metallietsinharrastajien löytämänä vuonna 2018, jolloin myös Oulun yliopiston arkeologit tarkastivat sen. Paikalta oli tuolloin nostettu maasta mm. pronssinen eläiriinriipus, vyön- tai hihnanheloja, pronssineulan katkelma sekä rautaiset veitsen ja silmäkirveen katkelma sekä putkikirves ja rengas (KM 41707: 1 - 9). Lisäksi runsaasti erilaisia pronssi- ja rautaesineen paloja. Esinelöydöt voidaan ajoittaa keskiselle ja myöhemmälle rautakaudelle, lähinnä kansainvaellus-/merovingiajalta ristiretikiajalle.
Parikymmentä metriä muinaisjäännösalueen rajauksen reunasta länteen on mahdollinen kuppikivikohde (ks. alakohde kuppikivi).
Kiurunkankaasta noin 300 m pohjoiseen, Vääräjoen pohjoispuolella sijaitsevassa pienessä Asunsaaressa sijaitsee myös rautakautinen löytöpaikka sekä ilmeisesti 1700-luvulle ajoittuva asuinpaikka, mm. rakennuksen pohja. Lisäksi noin 300 metriä luoteeseen sijaitsee vuonna 2019 löytynyt kivikautinen asumuspainanne (Kiurunkangas N).
Syksyn 2022 kaivaustutkimuksissa saatiin talteen runsas kvartsiaineisto, palanutta luuta sekä keramiikan fragmentteja, samoin metalliesineiden katkelmia. Paikalla havaittiin myös kaksi mahdollista tulisijan jäännöstä. |
| metsakeskus.1000034214 |
746 |
Kiurunkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
377397.00000000 |
7090647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034214 |
Kiurunkangas sijaitsee Sievin kirkonkylän pohjoispuolelle, Vääräjoen uoman eteläpuolelle, entisen kuivatun Evijärven saareen tai etelästä järveen pistäneeseen niemeen. Kankaan koillispään itään pistävässä niemessä on vanha soranottopaikka. Sen pohjoispuoleiselle kivikkoiselle mäntykankaalle sijoittuu asuinpaikka-alue, jolta on Oulun yliopiston kaivaustutkimuksissa vuonna 2019 saatu talteen sekä kivikautisia tai varhaismetallikautisia että myöhäisrautakautisia löytöjä ja rakenteita. Vuoden 2020 kaivauksen löytöaineisto koostuu pääosin kvartsiesineistä ja -iskoksista, palaneista luista ja metalliesineiden fragmenteista, merkittävä lisä edellisvuoden löytöihin ovat esihistoriallisen
keramiikan kappaleet. Tähänastisen tutkimuksen perusteella Kiurunkankaan kohde on
moniperiodinen asuinpaikka. Löytöaineisto viittaa kohteen olleen käytössä niin kivi-,
varhaismetalli- kuin rautakaudella
Kohde tuli tietoon paikallisten metallietsinharrastajien löytämänä vuonna 2018, jolloin myös Oulun yliopiston arkeologit tarkastivat sen. Paikalta oli tuolloin nostettu maasta mm. pronssinen eläiriinriipus, vyön- tai hihnanheloja, pronssineulan katkelma sekä rautaiset veitsen ja silmäkirveen katkelma sekä putkikirves ja rengas (KM 41707: 1 - 9). Lisäksi runsaasti erilaisia pronssi- ja rautaesineen paloja. Esinelöydöt voidaan ajoittaa keskiselle ja myöhemmälle rautakaudelle, lähinnä kansainvaellus-/merovingiajalta ristiretikiajalle.
Parikymmentä metriä muinaisjäännösalueen rajauksen reunasta länteen on mahdollinen kuppikivikohde (ks. alakohde kuppikivi).
Kiurunkankaasta noin 300 m pohjoiseen, Vääräjoen pohjoispuolella sijaitsevassa pienessä Asunsaaressa sijaitsee myös rautakautinen löytöpaikka sekä ilmeisesti 1700-luvulle ajoittuva asuinpaikka, mm. rakennuksen pohja. Lisäksi noin 300 metriä luoteeseen sijaitsee vuonna 2019 löytynyt kivikautinen asumuspainanne (Kiurunkangas N).
Syksyn 2022 kaivaustutkimuksissa saatiin talteen runsas kvartsiaineisto, palanutta luuta sekä keramiikan fragmentteja, samoin metalliesineiden katkelmia. Paikalla havaittiin myös kaksi mahdollista tulisijan jäännöstä. |
| metsakeskus.1000034214 |
746 |
Kiurunkangas |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27018 |
377397.00000000 |
7090647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034214 |
Kiurunkangas sijaitsee Sievin kirkonkylän pohjoispuolelle, Vääräjoen uoman eteläpuolelle, entisen kuivatun Evijärven saareen tai etelästä järveen pistäneeseen niemeen. Kankaan koillispään itään pistävässä niemessä on vanha soranottopaikka. Sen pohjoispuoleiselle kivikkoiselle mäntykankaalle sijoittuu asuinpaikka-alue, jolta on Oulun yliopiston kaivaustutkimuksissa vuonna 2019 saatu talteen sekä kivikautisia tai varhaismetallikautisia että myöhäisrautakautisia löytöjä ja rakenteita. Vuoden 2020 kaivauksen löytöaineisto koostuu pääosin kvartsiesineistä ja -iskoksista, palaneista luista ja metalliesineiden fragmenteista, merkittävä lisä edellisvuoden löytöihin ovat esihistoriallisen
keramiikan kappaleet. Tähänastisen tutkimuksen perusteella Kiurunkankaan kohde on
moniperiodinen asuinpaikka. Löytöaineisto viittaa kohteen olleen käytössä niin kivi-,
varhaismetalli- kuin rautakaudella
Kohde tuli tietoon paikallisten metallietsinharrastajien löytämänä vuonna 2018, jolloin myös Oulun yliopiston arkeologit tarkastivat sen. Paikalta oli tuolloin nostettu maasta mm. pronssinen eläiriinriipus, vyön- tai hihnanheloja, pronssineulan katkelma sekä rautaiset veitsen ja silmäkirveen katkelma sekä putkikirves ja rengas (KM 41707: 1 - 9). Lisäksi runsaasti erilaisia pronssi- ja rautaesineen paloja. Esinelöydöt voidaan ajoittaa keskiselle ja myöhemmälle rautakaudelle, lähinnä kansainvaellus-/merovingiajalta ristiretikiajalle.
Parikymmentä metriä muinaisjäännösalueen rajauksen reunasta länteen on mahdollinen kuppikivikohde (ks. alakohde kuppikivi).
Kiurunkankaasta noin 300 m pohjoiseen, Vääräjoen pohjoispuolella sijaitsevassa pienessä Asunsaaressa sijaitsee myös rautakautinen löytöpaikka sekä ilmeisesti 1700-luvulle ajoittuva asuinpaikka, mm. rakennuksen pohja. Lisäksi noin 300 metriä luoteeseen sijaitsee vuonna 2019 löytynyt kivikautinen asumuspainanne (Kiurunkangas N).
Syksyn 2022 kaivaustutkimuksissa saatiin talteen runsas kvartsiaineisto, palanutta luuta sekä keramiikan fragmentteja, samoin metalliesineiden katkelmia. Paikalla havaittiin myös kaksi mahdollista tulisijan jäännöstä. |
| metsakeskus.1000034215 |
49 |
Pitkäkallio (Långberget) |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
376640.00000000 |
6671150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034215 |
Lokakuussa vuonna 1939 Haukilahden Pitkällekalliolle asennettiin Strömberg-hakuvalonheitin voimakoneineen sekä Goertz-kuulosuunnin, joiden ympärille rakennettiin sirpalesuojat hiekalla täytetyistä tynnyreistä. Asemasta vastuussa oli 51. Valonheitinpatteri ja sen läntisin jaos (H7). Jatkosodassa Helsingin ilmapuolustuksesta vastasi Ilmatorjuntarykmentti 1, jonka I jaos siirtyi asemiin m.m. Haukilahteen 12.7.1941. Vuonna 1943 muodostettiin ”Erillinen hakuvaloheitinryhmä Vesti”, jonka asema oli Pitkälläkalliolla. Kesällä 1944 vastuun uudesta Saksasta saadusta valoheitin- ja kuulosuunninkalustosta otti 14. Valonheitinpatteri, joka koostui vapaaehtoisista tehtävään koulutetuista lotista. Pitkänkallion asema oli silloin viralliselta nimeltään Kilo III, vaikka epävirallisesti puhuttiin edelleen Vestistä.
Paikalla on näkyvissä kallioon louhittuja betonoituja rakenteita (kellarirakenteita, jalustoja, suojamuureja) tavallisesta poikkeavan laajalla alueella. |
| metsakeskus.1000034216 |
538 |
Santamala |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27018 |
232266.00000000 |
6728837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034216 |
Paikalta löytyi metallinetsinnässä miekka ja ajoittamaton puukko. Puukko toimitettiin Museovirastoon, mutta miekka poistettiin koekaivausryhmän tutkimuksin. Miekka oli asetettu pieneen ja matalaan kuoppaan, joka oli täyttynyt likamaalla. Likamaassa oli jonkin verran hiiltä, mutta ei muita löytöjä eikä luuta.
Puukon löytöpaikalle kaivetusta koealasta ei myöskään saatu löytöjä ja siitä havaittiin vain yksi pieni ja varsin epämääräinen likamaaläikkä, jonka luonne jäi epäselväksi. On hyvin mahdollista, että läikkä on luontainen eikä liity mitenkään paikalta löytyneeseen puukkoon.
Miekka on tarkoituksella asetettu matalaan maakuoppaan. Kyseessä voi olla uhri.
Tutkimaton alue on merkitty edelleen muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000034217 |
109 |
Ylinen Viipurintie, Kahilistontien kivisilta |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27009 |
365741.00000000 |
6766360.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034217 |
Kahilistontien laakakivisilta, joka ylittää Kihtersuonojan. Siltapylvään hakkauksen mukaan silta on tehty vuonna 1914. Sillan voidaan katsoa olevan yhä käytössä, vaikka Kahilistontie päättyy noin 50 metriä sillan jälkeen.
Katumajärven pohjoispuolella Kihtersuonojan kosteikon kiertävä Kahilistontie noudattaa todennäköisesti vanhaa Ylisen Viipurintien tieuraa, joka jatkuu vt10 pohjoispuolella Ruununmyllyntienä. Kihtersuonojan yli on kulkenut silta todennäköisesti jo 1300-luvulta, mutta viimeistään 1700-luvulta lähtien, kun Ylisestä Viipurintiestä tuli sotilastie. 1700-luvulta peräisin olevassa Idänpään, Tyllilän ja Mäskälän kylien tiluskartassa mainitaan Kihterisuonojan molemmin puolin niittylohkot, joiden nimi on "kivi silda nitu". |
| metsakeskus.1000034219 |
105 |
Tuomijoki 2 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
570790.00000000 |
7175343.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034219 |
Kohde sijaitsee Hyrynsalmen Tuomijoen itärannalla, soistuneen joenmutkan kohdalla. Tervahaudan päällä kasvaa runsaasti sekapuustoa. Tervahaudan halkaisija on 14 metriä ja vallien leveys 3 metriä. Halssi laskee länteen kohti jokea. Halssia on kaivettu. |
| metsakeskus.1000034220 |
746 |
Asunsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
377549.00000000 |
7090960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034220 |
Pieni Asunsaari sijaitsee Sievin kirkonkylän pohjoispuolella, Vääräjoen pohjoispuolelle, ja on entisen kuivatun Evijärven saari. Kohde tuli tietoon paikallisten metallietsinharrastajien löytämänä vuonna 2018. Oulun yliopiston arkeologit tarkastivat ja määrittelivät paikan samana syksynä paikkaa enempää kajoamattomassa tarkastuksessa.
Saaren eteläpäässä on 5x6 metrin laajuinen maaperustainen rakennuksen pohja, vanhoja kaivantoja ja muokattua aluetta sekä esinelöytöjä, jotka pääosin ajoittuvat historialliselle ajalle, ilmeisesti 1700-luvulle. Rautainen putkikirves ja nuolenkärki lienevät jo rautakautisia. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Asunsaaren löydöt levittäytyvät halkaisijaltaan noin 16 metrin laajuiselle alueelle, josta ne on paikannettu välittömästi sammalen alta. Keskusnupillisen messinkinapin löytöpaikka on erillään, noin 68 metriä koilliseen muista Asunsaaren löytöpaikoista.
Historiallisen ajan asutuksen ohella alueella on ollut myös rautakautista toimintaa, joskin näyttää todennäköiseltä, että alueen myöhäisempi käyttö on suurelta osin hävittänyt merkit esihistoriallisesta käyttövaiheesta. Kohteen kiinnostavuutta lisäävät läheiseltä Kiurunkankaalta tavatut rautakautiseen polttokalmistoon viittaavat löydöt.
2021: Alueen tarkastuksen aikana todettiin rakennuksen pohja sekä yhdeksän vallillista kuoppaa (ks. alakohteet). Rakenteet sijoittuvat yhtä lukuun ottamatta Asunsaaren etelä- ja kaakkoisosaan vanhalle peltoalueelle, joka edelleen erottuu kasvillisuudeltaan muusta Asunsaaresta. Vanha peltoalue kasvaa heinää ja haapaa, eteläosan rakenteiden yhteydessä kasvaa muutama ruusupensas. Alue on vähäkivikkoisempaa kuin muu Asunsaari. Kuoppa 9 on koillisin, ja se sijaitsee metsäisemmällä alueella. Muu Asunsaari on havupuuvaltaista metsikköä, jonka aluskasvillisuus koostuu sammalesta ja varpukasveista. Maasto on erittäin kivikkoista, mutta kivikkoisuus vähenee myös Asunsaaren luoteisosaa kohden. Aluerajausta pienennetty koillisesta, kaakosta, pohjoisesta ja lännestä päin ja Kuoppa 9 on eriytetty omaksi aluerajaukseksi. |
| metsakeskus.1000034220 |
746 |
Asunsaari |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27007 |
377549.00000000 |
7090960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034220 |
Pieni Asunsaari sijaitsee Sievin kirkonkylän pohjoispuolella, Vääräjoen pohjoispuolelle, ja on entisen kuivatun Evijärven saari. Kohde tuli tietoon paikallisten metallietsinharrastajien löytämänä vuonna 2018. Oulun yliopiston arkeologit tarkastivat ja määrittelivät paikan samana syksynä paikkaa enempää kajoamattomassa tarkastuksessa.
Saaren eteläpäässä on 5x6 metrin laajuinen maaperustainen rakennuksen pohja, vanhoja kaivantoja ja muokattua aluetta sekä esinelöytöjä, jotka pääosin ajoittuvat historialliselle ajalle, ilmeisesti 1700-luvulle. Rautainen putkikirves ja nuolenkärki lienevät jo rautakautisia. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Asunsaaren löydöt levittäytyvät halkaisijaltaan noin 16 metrin laajuiselle alueelle, josta ne on paikannettu välittömästi sammalen alta. Keskusnupillisen messinkinapin löytöpaikka on erillään, noin 68 metriä koilliseen muista Asunsaaren löytöpaikoista.
Historiallisen ajan asutuksen ohella alueella on ollut myös rautakautista toimintaa, joskin näyttää todennäköiseltä, että alueen myöhäisempi käyttö on suurelta osin hävittänyt merkit esihistoriallisesta käyttövaiheesta. Kohteen kiinnostavuutta lisäävät läheiseltä Kiurunkankaalta tavatut rautakautiseen polttokalmistoon viittaavat löydöt.
2021: Alueen tarkastuksen aikana todettiin rakennuksen pohja sekä yhdeksän vallillista kuoppaa (ks. alakohteet). Rakenteet sijoittuvat yhtä lukuun ottamatta Asunsaaren etelä- ja kaakkoisosaan vanhalle peltoalueelle, joka edelleen erottuu kasvillisuudeltaan muusta Asunsaaresta. Vanha peltoalue kasvaa heinää ja haapaa, eteläosan rakenteiden yhteydessä kasvaa muutama ruusupensas. Alue on vähäkivikkoisempaa kuin muu Asunsaari. Kuoppa 9 on koillisin, ja se sijaitsee metsäisemmällä alueella. Muu Asunsaari on havupuuvaltaista metsikköä, jonka aluskasvillisuus koostuu sammalesta ja varpukasveista. Maasto on erittäin kivikkoista, mutta kivikkoisuus vähenee myös Asunsaaren luoteisosaa kohden. Aluerajausta pienennetty koillisesta, kaakosta, pohjoisesta ja lännestä päin ja Kuoppa 9 on eriytetty omaksi aluerajaukseksi. |
| metsakeskus.1000034220 |
746 |
Asunsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
377549.00000000 |
7090960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034220 |
Pieni Asunsaari sijaitsee Sievin kirkonkylän pohjoispuolella, Vääräjoen pohjoispuolelle, ja on entisen kuivatun Evijärven saari. Kohde tuli tietoon paikallisten metallietsinharrastajien löytämänä vuonna 2018. Oulun yliopiston arkeologit tarkastivat ja määrittelivät paikan samana syksynä paikkaa enempää kajoamattomassa tarkastuksessa.
Saaren eteläpäässä on 5x6 metrin laajuinen maaperustainen rakennuksen pohja, vanhoja kaivantoja ja muokattua aluetta sekä esinelöytöjä, jotka pääosin ajoittuvat historialliselle ajalle, ilmeisesti 1700-luvulle. Rautainen putkikirves ja nuolenkärki lienevät jo rautakautisia. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Asunsaaren löydöt levittäytyvät halkaisijaltaan noin 16 metrin laajuiselle alueelle, josta ne on paikannettu välittömästi sammalen alta. Keskusnupillisen messinkinapin löytöpaikka on erillään, noin 68 metriä koilliseen muista Asunsaaren löytöpaikoista.
Historiallisen ajan asutuksen ohella alueella on ollut myös rautakautista toimintaa, joskin näyttää todennäköiseltä, että alueen myöhäisempi käyttö on suurelta osin hävittänyt merkit esihistoriallisesta käyttövaiheesta. Kohteen kiinnostavuutta lisäävät läheiseltä Kiurunkankaalta tavatut rautakautiseen polttokalmistoon viittaavat löydöt.
2021: Alueen tarkastuksen aikana todettiin rakennuksen pohja sekä yhdeksän vallillista kuoppaa (ks. alakohteet). Rakenteet sijoittuvat yhtä lukuun ottamatta Asunsaaren etelä- ja kaakkoisosaan vanhalle peltoalueelle, joka edelleen erottuu kasvillisuudeltaan muusta Asunsaaresta. Vanha peltoalue kasvaa heinää ja haapaa, eteläosan rakenteiden yhteydessä kasvaa muutama ruusupensas. Alue on vähäkivikkoisempaa kuin muu Asunsaari. Kuoppa 9 on koillisin, ja se sijaitsee metsäisemmällä alueella. Muu Asunsaari on havupuuvaltaista metsikköä, jonka aluskasvillisuus koostuu sammalesta ja varpukasveista. Maasto on erittäin kivikkoista, mutta kivikkoisuus vähenee myös Asunsaaren luoteisosaa kohden. Aluerajausta pienennetty koillisesta, kaakosta, pohjoisesta ja lännestä päin ja Kuoppa 9 on eriytetty omaksi aluerajaukseksi. |
| metsakeskus.1000034220 |
746 |
Asunsaari |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
377549.00000000 |
7090960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034220 |
Pieni Asunsaari sijaitsee Sievin kirkonkylän pohjoispuolella, Vääräjoen pohjoispuolelle, ja on entisen kuivatun Evijärven saari. Kohde tuli tietoon paikallisten metallietsinharrastajien löytämänä vuonna 2018. Oulun yliopiston arkeologit tarkastivat ja määrittelivät paikan samana syksynä paikkaa enempää kajoamattomassa tarkastuksessa.
Saaren eteläpäässä on 5x6 metrin laajuinen maaperustainen rakennuksen pohja, vanhoja kaivantoja ja muokattua aluetta sekä esinelöytöjä, jotka pääosin ajoittuvat historialliselle ajalle, ilmeisesti 1700-luvulle. Rautainen putkikirves ja nuolenkärki lienevät jo rautakautisia. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Asunsaaren löydöt levittäytyvät halkaisijaltaan noin 16 metrin laajuiselle alueelle, josta ne on paikannettu välittömästi sammalen alta. Keskusnupillisen messinkinapin löytöpaikka on erillään, noin 68 metriä koilliseen muista Asunsaaren löytöpaikoista.
Historiallisen ajan asutuksen ohella alueella on ollut myös rautakautista toimintaa, joskin näyttää todennäköiseltä, että alueen myöhäisempi käyttö on suurelta osin hävittänyt merkit esihistoriallisesta käyttövaiheesta. Kohteen kiinnostavuutta lisäävät läheiseltä Kiurunkankaalta tavatut rautakautiseen polttokalmistoon viittaavat löydöt.
2021: Alueen tarkastuksen aikana todettiin rakennuksen pohja sekä yhdeksän vallillista kuoppaa (ks. alakohteet). Rakenteet sijoittuvat yhtä lukuun ottamatta Asunsaaren etelä- ja kaakkoisosaan vanhalle peltoalueelle, joka edelleen erottuu kasvillisuudeltaan muusta Asunsaaresta. Vanha peltoalue kasvaa heinää ja haapaa, eteläosan rakenteiden yhteydessä kasvaa muutama ruusupensas. Alue on vähäkivikkoisempaa kuin muu Asunsaari. Kuoppa 9 on koillisin, ja se sijaitsee metsäisemmällä alueella. Muu Asunsaari on havupuuvaltaista metsikköä, jonka aluskasvillisuus koostuu sammalesta ja varpukasveista. Maasto on erittäin kivikkoista, mutta kivikkoisuus vähenee myös Asunsaaren luoteisosaa kohden. Aluerajausta pienennetty koillisesta, kaakosta, pohjoisesta ja lännestä päin ja Kuoppa 9 on eriytetty omaksi aluerajaukseksi. |
| metsakeskus.1000034221 |
423 |
Pahamäki Raukkala |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
253279.00000000 |
6716986.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034221 |
Metallinetsinlöydöt viittaavat myöhäisrautakautiseen kalmistoon. |
| metsakeskus.1000034222 |
92 |
Tapolan tervahauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27007 |
380391.00000000 |
6691915.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034222 |
Tapolan tervahauta esiintyy vuoden 1764 Riipilän kartassa siten, että pienen niittykuvion nimi on "Terwan Hautan koppeli". Vantaanjoen sillalle kulkeva tie menee aivan tämän vierestä. Myös vuoden 1780 kartalla on "Tervan hauta peldo".
Kohteen koordinaattien kohdalla metsärinteessä on loiva painauma, jonka ympärillä on valleja, halkaisijaltaan noin 8-10 m. Painauman pohjoisseinämään on tehty hiekkakuoppa. Maasto on multavaa hiekkamaata, jossa kasvaa nuorta haapaa ja kuusta. Tästä paikasta 30-40 m etelälounaaseen pellon ja metsän reunatörmässä on hiilensekaista mustaa maata. Alueella on havaintojen perusteella ollut todennäköisesti tervahauta tai kaksi tervahautaa. |
| metsakeskus.1000034223 |
734 |
Mommolan pato ja mylly |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
302986.00000000 |
6685364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034223 |
Mommolan kartanoon vievän tien vieressä on Mommolanjoessa eli Toijanjoessa pato ja mylly. Paikalle on merkitty rakenteita jo pitäjänkarttaan. Kaksi myllyä on merkitty ko karttaan hieman kauemmas joen varteen. Nykyiset rakennelmat sisältävät uudempia elementtejä (betoni), mutta osa niiden rakenteista periytyy varmaankin vanhemmilta ajoilta. |
| metsakeskus.1000034224 |
105 |
Murtorinne |
10007 |
12005 |
13067 |
11042 |
27028 |
569518.00000000 |
7173391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034224 |
Nykyisen rautatien länsipuolella on sijainnut saksalaisten kenttärataan liittyvä asemapaikka vuosina 1941-44. Alueella on ollut muun muassa saksalaisten asema, veturisuojia, veturikorjaamo, toimistorakennuksia, varastoja, suojakorsuja.
Alueella täytyy tehdä tarkempi maastokartoitus aluerajauksen laatimiseksi.
Inventointi 2022:
Vuosina 1844, 1853 ja 1936 laadituilla kartoilla alueen kohdalla ei ole rakenteisiin tai muunkaan tyyppisiin arkeologisiin jäännöksiin viittaavia merkintöjä. Vuonna 1960 otetussa ilmakuvassa näkyy runsaasti asemapaikasta jääneitä tie- ja/tai ratauria, maarakenteita sekä ainakin yksi rakennuksenpohjakin, eli muinaisjäännösrekisterissä mainittu asemarakennus. Vuosien 1972 ja 1996 peruskartoilla tie- ja rataurista vain muutaman kohdalle on merkitty katkoviivalla tietä, minkä perusteella voidaan olettaa, että vielä 1960 vuonna otetussa ilmakuvassa näkyvät tie- ja rataurat lienevät olleet jo maaston peitossa karttojen laatimisen aikaan. Vanhojen karttojen ja ilmakuvien perusteella voidaan siis olettaa, että tutkimusalueen maastosta paikannetut kasvuston peittämät maarakenteet – epämääräisemmät kuopatkin – ovat melko todennäköisesti peräisin asemapaikasta. Useat maastossa dokumentoiduista jäännöksistä paikantuvat myös selvästi 1960 ilmakuvassa näkyvien jäännösten kohdille. Ilmakuvassa näkyy tutkimusalueen kohdalla myös paljon jäännöksiä, jotka eivät ole säilyneet. Osa niistä on todennäköisesti tuhoutunut maanmuokkauksissa, esimerkiksi alueen läpi kulkevaa hiekkatietä tehdessä.
Alueelta tunnistettiin yhteensä 19 jäännöstä, joiden arvioitiin liittyvän asemapaikkaan. Kaksi niistä oli muinaisjäännösrekisterissä mainitut asemarakennus ja korsu 1.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000034224 |
105 |
Murtorinne |
10007 |
12011 |
13212 |
11042 |
27028 |
569518.00000000 |
7173391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034224 |
Nykyisen rautatien länsipuolella on sijainnut saksalaisten kenttärataan liittyvä asemapaikka vuosina 1941-44. Alueella on ollut muun muassa saksalaisten asema, veturisuojia, veturikorjaamo, toimistorakennuksia, varastoja, suojakorsuja.
Alueella täytyy tehdä tarkempi maastokartoitus aluerajauksen laatimiseksi.
Inventointi 2022:
Vuosina 1844, 1853 ja 1936 laadituilla kartoilla alueen kohdalla ei ole rakenteisiin tai muunkaan tyyppisiin arkeologisiin jäännöksiin viittaavia merkintöjä. Vuonna 1960 otetussa ilmakuvassa näkyy runsaasti asemapaikasta jääneitä tie- ja/tai ratauria, maarakenteita sekä ainakin yksi rakennuksenpohjakin, eli muinaisjäännösrekisterissä mainittu asemarakennus. Vuosien 1972 ja 1996 peruskartoilla tie- ja rataurista vain muutaman kohdalle on merkitty katkoviivalla tietä, minkä perusteella voidaan olettaa, että vielä 1960 vuonna otetussa ilmakuvassa näkyvät tie- ja rataurat lienevät olleet jo maaston peitossa karttojen laatimisen aikaan. Vanhojen karttojen ja ilmakuvien perusteella voidaan siis olettaa, että tutkimusalueen maastosta paikannetut kasvuston peittämät maarakenteet – epämääräisemmät kuopatkin – ovat melko todennäköisesti peräisin asemapaikasta. Useat maastossa dokumentoiduista jäännöksistä paikantuvat myös selvästi 1960 ilmakuvassa näkyvien jäännösten kohdille. Ilmakuvassa näkyy tutkimusalueen kohdalla myös paljon jäännöksiä, jotka eivät ole säilyneet. Osa niistä on todennäköisesti tuhoutunut maanmuokkauksissa, esimerkiksi alueen läpi kulkevaa hiekkatietä tehdessä.
Alueelta tunnistettiin yhteensä 19 jäännöstä, joiden arvioitiin liittyvän asemapaikkaan. Kaksi niistä oli muinaisjäännösrekisterissä mainitut asemarakennus ja korsu 1.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000034225 |
78 |
Kobben koillinen |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
270664.00000000 |
6636915.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034225 |
Hankoniemen kärjen lähellä, Tullholmenin pohjoisosan itäpuolella, Hauensuolen salmen koillispuolella sijaitsee suurikokoisen puusta rakennetun aluksen osa, mahdollisesti perän kappale. Hylyn osa on Kaapelihylyn (1392) ja Kobbenin itäpuolen hylyn (2586) välisellä, opasköydellä ohjatulla sukellusreitillä.
Hylyn osan pituus on noin 10 metriä ja korkeus noin 5 metriä. Osan toisella puolella näkyy kaaria ja sisäkarneerausta.
Kyseinen mahdollinen laivanhylyn kappale saattaa olla vuoden 2007 inventointiraportissa mainittu anomalia Kobbenin pohjoiskärjen itäpuolella (Kokko 2007, s. 13.). Kyseistä kohdetta ei tuolloin ehditty tarkastaa sukeltamalla. Valitettavasti viistokaiun kuva on huonoista luotausolosuhteista johtuen varsin epätarkka. Tavoitteena on luodata kyseinen alue uudelleen paremmissa olosuhteissa ja saada kohteelle tarkka sijaintitieto. |
| metsakeskus.1000034226 |
704 |
Merttilä Illoinen |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27019 |
238497.00000000 |
6722689.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034226 |
Kivisellä paikalla, metallinetsinnässä löytyi 30 cm syvyydestä partakirves (ristiretki/keskiaika). Kivisyys voi johtua paikalle hajotetusta röykkiöstä, mutta kyseessä voi olla myös kivet vanhan rakennuksen kivijalasta. Syksyllä 2019 ilmoitettu lisää myöhäisrautakautisia ja keskiaikaisia löytöjä (ks. alakohteet). 2021 paikalta ilmoitettu metallinetsinnässä löytynyt myöhäisrautakautinen hihnanjakaja.
1788 isojakokartassa paikalle merkitty Merrtilän kylän Illoisten (Illois) talon tonttimaa.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034226 |
704 |
Merttilä Illoinen |
10002 |
12002 |
13000 |
11010 |
27000 |
238497.00000000 |
6722689.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034226 |
Kivisellä paikalla, metallinetsinnässä löytyi 30 cm syvyydestä partakirves (ristiretki/keskiaika). Kivisyys voi johtua paikalle hajotetusta röykkiöstä, mutta kyseessä voi olla myös kivet vanhan rakennuksen kivijalasta. Syksyllä 2019 ilmoitettu lisää myöhäisrautakautisia ja keskiaikaisia löytöjä (ks. alakohteet). 2021 paikalta ilmoitettu metallinetsinnässä löytynyt myöhäisrautakautinen hihnanjakaja.
1788 isojakokartassa paikalle merkitty Merrtilän kylän Illoisten (Illois) talon tonttimaa.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034226 |
704 |
Merttilä Illoinen |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
238497.00000000 |
6722689.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034226 |
Kivisellä paikalla, metallinetsinnässä löytyi 30 cm syvyydestä partakirves (ristiretki/keskiaika). Kivisyys voi johtua paikalle hajotetusta röykkiöstä, mutta kyseessä voi olla myös kivet vanhan rakennuksen kivijalasta. Syksyllä 2019 ilmoitettu lisää myöhäisrautakautisia ja keskiaikaisia löytöjä (ks. alakohteet). 2021 paikalta ilmoitettu metallinetsinnässä löytynyt myöhäisrautakautinen hihnanjakaja.
1788 isojakokartassa paikalle merkitty Merrtilän kylän Illoisten (Illois) talon tonttimaa.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034227 |
182 |
Jyrkkä |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27009 |
401725.00000000 |
6871840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034227 |
Alueella sijaitsee yhteensä 15 erikokoista ja -muotoista röykkiötä. Röykkiöt ovat
muodoltaan useimmiten soikeita tai pyöreähköjä ja useimmat niistä on koottu
suuremman maakiven viereen, kiven yhdelle sivulle. Röykkiöt ovat pituudeltaan 1
– 12 m ja leveydeltään 1 – 6 m. Niiden korkeus vaihtelee 0,3 – 1,3 m välillä.
Röykkiöt sijaitsevat entisellä pellolla, joka on otettu viljelykäyttöön todennäköisesti
1920-30-luvulla ja jonka viljely on jatkunut peruskarttojen mukaan ainakin
1960-luvulle. Alueen vanhasta peltokäytöstä kertovat siellä kulkevat, itä-länsisuuntaiset ojat. Röykkiöt ovat sijaintinsa ja luonteensa perusteella nuoria raivausröykkiöitä/peltoraunioita. |
| metsakeskus.1000034229 |
853 |
Puolalanmäki |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
239359.00000000 |
6711265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034229 |
Hakkauksia on ainakin neljässä eri kohdassa Iso-Puolalan talojen itäpuolisella kalliolla 10-20 metrin etäisyydellä itäisemmästä rakennuksesta. Mm. kuularisti ja sen vieressä kirjaimet ABOA. O-kirjaimen yläosassa on "siivet", jotka on hakattu koristeeksi ja sanan molemmin puolin koristeellinen kaariviiva. Risti saattaa liittyä Turun vanhaan tulliaitaan. Kolmas hakkaus idempänä, puistopolun itäpuolella. Neljättä hakkausta ei onnistuttu paikantamaan.
Tarkemmat tiedot löytyvät MIP-järjestelmästä. |
| metsakeskus.1000034230 |
678 |
Mattilanhaankangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
386652.00000000 |
7164755.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034230 |
Maastokartalle merkitty tervahauta. Erottuu vinovalovarjosteessa, mutta hieman epämääräisenä. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034231 |
691 |
Akanmäki |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
393446.00000000 |
7060574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034231 |
Mustalaismäen - Akanmäen alueen metsänkäyttöilmoituksen takia tehdyssä tarkastuksessa keväällä 2017 havaittu erilliseksi luokiteltu alue Mustalaismäen pyyntikuoppien pohjoispuoleisella Akanmäellä, tilalla 691-402-1-157. Tällä alueella havaittiin kaikkiaan kuusi pyyntikuoppaa, joista neljä Reisjäven - Sievin seututieltä 760 itään johtavan metsätien pohjoispuolelta ja kaksi kuoppa kaakosta, metsätien eteläpuolelta. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 2,5-3,5 m, syvyydeltään 30-40 cm. Kuopista kaksi on heti metsätien pohjoispuolella - reunassa, kaksi tästä noin 16 sekä 36 m pohjoiseen. Kaksi kuoppaa sijoittuu noin 65 - 90 m kohteen peruspisteestä kaakkoon.
Mustalaismäen pyyntikuopat tästä pääosin 300-400 m etelään. Yksi havaittu mahdollinen äestyksessä vaurioitunut pyyntiuoppa sijaitsee Akanmäen ja Mustalaismäen välialueella, äestysalueella, tilalla, jolla Akanmäen kuopat, mutta Mustalaismäen kohdetta lähempänä. |
| metsakeskus.1000034232 |
423 |
Alilamppula |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
251968.00000000 |
6715815.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034232 |
Alilamppula on Liedon Savijokilaaksossa, joen itäpuolella Pettisten historiallisen kylän läheisyydessä sijaitseva laajahko mäkialue, josta metallinilmaisinharrastajat ovat vuoden 2018 aikana tehneet rautakaudelle ajoittuvia löytöjä.
Turun yliopiston oppiaine on tutkinut kohdetta vuonna 2019 ja 2021-22 opetuskaivauksin. Tutkimusten perusteella paikalla on monipuolinen kalmistokohde, jossa havaintojen perusteella on röykkiö, latomus, palokuoppahautoja sekä useassa kohtaa myös polttokalmistokiveystä. Kaivauslöydöt ovat tyypillisiä nimenomaan viimeksi mainitulle kalmistotyypille, ajoittuen esinetypologisesti lähinnä viikinkiaikaan. |
| metsakeskus.1000034233 |
777 |
Liejulampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
627793.75000000 |
7229848.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034233 |
Kohde sijaitsee Suomusslamen Martinselkosen luonnonsuojelualueen länsipuolella, Liejulammen luoteispuolella olevalla hiekkaisella mäntykankaalla. Kohteessa on kaksi pyyntikuoppaa muistuttavaa kuopaa, kaksi pienempää kuoppaa joiden maannoksessa on hiiltä sekä hieman kauempana muista sijaitseva yksi isompi kuoppa, jonka maannos on sekoittunutta. |
| metsakeskus.1000034234 |
777 |
Iso-Kaivos |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
602993.00000000 |
7191660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034234 |
Salpalinjan linnoitusketjuun kuuluvia linnoitteita. Kohde sijaitsee Syvänjärvenkankaan eteläosassa, vesistöjen Iso-Kaivos ja Syväjärvi välissä. Alue on mäntyistä hiekkakangasta. Alueella on jääkautisia muodostumia, harjuja ja lampia. Kohde koostuu neljästä alueesta. Eteläosa koostuu kahdeksasta poterosta. Keskellä on noin 76 metriä pitkä kaivanto, jossa on useampia ampumapesäkkeitä. Samaan kokonaisuuteen kuuluu sen länsipuolella 16 metriä kaivantoa ja korsu. Luoteessa olevaan alueeseen kuuluu neljä poteroa ja kaksi teltanpaikkaa ja koillisessa olevaan alueeseen yksi isompi korsu. ks. alakohteet.
Syväjärven länsipään pohjoispuolella vaikuttaa olevan lisää linnoitteita. Niitä ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034235 |
72 |
Iso käpykaara NE |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
405680.00000000 |
7215650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034235 |
Maastokartalle merkitty tervahauta. Merkinnä vierellä vinovalovarjosteessa kaksi mahdollista tervahautaa noin 35 m päässä toisistaan. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034236 |
777 |
Iso-Kaivos 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
603127.00000000 |
7191554.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034236 |
Kohde sijaitsee Syväjärven ja iso-Kaivoksen välisellä hiekkaisella mäntykankaalla, kankaan Syväjärven puoleisella reunalla. Kohteen päällä kasvaa nuorta männikköä ja muutama vanhempi mänty. Tervahaudan halkaisija on 9,4 metriä. Sen valli on epäsymmetrinen ja sen leveys on noin 2,5 metriä. Halssi laskee pohjoiskaakkoon ja sen pituus on 1,4 metriä. |
| metsakeskus.1000034240 |
108 |
Salomäki |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034240 |
Vuoden 1765 Tuokkolan isojakokartalla paikalla on talo nro 8, Salomäki torppa. Torppa on merkitty v. 1848 pitäjänkartalle ja vielä senaatinkartalle v. 1910. Vuoden 1959 peruskartalla alue on kallioista metsää - asumaton. Paikalla on uunin raunio kohdassa N 6840565 E 297081, vanhan tontin lounaispäässä, kallion kupeessa. Vanha tonttimaa vaikuttaa arkeologisesti ehjältä. |
| metsakeskus.1000034241 |
734 |
Kaninkolan Koskenniska |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
279595.00000000 |
6698807.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034241 |
Kivestä rakennettu myllypato ja myllyn seinälinjan jäänteitä yksityisessä pihapiirissä. Padon kunto on huonohko ja siitä on irronnut kiviä.
Mylläri Alexander Lehtonen Halikosta anoi lupaa myllyn perustamiseksi Kaninkolan (nyk. Purilan) jokeen 1893. Myllyyn suunniteltiin kahta kiviparia jauhamista varten ja yhtä ryynin survintoa varten. Piiri-insinööri A. Ahonen antoi hankkeesta lausunnon ja piirsi asemakartan vuonna 1894. Hanketta jatkoi mylläri Viktor Herman Lindström, jolle vuokrattiin maata vesimyllyn rakentamiseksi 1902. Vuonna 1921 vesimylly ja sahalatos myytiin Ferdinand ja Ida Mannerille. He ostivat myös vuokratontin omaksi. Myllyn toiminta päättyi ilmeisesti 1950-luvulla. |
| metsakeskus.1000034242 |
734 |
Häntälänkoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
280151.00000000 |
6704046.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034242 |
Halikonjoen poikki kulkee kaareva kivistä ladottu pato. Joen reunassa on kiviset jäänteet myllyrakennuksesta ja kivetystä uomasta. Myllyä on muutettu vuonna 1846. Osa rakennelmista on nuorempia. |
| metsakeskus.1000034245 |
781 |
Nuijanpohja 2 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
429367.00000000 |
6821800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034245 |
Kohde sijaitsee Ylä-Vehkajärven Nuijanpohja-nimisen lahden pohjoisrannalla, pari kilometriä pohjoiseen Sysmän keskustaajamasta ja sen tienoilla olevasta rautakautisesta muinaisjäännöskeskittymästä. Kohteen nimenä on Nuijanpohja 2 erotuksena länsipuolisella peltoalueelta sijaitsevasta kivikautisesta asuinpaikasta 781010094 Nuijanpohja. Maasto Nuijanpohjan pohjoisrannalla on loivasti etelään laskevaa kangasta. Koko rinne on peltoa paitsi pieni kumpare, jolla on lato. Ladon ympärillä on pienialainen viljelemätön saareke, pituudeltaan 40 m pohjoisesta etelään ja enimmillään noin 30 m leveä. Ladon länsipuolitse laskeutuu tie rannassa olevalle saunamökille.
Paikalta on metallinetsinnässä vuonna 2018 löytynyt hevosenkenkäsolki KM 42773. Löytökohta on kumpareella olevan ladon eteläpään edustalla pellon reunassa.
Tarkastuksessa 15.10.2020 todettiin, että hevosenkenkäsoljen löytöpaikalla on rautakautinen polttokenttäkalmisto. Kalmistokerrostumaa on jäljellä ainakin saarekkeessa olevan ladon eteläpään ja eteläpuolella olevan pellon reunan välissä arviolta noin 50 neliömetrin alalla. Tällä alueella kalmistokerros on saattanut etelässä vaurioitua pintamaan poiston takia ja pohjoisessa se on jäänyt muualta tuodusta maa-aineksesta rakennetun ladon päädyssä olevalle ovelle johtavan ajorampin alle. Kalmistosta peräisin olevia löytöjä on tämän alueen eteläpuolella pellossa todennäköisesti suunnilleen yhtä laajalla alueella. |
| metsakeskus.1000034256 |
111 |
Vanhanpellonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
437490.00000000 |
6797930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034256 |
Vanhanpellonmäki sijaitsee Heinolan Vaippilaisessa, Ruotsalaiseen liittyvän Lintulahden pohjoisrannalla. Mäen laki on kallioista maastoa, mutta rinteiden alaosissa maa-ainesta on enemmän, ja kalliota on näkyvillä vain kumpareina. Etelärinteen alaosassa on järven rannasta nouseva muutaman kymmenen metrin levyinen peltokaistale, jonka yläreunassa kulkee kylätie. Sen yläpuolella rinteessä on nyt vanhaa mäntyvaltaista metsää, jossa on runsas aluskasvillisuus. Vanhan viljelyn jäljet (ojia, tumma ja paksu hiekkamultakerros) näkyvät edelleen metsässä tien ja pohjoispuolella olevan kallioisen rinteen välissä.
Arkeologian harrastaja on marraskuussa 2018 löytänyt kvartsi-iskoksia (KM 43467) noin 25 cm syvyydestä hiekkamaasta tien pohjoispuolelta metsästä.
Tarkastuksessa syksyllä 2021 tien pohjoispuolella metsässä todettiin multamaan (vanhaan viljelyyn liittyvä muokkauskerros) alla kairauksissa hajanainen, mutta enimmillään 10 cm paksuinen ehjänä säilynyt kulttuurikerros tien ja korkeuskäyrien suunnassa noin 30 m pituisella ja enimmillään noin 20 m leveällä alueella. Tältä alueelta löytyi koekuopista vähän tarkemmin määrittelemätöntä, mutta selvästi esihistoriallista (todennäköisesti kivi- tai varhaismetallikautista) keramiikkaa ja kvartsikaapimen katkelma (KM 43468:1-4). Alueen lounaispuolelta noin 10 m päästä löytyi tieleikkauksesta kvartsi-iskoksia (KM 43468:5). Vuoden 2018 löytökohta on juuri keskeisen löytöalueen kaakkoispuolella ja noin metrin sitä alempana.
Asuinpaikan rajaukseen on sisällytetty alue, jolla havaittiin kulttuurikerrosta ja löytökohdat sen lounais- ja kaakkoispuolella. Periaatteessa sopivaa asuinpaikka maastoa on myös todetun asuinpaikan itäpuolella samalla tasolla rinteessä ja vuoden 2018 löytökohdan tasolta alaspäin rinteessä eli tien eteläpuolisella pellolla. Näillä alueella ei kuitenkaan tarkastuksessa havaittu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000034256 |
111 |
Vanhanpellonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
437490.00000000 |
6797930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034256 |
Vanhanpellonmäki sijaitsee Heinolan Vaippilaisessa, Ruotsalaiseen liittyvän Lintulahden pohjoisrannalla. Mäen laki on kallioista maastoa, mutta rinteiden alaosissa maa-ainesta on enemmän, ja kalliota on näkyvillä vain kumpareina. Etelärinteen alaosassa on järven rannasta nouseva muutaman kymmenen metrin levyinen peltokaistale, jonka yläreunassa kulkee kylätie. Sen yläpuolella rinteessä on nyt vanhaa mäntyvaltaista metsää, jossa on runsas aluskasvillisuus. Vanhan viljelyn jäljet (ojia, tumma ja paksu hiekkamultakerros) näkyvät edelleen metsässä tien ja pohjoispuolella olevan kallioisen rinteen välissä.
Arkeologian harrastaja on marraskuussa 2018 löytänyt kvartsi-iskoksia (KM 43467) noin 25 cm syvyydestä hiekkamaasta tien pohjoispuolelta metsästä.
Tarkastuksessa syksyllä 2021 tien pohjoispuolella metsässä todettiin multamaan (vanhaan viljelyyn liittyvä muokkauskerros) alla kairauksissa hajanainen, mutta enimmillään 10 cm paksuinen ehjänä säilynyt kulttuurikerros tien ja korkeuskäyrien suunnassa noin 30 m pituisella ja enimmillään noin 20 m leveällä alueella. Tältä alueelta löytyi koekuopista vähän tarkemmin määrittelemätöntä, mutta selvästi esihistoriallista (todennäköisesti kivi- tai varhaismetallikautista) keramiikkaa ja kvartsikaapimen katkelma (KM 43468:1-4). Alueen lounaispuolelta noin 10 m päästä löytyi tieleikkauksesta kvartsi-iskoksia (KM 43468:5). Vuoden 2018 löytökohta on juuri keskeisen löytöalueen kaakkoispuolella ja noin metrin sitä alempana.
Asuinpaikan rajaukseen on sisällytetty alue, jolla havaittiin kulttuurikerrosta ja löytökohdat sen lounais- ja kaakkoispuolella. Periaatteessa sopivaa asuinpaikka maastoa on myös todetun asuinpaikan itäpuolella samalla tasolla rinteessä ja vuoden 2018 löytökohdan tasolta alaspäin rinteessä eli tien eteläpuolisella pellolla. Näillä alueella ei kuitenkaan tarkastuksessa havaittu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000034257 |
781 |
Myllyoja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
431783.00000000 |
6822019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034257 |
Kohde sijaitsee etelään laskevalla moreenirinteellä. Rinteen alla noin 50 m päässä ja muutaman metrin alempana on lähes umpeen kasvanut Salaksjärven (85,7 m mpy) läntisin lahti, josta Myllyoja laskee länteen. Paikka sijaitsee silmämääräisesti arvioiden noin tasolla 89-90 m mpy, joten se on ollut Päijänteen rannalla Suur-Päijänteen maksimivaiheen jälkeen kivikaudella. Rinteellä kasvaa mäntyvaltaista metsää. Paikalta länteen on muutaman vuoden ikäinen hakkuuaukea. Rinteen alaosa notkossa olevaan vesistöön asti on peltona.
Arkeologian harrastaja on marraskuussa 2018 löytänyt kvartsikaapimen ja -iskoksen (KM 42709) 25 cm syvyydestä mäntyä kasvavalla hiekkamaalla. Havainto myös likamaasta.
Tarkastuksessa 7.5.2020 paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 42710) metsätraktorin jäljistä metsän puolelta ja istutuskuopista hakkuualueella. Paikalla havaittiin myös ilmeinen asumuspainanne (noin 4 m x 5 m, mahdollisesti suorakulmainen, pitempi korkeuskäyrää vastaan kohtisuorassa), jonka reunavallista metsätraktorin rikkomasta kohdassa saatiin eniten löytöjä. Asumuspainanteen kaakkoispuolella on noin 10 m läpimittainen umpeenkasvanut hiekkakuoppa. Muuten maasto on ehjää. Asuinpaikka näyttää sijaitsevan pienialaisella vähäkivisellä alueella muuten kivisellä moreenirinteellä. Asuinpaikka on rajattu tämän mukaisesti. Myöhemmin ilmeni, että esineiden KM 42709 löytäjä oli havainnut paikalla myös painanteen, joka ei ollut tarkastuksessa löytynyt asumuspainanne, vaan sijaitsi ylempänä rinteellä. Tämä noin kolmen metrin läpimittainen matala painanne ja sen lähiympäristö tarkastettiin 23.6.2020 koekuopin ja kairaamalla. Painanne ja erityisesti sen reunavalli ovat niin säännölliset, että se on vaikuttaa ihmisen kaivamalta kuopalta (eikä esimerkiksi tuulenkaadon synnyttämältä). Mitään esihistorialliseen asuinpaikkaan tai muuhunkaan funktioltaan tunnistettavaan muinaisjäännökseen viittaavaa ei kuitenkaan löytynyt. |
| metsakeskus.1000034258 |
781 |
Myllymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
421795.00000000 |
6814110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034258 |
Kohde sijaitsee noin puolen kilometrin läpimittaisen, loivapiirteisen moreenimäen etelärinteellä. Rinteen alaosassa kulkee korkeuskäyrien suunnassa Rapalantie. Noin sadan metrin päässä etelässä, notkon pohjalla on Terriniemensuo. Paikka on ollut saaressa, kun Päijänteen veden pinta on ollut lähellä kohteen korkeustasoa (yli 82,5 m mpy). Tien eteläpuolelle ulottuvassa niemekkeessä suon laidassa on useita pieniä hiekkakuoppia. Tien pohjoispuolella maasto on varsin ehjää.
Arkeologian harrastaja on marraskuussa 2018 löytänyt vanhan rantaterassin päältä, mäen etelärinteellä kaksi palaa iskettyä kvartsia (KM 42769) ja hieman likamaata 25 cm syvyydestä.
Tarkastuksessa vuonna 2020 Rapalantien eteläpuolelta hiekkakuoppien reunoilta kerättyjen löytöjen ja tien pohjoispuolella koekuopissa havaitun kulttuurikerroksen (ja hyvin vähäisten löytöjen) perusteella paikalla on esihistoriallinen asuinpaikka, joka ulottuu Rapalantien molemmille puolille. Löytyneen keramiikan perusteella asuinpaikka on ollut käytössä kivi- ja/tai varhaismetallikaudella. Tien eteläpuolinen osa asuinpaikasta on käytännöllisesti katsoen kokonaan tuhoutunut hiekkakuoppien kaivamisen ja muun viimeaikaisen toiminnan tuloksena. Myös Rapalantien alle jäänyt osa lienee tuhoutunut, sillä nykyinen tien pinta on selvästi alempana kuin tien pohjoispuolella oleva ehjä maan pinta. Tien pohjoispuolella metsässä oleva osa asuinpaikasta sen sijaan on todennäköisesti melko hyvin säilynyt. Tämä osa asuinpaikasta on rajattu kiinteäksi muinaisjäännökseksi koekuopissa havaitun kulttuurikerroksen perusteella. |
| metsakeskus.1000034258 |
781 |
Myllymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
421795.00000000 |
6814110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034258 |
Kohde sijaitsee noin puolen kilometrin läpimittaisen, loivapiirteisen moreenimäen etelärinteellä. Rinteen alaosassa kulkee korkeuskäyrien suunnassa Rapalantie. Noin sadan metrin päässä etelässä, notkon pohjalla on Terriniemensuo. Paikka on ollut saaressa, kun Päijänteen veden pinta on ollut lähellä kohteen korkeustasoa (yli 82,5 m mpy). Tien eteläpuolelle ulottuvassa niemekkeessä suon laidassa on useita pieniä hiekkakuoppia. Tien pohjoispuolella maasto on varsin ehjää.
Arkeologian harrastaja on marraskuussa 2018 löytänyt vanhan rantaterassin päältä, mäen etelärinteellä kaksi palaa iskettyä kvartsia (KM 42769) ja hieman likamaata 25 cm syvyydestä.
Tarkastuksessa vuonna 2020 Rapalantien eteläpuolelta hiekkakuoppien reunoilta kerättyjen löytöjen ja tien pohjoispuolella koekuopissa havaitun kulttuurikerroksen (ja hyvin vähäisten löytöjen) perusteella paikalla on esihistoriallinen asuinpaikka, joka ulottuu Rapalantien molemmille puolille. Löytyneen keramiikan perusteella asuinpaikka on ollut käytössä kivi- ja/tai varhaismetallikaudella. Tien eteläpuolinen osa asuinpaikasta on käytännöllisesti katsoen kokonaan tuhoutunut hiekkakuoppien kaivamisen ja muun viimeaikaisen toiminnan tuloksena. Myös Rapalantien alle jäänyt osa lienee tuhoutunut, sillä nykyinen tien pinta on selvästi alempana kuin tien pohjoispuolella oleva ehjä maan pinta. Tien pohjoispuolella metsässä oleva osa asuinpaikasta sen sijaan on todennäköisesti melko hyvin säilynyt. Tämä osa asuinpaikasta on rajattu kiinteäksi muinaisjäännökseksi koekuopissa havaitun kulttuurikerroksen perusteella. |
| metsakeskus.1000034260 |
297 |
Tavinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
516576.00000000 |
6999379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034260 |
Metallinetsinnässä löytynyt eri-ikäistä metalliesineistöä, joista ainakin hevosenkenkäsoljen kaaren katkelma on myöhäisrautakautinen.
Löydöt on tehty historiallisen Savolan tilan alueella, jossa Turun yliopiston arkeologian oppiaine kaivoi 1700-luvulle ja 1800-luvulle ajoittuvia kulttuurikerroksia vuonna 1998. |
| metsakeskus.1000034260 |
297 |
Tavinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
516576.00000000 |
6999379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034260 |
Metallinetsinnässä löytynyt eri-ikäistä metalliesineistöä, joista ainakin hevosenkenkäsoljen kaaren katkelma on myöhäisrautakautinen.
Löydöt on tehty historiallisen Savolan tilan alueella, jossa Turun yliopiston arkeologian oppiaine kaivoi 1700-luvulle ja 1800-luvulle ajoittuvia kulttuurikerroksia vuonna 1998. |
| metsakeskus.1000034263 |
257 |
Skedekulla |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
360340.00000000 |
6661999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034263 |
Keskiaikainen kylänpaikka. Vuonna 1540 yksi veronmaksaja 1 1/2, 1/6 veromarkkaa (KA 2948 f. 79). Mainitaan asuttuna vain 1540-luvun alun maakirjoissa. Kylä on autioitunut vuosien 1544 ja 1589 väliltä. Veromarkkaluku kertoo siitä, että kylä toinen talo on autioitunut jo ennen vuotta 1540. 1590-luvulla koko kylä on naapurikylissä asuvien ulkokylänmiesten (Gunnarskulla, Bondarby, Vårnäs, Hirfsala) hallussa (KA 3470, f.15). Paikalla on mahdollisesti ollut lyhytaikainen torppa 1600-luvulla. Vårnäsin vuoden 1778 kartalla paikka on autio, ympärillä Skyttkulla-nimisiä peltoja (MH B19:2/1-5).
Maastossa on tienpohja, useita rakennuksen paikkoja ja tulisijoja. |
| metsakeskus.1000034263 |
257 |
Skedekulla |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
360340.00000000 |
6661999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034263 |
Keskiaikainen kylänpaikka. Vuonna 1540 yksi veronmaksaja 1 1/2, 1/6 veromarkkaa (KA 2948 f. 79). Mainitaan asuttuna vain 1540-luvun alun maakirjoissa. Kylä on autioitunut vuosien 1544 ja 1589 väliltä. Veromarkkaluku kertoo siitä, että kylä toinen talo on autioitunut jo ennen vuotta 1540. 1590-luvulla koko kylä on naapurikylissä asuvien ulkokylänmiesten (Gunnarskulla, Bondarby, Vårnäs, Hirfsala) hallussa (KA 3470, f.15). Paikalla on mahdollisesti ollut lyhytaikainen torppa 1600-luvulla. Vårnäsin vuoden 1778 kartalla paikka on autio, ympärillä Skyttkulla-nimisiä peltoja (MH B19:2/1-5).
Maastossa on tienpohja, useita rakennuksen paikkoja ja tulisijoja. |
| metsakeskus.1000034274 |
105 |
Vanha-Mikkola |
10001 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
565473.00000000 |
7168284.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034274 |
Kohde sijaitsee Oravivaaran eteläpuolella, Vanha-Mikkolan talosta noin 160 metriä länsikoilliseen. Kohteessa on kahdeksan eri kokoista kuoppaa, joist aosa muistuttaa hautakuoppia. Kohde täytyy tarkastaa uudelleen sulan maan aikaan. |
| metsakeskus.1000034275 |
263 |
Mäntyniemi nälkään kuolleiden hautausmaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27008 |
482254.00000000 |
7057697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034275 |
Kiuruvedelle perustettiin uusi hautausmaa 1830-luvulla vanhasta pappilasta Mäntyniemeen päin Kiurujärven rannalle. Sinne ei kuitenkaan haudattu muita kuin nälkään kuolleita 1860-luvun lopulla. Se johtui ilmeisesti kahdesta syystä: seurakuntalaiset halusivat omaistensa leposijan läheltä kirkkoa, ja toisaalta uuden hautausmaan maaperä osoittautui huonoksi ja kivikkoiseksi. Suurina nälkävuosina Kiuruvedellä kuoli nälkään satoja ihmisiä, mahdollisesti jopa 1100 henkeä. Mäntyniemelle on Kiuruveden toimesta pystytetty muistomerkki vuonna 1955. Muistolaattaan on kaiverrettu teksti: "Tässä lepäävät suurina hallavuosina 1867-1868 nälkään sortuneet korvenraivaajat". Perimätiedon mukaan muistomerkin alle ja sen ympäristössä oleviin joukkohautoihin on haudattu kaikkiaan 1 200 vainajaa, joista 500 arvellaan olevan kiuruvetisiä. Suurimman osan haudatuista uskotaan olevan kotoisin Pohjois-Suomesta ja Pohjanmaalta. |
| metsakeskus.1000034276 |
481 |
Linnavuori |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
230194.00000000 |
6720997.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034276 |
Kalliolle on kerätty kiviä rinkiin. Ringin keskelle on hakattu pyöreä aurinkokellomainen kuvio. Kuvio voi liittyä maanmittaukseen, sillä usean kiinteistön rajat lähtevät säteittäisesti merkitystä kohdasta. |
| metsakeskus.1000034277 |
615 |
Leilisuo kaakko |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534365.00000000 |
7237325.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034277 |
Vinovalovarjosteen perusteella paikalla tervahauta, ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034278 |
615 |
Viitala 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526135.00000000 |
7220120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034278 |
Vinovalovarjosteessa erottuva maastokartalle merkitty tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034279 |
211 |
Pelto-Mänttälä |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
343471.00000000 |
6815523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034279 |
Metallinetsinnässä löytynyt rautakauden esineitä vuonna 2018 savipellon kyntökerroksesta (ks. alakohteet). Lisää löytöjä ilmoitettu 2023. (Ilppari ILM26988, ILM27684, ILM26913, ILM27208)
Vuoden 2023 maastotarkastuksesta ei havaittu kiinteitä rakenteita tai kulttuurikerrosta. Kohteen aluerajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella. kohde vaatii arkeologisia listutkimuksia sen luonteen ja aluerajauksen selvittämiseksi. |
| metsakeskus.1000034279 |
211 |
Pelto-Mänttälä |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
343471.00000000 |
6815523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034279 |
Metallinetsinnässä löytynyt rautakauden esineitä vuonna 2018 savipellon kyntökerroksesta (ks. alakohteet). Lisää löytöjä ilmoitettu 2023. (Ilppari ILM26988, ILM27684, ILM26913, ILM27208)
Vuoden 2023 maastotarkastuksesta ei havaittu kiinteitä rakenteita tai kulttuurikerrosta. Kohteen aluerajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella. kohde vaatii arkeologisia listutkimuksia sen luonteen ja aluerajauksen selvittämiseksi. |
| metsakeskus.1000034280 |
211 |
Franse |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
349541.00000000 |
6812315.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034280 |
Metallinetsinnässä on vuonna 2018 löytynyt rautakauden esineitä hietapellon kyntökerroksesta (ks. alakohteet; KM 43560). Kesällä 2019 saatu lisää metallinetsintälöytöjä naapurikiinteistön pellosta Heponiementiestä erkanevan pistotien pohjoispuolelta (ks. alakohteet; diar. KM 42089). Todennäköisesti rautakautisia löytöjä myös alueen kaakkoisosassa sijaitsevasta peltosaarekkeesta, työkoneita varten tasatulta kohdalta (Ilppari ILM 12979).
Kohde tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Muinaisjäännösalueen pellot pintapoimittiin ja peltosaarekkeet tarkastettiin. Pellossa oli nähtävissä paljon historiallisen ajan esineistöä. Alueen itäreunan keskimmäisessä pienehkössä peltosaarekkeessa havaittiin maakiven ympärille ja päälle kasattu röykkiö, joka on todennäköisesti pellonraivausröykkiö (N: 6812390, E: 349650). Kivien koko on noin 20–40 cm ja röykkiön korkeus on noin 70 cm. Muinaisjäännösalueen pohjoisosan peltosaarekkeen kaakkoisreunassa havaittiin suuri kivi, jonka päälle oli ladottu pienempiä kiviä (N: 6812476, E: 349618). |
| metsakeskus.1000034283 |
108 |
Räystö Räystö ja Teuku |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034283 |
Alue on historiallisten karttalähteiden perusteella autioitunut kylänpaikka. Alueen eteläosassa on kuusimetsässä sijaitsevia röykkiöitä, jotka lienevät uunin perustuksia ja muita maakasoja. Alueen pohjoisosassa on ollut Räystön kylän Teukun talo. Paikalla on kaksi matalaa uuninjäännöstä. Koekuopissa todettiin vahvaa nokimaata, palneita kiviä ja tiilimurskaa. Uunien ympäristössä ei havaittu rakennusten perustuksia. Tontti näkyy vuoden 1796 isojakokartalla. Pitäjänkartassa 1848 paikalla on talo, mutta senaatinkartalla 1910 alue on tyhjä, samoin vuoden 1959 peruskartalla. Alueen eteläosassa on sijainnut toinen talo (Räystö?) (Mikroliitti oy: Hämeenkyrö Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017, kohdenrot 30-31). |
| metsakeskus.1000034284 |
108 |
Touhunnokka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034284 |
Räystön kylän Touhunnokassa, itä-länsisuuntaisen kannaksen keskiosassa, sijaitsee kivikautinen asuinpaikka. Inventoinnin yhteydessä alueelle kaivettiin useita kymmeniä koekuoppia, joista löytyi yhteensä 10 kvartsi-iskosta sekä 14 kappaletta palanutta luuta. Maaperä paikalla on vähäkivinen hiekka. Maan tasalla kasvaa sammalta ja puusto on havupuuvaltaista talousmetsää. Touhunnokan itäosassa on laajahko ja suurelta osin jo umpeen kasvanut maanottopaikka.Nyt löydetyllä ja rajatulla muinaisjäännösalueella on muutamia kuoppia ja painanteita, joista kahdesta saatiin kivikaudelle ajoittuvia löytöjä. Kohdassa N 6847794 E 298973 sijaitsee halkaisijaltaan noin 5,5 metrinen painanne, johon tehdystä koekuopasta löytyi 15 cm syvyydestä kolme kvartsi-iskosta. Kohdassa N 6847791 E 299003 sijaitsevaan hieman epämääräisempään painanteeseen (halkaisija noin 4 m) tehdystä koekuopasta löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Palaneen luu kappaleet löydettiin muinaisjäännösaleen itäosaan tehdyistä neljästä koekuopasta (katso kartta). Alueen keskivaiheilla sijaitsevaan, halkaisijaltaan noin 2 m, kuoppaan tehdystä koekuopasta löytyi suuren nisäkkään luita - siinä on kyseessä mitä ilmeisimmin historiallisen ajan jätekuoppa.
|
| metsakeskus.1000034285 |
887 |
Velkala 1 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034285 |
Kohde sijaitsee Urjalan Kortejärven länsirannalla olevalla peltoalueella, Halkivahantien ja Taipaleentien risteyskohdasta 340 metriä lounaaseen olevalla kummulla. Paikalta oli metallinetsinnässä löytynyt rikkoutunut tasavartinen solki, ketjunkantaja ja veitsi. Löydöt olivat noin 15 cm syvyydellä. Löytöpaikalta noin 320 metriä luoteeseen sijaitsee Velkala 2, josta on löytynyt samassa metallinetsinnässä (20.8.2016) putkikirves ja rautaveitsiä.
Löytöpaikka on pellon keskellä kohoava kumpare, jonka yli kulkee historialliselle ajalle ajoittuva kiviaita lounas-koillinen–suunnassa. Mäki on itäpuolelta jyrkempi, mutta länsipuolella se viettää loivasti kohti Kortejärven rantaa. Kiviaidan itäpuolella, mäen korkeimmalla kohdalla on matala, kasvillisuuden peittämä röykkiö, joka saattaa olla viljelyröykkiö. Samanlainen matalan kasvillisuuden peittämä röykkiö on kiviaidan järvenpuoleisella rinteellä. (ks. alla oleva kartta)
Mäen länsirinteessä on kolme kivistä peltosaareketta. Pellolla ei voitu tehdä pintapoimintaa, mutta maanpinta oli useista kohdista rikkoutunut traktorin ajojälkien kohdalta. Mäen korkeimmalle kohdalle kiviaidan länsipuolelle oli myös pystytetty suolakivi kauriita varten ja paalun ympärillä oli rikkoutunutta maanpintaa. Traktorin rikkomissa kohdissa ei havaittu mitään löytöjä, mutta paalun kohdalla oli pala palanutta savea, joka jätettiin paikoilleen. Maaperä tässä kohdassa oli voimakkaan punertavaa ja värjäävää. Mäelle tehtiin myös kairanpistoja. Kairausten perusteella paikalla vaikuttaisi olevan noin 20 cm paksu peltokerros, jonka alapuolella on ainakin paikoin tiivis, punertava hiekkamoreeni. Löytöjen ja topografian perusteella kyseessä on nuoremman rautakauden kalmisto.
Ehdotus muinaisjäännösalueen rajauksesta perustuu löytöihin, rakenteisiin (kiviaita ja röykkiöt) sekä alueen topografiaan. Pistemäinen koodinaattitieto: N 6779699 E 310138 ETRS-TM35FIN. |
| metsakeskus.1000034286 |
887 |
Velkala 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034286 |
Paikka sijaitsee Kortejärven länsirannalla, Halkivahantien ja Taipaleentien risteyskohdasta 370 metriä länteen olevalla metsäisellä kummulla. Paikalta on löytynyt 20.8.2016 metallinetsinnässä putkikirves sekä rautaveitsiä. Niiden löytösyvyys oli noin 20 cm.
Löytöpaikka on kivikkoista metsää, jonka erottaa peltoalueesta syväksi kaivettu oja. Paikalla on pyöreälakinen, luonnollinen kumpare sekä tasainen mutta kivisempi, muusta ympäristöstä kohoava alue. Aluetta tutkittiin kairaamalla. Kairauksen perusteella kumpareen edustalla on hiilensekaista hiekkaa. Kyseessä voi olla rautakautinen kalmisto tai asuinpaikka.
Noin 320 metriä kohteesta kaakkoon sijaitsee Velkala 1, josta on löytynyt samassa metallinetsinnässä (20.8.2016) tasavartinen solki, ketjunkantaja ja veitsi. Ehdotus muinaisjäännösalueen rajauksesta perustuu löytöihin sekä alueen topografiaan. Pistemäinen koodinaattitieto: N 6779994 E 310019 ETRS-TM35FIN. |
| metsakeskus.1000034287 |
887 |
Velkala 3 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034287 |
Alue sijaitsee Kortejärven länsirannalla, Halkivahantien ja Taipaleentien risteyskohdasta noin 600 metriä länsiluoteeseen olevalla metsäalueella. Paikalla on metallinetsinnässä havaittu kaksi löytökohtaa: Löytökohta 1: tulusrauta. Löytökohta 2: viikate, keihäänkärki ja pronssinen avainriipus.
Löytökohdan 1 alueella on kumpareita ja suuria kivenlohkareita. Maaperä on hiekkaa, ja paikoitellen alueella tarttuu kairaan hiilenpaloja, mutta voimakasta värjäytymää ei kairauksin havaittu. Löydöt saattavat liittyä rautakautiseen asuinpaikkaan tai kalmistoon.
Löytökohta 2. Viikatteen ja keihäänkärjen löytöpaikka on hiekkainen mäki, josta löydöt oli tehty tasaisesta kohdasta. Löydöt olivat hiekkamaassa samassa kuopassa. Ympäristö paikalla on melko kivistä. Mäen korkein kohta on myös erittäin kivinen ja koostuu erikokoisista lohkareista. Löytöpaikalla on kairauksen perusteella pehmeää, ruskeaa hiekkaa noin 35 cm, ja sen jälkeen alkaa tiivis hiekkamoreeni. Selvää värjäytymää ei kairauksen perusteella havaittu. Mäki on pohjoispuolelta jyrkkä. Paikalla voi mahdollisesti sijaita pienialainen kalmisto tai hautaus. |
| metsakeskus.1000034288 |
108 |
Untila Prakka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034288 |
Untilan ym. kylien isojakokartalle (v. 1796) merkitty talotontti Tien länsipuolella metalliromukasan alla havaittiin selvä uuninjäännös, kooltaan noin 3 x 1 m. Vanha tonttimaa sijaitsee tien länsipuolisella alueella ulkorakennuksen ja tien välissä. Paikalle on varastoitu metallijätettä, mutta maaperä vaikuttaa ehjältä ja siellä on saattanut säilyä jäännöksiä vanhasta asutuksesta.
Vuoden 1959 kartalle paikalle on merkitty ulkorakennus. Pitäjänkartalla 1848 paikalla
vaikuttaisi olevan talo. Senaatinkartta on epäselvä, mutta paikka on siinä
tyhjä. V. 1933 yleiskartalla alueella ei ole taloja.
Tien itäpuolella on vuoden 1789 kartan mukaan merkitty talo. Pitäjänkartassa 1848 taloa ei näy. Maastossa paikalla on käännetty kasvimaa, eikä rikkoutuneessa pinnassa näy merkkejä historiallisesta asuinpaikasta. Tonttimaa on myös voinut sijaita hieman etelämpänä.
(Mikroliitti, Hämeenkyrö Keskustan yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017, kohteet 35 ja 63) |
| metsakeskus.1000034289 |
108 |
Kalkunmäki Oravainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034289 |
Vanha 1798 kartalta paikannettu Kalkunmäen kylän Oravaisten (N) toisen talon tonttimaa sijoittuu nykyisen Purtun talon länsipuolelle pellon eteläreunaan. Paikalla ei silmämääräisesti havainnoidusti nähty merkkejä vanasta talonpaikasta. Vuoden 1959 peruskartalla paikalla on ollut isohko ulkorakennus. Oravaisen talon länsipuolella on sijainnut Oravaisten (O, krono hemman) toinen talo. Talon paikka paikantuu suurimmaksi osaksi nykyiseen peltoon. Peltona talonpaikka on ollut jo v. 1959 peruskartalla. Pitäjänkartalla v. 1848 molemmat talot ovat samalla kohden kuin 1798 kartalla mutta v. 1910 senaatinkartalla kohdilla ei ole taloja.
Talotontit ovat suhteellisen varhain autioituneet, ilmeisesti 1800-l lopulla, ennen nykyajan voimakasta maankäyttöä. Siten niiden kohdilla voisi olla jälkiä ja kulttuurikerrosta paikan vanhemmasta asutuksesta, vaikkakin itäisen talon kohdalla on ollut 1900-luvulla ulkorakennuksia ja läntisen talon tontti on pelloksi raivattu. Rajaus isojakokarttapaikannuksen mukaisesti. |
| metsakeskus.1000034290 |
108 |
Kalkunmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034290 |
Nykyisin rakentamaton kylänpaikan alue on laittumena käytettyä matalalla heinällä kasvavaa loivasti koilliseen laskevaa rinnetta ja moreenimäen reunavyöhykettä. Alue rajautuu idässä peltoon, muutoin sitä reunustavat edelleen rakennetut pihapiirit ja pohjoisessa sorapintainen kylätie. Laidunalueella on useita pienehköjä kuppia, maapeitteisiä kivikumpuja (tulisijojen jäännöksiä?) ja rakennusten perustuisten jäännöksiä sekä rajakivi.
Kohde tarkastettiin 2017 inventoinnissa. Vanhat talotontit sijaitsevat nyt aidatulla laitumella. Tästä syystä paikkaa tarkasteltiin kauempaa. Kivisen laitumen koillisosasta havaittiin noin 10 x 6 metrin kokoinen rakennuksen jäännös, jonka sisällä näyttäisi olevan romahtaneen uunin jäänteet. Vanhat tonttimaat vaikuttavat arkeologisesti ehjiltä ja silmänvaraisesti tarkasteltuna maaperältään hyvin säilyneiltä.
Rajaukseen sisältyy myös Kalkunmäen kylän Munkin talon vanha tonttimaa, joka paikantuu lähes täysin rakennetulle alueelle jossa maaperä vaikuttaa käsitellyltä. |
| metsakeskus.1000034291 |
108 |
Kalkunmäki Märri |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034291 |
Vanha 1798 kartalta paikannettu Kalkunmäen kylän yhden talon tonttimaa sijoittuu nykyiseen peltoon Märrin talon eteläpuolelle. Talo on samalla paikalla vielä 1848 pitäjänkartalla, mutta 1910 senaatinkartalla talo on pohjoisempana, nykyisellä paikallaan. Kasvipeitteisestä pellosta ei saatu vanhaan taloon viittaavia havaintoja. Talotontin paikannus on kuitenkin hyvä. Rajaus isojakokarttapaikannuksen mukaisesti. |
| metsakeskus.1000034292 |
108 |
Pappila Koskenmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034292 |
Alueelle paikantuu vanha talotontti v 1797 isojakokartalta - alue on ollut Pappilan maata, ja talo nimeltä Koskenmaa. Nykyisin vanha talotontti sijoittuu lehtipuuvaltaiseen sekametsään. Isojakokartalta kohtalaisen hyvin paikannetun vanhan talotontin länsireunamilla havaittiin noin 8 x 5 metrin kokoinen, hieman epämääräinen, rakennuksen perustus (N 6843123 E 298651). Enimmillään noin 30 cm korkean rakennuksen perustuksen kohdalla oli havaittavissa muutamia lohkokiviä ilman selkeää järjestystä. Kohtaan tehdystä koekuopasta paljastui hieman hiiltä ja muutamia pieniä tiilen paloja. Pitäjänkartalla 1848 paikalla on talo, myöhemmillä kartoilla alue
on tyhjä. Paikan rajaus isojakokarttapaikannuksen ja maastohavaintojen perusteella. Alueen länsiosassa (N 6843154 E 298628) on maakuoppa, luultavasti edellä mainittuun taloon liittyvä maakellari.
(Mikroliitti, Hämeenkyrö, Keskustan yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017, kohteet 46 ja 47) |
| metsakeskus.1000034293 |
108 |
Kostula |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034293 |
Kostulan kylän tonttimaita vuoden 1818 isojakokartan paikannuksen perusteella. Talotonttien paikat rakentamatonta aluetta, peltoa ja niittyä. (Mikroliitti, Hämeenkyrön Keskustan yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017, kohteet 48, 49) |
| metsakeskus.1000034294 |
108 |
Hirvola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034294 |
Hirvolan kylän isojakokartalle (A17-05) vuodelta 1796 alueelle on merkitty kaksi rinnakkaista talotonttia. Pohjoisempi (e) on selitysosion (A17-5-10 vuodelta 1835) mukaan Klemolan talotontti ja eteläisempi (f) Eskon talotontti. Pohjoisemmalla eli Klemolan tontilla todettiin uunin jäännös, halkaisijaltaan noin 3 m ja korkeudeltaan noin 1 m. Paikan länsipuolella nyt oleva talo oli autio. Pohjoisemman talotontin alueella on laajalti metsittynyttä vanhan talotontin aluetta, jossa todettiin nykyaikaisten (1900-luku) ulkorakennusten jäännöksiä, mutta ei maapinnalle näkyviä rakenteita. Alueelle tehtiin muutamia koekuoppia, mutta niistä ei löytynyt merkkejä muinaisjäännöksistä. Eteläisempi vanha talotontti on ollut rankemman viimeaikaisen maankäytön kohteena (mm. uudehko talo). Pitäjänkartalla v. 1848 paikalla on kaksi taloa. Senaatinkartalla 1910 paikalla vaikuttaisi olevan vain yksi talo ja lähempänä tietä. V. 1959 peruskartalla pohjoisemmalla
tontilla on kaksi ulkorakennusta - joiden jäänteitä nyt havaittiin. |
| metsakeskus.1000034295 |
16 |
Anttila 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
410525.00000000 |
6778099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034295 |
Kohde sijaitsee noin 11,5 kilometriä Vääksyn keskustasta lounaaseen, puolitoista kilometriä Paakkolan historiallisesta kylätontista etelään, Lavuanojan itäpuoleisella metsäalueella.
Metallinilmaisinharrastajat löysivät kohteen syksyllä 2018, jolloin pellosta ja metsästä nostettiin joukko esineitä. Arkeologisessa tarkastuksessa toukokuussa 2020 rautakautista löytöpaikkaa tutkittiin metallinilmaisimin ja kairauksin (pelto) sekä kairauksin ja koekuopin (metsä).
Harrastajat ovat kohteen löytäessään nostaneet (liian) suuren määrän (yli 15 kpl) rautakautisia esineitä, joskin niistä suurin osa on peräisin pellon muokkauskerroksesta. Maaston ja löytölevinnän perusteella arvioituna muinaisjäännös on osittain tuhoutunut pellonraivauksen ja viljelyn seurauksena. Kohde voi esinelöytöjen perusteella olla kalmisto, mutta siitä ei ole muuta todistusaineistoa. On myös mahdollista, että löydöt ovat peräisin jostain muusta kulttuurisesta ja toiminnallisesta yhteydestä.
Aluerajaus on tehty metallinilmaisinhavaintojen sekä osin topografian perusteella. Tarkempi aluerajaus ja kohteen luonteen selvittäminen edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000034295 |
16 |
Anttila 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
410525.00000000 |
6778099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034295 |
Kohde sijaitsee noin 11,5 kilometriä Vääksyn keskustasta lounaaseen, puolitoista kilometriä Paakkolan historiallisesta kylätontista etelään, Lavuanojan itäpuoleisella metsäalueella.
Metallinilmaisinharrastajat löysivät kohteen syksyllä 2018, jolloin pellosta ja metsästä nostettiin joukko esineitä. Arkeologisessa tarkastuksessa toukokuussa 2020 rautakautista löytöpaikkaa tutkittiin metallinilmaisimin ja kairauksin (pelto) sekä kairauksin ja koekuopin (metsä).
Harrastajat ovat kohteen löytäessään nostaneet (liian) suuren määrän (yli 15 kpl) rautakautisia esineitä, joskin niistä suurin osa on peräisin pellon muokkauskerroksesta. Maaston ja löytölevinnän perusteella arvioituna muinaisjäännös on osittain tuhoutunut pellonraivauksen ja viljelyn seurauksena. Kohde voi esinelöytöjen perusteella olla kalmisto, mutta siitä ei ole muuta todistusaineistoa. On myös mahdollista, että löydöt ovat peräisin jostain muusta kulttuurisesta ja toiminnallisesta yhteydestä.
Aluerajaus on tehty metallinilmaisinhavaintojen sekä osin topografian perusteella. Tarkempi aluerajaus ja kohteen luonteen selvittäminen edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000034296 |
108 |
Järvenkylä |
10002 |
12001 |
13007 |
11002 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034296 |
Järvenkylän talojen Alanen ja Knutila tontit. Asutuksen yleisluettelossa v. 1540 Järvenkylässä (Järvis by) on neljä taloa, Alanen, Knutila, Hollo ja Perttala.
Vuoden 1796 isojakokartan mukaan tonttimaata, joka nykyisin autio ja rakentamaton. Alueen eteläosaan tehdyssä koekuopassa (N 6845393 E 296180) todettiin kulttuurikerrosta. Tien pohjoispuolisella osalla havaittiin inventoinnissa 2017 kaksi mahdollisesti rakennuksiin liittyvää jäännöstä. Läntisempi niistä (N 6845513 E 296232) on kiven, maan ja tiilen sekainen röykkiö, joka on kooltaan noin 3,5 x 3 metriä, korkeus hieman yli metri. Maanpinnalle tästä röykkiöstä ei näy muuta kuin turpeen peittämiä kiviä, mutta siihen tehdystä koekuopasta todettiin siis myös tiilen kappaleita. Kyseinen röykkiö on tulkittava uunin raunioksi.Toinen mahdollinen rakennukseen liittyvä jäännös (N 6845497 E 296253) on kooltaan noin 3 x 5 metriä, korkeutta tällä röykkiöllä on alle metri. Maanpinnalla turpeen sekaisessa, hieman epämääräisen muotoisessa röykkiössä, on näkyvissä muutama tiilen kappale. Tämäkin röykkiö on tulkittavissa laonneeksi uuniksi. Mainittujen uunin jäännöksiksi tulkittujen röykkiöiden eteläpuolella, vanhalta kartalta asemoidun talotontin ulkopuolelta, havaittiin toiset kaksi röykkiötä. Näistä itäisempi (N 6845455 E 296260) on pyöreähkö, halkaisijaltaan 4 metriä ja korkeudeltaan noin 1,2 metriä. Läntisempi näistä röykkiöistä (N 6845451 E 296240) on noin 4 x 3,5 metrin kokoinen ja korkeudeltaan noin 0,9 metriä. Molempien röykkiöiden reunalla ja välittömästi reunan ulkopuolelle tehdyistä koekuopista havaittiin vain kiveä ja maata. Röykkiöiden ajoitus ja funktio jäivät siis epäselviksi.
Huom. Kohteelta kaksi metallinetsinlöytöä kesäkuussa 2016: Varsiputkellinen historiallisen ajan keihäänkärki kohdasta P 6845449, I 296269 ja historialliseen aikaan ajoittuva hela kohdasta P 6845439, I 296253. (Näistä ks. Tampereen museoiden Siiri-tietokanta, löytöpaikat Järvenkylä 1 ja Järvenkylä 2; löydöt luetteloitu päänumerolla KM 41857). |
| metsakeskus.1000034296 |
108 |
Järvenkylä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034296 |
Järvenkylän talojen Alanen ja Knutila tontit. Asutuksen yleisluettelossa v. 1540 Järvenkylässä (Järvis by) on neljä taloa, Alanen, Knutila, Hollo ja Perttala.
Vuoden 1796 isojakokartan mukaan tonttimaata, joka nykyisin autio ja rakentamaton. Alueen eteläosaan tehdyssä koekuopassa (N 6845393 E 296180) todettiin kulttuurikerrosta. Tien pohjoispuolisella osalla havaittiin inventoinnissa 2017 kaksi mahdollisesti rakennuksiin liittyvää jäännöstä. Läntisempi niistä (N 6845513 E 296232) on kiven, maan ja tiilen sekainen röykkiö, joka on kooltaan noin 3,5 x 3 metriä, korkeus hieman yli metri. Maanpinnalle tästä röykkiöstä ei näy muuta kuin turpeen peittämiä kiviä, mutta siihen tehdystä koekuopasta todettiin siis myös tiilen kappaleita. Kyseinen röykkiö on tulkittava uunin raunioksi.Toinen mahdollinen rakennukseen liittyvä jäännös (N 6845497 E 296253) on kooltaan noin 3 x 5 metriä, korkeutta tällä röykkiöllä on alle metri. Maanpinnalla turpeen sekaisessa, hieman epämääräisen muotoisessa röykkiössä, on näkyvissä muutama tiilen kappale. Tämäkin röykkiö on tulkittavissa laonneeksi uuniksi. Mainittujen uunin jäännöksiksi tulkittujen röykkiöiden eteläpuolella, vanhalta kartalta asemoidun talotontin ulkopuolelta, havaittiin toiset kaksi röykkiötä. Näistä itäisempi (N 6845455 E 296260) on pyöreähkö, halkaisijaltaan 4 metriä ja korkeudeltaan noin 1,2 metriä. Läntisempi näistä röykkiöistä (N 6845451 E 296240) on noin 4 x 3,5 metrin kokoinen ja korkeudeltaan noin 0,9 metriä. Molempien röykkiöiden reunalla ja välittömästi reunan ulkopuolelle tehdyistä koekuopista havaittiin vain kiveä ja maata. Röykkiöiden ajoitus ja funktio jäivät siis epäselviksi.
Huom. Kohteelta kaksi metallinetsinlöytöä kesäkuussa 2016: Varsiputkellinen historiallisen ajan keihäänkärki kohdasta P 6845449, I 296269 ja historialliseen aikaan ajoittuva hela kohdasta P 6845439, I 296253. (Näistä ks. Tampereen museoiden Siiri-tietokanta, löytöpaikat Järvenkylä 1 ja Järvenkylä 2; löydöt luetteloitu päänumerolla KM 41857). |
| metsakeskus.1000034298 |
108 |
Suosaaren kivi |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27007 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034298 |
Pappilan kylän isojakokarttaan (A17-21-1) vuodelta 1797 on läntisimmäksi rajapaikaksi merkitty: "N:o 10 Suosaren kivi". Kyseinen rajapiste on edelleen käytössä ja rajaa pohjoisessa ja luoteessa Järvenkylää, idässä Pappilan kylää ja etelässä Tuokkolan kylää. Rajakivi sijaitsee ojitettujen, metsää kasvavien soiden välisellä moreeniharjanteella, puusto on kuusimetsää. Kivi on noin 3 x 3 m levyinen ja noin 2 m korkea. Kiven pystysuoralle eteläkyljelle, noin 130 cm korkeudelle, on 12 cm korkein numeroin hakattu "107". Kivestä 1-2 m lounaaseen on epämääräinen kasa max. 50 cm:n kokoisia kiviä. Kyseessä saattaa olla luontainen kivirykelmä, mutta toisaalta kyseessä voivat olla jäännökset kiven laella mahdollisesti sijainneesta, hajotetusta rajamerkistä. Kivestä noin 30 m itään, Pappilan kylän ja Järvenkylän välisellä rajalinjalla on pienen kallioharjanteen päällä muutama alle 40 cm kokoinen kivi rykelmässä (N 6843237 E 294634). Kyseessä on rajalinjaa osoittava viitta. |
| metsakeskus.1000034298 |
108 |
Suosaaren kivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034298 |
Pappilan kylän isojakokarttaan (A17-21-1) vuodelta 1797 on läntisimmäksi rajapaikaksi merkitty: "N:o 10 Suosaren kivi". Kyseinen rajapiste on edelleen käytössä ja rajaa pohjoisessa ja luoteessa Järvenkylää, idässä Pappilan kylää ja etelässä Tuokkolan kylää. Rajakivi sijaitsee ojitettujen, metsää kasvavien soiden välisellä moreeniharjanteella, puusto on kuusimetsää. Kivi on noin 3 x 3 m levyinen ja noin 2 m korkea. Kiven pystysuoralle eteläkyljelle, noin 130 cm korkeudelle, on 12 cm korkein numeroin hakattu "107". Kivestä 1-2 m lounaaseen on epämääräinen kasa max. 50 cm:n kokoisia kiviä. Kyseessä saattaa olla luontainen kivirykelmä, mutta toisaalta kyseessä voivat olla jäännökset kiven laella mahdollisesti sijainneesta, hajotetusta rajamerkistä. Kivestä noin 30 m itään, Pappilan kylän ja Järvenkylän välisellä rajalinjalla on pienen kallioharjanteen päällä muutama alle 40 cm kokoinen kivi rykelmässä (N 6843237 E 294634). Kyseessä on rajalinjaa osoittava viitta. |
| metsakeskus.1000034299 |
108 |
Tuokkola Kärki |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034299 |
Tuokkolan kylän isojakokartalla (16_A17-31) vuodelta 1765 on merkitty tontti n:o 7. Selitysosion (A17-31-12) perusteella kyseessä on ollut Tuokkolan rusthollitilan Kärki-niminen torppa. Torppa esiintyy myös vuoden 1803 kartassa (selitysosio A17-31-27), mutta vuoden 1848 pitäjänkartalla torppaa ei enää esiinny, kuten ei myöhemmissäkään kartoissa. Paikka on nykyään pellolla. Rajaus isojakokarttapaikannuksen mukaisesti. |
| metsakeskus.1000034300 |
777 |
Linnansalmi |
10007 |
12011 |
13121 |
11042 |
27000 |
601195.00000000 |
7230196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034300 |
Kohde sijaitsee Suomussalmen Kiantajärven pohjoispäässä Kiannanniemellä. Kohde sijaitsee Linnansalmesta Länteen Tihisenniemen ja Laajakaarteen välisellä maa-alueella. Läheisin paikannimi on Meriläisaho. Kohteessa on yli 300 metriä taistelu- ja yhdyshautoja, ainakin kolme tuliasemaa ja yksi puinen, hyvin säilynyt korsu. ks. alakohteet.
Kohdetta ovat rakentaneet suomalaiset työvelvolliset talvisodan aikana. |
| metsakeskus.1000034301 |
108 |
Pappila Niskala |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034301 |
Pappilan torppa Niskala, joka on tunnettu myös nimellä Kyröskoski, on perustettu vuonna 1761. Torppa jaettiin kahteen osaan Yli- ja Ali-Niskalaksi vuonna 1860. Lähempänä jokea sijainnut Yli-Niskala siirrettiin nykyiselle paikalle 1900-luvun alussa.
Vanha talotontti on paikannettu vuonna 1797 laaditun isojakokartan perusteella. Paikka sijoittuu nykyisen Pappilanjoen niskan itäpuolelle, pienen pellon eteläpuolelle. Paikka on kosteapohjaista savimaata, jossa maanpinnalle näkyy muutamia kiviä. Alueelle on tehty laajalti ojakaivantoja. Koordinaattipisteestä N 6843991 E 298392 havaittiin noin 4 x 3 metrin kokoinen
lohkokivinen rakennuksen perusta. Paikalle tehdystä pienestä koekuopasta havaittiin muutamia tiilen muruja. Isojakokartan talonpaikka vaikuttaisi paikantuvan hivenen lännemmäksi kuin nyt havaittu rakennuksen perusta. Alueelta ei havaittu muuta vanhaan talotonttiin liittyvää, mutta on kuitenkin todettava, että alue on hyvin ryteikköinen ja pitkän (inventoinnin aikana) laonneen heinän peittämä, mikä osaltaan vaikeutti havaintojen tekemistä. Alueen rajaus on tehty rakennuksenpohjahavainnon ja isojakokartan perusteella. Pitäjänkartalla 1848 paikalla on talo, senaatinkartalla v. 1910 talo on huomattavasti idempänä, nykyisellä paikallaan.
Vuoden 2023 inventoinnin yhteydessä tehdyssä tarkastuksessa kohde oli ennallaan eikä siitä tehty uusia havaintoja. |
| metsakeskus.1000034302 |
108 |
Hara Hånga |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034302 |
Vuoden 1797 kartalta paikannettu rajamerkki sijaitsee Järvenkylän ja Pappilan kylien rajalla. Pappilan kartalla (1797) rajamerkki on merkitty tekstillä ”Hara Hånga”, Järvenkylän isojakokartassa nimellä "Karjaojan Honga". Rajamerkki sijaitsee nykyiselläkin kiinteistörajalla, kahden eri-ikäisen talousmetsän rajalla. Paikalla on viisi pystyssä olevaa kiveä. Kivistä neljä on laitettu ikään kuin neliön nurkkiin ja viides kivi niiden keskelle. Kivien korkeus maanpinnalta on max. 40 cm ja ne ovat paikoillaan noin neliömetrin alalla. Hakkauksia ei ole havaittu. |
| metsakeskus.1000034303 |
108 |
Paasto |
10002 |
12004 |
13054 |
11000 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034303 |
Pohjoisempi röykkiö (N 6846211 E 297254) on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin viisi metriä ja korkeudeltaan max. 60 cm. Eteläisemmän röykkiön (N 6846179 E 297236) halkaisija on noin 4,5 m ja korkeus noin 40 cm. Röykkiöt ovat hyvin toistensa kaltaisia: ne ovat maan ja kiven sekaisia ja sijaitsevat kymmenisen metriä pellon reunasta metsän puolelle. Pellon ja metsän rajassa on nähtävissä jonkin verran ilmiselvästi pellosta raivattuja kiviä - näitä kiviä ei ole kasattu röykkiöihin, vaan pikemminkin lykitty pellolta mielivaltaisesti metsän puolelle. Pohjoisempaan röykkiöön tehtiin koekuoppa, jota sen kivisyyden vuoksi ei kaivettu noin 20 cm syvemmäksi. Röykkiön viereen tehtiin kaksi koekuoppaa, joista ei löydetty mitään niiden funktiota selittävää. Eteläisemmän röykkiön viereen tehdystä koekuopasta ei myöskään löydetty mitään mainittavaa.
|
| metsakeskus.1000034303 |
108 |
Paasto |
10002 |
12004 |
13054 |
11000 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034303 |
Pohjoisempi röykkiö (N 6846211 E 297254) on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin viisi metriä ja korkeudeltaan max. 60 cm. Eteläisemmän röykkiön (N 6846179 E 297236) halkaisija on noin 4,5 m ja korkeus noin 40 cm. Röykkiöt ovat hyvin toistensa kaltaisia: ne ovat maan ja kiven sekaisia ja sijaitsevat kymmenisen metriä pellon reunasta metsän puolelle. Pellon ja metsän rajassa on nähtävissä jonkin verran ilmiselvästi pellosta raivattuja kiviä - näitä kiviä ei ole kasattu röykkiöihin, vaan pikemminkin lykitty pellolta mielivaltaisesti metsän puolelle. Pohjoisempaan röykkiöön tehtiin koekuoppa, jota sen kivisyyden vuoksi ei kaivettu noin 20 cm syvemmäksi. Röykkiön viereen tehtiin kaksi koekuoppaa, joista ei löydetty mitään niiden funktiota selittävää. Eteläisemmän röykkiön viereen tehdystä koekuopasta ei myöskään löydetty mitään mainittavaa.
|
| metsakeskus.1000034304 |
751 |
Ala-Sankala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
431696.00000000 |
7305339.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034304 |
Ala-Sankalan talon (751-401-18-2) piha-alueella, päärakennuksen lounaispuolella sijaitseva tervahauta, jonka halkaisija on 12 m ja syvyys 0,8 m. Halssi suuntautuu pohjoiseen joelle päin ja se on osittain maalla täytetty. Haudan päällä kasvaa varttunutta puustoa, ympäristö on nurmialuetta. |
| metsakeskus.1000034305 |
851 |
Tornion kirkko |
10002 |
12002 |
13025 |
11006 |
27000 |
369639.00000000 |
7306158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034305 |
Tornion kirkko sijaitsee Tornion keskustassa Suensaaren keskellä. Se on valmistunut vuonna 1686. Kirkon lattian alle on haudattu vainajia kirkon valmistumisesta lähtien 1800-luvun alkupuolelle asti. Kirjallisuuden perusteella viimeisimmät hautaukset on tehty vuonna 1818. Kirkon lattian alta on dokumentointi 121 hautaa, joista 113 on arkullisia.
Hautaukset on tehty pääasiassa tiilestä, hirsistä tai harmaakivistä rakennettuihin kammioihin. Hautakammioissa on tavallisesti useita hautauksia. Hautakammioita on 1900-luvun alkupuolella tunnettu kirkkosalista seitsemästä hautarivistä 23 kpl ja asehuoneesta 4 kpl. Lisäksi vuonna 1974 dokumentoitiin kaksi uutta kammioita, toinen kirkon lounaiskulmassa ja toinen kuudennessa hautarivissä pohjoisimpana. Suurin osa hautakammioista on sortunut vuonna 1974 tehdyn remontin yhteydessä.
Hautauksia löytyy kirkon ulkoseinien sisäpuolelta kaikista muista tiloista paitsi sakastista. Kirkkosalissa hautaukset ovat tai ovat olleet pääasiassa hautakammioissa. Ainakin yksi hauta on löytynyt kammioiden ulkopuolelta. Eteisen ja asehuoneen hautaukset ovat mahdollisesti multahautoja.
Vuoden 2005 tarkastustietojen mukaan osa vainajista on hyvin säilynyt ja muumioitunut. Lisäksi on säilynyt mm. erilaisia vainajien hautavaatteita, arkun tekstiilejä, tekokukka- ja lehväseppeleitä. Arkuistakin osa on säilynyt hyvin, ja osa on maalattuja, osa lakattuja tai öljyttyjä. Arkut ovat kammioissa yhdessä tai useammassa kerroksessa.
Tornion kirkon kirkkohaudat sisältävät tietoa mm. hautaustavoista ja 200-300 vuoden takaisesta pukuhistoriasta. |
| metsakeskus.1000034306 |
777 |
Kaivoskangas |
10002 |
12001 |
13002 |
11002 |
27000 |
586299.00000000 |
7251120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034306 |
Kohde sijaitsee Suomussalmen pohjoisosassa, Perangalla, Pienen Perenkajärven rannalla. Kohde siajitsee maastonkohtien Kuikkaniemi ja Haukiaitta välissä, Kaivoskankaan eteläosassa. Paikalla kasvaa varttununeita mäntyjä ja aluskasvillisuus on varpuvaltaista. Joissakin kohdin on merkkejä soistumisesta ja niillä kohdin suopursua on runsaammin. Kohteesta on löytynyt padankorva ja rautainen, pitkänmallinen esine, jonka toisessa päässä on koukku. Tätä on käytetty mahdollisesti keittoastian kannattimena tai sellaisen siirtämiseen. Nämä esineet löytyivät noin 2,5 metrin etäisyydeltä toisistaan. Maa niiden löytöpaikalla oli tummunutta. Padankorvan löytöpaikalla oli runsaasti hiiltä ja jonkin verran luun murusia. Löytöpaikka on ympäröivään maastoon verrattuna tasaista eikä siinä kasva juurikaan varpuja. Noin 24 metriä kaakkoon, kohti rantaa, löytyi kuparinpala ja tappimainen rautaesine, joka mahdollisesti on kolmijalan pää. |
| metsakeskus.1000034308 |
777 |
Vuokin reitti -kulttuuriperintöosuudet |
10007 |
12005 |
13064 |
11006 |
27000 |
633317.00000000 |
7183618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034308 |
Vuokin reitin inventoinnissa 2017 (Mikkola) kohtuullisesti säilyneeksi luokitellut osat. |
| metsakeskus.1000034309 |
620 |
Konttisuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
534148.00000000 |
7188839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034309 |
Kohde sijaitsee Vihajärven tiestä oikealle haarautuvan metsätien päässä, joka kaartuu etelään loppupäässä. Tervahauta sijaitsee noin 130 metrin päässä eteläkaakkoon metsätien kääntöpaikalta, ajouran itäpuolella. Tervahaudan ympärillä on taimikkoa ja sen päällä kasvaa nurota mäntyä ja jonkin verran lehtipuuta.
Tervahaudan halkaisija on 15 metriä ja se on muodoltaan maljamainen. Halssin pituus on 7 metriä, leveys 1,8 metriä ja syvyys 1 m. Se laskee lounaaseen.
Inventointi 2024: Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnin yhteydessä. Tervahaudan vallin leveys on noin 4 m ja korkeus ylärinteessä on noin 0,8 m ja alarinteessä noin 1,2 m. Tervahaudan ympärillä on kapea kaivanto. Tervahaudan päälle on jätetty säästöpuuryhmä. |
| metsakeskus.1000034310 |
620 |
Saukkopuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
534423.00000000 |
7188585.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034310 |
Ympäristö on kuivahkoa mäntykangasta. Tervahaudan halkaisija on 17 metriä. Vallin leveys on 5-4 metriä. Halssi laskee etelään ja se on 8 metriä pitkä. Sen leveys on 2,5 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Eläin on kaivanut tervahautaan koloja.
Inventointi 2024: Kohde on säilynyt ennallaan. Vuoden 2024 inventoinnissa huomioitavaa/muinaisjäännösrekisteriin lisättävää on, että tervahaudan ympäristö on avohakattu. Tervahaudan vallien korkeus sen eteläpuolella on 1 m ja pohjoispuolella 0,5 m. Tervahauta on 1,5 m syvä. Halssissa on osittaista kiveystä/kylmämuurausta. Kohteen kuoppajäännöstä ei havaittu. Se on mahdollisesti jäänyt avohakkuun jäljiltä kasattujen risukasojen alle tai tuhoutunut metsänkäyttöön liittyvässä toiminnassa. |
| metsakeskus.1000034311 |
249 |
Kolon silta |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27008 |
391351.00000000 |
6902792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034311 |
Silta sijaitsee vanhan Keuruu-Jyväskylä-maantien linjauksella Kotijoen (Ylänivan) kohdalla joenniskasta 40 m etelään. Se on kylmämuurattu kaksiaukkoinen palkkisilta, joka on rakennettu graniittipaasista. Sillan pituus on noin 7 m ja leveys 3 m. Se on kaksiaukkoinen, aukkojen korkeus on noin metri. Osa kaidekivistä on sortunut, muuten silta on hyväkuntoinen. |
| metsakeskus.1000034312 |
249 |
Asunnankoski Paisepato |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
391247.00000000 |
6902701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034312 |
Pato sijaitsee joenniskasta 175 m etelään Asunnankosken yläpäässä. Pituus joen poikittaissuunnassa on noin 9 m, joen keskikohdassa on n. 3 m leveä aukko. Pato ulottuu joen molemmin puolin noin 2 m rannalle. Useat kaatuneet puut ja tiheä rantakasvillisuus estivät tarkemman kuvauksen. Padon puurakenteet on purettu, jäljellä on kivilohkarekasat. Kunnostussuunnitelmassa (Perämäki & Eloranta 2016) on valokuva vuodelta 1980 (A. Mattila,) jossa pato on ehjä ja sen aukosta lähtevä uittoruuhi.
Paisepatojen jäänteet ovat harvinaisia, koska uittoväylien rakenteet ovat useimmiten melko tarkasti purettu. |
| metsakeskus.1000034313 |
249 |
Asunnan Uittoseinämä |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
391154.00000000 |
6902717.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034313 |
Asunnankosken keskiosassa on mittaan halkaistuista kivipaasista (siltakivistä ?) tehty uittoseinämä uoman ulkokaaressa, säilynyt pituus on 85 m. Rakenne jatkuu mahdollisesti rautatiesillan länsipuolella n. 20 m. Sen korkeus on 0,5 – 1,6 m. Kivet on erittäin huolellisesti ladottu. Kiviseinämä suojaa jokiuoman ulkokaarta eroosiolta. |
| metsakeskus.1000034314 |
244 |
Vanha kirkko |
10002 |
12002 |
13025 |
11006 |
27006 |
428354.00000000 |
7200032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034314 |
Kempeleen kirkko valmistui vuonna 1691 ja se on yksi maamme vanhimpia puukirkkoja. Se sijaitsee Kempeleen keskustassa. Kirkon alle on haudattu vainajia kirkon valmistutumisen jälkeen aina 1780-luvulle saakka. Viimeinen hautaus on tehty todennäköisesti vuonna 1781.
Kirkon alla on ainakin kaksi kylmämuurattua kammiota ja kaksi hirsistä tehtyä kammiota. Niiden päällä on lautoja, tuohia tai hiekkaa. Kammioiden lisäksi on multahautoja, joissa vainajaa ei ole haudattu kammioon, vaan kirkon lattian alla olevaan maaperään.
Kirkon lattian alle on kirjallisten lähteiden mukaan haudattu noin 135 vainajaa, mutta luku on todennäköisesti suurempi. Lattian alla on näkyvissä noin 20 vainajaa, kokonaisina arkuissaan tai irtoluina. Haudatut ovat paikallisia varakkaita talonpoikia. Haudoissa on mm. säilynyt tekstiileitä ja vainajien muumioituneita jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000034314 |
244 |
Vanha kirkko |
10002 |
12002 |
13025 |
11006 |
27007 |
428354.00000000 |
7200032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034314 |
Kempeleen kirkko valmistui vuonna 1691 ja se on yksi maamme vanhimpia puukirkkoja. Se sijaitsee Kempeleen keskustassa. Kirkon alle on haudattu vainajia kirkon valmistutumisen jälkeen aina 1780-luvulle saakka. Viimeinen hautaus on tehty todennäköisesti vuonna 1781.
Kirkon alla on ainakin kaksi kylmämuurattua kammiota ja kaksi hirsistä tehtyä kammiota. Niiden päällä on lautoja, tuohia tai hiekkaa. Kammioiden lisäksi on multahautoja, joissa vainajaa ei ole haudattu kammioon, vaan kirkon lattian alla olevaan maaperään.
Kirkon lattian alle on kirjallisten lähteiden mukaan haudattu noin 135 vainajaa, mutta luku on todennäköisesti suurempi. Lattian alla on näkyvissä noin 20 vainajaa, kokonaisina arkuissaan tai irtoluina. Haudatut ovat paikallisia varakkaita talonpoikia. Haudoissa on mm. säilynyt tekstiileitä ja vainajien muumioituneita jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000034316 |
249 |
Kotijoen ratasilta |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27009 |
391154.00000000 |
6902677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034316 |
Silta ylittää Kotijoen alaosan Asunnankosken kohdalla, noin 90 metriä Asunnanjärvestä ylävirtaan. Silta on kaariaukkoinen holvattu kivisilta. Sillan kokonaispituus on noin 9,6 m, vapaa-aukko 7,0 m, hyötyleveys 5,7 m ja sillan vapaa alikulkukorkeus (HW; alakannesta vesipintaan) noin 4,6 m. Silta on rakennettu vuonna 1925 ja sen kunnossapidosta huolehtii Ratahallintokeskus. Ratasillan holvin alitse kulkee Rimmin–yksityistien 1-aukkoinen silta, jonka puinen kansi on noin 1,0 metriä vedenpinnasta. Silta on rakennettu 1960–70-luvuilla ja se on peruskorjattu VR:n toimesta vuonna 2002. Sillan läheisyydessä tullaan tekemään vesistökunnostustöitä. Sillan kunnossapidosta huolehtii Rimmin yksityistiekunta.
Koska radalla liikennöidään – sekä henkilö- että tavaraliikennettä- kaikki siltaan mahdollisesti vaikuttavat toimenpiteet vaativat ratahallintokeskuksen päätöksen. |
| metsakeskus.1000034317 |
249 |
Myllylänkoski 1 säännöstelypato |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
389262.00000000 |
6901173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034317 |
Pato sijaitsee Koskisaaren itäpäässä pääuoman ja pohjoisen uoman haarautumiskohdassa pohjoisen haaran niskassa. Sen pituus on 4,5 m ja se on rakennettu halkaistuista kivipaasista. Se on toiminut ilmeisesti sekä myllyrännin että myöhemmin uittoväylän säännöstelypatona. |
| metsakeskus.1000034318 |
249 |
Myllylänkoski 2 myllyränni |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
389205.00000000 |
6901193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034318 |
Koskisaaren pohjoispuolella on n. 70 pitkä, 1,5 – 2 m leveä, ja 1 – 1,5 m syvä ränni, joka on perattu, reunalohkareilla vahvistettu ja paikoitellen myös kallioon lohkottu. Rakenteen putous on 4 – 5 m. Se on alun perin tehty 1900-luvun alkupuolella Asunnan talon omistaman myllyn ränniksi (myöhemmin paikalla toimi myös sähkölaitos). Ränniin on tehty viimeistään 1940-luvun alussa uittoruuhi, kun uitto alkoi Asunnan reitillä. |
| metsakeskus.1000034319 |
249 |
Myllylänkoski 3 myllyränni |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
389122.00000000 |
6901177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034319 |
Kohde sijaitsee kohteen 7 länsipäästä 40 m luoteeseen pääuoman pohjoispuolella. 12 m pitkä kivisuiste erottaa rännin pääuomasta. Rännin keskikohdalla on sekä suisteella että pohjoisrannalla korkeampi kasa lohkokiviä, osa niistä on sortunut ränniin. Kyseessä voi olla myllyn perustus. |
| metsakeskus.1000034320 |
249 |
Myllylänkoski 4 myllyränni |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
389082.00000000 |
6901252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034320 |
Kohde sijaitsee myllyrännistä kohde 8 85 m luoteeseen. Ränni on kaivettu jokiuoman koillispuolelle, se kulkee noin 2 m:n etäisyydellä pääuomasta, sen pituus on 35 m ja leveys n. 1,5 m. Myllyn perustusta ei havaittu. Molemmat myllyt kuuluivat ilmeisesti Taavettilan talolle; lähellä sijaitseva Myllyllä (merkitty jo 1840-luvun pitäjänkartalle) oli Taavettilan torppa. |
| metsakeskus.1000034321 |
249 |
Myllylänkoski 5 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
389122.00000000 |
6901309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034321 |
Kohde sijaitsee Myllylänkosken alapäässä n. 3 m korkean rantatörmän päällä. Paikalla on melko lahonnen hirsirakennuksen jäänteet, jäljellä 4 – 5 hirsikertaa. Mitat ovat 5,5 x 5 m, oviaukko oli eteläpäässä; tulisijan jäänteitä ei havaittu, koirankaulasalvos, päät sahattu. Kämppä on sijainnin perusteella ja lämmityslaiteen puuttumisen perusteella hyvin todennäköisesti ollut tilapäinen uittokämppä. |
| metsakeskus.1000034322 |
290 |
Eksyneenniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
606259.00000000 |
7119563.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034322 |
Kohde sijaitsee Roukonouron ja Eksyneenniemen uimarannalle johtavan tien kaakkoispuolella, luode-kaakko-suuntaisen pienen hiekkaharjanteen päällä, sen luoteispäässä.
Tervahaudan halkaisiaj on 12 metriä. Vallin korkeus on 0,4-0,5 metriä ja leveys noin 3 metriä. Halssi laskee lounaaseen. Noin 15 metriä kaakkoon samalla harjulla on pitkänomainen kuoppa, jonka pituus on 6 metriä ja leveys 1 metri. Kuopan syvyys on noin 0,5 m. Kuoppa on kaivettu harjanteeseen nähden pikittain. |
| metsakeskus.1000034323 |
290 |
Eksyneenniemi 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
606291.00000000 |
7119583.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034323 |
Kohde sijaitsee heti Eksyneenniemen uimarannalle johtavan tien eteläkaakkoispuolella. Kohteen päällä kasvaa muutama isompi mänty ja kuusi-koivu vesakkoa.
Hiilimiilu on kooltaan 5 x 4 metriä ja sen korkeus on noin 4,5 metriä. Keskellä on kuoppa, jossa hiili rahisee jalkojen alla.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000034324 |
564 |
Haukiputaan kirkko |
10002 |
12002 |
13025 |
11006 |
27000 |
422741.00000000 |
7229511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034324 |
Haukiputaan kirkko on vihitty käyttöön 1764 ja se sijaitsee Kiiminkijoen varrella Haukiputaan keskustan laidalla. Kirkko on rakennettu aiemman 1630-1640-luvuilla rakennetun kirkon paikalle. joka purettiin vuonna 1762. Vanhin Haukiputaan kirkko on puolestaan keskiajalta ja sijainnut ilmeisesti Kellon kylässä. Sen paikka ei varmuudella tiedetä.
Haukiputaan kirkon lattian alle on haudattu vainajia ainakin 1600-luvulta 1760-luvulle. Hautauksia on tehty ainakin 215 vainajan verran. Vuoden 1996 kartoituksesssa oli näkyvissä vain 18 hautausta, joten suurin osa on kirkon alla maan peitossa. Viimeinen hautaus on ilmeisesti tehty vuonna 1765. Pääosa haudoista on siten tehty ennen nykyisen kirkkorakennuksen käyttöönottoa.
Kirkon lattian alla on hautoja on sekä kammioissa että multahautoina. Kammioita on tehty sekä muuraamalla että hirsistä salvomalla. Osassa arkuista on säilynyt tekstiili- ja muita orgaanisen aineen jäännöksiä vainajien jäännösten lisäksi. Osa vainajista on säilynyt muumioituneena. |
| metsakeskus.1000034326 |
564 |
Oulun tuomiokirkko |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
428167.00000000 |
7211033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034326 |
Nykyisen tuomiokirkon paikalla on 1600-luvun alussa sijainnut kirkko, jolla on puolestaan ollut edeltäjä tai useampia jo 1500-luvun puolella. 1600-luvun kirkko on sijoittunut vain osittain nykyisen tuomiokirkon kanssa samalle kohdalla karttavertailun perusteella. Lisäksi sen suunta on poikennut nykyisen, alunperin 1770-luvulla rakennetun tuomiokirkon suunnasta. Kirjallisten lähteiden perusteella on arvioitu, että Oulussa kirkon lattian alle olisi haudattu yli 2000 henkeä. Luita onkin kirkon lattian alta ilmeisesti poistettu tai hautauksia on tehty tiiviisti päällekkäin.
Suurin osa nykyisen tuomiokirkon alasta on ollut ainakin 1600-luvulta 1770-luvulle saakka kirkkotarhaa eli hautausmaata. Lisäksi tiedetään, että Oulussa vielä 1800-luvun alkupuolella enin osa kaupungin säätyläisistä haudattiin kirkkoon, siis nykyisen tuomikirkon lattain alle.
Tuomiokirkon lattian alla on ollut siten ainakin 1600-1700-luvun hautausmaata ja 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa tehtyjä kirkkohautoja. Kirkkohaudat ovat mahdollisesti sijainneet mm. kuoriosan alla lähellä alttarin aluetta, josta ne on todennäköisesti kaivettu pois jo vuoden 1932 kellarinrakennustöissä.
Vuonna 1996 tehtyjen maaperätutkimuksien perusteella kirkon alla on paksu, jopa 2 metrin syvyyteen nykyisen kirkon eri rakennusvaiheiden 1970-luvulta 1930-luvulle yhteydessä syntynyt sekoittunut kerros. Sen alla on vähemmän sekoittunut kerros, jossa on viitteitä hautauksista.
Vuoden 1996 kaivauksissa kirkon lattian alta paljastui sekä multahautauksia että kammiohautauksia. Kammiot oli tehty hirrestä. Vainajat olivat säilyneet vaihtelevasti; joistakin oli säilynyt vain yksittäisiä luita ja joistakin luuranko. Lisäksi joissakin haudoissa oli säilynyt hautatekstiiien jäännöksiä ja niitä kiinnittäneiden neulojen rippeitä. Kaivauksien yhteydessä tutkittiin 131 hautaa. Löytöinä tuli mm. yksittäisiä helmiä, sormuksia, rahoja, solkia ja liitupiipun kappaleita. Kaikki tutkitut hautaukset olivat hautausmaalle tehtyjä hautauksia, eivät kirkkohautoja. Hautojen lisäksi kaivauksissa paljastui kirkon rakennusvaiheisiin liittyviä jäännöksiä ja palokerros, joka liittyy tuomiokirkon paloon vuodelta 1822.
Vuoden 2002 kirkkotarhan kunnnostustöiden yhteydessä tehdyissä kaivauksissa havaittiin 1600-luvun alussa rakennettuun puukirkkoonn liittyviä rakenteita. Lisäksi havaittiin nykyistä kellotornia edeltävän kahden tapulin jäännöksiä sekä kirkkoaitan jäännöksiä. Näiden lisäksi havaititin useita kivi- ja puurakenteisia kammiohautoja sekä tutkittiin yksittäishautauksia. Em. lisäksi saatiin lisätietoa myös kirkkotarhan ja kivikirkon rakentamisen vaiheista. |
| metsakeskus.1000034326 |
564 |
Oulun tuomiokirkko |
10002 |
12002 |
13025 |
11006 |
27000 |
428167.00000000 |
7211033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034326 |
Nykyisen tuomiokirkon paikalla on 1600-luvun alussa sijainnut kirkko, jolla on puolestaan ollut edeltäjä tai useampia jo 1500-luvun puolella. 1600-luvun kirkko on sijoittunut vain osittain nykyisen tuomiokirkon kanssa samalle kohdalla karttavertailun perusteella. Lisäksi sen suunta on poikennut nykyisen, alunperin 1770-luvulla rakennetun tuomiokirkon suunnasta. Kirjallisten lähteiden perusteella on arvioitu, että Oulussa kirkon lattian alle olisi haudattu yli 2000 henkeä. Luita onkin kirkon lattian alta ilmeisesti poistettu tai hautauksia on tehty tiiviisti päällekkäin.
Suurin osa nykyisen tuomiokirkon alasta on ollut ainakin 1600-luvulta 1770-luvulle saakka kirkkotarhaa eli hautausmaata. Lisäksi tiedetään, että Oulussa vielä 1800-luvun alkupuolella enin osa kaupungin säätyläisistä haudattiin kirkkoon, siis nykyisen tuomikirkon lattain alle.
Tuomiokirkon lattian alla on ollut siten ainakin 1600-1700-luvun hautausmaata ja 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa tehtyjä kirkkohautoja. Kirkkohaudat ovat mahdollisesti sijainneet mm. kuoriosan alla lähellä alttarin aluetta, josta ne on todennäköisesti kaivettu pois jo vuoden 1932 kellarinrakennustöissä.
Vuonna 1996 tehtyjen maaperätutkimuksien perusteella kirkon alla on paksu, jopa 2 metrin syvyyteen nykyisen kirkon eri rakennusvaiheiden 1970-luvulta 1930-luvulle yhteydessä syntynyt sekoittunut kerros. Sen alla on vähemmän sekoittunut kerros, jossa on viitteitä hautauksista.
Vuoden 1996 kaivauksissa kirkon lattian alta paljastui sekä multahautauksia että kammiohautauksia. Kammiot oli tehty hirrestä. Vainajat olivat säilyneet vaihtelevasti; joistakin oli säilynyt vain yksittäisiä luita ja joistakin luuranko. Lisäksi joissakin haudoissa oli säilynyt hautatekstiiien jäännöksiä ja niitä kiinnittäneiden neulojen rippeitä. Kaivauksien yhteydessä tutkittiin 131 hautaa. Löytöinä tuli mm. yksittäisiä helmiä, sormuksia, rahoja, solkia ja liitupiipun kappaleita. Kaikki tutkitut hautaukset olivat hautausmaalle tehtyjä hautauksia, eivät kirkkohautoja. Hautojen lisäksi kaivauksissa paljastui kirkon rakennusvaiheisiin liittyviä jäännöksiä ja palokerros, joka liittyy tuomiokirkon paloon vuodelta 1822.
Vuoden 2002 kirkkotarhan kunnnostustöiden yhteydessä tehdyissä kaivauksissa havaittiin 1600-luvun alussa rakennettuun puukirkkoonn liittyviä rakenteita. Lisäksi havaittiin nykyistä kellotornia edeltävän kahden tapulin jäännöksiä sekä kirkkoaitan jäännöksiä. Näiden lisäksi havaititin useita kivi- ja puurakenteisia kammiohautoja sekä tutkittiin yksittäishautauksia. Em. lisäksi saatiin lisätietoa myös kirkkotarhan ja kivikirkon rakentamisen vaiheista. |
| metsakeskus.1000034326 |
564 |
Oulun tuomiokirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
428167.00000000 |
7211033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034326 |
Nykyisen tuomiokirkon paikalla on 1600-luvun alussa sijainnut kirkko, jolla on puolestaan ollut edeltäjä tai useampia jo 1500-luvun puolella. 1600-luvun kirkko on sijoittunut vain osittain nykyisen tuomiokirkon kanssa samalle kohdalla karttavertailun perusteella. Lisäksi sen suunta on poikennut nykyisen, alunperin 1770-luvulla rakennetun tuomiokirkon suunnasta. Kirjallisten lähteiden perusteella on arvioitu, että Oulussa kirkon lattian alle olisi haudattu yli 2000 henkeä. Luita onkin kirkon lattian alta ilmeisesti poistettu tai hautauksia on tehty tiiviisti päällekkäin.
Suurin osa nykyisen tuomiokirkon alasta on ollut ainakin 1600-luvulta 1770-luvulle saakka kirkkotarhaa eli hautausmaata. Lisäksi tiedetään, että Oulussa vielä 1800-luvun alkupuolella enin osa kaupungin säätyläisistä haudattiin kirkkoon, siis nykyisen tuomikirkon lattain alle.
Tuomiokirkon lattian alla on ollut siten ainakin 1600-1700-luvun hautausmaata ja 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa tehtyjä kirkkohautoja. Kirkkohaudat ovat mahdollisesti sijainneet mm. kuoriosan alla lähellä alttarin aluetta, josta ne on todennäköisesti kaivettu pois jo vuoden 1932 kellarinrakennustöissä.
Vuonna 1996 tehtyjen maaperätutkimuksien perusteella kirkon alla on paksu, jopa 2 metrin syvyyteen nykyisen kirkon eri rakennusvaiheiden 1970-luvulta 1930-luvulle yhteydessä syntynyt sekoittunut kerros. Sen alla on vähemmän sekoittunut kerros, jossa on viitteitä hautauksista.
Vuoden 1996 kaivauksissa kirkon lattian alta paljastui sekä multahautauksia että kammiohautauksia. Kammiot oli tehty hirrestä. Vainajat olivat säilyneet vaihtelevasti; joistakin oli säilynyt vain yksittäisiä luita ja joistakin luuranko. Lisäksi joissakin haudoissa oli säilynyt hautatekstiiien jäännöksiä ja niitä kiinnittäneiden neulojen rippeitä. Kaivauksien yhteydessä tutkittiin 131 hautaa. Löytöinä tuli mm. yksittäisiä helmiä, sormuksia, rahoja, solkia ja liitupiipun kappaleita. Kaikki tutkitut hautaukset olivat hautausmaalle tehtyjä hautauksia, eivät kirkkohautoja. Hautojen lisäksi kaivauksissa paljastui kirkon rakennusvaiheisiin liittyviä jäännöksiä ja palokerros, joka liittyy tuomiokirkon paloon vuodelta 1822.
Vuoden 2002 kirkkotarhan kunnnostustöiden yhteydessä tehdyissä kaivauksissa havaittiin 1600-luvun alussa rakennettuun puukirkkoonn liittyviä rakenteita. Lisäksi havaittiin nykyistä kellotornia edeltävän kahden tapulin jäännöksiä sekä kirkkoaitan jäännöksiä. Näiden lisäksi havaititin useita kivi- ja puurakenteisia kammiohautoja sekä tutkittiin yksittäishautauksia. Em. lisäksi saatiin lisätietoa myös kirkkotarhan ja kivikirkon rakentamisen vaiheista. |
| metsakeskus.1000034327 |
481 |
Kankaisten metsä |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
230942.00000000 |
6724259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034327 |
Metallinetsimellä löytynyt muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000034328 |
785 |
Kortesuo N |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505035.00000000 |
7160750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034328 |
Vinovalovarjosteen mukaan paikalla on tervahauta. Selvästi tunnistettavaa kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034329 |
859 |
Niittykoski lounas |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
445630.00000000 |
7173775.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034329 |
Vinovalovarjosteen perusteella alueen hiekkakaarroilla on useita asumuspainanteita. |
| metsakeskus.1000034330 |
604 |
Vähävaitti 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034330 |
Rajakivi, 60 c x 50 cm, 20 cm. Sileällä sivulla numero 8. Vinossa asennossa, tuettu maanpinnan tasolla pienehköillä kivillä. Länsipuolella noin puolen metrin päässä viisarikivi. Sijainti märässä korpikuusikossa. Rajapiste on merkitty vuuoden 1767 kartalle tunnuksella K ja v. Vuoden 1885 kartalla merkintänä numero 8. Naistenmatkan ja Sikoisten raja 1676 kartalla, sittemmin 1885 kartalla Naistenmatkan ja Sankilan välinen raja, samalla tilusraja. |
| metsakeskus.1000034331 |
604 |
Vähävaitti 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034331 |
Naistenmatkan ja Sikoisten välinen raja 1767 kartalla, sittemmin 1885 kartalla Naistenmatkan ja Haikan välinen raja, samalla tilusten raja. Rajapiste on merkitty vuoden 1767 kartalle pisteenä ilman erillistä tunnusta. Vuoden 1885 kartalla numerolla 9. |
| metsakeskus.1000034332 |
604 |
Vähävaitti 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034332 |
Neliömäinen kivilatomus, jonka keskellä on pystykivi. Kiven yksi sivu on tasaisempi ja siinä on tasasivuinen risti. Kahdessa kulmassa on litteät viisarikivet. Rajapiste on merkitty v. 1767 kartalle tunnuksella K ja vuoden 1885 kartalle numerolla 7. Merkitsee Naistenmatkan ja Sikoisten rajaa edellä mainitulla kartalla, jälkimmäisellä Naistenmatkan ja Sankilan välistä rajaa. Samalla tilusraja. |
| metsakeskus.1000034333 |
790 |
Ristimäki Koillisranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034333 |
Avarapohjaisesta, maanpinnan tasalta peitteisestä, koivumetsästä saatiin tarkkuusinventoinnissa havaintoja mahdollisesta rautakautisesta asuinpaikasta. Yhdestä koekuopasta löytyi pala rautakauden keramiikkaa muokkauskerroksesta. Kahdesta muusta kuopasta löytyi metalli- ja savikuonan paloja. Myös hiilensekaista maata (rautakautista kultturikerrosta) oli näkyvissä muokatun kerroksen alla. Yhdestä koekuopasta löytyi kiveystä, joka on todennäköisesti osa tulisijasta (kuoppaliedestä). Sitä kaivettiin esiin vain sen verran kuin oli tarpeen rakenteen todentamiseksi. Tulisijan osalta on huomattava, että se ei välttämättä ole rautakautinen. Kyseessä voi yhtä lailla olla varhaisempi, kivikautisen tai varhaismetallikautisen asuinpaikan rakenne. |
| metsakeskus.1000034334 |
785 |
Aittoselkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
510964.00000000 |
7165051.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034334 |
Paikalla on halkaisijaltaan noin 17 m oleva tervahauta, jonka lounasta kohti olevan halssin pituus on noin 3 m. |
| metsakeskus.1000034335 |
785 |
Turisevanräme |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
516930.00000000 |
7164370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034335 |
Paikalla on yksittäinen tervahauta. |
| metsakeskus.1000034336 |
785 |
Ryöjönkoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
513980.00000000 |
7161548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034336 |
Paikalla halkaisijaltaan noin 15 metrinen tervahauta, jonka halssi on kohti itää. Tästä noin 30 metriä luoteeseen on toinen tervahauta (alakohde), jonka halkaisija on noin 18 metriä. |
| metsakeskus.1000034337 |
635 |
Kirpo (Kirpu) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034337 |
Kirpon kylän historian on arveltu ulottuvan mahdollisesti jo 1200-1300-luvulle saakka (Suvanto 1972), vaikka ensimmäinen kirjallinen maininta kylästä on vasta 1450-luvulta. Vuonna 1539 kylässä oli neljä taloa. Asemointi perustuu Edelmannin isojakokarttaan (1855-58). Muinaisjäännökseksi merkitty kylänpaikan kartassa näkyvät nykyisin rakentamattomat osat.
Vuonna 2020 sähkömaakaapelin valvonnassa linjalta ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000034337 |
635 |
Kirpo (Kirpu) |
10002 |
12001 |
13007 |
11000 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034337 |
Kirpon kylän historian on arveltu ulottuvan mahdollisesti jo 1200-1300-luvulle saakka (Suvanto 1972), vaikka ensimmäinen kirjallinen maininta kylästä on vasta 1450-luvulta. Vuonna 1539 kylässä oli neljä taloa. Asemointi perustuu Edelmannin isojakokarttaan (1855-58). Muinaisjäännökseksi merkitty kylänpaikan kartassa näkyvät nykyisin rakentamattomat osat.
Vuonna 2020 sähkömaakaapelin valvonnassa linjalta ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000034338 |
604 |
Koivisto |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034338 |
Sionkylän/Sorkkalan ja Sankilan/Kataiston kylien välinen rajapiste, joka on merkitty rajaröykkiönä vuoden 1767 isojakokartalle. Neliömäisen kivirakenteen keskellä on pystykivi, jossa on numero 39. Merkki on nykyisellä kiinteistörajalla. |
| metsakeskus.1000034341 |
837 |
Onkiniemen ranta |
10007 |
12015 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034341 |
Kohde on lohkotuista kivistä rakennettu muuri tai rantapengerrys. Poukaman länsiosassa muuri kulkee täsmälleen vesirajassa ja se näkyy parhaiten itäpuolella sijaitsevalta laiturilta. Pengerrys jatkuu suorassa kulmassa järvelle ja tästä edelleen suorassa kulmassa kohti itää, muutaman metrin päässä rannasta. Rakenteen lähellä järven pohjassa on myös puurakenteita, sillä vedenpinnan yläpuolelle pistää sopivissa olosuhteissa puutolppien päitä.
Rakenne kuuluu alueeseen, jolla 1880-luvulla sijaitsi Onkiniemen konepaja ja myöhemmin Suomen sahanterätehdas (Santalahden sahanterätehdas). Konepajan perustivat Axel Ingelius ja F.V. Kingelin vuonna 1889 ja se sijaitsi Onkiniemen oluttehtaan länsipuolella. Konepajassa valmistettiin mm. höyrykoneella varustettuja huvipursia. Vuonna 1895 konepajan rakennuksiin muutti Suomen sahanterätehdas Oy (aikaisemmin Santalahden sahanterätehdas), joka oli vielä 1930-luvulla toiminnassa. Onkiniemen rannassa näkyvä kivirakenne on todennäköisesti sahanterätehtaan laituriin tai rantaan liittyvä pengerrys, sillä se näkyy ainakin osittain kiinteistöstä vuonna 1936 laaditussa kartassa. Tampereen kaupungin rakennuskonttorin 31.7.1902 laatimassa kaavakartassa ei rannassa sen sijaan näy rakenteita. Ranta näkyy rakennettuna myös vuoden 1946 ilmakuvassa.
|
| metsakeskus.1000034342 |
837 |
Särkänniemen pengerrys |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034342 |
Kohde on suurikokoisista (jopa 1 x 2 x 1 m) lohkotuista kivistä rakennettu massiivinen muuri tai pengerrys. Rakenteen järven suuntainen pituus on noin 20 metriä ja leveys 2,5-3 metriä. Rakenne kääntyy suorassa kulmassa etelä-kaakkoon, johon se jatkuu vielä noin 17 metriä. Tämän osuuden korkeus on maksimissaan noin 3-3,5 metriä ja leveys 4 metriä. Kohde näkyy vuoden 1946 ilmakuvassa ja se sijoittuu kartta-aineistojen perusteella Onkiniemen oluttehtaan kiinteistölle. Tarkempia karttalähteitä rakenteen sijaintipaikasta ei kuitenkaan löytynyt Tampereen kaupungin arkistosta. Tampereen kaupungin rakennuskonttorin 31.7.1902 laatimassa kaavakartassa sijaintipaikka on täysin rakentamaton. Myöskään sanomalehtilähteet (ennen vuotta 1929) eivät kertoneet paikalla tehdyistä pengerrys- tai rakennustöistä. Oluttehtaan rakennukset eivät ole sijainneet rakenteen kohdalla. Särkänniemen kallioisilla alueilla tiedetään sijainneet huviloita ja panimolle kuuluneita asuinrakennuksia (Ahola 2018: 10). Rakennuksen perustukseksi kivirakenne on kuitenkin liian massiivinen.
Koska rakenteesta ei ole mitään mainintoja edellä mainituissa lähteissä, sen ajoitus ja tarkempi merkitys ei siten selvinnyt. Rakenne on saatettu rakentaa vasta 1930-luvulla, jolloin se olisi voinut liittyä esimerkiksi Onkiniemen oluttehtaan alueelle suunniteltuun, mutta toteutumattomaan rakennushankkeeseen. Toisaalta vuonna 1890 aloitettu rautatien rakentaminen vaati rakennuskiveä, jota tiedetään louhitun Särkänniemestä nykyisen Näsinneulan tienoilta (Ahola 2018: 10). Jos pengerrys liittyy tähän toimintaan, se ajoittuu jo 1890-luvulle. |
| metsakeskus.1000034343 |
146 |
Lammasasaari Valkealampi |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
690374.00000000 |
6984962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034343 |
Hylky sijaitsee Koitereen lammassaaren Valkealammessa noin 15 metrin päässä rannasta.
Järven pohjalle osittain sedimentin peittoon rauenneen hylyn pituus on arviolta 5 - 6 metriä. Säilyneen kaaren perusteella vene on rakennettu limisaumatekniikalla. Mahdollinen mastonkenkä erottuu.
Hylky löytyi ilmoittajan ollessa veneilemässä Valkealammella. Hylky erottui pohjasta hyvin kirkkaalla vedellä. Koitereelta on vesiyhteys Valkealammelle. |
| metsakeskus.1000034345 |
276 |
Valkealampi |
10001 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
646903.00000000 |
6955397.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034345 |
Kohde sijaitsee Valkealammen pohjassa. Kyseessä on mahdollisesti liistekatiska. Ilmoittajan lähettämissä talvikuvissa näkyyn jään pinnan yläpuolelle nousevia "liisteitä" muutamassa hieman sekaisessa rivistössä. |
| metsakeskus.1000034346 |
241 |
Saaranaho |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
405063.00000000 |
7314031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034346 |
Pyöreä maakuoppa, halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 30 cm. Rakenteen funktio on epäselvä, eikä siihen tehty koepistoja, mutta rakenne ei vaikuta kovin myöhäiseltä. Maakuoppa sijaitsee kapealla tilalla 241-401-119-0, varsin tasaisessa maastossa, pienen kuivemman niemekkeen lounaispäässä, jota lännen ja etelän puolelta ympäröivät soistuneet ojitetut alueet. Ympäristössä lienee muitakin kuopparakenteita, mutta vuoden 2018 tarkastuksen yhetydessä näitä ei etsitty. Kasvillisuus alueella on nuorta lehtimetsää ja taimikkoa, jossa maanpinnan ilmiöiden havaitseminen on hankalaa. |
| metsakeskus.1000034348 |
892 |
Syrjänkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
412345.00000000 |
6927465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034348 |
Kyynämöinen järven länsirannalla olevan suppalampia olevan hiekkaharjun päällä ja rinteillä oleva pyyntikuopasto. Kuoppia on 40 kpl. Pääosa kuopastosta sijoittuu Kaakkolammen ympärille. Kuopat ovat keskimäärin halkaisijaltaan n. 3 m ja syvyys vaihtelee 0,5m ja 1m välillä. Kuopastoon ei muodostu selviä kuoppajonoja. Isoin keskittymä kuoppia on Huutoniemen ja Hietasaaren kannaksen välisellä alueella Kyynämöisen rantaan rajoittuvalla harjanteella. |
| metsakeskus.1000034349 |
250 |
Kotaniemi |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034349 |
Alueella on havaittu kolme kiviröykkiötä, jotka ovat ilmeisesti vanhoja viljelyröykkiötä, ja mahdollinen uunin perustus. Röykkiöiden sijainti vastaa suurin piirtein v. 1804 tiluskartan röykkiömerkintöjä, joiden itäpuolella sijaitsi pieni, runsaskivinen pelto - Kotaniemenmoisio (nimi mainitaan v. 1846 kartan selityksissä). Pelto hylättiin v. 1804-1846 välissä. Pohjoisin röykkiö näyttää muita vanhemmalta ja saattaa liittyä kaskeamiseen. Rakenteet sijaitsevat kahdella kesämökkitontilla ja kuusivaltaisessa metsässä, loivalla lounaisrinteellä. Todetun muinaisjäännösalueen itäpuolella saattaa olla lisää vanhoja viljelyröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000034349 |
250 |
Kotaniemi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034349 |
Alueella on havaittu kolme kiviröykkiötä, jotka ovat ilmeisesti vanhoja viljelyröykkiötä, ja mahdollinen uunin perustus. Röykkiöiden sijainti vastaa suurin piirtein v. 1804 tiluskartan röykkiömerkintöjä, joiden itäpuolella sijaitsi pieni, runsaskivinen pelto - Kotaniemenmoisio (nimi mainitaan v. 1846 kartan selityksissä). Pelto hylättiin v. 1804-1846 välissä. Pohjoisin röykkiö näyttää muita vanhemmalta ja saattaa liittyä kaskeamiseen. Rakenteet sijaitsevat kahdella kesämökkitontilla ja kuusivaltaisessa metsässä, loivalla lounaisrinteellä. Todetun muinaisjäännösalueen itäpuolella saattaa olla lisää vanhoja viljelyröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000034350 |
285 |
Luotsi-Kuusisen lounaiskärki |
10007 |
12013 |
13126 |
11042 |
27000 |
498054.00000000 |
6702423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034350 |
Luotsi-Kuusisen saaren lounaiskärjen rantakallioon on hakattu pystysuora viiva sekä poikkiviivat ja niiden yläpuolelle vuosiluvut 1900 ja 1907. Merkinnät liittynevät vedenpinnan korkeuden dokumentoimiseen.
Kohde löytyi kun vuonna 2018 alueella tehtiin inventointia rakennushankkeeseen liittyen (Kotkan Juha vainion kadun hankealueen arkeologinen vedenalaisinventointi. Nordic Marine Group Oy, Eveliina Salo ja Maija Huttunen, projektinrof-27:2018. 16.5.2018). |
| metsakeskus.1000034353 |
481 |
Karinkylä |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
228417.00000000 |
6720741.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034353 |
Maanomistajan mukaan paikalla on sijainnut Karinkylän luostarin kellari. Tällä kohtaa pellolla näkyy laastia ja tiilen kappaleita .Näitä kuulemma nousee aina kyntäessä. Kellari on mainittu Maskun historia -kirjassa. Paikkaa ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000034354 |
710 |
Lövkärr |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27005 |
310713.00000000 |
6659331.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034354 |
Kohde sijaitsee välittömästi tien vieressä tien ja Lammansmossenin suoalueen välissä avohakatulla, hienoa hiekkaa olevalla tasaisella mäntykankaalla. Kangas muodostaa suhteellisen kapean kaistaleen Lammasmossenin ja tien väliin.
Alueen läpi kulkee suolta vettä tuova uoma, joka on ollut alun perin puro ja joka on nyt osin kaivettu suon kuivatusojituksen osaksi. Maaperää ei ole ilmeisesti muokattu ainakaan voimakkaasti hakkuun jälkeen (kevyt laikutus) ja alue on istutettu männylle. Kankaalla kasvaa nuorta mäntyä, nuorta kuusta, lehtipuuvesakkoa ja se on hyvin heinävaltainen.
Kohteessa on useita matalia kuopanteita ja kumpuja, joista ainakin osa on raudanvalmistustoimintaan liittyviä jäännöksiä. Osa kuopanteista voi liittyä muuhunkin toimintaan ja osa saattaa olla luontaisiakin. Suurimmat ja selkeimmät jäännökset sijoittuvat tien viereen ja osa niistä on vaurioitunut tien kunnostamisen ja metsänhakkuun yhteydessä.
Maaperässä on useassa paikassa hyvin voimakkaasti punaiseksi värjäytyneitä kerrostumia ilmeisesti kuumuuden vaikutuksesta. Lisäksi maaperässä on nokisia ja hiilisiä alueita. Eri tavoin värjääntyneitä kohtia voi havainnoida laajalla alueella laikutuksen takia. Luontainen hiekka on alueella erittäin vaaleaa tai kellanvaaleaa.
Tien vieressä muinaisjäännöksen profiili on rikkoutunut ja tarkasteltavissa usean kymmenen metrin pituudelta. Maaperässä ei havaittu mitään ikääviä löytöjä, kuten keramiikkaa tai muita esinelöytöjä tai esineen kappaleita tarkastuksessa 2019. Löytöinä saatiin yksi kappale voimakkaasti palanutta savea, jossa on karkeita maasälvän muruja seassa (paksuus noin 1 cm, koko noin 6,5 cm x 4,5 cm), sileähkö pinta ja sisäpuolella murrospinta. Kyseessä on mahdollisesti palanen raudansulatusuunin savisilauksesta tai jostakin savesta muovatusta rakenneosasta.
Historiallisten lähteiden ja karttojen antaman tiedon perusteella vaikuttaa siltä, että kyseessä voisi olla 1500-lukuun ja/tai 1600-lukuun ajoittuva Osmundsbyn ja Gebbelbyn kylien rajalle sijoittuva historiallisen ajan raudanvalmistuspaikka. Osmundsbyn sepät tekevät rautaesineitä 1540-1570-luvuilla Raaseporin linnalle ja kuninkaankartanolle. Ei ole poissuljettua, etteikö kyseessä voi olla myös rautakauteenkin ajoittuva kohde.
Maaperäkartan (1:20 000) perustella Lövkärr ja Lammansmossen sijaitsevat samalla hiekkamuodostumalla kuin kohde Raasepori Krogarbacken (1000034418) koillisessa lähellä Läppträsketiä. Krogarbackenin maaperässä havaittiin maastotarkastuksessa 24.4.2019 runsaasti rautasaostumia. On mahdollista, että myös Lammansmossenin ja sen ympäristön maat ovat rautapitoisia ja siten esim. Lammansmossenista on voitu saada riittävän rautapitoista materiaalia eli suomalmia raudan tuotantoa varten. |
| metsakeskus.1000034354 |
710 |
Lövkärr |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27005 |
310713.00000000 |
6659331.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034354 |
Kohde sijaitsee välittömästi tien vieressä tien ja Lammansmossenin suoalueen välissä avohakatulla, hienoa hiekkaa olevalla tasaisella mäntykankaalla. Kangas muodostaa suhteellisen kapean kaistaleen Lammasmossenin ja tien väliin.
Alueen läpi kulkee suolta vettä tuova uoma, joka on ollut alun perin puro ja joka on nyt osin kaivettu suon kuivatusojituksen osaksi. Maaperää ei ole ilmeisesti muokattu ainakaan voimakkaasti hakkuun jälkeen (kevyt laikutus) ja alue on istutettu männylle. Kankaalla kasvaa nuorta mäntyä, nuorta kuusta, lehtipuuvesakkoa ja se on hyvin heinävaltainen.
Kohteessa on useita matalia kuopanteita ja kumpuja, joista ainakin osa on raudanvalmistustoimintaan liittyviä jäännöksiä. Osa kuopanteista voi liittyä muuhunkin toimintaan ja osa saattaa olla luontaisiakin. Suurimmat ja selkeimmät jäännökset sijoittuvat tien viereen ja osa niistä on vaurioitunut tien kunnostamisen ja metsänhakkuun yhteydessä.
Maaperässä on useassa paikassa hyvin voimakkaasti punaiseksi värjäytyneitä kerrostumia ilmeisesti kuumuuden vaikutuksesta. Lisäksi maaperässä on nokisia ja hiilisiä alueita. Eri tavoin värjääntyneitä kohtia voi havainnoida laajalla alueella laikutuksen takia. Luontainen hiekka on alueella erittäin vaaleaa tai kellanvaaleaa.
Tien vieressä muinaisjäännöksen profiili on rikkoutunut ja tarkasteltavissa usean kymmenen metrin pituudelta. Maaperässä ei havaittu mitään ikääviä löytöjä, kuten keramiikkaa tai muita esinelöytöjä tai esineen kappaleita tarkastuksessa 2019. Löytöinä saatiin yksi kappale voimakkaasti palanutta savea, jossa on karkeita maasälvän muruja seassa (paksuus noin 1 cm, koko noin 6,5 cm x 4,5 cm), sileähkö pinta ja sisäpuolella murrospinta. Kyseessä on mahdollisesti palanen raudansulatusuunin savisilauksesta tai jostakin savesta muovatusta rakenneosasta.
Historiallisten lähteiden ja karttojen antaman tiedon perusteella vaikuttaa siltä, että kyseessä voisi olla 1500-lukuun ja/tai 1600-lukuun ajoittuva Osmundsbyn ja Gebbelbyn kylien rajalle sijoittuva historiallisen ajan raudanvalmistuspaikka. Osmundsbyn sepät tekevät rautaesineitä 1540-1570-luvuilla Raaseporin linnalle ja kuninkaankartanolle. Ei ole poissuljettua, etteikö kyseessä voi olla myös rautakauteenkin ajoittuva kohde.
Maaperäkartan (1:20 000) perustella Lövkärr ja Lammansmossen sijaitsevat samalla hiekkamuodostumalla kuin kohde Raasepori Krogarbacken (1000034418) koillisessa lähellä Läppträsketiä. Krogarbackenin maaperässä havaittiin maastotarkastuksessa 24.4.2019 runsaasti rautasaostumia. On mahdollista, että myös Lammansmossenin ja sen ympäristön maat ovat rautapitoisia ja siten esim. Lammansmossenista on voitu saada riittävän rautapitoista materiaalia eli suomalmia raudan tuotantoa varten. |
| metsakeskus.1000034354 |
710 |
Lövkärr |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27006 |
310713.00000000 |
6659331.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034354 |
Kohde sijaitsee välittömästi tien vieressä tien ja Lammansmossenin suoalueen välissä avohakatulla, hienoa hiekkaa olevalla tasaisella mäntykankaalla. Kangas muodostaa suhteellisen kapean kaistaleen Lammasmossenin ja tien väliin.
Alueen läpi kulkee suolta vettä tuova uoma, joka on ollut alun perin puro ja joka on nyt osin kaivettu suon kuivatusojituksen osaksi. Maaperää ei ole ilmeisesti muokattu ainakaan voimakkaasti hakkuun jälkeen (kevyt laikutus) ja alue on istutettu männylle. Kankaalla kasvaa nuorta mäntyä, nuorta kuusta, lehtipuuvesakkoa ja se on hyvin heinävaltainen.
Kohteessa on useita matalia kuopanteita ja kumpuja, joista ainakin osa on raudanvalmistustoimintaan liittyviä jäännöksiä. Osa kuopanteista voi liittyä muuhunkin toimintaan ja osa saattaa olla luontaisiakin. Suurimmat ja selkeimmät jäännökset sijoittuvat tien viereen ja osa niistä on vaurioitunut tien kunnostamisen ja metsänhakkuun yhteydessä.
Maaperässä on useassa paikassa hyvin voimakkaasti punaiseksi värjäytyneitä kerrostumia ilmeisesti kuumuuden vaikutuksesta. Lisäksi maaperässä on nokisia ja hiilisiä alueita. Eri tavoin värjääntyneitä kohtia voi havainnoida laajalla alueella laikutuksen takia. Luontainen hiekka on alueella erittäin vaaleaa tai kellanvaaleaa.
Tien vieressä muinaisjäännöksen profiili on rikkoutunut ja tarkasteltavissa usean kymmenen metrin pituudelta. Maaperässä ei havaittu mitään ikääviä löytöjä, kuten keramiikkaa tai muita esinelöytöjä tai esineen kappaleita tarkastuksessa 2019. Löytöinä saatiin yksi kappale voimakkaasti palanutta savea, jossa on karkeita maasälvän muruja seassa (paksuus noin 1 cm, koko noin 6,5 cm x 4,5 cm), sileähkö pinta ja sisäpuolella murrospinta. Kyseessä on mahdollisesti palanen raudansulatusuunin savisilauksesta tai jostakin savesta muovatusta rakenneosasta.
Historiallisten lähteiden ja karttojen antaman tiedon perusteella vaikuttaa siltä, että kyseessä voisi olla 1500-lukuun ja/tai 1600-lukuun ajoittuva Osmundsbyn ja Gebbelbyn kylien rajalle sijoittuva historiallisen ajan raudanvalmistuspaikka. Osmundsbyn sepät tekevät rautaesineitä 1540-1570-luvuilla Raaseporin linnalle ja kuninkaankartanolle. Ei ole poissuljettua, etteikö kyseessä voi olla myös rautakauteenkin ajoittuva kohde.
Maaperäkartan (1:20 000) perustella Lövkärr ja Lammansmossen sijaitsevat samalla hiekkamuodostumalla kuin kohde Raasepori Krogarbacken (1000034418) koillisessa lähellä Läppträsketiä. Krogarbackenin maaperässä havaittiin maastotarkastuksessa 24.4.2019 runsaasti rautasaostumia. On mahdollista, että myös Lammansmossenin ja sen ympäristön maat ovat rautapitoisia ja siten esim. Lammansmossenista on voitu saada riittävän rautapitoista materiaalia eli suomalmia raudan tuotantoa varten. |
| metsakeskus.1000034354 |
710 |
Lövkärr |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27006 |
310713.00000000 |
6659331.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034354 |
Kohde sijaitsee välittömästi tien vieressä tien ja Lammansmossenin suoalueen välissä avohakatulla, hienoa hiekkaa olevalla tasaisella mäntykankaalla. Kangas muodostaa suhteellisen kapean kaistaleen Lammasmossenin ja tien väliin.
Alueen läpi kulkee suolta vettä tuova uoma, joka on ollut alun perin puro ja joka on nyt osin kaivettu suon kuivatusojituksen osaksi. Maaperää ei ole ilmeisesti muokattu ainakaan voimakkaasti hakkuun jälkeen (kevyt laikutus) ja alue on istutettu männylle. Kankaalla kasvaa nuorta mäntyä, nuorta kuusta, lehtipuuvesakkoa ja se on hyvin heinävaltainen.
Kohteessa on useita matalia kuopanteita ja kumpuja, joista ainakin osa on raudanvalmistustoimintaan liittyviä jäännöksiä. Osa kuopanteista voi liittyä muuhunkin toimintaan ja osa saattaa olla luontaisiakin. Suurimmat ja selkeimmät jäännökset sijoittuvat tien viereen ja osa niistä on vaurioitunut tien kunnostamisen ja metsänhakkuun yhteydessä.
Maaperässä on useassa paikassa hyvin voimakkaasti punaiseksi värjäytyneitä kerrostumia ilmeisesti kuumuuden vaikutuksesta. Lisäksi maaperässä on nokisia ja hiilisiä alueita. Eri tavoin värjääntyneitä kohtia voi havainnoida laajalla alueella laikutuksen takia. Luontainen hiekka on alueella erittäin vaaleaa tai kellanvaaleaa.
Tien vieressä muinaisjäännöksen profiili on rikkoutunut ja tarkasteltavissa usean kymmenen metrin pituudelta. Maaperässä ei havaittu mitään ikääviä löytöjä, kuten keramiikkaa tai muita esinelöytöjä tai esineen kappaleita tarkastuksessa 2019. Löytöinä saatiin yksi kappale voimakkaasti palanutta savea, jossa on karkeita maasälvän muruja seassa (paksuus noin 1 cm, koko noin 6,5 cm x 4,5 cm), sileähkö pinta ja sisäpuolella murrospinta. Kyseessä on mahdollisesti palanen raudansulatusuunin savisilauksesta tai jostakin savesta muovatusta rakenneosasta.
Historiallisten lähteiden ja karttojen antaman tiedon perusteella vaikuttaa siltä, että kyseessä voisi olla 1500-lukuun ja/tai 1600-lukuun ajoittuva Osmundsbyn ja Gebbelbyn kylien rajalle sijoittuva historiallisen ajan raudanvalmistuspaikka. Osmundsbyn sepät tekevät rautaesineitä 1540-1570-luvuilla Raaseporin linnalle ja kuninkaankartanolle. Ei ole poissuljettua, etteikö kyseessä voi olla myös rautakauteenkin ajoittuva kohde.
Maaperäkartan (1:20 000) perustella Lövkärr ja Lammansmossen sijaitsevat samalla hiekkamuodostumalla kuin kohde Raasepori Krogarbacken (1000034418) koillisessa lähellä Läppträsketiä. Krogarbackenin maaperässä havaittiin maastotarkastuksessa 24.4.2019 runsaasti rautasaostumia. On mahdollista, että myös Lammansmossenin ja sen ympäristön maat ovat rautapitoisia ja siten esim. Lammansmossenista on voitu saada riittävän rautapitoista materiaalia eli suomalmia raudan tuotantoa varten. |
| metsakeskus.1000034355 |
710 |
Kvarnkulla |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
310843.00000000 |
6659311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034355 |
Kohde sijaitsee Kvarnkullan entisen torpan pihapiirissä osana pihan vesirakennelmia lähellä Gebbelbystä ja Åsenbystä pohjoiseen vievää tietä tien vanhan mutkan pohjoispuolella. Pihalla on nurmea ja koristekasveja.
Pihapiirissä on suvanto ja siitä läpi pihapiirin juokseva kapea puron uoma. Suvanto on ilmeisesti joen patoamisen yhteydessä syntynyt myllylampi, jota on myöhemmin jonkin verran muokattu rantamiltaan nelisivuiseksi ilmeisesti uimamahdollisuuksien parantamiseksi.
Pihapiirin läpi vievä tie on mahdollisesti pengerretty vanhan myllypadon päälle. Patoa on ilmeisesti samalla levennetty. Jossakin vaiheessa padon läpi tien alta on asennettu kulkemaan muovinen rumpu, joka johtaa veden puro-uomaan. Puro-uoma ei ole täysin luonnontilassaan pihapiirissä, vaan sitä näyttää muokatun osana muita piha-rakenteita.
Tarkastuksen perusteella on vaikea arvioida luotettavasti, missä mylly on sijainnut pihapiirissä. Sen yksi mahdollinen paikka on myllyn padon ja sen pohjoispuoleisen puroon muodostuvan pikkusuvannon kohdalla. Tällä kohtaa korkeusero on kuitenkin melko pieni. On myös mahdollista, että se on sijainnut puro-uoman päässä, missä korkeusero on voimakkaampi.
Kvarnkullan seudulla on ollut karttatietojen perusteella myllypaikka ainakin 1730-luvulta 1770-luvulle. Myllypaikalle on vienyt Åsenbystä ja Gebbelbystä tie. Tiereitin kulun perusteella mylly on sijainnut lähellä tien mutkaa. Käytettävissä olleissa myöhemmissä historiallisissa kartoissa myllyn paikka ei ole merkitty. 1800-luvulla karttoihin paikka on merkitty Kvarnkulla torppana.
Kyseessä on mahdollisesti Gebbelbyn kyläläisten jalkamylly Åsenbyn puolella, joka karttalähteiden perusteella on varmasti käytössä 1700-luvulla, mutta joka todennäköisesti periytyy jo 1600-luvulta. Mylly vaikuttaa jäävän käytöstä 1800-luvulle tultaessa, mutta sen nimi säilyy paikan- ja torpannimenä.
Kvarnkullan tilan eteläpuolitse virtaava uoma on kadonnut peruskartalta vuosien 1951 ja 1967 välillä. Lisäksi tie, joka vaikuttaa 1700-luvulta asti tehneen mutkan Kvarnkullan kohdalla on oikaistu vuosien 1951 ja 1982 välillä nykyiselle uralleen. |
| metsakeskus.1000034357 |
285 |
Haudanmäki |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
497137.00000000 |
6719415.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034357 |
Viisi naurishautaa Juurikorvessa Haudanmäen koillisosassa valtatien 15 itäpuolella, Metsäniityntien kaakkoispuolella (ks. alakohteet). Kuopat ovat lähes rivissä.
Noin 2 x 1 metrin kokoisten kuoppien syvyys vaihtelee välillä 20-70 cm. Kuopissa havaittiin heikko podsolimaannos.
Vuoden 2023 inventoinnin yhteydessä kohteen havaittiin olevan ennallaan aiempiin havaintoihin nähden. |
| metsakeskus.1000034358 |
285 |
Haavisto |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
494215.00000000 |
6722586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034358 |
Rajamerkki nykyisten Kouvolan ja Kotkan kaupunkien rajalla, entisellä Sippolan ja Vehkalahden rajalla. Raja vuoden 1844 pitäjänkartalla Kymi 3024 11 (nro.13) ja vuoden 1843 pitäjänkartalla 3024 11 Sippola.
Rajamerkki sijaitsee valtatien 15 länsipuolella Hirvenniityn louhosalueen pohjoispuolella kallioisen mäen luoteisrinteessä. Rajamerkki on 200 x 200 cm laajuinen ja sen korkeus on 120–133 cm. Rajamerkin päällä oleva viisarikivi on kooltaan noin 80 x 100 cm. Rajamerkki on ladottu kivistä, joiden halkaisija on 20–70 cm. Rakenteessa on nähtävissä 3–6 kivikerrosta. Osa päällimmäisistä kivistä on pudonnut rakenteen juurelle. |
| metsakeskus.1000034359 |
286 |
Havukka |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
487850.00000000 |
6742604.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034359 |
Valkealan ja Vehkalahden pitäjien välinen rajamerkki. Raja vuoden 1847 Valkealan pitäjänkartalla (3113 07 Valkeala) ja vuoden 1843 Sippolan pitäjänkartalla (3113 07 Sippola).
Rajamerkki sijaitsee valtatien 15 länsipuolella Kitamäentien ja Havustonkujan välisen metsätien itäpuolella mäntymetsikössä. Rajamerkki on ladottu luonnonkivistä, joiden halkaisija on 20–60 cm. Pohja on neliön muotoinen. Rakennelman laajuus on 120 x 120 cm ja korkeus 100 cm. Maanpäällisiä kivikerroksia on 4–5, sammaleen alla 1–2 kivikerrosta. Rakennelma on osin sortunut. |
| metsakeskus.1000034360 |
286 |
Vehkaojansuo |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
493805.00000000 |
6724916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034360 |
Hiekkakankaan hyvin loivalla kaakkoisrinteellä on kapeahkoja ja matalia muinaisia rantavalleja ja törmiä. Erään matalan vallin - noin 10 m leveä laeltaan - päällä on jo kaukaa selvästi erottuva laakea kuopanne.
Kuopanne on pyöreähkö, halkaisija runsaat 3 metriä. Selvää vallia ei siinä ole. Kuopanteeseen tehdyssä koekuopassa on 15–20 cm paksu podsolimaannoksen huuhtoutumiskerros. Ympäröivässä maastossa se on ohuempi, ehkä 7-10 cm. Kuopassa on huuhtoutumiskerroksen alla erittäin kova anturamaa - tumman ruskea kova rikastumiskerros.
Kuopan funktio ei selvinnyt vuoden 2018 inventoinnissa. Alueella on runsaasti ns. maankoetuskuoppia, joista on etsitty eristyshiekkamateriaalia tietyömaille. Ne ovat nelisivuisia noin 70 x 70 - 1 x 1 m kokoisia syvähköjä (40–50 cm) ja jyrkkäseinäisiä kuoppia ja niiden vierellä tai ympärillä on hiekkakasat. Ko. kuopanne kuitenkin eroaa näistä selkeästi.
Kohteen luonteen selvittäminen vaatii tarkempia maastotutkimuksia. |
| metsakeskus.1000034361 |
285 |
Ylänummi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
498475.00000000 |
6716392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034361 |
Vuosina 1828–40 laaditulla isojakokartalle (G4:1/1-12 Ylänummi) on merkitty usean talon käsittävä kylätontti nykyisen Ylänummen kohdalla. Kylä näkyy myös vuoden 1844 pitäjäkartalla (Kymi 3024 10). Kylän asutus on samalla paikalla vuoden 1967 peruskartalla ja alue on asuttu edelleen. Kylätontin poikki kulkee nykyään junarata. Vuoden 2018 inventoinnissa ei tehty maastotutkimuksia. |
| metsakeskus.1000034362 |
285 |
Peltola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
497949.00000000 |
6717260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034362 |
Vuosina 1828–40 (G9:3/1-12 Ylänummi) laaditulla isojakokartalla on talotontti nykyisen Peltolan tilan kohdalla. Kartan selitysosassa talon omistajaksi on mainittu Paavola.
Paikka on edelleen täysin rakennettu ja asuttu, eikä pihapiiriin sijoittuvaa kylätonttia tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034363 |
285 |
Päärnilä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
498147.00000000 |
6717434.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034363 |
Vuosina 1828–40 (G9:3/1-12 Ylänummi) laaditulla isojakokartalla on talotontti nykyisen Päärnilän tilan kohdalla. Kartan selitysosassa omistajaksi mainittu on Bärnila.
Paikka edelleen täysin rakennettu ja asuttu, eikä pihapiiriin sijoittuvaa kylätonttia tarkastettu maastossa.
2024 Inventointi:
Kylätontti on yhä asuttu ja rakennettu. Kohteen rajaus laadittiin historiallisen kartan
perusteella (G9:3/1-12 Ylänummi). |
| metsakeskus.1000034364 |
285 |
Jaakkola 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
498673.00000000 |
6715607.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034364 |
Vuosina 1828–40 (G9:3/1-12 Ylänummi) laaditulla isojakokartalla on talotontti nykyisen Jaakkola tilan kohdalla. Paikka on edelleen täysin rakennettu ja asuttu, eikä pihapiiriin sijoittuvaa kylätonttia tarkastettu maastossa.
Tontin etäpuolella on purettuun rakennukseen liittyviä jäännöksiä, kuten kiviperustuksesta purettuja kiviä, mutta myös betonisia rakennuksen jäännöksiä, |
| metsakeskus.1000034365 |
285 |
Rantahaka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
500078.00000000 |
6713868.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034365 |
Nykyisen Rantahaan kohdalla on vuoden 1844 pitäjänkartalle (3042 01 Kymi) merkitty kylätontti. Vuosien 1828–40 isojakokartalla on tontin muotoa vastaava rajaus, mutta ei merkintään taloista. Vuoden 1694 (G17:8/1 Neuvoton) kartalla paikalle ei ole merkitty asutusta.
Pitäjänkartalle merkityllä kohdalla on nykyisin omakotitaloja ja alue on täysin rakennettua. Maastossa tarkastetuilla avoimilla, rakentamattomilla kohdilla ei todettu viitteitä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000034366 |
286 |
Tammassuo |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
492957.00000000 |
6729948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034366 |
Inkeroinen Onkioja -nimisen historiallisen ajan sotilasleirin pohjoispuolella todettiin pienialainen käytöstä poistunut louhos. Kivissä oli nähtävissä poran jälkiä. |
| metsakeskus.1000034368 |
286 |
Tykkimäki |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
487981.00000000 |
6749724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034368 |
Etelä-pohjoissuuntainen ja noin 70 metrin pituinen kiviaita Karjalankadun eteläpuolisella kivikkoisella metsäalueella. Aita on kasattu suurista, halkaisijaltaan 20–80 cm kokoisista kivistä ja sen pällä on paksu sammalkerros. Aidassa on muutama aukko polkujen kohdilla.
Vuoden 1847 pitäjänkartalle (3113 08 Valkeala) tai vuoden 1965 peruskartalle (3113 08 Kouvola) paikalle ei ole merkitty mitään kiviaitaa selvittävää. Aita ei esim. sijoitu kartalla näkyvälle kiinteistörajalle. Kohteen ajoitus ja merkitys eivät ole selvillä. |
| metsakeskus.1000034370 |
887 |
Jokinen 3 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
315072.00000000 |
6775843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034370 |
Metallinetsinnässä on löytynyt myöhäisrautakauden esineitä pellosta ja niittykumpareelta 5 - 25 cm syvyydestä (ks. alakohteet; KM 41852). Kumpareella on havaittu palanutta kivistä maata.
Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034371 |
908 |
Muuntajamäki 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
341351.00000000 |
6783108.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034371 |
Metallinetsinnässä löytynyt 10 - 25 cm syvyydestä rautakautisia esineitä (KM 41815; ks. alakohteet).
Rautakautisia metallinetsinlöytöjä pellon keskellä olevalta kumpareelta, alue on rautakautisen miljöön tyyppiesimerkki. Maahan on jätetty mm. tappara. Löytökohta sijaitsee alle 100 m:n päässä lähimmästä kiinteästä muinaisjäännöksestä (Muuntajamäki 908010029). |
| metsakeskus.1000034373 |
405 |
Roninsuo |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
549320.00000000 |
6740280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034373 |
Alueella on puolustusvarustuksia, jotka sijaitsevat viidessä erillisessä osassa. Kohteelle on tehty aluerajaus metsänkäyttöilmoitukseen perustuvan lausunnon yhteydessä lidar-aineiston perusteella 2.1.2019. Kohteesta ei ole tarkempia tietoja. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Kyseessä lienevät ensimmäisen tai toisen maailmansodan aikaiset rakenteet. |
| metsakeskus.1000034374 |
777 |
Junnojärven asema |
10007 |
12005 |
13067 |
11042 |
27028 |
576377.00000000 |
7226195.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034374 |
Kohde sijaitsee noin 32,4 kilometriä Suomussalmen Ämmänsaaren kirkosta luoteeseen, Lipontien molemmin puolin, Päävaaran talosta länsiluoteeseen. Paikalla on toiminut jatkosodan aikana saksalaisten rakentaman kenttäradan Junnojärven asema. Ratapiha-alue sijoittuu muinaisjäänösrekisterin pisteen kohdalle. Saksalaisten "rakennussuunnitelmakartan" mukaan ratapihan pääraiteen pituus on ollut 260 metriä. Arkistolähteiden mukaan melkein ratapihan pohjoispäässä, radan länsipuolella, on ollut kaksihuoneinen asemarakennus, jonka ulkomitat ovat olleet 6,5 x 5,38 m. Perusta on ollut todennäköisesti betonia ja rakennuksen keskellä on ollut muurattu tulisija (P. Huttunen).
Varmaa havaintoa asemarakennuksen sijainnista ei tehty, mutta oletetun ratapihan pohjoispäässä havaittiin kooltaan 2,4 x 2,4 metriä kokoinen kuoppa, joka oli 0,6 metriä syvä. Kuopan itäpuolella oli jäänteitä betonista. Ratapiha-alueen pohjoispuolella havaittiin noin 560 metriä säilynyttä kenttäradanpohjaa kolmessa osassa. Ratapihasta kaakkoon havaittiin 10 poteroa etelä-pohjoinen linjassa, jotka todennäköisesti liittyvät saksalaisaikaan. Ratapihan ja Lipontien länsipuolella on jäänteet tähystyspuusta sekä useita kuoppajäänteitä sekä rakennuksen jäänteitä. Osa liittynee metsäkämppään, joka on sijainnut tienhaaran molemmin puolin. |
| metsakeskus.1000034375 |
777 |
Rokonsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576531.00000000 |
7225854.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034375 |
Tervahauta sijaitsee käytöstä poistetun radan itäpuolella, Lipontiestä noin 65 metriä pohjoiseen. Tervahaudan halkaisija on 13 metriä ja vallien leveys noin 2,8 metriä. Tervahautaa kiertää matala oja. Halssi on noin 6 metriä pitkä ja laskee länteen. |
| metsakeskus.1000034378 |
226 |
Ylimensalmi 2 |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27008 |
388805.00000000 |
6975310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034378 |
Suomen sodan Karstulan taistelun (21.8.1808) itäinen taistelupaikka (http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200907292959).
Maaperä on sekoittunutta n. 20 cm syvyydelle saakka ja muistuttaa vanhaa peltoa tai laidunta. Paikalla ei ole ollut viljelyä tai laidunnustoimintaa 1700- ja 1800- ja 1900-luvun karttojen mukaan.
Paikalla ei ole maanpäälle näkyviä rakenteita. Paikka vaatii tarkempaa tutkimista aluerajausta varten.
Paikka on koskematon. |
| metsakeskus.1000034379 |
172 |
Huhmarsaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
448776.00000000 |
6848319.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034379 |
Huhmarsaaren länsipäässä, saaren korkeimmalla kohdalla on sammalen peittämä 4 m halkaisijaltaan ja maanpinnasta 30 cm korkea pyöreähkö röykkiö. Sammalen alla tuntuu irtokiviä. Paikalta on löytynyt pieni hevosenkenkäsolki. Hevosenkenkäsoljen löytöpaikka on n. 3 m päässä röykkiöstä itä-länsi suuntaisesti röykkiön keskilinjasta ja sen maanpäälle näkyvistä rajoista.
Saaren etelärannalla on raunioitunut sauna ja grillipaikka. |
| metsakeskus.1000034380 |
182 |
Könkkölä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403720.00000000 |
6859730.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034380 |
Paikka sijaitsee Jämsän kirkosta 2,5 km etelään ja valtatie 9:n liikenneympyrästä 860 m pohjoiseen, rautatien kaarteen lounaispuolella olevalla etelään viettävällä peltorinteellä.
Paikalla on muinainen etelään kurottuva niemeke jonka alalla pellossa kvartseja. Suurin osa löydöistä niemekkeen kärkialueelta ja sen länsipuoliselta rinteeltä. Paikkaa tarkastettaessa pelto oli kynnettynä ja kostea ja havainnointiolosuhteet mitä parhaimmat. Paikka rajattu kvartsien levinnän mukaan. Maaperä paikalla hieta/hiesumoreeni.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohde sijaitsi viljellyllä pellolla, joten inventoinnin yhteydessä kohdetta ei tarkastettu lähempää. |
| metsakeskus.1000034381 |
182 |
Könkkölä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403616.00000000 |
6859726.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034381 |
Paikka sijaitsee Jämsän kirkosta 2,1 km lounaaseen ja valtatie 9:n liikenneympyrästä 850 m pohjoiseen, rautatieltä n. 200 m luoteeseen, etelään laskevassa peltorinteessä.
Paikalla peltorinteessä runsaasti kvartseja. Kaksi löytökeskittymää joiden välillä n. 25 m leveä vähälöytöinen alue. Paikka rajattu pellon pinnasta tehtyjen löytöhavaintojen perusteella.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohde sijaitsi viljellyllä pellolla, joten inventoinnin yhteydessä kohdetta ei tarkastettu lähempää. |
| metsakeskus.1000034384 |
202 |
Espola 3 |
10007 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
244688.00000000 |
6711478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034384 |
Kuralan kylämäestä Littoistenjärven eteläpuolelle johtava tie, joka näkyy Kuninkaankartastossa. On nykyisin käytössä kevyenliikenteenväylänä. |
| metsakeskus.1000034385 |
777 |
Hanhilampi |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27008 |
581592.00000000 |
7227504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034385 |
Kohde sijaitsee Suomussalmen kunnan pohjoisosassa Näljängän Pohjanvaaran luonnonsuojelualueella, Hanhilammen pohjoispään itäpuolella. Hanhilampi on pieni suon ympäröimä lampi, johon laskee puro sen pohjoispäästä Hanhisuosta. Suon reunassa on suuri kivi, josta noin parin metsin päässä on kelottunut mänty. Männyn itäpuolella on pilkka, johon on kaiverrettu vuosiluku 1845 ja sen yläpuolelle puumerkki (muistuttaa sydäntä, jonka keskellä risti). Vuosiluvun alapuolelle on kaiverrettu kirjain A. Pilkan pituus on 60 cm ja leveys 8 cm. |
| metsakeskus.1000034386 |
678 |
Annanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
386475.00000000 |
7168145.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034386 |
Tervahauta, jonka keskikuopan halkaisija on noin 6 metriä ja syvyys noin 1 metri. Haudan kokonaishalkaisija noin 14 metriä. Halssi suuntaa kohti itää, ja se on noin 4 metriä pitkä ja 1 metriä leveä. |
| metsakeskus.1000034387 |
91 |
Vallisaari Kukisalmi 2 |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27007 |
389535.00000000 |
6668152.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034387 |
Sijaintipaikka on Helsingin edustalla Vallisaaren itäpuolella Kukisalmessa eli Kuggsundetissa, Vallisaaren ja Kuninkaansaaren välillä.
Viisi erillistä muodostelmaa veden pohjassa, joiden oletetaan olevan jäännöksiä 1700-luvun väyläesteestä. Kokonaisuuteen kuulu kolme hirsiarkun jäännöstä sekä yksi kivikehämäinen muodostelma ja yksi kivikasa. Kuninkaan merikartastoon 1791-1796 on merkitty Vallisaaren ja Kuninkaansaaren väliseen Kuggsundet -salmeen kolmiosainen este, jonka kohdalla on teksti "försänkt". On mahdollista, että Kukisalmessa oleva hylky Vallisaari Kukisalmi 1 liittyy myös väyläesteeseen.
Ensimmäistä kertaa Kukisalmea on yritetty sulkea este arkuin 1720-luvulla. Lopullisesti salmi suljettiin 1890-luvulla. Maalinnoitteita Vallisaareen rakennettiin siinä vaiheessa, kun Viaporin linnoituksen rakentaminen aloitettiin Ehrensvärdin johdolla 1748. Myös venäläiset linnoittivat Vallisaarta 1800-luvun puolesta välistä 1900-luvun alkuun saakka. |
| metsakeskus.1000034390 |
491 |
Särkijärvi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
513501.00000000 |
6843092.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034390 |
Rinnevalovarjostuskuvan perusteella mahdollinen tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034391 |
918 |
Mäntymäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
209336.00000000 |
6739032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034391 |
Metallinetsimellä löydetty mahdollisesti kalmistoon viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.1000034392 |
507 |
Loukkusaari |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
496058.00000000 |
6810056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034392 |
Ensimmäisen maailmansodan aikaisia kaivantoja Loukkusaaren pohjoisrannalla. |
| metsakeskus.1000034393 |
202 |
Karpanmäki |
10001 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
248091.00000000 |
6705539.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034393 |
Kivessä on vaakasuorassa rivi porattuja reiki. Muutamassa niistä on rautakiilat paikallaan. |
| metsakeskus.1000034394 |
687 |
Katajasalmensuot 1 |
10001 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
566851.00000000 |
7043815.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034394 |
Lapinjärven länsirannalla sijaitsee laserkeilausaineiston perusteella havaittu mahdollinen raudanvalmistuspaikka, jossa miilunpohja ja 2kpl kuonakasoja. Maastossa tarkastamaton kohde. |
| metsakeskus.1000034395 |
687 |
Katajasalmensuot 2 |
10001 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
567123.00000000 |
7043457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034395 |
Lapinjärven länsirannalla laserkeilausaineiston perusteella havaittu mahdollinen raudanvalmistuspaikka, jossa miilunpohja ja kuonakasa. Maastossa tarkastamaton kohde. |
| metsakeskus.1000034396 |
857 |
Koivuranta |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
581377.00000000 |
6952903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034396 |
Kojanniemen etelärannalla, Hoikkalahden pohjoispuolella sijaitse 31 kiviröykkiötä. Röykkiöt sijoittuvat Kortekaarteen talon luoteispuolelle, Kojanniemen molemmin puolin sijoittuvaan kapeaan mäkien väliseen laaksoon. Röykkiöitä havaittiin noin 250 metrin pituiselta ja noin 60 metrin levyiseltä alueelta. Röykkiöiden koko vaihtelee noin 1 ja 3 metrin välillä, korkeutta niillä on 0,5 - 1 metriä. Röykkiöissä ei vaikuta olevan maata, vaan ne on tehty yksinomaan kivistä.
Röykkiöt ovat mitä ilmeisemmin kaskiröykkiöitä. Vuoden 1788 kartalla paikka on asumaton, samoin kuin 1845-46 laaditulla pitäjänkartalla. Myöskään vuoden 1974 peruskartan läheiset pellot eivät ulotu alueelle. Vanhojen karttojen perusteella asutus paikalle on tullut 1800- luvun puolivälin jälkeen mutta kaskeamista on voitu alueella harjoittaa myös ennen kiinteää asutusta. |
| metsakeskus.1000034397 |
171 |
Saarikko 1 |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
534498.00000000 |
6903262.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034397 |
Sijaintipaikka on noin 12 km Joroisten keskustasta luoteeseen Saarikko-lammen pohjassa lammen kapeimmalla kohdalla itärannan tuntumassa.
Liistekatiskan jäännös. Mutapohjasta nousee liisteiden päitä. Liisteitä on alueella, jonka halkaisija on arviolta 3 - 5 metriä.
Jäännös löytyi biosnorklauksen yhteydessä sattumalta 2013. |
| metsakeskus.1000034398 |
171 |
Saarikko 2 |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
534199.00000000 |
6903280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034398 |
Sijaintipaikka on noin 12 km Joroisten keskustasta luoteeseen Saarikko -lammen pohjassa n. 1,5 metrin syvyydessä lammen länsipäässä lampeen etelästä laskevan suo-ojan edustalla.
Liistekatiskan jäännös. Mutapohjasta nousee liisteiden päitä.
Jäännös havaittiin 2013 biosnorklauksen yhteydessä sattumalta. |
| metsakeskus.1000034400 |
165 |
Syrjälä |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
368083.00000000 |
6758803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034400 |
Kohde sijaitsee mäntymetsässä Sälilammentien varrella, sen lounaispuolella. Kalmiston eteläpuolella on metsää ja pohjoispuolella on peltoalue. Paikalta on pohjoispuolella olevalle Hiidenjoelle noin 400 m ja eteläpuolella oleville kahdelle lammelle 350 - 400 m. Maaperä paikalla on hiekkamoreenia.
Joulukuussa 2018 paikalta on löytynyt metallinetsinnässä partakirves, veitsi ja myöhäisrautakautinen vyönhela sekä alakohteiksi merkityt kuolaimet ja miniatyyrikirves. Löytöpaikka on metsää. Löytäjät ilmoittivat havainneensa tummunutta maata ja harvan kiveyksen maan alla.
Vuonna 2019 toteutetussa arkeologisessa inventoinnissa (Mikroliitti Oy) löytöalue tulkittiin rautakautiseksi polttokenttäkalmistoksi. Alue rajattiin vuoden 2018 metallinilmaisinlöytöjen sekä vuoden 2019 inventoinnissa todettujen havaintojen ja metallinilmaisinsignaalien sekä topografian perusteella. Rajatun rautakautisen kalmiston alue - lukuun ottamatta sen läheisyydessä olevia pieniä hiekanottokuoppia - vaikuttaa ehyeltä ja hyvin säilyneeltä.
Inventoinnin yhteydessä, 28.8.2019, havaittiin että alueella oli kaivettu ainakin 3 - 4 pientä kuoppaa kesän 2019 aikana - mitä ilmeisimmin metallinilmaisinharrastajien tekemiä. |
| metsakeskus.1000034401 |
857 |
Suontaka |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
582126.00000000 |
6951767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034401 |
Hoikkalahden pohjukassa, Suontaan talon länsipuolelta, havaittiin 50 kiviröykkiötä. Röykkiöistä suurin osa on Kojanniementien länsipuolella – 13 niistä sijoittuu tien itäpuolelle. Röykkiöt on koottu kivistä ja valtaosa niistä on selkeästi erotettavissa avarapohjaisessa metsikössä.
Röykkiöiden halkaisija vaihtelee noin 1,5 ja 4 metrin välillä. Korkeimmat röykkiöt ovat noin 1,4 metriä korkeita ja matalimmat reilu puoli metriä. Kiviröykkiöt ovat mitä ilmeisemmin kaskiröykkiöitä. Pellonraivauskiviksi ne on koottu liian tiiviiksi rykelmäksi mäen korkealle osalle. Paikalla on ollut talo kaikilla tarkastetuilla vanhoilla kartoilla (v. 1788 Ylä-Savon yleikartta, vuosien 1845-46 pitäjänkartta, v. 1974 peruskartta). |
| metsakeskus.1000034402 |
857 |
Hottikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
581052.00000000 |
6951775.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034402 |
Hoikkalahden eteläpuolella Hottikankaalla sijaitsee tervaränni noin 109 metrin korkeustasolla. Vesirajaan tervaränniltä on noin 110 metriä.
Tervaränni on noin 3,5 metrin pituinen ja hieman alle kaksi metriä leveä kaivanto, jonka leveys on noin 1,5 metriä. Maastoon tervaränni sijoittuu lounas-kaakko suuntaisesti (rinne laskee paikalla loivasti kaakkoon). Tervarännin päässä, kaakon puolella, on noin halkaisijaltaan noin metrinen juoksutuskuopan painauma. Sekä tervarännin että juoksutuskuopan maksimisyvyys on noin 30 cm.
Tervarännin pohjalle tehdystä koekuopasta havaittiin pintakarikkeen alta, noin 10 cm syvyydestä ohut huuhtoumakerros. Huuhtoumakerroksen alla maaperä oli sekoittunutta hiekkaa. Noin 35 cm syvyydestä todettiin muutaman sentin paksuinen hiili- ja nokikerros. |
| metsakeskus.1000034403 |
857 |
Tuliniemi |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
579354.00000000 |
6953151.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034403 |
Hoikkalahden suun eteläpuolella, Tuliniemen tyvessä, sijaitsee 28 kaskiröykkiötä. Röykkiöt sijoittuvat niemeen johtavan tien molemmin puolin noin 240 x 60 metrin kokoiselle alueelle.
Röykkiöiden halkaisija vaihtelee noin 1,5 ja 3 metrin välillä. Korkeutta röykkiöillä on keskimäärin hieman alle metri. Osa röykkiöistä on vahingoittunut ilmeisesti metsätöiden yhteydessä.
Ylä-Savoa esittävällä yleiskartalla (v. 1788) Tuliniemen tyveen on merkitty talo. Pitäjänkartalla (v. 1845-46) paikka on autio. Vuoden 1974 peruskartalla paikalle on merkitty talo, mikä on samalla paikalla edelleen. |
| metsakeskus.1000034404 |
82 |
Perämäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
356541.00000000 |
6776443.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034404 |
Metallinetsinnässä on vuonna 2019 löytynyt viikinkiajan tasavarsisolki ja rautakautinen hopeasormus. Löytyneet noin 15 cm syvyydestä. Lisää löytöjä ilmoitettu marras- ja joulukuussa 2022 (Ilppari ILM25230, ILM25319).
Alueen runsas löytöaineiston viittaa polttokenttäkalmistoon, jonka laajuuden ja säilyneisyyden selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000034405 |
82 |
Seppälä |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
356454.00000000 |
6776085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034405 |
Metallinetsinnässä löytynyt nauhapunoskuviolla koristeltu kupariseoksinen veitsenkahva ja muita myöhäisrautakautisia löytöjä (ILM25229 ja 13841).
Alueen löytöaineiston viittaa polttokenttäkalmistoon, jonka laajuuden ja säilyneisyyden selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000034407 |
297 |
Timgrenin muotopuutarha |
10007 |
12001 |
13012 |
11006 |
27000 |
536637.00000000 |
6975512.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034407 |
Kuopion kaupunki vuokrasi 2,65 hehtaarin tontin vuonna 1894 Axel Timgrenille.
Timgren vaikutti aikoinaan Suomen Pankissa ja hänen isänsä oli hovineuvos Oskar Timgren. Alex Timgren rakennutti tontille pitsihuvilan jonka myöhemmin omisti rouva Viola Ranin, kauppaneuvos Raninin vaimo. Myöhemmin huvila toimi Viola Raninin testamentin mukaan lasten kesäsiirtolana 1950-luvulle saakka. Huvila oli tuossa vaiheessa Kuopion kaupungin ja huvilan annettiin rapistua ja se purettiin 1970-luvulla.
Puutarhan oli suunnitellut ilmeisesti Mårten Stenius. Muotopuutarha käsittää kohti itää/itäkaakkoa olevan rinteen joka on noin 40 asteen kulmassa. Puutarha
on pengerretty suuria kiviä käyttäen. Perimätiedon mukaan kivet olisivat alunperin jostakin Suomen sodan (1808-1809) aikaisesta puolustusrakennelmasta.
Paikka on nykyisin metsittynyt. Rinteessä on useita kiviterasseja, joilla on kasvatettu erilaisia kukkia ja pensaita. Nykyisin sankka männikkö ja kuusikko peittää paikan ja suuret puut murtavat kylmämuurattuja muureja.
Alueella on myös jäljellä kiviportaita ja rantapolun järvenpuoleinen rantamuuri on tehty ilmeisesti kylmämuuraamalla. Alueella sijaitsee pieni saari ja sinne on tehty kivistä muuraten laituri. Laituri on toiminut kulkuväylänä saareen missä on löydettävissä huvimajan tai uimalan kivijalat. Jäät ovat tuhonneet laiturirakennetta, mutta se on selvästi nähtävissä ja kuljettavissa kuivin jaloin saareen.
Itse huvila sijaitsi tasanteella rinteen yläpuolella. Yhden terassin leveys oli noin 4 metriä. Maa-aines on ilmeisesti tuotu muualta koska rinne vaikuttaa olevan moreenia.
Alueelta voi löytää vielä joitakin puutarhakasvien karkulaisia; syreeni, metsäruusu (?) ja sinivuokkoja (ei luontainen alueella). |
| metsakeskus.1000034409 |
851 |
Röyttän hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
376785.00000000 |
7298734.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034409 |
Aluksen hylky sijaitsee Tornion kaupungin edustalla, Röyttä-nimisen mökkisaaren rannassa tasaisella hiekkapohjalla matalassa vedessä.
Kohde on noin 25 metriä pitkä ja 8 metriä leveä erittäin järeästä puutavarasta rakennetun limisaumaisen aluksen pohjaosa. Näkyvissä ei ole metallisia rakenneosia tai kiinnityksiä. Jäät ovat selkeästi rikkoneet hylkyä ja siirtäneet rakenneosia. Pohjassa on kuitenkin selkeästi nähtävissä järeät pohjatukit sekä osia vesirajan kyljistä. Alus on todennäköisesti riisuttu ja hylätty rantaan.
Hylyn ilmoittaja kertoi, että hänelle hylystä kertonut ilmoittaja oli nähnyt sen ensimmäistä kertaa 1960-luvulla, jolloin ei ollut saatavilla mitään tietoa aluksen alkuperästä. On kuitenkin hyvin mahdollista, että alus on ollut paikallista tekoa ja liittyy mahdollisesti paikalliseen puutavaran rahtaukseen. Paikalliset valmistivat erityisesti jähti-tyyppisiä aluksia. Hylyn vankka rakenne viittaa siihen, että sillä on kuljetettu raskaita lasteja. Röyttä-saaren pohjoispuolella sijaitsee Laivaniemenlahti ja Laivaniemi, jolla perimätiedon mukaan on ollut laivanrakennusta. |
| metsakeskus.1000034418 |
710 |
Krogarbacken |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
312172.00000000 |
6661284.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034418 |
Kohde sijaitsee Karjaan keskustan lounaispuolella ja Lepinjärven rannasta länteen avohakatulla metsäalueella, joka viettää loivasti kaakkoon. Kohteen länsipuolella on melko suuri hiekkakuoppa. Paikalla on tehty avohakkuu loppuvuonna 2017.
Maastossa kohteessa havaittiin vuonna 2018 rautakuonan pala, palanutta savea sekä vahvaa nokista maata ja hiiliä metsätyökoneen ajourista kahdesta eri paikasta. Savi on vaikuttanut olleen jonkin rakenteen tiivisteenä. Havaintohetkellä maaperä on ollut suhteellisen vaurioitumaton poislukien metsäkoneen ja puunajon yhteydessä syntyneitä ajouria. Alueelta oli myös havaittu runsaasti metallinetsimen antamia rautasignaaleja.
Kohde tarkastettiin huhtikuussa 2019. Sillä havaittiin uuninjäännös, jossa oli tiiltä (halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja korkeus 70 cm). Lisäksi havaittiin kaksi erikokoista kuoppaa (suurempi halkaisijaltaan noin 2-3 metriä (sijaintikoordinaatit 6661302 / 312193) ja pienempi noin 1 m (sijaintikoordinaatit (6661296 / 312187)). Suurempi kuopista oli nelisivuinen muodoltaan. Maaperän havaittiin rikkoutuneen monissa paikoissa metsätalouden harjoittamisen yhteydessä. Maaperässä havaittiin tiilen lisäksi palanutta ja kuonaantunutta savea sekä kotieläinten luiksi tulkittuja luita. Paikalta ei löydetty asuinpaikkaan viittaavia löytöjä.
On mahdollista, että alueella on ollut jokin historialliseen Domargårdin kartanoon liittyvä toimintapaikka (ks. lisää kohta lisätiedot). Jos löydöt liittyvät tähän toimintaan, paikalla on saattanut olla esimerkiksi pajan paikka, sillä pajat on yleensä rakennettu palovaaran vuoksi hieman asutuksesta kauemmas. Paikalta ei kuitenkaan löydetty kierrätysrautaesineitä tai muitakaan raudan käsittelyyn viittaavia löytöjä. Maaperässä on runsaasti rautasaostumia, jotka ovat voineet aiheuttaa rautasignaalit. Pajaa todennäköisemmältä vaikuttaa, että kohteessa on ollut riihi tai jokin vastaava talousrakennus. |
| metsakeskus.1000034419 |
240 |
Lahian laivaloukku |
10002 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
370626.00000000 |
7274589.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034419 |
Laivaloukku sijaitsee Perämerellä lähellä Ruotsin rajaa Lahian matalikon pohjois- ja luoteispuolella. Alue on avomerellä, jossa pohja on tasaista hiekkaa. Matalikko ei erotu tyynellä säällä, mutta tuulella aallot rikkoutuvat sen pintaan. Matalikkoa on vaikea havaita.
Laivaloukun alueella sijaitsee useita puisten alusten hylkyjä (alakohteet Lahia 1, Lahia 3, Lahia 5 ja Lahia 6) ja hylkyjen osia sekä irtonaisia rakenneosia. Eri rakenneosien ja hylkyjen osien suhde toisiinsa on epävarma. Alueella sijaitsevat hylyt ajoittuvat todennäköisesti 1800- ja 1900-luvuille. Ne ovat osin hajonneet ja ajautuneet laajalle alueelle jäiden ja aaltojen liikuttamina.
Hylkyjen ja niiden osien alkuperä ja tarkka ajoitus ei ole selvillä. Jollakin niistä saattaa kuitenkin olla yhteys seuraavaan lehtitietoon: Kemin tullikamari ilmoitti 24.8.1885 pidettävästä huutokaupasta, jossa myytiin irtainta omaisuutta, joka oli pelastettu haaksirikkoutuneesta saksalaisesta parkkilaivasta. Laivan nimi oli Venus. Samalla huutokaupattiin myös Venus-laivan runko, jonka kerrottiin makaavan Lahia -nimisellä matalikolla.
Matalikon ympäristö ja sen geologiset muodostelmat sekä hylkyjen kokonaisuus muodostavat vedenalaisen maiseman, jossa yhdistyvät luonnon- sekä kulttuuriset tekijät. |
| metsakeskus.1000034420 |
710 |
Jussarö Gaddarna laivaloukku |
10002 |
12014 |
13197 |
11006 |
27007 |
307726.00000000 |
6633713.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034420 |
Sijaintipaikka on Jussarön eteläpuolisessa ulkosaaristossa, Jussarö Gaddarna -nimisen saariryhmän alueella. Alue koostuu pienistä saarista ja luodoista sekä lukemattomista pinnan alaisista ja yläpuolella olevista karikoista. Merenpohja on alueella hyvin kivikkoista, syvänteet ja jyrkät matalikot vaihtelevat.
Laivaloukku sijaitsee Suomenlahdella länsi-itä-suuntaisen laivaliikenteen pohjoispuolella, jonne laivat saattoivat helposti ajautua huonolla säällä. Alueella on useita alusten hylkyjä, hylkyjen osia sekä hylyistä peräisin olevia irrallisia puuosia. Tähän mennessä tunnetut hylyt ajoittuvat 1700-luvulta 1900-luvulle. Osa hylyistä on ajoitettu dendrokronologisella menetelmällä. Alueelta on löytynyt myös esineitä, kuten plokeja, tykkejä sekä venäläinen tullisinetti 1700-luvulta. Alueesta varoitetaan jo 1700-luvun kartoissa paikkana, jossa merenpohjan rautapitoisuus sekoittaa magneettiset kompassit. Jonas Hahnin merikartassa alueelle on merkitty hylky.
Laivaloukun ympäristö ja geologiset muodostelmat sekä hylkyjen kokonaisuus muodostavat vedenalaisen maiseman, jossa yhdistyvät luonnon- sekä kulttuuriset tekijät. |
| metsakeskus.1000034420 |
710 |
Jussarö Gaddarna laivaloukku |
10002 |
12014 |
13197 |
11006 |
27008 |
307726.00000000 |
6633713.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034420 |
Sijaintipaikka on Jussarön eteläpuolisessa ulkosaaristossa, Jussarö Gaddarna -nimisen saariryhmän alueella. Alue koostuu pienistä saarista ja luodoista sekä lukemattomista pinnan alaisista ja yläpuolella olevista karikoista. Merenpohja on alueella hyvin kivikkoista, syvänteet ja jyrkät matalikot vaihtelevat.
Laivaloukku sijaitsee Suomenlahdella länsi-itä-suuntaisen laivaliikenteen pohjoispuolella, jonne laivat saattoivat helposti ajautua huonolla säällä. Alueella on useita alusten hylkyjä, hylkyjen osia sekä hylyistä peräisin olevia irrallisia puuosia. Tähän mennessä tunnetut hylyt ajoittuvat 1700-luvulta 1900-luvulle. Osa hylyistä on ajoitettu dendrokronologisella menetelmällä. Alueelta on löytynyt myös esineitä, kuten plokeja, tykkejä sekä venäläinen tullisinetti 1700-luvulta. Alueesta varoitetaan jo 1700-luvun kartoissa paikkana, jossa merenpohjan rautapitoisuus sekoittaa magneettiset kompassit. Jonas Hahnin merikartassa alueelle on merkitty hylky.
Laivaloukun ympäristö ja geologiset muodostelmat sekä hylkyjen kokonaisuus muodostavat vedenalaisen maiseman, jossa yhdistyvät luonnon- sekä kulttuuriset tekijät. |
| metsakeskus.1000034421 |
204 |
Mietilä |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
584651.00000000 |
6977340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034421 |
Vuoden 1823 kartalla (Thilen 1823) Rikkalahden koillisosaan on merkitty kaksi taloa, numerot 9 (Postila) ja 10 (Mietilä). Paikalla on nimeämättömät talot samoissa paikoissa myös vuoden 1845 pitäjänkartalla (Thilen 1845). Vuoden 1974 peruskartalla tilanne on muuttunut: pohjoisempi taloista Mietilä on autioitunut ja sen paikalla on pellon ja metsän raja. Postilan talo sen sijaan on edelleen asuttu.
Vuoden 1823 kartan talot pystyy asemoimaan nykykartalle arviolta 30-40 metrin tarkkuudella. Paikkaa tarkastaessa nykyisen Niinimäen talon luoteispuolelta todettiin neljä raivausröykkiötä sekä yksi, noin 4,5 x 4,5 m kokoinen rakennuksen perustus. Perustuksen koilliskulmalla on nähtävissä noin 1,5 x 1,5 m kokoisen uunin jäännökset. Perustus on tehty kivistä ja maasta – sammalkerroksen alta pilkotti myös muutama tiilen kappale.
Alueelta havaittujen raivausröykkiöiden halkaisija vaihtelee 5 ja 7 m välillä. Ne olivat pi-kemminkin lykitty alarinteeseen kuin huolellisesti paikalleen kasattuja. Maasto rakennuksen perustuksen ja raivausröykkiöiden alueella on avarapohjaista talousmetsää. |
| metsakeskus.1000034422 |
71 |
Luolakaarto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
422288.00000000 |
7097982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034422 |
Peruskartalle merkitty tervahauta, jonka halkaisija on 15 m, josta kuopan halkaisija on 8 m. Sen halssi suuntautuu lounaaseen. Hauta sijaitsee hiekkakaarron luoteisella haaralla. Vuoden 2018 Kesonmäen tuulivoimapuiston inventoinnin aikaan alueella kasvoi harvennettua varttunutta kasvatusmetsää. Tervahaudan koillispuolella kulkee traktoritie (itä-länsisuunnassa). |
| metsakeskus.1000034423 |
71 |
Riihikaarronneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
421918.00000000 |
7097453.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034423 |
Riihikaarronnevan pienellä hiekkasaarekkeella sijaitseva tervahauta, jonka halkaisija on 12 m. Halssi suuntautuu lounaaseen. Kohteen tarkastusaikana Kesonmäen tuulivoimapuiston inventoinnissa vuonna 2018 ympäristössä ja haudan päällä kasvoi varttunutta puustoa. |
| metsakeskus.1000034424 |
71 |
Luolakaarto itä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
422739.00000000 |
7098502.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034424 |
Kesonmäen eteläpuolella metsätien itäpuolella on kämppä, josta on jäljellä kaksi muuta rakennusta, rakennukst sijaitsevat kaarron korkeimmalla kohdalla. Niiden väliin on kaivettu lampi, jossa on vielä laiturin jäänteet. Varsinainen kämppä lammen eteläpuolella (mitat n. 7,5 x 5,5 m) on jossain vaiheessa uusittu, nykyään se on hylätty. Lammen pohjoispuolella on pieni saunarakennus, mitat 3,5 x 5 m (veranta mukaan lukien). Lammen länsipuolella on tallin melko sortunut hirsikehikko, mitat 5,5 x 5 m. Kohde on merkitty vuoden 1955 peruskartalle. Hevostallista päätellen kämppä on voitu rakentaa sotien aikana tai sitä aikaisemminkin. |
| metsakeskus.1000034425 |
71 |
Riihikaarto pohjoinen |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
422872.00000000 |
7097645.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034425 |
Riihikaarron pohjoisosassa metsätien itäpuolella on puretun kämpän pohja, mitat n. 7 x 5,5 m. Pohja erottui ympäristöstään selvästi, ja sen alueella on vielä tiiliä ja roskia. Pohjasta n. 15 m koilliseen on kellarikuoppa, mitat n. 2,5 x 2,5 m, syvyys yli 0,6 m.
Kämpän ikä on epäselvä eikä sitä ole merkitty vuosien 1955, 1977 tai 1989 peruskartoille – se tuskin on kuitenkaan vuotta 1989 nuorempi. |
| metsakeskus.1000034426 |
91 |
Hval |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
387542.00000000 |
6658883.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034426 |
Sijaintipaikka on Helsingin edustalla ulkosaaristossa lounaaseen Päntäri -luodosta. Hylky on merkitty merikartalle.
Kaljaasi Hvalin hylky. Rungon pituus on noin 21 metriä ja leveys 5,8 metriä. Runko on tehty tammesta.
Alus upposi 2004, kun sitä oltiin siirtämässä Viroon myyntiä varten. Alus oli rakennettu Virossa Vormsin saarella 1902 ja sen alkuperäinen nimi oli Val. Suomeen alus ostettiin 1922, minkä jälkeen siihen asennettiin kone. Aluksen kotipaikka oli Porvoo ja sen jälkeen Turku. Alusta käytettiin ainakin halkojen kuljetukseen. Kauppaliikenteessä alus oli vuoteen 1966 asti. Sen jälkeen se oli mm. sukellusseuran käytössä. Aluksen tietoja on www.hylyt.netissä (Hval). |
| metsakeskus.1000034428 |
109 |
Taljalan kylä |
10001 |
12001 |
13007 |
11010 |
27004 |
340772.00000000 |
6777362.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034428 |
Varhaisin maininta kylästä vuodelta 1494, 1560-luvulla kylään kuului seitsemän taloa. Vuoden 2019 kaapelikaivuun valvonnan esitöiden yhteydessä ei Kansallisarkistosta löydetty Taljalan alueen ns. maakirjakarttoja tai isojakokarttoja. Aluetta kuvaavista vanhoista kartoista tarkastettiin aiemmin mainittu kuninkaan kartasto, vuoden 1842 pitäjänkartta, vuoden 1899/1900 senaatinkartta sekä vanhat peruskartat (1956, 1961, 1976, 1982 ja 1986). Kuninkaan kartaston ja pitäjänkarttojen yleispiirteisyydestä ja mittakaavavirheistä johtuen yksittäisten talojen tarkka sijainti on mahdoton paikantaa niiden avulla. Tarkastettujen karttojen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kylä on sijainnut samalla paikalla jo vuosisatoja.
Vuoden 2019 valvonnan aikana kaivetuista kaapeliojista ei havaittu kiinteäksi muinaisjäännökseksi tulkittavia jäänteitä. Taljalan kylän alueella on asuttu vähintään keski-ajalta lähtien, todennäköisesti jo rautakaudelta, joten on hyvinkin todennäköistä, että alueella on toistaiseksi löytymättömiä vanhan asutuksen jäänteitä. Valvonnan aikana nähdyn perusteella sellaisia voisi olla valvotun Rantalantien osuuden itä- ja luoteispuolilla. |
| metsakeskus.1000034430 |
777 |
Pieni Märäntö |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27019 |
585277.00000000 |
7204354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034430 |
Kohde sijaitsee Märännönkankaan pohjoisreunalla, Iso Märäntö-nimisen pienen järven eteläpuolella noin yhdeksän kilometriä Suomussalmen Ämmänsaaresta luoteeseen. Kohteesta on löytynyt metallinpaljastimella korvalusikka. Löytöpaikan länsipuolella kulkevalta Kokkotaipaleentieltä on löytöpaikalle noin 130 metriä. Märännönkankaan kasvillisuus koostuu pääasiallisesti harvennetusta mäntymetsästä sekä joistain hajanaisista kuusista, eikä korvalusikan löytöpaikan kasvillisuus eroa alueen yleisestä kasvillisuudesta mainittavalla tavalla, joskin näiltä osin kangas laskee loivahkosti pohjoiseen muuttuen lammen rantaa kohden tultaessa vähitellen kosteikoksi.
Löytöpaikalla, samoin kuin myös muualla Märännönkankaan alueella pintamaa sekä sen alainen turvekerros on poistettu koneellisesti neliön muotoisina mattoina. Paikalla on nähtävissä tulenpidon merkkejä: hiili ja nokipitoista maata sekä runsaasti hyvin pieneksi fragmentoitunutta palanutta luuta. Lisäksi siellä täällä löytöpaikan ympärillä on nähtävissä kiviä, joiden yhteyttä muinaisjäännökseen ei kuitenkaan pintapuolisen tarkastelun perusteella ole mahdollista todeta.Tarkastushavaintojen perusteella ilmiö näyttäisi rajautuvan halkaisijaltaan noin 1–1,5 metrin laajuiselle alueelle, joskin kohde saattaa myös levittäytyä laajemmallekin alueelle.
Vastaavat löytöpaikat ovat kaivauksissa osoittautuneet usein polttohaudoiksi, minkä takia myös Pieni Märäntöä voi pitää mahdollisena polttohautauksena. |
| metsakeskus.1000034430 |
777 |
Pieni Märäntö |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27019 |
585277.00000000 |
7204354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034430 |
Kohde sijaitsee Märännönkankaan pohjoisreunalla, Iso Märäntö-nimisen pienen järven eteläpuolella noin yhdeksän kilometriä Suomussalmen Ämmänsaaresta luoteeseen. Kohteesta on löytynyt metallinpaljastimella korvalusikka. Löytöpaikan länsipuolella kulkevalta Kokkotaipaleentieltä on löytöpaikalle noin 130 metriä. Märännönkankaan kasvillisuus koostuu pääasiallisesti harvennetusta mäntymetsästä sekä joistain hajanaisista kuusista, eikä korvalusikan löytöpaikan kasvillisuus eroa alueen yleisestä kasvillisuudesta mainittavalla tavalla, joskin näiltä osin kangas laskee loivahkosti pohjoiseen muuttuen lammen rantaa kohden tultaessa vähitellen kosteikoksi.
Löytöpaikalla, samoin kuin myös muualla Märännönkankaan alueella pintamaa sekä sen alainen turvekerros on poistettu koneellisesti neliön muotoisina mattoina. Paikalla on nähtävissä tulenpidon merkkejä: hiili ja nokipitoista maata sekä runsaasti hyvin pieneksi fragmentoitunutta palanutta luuta. Lisäksi siellä täällä löytöpaikan ympärillä on nähtävissä kiviä, joiden yhteyttä muinaisjäännökseen ei kuitenkaan pintapuolisen tarkastelun perusteella ole mahdollista todeta.Tarkastushavaintojen perusteella ilmiö näyttäisi rajautuvan halkaisijaltaan noin 1–1,5 metrin laajuiselle alueelle, joskin kohde saattaa myös levittäytyä laajemmallekin alueelle.
Vastaavat löytöpaikat ovat kaivauksissa osoittautuneet usein polttohaudoiksi, minkä takia myös Pieni Märäntöä voi pitää mahdollisena polttohautauksena. |
| metsakeskus.1000034433 |
790 |
Ruoskakivenmäki |
10002 |
12014 |
13148 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034433 |
Ruoskakivenmäen itäosassa, vanhan Huittinen-Tammerkoski-maantien luoteispuolella sijainnut mestauspaikka ("afrat plan") on merkitty 1700-luvun lopun/1800-luvun alun isojakokarttaan. Paikalla on iso laakea maakivi. Kivelle maantieltä johtavan polun varrella on kyltti, jonka mukaan paikalla on aikanaan sijainnut piiskauspaalu ja ehkä aikaisemmin teilipyörä. Paikalla on myös rekonstruktio piiskauspaalusta. |
| metsakeskus.1000034433 |
790 |
Ruoskakivenmäki |
10002 |
12014 |
13148 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034433 |
Ruoskakivenmäen itäosassa, vanhan Huittinen-Tammerkoski-maantien luoteispuolella sijainnut mestauspaikka ("afrat plan") on merkitty 1700-luvun lopun/1800-luvun alun isojakokarttaan. Paikalla on iso laakea maakivi. Kivelle maantieltä johtavan polun varrella on kyltti, jonka mukaan paikalla on aikanaan sijainnut piiskauspaalu ja ehkä aikaisemmin teilipyörä. Paikalla on myös rekonstruktio piiskauspaalusta. |
| metsakeskus.1000034435 |
853 |
Vaahenmäki 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
238510.00000000 |
6706514.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034435 |
Kevyenliikenteenväylän läheisyydessä, metsäkaistaleen reunassa on rakennustenpohjia. Niitä ei ole dokumentoitu tai ajoitettu tarkemmin. |
| metsakeskus.1000034436 |
853 |
Vastmäki |
10007 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
237584.00000000 |
6704823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034436 |
Rinteessä on maakuoppa, joka on havaittu talvisaikaan. Kuoppaan liittyy vallit, se on suppilomainen ja tasapohjainen. Kuoppa tulee tunnistaa ja dokumentoida tarkemmin sulan maan aikaan. |
| metsakeskus.1000034439 |
935 |
Rautalanselkä 5 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
541890.00000000 |
6715567.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034439 |
Sijaintipaikka on Hellänlahdella Hämeenkylän rannan tuntumassa tasaisella mutapohjalla.
Kohde on puisen purjealuksen hylky, joka on noin 25 metriä pitkä ja 7 metriä leveä. Hylyssä ei ole lastia. Jäljellä on aluksen pohjaosa, jonka keula on terävämuotoinen ja perä tylppä/tasainen. Alus saattaa liittyä alla kuvailtuun historialliseen tapahtumaan, tai on mahdollista että se on hylätty rantaan myöhemmin 1900-luvulla.
Useista Virolahden historiaa käsittelevistä teoksista on luettavissa paikkakunnalla vielä viime vuosisadan lopullakin kiertänyt tieto Krimin sodan aikaisista tuhoista Rautalanselällä Virojoen kylän edustalla. Kesäkuussa (23.6.) 1855 englantilaisten sotajoukkojen höyrykorvetti Magicienne ankkuroitui Rautalanselälle, ja sen miehistöä laskettiin vesille soudettavissa veneissä. Miehet sivelivät lahden pohjukkaan ankkuroituna olevat kiviproomut jollakin aineella ja sytyttivät palamaan. Lähteestä riippuen tiedoissa on pieniä eroavaisuuksia.
Virolahden historia II:ssa kerrotaan tästä tapahtumasta, että 20.6.1855 Rautalanselälle purjehti kaksi fregattia ja yksi höyrylaiva. Ne lähestyivät ensin Pyterlahden louhosta, mutta kääntyivät sitten vastapäiselle rannalle, jossa ne upottivat kolme kivilastissa ollutta laivaa sen jälkeen, kun niistä oli riistetty purjeet (Favorin 1992, 11). Kolme päivää myöhemmin, eli 23. tai 24.6. laivasto tuli Hellänlahden ja Pajulahden edustalle, jonne oli ankkuroituna 27 parkkialusta lastattuna graniitilla, ja poltti kaikki alukset. |
| metsakeskus.1000034440 |
481 |
Krouvila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
231588.00000000 |
6723968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034440 |
Krouvilan vanha kylätontti. Paikka on asuttu. Vanhoja rakenteita saattaa olla jäljellä. Kaavaan liittyvissä tutkimuksissa pellosta löytyi kylätontin vierestä muuta peltoa enemmän historiallisen ajan ja uuden ajan esinelöytöjä. Peltotien varresta on purettu vanha kivikellari. |
| metsakeskus.1000034443 |
202 |
Littoinen 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
245309.00000000 |
6712461.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034443 |
Kevyenliikenteen väylän vieressä erottuu rakennuksen kivijalka. Kahta seinälinjaa on näkyvissä 8 ja 6 metriä ennenkuin rakennuksenpohja katoaa kasvillisuuden sekaan. Paikalla on kookas kuusi, jonka alla on tulisijan jäänteet. |
| metsakeskus.1000034444 |
202 |
Littoinen 3 |
10007 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
245332.00000000 |
6712526.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034444 |
Metsän reunassa, kevyenliikenteenväylän vieressä on törmässä kuoppa. Sen halkaisija on noin 2 metriä ja syvyys 1 metrin. Kuoppaan on kapea kulkuaukko tien puolelta. Todennäköisesti vanha kellarikuoppa. |
| metsakeskus.1000034445 |
202 |
Littoinen 4 |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
245255.00000000 |
6712559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034445 |
Metsän rinteessä, tasanteella sijaitsee matala (vain noin yhden kivikerran verran näkyvä) kiviröykkiö, jonka halkaisija on noin 6 metriä. Röykkiön päällä kasvaa kookas, vanha kuusi. Sijaintinsa puolesta on mahdollista, että kyseessä olisi hautaröykkiö. |
| metsakeskus.1000034446 |
202 |
Littoistenjärvi |
10007 |
12013 |
13126 |
11002 |
27000 |
245889.00000000 |
6711466.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034446 |
Littoistenjärven rannan tuntumassa on iso maakivi, jonka päälle on kaiverrettu renkaan muotoinen ura. |
| metsakeskus.1000034447 |
202 |
Vyyryläisenmäki |
10007 |
12013 |
13126 |
11002 |
27000 |
244935.00000000 |
6708333.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034447 |
Kallionpinnassa, metsässä kulkevan polkureitin varrella on kalliohakkaus. Kalliossa on soikio, jonka sisällä on risti. Hakkauksen ajoituksesta ei ole tietoa, mutta se vaikuttaa nuorehkolta. |
| metsakeskus.1000034448 |
491 |
Emola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
515566.00000000 |
6820454.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034448 |
Emola, nykyinen Koivumäki, sijaitsee noin 2 km Ristiinan keskustasta itään, Puntalantien länsipuolella, Liikalan kylässä (Liikala nro 1). Emola syntyi vuonna 1561 Pekka, Paavo ja Ollin Antinpoika Liikalan omistamasta anekista, kuten myös Juuritaival (Liikala nro 2). Liikaset omistivat Emolan 1700-luvun puoleen väliin, jolloin siitä tuli nimismiehen talo (Paulius). Tämän jälkeen talolla on ollut useita omistajia. Emolaan kuului myös Kilpikoski/Kaivanto-niminen veromylly.
Emola on sijainnut todennäköisesti samalla paikalla koko olemassa olonsa ajan. Kohde luokiteltiin vuoden 2018 inventoinnissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on edelleen kokonaan käytössä, mutta säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa. |
| metsakeskus.1000034449 |
491 |
Hiismäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
514105.00000000 |
6826009.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034449 |
Kohde sijaitsee Pöntilän kylässä noin 6 kilometriä Ristiinasta pohjoiseen. Hiismäki on vanha kantatila (Pöntilä nro 3), joka syntyi Lauri Suutarin ja Pekka Pöntisen omistamasta anekista vuonna 1561.
Nykyinen Hiismäki sijaitsee ylempänä Hiismäen rinteessä kuin ennen isojakoa ollut tila, joka on sijainnut nykyisestä kaakkoon. Alueella on nähtävissä edelleen kiviaitoja ja kiviröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000034450 |
491 |
Juuritaival |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
515542.00000000 |
6820207.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034450 |
Juuritaival sijaitsee noin 2 km Ristiinan keskustasta itään, Suurlahdentien pohjoispuolella, Liikalan kylässä (Liikala nro 2). Juuritaival syntyi vuonna 1561 Pekka, Paavo ja Ollin Antinpoika Liikalan omistamasta anekista. Vuonna 1664 Juuritaipale oli kappalaisen Mikael Savanderin omistuksessa. Savanderit lunastivat vuonna 1830 Juuritaipaleen perintötilaksi.
Tila on sijainnut todennäköisesti samalla alueella koko olemassa olonsa ajan. Kohde luokiteltiin vuoden 2018 inventoinnissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on edelleen kokonaan käytössä, mutta säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa. |
| metsakeskus.1000034451 |
491 |
Kallioinen |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
512012.00000000 |
6818361.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034451 |
Kallioinen sijaitsee noin 2 km Ristiinan keskustasta lounaaseen, Haikolantien varressa. Kallioinen syntyi vuonna 1561 Juhan Pekanpoika ja Antti Hannunpoika Haikosen anekista, kuten monet muutkin Haikolan kylän talot. Asuinpaikaksi on mainittu Kilpijärvenmaa. Haikoset omistivat Kallioisen 1700-luvun alkupuolelle asti, kunnes se siirtyi Långien omistukseen vuonna 1743 ja sen jälkeen Seppäsille 1770-luvulla.
Nykyisin Kallioisen rakennukset ovat keskittyneet pienelle kumpareella peltojen keskellä, todennäköisesti samoille sijoille kuin koko olemassa olonsa ajan. Kohde luokiteltiin vuoden 2018 inventoinnissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on edelleen kokonaan käytössä, mutta säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa. |
| metsakeskus.1000034452 |
491 |
Kilpijoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
513014.00000000 |
6816819.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034452 |
Kohde sijaitsee vanhan Lappeentien, nykyisen Keikanniementien itäpuolella, sen pohjoispuolitse virtaa puro. Paikalla on ollut talo 1800-luvun alun isojakokartan mukaan. Talo on kuulunut Liikalan kylään ja se on autioitunut viimeistään 1920-luvun alkupuolella, sillä vuoden 1920 taloudellisessa kartassa paikalle ei ole merkitty taloa.
Inventoinnissa vuonna 2018 talon paikalta löytyi rakennuksen jäännökset kooltaan noin 6 x 6 metriä, rakennuksen seinien jäännökset ovat noin metrin paksuiset, kyseessä voi olla navetan jäännökset. Ympäristö oli tiheän aluskasvillisuuden peitossa, joten muita rakennusten jäännöksiä ei havaittu. Kohde on luokiteltu muinaisjäännökseksi, koska autioituneita historiallisen ajan asuinpaikkoja ei Ristiinasta juurikaan tunneta, useimmat ovat edelleen käytössä. Näin ollen Kilpijoki muodostaa tutkimuksellisesti potentiaalisen kohteen. |
| metsakeskus.1000034453 |
491 |
Koivuaho |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
514680.00000000 |
6825340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034453 |
Parikanniemen pohjoispuolella olevassa varttuneessa kuusimetsässä on kymmenen pientä kaskiröykkiötä noin 50 x 30 metrin kokoisella alueella. Röykkiöt ovat matalia, halkaisijaltaan noin 1-1,5 metriä. Maaperä on hiekkamoreenia.
On vaikea sanoa tarkkaan miltä ajalta röykkiöt ovat peräisin. Alueen asutuksella on pitkät historialliset juuret ja kaskea on poltettu satojen vuosien ajan.
Röykkiöistä saatiin vuoden 2018 inventoinnissa paikannettua vain yksi, koska gps-laite hukkasi satelliitit, johtuen laiteviasta tai muusta häiriöstä. Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu kartalta tehtyyn arvioon kohteen laajuudesta. |
| metsakeskus.1000034454 |
491 |
Laitiala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
515368.00000000 |
6827748.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034454 |
Laitiala sijaitsee noin 8 km Ristiinasta pohjoiseen valtatien 13 itäpuolella. Laitialan asutus on peräisin ilmeisesti 1500-luvulta ja vuonna 1643 kylässä oli 3 taloa. Vanhimmat talot ovat sijainneet todennäköisesti samoilla paikoilla kuin nykyiset Ylä-Heimari (Rautiala) ja Niemelä. Nykyisin tilojen alueella on rakennuksia eri ajoilta, vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta.
Kohde luokiteltiin vuoden 2018 inventoinnissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on edelleen kokonaan käytössä, mutta säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa. Talon itäpuolelle on merkitty myös talo isojakokartassa, nykyisin alue on peltoa. |
| metsakeskus.1000034455 |
491 |
Löydön kartano 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
514047.00000000 |
6825123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034455 |
Kohde sijaitsee noin 200 metriä Löydön kartanosta itään, kallioisen mäen pohjoisreunalla. Noin 70 metriä itään kulkee Löydöntie ja 30 metriä pohjoiseen Löydönkartanontie. Kallion pohjoislaidalla on noin 2 x 4 metrin kokoinen melko suorakulmainen röykkiö, korkeus vajaa metri. Kiviä on kasaantunut hieman myös kallion alapuolelle, pudotusta on pari metriä.
Röykkiön ikää on vaikea arvioida, todennäköisimmin se liittyy historiallisen ajan maankäyttöön. Viljelyröykkiö ei ilmeisesti ole kyseessä, koska kalliomäen vieressä ei ole historiallisten karttojen eikä peruskarttojen mukaan ollut peltoja. |
| metsakeskus.1000034456 |
491 |
Löyttis (Löytö) |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
513849.00000000 |
6825037.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034456 |
Löyttis, nykyinen Löydön kartano, sijaitsee Löydönlammen pohjoispuolella, noin 350 metriä Uuden Ristiinantien itäpuolella, Vitsiälän kylässä. Löyttis muodostettiin 1840 Vitsiälän kylän taloista 1, 5, 6 ja 7. Alun perin ne olivat syntyneet Laitisten vuonna 1561 omistamasta anekista. Vuonna 1664 nrot 5 ja 6 sijaitsivat Vitsiälänsuu nimisellä tiluslohkolla (tarkempi paikka tuntematon). Vitsiälä nro 1 ja 7 sijaitsivat Maantienmaalla (mahdollisesti nykyisen kartanon alue, jonka läheltä Vanha Lappentie kulkee). Nimismies Juho Särkkä oli Löyttiksen isäntänä 1700-luvun alussa. Hänen jälkeensä oli useita isäntiä mm. Dunckerit 1750-luvulta (Suomen sodan sankarin Joakim Zakris Dunckerin lapsuuden koti) ja Caloniukset. Vuonna 1844 Löytö jaettiin kahdeksi tilaksi Caloniusten ja Liikasten kesken. Nykyinen kartanorakennus on peräisin 1860-luvulta. Kartanon pihapiirissä on lukuisia rakennuksia ja se on matkailukäytössä. Viereiset pellot ovat viljelyksessä.
Löyttis luokiteltiin vuoden 2018 inventoinnissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on edelleen kokonaan käytössä, mutta säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa. |
| metsakeskus.1000034457 |
491 |
Mutti |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
511956.00000000 |
6818528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034457 |
Mutti sijaitsee noin 2 km Ristiinan keskustasta lounaaseen, Haikolantien varressa. Mutti syntyi vuonna 1561 Juhan Pekanpoika ja Antti Hannunpoika Haikosen anekista, kuten monet muutkin Haikolan kylän talot. Mutista tehtiin sotilasvirkatalo vuonna 1695. Se toimi Savon jalkaväkirykmentin katselmuskirjurin puustellina vuoteen 1810, minkä jälkeen se annettiin vuokralle. Mutin rakennusten tiedetään palaneen vuonna 1849.
Kohde luokiteltiin vuoden 2018 inventoinnissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on edelleen kokonaan käytössä, mutta säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa. |
| metsakeskus.1000034458 |
491 |
Orava |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
513273.00000000 |
6826649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034458 |
Kohde sijaitsee Sokkalanmäellä noin 350 metriä Vanhan Lappeentien länsipuolella, jonka itäpuolella kulkee Uusi Ristiinantie. Orava on syntynyt Juho Antinpoika Sokkasen, Antti Olavinpoika Pöntisen ja Paavo Laurinpoika Pöntisen vuonna 1561 omistamasta anekista. Viereinen nykyinen Sorvanmäki syntyi isojaon yhteydessä 1820-luvulla. Sokkalanmäellä on luultavasti ollut muitakin taloja historiallisella ajalla. Herajärven rannalla on ilmeisesti myös sijainnut autioitunut talo, jonka paikkaa ei vuoden 2018 inventoinnissa kyetty paikantamaan.
Orava luokiteltiin vuoden 2018 inventoinnissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on edelleen kokonaan käytössä, mutta säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa. |
| metsakeskus.1000034459 |
491 |
Painois (Painaa) |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
511930.00000000 |
6819588.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034459 |
Painois kuuluu Rahikkalan kylään Ristiinan lounaispuolella. Vanha Lappeentie kulkee sen itäpuolitse. Painois syntyi Onttosten vuonna 1561 omistamasta anekista. Vuonna 1664 se oli Jooni Reposen omistuksessa ja siirtyi 1700-luvun loppupuolella Torniaisille ja 1800-luvun alkupuolella Himasille. Painoisin viereiset pellot ovat edelleen käytössä vaikka peltoalat ovat pienentyneet. Vuoden 2018 inventoinnin aikaan niilä oli kasvukausi käynnissä.
Painois luokiteltiin vuoden 2018 inventoinnissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on edelleen kokonaan käytössä, mutta säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa. |
| metsakeskus.1000034460 |
491 |
Pankalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515234.00000000 |
6826021.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034460 |
Kohde sijaitsee noin 6,5 km Ristiinasta pohjoiseen Päähkeenselän länsirannan ja Pankalammen välissä, Tanhuantien pohjoispuolella. Vuoden 2018 inventoinnissa löydettiin kvartsi-iskoksia rikkoutuneesta maasta vesijohtokaivannon kohdalla merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Löytöpaikan läheisyyteen, noin 30 metrin säteellä, tehtiin viisi koepistoa, mutta löytöjä ei tavattu. Maannoksessa oli havaittavissa ehkä hieman harmahtavaa likamaata.
Topografisesti paikka on hyvä kivikautiselle asuinpaikalle. Saimaan maksimin aikoihin, noin 6000 vuotta sitten, paikka oli rantaterassin päällä kapeahkon Muinais-Saimaan salmen rannalla. Rantatörmä viettää aika jyrkästi muinaiseen salmeen.
Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu topografiaan ja löytöihin. Noin 20 metriä kohteen koordinaattipisteistä luoteeseen on noin 6-7 metriä leveä matala kuopanne, joka ilmeisesti on kuitenkin myöhempi kaivelu eikä liity kivikautiseen asuinpaikkaan. Kohteen tarkka laajuus ja säilyneisyys on selvitettävissä koekaivauksella. |
| metsakeskus.1000034461 |
491 |
Pitäjänsuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
512542.00000000 |
6819133.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034461 |
Kohde sijaitsee noin kilometrin Ristiinasta lounaaseen ja noin 100 metriä valtatien 13 länsipuolella. Painanteen halkaisija on noin 5 metriä, syvyys noin 30-40 cm, ympärillä matala valli. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Painanteeseen tehdyssä koepistossa oli harmaa likamaakerros, joka ulottui noin 30-35 cm syvyyteen, seassa oli myös hiilenpaloja. Hiekka seulottiin, mutta löytöjä koepistossa ei ollut. Likamaa ja topografinen sijainti viittaavat kivikautiseen asumuspainanteeseen eikä sen eheyttä haluttu enempää rikkoa koepistoilla.
Painanne on noin 88 metrin korkeudella mpy ja muinaisen rantaterassin päällä. Muinais-Saimaan maksimi korkeus noin 6000 vuotta sitten on Ristiinassa noin 85-86 metriä, jolloin asuinpaikka on sijainnut kahden saaren välisen salmen rannalla. Painanteen eteläpuolella noin 10 metrin päässä on selvä rantaterassin reuna, länteen päin maaperä muuttuu kiviseksi. Muinaisjäännösalue on rajattu painanteen, topografian ja maaperän perusteella.
Noin 70 metriä painanteen itäpuolella on vinovalovarjostuksessa näkyvä kuopanne, sen todettiin olevan moderni neliskanttinen kaivukuoppa. |
| metsakeskus.1000034462 |
491 |
Puntala 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
514732.00000000 |
6822196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034462 |
Kohde sijaitsee noin 3 km Ristiinan keskustasta kaakkoon Parkkilantien ja Pajakujan välisellä alueella, mäen kumpareella ja sen sivuilla. V. 1828-37 isojakokartan mukaan paikalle on merkitty talo, samoin vuoden 1841 pitäjänkartassa. Taloa ei ole nimetty. Alue kuuluu Puntalan kylään. Mahdollisesti kyseessä voi olla torppakin.
Vuoden 2018 inventoinnissa paikalla havaittiin noin 50 metriä pitkä kiviaita, mutta kivijalkoja tai muita talon perustukseen viittaavia rakenteita ei kyetty löytämään, koska alue oli tiheän vesakon ja pensaikon sekä aluskasvillisuuden peitossa. Todennäköisesti rakennukset ovat sijainneet kiviaidan pohjoispuoleisen kumpareen tuntumassa. Ei ole selvää, milloin paikka on autioitunut. Aluetta on suunniteltu rakennettavaksi, mutta sitä ennen olisi kohde kartoitettava ja asuinpaikan ikä ja laajuus selvitettävä. |
| metsakeskus.1000034463 |
491 |
Pökkää |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
512250.00000000 |
6820142.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034463 |
Pökkää sijaitsee noin kilometrin Ristiinan länsipuolella Vanhan Lappeentien varressa, tien nimi on nykyisin tällä kohdalla Pökkääntie. Pökkää on ollut pitkään Ristiinan kappalaisen asuinpaikkana. Alkunsa se on saanut Onttosten vuonna 1561 omistamasta anekista. 1690-luvun suurten nälkävuosien aikaan Pökkää autioitui hetkeksi ja kunnes se vuonna 1698 annettiin kappalaisen pappilaksi. Pökkälää on kunnostettu aikojen kuluessa ja nykyinen päärakennus on valmistunut v. 1891 Pihapiirissä olevat riviaitta ja leivintuparakennus ovat ilmeisesti 1800-luvun alkupuolelta. Pökkään alueella on myös kiviaitoja pihapiirin ympärillä ja Kuohuvantien varressa talon pohjoispuolella. Pökkään pohjos- ja eteläpuolella on ollut peltoja vielä 1970-luvulla. Nykyisin kiinteistö on yksityisomistuksessa.
Pökkää luokiteltiin vuoden 2018 inventoinnissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on edelleen kokonaan käytössä, mutta säilyttänyt alkuperäisen luonteensa. |
| metsakeskus.1000034464 |
491 |
Toijonen (Olli) |
10007 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
513129.00000000 |
6818559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034464 |
Toijonen, myöhemmin Olli, sijaitsee Rahikkalan kylässä Ristiinan lounaispuolella. Toijonen syntyi Rahikaisten ja Ollisten omistamasta anekista v. 1561. 1700-luvun alusta 1800-luvun alkuun talo kuului Särkille, jonka jälkeen se siirtyi Olavi Toijoselle, jonka mukaan se sai nimensä. Vuonna 1849 kantatalo jaettiin kahteen osaan. Rahikkalan alueella on ollut useampia taloja ja paljon viljelyksiä historiallisena aikana. Talot ovat luultavasti muuttaneet välillä paikkaa ja vanhat asuinsijat ovat jääneet peltoalueille. Nykyisin peltoviljely on vähentynyt, mutta vielä 1970-luvulla peltoja oli huomattavasti enemmän kuin nykyään. Vanhoista pelloista ja peltoteiden urista on merkkinä kiviaitoja erityisesti Lukkosaarentien eteläpuolella. Vanhat peltoalueet ovat kasvaneet umpeen ja rehevän puuston vallassa, joten alueella oli vaikea tehdä havaintoja vuoden 2018 inventoinnissa.
Toijonen luokiteltiin vuoden 2018 inventoinnissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on edelleen kokonaan käytössä, mutta säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja ympäristö on edelleen maatalousvaltainen. |
| metsakeskus.1000034465 |
491 |
Rahikkala |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
512741.00000000 |
6818636.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034465 |
Kohde sijaitsee noin kilometrin Ristiinan keskustasta etelään, valtatiestä 13 noin 70 metriä itään heti sähkölinjan eteläpuolella. Tiheässä nuoressa kuusikossa on kuoppa, joka on kooltaan noin 2 x 3 metriä, sinne johtaa noin 3 metriä pitkä kapea käytävä. Kuopan syvyys on lähes kaksi metriä syvimmältä kantiltaan.
Kyseessä on ilmeisesti kellarikuoppa historialliselta ajalta. Kellari on ollut todennäköisesti jonkun Rahikkalan kylän talon käytössä. |
| metsakeskus.1000034466 |
491 |
Rauhaniemi |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
513552.00000000 |
6818250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034466 |
Kohde sijaitsee Ristiinan kirkkoa vastapäätä, Pökkäänlahden länsipuolella olevan Rauhaniemen pohjoisosassa. Rauhaniemen pohjoisrinteellä on pohjoiseen viettävällä rinteellä neljä kaskirauniota. Kallioisen mäen rinteessä oleva alue on hiekkaisempi ja kasvaa nykyisin varttunutta kuusikkoa. Yksi röykkiöistä on niemen kärkeen vievän tien vieressä, sen itäpuolella, noin 30 x 70 metrin alueella. Kyseessä on Rahikkalan kylän kaskimaa, joka on merkitty myös isojakokarttaan. |
| metsakeskus.1000034467 |
491 |
Rikanttila (Peltola) |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
515896.00000000 |
6819385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034467 |
Kohde sijaitsee Vitiäisen länsirannalla pari kilometriä Ristiinasta itään. Rikanttila oli ratsutila eli rustholli. Alun perin talo syntyi Peer Fritzin omistamasta anekista v. 1561. Talo oli ratsumies Antti Hanen ja hänen poikansa hallussa 1600-luvulla. 1600-luvun lopulta 1720-luvulle sitä hallitsivat Kelkat. Venäjän vallan aikana 1800-luvulta 1900-luvun alkuun isäntinä toimi kirkkoherroja ja upseereita.
Päärakennus on 1830-luvulta, tontilla on myös vanhoja ulkorakennuksia.
Rikanttila luokiteltiin vuoden 2018 inventoinnissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on edelleen kokonaan käytössä, mutta säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa. |
| metsakeskus.1000034468 |
491 |
Tukiala |
10007 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
516158.00000000 |
6818894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034468 |
Tukialan pappila on sijainnut Vitiäisen länsirannalla noin 2 kilometriä Ristiinan kirkosta itään. Vuonna 1649 Pietari Brahen lahjoituskirjalla Antti Hanen autiotalo annettiin Ristiinan kirkkoherran pappilaksi. Tukiala oli saanut jo aiemmin nimensä 1560-luvulla asuneiden Tukaisten mukaan. Vanhimmat tiedot Tukialan rakennuksista ovat 1600-luvun lopun katselmuspöytäkirjoista, pappilaan kuului tuolloin kymmenkunta rakennusta. Pappila oli välillä huonossa kunnossa ja kirkkoherrat asuivat välillä muualla, mutta rakennuksia aina kunnostettiin ja status pappilana säilyi. Tukiala toimi pappilana aina vuoteen 1945, jolloin se myytiin ja nimeksi tuli nykyinen Tapiola. Päärakennus on 1900-luvun alusta ja myös joitakin ulkorakennuksia on tältä ajalta.
Tukiala luokiteltiin vuoden 2018 inventoinnissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on edelleen kokonaan käytössä, mutta säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa. |
| metsakeskus.1000034469 |
491 |
Tuukkala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
512161.00000000 |
6818372.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034469 |
Tuukkala sijaitsee noin 2 km Ristiinan keskustasta lounaaseen, Haikolantien varressa. Tuukkala syntyi vuonna 1561 Juhan Pekanpoika ja Antti Hannunpoika Haikosen anekista, kuten monet muutkin Haikolan kylän talot. Pertti Haikonen ja Lauri Lustig omistivat Tuukkalan vielä vuonna 1660, mutta se siirtyi Heikki Matinpoika Parkattiselle muutaman vuoden kuluttua. Heikkisten omistuksessa Tuukkala oli 1700-luvun alusta yli 100 vuoden ajan, kunnes 1830-luvulla isännäksi tuli Hiskias Seppäläinen. Nykyisin Tuukkala tilakeskuksessa on lukuisia rakennuksia ja mm. maatilamajoitusta. Tila on sijainnut todennäköisesti samalla alueella koko olemassa olonsa ajan.
Kohde luokiteltiin vuoden 2018 inventoinnissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on edelleen kokonaan käytössä, mutta säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa. |
| metsakeskus.1000034470 |
491 |
Vahvisto |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
512717.00000000 |
6817957.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034470 |
Vahvisto sijaitsee Rahikkalan kylässä Ristiinan lounaispuolella. Vanha Lappeentie kulkee sen itäpuolitse. Vahvisto syntyi v. 1561 Rahikaisten ja Ollisten anekista. Vuonna 1664 se oli Pekka Pekanpoika Ollisen omistuksessa. 1700-luvulla se kuului Hämäläisille ja on merkitty vuoden 1841 pitäjänkarttaan nimellä Hamalais.
Kohde luokiteltiin vuoden 2018 inventoinnissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on edelleen kokonaan käytössä, mutta säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa. |
| metsakeskus.1000034471 |
491 |
Ylä-Kaatlampi |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
512275.00000000 |
6822242.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034471 |
Kohde sijaitsee noin 3 km Ristiinasta luoteeseen, Ylä-Kaatlammen länsirannan tuntumassa, rannasta noin 30 metriä. Neliskanttinen kuoppa, kooltaan 2 x 2 metriä, syvyys noin puoli metriä, hieman valleja ympärillä. Kuoppa on aivan rinteen taitteessa ja rinteen puoleisessa reunassa vaikuttaisi olevan sisäänkäynti, johon on asetettu kivi ikään kuin porraskiveksi.
Paikalla on sijainnut pieni rakennus, mahdollisesti torppa tai mäkitupa. Ympäristö on hiekka/hiekkamoreenipohjaista kuusikkoa, kaskimetsäksi sopivaa. |
| metsakeskus.1000034472 |
702 |
Salonsaaren varustus |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
347032.00000000 |
6884557.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034472 |
Salonsaaren länsiosassa, vanhan maantien ja Tuuhoskyläntien välimaastossa ja eteläpuolella sijaitsevat puolustusvarustuksen osat, joihin kuuluu haaroittuvia taistelukaivantoja ja suojahuonekuoppia. Varustukset liittyvät vanhan maantien pohjoispuolella sijaitsevaan Syvinkisalmi-(1000006729) nimiseen puolustusvarustukseen. |
| metsakeskus.1000034473 |
887 |
Sutonen |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
319310.00000000 |
6772940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034473 |
Loivanousuisella länsi-itäsuuntaisella varttunutta kuusimetsää kasvavalla mäellä sijaitsee muutamia kymmeniä pitkänomaisia sammaloituneita kuoppia, joiden koko vaihtelee: pituudet ovat n. 150 - 300 cm, leveydet enimmillään n. 150 cm ja syvyydet n. 40-100 cm.
Kuoppia on varsinkin peltoon laskevalla etelä- ja lounaisrinteellä, mutta myös
mäen laella. Kohteet voivat olla nauriskuoppia, mutta mahdollisesti myös pyyntikuoppia. Lähistöltä ei tunneta ennestään esihistoriallisia asuinpaikkoja. N. 200 metrin päässä sijaitsee vanha kulkureitti Urjalasta Huhdin kylän kautta etelään (Sutostenmäki). |
| metsakeskus.1000034474 |
887 |
Sutostenmäki |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
319269.00000000 |
6772432.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034474 |
Kulkureitin jäännös sijaitsee samalla linjalla kuin Kuninkaan tiekartastoon merkitty Urjalasta Huhdin kylän kautta etelään Forssan suuntaan johtava kulkureitti, joka jatkuu kartalla yhtenäisenä linjana Kokonlammen eteläpuolelle. Kartan perusteella kyseessä on ainakin kylien välinen tie, josta on säilynyt katkelma esimerkiksi Sutostenmäen pohjoisrinteellä. Kulku-uran linja on merkitty vielä vuoden 1956 ja 1980 peruskartalle (211407). Maastossa on tarkastusajankohtana havaittavissa kapea ura ja paikoin uralta raivattuja kiviä. Uran leveys mäen rinteessä vaihtelee ollen kapeimmillaan alle metrin levyinen ja pääasiassa n. 150 cm. Ura on käytössä tällä paikalla metsäpolkuna. Mäen juurelta pohjoista Huhdin kylää kohti kulkureitti on nykyisin käytössä ajettavana peltotienä, joka jatkuu pohjoista
kohti metsäautotienä muuttuen Mikkolankankaalla käytössä olevaksi Salakantieksi. |
| metsakeskus.1000034475 |
508 |
Lietun liikamaapyykki 775 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
375080.00000000 |
6882890.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034475 |
Järven lähellä sekametsässä omakotitaloon johtavan tien varressa oleva rajapyykki sijaitsee omakotitontin rajalla. Pyykki on nelikulmainen, kylmämuurattu koko noin 160 x 180 cm, korkeus 80-90 cm, keskellä olevan napakiven korkeus 50 cm. |
| metsakeskus.1000034476 |
508 |
Lietun Likamaapyykki 552 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
373067.00000000 |
6884566.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034476 |
Rajamerkki sijaistee kuusimetsässä noin 50 metriä metsäautotien laidasta. Kyse on Lietun jakokunnan liikamaiden erottamistoimituksessa rakennettu kivinen rajapyykki, joka on ilmeisesti aiottu rakentaa viisikiviseksi. Nurkkakiviä, ei kuitenkaan ole näkyvissä, Rakenteen keskellä on kookas napakivi. Särmikkään pystyyn asetetun kivilohkareen (osittain lohkottu) korkeus on 87 cm, kanta n. 57 cm. Tienpuolella sivulla lohkareessa on hakkaus (numero). Lohkareesta noin 2 metriä pohjoiseen on ns. suuntakivet (korkeus n 30 cm, suurin leveys 42). |
| metsakeskus.1000034478 |
71 |
Ahoinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435006.00000000 |
7113843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034478 |
Tervahauta, joka todettiin Piipsannevan suunnitellun tuulivoimapuiston inventoinnissa vuonna 2018 pääosiltaan jo entisen turvetuotantoalueen pohjoispuolella, metsäauratulla avohakkuualueella. Alue on maaperältään kivikkoista moreenia. Tervahauta on halkaisijaltaan n. 15 m, ja sen halssi on etelään. Haudan päällä kasvoi matalaa mäntytaimikkoa ja heinää. Kohde on melko pahoin vaurioitunut metsänaurauksessa, eivätkä reunat ole kaikilla sivuilla enää hahmotettavissa. Keskuskuoppa on n. 10 cm:n pintakerrosta lukuun ottamatta ehjä. |
| metsakeskus.1000034479 |
71 |
Katalankangas |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
436975.00000000 |
7112196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034479 |
Kahden tervahaudan sekä niihin liittyvän tervapirtin kiukaan jäännös Piipsannevan pääosin jo entisen turvetuotantoalueen ja Pirttinevan pohjoispuolella. Alue on hieman ympäristöstään kohoava kapea kangas rämeiden keskellä. Maaperä on kivikkoista moreenia. Alueella oli tehty hiljattain metsänharvennusta. Paikalla on n. 15 ja 20 m halkaisijoiltaan olevat tervahaudat, jotka sijaitsevat n. 150 metrin etäisyydellä toisistaan. Niiden päällä kasvoi (2019) jonkin verran nuorta puustoa ja mm. katajaa. Eteläisemmän tervahaudan pohjoispuolella on vajaa 2 m halkaisijaltaan olevan ja yli puolimetriä korkean tervapirtin kiukaan jäännös, jonka pintakasvillisuuden alla oli palaneita särmikkäitä kiviä. Kairauksessa esiin tuli myös palanutta hiekkaa. Kiukaan jäännös erottui huonosti matalan ja tiheän kasvillisuuden vuoksi. |
| metsakeskus.1000034479 |
71 |
Katalankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436975.00000000 |
7112196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034479 |
Kahden tervahaudan sekä niihin liittyvän tervapirtin kiukaan jäännös Piipsannevan pääosin jo entisen turvetuotantoalueen ja Pirttinevan pohjoispuolella. Alue on hieman ympäristöstään kohoava kapea kangas rämeiden keskellä. Maaperä on kivikkoista moreenia. Alueella oli tehty hiljattain metsänharvennusta. Paikalla on n. 15 ja 20 m halkaisijoiltaan olevat tervahaudat, jotka sijaitsevat n. 150 metrin etäisyydellä toisistaan. Niiden päällä kasvoi (2019) jonkin verran nuorta puustoa ja mm. katajaa. Eteläisemmän tervahaudan pohjoispuolella on vajaa 2 m halkaisijaltaan olevan ja yli puolimetriä korkean tervapirtin kiukaan jäännös, jonka pintakasvillisuuden alla oli palaneita särmikkäitä kiviä. Kairauksessa esiin tuli myös palanutta hiekkaa. Kiukaan jäännös erottui huonosti matalan ja tiheän kasvillisuuden vuoksi. |
| metsakeskus.1000034480 |
71 |
Kruununkorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434466.00000000 |
7114303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034480 |
Peruskartalle merkitty tervahauta (1), jonka vaiheilla lidar-aineistossa erottuu kaksi tervahautaa Piipsannevan pääosin jo entisen (2019) turvetuotantoalueen pohjoispuolella, hieman ympäristöstään kohoavalla kankaalla, rämeiden keskellä. Maaperä on kivikkoista moreenia ja pienellä alueella hietaa. Ympäristössä on nuoria talousmetsiä ja avohakattuja alueita.
Tervahaudat sijaitsevat pienen hiekkakuopan reunalla ja ovat osin tai suureksi osaksi tuhoutuneet maanoton, metsähakkuiden ja aurausten seurauksena; itäisempi melkein kokonaan ja se on myös osin romahtanut hiekkakuopan pohjalle, sen kohdalta on myös otettu maata. Haudan kohdalla kasvoi maitohorsmaa. Läntisemmän tervahaudan rakenne on likimain puoleksi hävinnyt, toinen reuna on kuitenkin hyvin säilynyt. Haudan päällä kasvoi matalaa kuusitaimikkoa. |
| metsakeskus.1000034481 |
71 |
Patasaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
437231.00000000 |
7108397.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034481 |
Tervahauta Piipsannevan pääosin entisen turvetuotantoalueen eteläpuolella, pienen kallioalueen pohjoispuoleisen rämeen reunalla. Maaperä on kivikkoista moreenia ja turvetta. Alueella oli hiljattain ennen vuoden 2018 inventointia tehty metsänharvennusta.
Paikalle on n. 15 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, kivetty halssi lounaaseen, jonka kohdalla on myös kuonaa. |
| metsakeskus.1000034482 |
491 |
Puntala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
515083.00000000 |
6822170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034482 |
Kohde sijaitsee noin 3 km Ristiinan keskustasta kaakkoon Puntalantien länsipuolella ja Parkkilantiestä etelään. Puntalan syntyi Puntasten vuonna 1561 omistamasta anekista. Vuonna 1664 isäntänä oli Svante Pentinpoika Puntanen. Puntala ilmeisesti autioitui isonvihan vv. 1713-21 aikana. Uudeksi isännäksi tuli Matti Sinko vuonna 1725. Sinkon suvulle Puntala kuului 1830-luvulle saakka, jonka jälkeen isännäksi tuli kihlakunnantuomari G.W. Branden. Branden möi talon nimismies Backmanille vuonna 1844, jonka jälkeen talolla on ollut useita omistajia. Puntalan talo muodostaa hienon pihakokonaisuuden Puntalantien molemmin puolin. Siihen kuuluu päärakennuksen lisäksi mm. kookas aitta, sepän paja, holvikellari ja kaksi muuta kellaria.
Puntalan eteläpuolella Puntalantien itäpuolella Myllyojassa oleva vanha mylly on kunnostettu äskettäin. Mylly on mainittu Liikajoki-nimisenä veromyllynä eli Puntalan myllynä historiallisella ajalla.
Puntala luokiteltiin vuoden 2018 inventoinnissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on edelleen kokonaan käytössä, mutta säilyttänyt alkuperäisen luonteensa. |
| metsakeskus.1000034485 |
508 |
Tervalanvuoren liikamaapyykit |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
373490.00000000 |
6884730.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034485 |
Kohteet sijaitsevat sekametsässä. ryhmään kuuluu neljä Lietun jakokunnan liikamaiden erottamistoimituksessa rakennettua kivistä rajapyykkiä, numerot 529, 530, 531 ja 533. Numero 532 on hävinnyt maastossa. Kaikki pyykit ovat nelikulmaisia, yksi hyvin säilynyt ja kolme osittain rikkoutunutta. Pyykki 529 on ladottu kylmämuuraamalla, osa kivistä lohkottuja, koko 169 x 190 cm, keskuskiven korkeus 20cm. Pyykki 539 on sammaloitunut, kylmäladottu luonnonkivistä, koko 169 x 189 cm korkeus 30 cm napakivi kallellaan, korkeus 48 cm. |
| metsakeskus.1000034486 |
508 |
Kälvintien liikamaapyykit |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
371490.00000000 |
6883620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034486 |
Kälvintien koillis- ja lounaispuolella oleva pyykkiryhmä sijaitsee metsämaalla. Lietun jakokunnan liikamaiden erottamistoimituksessa rakennetuja kivisiä neliskulmaisia rajapyykkejä. Osa pyykeistä on melko hyväkuntoisia, yksi hävinnyt (598.1). Maastotarkastuksessa dokumentoinnin seuraavat pyykit:
593.1: nelikulmainen kylmämuurattu, koko 165 x 165 x 30-45 cm, napakivi laattamainen lohkare, korkeus 45-50 cm.
595.1: nelikulmainen, melko hyväkuntoinen, koko 165 x 170 cm, napakivi laattamainen, korkeus 60 cm
596.1: osittain rauennut, koko 160 x 180 x 40 cm, napakiven korkeus 24 cm. |
| metsakeskus.1000034487 |
508 |
Lietun liikamaapyykki 774 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
375010.00000000 |
6882994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034487 |
Kohde sijaitsee kuusimetsässä loivassa kallioisessa rinteessä, lähellä metsäautotietä. Taustatietojen perusteella suunniteltu viisikiviseksi, maastossa on hyvin havaittavissa noin 110 cm korkea suippokärkinen kivipaasi, jonka leveys juuresta on noin 68 cm. |
| metsakeskus.1000034488 |
508 |
Lietun liikamaapyykki 670 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
373647.00000000 |
6883110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034488 |
Lietun jakokunnan liikamaiden erottamistoimituksessa rakennettu kivinen rajapyykki. Nelikulmainen, keskellä viisarikivi. Kivet sammaloituneet, rakennettu pyöreistä kivistä kylmämuuraamalla. koko 187 x 160-220 x 60 cm, napakiven korkeus 30 ja siinä hakkaus 670. |
| metsakeskus.1000034489 |
508 |
Iso-Kälvi 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
370970.00000000 |
6883890.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034489 |
Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti.
Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi.
1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty.
Kohteet sijaitsevat varttuneessa kuusimetsässä, osittain Iso-Kälvin historiallisen asuinpaikan alueella tai vieressä. Siihen kuuluu yhdeksän Lietun jakokunnan erottamistoimituksessa rakennettua kivistä rajapyykkiä. Ryhmään kuulu pyykkinumerot 566-574, joista osa on kadonnut maastosta. Maatossa erottuvaan kokonaisuuteen kuuluvat pyykit ovat nelikulmaisia, osa hyväkuntoisia ja osa rikkoutuneita. Maastossa dokumentoitiin tarkemmin kolme pyykkiä:
566: nelikulmainen, sammaloitunut muurattu luonnonkivistä, koko 165 x170 x50 cm napakivi pyöreäsivuinen, korkeus 25 cm, siihen on hakattu numero 566.
572: nelikulmainen luonnonkivistä kylmäladottu, koko 147 x 180 x +, rakenne hieman rauennut. keskuskivi lohkottu, koko 49 x 20 cm. napakivessä hakkaus
574: ladottu kylmäladottu, koko 167 x 170 x 40/50 cm. napakivi pyöreä. |
| metsakeskus.1000034491 |
790 |
Karkunkylän vanha silta |
10007 |
12005 |
13069 |
11006 |
27008 |
289564.00000000 |
6811538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034491 |
Karkunkylän eteläpuolella sijaitsevan Viekkalanselän ja Rikastenselän erottava salmi on kapea, ja kohta on jo 1600-luvun kartan (Streng 1644) ollut vesistön ylitys- ja sillanpaikkana. Paikalla sijaitsee nykyään 1970-luvulla rakennettu betonirakenteinen silta, jonka länsipuolelta kulkee vuonna 2017 valvottu sähkömaakaapelikaivanto. Kaapelikaivannon länsipuolella, noin 5 – 11 m sijaitsee salmen molemmin puolin
kiviharkoista tehdyt siltaportaat. Salmen etelärannalla sijaitseva rakenne 2A on pituudeltaan
4 – 5 m, ja sen veden pinnan yläpuolelle näkyvä osa on korkeudeltaan noin 1 metrin. Rakenteesta näkyy veden yläpuolelle kaksi harkkokivikertaa. Salmenpohjoisrannalla sijaitseva rakenne 2B on niin ikään pituudeltaan 4 – 5 m. Vedenpinnan yläpuolella on esillä yksi harkkokivikerta, jonka korkeus on 0,6 m.
Kyseessä on paikalla olleen vanhan ja 1970-luvulla puretun sillan jäännökset. Tietoa sillan purkuajankohdasta sekä rakentamisesta saatiin paikalliselta informantilta, joka ystävällisesti toimitti allekirjoittaneelle myös vanhan mustavalkokuvan ehjästä sillasta. Sillan pohjois-
ja eteläpää rakentajina on ollut aikanaan kaksi toimijaa, niin että kumpikin rakensi yhden
puolen sillan kivirakenteista. Sillan rakennusajankohta ei tutkimuksen yhteydessä selvinnyt.
Se lienee kuitenkin rakennettu jossain vaiheessa 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuoliskolle ulottuvalla ajanjaksolla. |
| metsakeskus.1000034492 |
790 |
Ungerla |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034492 |
Mainintoja Ungerlan talonpojista on 1460-luvulta alkaen. Ungerla mainitaan maakirjoissa vuodesta 1540 alkaen, jolloin kylässä oli kolme taloa. Kaikki kylän talot yhdistettiin yhdeksi taloksi 1600-luvulla. Vuoden 1644 maakirjakarttaan on merkitty yksi talo ja sen vieressä, joenmutkassa, lounaisrannalla pienempi rakennus, ilmeisesti vesimylly, jolle vie puusilta talolta. Kiimajärven isojakokarttaan vuodelta 1804-1811 on merkitty paikalle kolme tonttimaata, joista kaksi on kylän läpi kulkevan tien luoteispuolella ja yksi kaakkoispuolella, samalla paikalla kuin 1600-luvun kartan talo. Nykyisin kylän ainoa talo Esko on tielinjan luoteispuolella. Rakentamattomilta osiltaan eli tien SE-puoleiselta osaltaan kylätontti voidaan katsoa kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
Myös pihamailla ja rakennetuilla alueilla saattaa olla säilynyt muinaisjäännöksenä pidettäviä rakenteita ja kerrostumia. Tien NW-puoleinen osa on tulkittavissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Paikalla sijaitsee Eskon kantatalon perinteinen talonpoikaisrakennus. Pihapiiriin kuuluu kaksi asuinrakennusta, ja 1950-luvun navetta muodostaa kolmannen sivun. Pihapiirin neljäs sivu kohti kaakkoa on avoin. |
| metsakeskus.1000034493 |
71 |
Ristinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
437755.00000000 |
7108834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034493 |
Tervahauta Piipsannevan pääosin entisen turvetuotantoalueen eteläpuolella, avohakkuualueella. Maaperä on kivikkoista moreenia. Paikalle on n. 20 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka n. 14 m pitkä halssi suuntautuu länteen. Haudan kohdalle oli jätetty metsänhakkuissa merkiksi katkaistuja puita. |
| metsakeskus.1000034494 |
71 |
Siikaniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435769.00000000 |
7108776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034494 |
Tervahauta Piipsannevan pääosin entisen turvetuotantoalueen eteläpuolella, matalan ja tasaisen kankaan eteläreunalla. Maaperä on kivikkoista moreenia. Alue oli vuoden 2018 inventoinnin aikaan avohakattu ja metsäaurattu.
Paikalla on n. 20 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi koilliseen: Tervahaudan ympäristö oli aurattu sen reunoja myöten ja rakenne sen seurauksena paikoin hieman rikkoutunut. |
| metsakeskus.1000034495 |
71 |
Siikaniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435372.00000000 |
7108977.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034495 |
Tervahauta Piipsannevan pääosin entisen turvetuotantoalueen eteläpuolella Pirttikankaan eteläosassa, metsäisellä saarekkeella rämeiden välissä. Maaperä on hiekkaa, moreenia ja kallioita. Lähellä on metsäkämppä.
Paikalla on n. 20 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka halssi on länteen. Tervahaudan ympärillä ja ympäristössä on useita tervanvalmistuksessa syntyneitä eri kokoisia kuoppia. |
| metsakeskus.1000034497 |
109 |
Sammontorppa 1 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
356974.00000000 |
6763264.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034497 |
Kohde sijaitsee 7,4 km länsilounaaseen Hämeenlinnan kirkosta, Alajärven pohjoispuolella,
Hirsimäen asuinalueesta 400 m lounaaseen. Metsäisessä mäenrinteessä, joka viettää loivasti lounaaseen, on neljä pitkänomaista painaumaa tai kuopannetta. Kuopanteet sijaitsevat aivan paikalla kulkevan polun vieressä, sen molemmin puolin.
Kuopanteisiin kaivettiin koepistot. Koepistojen maannos oli kaikissa kuopanteissa
hyvin samankaltainen; 5 cm paksun turpeen alla oli puhdasta, vaaleaa hiekkamoreenia
Koepistoissa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta tai nokea/hiiltä, eikä niistä tehty löytöjä. Havaintojen perusteella kuopanteet vaikuttavat melko nuorilta iältään (1800-1900-luku?). Ne liittynevät todennäköisesti kohteen eteläpuolella olevan peltoalueen hyödyntämiseen. Tämän puolesta puhuu muun muassa kuoppien sijainti pellolta pohjoiseen kulkevan polun varressa. Kuopat lienevät funktioltaan säilytyskuoppia (perunakuoppia?). |
| metsakeskus.1000034498 |
109 |
Sammontorppa 2 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
357200.00000000 |
6762932.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034498 |
Kohde sijaitsee 7,3 km länsilounaaseen Hämeenlinnan kirkosta, Alajärven pohjoispuolella,
Hirsimäen asuinalueesta 500 m lounaaseen. Metsäisessä mäenrinteessä, joka viettää loivasti lounaaseen, on pyöreä, noin 0,6 m syvä kuopanne, jonka halkaisija on 2,5 m. Kuopanteen etelä ja kaakkoispuolella on matalaa vallia, jonka korkeus on 0,2 m ja leveys
suurimmillaan 1,5 m. Kuopanne sijaitsee aivan paikalla kulkevan polun vieressä, sen eteläpuolella.
Kuopanteeseen kaivettiin koepisto, jonka maannos oli 5 cm paksun turpeen alla
puhdasta, vaaleaa hiekkamoreenia. Koepistossa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta
tai nokea/hiiltä, eikä siitä tehty löytöjä. Havaintojen perusteella kuopanne vaikuttavaa
melko nuorelta iältään (1800-1900-luku?). Se liittyy todennäköisesti kohteen
eteläpuolella olevan peltoalueen hyödyntämiseen. Kuoppa on todennäköisesti
jonkinlainen säilytyskuoppa (perunakuoppa?). |
| metsakeskus.1000034499 |
109 |
Sammontorppa 3 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
357443.00000000 |
6763398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034499 |
Kohde sijaitsee Alajärven pohjoispuolella, Hirsimäen asuinalueen vieressä, lounaispuolella. Matalan, metsäisen kohouman laella on kaksi pitkänomaista painannetta (A ja B). Painanne A on kaksiosainen. Sen pohjoisempi osa on pituudeltaan 3 m, leveydeltään 1,5 m ja syvyydeltään 0,3 m Eteläisemmän osan pituus on 2 m, leveys 1,5 m ja syvyys 0,3 m. Painanteen päällä oli inventointiajankohtana kaatuneen puun runko. Painanne B on pituudeltaan 4 m, leveydeltään 1,3 m ja syvyyttä sillä on 0,4 m. Painanteen päällä oli inventointiajankohtana kaatuneen puun runko.
Koillislounaissuuntaiseen painaumaan tehtiin koepisto, jossa maannos oli 10 cm paksun
turpeen alla ruskeaa hiesua. Koepistossa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta tai
hiiltä/nokea, eikä siitä tehty löytöjä. Havaintojen perusteella kuopanne vaikuttavaa
melko nuorelta iältään (1800-1900-luku?). Kuoppa on todennäköisesti jonkinlaisen
säilytyskuopan jäännös. Painauma A on B:tä epämääräisempi, mutta lienee
niin ikään nuorehko säilytyskuopan jäännös. |
| metsakeskus.1000034500 |
109 |
Sammontorppa 4 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
356965.00000000 |
6763366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034500 |
Kohde sijaitsee Alajärven pohjoispuolella, 600 metrin päässä Hirsimäen asuinalueen lounaispuolella. Rajamerkki sijaitsee Sammontorpan kaava-alueen luoteisrajalla ja on yhä käytössä. Pienen kiviröykkiön keskellä on korkeudeltaan 0,7 m oleva pystykivi, jonka leveys on 0,3 m ja paksuus 0,2 m (kuva 25). Rajamerkki sijaitsee rajalla, joka vuoden 1778 (Kiellman) kartan mukaan on Ojoisten latokartanon ja Parolan kylän välillä (kuva 26). |
| metsakeskus.1000034501 |
109 |
Sammontorppa 5 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
357402.00000000 |
6762850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034501 |
Kohde sijaitsee Alajärven pohjoispuolella, 600 metrin päässä Hirsimäen asuinalueen lounaispuolella. Rajamerkki sijaitsee Sammontorpan kaava-alueen lounaisrajalla.
Paikalla on yhä käytössä olevalla rajalla kivistä koottu rajamerkki (kuva 28). Rajamerkistä
näkyy maanpinnalle vain pystykivi. Kohteen pohjoispuolella sijaitseva
sähköpylväs on vahingoittanut rakennetta. Rajamerkki sijaitsee vuoden 1778
(Kiellman) kartan mukaan Ojoisten latokartanon, Hämeenlinnan kaupungin ja Iso-
Luolaisten kylän välisellä rajalla |
| metsakeskus.1000034502 |
109 |
Sammontorppa 6 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
357347.00000000 |
6763013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034502 |
Kohde sijaitsee Alajärven pohjoispuolella, 550metrin päässä Hirsimäen asuinalueen lounaispuolella . Rajamerkki sijaitsee Sammontorpan kaava-alueen keskellä.Paikalla on yhä käytössä olevalla rajalla kivistä koottu rajamerkki. Rajamerkin perustana olevan kiveyksen halkaisija on noin 0,8 m ja korkeus 0,2 m. Rakenteen keskellä on kallellaan oleva pystykivi, jonka korkeus on 0,3 m. Pystykiven koillissivulla on numeromerkintä (51 tai 52), Rajamerkki sijaitsee vuoden 1778 (Kiellman) kartan mukaan Ojoisten latokartanon ja Hämeenlinnan kaupungin maiden välisellä rajalla. Itse rajamerkki on todennäköisesti karttaa nuorempi, mahdollisesti 1800-luvulta. |
| metsakeskus.1000034505 |
604 |
Venevalkama |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
324647.00000000 |
6820582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034505 |
Pyhäjärven etelärannalla, Peren kaupunginosassa, Pereensaareen vievän tien (Peresaarentie)
itäpuolella on iso kivi, kooltaan noin 3x2 metriä, johon on upotettu rautarengas, ilmeisesti veneen kiinnittämistä varten. Renkaan pohjoispuolelle on hakattu halkaisijaltaan 45 cm kokoinen pyöreä kuvio, josta lähtee nuolenkärki alaspäin/Pyhäjärvelle/pohjoiseen, osoittaen rautarengasta. Rautarenkaasta noin 40 cm länteen on samaan kiveen upotettu rautatanko rajamerkin paikantamiseksi.
Kyseessä on ilmeisesti vanha kahden kylän välinen rajakivi, johon rajan tarkennukseksi on myöhemmin upotettu tarkempi rajamerkki. Kyseessä oleva rajamerkki on vanha kahden kylän välinen rajamerkki. |
| metsakeskus.1000034511 |
599 |
Esse Dalbacka |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
300838.00000000 |
7062080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034511 |
Sudenkuoppa sijaitsee Dalbacken nimisellä mäellä Ytteressessä. Kohteelle johtaa polku, jonka alkupäässä on kyltti Varggropen. Kuopan halkaisija on 5-6 m ja korkeus 2,3-2,5 m. Suorakaiteen muotoinen sudenkuoppa on kulmistaan pyöreähkö. Kuopan seinät on ladottu kivestä ja yksi sivu on romahtanut, mutta korjattu. Kuopan läheiset puut on poistettu routavaikutuksen vähentämiseksi.
Kuoppa on aidattu ja aitaan on laitettu pieni opastaulu kyläyhdistyksen toimesta. |
| metsakeskus.1000034511 |
599 |
Esse Dalbacka |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
300838.00000000 |
7062080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034511 |
Sudenkuoppa sijaitsee Dalbacken nimisellä mäellä Ytteressessä. Kohteelle johtaa polku, jonka alkupäässä on kyltti Varggropen. Kuopan halkaisija on 5-6 m ja korkeus 2,3-2,5 m. Suorakaiteen muotoinen sudenkuoppa on kulmistaan pyöreähkö. Kuopan seinät on ladottu kivestä ja yksi sivu on romahtanut, mutta korjattu. Kuopan läheiset puut on poistettu routavaikutuksen vähentämiseksi.
Kuoppa on aidattu ja aitaan on laitettu pieni opastaulu kyläyhdistyksen toimesta. |
| metsakeskus.1000034513 |
265 |
Urtinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411764.00000000 |
6999863.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034513 |
Paikka on muinaisen, lounas-koillissuuntaisen, noin 2 m korkean ja kivisen rantatörmän yläpuolisella tasanteella. Se on nykyrannasta noin 20 m etäisyydellä ja nelisen metriä Kivijärven vedenpintaa korkeammalla tasolla. Törmän juurta sivuaa mökkitie. Maalaji tasan-teella on hyvin vähäkivistä hiekkamoreenia, mutta pinnasta noin 15 - 40 cm syvyyteen on selvä muokkauskerros. Alue on peltoa vielä v. 1988 peruskartalla (2333 09 Nurkkaperä), mutta nykyisin se on osittain metsittynyt. Siellä kasvaa enimmäkseen heinäkasveja ja nuoria lehtipuita. Lounaan ja lännen suunnalla asuinpaikka rajautuu kiviseen ja lohkareiseen metsämaastoon. Koillisessa asuinpaikka-alueen rikkoo vanha hiekkakuoppa.
Tasanteelle kaivettiin 12 koekuoppaa ja kuudesta tuli asuinpaikkaa osoittavia löytöjä: kvartsikaavin ja iskoksia, palanutta luuta ja yksi saviastian pala. Yhdestä koekuopasta löytyi muokkauskerroksen alapuolelta rapautuneita kiviä ja samasta kontekstista hiilenpaloja. Hiekkakuopan lounaispuolella löytöjä tuli noin 30 m matkalla. Löytöjen perusteella asuinpaikka jatkuu hiekkakuopan koillispuolella ainakin 10 m, mutta maaperän ja topografian perusteella se voi jatkua pidemmällekin. Kaikkiaan asuinpaikkalöytöjä on runsaan 40 m matkalta rantatörmän suunnassa. Osa löydöistä on muokkauskerroksesta, mutta niitä on myös sen alapuolisesta hiekkamoreenista. Pohjoisessa rinne nousee loivasti, ja siellä on ainakin osassa aluetta hienojakoisempaa maalajia.
Muokkauskerroksen alapuolella on todennäköisesti ainakin paikoin säilynyttä kult-tuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000034514 |
416 |
Linnakonki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
552458.00000000 |
6770982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034514 |
Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista, Lemin Kotajärven ja Kähönsalmen välisen kankaan sulkevaa kaksilinjaista puolustusketjua. Linnakonki-nimisen mäen koko ylärinteen ympäri kiertää yhtenäinen taisteluhauta. Taisteluhaudassa on useita traversseja sekä kaivantoja taisteluhaudan ulkopuolelle, jotka ovat todennäköisesti vedenlaskuun tarkoitettuja. Kohteessa havaittiin yksi suojahuoneen kuoppa. Torjuntasuunta on pohjoiseen. Rakenteet on louhittu kallioon sekä vahvistettu ladotuilla kivillä. Lounaisosaa taisteluhaudasta on käytetty kaatopaikkana. |
| metsakeskus.1000034515 |
416 |
Hatkanmäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
551504.00000000 |
6771280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034515 |
Kohde sijaitsee Juvolantien pohjoispuolisella Hatkanmäellä. Kohde on osa Kotajärven ja Kähönsalmen välisen kankaan sulkevaa kaksilinjaista puolustusketjua. Hatkanmäellä on pohjoisrinteellä sekä itärinteellä taisteluhautaa. Pohjoisrinteellä on noin 350 metrin pituinen taisteluhauta, josta haarautuu kaksi yhdyshautaa etelään. Kaakkoisosassa on matala painanne, joka on mahdollisesti keskeneräinen suojahuoneen kuoppa. Varustukset on kaivettu kankaalle ja ne ovat matalia ja osittain keskeneräisiä. Torjuntasuunnat ovat luoteeseen ja pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000034516 |
416 |
Juvola |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
551384.00000000 |
6770783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034516 |
Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa Lemillä. Kohde sijaitsee Juvolassa Juvolantien länsipuolella mäen pohjoisrinteellä osana Kotajärven ja Kähönsalmen välisen kankaan sulkevaa kaksilinjaista puolustusketjua.
Rinteen ympäri kiertää noin 260 metrin mittainen taisteluhauta. Keskellä on yhdyshauta suojahuoneeseen. Pohjoisosan rakenteet ovat osittain tuhoutuneet ja ne ovat matalia. Kohde vaikuttaa myös keskeneräiseltä. Torjuntasuunnat ovat pohjoispuolen pelloille luoteeseen, pohjoiseen ja koilliseen. Rakenteet on pääosin kaivettu maahan lukuun ottamatta luoteisosia, joissa on myös louhittuja rakenteita.
Maasto on tuoretta kangasta, jossa on runsaasti aluskasvillisuutta ja tiheää taimikkoa. |
| metsakeskus.1000034517 |
416 |
Mäkelä |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
550967.00000000 |
6770776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034517 |
Kohde on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista puolustuslinjaa, joka sulkee Kivijärven ja Saimaan välin Lemillä ja Taipalsaarella. Kohde sijaitsee Mäkelässä Kotajärven kaakkoispuolella osana Kotajärven ja Kähönsalmen välistä kaksilinjaista puolustusketjua.
Mäen pohjoisrinteellä on noin 430 metriä pitkä taisteluhauta, joka on pääosin kaivettu maahan ja osittain louhittu kallioon. Taisteluhaudassa on useita traversseja. Rakenteet ovat painuneita ja paikoitellen erottuvat heikosti maastossa. Torjuntasuunnat ovat luoteeseen, pohjoiseen ja koilliseen.
Maasto on lehtomaista kangasta, jossa lehtipuiden lehdet ovat muodostaneet rakenteiden päälle runsaan peitteen. Kohteen keskiosissa maasto on erittäin pusikkoista ja aluskasvillisuutta on runsaasti. |
| metsakeskus.1000034518 |
895 |
Kallela Kolhi |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
209675.00000000 |
6753738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034518 |
Kålhi hemman merkitty vuoden 1783-84 karttaan. Ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034519 |
895 |
Kallela Hellä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
209730.00000000 |
6753753.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034519 |
Hellä hemman merkitty vuoden 1783-84 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034520 |
895 |
Kallela Pilpola/Pilpula |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
209651.00000000 |
6753597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034520 |
Pilpola hemman merkitty vuoden 1783-84 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034521 |
895 |
Kallela Hassu/ Hasu |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
209690.00000000 |
6753627.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034521 |
Hassu hemman merkitty vuoden 1783-84 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034522 |
895 |
Kallela Mikola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
209749.00000000 |
6753675.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034522 |
Michola hemman merkitty vuoden 1783-84 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034523 |
265 |
Niittypelto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
405469.00000000 |
7011252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034523 |
Tervahauta sijaitsee Kivijärven kirkolta noin 11 km pohjoiskoilliseen, Kivijärven länsirannasta noin 80 m länteen. Tervahauta on tyypillisen pyöreähkö, melko laakea, ja siinä on selvät vallit. Tervahaudan syvyys on metrin verran ja maksimihalkaisija noin 13 m valleineen. Halssi on alarinteen eli järven puolella. Maaperä on hiekkamoreeni, puusto on nuorta kuusikkoa ja lehti-puuta. |
| metsakeskus.1000034524 |
777 |
Salakkolampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
601964.00000000 |
7256290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034524 |
Tervahauta sijaitsee Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Tuiranvaaran ja Pikku-Kukkurin eteläpuolella sijaitsevan Salakkolammen tuntumassa. Tervahauta on rakennettu lammen lounaisnurkan loivaan rinteeseen noin sadan metrin päähän lammesta. Lammen ja tervehaudan väliin jää matala kosteikko. Pikku-Kukkurin eteläpuolinen maasto on hyvin kumpuilevaa ja lampien sekä kosteikoiden täplittämää mosaiikkia. Kasvusto on havupuuvaltaista, mutta tervahaudan tuntumassa kasvaa myös jonkin verran koivuja. Aluskasvillisuus on musttikka-puolukkasuopursu -tyyppiä.
Tervahauta on suhteellisen pieni mutta selvärajainen. Se on halkaisijaltaan noin 9 metriä, keskellä on loiva muutaman metrin halkaisijaltaan olevan painauma. Vallit erottuvat selvästi. Ne ovat ylärinteessä eteläpuolella noin puolen metrin korkuiset, kosteikon puolella valli on toista metriä korkea. Täällä on myös 4 - 5 metriä pitkä juoksutusura. Se on syvimmillään lähes metrin ympäröivän maan pinnan alapuolella mutta loivenee nopeasti. Selkeitä palontorjuntakuoppia on haudan ympärillä vain muutamia. Kairatessa haudan keskeltä sekä vallilta tuli näkyviin yli 10 cm paksu, hyvin vahvasti hiilen ja noen sekainen kerros heti kuntan alta. Tämän alapuolella on sekoittunut hiekkakerros. Luonnollisesti mitään podsoloitumista ei ole ehtinyt tapahtua. Tervahauta liittyy alueen tervanpolttoperinteeseen 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000034525 |
777 |
Kylmäkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
601344.00000000 |
7256067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034525 |
Tervasauna ja -hauta sijaitsevat vaaran alarinteellä parisataa metriä retkeilyalueen rajasta. Retkeilyalueen puolella rinne on kivinen ja polveileva. Havumetsää laikuttavat yksittäiset koivut. Puustossa on myös vanhoja honkia, aluskasvillisuus on pääosin musttkka-suopursuvaltaista. Viitisenkymmentä metriä rakennelmien pohjoispuolella alkaa osin avoin suo, jota pitkin terva on todennäköisesti kuljetettu Ison Kukkurin rantaan.
Tervasauna ja -hauta sijaitsevat Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Kukkurivaaran pohjoisrinteellä. Matkaa Iso-Kukkurijärvelle länteen on kolmisensataa metriä. Tervasauna ja -hauta sijaitsevat vaaran alarinteellä parisataa metriä retkeilyalueen rajasta. Retkeilyalueen puolella rinne on kivinen ja polveileva. Havumetsää laikuttavat yksittäiset koivut. Puustossa on myös vanhoja honkia, aluskasvillisuus on pääosin mustikka-suopursuvaltaista. Viitisenkymmentä metriä rakennelmien pohjoispuolella alkaa osin avoin suo, jota pitkin terva on todennäköisesti kuljetettu Ison Kukkurin rantaan.
Tervasauna on ollut kooltaan 4 x 4 metriä. Sen itä- ja eteläseiniä on jäljellä nelisen hirsikertaa. Hirret ovat olleet jykeviä, käsittelemättömiä puita, jotka on kuitenkin joko kuorittu tai keloina käytetty. Rakennelman hirsiä on sahattu ja kirveellä veistetty. Salvokset ovat aika karkeasti tehdyt. Nauloja ei saunan teossa ole käytetty. Muutakaan modernia rakennusmateriaalia ei näy. Oviaukko on sijainnut saunan länsiseinällä. Oven vieressä, sen pohjoispuolella, on kiuaskiveys, joka on nykyisellään 1.5 x 1.5 metriä. Kiveyksen korkeus on puolisen metriä. Kuntan alta pilkistävistä kivistä osa on aika suuria. Kiuas ei kaiketi ole kovin paljoa levinnyt. Kiukaan vastapäisellä itäisellä seinällä on ollut pieni aukko. Se on kooltaan 0.3 x 0.15 metriä. Aukko sijaitsee aika matalalla, mutta saunarakennus on voinut aikojen saatossa painua.
Sauna ja tervahauta liittyvät yläkainuulaiseen tervaperinteeseen, jonka kukoistuskausi oli 1800-luvulla. Saunan säilymisasteesta päätellen tämä työkohde lienee perinteen nuoremmasta päästä. Ikää sillä on joka tapauksessa yli sata vuotta, joten se on luokiteltavissa kiinteäksi muinaisjäännökseksi tervahaudan tapaan. |
| metsakeskus.1000034526 |
108 |
Hämeenkyrön vanha kirkko |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
298806.00000000 |
6839125.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034526 |
Hämeenkyrön siunauskappeli on valmistunut vuonna 1895 ja se on kirkkolailla suojeltu kirkollinen rakennus. Hautakappelin alle rakennettiin ruumiskellari vuonna 1925. Vanha siunauskappeli on todennäköisesti Pirkanmaan vanhin, alun perin siunauskappeliksi rakennettu ja vihitty rakennus, joka on edelleen toiminnassa. Kappeli sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ”Hämeenkyrön vanha keskusta”. Hautausmaan alueella on sijainnut aikaisemmin puurakenteisia kirkkoja, jotka ovat tuhoutuneet tai purettu seuraavan kirkon tieltä. Viimeisin kirkko purettiin vuonna 1824. Hämeenkyrön nykyinen kirkko valmistui vuonna 1782. Vuoden 1765 isojakokartan vanhemman kirkon paikka paikantuu keskelle hautausmaata.
Vanhaa hautausmaata on laajennettu useaan otteeseen, viimeksi 1956. Vanhempien kirkkojen mahdollisesti säilyneet osat ovat automaattisesti muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia.
Vuonna 2017 suoritetun sähkökaapelin kaivutyön valvonnassa havaittiin, että kappelia ympäröi täyttöhiekka, jossa ei havaittu jäänteitä 1900-lukua vanhemmista kerrostumista. Kappelin ympäristöön oli aiemmin kaivettu mm. viemärikaivantoja, joiden kaivamisen yhteydessä maaperään oli kajottu. Ilmeisesti myös vuonna 1925 tapahtuneen kellarin kaivamisen yhteydessä on kappelia ympäröiviä maakerroksia muokattu. |
| metsakeskus.1000034527 |
777 |
Peurokoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
601098.00000000 |
7257024.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034527 |
Peurokosken tervahauta sijaitsee Hossan retkeilyalueen lounaisnurkassa, parikymmentä metriä retkeilyalueen ulkopuolella, Pikku-Kukkurin luoteisrannalla. Matkaa rantaan on pari kymmentä metriä. Ranta kohdalla on kostea, mutta maasto kumpuilee nopeasti rannan pohjoispuolella sekametsää kasvaviksi kankaaksi. Tervahaudan tietämillä kasvaa mäntyjä, kuusia, koivuja ja leppiä. Aluskasvillisuudessa dominoi mustikka-puolukka-suopursu.
Tervahauta on viitisentoista metriä halkaisijaltaan ja se erottuu maastossa hyvin. Luontopolku kulkee aivan haudan kulmalla. Erottuvuutta haittaavat hieman haudan päälle kaatuneet puut sekä aluskasvillisuus. Haudan päällä kasvaa myös useita puita. Tervahaudan vallit ovat viitisen metriä leveät ja niiden ulkopuolella kulkee yksittäisten palontorjuntakuoppien nauha koko haudan ympäri. Vallit ovat puolisen metriä korkeat. Keskellä oleva laakea painanne on halkaisijaltaan niin ikään viitisen metriä. Syvimmillään se on 0.7 metriä. Tervahaudan ränni on suunnattu kohti järveä, etelään. Ura on erittäin pitkä ja selvä. Haudan kupeella se on pari metriä leveä ja 1.3 metriä syvä. Se kapenee nopeasti, mutta jatkuu järvelle päin toista kymmentä metriä noin 40 cm syvyisenä juonteena. |
| metsakeskus.1000034528 |
777 |
Tuiranniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
602259.00000000 |
7257070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034528 |
Tervahauta sijaitsee Hossan retkeilyalueen lounaisnurkassa, Lavajärven länsipäässä, Tuirankosken itäpuolella. Lavajärven pohjoisranta on tervahaudan tietämillä kuivaa hossalaiskangasta, jonka aluskasvillisuus on niukkaa. Kangas, joka laskee loivasti kohdalla Tuiranvaarasta rantaan, kasvaa lähes yksinomaan mäntypuita. Luontopolku kulkee tervahaudan ja järven välissä. Matkaa haudalta rantaan on kymmenkunta metriä.
Tervahauta erottuu selvästi kuivassa kangasmaastossa. Se on halkaisijaltaan noin 12 metriä. Vallit ovat suhteellisen kapeat - noin kolmimetriset - eivätkä ne kohoa puolta metriä korkeammiksi. Haudan keskellä on laakea kuusimetrinen painauma, joka on syvimmillään 0.7 metriä. Vallin ulkosyrjällä ei hahmotu palouraa eikä yksittäisiä palokuoppiakaan. Noin nelimetrinen ränni on suunnattu järvelle päin. Se on alaosastaan erodoitunut ilmeisesti osin polun vuoksi, mutta myös porot näyttäisivät myllänneen hiekkamaassa. Ura on syvimmilläänkin vain puolisen metriä. Tervahaudan päällä kasvaa useita täysimittaisia tukkimäntyjä. |
| metsakeskus.1000034529 |
777 |
Likolahti Hossa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
604375.00000000 |
7257625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034529 |
Kohteessa on kaksi tervahautaa ja yksi tervasauna. Likolahden eteläisempi tervahauta sijaitsee kumpuilevalla ja rutikuivalla mäntykankaalla Hossan retkeilyalueen lounaispäässä, Lavajärven pohjoisrannalla. Matkaa tervahaudalta Lavajärven itäisimpään lahden pohjukkaan 60 - 70 metriä. Toisin kuin peruskartalle on merkitty, kulkee luontopolku välittömästi haudan lounaispuolitse. Maasto tervahaudan kohdalla kumpuilee voimakkaasti. Ainoana puulajina on mänty, aluskasvillisuus muodostuu puolukasta ja kanervasta. Haudan päälle on kaatunut muutamia keloja ja oksia.
Tervahauta on pieni, vain noin kahdeksan metriä halkaisijaltaan. Se on selvärajainen ja säännöllisen muotoinen ja erottuisi maastossa erittäin hyvin, jos sen päälle ei olisi kertynyt risuja ja kaatuneita keloja. Haudan vallit ovat vain noin pari metriä leveät. Niiden korkeus vaihtelee muutamasta kymmenestä sentistä puoleen metriin. Haudan keskellä on laakea painanne, joka on syvimmillään puolisen metriä. Painanteen halkaisija on noin neljä metriä. Minkäänlaista palokurua tai kuoppia ei haudan ympärillä ole näkösällä. Ränni on massiivinen. Sen pituus järvelle päin suunnattuna on 5 - 6 metriä. Uraa reunustavat selvät vallit, jotka ovat syntyneet sitä kaivettaessa. Ura on haudan kupeessa lähes 70 cm syvä ja se jatkuu lähes yhtä syvänä usean metrin matkalla. Tervahaudan valleilla on kunttakerroksen alla vahva nokikerros. |
| metsakeskus.1000034530 |
777 |
Rytilampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
607778.00000000 |
7259888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034530 |
Rytilammen tervahauta sijaitsee Hossan retkeilyalueella, Lounajan länsipuolella sijaitsevan Rytilammen pohjoisrannalla, aivan lammen luoteisnurkalla. Täällä lampi muuttuu soistumaksi, jota halkoo Rytipuro. Puron rannoilla on puolenkymmentä niittylatoa noin puolentoista kilometrin matkalla. Lammen ranta on kostea kohdassa, jossa tervahaudan ja -saunan jäännökset sekä luhistuneen porokatiskan jäänteet sijaitsevat. Rannalla kasvaa hillaa ja suopursua. Välittömästi tervahaudan länsipuolella ranta muuttuu heinäiseksi niityksi. Kaikki mainitut rakenteet sijaitsevat kankaalla, joka kohoaa muutamia metrejä rantaa korkeammaksi. Kangas jatkuu loivasti kohoten kohti Lounajalle ja Kokalmukselle vievää tietä reilun puolen kilometrin päässä. Kangas on hiekkainen ja kuiva. Se kasvaa mäntyjä, aluskasvillisuus on pääasiassa puolukka-mustikkaa.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 13 metrinen ja se erottuu säännöllisen muotoisena loivassa kangasrinteessä. Haudan keskellä on noin kolmimetrinen painauma, vallit ovat kauttaaltaan viitisen metriä leveät. Vallien korkeus on puolisen metriä, haudan pohjoispuolella hieman vähemmän. Tervahaudan ränni on luonnollisesti suunnattu kohti rantaa. Sitä näyttää kaivellun tervahaudan polton jälkeen, eikä sen alkuperäisestä koosta siten voi saada varmuutta. |
| metsakeskus.1000034531 |
777 |
Nahkavirta 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
608679.00000000 |
7257734.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034531 |
Tervahauta sijaitsee Joukojärven pohjoisrannalla, Nahkavirran eteläpuolella. Maasto on loivaa ja kuivaa mäntykangasta Nimettömänharjun koillisnurkalla. Aluskasvillisuus on kanerva-puolukka-juolukkaa. Haudan eteläpuoliselta rannalta alkaa kolmisensataa metriä pitkä niemi, joka työntyy kohti koillista ja osaltaan erottaa Joukojärven Virtajärvestä. Retkeilyalueen eteläreuna kulkee kapeiden järvien nauhana alueen lounaispäässä. Erityisesti järvinauhan pohjoisrannalla, retkeilyalueen puolella, on runsaasti tervahautoja.
Tervahauta on pieni ja kompakti kehä kankaalla. Se on halkaisijaltaan noin 10 metriä. Vallit ovat noin 3.5 metriä leveät ja vain 30 - 40 cm korkeat. Valleja kiertää nauha palokuoppia, joista syvimmät sijaitsevat pohjoisen puolella vastapäätä ränniä. Haudan keskellä oleva painanne on kolmisen metriä ja sen syvyys on vain noin 30 cm. Haudan ränni antaa etelän suuntaan, kosteikolle päin, ei siis idän puolella sijaitsevalle järvelle. Tähän ovat selityksenä maaston muodot: Tervahaudan paikka on suhteellisen tasaisella kankaalla, joka ei vietä järvelle vaan kosteikolle, josta kuljetusmatka veteen on lyhyt. Ränni on nelisen metriä pitkä ja 70 cm syvä syvimmillään. Tervahaudan vaatimattomista mitoista huolimatta se erottuu selvästi maastossa.. Sen päällä ei kasva lainkaan puita. |
| metsakeskus.1000034532 |
777 |
Lounatkapea |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
610478.00000000 |
7260751.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034532 |
Tervahauta sijaitsee Lounajan rannasta noin 70 metriä pohjoiseen, Lounatkapean länsipuolella, loivassa rinteessä. Matkaa Lounajan tulipaikalle on hieman toista sataa metriä. Luontopolku seurailee rantaa ja se kulkee halki tervahaudan eteläreunan. Rinne järven pohjoisrannalla on loivahkoa mäntyvaltaista havumetsää, jossa puusto ei ole kovin vanhaa. Maaperä on suhteellisen kosteaa ja puolukka-juolukka-suopursuvaltaista. Tervahaudan päällä kasvaa pääasiassa mäntyjä. Alueella on paikoin runsaastikin myrskytuhoja, erityisesti kohteen itäpuolella, mutta itse tervahauta on tuhoilta säästynyt.
Tervahauta erottuu erittäin selvärajaisena maastossa. Se on halkaisijaltaan noin 15 metriä. Vallit ovat nelisen metriä leveät ja 30-40 cm korkeat. Haudan keskellä on 6-7 metrin laajuinen painanne, jonka keskusta on noin 50 cm vallin harjaa matalemmalla. Noin neljä metriä pitkä ränni on sijoitettu kohti järveä ja etelää. Se on noin kolme metriä leveä ja reunustettu hirsillä, joista varsinkin idän puoleinen seinusta on edelleen hahmotettavissa. Ilmeisesti rakenne on ollut myös hirsin katettu, sillä seinustan päältä on näitä romahtaneita katerakenteita edelleen hahmotettavissa. Rännin tukemisessa käytetyt puut ovat olleet jykeviä ja koko tervahaudan yleisvaikutelma on huoliteltu ja pieteetillä tehdyn näköinen. Ränni on haudan puolella pari metriä syvä ja se loivenee normaaliin tapaan, mutta jopa sen eteläpäässä erottuvat selvästi noin 30 cm korkeat palteet paikassa, jossa rinne tasoittuu rantakosteikon suuntaan. Kauttaaltaan tervahaudan vallien ulkopuolella on epämääräisen muotoisia kuoppia, joista syvimmät ovat toista metriä. Niiden laajuus vaihtelee metrin parin sisällä. Kuoppia on yleisesti tehty tervahautojen ulkosyrjille palamisen kontrollointia varten sekä estämään tulen leviämistä haudan ulkopuolelle. |
| metsakeskus.1000034533 |
777 |
Iikoski 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
615510.00000000 |
7263522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034533 |
Tervahauta sijaitsee Iikosken eteläpuolisen suvannon länsirannalla, vajaat sata metriä rannasta. Tervahaudan sijainti on huolella valittu ja se on tervan kuljetuksen kannalta ideaali. Iikoskenniemi on mäntyvaltaista, paikoin kosteaa kangasta, jossa tervapuita on ollut runsaasti saatavilla. Maasto haudan kohdalla on kumpuilevaa kangasta, mutta haudan itäpuolelta järven rantaa kohti se muuttuu matalaksi kosteikoksi. Tervahauta erottuu selvänä kumpareena niemeä kiertävän polun varrella. Matkaa polulle on viitosen metriä. Haudan ympärillä kasvaa pääasiassa vaihtelevan ikäistä männikköä, ranta on heinikkoinen ja avoin. Kankaan aluskasvillisuus on pääasiassa puolukka-mustikka-suopursua. Matkalla Iikosken niskalta tervahaudalle on runsaasti kirveellä kaadettujen mäntyjen lahoavia kantoja. Ne voivat olla perua tervahaudan polton valmisteluista.
Tervahauta on kookas ja se erottuu hyvin maastossa. Sen halkaisija on reilut 15 metriä. Hautaa kiertävä valli on kauttaaltaan kuutisen metriä leveä ja rannan puolelta jopa metrin korkuinen. Myös haudan länsipuolella, polulta katsottuna, se on useita kymmeniä senttejä korkea. Valleja ympäröivät kauttaaltaan epämääräisen muotoiset kuopat, joilla tulen leviämistä on estetty. Haudan keskellä olevan kuopan halkaisija on reilut kolme metriä ja se on vallin harjalta katsottuna syvimmillään noin 70 senttiä. Tervaränni on suunnattu luonnollisesti kosteikon ja järven suuntaan. Ura on nelisen metriä pitkä ja se loivenee nopeasti. Aivan vallin reunalla se on pari metriä vallin harjaa ja metrin ympäröivää maanpintaa matalammalla. Toisesta päästään se erottuu vielä noin 20 sentin syvyisenä painaumana. Ränni on leveimmillään haudan reunalla noin puolitoista metriä leveä ja se kapenee voimakkaasti kosteikon suuntaan. Tervahaudan päällä ei kasva ainuttakaan täysikasvuista mäntyä vaikka haudan ulkopuolella niitä on runsaasti. Kantoja sitä vastoin haudan päällä on joitakin, ja vaikuttaakin siltä, että tervahauta on tarkoituksella pidetty avoimena. |
| metsakeskus.1000034534 |
285 |
Pormestarinniemi |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
493929.00000000 |
6702928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034534 |
Kellari sijaitsee Mussalon saaren koillisranna, merenrantaan Köysiniemelle vievän hiekkatien länsireunassa. Kohde on kaivettu osittain matalaan maastonyppylään.
Kohde on lohkotuista graniittikivistä muurattu luode-kaakko -suuntainen kivikellari, joka on kooltaan noin 6x12 m ja korkeudeltaan 1,8 m. Kellarin seinät on muurattu kalkkisementtilaastilla neljän kivikerran korkuisiksi. Rakenteen seinien päälle vie molemmilla pitkillä sivuilla leveät ajoluiskat, joiden perusteella rakennus on aikoinaan ollut kaksikerroksinen.
Pormestarinniemi on saanut nimensä Kotkan kaupungin pormestari O. A. Backmanin (1847-1915) mukaan, joka rakennutti alueelle kaksikerroksisen huvilan 1890-luvulla. Kivikellari liittynee alueella harjoitettuun viljely- ja puutarhatoimintaan. |
| metsakeskus.1000034535 |
498 |
Oloskoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
364581.00000000 |
7543549.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034535 |
Vanhan myllyn paikka Jerisjoen Oloskosken pohjoispuolella, jossa on joen suuntainen, noin 150 metriä pitkä kanava.
Kanava-/ojamaisia kaivantoja on useampia, osa ehkä syntynyt myöhemmin uittorakenteita tai -ruoppauksia tehdessä. Kanava erottuu välillä huonosti maastosta ja on osittain tuhoutunut. Länsipäässä on puurakenteita noin 40 metrin matkalla. Kanavan päälle on aseteltu hirsiä pitkittäin yhdeksi kerrokseksi. Kerroksen alla on tyhjää ja hieman vettä. Tasaisin välien on kivirakenteita tukemassa hirsiä. Hirsirakenteiden leveys on noin 3 metriä. Ne ovat tuhoutuneet osittain, mutta lähimpänä länsipäätä näkyvät kohtuullisen selkeästi ja ovat ehjiä.
Länsipäässä kanava päättyy pieneen lampeen ennen Jerisjokeen yhtymistä. Lammessa on kehikkomainen rakenne, joka on tehty hirsistä. Se on kooltaan noin 3x4 metriä.
Myllyä ei ole merkitty vanhoihin karttoihin. Kohteen pohjoispuolella oleva paikannimi ”Myllypalo” vahvistaa kohteen tulkintaa myllyjäännökseksi. Oloskosken mylly mainitaan myös kirjassa Se joki – Jerisjoki. Kertomuksia Muoniosta |
| metsakeskus.1000034536 |
498 |
Suukoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
356588.00000000 |
7534198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034536 |
Kohde sijaitsee Kangosjoen Suukosken länsipuolella, noin 26 metriä luoteeseen jokirannasta itään laskevan rinteen jyrkällä törmällä. Tervahaudan halkaisija on 6,5 metriä ja se on noin 0,5 metriä syvä. Siinä ei ole valleja. Halssi laskee kaakkoon ja se on noin 4 metriä pitkä.
Haudan päällä ja ympärillä kasvaa kuusta ja nuorta koivua. |
| metsakeskus.1000034537 |
751 |
Haapaniemen lohipato |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27008 |
416415.00000000 |
7288918.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034537 |
Vuosina 1869-70 kartoitettiin Simojoessa sijainneet kalapadot ja muut kalastusasemat. Kartoituksen tarkoitus oli rajoittaa kalastusta, koska padot haittasivat tukinuittoa ja patoja määrättiin purettaviksi. Kartoituksen suoritti maanmittari C.G.W. Claudelin. Claudelinin mukaan Kuolemankoskessa sijaitsi Haapaniemen pato. Kuolemankosken uoma sijaitsee Simo-Ranua -tien varressa Simosta n. 10,5 km. Vuoden 2015 virta-alueiden kuunnostusalueiden inventoinnin aikaan vedenpinta oli korkealla, padon kohta kokonaan veden alla, eikä kalapadosta tehty havaintoja (Kuolemankoski 2).
Yleiskaavainventoinnin aikaan vuonna 2018 inventoijille paikkakunnalta osoitettiin padon jäännökset, jotka olivat jääneet päälle rakennetun suisteen alle. Pato rakennettiin 1860-luvulla, jolloin Keminmaalta Simoon muuttanut suku sai lohenkalastusoikeuden. Padon sijainti ja muodon digitointi perustuvat informantin antamiin tietoihin; matalalla olleen veden tason takia kivet estivät kohteen tarkastuksen veneellä 30 m lähempää. |
| metsakeskus.1000034538 |
111 |
Kylmäkynnönmäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
451136.00000000 |
6790948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034538 |
Kohde sijaitsee Kotajärven ja Sulkkavanlahden välille jäävällä kannaksella olevan Kylmäkynnönmäen pohjoisrinteen alaosassa, voimajohtolinjan vieressä, sen itäpuolella. Paikalla on pohjoiskoillis-etelälounassuuntainen, muodoltaan soikea röykkiö. Röykkiö on pituudeltaan 2,5 m, leveydeltään 1,5 m ja korkeutta sillä on 0,9 m. Kivet röykkiössä ovat sammaloituneita ja halkaisijaltaan 20 – 40 cm.
Kohde ei sijaitse millään historiallisella tai yhä käytössä olevalla rajalla, joten
rajamerkki se ei ole. Kyseessä on todennäköisesti historialliselle ajalle ajoittuva,
kaskeamiseen tai niittyviljelyyn liittyvä kaskiröykkiö. |
| metsakeskus.1000034539 |
111 |
Loukunsuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
451034.00000000 |
6787835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034539 |
Kohde sijaitsee noin 3,5 km koilliseen Heinolan kirkosta, Hevosvuorentien
pohjoispuolella, lähimmillään noin 40 m päässä tiestä, voimajohtolinjan vieressä,
sen itäpuolella.
Paikalla on kaksi avokalliolla sijaitsevaa kiviröykkiötä (A ja B, kuva 31). Röykkiö A
sijaitsee avokallion länteen laskevalla rinteellä. Se on muodoltaan soikeahko ja
luode-kaakkosuuntainen. Röykkiö on korkeudeltaan 0,4 m, pituudeltaan 3 m ja
leveydeltään 2 m. Sen pohjoispuolella sijaitsee röykkiö B, joka on niin ikään soikea.
Röykkiön B pituus on 2 m ja leveys 1,5 m. Molemmat röykkiöistä on tehty osittain
lohkareisista kivistä, joiden päällä kasvaa sammalta. Röykkiöt eivät sijaitse millään
historiallisella tai nykyisellä rajalinjalla. Niiden sijainti on epätyypillinen
viljelyraunioille. Röykkiöiden tarkempi luonne ei selvinnyt inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000034540 |
895 |
Kallala Papu |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
209810.00000000 |
6753710.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034540 |
Papu hemman on merkitty vuoden 1783-84 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034541 |
895 |
Varhela Uusikartano |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
210458.00000000 |
6752970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034541 |
Usikartano skatte / under Männäis Masugns bruk. Merkitty vuosien 1778-82 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034542 |
895 |
Varhela Rekola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
210685.00000000 |
6753039.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034542 |
Rekola frälse äges af Herr Baron Carl Carpelan. Merkitty vuosien 1778-82 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034543 |
895 |
Varhela Eskola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
210979.00000000 |
6753007.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034543 |
Eskola frälsse hemman. Merkitty vuoden 1778-82 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034544 |
895 |
Varhela Sårcka/ Uusitalo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
211060.00000000 |
6753028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034544 |
Sårcka frälsse äges af Baron Carl Carpelan. Merkitty vuoden 1778-82 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034545 |
895 |
Varhela Pilppu |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
211129.00000000 |
6753033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034545 |
Pilpu frälsse äges af Herr Baron Carl Carpelan. Merkitty vuoden 1778-82 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034546 |
895 |
Varhela Wuola/ Uola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
210990.00000000 |
6752933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034546 |
Wuola frälsse äges af Herr Baron Carl Carpelan. Merkitty vuoden 1778-82 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034547 |
895 |
Varhela Hannula |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
211099.00000000 |
6752968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034547 |
Hannula frälse äges af Herr Baron Carl Carpelan. Merkitty vuoden 1778-82 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034548 |
111 |
Rajavuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27007 |
450909.00000000 |
6787376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034548 |
Kohde sijaitsee Heinolan Rainion kaupunginosan itäpuolella, mäen itään viettävn rinteen alaosassa, sankassa kuusimetsässä. Kohde havaittiin vuoden 2017 inventoinnin esityövaiheessa, kun käytiin läpi voimajohtolinjauksen vinovalovarjostekuvia. Paikalla on
tervahauta (A) ja tervanpolttoon liittyvä kellarikuopanne (B). Tiheän kuusimetsän vuoksi havaintomahdollisuudet olivat heikot.
Tervahauta (A) on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on 6 metriä, suppilon syvyys on 2 metriä. Suppilon reunat ovat jyrkät, reunan vallit leveydeltään noin 2 metriä. Tervahaudassa ei ole selkeää halssia, mutta sen kaakkoisreunassa on havaittavissa loiva painauma saattaa olla maatunut halssi. Pohjalle tehdyssä koepistossa oli hieman hiiltä noin 30 cm syvyydessä.
Tervahaudan pohjoispuolella on kellarikuopanne (B). Se on itä-länsisuuntainen ja
kooltaa 1,5 x 2,5 m. Kuopanteen reunat ovat vallittomat.
Jyrkkäsuppiloinen ja kohtuullisen pieni koko viittaavat siihen, että tervahauta edustaa todennäköisesti teollisen tervanpolton alkuvaiheen tervahautatyyppiä, mahdollisesti 1600-1700-luvuille. Tähän viittaa myös se, ettei tervahaudassa ole selkeää halssia. Kellarikuopanne tervahaudan vieressä on mahdollisesti jäännös tervanpoltosta vastanneen
tekijän tilapäisasumuksesta. |
| metsakeskus.1000034549 |
781 |
Erkkilä 1 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
439353.00000000 |
6811094.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034549 |
Kohde sijaitsee Sysmän Nuoramoisten kylässä, 935 m kaakkoon Nuoramoisten seuraintalosta, Pienen, heinittyneen peltaukean luoteisreunalla, voimajohtolinjan vieressä, sen länsipuolella.
Paikalla on muutamia kymmeniä metrejä pitkä noin 1 m leveä ja 0,6 m korkea
kiviaita, joka sijaitsee nykyisellä rajalinjalla ja nykyään pois käytöstä
jääneen niittyviljelmän luoteisreunalla. Kiviaidan vieressä, voimajohtolinja alla on
kaksi suurehkoa raivausröykkiötä. Näistä läntisempi on kooltaan 6 x 2-4 x 1,5 m ja
siinä olevien kivien halkaisija on jopa yhden metrin. Itäisemmän raivausröykkiö
halkaisija on noin 2,5 m ja korkeutta sillä on alle 0,3 m. Raivausröykkiöiden päällä
kulkee vanhaa piikkilanka-aitaa.
Niityn luoteisreunassa sijaitseva kiviaita voi olla iältään vanhakin, sen sijaan
raivausröykkiöt vaikuttavat nuorilta. Niistä suuremman kivien siirtämiseksi on
todennäköisesti käytetty konevoimaa. |
| metsakeskus.1000034550 |
895 |
Varhela Rauvola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
211419.00000000 |
6752599.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034550 |
Rauvola frälsse äges af Herr Baron Carl Carpelan. Merkitty vuoden 1778-82 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034551 |
895 |
Kahloinen |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
210567.00000000 |
6751653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034551 |
Kahlois hemman. Merkitty vuoden 1778-82 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034563 |
751 |
Kalliokoski Revärtti |
10002 |
12015 |
13147 |
11006 |
27008 |
422800.00000000 |
7297413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034563 |
Kohde paikannettiin vuoden 2015 virtavesi-inventoinnissa Lantonperän Kalliokoskessa Sahasaaren Simojoen länsihaarassa ja sen rannalla. Sahasaari on saaren vanha nimitys. Länsihaaraa kutsuttiin aikaisemmin Sahan putaaksi. Paikannimet eivät ole enää yleisessä käytössä, eivätkä esiinny nykyisellä peruskartalla. Alue on pääosin myös luonnonsuojelualuetta ja pohjoisosassa on vapaa-ajan asunto.
Paikalla on 1841-1874 toiminut Kalliokosken saha, jonka toiminta siirtyi vuonna 1875 Simojoen suulle, Kallion saarelle. Kaikki irtonainen materiaali siirrettiin uudelle sahalle.
Inventoinnissa länsihaaran rannalla havaittiin neljän rakennuksen perustukset (ks. alakohteet 1-5). Suurin (rakenne no. 2) erottuu n. 10 x 5 metrin kokoisena suorakaiteen muotoisena kuoppana/kaivantona. Todennäköisimmin saha on sijainnut tällä kohdalla. Kohdalle on tosin myös vuoden 1983 peruskartalle merkitty rakennuksia, joiden kohdalla nykyisetkin vapaa-ajan rakennukset sijaitsevat. Perustuksen kohdalla joen länsihaarassa on n. 3 m leveä padon jäänne. Kolme muuta rakennuksen perustusta sijaitsevat sahan paikasta etelään. Rakenne 3: n. 6 x 5 m kokoinen, reunoilla n. 50 cm korkea ja 50 cm leveä valli, syvyys on n. 50 cm, kulmat erottuvat hyvin. Koilliskulmassa erottuu n. 2 m halkaisijaltaan olevan tulisijan jäänne, jossa on pintakasvillisuuden alla isoja kiviä sekä savea ja hiekkaa päällä. Rakenne no. 4 on n. 6 x 5 m, lattia on syvemmällä, reunoilla on valli. Eteläisin rakenne nro 5 on pohja-alaltaan neliön muotoinen rakennuksen perustus, vajaa 10 m halkaisijaltaan, lattia on syvemmällä, reunoilla on yli 50 cm korkea ja enimmillään 1,5 m leveä valli. Rakenteet 4 ja 5 voivat olla tallin perustuksia. Vapaa-ajan asunnon eteläpuolella on entinen pelto- tai niittyalue, joka kasvaa nuorta koivikkoa. Joen rannoilla on ruoppauksessa syntyneitä röykkiöitä ja kivikoita.
Ylempänä jokirinteessä paikalla johtavan metsätien päässä on sijainnut 1800-luvun lopulla talo (Kalliokoski, kohde 58). Tarkastushetkellä talon paikka erottui poikkeavana kasvillisuuskuviona.
Vuoden 2021 kesällä paikalla tehtiin inventointia ja koekuopitusta. |
| metsakeskus.1000034564 |
895 |
Petes Antola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201676.00000000 |
6750263.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034564 |
Andola skatte hemkals h. Merkitty vuoden 1794 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034565 |
895 |
Petes Nuutila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201709.00000000 |
6750236.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034565 |
Nutila skatte k augument. Merkitty vuoden 1794 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034566 |
895 |
Petes Ranta |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201510.00000000 |
6750207.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034566 |
Randa skatte k augument. Merkitty vuoden 1794 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034567 |
895 |
Petes Pirilä/Yli-Pirilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201532.00000000 |
6750189.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034567 |
Pirilä skatte rusthåll. Merkitty vuoden 1794 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034568 |
895 |
Petes Pirilä/ Ali-Pirilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201574.00000000 |
6750183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034568 |
Pirilä skatte rusthåll. Merkitty vuoden 1794 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034569 |
895 |
Lahti Perhe |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
203012.00000000 |
6749214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034569 |
Perhe skatte hemman. Merkitty vuoden 1794 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034570 |
895 |
Lahti Impilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
203230.00000000 |
6749245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034570 |
Imbilä skatte hemman. Merkitty vuoden 1794 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034571 |
895 |
Lahti Tättilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
202969.00000000 |
6749138.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034571 |
Tädilä skatte hemman. Merkitty vuoden 1794 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034572 |
895 |
Lahti Kleemola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
203048.00000000 |
6749135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034572 |
Klemola skatte hemman. Merkitty vuoden 1794 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034573 |
895 |
Lahti Paavola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
203091.00000000 |
6749127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034573 |
Pafvola skatte hemman. Merkitty vuoden 1794 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034574 |
895 |
Lahti Marela |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
203062.00000000 |
6749049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034574 |
Marela skatte hemman. Merkitty vuoden 1794 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034575 |
895 |
Lahti Frändilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
203831.00000000 |
6749429.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034575 |
Frändilä skatte hemman. Merkitty vuoden 1794 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034576 |
895 |
Vellua Pihanperä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
204929.00000000 |
6748418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034576 |
Merkitty vuoden 1783 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034577 |
895 |
Vellua Anttila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
205035.00000000 |
6748461.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034577 |
Merkitty vuoden 1783 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa |
| metsakeskus.1000034578 |
895 |
Vellua Jussi |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
205059.00000000 |
6748423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034578 |
Merkitty vuoden 1783 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034579 |
895 |
Vellua Mattila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
205094.00000000 |
6748380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034579 |
Merkitty vuoden 1783 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034580 |
895 |
Vellua Matintalo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
205104.00000000 |
6748358.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034580 |
Merkitty vuoden 1783 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034581 |
895 |
Vellua Tuomola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
205134.00000000 |
6748310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034581 |
Merkitty vuoden 1783 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034582 |
895 |
Vellua Mikkola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
205106.00000000 |
6748260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034582 |
Merkitty vuoden 1783 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034583 |
895 |
Vellua Jaakkola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
205474.00000000 |
6748172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034583 |
Merkitty vuoden 1783 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034584 |
895 |
Putta |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
205653.00000000 |
6748911.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034584 |
Merkitty vuoden 1783 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034585 |
895 |
Kuuvantaka Pietilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
206005.00000000 |
6749258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034585 |
Pietilä frälsse. Merkitty v. 1782-85 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034586 |
895 |
Kuuvantaka Laula |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
206063.00000000 |
6749352.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034586 |
Merkitty v. 1782-85 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034587 |
895 |
Kuuvantaka Palkki |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
206085.00000000 |
6749331.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034587 |
Balcki frälsse. Merkitty v. 1782-85 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034588 |
895 |
Kuuvantaka Juntti |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
206046.00000000 |
6749302.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034588 |
Luntti frälsse. Merkitty v. 1782-85 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034589 |
895 |
Kuuvantaka Tois-Perhe |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
206124.00000000 |
6749223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034589 |
Toispere skatte. Merkitty v. 1782-85 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034590 |
895 |
Häähä Uotila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
208127.00000000 |
6747793.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034590 |
Wuotila hemman. Merkitty v. 1777-78 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034591 |
895 |
Häähä Heikkilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
208144.00000000 |
6747767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034591 |
Heikilä hemman. Merkitty v. 1777-78 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034592 |
895 |
Häähä Marttila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
208108.00000000 |
6747731.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034592 |
Martila hemman. Merkitty v. 1777-78 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034593 |
895 |
Palsa Matero |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
208817.00000000 |
6748884.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034593 |
Matärö hemman. Merkitty v. 1783 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034594 |
895 |
Palsa Pistilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
210000.00000000 |
6749392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034594 |
Pistila bostället. Uudenkaupungin Palsan kylän koillispuolella on sijainnut Pistilän yksinäistalo. Alueella on yhä toiminnassa oleva maatila, mutta vaikuttaisi päällisin puolin oleva säästynyt laajamittaiselta modernilta maankäytöltä. Alueella voi olla säilyneitä merkkejä vanhemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000034595 |
895 |
Palsa Papu |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
209502.00000000 |
6749038.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034595 |
Papu hemman. Merkitty v. 1783 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034596 |
895 |
Palsa Juvala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
209628.00000000 |
6748653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034596 |
Jufwala hemman. Merkitty v. 1783 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
Paikalla on lokakuussa 2024 tehty metallinetsintää, jossa kyntökerroksesta saatiin tyypillistä historiallisen ajan asuinpaikkoihin liittyvää raha- ja pienesineaineistoa (Ilppari ILM32671). Vanhimmat selkeästi ajoitettavat löydöt olivat Juhana III:n 2-äyrisen katkelma (1572) ja Kustaa II Aadolfin 1-äyrinen 1620-luvulta. |
| metsakeskus.1000034597 |
895 |
Palsa Tammi |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
209586.00000000 |
6748612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034597 |
Tammi hemman. Merkitty v. 1783 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034598 |
895 |
Palsa Ranta |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
209631.00000000 |
6748605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034598 |
Randa hemman. Merkitty v. 1783 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034599 |
895 |
Palsa Pikala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
209687.00000000 |
6748641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034599 |
Merkitty v. 1783 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034600 |
895 |
Palsa Mattila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
209700.00000000 |
6748603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034600 |
Mattila hemman. Merkitty v. 1783 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034601 |
895 |
Sairinen Isotalo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
210607.00000000 |
6748086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034601 |
Isotalo skatte hemman. Merkitty v. 1819-21 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034602 |
895 |
Sairinen Vähätalo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
210662.00000000 |
6748101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034602 |
Wähätalo skatte hemman. Merkitty v. 1819-21 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034603 |
895 |
Pehto Nuutila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
211213.00000000 |
6748703.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034603 |
Nutila academie hemman. Merkitty v. 1768-83 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034604 |
895 |
Pehto Pietilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
211173.00000000 |
6748699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034604 |
Merkitty v. 1768-83 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034605 |
895 |
Pehto Uotila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
211181.00000000 |
6748672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034605 |
Wuotila skatte hemman. Merkitty v. 1768-83 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034606 |
895 |
Pehto Lalla |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
211241.00000000 |
6748707.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034606 |
Lalla hemskals hemman. Merkitty v. 1768-83 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034607 |
895 |
Pehto Laukola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
211224.00000000 |
6748654.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034607 |
Laukola hemskals hem. Merkitty v. 1768-83 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034608 |
895 |
Tammisto Köykkä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
211218.00000000 |
6749339.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034608 |
Köykkä indelnigs hemman. Merkitty v. 1768-83 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034609 |
895 |
Tammisto Hakkari |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
211173.00000000 |
6749203.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034609 |
Hackari hemman. Merkitty v. 1768-83 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034610 |
895 |
Tammisto Isoperhe |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
211205.00000000 |
6749222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034610 |
Isoperhe ind. hemman. Merkitty v. 1768-83 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa |
| metsakeskus.1000034611 |
895 |
Tammisto Iivari |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
211242.00000000 |
6749206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034611 |
Iwar Friedrichs boställe. Merkitty v. 1768-83 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034612 |
895 |
Kytämäki Heilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
198542.00000000 |
6746668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034612 |
Merkitty v. 1771, 74 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034613 |
895 |
Kytämäki Mattila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
198577.00000000 |
6746638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034613 |
Merkitty v. 1771, 74 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034614 |
895 |
Kytämäki Tuomala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
198636.00000000 |
6746632.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034614 |
Tomola skatte hemman. Merkitty v. 1771, 74 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034615 |
895 |
Kytämäki Simola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
198594.00000000 |
6746601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034615 |
Merkitty v. 1771, 74 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034616 |
895 |
Kytämäki Anttila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
198603.00000000 |
6746574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034616 |
Andintalo. Merkitty v. 1771, 74 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa |
| metsakeskus.1000034617 |
895 |
Vahterus Pietilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200796.00000000 |
6747348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034617 |
Pietilä auguments hem. Merkitty v. 1813 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034618 |
895 |
Vahterus Kontu |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200784.00000000 |
6747287.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034618 |
Kondu skatte hemman. Merkitty v. 1813 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034619 |
895 |
Vahterus Ollu |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200739.00000000 |
6747278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034619 |
Olla auguments hemman. Merkitty v. 1813 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034620 |
90 |
Jokiniemi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
585052.00000000 |
6937577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034620 |
Varislammen pohjoisosan niemessä ainakin 50 kiviröykkiötä, kooltaan noin 1x1 m – 4x4 m ja yleensä korkeudeltaan 0.5–1 m. Useimmat maapohjalla, mutta joitain kasattu myös kivien päälle tai niiden kupeeseen. Osa röykkiöistä on aivan rannan tuntumassa, osa loivasti kohoavan mäen laella. Mäellä, jokseenkin röykkiöalueen keskivaiheilla, on rakennuksen jäännöksiä. Niistä toisessa on näkyvissä seinän perustusta (noin 6x4 m) ja sen nurkassa vajaat 2x2 m kiviröykkiö, todennäköinen uunin jäännös. Lähistöllä on toinen röykkiö, sekin todennäköisesti uuninjäännös. Sen vieressä on maakuoppa, mahdollisesti kellari.
Muinaisjäännöksen aluerajaus on alustava. Käytettävissä olleen ajan puitteissa ei ollut mahdollista etsiä kaikkia alueen mahdollisia raivausröykkiöitä tai muita mui-naisjäännöksiä. Pitäjänkartalle vuodelta 1847, vuosien 1974 ja 1988 (4221 06 Karvio) peruskartoilla tai yleiskartoissa v. 1856 ja v. 1924 ei ole merkitty rakennuksia tai muuta mikä selittäisi rakenteet. |
| metsakeskus.1000034621 |
90 |
Jokiniemi 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
585422.00000000 |
6937677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034621 |
Kivikkoisen itä-länsi -suuntaisen hiekkamoreeniharjanteen laella kaksi suorakaiteen muotoista hiilihautaa. Alueen koko noin 20 x 10 m. Alueelta on muutama vuosi sitten kaadettu metsä ja alue on äestetty. Äestäminen on vaurioittanut hiilihautoja. Alueella on nyt hyvin tiheää ja korkeaa pensas- ja ruohokasvillisuutta. |
| metsakeskus.1000034622 |
90 |
Tiiliruukki |
10001 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
602316.00000000 |
6936065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034622 |
Sammalpeitteinen nelikulmainen kiviröykkiö (3x3x0.7 m) metsässä tieuran lähellä Pölläsenlahden lounaisrannan tuntumassa. Kiveyksen kupeesta, sen reunan alta, otetussa kairanäytteessä todettiin 40 cm nokista maa-ainesta. Röykkiön ominaisuuksien ja kairauksen perusteella kyseessä on todennäköisesti uuninjäännös. Lähistöllä on ilmeisesti myös tiiliruukkiin liittyvä savenottopaikka (nimi Savinotko), kertoi maanomistaja.
Vuoden 1847 pitäjänkartalla tai 1974 ja 1988 peruskartoilla paikalle ei ole merkitty asutusta tai muuta, mikä selittäisi uunin paikan. Myöskään viitteitä vanhasta tiiliruukista ei todettu vanhojen karttojen perusteella. Uuninjäännöksen ikää ei voitu määritellä. |
| metsakeskus.1000034623 |
403 |
Kokko 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
332872.00000000 |
7022579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034623 |
Tervahauta sijaitsee Kokkokankaalla, metsätien pohjoispuolella kivikkoisen kankaan eteläreunalla. Tervahaudan halkaisija on. 15 m ja halssi suuntautuu etelään. Tervahaudan rakenne on hieman vaurioitunut maanmuokkauksessa. |
| metsakeskus.1000034624 |
403 |
Kultalahden Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336088.00000000 |
7021972.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034624 |
Kapean kivikkoisen kankaan korkeimman kohdan itäreunalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 25 m. Halssi suuntautuu itään. |
| metsakeskus.1000034625 |
751 |
Simon Hamina |
10002 |
12005 |
13068 |
11006 |
27008 |
410080.00000000 |
7281809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034625 |
Simonjoen suualueella sijainneesta satamapaikasta on säilynyt vain vähän tietoa. Ilmeisesti paikalla toimi satama jo 1700-luvulla. Haminan paikka on merkitty vuoden 1843 pitäjänkartalle joen umpinaiseen sivuhaaraan Nikkilän talon lounaispuolella (haminapaikka, yhteismaa). Sivuhaara on vielä suunnilleen samanlainen kuin 1800-luvun kartalla, ja melko varmasti haaraa on ruopattu sataman toiminta-aikana.
Haaran pohjoispuolisella rannalla on kivistä tehty törmä, jonka kohdalla on raivattu noin 7 – 10 m leveä väylä. Kiviä on sekä rannan puolella että uoman keskellä. Rakenteita ei voitu ajoittaa, ja avoimeksi jäi, liittyvätkö ne Haminaan vai ovatko nuorempia.
Törmän yläpuolinen alue on tasoitettu ja raivattu niityksi.
Vanha satamapaikka arvioitavissa kiinteäksi muinaisjäännöskohteeksi, mutta sen sijainnin tarkempi määrittäminen edellyttää koetutkimuksia. |
| metsakeskus.1000034626 |
751 |
Mertakosken lohipato |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
410221.00000000 |
7281661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034626 |
Mertakosken lohipato Simonjoen suualueella lienee otettu käyttöön 1700-luvun alussa, jolloin oli vielä käytössä toinen tainipato ylempänä joessa Patosaaren kohdalla. Mertakosken pato sijaitsi haminan paikasta noin 130 m etelään. Padosta on säilynyt joen länsipuolella pohjakiveys. Pohjakiveyksen päällimmäiset tukikiveykset ja puinen patorakennelma uusittiin joka vuosi ennen lohenpyynnin alkua. Pato on merkitty vuoden 1735-1736 maakirjakartalle. Vuoden 1843 pitäjänkartassa on epäselvä merkintä padosta noin 200 m alavirtaan päin, mistä ei havaittu pohjakiveyksiä. Samalla kohdalla olevat kivisuisteen jäänteet ajoittuvat lähihistoriaan. |
| metsakeskus.1000034627 |
403 |
Latosaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
337127.00000000 |
7022385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034627 |
Ojitetun suon ja rämealueen keskellä, pienen mäenkumpareen korkeimmalla kohdalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 20 m. Halssi suuntautuu lounaaseen. Tervahaudasta noin 30 m pohjoiseen sijaitsee tervapirtin kiukaan jäännös (n. 2m ja 0,70 cm korkea). |
| metsakeskus.1000034629 |
403 |
Nykäsenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
334734.00000000 |
7021732.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034629 |
Moreenikankaan eteläreunassa, havupuumetsässä sijaitsee kaksi tervahautaa. Itäisemmän tervahaudan halkaisija on n. 25 m ja läntisen n. 20 m.
Asko Vilkunan mukaan Nykäsenkankaalla on sijainnut kärnäläisten kesätupa (karjamaja) kesänavettoineen vielä 1900-luvun alussa (Kansatieteellinen arkisto 15, s. 47-48). Paikalla on ollut kaksi kesänavettaa, yksi tupa ja kaivo. |
| metsakeskus.1000034630 |
491 |
Alahautausmaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
514163.00000000 |
6818425.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034630 |
Ristiinan kirkon vanha hautausmaa, ns. alahautausmaa, sijaitsee 150 metriä Ristiinan kirkon eteläpuolella Pökkäänlahden itärannan tuntumassa. Nykyinen Ristiinan kirkko rakennettiin vuosina 1773-1775. Aluksi hautaukset tehtiin kirkkotarhaan, mutta uusien sääntöjen mukaan ruumiita ei saanut haudata kirkkoon eikä kirkkotarhaankaan, sääntö tuli voimaan jo 1775, mutta uusi hautausmaa perustettiin kirkon alapuolella olevalle rantaniitylle vasta vuonna 1789. Uusi hautausmaa havaittiin kuitenkin maaperältään niin kosteaksi, että esim. keväisin sinne ei voitu haudata. Hautausmaan käyttö lopetettiinkin jo vuonna 1844, mutta sitä jouduttiin kuitenkin käyttämään vielä nälkävuosien aikana 1867-68.
Alahautausmaa on aidattu, lukuun ottamatta rannan puolta, kivitolppien varassa kiertävällä rautakettingillä. Aidatun alueen koko on noin 50x25 metriä. Hautausmaalla kasvaa vanhoja kuusia ja alueella on eri kokoisia kuopanteita merkkinä hautauksista. Hautoja ei ole merkitty. Paikalla on myös nälkävuosien muistokivi. Osa alueesta kasvaa ruohoa, osa on metsää. Aluetta on hoidettu.
Kyseessä on yli 100 vuotta sitten käytöstä poistunut hautausmaa, joten kohde sisällytettiin vuoden 2018 inventointiin kiinteänä muinaisjäännöksenä |
| metsakeskus.1000034631 |
491 |
Martheikkilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
513488.00000000 |
6820686.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034631 |
Martheikkilä (Heikkilä nro 2) sijaitsee heti Ristiinan keskustaajaman pohjoispuolella. Marheikkilä syntyi Heikkisten v. 1561 omistamasta anekista. Martheikkilän nimi tulee ratsumies Martti Martinpoika Heikkisestä, joka omisti talon vuonna 1664. Tämän jälkeen Marheikkilä toimi sotilasvirkatalona vuodeta 1695 vuoteen 1810. 1850-luvulta se toimi kestikievarina. Martheikkilän päärakennus on vuodelta 1825 ja lisäksi ainakin navetta ja aitta ovat 1800-luvulta. Nykyisin Martheikkilän talot muodostavat tiivin pihapiirin, joka on suurimmaksi osaksi peltojen ympäröimä.
Kohde luokiteltiin vuoden 2018 inventoinnissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska se on edelleen kokonaan käytössä, mutta säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa.
Mainittakoon, että Heikkilä nro 1 Nuija, nykyinen Arpiala, on siirtynyt nykyiselle paikalleen isojaossa 1820-luvulla ja sitä edeltävän talon paikka ei ole tiedossa. Ilmeisesti talo oli ollut autiona pitkään ennen siirtoa. |
| metsakeskus.1000034632 |
491 |
Pökkääntien kivisilta |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27008 |
512758.00000000 |
6820098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034632 |
Vanhaan Lappeentiehen kuuluva kivisilta on rakennettu Ala-Kaatlampea ja Pökkäänlahtea yhdistävän kapean uoman yli noin 100 metriä nykyisestä Lappeenrannantiestä länteen Ristiinan keskustan kohdalla. Siltaa kannattelevan kiviholvin päällä on kivilaattoja. Mahdollisesti nykyisen sorapinnan alla on puurakenteita? Sillan pinnassa on melko iso reikä, josta sora ja hiekka valuu alas uomaan. Silta on myös kasvillisuuden peitossa ja rapautuu. Silta ei ole käytössä ja sille pääsy on estetty siltakaiteella molemmin puolin.
1800-luvun lopulla kivisiltoja rakennettiin paljon ja ne korvasivat niitä edeltäneet puusillat. Ristiinan kunnallislautakunta tarjosi 2.10.1897 ja uudelleen 5.12.1898 huutokaupassa rakennettavaksi Pökkään joen kivisillan. Vuoden 2018 inventoinnissa silta luokiteltiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi, koska se on yli 100 vuotta vanha ja ei enää käytössä. |
| metsakeskus.1000034633 |
403 |
Palosaunansaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
337841.00000000 |
7023153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034633 |
Metsätien läheisyydessä, kallioisen kankaan kaakkoisreunalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on n.20 m. Halssi suuntautuu koilliseen. Tervahaudan lounaisreuna on hieman vaurioitunut tien tekemisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000034635 |
403 |
Saapasneva etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
333056.00000000 |
7022632.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034635 |
Kaksi tervahautaa sijaitsee Kokon vanhasta talon paikasta n. 250 m itäkoilliseen, metsäteiden risteyksessä. Välittömästi tien reunassa olevan tervahaudan halkaisija on n. 20 m halssin suuntautuessa etelään. Tämän tervahaudan eteläreuna on hieman vaurioitunut tien tekemisen yhteydessä. Koillispuolella olevan tervahaudan halkaisija on n.8 m. |
| metsakeskus.1000034636 |
403 |
Saapasneva länsi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
332923.00000000 |
7023583.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034636 |
Kaksi tervahautaa sijaitsee itään laskevaan kivikkoisen moreenikankaan reunalla. Eteläisemmän tervahaudan halkaisija on n.20m halssin suuntautuessa itään ja pohjoisemman tervahaudan halkaisija on n.10 m. Molempien tervahautojen läheisyydessä on kuoppia, jotka liittynevät tervavalmistusprosessiin. |
| metsakeskus.1000034637 |
686 |
Rajaniemi |
10002 |
12013 |
13128 |
11002 |
27000 |
482958.00000000 |
6934995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034637 |
Kalliomaalaus sijaitsee Etelä-Konneveden kansallispuiston alueella, Kodanovisenselän Kumpusaaren pohjoisrannalla, pohjoiseen osoittavan Rajaniemen itärannalla Jokilahdessa.
Aivan rannan tuntumassa sijaitsevassa kallioseinämässä on sen pohjoispäässä havaittavissa antropomorfiset kasvot. Tästä eteenpäin lahden pohjukkaa kohti mentäessä seinämän eteläpäässä on lippa noin 5-6 metrin korkeudessa. Lipan alla on vaaleampaa ja tasaista kalliopintaa.
Maalaus on lipan alla olevassa vaaleassa kalliopinnassa. Kalliossa on vahva punaväriläikkä noin 1,8 metrin korkeudella rantakivikosta. Sen oikealta puolelta nousee ylös lippaa kohti toinen punavärialue. Maalauksessa ei ole havaittavissa selviä kuvioita, mutta joitakin pysty- ja vinosuuntaisia alueita läiskistä on erotettavissa.
Kalliopinnassa on hienoja halkeamia ja maalausalueen alaosa vaikuttaa rapautuneen ja lohkeilleen pois. Maalauksen alla oleva rantakivikko on lohkareinen. |
| metsakeskus.1000034638 |
142 |
Karhunkinturi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
456888.00000000 |
6750377.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034638 |
Rajamerkki on noin 1,3 x 1,2 metrin kokoinen neliömäinen latomus. Se on tehty loivasti kohti lounasta nousevan kallion kupeeseen siten, että sen koillisen puoleinen sivu on noin 50 cm korkea ja lounaan puoleinen sivu noin 30 cm. Rajamerkin päällä on kaatunut viisarikivi, jonka näkyvällä puolella ei havaittu hakkauksia.
Rajamerkki ei sijoitu tunnetulle kiinteistö-, kylän- tai pitäjänrajalle. Kyseessä on selkeästi vanha, käytöstä poistunut rajamerkki. Ei ole tietoa, mihin rajaan se liittyy. |
| metsakeskus.1000034639 |
742 |
Kuutsokanharju |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
570762.00000000 |
7489752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034639 |
Yksittäinen kuopparakenne, joka sijaitsee jyrkkäreunaisen Kuutsokanharjun laella. Maa on kuivaa ja moreenipohjaista, jollavuoden 2011 kulttuuriperintöinventinnin aikaan kasvoi nuorta mäntymetsää. Paikalla on 2,3 metriä pitkä ja 1 metriä leveä maakuoppa, jonka syvyys on 0,5 metriä. Kuoppa on sijoitettu niin, että sen pitkät sivut ovat harjun kanssa samansuuntaiset, eli lähinnä pohjois-eteläsuuntaiset. Kuopan itä- ja länsipuolella on 0,5 - 1,0 metriä leveät ja 0,05 - 0,10 metriä korkeat maavallit. Kuopassa (sen pohjalla?) ei havaittu huuhtoutumiskerrosta, joka lähiympäristössä on noin 5 cm paksu. Kuopan seinämät ja pohja ovat turpeen peittämiä ja sekä kuopassa että maavallin päällä kasvaa nuoria mäntyjä.
Kuopan funktio ei inventoinnin aikana selvinnyt, mutta huuhtoutumiskerroksen puute viittaa siihen, ettei kuoppa olisi 1900-lukua vanhempi. Lienee myös mahdolista, että vanhempaa kuoppaa on mukattu sekundaarisesti, mikä voisi olla pääteltävissä vallien profiilileikkauksesta. |
| metsakeskus.1000034642 |
273 |
Mukkaskoskenlaki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
379753.00000000 |
7470012.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034642 |
Inventointi 2016: Kohde on merkitty peruskarttaan ja tarkastettiin inventoinnissa 12.7.2016. Maasto on mäntyä kasvava kuiva hiekkakangas, aivan Telatien reitin länsireunassa lähellä Kelhujokea. Kyseessä on selkeästi ympäristöstään kumpareena erottuva kraaterimainen tervahaudan jäännös, jonka halssi on joen suuntaan koilliseen. Hautakumpareen halkaisija on noin 12 metriä. Halssissa on vielä säilyneitä puurakenteita, mutta ne ovat jo melko lahoja. Tervahaudan päällä kasvaa mäntymetsää. Tervahaudan koillispuolella on Telatien retkeilyreitin opastaulu, jossa kerrotaan alueen tervanpolton historiasta. Kysesssä on tervahaudan jäännös, jolla päällä kasvavan puuston perusteella lienee ikää yli sata vuotta. Lähistöllä on rakennuksenjäännöksiä, katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000034643 |
273 |
Venejoenkangas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
372824.00000000 |
7463713.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034643 |
Inventointi 2016: Kohde sijaitsee tasaisella, hiekkapohjaisella mäntykankaalla Venejoen rantatörmällä. Paikalle tulee autolla kuljettava tie, jonka päässä on joen rannassa nuotiopaikka. Nuotiopaikasta noin kymmenen metriä Venejoen alajuoksun suuntaan on selkeästi erottuva maljamainen kuoppa, jonka halkaisija on noin kaksi metriä ja syvyys noin 0,7 metriä. Kuopan ympärillä on matalat vallit, johon tein koekairauksen. Vallin yläosassa on ohut huuhtoumiskerros, alle sentin vahvuinen. Noin 30-40 sentin syvyydessä on alkuperäinen maan pinta, jossa on paksumpi huuhtoumiskerros, noin 2-3 sentin vahvuinen. Kuopan pohjalle tehdyssä koekairauksessa tuli esiin likamaata koko kairan syvyydeltä (noin 70 cm). Kuoppa on aivan joen rantatörmällä, mutta vaikuttaa täysi ehjältä, joki kulkee noin 2-3 metriä hiekkakangasta alempana, joten sen törmät ovat paljasta hiekkaa ja sammaloitunutta jyrkkää rantatörmää. Kyseessä vaikuttaisi olevan pyyntikuoppa, ajoitus jää avoimeksi, mutta huuhtoutumiskerroksesta päätellen kuopalla on ikää vähintään satoja vuosia. Lähistöllä on myös tervahauta Venejoki. |
| metsakeskus.1000034644 |
273 |
Venejoenkangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
373461.00000000 |
7464215.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034644 |
Inventointi 2016: Kohde sijaitsee hiekkapohjaisella mäntyjä kasvavalla jäkäläpohjaisella Venejoenkankaalla. Kyseessä on kolme pyyntikuoppaa, jotka ovat muutaman kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan ja muodostavat kolmiokuvion.
Kuoppa 1 on läntisin ja sijaitsee kankaan halki kulkevan tien pohjoispuolella noin kaksi metriä tiestä. Kyseessä on soikea, maljamainen kuoppa, jonka mitat ovat 2,5 x 4 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Kuopan keskellä kasvaa mänty. Kuoppaa ympäröivät vallit ovat varsin huomaamattomat. Kuopan pohjalle tehdyssä koekairauksessa oli noin 2 sentin vahvuinen huuhtoutumiskerros, minkä alla oli ruskeaa hiekkaa. Kairaus noin 60 sentin syvyyteen. Vallissa oli myös 2 sentin vahvuinen huuhtoumiskerros, mutta kaksoispodsolia ei havaittu.
Kuoppa 2 sijaitsee tiestä noin 15 metriä etelään. Se on muodoltaan maljamainen ja soikea. Mitat ovat 1,5 x 2 metriä, syvyys 0,4 metriä. Kuoppaa ympäröivä valli erottuu heikosti. Kuopan keskelle tehdyn koekairauksen mukaan huuhtoumiskerros on noin 2 senttiä ja sen alla on ruskeaa hiekkaa. Kairaus noin 40 sentin syvyyteen. Vallin huuhtoumiskerros on noin 2 senttiä, kaksoispodsolia ei havaittu.
Kuoppa 3 on pohjoisin ja tiestä noin 20 metriä pohjoiseen. Kuoppa on muodoltaan maljamainen, lounais-koillis -suuntainen ja mitoiltaan 2 x 3 metriä, syvyydeltään 0,4 metriä. Vallit erottuvat heikosti. Koekairauksen mukaan vallin alla on noin 2 sentin vahvuinen huuhtoutumiskerros, sen alla noin 10 senttiä ruskeaa hiekkaa ja sen alla alkuperäinen huuhtoutumiskerros. Kuopan pohjalle tehdyn koekairauksen mukaan sammalen alla on 2 sentin vahvuinen huuhtoumiskerros ja sen alla noin 40 senttiä hiilensekaista likamaata. Kairaus noin 40 sentin syvyyteen.
Ympäristö: paikallisen (2024) tiedon mukaan metsä olisi istutettu 1930 luvulla, 1920-luvulla tapahtuneen metsäpalon jälkeen.
Sijainti epävarma, inventointiraportin sijaintitieto ei täsmää. |
| metsakeskus.1000034645 |
49 |
Miilukorpi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
369842.00000000 |
6679124.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034645 |
Kohde sijaitsee 1700luvun karttaan merkityn Kyttlandin lähettyvillä. 1800-luvulla paikan läheisyyteen on merkitty niitty, ja edelleenkin sen vieressä sijaitsee niitty. Niityn pohjoispuolella sijaitsee metsäniemeke, jossa kasvaa vanhoja ja suuria pylväskatajia sekä muita puita harvakseltaan. Muuten niemeke on heinittynyt.
Niemekkeellä on kolme kiviröykkiötä, joista röykkiö 1 sijaitsee niemekkeen itäreunassa. Röykkiö 1 on hyvin säilynyt. Rakenne on sammaloitunut ja osittain heinän peittämä, ja on mahdollista, että se jatkuu maantasaisena hieman laajemmalle alueelle. Maanpäälle näkyvän kiveyksen halkaisija on noin 1,5 metriä. Sen reunoilla on hieman suurempia kiviä (halk. noin 20 cm) ja keskellä hieman pienempiä (15 cm) ja niiden pohjoispuolella on isompi silmäkivi. Röykkiö 2 sijaitsee niemekkeen kärkeen ilmeisesti 1900-luvun alkupuolella tehdyn kaivannon kaakkoispuolella. Kiveystä on käytetty myöhemmin nuotiona, sillä sen keskiosaan on ladottu pyöreä kiveys, jonka kivet ovat palaneet. Röykkiön reunoilla on 30–40 cm kokoisia kiviä ja keskellä 15–20 cm kokoisia. Röykkiön halkaisija on 1,8–2 metriä, mutta se saattaa jatkua maan ja heinän alla pidemmällekin. Röykkiö 3 sijaitsee edellä mainitun kuopan luoteispuolella ja on muodoltaan epämääräisempi kuin röykkiöt 1 ja 2. Paikalla on sammaloituneita kiviä pitkulaisessa noin 1 x 1,2 metrin kokoisessa rykelmässä. Kivet voivat olla myös viereisen kuopan kaivussa pois siirrettyjä kiviä. Röykkiöt 1 ja 2 ovat siististi ladottuja ja muistuttavat rakenteeltaan enemmän hautaröykkiöitä kuin peltoraunioita.
Pylväskatajat ja niemenkärjen sekä viereisen niityn etelään antava rinne ovat topografialtaan klassisia rautakauden asuin/hautapaikkojen maastoja. |
| metsakeskus.1000034646 |
49 |
Sysimaa |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
369948.00000000 |
6679132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034646 |
Kohde sijaitsee pääosin sammalpeitteisessä kuusimetsässä, jossa on paikoin näkyvissä vanhoja pelto-ojia. Kohteen länsipuolella on niitty. Alue on ollut vielä 1960-luvun alussa laajaa yhtenäistä peltoaluetta, joka on sittemmin metsittynyt. 1700-luvun karttaan paikalle on merkitty ”Kyttland” eli kytömaa ja vuoden 1894 karttaan paikalle on merkitty niitty.1 Paikalla on kuusi sammaloitunutta kaskirauniota ja kaksi pitkulaista nauriskuoppaa. Nauriskuopat sijaitsevat alueen pohjoisosan rinteessä, kun taas kaskirauniot ovat hieman laajemmalla alueella. Kaksi raunioista on rinteessä ja neljä entisellä peltoalueella. Raunioiden koko vaihtelee, osa koostuu vain muutamista kivistä ja osa on selkeitä röykkiöitä. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin sekä topografiaan. |
| metsakeskus.1000034647 |
233 |
Roomiokallio |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
304189.00000000 |
7016179.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034647 |
Roomiokallion lakialueen kaakkoispäässä sijaitsee noin 10 x 30 metrin kokoinen, kaakko-luode suuntainen kivikko. Siinä on kahdeksan sammal- ja jäkäläpeitteistä rakkakuoppaa, joista suurin on kivikon kaakkoispäässä, hakkuuaukean puolella. Muu osa kivikosta on kuusi/mäntymetsän puolella. Suurimman rakkakuopan koko on noin 4 x 4 metriä ja syvyys noin puoli metriä. Kuoppa on muodoltaan likimain suorakulmainen. Kivikon muut kuopat ovat halkaisijaltaan noin 1-2 metrin luokkaa ja syvyydeltään noin 0,5 metriä. Kuopat ovat melko tasaisesti sijoittuneet koko kivikon alueelle. Kivikon luoteispään ulkosyrjällä on noin 3 x 3 metrin kokoinen suorakulmainen sammalen peittämä kaivanto. Sen kivikonpuoleisella sivulla on kivistä ladottua uunin suuaukkoa muistuttava rakenne, joka vaikuttaa jatkuvan tunnelina kivikkoon. Suuaukon koko on noin 30 x 30 cm. Vastaava suuaukkorakenne on kivikon samalla syrjällä noin neljä metriä kaakkoon. Kivikon päällä näyttää kulkevan kupera kivirakenne, joka vaikuttaa tunneliholvauksen katolta. Tämä rakenne yhdistää em. kivikkoon tehdyt suuaukot.
Kohde tarkastettiin Pauli Ojanperän yleisövihjeen perusteella 13.11.2018. Ei erillistä tarkastuskertomusta. |
| metsakeskus.1000034648 |
233 |
Kukkura 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
303967.00000000 |
7009586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034648 |
Paikka sijaitsee Kauhavalta Kortesjärvelle vievän tien länsipuolella, Karjanlahden ja Vuorenmaan asutusten välillä, Laitilanluoman halkaiseman pitkänomaisen peltoalueen länsipuolella olevassa metsä- ja kalliomaastossa, noin 1,4 km joelta länteen. Paikka on nimeltään Kukkurakallio ja sillä olevasta kiviröykkiöstä lähetti maanomistaja ilmoituksen Museovirastoon vuonna 1987.
Kohde tarkastettiin 17.5.2016 (Heikkurinen-Montell/Museovirasto). Kysymyksessä on luontainen kivikko kallioalueen korkeimmalla kohdalla. Siihen on kaiveltu kuoppia mahdollisesti säilytyskuopiksi. Suurin kuopanne on noin 2 m halkaisijaltaan ja metrin syvyinen. Kohde luokiteltiin mahdolliseksi muinaisjäännökseksi nimellä Kukkurakallio (mj rek 233000002).
Kohde tarkastettiin uuden ilmoituksen vuoksi vuonna 2019 (Taivainen/Museovirasto). Kukkurakallion pohjoisella lakialueella on viisi rakkakuoppaa. Kuopat ovat sammaloituneita, jäkälän ja varpujen peittämiä. Ainoastaan suurimman kuopan pohjoissivustaa on kaiveltu. Suurimman kuopan halkaisija on noin 2,5-3 metriä. Se on muodoltaan pyöreähkö ja syvyydeltään noin metrin. Muut kuopat sijaitsevat isoimman kuopan pohjoispuolella, ehkä metrin alempana. Niiden halkaisija on 1-2 metriä ja syvyys noin puoli metriä tai hieman alle. Isoimman kuopan kaakkoispuolella, muutaman metrin etäisyydellä kuopasta, on pystykivi joka muistuttaa rajapyykkiä. Paikalta ei kuitenkaan mene rajaa.
Vuoden 2019 tarkastuksen jälkeen kohde kirjattiin muinaisjäännösrekisteriin kiinteänä muinaisjäännöksenä nimellä Kukkura 1 (1000034648). Mahdollisen muinaisjäännöksen Kukkurakallio (233000002) tiedot on yhdistetty kohteen Kukkura 1 tietoihin. |
| metsakeskus.1000034649 |
233 |
Kukkura 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
303907.00000000 |
7009281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034649 |
Kukkura -nimisen mäen eteläisen lakialueen kaakkoisreunan kivikossa on kolmisenkymmentä rakkakuoppaa. Ne ovat jäkälöityneitä ja sammaloituneita. Osaa kuopista on kaiveltu. Suurin kuoppa on kooltaan 4 x 6 metriä, syvyydeltään noin 0, 7 metriä. Muodoltaan kuoppa on laakea. Kivikossa on myös kaksi muuta isompaa kuoppaa, joiden halkaisija on noin viisi metriä ja syvyys noin 0,5-0,7 metriä. Toinen niistä sijaitsee ison kuusen alla. Muiden kuoppien halkaisija vaihtelee 1-3 metrin välillä ja syvyys 0,3-0,8 metrin välillä. Alueen koko on arviolta noin 20 x 50 metriä. Pimenevä ilta ja sade haittaisivat hieman havainnointia, joka jäi pikaiseksi. Rakkakuopat näkyvät verrattain hyvin myös lidar-aineistossa. Aluerajaus on tehty maastohavaintojen ja lidar-aineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000034650 |
233 |
Roomionkallio |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
307439.00000000 |
7010678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034650 |
Roomionkallion laella sijaitsevassa kivikossa on 18 rakkakuoppaa. Kuopat ovat sammalen ja jäkälän peitossa, joitakin kuoppia on kaiveltu. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1-3 metrin välillä, syvyys noin 0,4-1 metrin välillä. Alueen koko on noin 35 x 35 metriä. Kuoppa-alue näkyy verrattain hyvin myös lidar-aineistossa.
Kohde tarkastettiin 13.11.2018 yleisövihjeen perusteella. Ei erillistä tarkastuskertomusta. |
| metsakeskus.1000034651 |
49 |
Alamyllyntie |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27009 |
370257.00000000 |
6679235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034651 |
Kohde sijaitsee nykyisellä kevyenliikenteen väylällä tien katkaisevan ojan kohdalla. Paikalla on sammaloitunut todennäköisesti 1900-luvun alkupuolella rakennettu betonisilta. Tämän vieressä erottuu myös todennäköisesti aikaisempaan siltaan liittyviä hirsitukkeja sekä myös kiviperustusta. Alueella aiemmin sijainneille pelloille ja niityille johtanut tie on merkitty jo 1800-luvun karttaan, ja luultavimmin samalla kohdin on ollut sillan paikka ainakin tästä lähtien, luultavasti jo 1700-luvulta lähtien, sillä paikalle on merkitty jo tuolloin niitty. |
| metsakeskus.1000034652 |
233 |
Raunionmäki |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
295718.00000000 |
7010692.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034652 |
Raunionmäen lakialueen kaakkoisosassa sijaitsevassa kivikossa on 15 rakkakuoppaa. Niiden halkaisija vaihtelee 1-3 metrin välillä ja syvyys on noin puolisen metriä. Kuopat ovat sammaloituneita ja jäkälöityneitä. Lisäksi kivikossa on neljä kiviröykkiötä, joiden halkaisija vaihtelee 1-1,5 metrin välillä. Röykkiöiden korkeus on noin 0,4 metriä. Yksi röykkiöistä on pengottu auki. Rakkakuopat näkyvät verrattain hyvin lidar-aineistossa. Alue on kooltaan noin 30 x 30 metriä. Rakkakivikon etelä- ja pohjoispuolilla on isohkoja kuoppia, joista kivet on poistettu ilmeisesti koneellisesti. Ne ovat edellä mainittuja nuorempia. Myös ne näkyvät lidar-aineistossa. |
| metsakeskus.1000034653 |
233 |
Peränevankallio |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
302129.00000000 |
7015919.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034653 |
Peränevankallion korkeimmalla laella sijaitsevassa kivikossa on yhteensä 22 rakkakuoppaa sekä yksi tunneli. Alueen koko on noin 30 x 40 metriä. Kivikon kaakkoispäässä on alueen isoin kuoppa, jonka halkaisija ulkomittojen mukaan on noin yhdeksän metriä. Kuopan sisämitan halkaisija on noin seitsemän metriä. Kuopan syvyys on noin 1,5 metriä ja sitä ympäröivät selkeät vallit. Kuopasta lähtee luoteeseen käytävä ("oviaukko"), jonka sisäleveys on noin 0,8 metriä ja pituus noin 2,5 metriä. Lisäksi kuopan eteläreunan vallien ulko-osassa on kaksi uunin suuaukkkoa muistuttavaa rakennelmaa. Suuaukkojen koko on noin 20 x 30 cm ja aukkojen päällä on arinakivi tukemassa rakennelmaa. Nykyisellään tunnelit em. suuaukoissa jatkuvat vain muutamia kymmeniä senttejä kiveyksen sisään, mutta ne ovat aikanaan saattaneet olla yhteydessä kuoppaan.
Muut rakkakuopat ovat huomattavasti pienempiä. Ne ovat halkaisijaltaan yleensä 1-2 metriä ja syvyydeltään 0,5 metriä. Kivikon luoteiskulmassa on yksi hieman muita isompi kuoppa, joka on muodoltaan soikea ja kooltaan noin 2,5 x 3 metriä. Kuopan syvyys on noin puoli metriä ja sen keskellä kasvaa koivu.
Kivikon kaakkoispäässä on tunneli, jonka pituus on noin kolme metriä. Tunnelin molemmissa päissä on hyvin ladottu suuaukko. Suuaukkojen halkaisija on noin 0,3 x 0,3 metriä. |
| metsakeskus.1000034654 |
758 |
Aitalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
527344.00000000 |
7569537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034654 |
Kohde sijaitsee Aitaojan tulipaikan ja Tuiskukurun autio- ja varaustuvan välisen polun varrella, noin 350 metriä Aitaojan tulipaikalta kaakkoon, noin 250 metriä Aitalammelta itään ja noin 150 metriä Suomujoelta etelään päin, suojaisalla ja ympäristöään selvästi vähäkivisemmällä tasanteella. Tasanteen halkaisija on noin kymmenen metriä, ja sen kaakkoispuolella noin neljänkymmenen metrin päässä on pieni, miltei umpeenkasvanut lampi.
Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Retkeilyreitin polulla havaittiin toistakymmentä kvartsi-iskosta kohdassa, jossa polku kulkee hiekkaisen tasanteen poikki. Koekuopasta 1 löydettiin kvartsi-iskoksia, minkä lisäksi maaperässä havaittiin vähäisiä tulenpidon jälkiä. Toisesta, keskelle polkua, tehdystä koekuopasta havaittiin palaneita luunkappaleita sekä kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan lähialuetta havainnoitiin melko laajasti. Myös Aitalammen ranta-alueet tarkastettiin, mutta ne olivat joko soisia tai kivikkoisia. Enempää ihmistoiminnan jälkiä ei asuinpaikan ympäristössä havaittu.
Kohteen ympäristön maastonmuotojen ja havaittujen löytöjen levinneisyyden perusteella asuinpaikka rajautuu halkaisijaltaan noin kymmenmetriselle tasanteelle, jonka halki retkeilyreitin polku kulkee ja jota ympäröivät kolmelta suunnalta matalat moreeniharjanteet. Kohde on melko suppea-alainen, kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka, joka sijaitsee epätyypillisesti suhteellisen etäällä vesistöistä. Leiriytymiseen houkuttavia tekijöitä paikalla ovat todennäköisesti olleet tasanteen suojaisuus sekä maaperän vähäkivisyys. Asuinpaikkaa on selvästi käytetty joko pitkäkestoisesti tai ainakin toistuvasti, mitä osoittavat löytöjen runsaus sekä tasanteen maaperästä selvästi havaittavissa oleva kulttuurikerros. |
| metsakeskus.1000034654 |
758 |
Aitalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
527344.00000000 |
7569537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034654 |
Kohde sijaitsee Aitaojan tulipaikan ja Tuiskukurun autio- ja varaustuvan välisen polun varrella, noin 350 metriä Aitaojan tulipaikalta kaakkoon, noin 250 metriä Aitalammelta itään ja noin 150 metriä Suomujoelta etelään päin, suojaisalla ja ympäristöään selvästi vähäkivisemmällä tasanteella. Tasanteen halkaisija on noin kymmenen metriä, ja sen kaakkoispuolella noin neljänkymmenen metrin päässä on pieni, miltei umpeenkasvanut lampi.
Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Retkeilyreitin polulla havaittiin toistakymmentä kvartsi-iskosta kohdassa, jossa polku kulkee hiekkaisen tasanteen poikki. Koekuopasta 1 löydettiin kvartsi-iskoksia, minkä lisäksi maaperässä havaittiin vähäisiä tulenpidon jälkiä. Toisesta, keskelle polkua, tehdystä koekuopasta havaittiin palaneita luunkappaleita sekä kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan lähialuetta havainnoitiin melko laajasti. Myös Aitalammen ranta-alueet tarkastettiin, mutta ne olivat joko soisia tai kivikkoisia. Enempää ihmistoiminnan jälkiä ei asuinpaikan ympäristössä havaittu.
Kohteen ympäristön maastonmuotojen ja havaittujen löytöjen levinneisyyden perusteella asuinpaikka rajautuu halkaisijaltaan noin kymmenmetriselle tasanteelle, jonka halki retkeilyreitin polku kulkee ja jota ympäröivät kolmelta suunnalta matalat moreeniharjanteet. Kohde on melko suppea-alainen, kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka, joka sijaitsee epätyypillisesti suhteellisen etäällä vesistöistä. Leiriytymiseen houkuttavia tekijöitä paikalla ovat todennäköisesti olleet tasanteen suojaisuus sekä maaperän vähäkivisyys. Asuinpaikkaa on selvästi käytetty joko pitkäkestoisesti tai ainakin toistuvasti, mitä osoittavat löytöjen runsaus sekä tasanteen maaperästä selvästi havaittavissa oleva kulttuurikerros. |
| metsakeskus.1000034655 |
837 |
Kotkankallio |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034655 |
Nimi- ja nimikirjainhakkauksia avokalliolla vanhan aurinkokellon vieressä. Kohde sijaitsee Tammerkosken länsirannalla, Wilhelm von Nottbeckin puistossa (Finlaysonin palatsin puistossa), heti Kotkankallion eteläpuolella. Kallioon on hakattu "C.W.Linden", "C.W." ja "E N". Kalliossa on lisäksi porattuja syvennyksiä ja lukuisia kuopanteita, jotka muistuttavat uhrikivien "kuppeja", mutta ovat kuitenkin todennäköisesti luontaisia. |
| metsakeskus.1000034655 |
837 |
Kotkankallio |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034655 |
Nimi- ja nimikirjainhakkauksia avokalliolla vanhan aurinkokellon vieressä. Kohde sijaitsee Tammerkosken länsirannalla, Wilhelm von Nottbeckin puistossa (Finlaysonin palatsin puistossa), heti Kotkankallion eteläpuolella. Kallioon on hakattu "C.W.Linden", "C.W." ja "E N". Kalliossa on lisäksi porattuja syvennyksiä ja lukuisia kuopanteita, jotka muistuttavat uhrikivien "kuppeja", mutta ovat kuitenkin todennäköisesti luontaisia. |
| metsakeskus.1000034656 |
758 |
Kotajärvi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545459.00000000 |
7587436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034656 |
Kohde sijaitsee Kotajärven pohjoispuolella, järven rantaa seuraavan polun varrella, noin sata metriä Kotajärven tulipaikalta länteen päin. Kohde havaittiin noin viidentoista metrin etäisyydellä rannasta, noin kaksi metriä Kotajärven pintaa korkeammalla, melko tasaisen rantaterassin järvenpuoleisella reunalla, loivasti kohti rantaa laskevan rinteen partaalla. Alue on kuivaa männikkökangasta, jonka maaperä on hiekkavaltaista moreenia.
Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kotajärven rantaa seuraavalla polulla havaittiin kaksi löytöpesäkettä noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Kohteelta löydettiin runsaasti palanutta luuta sekä kvartsi-iskoksia.
Kohteen aluerajaus on tehty toistaiseksi havaittujen löytöpesäkkeiden perusteella, ja muinaisjäännösalueeseen on sisällytetty pesäkkeiden lähiympäristö noin kahdenkymmenen metrin säteellä havaituista löydöistä. Alue on itä-länsisuuntaisesti noin kuudenkymmenen metrin mittainen ja pohjois-eteläsuuntaisesti noin 35 metriä leveä. Etelän suunnalla kohde rajautuu Kotajärven rantaan. |
| metsakeskus.1000034656 |
758 |
Kotajärvi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
545459.00000000 |
7587436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034656 |
Kohde sijaitsee Kotajärven pohjoispuolella, järven rantaa seuraavan polun varrella, noin sata metriä Kotajärven tulipaikalta länteen päin. Kohde havaittiin noin viidentoista metrin etäisyydellä rannasta, noin kaksi metriä Kotajärven pintaa korkeammalla, melko tasaisen rantaterassin järvenpuoleisella reunalla, loivasti kohti rantaa laskevan rinteen partaalla. Alue on kuivaa männikkökangasta, jonka maaperä on hiekkavaltaista moreenia.
Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kotajärven rantaa seuraavalla polulla havaittiin kaksi löytöpesäkettä noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Kohteelta löydettiin runsaasti palanutta luuta sekä kvartsi-iskoksia.
Kohteen aluerajaus on tehty toistaiseksi havaittujen löytöpesäkkeiden perusteella, ja muinaisjäännösalueeseen on sisällytetty pesäkkeiden lähiympäristö noin kahdenkymmenen metrin säteellä havaituista löydöistä. Alue on itä-länsisuuntaisesti noin kuudenkymmenen metrin mittainen ja pohjois-eteläsuuntaisesti noin 35 metriä leveä. Etelän suunnalla kohde rajautuu Kotajärven rantaan. |
| metsakeskus.1000034659 |
758 |
Kotaköngäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
558236.00000000 |
7593855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034659 |
Kohde sijaitsee Suomujoen länsipuolella, Kotakönkään sillalta noin kilometrin verran itään päin, noin viidenkymmenen metrin päässä joen rannasta. Joki virtaa paikalla pohjoiskoillis-etelälounaissuuntaisena.
Suomujoen länsipuolella, joen suuntaa seuraavalla polulla, noin kymmenen metrin etäisyydellä joen rantaalueelle laskevan rinteen partaalta, havaittiin lähes vierekkäin kaksi kvartsi-iskosta ja paikalle kaivettiin noin 0,3 m x 0,3 m laajuinen koekuoppa. Koekuopasta havaittiin kulttuurimaakerros, jossa oli kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Koekuopan lähiympäristö on laaja-alaisesti asuinpaikaksi sopivaa, mutta useampia koekuoppia ei kuitenkaan ryhdytty kaivamaan.
Kohde rajautuu todennäköisesti koekuoppaa ympäröivälle tasaiselle, terassimaiselle alueelle, jonka pituus pohjois-eteläsuuntaisesti on noin kuusikymmentä metriä ja leveys itä-länsisuuntaisesti noin kaksikymmentä metriä. Asuinpaikka on mahdollisesti luonteeltaan pesäkkeinen, ja pesäkkeiden välillä voi olla täysin löydöttömiäkin alueita. |
| metsakeskus.1000034659 |
758 |
Kotaköngäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
558236.00000000 |
7593855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034659 |
Kohde sijaitsee Suomujoen länsipuolella, Kotakönkään sillalta noin kilometrin verran itään päin, noin viidenkymmenen metrin päässä joen rannasta. Joki virtaa paikalla pohjoiskoillis-etelälounaissuuntaisena.
Suomujoen länsipuolella, joen suuntaa seuraavalla polulla, noin kymmenen metrin etäisyydellä joen rantaalueelle laskevan rinteen partaalta, havaittiin lähes vierekkäin kaksi kvartsi-iskosta ja paikalle kaivettiin noin 0,3 m x 0,3 m laajuinen koekuoppa. Koekuopasta havaittiin kulttuurimaakerros, jossa oli kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Koekuopan lähiympäristö on laaja-alaisesti asuinpaikaksi sopivaa, mutta useampia koekuoppia ei kuitenkaan ryhdytty kaivamaan.
Kohde rajautuu todennäköisesti koekuoppaa ympäröivälle tasaiselle, terassimaiselle alueelle, jonka pituus pohjois-eteläsuuntaisesti on noin kuusikymmentä metriä ja leveys itä-länsisuuntaisesti noin kaksikymmentä metriä. Asuinpaikka on mahdollisesti luonteeltaan pesäkkeinen, ja pesäkkeiden välillä voi olla täysin löydöttömiäkin alueita. |
| metsakeskus.1000034660 |
233 |
Vuorenmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
305906.00000000 |
7010708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034660 |
Kellarikallion länsipuolella loivalla hiekkarinteellä sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 15 m, kuopan syvyys n. 1 m. Halssi suuntautuu etelään, se on sortunut, pituus n. 3 m. |
| metsakeskus.1000034661 |
233 |
Porraslaakso 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
305600.00000000 |
7000661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034661 |
Tervahauta sijaitsee soistuneen matalan mäen loivalla lounaisrinteellä. Tervahaudan halkaisija on 14 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, pituus n. 5 m. |
| metsakeskus.1000034662 |
233 |
Kukkura itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
304610.00000000 |
7009577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034662 |
Tervahauta (ns. tuplahauta) sijaitsee matalan soraharjanteen pohjoispäässä. Tervahaudan halkaisija ulompi valli mukaan lukien 20 m ja sisempi valli mukaan lukien 14 m. Syvyys noin 1,1 m ja kuopan halkaisija n. 9m. Halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen, se on sortunut, pituus n. 5 m. Tervahaudan päällä kasvaa vanhaa puustoa. |
| metsakeskus.1000034663 |
233 |
Porraslaakso 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
305493.00000000 |
7000825.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034663 |
Tervahauta sijaitsee soistuneen matalan mäen loivalla lounaisrinteellä. Tervahaudan halkaisija 14 m, kuopan halkaisija 9 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu lounaaseen, se on sortunut, pituus n. 4 m. |
| metsakeskus.1000034664 |
49 |
Bensuls 2 |
10002 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
368196.00000000 |
6675677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034664 |
Bensulsin talon kohdalta lähtee peltojen välissä kulkeva maakaistale, jossa Espoonjoen rannassa sijaitsee ulkorakennus. Rakennuksen edestä joenpenkasta havaittiin kivirakenne, joka koostuu isoista lohkotuista kivistä. Rakenne erottuu parhaiten vastarannalta, sillä kivet ovat peittyneet heinikkoon ja ovat osin joenpenkereen sisässä. Rakenteen havaittu leveys on noin kaksi metriä. Inventoinnissarakennetta ei avattu eikä sitä tutkittu tarkemmin. Vastarannalta vastaavanlaista kivirakennetta ei havaittu.
Maastohavaintojen perusteella kyseessä voi olla sillan perustuskivistä. Tällöin kyseessä olisi Bensulsin nykyistä siltaa vanhemman sillan rakenteesta. Päivi Hakanpää mainitsee inventointiraportissaan (2005: 28), että nykyistä Bensulsin siltaa edeltänyt silta on sijainnut hieman kauempana ylävirrassa. Tämä Hakanpään mainitsema silta erottuu kartassa vuodelta 1758-1763. Kartassa erottuu Bensulsin kohdalla kaksi siltaa, joista koillisempi sijaitsee suurin piirtein niillä kohdin, josta kivirakenne havaittiin. Myös Senaatin kartastoon on tälle paikalle merkitty silta.
Kohteen ajoituksen ja suojeluarvon vahvistaminen historiallisen ajan sillanpaikaksi ja siten kiinteäksi muinaisjäännökseksi vaatii lisätutkimuksia kohteella. |
| metsakeskus.1000034665 |
148 |
Luuvaara 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
523314.00000000 |
7584617.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034665 |
Kohde sijaitsee Luuvaaran pohjoispuolella, kahden soisen puronotkelman väliin työntyvän luode-kaakkosuuntaisen hiekkamoreeniharjanteen tyvellä ja sen lounaissivulla. Harjanteen lakea pitkin kulkee polku, jonka alueella mineraalimaa on paikoin kulunut esille. Kohteen lounaispuolella harjanteen rinne laskee suon koillislaidalla virtaavan meanderoivan puron varrelle, noin kolme metriä kohdetta alemmalle tasolle. Kohteen itäpuoleinen suojuotti on noin metrin verran kohdetta alemmalla tasolla, ja sen toisella puolella, noin 160 metrin päässä kohteesta, sijaitsee kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka Luuvaara.
Hiekkamoreeniharjanteella kulkevalla polulla, havaittiin paljaaksi kuluneessa maanpinnassa noin kahden metrin matkalla toistakymmentä kvartsi-iskosta. Alueelle tehtiin kaksi koekuoppaa, joista saatiin talteen kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Toisessa koekuopassa havaittiin myös likamaata.
Kohde on rajattu lähinnä maastonmuotojen perusteella. Asuinpaikka rajautuu todennäköisesti kahden suonotkelman välisen hiekkamoreeniharjanteen tyven jokseenkin tasaiselle laelle, jonka halkaisija on noin kolmekymmentä metriä. Luoteessa ja kaakossa kohdetta rajaavat noin metrin verran harjanteen lakea
alemmas laskeutuvat notkelmat ja idässä suojuotin laita. Lounaan suunnalla kohde rajautuu suolle laskevan rinteen partaalle ja pohjoisessa ylemmäs kohoavan rinteen juurelle. |
| metsakeskus.1000034665 |
148 |
Luuvaara 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
523314.00000000 |
7584617.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034665 |
Kohde sijaitsee Luuvaaran pohjoispuolella, kahden soisen puronotkelman väliin työntyvän luode-kaakkosuuntaisen hiekkamoreeniharjanteen tyvellä ja sen lounaissivulla. Harjanteen lakea pitkin kulkee polku, jonka alueella mineraalimaa on paikoin kulunut esille. Kohteen lounaispuolella harjanteen rinne laskee suon koillislaidalla virtaavan meanderoivan puron varrelle, noin kolme metriä kohdetta alemmalle tasolle. Kohteen itäpuoleinen suojuotti on noin metrin verran kohdetta alemmalla tasolla, ja sen toisella puolella, noin 160 metrin päässä kohteesta, sijaitsee kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka Luuvaara.
Hiekkamoreeniharjanteella kulkevalla polulla, havaittiin paljaaksi kuluneessa maanpinnassa noin kahden metrin matkalla toistakymmentä kvartsi-iskosta. Alueelle tehtiin kaksi koekuoppaa, joista saatiin talteen kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Toisessa koekuopassa havaittiin myös likamaata.
Kohde on rajattu lähinnä maastonmuotojen perusteella. Asuinpaikka rajautuu todennäköisesti kahden suonotkelman välisen hiekkamoreeniharjanteen tyven jokseenkin tasaiselle laelle, jonka halkaisija on noin kolmekymmentä metriä. Luoteessa ja kaakossa kohdetta rajaavat noin metrin verran harjanteen lakea
alemmas laskeutuvat notkelmat ja idässä suojuotin laita. Lounaan suunnalla kohde rajautuu suolle laskevan rinteen partaalle ja pohjoisessa ylemmäs kohoavan rinteen juurelle. |
| metsakeskus.1000034666 |
758 |
Porttikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536400.00000000 |
7581243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034666 |
Kohde sijaitsee Suomujoen pohjoispuolella, Porttikosken niskalla, Kalajyrhämä-nimisen jokilaajentuman koillisrannalla, Porttikosken autiotuvalta noin 140 metriä länteen päin, noin neljä metriä joen pintaa ylempänä olevalla hiekkamoreenipohjaisella rantaterassilla. Joen rantatörmä paikalla on melko jyrkkä.
Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Noin 25 metrin päässä Suomujoen rannasta, noin kahdeksan metriä retkeilijöiden tulipaikasta pohjoisluoteeseen päin, kohdassa x = 7584424 /y = 3536597 (YKJ), havaittiin maapaljastumassa vajaan neliömetrin alueella kaksi kvartsi-iskosta ja kaksi
palaneen luun kappaletta. Paikalle kaivettiin kaivauslastalla noin 0,3 m x 0,3 m laajuinen koekuoppa, jossa todettiin hyvin ohut, noin yhden senttimetrin paksuinen, osittain eroosion pois kuluttama huuhtoutumiskerros. Selvää likamaata kuopassa ei havaittu, mutta moreenin seasta löydettiin kuitenkin kolme kvartsiiskosta
sekä suuren tai keskikokoisen eläimen palaneiden luiden kappaleita, jotka jatkuivat ainakin 10 cm syvyydelle saakka. Syvemmälle kuoppaa ei kaivettu. Sekä maanpinnalta että koekuopasta löydetyt kvartsiiskokset ja kolmekymmentä palaneen luun kappaletta kerättiin talteen.
Koekuopasta noin viisi metriä pohjoisluoteeseen päin maanpinnalla havaittiin vielä yksittäinen kvartsi-iskos, joka jätettiin paikoilleen. Lisäksi kohdassa x = 7584412 / y = 3536602 (YKJ), Suomujoen rantaan laskevan törmän partaalla, noin kahdeksan metriä retkeilijöiden tulipaikasta itäkaakkoon päin, todettiin kuluneen pintaturpeen alta näkyvän muutamia palaneita kiviä, joiden perusteella paikalla mahdollisesti sijaitsee esihistoriallisen tulisijan jäännös. |
| metsakeskus.1000034666 |
758 |
Porttikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
536400.00000000 |
7581243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034666 |
Kohde sijaitsee Suomujoen pohjoispuolella, Porttikosken niskalla, Kalajyrhämä-nimisen jokilaajentuman koillisrannalla, Porttikosken autiotuvalta noin 140 metriä länteen päin, noin neljä metriä joen pintaa ylempänä olevalla hiekkamoreenipohjaisella rantaterassilla. Joen rantatörmä paikalla on melko jyrkkä.
Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Noin 25 metrin päässä Suomujoen rannasta, noin kahdeksan metriä retkeilijöiden tulipaikasta pohjoisluoteeseen päin, kohdassa x = 7584424 /y = 3536597 (YKJ), havaittiin maapaljastumassa vajaan neliömetrin alueella kaksi kvartsi-iskosta ja kaksi
palaneen luun kappaletta. Paikalle kaivettiin kaivauslastalla noin 0,3 m x 0,3 m laajuinen koekuoppa, jossa todettiin hyvin ohut, noin yhden senttimetrin paksuinen, osittain eroosion pois kuluttama huuhtoutumiskerros. Selvää likamaata kuopassa ei havaittu, mutta moreenin seasta löydettiin kuitenkin kolme kvartsiiskosta
sekä suuren tai keskikokoisen eläimen palaneiden luiden kappaleita, jotka jatkuivat ainakin 10 cm syvyydelle saakka. Syvemmälle kuoppaa ei kaivettu. Sekä maanpinnalta että koekuopasta löydetyt kvartsiiskokset ja kolmekymmentä palaneen luun kappaletta kerättiin talteen.
Koekuopasta noin viisi metriä pohjoisluoteeseen päin maanpinnalla havaittiin vielä yksittäinen kvartsi-iskos, joka jätettiin paikoilleen. Lisäksi kohdassa x = 7584412 / y = 3536602 (YKJ), Suomujoen rantaan laskevan törmän partaalla, noin kahdeksan metriä retkeilijöiden tulipaikasta itäkaakkoon päin, todettiin kuluneen pintaturpeen alta näkyvän muutamia palaneita kiviä, joiden perusteella paikalla mahdollisesti sijaitsee esihistoriallisen tulisijan jäännös. |
| metsakeskus.1000034667 |
148 |
Tammukkaoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
521430.00000000 |
7589820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034667 |
Kohde sijaitsee Vellinsärpimän päivätuvan ja Saariselän välisen merkityn retkeilyreitin varrella, melko tasaisella, moreenipohjaisella kankaalla, noin neljäsataa metriä Tammukkaojan tulipaikalta itäkoilliseen päin. Kankaan eteläreunalla maasto nousee noin noin metrin verran ja muodostaa matalan länsiluodeitäkaakkosuuntaisen harjanteen, jonka eteläpuolella laskee jyrkkä rinne Tammukkaojan rantaan.
Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Tammukkaojan suuntaa seuraavan suositun retkeilyreitin kuluneella polulla, noin neljänkymmenen metrin päässä Tammukkaojan pohjoisrannasta, havaittiin noin viiden metrin matkalla kolmisenkymmentä kvartsi-iskosta ja yksi kvartsiitti-iskos kohdassa x = 7593005 / y = 3521600 (YKJ). Polulle kaivettiin kaivauslastalla noin 0,5 m x 0,5 m laajuinen koekuoppa kohdalle, jossa iskoksia oli näkyvillä eniten. Iskoksia todettiin olevan paikalla kohtalaisen runsaasti ainakin viiden senttimetrin syvyydelle saakka. Moreenimaa koekuopan kohdalla oli melko kivistä, eikä kuopassa havaittu iskosten lisäksi muita jälkiä ihmistoiminnasta. Kaikki koekuopasta löydetyt iskokset olivat kvartsia, osa lähes lasimaista raaka-ainetta. Kaksitoista kvartsi-iskosta kerättiin talteen, kuten myös ainoa polulla havaittu kvartsiitti-iskos, joka on vaaleanharmaata, hyvälaatuista kvartsiittia.
Polulla havaitun iskoskeskittymän ympäristöön kaivettiin noin kaksikymmentä lapionpistoa, joilla pyrittiin selvittämään kohteen laajuutta. Kaikista lapionpistoista todettiin tavanomainen metsämaannos ja yhtä lukuun ottamatta pistot olivat löydöttömiä. Ainoa löydökäs lapionpisto tehtiin loivalakiselle harjanteelle Tammukkaojan rantaan laskevan rinteen partaalle, noin kolmekymmentä metriä polun iskoskeskittymästä kaakkoon päin, kohtaan x = 7592978 / y = 3521618. Kyseisestä lapionpistosta löydettiin yksittäinen kvartsi-iskos, joka kerättiin talteen. Lapionpisto laajennettiin vajaan neliömetrin kokoiseksi koekuopaksi, mutta useampia iskoksia ei löydetty.
Kohde rajautuu asuinpaikalla havaittujen löytöjen levinneisyyden ja kohteen ympäristön maastonmuotojen perusteella luode-kaakkosuuntaiselle alueelle, jonka pituus on noin viisikymmentä metriä ja leveys noin kaksikymmentä metriä. Etelän ja lounaan suunnilla alue ulottuu Tammukkaojan rantaan jyrkästi laskevan rinteen partaalle ja pohjoisessa vähintään noin kymmenen metriä retkeilyreitin polun pohjoispuolelle. Kohteen rajaukseen on sisällytetty löytöjen välialue sekä löytökohtien lähiympäristö noin kymmenen metrin säteellä löydöistä. On täysin mahdollista, että havaittujen löytöalueiden lisäksi kohteen lähistöllä voi sijaita myös toistaiseksi tuntemattomia löytöpesäkkeitä. |
| metsakeskus.1000034667 |
148 |
Tammukkaoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
521430.00000000 |
7589820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034667 |
Kohde sijaitsee Vellinsärpimän päivätuvan ja Saariselän välisen merkityn retkeilyreitin varrella, melko tasaisella, moreenipohjaisella kankaalla, noin neljäsataa metriä Tammukkaojan tulipaikalta itäkoilliseen päin. Kankaan eteläreunalla maasto nousee noin noin metrin verran ja muodostaa matalan länsiluodeitäkaakkosuuntaisen harjanteen, jonka eteläpuolella laskee jyrkkä rinne Tammukkaojan rantaan.
Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Tammukkaojan suuntaa seuraavan suositun retkeilyreitin kuluneella polulla, noin neljänkymmenen metrin päässä Tammukkaojan pohjoisrannasta, havaittiin noin viiden metrin matkalla kolmisenkymmentä kvartsi-iskosta ja yksi kvartsiitti-iskos kohdassa x = 7593005 / y = 3521600 (YKJ). Polulle kaivettiin kaivauslastalla noin 0,5 m x 0,5 m laajuinen koekuoppa kohdalle, jossa iskoksia oli näkyvillä eniten. Iskoksia todettiin olevan paikalla kohtalaisen runsaasti ainakin viiden senttimetrin syvyydelle saakka. Moreenimaa koekuopan kohdalla oli melko kivistä, eikä kuopassa havaittu iskosten lisäksi muita jälkiä ihmistoiminnasta. Kaikki koekuopasta löydetyt iskokset olivat kvartsia, osa lähes lasimaista raaka-ainetta. Kaksitoista kvartsi-iskosta kerättiin talteen, kuten myös ainoa polulla havaittu kvartsiitti-iskos, joka on vaaleanharmaata, hyvälaatuista kvartsiittia.
Polulla havaitun iskoskeskittymän ympäristöön kaivettiin noin kaksikymmentä lapionpistoa, joilla pyrittiin selvittämään kohteen laajuutta. Kaikista lapionpistoista todettiin tavanomainen metsämaannos ja yhtä lukuun ottamatta pistot olivat löydöttömiä. Ainoa löydökäs lapionpisto tehtiin loivalakiselle harjanteelle Tammukkaojan rantaan laskevan rinteen partaalle, noin kolmekymmentä metriä polun iskoskeskittymästä kaakkoon päin, kohtaan x = 7592978 / y = 3521618. Kyseisestä lapionpistosta löydettiin yksittäinen kvartsi-iskos, joka kerättiin talteen. Lapionpisto laajennettiin vajaan neliömetrin kokoiseksi koekuopaksi, mutta useampia iskoksia ei löydetty.
Kohde rajautuu asuinpaikalla havaittujen löytöjen levinneisyyden ja kohteen ympäristön maastonmuotojen perusteella luode-kaakkosuuntaiselle alueelle, jonka pituus on noin viisikymmentä metriä ja leveys noin kaksikymmentä metriä. Etelän ja lounaan suunnilla alue ulottuu Tammukkaojan rantaan jyrkästi laskevan rinteen partaalle ja pohjoisessa vähintään noin kymmenen metriä retkeilyreitin polun pohjoispuolelle. Kohteen rajaukseen on sisällytetty löytöjen välialue sekä löytökohtien lähiympäristö noin kymmenen metrin säteellä löydöistä. On täysin mahdollista, että havaittujen löytöalueiden lisäksi kohteen lähistöllä voi sijaita myös toistaiseksi tuntemattomia löytöpesäkkeitä. |
| metsakeskus.1000034668 |
758 |
Ylempi Kiertämäjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
558111.00000000 |
7584819.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034668 |
Kohde sijaitsee Ylemmän Kiertämäjärven pohjoisrannalla, noin neljäsataa metriä järven länsipäästä itään päin, loivasti järven rantaa kohti viettävällä hiekkapohjaisella männikkökankaalla, jonka aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja, kangaskarhunsammal sekä torvi- ja poronjäkälät. Muutaman metrin etäisyydellä rannasta on retkeilijöiden rakentama kehämäinen nuotiopaikka, jonka lähiympäristössä maanpinta on kulunut paljaaksi. Rannan suuntainen polku kulkee kohteen koillispuolitse noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä kohteesta.
Ylemmän Kiertämäjärven pohjoisrannalla, paljaaksi kuluneessa maanpinnassa retkeilijöiden rakentaman nuotiopaikan ympäristössä, havaittiin harvakseltaan kvartsi-iskoksia, palaneiden luiden kappaleita sekä palaneita kiviä, minkä perusteella paikalla todettiin sijaitsevan kivikautisen tai varhaismetallikautisen asuinpaikan. Alueelle tehdystä koekuopasta otettiin talteen kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000034668 |
758 |
Ylempi Kiertämäjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
558111.00000000 |
7584819.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034668 |
Kohde sijaitsee Ylemmän Kiertämäjärven pohjoisrannalla, noin neljäsataa metriä järven länsipäästä itään päin, loivasti järven rantaa kohti viettävällä hiekkapohjaisella männikkökankaalla, jonka aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja, kangaskarhunsammal sekä torvi- ja poronjäkälät. Muutaman metrin etäisyydellä rannasta on retkeilijöiden rakentama kehämäinen nuotiopaikka, jonka lähiympäristössä maanpinta on kulunut paljaaksi. Rannan suuntainen polku kulkee kohteen koillispuolitse noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä kohteesta.
Ylemmän Kiertämäjärven pohjoisrannalla, paljaaksi kuluneessa maanpinnassa retkeilijöiden rakentaman nuotiopaikan ympäristössä, havaittiin harvakseltaan kvartsi-iskoksia, palaneiden luiden kappaleita sekä palaneita kiviä, minkä perusteella paikalla todettiin sijaitsevan kivikautisen tai varhaismetallikautisen asuinpaikan. Alueelle tehdystä koekuopasta otettiin talteen kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000034669 |
148 |
Luuvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
523471.00000000 |
7584621.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034669 |
Kohde sijaitsee kuivalla männikkökankaalla Luuvaaran koillispuolella, Pessinlammen tulipaikan ja Taajoslaavun välisen polun varrella. Alue on loivasti etelälounaaseen päin viettävää rinnettä ja maaperältään vähäkivistä hiekkamoreenia.
Pessinlammen tulipaikan ja Taajoslaavun välisen merkityn polku-uran paljaaksi kuluttamalla maanpinnalla havaittiin noin kahdeksan metrin matkalla parikymmentä kvartsi-iskosta. Kohteen koordinaattien osoittamalla kohdalla iskoksia oli polulla tiheimmin, ja paikalle kaivettiin noin 20 cm x 20 cm laajuinen koekuoppa. Koekuopasta löydettiin lisää iskoksia. Huuhtoutumiskerroksen alta, noin viiden senttimetrin syvyydeltä alkaen, löydettiin myös palaneiden luiden kappaleita.
Kohteen laajuus ei ole luotettavasti määritettävissä maastonmuotojen perusteella, koska samankaltaista loivaa rinnemaastoa jatkuu löytöpesäkkeen luota laaja-alaisesti sekä itään että länteen päin. Retkeilyreitin polulla havaittujen löytöjen levinnän perusteella asuinpaikan keskeisin alue vaikuttaa olevan melko suppea, halkaisijaltaan noin kymmenmetrinen. Kohde voi kuitenkin olla pesäkkeisesti huomattavasti laajempi, koska pelkästään polku-uran rikkoman maanpinnan havainnoinnin perusteella ei ole syytä olettaa kaikkia asuinpaikan löytöalueita vielä paikallistetuiksi. |
| metsakeskus.1000034669 |
148 |
Luuvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
523471.00000000 |
7584621.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034669 |
Kohde sijaitsee kuivalla männikkökankaalla Luuvaaran koillispuolella, Pessinlammen tulipaikan ja Taajoslaavun välisen polun varrella. Alue on loivasti etelälounaaseen päin viettävää rinnettä ja maaperältään vähäkivistä hiekkamoreenia.
Pessinlammen tulipaikan ja Taajoslaavun välisen merkityn polku-uran paljaaksi kuluttamalla maanpinnalla havaittiin noin kahdeksan metrin matkalla parikymmentä kvartsi-iskosta. Kohteen koordinaattien osoittamalla kohdalla iskoksia oli polulla tiheimmin, ja paikalle kaivettiin noin 20 cm x 20 cm laajuinen koekuoppa. Koekuopasta löydettiin lisää iskoksia. Huuhtoutumiskerroksen alta, noin viiden senttimetrin syvyydeltä alkaen, löydettiin myös palaneiden luiden kappaleita.
Kohteen laajuus ei ole luotettavasti määritettävissä maastonmuotojen perusteella, koska samankaltaista loivaa rinnemaastoa jatkuu löytöpesäkkeen luota laaja-alaisesti sekä itään että länteen päin. Retkeilyreitin polulla havaittujen löytöjen levinnän perusteella asuinpaikan keskeisin alue vaikuttaa olevan melko suppea, halkaisijaltaan noin kymmenmetrinen. Kohde voi kuitenkin olla pesäkkeisesti huomattavasti laajempi, koska pelkästään polku-uran rikkoman maanpinnan havainnoinnin perusteella ei ole syytä olettaa kaikkia asuinpaikan löytöalueita vielä paikallistetuiksi. |
| metsakeskus.1000034670 |
758 |
Karunaslaavu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533959.00000000 |
7578309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034670 |
Kohde sijaitsee Lankojärven pohjoispuolella, järveen työntyvän niemekkeen tyvellä, suojaisassa notkelmassa olevalla hienohiekkaisella tasanteella, joka on noin viidenkymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta ja noin kolme metriä järven pintaa ylempänä. Tasanne on pyöreähkö ja sen halkaisija on noin kaksikymmentä metriä. Lounaisreunaltaan tasanne rajautuu kohti Lankojärven rantaa loivasti laskevan rinteen partaalle ja sen itäpuolella sijaitsee kiintokalliokumpare. Muilta suunnilta tasannetta reunustavat moreeniharjanteet.
Paikalla olevan, retkeilijöiden kasaaman nuotiokiveyksen ympäriltä havaittiin kvartsi-iskoksia. Paikalle kaivettiin 0,5 m x 0,5m kokoinen koekuoppa, jossa havaittiin likamaata sekä kvartsi-iskoksia.
Alueella on myös 1950-luvulla rakennetun ja vuonna 1965 palaneen korsun jäännökset. |
| metsakeskus.1000034672 |
111 |
Kammioniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
456038.00000000 |
6798298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034672 |
Alue on paikoin kivikkoista hiekkamoreenia. Harjanteen etelä- ja pohjoiskärjet ovat kivikkoa. Kohde rajattu vuoden 2005 tutkimusten perusteella omaksi kohteekseen, Paikka tarkastettiin inventoinnissa 2018. Alueelta on hiljattain hakattu metsää. Niemen länsipuolella on kohde Kammioniemi (1000005121). |
| metsakeskus.1000034673 |
111 |
Tuusjärvi SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
453233.00000000 |
6797250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034673 |
Paikka on pohjoiseen viettävää moreenirinnettä, jossa noin 85 m:n käyrällä on pohjoiseen pistävä, hieman ympäristöä vähemmän kivinen hiekkapohjainen terassi. Terassin juuri on arviolta n. 82 m:n tasolla. Puusto alueella on lähinnä kuusta. Terassille ja lähiympäristöön, hiekkatien länsipuolelle, tehtiin kymmenkunta koekuoppaa, joista terassille tehdyistä noin neljästä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia. Iskokset keskittyivät selvästi terassin alueelle, n. 20 x 5 m:n alalle. Maa koekuopissa oli voimakkaasti noensekaista, johtuen siitä, että alueella on lukuisia hiilimiiluja. Miilujen kaivaminen on suureksi osaksi tuhonnut kulttuurikerrokset terassilla.
Vuoden 2018 inventoinnissa alue on arviolta kymmenisen vuotta sitten hakattua ja äestettyä nuorta taimikkoa. Uusia havaintoja ei tehty. |
| metsakeskus.1000034674 |
111 |
Kangassaari A |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
457015.00000000 |
6798918.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034674 |
Mahdollisesti rajamerkki. Pieni kivilatomus rannassa 1.7 x 1.6 x 0.5 m. Kivet enimmäkseen puolimetrisiä, yksi isompi keskellä. Latomus on jokseenkin neliömäinen, sammalen ja jäkälän peittämä. Kivet 1-3 kerroksessa, moreeniohjalla. Kivilatomus sijaitsee saaren kaakkoisosassa, mäntypuuvaltaisessa sekametsässä nykyrannasta vajaan10 m päässä. Latomus ei ole nykyrajalla. Millään vanhalla kartalla (peruskartat, isojako) ei saaressa ole rajaa. Voisiko olla myös kummelin jäänne tai kiuas? |
| metsakeskus.1000034675 |
148 |
Roopenoja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
522135.00000000 |
7585167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034675 |
Kohde sijaitsee luode-kaakkosuuntaisen Roopenojan koillispuolella sekä Luuvaaran pohjoispuoleisen suon pohjoispuolella. Alue on Roopenojan varrelle ja suon laitaan viettävän rinteen alaosaa, hiekkamoreenipohjaista männikkökangasta. Pessinlammen ja Taajoslaavun välinen merkitty retkeilyreitti kulkee kohteen etäläpään halki.
Kohteeseen kuuluu 15 pyyntikuoppaa sekä kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka.Pyyntikuoppien halkaisijat vaihtelevat kolmesta viiteen metriin
ja niiden syvyys on puolen metrin ja metrin välillä. Muodoltaan kuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, ja niitä reunustaa loivapiirteinen, mutta yleensä selvästi erottuva maavalli (ks alakohteet).
Asuinpaikka sijaitsee noin kolmenkymmenen metrin päässä Luuvaaran pohjoispuoleisen suon pohjoisreunalta, merkityn retkeilyreitin varrella, melko tasaisella alueella, jossa maanpinta viettää hyvin loivasti suota kohti. Pyyntikuoppa 14 sijaitsee retkeilyreitin eteläpuolella aivan sen kohdan vieressä, jossa polulla havaittiin paljaaksi kuluneessa maanpinnassa kaksi kvartsi-iskosta. Iskosten löytöpaikalle, kohtaan x = 7587906 / y = 3522878 (YKJ), kaivettiin noin neliömetrin laajuinen koekuoppa, josta löydettiin kolme iskosta lisää. Koekuopan maaperässä, huuhtoutumiskerroksen alla, todettiin myös muutamia punertavan ruskeita, melko heikosti värjäytyneitä likamaaläikkiä, jotka päättyivät noin kymmenen senttimetrin
syvyydellä. Syvemmällä maaperä vaikutti olevan puhdasta pohjamaata, jossa ei ole havaittavissa mitään ihmistoiminnasta aiheutuneita häiriöitä. Koekuopasta löydetyt kolme iskosta kerättiin talteen.
Koekuopan lähialuetta havainnoitaessa polulta löydettiin toinenkin kvartsi-iskos-keskittymä, joka sijaitsee kohdassa x = 7587910 / y = 3522863 (YKJ), koekuopan paikalta noin viisitoista metriä länteen päin. Tässä keskittymässä polulla havaittiin kuusi kvartsi-iskosta, ja polun kulunutta maanpintaa varovasti kaivauslastalla kaavittaessa todettiin, että huuhtoutumiskerroksessa on iskoksia myös lisää. Tästä iskoskeskittymästä ei poimittu mukaan ollenkaan löytöjä. |
| metsakeskus.1000034675 |
148 |
Roopenoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
522135.00000000 |
7585167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034675 |
Kohde sijaitsee luode-kaakkosuuntaisen Roopenojan koillispuolella sekä Luuvaaran pohjoispuoleisen suon pohjoispuolella. Alue on Roopenojan varrelle ja suon laitaan viettävän rinteen alaosaa, hiekkamoreenipohjaista männikkökangasta. Pessinlammen ja Taajoslaavun välinen merkitty retkeilyreitti kulkee kohteen etäläpään halki.
Kohteeseen kuuluu 15 pyyntikuoppaa sekä kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka.Pyyntikuoppien halkaisijat vaihtelevat kolmesta viiteen metriin
ja niiden syvyys on puolen metrin ja metrin välillä. Muodoltaan kuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, ja niitä reunustaa loivapiirteinen, mutta yleensä selvästi erottuva maavalli (ks alakohteet).
Asuinpaikka sijaitsee noin kolmenkymmenen metrin päässä Luuvaaran pohjoispuoleisen suon pohjoisreunalta, merkityn retkeilyreitin varrella, melko tasaisella alueella, jossa maanpinta viettää hyvin loivasti suota kohti. Pyyntikuoppa 14 sijaitsee retkeilyreitin eteläpuolella aivan sen kohdan vieressä, jossa polulla havaittiin paljaaksi kuluneessa maanpinnassa kaksi kvartsi-iskosta. Iskosten löytöpaikalle, kohtaan x = 7587906 / y = 3522878 (YKJ), kaivettiin noin neliömetrin laajuinen koekuoppa, josta löydettiin kolme iskosta lisää. Koekuopan maaperässä, huuhtoutumiskerroksen alla, todettiin myös muutamia punertavan ruskeita, melko heikosti värjäytyneitä likamaaläikkiä, jotka päättyivät noin kymmenen senttimetrin
syvyydellä. Syvemmällä maaperä vaikutti olevan puhdasta pohjamaata, jossa ei ole havaittavissa mitään ihmistoiminnasta aiheutuneita häiriöitä. Koekuopasta löydetyt kolme iskosta kerättiin talteen.
Koekuopan lähialuetta havainnoitaessa polulta löydettiin toinenkin kvartsi-iskos-keskittymä, joka sijaitsee kohdassa x = 7587910 / y = 3522863 (YKJ), koekuopan paikalta noin viisitoista metriä länteen päin. Tässä keskittymässä polulla havaittiin kuusi kvartsi-iskosta, ja polun kulunutta maanpintaa varovasti kaivauslastalla kaavittaessa todettiin, että huuhtoutumiskerroksessa on iskoksia myös lisää. Tästä iskoskeskittymästä ei poimittu mukaan ollenkaan löytöjä. |
| metsakeskus.1000034675 |
148 |
Roopenoja |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
522135.00000000 |
7585167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034675 |
Kohde sijaitsee luode-kaakkosuuntaisen Roopenojan koillispuolella sekä Luuvaaran pohjoispuoleisen suon pohjoispuolella. Alue on Roopenojan varrelle ja suon laitaan viettävän rinteen alaosaa, hiekkamoreenipohjaista männikkökangasta. Pessinlammen ja Taajoslaavun välinen merkitty retkeilyreitti kulkee kohteen etäläpään halki.
Kohteeseen kuuluu 15 pyyntikuoppaa sekä kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka.Pyyntikuoppien halkaisijat vaihtelevat kolmesta viiteen metriin
ja niiden syvyys on puolen metrin ja metrin välillä. Muodoltaan kuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, ja niitä reunustaa loivapiirteinen, mutta yleensä selvästi erottuva maavalli (ks alakohteet).
Asuinpaikka sijaitsee noin kolmenkymmenen metrin päässä Luuvaaran pohjoispuoleisen suon pohjoisreunalta, merkityn retkeilyreitin varrella, melko tasaisella alueella, jossa maanpinta viettää hyvin loivasti suota kohti. Pyyntikuoppa 14 sijaitsee retkeilyreitin eteläpuolella aivan sen kohdan vieressä, jossa polulla havaittiin paljaaksi kuluneessa maanpinnassa kaksi kvartsi-iskosta. Iskosten löytöpaikalle, kohtaan x = 7587906 / y = 3522878 (YKJ), kaivettiin noin neliömetrin laajuinen koekuoppa, josta löydettiin kolme iskosta lisää. Koekuopan maaperässä, huuhtoutumiskerroksen alla, todettiin myös muutamia punertavan ruskeita, melko heikosti värjäytyneitä likamaaläikkiä, jotka päättyivät noin kymmenen senttimetrin
syvyydellä. Syvemmällä maaperä vaikutti olevan puhdasta pohjamaata, jossa ei ole havaittavissa mitään ihmistoiminnasta aiheutuneita häiriöitä. Koekuopasta löydetyt kolme iskosta kerättiin talteen.
Koekuopan lähialuetta havainnoitaessa polulta löydettiin toinenkin kvartsi-iskos-keskittymä, joka sijaitsee kohdassa x = 7587910 / y = 3522863 (YKJ), koekuopan paikalta noin viisitoista metriä länteen päin. Tässä keskittymässä polulla havaittiin kuusi kvartsi-iskosta, ja polun kulunutta maanpintaa varovasti kaivauslastalla kaavittaessa todettiin, että huuhtoutumiskerroksessa on iskoksia myös lisää. Tästä iskoskeskittymästä ei poimittu mukaan ollenkaan löytöjä. |
| metsakeskus.1000034675 |
148 |
Roopenoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522135.00000000 |
7585167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034675 |
Kohde sijaitsee luode-kaakkosuuntaisen Roopenojan koillispuolella sekä Luuvaaran pohjoispuoleisen suon pohjoispuolella. Alue on Roopenojan varrelle ja suon laitaan viettävän rinteen alaosaa, hiekkamoreenipohjaista männikkökangasta. Pessinlammen ja Taajoslaavun välinen merkitty retkeilyreitti kulkee kohteen etäläpään halki.
Kohteeseen kuuluu 15 pyyntikuoppaa sekä kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka.Pyyntikuoppien halkaisijat vaihtelevat kolmesta viiteen metriin
ja niiden syvyys on puolen metrin ja metrin välillä. Muodoltaan kuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, ja niitä reunustaa loivapiirteinen, mutta yleensä selvästi erottuva maavalli (ks alakohteet).
Asuinpaikka sijaitsee noin kolmenkymmenen metrin päässä Luuvaaran pohjoispuoleisen suon pohjoisreunalta, merkityn retkeilyreitin varrella, melko tasaisella alueella, jossa maanpinta viettää hyvin loivasti suota kohti. Pyyntikuoppa 14 sijaitsee retkeilyreitin eteläpuolella aivan sen kohdan vieressä, jossa polulla havaittiin paljaaksi kuluneessa maanpinnassa kaksi kvartsi-iskosta. Iskosten löytöpaikalle, kohtaan x = 7587906 / y = 3522878 (YKJ), kaivettiin noin neliömetrin laajuinen koekuoppa, josta löydettiin kolme iskosta lisää. Koekuopan maaperässä, huuhtoutumiskerroksen alla, todettiin myös muutamia punertavan ruskeita, melko heikosti värjäytyneitä likamaaläikkiä, jotka päättyivät noin kymmenen senttimetrin
syvyydellä. Syvemmällä maaperä vaikutti olevan puhdasta pohjamaata, jossa ei ole havaittavissa mitään ihmistoiminnasta aiheutuneita häiriöitä. Koekuopasta löydetyt kolme iskosta kerättiin talteen.
Koekuopan lähialuetta havainnoitaessa polulta löydettiin toinenkin kvartsi-iskos-keskittymä, joka sijaitsee kohdassa x = 7587910 / y = 3522863 (YKJ), koekuopan paikalta noin viisitoista metriä länteen päin. Tässä keskittymässä polulla havaittiin kuusi kvartsi-iskosta, ja polun kulunutta maanpintaa varovasti kaivauslastalla kaavittaessa todettiin, että huuhtoutumiskerroksessa on iskoksia myös lisää. Tästä iskoskeskittymästä ei poimittu mukaan ollenkaan löytöjä. |
| metsakeskus.1000034675 |
148 |
Roopenoja |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
522135.00000000 |
7585167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034675 |
Kohde sijaitsee luode-kaakkosuuntaisen Roopenojan koillispuolella sekä Luuvaaran pohjoispuoleisen suon pohjoispuolella. Alue on Roopenojan varrelle ja suon laitaan viettävän rinteen alaosaa, hiekkamoreenipohjaista männikkökangasta. Pessinlammen ja Taajoslaavun välinen merkitty retkeilyreitti kulkee kohteen etäläpään halki.
Kohteeseen kuuluu 15 pyyntikuoppaa sekä kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka.Pyyntikuoppien halkaisijat vaihtelevat kolmesta viiteen metriin
ja niiden syvyys on puolen metrin ja metrin välillä. Muodoltaan kuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, ja niitä reunustaa loivapiirteinen, mutta yleensä selvästi erottuva maavalli (ks alakohteet).
Asuinpaikka sijaitsee noin kolmenkymmenen metrin päässä Luuvaaran pohjoispuoleisen suon pohjoisreunalta, merkityn retkeilyreitin varrella, melko tasaisella alueella, jossa maanpinta viettää hyvin loivasti suota kohti. Pyyntikuoppa 14 sijaitsee retkeilyreitin eteläpuolella aivan sen kohdan vieressä, jossa polulla havaittiin paljaaksi kuluneessa maanpinnassa kaksi kvartsi-iskosta. Iskosten löytöpaikalle, kohtaan x = 7587906 / y = 3522878 (YKJ), kaivettiin noin neliömetrin laajuinen koekuoppa, josta löydettiin kolme iskosta lisää. Koekuopan maaperässä, huuhtoutumiskerroksen alla, todettiin myös muutamia punertavan ruskeita, melko heikosti värjäytyneitä likamaaläikkiä, jotka päättyivät noin kymmenen senttimetrin
syvyydellä. Syvemmällä maaperä vaikutti olevan puhdasta pohjamaata, jossa ei ole havaittavissa mitään ihmistoiminnasta aiheutuneita häiriöitä. Koekuopasta löydetyt kolme iskosta kerättiin talteen.
Koekuopan lähialuetta havainnoitaessa polulta löydettiin toinenkin kvartsi-iskos-keskittymä, joka sijaitsee kohdassa x = 7587910 / y = 3522863 (YKJ), koekuopan paikalta noin viisitoista metriä länteen päin. Tässä keskittymässä polulla havaittiin kuusi kvartsi-iskosta, ja polun kulunutta maanpintaa varovasti kaivauslastalla kaavittaessa todettiin, että huuhtoutumiskerroksessa on iskoksia myös lisää. Tästä iskoskeskittymästä ei poimittu mukaan ollenkaan löytöjä. |
| metsakeskus.1000034675 |
148 |
Roopenoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
522135.00000000 |
7585167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034675 |
Kohde sijaitsee luode-kaakkosuuntaisen Roopenojan koillispuolella sekä Luuvaaran pohjoispuoleisen suon pohjoispuolella. Alue on Roopenojan varrelle ja suon laitaan viettävän rinteen alaosaa, hiekkamoreenipohjaista männikkökangasta. Pessinlammen ja Taajoslaavun välinen merkitty retkeilyreitti kulkee kohteen etäläpään halki.
Kohteeseen kuuluu 15 pyyntikuoppaa sekä kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka.Pyyntikuoppien halkaisijat vaihtelevat kolmesta viiteen metriin
ja niiden syvyys on puolen metrin ja metrin välillä. Muodoltaan kuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, ja niitä reunustaa loivapiirteinen, mutta yleensä selvästi erottuva maavalli (ks alakohteet).
Asuinpaikka sijaitsee noin kolmenkymmenen metrin päässä Luuvaaran pohjoispuoleisen suon pohjoisreunalta, merkityn retkeilyreitin varrella, melko tasaisella alueella, jossa maanpinta viettää hyvin loivasti suota kohti. Pyyntikuoppa 14 sijaitsee retkeilyreitin eteläpuolella aivan sen kohdan vieressä, jossa polulla havaittiin paljaaksi kuluneessa maanpinnassa kaksi kvartsi-iskosta. Iskosten löytöpaikalle, kohtaan x = 7587906 / y = 3522878 (YKJ), kaivettiin noin neliömetrin laajuinen koekuoppa, josta löydettiin kolme iskosta lisää. Koekuopan maaperässä, huuhtoutumiskerroksen alla, todettiin myös muutamia punertavan ruskeita, melko heikosti värjäytyneitä likamaaläikkiä, jotka päättyivät noin kymmenen senttimetrin
syvyydellä. Syvemmällä maaperä vaikutti olevan puhdasta pohjamaata, jossa ei ole havaittavissa mitään ihmistoiminnasta aiheutuneita häiriöitä. Koekuopasta löydetyt kolme iskosta kerättiin talteen.
Koekuopan lähialuetta havainnoitaessa polulta löydettiin toinenkin kvartsi-iskos-keskittymä, joka sijaitsee kohdassa x = 7587910 / y = 3522863 (YKJ), koekuopan paikalta noin viisitoista metriä länteen päin. Tässä keskittymässä polulla havaittiin kuusi kvartsi-iskosta, ja polun kulunutta maanpintaa varovasti kaivauslastalla kaavittaessa todettiin, että huuhtoutumiskerroksessa on iskoksia myös lisää. Tästä iskoskeskittymästä ei poimittu mukaan ollenkaan löytöjä. |
| metsakeskus.1000034676 |
758 |
Kotajärvi 4 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
544762.00000000 |
7587382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034676 |
Kohde sijaitsee Kotajärven länsipään pohjoispuolella, järven rannan suuntaisella polulla, kohtalaisen tasaisella paikalla, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä rannasta, noin kaksi metriä järven pintaa korkeammalla. Kohteen itäpuolella, noin kolmenkymmenen metrin päässä kohteesta, Kotajärveen laskee pieni purouoma. Alue on hiekkamoreenipohjaista männikkökangasta.
Kohde on jokseenkin suorakaiteen muotoinen, pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen, vain reunoiltaan kivetty liesilatomus, jonka koko on noin 1,0 m x 0,7 m. Latomuksen kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 20 cm, ja niiden rajaama alue on koholla ympäristöstään noin viisi senttimetriä. Polku kulkee
latomuksen yli, aluskasvillisuus paikalla on kulunutta ja latomuksen kehäkiveys on katkonainen - joitakin kehäkiviä on voinut liikkua pois alkuperäisiltä paikoiltaan polun käytön seurauksena. Tulisijan keskelle tehtiin lapionpisto, josta todettiin, että noin yhden senttimetrin paksuisen polkeentuneen pintaturpeen alla on vähintään viiden senttimetrin paksuinen kerros hiilten ja noen sekaista, tumman punaruskeaa likamaata, jonka seassa on myös palaneiden luiden kappaleita. Luita lapionpistosta ei kerätty talteen.
Kohde on rajaukseltaan pistemäinen. Keskeisin toiminta liesilatomuksen ympäristössä on todennäköisesti rajautunut halkaisijaltaan noin kymmenmetriselle alueelle. |
| metsakeskus.1000034678 |
49 |
Åminnen tiilitehdas |
10002 |
12015 |
13145 |
11006 |
27008 |
365900.00000000 |
6672700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034678 |
Åminnen tiilitehtaan perusti vuonna 1886 Helsingistä muuttanut rakennusmestari Karl Wilkman. Tehdas sijaitsi meren rannalla Mustalahdentien ja Rantavallintien risteyksessä ja toimitti tiiliä Helsingin suuriin rakennushankkeisiin. Vuonna 1901 tehtaan osti insinööri Knut Selin. 1907 tehtaasta muodostettiin osakeyhtiö Ab Åminne. Samaan aikaan Kauklahden asemalle rakennettiin Åminnen toinen tiilitehdas, Åminne Nya Tegelbruk. Yhtiön toimitusjohtajana oli Ivar Lindfors. Ns. vanhan tehtaan alueella toiminta loppui vuonna jo 1914 monesta syystä; siihen vaikuttivat rakennustoiminnan lama, kyseisen tehtaan vanhanaikaisuus, savimaan loppuminen ja Selinin kuolema. Vanhan tehtaan kukoistus oli liittynyt pääkaupungin voimakkaaseen kasvuvaiheeseen (1880-1910).
Vanhan tehtaan paikalla on näkyvissä savenottokuoppa, tiilinen työväenkasarmi ja pitkä lastauslaituri. Tiilitehtaan kohdalla näkyy maastossa osia kaatuneesta tehdaspiipusta, ja runsaasti jätetiiltä. Åminnen lastauslaiturin itäpuolelta on ruopattu pinnalle proomunosia. |
| metsakeskus.1000034679 |
758 |
Kulasjoki 4 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
530870.53390000 |
7584653.53030000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034679 |
Kohde sijaitsee Kulasjokeen etelän suunnalta laskevan rakkakivikkoisen puronotkon itäpuolella, melko kivisellä moreeniharjanteella, halkaisijaltaan noin kuusimetrisellä tasanteella. Kohde on noin neljä metriä puron pintaa korkeammalla, noin kolmen metrin etäisyydellä notkoon laskevan rinteen partaalta.
Kohde on suorakaiteen muotoinen, pohjois-eteläsuuntainen liesilatomus, kooltaan noin 1,3 m x 0,8 m. Latomus on kauttaaltaan kivetty ja umpeenkasvanut. Latomuksen kivien yläpinnat ovat noin 10 cm koholla ympäristöstään, ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm - 30 cm. Liesilatomusta ympäröivä tasanne on mahdollisesti kodanpohjan lattia-ala. Kohteen lähiympäristöä havainnoitiin muutamien kymmenien metrien säteellä, mutta useampia liesilatomuksia tai muita kulttuuriperintökohteita ei löydetty. |
| metsakeskus.1000034681 |
758 |
Mukkaperänjärvi |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
546422.00000000 |
7587540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034681 |
Kohde sijaitsee Mukkaperänjärven pohjoispuolella, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta, noin kolme metriä järven pintaa ylempänä. Rannan suuntainen polku kulkee kohteen halki. Alue on melko tasaista, hiekkapohjaista järvenrantaterassia, kuivaa männikkökangasta.
Kohde on asuinpaikka, jonka muodostavat kaksi kauttaaltaan kivettyä liesilatomusta. Latomukset sijaitsevat järven rannan suuntaisella polulla noin kahdeksan metrin etäisyydellä toisistaan.
Liesiatomukset ovat miltei maantasaisia, koholla ympäristöstään noin viisi senttimetriä. Mikälipolku ei olisi kuluttanut aluskasvillisuutta osittain pois latomusten päältä, ne eivät erottuisi maanpinnalle juuri lainkaan, koska kivien yläpintoja näkyy sammalikon seasta vain paikoin ja kasvillisuus latomusten kohdilla ei poikkea ympäristöstään. Koska liesilatomukset ovat pääosin sammalten peitossa, on niiden muotoa vaikeaa hahmottaa täsmällisesti. Vaikuttaa kuitenkin, että ne ovat jokseenkin suorakaiteen muotoisia ja luode-kaakko-suuntaisia. Latomus 1 on kooltaan noin 1,3 m x 0,9 m ja latomus 2 noin 1,5 m x 1,2 m. Latomuksiin käytettyjen kivien halkaisijat vaihtelevat enimmäkseen välillä 10 cm - 15 cm. Latomus 2:n reunoilla on muutamia kookkaampiakin kiviä. Niistä suurin sijaitsee latomuksen eteläkulmassa ja on kooltaan noin 30 cm x 15 cm. Useimmat liesilatomusten kivet ovat muodoiltaan pyöreähköjä, muinoin moreenin seassa pyöristyneitä. Koekuoppia latomuksiin ei inventoinnin yhteydessä tehty. |
| metsakeskus.1000034682 |
895 |
Santio Antintalo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201264.00000000 |
6746913.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034682 |
Andintalo merkitty vuoden 1787 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034683 |
895 |
Santio Maunu |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201243.00000000 |
6746886.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034683 |
Maunu merkitty vuoden 1787 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034684 |
49 |
Bastvikin höyrysaha |
10002 |
12015 |
13000 |
11006 |
27008 |
367330.00000000 |
6671600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034684 |
Bastvikin höyrysahan perusti 1876 helsinkiläiskauppias Sjöblom. Sahasta tuli pian Espoon tärkein teollisuuslaitos, joka tuotti 1000 standardia puutavaraa. Saha työllisti tällöin 18 henkeä. Vuonna 1901 toiminta loppui joksikin aikaa. Hieman myöhemmin silloinen omistaja, maanviljelijä Malm, myi sahan insinööri Uno Donnerille (omisti sahan ainakin jo 1904), joka jatkoi sahan toimintaa. Hieman ennen I maailmansotaa Bastvikin laitteisto siirrettiin Skogbyn sahalle Hankoniemelle ja rakennus purettiin. Elämää Bastvikin sahalla viime vuosisadan lopulla kuvaa Katri Bergholm seuraavasti; ”Bastvikissä oli 1883 suuri saha, minne isot laivat kaukaisten mertenkin takaa tulivat lastaamaan puutavaraa. Siellä oli suuret sillat niin että monta laivaa saattoi olla lastaamassa. Ne saapuivat tyhjinä Basvikiin tuotuaan siirtomaitten ja muuta välttämätöntä tavaraa Helsinkiin. Lopulta pohjalla oli vain lastina hienoa hiekkaa, joka kaadettiin rannalle. Sahan isännöitsijänä oli saksalaissyntyinen Hoffeldt”.
Vuosina 1904-1906 saha-alueella olivat seuraavat rakennukset: höyrysaha, mylly, konehuone ja pannuhuone piippuineen (kaikki kolme toisiinsa kiinni rakennettuina), kuivaamo, höyläämö, paja ja kaksi yksikerroksista työväenasuntoa. Piippu ja osa sekä höyläämöstä että kuivaamosta oli tiiltä, muut rakennukset olivat puuta. (Härö, 1991)
Rannassa on joitakin rakenteita, jotka voitaneen liittää höyrysahan toimintaan.
Sahasta on nyt näkyvissä vain vähäisiä raunioita (höyrypannujen- ja piippujen pohjia). (Härö, 1991)
Sahan laitteita myytiin 1912 (myynti-ilmoitus HBL 23.1.1912: en litet använd 30 (sågblads) dubbelram af Bolinders tillverkning i komplett skick med rails, vagnar, kroksågningsapparater till salu). |
| metsakeskus.1000034685 |
895 |
Santio Anttila |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
201275.00000000 |
6746862.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034685 |
Antila merkitty vuoden 1787 isojakokarttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034686 |
895 |
Taipale Pietilä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200919.00000000 |
6745199.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034686 |
Pietilä skate hemman, merkitty vuoden 1771 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034687 |
758 |
Kaustanlammit |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
532716.00000000 |
7575363.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034687 |
Kohde sijaitsee Suomujoen länsipuolella, Kaustanlampien tasalla, kumpuilevan moreenipohjaisella männikkökankaan laidalla, joen soistuneen lahdelman lounaispäästä noin 20 m länteen päin, noin neljä metriä joen pintaa korkeammalla. Kohteen vieritse, sen itäpuolella, kulkee joen suuntainen polku lahdelmalle päin laskevan rinteen partaalla.
Kohde on yksittäinen kookas pyyntikuoppa. Kuoppa on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan noin 5,0 m ja syvyydeltään noin 0,8 m. Selvää vallia kuopan ympärillä ei ole havaittavissa. Joen suuntainen polku kulkee niin lähellä kuoppaa, että se aiheuttaa kuopalle lievän tuhoutumisuhan. Kohteen lähiympäristöä havainnoitiin noin sadan metrin säteellä, mutta useampia pyyntikuoppia ei löydetty. |
| metsakeskus.1000034688 |
758 |
Kaustanlammit 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
533193.00000000 |
7575761.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034688 |
Kohde sijaitsee pohjoisemman Kaustanlammin pohjoispään luoteispuolella, noin viidentoista metrin etäisyydellä rannasta, hiekkamoreenipohjaisella tasanteella, noin kahden metrin päässä lammen rantaan laskevan rinteen partaalta, noin neljä metriä lammen pintaa korkeammalla. Tasanne, jolla kohde sijaitsee, on noin lammen rannan suuntaisesti noin viisitoista metriä leveä, ja sen luoteispuolella on kalliokkomaastoa.
Kohde on muodoltaan soikeahko pyyntikuoppa. Kuoppa on lammen rannan suuntaisesti koillis-lounaissuuntainen, kooltaan noin 2,5 m x 1,5 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. Selvää vallia kuopan ympärillä ei ole. Kohteen lähiympäristöä havainnoitiin noin sadan metrin säteellä, mutta useampi kuoppia ei löydetty. |
| metsakeskus.1000034689 |
489 |
Lääväahonkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
546422.00000000 |
6722570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034689 |
Tervahauta Satulatien itäpuolella. Paikalla on vallin päältä mitattuna
halkaisijaltaan noin 8 metriä leveä pyöreä hauta. Rakenne on maljamainen ja laskuränni on rakenteen kaakonpuolella. Vallin paksuus on noin 2 metriä. Tervahaudan päällä kasvaa nuorehkoa puustoa. |
| metsakeskus.1000034690 |
489 |
Lääväahonkangas 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
545927.00000000 |
6721979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034690 |
Ladotuista lohkotuista luonnonkivistä koottu 2 metriä leveä ja 2 metriä pitkä rajamerkki, jolla on korkeutta noin 1 metri, sijaitsee avokalliolla. Rakenteen päällä on kapea luonnonkivi, joka on todennäköisesti aikaisemmin ollut pystyssä.
Paikalla sijaitsee Muurikkalan ja Vaalimaan kylien välinen raja, joka näkyy 1830-luvun pitäjänkartassa. Ilmeisesti raja on tätä vanhempi. Nykyisin paikalla kulkee Miehikkälän ja Virolahden kuntien raja, joten kohteen voidaan tulkita olevan yhä käytössä rajamerkkinä eikä sitä tästä syystä tulkita muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000034691 |
489 |
Lääväahonkangas 3 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
546008.00000000 |
6721717.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034691 |
Luonnonkivistä koottu kiviraunio sijaitsee Miehikkälän ja Vaalimaan kuntien rajalla. Raunio on kooltaan noin 1,5 metriä kertaa 1,5 metriä. Alkujaan se on ilmeisesti ollut suorakaiteen
muotoinen, mutta rakenne on ilmeisesti vaurioitunut metsätöiden yhteydessä ja rakenteen kivet ovat rauenneet. Korkeutta kivirauniolla on noin 0,5 metriä.
Paikalla kulkee Muurikkalan ja Vaalimaan kylien raja viimeistään 1830-luvulla. Ilmeisesti kyse on vanhasta rajamerkistä, joka periaatteessa on yhä käytössä. Rakenne on huonommin säilynyt kuin kohde Lääväahonkangas 2. |
| metsakeskus.1000034692 |
758 |
Kotaköngäs 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
532023.00000000 |
7573672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034692 |
Kohde sijaitsee Kotakönkään laavulta noin 1,1 km itään päin, Suomujoen eteläpuolella olevan pienen lammen lounaispuolella, noin kahdenkymmenen metrin etäisyydellä lammen rannasta, kohti lounasta nousevan rinteen tasanteella, noin viisi metriä lammen pintaa ylempänä. Laavulle johtava polku kulkee kohteen pohjoispuolitse. Maaperä paikalla on hiekkamoreenia, mutta kohteen eteläpuolella noin viiden metrin etäisyydellä on kiintokalliokumpare.
Kohde on luode-kaakkosuuntaisesti soikea pyyntikuoppa, kooltaan noin 3,5 m x 3,0 m. Kuopan syvyys on noin 0,6 m, ja sen ympärillä on loivapiirteinen maavalli jonka leveys on noin kaksi metriä ja korkeus noin 0,1 m. Polku leikkaa hiukan vallin pohjoislaitaa, mutta se ei kuitenkaan aiheuta kuopalle merkittävää tuhoutumisuhkaa. Pyyntikuopan lähiympäristöä havainnoitiin muutamien kymmenien metrien säteellä, mutta useampia kuoppia ei löydetty. |
| metsakeskus.1000034694 |
758 |
Kulasjoki 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
532304.00000000 |
7585346.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034694 |
Kohde sijaitsee Kulasjoen eteläpuolella, loivasti joelle päin viettävän rinteen tasanteilla, noin kahdensadan metrin etäisyydellä joesta. Alue on hiekkamoreenipohjaista, melko vähäkivistä kuivaa männikkökangasta. Kohteen länsipuolella on pieni pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen puronotko.
Kohde on kolmesta pyyntikuopasta muodostuva itä-länsisuuntainen pyyntikuoppaketju. Kuopat ovat kohtalaisen pienehköjä, mutta kuitenkin selvästi erottuvia. Kohteen lähiympäristöä havainnoitiin melko tarkoin noin sadan metrin säteellä, mutta enempää pyyntikuoppia ei löydetty. Kohteen länsipuolella noin kolmensadan metrin päässä sijaitsee pyyntikuoppakohde Kulasjoki 1. |
| metsakeskus.1000034695 |
109 |
Iso-Luolaja |
10001 |
12001 |
13007 |
11010 |
27003 |
361057.00000000 |
6762768.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034695 |
Iso-Luolaja sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä Hämeenlinnan keskustasta, Hattelmalan järven luoteispuolisella mäellä. Iso-Luolajan historiallinen kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1385, mutta lähiympäristön löytöjen perusteella sen juuret periytyvät jo rautakaudelle. Lähistöllä sijaitsee Kalmaanmäen rautakautinen kalmisto.
1500-luvulla kylässä oli 14 taloa. Vanhin kartta on maakirjakartta vuodelta 1693, jossa kylä on kuvattu yleisluontoisesti Hattelmalanjärven pohjoispuolelle tiiviiksi ryhmäkyläksi. Hieman tarkemman kuvan saa 1700-luvun alussa laaditusta tiluskartasta, jossa kylän talot on merkitty ketjuna nykyisen Luolajantien varteen.
Karttojen perusteella kylän vanhimmat talot sijoittuvat Hattelmalanjärven läheisyyteen. Luolajan taloja oli alkujaan Alaspää, Nikkilä, Viiala, Voutila, Laurila, Holstila, Suvikas, Seppälä, Nisula, Fennilä (Vällä), Hovila, Nikunen (Rapamäki), Mattinen, Eskola, Krakula (Raakkula) ja Sipilä. Luolajan kantatalojen alapuolella Rengontien varressa oli ns. sikopiirimaa, joka oli vuoteen 1832 asti kylän yhteisomistuksessa.
Kylän rakenteeseen on vaikuttanut voimakkaasti Härkätie, joka oikaistiin Rehnbinderin toimesta 1850-luvulla kulkemaan Luolajan kautta. Tämän jälkeen asutus levittyi Härkätien uuden linjauksen varrelle.
Isojaon tonttijärjestelyä aloitettiin Luolajassa vuonna 1918, jako toteutui kuitenkin vasta vuonna 1921, jolloin vuokratilat erotettiin kantatiloistaan. Osa vanhoista tiloista siirtyi kauemmas Luolajasta. |
| metsakeskus.1000034696 |
758 |
Luirojärvi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
542527.83390000 |
7566628.75370000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034696 |
Kohde sijaitsee hiekkamoreeniharjanteen laidalla, kuivalla männikkökankaalla, noin sata metriä Rajan kämpästä eteläkaakkoon päin. Kohde on pyöreä pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin 2,5 m ja syvyys noin puoli metriä. Kuoppaa ympäröi loivapiirteinen maavalli, jonka leveys on noin 1,5 m ja korkeus noin 0,2 m. Kohteen
lähiympäristöä havainnoitiin noin sadan metrin säteellä, mutta useampia pyyntikuoppia ei löydetty. |
| metsakeskus.1000034697 |
758 |
Peurapää |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
519821.00000000 |
7569094.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034697 |
Kohde sijaitsee Ruijanpolun varrella, Peurapään eteläpuolella, noin 600 metriä Kaptukaislammista pohjoiskoilliseen päin, kuivalla hiekkamoreenipohjaisella männikkökankaalla, joka nousee loivasti kohti koillista.
Kohde on kolmen suuren pyyntikuopan muodostama koillis-lounaissuuntainen pyyntikuoppaketju, jonka pituus on noin 90 metriä. Kohde löydettiin iltahämärissä, eikä sen ympäristöä ennätetty juurikaan havainnoimaan. On todennäköistä, että kohteen lähellä sijaitsee vielä lisääkin pyyntikuoppia, ja kuoppaketju voi mahdollisesti olla jopa osaa samaa pyyntikuoppajärjestelmää kuin siitä reilut kolmesataa metriä etelälounaalle päin sijaitsevat kohteen Kattukaislammet pyyntikuopat. |
| metsakeskus.1000034698 |
148 |
Pirttinokka |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
524428.11060000 |
7583631.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034698 |
Kohde sijaitsee melko kivisellä moreeniharjanteella, Kulasjoen eteläpuolella, joesta noin 60 metrin etäisyydellä, noin kaksi metriä joen pintaa ylempänä.
Kohde on soikea, länsiluode-itäkaakkosuuntainen pyyntikuoppa. Kuoppa on muodoltaan lähinnä suppilomainen, sen laajuus on noin 3,5 m x 3,0 m ja syvyys noin 0,6 m. Kuoppaa ympäröi hyvin loivapiirteinen maavalli, jonka leveys on noin 2,0 m ja korkeus noin 0,1 m. Valli sulautuu osittain maaston muotoon. Kohteen lähiympäristöä havainnoitiin noin sadan metrin säteellä, mutta useampia pyyntikuoppia tai muita kulttuuriperintökohteita ei havaittu. |
| metsakeskus.1000034699 |
758 |
Salonlampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
528954.25610000 |
7570039.49730000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034699 |
Kohde sijaitsee Salonlammen koillispuolella, rannasta noin 30 m etäisyydellä, kahden moreeniharjanteen välisen notkelman lounaispäässä, noin kaksi metriä lammen pintaa korkeammalla. Salonlammen laavulle johtava polku kulkee kohteen lounaispuolitse noin kymmenen metrin päässä kohteesta. Alue on hiekkamoreenipohjaista, kumpuilevaa männikkökangasta.
Kohde on yksittäinen pyöreä pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin 3,5 m ja syvyys noin 0,8 m. Kuopan pohja on koillis-lounaissuuntaisesti soikea, samansuuntainen kuin notkelma, jonka päässä kuoppa sijaitsee. Kuopan koillislaidalla, notkelman puolella, erottuu noin kaksi metriä leveä ja noin 0,2 m korkea maavalli. Kohteen lähiympäristöä havainnoitiin tarkoin noin sadan metrin säteellä, mutta useampia pyyntikuoppia ei löydetty. |
| metsakeskus.1000034700 |
758 |
Ylempi Kiertämäjärvi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
557580.84760000 |
7585578.06820000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034700 |
Kohde sijaitsee Kiertämäojan rantaan laskevan rinteen partaalla, tasaisen, maaperältään hiekkaisen männikkökankaan reunalla, noin neljä metriä ojan pintaa korkeammalla ja noin 25 metrin etäisyydellä ojan rannasta. Kiertämäojan ranta rinteen alla on alava ja soistunut noin viidentoista metrin leveydeltä.
Kohde on muodoltaan pyöreä pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin kolme metriä ja syvyys noin puoli metriä. Kuoppaa ympäröivän loivapiirteisen maavallin leveys on noin puolitoista metriä ja korkeus noin 0,1 m. Kuopan ympäristöä ei ennätetty tarkastaa kovinkaan laajasti, joten on mahdollista, että lähistöllä voi sijaita muitakin pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000034701 |
758 |
Mukkavaaranlampi |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
529199.15920000 |
7570793.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034701 |
Kohde sijaitsee Mukkavaaranlammen eteläpuolella, noin kuuden metrin etäisyydellä rannasta, noin kaksi metriä lammen pintaa korkeammalla, rannansuuntaisella, rakkakivikkoisella harjanteella.
Kohde on rakkakivikkoon rakennettu purnu. Purnun sisätila vaikuttaa olleen alkujaan lähes pyöreä ja halkaisijaltaan noin 0,8 m, mutta rakenne on osittain sortunut, jolloin muoto on jonkin verran hämärtynyt. Ilmeisesti purnu on tehty lähinnä kaivamalla kookkaiden kivenlohkareiden välistä pienempiä kiviä siten,
että on muodostunut holvimainen, noin 0,8 m syvä, ylöspäin hieman suippeneva onkalo. Vain purnun yläosa on selvästi rakennettu latomalla. Purnun kattamiseen käytetyt kivet sijaitsevat hajanaisesti purnun reunoilla ja sen vieressä vajaan metrin levyisenä vyöhykkeenä, selvää vallia purnun ympärillä ei ole. Katekivien pinnat ovat hyvin jäkälöityneitä ja muodoltaan särmikkäitä, ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 60 cm. Purnun pohjalla kasvaa poronjäkäliä ja sammalia. |
| metsakeskus.1000034702 |
758 |
Luirojärven pilkkapetäjä |
10002 |
12005 |
13184 |
11006 |
27008 |
543384.49160000 |
7567149.53910000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034702 |
Kohteen on löytänyt Pirjo Rautiainen vuonna 2012.
Kohde sijaitsee Luirojärven autiotuvan ja Raappanan kammin välisen polun varrella, Jauratuksesta Luirojärveen askevan puron lounaispuolella, moreenipohjaisella männikkökankaalla.
Kohde on pilkkapetäjä, jonka kylkeen kulkijat ovat kaivertaneet puumerkkejään ja nimikirjaimiaan. Petäjän paksuus rinnankorkeudelta on noin 0,4 m. Puun kaakkoissivulla on leveimmillään noin 0,3 m leveä, ylöspäin kapeneva, aivan puun tyveltä noin kolmen metrin korkeudelle ulottuva kuoreton alue, jolle kaiverrukset sijoittuvat. Kaiverruksia on puun kyljessä noin puolen metrin korkeudelta noin puolentoista metrin korkeudelle saakka. Alimpana sijaitsevan puumerkin yhteydessä on vuosiluku 1887, ja se on mahdollisesti kaiverruksista vanhin. Useimpien kaiverrusten ikää on vaikeaa määrittää, mutta uusimmat ovat joka tapauksessa tehdyt 2000-luvun puolella. Varsinaisten kaiverrusten lisäksi puun kuorettomassa osassa on muutamia kirveeniskujen jälkiä. |
| metsakeskus.1000034704 |
445 |
Lilltervo 3 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
233549.00000000 |
6686462.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034704 |
Kuusen alla on matalahko, mutta selkeä kiviröykkiö. Kuusen ja lumen vuoksi röykkiön kokoa ei saatu määritettyä. Röykkiön vieressä on iso maakivi, jonka reunassa vaikuttaa pidetyn tulta. Koordinaatit ovat jonkin verran epätarkat. |
| metsakeskus.1000034707 |
895 |
Taipale Ulvi |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200974.00000000 |
6745176.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034707 |
Ulvi skatte hemman, merkitty vuoden 1771 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034708 |
895 |
Paulähde Pihanperä |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
210947.00000000 |
6746299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034708 |
Pihanperä bruks hemman merkitty vuoden 1786 karttaan. Paikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034709 |
895 |
Paulähde Vapola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
211033.00000000 |
6745835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034709 |
Wappola Corporals bost merkitty vuoden 1786 karttaan. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034710 |
143 |
Sipsiö |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034710 |
Sipsiön vanhassa ryhmäkylässä oli 1560-luvulla viisi taloa. Sipsiö on säilyttänyt vanhan ryhmäkylän luonteensa. Kylän pihapiirit ovat asuttuja ja pellot ovat viljelyssä. Kylän alueelta (Vähä-Eskelistä) on 1940-luvulla löydetty kahdesta kumpuhaudasta mm. neljä viikinkiaikaista keihäänkärkeä, tappara, palanutta luuta, keramiikkaa ja rautakuonaa aikanaan tehty rautakautisia löytöjä. On siis mahdollista, että kylän tonttimaalta ja sen lähiympäristöstä voidaan löytää esihistoriallisia asuinpaikkakerrostumia. |
| metsakeskus.1000034710 |
143 |
Sipsiö |
10002 |
12002 |
13018 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034710 |
Sipsiön vanhassa ryhmäkylässä oli 1560-luvulla viisi taloa. Sipsiö on säilyttänyt vanhan ryhmäkylän luonteensa. Kylän pihapiirit ovat asuttuja ja pellot ovat viljelyssä. Kylän alueelta (Vähä-Eskelistä) on 1940-luvulla löydetty kahdesta kumpuhaudasta mm. neljä viikinkiaikaista keihäänkärkeä, tappara, palanutta luuta, keramiikkaa ja rautakuonaa aikanaan tehty rautakautisia löytöjä. On siis mahdollista, että kylän tonttimaalta ja sen lähiympäristöstä voidaan löytää esihistoriallisia asuinpaikkakerrostumia. |
| metsakeskus.1000034710 |
143 |
Sipsiö |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27018 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034710 |
Sipsiön vanhassa ryhmäkylässä oli 1560-luvulla viisi taloa. Sipsiö on säilyttänyt vanhan ryhmäkylän luonteensa. Kylän pihapiirit ovat asuttuja ja pellot ovat viljelyssä. Kylän alueelta (Vähä-Eskelistä) on 1940-luvulla löydetty kahdesta kumpuhaudasta mm. neljä viikinkiaikaista keihäänkärkeä, tappara, palanutta luuta, keramiikkaa ja rautakuonaa aikanaan tehty rautakautisia löytöjä. On siis mahdollista, että kylän tonttimaalta ja sen lähiympäristöstä voidaan löytää esihistoriallisia asuinpaikkakerrostumia. |
| metsakeskus.1000034710 |
143 |
Sipsiö |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27018 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034710 |
Sipsiön vanhassa ryhmäkylässä oli 1560-luvulla viisi taloa. Sipsiö on säilyttänyt vanhan ryhmäkylän luonteensa. Kylän pihapiirit ovat asuttuja ja pellot ovat viljelyssä. Kylän alueelta (Vähä-Eskelistä) on 1940-luvulla löydetty kahdesta kumpuhaudasta mm. neljä viikinkiaikaista keihäänkärkeä, tappara, palanutta luuta, keramiikkaa ja rautakuonaa aikanaan tehty rautakautisia löytöjä. On siis mahdollista, että kylän tonttimaalta ja sen lähiympäristöstä voidaan löytää esihistoriallisia asuinpaikkakerrostumia. |
| metsakeskus.1000034711 |
148 |
Taajostuvan poroaita |
10002 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
524546.00000000 |
7583348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034711 |
Kohde sijaitsee Kulasjoen eteläpuolella, Pirttinokan pohjoisrinteellä, itäkoillis-länsilounaissuuntaisella vyöhykkeellä noin 1,8 km matkalla. Inarin ja Sodankylän raja kulkee kohteen kaakkoispuolella noin kolmensadan metrin päässä kohteesta. Kohteen länsipää ulottuu Kulasjoen rantaan ja itäpää noin kilometrin etäisyydelle entisen Taajostuvan paikalta. Kohteen alueella maasto on moreenipohjaista ja hyvin kivikkoista.
Paikalla on täysin nauloitta rakennetun vanhan poroaidan jäännökset. Aita on alkanut Kulasjoen etelärannalta, kohdasta, jossa joki virtaa kapeassa kurussa. Aidan jäännöksiä etsittiin myös joen pohjoispuolelta, mutta sinne aita ei vaikuta jatkuneen. Joelta aita on noussut kohti itäkaakkoa Pirttinokan rinteelle, noin kolmensadan metrin etäisyydelle joesta, josta se on jatkunut rinteen suuntaisten harjanteiden suuntaa seuraten itäkoilliseen päin toista kilometriä. Aidassa on ollut
myös yksi lyhyt poikittaishaara. Aidan jäännökset päättyvät Pirttinokan ja Taajosnokan välisen puronotkon pohjoispuolelle. Kohteen itäpäässä aita on mutkitellut melko paljonkin maastonmuotojen mukaan.
Poroaidan jäännökset ovat hyvin vanhoja, todennäköisesti yli sadan vuoden ikäisiä. Aita on ollut kokonaan ilman nauloja rakennettu. Sen pystypaaluina on käytetty kivillä paikoilleen tuettuja kantoja ja veistettyjä honkasäröksiä. Aidan poikkipuut on tuettu kantojen oksanhankoihin ja säröksiin veistettyihin loveuksiin tai reikiin, ja aidan jäännösten joukossa on lukuisia erilaisia paalutyyppejä. Toisinaan paalun korvikkeena on toiminut myös siirtolohkare tai sopivalla paikalla luonnostaan kasvanut puu. Aidan poikkipuina on käytetty pienempiä säröksiä ja riukuja, mutta niitä on säilynyt vain vähäisesti muutamassa kohdassa. Pystypuistakin useimmat ovat jo kokonaan tuhoutuneet, mutta aidan suunta on silti seurattavissa paalujen
tueksi ladottujen kivikasojen ansiosta. Pystypaalut ovat sijainneet noin viiden metrin välein, ja kohdetta tarkastettaessa havaittiin kaikkiaan 398 paalua tai paalunsijaa. |
| metsakeskus.1000034713 |
980 |
Kuivamäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034713 |
Alueelta on kesäkuussa 2017 löytynyt metallinetsinnässä F-tyypin keihäänkärki ja miekansäilän katkelma 15 cm syvyydestä. Nämä löydöt sekä löytöpaikan länsi-, itä- ja eteläpuolella havaitut metallinetsimen signaalit viittaavat rautakautiseen kalmistoon, joka sijaitsee Kuivamäen laella olevan W-E-suuntaisen, vallimaisen harjanteen kohdalla ja sen eteläpuolella, mäen etelärinteellä.
Kohde tarkastettiin vuonna 2017. Vallimaisen harjanteen juurella, eteläpuolella, kulkee W-E-suuntainen polku. Löytöpaikka sijaitsee harjanteen keskiosassa, sen laella, lähempänä sen pohjoisreunaa, polusta 8 m N. Harjanteen leveys löytöpaikalla on n. 10 m ja korkeus n. 1-1,5 m. Heti löytöpaikan N-puolella maasto alkaa laskea pohjoiseen, kohti järveä. Paikalla kasvaa harvaa mäntymetsää, etelärinteellä myös paljon kuusia. Länsisuunnassa harjanne kapenee ja itäsuunnassa levenee sekä muuttuu loivapiirteiseksi ja epämääräiseksi.
Löytöpaikasta 40 m länteen on kahden polun risteys, jonka kohdalla harjanteen leveys on vain n. 5 m ja korkeus alle 1 m. |
| metsakeskus.1000034714 |
790 |
Leikkuu |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034714 |
Leikkuun kylän talonpojista on mainintoja 1400-luvun puolivälistä alkaen. Maakirjaan kylä on merkitty 1540 ja siinä on ollut viisi taloa. Talot sijaitsivat lounaaseen viettävässä rinteessä Luhdanojan koillispuolella paikalla, jossa jokeen yhtyy kapeampi sivuhaara pohjoisesta, muodostaen talorykelmän peltoaukean keskelle. Leikkuu oli vauras kylä, jolla oli iso veroluku.
Nykyisin kylätontti on osittain rakennettu, tosin rakennuskanta on melko vanhaa ja rakentaminen on melko väljää. Maakirjakartassa kuvatun 1600-luvun kylätontin länsipää on autiona samoin osittain sen keskiosa. Tonttimaan alueella on todennäköisesti säilynyt aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Rakentamattomilta osiltaan kylätontti voidaan katsoa mahdolliseksi muinaisjäännökseksi. Myös pihamailla ja rakennetuilla alueilla saattaa olla säilynyt muinaisjäännöksinä pidettäviä rakenteita ja kerrostumia. |
| metsakeskus.1000034715 |
536 |
Maaveräjänlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318654.00000000 |
6822037.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034715 |
Pieni kivikautinen asuinpaikka Pyhäjärven rantaterassilla, metsässä. Arkeologian harrastaja oli vuonna 2018 löytänyt kvartsiytimen kävelytien tieleikkauksen alaosasta. Samasta leikkauksesta ja sen juurelta löytyi v. 2022 lisää kvartsiaineistoa. Maaperä on soransekaista hiesua. |
| metsakeskus.1000034717 |
790 |
Antila/Vakkala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034717 |
Nykyinen Vakkalan kylä tunnettiin Seppo Suvannon mukaan Antilan (Andila) nimellä 1540-luvun maakirjassa. Ensimmäiset maininnat kylän asukkaista on 1460-luvulta. Vuonna 1571 mainitaan kylä nimellä Vackala. Maakirjaan on merkitty neljä taloa: Junnila, Sipilä, Jaakkola ja Hituri. Tiivis, nykyisen Hiturin paikkeilla ollut ryhmäkylä hajaantui viljelyksiä rajaaville mäkialueille 1800-luvun aikana. Nykyisin kylätontin alue on hoidettua pihapiiriä. Vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia. Tonttimaa on nykyisin osin rakentamaton ja se on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000034719 |
698 |
Pesämaa pohjoinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
437645.00000000 |
7410354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034719 |
Pesämaa on aapasoiden keskellä kohoava vaara. Sen alarinteet ovat suurimmaksi osaksi tuoreen kankaan kuusikkoa, mutta siellä täällä hiekkaisilla alueilla on myös pienialaisesti kuivahkon kankaan männikköä. Pesävaaran pohjois- ja itäpuolella avautuu laaja aapasuoalue.
Pesämaan pohjoiskärjen muodostaa maaperältään muusta pohjoisrinteestä poikkeava hiekkainen niemeke. Niemekkeellä on kolme terassimaista tasoa, joista keskimmäisellä on laakea painanne. Painanne on laajuudeltaan 5.5 x 4.5 m ja syvyydeltään noin 50 cm. Painanteessa ei ole valleja. Ympäristöstä ei löytynyt muita merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta.
Inventointi 2013: Painanteen keskelle ja reunalle tehtiin pienet koepistot lapiolla ja molemmista humuksen alta paljastui huuhtoutumiskerros. Asumuspainanne on pistemäinen, mutta todennäköistä asuinpaikka-aluetta on koko hiekkainen niemeke Pesämaan kärjessä. Muodon, sijoittumisen, ympäristön ja rannankorkeuden perusteella kyseessä on mitä todennäköisimmin kivikaudelle ajoittuva asumuspainanne. |
| metsakeskus.1000034721 |
698 |
Kätkälampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
440155.00000000 |
7409033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034721 |
Kätkälammen ympäristössä ja Kätkävaaran pohjoisessa alarinteessä on vaihtelevasti tuoreen kankaan kuusikkoa, rämettä sekä kuivahkon kankaan männikköä. Kuivahkon kankaan männiköt sijoittuvat alueen hiekkaisimmille paikoille. Kätkävaaran alarinteessä on näkyvissä muutaman metrin levyinen, melko tasainen rantaterassi, joka on noin reilun metrin alempaa tasoa korkeammalla. Se on selvempi vaaran pohjoisosassa, mutta tasoittuu kohti Kätkälampea mentäessä, jossa maasto on melko tasaista.
Noin 50 metriä Kätkälammen autiotuvasta luoteeseen matalalla kumpareella on kaksi laakeaa painannetta. Painanteiden välissä on noin seitsemän metriä. Painanteet rajoittuvat noin 20 x 10 m suuruiselle alueelle. Asuinpaikka-alue kuitenkin kattaa todennäköisesti koko Kätkälammen pohjoisosan, todennäköisesti ainakin Kätkävaara pohjoinen -kohteelle saakka (1000034722). Asuinpaikan rajaamista varten alueella pitäisi kuitenkin tehdä laaja koekaivaus.
Inventointi 2013: Molempiin painanteisiin tehtiin pienet koepistot, joista paljastui huuhtoutumiskerros. Alueelta ei löydetty muita asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Painanteiden muodon, sijoittumisen, ympäristön ja rannankorkeuden perusteella kyseessä on mitä todennäköisimmin kivikaudelle ajoittuvat asumuspainanteet. |
| metsakeskus.1000034722 |
698 |
Kätkävaara pohjoinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
440440.00000000 |
7409296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034722 |
Kätkälammen ympäristössä ja Kätkävaaran pohjoisessa alarinteessä on vaihtelevasti tuoreen kankaan kuusikkoa, rämeitä sekä kuivahkon kankaan männikköä. Kuivahkon kankaan männiköt sijoittuvat alueen hiekkaisimmille paikoille. Kätkävaaran alarinteessä on näkyvissä muutaman metrin levyinen, melko tasainen rantaterassi, joka on noin reilun metrin alempaa tasoa korkeammalla. Se on selvempi vaaran pohjoisosassa, mutta tasoittuu kohti Kätkälampea mentäessä. Siellä maasto on melko tasaista. Asumuspainanne sijaitsee Kätkävaaran pohjoisessa alarinteessä muinaisella rantaterassilla. Sen läpi kulkee kapea polku. Painanteessa on selvät vallit ympärillä. Painanne on muodoltaan soikea ja sen mitat ovat vallin korkeimmalta kohdalta mitattuna 5 x 4 m. Sen syvyys keskeltä mitattuna on 50 cm. Vallit ovat leveimmillään parisen metriä ja kohoavat ympäristöään vajaa puoli metriä korkeammalle. Painanteen pituusakseli on pohjois-eteläsuuntainen.
Inventointi 2013: Sekä valliin että painanteen keskelle kaivetuista pienistä koepistoista paljastui selkeä huuhtoutumiskerros. Koepistot kaivettiin ulottumaan vain huuhtoutumiskerrokseen, muuten painanteeseen ei kajottu. Lähistöltä ei löytynyt mitään artefakteja. Asumuspainanne on pistemäinen, mutta sen ympäristössä on runsaasti esihistorialliseen asumiseen soveltuvaa maastoa. Asuinpaikan laajuuden perusteelliseksi toteamiseksi pitäisi kuitenkin tehdä laajat koekaivaukset. Muodon, sijoittumisen, ympäristön ja rannankorkeuden perusteella kyseessä on mitä todennäköisimmin kivikaudelle ajoittuva asumuspainanne. Painanteesta noin 380 metriä lounaaseen sijaitsee kaksi muuta painannetta, ks. Kätkälampi. |
| metsakeskus.1000034723 |
698 |
Kivijärvi |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
489208.00000000 |
7375746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034723 |
Herankairan alueella oleva Kivijärveen työntyvä niemeke on kuivahkon kankaan aluetta, jossa hallitsevat puulajit ovat mänty ja hieskoivu ja aluskasvillisuus koostuu varvuista. Niemekkeen eteläpuolella on mäntyä kasvava räme.
Inventointi 2013: Kivijärveen työntyvän niemekkeen pohjoisrannalla ja sen keskivaiheilla on toistensa välittömässä läheisyydessä puuseita sekä katosrakennelma, joka on mahdollisesti kalakellari tai saalis- ja varustesuoja. Matala, noin puoli metriä korkea katos on aivan järven rannassa ja puuseita sen eteläpuolella puolen metrin päässä. Katos on noin 2x2,5 metrin kokoinen, jonka lyhyempi sivu on rannan suuntaisesti, ja sen katto koostuu rautanauloilla kiinnitetyistä halkaistuista rimoista. Kattoa tukee paksu ja hyväkuntoinen päistään sahattu pyöröhirsi, joka puolestaan on tuettu kummastakin päästään paksun pystyasennossa olevan sahatun pyöröhirren päälle. Seita on kirveellä muotoiltu mahdollisesti paikalla kasvaneeseen puuntynkään ja se on hieman kallellaan katokseen päin. Seidan korkeus on noin 70 cm, josta pään korkeus on noin 8 cm. Kaulaosan halkaisija on noin 3 cm ja pään noin 8 cm. Seidan pinnalla kasvaa jäkälää. Seita ja katosrakenne ovat hyvin lähellä toisiaan ja niiden voidaan siksi katsoa kuuluvan yhteen. Katosrakennelma on muutaman vuosikymmenen ikäinen – mahdollisesti sotien väliseltä ajalta. Puuseita voi olla tätäkin vanhempi. |
| metsakeskus.1000034725 |
47 |
Rastaharju |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
350458.00000000 |
7615329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034725 |
Kohde sijaitsee Rastahajun poikki pohjois-eteläsuuntaisesti kulkevan maantien länsipuolella, noin 400 m etäisyydellä tiestä, noin 130 m maa-ainesten ottopaikan länsipäästä etelään päin. Kohde on rakkakivikossa, varsinaisesta Rastaharjusta kohti etelää pistävän pienemmän moreeniharjanteen lounaisrinteellä, noin viisi metriä harjanteen lakea alempana. Rakkakivikko alkaa harjanteen päältä ja se päättyy kohteen alareunaan. Alueella kasvaa tunturikoivikkoa, ja aluskasvillisuutta hallitsevat katajat, variksenmarja, puolukka, torvi- ja poronjäkälät sekä sammalet.
Inventointi 2012: Rastaharjun alueella tehtiin kulttuuriperintöinventointia yhden päivän ajan elokuun lopussa 2012. Inventointi suoritettiin, koska harjun alueelta on otettu maa-aineksia, ja haluttiin selvittää, onko maa-ainesten ottopaikan läheisyydessä sellaisia kulttuuriperintökohteita, joiden säilymistä laajamittaisempi maa-ainesten otto uhkaisi. Kohde on moreeniharjanteen lounaisrinteen rakkakivikkoon kasattu kehämäinen kivivalli, jonka sisähalkaisija on noin 2,5 m. Vallin leveys on noin metrin ja korkeus noin 0,4 m. Vallin kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm – 70 cm, ja muodoltaan ne ovat pyöreähköjä. Kohteen koillisreunalla, jolle suunnalle rinne kohoaa, ei vallia ole havaittavissa. Vallin kivet ovat hyvin jäkälöityneet, ja kasvillisuus kohteen alueella ei poikkea ympäristöstään. Kohteen ikä tai käyttötarkoitus ei kohdetta dokumentoitaessa selvinnyt. Mahdollisesti kyseessä voisi olla purnun jäännös tai peuranmetsästyksessä käytetty ampumasuoja. Asumuksen pohjaksi kohde ei ole tulkittavissa, koska kivivallin sisälle rajautuva alue ei ole tasainen, vaan selvästi kohti lounasta viettävä. Yleisolemukseltaan kohde vaikuttaa hyvin vanhalta. |
| metsakeskus.1000034728 |
422 |
Raja-Valkea 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
652443.00000000 |
7052042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034728 |
Alueella on toisen maailmansodan aikaisia taistelukaivantoja. Aluerajaus tehty lidar-aineiston perusteella 27.2.2019.
Kohde on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000034728 |
422 |
Raja-Valkea 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11000 |
27000 |
652443.00000000 |
7052042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034728 |
Alueella on toisen maailmansodan aikaisia taistelukaivantoja. Aluerajaus tehty lidar-aineiston perusteella 27.2.2019.
Kohde on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000034729 |
420 |
Kolehmalanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547719.00000000 |
6933380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034729 |
Asuinpaikka sijaitsee Konnuslahden Kolehmalanniemen luoteeseen pistävän ison nimen tyvessä, loivasti länsi-lounaaseen laskevassa rinteessä. Maasto paikalla on tasaista ja vähäkivistä ja maaperä hiekkaa. Kohdalla on muutaman kymmenen metrin levyinen liki kivetön maasto kun ympärillä ja itäpuolella maaperä on varsin kivikkoinen. Asuinpaikka on ehjä ja kajoamaton. Asuinpaikkalöytöinä parista koekuopasta kvartsia, luuta ja keramiikan kappale. |
| metsakeskus.1000034730 |
420 |
Risukangas |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
543699.00000000 |
6933299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034730 |
Voudinsuon luoteispuolella on matalavallinen naurishauta, kooltaan noin 4 x 2 m. Kuopassa ja vallissa on havaittavissa ohut podsolimaannos. |
| metsakeskus.1000034731 |
420 |
Myllysaari |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
548366.00000000 |
6934418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034731 |
Myllysaaren keskiosassa on havaittavissa uunin raunio, kooltaan noin 3,5 x 4 m. Torpan paikka näkyy 1842 pitäjänkartalla (kenties päällepiirroksena?). Myöhemmillä kartoilla paikka on autiona. Saaren eteläosan Koskensuussa on toiminut vesimylly, joka on perustettu ilmeisesti vuonna 1889 (Lähde: Leppävirran historia II) ja on todennäköistä, että torppa on liittynyt myllyn toimintaan. |
| metsakeskus.1000034733 |
890 |
Gáissájávri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481254.00000000 |
7694175.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034733 |
Kohde sijaitsee Gaissajavrin pohjoisrannalla, harvahkon tunturikoivikon ympäröimällä kumpareella. Maaperä paikalla on hiekkaa.
Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Gäissajavrin pohjoisrannasta noin viidentoista metrin päässä sijaitsevalta, halkaisijaltaan noin kymrnenmetriseltä, loivapiirteiseltä ja matalalta kumpareelta, jonka laella maanpinta on rantaa seurailevan polun vaikutuksesta rikkoutunut, löydettiin toistakymmentä hyvälaatuista kvartsi-iskosta. lskokset tavattiin polulta ja polun eteläpuolella aivan polun vieressä olevista pienialaisista maapaljasturnista. Muita esihistorialliseen aktiviteettiin viittaavia löytöjä paikalla ei havaittu. lskoksia paikalta ei kerätty talteen.
Kohde vaikuttaa löytöjen levinnän ja maastonmuotojen perusteella rajautuvan halkaisijaltaan noin kymmenmetrisen kumpareen alueelle. |
| metsakeskus.1000034733 |
890 |
Gáissájávri |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
481254.00000000 |
7694175.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034733 |
Kohde sijaitsee Gaissajavrin pohjoisrannalla, harvahkon tunturikoivikon ympäröimällä kumpareella. Maaperä paikalla on hiekkaa.
Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Gäissajavrin pohjoisrannasta noin viidentoista metrin päässä sijaitsevalta, halkaisijaltaan noin kymrnenmetriseltä, loivapiirteiseltä ja matalalta kumpareelta, jonka laella maanpinta on rantaa seurailevan polun vaikutuksesta rikkoutunut, löydettiin toistakymmentä hyvälaatuista kvartsi-iskosta. lskokset tavattiin polulta ja polun eteläpuolella aivan polun vieressä olevista pienialaisista maapaljasturnista. Muita esihistorialliseen aktiviteettiin viittaavia löytöjä paikalla ei havaittu. lskoksia paikalta ei kerätty talteen.
Kohde vaikuttaa löytöjen levinnän ja maastonmuotojen perusteella rajautuvan halkaisijaltaan noin kymmenmetrisen kumpareen alueelle. |
| metsakeskus.1000034735 |
890 |
Soahkemojávrrit 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488986.04280000 |
7694829.21550000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034735 |
Kohde sijaitsee itäisemmän Soahkemohjavrrin etelärannan hiekkapohjaisella rantaterassilla.
ltäisemmän Soahkemohjavrrin etelärannan rantaterassilla kulkevan polun vierellä, melko suojaisan hiekkaisen lahdelman perukassa, noin viiden metrin etäisyydellä järven rannasta, havaittiin viisi kvartsi-iskosta kohdassa, jossa maanpinta oli rikkoutunut noin neliömetrin alalla. Hiekkaisen maaperän seassa oli myös
runsaasti pieniä hiilenkappaleita. Kyseisestä kohdasta noin seitsemän metriä luoteeseen löytyi polulta vielä yksi iskos lisää. Rantaterassi, jolla löydöt sijaitsevat, on noin kymmenen metriä leveä, melko tasainen, ja noin metrin verran järven pinnan yläpuolella. Kauempana rannasta maasto alkaa nousta jyrkemmin. Havaitut
löydöt jätettiin paikoilleen.
Löytöjen levinnän ja kohteen lähiympäristön maastonmuotojen perusteella asuinpaikka rajautunee varsin suppealle alueella itäisemmän Soahkemohjavrrin etelärannan rantaterassille, rannansuuntaiselle, noin kymmenen metrin levyiselle ja kahdenkymmenen metrin pituiselle vyöhykkeelle, joka rajautuu pohjoisreunastaan
järven rantaan. |
| metsakeskus.1000034735 |
890 |
Soahkemojávrrit 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
488986.04280000 |
7694829.21550000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034735 |
Kohde sijaitsee itäisemmän Soahkemohjavrrin etelärannan hiekkapohjaisella rantaterassilla.
ltäisemmän Soahkemohjavrrin etelärannan rantaterassilla kulkevan polun vierellä, melko suojaisan hiekkaisen lahdelman perukassa, noin viiden metrin etäisyydellä järven rannasta, havaittiin viisi kvartsi-iskosta kohdassa, jossa maanpinta oli rikkoutunut noin neliömetrin alalla. Hiekkaisen maaperän seassa oli myös
runsaasti pieniä hiilenkappaleita. Kyseisestä kohdasta noin seitsemän metriä luoteeseen löytyi polulta vielä yksi iskos lisää. Rantaterassi, jolla löydöt sijaitsevat, on noin kymmenen metriä leveä, melko tasainen, ja noin metrin verran järven pinnan yläpuolella. Kauempana rannasta maasto alkaa nousta jyrkemmin. Havaitut
löydöt jätettiin paikoilleen.
Löytöjen levinnän ja kohteen lähiympäristön maastonmuotojen perusteella asuinpaikka rajautunee varsin suppealle alueella itäisemmän Soahkemohjavrrin etelärannan rantaterassille, rannansuuntaiselle, noin kymmenen metrin levyiselle ja kahdenkymmenen metrin pituiselle vyöhykkeelle, joka rajautuu pohjoisreunastaan
järven rantaan. |
| metsakeskus.1000034737 |
890 |
Soahkemojávrrit 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488619.00000000 |
7695144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034737 |
Kohde sijaitsee itäisemmän Soahkemohjavrrin luoteisimman lahden perukassa, hiekkapohjaisella loivasti kohoavalla rantaterassilla, jonka rannanpuoleinen laita on noin metrin korkeudella järven pinnasta. Rantaterassin reunan ja järven rannan välissä on noin kahdenkymmenen metrin levyinen matala ja soistunut vyöhyke. Rantaterassin länsipuolella kohoaa Soahkemohjavrrit toisistaan erottava jyrkkärinteinen harju.
Kohde on pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka itäisimmän Soahkemohjávrrin luoteisinta lahtea ympäröiväHä rantaterassilla. Asuinpaikalta tavattiin kvartsi-iskoksia sekä kivetyn tulisijan jäännökset.
Asuinpaikan läntisimmät löydöt havaittiin lahden rannasta noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä kulkevalla polulla, kohdassa x = 7698359 1 y = 3488719 (YKJ). Polun rikkamassa maanpinnassa oli kolme kvartsi-iskosta vajaan metrin säteellä toisistaan. Maanpintaa iskosten löytöpaikan vieressä kaavittiin varovasti lapiolla, jolloin löydettiin muutamia iskoksia lisää sekä halkaisijaltaan noin viisisenttinen palanut kivi. Kvartsi-iskokset olivat hyvälaatuista, lähes lasimaista kvartsia. Kolme iskosta kerättiin talteen, muut jätettiin paikoilleen. Kyseiseltä kohdalta noin seitsemän metriä kaakkoon, lähempänä järven rantaa kulkevalla heikommalla polku-uralla todettiin lisäksi yksittäinen iskos.
Läntisimmästä löytökeskittymästä noin 140 metriä itäkoilliseen havaittiin muutamien kymmenien neliömetrien laajuisessa muutoin kivettömässä maapaljastumassa noin viisitoista palanutta kiveä, kohdassa x = 7698384 1 y = 3488849 (YKJ), halkaisijaltaan noin kolmimetrisellä alueella. Kivet olivat läpimitaltaan noin kymmensenttisiä. Ilmeisesti kyseessä on hajonneen liesilatomuksen jäännös. Kivien luona havaittiin myös kaksi kvartsi-iskosta, lisäksi yksi iskos löytyi keskittymästä noin kymmenen metriä itään. Kyseisiä iskoksia
ei kerätty talteen. |
| metsakeskus.1000034737 |
890 |
Soahkemojávrrit 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
488619.00000000 |
7695144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034737 |
Kohde sijaitsee itäisemmän Soahkemohjavrrin luoteisimman lahden perukassa, hiekkapohjaisella loivasti kohoavalla rantaterassilla, jonka rannanpuoleinen laita on noin metrin korkeudella järven pinnasta. Rantaterassin reunan ja järven rannan välissä on noin kahdenkymmenen metrin levyinen matala ja soistunut vyöhyke. Rantaterassin länsipuolella kohoaa Soahkemohjavrrit toisistaan erottava jyrkkärinteinen harju.
Kohde on pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka itäisimmän Soahkemohjávrrin luoteisinta lahtea ympäröiväHä rantaterassilla. Asuinpaikalta tavattiin kvartsi-iskoksia sekä kivetyn tulisijan jäännökset.
Asuinpaikan läntisimmät löydöt havaittiin lahden rannasta noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä kulkevalla polulla, kohdassa x = 7698359 1 y = 3488719 (YKJ). Polun rikkamassa maanpinnassa oli kolme kvartsi-iskosta vajaan metrin säteellä toisistaan. Maanpintaa iskosten löytöpaikan vieressä kaavittiin varovasti lapiolla, jolloin löydettiin muutamia iskoksia lisää sekä halkaisijaltaan noin viisisenttinen palanut kivi. Kvartsi-iskokset olivat hyvälaatuista, lähes lasimaista kvartsia. Kolme iskosta kerättiin talteen, muut jätettiin paikoilleen. Kyseiseltä kohdalta noin seitsemän metriä kaakkoon, lähempänä järven rantaa kulkevalla heikommalla polku-uralla todettiin lisäksi yksittäinen iskos.
Läntisimmästä löytökeskittymästä noin 140 metriä itäkoilliseen havaittiin muutamien kymmenien neliömetrien laajuisessa muutoin kivettömässä maapaljastumassa noin viisitoista palanutta kiveä, kohdassa x = 7698384 1 y = 3488849 (YKJ), halkaisijaltaan noin kolmimetrisellä alueella. Kivet olivat läpimitaltaan noin kymmensenttisiä. Ilmeisesti kyseessä on hajonneen liesilatomuksen jäännös. Kivien luona havaittiin myös kaksi kvartsi-iskosta, lisäksi yksi iskos löytyi keskittymästä noin kymmenen metriä itään. Kyseisiä iskoksia
ei kerätty talteen. |
| metsakeskus.1000034739 |
890 |
Soahkemojávrrit 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487857.00000000 |
7696593.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034739 |
Kohde sijaitsee pohjoisimman Soahkemohjavrrin koillispuolella, hiekkapohjaisella loivasti kohti koillista kohoavalla rinteellä olevilla terassimaisilla tasanteilla.
Kohde on kahdesta pesäkkeestä koostuva asuinpaikka pohjoisimman Soahkemohjávrrin koillispuolella, loivasti kohoavan rinteen tasanteilla, jotka ovat noin puolestatoista neljään metriä järven pintaa korkeammalla, Iähimmillään noin kuudenkymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta. Alueella sijaitsevissa maapaljastornissa havaittiin kivetyn tulisijanjäännökset sekä kvartsi-iskoksia, palanutta luutaja ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000034739 |
890 |
Soahkemojávrrit 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
487857.00000000 |
7696593.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034739 |
Kohde sijaitsee pohjoisimman Soahkemohjavrrin koillispuolella, hiekkapohjaisella loivasti kohti koillista kohoavalla rinteellä olevilla terassimaisilla tasanteilla.
Kohde on kahdesta pesäkkeestä koostuva asuinpaikka pohjoisimman Soahkemohjávrrin koillispuolella, loivasti kohoavan rinteen tasanteilla, jotka ovat noin puolestatoista neljään metriä järven pintaa korkeammalla, Iähimmillään noin kuudenkymmenen metrin etäisyydellä järven rannasta. Alueella sijaitsevissa maapaljastornissa havaittiin kivetyn tulisijanjäännökset sekä kvartsi-iskoksia, palanutta luutaja ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000034740 |
890 |
Suddesvárri 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484507.00000000 |
7694970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034740 |
Kohde sijaitsee Suddesvarrin länsipuolella, melko avoimella, harvaa tunturikoivikkoa kasvavalla, maaperäitään hiekkapohjaisella, loivasti kohti etelää viettävällä rinteellä. Kohteen halki kulkee Soahkemohjavrrille johtava mönkijäura.
Kohde on laaja-alainen ja luonteeltaan pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Mönkijäuran rikkamassa maanpinnassa havaittiin merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista noin sadan metrin matkalla. Lisäksi löytöjä oli kahdessa tuulieroosion kulutlamassa maapaljastumassa mönkijäuran läheisyydessä. Kohteen laajuus on vähintään 100 m x 40 m, mutta on mahdollista, että kohde kattaa pesäkkeisesti laajemmankin alueen. Useimmat löydöt olivat palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia, lisäksi löydettiin muutamia hyvälaatuisia kvartsiitti-iskoksia. Otos iskoksista ja luista kerättiin talteen. |
| metsakeskus.1000034740 |
890 |
Suddesvárri 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
484507.00000000 |
7694970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034740 |
Kohde sijaitsee Suddesvarrin länsipuolella, melko avoimella, harvaa tunturikoivikkoa kasvavalla, maaperäitään hiekkapohjaisella, loivasti kohti etelää viettävällä rinteellä. Kohteen halki kulkee Soahkemohjavrrille johtava mönkijäura.
Kohde on laaja-alainen ja luonteeltaan pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Mönkijäuran rikkamassa maanpinnassa havaittiin merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista noin sadan metrin matkalla. Lisäksi löytöjä oli kahdessa tuulieroosion kulutlamassa maapaljastumassa mönkijäuran läheisyydessä. Kohteen laajuus on vähintään 100 m x 40 m, mutta on mahdollista, että kohde kattaa pesäkkeisesti laajemmankin alueen. Useimmat löydöt olivat palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia, lisäksi löydettiin muutamia hyvälaatuisia kvartsiitti-iskoksia. Otos iskoksista ja luista kerättiin talteen. |
| metsakeskus.1000034744 |
82 |
Ventolan pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
358830.00000000 |
6772904.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034744 |
Ventolan historiallisen kylänpaikan eteläpuoliselta pellolta on metallinetsinnässä löytynyt viikinkiaikaiselta vaikuttava palmettihela, todennäköinen palmettihelan katkelma, pala rautakaudentyypin keramiikkaa ja kankiketjun nivel (ks. alakohteet; KM 42126, KM 42528). Lisää löytöjä ilmoitettu syksyllä 2022 etelämpää samalta pellolta (Ilppari ILM23633, myöh. vielä ILM25026).
Vuoden 2023 inventoinnissa peltoalue oli sängellä eikä uusia havaintoja tehty. Rautakautiseen asuinpaikkaan tai hautaukseen viittaavien löytöjen perusteella tehty aluerajaus on arvio. Löytökeskittymästä etelään sijaitseva yksittäinen löytö jää alakohteeksi, muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelle. Kyntökerroksen alapuolisten kulttuurikerrosten ja rakenteiden säilyneisyyden asteen ja kohteen luonteen tarkempi määrittäminen ja rajaaminen vaatii kohdennetun tutkimuksen, esim. peltokerrosten koneellisen poiston. |
| metsakeskus.1000034747 |
890 |
Gamajohka eteläinen 8 |
10002 |
12016 |
13191 |
11019 |
27000 |
480119.00000000 |
7722228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034747 |
Kohde löytyi 2011 inventoinnissa.
Alue on lähes puutonta, melko kivikkoista tunturiylänköä Gamajohkan laaksossa. Aivan joen varrella kasvaa muutamia tunturikoivuja. Rikkoutuneessa maanpinnassa, hyvin loivasti kohti jokea laskevalla rinteellä, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä Gamajohkan etelärannasta, havaittiin noin neliömetrin alueella toistakymmentä kvartsi-iskosta. Tavatuista iskoksista useimmat olivat miltei lasimaista, lähes täysin läpinäkyvää kvartsia, mutta joukossa oli myös kappaleita, jotka olivat varsin pahoin rapautuneita. Löytöjä paikalta ei kerätty talteen.
Kohde rajautuu halkaisijaltaan alle kymmenmetriselle alueelle. Kohteen lähiympäristössä on useita pienialaisia maapaljastumia, joissa ei kuitenkaan havaittu mitään merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista. Kohde vaikuttaa suppea-alaiselta kvartsintyöstäpaikalta. |
| metsakeskus.1000034747 |
890 |
Gamajohka eteläinen 8 |
10002 |
12016 |
13191 |
11040 |
27000 |
480119.00000000 |
7722228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034747 |
Kohde löytyi 2011 inventoinnissa.
Alue on lähes puutonta, melko kivikkoista tunturiylänköä Gamajohkan laaksossa. Aivan joen varrella kasvaa muutamia tunturikoivuja. Rikkoutuneessa maanpinnassa, hyvin loivasti kohti jokea laskevalla rinteellä, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä Gamajohkan etelärannasta, havaittiin noin neliömetrin alueella toistakymmentä kvartsi-iskosta. Tavatuista iskoksista useimmat olivat miltei lasimaista, lähes täysin läpinäkyvää kvartsia, mutta joukossa oli myös kappaleita, jotka olivat varsin pahoin rapautuneita. Löytöjä paikalta ei kerätty talteen.
Kohde rajautuu halkaisijaltaan alle kymmenmetriselle alueelle. Kohteen lähiympäristössä on useita pienialaisia maapaljastumia, joissa ei kuitenkaan havaittu mitään merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista. Kohde vaikuttaa suppea-alaiselta kvartsintyöstäpaikalta. |
| metsakeskus.1000034750 |
177 |
Höydes |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034750 |
Höydeksen kylänpaikka sijaitse nykyisen Vähä-Jaarlan tilakeskuksen ja Jaarlantien länsipuoleisella pellolla. Kylä sijaitsi tällä paikalla ainakin 1600-ja 1700-luvulla, jolloin siitä on laadittu maakirjakartta (v. 1635, Anders Streng) ja isonjaon kartta (1788, renoverad 1807, Nathan Lilius). Höydeksen kylä mainitaan jo 1500-luvulla maakirjassa, jolloin Oriveden Lintuniemen alueeseen kuuluivat Porvolan, Sukkilan, Hoivalan, Kihlalan ja Höydeksen kylät. Alun perin Juupajoki on kuulunut Oriveteen, joka puolestaan oli keskiajalla osa Kangasalaa. Nykyisen Juupajoen vanhimpien kylien oletetaan sijaitsevan maakirjojen perusteella Lintuniemen alueella. Niitä olivat Porvola, Sikkila, Hoivala, Kihlala ja Höydes. Niiden asutuksen oletetaan syntyneen myöhäiskeskialajja 1500-luvun alussa.
Jaarla (Jarala) oli yksi Höydeksen taloista 1540-luvulla, jolloin ylässä oli 3-4 taloa. Vuonna 1538 kaksi taloista yhdistettiin. Höydeksessä oli 1600-luvulla enää kaksi taloa, jotka yhdistettiin vuonna 1622. 1700-1800-luvulla taloja taas halottiin. Höydeksen Jaarla mainitaan vuonna 1636 ratsumiestilana. Rusthollina Jaarla mainitaan mm. vuonna 1708 ja 1800. Jaarlan rusthollin vanhin tiedossa oleva isäntä on Längelmäveden seudun historiateoksen mukaan Niilo Jaarla (1540).
Vuonna 2018 maastotarkastuksen ajankohtana kylänpaikka erottui kuminapellossa hieman muuta peltoa korkeampana, lounaaseen laskevana kumpareena. Kylänpaikan pohjoispuolta reunustaa kapea sorapintainen kylätie. Kylätontin paikalla ei ollut havaittavissa rakenteita. Kylätontin aluetta on aiempina vuosikymmeninä kynnetty säännöllisesti ja alue on salaojitettu n. 1940-luvun lopulla tai 50-luvulla. Tarkkastusajankohtana ja jatkossakin pelto on suorakylvössä eli sitä ei kynnetä vuosittain. Laajojen järveen laskevien peltojen keskellä sijaitseva paikka on maisemallisesti näyttävä. |
| metsakeskus.1000034751 |
577 |
Hevonpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
262428.00000000 |
6703366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034751 |
Arkeologian harrastaja on löytänyt metsäaurausjäljistä keramiikkaa ynnä kivilaji- sekä kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia (KM 42789:1 - 7). Löydöt viittaavat asuinpaikkaan.
Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034753 |
738 |
Viinamäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263792.00000000 |
6700406.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034753 |
Arkeologian harrastaja on löytänyt hiekkaiselta hakkuualueelta keramiikkaa, hioimen sekä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia (KM 42788:1 - 5).
Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034754 |
890 |
Leaksagoadejohka 6 |
10002 |
12016 |
13191 |
11019 |
27000 |
481151.00000000 |
7721903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034754 |
Kohde on löytynyt 2011 tarkastettaessa kohdetta Leaksagoadejohka 3.
Alue on Leaksagoadejohkan avointa, puutonta jokilaaksoa, joka on moreeniharjanteiden kirjavoimaa. Kohde sijaitsee Leaksagoadejohkan suuntaisen pienen moreeniharjanteen pohjoispäässä, halkaisijaltaan noin kuusimetrisellä alueella. Paikalla havaituista paristakymmenestä iskoksesta useimmat ovat keskittyneet kahdeksi vajaan neliömetrin laajuiseksi pesäkkeeksi, jotka sijaitsevat noin kahden metrin etäisyydellä toisistaan. Lisäksi alueen koillislaidalta löydettiin halkaisijaltaan noin kymmensenttinen raaka-ainekappale, josta mahdollisesti ainakin osa havaituista iskoksista on isketty. Mitään löytöjä paikalta ei kerätty talteen.
Kohde vaikuttaa rajautuvan löytöjen levinnän perusteella halkaisijaltaan noin kuusimetriselle alueelle Leaksagoadejohkan länsipuolella sijaitsevan pienen moreeniharjanteen pohjoispäähän. |
| metsakeskus.1000034754 |
890 |
Leaksagoadejohka 6 |
10002 |
12016 |
13191 |
11040 |
27000 |
481151.00000000 |
7721903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034754 |
Kohde on löytynyt 2011 tarkastettaessa kohdetta Leaksagoadejohka 3.
Alue on Leaksagoadejohkan avointa, puutonta jokilaaksoa, joka on moreeniharjanteiden kirjavoimaa. Kohde sijaitsee Leaksagoadejohkan suuntaisen pienen moreeniharjanteen pohjoispäässä, halkaisijaltaan noin kuusimetrisellä alueella. Paikalla havaituista paristakymmenestä iskoksesta useimmat ovat keskittyneet kahdeksi vajaan neliömetrin laajuiseksi pesäkkeeksi, jotka sijaitsevat noin kahden metrin etäisyydellä toisistaan. Lisäksi alueen koillislaidalta löydettiin halkaisijaltaan noin kymmensenttinen raaka-ainekappale, josta mahdollisesti ainakin osa havaituista iskoksista on isketty. Mitään löytöjä paikalta ei kerätty talteen.
Kohde vaikuttaa rajautuvan löytöjen levinnän perusteella halkaisijaltaan noin kuusimetriselle alueelle Leaksagoadejohkan länsipuolella sijaitsevan pienen moreeniharjanteen pohjoispäähän. |
| metsakeskus.1000034755 |
111 |
Kangassaari B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
456827.00000000 |
6799138.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034755 |
Paikka sijaitsee Kangassaaren länsiosasta luoteiseen suuntautuvan harjanteen keskiosassa, sen korkeimmalla kohdalla. Harjanteen korkeimmalla kohdalla (n. 87 m tasalta ylöspäin) on noin 25 x 10 m kokoinen tasanne. Tasanteen maaperä on paikoin kivikkoista hiekkamoreenia. Varsinkin tasanteen länsi- ja lounaislaidoilla on selvä, tasanteesta puolisen metriä korkeammalla oleva valli (muinainen järven rantavalli tai asuinpaikkaan liittyvä raivausvalli). Vallin sisäpuolella on useita n. 1,5 x 3 m:n kokoisia, alle 0,5 m:n syvyisiä kuopanteita. Nämä kuopanteet saattavat liittyä esim. nykyaikaiseen metsänäestykseen, mutta ei ole poissuljettua, että ne eivät liittyisi paikalla olleen esihistoriallisen asuinpaikan rakenteisiin.
Tasanteelle, kuopanteiden välisille, ilmeisesti koskemattomille alueille tehtiin kaksi koekuoppaa. Kummassakin koekuopassa oli ehjä podsolimaannos ja toisesta (koordinaattien osoittamasta) koekuopasta löytyi palaneen luun siruja ja kvartsi-iskoksia noin 5 - 25 cm syvyydestä. Tasanteesta 10 - 50 m luoteeseen, 2-3 metriä alemmalle tasolle tehtiin kymmenkunta koekuoppaa. Näistä ei löytynyt merkkejä muinaisjäännöksistä (maaperä kivistä ja soraista hiekkamoreenia. Em. tasanteesta noin 50 m luoteeseen on vanha, metsittynyt hiekanottopaikka. |
| metsakeskus.1000034756 |
111 |
Tervasaari A |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
456159.00000000 |
6797850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034756 |
Kiviröykkiö 3 x 2.5 x 0.8 m. Kivet parikymmensenttisistä puolimetrisiin. Röykkiö on soikeahko, pyöreälakinen, sammalpeitteinen. Kiviä on useassa kerroksessa, mo-reenipohjalla. Kiviröykkiö sijaitsee saaren keskiosassa, kahden kallioisen alueen välisellä tasanteella havupuuvaltaisessa sekametsässä.
Nykyisten maanomistuksien (mm. peruskartta 3121 10, 1969) perusteella Lusin ja Paason kylien välisellä rajalinjalla, ei kuitenkaan kulmakohdassa.
Rajamerkki on mm. 1781 kartalla ja siinä usean kylän välinen rajapiste. |
| metsakeskus.1000034757 |
111 |
Tervasaari B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
456157.00000000 |
6797815.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034757 |
Tervasaari A (kohde 27) rajamerkistä pari-kolmekymmentä metriä etelään ja eteläkaakkoon tehdyistä kahdesta koekuopasta löytyi useita kvartsi-iskoksia. Kohta on noin 82 m:n tasolla olevalla terassilla, jolta aukeaa näkymä itään järvenselälle. Heti länsipuolella (noin 10 m länteen) on kivikkoinen moreeniharjanne.
Havaintojen ja topografian mukaan rajattu, oletettu, muinaisjäännösalue on kahdesta koekuopasta tehtyjen havaintojen sekä topografian perusteella tehty karkea minimiarvio asuinpaikan alueesta. On mahdollista, että asuinpaikka-aluetta on laajemminkin. Maasto on lähinnä mäntyä ja kuusta kasvaa kangasmetsää. Maaperä paikoin kivikkoista hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.1000034760 |
890 |
Buordnajeaggi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484038.00000000 |
7718693.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034760 |
Kohde sijaitsee Guivin retkeilyreitin varrella, Buordnajeaggin lounaispuolella olevan moreenipohjaisen, melko tasaisen kankaan laidalla. Noin viisitoista metriä kohteen pohjoispuolella on kostean suojuotin reuna. Alueella kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja, joskin aivan kohteen lähiympäristö on puutonta.
Guivin retkeilyreitin polulla havaittiin noin yhden neliömetrin alueella useita satoja kvartsi-iskoksia, jotka olivat hyvälaatuista kvartsia, muutamat olemukseltaan lähes lasimaisia. lskoskeskittymän lähialuetta sekä polulla että polun ulkopuolella havainnoitiin perusteellisesti noin sadan metrin säteellä keskittymästä, mutta muita merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista ei löytynyt. Iskoskeskittymästä kerättiin talteen kaksitoista iskosta. |
| metsakeskus.1000034763 |
890 |
Gamajohka pohjoinen 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481204.00000000 |
7722579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034763 |
Kohde sijaitsee Gamajohkan pohjoispuolella, Guivin autiotuvan ja joen välissä, loivasti rantaan päin viettävällä moreenirinteellä. Kohdetta vastapäätä, joen eteläpuolella, sijaitsee kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka Gamajohka eteläinen 1, jonka etäisimmäksi aktiviteettipesäkkeeksi asuinpaikka Gamajohka pohjoinen 6
on myös mahdollista tulkita.
Gamajohkan varrelta Guivin autiotuvalle nousevan polun läntisimmän haaran alueelta lyödettiin noin viisitoista hyvälaatuista kvartsi-iskosta, jotka sijaitsivat noin seitsemän metrin matkalla. Löytökeskittymä on autiotuvan ja jokirannan puolivälissä, noin neljänkymmenen metrin etäisyydellä rannasta. Muita merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista ei paikalta tavattu. Iskoksia paikalta kerättiin talteen viisi. Kohde on varsin pienialainen, havaittujen löytöjen perusteella se rajautuu halkaisijaltaan noin kymmenmetriselle alueelle. |
| metsakeskus.1000034763 |
890 |
Gamajohka pohjoinen 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
481204.00000000 |
7722579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034763 |
Kohde sijaitsee Gamajohkan pohjoispuolella, Guivin autiotuvan ja joen välissä, loivasti rantaan päin viettävällä moreenirinteellä. Kohdetta vastapäätä, joen eteläpuolella, sijaitsee kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka Gamajohka eteläinen 1, jonka etäisimmäksi aktiviteettipesäkkeeksi asuinpaikka Gamajohka pohjoinen 6
on myös mahdollista tulkita.
Gamajohkan varrelta Guivin autiotuvalle nousevan polun läntisimmän haaran alueelta lyödettiin noin viisitoista hyvälaatuista kvartsi-iskosta, jotka sijaitsivat noin seitsemän metrin matkalla. Löytökeskittymä on autiotuvan ja jokirannan puolivälissä, noin neljänkymmenen metrin etäisyydellä rannasta. Muita merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista ei paikalta tavattu. Iskoksia paikalta kerättiin talteen viisi. Kohde on varsin pienialainen, havaittujen löytöjen perusteella se rajautuu halkaisijaltaan noin kymmenmetriselle alueelle. |
| metsakeskus.1000034765 |
890 |
Gaskkamuš Njaggaleapmi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496299.00000000 |
7725521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034765 |
Kohde sijaitsee Kevon retkeilyreitin taukopaikalla, moreeniharjanteen muodostamaila niemekkeellä noin 0,2 km Njaggaljavrien välisestä kapeikosta pohjoiseen, jyrkän rantatörmän päällä, noin neljän metrin korkeudella järven pinnasta. Maaperä on kivistä hiekkamoreenia ja puusto tunturikoivikkoa. Aluskasvillisuus on kohteen alueelta pääosin kulunut pois.
Gaskkamuš Njaggaleapmin taukopaikan pöydän ja taukopaikalta rantaan johtavien portaiden yläpään välisellä alueella havaittiin harvakseltaan kvartsi-iskoksia sekä yksi kvartsiydin noin kahden metrin levyisellä ja kuuden metrin mittaisella, rantatörmän partaalla sijaitsevalla vyöhykkeellä. Kyseisen vyöhykkeen ulkopuolella ei havaittu mitään merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista, vaikka maanpinta
paikalla on laaja-alaisesti paljaaksi kulunutta ja havainnointimahdollisuudet siten erittäin hyvät. Paikalta kerättiin talteen kvartsiydin sekä muutamia iskoksia. |
| metsakeskus.1000034765 |
890 |
Gaskkamuš Njaggaleapmi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
496299.00000000 |
7725521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034765 |
Kohde sijaitsee Kevon retkeilyreitin taukopaikalla, moreeniharjanteen muodostamaila niemekkeellä noin 0,2 km Njaggaljavrien välisestä kapeikosta pohjoiseen, jyrkän rantatörmän päällä, noin neljän metrin korkeudella järven pinnasta. Maaperä on kivistä hiekkamoreenia ja puusto tunturikoivikkoa. Aluskasvillisuus on kohteen alueelta pääosin kulunut pois.
Gaskkamuš Njaggaleapmin taukopaikan pöydän ja taukopaikalta rantaan johtavien portaiden yläpään välisellä alueella havaittiin harvakseltaan kvartsi-iskoksia sekä yksi kvartsiydin noin kahden metrin levyisellä ja kuuden metrin mittaisella, rantatörmän partaalla sijaitsevalla vyöhykkeellä. Kyseisen vyöhykkeen ulkopuolella ei havaittu mitään merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista, vaikka maanpinta
paikalla on laaja-alaisesti paljaaksi kulunutta ja havainnointimahdollisuudet siten erittäin hyvät. Paikalta kerättiin talteen kvartsiydin sekä muutamia iskoksia. |
| metsakeskus.1000034768 |
890 |
Gaskkamuš Njaggaleapmi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496221.00000000 |
7725420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034768 |
Kohde sijaitsee Kevojoen laaksossa, Njaggaljavrrien välisen kapeikon länsipuolella olevan niemekkeen laella, joka on noin kolme metriä järven pintaa korkeammalla. Niemekkeen leveys on noin kaksikymmentä metriä.
Njaggaljavrrien välisen kapeikon länsipuoleisen niemekkeen avoimella laella havaittiin rikkoutuneessa maanpinnassa pienialainen keskittymä kvartsi-iskoksia noin neljän neliömetrin alueella. Iskoksia paikalla oli muutamia kymmeniä. Useimmat iskokset olivat varsin huonolaatuista kvartsia, mutta joukossa oli myös muutamia lähes lasimaisia, kauniin läpikuultavia kappaleita. Iskoksia paikalta ei kerätty talteen.
Iskoskeskittymästä noin viisitoista metriä länteen todettiin kookas pyöreä kaivanto, jonka halkaisija on noin kolme metriä ja syvyys noin metrin. Kaivanto on jyrkkäseinämäinen ja lähes tasapohjainen, kuitenkin myös seinämiltään umpeenkasvanut Kaivannon pohjalle kaivettiin lapion pisto, josta löydettiin pullolasia ja palanut kivi, mutta huuhtoutumiskerrosta ei tavattu. |
| metsakeskus.1000034768 |
890 |
Gaskkamuš Njaggaleapmi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
496221.00000000 |
7725420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034768 |
Kohde sijaitsee Kevojoen laaksossa, Njaggaljavrrien välisen kapeikon länsipuolella olevan niemekkeen laella, joka on noin kolme metriä järven pintaa korkeammalla. Niemekkeen leveys on noin kaksikymmentä metriä.
Njaggaljavrrien välisen kapeikon länsipuoleisen niemekkeen avoimella laella havaittiin rikkoutuneessa maanpinnassa pienialainen keskittymä kvartsi-iskoksia noin neljän neliömetrin alueella. Iskoksia paikalla oli muutamia kymmeniä. Useimmat iskokset olivat varsin huonolaatuista kvartsia, mutta joukossa oli myös muutamia lähes lasimaisia, kauniin läpikuultavia kappaleita. Iskoksia paikalta ei kerätty talteen.
Iskoskeskittymästä noin viisitoista metriä länteen todettiin kookas pyöreä kaivanto, jonka halkaisija on noin kolme metriä ja syvyys noin metrin. Kaivanto on jyrkkäseinämäinen ja lähes tasapohjainen, kuitenkin myös seinämiltään umpeenkasvanut Kaivannon pohjalle kaivettiin lapion pisto, josta löydettiin pullolasia ja palanut kivi, mutta huuhtoutumiskerrosta ei tavattu. |
| metsakeskus.1000034770 |
890 |
Roajašjávri 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
491172.00000000 |
7718352.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034770 |
Kohde sijaitsee Kevon kanjonin pohjalla, Kevon retkeilyreitin varrella, Roajasjavrin taukopaikalla. Puusto alueella on tunturikoivikkoa ja aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka ja variksenmarja.
Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, joka koostuu kolmesta erillisestä kvartsi-iskosten löytöpesäkkeestä. Löytöpesäkkeet sijaitsevat Kevon retkeilyreitin Roajasjavrin taukopaikalla, Kevojoen luoteisrannalla, tasaisella, mutta kivikkoisella rantaterassilla, kohdassa, jossa joki laskee Roajasjavriin. Aluskasvillisuus taukopaikan alueelta on pääosin kulunut pois, ja sen vuoksi olosuhteet löytöpesäkkeiden laajuuden havainnointiin olivat aluetta tarkastettaessa erittäin hyvät. |
| metsakeskus.1000034770 |
890 |
Roajašjávri 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
491172.00000000 |
7718352.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034770 |
Kohde sijaitsee Kevon kanjonin pohjalla, Kevon retkeilyreitin varrella, Roajasjavrin taukopaikalla. Puusto alueella on tunturikoivikkoa ja aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka ja variksenmarja.
Kohde on kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, joka koostuu kolmesta erillisestä kvartsi-iskosten löytöpesäkkeestä. Löytöpesäkkeet sijaitsevat Kevon retkeilyreitin Roajasjavrin taukopaikalla, Kevojoen luoteisrannalla, tasaisella, mutta kivikkoisella rantaterassilla, kohdassa, jossa joki laskee Roajasjavriin. Aluskasvillisuus taukopaikan alueelta on pääosin kulunut pois, ja sen vuoksi olosuhteet löytöpesäkkeiden laajuuden havainnointiin olivat aluetta tarkastettaessa erittäin hyvät. |
| metsakeskus.1000034771 |
890 |
Skalonjuovttša |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
478287.00000000 |
7708694.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034771 |
Kohde sijaitsee Kevojoen laakson pohjalla olevalla melko laajalla moreeniselänteellä. Selänne on itäkoillinen-länsilounassuuntainen, noin kahden kilometrin mittainen ja leveimmillään noin kolmensadan metrin levyinen, ja se sijaitsee Kevojoen ja jokeen laskevan puron välissä, joen luoteispuolella. Selänteen melko tasainen lakialue on noin kymmenen metriä joen ja puron tasoa korkeammalla, ja selänteen rinteet ovat melko jyrkät.
Moreeniselänteen länsipään luoteisreunalla kulkevalla polulla havaittiin noin kahdeksan metrin matkalla parikymmentä hyvälaatuista kvartsi-iskosta. Suurin osa iskoksista tavattiin noin neliömetrin laajuiselta alueelta. Paikalla on halkaisijaltaan noin kymmenmetrinen, maaperäitään hiekkainen tasanne. Selänteen
pohjoispuolella virtaavalle purolle on paikalta matkaa noin neljäkymmentä metriä, ja kohde on melko tasaisen kangasmaaston laidalla, mistä rinne alkaa jyrkästi laskea kohti puron soista ranta-aluetta. Kvartsi-iskoksia paikalta ei kerätty talteen, ja muita merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista ei havaittu. |
| metsakeskus.1000034771 |
890 |
Skalonjuovttša |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
478287.00000000 |
7708694.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034771 |
Kohde sijaitsee Kevojoen laakson pohjalla olevalla melko laajalla moreeniselänteellä. Selänne on itäkoillinen-länsilounassuuntainen, noin kahden kilometrin mittainen ja leveimmillään noin kolmensadan metrin levyinen, ja se sijaitsee Kevojoen ja jokeen laskevan puron välissä, joen luoteispuolella. Selänteen melko tasainen lakialue on noin kymmenen metriä joen ja puron tasoa korkeammalla, ja selänteen rinteet ovat melko jyrkät.
Moreeniselänteen länsipään luoteisreunalla kulkevalla polulla havaittiin noin kahdeksan metrin matkalla parikymmentä hyvälaatuista kvartsi-iskosta. Suurin osa iskoksista tavattiin noin neliömetrin laajuiselta alueelta. Paikalla on halkaisijaltaan noin kymmenmetrinen, maaperäitään hiekkainen tasanne. Selänteen
pohjoispuolella virtaavalle purolle on paikalta matkaa noin neljäkymmentä metriä, ja kohde on melko tasaisen kangasmaaston laidalla, mistä rinne alkaa jyrkästi laskea kohti puron soista ranta-aluetta. Kvartsi-iskoksia paikalta ei kerätty talteen, ja muita merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista ei havaittu. |
| metsakeskus.1000034772 |
890 |
Stuorra Bálddotjávri lounas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500418.00000000 |
7727683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034772 |
Kevon luonnonpuiston koillisosassa, Kevon reitin pohjoispään lähistöllä on kolme Balddotjärveä - Stuorra, Vuolimus ja Geavumus sekä niiden ympäristössä useita pieniä lampia. Järvien rannat ovat paikoin soisia, mutta rantojen lähellä on paljon loivasti kumpuilevia hiekkatieva-alueita, joissa kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja. Tievoilla maaperä on yleensä humuskerroksen peitossa, mutta paikoin se on paljastunut porojen polkujen kohdilta.
Stuorra Balddotjärven lounaispuolella on useita hiekkakumpareita suoalueiden keskellä. Balddotjärven ja sen lounaispuolisista pienistä Iammista eteläisemmän väliseltä kumpareelta oli viitisenkymmentä pienen pientä ja vähän suurempaa kvartsi-iskosta. Iskokset löytyivät kumpareen läpi kulkevalta polulta noin 40 metrin matkalta. lskoksia ei kerätty talteen. |
| metsakeskus.1000034772 |
890 |
Stuorra Bálddotjávri lounas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
500418.00000000 |
7727683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034772 |
Kevon luonnonpuiston koillisosassa, Kevon reitin pohjoispään lähistöllä on kolme Balddotjärveä - Stuorra, Vuolimus ja Geavumus sekä niiden ympäristössä useita pieniä lampia. Järvien rannat ovat paikoin soisia, mutta rantojen lähellä on paljon loivasti kumpuilevia hiekkatieva-alueita, joissa kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja. Tievoilla maaperä on yleensä humuskerroksen peitossa, mutta paikoin se on paljastunut porojen polkujen kohdilta.
Stuorra Balddotjärven lounaispuolella on useita hiekkakumpareita suoalueiden keskellä. Balddotjärven ja sen lounaispuolisista pienistä Iammista eteläisemmän väliseltä kumpareelta oli viitisenkymmentä pienen pientä ja vähän suurempaa kvartsi-iskosta. Iskokset löytyivät kumpareen läpi kulkevalta polulta noin 40 metrin matkalta. lskoksia ei kerätty talteen. |
| metsakeskus.1000034773 |
111 |
Keskisenniemi 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
460705.00000000 |
6801844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034773 |
Peltoon pistävän pusikkoisen kaistaleen kärjessä on rakennuksen perusta n 5 x 5 m, kiviperusta n. 1-1,2 m korkea. n. 70 cm leveä. Vanhoilla kartoilla ei kohdalle ole merkitty mitään. Maanomistaja (jonka suku omistanut alueen iät ja ajat) ei tiedä paikalla olleesta rakennuksesta mitään – koska tehty, kuka ja miksi. Rakennuksen perusta on siis arvoitus eikä sen ikä ole tiedossa. Seinärakenteen päällä kasvavan männyn perusteella rakenne on yli 100 vuotta vanha |
| metsakeskus.1000034774 |
111 |
Varaslahdenniemi N |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
460505.00000000 |
6801572.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034774 |
Pieni kiviröykkiö kallion korkeimmalla kohdalla. Vaikuttaa rajamerkiltä. Pinnan kivissä ei kuitenkaan mitään merkintöjä. Vanhoissa kartoissa paikalla ei ole rajaa. Maanomistajalla ei mitään tietoa, että olisi ollut joku raja siinä - alue "kautta aikojen" ollut Hämeenniemen maita. Kivissä ei ole tulenpidon merkkejä joten ei liene nuotionpohjakaan |
| metsakeskus.1000034775 |
111 |
Likainenlahti N |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
459587.00000000 |
6801994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034775 |
Kolme pientä röykkiötä jotka vaikuttavat raivausröykkiöiltä. Alue tasaista ja alavaa, mutta maaperä hyvin kivinen – turpeen alla liki rakkamaista liuskemaista kivikkoa. Vanhoilla kartoilla (kuten isojakokartalla 1782) ei mitään merkintöjä. |
| metsakeskus.1000034776 |
111 |
Kiialankangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
453175.00000000 |
6797684.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034776 |
Tasaisella hiekkakankaalla n. 3 x 6 m kokoinen, suorakaiteen muotoinen hiilimiilu, matala - tasalakinen, korkeintaan n. 40 cm. Ympärillä noin 1 m levyiset ojat. Maaperä hiekkakangasta, puusto mäntymetsää. Kivikautinen asuinpaikka (kohde 3 Savela) on muutaman kymmenen metrin säteellä tästä länteen, etelään ja itään, mutta topografian perusteella se ei ulottu tälle kohdalle. |
| metsakeskus.1000034777 |
111 |
Harakkalahti B |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
454849.00000000 |
6796896.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034777 |
Kvartsilouhos. Avokalliossa on sen jyrkähkösti länteen viettävässä seinämässä suhteellisen laaja kvartsimuodostuma (vertikaalisesti 8 m, horisontaalisesti 2 m). Siitä on lohjennut sekä myös lohkottu kvartsia. Siinä on nähtävissä useissa kohdissa maitomaisia pirstoumia vaaka- ja pystypinnoilla sekä pintoja, jotka eivät vaikuta luontaisilta lohkopinnoilta. Lisäksi kvartsikappaleita on sellaisilla kohdilla, joissa ne eivät sovi seinämässä olevaan pintaan, ts. sen pinnanmuotoon.
Kohde sijaitsee Harakkalahden (mj-tunnus 1000005121) asuinpaikasta noin 200 m ja se on ensimmäisen kerran havaittu Harakkalahden asuinpaikan kaivausten yhteydessä v. 2006 (Malinen 2006): "Ainakin kvartsiesiintymän leveimmässä kohdassa on havaittavissa merkkejä louhimisesta. Tässä kohdassa kvartsijuonessa on syvennys ja kvartsin pinta on lohkeillutta ja särmikästä. Irtolohkareita ei kuitenkaan tällä kohtaa ollut, mikä viittaisi siihen, että kvartsi ei ole luonnonvoimien lohkomaa, vaan sitä on tarkoituksella irrotettu ja viety pois." |
| metsakeskus.1000034778 |
111 |
Paaso vanha Savontie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
461261.00000000 |
6803396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034778 |
”Kauniisti fossiloitunut” Vanhan Savontien hylätty osuus, noin 350 m matkalla. Linjaus on ollut tällä kohdin ainakin 1700 luvun lopulla – oletettavasti jo paljon aiemmin. Jäänyt pois käytöstä ennen vuotta 1969 (peruskartan mukaan). Vanhoista yleiskartoista ei voi varmasti sanoa miten tie tällä kohdin kulkee, mutta saattaa olla että tämä tieosuus on ollut käytössä vielä v. 1942 - joskin kovin kapea on tie silloin ollut. Hylätyn tien osuudella on pengerryksiä ja maaleikkauksia. |
| metsakeskus.1000034779 |
111 |
Rantalahdenmäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
454956.00000000 |
6798771.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034779 |
Rajamerkki. Jokseenkin nelikulmainen kivilatomus, koko 3.5x2.5x1.4 m. Kiviä enimmillään seitsemässä kerroksessa. Latomuksen päällä on 40 cm korkuinen pystykivi, jossa numero 38.
Rajamerkki sijaitsee sekametsässä nykyisellä rajalla, Ala-Pajulahden eteläisimmästä lahdesta runsaat 100 m lounaaseen ja parikymmentä metriä länteen Viikinäistentieltä, jonne se näkyy hyvin. Merkitty nimettynä 1781 kartalle: Randalahdenmäki.
Tietä, jonka varrella ja länsipuolella rajamerkki sijaitsee, lienee leikattu hieman itään. Vuoden 1969 peruskartalla (3121 10) kyseinen piste (kylien välinen rajan kulma) on merkitty paikallistien itäpuolelle, josta rajamerkkejä ei löytynyt. Löytynyt rajamerkki havaittiin paikallistien länsipuolelta - tämän länsipuolella ei ollut hahmotettavissa vielä v. 1969 käytössä ollutta tietä - alue oli tosin vesakoitua, joten esim. vanhempien teiden jäännösten havaitseminen oli liki mahdotonta. |
| metsakeskus.1000034780 |
111 |
Rässälinpilkku |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
454364.00000000 |
6794367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034780 |
Vanha neljän kylän rajamerkki joka merkitty mm. 1736 kartalle nimellä: "Revelinpilka". 1829 kartalla "Rewelinpilkka" Nyt maastokartalla "Rässälinpilkka" -nimellä. Rajapiste ja -merkki ovat edelleen käytössä neljän kiinteistön rajalla. Viisarikivet kaakossa ja lounaassa. Kylät 1736: Heinola, Lusi, Imjärvi ja Kujansalo. |
| metsakeskus.1000034781 |
111 |
Ketlahti |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27009 |
453246.00000000 |
6797126.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034781 |
Kiviaita umpimetsässä Tuusjärven lounaispuolella ja Ketlahden tilan pohjoispuolella, tilakeskuksesta 100 - 200 m koillisen - luoteen suuntaan. Huolellisesti kylmämuurattu mutta paikoin sortunut. Korkeus 0.6-1.2 m, leveys 0.6 m. Sijaitsee sekametsässä maapohjalla mutta paikoin kalliolla. Osan matkaa kulkee likimain Ketlahdentien suuntaisesti, jolle se näkyy, ja kääntyy sitten länsilounaaseen. Kiviaidan kulku noudattelee Ketlahden tilan pohjoispuolisen peltoalueen rajoja, jotka näkyvät vielä vuoden 1965 peruskartalla (3112 12). Suomen taloudellisella kartalla vuosilta 1942 ja 1926 (Heinola) talo ja peltokuvio samoin kuin tilan sivuitse kulkeva tie näkyvät kartalla. Vuoden 1914 kartalla (Heinolan pitäjä rajaseu-tuineen) ko. paikalle ei ole merkitty taloa, mutta idempänä tien päässä on talo, ku-ten myös myöhemmällä vuoden 1926 taloudellisella kartalla. Heinolan pitäjänkartalla (3121 10) vuodelta 1842 alue on asumatonta ja eikä sinne ole merkitty peltoa. Kartta-analyysin perusteella po. pellot ja niihin liittyvät kiviaidat ovat suhteellisen nuoria, todennäköisesti alle 100 vuotta. |
| metsakeskus.1000034783 |
111 |
Kärmemäki A |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27009 |
460567.00000000 |
6802894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034783 |
Kiviaita. Enimmillään 1.1 m korkea, 0.8 m leveä, huolellisesti kylmämuurattu mutta paikoin sortunut. Kiviaita sijaitsee Paasossa Sivilahdentien varressa, sen luoteispuolella ja kulkee likimain tien suuntaisena. Ympäristö on kuusivaltaista sekametsää ja aita on kasattu maapohjalle. Kiviaidan keskivaiheilla, kalliorinteen juurella on kaksi erillistä matalaa kolmen metrin kiviaidan pätkää 3-4 m etäisyydellä yhtenäisestä kiviaidasta ja sen kanssa samansuuntaisia. Vanhan Savontien varrella vanhan Paason kartanon mailla ja liittynee siihen. |
| metsakeskus.1000034785 |
290 |
Huuskonsaari 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
628421.00000000 |
7110861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034785 |
Kuopat löytyivät vuoden 2011 inventoinnissa. Saaren etelärannalla on kivikautinen asuinpaikka (Huuskonsaari S 290010285) . Saarella kasvaa mäntymetsää ja sen rannat ovat kivikkoiset. Kuopat sijaitsevat loivassa rinteessä noin 40 metriä asuinpaikasta itään. Kuoppia on seitsemän. Kuoppien profiilit ovat loivia. Koko esim. halkaisija 2 metriä, syvyys 0,1 metriä. Matalat vallit. Kuoppien ajoitus ja funktio eivät ole tiedossa. Kokonsa puolesta ne voisivat olla hautoja. |
| metsakeskus.1000034789 |
111 |
Sulkavankosken vanha silta ja tie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
451491.00000000 |
6791509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034789 |
Vanha tie ja silta merkitty Kuninkaankartalle vähäisenä tienä ja mm. v. 1829 isoja-kokartalle. Nykyinen idästä rantaan tuleva tieura (alkupäässä mökkitienä) on samalla linjauksella ja siis "ikivanhaa" tietä joka jäänyt käytöstä 1960-luvun lopulla tai 1970 luvun alkupuolella. Kanavan reunoilla on vanhan sillan kiviperustukset. Länsipuolella kosken vartta etelään kulkeva vanha tie on polkumaisena urana jäljellä vajaan 100 m matkalla ja näkyvä tiejäännös päättyy pihaan |
| metsakeskus.1000034790 |
111 |
Hämeenniemi |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
460619.00000000 |
6801048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034790 |
Alueella on sammaloituneita raivausröykkiöitä joiden koot 2 -3 m halk. Kasvillisuuden perusteella alue on on voinut olla peltona tms. vielä jehkä 30-40 v sitten. 1840-luvun pitäjänkartalla pellot eivät tänne ulotu, ei myöskään 1820 kartalla eikä vanhoilla peruskartoilla (1965-1984). 350 m lounaaseen on vanhan Hämeenniemen talon paikka. |
| metsakeskus.1000034793 |
111 |
Vanha Tuusjärvi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
454939.00000000 |
6799042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034793 |
Tuusjärven kartanon (Ganla Tuusjärvi Gård v. 1781 kartalla) tonttimaa. Ennen kartanoa kylässä 3 taloa v. 1630. Vanhan tonttimaan alue on rakennettua ja maasto vaikuttaa tasatulta ja käsitellyltä, pihamaata. On todennäköistä, että jäljet vanhasta asutuksesta ovat hävinneet tai sekoittuneet myöhempään |
| metsakeskus.1000034794 |
111 |
Tuusjärvi Torppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
455029.00000000 |
6799276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034794 |
V. 1781 kartalle on tälle alueelle merkitty kaksi torppaa "Tuusjärvi torp". Vuoden 2018 inventoinnissa todettin, että alue on rakennettu ja hoidettu pihapiiri asuin- ja talousrakennuksineen Ala-Pajujärven lounaisrannan tuntumassa. Päärakennuksesta satakunta metriä lounaaseen on vanhan rakennuksen harmaakiviperustus, pääosin luonnonkivistä, lisäksi pari lohkottua kiveä (N 6799248 E 454940). Perustus on noin 7x5 m. Sen sisäpuolella on uunin jäännös, tiilestä muurattu, jossa on harmaakiviperustus. Uunin koko on noin 1.5x1.5 m ja korkeus 0.7 m. Kyseessä on myöhäisen historiallisen ajan rakennus eikä perusta ei liittyne näihin vanhoihin torpanpaikkoihin.
Kyseiselle paikalle on vuoden 1969 peruskartalle (3121 10 Koskenmylly) merkitty asuinrakennus, jota myöhemmillä kartoilla ei enää ole. |
| metsakeskus.1000034795 |
922 |
Kupari |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
322290.00000000 |
6796529.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034795 |
Metallinetsinnässä löytynyt myöhäisrautakautisia esineitä noin 10 - 15 cm syvyydestä savimullasta: permiläinen "hevonen ja käärme" -riipus, pieni hevosenkenkäsolki, eläinpäinen vyönjakajan hela ja palmettiaiheinen riipus (ks. alakohteet). Löytäjä ilmoitti havainneensa mustaa maata ja sulanutta pronssia. Toukokuussa 2020 ilmoitettu lisää löytöjä (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000034796 |
111 |
Kärmemäki B |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
460465.00000000 |
6802822.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034796 |
Kuusimetsässä, kallioharjanteen ja tasaisen maan leikkauskohdalla havaittiin n. 250 x 300 cm kokoinen suorakaiteen muotoinen muutaman kymmenen sentin kokoisista kivistä tehty suorakaiteen muotoinen rakennuksenperus-tus. Perustus on etelän suuntaan avoin - siis ilman kivi tai maaperustaa. Perustuksen korkeus on noin 40 cm. Ladottu halk. n. 20 - 60 cm kivistä. Tulisijan jäännöstä ei tästä havaittu - muutenkin perustus vaikuttaa aivan liian pieneltä ihmisen asuttavaksi rakennukseksi. Ilmeisesti kyseessä on liiterin tai muun varastotilan perustusten jäännökset historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.1000034797 |
111 |
Kuorekosken saha ja mylly |
10007 |
12015 |
13147 |
11006 |
27009 |
460523.00000000 |
6802540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034797 |
Paikka sijaitsee Ala-Räävelin (77.8 m mpy.) ja Keskisen (81.9 m mpy.) välisessä Kuorekoskessa. Paikalla on patorakennelman jäännökset. Ne on pääosin lohkokivistä rakennettu, osassa sivu- ja yläpintoja myös betonia. Rakenteiden maksimikorkeus alajuoksun puolella noin 2.5 x 3 m, leveys joen pituussuunnassa 2.5 m, paksuus 1 m. Lohkokiviä 4 - 5 kerroksessa. Erillisiä tukirakenteita on kolme, niistä kaksi rannan tuntumassa ja yksi keskellä. Niiden välissä on osittain sälyneitä hirsirakenteita. Betonissa on rautapultteja muttereineen. Yläjuoksun puolella patorakennelman tuntumassa on keskellä virtaa kivilohkare, jossa on rautakiinnikkeitä. Alajuoksun puolella on virrassa nähtävästi padosta peräisin olevia työstettyjä hirsiä. Muita rakennelmia tai niiden jäännöksiä ei koskessa havaittu.
Vuoden 1842 pitäjänkartalle (Heinola 3123 01) paikalle on merkitty saha, Paaso Såg eli Paason saha. Myös vuoden 1914 kartalle (Heinolan pitäjä rajaseutuineen) paikalle on merkitty saha. Suomen taloudellisella kartalla vuodelta 1926 (Heinola IV:7) paikalle on merkitty mylly ja kartan merkintöjen mukaan myös sähkölaitos ja meijeri.
Jokea vaikuttaa kunnostetun ja peratun ja sen varsilta on melko tarkkaan purettu pois jäljet vanhoista laitoksista. Vanhimmista, 1700 - 1800 luvun rakenteista ei ole havaintoja ja ne lienevät aikoinaan tuhoutuneet tai sekoittuneet meijerin ja sähkölaitoksen ym. rakenteiden alle. |
| metsakeskus.1000034798 |
111 |
Haudan torppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
453705.00000000 |
6797826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034798 |
Isojakokartalle 1781 merkitty "Hauda torp". Hävinnyt torppa Tuusjärven pohjoispuolella. Heinolan pitäjänkartalla (3121 10) vuodelta 1842 paikalle on merkitty torppa sekä sen etelä-, itä- ja pohjoispuolelle peltolohkot. Suomen taloudellisella kartalla vuodelta 1926 (Heinola IV:7) paikalle on merkitty maanviljelystila nimeltä Kekkonen. Vuoden 1969 peruskartalla (3121 10 Koskenmylly) alue on asumatonta ja eikä sinne ole merkitty peltoa. Nykyään paikalla on kesähuvila sivurakennuksineen. Paikka on hoidettua pihamaata ja tasaista metsämaata. Vanhasta torpasta ei näkynyt mitään merkkiä. |
| metsakeskus.1000034800 |
777 |
Särkkälampi 3 |
10007 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
605993.00000000 |
7181806.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034800 |
Kohde löytyi inventoinnissa 2010. Kohde sijaitsee Jumalissärkän hiekkaharjun ylärinteessä mäntymetsässä. Aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammaleesta. Paikalla on neljä kuoppaa, joista kaksi on pyöreän ja kaksi soikean muotoista. Kuoppien jyrkempien reunojen takia ne vaikuttavat olevan nuorempia kuin esimerkiksi harjun alla olevat pyyntikuopat. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1-1,5 m välillä. Paikallisten tietojen mukaan Jumalissärkillä on käyty vuosien saatossa kaivamassa erilaisia kuoppia mm. hiekanottoa varten. Nämä kuopat ovat tosin vähän omituisessa paikassa harjun päällä ollakseen hiekanottokuoppia. |
| metsakeskus.1000034801 |
111 |
Imjärven mylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
457490.00000000 |
6796376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034801 |
Myllyn ja vanhan sähkövoimalan paikka. Koski on kunnostettu hiljattain. Rannalla joitain on rautaisia koneen osia. Uomassa ei ole jäljellä rakenteita. V. 1829 kartalla ei ole myllyä eikä pitäjänkartalla 1840-luvulla, mutta 1782 kartalla on. 1969 peruskartalla paikalla on vielä pato ja etelärannalla rakennus. |
| metsakeskus.1000034803 |
111 |
Hämeenniemi torppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
460329.00000000 |
6800862.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034803 |
Talo merkitty 1782 Imjärven kartalle. Kuninkaankartalla v. 1796-1805 se on merkitty torpaksi. Talon paikka on sitten sama kaikilla vanhoilla kartoilla tähän päivään. Nyt pihamaata ja rakennuksia – tilakeskusta. |
| metsakeskus.1000034804 |
111 |
Merjeslampi talo |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
456691.00000000 |
6793744.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034804 |
Talo merkitty 1782 (1829) Imjärven kartalle (nro 97). Kuninkaankartalle 1794 taloa ei ole mutta, 1840-luvun kartalla Merjeslampi talo. Nyt rakennettua tilakeskusta. |
| metsakeskus.1000034805 |
49 |
Tukikohta XXXII Ukontulenpolku |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27009 |
377680.00000000 |
6674090.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034805 |
Tykkipatterin 111 takaa eli sen itäpuolelta on aikanaan kulkenut ensimmäisen maailmansodan aikainen yhdystie kohti etelää (merkitty kuvan 4 karttaan pisteviivoilla). Patterin ja Sepon koulun kohdalla tiestä ei ole enää havaittavissa jäänteitä. Sepon koulun eteläpuolella kyseinen tie on jatkunut kohti Ukonvaajaa ja edelleen puolustusasemien 13-16 itäpuolelta kohti Pohjantorin ostoskeskusta (kuvat 2 ja 3) – tielinja on edelleen jäljellä (kuva 5: numero 4). Se on nykyään käytössä ulkoilutienä ja päällystetty hiekalla.
Vuonna 2019 suoritetuissa tutkimuksissa otettiin esiin ja dokumentoitiin noin kuusi metriä pitkä pätkä säilynyttä yhdystietä. Tie kulki pohjois–etelä-suuntaisesti. Sen pinta oli kivetty, rakennettuja pohjustuskerroksia ei havaittu. Näyttää siltä, että tien päällyskivet, hiekka ja savi olivat paikalle muualta tuotuja, tie oli perustettu suoraan kulotetun metsämaan päälle.
Yhdystietä ei ollut säilynyt muualla Sepon koulun tontilla tutkittua osaa lukuun ottamatta. Säilyneestä osasta pohjoiseen oli havaittavissa vain muutama tiehen todennäköisesti liittynyt kivi. Mahdollista on, että tietä on säilynyt etelämpänä, koulutontin ulkopuolella,
ulkoilutien alla. |
| metsakeskus.1000034806 |
111 |
Hujansalo Hietalahti talo |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27008 |
454041.00000000 |
6793624.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034806 |
Talo "L" Kujansalon kylän isojakokartalla v. 1829. Hatalahti nimisenä 1840-l pitäjänkartalla. Kuninkaankartalla ei mitään. Myöhemmillä kartoilla ja edelleenkin rakennettua pihaa ja tilakeskusta |
| metsakeskus.1000034807 |
111 |
Paaso Honkala torppa |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
458349.00000000 |
6801934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034807 |
Vuoden 1811 Lusin ja Paason välisellä rajankäyntikartalla paikalle on merkitty torppa. Edelleen asuttu ja käytössä - ei erotu jälkiä vanhasta asutuksesta. Kuninkaankartalle torppaa ei ole merkitty. |
| metsakeskus.1000034809 |
732 |
Järvenpää |
10002 |
12001 |
13200 |
11033 |
27018 |
576099.00000000 |
7409183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034809 |
Kohde sijaitsee Sallan Pyhäjärven lounaispuolella ja Keselmäjänkän pohjoispuolella.
Kohteeseen on liitetty aiempi löytöpaikka nimeltä Järvenpää 3. Tutkimusten perusteella kohde on laaja moniperiodinen asuin- ja hautapaikka, jolla on ainakin kaksi käyttövaihetta eli kivikautinen ja myöhäisrautakautinen.
Paikalta löytyi metallinetsinnässä heinäkuussa 2016 "rykelmä esineitä": iso väkipuukkomainen veitsi, pieni veitsi, lyyranmuotoinen tulusrauta, haarateräinen nuolenkärki ja hevosenkenkäsolki, ilmeisesti rullapäistä tyyppiä. Löytäjä arveli löytöä tuolloin hautalöydöksi. Kohteesta n. 35 m kaakkoon, suon laidalta löytyi lisäksi syyskuussa 2016 metallinetsinnässä suppilonuppinen hevosenkenkäsolki.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Tuolloin pohjoisemman löytöpaikan kohdalta todettiin palaneen luun siruja. Lisäksi löytöpaikasta n. 13 m lounaaseen löydettiin neliskanttinen liesikumpu. Hevosenkenkäsoljen löytöpaikan kohdalta ei todettu selkeitä merkkejä muinaisjäännöksestä, mutta se kuulunee samaan kokonaisuuteen. 12.9.2020 paikalle palattiin, jolloin alueen poikki kulkevalta leveältä polku-uralta todettiin jäännökset toisesta liedestä (liesi 2). Lisäksi uralta löydettiin n. 60 m matkalta palaneen luun siruja ja palaneita kiviä.
Kohdetta tutkittiin vuonna 2023 pienimuotoisella kaivauksella ja tarkkuusinventoinnilla vuoden 2016 löytöpaikan paikantamiseksi. Tässä ei onnistuttu, mutta tarkkuusinventoinnissa todettiin kuitenkin merkkejä melko laajalle alueelle ulottuvasta esihistoriallisesta ihmistoiminnasta.
Vuoden 2024 kaivauksissa selvitettiin kohteen luonnetta tarkemmin. Vuoden 2016 löytöpaikka pystyttiin paikantamaan ja tällä kohdalla arvioitiin sijainneen polttohaudan. Luuaineistossa oli palaneen ihmisluun lisäksi palamatonta ihmisluuta. Lisäksi kaivauksissa tutkittiin likamaakuopaksi arvioitua jäännöstä sekä mahdollista kivikautista punamultahautaa. Lisäksi havaittiin viitteitä kivikautisesta asuinpaikasta. Löydöt ajoittuivat kivikaudelle ja 800-1000-luvuille.
Kohteelle on määritetty muinaisjäännösrajaus löytöjen, havaittujen rakenteiden ja topografisten tekijöiden perusteella ja sitä on täydennetty vuoden 2024 kaivausraportissa esitetyn mukaan. |
| metsakeskus.1000034809 |
732 |
Järvenpää |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
576099.00000000 |
7409183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034809 |
Kohde sijaitsee Sallan Pyhäjärven lounaispuolella ja Keselmäjänkän pohjoispuolella.
Kohteeseen on liitetty aiempi löytöpaikka nimeltä Järvenpää 3. Tutkimusten perusteella kohde on laaja moniperiodinen asuin- ja hautapaikka, jolla on ainakin kaksi käyttövaihetta eli kivikautinen ja myöhäisrautakautinen.
Paikalta löytyi metallinetsinnässä heinäkuussa 2016 "rykelmä esineitä": iso väkipuukkomainen veitsi, pieni veitsi, lyyranmuotoinen tulusrauta, haarateräinen nuolenkärki ja hevosenkenkäsolki, ilmeisesti rullapäistä tyyppiä. Löytäjä arveli löytöä tuolloin hautalöydöksi. Kohteesta n. 35 m kaakkoon, suon laidalta löytyi lisäksi syyskuussa 2016 metallinetsinnässä suppilonuppinen hevosenkenkäsolki.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Tuolloin pohjoisemman löytöpaikan kohdalta todettiin palaneen luun siruja. Lisäksi löytöpaikasta n. 13 m lounaaseen löydettiin neliskanttinen liesikumpu. Hevosenkenkäsoljen löytöpaikan kohdalta ei todettu selkeitä merkkejä muinaisjäännöksestä, mutta se kuulunee samaan kokonaisuuteen. 12.9.2020 paikalle palattiin, jolloin alueen poikki kulkevalta leveältä polku-uralta todettiin jäännökset toisesta liedestä (liesi 2). Lisäksi uralta löydettiin n. 60 m matkalta palaneen luun siruja ja palaneita kiviä.
Kohdetta tutkittiin vuonna 2023 pienimuotoisella kaivauksella ja tarkkuusinventoinnilla vuoden 2016 löytöpaikan paikantamiseksi. Tässä ei onnistuttu, mutta tarkkuusinventoinnissa todettiin kuitenkin merkkejä melko laajalle alueelle ulottuvasta esihistoriallisesta ihmistoiminnasta.
Vuoden 2024 kaivauksissa selvitettiin kohteen luonnetta tarkemmin. Vuoden 2016 löytöpaikka pystyttiin paikantamaan ja tällä kohdalla arvioitiin sijainneen polttohaudan. Luuaineistossa oli palaneen ihmisluun lisäksi palamatonta ihmisluuta. Lisäksi kaivauksissa tutkittiin likamaakuopaksi arvioitua jäännöstä sekä mahdollista kivikautista punamultahautaa. Lisäksi havaittiin viitteitä kivikautisesta asuinpaikasta. Löydöt ajoittuivat kivikaudelle ja 800-1000-luvuille.
Kohteelle on määritetty muinaisjäännösrajaus löytöjen, havaittujen rakenteiden ja topografisten tekijöiden perusteella ja sitä on täydennetty vuoden 2024 kaivausraportissa esitetyn mukaan. |
| metsakeskus.1000034809 |
732 |
Järvenpää |
10002 |
12001 |
13200 |
11019 |
27000 |
576099.00000000 |
7409183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034809 |
Kohde sijaitsee Sallan Pyhäjärven lounaispuolella ja Keselmäjänkän pohjoispuolella.
Kohteeseen on liitetty aiempi löytöpaikka nimeltä Järvenpää 3. Tutkimusten perusteella kohde on laaja moniperiodinen asuin- ja hautapaikka, jolla on ainakin kaksi käyttövaihetta eli kivikautinen ja myöhäisrautakautinen.
Paikalta löytyi metallinetsinnässä heinäkuussa 2016 "rykelmä esineitä": iso väkipuukkomainen veitsi, pieni veitsi, lyyranmuotoinen tulusrauta, haarateräinen nuolenkärki ja hevosenkenkäsolki, ilmeisesti rullapäistä tyyppiä. Löytäjä arveli löytöä tuolloin hautalöydöksi. Kohteesta n. 35 m kaakkoon, suon laidalta löytyi lisäksi syyskuussa 2016 metallinetsinnässä suppilonuppinen hevosenkenkäsolki.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Tuolloin pohjoisemman löytöpaikan kohdalta todettiin palaneen luun siruja. Lisäksi löytöpaikasta n. 13 m lounaaseen löydettiin neliskanttinen liesikumpu. Hevosenkenkäsoljen löytöpaikan kohdalta ei todettu selkeitä merkkejä muinaisjäännöksestä, mutta se kuulunee samaan kokonaisuuteen. 12.9.2020 paikalle palattiin, jolloin alueen poikki kulkevalta leveältä polku-uralta todettiin jäännökset toisesta liedestä (liesi 2). Lisäksi uralta löydettiin n. 60 m matkalta palaneen luun siruja ja palaneita kiviä.
Kohdetta tutkittiin vuonna 2023 pienimuotoisella kaivauksella ja tarkkuusinventoinnilla vuoden 2016 löytöpaikan paikantamiseksi. Tässä ei onnistuttu, mutta tarkkuusinventoinnissa todettiin kuitenkin merkkejä melko laajalle alueelle ulottuvasta esihistoriallisesta ihmistoiminnasta.
Vuoden 2024 kaivauksissa selvitettiin kohteen luonnetta tarkemmin. Vuoden 2016 löytöpaikka pystyttiin paikantamaan ja tällä kohdalla arvioitiin sijainneen polttohaudan. Luuaineistossa oli palaneen ihmisluun lisäksi palamatonta ihmisluuta. Lisäksi kaivauksissa tutkittiin likamaakuopaksi arvioitua jäännöstä sekä mahdollista kivikautista punamultahautaa. Lisäksi havaittiin viitteitä kivikautisesta asuinpaikasta. Löydöt ajoittuivat kivikaudelle ja 800-1000-luvuille.
Kohteelle on määritetty muinaisjäännösrajaus löytöjen, havaittujen rakenteiden ja topografisten tekijöiden perusteella ja sitä on täydennetty vuoden 2024 kaivausraportissa esitetyn mukaan. |
| metsakeskus.1000034809 |
732 |
Järvenpää |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27000 |
576099.00000000 |
7409183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034809 |
Kohde sijaitsee Sallan Pyhäjärven lounaispuolella ja Keselmäjänkän pohjoispuolella.
Kohteeseen on liitetty aiempi löytöpaikka nimeltä Järvenpää 3. Tutkimusten perusteella kohde on laaja moniperiodinen asuin- ja hautapaikka, jolla on ainakin kaksi käyttövaihetta eli kivikautinen ja myöhäisrautakautinen.
Paikalta löytyi metallinetsinnässä heinäkuussa 2016 "rykelmä esineitä": iso väkipuukkomainen veitsi, pieni veitsi, lyyranmuotoinen tulusrauta, haarateräinen nuolenkärki ja hevosenkenkäsolki, ilmeisesti rullapäistä tyyppiä. Löytäjä arveli löytöä tuolloin hautalöydöksi. Kohteesta n. 35 m kaakkoon, suon laidalta löytyi lisäksi syyskuussa 2016 metallinetsinnässä suppilonuppinen hevosenkenkäsolki.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Tuolloin pohjoisemman löytöpaikan kohdalta todettiin palaneen luun siruja. Lisäksi löytöpaikasta n. 13 m lounaaseen löydettiin neliskanttinen liesikumpu. Hevosenkenkäsoljen löytöpaikan kohdalta ei todettu selkeitä merkkejä muinaisjäännöksestä, mutta se kuulunee samaan kokonaisuuteen. 12.9.2020 paikalle palattiin, jolloin alueen poikki kulkevalta leveältä polku-uralta todettiin jäännökset toisesta liedestä (liesi 2). Lisäksi uralta löydettiin n. 60 m matkalta palaneen luun siruja ja palaneita kiviä.
Kohdetta tutkittiin vuonna 2023 pienimuotoisella kaivauksella ja tarkkuusinventoinnilla vuoden 2016 löytöpaikan paikantamiseksi. Tässä ei onnistuttu, mutta tarkkuusinventoinnissa todettiin kuitenkin merkkejä melko laajalle alueelle ulottuvasta esihistoriallisesta ihmistoiminnasta.
Vuoden 2024 kaivauksissa selvitettiin kohteen luonnetta tarkemmin. Vuoden 2016 löytöpaikka pystyttiin paikantamaan ja tällä kohdalla arvioitiin sijainneen polttohaudan. Luuaineistossa oli palaneen ihmisluun lisäksi palamatonta ihmisluuta. Lisäksi kaivauksissa tutkittiin likamaakuopaksi arvioitua jäännöstä sekä mahdollista kivikautista punamultahautaa. Lisäksi havaittiin viitteitä kivikautisesta asuinpaikasta. Löydöt ajoittuivat kivikaudelle ja 800-1000-luvuille.
Kohteelle on määritetty muinaisjäännösrajaus löytöjen, havaittujen rakenteiden ja topografisten tekijöiden perusteella ja sitä on täydennetty vuoden 2024 kaivausraportissa esitetyn mukaan. |
| metsakeskus.1000034817 |
777 |
Hoikansärkkä Tervakangas |
10007 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
615846.00000000 |
7177565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034817 |
Kohde löytyi inventoinnissa 2010. Kohde sijaitsee hiekkaharjun alla olevalla kapealla terassilla suon reunassa. Puusto koostuu männyistä, kuusista ja muutamista lehtipuista. Paikalla on neljä kuoppaa, joista kolme on muodoltaan pyöreitä ja yksi neliömäinen. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1-2,5 m ja syvyys 0,3-0,45 m välillä. Kahdessa kuopassa huuhtoutumiskerros on yhtä paksu kuopassa kuin sen ympäristössä ja kahdesta se puuttuu. Yhtä pyöreää kuoppaa ympäröi matala valli. Kaksi kuopista on lisäksi jyrkkäreunaisia. Huuhtoutumiskerroksen puuttuminen ja kuoppien reunojen jyrkkyys viittaisivat siihen, että kuopat eivät ole esihistoriallisia. Lähialueella on pyyntikuoppia ja tervahautoja. |
| metsakeskus.1000034818 |
165 |
Risumäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
375135.00000000 |
6738318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034818 |
Risumäen päällä on kalliolle tehty pyöreähkö kivilatomus, joka on kooltaan noin 160 cm x 200 cm, korkeus 40 cm. Latomus on tehty noin 10- 40 cm koisista lohkokivistä, kivikerroksia on näkyvillä 1-4. Latomus on osin sammaloitunut.
Latomuksesta noin 45 m pohjoiseen on kiinteistön rajaa merkitseviä kivisiä rajamerkkejä. Rajamerkkien kohdalla kulkee edelleen voimassa oleva kiinteistöjen raja, kiinteistöraja on nähtävissä myös vuoden 1954 peruskartalla. Vanhojen karttojen perusteella kyseisessä kohdassa ei ole ollut esim. kylän tai pitäjän rajaa, eivätkä rajamerkit siten ole muinaisjäännöksiä.
Latomuksen kohdalla ei ole nykyistä kiinteistörajaa, eikä sellaista ole myöskään vuoden, peruskartalla, vuoden 1842 pitäjänkartalla tai vuosien 1763–1788 konseptikartalla.
Vuoden 1954 peruskartassa Risumäen päälle on merkitty kolmiomittauspiste, nykykartoille sitä ei ole enää merkitty.
Inventoinnissa rakenteen merkitystä tai ajoitusta ei saatu selville. Se voi liittyä kolmiomittauspisteeseen. |
| metsakeskus.1000034826 |
615 |
Paukkuperä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
492390.00000000 |
7257310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034826 |
Paikalla on maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa selvsäti erottuva tervahauta. kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034834 |
475 |
Holmströmasmyran |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
219781.00000000 |
6972041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034834 |
Kiinteistöllä 475-410-9-49 on 25 metrin korkeuskäyrän rajaamana ja tuntumassa suoraan turpeen päälle kasattuja pieniä tiivistymättömiä kivikasoja. Alue on tasaista eikä kivikertymien lukumäärää ole laskettu. Kohde tuli esiin 9.11.2018 metsänkäytön suunnittelun yhteydessä. Tästä pohjoiseen sijaitsee Trodamossen, jonka nimi viittaa metsälaitumesta riukuaidalla eristettyyn luonnonniittyyn. Lähialueen varhaismetallikautisina pidettyjen röykkiöiden joukossa voi olla nuoria metsälaitumiin liittyviä kivikasoja. |
| metsakeskus.1000034837 |
265 |
Hanhiniemi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
405842.00000000 |
7010470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034837 |
Paikalla on pieni, halkaisijaltaan noin 7 m hyvin säilynyt tervahauta, jonka halssi osoittaa länteen. Se sijaitsee loivan hiekkaisen rinteen lounaisosassa. Alueen puusto on nuorta mäntymetsää, tervahaudan kohdalla kasvaa lisäksi joitakin nuoria lehtipuita. |
| metsakeskus.1000034838 |
265 |
Hanhiniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405914.00000000 |
7010353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034838 |
Hanhiniemen kaakkoiskärjessä on ympäristöään nelisen metriä korkeammalla oleva (n. 135 m tasolla) tasanne, kooltaan noin 120 x 40 m - siis muinainen saari. Alue on kivistä hiekkamoreenia. Alueelle tehtiin kymmenisen koekuoppaa, joista viidestä tuli kivikautista asuinpaikkaa osoittavia löytöjä: kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, palanutta luuta. Alue vaikuttaa hyvin säilyneeltä. Puusto alueella on nuorta mäntymetsää.
Alueen laajuus on arvioitu topografian perusteella - ainakin koko lakialue lienee asuinpaikka-aluetta. Mainittakoon, että myös hyvin kivikkoisista kohdista, joihin oli vaikea tehdä koekuoppia, tuli löytöjä |
| metsakeskus.1000034839 |
265 |
Hanhiniemi 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
405693.00000000 |
7010540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034839 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kivijärven kirkolta kymmenkunta kilometriä pohjoiskoilliseen, Kivijärven Hanhiniemessä, sen keskivaiheilla. Paikalla on luode-kaakkosuuntainen niemeke. Nykyinen järvenranta on siitä lähimmillään runsaat 100 m lounaaseen. Niemekkeen kärkiosassa on ihmistekoiselta vaikuttava maakuoppa (N 7010536 E 405699). Se on säännöllisen pyöreä, halkaisija on noin 2 m ja syvyys noin puoli metriä. Sen lähistölle kaivetuista koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia. Alueelle kaivettiin 7 koekuoppaa ja kolmesta tuli löytöjä, yhteensä 5 kvartsia. Tasainen ja potentiaalinen asuinpaikka-alue on niemekkeen poikkisuunnassa 15 - 20 m. Löytökohdasta luoteeseen on toinen mutta pie-nempi kuoppa, halkaisija 1 m syvyys ja 30 cm, mutta se voi olla luontainenkin (N 7010547 E 405682). Maaperä alueella on kivinen hiekkamoreeni, puusto on mäntyä. Alue on hyvin säilynyt, ja maaperä vaikutti käytännössä koskemattomalta. Asuinpaikan rajaus perustuu alueen topografiaan ja maaperään sekä koekuoppalöytöihin.
Kvartsien löytökohdat:
7010540/405693, 7010536/405697, 7010536/405696 |
| metsakeskus.1000034840 |
890 |
Luopmošjávri 1 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27008 |
468894.00000000 |
7703147.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034840 |
Kyseessä on Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen inventoima kohde. Kyseisessä hankkeessa kerätyissä tiedoissa kohteesta kerrotaan seuraavaa: "Kohdetta ovat käyttäneet Niillasas-suvun poromiehet 1800-luvulla. Kammeja ei ole rakennettu järven rantaan vaan suojaiseen koivurinteeseen, koska ne ovat olleet porokäytössä talvisin. Kammit ovat jo maatuneet."
Kohde sijaitsee tunturikoivikossa, terassimaisella tasanteella, joka on loivasti läntisempää Luopmosjavria eli Stuorrajavria kohti viettävällä hiekkapohjaisella rinteellä. Järven rantaan on kohteen luota matkaa noin 170 metriä, ja aivan kohteen vieressä, sen kaakkoispuolella, kulkee järven rannalla sijaitseville mökeille johtava ajoura.
Kohde muodostuu kolmesta kotasijasta, jotka SIJaitsevat tiiviinä ryhmänä halkaisijaltaan alle 30- metrisellä alueella. Katasijat erottuvat maastossa turvevallin ympäröiminä tasanteina, ja niillä sijainneet rakennukset ovatkin ilmeisesti olleet kammimaisia, tuohilla ja turpeilla katettu ja. Kotasijojen lattia-aloille kaivetuista lapioopistoista todettiin pintaturpeen alta selvästi havaittavat huuhtoutumiskerrokset. |
| metsakeskus.1000034841 |
890 |
Buordnajeaggi 3 |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
484028.00000000 |
7718873.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034841 |
Kohde sijaitsee Buordnajeaggin länsipuolella, moreenipohjaisella melko tasaisella kankaalla, jolla kasvaa harvakseltaan tunturikoivuja. Kohteen halki kulkee Guivin retkeilyreitti. Kohteen luota noin kaksisataa metriä pohjoisluoteeseen
sijaitsevat vanhan erotusaidan jäännökset (kohde 1000001178 Buordnajeaggi 2).
Kohde koostuu kolmesta suorakaiteen muotoisesta liesilatomuksesta, jotka sijaitsevat aivan Guivin retkeilyreitin vierellä, noin viidenkymmenen metrin mittaisella pohjois-eteläsuuntaisella vyöhykkeellä, kaksi pohjoisinta reilun kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan, eteläisin hiukan muista latomuksista erillään. Latomukset ovat vain reunaosiltaan kivettyjä, pitkänomaisia, ja keskenään eritasaisesti säilyneitä, todennäköisesti eri-ikäisiäkin. |
| metsakeskus.1000034843 |
265 |
Hanhiniemi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405633.00000000 |
7010573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034843 |
Alueella on pienehkö, noin 20 x 5 m, loivasti lounaaseen viettävä terassi. Maaperä on kivistä hiekkamoreenia. Terassille tehtiin kaksi koekuoppaa, joista toinen oli löydötön, toisesta löytyi noin 15 cm paksuisesta rikastumiskerroksesta 10 kvartsi-iskosta ja yksi palaneen luun siru. Alueen laajuus on minimi - arvioitu topografian perusteella. Puusto alueella on nuorehkoa mäntymetsää. Paikasta noin 60 m kaakkoon on toinen kivikautinen asuinpaikka (kohde 19) noin 3 m korkeammalla tasolla - siis eriaikainen. |
| metsakeskus.1000034844 |
538 |
Alaäijälä |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
230888.00000000 |
6728017.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034844 |
Metallinetsinnässä löytynyt pellosta sulanutta pronssia ja kaarisoljen valmunuppi (KM 43081). Syksyllä 2019 ilmoitettu myös kaksi vuotta aikaisemmin löydettyjä myöhäisrautakauden esineitä: punnuksia, tasavarsisoljen ja ketjunkannattimen katkelma, hevosenkenkäsoljen katkelma. Vuonna 2021 ja 2024 ilmoitettu lisää myöhäisrautakautisia löytöjä Ilppari-ilmoituspalvelussa (mm. ILM33325). Maaperä on löytöpaikalla tummempaa kuin ympäristössä. |
| metsakeskus.1000034846 |
265 |
Hanhilahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
404288.00000000 |
7011423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034846 |
Hanhilahden pohjoisosan koillispuolella olevalla hiekkamoreenitasanteella todettiin kuoppajäännös. Kohde sijaitsee mökkitiestä noin 10 m luoteeseen.
Kyseessä on pyöreä, suppilomainen kuoppa, halkaisijaltaan noin 5 m, syvyydeltään noin 2 m. Kuoppaa reunustaa 2 - 2,5 m leveä ja 20 - 30 cm korkea reunavalli. Koekuopissa ja kairauksissa kuopassa ja sen reunavallissa havaittiin podsoli-maannos, yhdessä vallille tehdyssä kairauksessa oli selvä kaksoispodsoli. Mainittakoon, että hiiltä tai nokea ei havaittu. Kyseessä lienee pyyntikuoppa.
Kohta ympäristöineen on avohakattu - ennen metsänhakkuuta paikalla on kasvanut mäntymetsää. Metsänhakkuista huolimatta kohde vaikuttaa hyvin säilyneeltä. |
| metsakeskus.1000034847 |
265 |
Heitsaari Etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
406746.00000000 |
6997141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034847 |
Paikalla on halkaisijaltaan noin 14 metrinen, hyvin säilynyt tervahauta. Haudan syvyys on noin 1 m. Vallit ovat noin 3 m leveät. Halssi osoittaa pohjoiskoilliseen. Vallin ulkopuolella on muutaman metrin välein noin 50 x 50 cm - 1 x 1 m kuoppia. Tervahauta sijaitsee loivassa notkelmassa. Maaperä kohdalla on kivikkoista hiekkaa ja puusto mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000034848 |
265 |
Heitsaari Lampokaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406094.00000000 |
6997711.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034848 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kivijärven Heitsaaressa, Kivijärven kirkolta noin 4.5 km kaakkoon. Saaren luoteisosassa on luode-kaakkosuuntainen kapeahko niemeke, sen kainalossa, saaren pohjoisrannalla on lahti nimeltä Lampokaarre. Asuinpaikkalöydöt, kvartseja ja luuta, ovat Lampokaarteen lounaispuoleiselta harjanteelta noin 135 m mpy. tasolta. Alue on hyvin säilynyt, ja maaperä vaikutti käytännössä koskemattomalta. Maaperä alueella on kivinen hiekkamoreeni, puusto on mäntyä. Asuinpaikan rajaus on alustava ja se perustuu alueen topografiaan ja maaperään sekä koekuoppalöytöihin. |
| metsakeskus.1000034850 |
265 |
Heitsaari luoteispää 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405955.00000000 |
6997878.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034850 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kivijärven Heitsaaressa, Kivijärven kirkolta nelisen kilometriä kaakkoon. Saaren luoteisosassa on luode-kaakkosuuntainen kapeahko niemeke. Asuinpaikkalöydöt, kvartseja ja palanutta luuta, ovat niemekkeen keskivaiheilta, sen länsirannasta noin 30 m etäisyydellä. Paikalla on 135 m mpy. tuntumassa tasanne. Siihen kaivetuista kahdesta koekuopasta saatiin palanutta luuta ja yksi kvartsi-iskos. On kuitenkin huomattava, että paikalla ei tehty intensiivistä koekuopitusta. Alue on hyvin säilynyt, ja maaperä vaikutti käytännössä koskemattomalta. Maaperä alueella on kivinen hiekkamoreeni, puusto on mäntyä. Asuinpaikan rajaus on alustava ja se perustuu alueen topo-grafiaan ja maaperään sekä koekuoppalöytöihin. |
| metsakeskus.1000034852 |
265 |
Heitsaari Luoteispää 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405954.00000000 |
6997977.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034852 |
Kahdesta noin 8 m etäisyydelle toisistaan tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Löytökohdalla on noin 7 m levyinen terassi, jonka koillispuolella on matala harjanne. Maaperä kohdalla on hiekkaa ja puusto mäntymetsää. Asuinpaikan arvioitu laajuus on minimi. Samalla niemellä on kaksi muuta kivikautista asuinpaikkaa sekä kivikautinen hajalöytökohde. Koko aluetta ei inventoinnin yhteydessä ollut mahdollisuutta koekuopittaa kattavasti. Mahdollisesti koko niemi on asuinpaikka-aluetta (pesäkkeistä). |
| metsakeskus.1000034853 |
265 |
Montiainen itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406074.00000000 |
7011639.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034853 |
Saaren itäosassa on pohjoiskoilliseen aukeavalla rinteellä tasanne, pituudeltaan noin 30 m ja leveydeltään noin 10 m. Maaperä tällä alueella on vähäkivistä hiekkaa. Lähiympäristö on kivisempää.
Tasanteelle tehtiin yksi koekuoppa, jossa 5 cm paksuisen huuhtoutumiskerroksen alla oli 15 cm paksuinen hyvin runsaasti palanutta luunsirua ja muutamia kvartsi-iskoksia sisältänyt kerros. Muita koekuoppia ei tehty. Asuinpaikan laajuus on arvioitu topografian perusteella. Alue vaikuttaa koskemattomalta. Puusto alueella on nuorta mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000034855 |
265 |
Montiainen länsi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
405816.00000000 |
7011640.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034855 |
Tervahauta sijaitsee Montiainen nimisen saaren länsirannalla. Tervahauta on pyöreähkö, kuopassa on melko jyrkät seinämät. Vallit ovat selvät. Tervahaudan syvyys on noin 1.3 m ja maksimihalkaisija noin 8 m valleineen. Halssia ei näkynyt. Alueella oli hiljattain tehty risusavotta eli ensiharvennus, ja siellä oli ristiin rastiin nuorten lehtipuiden ja mäntyjen runkoja. Niitä oli paljon myös tervahaudan päällä. Maaperä on hiekkamoreeni, puusto on nuorta männikköä. |
| metsakeskus.1000034857 |
265 |
Saukkolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401705.00000000 |
6994076.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034857 |
Heitjärven länsirannalta, Selänrannanmäen itälaidalta ja Saukkolahden pohjoispuolelta havaittiin neljä kvartsi-iskosta noin neljän neliömetrin alueelta (keskipiste N 6994076 E 401705). Ensimmäinen iskos löytyi kopaisemalla vanhaa metsäkoneen nostamaa mätästä. Kaksi iskosta löytyi kun mättään ympäristöä puhdistettiin lastalla. Neljäs iskos löytyi koekuopasta noin 10 cm syvyydestä, vaaleasta huuhtoutumiskerroksesta.
Paikan maaperä on hyvin kivistä ja soraista, puhtaan hiekan alueita ei paikalta tavattu. Rantaan löytöpaikalta on noin 20 metriä. Maa laskee löytöpaikalta loivasti kohti järveä, joskin löytöjen kohdalla on hieman tasaisempi kohta. Kohteen muinaisjäännösrajaus on arvio, joka perustuu löytöihin ja paikan topografiaan. |
| metsakeskus.1000034858 |
265 |
Saukkolahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401970.00000000 |
6993810.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034858 |
Paikka on Saukkolahteen viettävä mäntykangasrinne, jonka maaperä on hiekkamoreenia. Kvartsi-iskos löytyi koekuopasta n. 5 cm humuskerroksen alapintaa syvemmältä, huuhtoutumiskerroksesta. Toinen iskos löytyi toisesta koekuopasta n. 26 m pohjoiseen tästä. Sen löytö syvyys oli sama kuin ensimmäisen. |
| metsakeskus.1000034862 |
890 |
Roajašjávri 2 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
491647.00000000 |
7718889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034862 |
Kohde sijaitsee Kevojoen luoteispuolella, Roajasjavrin luoteispäästä noin seitsemänkymmentä metriä pohjoiseen, moreenipohjaisella tasalakisella selänteellä, Kevon retkeilyreitin ja joen välissä, joelle päin laskevan rinteen partaalla, noin kuusi metriä joen pintaa korkeammalla.
Kohde on kotasija. Paikalla on halkaisijaltaan kuusimetrinen kivikehä, joka on ilmeisesti tukenut kotamaisen rakennuksen rakenteita. Kivien halkaisija vaihtelee välillä 25 cm - 45 cm. Kivikehän sisäpuolella on noin metrin levyinen maavalli, joka on noin kaksikymmentä senttimetriä koholla ympäröivään maanpintaan nähden. Katasijan keskellä on suorakaiteen muotoinen, luode-kaakkosuuntainen, vain reunoiltaan kivetty liesilatomus, jonka halkaisija on noin 1,0 m. Tulisija on ladattu kivistä, joiden halkaisija vaihtelee välillä 25 cm- 30 cm.
Katasijaa on ilmeisesti käytetty myöhemmässä vaiheessa turvekammin rakennuspaikkana. Paikalla vaikuttaa sijainneen kamrni, joka on ollut katasijaa pienempi, nurkistaan pyöristyneen suorakaiteen muotoinen, kattaen lähinnä katasijan joenpuoleisen puoliskon. Katasijan viimeisin käyttö liittyy kohtalaisen moderniin retkeilyyn; muutamia kelarankoja on pystytetty katasijan joenpuoleiselle puoliskolle harvan puolikotamaiseksi kehikoksi, joka on todennäköisesti toiminut jonkinlaisen väliaikaismajoitteen tai sääsuojan runkona. Paikan viimeisimmän käytön jälkeen katasijalle on kasvanut koivuja, joista kookkaimmat ovat vähintään parinkymmenen vuoden ikäisiä. |
| metsakeskus.1000034864 |
890 |
Nuortajávri 1 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27008 |
469400.00000000 |
7702573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034864 |
Kyseessä on alkujaan Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen inventoima kohde.
Kohde sijaitsee Nuortajavrin lounaispään luoteisrannalla, Luobmosjavrien välisen harjun juurella. Maaperä paikalla on hiekkaa ja puusto tunturikoivikkoa. Osa kohteen keskeisestä alueesta on Kataniemessä sijaitsevan mökin pihapiiriä, joka on osittain heinikkoista ja osittain paljaaksi kulunutta. Kevon retkeilyreitti kulkee kohteen luoteispuolella, hiekkaharjun päällä, vajaan sadan metrin etäisyydellä kohteesta.
Vuonna 2011 suoritetun kulttuuriperintöinventoinnin yhteydessä alueelta paikallistettiin kolmen kamrnin tai turvekodan jäännökset sekä kahden kivetyn kehämäisen tulisijan jäännökset. Kohde muodostaa kaksi pesäkettä, joista itäisempi sijaitsee Nuortajavrin Kotaniemessa olevan mökin pihapiirissä ja läntisempi kyseiseltä paikalta noin 150 metriä lounaaseen päin. Katasijat erottuvat maastossa matalan turvevallin ympäröiminä tasanteina. |
| metsakeskus.1000034864 |
890 |
Nuortajávri 1 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27009 |
469400.00000000 |
7702573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034864 |
Kyseessä on alkujaan Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen inventoima kohde.
Kohde sijaitsee Nuortajavrin lounaispään luoteisrannalla, Luobmosjavrien välisen harjun juurella. Maaperä paikalla on hiekkaa ja puusto tunturikoivikkoa. Osa kohteen keskeisestä alueesta on Kataniemessä sijaitsevan mökin pihapiiriä, joka on osittain heinikkoista ja osittain paljaaksi kulunutta. Kevon retkeilyreitti kulkee kohteen luoteispuolella, hiekkaharjun päällä, vajaan sadan metrin etäisyydellä kohteesta.
Vuonna 2011 suoritetun kulttuuriperintöinventoinnin yhteydessä alueelta paikallistettiin kolmen kamrnin tai turvekodan jäännökset sekä kahden kivetyn kehämäisen tulisijan jäännökset. Kohde muodostaa kaksi pesäkettä, joista itäisempi sijaitsee Nuortajavrin Kotaniemessa olevan mökin pihapiirissä ja läntisempi kyseiseltä paikalta noin 150 metriä lounaaseen päin. Katasijat erottuvat maastossa matalan turvevallin ympäröiminä tasanteina. |
| metsakeskus.1000034865 |
890 |
Vuogojávri pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498076.00000000 |
7721336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034865 |
Vuogojavri on Kevon luonnonpuiston suurin järvi ja se sijaitsee puiston itäosassa. Sen pituus pohjoiseteläsuunnassa on noin 3.3 km ja itä-länsisuunnassa noin 2.4 km. Järvi on hiekkapohjainen ja sen rannat ovat suurimmaksi osaksi suota. Siellä täällä rannoilla on kuitenkin hiekkaista tievamaata.
Kumpareikon eteläosassa on halkaisijaltaan kolrnimetrinen ja syvyydeltään metrinen kuoppa, mitä todennäköisimmin pyyntikuoppa. Kumpareikon eteläiseltä puoliskolta löytyi myös useasta kohden paljastuneen maan alueilta kvartsi-iskoksia. Suurin keskittymä löytyi 15 m pyyntikuopasta pohjoiseen. Keskittymässä näkyi parisenkymmentä iskosta. Humuskerroksen alta olisi todennäköisesti ollut löydettävissä enemmänkin, mutta aluetta ei paljastettu enempää. Kvartseja löytyi kumpareikon eteläisen puoliskon keskellä olevalta tasaiselta alueelta.
Asuinpaikka rajattiin ulottumaan koko tievakumpareikolle, vaikka iskoksia löydettiin vain sen eteläiseltä puoliskolta. Pohjoisosassa paljastunutta maata ei ollut, joten mahdollisten artefaktien havainnointi ilman koekuoppia oli mahdotonta. Koko kumpareikko on kuitenkin sopivaa ja todennäköistä asuinpaikka-aluetta ja siksi asuinpaikka rajattiin koskemaan koko aluetta. |
| metsakeskus.1000034865 |
890 |
Vuogojávri pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
498076.00000000 |
7721336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034865 |
Vuogojavri on Kevon luonnonpuiston suurin järvi ja se sijaitsee puiston itäosassa. Sen pituus pohjoiseteläsuunnassa on noin 3.3 km ja itä-länsisuunnassa noin 2.4 km. Järvi on hiekkapohjainen ja sen rannat ovat suurimmaksi osaksi suota. Siellä täällä rannoilla on kuitenkin hiekkaista tievamaata.
Kumpareikon eteläosassa on halkaisijaltaan kolrnimetrinen ja syvyydeltään metrinen kuoppa, mitä todennäköisimmin pyyntikuoppa. Kumpareikon eteläiseltä puoliskolta löytyi myös useasta kohden paljastuneen maan alueilta kvartsi-iskoksia. Suurin keskittymä löytyi 15 m pyyntikuopasta pohjoiseen. Keskittymässä näkyi parisenkymmentä iskosta. Humuskerroksen alta olisi todennäköisesti ollut löydettävissä enemmänkin, mutta aluetta ei paljastettu enempää. Kvartseja löytyi kumpareikon eteläisen puoliskon keskellä olevalta tasaiselta alueelta.
Asuinpaikka rajattiin ulottumaan koko tievakumpareikolle, vaikka iskoksia löydettiin vain sen eteläiseltä puoliskolta. Pohjoisosassa paljastunutta maata ei ollut, joten mahdollisten artefaktien havainnointi ilman koekuoppia oli mahdotonta. Koko kumpareikko on kuitenkin sopivaa ja todennäköistä asuinpaikka-aluetta ja siksi asuinpaikka rajattiin koskemaan koko aluetta. |
| metsakeskus.1000034865 |
890 |
Vuogojávri pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
498076.00000000 |
7721336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034865 |
Vuogojavri on Kevon luonnonpuiston suurin järvi ja se sijaitsee puiston itäosassa. Sen pituus pohjoiseteläsuunnassa on noin 3.3 km ja itä-länsisuunnassa noin 2.4 km. Järvi on hiekkapohjainen ja sen rannat ovat suurimmaksi osaksi suota. Siellä täällä rannoilla on kuitenkin hiekkaista tievamaata.
Kumpareikon eteläosassa on halkaisijaltaan kolrnimetrinen ja syvyydeltään metrinen kuoppa, mitä todennäköisimmin pyyntikuoppa. Kumpareikon eteläiseltä puoliskolta löytyi myös useasta kohden paljastuneen maan alueilta kvartsi-iskoksia. Suurin keskittymä löytyi 15 m pyyntikuopasta pohjoiseen. Keskittymässä näkyi parisenkymmentä iskosta. Humuskerroksen alta olisi todennäköisesti ollut löydettävissä enemmänkin, mutta aluetta ei paljastettu enempää. Kvartseja löytyi kumpareikon eteläisen puoliskon keskellä olevalta tasaiselta alueelta.
Asuinpaikka rajattiin ulottumaan koko tievakumpareikolle, vaikka iskoksia löydettiin vain sen eteläiseltä puoliskolta. Pohjoisosassa paljastunutta maata ei ollut, joten mahdollisten artefaktien havainnointi ilman koekuoppia oli mahdotonta. Koko kumpareikko on kuitenkin sopivaa ja todennäköistä asuinpaikka-aluetta ja siksi asuinpaikka rajattiin koskemaan koko aluetta. |
| metsakeskus.1000034865 |
890 |
Vuogojávri pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
498076.00000000 |
7721336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034865 |
Vuogojavri on Kevon luonnonpuiston suurin järvi ja se sijaitsee puiston itäosassa. Sen pituus pohjoiseteläsuunnassa on noin 3.3 km ja itä-länsisuunnassa noin 2.4 km. Järvi on hiekkapohjainen ja sen rannat ovat suurimmaksi osaksi suota. Siellä täällä rannoilla on kuitenkin hiekkaista tievamaata.
Kumpareikon eteläosassa on halkaisijaltaan kolrnimetrinen ja syvyydeltään metrinen kuoppa, mitä todennäköisimmin pyyntikuoppa. Kumpareikon eteläiseltä puoliskolta löytyi myös useasta kohden paljastuneen maan alueilta kvartsi-iskoksia. Suurin keskittymä löytyi 15 m pyyntikuopasta pohjoiseen. Keskittymässä näkyi parisenkymmentä iskosta. Humuskerroksen alta olisi todennäköisesti ollut löydettävissä enemmänkin, mutta aluetta ei paljastettu enempää. Kvartseja löytyi kumpareikon eteläisen puoliskon keskellä olevalta tasaiselta alueelta.
Asuinpaikka rajattiin ulottumaan koko tievakumpareikolle, vaikka iskoksia löydettiin vain sen eteläiseltä puoliskolta. Pohjoisosassa paljastunutta maata ei ollut, joten mahdollisten artefaktien havainnointi ilman koekuoppia oli mahdotonta. Koko kumpareikko on kuitenkin sopivaa ja todennäköistä asuinpaikka-aluetta ja siksi asuinpaikka rajattiin koskemaan koko aluetta. |
| metsakeskus.1000034865 |
890 |
Vuogojávri pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
498076.00000000 |
7721336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034865 |
Vuogojavri on Kevon luonnonpuiston suurin järvi ja se sijaitsee puiston itäosassa. Sen pituus pohjoiseteläsuunnassa on noin 3.3 km ja itä-länsisuunnassa noin 2.4 km. Järvi on hiekkapohjainen ja sen rannat ovat suurimmaksi osaksi suota. Siellä täällä rannoilla on kuitenkin hiekkaista tievamaata.
Kumpareikon eteläosassa on halkaisijaltaan kolrnimetrinen ja syvyydeltään metrinen kuoppa, mitä todennäköisimmin pyyntikuoppa. Kumpareikon eteläiseltä puoliskolta löytyi myös useasta kohden paljastuneen maan alueilta kvartsi-iskoksia. Suurin keskittymä löytyi 15 m pyyntikuopasta pohjoiseen. Keskittymässä näkyi parisenkymmentä iskosta. Humuskerroksen alta olisi todennäköisesti ollut löydettävissä enemmänkin, mutta aluetta ei paljastettu enempää. Kvartseja löytyi kumpareikon eteläisen puoliskon keskellä olevalta tasaiselta alueelta.
Asuinpaikka rajattiin ulottumaan koko tievakumpareikolle, vaikka iskoksia löydettiin vain sen eteläiseltä puoliskolta. Pohjoisosassa paljastunutta maata ei ollut, joten mahdollisten artefaktien havainnointi ilman koekuoppia oli mahdotonta. Koko kumpareikko on kuitenkin sopivaa ja todennäköistä asuinpaikka-aluetta ja siksi asuinpaikka rajattiin koskemaan koko aluetta. |
| metsakeskus.1000034865 |
890 |
Vuogojávri pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
498076.00000000 |
7721336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034865 |
Vuogojavri on Kevon luonnonpuiston suurin järvi ja se sijaitsee puiston itäosassa. Sen pituus pohjoiseteläsuunnassa on noin 3.3 km ja itä-länsisuunnassa noin 2.4 km. Järvi on hiekkapohjainen ja sen rannat ovat suurimmaksi osaksi suota. Siellä täällä rannoilla on kuitenkin hiekkaista tievamaata.
Kumpareikon eteläosassa on halkaisijaltaan kolrnimetrinen ja syvyydeltään metrinen kuoppa, mitä todennäköisimmin pyyntikuoppa. Kumpareikon eteläiseltä puoliskolta löytyi myös useasta kohden paljastuneen maan alueilta kvartsi-iskoksia. Suurin keskittymä löytyi 15 m pyyntikuopasta pohjoiseen. Keskittymässä näkyi parisenkymmentä iskosta. Humuskerroksen alta olisi todennäköisesti ollut löydettävissä enemmänkin, mutta aluetta ei paljastettu enempää. Kvartseja löytyi kumpareikon eteläisen puoliskon keskellä olevalta tasaiselta alueelta.
Asuinpaikka rajattiin ulottumaan koko tievakumpareikolle, vaikka iskoksia löydettiin vain sen eteläiseltä puoliskolta. Pohjoisosassa paljastunutta maata ei ollut, joten mahdollisten artefaktien havainnointi ilman koekuoppia oli mahdotonta. Koko kumpareikko on kuitenkin sopivaa ja todennäköistä asuinpaikka-aluetta ja siksi asuinpaikka rajattiin koskemaan koko aluetta. |
| metsakeskus.1000034868 |
890 |
Luopmošjávri 3 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
469100.00000000 |
7703326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034868 |
Kohde sijaitsee läntisemmän Luobmosjavrin eli Stuorrajavrin lounaisrannan läheisyydessä, melko tasaisella kankaalla, tunturikoivikossa. Maaperä paikalla on hiekkamoreenia.
Purnu on muodoltaan soikeahko, pohjois-eteläsuuntainen ja olemukseltaan kuoppamainen. Purnun koko on noin 1,8 m x 1,2 m ja sen syvyys on noin 0,4 m. Purnun sisätilaa ympäröi noin metrin levyinen ja 0,2 m korkuinen kivivalli, ja kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 40 cm.
Purnun läheisyydessä on lautarakenteinen mökki, jonka ympärillä on kaksi 1900-luvun alkuun ajoittuvaa kodanpohjaa. |
| metsakeskus.1000034869 |
890 |
Soahkemojávrrit 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
487436.00000000 |
7696626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034869 |
Kohde sijaitsee harvaa tunturikoivikkoa kasvavalla, loivasti kohti luodetta kohoavalla hiekkapohjaisella rinteellä pohjoisimman Soahkemohjavrrin luoteispuolella. Kohteen länsipuolella on Soahkemohjavrrit toisistaan erottava jyrkkärinteinen harju.
Kohde on kymmenestä kuopasta koostuva, lähes kahdensadan metrin mittainen luode-kaakko-suuntainen pyyntikuoppajärjestelmä pohjoisimman Soahkemohjavrrin luoteiskulman ja Soahkemohjavrrit toisistaan erottavan harjun luoteispään välillä. Kuopista eteläisin sijaitsee pohjoisimman Soahkemohjavrrin luoteisrannasta noin 25 metriä luoteeseen, ja pohjoisin kuoppa on noin 30 m etäisyydellä harjun laelta, harjun laelle jyrkästi nousevan rinteen juurella, harjun koillispuolella. Kuopat on kaivettu hiekkamaahan, ja ne ovat sortuneet melko loivapiirteisiksi. Kuoppien pohjille tehdyistä lapioopistoista todettiin kuopista selvä huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000034870 |
536 |
Lintutorni |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034870 |
Alueelta on metallinetsinnässä löydetty rautakautisiksi arvioituja sekä historiallisen ajan esineitä: v. 2016 kulmikas pronssiesine, "messinkikaari" (taittunut varras) ja veitsi (KM 41865) sekä inventoinnissa 2018 pieni helamainen metalliesine (Poutiainen & Sepänmaa 2018). |
| metsakeskus.1000034870 |
536 |
Lintutorni |
10001 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034870 |
Alueelta on metallinetsinnässä löydetty rautakautisiksi arvioituja sekä historiallisen ajan esineitä: v. 2016 kulmikas pronssiesine, "messinkikaari" (taittunut varras) ja veitsi (KM 41865) sekä inventoinnissa 2018 pieni helamainen metalliesine (Poutiainen & Sepänmaa 2018). |
| metsakeskus.1000034871 |
890 |
Luomejárláddot |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
482229.00000000 |
7694171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034871 |
Kohde on pyyntikuoppa, joka sijaitsee lammen rannasta noin kymmenen metriä länteen, noin viisitoista metriä lammesta laskevan puron niskalta luoteeseen, tasamaalla, noin metrin verran lammen pintaa korkeammalla. Kauempana rannasta maasto kohoaa melko jyrkästi. Kuoppa on suppilomainen, soikea, luodekaakkosuuntainen, laajuudeltaan noin 3,0 x 2,5 m. Kuopan syvyys on noin 0,6 m ja kuoppaa kiertää kaksi metriä leveä loiva valli, jonka korkeus on noin 0,2 m. Pyyntikuopan pohjoispuolitse kulkee lammen rantaa seuraava polku. |
| metsakeskus.1000034872 |
890 |
Fielbmá |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
471725.00000000 |
7704689.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034872 |
Kohde sijaitsee Luomusjärvien välisellä harjumaisella kannaksella, lähellä kannaksen koillispäätä, kohdalla, jossa kannas on kapeirnmillaan, kannaksen puhkaisevan Nuorttahjavrista Stuorrajavriin laskevan purouoman eteläpuolella. Alue on hiekkapohjaista tunturikoivikkoa.
Kohde on pyyntikuoppajärjestelmä, joka kulkee Luomusjärvien välisen kannaksen poikki. Kuoppia on viisi, ja ne sijaitsevat jokseenkin itä-länsisuuntaisena ketjuna. Läntisin kuoppa on kannaksella kulkevan retkeilyreitin vieressä, polun länsipuolella, lähellä rantaa. Muut neljä kuoppaa ovat ylempänä hiekkaharjanteella. Kuopat ovat muodoltaan suppilomaisia, hieman yli tai hieman alle metrin syvyisiä, ja useimmat lievästi soikeahkoja, poikittaisesti kuoppaketjun suuntaan nähden. Kuoppia kiertävät melko selvästi erottuvat loivapiieteiset vallit ja kuoppien halkaisijat vaihtelevat välillä 3,0 m - 4,5 m. Kahden pyyntikuopan pohjille tehdyistä lapionpistoista todettiin selvästi havaittava huuhtouturniskerros. |
| metsakeskus.1000034873 |
890 |
Ceavrresgielas 4 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
475997.00000000 |
7718230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034873 |
Kohde sijaitsee Ceavrresgielasin puuttomalla, karulla lakialueella, pienialaisessa kivirakassa.
Kohde on yksittäinen purnu, joka on rakennettu kaivamalla kivirakkaan matala kuoppa ja kasaamaila sen ympärille kivi valli. Purnun sisätila on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 1,0 m, syvyydeltään noin 0,4 m. Sisätilaa ympäröivä kivivalli on noin metrin levyinen ja 0,3 m korkuinen. Vallin yläosan kivistä useat ovat laattamaisia, ja niitä on ilmeisesti käytetty purnun kattamiseen. Kookkaimman laattamaisen kiven halkaisija on noin 80 cm. Purnun pohjalla kasvaa sammalia. |
| metsakeskus.1000034874 |
890 |
Njávgoaivi |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
472714.00000000 |
7708993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034874 |
Kohde sijaitsee Njavgoaivin puuttomalla lounaisrinteellä, rinteen jokseenkin alimmassa pienialaisessa kivirakassa, noin 40 metriä Guivin retkeilyreitistä koilliseen.
Kohde, yksittäinen purnu, on koillis-lounaissuuntainen, olemukseltaan kuoppamainen, kivirakkaan raivattu laakeahko tila, kooltaan noin 120 cm x 70 cm, syvyydeltään noin 30 cm. Purnun kaakkoissivu rajautuu halkaisijaltaan noin 0,8 m kokoiseen kiveen, muilta reunailta purnua ympäröivät ilmeisesti purnun peittämiseen tarkoitetut kivet, joiden halkaisija vaihtelee välillä 20 cm - 50 cm. Purnun pohjalla kasvaa hirven jäkälää, poronjäkäliä ja torvijäkäliä. |
| metsakeskus.1000034875 |
890 |
Sálteroavvi |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
497375.00000000 |
7725808.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034875 |
Salteroavvin koillispuolella on matala ja loiva rakkalakinen vaara. Vaaran itäpuolella on pieni Iampi, josta virtaa kapea puro Kevojokeen. Vaaran päällys on täysin puuton.
Vaaran koillisrinteessa, rakkakivikon reunassa on yksittäinen purnu. Sen halkaisija kivistä tehtyjen seinämien ulkopuolelta mitattuna on noin 2 m ja sisäpuolelta mitattuna noin 90 cm. Purnun syvyys on noin 60 cm. Kivillä kasvaa kartta- ja napajäkäliä sekä kaarrekarvetta. Purnun pohjan kivien päällä kasvaa sammalia.
Purnusta noin 50 m etelälounaaseen on rajamerkki. |
| metsakeskus.1000034877 |
890 |
Sálteroavvi pohjoinen |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
497308.00000000 |
7725640.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034877 |
Salteroavvin koillispuolella on matala ja loiva rakkalakinen vaara. Vaaran itäpuolella on pieni Iampi, josta virtaa kapea puro Kevojokeen. Vaaran päällys on täysin puuton.
Vaaran yli pohjoiskoillis-etelälounaissuunnassa kulkee rajalinja, joka on merkitty kahdella kolmen kiven sarjalla vaaran rinteillä sekä kolmella kivikasalla vaaran laella.
Ei ole tiedossa, mikä rajalinja paikalla on kulkenut. |
| metsakeskus.1000034878 |
503 |
Kittilä 2 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
227008.00000000 |
6737755.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034878 |
Metallinetsinnässä löytynyt savisesta pihamaasta viikinkiaikaisen rannerenkaan katkelma. Myöhemmin saatu viereiseltä pellolta hevosenkenkäsoljen neula (alakohde, diar. KM 42031). Pellolta myös kaksi 1500-luvun klippinkirahaa (ks. alakohteet; diar. KM 42031). Lisää löytöjä ilmoitettu syksyllä 2019 (ks. alakohteet).
Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034878 |
503 |
Kittilä 2 |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27005 |
227008.00000000 |
6737755.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034878 |
Metallinetsinnässä löytynyt savisesta pihamaasta viikinkiaikaisen rannerenkaan katkelma. Myöhemmin saatu viereiseltä pellolta hevosenkenkäsoljen neula (alakohde, diar. KM 42031). Pellolta myös kaksi 1500-luvun klippinkirahaa (ks. alakohteet; diar. KM 42031). Lisää löytöjä ilmoitettu syksyllä 2019 (ks. alakohteet).
Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034879 |
890 |
Vuogojavri 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
498280.00000000 |
7718962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034879 |
Vuogojavri on Kevon luonnonpuiston suurin järvi ja se sijaitsee puiston itäosassa. Sen pituus pohjoiseteläsuunnassa on noin 3.3 km ja itä-länsisuunnassa noin 2.4 km. Järvi on hiekkapohjainen ja sen rannat ovat suurimmaksi osaksi suota. Siellä täällä rannoilla on kuitenkin hiekkaista tievamaata. Idästä järvestä lähtee Vuogojarjohka kohti itää. Järven itä- ja kaakkoisrannalla on muutamia yksityisten omistamia kämppiä ja mökkejä. Esimerkiksi Vuogojarjohkasta noin 650 m pohjoiseen on kaunis asuinkenttä, jossa on useita rakennuksia.
Paikalla on pyyntikuoppia, lisilatomuksia sekä painanteita. Kohde on löytynyt tarkastettaessa läheisiä kohteita Vuogojavri 3 ja 4 vuonna 2011 tehdyssä inventoinnissa. Inventointiraportissa kohteet Vuogojavri 3 ja 4 on yhdistetty ja tähän kohteeseen on liitetty myös uudet havainnot pyyntikuopista, liesilatomuksista ja painanteista. Raportissa ei kuitenkaan ole mainintoja havainnoista, joita olisi tehty jo tunnetuilta kivi- tai varhaismetallikautisilta kohteilta Vuogojavri 3 ja 4. Tästä syystä uusista havainnoista on muodostettu uusi muinaisjäännöskohde Vuogojavri 5. Tarkemmat tiedot havainnoista löytyy alakohteet -välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000034879 |
890 |
Vuogojavri 5 |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
498280.00000000 |
7718962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034879 |
Vuogojavri on Kevon luonnonpuiston suurin järvi ja se sijaitsee puiston itäosassa. Sen pituus pohjoiseteläsuunnassa on noin 3.3 km ja itä-länsisuunnassa noin 2.4 km. Järvi on hiekkapohjainen ja sen rannat ovat suurimmaksi osaksi suota. Siellä täällä rannoilla on kuitenkin hiekkaista tievamaata. Idästä järvestä lähtee Vuogojarjohka kohti itää. Järven itä- ja kaakkoisrannalla on muutamia yksityisten omistamia kämppiä ja mökkejä. Esimerkiksi Vuogojarjohkasta noin 650 m pohjoiseen on kaunis asuinkenttä, jossa on useita rakennuksia.
Paikalla on pyyntikuoppia, lisilatomuksia sekä painanteita. Kohde on löytynyt tarkastettaessa läheisiä kohteita Vuogojavri 3 ja 4 vuonna 2011 tehdyssä inventoinnissa. Inventointiraportissa kohteet Vuogojavri 3 ja 4 on yhdistetty ja tähän kohteeseen on liitetty myös uudet havainnot pyyntikuopista, liesilatomuksista ja painanteista. Raportissa ei kuitenkaan ole mainintoja havainnoista, joita olisi tehty jo tunnetuilta kivi- tai varhaismetallikautisilta kohteilta Vuogojavri 3 ja 4. Tästä syystä uusista havainnoista on muodostettu uusi muinaisjäännöskohde Vuogojavri 5. Tarkemmat tiedot havainnoista löytyy alakohteet -välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000034879 |
890 |
Vuogojavri 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
498280.00000000 |
7718962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034879 |
Vuogojavri on Kevon luonnonpuiston suurin järvi ja se sijaitsee puiston itäosassa. Sen pituus pohjoiseteläsuunnassa on noin 3.3 km ja itä-länsisuunnassa noin 2.4 km. Järvi on hiekkapohjainen ja sen rannat ovat suurimmaksi osaksi suota. Siellä täällä rannoilla on kuitenkin hiekkaista tievamaata. Idästä järvestä lähtee Vuogojarjohka kohti itää. Järven itä- ja kaakkoisrannalla on muutamia yksityisten omistamia kämppiä ja mökkejä. Esimerkiksi Vuogojarjohkasta noin 650 m pohjoiseen on kaunis asuinkenttä, jossa on useita rakennuksia.
Paikalla on pyyntikuoppia, lisilatomuksia sekä painanteita. Kohde on löytynyt tarkastettaessa läheisiä kohteita Vuogojavri 3 ja 4 vuonna 2011 tehdyssä inventoinnissa. Inventointiraportissa kohteet Vuogojavri 3 ja 4 on yhdistetty ja tähän kohteeseen on liitetty myös uudet havainnot pyyntikuopista, liesilatomuksista ja painanteista. Raportissa ei kuitenkaan ole mainintoja havainnoista, joita olisi tehty jo tunnetuilta kivi- tai varhaismetallikautisilta kohteilta Vuogojavri 3 ja 4. Tästä syystä uusista havainnoista on muodostettu uusi muinaisjäännöskohde Vuogojavri 5. Tarkemmat tiedot havainnoista löytyy alakohteet -välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000034879 |
890 |
Vuogojavri 5 |
10002 |
12001 |
13200 |
11006 |
27000 |
498280.00000000 |
7718962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034879 |
Vuogojavri on Kevon luonnonpuiston suurin järvi ja se sijaitsee puiston itäosassa. Sen pituus pohjoiseteläsuunnassa on noin 3.3 km ja itä-länsisuunnassa noin 2.4 km. Järvi on hiekkapohjainen ja sen rannat ovat suurimmaksi osaksi suota. Siellä täällä rannoilla on kuitenkin hiekkaista tievamaata. Idästä järvestä lähtee Vuogojarjohka kohti itää. Järven itä- ja kaakkoisrannalla on muutamia yksityisten omistamia kämppiä ja mökkejä. Esimerkiksi Vuogojarjohkasta noin 650 m pohjoiseen on kaunis asuinkenttä, jossa on useita rakennuksia.
Paikalla on pyyntikuoppia, lisilatomuksia sekä painanteita. Kohde on löytynyt tarkastettaessa läheisiä kohteita Vuogojavri 3 ja 4 vuonna 2011 tehdyssä inventoinnissa. Inventointiraportissa kohteet Vuogojavri 3 ja 4 on yhdistetty ja tähän kohteeseen on liitetty myös uudet havainnot pyyntikuopista, liesilatomuksista ja painanteista. Raportissa ei kuitenkaan ole mainintoja havainnoista, joita olisi tehty jo tunnetuilta kivi- tai varhaismetallikautisilta kohteilta Vuogojavri 3 ja 4. Tästä syystä uusista havainnoista on muodostettu uusi muinaisjäännöskohde Vuogojavri 5. Tarkemmat tiedot havainnoista löytyy alakohteet -välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000034880 |
758 |
Lankojärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533590.00000000 |
7577506.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034880 |
Kohde sijaitsee hiekkapohjaisella terassimaisella tasanteella Lankojärven rannalla, Metsähallituksen autio/varaustuvan kohdalla.
Kohde kattaa pesäkkeisesti Metsähallituksen autio/varaustuvan kohdalla Lankojärven rannalla sijaitsevan terassimaisen varsin tasaisen ranta-alueen. Asuinpaikan merkkeinä paikalta tavattiin useasta kohdasta kvartsi-iskoksia sekä yksittäin että kahtena pienialaisena pesäkkeenä. Läntisempi löytöpesäke sijaitsee autio/varaustuvalta Lankojärven rantaan johtavalla polulla, jolta tavattiin noin neliömetrin alueelta kymmeniä kvartsi-iskoksia noin neljän metrin etäisyydellä järven rannasta. Itäisemmästä pesäkkeestä, aivan Lankojärven rannalla sijaitsevan noin 4 m x 10 m laajuisen kumpareen laelta, tavattiin myös muutamia kvartsiitti-iskoksia ja palaneita kiviä sekä kvartsiitista valmistetun nuolenkärjen katkelma. Löytöjä kerättiin talteen ainoastaan kyseisen itäisimmän pesäkkeen alueelta. |
| metsakeskus.1000034880 |
758 |
Lankojärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
533590.00000000 |
7577506.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034880 |
Kohde sijaitsee hiekkapohjaisella terassimaisella tasanteella Lankojärven rannalla, Metsähallituksen autio/varaustuvan kohdalla.
Kohde kattaa pesäkkeisesti Metsähallituksen autio/varaustuvan kohdalla Lankojärven rannalla sijaitsevan terassimaisen varsin tasaisen ranta-alueen. Asuinpaikan merkkeinä paikalta tavattiin useasta kohdasta kvartsi-iskoksia sekä yksittäin että kahtena pienialaisena pesäkkeenä. Läntisempi löytöpesäke sijaitsee autio/varaustuvalta Lankojärven rantaan johtavalla polulla, jolta tavattiin noin neliömetrin alueelta kymmeniä kvartsi-iskoksia noin neljän metrin etäisyydellä järven rannasta. Itäisemmästä pesäkkeestä, aivan Lankojärven rannalla sijaitsevan noin 4 m x 10 m laajuisen kumpareen laelta, tavattiin myös muutamia kvartsiitti-iskoksia ja palaneita kiviä sekä kvartsiitista valmistetun nuolenkärjen katkelma. Löytöjä kerättiin talteen ainoastaan kyseisen itäisimmän pesäkkeen alueelta. |
| metsakeskus.1000034881 |
758 |
Lankojärvi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533422.00000000 |
7577424.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034881 |
Kohde sijaitsee Lankojärven lounaispään luoteisrannalla, matalalla harjanteella Lankojärveen luoteesta laskevan puron ja sen lounaispuolella sijaitsevan kostean suojuotin välillä. Harjanne on hiekkapohjainen ja männikköinen.
Lankojärven rannan suuntaiselta polulta tavattiin kvartsi-iskoksia noin kymmenen metrin matkalta noin 40 m järveen luoteesta laskevasta purosta lounaaseen. Selvimmässä keskittymässä iskoksia oli noin neliömetrin alalla kymmeniä. Kohdetta ei koekuopitettu eikä löytöjä paikalta kerätty talteen. |
| metsakeskus.1000034881 |
758 |
Lankojärvi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
533422.00000000 |
7577424.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034881 |
Kohde sijaitsee Lankojärven lounaispään luoteisrannalla, matalalla harjanteella Lankojärveen luoteesta laskevan puron ja sen lounaispuolella sijaitsevan kostean suojuotin välillä. Harjanne on hiekkapohjainen ja männikköinen.
Lankojärven rannan suuntaiselta polulta tavattiin kvartsi-iskoksia noin kymmenen metrin matkalta noin 40 m järveen luoteesta laskevasta purosta lounaaseen. Selvimmässä keskittymässä iskoksia oli noin neliömetrin alalla kymmeniä. Kohdetta ei koekuopitettu eikä löytöjä paikalta kerätty talteen. |
| metsakeskus.1000034882 |
758 |
Lankojärvi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533609.00000000 |
7577401.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034882 |
Kohde sijaitsee Lankojärven lounaispään lähes saarimaisen moreenipohjaisen niemen kärjessä. Niemen erottaa mantereesta suo, joka kuitenkin on saappaita riisumatta ylitettävissä. Niemen alue on männikköistä.
Lankojärven lounaispäässä sijaitsevan niemen alavasta kärjestä, noin kolmen metrin etäisyydellä niemen kaakkoisrannasta, tavattiin rikkoutuneesta maanpinnasta noin neliömetrin alalta puolen-kymmentä kvartsi-iskosta. Laaja-alaisemmin löytöjä ei havaittu. Kohteesta noin kolmekymmentä metriä lounaaseen havaittiin moreeniharjanteen laella asuinpainannetta muistuttava painauma, joka kuitenkin todettiin lapiolla kaivettujen koekuoppien perusteella melko moderniksi. |
| metsakeskus.1000034882 |
758 |
Lankojärvi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
533609.00000000 |
7577401.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034882 |
Kohde sijaitsee Lankojärven lounaispään lähes saarimaisen moreenipohjaisen niemen kärjessä. Niemen erottaa mantereesta suo, joka kuitenkin on saappaita riisumatta ylitettävissä. Niemen alue on männikköistä.
Lankojärven lounaispäässä sijaitsevan niemen alavasta kärjestä, noin kolmen metrin etäisyydellä niemen kaakkoisrannasta, tavattiin rikkoutuneesta maanpinnasta noin neliömetrin alalta puolen-kymmentä kvartsi-iskosta. Laaja-alaisemmin löytöjä ei havaittu. Kohteesta noin kolmekymmentä metriä lounaaseen havaittiin moreeniharjanteen laella asuinpainannetta muistuttava painauma, joka kuitenkin todettiin lapiolla kaivettujen koekuoppien perusteella melko moderniksi. |
| metsakeskus.1000034883 |
536 |
Nikkilä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034883 |
Paikka on Korvolan vanhasta kylätontista 90 - 100 m lounaaseen, pellolla. Kaksiosainen muinaisjäännösalue on lounaaseen viettävää peltoa, joka inventointiajankohtana oli sängellä. Maaperä on hietaa ja hiesua, alemmilla tasoilla myös savea. Aluetta tutkittiin metallinilmaisimella sekä tekemällä muutama koekuoppa. Noin 100 x 30 metrin alalta löytyi historiallisen ajan rahoja, rautakauden keramiikkaa sekä keski-ajalle tai rautakaudelle ajoittuvia metalliesineitä. Toinen löytöalue sijaitsee n. 100 m kaakkoon. Muinaisjäännösalue saattaa olla laajempi kuin inventointihavaintojen perusteella todettu. |
| metsakeskus.1000034884 |
854 |
Kamali 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365324.00000000 |
7432321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034884 |
Kyseessä on Kamali -nimisen vaaran luoteisrinne, jonka sivuitse kulkee talvitien pohja. Vaaran rinne on paikoin melko kivinen, mutta sisältää myös hiekkaisempia alueita. Pääpuulajina on mänty. Alueen maaperä on paljastunut talvitien pohjan teossa, minkä lisäksi vaaralle nousee metsätie, jonka syrjässä on laavupaikka. Vaaran luoteispäästä on korjattu puusto pois jokunen vuosi sitten ja alue on laikutettu.
Talvitien uralta löytyi yksi kvartsi-iskos, joka on mahdollinen kvartsiesineen, ehkä
nuolenkärjen katkelma. Kyseisellä kohdalla tieura oli tasattu kiviseen hiekkarinteeseen ja iskos oli tien pinnassa, noin kymmenen metriä tien korkeimmalta kohdalta pohjoiseen. Hieman ylempää, laavulle vievän tien varresta, löytyi toinen kvartsi-iskos kaatuneen männyn juurakosta. Siitä noin kymmenen metriä kaakkoon löytyi vielä kaksi kvartsi-iskosta hakkuuaukean pohjoisreunasta kahdesta vierekkäisestä laikusta. Laikut olivat jo melko lailla umpeen kasvaneet, joten havainto-olosuhteet eivät olleet kovin hyvät. Tarkastelin aluetta melko laajalti siellä missä laikutusta oli, mutten havainnut lisää löytöjä. Muualla maanpinta oli peitteinen, pois lukien tieurien pinnat ja jotkut harvat tuulenkaadot, jotka kaikki tarkastin.
Kohde rajautuu kvartsi-iskosten levinnän mukaisesti, mutta saattaa topografian
puolesta jatkua pohjoisen suuntaan hakkuualueen ulkopuolelle, jossa kasvaa metsää. |
| metsakeskus.1000034885 |
273 |
Lylyvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375665.00000000 |
7449819.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034885 |
Kyseessä on tervahauta, joka on jätetty hakkuuaukean säästöpuumetsikköön.
Alueelta on puu korjattu luultavasti viime talvena (2016) ja se on laikutettu tänä kesänä (2017). Tervahaudan halkaisija on kymmenen metriä, halssi on itään eli alarinteeseen. Isomman haudan sisällä on pienempi, jonka halkaisija on noin kahdeksan metriä. Paikalla on siis poltettu tervaa ainakin kaksi kertaa. Vallien korkeus on alarinteen puolella noin kaksi metriä ja muualla noin 1,5 metriä. Vallien päällä kasvaa arviolta yli sata vuotiaita mäntyjä.
Tervhaudan koillipuolella sijaitsee tervapirtti. |
| metsakeskus.1000034886 |
273 |
Lylyvaara 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375274.00000000 |
7449524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034886 |
Lylyvaaran etelärinne, noin 30 metriä asfalttitiestä pohjoiseen, pienen lammen
itäpuolella. Mäntykangas.
Kyseessä on tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 metriä. Isomman haudan sisällä
on pienempi hauta, jonka halkaisija on noin seitsemän metriä. Vallien korkeus on noin puoli metriä, alarinteen puolella etelässä noin metrin. Halssi on etelään. Haudan päällä kasvaa mäntyjä ja koivuja, joiden ikä on alle 50 vuotta.
Tervahaudan luoteispuolella sijaitsee tervamajan jäännös. |
| metsakeskus.1000034887 |
273 |
Vankanvuoma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
379012.00000000 |
7451087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034887 |
Sekametsää kasvava metsäsaareke Vankanvuoman ojitetulla suoalueella, noin 190 metriä Pasmajoen rannasta lounaaseen.
Kyseessä on tervahauta, jonka halkaisija on 14 metriä, halssi on länteen päin. Vallien korkeus on 0,5-1 metriä. Haudan päällä kasvaa yli sata vuotiaita mäntyjä sekä lisäksi kuusia ja alispuustona koivua. Aluskasvillisuutena on sammal ja puolukka. Mäyrä tai kettu on tuoreeltaan kaivanut halssia.
Tervahaudan lounaispuolella sijaitsee tervapirtin jäännökset. |
| metsakeskus.1000034888 |
273 |
Kyrvönjärvi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
383103.00000000 |
7451105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034888 |
Kyrvönjärven kaakkoispuolinen mäntyä kasvava Mäntykyrpö -niminen kangas.
Kyseessä on sammalen ja jäkälän peittämä, melko jyrkkäreunainen suppilomainen
kuoppa, jonka ympärillä ei ole havaittavissa valleja. Kuopan halkaisija on 2,7 metriä ja syvyys 0,9 metriä. Kuopan seinämässä on 1-2 cm paksu huuhtoumiskerros, joten se ei ole aivan hiljattain kaivettu.
Kuopan luoteispuolella on kammin jäännökset. Alueella on myös toisen rakennelman sekä saihon jäännökset. |
| metsakeskus.1000034889 |
273 |
Myllylaki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
385734.00000000 |
7453997.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034889 |
Kyseessä on tervahauta, jonka halkaisija on 13 metriä. Halssi on lounaaseen eli
alarinteen puolella. Tervahaudan laki on poikkeuksellisen tasainen ja vaikuttaa siltä, että siitä ei ole otettu hiiliä polton jälkeen. Ainoastaan halssin kohdalla on kraaterimainen syvennys, jonka halkaisija on noin neljä metriä. Tästä kohdasta hiilet lienee otettu, jollei painanne sitten ole syntynyt polton johdosta. Haudan päällä kasvaa arviolta yli satavuotiaita mäntyjä sekä aliskasvustona kuusta ja koivua. Haudan päällä on yksi tuulenkaato, jonka juurakossa näkyy runsaasti hiiltä. Lähistöltä ei etsimisestä huolimatta löytynyt tervamajan jäännöstä. |
| metsakeskus.1000034890 |
405 |
Rönasaarenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561717.00000000 |
6762593.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034890 |
Kivikautinen asuinpaikka Kaislanen-järven pohjoisrannalla sijaitsevan Rönasaarenmäen luoteisosassa, lakirinteen juurella, muinaisella rantatörmällä.
Kallion länsipuolelle, tasanteen kapenevaan itäosaan, törmän reunamille tehdyistä koekuopista löytyi kvartseja ja palanutta luuta.
Asuinpaikan länsiraja on arvio, eikä ole mahdotonta, etteikö asuinpaikka voisi ulottua arvioitua lännemmäksikin harjanteen länsipäähän.
1800-luvun lopussa löytynyt tasataltta KM 3559 liittynee Rönansaarenmäen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.1000034891 |
405 |
Muurniemenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
563649.00000000 |
6762189.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034891 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Hanhijärven länsirannan eteläosassa, Hanhisillanjoen suusta 160 metriä pohjoiseen.
Paikalla on malasta rannasta kohoava noin 50 x 30 metrin laajuinen ja tasalakinen kumpare. Kumpareen länsipuolella on alavaa ja kosteaa metsää, itäpuolella järvi. Kumpare on muinainen pieni saari. Sen tasaisella laella on salpalinjan juoksuhautaa pesäkkeineen.
Laen kaakkoispäähän, rantatörmälle tehdyistä koekuopista löytyi kvartseja, luuta ja keramiikkaa. Salpalinjan juoksuhaudan kaakkoispää on törmän reunalta noin neljän metrin etäisyydellä. Sen ja törmän välillä on ehjää kivikautista asuinpaikkaa. On oletettavissa, että asuinpaikka on ollut ainakin kumpareen lakialueen tasaisen eteläosan laajuinen, mutta varustus on sitä tuhonnut. |
| metsakeskus.1000034892 |
273 |
Puuroniva 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
382427.00000000 |
7450461.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034892 |
Pasmajoen pohjoispuolisella rannalla sijaitseva kovan maan kärki, joka sijaitsee
noin 380 metriä Puuronivasta luoteeseen. Pääasiassa mäntyä kasvava kangasmaa suon reunassa.
Kyseessä on tervahauta, jonka halkaisija on 10 metriä. Vallien korkeus on 0,5
metriä, halssin puolella alarinteessä noin 1,5 metriä. Halssi on haudan eteläreunassa. Tervahaudan päältä on kaadettu isot puut ehkä jokunen vuosi sitten. Ne ovat olleet iältään yli sata vuotiaita. Haudan päällä kasvaa edelleen mäntyjä ja kuusia sekä muutama koivu. Aluskasvillisuutena puolukkaa ja sammalta. Halssissa on lahon ja kokoonpainuneen tervatynnyrin jäännökset, jotka ovat alaosastaan maan sisässä. Tynnyrin halkaisija lienee ollut noin 40 senttiä? |
| metsakeskus.1000034893 |
405 |
Muurniemenmäki varustus |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
563641.00000000 |
6762203.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034893 |
Toisen maailmansodan aikaisia varustuksia Hanhijärven eteläosassa (ks. alakohteet):
Varustus 1: Hanhisillanjoen pohjoispuolella on niemeke ja siinä mäenkumpare jonka laella on etelä-pohjoissuuntainen taisteluhauta pesäkkeineen. Taisteluhaudan eteläpäässä on kivikautinen asuinpaikka. Varustus on huonokuntoinen.
Varustus 2: Hanhisillan joen suun pohjoispuolella, suosta nousevan törmän etelä-lounaisreunamilla on taisteluhaudan jäännös. Taisteluhaudassa on useita pesäkkeitä etelän-lounaan suuntaan. Varustus on huonokuntoinen.
Varustus 3: Koilliseen menevän tien alkupään molemmin puolin, suohon laskevan jyrkänteen reunalla on taisteluhauta, jossa on pesäkkeitä. Tie on tuhonnut osan siitä. Länsipuoleisen haudanpätkän luoteispuolella on erillinen taisteluhauta jyrkänteen reunan pesäkkeestä koilliseen. Varustukset ovat huonokuntoisia.
Varustus 4: Koilliseen menevän tien alkupään molemmin puolin, suohon laskevan jyrkänteen reunalla on taisteluhauta, jossa on pesäkkeitä. Tie on tuhonnut osan siitä. Länsipuoleisen haudanpätkän luoteispuolella on erillinen taisteluhauta jyrkänteen reunan pesäkkeestä koilliseen. Varustukset ovat huonokuntoisia. |
| metsakeskus.1000034895 |
405 |
Sumusenmäki varustus |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27028 |
563236.00000000 |
6762977.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034895 |
Hanhijärven eteläosan länsipuolella toisen maailmansodan aikaisia varustuksia, ks. alakohteet.
Varustus 1: Panssariestekaivanto kahdessa noin 80 metrin pituisessa osassa, metsässä. Huonokuntoinen ja sortunut. Esteestä tarkastettiin vain länsipää ja koillispää. Koillisemman kaivanto-osuuden pohjoispuolella näkyy laserkeilausaineistossa kuoppia, joita ei ole tarkastettu maastossa.
Varustus 2: Panssariestekaivanto vanhan rautatien penkalta itään metsään, jossa kaartuu etelään. Kaivannon eteläpäässä on iso kuoppa.
Kohteiden aluerajausta on täsmennetty lidar-kuvien perusteella toukokuussa 2019. |
| metsakeskus.1000034896 |
405 |
Surmanmäki varustus |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27028 |
562877.00000000 |
6763027.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034896 |
Panssariestekaivanto Hanhijärven eteläosan länsipuolella, Vaalimaantien ja Tukialantien välillä, noin 55 metrin pituisena pätkänä. Huonokuntoinen. |
| metsakeskus.1000034897 |
405 |
Jokiniemi varustus |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
562798.00000000 |
6762640.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034897 |
Huonokuntoisen taisteluhaudan jäännös Hanhijärven eteläosan länsipuolella, etelään kurottuvan mäenharjanteen itäreunalla. Kaivannon eteläpäässä, mäen harjanteen eteläpään laella on katettu pesäke. |
| metsakeskus.1000034898 |
405 |
Muurniemensuo |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
563122.00000000 |
6762832.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034898 |
Hylätty ja nyt mökki-metsätienä oleva osuus vanhasta Lappeen–Kauskilan tiestä. Tie kulkee Kauskilasta mutkien ja kylien kautta Viipuriin. Lappeen–Viipurin päätie on idempänä.
Tien osuus vanhan radan itäpuolella on vanhojen karttojen perusteella jäänyt pois käytöstä ennen vuotta 1954 mutta vuoden 1893 jälkeen.
Tie on merkitty 1767 kartalle, jossa silta tai kapulatie on merkitty kulkevaksi kosteikon yli vanhan radan länsipuolella, nykyisessä pellossa. Siellä voisi olla jäljellä mielenkiintoisia rakenteita vanhasta tiestä. |
| metsakeskus.1000034899 |
405 |
Vihtola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
561957.00000000 |
6763738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034899 |
Vanhan Vihtolan kylän Vihtolan talon tonttimaan sijainti on merkitty vuoden 1833 ja 1767 kartoille. Kaikilla myöhemmillä kartoilla talo on ollut samalla paikalla ja on edelleen tilakeskusta ja rakennettua aluetta. |
| metsakeskus.1000034900 |
405 |
Vihtola Tukiala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
562121.00000000 |
6763603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034900 |
Vanha Vihtolan kylän Tukialan talon tonttimaa on paikannettu vuoden 1833 kartalta. Vuonna 1767 yleiskartalla talo vaikuttaisi olevan samalla paikalla. Myös vuoden 1844 kartalla talo on edelleen samalla paikalla. Tukialan talo sitten siirtynyt idemmäksi, mutta paikalla ollut ja on edelleen Hämälä-niminen talo. Kaikilla myöhemmillä kartoilla samalla paikalla on ollut talo. Peruskartoilla 1954 ja 1970 talo ja muutoin koko vanha tonttimaa on peltoa. Tonttimaan koillisosa on nyt rakennettua ja kaakkoisosa on osin peltona, osin niittynä. Koko tonttimaa ollut viljelyksessä vielä 1980-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000034901 |
564 |
Pälsynaho 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
463105.00000000 |
7229360.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034901 |
Paikalla maastokartalle merkitty ja vinovalovarjosteessa erottuva tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034902 |
564 |
Pälsynaho 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
462815.00000000 |
7229600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034902 |
Paikalla vinovalovarjosteessa erottuva mahdollinen tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000034903 |
535 |
Kukonaho |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27008 |
409990.00000000 |
7096940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034903 |
Kohde sijaitsee etelään kohti Porrasrämettä viettävässä sekametsäisessä rinteessä kolmen metsätien risteyksen eteläpuolella, noin 0,5 km etelään Kukonahon autioituneesta talosta. Hautausmaa-alueen läpi kulkee metsäautotie pohjois-etelä –suunnassa. Kohde on merkitty maastoon maamerkein, joista kaksi on selkeästi tunnistettavia rajamerkkejä, kiviä joissa on merkinnät 37 ja 41. Muut rajamerkit ovat ilmeisesti maastossa havaittuja vanhempia kiviröykkiöitä. Kiinteistö on rajattu alue ja sen kiinteistörekisteritunnus on 535-404-878-53. Hautausmaan kohdalla on havaittavissa pitkänomaisia kaivantoja, jota on ilmeisesti tehty käsityönä. Kaivannot ovat noin 0,5 m syviä ja paikoittain noin 2 m leveitä ojamaisia rakenteita, jotka vaikuttavat kaivetun ilman tarkkaa suunnitelmaa. Paikalla oleva puusto (kuusi, mänty, koivu) on arvioilta noin 50 vuotta vanhaa. Hautaamisesta ei ole varmoja todisteita, mutta vanhoihin jakokarttoihin paikalla on risteillä merkitty alue. Aluetta on kutsuttu kolerahautausmaaksi, jossa on myös kerrottu kummittelevan. Alueelta on ajettu hiekkaa jälleenrakennuskaudella 1940- ja 1950-luvuilla, muttei ilmeisesti sen jälkeen. Muistitiedon mukaan alueelta olisi tuolloin löytynyt luita, mutta niiden tutkimisesta tai mahdollisesta uudesta sijoituspaikasta ei ole tietoa.
Porrasrämeen hautapaikka voi liittyä koleraepidemioihin tai selitys voisi todennäköisemmin löytyä suurista nälkävuosista 1866-1868, jolloin Suomessa vallitsi viimeisin laajamittainen nälänhätä. Tämän ajoituksen puolesta puhuisi se, että hautausmaa ei näy vuoden 1844 pitäjänkartassa. Mikäli hautapaikkaa on käytetty hautaamiseen 1800-luvun lopulla, alueen luonne hautapaikkana on mahdollisesti unohtunut 1940-luvulle tultaessa, koska alueelta on otettu hiekkaa. Toinen vaihtoehto on, että alueelle ei olisikaan haudattu vainajia ja tarinat luulöydöistä ovat vain tarinoita. Tässä tapauksessa kenties hautausmaa on mahdollisesti epidemian pelossa perustettu, mutta sitä ei koskaan ole käytetty varsinaiseen tarkoitukseensa. Kyseessä on käytöstä jäänyt hautausmaa ja paikalla saattaa olla aiemmasta hiekanotosta huolimatta jäänteitä vainajista. Tarkempaa tietoa hautausmaan käytöstä ei tämän selvityksen yhteydessä tehty, mutta kenties tarkempi arkisto- tai maastotutkimus voisi asiaa selventää |
| metsakeskus.1000034904 |
405 |
Lahdenkangas |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
553612.00000000 |
6759610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034904 |
Salpalinjan varustuksia Vilkjärven kylän koillispuolella.
Vain pieni osa kohteesta on tarkastettu maastossa maantien 3864 parantamishankkeen yhteydessä (2018). Muilta osin rajaus on suuntaa antava ja tehty lidar-aineiston pohjalta. Kohde on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000034905 |
405 |
Vilkjärvi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
553584.00000000 |
6759455.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034905 |
Salpalinjan varustuksia Vilkjärven kylän koillispuolella
Vain pieni osa kohteesta on tarkastettu maastossa maantien 3864 (Ylämaantie) parantamishankkeen yhteydessä (2018). Muilta osin rajaus on suuntaa antava ja tehty lidar-aineiston pohjalta. Kohde on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000034906 |
148 |
Halstimajängän Perävaara 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
489047.00000000 |
7640192.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034906 |
Kohde sijaitsee Halstimajängän Perävaaran etelälaidalla. Maaperä on kivikkoista. Latomuksen kohta on aukea, ympäristössä taimikkoa. Aluskasvillisuus on jäkäliä, sammalia, kanervaa, puolukkaa ja suopursua.
Suorakaiteen muotoinen, päältä tasainen kivilatomus. Sen koko on 1,4 m x 0,9 m ja 30 cm korkea. Pohjoinen-etelä suuntainen. Sijaitsee noin 80 cm vaaran reunaa seuraavan polun eteläpuolella. Kivet eivät vaikuta palaneilta, eikä latomus vaikuta liesilatomukselta. |
| metsakeskus.1000034907 |
148 |
Hautalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534641.00000000 |
7634641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034907 |
Sijaitsee Laitavaarasta etelään työntyvän niemen itäreunalla, aivan rannassa. Niemi rajaa lahtea jota kutsutaan Hautalahdeksi niemessä olevan tervahaudan vuoksi. Niemi on tasainen, maaperä on hiekkaa. Niemessä kasvaa muutama mänty ja harvaa taimikkoa. Aluskasvillisuus on ohut, paikoin pelkkiä jäkäliä ja sammalia, paikoin myös puolukkaa ja variksenmarjaa.
Tervahaudan eteläpuolella on nuotiopaikka, johon on rakennettu penkkejä. Nuotiopaikan vierestä, kuntan päältä löytyi kvartsikaavin, joten se ei välttämättä ole alkuperäisellä paikallaan. Lisäksi paikalta löytyi myös kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. Löytöpaikan viereen tehtiin koepistoja, joista kolmesta löytyi kvartsi-iskoksia, mutta yhdestäkään ei löytynyt likamaata, palaneita kiviä tai palanutta luuta.
Inarijärven pinta on säännöstelyn vuoksi noussut noin 2 m, joten mahdollisesti osa kohteesta on nykyisin veden alla.
Kohde rajautuu löytöjen ja maaston topografian perusteella. Tarkemman rajauksen saaminen vaatii tarkastusta veden pinnan ollessa alempana. |
| metsakeskus.1000034907 |
148 |
Hautalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
534641.00000000 |
7634641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034907 |
Sijaitsee Laitavaarasta etelään työntyvän niemen itäreunalla, aivan rannassa. Niemi rajaa lahtea jota kutsutaan Hautalahdeksi niemessä olevan tervahaudan vuoksi. Niemi on tasainen, maaperä on hiekkaa. Niemessä kasvaa muutama mänty ja harvaa taimikkoa. Aluskasvillisuus on ohut, paikoin pelkkiä jäkäliä ja sammalia, paikoin myös puolukkaa ja variksenmarjaa.
Tervahaudan eteläpuolella on nuotiopaikka, johon on rakennettu penkkejä. Nuotiopaikan vierestä, kuntan päältä löytyi kvartsikaavin, joten se ei välttämättä ole alkuperäisellä paikallaan. Lisäksi paikalta löytyi myös kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. Löytöpaikan viereen tehtiin koepistoja, joista kolmesta löytyi kvartsi-iskoksia, mutta yhdestäkään ei löytynyt likamaata, palaneita kiviä tai palanutta luuta.
Inarijärven pinta on säännöstelyn vuoksi noussut noin 2 m, joten mahdollisesti osa kohteesta on nykyisin veden alla.
Kohde rajautuu löytöjen ja maaston topografian perusteella. Tarkemman rajauksen saaminen vaatii tarkastusta veden pinnan ollessa alempana. |
| metsakeskus.1000034908 |
148 |
Juurakkojärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
468448.00000000 |
7627975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034908 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen Juurakkojärven länsirannalla. Eteläosa on tasaista, pohjoisosassa kuopat sijaitsevat rinteessä eri korkeuksilla. Harvaa männikköä, paikoin pieniä koivuja. Aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä, puolukkaa ja variksenmarjaa.
Lounas-koillinen suuntainen pyyntikuoppajono, joka koostuu kahdesta osasta. Jonon pituus on noin 300 m. Kuoppien koko on keskimäärin 3,1 m x 2,9 m ja syvyys 70 cm. Yhdessäkään kuopassa ei kairauksessa havaittu selvää huuhtoutumiskerrosta. |
| metsakeskus.1000034909 |
148 |
Juurakkojärvi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
469401.00000000 |
7628971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034909 |
Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsee Lemmenjoen länsirannalla, joen ja sen länsipuolisen nimettömän lammen välisellä harjanteella. Lampeen laskee Kuoskulioja. Kuopat ovat noin 30-45 m päässä Lemmenjoen kansallispuiston rajasta lounaaseen.
Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuus on jäkäliä, sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. Maaperä on kuoppien kohdalla hiekkaa, harjanteen keskellä kivikkoista. |
| metsakeskus.1000034910 |
148 |
Koiraoja |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
475242.00000000 |
7636070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034910 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen alajuoksulla, noin 2 km Lemmensuusta lounaaseen, pienen Koiraojan koillispuolella. Maasto on tasaista hiekkakangasta, jossa on pari juoluaa sekä umpeenkasvaneita juoluoita. Alueella kasvaa tiheähköä sekametsää, mäntyä ja koivua. Aluskasvillisuus on sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. Osa kuopista on joko osittain tai kokonaan täynnä vettä, lisäksi useiden kuoppien pohjan maa on märkää.
Kohteessa on 32 pyyntikuoppaa. Kuoppien koko on keskimäärin 3,4 m x 3,2 m ja syvyys 70 cm. Ne sijaitsevat Lemmenjoen alajuoksulla, pohjoispää on noin 1,6 km Lemmensuusta lounaaseen. Eteläpää on Koirajärvestä laskevan pienen Koiraojan koillisrannalla. Pääosa kuopista on etelälounas-pohjoiskoillinen suuntaisena, hieman kaareutuvana jonona, joka ulottuu Koiraojasta Lemmenjoen rantaan. Kuoppajono on noin 600 m pitkä. Koiraojan rannassa on lyhyempi, luode-kaakko suuntainen jono, joka on noin 200 m pitkä. |
| metsakeskus.1000034911 |
148 |
Koiraoja 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
475321.00000000 |
7636382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034911 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen törmässä, joen itärannalla, noin 1,6 km lounaaseen joen suusta. Kohde on suunnilleen itäpuolella olevan soikean, nimettömän, lammen keskikohdalla. Maaperä on hiekkaa. Törmän päällä on kasvaa mäntyjä, aluskasvillisuus on ohut, pääosin jäkäliä ja sammalia.
Koiraojan pyyntikuoppaketjun pohjoisimman kuopan kohdalla joen törmässä havaittiin palanutta luuta ja palaneita kiviä. Lisäksi törmässä oli punaiseksi palanutta maata noin 20-30 cm nykyisen maanpinnan alapuolella. Paikalla ei havaittu kvartsi-iskoksia tai hiiltä. Mahdollinen esihistoriallinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000034913 |
505 |
Numminen (Nummis) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
405356.00000000 |
6714820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034913 |
Paikalla sijaitsee mahdollisesti Nummisen kylänpaikka, jossa on ollut 1700-luvun alkupuolella kolme tilaa. Vuoden 1733 kartan ja maastokartan 2019 vertailun perusteella vaikuttaa, että Nummisen kylän paikka on autioitunut nykypäivään tullessa ainakin osittain ja kynnetty pelloksi. Muiden historiallisten karttojen tarkastelun perusteella autioituminen on tapahtunut mahdollisesti Nordbon kartanon perustamiseen liittyen ja todennäköisesti 1800-luvulla pitäjänkartan laatimisvaiheen jälkeen eli 1800-luvun loppupuoliskolla. Vanhin maininta Nummisista on vuodelta 1507, jolloin käräjillä käsiteltiin Nummisen ja Halkian välisen rajan asiaa. Tuolloin Numminen oli osa Porvoota. Numminen oli alunperin suuri, yli 10 tilan kylä, josta lahjoitettiin 9 tilaa vuonna 1606 Henrik Wreden leskelle, Gertrud von Ungernille. On mahdollista, että Numminen oli moniasuinpaikkainen kylä Orimattilan Kuivannon tapaan ja yksi kylän asutuspaikoista on voinut sijaita nykyisen Frugårdin (Alikartano) kohdalla.
Nummisten aluetta inventoitiin vuoden 2020 keväällä ja erityisesti kiinnitettiin huomiota autioituneeseen kylätonttiin Mustijokeen laskevan uoman molemmin puolin. Alueelle on merkitty asutusta vuoden 1733 kartassa ja vielä 1800-luvun alussa, mutta alue on autioitunut myöhemmin 1800-luvulla. Ilmeisesti asutus on siirtynyt ylemmäs mäkeen, pois viljelymaaksi sopivalta savikolta. Lasku-uoman Pohjoisrannalta törmän päältä löytyi kahdesta kohtaa noin 2 metrin levyinen kumpu, josta toisessa näkyi palanutta kiveä ja tiiltä ja toinen oli ruohon peitossa. Kyseessä voisivat olla uunien jäännökset. Mitään kivijalkaan selvästi liittyvää rakennetta ei havaittu. Rinteeseen oli kuitenkin vyörytetty muutamia kivijalkaan sopivia kiviä.
Uoman eteläpuolella pellon reuna loppuu aivan uoman rinteen yläosaan. Uoman kurussa oleviin painaumiin oli kasautunut kantikkaita kiviä, jotka vaikuttivat olevan peräisin rakennusten kivijaloista. Kohta missä kummut ovat oli kyntämätön. Ilmeisesti pellolla olevat rakennusten jäännökset on työnnetty pellon reunan yli. Viitteitä mistään säilyneistä rakenteista ei eteläpuolella havaittu. |
| metsakeskus.1000034914 |
98 |
Okeroinen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
421480.00000000 |
6761375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034914 |
Okeroisten kylätontteja ympäröiviä peltoalueita tutkittiin vuonna 2002 pintapoimintaa, kairauksia ja koekuoppia käyttäen. Tällöin paikalta (Alikylän tutkimusalue numero 1) löytyi pintapoiminnassa historiallisen ajan materiaalin lisäksi rautakautista keramiikkaa (KM 2002038:9-13). Alueelle kaivettiin neljä koekuoppaa paikoille, joista pintapoiminnasta löytyi rautakautista keramiikkaa sekä pronssiesine (pronssirengas KM 2002038:1). Kolmesta koekuopasta löytyi kyntökerroksen alainen kulttuurikerros. Kairauksissa tämä kulttuurikerros havaittiin noin parinkymmenen metrin säteellä koekuopista.
Vuonna 1998 oli toisella puolella Ala-Okeroistentietä havaittu kevyenliikenteen väylän työmaalla kaksi tulisijaa, jotka tutkittiin kaivauksin. Niistä paremmin säilyneestä saatiin radiohiiliajoitus Hel-4196: 490+/-90 BP.
Näiden havaintojen perusteella kohdetta ei ole aikanaan merkitty muinaisjäännösrekisteriin.
Syksyllä 2017 alueelta on metallinetsinnässä löytynyt hiekkapellon kyntökerroksesta rautakautinen pyöreän riipuksen katkelma sekä kulkusen katkelma ja kuulamainen punnus (ks. alakohteet), diar. KM 42036.
Riipuksen katkelman löytökohta on keskellä aluetta, jossa vuonna 2002 todettiin muokkauskerroksen alainen kulttuurikerros. Kulkusen katkelman löytökohta on siitä noin sata metriä itäkaakkkoon. Peltoaluetta tarkastettiin metallinilmaisinlöytöjen vuoksi syksyllä 2021. Edellä mainittujen löytökohtien välisellä alueella pellossa havaittiin runsaasti palanutta kiveä, mikä viittaa siihen, että alueella on ollut asutusta laajemmallakin alueella kuin aiemmin todetun muokkauskerroksen alaisen kulttuurikerroksen kohdalla. Alue on topografisesti suoraa jatketta lounaispuolella olevalle Okeroisten Alikylän historiallisen ajan kartoissa näkyvälle kylätontille (muinaisjäännösrekisterissä kohteina 1000024035 Okeroinen ja 1000024127 Okeroinen, molempien lajina mahdollinen muinaisjäännös), mutta se on kaikissa historiallisissa kartoissa peltoa.
Paikalla on vuoden 2002 tutkimusten löytöjen (rautakautista keramiikkaa) ja koekuopissa kyntökerroksen alla havaitun ehjän kulttuurikerroksen perusteella selvästi kiinteä muinaisjäännös, vaikka kohdetta ei aikanaan olekaan sellaisena muinaisjäännösrekisteriin merkitty. Löytöjen luonteen ja kulttuurikerroksen perusteella kohde on asuinpaikka. Tarkastushavaintojen (palanutta kiveä) perusteella asutusjäännöksiä on saattanut säilyä myös tämän alueen itäpuollella. Metallinilmaisinlöytöinä saadut rautakautiset esineet vahvistavat käsitystä, että muinaisjäännös ajoittuu osittain jo rautakaudelle. Muinaisjäännös on löytöjen ja havaintojen perusteella rajattu siten, että se sisältää pellon keskiosan. Muinaisjäännösalue rajautuu luoteessa löydöttömään peltoalueeseen, koillisessa Ala-Okeroistentiehen, kaakossa harjanteelta laskevaan peltorinteeseen ja etelässä kylätonttikohteeseen 1000024127 Okeroinen (mahdollinen muinaisjäännös). Kohteen sijainniksi on merkitty rajauksen keskikoordinaatteja kuvaava piste P 6761375 I 421480. |
| metsakeskus.1000034914 |
98 |
Okeroinen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
421480.00000000 |
6761375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034914 |
Okeroisten kylätontteja ympäröiviä peltoalueita tutkittiin vuonna 2002 pintapoimintaa, kairauksia ja koekuoppia käyttäen. Tällöin paikalta (Alikylän tutkimusalue numero 1) löytyi pintapoiminnassa historiallisen ajan materiaalin lisäksi rautakautista keramiikkaa (KM 2002038:9-13). Alueelle kaivettiin neljä koekuoppaa paikoille, joista pintapoiminnasta löytyi rautakautista keramiikkaa sekä pronssiesine (pronssirengas KM 2002038:1). Kolmesta koekuopasta löytyi kyntökerroksen alainen kulttuurikerros. Kairauksissa tämä kulttuurikerros havaittiin noin parinkymmenen metrin säteellä koekuopista.
Vuonna 1998 oli toisella puolella Ala-Okeroistentietä havaittu kevyenliikenteen väylän työmaalla kaksi tulisijaa, jotka tutkittiin kaivauksin. Niistä paremmin säilyneestä saatiin radiohiiliajoitus Hel-4196: 490+/-90 BP.
Näiden havaintojen perusteella kohdetta ei ole aikanaan merkitty muinaisjäännösrekisteriin.
Syksyllä 2017 alueelta on metallinetsinnässä löytynyt hiekkapellon kyntökerroksesta rautakautinen pyöreän riipuksen katkelma sekä kulkusen katkelma ja kuulamainen punnus (ks. alakohteet), diar. KM 42036.
Riipuksen katkelman löytökohta on keskellä aluetta, jossa vuonna 2002 todettiin muokkauskerroksen alainen kulttuurikerros. Kulkusen katkelman löytökohta on siitä noin sata metriä itäkaakkkoon. Peltoaluetta tarkastettiin metallinilmaisinlöytöjen vuoksi syksyllä 2021. Edellä mainittujen löytökohtien välisellä alueella pellossa havaittiin runsaasti palanutta kiveä, mikä viittaa siihen, että alueella on ollut asutusta laajemmallakin alueella kuin aiemmin todetun muokkauskerroksen alaisen kulttuurikerroksen kohdalla. Alue on topografisesti suoraa jatketta lounaispuolella olevalle Okeroisten Alikylän historiallisen ajan kartoissa näkyvälle kylätontille (muinaisjäännösrekisterissä kohteina 1000024035 Okeroinen ja 1000024127 Okeroinen, molempien lajina mahdollinen muinaisjäännös), mutta se on kaikissa historiallisissa kartoissa peltoa.
Paikalla on vuoden 2002 tutkimusten löytöjen (rautakautista keramiikkaa) ja koekuopissa kyntökerroksen alla havaitun ehjän kulttuurikerroksen perusteella selvästi kiinteä muinaisjäännös, vaikka kohdetta ei aikanaan olekaan sellaisena muinaisjäännösrekisteriin merkitty. Löytöjen luonteen ja kulttuurikerroksen perusteella kohde on asuinpaikka. Tarkastushavaintojen (palanutta kiveä) perusteella asutusjäännöksiä on saattanut säilyä myös tämän alueen itäpuollella. Metallinilmaisinlöytöinä saadut rautakautiset esineet vahvistavat käsitystä, että muinaisjäännös ajoittuu osittain jo rautakaudelle. Muinaisjäännös on löytöjen ja havaintojen perusteella rajattu siten, että se sisältää pellon keskiosan. Muinaisjäännösalue rajautuu luoteessa löydöttömään peltoalueeseen, koillisessa Ala-Okeroistentiehen, kaakossa harjanteelta laskevaan peltorinteeseen ja etelässä kylätonttikohteeseen 1000024127 Okeroinen (mahdollinen muinaisjäännös). Kohteen sijainniksi on merkitty rajauksen keskikoordinaatteja kuvaava piste P 6761375 I 421480. |
| metsakeskus.1000034914 |
98 |
Okeroinen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
421480.00000000 |
6761375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034914 |
Okeroisten kylätontteja ympäröiviä peltoalueita tutkittiin vuonna 2002 pintapoimintaa, kairauksia ja koekuoppia käyttäen. Tällöin paikalta (Alikylän tutkimusalue numero 1) löytyi pintapoiminnassa historiallisen ajan materiaalin lisäksi rautakautista keramiikkaa (KM 2002038:9-13). Alueelle kaivettiin neljä koekuoppaa paikoille, joista pintapoiminnasta löytyi rautakautista keramiikkaa sekä pronssiesine (pronssirengas KM 2002038:1). Kolmesta koekuopasta löytyi kyntökerroksen alainen kulttuurikerros. Kairauksissa tämä kulttuurikerros havaittiin noin parinkymmenen metrin säteellä koekuopista.
Vuonna 1998 oli toisella puolella Ala-Okeroistentietä havaittu kevyenliikenteen väylän työmaalla kaksi tulisijaa, jotka tutkittiin kaivauksin. Niistä paremmin säilyneestä saatiin radiohiiliajoitus Hel-4196: 490+/-90 BP.
Näiden havaintojen perusteella kohdetta ei ole aikanaan merkitty muinaisjäännösrekisteriin.
Syksyllä 2017 alueelta on metallinetsinnässä löytynyt hiekkapellon kyntökerroksesta rautakautinen pyöreän riipuksen katkelma sekä kulkusen katkelma ja kuulamainen punnus (ks. alakohteet), diar. KM 42036.
Riipuksen katkelman löytökohta on keskellä aluetta, jossa vuonna 2002 todettiin muokkauskerroksen alainen kulttuurikerros. Kulkusen katkelman löytökohta on siitä noin sata metriä itäkaakkkoon. Peltoaluetta tarkastettiin metallinilmaisinlöytöjen vuoksi syksyllä 2021. Edellä mainittujen löytökohtien välisellä alueella pellossa havaittiin runsaasti palanutta kiveä, mikä viittaa siihen, että alueella on ollut asutusta laajemmallakin alueella kuin aiemmin todetun muokkauskerroksen alaisen kulttuurikerroksen kohdalla. Alue on topografisesti suoraa jatketta lounaispuolella olevalle Okeroisten Alikylän historiallisen ajan kartoissa näkyvälle kylätontille (muinaisjäännösrekisterissä kohteina 1000024035 Okeroinen ja 1000024127 Okeroinen, molempien lajina mahdollinen muinaisjäännös), mutta se on kaikissa historiallisissa kartoissa peltoa.
Paikalla on vuoden 2002 tutkimusten löytöjen (rautakautista keramiikkaa) ja koekuopissa kyntökerroksen alla havaitun ehjän kulttuurikerroksen perusteella selvästi kiinteä muinaisjäännös, vaikka kohdetta ei aikanaan olekaan sellaisena muinaisjäännösrekisteriin merkitty. Löytöjen luonteen ja kulttuurikerroksen perusteella kohde on asuinpaikka. Tarkastushavaintojen (palanutta kiveä) perusteella asutusjäännöksiä on saattanut säilyä myös tämän alueen itäpuollella. Metallinilmaisinlöytöinä saadut rautakautiset esineet vahvistavat käsitystä, että muinaisjäännös ajoittuu osittain jo rautakaudelle. Muinaisjäännös on löytöjen ja havaintojen perusteella rajattu siten, että se sisältää pellon keskiosan. Muinaisjäännösalue rajautuu luoteessa löydöttömään peltoalueeseen, koillisessa Ala-Okeroistentiehen, kaakossa harjanteelta laskevaan peltorinteeseen ja etelässä kylätonttikohteeseen 1000024127 Okeroinen (mahdollinen muinaisjäännös). Kohteen sijainniksi on merkitty rajauksen keskikoordinaatteja kuvaava piste P 6761375 I 421480. |
| metsakeskus.1000034915 |
71 |
Riihikaarto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
423408.00000000 |
7096892.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034915 |
Haapaveden eteläosassa sijaitsevan Rahkasuon länsipuolella sijaitsevalla Riihikaarrolla on peruskartalle merkitty useampia tervahautoja. Näistä kahden metsätien vaiheille merkirtyn aluetta tarkastettiin keväällä 2014. Suon länsipuolta etäämpänä noudattavalta metsätieltä noin 12-15 m länteen todettiin parikymmentä metriä peruskartan tervahautamerkin eteläpuolelta tervahauta, jonka kynä on idässä. Se on halkaisijaltaan noin 12 m ja noin 1,5 m syvä valleilta pohjalla. Ympäristössä on siihen liittyviä pieniä kuoppia ja kuopanteita. Länteen maasto muuttuu varsin kiviseksi.
Samassa yhteydessä tarkastettiin aluetta tästä tervahaudasta pohjoiseen, jossa noin 390 m luoteeseen, ja edelleen samaa harjannetta noin 220 m luoteeseen, metsästysmajan kaakkois- ja luoteispuolella, on kaksi todennäköistä pyyntikuoppaa metsätien koillispuolella (kohde Riihikaarto metsästysmaja). Pohjoisempana tien koillispuolelle peruskartalle merkittyä tervahautaa ei maastossa kuitenkaan paikannettu.
Pyyntikuoppien ja metsästysmajan ympäristön alueella ja niistä pohjoiseen on tien koillipuolella runsaasti maa-aineksen pusikoituneita ottokuoppia, joiden teossa alueen topografia on häiriintynyt, ja myös mahdolliset muinaisjäännökset sekä kulttuuriperintökohteet ovat voineet tuhoutua.
Lähialueella peruskartalle on merkittyinä useita tervahautoja, joiden sijaintialueita ei voitu kevään 2014 tarkastuksessa havainnoida. |
| metsakeskus.1000034916 |
148 |
Ilkiäjärvenoja |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
498463.00000000 |
7643576.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034916 |
Kohde sijaitsee Kortelammen eteläpuolella, aivan retkeilyreitin vieressä. Poterot ja kämppä sijaitsevat kallion päällä, joka kaakkoisreunaltaan on 3-5 m metriä korkea, lähes pystysuora, kallioseinä. Alueella kasvaa harvaa, eri-ikäistä mäntymetsää. Aluskasvillisuus on ohut, jäkäliä, sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa.
Kämpän jäännös, josta on kaksi hirsikertaa jäljellä. Sen koko on 4,8 m x 2,5 m, luode-kaakko suuntainen. Lounaan puoleisen pitkän seinän keskikohdalla, sen ulkopuolella, on uunin jäännös. Uunin koko on noin 70 cm x 70 cm. Kamanakivi on seinän vieressä, eli uunia on lämmitetty kämpän sisältä päin. Salvokset ovat suorakulmaiset, hirsien alapuolella. Vieressä olevien suurten kivien alla on säilyketölkkejä.
Kämpän ympärillä on kehä poteroita, kuusi kappaletta. |
| metsakeskus.1000034917 |
148 |
Kortelampi 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
498910.00000000 |
7644315.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034917 |
Kortelampi sijaitsee Juutuanjoen pohjoisrannalla, Inarin kylän länsipuolella. Kohde sijaitsee Kortelammen itärannalla, sen pohjoisosassa. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuus on ohut, jäkäliä, sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. Maaperä on kivikkoista moreenia.
Paikalla on kaksi poteroa. Niistä pohjoisempi on suora ja noin 2 m pitkä. Siitä noin 8 m etelään on kahden miehen potero, eli loivan v:n muotoinen kaivanto, jossa on suora kivinen valli lammen rannan puolella. Myös kaivannon pohja on erittäin kivinen. Valli ja potero ovat noin 3 m pitkiä. |
| metsakeskus.1000034918 |
148 |
Kortelampi 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
498821.00000000 |
7644231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034918 |
Kortelampi sijaitsee Inarin kylän länsipuolella. Kohde sijaitsee Kortelammen itärannalla, lammen keskivaiheilla. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuus on ohut, jäkäliä, sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. Maaperä on kivikkoista moreenia.
Kahden miehen potero, joka on noin 3 m pitkä ja 60 cm syvä. Valli on v-muotoinen toiseen suuntaan, niin että koko rakennelma on muodoltaan vinoneliö. Vallin ja kaivannon väliin jää vinoneliön muotoinen tasanne. Valli koostuu kivistä ja hiekasta. Potero sijaitsee loivassa rinteessä niin että valli on alarinteen puolelta noin 40 cm korkea. |
| metsakeskus.1000034919 |
148 |
Kortelampi 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
498775.00000000 |
7644052.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034919 |
Kortelampi sijaitsee Inarin kylän länsipuolella. Kohde sijaitsee Kortelammen itärannalla, lammen keskivaiheilla. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuus on ohut, jäkäliä, sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. Maaperä on kivikkoista moreenia.
Pieni, lähes pyöreä potero, joka on hyvin maatunut, muistuttaen lähes pyyntikuoppaa. Poteron koko on 2 m x 1,5 m ja 50 cm syvä. |
| metsakeskus.1000034920 |
148 |
Kortelampi 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
498689.00000000 |
7643851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034920 |
Kortelampi sijaitsee Inarin kylän länsipuolella. Kohde sijaitsee Kortelammen itärannalla, lammen keskivaiheilla. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuus on ohut, jäkäliä, sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. Maaperä on kivikkoista moreenia.
Järven eteläpäädyn niemessä on kolme poteroa vierekkäin muutaman metrin välein. Potero 1 on kaivettu maakivien väliin, ja suuret maakivet rajoittavat ampumasektoria. Poteron reunassa on puisen ampumatuen jäänteitä jäljellä. Kuopan koko on 1,5 m x 1 m.
Potero 2 on edellisen eteläpuolella, ja on kaivettu suuren maakiven taakse. Kuoppa on kooltaan noin 1,5 m x 1 m.
Potero 3 on edellisestä kaakkoon. Se on pieni kuoppa suuren maakiven takana ja sen jatkona on kivistä tehty valli. |
| metsakeskus.1000034921 |
148 |
Kortevaara SW |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
498844.00000000 |
7643641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034921 |
Kortevaara sijaitsee Inarin kylän länsipuolella, Juutuanjoen pohjoisrannalla. Kohde sijaitsee Kortevaaran lounaispäässä, voimalinjan kohdalla. Puolustusvarustuksen lounaispuolella virtaa puro Kortelammesta Juutuanjokeen. Alueen maasto on hyvin kivikkoista ja lohkareista. Voimalinjan alue on aukeaa, ja siitä on äskettäin raivattu suurimpia puita.
Kohteessa on kahdeksan poteroa luode-kaakko suuntaisessa rivissä. Seitsemän poteroa lounaispäässä ovat varsin tiiviisti noin 130 m matkalla, ja kahdeksas potero on niistä noin 170 m päässä. Joten kaikkiaan puolustusvarustuksen pituus on noin 300 m.
Potero 1 sijaitsee voimalinjan mutkan kohdalla. Se on kaivettu kiviseen maahan pienen nyppylän päälle. Kuopan koko on noin 2 m x 1,5 m ja 60 cm syvä. Länsipuolella on valli. Poteroon johtaa matala ryömintähauta idästä päin, sen syvyys on vain noin 30 cm.
Potero 2 sijaitsee edellisestä itään, metsän reunassa. Se on kahden suuren maakiven väliin kivistä kasattu kaareva valli, joka on noin 70 cm korkea ja syvä, siinä 2-4 kerrosta kiviä. Poteron koko on noin 1,3 m x 1,2 m.
Potero 3 sijaitsee edellisestä etelään, voimalinjan kohdalla. Se on maahan kaivettu kuoppa, kooltaan 1,7 m x 1,6 m ja 60 cm syvä. Siinä on valli lounaan puolella.
Potero 4 on pieni kaivettu kuoppa metsä reunassa. Sen koko on 1,3 m x 0,7 m ja 70 cm syvä.
Potero 5 on kaivettu suuren maakiven taakse ja reunustettu kivillä. Kuopan koko on 1,4 m x 0,8 m ja 80 cm syvä.
Potero 6 on kolmen maakiven taakse osin kaivettu kuoppa, valli koillispuolella. Kuopan koko on 1,4 m x 1,1 m ja 90 cm syvä.
Potero 7 on tehty suurten kivien väliin, suojaa on täydennetty pienemmistä kivistä tehdyllä muurilla. Poteron koko on noin 90 cm x 90 cm ja myös syvyys on 90 cm.
Potero 8 on kauempana toisista. Se on tehty kallioliuskan taakse, sivuille on tehty kivivallit. Koko on 1,7 m x 1,3 m ja syvyys noin 60 cm. |
| metsakeskus.1000034922 |
148 |
Laanilantulli |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
513951.00000000 |
7581052.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034922 |
Kohde sijaitsee heti Sodankylän ja Inarin kunnanrajan pohjoispuolella, valtatien 4 itäpuolella olevan P-paikan vieressä.
Vanhan tullirakennuksen pohja? sekä toisen maailmansodan aikaisia rakenteita. Paikalla on kolme rakennuksen kivijalkaa, joista kaksi on räjäytetty. Alueella on myös 17 ajoneuvosuojaa, viisi poteroa, yksi korsu ja yksi vaneriteltanpohja sekä yksi muu kuoppa. Rakenteet ulottuvat noin 350 m matkalle pohjoinen-etelä suuntaisesti. Kohde sijaitsee heti Sodankylän ja Inarin kunnanrajan pohjoispuolella, valtatien 4 itäpuolella olevan P-paikan vieressä. Kaksi rakennuksen pohjaa sijaitsevat pysähdyspaikan kaakkoispuolella sen läheisyydessä. Seitsemän ajoneuvosuojaa sijaitsee kunnanrajalta pohjoiseen. Kolme ajoneuvosuojaa ja korsu ovat P-paikan kohdalla. Loput seitsemän suojaa ovat niistä pohjoiseen. Vaneriteltanpohja sijaitsee pohjoissuunnassa pysähdyspaikan keskikohdalla ja noin 80 m itään sen reunasta. |
| metsakeskus.1000034923 |
148 |
Rautujärvi |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27028 |
496580.00000000 |
7644704.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034923 |
Rautujärvi sijaitsee Inarin kylästä länteen. Kohde sijaitsee Rautujärven itäpäässä, muutaman metrin järven rantaan johtavasta metsäautotiestä koilliseen. Korsun kohta on aukea, ympäristössä kasvaa nuorta männikköä. Maaperä on kivinen ja korsun valleissa on vain vähäistä aluskavillisuutta, lähinnä jäkäliä.
Korsu sijaitsee rantaan johtavan tieuran viereisessä rinteessä, noin 4 m tiestä. Joitakin maatuneita ja osittain palaneita seinä- ja kattorakenteiden jäänteitä on jäljellä. Kuopan koko on noin 4 m x 3 m. Säilyneen nurkkatolpan perusteella sisätilan koko on alun perin ollut noin 2,5 m x 2,5 m. Korsu on mahdollisesti tehty sodan jälkeen tilapäiseksi majoituspaikaksi tai sitten se on sodanaikainen. Kuopassa on ainakin kolmen kamiinan jäänteet ja muuta roskaa. |
| metsakeskus.1000034928 |
698 |
Airis-Raanselkä |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
474425.00000000 |
7390863.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034928 |
Kohde sijaitsee kuivalla mäntykankaalla, kivijalan pohjoispuolelta kulkee hiekkatie länteen.
Kohteessa on asumus, jonka koko on 22 x 10 m. Pitkät sivut kulkevat itä - länsi - suuntaisesti. Maassa on sodanaikainen saksalaisparakin betoninen kivijalka. Mitään muuta rakennuksesta ei ole jäljellä. Pohja on tasoitettu hiekka. Betonijalan paksuus on 20 cm ja korkeus 50 cm. Pohjan alueella on pellin ja sinkkiastian palasia. |
| metsakeskus.1000034929 |
698 |
Kulusniemi |
10007 |
12005 |
13067 |
11042 |
27028 |
461923.00000000 |
7378096.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034929 |
Kohde sijaitsee Olkkajärven itäpään Kulusniemen ja Rovaniemi - Kemijärvi rautatien välillä. Maasto on järven rannassa hiekkakangasta, keskiosaltaan rata on rakennettu suolle ja itäpää on jälleen hiekkaista mäntykangasta.
Kohteen kuvaus Kohteessa on junaradan pohja Kuluksen asemalta Kulusniemeen. Kulusniemen päässä on radassa ollut kääntöpaikka ja rata on siellä osittain kaksiraiteinen. Rata oli saksalaisten huoltoreitti Kuluksen asemalta vesitasolentosatamaan, jossa lentokoneet tankattiin. Kääntöpaikalla ensimmäinen raide on rannanpuoleisesta radasta, jossa näkyy hiekkapenkka ja lahonneita ratapölkkyjä. Toinen raide on sijainnut nykyisellä tiellä, joka on rakennettu ylärinteen radan paikalle. Alimmainen, aito ratapenkka on 5 m ja paikoin 1,5 m korkea hiekkapenkka. Keskivaiheilla ratapenkka nousee 3 m suosta ja on 10 metriä leveä. Kiskot on koottu pois, mutta ratapölkyt näkyvät vielä osittain ja tuntuvat penkkaa ajettaessa. Rata päättyy Rovaniemi - Kemijärvi rautatiehen pisteessä x 3462917 y 7380810 (YKJ). Radan yhtymäkohdasta 50 pohjoiseen on Kuluksen aseman vesitorni, joka on hiljattain räjäytetty VR:n toimesta.
Kuluksen asemalla on 3 isoa rakennusta, kellari ja pari aittaa. Asemarakennus sijaitsee pisteessä: x 3463298 y 7381038 (YKJ). |
| metsakeskus.1000034931 |
698 |
Ryssänlampi vankileiri |
10007 |
12001 |
13000 |
11042 |
27000 |
468784.00000000 |
7375728.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034931 |
Kohde sijaitsee Saha-Mustaseljästä Ryssänlammelle kulkevan matalan harjun laella, hiekkatien ja Inumaaavan välisessä maastossa. Vankileirin kämppä on hiekkatien lounaispuolella aivan tien ojan tuntumassa. Maasto on kuusia ja koivuja kasvava metsä.
Kohteessa on vankikämpän jäännös, jonka koko on 3 x 2,5 m. Pitkä sivu kulkee idästä länteen. Kämpän kaakkoiskulmassa on 1 x 1 m kokoinen lieden kiviraunio, joka on 30 cm korkea. Lieden vieressä eteläsivun keskellä on oviaukko. Seinät näkyvät neliön muotoisina turvevalleina ja nurkissa näkyy 3 kerrosta pieniä hirsiä, jotka ovat salvettu alhaaltapäin koirankaulalle. Osa on sahattu ja osa katkottu
kirveellä. Kohteen itäpuolelta kulkee metsäautotie 2 m päässä. Metsähallituksen tiedoissa vankikämppiä oli merkitty myös Kankaan lounaisreunalle, Inuma-aavan reunaan. Näistä kämpistä ei inventoinnissa kuitenkaan saatu havaintoa. |
| metsakeskus.1000034932 |
698 |
Pajakkalmmit vankileiri |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
430948.00000000 |
7352071.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034932 |
Kohde sijaitsee Pajakkalampien länsi- ja pohjoispuolisella kivisellä mäntykankaalla ja osittain Pajakkalampia ympäröivällä suolla, jossa kasvaa koivuja.
Kohteessa on viisi vankikämppärakennusta, joista yhteen on myöhemmin tehty räkkäsuoja. Katso tarkemmat kuvaukset alakohteet-välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000034933 |
698 |
Viitaköngäs vankileiri |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
434166.00000000 |
7359869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034933 |
Kohde sijaitsee Reutuojan länsirannalla. Paikalla kasvaa mäntymetsä ja Reutuojan rannassa on heinäkasvillisuutta, pajukkoa ja koivikkoa. Leirin alue erottuu osittain heinäkenttänä. Alueelle johtaa polku, joka kulkee leirille johtanutta hevostietä.
Kohteessa oli havaittavissa 6 rakennuksen pohjaa, joista kaksi on jonkinlaista suorakaiteen muotoista parakkia, yksi on kellari ja yksi sauna. Kahden rakennelman hahmo ja merkitys on epäselvä. Alueella on muutamia pieniä kiveyksiä ja tulisijan pohjia, joista yhdestä löytyi tupakka-askin jäänteet turpeen alta. Lisätietoja alakohteet-välilehdellä. |
| metsakeskus.1000034934 |
698 |
Lautavaara 1 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
470111.00000000 |
7388764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034934 |
Kohde sijaitsee Vikajärven Lautavaarassa Rovaniemeltä Kemijärvelle menevän tien länsipuolella noin 50 m etäisyydellä tiestä. Kemijärven tiestä lähtee hiekkatie, joka kiertää kohteen länsi ja pohjoispuolelta. Kohteen rauniot näkyvät hiekkatielle.
Alueella kasvaa kuivahko kangasmetsä valtalajinaan mänty. Maaperä on moreeniharjua.
Kohteessa on kolme rakennuksen betonista kivijalkaa, juoksuhautoja ja epämääräisiä kaivantoja. Taisteluhaudat ovat noin 20 metriä pitkiä. Haudoissa on lahonneita puurakennelmia ja kiveyksiä. Haudat ovat noin metrin leveitä ja syvyisiä. |
| metsakeskus.1000034935 |
698 |
Lautavaara 2 |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
469544.00000000 |
7388770.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034935 |
Kohde sijaitsee Vikajärven Lautavaarassa Rovaniemi - Kemijärvi -tien länsipuolella. Kohteen kohdalla 4 -tiessä on kallioleikkaus ja vanha, kohteen aikainen maantie kulkee kohteen itä- ja eteläpuolitse. Kohteen maasto on moreeni- ja hiekkakangasta, jossa kasvaa mäntymetsä. Osasta alueen rakennelmista on hiljattain poistettu puusto ja näillä alueilla kasvaa pieniä koivuja. Alueen eteläosa on äestetty.
Kohteessa on toisen maailmansodan aikainen saksalais- tukikohta, jossa on 20 rakennelmaa. Tukikohta on suomalaisten rakentama, rakentamisen rahoitti Saksan valtio. Tukikohdan asukaat olivat pääasiassa Itävallasta.
Kahdeksan rakennuksen pohjaa erottuu 1-1,5 metrin korkeana kivivallina, joka on metrin levyinen. Kaikissa suurissa rakennuksissa kivivallin pituus on 22 metriä ja leveys 11,5 metriä. Vallien molemmissa päädyissä on oviaukot. Lisäksi alueella on betonista valettu omakotitalon pohja, jonka keskellä on harmaista tiilistä tehty uunikiuas. Alueella on kaksi kellarimaista rakennusta, jotka erottuvat kivi ja turvevallina. Alueella on myös yksi kivestä ja turpeesta rakennettu pyöreä, 2 m korkea rakennelma, jonka keskellä on syvä kuoppa. Rakennuksissa 19 ja 20 on myös 22 x 11 metrin kokoinen kivivalli. Näissä on lisäksi toisella kyljellä 7 x 22 metrin kokoinen kivivallin reunustama tasainen alue. Rakennuksen 15 valli on puoliksi purettu. Rakennelma 16 on hirsisalvoksella reunustettu likamaan kuoppa. Alueella on myös kaivoja, ojia, kivivalleja, betonikaivonrenkaita, kamiinanjäännöksiä, säilyketölkkejä ja lasipulloja. Rakennukset on purettu tai poltettu. Rakennuksen 1 ja 18 puuosat olivat osittain hiiltyneitä. Ilmeisesti ainoa palamaton rakennelma on auton korjaukseen tehty teline, jonka puuosat ovat säästyneet.
Alueen eteläosa on laikutettu. Rakennukset on jossain vaiheessa merkattu nauhalla. Alueelle johtava nykyinen metsäautotie on tehty alkuperäisen tien päälle. Kohteen itäpuolella on kuitenkin noin 100 m matkalla alkuperäistä tietä jäljellä.
Kohteen koillispuolella nykyisen metsäautotien alkupäässä on kohde Lautavaara 1. Rovaniemi - Kemijärvi-tien toisella puolella on kohde Lautavaara 3. Lautavaaran kohdalla 4-tiessä on kallioleikkaus. Kohteessa havaittiin useassa paikassa miinaharavan avustuksella löydettyjä rautaesineitä, jotka oli kaivettu maasta.
Osa kaivetuista kuopista oli peitetty uudelleen. Rakennusten sisällä kasvaa useimmiten pientä koivikkoa tai nuorta kasvatusmetsää. |
| metsakeskus.1000034936 |
915 |
Ranta-Luttila |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
543332.00000000 |
6913087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034936 |
Rantaan johtavan tien kaakkoispuolella lehtipuuvaltaisessa maastossa sijaitsee kolme viljelyröykkiötä. Vuoden 1799 isojakokartalla on vaihtelevia aluemaisia merkintöjä, joista osa on todennäköisesti viljelyalueita. Kartan selitysosa ei ole säilynyt. Vuoden 1973 peruskartalla alue on metsämaata. |
| metsakeskus.1000034938 |
698 |
Lautavaara 3 |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
470251.00000000 |
7388591.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034938 |
Kohde sijaitsee Vikajärven Lautavaarassa hiekkaisella mäntykankaalla. Rovaniemi - Kemijärvi -tien itäpuolella, kallioleikkauksen pohjoispuolella.
Kohteessa on toisen maailmansodan aikainen saksalaistukikohta, jossa on 8 rakennelmaa. Alueella on tuotantorakennuksia, jotka on poltettu. Suurimman rakennuksen nurkissa on betonipilarit. Seinien paikat erottuvat osin kivivalleina, ja lattian alue tasoitettuna maakenttänä. Rakennuksen ympärillä on 4 juoksuhautaa kaikkiin ilmansuuntiin. Alueella on myös suuri kellaria muistuttava rakennuksen pohja, jossa on metrin korkuiset maavallit, ja lattia on kaivettu noin metrin syvyyteen. Yhden rakennuksen päällä on kaksi kuorma-auton koppia, rautasänky, kolmea eri tyyppiä olevia kaminoita, rautasalkkuja ja öljykamiinoita. Lisäksi alueella on kaivoja kuoppia ja tiiliuuni. Uusi tie on tehty vanhan tien päälle. Tien silmukan takana on alkuperäistä tietä jäljellä. Kohteen vierestä kulkee vanha Rovaniemi-Kemijärvi tie, aivan nykyisen tien itäpuolella. |
| metsakeskus.1000034939 |
698 |
Lautavaara 4 |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
470530.00000000 |
7389405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034939 |
Kohde sijaitsee Vikajärven Lautavaarassa Rovaniemi - Kemijärvi -tien länsipuolella, Lautavaaran itärinteellä. Maasto on kivistä hiekkakangasta, jossa kasvaa kuivahko mäntymetsä.
Kohteessa on toisen maailmansodan aikainen saksalaistukikohta, jossa on 44 rakennelmaa. Niiden lisäksi on lukuisia kuoppia jätekasoja ja kiveyksiä. Rakennelmat ovat pääasiassa olleet rakennuksia, joissa on betonilaatta rakennuksen pohjana tai betonista valetut kivijalat. Useassa rakennuksessa on harmaatiilestä tehdyt savupiiput, jotka ovat romahtaneet rakennusten päälle. Rakennuksissa on 1-3 uuninrauniota, ja niihin liittyviä kaminoita. Alueen kaakkoispäässä on tuotantorakennuksia ja kaakkoisosassa on terva- ja sähkötehtaat. Yhdessä rakennuksessa on harmaatiilistä tehty seinä pystyssä. Alueen lounaisosassa on 8 kpl. suuria kivivallin ja ojan reunustamia rakennelmia. Pisin niistä on 50 m.
Alueen koillisessa, lounaisessa ja läntisessä kulmassa on kivivalleista tehdyt tuliasemat. Suurin osa rakennuksista on ilmeisesti ollut lautaparakkeja, ja ainakin osa on poltettu päätellen hiiltyneistä puuosista. Yksi rakennelmista on korkea kylmämuurattu valli, ja sen vieressä on syvä kellarin tapainen kuoppa. Irtolöytöinä alueelta löytyivät kaksi auton moottoria, joista toinen on MB. sekä VW:n runko.
Aluetta halkoo pohjois- ja eteläsuunnassa hiekkatie, ja keskivaiheilla itään lähtee ajoura. Luultavasti nämä ovat olleet tukikohdan pääteitä. Kohteen länsiosa on kivistä moreeniharjua, itäosa on hiekkaisempaa. Kohteen pohjoispuolella on linkkimasto, ja eteläpuolella kulkee Rovaniemi - Kemijärvi tie. Kohteen koillispuolella on leirin ampumarata (lautavaara5) ja länsipuolella kohteet Lautavaara 1,2,3. Armeija käyttää aluetta harjoitusmaastona, alueella on myöhempiä armeijan kaivantoja. |
| metsakeskus.1000034940 |
49 |
Gumbölen myllypato ja myllypaikka |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
368070.00000000 |
6678433.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034940 |
Gumbölen kartanon myllykosken viiden metrin korkeusero on käytetty hyväksi varhain. Jo vuoden 1750 pitäjänkartassa koskessa oli sekä ratasmylly että jalkamylly. Kirkkoherra Cajanderin aikaan vanhaan myllykoskeen rakennettiin jauhomyllyn lisäksi ryynimylly (1759) ja yksiraaminen saha (1754). Gumbölen myllykoski on ikiaikainen myllynpaikka, jossa tiedetään myllyn sijainneen viimeistään 1650, mutta todennäköisesti jo huomattavasti aiemmin. Vanha kylätie Gumbölestä pohjoiseen Nupuriin ja länteen Nybrukin ja Kärrängstorpin (Norrkulla, Kymölä) torppien kautta Nupurbölen eteläisiin peltoihin ylittää Nils Westermarckin vuonna 1758 laatimassa kartassa Gumbölenjoen padon päältä, kun se jo vuoden 1778/1781 Carl Hagströmin laatimassa kartassa seuraa nykyistä linjausta.
Tiluskartalla vuodelta 1906 näkee mylly ja pato nykyisellä paikallaan, joten on oletettavaa, että nykyinen pato on tätä edeltävältä ajalta. Myllyrakennus uudistettiin vuonna 1922, jolloin sitä laajennettiin, ja siihen rakennettiin jauhomyllyn lisäksi vesivoimakäyttöiset puimala ja saha.
1700-luvun karttojen asemoiminen kantakartan päälle osoittaisi, että myllyrakennukset olisivat sijainneet täsmälleen nykyisen padon kohdalla. Todennäköisempää on, että ne sijaitsivat juuri padon alla. Nykyinen mylly/turbiinirakennus saattaa olla samalla paikalla kuin 1700-luvun ratasmylly, ja sisältää mahdollisesti osia vanhemmasta myllyrakennuksesta. |
| metsakeskus.1000034941 |
698 |
Lautavaara 5 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
470820.00000000 |
7389767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034941 |
Kohde sijaitsee Vikajärven Lautavaaran pohjoispuolella, hiekkakankaalla, josta puut on hiljattain kaadettu. Aluetta ympäröi suo.
Kohteessa on ampumarata, jonka maaliseinän rakenteet ovat näkyvissä. Kohteessa on 12 m pitkä ja 5 m leveä hiekkavalli, jonka takana on puuseinä. Hiekkavallin päädyissä on L -muotoiset pilarit, joiden pituus on 3,1 m Leveys 2,15 m ja korkeus 2 m. Pilarit on muurattu valkoisista tiilistä. Ampumaradan ampumissuunta on ollut lännestä hiekkakankaalta itään suolle.
Toisen maailmansodan aikainen saksalaisten joukkojen ampumarata. Rataa käyttivät kohteen eteläpuolella sijaitsevan Lautavaara 4 tukikohdan sotilaat. |
| metsakeskus.1000034942 |
698 |
Raanseljänloma 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
472883.00000000 |
7390276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034942 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, joka kohteen koillispuolella laskee jyrkästi suohon. Alueella kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on varpua ja jäkälää. Kohteen alueella ei ole puita ja paikka on hyvin eroosioaltis. Bunkkerin alueella on kauttaaltaan hiekkapaljastuma ja rakennelma seinät sortuvat edelleen.
Kohteessa on neljä bunkkeria 10 m etäisyydellä toisistaan. Rakennelmat kulkevat itä-länsi suuntaisena rivinä. Bunkkereiden keskellä on ollut neliön muotoinen puurakenteilla tuettu huone, jonka koko on ollut noin 5 x 8 metriä. Huoneen molemmista päistä on lähtenyt itään ja länteen noin 7 metrin pituiset juoksuhaudat. Bunkkereiden rintamasuunta on pohjoiseen ja kulkuaukot ovat etelässä. Nykyisin bunkkerit erottuvat 1,5 m syvinä monttuina, ja niiden reunoilla on metrin korkuisia hiekkakumpuja. Siellä täällä bunkkereissa erottuu pyöreitä pystypuita ja poikittaislankkuja, jotka on sidottu pystypuihin rautalangalla. Puurakenteet ovat estäneet hiekkavallin sortumisen. Koko rakennelman pituus on noin 100 m ja leveys noin 15 m. Rakennelman pohjoispuolella hiekkadyynin edessä avautuu suo. Suon reunassa, 30 m etäisyydellä on hiilimiilurivi. Rakennelman itäisimmän ja sitä seuraavan bunkkerin välissä kulkee hiekkatie koillisesta lounaaseen. Itäisimmän bunkkerin päällä kasvaa mäntyjä, muut ovat kasvustosta vapaita. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa. Hiekka sortuu edelleen vallien reunoista. Ympärillä on ohut
turve ja jäkäläkerros. |
| metsakeskus.1000034945 |
698 |
Ala-Naarma 6 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
482628.00000000 |
7410667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034945 |
Kohde sijaitsee Ala-Naarmajärveen etelästä pistävän niemen kärjessä. Alue on tuore kangasmetsä, jossa kasvaa täysikasvuisia mäntyjä.
Kohteessa mutkittelee 50 metrin matkalla juoksuhautaa Ala-Naarmajärveen etelästä työntyvässä niemen kärjessä. Juoksuhautojen päissä on viisi tuliasemaa suunnattuna järvelle. Juoksuhauta on 50 cm leveää ja 70 cm syvyistä kaivantoa. Tuliasemat ovat neliömetrin kokoisia ja metrin syvyisiä kuoppia.
Kohde mainitaan myös inventoinnin 2002 raportissa.
Kohteen luoteispuolella on pyyntikuoppa Ala-Naarama etelä (mj-tunnus 1000011632). |
| metsakeskus.1000034949 |
743 |
Simunantien silta |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
287566.00000000 |
6965570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034949 |
Sijaintipaikka on Seinäjoen ylittävän Hamarintien nykyisen sillan pohjoispuolella, sen molemmilla rannoilla.
Inventointi 2014:
Joen itärannalla on todennäköisesti vuonna 1977 puretun Simunantiensillan vanha silta-arkku. Ennen Hamarintiensiltaa Seinäjoen on ylittänyt Törnävällä Simunantiensilta. Oletetun silta-arkun jäännös on runsaan kasvillisuuden peitossa.
Inventointi 2018:
Vanhan siltarakenteen jäännös Seinäjoen jokiuoman länsi- ja itärannalla. Jokiuoman länsirannalla oleva sillan perustus on noin 9 x 9 metrin kokoinen lohkokivien ja maan sekainen pahoin romahtanut rakenne. Osasta romahtanutta ja pyöristynyttä rakennetta näkee kuitenkin, että siinä olevat kivet on ladottu paikoilleen. Rakenteen joen puoleinen reuna on noin 1,5 metriä korkea ja länsilaita noin 0,5 metriä korkea. Joen itärannalla on vastaavan kaltainen rakenne (merkitty alakohteeksi), jonka koko on noin 6 x 8 metriä. Kohteen iästä ei ole varmuutta. Vuoden 1826 kartassa paikalle ei ole merkitty siltaa. 1840-luvun pitäjänkartta on sen verran huonokuntoinen, että siitä ei saa selvää sillan osalta. Palovakuutuskarttaan vuodelta 1866 siltaa ei ole merkitty, joten se lienee rakennettu aikaisintaan 1800-luvun lopulla. Rakenteiden kohdalla on kulkenut tie peruskartan 1957 mukaan, mutta vuoden 1969 peruskartalla tie on jo oikaistu kulkemaan nykyistä linjaansa ja siten myös sillan paikka on siirtynyt. |
| metsakeskus.1000034950 |
698 |
Ylilamminkangas |
10007 |
12011 |
13098 |
11042 |
27028 |
464361.00000000 |
7395896.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034950 |
Kohde sijaitsee Ylilamminkankaan kivisellä etelärinteellä, jossa kasvaa mäntymetsä. Kohteen länsipuolelta 15 m etäisyydeltä kulkee etelästä pohjoiseen hiekkatie.
Kohteessa on ollut saksalaisten ammusvarasto, joka on räjähtänyt taivaan tuuliin. Paikalle on pystytetty kolme puupaalua puolentoista metrin välein. Paalut on juuresta tuettu kivillä. Maastossa on sadan metrin säteellä riekaleiksi revenneitä ammuslaatikoita ja muuta rautaromua. Kohteesta on hiekkatielle 15m. |
| metsakeskus.1000034952 |
698 |
Hietikko 1 |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
475205.00000000 |
7385663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034952 |
Kohde sijaitsee Vian asemalta 850 metriä länsiluoteeseen ja Vian asemalle vievästä hiekkatiestä 180 etelään. Alue on soiden ympäröimä pieni itä - länsi -suuntainen moreeniharju, jolla kulkee toisen maailmansodan aikainen tie Vian asemalle. Alueella kasvaa nuori sekametsä.
Kohteessa on 10 x 6 m kokoisen rakennuksen pohja, joka erottuu metrin korkuisena ja levyisenä kivivallina. Rakennelman pitkät sivut kulkevat pohjoiseen. Eteläpään keskellä on oviaukko, jonka molemmin puolin kiveys jatkuu metrillä. Rakennuksen pohja on kaivettu metrin syvään. Syvimmästä kohdasta vallin päälle on matkaa 2 metriä. Rakennuksen itäpuolella on noin 30 x 30 metrin kokoinen
tasattu piha. Neljä metriä rakennuksesta pohjoiseen kulkee itä - länsi -suunnassa vanha tien pohja Vian asemalle. Rakennuksen sisällä kasvaa koivuja, mäntyjä, kuusia ja raita. Rakennus on sota-ajalta, ja muistuttaa Lautavaara 2 kohteen saksalaisia taloja.
Vian aseman ympärillä sijaitsi toisen maailman sodan aikana rakennuksia, joita on kuvailtu kylän paikallishistoriassa, Missä Vika -nimisessä kirjassa. |
| metsakeskus.1000034953 |
698 |
Syvälampi NE |
10007 |
12014 |
13000 |
11042 |
27028 |
481002.00000000 |
7411599.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034953 |
Kohteessa on 20 x 20 metrin kokoinen palanut alue, jossa ei kasva turvetta. Rungon putoamispaikalla on matala painanne. Alueella on lentokoneen alumiini- ja rautaromua. Suurimman osan romuista on ilmeisesti keräilijät vienyt pois.
Mika Sarkkinen selostaa kohdetta inventointiraportissaan seuraavasti: Kyseessä on kesällä 1941 tuhoutuneen venäläisen lentokoneen putoamispaikka. Hannu Valtosen mukaan (Lapin lentokonehylyt. Yli 20 vuotta pohjoista lentokonearkeologiaa Keski-Suomen ilmailumuseon julkaisuja 4. Helsinki 1993, s. 248) pudonnut kone on ollut Tupolev SB-2. Ilmeisesti ainakin yksi lentäjä on pelastunut, sillä järven rannalta on löydetty laskostettu laskuvarjo. Inventoinnin aikana kuultiin, että putoamispaikan luota olisi löydetty myös jonkinlaisia papereita, joiden mukaan ainakin yksi lentäjistä olisi ollut nainen. Paikasta kertoo myös K. M. Wallenius (1951, s. 25). Hänen mukaansa koneenkappaleiden joukossa olisi ollut luitakin. Pyhäjärven erakon Vihtori Luokilan kerrotaan mm. tehneen uistimia moottorin jäähdyttimen kuparipellistä.
Inventoinnin (Sarkkinen 2002) yhteydessä tavattiin Syvälammen rannalta pilkka, jonka merkinnät on tulkittavissa venäläiseksi kirjoitukseksi (kohde 89, pilkka 34). Siinä oleva ylin sana MIP on tulkittavissa suomeksi sanaksi "rauha" ja alempi I?????? mahdolliseksi naisen nimeksi. |
| metsakeskus.1000034954 |
698 |
Ahvenlampi 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
483988.00000000 |
7407929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034954 |
Kohde sijaitse Ahvenlammin pohjoispuolella kivisellä harjulla. Kohteen pohjoispuolitse kulkee hiekkatie lännestä itään. Alueella kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukka.
Kohteessa on kolme korsua ja kaksi juoksuhautaa korsujen pohjoispuolisessa rinteessä. Juoksuhaudat ovat noin metrin levyistä ja syvyistä kaivantoa, joista maa-aines on koottu haudan reunoille. |
| metsakeskus.1000034955 |
320 |
Laitavaara |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
485204.00000000 |
7408709.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034955 |
Kohde sijaitsee 20 metriä Rovaniemen ja Kemijärven rajasta itään, Kemijärven puolelle. Maasto on Laitavaaran itään laskevaa hiekkarinnettä, jossa kasvaa mäntymetsä. Alueella on armeijan harjoitusrata.
Kohteessa on betoninen bunkkeri, jonka koko on 8 x 4 metriä ja korkeus 3 metriä. Pitkät sivut kulkevat idästä länteen ja oviaukko on länsipäässä. Sisällä on vinssi, josta menee vaijerit katolla oleviin kolmeen avattavaan betoniluukkuun. Rakennelma on suurimmaksi osaksi kaivettu hiekkakumpuun. Rakennelman vieressä on lahonneita lautarakennelmia. |
| metsakeskus.1000034956 |
743 |
Kruutikoski länsiranta |
10007 |
12015 |
13000 |
11006 |
27000 |
287545.00000000 |
6966721.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034956 |
Sijaintipaikka on Seinäjoen Kruutikosken pohjoisosassa eli kosken alajuoksulla jokiuoman länsirannalla Björkenheimintien sillan pohjoispuolella.
Jäännöksiä kahdesta rakennuksesta tai rakenteesta. Näistä läntisempi on pohjois-eteläsuuntainen, mahdollinen rakennuksen perustuksen seinälinja, jonka pituus on seitsemän metriä. Rakenne on tehty kivistä ja betonista. Rakenteen länsi- ja pohjoispuolella maata on kaivettu voimakkaasti, mikä on vahingoittanut rakennetta. Rakenteesta noin seitsemän metriä itään on pahoin vaurioitunut rakennuksen tai muun rakenteen jäännös (merkitty alakohteeksi), joka on epämääräinen lähinnä pyöristyneen L-kirjaimen muotoinen kivistä ja betonista tehty rakenne. Korkeutta rakenteella on maksimissaan 1,8 metriä, ja leveyttä tien suuntaisesti seitsemän metriä ja virran suuntaisesti 1 - 6 metriä. Vanhoissa kartoissa paikalle ei ole yksiselitteisesti merkitty rakennuksia. Vuoden 1826 kartalla hieman epävarman karttapaikannuksen mukaan kohdalla on ollut Cylinder hus. 1900-luvun peruskartoilla paikalla ei ole rakennusta, mutta vuosien 1953 ja 1957 peruskartoilla tällä kohdalla on pieni rakenne, joka liittyy mahdollisesti joko siltaan tai patoon.
Muinaisjäännösalueella Östermyran rautaruukki ja ruutitehdas on tätä kohdetta jonkin verran etelämpänä joen itärannalla kivirakenne/alakohde "ylisylinteri", jonka kerrotaan olevan ruutiseoksen sekoituspaikka. |
| metsakeskus.1000034957 |
743 |
Kruutikoski itäranta |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
287583.00000000 |
6966715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034957 |
Sijaintipaikka on Seinäjoen Kruutikosken pohjoisosassa Björkenheimin sillan pohjoispuolella jokiuoman itäreunassa. Sijaintipiste museokartalla on kokonaisuuden eteläosan kohdalla hieman epätarkasti.
Joen itärannalla on pääuoman suuntainen 3,5 - 7,5 metriä leveä sivu-uoma, jonka länsipuolelle muodostuu pieni saari. Uoman eteläosa on lohkokivireunustainen. Kiviä on sortunut uomaan. Kivetyn uoman pituus on noin 53 metriä. Uoman pohjoisosa on tehty kallion läpi siten, että kallioleikkauksen pituus on viitisen metriä. Sivu-uoman eteläpäässä, seitsemän metriä sillasta pohjoiseen, on uoman poikki kulkeva betonipato. |
| metsakeskus.1000034958 |
698 |
Laajaselkä 1 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
472953.00000000 |
7414200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034958 |
Kohde sijaitse Laajaselän itäpuolen kivisessä rinteessä. Alueella kasvaa kuiva kangasmetsä, jossa valtalajina on mänty. Aluskasvillisuutena on mustikkaa ja sammalta.
Kohteessa on korsu ja 9 tuliasemaa, joissa on kylmämuurattu kivivalli ja sen takana maahan kaivettu kuoppa. Alueella on myös muutamia kuoppia ja madollinen toinen korsu. |
| metsakeskus.1000034959 |
698 |
Laajaselkä 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
473149.00000000 |
7414357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034959 |
Kohde sijaitse Laajaselän kivisessä rinteessä, jossa kasvaa kuiva kangasmetsä, jossa on valtalajina mänty.
Kohteessa on neljä samanlaista tuliasemaa. Rintamasuunta on kaikissa asemissa kaakkoon ja ne sijaitsevat koillinen - luode suuntaisessa rivissä 20 metrin etäisyydellä toisistaan, joten koko rintaman pituus on noin 60 metriä. Asemien rintamasuunnassa ensimmäisenä on 6 x 2 metrin kokoinen maavalli, jonka molemmissa päädyissä on 2 x 1 metrin kokoiset kuopat, jotka ovat 70 cm syvät. Kuoppien reunoissa on pyöröpuista ja kivistä tuetut reunat. Heti edellä kuvatun rakennelman takana on 3 x 1,5 m kokoinen, 1 metriä syvä kuoppa. Tämän kuopan lounaispuolella metrin päässä on 2 x 1 x 1 m kuoppa, jonka sivuilla on suuret pyöröhirret. Keskimmäisessä asemassa on vielä 1 x 1 x 1 metrin kokoinen kuoppa 5 metrin etäisyydellä lounaassa. |
| metsakeskus.1000034960 |
698 |
Ahvenlampi 2 |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27028 |
484166.00000000 |
7407983.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034960 |
Kohde sijaitse Ahvenlammin pohjoispuolella kivisellä harjulla. Kohteen pohjoispuolitse kulkee hiekkatie lännestä itään. Alueella kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukka.
Kohteessa on tykkiasema, jonka koko on 5 x 5 metriä. Seinät ovat pääilmansuuntiin. Seinät on tehty keskustaan kaivetun kuopan maasta valleiksi, jotka on tuettu hirsirakentein. Vallin paksuus on metri ja korkeus 1,5 metriä. Kulkuaukko on lounaisnurkassa. Seinän maaperässä on suuria kiviä ja päällä kasvaa mäntyjä, jotka ovat noin 60 vuotta vanhoja. |
| metsakeskus.1000034961 |
698 |
Ahvenlampi 3 |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27028 |
484198.00000000 |
7407996.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034961 |
Kohde sijaitse Ahvenlammin pohjoispuolella kivisellä harjulla. Kohteen pohjoispuolitse kulkee hiekkatie lännestä itään. Alueella kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukka.
Kohteessa on taisteluhauta, kuusi tykkiasemaa ja korsu. |
| metsakeskus.1000034962 |
698 |
Ahvenlampi 4 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
484293.00000000 |
7408070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034962 |
Kohde sijaitse Ahvenlammin pohjoispuolella kivisellä harjulla. Kohteen pohjoispuolitse kulkee hiekkatie lännestä itään. Alueella kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukka.
Paikalla on kaksi teltan paikkaa ja viisi tuliasemaa. |
| metsakeskus.1000034963 |
698 |
Ahvenlampi 5 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
484449.00000000 |
7408003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034963 |
Kohde sijaitse Ahvenlammin pohjoispuolella kivisellä harjulla. Kohteen pohjoispuolitse kulkee hiekkatie lännestä itään. Alueella kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukka.
Kohteessa on 7 x 7 metrin kokoinen maakuoppa pisteessä, jossa on metrin levyiset ja korkuiset vallit. Kuopan pohjois- ja länsipuolella 2 metrin etäisyydellä kuopasta on 1 x 1 x 1 metrin kokoiset kivetyt kuopat. Lisäksi alueella on rivissä pieniä juoksuhaudan pätkiä tai miehistön tuliasemia. |
| metsakeskus.1000034964 |
698 |
Ahvenlampi 6 |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27028 |
484660.00000000 |
7407990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034964 |
Kohde sijaitse Ahvenlammin pohjoispuolella kivisellä harjulla. Kohteen pohjoispuolitse kulkee hiekkatie lännestä itään. Alueella kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on puolukka.
Kohteessa on 3 kpl tykkiasemia, joiden rintamasuunta on lounaaseen. Asemissa on keskellä 6 x 6 metrin kokoinen tasattu tykin paikka ja siitä molemmin puolin hieman takaviistoon rintamasuunnasta lyhyet juoksuhaudat. Yhden aseman pituus on 11 metriä ja leveys 10 metriä. Aseman ja juoksuhautojen ympärillä on metrin levyinen ja korkuinen kivimaavalli, jota on paikoin tuettu hirsin. |
| metsakeskus.1000034965 |
698 |
Ahvenlampi 7 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
484779.00000000 |
7407604.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034965 |
Kohde sijaitsee Ahvenlammen ja Kemijärven kunnan rajan välisessä maastossa Kypärälammen pohjoispuolella. Maasto on etelään laskevaa hiekkakangasta. Kohteen pohjoispuolelta kulkee hiekkatie lännestä itään ja kohteen itäpuolella on kulku-ura. Alueella kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on puolukkaa ja jäkälää.
Kohteessa on miehistön tuliasemia ja niiden välisiä juoksuhautoja sekä rakenteisiin liittyviä kuoppia. |
| metsakeskus.1000034966 |
698 |
Tervajuppo |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
480334.00000000 |
7392470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034966 |
Kohde sijaitsee Misin tien varressa Venevaaran tukikohtaa vastapäätä tien eteläpuolella. Alue on hiekkakangasta, jossa kasvaa mäntymetsä, jäkälää ja puolukkaa.
Kohteessa on juoksuhauta ja tuliasema. Juoksuhauta on Zn muotoinen ja pituudeltaan 15 metriä. Hauta on kaivettu hiekkaan ja maat on kasattu valliksi reunoille. Koko rakennelman syvyys on 1,2 metriä. Haudasta lounaaseen 13 metrin päässä on 5 x 4 metrin kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 2 metriä. Kuopan hiekat on kasattu rakennelman luoteisreunalle valliksi. Juoksuhauta ja tuloasema on ilmeisesti rakennettu Misiin johtavan tien vartioimiseen. |
| metsakeskus.1000034967 |
698 |
Tervakankaan papinpolku |
10007 |
12005 |
13064 |
11006 |
27000 |
438394.00000000 |
7360019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034967 |
Papinpolku eli saarnapolku. Papit käyttivät saarnamatkoillaan polkuja, jotka oli merkitty pilkkapuin.
Kohde sijaitsee Tervakankaan soiden ympäröimässä hiekkakankaassa, jossa kasvaa mäntymetsä. Alueella oli tutkimusajankohtana hakkuut käynnissä. Kohteessa on vanha saarnapolku, joka on edelleen näkyvissä ja joka on merkitty puihin pilkkoina ja leimikkoa varten kreppinauhoin. Polku kulkee Tervakankaan halki luoteesta kaakkoon ja sen katkaisee Tervaharjun keskellä kulkeva nykyinen metsäautotie. |
| metsakeskus.1000034968 |
698 |
Autiovaara |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
508558.00000000 |
7355007.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034968 |
Kohde sijaitsee Autiovaaran itään laskevassa kivisessä rinteessä, jossa kasvaa mäntymetsä. Kohteessa on kuusi tuliasemaa, joiden ampumasuunta on itään. |
| metsakeskus.1000034970 |
698 |
Kaalikangas 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
509259.00000000 |
7356978.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034970 |
Kohde sijaitsee Kaalikankaan itärinteellä. Mäntyrinteessä, jossa maaperä on hiekkaa.
Paikalla on potero, jonka pituus pohjoisesta etelään on 11 metriä ja leveys 4 metriä. Potero mutkittelee kuin juoksuhauta ja siinä on 6 mutkaa. Kaivanto on metrin syvyinen ja sen maat on kasattu valleiksi molemmin puolin kaivantoa. Kaivannon reunoilla kasvaa järeät männyt.
Poterosta 17 metriä etelään on 2 x 1 metrin kokoinen epämääräinen metrin syvä kuoppa. Kuoppa sijaitsee pisteessä x 3509432, y 7360052 (YKJ). Pisteessä x 3509426, y 7360032 (YKJ) on kolmas kuoppa, joka on V -kirjaimen muotoinen ja sen länsireunalla on metrin levyinen valli. Kuoppa on metrin syvä ja 2 metriä pitkä pohjoisesta etelään. Kuopan leveys on noin metri. |
| metsakeskus.1000034972 |
698 |
Ylipäänjänkä 2 |
10007 |
12002 |
13022 |
11042 |
27028 |
447453.00000000 |
7410127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034972 |
Kohde sijaitsee kuusta kasvavassa korvessa, jossa on paksu humuskerros.
Paikalla on 2,5 x 7 metrin kokoinen, suorakaiteen muotoinen kaivanto, joka on metrin syvä. Kaivanto kulkee pohjoisesta etelään. Reunoilla on pohjoispäässä metrin levyinen ja 30 cm korkea valli. Kaivannon pohjalla on vettä ja yksi puolen metrin halkaisijaltaan oleva kivi.
Tiedonannon mukaan paikalla on ollut venäläisten vankien joukkohauta, joka on tyhjennetty joskus 1950 tai 1960 luvulla. Hautaan on haudattu 200 m pohjoisempana sijaitsevan vankileirin vankeja. Kaivannon vieressä on pienempi kaivanto, jonka vieressä on ollut ortodoksiristi. Hauta on ilmeisesti ollut käytössä 1944. |
| metsakeskus.1000034973 |
742 |
Tahkomännikkö |
10007 |
12014 |
13149 |
11042 |
27028 |
583680.00000000 |
7514572.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034973 |
Kohde sijaitsee Tahkomännikkö nimisen mäen itälaidalla Jänesselkään me-nevän metsäautotien varressa. Kohteen puusto on nuorta mäntymetsää ja maaperä on karkea ja kivinen.
Saadun tiedon perusteella kohteella on käyty taisteluja suomalaisten sotilai-den ja venäläisten partisaanien välillä. Alueella havaittiin mm. huopatossun jäänteitä sekä peltipurkkeja ja kiväärin patruunoiden hylsyjä. Kohteella on myös kivirakenne, joka on mahdollisesti partisaanien ruokasäilytykseen liittyvä. |
| metsakeskus.1000034974 |
742 |
Liittoharju 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
552299.00000000 |
7446790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034974 |
Kohde sijaitsee luoteis-kaakkoissuuntaisesti kulkevan metsäautotien molemmilla puolilla loivasti laskevassa lounaisrinteessä. Kohteesta noin 60 -80 metriä luoteeseen sijaitsee pieni koillisesta lounaaseen valuva puro. Alue on kuivaa ja maa-aines koostuu moreenista. Tien lounaispuolella on vanha hakkuualue, missä kasvaa taimikkoa sekä yksittäisiä täysikasvuisia kuusia tien tuntumassa. Tien koillispuolella puusto koostuu kuusimetsästä, joka on kehitysluokaltaan uudistuskypsää. Kohdealueen koilliskärjen tuntumassa alkaa vanha hakkuualue, missä kasvaa taimikkoa.
Kohde koostuu 13 poterosta. Poterot jakaantuvat kahden ja kolmen ryhmiin, joista kolme ryhmää on luoteis-kaakko -suuntaisestikulkevan metsäautotien lounaispuolella ja kolme tien koillispuolella. Poterorivi kulkee tietä katsoen poikkisuuntaisesti ja on yhteensä noin 120 metriä pitkä. Poterot koostuvat lähinnä suorakulmaisista maakuopista, jotka ovat noin 2 metriä pitkiä, noin 1 metriä leveitä ja noin 0,5 metriä syviä. Kuoppia ympäröi U-muotoinen maavalli, jonka aukko on kuoppien pohjois-tai luoteispuolella. Maavallit ovat noin 1 metriä leveitä ja 0,2 -0,3 metriä korkeita. Poterot ovat turpeen peittämiä ja niistä muutaman päällä kasvaa puita. |
| metsakeskus.1000034975 |
853 |
Toivonniemi |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
232575.00000000 |
6708260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034975 |
Kiven ja maansekainen valli johtaa kivestä rakennettuun suojaan. Takaseinä on luonnonkalliota, kolme seinää on kylmämuurattu. Suojan koko noin 5 x 5 m. Ei vaikuta perinteiseltä kellarilta. |
| metsakeskus.1000034976 |
742 |
Liittoharju 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
552550.00000000 |
7446595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034976 |
Kohde sijaitsee jyrkässä lounaisrinteessä olevan kapean terassimuodostelman reunalla. Maa-aines kostuu moreenista ja alueella kasvaa uudistuskypsää kuusimetsää. Aluskasvillisuus on rehevää ja koostuu ensisijaisesti mustikasta ja sammaleesta. Kohteesta noin80 metriä lounaaseen kulkee metsäautotie.
Kohde koostuu kuopasta, jonka ympärillä on U-muotoinen ja koilliseen avautuva maavalli. Kuoppa on muodoltaan suorakulmainen ja noin 1,3 metriä pitkä ja 0,7 metriä leveä. Kuopan syvyys on 0,4 metriä. Maavalli on noin 0,4 metriä leveä ja 0,3 metriä korkea. Kuopan lounaispäädyn yläreunan päällä on havaittavissa vaakasuorassasijaitseva puun kappale. Puu on hyvin laho ja sen molemmat päädyt ovat maavallin peittämiä. Potero on turpeen peittämä ja sen vallin päällä kasvaa kuusia. |
| metsakeskus.1000034977 |
742 |
Akanvaara 2 |
10007 |
12004 |
13046 |
11042 |
27000 |
553670.00000000 |
7448231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034977 |
Kohde sijaitsee Akanvaaran eteläisemmän huipun tasaisen lakialueen luoteisreunalla. Kohteen pohjois-ja länsipuolella alkaa osittain jyrkkä rakkakivikon peittämä rinne. Lakialue on kivinen ja karu ja paikoitellen esiintyy rakkakivikkoa. Kasvillisuus koostuu ohuesta sammalkerroksesta, varpukasvillisuudesta sekä yksittäisistä tunturikoivuista sekä kitukasvuisista männyistä, katajista ja kuusista.
Kohde koostuu 4,0 x 2,3 metrin kokoisesta U-muotoisesta kivimuuri-rakenteesta, joka on sijoitettu niin, että sen aukko on etelään päin. Muuri on kylmämuurattu ja se on koottu noin 0,3-0,5 metrin kokoisista luonnonkivistä, jotka on todennäköisesti poimittu lähiympäristön rakkakivikosta. Muurin korkeus on noin 0,9 metriä ja leveys noin 0,7 metriä. Rakenteen vieressä on noin 0,6 metriä pitkä sahattu lauta, jossa on yksi rautanaula.
Kivirakenteen funktiota ei pystytetty inventoinnin aikana varmuudella määrittämään. Lankun ja siihen naulatun rautanaulan perusteella kohde ajoittuu 1900-luvulle. Kohteesta on hyvä näkymä mm. Savukosken kirkonkylään päin ja rakennetta on mahdollisesti käytetty toisen maailmansodan aikana ilmavalvonnassa. Rakenteen ulkonäkö muistuttaa teltan sirpalesuoja-rakenteelta. |
| metsakeskus.1000034978 |
742 |
Pikku Marjavaaran alanokka |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
565717.00000000 |
7460620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034978 |
ohde sijaitsee suosaarekkeella, jonka ympärillä on ojitettu rämealue. Suosaaren maaperä koostuu hiekasta ja alue on kuiva mäntykangas, missä kasvaa nuorta kasvatusmetsää. Aluskasvillisuus koostuu ensisijaisesti varpukasveista. Saarekkeen keskellä on pienialainen kohouma, jonka päälle ja ympärille kohdealue keskittyy. Kohteesta noin 100 metriä koilliseen sijaitsee Pyhäjoki.
ohde koostuu juoksuhaudasta, korsun rauniosta sekä yhdestä ampumapesäkkeestä. Sota-aikaistaromua on lähiympäristössä erittäin vähän ja inventoinnin aikana havaittiin ainoastaan yksittäisiä säilykepurkkeja.Juoksuhauta sijaitsee kohdealueen koillisosassa ja kulkee noin 40 metrin matkalla luoteesta kaakkoonsaarekkeen keskellä sijaitsevan kohouman laen poikki. Juoksuhauta haarautuu myös lounaaseen, jossa se johtaa korsuun. Juoksuhauta on noin 1,5 metriä leveä ja 0,5 -1,0 metriä syvä. Korsujäännös sijaitsee kohdealueen kaakkoisosassa ja koostuu L-muotoisesta kuopasta, jonka ympärillä on maavallit. Rakenteen koko valleineen on 22 x 15 metriä. Korsukuopan koko on noin 10 x 7,5 metriä ja sen syvyys on 1,0 -1,5 metriä. Maavallit ovat noin 4 metriä leveitä ja 0,5 -1,5 metriä korkeita. Korsun koillisnurkassa sijaitsee aukko, jonka kautta pääsee pohjoisessa sijaitsevaan juoksuhautaan. Korsun toinen sisäänkäyntiaukko sijaitsee sen lounaisosassa. Korsun länsi-, itä-ja eteläseinämässä sijaitsee kaivantoja, jotka voisivat mahdollisesti olla ampuma-aukkojen sijainteja. Korsun seinämät ovat olleet vuorattuja pyöröhirsillä, joista osa on vielä paikallaan. Kuopan sisällä on havaittavissa lahoja pyöröhirsiä, riukuja sekä kattohuovan paloja, jotka ovat kuuluneet korsun kattorakenteeseen. Kuopassa on myös jonkin verran modernia jätettä sekä hirven luita. Noin 10 metriä korsusta länteen sijaitsee noin 6 metriä pitkä ja noin 4 metriä leveä kuopparakenne, jonka syvyys on noin 1 meriä. Rakenne on kaivettu etelärinteen sisälle ja sen sisäänkäyntiaukko sijaitsee sen eteläpäädyssä. Kuopassa ei havaittu muita rakenteeseen liittyviä jäännöksiä.Noin 40 metriä korsusta luoteeseen suosaarekkeen reunan tuntumassa sijaitsee 4 x 2 metrin kokoinen ampumapesäke, joka kostuu soikeanmuotoisesta maakuopasta, jonka ympärillä on matala maavalli. Kuopan syvyys on 0,7 metriä. |
| metsakeskus.1000034985 |
742 |
Matrokanharju 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
574295.00000000 |
7467485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034985 |
Kohde sijaitsee jyrkkäreunaisen Matrokanharjun laella. Maaperä on moreenipohjaista ja alueella kasvaa nuorta mäntyvaltaista sekametsää. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista.
Paikalla on soikeahko maakuoppa, jonka koko on 1 x 1 metriä ja syvyys 0,3 metriä. Sitä ympäröi U-muotoinen maavalli, joka on noin 1 metriä leveä ja 0,5 metriä korkea. Valli aukenee etelään päin. Valli ja kuoppa ovat turpeen peittämiä ja vallin päällä kasvaa mänty ja kuusi. Toisen maailmansodan aikainen potero, jonka puolustussuunta on vallin suuntautumisen perusteella ollut pohjoiseen päin. |
| metsakeskus.1000034986 |
742 |
Matrokanharju 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
574011.00000000 |
7467503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034986 |
Kohde sijaitsee itä-länsisuuntaisesti kulkevan Matrokanharjun laella. Harjun etelärinne on kohteen kohdalla hyvin jyrkkä ja laskee Pyhäjokea päin, jonka itä-länsisuuntainen uoma on noin 140 metriä kohteesta etelään. Harjun pohjoisrinne on etelärinnettä huomattavasti loivempi. Maaperä on moreenia ja alueella kasvaa nuorta mäntymetsää. Aluskasvillisuus koostuu varpukasveista.
Kohde on noin 130 x 40 metriä laaja puolustusaseman jäännös, joka inventoinnin aikana jaettiin yhdeksään alakohteeseen. Puolustusasemaan liittyvät rakenteet ovat turpeen peitossa ja niiden päällä kasvaa puita. |
| metsakeskus.1000034987 |
290 |
Koljosensuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
634063.00000000 |
7108344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034987 |
Paikalla sijaitsee suppilomainen tervahauta, jonka halkaisija on noin 14 m. Tervahaudan halssiura (noin 6 m) osoittaa järvelle, suuntaan NNE. Tervahaudan ympärillä on hajanainen katkoviivamainen oja. |
| metsakeskus.1000034988 |
290 |
Paloniemenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
636291.00000000 |
7107464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034988 |
Paikalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 7 m. Tervahaudan itälaita on
vaurioitunut hieman mökkitien kohdalta. |
| metsakeskus.1000034989 |
290 |
Haukiniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639985.00000000 |
7107379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034989 |
Peruskarttaankin merkattu tervahauta sijaitsee noin 30 metriä itään peruskartan
karttasymbolista. Paikalla sijaitsee halkaisijaltaan noin 8 metrinen tervahauta, jonka lyhyt halssiura antaa pohjoiskoilliseen. |
| metsakeskus.1000034990 |
290 |
Ruotinsaari 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
638739.00000000 |
7106748.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034990 |
Paikalla sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 9 m. Noin 7 metriä pitkä halssiura laskee suuntaan SE. |
| metsakeskus.1000034991 |
290 |
Ruotinsaari 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
638548.00000000 |
7106615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034991 |
Pienen kumpareen päällä sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 7,5 m. Selvästi ympäristöstään erottuvan tervahaudan halssiura osoittaa järvelle, suuntaan S. Halssiuran pituus on noin 4,5 m ja leveys noin 1,4 m. |
| metsakeskus.1000034992 |
290 |
Haara-aho 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639875.00000000 |
7108568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034992 |
Laakean tervahaudan halkaisija on noin 15,5 m. Noin 7 m pitkä halssiura aukeaa
suuntaan NE. Tervahaudan itälaita on tuhoutunut hieman, ilmeisesti metsätöiden
yhteydessä. |
| metsakeskus.1000034993 |
290 |
Pienijärvi 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639658.00000000 |
7108824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034993 |
Laakean tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä. Halssiura on havaittavissa tervahaudasta suuntaan SW noin 8,5 metrin matkalta. |
| metsakeskus.1000034994 |
290 |
Pienijärvi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639740.00000000 |
7108861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034994 |
Koordinaatit osoittavat paikalla sijaitsevan tervahaudan keskikohtaa. Tervahaudan
halkaisija on noin 12 m ja sen vallissa oleva halssiaukko aukeaa itään. |
| metsakeskus.1000034995 |
290 |
Pienijärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639361.00000000 |
7109106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034995 |
Paikalla sijaitsevan, 16 metrisen tervahaudan, liki 20 m pitkä halssiura osoittaa
suuntaan SW. |
| metsakeskus.1000034996 |
290 |
Pienijärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639151.00000000 |
7109284.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034996 |
15 metrisen tervahaudan halssiaukko antaa suuntaan SW. |
| metsakeskus.1000034997 |
290 |
Haarakangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639450.00000000 |
7108442.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034997 |
Paikalla sijaitsee 14 metrinen tervahauta. |
| metsakeskus.1000034998 |
290 |
Haarakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639772.00000000 |
7108312.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034998 |
Paikalla on maljamainen, halkaisijaltaan noin 18 metrinen, tervahauta. Liki kahdeksan metrinen halssiura osoittaa suuntaan SE. |
| metsakeskus.1000034999 |
290 |
Haukiniemi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639527.00000000 |
7106943.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000034999 |
Paikalla sijaitsee liki 16 metrinen laakea tervahauta, jonka noin 20 metrinen halssiura laskee länteen. |
| metsakeskus.1000035000 |
290 |
Verkkovalkama |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
641729.00000000 |
7104091.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035000 |
Paikalla sijaitsee halkaisijaltaan noin 8 metrinen tervahauta, jonka muutaman metrin pituinen halssiura on joen suuntaan, kohti itää. |
| metsakeskus.1000035001 |
290 |
Hirsiniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
638247.00000000 |
7105016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035001 |
Paikalla sijaitsee kaksi tervahautaa noin 24 metrin etäisyydellä toisistaan. Tervahaudat on rajattu saman muinaisjäännösrajauksen sisään. Pohjoisemman tervahaudan (N 7105016 E 638247) halkaisija on noin 16 metriä. Noin 7 m pitkä ja 1,5 m leveä halssiura aukeaa kohti etelää. Eteläisempi tervahauta (N 7104987 E 638236) on puolestaan halkaisijaltaan noin
13 metriä. Halssiaukko osoittaa itään. |
| metsakeskus.1000035002 |
290 |
Iso-Luoma 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
637433.00000000 |
7104953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035002 |
Paikalla sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä. Tervahaudasta koilliseen lähtevän kapean halssiuran pituus on noin 7,5 m. |
| metsakeskus.1000035003 |
290 |
Iso-Luoma 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
637247.00000000 |
7105120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035003 |
Paikalla sijaitsee noin 12 metrinen tervahauta - halssiaukko antaa länteen. |
| metsakeskus.1000035004 |
290 |
Repojärvi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
636166.00000000 |
7103614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035004 |
Koordinaattien osoittamassa kohdassa sijaitsee laakea tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 m. Halssiura aukeaa koilliseen (noin 6 m). Välittömästi tervahaudan eteläpuolella on noin 7 x 2 metrinen hiekkakumpu (korkeus noin 0,6 m). Kumpu ei todennäköisesti ole minkään rakenteen tms. osa, vaan se on syntynyt metsänhoidollisten toimenpiteiden seurauksena. |
| metsakeskus.1000035005 |
290 |
Repojärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
636332.00000000 |
7104512.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035005 |
Paikalla on laakea, halkaisijaltaan noin 19 metrinen, tervahauta. Noin 9 metrinen
halssiura osoittaa kohti puroa suuntaan SSW. Tervahaudan vallien ulkopuolella on
katkoviivamainen oja. |
| metsakeskus.1000035006 |
290 |
Repojärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
635719.00000000 |
7104541.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035006 |
Paikalla sijaitsevan halkaisijaltaan noin 11 metrisen tervahaudan vallissa oleva
halssiaukko aukeaa kaakkoon. |
| metsakeskus.1000035007 |
290 |
Ruotinsaari 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
638477.00000000 |
7106986.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035007 |
Paikalla sijaitsee halkaisijaltaan noin 15,5 metrinen tervahauta. Tervahaudan kahdeksan metriä pitkä halssiura osoittaa etelään. Haudan valleja kiertää epämääräinen katkoviivamainen oja. |
| metsakeskus.1000035008 |
290 |
Virstakivi 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
636946.00000000 |
7106986.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035008 |
Noin yhdeksän metrisen tervahaudan vallissa oleva halssiaukko osoittaa etelään. |
| metsakeskus.1000035009 |
290 |
Virstakivi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
637214.00000000 |
7106893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035009 |
Paikalla sijaitsevan, halkaisijaltaan noin 15 metrisen, tervahaudan halssiura (9 m)
antaa kohti järveä, suuntaan NEE. |
| metsakeskus.1000035010 |
290 |
Luomankangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
637817.00000000 |
7105455.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035010 |
Paikalla sijaitsee halkaisijaltaan noin 15 metrinen tervahauta, jonka vallissa oleva
halssiaukko aukeaa suuntaan SW. Tervahaudan valleja kiertää epäsäännöllinen,
katkoviivamainen oja. |
| metsakeskus.1000035011 |
742 |
Jylhänlampi 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
540647.00000000 |
7461247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035011 |
Kohde sijaitsee Savukoski-Pelkosenniemi -maantien luoteispuolella Pelkosenniemi 30 -kyltin kohdalla, 120 m etäisyydellä tiestä, Jylhänlammen ja Pikku-Akanjoen välissä. Rakenteet sijoittuvat matalalle kumpareelle, joka laskee loivasti suohon. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa harvennettua varttunutta kasvatusmetsikköä. Maaperä on hiekkapohjainen.
Kohteessa on kolme talvi- tai jatkosodanaikaista ampumapesäkkeen ja taisteluhaudan jäännöstä. Pesäkkeet ovat maahan kaivettuja suorakaiteenmuotoisia kuoppia, joiden seinämissä on kapeista pyöröhirsistä salvotut seinärakenteet. Pesäkkeiden yhteydessä on taisteluhaudan jäännöksiä. Pesäkkeet sijoittuvat pohjoisluode-eteläkaakkosuuntaisesti 100 m pituiselle matkalle kumpareen itäreunaa mukaillen. |
| metsakeskus.1000035012 |
290 |
Luomankangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
637290.00000000 |
7105822.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035012 |
Pienen tervahaudan halkaisija on noin 9 m. Halssiura on noin 5 m ja se antaa
suuntaan S. Tervahaudan valleja kiertää katkoviivamainen oja. |
| metsakeskus.1000035013 |
290 |
Luomankangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
637154.00000000 |
7105824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035013 |
Paikalla sijaitsee laakea, halkaisijaltaan noin 17,5 metrinen tervahauta. Halssiura
(noin 7 m) antaa kohti järveä, suuntaan SSW. |
| metsakeskus.1000035014 |
290 |
Lapinniemenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
636694.00000000 |
7106417.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035014 |
Liki tietä sijaitsevan tervahaudan (halkaisija noin 9 m) halssiura aukeaa pohjoiseen, kohti tietä. Miltei metrin syvyisen halssiuran pituus on noin 4,5m. |
| metsakeskus.1000035015 |
290 |
Pieni-Luoma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
636434.00000000 |
7106003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035015 |
Paikalla sijaitsee halkaisijaltaan noin 9 metrinen tervahauta, jonka halssiura (noin 7m) antaa luoteeseen. |
| metsakeskus.1000035016 |
290 |
Koppelolahti 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
636241.00000000 |
7106300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035016 |
Koordinaatin osoittamassa kohdassa sijaitsee halkaisijaltaan 14 metrinen tervahauta. Tervahaudasta lähtee noin 12 metrin mittainen halssiura lounaaseen, mikä viimeisen parin metrin matkalta kääntyy kohti länttä. |
| metsakeskus.1000035017 |
290 |
Koppelokorpi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
634913.00000000 |
7107070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035017 |
Tervahaudan halkaisija on 15 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu itään, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa nuoria havupuita. Loiva koillisrinne, hiekkamoree-nia. |
| metsakeskus.1000035018 |
290 |
Koppelokorpi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
634835.00000000 |
7107081.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035018 |
Paikalla sijaitsee tervahauta. Halkaisijaltaan noin 10 metrisen tervahaudan vallissa
on halssiaukko, mikä aukeaa itään. |
| metsakeskus.1000035019 |
290 |
Koljosensuo 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
634223.00000000 |
7108144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035019 |
Paikalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 16 m. Tervahaudan vallissa oleva halssiaukko on suuntaan SE. |
| metsakeskus.1000035020 |
290 |
Koljosensuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
633800.00000000 |
7108414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035020 |
Paikalla sijaitsee noin 12 metrin kokoinen tervahauta, jonka vallissa on halssiaukko suuntaan SW. |
| metsakeskus.1000035021 |
290 |
Haara-aho 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639758.00000000 |
7108569.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035021 |
Koordinaattien osoittamassa paikassa sijaitsee halkaisijaltaan noin 9,5 metrin kokoinen tervahauta. Noin 8 metrin pituinen kapea halssiura kulkee kohti järveä, suuntaan SW. Tervahaudan koillisreuna on osin hajonnut - todennäköisesti metsätöiden seurauksena. |
| metsakeskus.1000035022 |
290 |
Naukkarinsalmi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
638815.00000000 |
7106703.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035022 |
Ruotinsaaren itäosassa, pienen kumpareen itäpuolella sijaitsee kaksi kuoppaa noin kahden metrin etäisyydellä toisistaan. Eteläisempi kuoppa (N 7106703 E 638815) on noin 2,5 x 1,2 metrin kokoinen ja sen syvyys on noin 45 cm. Kuoppaan tehdystä koekuopasta paljastui paksun sammal/kunttakerroksen jälkeen noin 15 cm paksu hiilen ja noen sekainen hiekkainen maa, minkä jälkeen maa-aines kuopassa muuttui vaaleaksi hiekaksi.
Pohjoisempi kuoppa (N 7106699 E 638818) on samankokoinen kuin toinen kuoppa. Siihen tehdystä koekuopasta ei kuitenkaan vastaan tullut hiiltä tai nokea. Sammalkerroksen alla oli ohut huuhtoumakerros, joskin huuhtoumakerros vaikutti osin sekoittuneelta sen alla olevan hiekan kanssa. Eteläisempi kuoppa tulkittiin hiilihaudaksi. Pohjoisemman kuopan käyttötarkoitus ei ole selvä, mutta maastossa molemmat kuopat tulkittiin samanaikaisiksi. Muinaisjäännöksen koordinaattitieto osoittaa hiilihautaan. Muinaisjäännösrajaus pitää sisällään molemmat havaitut kuopat. |
| metsakeskus.1000035023 |
290 |
Koppelolahti 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
635459.00000000 |
7106366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035023 |
Paikalla sijaitsee tervahauta. |
| metsakeskus.1000035024 |
742 |
Mätäsaavanmaa 3 |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
528863.00000000 |
7483701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035024 |
Kohde sijaitsee Mätäsaavanmaan länsiosassa Saariojan itäpuolella, rantaterassin päällä. Alueen itäpuolella rinne nousee jyrkästi koilliseen. Osa rakenteista on tämän rinteen päällä. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Suurin osa alueesta on nuorta kasvatusmetsikköä, alueen itäosa ylemmän rinteen päällä on uudistusvaiheessa olevaa metsää. Alueen eteläpuolella on taimikkoa.
Kohteessa on sotavankileirin jäännös. Alueelta löytyi kämpän ja kahden muun pienemmän rakennuksen, kaivon, piikkilanka-aidan ja viiden kuopparakenteen jäännökset. |
| metsakeskus.1000035025 |
290 |
Tuhkaniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
634601.00000000 |
7108318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035025 |
Paikalla sijaitsee ehjä tervahauta. |
| metsakeskus.1000035026 |
290 |
Koppelolahti 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
635514.00000000 |
7106457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035026 |
Paikka sijaitsee Kuhmon kirkosta 15,1 km kaakkoon., Lammasjärven etelärannalla olevan Koppelolahden länsirannalla, rannasta n 18 m., loivassa rinteessä.
Paikalla on rantaan kurottuva harjanne joka laskee rantaan. Loivassa rinteessä on pyöreä, suppilomainen kuoppa, halkaisijaltaan n. 3,5 m ja siinä matalat vallit. Kuopassa on podsoli mutta ei hiiltä tai nokea. Kuoppa saattaa olla pyyntikuopan jäänne. Lähistölle tehdyissä koekuopissa ei mitään merkkejä ihmistoiminnasta joten mikään asumuksen (kuoppapirtti) pohja ei ole kyseessä. |
| metsakeskus.1000035027 |
290 |
Tuhkaniemi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
634660.00000000 |
7108331.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035027 |
Paikalla on kaksi tervahautaa (N 7108331 E 634660 ja N7108344 E 634660). Tervahaudat sijaitsevat noin 10 metrin päästä toisistaan ja ne yhdistettiin yhdeksi muinaisjäännösalueeksi. |
| metsakeskus.1000035028 |
290 |
Kylmälahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
640157.00000000 |
7104436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035028 |
Paikalla on ehjä tervahauta. |
| metsakeskus.1000035029 |
742 |
Romopalo 1 |
10007 |
12005 |
13057 |
11042 |
27028 |
534682.00000000 |
7486447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035029 |
Kohde sijaitsee Tanhua-Hihnavaara -maantien eteläpuolella Romopalossa. Kohteen itä-puolella on sorakuoppa. Kasvillisuus on alueen itäpäässä mäntyvaltaista kuivahkoa kan-gasta, länsipäässä rinteessä kuusivaltaista sekapuustoista tuoretta kangasta. Väliin jäävä suoalue on nevaa. Metsäalueella puusto on uudistuskypsää metsikköä, suoalueella joutomaata.
Kohteessa on saksalaisten tie. Löydetty tienpätkä on 140 m pitkä. Sen itäpää alkaa nykyisen tien etelälaidalta, jatkuu suon yli länteen ja nousee rinnettä ylös lounaaseen päin. Suon ylittävä osuus on pyöröpuista tehtyä kapulatietä; pohjalla on kolme pitkittäistä hirttä, joiden päälle on asetettu poikittain pienempiä puita. Rakenteen päällä kasvaa pensaikkoa. Kuivalla maalla tie on tasoitettu rinteeseen. Tien leveys on 2 m. |
| metsakeskus.1000035030 |
290 |
Soitukanaho 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
638110.00000000 |
7104853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035030 |
Paikalla hiilimiilun jäänne, halkaisija 8 m. |
| metsakeskus.1000035031 |
290 |
Soitukanaho 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
637920.00000000 |
7104836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035031 |
Paikalla ehjä tervahauta. |
| metsakeskus.1000035032 |
290 |
Soitukanaho 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
637811.00000000 |
7104630.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035032 |
Paikalla on ehjä tervahauta. |
| metsakeskus.1000035033 |
290 |
Tuhkalampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
634416.00000000 |
7108412.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035033 |
Paikka sijaitsee Kuhmon kirkosta 13,3 km itään, Lammasjärven keskivaiheilla -hieman itäpuoliskossa, etelärannalla olevan Tuhkaniemen lounaistyvessä, Tuhkalammen luoteiskärjen pohjoispuolella olevalla kapealla punkamaisella ja soiden ympäröimällä harjanteella.
Paikalla on kapea NW-SE suuntainen harju soiden välissä. Luoteessa harju loppuu järven rantaan ja on myös luoteessa korkeampi kuin kaakossa, jossa harju hiipuu korkeamman mäen kupeeseen. Harjun kaakkoispäässä on kaksi kuoppaa (N 7108406 E 634434), halk. vajaa 3 m, Samanlainen kuoppa on harjun keskiosassa edellisistä n. 35 m länsi-luoteeseen (N 7108420 E 634406). Näiden väliin tehdystä koekuopasta tuli esiin vahva kulttuurikerros jossa palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia (KM 39386). Lounaammaksi, missä harjun laki nousee, ei koekuopissa havaittu mitään. Paikalla on siis kivikautinen asuinpaikka. Ovatko kuopat pyyntikuoppia vaiko asuinpaikkaan liittyviä rakenteita (kuten keittokuoppia) jäi avoimeksi - intuitiivisesti epäilen että ne eivät olisi pyyntikuoppia, olisivat ehkä liian pieniä sellaiseksi. Löydöt viittaavat paikalla "asumiseen". Palanut luu - ruoanlaitto, syönti ja ”ettone”, kvartsit - työkalun teko, ei vain teroittelu, kultt. kerros on pitkäaikainen "oleskelu". Sellainen toiminta pyyntihankaalla ei ole uskottavaa. Jos kuopat pyyntikuoppia, ovat ne eriaikaisia. Paikka on ehjä ja edustava, sekä kompakti kapean harjun laella. Rajaus on hyvä arvio topografian ja koekuoppien perusteella. |
| metsakeskus.1000035034 |
290 |
Tuhkaniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
634739.00000000 |
7108487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035034 |
Paikka sijaitsee Kuhmon kirkosta 13,6 km itään, Lammasjärven etelärannalla olevan Tuhkaniemen koillisrannalla, aivan rantahietikolla.
Paikalla on avointa hiekkarantaa liki veden tasossa - osin heinän peittämänä. Rannalta löytyi kvartsi-iskos (N 7108512 E 634736) ja kvartsikaavin (N 7108481 E 634754). Asuinpaikka lienee melko lailla tuhoutunut säännöstelyn aiheuttaman vedenpinnan vaihtelun takia. Nyt ei saatu selville olisiko asuinpaikkaa kauempana rannasta vaiko onko asuinpaikan ydin vesirajalla tai rantavedessä. Avoimesta hiekkarannasta saadut - tai saamatta jääneet - havainnot viittaavat siihen että kauempana rannasta, rantatasanteella ei asuinpaikkaa olisi. Kvartsit KM 39385. |
| metsakeskus.1000035035 |
149 |
Bastubackaviken |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
331235.00000000 |
6657756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035035 |
Sijaintipaikka on Inkoo sisäsaaristossa Bastubackavikenin pohjoisrannassa Barkarsundetissa Skämmön saaresta luoteeseen. Sijaintitieto on epätarkka.
Bastubackan rannassa on 1980-luvulla havaittu puurunkoisen limisaumaisen aluksen pahoin hajonnut hylky. Ulkolaudoituksen ja palkistojen on arveltu olevan mäntyä. Kansirakennelmat puuttuvat. Sisälaudoitusta ei ole ollut. Tulisijan paikkaa ei ole havaittu. Hylky on yli 10 metriä pitkä. Osat on liitetty toisiinsa puutapein.
Hylyn ilmoittajan mukaan ensimmäinen maininta laivanrakennuksesta Inkoossa on vuodelta 1739 Bastubackasta Svartbäckin rusthollin mailta. Laivoja on tietenkin voitu rakentaa myös ennen tätä ja muuallakin Inkoossa kuin Bastubackassa. Paikalla on rakennettu 40 lästin Susanna 1785, 120 lästin Fyra Bröder 1851, 159 lästin Karl Fredrik 1865 ja 176 lästin Konrad 1875. Varhaisin asiakirjoissa mainittu lastauspaikka Inkoossa on 1500-luvun Klockarbacken. Kun sitä ei enää voitu käyttää, hakeuduttiin muun muassa Bastubackaan, jonne vievä tie 1751 korjattiin. 1788 paikalle rakennettiin lastaukseen sopivia laitureita. (Ola Brenner, Ekenäs 1981, Segelsjöfart i Ingå). |
| metsakeskus.1000035036 |
148 |
Kaunispää |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
517001.00000000 |
7591579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035036 |
Kohde sijaitsee Kaunispään länsirinteellä, tunturin huipulle vievästä tiestä noin 90 m päässä ja välittömästi tunturin ylittävän sähkölinjan luoteispuolella. Paikalta on näkymä Ivalon tielle. Alue on pääosin tunturimaata ja osin karukkokangasta, alueella kasvaa muutama mänty ja vaivaiskoivua, aluskasvillisuus on jäkäliä, sammalia, variksenmarjaa ja puolukkaa. Maaperä on kivistä moreenia. |
| metsakeskus.1000035037 |
290 |
Pitkäkoski 2 |
10001 |
12009 |
13000 |
11002 |
27000 |
640001.00000000 |
7108031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035037 |
Paikka sijaitsee Kuhmon kirkosta 18,7 km itään, Pieni-Kupsusesta Pienjärven kautta Lammasjärveen laskevassa joessa olevan Pitkäkosken kaakkoisrannalla.
Paikalla on rinne joka laskee jokiuomaan, rinteen ja joen välillä on melko leveä kosteikko. Kosteikon reunalla (rinteen juurella) on nelisivuinen maarakenne, kooltaan n. 2,5 x 2 m. Kyseessä on nelisivuinen valli, n. 0,7 m korkea. Keskellä kuoppa. Paikka on kosteikkoa ja maaperä turvetta. Valliin tehdyssä koekuopassa havaittiin turpeen sekaista mineraalimaata ja siinä muutama palanen malmilta vaikuttavaa saostumaa - ei palanutta. Rakenteen funktio jäi epäselväksi. Lähistöllä ei muuta ihmistoimintaan viittaavaa. Rakenteesta joelle päin on maasto jo vetistä mättäikköä, pusikkoa kasvavaa. Onko paikalta kenties yritetty kerätä suomalmia? Kohde on epämääräinen mutta kuitenkin olisi syytä selvittää sen funktio ja ikä ennen kuin sen muinaisjäännösstatus päätetään lopullisesti. |
| metsakeskus.1000035038 |
758 |
Kotsamolampi |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
504025.00000000 |
7551966.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035038 |
Kohde sijaitsee Vuotson kylän eteläpuolella, valtatie 4 länsipuolella, pienen Kotsamolammen eteläpuolella. Alueen halki kulkee lyhyt metsäautotie ja sähkölinja. Kuiva kangas nuorta kasvatusmetsää.
Paikalla on osa saksalaisten Vuotson asemapaikkaa. Alueella on muun muassa teltanpaikkoja, poteroita, tulipesäkkeitä, taisteluhautoja sekä erilaista romua ja osia muista rakenteista. |
| metsakeskus.1000035039 |
758 |
Lauttaoja 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
504601.00000000 |
7566644.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035039 |
Sijaitsee Purnumukan tien varressa, tien molemmin puolin ja alkaen noin 300 m Ivalontien risteyksestä. Kohde sijaitsee 5-7 m korkean harjanteen reunassa, alla on Lauttaojaa reunustava suo. Aluella on raivattu, raivausjätettä on kasattu rakenteiden päälle. Alueella kasvaa yhä varsin tiheästi pientä mäntyä ja koivua.
Kohteessa on 13 pesäkettä, todennäköisesti konekivääripesäkkeitä, ja niiden keskivaiheilla suuri korsu. Rakenteet ulottuvat lähes 500 m matkalle. Pesäkkeet 1-8 ovat tielinjan eteläpuolella ja korsu ja pesäkkeet 9-13 ovat tien pohjoispuolella. Kohde on osa saksan armeijan rakentamaa Schutzwall-puolustusrakennelmaa. |
| metsakeskus.1000035040 |
758 |
Lauttaoja 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
504066.00000000 |
7566858.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035040 |
Poterot sijaitsevat Purnumukan tien molemmin puolin noin 1,1 km tien risteyksestä. Kuiva kangas, maaperä on hiekkaa.
1. Potero, x 3504216, y 7569930. Sijaitsee Purnumukan tien eteläpuolella. Avoin kahden miehen potero eli loivan v-muotoinen oja. Taitosten pituus 4 m ja 2,5 m. Mahdollisesti samanlainen potero rinteen alaosassa.
2. Potero 2, x 3504245, y 7570032. Kuten edellinen, pituus 4,5 m + 5 m, oja on hieman yli metrin levyinen, syvyys n. 50 cm. Itäpuolella on soramonttu.
3. Potero 3, x 3504267, y 7570106. Kuten edelliset, pituus 5 m + 4 m. Sijaitsee purnumukan tieltä pohjoiseen haarautuvan tien vieressä olevan harjanteen päällä
Potero 3 on yksityismaalla. |
| metsakeskus.1000035041 |
758 |
Lismanpalo |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
503923.00000000 |
7550468.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035041 |
Kohde sijaitsee Vuotson eteläpuolella, valtatie 4 itäpuolella, Riestovaaraan lähtevän tien molemmin puolin, mutta pääosin pohjoispuolella. Tasainen kuiva tai kuivahko kangas jossa kasvaa harvaa mäntymetsää ja jonkin verran koivua. Aluskasvillisuus pääasiassa jäkäliä ja sammalia sekä varpukasveja. Maaperä on hiekkaa.
Alueella on muutamia suuria kaivantoja, yksi teltanpohja, kaksi pesäkettä jossa on ollut puurakenteita ja 77 kappaletta poteroita. Poterot muodostavat kehän muiden rakenteiden ympärille. Niitä on paikoin erittäin tiheästi, muutaman metrin välein. Osa kaivannoista ja poteroista on täytetty roskilla, pääasiassa puutarha jätteellä ja osin sekajätteellä.
Toisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus, mahdollisesti saksalainen. Paikalla on mahdollisesti ollut myöhemmin savotta tai ainakin kenttäsirkkeli, mihin viittaavat mahdollisen jalasmökin jäänteet ja sahausjätekasat. |
| metsakeskus.1000035042 |
758 |
Lohijoki |
10007 |
12001 |
13010 |
11042 |
27028 |
500726.00000000 |
7539101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035042 |
Kämpän jäännös sijaitsee Porttipahdan tekojärven kaakkoispään itäpuolella, Ruoshaaran läntisemmän tekojärven padolta Sarrionvittikkoon johtavan metsäautotien eteläpuolella. Tien molemmin kasvaa pientä taimikkoa, kämpän alueella pientä koivua, aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä, variksenmarjaa, puolukkaa ja heinää. Maaperä on kivistä ja hiekkaista moreenia.
Käpykaartilaisten kämpän jäännös, josta on pari hirsikertaa jäljellä, hirret ovat jo varsin maatuneita. Seinät on tehty suurista pyöröhirsistä, joissa on kirveellä tarkasti veistetyt alapuoliset koirankaulasalvokset. Osassa on myös yläpuolinen sahalla tehty salvos, hirret on myös varattu. Rakennelman koko on 3,5 m x 3,2 m. Sen luoteisnurkassa on liuskekivinen liesi, joka on osin romahtanut. Lieden koko on noin 1,2 m x 1,2 m ja nykyinen korkeus n. 60 cm. Katosta on jäljellä yksittäinen huovalla peitetty kattolauta. |
| metsakeskus.1000035044 |
758 |
Loijakkokuru 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
505012.00000000 |
7565956.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035044 |
Kohde sijiatsee Purnumukkaan johtavan tien risteyksen eteläpuolella. Länsipuolella virtaa Lauttaoja, jonka uomasta itäänpäin maasto nousee noin 5 m jyrkkänä rinteenä, jonka päällä maasto on varsin tasaista. Maaperä on moreenia, paikoin hiekkaa ja paikoin varsin kivistä. Kuivaa mäntykangasta, harva puusto, muutamia koivuja, alusasvillisuus on ohut jäkäliä, sammalia, kanervaa, heinää ja puolukkaa.
Saksalaisten asemapaikka, joka koostuu törmän päällä ja osin sen reunassa olevista suurista konekivääripesäkkeistä, taisteluhaudasta, korsuista ja yhden miehen poteroista sekä muista kaivannoista. |
| metsakeskus.1000035045 |
758 |
Loijakkokuru 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
505630.00000000 |
7566095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035045 |
Sijaitsee Ivalon tien kaakkoispuolella, hieman Purnumukan risteyksen koillispuolella. Alueen pohjoispuolella on käytöstä poistettu, maisemoitu maanottoalue. Osa rakenteista on osittain tuhoutunut maanoton vuoksi, ja mahdollisesti enemmänkin kohteita on tuhoutunut. Alueen halki kulkee lounaaseen suuntautuva hiekkatie. Alue on varsin tasaista, mutta pienimuotoisesti kumpuilevaa. Kuivan kankaan männikköä, paikoin harvennettu.
Paikalla on teltanpohjia, poteroita, kaivantoja, taisteluhautaa yms. Kohde on osa saksan armeijan Shutzwall-stellnung puolustusasemaa. |
| metsakeskus.1000035046 |
758 |
Mäntypää |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
491654.00000000 |
7538610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035046 |
Kohde sijaitsee E75-tien kaakkoispuolella, Kiveliön kalan kohdalla. Maasto on tasaista. Paikalla kasvaa tiheästi kuusta ja koivua.
Alueella on useita teltanpohjia. Rakenteiden tarkan sijainnin ja keskinäisten suhteiden määrittäminen oli tiheän kasvillisuuden vuoksi vaikeaa. GPS-koordinaateissa esiintyi suurta vaihtelua, eikä luotettavia lukemia saatu. Tiheä metsä teki mittaamisen ja havainnoimisen vaikeaksi. Näkyvyys oli vain muutamia metrejä. Teltanpohjien alueella kasvillisuus on vielä tiheämpää kuin ympäristössä.
Alueella on ainakin kahdeksan pyöreää teltanpohjaa, joita ympäröi matala valli ja oja. Sisähalkaisija on 9 m tai 11 m, ja halkaisija ojan ulkopuolelta on vastaavasti 14 m tai 16 m. Valleissa ja ojissa on kaksi kulkuaukkoa. Kaksi teltanpohjista on selvästi ympäröivää maastoa korkeammalla, eli niiden kohdalle on kasattu maata.
Teltanpohjan 1 läheisyydessä on suuri kuusi, jonka runkoon kaakkoispuolelle on veistetty kirjaimet L O. Myös rungon vastakkaisella puolella on merkintöjä, mutta niistä ei saa selvää. Kuusen vieressä on koivu josta on otettu tuohta. Muutamia vastaavia koivuja on läheisyydessä. Tuohta on otettu tyvestä vajaan metrin korkeana alueena puiden ympäri. Läheisessä kuusessa on pari kiinni naulattua pyöröpuuta, lisäksi maassa on tolpan jäännös. Mahdollisesti kysessä on aidan jäänteitä.
Kyseessä voi olla vankileiri. |
| metsakeskus.1000035047 |
153 |
Siitola tonttimaa 2 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
596003.00000000 |
6785143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035047 |
Siitolan kylässä on ollut vuonna 1557 28 taloa/veronmaksajaa. Siitolan kylästä vuosina 1775–1776 laadittua verollepanokarttaa ei vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä ollut saatavissa, joten tonttimaiden sijaintia jouduttiin tarkastelemaan vain 1800-luvun alun isojakokartan perusteella. Isojakokartassa Siitolaan on merkitty 17 kruunun tilaa. Tilat pitävät sisällään Siitolan kartanon, Neitsytniemen kartanon sekä Siitolan lossinpaikan, jotka on käsitelty erillisinä kohteina.
Suurin osa Siitolan tonttimaista on tuhoutunut uudemman rakentamisen sekä Imatrankosken patoamisen myötä. Mahdollisesti säilyneitä tonttimaita sijaitsee kartanoiden ja lossinpaikan lisäksi neljällä eri alueella: Ritikankosken länsipuolella (tonttimaa 1), Itä-Siitolassa Linnankosken itärannoilla (tonttimaat 2 ja 3) sekä alueen eteläosassa Rajapatsaalla (tonttimaa 4). Huom! tonttimaat 1-4 erotettu omiksi kohteikseen muinaisjäännösrekisterissä maaliskuussa 2019.
Tonttimaa 2: Pohjoisin mahdollisesti säilyneistä tonttimaista (isojakokartan tontti M). Tilan läpi kulkee noin 3 metriä leveä kärrypolku, joka noudattelee isojakokartassa näkyvän tien linjaa. Kärrypolku haaraantuu Vuoksentieltä länteen kohti rantaa. Tien haarassa on lammashaka, jonka sisäpuolella on moderni, noin 7x7 m kokoinen, betoninen rakennuksen perustus. Kärrytien molemmilla puolilla on peltoa. Peltomullan seassa oli paljon tiilimurskaa. Peltojen ja rannan väliin jää noin 20 m leveä ruoho/lehtipuu kaistale. Rantaviiva on hieman muuttunut Vuoksen patoamisen jälkeen |
| metsakeskus.1000035048 |
153 |
Siitola tonttimaa 4 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
595629.00000000 |
6782015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035048 |
Siitolan kylässä on ollut vuonna 1557 28 taloa/veronmaksajaa. Siitolan kylästä vuosina 1775–1776 laadittua verollepanokarttaa ei vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä ollut saatavissa, joten tonttimaiden sijaintia jouduttiin tarkastelemaan vain 1800-luvun alun isojakokartan perusteella. Isojakokartassa Siitolaan on merkitty 17 kruunun tilaa. Tilat pitävät sisällään Siitolan kartanon, Neitsytniemen kartanon sekä Siitolan lossinpaikan, jotka on käsitelty erillisinä kohteina.
Suurin osa Siitolan tonttimaista on tuhoutunut uudemman rakentamisen sekä Imatrankosken patoamisen myötä. Mahdollisesti säilyneitä tonttimaita sijaitsee kartanoiden ja lossinpaikan lisäksi neljällä eri alueella: Ritikankosken länsipuolella (tonttimaa 1), Itä-Siitolassa Linnankosken itärannoilla (tonttimaat 2 ja 3) sekä alueen eteläosassa Rajapatsaalla (tonttimaa 4). Huom! tonttimaat 1-4 erotettu omiksi kohteikseen muinaisjäännösrekisterissä maaliskuussa 2019.
Tonttimaa 4: Siitolan kylän eteläosissa, Rajapatsaalla on sijainnut isojakokartan tontti N. Matalan kumpareen päälle on pystytetty paasikivi, jossa lukee ”Tällä paikalla on sijainnut Miikkien sukutalo v. 1544–1895”. Kohteen ympäristössä kasvaa runsaasti omenapuita ja paikalla on pieniä kasvimaaviljelmiä. Alueella on voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia rakenteita. |
| metsakeskus.1000035049 |
758 |
Purnuvaara 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
502061.00000000 |
7564402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035049 |
Puolustuslinja sijaitsee hieman Tankavaaran pohjoispuolella, ulottuen Ivalontien reunasta länsiluoteen suuntaan noin 2 km pituudelta Purnuvaaran etelärinteellä. Lännessä puolustusasema suuntautuu pohjoiseen lähes kilometrin verran. Kohde on osa saksan armeijan rakentamaa Schutzwall-puolustuslinjaa.
Puolustusrakenne koostuu panssariesteestä ja sen länsipuolella olevista pesäkkeistä ja niiden takana olevista majoituskorsuista. Huttusen raportin perusteella linnoitteet voidaan luokitella seuraavasti:
1. Avoin kahden miehen potero (potero), joka on muodoltaan hieman kaareva tai loiva v-muotoinen, pituus noin 4 m. Useimmissa ei ole puurakenteita reunoissa. Yhdessä poterossa kuitenkin oli jäljellä pyöröpuut jotka on tuettu pystypuilla, jotka puolestaan on tuettu rautalanka haruksilla. Poteroita on kaikkiaan 22 kappaletta.
2. Avoin konekivääripesäke (pesäke) jossa on katettu patruunakomero. Katettu osa on kooltaan noin 2,5 m x 1,5 m. Sen vieressä on 4-5 m pitkä sirpalesuoja, jonka päissä on 3-5 m pitkät ja hieman taaksepäin suuntautuvat liuskat. Haudan reunoissa on riukuja jotka on tuettu pystypuilla ja haruksilla. Useimmissa pesäkkeissä katetun osan katto oli vielä jäljellä, mutta täysin aluskasvillisuuden peittämä, niin että vain avoin kaivanto on näkyvissä. Usein sen reunojen rakenteet ovat maatuneet ja hauta on varsin kapea. Pesäkkeitä havaittiin 15 kappaletta.
3. Katettu konekivääripesäke, jossa on kaksi tuliaukkoa. Näitä havaittiin vain yksi.
4. Asuinkorsu. Suuri vallien ympäröimä kuoppa, jonka koko vallien ulkopuolelta on noin 15 m x 15 m, tai hieman suurempia. Vallit ovat noin kolme metriä leveät ja kohoavat 1-1,5 m ympäröivää maapintaa korkeammalle. Valleissa on kolme matalampaa kulkuaukkoa. Kuopan pohjalla on hirsillä katettu rakenne jonka koko vaihtelee. Osa korsuista on jäänyt kesken, niissä ei ole kattoa tai mitään hirsirakennetta. Korsuja alueelta löydettiin kymmenen kappaletta. |
| metsakeskus.1000035050 |
758 |
Purnuvaara 2 |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
503043.00000000 |
7564356.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035050 |
Sijaitsee lähellä purnuvaaraan huippua, sen lounaisreunassa. Maaperä on kivikkoinen. Ympärillä kasvaa pienehköä mäntyä sekä muutamia koivuja ja katajaa, aluskasvillisuus on sammalia ja varpukasveja.
Paikalla on kaksi konekivääripesäkettä.
1. Pesäke, x 3503217, y 7567517. Katto on tehty suurista pyöröhirsistä, joiden päällä on kattohuopaa, katto on romahtanut. Kuopan koko on n. 4 m x 3 m, oviaukko on kaakkoispäässä. Kuoppa on ollut varsin syvä.
2. Pesäke 2, x 3503158, y 7567550. Sijaitsee noin 60 m luoteeseen edellisestä, jyrkän rinteen yläpuolisen tasanteen reunassa. Kuopan koko on 4 m x 4 m ja syvyys n. 1,5 m. Sen reunoissa on hirret, jo romahtanut katto on tehty suurista pyöröhirsistä. Kulkuaukko on ylärinteen puolella, pois kaivettu maa on vallina alarinteen puolella. Maaperä on kivinen. |
| metsakeskus.1000035051 |
758 |
Purnumänniköt |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
508125.00000000 |
7558161.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035051 |
Kohde sijaitsee Vuotson itäpuolella, Riestojoen länsirannalla osittain Sompion luonnonpuiston puolella. Alue on tuoretta ja kuivahkoa kangasta, Rieston sivuojan reunoilla soista maastoa. Rinne viettää loivasti kaakkoon. Alueella kasvaa muutamia vanhoja mäntyjä, sekä pienempiä mäntyjä, myös kuusia ja koivuja. Maaperä on kivistä moreenia.
Alueella havaittiin kaikkiaan noin sata kappaletta kuoppia, lisäksi niitä voi olla alueella enemmänkin. Kuopat ovat pääosin muodoltaan soikeita, pituudeltaan 1,5-2 m ja 0,6-0,9 m leveitä. Syvyys on noin 30-40 cm. Kuoppien pitkillä reunoilla on yleensä vallit. Osa kuopista on muodoltaan lähes pyöreitä, halkaisijaltaan hieman yli metrin luokkaa. Myös niissä on reunoilla vallit. Kuopat sijaitsevat lähinnä pohjois-etelä suuntaisena muodostelmana, mutta ne eivät muodosta mitään selkeää linjaa vaan ovat paikoin rykelminä vailla tiettyä suuntausta. Alueen eteläosassa kuopat ovat harvakseltaan ja pohjoisessa suurempina ryhminä. Kuoppia on jäänyt myös metsäautotien alle, ne erottuvat matalina painanteita tielinjalla.
Mahdollisia poteroita, jotka voivat liittyä Tankavaaran taisteluun Lapin sodassa. |
| metsakeskus.1000035052 |
758 |
Savimaa |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
487541.00000000 |
7524903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035052 |
Kohde sijaitsee Kitisen länsirannalla Peurasuvannon kohdalla, hieman Ala-Vaalojoen eteläpuolella, Tarpomapään tieltä pohjoiseen suuntautuvan sivutien risteyksessä. Risteyksessä on pieni aukea alue, tien puolella koivupöheikkö, Kuivahkoa kangasta jossa kasvaa nuorta kasvatusmetsää.
Tielinjan itäpuolella risteyksessä on levyn kappaleita ja listan pätkiä, sekä hieman ikkunalasia. Paikalla on mahdollisesti ollut jonkin rakennelman jäännös.
Tiestä noin 25 m lounaaseen on pieni matala kuoppa, muodoltaan lähinnä ympyrän neljännes. Kaarevalla sivulla on kaksi kerrosta kiviä reunassa. Kuopan koko on 80 x 80 cm ja syvyys 30-40 cm. Mahdollinen potero. (x 3487691, y 7528034)
Edellisestä n. 10 m pohjoiseen on samantyyppinen kuoppa, kooltaan 60 x 60 cm. Myös sen reunalla on kivet.
Edellisistä edelleen pohjoiseen on kaksi samantyyppistä kuoppaa vierekkäin. Suuremmassa on valli ja sen päällä kiviä. (x 3487692, y 7528043)
Pienien poteroiden pohjoispuolella on kaksi suurta kuoppaa vierekkäin, jotka ovat muodoltaan epämääräisiä ja varsin syviä. Ne ovat kooltaan sopivan kokoisia korsuiksi, mutta eivät kuitenkaan vaikuta korsuilta. Ne voisivat kuitenkin olla sodan aikaisia, sillä niissä kasvaa n. 50-vuotiaita mäntyjä. (x 3487669, y 7528069)
Tien itäpuolella, noin 15 m päässä on kolme samanlaista kuoppaa vierekkäin, ja niiden vieressä neljäs kuoppa, joka on suorakaiteen muotoinen. (x 3487717, y 7528083)
Niistä edelleen noin 30 m itään on kaikkiaan neljä kuoppaa vierekkäin. (x 3487748, y 7528093). (YKJ) |
| metsakeskus.1000035053 |
758 |
Taivalselkä 1 |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
503998.00000000 |
7553836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035053 |
Asemapaikka sijaitsee Vuotson kylän länsipuolella, Vuotson kanavasta noin kilometrin etelään. Alue on varsin tasaista kuivaa kangasta.
Paikalla on korsuja, teltanpohjia, erilaisia ampumapesäkkeitä ja kaivantoja.
Kohde on osa saksalaisten Schutzwall-puolustusrakennelmaa. |
| metsakeskus.1000035054 |
581 |
Marjoniemi 1 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
291959.00000000 |
6893806.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035054 |
Paikalla on kaksi pitkänomaista, soikeaa kuoppaa, kooltaan noin 3 x 1 m. Näissä on ympärillä noin metrin levyiset matalat vallit. Kuopat sijaitsevat toisistaan noin viiden metrin etäisyydellä, loivasti itään viettävässä rinteessä. Kapeammat sivut ovat rinteen vieton mukaisesti. Kohta on moreenipohjaista kuusimetsää.
Eteläisemmän naurishaudan koordinaatit: N 6893798 E 291960 Z 141. |
| metsakeskus.1000035055 |
758 |
Taivalselkä 3 |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
504500.00000000 |
7552197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035055 |
Paikalla on ollut saksalaisten tukikohta. Saksalaiset ovat saapuneet paikalle 1941 ja lähteneet lokakuussa 1944. Paikalla on asunut vakituisesti 400-500 sotilasta ja lisäksi noin parituhatta miestä kerrallaan huollettavina. Alueella on ollut runsaasti erillaisia rakennuksia.
Kohde sijaitsee Vuotson eteläpuolella, valtatie 4 itäpuolella, ampumaradalle johtavan tien molemmin puolin. |
| metsakeskus.1000035057 |
758 |
Tankavaara 2 |
10007 |
12001 |
13183 |
11042 |
27028 |
503754.00000000 |
7563491.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035057 |
Sijaitsee Ivalontien länsipuolella, Tankavaaran kultakylän luoteispuolella, noin 100-200 m panssariesteen eteläpuolella. Maasto laskee loivasti länteen päin ojaa kohti. Itäpuolella on 4-tien valli, joka kohoaa 2-3 m luontaisen maanpinnan yläpuolelle. Alue on tuoretta kangasta, jossa kasvaa vanhoja mäntyjä ja kuusia sekä pieniä koivuja ja mäntyjä, teltanpohjissa kasvaa koivun taimia.
Paikalla on yhdeksän pyöreää (vaneri)teltanpohjaa, ja niiden vieressä on taisteluhaudan pätkiä.
Kohde on osa saksan armeijan rakentamaa Schutzwall-puolustuslinjaa. |
| metsakeskus.1000035058 |
758 |
Tankavaara 3 |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27028 |
503932.00000000 |
7563668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035058 |
Panssarieste sijaitsee Ivalontien itäpuolella, Tankavaaran kultakylän pohjoispuolella. Tien lähellä maaperä on kivikkoista moreenia ja muuttuu itään päin kivisemmäksi.
Kaivanto on länsipäässä noin 4 m leveä ja 1,7 m korkea, valli on 6 m leveä ja noin 2 m korkea, eli yhteensä rakennelma on noin 10 m leveä. Valli on päältä tasainen. Maasto nousee itään päin ja muuttuu kallioiseksi ja kivien koko kasvaa. Samalla kaivanto on syvempi ja jyrkkäreunaisempi, ilmeisesti osin louhittu. Valli kaivannon takana on myös pystysuora ja kivistä rivinteerattu. Itäpäädyssä kaivanto kääntyy koilliseen ja päättyy kallioon. Ennen käännöstä kaivannossa on puurakenteen jäännökset. Loppumatkasta kaivanto mutkittelee kuin taisteluhauta. Kaivanto on merkitty peruskarttaan ojana. |
| metsakeskus.1000035059 |
758 |
Tankavaara 4 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
503892.00000000 |
7563273.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035059 |
Kohde sijaitsee Tankavaaran kultakylän pohjoispuolella olevan taistelumuistomerkin kohdalla, Ivalontien itäpuolella. Muistomerkki on kultakylään johtavan pohjoisemman tien eteläpuolella, kohdassa on P-paikka. Paikalla kasvaa tiheähköä sekametsää.
Kohde on osa saksan armeijan rakentamaa Schutzwall-stellung puolustusasemaa.
Pesäke, jossa on hirsiseiniä tallella, x 3504067, y y7566433. Seinähirret ovat varsin maatuneet ja kasvavat sammalta. Seinien sisäpuolella on tolpat, joista osa on pystyssä ja osa kaatunut. Tolppia on pitkillä sivuilla neljä kappaletta. Pohjois-etelä suuntaisen hirsirakenteen koko on n. 5 m x 2,5 m, se on laajemmassa kuopassa jota ympäröi matalat vallit. Kuoppaan johtaa n. 10 m pitkä kaivanto joka kaartuu etelään, se on leveä ja nousee loivasti. Kaivannosta haarautuu kapeampi oja länteen, joka jatkuu viereisen parkkipaikan reunaan. Mahdollisesti pesäke on tarkoitettu ajoneuvolle tai tykille? Pesäkkeen kohdalla kasvaa tiheästi nuorta metsää.
Potero, sijaitsee noin 30 m lounaaseen edellisestä, x 3504063, y y7566421. Yhden miehen potero, noin 2 m pitkä, 1 m leveä ja n. 50 cm syvä, länsipuolella on valli. (YKJ) |
| metsakeskus.1000035063 |
536 |
Sotaniitut |
10002 |
12016 |
13167 |
11006 |
27000 |
305474.00000000 |
6823743.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035063 |
Sotaniitut-niminen peltoalue on lähes tasainen, hyvin loivasti etelään ja lounaaseen viettävä. Maaperä on hiesua. Koordinaattipisteen kohdalla oli noin 10 metrin säteellä melko runsaasti palanutta savea, kuonaa (josta osa raskasta, mahdollisesti pajakuonaa) sekä rapautuneita (ilmeisesti palaneita) noin nyrkin kokoisia kiviä. Metallinilmaisimella alueelta löytyi melko runsaasti takonauloja.
Löytöpaikkojen ja havaintojen perusteella paikalla on jossain vaiheessa sijainnut paja. Sen ajoituksesta ei ole tietoa. Vanhoihin karttoihin kohdalle ei ole merkitty rakennuksia. |
| metsakeskus.1000035066 |
564 |
Järvenpäänkangas E |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
443033.00000000 |
7216390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035066 |
Vinovalovarjosteen perusteella paikalla on mahdollinen asumuspainanne. Kohdetta ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035067 |
109 |
Hokajärvi |
10007 |
12016 |
13182 |
11042 |
27000 |
398342.00000000 |
6791745.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035067 |
Kohde sijaitsee noin 150 metriä koilliseen entisestä Hokajärven torpasta Padasjoelle menevän tien itäpuolella. Alue on metsittyvää peltoa, jonka maaperä on tasaista ja maatuneita ojia on erotettavissa. Alueella on neljä viljelyröykkiötä, joiden halkaisija on noin 1,5-3 metriä ja korkeus noin puoli metriä. Vuoden 1839 isojakoon liittyvässä kartassa ko. alue ei ole peltona, mutta karttaan on merkitty jo Hokajärven torppa. Vuoden 1871 metsätalouskartassa alue kuuluu Savijärven lohkoon, vaikkakin sijaitsee Hokajärven läheisyydessä. Tässäkään kartassa ei alueelle ole merkitty peltoa, mutta se on aidattu, mikä voi merkitä sitä, että alueella on ollut kaski. Vuoden 1965 peruskartassa alue on peltona Kohde on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000035068 |
49 |
Backby (Pakankylä) myllypaikka |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
370477.00000000 |
6684960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035068 |
Backbyn peltoaukean länsipuolella, Kvarnträsket (Myllyjärvi)-nimisestä järvestä alkunsa saava Kvarnbäcken (Myllyoja)-puron suulla on jälkiä vanhasta patorakennelmasta ja kolmisenkymmentä metriä sen alapuolella on pohjaltaan lähes neliömäinen entisen myllyrakennuksen kivijalka.
Mylly ei esiinny vielä Joh. Fonseenin 1750 laatimassa kartassa, eikä myöskään enää 1930-luvun "peruskartassa".
Myllypaikkaa ympäröivä metsä purolaaksoineen on kasvistoltaan erikoinen, ja siitä on muodostettu luonnonsuojelualue.
(Härö 1991, kohde 241)
Myllyrakennuksen perustuksista kymmenisen metriä etelään yläriinteeseen, polun eteläpuolella, on asuinrakennuksen, oletettavasti myllärin asunnon jäänteet: nurkkakiviä ja uuninpohja. Rotkomainen purolaakso on lähes kokonaan pähkinälehtoa. |
| metsakeskus.1000035069 |
236 |
Jylhän Hautakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
338057.00000000 |
7062757.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035069 |
Kaksi mahdollista tervahautaa.
-kohde tarkastettava maastossa 2019 - smh |
| metsakeskus.1000035070 |
845 |
Mikonoja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
414804.00000000 |
7329252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035070 |
Ilmeisesti pienialainen kivikautinen asuinpaikka Mikonahon laajan lounais-koillissuuntaisen hiekkamuodostuman lounaisen osan eteläreunan matalassa maastokohdassa, noin 30-50 m kaakon puolelta alkavasta kosteikon reunasta. Paikalla havaittiin kohteen koordinaattipisteen osoittamassa kohdassa selkeämpi asumuspainanne, kooltaan noin 7 x 5 m. Koepistossa löytöinä kvartsia. Tästä noin 25 m etelälounaaseen havaittiin toinen todennäköinen asumuspainanne, josta myös löytöjä (alakohde). Alue oli hakkuuaukion itäreunaa vuoden 2017 syksyn tarkastuksessa. Lähialueen tarkastuksessa ei havaittu muita merkkejä muinaisjäännöksestä koepistoista huolimatta. |
| metsakeskus.1000035071 |
680 |
Hintsa 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11004 |
27000 |
235623.00000000 |
6716481.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035071 |
Pienehköjä röykkiöitä, joiden alla on mahdollisesti polttokenttäkalmisto. Metallilöytöjen lisäksi paikalta on tarkastuksessa löydetty rautakauden keramiikkaa ja havaittu noensekaista maata.
Metallinetsinnän jäljiltä peittämättä jääneestä kuopasta löytyi palanen palanutta, sintraantunutta rautakauden keramiikkaa. Maa oli multaista ja tummaa. Ylempänä rinteessä, noin 20 metrin päässä metsän reunasta, on pitkänomainen lähes pohjois-eteläsuuntainen kumpare. Sen pituus on noin kolme metriä, korkeus 50 cm ja leveys vaihtelee 50 ja 100 cm välillä. Kumpareen alapäässä on iso kivi tai kallio, ja sen päällä kasvaa yksi pieni mänty. Ylempänä rinteessä on muitakin kumparemaisia kivisiä kohoumia, joista osassa vaikuttaisi olevan myös kalliota. Rinteen alaosassa on näkyvillä suuria kiviä, jotka jatkuvat aivan peltoa rajaavan ojan penkalle asti. Kyseessä on todennäköisesti pellon raivaukseen liittyvä kivirakenne, mutta kivet ovat voineet myös romahtaa ylempää rinteestä. |
| metsakeskus.1000035072 |
924 |
Lehmikivi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
355454.00000000 |
7032339.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035072 |
Kohteeseen kuuluu kaksi tervahautaa, jotka on merkitty peruskartalle ja näkyvät selkeästi myös LIDAR-aineistossa. Tervahautojen lähiympäristössä maa-aineksenottoon liittyviä kuoppia.
Hiltunen 2021: Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa. Kohteeseen kuuluu kaksi tervahautaa, jotka molemmat on merkattu peruskarttaan. Ne sijaitsevat noin 70 metriä etelään valtatie 7530:sta. Tervahaudat ovat noin 25 metrin etäisyydellä toisistaan. Koillisempi tervahauta on halkaisijaltaan 19 metriä. Haudan syvyys on keskeltä vallin yläreunaan mitattuna noin 1 metri. Vallin leveys on 5 metriä. Halssi suuntautuu etelään. Se on 6 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 0,5 metriä syvä. Tervahautaa peittää ohuet kaatuneet puun rangat. Lounaisempi tervahauta, joka on merkattu muinaisjäännösrekisteriin alakohteena, on halkaisijaltaan 20 metriä. Haudan syvyys keskeltä vallin yläreunaan mitattuna on 2,5 metriä. Vallin leveys on 3,5 metriä. Halssi suuntautuu koilliseen. Se on 3 metriä pitkä, 1,5 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä. |
| metsakeskus.1000035073 |
146 |
Hilpansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
700908.00000000 |
6967354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035073 |
Metallinetsinnässä löytynyt lehtimäinen rautainen padankorvake, nuolenkärki ja kuparipellistä tehty, koristelunsa puolesta myöhäisrautakautinen riipus hiekkamaasta 20 - 30 cm syvyydestä, noin 10 neliömetrin alalta.
Vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä kohdetta ei pintapuolista tarkastelua lukuun ottamatta tutkittu ja sen luonne ja aluerajaus ovat löytöaineistoon ja topografiaan perustuva arvio. Kohteen luonteen selvittäminen edellyttää koekaivausta tai vähintään -kuopitusta. |
| metsakeskus.1000035073 |
146 |
Hilpansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
700908.00000000 |
6967354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035073 |
Metallinetsinnässä löytynyt lehtimäinen rautainen padankorvake, nuolenkärki ja kuparipellistä tehty, koristelunsa puolesta myöhäisrautakautinen riipus hiekkamaasta 20 - 30 cm syvyydestä, noin 10 neliömetrin alalta.
Vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä kohdetta ei pintapuolista tarkastelua lukuun ottamatta tutkittu ja sen luonne ja aluerajaus ovat löytöaineistoon ja topografiaan perustuva arvio. Kohteen luonteen selvittäminen edellyttää koekaivausta tai vähintään -kuopitusta. |
| metsakeskus.1000035076 |
146 |
Lohisensaaret 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
700391.00000000 |
6968265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035076 |
Metallinetsinnässä löytynyt partakirves, nuolenkärki ja sulanutta metalliseosta, jossa on kiinni palaneita luunsiruja. Metalliesineet sekä koekuopista löytyneet savikuonan kappaleet viittaavat kuitenkin siihen, että paikalla on ollut myös myöhempää toimintaa, mahdollisesti mm metallin käsittelyä. Asuinpaikan länsiosassa on paksuja likamaakerroksia (enimmillään 50 cm), jotka sisältävät runsaasti palanutta luuta, mm kalan luita. Asuinpaikan pintakerrokset ovat jossain määrin vaurioituneet metsänuudistuksen yhteydessä.
Kohteessa toteutettiin vuonna 2019 koekaivaus, jossa todettiin, että paikalla on
laaja ja moniperiodinen asuinpaikka, jossa oli lisäksi viitteitä metallikautisesta metallinkäsittelystä. Mahdollisesta hautauksesta ei saatu lisähavaintoja. Erään koekuopan likamaakerroksen hiilestä saatiin viikinkiajalle menevä radiohiiliajoitus 1140±30 BP (ICA-19C/1102). |
| metsakeskus.1000035076 |
146 |
Lohisensaaret 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
700391.00000000 |
6968265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035076 |
Metallinetsinnässä löytynyt partakirves, nuolenkärki ja sulanutta metalliseosta, jossa on kiinni palaneita luunsiruja. Metalliesineet sekä koekuopista löytyneet savikuonan kappaleet viittaavat kuitenkin siihen, että paikalla on ollut myös myöhempää toimintaa, mahdollisesti mm metallin käsittelyä. Asuinpaikan länsiosassa on paksuja likamaakerroksia (enimmillään 50 cm), jotka sisältävät runsaasti palanutta luuta, mm kalan luita. Asuinpaikan pintakerrokset ovat jossain määrin vaurioituneet metsänuudistuksen yhteydessä.
Kohteessa toteutettiin vuonna 2019 koekaivaus, jossa todettiin, että paikalla on
laaja ja moniperiodinen asuinpaikka, jossa oli lisäksi viitteitä metallikautisesta metallinkäsittelystä. Mahdollisesta hautauksesta ei saatu lisähavaintoja. Erään koekuopan likamaakerroksen hiilestä saatiin viikinkiajalle menevä radiohiiliajoitus 1140±30 BP (ICA-19C/1102). |
| metsakeskus.1000035076 |
146 |
Lohisensaaret 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
700391.00000000 |
6968265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035076 |
Metallinetsinnässä löytynyt partakirves, nuolenkärki ja sulanutta metalliseosta, jossa on kiinni palaneita luunsiruja. Metalliesineet sekä koekuopista löytyneet savikuonan kappaleet viittaavat kuitenkin siihen, että paikalla on ollut myös myöhempää toimintaa, mahdollisesti mm metallin käsittelyä. Asuinpaikan länsiosassa on paksuja likamaakerroksia (enimmillään 50 cm), jotka sisältävät runsaasti palanutta luuta, mm kalan luita. Asuinpaikan pintakerrokset ovat jossain määrin vaurioituneet metsänuudistuksen yhteydessä.
Kohteessa toteutettiin vuonna 2019 koekaivaus, jossa todettiin, että paikalla on
laaja ja moniperiodinen asuinpaikka, jossa oli lisäksi viitteitä metallikautisesta metallinkäsittelystä. Mahdollisesta hautauksesta ei saatu lisähavaintoja. Erään koekuopan likamaakerroksen hiilestä saatiin viikinkiajalle menevä radiohiiliajoitus 1140±30 BP (ICA-19C/1102). |
| metsakeskus.1000035080 |
146 |
Hyypienniemi |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
701132.00000000 |
6963792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035080 |
Metallinetsinnässä löytynyt noin 10 neliömetrin alalta, 20 - 30 cm syvyydestä hiekkamaasta veitsenterä, nuolenkärki ja kattilankorvake. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035080 |
146 |
Hyypienniemi |
10002 |
12002 |
13000 |
11010 |
27000 |
701132.00000000 |
6963792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035080 |
Metallinetsinnässä löytynyt noin 10 neliömetrin alalta, 20 - 30 cm syvyydestä hiekkamaasta veitsenterä, nuolenkärki ja kattilankorvake. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035082 |
977 |
Repsunsaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
392240.00000000 |
7104350.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035082 |
Peruskartalle merkitty ja Lidar-korkeusmallissa hyvin erottuva tervahauta noin 550 metriä Kalajokeen koillisesta laskevan Pylväsojan kaakkoispuolella, ympäristöstää muutaman metrin kohoavan Repsunsaaren eteläosassa. Tervahauta on tarkastamaton, mitta Lidarin perusteella kyse on vallilta mitaten noin 15-metrisestä tervahaudasta, jonka halssi laskee idän suunnan kosteikkoon. Miuutaman kilometrin etäisyydellä on peruskartalle merkittyjä tervahautoja, jotka myös erottuvat Lidar-aineistossa, ja joista osa myös tunnetaan paikkakunnalla nimellä. |
| metsakeskus.1000035084 |
922 |
Ämmänhaudanmäki |
10007 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
318459.00000000 |
6800943.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035084 |
Länsi-itäsuuntaisella metsäisellä kallioharjanteella sijaitseva tarinapaikka on vanhan polun varressa sijaitseva kookas risuista koottu kasa. Polku on vanha Suomelasta Kirkonkylään johtava kirkkopolku. Kulkureitti on merkitty 1900-luvun alun senaatinkarttaan.
Tarinan mukaan Ämmänhaudanmäelle on haudattu noita paikkaan, johon hevonen on arkkua vetäessään pysähtynyt. Paikalla on tarinan mukaan poltettu myös helavalkeita ja pidetty tansseja. 2000-luvun alussa paikalla on n. 2 metriä korkea ja läpimitaltaan n. 5 metriä oleva kookas risukasa. Perinteen mukaan sen ohi kuljettaessa kasaan on aina lisättävä risu tai oksa hyvän onnen turvaamiseksi. Paikalla on ollut risukasa vähintään useita vuosikymmeniä, mahdollisesti pidempäänkin.
Nykyinen rajalinja kulkee n. 100 metriä kohteesta länteen. |
| metsakeskus.1000035084 |
922 |
Ämmänhaudanmäki |
10007 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
318459.00000000 |
6800943.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035084 |
Länsi-itäsuuntaisella metsäisellä kallioharjanteella sijaitseva tarinapaikka on vanhan polun varressa sijaitseva kookas risuista koottu kasa. Polku on vanha Suomelasta Kirkonkylään johtava kirkkopolku. Kulkureitti on merkitty 1900-luvun alun senaatinkarttaan.
Tarinan mukaan Ämmänhaudanmäelle on haudattu noita paikkaan, johon hevonen on arkkua vetäessään pysähtynyt. Paikalla on tarinan mukaan poltettu myös helavalkeita ja pidetty tansseja. 2000-luvun alussa paikalla on n. 2 metriä korkea ja läpimitaltaan n. 5 metriä oleva kookas risukasa. Perinteen mukaan sen ohi kuljettaessa kasaan on aina lisättävä risu tai oksa hyvän onnen turvaamiseksi. Paikalla on ollut risukasa vähintään useita vuosikymmeniä, mahdollisesti pidempäänkin.
Nykyinen rajalinja kulkee n. 100 metriä kohteesta länteen. |
| metsakeskus.1000035087 |
615 |
Pikkukoski 2 |
10007 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
473596.00000000 |
7274374.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035087 |
Metallinetsinnässä löytynyt pöytäveitsi 17 - 20 cm syvyydestä. Maaperässä oli hienoa hiiltä. Löytäjän mukaan noin 120 metriä löytöpaikalta pohjoiskoilliseen sijaitsee nuoressa kuusikossa kämpän paikka, jossa on epämääräistä kivijalkaa.
2022: Löytöpaikan alue tarkastettiin pintapuoleisesti, metallinpaljastimella sekä koekuopittamalla 10 metrin säteeltä löytöpaikasta. Löytöpaikan yhteyteen tehdystä koekuopasta havaittiin selkeä hiiltyneiden puiden kerros huuhtoutumiskerroksen päällä. Hiiltyneet puut vaikuttivat lankuilta. Muutoin koekuopat ns. tyhjiä, joissa oli normaali häiriintymätön maannos. Koekuopista taikka metallinpaljastimella ei havaittu muinaisjäännökseen viittaavia rakenteita eikä löytöjä.
Kohteen kuvauksessa mainittu kämpän paikka käytiin tarkastamassa. Paikalla on havaittavissa luonnonkivistä tehty kivirivi, pituus n. 4 metriä itä-länsi suuntaisesti, leveys 1–1,5 metriä. Tämä tulkittiin rakennuksen kivijalaksi mutta on mahdollista, että se on raivaukseen liittyvä röykkiö tai hajotettu uuni. Selkeää uunirakennetta ei kuitenkaan havaittu. Alueelta löytyi metallinpaljastimella rautanauloja 5 cm syvyydestä. Naulat
olivat vain pintaruostuneita, viitaten paikan olevan varsin moderni. Koekuopista havaittiin hiilikerros 15–20 cm syvyydestä kahden huuhtoutumiskerroksen välistä. Kivirivistä itään on niittymäinen aukea alue, jossa huomattavasti vähemmän puustoa. |
| metsakeskus.1000035087 |
615 |
Pikkukoski 2 |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
473596.00000000 |
7274374.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035087 |
Metallinetsinnässä löytynyt pöytäveitsi 17 - 20 cm syvyydestä. Maaperässä oli hienoa hiiltä. Löytäjän mukaan noin 120 metriä löytöpaikalta pohjoiskoilliseen sijaitsee nuoressa kuusikossa kämpän paikka, jossa on epämääräistä kivijalkaa.
2022: Löytöpaikan alue tarkastettiin pintapuoleisesti, metallinpaljastimella sekä koekuopittamalla 10 metrin säteeltä löytöpaikasta. Löytöpaikan yhteyteen tehdystä koekuopasta havaittiin selkeä hiiltyneiden puiden kerros huuhtoutumiskerroksen päällä. Hiiltyneet puut vaikuttivat lankuilta. Muutoin koekuopat ns. tyhjiä, joissa oli normaali häiriintymätön maannos. Koekuopista taikka metallinpaljastimella ei havaittu muinaisjäännökseen viittaavia rakenteita eikä löytöjä.
Kohteen kuvauksessa mainittu kämpän paikka käytiin tarkastamassa. Paikalla on havaittavissa luonnonkivistä tehty kivirivi, pituus n. 4 metriä itä-länsi suuntaisesti, leveys 1–1,5 metriä. Tämä tulkittiin rakennuksen kivijalaksi mutta on mahdollista, että se on raivaukseen liittyvä röykkiö tai hajotettu uuni. Selkeää uunirakennetta ei kuitenkaan havaittu. Alueelta löytyi metallinpaljastimella rautanauloja 5 cm syvyydestä. Naulat
olivat vain pintaruostuneita, viitaten paikan olevan varsin moderni. Koekuopista havaittiin hiilikerros 15–20 cm syvyydestä kahden huuhtoutumiskerroksen välistä. Kivirivistä itään on niittymäinen aukea alue, jossa huomattavasti vähemmän puustoa. |
| metsakeskus.1000035089 |
139 |
Pikku Kiviharju itä |
10002 |
12016 |
13151 |
11004 |
27000 |
434458.00000000 |
7240843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035089 |
Pikku Kiviharjun itärinteellä kulkevan polun kaakkoispuolella on maakuoppa, jonka halkaisija on 3,5 m ja syvyys 80 cm. Kuopan ympärillä on heikko valli. Pohjassa on humuskerroksen ja n. 5 cm vahvan likamaakerroksen alla yli 15 cm paksu hiili-/nokikerros. Kuopan yläreunalla ja vallissa on yli 7 cm paksu huuhtoutumiskerros. Kyseessä on todennäköisesti kuoppamiilu, joka on huuhtoutumiskerroksen perustella vaikuttaisi esihistorialliselta. |
| metsakeskus.1000035090 |
139 |
Juusola |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
435922.00000000 |
7242492.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035090 |
Juusolan talon pihapiirissä noin 80 m Iijoen rannasta länteen pienen puron varressa on myllynpaikka, jossa on noin 3,5 m pitkä ja metri leveä luonnonkivistä tehty ränni, ja sen itäpäässä padon jäännös sekä mahdollisia perustuksen jäännöksiä. Kohde on merkitty vuoden 1849 pitäjänkartalla. |
| metsakeskus.1000035091 |
139 |
Lalli |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
437436.00000000 |
7241988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035091 |
Rantatörmän päällä noin 50 m Iijoesta etelään on halkaisijaltaan noin 11
m oleva tervahauta, jonka syvyys on noin 70 cm ja halssi kohti pohjoista. Hauta on tiheän puuston peitossa. |
| metsakeskus.1000035092 |
139 |
Metistönniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436480.00000000 |
7242120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035092 |
Rantatörmän päällä noin 50 m Iijoesta etelään Jakkusuvannon kohdalla vapaa-ajan
asunnon aidatulla piha-alueella olevan tervahaudan halkaisija on 10 m ja syvyys 90 cm, halssi kohti pohjoista. Vallin päällä kasvaa muutamia nuoria puita. |
| metsakeskus.1000035093 |
139 |
Jakkuranta 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436071.00000000 |
7242261.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035093 |
Jakkusuvannon lounaisrannalla rantatörmän päällä on tervahuata, jonka halkaisija on 16 m,
syvyys 70 cm ja halssi kohti koillista. |
| metsakeskus.1000035094 |
139 |
Jakkuranta 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435440.00000000 |
7242731.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035094 |
Iijoesta noin 350 etelään autioituneen talon pihassa paikallistien eteläpuolella on kaksoistervahauta , jonka suurin halkaisija noin 18 m, kuopan halkaisija noin 8 m ja syvyys noin 70 cm. Halssi lounaaseen. |
| metsakeskus.1000035095 |
139 |
Jakkuranta 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
434734.00000000 |
7242715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035095 |
Iijoesta noin 170 m lounaaseen paikallistien pohjoispuolella Iijoesta noin 170 m lounaaseen laajan avohakkuualueen reunalla on yksittäinen miilu (pystymiilu?), jonka halkaisija 12 m, vallin leveys noin metri ja korkeus 60 cm. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000035097 |
139 |
Yli-Rajala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
433084.00000000 |
7242932.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035097 |
Iijoesta noin 270 m etelään on paikallistien rakentamisen yhteydessä suurimmaksi osaksi tuhoutunut tervahauta, josta vain vallin pohjoisosaa on säilynyt noin 8 m (tien pohjoispuolella). Säilyneen valliosuuden päällä kasvaa isoja kuusia. |
| metsakeskus.1000035098 |
139 |
Lammasoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
433461.00000000 |
7243233.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035098 |
Lammasojan suusta noin 130 metriä kaakkoon olevan tervahaudan halkaisija on 17 m ja halssi kohti pohjoista. Haudan päällä kasva isoja haapoja ja koivuja. |
| metsakeskus.1000035099 |
139 |
Laukanniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434564.00000000 |
7243132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035099 |
Rannasta noin 20 m pohjoiseen on tervahauta, jonka halkaisija on 15 m ja halssi kohti länttä.
Ehjästä tervahaudasta noin 35 metriä lounaaseen on mökkitietä tehtäessä tuhoutuneen tervahaudan jäännöksiä, joilla ei suojeluarvoa.
Tervahaudasta noin 10-20 m pohjoiseen ylempänä rinteessä on rivissä kolme kivillä vuorattua suorakulmaista kuoppaa, joiden ala noin on 2,5 x 2 m. Syvyys on epäselvä, sillä kaikki kuopat on täytetty kasvijäänteillä. Kyseessä ilmeisesti ovat kellarikuopat tms.
2024: 5p laserkeilausaineiston perusteella korjattu halssin suunta länteen ja kellareita on alueella todennäköisesti neljä. |
| metsakeskus.1000035099 |
139 |
Laukanniemi |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
434564.00000000 |
7243132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035099 |
Rannasta noin 20 m pohjoiseen on tervahauta, jonka halkaisija on 15 m ja halssi kohti länttä.
Ehjästä tervahaudasta noin 35 metriä lounaaseen on mökkitietä tehtäessä tuhoutuneen tervahaudan jäännöksiä, joilla ei suojeluarvoa.
Tervahaudasta noin 10-20 m pohjoiseen ylempänä rinteessä on rivissä kolme kivillä vuorattua suorakulmaista kuoppaa, joiden ala noin on 2,5 x 2 m. Syvyys on epäselvä, sillä kaikki kuopat on täytetty kasvijäänteillä. Kyseessä ilmeisesti ovat kellarikuopat tms.
2024: 5p laserkeilausaineiston perusteella korjattu halssin suunta länteen ja kellareita on alueella todennäköisesti neljä. |
| metsakeskus.1000035100 |
139 |
Ala-Jakku |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435673.00000000 |
7243402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035100 |
Talon pihan pohjoispuolella, Iijoen ja vanhan umpeutuneen uoman väilisen saarekkeen länsiosassa, olevan tervahaudan halkasija halkaisija on 11 m ja halssi kohti luodetta. vallin päällä kasvaa iältään vaihtelevaa puustoa. |
| metsakeskus.1000035101 |
536 |
Mikkola |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27017 |
309404.00000000 |
6818911.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035101 |
Metsänreunassa sijainneesta kivikasasta, halkaisijaltaan noin 50-senttisen kiven alta on metallinetsinnässä löytynyt elokuussa 2018 merovingiajan lyhytlehtinen ruotokeihäänkärki.
Kohteesta löytynyt myös savi- ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.1000035103 |
139 |
Jakku 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436492.00000000 |
7243055.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035103 |
Vanhan jokiuoman luoteisrannalla olevan tervahaudan halkaisija on 11 m ja halssi kohti
kaakkoa Rakenteessa kasvaa on eri-ikäistä puustoa, joukossa vanhoja mäntyjä. Tervahaudan vierellä on tyypilliseen tapaan muutamia pieniä kuoppia. Tervahaudasta noin 55 metriä koilliseen on maastokartalle (2020) merkitty tervahauta.Paikalla on halkaisijaltaan noin 3-4 metriä ja syvyydeltään noin 1,5 metriä oleva nuorehko maakuoppa (ks. alakohde). |
| metsakeskus.1000035104 |
139 |
Räihänkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
437763.00000000 |
7242412.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035104 |
Jakkusuvannon pohjoispuolella olevan trevahaudan halkaisija on 23
metriä ja halssi kohti etelälounasta. Kuoppa on matala ja heinän peitossa. |
| metsakeskus.1000035105 |
790 |
Jaamala |
10007 |
12001 |
13007 |
11010 |
27004 |
275916.00000000 |
6805587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035105 |
Perttu Jaamalasta mainitaan vuonna 1480 saadessaan viljalainan Kallialan seurakunnan jyvästöstä. Tyrvään Jaamalan kylässä esiintyy toinenkin talo maakirjassa vuonna 1540 ja hopeaveroluettelossa vuonna 1571, mutta Jonas Strengin vuonna 1644 laatimaan karttaan on piirretty vain yksi talo. Kartassa talon pellot sijaitsevat Jaamalanojan kummallakin puolella. Rakennus sijoittuu Jaamalanojan etelärannalle. Jaamala teki ratsupalvelusta vuodesta 1634. 1700-luvulla tila oli säätyläisten hallussa ja vuonna 1818 tila palasi talonpoikaisiin käsiin. Jaamalassa on aikoinaan sijainnut vuosien ajan myös kestikievari.
Kylänpaikka on yhä asuttu, mutta alueella ei ole voimakasta modernia rakentamista. Historiallisten karttojen perusteella asuinpaikka on sijainnut nykyisellä tonttimaalla ainakin 1600-luvulta, todennäköisesti myös paljon aiemmin. Pihapiirin- ja talouspihan alueella on näkyvissä lähinnä 1900-luvun rakennuskantaa, mutta jäänteitä varhaisemmasta asutuksesta on saattanut säilyä pihapiirin ja talouspihan alueella. Todennäköisesti asuttu alue ei ole ulottunut nykyisen tonttimaan ulkopuolelle, sillä tonttimaata ympäröivässä pellossa ei havaittu jäänteitä vanhemmasta asutuksesta, lähennä modernia tiiltä ja posliinia. |
| metsakeskus.1000035106 |
241 |
Mäntymaa luode |
10002 |
12004 |
13048 |
11004 |
27000 |
409266.00000000 |
7314798.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035106 |
Keminmaan koillisosassa, Akkunusjoen luoteispuolella sijaitsevan Mäntymaan pohjoisosassa on luoteeseen laskevan rinteen osittain kalliopaljasteisessa yläosassa pitkänomainen pieni rakkakivikko. Sen luoteis-? osassa on valleilta mitattuna 3,5-4 m laajuinen pyöreähkö kivikehä, jonka kuoppamainen keskusta on noin syvyydeltään 50 cm. Tämän "rakkakuopan" kaakon? puolella on pienempi kuopparakenne. Rakenne on tilalla 241-401-21-36 ja hyvin säilynyt. Rakenteen sijainti noin 45 m mpy. hieman alle 40 m korkeudella sijaitsevien ympäröivien soiden ja kosteikkojen ohalla mahdolistavat rakenteen ajoittumisen jopa kivikauden lopulle, todennäköisesti kuitenkin esihistorialliseksi.
Mäntymaalla on tästä kaakkoon 300- m samantapainen, isompi rakenne, sekä muita kuopparakenteita. |
| metsakeskus.1000035108 |
241 |
Mäntymaa |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
409424.00000000 |
7314531.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035108 |
Keminmaan koillisosassa, Akkunusjoen luoteispuolella sijaitsevan Mäntymaan keskiosassa, laajemman kohouman pohjoiseen suuntautuvalla harjanteella on rakassa noin 5x4 m laajuinen rakkakuoppa, syvyydeltään noin 70 cm ja jolla on selkät vallit. Tästä kaakkoon noin 120 m on Mäntyämaan rakkaisella laella 3-metrinen rakkakuoppa. Isosta vallimaisesta kuopasta 200 metriä eteläkaakkoonkohti Mäntykoskea on kaksi pitkänomaista, lähekkäistä maakuoppaa, kooltaan noin 7x3 m sekä 4x2,5 m. |
| metsakeskus.1000035113 |
211 |
Rekola |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27016 |
345102.00000000 |
6819882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035113 |
Metallinetsinnässä on Vesijärven rannan läheltä löytynyt 10 - 20 cm syvyydestä nuolenkärki, kuparikattilan korvake ja rautaesine (KM 41863: 1 - 3), 2 nuolenkärkeä ja 3 veistä (alakohde, KM 41863: 4 - 8), 2 nuolenkärkeä ja palanutta luuta (alakohde, KM 41863: 9 - 11) sekä viskari ja hevosenkengän talvinauloja (alakohde, KM 41863: 12 - 13).
Nuolenkärjet ovat M. Hiekkasen (1979) nuolenkärkitypologiassa lähinnä nuorempaan roomalaisaikaan ja kansainvaellusaikaan ajoittuvia tyyppejä. Viskari ja talvinaulat ovat ehkä yhteydessä historialliseen talvitieliikenteeseen.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035113 |
211 |
Rekola |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
345102.00000000 |
6819882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035113 |
Metallinetsinnässä on Vesijärven rannan läheltä löytynyt 10 - 20 cm syvyydestä nuolenkärki, kuparikattilan korvake ja rautaesine (KM 41863: 1 - 3), 2 nuolenkärkeä ja 3 veistä (alakohde, KM 41863: 4 - 8), 2 nuolenkärkeä ja palanutta luuta (alakohde, KM 41863: 9 - 11) sekä viskari ja hevosenkengän talvinauloja (alakohde, KM 41863: 12 - 13).
Nuolenkärjet ovat M. Hiekkasen (1979) nuolenkärkitypologiassa lähinnä nuorempaan roomalaisaikaan ja kansainvaellusaikaan ajoittuvia tyyppejä. Viskari ja talvinaulat ovat ehkä yhteydessä historialliseen talvitieliikenteeseen.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035114 |
734 |
Puromäki 2 |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
292269.00000000 |
6718196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035114 |
Paikalla on sijainnut vesimylly, joka näkyy vuoden 1793-97 isojakokartalla. Paikalla on sileää kalliota puron molemmin puolin. Suurin osa hakkauksista ja selvimmin näkyvät ovat puron länsireunan jyrkähkössä kalliossa, mutta niitä saattaa olla muuallakin.
Perimätiedon mukaan hakkauksia ovat tehneet mm. nuoret, jotka ovat oleskelleet vanhalla myllyn paikalla. Myllyn iästä tai häviämisestä ei ole tarkempaa tietoa. Kalliossa on nimikirjaimia ja vuosilukuja ainakin 1900 -luvulta. |
| metsakeskus.1000035114 |
734 |
Puromäki 2 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
292269.00000000 |
6718196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035114 |
Paikalla on sijainnut vesimylly, joka näkyy vuoden 1793-97 isojakokartalla. Paikalla on sileää kalliota puron molemmin puolin. Suurin osa hakkauksista ja selvimmin näkyvät ovat puron länsireunan jyrkähkössä kalliossa, mutta niitä saattaa olla muuallakin.
Perimätiedon mukaan hakkauksia ovat tehneet mm. nuoret, jotka ovat oleskelleet vanhalla myllyn paikalla. Myllyn iästä tai häviämisestä ei ole tarkempaa tietoa. Kalliossa on nimikirjaimia ja vuosilukuja ainakin 1900 -luvulta. |
| metsakeskus.1000035118 |
233 |
Kalmoolakso |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
297325.00000000 |
7020617.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035118 |
Painanteet muodostavat noin 35 x 23 metrin kokoisen, pohjois-eteläsuuntaisen matalan painannerivin. Heti sen pohjoispuolella on noin 3 x 3 m kokoinen syvempi kuoppa (noin 1,2 m syvä).Painanteiden kohdalta ja niiden välittömästä ympäristöstä rikkoontuneelta maanpinnalta löytyi kahdeksan kvartsi-iskosta ja yksi kvartsikaavin |
| metsakeskus.1000035119 |
143 |
Uljaan metsä |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
292359.00000000 |
6860384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035119 |
Metallinetsinnässä löytynyt D-tyypin pyöreä kupurasolki metsästä, hiekka/soramaasta noin 20 cm syvyydestä. Lähellä on jonkinlainen kiviröykkiö, jota löytäjä piti mahdollisena viljelyrauniona. Löytö on diarioitu numerolla KM 41871: 1. |
| metsakeskus.1000035120 |
273 |
Poikkijärvi Lamminjänkkä |
10002 |
12005 |
13066 |
11006 |
27008 |
370695.00000000 |
7452980.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035120 |
Historiallinen pitkospuureitti, joka on ollut käytössä 1870-luvun lopulta vuoteen 1939 asti. Umpeen kasvanut kiinteä pitkospuurakenne, joka koostuu yhteen kiinnitetyistä hirsistä ja pölkyistä. Reitti on löytynyt syksyllä 2017 perimä- ja kirjallisuustietojen pohjalta. Ensi kerran löytäjä oli havainnut pitkospuita suoturpeen alla jo 1970-luvun ojitusten aikana Löytäjä kumppaneineen oli paljastanut pitkospuita turpeen alta reitin alkupäässä ja mitannut koordinaatit GPS-laitteella syksyllä 2017, jai veistänyt merkintäkeppejä reittiä varten pinoon, paljastettujen pitkospuiden lähelle. Sieppijärven kylällä Samuli Paulaharjun arvellaan kulkeneen tätä reittiä matkoillaan 1920-luvun alkupuolella. Ilmari Manninen on reittiä kuvannut tarkasti vuonna 1929 omalla patikkamatkallaan.
Noin 850 pituinen pitkospuureitti alkaa idässä jänkään laskevan Lakkarovan rinteen länsireunasta ja jatkuu länteen jängän yli Lamminsaajoon n. 850 m ja sieltä lounaaseen ns. Lammien alueelle n. 700 m ja edelleen ns. Rovan eli museon rantaan, joka sijaitsee Sieppijärveen pohjoisesta laskevan Vaattojoen varrella. Lakkarovan lähtöpisteeltä n. 500 m W (länteen) reitillä on kaltio. Tyypillistä suo- ja sekametsämaastoa. Reitin kunto on suhteellisen hyvä, mutta ojitus on paikoin hävittänyt pitkosten osia.
Pitkospuurakenteen (W – E) leveys on max. 0.5 m, koostuen pitkittäin asetelluista hirsistä, joita on alla olevien poikkipuiden päällä max. 4 kpl rinnakkain. Hirsien alapuoli on jätetty alkuperäiseen kaarevaan muotoon, mutta päältä puut on tasoitettu veistämällä. Lisäksi hirsien pintaan keskelle on veistetty kapea, matalahko pitkittäiskouru. |
| metsakeskus.1000035124 |
92 |
Sottungsby (Sotunki) Markuskärr |
10002 |
12001 |
13206 |
11006 |
27008 |
397011.00000000 |
6686699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035124 |
Etelärinteessä sijaitseva mäkituvan perustus. Kohde on mäkeen kaivettu n. 3 x 3 metriä laaja rakenne. Oviaukko sijaitsee etelässä alarinteen suuntaan. Sisäseinät on kivetty ja oviaukon viereisessä kulmassa on tulisijan jäännökset. Tulisijassa erottui maan päälle tiiliskivien jäänteitä.
Mäkituvan ympäristö on tarkastusajankohtana 12.4.2019 kuusivoittoista metsää. Mäkituvan jäänteen sisällä kasvaa myös kuusi. Mäkituvan alapuolella on erotettavissa oja, joka viittaa paikalla joskus sijainneeseen peltoon. Mäkituvan läheisyydessä virtaa puro.
Mäkituvan maat ovat historiallisesti kuuluneet Sotungin Bisan tilalle. Bisan väki tuntee kohteen nimellä Markuskärr. Mäkituvan läheisyydessä on Bisan isäntäväen mukaan sijainnut vielä 1900-luvun alussa Markuskärrin torppa ja puron koskipaikassa pärehöyläämö. Mäkituvan jäänteitä Bisan väki oli luullut torpan kellariksi.
Vuoden 2019 kaivauksissa tutkimusalueelle avattiin neljä kaivausaluetta ja ne pyrittiin sijoittamaan maan päälle näkyneiden rakenteiden, kuten uuninperustusten, seinälinjojen ja painanteiden kohdalle. Löytöjen perusteella löydetyt maakerrokset ja rakenteet ajoittuivat 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkuun. Todisteita tätä vanhemmasta asutuksesta ei löydetty, mutta ajoitukset sopivat hyvin ennalta oletettuihin. Torpat ja varsinkin mäkituvat yleistyivät vasta 1800-luvulla, ja perimätiedon mukaan ainakin Markuskärrin torppa olisi ollut käytössä vielä 1900-luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1000035124 |
92 |
Sottungsby (Sotunki) Markuskärr |
10002 |
12001 |
13206 |
11006 |
27009 |
397011.00000000 |
6686699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035124 |
Etelärinteessä sijaitseva mäkituvan perustus. Kohde on mäkeen kaivettu n. 3 x 3 metriä laaja rakenne. Oviaukko sijaitsee etelässä alarinteen suuntaan. Sisäseinät on kivetty ja oviaukon viereisessä kulmassa on tulisijan jäännökset. Tulisijassa erottui maan päälle tiiliskivien jäänteitä.
Mäkituvan ympäristö on tarkastusajankohtana 12.4.2019 kuusivoittoista metsää. Mäkituvan jäänteen sisällä kasvaa myös kuusi. Mäkituvan alapuolella on erotettavissa oja, joka viittaa paikalla joskus sijainneeseen peltoon. Mäkituvan läheisyydessä virtaa puro.
Mäkituvan maat ovat historiallisesti kuuluneet Sotungin Bisan tilalle. Bisan väki tuntee kohteen nimellä Markuskärr. Mäkituvan läheisyydessä on Bisan isäntäväen mukaan sijainnut vielä 1900-luvun alussa Markuskärrin torppa ja puron koskipaikassa pärehöyläämö. Mäkituvan jäänteitä Bisan väki oli luullut torpan kellariksi.
Vuoden 2019 kaivauksissa tutkimusalueelle avattiin neljä kaivausaluetta ja ne pyrittiin sijoittamaan maan päälle näkyneiden rakenteiden, kuten uuninperustusten, seinälinjojen ja painanteiden kohdalle. Löytöjen perusteella löydetyt maakerrokset ja rakenteet ajoittuivat 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkuun. Todisteita tätä vanhemmasta asutuksesta ei löydetty, mutta ajoitukset sopivat hyvin ennalta oletettuihin. Torpat ja varsinkin mäkituvat yleistyivät vasta 1800-luvulla, ja perimätiedon mukaan ainakin Markuskärrin torppa olisi ollut käytössä vielä 1900-luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1000035126 |
204 |
Mattila |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
584621.00000000 |
6978152.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035126 |
Vuoden 1823 kartalla (Thilen 1823) nykyisen Räsälän talon itäpuolelle koillisosaan on merkitty talo numerolla 17 (Mattila). Paikalla on nimeämätön talo myös vuoden 1845 pitäjänkartalla (Thilen 1845). Vuoden 1976 peruskartalla tilanne on muuttunut: Räsälän talo on nykyisellä paikallaan ja vanhemmille kartoille merkityn talon kohdalla on peltoa.
Pellot ovat paikalla nykyisin vuoden 1976 peruskartalle merkittyä pienialaisemmat. Räsälän nykyisen talon koillis-pohjoispuolella on nykyisen sakean aluskasvillisuuden peittämää koivumetsää. Vanhan talon kohdalta ei havaittu rakennuksen jäänteitä. Paikka sijaitsee nykyisen pellon ja koivikon rajalla. Metsässä pellon puolella on muutamassa kohdassa eri kokoisia kivikasoja – kyseessä on mitä ilmeisemmin pellosta nosteltujen kivien raivausröykkiöt. Vanhan talon paikalle pellon laitaan tehtiin yksi koekuoppa. Koekuopan sekoittuneesta muokkauskerroksesta löytyi pala palanutta luuta.
Reilu 60 metriä vanhalta talon paikalta länteen sijaitsee noin 80 m pituinen, kutakuinkin pohjois-etelä suuntainen kiviaita. Kiviaidan leveys on noin 1,4 m ja korkeus noin 50-80 cm. Kiviaita ei sijaitse nykyisellä tai vanhalla kiinteistörajalla. |
| metsakeskus.1000035129 |
297 |
Mustalahti |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
533851.00000000 |
6963518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035129 |
Puutossalmen kylässä, vuoden 1777 kartalla talon F paikka ja sille selitys: "Disponeras af Cuopio Regala Bränneriet", "Brännerie Hemman". Paikalla on siis ollut viinanpolttimo ja "polttajan" asuinpaikka. Talo on merkitty myös 1700-luvun loppupuolen yleiskarttoihin ja niissä vielä "Mustalax" nimi mitä huomiota ei lähialueen muille taloille ole suotu. Talo ei siis ole ollut vähäpätöinen vaan laajemmin tunnettu.
Vuoden 1831 kartassa (Henriksberg och Mustola Hemmanens Ägor) talo on siirtynyt pois rannasta, runsaat pari sataa metriä lännemmäksi, kohdalle missä nyt on Alapiha niminen talo. Vanha talonpaikka on siis autioitunut varsin varhain, jo 1800- luvun alkupuolella. Paikka on sen jälkeen ollut peltoa ja hakamaata. Nyt paikalla on edelleen peltoa ja niemen kärjessä hoidettua niittyä. Pitäjänkartalla 1846 talo on edelleen Mustola niminen, 1924 kartalla Väänälä niminen ja 1942 kartalla Alapiha.
Tarkkuusinventoinnissa todettiin, että paikalla on sijainnut talo, joka on autioitunut tai siirretty pois vuoteen 1831 mennessä. Maaperään ja sen korkeussuhteisiin
perustuen todennäköisin vanhan talon paikka olisi alueen itäpäässä, rannan tuntumassa. Paikka on nykyisen saunamökin tienoilla, jossa on pari metriä lähiympäristöään korkeampi moreenimuodostuma. Tältä alueelta löytyivät selvimmät merkit muinaisjäännöksestä. Vuoden 1777 kartan perusteella tonttialue on kuitenkin ollut laajempi, ja siinä on saattanut olla aittoja, karjasuojia, latoja tai muita talousrakennuksia päärakennuksen lisäksi.
Löytöaineiston vähäisyyden ja suhteellisen yksipuolisuuden perusteella kyseinen vuoden 1777 kartalle merkitty talo ei ole ainakaan useita vuosisatoja sijainnut paikalla. Merkille pantava on myös, että koekuopissa ei havaittu vahvaa nokimaata eikä suuria määriä rikkoutunutta esineistöä. Yhdessä vähäisen metalliesineistön kanssa, tämä saattaa viitata siihen, että paikalla ollut talo on vuoteen 1831 mennessä hyvässä järjestyksessä siirretty uuteen paikkaan, todennäköisimmin nykyisen Alapihan kohdalle. Jos asuinrakennus talousrakennuksineen ja irtaimistoineen olisi palanut, siitä olisi pitänyt jäädä paikalle selvästi enemmän hiiltä, nokea ja löytöjä kuin paikalla nyt todettiin. |
| metsakeskus.1000035129 |
297 |
Mustalahti |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27008 |
533851.00000000 |
6963518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035129 |
Puutossalmen kylässä, vuoden 1777 kartalla talon F paikka ja sille selitys: "Disponeras af Cuopio Regala Bränneriet", "Brännerie Hemman". Paikalla on siis ollut viinanpolttimo ja "polttajan" asuinpaikka. Talo on merkitty myös 1700-luvun loppupuolen yleiskarttoihin ja niissä vielä "Mustalax" nimi mitä huomiota ei lähialueen muille taloille ole suotu. Talo ei siis ole ollut vähäpätöinen vaan laajemmin tunnettu.
Vuoden 1831 kartassa (Henriksberg och Mustola Hemmanens Ägor) talo on siirtynyt pois rannasta, runsaat pari sataa metriä lännemmäksi, kohdalle missä nyt on Alapiha niminen talo. Vanha talonpaikka on siis autioitunut varsin varhain, jo 1800- luvun alkupuolella. Paikka on sen jälkeen ollut peltoa ja hakamaata. Nyt paikalla on edelleen peltoa ja niemen kärjessä hoidettua niittyä. Pitäjänkartalla 1846 talo on edelleen Mustola niminen, 1924 kartalla Väänälä niminen ja 1942 kartalla Alapiha.
Tarkkuusinventoinnissa todettiin, että paikalla on sijainnut talo, joka on autioitunut tai siirretty pois vuoteen 1831 mennessä. Maaperään ja sen korkeussuhteisiin
perustuen todennäköisin vanhan talon paikka olisi alueen itäpäässä, rannan tuntumassa. Paikka on nykyisen saunamökin tienoilla, jossa on pari metriä lähiympäristöään korkeampi moreenimuodostuma. Tältä alueelta löytyivät selvimmät merkit muinaisjäännöksestä. Vuoden 1777 kartan perusteella tonttialue on kuitenkin ollut laajempi, ja siinä on saattanut olla aittoja, karjasuojia, latoja tai muita talousrakennuksia päärakennuksen lisäksi.
Löytöaineiston vähäisyyden ja suhteellisen yksipuolisuuden perusteella kyseinen vuoden 1777 kartalle merkitty talo ei ole ainakaan useita vuosisatoja sijainnut paikalla. Merkille pantava on myös, että koekuopissa ei havaittu vahvaa nokimaata eikä suuria määriä rikkoutunutta esineistöä. Yhdessä vähäisen metalliesineistön kanssa, tämä saattaa viitata siihen, että paikalla ollut talo on vuoteen 1831 mennessä hyvässä järjestyksessä siirretty uuteen paikkaan, todennäköisimmin nykyisen Alapihan kohdalle. Jos asuinrakennus talousrakennuksineen ja irtaimistoineen olisi palanut, siitä olisi pitänyt jäädä paikalle selvästi enemmän hiiltä, nokea ja löytöjä kuin paikalla nyt todettiin. |
| metsakeskus.1000035131 |
297 |
Naarajärvi Käänniänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
513215.00000000 |
6975925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035131 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven koillisrannalla, pienen niemekkeen kaakkoiskärjessä. Pienen moreeniharjanteen kaakkoiskärki Naarajärven rannalla, järven pintaa arviolta 1,5 - 2 m korkeammalla. Harjanteen laki on melko tasaista, maaperä on pienikivistä hiekkamoreenia. Alueelle tehtiin neljä koekuoppaa noin 5 x 5 m:n alalle. Koekuopitettu alue on noin 7-12 m rantaviivasta luoteeseen.
Kahdesta koekuopasta ei löytöjä, yhdestä löytyi kaksi huonolaatuista kvartsi-iskosta ja yhdestä yksi huonolaatuinen kvartsi-iskos sekä noin 25 cm:n paksuinen (kivennäismaan pinnasta lukien) likamaakerros, jossa oli erittäin runsaasti pientä palaneen luun silppua (silmämääräisesti arvioituna kalanruotoa ja -luita). Koekuopissa oli selvä podsolimaannos. Alue vaikuttaa maaperältään koskemattomalta. Topografian perusteella asuinpaikka lienee suppea, arviolta 20 x 20 metrin luokkaa. Puusto asuinpaikan kohdalla on nuorehkoa kuusta ja mäntyä, hieman myös lehtipuuta.
Tarkemmin ajoittavaa materiaalia ei ole - kohde voi ajoittua kivikaudelta varhaismetallikaudelle ellei varhaiselle historialliselle ajalle. |
| metsakeskus.1000035132 |
297 |
Suovun sotatie |
10007 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
520526.00000000 |
6978679.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035132 |
Sillan jäännöksiä (kiveyksiä) on havaittavissa molemmin puolin jokea. Entiselle sillalle johtavan tien jäännöksiä noin 10 metrin matkalla joen eteläpuolella. Lähellä on sijainnut myös 1779 kartalle merkitty mylly. Tie ja silta on merkitty v. 1808-9 Suomen sodan erääseen tiedusteluraportin peitepiirrokseen (22.6.1808 luutnantti Clementjoff). Peitepiirroksen tekstit ovat ruotsiksi. Vuoden 1777-1779 Haminanlahden isojakokartassa ei paikalle tule tietä ainakaan etelästä. V. 1790 "Kuninkaan tiekartastossa" paikalle - myllylle - tulee tie pohjoisesta Lamperlasta. Paikalla on kuitenkin ollut silta 1800-luvun alussa. Pitäjänkartalla v. 1846 tie on. Missä vaiheessa tie on tehty nykyiselle paikalleen ja tämä silta hylätty, siitä ei ole tietoa. Tie on poistunut käytöstä kuitenkin ennen vuotta 1944 minkä vuoden kartassa tie on nykyisellä kohdin. 1800-luvun yleiskartoilla ei missään ole tietä merkitty Haminanlahden ja Lamperlan välille, ei myöskään 1900-luvun alun Kuopion- ja Kasurilan pitäjien kartassa. 1927 tiekartalla tie on merkitty katkoviivalla, vähäisenä tienä. Siitä ei voi kuitenkaan päätellä onko tie ja silta kulkenut nykyisellä paikallaan vai tämän vanhan sillan kautta. Karttojen perusteella arvioiden vanha silta olisi hylätty 1900-luvun al-ku vuosikymmenillä - ei kuitenkaan ensimmäisellä. |
| metsakeskus.1000035133 |
297 |
Rautio |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
511114.00000000 |
6977894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035133 |
Suuri Palosen ja Naarajärven välisellä kannaksella, Pienen Naaranmäen itäpuolella, metsäteiden risteyksen pohjois-luoteispuolella havaittiin lukuisia erikokoisia kiviröykkiöitä - viljelyraunioita - n. 200 x 100 m alueella. Nyt alue on vankkaa kuusimetsää.
Vuoden 1846 Karttulan pitäjänkartalla paikalla on sijainnut Raution talo - alue on kuulunut Hakunilan kylän talolle nro 1 Taalilalle (Dalila, Alapiha), joten kyseessä lienee ollut torppa. Varhaisempaa tarkempaa karttaa ei alueesta löytynyt. 1700-luvun yleiskartoilla alue on kauttaaltaan tyhjä, samoin kuin 1800-luvun myöhemmillä yleiskartoilla, sekä 1927 yleiskartalla, vaikka siellä on kaksi taloa (Rautio ja Kivilahti) 1846 pitäjänkartalla. Vuoden 1944 kartalla paikalla on talo. On oletettava että Rautio (ja myös sen etelä-kaakkoispuolella sijaitseva Kivilahti) on perustettu torppina vasta 1800-luvun alussa.
Vuoden 1971 peruskartalla paikalle - röykkiöalueen luoteisosan eteläpuolelle eli nykyisen metsätien eteläpuolelle - on merkitty useita ulkorakennuksia ja röykkiöalue (pelto) on merkitty taimikoksi. Talo ja pelto on ilmeisesti hylätty 1960-luvulla. |
| metsakeskus.1000035134 |
297 |
Lutti |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
518216.00000000 |
6981371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035134 |
Vuoden 1792 Hirvilahden (Hirfilax Södra Skifteslag) kartalla on paikalle merkitty pelto ja sen nurkkaan talo ja sen selityksenä torpan pelto. Maat ovat Hirvilahden talon O, Lampinen (Petter Koponen) maita. Torpan iästä ei ole tietoa - periaatteessa se voisi olla 1700-luvun loppua vanhempikin. Kartalle merkityn torpan paikka on autioitunut. Torppa on sijainnut rannan lähellä olevalla pienellä kumpareella, joka nyt on peltoa. Vuoden 1846 pitäjänkartalla torppa on edelleen samalla paikalla. 1900-luvun alun kartalla Lutin talo on nykyisellä paikallaan. |
| metsakeskus.1000035136 |
620 |
Hautakangas |
10001 |
12001 |
13010 |
11006 |
27000 |
553107.00000000 |
7197507.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035136 |
Paikka sijaitsee kirkosta 21,5 km itäkoilliseen, n. 2 km päässä Lylykylästä, Kurttoon menevän tien länsipuolella olevan sorakuopan vieressä. Sorakuooan kohdalla maa kohoaa jyrkästi tien länsipuolella. Maasto on hiekkapohjaista sammaleista kan gasmetsää. N. 10 - 20 m päässä sorakuopan reunasta, kuopan eteläpuolella, oli rinteessä n. 3m x 3m nelikulmainen kuoppa, jonka syvyys olin . 1 ,5 m. Kuoppa oli kauttaaltaan paksun sammalen ja turpeen peitossa ja sen keskellä kasvoi puita. Kuopan pohjassa tuntui reunoilla kiviä. Kuopan keskiosassa oli ainakin n . metrin mittaisella suorakulmaisella alueella kiviä, joista päällimmäiset olivat palaneita. Arvi Oikarisen mukaan kauppaneuvos Sivert Santaholma oli käynyt 1930-luvulla miestensä kanssa kaivelemassa kuoppaa lapioilla. Santaholma oli kertonut, että kuopan nurkissa oli kivet ja keskustassa jokin liedentapainen. Kuoppaa on arveltu isonvihan aikaiseksi piilopirtin paikaksi. |
| metsakeskus.1000035137 |
297 |
Pellosmäen rajamerkki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
530049.00000000 |
6958902.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035137 |
Halkaisijaltaan n. 30 cm kivistä kasattu kivikasa, jonka muoto peittyy suurimmaksi osaksi tiheään kasvustoon, mutta on yhdeltä puoleltaan esillä suorahkona seinämänä. Kasassa ei esiinny pystykiveä, eikä sen näkyvillä pinnoilla ole merkintöjä. Kasa on muotona kuitenkin ympäristöstään selvästi poikkeava ja ihmisen tekemä. Sen pisin halkaisija on n. 3 m. Alueelta on kaadettu muutamia vuosia takaperin puita, ja paikka on nykyisin tiheänä vesakkona. Kivikasan päältä on kaadettu myös täysimittainen havupuu.
Röykkiö on jokseenkin täsmälleen paikalla, johon on vuoden 1783 Pellosmäen isojakokartalle merkitty "En gammal råsten". On syytä olettaa, että kyseessä on tämä kiviraunio. |
| metsakeskus.1000035138 |
620 |
Latvalampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
545750.00000000 |
7169498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035138 |
Pienelle Särkijärvelle johtavan tien itäpuolella hiekkapohjaisella mäntykankaalla olevalla hakkuualueella oli kuoppia, joista yhtä Tolonen kertoi kaivelleensa. Paikalla oli 2 - 3 kuoppaa, joiden halkaisija oli n. 2 m, syvyys n. 1/2 m. Tolosen kaiveleman kuopan reunoille oli nostettu runsaasti osittain hii ltynyttä, palanutta puuta, jossa saattoi havaita kirveen jälkiä. Todennäköisesti kuopat ovat hiilimiiluja. |
| metsakeskus.1000035139 |
297 |
Vehmasmäen mylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
530103.00000000 |
6958073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035139 |
Vesimyllyn paikka vuoden 1783 Kurkimäen isojakokartalla. Paikalla ei erotu selviä myllyra-kenteita. Purossa on kohdalla kaksi uomaa, joista toinen rakennettu myllyä varten. Puron äärellä on tasanne, joka voisi olla peräisin rakennuksen - myllyn paikasta. |
| metsakeskus.1000035140 |
297 |
Kurkimäki Savon rata |
10007 |
12005 |
13067 |
11006 |
27008 |
526667.00000000 |
6961116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035140 |
Savon radan (avattu 1889) käytöstä pois jääneet ratapohjat ja niihin kuuluvat rakenteet.
Vanhaa Savon rataa oikaistiin Kurkimäen kohdalla 1970-luvun alussa. Vanha ratapohja on oikaisun kohdalta suurimmaksi osaksi täysin hylätty ja metsittynyt. Kohdalla missä rata on ylittänyt puron, on jäljellä kivirakenteista rumpua ja ratapohja penkereineen ja leikkauksineen erottuu maastossa vielä hyvin. Eteläpäässä hylätty rata kulkee aivan Palomäentien itäkupeessa ja eteläisimmässä hylätyssä osassa tie on vanhan radan pohjalla. Rajaus on tehty kattamaan radan leikkaukset ja penkereet. |
| metsakeskus.1000035141 |
620 |
Martinjärvi |
10001 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
548549.00000000 |
7193588.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035141 |
Muinaisjäännös on halkaisijaltaan n. 2 m oleva kiviröykkiö. Rakennetta oli pengottu äskettäin, jonka vuoksi sen pohjoisosassa oli 1/2 m syvyinen kurkistusaukko. Aukosta näkyi, että alempana olevat kivet olivat noin nyrkinkokoisia. Päällimmäiset kivet olivat päänkokoisia. Kivien välissä oli runsaasti maata, joka oli osittain hiilensekaista. Paikalla ei ole tiettävästi koskaan ollut peltoa. Röykkiön maansekai suus ja sijainti jyrkässä rinteessä puhuvat sitä vastaan, että kyseessä olisi peltoraunio tai kiukaanpohja. Röykkiön sijainti veden äärellä taas viittaisi mahdolliseen hautaraunioon. |
| metsakeskus.1000035143 |
620 |
Rahvaanaho |
10001 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
543571.00000000 |
7189370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035143 |
Paikka sijaitsee n. 400 m länsiluoteeseen Kuivalan talosta . Paikalla on maassa 3 - 5 painumaa itä-länsi - suunnassa. Painumat ovat n. 2m pitkiä ja alle metrin levyisiä. Paikka on kangasmetsää ja painumat ovat hiekkasärkässä. On arveltu, että paikalla on ollut
väliaikainen hautasmaa . |
| metsakeskus.1000035146 |
49 |
Bolomaren |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
372704.00000000 |
6673430.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035146 |
Kaksi mahdollista varhaismetallikautista/rautakautista röykkiötä pienen mäen lakiosassa. Mäen pohjoisosassa on paljasta kalliota. Pohjoisempi röykkiö on erittäin matala maansekainen kivikko, noin 5 m x 3 m laaja alue. Kivet ovat mahdollisesti levinneet alkuperäisiltä paikoiltaan. Kivet ovat lähellä paljasta kalliota ja ovat kooltaan nyrkin kokoisista päätä suurempiin. Edellisestä ryökkiöstä noin 5 m kaakkoon on mäen korkeimmalla kohdalla on neliskanttinen, noin 5 m x 5 m laaja kivirakenne. Myös tämä rakenne on maansekainen, kivien keskimääräinen koko on suurempi kuin pohjoisemmassa rakenteessa. Kyseessä voi olla röykkiön sijaan myös mahdollinen rakennuksen pohja.
Sijainnin perusteella havaitut rakenteet ovat mahdollisesti metallikautisia röykkiöitä. Varmuuden saaminen asiaan edellyttää kuitenkin kaivaustutkimusta. |
| metsakeskus.1000035146 |
49 |
Bolomaren |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
372704.00000000 |
6673430.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035146 |
Kaksi mahdollista varhaismetallikautista/rautakautista röykkiötä pienen mäen lakiosassa. Mäen pohjoisosassa on paljasta kalliota. Pohjoisempi röykkiö on erittäin matala maansekainen kivikko, noin 5 m x 3 m laaja alue. Kivet ovat mahdollisesti levinneet alkuperäisiltä paikoiltaan. Kivet ovat lähellä paljasta kalliota ja ovat kooltaan nyrkin kokoisista päätä suurempiin. Edellisestä ryökkiöstä noin 5 m kaakkoon on mäen korkeimmalla kohdalla on neliskanttinen, noin 5 m x 5 m laaja kivirakenne. Myös tämä rakenne on maansekainen, kivien keskimääräinen koko on suurempi kuin pohjoisemmassa rakenteessa. Kyseessä voi olla röykkiön sijaan myös mahdollinen rakennuksen pohja.
Sijainnin perusteella havaitut rakenteet ovat mahdollisesti metallikautisia röykkiöitä. Varmuuden saaminen asiaan edellyttää kuitenkin kaivaustutkimusta. |
| metsakeskus.1000035147 |
620 |
Roinilan autio |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
534214.00000000 |
7192749.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035147 |
Paikka on vanhojen peltojen vieressä olevaa niittyä. Niittyä ympäröi harva männikkö. Paikalla oli noin20m matkalla kolme maakuoppaa, joista suurimman halkaisija oli n. 3m, syvyys yli metrin. Lisäksi paikalla oli täysin heinän peittämä,n. metrin korkuinen kivikasa. Läntisimmän kuopan vieressä oli suuri maa - ja kivikasa, jonka päällä kasvoi tuuhea katajikko. Paikkaa on ennen pelätty, koska siellä sanottiin kummittelevan. Pimeän aikaan oli nähty valojen palavan kuoppien kohdalla. Paikalla kerottiin asuneen Junkkari-nimisen miehen, joka oli ollut tietäjä. |
| metsakeskus.1000035147 |
620 |
Roinilan autio |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
534214.00000000 |
7192749.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035147 |
Paikka on vanhojen peltojen vieressä olevaa niittyä. Niittyä ympäröi harva männikkö. Paikalla oli noin20m matkalla kolme maakuoppaa, joista suurimman halkaisija oli n. 3m, syvyys yli metrin. Lisäksi paikalla oli täysin heinän peittämä,n. metrin korkuinen kivikasa. Läntisimmän kuopan vieressä oli suuri maa - ja kivikasa, jonka päällä kasvoi tuuhea katajikko. Paikkaa on ennen pelätty, koska siellä sanottiin kummittelevan. Pimeän aikaan oli nähty valojen palavan kuoppien kohdalla. Paikalla kerottiin asuneen Junkkari-nimisen miehen, joka oli ollut tietäjä. |
| metsakeskus.1000035149 |
49 |
Brobackan siltapaikka |
10007 |
12005 |
13069 |
11006 |
27006 |
366650.00000000 |
6681620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035149 |
Brobackan kartanon kohdalla kulkee Nuuksion kylän vanha tieyhteys etelään Espoon kirkolle Nupurbölen ja Gumbölen kautta. Paikalla on ollut Brobackaån joen ylityspaikka ainakin vuodesta 1699, jolloin se näkyy kartalla ensimmäisen kerran. Koska kyseessä on kylän kirkkotien joenylityspaikka, on oletettavaa, että se on toiminut joenylityspaikkana jo varhaiselta keskiajalta saakka. Paikalla on tällä hetkellä puinen siltakansi, jota kannattaa kylmämuuratut luonnonkivestä rakennetut silta-arkut. |
| metsakeskus.1000035150 |
202 |
Elinankallio |
10002 |
12006 |
13077 |
11004 |
27000 |
243956.00000000 |
6713019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035150 |
Pellon matalassa kalliopaljastumassa on ryhmä kuppeja. Saven alta paljastuneessa osassa on 5 varmaa ja kaksi epävarmaa kuppia. Niistä kolme on rivissä. Saven alla voi olla lisää kuppeja. |
| metsakeskus.1000035152 |
297 |
Kainuuntie 1 |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
528650.00000000 |
6954343.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035152 |
Kainuuntie on ollut Itä-Suomen keskeinen valtaväylä ilmeisesti jo 1600 luvulta lähtien. Vanha ratsutie rakennettiin ja levennettiin kärrykelpoiseksi Kustaa III:n toimesta 1700-luvun lopulla. Suomen viimeinen kuningas Kustaa IV Adolf on matkustanut tätä tietä Leppävirran kautta Kuopioon 1800-luvun alussa. Tästä matkasta tie sai paikkakuntalaisten puheissa nimen ”Kuninkaantie”. Tietä on nimitetty alueella Kainuuntieksi ja Kuninkaantieksi.
Tie Kuopiosta Leppävirralle uusittiin täydellisesti 1957-1967. Sitä ennen tielinja on kulkenut ainakin 1920 luvun lopulle asti jokseenkin tarkalleen 1700-luvun lopun tien linjauksen kohdalla, todennäköisesti vastaten myös varhaisempaa tien linjausta. Tielinja on 1700-luvulla kulkenut Kuopiosta Juvan kautta Mikkeliin haarautuen Juvan pohjoispuolelta Rantasalmen kautta Savonlinnaan sekä Juvan kirkolla myös Puumalan kautta Viipuriin. Tietä ovat kulkeneet myös sekä Ruotsin että Venäjän sotajoukot Suomen sodassa v. 1808-1809.
Eteläisin osa vanhaa Kainuuntietä Kurkimäen kaava-alueella on varsin hyvin säilynyt. Se on nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä - taloille tai mökeille se ei johda. Sen leveys on noin 7 m ja reunoilla on penkat ja ojat. Maaperä on pääasiassa kivikkoista moreenia ja puusto eteläisimmässä päässä koivuvaltaista, muilta osin mäntyvaltaista. |
| metsakeskus.1000035153 |
297 |
Kainuuntie 2 |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
528786.00000000 |
6959558.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035153 |
Kainuuntie on ollut Itä-Suomen keskeinen valtaväylä ilmeisesti jo 1600 luvulta lähtien. Vanha ratsutie rakennettiin ja levennettiin kärrykelpoiseksi Kustaa III:n toimesta 1700-luvun lopulla. Suomen viimeinen kuningas Kustaa IV Adolf on matkustanut tätä tietä Leppävirran kautta Kuopioon 1800-luvun alussa. Tästä matkasta tie sai paikkakuntalaisten puheissa nimen ”Kuninkaantie”. Tietä on nimitetty alueella Kainuuntieksi ja Kuninkaantieksi.
Tie Kuopiosta Leppävirralle uusittiin täydellisesti 1957-1967. Sitä ennen tielinja on kulkenut ainakin 1920 luvun lopulle asti jokseenkin tarkalleen 1700-luvun lopun tien linjauksen kohdalla, todennäköisesti vastaten myös varhaisempaa tien linjausta. Tielinja on 1700-luvulla kulkenut Kuopiosta Juvan kautta Mikkeliin haarautuen Juvan pohjoispuolelta Rantasalmen kautta Savonlinnaan sekä Juvan kirkolla myös Puumalan kautta Viipuriin. Tietä ovat kulkeneet myös sekä Ruotsin että Venäjän sotajoukot Suomen sodassa v. 1808-1809.
Vitostien (vanha vt 5, nyt Vitostie -niminen) itäpuolella on hyvin säilynyt, noin 120 m pituinen pätkä vanhaa Kainuuntietä. Tältä osin tie on täysin metsittynyt ja tienpohjasta kasvaa puita ja pensaita. Tie on noin 7 m leveä ja sen reunoilla on penkat ja paikoin ojat. Vuosien 1971 ja -86 peruskartoilla kyseinen osuus on merkitty kärrypoluksi joka pohjoispäässä liittyy Vitostiehen. Vuoden 1986 jälkeen Vitostien pientareita on leikattu, jolloin osa vanhan Kainuuntien pohjoispäästä (tällä osuudella) on leikkautunut pois. |
| metsakeskus.1000035154 |
297 |
Kainuuntie 3 |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
528857.00000000 |
6960661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035154 |
Kainuuntie on ollut Itä-Suomen keskeinen valtaväylä ilmeisesti jo 1600 luvulta lähtien. Vanha ratsutie rakennettiin ja levennettiin kärrykelpoiseksi Kustaa III:n toimesta 1700-luvun lopulla. Suomen viimeinen kuningas Kustaa IV Adolf on matkustanut tätä tietä Leppävirran kautta Kuopioon 1800-luvun alussa. Tästä matkasta tie sai paikkakuntalaisten puheissa nimen ”Kuninkaantie”. Tietä on nimitetty alueella Kainuuntieksi ja Kuninkaantieksi.
Tie Kuopiosta Leppävirralle uusittiin täydellisesti 1957-1967. Sitä ennen tielinja on kulkenut ainakin 1920 luvun lopulle asti jokseenkin tarkalleen 1700-luvun lopun tien linjauksen kohdalla, todennäköisesti vastaten myös varhaisempaa tien linjausta. Tielinja on 1700-luvulla kulkenut Kuopiosta Juvan kautta Mikkeliin haarautuen Juvan pohjoispuolelta Rantasalmen kautta Savonlinnaan sekä Juvan kirkolla myös Puumalan kautta Viipuriin. Tietä ovat kulkeneet myös sekä Ruotsin että Venäjän sotajoukot Suomen sodassa v. 1808-1809.
Vitostien itäpuolella, Sulkupuron talon eteläpuolella on noin 100 m pituinen hyvin säilynyt pätkä vanhaa Kainuuntietä. Tie on noin 7 m leveä ja sen reunoilla on penkat ja ojat. Tienpätkä hiipuu etelässä pensaikkoon, jossa se ei enää ole hahmotettavissa. Vuosien 1971 ja -86 peruskartoilla kyseistä tienpätkää ei ole hahmotettavissa, joten se lienee jäänyt pois käytöstä myös maa- ja metsätalouskäytöstä ennen 1970-lukua.
Vuoden 2024 kaapelikaivannon valvonnassa voitiin todeta, että peltoalueen eteläreunalla sijainnut tieosuus on todennäköisesti tuhoutunut peltotöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.1000035155 |
297 |
Kainuuntie 4 |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
528814.00000000 |
6961283.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035155 |
Kainuuntie on ollut Itä-Suomen keskeinen valtaväylä ilmeisesti jo 1600 luvulta lähtien. Vanha ratsutie rakennettiin ja levennettiin kärrykelpoiseksi Kustaa III:n toimesta 1700-luvun lopulla. Suomen viimeinen kuningas Kustaa IV Adolf on matkustanut tätä tietä Leppävirran kautta Kuopioon 1800-luvun alussa. Tästä matkasta tie sai paikkakuntalaisten puheissa nimen ”Kuninkaantie”. Tietä on nimitetty alueella Kainuuntieksi ja Kuninkaantieksi.
Tie Kuopiosta Leppävirralle uusittiin täydellisesti 1957-1967. Sitä ennen tielinja on kulkenut ainakin 1920 luvun lopulle asti jokseenkin tarkalleen 1700-luvun lopun tien linjauksen kohdalla, todennäköisesti vastaten myös varhaisempaa tien linjausta. Tielinja on 1700-luvulla kulkenut Kuopiosta Juvan kautta Mikkeliin haarautuen Juvan pohjoispuolelta Rantasalmen kautta Savonlinnaan sekä Juvan kirkolla myös Puumalan kautta Viipuriin. Tietä ovat kulkeneet myös sekä Ruotsin että Venäjän sotajoukot Suomen sodassa v. 1808-1809.
Vitostien länsipuolella on noin 200 m pituinen hyvin säilynyt pätkä vanhaa Kainuuntietä. Tien leveys on noin 7 m ja sen laidoilla penkat ja paikoin ojat. Ympäristö on sekametsää. Vuosien 1971 ja -86 peruskartoilla tielinjan kohdalla on tilusraja. Kyseinen tieosuus on siis jäänyt pois käytöstä ennen 1970-lukua.
Vuoden 2024 kaapelinkaivuun valvonnassa Kainuuntie 4:n kohdalla kaivanto tehtiin modernin tien reunaan, jossa ei ollut säilynyt vanhan tien jäänteitä. Sen sijaan syvemmällä metsässä vanha tielinjaus on edelleen hyvin erotettavissa. |
| metsakeskus.1000035160 |
777 |
Kortelampi |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
590038.00000000 |
7213240.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035160 |
Metallinetsijä on löytänyt kohteesta ruodollisen väkäsellisen keihäänkärjen ja havainnut lähistöllä kuparisilppua. Keihäänkärjen löytöpaikka on kahden äestysuran välissä koskemattomana säilyneessä maassa. Keihäänkärki on löytynyt humuskerroksen alta kivennäismaasta, hieman kivennäismaahan painuneena. Heti humuskerroksen alla on muutaman sentin paksuinen palaneen maan kerros. Parin metrin päähän tehdyssä koekuopassa palaneen maan kerrosta ei havaittu. Löytöä ei vielä ole luetteloitu kokoelmiin. Keihäänkärjen löytöpaikasta noin 16 metriä kaakkoon löytyi niitti ja 11 metriä itäkoilliseen rautanaula. 17 metriä luoteeseen keihäänkärjestä löytyi rautakiilan kappale, joita on käytetty esimerkiksi kirveissä kiilaamaan varsi kirveen silmään. Näiden esineiden löytöpaikoilta ei havaittu mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
Havaintojen perusteella kyseessä voi olla mahdollisesti pieni leiripaikka tai polttohauta. |
| metsakeskus.1000035160 |
777 |
Kortelampi |
10002 |
12001 |
13002 |
11010 |
27000 |
590038.00000000 |
7213240.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035160 |
Metallinetsijä on löytänyt kohteesta ruodollisen väkäsellisen keihäänkärjen ja havainnut lähistöllä kuparisilppua. Keihäänkärjen löytöpaikka on kahden äestysuran välissä koskemattomana säilyneessä maassa. Keihäänkärki on löytynyt humuskerroksen alta kivennäismaasta, hieman kivennäismaahan painuneena. Heti humuskerroksen alla on muutaman sentin paksuinen palaneen maan kerros. Parin metrin päähän tehdyssä koekuopassa palaneen maan kerrosta ei havaittu. Löytöä ei vielä ole luetteloitu kokoelmiin. Keihäänkärjen löytöpaikasta noin 16 metriä kaakkoon löytyi niitti ja 11 metriä itäkoilliseen rautanaula. 17 metriä luoteeseen keihäänkärjestä löytyi rautakiilan kappale, joita on käytetty esimerkiksi kirveissä kiilaamaan varsi kirveen silmään. Näiden esineiden löytöpaikoilta ei havaittu mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
Havaintojen perusteella kyseessä voi olla mahdollisesti pieni leiripaikka tai polttohauta. |
| metsakeskus.1000035162 |
74 |
Alajoki |
10007 |
12015 |
13000 |
11042 |
27000 |
354556.00000000 |
7038937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035162 |
Alajoen Myllysaaressa sijaitsee pienen voimalaitoksen rakenteita ja pato. Vuoden 1967 peruskartassa on merkitty mylly padon yläpuolelle (huom. nimi Myllysaari).
Hiltunen 2021: Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnin yhteydessä. Paikalla on punainen myllyrakennus. Myllyn itäpuolella joki haaroittuu kahdeksi haaraksi, jossa molemmissa on padot. Padot eivät vaikuta kovinkaan vanhoilta. Mylly on nykyisin samalla paikalla kuin vuoden 1967 peruskartalla. Itäisempi pato on merkattu vuoden 1967 karttaan, mutta läntisempi, lähempänä myllyä olevaa patoa ei. Myllyä lähempänä oleva pato on siis ilmeisesti rakennettu vasta vuoden 1967 jälkeen. Paikalla ei ole myllyä tai muitakaan rakennuksia vuoden 1847 pitäjäkartalla. |
| metsakeskus.1000035164 |
74 |
Murhatanhua |
10007 |
12014 |
13000 |
11006 |
27008 |
358348.00000000 |
7040366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035164 |
Paikalla sijaitsee kivi, ns. Murhakivi, jossa on vuosiluku 1876. |
| metsakeskus.1000035166 |
49 |
Trastmossa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
376300.00000000 |
6680020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035166 |
Sveinsin veroratsutila oli yksi Gammelgårdin kylän keskiaikaisista kantatiloista. Isojaon yhteydessä tilakeskus siirrettiin Dalsvikin torpan tontille Pitkäjärven eteläpuolelle. Yksi Sveinsin torpista oli Trastmossa.
Trastmossan torppa mainitaan 1700-luvun asiakirjoissa nimellä "gamla torpet Trastmossen". Ensimmäinen kerta se esiintyy isojaon yhteydessä tehdyssä kartassa vuodelta 1826 (Trastmåsa Torp). Sveins jaettiin kahtia vuonna 1832, jolloin se puoli johon Trastmossa kuuluu liitettiin Kilon kartanoon. Torpan tonttimaa on osittain rakennettu, osittain rakentamatonta. Vanhan tilakeskuksen läpi vie käytöstä otettu tielinja. Alueella on mahdollisesti säilynyt 1700-luvun asutuskerrostumia, tai sitä vanhempia.
Torpalta on löytynyt Adolf Fredrikin kahden äyrin kolikko vuodelta 1769, Gustaf IV kolikko vuodelta 1807, kivisavikeramiikkaa, liitupiipun katkelmia, ikkunalasia jossa lyijykiillettä, savitiivistettä, ja tiiltä. |
| metsakeskus.1000035166 |
49 |
Trastmossa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
376300.00000000 |
6680020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035166 |
Sveinsin veroratsutila oli yksi Gammelgårdin kylän keskiaikaisista kantatiloista. Isojaon yhteydessä tilakeskus siirrettiin Dalsvikin torpan tontille Pitkäjärven eteläpuolelle. Yksi Sveinsin torpista oli Trastmossa.
Trastmossan torppa mainitaan 1700-luvun asiakirjoissa nimellä "gamla torpet Trastmossen". Ensimmäinen kerta se esiintyy isojaon yhteydessä tehdyssä kartassa vuodelta 1826 (Trastmåsa Torp). Sveins jaettiin kahtia vuonna 1832, jolloin se puoli johon Trastmossa kuuluu liitettiin Kilon kartanoon. Torpan tonttimaa on osittain rakennettu, osittain rakentamatonta. Vanhan tilakeskuksen läpi vie käytöstä otettu tielinja. Alueella on mahdollisesti säilynyt 1700-luvun asutuskerrostumia, tai sitä vanhempia.
Torpalta on löytynyt Adolf Fredrikin kahden äyrin kolikko vuodelta 1769, Gustaf IV kolikko vuodelta 1807, kivisavikeramiikkaa, liitupiipun katkelmia, ikkunalasia jossa lyijykiillettä, savitiivistettä, ja tiiltä. |
| metsakeskus.1000035168 |
301 |
Puskalantie |
10007 |
12016 |
13174 |
11006 |
27008 |
243802.00000000 |
6964200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035168 |
Sudenkuoppa, jonka alkuperäistä kokoa ja rakennetta ei voida enää hahmottaa. Kuoppaa on muokattu vuosikymmenten aikana. Arvellaan, että se olisi ollut käytössä 1800/1900 luvun taiteessa, jolloin puuvuoratun kuopan pohjalla oli useita teräviä seipäitä (Lähde K.Puskala/Jurva). |
| metsakeskus.1000035169 |
146 |
Tokrajärvi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
681405.00000000 |
6964482.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035169 |
Puolustusvarustuksia, puinen panssarieste. |
| metsakeskus.1000035170 |
146 |
Tokrajärvi Kolmikanta |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27028 |
685355.00000000 |
6963653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035170 |
Puolustusvarustus, puinen panssarieste. |
| metsakeskus.1000035177 |
233 |
Vähäjärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
304950.00000000 |
6996986.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035177 |
Tervahauta, jonka halkaisija on 18 m, sijaitsee hiekkaharjanteen länsirinteellä. Tervahaudan syvyys noin 1 m ja halssi suuntautuu länteen. |
| metsakeskus.1000035178 |
233 |
Vähäjärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
304972.00000000 |
6996964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035178 |
Tervapirtin jäännös sijaitsee hiekkaharjanteen laella, noin 25 m Vähäjärvi 1- tervahaudasta kaakkoon. Paikalla on säilynyt maaperusta (4x4m), lounaiskulmassa kiukaan jäännös. Humuksen alla palaneita kiviä ja nokimaata. |
| metsakeskus.1000035179 |
233 |
Paju-Takkula 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
303036.00000000 |
6997623.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035179 |
Tervahauta, jonka halkaisija 16 m, sijaitsee kivikkoisen mäen loivalla länsirinteellä. Tervahaudan syvyys noin 0, 7 m ja halssi suuntautuu lounaaseen. Tervahauta on osin vaurioitunut metsän käsittelyssä. |
| metsakeskus.1000035180 |
233 |
Paju-Takkula 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
302315.00000000 |
6997621.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035180 |
Sorjaharjanteen eteläpäässä sijaitsee tervahauta (ns. kaksoishauta), jonka halkaisija ulompi valli mukaan lukien on 19 m ja syvyys 0,9 m. Sortunut halssi suuntautuu etelään. |
| metsakeskus.1000035181 |
233 |
Pihlajamäki |
10007 |
12016 |
13000 |
11042 |
27000 |
301017.00000000 |
6998409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035181 |
Inventointi 2018:
Kyseessä on puukkoseppä Jaakko Hannukselan vuonna 1895 Hakolan torppaan perustama Kauhavan ensimmäinen koneellinen puukkotehdas, joka käytti voimalähteenä höyrykonetta. Tehdas lopetti toimintaansa ilmeisesti 1910-luvulla. Hakolan torpasta ei ole karttamerkintöjä, mutta tehtaan sijainti on asiakirjojen perusteella varma. Paikalle on pystytetty muistokivi.
Alueella on metsätöissä osittain vaurioitunut itä-länsisuuntainen kiviperustus, ulkomitaltaan 18 x 7 m, osa perustuksen kivistä on lohkokiviä, länsi- ja keskiosassa on 2 kellarikuoppaa (halkaisijat n 2,5 m ja syvyys > 0,5 m). Koillisnurkassa on uunin jänteet, mitat n. 3 x 2,5 x 0,6 m. Kaikki rakenteet ovat humuksen ja aluskasvillisuuden peittämiä. Eteläinen ulkoalue on raivattu, sen reunalla on erityyppisiä kivikasoja. Alkuperäisen torpan tai puukkotehtaan mahdollisista sivurakennuksista ei saatu havaintoja. |
| metsakeskus.1000035182 |
233 |
Kroonmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
299050.00000000 |
7000381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035182 |
Hiekkaharjanteen itälaidassa sijaitsevan tervahaudan halkaisija (ns. kaksoishauta) on 17 m (ulompi valli mukaan lukien). Sortunut halssi sijaitsee itäkaakkoon. |
| metsakeskus.1000035183 |
233 |
Jylhän Alakoski |
10007 |
12016 |
13180 |
11042 |
27000 |
305129.00000000 |
7003699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035183 |
Jylhänkoskella on 1800-luvun lopulla sijainnut ainakin neljäs myllyä. Vuonna 1920 perustettiin suuritehoinen sähkömyllyt ja saha. Tässä yhteydessä kallioon, uoman pohjoispuolelle louhittiin kanava (160m pitkä ja 6-8 m leveä). Kanavan keski- ja alaosa toimii edelleen voimalaitoksen laskukanavana. |
| metsakeskus.1000035184 |
233 |
Lentokenttä bunkkeri |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
300549.00000000 |
7006967.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035184 |
Bunkkeri sijaitsee kiitoradan pohjoispään kohdalla sen länsipuolella lähellä aidattua aluetta suojavallin luoteispäässä. Suojavallin itäpuolella oli sivurata, jossa oli ilmeisesti useita lentokonesuojia.
Vuoden 2018 inventoinnissa kohdetta ei voinut tarkemmin dokumentoida, koska alue on aidattu. Bunkkeria peittävä maakumpu on halkaisijaltaan n. 15 m ja länteen suuntautuva aukko mitaltaan n. 6 x 3 m (arvio). Kohde on ilmeisesti sodanaikainen. |
| metsakeskus.1000035185 |
233 |
Vanha Sotatie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
300794.00000000 |
6998091.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035185 |
Inventointi 2018:
1600-luvun lopulla, Kauhavanjoen lisäksi ainoa kulkuyhteys Lapualle oli ratsupolku. Polku lähti Vähä-Passin talolta etelään muuttuen jossain vaiheessa kärrytieksi. Suomen sodan 1808-09 sotajoukot käyttivät tietä Lapuan taistelun jälkeen ja se sai nimen Sotatie ja Vanha Sotatie. Tien linjaus on säilynyt suunnilleen nykyiselle kunnan rajalle saakka ja se on käytössä paikallistienä. Sompinmäen talon kohdalta tielinja jatkuu kapeana metsätienä luonnollisella mineraalimaapohjalla Pihlajanmäen ja Palomäen yli kunnan rajalle saakka. |
| metsakeskus.1000035186 |
233 |
Kauhavanjoki Eskolan myllyt |
10007 |
12016 |
13000 |
11042 |
27000 |
297251.00000000 |
7002542.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035186 |
Inventointi 2018:
Entisen Eskolan kantatalon kohdalla on joessa useita rakenteita, joita ei ole merkitty isojako- pitäjän- tai vanhimpiin peruskarttoihin lukuun ottamatta joen poikki menevää pohjapatoa, joka on merkitty v. 1969 peruskartalle. Havaintomahdollisuudet olivat korkean vedenpinnan takia heikot. Pohjoisrannalla on kivinen myllynperustus ja säätöpato, rakenteet ovat ajopuiden peittämiä. Etelärannan tuntumassa padon yläpuolella on yli 15 m pitkä suiste, sen ja rannan välissä on ränni. Toinen suiste on pohjoisrannan tuntumassa noin 40 m kohteesta 1 ylävirtaan. Joen puolella on pystyssä olevia tukipuita. Kyseessä on ilmeisesti kolme eri-ikäistä myllynpaikka. |
| metsakeskus.1000035187 |
233 |
Kalliokosken mylly |
10007 |
12016 |
13000 |
11042 |
27000 |
298973.00000000 |
7002309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035187 |
Inventointi 2018:
1920-luvun alussa perustettiin suuritehoinen sähkömylly Jylhän Kalliokoskeen (Kauhavan Osuuskauppa). Säilynyt myllyrakennus sijaitsee Kauhavanjoen pohjoisrannalla. Myllypato ulottuu lähellä eteläistä rantaa, missä on säilynyt pieni osa alkuperäistä Kalliokoskea |
| metsakeskus.1000035188 |
503 |
Hiittiömäki 2 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
226615.00000000 |
6736096.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035188 |
Halkaisijaltaan yli 3 metrinen maakivi jota on jossakin vaiheessa historiallisella ajalla ryhdytty pilkkomaan. Koska porausjäljet ovat paikoitellen jopa metrin pituisia, tämä viittaisi suhteelliseen nuoreen aikaan. Vanhemmat poraukset olivat tiettävästi yleensä alle 10 cm syvyisiä, tällöin luonnollisesti myös lohkeamisen tarkkuus tuohon aikaan oli huonompi. |
| metsakeskus.1000035190 |
604 |
Pappila 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
316623.00000000 |
6819114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035190 |
Löytöalue sijaitsee Pirkkalan kirkon luoteispuoleisella, Pappilan eteläpuoleisella peltoalueella kohoavalla N-S-suuntaisella harjanteella (korkeus 82-85 m mpy). Kyseessä on myöhäisrautakautinen ja keskiaikainen toiminta-alue, todennäköisesti asuinpaikka, jonka alueelta on kuitenkin myös vähäisiä merkkejä mahdollisesta polttokalmistosta. Metallinetsinnässä alueelta on löytynyt miekan väistin, keskiaikainen varsijousen panssarinuolenkärki, muutama ns. viskari, mm. yksipiikkinen (ehkä jo rautakaudelta), rautakuonaa (diar. KM 41921) sekä muita rautaesineitä lähinnä historialliselta ajalta ja kuparipellin paloja. V. 2020 tarkastuksessa alueelta (sekä metsitetyltä, kivikkoiselta entisen pellon osasta että sen eteläpuolelta, pellolta) löydettiin palanutta savea, kuonaa, palaneita kiviä ja palanutta luuta. Alueella on voinut olla toimintaa myös myöhemmin historiallisella ajalla (esim. paja). Muinaisjäännösalueen pohjoisosassa sijaitsee lisäksi pieni kivilouhos (suuri maakivi, josta on louhittu osia). |
| metsakeskus.1000035190 |
604 |
Pappila 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
316623.00000000 |
6819114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035190 |
Löytöalue sijaitsee Pirkkalan kirkon luoteispuoleisella, Pappilan eteläpuoleisella peltoalueella kohoavalla N-S-suuntaisella harjanteella (korkeus 82-85 m mpy). Kyseessä on myöhäisrautakautinen ja keskiaikainen toiminta-alue, todennäköisesti asuinpaikka, jonka alueelta on kuitenkin myös vähäisiä merkkejä mahdollisesta polttokalmistosta. Metallinetsinnässä alueelta on löytynyt miekan väistin, keskiaikainen varsijousen panssarinuolenkärki, muutama ns. viskari, mm. yksipiikkinen (ehkä jo rautakaudelta), rautakuonaa (diar. KM 41921) sekä muita rautaesineitä lähinnä historialliselta ajalta ja kuparipellin paloja. V. 2020 tarkastuksessa alueelta (sekä metsitetyltä, kivikkoiselta entisen pellon osasta että sen eteläpuolelta, pellolta) löydettiin palanutta savea, kuonaa, palaneita kiviä ja palanutta luuta. Alueella on voinut olla toimintaa myös myöhemmin historiallisella ajalla (esim. paja). Muinaisjäännösalueen pohjoisosassa sijaitsee lisäksi pieni kivilouhos (suuri maakivi, josta on louhittu osia). |
| metsakeskus.1000035192 |
82 |
Laavia |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
354991.00000000 |
6779188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035192 |
Metallinetsinnässä löytynyt toukokuussa 2017 kaareva miekan väistin viikinkiajan lopulta (Z-tyypin miekasta). Väistimen löytöpaikka "märkää suoperäistä maastoa". Esine löytyi 20 cm syvyydestä "kivien välistä ja alta". Läheltä ilmoitettu muita rautakautisia aselöytöjä (ks. alakohteet).
Tarkastus- ja paikannuskäynnin avulla muinaisjäännöksen laadusta tai laajuudesta ei saatu tarkkaa kuvaa. Maaperä on hiukkapohjaista moreenia ja kivikkoa kahden maastokohouman välillä. Pohjoisemmalla kallioisella kumpareella keihäänkärjen löytöpaikasta koilliseen havaittiin mahdollinen kaskiröykkiö ja eteläpuolisella kumpareella vajaat sata vuotta vanhan betoniseinäisen kellarin jäänteet.
Löytöaineisto viittaa kalmistoon, mutta sen varmistaminen ja laajuuden tarkka määritteleminen edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia. Kalmistoksi sovelias topografia jatkuu löydöistä kauimmas kaakon suuntaan. |
| metsakeskus.1000035194 |
837 |
Rahola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
322014.00000000 |
6822921.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035194 |
Raholan historia ulottuu vähintään varhaismoderniin aikaan, mahdollisesti keskiaikaan. Pirkkalaan kuuluneessa Raholan kylässä mainitaan vuonna 1543 viisi taloa, ja vuonna 1650 perustettiin sotamarsalkka Carl Gustaf Wrangelille Raholan säteri. Marsalkka ei kuitenkaan koskaan vieraillut tilalla. Ensimmäinen asuinrakennus rakennettiin 1670-luvulla tilan rustholliksi muuttamisen jälkeen, tilan siirryttyä kapteeni Jakob Finckenbergin omistukseen. Isonvihan jälkeen Raholan tila autioitui, mutta pian kruununvouti Jakob Gadd osti tilan ja piti siellä kestikievaria 1740-luvulle saakka. Rahola mainitaan myös Kuninkaankartastossa 1700-luvun lopussa. Vuonna 1919 Raholan alue tuli Pirkkalan jakautuessa osaksi Pohjois-Pirkkalaa, joka vuonna 1938 nimettiin Nokiaksi.
Vuoden 2009 tehdyn arkeologisen koetutkimuksen yhteydessä päärakennus paikannettiin 1700-luvulle ajoittuvan kartan perusteella +-30 metriä nykyisestä rakennuksesta.
Rakennusinventoinnin 2006 mukaan ns. käräjätupa on tilan vanhempi asuinrakennus kun taas nykyinen päärakennus on rakennettu kruununvouti Anders Holmergin aikana. Holmergin omistukseen Rahola siirtyi 1790-luvulla.
Vuosien 2009, 2018 ja 2024 tutkimusten perusteella alueella on suoritettu myöhemmin maansiirtotöitä. |
| metsakeskus.1000035195 |
297 |
Hirvimäki 1 |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
531194.00000000 |
6956738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035195 |
Hirvimäen kylän isojakokartalla vuodelta 1783 (signum D47:6/2) talo C (1/8 osa Hirvimäestä), pitäjänkartalla 3242 10 (vuodelta 1846) nimellä Heimola (Rn:o 4). Vuoden 1971 peruskartalla (3242 10) ja myöhemmillä kartoilla paikalla on Pihlaisen talo. Isojakokartan talon paikannus osuu Pihlaisen talosta muutama kymmentä metriä kaakkoon, pellolle. Vaikuttaa siltä, että pitäjänkartalla (v. 1846) talo on jo ollut nykyisen talon pihapiirissä. Isojaon aikainen talo pihapiireineen on siis ainakin osittain pellolla, jossa mahdollisia rakenteita ja kulttuurikerrosta voi olla säilynyt. |
| metsakeskus.1000035196 |
297 |
Pellosmäki kylä |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
528984.00000000 |
6959650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035196 |
Isojakokarttaa Pellosmäen kylästä ei ole saatavilla (joko ei ole koskaan tehty tai on hävinnyt arkistoista.) Kuitenkin Hirvimäen kylän isojakokartalle vuodelta 1783 (signum D47:6/1) on merkitty #Pellosmäki By# yhdellä talosymbolilla. Tältä osin ympäristöä ei ole kartoitettu lukuunottamatta kylästä itään johtavaa tietä. Kyseisen isojakokartan paikannus onnistui varsin hyvin (alle n. 30 metrin tarkkuudella). Olettaen, että myös Pellosmäen kylä (tai talo) on kartoitettu vastaavalla tarkkuudella kuin muu osa karttaa, osuu kohteen paikannus muutaman kymmenen metrin tarkkuudella nykyisen Pellesmäen korkeimmalle kohdalle.
Pitäjänkartalla 3242 08 (v. 1846) suunnilleen samalle kohdalle on merkitty nimeämätön talotontti (ja toinen tästä noin 200 m itäkaakkoon, ilmeisesti nykyisen Anttilan talon pihapiiriin). Vuoden 1971 peruskartalla (3242 08) sekä annetun koordinaattipisteen tienoille että tämän eteläpuolella olevan kännykkämaston kohdalle on merkitty asuinrakennukset - vuoden 1986 peruskartalla pohjoisempi (koordinaattipisteen osoittama) asuinrakennus on edelleen käytössä, kännykkämasto eteläisemmän talon kohdalle on jo rakennettu.
Isojaon aikainen talo (ja ilmeisesti sitä vanhemmatkin talot) pihapiireineen on sijainnut muutaman kymmenen metrin säteellä mäen korkeimmalta kohdalta. Kännykkämaston alue voidaan maastohavaintojen perusteella katsoa tuhoutuneeksi. Vanhimmat (kartoille merkityt) talonpaikat ovat sijainneet muutaman kymmenen metrin säteellä pohjoisemman peltosaarekkeen (jossa kiviraivioita ja uudehkoja rakennusjäännöksiä) ja kännykkämaston välisellä alueella. Kyntökerroksen alapuolella voi olla säilyneitä rakenteita ja kulttuurikerrosta.
Pistekohdemerkinnän läheltä on metallinetsinnässä löytynyt pellosta 1/4 äyrin raha vuodelta 1634 (Ilppari ILM30513). |
| metsakeskus.1000035197 |
297 |
Vehmasmäki Marttila |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
528272.00000000 |
6957104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035197 |
Talo esiintyy sekä geometrisellä kartalla vuodelta 1755 (signum D50:9/2), että isojakokartalla vuodelta 1788 (signum D50:9/3). Ensiksi mainitun kartan selitysosiossa talosymbolin ja tontin (H) selitys on ”Safvolaises åker”. Kyseinen kartta ei ole tarkasti asemoitavissa - talo tontteineen sijaitsee mäen lakialueella. Isojakokartta on tarkasti (20 m:n säteellä) asemoitavissa. Siinä talo merkitty kirjaimella B. Tällä kartalla talo asemoituu nykyisestä Mattilan talosta noin 40 m koilliseen sijaitsevalle peltosaarekkeelle. Kartan selitysosiossa talon nimi on Martila. Isojakokartalla viereinen talo A sijoittuu pihamaalle ja paikalle, jossa nyt on talo.
Pitäjänkartalla 3242 07 (v. 1846) tienoolle on merkitty Kontiolan talo, joka näyttää sijaitsevan nykyisen Mattilan talon kohdalla - isojaon aikaisen talon paikka on siis autiona. Vuoden 1971 peruskartalle (3242 08) autiotalon tienoille on merkitty ulkorakennus ja vuoden 1986 peruskartalle ainoastaan peltoa.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035198 |
297 |
Vehmasmäki Keskitalo |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
528211.00000000 |
6955815.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035198 |
Vuoden 1777 isojakokartalle (signum D50:9/7) kohdalle on merkitty talo B. Kyseisen kartan paikannus on melko tarkka (n. 30 m). Nykyisellä kartalla paikannus osuu noin 120 m Päätalosta koilliseen, peltoalueen pohjoisosaan. Pitäjänkartalla 3242 07 (v. 1846) kohdalla on vain peltoa. Peruskartoilla (3242 07) vuosilta 1971 ja -86 paikka on edelleen peltona. |
| metsakeskus.1000035199 |
297 |
Vehmasmäki Pietilä |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
528815.00000000 |
6954924.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035199 |
Vuoden 1777 isojakokartalle (signum D50:9/7) paikalle on merkitty talo D. Paikannus osuu nykyisestä Metsä-Laitilan talosta noin 50 m luoteeseen, pellolle. Pitäjänkartalle 3242 07 (v. 1846) kohdalle on merkitty pieni Pietilän taloon liittyvä tontti - itse Pietilän talon tontti on merkitty paikasta n. 100 m lounaaseen, silloisen peltoalueen reunan ulkopuolelle.
Vuosien 1971 ja -86 peruskartoilla (3242 07) kohta on peltoa. |
| metsakeskus.1000035200 |
297 |
Vehmasmäki Jutila |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
527880.00000000 |
6956766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035200 |
Vuoden 1789 isojakokartalla (signum D50:9/14) paikalle on merkitty talo B. Paikannus osuu (n. 30 m tarkkuudella) nykyisille kartoille nimeämättömästä talosta n. 30-40 metriä pohjoiskoilliseen, pellolle tai peltosaarekkeeseen.
Pitäjänkartalle 3242 07 (v. 1846) suunnilleen samalle kohdalle on merkitty Hyvölän talo. Vuosien 1971 ja -86 peruskartoille (3242 07) metsäsaarekkeeseen on merkitty lämmittämätön rakennus.
Isojakokartan aikaisen talon paikka on ollut metsäsaarekkeella ja / tai sen eteläpuolisella peltoalueella. Inventointiajankohtana pellot olivat viljelyksessä ja peltosaarekkeella oli uudehkoja (1900-luvun) rakennusjäänteitä sekä kiviraivioita. |
| metsakeskus.1000035201 |
297 |
Vehmasmäki Hyvölä |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
528007.00000000 |
6956689.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035201 |
Vuoden 1789 isojakokartalla (signum D50:9/14) paikalle on merkitty talo A. Paikannus osuu nykyisen (kartalle nimeämättömän) talon koillispuoliselle pellolle tai nykyisen pihamaan koillisreunaan.
Pitäjänkartalle 3242 07 (v. 1846) suunnilleen samalle kohdalle on merkitty Juutilan talo. Vuosien 1971 ja -86 peruskartoilla (3242 07) kohdan lounaispuolelle merkittyä taloa ei vielä esiinny. |
| metsakeskus.1000035202 |
297 |
Vehmasmäki Airaksela |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
526571.00000000 |
6957678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035202 |
Vuoden 1789 isojakokartalla (signum D50:9/14) paikalle on merkitty talo A. Paikannus osuu nykyisestä Mäkelän talosta 70 m länteen, taloon johtavan tien eteläpuolelle, pellolle.
Pitäjänkartalle 3242 08 (v. 1846) kohdalle ei ole merkitty asutusta tai edes peltoa, mutta kohdalta noin 100 m itään merkitty pieni punainen pilkku saattaa merkitä torppaa. Vuosien 1971 ja -86 peruskartoilla (3242 08) paikka on peltoa, kuten nykyisinkin. |
| metsakeskus.1000035203 |
297 |
Vehmasmäki Karkila |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
526392.00000000 |
6957733.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035203 |
Vuoden 1789 isojakokartalla (signum D50:9/14) paikalle on merkitty talo E. Paikannus osuu pellolle, Koivujärven talosta viitisenkymmentä metriä pohjoisluoteeseen.
Pitäjänkartan 3242 08 (v. 1846) Koijärven talo on samalla kohdalla kuin nykyinen Koivujärven talo.
Vuosien 1971 ja -86 peruskartoilla (3242 08) kohta on peltoa. |
| metsakeskus.1000035206 |
638 |
Böle |
10001 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
436385.00000000 |
6675510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035206 |
Mahdollinen keskiaikainen autiokylä, autiopyöli.
Havaintomahdollisuudet alueella ovat raivausjätteen vuoksi huonot. Alueella on kuitenkin havaittavissa joitakin kiviröykkiöitä ja mahdollisia terassointeja. |
| metsakeskus.1000035208 |
149 |
Sisböle |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325107.00000000 |
6665738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035208 |
Mahdollinen keskiaikainen kylänpaikka, autiopyöli. Kohde on löydetty paikannimen perusteella
Alueella on runsaasti merkkejä ihmisen toiminnasta, tulisijoja ja kiviraunioita. |
| metsakeskus.1000035209 |
149 |
Stormora torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
324200.00000000 |
6669129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035209 |
Kuninkaankartastoon merkitty torpanpaikka.
Alueella on useita rakennuksen jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000035210 |
149 |
Riböle |
10001 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
325053.00000000 |
6665600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035210 |
Mahdollinen keskiaikainen kylänpaikka, autiopyöli. Kohteen paikannus perustuu vanhoihin karttoihin ja maastohavaintoihin. Alueella on metsäraivauksen johdosta huonot havaintomahdollisuudet ja se vaatii tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000035211 |
638 |
Pellinki Söderby |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
436265.00000000 |
6676300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035211 |
Tulisijallinen rakennuksen pohja laitumella.
Kohdetta ei näy vanhoilla kartoilla ja sen luonteen selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000035216 |
790 |
Vihattula 2 |
10002 |
12016 |
13167 |
11006 |
27008 |
285048.00000000 |
6809920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035216 |
Kohde on maastossa erottuva kumpare (koko on n. 7-8 m x 4-5 m). Kumpare
tulkittiin löytöjen, sijainnin ja maakerrosten perusteella pajarakennuksen paikaksi. Itse
rakennuksesta ei löytynyt kiinteitä rakenteita. Sijainnin huomioon ottaen paja on saattanut kuulua Vihattulan kylätonttiin ja mahdollisesti 1700-luvun asutukseen. |
| metsakeskus.1000035217 |
790 |
Äijälä 1 |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27009 |
284985.00000000 |
6809901.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035217 |
Kohde on holvattu kivikellari n. 10 metrin etäisyydellä Vihattulantiestä. Rakenteen mitat ovat 3-4 x 8 m, korkeus 2 m. Kellari on paksun karikekerroksen peittämä ja sen katon päällä kasvaa suurikokoinen kuusi. Osa kellarin rakenteista vaikuttaa melko moderneilta (oviaukkoon tehty muuraus) ja sisätiloihin jätetyistä tavaroista. Kellarin päällä kasvava kuusi ja rakennustapa kuitenkin viittaavat siihen, että rakennus on tehty 1800-luvun puolella. Kellariin liittyy näyttävä ojarakenne, jonka tarkoituksena on ollut johtaa keväiset sulamisvedet pois oviaukosta.
Lisäksi kellarin ja Vihattulantien välissä on melko suurista lohkotuista kivistä rakennettu, sortuneen näköinen, katkelmallinen aita |
| metsakeskus.1000035224 |
49 |
Gumbölenjoen suvanto |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
368150.00000000 |
6678390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035224 |
Nuuksion kirkkotieltä (Gumbölentie) haarautuva tie ylittää Karhusuonojan ja vie suoraan Gumbölenjoen myllykosken alapuoliselle suvannolle. Vuoden 1758 kartassa Gumbölen kylän pelloista ja metsistä näkyy sekä tie, että puroa ylittävä silta. Samassa paikassa on edelleen puusilta, ja tielinjan kohdalla kulkee kinttupolku.
Tien poikki vuonna 2019 tehdyssä koeojassa ei erottunut erityisiä tiekerroksia. |
| metsakeskus.1000035232 |
146 |
Viluvaara 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
692006.00000000 |
6983670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035232 |
Arkeologian harrastaja on löytänyt rantavedestä kvartsi-iskoksia ja -ytimiä.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035237 |
922 |
Tylsä |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
318562.00000000 |
6798331.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035237 |
Nykyisellä tilusrajalla, joka on ollut tilusrajana myös vuoden 1783 isojakokartalla, sijaitsee kivistä tehty rajamerkki. Näkyvissä rajamerkistä on noin 50 cm korkea viisarikivi, jonka toiselta puolelta erottuu hakkaus ”58”. Hakkauksen numero ei selity tarkastettujen karttojen perusteella. Maanpinnan tasalla viisarikiven ympärillä on noin 1,4 x 1,4 m kokoinen löyhä ja hajanainen kiveys, jota peittää sammalkerros. |
| metsakeskus.1000035243 |
759 |
Lintuharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
359404.00000000 |
6975348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035243 |
Tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 m, sijaitsee hautausmaan koilliskulmalla. Kyseessä on ns. kaksoishauta, mutta se on osittain vaurioitunut. |
| metsakeskus.1000035244 |
759 |
Kuninkaanjoki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
358494.00000000 |
6976835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035244 |
Laakea ja maljamainen tervahauta, jonka halkaisija (valleineen) on noin 16 metriä. Vallin leveys on noin 3 metriä. Halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen. |
| metsakeskus.1000035245 |
759 |
Kuninkaanjoki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
358659.00000000 |
6976718.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035245 |
Kuninkaanojan törmällä sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 11 m. Vallin paksuus on hieman alle kolme metriä. Tervahaudan syvyys sisältä n. 1,5 metriä. Halssi suuntautuu pohjoiseen. Tervahauta on merkattu maastossa (puisella) kyltillä ja haudan lävitse kulkee polku. |
| metsakeskus.1000035246 |
69 |
Kiurunperä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27007 |
415957.00000000 |
7066663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035246 |
Kiurunperällä, Elämäjärventien (kantatie 58) länsipuolella on pienellä kukkulalla pohjoiseen viettävällä rinteellä peruskartalle merkitty tervahauta, jonka perusteella paikka tarkastettiin inventoinnissa 2013. Paikka on tiheää ja pusikkoista sekametsää, jossa vallitsevana lajina on kuusi. Tervahaudan eteläpuoleisen sivun juurella kulkee Latoniitty -nimiselle aukealle johtava metsätie. Tervahauta on hyvin säilynyt. Sen ympärysmitta vallin laelta on noin 12–13 metriä, vallien juurelta noin 16 metriä. Haudan vallit ovat selkeät, 1–1,5 m korkuiset ja useiden metrien paksuiset. Noin 3 metriä pitkä halssi sijaitsee haudan loivaan rinteeseen viettävällä pohjoispuolella. Pieni osa vallin eteläsivusta on leikkaantunut metsätien kohdalta. Haudan pohjalle on päätynyt kivilohkareita. Inventoinnissa arvioitu ajoitus on 1700-1800-luku. |
| metsakeskus.1000035246 |
69 |
Kiurunperä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
415957.00000000 |
7066663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035246 |
Kiurunperällä, Elämäjärventien (kantatie 58) länsipuolella on pienellä kukkulalla pohjoiseen viettävällä rinteellä peruskartalle merkitty tervahauta, jonka perusteella paikka tarkastettiin inventoinnissa 2013. Paikka on tiheää ja pusikkoista sekametsää, jossa vallitsevana lajina on kuusi. Tervahaudan eteläpuoleisen sivun juurella kulkee Latoniitty -nimiselle aukealle johtava metsätie. Tervahauta on hyvin säilynyt. Sen ympärysmitta vallin laelta on noin 12–13 metriä, vallien juurelta noin 16 metriä. Haudan vallit ovat selkeät, 1–1,5 m korkuiset ja useiden metrien paksuiset. Noin 3 metriä pitkä halssi sijaitsee haudan loivaan rinteeseen viettävällä pohjoispuolella. Pieni osa vallin eteläsivusta on leikkaantunut metsätien kohdalta. Haudan pohjalle on päätynyt kivilohkareita. Inventoinnissa arvioitu ajoitus on 1700-1800-luku. |
| metsakeskus.1000035247 |
69 |
Palola |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
414364.00000000 |
7068455.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035247 |
Haaganlammen lounaispuolella on peruskartalle merkitty tervahauta lähellä raunioituneelle Palolan tilalle johtavaa tietä, joka on nykyisin metsätienä. Se tarkastettiin 2013 inventoinnin yhteydessä. Noin 20 metriä sen pohjoispuolella kulkee nykyinen Palolantie. Topografia viettää loivasti kohti Haaganlampea. Metsätyyppinä tuore kangasmetsä, jonka yleisin puulaji on kuusi. Aivan kohteen ympärillä metsä on taimikkoista ja kohteen päällä pajukkoa. Kuoppa on sammaloitunut, noin 2,5 metriä halkaisijaltaan oleva ja puoli metriä syvä pyöreä kuoppa. Sen reunat ovat jyrkkäreunaiset, ja pohjaa peittää paksu sammal. Kuoppa saattaa olla pieni kotitarvepolttoon tarkoitettu rännihauta. Kuopan pohjalle tehty koepisto ei kuitenkaan paljastanut selkeää hiiltynyttä maannosta, joten kyse ei ehkä ole tervahaudasta. Koepistossa ei havaittu myöskään podsolimaannosta, joten kuoppa on joka tapauksessa historiallinen. |
| metsakeskus.1000035248 |
503 |
Heimola 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11004 |
27000 |
226922.00000000 |
6738577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035248 |
Peltosaarekkeen suurimman siirtolohkareen päällä, tasanteella, neljä matalahkoa kuppia, jotka vaikeasti saavutettavissa. Matka Mynäjoen rantaan n. 30 m. Lähistöllä erittäin runsaasti rautakautisia kohteita. |
| metsakeskus.1000035249 |
69 |
Piiskamännyt |
10002 |
12006 |
13187 |
11006 |
27008 |
416762.00000000 |
7070917.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035249 |
Kaksi vanhaa mäntyä neljän metrin etäisyydellä toisistaan. Ne sijiatsevat Kermarannassa, Haapajärven keskustassa, kapealla Puistokadun ja Valtakadun välisellä puistoalueella, Piiskakujan risteystä vastapäätä. Ympäröivä puisto on tasaista nurmikkoa, ja paikalla kasvaa piiskamäntyjen lisäksi muitakin mäntyjä. Mäntyjen länsipuolella kulkee Valtakadun suuntainen polku.
Molemmissa puissa on veistettyjä vaakasuuntaisia lovia ja koloja, jotka liittynevät rikollisten sitomiseen piiskausta varten. Veistojäljet ovat osin peittyneet kaarnan alle. Puiden veistetyt puolet ovat toisiaan vastapäätä. Pohjoisen puun (p = 7070918, i = 416762) paksuus on noin 50 cm. Veistojäljet ovat sen etelä-kaakkoissivussa, ja ne ovat samankaltaisia eteläisen puun kanssa. Ylemmän kolon korkeus on 160 cm ja alemman kolon 20–30 cm maanpinnasta. Myös tämän puun alempi kolo on suunnilleen samanmuotoinen ja kokoinen kuin eteläisessä männyssä. Vaikuttaa siltä, että kulmikkaat kolot on tehty jonkinlaisten lankkujen kiinnittämistä tai puun runkoon ”upottamista” varten.
Kohteesta on olemassa paikallista perimätietoa (Luoto 2011:47). Rangaistuspaikasta on saanut nimensä myös nykyinen Piiskakuja. Ruumiin- ja häpeärangaistuksista luovuttiin Suomessa rikoslain osittais- ja kokonaisuudistuksissa 1866 ja 1889 (Lappi-Seppälä 1999:126). Kohde on paikallishistoriallisesti arvokas muisto 1800-luvun oikeudenjaosta.
2021: Eteläinen puu (p = 7070915, i = 416763) on kaadettu vuonna 2020. |
| metsakeskus.1000035250 |
69 |
Takavainio |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
415169.00000000 |
7072271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035250 |
Kaksi tervahaudan jäännöstä pellossa, joista vuoden 2013 inventoinnin kenttätöiden päätyttyä on saatu tieto maanomistajalta. Rakenteiden kohdat ovat säilyneet pellossa pieninä hiilensekaisina kohoumina. Ne sijaitsevat Tiitonrannalla, metsien ympäröimällä pellolla, noiin 420–550 metriä Tiitonrannantiestä länteen. Pelto on tasainen ja viettää loivasti kohti Kalajokea. Noin 100 metriä kohteen pohjoispuolelta kulkee Tiitonrannalta länteen Kopsankankaan metsäalueille johtava tie. Maanmittauslaitoksen ilmakuvassa pellolla erottuu ainakin kaksi ympäröivästä maaperästä erottuvaa tummaa ja pyöreää läikkää (alakohteet A ja B) noin sadan metrin etäisyydellä toisistaan. Molempia läikkiä ympäröi vaaleampi rengas, ilmeinen vallin jäännös. Läntisemmän rakenteen ympärillä erottuu muutamien metrien levyinen tummempi ulkokehä. Vaaleamman renkaan ulkoreunoista mitattuna molempien rakenteiden halkaisija on noin 14 m. Tervahautojen halssit näyttävät suuntautuvan itään loivan rinteen suuntaisesti.
Maanomistajan mukaan pelto on raivattu vuonna 1987, ja niiden selkeä erottuminen johtunee pellon nuoresta iästä. Vaikka tervahautojen jäänteet ovatkin erotettavissa maastossa, niiden rakenteet ovat luultavasti tuhoutuneet pellon raivauksessa ja viljelyssä. Kohteen luonteen arviointi edellyttäisi niiden tarkastusta, mutta kun kyseessä ovat tervahaudoat, todennäköisesti kyse on tuhoutuneesta mahdollisesta muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000035251 |
69 |
Vauhdinkoski |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
416472.00000000 |
7067491.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035251 |
Frisiuksen 1745 kartasta käy ilmi, että Kalajanjoen Myllykosken tai Riuttakosken alueilla on ollut yksi tai useampi mylly. Vuoden 2013 invnetoinnin kenttätyön aikana tarkastettiin Riuttakoskessa (eli Vauhdinkoskessa) sijaitseva, edelleen olemassa oleva myllyn ympäristö, koska oletuksena oli, että tämä on Frisiuksen kartan esittämä myllynpaikka. Kyseessä oli kuitenkin kartan virheellinen tulkinta, ja jälkityövaiheessa osoittautuikin, että kartan myllyt sijaitsivat todennäköisemmin noin 200 metriä Riuttakoskesta alajuoksuun olleessa koskessa, lähellä Kalajanjoen ja Lamminojan yhtymäkohtaa. Kyseinen alue tulisn tarkastaa tulevaisuudessa.
Vauhdinkoskentien päässä, Kalajanjoen varrella olevan Riutta- eli Vauhdinkosken kaakkoisrannalla. Paikalla Kalajanjoki kapenee ja kulkee muokattua uomaa pitkin koilliseen. Kosken kohdalla joen törmät laskevat jyrkästi. Alueella on myllyrakennus, asuinrakennus ja kesäasuntoja. Koskessa ja joen rannoilla on lehtimetsää, ja laakson molemmin puolin avautuvat peltoaukeat. Koski on noin 100 metriä pitkä ja pudotusta sillä on vajaat neljä metriä. Kohteen kuvaus: Inventoinnissa tarkastettiin Vauhdinkosken mylly lähiympäristöineen. Mylly on suuri punainen rakennus, joka itse myllykoneiston lisäksi käsittää varasto- ja konttoritiloja. Rakennus 1900-luvun aikainen ja osittain betonirakenteinen. Mylly ja siihen johtava noin 2-3 metrin levyinen ja muutaman metrin syvyinen vedenohjauskanava sijaitsevat kosken kaak-koispuolella. Juoksutuskanava kulkee rakennuksen alitse.
1920-luvulla perustettu Vauhtiyhtiö tuotti myllyllä sähköä Haapajärven kaupungille (Pänkäläi-nen 1985: 290). Vauhtiyhtiöstä juontunee myös Riuttakosken toinen nimitys Vauhdinkoski. Kosken alueella olevien rakenteiden ja kanavien luotettava ajoittaminen on hankalaa. Kalajanjoessa on tehty perkauksia, joten myös kosken ympäristössä on tapahtunut suuria muutoksia. Nykyiset havaittavissa olevat kanavat ja uoman muoto liittynevät myllyn nuorimpaan käyttövaiheeseen. Mielestäni kohdetta ei voida ainakaan toistaiseksi pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä. Ottaen silti huomioon, ettei tutkimusalueella ole tiettävästi muita yhtä hyvin säilyneitä myllyjä ja niihin liittyviä rakenteita, on Vauhdinkosken mylly paikallishistoriallisesti arvokas kohde. Sen merkitys tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa muuna arkeologisena kulttuuriperintökohteena. |
| metsakeskus.1000035256 |
52 |
Moskuanniemi A |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
318825.00000000 |
7039580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035256 |
Tervahauta, jonka halkaisija on noin 20 m, sijaitsee harjanteen lounaisrinteellä. Tervahaudan syvyys on noin 1,3 m ja halssi suuntautuu etelään. |
| metsakeskus.1000035257 |
52 |
Moskuanniemi B |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
318842.00000000 |
7039558.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035257 |
Tervapirtin kiuas sijaitsee noin 20 m Moskuanniemi A:n tervahaudasta kaakkoon. Rakenteen koko on noin 2,2 x 2,0 x 0,5 m. Se on lähes kokonaan aluskasvillisuuden peittämä. Humuksen alla isoja palaneita kiviä, hiekkaa ja nokimaata. |
| metsakeskus.1000035258 |
423 |
Kuninkaanlähde |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
245738.00000000 |
6713889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035258 |
Kuninkaanlähde sijaitsee Vanhan Härkätien varrella. Lähde on ollut Härkätiellä matkaajien käytössä, mutta nimensä se on saanut siitä, kun 1500-luvulla Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa kulki tarkastusmatkallaan Härkätietä pitkin ja pysähtyi juottamaan hevostaan tälle lähteelle. Toisen tarinan mukaan lähteen reunalla voi joskus nähdä kävelemässä vaalean neidon, joka on hukuttautunut lähteeseen rakkauden tähden. |
| metsakeskus.1000035258 |
423 |
Kuninkaanlähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
245738.00000000 |
6713889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035258 |
Kuninkaanlähde sijaitsee Vanhan Härkätien varrella. Lähde on ollut Härkätiellä matkaajien käytössä, mutta nimensä se on saanut siitä, kun 1500-luvulla Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa kulki tarkastusmatkallaan Härkätietä pitkin ja pysähtyi juottamaan hevostaan tälle lähteelle. Toisen tarinan mukaan lähteen reunalla voi joskus nähdä kävelemässä vaalean neidon, joka on hukuttautunut lähteeseen rakkauden tähden. |
| metsakeskus.1000035259 |
272 |
Tammiainen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
318908.00000000 |
7090719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035259 |
Kylänpaikka/talo tontti
-kesken 12/2018 - |
| metsakeskus.1000035263 |
503 |
Hautausmaan vierusta |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27015 |
226524.00000000 |
6737660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035263 |
Keväällä 2019 löytynyt metallinetsinnässä viikinkiajan esineitä (ks. alakohteet; diar. KM 41979). Lisää löytöjä ilmoitettu keväällä ja syksyllä 2019, mm. nuoremman roomalaisajan kääntöjalkasolki (ks. alakohteet, diar. KM 42246, KM 42362; Ilppari ILM11089 ja 11491). Myös KM 42684:1, keskiaikainen löytö?
Vuonna 2021 ei alueelta valvonnassa tehty havaintoja muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000035263 |
503 |
Hautausmaan vierusta |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
226524.00000000 |
6737660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035263 |
Keväällä 2019 löytynyt metallinetsinnässä viikinkiajan esineitä (ks. alakohteet; diar. KM 41979). Lisää löytöjä ilmoitettu keväällä ja syksyllä 2019, mm. nuoremman roomalaisajan kääntöjalkasolki (ks. alakohteet, diar. KM 42246, KM 42362; Ilppari ILM11089 ja 11491). Myös KM 42684:1, keskiaikainen löytö?
Vuonna 2021 ei alueelta valvonnassa tehty havaintoja muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000035263 |
503 |
Hautausmaan vierusta |
10002 |
12008 |
13000 |
11010 |
27000 |
226524.00000000 |
6737660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035263 |
Keväällä 2019 löytynyt metallinetsinnässä viikinkiajan esineitä (ks. alakohteet; diar. KM 41979). Lisää löytöjä ilmoitettu keväällä ja syksyllä 2019, mm. nuoremman roomalaisajan kääntöjalkasolki (ks. alakohteet, diar. KM 42246, KM 42362; Ilppari ILM11089 ja 11491). Myös KM 42684:1, keskiaikainen löytö?
Vuonna 2021 ei alueelta valvonnassa tehty havaintoja muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000035263 |
503 |
Hautausmaan vierusta |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
226524.00000000 |
6737660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035263 |
Keväällä 2019 löytynyt metallinetsinnässä viikinkiajan esineitä (ks. alakohteet; diar. KM 41979). Lisää löytöjä ilmoitettu keväällä ja syksyllä 2019, mm. nuoremman roomalaisajan kääntöjalkasolki (ks. alakohteet, diar. KM 42246, KM 42362; Ilppari ILM11089 ja 11491). Myös KM 42684:1, keskiaikainen löytö?
Vuonna 2021 ei alueelta valvonnassa tehty havaintoja muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000035266 |
75 |
Houtere 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
519512.00000000 |
6701693.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035266 |
Kohde sijaitsee Houtereen saaren keskiosassa sijaitsevan kallioalueen pohjoisreunalla.
Röykkiöt on kasattu kallioalueen pohjoisreunalle huuhtoutuneeseen muinaiseen rantakivikkoon. Röykkiöihin on käytetty kivikon kiviä.
Paikalla on viisi selkeää röykkiötä ja kaksi mahdollista röykkiötä. Niiden muoto ja koko vaihtelee, ks. alakohteet.
On mahdollista, että röykkiöitä on lähistöllä lisää. Houtereen keskiosan kallioaluetta ei tarkastettu laajemmin – ainoastaan pieni osa löydetyn röykkiökohteen ja saaren itärannan välillä. |
| metsakeskus.1000035267 |
734 |
Mathildedal kesäteatterin kallio |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
273218.00000000 |
6682977.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035267 |
Mathildedalin kesäteatterin pohjoispuolella olevan kalliokielekkeen pintaan on kaiverrettu useita nimiä ja vuosilukuja 1800-luvulta sekä muita kuvioita. Sileä kallioalue sijaitsee reilun 100 metrin päässä nykyisestä rantaviivasta. Osa hakkauksista on muinaismuistolain vastaisesti vahvistettu valkoisella maalilla. Pintakasvillisuuden alla on mahdollisesti lisää hakkauksia. |
| metsakeskus.1000035269 |
678 |
Syrjälänmäki kaakko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
401805.00000000 |
7157680.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035269 |
Paikalla on tervahauta, jonka kokonaishalkaisija on noin 22 m ja keskuskuopan noin 10 m. Kuutisen metriä pitkää halssi on kohti lounasta. Haudan etelä ja lounaispuolella on kaksi majan-/varaston pohjaa ja kaivo. ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000035270 |
678 |
Kanalanaro kaakko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
401683.00000000 |
7157178.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035270 |
Paikalla tervahauta, jonka kokonaishalkaisija noin 15 metriä (keskuskuopan noin 9 metriä) ja korkeus 1,6 metriä. Luoteeseen olevan halssin pituus 6-7 metriä. Haudan vierellä sen lounaispuolella varaston pohja, joka erottuu 2,5 x 12 metriä olevana suorakaiteisena maapenkkana, jonka keskiosa (noin 1,5 x 9 metriä) on ympäröivää maan pintaa alempana. Haudan itäpuolella on tumman varvikon peittämä 20-30 cm korkea ja halkaisijaltaan noin 5 metriä oleva hiilikasa. |
| metsakeskus.1000035271 |
678 |
Hieta-aro koillinen |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
401754.00000000 |
7157056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035271 |
Paikalla on maakuoppa, jonka ala on noin 3,5 x 4 metriä, Kuopan ympärillä matala valli, ala valleineen noin 7 x 8 metriä. Kuopan syvyys noin 80 cm. Historiallisen ajan hiilimiilu tai mahdollisesti keskussammiollinen tervahauta. |
| metsakeskus.1000035273 |
202 |
Siskonkallio |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
244098.00000000 |
6712745.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035273 |
Kohde sijaitsee peltojen keskellä olevalla Ravattulan Ristimäki 2 -nimisellä metsäsaarekkeella, sen kaakkoislaidalla. Saarekkeen luoteisosassa, noin 40 metrin päässä nyt löydetystä kuppikalliosta, on ennestään tunnettu rautakautinen hautaröykkiö (mj-rek. 1000022015). Kuppikallion havaitsi arkeologi Sisko Jokisalo Ravattulan Ristimäen tutkimushankkeen yhteydessä tehdyn maastokartoituksen yhteydessä.
Kupit havaittiin pelto-ojan pohjoispuolella olevalta kalliopaljastumalta, melkein sen korkeimmalta kohdalta, läheltä paikalla olleen rakennuksen kivijalan noin 40 cm korkeaa kiveä. Kalliota otettiin esiin karikkeen ja sammaleen alta lisäkuppien tarkastamiseksi, minkä jälkeen kalliopaljastuman koko oli noin 1 x 2 m. Kupeista on alueen etelänpuoleiselle pellolle matkaa noin neljä metriä.
Kuppeja havaittiin kalliosta kaikkiaan neljä. Kupit ovat säännöllisessä muodostelmassa kaksi vierekkäin ja kaksi allekkain siten, että kuvio muistuttaa nopan silmälukua neljä. Kuppien läpimitat ovat noin 50-60 mm ja syvyys pohjalta mitattuna 5-12 mm. Koko kuvion koko on noin 140 x 140 mm. |
| metsakeskus.1000035274 |
109 |
Ortodoksikirkon hautausmaa ja joukkohauta |
10007 |
12002 |
13021 |
11006 |
27009 |
360235.00000000 |
6764256.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035274 |
Nykyisen Kanta-Hämeen keskussairaalan kaakkoispuolella harjun laella sijaitsee ortodoksikirkko ja siihen kuuluva hautausmaa. Hautausmaa on metsittynyt, mutta paikalla on useita kymmeniä hautakiviä 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkuvuosilta. Säilyneet hautakivet sijaitsevat kirkon läheisyydessä. Viimeisin hautaus on alueelle tehty sinne haudattujen vainajien kuolinaikojen perusteella vuonna 1929.
Keskussairaalan ja ortodoksikirkon vieressä sijaitsee punakaartilaisten joukkohauta. Alueella on muistomerkkinä korkea pystypaasi. Kiveen on kuvattu salamanisku pilvestä, joka on kaatanut puunrungon, vieressä versoo uusi taimi. Punaisten merkittyä hauta-aluetta ympäröi kivitolpin tuettu kettinkiaitaus, joka on leveydeltään noin 40 metriä ja pituudeltaan noin 30 metriä.
Hautausmaiden käyttöaika on osittain päällekkäinen ja osin kohteita, erityisesti alueen kaakkoisosassa, voi olla hankala erottaa toisistaan. Paikalla oleva ketjulla erotettu punakaartilaisten hauta-alue kuvaa ehkä enemmän 1960-luvun käsitystä hauta-alueen sijainnista kuin punakaartin joukkohautaa todellisuudessa. Ketju lienee laitettu erottelemaan poliittisin tai uskonnollisin perustein hauta-alueet toisistaan.
Todennäköisesti sekä ortodoksikalmiston että punaisten joukkohaudan sijaintia selittää Ortodoksikirkon sijainti, jonka lähiympäristöön hautaukset on tehty. Ahveniston rotkossa luterilaisen hautausmaan kappelin taakse jäävällä metsäalueella on lisäksi perimätiedon mukaan kolme joukkohautaa, joilla on muistomerkit. Näiden hauta-alueiden laajuutta ei ole tarkemmin tutkittu. |
| metsakeskus.1000035275 |
109 |
Ali-Halila 2 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
395077.00000000 |
6773226.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035275 |
Metallinetsinnässä on keväällä 2019 löytynyt nokisesta ja palaneen kiven sekaisesta maasta hieman väännetty G-tyypin keihäänkärki ja pronssihela (ks. alakohde; diar. KM 41984) sekä lähekkäin D-tyypin kupurasolki ja pronssiriipus (ks. alakohde). |
| metsakeskus.1000035278 |
74 |
Välikangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
361574.00000000 |
7045437.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035278 |
Tervahauta, jonka halkaisija on noin 20 m, sijaitsee kivisen mäen laella. s eon noin 0,6 m syvä ja halssi suuntautuu lounaaseen. |
| metsakeskus.1000035279 |
74 |
Välikangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
361791.00000000 |
7045249.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035279 |
Tervahauta, jonka halkaisija on noin 13 m, sijaitsee kivisen harjanteen laella. Kuopan syvyys on noin 0,6 m ja kylmämuurattu halssi suuntautuu lounaaseen. Myös tervahaudan lounaisreunaa on kylmämuurattu. |
| metsakeskus.1000035280 |
74 |
Välikangas 3 |
10007 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
361695.00000000 |
7045310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035280 |
Rajamerkki (nykysellä rajalla) koostuu 9 linjakivestä. Kivirivin kokonaispituus noin 14 m. |
| metsakeskus.1000035281 |
743 |
Vähä Kalajärvi |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
302349.00000000 |
6944411.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035281 |
Alueella sijaitsee jäänteitä kolmesta kiviaidasta, ojia ja kuopanteita. Havaintojen tekemistä vaikeutti paikoin runsas hakkujäte ja myöskin myrskyvauriot. Kohde sijaitsee pääosin liito-oravan esiintymisalueella (ydinalue). |
| metsakeskus.1000035283 |
5 |
Huuhattajanhauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
335920.00000000 |
6991359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035283 |
Kivikkoisen kankaan lounaisreunalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 20 m halssin suuntautuessa itään. Tervahaudasta noin 25 m pohjoiseen sijaitsee tervapirtin kiuas. |
| metsakeskus.1000035284 |
5 |
Juurikaskytö |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
337459.00000000 |
6991540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035284 |
Teollisuusalueen luoteispuolella , Juurikaskydöntien varrella sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 m. Halssi suuntautuu lounaaseen. |
| metsakeskus.1000035285 |
5 |
Kanaharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
338750.00000000 |
6987561.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035285 |
Ulkoilupolun varrella metsämaastossa sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 m. Halssi suuntautuu länteen. |
| metsakeskus.1000035286 |
5 |
Parkatinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
340422.00000000 |
6987320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035286 |
Parkatinkankaan länsireunalla, Isonnevanpuron länsirannalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 20 m. Halssi suuntautuu puron suuntaan. Paikalle johtaa polku. |
| metsakeskus.1000035287 |
5 |
Tupasaarenkallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
336943.00000000 |
6991087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035287 |
Tupasaarenkallioiden eteläosassa sijaitsee kaksi tervahautaa. Peruskartallekin merkityn tervahaudan halkaisija on noin 20 m ja eteläpuolella olevan tervahaudan halkaisija noin 8 m. Tervahautojen läheisyydessä on tervanpolttoon liittyviä maanottokuoppia. |
| metsakeskus.1000035288 |
5 |
Virsusaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
337988.00000000 |
6988115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035288 |
Niittykummun asuinalueen eteläpuolella sijaitse tervahauta ja tervapirtin kiukaan jäännös.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 25 m ja halssi suuntautuu lounaaseen. |
| metsakeskus.1000035290 |
5 |
Granfors |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
337748.00000000 |
6989072.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035290 |
Paikalla on toiminut mylly- ja sahalaitoksia joen molemmin puolin eri aikoina. Joissakin myllyissä toimi myös pärehöylä. Paikalla on toiminut mm. Granforsin eli Alajoen myllyt.
Myllyveroluettelon mukaan osuudella toimi kolme myllyä 1800-luvun puolivälistä 1870-luvulle. Osa vanhimmista myllyistä oli kevyesti rakennettuja ja tulville alttiita. Laitos ehti toimia myös höyryvoimalla.
Joen pohjoisrannalla on vielä jäljellä n. 2,5-3 leveät myllyn kanava ja johdinaita, jonka korkeus on enimmillään yli metri. Kanavan kohdalla joen pohja oli upottava. Joen rannat olivat pajuryteikön peitossa ja näkyvyys huono. Vesi oli poikkeuksellisen alhaalla ja mahdolliset rakenteet vesialueella olivat hyvin erotettavissa. Alueelle ei ole merkitty myllyä isonjaon kartalle tai pitäjänkartalle. Vuoden 1967 peruskartalla paikalle on merkitty saha joen pohjoisrannalle sillasta pohjoiseen, missä on nykyisin omakotitalo ja betonipato nykyisen sillan kohdalla.
Lähde: Alajärven ranta-asutus ja asukkaita 1500-luvulta 1900-luvulle, s. 172-173. |
| metsakeskus.1000035291 |
5 |
Koskenniska |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
336587.00000000 |
6987553.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035291 |
Koskenvarren maantiesillan eteläpuolella Kurejoessa oleva myllynpaikka. Vuoden 2018 inventoinnissa kartoitettiin johdinaita. Reipakan mylly toimi maantiesillasta n. 200 m etelään.
Mylly sijaitsi Riitamäen eli Reipakan maalla. Mylly pantiin verolle 1867, mutta myllytoiminta oli alkanut jo aikaisemmin. Mylly toimi myöhemmin puukkotehtaana. Myllytoiminta loppui ennen sotia. Osa kanavasta jäljellä, myllyrännin ja joen välillä oli n. 0,5 ha:n kokoinen saari, Myllysaari, jossa oli sotien jälkeen tanssilava. Mylly on merkitty vielä vuoden 1967 peruskartalle. |
| metsakeskus.1000035292 |
5 |
Niemitalo |
10007 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
340952.00000000 |
6991928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035292 |
Alajärven pohjoisrannalla Tallbackantien varrella Niemitalon kohdalla, tien eteläpuolella sijaitsee riihien perustuksia ja kaksi isoa ja näyttävää uunin jäännöstä.
Paikalla on riihien perustuksia ja niihin liittyvät kaksi isoa uunin jäännöstä. Uunit sijaitsevat noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan ja ne ovat n. 2 m halkaisijoiltaan ja n. 1,5 m korkeita ja koottu myös laattamaisista kivistä. Molemmat uunit ovat osittain romahtaneet. Uunien ympärillä erottuu hajonneita rakennusten perustuksia noin 15 x 5 metrin alueella.
Vuoden 1967 peruskartalle kohdalle on merkitty yksi rakennus. |
| metsakeskus.1000035293 |
5 |
Tallbacka |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
340778.00000000 |
6992184.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035293 |
Alajärven pohjoisrannalla Tallbackantien varrella, Tallbackan talon luoteispuolella sijaitsee
2,5 x 1,5 metrin kokoinen kellarin pohja, jonka kivettyjä seinämiä on osin näkyvissä.
Hieman ylempänä rinteessä on matala n. 10 m pitkä kiviaita, joka koostuu paljolti isoista kivistä. Aita lienee syntynyt lähihistoriassa viereisten peltojen raivauksessa tai jossakin muussa alueen raivauksessa. Noin 50m pohjoiseen havaittiin myös yksi resentti kuoppa, joka sekin lienee kellarin pohja ja liittynee alueen lähihistoriallisen ajan peltoviljelyyn. |
| metsakeskus.1000035294 |
5 |
Hoisko |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
341422.00000000 |
6992526.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035294 |
Alue on tiiviisti rakennettua ja sillä sijaitsee useita tiloja, joiden ympärillä peltoja
Talo merkittiin maakirjaan ennen isoavihaa ja se sai alkunsa 1690-luvulla. Isonvihan jälkeen Hoisko oli kameraalisesti autio. 1740-1770 tila oli jakamaton. Talo on toiminut myös postitalona (lähde:Junnila, Alajärven historia, s. 45, 72 ja 75). Toisaalta on päätelty, että Hoisko oli olemassa jo 1610-luvulla (Sukujuuret Alajärven rannalla, s. 16).
Nykyisellä peruskartalla esiintyy termi ”Vanhatupa” Hoiskon historiallisen asutusalueen niemekkeellä, sen eteläosassa. Aluetta esittävien vanhimpien karttojen perusteella ensimmäisen talon paikan tarkan sijainnin määrittely ei ole mahdollista. Isonjaon kartta on vuodelta 1800. |
| metsakeskus.1000035295 |
494 |
Kieksinkaarre N |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
453600.00000000 |
7191900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035295 |
Pohjois-Pohjanmaan museoon tulleen ilmoituksen mukaan paikalla on hongankantoon veistetty ihmiskasvoinen kalapatsas. Kohde on tarkastettu vuoden 2019 inventoinnissa.
Paikalla on hyvin säilynyt ihmiskasvoinen kalapatsas. Sen korkeus on n. 150 cm ja leveys 30 cm, nelitahkoinen pää on noin 30 cm korkea. Maassa oleva pää on hiillostettu. Puulaji on ilmeisesti mänty. Kasvojen veistokset erottuvat hyvin. Rungossa on edessä sekä sivuilla puumerkkejä ja kaiverruksia, joista useimmat vaikuttavat vanhoilta, myös muutamia viime aikoina tehtyjä merkkejä on erotettavissa. Patsaassa on halkeamia. Lahonneisuuden perusteella patsaalla voi arvioida olevan ikää yli 100 vuotta. Kalapatsaita tunnetaan Lapista ja sielläkin niitä on säilynyt vähän. Niitä on pystytetty hyvien kalasaalispaikkojen läheisyyteen. Muhoksen patsas on maantieteellisen sijaintinsa perusteella toistaiseksi ainutlaatuinen. |
| metsakeskus.1000035295 |
494 |
Kieksinkaarre N |
10002 |
12013 |
13000 |
11006 |
27000 |
453600.00000000 |
7191900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035295 |
Pohjois-Pohjanmaan museoon tulleen ilmoituksen mukaan paikalla on hongankantoon veistetty ihmiskasvoinen kalapatsas. Kohde on tarkastettu vuoden 2019 inventoinnissa.
Paikalla on hyvin säilynyt ihmiskasvoinen kalapatsas. Sen korkeus on n. 150 cm ja leveys 30 cm, nelitahkoinen pää on noin 30 cm korkea. Maassa oleva pää on hiillostettu. Puulaji on ilmeisesti mänty. Kasvojen veistokset erottuvat hyvin. Rungossa on edessä sekä sivuilla puumerkkejä ja kaiverruksia, joista useimmat vaikuttavat vanhoilta, myös muutamia viime aikoina tehtyjä merkkejä on erotettavissa. Patsaassa on halkeamia. Lahonneisuuden perusteella patsaalla voi arvioida olevan ikää yli 100 vuotta. Kalapatsaita tunnetaan Lapista ja sielläkin niitä on säilynyt vähän. Niitä on pystytetty hyvien kalasaalispaikkojen läheisyyteen. Muhoksen patsas on maantieteellisen sijaintinsa perusteella toistaiseksi ainutlaatuinen. |
| metsakeskus.1000035296 |
143 |
Kolkko |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035296 |
Kolkon historiallisen kylänpaikan autioitunut osa. Muinaisjäännösalue käsittää v. 1799 isojakokarttaan merkityn kylätontin luoteisosan (talon A tontin) lähiympäristöineen. Alueella on havaittavissa useita kivirakenteita, joista suuri osa on tulkittavissa rakennusten perustusten ja tulisijojen jäännöksiksi. Kylästä on mainintoja asiakirjoissa vuodesta 1540 lähtien. Asutushistoriaan liittyviä jäännöksiä saattaa löytyä myös tien kaakkoispuolelta, edelleen rakennetusta kylätontin osasta, joka on tulkittavissa muuksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000035297 |
538 |
Moisio |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
231139.00000000 |
6728505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035297 |
Vuonna 1920 Moision talon päärakennuksen perustuksia kaivettaessa löytyi ihmisluita ja haudan kansikivi. Samana vuonna paikan tutkimuksissa löydettiin kappelin kiviperustus. Kappelinpaikka sijaitsee nykyisin koulun ja Moisiontien välissä piha- ja katualueella.
Vuonna 2023 paikalta todettiin valvonnassa ja koetutkimuksessa Moision kylätonttiin liittyviä kerroksia ja rakenteita, ja vuonna 2024 osa kohteesta tutkittiin kaivauksin. Paikalta todettiin verrattain ohuita kulttuurikerroksia, lautarakenne, rakennusten perustuksia ja savilattia. Kohteen löytöaineisto oli pääasiassa 1700-1800-luvulta, mutta alueelta löytyi myös varhaiskeskiaikaista aineistoa. Muinaisjäännöstä on vielä jäljellä koulun piha-alueella. |
| metsakeskus.1000035297 |
538 |
Moisio |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
231139.00000000 |
6728505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035297 |
Vuonna 1920 Moision talon päärakennuksen perustuksia kaivettaessa löytyi ihmisluita ja haudan kansikivi. Samana vuonna paikan tutkimuksissa löydettiin kappelin kiviperustus. Kappelinpaikka sijaitsee nykyisin koulun ja Moisiontien välissä piha- ja katualueella.
Vuonna 2023 paikalta todettiin valvonnassa ja koetutkimuksessa Moision kylätonttiin liittyviä kerroksia ja rakenteita, ja vuonna 2024 osa kohteesta tutkittiin kaivauksin. Paikalta todettiin verrattain ohuita kulttuurikerroksia, lautarakenne, rakennusten perustuksia ja savilattia. Kohteen löytöaineisto oli pääasiassa 1700-1800-luvulta, mutta alueelta löytyi myös varhaiskeskiaikaista aineistoa. Muinaisjäännöstä on vielä jäljellä koulun piha-alueella. |
| metsakeskus.1000035297 |
538 |
Moisio |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
231139.00000000 |
6728505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035297 |
Vuonna 1920 Moision talon päärakennuksen perustuksia kaivettaessa löytyi ihmisluita ja haudan kansikivi. Samana vuonna paikan tutkimuksissa löydettiin kappelin kiviperustus. Kappelinpaikka sijaitsee nykyisin koulun ja Moisiontien välissä piha- ja katualueella.
Vuonna 2023 paikalta todettiin valvonnassa ja koetutkimuksessa Moision kylätonttiin liittyviä kerroksia ja rakenteita, ja vuonna 2024 osa kohteesta tutkittiin kaivauksin. Paikalta todettiin verrattain ohuita kulttuurikerroksia, lautarakenne, rakennusten perustuksia ja savilattia. Kohteen löytöaineisto oli pääasiassa 1700-1800-luvulta, mutta alueelta löytyi myös varhaiskeskiaikaista aineistoa. Muinaisjäännöstä on vielä jäljellä koulun piha-alueella. |
| metsakeskus.1000035297 |
538 |
Moisio |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
231139.00000000 |
6728505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035297 |
Vuonna 1920 Moision talon päärakennuksen perustuksia kaivettaessa löytyi ihmisluita ja haudan kansikivi. Samana vuonna paikan tutkimuksissa löydettiin kappelin kiviperustus. Kappelinpaikka sijaitsee nykyisin koulun ja Moisiontien välissä piha- ja katualueella.
Vuonna 2023 paikalta todettiin valvonnassa ja koetutkimuksessa Moision kylätonttiin liittyviä kerroksia ja rakenteita, ja vuonna 2024 osa kohteesta tutkittiin kaivauksin. Paikalta todettiin verrattain ohuita kulttuurikerroksia, lautarakenne, rakennusten perustuksia ja savilattia. Kohteen löytöaineisto oli pääasiassa 1700-1800-luvulta, mutta alueelta löytyi myös varhaiskeskiaikaista aineistoa. Muinaisjäännöstä on vielä jäljellä koulun piha-alueella. |
| metsakeskus.1000035298 |
678 |
Musta |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
378874.00000000 |
7176314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035298 |
Kaikalla on kolme rinteeseen kaivettua uramaista rakennetta, joiden pituus on alunperin ollut noin 10 metriä, leveys noin 3 metriä ja syvyys 50-70 cm. Alaosat on maisemoinnin yhteydessä peitetty. |
| metsakeskus.1000035299 |
309 |
Hautamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
590845.00000000 |
6961817.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035299 |
Tervahauta on varsin hyvässä kunnossa ja se erottuu maastossa hyvin tiheästä kasvustosta huolimatta. Tervahaudan halkaisija on 9 metriä ja sen syvyys on 2 metriä. Tervahaudan ränni on 1,5 metriä leveä ja pituudeltaan noin 5 metriä. |
| metsakeskus.1000035300 |
740 |
Väliaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
592048.00000000 |
6874351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035300 |
Varparannalla Varpaniemeen vievän tien pohjoispuolella tervahauta, jonka ympärillä noin 3 m leveä ja metrin korkea valli. Kuopan pohjalla iso koivukanto. Tervahauta on nuoren puuston ja äskettäin laikutetun ja istutetun kankaan rajalla. |
| metsakeskus.1000035305 |
680 |
Vesakuja |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
234322.00000000 |
6716341.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035305 |
Tonteille johtavan pikkutien – Vesakujan – eteläpuolella neljän nykyisen tontin risteyksessä sijaitsee kaatunut kookkaampi kivi ja sen vierellä vielä pystyssä olevat kaksi pienempää viisarikiveä. Keskuskiveä ovat tukeneet ympärillä olevat pienemmät kivet. Kerttulan isojaontäydennyskartassa v. 1903 rajamerkillä on numero 141. Tuolloin se on erottanut vanhan Friisilän torpan maat ja peltolohkoja. Karttaselitteessä rajamerkki on useimpien muiden tapaan mainittua viisikivisenä (fem stenar) rajamerkkityyppinä. Siinä ei kuitenkaan välttämättä ole koskaan ollut viittä kiveä, koska keskusmerkistä itään ei ole kulkenut rajaa. Kerttulan isojakokartassa v. 1807 alueen nimi on Matkavuorentausta, eikä tänne ole tuolloin merkitty rakennuksia. 1800-luvun lopulla tänne perustettiin mainittu torppa, joka tunnetaan nimellä Mäenpää ja 1900-luvun puolella rajakiven vierellä sijaitsevat Hietamäen ja Toivolan talot. Tilojen välinen raja on kuitenkin kulkenut samalla paikalla pohjois-eteläsuunnassa ja keskuskivestä länteen jo isojakokartalla, joten rajamerkin voi katsoa periytyvän ainakin 1800-luvun alkuun. |
| metsakeskus.1000035306 |
10 |
Jyrännotko |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339307.00000000 |
6957198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035306 |
Tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 m, sijaitsee purouoman luoteistörmällä. Tervahaudan syvyys on noin 3 m. |
| metsakeskus.1000035307 |
10 |
Kettukangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
333197.00000000 |
6950453.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035307 |
Tervahauta, jonka halkaisija on noin 16 m, sijaitsee Kettukankaalla. Tervahaudan vallin paksuus on hieman alle neljä metriä ja halssin pituus on hieman vajaa 10 metriä suuntautuen etelälounaaseen. |
| metsakeskus.1000035308 |
10 |
Pettutaikina |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
333388.00000000 |
6950296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035308 |
Alueella sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija noin 15 m. Halssi osoittaa itäkaakkoon. Hyvin säilyneessä tervahaudassa on kaksoisvalli. Tervahaudasta noin 20 m koilliseen on halkaisijaltaan noin 2,5 m, korkeudeltaan noin 50 cm kokoinen palaneista kivistä ja nokimaasta koostuva kasa – tervapirtin kiuas (alakohde: N 6950323 E 333404). Kiuasrakenne on osittain vaurioitunut. |
| metsakeskus.1000035309 |
10 |
Kaukola |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
335256.00000000 |
6937444.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035309 |
Alueella sijaitsee halkaisijaltaan noin 15 metrinen tervahauta, jonka halssi suuntautuu länsilounaaseen. Tervahaudan keskuskuoppa on ilmeisesti viimeisen vuoden aikana peitetty isolla kivellä. |
| metsakeskus.1000035310 |
10 |
Kiimamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
343361.00000000 |
6959237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035310 |
Tervahauta, jonka halkaisija on noin 14 m, sijaitsee Kiimamäen koillispuolella. Vallin paksuus on hieman yli neljä metriä ja halssiura suuntautuu pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000035311 |
10 |
Kaakkolamminneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342017.00000000 |
6960229.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035311 |
Tervahauta, jonka halkaisija on noin 14-16 m, sijaitsee metsäautoteiden risteyksessä. Vallin paksuus haudassa on noin neljä metriä. Tervahauta on matala ja maljamainen (syvyys vallin laelta noin 75 cm). |
| metsakeskus.1000035312 |
111 |
Onali Hämeenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
437630.00000000 |
6796667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035312 |
Kohde sijaitsee Heinolan luoteisosassa Onalin kylän pohjoispuolella, Ottaselän itärannalla. Alue on harvaa koivumetsää, jossa aluskasvillisuus on heinää. Maaperä alueella on hiekkamoreenia. Maanpinta kohteella vaikutti osin muokatulta ja vuoden 1965 peruskartan mukaan paikan länsipuolella oleva pelto on ulottunut enemmän itään. Koekuopista peltoker-rosta ei kuitenkaan havaittu, joten on oletettavaa, että löydöt tulivat aivan pellon viereiseltä alueelta. Havaittu kevyt maanmuokkaus saattaa liittyä paikalla kasvavien koivujen istuttamiseen.
Vuoden 2018 inventoinnissa tehdyistä koepistoista löytyi tekstiilikoristeista keramiikkaa (Sarsa-Tomitsa) Löytöjen vähyyden ja potentiaalisen asuinpaikka-alueen laajuuden takia kohteen rajaaminen on hankalaa. Idässä kohde rajautunee luontaisesti paikalla olevaan avokallioalueeseen, mutta pohjoisen ja etelän suunnalla ehdotettu aluerajaus on arvio. Kohteen todellisen laajuuden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000035313 |
734 |
Kankareenjärvi |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
277528.00000000 |
6707670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035313 |
Alueella on kookas, osin kivistä ja osin maasta koottu vesimyllyyn liittyvä patorakennelma, jonka pituus on noin 40 metriä, leveys puron kohdalla 5-6 metriä ja korkeus 1,5-
2 metriä. Erityisesti puron molemmin puolin patoa on rakennettu / katettu kalliosta louhituista melko suorakaiteisista kivilohkareista. Myös puron yllä on katerakennetta,
jonka alta vesi kulkee. Purossa padon kaakkoisreunassa on säilynyt veden alla poikittainen hirsi. Lähistöllä sijaitsee hyvin tasainen kallioreuna, josta kivipaadet lienee lohkottu. Piintilän isojakokartan mukaan purossa ovat sijainneet Noukkilan ja Piintilän myllyt. Tämä on järveltä päin ensimmäinen myllyalueenrakenne ja todennäköisesti järvi on tulva-aikoina ulottunut padolle saakka. Vielä 1960-luvun peruskartassa padolle johtaa pieni metsätie. |
| metsakeskus.1000035314 |
111 |
Mäenvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
439095.00000000 |
6801081.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035314 |
Kohde sijaitsee Heinolan luoteisosassa, aivan Heinolan ja Sysmän rajan tuntumassa. Kohteen länsipuolella virtaa pieni Lauhjoki ja pohjoispuolella on Mäenvuori niminen kalliomäki. Kohde sijaitsee Mäenvuoren lounaisrinteellä olevalla pienehköllä suojaisella terassilla. Paikalla kasvaa sekametsää ja maaperä on hiekkamoreenia.
Terassille tehdyistä kolmesta koepistosta löydettiin kvartsi-iskoksia. Valtaosa iskoksista löytyi ylimmästä kymmenen senttimetrin kerroksesta. Koepistoissa ei havaittu likamaata.
Rinteessä olevan terassin pienialaisuudesta johtuen kyseessä lienee ennemminkin leiri- kuin asuinpaikasta. Maastossa terassi rajautuu selvästi ja kohde voidaankin rajata sen mukaan. |
| metsakeskus.1000035316 |
734 |
Kytö 2 |
10007 |
12002 |
13000 |
11042 |
27000 |
276969.00000000 |
6708679.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035316 |
Tien vieressä metsässä on neljä pientä terävää kiveä pystyssä. Paikallisten tiedon mukaan tähän on haudattu kaksi punaista, joiden ruumiit on myöhemmin siirretty. |
| metsakeskus.1000035317 |
213 |
Kurjensuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
465274.00000000 |
6892915.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035317 |
Tervahauta sijaitsee Niemisjärventieltä länteen kohti Kurjensuota kulkevan nimettömän metsätien varressa, tiestä noin 50 metriä kaakkoon.
Tervahauta on noin 8 metriä halkaisijaltaan. Vallit ovat noin 2 metriä leveät ja 1,5 metriä korkeat. |
| metsakeskus.1000035318 |
734 |
Ratsumiehenhauta |
10001 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
276891.00000000 |
6708185.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035318 |
Hevosenkengänmuotoinen rakkakivikko, jonka keskilinjalla on useampi rakkakuoppa. |
| metsakeskus.1000035319 |
213 |
Siikalahdenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
470803.00000000 |
6887556.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035319 |
Kaksi tervahautaa Jyväskyläntieltä lähtevän nimettömän metsätien länsipuolella 15 metrin ja 35 metrin etäisyydellä tiestä.
Läntinen tervahauta (1) on halkaisijaltaan noin 8 metriä. Vallit ovat 2,5–3 metriä korkeat ja 3–4 metriä leveät. Itäinen tervahauta (2) on halkaisijaltaan noin 7 metriä. Sen vallit ovat noin metrin korkuiset ja kaksi metriä leveät. Molempien tervahautojen pinnasta on havaittavissa hieman rikkoutunutta maanpintaa, josta erottuu puuhiilen jäänteitä.
Lisäksi aivan tien vieressä valleineen noin 5x5x0,5 m kuoppa, jonka sisämitat noin 2x2 m. Mahdollisesti miilunpolttajien asumus? |
| metsakeskus.1000035320 |
213 |
Kuutinneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
466331.00000000 |
6894080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035320 |
Tervahauta ja sen yhteydessä olevat rakennusten perustukset sijaitsevat Niemisjärventien varressa, tiestä noin 20 metriä itään.
Tervahaudan halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Tervahaudan yhteydessä on kahden suorakulmaisen rakennuksen perustukset. Näistä suurempi sijaitsee 25 metriä pohjoiseen tervahaudasta ja on kooltaan noin 9 x 8 metriä (perustus 1). Sen keskellä on kiveyksen ympäröimä alle 0,5 metriä syvä painauma, jonka halkaisija on vajaan metrin. Pienempi, noin 3 x 6 metrin laajuinen perustus (perustus 2) sijaitsee 60 metriä pohjoiseen tervahaudasta. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000035321 |
285 |
Majasaari |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
499477.00000000 |
6703500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035321 |
Hylky sijaitsee Kotkan edustalla, keskellä kapeaa salmea Tiutisen ja Majasaaren välissä. Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylky, joka on noin 38 metriä pitkä ja 10 metriä leveä. Hylky on pohjassa kölillään noin 8 metrin syvyydessä. Keula nousee noin puolentoista metrin syvyyteen. Keula osoittaa kohti Tiutisen saarta.
Alus on oletettavasti Ruotsin meritaisteluiden aikainen alus. Vuoden 1789 kartalla, hylyn löytöpaikan kohdalla mainitaan paikalle upotetun alus väyläesteeksi Ruotsinsalmen ensimmäisen meritaistelun aattona. Löydetty hylky on upotettu lastaamalla se täyteen kiviä sekä iskemällä reikiä aluksen vesirajaan. Hylyn päällä ja ympärillä on ristikkäisistä hirsistä tehtyjä rakenteita, jotka voivat liittyä myöhäisempään, Krimin sodan aikaiseen toimintaan alueella. |
| metsakeskus.1000035322 |
740 |
Kihlakivenniemi |
10007 |
12011 |
13120 |
11006 |
27027 |
626269.00000000 |
6883582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035322 |
Salpalinjan valonheitinasema. Kaksi valaisusuuntaa, joiden edestä kaivettu maata valaisualaa varten. |
| metsakeskus.1000035323 |
285 |
Ämpyri |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
499577.00000000 |
6704279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035323 |
Hylky sijatsee Kotkassa, Tiutisen saaren itäpuolella, Ämpyrin saaren koilliskulman edustalla noin viiden metrin syvyydessä.
Kyseessä on puisen aluksen hylky, joka on noin 20 metriä pitkä ja 6 metriä leveä. Aluksesta on säilynyt rungon pohjaosa. Peräranka on pystyssä ja kohoaa pohjasta pari metriä.
Hylkyä kuvattiin fotogrammetrista mallia varten kesäkuussa 2019. Saman vuoden lokakuussa hylystä otettiin dendronäytteitä ajoitusta varten. Tulosten perusteella hylky ajoittuu 1800-luvun puoliväliin, nuorimman ajoitusnäytteen ajoittuessa vuoteen 1847. |
| metsakeskus.1000035324 |
285 |
Havouri kaakkoispuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
497658.00000000 |
6699296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035324 |
Sijaintipaikka on Kotkan edustalla St.Nikolai -hylyn muinaismuistolain mukaisella suoja-alueella, Nikolain hylystä noin 46 metriä pohjoiseen.
Puurunkoisen aluksen hylky, joka on noin 15 metriä pitkä. Hylky on pohjassa ylösalaisin, pohja ylöspäin.
Hylky havaittiin 1999 viistokaikuluotauksessa, jonka Kymenlaakson maakuntamuseo tilasi Rauno Koivusaaren Oy Baltic Eye Ltd:ltä. |
| metsakeskus.1000035326 |
845 |
Perämaa itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
413539.00000000 |
7328546.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035326 |
Kaksi kuopparakennetta Perämaa-nimisen hiekka- ja sora-alueen itäreunalla, runsaat 170 metriä laajan hiekkakuoppa-alueen itäpuolella. Kuopat todettiin länsipuoleisen tilan maa-aineisten ottolupahakemuksen takia alueelle tehdyssä tarkastuksessa kesäkuussa 2019. Harvennushakatulla. yläsasssaan melko kivikkoisen kankaan loivahkosti itää ja Pahaojaa kohti viettävän rinteen reunalla havaittiin ainakin kaksi pyöreää ja suppilomaista kuopparakennetta, joiden pohjalla kasvipeite oli reunoja vahvempaa.Kuopat erottuvat merlko heikoststi, ja niitä voi olla alueella useampiakin
Kuoppien halkaisija on noin 2,5,m ja syvyys noin 40 sekä 30 cm ja ne ovat noin 50 m etäisyydellä toisistaan (ks. alakohde). Ennestään tiedossa ollut kivikautinen asuinpaikkakohde, Hervo, sijaitsee noin 200 m luoteen suunnalla, laajan hiekkakuopan pohjois- koillisreunassa.
Kuopat arvioitiin pyyntikuopiksi, mutta maannoksen havaintoihin koekuopin ei ollut mahdollisuutta 2019 tarkastuksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000035327 |
837 |
Sorri 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035327 |
Kohde sijaitsee kuusimetsässä, hyvin loivasti lounaa-seen viettävässä rinteessä, kärrypolun pohjoislaitaan reunustuen. Paikalla on pitkänomainen loivareunainen kuoppa, jonka reunoja ympäröi matala maavalli. Kuopan pituus on 5,8 m ja leveys 3,5 m (vallin ulkoreunasta mitattuina; sisäpuolelta vastaavat mitat ovat 3,5 ja 1,2 m). Syvyys mitattuna vallin päältä kuopan syvimpään kohtaan on 0,4 m. Vallin korkeus alkuperäisestä maanpinnasta mitattuna on 0,2 m. Vallin päällä kasvoi puita, joista ainakin yksi kuusi arvioitiin yli 50-vuotiaaksi. Pohjaan tehdyssä kairanpistossa todettiin 25–30 cm:n syvyydessä nokea ja hiilihippuja sisältävä kerros. Maaperä kairanpiston kohdalla on hiesumoreenia, jossa ei erottunut tavanomaista podsolimaannosta. Kohde on tulkittava hiilihaudaksi, joka ajoittunee historialliseen aikaan. |
| metsakeskus.1000035329 |
564 |
Peltola |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
420075.00000000 |
7200895.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035329 |
Alueella kulkevan hiekkatien, Peuhunkujan eteläpuolella noin 4 metriä tiestä sijaitsee tervahauta. Tervahaudan eteläpuolella on hakkuualue. Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä. Sen vallien leveys on noin 3,5 metriä. Sen syvyys keskeltä vallien yläreunaan mitattuna on noin 1 metri. Halssi suuntautuu länsiluoteeseen. Se on noin 3 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 1,8 metriä syvä. Tervahaudan kohdalle on jätetty harvakseltaan puustoa sekä sen pohjalle on kerätty oksia. Tervahauta on merkitty peruskartalle ja se erottuu selvästi myös MML:N korkeusmallissa. |
| metsakeskus.1000035330 |
686 |
Palokaarre |
10002 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
487253.00000000 |
6964328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035330 |
Rautalammin Saikarilla, Niiniveden Palokaarteen eteläisessä lahdenpohjukassa on matalassa rantavedessä jäänteitä puusäleistä tehdyistä kalanpyydyksistä eli liistekatiskoista. Niitä on useita ehkä noin 20-30 metrin levyisellä alueella.
Noin puolen kilometrin päässä on vanha talonpaikka, Hiekkala, joka on mahdollisesti ollut asuttu jo 1500-luvulla.
Maastotarkastuksessa 2023 havaittiin useiden liistekatiskojen jäännökset, jotka erottuvat selvästi vedessä. Osa liisteistä on edelleen pystyssä ja niiden perusteella katiskojen muodot ovat edelleen hahmotettavissa. Lisäksi järven pohjassa on paljon irrallisia liisteitä. Osan liisteiden yläosista näkyy veden pinnan yläpuolella. Tarkastushetkellä veden syvyys paikalla oli arviolta 40-50 cm. |
| metsakeskus.1000035331 |
481 |
Tammilehto |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
223784.00000000 |
6718524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035331 |
Röykkiö on kasattu kooltaan vaihtelevan kokoisista luonnonkivistä kalliopohjalle ympäristöstä hieman kohoavan kumpareen päälle. Rakenteen korkeutta on tästä syystä haastavaa hahmottaa, mutta arvioituna sen korkeus kallion pinnasta mitattuna vaihtelee noin 20–45 cm välillä. Kiviä röykkiössä on 1–3 kerrosta. Kivet on varsin jäkälä- ja sammalpeitteisiä.
Kyseessä on muodoltaan lähinnä soikeahko kiviröykkiö, jonka suurin pituus on itä-länsisuunnassa noin 4,55 m ja pohjois-eteläsuunnassa noin 3,8 m. Röykkiö on kokonaisuutena varsin hyvin säilynyt. Sen ympäristössä ei juurikaan näkynyt hajallaan olevia kiviä. Ainoastaan rakenteen pohjoispuolella on röykkiöön alun perin todennäköisesti kuuluneita yksittäisiä kiviä levinnyt alemmas kalliopinnalta noin 2 x 1,5 m kokoiselle alueelle. Lisäksi röykkiön keskikohdan tuntumassa on noin metrin halkaisijaltaan oleva painanne, jossa tarkastushetkellä kasvoi tuuhea kataja. |
| metsakeskus.1000035332 |
265 |
Rasvalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404318.00000000 |
7009275.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035332 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kivijärven kirkosta noin 9 km pohjoiskoilliseen, Kivijärven (130.8 m mpy.) luoteisrannan tuntumassa. Siellä on luode-kaakkosuuntainen lahti, jonka etelärannalla korkeuskäyrät muodostavat luo-teeseen työntyvän niemekkeen. Siinä on 135 - 140 m mpy. korkeuskäyrien välillä noin 1 m korkea selvä törmä ja sen päällä lähinnä länteen avautuva terassi. Sillä on myöhäisiä historiallisen ajan kuoppia 4 kappaletta, 3 vierekkäin ja yksi sivum-malla. Kaivelulta säilynyttä asuinpaikkaa on ainakin kuoppien eteläpuoleisen te-rassin osalla. Siitä löytyi koekuopista, heti turpeen alta hiekasta, palanutta luuta ja kvartseja. Säilynyttä terassia on törmän pituussuunnassa noin 15 m ja syvyys-suunnassa noin 10 m. Toinen löytökohta on hieman ylemmällä tasolla, 3 kuopan muodostaman ryhmän koillispuolella. Siinä löytöjä tuli yhdestä koekuopasta, har-maasta huuhtoutumiskerroksesta 5 -15 cm syvyydestä. |
| metsakeskus.1000035333 |
81 |
Peltola 1-3 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
443548.00000000 |
6817667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035333 |
Peltolan torppa Kalhon kylässä mainitaan kirkonkirjoissa ainakin vuosina 1830 – 1880.Kuppikivi sijaitsee laidunmaalla, Kalhon kartanosta noin 700 m koilliseen.Kuppikivi on kooltaan noin 3 x 2 metriä ja siinä on 4 selkeää kuppia sekä yksi hieman epäselvempi kuppi. Kivi on rapautunut ja sammaloitunut, kuten alueen muutkin kivet, ja se vaikeuttaa mahdollisten kuppien havaitsemista. Yksi kupeista on kiven reunalla hieman erillään muista, muut lähellä toisiaan keskemmällä kiveä.
Alueella on useita erikokoisia ja muotoisia kiviröykkiöitä, joista osa voisi liittyä viljelyyn, mutta joukossa saattaa olla myös hautoja tai uunirakenteita. Kiviröykkiöitä on myös hyvin lähellä kuppikiveä. Röykkiöiden muoto vaihtelee symmetrisen soikeista epämääräisen muotoisiin. Muutamia matalia ojia on havaittavissa laitumen tasaisimmilla osilla ja ojat hahmottuvat myös vinovalovarjostetusta laserkeilausaineistosta. Ilman tarkempia tutkimuksia röykkiöiden määrittely on vaikeaa.
Laidunmaalla havaittiin mahdollisen historiallisen ajan torpan paikka sekä sen läheisyydessä kuoppa, joka on mahdollisesti kellarin jäännös. Torpan paikka vaikutti hyvin säilyneeltä kokonaisuudelta, mutta se voitaisiin luokitella myös muuksi kulttuuriperintökohteeksi, sillä kyseessä on mahdollisesti vielä 1800-l. lopullakin kirkonkirjoissa esiintyvän Peltolan torpan paikka.
Metsäalueelta laidunmaan länsipuolelta löydettiin 2020 inventoinnissa kuusi matalaa, saman suuntaista kivivallia, suorakaiteen muotoinen kiviperustus ja yksi kiviröykkiö. Laidunalueen pohjoispuoliselta metsäalueelta löydettiin torpan pihapiiri: Metsässä, kumpareen korkeimmalla kohdalla sijaitsevalla tasanteella on neliskulmainen, huolellisesti ladottu uuninraunio. Tasanteen itälaidalla on matala, laonnut kiviaita ja tasanteen luoteisreunalla kellarikuoppa. Sen vieressä on pienempi kuoppa. Kumpareen pohjoisrinteen ylälaidassa on raivausröykkiöitä ja niiden alapuolella loivassa rinteessä tasaiseksi raivattu alue, ilmeinen pelto. Koilliseen alurajauksesta sijaitsee peltoaukea, jota rajaa pitkä kiviaita. Alueelta löytyy mm. kellarikuoppa ja peltoaukean luoteis- ja itäpuolelta useita röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000035333 |
81 |
Peltola 1-3 |
10002 |
12016 |
13182 |
11033 |
27000 |
443548.00000000 |
6817667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035333 |
Peltolan torppa Kalhon kylässä mainitaan kirkonkirjoissa ainakin vuosina 1830 – 1880.Kuppikivi sijaitsee laidunmaalla, Kalhon kartanosta noin 700 m koilliseen.Kuppikivi on kooltaan noin 3 x 2 metriä ja siinä on 4 selkeää kuppia sekä yksi hieman epäselvempi kuppi. Kivi on rapautunut ja sammaloitunut, kuten alueen muutkin kivet, ja se vaikeuttaa mahdollisten kuppien havaitsemista. Yksi kupeista on kiven reunalla hieman erillään muista, muut lähellä toisiaan keskemmällä kiveä.
Alueella on useita erikokoisia ja muotoisia kiviröykkiöitä, joista osa voisi liittyä viljelyyn, mutta joukossa saattaa olla myös hautoja tai uunirakenteita. Kiviröykkiöitä on myös hyvin lähellä kuppikiveä. Röykkiöiden muoto vaihtelee symmetrisen soikeista epämääräisen muotoisiin. Muutamia matalia ojia on havaittavissa laitumen tasaisimmilla osilla ja ojat hahmottuvat myös vinovalovarjostetusta laserkeilausaineistosta. Ilman tarkempia tutkimuksia röykkiöiden määrittely on vaikeaa.
Laidunmaalla havaittiin mahdollisen historiallisen ajan torpan paikka sekä sen läheisyydessä kuoppa, joka on mahdollisesti kellarin jäännös. Torpan paikka vaikutti hyvin säilyneeltä kokonaisuudelta, mutta se voitaisiin luokitella myös muuksi kulttuuriperintökohteeksi, sillä kyseessä on mahdollisesti vielä 1800-l. lopullakin kirkonkirjoissa esiintyvän Peltolan torpan paikka.
Metsäalueelta laidunmaan länsipuolelta löydettiin 2020 inventoinnissa kuusi matalaa, saman suuntaista kivivallia, suorakaiteen muotoinen kiviperustus ja yksi kiviröykkiö. Laidunalueen pohjoispuoliselta metsäalueelta löydettiin torpan pihapiiri: Metsässä, kumpareen korkeimmalla kohdalla sijaitsevalla tasanteella on neliskulmainen, huolellisesti ladottu uuninraunio. Tasanteen itälaidalla on matala, laonnut kiviaita ja tasanteen luoteisreunalla kellarikuoppa. Sen vieressä on pienempi kuoppa. Kumpareen pohjoisrinteen ylälaidassa on raivausröykkiöitä ja niiden alapuolella loivassa rinteessä tasaiseksi raivattu alue, ilmeinen pelto. Koilliseen alurajauksesta sijaitsee peltoaukea, jota rajaa pitkä kiviaita. Alueelta löytyy mm. kellarikuoppa ja peltoaukean luoteis- ja itäpuolelta useita röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000035333 |
81 |
Peltola 1-3 |
10002 |
12001 |
13014 |
11033 |
27000 |
443548.00000000 |
6817667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035333 |
Peltolan torppa Kalhon kylässä mainitaan kirkonkirjoissa ainakin vuosina 1830 – 1880.Kuppikivi sijaitsee laidunmaalla, Kalhon kartanosta noin 700 m koilliseen.Kuppikivi on kooltaan noin 3 x 2 metriä ja siinä on 4 selkeää kuppia sekä yksi hieman epäselvempi kuppi. Kivi on rapautunut ja sammaloitunut, kuten alueen muutkin kivet, ja se vaikeuttaa mahdollisten kuppien havaitsemista. Yksi kupeista on kiven reunalla hieman erillään muista, muut lähellä toisiaan keskemmällä kiveä.
Alueella on useita erikokoisia ja muotoisia kiviröykkiöitä, joista osa voisi liittyä viljelyyn, mutta joukossa saattaa olla myös hautoja tai uunirakenteita. Kiviröykkiöitä on myös hyvin lähellä kuppikiveä. Röykkiöiden muoto vaihtelee symmetrisen soikeista epämääräisen muotoisiin. Muutamia matalia ojia on havaittavissa laitumen tasaisimmilla osilla ja ojat hahmottuvat myös vinovalovarjostetusta laserkeilausaineistosta. Ilman tarkempia tutkimuksia röykkiöiden määrittely on vaikeaa.
Laidunmaalla havaittiin mahdollisen historiallisen ajan torpan paikka sekä sen läheisyydessä kuoppa, joka on mahdollisesti kellarin jäännös. Torpan paikka vaikutti hyvin säilyneeltä kokonaisuudelta, mutta se voitaisiin luokitella myös muuksi kulttuuriperintökohteeksi, sillä kyseessä on mahdollisesti vielä 1800-l. lopullakin kirkonkirjoissa esiintyvän Peltolan torpan paikka.
Metsäalueelta laidunmaan länsipuolelta löydettiin 2020 inventoinnissa kuusi matalaa, saman suuntaista kivivallia, suorakaiteen muotoinen kiviperustus ja yksi kiviröykkiö. Laidunalueen pohjoispuoliselta metsäalueelta löydettiin torpan pihapiiri: Metsässä, kumpareen korkeimmalla kohdalla sijaitsevalla tasanteella on neliskulmainen, huolellisesti ladottu uuninraunio. Tasanteen itälaidalla on matala, laonnut kiviaita ja tasanteen luoteisreunalla kellarikuoppa. Sen vieressä on pienempi kuoppa. Kumpareen pohjoisrinteen ylälaidassa on raivausröykkiöitä ja niiden alapuolella loivassa rinteessä tasaiseksi raivattu alue, ilmeinen pelto. Koilliseen alurajauksesta sijaitsee peltoaukea, jota rajaa pitkä kiviaita. Alueelta löytyy mm. kellarikuoppa ja peltoaukean luoteis- ja itäpuolelta useita röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000035333 |
81 |
Peltola 1-3 |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
443548.00000000 |
6817667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035333 |
Peltolan torppa Kalhon kylässä mainitaan kirkonkirjoissa ainakin vuosina 1830 – 1880.Kuppikivi sijaitsee laidunmaalla, Kalhon kartanosta noin 700 m koilliseen.Kuppikivi on kooltaan noin 3 x 2 metriä ja siinä on 4 selkeää kuppia sekä yksi hieman epäselvempi kuppi. Kivi on rapautunut ja sammaloitunut, kuten alueen muutkin kivet, ja se vaikeuttaa mahdollisten kuppien havaitsemista. Yksi kupeista on kiven reunalla hieman erillään muista, muut lähellä toisiaan keskemmällä kiveä.
Alueella on useita erikokoisia ja muotoisia kiviröykkiöitä, joista osa voisi liittyä viljelyyn, mutta joukossa saattaa olla myös hautoja tai uunirakenteita. Kiviröykkiöitä on myös hyvin lähellä kuppikiveä. Röykkiöiden muoto vaihtelee symmetrisen soikeista epämääräisen muotoisiin. Muutamia matalia ojia on havaittavissa laitumen tasaisimmilla osilla ja ojat hahmottuvat myös vinovalovarjostetusta laserkeilausaineistosta. Ilman tarkempia tutkimuksia röykkiöiden määrittely on vaikeaa.
Laidunmaalla havaittiin mahdollisen historiallisen ajan torpan paikka sekä sen läheisyydessä kuoppa, joka on mahdollisesti kellarin jäännös. Torpan paikka vaikutti hyvin säilyneeltä kokonaisuudelta, mutta se voitaisiin luokitella myös muuksi kulttuuriperintökohteeksi, sillä kyseessä on mahdollisesti vielä 1800-l. lopullakin kirkonkirjoissa esiintyvän Peltolan torpan paikka.
Metsäalueelta laidunmaan länsipuolelta löydettiin 2020 inventoinnissa kuusi matalaa, saman suuntaista kivivallia, suorakaiteen muotoinen kiviperustus ja yksi kiviröykkiö. Laidunalueen pohjoispuoliselta metsäalueelta löydettiin torpan pihapiiri: Metsässä, kumpareen korkeimmalla kohdalla sijaitsevalla tasanteella on neliskulmainen, huolellisesti ladottu uuninraunio. Tasanteen itälaidalla on matala, laonnut kiviaita ja tasanteen luoteisreunalla kellarikuoppa. Sen vieressä on pienempi kuoppa. Kumpareen pohjoisrinteen ylälaidassa on raivausröykkiöitä ja niiden alapuolella loivassa rinteessä tasaiseksi raivattu alue, ilmeinen pelto. Koilliseen alurajauksesta sijaitsee peltoaukea, jota rajaa pitkä kiviaita. Alueelta löytyy mm. kellarikuoppa ja peltoaukean luoteis- ja itäpuolelta useita röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000035333 |
81 |
Peltola 1-3 |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
443548.00000000 |
6817667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035333 |
Peltolan torppa Kalhon kylässä mainitaan kirkonkirjoissa ainakin vuosina 1830 – 1880.Kuppikivi sijaitsee laidunmaalla, Kalhon kartanosta noin 700 m koilliseen.Kuppikivi on kooltaan noin 3 x 2 metriä ja siinä on 4 selkeää kuppia sekä yksi hieman epäselvempi kuppi. Kivi on rapautunut ja sammaloitunut, kuten alueen muutkin kivet, ja se vaikeuttaa mahdollisten kuppien havaitsemista. Yksi kupeista on kiven reunalla hieman erillään muista, muut lähellä toisiaan keskemmällä kiveä.
Alueella on useita erikokoisia ja muotoisia kiviröykkiöitä, joista osa voisi liittyä viljelyyn, mutta joukossa saattaa olla myös hautoja tai uunirakenteita. Kiviröykkiöitä on myös hyvin lähellä kuppikiveä. Röykkiöiden muoto vaihtelee symmetrisen soikeista epämääräisen muotoisiin. Muutamia matalia ojia on havaittavissa laitumen tasaisimmilla osilla ja ojat hahmottuvat myös vinovalovarjostetusta laserkeilausaineistosta. Ilman tarkempia tutkimuksia röykkiöiden määrittely on vaikeaa.
Laidunmaalla havaittiin mahdollisen historiallisen ajan torpan paikka sekä sen läheisyydessä kuoppa, joka on mahdollisesti kellarin jäännös. Torpan paikka vaikutti hyvin säilyneeltä kokonaisuudelta, mutta se voitaisiin luokitella myös muuksi kulttuuriperintökohteeksi, sillä kyseessä on mahdollisesti vielä 1800-l. lopullakin kirkonkirjoissa esiintyvän Peltolan torpan paikka.
Metsäalueelta laidunmaan länsipuolelta löydettiin 2020 inventoinnissa kuusi matalaa, saman suuntaista kivivallia, suorakaiteen muotoinen kiviperustus ja yksi kiviröykkiö. Laidunalueen pohjoispuoliselta metsäalueelta löydettiin torpan pihapiiri: Metsässä, kumpareen korkeimmalla kohdalla sijaitsevalla tasanteella on neliskulmainen, huolellisesti ladottu uuninraunio. Tasanteen itälaidalla on matala, laonnut kiviaita ja tasanteen luoteisreunalla kellarikuoppa. Sen vieressä on pienempi kuoppa. Kumpareen pohjoisrinteen ylälaidassa on raivausröykkiöitä ja niiden alapuolella loivassa rinteessä tasaiseksi raivattu alue, ilmeinen pelto. Koilliseen alurajauksesta sijaitsee peltoaukea, jota rajaa pitkä kiviaita. Alueelta löytyy mm. kellarikuoppa ja peltoaukean luoteis- ja itäpuolelta useita röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000035333 |
81 |
Peltola 1-3 |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
443548.00000000 |
6817667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035333 |
Peltolan torppa Kalhon kylässä mainitaan kirkonkirjoissa ainakin vuosina 1830 – 1880.Kuppikivi sijaitsee laidunmaalla, Kalhon kartanosta noin 700 m koilliseen.Kuppikivi on kooltaan noin 3 x 2 metriä ja siinä on 4 selkeää kuppia sekä yksi hieman epäselvempi kuppi. Kivi on rapautunut ja sammaloitunut, kuten alueen muutkin kivet, ja se vaikeuttaa mahdollisten kuppien havaitsemista. Yksi kupeista on kiven reunalla hieman erillään muista, muut lähellä toisiaan keskemmällä kiveä.
Alueella on useita erikokoisia ja muotoisia kiviröykkiöitä, joista osa voisi liittyä viljelyyn, mutta joukossa saattaa olla myös hautoja tai uunirakenteita. Kiviröykkiöitä on myös hyvin lähellä kuppikiveä. Röykkiöiden muoto vaihtelee symmetrisen soikeista epämääräisen muotoisiin. Muutamia matalia ojia on havaittavissa laitumen tasaisimmilla osilla ja ojat hahmottuvat myös vinovalovarjostetusta laserkeilausaineistosta. Ilman tarkempia tutkimuksia röykkiöiden määrittely on vaikeaa.
Laidunmaalla havaittiin mahdollisen historiallisen ajan torpan paikka sekä sen läheisyydessä kuoppa, joka on mahdollisesti kellarin jäännös. Torpan paikka vaikutti hyvin säilyneeltä kokonaisuudelta, mutta se voitaisiin luokitella myös muuksi kulttuuriperintökohteeksi, sillä kyseessä on mahdollisesti vielä 1800-l. lopullakin kirkonkirjoissa esiintyvän Peltolan torpan paikka.
Metsäalueelta laidunmaan länsipuolelta löydettiin 2020 inventoinnissa kuusi matalaa, saman suuntaista kivivallia, suorakaiteen muotoinen kiviperustus ja yksi kiviröykkiö. Laidunalueen pohjoispuoliselta metsäalueelta löydettiin torpan pihapiiri: Metsässä, kumpareen korkeimmalla kohdalla sijaitsevalla tasanteella on neliskulmainen, huolellisesti ladottu uuninraunio. Tasanteen itälaidalla on matala, laonnut kiviaita ja tasanteen luoteisreunalla kellarikuoppa. Sen vieressä on pienempi kuoppa. Kumpareen pohjoisrinteen ylälaidassa on raivausröykkiöitä ja niiden alapuolella loivassa rinteessä tasaiseksi raivattu alue, ilmeinen pelto. Koilliseen alurajauksesta sijaitsee peltoaukea, jota rajaa pitkä kiviaita. Alueelta löytyy mm. kellarikuoppa ja peltoaukean luoteis- ja itäpuolelta useita röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000035334 |
146 |
Piistiinniemi länsi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
715473.00000000 |
6948984.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035334 |
Hiilimiilu paikallistettu Lidar-kartasta. Halkaisija kartalta mitaten noin 22m. Ilmanottoaukot kiertävät sivuilla.
Tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000035335 |
146 |
Petkeljärvenharju |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
714805.00000000 |
6949116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035335 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa, aiempi aluerajaus oli tehty laserkeilausaineiston perusteella. Alue on hiekkapohjaista kuivahkoa mäntykangasta. Muinaisjäännösaluerajaus oli tehty melko suureksi laserkeilausaineiston perusteella tehdyssä rajauksessa. Inventoinnissa linnoitteita havaittiin noin 550 metrin matkalla ja ne keskittyivät pääosin kolmeen kohtaan. Lounaispäässä, sillan lähellä, on taisteluhautaa ja tuliasema. Näistä 170 metriä koilliseen on kaksi tuliasemaa, kooltaan noin 1x2 metriä ja syvyydeltään metri. Näistä noin 30 metriä koilliseen alkaa yhtenäisempi parisataa metriä pitkä rannan suuntainen taisteluhauta, jossa tuliasemia ja haudan itäpäässä konekivääriasema. Konekivääriasemesta noin 50 metriä länteen on majoituskorsun kuoppa, koko noin 7x7 metriä, josta yhdyskäytävä asemiin.
Siellä täällä kankaalla on lisäksi muutamia yksittäisiä pieniä poteroita, joita on usein vaikea havaita ja niitä ei laserkeilauskuvissa erotu. |
| metsakeskus.1000035336 |
146 |
Kuikkalampi pohjoinen |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
715129.00000000 |
6947112.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035336 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa, aiemmat tiedot perustuivat laserkeilausaineistoon. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Muinaisjäännösalue oli aiemman laserkeilausaineiston avulla tehdyn rajauksen mukaan rajattu melko isoksi. Inventoinnissa linnoitteita havaittiin niemen pohjois- ja eteläosassa, havaintojen perusteella kohteelle on esitetty uusi rajaus ja pääkoordinaattipiste. Niemen etelä- ja pohjoispäässä on konekivääriasemat. Järven puoleisen rinteen päällä on taisteluhautoja ja tuliasemia, rinteen suojassa länsipuolella on kaksi isompaa miehistökorsua ja yksi pienempi. |
| metsakeskus.1000035337 |
146 |
Mölkänlampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
714161.00000000 |
6951454.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035337 |
Hiilimiilu, paikannettu Lidar-kartalta. Tarkastettava maastossa. Halkaisija kartalta mitattuna noin 24 m. Ilma-aukot kiertävät sivuilla. |
| metsakeskus.1000035338 |
146 |
Huutosärkät |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
714562.00000000 |
6952005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035338 |
|
| metsakeskus.1000035339 |
146 |
Kääntämänkangas |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
713529.00000000 |
6954055.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035339 |
Alueella sijaitsee tiedonannon ja Lidar-korkeusmallin perusteella toisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Kohteen aluerajausta tarkennettu 11.5.2021 korkeusmallin perusteella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja se vaatii lisäselvityksiä. |
| metsakeskus.1000035340 |
49 |
Otaniemi Kalanokka (Otnäs Fiskarudden) |
10002 |
12005 |
13069 |
11006 |
27026 |
380120.00000000 |
6673370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035340 |
Kalanokassa on nykyisen HTC-rakennusten viereen on jäänyt lyhyt pätkä kivettyä yhdystietä, sekä ensimmäisen maailmansodan aikaisen Helsingin Lehtisaareen vievän pontoonisillan sillanpää. |
| metsakeskus.1000035341 |
49 |
Itämetsä Hästhagen |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27008 |
379090.00000000 |
6672430.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035341 |
Entisen Björnholmin torpan vieressä, nykyisen Itämetsän alueella, matkalla entiselle Otnäsin kartanon laituripaikalle on sileä kallio, johon on kaiverrettu kuvioita, nimikirjaimia ym. Vanhin niistä on päivätty 1.7. 1839 |
| metsakeskus.1000035342 |
921 |
Museo |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
471655.00000000 |
6976810.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035342 |
Vesannon keskustan kaakkoispuolella, Vesantojärven pohjoispään itärannalla, omakotitalon piha-alueen lounaispuolella, sijaitsee hiilihauta. Hiilihauta on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin seitsemän metriä. Sen keskiosa on kuopalla, jonka syvyys vallien päältä katsottuna on noin 60 cm. Hiilihaudan laidalle tehdystä koekuopasta kunttakerroksen alta paljastui vanhan nokinen ja hiilen sekainen hiekkamoreeni. |
| metsakeskus.1000035342 |
921 |
Museo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
471655.00000000 |
6976810.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035342 |
Vesannon keskustan kaakkoispuolella, Vesantojärven pohjoispään itärannalla, omakotitalon piha-alueen lounaispuolella, sijaitsee hiilihauta. Hiilihauta on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin seitsemän metriä. Sen keskiosa on kuopalla, jonka syvyys vallien päältä katsottuna on noin 60 cm. Hiilihaudan laidalle tehdystä koekuopasta kunttakerroksen alta paljastui vanhan nokinen ja hiilen sekainen hiekkamoreeni. |
| metsakeskus.1000035343 |
309 |
Ylimmäinen hautalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599993.00000000 |
6955023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035343 |
Tervahaudan halkaisija on 10 metriä ja syvyys 1,5 metriä. |
| metsakeskus.1000035344 |
290 |
Kaarneenkoski 2 |
10007 |
12015 |
13146 |
11042 |
27000 |
621962.00000000 |
7132020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035344 |
Kaarneenkoski on ollut hankala uiton kannalta. 1940-luvun lopulla rakennettiin kosken pohjoisrannalle hankalimman kohdan kiertävä uittokanava ja samoihin aikoihin kosken yläosaan betoniset arkut tammea varten. Kyseessä oli nk. neulapato. Padon avulla vesi ja tukit saatiin ohjattua uittokanavaan. Padosta on jäljellä viisi kookasta betoniarkkua. Puisia patorakenteita ei ollut havaittavissa veden pinnan yläpuolella, eikä niitä voinut havaita veden pinnan alla. Pato on yhdistetty rantaan maapenkerein. |
| metsakeskus.1000035345 |
290 |
Kaarneenkoski 4 |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27008 |
621891.00000000 |
7132023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035345 |
Kaarneenkosken etelärannalla luontopolun kohdalla ja metsässä.
Kaarneenkoski on ollut jyrkkyytensä, voimakkaan virtauksen ja kapeutensa vuoksi hankala tervankuljetuksen ja uiton kannalta. Tervaveneitä ohjattiinkin kosken läpi puolilastissa ja osa tynnyreistä pyöritettiin kosken eteläpuolella olevaa kannasta pitkin kosken alaosaan nk. tervatietä pitkin. Tien linjaus kulkee nykyistä luontopolkua pitkin ja luoteessa metsikössä. Siitä ei löytynyt mainintoja, minkälainen perustus tiessä on ollut. |
| metsakeskus.1000035346 |
290 |
Iso Lentuankoski |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
625764.00000000 |
7121001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035346 |
2012: ”Koskessa on perimätiedon mukaan ollut mylly, jonka tarkka sijainti ei ole tiedossa. Koordinaattipisteet osoittavat todennäköistä myllyn sijaintitienoota.”
2018: Aiemmin myllyn paikaksi arvellulta kohdalta ei tehty havaintoja myllyn paikasta eikä sitä oltu havaittu myöskään vuonna 2012. Noin 30 m edellisestä etelään on kosken sivuuomassa ratasmyllyn kivinen perustus ja n. 3 x 2 m kokoisen pyöröhirsisen kehikko. Kysymyksessä lienee 1900-luvun myllyn paikka. |
| metsakeskus.1000035347 |
433 |
Keihäsjärvi 4 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
359370.00000000 |
6716192.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035347 |
Kohde tarkastettiin paikallisen informantin ilmoituksen perusteella 7.6.2019 Metsähallituksen edustajien kanssa. Kohde löytyi ilmoitetusta paikasta.
Kyseessä on pienen tulisijallisen rakennuksen perustus, joka sijaitsee loivassa etelärinteessä, sekametsässä puuston alla ja on vaikeasti havaittava. Perustus on lounais-koillis suuntainen ja on kooltaan noin 5 x 6 metriä. Perustus koostuu luonnonkivistä sekä maasta. Kiviä on yksi kerros. Oviaukko on lounaispäädyssä (jossa on peruskiveyksessä oven suuruinen aukko). Perustusten sisäpuolella on koko perustusten suuruinen noin 0,7 metriä syvä kuoppa (luultavasti lattian alainen kellari). Tulisijan jäännös on pohjoisnurkassa, jossa on noin 1 x 1 metrin kokoinen ja noin 0,3 metriä korkea pieni kumpare. Siihen tehdystä koepistosta löytyi melko runsaasti matalapolttoisen tiilen kappaleita hiekkamullan seasta. Kiviä ei koepistossa ollut. Perustuksista noin kymmenen metriä länteen on yksittäinen pieni ja hajanainen röykkiö, jonka halkaisija on noin 1,5 metriä ja korkeus noin 0,3 metriä. Alueella ei ollut havaittavissa mitään resenttiä romua, kuten peltiä, lasia tai muovia. Kohde ei näy Lopen pitäjänkartassa, joka on 1800 -luvun puolivälistä. Ko. kartassa ei näy myöskään läheinen Keihäsjärven tila, joten sekään ei vielä ole ollut olemassa tuolloin. Ilmeisesti kyseessä on 1800 -luvun lopun - 1900 -luvun alkupuoliskon rakennuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000035348 |
483 |
Tervamaa |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
382870.00000000 |
7131725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035348 |
Yleisöilmoituksen mukaan paikalla on halkaisijaltaan noin 15 metriä oleva tervahauta, jonka halssi on kohti pohjoista. Erottuu vinovalovarjosteessa heikosti. Tästä noin 60-80(?) metriä koilliseen noin laikutuksessa havaittu "hiilikenttä" - mahdollinen hiilimiilu -jonka ala on 1-2 aaria.
Tervahaudasta noin 150 metriä luoteeseen on vuoden 1954 peruskartalla pieni pelto. todennäköisesti tämän pellon läheisyydessä on sijainnut ruotsinvallan aikainen sotilastorppa.
Kohdetta ei ole tarkasteetu maastossa. |
| metsakeskus.1000035349 |
615 |
Kulmalamminkukkula |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
536104.00000000 |
7283528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035349 |
Yleisöilmoituksen perusteella kukkulan laella (P: 7283510 I: 536060) on kivistä ladottu säännönmukainen neliömäinen rajamerkki, jonka keskellä on muuta kiveystä korkeammalle kohoava kivi. Merkki on huipulla noin hehtaarin laajuisella alueella tasamaalla.
Paikalla ei ole nykyistä rajaa, ei myöskään 1800-luvun pitäjänkartan osoittamaa vanhaa kruununmaan rajaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
2023: Ympäristön kuvaus
Rajamerkki sijaitsee Kulmalamminkukkulan laesta noin 20 metriä itään, jyrkemmin laskeutuvan osan jälkeen tasaisehkolla maalla. Kuusivaltainen sekametsä, aluskasvillisuus varpuja ja sammalta.
Kuvaus
Mj-rekisteri: Yleisöilmoituksen perusteella kukkulan laella on kivistä ladottu säännönmukainen neliömäinen rajamerkki, jonka keskellä on muuta kiveystä korkeammalle kohoava kivi. Paikalla ei ole nykyistä rajaa, ei myöskään 1800-luvun pitäjänkartan osoittamaa vanhaa kruununmaan rajaa. Rajamerkin pohja on ladottu 30‐40 cm korkeaksi suorakulmion malliin särmikkäistä kivistä, joita laen lähistössä on paikoittain runsaasti. Pohjan koko 1,4 x 1,8 m. Keskellä pystyssä suuri kivi, näkyvillä oleva osa noin 150 x 50 cm. Pohjois‐ ja koillislaidalla on tasaisempi alue kivessä. Kivessä hahmottui heikosti koillislaidalla kaiverrettuna mahdollisesti V 2. Mahdollista kuitenkin on, että merkintä on kirjain N ja numero, sillä Syötteen lähialueilla on havaittu muitakin vastaavanlaisia rajamerkkejä, joissa kyseinen yhdistelmä esiintyy. Viisarikiviä ei lähistöllä havaittu.
Kiinteistöjen rajat ja rajamerkit -teoksen (Juopperi & Rummukainen 2014: 21) mukaan vastaavanlaiset nelikulmaiset pyykit on mainittu - ilmeisesti ensimmäistä kertaa - vuoden 1848 maanmittausohjesäännössä. Maanmittauslaitokselta tiedusteltiin rajapyykin mahdollisesta merkityksestä, mutta varmaa tietoa siitä ei saatu. Kyseessä voi olla jonkinlainen rajojen laskennassa käytetty apupyykki. Alueelta on havaittu muitakin vastaavia rajamerkkejä, kuten Taivalkosken Loukasvaaran itärinteeltä. |
| metsakeskus.1000035350 |
710 |
Tränubäck 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
296725.00000000 |
6653799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035350 |
Kohde löytyi maastotarkastuksessa 7.6.2019. Kyseessä on kaksi painannetta, jotka näkyvät myös lidar-aineistossa. Painanteista selvemmin maastossa erottuu itäisempi painanne, jonka halkaisija on noin 8 metriä, muodoltaan painanne on pyöreähkö. Ylärinteen puolella painanteen syvyys on noin 0,5 metriä, alarinteen puolella painanne tasaantuu rinteen kanssa samaan tasoon. Painanteen keskellä oli vanha tuulenkaato. Sen juurakosta poimittiin talteen 11 kvartsi-iskosta. Juurakon viereen, koskemattomaan maahan tehdystä koepistosta ei tullut löytöjä. Maakerrokset koepistossa olivat: 0-10 cm turve/sammal, 10-25 cm huuhtoumiskerros, 25-40 cm rikastumiskerros, syvemmälle ei kaivettu. Maaperä oli kivistä hiekkaa, kuten painanteen alueella ja ympäristössä muutenkin. Kairaukset eivät kivisyyden vuoksi onnistuneet.
Toinen painanne sijaitsee edellisestä noin viisi metriä länteen. Se on kooltaan hieman pienempi, eikä varvikon vuoksi erotu maastossa kovin hyvin, mutta lidar-aineistossa sen sijaan paremmin. Siihen tehdystä koepistosta ei tullut löytöjä. Maaperä oli hienoa hiekkaa. Maakerrokset koepistossa olivat 0-15 cm turve/sammal, 15-25 cm huuhtoumiskerros, 25-40 cm rikastumiskerros, syvemmälle ei kaivettu.
Aluetta koekuopitettiin laajalta alueelta kohteen Tränubäck suunnasta noin kymmenen metrin välein, mutta yhdestäkään koepistosta ei tullut löytöjä. Maaperä lännempänä oli huomattavasti vähäkivisempää kuin asumuspainanteiden alueella. Koekuopituksen perusteella vaikuttaa siltä, että asuinpaikka rajoittuu melko tiiiviisti asumuspainanteiden läheisyyteen.
Kohteesta ei ole laadittu erillistä tutkimusraporttia. |
| metsakeskus.1000035351 |
538 |
Nikulininkallio |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27017 |
231522.00000000 |
6729421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035351 |
Mäen etelärinteeltä on löytynyt metallinetsinnässä mm. nuolenkärki, keihäänkärkiä, rautaveitsiä, kuolaimet, viskareita sekä kaksi spiraalirannerengasta (ILM10832, 10841, 10846, 10848, 10850, 14983). Koetutkimuksessa rannerenkaiden yhteydestä löytyi karhunhammasriipuksia ja pronssiketjua, jossa on kiinni joko riipus tai ketjunkantaja. Korujen yhteydessä ei ollut likamaata tai muita löytöjä, joten kyseessä lienee kätkö.
Alueen muita löytöpaikkoja ei ole tutkittu, eikä kohteen luonne tai laajuus ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000035351 |
538 |
Nikulininkallio |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27018 |
231522.00000000 |
6729421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035351 |
Mäen etelärinteeltä on löytynyt metallinetsinnässä mm. nuolenkärki, keihäänkärkiä, rautaveitsiä, kuolaimet, viskareita sekä kaksi spiraalirannerengasta (ILM10832, 10841, 10846, 10848, 10850, 14983). Koetutkimuksessa rannerenkaiden yhteydestä löytyi karhunhammasriipuksia ja pronssiketjua, jossa on kiinni joko riipus tai ketjunkantaja. Korujen yhteydessä ei ollut likamaata tai muita löytöjä, joten kyseessä lienee kätkö.
Alueen muita löytöpaikkoja ei ole tutkittu, eikä kohteen luonne tai laajuus ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000035351 |
538 |
Nikulininkallio |
10002 |
12008 |
13091 |
11006 |
27000 |
231522.00000000 |
6729421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035351 |
Mäen etelärinteeltä on löytynyt metallinetsinnässä mm. nuolenkärki, keihäänkärkiä, rautaveitsiä, kuolaimet, viskareita sekä kaksi spiraalirannerengasta (ILM10832, 10841, 10846, 10848, 10850, 14983). Koetutkimuksessa rannerenkaiden yhteydestä löytyi karhunhammasriipuksia ja pronssiketjua, jossa on kiinni joko riipus tai ketjunkantaja. Korujen yhteydessä ei ollut likamaata tai muita löytöjä, joten kyseessä lienee kätkö.
Alueen muita löytöpaikkoja ei ole tutkittu, eikä kohteen luonne tai laajuus ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000035352 |
49 |
Otnäs, Lakörs torp (Kaukopää) |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
380080.00000000 |
6674850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035352 |
Otnäsin rusthollin Lakörin torppa on perustettu 1734-1741 välillä. Fonseenin pitäjänkartalla ja kuninkaan merikartassa torppa on merkitty hieman etelämmäs kuin vuoden 1840 pitäjänkartassa ja 1872 senaatin kartassa. Torpan rakennukset on siis saatettu siirtää tässä välissä. Torpan paikalla näkyy vielä vuoden 1932 kartassa "Helsinki ympäristöineen" rakennus. |
| metsakeskus.1000035353 |
305 |
Hautalampi 2 |
10002 |
12016 |
13164 |
11006 |
27000 |
638678.00000000 |
7307125.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035353 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 40 km itäkaakkoon, Joukamojärven ja Kuurnajärven välisellä kannaksella olevan Hautalammen pohjoispuolella. Luoteeseen laskevassa rinteessä on kolme kivistä koottua röykkiötä, joiden halkaisija on noin 2 – 2,5 metriä ja korkeus puolisen metriä. röykkiöiden koillispuolella on matala aitamainen 1-2 kivikerran korkuinen ja levyinen aitamainen kivirivi. Katkonaista kiveystä on noin 10 metrin matkalla. Röykkiöiden välissä on todettu ohut peltokerros, mikä viittaa siihen, että kyseessä olisivat peltoröykkiöt. Kohde on ollut aiemmin osa kohdetta Hautakangas 1 (305010033)
Inv. 1975 (1971) A. Erä-Esko, Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.1000035353 |
305 |
Hautalampi 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
638678.00000000 |
7307125.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035353 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 40 km itäkaakkoon, Joukamojärven ja Kuurnajärven välisellä kannaksella olevan Hautalammen pohjoispuolella. Luoteeseen laskevassa rinteessä on kolme kivistä koottua röykkiötä, joiden halkaisija on noin 2 – 2,5 metriä ja korkeus puolisen metriä. röykkiöiden koillispuolella on matala aitamainen 1-2 kivikerran korkuinen ja levyinen aitamainen kivirivi. Katkonaista kiveystä on noin 10 metrin matkalla. Röykkiöiden välissä on todettu ohut peltokerros, mikä viittaa siihen, että kyseessä olisivat peltoröykkiöt. Kohde on ollut aiemmin osa kohdetta Hautakangas 1 (305010033)
Inv. 1975 (1971) A. Erä-Esko, Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.1000035354 |
49 |
Otnäsin kartanon laituri |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27008 |
379970.00000000 |
6673660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035354 |
Otnäsin kartanon laituri näkyy kartoilla vuodesta 1810 lähtien. Nykymuodossaan kyseessä on n. 50 m pitkä ja toista metriä leveä luonnonkivistä rakennettu laituri. Laituri on ollut Otnäsin ja Hagalundin kartanon yhteislaiturina (hoyrylaivalaituri).
Otnäsin kartanon laiturin maan ja veden päälle ulottuva osa on 53 metriä pitkä ja leveyttä rakenteella on vähän alle 3 metriä. Se on säännöllisen muotoisiksi lohkotuista kivistä tehty ja täytetty epäsäännöllisen muotoisilla lohkokivillä sekä hiekalla. Laiturin reunat koostuvat suurista, suorakulmaiseksi lohkotuista kiviharkoista, joita on sijoitettu enintään kolme kivikertaa päällekkäin. Kolme kivikertaa muodostaa noin 110 cm korkean rakenteen. Harkot on muotoiltu istumaan toisiinsa. Punagraniitista koostuvat kiviseinä on alun perin ollut kylmämuurattu, merkkejä sidosaineena käytetystä laastista ei ole. Vedenpäällisessä osassa on rakennetta kuitenkin korjattu myöhemmässä vaiheessa betonilla ja erilaisilla raudoituksilla.
Vedenpäällisten osien lisäksi laiturirakenne jatkuu noin 25 metriä veden alle. Syvemmällä vedessä kivirakenteen jatkeena on laaja, luonnollisten ja lohkottujen kivien täyttämä alue, jotka ovat peräisin kolmesta kivillä täytetystä hirsiarkusta. Kahden rantaa lähimpänä olevan arkun kivet nousevat veden pinnan yläpuolelle. Ulommainen arkku on kokonaan veden alla. |
| metsakeskus.1000035355 |
305 |
Hautalampi 3 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
638717.00000000 |
7307284.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035355 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 40 km itäkaakkoon, Joukamojärven ja Kuurnajärven välisen kannaksen pohjoisosassa. Kuurnajärvestä laskevan joen suussa olevan lahden etelärannalla, heti sähkölinjan länsipuolella on historiallisen ajan asuinpaikka. Koordinaattien osoittamalla paikalla on multapenkallisen kiuasrauniollisen tupasijan jäännös. Sen ala on noin 4,5-5 x 4,5–5 metriä. Kiuasraunio on rakenteen kaakkoisnurkassa. Tästä kymmenkunta metriä etelään on toinen tupasijan/kellarin jäännös, jokseenkin samaa kokoa. Rakenteiden länsipuolella on tasainen katajikkoaukea, joka on vanha pelto. Koko alueen ala on noin 35 x 35 metriä. Kohde on ollut aiemmin osa kohdetta Hautalampi 1 (305010033)
Inv. 1975 (1971) A. Erä-Esko, Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.1000035355 |
305 |
Hautalampi 3 |
10002 |
12016 |
13164 |
11006 |
27000 |
638717.00000000 |
7307284.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035355 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 40 km itäkaakkoon, Joukamojärven ja Kuurnajärven välisen kannaksen pohjoisosassa. Kuurnajärvestä laskevan joen suussa olevan lahden etelärannalla, heti sähkölinjan länsipuolella on historiallisen ajan asuinpaikka. Koordinaattien osoittamalla paikalla on multapenkallisen kiuasrauniollisen tupasijan jäännös. Sen ala on noin 4,5-5 x 4,5–5 metriä. Kiuasraunio on rakenteen kaakkoisnurkassa. Tästä kymmenkunta metriä etelään on toinen tupasijan/kellarin jäännös, jokseenkin samaa kokoa. Rakenteiden länsipuolella on tasainen katajikkoaukea, joka on vanha pelto. Koko alueen ala on noin 35 x 35 metriä. Kohde on ollut aiemmin osa kohdetta Hautalampi 1 (305010033)
Inv. 1975 (1971) A. Erä-Esko, Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.1000035356 |
305 |
Hautalampi 4 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
638607.00000000 |
7307228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035356 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 40 km itäkaakkoon, Joukamojärven ja Kuurnajärven välisen kannaksen pohjoisosassa. Kuurnajärvestä laskevan joen suussa olevan lahden etelärannalla, sähkölinjasta noin 110-160 metriä länsilounaaseen matalalla kumpareella on historiallisen ajan asuinpaikka, peltoalue ja kivikasoja. Koordinaattien osoittamalla paikalla arvioitu peltoalueen keskikohta. Alueen etelälaidalla on pieniä kivikasoja/viljelysraunioita (halkaisija noin 1-1,5 m) ja länsilaidalla mahdollinen kellarikuoppa ja kiuasraunio(?) ja pohjoislaidalla vielä yksi kivikasa maakiven vierellä. Koko alueen ala on noin 45 x 30 metriä. Kohde on ollut aiemmin osa kohdetta Hautalampi 1 (305010033)
Inv. 1975 (1971) A. Erä-Esko, Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.1000035356 |
305 |
Hautalampi 4 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
638607.00000000 |
7307228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035356 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 40 km itäkaakkoon, Joukamojärven ja Kuurnajärven välisen kannaksen pohjoisosassa. Kuurnajärvestä laskevan joen suussa olevan lahden etelärannalla, sähkölinjasta noin 110-160 metriä länsilounaaseen matalalla kumpareella on historiallisen ajan asuinpaikka, peltoalue ja kivikasoja. Koordinaattien osoittamalla paikalla arvioitu peltoalueen keskikohta. Alueen etelälaidalla on pieniä kivikasoja/viljelysraunioita (halkaisija noin 1-1,5 m) ja länsilaidalla mahdollinen kellarikuoppa ja kiuasraunio(?) ja pohjoislaidalla vielä yksi kivikasa maakiven vierellä. Koko alueen ala on noin 45 x 30 metriä. Kohde on ollut aiemmin osa kohdetta Hautalampi 1 (305010033)
Inv. 1975 (1971) A. Erä-Esko, Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.1000035356 |
305 |
Hautalampi 4 |
10002 |
12016 |
13164 |
11006 |
27000 |
638607.00000000 |
7307228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035356 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 40 km itäkaakkoon, Joukamojärven ja Kuurnajärven välisen kannaksen pohjoisosassa. Kuurnajärvestä laskevan joen suussa olevan lahden etelärannalla, sähkölinjasta noin 110-160 metriä länsilounaaseen matalalla kumpareella on historiallisen ajan asuinpaikka, peltoalue ja kivikasoja. Koordinaattien osoittamalla paikalla arvioitu peltoalueen keskikohta. Alueen etelälaidalla on pieniä kivikasoja/viljelysraunioita (halkaisija noin 1-1,5 m) ja länsilaidalla mahdollinen kellarikuoppa ja kiuasraunio(?) ja pohjoislaidalla vielä yksi kivikasa maakiven vierellä. Koko alueen ala on noin 45 x 30 metriä. Kohde on ollut aiemmin osa kohdetta Hautalampi 1 (305010033)
Inv. 1975 (1971) A. Erä-Esko, Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.1000035357 |
50 |
Printunrinta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
229330.00000000 |
6805809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035357 |
Asuinpaikka sijaitsee Mäenpään tilan itäpuolella sijaitsevan pohjois-eteläsuuntaisen hiekkatien varrella alkaen Nakkilan ja Euran rajalta ja jatkuen ainakin vanhan hiekanottokuopan läheisyyteen.
Hiekkatien pinnasta on löydetty oikokirves (KM 42027:1) sekä rombikirveen teelmä, minkä lisäksi vuoden 2019 tarkastuksen yhteydessä tien länsipuolisen hiekanottokuopan pohjois- ja koillisrinteiltä löydettiin kvartsi-iskoksia (KM 42038:1-2).
Aluerajausta täydennettiin vuoden 2023 inventoinnissa, jolloin hiekkatien pinnalta löydettiin runsaasti kvartsi-iskoksia hiekkakuopalta Nakkilan ja Euran rajalle asti. Vuonna 2023 aluetta tutkittiin myös koekaivauksin, joissa asuinpaikan käyttö ajoitettiin Pyheensillan ryhmän aikaan. |
| metsakeskus.1000035357 |
50 |
Printunrinta |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
229330.00000000 |
6805809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035357 |
Asuinpaikka sijaitsee Mäenpään tilan itäpuolella sijaitsevan pohjois-eteläsuuntaisen hiekkatien varrella alkaen Nakkilan ja Euran rajalta ja jatkuen ainakin vanhan hiekanottokuopan läheisyyteen.
Hiekkatien pinnasta on löydetty oikokirves (KM 42027:1) sekä rombikirveen teelmä, minkä lisäksi vuoden 2019 tarkastuksen yhteydessä tien länsipuolisen hiekanottokuopan pohjois- ja koillisrinteiltä löydettiin kvartsi-iskoksia (KM 42038:1-2).
Aluerajausta täydennettiin vuoden 2023 inventoinnissa, jolloin hiekkatien pinnalta löydettiin runsaasti kvartsi-iskoksia hiekkakuopalta Nakkilan ja Euran rajalle asti. Vuonna 2023 aluetta tutkittiin myös koekaivauksin, joissa asuinpaikan käyttö ajoitettiin Pyheensillan ryhmän aikaan. |
| metsakeskus.1000035358 |
761 |
Jaatila Mäkelä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
308750.00000000 |
6727211.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035358 |
Historiallisen ajan kylätontti asutulla tilalla. Jaatilan kylän vanha tontti on sijainnut Härkätien varrella, Jaatilanjoen länsirannalla. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1492 Someron pappeinkokouksen pöytäkirjassa. Jaatilan maat ulottuivat aikoinaan Kirkkojärven rantaan asti, mutta rantamaat luovutettiin myöhemmin pappilalle. Jaatilassa oli vuonna 1540 kolme taloa. Jaatilan vanhat kantatalot, jotka olivat
olemassa jo 1540, olivat Kylä, Ruunala ja Saukko. Timo Alasen (2004) mukaan nimi Kylä olisi syntynyt ehkä 1600-luvulla, jolloin kappalaisen virkatalo ja Jaatin talo siirtyivät pois vanhalta tontilta.
Jaatila pysyi kolmitaloisena vuoteen 1749, jolloin Ruunalan jakautuessa kahtia saivat alkunsa Simola ja Mäkelä. Vuonna 1792 perustettiin kylän takamaalle lisäksi Penikojan uudistalo kruunun toimesta. Vuoden 1858 jälkeen kylässä oli viisi taloa: Kylä, Grankulla, Simola, Mäkelä ja Penikoja. Jaatila oli oma jakokuntansa, jossa isojako suoritettiin 1785. |
| metsakeskus.1000035362 |
165 |
Hiisi |
10007 |
12001 |
13007 |
11010 |
27003 |
370558.00000000 |
6755965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035362 |
Hiiden kylässä oli 1300-luvun lopulla (1383) Hiisi I ja II -talot. Vuosina 1580-1617 olivat Hiisi III -talot ja vuosina 1600-1639 Hiisi IV -talot. Ne olivat autiotiloina 1500-luvun lopulla ja tulivat kruunun omistukseen. Hiisi oli kestikievarina vuonna 1590 ja vuonna 1616 Niilo Boijen rälssinä. Taloista tuli ratsutiloja 1600-luvulla, ja niiden omistajat olivat Sipi Rekonpoika ja Simo Pekanpoika. Hiidestä tuli Uudenmaan rakuunarykmentin everstiluutnantin komppanian rustholli vuonna 1680, ja sen augmenttina oli Seppälän talo Hauhon Ilmoilassa.
Vanha yhden talon kylätontti paikantuu v. 1808 kartalta nykyisen Hakoistentien itäpuolelle, liki tietä, nykyisen Hiiden rakennuksen länsipuolelle. 2019 inventoinnin aikaan alue oli hoidettua, puistomaista pihamaata, pääosin nurmikkoa. Rajaus v. 1808 kartan mukaan, melko laajasti sen paikannustarkkuus huomioiden. Myöhemmillä kartoilla rakennustilanne on nykyisen kaltainen. Vanha tonttimaa on siis itäpuoliskoltaan autioitunut ja jäänyt pihamaaksi, jossa ei ole ollut myöhemmin rakennuksia. Tonttimaan jäännösten säilyneisyyttä ja sen paikannusta ei voitu varmistaa, koska mm. mitään maan päälle näkyviä rakenteita ei alueella ole. Tien länsipuoli, vanhan tonttimaan länsipuolisko on ollut aina ja edelleen voimallisesti rakennettua aluetta ja siellä tuskin on häiriintymättömänä ja tunnistettavana jäljellä kerrostumia paikan vanhimmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000035363 |
422 |
Säynäsemä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
684059.00000000 |
7034048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035363 |
Arkeologian harrastaja on löytänyt Säynäsemän etelärannalta rantavedestä kvartsi-iskoksia noin 25 metrin matkalla (diar. KM 42015). Lisäksi hän havaitsi mahdollisen asumuspainanteen (laajuus 4 x 6 metriä) rantatöyrään päällä kymmenkunta metriä rannasta. Painanteesta löytyi lapionpistosta kvartsiesine (diar. KM 42092).
Valokuvassa on selkeä asumuspainanne, tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000035367 |
16 |
Valkeamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
425022.00000000 |
6785118.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035367 |
Kohde sijaitsee Salonsaaren Ala-Pietilän rautakautisesta kalmistosta noin 300 m koilliseen, Valkeamäen osittain kallioisella lounaisrinteellä. Keväällä 2019 metallinilmaisinharrastajat löysivät nokisesta multamaasta kolme pientä kulkusriipusta (diar. KM 42019, rannerenkaan ja dirhamin katkelmat (diar. KM 42000; ks. alakohteet). Myöhemmin entisen hevoshaan alueelta löytyi lisäksi 16 hopearahaa ja maksuhopean katkelma.
Tarkastus 2020: Arkeologisessa tarkastuksessa havaittiin merkkejä rautakautisesta asuin- ja /tai hautapaikasta: koekuopista löytyi rautakautista keramiikkaa, palanutta savea tai savitiivistettä, piikivi-iskoksia, palanutta luuta. Varsinaista kulttuurikerrosta ei todettu, mutta monin paikoin maa-aines on noensekaista. Muinaisjäännösalueella voi olla yksi tai useampi rautakautinen muinaisjäännös, mutta sen selvittäminen sekä tarkempi aluerajaus edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia. Lisäksi alueella on raivaus- ja peltoröykkiöitä sekä puretun rakennuksen perustus. |
| metsakeskus.1000035367 |
16 |
Valkeamäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
425022.00000000 |
6785118.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035367 |
Kohde sijaitsee Salonsaaren Ala-Pietilän rautakautisesta kalmistosta noin 300 m koilliseen, Valkeamäen osittain kallioisella lounaisrinteellä. Keväällä 2019 metallinilmaisinharrastajat löysivät nokisesta multamaasta kolme pientä kulkusriipusta (diar. KM 42019, rannerenkaan ja dirhamin katkelmat (diar. KM 42000; ks. alakohteet). Myöhemmin entisen hevoshaan alueelta löytyi lisäksi 16 hopearahaa ja maksuhopean katkelma.
Tarkastus 2020: Arkeologisessa tarkastuksessa havaittiin merkkejä rautakautisesta asuin- ja /tai hautapaikasta: koekuopista löytyi rautakautista keramiikkaa, palanutta savea tai savitiivistettä, piikivi-iskoksia, palanutta luuta. Varsinaista kulttuurikerrosta ei todettu, mutta monin paikoin maa-aines on noensekaista. Muinaisjäännösalueella voi olla yksi tai useampi rautakautinen muinaisjäännös, mutta sen selvittäminen sekä tarkempi aluerajaus edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia. Lisäksi alueella on raivaus- ja peltoröykkiöitä sekä puretun rakennuksen perustus. |
| metsakeskus.1000035372 |
16 |
Eerikkilä 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
425532.00000000 |
6784676.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035372 |
Löytöalue sijaitsee pellolla, Kartanonlahden polttokenttäkenttäkalmistosta 150 - 200 metriä koilliseen. Keväällä 2019 metallinetsinnässä alueelta löytyi 10 - 15 cm syvyydestä kupariseoksinen ketjunjakaja (samankaltainen kuin Kivikoski 1973: kuva 773) ja muita myöhäisrautakauden esineitä (diar. KM 42024; ks. alakohteet).
Tarkastus 2020. Tarkastuksessa (koekuopitus, pistokairaus, pintapoiminta, metallinilmaisintutkimus) todettiin merkkejä rautakautisesta muinaisjäännöksestä: rapautuneita kiviä, likamaata, korun osa, sulanutta pronssia, kaksinkertaista peltiä levinneenä suhteellisen etäälle toisistaan ja ilmoitetuista löytöpaikoista. Tehdyt maastohavainnot saattavat viitata siihen, että löydöt ovat levinneet pellonmuokkauksessa ja kivien raivauksessa: suurimmassa peltosaarekkeessa on runsaasti raivauksessa kasattuja eri kokoisia kiviä. Metallilöydöt voivat olla peräisin hautausten ja / tai asuinpaikkojen kulttuurikerroksista. Em. seikkojen selvittäminen sekä tarkempi aluerajaus edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000035372 |
16 |
Eerikkilä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
425532.00000000 |
6784676.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035372 |
Löytöalue sijaitsee pellolla, Kartanonlahden polttokenttäkenttäkalmistosta 150 - 200 metriä koilliseen. Keväällä 2019 metallinetsinnässä alueelta löytyi 10 - 15 cm syvyydestä kupariseoksinen ketjunjakaja (samankaltainen kuin Kivikoski 1973: kuva 773) ja muita myöhäisrautakauden esineitä (diar. KM 42024; ks. alakohteet).
Tarkastus 2020. Tarkastuksessa (koekuopitus, pistokairaus, pintapoiminta, metallinilmaisintutkimus) todettiin merkkejä rautakautisesta muinaisjäännöksestä: rapautuneita kiviä, likamaata, korun osa, sulanutta pronssia, kaksinkertaista peltiä levinneenä suhteellisen etäälle toisistaan ja ilmoitetuista löytöpaikoista. Tehdyt maastohavainnot saattavat viitata siihen, että löydöt ovat levinneet pellonmuokkauksessa ja kivien raivauksessa: suurimmassa peltosaarekkeessa on runsaasti raivauksessa kasattuja eri kokoisia kiviä. Metallilöydöt voivat olla peräisin hautausten ja / tai asuinpaikkojen kulttuurikerroksista. Em. seikkojen selvittäminen sekä tarkempi aluerajaus edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000035376 |
16 |
Telakkaranta 1 |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27009 |
421997.00000000 |
6783543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035376 |
Sijaintipaikka on Vääksyn kanavan pohjoissuun itäpuolella. Paikalla on tukkisatamaan liittyneen laiturin jäännökset sekä satamaan liittyvä hirsiarkku. Satama on rakennettu 1908-1913.
Laiturin pohja on noin 35 m pitkä, ja sen päätyjatke noin 15 m. Leveyttä sillä on 4–5 m. Laiturin rannasta alkava järvelle kulkeva pitkä osa on noin 35 m päästä päähän mitattuna ja päädyn 90° kulmassa oleva jatko on noin 15 m pitkä. Leveyttä laiturinpohjalla on 4–5 m. Rakenne on suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta siinä on selkeä sortumavaara. Laiturin itäkulman salvokset ovat ratkenneet ja kaakkoinen hirsiseinämä on siirtynyt pois paikoiltaan. Myös pohjoisnurkan salvokset ovat avautuneet, mutta hirret ovat pysyneet vielä paikoillaan. Laiturin luoteislaita on paikoin kärsinyt rakenteellisia vaurioita, mistä johtuen hirsiä on romahtanut sivuun. Paremmassa kunnossa on järvenpuoleisin koillinen hirsiseinämä, jossa on enimmillään kahdeksan hirsikertaa. Seinämä ei tosin ole tuettuna enää kummastakaan päädystä. |
| metsakeskus.1000035380 |
832 |
Pitämänvaara |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27027 |
572131.00000000 |
7253304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035380 |
Pyöreähkö, ilmeisesti lohkotuista kivilaaoista kasattu, reunoiltaan sammalitunut kivirakenne Pitämävaaran laen länsiosassa. Kohteesta on saatu ilmoitus vuonna 2012. Rakenne on todennäköisesti myöhemmältä historialliselta ajalta, todennäköisimmin vasta 1900-luvulta. Löytäjän esittämän arvion mukaan se voisi olla II maailmansodan aikanainen hautarakenne. Vajaa 10 km länteen sijiatsi Metsäkylän vankileiri.
Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000035385 |
322 |
Glännan |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
247904.00000000 |
6678660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035385 |
Sijaintipaikka on Kemiönsaaren sisäsaariston länsiosassa Tolvsnäsfjärdenin pohjoisrannalla Örholmen -saaren pohjoispuolella Glännan -salmessa.
Kohteen ilmoittajan mukaan rantavestä löytyi kaksi hylyn osaa, jotka ovat mahdollisesti aluksen kaaria. Kappaleet löytyivät noin 1,5-2 metrin syvyydestä.
Hylystä otettiin neljä näytettä vuosilustoajoitusta varten 2019. Kaikki näytteet ovat mäntyä. Lustoajoitusta varten tarvittavana verrokkimateriaalina käytettiin Askaisten Louhisaaren kartanon rakenteista koostettua kronologiaa. Vain yhdessä näytteessä oli tarpeeksi lustoja (yli 70) ajoitusta varten. Tämän näytteen viimeisin lusto ajoittuu vuoteen 1749. Myös kaksi muuta näytettä saatiin arvioitua parhaan näytteen avulla. Kaikkien näytteiden pinnasta puuttuu vuosilustoja, joten tarkkaa puiden kaatoaikaa ei voida tietää. Laivan rakentamisessa käytetyt puut on kaadettu 1700-luvun puolivälin jälkeen.
Laivan rivetyksessä on käytetty ainakin naudan ja vuohen karvoja. |
| metsakeskus.1000035387 |
49 |
Kyytimäki |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
368034.00000000 |
6675974.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035387 |
Matti Huurre mainitsee vuoden 1962 inventointiraportissaan, että Bensulsin kivikautisen asuinpaikan pohjoispuolella olleen joskus talon. Paikalla on rakennuksen luonnonkivisitä tehty perustus, jonka koko on 9 m x 4 m. Rakennuksen länsiseinustalla on ollut uuni, joka on nyt romahtanut ja peittää lähes koko perustuksen keskiosan. Rakennuksen pohjoisosan kivijalka erottuu selvästi eteläosan ollessa selvästi matalampi. Rakennuksenperustuksen itäpuolella, puron varressa, on rinteeseen kaivetun kellarin jäännökset. Kellarikuoppa erottuu maastossa L-kirjaimen muotoisena kaivantona, jonka pitkät sivut ovat 4 ja 4,5 metriä pitkiä, lyhyiden sivujen ollessa 2 metriä pitkiä. Kellarikuopan kaivanto erottuu maastossa selvästi.
Rakennuksen perustuksen ja kellarin välitön ympäristö on muusta ympäristöstä poikkeavaa avointa, mutta heinittynyttä entistä piha-aluetta. Piha-alueen poikki kulkee tieura, jota pitkin myös metsäkoneet ovat kulkeneet. Piha-aluetta on käytetty myös kaatopaikkana, sillä puron reunasta löytyi useita hylättyjä auton renkaita. Pihapiiriin tuleva tie alkaa Hansatien pohjoispuolella kulkevalta kevyenliikenteen väylältä. Tieura on osin pengerretty ja se erottuu maastossa selvästi. Tielinjaus näkyy jo vuoden 1961 peruskartassa. Vuoden 1939 topografikartassa tie on merkitty poluksi, joka johtaa purovarren ympärillä olleelle pellolle. Rakennuksia karttoihin ei kuitenkaan tähän kohtaan ole merkitty.
Paikalla on ilmeisesti suhteellisen lyhytikäisen asuinrakennuksen jäännös, joka ajoittunee 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen. |
| metsakeskus.1000035388 |
202 |
Huttalan linnavuorenrinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
255312.00000000 |
6706645.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035388 |
Löytöalue kalliopohjaisella terassilla, jonka Heernummentie halkaisee linnamäen juurella, sekä linnamäen rinteellä polun molemmin puolin. Terassilla tien N-puolella musta noen sekainen kulttuurikerros, joka jatkuu tien eteläpuolelle. Kultturikerroshavaintoja tien N-leikkauksesta, tien S- ja N-puolelle tehdyistä koekuopista sekä ylempää rinteestä polun varrellta noin 75 metrin etäisyydelle asti tiestä. |
| metsakeskus.1000035389 |
790 |
Mustianoja |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27004 |
288870.00000000 |
6825569.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035389 |
Ensimmäinen maininta kylästä v. 1477. Kylä on oletettavasti myöhäiskeskiaikainen. Vuonna
1540 ja 1571 kylässä oli kahdeksan taloa. Maakirjakartassa vuonna 1644 taloja on yhdeksän.
Isojakokartalla 1766 ja 1782 on seitsemän taloa (numerointi 1782 kartta): 15. Kyppö, 16. Pynnäri, 17. Liuha, 18. Kapalo, 19. Juntu, 20. Nuttu (vääpelin virkatalo). Yhtenäisen tontin länsipuolella, puron länsipuolella on 21. Pappila.
Vuoden 1644 kartan kylätontti on suurempi kuin vuoden 1766 isojakokartalla. Puron itäpuolinen kylätontti on itäosaltaan väljästi rakennettua ja pihamaata. Tien eteläpuolella on omakotitalo pihapiireineen ja koivumetsitettyä peltoa. Mustianojan kylätontin länsipuolella oleva vanhan pappilan tontti merkittiin muinaisjäännökseksi vuoden 2009 historiallisen ajan kohteiden inventoinnissa.
Vuoden 2019 inventoinnissa Mustianojan kylätontin alueella on neljä asuttua taloa (yksi näistä Mouhijärventien eteläpuolella). Kentällä aluetta tarkasteltaessa ei havaittu mitään maanpäällisiä jäänteitä vanhasta kyläasutuksesta. Töllimäentien vieressä oli betonirakennelma, joka liittyi ilmeisesti paikalla sijainneeseen maakellariin. Samalla tontilla oli pieni ja huonokuntoinen asumaton rakennus. Tulee kuitenkin muistaa, että vanhaan asutukseen liittyviä maanalaisia rakenteita voidaan löytää myös alueilta, jotka ovat olleet vielä myöhemminkin maankäytön kohteina. Huomioiden kylätontin laajuuden 1600- ja 1700-lukujen kartoissa ja myöhemmän maankäytön (esim. rakennusten kevyt perustaminen), on syytä olettaa että kulttuurikerroksia ja muita vanhan asutuksen synnyttämiä rakenteita voi olla löydettävissä. Kylän suuri koko ja pitkä asutusjatkumo nykypäivään asti korostaa kohteen tutkimuksellista merkittävyyttä. Osa Töllimäentien länsipuolen autioituneista alueista (kohdenimi Mustianoja) onkin rajattu mahdolliseksi muinaisjäännökseksi.
Maankäytön muuttuessa alueella tulisi suorittaa koekaivauksia tai maanrakennustyön
valvontaa mahdollisten asutusjäännösten havaitsemiseksi. |
| metsakeskus.1000035390 |
790 |
Mustianoja 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11010 |
27004 |
288895.00000000 |
6825558.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035390 |
Ensimmäinen maininta kylästä v. 1477. Kylä on oletettavasti myöhäiskeskiaikainen. Vuonna
1540 ja 1571 kylässä oli kahdeksan taloa. Maakirjakartassa vuonna 1644 taloja on yhdeksän.
Isojakokartalla 1766 ja 1782 on seitsemän taloa (numerointi 1782 kartta): 15. Kyppö, 16. Pynnäri, 17. Liuha, 18. Kapalo, 19. Juntu, 20. Nuttu (vääpelin virkatalo). Yhtenäisen tontin länsipuolella, puron länsipuolella on 21. Pappila.
Vuoden 1644 kartan kylätontti on suurempi kuin vuoden 1766 isojakokartalla. Puron itäpuolinen kylätontti on itäosaltaan väljästi rakennettua ja pihamaata. Tien eteläpuolella on omakotitalo pihapiireineen ja koivumetsitettyä peltoa. Mustianojan kylätontin länsipuolella oleva vanhan pappilan tontti merkittiin muinaisjäännökseksi vuoden 2009 historiallisen ajan kohteiden inventoinnissa.
Inventointi 2019: Mustianojan kylätontti on historiallisen merkittävyytensä vuoksi myös muu kulttuuriperintökohde (kohdenimi Mustianoja 2) edelleen asutulta osaltaan. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi maakirja- ja isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden. Alue on välttynyt massiiviselta maankäytöltä, joten on mahdollista, että maanpinnan alla on säilynyt historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia.
Vallitseva maankäyttö on edelleen sallittua, mutta maankäytön suunnittelussa on huomioitava alueen erityispiirteet. Maankäytön muuttuessa alueella tulisi suorittaa koekaivauksia tai maanrakennustyön valvontaa mahdollisten asutusjäännösten havaitsemiseksi. |
| metsakeskus.1000035392 |
609 |
Iso-Enskeri 1 |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27008 |
202010.00000000 |
6851756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035392 |
Tasaisessa maastossa rantavallin sisäpuolella on siirtolohkare ja sen edessä kehämäinen kylmämuuri. Siirtolohkare on 1.3 m korkea ja muodostaa rakennelman NW-seinän. Muurissa on pääosin särmikkäitä sammaloituneita kiviä ja lohkareita.
Kulkuaukko E-puolella on 0.8 m leveä. Muurin sisäpuolinen seinämä on tiivis ja huolellisesti ladottu, noin 0.4-0.6 m korkea. Permanto ei ole aivan tasainen, vaan siinä on lohkareita, samoin kulkuaukon edessä. Muurin sisämitat 3.1 m (SE-NW) ja 2.6 m. Sisäpinta-ala arviolta 6 m2.
Kohde sijaitsee Metsähallituksen luontopolun varressa. Paikalla on opaskyltti, jonka teksti käsittelee tomtning-jäännöksiä.
Tomtning-jäännöksen vieressä rannan puolella on maassa 7 kivikekoa, joiden läpimitta on 1.0-1.5 m ja korkeus 0.2-0.5 m. Kivet ovat pääosin särmikkäitä. Keot muodostavat kaksi rannansuuntaista riviä. Yhdessä keossa kolo todennäköisesti lahonneen puupaalun jäljiltä.
Kyseessä on verkkotarha (vapeet), jota on käytetty verkkojen kuivaamiseen. |
| metsakeskus.1000035393 |
444 |
Patamo |
10001 |
12017 |
13000 |
11006 |
27000 |
331677.00000000 |
6718952.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035393 |
Rannassa noin metrin syvyydessä kaksi veneen hylkyä. Pienemmän hylyn pituus noin kaksi metriä ja isomman hylyn pituus 5-5,5 metriä.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035397 |
564 |
Tallimaa kaakko |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
447976.00000000 |
7250690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035397 |
Paikalla on halkaisjaltaan noin 3-3,5 metrinen matalahko kuoppa, jonka reunalla on loiva valli. Lapionpistolla vallissa todettu kaksoismaannos. Kankaalla oli lisäksi muutamia epämääräisempiä kuoppia, mutta niiden laatua ei pystytty todentamaan. |
| metsakeskus.1000035398 |
564 |
Navettakangas itä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
438598.00000000 |
7234701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035398 |
Navettakankaan itäreunalla pienellä niemekkeellä on ainakin 5 asumuspainannetta noin 90 x 50 metriä kokoisella alueella. Eteläisimmässä painanteessa todettiin olevan palanutta kiveä ja kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikoilleen. Eteläisten painanteiden pituus on noin 16- 17 metriä ja leveys viitisen metriä, pohjoisemmat ovat pienempiä. |
| metsakeskus.1000035399 |
564 |
Ketunmaa kaakko |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
439529.00000000 |
7235760.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035399 |
Pienen moreenikumpareen koillisrinteen alla on yksittäinen asumuspainanne, jonka ala on noin 6 x 12 metriä ja syvyys noin 50 cm. Painanteeseen tehdyssä koekuopassa on noin 30 -40 cm paksu turvekerros, jonka alla hiekka ja palanutta kiveä. |
| metsakeskus.1000035400 |
889 |
Juorkuna Korkiaharju |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
495989.00000000 |
7205014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035400 |
Korkeaharju on mäntyä kasvava moreenikangas, jonka korkeimmalla kohdalla olevassa sammalenpeittämässä luonnonkivikossa laskettiin vuoden 2010 tarkastuksessa ainakin kuusi pienehköä rakkakuoppaa ja yksi muita kookkaampi soikeahko kuoppa. Kankaan lakikivikon korkeimman kohdan länsilaidalla kohdassa p = 7208030 / i = 3496129 olevan kuopan halkaisija on noin 1,5 – 2 metriä ja syvyys 40 cm. Tämän itäpuolella on hieman korkeammalla kivikossa pari pientä kuoppaa ja näiden itäpuolella halkaisijaltaan noin 2,5 metrinen ja 50 cm syvä kuoppa. Tämän itäpuolella on lähinnä muokatuksi rakaksi kutsuttavaa kivikkoa, jossa pari kuopantapaista ja kehämäiseltä vaikuttavaa kiveystä. Edelleen itään on seuraavana soikeahko 50–60 cm syvä kuoppa, jonka ala on noin 3 x 2,5 metriä. Tämän jälkeen on jälleen muokattua rakkaa ja halkaisijaltaan 3 metriä oleva puolisen metriä oleva kuoppa. Äärimmäisenä idässä on kehämäinen kuopanne kohdassa p = 7208031 / i = 3496183. Kuopat sijaitsivat kapealla harjanteella, jonka eteläpuolisessa hieman alemmassa kivikossa ei selviä rakenteita havaittu, joskin myös täällä oli epämääräistä muokattua rakkaa. Paikoin rakassa on nuorehkon kaivelun merkkejä, mutta kuoppajäännökset ovat tavanomaisia kivikoissa tavattavia rakka- eli kivikkokuoppia.
Korkeaharjun eteläreuna kuljettaessa ei havaittu merkkejä asuinpaikasta tai muista kiinteistä muinaisjäännöksistä. Myöskään naapuritilan puolelta lakikivikon pohjoispuolelta ja siitä itään olevalta kankaalta ei tavattu asuinpaikan merkkejä. |
| metsakeskus.1000035404 |
230 |
Elliharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
264082.00000000 |
6901554.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035404 |
Tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä ja sillä on 3-4m leveät vallit. Ränni jatkuu kohti itää ja on romahtanut kolmesta kohtaa kaatuneiden puiden johdosta, minkä myötä hiiltä ja nokimaata on noussut pintaan. Ränni jatkuu avonaisena noin 8 metriä itään |
| metsakeskus.1000035405 |
564 |
Eteläsuo pohjoinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
440322.00000000 |
7235811.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035405 |
Eteläsuon pohjoispuolisella kankaalla on viisi asumuspainannetta. Itäisimpänä on vierekkäin on kaksi asumuspainannetta. Painanteen 1 ala on noin 4 x 7-8 metriä ja syvyys noin 409 cm. Tästä luoteeseen olevan painanteen 2 ala on noin 5 x 8 metriä ja syvyys noin 40.
Kankaan länsireunalla on kolme asumuspainannetta. Näistä pohjoisimman painanteen ala on noin 5 x 15 metriä ja syvyys noin 50 cm. Painanteen ympärillä on vallit. Länsireunan painanteista keskimmäinen (painanne 4) ala on noin 7 x 16 metriä ja syvyys noin 50 cm. Loivapiirteisen painanteen sisälle tehdystä koepistosta tavattiin palanutta kiveä ja likamaata. Painanne 5 on tästä etelään laikutetulla alueella. Alaltaan noin 4 x 9 metrinen loivan vallin ympäröimä painanne oli osin vaurioitunut. Kahden viimeksi mainitun välillä oli epämääräinen asumuspainannetta muistuttava painanne, jonka laatua ei pystytty varmuudella määrittämään. |
| metsakeskus.1000035406 |
75 |
Pistoolikivet |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
516845.00000000 |
6710003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035406 |
Suuren rantatien molemmin puolin sijaitsevat peruskarttaankin merkityt Pistoolikivet, suuret siirtolohkareet, joiden takana matkailijoita ahdistelleilla rosvoilla oli perimätiedon mukaan tapana piileskellä (Knapas 1984: 102). Nimen on toisaalta myös kerrottu tulleen siitä, että kaksi upseeria olisi ampunut toisensa kaksintaistelussa kivillä seisten. Pohjoisempi kivi on yhä paikallaan. |
| metsakeskus.1000035407 |
564 |
Karhusalmi |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
440978.00000000 |
7236602.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035407 |
Kankaan korkeimman kohdan luonnonkivikossa, sen lounaissyrjällä, on ainakin kaksi vaatimatonta rakkakuoppaa, joiden halkaisija on noin 1,5 metriä ja syvyys 30-40 cm. Noin 8 metrin päässä toisistaan olevien kuoppien välissä ja ympärillä on epämääräistä mahdollisesti muokattua kivikkoa. Tämän säilyneen kivikon luoteispuolella oleva rakka on äestetty, eikä sen kohdalla rakenteita ollut mahdollista enää todeta. |
| metsakeskus.1000035408 |
595 |
Jataniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
482059.00000000 |
7015081.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035408 |
Pielavesijärven Kirkkosaaren Kokkoselkään pistävän niemen länsirannalla, aivan rantaviivan tuntumassa, sijaitsee tervahauta. Se on halkaisijaltaan noin 14 metriä ja vallit ovat korkeimmillaan vajaan metrin korkuiset. keskiosan syvyys valleihin nähden on noin 70 cm. Tervahaudan halssi on lännessä rantaan päin. Itäpuolen valli on matalampi ja sen kohdalla kulkee polku. Pohjoispuolen valliin tehdyssä koekuopassa oli havaittavissa noin 13 cm turvekerros ja sen alla vahvasti nokeentunut maa, jonka seassa runsaasti hiiltä.
Tervahaudasta noin 85 metriä pohjoisluoteeseen sijaitsee lisäksi hiilihautoja. Hiilihauta 1 on kaksoishauta, jonka vallit ovat noin 4 metriä halkaisijaltaan. Hiilihauta 2 vallit ovat epämääräisemmät. Molempien koekuopituksessa keskiosissa oli havaittavissa vahva noen ja hiilen sekainen maa heti turpeen alla. Hiilihauta 1 valliin tehdyssä koekuopassa näkyy kaksoismaannos. |
| metsakeskus.1000035409 |
290 |
Vuonteenkoski 2 |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
623184.00000000 |
7132868.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035409 |
Kohde sijaitsee Vuonteenkosken keskellä karikoissa, kunnostetun myllyrakennuksen yhteydessä. Kosken pääuoman eteläreunassa kulkee möljä ja sen eteläpuolella vastarannalla on kalanviljelyaltaita, ranta on siellä muokattua ja tasoitettua. Kosken pohjoispuolella sijaitseva Myllyniemi on hieman korkeampi metsäinen alue. Kosken keskiosa ja pohjoisranta ovat hyvin kivikkoisia ja eri aikoina raivattuja liittyen paikan elinkeinoihin.
Kunnostettu mylly kuuluu kohteeseen Kainuun puromyllyt (Museoviraston tunnus 1293). Vanha mylly on merkitty mm. Tie- ja vesirakennushallituksen vesitieosaston vuoden 1889 työehdotuskartalle Vuonteenkoskesta sekä vuoden 1863 isonjaon kartalle. Nykyinen mylly on peräisin vuodelta 1938. Säilynyt myllyn uoma/kanava ja ränni on n. 50 m suuntaansa, myllyrakennuksen itäpuolella kanava jatkuu kahtena haarana, joista pohjoisempi on toiminut myös tai ensisijaisesti uittokanavana. Myllyn länsipuolella rännissä on säilynyt hirsirakenteita, jotka ovat osin pitkälle lahonneita. Myllyränni ja uoma voivat olla n. 150 vuotta tai tätä vanhempiakin, rakenteet eivät ole kuitenkaan alkuperäisiä, niitä kunnostettu ja muutettu myöhäisempään 1900-luvun myllytoimintaan liittyen. |
| metsakeskus.1000035410 |
290 |
Kaarneenkoski 3 |
10007 |
12015 |
13146 |
11042 |
27000 |
621961.00000000 |
7132045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035410 |
Sijaitsee Kaarneenkosken pohjoisrannalla. Kaarneenkoski on ollut hankala uiton kannalta. Uittoa helpottamaan rakennettiin vuonna 1948 pohjoisrannalle hankalimman kohdan kiertävä uittokanava. Paikalla on jäljellä n. 125 m pitkä kanava. Sen keskivaiheilla on uittoränni, mistä on säilynyt huonokuntoisia puuosia. Jokseenkin uittorännin kohdalla pohjoispuolella on toiminut mylly 1900-luvun puoliväliin asti. Kanavan eteläpäässä haarautuu koskeen sivu-uoma, jossa on sen levyinen padon jäännös (alakohde).
Vuonna 1947 rakennettiin myös 200 metriä pitkä uittokanava ja -puinen uittoränni Niskajärven ja Koposen välille, jolla hankalasti uitettava Kaarneenkoski voitiin välttää (Tervo Kari, Kuhmo ? Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2006, s. 216). |
| metsakeskus.1000035411 |
290 |
Kaarneenkoski 5 |
10007 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
621926.00000000 |
7131982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035411 |
Kaarneenkosken eteläpuolisen suvannon länsirannalla. Lähistöllä on vapaa-ajan asunto.
Kuvaus: Reunoista mitattuna noin 5 m halkaisijaltaan oleva maakellarin pohja, kellarissa on ilmastointiaukko. Päällä kasvaa n. 50 cm rungon läpimitaltaan oleva mänty. Kellari voi liittyä läheiseen mökkiasutukseen. |
| metsakeskus.1000035412 |
290 |
Iso Lentuankoski 2 |
10007 |
12015 |
13146 |
11042 |
27000 |
625822.00000000 |
7121101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035412 |
Sijaitsee Ison Lentuankosken länsirannalla.
Kuvaus: Länsirannalla on useita suisteita n. 180 metrin matkalla. Niiden länsipuolella on uittokanavaa. |
| metsakeskus.1000035413 |
290 |
Iso Lentuankoski 3 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
625777.00000000 |
7121109.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035413 |
Paikalla on sijainnut torppa, joka rakenteista ja jätöksistä päätellen ajoittuu viimeistään 1900-luvun alkuun. Portaat rakennukseen on lisätty mymyöhemmin, 1920-1930-luvulla, minkä jälkeen asuinsija on nopeasti hylätty. Sitä ei ole merkitty vuonna 1975 painettuun peruskarttaan. Voi olla, että rakennus on hylätty sota-aikana. Rakennuksen päällä kasvavat koivut ja männyt ovat hyvinkin 60-70 vuotta vanhoja. Torpan tuhoutumistavasta ei paikalla ole viitteitä, esimerkiksi minkäänlaisia palojälkiä ei näy. Toisaalta rakennusjätteitäkään ei ole näkösällä, mikä viittaa siihen, että torppa on hiljalleen lahonnut paikalleen. Tässä tapauksessa se on ollut pääosin orgaanisista materiaaleista tehty, vaikkakin aluskasvillisuuden peittoon on toki voinut jäädä yhtä jos toistakin. |
| metsakeskus.1000035414 |
290 |
Pieni Lentuankoski 2 |
10007 |
12015 |
13146 |
11042 |
27000 |
625441.00000000 |
7120628.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035414 |
Kohde sijaitsee Pienen Lentuankosken länsirannalla.
Kuvaus: Pienen Lentuankosken länsirannan kunnostetun möljän itäpuolella on useita suisteita ja karikkoa. |
| metsakeskus.1000035416 |
615 |
Niskasaari luode |
10007 |
12016 |
13000 |
11042 |
27000 |
527260.00000000 |
7231970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035416 |
Yleisöilmoitusten mukaan aikalla on poikkirinteen suunnassa olevia kivivalleja noin noin 40 x 140 m alueella. Kuvien perusteella kyseessä on suhteellisen myöhäinen maa-aineksen ottoon liittyvä paikka. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035419 |
604 |
Venevalkama |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035419 |
Pyhäjärven etelärannalla on iso kivi, kooltaan noin 3x2 metriä, johon on upotettu rautarengas, ilmeisesti veneen kiinnittämistä varten. Renkaan pohjoispuolelle on hakattu halkaisijaltaan 45cm kokoinen pyöreä kuvio, josta lähtee nuolenkärki alaspäin/Pyhäjärvelle/pohjoiseen, osoittaen rautarengasta. Rautarenkaasta noin 40cm länteen on samaan kiveen upotettu rautatanko rajamerkin paikantamiseksi. Kyseessä on ilmeisesti vanha kahden kylän välinen rajakivi, johon rajan tarkennukseksi on myöhemmin upotettu tarkempi rajamerkki. Kyseessä on vanha kahden kylän välinen rajamerkki. Kohteessa sijaitseva rajapiste on merkitty jo vuoden 1767 isojakokarttaan nimellä ”Pyhäjärven kivi”. |
| metsakeskus.1000035420 |
609 |
Norssikari |
10002 |
12005 |
13068 |
11006 |
27000 |
217744.00000000 |
6836013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035420 |
Norssikari on hiekkainen kumpare, joka sijaitsee Kokemäenjoen suistossa pääuoman eteläpuolella Laiskarännin rannalla. Laiskaränni on mataloituva ja umpeen kasvava sivu-uoma, jonka eteläpuolella avautuu Fleiviikinniitty, Etelä-Suomen laajin ja arvokkain jatkuvasti laidunnettu jokisuistoniitty.
Norssikarin itäpuolella on vanha jokiuoma, jota on viime vuosikymmeninä kaivamalla syvennetty ja siihen laskee kaivettu oja. Poikkisuorasti tätä vanhaa uomaa vasten on näkyvissä kivistä rakennettua laituria. Rakenne on lähes 20 m pitkä ja noin 4-5 m leveä. Se on ruohottunut ja osittain peittynyt, mutta erityisesti rannan puolelta kivistä ladottu rakenne on hyvin nähtävissä. Vastaava laiturirakenne on osittain näkyvissä myös Norssikarin länsipuolella. Sen vieressä on kuitenkin kaivamalla syvennetty venevalkama, jonka rakentaminen lienee osin vaurioittanut laiturin rakenteita.
Kivistä ladottujen laitureiden ajoitus on vaikeaa, mutta oletettavasti ne liittyvät lastaus- ja satamatoimintaan paikalla viimeistään 1600-luvulla, mahdollisesti aikaisemminkin.
Norssikarilla on lisäksi erilaisia kuoppia ja kiveyksiä sekä mahdollisia uuninpohjia, jotka voivat liittyä paikalla olleisiin rakennuksiin.
Porin ulkosatama sijaitsi 1600-luvulla Sanduddenissa eli Santanenässä, joka nykyään tunnetaan nimellä Kivini. (Kts. esim. Mauno Jokipii, Porin kaupungin historia II). Jo koko 1600-luvun kaupungin ja merenkulun ongelmana olivat jatkuvasti muuttuvat ja mataloituvat jokiuomat sekä purjehtimista hankaloittavat hiekkasärkät. Santanenään oli kuitenkin rakennettu porvarien ranta-aittoja ja vuodelta 1674 on olemassa suunnitelmat rakentaa ”silta, jossa olisi joitakin kiviarkkuja” pieneen salmeen.
Koko Kokemäenjoen suistojen alue kuuluu Natura 2000 - suojeluohjelmaan. |
| metsakeskus.1000035421 |
853 |
Haavisto 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
237802.00000000 |
6701096.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035421 |
Haaviston yksinäistalosta on varhaisin maininta vuodelta 1540. Haavisto oli talonpoikaisessa omistuksessa, kunnes se 1890-luvulla yhdistettiin Brinkhallin kartanon tiluksiin ja tilalla asuivat Brinkhallin muonamiehet. Nykyisin Haaviston tila on yhdistetty Kalliolaan. Haaviston asuinrakennukset purettiin kylämäeltä 1950-luvun lopulla. Paikan autioituminen on tapahtunut jo aiemmin.
Kohdekoordinaattien osoittamassa kohdassa on enimmäkseen pyöreähköistä kivistä rakennettu talonperusta, kooltaan maksimissaan noin 17 x 6 metriä. Lisäksi talonjäänteeseen liittyy kaksi laajahkoa tulisijan paikkaa. Talonperusta ei liene aivan nuori, siihen viittaa toisen vanhan tulenpitopaikan kohdalla kasvava vanha mänty.
Inventoijan mukaan kohteen paikka on häiriintymätön. Tämän, olemassaolevien rakenteiden ja keskiajalle juontavan historian johdosta paikalla on suojeluarvoja. |
| metsakeskus.1000035423 |
753 |
Diana |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
410725.00000000 |
6673682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035423 |
Hylky sijaitsee Sipoon selän itäosassa Kaunissaaresta noin 3 km koilliseen ja Falkishället-luodosta noin 400 metriä pohjoisluoteeseen, noin 20 metrin syvyydessä.
Hylky on noin 25 m pitkä ja 5,3 m leveä (siipirattaiden kanssa leveys noin 10 m). Siipirattaat ovat halkaisijaltaan 5,2 m ja leveydeltään 2,3 metriä.
Hylky on pohjassa kölillään ja sen keulaosa on ehjä. Peräosa on selkeärajainen, mutta hajonneempi kuin keula, sillä laitalankkuja sekä parras on irronnut rungon viereen pohjalle. Kansihytistä on jäljellä muutamia pystytolppia. Ruumanluukut ja kansirakenteet vaikuttavat ehjiltä, kannessa on mm. skailetit paikoillaan/kääntyneenä alkuperäisen paikan vieressä. Aluksen höyrypannu on osin romahtanut ja korsteenista erottuu kansitasolla sen alaosa. Peräsin on merenpohjassa hylyn ahterissa. Kesäkuussa 2023 tehtiin havainto, että peräkansi on romahtanut osittain ja kansilankkuja on hävinnyt paikoiltaan. Kannella ollut suppilomainen esine (vinssilaitteen osa?) on pudonnut ruumaan ja on siellä ylösalaisin likimain kokonaisena. Vasemman siipirattaan osia on pudonnut pohjalle. Vasemman siipirattaan edessä kannella ollut pullo on kadonnut.
Hylyn identifioi Mikhail Ivanov Venäjän laivaston arkistosta löytyneen haaksirikkoilmoituksen perusteella. Haaksirikkoilmoituksen mukaan Dianan viimeinen matka alkoi 5.10.1854 Suomenlinnasta kohti Ruotsinsalmea. Alus liikkui yhdessä toisen siipiratashinaajan kanssa tavoitteenaan hakea tykkiveneet talvehtimaan Suomenlinnaan. Dianan lastina oli ruokatarvikkeita, saippuaa ja koneita. Kahden tunnin ajomatkan jälkeen Diana osui kiville 8,5 solmun nopeudella ja upposi kymmenessä minuutissa. Haaksirikossa ei ollut menehtyneitä, koko miehistö vahtia lukuun ottamatta oli onnettomuushetkellä keulaskanssissa. Laiva vaurioitui SB-puolen siipirattaan etupuolelta, johon tuli isohko reikä ja osa kylkilaudoituksesta murtui. Haaksirikon syynä pidettiin luotsioppilaan navigointivirhettä.
Alus oli yksityisomistuksessa (Charles Berd), mutta se oli Venäjän Itämeren laivaston käytössä onnettomuushetkellä. |
| metsakeskus.1000035424 |
202 |
Pohtionvuori 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27015 |
256001.00000000 |
6707498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035424 |
Kalmisto jyrkässä rinteessä. Myöhäisrautakautiset metallinetsintälöydöt kesältä 2019 diar. KM 42095.
Tarkastus tehtiin 4.7.2019, jolloin todettiin, että esineet ovat löytyneet jyrkästä
ja kivikkoisesta rinteestä kuivuneen purouoman vierestä. Paikalla olevan metsäautotien rinteeseen tehdystä tieleikkauksesta ei saatu havaintoja muinaisjäännöksestä eikä rinteestä havaittu maan päälle erottuvia rakenteita tai poikkeavia maanmuotoja. Kohteen luotettavampi rajaaminen ja sen tarkemman luonteen selvittäminen edellyttäisivät jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.1000035424 |
202 |
Pohtionvuori 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
256001.00000000 |
6707498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035424 |
Kalmisto jyrkässä rinteessä. Myöhäisrautakautiset metallinetsintälöydöt kesältä 2019 diar. KM 42095.
Tarkastus tehtiin 4.7.2019, jolloin todettiin, että esineet ovat löytyneet jyrkästä
ja kivikkoisesta rinteestä kuivuneen purouoman vierestä. Paikalla olevan metsäautotien rinteeseen tehdystä tieleikkauksesta ei saatu havaintoja muinaisjäännöksestä eikä rinteestä havaittu maan päälle erottuvia rakenteita tai poikkeavia maanmuotoja. Kohteen luotettavampi rajaaminen ja sen tarkemman luonteen selvittäminen edellyttäisivät jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.1000035425 |
853 |
Kalliola Alitalo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
237447.00000000 |
6700748.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035425 |
Kohde sijaitsee noin 10,8 km etelälounaaseen Turun tuomiokirkosta, Kakskerranjärven etelärannan lähettyvillä, Kalliolantien länsipuolella.
Paikalla ollut Kalliolan kylä on mainittu jo vuoden 1540 asutusluetteloissa, joissa Kalliolan (ent. Kullelan) kylässä mainitaan olleen kaksi talonpoikien omistamaa verotaloa. Alitalon nykyinen päärakennus on tehty vuonna 1740. Kalliolan alue jaettiin aikanaan veljesten kesken vuonna 1755, jonka jälkeen tiloja olivat Ylitalo ja Alitalo. Alitalo myytiin 1700-luvun loppupuolella Brinkhallin omistajalle minkä jälkeen siitä tuli kappalaisen virkatalo vuonna 1763. Kakskerran seurakunta huutokauppasi Alitalon tarpeettomana vuonna 1909, tällöin tilan omistajaksi tuli Johan Gustafsson, joka oli jo aiemmin hankkinut omistusoikeuden myös Kalliolan Ylitaloon. Hän möi Alitalon ja Ylitalon tilat jälleen Brinkhallin omistajille vuonna 1918. |
| metsakeskus.1000035426 |
853 |
Kalliola Ylitalo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
237557.00000000 |
6700691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035426 |
Paikalla ollut Kalliolan kylä on mainittu jo vuoden 1540 asutusluetteloissa vuodelta 1540, joissa Kalliolan (ent. Kullelan) kylässä mainitaan olleen kaksi talonpoikien omistamaa verotaloa. Alitalon nykyinen päärakennus on tehty vuonna 1740. Kalliolan alue jaettiin aikanaan veljesten kesken vuonna 1755, jonka jälkeen tiloja olivat Ylitalo ja Alitalo.
Ylitalon rakennuskanta on tuhottu lukuun ottamatta kellarirakennusta joka näkyy kartalla. Se oli ilmeisesti molempien talojen omaisuutta. Rakennukset tuhottiin 1950-luvulla. Nykyään jäljellä on kaivinkoneella kasaan kerätyt rakennusten perustuskivet ja iso kuoppa. |
| metsakeskus.1000035427 |
853 |
Mattila |
10007 |
12013 |
13126 |
11042 |
27000 |
237953.00000000 |
6701267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035427 |
Kakskerranjärven eteläpuolella, Kalliolantien pohjoispuolella. Taloa ei ole merkitty 1800-luvun loppua vanhempiin karttoihin, joten vanhemman tonttimaan sijainti jää avoimeksi.
Mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1456, 1500-luvulla oli yksinäinen verotalo. 1700-luvulla Mattila on ollut luutnantin puustellina. Vanhemmat kartat puuttuvat ainakin Kansallisarkistosta, mutta taloa ei ole myöskään merkitty 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalle. Tontti on edelleen rakennettu, mutta sen alueella voi olla säilyneenä vanhempia kulttuurikerroksia.
Talon pihamaalla on silokallioon hakattu sydän ja sen sisälle luku 50. Tästä hakkauksesta 2 metriä itään on kallioon hakattu luku 80 sekä lisäksi joitakin pienemmillä kirjaimilla tehtyjä merkintöjä jotka ovat osittain jääneet sammalen alle. |
| metsakeskus.1000035427 |
853 |
Mattila |
10007 |
12001 |
13016 |
11042 |
27000 |
237953.00000000 |
6701267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035427 |
Kakskerranjärven eteläpuolella, Kalliolantien pohjoispuolella. Taloa ei ole merkitty 1800-luvun loppua vanhempiin karttoihin, joten vanhemman tonttimaan sijainti jää avoimeksi.
Mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1456, 1500-luvulla oli yksinäinen verotalo. 1700-luvulla Mattila on ollut luutnantin puustellina. Vanhemmat kartat puuttuvat ainakin Kansallisarkistosta, mutta taloa ei ole myöskään merkitty 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalle. Tontti on edelleen rakennettu, mutta sen alueella voi olla säilyneenä vanhempia kulttuurikerroksia.
Talon pihamaalla on silokallioon hakattu sydän ja sen sisälle luku 50. Tästä hakkauksesta 2 metriä itään on kallioon hakattu luku 80 sekä lisäksi joitakin pienemmillä kirjaimilla tehtyjä merkintöjä jotka ovat osittain jääneet sammalen alle. |
| metsakeskus.1000035427 |
853 |
Mattila |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
237953.00000000 |
6701267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035427 |
Kakskerranjärven eteläpuolella, Kalliolantien pohjoispuolella. Taloa ei ole merkitty 1800-luvun loppua vanhempiin karttoihin, joten vanhemman tonttimaan sijainti jää avoimeksi.
Mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1456, 1500-luvulla oli yksinäinen verotalo. 1700-luvulla Mattila on ollut luutnantin puustellina. Vanhemmat kartat puuttuvat ainakin Kansallisarkistosta, mutta taloa ei ole myöskään merkitty 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalle. Tontti on edelleen rakennettu, mutta sen alueella voi olla säilyneenä vanhempia kulttuurikerroksia.
Talon pihamaalla on silokallioon hakattu sydän ja sen sisälle luku 50. Tästä hakkauksesta 2 metriä itään on kallioon hakattu luku 80 sekä lisäksi joitakin pienemmillä kirjaimilla tehtyjä merkintöjä jotka ovat osittain jääneet sammalen alle. |
| metsakeskus.1000035427 |
853 |
Mattila |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
237953.00000000 |
6701267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035427 |
Kakskerranjärven eteläpuolella, Kalliolantien pohjoispuolella. Taloa ei ole merkitty 1800-luvun loppua vanhempiin karttoihin, joten vanhemman tonttimaan sijainti jää avoimeksi.
Mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1456, 1500-luvulla oli yksinäinen verotalo. 1700-luvulla Mattila on ollut luutnantin puustellina. Vanhemmat kartat puuttuvat ainakin Kansallisarkistosta, mutta taloa ei ole myöskään merkitty 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalle. Tontti on edelleen rakennettu, mutta sen alueella voi olla säilyneenä vanhempia kulttuurikerroksia.
Talon pihamaalla on silokallioon hakattu sydän ja sen sisälle luku 50. Tästä hakkauksesta 2 metriä itään on kallioon hakattu luku 80 sekä lisäksi joitakin pienemmillä kirjaimilla tehtyjä merkintöjä jotka ovat osittain jääneet sammalen alle. |
| metsakeskus.1000035428 |
202 |
Takakankare |
10007 |
12013 |
13126 |
11002 |
27000 |
248952.00000000 |
6710279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035428 |
Kallioalueen tasaisella laella on kookas irtokivi. Sen viistolle itäpuolen sivulle on kaiverrettu kahdesta renkaasta muodostuva sisäkehä ja siitä säteittäisesti lähtevät kahden viivan paksuiset "lonkerot", jotka kiertyvät päästään rullalle. Hakkauksessa on käytetty hyväksi tummemman kivipinnan alta paljastuvaa punaisempaa kiveä, jonka ansiosta hakkaus näkyy hyvin paljaalla silmällä. Kuvion päällä kasvaa jäkälää. Noin kolmen metrin päässä kuviosta on vanha nuotionpaikka. Kivi ei sijoitu nykyiselle kiinteistörajalle. Kalliolla on frisbeegolfrata ja kivi on pisteiden 4 ja 5 välissä. |
| metsakeskus.1000035429 |
233 |
Kärmesvuori |
10002 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
314657.00000000 |
6997409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035429 |
Alueella useita, erikokoisia rakkakuoppia joiden koko vaihtelee. Kuopat ovat jäkälän peittämiä. |
| metsakeskus.1000035429 |
233 |
Kärmesvuori |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
314657.00000000 |
6997409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035429 |
Alueella useita, erikokoisia rakkakuoppia joiden koko vaihtelee. Kuopat ovat jäkälän peittämiä. |
| metsakeskus.1000035430 |
202 |
Parkinmäki |
10002 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
244851.00000000 |
6704673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035430 |
Parkinmäen pohjois- ja itäreunaa kulkee historiallinen tienpohja rantaan. Rannasta on kulkenut venereitti Kuusiston puolelle ja tie eteenpäin saaristoon on jatkunut nykyisen Pengertien kohdalla. Tienpohja näkyy metsässä paikoin hyvin pengerrettynä ja paikoin kasvillisuus on peittänyt sen. Tie lienee kulkenut Parkinmäeltä Mattelmäen kartanolle. |
| metsakeskus.1000035431 |
423 |
Rynkö |
10001 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
253831.00000000 |
6718021.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035431 |
Hevosaitauksessa sijaitsee kivi, jonka päällä on useampia kuoppia. Kuopat ovat eri syvyisiä ja kokoisia. Osa kuopista vaikuttaa joltain muulta kuin rautakautiselta kupilta, mutta on mahdollista, että jokin kupeista olisi vanhempikin. |
| metsakeskus.1000035432 |
418 |
Maariansuo |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035432 |
Jussila 2017: Kipinäaita on yhtenäisenä jäljellä neljässä osassa. Aita on hyvin ladottu, korkeus vaihtelee metristä sortuneiden osien puoleen metriin ja sen leveys on n. 70-80 cm. Ratapohja on kaivettu pois pohjamaahan asti. Ratapohja on osin allikoina. Ratalinjan varrella on sen pohjoisosan suoalueella ojat ja maakasoja. Kipinäaitaa näyttää tehdyn vain kuivalle maalle. Aidat sijaitsevat ratakiinteistön rajoilla. Paikoin aidat ovat tiheän pusikon peitossa. Radanoikaisu Sääksjärven ja Kuljun välillä otettiin käyttöön v. 1965-1967 (maanlunastustoimituskartat on päivätty kuitenkin 1968-72).
Vuoden 2023 maastotarkastuksessa kohde on säilynyt ennallaan. |
| metsakeskus.1000035433 |
734 |
Hajala/ Perälä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
273825.00000000 |
6704790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035433 |
Hajala tunnetaan maakirjoista vuodesta 1556 alkaen ja se periytyy viimeistään 1400-luvun lopulle. Hajala on kuulunut ns. ruotsalaisen oikeuden kyliin. Hajalan talon lisäksi kylämäellä on sijainnut toinenkin viimeistään 1500-luvulle periytyvä talo, Perälä.
Hajala on ollut ratsutila ja se on kuvattu kartoissa suunnilleen samalla paikalla 1600-luvun puolivälistä alkaen. Tonttimaan luoteispuolelta kulkee Suuren rantatien vanha linjaus. Nykyään tontilla on Kivilinna-niminen rakennus, joka on toiminut muun muassa vanhainkotina sekä uudempia palvelukotirakennuksia. Myös puinen kookas Hajalan kartanoksikin kutsuttu rakennus on vielä paikallaan, samoin mäen kaakkoisreunalla, pellon vieressä sijaitseva noin 100-vuotias navettarakennus.
Mäen länsi- ja itäreunan pellot käytiin läpi silmämääräisesti. Länsipuolella oli nähtävissä historiallisen ajan massalöytötavaran lisäksi muutama kookkaampi palaneen luun siru. Mäen itäpuolen pellossa näkyi vain tiilimurskaa ja vastaavaa yleistä historiallisen ajan materiaalia. |
| metsakeskus.1000035434 |
734 |
Mustinen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
274158.00000000 |
6704311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035434 |
Aikaisemmin Paimioon kuulunut Mustinen tai Mustisi. Se esiintyy maakirjassa vuodesta 1556 ja periytynee ns. ruotsalaisen oikeuden kylänä aikaisintaan 1300-luvulle ja viimeistään 1400-luvulle. Sen sijainti on pysynyt suunnilleen samana ainakin 1600-luvun puolivälistä saakka. Vasta 1900-luvun puolella kahteen taloon jakautunut kylä hajautettiin niin, että Ylistalo siirrettiin vanhalta tontilta koillispuoliselle mäelle. Vanha kylätontti näyttäisi nykyään olevan lähinnä maatalouskonevarastona ja Ylistalon tonttinurkka vaikuttaa toistaiseksi jääneen pääosin rakentamattomaksi, mutta sitä peittävät mm. maatalouskoneet ja hiekkakasat. |
| metsakeskus.1000035435 |
305 |
Ala-Oivangin saari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595347.00000000 |
7325613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035435 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta noin 10 km pohjoisluoteeseen Oivanginjärven koillispuoleisen Palokankaan etelälaidalla kapean kannaksen mantereeseen yhdistämässä saaressa. Saaren kärjessä on kivikautistyyppinen asuinpaikka (kvartsikaavin ja palanutta kiveä) ja epämääräinen painanne. Näistä pohjoiseen on vierekkäin kaksi maakuoppaa, jotka maannoksensa perusteella hyvinkin iäkkäitä. |
| metsakeskus.1000035435 |
305 |
Ala-Oivangin saari |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
595347.00000000 |
7325613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035435 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta noin 10 km pohjoisluoteeseen Oivanginjärven koillispuoleisen Palokankaan etelälaidalla kapean kannaksen mantereeseen yhdistämässä saaressa. Saaren kärjessä on kivikautistyyppinen asuinpaikka (kvartsikaavin ja palanutta kiveä) ja epämääräinen painanne. Näistä pohjoiseen on vierekkäin kaksi maakuoppaa, jotka maannoksensa perusteella hyvinkin iäkkäitä. |
| metsakeskus.1000035435 |
305 |
Ala-Oivangin saari |
10002 |
12009 |
13095 |
11019 |
27000 |
595347.00000000 |
7325613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035435 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta noin 10 km pohjoisluoteeseen Oivanginjärven koillispuoleisen Palokankaan etelälaidalla kapean kannaksen mantereeseen yhdistämässä saaressa. Saaren kärjessä on kivikautistyyppinen asuinpaikka (kvartsikaavin ja palanutta kiveä) ja epämääräinen painanne. Näistä pohjoiseen on vierekkäin kaksi maakuoppaa, jotka maannoksensa perusteella hyvinkin iäkkäitä. |
| metsakeskus.1000035436 |
734 |
Paimoinen |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
275610.00000000 |
6703946.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035436 |
Paimoinen sijaitsee laajemman mäkialueen itäreunalla, Lokkilanjoen länsipuolella. Vanhojen kylämäkien ketjussa se on Lokkilan ja Kuumalan välissä. Suomalaisen oikeuden yksinäistalona Paimoinen periytynee 1200-luvulle tai jopa vanhemmaksi. Lokkilanjoen toisella puolella sijaitsee Kaikumäen rautakautisen asekätkön löytöpaikka, mutta Paimoisten ympäristöstä ei muuten tunneta rautakautta. Inventointiaikana tilaa ympäröivät pellot kasvoivat syysviljaa tai heinää, eikä niitä voitu tarkastaa. Paimoisten vanha tonttimaa on edelleen rakennettu ja tilan vanha päärakennus uudempine lisäosineen olemassa.
Paimoisten tien vierellä on rajakivi, johon on kaiverrettu selvästi numero 5 ja mahdollisesti myös no. 1, jolloin kivi sopisi vuoden 1915 kartalla näkyväksi rajakohdaksi no. 15. |
| metsakeskus.1000035437 |
734 |
Kuumala |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
275869.00000000 |
6704287.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035437 |
Kuumala on ainakin 1200-luvulle periytyvä suomalaisen oikeuden talo. Viimeistään 1780-luvulta alkaen tontti on sijainnut nykyisellä paikallaan, mutta vanhoja rakennuksia ei juuri enää ole jäljellä. Pihalle johtavan tien eteläreunalla on vielä yhden rakennuksen kivijalan rauniot. Vanhojen karttojen perusteella päärakennus on ennen sijainnut tontin kaakkoisreunassa, pellon laidalla. Talon omistajan mukaan em. rauniot liittyisivät kuitenkin vanhaan päärakennukseen. Tonttimaa kierrettiin ympäri pellon reunaa, mutta näkyvyys pellolla oli melko heikko ja löytöaineistona näkyi vain yleisimpiä uuden ajan esinelajeja: tiiltä, punasavikeramiikkaa, fajanssia ja pullolasia. Tontin eteläreunasta lähtee tienpohja pellon viertä kohti Paimoista. Vuoden 1964 kartassa tie on esitetty katkoviivalla, samoin vuo-den 1908 kartassa, mutta vanhemmissa kartoissa sitä ei näy. |
| metsakeskus.1000035438 |
734 |
Saarimäki |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
276466.00000000 |
6704416.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035438 |
Suomalaisen oikeuden yksinäistalo, joka sijaitsee Saarimäen saarekkeen eteläreunassa, mäen reunalla. Tilan pohjoispuolella, Saarimäen halki, kulkee Suuren rantatien vanha linjaus. Saarimäen tontilla on säilynyt vanha päärakennus ja joitakin piharakennuksia, pihapiirin länsipuolella on myös puretun rakennuksen kiviperusta. |
| metsakeskus.1000035439 |
734 |
Piintilä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
277151.00000000 |
6705517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035439 |
Keskiaikaan periytyvä ns. ruotsalaisen oikeuden yksinäistalo sijaitsee metsäisen mäkialueen eteläreunassa, Kealanojan pohjoispuolella. Päärakennuksen kerrotaan olevan Nils Mejbomin rakennuttama 1680-luvulla. Ilmeisesti tuolloin rakennettiin perusta holvikellareineen ja yksi puukerros. 1700-luvun kuluessa rakennusta korotettiin kaksikerroksiseksi. Uudempi päärakennus on vuodelta 1850, lisäksi pihan kolmannessa asuinrakennuksessa on vanha leivintupaosa.
Vanhan ja uuden päärakennuksen välistä, putkikaivannosta, kerrotaan aikoinaan paljastuneen vanhemman rakennuksen jäännöksiä sekä kivettyä kourua. On mahdollista, että kyseessä oli edelleen pystyssä olevia rakennuksiakin vanhempi rakennusjäännös. Piintilän läntisempi kotipelto oli inventointihetkellä avoin, mutta sen reunoilta ei havaittu tavanomaisesta poikkeavia löytöjä. |
| metsakeskus.1000035441 |
489 |
Heikkilä 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
540967.00000000 |
6721654.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035441 |
Panssarieste Miehikkälän Heikkilän kivikautisen asuinpaikan keskellä. Kohde on noin 50 metrin pituinen koillis-lounaissuuntainen, leveimmillään kolmen metrin levyinen ja noin puolitoista metriä syvä suurilla luonnonkivillä täytetty kaivanto, joka ulottuu Vaalimaanjoen rannasta Vaalimaanjoen tien reunaan. Kohde on vain osittain alkuperäisessä muodossaan, sillä kenttähavaintojen perusteella esteeseen on kasattu kiviä myös sota-ajan jälkeen. |
| metsakeskus.1000035442 |
887 |
Yntälä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035442 |
Kohde sijaitsee Urjalan kirkosta 6 km luoteeseen Kortesjärven länsirannalla sijaitsevan kalliomäen päällä, sen korkeimmalla kohdalla. Paikalla on soikea röykkiö, jonka pituus on 3,5 m, leveys 1 - 1,5 m ja korkeus suurimmillaan 0,4 m. |
| metsakeskus.1000035444 |
768 |
Kierminiemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
572394.00000000 |
6859088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035444 |
Tervahauta Ylä-Vekaraisen keskiosan etelärannalla olevan niemen lounaisreunamilla, halkaisija 14 m, syvä keskuskuoppa, halssi etelään. Halssi osin sortunut ja erottuu pusikossa huonosti. Tervahauta on tiheän pusikon ja kasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.1000035445 |
768 |
Suurjärvi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
572128.00000000 |
6853322.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035445 |
Suurjärven eteläpään länsipuolella tasaisella kankaalla hiilimiilu, jonka pohja halkaisijaltaan n. 6 m. Matala, lakea kumpu, jota kiertää matala oja. |
| metsakeskus.1000035446 |
768 |
Majoo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
570523.00000000 |
6860536.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035446 |
Majoo-järven keskiosan itärannalla, rannasta n. 50 m rinteen laen tuntumassa pieni, matalahko tervahauta, jonka halkaisija on n. 6 m. |
| metsakeskus.1000035447 |
768 |
Pyhäjärvi Myllylahti |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
563584.00000000 |
6868134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035447 |
Pyhäjärven länsipäässä olevan Myllylahden etelärannalla 11 sammalpeitteistä kiviröykkiötä, jotka kooltaan vaihtelevat 1x1 m - 2x2 m, korkeus puolesta metristä yli metriin. Ei merkintöjä vanhoilla peruskartoilla tai 1840-luvun pitäjänkartalla, jossa lähin asutus on 500 m lounaaseen sijaitseva torppa (nyk. Ranta-Kurkela). Talon jäännöksiä, kuten kiuasta, ei havaittu, joskin alueella on paikoin asutukseen viittaavaa kasvillisuutta (kuten vattupusikkoa). Kuusivaltaista sekametsää ja luoteispäässä pieniä avokalliopälviä. |
| metsakeskus.1000035448 |
768 |
Pieni-Otikainen |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
566400.00000000 |
6863299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035448 |
Pieni-Otinkaisen järven eteläpäästä laskevan Haukkajoen suussa kivistä ladotun padon jäänne, kiviaitamainen rakenne molemmin puolin uomaa. Huolellisesti tehty rakenne puron uoman poikki, länsipuolella ”aita” tai pato on alavassa kosteassa maastossa ja siellä sillä voisi olla mm. patofunktiota. Uoman itäpuolella rakenne nousee ylärinteeseen eikä ole voinut toimittaa padon virkaa. Kivirakenteen eteläpuolella on uoman pohjassa ja uoman reunoilla puurakenteita. Padon pään koordinaatit N 6863298 E 566377 länsipää, N 6863304 E 566419 itäpää. Vanhoilla peruskartoilla tai 1840-luvun pitäjänkartalla paikalle ei ole merkitty mitään. |
| metsakeskus.1000035449 |
768 |
Iijärvi Kommerlahti |
10001 |
12009 |
13096 |
11006 |
27000 |
573775.00000000 |
6856709.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035449 |
Iijärven pohjoisrannalla rakennuksen perusta vanhan, järvenlaskua edeltäneen korkean rantatörmän reunamilla. Ns. maajalka, kooltaan n. 4 x 3 m. Ympärillä sekoittunutta maata. Mitään ajoittavaa ei löydetty eikä rakenteen iästä ole tietoa. Vanhoilla kartoilla ei ole mitään merkintöjä tällä alueella. Rakennuksen perusta kuitenkin ajalta ennen järvenlaskua (ei tietoa koska laskettu - 1840-luvun pitäjänkartalta arveltuna vasta sen laatimisen jälkeen). Pensaikkoista nuorta metsää. |
| metsakeskus.1000035450 |
768 |
Luomanen |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
573925.00000000 |
6862568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035450 |
Luomasen eteläosan koillisrannalla vanhan, järvenlaskua edeltäneen rantatörmän päällä kaksi kivikasaa, joista luoteisempi nykyisellä ja vanhalla tilusrajalla, joten lienee vanha rajamerkki. Tästä 18 m kaakkoon törmällä toinen kivikasa, joka vaikuttaisi vanhalta laiturirakennelmalta. Kummatkin kivirakenteet ovat mitä ilmeisimmin järvenlaskua edeltäneeltä ajalta. Mitään asutukseen viittaavaa ei alueella havaittu eikä vanhoilla kartoilla ole alueelle merkitty mitään.
6862581 573912 mahdollinen rajamerkki
6862568 573925 kivirakenne |
| metsakeskus.1000035451 |
297 |
Pappilanjoki |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
555659.00000000 |
7007766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035451 |
Nilsiän keskustan kaakkoispuolella, Pappilanjoen (ent.Kangasjoki) varrelle on merkitty kolme myllyä ns. Kuninkaan tiekartastoon v. 1790, joskin yleiskarttatasoisen kartan tarkkuuteen on syytä suhtautua pienellä varauksella. Isojakokartalla (1778) paikalla on kaksi myllyä. Pitäjänkartalla (1846) myllyjen kohta on suttuinen, mutta myllyjen kohdan länsirannalla vaikuttaisi olevan rakennus tai rakennuksia. Vanhalla peruskartalla (1973) paikalla ei enää ole rakennuksia.
Joen uoma paikalla on syvä, useamman metrin joen töyrään peltoja matalammalla. Joen länsirannalla, jokiuomaa korkeammalla terassilla, sijaitsee rakennuksen perustus kohdassa N 7007746 E 555642. Perustus on kooltaan noin 7x7 metriä. Siinä on havaittavissa noin 2,5 metriä leveä sortunut uunirakenne. Uunirakenteessa on havaittavissa sekä tummanruskeaa savitiiltä että Nilsiän liuskekiveä. Yksittäisiä tiilenkappaleita näkyi myös myllyuoman pohjalla.
Toinen rakennuksen perustus havaittiin uoman pohjalta, joen itärannalta (N 7007760 N 555673). Perustus on tehty lohkokivistä ja on kooltaan noin 5 x 5 m. Perustus on osin tuhoutunut, muutamassa kohdin kivikertoja on kaksi, suurimmassa osassa yksi.
Rakennusten perustusten lisäksi uoman rannoilla on säilynyt paikoin varsin näyttäviä lohkokivisiä myllypadon rakenteita. Pisin näistä sijoittuu uoman länsirannalle ja on pituudeltaan yli 20 m. Uomassa kiinni olevan päädyn korkeus tässä rakenteessa on hieman alle kaksi metriä. Joen uoma vaikuttaa peratulta rakenteiden kohtaa laajemmalta alueelta. Inventointihavaintojen perusteella rajattu muinaisjäännösalue pitää sisällään mainitut rakenteet ja peratulta vaikuttavan jokiuoman osuuden.
Rakenteiden ikää ei inventoinnin yhteydessä selvitetty karttatarkastelua enempää. Osassa lohkokiviä on näkyvissä rautapultteja, mikä viittaisi 1800-lukuun. Osa rakenteista voi olla silti tätä vanhempia. |
| metsakeskus.1000035451 |
297 |
Pappilanjoki |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
555659.00000000 |
7007766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035451 |
Nilsiän keskustan kaakkoispuolella, Pappilanjoen (ent.Kangasjoki) varrelle on merkitty kolme myllyä ns. Kuninkaan tiekartastoon v. 1790, joskin yleiskarttatasoisen kartan tarkkuuteen on syytä suhtautua pienellä varauksella. Isojakokartalla (1778) paikalla on kaksi myllyä. Pitäjänkartalla (1846) myllyjen kohta on suttuinen, mutta myllyjen kohdan länsirannalla vaikuttaisi olevan rakennus tai rakennuksia. Vanhalla peruskartalla (1973) paikalla ei enää ole rakennuksia.
Joen uoma paikalla on syvä, useamman metrin joen töyrään peltoja matalammalla. Joen länsirannalla, jokiuomaa korkeammalla terassilla, sijaitsee rakennuksen perustus kohdassa N 7007746 E 555642. Perustus on kooltaan noin 7x7 metriä. Siinä on havaittavissa noin 2,5 metriä leveä sortunut uunirakenne. Uunirakenteessa on havaittavissa sekä tummanruskeaa savitiiltä että Nilsiän liuskekiveä. Yksittäisiä tiilenkappaleita näkyi myös myllyuoman pohjalla.
Toinen rakennuksen perustus havaittiin uoman pohjalta, joen itärannalta (N 7007760 N 555673). Perustus on tehty lohkokivistä ja on kooltaan noin 5 x 5 m. Perustus on osin tuhoutunut, muutamassa kohdin kivikertoja on kaksi, suurimmassa osassa yksi.
Rakennusten perustusten lisäksi uoman rannoilla on säilynyt paikoin varsin näyttäviä lohkokivisiä myllypadon rakenteita. Pisin näistä sijoittuu uoman länsirannalle ja on pituudeltaan yli 20 m. Uomassa kiinni olevan päädyn korkeus tässä rakenteessa on hieman alle kaksi metriä. Joen uoma vaikuttaa peratulta rakenteiden kohtaa laajemmalta alueelta. Inventointihavaintojen perusteella rajattu muinaisjäännösalue pitää sisällään mainitut rakenteet ja peratulta vaikuttavan jokiuoman osuuden.
Rakenteiden ikää ei inventoinnin yhteydessä selvitetty karttatarkastelua enempää. Osassa lohkokiviä on näkyvissä rautapultteja, mikä viittaisi 1800-lukuun. Osa rakenteista voi olla silti tätä vanhempia. |
| metsakeskus.1000035452 |
768 |
Lohilahti 1 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
590037.00000000 |
6831819.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035452 |
Puinen hylky sijaitsee Sulkavan Lohilahdella, Ahvenpohjanlahden itäosassa, rannan tuntumassa. Hylky on 30,5 metriä pitkän ja 5,5 metriä leveän tasasaumaisen aluksen, mahdollisesti lotjan, hylky. Se on rautatapitettu ja sen sikokölissä on takiloinnin kolo. Hylystä on jäljellä pohjaosa, tyhjä ranka, eikä hylyllä näy irtainta materiaalia. Hylyn vieressä havaittiin hirsinen ristikkorakenne, jonka keskellä on pystypaalun jäänne. |
| metsakeskus.1000035453 |
768 |
Lohilahti 2 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
590113.00000000 |
6831743.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035453 |
Sulkavan Lohilahdella, Ahvenpohjanlahdessa on rannan tuntumassa hylky, joka ilmoittajan mukaan on mahdollisesti varppaaja. Se sijaitsee rannassa, osittain uuden venelaiturin alla 1-3 metrin syvyydessä.
Hylyn pituus on 18 metriä ja leveys 7 metriä ja sen on tasasaumainen ja karneerattu, laatikkomallinen. Toisella kyljellä on säilynyt ainakin 6 ulkolaudoituskertaa, toisella kyljellä vähemmän. Toinen, syvemmällä oleva pää on hieman irti pohjasta ja pohjaosa on säilynyt hyvin. Hylyn sisäosa on täynnä pientä puusilppua. Hylyn vieressä on kiviä täynnä olevan hirsiarkun jäänteitä sekä paljon muuta irrallista puumateriaalia. |
| metsakeskus.1000035455 |
768 |
Lohilahti 3 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
590120.00000000 |
6831758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035455 |
Lohilahti 3 hylky sijaitsee aivan Lohilahti 2- hylyn läheisyydessä, Ahvenpohjanlahden etelärannan tuntumassa on 1-2 metrin syvyydessä.
Hylky on todennäköisesti hajonneen tasasaumaisen lotjan pohjaosa. Sen havaittava pituus on noin 20 metriä ja leveys 5 metriä. Hylyn toinen pääty nousee loivasti rantaa kohden. Syvemmällä oleva kylki on säilynyt muutamaa lautakertaa korkeammalle. Hylyn sisäpuolella on isoja irtokiviä, pulloja ja puusilppua. Sen ympärillä myös paljon irtainta puutavaraa ja puusilppua sekä betonipainoin pohjaan upotettu putki. |
| metsakeskus.1000035457 |
146 |
Larinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
694785.00000000 |
6998037.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035457 |
Saaren leiripaikan hiekalta, itä- ja länsirannoilta. |
| metsakeskus.1000035458 |
402 |
Leipämäki |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
522872.00000000 |
7009341.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035458 |
Leipämäki-nimisen kukkulan laella on havaittu mm useita kivijalkoja ja kaksi kaivoa.
Kohde on tarkastamaton. |
| metsakeskus.1000035459 |
710 |
Lunkbölefjärden 1 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
283376.00000000 |
6664026.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035459 |
Hylky sijaitseen Lunkbölefjärdenissä, Brackensuddenin pohjoispuolla, noin 40 metrin päässä rannasta. Hylky on ilmoittajan mukaan mahdollisesti vuonna 1862 rakennetun kaljaasin Simonin hylky. Kaljaasin laivurina on toiminut Severin Sjödahl ja siinä on ollut viisi henkinen miehistä. Kaljaasin kotipaikka on ollut Tenhola.
Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000035460 |
710 |
Lunkbölefjärden 2 |
10001 |
12017 |
13000 |
11006 |
27000 |
283405.00000000 |
6664070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035460 |
Hylky sijaitsee Lunkbölefjärdenissä, Brackensuddenin pohjoispuolella. Paikalla on ilmoittajan mukaan aluksen hylky, josta ei kuitenkaan ole tarkempia tietoja.
Kohteen lounaispuolella sijaitsee Lunkbölefjärden 1 niminen hylky. Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000035461 |
475 |
Gråsälsstenarna |
10001 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
191266.00000000 |
6993929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035461 |
Paikalla on ilmoittajan mukaan hylky, joka on noin kolmen metrin syvyydessä. Hylystä ei ole tarkempia tietoja.
Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000035462 |
475 |
Brus |
10001 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
187236.00000000 |
7001919.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035462 |
Paikalla on ilmoittajan mukaan hylky, joka on noin kolmen metrin syvyydessä. Hylystä ei ole tarkempia tietoja.
Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000035463 |
475 |
Lillsanden |
10001 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
188888.00000000 |
7010474.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035463 |
Paikalla on ilmoittajan mukaan hylky, joka on noin kolmen metrin syvyydessä. Hylystä ei ole tarkempia tietoja.
Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000035464 |
857 |
Iso-Kankainen |
10001 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
573012.00000000 |
6972238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035464 |
Iso-Kankaisessa on Kankaisensaaren pohjoispuolella olevassa salmessa puuliisteistä ja paaluista rakennetun kalastulaittteen jäännökset. Nähtävillä on liisteistä rakennettuja nieluja ja sumppuja.
Järveä on laskettu 1900-luvun puolivälissä, jonka jälkeen kalastuslaitteen osat ovat olleet osin näkyvillä vedenpinnan yläpuolella. Nykyisin veden syvyys paikalla vaihtelee 10-40 cm välillä. Matalikossa, jossa kalastulaite on, on syvä mutakerros, joka osin peittää kalastulaitteen osia.
Paikallisilla on ollut tieto kalastuslaitteen olemassaolosta, mutta perimätieto ei kerro ketkä sillä olisivat kalastaneet.
Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000035467 |
734 |
Melkkilä 3 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
284927.00000000 |
6678428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035467 |
Kohde sijaitsee reheväkasvuisella, havupuita ja nuorta lehtipuuta kasvavalla mäellä, lähinnä sen itäpään niemekkeellä 20 m korkeuskäyrän tuntumassa. Juottimenoja kulkee mäen pohjois- ja itäpuolitse. Mäellä useita nuorempia umpeen kasvaneita mahdollisia hiekanottokuoppia. Samalla parin kilometrin mittaisella harjumuodostumalla on useita rautakautisia kohteita.
Paikalta omn metallinetsinnässä on kesällä 2019 löytynyt laakean kiven alta pieni rannerengas. Löytäjän havaintojen mukaan löytöpaikalla on kiveystä. Läheltä putkikirves kolmen isohkon kiven alta sekä muita löytöjä. Löytöjä on metallinetsinnässä nostettu liikaa muinaismuistolaista piittaamatta ja kiinteä muinaisjäännös on kärsinyt vahinkoa. |
| metsakeskus.1000035472 |
288 |
Huderbacken |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
312264.00000000 |
7068180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035472 |
Metallinetsinnässä on kesällä 2019 löytynyt muutaman metrin päässä toisistaan noin 15 cm syvyydestä pieni keskiharjallinen putkikeihäänkärki (varhaisrautakautinen tai historiallinen?) ja pienen silmäkirveen katkelma (alakohde). Löytäjän mukaan paikalla sijaitsee vallien reunustama kuoppa. Diar. KM 42087.
Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035472 |
288 |
Huderbacken |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
312264.00000000 |
7068180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035472 |
Metallinetsinnässä on kesällä 2019 löytynyt muutaman metrin päässä toisistaan noin 15 cm syvyydestä pieni keskiharjallinen putkikeihäänkärki (varhaisrautakautinen tai historiallinen?) ja pienen silmäkirveen katkelma (alakohde). Löytäjän mukaan paikalla sijaitsee vallien reunustama kuoppa. Diar. KM 42087.
Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035474 |
91 |
Tukikohta V:este3 (Myllypuro) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393668.00000000 |
6677330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035474 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikaisen piikkilankaesteen jäännös, joka sijaitsee Myllypuron liikuntapuistossa, Mustapuron itäpuolella, Aiturinpolun ja Myllytontunpolun välisessä maastossa. Paikalla sijaitsevassa kosteikossa kasvaa paikoin erittäin tiheää puustoa ja pensaikkoa.
Piikkilankaesteen suojavallia oli säilynyt 72 metriä. Osa esteestä on tuhoutunut metroradan ja Kehä I:n rakennustöissä. Osa esteestä on tuhoutunut metroradan ja Kehä I:n rakennustöissä. Suurin osa esteestä on sijainnut Kehä I:n pohjoispuolella, mutta siellä siitä ei ole säilynyt jälkiä maastossa.
Valli kääntyy säilyneen osansa keskikohdassa noin 60 astetta. Vallin länsireuna loivenee ympäröivään maastoon mutta sen idän puoleinen sisäreuna on jyrkkä ja 0,8–1,0 metriä korkea. Vallin leveys on noin 4 metriä. Vallin itäpuolella olevassa kaivannossa on havaittavissa ainakin 15 puista esteen tolppaa. Pystyssä seisovista tolpista on maanpinnalla näkyvissä niiden yläosaa noin 20 cm. Tarkastuksen yhteydessä nostettiin yksi tolppa kosteasta maasta ylös, jolloin sen alaosa todettiin kirveellä teroitetuksi. Tolppa palautettiin alkuperäiseen paikkaansa. Tolppien halkaisijat ovat 15–20 cm. |
| metsakeskus.1000035476 |
922 |
Pajuntakusta |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035476 |
Pajuntakustan kalmisto sijaitsee Vesilahden Laukon kartanon mailla, Pajuntakusta-nimisen pellon länsilaidalla, pelto-ojan ja Vesilahdentien väliin jäävällä metsäalueella, noin 1,4 km länsilounaaseen kartanon päärakennuksesta.
Paikalta on tehty useita metallietsinnässä viikinkiajan ja ristiretkiajan vaihteeseen ajoittuvia löytöjä: mm. keihäänkärki, tappara, ketjunkannattaja sekä mahdollinen miekan väistimen katkelma.
Vuoden 2019 koekaivauksessa paikalta löydettiin useita viikinkiaikaisia pronssikoruja mm. neljä pyöreää kupurasolkea, kaksi keihäänkärkeä, kirves, viikate, sulaneita lasimassahelmiä, palanutta luuta ja rautakautista keramiikkaa. Kalmiston keskellä on huomiota herättävä maakivi, jonka ympärillä on mahdollisesti matala maansekainen röykkiö tai valli. Toinen mahdollinen röykkiö sijaitsee tästä pari metriä länteen. Suurin osa löydöistä on kuitenkin saatu talteen röykkiöiden ulkopuolelta. Kalmistoalueen tarkka laajuus on yhä selvittämättä. |
| metsakeskus.1000035476 |
922 |
Pajuntakusta |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035476 |
Pajuntakustan kalmisto sijaitsee Vesilahden Laukon kartanon mailla, Pajuntakusta-nimisen pellon länsilaidalla, pelto-ojan ja Vesilahdentien väliin jäävällä metsäalueella, noin 1,4 km länsilounaaseen kartanon päärakennuksesta.
Paikalta on tehty useita metallietsinnässä viikinkiajan ja ristiretkiajan vaihteeseen ajoittuvia löytöjä: mm. keihäänkärki, tappara, ketjunkannattaja sekä mahdollinen miekan väistimen katkelma.
Vuoden 2019 koekaivauksessa paikalta löydettiin useita viikinkiaikaisia pronssikoruja mm. neljä pyöreää kupurasolkea, kaksi keihäänkärkeä, kirves, viikate, sulaneita lasimassahelmiä, palanutta luuta ja rautakautista keramiikkaa. Kalmiston keskellä on huomiota herättävä maakivi, jonka ympärillä on mahdollisesti matala maansekainen röykkiö tai valli. Toinen mahdollinen röykkiö sijaitsee tästä pari metriä länteen. Suurin osa löydöistä on kuitenkin saatu talteen röykkiöiden ulkopuolelta. Kalmistoalueen tarkka laajuus on yhä selvittämättä. |
| metsakeskus.1000035478 |
832 |
Raatosuo |
10001 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
541243.00000000 |
7291406.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035478 |
Kesällä 2019 on metallinetsinnässä löydetty Raatosuon itäpuoliselta rinteeltä koveli (koverruspuukko) ja kuparipellin pala. Löydöt sijaitsivat lähekkäin noin 10 cm syvyydessä (diar. KM 42091).
Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035478 |
832 |
Raatosuo |
10001 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
541243.00000000 |
7291406.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035478 |
Kesällä 2019 on metallinetsinnässä löydetty Raatosuon itäpuoliselta rinteeltä koveli (koverruspuukko) ja kuparipellin pala. Löydöt sijaitsivat lähekkäin noin 10 cm syvyydessä (diar. KM 42091).
Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035480 |
759 |
Puutie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
368427.00000000 |
6976931.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035480 |
Kortejärven ja Limajärven välisellä noin 3 km leveällä kannaksella ollut puusta valmistettu sahapuiden vetämiseen tarkoitettu hevosvetoinen ”rautatie”, joka oli pietarsaarelaisen Malmin kauppahuoneen käytössä vuosina 1871-1884. Poikkeuksellinen ”Puutie" liittyi uittoreittiin, jota pitkin kuljetettiin puita Tukkiniemen sahalle Pietarsaareen. Etelä-Pohjanmaan uittoperinteeseen liittyvä Puutie erottuu edelleen melko selkeästi maastossa suorana polkumaisena linjana varsinkin Limajärven puoleisessa päässä. Limajärven rannassa sijaitsi aikanaan Valkaman torppa, jonka pihassa oli ajomiesten kämppä sekä korjauspaja puuvaunuille. Nykyisin paikalla on 1900-luvun alkuvuosikymmeninä valmistunut kesäasuntona toimiva asuinrakennus.
Pietarsaarelainen Malmin kauppahuone perusti vuonna 1860 Tukkiniemen sahan, johon puutavaraa ajettiin talvisin muun muassa Karstulan Pääjärven suunnalta. Kuljetuskustannukset nousivat kuitenkin niin korkeiksi, että suunnitelmiin nousi käyttää vastavirtaan virranneita vesireittejä. Ongelmaksi muodostuivat kuitenkin uittokelvottomat koskipaikat. Vuonna 1870 päädyttiin lopulta erikoislaatuiseen ratkaisuun ja rakennettiin Kortejärven ja Limajärven väliselle kolmen kilometrin kannakselle puinen rautatie.
"Puutie" valmistui Otto August Malmin toimiessa kauppahuoneen johdossa vuonna 1871. Sen rakenne vastasi käytännössä rautatietä ja rata oli pengerretty. Ratapölkyt olivat noin metrin etäisyydellä toisistaan. Pölkkyihin kiinnitettiin honkapuista veistetyt kiskot suurilla takorautanauloilla. Raiteiden leveys vastasi lähes nykyaikaista rautateiden leveyttä. Kiskojen väli oli peitetty hiekalla helpottamaan hevosten liikkumista. Hevosten vetämät noin kuuden metrin pituiset ja kaksiakseliset vaunut olivat kokonaan puisia.
Puutien ansiosta tukkeja ei tarvinnut enää seisottaa yli kahta vuotta kaatosijoillaan. Tukit vedettiin aluksi ns. ”rapakanavaa” pitkin raideparin viereen, mistä ne lastattiin neljään vaunuun. Vaunut vedettiin kiskoja pitkin Limajärven rannalle Valkaman talon rantaan, missä vaunut purettiin veteen. Kortejärvellä odottivat toiset neljä vaunua odottamassa. Tämän jälkeen puut uitettiin vastavirtaan Punsajärveen ja edelleen Hankakosken kautta Hankajärven Jokapaikan lahteen, missä puut nostettiin maalle ja kuljetettiin Kuninkaanjoelle edelleen kuljetettavaksi Tukkisaaren sahalle. Käytössä oli 12 vaunua, joista neljää lastattiin, neljää purettiin Limajärvellä ja neljä odotti lastausvuoroaan Kortejärven toisella rataosuudella. Työtä tehtiin seitsemästä iltakuuteen ja sulan kauden aikana myös yövuorossa.
Valkaman talolla puutien päässä oli uloslämpiävä pieni kämppä, ”Paapeli”, ajomiehille sekä korjauspaja vaunuille. Puutie oli käytössä aina vuoteen 1884 saakka. Lakkauttamisen eräänä syynä oli vuonna 1873 Kotkaan perustettu Gutzeitin saha, joka ulotti lonkeronsa vuosikymmenen aikana myös Malmin kauppahuoneen alueelle. Lisäksi hidas vastavirtauitto ei kyennyt kilpailemaan myötävirtareittien kanssa. |
| metsakeskus.1000035482 |
740 |
Palaneenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
630961.00000000 |
6848331.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035482 |
Tervahauta |
| metsakeskus.1000035485 |
848 |
Värtsilä Piilovaara |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
686926.00000000 |
6904198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035485 |
Metallinetsinnässä on löytynyt Piilovaaran laelta 20 - 30 cm syvyydestä rautaesineitä ja rautakuonaa (ks. alakohteet; diar. KM 42102). Maastossa on runsaasti myös sota-ajan kranaatinsirpaleita. Löytäjän mukaan kansanperinne tuntee Piilovaaran piilo- ja puolustautumispaikkana.
Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035486 |
848 |
Piilovaara |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
675035.00000000 |
6901239.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035486 |
Metallinetsinnässä on Piilovaaran laelta löytynyt 20 - 30 cm syvyydestä väkänuolenkärki ja kaksi veistä (ks. alakohteet, diar. KM 42103).
Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035486 |
848 |
Piilovaara |
10002 |
12011 |
13000 |
11033 |
27000 |
675035.00000000 |
6901239.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035486 |
Metallinetsinnässä on Piilovaaran laelta löytynyt 20 - 30 cm syvyydestä väkänuolenkärki ja kaksi veistä (ks. alakohteet, diar. KM 42103).
Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035488 |
305 |
Pyhäniemi S-ranta |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27019 |
605813.00000000 |
7315826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035488 |
Metallinetsinnässä on vuonna 2019 löytynyt Pitkälahden rannan läheltä 30 cm syvyydestä iso pitkähamarainen ja suoraselkäinen kirves, ajoitus ristiretkiaika/keskiaika? Diar. KM 42105.
Tarkastettaessa kirveen löytöpaikkaa vuonna 2021 todettiin alueella yksittäinen rannansuuntainen asumuspainanne, jonka ala on noin 4 x 6 metriä ja syvyys noin 40 cm. Hieman alavammalla rannanpuoleisella (lounaisella) sivulla on vallia. Painanteen pohjalla on likamaata ja palanutta kiveä. Painanteen etäisyys nykyisestä rannasta on noin 45 metriä. Painanne sijoittuu maastollisesti kohti järveä avautuvan lahtimaisen alavan kohdan yläpuolisen kankaan reunalle. Painanteelle mitattu sijainti on noin 10 metriä koilliseen kirveelle ilmoitetusta löytöpaikasta, kokonaan ei voida sulkea pois painanteen ja löydön liittymistä toisiinsa tai jopa löydön löytymistä painanteesta. Painanne on ulkoisesti kivikautistyyppinen.
Painanteesta noin 45 metriä koilliseen havaittiin halkaisijaltaan noin kaksi metrinen maakuoppa, jonka ympärillä oli heikko valli. |
| metsakeskus.1000035488 |
305 |
Pyhäniemi S-ranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11033 |
27019 |
605813.00000000 |
7315826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035488 |
Metallinetsinnässä on vuonna 2019 löytynyt Pitkälahden rannan läheltä 30 cm syvyydestä iso pitkähamarainen ja suoraselkäinen kirves, ajoitus ristiretkiaika/keskiaika? Diar. KM 42105.
Tarkastettaessa kirveen löytöpaikkaa vuonna 2021 todettiin alueella yksittäinen rannansuuntainen asumuspainanne, jonka ala on noin 4 x 6 metriä ja syvyys noin 40 cm. Hieman alavammalla rannanpuoleisella (lounaisella) sivulla on vallia. Painanteen pohjalla on likamaata ja palanutta kiveä. Painanteen etäisyys nykyisestä rannasta on noin 45 metriä. Painanne sijoittuu maastollisesti kohti järveä avautuvan lahtimaisen alavan kohdan yläpuolisen kankaan reunalle. Painanteelle mitattu sijainti on noin 10 metriä koilliseen kirveelle ilmoitetusta löytöpaikasta, kokonaan ei voida sulkea pois painanteen ja löydön liittymistä toisiinsa tai jopa löydön löytymistä painanteesta. Painanne on ulkoisesti kivikautistyyppinen.
Painanteesta noin 45 metriä koilliseen havaittiin halkaisijaltaan noin kaksi metrinen maakuoppa, jonka ympärillä oli heikko valli. |
| metsakeskus.1000035488 |
305 |
Pyhäniemi S-ranta |
10002 |
12009 |
13094 |
11033 |
27019 |
605813.00000000 |
7315826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035488 |
Metallinetsinnässä on vuonna 2019 löytynyt Pitkälahden rannan läheltä 30 cm syvyydestä iso pitkähamarainen ja suoraselkäinen kirves, ajoitus ristiretkiaika/keskiaika? Diar. KM 42105.
Tarkastettaessa kirveen löytöpaikkaa vuonna 2021 todettiin alueella yksittäinen rannansuuntainen asumuspainanne, jonka ala on noin 4 x 6 metriä ja syvyys noin 40 cm. Hieman alavammalla rannanpuoleisella (lounaisella) sivulla on vallia. Painanteen pohjalla on likamaata ja palanutta kiveä. Painanteen etäisyys nykyisestä rannasta on noin 45 metriä. Painanne sijoittuu maastollisesti kohti järveä avautuvan lahtimaisen alavan kohdan yläpuolisen kankaan reunalle. Painanteelle mitattu sijainti on noin 10 metriä koilliseen kirveelle ilmoitetusta löytöpaikasta, kokonaan ei voida sulkea pois painanteen ja löydön liittymistä toisiinsa tai jopa löydön löytymistä painanteesta. Painanne on ulkoisesti kivikautistyyppinen.
Painanteesta noin 45 metriä koilliseen havaittiin halkaisijaltaan noin kaksi metrinen maakuoppa, jonka ympärillä oli heikko valli. |
| metsakeskus.1000035488 |
305 |
Pyhäniemi S-ranta |
10002 |
12008 |
13000 |
11010 |
27000 |
605813.00000000 |
7315826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035488 |
Metallinetsinnässä on vuonna 2019 löytynyt Pitkälahden rannan läheltä 30 cm syvyydestä iso pitkähamarainen ja suoraselkäinen kirves, ajoitus ristiretkiaika/keskiaika? Diar. KM 42105.
Tarkastettaessa kirveen löytöpaikkaa vuonna 2021 todettiin alueella yksittäinen rannansuuntainen asumuspainanne, jonka ala on noin 4 x 6 metriä ja syvyys noin 40 cm. Hieman alavammalla rannanpuoleisella (lounaisella) sivulla on vallia. Painanteen pohjalla on likamaata ja palanutta kiveä. Painanteen etäisyys nykyisestä rannasta on noin 45 metriä. Painanne sijoittuu maastollisesti kohti järveä avautuvan lahtimaisen alavan kohdan yläpuolisen kankaan reunalle. Painanteelle mitattu sijainti on noin 10 metriä koilliseen kirveelle ilmoitetusta löytöpaikasta, kokonaan ei voida sulkea pois painanteen ja löydön liittymistä toisiinsa tai jopa löydön löytymistä painanteesta. Painanne on ulkoisesti kivikautistyyppinen.
Painanteesta noin 45 metriä koilliseen havaittiin halkaisijaltaan noin kaksi metrinen maakuoppa, jonka ympärillä oli heikko valli. |
| metsakeskus.1000035488 |
305 |
Pyhäniemi S-ranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11010 |
27000 |
605813.00000000 |
7315826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035488 |
Metallinetsinnässä on vuonna 2019 löytynyt Pitkälahden rannan läheltä 30 cm syvyydestä iso pitkähamarainen ja suoraselkäinen kirves, ajoitus ristiretkiaika/keskiaika? Diar. KM 42105.
Tarkastettaessa kirveen löytöpaikkaa vuonna 2021 todettiin alueella yksittäinen rannansuuntainen asumuspainanne, jonka ala on noin 4 x 6 metriä ja syvyys noin 40 cm. Hieman alavammalla rannanpuoleisella (lounaisella) sivulla on vallia. Painanteen pohjalla on likamaata ja palanutta kiveä. Painanteen etäisyys nykyisestä rannasta on noin 45 metriä. Painanne sijoittuu maastollisesti kohti järveä avautuvan lahtimaisen alavan kohdan yläpuolisen kankaan reunalle. Painanteelle mitattu sijainti on noin 10 metriä koilliseen kirveelle ilmoitetusta löytöpaikasta, kokonaan ei voida sulkea pois painanteen ja löydön liittymistä toisiinsa tai jopa löydön löytymistä painanteesta. Painanne on ulkoisesti kivikautistyyppinen.
Painanteesta noin 45 metriä koilliseen havaittiin halkaisijaltaan noin kaksi metrinen maakuoppa, jonka ympärillä oli heikko valli. |
| metsakeskus.1000035488 |
305 |
Pyhäniemi S-ranta |
10002 |
12009 |
13094 |
11010 |
27000 |
605813.00000000 |
7315826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035488 |
Metallinetsinnässä on vuonna 2019 löytynyt Pitkälahden rannan läheltä 30 cm syvyydestä iso pitkähamarainen ja suoraselkäinen kirves, ajoitus ristiretkiaika/keskiaika? Diar. KM 42105.
Tarkastettaessa kirveen löytöpaikkaa vuonna 2021 todettiin alueella yksittäinen rannansuuntainen asumuspainanne, jonka ala on noin 4 x 6 metriä ja syvyys noin 40 cm. Hieman alavammalla rannanpuoleisella (lounaisella) sivulla on vallia. Painanteen pohjalla on likamaata ja palanutta kiveä. Painanteen etäisyys nykyisestä rannasta on noin 45 metriä. Painanne sijoittuu maastollisesti kohti järveä avautuvan lahtimaisen alavan kohdan yläpuolisen kankaan reunalle. Painanteelle mitattu sijainti on noin 10 metriä koilliseen kirveelle ilmoitetusta löytöpaikasta, kokonaan ei voida sulkea pois painanteen ja löydön liittymistä toisiinsa tai jopa löydön löytymistä painanteesta. Painanne on ulkoisesti kivikautistyyppinen.
Painanteesta noin 45 metriä koilliseen havaittiin halkaisijaltaan noin kaksi metrinen maakuoppa, jonka ympärillä oli heikko valli. |
| metsakeskus.1000035488 |
305 |
Pyhäniemi S-ranta |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
605813.00000000 |
7315826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035488 |
Metallinetsinnässä on vuonna 2019 löytynyt Pitkälahden rannan läheltä 30 cm syvyydestä iso pitkähamarainen ja suoraselkäinen kirves, ajoitus ristiretkiaika/keskiaika? Diar. KM 42105.
Tarkastettaessa kirveen löytöpaikkaa vuonna 2021 todettiin alueella yksittäinen rannansuuntainen asumuspainanne, jonka ala on noin 4 x 6 metriä ja syvyys noin 40 cm. Hieman alavammalla rannanpuoleisella (lounaisella) sivulla on vallia. Painanteen pohjalla on likamaata ja palanutta kiveä. Painanteen etäisyys nykyisestä rannasta on noin 45 metriä. Painanne sijoittuu maastollisesti kohti järveä avautuvan lahtimaisen alavan kohdan yläpuolisen kankaan reunalle. Painanteelle mitattu sijainti on noin 10 metriä koilliseen kirveelle ilmoitetusta löytöpaikasta, kokonaan ei voida sulkea pois painanteen ja löydön liittymistä toisiinsa tai jopa löydön löytymistä painanteesta. Painanne on ulkoisesti kivikautistyyppinen.
Painanteesta noin 45 metriä koilliseen havaittiin halkaisijaltaan noin kaksi metrinen maakuoppa, jonka ympärillä oli heikko valli. |
| metsakeskus.1000035488 |
305 |
Pyhäniemi S-ranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
605813.00000000 |
7315826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035488 |
Metallinetsinnässä on vuonna 2019 löytynyt Pitkälahden rannan läheltä 30 cm syvyydestä iso pitkähamarainen ja suoraselkäinen kirves, ajoitus ristiretkiaika/keskiaika? Diar. KM 42105.
Tarkastettaessa kirveen löytöpaikkaa vuonna 2021 todettiin alueella yksittäinen rannansuuntainen asumuspainanne, jonka ala on noin 4 x 6 metriä ja syvyys noin 40 cm. Hieman alavammalla rannanpuoleisella (lounaisella) sivulla on vallia. Painanteen pohjalla on likamaata ja palanutta kiveä. Painanteen etäisyys nykyisestä rannasta on noin 45 metriä. Painanne sijoittuu maastollisesti kohti järveä avautuvan lahtimaisen alavan kohdan yläpuolisen kankaan reunalle. Painanteelle mitattu sijainti on noin 10 metriä koilliseen kirveelle ilmoitetusta löytöpaikasta, kokonaan ei voida sulkea pois painanteen ja löydön liittymistä toisiinsa tai jopa löydön löytymistä painanteesta. Painanne on ulkoisesti kivikautistyyppinen.
Painanteesta noin 45 metriä koilliseen havaittiin halkaisijaltaan noin kaksi metrinen maakuoppa, jonka ympärillä oli heikko valli. |
| metsakeskus.1000035488 |
305 |
Pyhäniemi S-ranta |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
605813.00000000 |
7315826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035488 |
Metallinetsinnässä on vuonna 2019 löytynyt Pitkälahden rannan läheltä 30 cm syvyydestä iso pitkähamarainen ja suoraselkäinen kirves, ajoitus ristiretkiaika/keskiaika? Diar. KM 42105.
Tarkastettaessa kirveen löytöpaikkaa vuonna 2021 todettiin alueella yksittäinen rannansuuntainen asumuspainanne, jonka ala on noin 4 x 6 metriä ja syvyys noin 40 cm. Hieman alavammalla rannanpuoleisella (lounaisella) sivulla on vallia. Painanteen pohjalla on likamaata ja palanutta kiveä. Painanteen etäisyys nykyisestä rannasta on noin 45 metriä. Painanne sijoittuu maastollisesti kohti järveä avautuvan lahtimaisen alavan kohdan yläpuolisen kankaan reunalle. Painanteelle mitattu sijainti on noin 10 metriä koilliseen kirveelle ilmoitetusta löytöpaikasta, kokonaan ei voida sulkea pois painanteen ja löydön liittymistä toisiinsa tai jopa löydön löytymistä painanteesta. Painanne on ulkoisesti kivikautistyyppinen.
Painanteesta noin 45 metriä koilliseen havaittiin halkaisijaltaan noin kaksi metrinen maakuoppa, jonka ympärillä oli heikko valli. |
| metsakeskus.1000035490 |
82 |
Soukonlahti 3 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
354614.00000000 |
6780235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035490 |
Metallinetsinnässä löytynyt 2019 noin 20 cm syvyydestä rautainen rullapäinen hevosenkenkäsolki. Paikka on Vanajaveden rantaa reunustavan itä-länsi suuntaisen kohouman itäpäässä. Eteläpuolelta toinen löytö, keskiajalta 1600-luvulle ajoittuva solki. Diar. KM 42107. Vuonna 2020 löytyi viskari (Ilppari ILM 17523, KM 45991).
Löytäjä ilmoitti paikalta soikeita kuoppia kahdessa rivissä. Tarkastuksessa 2022 kuopat tulkittiin kaskiviljelyyn liittyviksi nauriskuopiksi. Pitkänomaisia kuoppia on kahdeksan kappaletta kahdessa ryhmässä noin 20x30 metrin alalla. Kuoppien pituudet vaihtelevat 3-7, leveydet 1-2 ja syvyydet 0,3-0,8 metrin välillä. Kairanäytteissä osasta paljastui tummaa nokista likamaata.
Kohtuullisen loivapiirteisen ulkomuotonsa puolesta kuopat ajoittuvat vähintään muutaman sadan vuoden ikäiseksi. Noin 40 m kuopista länteen havaittiin suurehkoista kivistä kasattu kaskiröykkiö, laajuus 3x2 m ja korkeus 70 cm. Alueella ei tehty tarkempaa kartoitusta. |
| metsakeskus.1000035490 |
82 |
Soukonlahti 3 |
10002 |
12016 |
13166 |
11033 |
27000 |
354614.00000000 |
6780235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035490 |
Metallinetsinnässä löytynyt 2019 noin 20 cm syvyydestä rautainen rullapäinen hevosenkenkäsolki. Paikka on Vanajaveden rantaa reunustavan itä-länsi suuntaisen kohouman itäpäässä. Eteläpuolelta toinen löytö, keskiajalta 1600-luvulle ajoittuva solki. Diar. KM 42107. Vuonna 2020 löytyi viskari (Ilppari ILM 17523, KM 45991).
Löytäjä ilmoitti paikalta soikeita kuoppia kahdessa rivissä. Tarkastuksessa 2022 kuopat tulkittiin kaskiviljelyyn liittyviksi nauriskuopiksi. Pitkänomaisia kuoppia on kahdeksan kappaletta kahdessa ryhmässä noin 20x30 metrin alalla. Kuoppien pituudet vaihtelevat 3-7, leveydet 1-2 ja syvyydet 0,3-0,8 metrin välillä. Kairanäytteissä osasta paljastui tummaa nokista likamaata.
Kohtuullisen loivapiirteisen ulkomuotonsa puolesta kuopat ajoittuvat vähintään muutaman sadan vuoden ikäiseksi. Noin 40 m kuopista länteen havaittiin suurehkoista kivistä kasattu kaskiröykkiö, laajuus 3x2 m ja korkeus 70 cm. Alueella ei tehty tarkempaa kartoitusta. |
| metsakeskus.1000035490 |
82 |
Soukonlahti 3 |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
354614.00000000 |
6780235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035490 |
Metallinetsinnässä löytynyt 2019 noin 20 cm syvyydestä rautainen rullapäinen hevosenkenkäsolki. Paikka on Vanajaveden rantaa reunustavan itä-länsi suuntaisen kohouman itäpäässä. Eteläpuolelta toinen löytö, keskiajalta 1600-luvulle ajoittuva solki. Diar. KM 42107. Vuonna 2020 löytyi viskari (Ilppari ILM 17523, KM 45991).
Löytäjä ilmoitti paikalta soikeita kuoppia kahdessa rivissä. Tarkastuksessa 2022 kuopat tulkittiin kaskiviljelyyn liittyviksi nauriskuopiksi. Pitkänomaisia kuoppia on kahdeksan kappaletta kahdessa ryhmässä noin 20x30 metrin alalla. Kuoppien pituudet vaihtelevat 3-7, leveydet 1-2 ja syvyydet 0,3-0,8 metrin välillä. Kairanäytteissä osasta paljastui tummaa nokista likamaata.
Kohtuullisen loivapiirteisen ulkomuotonsa puolesta kuopat ajoittuvat vähintään muutaman sadan vuoden ikäiseksi. Noin 40 m kuopista länteen havaittiin suurehkoista kivistä kasattu kaskiröykkiö, laajuus 3x2 m ja korkeus 70 cm. Alueella ei tehty tarkempaa kartoitusta. |
| metsakeskus.1000035490 |
82 |
Soukonlahti 3 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
354614.00000000 |
6780235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035490 |
Metallinetsinnässä löytynyt 2019 noin 20 cm syvyydestä rautainen rullapäinen hevosenkenkäsolki. Paikka on Vanajaveden rantaa reunustavan itä-länsi suuntaisen kohouman itäpäässä. Eteläpuolelta toinen löytö, keskiajalta 1600-luvulle ajoittuva solki. Diar. KM 42107. Vuonna 2020 löytyi viskari (Ilppari ILM 17523, KM 45991).
Löytäjä ilmoitti paikalta soikeita kuoppia kahdessa rivissä. Tarkastuksessa 2022 kuopat tulkittiin kaskiviljelyyn liittyviksi nauriskuopiksi. Pitkänomaisia kuoppia on kahdeksan kappaletta kahdessa ryhmässä noin 20x30 metrin alalla. Kuoppien pituudet vaihtelevat 3-7, leveydet 1-2 ja syvyydet 0,3-0,8 metrin välillä. Kairanäytteissä osasta paljastui tummaa nokista likamaata.
Kohtuullisen loivapiirteisen ulkomuotonsa puolesta kuopat ajoittuvat vähintään muutaman sadan vuoden ikäiseksi. Noin 40 m kuopista länteen havaittiin suurehkoista kivistä kasattu kaskiröykkiö, laajuus 3x2 m ja korkeus 70 cm. Alueella ei tehty tarkempaa kartoitusta. |
| metsakeskus.1000035494 |
272 |
Vionoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
352413.00000000 |
7061059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035494 |
Museoalueella sijaitsee tervahauta, jota on käytetty orgaanisen jätteen sijoituspaikkana. Tervahaudan valli ja halssi erottuvat selkeästi. Tervahaudan halkaisija on noin 11 metriä. |
| metsakeskus.1000035495 |
108 |
Kärmekallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035495 |
Metallinetsinharrastajan ilmoittama ja rikotuksi kiviröykkiöksi tulkitsema kohde.
Museoverkko, ILMOITUS- JA PALAUTEPALVELU: ILM11067: Kiviröykkiö kallion laella; kajottu joskus menneisyydessä, selkeästi nähtävä kuoppa keskellä, mutta kivet silti sammaloituneita ja jäkälöityneitä.
Tarkastus 2021: Kallioisen mäen päällä on valtava kiviröykkiö (n. 8x10 m, korkeus 0,5-1m), joka on koottu 10-15 cm halkaisijaltaan olevista pyöreähköistä kivistä. Suuren röykkiön laidoilla on ainakin kaksi melko matalaa sivuröykkiötä. Alueella on myös luonnollista kivikkoa, joka näyttää koostuvan samankokoisista kivistä kuin röykkiö. Kivirakenteen korkeinta kohtaa on kaivettu kuopalle, mutta paljastunut rakenne ei vaikuttanut mitenkään säännölliseltä. Röykkiöön reunaan tehdyissä koepistoissa ei havaittu kulttuurimaata tai löytöjä. |
| metsakeskus.1000035496 |
834 |
Mustialanlammi 3 |
10001 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
324091.00000000 |
6746413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035496 |
Metallinetsinnässä on toukokuussa 2019 löytynyt viikinkiaikaisen kaularenkaan katkelma 15 cm syvyydestä hiekkamaasta (diar. KM 42111). Löytäjän mukaan löytöpaikan vierellä on pieni sammaleen peittämä kiveys. Kahden metrin päässä löytöinä myös rautakautista rintaketjua ja sulanutta kupariseosta. Etäämmältä löytönä keskiaikainen panssarinuolenkärki (ks. alakohde). Nämä löydöt diar. KM 42114.
Kohde sijaitsee Mustilanlammin länsirannan tuntumassa, vanhan niemen kärjessä. Paikan luonne ja laajuus selviäisi vain koekaivauksin. |
| metsakeskus.1000035496 |
834 |
Mustialanlammi 3 |
10001 |
12002 |
13000 |
11010 |
27000 |
324091.00000000 |
6746413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035496 |
Metallinetsinnässä on toukokuussa 2019 löytynyt viikinkiaikaisen kaularenkaan katkelma 15 cm syvyydestä hiekkamaasta (diar. KM 42111). Löytäjän mukaan löytöpaikan vierellä on pieni sammaleen peittämä kiveys. Kahden metrin päässä löytöinä myös rautakautista rintaketjua ja sulanutta kupariseosta. Etäämmältä löytönä keskiaikainen panssarinuolenkärki (ks. alakohde). Nämä löydöt diar. KM 42114.
Kohde sijaitsee Mustilanlammin länsirannan tuntumassa, vanhan niemen kärjessä. Paikan luonne ja laajuus selviäisi vain koekaivauksin. |
| metsakeskus.1000035499 |
305 |
Nilojärvi Rajavartiosto 2 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
598310.00000000 |
7319466.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035499 |
2019 "Alueella on yli 50 rakenteen jäännöstä, jotka tulkittiin liittyvän rajavartioaseman toimintaan ja ainakin osin saksalaisten Nilonkankaalla olleeseen jatkosodan ajan asemapaikkaan, mahdollisesti jotkut rakenteet voivat liittyä neuvostojoukkojen toimintaan sodan loppuvaiheessa. Alueella on betonisia rakennusten perustuksia, joista suurimmat ovat n. 20 x 10 m, korsujen jäänteitä, kellarikuoppia sekä pienempiä kuoppia ja poteroita, joista osa on myöhäisempiä. Alueen pohjoisosassa on vierekkäin kaksi isoa betonikellaria, jotka ovat hyväkuntoisia (nro:t 32 ja 33). Joitakin korsu- tai kellarikuoppia on käytetty ihan viime aikoina, yhden kuopan pohjalle on rakennettu mm. pyykinpesukoneen rummusta ”tulisija”. Joissakin kuopissa on myös hylättyä tavaraa, kuten ämpäreitä jne. Alueen koillisosassa on kolme kivistä, kivimurskeesta ja maasta koostuvaa alle 10 m halkaisijaltaan olevaa ja n. 50 cm korkeaa pyöreää kumpua, joissa esiintyy hieman hiiltä, näiden tarkoitus ei selvinnyt, mutta nekin ajoittuvat lähihistoriaan. Rajatun alueen keskivaiheilla on n. 20 m pitkä ja yli 2 m korkea maavalli. Ihan kaikkia, kuten pieniä maakuoppia ei kartoitettu."
Suomen rajavartiostolla on ollut alueella varastoja jo talvisodan syttyessä. Rajavartiosto muutti alueelle 1945 ja toimi alueella vuoden 2010 loppuun. |
| metsakeskus.1000035500 |
790 |
Toijala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035500 |
Toijalan kylä on mahdollisesti peräisin jo varhaiskeskiajalta, vaikka vanhimmat kirjalliset tiedot kylästä ovat 1500-luvulta. Toijalan kylän papistolle maksama vero suoritettiin rukiissa, joten kylä on suhteellisen vanha. Veroluetteloiden mukaan Toijalassa oli 1500-luvulla kaksi taloa. Talojen isäntinä oli vuoden 1546 verokirjassa Niilo Toijanen; Pietari Mesipää/Mesi mainitaan isäntänä vuonna 1558. Vanhin Toijalan kylää kuvaava kartta on peräisin vuodelta 1644. Maakirjakarttaan on merkitty kaksi taloa. Talot ovat todennäköisesti sijainneet Päiväniementien mutkan kohdalla sijaitsevalla mäellä. Kyseinen kohta on edelleen pihamaata.
Vuoden 2019 suoriteussa vesihuoltolinjan kaivuun valvonnassa ei havaittu merkkejä kiinteistä rakenteista. |
| metsakeskus.1000035502 |
494 |
Karjalaisenvaara 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
460407.00000000 |
7183668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035502 |
2015: "Kaksi kivikautista asumuspainannetta: kaakkoisempi noin 10 x 4 m, kaksiosainen, luoteisempi pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 4 m. Painanteisiin tehdyissä koekuopissa (n. 30 x 30 cm) oli havaittavissa parinkymmenen sentin paksuinen pientä luuhippua sisältävä kulttuurikerros. Luunsirut olivat niin pieniä, että niitä ei saatu talletettua.
Painanteiden alue on pienialainen (noin 60 x 30 m) hiekkamuodostuma, joka muodostaa kaakkoon pistävän muinaisen niemekkeen. Tämän kaakkoispuolella on pieni suo, muu ympäristö on kivikkoista moreenimaastoa." |
| metsakeskus.1000035503 |
494 |
Karjalaisenvaara 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
460193.00000000 |
7183517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035503 |
2015: " Valmiiksi raivatun voimajohtolinjan kaakkoislaidasta, kohdasta missä työkone oli rikkonut maanpintaa, havaittiin kvartsi-iskos sekä palaneen luun kappale. Työkone oli rikkonut pintamaan kunttakerroksen sen alla olevaan hiek-kamaahan saakka noin 2 x 2 metrin kokoiselta alueelta. Löytökohtaa puhdistetta-essa paikalta löydettiin toinen kvartsi-iskos, kaksi pientä palaneen luun palaan sekä kvartsiittinen ydin. Kaikki löydöt tulivat noin 3 x 4 m kokoiselta alalta. Paikka sijaitsee laajalla hiekkaisella terassilla, jonka reuna laskee länteen – lounaaseen noin 50 metrin etäisyydeltä havaitulta löytökeskittymältä." |
| metsakeskus.1000035504 |
832 |
Vanhanladonkoski |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
542201.00000000 |
7279822.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035504 |
Yleisöilmoituksen perusteella paikalla on noin 10 metriä pitkä sammalen ja katajan peittämä kivkraunio. Kyseessä mahdollisesti on historiallisen ajan vilejelysraunio. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
Ilmituksen mukaan hieman pohjoisempana olevassa Vanhanmyllynkoskessa ollut mylly olisi 1700-luvulta.
Laseraineistojen perusteella tästä runsaat 200 metriä itäkaakkoon on tervahauta.
Kohteita ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035505 |
445 |
Sundvik |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
227210.00000000 |
6681527.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035505 |
Maakuntamuseolle ilmoitettu pitkänmallinen kivirakennelma, jossa valokuvan mukaan kylmämuurausta. Arkeologi ei ole tarkastanut kohdetta. |
| metsakeskus.1000035506 |
710 |
Västerbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
267177.00000000 |
6658575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035506 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035507 |
710 |
Delningsviken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
269491.00000000 |
6654280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035507 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035508 |
710 |
Norrstrand |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
274015.00000000 |
6655913.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035508 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035509 |
710 |
Bryggarviken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
275679.00000000 |
6654898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035509 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035510 |
710 |
Amiralstorp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
276772.00000000 |
6654436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035510 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035511 |
710 |
Kansjärvmossen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
277199.00000000 |
6654424.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035511 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035512 |
710 |
Rilax torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
279722.00000000 |
6652802.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035512 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035513 |
710 |
Rilax torppa 2 |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
279192.00000000 |
6652932.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035513 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035514 |
710 |
Nyängsviken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
280533.00000000 |
6653630.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035514 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035515 |
710 |
Broängskärret |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
279961.00000000 |
6654032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035515 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035516 |
710 |
Finnholmen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
280434.00000000 |
6654082.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035516 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035518 |
710 |
Sjöbergsträsket |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
279197.00000000 |
6657330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035518 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035519 |
710 |
Revbacka |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
278952.00000000 |
6657544.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035519 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035520 |
710 |
Kvarnängarna |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
281803.00000000 |
6660180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035520 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuininkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035521 |
710 |
Snickarudden |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
283052.00000000 |
6661178.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035521 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035523 |
710 |
Pålackfladan |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
278410.00000000 |
6665623.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035523 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. |
| metsakeskus.1000035524 |
425 |
Konineva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
448093.00000000 |
7162393.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035524 |
2015: "Tervahauta sijaitsee keskellä puustosta ja pensaikosta raivattua voimajohtokäytävää ja erottuu mataluudestaan huolimatta varsin selvästi.
Alle metrin syvyisen tervahaudan halkaisija on noin 9 metriä, vallien paksuus on noin 2 m. Tervahaudan viitisen metriä pitkä halssi osoittaa voimajohtokäytävän suuntaisesti lounaaseen." |
| metsakeskus.1000035525 |
791 |
Kiimamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
442654.00000000 |
7151235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035525 |
2015: "Tervahauta on voimajohtokäytävän kaakkoislaidalla, kokonaishalkaisijaltaan noin 17 m, josta reunavallin osuus on noin 4,5 m. Tervahaudan korkeus on noin 1,4 m. Halssiaukko aukeaa länsilounaaseen. Tervahaudan länsiluoteen puolella, noin 22 metrin etäisyydellä haudasta, sijaitsee tervapirtin kiukaan jäänteet. Romahtaneen kiukaan koko on noin 2 x 2 m korkeuden ollessa alle metrin." |
| metsakeskus.1000035525 |
791 |
Kiimamaa |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
442654.00000000 |
7151235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035525 |
2015: "Tervahauta on voimajohtokäytävän kaakkoislaidalla, kokonaishalkaisijaltaan noin 17 m, josta reunavallin osuus on noin 4,5 m. Tervahaudan korkeus on noin 1,4 m. Halssiaukko aukeaa länsilounaaseen. Tervahaudan länsiluoteen puolella, noin 22 metrin etäisyydellä haudasta, sijaitsee tervapirtin kiukaan jäänteet. Romahtaneen kiukaan koko on noin 2 x 2 m korkeuden ollessa alle metrin." |
| metsakeskus.1000035527 |
710 |
Norråker |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
286678.00000000 |
6663369.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035527 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035528 |
710 |
Bergby torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
286231.00000000 |
6663775.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035528 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035529 |
710 |
Bergby |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
286373.00000000 |
6663847.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035529 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035531 |
710 |
Gretarbynäset |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
290302.00000000 |
6664095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035531 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035532 |
710 |
Lindö |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
289366.00000000 |
6661210.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035532 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035534 |
710 |
Prästgården |
10001 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
293257.00000000 |
6663838.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035534 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035535 |
710 |
Germundby torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
294022.00000000 |
6662643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035535 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035536 |
791 |
Tervaskangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434787.00000000 |
7135026.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035536 |
2015: "Alue on hakkuuaukeaa. Maaperä on kivikoista hiekkamoreenia.
Nykyisestä voimajohtolinjasta viitisen kymmentä metriä länteen löytyi hyvin säilynyt ja edustava tervanpolttoon liittyvä kokonaisuus.
a) Tervahauta, halkaisija noin 16 m, halssi lounaaseen.
b) Hiilikasa, halkaisija noin 5 m, korkeus vajaa 1 m.
c) Uunin jäännös, halkaisija noin 2 m, korkeus 80 cm. Tervapirtin kiuas.
d) Maasta tehty rakennuksen perustus, koko noin 5 x 9 m, pitempi sivu luoteis-kaakko-suuntainen. Kaakkoispää avoin. Perustus on leveydeltään noin 1 m ja korkeudeltaan noin 30 cm. (Lienee jonkinlaisen varastorakennuksen perustus)."´
2022: Alueella ollut laaja avohakkuu hiljattain. Tervahauta jätetty hakkaamatta, mutta muuten koko ympäristö hakattu, äestetty ja laikutettu. Rakennuksen perustus ja kiuas vahingoittuneet. |
| metsakeskus.1000035536 |
791 |
Tervaskangas 1 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
434787.00000000 |
7135026.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035536 |
2015: "Alue on hakkuuaukeaa. Maaperä on kivikoista hiekkamoreenia.
Nykyisestä voimajohtolinjasta viitisen kymmentä metriä länteen löytyi hyvin säilynyt ja edustava tervanpolttoon liittyvä kokonaisuus.
a) Tervahauta, halkaisija noin 16 m, halssi lounaaseen.
b) Hiilikasa, halkaisija noin 5 m, korkeus vajaa 1 m.
c) Uunin jäännös, halkaisija noin 2 m, korkeus 80 cm. Tervapirtin kiuas.
d) Maasta tehty rakennuksen perustus, koko noin 5 x 9 m, pitempi sivu luoteis-kaakko-suuntainen. Kaakkoispää avoin. Perustus on leveydeltään noin 1 m ja korkeudeltaan noin 30 cm. (Lienee jonkinlaisen varastorakennuksen perustus)."´
2022: Alueella ollut laaja avohakkuu hiljattain. Tervahauta jätetty hakkaamatta, mutta muuten koko ympäristö hakattu, äestetty ja laikutettu. Rakennuksen perustus ja kiuas vahingoittuneet. |
| metsakeskus.1000035536 |
791 |
Tervaskangas 1 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
434787.00000000 |
7135026.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035536 |
2015: "Alue on hakkuuaukeaa. Maaperä on kivikoista hiekkamoreenia.
Nykyisestä voimajohtolinjasta viitisen kymmentä metriä länteen löytyi hyvin säilynyt ja edustava tervanpolttoon liittyvä kokonaisuus.
a) Tervahauta, halkaisija noin 16 m, halssi lounaaseen.
b) Hiilikasa, halkaisija noin 5 m, korkeus vajaa 1 m.
c) Uunin jäännös, halkaisija noin 2 m, korkeus 80 cm. Tervapirtin kiuas.
d) Maasta tehty rakennuksen perustus, koko noin 5 x 9 m, pitempi sivu luoteis-kaakko-suuntainen. Kaakkoispää avoin. Perustus on leveydeltään noin 1 m ja korkeudeltaan noin 30 cm. (Lienee jonkinlaisen varastorakennuksen perustus)."´
2022: Alueella ollut laaja avohakkuu hiljattain. Tervahauta jätetty hakkaamatta, mutta muuten koko ympäristö hakattu, äestetty ja laikutettu. Rakennuksen perustus ja kiuas vahingoittuneet. |
| metsakeskus.1000035538 |
710 |
Kvarnträsket |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
291278.00000000 |
6660331.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035538 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.
Vuonna 1744 koordinaattien osoittamassa kohdassa on sijainnut karttatietojen perusteella torppa.
B47:6/1 Karsby; Karsby och Härjentaka: Karta med beskrifning öfver tvistig rå (1744-1744) |
| metsakeskus.1000035539 |
710 |
Karsby kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
290621.00000000 |
6659725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035539 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035540 |
710 |
Karsby torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
289690.00000000 |
6659695.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035540 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035541 |
710 |
Ruddammen 1 |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
289410.00000000 |
6659444.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035541 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035542 |
710 |
Oxhagen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
289327.00000000 |
6659404.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035542 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035543 |
710 |
Romby kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
290644.34452155 |
6658574.15790431 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035543 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035544 |
710 |
Krokby torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
293273.00000000 |
6657212.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035544 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035545 |
710 |
Romby Dahla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
290207.00000000 |
6658418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035545 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035546 |
710 |
Holmängen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
288900.00000000 |
6658147.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035546 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035547 |
710 |
Skinnarby 2 |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
290809.00000000 |
6657908.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035547 |
Kallioisella niemekkeellä havaittiin maastotarkastuksessa korkeahko uuninraunio, jossa oli tiiltä, kiveä ja hiiltä. Uuninrauniosta luoteeseen kalliotasanteella oli kahdessa paririvissä kiviä. Rakenne vaikutti rakennuksen pohjalta. Kivirakenteen koillispuolella oli kiviaita. Uuninrauniossa olleiden tiilten perusteella rakenne ei ollut moderni, mutta uuninraunion säilyneisyyden perusteella se ei vaikuta myöskään kovin vanhalta. Historiallisten ilmakuvien perusteella kohdassa ei ole ollut 1900-luvun puolivälissä rakennuksia. Kyseessä saattaa olla torpan tai riihen jäännös. |
| metsakeskus.1000035550 |
710 |
Björkebo |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
285627.00000000 |
6656933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035550 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035551 |
710 |
Nytorp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
287081.00000000 |
6656326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035551 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035553 |
710 |
Lövhed |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
285338.00000000 |
6656051.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035553 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035554 |
710 |
Fågelberg |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
284656.00000000 |
6656006.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035554 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035555 |
710 |
Nybacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
283670.00000000 |
6655663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035555 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035557 |
710 |
Kvarnträsk kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
284998.42077942 |
6653971.63331299 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035557 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035558 |
710 |
Hummeldal |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
282649.00000000 |
6651908.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035558 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035559 |
710 |
Uddas |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
285584.00000000 |
6649503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035559 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035560 |
710 |
Skogby kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
289571.00000000 |
6650297.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035560 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuininkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035561 |
710 |
Tallbacka kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
292705.00000000 |
6652903.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035561 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035562 |
710 |
Västergård |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
297202.00000000 |
6652276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035562 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.
Paikalle on Leksvallin perintösäterin vuoden 1779 isojakokarttaan (KA MHA U B41:25/5-13) merkitty Fiskars-niminen torppa. Samalla paikalla on mahdollisesti sijainnut 1707 karttaan (KA MHA U B41:25/1) merkitty notmans huus. Kohteen paikannus perustuu historiallisiin karttoihin ja on suuntaa antava. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035563 |
710 |
Mellangård |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
297775.00000000 |
6651939.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035563 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto)
Leksvallin perintösäterin isojakokartalle vuodelta 1779 (KA MHA U B41:25/5-13) paikalle merkitty Petters-niminen torppa. Kohteen paikannus perustuu historiallisiin karttoihin ja on suuntaa antava. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035564 |
710 |
Leksvall torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
297587.00000000 |
6651738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035564 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto)
Leksvallin perintösäterin isojakokartalla vuodelta 1779 (KA MHA U B41:25/5-13) paikalle merkitty Bergens-niminen torppa. Kohteen paikannus perustuu historiallisiin karttoihin ja on suuntaa antava. Kohdetta ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035565 |
710 |
Leksvall torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
297576.00000000 |
6652500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035565 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto)
Leksvallin perintösäterin isojakokarttaan vuodelta 1779 (KA MHA U B41:25/5-13) on paikalle merkitty Villams-niminen torppa. Kohteen paikannus perustuu historiallisiin karttoihin ja on suuntaa antava. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035567 |
710 |
Trollböle kvarn |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27006 |
298903.00000000 |
6654792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035567 |
Nykyisestä Kvarnträsketistä (aik. Byträsk, Dammträsk) laskevan puron varrella on ollut mylly ainakin 1600-luvulta lähtien, todennäköisesti jo paljon aiemmin. Myllyn vastapäätä on viimeistään 1700-luvun toisella puoliskolla ollut myös vesivoimalla toimiva saha.
Trollbölentien itäpuolella on edelleen harmaakivinen myllyrakennus, joka ainakin osittain on rakennettu 1800-luvulla. Rakennuksen pohjaosa voi olla huomattavasti vanhempi. Maastossa on sekä myllyrakennuksen ympäristössä että purouoman toisella puolella säilyneenä paikalla olleisiin rakennuksiin liittyviä jäänteitä. Myös Trollbölentien länsipuolella on purouomassa mahdollisia patorakenteiden jäännöksiä.
Samuel Broteruksen vuonna 1695 piirtämään karttaan (KA MMA B41a:27/1) Kvarnträsketistä laskevan puron alkupäähän on merkitty kaksi myllynpaikkaa (qvarnar), joista toinen on ilmeisesti sijainnut puron pohjois- ja toinen eteläpuolella. Ainakin yksi mylly ja siihen liittyviä rakenteita on piirretty myös Petter Stierncrantzin vuoden 1729 (1734) karttaan (KA MMA B41a:27/2-3). Trollbölen isojakokartassa vuodelta 1793 (Adam Malmström, KA MMA B41a:27/7–10) puron etelärannalle on merkitty mylly ja pohjoisrannalle saha. Trollbölen Rensbergin talon maita kuvaavassa C.A. Fredenborgin kartassa vuodelta 1793/1803 (KA MMA B41a:27/4–6) Dammträsketistä laskevan puron suulle on piirretty silta, jonka alapuolella purouoma on jaettu kahteen myllylle ja sahalle johtavaan uomaan jotka yhdistyvät jälleen luonnolliseksi uomaksi. Vuoden 1914 isonjaon täydennyskartan (Volmar Svaetischin, KA MMA B41a:27/11–22) perusteella myllyn paikalla on sijainnut huomattavan suuri rakennuskompleksi, jonka yksi osa nykyisin paikalla sijaitseva rakennus on ollut. |
| metsakeskus.1000035567 |
710 |
Trollböle kvarn |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
298903.00000000 |
6654792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035567 |
Nykyisestä Kvarnträsketistä (aik. Byträsk, Dammträsk) laskevan puron varrella on ollut mylly ainakin 1600-luvulta lähtien, todennäköisesti jo paljon aiemmin. Myllyn vastapäätä on viimeistään 1700-luvun toisella puoliskolla ollut myös vesivoimalla toimiva saha.
Trollbölentien itäpuolella on edelleen harmaakivinen myllyrakennus, joka ainakin osittain on rakennettu 1800-luvulla. Rakennuksen pohjaosa voi olla huomattavasti vanhempi. Maastossa on sekä myllyrakennuksen ympäristössä että purouoman toisella puolella säilyneenä paikalla olleisiin rakennuksiin liittyviä jäänteitä. Myös Trollbölentien länsipuolella on purouomassa mahdollisia patorakenteiden jäännöksiä.
Samuel Broteruksen vuonna 1695 piirtämään karttaan (KA MMA B41a:27/1) Kvarnträsketistä laskevan puron alkupäähän on merkitty kaksi myllynpaikkaa (qvarnar), joista toinen on ilmeisesti sijainnut puron pohjois- ja toinen eteläpuolella. Ainakin yksi mylly ja siihen liittyviä rakenteita on piirretty myös Petter Stierncrantzin vuoden 1729 (1734) karttaan (KA MMA B41a:27/2-3). Trollbölen isojakokartassa vuodelta 1793 (Adam Malmström, KA MMA B41a:27/7–10) puron etelärannalle on merkitty mylly ja pohjoisrannalle saha. Trollbölen Rensbergin talon maita kuvaavassa C.A. Fredenborgin kartassa vuodelta 1793/1803 (KA MMA B41a:27/4–6) Dammträsketistä laskevan puron suulle on piirretty silta, jonka alapuolella purouoma on jaettu kahteen myllylle ja sahalle johtavaan uomaan jotka yhdistyvät jälleen luonnolliseksi uomaksi. Vuoden 1914 isonjaon täydennyskartan (Volmar Svaetischin, KA MMA B41a:27/11–22) perusteella myllyn paikalla on sijainnut huomattavan suuri rakennuskompleksi, jonka yksi osa nykyisin paikalla sijaitseva rakennus on ollut. |
| metsakeskus.1000035567 |
710 |
Trollböle kvarn |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
298903.00000000 |
6654792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035567 |
Nykyisestä Kvarnträsketistä (aik. Byträsk, Dammträsk) laskevan puron varrella on ollut mylly ainakin 1600-luvulta lähtien, todennäköisesti jo paljon aiemmin. Myllyn vastapäätä on viimeistään 1700-luvun toisella puoliskolla ollut myös vesivoimalla toimiva saha.
Trollbölentien itäpuolella on edelleen harmaakivinen myllyrakennus, joka ainakin osittain on rakennettu 1800-luvulla. Rakennuksen pohjaosa voi olla huomattavasti vanhempi. Maastossa on sekä myllyrakennuksen ympäristössä että purouoman toisella puolella säilyneenä paikalla olleisiin rakennuksiin liittyviä jäänteitä. Myös Trollbölentien länsipuolella on purouomassa mahdollisia patorakenteiden jäännöksiä.
Samuel Broteruksen vuonna 1695 piirtämään karttaan (KA MMA B41a:27/1) Kvarnträsketistä laskevan puron alkupäähän on merkitty kaksi myllynpaikkaa (qvarnar), joista toinen on ilmeisesti sijainnut puron pohjois- ja toinen eteläpuolella. Ainakin yksi mylly ja siihen liittyviä rakenteita on piirretty myös Petter Stierncrantzin vuoden 1729 (1734) karttaan (KA MMA B41a:27/2-3). Trollbölen isojakokartassa vuodelta 1793 (Adam Malmström, KA MMA B41a:27/7–10) puron etelärannalle on merkitty mylly ja pohjoisrannalle saha. Trollbölen Rensbergin talon maita kuvaavassa C.A. Fredenborgin kartassa vuodelta 1793/1803 (KA MMA B41a:27/4–6) Dammträsketistä laskevan puron suulle on piirretty silta, jonka alapuolella purouoma on jaettu kahteen myllylle ja sahalle johtavaan uomaan jotka yhdistyvät jälleen luonnolliseksi uomaksi. Vuoden 1914 isonjaon täydennyskartan (Volmar Svaetischin, KA MMA B41a:27/11–22) perusteella myllyn paikalla on sijainnut huomattavan suuri rakennuskompleksi, jonka yksi osa nykyisin paikalla sijaitseva rakennus on ollut. |
| metsakeskus.1000035570 |
710 |
Gropen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
299586.00000000 |
6655229.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035570 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035571 |
710 |
Näseudden |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
300461.00000000 |
6654907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035571 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035575 |
710 |
Stocksudden torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
290476.00000000 |
6664924.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035575 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035576 |
710 |
Kattrumpan |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
290012.00000000 |
6665282.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035576 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035577 |
710 |
Örnviksudden |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
288157.00000000 |
6665360.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035577 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035578 |
710 |
Hulta torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
289779.00000000 |
6667447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035578 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035579 |
710 |
Degergård |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
279938.00000000 |
6664995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035579 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035580 |
710 |
Stamgård |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
283071.00000000 |
6664645.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035580 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto
Kohteen nimeä muokattu StÅmgård - StAmgård. Ennen 1950-lukua torpan nimi kartoissa on Dragon. |
| metsakeskus.1000035581 |
710 |
Sjögård |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
284700.00000000 |
6665944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035581 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035582 |
710 |
Sillböle kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
285281.00000000 |
6667403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035582 |
Paikalle on Sillbölen vuoden 1778 tiluskarttaan (KA MHA U B48:13/2-5) merkitty joelle kolme pienten saarekkeiden erottamaa uomaa, jotka todennäköisesti liittyvät paikalla sijaitsevaan myllyyn. Uomien ja niiden sijainti erottuu selvästi LIDAR-aineistossa, jonka perusteella kohteen sijainti ja aluerajaus on merkitty muinaisjäännösrekisteriin.
Kohteen alkuperäinen paikannus: Kuninkaankartasto |
| metsakeskus.1000035583 |
710 |
Västerkärret |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
306889.00000000 |
6655551.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035583 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035584 |
71 |
Lippiräme |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
428128.00000000 |
7117955.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035584 |
2015:"Haapaveden Kiimaharjun länsipuolella, pienellä soiden keskelle kurottavan kohouman länsilaidalla sijaitsee peruskarttaankin merkattu tervahauta. Halkaisijaltaan noin 16 m (vallin paksuus alle 3 m) tervahauta sijaitsee nuoressa sekametsässä. Kasvillisuuden peittämän tervahaudan halssiaukko osoittaa etelään."
2022: Kohde ennallaan. |
| metsakeskus.1000035585 |
69 |
Okkosenräme 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
413917.00000000 |
7069962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035585 |
2015: "Metsätien pohjoispuolella jyrkähkön rinteen laidalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 13 m. Tervahaudan halssiaukko osoittaa ete-lään. Rinne on hiekkamoreenia, jolla kasvaa mäntymetsää." |
| metsakeskus.1000035586 |
69 |
Okkosenräme 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
414090.00000000 |
7069805.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035586 |
2015: "Peruskartassakin näkyvä tervahauta sijaitsee Haapajärven Lämäkankaan etelälaidalla, etelään työntyvän niemekkeen itäosassa. Matalan, halkaisijaltaan noin 12 m olevan, tervahaudan päällä kasvaa heinää sekä nuorta sekapuustoa. Tervahaudan keskiosan kuoppa on kooltaan kuusi metriä. Heikosti erottuva halssiaukko aukeaa kaakkoon. Tervahaudan pohjois- ja luoteislaidat ovat miltei maanpinnan tasalla, rinne laskee etelään – kaakkoon, millä puolella terva-haudan vallit ovat hieman alle metrin korkuiset." |
| metsakeskus.1000035587 |
691 |
Ahistus |
10002 |
12001 |
13209 |
11006 |
27000 |
410497.00000000 |
7057546.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035587 |
2015: "Alue on kuusivoittoista metsää. Kohde sijaitsee metsätien ja voimajohtolinjan välissä, tiestä noin 10 m kaakkoon. Maaperä on moreenia. Paikalla todettiin pienen, noin 4 x 5 m kokoisen multapenkkirakennuksen pohja, jonka uunin jäännös on rakennuksen luoteiskulmassa. Aivan lähiympäristössä ei vaikuta olevan maanviljelyyn sopivaa aluetta. Lähiympäristössä ei myöskään ole tervahautaa. Tämän pienen mökin tarkoitus on siten avoin. Se sijaitsee vanhan pikkutien tuntumassa, joten kyseessä saattaa olla mäkitupa-asutuksen jäännös. Kohde on hyvin säilynyt ja sitä on pidettävä kiinteänä muinaisjäännöksenä." |
| metsakeskus.1000035588 |
710 |
Eriksberg |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
298242.00000000 |
6660834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035588 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035589 |
710 |
Ängshyddan |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
295692.00000000 |
6661322.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035589 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035590 |
710 |
Gennarby kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
295919.00000000 |
6662344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035590 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035591 |
710 |
Nådendal |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
302450.00000000 |
6661233.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035591 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035593 |
230 |
Joentausta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
265150.00000000 |
6890991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035593 |
Tervahauta sijaitsee mäntymetsässä jyrkän törmän harjalla 270 metriä koilliseen Skanssintieltä.
Tervahauta on halkaisijaltaan 8 m ja syvyydeltään 1,5 m. Sen vallit ovat 2 metriä leveät ja 1 metriä korkeat ympäröivästä maastosta. Tervahaudan piipun suuaukko erottuu tervahaudan lounaispuolelta. Tervahaudan kohdalla kaatuneen puun mylläämässä maaperässä havaittiin runsaasti hiiltä. |
| metsakeskus.1000035596 |
710 |
Blomsterkulla |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
297683.00000000 |
6664695.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035596 |
Kohde havaittu Kuninkaankartaston kartasta 2019.
Maastokäynti 2023: Metsäsaarekkeessa havaittiin uuninraunio, n. 4 x 7 m rakennuksen perustus (erillisiä perustuskiviä rivissä 2 kohtaa ja länsilaidalla selkeä kivistä ladottu sokkeli), kiviaidan jäänteitä rakennuksen länsipuolella sekä raivausröykkiöitä uuninrauniosta etelään ja luoteeseen. Mahdollinen pieni pellonpohja (alle aari) eli tasainen raivattu alue rakennuksenpohjasta länteen. Raivausröykkiöitä myös uuninrauniosta koilliseen sijaitsevalla kalliopaljastumalla pellon laidalla ja metsäsaarekkeessa.
Kirkonkirjojen perusteella Rörsbyssä ollut sotilastorpan nimellä kulkeva Övergårdin tilan alle merkitty torppa 1783-1813 (MKO 49-58, KK 67) ja vuonna 1819 myös merkintä mahd. saman torpan asukkaista (KK 67-68), minkä jälkeen torppa häviää. Historiallisissa kartoissa kohdassa on asuinpaikka vain vuoden 1841 pitäjänkartassa, kyse voi olla em. torpasta. |
| metsakeskus.1000035597 |
710 |
Nygård |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
295681.00000000 |
6664442.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035597 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035598 |
710 |
Solbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
296685.00000000 |
6665432.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035598 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035600 |
710 |
Kallkärr |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
295866.00000000 |
6666035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035600 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035601 |
710 |
Björkkulla 1 |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
290538.94635620 |
6666866.12744702 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035601 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035602 |
710 |
Björkkulla 2 |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
290569.00000000 |
6666864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035602 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035603 |
710 |
Östertorp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
290561.00000000 |
6667316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035603 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035604 |
710 |
Gumböle |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
290539.00000000 |
6667106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035604 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035605 |
710 |
Hulta |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
290655.00000000 |
6667968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035605 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035606 |
710 |
Nyåker |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
291727.00000000 |
6669115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035606 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035608 |
710 |
Grönkulla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
299494.00000000 |
6665308.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035608 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035609 |
710 |
Solvik |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
299912.00000000 |
6665062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035609 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto).
Alueelle on Sidsbackan kylän karttaan vuodelta 1705 merkitty "autio" sekä tieto että pellot ovat olleet Grännäsin kylän käytössä. Vuoden 1788 kartassa alueella on pieniä peltotilkkuja, jotka on jaettu Grännäsin talojen kesken. Paikalla on mahdollisesti ennen 1700-luvun alkua autioitunut tonttimaa. |
| metsakeskus.1000035609 |
710 |
Solvik |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
299912.00000000 |
6665062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035609 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto).
Alueelle on Sidsbackan kylän karttaan vuodelta 1705 merkitty "autio" sekä tieto että pellot ovat olleet Grännäsin kylän käytössä. Vuoden 1788 kartassa alueella on pieniä peltotilkkuja, jotka on jaettu Grännäsin talojen kesken. Paikalla on mahdollisesti ennen 1700-luvun alkua autioitunut tonttimaa. |
| metsakeskus.1000035610 |
710 |
Johannesberg |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
302258.00000000 |
6663941.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035610 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035611 |
710 |
Smedsvik |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
302852.00000000 |
6661593.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035611 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035612 |
710 |
Blomsterdal kvarn |
10001 |
12016 |
13179 |
11006 |
27000 |
295950.00000000 |
6668010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035612 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035613 |
710 |
Fastarby torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
295773.00000000 |
6666106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035613 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035618 |
710 |
Vargströmmens bro |
10002 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
299052.00000000 |
6668747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035618 |
Kuninkaankartaston perusteella paikannetulla siltapaikalla on säilynyt Kullaanjärvestä Kockböleträsketiin laskevan lyhyen virtapaikan yli kulkeneen sillan kivisiä perustuksia molemmin puolin uomaa. Nykyinen käytössä oleva rumpusilta sijaitsee sillanperustusten eteläpuolella.
Historiallisen kartta-aineiston perusteella paikalla on ollut silta jo 1760-luvulla (H. Fattenborg 1765, Persböle och Kockböle, KA MMA B41:33/4-5). |
| metsakeskus.1000035620 |
710 |
Solvik |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
295820.00000000 |
6668720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035620 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035621 |
710 |
Parkkala torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
293201.00000000 |
6673920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035621 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035622 |
710 |
Koivula |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
295600.00000000 |
6676783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035622 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035623 |
710 |
Halvmärkesbacken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
294001.00000000 |
6676930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035623 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035624 |
710 |
Slussmalmen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
294436.00000000 |
6677123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035624 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035625 |
710 |
Heinäsuo |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
302517.00000000 |
6675271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035625 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035626 |
710 |
Silvergruvberget |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
300643.00000000 |
6669787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035626 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035627 |
710 |
Spakanäs torp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
305905.00000000 |
6664796.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035627 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035630 |
710 |
Sonabacka milsten |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
305171.00000000 |
6666646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035630 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035633 |
710 |
Lepola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
303288.00000000 |
6665561.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035633 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035634 |
710 |
Björsby torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
303966.00000000 |
6666881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035634 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035635 |
710 |
Nygård torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
302404.00000000 |
6666726.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035635 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035636 |
710 |
Persböle kvarn |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
300901.00000000 |
6666543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035636 |
Kvarnträsketistä Långträsketiin laskevan Myllyjoen varrella on sijainnut useita Persbölen kylälle kuuluneita myllyjä sekä saha. Pohjoisin myllyistä sijaitsee Kvarnträsketin eteläpuolitse kulkevan ns. Kuninkaantien linjauksen eteläpuolella. Paikalle on merkitty mylly jo ensimmäiseen Persbölen maita kuvaavaan karttaan vuodelta 1705 (KA MHA U B41:33/1-3) ja myllytoiminta on jatkunut aina 1900-luvulle saakka.
Nykyisin paikalla on pahoin romahtanut kivisen myllyrakennuksen raunio sekä siihen liittyviä patorakennelmia. Maastossa on havaittavissa myös muita myllyjen toimintaan liittyviä, erilaisia ja todennäköisesti eri aikaisia rakenteita. |
| metsakeskus.1000035637 |
710 |
Persböle torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
300507.00000000 |
6666502.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035637 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035638 |
710 |
Ärtnäs |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
300321.00000000 |
6667049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035638 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto.
Kuninkaankartastossa (1776-1805) näkyvällä torpan paikalla ei ole asutusta vuoden 1765 kartalla (KA MHA U B41:33/4-5 Persböle), vaikka karttaan on merkitty muita torpan paikkoja. Mikäli kuninkaankartaston tieto torpan sijainnista pitää paikkansa, torppa perustettu vasta vuoden 1765 jälkeen. |
| metsakeskus.1000035639 |
710 |
Pilbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
300566.00000000 |
6666861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035639 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035640 |
146 |
Lohisensaaret 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
700665.00000000 |
6968473.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035640 |
Rantatörmän vierestä rantavedestä löytyi jonkin verran kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä sekä yksi pala asbestia. Lisäksi löytyi vanhoista ja jo lähes umpeen kasvaneista laikutusläikistä pari kvartsi-iskosta.
Kohteen laajuuden määrittely vaatii koekaivauksen. |
| metsakeskus.1000035641 |
710 |
Nygård torp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
302684.00000000 |
6666768.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035641 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035642 |
710 |
Lampimäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
303664.00000000 |
6669510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035642 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035645 |
710 |
Kastbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
303866.00000000 |
6668438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035645 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035646 |
710 |
Bondängarna |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
305396.00000000 |
6667855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035646 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035647 |
710 |
Bondängarna II |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
305524.00000000 |
6667507.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035647 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035648 |
710 |
Klockarudden |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
306585.00000000 |
6666690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035648 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035649 |
710 |
Skuru |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
307962.00000000 |
6667563.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035649 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035650 |
710 |
Pojo milsten |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
307689.00000000 |
6667464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035650 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035651 |
710 |
Slicko torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
309983.00000000 |
6673407.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035651 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035652 |
710 |
Svinhagen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
308754.00000000 |
6672966.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035652 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035653 |
710 |
Storberg |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
304831.00000000 |
6669786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035653 |
Maastotarkastuksen yhteydessä museokartan pisteen kohdalta ei saatu havaintoja torppaan liittyvistä rakenteista tai toiminnasta. Kohdassa kasvoi tiheää kuusimetsää ja havainnointimahdollisuudet olivat huonot. Maaperässä on merkkejä metsänkäyttöön liittyvästä maanmuokkauksesta.
Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: Kuninkaankartasto |
| metsakeskus.1000035654 |
710 |
Bollstad torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
307037.00000000 |
6668884.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035654 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035655 |
710 |
Borgbyträsket |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
307455.00000000 |
6669006.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035655 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035659 |
710 |
Nykulla torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
328462.00000000 |
6671302.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035659 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035660 |
710 |
Nymora |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
327673.00000000 |
6671576.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035660 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035661 |
710 |
Haraböle torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
312546.00000000 |
6672921.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035661 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035662 |
710 |
Fraset |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
312848.00000000 |
6673135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035662 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035663 |
710 |
Olofsberg |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
313475.00000000 |
6674505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035663 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035664 |
710 |
Västergård |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
315573.00000000 |
6673506.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035664 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035665 |
710 |
Källkärr |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
318617.00000000 |
6673837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035665 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035666 |
710 |
Hållsbäck |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
320417.00000000 |
6675392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035666 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035667 |
710 |
Skönvik |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
320708.00000000 |
6675146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035667 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035668 |
710 |
Pers |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
320539.00000000 |
6673849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035668 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035670 |
710 |
Lindnäs torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
325038.00000000 |
6671355.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035670 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035671 |
710 |
Anta |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
325158.00000000 |
6671627.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035671 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035672 |
710 |
Lindnäs milsten |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
324566.18002765 |
6670243.51785390 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035672 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035673 |
710 |
Bryggars |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
323864.00000000 |
6673708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035673 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035674 |
710 |
Lerdal |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
323586.00000000 |
6664629.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035674 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035676 |
710 |
Råby torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
318754.00000000 |
6657045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035676 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035677 |
710 |
Kalpakrok |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
317290.00000000 |
6667948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035677 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035678 |
710 |
Nästorp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
316806.00000000 |
6668328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035678 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035679 |
710 |
Ströms |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
312139.00000000 |
6670673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035679 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto |
| metsakeskus.1000035680 |
710 |
Ruddammen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
312505.00000000 |
6670652.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035680 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035681 |
710 |
Gröndal |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
316284.00000000 |
6668844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035681 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035682 |
710 |
Gröndal |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
316302.00000000 |
6669209.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035682 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035683 |
710 |
Brödtorp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
316388.00000000 |
6669533.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035683 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035684 |
710 |
Albacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
315288.00000000 |
6671147.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035684 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035685 |
710 |
Albacka kvarn 1 |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
315351.00000000 |
6671020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035685 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035686 |
710 |
Albacka kvarn 2 |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
315323.00000000 |
6670981.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035686 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035687 |
710 |
Koppskogsmalmen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
307867.00000000 |
6660738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035687 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035688 |
710 |
Ängsdal |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
309160.00000000 |
6660958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035688 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035689 |
710 |
Kyrksjön |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
315945.00000000 |
6666798.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035689 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035690 |
710 |
Djupbäck milsten |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
314103.08337097 |
6665355.39992752 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035690 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035691 |
710 |
Grankulla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
313509.00000000 |
6666964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035691 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035692 |
710 |
Grabbstrand |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
308960.00000000 |
6671166.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035692 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035693 |
710 |
Albacka torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
307988.00000000 |
6670561.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035693 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035694 |
710 |
Peckarhagen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
308348.00000000 |
6670808.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035694 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035696 |
710 |
Högbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
309863.00000000 |
6666907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035696 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035699 |
710 |
Krogen |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
313260.00000000 |
6661996.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035699 |
Kohteessa on isohko vallilllinen kuoppa, johon vie lyhyt käytävämäinen kaivanto. Kuoppa ei ole aivan säännöllinen muodoltaan ja siitä saa vaikutelman, että jossakin vaiheessa kuopasta olisi otettu maa-ainestakin.
Kuoppa liittyy ilmeisesti Krogenin torppaan, joka on merkitty alueelle tien kumminkin puolin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kartoilla. Torpan muut rakennukset ovat sijainneet kuopasta itään päin tien toisella puolella. Ilmeisesti osa rakennuksista on säilynyt purkamatta ja oli tarkastushetkellä edelleen käytössä |
| metsakeskus.1000035702 |
710 |
Mankers |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
316404.00000000 |
6662050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035702 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035703 |
710 |
Klockars |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
316391.00000000 |
6657290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035703 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on (Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035704 |
710 |
Brötbacken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
315796.00000000 |
6658271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035704 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035705 |
710 |
Svedjekulla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
315568.00000000 |
6656657.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035705 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto |
| metsakeskus.1000035707 |
710 |
Harabacka torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
310423.00000000 |
6656033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035707 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035709 |
710 |
Kastale torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
308691.00000000 |
6655706.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035709 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035710 |
710 |
Västanby torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
307690.00000000 |
6656017.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035710 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto |
| metsakeskus.1000035711 |
710 |
Gästersö |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
316096.00000000 |
6653351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035711 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035712 |
710 |
Lagmans strand |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
315119.00000000 |
6653324.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035712 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035713 |
710 |
Nätiberget |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
310944.00000000 |
6652734.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035713 |
Kohde on havaittu historiallisista kartoista 2019. Sitä ei ole tarkastettu maastossa eikä rajattu.
Pistettä siirretty 2024 kuninkaankartaston perusteella aiemmasta sijainnista lounaaseen. Museokartan piste on viitteellinen. |
| metsakeskus.1000035714 |
710 |
Kalbackängen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
312596.00000000 |
6652345.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035714 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035715 |
710 |
Klobben |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
312696.00000000 |
6652478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035715 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035716 |
710 |
Holmbrantarna |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
312804.00000000 |
6653346.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035716 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035717 |
710 |
Sundsmunnen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
313434.00000000 |
6653159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035717 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. |
| metsakeskus.1000035718 |
710 |
Hästebäck |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
313088.00000000 |
6655076.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035718 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035719 |
710 |
Nytorp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
314209.00000000 |
6655111.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035719 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035720 |
710 |
Stubbäng 1 |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
314371.00000000 |
6655026.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035720 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto |
| metsakeskus.1000035721 |
710 |
Stubbäng 2 |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
314360.00000000 |
6655167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035721 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: Kuninkaankartasto |
| metsakeskus.1000035722 |
149 |
Källsäter kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
326757.60109475 |
6659470.39530817 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035722 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (lähde: kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035724 |
149 |
Kusan |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
324350.00000000 |
6657656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035724 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035725 |
149 |
Tallbo |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
323566.00000000 |
6657437.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035725 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035726 |
149 |
Finnpada |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
323156.00000000 |
6657828.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035726 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035727 |
149 |
Bykärr |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
322968.00000000 |
6658632.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035727 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035728 |
149 |
Svansby milsten |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
322833.00000000 |
6658392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035728 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035729 |
149 |
Grönkulla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
330686.00000000 |
6659619.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035729 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035731 |
149 |
Bergkulla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
329009.00000000 |
6660672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035731 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035735 |
149 |
Heimgård milsten |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
332947.00000000 |
6660322.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035735 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035737 |
149 |
Forsbacka kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
329279.00000000 |
6666288.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035737 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035740 |
149 |
Nygrannas |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
329483.00000000 |
6663783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035740 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035741 |
149 |
Vars kvarn |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
329117.00000000 |
6662059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035741 |
Varsin mylly (Wars qvarnen) löytyy vuoden 1768 kartasta ja Fagervikin ruukin omistuksista vuodelta 1757 löytyy maininta samasta myllystä. Varsin kylässä sijaitseva mylly kuului Bollstadin säteriin, joka oli Fagervikin ruukin omistuksessa 1723 - 1906.
Myllyn järeistä lohkokivistä koottu kivijalka sijaitsee uoman pohjoisrannalla sillan itäpuolella. Uomassa sijaitsevat rakenteet ovat todennäköisesti tuhoutuneet joen perkauksessa. |
| metsakeskus.1000035742 |
149 |
Tallbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
329789.00000000 |
6662198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035742 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035744 |
149 |
Storgård |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
331684.00000000 |
6661861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035744 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035745 |
149 |
Stensveden |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
334119.00000000 |
6665316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035745 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035746 |
149 |
Kolabacken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
333984.00000000 |
6665748.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035746 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035747 |
149 |
Skinnar kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
335563.00000000 |
6667077.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035747 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto)
Skinnar kvarn on merkitty 1700-luvun karttoihin. Skinnar qvarn damm on toiminut rajana Ingarskilan ja Rankilan kylien välillä.
B13:6/1 Ingarskila; Rågångskarta omkring egorne med beskrifning (1745-1745)
B13:6/2-9 Ingarskila; Karta öfver egorne med delningsbeskrifning (1780-1780) |
| metsakeskus.1000035748 |
149 |
Labba |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
336000.00000000 |
6669260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035748 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035749 |
149 |
Rödbrott |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
337481.00000000 |
6666597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035749 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035750 |
149 |
Storåker |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
337716.00000000 |
6666006.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035750 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035751 |
149 |
Jonna |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
338716.00000000 |
6666951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035751 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035752 |
149 |
Nykulla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
339239.00000000 |
6667233.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035752 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035753 |
149 |
Torparåkern |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
338666.00000000 |
6659232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035753 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035754 |
149 |
Grinders milsten |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
337387.00000000 |
6661105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035754 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035755 |
149 |
Rödjorna |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
335287.00000000 |
6660105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035755 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035756 |
149 |
Storgård |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
335575.00000000 |
6660318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035756 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035757 |
149 |
Ljunghed |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
335255.00000000 |
6660803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035757 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035759 |
149 |
Skatudden |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
334447.00000000 |
6660329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035759 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035760 |
149 |
Kistböle kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
343968.00000000 |
6668135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035760 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035761 |
149 |
Kistböle kvarn 2 |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
343994.00000000 |
6668133.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035761 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035763 |
149 |
Björns |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27006 |
343535.00000000 |
6665894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035763 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035764 |
149 |
Riåkern |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
337893.00000000 |
6664421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035764 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035765 |
149 |
Segelberget |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
341399.00000000 |
6661747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035765 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035766 |
149 |
Grindkyan |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27006 |
338747.00000000 |
6663132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035766 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035768 |
149 |
Stubböle milsten |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
339367.00000000 |
6662772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035768 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035770 |
149 |
Brasis |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
340832.00000000 |
6663506.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035770 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035771 |
149 |
Kärr torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
346259.00000000 |
6662797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035771 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035773 |
149 |
Kalhuluviken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
343793.00000000 |
6661602.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035773 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035774 |
149 |
Söderkulla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
341632.00000000 |
6662865.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035774 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035780 |
755 |
Högströms |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
350426.00000000 |
6664989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035780 |
Kohde on löydetty alun perin Kuninkaankartastosta.
Paikalla on ollut torppa, joka näkyy Pikkalan vuoden 1756, 1772 ja 1853 tiluskartoilla. Torpan nimi 1772 ja 1853 kartoissa on Smeds. Torpan paikalla ei ole torppaa 1872 senaatinkartalla. Paikalla ei asutusta vuoden 1944 ilmakuvassa. Vuoden 1956 ilmakuvassa torpan lähettyvillä on Porkkalan vuokrakauden puolustusrakenteita, mutta niitä ei ole torpan paikalla. Vuoden 1961 peruskartalla paikalla ei ole asutusta. Paikalla ei myöskään ole nykyistä asutusta. Maastossa alueella havaittiin yksi 10 x 5 m suorakulmion muotoinen rakennuksen perustus (N 6664989 E 350426) ja yksi mahdollinen tulisija (N 6664979 E 350444). Paikalla on ollut torppa vuoden 1756 tiluskartalla, joten on todennäköistä, että torppa on ollut olemassa ennen vuotta 1750. Torppa on todennäköisesti autioitunut 1800-luvun lopussa 1872 senaatinkartan perusteella. On todennäköistä, että alueella on säilynyt arkeologisesti kiinnostavia kerroksia ja rakenteita.
Sijainti etelään suuntautuvalla rinteellä, hiekkainen maaperä ja jo 1750-luvun puolivälin kartassa näkyvät peltokuviot voivat viitata myös torppa-aikaa selvästi vanhempaan asutukseen. |
| metsakeskus.1000035782 |
755 |
Niku kärr milsten |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
352448.00000000 |
6667127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035782 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035783 |
755 |
Fågelvik milsten |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
350018.00000000 |
6667222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035783 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035785 |
755 |
Käla torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
349944.00000000 |
6667936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035785 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035786 |
755 |
Solbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
350163.00000000 |
6667866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035786 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035787 |
755 |
Stockkärr |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
350509.00000000 |
6667618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035787 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035789 |
755 |
Rånäs |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348653.00000000 |
6666783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035789 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035790 |
755 |
Solbacka 2 |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
347399.00000000 |
6666678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035790 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035791 |
755 |
Solbacka 3 |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
347220.00000000 |
6666761.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035791 |
Vuoden 1753 kartan (KA MHA U B45a:16/2-4 Sunnanvik) perusteella paikalla on sijainnut sotilastorppa. Kartan peltokuvioiden perusteella torppa on sijainnut kaarevan peltokuvion eteläpuolella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. |
| metsakeskus.1000035792 |
755 |
Sköldvik |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348213.00000000 |
6667005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035792 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035793 |
755 |
Holåkern |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348051.00000000 |
6667048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035793 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035794 |
755 |
Lerbacka torp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
347909.00000000 |
6667210.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035794 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035795 |
755 |
Högdal kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
347517.00000000 |
6667202.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035795 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto)
Mylly mainitaan jo vuoden 1753 kartassa (KA MHA U B45a:16/2-4 Sunnanvik), jossa jokiuoman itäpuolelle jää myllylle kuuluvia peltoja ja niittyjä. |
| metsakeskus.1000035797 |
755 |
Solhaga 1 |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
348719.00000000 |
6669130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035797 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035798 |
755 |
Solhaga 2 |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348949.00000000 |
6669062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035798 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035800 |
755 |
Tallbackaängen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
347476.00000000 |
6669828.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035800 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035801 |
755 |
Krejans |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
346250.00000000 |
6668796.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035801 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035802 |
755 |
Nordanviksslätten |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
345513.00000000 |
6669020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035802 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035806 |
755 |
Sjundeå milsten |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
345953.00000000 |
6670328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035806 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035808 |
755 |
Storskogen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
338657.00000000 |
6672235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035808 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035809 |
755 |
Bergkulla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
338731.00000000 |
6671991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035809 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035810 |
755 |
Flyt torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
339101.00000000 |
6671774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035810 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035811 |
755 |
Brobacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
341003.00000000 |
6671697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035811 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035812 |
755 |
Kanubacka kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
341332.00000000 |
6669766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035812 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035813 |
755 |
Kanubacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
341289.00000000 |
6669694.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035813 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035815 |
755 |
Göks torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
342520.00000000 |
6669854.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035815 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035816 |
755 |
Göks kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
342620.00000000 |
6669802.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035816 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035817 |
755 |
Pellas |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
344982.00000000 |
6671833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035817 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035819 |
755 |
Bollstad torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
345841.00000000 |
6670668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035819 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035820 |
755 |
Kynnar torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
346482.00000000 |
6672370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035820 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035821 |
755 |
Karubyängen |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
347140.00000000 |
6670696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035821 |
Kuninkaankartaston perusteella alun perin muinaisjäännösrekisteriin viety torpan paikka on noin kilometri Sjundbyn kartanosta länteen ja noin 300 metriä Sjundbyåsta pohjoiseen, heti pellon pohjoispuolella olevalla pienellä kumpareella.
Vuoden 2024 inventoinnin perusteella kohteen koordinaatteja muutettiin havaintojen mukaisesti. Paikalla näkyy halkaisijaltaan noin 3 metrinen ja puolisen metriä korkea kumpu, jossa näkyy tiilenkappaleita, kyseessä on uunin jäännökset. Uunijäännösten vieressä näkyy pellon suuntaisesti multapenkka, jonka pituus on noin 6 metriä ja korkeus 20–30 cm ja leveys puoli metriä. Multapenkassa näkyy paikoin kivijalan kiviä. Alueella oli äskettäin tehty hakkuuta ja raivattu vesakkoa, joten hakkuujätteet ja kaatunut vesakko peitti näkyvyyttä, mutta kyseessä näyttäisi olevan rakennuksen perusta, jonka seinien pituus on noin 6 metriä. Rakennuksen sisällä kasvaa peri puuta.
Paikalle on Sjundbyn kartanon tiluskartassa vuodelta 1772 merkitty Nydals torp (KA B45:10/5 Sjundby; Karta öfver åker och äng med beskrifning 1772). Torppaan on merkitty kaksi rakennusta, mutta alue oli nyt niin peitossa, että toisen rakennuksen paikka ei voitu todentaa. Sen sijaan torpan paikasta noin 40 metriä pohjoiseen havaittiin kellarin jäännös, joka oli myös kaadetun vesakon peitossa. Kellari on kivirakenteinen ja sammaloitunut, kellarikuopan koko on arviolta noin 2x2,5 metriä, syvyys noin 1,5 metriä. |
| metsakeskus.1000035823 |
755 |
Järpenshacken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
348250.00000000 |
6670664.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035823 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035824 |
755 |
Hamburgsåkrarna |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348103.00000000 |
6670989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035824 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035827 |
755 |
Kilbacken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
349702.00000000 |
6685004.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035827 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035828 |
755 |
Brännfors |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
352351.00000000 |
6683757.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035828 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035829 |
755 |
Råbäck |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
350123.00000000 |
6681161.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035829 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035830 |
755 |
Harvs |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
349815.00000000 |
6678850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035830 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035831 |
755 |
Hossjomalmen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
349275.00000000 |
6678489.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035831 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035832 |
755 |
Åkerbo |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348969.00000000 |
6678327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035832 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035833 |
755 |
Träskby torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
349218.00000000 |
6680026.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035833 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035834 |
755 |
Hasselbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
347372.00000000 |
6680867.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035834 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035835 |
755 |
Grottaberget |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
345975.00000000 |
6678425.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035835 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035836 |
755 |
Fridhem |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
247617.00000000 |
6678812.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035836 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035838 |
755 |
Tupala |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
343854.00000000 |
6678374.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035838 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035839 |
755 |
Jeppas |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
349468.00000000 |
6674307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035839 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035840 |
755 |
Finnäs |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348702.00000000 |
6674710.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035840 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035842 |
755 |
Dalbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27006 |
347510.00000000 |
6676516.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035842 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035843 |
755 |
Dalkulla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
347428.00000000 |
6676284.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035843 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035844 |
755 |
Bäckvalla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
346132.00000000 |
6676558.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035844 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035846 |
755 |
Sivula |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
344636.00000000 |
6676396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035846 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto.
Kohde tarkastettu maastossa, paikannus Kuninkaankartaston perusteella virheellinen. |
| metsakeskus.1000035848 |
755 |
Siggans |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
345175.00000000 |
6676141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035848 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035849 |
755 |
Backa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
349105.00000000 |
6675784.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035849 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035850 |
755 |
Lakiasuo |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
345837.00000000 |
6682827.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035850 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035851 |
755 |
Johannesberg |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
345813.00000000 |
6682637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035851 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035852 |
755 |
Toramäkiskogarna |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
345475.00000000 |
6682353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035852 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035853 |
755 |
Uusi-Momma |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
345091.00000000 |
6682381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035853 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035854 |
755 |
Åkernäs |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
344573.00000000 |
6682001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035854 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035855 |
755 |
Gyllenlund |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
344987.00000000 |
6681651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035855 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035856 |
755 |
Herrdal |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
343919.00000000 |
6681237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035856 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035857 |
755 |
Bergendahl |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
343679.00000000 |
6680823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035857 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035858 |
755 |
Gränsholm |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
342965.00000000 |
6680427.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035858 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035859 |
755 |
Nyby kvarn |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
343061.00000000 |
6681173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035859 |
Alueella on sijainnut Nybyn mylly. Mylly on kuitenkin purettu ja kivet tiettävästi käytetty muihin lähiseudun rakennustöihin.
Samalla paikalla on todennäköisesti sijainnut 1500-luvun puolenvälin tienoilla myös varhaiseen teolliseen raudanvalmistukseen liittyvä masuuni. Masuuninpaikasta ei myöhäisemmän myllytoiminnan vuoksi ole jäljellä juurikaan näkyviä rakenteita, mutta ympäristössä on yhä havaittavissa masuunikuonan kappaleita, sekä mahdollisesti masuunin aikaiseen toimintaan littyvän hiilikasan pohja. Matalana kumpareena erottuva hiilikasa sijaitsee puron uoman eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000035859 |
755 |
Nyby kvarn |
10002 |
12015 |
13137 |
11006 |
27000 |
343061.00000000 |
6681173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035859 |
Alueella on sijainnut Nybyn mylly. Mylly on kuitenkin purettu ja kivet tiettävästi käytetty muihin lähiseudun rakennustöihin.
Samalla paikalla on todennäköisesti sijainnut 1500-luvun puolenvälin tienoilla myös varhaiseen teolliseen raudanvalmistukseen liittyvä masuuni. Masuuninpaikasta ei myöhäisemmän myllytoiminnan vuoksi ole jäljellä juurikaan näkyviä rakenteita, mutta ympäristössä on yhä havaittavissa masuunikuonan kappaleita, sekä mahdollisesti masuunin aikaiseen toimintaan littyvän hiilikasan pohja. Matalana kumpareena erottuva hiilikasa sijaitsee puron uoman eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000035860 |
755 |
Bollberget |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
339185.00000000 |
6676891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035860 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035862 |
755 |
Bäcks torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
338947.00000000 |
6676921.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035862 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035863 |
755 |
Myrberget |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
338616.00000000 |
6676743.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035863 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035864 |
755 |
Veijans |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
337631.00000000 |
6674634.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035864 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035865 |
755 |
Lillkråkas |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
338143.00000000 |
6674530.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035865 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035866 |
755 |
Bockberg |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
338325.00000000 |
6674582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035866 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035867 |
755 |
Störsby |
10001 |
12001 |
13007 |
11010 |
27004 |
340255.00000000 |
6676106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035867 |
Störsby mainitaan ensimmäisen kerran 1472 (DF 3527).
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035868 |
755 |
Störsby kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
340124.00000000 |
6676003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035868 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035869 |
755 |
Kaporia |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
340448.00000000 |
6675700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035869 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035870 |
755 |
Fårhagen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
343277.00000000 |
6674989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035870 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035874 |
755 |
Svartbäck milsten |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
342649.00000000 |
6673855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035874 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035875 |
755 |
Solgård |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
342472.00000000 |
6673951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035875 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035876 |
755 |
Solgård |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
342502.00000000 |
6674027.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035876 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035877 |
755 |
Tjusterängen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
344388.00000000 |
6673212.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035877 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035878 |
755 |
Torbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
346929.00000000 |
6674005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035878 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035880 |
755 |
Purnus |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
345957.00000000 |
6675048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035880 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035881 |
755 |
Krejansberget |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
345519.00000000 |
6674900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035881 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035882 |
755 |
Tyyskylä |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
344754.00000000 |
6674167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035882 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035883 |
755 |
Tjusterby |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27006 |
344793.00000000 |
6674667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035883 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035885 |
755 |
Suitia 1 |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
344557.00000000 |
6675496.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035885 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035886 |
755 |
Suitia 2 |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
344582.00000000 |
6675498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035886 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035887 |
257 |
Perälänjärvi |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
357975.00000000 |
6685950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035887 |
Vuoden 2019 arkistotutkimuksessa Kuninkaankartastosta (1776) havaitun torppaan viittaavan karttamerkin tienoilta löytyi vuonna 2023 maastosta matala kasvillisuuden peittämä kivinen kumpu (korkeus n. 30 cm, halkaisija n. 3 m). Kivikumpu on peltoalueen pohjoispuolella rinteen eteläreunalla. Sen ympäristössä pilkottaa siellä täällä maan pinnalle parikymmensenttisiä maakiviä, mutta mitään rakennetta eli rakennuksen nurkkakiviä ei niistä pysty muodostamaan. Pintakasvillisuutta poistettaessa havaittiin, että kummun länsireunalla on suurempia kiviä, muuten se koostuu noin nyrkin kokoisista pyöreähköistä kivistä, maasta ja palaneen saven murskasta.
Todennäköisesti torppa on ollut hyvin lyhytikäinen, sillä sitä ei enää näy 1780-90-luvun kartoissa. Koska ei ole tiedossa historiallisia lähteitä, jotka osoittaisivat torpan perustetun ennen vuotta 1750, kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
Kohteen aluerajaus perustuu maastotutkimusten yhteydessä paikannetun kivikummun ympärillä LIDAR-aineistossa erottuvan, todennäköisesti torpan pihapiiriin liittyvän tasanteen laajuuteen. |
| metsakeskus.1000035889 |
257 |
Vuorela |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
356994.00000000 |
6682929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035889 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035890 |
257 |
Björkbacka |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
357108.00000000 |
6682612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035890 |
Kuninkaankartastoon merkitty torpanpaikka. Paikalla on vähintään kahden rakennuksen perustukset. |
| metsakeskus.1000035892 |
257 |
Forsdal kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
359678.94136112 |
6681273.31978386 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035892 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035893 |
257 |
Majvik |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
356374.00000000 |
6681660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035893 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035894 |
257 |
Åkerkulla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
354610.00000000 |
6681877.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035894 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035895 |
257 |
Nybacka milsten |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
359559.00000000 |
6679500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035895 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035896 |
257 |
Västerkulla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
361347.00000000 |
6678957.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035896 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035899 |
257 |
Sepelängen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
355429.00000000 |
6673154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035899 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035900 |
257 |
Kvarntorpsberget |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
355986.00000000 |
6670370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035900 |
Kohde on tarkastettu maastossa lokakuussa 2021, havaintoja mahdolliseen vesimyllyn paikkaan viittaavista rakenteista ei tehty. |
| metsakeskus.1000035902 |
257 |
Gustavsberg |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
359021.00000000 |
6670661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035902 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035903 |
257 |
Kalasberget |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
359577.00000000 |
6671607.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035903 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035904 |
257 |
Harabacken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
359239.00000000 |
6671761.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035904 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035905 |
257 |
Svartvik kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
358876.00000000 |
6672771.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035905 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035907 |
257 |
Goddarsböle |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
362076.00000000 |
6675321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035907 |
Vuosina 1805-1824 laaditulle kartalle merkitty Goddarsböle-niminen rälssitila (Kansalliarkisto: B19:4/1-10 Luoma / Bobäck; Bobäck och Hvitträskby: Karta öfver egorne med delnings- och rösebeskrifning 1804-1825).
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. |
| metsakeskus.1000035908 |
257 |
Solheda milsten |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
362925.79343860 |
6676408.30815500 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035908 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035910 |
257 |
Oitbacka kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
361399.00000000 |
6676821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035910 |
Kalakoskibäckenin ylittävän sillan länsipuolelle on merkitty Leivosbölen mylly vuosien 1781 (KA MHA U B21:9/1-4) ja 1869 (B21:9/6-8) kartoille. Vanhemmat myllynpaikat ovat todennäköisesti jääneet paikalla nykyisin sijaitsevan myllyn alle.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035911 |
257 |
Oitbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
361829.00000000 |
6677015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035911 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035912 |
257 |
Fasa kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
362481.00000000 |
6673557.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035912 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035914 |
257 |
Siggas |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
364069.00000000 |
6674080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035914 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035916 |
257 |
Hommas |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
363291.00000000 |
6673762.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035916 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. |
| metsakeskus.1000035917 |
290 |
Aholanvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
632860.00000000 |
7151840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035917 |
Kohde sijaitsee Kuhmon pohjoisosassa Lentiira-järven pohjoispuolella Aholanvaaran etelärinteessä. Aholan tila on noin 300 metriä länteen. Tervahauta on sähkölinjan alla metsäautotien itäpuolella. Sähkölinja tullaan purkamaan kun uusi linja valmistuu vuonna 2020. Tervahaudan halkaisija on noin 14 metriä ja muoto laakea. Rännikaivanto on kaakkoisreunassa ja ulottuu noin 4 metrin päähän. Tervahauta on matala, syvyys puolisen metriä, vallit matalat. Länsiosassa valli puuttuu, se on ilmeisesti poistettu jossain vaiheessa. |
| metsakeskus.1000035918 |
290 |
Kusiaissuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
631822.00000000 |
7153420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035918 |
Kohde sijaitsee Kuhmon pohjoisosassa, Lentiira-järven pohjoispuolella ja Kostamustien eteläpuolella. Tervahauta on Kostumustien ja siitä lähtevän ajouran välissä. Tervahaudan pohjoisreunasta on noin 7-8 metriä Kostamustien tieluiskaan. Tervahauta on matala ja laakea syvyys alle metri ja sitä ympäröivät matalat alle metrin korkuiset vallit. Haudan halkaisija vallien ulkoreunasta mitattuna on noin 18 metriä, eteläosassa sen reunaa leikkaa ajouran viereinen oja. Rännikaivanto on haudan eteläosassa, sen pituus on noin neljä metriä ja leveys vajaa metri. Tervahaudassa kasvaa sekametsää. |
| metsakeskus.1000035919 |
290 |
Ronintörmä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
631034.00000000 |
7153798.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035919 |
Kohde sijaitsee Kuhmon pohjoisosassa Lentiira-järven pohjoispuolella Ronintörmän etelärinteessä, Lentiirantie kulkee noin 100 metriä itään. Tervahauta on laakea, halkaisija noin 20 metriä, syvyys noin metri. Ränni on eteläpuolella alarinteeseen, rännikaivantoa pari metriä. Vallit ovat leveähköt noin 2-3 metriä, korkeus puolisen metriä. Alue on hiekkapohjaista varttunutta männikköä pääosin. |
| metsakeskus.1000035920 |
290 |
Rimminpuro 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
640662.00000000 |
7156814.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035920 |
Tervahauta sijaitsee Kuhmon pohjoisosassa Juortananjärveen laskevan Rimminpuron pohjoispuolella mäntykankaalla. Kostamustie kulkee noin 30 metriä haudan länsipuolella. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 10 metriä vallien ulkoreunasta mitattuna. Vallit ovat selkeät noin 1,5 metriä leveät ja puolisen metriä korkeat. Tervahauta on muodoltaan suppilomainen, syvyys noin metri. Rännikaivanto ulottuu noin viiden metrin päähän alarinteeseen. |
| metsakeskus.1000035921 |
290 |
Rimminpuro 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
640839.00000000 |
7156842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035921 |
Tervahauta sijaitsee Kuhmon pohjoisosassa Juortananjärveen laskevan Rimminpuron pohjoispuolella hiekkakankaalla, puusto on noin 20-25 vuotiasta männikköä. Kostamustie kulkee noin 150 metriä haudan itäpuolella. Tervahauta on muodoltaan laakea, halkaisija noin 14 metriä, syvyys alle metri. Vallit ovat pari metriä leveät ja puolisen metriä korkeat. Rännikaivanto on viitisen metriä pitkä ja sijaitsee tervahaudan länsireunassa. |
| metsakeskus.1000035922 |
290 |
Rimminvaara 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
641157.00000000 |
7157620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035922 |
Tervahauta sijaitsee Kuhmon pohjoisosassa, Juortananjärven itäpuolella olevan Rimminvaaran itärinteessä. Kostamustie kulkee välittömästi sen eteläpuolella. Tervahaudan reuna on noin 4-5 metriä tieluiskan reunasta. Tervahauta on laakea, alle metrin syvä, siinä on pari metriä leveät ja puolisen metriä korkeat vallit ympärillä. Hauta on hakkuuaukealla ja sen läpi on metsän uudistusvaiheessa äestetty. Ränni on etelälaidassa ja ulottuu tieluiskaan asti.
Lähistöllä, Rimminvaaran rinteillä, on lisää tervahautoja, joista ainakin osa on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000035923 |
290 |
Rimminvaara 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
641316.00000000 |
7157911.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035923 |
Kohde sijaitsee Kuhmon pohjoisosassa, Juortananjärven itäpuolella olevan Rimminvaaran luoteisrinteessä. Kostamustie kulkee noin 20 metriä tervahaudan itäpuolella. Tervahauta sijaitsee varttunutta männikköä kasvavalla hiekkakankaalla. Haudan halkaisija on noin 12 metriä vallin ulkoreunasta mitattuna. Rännikaivanto on sen kaakkoislaidassa, pituus noin neljä metriä. Tervahauta on melko laakea, vajaan metrin syvyinen, sitä ympäröivät noin puoli metriä korkeat vallit.
Lähistöllä, Rimminvaaran rinteillä, on lisää tervahautoja, joista ainakin osa on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000035924 |
290 |
Tuomela 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639844.00000000 |
7155757.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035924 |
Kohde sijaitsee Kuhmon pohjoisosassa Juortanajärven eteläpuolella, Tuomelan talosta noin 300 metriä lounaaseen. Kostumustie kulkee noin 20 metriä tervahautojen eteläpuolella. Kohteeseen kuuluu kaksi tervahautaa. Pohjoisempi sijaitsee noin 50 metriä tiestä, sen halkaisija on noin 15-16 metriä ja se on vesakon peittämä. Hauta on melko matala ja laakea, noin metrin syvyinen. Rännikaivanto on eteläreunassa. Edellisestä 15 metriä etelään lähempänä tietä on toinen tervahauta. Sen halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys noin metri. Haudan muoto on suppilomainen, sitä ympäröi selvät reilun puolen metrin korkuiset vallit. Noin 4 metriä pitkä rännikaivanto on lounaisreunassa. Noin 100 metriä pohjoiseen myös tervahauta, joka on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.1000035925 |
290 |
Vehmaskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
640631.00000000 |
7156173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035925 |
Kohde sijaitsee Kuhmon pohjoisosassa, Juortananjärven kaakkoispuolella Vehmaskankaan etelärinteessä. Kostamustie kulkee noin 140 metriä länteen. Paikalla on kaksi tervahautaa. Itäisempi sijaitsee sähkölinjan tuntumassa, välittömästi sen länsipuolella Linja tullaan purkamaan vuonna 2020, kun uusi sähkölinja valmistuu. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä, vallit vajaan metrin korkuiset. Noin metrin levyinen ja 7-8 metriä pitkä rännikaivanto on eteläpuolella. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, haudassa kasvaa myös leppää.
Edellisestä noin 30 metriä länteen on toinen vastaavan kokoinen tervahauta. Vallit eivät ole aivan yhtä selvät. Erikoisuutena on, että rännikaivanto alkaa jo haudan keskeltä ja ulottuu noin 10 metrin päähän suon laitaan. |
| metsakeskus.1000035927 |
257 |
Kolsari |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
356762.00000000 |
6665577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035927 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035928 |
257 |
Heikkilä |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
358726.00000000 |
6667417.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035928 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035930 |
257 |
Degerberget |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
358454.00000000 |
6667705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035930 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035932 |
257 |
Abras |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
356238.00000000 |
6667330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035932 |
Överbyn Abrasin Rusthollin vanha tonttimaa sijaitsee nykyisen Pedersin tilan alueella ja Pedersinkujan itäpuolisessa pihapiirissä. Tilan ja pihapiirin sijainti hahmottuu selvästi vuoden 1761 tiluskartasta (KA MHA U B21a/26/1-3). Tilan on jaettu isonjaon myötä ja vuoden 1827 kartassa Abramsin rusthollilla on kaksi tonttimaata, vanha nykyisen Pedersin alueella ja uusi siitä hieman kaakkoon nykyisen Abramsin paikalla.
Abramsin vanhalla tonttimaalla on vuoden 1761 tiluskartan (KA MHA U B21a:26/1-3) perusteella sijainnut kaikkiaan kolme torppaa, yksi tonttimaan länsireunalla, kaksi tonttimaan länsireunalla (toinen näistä rakuunatorppa).
Vanhalla tonttimaalla on saattanut säilyä avnhempiin asutusvaiheisiin ja torppiin liittyviä arkeologisa kerroksia tai rakenteita etenkin Pedersintien itäpuolisella alueella.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. |
| metsakeskus.1000035934 |
257 |
Gubbmossen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
354960.00000000 |
6667285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035934 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035936 |
257 |
Jeppas |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
355682.00000000 |
6667561.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035936 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035937 |
257 |
Överby kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
355931.00000000 |
6667988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035937 |
Kvarnbyån uomassa on sijainnut eri aikoina lukuisia vesimyllyjä. 1500-luvun lähteiden mukaan alueella on sijainnut kolme vesimyllyä. 1600-luvulla Överbyssä on ollut kaksi myllyä, joista toinen on ollut rälssisäterin ja toinen talonpoikien omistuksessa. Rälssisäterin myllystä kehittyi myöhemmin paikallisesti erittäin merkittävä mylly, joka oli toiminnassa ilmeisesti 1900-luvun alkupuolelle asti.
Suurimman myllyn pato on ilmeisesti sijainnut samalla paikalla nykyisen vedenottamon padon kanssa. Mylly on ilmeisesti kuitenkin tuhoutunut lähes täysin Porkkalan vuokra-aikana. Padosta alavirtaan on paikoin havaittavissa lohkokiviä ja mahdolisesti vesimyllyä varten muokattua uomaa.Alueella on myös ammuttu kalliota. Kauempana vedonottamosta on voinut säilyä jäänteitä vanhemmista talonpoikaisista vesimyllyistä. |
| metsakeskus.1000035938 |
257 |
Forsåker |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
356539.00000000 |
6668026.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035938 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035939 |
257 |
Finnsbacka milsten |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
356955.00000000 |
6668011.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035939 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035940 |
257 |
Finnsbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
357482.00000000 |
6667925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035940 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035943 |
257 |
Piippola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
357727.00000000 |
6668717.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035943 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035944 |
257 |
Gesterby |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
357766.00000000 |
6668912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035944 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035945 |
257 |
Stubbacken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
358480.00000000 |
6669043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035945 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035949 |
257 |
Strömsby torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
355282.00000000 |
6662852.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035949 |
Inventointi 2023:
V. 1704 Brotheruksen kartalla torppia ei ole. V. 1782 Strömsbyn isojakokartalle ei ole torppia merkitty mutta Strömsbyn talosta noin 400 m eteläkaakkoon oleva pelto alue on nimetty siinä Dragons åker:iksi. Sen lähellä on siis rakuunan torppa. Ra-kuunan torppa olisi voinut sijaita rakuunan peltolohkojen välisellä n. 70 x 90 m laa-juisella alueella johon ei ole merkitty metsää (puhdas alue), jonka keskipiste on N 6662852 E 355282. Klerckerin merikartaston torppa asettuu jokseenkin samoille kohdin, puron itäpuolen kumpareelle.
Rakuunan torpan arvioitu paikka sijaitsee 180 m kaakkoon muinaisjäännösrekisteriin v. 2019 arkistotutkimuksen perusteella merkitystä torpan paikasta, jonka kohdalla, puron länsipuolella on Klerckerin kartassa muutama punainen rakennuksiin viittaava piste. V. 1782 kartalla paikalle on merkitty metsää ja parenteesin aikana siinä on ollut varikko ja kasarmi rakennuksineen.
Oletetun rakuunan torpan alueella ei senaatin kartalla ole mitään, mutta hieman kauemmaksi länteen, sillan viereen on merkitty rakennus. Silloinen Upinniementie menee oletetun torpanpaikan alueen keskipisteen vieritse, nykyistä etelämpänä vielä 1933 kartalla, 1961 kartalla kärrypolkuna. Torpanpaikan alue on muutoin tyhjä mutta silloisen tien pohjoispuolella on talo. 1944 ilmakuvassa alue tyhjä. 1956 ilmakuvassa oletetun torppa-alueen keskipisteen länsi ja eteläpuolella on ollut rakennuksia vielä vuonna 1961. Nyt pisteen eteläpuolelle on rakennettu omakotitaloja. Oletettu torppa-alue on siis etelä- ja länsiosaltaan arkeologisessa mielessä hävitetty. Pohjoisosa on edelleen metsää.
Kohde paikannettu inventoinnin jälkityövaiheessa arkistokarttojen perusteella, ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000035950 |
257 |
Solåsa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
358785.00000000 |
6664125.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035950 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035951 |
257 |
Aspbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
361300.00000000 |
6665259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035951 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035953 |
257 |
Nykulla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
359804.00000000 |
6665688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035953 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035955 |
257 |
Norrkulla torp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
360318.00000000 |
6666262.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035955 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto.
Vuoden 1850 kartalla koordinaattien osoittamaan kohdalla on sijainnut Norrkulla torp tomt, kartalle on piirretty neljä rakennusta joiden välistä on kulkenut tie.
B19:23/5-7 Gunnarsby; Karta öfver egorne med delningsinstrument och rösebeskrifning (1850-1851) |
| metsakeskus.1000035956 |
257 |
Västerås |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
359779.00000000 |
6666508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035956 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaallinen merikartasto 1791-96). |
| metsakeskus.1000035958 |
257 |
Ängsholm |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
363096.00000000 |
6668408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035958 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde.Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035959 |
257 |
Masaby milsten |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
362912.00000000 |
6671355.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035959 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035961 |
257 |
Tallbacka |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
364672.00000000 |
6671641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035961 |
A.G. Fattenborgin vuonna laatimalle kartalle (KA B21a:18/1-3 Sundsberg; Karta öfver egorne med beskrifning 1797) on merkitty Tallbackan torppa. Paikka on hylätty Porkkalan vuokra-aikana.
Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksellään rajannut mäellä olevan vaahterametsikön S-1 -alueen mukaisesti. Vaahterametsikön lisäksi puistossa on ns. maisemapuita mm. katajia. Kohde on luonteeltaan kylämäkimäinen. Laella on torpan viimeiseen vaiheeseen liittyvän talon perustus. Lisäksi laella on muiden rakennusten jäännöksiä ja mahdollisesti Porkkala-vaiheeseen liittyviä kaivantoja. Aurinkoisella etelä- ja lounaisrinteellä on vanhempia rakenteita (mahdollinen tulisija, rakennusten pohjia). |
| metsakeskus.1000035961 |
257 |
Tallbacka |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
364672.00000000 |
6671641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035961 |
A.G. Fattenborgin vuonna laatimalle kartalle (KA B21a:18/1-3 Sundsberg; Karta öfver egorne med beskrifning 1797) on merkitty Tallbackan torppa. Paikka on hylätty Porkkalan vuokra-aikana.
Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksellään rajannut mäellä olevan vaahterametsikön S-1 -alueen mukaisesti. Vaahterametsikön lisäksi puistossa on ns. maisemapuita mm. katajia. Kohde on luonteeltaan kylämäkimäinen. Laella on torpan viimeiseen vaiheeseen liittyvän talon perustus. Lisäksi laella on muiden rakennusten jäännöksiä ja mahdollisesti Porkkala-vaiheeseen liittyviä kaivantoja. Aurinkoisella etelä- ja lounaisrinteellä on vanhempia rakenteita (mahdollinen tulisija, rakennusten pohjia). |
| metsakeskus.1000035961 |
257 |
Tallbacka |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
364672.00000000 |
6671641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035961 |
A.G. Fattenborgin vuonna laatimalle kartalle (KA B21a:18/1-3 Sundsberg; Karta öfver egorne med beskrifning 1797) on merkitty Tallbackan torppa. Paikka on hylätty Porkkalan vuokra-aikana.
Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksellään rajannut mäellä olevan vaahterametsikön S-1 -alueen mukaisesti. Vaahterametsikön lisäksi puistossa on ns. maisemapuita mm. katajia. Kohde on luonteeltaan kylämäkimäinen. Laella on torpan viimeiseen vaiheeseen liittyvän talon perustus. Lisäksi laella on muiden rakennusten jäännöksiä ja mahdollisesti Porkkala-vaiheeseen liittyviä kaivantoja. Aurinkoisella etelä- ja lounaisrinteellä on vanhempia rakenteita (mahdollinen tulisija, rakennusten pohjia). |
| metsakeskus.1000035963 |
257 |
Nybacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
364758.00000000 |
6671688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035963 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035964 |
257 |
Djupviken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
365050.00000000 |
6671817.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035964 |
Kuninkaankartastosta löydetty torppakohde on todennäköisesti vuoden 1795 kartalla (KA MHA U B21a:18/1-3 Sundsberg) esitetty Lindahlin torppa (kartalla d).
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. |
| metsakeskus.1000035965 |
257 |
Båthusudden |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
365029.00000000 |
6671733.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035965 |
Kuninkaankartastosta löydetty torppakohde on todennäköisesti vuoden 1795 kartalla (KA MHA U B21a:18/1-3 Sundsberg) esitetty Enbackan torppa (kartalla e).
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. |
| metsakeskus.1000035967 |
257 |
Långängen |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
366369.00000000 |
6669992.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035967 |
Paikalle on vuoden 1885 karttaan merkitty torppa. Vuoden 1782 kartan (KA B21a:7/1-2) perusteella paikalla on ollut torppa jo 1700-luvulla, sillä alueella sijaitsee erillinen pienten peltotilkkujen muodostama kokonaisuus Hemåkern / Hemåkern vid Torpet). Alueella voi olla torppaa vanhempi autioitunut tonttimaa.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan pistettä on muutettu vastaamaan Senaatinkartaston, Kuninkaankartaston ja vuoden 1782 tiluskartan tietoja. |
| metsakeskus.1000035968 |
257 |
Metsäpelto |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
365828.00000000 |
6668227.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035968 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: Kuninkaankartasto.
Vuoden 1774-76-isojakokartassa (KA B19:1/1-3 Abramsby) Metsäpellon kohdalle Abramsbyn ja Gumbackan rajalle Gumbackan puolelle on merkittynä torpan paikka (Nytorp). Vuoden 1820 kartalla samalla kohdalla rajan toisella puolella on "Soldatengen". Kummankin kylän rippikirjoissa mainitaan rakuuna 1700-luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1000035969 |
257 |
Abramsby torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
365520.00000000 |
6668258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035969 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035970 |
257 |
Abrams |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
365865.00000000 |
6668252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035970 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.
Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989) |
| metsakeskus.1000035971 |
257 |
Finnträsk |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
366344.00000000 |
6669056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035971 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035972 |
257 |
Kvarnmossen |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
353645.00000000 |
6658557.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035972 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035974 |
257 |
Junkarängen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
356729.00000000 |
6659599.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035974 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035975 |
257 |
Torpängen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
356791.00000000 |
6659797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035975 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035976 |
257 |
Ängvik kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
356853.00000000 |
6659837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035976 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035977 |
257 |
Ängvik |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
356684.00000000 |
6660105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035977 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035978 |
257 |
Rödberget |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
358292.00000000 |
6660783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035978 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035980 |
257 |
Kyrkogårdsön |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
355896.00000000 |
6650521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035980 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035981 |
257 |
Källvik |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
357388.00000000 |
6653125.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035981 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035982 |
257 |
Lillkanskogviken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
357900.00000000 |
6654819.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035982 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.
Kohdetieto perustuu Kuninkaan kartastoon. |
| metsakeskus.1000035983 |
257 |
Hästö |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
363114.00000000 |
6656749.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035983 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035984 |
257 |
Edelsholmen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
363124.00000000 |
6658279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035984 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035985 |
257 |
Kariholmen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
361736.00000000 |
6656913.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035985 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000035988 |
257 |
Häggesböle torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
359810.00000000 |
6658646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035988 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035989 |
257 |
Ändholmssundet |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
358584.00000000 |
6658868.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035989 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035990 |
257 |
Enbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
359588.00000000 |
6660712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035990 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035992 |
257 |
Stora Brändö |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
366259.00000000 |
6658993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035992 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035993 |
257 |
Marskataudden |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
364531.00000000 |
6659305.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035993 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035994 |
257 |
Abborrviken |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
364607.00000000 |
6660505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035994 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000035995 |
257 |
Simonstorp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
361477.00000000 |
6661851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035995 |
Biskopsbölen vuosina 1778-1779 laaditulle isojakokartalle merkitty torpanpaikka (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto . MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. B UUDENMAAN LÄÄNI. Kirkkonummi. B19:2/1-5. Piispankylä / Biskopsböle; Biskopsböle, Sperrings och Wårnäs: Karta öfver egorne med delningsbeskrifning (1778-1779). Kansallisarkisto).
Biskopsbölessä on ollut torppa jo 1600-luvun lopulla (Suomen asutuksen yleisluettelo).
Alueella on kahden pienen rakennuksen perustukset. Tien vierellä etelässä oleva rakennus on tulisijallinen. |
| metsakeskus.1000035997 |
257 |
Lövbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
362301.00000000 |
6663596.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035997 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035998 |
257 |
Grankulla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
360841.00000000 |
6663051.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035998 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000035999 |
257 |
Dragonängen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
360817.00000000 |
6662613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035999 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000036000 |
257 |
Sevals torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
358971.00000000 |
6661835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036000 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000036002 |
257 |
Stora Herrö |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
369317.00000000 |
6662715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036002 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000036003 |
257 |
Medvastö Ekholms torp |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
368740.00000000 |
6665468.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036003 |
1600-luvulla muodostetulla Medvastön ratsutilalla on ollut kaksi torppaa jo 1700-luvun alkupuoliskolla. Vuoden 1779-1782 kartassa (KA B21:15/1-12) mainittu Ekholms torp sijaitsee Medvastösundetin etelärannalla maastossa selkeästi erottuvan niemekkeen laella, josta maasto viettää salmen rantaa. Kartalla torpan kohdalla erottuu kaksi rakennusta, jotka näkyvät myös vuosien 1809-1813 kartassa (KA, B21:15/13-19).
Maastossa erottuu kaksi uunin rauniota (n. 2 x 2 m) muutaman metrin päässä toisistaan. Kummankin uunin raunion vieressä on kuoppa. Torpan pellot ovat sijainneet rakennusten ja rannan välissä. Aluskasvillisuus on runsasta ja estää tarkempien havaintojen tekemisen. Alueella on jonkin verran lehtipuita, mutta näkymä on muuten melko avoin rantametsiköihin asti. Torpan paikasta muutama kymmenen metriä länteen näkyy modernia ojaa, joka lidarvisualisoinnin mukaan kiertää koko niemekkeen. Ojan varrella on muutamia kumpuja, jotka osoittautuivat savikasoiksi. |
| metsakeskus.1000036005 |
257 |
Blindsund |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
366477.00000000 |
6663953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036005 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000036006 |
257 |
Lillskogen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
365869.00000000 |
6663727.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036006 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000036007 |
257 |
Svartbäckärret |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
365032.00000000 |
6664198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036007 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: Kuninkaankartasto. |
| metsakeskus.1000036008 |
257 |
Medvastö torp |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
367484.00000000 |
6665911.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036008 |
1600-luvulla muodostetulla Medvastön ratsutilalla on ollut kaksi torppaa jo 1700-luvun alkupuoliskolla. Vanhempi niistä on perustettu viimeistään vuonna 1697. Kuninkaankartastossa toinen Medvastön torpista sijaitsee Morsfjärdenin ja nykyisin Rödhällinä tunnetun vesialueen pohjoispuolella. Kummankin torpan paikka erottuu vuoden 1779-1782 kartassa (KA B21:15/1-12), mutta pohjoisempi niistä häviää pian, sillä sitä ei enää ole merkitty vuosien 1809-1813 karttaan (KA, B21:15/13-19).
Maastossa Medsvastintien ja Morsfjärdenin välissä erottuu raivattuja pellon pohjia, jotka nykyisin kasvavat sekametsää. Torpan paikka sijoittuu avokalliolle, jonka länteen viettävällä laidalla on n. 2,5 x 1,5 suuruinen uuninraunio. Raunio kasvaa heinää, eivätkä sen sisältämät kivet erotu päällepäin. Kivien välistä otettu kairausnäyte paljasti n. 5 cm:n humuskerroksen alla n. 3 cm. hajonnutta matalapolttoista tiiltä ja sen alla olevan n. 20 cm:n kerroksen karkeaa ruskeaa hiekkaa. Rauniosta itään kallioon on louhittu mahdollisesti tulen avulla n. 4 x 4 m kuoppa, joka vaikuttaa rakennuksen paikalta.
Rauniosta länteen kulkee luode-kaakkosuuntaisesti tienpohja kohti rantaa, ja torpan paikan etelä- ja pohjoispuolella on kallioissa on lukuisia merkkejä kiven louhinnasta (ei porausjälkiä, kiviaines vaikuttaa helposti rapautuvalta ja lohkeavalta). Kallioalueen reunoilla peltojen laitamilla erottuu myös raivausröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000036009 |
49 |
Herröviken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
369679.00000000 |
6663157.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036009 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036010 |
49 |
Malmkopplan |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
373464.00000000 |
6665343.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036010 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036013 |
624 |
Hästmossabacken 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
477902.00000000 |
6705696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036013 |
Kolmen hiilimiilun ryhmä harjun itäreunalta, noin 200 m Hästmossabackenin kivikautiselta asuinpaikalta pohjoisluoteeseen. Miilut sijoittuvat alueelle tyypillisesti harjun itäreunalle, hiekkaiselle ja tasaiselle kohdalle.
Hiilimiilu 1 (pohjoisin). Heikosti ympäröivästä maastosta erottuva pyöreähkö hiilimiilu. Halkaisija on noin 10 m ja korkeus alle 50 cm.
Hiilimiilu 2 (keskimmäinen). Heikosti ympäristöstään erottuva hiilimiilu, selkeimmin miilun havaitsee pohjoispuolelta. Se on ilmeisesti ollut pyöreä ja halkaisijaltaan noin 13 m. Miilua kiertää matala oja, joka erottuu katkonaisena.
Hiilimiilu 3 (eteläisin). Huonosti aluskasvillisuuden seasta erottuva epämääräisen suorakaiteen muotoinen hiilimiilu (noin 15 x 11 m, korkeus max. 50 cm), jota kiertää epäsäännöllisesti erottuva katkoviivamainen oja. |
| metsakeskus.1000036016 |
740 |
Nuotta-apaja 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
602470.00000000 |
6834587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036016 |
Rantaan laskevan rinteen päällä, kalliopaljastuman kaakkoiskupeessa on matala tervahauta, jossa halssintapainen koilliseen. Haudan halkaisija n. 10 m. Tervahauta erottuu varvikosta huonosti. |
| metsakeskus.1000036017 |
740 |
Syvälahdenvuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
602923.00000000 |
6833900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036017 |
Tervahauta loivasti viettävässä, tasamaastoisessa rinteessä Kakonsalossa Syvälahdenvuoresta hieman pohjoiseen. Haudan halkaisija on n. 15 m. Siinä ei ole halssia vaan syvä keskuskuoppa - tervaa siis nostettu lippoamalla. Halssittomuuden perusteella arvioituna hauta on vanha |
| metsakeskus.1000036018 |
740 |
Syvälahti 1 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
603118.00000000 |
6833823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036018 |
Kakonsalossa, Syvälahden suun länsirannalla kaksi rannan suuntaista, soikeaa kumparetta, jotka kohoavat vedestä 4-5 ylemmäs. Eteläisemmän kumpareen (n. 40 x 25 m laajuinen) laen eteläpäässä on sammaloitunut kiviraunio. Sen koko on n. 2,3 x 2,5 m ja se vaikuttaa nelisivuiselta (kaakonpuolella, rinteen reunalla sivu on kaareva). Raunio on kumpareen luoteisreunalla ja raunion luoteispuolella on jyrkkä parimetrinen rinne. Vaikuttaa siltä, että rinne on siinä kaivettu suoraksi ja että mahdollisen uunin pesä olisi ollut "ulkopuolella", rinteeseen tehdyssä seinämässä. Kiviraunion kupeeseen tehdyssä koekuopassa oli tiilen muruja.
Vanhoissa kartoissa (yleiskartta 1805, pitäjänkartta 1848, yleiskartta 1924, peruskartat 1976 ja 1987) ei ole mitään rauniota selittävää merkintää. Kapealla rinteen laella ei ole voinut olla isoa rakennusta. Kivi- tai maajalkaa ei paikalla erotu, ja kiviraunio vaikuttaa uunilta ("ryssänuuni", savustamo tms?).
Kumpareen eteläpuolella on matala, pieni lahukka, jossa yhä on venevalkama. Kumpareen pohjoispuolella on toinen kumpare, jossa havaittiin kellari tms. kuoppajäännös Syvälahti 2). |
| metsakeskus.1000036021 |
740 |
Syvälahti 2 |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
603110.00000000 |
6833912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036021 |
Pihlajaveden lounaisrannalla, Kakonsalossa Syvälahden suun länsirannalla on kaksi rannan suuntaista, soikeaa kumparetta, jotka kohoavat vedestä 4-5 ylemmäs. Pohjoisemman kumpareen (n. 50 x 25 m laajuinen) keskellä on kuoppajäännös, jonka koko on 2,4 x 1,5 m. Kuoppa on syvähkö, n. 0,8 m. Kuoppa saattaa olla kellari tai muu säilytyskuoppa. Tästä 80 m etelään, toisella kumpareella on mahdollinen uunin raunio (Syvälahti 1). |
| metsakeskus.1000036023 |
740 |
Syvälahti 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
603314.00000000 |
6833653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036023 |
Tervahauta on paikannettu LIDAR-aineistosta laaditusta rinnevarjostuksesta. Sitä ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036024 |
740 |
Valkialampi 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
603367.00000000 |
6833223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036024 |
Tervahauta on paikannettu LIDAR-aineistosta laaditusta rinnevarjostuksesta. Sitä ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036025 |
740 |
Valkialampi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
603370.00000000 |
6833107.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036025 |
Tervahauta on paikannettu LIDAR-aineistosta laaditusta rinnevarjostuksesta. Sitä ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036026 |
290 |
Kiteeniemi |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
635640.00000000 |
7108527.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036026 |
Kohde sijaitsee Lammasjärven Kiteeniemen luoteishaaran etelärannalla, rantaterassilla. Ympäristössä kasvaa koivu-mänty sekapuustoa. Pohjakerros on varpuvaltaista. Metallinetsinnässä on kesällä 2019 löytynyt 25 cm syvyydestä nuolenkärki, nuolenkärjen katkelmaa muistuttava kupariseosesine ja kaksi koristehelaa. Esineet löytyivät hajallaan "useiden kymmenien metrien" alueelta, löytötiedot epätarkat. (Diar. KM 42139).
Tarkastuksessa ei varmuudella havaittu esineiden löytöpaikkoja. Oletetulta löytöalueelta havaittiin kahden koekuopan maannoksesta hiiltynyttä maata. Topografialtaan paikka on asuinpaikaksi sopiva. |
| metsakeskus.1000036026 |
290 |
Kiteeniemi |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
635640.00000000 |
7108527.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036026 |
Kohde sijaitsee Lammasjärven Kiteeniemen luoteishaaran etelärannalla, rantaterassilla. Ympäristössä kasvaa koivu-mänty sekapuustoa. Pohjakerros on varpuvaltaista. Metallinetsinnässä on kesällä 2019 löytynyt 25 cm syvyydestä nuolenkärki, nuolenkärjen katkelmaa muistuttava kupariseosesine ja kaksi koristehelaa. Esineet löytyivät hajallaan "useiden kymmenien metrien" alueelta, löytötiedot epätarkat. (Diar. KM 42139).
Tarkastuksessa ei varmuudella havaittu esineiden löytöpaikkoja. Oletetulta löytöalueelta havaittiin kahden koekuopan maannoksesta hiiltynyttä maata. Topografialtaan paikka on asuinpaikaksi sopiva. |
| metsakeskus.1000036029 |
290 |
Murasuonkangas |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
612185.00000000 |
7112918.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036029 |
Metallinetsinnässä on kesällä 2019 löytynyt noin 25 cm syvyydestä yhdessä kasassa viisi pientä veitsenterää ja 2 metrin säteellä niistä nuolenkärki ja raskastekoinen rautainen rengasneula. |
| metsakeskus.1000036030 |
290 |
Paloniemenkangas 2 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27019 |
636577.00000000 |
7107323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036030 |
Metallinetsinnässä on kesällä 2019 löytynyt kaksi oramaista nuolenkärkeä, rautainen ketjunnivel ja pieni lusikkamainen rautaesine, ehkä riipus. Esineet löytyivät hajallaan hakkuualueella istutusaurauksen hajottamassa maaperässä.
Tarkastuksessa löytöalueelle tehdyistä koekuopista havaittiin jonkin verran hiiltä. Kohde on kaavoitettu tontiksi. Ennen rakentamista alue vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000036030 |
290 |
Paloniemenkangas 2 |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27019 |
636577.00000000 |
7107323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036030 |
Metallinetsinnässä on kesällä 2019 löytynyt kaksi oramaista nuolenkärkeä, rautainen ketjunnivel ja pieni lusikkamainen rautaesine, ehkä riipus. Esineet löytyivät hajallaan hakkuualueella istutusaurauksen hajottamassa maaperässä.
Tarkastuksessa löytöalueelle tehdyistä koekuopista havaittiin jonkin verran hiiltä. Kohde on kaavoitettu tontiksi. Ennen rakentamista alue vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000036030 |
290 |
Paloniemenkangas 2 |
10002 |
12008 |
13000 |
11010 |
27000 |
636577.00000000 |
7107323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036030 |
Metallinetsinnässä on kesällä 2019 löytynyt kaksi oramaista nuolenkärkeä, rautainen ketjunnivel ja pieni lusikkamainen rautaesine, ehkä riipus. Esineet löytyivät hajallaan hakkuualueella istutusaurauksen hajottamassa maaperässä.
Tarkastuksessa löytöalueelle tehdyistä koekuopista havaittiin jonkin verran hiiltä. Kohde on kaavoitettu tontiksi. Ennen rakentamista alue vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000036030 |
290 |
Paloniemenkangas 2 |
10002 |
12001 |
13002 |
11010 |
27000 |
636577.00000000 |
7107323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036030 |
Metallinetsinnässä on kesällä 2019 löytynyt kaksi oramaista nuolenkärkeä, rautainen ketjunnivel ja pieni lusikkamainen rautaesine, ehkä riipus. Esineet löytyivät hajallaan hakkuualueella istutusaurauksen hajottamassa maaperässä.
Tarkastuksessa löytöalueelle tehdyistä koekuopista havaittiin jonkin verran hiiltä. Kohde on kaavoitettu tontiksi. Ennen rakentamista alue vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000036031 |
290 |
Honkinen W |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
631405.00000000 |
7109650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036031 |
Kohde sijaitsee Lammasjärven Honkinen-saaressa, saaren länsiluoteispään etelärannalla. Metallinetsinnässä on kesällä 2019 löytynyt kaksi ruotonuolenkärkeä ja neulakota 25 cm syvyydestä (diar. KM 42144). Löytötiedot epätarkat: nuolenkärjet löytyivät noin metrin päässä toisistaan ja neulakota parinkymmenen metrin päässä.
Oletetulta nuolenkärkien löytöpaikalta havaittiin hiiltynyt maakerros, paksuudeltaan noin 5-7 cm. Maan seassa on isoja hiilen palasia. On epäselvää liittyykö se esineisiin. Hiiltyneen kerroksen päällä ei ollut selvää huuhtoutumiskerrosta.
Löytöpaikoista länteen esiintyy paljon erilaisia kuopanteita. Osa niistä liene peräisin puunkaadoista. Neljän kuopan pohjalta havaittiin kuitenkin hiiltynyttä maata, hiiltä ja yhdetsä palaneita kiviä. Kaikkia kuoppia ei kuitenkaan tarkastuksessa kyetty koekuopittamaan, joten niiden funktio jäi epäselväksi. |
| metsakeskus.1000036031 |
290 |
Honkinen W |
10002 |
12009 |
13094 |
11033 |
27000 |
631405.00000000 |
7109650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036031 |
Kohde sijaitsee Lammasjärven Honkinen-saaressa, saaren länsiluoteispään etelärannalla. Metallinetsinnässä on kesällä 2019 löytynyt kaksi ruotonuolenkärkeä ja neulakota 25 cm syvyydestä (diar. KM 42144). Löytötiedot epätarkat: nuolenkärjet löytyivät noin metrin päässä toisistaan ja neulakota parinkymmenen metrin päässä.
Oletetulta nuolenkärkien löytöpaikalta havaittiin hiiltynyt maakerros, paksuudeltaan noin 5-7 cm. Maan seassa on isoja hiilen palasia. On epäselvää liittyykö se esineisiin. Hiiltyneen kerroksen päällä ei ollut selvää huuhtoutumiskerrosta.
Löytöpaikoista länteen esiintyy paljon erilaisia kuopanteita. Osa niistä liene peräisin puunkaadoista. Neljän kuopan pohjalta havaittiin kuitenkin hiiltynyttä maata, hiiltä ja yhdetsä palaneita kiviä. Kaikkia kuoppia ei kuitenkaan tarkastuksessa kyetty koekuopittamaan, joten niiden funktio jäi epäselväksi. |
| metsakeskus.1000036031 |
290 |
Honkinen W |
10002 |
12008 |
13000 |
11010 |
27000 |
631405.00000000 |
7109650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036031 |
Kohde sijaitsee Lammasjärven Honkinen-saaressa, saaren länsiluoteispään etelärannalla. Metallinetsinnässä on kesällä 2019 löytynyt kaksi ruotonuolenkärkeä ja neulakota 25 cm syvyydestä (diar. KM 42144). Löytötiedot epätarkat: nuolenkärjet löytyivät noin metrin päässä toisistaan ja neulakota parinkymmenen metrin päässä.
Oletetulta nuolenkärkien löytöpaikalta havaittiin hiiltynyt maakerros, paksuudeltaan noin 5-7 cm. Maan seassa on isoja hiilen palasia. On epäselvää liittyykö se esineisiin. Hiiltyneen kerroksen päällä ei ollut selvää huuhtoutumiskerrosta.
Löytöpaikoista länteen esiintyy paljon erilaisia kuopanteita. Osa niistä liene peräisin puunkaadoista. Neljän kuopan pohjalta havaittiin kuitenkin hiiltynyttä maata, hiiltä ja yhdetsä palaneita kiviä. Kaikkia kuoppia ei kuitenkaan tarkastuksessa kyetty koekuopittamaan, joten niiden funktio jäi epäselväksi. |
| metsakeskus.1000036031 |
290 |
Honkinen W |
10002 |
12009 |
13094 |
11010 |
27000 |
631405.00000000 |
7109650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036031 |
Kohde sijaitsee Lammasjärven Honkinen-saaressa, saaren länsiluoteispään etelärannalla. Metallinetsinnässä on kesällä 2019 löytynyt kaksi ruotonuolenkärkeä ja neulakota 25 cm syvyydestä (diar. KM 42144). Löytötiedot epätarkat: nuolenkärjet löytyivät noin metrin päässä toisistaan ja neulakota parinkymmenen metrin päässä.
Oletetulta nuolenkärkien löytöpaikalta havaittiin hiiltynyt maakerros, paksuudeltaan noin 5-7 cm. Maan seassa on isoja hiilen palasia. On epäselvää liittyykö se esineisiin. Hiiltyneen kerroksen päällä ei ollut selvää huuhtoutumiskerrosta.
Löytöpaikoista länteen esiintyy paljon erilaisia kuopanteita. Osa niistä liene peräisin puunkaadoista. Neljän kuopan pohjalta havaittiin kuitenkin hiiltynyttä maata, hiiltä ja yhdetsä palaneita kiviä. Kaikkia kuoppia ei kuitenkaan tarkastuksessa kyetty koekuopittamaan, joten niiden funktio jäi epäselväksi. |
| metsakeskus.1000036034 |
777 |
Vängänniemi |
10002 |
12002 |
13218 |
11033 |
27000 |
624990.00000000 |
7178278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036034 |
Metallinetsinnässä on kesällä 2019 löytynyt noin viiden neliömetrin alueelta, 25 cm syvyydestä koskemattomasta maasta rautainen padankorvake, kuparipeltiä, spiraalipäinen ketjunkannatin ja kolmiomaisia rautariipuksia.
Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036034 |
777 |
Vängänniemi |
10002 |
12002 |
13218 |
11010 |
27000 |
624990.00000000 |
7178278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036034 |
Metallinetsinnässä on kesällä 2019 löytynyt noin viiden neliömetrin alueelta, 25 cm syvyydestä koskemattomasta maasta rautainen padankorvake, kuparipeltiä, spiraalipäinen ketjunkannatin ja kolmiomaisia rautariipuksia.
Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036037 |
49 |
Pentala |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
370635.00000000 |
6666367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036037 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036040 |
49 |
Majholmen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
372257.00000000 |
6667586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036040 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036044 |
49 |
Stora Ådholmen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
378553.00000000 |
6668116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036044 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036045 |
49 |
Karlöudden |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
377130.00000000 |
6668660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036045 |
Kohdetta ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009).
Torpparakennuksia on ollut kolme, joista jäljellä kaksi, toinen niistä laajennettu 1900-luvulla. Niiden tontilla saattaa olla jäljellä jäänteitä aikaisemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000036047 |
638 |
Brinkas |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
426666.00000000 |
6701320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036047 |
Paikalla on etelä-lounas - itä-koillinen suuntainen kiviaita, jonka pituus on 45 m. Aita on loivassa länteen laskevassa rinteessä. Itäpäässä aita päättyy isoon lohkareeseen ja kivikkoon. Aita on kasattu 50 cm kokoisista ja sitä pienemmistä kivistä. Se on matalahko ja leveydeltään 1- 1,5 m. Aita on sammalpeitteinen. Siinä kasvaa muutama järeä kuusi. Aita on metsässä ja maaperä ympärillä on kivikkoinen. Mitään viljelyn merkkejä ei ole havaittavissa. Aita ei ole nykyisellä eikä vanhoillakaan rajoilla. Sen eteläpuolelle on v. 1925 kartalle merkitty pieni peltotilkku, mutta aita ei oikein "istu" pellon pohjoisrajaan. Aita saattaisi kuitenkin liittyä tähän peltotilkkuun. Aidan ikä ja merkitys ei siis ole varmuudella tiedossa - se todennäköisemmin ajoittuu 1900-luvun alkupuolen peltotilkkuun mutta voi olla myös johonkin vanhempaan liittyvä. |
| metsakeskus.1000036048 |
638 |
Vähäsuo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
426372.00000000 |
6702755.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036048 |
Paikalla on edelleen kolmen tiluksen raja. Merkki on vanhalla Teissalan ja Kerkkoon kylien välisellä rajalla, joka on merkitty mm. v. 1700 kartalle. Kohdalla on tilusrajapiste (kylienvälisellä rajalla) vuoden 1783 Teissalan isojakokartalla ja myös myöhemmillä kartoilla. Rajapiste ja rajamerkki ovat siis edelleen käytössä. Raja-merkki on kivistä ladottu, nelisivuinen, kooltaan n. 0,8 x 0,8 m ja keskellä iso pysty-kivi. Sammaloitunut. |
| metsakeskus.1000036049 |
49 |
Tvijälp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
378050.00000000 |
6670889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036049 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036050 |
49 |
Kaitbacken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
371434.00000000 |
6669296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036050 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036052 |
624 |
Lilla Högåsbacken 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
478173.00000000 |
6704258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036052 |
Kolme hiilimiilua sekä niiden yhteydessä Kirkkotien länsipuolella oleva kuoppa, joka vuoden 2019 inventoinnissa osoittautui tervahaudaksi.
Huom! Lilla Högåsbacken kohteen alakohde 1 siirretty tähän kohteeseen.
Vuoden 2022 tarkastuksessa havaittiin, että hiilimiilu 1:n (alakohde 31965) keskeltä oli ajettu. Ajopainaumat olivat vaurioittaneet miilua kivennäismaahan asti erityisesti sen etelä- ja pohjoisreunoja |
| metsakeskus.1000036052 |
624 |
Lilla Högåsbacken 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
478173.00000000 |
6704258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036052 |
Kolme hiilimiilua sekä niiden yhteydessä Kirkkotien länsipuolella oleva kuoppa, joka vuoden 2019 inventoinnissa osoittautui tervahaudaksi.
Huom! Lilla Högåsbacken kohteen alakohde 1 siirretty tähän kohteeseen.
Vuoden 2022 tarkastuksessa havaittiin, että hiilimiilu 1:n (alakohde 31965) keskeltä oli ajettu. Ajopainaumat olivat vaurioittaneet miilua kivennäismaahan asti erityisesti sen etelä- ja pohjoisreunoja |
| metsakeskus.1000036053 |
49 |
Mustasilta |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
372013.00000000 |
6689625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036053 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036054 |
49 |
Hummelbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
372289.00000000 |
6688388.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036054 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036055 |
49 |
Forsbacka kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
372120.00000000 |
6687765.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036055 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009).
F.J. Fonseenin pitäjänkartassa 1750 paikalla on "tvenne sqvaltqvarnar". |
| metsakeskus.1000036056 |
49 |
Koulunpelto |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
364079.00000000 |
6684078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036056 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009).
Paikalla ei näy asuinpaikkaa Kuninkaan kartastossa eikä Merikartastossa. |
| metsakeskus.1000036057 |
49 |
Heinäs |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
363277.00000000 |
6684288.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036057 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036059 |
49 |
Niemelä |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
367429.00000000 |
6682832.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036059 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036060 |
49 |
Brobacka torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
366783.00000000 |
6681826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036060 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036062 |
49 |
Niemis |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
362049.00000000 |
6677887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036062 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036063 |
49 |
Låjärv |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
362412.00000000 |
6677870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036063 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036066 |
49 |
Haluträsk |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
364312.00000000 |
6677398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036066 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036067 |
49 |
Mäkikallio |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
365463.00000000 |
6677179.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036067 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036068 |
49 |
Vadspång |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
365917.00000000 |
6678073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036068 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036069 |
49 |
Forsbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
366023.00000000 |
6678573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036069 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036072 |
49 |
Morby torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
368517.00000000 |
6677794.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036072 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036079 |
49 |
Björkhaga |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
365405.00000000 |
6675456.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036079 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009).
Tämä on ilmeisesti sama kohde kuin Ryttarsin rakuunatorppa. (TG komm.) |
| metsakeskus.1000036085 |
49 |
Tuvkulla torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
370165.00000000 |
6682594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036085 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036086 |
49 |
Kuckubacken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
370123.00000000 |
6683629.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036086 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036087 |
49 |
Backby |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
371031.00000000 |
6684994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036087 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036091 |
49 |
Fågelberga |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
377778.00000000 |
6679272.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036091 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036093 |
49 |
Alberga |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
378520.00000000 |
6678132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036093 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). 3. Storhoplaxin katasterikartta 1775. |
| metsakeskus.1000036098 |
49 |
Alberga kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
378144.00000000 |
6678298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036098 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036101 |
49 |
Kurtby torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
367300.00000000 |
6673542.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036101 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036103 |
49 |
Fantsbacken |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
367718.00000000 |
6674990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036103 |
Sekä kartalla vuodesta 1758-63 että 1829 paikalla on sijainnut Kauklahden kylään kuuluneet talot Storbass ja Brynsten. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036104 |
49 |
Inglas |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
368298.00000000 |
6675224.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036104 |
Inglas on yksi Fannsbyn keskiaikaisen kylän kuudesta kantatalosta. Torpan piste on kohdistettu Inglaksen tilan tontille. Fonseenin vuonna 1750 laatimassa pitäjänkartassa sotilastorppa on merkitty mäen toiselle puolelle myöhemmän Bensulsin tilan kohdalle.
Inglas ei pidä sekoittaa Kvarnbyn kylän kappalaisen puustellin Ingaksen kanssa.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036107 |
49 |
Bolomaren torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
372808.00000000 |
6673314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036107 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036110 |
49 |
Soukanpohja |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
369942.00000000 |
6669864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036110 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009).
Sama kohde kuin Sökö (Soukka) Pohjoinen 1000001894 ? |
| metsakeskus.1000036111 |
49 |
Hemtans torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
374147.00000000 |
6675396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036111 |
Sotilastorppa NyIR MajC119 Hemtans
119. Hemtans
Erich Hindersson Hempt 1700-8.6.1726
Hindrich Kijöpman 15.9.1730-10.2.1740 Kasserats för oduglighet
Hindrich Hindersson Hempt(e) 1.3.1740-20.3.1758 Död i fält
Anders Ekman 22.3.1759-27.6.1778
Carl Vård 6.7.1778-5.2.1785 Död
Friedrich Ekman 6.2.1785-0.7.1789 Död i fält
Johan Magnusson Spits 16.2.1790-26.6.1795 vanfrejdad, liderlig, kasserad
Elias Åmén 23.11.1795-17.9.1809 Överlevde kriget
Torppa esitetään Fonséenin pitäjänkartassa 1750 ja kuninkaan merikartassa n. 1790. Senaatin kartassa 1871 esittää torppaa eri paikassa, eli kyseessä on eri torppa.
Museokartan piste on viitteellinen. Alueen inventoinnissa 2022 ei löydetty merkkejä torpasta pisteen kohdalla. |
| metsakeskus.1000036113 |
49 |
Marviken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
378479.00000000 |
6675134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036113 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036117 |
49 |
Itäranta |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
378885.00000000 |
6673014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036117 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036128 |
49 |
Söilibacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
376178.00000000 |
6674479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036128 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036129 |
297 |
Laatanvaaru 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
560213.00000000 |
6975688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036129 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuopion Riistaveden Laatanvaarun ja Laatanlammen välisellä hiekkaharjulla, tasaisella kohdalla ulkoilutien vieressä. Maastossa on havaittavissa noin 6x8 metrin heikko painanne mäntykankaalla vain metrin verran ulkoilureitin itäpuolella.
Lapionpistossa hienoon hiekkaan löytyi pala harmaata piitä ja kvartsiesine/-terä. Lidar 5p -korkeusmallissa erottuu myös kaksi muuta hyvin samankaltaista painannetta säännöllisin välein edellä mainitusta asumuspainanteesta (ks. alakohteet). Näistä ei kuitenkaan ole tehty löytöjä. |
| metsakeskus.1000036130 |
297 |
Laatanvaaru 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
560172.00000000 |
6975649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036130 |
Kuopion Riistaveden Laatanvaarun ja Laatanlammen välisellä hiekkaharjulla sijaitsee tervahauta. Tervahauta on kuusen taimikossa, jonka maaperässä näkyy jälkiä metsäaurauksesta. Haudan halkaisija on noin 7 metriä ja syvyys noin 1,6 metriä. Kuoppaa kiertävän vallihaudan leveys on noin 2 metriä ja kuopan pohjalla on havaittavissa vahva nokimaa ja hiiltä. |
| metsakeskus.1000036133 |
91 |
Byviken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
380913.00000000 |
6673080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036133 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036135 |
146 |
Piistiinniemi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
715657.00000000 |
6949153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036135 |
Talvisodan taisteluasemia, juoksuhautoja, korsun pohjia ja poteroita. |
| metsakeskus.1000036138 |
927 |
Sukoi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
355784.00000000 |
6686140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036138 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036140 |
927 |
Länsitalo |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
354474.00000000 |
6686484.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036140 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036141 |
927 |
Palojärvi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
354682.00000000 |
6686640.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036141 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036151 |
927 |
Vuohikallio |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
364363.00000000 |
6693420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036151 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036152 |
927 |
Mahlamäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
364369.00000000 |
6693376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036152 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036153 |
927 |
Lammasniemi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
363107.00000000 |
6695302.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036153 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036154 |
927 |
Eerola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
364235.00000000 |
6696814.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036154 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036156 |
927 |
Sovintola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
364349.00000000 |
6698932.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036156 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036157 |
927 |
Myllymäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
363629.00000000 |
6699891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036157 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036158 |
927 |
Malmgård |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
363426.00000000 |
6702066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036158 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036159 |
927 |
Suomela |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
365488.00000000 |
6705686.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036159 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036161 |
927 |
Sampakka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
364646.00000000 |
6710493.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036161 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036162 |
927 |
Vuohipörkiö |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
364676.00000000 |
6710678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036162 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036163 |
927 |
Kannistonhaka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
364460.00000000 |
6711232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036163 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036164 |
927 |
Nurmela |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
364155.00000000 |
6709146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036164 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036165 |
927 |
Äijäkoski |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
363965.00000000 |
6709014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036165 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036171 |
508 |
Niemenkylä Pilkanlampi |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036171 |
Kohteeseen kuuluvien rajapyykkien numerot: 11.1, 12.1, 13, 13.1, 14, 14.1, 15, 15.1, 16, 16.1, 17.
11.1 Hyväkuntoinen viisikivinen pyykki. Kuva löytyy.
12.1 Kohteesta ei ole tarkempaa kuvausta.
13 Sortunut nelikulmainen pyykki. Kuva löytyy.
13.1 Sortunut nelikulmainen pyykki. Kuva löytyy.
14 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Keskuskivi löytyy. Päältä sammaloitunut. Kuva löytyy raportista.
14.1 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Kuva löytyy.
15 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Kuva löytyy.
15.1 Sortunut nelikulmainen pyykki. Kuva löytyy.
16 Sortunut nelikulmainen pyykki. Kuva löytyy.
16.1 Sortunut nelikulmainen pyykki. Kuva löytyy.
17 Sortunut nelikulmainen pyykki. Kuva löytyy.
|
| metsakeskus.1000036172 |
177 |
Pirttisaranniittu 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036172 |
Luoteeseen viettävällä kalliolla sijaitsee kooltaan 5 x 3 m oleva etelälounas-pohjoiskoillissuuntainen röykkiö. Korkeutta rakenteella on noin 1 m. Röykkiön kivet ovat sammaloituneita. |
| metsakeskus.1000036173 |
177 |
Tuhkurinniittu |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036173 |
Luoteeseen viettävällä kalliolla on pyöreähkö, halkaisijaltaan 2,5 m oleva röykkiö, jonka korkeus on alle 1 m. Röykkiönm kivet ovat sammaloituneita ja sen luoteisosa on rikkoutunut avohakkuun/metsänistutuksen yhteydessä.
Röykkiöstä noin 80 m itäkoilliseen sijaitsee jyrkähkön kallion kupeessa, luoteeseen viettävällä rinteellä halkaisijaltaan 5-6 m oleva kuopanne. Sen syvyys on noin metrin. Kuopanteeseen tehtii koepisto, jossa havaittiin huuhtoutumiskerroksen alla hienoa hiekkaa, jonka seassa oli hieman hiiltä. Kyseessä on todennäköisesti hiilimiilu. Rakenteen koordinaatit ovat P: 6854607, I: 369599.
Hiilimiilusta noin 10 m koilliseen on pieni painanne, jonka mitat ovat 2 x 1 m ja syvyys 0,5 m. Kuopanteeseen tehdystä koepistosta ei löydetty hiiltä. Kyseessä lienee jonkialinen säilytyskuoppa (nauriskuoppa). |
| metsakeskus.1000036173 |
177 |
Tuhkurinniittu |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036173 |
Luoteeseen viettävällä kalliolla on pyöreähkö, halkaisijaltaan 2,5 m oleva röykkiö, jonka korkeus on alle 1 m. Röykkiönm kivet ovat sammaloituneita ja sen luoteisosa on rikkoutunut avohakkuun/metsänistutuksen yhteydessä.
Röykkiöstä noin 80 m itäkoilliseen sijaitsee jyrkähkön kallion kupeessa, luoteeseen viettävällä rinteellä halkaisijaltaan 5-6 m oleva kuopanne. Sen syvyys on noin metrin. Kuopanteeseen tehtii koepisto, jossa havaittiin huuhtoutumiskerroksen alla hienoa hiekkaa, jonka seassa oli hieman hiiltä. Kyseessä on todennäköisesti hiilimiilu. Rakenteen koordinaatit ovat P: 6854607, I: 369599.
Hiilimiilusta noin 10 m koilliseen on pieni painanne, jonka mitat ovat 2 x 1 m ja syvyys 0,5 m. Kuopanteeseen tehdystä koepistosta ei löydetty hiiltä. Kyseessä lienee jonkialinen säilytyskuoppa (nauriskuoppa). |
| metsakeskus.1000036173 |
177 |
Tuhkurinniittu |
10002 |
12016 |
13166 |
11002 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036173 |
Luoteeseen viettävällä kalliolla on pyöreähkö, halkaisijaltaan 2,5 m oleva röykkiö, jonka korkeus on alle 1 m. Röykkiönm kivet ovat sammaloituneita ja sen luoteisosa on rikkoutunut avohakkuun/metsänistutuksen yhteydessä.
Röykkiöstä noin 80 m itäkoilliseen sijaitsee jyrkähkön kallion kupeessa, luoteeseen viettävällä rinteellä halkaisijaltaan 5-6 m oleva kuopanne. Sen syvyys on noin metrin. Kuopanteeseen tehtii koepisto, jossa havaittiin huuhtoutumiskerroksen alla hienoa hiekkaa, jonka seassa oli hieman hiiltä. Kyseessä on todennäköisesti hiilimiilu. Rakenteen koordinaatit ovat P: 6854607, I: 369599.
Hiilimiilusta noin 10 m koilliseen on pieni painanne, jonka mitat ovat 2 x 1 m ja syvyys 0,5 m. Kuopanteeseen tehdystä koepistosta ei löydetty hiiltä. Kyseessä lienee jonkialinen säilytyskuoppa (nauriskuoppa). |
| metsakeskus.1000036173 |
177 |
Tuhkurinniittu |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036173 |
Luoteeseen viettävällä kalliolla on pyöreähkö, halkaisijaltaan 2,5 m oleva röykkiö, jonka korkeus on alle 1 m. Röykkiönm kivet ovat sammaloituneita ja sen luoteisosa on rikkoutunut avohakkuun/metsänistutuksen yhteydessä.
Röykkiöstä noin 80 m itäkoilliseen sijaitsee jyrkähkön kallion kupeessa, luoteeseen viettävällä rinteellä halkaisijaltaan 5-6 m oleva kuopanne. Sen syvyys on noin metrin. Kuopanteeseen tehtii koepisto, jossa havaittiin huuhtoutumiskerroksen alla hienoa hiekkaa, jonka seassa oli hieman hiiltä. Kyseessä on todennäköisesti hiilimiilu. Rakenteen koordinaatit ovat P: 6854607, I: 369599.
Hiilimiilusta noin 10 m koilliseen on pieni painanne, jonka mitat ovat 2 x 1 m ja syvyys 0,5 m. Kuopanteeseen tehdystä koepistosta ei löydetty hiiltä. Kyseessä lienee jonkialinen säilytyskuoppa (nauriskuoppa). |
| metsakeskus.1000036173 |
177 |
Tuhkurinniittu |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036173 |
Luoteeseen viettävällä kalliolla on pyöreähkö, halkaisijaltaan 2,5 m oleva röykkiö, jonka korkeus on alle 1 m. Röykkiönm kivet ovat sammaloituneita ja sen luoteisosa on rikkoutunut avohakkuun/metsänistutuksen yhteydessä.
Röykkiöstä noin 80 m itäkoilliseen sijaitsee jyrkähkön kallion kupeessa, luoteeseen viettävällä rinteellä halkaisijaltaan 5-6 m oleva kuopanne. Sen syvyys on noin metrin. Kuopanteeseen tehtii koepisto, jossa havaittiin huuhtoutumiskerroksen alla hienoa hiekkaa, jonka seassa oli hieman hiiltä. Kyseessä on todennäköisesti hiilimiilu. Rakenteen koordinaatit ovat P: 6854607, I: 369599.
Hiilimiilusta noin 10 m koilliseen on pieni painanne, jonka mitat ovat 2 x 1 m ja syvyys 0,5 m. Kuopanteeseen tehdystä koepistosta ei löydetty hiiltä. Kyseessä lienee jonkialinen säilytyskuoppa (nauriskuoppa). |
| metsakeskus.1000036173 |
177 |
Tuhkurinniittu |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036173 |
Luoteeseen viettävällä kalliolla on pyöreähkö, halkaisijaltaan 2,5 m oleva röykkiö, jonka korkeus on alle 1 m. Röykkiönm kivet ovat sammaloituneita ja sen luoteisosa on rikkoutunut avohakkuun/metsänistutuksen yhteydessä.
Röykkiöstä noin 80 m itäkoilliseen sijaitsee jyrkähkön kallion kupeessa, luoteeseen viettävällä rinteellä halkaisijaltaan 5-6 m oleva kuopanne. Sen syvyys on noin metrin. Kuopanteeseen tehtii koepisto, jossa havaittiin huuhtoutumiskerroksen alla hienoa hiekkaa, jonka seassa oli hieman hiiltä. Kyseessä on todennäköisesti hiilimiilu. Rakenteen koordinaatit ovat P: 6854607, I: 369599.
Hiilimiilusta noin 10 m koilliseen on pieni painanne, jonka mitat ovat 2 x 1 m ja syvyys 0,5 m. Kuopanteeseen tehdystä koepistosta ei löydetty hiiltä. Kyseessä lienee jonkialinen säilytyskuoppa (nauriskuoppa). |
| metsakeskus.1000036174 |
297 |
Puijonsarvennenä |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27000 |
532103.00000000 |
6979172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036174 |
Kuopionniemen pohjoiskärjessä sijaitsevalla kallioisella niemellä on havaittavissa matala maansekainen kiviraunio. Ennen kohteen löytymistä sen luota on keväällä 2019 saatu rautakauteen viittaavia metallinetsintälöytöjä (keihäänkärki, veitsi, sulanutta metalliseosta) sekä palanutta luuta.
Kohdetta on tutkittu kaivauksin vuonna 2020. Löytöinä on runsaasti palanutta luuta, josta ainakin osa tunnistettavissa ihmisen luuksi, ja muutama saviastian pala. Tutkimusten perusteella kohde varmistui rautakautiseksi polttohautaukseksi.
Alueella on myös nelisivuinen kiveys, todennäköisesti historialliselta ajalta ja rantakalliossa vaakunaa esittävä kalliopiirros 1900- luvun alusta. |
| metsakeskus.1000036174 |
297 |
Puijonsarvennenä |
10002 |
12013 |
13127 |
11033 |
27000 |
532103.00000000 |
6979172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036174 |
Kuopionniemen pohjoiskärjessä sijaitsevalla kallioisella niemellä on havaittavissa matala maansekainen kiviraunio. Ennen kohteen löytymistä sen luota on keväällä 2019 saatu rautakauteen viittaavia metallinetsintälöytöjä (keihäänkärki, veitsi, sulanutta metalliseosta) sekä palanutta luuta.
Kohdetta on tutkittu kaivauksin vuonna 2020. Löytöinä on runsaasti palanutta luuta, josta ainakin osa tunnistettavissa ihmisen luuksi, ja muutama saviastian pala. Tutkimusten perusteella kohde varmistui rautakautiseksi polttohautaukseksi.
Alueella on myös nelisivuinen kiveys, todennäköisesti historialliselta ajalta ja rantakalliossa vaakunaa esittävä kalliopiirros 1900- luvun alusta. |
| metsakeskus.1000036174 |
297 |
Puijonsarvennenä |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27013 |
532103.00000000 |
6979172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036174 |
Kuopionniemen pohjoiskärjessä sijaitsevalla kallioisella niemellä on havaittavissa matala maansekainen kiviraunio. Ennen kohteen löytymistä sen luota on keväällä 2019 saatu rautakauteen viittaavia metallinetsintälöytöjä (keihäänkärki, veitsi, sulanutta metalliseosta) sekä palanutta luuta.
Kohdetta on tutkittu kaivauksin vuonna 2020. Löytöinä on runsaasti palanutta luuta, josta ainakin osa tunnistettavissa ihmisen luuksi, ja muutama saviastian pala. Tutkimusten perusteella kohde varmistui rautakautiseksi polttohautaukseksi.
Alueella on myös nelisivuinen kiveys, todennäköisesti historialliselta ajalta ja rantakalliossa vaakunaa esittävä kalliopiirros 1900- luvun alusta. |
| metsakeskus.1000036174 |
297 |
Puijonsarvennenä |
10002 |
12013 |
13127 |
11033 |
27013 |
532103.00000000 |
6979172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036174 |
Kuopionniemen pohjoiskärjessä sijaitsevalla kallioisella niemellä on havaittavissa matala maansekainen kiviraunio. Ennen kohteen löytymistä sen luota on keväällä 2019 saatu rautakauteen viittaavia metallinetsintälöytöjä (keihäänkärki, veitsi, sulanutta metalliseosta) sekä palanutta luuta.
Kohdetta on tutkittu kaivauksin vuonna 2020. Löytöinä on runsaasti palanutta luuta, josta ainakin osa tunnistettavissa ihmisen luuksi, ja muutama saviastian pala. Tutkimusten perusteella kohde varmistui rautakautiseksi polttohautaukseksi.
Alueella on myös nelisivuinen kiveys, todennäköisesti historialliselta ajalta ja rantakalliossa vaakunaa esittävä kalliopiirros 1900- luvun alusta. |
| metsakeskus.1000036174 |
297 |
Puijonsarvennenä |
10002 |
12002 |
13215 |
11006 |
27009 |
532103.00000000 |
6979172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036174 |
Kuopionniemen pohjoiskärjessä sijaitsevalla kallioisella niemellä on havaittavissa matala maansekainen kiviraunio. Ennen kohteen löytymistä sen luota on keväällä 2019 saatu rautakauteen viittaavia metallinetsintälöytöjä (keihäänkärki, veitsi, sulanutta metalliseosta) sekä palanutta luuta.
Kohdetta on tutkittu kaivauksin vuonna 2020. Löytöinä on runsaasti palanutta luuta, josta ainakin osa tunnistettavissa ihmisen luuksi, ja muutama saviastian pala. Tutkimusten perusteella kohde varmistui rautakautiseksi polttohautaukseksi.
Alueella on myös nelisivuinen kiveys, todennäköisesti historialliselta ajalta ja rantakalliossa vaakunaa esittävä kalliopiirros 1900- luvun alusta. |
| metsakeskus.1000036174 |
297 |
Puijonsarvennenä |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27009 |
532103.00000000 |
6979172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036174 |
Kuopionniemen pohjoiskärjessä sijaitsevalla kallioisella niemellä on havaittavissa matala maansekainen kiviraunio. Ennen kohteen löytymistä sen luota on keväällä 2019 saatu rautakauteen viittaavia metallinetsintälöytöjä (keihäänkärki, veitsi, sulanutta metalliseosta) sekä palanutta luuta.
Kohdetta on tutkittu kaivauksin vuonna 2020. Löytöinä on runsaasti palanutta luuta, josta ainakin osa tunnistettavissa ihmisen luuksi, ja muutama saviastian pala. Tutkimusten perusteella kohde varmistui rautakautiseksi polttohautaukseksi.
Alueella on myös nelisivuinen kiveys, todennäköisesti historialliselta ajalta ja rantakalliossa vaakunaa esittävä kalliopiirros 1900- luvun alusta. |
| metsakeskus.1000036176 |
927 |
Hiidenranta |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
350470.00000000 |
6692572.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036176 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036177 |
927 |
Yli-Kaukoila |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
351920.00000000 |
6694404.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036177 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036179 |
927 |
Torhola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
353586.00000000 |
6691036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036179 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036180 |
927 |
Hiidenniemi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
356692.00000000 |
6693398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036180 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036183 |
927 |
Anttila |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
356312.00000000 |
6695464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036183 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036184 |
927 |
Toivola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
355054.00000000 |
6695228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036184 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036185 |
927 |
Peltola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
354666.00000000 |
6694724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036185 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036186 |
927 |
Lankila |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
354248.00000000 |
6693695.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036186 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036187 |
927 |
Hiekka-aho |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
354296.00000000 |
6693849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036187 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036188 |
927 |
Koikkala |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
347907.00000000 |
6697371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036188 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036189 |
927 |
Metsärinne |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
349079.00000000 |
6697939.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036189 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036190 |
927 |
Marjamäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348347.00000000 |
6698319.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036190 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036191 |
927 |
Hakala |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
348563.00000000 |
6699219.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036191 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036192 |
927 |
Koivurinne |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348785.00000000 |
6699173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036192 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036193 |
927 |
Kuusela |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
349063.00000000 |
6699373.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036193 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036194 |
927 |
Irjalansaari |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
350649.00000000 |
6699469.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036194 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036195 |
927 |
Kouvoinmäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
352615.00000000 |
6699843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036195 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036196 |
927 |
Peltomäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
352123.00000000 |
6705543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036196 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036197 |
927 |
Jarva |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
349579.00000000 |
6708415.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036197 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036198 |
927 |
Niemelä torp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
345404.00000000 |
6708294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036198 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036199 |
927 |
Soiniemi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
346586.00000000 |
6707386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036199 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036200 |
927 |
Pyöli |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
345514.00000000 |
6703472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036200 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036201 |
927 |
Nalkkari |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348268.00000000 |
6702786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036201 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036202 |
927 |
Hanhike |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348458.00000000 |
6702644.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036202 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036203 |
927 |
Impivaara |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348776.00000000 |
6702714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036203 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036204 |
927 |
Märjäntienmäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348679.00000000 |
6704042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036204 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036205 |
927 |
Ali-Vuohenoja |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348538.00000000 |
6704142.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036205 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036206 |
927 |
Vierula |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348307.00000000 |
6705236.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036206 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036208 |
927 |
Sonninoja |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348190.00000000 |
6705824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036208 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036209 |
927 |
Pirttilä |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
347770.00000000 |
6705717.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036209 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036210 |
927 |
Mäntymäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
347780.00000000 |
6706106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036210 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036212 |
927 |
Lövkulla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
359559.00000000 |
6700326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036212 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036213 |
927 |
Savola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
358441.00000000 |
6700426.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036213 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036214 |
927 |
Hakalinna |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
355975.00000000 |
6700052.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036214 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036215 |
927 |
Kirkkosuo |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
355667.00000000 |
6700364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036215 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036216 |
927 |
Hovi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
355329.00000000 |
6700858.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036216 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036217 |
927 |
Herbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
357094.00000000 |
6702110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036217 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.
Torppa on merkitty ilmeisesti samalle paikalle sekä 1776-1805-vuosien Kuninkaankartastoon että vuoden 1871 Senaatinkartastoon. Vuoden 1948 ilmakuvassa paikalla näkyy rakennuksia ja paikka on yhä nykyisinkin asuttu. |
| metsakeskus.1000036218 |
927 |
Saukoinkoski |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
356970.00000000 |
6702364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036218 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036219 |
927 |
Kulmala |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
356642.00000000 |
6702376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036219 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036220 |
927 |
Kirvelä |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
356024.00000000 |
6703046.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036220 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036221 |
927 |
Jokiniemi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
355900.00000000 |
6702734.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036221 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036222 |
927 |
Leponiemi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
355782.00000000 |
6702564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036222 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036223 |
927 |
Aurinkomäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
355566.00000000 |
6702323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036223 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036224 |
927 |
Oravakorpi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
355569.00000000 |
6702243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036224 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036225 |
927 |
Oravakorpi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
355200.00000000 |
6701758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036225 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036226 |
927 |
Suonpää |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
354206.00000000 |
6701278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036226 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036227 |
927 |
Kypäristö |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
353614.00000000 |
6701386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036227 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. |
| metsakeskus.1000036229 |
927 |
Rajola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
353985.00000000 |
6702600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036229 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036231 |
927 |
Kourla |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
354459.00000000 |
6703367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036231 |
Kourlan kylässä oli 1500-luvun puolivälissä kaikkiaan 8 verotaloa, joiden määrä 1570-luvulle tultaessa putosi neljään. Vuonna 1600 yksi kylän talollisista, Carl Claesson sai talolleen verovapauden ratsupalvelusta vastaan. Carl Claessonin poika Jacob Claesson Skoo aateloitiin vuonna 1640 (Jacob Hästesko-Fortuna), ja vuonna 1949 hän sai läänityksenä Kourlan rälssitilan, josta näin tuli säteri.
Kourlan rälssitalo mainitaan autiona rälssitilojen luettelossa vuodelta 1678. Säteritarkastusten luettelossa Kourlan säteri ei vuonna 1734 ollut vaaditussa kunnossa, vuosina 1780-1792 sen mainitaan olleen jossain määrin rappiolla ja vuonna 1800 joltisessakin kunnossa. Vuonna 1768 Kourla päätyi useiden omistajanvaihdosten jälkeen Toll-suvun haltuun.
Kourlan kartanon nykyisen päärakennuksen tonttimaalle on Samuel Broteruksen vuoden 1709 (KA MHA U B52:1/1) karttaan sekä vuoden 1725 tiluskarttaan on (KA MHA I B52:1/2-3) merkitty kaksi säterin alaisuudessa ollutta taloa, Ryttare hemman (1725 Rusthållet) ja Augment hemman. Nykyinen, 1820-luvulta peräisin oleva päärakennus sijaitsee kutakuinkin aiemman rusthollin paikalla. Sen pihapiirissä sijaitsee vanhempi sivurakennus jonka on arveltu olevan peräisin 1770-luvulta.
Kohde on paikannettu historiallisten karttojen perusteella ja sen sijainti on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000036232 |
927 |
Kannusoja |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
358617.00000000 |
6701990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036232 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036233 |
927 |
Arola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
360173.00000000 |
6701752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036233 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036234 |
927 |
Siippoo |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
360431.00000000 |
6701820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036234 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036236 |
927 |
Koskimäki |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
360919.00000000 |
6705132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036236 |
Vuoden 1776–1805 laaditun kuninkaankartan, vuoden 1805 isojakokartan ja vuoden 1840 pitäjänkartan perusteella paikannettu torpan paikka. Isojakokartalla asutus on nimetty Forsbackaksi ja pitäjänkartalla Forsbackaleniksi. Asutus on karttojen perusteella jatkunut samalla paikalla nykyajalle saakka. Torppa on Korppilan kylän mailla.
Paikalla on kaksi vanhaa hirsirakennusta tien molemmin puolin. Itäisen rakennuksen länsikylkeen on kaiverrettu rakennusvuosi 1781.
Vanhan rakennuskannan olemassaolo viittaa siihen, että alueella voi olla säilynyt merkkejä myös rakennusten kanssa samanikäisestä tai vanhemmasta ihmisen toiminnasta. Maankäyttötilanteissa kohdetta voi siksi olla syytä tutkia tarkemmin. |
| metsakeskus.1000036237 |
927 |
Levoinkoski |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
360750.00000000 |
6704658.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036237 |
Omakotitalon piha-alueen luoteisreunassa on n. 20 m pitkä kiviaitaa muistuttava rakenne n. 5 m leveässä maavallissa, joka on noin 0.5–1 m korkea. Kivirakenne on vaikea hahmottaa maastossa tiheän kasvillisuuden takia, ja se löytyikin talonomistajan tiedon perusteella. Kiviaita kulkee lounais-koillis suuntaisesti. Kivirakenne oli hyvin ladottua siltä osin, kun sitä oli näkyvissä.
Paikalle on merkittynä Juotela(s) / Joutelas torppa v. 1773 ja v. 1794 laadituilla kartoilla, 1776–1805 Kuninkaankartalla sekä v. 1840 laaditulla pitäjänkartalla (joka perustuu aiempiin karttoihin). Vuoden 1871 senaatinkartalla paikalla ei ole mitään, joten torppa on autioitunut vuosien 1840–1871 välillä tai aiemminkin koska pitäjänkartta perustuu oletettavasti 1794 karttoihin. Vuoden 1957 peruskartalla ja vuosien 1948 ja 1998 ilmakuvissa torpan ympäristö on peltoa. Torpanpaikka on nykyisin asutun omakotitalon pihalla. Jälkiä torpan varhaisimmista vaiheista on tuskin enää löydettävissä. Kiviaita saattaa liittyä historialliseen torpan paikkaan. |
| metsakeskus.1000036249 |
927 |
Myllyoja |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
355087.00000000 |
6708376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036249 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036250 |
927 |
Järvenpää |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
356431.00000000 |
6705929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036250 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036251 |
927 |
Rantamäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
356278.00000000 |
6705911.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036251 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036252 |
927 |
Hevonoja |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
355758.00000000 |
6704693.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036252 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036253 |
927 |
Järvikunta |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
357636.00000000 |
6705163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036253 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036254 |
927 |
Lirinoja |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
357222.00000000 |
6704883.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036254 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036255 |
927 |
Kotojärvi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
357341.00000000 |
6704301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036255 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036256 |
927 |
Mahlasuo |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
356467.00000000 |
6704132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036256 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036258 |
927 |
Olkkala |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
354040.00000000 |
6704003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036258 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036259 |
927 |
Vakola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
354583.00000000 |
6704792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036259 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036260 |
927 |
Virkkula |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
354833.00000000 |
6705090.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036260 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036261 |
927 |
Huhdanmäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
354468.00000000 |
6705054.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036261 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036262 |
927 |
Karhunkorpi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
354213.00000000 |
6704984.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036262 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036263 |
927 |
Kairassuonmäki |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
354053.00000000 |
6705387.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036263 |
Kohde on todettu karttojen perusteella vuonna 2019 (Lähde: Kuninkaankartasto) ja se on vuosina 2019-2024 ollut merkittynä muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä.
Kohde tarkastettiin hyvissä olosuhteissa syksyllä 2024. Koordinaattien osoittamassa paikassa sijaitsee noin 4,5 x 6,5 m kokoisen rakennuksen perustus, siitä luoteeseen sijaitsee 4 kellarikuoppaa, kooltaan noin 2,5x2,5 m. Kuoppien välissä (itä-länsi suuntaisesti kulkee polku, polun pohjoispuolella on kaksi kuoppaa ja näiden kuoppien pohjoispuolelle on kaivettu kaaren muotoinen oja (kuivatusta varten?). Polun eteläpuolella sijaitsee kaksi kuoppaa.
Kellarikuopista länsi-luoteeseen, alempana rinteessä ,on noin 1x1m osittain kivetty kuoppa. |
| metsakeskus.1000036265 |
224 |
Yli-Nahamaa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
348307.00000000 |
6721740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036265 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036266 |
224 |
Uusitalo |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
348721.00000000 |
6718690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036266 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036267 |
224 |
Raittilanmäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
343961.00000000 |
6715784.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036267 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036268 |
224 |
Seppälä |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
345621.00000000 |
6716185.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036268 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036269 |
224 |
Etu-Vattola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27006 |
345106.00000000 |
6714644.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036269 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036275 |
224 |
Nahkio |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
347717.00000000 |
6713485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036275 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036276 |
224 |
Mäenrinne |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
348345.00000000 |
6713516.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036276 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036277 |
224 |
Santamäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
355749.00000000 |
6716217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036277 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036278 |
224 |
Kukkura |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
356933.00000000 |
6714845.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036278 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036279 |
224 |
Kärki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
358147.00000000 |
6714801.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036279 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036280 |
224 |
Mäenpää |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
360389.00000000 |
6711139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036280 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036281 |
224 |
Puolimatka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
354387.00000000 |
6712865.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036281 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto)
Kuninkaankartaston perusteella mahdollinen torppa-asutus on sijainnut Haavistontien mutkan sisäkaarteessa Parsilantien etelärannalla. Historiallisten ilmakuvien perusteella tielinjausta on muutettu vuosien 1955 ja 1966 välillä niin, että mutkaa on loivennettu ja tielinjaa siirretty mutkassa kaakkoon. Tienrakennus on saattanut hävittää merkit torppa-asutuksesta. Lisäksi torpan mahdollisella sijaintialueella erottuu ainakin yksi maa-aineksen ottokuoppa. |
| metsakeskus.1000036282 |
444 |
Sahankulma |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
335868.00000000 |
6718246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036282 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036284 |
444 |
Haijala |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
343315.00000000 |
6712274.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036284 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036285 |
444 |
Myllyahde |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
326185.00000000 |
6708109.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036285 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036286 |
444 |
Myllykulma |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
326435.00000000 |
6707965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036286 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036287 |
444 |
Miettula |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
332497.00000000 |
6709919.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036287 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036289 |
444 |
Töllinkoski |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
333089.00000000 |
6709861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036289 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036290 |
444 |
Harjula |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
333139.00000000 |
6710025.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036290 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto).
Paikalla on ollut Hattulan kylän torppia ja/tai muita myllyyn liittyviä rakennuksia. Jokaisella Hattulan kylän kolmesta talosta on ollut myllyn lähistöllä tonttimaa. Tonttimaat viljelyksineen on merkitty Hattulan kylän vuoden 1774 karttaan (Kansallisarkisto, Maanmittauslaitoksen uudistusarkisto B24:9/2-7) sekä Hattulan ja Hauholan isojaon täydennyskarttaan vuodelta 1882 (Kansallisarkisto, Maanmittauslaitoksen uudistusarkisto B24:9/8-39). |
| metsakeskus.1000036290 |
444 |
Harjula |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
333139.00000000 |
6710025.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036290 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto).
Paikalla on ollut Hattulan kylän torppia ja/tai muita myllyyn liittyviä rakennuksia. Jokaisella Hattulan kylän kolmesta talosta on ollut myllyn lähistöllä tonttimaa. Tonttimaat viljelyksineen on merkitty Hattulan kylän vuoden 1774 karttaan (Kansallisarkisto, Maanmittauslaitoksen uudistusarkisto B24:9/2-7) sekä Hattulan ja Hauholan isojaon täydennyskarttaan vuodelta 1882 (Kansallisarkisto, Maanmittauslaitoksen uudistusarkisto B24:9/8-39). |
| metsakeskus.1000036291 |
444 |
Siutila |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
342747.00000000 |
6707590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036291 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036292 |
444 |
Ylitalo |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
341919.00000000 |
6708678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036292 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036293 |
444 |
Katainen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
342240.00000000 |
6711208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036293 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036294 |
444 |
Kalliola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
342249.00000000 |
6711482.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036294 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036295 |
444 |
Hiirlampi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
343261.00000000 |
6711514.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036295 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036296 |
444 |
Lamminpää |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
327997.00000000 |
6706222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036296 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036297 |
444 |
Kokkomäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
328129.00000000 |
6706818.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036297 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036298 |
444 |
Suomäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
332507.00000000 |
6707028.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036298 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036299 |
444 |
Kinterkorpi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
340466.00000000 |
6698122.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036299 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036300 |
444 |
Järvelä |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
336452.00000000 |
6701882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036300 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036301 |
444 |
Hyrsylä |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
336056.00000000 |
6698524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036301 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036303 |
444 |
Uotila |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
326186.00000000 |
6704166.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036303 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto). Kohdepisteen kaakkoispuoliselta pellolta on metallinetsinnässä löytynyt keskiaikainen hopaeraha (Eerik Pommerilaisen aurto, Ilppari ILM25078). |
| metsakeskus.1000036305 |
444 |
Pyölinmäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
330294.00000000 |
6701383.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036305 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036307 |
444 |
Lahdenpohja |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
329117.00000000 |
6701347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036307 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036308 |
444 |
Mommola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
329299.00000000 |
6700929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036308 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036310 |
444 |
Ritarinlahti |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
325118.00000000 |
6698963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036310 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036311 |
444 |
Kuuslammi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
326006.00000000 |
6699132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036311 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto).
Vuoden 1801 kartassa (KA B26:7/4-8 Kovela) paikalla on karttaselitteen mukaan Kyrölän torpan peltoja. |
| metsakeskus.1000036312 |
444 |
Haarla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
327302.00000000 |
6699787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036312 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036313 |
444 |
Hevossaari |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
326897.00000000 |
6701114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036313 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036314 |
444 |
Koivuniemi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
326056.00000000 |
6702322.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036314 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036315 |
444 |
Aatola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
325290.00000000 |
6702238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036315 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036316 |
444 |
Soukoon Nummila |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
325722.00000000 |
6701937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036316 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036317 |
444 |
Simola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
344714.00000000 |
6692386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036317 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036318 |
444 |
Haudansalmi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
341332.00000000 |
6689738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036318 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036319 |
444 |
Seppä |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
342970.00000000 |
6688378.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036319 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036320 |
444 |
Onnela |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
342736.00000000 |
6688574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036320 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036321 |
444 |
Ruoksionmäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
340762.00000000 |
6688836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036321 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036322 |
444 |
Koivumäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
339276.00000000 |
6687534.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036322 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036323 |
444 |
Kivikumpu |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
337496.00000000 |
6688838.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036323 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036324 |
444 |
Ilomäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
341680.00000000 |
6691988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036324 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036325 |
444 |
Kujanpää |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
340816.00000000 |
6690846.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036325 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036327 |
444 |
Pöykännummi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
337560.00000000 |
6692450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036327 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036328 |
444 |
Koski |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
336510.00000000 |
6693716.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036328 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036329 |
444 |
Leponiemi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
334650.00000000 |
6693354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036329 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036330 |
444 |
Parkmäennotko |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
333216.00000000 |
6691928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036330 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036331 |
444 |
Sipilä |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
331068.00000000 |
6692610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036331 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036332 |
444 |
Sorva |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
326274.00000000 |
6698092.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036332 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036333 |
444 |
Hieranummi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
329626.00000000 |
6698200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036333 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036334 |
444 |
Irvakoski |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
332414.00000000 |
6697508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036334 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036335 |
444 |
Saukkola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
333047.00000000 |
6697714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036335 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036336 |
444 |
Åvik |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
333426.00000000 |
6697488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036336 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036337 |
444 |
Myllyniemi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
333599.00000000 |
6697699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036337 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036338 |
444 |
Mäntsälä |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
333836.00000000 |
6697085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036338 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036339 |
444 |
Rauhaniemi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
335136.00000000 |
6695832.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036339 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036340 |
444 |
Mäkilä |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
335802.00000000 |
6697996.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036340 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036343 |
444 |
Suomela |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
347390.00000000 |
6686521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036343 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036344 |
444 |
Kiviahde |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
344874.00000000 |
6685937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036344 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036345 |
444 |
Lojoåsen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
341946.00000000 |
6686449.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036345 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036346 |
444 |
Haittula |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
342184.00000000 |
6684695.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036346 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036347 |
444 |
Kurjenniittu |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
342719.00000000 |
6684517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036347 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036348 |
444 |
Lintumäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
343293.00000000 |
6682042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036348 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036349 |
444 |
Haapasalo |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
342749.00000000 |
6682341.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036349 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036350 |
444 |
Eskola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
342521.00000000 |
6682655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036350 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036351 |
444 |
Lehtikallio |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
341833.00000000 |
6680183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036351 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036352 |
444 |
Veijola kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
341263.00000000 |
6681223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036352 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036353 |
444 |
Kopparträsk kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
333561.00000000 |
6671309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036353 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036354 |
444 |
Gammelängen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
331983.00000000 |
6672485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036354 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036355 |
444 |
Uusiteutari |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
333105.00000000 |
6673869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036355 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036356 |
444 |
Stortötar |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
332917.00000000 |
6673857.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036356 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036357 |
444 |
Stortötar kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
332305.99248565 |
6673656.45380179 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036357 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036360 |
444 |
Honkaniemi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
328213.00000000 |
6673967.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036360 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036361 |
444 |
Tegelbruket |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
329273.00000000 |
6674205.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036361 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036362 |
444 |
Kohagabergen 2 |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
330043.00000000 |
6674581.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036362 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036363 |
444 |
Smedsgård |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
330737.00000000 |
6674063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036363 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036364 |
444 |
Smedsgård torp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
330853.00000000 |
6674034.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036364 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036366 |
444 |
Pensaari |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
330704.00000000 |
6677844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036366 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036367 |
444 |
Suninhaka kvarn |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
334504.00000000 |
6676236.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036367 |
Maastossa todettu vankkarakenteista ja hyväkuntoista kylmämuurattua patorakennelmaa. Padon eteläpuolella oli myös havaittavissa ainakin yhden rakennuksen perustukset. Museokartan rajaus on viiteellinen, kenttäkäynnin yhteydessä vehreä kasvillisuus haittasi maastohavaintojen tekemistä.
Vuonna 1764 laadittuun karttaan on merkitty myllyjä Walby ja Kockis rajalle (B45:16/2 Kokkila / Kockis; Egokarta med beskrifning öfver åker och äng (1764-1764)) |
| metsakeskus.1000036368 |
444 |
Jusola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
332969.00000000 |
6679298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036368 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036369 |
444 |
Lehmihaka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
332903.00000000 |
6680066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036369 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036371 |
444 |
Ojamo |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
334990.00000000 |
6681208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036371 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036372 |
444 |
Kuusisto |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
337880.00000000 |
6680664.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036372 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036373 |
444 |
Rajakorpi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
338936.00000000 |
6680819.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036373 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036374 |
444 |
Vienola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
338463.00000000 |
6680977.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036374 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036376 |
444 |
Stenkulla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
339951.00000000 |
6681223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036376 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036377 |
444 |
Kumpula |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
340703.00000000 |
6681478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036377 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036378 |
444 |
Lehtikumpu |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
341019.00000000 |
6681447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036378 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036379 |
444 |
Ilomäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
340503.00000000 |
6681262.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036379 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036381 |
444 |
Asemanrinne |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
339745.00000000 |
6684423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036381 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036383 |
444 |
Piispala torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
325047.00000000 |
6677692.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036383 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036384 |
444 |
Ristinummi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
327097.00000000 |
6684470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036384 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036385 |
444 |
Skraatila |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
328001.00000000 |
6684324.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036385 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036386 |
444 |
Särkilampi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
329401.00000000 |
6685241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036386 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036387 |
444 |
Sorvasto |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
328777.00000000 |
6685606.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036387 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036389 |
444 |
Myllylampi kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
329527.00000000 |
6686114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036389 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036390 |
444 |
Lahdenummi torp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
330715.00000000 |
6686710.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036390 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.
Sijainti Kuninkaan kartaston mukaan. |
| metsakeskus.1000036391 |
444 |
Lylyinen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
331383.00000000 |
6685130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036391 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto).
Paikalle on merkitty Lylyisten vuoden 1777 tiluskarttaan (KA MHA U B26:18/1) sotilastorppa. |
| metsakeskus.1000036392 |
444 |
Päivölä |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
333223.00000000 |
6689612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036392 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036393 |
444 |
Sarvila kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
335881.00000000 |
6688708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036393 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036394 |
444 |
Sarvila |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
336117.00000000 |
6688634.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036394 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036397 |
444 |
Pelto-Kunttu |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27006 |
334237.00000000 |
6685280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036397 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036398 |
444 |
Hakalanlahti |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
332121.00000000 |
6686958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036398 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036399 |
444 |
Kohtamäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
332527.00000000 |
6686510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036399 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036400 |
444 |
Haapala |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
333015.00000000 |
6685702.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036400 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036402 |
444 |
Pyölinkulma |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
319784.00000000 |
6696679.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036402 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036403 |
444 |
Lihava |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
321154.00000000 |
6695361.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036403 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036404 |
444 |
Ruokjärvi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
323134.00000000 |
6693677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036404 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036405 |
444 |
Koivunummi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
323296.00000000 |
6693203.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036405 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036406 |
444 |
Niemi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
326251.00000000 |
6691701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036406 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036407 |
444 |
Malla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
326448.00000000 |
6691633.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036407 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036408 |
444 |
Kirma |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
327174.00000000 |
6688580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036408 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036410 |
444 |
Hemmilä kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
330352.95015259 |
6688550.88266527 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036410 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036411 |
444 |
Karstu koulu |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
330534.00000000 |
6688764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036411 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036412 |
444 |
Rannanpelto |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
324457.00000000 |
6686838.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036412 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036413 |
444 |
Myllypelto |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
320436.00000000 |
6687684.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036413 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036415 |
444 |
Härjänvatsa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
321801.00000000 |
6685477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036415 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036416 |
444 |
Lönnhammar torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
313494.00000000 |
6677015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036416 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036417 |
444 |
Hannopukki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
319482.00000000 |
6677281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036417 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036418 |
444 |
Haapala |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
319770.00000000 |
6677170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036418 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036419 |
444 |
Kägelbacken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
318438.00000000 |
6677847.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036419 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036420 |
444 |
Hevoshaanniemi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
319374.00000000 |
6678579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036420 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036421 |
444 |
Myllyjoki kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
315509.00000000 |
6687364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036421 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036422 |
444 |
Tuulila |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
315282.00000000 |
6687199.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036422 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036423 |
444 |
Jylynjärvi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
312638.00000000 |
6684424.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036423 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036424 |
444 |
Nummilanhaka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
311576.00000000 |
6684959.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036424 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036425 |
444 |
Kärkelä |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
311860.00000000 |
6685113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036425 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036426 |
444 |
Kanamäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
312156.00000000 |
6685121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036426 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036427 |
444 |
Kärkelänkoski kvarn |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
312597.00000000 |
6685290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036427 |
Kärkelänkoskella on sijainnut vesivoimalla toimiva saha, jonka ensimmäinen rakennus on
vuodelta 1733. Seuraava saharakennus rakennettiin vuonna 1816 edellisen paikalle. Viimeisin
rakennus rakennettiin vuonna 1912, idempään edellisistä, ja se oli käytössä vuoteen 1967.
Kahden ensimmäisen sahan käyttöaikana kosken on ylittänyt kaksi kivisiltaa, joiden jäänteitä on yhä maastossa. Kohteeseen kuuluvat kivisiltojen jäänteet sekä
lännenpuoleisen sillanraunion kupeessa (itäpuolella) sijaitseva kiveys, jonka funktio on epäselvä, mutta se liittynee historiallisiin saharakenteisiin.
Pääkohde on läntinen sillanraunio, joka sijaitsee n. 90 m länteen silta-patorakenteelta Kärkelänkosken molemmilla rannoilla. Etelärannan puolella rakenne on pituudeltaan 6 m ja leveydeltään 3 m. Korkeus alavirran puolella on n. 1,9 m ja ylävirranpuolella 0,6 m. Pohjoisrannan puoleinen rakenteen osa on n. 2 m pitkä, 3 m leveä ja 0,6 m korkea. Pohjoisen osan päälle on katkennut tiheäoksainen puun latva, joka vaikeuttaa rakenteen hahmottamista. Rakenteet koostuvat suurehkoista, suorakulmaisista kivenlohkareista. Kivet on ladottu jykeväksi, kosken poikki kulkevaksi sillaksi, joka on myöhemmin hajonnut tai hajotettu. |
| metsakeskus.1000036429 |
444 |
Immola kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
316799.97492065 |
6680858.46663780 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036429 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036431 |
543 |
Kuhakoski |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
374169.00000000 |
6701846.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036431 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036432 |
543 |
Kuhakoski kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
374124.00000000 |
6701823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036432 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036433 |
543 |
Kuhakoski såg |
10001 |
12015 |
13147 |
11006 |
27007 |
374386.00000000 |
6701877.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036433 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036434 |
444 |
Marttila |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
375088.00000000 |
6701949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036434 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036435 |
543 |
Aronkallio |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
375270.00000000 |
6702511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036435 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto)
Kohdemerkinnän itäpuolisella pellolla (pihatien ja Hongiojantien liittymän luoteispuolella) on syyskuussa 2024 tehty metallinetsintää (ILM32166). Vanhimmat ajoitettavat löydöt rahoja Fredrik I:n ajalta. |
| metsakeskus.1000036436 |
543 |
Peltola kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
369172.00000000 |
6704733.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036436 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036437 |
444 |
Läppälammi kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
367440.00000000 |
6708163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036437 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036439 |
543 |
Korkeakallio |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
378816.00000000 |
6711123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036439 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036440 |
543 |
Kytöpelto |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
378904.00000000 |
6711303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036440 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036441 |
543 |
Arola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
376684.00000000 |
6710663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036441 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036442 |
543 |
Pinomäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
376560.00000000 |
6710683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036442 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036443 |
543 |
Yli-Urttila |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
375789.00000000 |
6711104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036443 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036444 |
543 |
Matku |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
375564.00000000 |
6711946.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036444 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036445 |
543 |
Rajamäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
376652.00000000 |
6712316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036445 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036446 |
543 |
Askari |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
384282.00000000 |
6709294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036446 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036447 |
543 |
Raala |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
384476.00000000 |
6709026.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036447 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036448 |
543 |
Rauhanniemi kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
386491.00000000 |
6704563.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036448 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036449 |
543 |
Ihantalo |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
384169.00000000 |
6702662.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036449 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036450 |
543 |
Myllykoski kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
381909.00000000 |
6703946.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036450 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036451 |
543 |
Koivumäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
377427.17024878 |
6701164.77459571 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036451 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036452 |
543 |
Harjula |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
377575.00000000 |
6701368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036452 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036453 |
543 |
Suontaka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
377711.00000000 |
6701502.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036453 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036454 |
543 |
Haakinmäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
377509.00000000 |
6703458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036454 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036455 |
543 |
Ylöstalo |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
380233.00000000 |
6704042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036455 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036456 |
543 |
Pukkila |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
380611.00000000 |
6704073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036456 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036457 |
543 |
Mäkelä |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
378077.00000000 |
6704980.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036457 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036458 |
106 |
Palkkisilta |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
375291.00000000 |
6717632.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036458 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036460 |
106 |
Haapanen |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
374027.00000000 |
6721964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036460 |
Kohde on historiallisen ajan torppa, joka näkyy 1700-luvun lopussa laaditussa Kuninkaan kartastossa ja vielä 1873 piirretyssä Senaatin kartassa. Kohde sijaitsee Kytäjäntiestä pohjoiseen erkanevan kapean tien länsipuolella, pellon luoteiskulmassa, louhosalueen itäpuolella. Paikalla on jyrkän kallion juurella tasanne, jossa kasvaa harvakseltaan lehtipuita.
Kohteessa erottuu noin 5 x 5 m kokoinen maan ja kivien muodostama kumpu, jonka korkeus on 0,6 m. Kummun keskellä kasvaa puu. Kumpuun ja sen ympäristöön tehtiin syksyllä 2020 kairauksia T-piikillä. Kairausäytteissä havaittiin tummanruskean hiekan seassa tiilimurskan kappaleita 8–20 cm syvyydessä maanpinnan alapuolella. Kumpu on todennäköisesti paikalla sijainneen rakennuksen liesi.
Kohde oli aikaisemmin paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella 75 m etelälounaaseen, kapean tien itäpuolelle. Kohdalla on sijainnut nyttemmin purettu asuinrakennus, joka näkyy vuoden 1956 kartassa. Vuonna 2020 kohdalle oli varastoitu suuri määrä puutavaraa eikä paikkaa pystytty tuolloin tarkastamaan. |
| metsakeskus.1000036463 |
106 |
Haratta |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
366859.00000000 |
6721058.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036463 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036464 |
106 |
Keskitalo |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
367895.00000000 |
6721060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036464 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036465 |
106 |
Vanhakylä |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
369958.00000000 |
6721479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036465 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036466 |
106 |
Vanhakylä torp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
369935.00000000 |
6721674.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036466 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036467 |
106 |
Lähdesmäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
370936.00000000 |
6721278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036467 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036468 |
106 |
Huokola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
370320.00000000 |
6722591.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036468 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036469 |
106 |
Rytkönniemi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
370864.00000000 |
6721900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036469 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036470 |
106 |
Keimonniemi |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
371263.00000000 |
6722613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036470 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036471 |
106 |
Keimonniemi kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
371227.00000000 |
6722629.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036471 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036472 |
106 |
Mäenalusta |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
372430.00000000 |
6724500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036472 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036473 |
106 |
Leirinokka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
372916.00000000 |
6725310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036473 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036475 |
106 |
Hallberg |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
371819.00000000 |
6726808.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036475 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036476 |
106 |
Sykäri |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
393069.00000000 |
6727862.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036476 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto).
"Sykärin talon hiekkakuopasta" on löytynyt vuonna 1949 kokoelmiin saatu myöhäisrautakautinen G-tyypin keihäänkärki (KM 12163:1). |
| metsakeskus.1000036477 |
106 |
Mylly-Kerttula |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
390323.00000000 |
6726430.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036477 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036478 |
106 |
Tapola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
387695.00000000 |
6727966.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036478 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036479 |
106 |
Jussila |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
387411.00000000 |
6728106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036479 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036480 |
106 |
Untola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
387231.00000000 |
6725574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036480 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036482 |
106 |
Palvankylä |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
388859.00000000 |
6722382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036482 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036483 |
106 |
Tiensivu |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
387709.00000000 |
6722928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036483 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036484 |
106 |
Ahdenkallio |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
386229.00000000 |
6723294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036484 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036485 |
106 |
Kukkamäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
386929.00000000 |
6722615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036485 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036486 |
106 |
Koskela kvarn |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
380406.57494965 |
6726556.06659050 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036486 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036489 |
186 |
Loutti torp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
394732.00000000 |
6705748.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036489 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036490 |
186 |
Träskända torp |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
394776.00000000 |
6705120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036490 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. |
| metsakeskus.1000036491 |
186 |
Tervanokka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
394820.00000000 |
6704508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036491 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036492 |
186 |
Lepola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
395050.00000000 |
6704013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036492 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036493 |
186 |
Gammelby |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
393166.00000000 |
6703900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036493 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036494 |
245 |
Savio |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
395479.00000000 |
6695550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036494 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036498 |
245 |
Yli-Kerava Postlars / Mattila |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
396396.00000000 |
6699163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036498 |
Kohde sijaitsee Keravanjokilaakson perinnemaisemassa ja muodostaa selkeän kokonaisuuden Keravan kartanon kanssa 1700–1800-luvun maaseutuasutuksesta.
Postlars/Mattila sijaitsee Keravanjoen länsirannalla selkeästi peltomaisemasta erottuvalla kumpareella ja edustaa Keravan kartanon kanssa perinteistä Keravanjoen maisemaa, missä
asuinkeskukset sijaitsevat peltojen ympäröimillä kumpareilla. Tontin nykyinen rakennuskanta on lähes kokonaan suojeltua.
Varhaisen Yli-Keravan kylän tilat ovat sijainneet jo vanhastaan hajallaan minkä perusteella paikalla voidaan olettaa säilyneen vähintään 1700-luvun tai sitä vanhempia asutusjäännöksiä. Paikalla pitkään jatkunut asutus on todennäköisesti tuhonnut vanhempia rakenteita, toisaalta alue on väljästi rakennettu minkä vuoksi paikalla on mahdollisesti säilynyt varhaisempia rakenteita.
Postlars mainitaan veroluettelossa 1540, autioituu 1600 ja siirtyy maksamattomien verojen vuoksi kruunun hallintaan sekä liitetään Keravan kartanoon 1600-luvun lopulla. Postlars jaetaan 1782 Postlarsiin ja Mattilaan, tämän jälkeen tilat säilyvät asutettuna nykyhetkeen asti. Vanhimmat säilyneet rakennukset paikalla 1700-1800-luvulta.
Kuninkaankartastossa mäille on merkittynä kaksi torpan paikkaa. Alue on nykyään rakennettu.
Keväällä 2021 tutkittiin rakennettujen tonttialueiden, Kytömaantie 43 ja 59c välinen pelto koekaivauksella. Pellon poikki kaivettiin kaksi itä-länsi -suuntaista koeojaa, joiden pituudet olivat 100 m ja leveys 2,4 m. Koeojat olivat löydöttömiä. Vuonna 2016 pellolla tehty pintapominta- ja metallinilmaisintutkimus olivat niin ikään löydöttömiä. Edellä mainittujen tutkimusten perusteella kohteen rajausta muutettiin alkuperäistä pienemmäksi kesällä 2021. |
| metsakeskus.1000036500 |
604 |
Vähävaitti 4 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036500 |
Rajamerkki on 2 x 2 x 0,7 m kokoinen, kivistä ladottu, keskellä pystykivi. Merkitsee vuoden 1767 kartalla Naistenmatkan ja Sikoisten välistä rajaa, merkitty kartalle tunnuksella H. Vuoden 1885 kartassa Naistenmatkan ja Haikan välisellä rajalla, samalla tilusraja. |
| metsakeskus.1000036501 |
858 |
Pihlajamäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
391140.00000000 |
6712548.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036501 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036502 |
604 |
Vähävaitti 6 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036502 |
Vanhalla kylärajalla oleva rajamerkki on 1,5 x 1,5 x 0,7 m kokoinen, kivistä ladottu, keskellä pystykivi. Näreikön peittämä. Rajapyykki on merkitty v. 1770-77 isojakotoimituksen karttaan ja on erottanut W-E-suunnassa (raja N-S-suuntainen) Tanilan ja Sionkylän maat, mikä näkyy vielä vanhassa peruskartassakin. |
| metsakeskus.1000036503 |
858 |
Mikkola |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
391712.00000000 |
6712830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036503 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036504 |
858 |
Välikallio |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
391665.00000000 |
6710442.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036504 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036505 |
604 |
Vähävaitti 7 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036505 |
Vanhalla, W-E-suuntaisella kylänrajalla sijaitseva rajamerkki on 2,5 x 2,5 x 1,3 m kokoinen, kivistä ladottu, keskellä pystykivi. Rajapyykki on merkitty M-kirjaimella v. 1770-77 isojakotoimituksen karttaan ja oli pystytetty ensisijaisesti kylänrajan eteläpuoleisten maiden jakamiseksi saman kylän talojen kesken. |
| metsakeskus.1000036509 |
858 |
Laurila |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
390784.00000000 |
6702912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036509 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036510 |
858 |
Sarsalanmäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
391434.00000000 |
6703706.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036510 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036511 |
858 |
Ruskela |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
391238.00000000 |
6703868.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036511 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036512 |
858 |
Siltala |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
391532.00000000 |
6705512.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036512 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036513 |
858 |
Kelpakankallio |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
391820.00000000 |
6705089.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036513 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036515 |
858 |
Tiehaara |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
389202.00000000 |
6704074.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036515 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. (Lähde: Kuninkaankartasto) |
| metsakeskus.1000036516 |
858 |
Kotimäki |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
389486.00000000 |
6705494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036516 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036518 |
858 |
Nummenala |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
389290.00000000 |
6706592.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036518 |
Ratsutilan torppa on todennäköisesti perustettu vuosien 1697-1782 välillä. Ratsutiloilla sai perustaa torppia vuodesta 1697 alkaen.
Kohteen paikalla on nykyisin maatila, jonka pihapiiriä on muokattu paljon vuosien saatossa. Maastossa ei havaittu jäänteitä rakenteista. |
| metsakeskus.1000036519 |
858 |
Jäniksenlinna |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
388184.00000000 |
6707740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036519 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.(Lähde: Kuninkaankartasto). |
| metsakeskus.1000036523 |
758 |
Kotamaa 3 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
484911.00000000 |
7486784.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036523 |
Kohde sijaitsee Sodankylästä noin 10 km pohjoiseen Sattasen kylän kohdalla Kitisen itärannalla Porokodanpalon eteläpäässä. Paikalla on historiallisen ajan talonpaikka. Lähimpänä rantaa on kellarin pohja. Se on kooltaan noin 2x2 metriä ja syvyys on noin 1,5 metriä. Kellariin johtaa metrin levyinen ja pari metriä pitkä kulkukäytävä. Kellarin pohjalla on vettä. johon kuuluu rakennuksen kivijalka. Perusta on luonnonkivistä, nurkkakivet ovat isompia, puolisen metriä kanttiinsa. Kellarista noin 20 metriä pohjoiseen on suorakaiteen muotoinen kivijalka. Sen leveys noin 6 metriä ja pituus noin 7 metriä. Kivijalka on puuston peittämä ja on vaikea hahmottaa, onko sisällä uunin jäännöksiä. Kyseessä voi olla navetankin paikka. Kivijalan pohjoispuolella noin 10 metriä on halkaisijaltaan pari metrinen ja syvyydeltään vajaan metri oleva kuoppa, jonka tarkoitus on epäselvä, ja tästä pohjoiseen noin 6 metriä on kaivon paikka. Kaivo on noin metri kanttiinsa, siinä on vettä. Pari metriä kaivon pohjoispuolella on uunin jäännökset, noin 1,5x1,5 metrin kokoinen kivistä kasattu ja sammaleen peittämä, korkeus reilu puoli metriä. Uuni on sijainnut noin 4x4 metrin kokoisen rakennuksen nurkassa. Seinät hahmottuvat sammalen peittäminä kohoumina. Kyseessä on joko pieni tupa tai sauna. Tämän vieressä on noin 1,5x2 metrin kokoinen neliskanttinen kuopanne. Talon ympäristössä on vanhoja peltoja, jotka ovat metsittyneet.
Talonpaikka on mainittu Mika Sarkkisen kaivauskertomuksessa vuodelta 1993. Sarkkinen mainitsee havainneensa päärakennuksen, kellarin, saunan ja ulkorakennuksen jäännökset. Sarkkisen haastattelema henkilö muisteli, että talo oli hylätty noin 50 vuotta sitten, toisin sanoen noin 1940-luvulla. Talon perustamisajankohdasta ei ole tietoa, mutta jäännösten perusteella vaikuttaisi, että se on 1800-luvun loppupuoliskolta tai 1900-luvun alusta. Rakennusjäännökset ovat säilyneet koskemattomina, joten kohteen voinee luokitella muuksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000036524 |
758 |
Marttiininoja |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
484284.00000000 |
7482437.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036524 |
Kohde sijaitsee noin viisi kilometriä Sodankylän keskustasta pohjoiseen, noin 100 metriä Kelujoen pohjoispuolella mäntykankaalla. Heti sen eteläpuolella kulkee ajoura Soutunivankankaalle. Hiilimiilun halkaisija on noin 10 metriä ja se erottuu noin metrin kokoisena tasalakisena kumpareena. Miilua kiertävät kuopat ja ojanteet. Ilmeisesti paikalla on ollut pystymiilu. Tarkka ajoitus on vaikeaa, todennäköisimmin hiiltä on valmistettu 1900-luvun alkupuoliskolla. |
| metsakeskus.1000036525 |
758 |
Paikanmellansuvanto |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
483500.00000000 |
7483880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036525 |
Kohde sijaitsee Sodankylän pohjoispuolella Kelukosken voimalaitoksesta 1,8 km pohjoiseen Kitisessä olevassa saaressa. Alue oli ennen voimalaitoksen rakentamista Paikanmellankangas, mutta on nyt saarena joessa. Saaren eteläpäässä rannan tuntumassa on noin 3-4 metriä leveä ja puolisen metriä syvä painanne. Se muistuttaa pyyntikuoppaa olemukseltaan. Vastaavia on Poikamellassa noin kilometri etelään joen vastarannalla. Painanteessa on huuhtoutumiskerros, joten se ei ole ainakaan kovin tuore. Painanteen länsireunaan on kaivettu noin puoli metriä kanttiinsa oleva kuoppa, syvyys noin 20 cm. Kyseessä ei liene ainakaan esihistorialliseen asuinpaikkaan liittyvä rakenne, koska kuopassa ja erodoituneessa rantatörmässä ei näkynyt löytöjä. |
| metsakeskus.1000036526 |
758 |
Ulkusijankangas |
10007 |
12009 |
13094 |
11042 |
27000 |
483152.00000000 |
7482294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036526 |
Kohde sijaitsee Sodankylän keskustasta noin 4,5 km pohjoiseen Kitisen itäpuolella Kuusivaarantiestä noin 60 metriä itään hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Matalan harjanteen kyljessä on kuoppa, joka on kooltaan noin 2x2 metriä ja sen syvyys on noin metri. Kuoppaan johtaa parimetriä pitkä sisäänkäynti, joka levenee yllä mainitun kokoiseksi kuopaksi. Kuopasta peräisin oleva hiekka on vallina kuopan ympärillä. Vastaavia kuoppia havaitaan yleensä 2. maailmansodan aikaisten korsujen kohdalla. |
| metsakeskus.1000036530 |
624 |
Västerkyrkoby (Länsikirkonkylä) eteläinen osa |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
475000.00000000 |
6705765.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036530 |
Länsikirkonkylässä oli vuonna 1543 yhdeksän taloa. Lukumäärä kasvoi 14 taloon 1600-luvulle tultaessa, jolloin kylään kuului myös yksi autiotila. Kylän vanhoja tunnettuja taloja ovat Haavisto, Anttas, Arvids, Daniels, Jäspars, Skoas, Erikas, Willströms, Joas ja yksi nimetön, joka katoaa maakirjoista vuoden 1725 jälkeen.
Historiallisten karttojen perusteella pohjoisempi osa Pyhtään Länsikirkonkylästä on sijainnut kirkon ja Kymijoen länsipuolisella harjanteella, ks. rekisterin kohde Västerkyrkoby (Länsikirkonkylä) pohjoinen osa.
Eteläisempi osa kylästä on sijainnut Kymijoen länsirannalla moottoritien pohjoispuolella Annulanmäkeä vastapäätä jokitörmällä. Nykyisin paikalla on toimiva maatila rakennuksineen. Historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee rakennusten pihapiirissä. Nykyisin peltona olevalle alueelle se tuskin on aikanaan ulottunut. |
| metsakeskus.1000036531 |
481 |
Odensaari |
10001 |
12001 |
13003 |
11010 |
27000 |
224347.00000000 |
6720543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036531 |
Varhaiskeskiajalla Maskun pitäjässä oli viisi suurjakokunta, jotka jakautuivat myöhemmin pienempiin osiin ja kyliin. Odensaari kuului osana Syväsalon saarta Kalelan suurjakokuntaan. Kalelan kylän varhaisin historiallinen asutus syntyi 1200-luvulla. Ensimmäiset asiakirjamaininnat Odensaaren kylästä ovat vuodelta 1404. Nykyinen päärakennus on valmistunut 1967 (Maskun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 148-149).
2017: Kohde tarkastettiin suurpiirteisesti, koska se ei sijaitse inventointialueella. Vuosien 1770 ja 1779 isojakokarttojen mukaan kartanon vene- tai satamapaikka on sijainnut vajaa 500 m lounaaseen ja tuulimylly n. 370 m lounaaseen. Nämä alueet sijaitsevat kaavan suunnittelualueella ja ne tarkastettiin. Satamapaikka lähiympäristöineen sijaitsee jyrkän kalliokielekkeen lounaispuolella; kohdalla kulkee merenrantaan huviloille johtava tie, osin alue on peltoa ja osin muokattua ja tasoitettua heinää kasvavaa rantatontin reunaa. Tuulimyllyn paikka sijaitsee jyrkkärinteisen kallion korkeimmalla kohdalla, missä havaittiin vain joitakin irtonaisia kiviä. Tarkastuksessa ei löytynyt merkkejä satamapaikasta tai jäänteitä tuulimyllystä. |
| metsakeskus.1000036532 |
481 |
Orkola |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
223162.00000000 |
6722240.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036532 |
Orkolan torppa mainitaan 1790-luvun rippikirjoissa. Nykyisestä talouskeskuksesta länteen sijaitseva asuinrakennus on todennäköisesti 1860-luvulta. |
| metsakeskus.1000036533 |
481 |
Pakattulan Myllyvuori 2 |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
225732.00000000 |
6716184.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036533 |
Tien itäpuolella noin 1,2 m korkea ja 25-50 cm leveä maahan uoptettu pystykivi. Yläosassa M-kirjain hakkaus ja sen alla 1919 hakkaus. |
| metsakeskus.1000036537 |
481 |
Papinluoto |
10007 |
12001 |
13014 |
11042 |
27000 |
221775.00000000 |
6719948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036537 |
Odensaaren kartanon torppa Papinluoto on perustettu 1740-luvulla. Muita rakennuksia tuolloin olivat sauna, riihi, talli, ladot, pihatto ja tuulimylly. Nykyään paikalla on 1800-luvun alkupuolelta peräisin oleva asuinrakennus, jonka itäosassa on ollut talli. Tuulimyllystä ei havaittu jäänteitä. |
| metsakeskus.1000036538 |
481 |
Taipale |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
224062.00000000 |
6718890.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036538 |
Taipaleen kylä asutettiin todennäköisesti 1300-luvulla, 1540-luvulla kylässä oli kaksi taloa: Isotalo ja Vähätalo. 1900-luvulla tilat on yhdistetty Taipaleen tilaksi. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1000036539 |
481 |
Tarvo |
10007 |
12001 |
13014 |
11042 |
27000 |
221154.00000000 |
6722412.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036539 |
Nyynäisten kartanon torppa oli olemassa viimeistään 1780-luvulla. Nykyinen asuinrakennus valmistui v. 1860. Länsipuolella merenrantakalliolle suunnitellut rakennuspaikat inventoitiin tarkasti. |
| metsakeskus.1000036540 |
481 |
Taipale Vähätalo |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
224067.00000000 |
6718723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036540 |
Kylän vanhin asutus syntyi todennäköisesti 1300-luvulla. 1540-luvulla kylässä oli kaksi taloa Isotalo ja Vähätalo. Ne muodostivat myöhemmin Taipaleen säteriratsutilan. Nykyinen asuinrakennus rakennettiin 1800-1900-lukujen taitteessa. |
| metsakeskus.1000036541 |
481 |
Matalaluoto |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
221516.00000000 |
6717589.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036541 |
Tila mainitaan Nyynäisten torppana v. 1825. Torppaan on kuulunut tuulimylly. Nykyisistä rakennuksista kivinavetta valmistui v. 1876 ja päärakennus 1927. |
| metsakeskus.1000036542 |
710 |
Risö |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
304476.00000000 |
6642111.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036542 |
Kohde sijaitsee Tammisaaren eteläisessä saaristossa Risön saaren eteläosassa noin 30 metriä rannasta. Kallion päällä, noin 7 metriä merenpintaa ylempänä, on sammaleen peittämä latomus, kooltaan noin 4x5 metriä. Kiviä on ilmeisesti vain parissa kerroksessa ja niitä on myös irrallaan hieman latomuksen ulkopuolella Kivet ovat halkaisijaltaan noin 20-30 cm. Latomuksen länsiosassa kasvaa katajaa ja pohjoispäässä on mänty. Kyseessä voi olla hautaröykkiö. Röykkiön eteläpuolella on kallio, joka ensi näkemältä vaikuttaa latomuksen L-kirjaimen muotoiselta jatkeelta, mutta lähempää tarkasteltuna paljastuu kallion pykäläksi. Lähisaarista tunnetaan myös vastaavia pieniä latomuksia/röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000036543 |
710 |
Tovö 1 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
304376.00000000 |
6641655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036543 |
Kohde sijaitsee Tammisaaren eteläisessä saaristossa, Tovön saaren itäosassa, parikymmentä metriä rannasta. Kiviaita on matalan rinteen taitteessa. Aita on noin 14 metriä pitkä ja puolisen metriä korkea. Kivet ovat sammaloituneet. Aidan kivet ovat ilmeisesti peräisin sen vieressä olevalta noin 50x20 metriä kokoiselta alueelta, joka on kumpareiden välissä oleva multaisempi alue ja käytetty peltona. Nykyisin se kasvaa varttunutta metsää. Peltoa ei ole kuitenkaan merkitty sodan jälkeisiin peruskarttoihin, kuten muutamia muita kiviaidoin aidattuja peltoalueita saaressa, joten voinee olettaa, että kyseessä on vanhempi, ehkä 1800-luvulle tai 1900-luvun alkuun ajoittuva pelto ja sitä reunustanut kiviaita. |
| metsakeskus.1000036544 |
710 |
Tovö 2 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
303914.00000000 |
6641627.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036544 |
Kohde sijaitsee Tammisaaren eteläisessä saaristossa, Tovön saaren keskiosassa. Noin 50x75 metrin kokoisella alueella on kolme kiviaitaa. Pohjoisin aita on kallioiden päällä, mahdollisesti pitämässä karjaa pois kallioilta, aito on noin 15 metriä pitkä ja puolisen metriä korkea. Heti sen eteläpuolella rinteen alaosassa on noin 70 metriä pitkä itä-länsi -suuntainen kiviaita, joka on myös korkeudeltaan puolisen metriä. Kivet ovat sammaloituneet. Näiden kiviaitojen eteläpuolella on alava ja kostea alue, jonka eteläosassa on vastaavanlainen noin 20 metriä pitkä kiviaita. Väliin jäävä alue on ilmeisesti ollut peltoa. Alue on melko tasainen, kooltaan noin 40x100 metriä. Kyseessä voi olla myös laidunmaa. Alue on metsittynyt ja kasvaa jo melko iäkästä puustoa. Sodan jälkeisiin peruskarttoihin ei ole merkitty peltoa tälle alueelle, todennäköisesti kiviaidat ovat 1800-luvulta tai 1900-luvun alkupuolelta. |
| metsakeskus.1000036545 |
710 |
Tovö 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
304117.00000000 |
6641553.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036545 |
Kohde sijaitsee Tammisaaren eteläisessä saaristossa Tovön saaren keskiosassa. Kallion päällä on lohkotuista kivistä tehty kivijalka, kooltaan 4x4 metriä. Kivien koko ja muoto vaihtelee, suurimmat ovat noin 30-40 cm halkaisijaltaan. Kivijalan länsikulmassa on kivijalan vieressä hieman isompi kivi, kooltaan noin puoli metriä, aivan kuin porraskivenä. Paikalla on luultavasti ollut kevyt puurakenteinen rakennus/maja. Kivet ovat osittain sammaloituneet. On melko vaikea määritellä miten kauan kivet ovat kallion päällä olleet, todennäköisesti rakenne on kuitenkin historiallinen, mahdollisesti 1800-luvulta tai 1900-luvulta. Kohteen voisi ehkä luokitella myös muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Missään historiallisessa tai myöhemmässä kartassa ei paikalle ole merkitty rakennusta. |
| metsakeskus.1000036546 |
297 |
Vaarunkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
561280.00000000 |
6975053.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036546 |
Kuopion Riistaveden Vaarun eteläpuolisella mäntykankaalla sijaitsee tervahauta. Se näkyy hyvin Lidar-rinnevarjostuskartoilla ja maastossa n. 1,5 m syvänä maavallin ympäröimänä kuoppana. Kuopan halkaisija on 7-8 m, ja sitä ympäröi maavalli, n. 3 m leveä. Pohjalla on vahva noki- ja hiilikerros. |
| metsakeskus.1000036547 |
300 |
Hautamäki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
315853.00000000 |
6977097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036547 |
Hautamäen talo on perustettu vuonna 1761 (Piiskoomännyn juurelta - Kuortaneen Salmen kyläkirja, s. 48). Paikalla sijaitsee nykyisin omakotitalo ja sen pohjoispuolella kaksi isoa talousrakennusta. Hautamäen itäpuolella on laajat peltoalueet ja myös maantien länsipuoli on rakennettua. |
| metsakeskus.1000036548 |
300 |
Hiironniemi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
319321.00000000 |
6971579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036548 |
Hiironniemen ensimmäinen talo on perustettu 1559 ja jaettu ensimmäisen kerran 1770 (Piiskoomännyn juurelta. Kuortaneen Salmen kyläkirja, s. 48). Hiironniemen mäellä sijaitsee nykyään neljä tilakeskusta, ympäröivät alueet ovat peltoa. Hiironniemi on Kuortaneen vanhimpia asutusalueita. |
| metsakeskus.1000036549 |
300 |
Honkola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317751.00000000 |
6970809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036549 |
Honkola on perustettu 1635. Vanhin tiedossa oleva Honkola sijaitsi 100 m järven rannasta, perinmätiedon mukaan hiukan Keski-Honkolasta Ala-Honkolaan päin olevalla kumpareella. Honkola jaettiin Yli- ja Ala-Honkolaksi Suomen sodan aikoihin (Pihasta pihaan. Kuortaneen Länsirannan kyläkirja, s. 49). |
| metsakeskus.1000036550 |
300 |
Kontteli |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317313.00000000 |
6972673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036550 |
Kontteli on perustettu 1686. Kontteli jaettiin 1915, jolloin Konttelin pohjoispuolelle syntyi Ala-Konttelin talo (Pihasta pihaan, Kuortaneen Länsirannan kyläkirja, s. 34). Paikalla sijaitsee 1800-luvulta peräisin oleva päärakennus sekä uudempia talousrakennuksia. Paikalla mainitaan valmistetun rautaa, mutta merkkejä tästä ei havaittu. Noin 30 talosta pohjoiseen ja luoteeseen on jäänteitä purettujen rakennusten perustuksista. |
| metsakeskus.1000036551 |
300 |
Kurssi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
316451.00000000 |
6976052.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036551 |
Kurssin talo on perustettu vuonna 1684. Tila autioitui mahdollisesti 1700-luvun alussa, mutta asutettiin jo vuosisadan puolivälissä. Kurssin vanha päärakennus on siirretty Seurasaaren ulkoilmamuseoon (Piiskoomännyn juurelta. Kuortaneen Salmen kyläkirja, s. 45). Nykyisin paikalla on talo pihapiireineen |
| metsakeskus.1000036552 |
300 |
Lepistö |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317803.00000000 |
6974747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036552 |
Lepistön torppa on erotettu vuonna 1792 Petäjäniemestä (Piiskoomännyn juurelta. Kuortaneen Salmen kyläkirja, s. 42). Paikalla on nykyisin kaksi tilaa ja talousrakennuksia. Ympäristön pellot ovat viljelyksessä ja länsipuolella järvenrannalla sijaitsee tiiviisti vapaa-ajan asutusta. |
| metsakeskus.1000036553 |
300 |
Maunus |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
319234.00000000 |
6972278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036553 |
Maunus (Maunuksela l. Maanus) on merkitty vuoden 1549 veroluetteloon. Tila jaettiin 1774 Yli- ja Ala-Maunukselaksi (Ruona – kylä historian laineilla, 48). Paikalla on vanha päärakennus ja useita muita tilarakennuksia, ympäröivät alueet ovat peltoa. Maunus on Kuortaneen vanhimpia asuinpaikkoja. |
| metsakeskus.1000036556 |
300 |
Piiskoomänty |
10007 |
12014 |
13148 |
11006 |
27000 |
317381.00000000 |
6975788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036556 |
Vanha raipparangaistusten toimeenpanopaikka. Paikalla on esitetaulu, jonka tekstissä kerrotaan mm.: ”Ruotsi-Suomessa raipparangaistus tuli yhä yleisemmäksi 1700-luvulla. Piiskoomännyn vieressä on Salmen vanha käräjätupa, jossa pidettiin ainakin kihlakunnan käräjiä. Yleensä raippatuomio annettiin välittömästi käräjillä tapahtuneen tuomioluvun jälkeen". Puu on merkitty nykyiselle peruskartalle tekstillä ”Piiskoomänty”. |
| metsakeskus.1000036557 |
300 |
Nurminiemi |
10007 |
12014 |
13149 |
11006 |
27008 |
321594.00000000 |
6972726.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036557 |
Ruonan kylässä käytiin Suomen sodan aikana taistelu, jota on pidetty yhtenä ratkaisevimmista sodan taisteluista. Nurminiemessä sijaitsi suomalaisten tykkipatteri taistelun syttyessä. Ruotsalais-suomalaisjoukoilla oli 3200 miestä ja venäläisillä 2500 miestä. Suomalais-ruotsalaiset joukot olivat asemissa Alajärventien länsipuolella ja Porraslammentien tuntumassa Takalaan ja Porraslammen lounaispuolelle asti. Ruotsin armeija onnistui pitämään asemansa, jonka jälkeen joukot vetäytyivät Salmelle. Salmella käytiin 2.9.1808 taistelu Kuopiontien risteyksessä ja metsäalueilla Salmen pohjois- ja itäpuolella. Nurminiemessä sijaitsee Ruonan taistelun muistomerkki. Muistomerkki on kookas kivipaasi. Kivipaasi pystytettiin, kun taistelusta oli kulunut 100 vuotta (Ruona – kylä historian laineilla, s. 22 ja 65 ja Piiskoomännyn juurelta. Kuortaneen Salmen kyläkirja, s. 90-104). Ruonan kylällä sijaitsee myös Suomen sodan opastuskeskus. |
| metsakeskus.1000036558 |
444 |
Diskarla |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317765.00000000 |
6675800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036558 |
Keskiaikainen kylänpaikka. Yksi veronmaksaja ja ulkokylänmaata 1570-luvun alussa. Mainitaan viimeisen kerran vuonna 1599. Kylää ei ole merkitty vanhoille kartoille.
Alueella on useita tulisijan paikkoja ja mahdollisia rakennuksen pohjia. |
| metsakeskus.1000036559 |
271 |
Piikajärvi |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27008 |
242586.00000000 |
6799531.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036559 |
Piikajärvi on Järilänvuoren –Koomankankaan harjujakson länsipuolella sijaitseva pieni, umpeen kasvava järvi. Järven länsirannalla, osittain vedessä, osittain rannalla turpeenpeittämänä on liistekatiska. Vedessä olevasta osasta näkyi tarkastuksen aikaan paalujen ja liisteiden päitä n. 20 cm pinnan yläpuolella. Kaikkiaan on kysymys melko kookkaasta rakenteesta. Yhteen laskettu pituus rannan tuntumasta lähtevästä johdeaidasta vielä vedessä olevan pesän ulkoreunaan on lähes parikymmen-tä metriä. Rakennetta on osittain mahdotonta tunnistaa, mutta peräkkäin on ainakin kaksi soikeahkoa pesää, niistä lähem-pänä rantaa oleva on halkaisijaltaan n. 3 m, ulompi on suurempi. Lähempänä rantaa olevassa pesässä näyttäisi olevan kaksi sisäkkäistä liisteriviä. Ulomman muotoa ei voitu tarkastella tarkemmin. Liisterivien lisäksi lähistöllä oli paksumpia rankoja ja paaluja, ilmeisesti tukipuita ja kiinnikkeitä.
Liisteet ovat vaihtelevan levyisiä, eivät kuitenkaan kovin leveitä tai lautamaisia. Enemmänkin rimamaisia. Sidoksia ei ollut näkyvissä. Yksi liiste vedettiin ylös. Sen turpeen sisässä ollut osa on varsin hyväkuntoinen. Leikkauspinta liisteen alapäässä on viisto ja hyvin tasainen, tulee jopa mieleen sirkkelillä katkaistu pinta. Tämän perusteella katiska ei liene ainakaan 1800-luvun puoliväliä vanhempi.
Piikajärven länsipuolella toimii Piikajärven lentokeskus. Ympäristön maasto on tasaista hiekkakangasta. Piikajäven vedenpinta on paikallisten mukaan laskenut tasaisesti, mutta parin viimeisen vuoden aikana huomattavassa määrin, todennäköisesti kuivien kesien ja matalalla olevan pohjaveden vuoksi. Järvialtaan aikaisempi rantavalli onkin paikalla hyvin näkyvissä lähes 2 m nykyistä korkeammalla. |
| metsakeskus.1000036565 |
272 |
Seinäkallio 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
331005.00000000 |
7082564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036565 |
Seinäkallio on nevojen ja kivikkoisten kankaiden ympäröimä kallioalue Kokkolassa, entisessä Kälviän kunnassa. Kiviröykkiö sijaitsee Seinäkallion luoteisosassa, kallionkielekkeen eteläreunalla. Röykkiö on soikea ja sen läpimitta on noin kuusi metriä. Sen eteläosa on tuhoutunut (n. kolmasosa röykkiöstä). Röykkiötä on aikanaan pengottu ja sen eteläosasta on vieritetty kiviä kielekkeeltä alas. Tästä on kulunut jo aikaa, sillä röykkiö ja siitä poistetut kivet ovat nykyään paksun sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.1000036567 |
704 |
Kanikonmäki |
10001 |
12013 |
13000 |
11002 |
27000 |
238786.00000000 |
6720767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036567 |
Ajoittamattomia hakkauksia kalliossa |
| metsakeskus.1000036569 |
176 |
Autiokangas |
10007 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
597918.00000000 |
7005633.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036569 |
Kalliojärven luoteisrannalla, Autiokankaan etelärinteellä on yhdeksän raivausröykkiötä. |
| metsakeskus.1000036570 |
678 |
Hautakangas 3 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
410745.00000000 |
7143050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036570 |
Maastokartan ja vinovalovarjosteen perusteella on tervauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036571 |
678 |
Kirnulanhauta |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
410920.00000000 |
7141560.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036571 |
Maastokartan ja vinovalovarjosteen perusteella on tervauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036572 |
176 |
Rostuvinpuron suu |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
598143.00000000 |
7005804.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036572 |
Polvijärven luoteispuolella, Rostuvinpuron suun länsirannan tuntumassa sijaitsee kaksi maakuoppaa n. 15 m etäisyydellä toisistaan. Läntisempi kuoppa sijaitsee laakean matalan kumpareen laen itäreunalla ja on kooltaan 1,4 x 0,6 m ja syvyys n. 40 cm.
Toinen kuoppa sijaitsee edellisestä länteen, rinteen alaosassa, lähempänä joki-uomaa. Sen koko on 1 x 0,7 m ja kuoppa on matalahko. |
| metsakeskus.1000036573 |
176 |
Rostuvinpuronsuu itä |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
598354.00000000 |
7005767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036573 |
Polvijärven luoteisrannalla, Rostuvinpuron suun itäpuolella 180 m.
Rannassa on mäenkumpare, jonka laella on kuoppa, halkaisijaltaan n. 2,5 m. Kuopassa on matalat vallit. Kuopan syvyys on 40 - 60 cm. |
| metsakeskus.1000036574 |
176 |
Karvolanniemi |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
604710.00000000 |
7009961.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036574 |
Juuanjärven pohjoispään lounaisrannalla sijaitsevan Karvolanniemen kärjessä on 11 raivausröykkiötä, joiden koko vaihtelee 1,5- 2 m halk. Kaakkoisrannassa on luonnonkivistä tehdyn kiukaan jäänne ja sen länsipuolella kaksi kuoppaa. Niemeen on merkitty talo (ilman nimeä) 1840-luvun pitäjänkartalla ja 1800-l lopun kartoilla.
Röykkiöiden muodostaman U:n muotoisen asettelun keskellä on edelleen puuton nurmikkoinen alue. |
| metsakeskus.1000036575 |
678 |
Teeriharjunmäki 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
409615.00000000 |
7140445.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036575 |
Maastokartan ja vinovalovarjosteen perusteella on tervauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036576 |
678 |
Teeriharjunmäki 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
409455.00000000 |
7140535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036576 |
Maastokartan ja vinovalovarjosteen perusteella on tervauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036577 |
678 |
Hautaperkkiö 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
413670.00000000 |
7139975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036577 |
Vinovalovarjosteen perusteella paikalla on tervauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036578 |
678 |
Vanhanhaudankorpi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
411350.00000000 |
7140600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036578 |
Laserkeilausaineston perusteella paikalla on tervahauta. kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036579 |
322 |
Långsidmossen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244382.00000000 |
6669840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036579 |
Maanmuokkauksen jälkeen paljastuneista avoimen maanpinnan kohdista havaittiin runsaasti kvartsi-iskoksia, -esineitä, palanutta luuta, palaneita kiviä jne. Kohde sijaitsee muinaisen rantatörmän päällä avohakkuualueen alaosassa, suurinpiirtein 25-30 metrin käyrien paikkeilla. Maa paikalla on hienoa hiekkaa. Löytöalue alkaa avohakkuun eteläreunalta ja jatkuu puolikaaren muotoisena n. 30 metriä leveänä vyöhykkeenä avohakkuun itäreunalle, paikkaan jossa maasto muuttuu kallioisemmaksi. Todennäköisesti se jatkuu vielä hakkaamattoman metsän puolelle, sillä löytöjä oli runsaasti aivan metsän reunaan saakka. |
| metsakeskus.1000036581 |
322 |
Långsidmossen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244427.00000000 |
6669953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036581 |
Asuinpaikan merkkejä kohdassa, jossa metsätie kulkee kahden kallion välistä ja ylittää 25 metrin käyrän. Löytöinä tien vieressä kulkevasta ojasta ja sen pohjoispuolelle tehdyistä koepistoista tuli kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Asuin- tai työpaikka on pienialainen ja rajautuu kallioiden väliselle alueelle tien pohjoispuolen taimikkoon. |
| metsakeskus.1000036582 |
322 |
Kronomalmen |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244032.00000000 |
6668303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036582 |
Paikalla sijaitsee vanha jo käytöstä poistunut hiekkakuoppa, jonka reunasta löydöt tehtiin. Löytöinä oli kvartsi-iskoksia ja ne tulivat kuopan luoteisnurkasta. Kuopan pohjoispuolen koepistosta löytyi yksi kvartsi. Kyseessä on tuskin kovin laaja asuinpaikka tai sitten se on tuhoutunut kuopan mukana. Hiekkakuopan pohjoispuolella topografialtaan sopiva maasto jatkuu ehkä parikymmentä metriä muuttuen sitten kiviseksi. |
| metsakeskus.1000036584 |
678 |
Hautaperkkiö 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
414201.00000000 |
7139682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036584 |
Muinaisjäännösrekisterissä mahdollisena muinaisjäännöksenä oleva kohde, joka v. 2022 maastotarkastuksessa varmistui tervahaudaksi. Tervahaudan halkaisija valleineen on noin 13 metriä ja syvyys pohjalta vallin laelle noin 1,6 metriä. Hautaa ympäröivä valli on leveydeltään noin kaksi metriä. Lounaisreunalla sijaitsee halssiaukko, joka on leveydeltään noin 1,5 metriä. Tervahauta on rakennettu rinteeseen, ja sen pohjoisreuna on selkeästi muuta hautaa korkeammalla. Vaikka paikka on kasvaa tiheästi nuorehkoa kuusta ja koivua, on se melko helposti havaittavissa.
Tervahaudan keskelle tehtiin lapiolla pieni, noin 25 x 10 senttimetrin kokoinen koepisto, jossa havaittiin turpeen alta hiilen ja noen sekainen huuhtoutumiskerros. Kuopasta löytyi myös pieniä hiilenkappaleita. |
| metsakeskus.1000036594 |
859 |
Kotakangas kaakko |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
443680.00000000 |
7176665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036594 |
Lidarhavaintojen perusteella Kotakankaan ja Käyräkankaan jätinkirkkoasuinpaikkojen välisellä kankaalla on asumuspainanteita kolmessa keskittymässä jokseenkin laajalla alueella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Koordinaatit ooittavat keskimmäistä aluetta, itäinen ja läntinen alue alakohteina. |
| metsakeskus.1000036595 |
92 |
Peräjänkulma |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
380656.00000000 |
6693586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036595 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989). |
| metsakeskus.1000036599 |
92 |
Vuotila |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
383472.00000000 |
6685638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036599 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989). |
| metsakeskus.1000036611 |
92 |
Simonsbro |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
390448.00000000 |
6688421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036611 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989). |
| metsakeskus.1000036613 |
92 |
Drickbäck |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
390073.00000000 |
6689272.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036613 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989). |
| metsakeskus.1000036620 |
92 |
Gustavsberg |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
393444.00000000 |
6687791.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036620 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989). |
| metsakeskus.1000036622 |
92 |
Havukoski |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
394086.00000000 |
6688534.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036622 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989). |
| metsakeskus.1000036626 |
92 |
Skrivkulla |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
397818.00000000 |
6684483.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036626 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989). |
| metsakeskus.1000036627 |
92 |
Kormängen |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
396246.00000000 |
6683199.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036627 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989). |
| metsakeskus.1000036628 |
92 |
Kormängsbäcken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
395656.00000000 |
6683693.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036628 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989). |
| metsakeskus.1000036629 |
92 |
Hetbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
397202.00000000 |
6681593.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036629 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989). |
| metsakeskus.1000036634 |
92 |
Kvarnbacken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
396068.00000000 |
6680582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036634 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen. Lähde: Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989). |
| metsakeskus.1000036641 |
91 |
Östersundom kvarn |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
400027.00000000 |
6681473.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036641 |
Östersundomin kartanon pihapiirin etelälaidalla Östersundominpurossa on sijainnut mylly viimeistään 1700-luvulla, mahdollisesti jo 1600-luvulla. Kohde käytiin tarkastamassa 2022 Östersundomin inventoinnin yhteydessä. Alueella on patoaltaan kivi- ja maarakenteita ja kosken harjalla näkyy katkelma betonista sivu-uomaa, josta vesi on aikanaan johdettu myllyrakennukseen (toimii nykyään liikerakennuksena). Kosken alapuolella rinteessä sivu-uomaa ei pysty havaitsemaan enää. Betoninen sivu-uoma ja myllyrakennus ovat todennäköisesti kuvattuna vuoden 1874 kartalla.
Aivan puron pohjoislaitaan ulottuu kylänpaikka Östersundom kartano 1000010715. Myllytoiminta on ollut kiinteä osa kartanon toimintaa pitkään, tämän johdosta Östersundomin kylänpaikan muinaisjäännösaluetta on laajennettu siten, että patorakenteet ja näiden ja myllyrakennuksen välinen alue on liitetty muinaisjäännöksen aluerajaukseen. |
| metsakeskus.1000036643 |
91 |
Nordsjöviken |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
398722.00000000 |
6676301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036643 |
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. Museokartan piste on viitteellinen.Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009). |
| metsakeskus.1000036646 |
260 |
Haudanlahti 2 |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
641979.00000000 |
6858070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036646 |
Löppölänsalmen etelärannan moreeniharjanteella havaittiin 12 viljelyröykkiöitä. Harjanteen keskiosan metsä on hakattu (röykkiöt 5-12). |
| metsakeskus.1000036648 |
832 |
Hietasenrasi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
560160.00000000 |
7253465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036648 |
Lidar-aineiston perusteella todettu tervahauta. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036649 |
707 |
Pyssyniemi 2 |
10002 |
12012 |
13000 |
11004 |
27000 |
630471.00000000 |
6910253.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036649 |
Hiekkapohjainen kivikkoinen harjanne, jolta löytyi kvartsi-iskoksia ja raaka-ainekappaleita viidestä eri kohdasta. Löydöt tehtiin hakkuualueen äestysurista. Kohde sijaitsee noin 200 metrin päässä varhaismetallikautisesta hautaröykkiöstä (Rääkkylä Pyssyniemi, 1000023827).
Harjanteen luontaisessa kivikossa on isokokoisia kvartsikimpaleita. Lohkottua ja iskettyä kvartsia löytyi vain muutamista keskittymistä. Koska avointa mineraalimaata oli runsaasti ja havainto-olosuhteet olivat hyvät, eikä muita asuinpaikkaan viittaavia merkkejä tehty, kohde on tulkittu raaka-aineen hankintapaikaksi.
Löytökorkeus on kivikauden lopun ja varhaismetallikauden rantakorkeuksilla. |
| metsakeskus.1000036650 |
285 |
Vassaaren salmi |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
502392.00000000 |
6700463.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036650 |
Hylky sijaitsee Kuutsalon ja Vassaaren välisen vilkkaasti liikennöidyn väylän pohjassa, noin kuuden metrin syvyydessä. Hylky on noin 16 metriä pitkä ja 5 metriä leveä. Siitä on säilynyt rungon pohjaosa, joka kohoaa pohjasta noin metrin.
Paikka on Kuutsalon Suurkylän läheisyydessä ja paikalla on vanha asutushistoria. Lisäksi kohde on lähellä tunnettua Ruotsinsalmen meritaistelualuetta. |
| metsakeskus.1000036651 |
153 |
Hallikkala 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
595972.00000000 |
6777771.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036651 |
Hallikkalassa, nimettömän mäen läntisemmän laen lounaispuolella on kaksi röykkiötä. Vuonnha 2019 havaitun röykkiön laajuus on noin 2,5 x 3,5 m ja korkeus suurimmillaan 45 cm. Röykkiö on osin sammaleen peitossa, mutta se vaikutti kasatun kahden suuremman maakiven ympärille kutakuinkin kaakko-luodesuuntaisesti. Noin 10 metriä pohjoiseen vuonna 2019 löytyneestä röykkiöstä on toinen vaatimattompi kiviröykkiö. Sen halkaisija on metri ja korkeus 0,2 m. Se on koottu maakiven (0,8 x 0,7 m) juurelle. |
| metsakeskus.1000036652 |
564 |
Mäntylampi itä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
442230.00000000 |
7228870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036652 |
Paikalla on maastokartelle merkitty tervahauta.
Tarkan laserkeilausaineiston perusteella tervahaudan itäpuoliskon yli kulkee ajoura. Tervahaudan koillispuolella on kuoppa aivan ajouran itäpuolella. Tervahaudasta noin 33 metriä lounaaseen on mahdollinen tervapirtin kiukaan jäännös. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036653 |
734 |
Karmasmäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
279084.00000000 |
6698940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036653 |
Kohteelta on metallinetsinnässä löydetty rautakautisia esineitä.
Kohteelle tehtiin tarkastus kesällä 2019. Tarkastuksessa ei saatu lisälöytöjä tai havaittu maan päälle erottuvia rakenteita tai poikkeavia maanmuotoja. Topografian ja aiempien löytöjen valossa kohde on mitä ilmeisimmin rautakautinen kalmisto. Alueelle tehtiin em. seikkojen valossa alustava aluerajaus, mutta tarkempi rajaaminen edellyttää jatkotutkimuksia.
Koekaivausryhmä nosti Karmasmäen lakialueelta löydetyn miekan säilän syksyllä 2020. Säilän löytökohdasta ei löydetty mitään rautakautiseen kalmistoon tai asuinpaikkaan viittaavaa. Sen sijaan läheltä säilän löytöpaikkaa löydettiin pronssinen rannerengas ja joitakin rautaniittejä. Näidenkään esineiden löytökohdista ei tullut mitään kalmistoon viittaavaa. Näin ollen paikan luonteen selvittäminen edellyttäisi laajempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000036657 |
489 |
Lintusenmäki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526879.00000000 |
6739464.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036657 |
Tervahauta sijaitsee Lintusenmäen lounaaseen viettävässä rinteessä, rinteen alaosassa. Kohteen itäpuolella, vajaan 400 m:n päässä kulkee Valkosen tie (14720) ja kohteen lounaispuolella, puolen kilometrin päässä, sijaitsee Sairalammelle vievä metsäautotie.
Maastossa helposti erottuva tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä ja sitä kiertää 3 m:n levyinen matala valli. Haudan keskusta on hieman ”kuopalla” ja se on 70 cm:n syvyinen. Tervahaudan eteläsivustalla on havaittavissa pohjois-eteläsuuntaisen halssin paikka, joka on pituudeltaan 1,7 m ja leveydeltään 1,5 m. Syvyyttä kuopalla on noin metri. |
| metsakeskus.1000036658 |
489 |
Lintusenmäki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527103.00000000 |
6739275.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036658 |
Tervahauta sijaitsee mäntykankaalla, Lintusenmäen etelärinteessä, sen alaosassa, vajaat sata metriä Valkosentiestä (14720) länteen. Lintusenmäen ylärinne on mäntykangasta, joka muuttuu mäen alaosassa sekametsäksi.
Maastossa helposti erottuva pieni tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä ja sitä kiertää 2 m:n levyinen matala valli. Hauta on keskustastaan 80-90 cm syvyinen ja lähes tasapohjainen. Tervahaudan lounaissivustalla, mäen alarinteen puolella, on havaittavissa koillinen-lounassuuntaisen halssin paikka, jonka pituus on noin 2 m. Leveyttä halssilla on 1,6 m ja syvyyttä 1,3 m. |
| metsakeskus.1000036659 |
489 |
Lintusenmäki 3 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
527153.00000000 |
6739328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036659 |
Nauriskuopparyhmä sijaitsee etelään viettävän Lintusenmäen alarinteessä, sammalpohjaisella mäntykankaalla, noin sadan metrin päässä sen itäpuolella kulkevasta Valkosentiestä (14720).
Kuuden naurishaudan- ja kuopan muodostama kokonaisuus sijaitsee helmimäisenä itä-länsisuuntaisena muodostelmana Lintusenmäen alarinteessä korkeuskäyrien 57,5 ja 60 m.m.p.y. välissä. Ks. alakohteet. On mahdollista, että Lintusenmäen alueella sijaitsee dokumentoitujen nauriskuoppien lisäksi vielä muitakin vastaavanlaisia rakenteita. |
| metsakeskus.1000036660 |
489 |
Mustalampi 4 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
526024.00000000 |
6740020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036660 |
Nauriskuopparyhmä sijaitsee Keloahonkankaan ja sen eteläpuolisen Mustalammen välimaastossa, kuusivaltaisessa sekametsässä, vajaat 300 metriä lammesta pohjoiseen. Sairalampi sijaitsee kohteesta 600 m luoteeseen.
Nauriskuopat sijaitsevat pohjois-eteläsuuntaisen ketjuna aivan 60 metrin korkeuskäyrän tuntumassa, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000036661 |
489 |
Mustalampi 5 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
526132.00000000 |
6740175.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036661 |
Nauriskuopat sijaitsevat mäntyvaltaisessa sekametsässä, loivassa, etelään viettävässä rinteessä Keloahonkankaan ja Mustalammen välissä. Matkaa etelässä sijaitsevalle Mustalammelle on 400 m ja nauriskuopparyhmän pohjoispuolella kulkevalle metsäautotielle parisen kymmentä metriä.
Kohde muodostuu kolmesta naurishaudasta, jotka sijaitsevat vierekkäin itä-länsisuuntaisena rivinä vuonna 2016 dokumentoidun tervahaudan Miehikkälä, Mustalampi (mj-rekisteri kohde id 1000031021) eteläpuolella.
Kuoppa 1: suorakaiteen muotoinen, koillinen-lounassuuntainen naurishauta. Koko 2,6 x 1,3 m, syvyys 50 cm. Haudan seinämät ovat rauenneet ja hautaa oli siksi vaikea hahmottaa maastossa.
Kuoppa 2: 3,5 m edellisestä itään. Suorakaiteen muotoinen ja koillinen-lounassuuntainen. Koko 2,4 x 1,5 m, syvyys 70 cm. Haudan seinämät ovat rauenneet ja sen koillisreunan sijaintia on vaikea enää hahmottaa maastossa. Haudan päällä makasi tarkastushetkellä kelomännyn runko.
Kuoppa 3: läntisin haudoista, sijaitsee 2 m:n päässä kuopasta 1. Suorakaiteen muotoinen, koillinen-lounassuuntainen, koko 2,6 x 1,4 m, syvyys 70 cm. Haudan lounaspää on pystysuora, mutta sen muut seinämät ovat rauenneet. |
| metsakeskus.1000036662 |
489 |
Palvaankalliot |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
525100.00000000 |
6741843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036662 |
Tervahauta sijaitsee Palvaankallioitten etelään viettävän rinteen alaosassa Langinsuon pohjoispuolella. Valkosentiestä (14720) kaakkoon haarautuva ja Opistontiehen yhtyvä paikallistie kulkee 100 m kohteen pohjoispuolella.
Maastossa melko hyvin erottuva tervahauta oli pohja-alaltaan pyöreä ja sitä kiertää 3 m:n levyinen, 50 cm:n korkuinen valli. Hauta on keskustastaan suppilomainen ja syvyydeltään noin metrin. Tervahaudan eteläsivustalla on havaittavissa itä-länsisuuntaisen halssin paikka, jonka pituus on runsaat 2 m. Halssi on 1,8 m:n levyinen ja 1,3 m:n syvyinen.
Alue on havupuuvaltaista (kuusi-mänty) metsää, jossa kasvaa myös nuorta koivua. |
| metsakeskus.1000036663 |
489 |
Punkasen omenamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526505.00000000 |
6738358.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036663 |
Tervahauta sijaitsee kaakkoon, laajalle peltoalueelle laskevan rinteen yläosassa. Alueella on aiemmin kasvanut kuusimetsä, mutta puut on kaadettu 2010-luvun puolivälissä.
Tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä ja sitä kiertää 3 m:n levyinen, enimmillään (alarinteen puoli) 80 cm:n korkuinen valli. Haudan keskusta on lähes tasainen ja sen alueella on jäljellä useiden kaadettujen kuusien kantoja. Tervahaudan halssin paikka ei ollut paikannettavissa, mutta on oletettavaa, että se on sijainnut haudan alarinteen puoleisella sivustalla kaakossa. |
| metsakeskus.1000036664 |
489 |
Rajanotko 5 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
526507.00000000 |
6738676.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036664 |
Nauriskuoppa sijaitsee pohjoiseen viettävän mäen ylärinteessä sammalpohjaisessa kuusivaltaisessa havupuumetsässä. Valkosentie (14720) kulkee kohteen pohjoispuolella vajaan sadan metrin päässä ja siltä haarautuu etelään ajotie, joka kulkee nauriskuopasta vajaan 200 m:n päässä idässä.
Naurishauta on pohja-alaltaan suorakaiteen muotoinen. Syvyyttä koillis-lounassuuntaisella haudalla on 70 cm. Sammaloitunutta hautaa ympäröivät suuret kuuset |
| metsakeskus.1000036665 |
489 |
Sairalamminkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
525559.00000000 |
6741097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036665 |
Tervahauta sijaitsee Sairalammelle lounaaseen viettävän rinteen yläosassa, havupuuvaltaisessa maastossa, n. 500 m:n päässä lammesta. Valkosentie (14720) kulkee kohteesta 2,5 km:n päässä idässä ja tieltä haarautuu kakkoon paikallistie, jolta tervahauta on saavutettavissa.
Maastossa helposti erottuva tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä ja sitä kiertää 3 m:n levyinen ja 50 cm:n korkuinen valli. Haudan keskusta on noin metrin syvyinen ja haudan pohja lähes tasainen. Tervahaudan itäsivustalla on havaittavissa itä-länsisuuntaisen halssin paikka, jonka pituus on 2 m, leveys 1,4 m ja syvyys 80 cm. |
| metsakeskus.1000036666 |
489 |
Valkialampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
525585.00000000 |
6738966.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036666 |
Tervahauta sijaitsee Valkialammelle päin etelään viettävän rinteen yläreunalla, kuusivaltaisessa sekametsässä. Matkaa kohteelta lammelle on vajaa sata metriä. Valkosentie (14720) kulkee 700 m:n päässä idässä ja siltä haarautuu luoteeseen Valkialammelle vievä metsäajotie, joka kulkee tervahaudan vieritse.
Maastossa vaikeasti havaittava tervahauta oli pohja-alaltaan pyöreä. Sitä kiertää 3 m:n levyinen matala valli, joka häviää haudan länsisivustalla aluskasvillisuuteen. Tervahauta on keskustaansa kohti loivasti viettävä ja sen syvyys on 1,2 m.
Tervahaudan halssi on sijainnut haudan itäsivustalla, missä on havaittavissa halkaisijaltaan 2,5 m:n kokoinen ja 1,5 m:n syvyinen pyöreä kuopanne. Välittömästi halssin länsipuolella on vallin ulkoreunassa havaittavissa myöhemmän kaivun jälkiä, ja sieltä on poistettu maata. Samanlaisia, myöhempään kajoamiseen liittyviä havaintoja tehtiin myös itse halssikuoppaan liittyen. |
| metsakeskus.1000036667 |
489 |
Inginvuori |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27009 |
527164.00000000 |
6738674.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036667 |
Piilopaikka sijaitsee Inginvuoren pohjoisrinteen alaosassa, kalliosyvennyksessä. Kohteen länsipuolella, noin viidensadan metrin päässä kulkee Valkosentie (14720) ja eteläpuolella Purhontie (14706) vajaan kahden km:n päässä. Molemmilta teiltä haarautuu kapea metsäajotie, joilta on pääsy Inginvuorelle. Alue on kallioista ja kivikkoista kuusivaltaista rinnemaastoa, jonka pohjoispuolitse virtaa kapea Ounionjoki.
Kohde on luontainen, kalliopaljastuman juuressa sijaitseva syvennys. Perimätieto kertoo, että Valkosen kylän miehet olivat käyttäneet kalliosyvennystä piilopaikkanaan paetessaan punaisten pakko-ottoja kansalaissodan aikana vuonna 1918. |
| metsakeskus.1000036668 |
489 |
Tattaraho |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
526517.00000000 |
6738605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036668 |
Vilja-auman pohja sijaitsee sammalpohjaisessa kuusimetsässä, paikallisten asukkaiden Tattarahoksi kutsuman etelään viettävän mäen ylärinteessä. Valkosentie (14720) kulkee kohteen kaakkoispuolella vain 150 m:n päässä ja siltä haarautuu etelään ajotie, joka kulkee aumanpohjasta vajaan 200 m:n päässä idässä.
Aumanpohja on tehty rinteeseen todennäköisesti luontaisen terassin reunalle, jonka leveys on parisen metriä ja korkeus 0,8–1 m. On mahdollista, että rinnettä on hieman tasoitettu ennen aumanpohjan rakentamista. Aumanpohjan itäpuolitse kulkee väliaikainen metsätie etelään.
Halkaisijaltaan pyöreä ja keskustastaan hieman kupera aumanpohjaa kiertää kivikehä. Rakenteen keskusta muodostuu kivisorasta. Aumanpohjaa kiertävään, yhden kiven levyiseen reunukseen on käytetty lohkomattomia, varsin tasakokoisia maakiviä, joiden halkaisija vaihtelee pääasiallisesti 20-40 cm. Rakenteen länsisivustalla on kivireunukseen kuitenkin käytetty myös edellä mainittua hieman pienempiä kiviä, jotka ovat kooltaan 10 x 10 cm, 15–10 cm ja 20 x 15 cm. Halkaisijansa (= 4 m) perusteella Tattarahon aumanpohjaa on käytetty syysviljan (ruis) säilyttämiseen. |
| metsakeskus.1000036669 |
211 |
Linnavuori eli Poikavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11036 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036669 |
Vuoren laella, sen koilliskulmassa on selvästi ihmisen asettelema kivirivi/-valli. Myös mäen itäreunassa, kahden korkeamman kallion välissä on havaittavissa mahdollisesti aseteltua vallitusta. Mäen laelta on löydetty vuonna 2019 metallietsinnässä ango, rautakuonaa ja kuonaantunut mahdollisesti lyijyä sisältävä metallinpala. Mäen rinteestä löydettiin samassa yhteydessä rautaveitsi sekä kaksi viskaria, mäen juurelta puolestaa kaksi puukkoa.
Vuonna 2020 linnavuoren itäreunalla Linnajärventien reunoilla suoritetussa tarkkuusinventoinnissa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000036669 |
211 |
Linnavuori eli Poikavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27017 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036669 |
Vuoren laella, sen koilliskulmassa on selvästi ihmisen asettelema kivirivi/-valli. Myös mäen itäreunassa, kahden korkeamman kallion välissä on havaittavissa mahdollisesti aseteltua vallitusta. Mäen laelta on löydetty vuonna 2019 metallietsinnässä ango, rautakuonaa ja kuonaantunut mahdollisesti lyijyä sisältävä metallinpala. Mäen rinteestä löydettiin samassa yhteydessä rautaveitsi sekä kaksi viskaria, mäen juurelta puolestaa kaksi puukkoa.
Vuonna 2020 linnavuoren itäreunalla Linnajärventien reunoilla suoritetussa tarkkuusinventoinnissa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000036670 |
845 |
Pieskanaapa 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403062.61315000 |
7348195.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036670 |
Kohde sijaitsee Luppovaaran itäpuolella olevan Pieskanaavan poukamassa olevalla pellolla. Pellolta on löytynyt palaneita kiviä sekä kvarsti-iskoksia. |
| metsakeskus.1000036671 |
285 |
Rajavuori |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
490458.00000000 |
6706234.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036671 |
Kolmen rajakiven kokonaisuus sijaitsee pohjoiskoillinen-etelälounassuunnassa Pyhtään ja Kotkan rajalla, voimakkaasti etelään viettävällä Rajavuorella ja sen tuntumassa. Kaksi pohjoisinta rajakiveä (nro:t 1–2) sijaitsevat avokalliopohjalla ja eteläisin (nro 3), vuoren edustalla maapohjalla.
Rajakivistä kaksi pohjoisinta (nro:t 1–2) sijaitsevat toisistaan 30 metrin päässä ja keskimmäiseltä rajakiveltä (nro 2) on matkaa kivistä eteläisimmälle (nro 3) 180 metriä. Kaikki rajamerkit ovat vahvan jäkälä- ja/tai sammalkasvuston peitossa.
Kohteiden kuvaus ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000036673 |
498 |
Kutuniva 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
374386.00000000 |
7540974.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036673 |
Tervahauta erottuu maastossa selkeästi ja on merkitty myös peruskarttaan. Tervahautaa ympäröivän vallin halkaisija on kymmenen metriä. Vallien sisäpuolisen kuopan halkaisija on noin kuusi metriä ja syvyys noin 1,3 metriä. Vallien korkeus alarinteen puolella on metrin luokkaa, ylärinteen puolella noin puoli metriä. Tervahauta on loivassa länsirinteessä, halssi on alarinteeseen eli länteen. Halssin vieressä on pääosin maatunut tervanlaskurännin jäännös. Se on koverrettu yhdestä puusta ja sen päässä on reikä, jossa on ollut tappi. Ränni on pohjastaan tervan peittämä ja siksi varmaankin säilynyt. Rännin päässä on taosnauloilla kiinnitetty puukappale, joka on toiminut rännin päätynä. Lisäksi halssin vieressä on ruostunut tasakärkinen rautalapio, jonka puuosat ovat lahonneet. Halssin viereisessä vallissa, sen alaosassa näkyy vanhoja tervaspuun kappaleita. Haudasta noin kymmenen metriä ylärinteeseen on jäkälöitynyt tervaspilkekasa, kooltaan noin 0,5 x 1 metriä, korkeudeltaan noin 0,2 m. Haudan päällä kasvavan puuston ikää on vaikea arvioida. Tervahaudalla lienee ikää yli sata vuotta. |
| metsakeskus.1000036674 |
285 |
Katariinan polku |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
497276.00000000 |
6701817.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036674 |
Kalliohakkaukset sijaitsevat itäisen Suomenlahden rantakalliossa Katariinan kaupunginosassa. Hakkausten pohjoispuolitse kulkee opastein varustettu Katariinan polku vajaan 40 m:n päässä. Hakkaukset ovat mereen loivasti viettävässä avokalliopaljastumassa, jonka länsisivustaa ja lounaissivustaa rajaavat isot siirtolohkareet, luonnonkivet sekä paikalle tuodut lohkokivet.
Avokalliopinnassa on havaittavissa kahdeksan erillistä hakkausta, pääasiassa kirjainpareja, joista nro:t 2–4 muodostavat pienialaisen, 1 x 1,4 m:n laajuisen ryhmän silokallion pohjoisosassa. Tämän keskittymän lounaispuolella kolmen metrin päässä sijaitsi kirjainhakkaus nro 5 ja siitä kuuden metrin päässä samassa suunnassa sijaitsivat hakkaukset nro 6 ja 7. Hakkaukset nro 1 ja 8 oli tehty kolmen hakkauksen keskittymän itäpuolelle kolmen (nro 8) ja kuuden (nro 1) metrin päähän. |
| metsakeskus.1000036675 |
857 |
Orivaaru |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
568935.00000000 |
6972054.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036675 |
Tuusjärven Orivaarun länsipään pohjoispuolella hakkuuaukiolla, loivasti pohjoiseen laskevassa maastossa suurikokoinen, hyvin säilynyt vallimainen rakenne, jonka halkaisija on noin 17 metriä. Rakenteen keskellä on laakea kuoppa, jonka maksimisyvyys kuopan pohjalta ulkovallin pintaan on noin 1,5 metriä. Keskikuopan pohjalla ja vallin tyvessä on havaittavissa vahvasti nokeentunutta ja hiilensekaista maata. Vallirakenteesta lähtee halssi luoteeseen, heti halssin alussa syvähkö kuopanne ja tästä eteenpäin noin 4,5m päässä toinen pienempi kuopanne. |
| metsakeskus.1000036676 |
837 |
Mäkikatu |
10001 |
12011 |
13116 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036676 |
Paikallisten asukkaiden kertoman mukaan Mäkikatu 43:n tontin NE-puolella, asfaltoidun tien toisella puolella, nykyisen parkkipaikan kohdalla, n. 1 m:n syvyydessä on sijannut samanlainen betoninen rakenne kuin ko. tontin pohjoisosassa ollut (kohde Mäkikatu 43, poistettu kiinteä muinaisjäännös). |
| metsakeskus.1000036676 |
837 |
Mäkikatu |
10001 |
12011 |
13116 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036676 |
Paikallisten asukkaiden kertoman mukaan Mäkikatu 43:n tontin NE-puolella, asfaltoidun tien toisella puolella, nykyisen parkkipaikan kohdalla, n. 1 m:n syvyydessä on sijannut samanlainen betoninen rakenne kuin ko. tontin pohjoisosassa ollut (kohde Mäkikatu 43, poistettu kiinteä muinaisjäännös). |
| metsakeskus.1000036677 |
790 |
Moisio 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036677 |
Tervaränni N 6805865 E 279068 Noin 70 cm leveä, 3 m pitkä tervaränni, kaltevasti laskevassa moreenirinteessä, n. 20 m päässä tiestä. Paikalla kasvaa harvaa sekametsää, reunassa kasvaa nuorehko koivu, toisessa reunassa kivi, sammaleen peitossa, pohjalla 15 cm vahva turve lapionpistossa, sen alaisessa hiekassa ei näkynyt hiiltä.
Varastokuoppa N 6805862 E 279052 Kivetty varastokuoppa, koko 2,5x3,0 m, syvyys syvimmässä päässä 80 cm ja matalimmassa 20 cm, reunalla näkyy aika paljon kiviä, mutta mäensyrjä on muutenkin kivinen, nuora lehtipuuta kasvaa ympärillä, alue on hakamaista, kuoppa on kokonaan sammaloitunut ja sen sivussa kasvaa 20 cm leveä koivu, muodoltaan kuoppa on neliskanttinen. |
| metsakeskus.1000036678 |
790 |
Moisio 2 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
279128.00000000 |
6805877.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036678 |
Mäen päällä ladottu kivikasa, kooltaan noin 180x120 cm, korkeus noin 55 cm, turpeen peitossa, vieressä länsipuolella turpeen peitossa osittain pari vierekkäistä latteantasaista kiveä, mahdollisesti voisi olla 5x5 m kokoisen rakennuksen kiuas, pinnan kivet hieman halkeilleet ja rapautuneet, mutta eivät selkeästi, jotta voisi sanoa sen johtuvan kuumuudesta, puusto harvaa koivusekametsää, isoja kiviä vieressä, tasainen paikka. |
| metsakeskus.1000036679 |
790 |
Moisio 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036679 |
Tervaränni 1 N6805961 E 279252. Tervaränni suon laidassa moreenikummun alalaidassa, kummulle nousevassa rinteessä. Kumpu tekee niemekkeen suolle, alapää lounaassa, yläpää koillisessa, leveys 70 cm, pituus n. 5 m, keskellä kohouma. keskelle tehdyssä lapionpistossa selkeä hiilinen kerros, kerrosjärjestys: 8 cm turve, 10 cm huuhtoumansekainen hiekka, sen alla selkeä hiilinen ja nokinen kerros.
Tervaränni 2 N 6805977 E 279259. Tervaränni niemekkeen mäen kärjessä nousee ylöspäin rinteeseen. Hyvin heikosti erottuva koillinen yläpää ränniä. Rännin alapää luoteeseen. Rännin alapäähän tehdyssä pistossa havaittiin hiilistä tummaa maata heti 7 cm turpeen alla, sama keskelle tehdyssä pistossa, pituus noin 3 metriä, leveys noin 60 cm syvyys noin 20–25 cm.
Roilo N 6805959 E 279257. Luode-kaakko suuntainen roilo, leveys 60 cm, niemekkeen keskellä, pituus 2 m, syvyys 40 cm.
Kuoppa N 6805966 E 279276. Niemekkeen itäsyrjässä, kuoppa, jonka koko on 1,5x2 m, syvyys 50 cm, muoto on hieman neliskanttinen, maata alarinteen puolelle kuopasta. |
| metsakeskus.1000036680 |
445 |
Brinkas |
10007 |
12016 |
13198 |
11002 |
27000 |
216875.00000000 |
6683663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036680 |
Kalliopintaan kaiverrettu ympyrä, jonka halkaisija on noin 10 cm. Vastaavanlaiset tunnetaan mm. Liedosta ja Kaarinasta. Liittyy ehkä maanmittaukseen? |
| metsakeskus.1000036681 |
236 |
Jyrykorkia |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
341868.00000000 |
7053163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036681 |
Tervahauta sijaitsee Jyrykorkian loivalla etelärinteellä, halkaisija on 14 m, kuopan syvyys 0,7 m. Halssi suuntautuu eteläkaakkoon. |
| metsakeskus.1000036682 |
859 |
Paarmala |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
444630.00000000 |
7177040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036682 |
Laserkeilaushavaintojen perusteella paikalla olevalla itä-länsisuuntaisella harjanteella on rivissä muutama asumuspainanne. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036683 |
859 |
Paarmakangas 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
444566.00000000 |
7176551.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036683 |
Paikalla on 3 - 4 asumuspainannetta, joista eteläisimmän ala on noin 5-6 x 18 metriä (alakohde 1). Muut painanteet ovat tästä pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000036684 |
564 |
Kokonpää |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
443825.00000000 |
7217650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036684 |
Kohteessa on suhteellisen kuivalla ja tasaisella hiekkakankaalla kasvavaa mäntymetsää. Kohteen maaperä on verrattain vähäkivistä hiekkamoreenia.
Kohde muodostuu seitsemästä kivikautisesta asumuspainanteesta, jotka sijoittuvat väljään jonoon noin 160 metrin matkalle kankaan koillisreunalla. Painanteista yksi on suuri ja suorakulmainen (alakohde 2), muut ovat pienikokoisempia ja muodoltaan pyöreähköjä tai soikeita.
Suureen suorakulmaiseen painanteeseen (alakohde 2) ja yhteen soikeaan painanteeseen (alakohde 5) kaivettiin koekuopat. Molemmista kuopista löydettiin kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä, jonka lisäksi soikean painanteen koekuopasta löytyi palanutta luuta. Löydöt laitettiin takaisin koekuoppiin niiden täytön yhteydessä.
Kohde on vaurioitunut. Alueella liikkunut metsäkone on vaurioittanut renkaillaan kohteen asumuspainanteita 5 ja 7. Lisäksi LiDAR-visualisoinnin perusteella on mahdollista, että ap. 5:n kaakkoispuolella olisi kaksi vielä pahemmin kärsinyttä painannetta. |
| metsakeskus.1000036686 |
837 |
Heikkilänpuisto |
10002 |
12013 |
13126 |
11002 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036686 |
Paikalla on suuri maakivi tai kallion, jonka päällä on halkaisjjaltaan 10 cm oleva ympyränmuotoinen hakkaus. Hakkauksen uran leveys on 1 cm ja syvyys niin ikään 1 cm. Kivi tai kallion sekä osa hakkauksen urasta on sammaloitunut. |
| metsakeskus.1000036687 |
272 |
Sepänharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
348150.00000000 |
7066094.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036687 |
Tervahauta. |
| metsakeskus.1000036688 |
777 |
Heinisalmi |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
585763.00000000 |
7204439.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036688 |
Kohde sijaitsee Kiantajärven Mikkoslahden lounaisrannalla Märännönkankaan koillisrinteellä. Kohde sijaitsee lähes vastapäätä Heinisaarta, josta tunnetaan rautakautinen polttohautaus ja kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee osin varttuneessa tuoreen kankaan männikössä ja osin nuoressa männikössä, joka on äestetty.
Kohteesta on löytynyt rautakautinen kirves, puukonterä ja kupari/pronssipeltiä sekä hiilikeskittymiä. |
| metsakeskus.1000036689 |
177 |
Lauttasjärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036689 |
Lauttasjärven rannalla, huvilan pihamaalla, avokallion kainalossa on vasten kalliota oleva röykkiö. Rakenteen halkaisija on 2,5 m ja korkeus enintään 0,5 m. Kivet röykkiössä ovat halkaisijaltaan 20-50 cm ja sammaloituneita. |
| metsakeskus.1000036690 |
777 |
Luukkosenlahti |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
600298.00000000 |
7255460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036690 |
Kohde sijaitsee Hossan Iso-Kukkuri -järven Luukkosenlahden päässä. Perangasta Hossaan kulkeva retkeilypolku kulee kohteen vierestä. Ympäristössä kasvaa varttunutta männikköä ja pohjakerroksessa varpuja. Metallinetsijä löysi polun vierestä nuolenkärjen ja siitä kolmisen metriä kaakkoon, rantaa kohden löytyi kirves. Näiden välistä löydettiin tarkastuksessa pronssinen vyönhela. Maa oli esineiden löytöpaikalta kevyesti nokeentunutta. Löytöpaikka ja esineet huomioiden, kyseessä on todennäköisesti hautapaikka. |
| metsakeskus.1000036691 |
444 |
Yrjölä 1 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
337379.00000000 |
6720298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036691 |
Kohde on tullut esiin metsäyhtiön tekemän leimikon rajauksen yhteydessä. Se on merkitty maastoon.
Kohde arkeologin tarkastettava. |
| metsakeskus.1000036692 |
444 |
Yrjölä 2 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
337607.00000000 |
6719872.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036692 |
Röykkiöitä, jotka todennäköisimmin liittyvät viljelyyn. Kohde löydetty leimikon rajaamisen yhteydessä.
Kohteen luonteen tarkemmaksi selvittämiseksi arkeologin tulee tehdä maastotarkastus |
| metsakeskus.1000036693 |
777 |
Kolmikannanniemi 3 |
10002 |
12001 |
13002 |
11002 |
27000 |
585401.00000000 |
7205420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036693 |
Paikalta on löytynyt puukonterän kappale sekä myöhäisrautakautiseen tai keskiaikaiseen ajoitukseen viittaavia kuparipellin palasia. Samalta paikalta on aiemmin tullut ilmoitus löytyneistä rautaesineistä (atraimen katkelma ja kaksihaarainen nuolen/kalapyytimen kärki). Lapionpistossa havaittiin ohut kerros nokista maata. Todennäköisesti kyseessä on lyhytaikainen eräsija. |
| metsakeskus.1000036694 |
777 |
Piippu |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
577588.00000000 |
7207395.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036694 |
Metallinetsijä oli löytänyt paikalta pronssi/kuparipellin kappaleen ja puukonterän kappaleen. Kohde sijaitsee Pienen Pesiöjärven pohjoisrannalla Kankaanvaaran eteläpuolella, Piippu nimisen paikan lähellä. Kohde sijaitsee Kankaanautiontien eteläpuolella vanhalla rantatsasanteella. Kohde sijaitsee varttuneessa mäntymetsässä. Maannos on hiekkaa. Rantaan on matkaa noin 23 metriä.Noin metrin päästä toisistaan löytyi kupari/pronssipellin pala ja veitsen kappale. Veitsen kappaleen löytöpaikan maannos on normaali. Pronssi/kuparipellin kappaleen löytökohdassa oli runsaasti hiiltä. Hiiltä on noin 5 senttimetrin paksuudelta. Noin 45 metrin päässä koilliseen on tervahauta. Kohde saattaa liittyä siihen. Kyseessä todennäköisesti leiripaikka. Läheisyydessä on myös Kankaanautio niminen paikka, jossa on 1800-luvulla sijainnut torppa. |
| metsakeskus.1000036695 |
777 |
Karvoskangas 1 |
10002 |
12008 |
13090 |
11033 |
27000 |
586363.00000000 |
7203765.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036695 |
Kohde sijaitsee Kiantajärven Mikkoslahden lounaisrannalla Karvoskankaalla. Kohde sijaitsee loivasti järveä kohti viettävässä rinteessä. Tuoreella kankaalla kasvaa varttunutta männikköä.
Kirveen löytöpaikka sijaitsee männyn juurella ja sen löytöpaikassa oli hiiltynyttä maata. Noin metrin päässä kirveen löytöpaikasta on paksu hiilikeskittymä. Tästä noin metrin päästä löytyi hiiltyneestä maasta pronssi/kuparipellin palanen. Tarkastuksessa löydettiin kiven juuresta noin 9 metriä kirveestä kaakkoon pieni pala kupari/pronssipeltiä. Noin 5-6 metriä kirveen löytöpaikasta etelään havaittiin kumpare ja kuoppa, mutta koekuopissa ei havaittu mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Todennäköisesti kyse on tuulenkaadon synnyttämästä ilmiöstä.
Vuoden 2021 koekaivauksessa paikalta ei löydetty mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa, mutta alueelta löydettiin metallinilmaisimella ristiriipus ja veitsi yksittäisinä irtolöytöinä heti kuntan alta. |
| metsakeskus.1000036696 |
777 |
Pistonniemi |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
601130.00000000 |
7233075.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036696 |
Kohde sijaitsee Kiantajärven Koivuselän ja Kuivikkoselän välisellä Saarnakallionniemen Pistoniemessä. Ympäristössä kasvaa männikköä ja on kohtalaisen kivistä. Paikalta on löytynyt väkäsellinen kärki, pronssisen esineen katkelma ja kappale kuparipeltiä. Esineet olivat noin 24 x 10 metriä kokoisella alueella. Pronssiesineen kappaleen löytöpaikalta oli hiiltä ja nokista maata. Metallinetsijä löysi väkäsellisen keihäänkärjen ja myöhäisrautakautisen hihnanjakajan helan katkelman. Tarkastuksessa löydettiin kappale kuparipeltiä. Maastossa ei erotu mitään poikkeavaa maan päälle. Kyseessä voi olla lyhytaikainen leiripaikka tai hautapaikka.l |
| metsakeskus.1000036697 |
777 |
Katiskaperä |
10002 |
12016 |
13191 |
11019 |
27000 |
603779.00000000 |
7234334.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036697 |
Kohde sijaitsee Kiantajärven Kuivikkoselän Katiskalampeen johtavan salmen luoteisrannalla jyrkän rantatasanteen päällä. Rantatasanne muodostaa koillis-luoteissuuntaisen harjanteen. Alueella on laikutettu. Yhdestä laikusta löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia. Kvartsit ovat olleet noin 10 cm syvyydessä. Kvartseja on eniten noin 1,2 x 1 metrin kokoisella alueella. Yksittäisiä kvartseja löytyi kvartsikeskittymästä noin 5,5 metriä länteen ja 12 metriä pohjoiskoilliseen (ks. alakohteet). Koillis-lounaissuuntaisen harjaneen luoteisreunalla on kuoppa, jonka merkitys jäi epäselväksi. Tasaisella maalla harjanteen länsipuolella on kaksi kuoppaa, jotka vaikuttavat nuoremmilta. Toisessa niistä havaittiin hiiltä. (ks. alakohteet). Nämä eivät todennäköisesti liity esihistorialliseen kohteesen. |
| metsakeskus.1000036698 |
74 |
Määtän Hautamaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
371652.00000000 |
7046402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036698 |
Moreeniselän laella on iso tervahauta, halkaisija 22 m, halssi suuntautuu pohjoiseen. Alue on avohakattu, osittain taimikkoa (myös tervahaudan päällä). |
| metsakeskus.1000036699 |
74 |
Kukkosen Hautamaa 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
372296.00000000 |
7044988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036699 |
Matalalla moreeniharjanteella on tervahauta, jonka halkaisija on 15 m ja halssi suuntautuu etelälounaaseen. Tervahaudasta 25 m itään sijaitsee tervapirtin pohjan jäänteitä. |
| metsakeskus.1000036700 |
74 |
Kukkosen Hautamaa 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
372648.00000000 |
7044712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036700 |
Matalalla moreeniharjanteella sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija 18 m ja halssi suuntautuu lounaaseen |
| metsakeskus.1000036701 |
74 |
Hankosalmenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
373294.00000000 |
7043000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036701 |
Pienen lammen kaakkoispuolella sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 17 m ja halssi suuntautuu lounaaseen. Vallin päällä kasvaa isoja kuusia ja haudan länsipuolella on avohakkuualue. |
| metsakeskus.1000036702 |
74 |
Nurmestonmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
373383.00000000 |
7041873.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036702 |
Tervahauta sijaitsee laajan moreeniharjanteen länsirinteellä, tuoreehko kangas. Haudan halkaisija on 18 m ja halssi suuntautuu länteen (huom,s uunniteltu uusi tielinja kulkisi läheltä). |
| metsakeskus.1000036703 |
74 |
Ärmätinkangas P |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
376198.00000000 |
7042085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036703 |
Tasaisella soistuneella kankaalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 20 m ja halssi suuntautuu lounaaseen. |
| metsakeskus.1000036704 |
74 |
Lehtokangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
373809.00000000 |
7039196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036704 |
Tervahauta sijaitsee laajan tasaisen sorakankaan törmän itäpuolella, kuivahkolla ja harvennetulla kankaalla. Haudan halkaisija on 21 m ja halssi suuntautuu itään. |
| metsakeskus.1000036705 |
74 |
Lehtokangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
373216.00000000 |
7038501.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036705 |
Tervahauta sijaitsee pienellä kuivahkolla kangassaarekkeella. Haudan halkaisija on 15 m ja halssi suuntautuu etelään. |
| metsakeskus.1000036706 |
74 |
Honkakangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
376067.00000000 |
7039001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036706 |
Tervahauta sijaitsee hiekkaharjanteella, kuivalla kankaalla. Haudan halkaisija on 9 m ja halssi suuntautuu länteen. |
| metsakeskus.1000036707 |
74 |
Honkakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
376032.00000000 |
7038861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036707 |
Tervahauta sijaitsee hiekkaharjanteella, kuivalla kankaalla. Haudan halkaisija on 15 m ja halssi suuntautuu luoteeseen. |
| metsakeskus.1000036710 |
924 |
Tunkkari |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
338460.00000000 |
7045729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036710 |
Joen etelärannalla on jäiden osittain hajoama myllyränni pituus 6 m ja leveys noin 1 m. Koillispäässä on myllyn kiviperustuksen jäänteet. Kohde on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle |
| metsakeskus.1000036711 |
785 |
Ylä-Uonua koillinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
512835.00000000 |
7159921.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036711 |
Paikalla on pieni vesakon peittämä (2019) tervahauta, joka sijaitsee Ylä-Uonuan koillispuolella vanhan rantatörmän yläpuolella 110 kV voimalinjan eteläpuolelle voimalinjan raivatulla käytävällä. Haudan halkaisija on n. 11 m. Kuopan syvyys on 0,5 m; halssi suuntautuu länsilounaaseen.
2022: Inventoinnissa havaittiin, että välittömästi tervahaudan pohjoispuolelle on rakennettu alueelle rakennettavaan tuulivoimapuistoon liittyvä metsäautotie. Tien eteläreunassa maassa näkyy nokista ja hiilen sekaista maata tervahaudasta. Kohde on kuitenkin säilytetty onnistuneesti, ja sen kunto vastaa edelleen muinaisjäännösrekisterin tietoja. |
| metsakeskus.1000036712 |
74 |
Honkakangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377374.00000000 |
7037947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036712 |
Tervahauta sijaitsee metsästysmajan pihan tuntumassa matalalla hiekkaharjanteella. Ns. tuplahauta, jonka halkaisija ulompi valli mukaan lukien on 31 m ja kuopan halkaisija 15 m ja syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu luoteeseen. |
| metsakeskus.1000036713 |
74 |
Kukkosen Hautamaa 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
372319.00000000 |
7044984.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036713 |
Kukkosen Hautamaa 1:n tervahaudasta noin 25 m itään on tervapirtin pohja, josta on säilynyt kiukaan jäänteet (mitat 1,8 x 1,5 x 0,5 m) ja osia matalasta maaperustuksesta. Rakenteet ovat aluskasvillisuuden peittämiä. Kiukaan kohdalla humuksen alla on kumpu palaneita kiviä, hiiltä ja nokimaata. |
| metsakeskus.1000036714 |
74 |
Honkakangas 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
376042.00000000 |
7038843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036714 |
Honkakangas 2:n tervahaudasta noin 20 m kaakkoon on tervapirtin pohja, josta on säilynyt kiukaan jäänteet (mitat n. 1,9 x 1,9 x 0,5 m) ja osia matalasta maaperustuksesta. Rakenteet ovat aluskasvillisuuden peittämiä. Kiukaan kohdalla humuksen alla on kumpu palaneita kiviä, hiiltä ja nokimaata. |
| metsakeskus.1000036715 |
405 |
Ainonkadun hylky |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
564419.00000000 |
6770719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036715 |
Lappeenrannan sataman läheisyydessä Ainonkadun edustalla on puisen aluksen hylky noin kolmen metrin syvyydessä. Hylyn jäänteitä on hajallaan hylyn ympärillä laajalla alueella. Rannan puolella on mahdollisesti myös toisen pahoin hajonneen aluksen hylyn osia. |
| metsakeskus.1000036716 |
5 |
Isolahden länsiranta |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
337976.00000000 |
6998030.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036716 |
Paikalla on kolme kuoppaa, joista eteläisin suppilomainen kuoppa on halkaisijaltaan n. 2,5 m ja 1,5 m syvä, kairatessa pohjalta huuhtoutumiskerroksessa ja sen alta hieman hiiltä. Rakenteen perusteella kuoppa sopii pyyntikuopaksi. Hiilen esiintyminen pyyntikuopissa on tavallista. Noin 20-25 m pohjoiseen on kaksi n. 1,5 m halkaisijaltaan olevaa kuoppaa, joiden syvyys on alle metri. Näitä ei voinut varmuudella tulkita pyyntikuopiksi, toisen pohjalta kairatessa hieman hiiltä. |
| metsakeskus.1000036717 |
5 |
Isolahden länsiranta 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
337944.00000000 |
6998141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036717 |
Paikalla on kaksi tervahautaa, tervapirtin kiuas, ilmeisesti tuhoutunut tervapirtin kiuas ja tervahautojen rakentamisessa ja tervan valmistuksessa syntyneitä useita kuoppia. Pohjoisempi tervahauta on n. 20 m halkaisijaltaan, keskuskuopan syvyys yli 1,5 m, halssi länteen, haudan koillisreuna on jonkin verran leikkautunut kesämökin tien teossa. Tervahaudasta n. 20 m koilliseen on kesämökin ulkorakennuksen vieressä ilmeisesti jäänteet tuhoutuneesta tervapirtin kiukaasta. Eteläisempi tervahauta on 8 m halkaisijaltaan, halssi länteen rantatöyrään ja haudan välissä olevaan notkelmaan, kuopan keskellä on tuulenkaato. Tervahaudasta n. 10 luoteeseen on n. 1 m halkaisijaltaan oleva tervapirtin kiukaan jäännös |
| metsakeskus.1000036718 |
5 |
Lill Kaartunen/Järvenpää |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
338674.00000000 |
6998187.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036718 |
Paikalla on melko tiiviisti rakennettu tilan pihapiiri, missä on uuden päärakennuksen lisäksi useita tilarakennuksia sekä muutamia peltoja, pohjoispuolella kulkee kylätie. Lill Kaartunen eli Järvenpää on Kaartusjärven toiseksi vanhin talo ja vuoden 1800 isonjaon selitelmässä nro 27. Talo on perustettu 1700-luvun loppupuolella (Alajärven historia, s. 75 ja 81). |
| metsakeskus.1000036719 |
403 |
Reimosanneva Tervaskangas |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27008 |
325874.00000000 |
7022612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036719 |
Paikalla on kolme rakennuksen rauniota, joista kahdessa on lohkareista ladotun nurkkakiukaan jäännös. Kiukaallisten rakennusten koko on noin 5 x 5 m, ja niiden matalat seinät on ladottu lohkareista. Puuosia ei ole säilynyt. Kiukaattoman rakennuksen raunio on muuten samanlainen, mutta kooltaan vain noin 4 x 4 m. Tervahautaa lähin rakennusjäännös on ns. maasaunan jäännös, mäentörmään kaivettu tilapäisasumus; eteläisin raunio on vanha kesätupa. Raunioiden pohjoispuolella on tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 m, vallin korkeus noin 2 m. Tervahaudan halssi lounaispuolella, pituudeltaan noin 5 m. Halssin seinämät on kylmämuurattu lohkareista. Paikalla on myös tasapintaiseen maakiveen kaiverrettu aurinkokello. Aurinkokello muodostuu kahdesta sisäkkäisestä kehänmuotoisesta urasta, joiden sisässä on 24 säteittäistä uraa. Kehien väliin on kaiverrettu roomalaisin numeroin päiväsajan kellonajat. Kellon keskellä on rautaisen viisarin tynkä. Välittömästi kohteen länsipuolella on v. 2012 kaadettu hakkuualue aurausojineen.
Paikallisen informantin kertoman mukaan alueella on pidetty lehmiä metsälaitumella vielä 1900-luvun alkupuolella, jolloin aurinkokelloa on hyödynnetty lypsyajan ja kotiinlähdön ajan määrittämiseen. Toisen informantin mukaan alueeseen liittyy perimätietoa isonvihan aikaisesta piilopirtistä (ks. myös kohde Lappajärvi Tuurlanti).
Asko Vilkuna mainitsee Tervaskankaalla sijainneen neljän lappajärveläisen talon kesätuvan ja -navetat tutkielmassaan "Karjan kesäsuojista ja laiduntamisesta Pohjanmaalla" (Kansatieteellinen arkisto 15:1, s. 43-46). Vilkuna kirjoittaa:
"Tervaskankaan kohdalla Kirsinpäkki-niminen puro halkoo heinäistä nevaa, ja siitä maa alkaa jyrkästi kohota kankaaksi, jolla luonnonlähteen vieressä on Tervaskankaan kesätupa (kuva 26). Kesällä 1960 entisestä karjamajaelämästä muistuttivat vain metsätyömiesten käyttämä entinen kesätupa, maitokellari, kiveen hakattu aurinkokello, hiljalleen luonnonvaraiseksi muuttuva pelto sekä rauniot ja nokkoset. Pelto oli aikoinaan raivattu perunan ja kauran viljelemiseksi karjalle ja sen hoitajille, ja siihen pellon omistaja levitti majanavetasta kertyneen lannan. Muut joutuivat ajamaan lannan puolentoista kilometrin päähän Lätinkydölle. Kankaalla oli ollut neljä kesänavettaa, nimittäin Erkinjukan (Kivioja), Antinmatin (Kivioja), Yli-Korrin ja Antinerkin (Ollila). Paria parasta lypsylehmää lukuun ottamatta talojen karjat vietiin Tervaskankaaseen heti keväällä, minkä lisäksi mukaan otettiin mäkitupalaisten karjaa. Heinänteon jälkeen karja vietiin 18 km:n päähän Repulin kytötuville. 1930-luvun puolivälissä lopettivat muut paitsi ollilalaiset karjan pitämisen Tervaskankaassa; näillä oli siellä karjaa viimeisen kerran vuonna 1939. Karjanhoitajat - nuoret emännät - asuivat samassa tuvassa. He vierailivat usein Kirsinpäkillä ja sieltä tultiin vielä useammin kylään Tervaskankaaseen, koska siellä oli sauna ja erinomainen lähde. Kuten paikan nimestäkin ilmenee, siellä on aikoinaan harjoitettu tervanpolttoa." |
| metsakeskus.1000036719 |
403 |
Reimosanneva Tervaskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
325874.00000000 |
7022612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036719 |
Paikalla on kolme rakennuksen rauniota, joista kahdessa on lohkareista ladotun nurkkakiukaan jäännös. Kiukaallisten rakennusten koko on noin 5 x 5 m, ja niiden matalat seinät on ladottu lohkareista. Puuosia ei ole säilynyt. Kiukaattoman rakennuksen raunio on muuten samanlainen, mutta kooltaan vain noin 4 x 4 m. Tervahautaa lähin rakennusjäännös on ns. maasaunan jäännös, mäentörmään kaivettu tilapäisasumus; eteläisin raunio on vanha kesätupa. Raunioiden pohjoispuolella on tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 m, vallin korkeus noin 2 m. Tervahaudan halssi lounaispuolella, pituudeltaan noin 5 m. Halssin seinämät on kylmämuurattu lohkareista. Paikalla on myös tasapintaiseen maakiveen kaiverrettu aurinkokello. Aurinkokello muodostuu kahdesta sisäkkäisestä kehänmuotoisesta urasta, joiden sisässä on 24 säteittäistä uraa. Kehien väliin on kaiverrettu roomalaisin numeroin päiväsajan kellonajat. Kellon keskellä on rautaisen viisarin tynkä. Välittömästi kohteen länsipuolella on v. 2012 kaadettu hakkuualue aurausojineen.
Paikallisen informantin kertoman mukaan alueella on pidetty lehmiä metsälaitumella vielä 1900-luvun alkupuolella, jolloin aurinkokelloa on hyödynnetty lypsyajan ja kotiinlähdön ajan määrittämiseen. Toisen informantin mukaan alueeseen liittyy perimätietoa isonvihan aikaisesta piilopirtistä (ks. myös kohde Lappajärvi Tuurlanti).
Asko Vilkuna mainitsee Tervaskankaalla sijainneen neljän lappajärveläisen talon kesätuvan ja -navetat tutkielmassaan "Karjan kesäsuojista ja laiduntamisesta Pohjanmaalla" (Kansatieteellinen arkisto 15:1, s. 43-46). Vilkuna kirjoittaa:
"Tervaskankaan kohdalla Kirsinpäkki-niminen puro halkoo heinäistä nevaa, ja siitä maa alkaa jyrkästi kohota kankaaksi, jolla luonnonlähteen vieressä on Tervaskankaan kesätupa (kuva 26). Kesällä 1960 entisestä karjamajaelämästä muistuttivat vain metsätyömiesten käyttämä entinen kesätupa, maitokellari, kiveen hakattu aurinkokello, hiljalleen luonnonvaraiseksi muuttuva pelto sekä rauniot ja nokkoset. Pelto oli aikoinaan raivattu perunan ja kauran viljelemiseksi karjalle ja sen hoitajille, ja siihen pellon omistaja levitti majanavetasta kertyneen lannan. Muut joutuivat ajamaan lannan puolentoista kilometrin päähän Lätinkydölle. Kankaalla oli ollut neljä kesänavettaa, nimittäin Erkinjukan (Kivioja), Antinmatin (Kivioja), Yli-Korrin ja Antinerkin (Ollila). Paria parasta lypsylehmää lukuun ottamatta talojen karjat vietiin Tervaskankaaseen heti keväällä, minkä lisäksi mukaan otettiin mäkitupalaisten karjaa. Heinänteon jälkeen karja vietiin 18 km:n päähän Repulin kytötuville. 1930-luvun puolivälissä lopettivat muut paitsi ollilalaiset karjan pitämisen Tervaskankaassa; näillä oli siellä karjaa viimeisen kerran vuonna 1939. Karjanhoitajat - nuoret emännät - asuivat samassa tuvassa. He vierailivat usein Kirsinpäkillä ja sieltä tultiin vielä useammin kylään Tervaskankaaseen, koska siellä oli sauna ja erinomainen lähde. Kuten paikan nimestäkin ilmenee, siellä on aikoinaan harjoitettu tervanpolttoa." |
| metsakeskus.1000036719 |
403 |
Reimosanneva Tervaskangas |
10002 |
12001 |
13205 |
11006 |
27008 |
325874.00000000 |
7022612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036719 |
Paikalla on kolme rakennuksen rauniota, joista kahdessa on lohkareista ladotun nurkkakiukaan jäännös. Kiukaallisten rakennusten koko on noin 5 x 5 m, ja niiden matalat seinät on ladottu lohkareista. Puuosia ei ole säilynyt. Kiukaattoman rakennuksen raunio on muuten samanlainen, mutta kooltaan vain noin 4 x 4 m. Tervahautaa lähin rakennusjäännös on ns. maasaunan jäännös, mäentörmään kaivettu tilapäisasumus; eteläisin raunio on vanha kesätupa. Raunioiden pohjoispuolella on tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 m, vallin korkeus noin 2 m. Tervahaudan halssi lounaispuolella, pituudeltaan noin 5 m. Halssin seinämät on kylmämuurattu lohkareista. Paikalla on myös tasapintaiseen maakiveen kaiverrettu aurinkokello. Aurinkokello muodostuu kahdesta sisäkkäisestä kehänmuotoisesta urasta, joiden sisässä on 24 säteittäistä uraa. Kehien väliin on kaiverrettu roomalaisin numeroin päiväsajan kellonajat. Kellon keskellä on rautaisen viisarin tynkä. Välittömästi kohteen länsipuolella on v. 2012 kaadettu hakkuualue aurausojineen.
Paikallisen informantin kertoman mukaan alueella on pidetty lehmiä metsälaitumella vielä 1900-luvun alkupuolella, jolloin aurinkokelloa on hyödynnetty lypsyajan ja kotiinlähdön ajan määrittämiseen. Toisen informantin mukaan alueeseen liittyy perimätietoa isonvihan aikaisesta piilopirtistä (ks. myös kohde Lappajärvi Tuurlanti).
Asko Vilkuna mainitsee Tervaskankaalla sijainneen neljän lappajärveläisen talon kesätuvan ja -navetat tutkielmassaan "Karjan kesäsuojista ja laiduntamisesta Pohjanmaalla" (Kansatieteellinen arkisto 15:1, s. 43-46). Vilkuna kirjoittaa:
"Tervaskankaan kohdalla Kirsinpäkki-niminen puro halkoo heinäistä nevaa, ja siitä maa alkaa jyrkästi kohota kankaaksi, jolla luonnonlähteen vieressä on Tervaskankaan kesätupa (kuva 26). Kesällä 1960 entisestä karjamajaelämästä muistuttivat vain metsätyömiesten käyttämä entinen kesätupa, maitokellari, kiveen hakattu aurinkokello, hiljalleen luonnonvaraiseksi muuttuva pelto sekä rauniot ja nokkoset. Pelto oli aikoinaan raivattu perunan ja kauran viljelemiseksi karjalle ja sen hoitajille, ja siihen pellon omistaja levitti majanavetasta kertyneen lannan. Muut joutuivat ajamaan lannan puolentoista kilometrin päähän Lätinkydölle. Kankaalla oli ollut neljä kesänavettaa, nimittäin Erkinjukan (Kivioja), Antinmatin (Kivioja), Yli-Korrin ja Antinerkin (Ollila). Paria parasta lypsylehmää lukuun ottamatta talojen karjat vietiin Tervaskankaaseen heti keväällä, minkä lisäksi mukaan otettiin mäkitupalaisten karjaa. Heinänteon jälkeen karja vietiin 18 km:n päähän Repulin kytötuville. 1930-luvun puolivälissä lopettivat muut paitsi ollilalaiset karjan pitämisen Tervaskankaassa; näillä oli siellä karjaa viimeisen kerran vuonna 1939. Karjanhoitajat - nuoret emännät - asuivat samassa tuvassa. He vierailivat usein Kirsinpäkillä ja sieltä tultiin vielä useammin kylään Tervaskankaaseen, koska siellä oli sauna ja erinomainen lähde. Kuten paikan nimestäkin ilmenee, siellä on aikoinaan harjoitettu tervanpolttoa." |
| metsakeskus.1000036719 |
403 |
Reimosanneva Tervaskangas |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27009 |
325874.00000000 |
7022612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036719 |
Paikalla on kolme rakennuksen rauniota, joista kahdessa on lohkareista ladotun nurkkakiukaan jäännös. Kiukaallisten rakennusten koko on noin 5 x 5 m, ja niiden matalat seinät on ladottu lohkareista. Puuosia ei ole säilynyt. Kiukaattoman rakennuksen raunio on muuten samanlainen, mutta kooltaan vain noin 4 x 4 m. Tervahautaa lähin rakennusjäännös on ns. maasaunan jäännös, mäentörmään kaivettu tilapäisasumus; eteläisin raunio on vanha kesätupa. Raunioiden pohjoispuolella on tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 m, vallin korkeus noin 2 m. Tervahaudan halssi lounaispuolella, pituudeltaan noin 5 m. Halssin seinämät on kylmämuurattu lohkareista. Paikalla on myös tasapintaiseen maakiveen kaiverrettu aurinkokello. Aurinkokello muodostuu kahdesta sisäkkäisestä kehänmuotoisesta urasta, joiden sisässä on 24 säteittäistä uraa. Kehien väliin on kaiverrettu roomalaisin numeroin päiväsajan kellonajat. Kellon keskellä on rautaisen viisarin tynkä. Välittömästi kohteen länsipuolella on v. 2012 kaadettu hakkuualue aurausojineen.
Paikallisen informantin kertoman mukaan alueella on pidetty lehmiä metsälaitumella vielä 1900-luvun alkupuolella, jolloin aurinkokelloa on hyödynnetty lypsyajan ja kotiinlähdön ajan määrittämiseen. Toisen informantin mukaan alueeseen liittyy perimätietoa isonvihan aikaisesta piilopirtistä (ks. myös kohde Lappajärvi Tuurlanti).
Asko Vilkuna mainitsee Tervaskankaalla sijainneen neljän lappajärveläisen talon kesätuvan ja -navetat tutkielmassaan "Karjan kesäsuojista ja laiduntamisesta Pohjanmaalla" (Kansatieteellinen arkisto 15:1, s. 43-46). Vilkuna kirjoittaa:
"Tervaskankaan kohdalla Kirsinpäkki-niminen puro halkoo heinäistä nevaa, ja siitä maa alkaa jyrkästi kohota kankaaksi, jolla luonnonlähteen vieressä on Tervaskankaan kesätupa (kuva 26). Kesällä 1960 entisestä karjamajaelämästä muistuttivat vain metsätyömiesten käyttämä entinen kesätupa, maitokellari, kiveen hakattu aurinkokello, hiljalleen luonnonvaraiseksi muuttuva pelto sekä rauniot ja nokkoset. Pelto oli aikoinaan raivattu perunan ja kauran viljelemiseksi karjalle ja sen hoitajille, ja siihen pellon omistaja levitti majanavetasta kertyneen lannan. Muut joutuivat ajamaan lannan puolentoista kilometrin päähän Lätinkydölle. Kankaalla oli ollut neljä kesänavettaa, nimittäin Erkinjukan (Kivioja), Antinmatin (Kivioja), Yli-Korrin ja Antinerkin (Ollila). Paria parasta lypsylehmää lukuun ottamatta talojen karjat vietiin Tervaskankaaseen heti keväällä, minkä lisäksi mukaan otettiin mäkitupalaisten karjaa. Heinänteon jälkeen karja vietiin 18 km:n päähän Repulin kytötuville. 1930-luvun puolivälissä lopettivat muut paitsi ollilalaiset karjan pitämisen Tervaskankaassa; näillä oli siellä karjaa viimeisen kerran vuonna 1939. Karjanhoitajat - nuoret emännät - asuivat samassa tuvassa. He vierailivat usein Kirsinpäkillä ja sieltä tultiin vielä useammin kylään Tervaskankaaseen, koska siellä oli sauna ja erinomainen lähde. Kuten paikan nimestäkin ilmenee, siellä on aikoinaan harjoitettu tervanpolttoa." |
| metsakeskus.1000036719 |
403 |
Reimosanneva Tervaskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27009 |
325874.00000000 |
7022612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036719 |
Paikalla on kolme rakennuksen rauniota, joista kahdessa on lohkareista ladotun nurkkakiukaan jäännös. Kiukaallisten rakennusten koko on noin 5 x 5 m, ja niiden matalat seinät on ladottu lohkareista. Puuosia ei ole säilynyt. Kiukaattoman rakennuksen raunio on muuten samanlainen, mutta kooltaan vain noin 4 x 4 m. Tervahautaa lähin rakennusjäännös on ns. maasaunan jäännös, mäentörmään kaivettu tilapäisasumus; eteläisin raunio on vanha kesätupa. Raunioiden pohjoispuolella on tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 m, vallin korkeus noin 2 m. Tervahaudan halssi lounaispuolella, pituudeltaan noin 5 m. Halssin seinämät on kylmämuurattu lohkareista. Paikalla on myös tasapintaiseen maakiveen kaiverrettu aurinkokello. Aurinkokello muodostuu kahdesta sisäkkäisestä kehänmuotoisesta urasta, joiden sisässä on 24 säteittäistä uraa. Kehien väliin on kaiverrettu roomalaisin numeroin päiväsajan kellonajat. Kellon keskellä on rautaisen viisarin tynkä. Välittömästi kohteen länsipuolella on v. 2012 kaadettu hakkuualue aurausojineen.
Paikallisen informantin kertoman mukaan alueella on pidetty lehmiä metsälaitumella vielä 1900-luvun alkupuolella, jolloin aurinkokelloa on hyödynnetty lypsyajan ja kotiinlähdön ajan määrittämiseen. Toisen informantin mukaan alueeseen liittyy perimätietoa isonvihan aikaisesta piilopirtistä (ks. myös kohde Lappajärvi Tuurlanti).
Asko Vilkuna mainitsee Tervaskankaalla sijainneen neljän lappajärveläisen talon kesätuvan ja -navetat tutkielmassaan "Karjan kesäsuojista ja laiduntamisesta Pohjanmaalla" (Kansatieteellinen arkisto 15:1, s. 43-46). Vilkuna kirjoittaa:
"Tervaskankaan kohdalla Kirsinpäkki-niminen puro halkoo heinäistä nevaa, ja siitä maa alkaa jyrkästi kohota kankaaksi, jolla luonnonlähteen vieressä on Tervaskankaan kesätupa (kuva 26). Kesällä 1960 entisestä karjamajaelämästä muistuttivat vain metsätyömiesten käyttämä entinen kesätupa, maitokellari, kiveen hakattu aurinkokello, hiljalleen luonnonvaraiseksi muuttuva pelto sekä rauniot ja nokkoset. Pelto oli aikoinaan raivattu perunan ja kauran viljelemiseksi karjalle ja sen hoitajille, ja siihen pellon omistaja levitti majanavetasta kertyneen lannan. Muut joutuivat ajamaan lannan puolentoista kilometrin päähän Lätinkydölle. Kankaalla oli ollut neljä kesänavettaa, nimittäin Erkinjukan (Kivioja), Antinmatin (Kivioja), Yli-Korrin ja Antinerkin (Ollila). Paria parasta lypsylehmää lukuun ottamatta talojen karjat vietiin Tervaskankaaseen heti keväällä, minkä lisäksi mukaan otettiin mäkitupalaisten karjaa. Heinänteon jälkeen karja vietiin 18 km:n päähän Repulin kytötuville. 1930-luvun puolivälissä lopettivat muut paitsi ollilalaiset karjan pitämisen Tervaskankaassa; näillä oli siellä karjaa viimeisen kerran vuonna 1939. Karjanhoitajat - nuoret emännät - asuivat samassa tuvassa. He vierailivat usein Kirsinpäkillä ja sieltä tultiin vielä useammin kylään Tervaskankaaseen, koska siellä oli sauna ja erinomainen lähde. Kuten paikan nimestäkin ilmenee, siellä on aikoinaan harjoitettu tervanpolttoa." |
| metsakeskus.1000036719 |
403 |
Reimosanneva Tervaskangas |
10002 |
12001 |
13205 |
11006 |
27009 |
325874.00000000 |
7022612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036719 |
Paikalla on kolme rakennuksen rauniota, joista kahdessa on lohkareista ladotun nurkkakiukaan jäännös. Kiukaallisten rakennusten koko on noin 5 x 5 m, ja niiden matalat seinät on ladottu lohkareista. Puuosia ei ole säilynyt. Kiukaattoman rakennuksen raunio on muuten samanlainen, mutta kooltaan vain noin 4 x 4 m. Tervahautaa lähin rakennusjäännös on ns. maasaunan jäännös, mäentörmään kaivettu tilapäisasumus; eteläisin raunio on vanha kesätupa. Raunioiden pohjoispuolella on tervahauta, halkaisijaltaan noin 20 m, vallin korkeus noin 2 m. Tervahaudan halssi lounaispuolella, pituudeltaan noin 5 m. Halssin seinämät on kylmämuurattu lohkareista. Paikalla on myös tasapintaiseen maakiveen kaiverrettu aurinkokello. Aurinkokello muodostuu kahdesta sisäkkäisestä kehänmuotoisesta urasta, joiden sisässä on 24 säteittäistä uraa. Kehien väliin on kaiverrettu roomalaisin numeroin päiväsajan kellonajat. Kellon keskellä on rautaisen viisarin tynkä. Välittömästi kohteen länsipuolella on v. 2012 kaadettu hakkuualue aurausojineen.
Paikallisen informantin kertoman mukaan alueella on pidetty lehmiä metsälaitumella vielä 1900-luvun alkupuolella, jolloin aurinkokelloa on hyödynnetty lypsyajan ja kotiinlähdön ajan määrittämiseen. Toisen informantin mukaan alueeseen liittyy perimätietoa isonvihan aikaisesta piilopirtistä (ks. myös kohde Lappajärvi Tuurlanti).
Asko Vilkuna mainitsee Tervaskankaalla sijainneen neljän lappajärveläisen talon kesätuvan ja -navetat tutkielmassaan "Karjan kesäsuojista ja laiduntamisesta Pohjanmaalla" (Kansatieteellinen arkisto 15:1, s. 43-46). Vilkuna kirjoittaa:
"Tervaskankaan kohdalla Kirsinpäkki-niminen puro halkoo heinäistä nevaa, ja siitä maa alkaa jyrkästi kohota kankaaksi, jolla luonnonlähteen vieressä on Tervaskankaan kesätupa (kuva 26). Kesällä 1960 entisestä karjamajaelämästä muistuttivat vain metsätyömiesten käyttämä entinen kesätupa, maitokellari, kiveen hakattu aurinkokello, hiljalleen luonnonvaraiseksi muuttuva pelto sekä rauniot ja nokkoset. Pelto oli aikoinaan raivattu perunan ja kauran viljelemiseksi karjalle ja sen hoitajille, ja siihen pellon omistaja levitti majanavetasta kertyneen lannan. Muut joutuivat ajamaan lannan puolentoista kilometrin päähän Lätinkydölle. Kankaalla oli ollut neljä kesänavettaa, nimittäin Erkinjukan (Kivioja), Antinmatin (Kivioja), Yli-Korrin ja Antinerkin (Ollila). Paria parasta lypsylehmää lukuun ottamatta talojen karjat vietiin Tervaskankaaseen heti keväällä, minkä lisäksi mukaan otettiin mäkitupalaisten karjaa. Heinänteon jälkeen karja vietiin 18 km:n päähän Repulin kytötuville. 1930-luvun puolivälissä lopettivat muut paitsi ollilalaiset karjan pitämisen Tervaskankaassa; näillä oli siellä karjaa viimeisen kerran vuonna 1939. Karjanhoitajat - nuoret emännät - asuivat samassa tuvassa. He vierailivat usein Kirsinpäkillä ja sieltä tultiin vielä useammin kylään Tervaskankaaseen, koska siellä oli sauna ja erinomainen lähde. Kuten paikan nimestäkin ilmenee, siellä on aikoinaan harjoitettu tervanpolttoa." |
| metsakeskus.1000036721 |
74 |
Hautasalmi |
10007 |
12001 |
13000 |
11042 |
27000 |
375034.00000000 |
7040341.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036721 |
Paikalla on kämpän perustuksen osia, joista on säilynyt vain yksi nurkka. Perustus on tehty lohkokivistä, lounaisnurkan korkeus on noin 40 cm. Kohde sijaitsee laajan nevan reunalla moreeniharjanteen alarinteellä. Lähiympäristö on avohakattu ja muokattu. Kämppä on merkitty vuoden 1967 peruskartalle ja kämpän luoteispuolella on ollut iso talli. |
| metsakeskus.1000036722 |
74 |
Lammaspohja 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
367328.00000000 |
7028969.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036722 |
Tasaisella kuivalla hiekkakankaalla on tervahauta, halkaisija 16 m, halssi suuntautuu itään. Tervahaudasta 40 m itään on toinen tervahauta (Lammaspohja 2). |
| metsakeskus.1000036723 |
74 |
Lammaspohja 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
367365.00000000 |
7028979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036723 |
Lammaspohja 1 tervahaudasta 40 m itään on toinen tervahauta, halkaisija 18 m, halssi suuntautuu itään. Tasainen kuiva hiekkakangas, harvennettua kasvatusmetsää. |
| metsakeskus.1000036724 |
74 |
Rasmuksen Hautakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
367328.00000000 |
7028969.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036724 |
Pienen pohjamoreenia olevan kummun eteläisen törmän yläpuolella on iso tervahauta, halkaisija on 24 m ja kuopan syvyys yli 1,6 m, halssi suuntautuu länsilounaaseen. Kummun rinteellä on laajasti luolikoita. |
| metsakeskus.1000036725 |
74 |
Hietahaudankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
365705.00000000 |
7032780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036725 |
Tasaisella kuivalla hiekkakankaalla sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 16 m. Sortunut halssi suuntautuu itä/kaakkoon. Alue on avohakattu. |
| metsakeskus.1000036726 |
74 |
Kellonevankangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
365507.00000000 |
7033547.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036726 |
Tasaisella kuivalla hiekkakankaalla ja harjun sivuhaarassa on tervahauta, jonka halkaisija on 18 m, halssi suuntautuu länteen. |
| metsakeskus.1000036728 |
74 |
Kellonevankangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
365507.00000000 |
7033547.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036728 |
Kellonevankangas 1:n tervahaudasta noin 60 m kaakkoon, tien toisella puolella on toinen tervahauta. Sen halkaisija on 9 m ja halssi suuntautuu kaakkoon. |
| metsakeskus.1000036729 |
74 |
Kellonevankangas 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
365574.00000000 |
7033515.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036729 |
Kohteen nro 21 Kellonevankangas 2 tervahaudasta noin 25 m itään on tervapirtin pohja, josta on säilynyt pienen kiukaan jäänteet (mitat 1,2 x 1,51 x 0,2 m) ja matala painanne, mitat noin 4 x 4 m. Rakenteet ovat aluskasvillisuuden peittämiä. Kiukaan kohdalla humuksen alla on kumpu palaneita kiviä, hiiltä ja nokimaata. |
| metsakeskus.1000036730 |
74 |
Korteniittu |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
366837.00000000 |
7033402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036730 |
Pienellä kummulla Kaihianojan länsipuolella on tervahauta, halkaisija 20 m, halssi suuntautuu koilliseen. |
| metsakeskus.1000036731 |
74 |
Korteniitunkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
366130.00000000 |
7035077.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036731 |
Tasaisen kivisen kankaan etelärinteellä on tervahauta, halkaisija 16 m, halssi suuntautuu etelälounaaseen. |
| metsakeskus.1000036732 |
74 |
Hautasalmi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368466.00000000 |
7036610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036732 |
Metsäautotien länsipuolella on tervahauta, halkaisija 20 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Haudan päällä kasvaa pääosin isoja koivuja, tuorehko kangas. |
| metsakeskus.1000036733 |
74 |
Rimpinevankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368388.00000000 |
7034267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036733 |
Tasaisella tuoreehkolla kankaalla on tervahauta, halkaisija 19 m, halssi suuntautuu länteen. |
| metsakeskus.1000036734 |
74 |
Iso Rimpisaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
369309.00000000 |
7034695.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036734 |
Pienen kumpareen länsilaidalla on tervahauta,
halkaisija 17 m, halssi suuntautuu länteen. |
| metsakeskus.1000036736 |
74 |
Hirsisalmi etelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
369316.00000000 |
7034693.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036736 |
Moreeniharjanteen laella on tervahauta, jonka halkaisija on 22 m ja halssi suuntautuu koilliseen. Haudan päällä kasvaa eri-ikäisiä lehtipuita ja kuusia. Tuorehko kangas ja haapapuut viittaavat vanhaan kaskimaahan. |
| metsakeskus.1000036739 |
398 |
Myllyoja 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429102.00000000 |
6754972.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036739 |
Lahden Renkomäessä pellolla Pennalan muinaisjärven koilliskulmassa koekuoppien perusteella havaittu kulttuurimaakerros.
Koekuoppien ja lapionpistojen perusteella asuinpaikkakerroksen laajuudeksi määriteltiin noin 37 x 13 metriä. |
| metsakeskus.1000036740 |
832 |
Kellolahti pohjoinen |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
568685.00000000 |
7301265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036740 |
MML/vinovalovarjosteen perusteella paikalla on itä-länsisuuntainen suorakaiteinen kehärakenne (kivi/maa?), jonka ala on noin 30 x 50 metriä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036741 |
503 |
Jussilanpelto |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
226371.00000000 |
6737106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036741 |
Metallinetsinnässä löytynyt keväällä 2019 pellosta rautakautisia kupariseosesineitä, kuten D-tyypin pyöreä kupurasolki (ks. myös alakohteet).
Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036741 |
503 |
Jussilanpelto |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27017 |
226371.00000000 |
6737106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036741 |
Metallinetsinnässä löytynyt keväällä 2019 pellosta rautakautisia kupariseosesineitä, kuten D-tyypin pyöreä kupurasolki (ks. myös alakohteet).
Vaatii lisäselvitystä; kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036744 |
489 |
Palvaanjärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
524638.00000000 |
6742482.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036744 |
Tervahaudan pohja sijaitsee Palvaanjärven eteläpuolella, Palvaanjärven kurssikeskukselle vievän hiekkatien eteläpuolella. Mäenrinteen alaosassa sijaitsevalta tervahaudalta on matkaa mainitulle hiekkatielle kolmisenkymmentä metriä, Luumäelle vievälle paikallistielle 50 m ja Palvaanjärvelle 400 m.
Keskustastaan tasainen ja vajaan metrin syvyinen tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä, halkaisija 11 m. Maastossa aluskasvillisuuden ja puuston peittämä hauta on vaikeasti havaittava. Tervahautaa kiertää 2,3 m:n levyinen ja enimmillään 70 cm:n korkuinen valli. Haudan halssin paikka sijaitsee kohteen itäreunalla ja se on itä-länsisuuntainen. Aluskasvillisuuden peittämä, maastossa vaikeasti maastossa erottuva halssi on pituudeltaan noin 4 m, leveydeltään metrin ja syvyydeltään 30–40 cm |
| metsakeskus.1000036745 |
489 |
Mustajärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
523781.00000000 |
6739974.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036745 |
Tervahauta sijaitsee Purhon tiestä (14706) koilliseen haarautuvan metsäautotien itäpuolella, Mustajärvelle viettävän mäen alarinteessä, vain parin metrin päässä mainitusta tiestä. Matkaa Purhon tieltä kohteelle on viitisenkymmentä metriä.
Matala, laakeapohjainen tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä, halkaisija 12 m ja maastossa vaikeasti erottuva. Tervahaudan kaakko-luodesuuntainen halssi on sijainnut haudan kaakkoissivustalla, mäen alarinteen puolella, mutta kaivanto on täyttynyt/täytetty maalla ja siksi vaikeasti hahmotettavissa. Pituutta halssilla on noin viisi metriä. |
| metsakeskus.1000036746 |
489 |
Ahola |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
525045.00000000 |
6739444.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036746 |
Naurishaudat sijaitsevat Kelomäen etelään viettävässä alarinteessä, Niiniahonvierun alueella. Purhon tie (14706) kulkee kohteesta kilometrin päässä etelässä ja siltä haarautuu pohjoiseen hiekkatie, jolta kohde on saavutettavissa.
Naurishauta nro 1 on koillinen-lounassuuntainen ja pohja-alaltaan suorakaiteen muotoinen. Haudan pituus 2,2 m, leveys 1,2 m ja syvyys oli 70 cm. Naurishaudan alun alkaen pystysuorat seinämät ovat rauenneet. Haudan reunoilla ja sen lounaispäässä kasvaa kuusipuita.
Naurishauta nro 2 on koillinen-lounassuuntainen ja pohja-alaltaan suorakaiteen muotoinen. Myöhemmin täytetty hauta on maastossa tehtyjen havaintojen perusteella ollut alun pitäen pituudeltaan noin kaksi metriä ja leveydeltään noin metrin. Syvyyttä täytetyllä haudalla on ainoastaan kolmisenkymmentä cm.
Perimätiedon mukaan Niinilahdenvierun alue on vanhaa kaskiviljelyaluetta ja dokumentoiduista naurishaudoistakin on tietoja ainakin runsaan 70 vuoden takaa. |
| metsakeskus.1000036747 |
489 |
Kuirinkoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
523890.00000000 |
6741967.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036747 |
Tervahauta sijaitsee Valkiajärven ja Virojoen välisessä maastossa, Valkiajärventiestä pohjoiseen haarautuvan Opistontien länsipuolella. Matkaa pohjoisessa sijaitsevalle joelle on vajaat sata metriä, Valkiajärvelle etelään 500 m ja Opintielle 60 m.
Keskustastaan suppilomainen tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä, halkaisija 13 m ja maastossa selvästi erottuva. Hautaan kiertää 3,5 m:n levyinen ja 70 cm:n korkuinen valli. Haudan pohjalla on halkaisijaltaan 1,7 m:n kokoinen ja metrin syvyinen kuoppa. Tervahaudan halssin paikka sijaitsee haudan itäreunalla ja se on itä-länsisuuntainen. Pituutta 50 cm:n syvyisellä halssilla on 4 m ja leveyttä 1,5 m. |
| metsakeskus.1000036748 |
49 |
Rulludden laituri |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
372655.00000000 |
6669373.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036748 |
Kivinen lounas-koillinen suuntainen laituriarkku Rullaniemen (Rulludden) etelärannalla. Arkun pituus noin 31 m ja leveys noin 2,5 m. (päivitys tietoihin tulossa) |
| metsakeskus.1000036750 |
529 |
Snipan |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
221308.00000000 |
6711749.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036750 |
Sijaintipaikka on Naantalin sisäsaaristossa Luonnonmaan länsipuolella Tanilanaukon alueella. Hylky on merkitty merikarttaan ja se näkyy mm. kansalaisen karttapaikan ilmakuvassa.
Pintahylkynä oleva entisen majakkalaiva Snipanin rautarunkoinen noin 30 metriä pitkä hylky.
Majakkalaiva Snipanin alkuperäinen nimi oli Helsingkallan ja se oli sijoitettuna Perämeren eteläosaan 1885-1937. Sen jälkeen alus toimi varamajakkana ja sen nimi oli Varamajakka 1. Keväällä 1945 alus nimettiin Snipaniksi, ja se korvasi edellisenä talvena uponneen majakkalaiva (Qvarken)Snipanin. Snipan poistettiin käytöstä 1960 ja se toimi kymmenisen vuotta troolarina ennen kuin se jätettiin Rymättylän vesille.
Hylystä esitellään tietoja hylyt.netissä. Seppo Laurell on kertonut majakkalaivoista ja niiden historiasta kirjoissaan. |
| metsakeskus.1000036751 |
143 |
Iso-Röyhiö/Alaskylä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
300045.00000000 |
6855100.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036751 |
Inventointikertomuksen 2016 kuvaus:
Iso-Röyhiö muodostui alun perin kahdesta keskiaikaisesta kylästä, Rautamäestä ja Alaskylästä. Rautamäki (myös Röyhiö tai Pakula) tunnettiin myös nimellä Yliskylä, jonka talot sijoittuvat pellon pohjoislaidalle. Nykyinen Iso-Röyhiön kylän tiiviin tonttimaan kylä tunnettiin Iso-Röyhiön lisäksi nimellä Alaskylä. Nykyisin Alaskylä ja Yliskylä kuuluvat yhteen Isoröyhiön kylään. Yhdeksi kyläksi ne on merkitty 1500-luvulla.
Iso-Röyhiössä eli Alaskylässä oli 1540-luvulla yhdeksän taloa. Vanhoja kantataloja olivat Säippä, Laukkala, Vähä-Iitu, Iso-Iitu, Pentti ja Pasko eli Mansikka. Lisäksi on neljä pienehköä tilaa, Soikka, Korni, Kujala ja Eino, jotka katoavat myöhemmin.
Iso-Röyhiön Alaskylässä on säilynyt tiivis ryhmäkyläksi rakentunut kylätontti. Kylärakenteeltaan se on seudunparhaiten säilyneitä. Talot ovat tiiviinä rykelmänä kyläraitin varrella Kyrösjärven rannalla. Kyläraitin ja maantien risteyksessä on säilynyt vanha kaupparakennus.Kylä on todennäköisesti perustettu jo rautakaudella.
Kylätontin ulkopuolella on metsittyneitä peltoja.
Huom: inventointikertomuksessa on tarkemmat kuvaukset kylän taloista inventointihetkellä. |
| metsakeskus.1000036752 |
143 |
Iso-Röyhiö/Rautamäki |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
299670.00000000 |
6855870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036752 |
Inventointikertomuksen kuvaus 2016:
Ikaalisten Iso-Röyhiön kylä muodostui alun perin kahdesta kylästä: Rautamäestä (myös Röyhiö tai Pakula), joka tunnettiin myöhemmin myös nimellä Yliskylä, sekä Alaskylästä, jonka maille nykyinen Iso-Röyhiön kylän tonttimaan kylä sijoittuu. Iso-Röyhiön entisen Rautamäen (Yliskylä) talot sijoittuvat Iso-Röyhiön peltojen pohjoislaidalle.
Nykyisin Alaskylä ja Yliskylä kuuluvat yhteen Isoröyhiön kylään. Yhdeksi kyläksi ne on merkitty 1500-luvulla. Rautamäessä eli Röyhiössä oli 1540-luvulla 8 taloa. Vanhoja taloja olivat Talonen, Koipela, Papunen, Oja, Paasto. Lisäksi oli kaksi pienempää taloa, jotka autioituvat myöhemmin. Isojaon aikaan Yliskylässä on yhä tunnistettavissa Talonen, Koipela, Papunen, Oja (Ylioja & Alaoja) ja Paasto. Lisäksi karttaan on merkitty Hakala, Kujansuu ja Riekkola.
Ojan talon tonttimaa (6855748/299726) on todennäköisesti sijainnut nykyisen Yli-Ojan talon lounaispuolella muutamia koivuja kasvavalla niityllä pihapiirin laidassa, jossa nykyisin on pieni asuinrakennus 1990-luvulta. Ylioja on kylän vanhoja kantataloja, nykyisellä suvulla tila on ollut 1540-luvulta alkaen. Tilakeskuksen ympäristössä on neljä 1800-luvulla autioitunutta kantatalon asuintonttia.
Isojakokartan perusteella Koipelan tonttimaa (6855878/299689) on sijainnut nykyisen Yli-Ojan tilan päärakennuksen pohjoispuolella Yliojantien laidassa. Alue on rakennettua pihapiiriä.Tien pohjoispuolella sijaitsevalla niityllä on kiviraunioita, joista ainakin osa kuuluu 1800-luvun asuin-ja talousrakennuksiin.
Talosen tonttimaa (6855908/299580) sijoittuu ilmeisesti ainakin osittain Yli-Ojantien laitaan tai alle Yli-Ojan tilan länsipuolelle. Tienpenkereessä ei havaittu kylätonttiin liittyviä jäänteitä. Mahdollisesti talon tonttimaa on osittain tuhoutunut tienrakennuksen yhteydessä.
Huom: ainakin Ojan ja Talosen tontit ovat autioina ja voivat olla kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kohteiden rajaus näkyy inventointikertomuksen kartassa 6. |
| metsakeskus.1000036753 |
734 |
Kaivola Jäppilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
294180.00000000 |
6707349.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036753 |
Metallinetsinnässä löydetty asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000036754 |
433 |
Kylmänojanlahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
360785.00000000 |
6736555.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036754 |
Muutoin kivisellä alueella on pienialainen kohta vähäkivistä hiekkamoreenia. Paikalla on säännöllisen pyöreä, halkaisijaltaan noin 2 m kuopanne, syvyydeltään noin 20 cm. Tämän keskelle tehdyssä koekuopassa todettiin noin 25 cm paksuinen noensekainen hiekkakerros, jossa oli lisäksi pieniä 1 – 2 cm:n kokoisia hiilenhippuja. Kohde vaikuttaa ehjältä ja hyvin säilyneeltä.
Havaintojen ja rakenteen perusteella kyseessä on hiilihauta. Tästä noin 2 m itään kulkee etelä-pohjois-suuntainen polku. Alue on pääasiassa kuusimetsää, jossa myös joitakin koivuja |
| metsakeskus.1000036755 |
489 |
Virojärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
523244.00000000 |
6744865.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036755 |
Tervahauta sijaitsee Virojärven itäpuolella kohoavan Rajamäen juurella. Kohteelta on matkaa Virojärvelle 300 m ja kohteen itäpuolella kulkevalle Palvaantielle samoin 300 m.
Keskustastaan 1,5 m syvyinen suppilomainen tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä, halkaisija 9 m. Sitä kiertää 3 m:n levyinen valli, jonka korkeus on 30–90 cm. Korkeimmillaan valli on haudan itäsivustalla. Tervahaudan keskellä oli pohjoinen-eteläsuuntainen kuoppa, jonka koko on 120 x 100 cm. Kuopan pohjalla näkyy puusta tehdyn rakenteen pintaa. Kyseessä on mitä todennäköisimmin tervan keruuastia, joka on koottu laudoista rautanauloin. |
| metsakeskus.1000036756 |
489 |
Palvaanjärvi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
524744.00000000 |
6742637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036756 |
Tervahauta sijaitsee Palvaanjärven kaakkoispuolella, Luumäelle pohjoiseen vievän paikallistien ja järven välisessä maastossa. Matkaa tervahaudalta järvelle on 300 m ja tielle 30 m.
Keskustastaan runsaan metrin syvyinen tasapohjainen tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä, halkaisija 13 m. Hautaa kiertää 3 m:n levyinen valli, jonka korkeus vaihtelee puolesta metristä runsaaseen metriin. Huomattavan korkea valli on haudan tienpuoleisella itäsivustalla. Haudan halssin paikka sijaitsee kohteen lounaissivustalla ja se on koillinen-lounassuuntainen. Aluskasvillisuuden peittämä, maastossa vaikeasti erottuva halssi on pituudeltaan noin 5 m, leveydeltään metrin ja syvyydeltään runsaan metrin. |
| metsakeskus.1000036759 |
148 |
Viälmá |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
553841.00000000 |
7699624.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036759 |
Kohde sijaitsee Välijärven (Koskâjävri) pohjoisosan niemekkeellä, jonne pääsee Sevettijärventien varrelta Koskâjävrluohtâ-lahden ja Ma?luobbâlâš-nimisen lompolon välistä niemeä pitkin. Kyseisellä niemellä sijaitsee viisi pyyntikuoppaa sekä tulisijojen jäänteitä. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa ja niemen rannat ovat osittain sortuneet veteen.
Niemen kärjessä on yksi, soikea pyyntikuoppa, jonka koko on 3x2,5 m ja syvyys noin 1m. Pyyntikuopan pohjalla kasvaa heinää ja männyn taimia. Kuopan eteläreuna on osin romahtanut ja kuopan ympärillä on noin 1 m leveä valli. |
| metsakeskus.1000036760 |
400 |
Hartikkala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
212452.00000000 |
6760209.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036760 |
Historiallisen ajan kylätontista on maastossa näkyvissä tulisija, rakennuksen seinälinjaa ja kellari.
Paikalla on pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen, 9 x 6 metrin laajuinen ja suurimmillaan 1,2 metrin korkuinen ilmeinen rakennuksen kivijalka ja sen keskellä ja alla luonnonkivistä holvattu kellari. Lähimmillään 12 metrin päässä kellarista etelään on toinen, edellistä isompi, rakennuksen kivijalka. Sen itäpäässä on selvä tulisijan jäännös ja länsipäässä kaksi matalaa kohoumaa. Rakennuksen eteläsivulla on jatkeena matalampaa kivijalkaa, joka nousee vain hieman maanpinnan yläpuolelle.
Kellari liittyy historialliseen ajan asuinpaikkaan. Hartikkala (joka tunnetaan myös nimellä Iso-kartano ja Isotalo) oli keskiajalta periytyvä säteri, rälssin asuinkartano. Hartikkalan talotontti on sijainnut tällä paikalla ainakin jo 1600–1700-lukujen taitteessa. Vielä uusjaon kartassa 1925 tontilla on yhteensä viisi rakennusta. Asuinpaikka on kuitenkin hylätty pian tämän jälkeen. On syytä olettaa, että keväällä 2019 inventoidun Hartikkalan kylätontin käyttö on alkanut viimeistään keskiajalla. Tiedossa ei ole mitään, jonka vuoksi olisi oletettava, että rakennukset olisivat missään vaiheessa ennen 1700-luvun alkuakaan sijainneet muualla kuin vuonna 2019 tarkastetulla tontilla. |
| metsakeskus.1000036761 |
925 |
Porttihonka |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
499180.00000000 |
7072590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036761 |
Lehmimäen pyyntikuoppaketjun keskiosan itäpuolella, Kangasperään johtavan tielinjan risteysalueella, lidar- ja vinovalovarjostekartoilla havaittu noin 18 metriä halkaisijaltaan oleva vallimainen rakenne, mahdollisesti hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036762 |
148 |
Mihkâljävri lampi |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
555185.00000000 |
7702643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036762 |
Mihkâljävrin eli Mihkalijärven koillisosassa sijaitsee rannoilta soistunut lampi. Lammelle erkanee metsäautotie Sevettijärventieltä, Mihkalijärven ja Teppanan kotajärven väliseltä kannakselta.
Lammen koillisrannalla on suuri rakkakivikko. Kivikkoon on tehty halkaisijaltaan noin 6 m kokoinen kuoppa. Sen syvyys on 1,5 m. |
| metsakeskus.1000036763 |
148 |
Ryevdipohjävri Luusua |
10002 |
12001 |
13200 |
11033 |
27000 |
559486.00000000 |
7707076.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036763 |
Ryevipohjävrin koillisosan lahdessa, Luusua-nimisen tilan ja Sevettijärventien välisessä lahden pohjukassa on liesikiveys ja pyyntikuoppa noin 6 m etäisyydellä toisistaan.
Liesikiveyksessä molemmissa päissä isompi, noin 25x25cm kokoinen kivi ja reunakiveys pienemmistä kivistä. Paikalla on pidetty myöhemminkin tulia, eli liesikiveystä on käytetty historiallisellakin ajalla uudelleen. Tästä noin 6 m pohjoiseen on halkaisijaltaan 3,5 m kokoinen pyyntikuoppa, jonka syvyys on 60 cm. |
| metsakeskus.1000036763 |
148 |
Ryevdipohjävri Luusua |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27000 |
559486.00000000 |
7707076.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036763 |
Ryevipohjävrin koillisosan lahdessa, Luusua-nimisen tilan ja Sevettijärventien välisessä lahden pohjukassa on liesikiveys ja pyyntikuoppa noin 6 m etäisyydellä toisistaan.
Liesikiveyksessä molemmissa päissä isompi, noin 25x25cm kokoinen kivi ja reunakiveys pienemmistä kivistä. Paikalla on pidetty myöhemminkin tulia, eli liesikiveystä on käytetty historiallisellakin ajalla uudelleen. Tästä noin 6 m pohjoiseen on halkaisijaltaan 3,5 m kokoinen pyyntikuoppa, jonka syvyys on 60 cm. |
| metsakeskus.1000036765 |
148 |
Ma?luobbâlâš |
10002 |
12001 |
13200 |
11006 |
27000 |
554336.00000000 |
7699460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036765 |
Ma?luobbâlâš-niminen lompolo sijaitsee Välijärvessä, Sevettijärventien länsipuolella, noin 14,8 km lounaaseen Sevettijärven kirkolta. Lompolon länsiosassa on pieni, lähes kiinni kuroutunut lahti, jonka koillisrannalla on pieni liesikiveys.
Paikan maaperä on hienoa hiekkaa. Liesikiveyksestä erottuu maan pinnalle kuusi rikkipalanutta kiveä. Maakairauksessa tuli esiin punaiseksi palanutta hiekka ja hiiltä. Liesikiveyksen halkaisija on noin 50 cm ja korkeus noin 10 cm. |
| metsakeskus.1000036768 |
105 |
Likosuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
566480.00000000 |
7180525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036768 |
Tervahauta. Halkaisija noin 12 metriä, ympärillä oja.
Tervahauta sijaitsee hiekkapohjaisessa maastossa puron uoman reunalla. Paikalla kasvaa harvettua mäntyvaltaista sekametsää. |
| metsakeskus.1000036769 |
91 |
Suomenlinna viranomaisranta 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
387935.00000000 |
6669514.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036769 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Ison Mustasaaren etelärannalla viranomaissatamassa Varvilahden suulla kolmen rinnakkaisen laiturin luona, läntisimmän laiturin länsipuolella.
Puurunkoisen kookkaan aluksen pohjaosa, josta on havaittavissa lähinnä pohjakaarien päitä ja keula- tai peräranka. Hylky on täyttynyt kivillä ja sekalaisella roskalla, kuten autonrenkailla ja muovilaatikoilla, joten hylkyä on vaikeaa havaita ja hahmottaa. Hylky on osittain laiturin alla.
Hylky havaittiin 2018 muutostöiden takia tehdyssä inventoinnissa (SubZone Oy). Museovirasto järjesti hylyn tarkastussukelluksen marraskuussa 2018. Hylkyä kuvattiin ja aineistosta saatiin tuotettua 3D-malli. Hylkyä ei ole ajoitettu. |
| metsakeskus.1000036771 |
599 |
Älgryggen |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
308080.00000000 |
7047232.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036771 |
Tervahauta.
Valokuvattu 15.10.2003. Poikkeuksellisen komea tervahauta. Rakenteen itäreuna, johon suuntaan terva on laskettu, oli luonnonkivistä kylmämuurattu. Kiviä peitti paksu turve. Tervahaudassa kasvoi puita ja metsä oli korjuukypsää. Ilmoitettu tällöin ensimmäisen kerran Museovirastolle ja alueen metsänhoitoyhdistykselle.
Valokuvattu 22.09.2004. Puiden poisto tervahaudasta oli onnistunut hyvin.
Merkitty 30.9.2004 suojarajaus kuitunauhalla maanmuokkaajaa varten.
Valokuvattu 29.6.2005 ja merkitty uudestaan kuitunauhalla.
Valokuvattu 28.6.2006. Yrityksistä huolimatta ohjeellinen suoja-alue oli äestetty ja maanmuokkauksessa oli edetty myös muinaismuistolain säätämän vähimmäisrauhoituksen sisään. |
| metsakeskus.1000036774 |
746 |
Myllykangas |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
376258.00000000 |
7093414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036774 |
Myllykankaalla Evijärveen viettävän peltoaukeaman laidassa kaksi historiallisen ajan rakennuksen jäännöstä, vajaan 20 metrin päässä toisistaan. Molemmissa on näkyvillä isoja sammaleen ja kasvillisuuden peittämiä rakennusten seinämien/perustuksien kiviä.
Kuopparakenne sijaitsee metsikön reunassa. Kyseessä on neliönmuotoinen (noin 2m x 2m), kivireunainen syvä kuoppa. Kiviperustus sijaitsee pellon reunamilla noin parinkymmentä metriä edellisestä kaakkoon. Perustusten koko on noin 3m x 4m. Paikallisen isännän mukaan kohdetta on tiedon puuttuessa kutsuttu ”navetaksi”. |
| metsakeskus.1000036776 |
710 |
Myggan länsipuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
298638.00000000 |
6633138.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036776 |
Sijaintipaikka on Raaseporin edustan saaristossa Jussaröstä noin 9 km länsilounaaseen Myggan -luodon länsipuolella olevan karin pohjoispuolella. Muita hylkypaikkaa ympäröiviä luotoja ovat Klovaskär luoteessa, Högskär lännessä ja Norrlängden etelässä.
Puurunkoisen kookkaan aluksen hylky. Löytöalue on laaja ja näyttää jatkuvan rinnettä ylös läheiselle luodolle. Takilan osia on romahtanut hylyn rungon viereen. Peräsin on perän lähellä. Hylyssä on ankkuripeli ja metalliset spyykatit. Laivan pohja on ollut suojattu kuparilevyillä. Laivan rakenneosat on kiinnitetty toisiinsa pääosin puutapein. Päähylystä muutama kymmenen metriä itään/koilliseen sijaitsee erillinen, noin 5x20 m kokoinen hylynosa, joka on peräisin samasta laivasta. Se on todennäköisesti pala kylkeä. Kylkirakenteen päällä on massiivinen rauta-ankkuri. On mahdollista, että hylyllä on tehty haaksirikon jälkeen pelastustöitä ja tarkoituksena on ollut nostaa ankkuri.
2021 hylyssä havaittiin ilmeisesti lyijystä tehty "päällyspelti", jossa on vuosiluku 1809 ja keskellä ruusuke-kuvio. Metalliosa on tankomaisen puuosan ympärillä. Osa näyttäisi olevan keulassa ja on ehkä jonkinlainen tolppa (mahdollisesti kompassin rakenteeseen kuuluva tolppa?). Vuosiluvun ja haaksirikkopaikan perusteella hylky saattaa olla englantilainen priki Jessie, joka upposi 1867. Hylyn taustaa ovat arkistoaineistosta selvittäneet Jukka Sulku ja Ari Kapanen. |
| metsakeskus.1000036777 |
322 |
Långsidmossen 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
244478.00000000 |
6670036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036777 |
Kallioiden välissä sijaitsee hyvin loivasti kohoava hiekkainen rinne. Sen korkeus 21 m mpy viittaa sen olevan samanaikainen kohde Ölmosvikenin kanssa (Kiukaisten kulttuuri). Koepistoista löytyi kaksi porfyyri-iskosta. Maasto on tällä hetkellä läpitunkematonta taimikkoa/risukkoa. |
| metsakeskus.1000036779 |
208 |
Rautakuru 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360082.00000000 |
7126754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036779 |
Kalliomäen länsijuurella on hiekkamaaperäinen tasanne, joka laskee loivasti länteen. Kalliomäen pohjoisosan länsipuolella kalliosta laskee kaksi kielekettä niemekkeinä lännen suuntaan. Näiden välillä on 25 metriä leveä suojaisa lahdeke, jossa maaperä on hiekkaa. Eteläisemmän kallioniemekkeen pohjoispuolelle tehdyissä muutamassa koekuopassa oli kvartsi-iskoksia. Paikalla on ehjä kivikauden lopun tai varhaismetallikauteen ajoittuva asuinpaikka. Sen rajaus on topografian ja hiekkamaaperän sijainnin perusteella tehty arvio. Etelämpänä maaperä muuttuu hienoaineksiseksi ja kivikkoiseksi. |
| metsakeskus.1000036779 |
208 |
Rautakuru 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
360082.00000000 |
7126754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036779 |
Kalliomäen länsijuurella on hiekkamaaperäinen tasanne, joka laskee loivasti länteen. Kalliomäen pohjoisosan länsipuolella kalliosta laskee kaksi kielekettä niemekkeinä lännen suuntaan. Näiden välillä on 25 metriä leveä suojaisa lahdeke, jossa maaperä on hiekkaa. Eteläisemmän kallioniemekkeen pohjoispuolelle tehdyissä muutamassa koekuopassa oli kvartsi-iskoksia. Paikalla on ehjä kivikauden lopun tai varhaismetallikauteen ajoittuva asuinpaikka. Sen rajaus on topografian ja hiekkamaaperän sijainnin perusteella tehty arvio. Etelämpänä maaperä muuttuu hienoaineksiseksi ja kivikkoiseksi. |
| metsakeskus.1000036780 |
272 |
Haaskabergen |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
313374.00000000 |
7080823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036780 |
Paikalla on vanha peltotilkku, jota osin ympäröi kiviaita. Aita ei ole yhtenäinen, vaan siinä on aukkoja. Aita ei ole huolellisesti ladottu. Voimajohtolinjan pylvään itäpuolelta alkaa linja alla kulkeva kiviaita, jatkuen 20 metriä itään. Sen itäpään pohjoispuolella on huolellisemmin ladottu kivirivi, edellisen pohjoispäästä seitsemän metriä pohjoiseen alkaen, josta noin 12 metriä pohjoiseen linja-aukon reunaan. Sen länsipuolella on aukean reunassa pieni aidanpätkä. Maaperä alueella on kivinen, mutta kivirivien välinen alue lähes kivetön. |
| metsakeskus.1000036781 |
272 |
Houraatinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
329508.00000000 |
7099088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036781 |
Harjanteen laella, hiekkamaassa (vanha dyyni) on matala tervahauta, halkaisijaltaan 10 metriä. Tervahauta on voimajohtolinjan reunan tuntumassa. |
| metsakeskus.1000036782 |
483 |
Niemenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377013.00000000 |
7141506.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036782 |
Matalan ja laakean moreeniharjanteen lounaisreunaa kulkee metsätieura tervahaudan pohjan päältä siten, että noin puolet haudasta on jäänyt ehjäksi tien koillisreunalle. Kovapohjaisessa maassa ura ei kuitenkaan ole juurikaan hautaa tärvellyt. Haudan halkaisija on noin yhdeksän metriä. |
| metsakeskus.1000036783 |
739 |
Hakamäki |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27007 |
536886.00000000 |
6785623.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036783 |
Kenttälinnoitteet sijaitsevat Hakamäen museoalueella, korkean Hakamäen pohjoisen ja itäisen harjun reunamilla. Mäen reunamille on kaivettu pesäkkeitä (kuoppia) sekä taistelu-hautoja. Lisäksi lähempänä mäen itäreunaa havaittiin kiviröykkiöitä ja mahdollisia kivivalleja. Painanteiden halkaisija vaihtelee 1 ja 2 metrin välillä, muodoltaan kuopat ovat soikeita tai pyöreähköjä ja niiden syvyys vaihtelee 20 - 40 cm. Taisteluhaudan muoto vaihtelee ja paikoitellen taisteluhautaa ja painanteita oli vaikea erottaa toisistaan kasvillisuuden takia.
Hakamäkeä on hyödynnetty Savitaipaleen keskustan puolustamiseen ainakin kahteen otteeseen. Kustaan sodassa v. 1790 Hakamäellä on ollut venäläisten puolustusvarustuksia ja mahdollisesti myös kaksi tykkiä. Sisällissodassa Hakamäen hyvää sijaintia ja valmiita kaivantoja hyödynsivät punaiset joukot. Luultavasti tuolloin kaivantoja on tehty lisää tai muokattu alkuperäisiä kenttälinnoitteita. Paikalla on nykyään Hakamäen museoalue ja museon rakennukset sijaitsevat paikoitellen hyvin lähellä kaivantoja. Alue on myös luonnonsuojelualuetta.
Pertti Jurvasen (2012/2013) mukaan Hakamäen venäläisen 1790-luvun patterin suojana olleet maavallit sijoittuivat museon päärakennuksen etupuolelle, nykyisen lipputangon paikkeille. Vallit tasattiin konevoimin vuoden 1955 maatalousnäyttelyä varten. Perimätiedon mukaan mäellä on ollut myös vuoden 1918 punaisten joukkohauta, johon oli haudattuna 25 vainajaa. Omaiset hakivat vainajia pois haudasta olojen rauhoituttua. Hakamäen tuvan rakentajat löysivät yhden vainajan jäännökset kesällä 1972. |
| metsakeskus.1000036783 |
739 |
Hakamäki |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
536886.00000000 |
6785623.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036783 |
Kenttälinnoitteet sijaitsevat Hakamäen museoalueella, korkean Hakamäen pohjoisen ja itäisen harjun reunamilla. Mäen reunamille on kaivettu pesäkkeitä (kuoppia) sekä taistelu-hautoja. Lisäksi lähempänä mäen itäreunaa havaittiin kiviröykkiöitä ja mahdollisia kivivalleja. Painanteiden halkaisija vaihtelee 1 ja 2 metrin välillä, muodoltaan kuopat ovat soikeita tai pyöreähköjä ja niiden syvyys vaihtelee 20 - 40 cm. Taisteluhaudan muoto vaihtelee ja paikoitellen taisteluhautaa ja painanteita oli vaikea erottaa toisistaan kasvillisuuden takia.
Hakamäkeä on hyödynnetty Savitaipaleen keskustan puolustamiseen ainakin kahteen otteeseen. Kustaan sodassa v. 1790 Hakamäellä on ollut venäläisten puolustusvarustuksia ja mahdollisesti myös kaksi tykkiä. Sisällissodassa Hakamäen hyvää sijaintia ja valmiita kaivantoja hyödynsivät punaiset joukot. Luultavasti tuolloin kaivantoja on tehty lisää tai muokattu alkuperäisiä kenttälinnoitteita. Paikalla on nykyään Hakamäen museoalue ja museon rakennukset sijaitsevat paikoitellen hyvin lähellä kaivantoja. Alue on myös luonnonsuojelualuetta.
Pertti Jurvasen (2012/2013) mukaan Hakamäen venäläisen 1790-luvun patterin suojana olleet maavallit sijoittuivat museon päärakennuksen etupuolelle, nykyisen lipputangon paikkeille. Vallit tasattiin konevoimin vuoden 1955 maatalousnäyttelyä varten. Perimätiedon mukaan mäellä on ollut myös vuoden 1918 punaisten joukkohauta, johon oli haudattuna 25 vainajaa. Omaiset hakivat vainajia pois haudasta olojen rauhoituttua. Hakamäen tuvan rakentajat löysivät yhden vainajan jäännökset kesällä 1972. |
| metsakeskus.1000036784 |
739 |
Paimenpolku |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
536481.00000000 |
6786163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036784 |
Kenttälinnoitteet sijaitsevat Paimensaaren eteläisen mäenhuipun päällä, harjanteen länsi-, itä- ja pohjoispuolella. Mäen päälle kulkee polku Paimenpolku-nimisen tien päästä ja polun varrella on yksi erillinen painanne, jonka liittyminen linnoitteisiin on epävarma. Polku kulkee mäen huipulle, missä maahan on kaivettu useita matalia taisteluhautoja/yhdyshautoja, niihin liittyviä pesäkkeitä sekä yksittäisiä erillisiä kuoppia.
Pesäkkeiden halkaisija vaihtelee 1 ja 2 metrin välillä ja muoto vaihtelee pyöreän ja soikean välillä. Kaivannoissa oli joitakin irtonaisia kiviä. Kenttälinnoite liittyy ainakin sisällissodan Savitaipaleen taisteluihin, mutta sama paikka on ollut strategisesti tärkeä myös Kustaa III sotaan liittyvässä Savitaipaleen taistelussa v. 1790 ja mahdollisesti paikalla on voinut olla jo tuolloin kenttälinnoitteita. |
| metsakeskus.1000036785 |
739 |
Paimensaari |
10002 |
12011 |
13116 |
11006 |
27000 |
536342.00000000 |
6786832.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036785 |
Kenttälinnoitteet sijaitsevat Paimensaaren pohjoisosassa, korkean mäen huipulla. Paikalla on matalia pyöreähköjä kivilatomuksia, joista osa on varsin epämääräisiä. Lisäksi paikalta löytyi hirsistä tehty kehikko/latomus (kooltaan noin 2 m x 1m) joka koostui muutamasta lahoavasta hirsikerrasta. Hirsikerran keskellä vaikutti olevan aukko, joka voisi olla ampuma-aukko, mikäli kehikon on ollut tarkoitus suojata ampujaa tähystyspaikalla.
Sisällissodan taisteluissa Paimensaaressa kerrotaan olleen konekivääri, mutta se on saattanut sijaita myös toisella korkeista harjanteista. Paikalta on hyvät näköyhteydet joka suuntaan ja strategisesti paikka on ollut luultavasti tärkeä Kustaan sodan Savitaipaleen taistelussa v. 1790 ja sisällissodan Savitaipaleen taisteluissa 1918. Molemmissa taisteluissa hyökkäys tapahtui Partakosken suunnasta maantietä pitkin ja mäen harjanteelta on melko hyvä näköyhteys tielle n. 500 m päähän. |
| metsakeskus.1000036786 |
271 |
Villiönsuvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27013 |
249740.00000000 |
6801041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036786 |
Peltoalue, jolta löydettiin metallinilmaisimella useita rautakaudelle ajoittuvia löytöjä. Jotkin voidaan ajoittaa viikinkiaikaan.
Koetutkimuksissa alueelta löydettiin viitteitä rautakautisesta asuinpaikasta, mm. liesiä ja paalunjälkiä, sekä muutamia palasia rautakauden tyyppistä keramiikkaa.
Kaivaustutkimuksissa 2019 alueelta löydettiin jäänteitä paalurakenteisista rakennuksista, rautakautista keramiikkaa sekä ohran ja kauran jyviä.
Vuoden 2020 tutkimuksissa osa alueesta tutkittiin ja vapautettiin rakentamiselle. Muinaisjäännösaluetta on edelleen jäljellä pellon keskiosassa sekä kaistaleella tulevien pientalojen itäpuolella. Todennäköisesti asuinpaikka jatkuu myös joen alajuoksun suuntaan kohti Villiön keskiaikaista kylätonttia.
Vuoden 2019 metallinilmaisinlöytöjä kaivausalueen pohjoispuolelta (ks. alakohteet).
Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 11489, 11921, 12006, 12022 ja 12178. |
| metsakeskus.1000036786 |
271 |
Villiönsuvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
249740.00000000 |
6801041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036786 |
Peltoalue, jolta löydettiin metallinilmaisimella useita rautakaudelle ajoittuvia löytöjä. Jotkin voidaan ajoittaa viikinkiaikaan.
Koetutkimuksissa alueelta löydettiin viitteitä rautakautisesta asuinpaikasta, mm. liesiä ja paalunjälkiä, sekä muutamia palasia rautakauden tyyppistä keramiikkaa.
Kaivaustutkimuksissa 2019 alueelta löydettiin jäänteitä paalurakenteisista rakennuksista, rautakautista keramiikkaa sekä ohran ja kauran jyviä.
Vuoden 2020 tutkimuksissa osa alueesta tutkittiin ja vapautettiin rakentamiselle. Muinaisjäännösaluetta on edelleen jäljellä pellon keskiosassa sekä kaistaleella tulevien pientalojen itäpuolella. Todennäköisesti asuinpaikka jatkuu myös joen alajuoksun suuntaan kohti Villiön keskiaikaista kylätonttia.
Vuoden 2019 metallinilmaisinlöytöjä kaivausalueen pohjoispuolelta (ks. alakohteet).
Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 11489, 11921, 12006, 12022 ja 12178. |
| metsakeskus.1000036786 |
271 |
Villiönsuvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
249740.00000000 |
6801041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036786 |
Peltoalue, jolta löydettiin metallinilmaisimella useita rautakaudelle ajoittuvia löytöjä. Jotkin voidaan ajoittaa viikinkiaikaan.
Koetutkimuksissa alueelta löydettiin viitteitä rautakautisesta asuinpaikasta, mm. liesiä ja paalunjälkiä, sekä muutamia palasia rautakauden tyyppistä keramiikkaa.
Kaivaustutkimuksissa 2019 alueelta löydettiin jäänteitä paalurakenteisista rakennuksista, rautakautista keramiikkaa sekä ohran ja kauran jyviä.
Vuoden 2020 tutkimuksissa osa alueesta tutkittiin ja vapautettiin rakentamiselle. Muinaisjäännösaluetta on edelleen jäljellä pellon keskiosassa sekä kaistaleella tulevien pientalojen itäpuolella. Todennäköisesti asuinpaikka jatkuu myös joen alajuoksun suuntaan kohti Villiön keskiaikaista kylätonttia.
Vuoden 2019 metallinilmaisinlöytöjä kaivausalueen pohjoispuolelta (ks. alakohteet).
Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 11489, 11921, 12006, 12022 ja 12178. |
| metsakeskus.1000036787 |
739 |
Hakala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
539166.00000000 |
6785110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036787 |
Tervahauta sijaitsee Olkkosentien pohjoispuolella, hyvin lähellä tietä ja aivan tervahaudan kyljestä kulkee metsätie. Kohde erottuu hyvin vinovalovarjostetusta laserkeilausaineistosta.
Tervahaudan halkaisija on noin 16 m ja halssi on ollut haudan kaakkoispuolella. Inventointiajankohtana (kesäkuu 2019) kohde sijaitsi hakkuuaukealla ja haudan vallin päällä kasvoi nuoria koivuja. |
| metsakeskus.1000036788 |
739 |
Kaikkonen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
535329.00000000 |
6784457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036788 |
Tervahauta sijaitsee ojitetun suoalueen itäreunalla, noin 370 m Mikkelintiestä pohjoiseen ja pienen metsätien länsipuolella noin 35 m päässä maastossa heikosti erottuvasta metsätieurasta. Paikalla kasvaa kosteaa lehtometsää ja kasvillisuuden vuoksi vallin muotoa oli vaikea erottaa maastossa inventointiajankohtana.
Tervahaudan halkaisija on noin 17 metriä. Kohde erottuu hyvin vinovalovarjostetusta laserkeilausaineistosta. |
| metsakeskus.1000036789 |
739 |
Sepänniittu |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533806.00000000 |
6785296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036789 |
Tervahauta sijaitsee Myllylammen eteläisen pohjukan länsipuolella, noin 95 m päässä lammen rannasta. Paikka oli tarkastushetkellä kesäkuussa 2019 hakkuaukean vieressä kasvavassa tiheässä ryteikössä. Vinovalovarjostetussa laserkeilausaineistossa kohde erottuu heikosti verrattuna alueen muihin tervahautoihin jotka ovat selkeitä ilmiöitä aineistossa. Haudan halkaisija on noin 18 m. |
| metsakeskus.1000036790 |
739 |
Kuhaniemi |
10001 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
537285.00000000 |
6785352.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036790 |
Mahdollinen joukkohauta sijaitsee Kaijanlahden pohjukassa, Kaijanlahdentien kulmassa tien vasemmalla puolella. Paikalle on pystytetty joukkohaudan muistomerkki, mutta varsina-nen joukkohaudan tarkka sijainti on epävarmaa. Muistomerkin paikka on pinta-alaltaan hyvin pieni kohta tien kulmassa ja paikkaa reunustaa jyrkkä rinne heti tien pohjoispuolella ja toisella puolella on Kuolimon lahti. Historiallisten lähteiden mukaan Kuhaniemeen on haudattu lähes 400 Kustaan sodan taistelussa kaatunutta miestä v. 1790. Kyseessä on siis varsin suuri joukkohauta, joka mahdollisesti voisi jatkua muistomerkkiä laajemmalle alueelle tai sijaita osittain läheisten tonttien puolella.
Kohteen luonteen ja laajuuden selvittäminen edellyttää arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000036791 |
739 |
Paakkolampi |
10001 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
536865.00000000 |
6784803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036791 |
Mahdollinen puolustusvarustus sijaitsee Paakkolammen pohjoispuoleisilla harjanteilla. Alue on hyvin jyrkkää ja harjanteiden huiput ovat teräviä. Alueella kulkee polkuja ja runsas kasvillisuus peitti maanpinnanmuotoja ja vaikeutti havainnointia inventointiajankohtana kesäkuussa 2019. Harjanteiden luontaista jyrkkää muotoa on mahdollisesti hyödynnetty osana v. 1790 linnoitteessa. Molemmat mahdollisen linnoitteen kulmat olivat muodoltaan jyrkkiä ja etenkin itäpuolen harjanteen kulmalla maastossa muoto vaikutti vallimaiselta.
Historiallisten ilmakuvien perusteella alueella on kuitenkin ollut vielä 1950-luvulla peltoa, joka on ulottunut jyrkänteen reunaan asti ja voi selittää reunoilla olevia vallimaisia muotoja. Osin kyse voi olla myös luontaisista kuolleenjään sulamiseen liittyvistä muodostumista.
Savitaipaleen Kustaan sodan linnoitteita on kuvattu sekä ruotsalaisten että venäläisten kartoissa. Ruotsalaisten kartassa Paakkolammen pohjoispuolen harjanteelle on kuvattu laaja varustus, kun taas venäläisten omin karttoihin on kuvattu vain yksittäisiä pattereita ja nämäkin etäämmäs lammesta.
Kohteen luonteen selvittäminen vaatii arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000036795 |
739 |
Suurmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
538177.00000000 |
6785851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036795 |
Tervahauta sijaitsee Rauhanlaakso-hautausmaan itäpuolella ja Pöntyläntien pohjoispuolella, noin 180 m päästä tiestä. Maasto on tervahaudan kohdalla melko tasaista.
Tervahaudan halkaisija on noin 18 m ja se erottuu hyvin vinovalovarjostetusta laserkeilausaineistosta. |
| metsakeskus.1000036796 |
710 |
Kråkholmen eteläpuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
300900.00000000 |
6654522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036796 |
Sijaintipaikka on Tammisaaressa Norra Hamnen -sataman alueella Kråkholmen -saaren eteläpuolella.
Noin 20 metriä pitkä ja 7 metriä leveä limisaumaisen järeätekoisen puualuksen hylky, jonka voidaan olettaa olleen uponneena yli sadan vuoden ajan. Hylyn keula osoittaa pohjoiseen Kråkholmeniin päin. Säilyneenä on rungon pohjaosa ja ulospäin sortuneita kylkirakenteita. Kylkilaudat ja kaaret ovat leveydeltään/vahvuudeltaan noin 20 cm. Hylyn peräosasta on jäljellä perärangan alaosa sekä perän kaareutuvaa kylkilaudoitusta. Perässä ja keskiosassa on havaittavissa pilssipumpun putket. Keskilaivassa ja keulassa erottuu mahdollisesti osa laivan sikokölistä tai keularangasta. Keulassa on näkyvissä metallinen pata. Keulan tuntumassa makaa iso moderni uponnut merimerkki, jossa kiinni oleva kettinki on osittain hylyn rakenteiden päällä.
Hylky havaittiin kaavoitushankkeen valmisteluun liittyneessä vedenalaisinventoinnissa syksyllä 2019. Barlius-ryhmä viistokaikuluotasi hylyn kesällä 2024. Luotauskuvat ovat osoitteessa hylyt.net/hylkykortti/1491. |
| metsakeskus.1000036798 |
751 |
Multasuvanto 2 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
435460.00000000 |
7306297.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036798 |
Kohteesta Multasuvanto (kivikautinen asuinpaikka) n. 40 m pohjoiseen on jokitörmän päällä maakellarin kuoppa, joka on osittain sortunut. Mitat ovat valli mukaan lukien n. 5 x 5 m, kuopan mitat ovat 3 x 2,5 m ja havaittavissa oleva syvyys on n. 1 metri. Kuopan pohja on täytetty puunoksilla ym. orgaanisella jätteellä. Kellarin ikä ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000036799 |
751 |
Sankala 3 |
10007 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
432100.00000000 |
7305215.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036799 |
Sanginojan länsirannalla nykyisestä maantiesillasta n. 80 m etelään on umpeen kasvanut rakennuksen perustus, mitaltaan n. 6 x 6 m, sitä ympäröivä oja oli veden täyttämä. Sankalan talon isännän mukaan paikalla oli 1900-luvun alussa Sankalan kylän tiilitehdas ja polttouuni. Hirsiperustukset olivat vielä 1970-luvulla näkyvissä. Savi on nostettu n. 300 m etelämpänä sijaitsevasta savilinssistä. |
| metsakeskus.1000036800 |
751 |
Sankala 4 |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
425828.00000000 |
7305150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036800 |
Sankalan kantatalon pohjoispuolella on Simojoessa saaren ja rannan välissä n. 7 m pitkä pohjapato, joka koostuu useista kivikerroksista. Patoa ei ole merkitty vanhoihin karttoihin ja sen tarkoitus ei selvinnyt. |
| metsakeskus.1000036801 |
751 |
Kuivas |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
425828.00000000 |
7305151.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036801 |
Kuivaksen kantatalosta n 200 m länteen on hiekkatörmässä joen eteläpuolella iso maakellari, vallin halkaisija n. 10 m, sisäänkäynnin puiset tukirakenteet ovat osittain säilyneet, rakenne on osittain sortunut ja sisätiloja ei voitu tutkia. Lähellä on vanhoja hirsilatojen jäänteitä. Oletettavasti rakennukset kuuluivat Kuivaksen talolle. |
| metsakeskus.1000036803 |
751 |
Koukkusuvanto |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
423066.00000000 |
7300725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036803 |
Hanskan talosta n. 400 m pohjoiskoilliseen hiekkaharjanteella Simojoesta n. 200 m länteen on kolme suorakulmaista maakuoppaa. Suurin on mitaltaan 6 x 5 m, pienin n. 3 x 2 m, kaikkien syvyys on noin metri, kuoppien reunat ovat sortuneet, läntisessä kuopassa on havaittavissa kulkuaukoksi tulkittava kohta. Kuopissa olevista kannoista laskettiin n. 150 vuosirengasta. Kyse voisi olla piilopirteistä, joita on ollut alueella (Simon kirja). Vastaavia, perimätiedoissa piilopirttien pohjiksi mainittuja kuoppia tunnetaan monilta paikoilta Pohjois-Suomesta (esim. Kalajoki, rap. H.-P. Schulz 2007). Kuopissa ei havaittu rakenteita. Kohteet on merkitty peruskartalle tervahaudoiksi. |
| metsakeskus.1000036804 |
751 |
Lantonperä 2 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
422635.00000000 |
7297698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036804 |
Lantonperän kaakkoispuolella on osittain mökkitien alle jäänyt maakellari, jossa on hirsiseinämää vielä näkyvissä. Kellarikuopan läpimitta on lounais-kollisuunnassa 2,8 m, syvyys on yli 1 metri. Luoteisosa on tuhoutunut. Vallin halkaisija oli todennäköisesti yli 5 m. Kellarin ikä ei selvinnyt, mutta lähellä oleva puusto on yli 70 vuotiasta. |
| metsakeskus.1000036805 |
751 |
Lappalaisenkoski |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
421286.00000000 |
7293937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036805 |
Lappalaisenkosken pohjoisrannalla on jäänteitä noin 100 m pitkästä uittosuisteesta, joka suuntautuu koillisrannalta viistosti lounaaseen. Kaksi pätkää siitä on vielä havaittavissa, rannasta lähtevä osa on noin 3 m leveä ja kasvillisuuden peittämä. Lounaisosa oli inventointihetkellä melkein kokonaan veden alla. Suiste on merkitty vuoden 1954 peruskartalle. |
| metsakeskus.1000036806 |
751 |
kuolemankoski 2 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
416316.00000000 |
7289013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036806 |
Simojoessa Kuolemankosken länsilaidalla on ollut n. 400 m pitkä uittosuiste, jonka keskiosa on hävinnyt, jäljellä on 2 yli 150 m pitkää suisteosuutta, joista veden pinnan yläpuolella näkyvillä osilla on leveyttä n. 2 – 3 m. Vuoden 1956 peruskartalle merkityt suisteet ovat eri paikoissa. Haapaniemen isännän mukaan suisteet on osittain perattu, ja nykyisin näkyvät olisivat alkuperäisiä uittosuisteita. Tietojen ristiriitaa ei pystytty selvittämään. |
| metsakeskus.1000036807 |
751 |
Saarikoski |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
437770.00000000 |
7302218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036807 |
Saarikoskella, joen etelärannalla, Yli-Kärpässä toimi Saarikosken saha- ja myllylaitos vuodesta 1917 1960-luvun lopulle saakka. Paikalla on säilynyt kaksikiviparisen myllyn jäänteitä, n. 6 m leveä betonipato ja yli 50 pitkä mylly- ja sahalaitoksen kanava. Alueen puusto on nuorta lehtimetsää. Lähistöllä on entisiä peltoja. |
| metsakeskus.1000036808 |
751 |
Iso Petäjäkoski 2 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
414305.00000000 |
7286715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036808 |
Kiviaita sijaitsee noin 150 m Ison Petäjäkosken eteläpuolella Vitkon talosta koskelle johtavan vanhan polun eteläpuolella. Aita on itä-länsi-suuntainen ja sitä on säilynyt noin 40 m. Kiviaita on suurimaksi osaksi sortunut, leveys on n. 2 m ja korkeus 0,5-0,8 m. Ympärillä on varttunutta kasvatusmetsää ja taimikkoa. |
| metsakeskus.1000036809 |
290 |
Kiteeniemi 2 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
635575.00000000 |
7108583.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036809 |
Kohde sijaitsee Lammasjärven Kiteeniemen luoteispäässä noin 30 metriä rannasta. Kohde sijaitsee soistuvasa kangasmaastossa, jossa kasvaa mäntyä ja koivua. Kenttäkerroksessa kasvaa varpuja ja suopursua.
Kivikasan koko on noin 1 x 1 metriä ja korkeus noin 30 cm. Kivet ovat palaineita. Kivikasa on muodoltaan neliömäinen. Vanhoissa kartoissa ei ole merkintää asutuksesta Kiteeniemessä. Mahdollisesti kyseessä on historialliselle ajalle ajoittuvasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000036810 |
751 |
Iso-Petäjäkoski |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
414136.00000000 |
7286859.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036810 |
Ison Petäjäkosken etelärannalla on jäännöksiä kahdesta uittosuisteesta, niistä itäpuolinen on melko hyvin säilynyt, pituus n. 30 m, länsipuolinen suiste on hajotettu, vedenalaiset osat ovat osittain säilyneet. |
| metsakeskus.1000036811 |
751 |
Patokoski |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
412550.00000000 |
7284849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036811 |
Patokosken itärannalla on ollut kaksi lyhyttä uittosuistetta, joihin on lisätty kiviä ilmeisesti ruoppauksen yhteydessä, alkuperäinen laajuus on epäselvä. Nykyiset suisteet poikkeavat selvästi vuoden 1956 peruskartalle merkityistä suisteista. Niitä on ehkä muutettu jossakin kunnostamistoimenpiteessä. |
| metsakeskus.1000036812 |
751 |
Patosaari |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
412569.00000000 |
7284584.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036812 |
Patosaaren pohjoispään pohjois-koillispuolella oli useita pitkiä suisteita, joista vain kolme on osittain säilynyt. Suisteiden leveys on 2-4 m. |
| metsakeskus.1000036813 |
751 |
Vääräkoski |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
411714.00000000 |
7283661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036813 |
Vääräkoskeen on merkitty neljä uittosuistetta vuoden 1954 peruskartalle. Pohjoisrannan pitkät suisteet on kokonaan purettu. Etelärannan suisteita on säilynyt kahdessa pätkässä. |
| metsakeskus.1000036814 |
751 |
Mertakoski 2 |
10007 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
410491.00000000 |
7281784.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036814 |
Mertakosken yläosassa on keskellä jokea kaksi suistetta, joiden pituus on n. 30 m ja leveys 1 – 3 m, inventoinnin aikana ne olivat osin kasvillisuuden peittämiä. Suisteita ei ole merkitty vuoden 1954 peruskartalle tai muille historiallisille kartoille. Niiden ikä ja funktio jäivät avoimiksi. |
| metsakeskus.1000036815 |
751 |
Jokipää |
10007 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
410605.00000000 |
7280264.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036815 |
Jokipään kylän kohdalla on joen poikittaissuunnassa n. 95 m pitkä pohjapato, josta vain päällimmäiset kivet olivat näkyvissä vuoden 2018 inventoinnin aikana. Patoa ei ole merkitty historiallisille kartoille, ja sen ikä ja funktio ovat epäselviä. |
| metsakeskus.1000036816 |
751 |
Mertakoski 3 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
410194.00000000 |
7281515.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036816 |
Mertakosken keskiosan länsirannan tuntumassa on noin 170 pitkä rannansuuntainen uittosuiste, leveys on 2 – 3 m, inventoinnin aikana se oli kasvillisuuden peittämä. Suistetta ei ole merkitty vuoden 1954 peruskartalle. |
| metsakeskus.1000036817 |
751 |
Jokipää 2 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
410040.00000000 |
7280833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036817 |
Jokipään kylän pohjoispuolella on n. 130 m pitkä kiviaita, leveys n. 1 m ja korkeus 0,6-0,8 m. Kivien koko on 0,2 – 0,5 m. Aita kulkee metsikön keskellä. Aita sijaitsee vuoden 1954 peruskartalle merkityn pellon itäreunassa. Samalle peruskartalle on merkitty lähialueelle useita kiviaitoja, mutta ei nyt löytynyttä aitaa. Aidan itäpuolisella alueella on merkitty vanha kaskimaa vuoden 1736 maakirjakartalle (ks. Osa 1, kartta sivulla 20 ). Noin 350 m pohjoiseen tunnetussa kohteessa Vanhankylänsuo on myös kiviaitoja. Se alue oli täysin pusikoitunut ja paikkaa ei päästy tarkastamaan. |
| metsakeskus.1000036818 |
751 |
Jokipää 3 |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
410471.00000000 |
7280540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036818 |
Huttulansuvannon länsirannan tuntumassa Jokipään kylän pohjoispuolella on n. 170 pitkä ja 2 – 5 m leveä uittosuiste, joka on paikoitellen veden alla. |
| metsakeskus.1000036819 |
751 |
Jokipää 4 |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
410471.00000000 |
7280540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036819 |
Suukosken länsipuolella kuivaneessa jokiuomassa on ison vesimyllyn betoniperustuksia, mitat arviolta 8 x 6 m. Myllyrakennus on merkitty vielä vuoden 1954 peruskartalle. Myllyn perustamisvuosi ei ole tiedossa. Samalle kohdalle on merkitty vuoden 1768 isonjaon karttaan kaksi vesimyllyä. Näiden jäänteet hävisivät ilmeisesti uuden myllyn rakentamisessa ja uoman täyttämisessä. |
| metsakeskus.1000036824 |
285 |
Jumalniemen patteri |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27007 |
495023.00000000 |
6707242.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036824 |
Kustaan sodan (1788-1790) aikainen patteri, joka on täysin kasvillisuuden peittämä. Lidar-aineistossa selvästi erottuva kohde on maastossa havaittavisa vain matalana vallimaisena muodostumana. Patterista on olemassa historiallista lähde- ja kartta-aineistoa (mm. teoksessa Kymi virta-kartano-pitäjä 1993:91-92 sekä Ruotsin sota-arkistossa: kartta Svensksund 1789. Situations Carta öfver Tracten emellan Högfors och Kupis Bro. SE/KRA/0425/17/253). |
| metsakeskus.1000036825 |
742 |
Kivelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
560197.00000000 |
7484580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036825 |
Tervahauta sijaitsee loivassa etelärinteessä 300 metriä etelään Värriöjoen-tieltä.Tervahaudan ympäristö on hiljattain hakattua kuivaa mäntymetsää. Hakkuut eivät ole vahingoittaneet tervahautaa ja sen välittömään ympäristöön on jätetty joitain mäntyjä kaatamatta. Tervahaudan sisällä kasvaa nuorta puustoa ja sen pohja on paksun sammalen ja varpujen peitossa.Tervahauta on halkaisijaltaan seitsemän metriä ja syvyydeltään metrin. Sen vallit ovat kaksi metriä leveät ja puoli metriä korkeat. Kolme metrisen juoksutusrännin jäännökset suuntautuvat länteen. Pohjalle kasvaneen sammalpeitteen alta havaittiin runsaasti hiiltä. |
| metsakeskus.1000036827 |
742 |
Hihnavaara 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
548564.00000000 |
7476900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036827 |
Kohde sijaitsee kivikkoisella tasanteella Hihnavaaran laen itäpuolella. Kyseessä on soikean muotoinen kuoppa, joka on noin kolme metriä pitkä, kaksi ja puoli metriä leveä ja 0,6 metriä syvä. Kuopan ympärillä on hyvin matalat vallit. Kuopan välittömässä läheisyydessä laen korkeimmalla kohdella on kvartsiesiintymä, jossa on merkkejä kvartsin louhinnasta tuntemattomana ajankohtana. |
| metsakeskus.1000036828 |
742 |
Hihnavaara 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
549280.00000000 |
7476204.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036828 |
Kohteet sijaitsevat Hihnavaarassa Korvatunturin tien varressa, kaksi pohjois- ja yksi eteläpuolella. Kohteiden ympäristö on metsikköä ja etenkin kaivanto 2 on runsaan kasvillisuuden peittämä. Kaivannon 3 pohjalla on runsaasti suuria kiviä. Kohteet ovat tyyliltään samanlaisia kaivantoja, mahdollisia ampumapesäkkeitä, ollen kaikki halkaisijaltaan noin 3,5 metriä ja syvyydeltään noin 1 metrin. Kaivannot on suunnattu ohi kulkevia teitä kohti, sillä niiden sisääntuloaukot ovat vastakkaisissa suunnissa jatkuen lyhyenä 3-4m mittaisina juoksuhautoina. Kaivannossa 3 on havaittavissa selkeitä, paikoin hiiltyneitä puura-kenteita. |
| metsakeskus.1000036829 |
145 |
Vähävuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
270413.00000000 |
6970224.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036829 |
Kansalaisilmoituksen mukaan paikalla on tervahauta.
Inventointi 2023:
Kohde sijaitsee Vähävuoren kallioiden eteläkärjessä. Maaperä on kivikkoista ja metsänhoidollisen maanmuokkauksen jälkeen epätasaista. Alueella kasvaa nuorta mäntytaimikkoa. Paikalla on noin 14 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, halssi lounaaseen. Päällä kasvaa nuoria kuusia, pinta on rehevän aluskasvillisuuden peittämä.
Huom. Kotuksen Nimiarkiston keruukortteihin (Kotus 1964: Vähävuori ja Kotus 1964: Impivaara) merkityn tiedon mukaan Vähävuoren rinteessä on ollut tervahautojen lisäksi Impivaara-niminen tervanpolttajien sauna. |
| metsakeskus.1000036830 |
989 |
Miilukangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375203.00000000 |
6950010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036830 |
Ilmoitus Metsähallitukselta tervahaudasta - maastotarkastus tehtävä. Puut poistettu päältä ja merkitty maastoon. |
| metsakeskus.1000036831 |
742 |
Hihnavaara 3 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
549011.00000000 |
7475670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036831 |
Kolme puolustusvarustusten keskittymää, jotka sijaitsevat Hihnavaarassa Korvatunturintien ja Kemijoen välisellä metsäkaistaleella kulkevien harjanteiden laella.
Ensimmäinen keskittymä sisältää yhden nuotiopaikan, juoksuhaudan, poteron sekä kaksi nuolenmuotoista jokea kohti suunnattua tuliasemaa. Paikallisen kertoman mukaan nuotiopaikan yhteydestä on löydetty 1939-40 -vuosien suomalaisia kolikoita. Alueelta havaittiin edellisten ohessa paljon muita painaumia, jotka saattavat viitata kaivantoihin tai ajan myötä painuneisiin roskakuoppiin. Yksi pieni kuopanne oli jäänyt auki ja sieltä näkyi runsaasti ruostuneita tölkkejä, joiden päältä erottui luku 40.
Toinen keskittymä sijaitsee edellisestä noin 300 metriä pohjoiskoilliseen. Alueella sijaitsevat kohteet on rakennettu harjanteen laelle kenties suojaamaan sen selustassa olevaa tasannetta. Harjanteen laella on havaittavissa yhteensä kuusi samantyylistä 3x2m kokoista, suorakaiteen muotoista kaivantoa, joiden syvyys vaihtelee 30-60cm välillä. Ne on suunnattu pitkittäin harjanteen suuntaisesti. Kaivannoissa tai niiden yhteydessä lienee ollut puurakenteet, sillä rinteissä painanteiden kohdalla on useita puurakenteiden jäännöksiä.
Kolmas keskittymä sijaitsee edellisestä 250m koilliseen. Se kattaa keskittymän matalia poteroita, joita tarkastuksen aikana havainnointiin kolme kappaletta, mutta lisää vastaavia kaivantoja lienee alueella. Poteroiden yhteydessä on myös yhden romahtaneen pienikokoisen korsun jäänteet, josta on jäljellä vielä osa puurakenteista. Edellä mainittujen kohteiden ohella alueen vanhoissa männyissä havaittiin useita nauloja. |
| metsakeskus.1000036833 |
742 |
Kotiselkä |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27028 |
560464.00000000 |
7486043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036833 |
Kohde sijaitsee Kotiselän lounaisen harjanteen korkeimman kohdan kaakkoispuolella kuivassa mäntymetsässä. Alueella on suoritettu hakkuita ja suurimman pesäkkeen läheltä kulkee ajoura.
Alueelta havaittiin 11 kivistä tehtyä pientä pesäkettä, jotka muodostavat lounaispuolelta aukinaiseksi jäävän kehän. Pesäkkeet ovat puolikaaren tai suorakulmion muotoisia ja niiden avoin osa osoittaa aina kohti kehän sisäosaa. Pesäkkeet ovat varsin hyvässä kunnossa ja erottuvat maastossa pääsääntöisesti hyvin. Kaksi pesäkettä oli tarkastushetkellä raivatun puun peitossa, minkä lisäksi kaksi pesäkettä vaikutti hieman vaurioituneilta.
Kehän keskellä on suurempi, halkaisijaltaan 9m kokoinen, 1m syvä kivetty pesäke, joka lienee tukikohdan keskus. Tämän suuaukko osoittaa kohti lounasta. Kulkuaukon vieressä ulkopuolella sijaitsee 1,5x1m kuopanne. |
| metsakeskus.1000036834 |
109 |
Ilmoila |
10001 |
12001 |
13007 |
11010 |
27004 |
359239.00000000 |
6790302.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036834 |
Ilmoila on Hauhon pääkyliä ja sen ensimmäisiä pysyviä asutuspaikkoja, Lentolankärjestä tavattu kalmisto on ajoitettu 300-luvulle eli nuoremmalle roomalaiselle rautakaudelle. Ilmoilan Honkasaaren eli entisen Ilmoilan kartanon mailta on löydetty Hauhon seudun vanhemman rautakauden kenttäkalmisto. Seurantalon lähellä sijaitsee kaksi myöhemmän rautakauden kalmistoa.
Ensi kertaa Ilmoilan kylä mainitaan vuonna 1412. Vanhimmissa asiakirjoissa on muodossa Ilmola, vasta 1500-luvulla jää vallitsevaksi nimeksi sen nykyinen muoto. Keskiajan lopulla se oli yksi Hämeen suurimmista kylistä. Keskiaikainen, yhä asuttu kylätontti sijaitsee Pälkäneentien länsipuolella viehättävän raitin varrella, joka on osa vanhaa Pälkäneelle johtavaa tietä.
Vuoden 1701 kartassa on kuvattu Ilmoilan kylän talot kartanoineen, teineen, krouveineen ja kaalimaineen. Vain kartanossa oli savupiippu. Kylässä oli paljon taloja: Tupala, Häkkinen, Seppälä, Sipilä, Puolakka, Kömilä, Iisakkila, Tiiri, Kämäri, Humbo, Kauppila, Kokki, Vähä-Rekola, ja Iso-Rekola.
Kyläkeskuksen pohjoispuolella on Tupalan tila, vanha kestikievaritalo jonka vanha pakarirakennus on 1860-luvulta. Pälkäneentien, Ilmoilanselän länsirannalla sijaitsee Honkasaaren kartano.
Tupalan alueella pellon länsiosasta kohti itää ja Pälkäneentietä tehtiin sähkökaapeliojan kaivuun arkeologinen valvonta syksyllä 2019, jonka yhteydessä ojan koillispäädyssä havaittiin kulttuurikerrosta ja palojälkiä. |
| metsakeskus.1000036835 |
109 |
Honkasaari |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
359335.00000000 |
6791378.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036835 |
Historiallisten lähteiden mukaan Ilmoilan kylässä oli 1600-luvun alussa jäänyt autioksi kolme tilaa, joiden nimiksi on merkitty vuonna 1638 Tällj, Munizi ja Säppe. Liivinmaalta kotoisin oleva leskirouva Anna von Dücker sai ne lahjoitusmaaksi eliniäkseen vuonna 1630 ja hän rakennutti vuonna 1637 Ilmoilan Kulsialan puoleiseen osaan säterikartanon, joka tunnetaan nykyään nimellä Honkasaari (aiemmin Furuholm).
Honkasaaren vaiheet ovat monin osin Ilmoilan kylän historiaa ja 1701 kartalla kartano on merkitty vielä Ilmoilan kyläkeskuksen kohdalle. Myöhemmillä 1840-luvun pitäjänkartalla sekä 1912 Hauhon kihlakunnan kartalla päärakennus on nykyisestä Honkasaaresta huomattavasti itään, eli kartanon paikka lienee vielä vaihtunut 1900-luvun alussa. Nykyisen kartanon avaran pihamaan eteläreunalla sijaitsee vuonna 1924 rakennettu satulakattoinen päärakennus. Talousrakennukset sijaitsevat pihan pohjois- ja luoteispuolella. Harmaakivinavetta on vuodelta 1902. Aitat 1700-luvun lopulta on siirretty pihan pohjoispuolelle.
Nykyisen Honkasaaren alueella vanhan navetan kulmalta kohti Pärnäniementietä sekä Pärnäniementien pohjoispuolella tehtiin syksyllä 2019 sähkökaapeliojan kaivuun arkeologinen valvonta. Sen yhteydessä havaittiin Honkasaaren alueella useassa kohdassa katkonaista ajoittamatonta kulttuurikerrosta. Honkasaaren alueen kaapeliojan ja Pärnäniementien risteämiskohdan lähettyvillä havaittiin myös kulttuurikerrosta, jossa oli hieman hiiltä, tiilimurskaa, 1800/1900-luvun astian paloja sekä kookas, mahdollisesti rakennuksen perustuskivi. Pärnäniementien pohjoispuolella tehdyssä valvonnassa havaittiin sekoittuneita ja luontaisia maakerroksia. 1800-luvun ja 1912 karttojen mukaista päärakennuksen paikkaa ei ole tutkittu ja siellä voi mahdollisesti sijaita kartanon vanhempaan sijaintipaikkaan liittyviä rakenteita tai kulttuurikerrostumia. |
| metsakeskus.1000036839 |
742 |
Sienisokka 2 |
10002 |
12001 |
13010 |
11006 |
27007 |
537023.00000000 |
7494029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036839 |
Kohde sijaitsee Seitajärventien luoteispäädystä etelään kääntyvän metsäautotien länsipuolella, noin 20 metriä tiestä. Kohteen ympäristö on mäntymetsää, jossa kasvaa matalia varpuja. Kohde tarkastettiin paikallisen asukkaan ilmoituksen perusteella.
G. A. Anderssonin teokseen Tietoa Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista (1914) kootun perimätiedon mukaan kohdetta on kutsuttu paikallisten keskuudessa pakopirtiksi, jonne ihmiset ovat paenneet venäläisiä isovihan aikaan.
Kohteessa on yksi piilopirtin jälkeensä jättämä kuoppa, joka on sisäosaltaan 4x3 metrin mittainen ja syvyydeltään metrin. Siinä on edellä mainitun teoksen mukaan ollut aikoinaan hirsiseinän jäännöksiä. Rakennuksen etelänpuoleinen oviaukko on edelleen havaittavissa. Piilopirtin välittömässä läheisyydessä on kahden tavarakuopan sijaa; kaksi rakennuksen eteläpuolella ja yksi pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000036840 |
577 |
Kohiseva |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
263560.00000000 |
6710164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036840 |
Kalliohakkauksia kallion tummassa osassa kosken partaalla. Hakkauksia on neljässä kohdassa päällekkäin. Selvin hakkaus on EMK 1852. Sen alapuolella on myös nimikirjaimet ja vuosiluku ja yläpuolella nimikirjaimia. |
| metsakeskus.1000036845 |
615 |
Ritvanoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
480040.00000000 |
7264639.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036845 |
Kohde sijaitsee matalan rantatörmän päällä Ritvanojan lounaispuolella. Maaperä on hietamoreenia. Haudan halkaisija on 12 m, halssi suuntautuu koilliseen, pituus 3 m ja syvyys 1,5 m. Vallin päällä kasvaa yksi iso mänty (halk. 40 cm). |
| metsakeskus.1000036846 |
615 |
Siuruanjoki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
477851.00000000 |
7264717.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036846 |
Tervahauta sijaitsee Siuruanjoen pohjoispuolella kosteikossa. Sen pohjaa on ilmeisesti nostettu maa-aineksella. Halkaisija on 18 m ja vallin korkeus 1,5 - 2 m, kuopan syvyys 1,4 m. Halssi suuntautuu koilliseen, pituus 4 m ja syvyys 2,1 m. Alue on avohakattu, tervahaudan päällä on tiheä aluskasvillisuus. |
| metsakeskus.1000036847 |
615 |
Saarikoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
476712.00000000 |
7264717.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036847 |
Saarikosken pohjoinen haara on käsin raivattu ja siinä on 180 m pitkä ja 2-5 m leveä kivisuiste. Kivisuisteen pohjoispuolinen kanava on toiminut myllyränninä. Haaran yläpää on suljettu kivipadolla, joka on tehty 1900-luvun alkupuolella, kun uitto alkoi Siuruanjoella, uittoväylänä on toiminut eteläinen haara. Vanha myllynpaikka ei ole tiedossa, todennäköisesti se on sijainnut rännin yläosassa Viimeistään 1940-luvulla paikalla toimi myös raamisaha ja sähkölaitos, joka tuotti alueen neljällä talolle sähköä (maanomistajan antama tieto). Rännin yläpäässä on säilynyt myllyn ja sähkölaitoksen perustus, rannassa on myös turbiinin ja raamisahan osia. |
| metsakeskus.1000036848 |
615 |
Siuruanjoki 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
476297.00000000 |
7264782.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036848 |
Tervahauta sijaitsee Siuruanjoen pohjoispuolella matalan rantatörmän yläpuolella, halkaisija on 14 m, kuopan läpimitta 10 m. Halssi suuntautuu etelään joelle päin. Nuorta rehevää puustoa. |
| metsakeskus.1000036849 |
837 |
Saarlahti (Sarlax) |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036849 |
Saarlahti mainitaan asuttuna kylänä vuonna 1540. Saarlahti on merkitty Terälahden pohjukan eteläpuolelle Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden pitäjiä esittävässä 1600-luvun kartassa (Geographisk Delineation På Öfre Satakunden i Biörneborgz Lähnn, MH MH 10, Alue- ja rajakartat, Maanmittaushallituksen kartat, Kansallisarkisto; ks. myös MH MH 14). Vaikka nimenä näyttääkin olevan Sarklahti (tai Särklahti), ja asutus on piirretty aivan Terälahden kaakkoisimpaan pohjukkaan, kyseessä lienee sama paikka kuin myöhemminkin. Lahden pohja on piirretty muutenkin väärin, sillä Kiimajoki ei laske idästä sen kaakkoiseen pohjukkaan kuten pitäisi vaan pohjoisesta koilliskulmaan. Saarlahden myöhempi paikka on myös lähinnä lahden pohjukkaa oleva alue, jossa on runsaammin viljelykelpoista maata.
Saarlahden kylässä on isojaon aikaan ollut kaksi taloa, joiden tontit ovat sijainneet vierekkäin kujan erottamina lähellä Terälahden lounaisrantaa. Kylän nimenä isojakokartassa ja asiakirjoissa (H49:1/1-37) on Sarlax. Saarlahden kylään on luetteloitu myös muita taloja (muun muassa Pöllölä ja Paksula) ainakin ajoittain ennen isojakoa ja myös sen jälkeen. Nämä sijaitsevat ja ovat jo ainakin 1600-luvulla edellä mainitun kartan mukaan sijainneet inventointialueen ulkopuolella pohjoisessa. Niiden yhteydessä ei isojaossa ole mainittu Saarlahtea, vaan ne on käsitelty samaan jakokuntaan kuuluvina yksittäisinä taloina. Terälahden lounaisrannan taloilla ei ole isojaossa erillisiä nimiä, vaan ne on merkitty jakokunnan sisäisillä kirjaintunnuksilla M (itäisempi talo, kersantin puustelli) ja N (läntisempi talo). Myöhemmissä kartoissa itäisempi talo mainitaan aluksi Rantalan sotilasvirkatalona (esimerkiksi pitäjänkartassa) ja sen jälkeen Rantalana (Saarlahti 5). Läntisemmän talon nimenä on Heikkilä (Saarlahti 1). |
| metsakeskus.1000036850 |
615 |
Uusitalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
475264.00000000 |
7264709.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036850 |
Kohde sijaitsee matalan rantatörmän päällä Siuruanjoen eteläpuolella. Maaperä on hietamoreenia. Haudan halkaisija on 14 m, kuopan halkaisija 10 m; halssi suuntautuu pohjoiseen, syvyys 1,8 m. |
| metsakeskus.1000036851 |
615 |
Sadinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472703.00000000 |
7264474.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036851 |
Tervahauta sijaitsee pitkän kaakko-luodesuuntaisen moreeniharjanteen eteläpäässä n. 400 m Siuruanjoesta länteen. Haudan halkaisija on 9 m, kuopan halkaisija 6 m; halssi suuntautuu itäkoilliseen, se on sortunut. Ympäristö on avohakattua sekä muokattua ja kasvaa taimikkoa. |
| metsakeskus.1000036852 |
615 |
Joentauskangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
471310.00000000 |
7264141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036852 |
Tervahauta sijaitsee kankaan luoteisella alarinteellä Siuruanjoesta 70 m etelään. Haudan halkaisija on 19 m, kuopan halkaisija 13 m; halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus n. 3,5 m, se on sortunut. Rehevähkö sekametsä, nuorta talousmetsikköä. |
| metsakeskus.1000036853 |
615 |
Joentauskangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
471149.00000000 |
7264170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036853 |
Tervahauta sijaitsee loivalla hieman soistuneella pohjoisrinteellä Siuruanjoesta 40 m etelään. Haudan halkaisija on 14 m, kuopan halkaisija 10 m; halssi suuntautuu pohjoiseen, pituus n. 3 m, se on sortunut. Rehevähkö sekametsä, varttunutta talousmetsikköä. |
| metsakeskus.1000036854 |
615 |
Tanninen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
463130.00000000 |
7267236.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036854 |
Tervahauta sijaitsee loivalla soistuneella lounaisrinteellä Siuruanjoen pohjoispuolella. Haudan halkaisija on 13 m, kuopan halkaisija 7 m; halssi suuntautuu luoteeseen, se on sortunut. Rehevähkö sekametsä, varttunutta talousmetsikköä. |
| metsakeskus.1000036856 |
615 |
Korpikoski |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27009 |
474850.00000000 |
7264204.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036856 |
Korpikosken itäisen jakson alapäässä on joen poikki viisi patoa, joilla on vuorotellen aukko toisessä päässä, patojen välit ovat säännöllisiä. Patojen pituus on 40 – 45 m ja leveys 1 – 2 m, korkeus 0,5 – 0,8 m. Lähellä asuvan maanomistajan mukaan osa padoista tehtiin heti uiton päätymisen jälkeen, lopullisen muotonsa ne saivat joen entisöinnissä 1990-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000036858 |
704 |
Hujala |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
236783.00000000 |
6720773.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036858 |
Paikalla on yksityishenkilön ilmoittama kuppikallio, jossa on ainakin yksi varma kuppi sekä toinen todennäköisesti luontainen painauma.
Paikka on pellon keskellä oleva peruskalliosaareke, jossa kasvaa katajaa, pihlajaa, tammea ja koivua. Havaittu kuppi sijaitsee avokallioalueen pohjoisreunalla, kallion pohjoiseen loivasti viettävällä reunalla. Havaitun kupin alueella ei kasva sammalta, muuten kallio on sammaleen ja jäkälän peittämä. Paikalta havaittiin matala, halkaisijaltaa 6 cm oleva kuppi. Sen itäpuolella, noin 15 cm etäisyydellä on toinen matala kuppia muistuttava soikeahko kuopanne. Tarkastuksessa 2021 tätä kuitenkin pidettiin luontaisena kuopanteena. Sammalta ei poistettu kalliolta, joten sen alla voi olla lisää kuppeja. |
| metsakeskus.1000036859 |
538 |
Mattilan pelto |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
232556.00000000 |
6729590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036859 |
Kalliopaljastuma peltoaukean keskellä n. 110 m päässä Hirvijoesta. Kallion korkeimmalla kohdalla yksi selkeä kuppi. Sammaleen alla voi matalia kuppeja olla enemmänkin. Noin 15 m länteen toinen kalliopaljastuma, jossa yksi mahdollinen kuppi. |
| metsakeskus.1000036861 |
577 |
Vähäjoki Kohiseva |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
263597.00000000 |
6710153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036861 |
Vanhan myllyn paikka. Mylly on purettu, mutta kivinen pato on jäljellä. Joen rannalla on irtokiviä, jotka ovat peräisin padon rakenteista. Joen itäpuolella on rakennuksen pohja. Paikalla on infotaulu, jonka mukaan mylly on ollut toiminnassa 1800-luvun loppupuolella. Rakennuksen pohja on taulun mukaan jäänne toisen maailmansodan aikaisesta kulkutautiparantolasta. |
| metsakeskus.1000036862 |
698 |
Pirttisaari 2 |
10002 |
12001 |
13200 |
11010 |
27000 |
418272.00000000 |
7419415.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036862 |
Kohde sijaitsee Pirttisaaren pohjoispäädyssä lievästi kohti pohjoista/koillista viettävällä rinteellä. Kasvusto on saarelle tyypillistä koostuen matalakasvuisista varvuista mäntyvoittoisessa talousmetsässä. Paikalta on löytynyt vuonna 2016 rautainen nuolenkärki, mikä lisäksi kohteella on selkeästi havaittavissa oleva suorakulmainen kivilatomus, joka on todennäköisesti uuni- tai kiuasrakenne. Latomus on mitoiltaan n. 1,5 x 2,5 x 0,5 m ja kokonaan turpeen peittämä. Sen ympärillä ei ole havaittavissa rakenteita. Kyseessä on ilmeinen asuinpaikka, jonka ajoitus – nuolenkärjen perusteella – lienee joko keskiaikainen tai jkv. nuorempi. Kohde vaatii tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000036863 |
698 |
Pirttisaari 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
418217.00000000 |
7419042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036863 |
Kohde sijaitsee Pirttisaaren lounaispuolella, n. 70 m. Haukisalmen rantaan rakennetusta laavusta koilliseen, muinaisrantatörmän yläpuolella olevalla tasanteella. Paikalta on löytynyt
kaksi rautaista nuolenkärkeä sekä pronssinen sormus hieman syrjemmältä (tätä kohtaa ei
tarkastettu). Tarkastuskäynnillä ei havaittu mitään selkeää maanpinnalle ulottuvaa rakennetta, mutta metallinpaljastinharrastajan mukaan tasanteelta tuli runsaasti metallisignaaleja, joihin hän ei kajonnut. Ottaen huomioon Pohjois-Suomesta tutkitut vastaavat kohteet, on kohde syytä rauhoittaa asuinpaikkana. Ajoitus lienee keskiaikainen tai nuorempi. |
| metsakeskus.1000036864 |
698 |
Pirttisaari 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
418217.00000000 |
7419042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036864 |
Tervahauta sijaitsee n. 106 m Haukisalmen laavusta eteläkoilliseen.Se on
rakennettu osittain muinaisrantatörmään minkä vuoksi hauta varsin vaikuttavan näköinen. Juoksutusrännin seinässä on havaittavissa suurehko tasasivuinen kivi, joka kuulunee haudan rakenteeseen. Hauta on halkaisijaltaan n. 10 metriä. |
| metsakeskus.1000036868 |
322 |
Brännbergen |
10001 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
263644.00000000 |
6674500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036868 |
Ilmoitettu hautaröykkiö. Ei tarkistettu. |
| metsakeskus.1000036869 |
211 |
Pyttylä-Pappila kylätontti |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
355754.00000000 |
6819629.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036869 |
Inventoinnin tietojen mukaan Pappilan eli Pyttylän talon yhtenäinen tontti (1788 kartalla). 1545 asutuksen yleisluettelossa jossa kaksi omistajaa (taloa?) Pyttylässä, jatkossa yksi. Kahden talon
tontti 1788, Pappila ja Pyttylä Hemman. |
| metsakeskus.1000036870 |
564 |
Hahtiperän hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27006 |
427780.00000000 |
7211050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036870 |
Löytöpaikka on Oulussa Hallituskatu 1:ssä hotellin pysäköintialueella Pokkisenväylä -vesialueen eteläpuolella. Paikka kuuluu Oulun vanhaan asemakaava-alueeseen.
Parkkipaikan alueen arkeologisen valvonnan yhteydessä 2019 paikalta löytyi alustavasti 1680-luvulle puulustoajoitettu laivan hylky. Rakennuspuun alkuperä on Pohjois-Suomessa, myös pohjoispohjanmaanlainen alkuperä on mahdollinen. Täytemaakerrosten alla oleva hylky on suurelta osin tutkittu ja siirretty pois, mutta hylyn osia on vielä maamassojen alla. Lisäksi alueelta on havaintoja vanhoista laituri- tms. rakenteista. Puun vuosilustojen perusteella laiturirakenne on tehty vuoden 1863 jälkeen. Mahdollisesti myös arkkurakenne on tehty samaan aikaan laiturin kanssa.
Laivanhylystä dokumentoitiin 2019 noin 10,5 metriä pitkä osa. Osan leveys vaihtelee 110 cm:n ja 440 cm:n välillä. Laiva on rakennettu limisaumatekniikalla. Se on ollut tasapohjainen lotja, josta on säilynyt keskiosa. Keula ja perä ovat tuhoutuneet alueen aiemmissa rakennustöissä. Koko jäljellä olevaa osaa ei saatu kaivauksessa 2019 esiin, koska osa hylystä on putken alla ja osa oli 2019 työmaan käytössä olleen tien alla.
Hylyn löytöpaikka, Hahtiperä, on ollut satamana 1500-luvulta 1800-luvulle asti. Maannousun seurauksena vesialue tuli liian matalaksi ja uusi satama rakennettiin Toppilansalmeen. Hahtiperän satama toimi kuitenkin jonkin aikaa sisäsatamana. |
| metsakeskus.1000036871 |
398 |
Talassaari |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
435127.00000000 |
6760492.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036871 |
Kymijärvessä olevan Talassaaren korkealla keskialueella metallinilmaisinlöytöjä kahdesta eri kohdasta. Itäisemmästä löytökohdasta (alakohde 1) soikea kupurasolki noin 30 cm syvyydeltä maanpinnasta. Soljen pinnassa vaurio, joka tullut metallinetsijän lapioniskusta. Läntisemmästä löytöpaikasta (alakohde 2) löytyi noin 30 cm syvyydeltä kaksi pyöreää tappikoristeista kupurasolkea sekä palanutta luuta 2 kpl. Löytöpaikkojen etäisyys noin 40 metriä. |
| metsakeskus.1000036875 |
445 |
Remmarudd |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
171312.00000000 |
6682724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036875 |
Sijaintipaikka on Saaristomeren länsiosassa Österfjärdenillä Jungfruskärin Storlandetin pohjoispuolella rannan tuntumassa, Remmarudd-nimisen pienen saaren pohjoispuolella. Merenpohja on paikalla tasaista hiekkaa.
Paikalla on paikallisen tiedon mukaan hylky. Viistokaiutettaessa löytyi pitkä anomalia, joka tarkastettiin sukeltamalla. Se on noin 15 metriä pitkä puinen työstetty rakenneosa, joka katoaa suureksi osaksi pohjahiekkaan. Kohde on todennäköisesti lähes täysin hautautunut hiekkaan. Pääasiallisen kohteen lähellä on toinen, lyhyempi rakenneosa.
Rantaa kohti sukellettaessa pohjasta löytyi vihertävää apteekkilasia olevan mahapullon pohjaosa.
Barlius-ryhmä viistokaikuluotasi hylyn kesällä 2024. Kuva on osoitteessa hylyt.net/hylkykortti/9399. |
| metsakeskus.1000036876 |
436 |
Vaununkangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
409754.00000000 |
7188994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036876 |
Röykkiö sijaitsee metsikössä pienestä Vikkeläntiestä n. 50 m pohjoiseen Kankaan ja Vikkelän talojen välissä 4,8 km Lumijoen kirkosta lounaaseen. Alueen aluskasvillisuus on var-puvoittoista ja puusto nuorta männikköä.
Tieltäkin hyvin erottuva kuntan peittämä pyöreä röykkiö on halkaisijaltaan 5 m ja korkeudel-taan n. 1 m. Röykkiö on aivan leveän metsäpolun varrella siten, että polun rakentaminen on vahingoittanut röykkiön länsi-lounaispäätyä. Röykkiö on muodoltaan säännöllisen pyöreä ja tasalakinen ja se on koottu kohtuullisen suurikokoisista kivistä. Penkomisen merkkejä ei ole havaittavissa.
Kyseessä on varsin kaunis ja hyvin säilynyt esihistoriallinen hautaröykkiö. Röykkiö on n. 20 m korkeudella merenpinnasta, jolloin se alueen rannansiirtymisen perusteella ajoittuu mahdollisesti aivan pronssi- ja rautakauden taitteeseen tai mahdollisesti varhaisen rautakauden alkuun n. 400–600 eKr. |
| metsakeskus.1000036877 |
436 |
Latomäki 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
412515.00000000 |
7190518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036877 |
Kohde sijaitsee jyrkällä moreeniharjanteella, harvassa mäntyvoittoisessa nuorehkossa talous-metsässä 1,66 km Lumijoen kirkosta lounaaseen. Kohteesta 120 m länteen on vuonna 2017 löytynyt todennäköisesti kansainvaellusajalle ajoittuva rautainen keihäänkärki (KM 41370: 1; ks. J-M Kuuselan tarkastuskertomus Museoviraston arkistossa).
Latomus on kauttaaltaan kuntan peittämä, pieni, maantasainen ja ympäristöstään hei-kosti erottuva. Se on koottu pienehkön maakiven viereen ja on muodoltaan neliskanttinen. Ki-vikertoja todettiin silmämääräisesti arvioituna olevan ainakin kaksi. Mitat 2 x 1,5 x 0,3 m.
Latomusta on vaikea ajoittaa ilman löytöjä, eikä rannansiirtymisestäkään tällä kertaa ole apua johtuen Latomäen jyrkästä profiilista, minkä vuoksi se on pysynyt lähellä rantaa huomattavan kauan. Latomus ei sijaitse rajalinjalla, joten se ei liene ole historiallinen rajaröykkiö tms. Ulkoisten piirteiden perusteella se on rautakautinen, mahdollisesti varhaisemmalta rautakaudelta tai läheltä löytyneen todennäköisesti kansainvaellusajalle ajoittuvan keihäänkärjen perusteella keskiseltä rautakaudelta. Kyseessä lienee hautarakenne. |
| metsakeskus.1000036880 |
638 |
Sannäs gård 2 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27013 |
433834.00000000 |
6697932.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036880 |
Metallinetsinnässä on syksyllä 2019 löytynyt kivikkoisesta metsäsaarekkeesta esiroomalaisen tai vanhemman roomalaisen rautakauden silmukallinen putkikirves. Kirves löytyi 30 cm syvyydestä; sen päällä oli 20 x 30 cm laajuinen kivi, jonka päällä oli 20 cm maata.
Museoviraston koekaivausryhmän tutkimuksissa kirveen löytökohdasta löytyi vielä kaksi putkikirvestä ja keihäänkärjen katkelma (KM42721:1-3). Esineet ajoittunevat nuoremmalle roomalaisajalle. Esineiden löytöpaikalla ei ollut varmoja merkkejä hautauksesta tai asuinpaikasta, joten kyseessä saattaa olla kätkö. |
| metsakeskus.1000036880 |
638 |
Sannäs gård 2 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27014 |
433834.00000000 |
6697932.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036880 |
Metallinetsinnässä on syksyllä 2019 löytynyt kivikkoisesta metsäsaarekkeesta esiroomalaisen tai vanhemman roomalaisen rautakauden silmukallinen putkikirves. Kirves löytyi 30 cm syvyydestä; sen päällä oli 20 x 30 cm laajuinen kivi, jonka päällä oli 20 cm maata.
Museoviraston koekaivausryhmän tutkimuksissa kirveen löytökohdasta löytyi vielä kaksi putkikirvestä ja keihäänkärjen katkelma (KM42721:1-3). Esineet ajoittunevat nuoremmalle roomalaisajalle. Esineiden löytöpaikalla ei ollut varmoja merkkejä hautauksesta tai asuinpaikasta, joten kyseessä saattaa olla kätkö. |
| metsakeskus.1000036880 |
638 |
Sannäs gård 2 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27015 |
433834.00000000 |
6697932.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036880 |
Metallinetsinnässä on syksyllä 2019 löytynyt kivikkoisesta metsäsaarekkeesta esiroomalaisen tai vanhemman roomalaisen rautakauden silmukallinen putkikirves. Kirves löytyi 30 cm syvyydestä; sen päällä oli 20 x 30 cm laajuinen kivi, jonka päällä oli 20 cm maata.
Museoviraston koekaivausryhmän tutkimuksissa kirveen löytökohdasta löytyi vielä kaksi putkikirvestä ja keihäänkärjen katkelma (KM42721:1-3). Esineet ajoittunevat nuoremmalle roomalaisajalle. Esineiden löytöpaikalla ei ollut varmoja merkkejä hautauksesta tai asuinpaikasta, joten kyseessä saattaa olla kätkö. |
| metsakeskus.1000036881 |
305 |
Isonjärvenpuro |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
607770.00000000 |
7355182.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036881 |
Yleisöilmoituksen mukaan puron varrella noin 100 x 100 metrin alalla on useita vanhoja petäjiä, joiden kyljessä on pilkka. Osassa pilkoista on merkintöjä: salmiakin muotoisia merkkejä, kirjaimia ja esimerkiksi vuosiluku 1880. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036883 |
921 |
Ampumarata |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
468469.00000000 |
6978650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036883 |
Ampumaradan eteläpuolella sijaitsee hiilihauta. Kaksiosainen hiilihauta sijoittuu ulkoilureitin risteyksen pohjoispuolelle nuorehkoon sekametsään. Hiilihaudan koko on noin 5 x 12 metriä. Hiilihaudassa on kaksi vierekkäistä, noin 4,5 x 4,5 metrin kokoista, ja hieman alle puoli metriä syvää kuoppaa. Kuopan pohjalle tehdyn lapionpistossa todettiin heti turpeen alla olevan runsaasti kekäleistä hiiltä. |
| metsakeskus.1000036886 |
577 |
Laiterlan silta |
10002 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
266894.00000000 |
6707057.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036886 |
Kohde sijaitsee Laiterlan kylässä noin 4,5 km Paimion keskustasta kaakkoon. Käytöstä pois jäänyt kivisilta johtaa Vainionojan yli. Silta on noin neljä metriä leveä ja kymmenisen metriä pitkä. Silta ei ole kaarisilta, vaan rungon muodostavat pitkät nelikanttiset päällekkäin ladotut harmaakivilohkareet, joita on näkyvissä neljässä kerroksessa ja niiden päällä on kansikivinä pitemmät lohkareet. Silta-aukko on noin 70 cm levyinen. Kansikivien päällä on vielä kolme kerrosta pienempiä neliskanttisia kiviä ja maata. Silta on johtanut Alastalon ja Ylistalon tiloille vanhalta Turuntieltä. Junarata on heti sillan pohjoispuolella ja tie on aiemmin jatkunut radan yli, mutta nykyisin uusi tie kulkee radan alitse. Silta on ilmeisesti peräisin 1800-luvulta, sillä tietä ei ole vielä 1700-1800-luvun vaihteen Kuninkaan kartastossa, mutta se on merkitty 1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaan ja ns. Senaatin kartastoon. Kivisilta on todennäköisesti siis yli 100 vuotta vanha ja käytöstä poistunut, joten se on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi |
| metsakeskus.1000036887 |
577 |
Penttilä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
267343.00000000 |
6706863.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036887 |
Penttilän yksinäistalo sijaitsee noin 5,5, km Paimion keskustasta kaakkoon. Talo on kallioisella peltosaarekkeella, noin 60 metriä junaradan pohjoispuolella. Vanha Turuntie kulkee radan eteläpuolella.
Penttilä oli vuonna 1540 täyden manttaalin yksinäistalo. Talo oli asuttuna vuoteen 1611, kunnes autioitui yli kolmeksi vuosikymmeneksi, jonka jälkeen päätyi Vuorentaan läänitykseksi. Vuonna 1668 talo tuli Kivalteri Yrjö Heikinpojan haltuun, joka alkoi taas viljelemään sitä. Talo on ollut ilmeisesti käytössä siitä lähtien. Isojakokartoissa talo ei esiinny, Kuninkaan kartastoon (v.1776-1805) se on merkitty.
Penttilän talo on edelleen kokonaan käytössä, mutta säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja maatalousvaltaisen elinkeinonsa, joten se on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi |
| metsakeskus.1000036888 |
577 |
Syrjälä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
264636.00000000 |
6708131.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036888 |
Kohde sijaitsee noin 2,5 km Paimion keskustan kaakkoispuolella, noin 80 metriä junaradasta länteen. Kuusia kasvavassa itään päin viettävässä rinteessä on sammaleen peittämä kiviröykkiö halkaisijaltaan noin 2 metriä, kivet on kasattu isomman kiven viereen. Näkyvillä olevat kasatut kivet ovat pääosin halkaisijaltaan noin 20 cm. Röykkiön korkeus on noin puoli metriä. Kyseessä vaikuttaisi olevan raivausröykkiö. Kuusikkoinen rinne voisi viitata kaskiröykkiöön. |
| metsakeskus.1000036889 |
734 |
Tunnelimäki |
10007 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
280673.00000000 |
6702782.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036889 |
Vanha, käytöstä poistunut rautatietunneli sijaitsee noin 6 km Salon keskustasta länteen. Vuonna 1927 valmistunut tunneli kulkee Tunnelimäen halki noin 100 metriä nykyisen tunnelin eteläpuolella. Tunnelin pituus on noin 100 metriä. Vuosiluku 1927 on kaiverrettu tunnelin suuaukon yläosaan. Kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000036890 |
762 |
Sahinniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
521801.00000000 |
7083322.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036890 |
Paikalla on hiekkamoreenikumpareella sijaitseva tervahauta, jonka läpimitta noin 19 m. Halssi osoittaa lounaaseen. Vallin ulkolaita on jyrkkä, korkeus noin 100 cm. Haudan keskikohta on noin 120 cm reunoja alempana. Reunavallit ovat noin 2 m leveät – ilmeisesti kaksoisvalli. Reunojen ulkopuolella kiertää parikymmentä cm syvyinen, noin metrin levyinen katkonainen oja. Tervahauta vaikuttaa melko hyvin säilyneeltä. Kohta on nuorta istutuskuusikkoa, seassa myös nuorta mäntyä ja lehtipuuta. Kasvillisuus on erittäin tiheää.
Ympäristöstä ei havaittu tervapirtin jäänteitä. Tervahauta on sijainnut muutaman sadan metrin säteellä asutuksesta, joten sellaista ei liene tarvittu tai sitten jäänteet jäivät havaitsematta hyvin tiheässä istutuskuusikossa. |
| metsakeskus.1000036891 |
762 |
Hetekumpu |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
521487.00000000 |
7086678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036891 |
Kivikkoisen hiekkamoreenikumpareen koillisrinteellä todettiin 6 kpl kiviröykkiöitä, kooltaan 1 x 1 m – 10 x 4 m, noin 60 x 75 m:n alalla. Kaksi suurinta, vallimaista röykkiötä lienevät pohjaltaan kaskiröykkiöitä, mutta muotonsa ja kokonsa perusteella ne viitannevat siihen, että näiden koillispuolella, tasaisemmalla rinteellä on joskus ollut pelto. Viitteitä sellaisesta ei vanhoissa kartoissa kuitenkaan todettu. Muut 4 röykkiötä ovat pieniä, pyöreähköjä ja kekomaisia – tyypillisiä kaskiröykkiöitä – siis kiinteitä muinaisjäännöksiä. Maaperä näiden alueella on kuivaa kivikkoista hiekkamoreenia – ei soveltuvaa peltoviljelykseen. Puusto on pääasiassa mäntymetsää. Mainittakoon, että läntisimmistä kaskiröykkiöistä noin 10 m. länteen oli tuulenkaato, jonka juurakon paljastamassa maaperässä ei ollut viitettäkään kaskeamisesta. Mahdollisesti kohdan kaskiala on ollut varsin pieni.
Tien eteläpuolinen alue oli hakattu ja äestetty. Kasvillisuus oli matalaa. Tällä alueella ei röykkiöitä hyvistä havainto-olosuhteista huolimatta havaittu, joskin rankalta vaikuttanut äestys on voinut tuhota pienet kaskiröykkiöt. |
| metsakeskus.1000036892 |
853 |
Sairashuoneenkadun kellari |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27008 |
238787.00000000 |
6710441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036892 |
Koillis-kaakkoissuuntainen kivikellari (katto on päällä) Kakolanmäen itärinteen alaosassa. Koko 6,2x4,4, m.
Rinteessä on myös muita rakenteita, jotka saattavat liittyä sairaalan toimintaan.
Rinteen suuntaisesti , hiukan ylempänä on toinen kellari, raunioituneena ja ylempänä rinteessä jonkinlainen kivipenger. Lisäksi kalliossa nähtävissä louhinnan jälkiä.
Historiatietoja ei ole selvitetty.
Loppukesästä 2023 kävi ilmi, että tontin rajalle oli rakennettu metalliaita, joka kulki muinasjäännöslueen halki. Rakennuluvassa oli edellytetty yhteydenottoa museoon, mutta sitä ei oltu tehty. Tontilla tehtiin katselmus, jossa todettiin, ettei vahinkoa rinteen rakenteille ollut todennäköisesti kuitenkaan koitunut. |
| metsakeskus.1000036893 |
710 |
Offerberget 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
304090.00000000 |
6664030.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036893 |
Kohde sijaitsee noin 200m Offebergetin (606010007) muinaisjäännösrekisterissä jo olevasta kohteesta kaakkoon kallioisessa metsässä, jyrkällä kallion lakialueella ja sen sivuilla. Itse röykkiön pohjan jäänteet eivät ole näkyvissä kalliokohouman juurelta, mutta kallion reunoilta vieritetyt kivet kiinnittävät huomion ja johdattavat kallion päälle. Kallion laella röykkiön jäänteistä havaittavissa heikosti jonkinasteinen ulkokaari, mutta tasaista kivikerrosta ei yhtenäisenä ole jäljellä. Noin jalkapallon kokoiset kivet ovat varsin löyhästi ryhmittyneet noin 8m2 alueelle. Röykkiö on siis pääosin jo tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000036894 |
271 |
Moisionluoto |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
253414.00000000 |
6815590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036894 |
Moisionluodon keskikohdan itä- ja koillispuolelta todettiin yhdeksän kiviröykkiötä sekä yksi maakumpu. Osa röykkiöistä on muodoltaan pyöreähköjä, osa puolestaan epämääräisemmän muotoisia. Yksi röykkiö on koottu pienistä kivistä, jotka on laitettu suuremman maakiven päälle. Röykkiöt ovat alle 60 cm korkeita. Röykkiöiden kiviseen ympäristöön kaivetusta muutamasta koekuopasta ei tavattu mitään röykkiöiden tarkoitusta selventävää.
Moisionluodosta todetut röykkiöt voisivat olla raivausröykkiöitä. Vanhoilla kartoilla saaressa ei ole ollut peltoa tms. maankäyttöä, mutta paikalla mahdollisesti ollut pelto on voinut olla hyvinkin lyhytaikaisessa käytössä. Varsinkin röykkiöt 4, 6, 8 ja 10 vaikuttavat ulkomuotonsa perusteella raivausröykkiöiltä. Röykkiöt 1, 2 ja (vä-hemmässä määrin) 9 poikkeavat muista havaituista röykkiöistä: ne ovat muodol-taan enemmän pyöreähköjä kuin muut röykkiöt. |
| metsakeskus.1000036895 |
755 |
Horsböle |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
343791.00000000 |
6671700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036895 |
Siuntion Flytin itänaapurin Svartbäckin kylän vuosien 1748 ja 1767 kartoille on merkitty erilleen muusta kylästä Stor Horsböle ja Lill Horsböle nimisistä niittyistä muodostuva pari (KA, maanmittaushallituksen uudistusarkisto). Kyseessä on luultavasti aiemmin kaksivuoroviljelyssä olleesta peltoparista. Niityt ovat Vesterbylle kuuluvalla metsäkaistalla Fallin ja Svårtbäckin kylien välissä, mutta ne ovat Svartbäckin omistuksessa. Fallin, Svartbäckin ja Vesterbyn kylistä ei tunneta ulkokylänmaita. Sen sijaan autiotiloja saattaa olla yhdistettyinä asuttuihin tiloihin sekä Fallin että Svartbäckin kylissä. Raaseporin läänin vuoden 1540 maakirjaan on merkitty Fallin kylään neljä veronmaksajaa ja 5 ½ veromarkkaa (alun perin veromarkka on vastannut yhtä tilaa). Kolmen tilan veroluku oli enemmän kuin yksi eli 1 1/2. Myös Svartbäckin kylässä oli vuonna 1540 yksi yli veromarkan kokoinen tila. (KA 2940, 89, 95, 96.)
Aurinkoisella paikalla on pellon pohjoispuolella asuinpaikaksi sopiva tasanne, kaksi kiveystä (viljelyröykkiöitä?) ja aluetta pohjoisesta rajaava kiviaita. Paikalle tehdyistä koepistoista löytyi kaksi hevosenkenkää ja tuluspiitä. Koepistoista ei löytynyt selvää kulttuurikerrosta. Pohjoisessa havaittiin kuitenkin vahva hiilikerros. |
| metsakeskus.1000036896 |
149 |
Bölsmark |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
333700.00000000 |
6668215.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036896 |
Samuel Broteruksen Inkoon pitäjän kylistä vuonna 1701 laatimalla yleiskartalla näkyy rajattu alue (Knappa, Maggböle, Westersolberg och Wassböle i Ingå socken: Karta öfver egorne med beskrifning 1701 (B13:12/1-4). Rajojen sisällä on Böls äng, jonka yläpuolelle on neliö ja teksti ”tompställe”. Maanmittauskonseptilla alueen nimi on Böhle urfjäll eli Pyölin ulko-omistus. Bölsmark saatetaan mainita autiopyölinä Raaseporin läänin 1540-luvun alun maakirjoissa. Bölsmark rajoittuu Inkoon pitäjän Rankilan verokuntaan. Raaseporin läänin vuoden 1544 maakirjaan on merkitty verokunnan viimeisen asutun kylän Brettslätin jälkeen ulkokylänmiesten hallussa ollut puolen veromarkan kokoinen ”ödhböle”. Vuosien 1541–43 maakirjoissa kylän nimi on yksinkertaisesti Böle. Viimeinen tieto autiokylästä on Raaseporin läänin vuosien 1570–1571 tilikirjassa. Tuolloin kylällä on nimi ”Beneij böle”.
Kylänpaikkaa ei ole paikannettu varmuudella. Pellolla on kumpareita, joita ei voitu tarkastuksen aikana jään vuoksi pintapoimia. |
| metsakeskus.1000036898 |
924 |
Tunkkari |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
338460.00000000 |
7045729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036898 |
Joen etelärannalla on jäiden osittain hajoama myllyränni pituus 6 m ja leveys noin 1 m. Koillispäässä on myllyn kiviperustuksen jäänteet. Kohde on merkitty vuoden 1847 pitäjänkartalle. |
| metsakeskus.1000036899 |
924 |
Korkeakallio itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
340497.00000000 |
7044403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036899 |
Korkeakallion itäpuolella hiekkaisella tasanteella on iso tervahauta, halkaisija 23 m, halssi suuntautuu itään. |
| metsakeskus.1000036900 |
924 |
Perkkiönkallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
340739.00000000 |
7043069.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036900 |
Soraharjanteen koillislaidalla on tervahauta, halkaisija 17 m, halssi suuntautuu koilliseen. |
| metsakeskus.1000036901 |
924 |
Puukallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
341609.00000000 |
7042405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036901 |
Tervahauta sijaitsee hiekkatasanteella teollisuusrakennuksen piha-alueella. Halkaisija on 20 m, halssi suuntautuu koilliseen. Kohde on eri-ikäisen puuston peittämä. Kohde on merkitty myös peruskartalle. |
| metsakeskus.1000036902 |
257 |
Böle |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
359824.00000000 |
6670200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036902 |
Samuel Broteruksen Smedsbyn vuoden 1704 kartan selityksessä mainitaan Böhles Ödes by (Sepänkylä / Smedsby; Smedsby och Jarfvas med flere byar: Egokarta med beskrifning 1704 MH B21a:11/7-9).
Kartalle merkityn Pyölin pellon ja niityn vierellä on topografialtaan kylänpaikaksi sopiva kumpare. Paikalta ei tarkastuksen aikana voitu metsäraivauksen vuoksi tehdä havaintoja rakenteista. |
| metsakeskus.1000036903 |
444 |
Hajanböle |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317900.00000000 |
6680415.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036903 |
Raaseporin läänin vuosien 1570–1571 tilikirjaan on kirjattu erillinen ulkokylänmaa Hajanböle (1/6, 1/12 veromarkkaa). Murron kylän vuoden 1766 isojakokartalla on pohjoisessa Peltokylän vastaisella rajalla Hajanböle-niminen niitty ja metsäalue (Murto; Karta öfver egorne med delningsbeskrifning 1766 MH B17a:7/1-2).
Paikka on topografialtaan sopiva keskiaikaiseksi kylänpaikaksi. Maastotarkastuksen aikana ei kuitenkaan havaittu merkkejä rakenteista. |
| metsakeskus.1000036905 |
444 |
Kreinböle |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
315700.00000000 |
6685252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036905 |
Nummijärven vuoden 1778 kartalla on Kreinböle-niminen niitty. (Nummijärvi; Karta öfver egorne med delningsbeskrifning 1778 MHB18:13/2-7).
Paikka on topografialtaan kylänpaikaksi sopiva. Tarkastuksen aikana ei kuitenkaan havaittu selviä rakenteita. |
| metsakeskus.1000036909 |
738 |
Vähämäkipää |
10007 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
260148.00000000 |
6698406.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036909 |
Yksityishenkilön ilmoituksen perusteella löytynyt kohde, joka vuonna 2023 tarkastuksessa todettiin todennäköiseksi viljelyröykkiöksi. Kohde on kalliopaljastuman alareunaa vasten kasattu 1,5 x 2,5 m kokoinen kivikasa. Kiviä on 1-2 kerroksessa. Röykkiön pohjoispuolella on terassimainen tasanne, joka on vanha pelto tai pihamaa. Tasanteelta havaittiin tiilimurskaa ja nokista maata. |
| metsakeskus.1000036910 |
738 |
Isomäkipää |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
260049.00000000 |
6696228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036910 |
Paikalla on kaksi kiviröykkiötä. Näistä eteläisempi on soikea ja kooltaan 4x3 metriä koreuden ollessa noin 40 cm. Pohjoisempi on kooltaan 2x3 metriä ja sen korkeus on 30 cm. Eteläisemmän röykkiön viereen tehdystä koepistosta havaittiin palanutta savea. Molemmat röykkiöt ovat maansekaisia. Kyseessä voi olla rautakaudelle ajoittuvista hautaröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000036912 |
915 |
Riita-aho |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
562672.00000000 |
6909462.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036912 |
Vinovalovarjostekartoilla havaittu rengasmainen valli metsässä, mahdollisesti hiilimiilu. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036913 |
301 |
Jussinkuja |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
243184.00000000 |
6960035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036913 |
Noin 30 metriä pitkä kylmämuuratun kiviaidan jäännös. Kiviaidan leveys on noin 2.5 metriä ja korkeus noin 1 metri. Aidan ulkoseinämät on ladottu lohkareista, aidan keskus on täytetty pienemmillä täytekivillä. Paikalla on kulkenut 1800-luvulla Jurvan kirkolle johtanut tie, jota aita on todennäköisesti reunustanut. Nykyisin kiviaita sijaitsee keskellä pihamaata, eikä vanhaa tietä enää ole. |
| metsakeskus.1000036914 |
176 |
Kokkoniemi |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
613973.00000000 |
7022354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036914 |
Kokkoniemi sijaitsee noin 7,5 kilometriä Juuan kirkonkylän pohjoispuolella olevalla avohakkuualueella Miinoonsaaren edustalla. Alue on kauttaaltaan laikutettu ja maanmuokkaus on vahingoittanut kohdetta. Topografialtaan kohteen ympäristö on loivasti järveä kohden laskeva rinne. Välittömästi kohteen pohjois- ja koillispuolella maasto laskee jyrkästi rantaan. Löytöalue sijaitsee tämän törmän reunalla. Alue on kauttaaltaan kivikkoinen ja maa-aineksena on moreeni.
Toukokuussa 2019 alueelta on löytynyt metallinetsinnän yhteydessä useita rautakaudelle ja keskiajalla ajoittuvia esineitä ja esineen kappaleita. Löytöaineistoon kuuluu muun muassa spiraalipäinen ketjunkantaja, veitsi, nuolenkärkiä ja muita metalliesineitä. Yksittäisten löytöpaikkojen sijaintia ei tarkastuksen yhteydessä ollut mahdollista selvittää luotettavasti.
Museoviraston koekaivausryhmä tutki kohdetta kesällä 2020. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää esineiden löytöpaikan luonteen lisäksi sitä, ulottuuko paikalla mahdollisesti oleva kiinteä muinaisjäännös läheisille rakentamattomille rantatonteille. Tutkimuksessa ainoastaan kahdessa koekuopassa havaittiin nokimaata ja oletettavasti palaneita tai muutoin rapautuneita kiviä. Havaintojen perusteella paikalla ei näyttäisi olevan kalmistoa. Kohde saattaa olla pienialainen leiripaikka tai tilapäinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000036916 |
152 |
Kalken kivi |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27009 |
266603.00000000 |
6995942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036916 |
Isoonkyröön v.1898 saavuttuaan oli uudella kirkkoherralla Kosti (Konstantin) Kalkella erimielisyyttä mm. pappilan omistusten rajoista. Isonjaon järjestelyt lopulta hyväksyttyään siirrätti Kalke Mustikkamäeltä kiven johon hakattiin teksti (5.Moos. 27:17). KIROTTU OLKOON JOKA LÄHIMMÄISENSÄ RAJAN SIIRTÄÄ JA KAIKKI KANSA SANOKOON: AMEN! Tunnetusti hyvänä viljelijänä ja kädentaitajana Kalke hakkasi tekstin todennäköisesti itse. Kivi on rajalla Mustikkamäestä itään sijaitsevalla nevalla ja oja tekee sen kohdalla edelleen mutkan. Teksti näkyy huonosti ja sitä on korostettu punaisella maalilla, joka oli paikalla v.2016 käytäessä jo haalistunut. Kiven oikeassa alareunassa on ilmeisesti myös vuosiluku 1910 ja luku 737. Kalken sanoin kivi on pantu paikalleen: "Siksi, että neva synkän ja kolkon ympäristönsä voimalla ilman armoa julistaisi tuon kovan kirouksen, mikä on lähimmäisen rajan siirtäjällä". Kalke jatkaa tekstissään vielä hetken edellistäkin konkreettisemmin kirouksen voiman ja rajan siirtämisen seurausten kuvailua. |
| metsakeskus.1000036923 |
710 |
Kullan mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
298833.00000000 |
6667641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036923 |
Kullan mylly sijaitsee Kockböleträsketistä Kvarnträsketiin virtaavan joen varrella, kohdalla jossa siihen liittyy luoteesta virtaava puro. Rakenne on joen länsirannalla. Itärannalla on melko jyrkästi kohoava kallio. Myllyn raunion ympäristö on vahvasti umpeenkasvanut, eikä paikalla ole modernin maankäytön jälkiä. Mylly on rakennettu harmaakivestä ja siinä on edelleen näkyvillä kylmämuurauksella tehty holvi, jonka kautta vesi on virrannut myllyrakennuksen alta. Kyseessä on ilmeisesti kaksikivisen ratasmyllyn jäänne.
Mylly on kuulunut Kullan kylän talonpojille ainakin 1700-luvulle saakka. Nykymuodossaan mylly periytyy 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Kullan kylällä on ollut 1620-luvulla kolme talonpoikien puromyllyä (Beckeqvarn, Ström qvarn). Kylässä on ollut 1500-luvun jälkipuoliskolla ja 1600-luvun alkupuolella kolme tilaa, joten jokaisella talolla on ilmeisesti ollut oma myllynsä. Samuel Broteruksen Kullasta vuonna 1705 laatimalle kartalle on merkitty sahamylly Kullan ruukin kohdalle. Selityksen perusteella mylly on kuulunut kylässä olleelle postitilalle.
Kullan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1410, joten kylässä on ollut myllyjä todennäköisesti jo keskiajalla. Keskiajan ja Vaasa-ajan (n. 1523–1617) myllyjen sijainteja ei tiedetä varmuudella. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin olleet samoilla hyvillä paikoilla joen koskissa kuin 1600- ja 1700-lukujen myllyt. |
| metsakeskus.1000036924 |
853 |
Kastu |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
240484.00000000 |
6713273.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036924 |
Kalliohakkaus tekstillä EINAR JANSSON 1898 |
| metsakeskus.1000036925 |
853 |
Kastu 2 |
10007 |
12013 |
13126 |
11042 |
27000 |
240530.00000000 |
6713248.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036925 |
Kalliohakkaus tekstillä RH 1944 |
| metsakeskus.1000036926 |
272 |
Puntushagen |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
311989.00000000 |
7086975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036926 |
Borgintien ja Puntushagenin välissä sijaitseva noin 80 m pitkä ja enimmillään n. 1,5 leveä ja n. 70 cm korkea peltoaita, joka muodostuu eri kokoisista kivistä, sijaltaan olevista, kivien pinnalla kasvaa varpukasvillisuutta ja paksusti sammalta. osin kasvillisuuden peittämän kiviaidan rakenne ei ole kompakti. Vanhimmille kartoille paikalle ei voi varmuudella sijoittaa peltoa, myöskään vanhimmille peruskartoille kohdalle ei ole merkitty peltoa.
Inventoinnissa arvioidaan aidan rakenteen viittaavan suhteellisen nuorene ajoitukseen, ehkä 1900-luvun puolella. |
| metsakeskus.1000036927 |
272 |
Puntus |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
311883.00000000 |
7087212.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036927 |
Rödsöntien ja Puntuksentien risteyksen itäpuolella (pellon länsi reunalla) sijaitsee noin 20 m pitkä, enimmillään n. 1,5 leveä ja lähes metrin korkea pohjois-eteläsuuntainen peltoaita. Aita on huolellisesti ladottu eri kokoisista kivistä.
Vuoden 2022 tarkastuksessa havaittiin rakenteeltaan samankaltainen peltoaita edellisestä peltoaidasta noin 40 metriä kaakkoon. Aidan pituus on noin 80 m ja se on lähes itä-länsi suuntainen (kts. alakohde). |
| metsakeskus.1000036928 |
445 |
Bodadalen |
10002 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
243559.00000000 |
6683173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036928 |
Pronssikauden rannankorkeuden yläpuolella sijaitseva pitkänmallinen matala kivilatomus kooltaan 17 x 3 metriä. |
| metsakeskus.1000036929 |
445 |
Bodadalen 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
243628.00000000 |
6682790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036929 |
Pronssikautiseen rannankorkeuteen sopiva erikoinen, matala kivirakennelma. Ikäänkuin kaksi L:n muotoista kiveystä. Suojainen, korkeampien kallioiden ympäröimä tasainen maastonkohta. |
| metsakeskus.1000036930 |
445 |
Bodadalen 3 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
243910.00000000 |
6683035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036930 |
Kolmen metrin levyinen mäenkumpareen poikki kulkeva pitkä kiveys. Keskikohdassa kiviä on heikommin näkyvissä ja toisessa päässä ne ovat selvemmin ladottu. Sopii pronssikauden rantakorkeuteen. |
| metsakeskus.1000036931 |
146 |
Pönttökangas S |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
707880.00000000 |
6967193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036931 |
Miilun ympäri on ilmanottoaukkoja. Halkaisija noin 18 m. Maastossa tarkastamoton. |
| metsakeskus.1000036932 |
146 |
Pönttökangas kaakko |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
708224.00000000 |
6967096.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036932 |
Ilma-aukot ympärillä. Halkaisija noin 19 m. Maastossa tarkastamaton. |
| metsakeskus.1000036933 |
146 |
Parissavaara N1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
707503.00000000 |
6967087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036933 |
Miilun ympäri ilna-aukot. Halkaisija noin 18 m |
| metsakeskus.1000036934 |
146 |
Parissavaara N2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
707411.00000000 |
6967149.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036934 |
Ilma-aukot miilun ympärillä. Halkaisija noin 18 m. Maastossa tarkastamaton. |
| metsakeskus.1000036935 |
146 |
Parissavaara N3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
707132.00000000 |
6967195.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036935 |
Ilma-aukot reunoilla. Halkaisija noin 15 m. Maastossa tarkastamaton. |
| metsakeskus.1000036936 |
146 |
Parissavaara N 4-6 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
707116.00000000 |
6967410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036936 |
Kolme miilua vieri vieressä. Ilma-aukot sivuilla. Halkaisijat: miilu 4 (etelän puoleinen) noin 18 m, keskimmäinen, nro 5, noin 23 m, pohjoisin noin 32 m. Maastossa tarkastamattomia. |
| metsakeskus.1000036937 |
146 |
Parissavaara N7 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
707202.00000000 |
6967401.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036937 |
Ilma-aukot ympärillä, halkaisija noin 15 m. Maastossa tarkastamaton. |
| metsakeskus.1000036938 |
146 |
Pönttökangas P |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
707627.00000000 |
6967823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036938 |
Miilut jonossa, kiinni toisissaan. Halkaisijat 15-23 m. Ilma-aukot sivuilla. Maastossa tarkastamattomia |
| metsakeskus.1000036939 |
146 |
Pönttökangas luode |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
707323.00000000 |
6967579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036939 |
Ilma-aukot ympärillä. Halkaisija noin 19 m. Ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000036940 |
146 |
Iso Pesälampi lounas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
700797.00000000 |
6985355.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036940 |
Ilma-aukot reunoilla. Halkaisija noin 24 m. Maastossa tarkastamaton. |
| metsakeskus.1000036941 |
146 |
Iso Pesälampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
701110.00000000 |
6985957.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036941 |
Ilma-aukot ympärillä. Halkaisija noin 22 m. |
| metsakeskus.1000036942 |
290 |
Lammasjärven Kalliolahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
630144.00000000 |
7109453.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036942 |
Tervahaudan halkaisija on 12 m ja kuopan syvyys 0,6 m; halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen, se on sortunut. Haudan päällä kasvaa nuoria lehtipuita. Loiva koillisrinne, hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.1000036943 |
290 |
Koppelolahdenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
635057.00000000 |
7106698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036943 |
Kaksi pientä tervahautaa vierekkäin, halkaisijjat 9 - 10 m, syvyys noin 0,7 m. Molempien halssit pohjoiseen. Hautojen päällä kasvaa isoja kuusia. Loiva koillisrinne, hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.1000036944 |
290 |
Lapinniemenkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
636760.00000000 |
7106515.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036944 |
Tervahaudan halkaisija on 10 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu itään, se on osittain jäänyt tien alle, avohakkuualue. Tasainen harjujakso. |
| metsakeskus.1000036945 |
290 |
Lapinniemenkangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
636487.00000000 |
7106688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036945 |
Tervahaudan halkaisija on 13 m ja kuopan syvyys 0,8 m; halssi suuntautuu etelään metsätielle päin. Nuorta taimikkoa, haudan vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä, on osittain jäänyt tien alle, avohakkuualue. Loiva etelärinne, tasainen harjujakso. |
| metsakeskus.1000036946 |
290 |
Lapinniemenkangas 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
636186.00000000 |
7106579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036946 |
Tervahaudan halkaisija on 10 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu itään, se on osittain jäänyt tien alle, avohakkuualue. Tasainen harjujakso. |
| metsakeskus.1000036947 |
290 |
Kantola |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
638398.00000000 |
7105353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036947 |
Tervahaudan halkaisija on 9 m ja kuopan syvyys 0,4 m; halssi suuntautuu koilliseen. Hauta sijaitsee 2 talon välissä, jyrkkä rinne, taimikkoa |
| metsakeskus.1000036948 |
290 |
Hirsiniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
638994.00000000 |
7104893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036948 |
Tervahaudan halkaisija on 9 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu etelään, taimikkoa, avohakkuualue. Hiekkainen har-janne. |
| metsakeskus.1000036949 |
290 |
Hirsiniemi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639096.00000000 |
7104972.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036949 |
Tervahaudan halkaisija on 12 m ja kuopan syvyys 0,6 m; halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen, nuorta puustoa. Hiekkainen harjanne. |
| metsakeskus.1000036950 |
290 |
Luomankangas 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
637701.00000000 |
7105936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036950 |
90 m:n matkalla on 3 tervahautaa, halkaisijat 10 - 14 m, halssit suuntautuvat koilliseen, loiva rinne, nuorta harvennettua kasvatusmetsikköä. |
| metsakeskus.1000036951 |
290 |
Härkäkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
640110.00000000 |
7103580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036951 |
Tervahaudan halkaisija on 18 m ja kuopan syvyys 0,6 m; halssi suuntautuu itään, taimikkoa avohakkuualue. Hiekkainen itärinne. |
| metsakeskus.1000036952 |
445 |
Bodadalen 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
244116.00000000 |
6682887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036952 |
Korkealla mäen päällä, avokalliolle rakennettu 1-2 kivikerroksen korkuinen pitkä latomus. Koko noin 19 x 3 metriä. Kivet paksun jäkäläkerroksen peitossa. Mäen päälle pääsee kallioiden välisen "solan" kautta. Geologin mukaan ei ole rantamuodostelma. |
| metsakeskus.1000036953 |
290 |
Talasniemi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
640370.00000000 |
7104604.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036953 |
Tervahaudan halkaisija on 19 m ja kuopan syvyys 0,8 m; halssi suuntautuu länteen, nuorta kasvatusmetsikköä. Hiekkainen harjanne; pohjoisrinne. |
| metsakeskus.1000036954 |
290 |
Talasniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
640276.00000000 |
7104898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036954 |
Tervahaudan halkaisija on 18 m ja kuopan syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu länteen, harjun länsirinne, soistunut. Nuorta kasvatusmetsikköä. |
| metsakeskus.1000036955 |
290 |
Talasniemi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
640646.00000000 |
7105116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036955 |
Tervahaudan halkaisija on 14 m ja kuopan syvyys 0,6 m; halssi suuntautuu itään, pituus yli 6 m, harjun itärinne, varttunutta kasvatusmetsikköä. |
| metsakeskus.1000036956 |
445 |
Bodadalen 5 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
244189.00000000 |
6682979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036956 |
Pitkänmallinen, matala kivilatomus. Koko 20 x 3,5 metriä. Kohde ollut pronssikaudella rannan tuntumassa. |
| metsakeskus.1000036957 |
290 |
Jokiperä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
641773.00000000 |
7105492.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036957 |
Saunajoen Jokiperän itäpuolella on kaksi tervahautaa hiekkaisella tasanteella. Halkaisijat ovat 15 m ja halssi suuntautuu länteen (alakohde) ja 10 m; halssi suuntautuvat lounaaseen. |
| metsakeskus.1000036958 |
445 |
Bodadalen 6 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
244289.00000000 |
6682808.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036958 |
Matala, pitkä kivilatomus, koko 8 x 3 metriä. Avokalliolla, näkymä merelle. Pronssikauden korkeus. |
| metsakeskus.1000036959 |
445 |
Bodadalen 7 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
244265.00000000 |
6683098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036959 |
Avokalliolla matala kivilatomus, kooltaan 9,5 x 2-3 metriä. Kivet melko harvassa, alemmalla kalliolla on irtokiviä, jotka todennäköisesti peräisin röykkiöstä. Pronssikauden rantakorkeudella. |
| metsakeskus.1000036962 |
405 |
Valarikon viiva |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
568565.00000000 |
6772431.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036962 |
Saimaa tulvi voimakkaasti vuonna 1899. Tulvan merkit erottuvat viivana rantakalliossa.
Nimitys Valarikon viiva viittaa Venäjän keisari Nikolai II:n tulvavuonna antamaan ns. helmikuun manifestiin. Kanavansuun kallioon kaiverrettiin vuosiluku tapahtuman muistoksi. |
| metsakeskus.1000036963 |
578 |
Notkonkallio |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
532925.00000000 |
7141395.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036963 |
Metallinetsinnässä on 14 cm syvyydestä löytynyt kaksi rautaista nuolenkärkeä noin 30 cm päässä toisistaan. Läheltä löytynyt myös metalli-ikoni, alustavan arvion mukaan 1500- tai 1600-luvulta, sekä asumiseen viittaavia pienesineitä, kuten kinnasneuloja, piipunrassi ja rauta-avain. Myös rautainen lehmänkello ja ns. itäsuomalainen sirppi, joita ei pyydetty kokoelmiin (lisätietoja viranomaiskäyttöön Ilppari-ilmoituspalvelussa). |
| metsakeskus.1000036963 |
578 |
Notkonkallio |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
532925.00000000 |
7141395.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036963 |
Metallinetsinnässä on 14 cm syvyydestä löytynyt kaksi rautaista nuolenkärkeä noin 30 cm päässä toisistaan. Läheltä löytynyt myös metalli-ikoni, alustavan arvion mukaan 1500- tai 1600-luvulta, sekä asumiseen viittaavia pienesineitä, kuten kinnasneuloja, piipunrassi ja rauta-avain. Myös rautainen lehmänkello ja ns. itäsuomalainen sirppi, joita ei pyydetty kokoelmiin (lisätietoja viranomaiskäyttöön Ilppari-ilmoituspalvelussa). |
| metsakeskus.1000036964 |
422 |
Änäkäinen Päävaara pohjoinen |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
651470.00000000 |
7054170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036964 |
Lidarkartalta paikannettu varustus, jossa kaksi taisteluhautaa kukkulan pohjoisreunalla. Maastossa tarkastamattomia. |
| metsakeskus.1000036965 |
290 |
Kähkölänkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
640708.00000000 |
7105780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036965 |
Tervahaudan halkaisija on 11 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu etelään, harjun kaakkoispää vartunutta kasvatusmetsikköä. |
| metsakeskus.1000036966 |
290 |
Kähkölänkangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
640141.00000000 |
7105790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036966 |
Tervahaudan halkaisija on 12 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu luotee- seen, hiekkatasanne harjun länsipuolella varttunutta kasvatusmetsikköä. |
| metsakeskus.1000036967 |
290 |
Haarakangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639141.00000000 |
7108029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036967 |
Tervahaudan halkaisija on 9 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu lounaaseen, moreeniharjanteen kaakkoispää, taimikkoa. |
| metsakeskus.1000036968 |
290 |
Kortelahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
637390.00000000 |
7108593.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036968 |
Tervahaudan halkaisija on 14 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu koilliseen, kivikkoinen tasanne varttunutta kasvatusmetsikköä. |
| metsakeskus.1000036969 |
290 |
Kortelamminkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
636068.00000000 |
7109171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036969 |
Tervahaudan halkaisija on 12 m ja kuopan syvyys 0,6 m; halssi suuntautuu etelään, loiva etelärinne, taimikkoa. |
| metsakeskus.1000036970 |
290 |
Kiteeniemi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
635989.00000000 |
7108273.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036970 |
Tervahaudan halkaisija on 17 m ja kuopan syvyys 0,7 m; halssi suuntautuu lounaaseen, harjunjakso saarella; varttunutta kasvatusmetsikköä. |
| metsakeskus.1000036971 |
290 |
Kiteeniemi 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
635851.00000000 |
7108429.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036971 |
Tervahaudan halkaisija on 12 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu etelään, harjunjakso saarella; varttunutta kasva-tusmetsikköä. Lähellä on mökki. |
| metsakeskus.1000036972 |
290 |
Hiiliniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
635315.00000000 |
7109550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036972 |
Tervahaudan halkaisija on 13 m ja kuopan syvyys 0,5 m; halssi suuntautuu kaakkoon, avohakkualue, taimikkoa; hiekkatasanne. |
| metsakeskus.1000036973 |
290 |
Ollinsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
635391.00000000 |
7110494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036973 |
Tervahaudan halkaisija on 16 m ja kuopan syvyys 0,6 m; halssi suuntautuu etelään, avohakkualue |
| metsakeskus.1000036974 |
290 |
Ranta-aho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
630929.00000000 |
7111497.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036974 |
Tervahauta sijaitsee loivalla etelärinteellä, halkaisija on 15 m, halssi suuntautuu etelään, taimikkoa. |
| metsakeskus.1000036975 |
290 |
Ranta-aho 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
631212.00000000 |
7111526.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036975 |
Paikalla on kaksi tervahautaa, toinen voimalinjan alla, halkaisijat ovat 16 m ja 15 m, halssit suuntautuvat etelään, voimalinjan käytävä on hakattu. |
| metsakeskus.1000036976 |
290 |
Rytiaho 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
629911.00000000 |
7111666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036976 |
Tervahaudan halkaisija on 14 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu itään. Tasainen piha-alue, vanhaa puustoa. |
| metsakeskus.1000036977 |
290 |
Orisuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
629440.00000000 |
7111722.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036977 |
Tervahaudan halkaisija on 19 m, kuopan syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Hiekkainen tasanne, avohakattu, haudan päällä kasvaa isoja puita |
| metsakeskus.1000036978 |
734 |
Lammasmäki 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
276840.00000000 |
6694953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036978 |
Alfred Hackmanin tallentaman tiedon mukaan Lammasmäen laella on kiviröykkiö. Sitä ei kuitenkaan ollut kukaan aiemmin käynyt tarkastamassa, joten paikka käytiin inventoinnissa 25.4.2018.
Kallion korkeimman kohdan länsireunalla, pienessä notkossa, josta aukeaa näköala länteen, on kivilatomus. Latomuksen koko on 6 x 4 metriä, pituusakselin suunta on itä-länsi. Latomus muodostuu 15-30 cm kokoisista pyöreistä ja kulmikkaista lohkokivistä. Rakenteen korkeus on yksi kivikerta eli noin 20-30 cm. Kyseessä on vain röykkiön pohjimmainen kerros, sillä osa kivistä on heitelty alas viereiseen kallionotkoon, jossa ne ovat kertyneet keoksi kallioseinämää vasten. |
| metsakeskus.1000036979 |
290 |
Orisuo mökkiranta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
629279.00000000 |
7111515.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036979 |
Tervahaudan halkaisija on 194 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu kaakkoon. Mökin piha-alue, haudan päällä kasvaa isoja puita |
| metsakeskus.1000036980 |
290 |
Orisuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
629327.00000000 |
7111838.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036980 |
Tervahaudan halkaisija on 16 m, kuopan syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu koilliseen. Hiekkainen tasanne, avohakattu, haudan päällä kasvaa isoja puita |
| metsakeskus.1000036981 |
290 |
Orisuo 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
629327.00000000 |
7111918.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036981 |
Tervahaudan halkaisija on 11 m, kuopan syvyys 0,4 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Hiekkainen tasanne, avohakattu, haudan päällä kasvaa nuorta puustoa. |
| metsakeskus.1000036982 |
734 |
Lammasmäki 2 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
277004.00000000 |
6694844.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036982 |
Lammasmäen kaakkoisrinteellä, noin kolmekymmentämetriä pellonreunasta on hautamainen painanne, jonka mitat ovat noin 1,5 x 3 metriä ja syvyys noin 0,3 metriä. Muodoltaan painanne on loivapiirteinen. Painanteen keskelle tehtiin kairaus, josta paljastui likamaata noin 20-30 cm:n vahvuudelta. Kyseessä lienee historiallisen ajan varastokuopan jäännös (mahdollisesti nauriskuoppa). |
| metsakeskus.1000036983 |
734 |
Karviaistenoja |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
276727.00000000 |
6694994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036983 |
Kohde sijaitsee Kokkilan itäpuolella kohoavien Isomäen ja Lammasmäen välissä
virtaavan Karviaistenojan rannalla. Paikalle on 1700 -luvun karttaan sekä 1800 -luvun pitäjänkarttaan merkitty mylly. Alue on nykyään sankkaa kuusikkoa kahden jyrkkärin-
teisen mäen välissä. Myllynpaikka erottuu maastossa ojan länsirannan tasattuna alueena,
jonka koko on puron suuntaisesti noin 10 x 15 metriä. Tasanne sijaitsee aivan kosken nis-
kalla. Tasanteelta lähtee jyrkähköön ylärinteeseen aluksi kohti pohjoista ja sitten jyrkästi
kohti länttä kulkeva noin 2,5 metriä leveä kärrypolun tms. pohja, joka lie myllylle tulleen
tien jäännös. Sitä pystyy seuraamaan mäen päälle eli muutamia kymmeniä metrejä. Ta-
santeesta noin kymmenen metriä ojan vartta alaspäin, sen itärannalla on myllynkivi. Se oli
sammalen peittämä, mutta sen pyöreä muoto, joka oli puoliksi näkyvissä (puoliksi maan
sisässä) vaikutti kiven löytymiseen. Kiveä ei kaivettu esiin sen enempää, mutta siitä saatiin
mitattua keskellä olevan reiän reunasta ulkoreunaan mitaksi 47 cm. Kivi vaikutti ehjältä ja
hyväkuntoiselta. Näkyvällä pinnalla ei ollut nähtävissä uurteita tai muita työstöjälkiä. |
| metsakeskus.1000036983 |
734 |
Karviaistenoja |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
276727.00000000 |
6694994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036983 |
Kohde sijaitsee Kokkilan itäpuolella kohoavien Isomäen ja Lammasmäen välissä
virtaavan Karviaistenojan rannalla. Paikalle on 1700 -luvun karttaan sekä 1800 -luvun pitäjänkarttaan merkitty mylly. Alue on nykyään sankkaa kuusikkoa kahden jyrkkärin-
teisen mäen välissä. Myllynpaikka erottuu maastossa ojan länsirannan tasattuna alueena,
jonka koko on puron suuntaisesti noin 10 x 15 metriä. Tasanne sijaitsee aivan kosken nis-
kalla. Tasanteelta lähtee jyrkähköön ylärinteeseen aluksi kohti pohjoista ja sitten jyrkästi
kohti länttä kulkeva noin 2,5 metriä leveä kärrypolun tms. pohja, joka lie myllylle tulleen
tien jäännös. Sitä pystyy seuraamaan mäen päälle eli muutamia kymmeniä metrejä. Ta-
santeesta noin kymmenen metriä ojan vartta alaspäin, sen itärannalla on myllynkivi. Se oli
sammalen peittämä, mutta sen pyöreä muoto, joka oli puoliksi näkyvissä (puoliksi maan
sisässä) vaikutti kiven löytymiseen. Kiveä ei kaivettu esiin sen enempää, mutta siitä saatiin
mitattua keskellä olevan reiän reunasta ulkoreunaan mitaksi 47 cm. Kivi vaikutti ehjältä ja
hyväkuntoiselta. Näkyvällä pinnalla ei ollut nähtävissä uurteita tai muita työstöjälkiä. |
| metsakeskus.1000036984 |
290 |
Orisuo länsi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
628551.00000000 |
7112087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036984 |
Tervahaudan halkaisija on 10 m, kuopan syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu etelään. Hiekkainen tasanne, varttunutta kasvatusmetsikköä. |
| metsakeskus.1000036985 |
290 |
Mustapuro 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
628380.00000000 |
7112115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036985 |
Tervahaudan halkaisija on 12 m, kuopan syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu etelään. Rehevä rantavyöhyke, varttunutta kasvatusmetsikköä, osittain vanhaa puustoa. |
| metsakeskus.1000036986 |
734 |
Isomäki |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
276617.00000000 |
6694959.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036986 |
Isomäen ja Lammasmäen välissä, Karviaistenojan länsipuolella on pitkulainen pelto, jonka länsireunassa, metsän puolella on kaksi lähekkäin sijaitsevaa kiviröykkiötä. Kohde löytyi paikallisen informantin opastamana 28.4.2018.
Röykkiöt sijaitsevat kuusimetsän ja pellon välisellä melko puuttomalla metsämaalla, noin kymmenen metriä pellon reunasta länteen. Röykkiöt ovat hyvin ladottuja. Röykkiön nro 1 halkaisija on 1,8 metriä. Siitä noin viisi metriä pohjoiseen sijaitsee röykkiö nro 2, jonka halkaisija on 1,5 metriä. Röykkiöiden korkeus on noin 0,4 metriä. Ne ovat sammalen peittämiä. Röykkiöt vaikuttavat viljelyröykkiöiltä. Mahdollisesti kyseessä on kaskiröykkiöt. |
| metsakeskus.1000036987 |
290 |
Keltasenvaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
624072.00000000 |
7116055.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036987 |
Tervahaudan halkaisija on 14 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu länteen. Rehevä rantavyöhyke, varttunutta kasvatusmetsikköä, paikoitellen vanhaa puustoa. |
| metsakeskus.1000036988 |
734 |
Majala 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
274880.00000000 |
6696427.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036988 |
Mäen kaakkoisosassa sijaitsevassa kivikossa havaittiin kaksi vierekkäistä rakkakuoppaa (noin viiden metrin etäisyydellä toisistaan. Kuopat olivat pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja syvyydeltään noin 0,4 metriä, sammalen ja jäkälän peittämiä. Kivikon laajuus on noin 15 x 15 metriä. |
| metsakeskus.1000036989 |
290 |
Kierinniemi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
624157.00000000 |
7117158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036989 |
Tervahaudan halkaisija on 10 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu luoteeseen. Jyrkkä luoteisrinne. Reheväkö kangas, varttunutta kasvatus metsikköä, paikoitellen vanhaa puustoa. |
| metsakeskus.1000036990 |
290 |
Kierinniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
624164.00000000 |
7117300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036990 |
Tervahaudan halkaisija on 19 m, kuopan syvyys 0,4 m, halssi suuntautuu länteen. Luoteisrinne, reheväkö kangas, varttunutta kasvatus metsikköä, osittain vanhaa puustoa. |
| metsakeskus.1000036991 |
290 |
Kierinniemi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
624418.00000000 |
7117354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036991 |
Tervahaudan halkaisija on 19 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu itään Reheväkö kangas nuorta kasvatusmetsikköä, kallioalueen eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000036992 |
290 |
Poroniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
625176.00000000 |
7118457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036992 |
Tervahaudan halkaisija on 17 m, kuopan syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu koilliseen. Kankaan tasainen lakialue, nuorta kasvatusmetsikköä |
| metsakeskus.1000036993 |
290 |
Hyvösenniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
627130.00000000 |
7118057.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036993 |
Tervahaudan halkaisija on 16 m, kuopan syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu luoteeseen. järvelle päin. Tasanne lähellä rantaa, avohakattu, taimikkoa. |
| metsakeskus.1000036994 |
290 |
Purola |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
627722.00000000 |
7118438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036994 |
Tervahaudan halkaisija on 7 m, kuopan syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Loiva lounaisrinne. Harvaa mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000036995 |
290 |
Hepokangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
626305.00000000 |
7119679.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036995 |
Tervahaudan halkaisija on 13 m, kuopan syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Hiekkainen tasanne, kuivahko kangas. |
| metsakeskus.1000036996 |
290 |
Kotisuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
626004.00000000 |
7120109.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036996 |
Tervahaudan halkaisija on 10 m, kuopan syvyys 0,4 m, halssi suuntautuu pohjoiseen ojan suuntaan, tasaista soramoreenia, hakattu, taimikkoa. |
| metsakeskus.1000036997 |
290 |
Lentuankoski itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
626202.00000000 |
7120530.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036997 |
Tervahaudan halkaisija on 11 m, kuopan syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu itään. Hiekkatasanne, tiheä lehtipuustoa. |
| metsakeskus.1000036998 |
290 |
Lentuankoski itä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
625628.00000000 |
7120537.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036998 |
Tervahaudan halkaisija on 15 m, kuopan syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu kaakkoon. Hiekkatasanne, reheväkö kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. |
| metsakeskus.1000036999 |
290 |
Lentuankoski itä 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
625594.00000000 |
7120525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036999 |
Tervahaudan halkaisija on 13 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu etelään. Hiekkatasanne, reheväkö kangas varttunutta kasvatusmetsikköä. |
| metsakeskus.1000037000 |
290 |
Lentuankoski itä 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
626069.00000000 |
7120887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037000 |
Tervahaudan halkaisija on 9 m, kuopan syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu etelään. Reheväkö kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. |
| metsakeskus.1000037001 |
290 |
Likosaari 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
623217.00000000 |
7116708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037001 |
Tervahaudan halkaisija on 12 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu etelään. Loiva rinne, varttunutta kasvatusmetsikköä. |
| metsakeskus.1000037002 |
290 |
Likosaari 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
623238.00000000 |
7116683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037002 |
Kaskiröykkiö alue, missä neljä n. 1,5- 5 m halkaisijaltaan olevaa röykkiötä ja noin 5 m halkaisijaltaan oleva, lähinnä neliön muotoinen rakennuksen pohja, jossa n. 30 cm korkea seinävalli, keskellä mah. tulisijan jäännös. |
| metsakeskus.1000037003 |
290 |
Likosaari 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
623297.00000000 |
7116987.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037003 |
Tervahaudan halkaisija on 13 m, kuopan syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu etelään. Matala hiekkaharjanne, kuiva kangas. |
| metsakeskus.1000037004 |
290 |
Likosaari 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
623655.00000000 |
7117236.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037004 |
Tervahaudan halkaisija on 15 m, kuopan syvyys 0,7m, halssi suuntautuu kaakkoon. Matala hiekkamoreenimäki, tuoreehko kangas. |
| metsakeskus.1000037005 |
290 |
Likosaari 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
623534.00000000 |
7117255.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037005 |
Tervahaudan halkaisija on 17 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu koilliseen. Hiekkamoreenitasanne, tuoreehko kangas. |
| metsakeskus.1000037006 |
290 |
Mantereensaari 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
622336.00000000 |
7117947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037006 |
Tervahaudan halkaisija on 16 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu etelään. Hiekkamoreenitasanne rantatörmän ylä-puolella, kuiva kangas. Varttunutta kasvatusmetsää. |
| metsakeskus.1000037007 |
290 |
Mantereensaari 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
622515.00000000 |
7117957.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037007 |
Tervahaudan halkaisija on 16 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu etelään. Hiekkamoreenitasanne, kuiva kangas. Varttunutta kasvatusmetsää. |
| metsakeskus.1000037008 |
290 |
Mantereensaari 3 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
623540.00000000 |
7118328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037008 |
Yli 10 m halkaisijaltaan oleva talonpohja, jonka eteläosassa on 4 x 2 m kokoinen ja vajaa metrin korkuinen luonnonkivistä koostuva uunin jäännös. Uunin jäännöksestä 15 m pohjoiseen on n. 2 m halkaisijaltaan oleva kellarikuoppa. Talonpohjasta n. 50 länteen on 5 x 2 m kokoinen kellarikuoppa, jonka kohdalla on mahdollisesti ollut myös asuinrakennus. Uunin jäännöksestä n. 30-40 kaakkoon sijaitsee pienen mäen nyppylän reunalla vierekkäin 5 n. 1,5 halkaisijaltaan olevaa kellarikuoppaa. Paikalle on merkitty talo vuoden 1849 isonjaon kartalle. Alueella kasvaa nuorta tiheää kasvatusmetsää, paikoin maasto on avoimempaa entisten peltojen kohdilla. |
| metsakeskus.1000037009 |
290 |
Teeriniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
622481.00000000 |
7116543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037009 |
Tervahaudan halkaisija on 11 m, kuopan syvyys 0,4 m, halssi suuntautuu pohjoiseen. Loiva pohjoisrinne, rehevähkö kangas, |
| metsakeskus.1000037010 |
290 |
Tervonlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
621766.00000000 |
7116682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037010 |
Tervahaudan halkaisija on 15 m, kuopan syvyys 0,7 m, halssi suuntautuu koilliseen. Talon piha-alueen tuntumassa. Hauta on rehevän nuoren lehtipuuston peittämä. |
| metsakeskus.1000037011 |
290 |
Kirvesniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
621436.00000000 |
7118261.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037011 |
Tervahaudan halkaisija on 11 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu koilliseen. Hauta sijaitse piha-alueen tuntumassa. Loiva itärinne, avohakattu ja muokattu. |
| metsakeskus.1000037012 |
290 |
Losoaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
625034.00000000 |
7121264.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037012 |
Tervahaudan halkaisija on 12 m, kuopan syvyys 0,4 m, halssi suuntautuu pohjoiseen. Paikoittelen soistunut hiekkamoreeni-tasanne. |
| metsakeskus.1000037013 |
290 |
Siltakorpi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
625381.00000000 |
7121173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037013 |
Tervahaudan halkaisija on 13 m, kuopan syvyys 0,5 m, halssi suuntautuu etelään. Soramoreeniharjanne, hakattu, taimikkoa. rehevähkö kangas. |
| metsakeskus.1000037014 |
290 |
Siltakorpi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
625457.00000000 |
7121228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037014 |
Tervahaudan halkaisija on 12 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu koilliseen. Luonnonsuojelualue, soramoreeniharjanne. |
| metsakeskus.1000037015 |
290 |
Karhunniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
625770.00000000 |
7118057.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037015 |
Tervahaudan halkaisija on 20 m, kuopan syvyys 0,6 m, halssi suuntautuu kaakkoon, päällä tiheää nuorta puustoa. Tasainen moreenialue, kuivahko kangas, nuorta kasvatusmetsää. |
| metsakeskus.1000037016 |
734 |
Majala 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
274382.00000000 |
6696450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037016 |
Kanamäen, Kokkilan ja Kaninkolan kylien välinen rajapiste, joka näkyy 1800-luvun pitäjänkartassa ja on edelleenkin käytössä. Rajapisteen keskellä on iso, vajaan metrin korkuinen kivi, jonka kolmella puolella on viisarikivet. Lounainen viisarikivi on kalliopohjalla. |
| metsakeskus.1000037021 |
734 |
Tuiskulankalliot |
10007 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
277785.00000000 |
6692526.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037021 |
Paikallisen asukkaan mukaan Angelansaaren eteläosan länsirannan tuntumassa on tuliasemia ja rakennuksen, ehkä torpan, perustus. Vinovalovarjosteessa alueella näkyy rakenteita, jotka hyvinkin voivat olla juoksuhautoja. Paikkaan liittyy jonkinlaista perimätietoa, että tuliasemat olisivat venäläisten tai venäläisaikaisia. Tuliasemat ja rakennuksen perustus sijaitsevat nykyään kesämökkien tonteilla. Kohdetta ei tarkastettu inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000037022 |
290 |
Väinänsalmi 2 |
10007 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
640185.00000000 |
7105500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037022 |
Kiinnitysrengas sijaitsee aivan Väinän-salmen etelärannassa n. 1,5 m korkealla rantakalliolla. Sen halkaisija on n. 20 cm. |
| metsakeskus.1000037023 |
290 |
Myllykoski |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
640246.00000000 |
7107504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037023 |
Kosken pohjoisosassa kapeikon kohdalla on kivinen pohjapato, pituus noin 5 m. Kiveys padon itäpäässä on ehkä rakennuksen perustus ja mahdollinen vesimyllyn paikka. Kiveys on kuitenkin melko tuhoutunut, mikä vaikeutti tulkintaa. |
| metsakeskus.1000037024 |
290 |
Laivaniemi 2 |
10007 |
12005 |
13058 |
11042 |
27000 |
625912.00000000 |
7121384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037024 |
Laivanniemen länsirannalla on rantakalliossa useita kiinnitysrenkaita ja joitakin rautatankoja; ne liittyvät todennäköisesti uittoon. |
| metsakeskus.1000037025 |
290 |
Louhiniemi |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
620994.00000000 |
7119316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037025 |
Oritsuon kuivatusojan alaosassa on useita pieniä pohjapatoja, kahden padon reunoilla näyttäisi olleen kiviperustuksia. Nämä viittaavat mahdollisesti paikalla jossain vaiheessa toimineisiin jalkamyllyihin. |
| metsakeskus.1000037026 |
290 |
Kirvesniemi Mantereensaari |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
620830.00000000 |
7118449.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037026 |
Talvitie Kirvesniemen kautta Mantereensaa-ren halki (talolle, kohde 55). Kirvesniemellä linjaus nykyään mökkitienä, Mantereen-saarella polkuna. Tiestä on perimätietoa. Mantereen-saaren osuus merkitty vuoden 1850 isojakokartalle. |
| metsakeskus.1000037027 |
290 |
Ojalahti |
10007 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
624928.00000000 |
7119642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037027 |
Ojaniemen koillispuolella järvessä noin 30 m rannasta on iso kivi, jossa on kiinnitysrengas. Isonjaon kartalle länsipuolelle on merkitty lastauspaikka. Rengas liittyy todennäköisesti uittoihin. |
| metsakeskus.1000037028 |
109 |
Katinalantie |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
360226.00000000 |
6769220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037028 |
Katinalantien itäreunassa, nykyisellä Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla todettiin mahdollinen rajakivi, jossa suuremman kiven ympärillä on pienempiä luonnonkiviä ja lohkokiviä. Pienemmät kivet olivat hyvin sammaloituneita, sekä muun aluskasvillisuuden ja korkean heinän peitossa.
Rajan kohdalla olevassa suuressa kivessä ei ollut kivihakkausta tai muuta merkintää, minkä perusteella sen voisi varmuudella todeta olevan rajamerkki. 1840-luvun pitäjänkartoilla raja kulkee samaisella kohdalla suorana, vuoden 1899 Senaatinkartalla kyseisellä kohdalla rajassa on taite. Vuoden 1961 peruskartalla ja nykyään kyseisellä kohdalla kuntien rajalinjassa on taite kohti luodetta. |
| metsakeskus.1000037029 |
167 |
Kiihtelysvaara Mattila |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27006 |
667353.00000000 |
6933628.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037029 |
Isojakokartan talotontti sijaitsee nykyisin joutomaalla heti Mäkräntien länsipuolella ja Met-säpolku-nimisen tilustien eteläpuolella. Paikalla on ympäristöään ylempi loiva kumpare. Paikalle kaivetuista koekuopista tai kairauksista ei tullut fajanssin palaa lukuun ottamatta löytöjä., mutta niissä todettiin tummaa maata, kulttuurikerrosta.
Noin 40 m em. koekuoppaa ja isojaon tonttia etelämpänä, kohdassa N 6933593 E 667341, todettiin 10 x 4 metrin laajuinen suorakaiteen muotoinen kumpare, jonka suurin korkeus oli 0,6 m. kyseessä lienee rakennuksen perustus. Noin 10 m siitä etelään, kohdassa N 6933581 E 667343, on halkaisijaltaan kolmimetrinen ja 0,7 m korkea kivinen kumpare, jossa erottui kairanpistossa mustaa maata. Ilmeisesti kyseessä on uunin jäännös. |
| metsakeskus.1000037030 |
167 |
Kiihtelysvaara Vanha Tohmajärventie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
667590.00000000 |
6933316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037030 |
Kiihtelysvaaran kylän läpi kulkee Tohmajärvi–Kiihtelysvaara–Eno-tie, jota voi luonnehtia maakunnalliseksi. Se esiintyy 1700-luvun puo-livälin kartassa (esim. Boström 1745–46), mutta voi olla huomattavasti vanhempikin.
Vanhasta tielinjauksesta on säilynyt noin 60 metrin pituinen osuus noin 120 metriä Kiihtelysvaaran kirkonpaikasta kaakkoon |
| metsakeskus.1000037031 |
232 |
Järvikangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
255391.00000000 |
6905902.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037031 |
Mahdollinen tervahauta? Kohde näkyy LIDAR-aineistossa ja tervahauta mainitaan kohteen Kauhajärvi yhteydessä (vuoden 1991 inventointi).
-tarvitsee maastotarkastuksen - |
| metsakeskus.1000037034 |
503 |
Tinakallio |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
224770.00000000 |
6738146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037034 |
Pieni kalliosaareke laajan peltoalueen keskellä. Sammal- ja jäkäläpeitteisellä kalliopinnalla 6 kiistatonta matalaa kuppia havaittavissa, niitä voi olla lisää sammalen alla. Mynäjoen rautakautisten kalmisto/asuinpaikkakohteiden keskittymään matkaa lähes 2 km. |
| metsakeskus.1000037035 |
850 |
Kehrävuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
456378.00000000 |
6891104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037035 |
Tervahauta sijaitsee Kehrävuoren etelärinteen tasanteella 30 metriä itään Hautakoskentieltä, Kehrävuoren etelärinteen tasanteella. Sen ympäristö on mäntymetsää, jonka joukossa on myös nuoria kuusia ja lehtipuita. Puusto yltää myös tervahaudan alueelle. Muutamien keskeltä kasvavien mäntyjen ohella tervahauta on matalien varpujen ja taimikon peitossa.
Tervahauta on halkaisijaltaan 7 m ja syvyydeltään 3 m. Sen vallit ovat 2 m leveät ja 1,5 m korkeat ympäröivästä maastosta. Tervahauta on varsin hyvässä kunnossa eikä siinä havaittu tarkastuksen yhteydessä vaurioita, vaikka tervahaudan läheltä kulkeekin metsäauton ajourat. |
| metsakeskus.1000037037 |
275 |
Pässilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
464746.00000000 |
6942467.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037037 |
Asuinpaikka sijaitsee Konneveden Kirkonkylällä, Karinkosken luoteispuolella, valtatie 69:ltä erkanevan Taikinaisentien loppupäässä. Paikalla kasvaa tiheää, kuusivaltaista kuusi-mäntymetsää. Tien länsipuolella on kuusitaimikkoa. Maalaji paikalla on pääosin hiekkaa selvästi hienorakeisempaa ja savimaista. Maaperä on paikoitellen hyvinkin tummanpunaista, mutta se on tällä seudulla sitä ilmeisesti myös luontaisesti.
Tien molemmin puolin on soistuneita maa-alueita; länsipuolella laajempi, Pässiläksi nimetty suoalue, asuinpaikan kohdalla on kuitenkin hiekkaisia pesäkkeitä. Maanpinta laskee loivasti kohti Karinkoskea ja Kellanvirtaa. Paikalla on kivikaudella ollut etelä-kaakkoon, Konneveden Kellanvirtaan pistänyt niemenkärki.
Kvartsi-iskoksia tuli harvakseltaan tien penkereiltä tien molemmin puolin noin 140 metrin matkalta. Eniten iskoksia tuli noin kahden metrin säteeltä koordinaattipisteen (ETRS-TM35FIN) N: 6942502, E: 464729 ympäriltä kohdasta, jossa tien suuntaisesti on noin viiden metrin pituinen hiekka-alue.
Kohde on rajattu tien suunnassa pintalöytöjen kattaman alueen mukaan. Leveys on karkea arvio ja perustuu korkeuskäyrien perusteella arvioituun niemenkärjen leveyteen.
Kaikki löydöt eivät kuulune samanaikaiseen asutusvyöhykkeeseen, sillä ne sijoittuvat korkeuskäyrien vastaisesti. Pienialaisenkin leirin paikkaa on voitu ajan
mittaan siirtää niemen nokassa vetäytyvän vesirajan mukana. Taikinaisentie on tuhonnut asuinpaikan ainakin osittain. |
| metsakeskus.1000037040 |
272 |
Ruikkurannankangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
338518.00000000 |
7068776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037040 |
Tervahauta sijaitsee välittömästi metsäautotien eteläpuolella jyrkästi etelään laskevassa rinteessä. Tielinja leikkaa tervahaudan pohjoisreunaa. Haudan koko läpimitta on noin 20 metriä. Halssi on haudan lounaisreunalla. Haudan päältä on puusto raivattu.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnin yhteydessä. Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.1000037042 |
297 |
Tavinniemi 1 |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
515971.00000000 |
7000176.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037042 |
Kellari sijaitsee noin 10 m Tavinniemeä halkovan tien eteläpuolella. Kellari on sammaloitunut ja sen länsipuolella on kosteikko. Kellari on tehty pyöreistä luonnonkivistä. Kellarin romahdettua osa kivistä on vierinyt sen pohjalle. Kellaria ympäröi paksu maamalli ja kivien välissä on tiilimurskan sekaista maata. Kellari on suorakaiteen muotoinen, 8x4,3 m, aukeaa pohjoiseen. Rakennelman päädyn sisäkorkeus on 1,1 m. Kellaria ympäröivän maavallin eteläreuna on 8 m pitkä ja kellarin etelänurkista mitattuna 4 m leveä. Itä- ja länsisivustoilla maavalli madaltuu ja levenee. Maavallin rajat erottuvat selvästi. |
| metsakeskus.1000037043 |
297 |
Tavinniemi 2 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27025 |
515902.00000000 |
7000086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037043 |
Kellarmäen kohdalla Tavinniemeä halkovasta tiestä erkaantuu länsiluoteeseen metsätie. Tämän tien eteläpuolella noin 250 m tienhaarasta on 16 kuoppaa hiekkaisessa etelään viettävässä rinteessä. Kuoppia 55 m:n matkalla, 5 -20 m:n päässä metsätiestä. Sammaloituneet kuopat ovat soikeita ja keskimääräisiltä mitoiltaan 3,5 x 2,5 x 0,5 m. Kuopat ovat välillä yhdessä, välillä kahdessa rivissä. Rinteessä on myös kaksi modernin näköistä jäännöstä, joissa on vielä havaittavissa puurakenteita ja kattohuopaa.
Kuoppien on arveltu liittyvän Suomen sotaan. |
| metsakeskus.1000037044 |
297 |
Kellarmäki |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27026 |
515842.00000000 |
6999866.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037044 |
Luode-kaakko -suuntainen maavalli on Kellarmäen lounaaseen viettävässä rinteessä noin 30 m päässä rannasta. Noin 70mmetrin päässä etelässä kulkee pellon reunaa pitkin Tavinniemeä halkovalle ajotielle johtava hiekkatie.
Yhtenäinen valli on 21 m pitkä ja 2,5 m leveä. Rinteen puolelta sen korkeus on 40-50 cm, rannan puolelta noin metrin. Vallin edessä rannan puolella on kuoppa, syvyys noin 60 cm. Kuoppaa ympäröi suorakaiteen muotoinen maavalli, mitoiltaan 5,5x3,5 m. |
| metsakeskus.1000037045 |
297 |
Ruokovirta |
10001 |
12006 |
13076 |
11006 |
27008 |
516758.00000000 |
6997422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037045 |
Tavinsalmen Ruokovirran kanavan länsirannan puolella sijaitsee talon pihapiirissä karsikkokivi, jossa ainakin vuosiluku 1873 ja jokin muu kaiverrus.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000037046 |
297 |
Hannula |
10001 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
550683.00000000 |
6971389.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037046 |
Karsikkokallio, jossa useita karsikkomerkintöjä.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000037047 |
844 |
Koskela 1 |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27008 |
489801.00000000 |
6987608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037047 |
Suuri kartiomainen maakivi vanhalla peltoalueella, joka kasvaa koivua. Kiven luoteen puoleisella seinällä aika alhaalla ainakin yksi hieman heikosti erottuva karsikkomerkintä, 184(9 tai 2). |
| metsakeskus.1000037048 |
844 |
Koskela 2 |
10007 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
489835.00000000 |
6987595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037048 |
Karsikkomerkintä 1788 1875 K K kivessä, joka on siirretty kenties viereiseltä peltoalueelta muiden suurten raivauskivien joukkoon. Kirjoituspinta näkyy laakeana ja selvänä. |
| metsakeskus.1000037049 |
844 |
Alkkola |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
489493.00000000 |
6987048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037049 |
Peltoalueella sijaitsevassa suuressa maakivessä useita karsikkomerkintöjä kohti pihapiiriä eli koillista osoittavalla seinämällä. Selvimmin erottuu keskivaiheilla vuosiluku 1868. Sen ylä- ja alapuolella heikommin erottuvia merkintöjä. |
| metsakeskus.1000037051 |
74 |
Mallinsalmi 1 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
369561.00000000 |
7035834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037051 |
Laajalla tasaisella pohjamoreenialueella, metsäautotien pohjoispuolella sijaitsee tervapirtin kiuas (kohteen 30 Mallinsalmi 2 tervahaudasta n. 25 m kaakkoon), jonka mitat ovat 2,5 x 2,5 m ja korkeus 0,7 m. Pinnalla on näkyvissä palaneita kiviä, kiukaan ympärillä havaittiin kairauksissa selkeästi nokimaata. Tuorehko kangas, nuorta kasvatusmetsää. |
| metsakeskus.1000037052 |
74 |
Mallinsalmi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
369542.00000000 |
7035851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037052 |
Laajalla tasaisella pohjamoreenialueella, metsäautotien pohjoispuolella on tervahauta (kohteen 29 Mallinsalmi 1 tervapirtin kiukaasta n. 25 m luoteeseen), haudan halkaisija on 19 m ja halssi suuntautuu lounaaseen. Tuorehko kangas, nuorta kasvatusmetsää. |
| metsakeskus.1000037053 |
74 |
Hautakangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
367142.00000000 |
7035870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037053 |
Moreenisaarekkeen laella sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 15 m. Halssi suuntautuu lounaaseen. Haudan päällä kasvaa joitakin nuoria mäntyjä, aluskasvillisuutena heinää. Kuivahko kivikkoinen kangas, heinä viittaa vanhaan kaskimaahan |
| metsakeskus.1000037054 |
74 |
Hautakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
367304.00000000 |
7036107.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037054 |
Moreenisaarekkeen laella sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija 22 m ja halssi suuntautuu etelälounaaseen. Tervahaudan päällä kasvaa haapoja ja koivuja, aluskasvillisuus heinää. Kuivahko kangas, haavat ja heinä viittaavat vanhaan kaskimaahan |
| metsakeskus.1000037055 |
74 |
Hautakangas 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
367290.00000000 |
7036080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037055 |
Moreenisaarekkeen laella, 30 m etelälounaaseen kohteen Hautakangas 2 tervahaudasta o sijaitsee kaksi tervapirtin kiuasta, joiden mitat ovat 2 x 1,9 x 0, 5 m ja 1,8 x 1,7 x 0,5 m. Kiukaiden välinen etäisyys on 7 m. Merkkejä perustuksesta ei havaittu. Kuivahko kangas, harvennettua männikköä. |
| metsakeskus.1000037056 |
74 |
Umpimaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
367846.00000000 |
7035604.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037056 |
Tasaisella pohjamoreeniselänteellä on tervahauta, halkaisija on 16 m, halssi suuntautuu eteläkaakkoon. Haudan päällä kasvaa varttuneita havupuita. Tuoreehko kivinen kangas. |
| metsakeskus.1000037057 |
290 |
Nujuniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
641137.00000000 |
7105320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037057 |
Nujuniemen pohjoispäässä länsirinteen tasanteella on pohjois-eteläsuuntainen kuoppa. Kuopan koko on 1,3 x 1,8 metriä ja syvyys noin 15 senttimetriä. Humuskerroksen alla on noin kolmen sentin huuhtoutumiskerros, jonka jälkeen on 2-4 cm paksuinen hiilikerros. Läheltä on löytynyt 8 nuolenkärkeä nipussa. Kohteet voivat liittyä toisiinsa. Kohteen koordinaatit eivät ole tarkat, koska GPS-laite oli tallentanut pisteen virheelllisesti. |
| metsakeskus.1000037058 |
74 |
Kannisto itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368570.00000000 |
7037467.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037058 |
Tasaisella soraharjanteella on tervahauta, jonka halkaisija 13 m. Halssi on sortunut, mutta se on ollut todennäköisesti etelälounaaseen. Haudan päällä kasvaa varttuneita havupuita. |
| metsakeskus.1000037059 |
74 |
Vinkkelikangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
370132.00000000 |
7037380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037059 |
Kivikkoisella moreenitasanteella, kohteesta Vinkkelikangas 2 tervahauta noin 18 m kaakkoon on tervapirtin kiuas mitat 1,9 x 1,8 x 0, 5 m; humuksen alla on palaneita kiviä ja nokimaata; merkkejä pirtin perustuksesta ei havaittu. Kuivahko kangas, nuorta männikköä. |
| metsakeskus.1000037060 |
581 |
Välimaa |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
292065.00000000 |
6884103.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037060 |
Etelään pistävän moreeniharjanteen kärjessä on neliömäinen uuninjäännös, kooltaan n. 2 x 2 m, korkeudeltaan n. 30 cm. Rakenteessa on luonnonkiviä, lohkokiviä ja tiiliä. Rakenteen eteläpuolella on noin 5 m pituudelta aseteltu muutaman kymmenen cm kokoisia kiviä riviin – aivan ilmeisesti kyseessä on seinälinja. Kohde on erittäin tiheässä kuusikossa, joten sitä oli vaikea dokumentoida ja valokuvata. Kohteesta muutama metri etelään alkaa suo.
Isojakokartalle (1797) kohdalle ei ole merkitty asutusta tai viljelyjä, kuten ei myöskään 1840-luvun pitäjänkartalle tai vuoden 1852 Ottelinin kartalle. Vuoden 1959 peruskartalla (2211 09) kohta on peltojen pohjoislaidalla oleva rakentamaton harjanne. Kyseisellä kartalla, tästä kohteesta 100 m lounaaseen on merkitty Välimaan talo. Kohteet sijaitsevat kuitenkin eri tiluksilla, joten Välimaan talon tuon aikaisista sivurakennuksista ei voi olla kyse. Uudemmillekaan peruskartoille (1984 ja 1990) ei kohtaan ole merkitty rakennuksia.
Kyseessä voi olla torpan jäännös, mutta myös esim. riihen jäännös. |
| metsakeskus.1000037061 |
74 |
Vinkkelikangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
370126.00000000 |
7037397.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037061 |
Kivikkoisella moreenitasanteella, kohteesta Vinkkelikangas 1 tervapirtin jäännös noin 18 m luoteeseen on tervahauta, halkaisija 19 m, halssi suuntautuu lounaaseen. Kuivahko kangas, nuorta sekametsää. |
| metsakeskus.1000037062 |
74 |
Vinkkelikangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
369885.00000000 |
7037565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037062 |
Kivikkoisella moreenitasanteella, kohteesta Vinkkelikangas 2 tervahauta noin 320 m luoteeseen sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on 21 m ja halssi suuntautuu lounaaseen. Kuivahko kangas, varttunutta harvennettua mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000037063 |
74 |
Liisan Antin Hautakangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368711.00000000 |
7040669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037063 |
Kivikkoisen kankaan reunalla Kato-ojan länsipuolella on tervahauta, halkaisija 16 m, halssi suuntautuu itään. Kuivahko kangas, nuorta sekametsää. |
| metsakeskus.1000037064 |
74 |
Liisan Antin Hautakangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
368717.00000000 |
7040642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037064 |
Matalalla soratasanteella Kato-ojan länsipuolella, kohteen Antin Liisan Hautakangas 1 tervahaudasta noin 30 m etelään, on tervapirtin kiuas, mitat 2,1 x 1,8 x 0,5 m. Kohde on humuksen ja aluskasvillisuuden peittämä, humuksen alla on palaneita kiviä ja nokimaata. |
| metsakeskus.1000037068 |
405 |
Piuniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
564630.00000000 |
6762965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037068 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 6,9 km etelään, Hanhijärven pohjoisosan itärannalla, Piuniemen luoteiskärje länsirannalla, kesämökin pohjois-luoteispuolella.
Kesämökin luoteispuolella on tiheä näreikkö ja metsä. Rannassa on nykyrannan yläpuolella rantatörmä joka kohoaa matalaksi rantavalliksi. Sen takana on tasainen laakea alue, joka on maaperältään liki kivetön ja hiekkaa. Pohjoisempana, niemen kärjen suuntaan maasto nousee ja on kivisempää. Rantavallin taakse, tasanteelle tehdyistä muutamasta koekuopasta tuli kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja yksi saviastian pala (koristeeton, vaikuttaa myöhäiskivikautiselta). Paikan rajaus pohjoiseen ja itään on topografian puolesta ja myös koekuoppien perusteella selvä. Samoin länsiraja rantavallilla. Eteläraja on todennäköinen, mutta ei varma. Asuinpaikka ei kuitenkaan ole ulottunut mökin tasaa etelämmäksi sinne tehtyjen koekuoppien ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.1000037069 |
405 |
Piuniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
564735.00000000 |
6763021.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037069 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 6,9 km etelään, Hanhijärven pohjois-osan itärannalla, Piuniemen pohjois-koilliskärjessä.
Piuniemen pohjoisranta on hiekkamaaperäistä mutta varsin kivikkoista sekä länsi-osassa myös yhtenäistä loivaa ja väliin jyrkempää rinnettä. Itäosassa, niemen pohjoiskärjen tasalla on kuitenkin vanhan rantatörmän päällä tasainen alue joka on lähes kivetön, reunoilla kivisyys kasvaa. Paikalle tehtiin viisi koekuopaa, joista yhdessä oli kampakeramiikalta vaikuttava saviastian pala. Paikka on topografian ja maaperän sekä sijainnin puolesta tyypillinen kivikautiselle asuinpaikalle. |
| metsakeskus.1000037070 |
405 |
Törsävänlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
565070.00000000 |
6763199.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037070 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 6,7 km etelään, Hanhijärven pohjoisosan itärannalla, Törsävänlahden koillisrannalla. Kohde on tien itäpuolella pellossa, matalan harjanteen pohjoisosassa.
Järven rannassa kulkevan tien itäpuolella on laakea ja matala rannansuuntainen harjanne. Sen pohjoispäässä on pellossa melko runsaasti kvartsi-iskoksia. Kvartseja on erityisesti 10–15 metrin etäisyydellä tiestä itään. Pohjoisempana, missä tie kaartuu koilliseen, on alavampaa ja kosteampaa maata ja siellä ei ole kvartseja. Etelämpänä harjanne nousee hieman korkeammalle. Siellä on paikallisen isännän kertoman mukaan ollut pieni talo. Sen kohdalla pellossa on kivikkoisempaa ja tummempaa maaperää, joka on ilmeisesti peräisin hajotetusta talon uunista. Harjanteen eteläosassa ei pellossa ole kvartseja. Paikka rajautuu löytöjen ja osin topografian perusteella selkeästi. |
| metsakeskus.1000037071 |
405 |
Vörsti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
564988.00000000 |
6763935.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037071 |
Asuinpaikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 6,0 km etelään, Hanhijärven pohjois-pään Arolahden rannasta noin 300 metriä, tien laidalla oleva pieni peltosaareke Uusi-Vörstin ja Vanha-Vörstin välillä.
Vörstintien länsireunalla on 35 x 33 m laajuinen, tiheäpusikkoinen metsäsaareke. Saarekkeessa on tiheän pusikon peittämiä kivirakenteita. Vuoden 1767 yleiskartalta Hanhijärven talo paikantuisi karkeasti n. 300 m Arolahden rannasta itään. Vuoden 1835 isojakokartalta paikantuu talo E (Hanhijärven kylän talo) tähän saarekkeeseen ja hieman se eteläpuolelle varsin tarkasti. |
| metsakeskus.1000037072 |
405 |
Hujainniemi |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
564683.00000000 |
6763595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037072 |
Toisen maailmansodan aikainen taisteluhauta sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 6,3 km etelään, Hanhijärven pohjoispään itäpuolella, Hujainniemen kärjen alueella.
Niemen kärjessä on luoteis-kaakkosuuntainen taisteluhauta, jolla mittaa noin 50 metriä. Varustus on huonokuntoinen. Kaakossa se päättyy mökkirakennuksen seinustalle. |
| metsakeskus.1000037073 |
10 |
Kangaspuro 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
338732.00000000 |
6961883.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037073 |
Halkaisijaltaan 18 m oleva tervahauta sijaitsee Kangaspuron länsirannalla, aivan itä-länsi suuntaisen polun pohjoispuolella. Tervahaudan syvyys on noin 1,4 m ja halssi suuntautuu kaakkoon, puroa kohti. |
| metsakeskus.1000037074 |
10 |
Kangaspuro 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
338741.00000000 |
6961927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037074 |
Kohteen Kangaspuro 1 pohjoispuolella sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 m. Tervahauta on matala ja maljamaisen ja sen halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen. |
| metsakeskus.1000037075 |
10 |
Jäkälämäen Korkia |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
338811.00000000 |
6963162.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037075 |
Paikalla sijaitsee neliömäinen, kooltaan noin 1,2 x1,2 m ja 70 cm korkea kivilatomus, jonka päällä on ns. viisarikivi. Viisarikiven hakkauksessa on mahdollisesti 1544 1/2. Rajamerkki on paikannettu vuoden 1817 kartalla. |
| metsakeskus.1000037076 |
10 |
Rajamerkki 372 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
339047.00000000 |
6963076.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037076 |
Jäkälämäen Korkia -rajamerkistä noin 250 m kaakkoon sijaitsee rajamerkki, joka on merkitty myös vuoden 1817 karttaan (rajamerkki 372).
Paikalla on noin 1,5 x 1,5 m ja 60 cm korkea kivilatomus. Kivirakenteen alaosassa on metallikyltti, jossa rajan kerrotaan olevan vuodelta 1533 (Pietarsaaren ja Ruoveden suurpitäjien rajat). Nykyään kivirakenteen kohdalla on Alavuden, Kuortaneen ja Alajärven raja. |
| metsakeskus.1000037077 |
10 |
Peltomäenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
340597.00000000 |
6961472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037077 |
Iso Soukkajärvestä etelälounaaseen laskevan Soukkapuron länsirannalta havaittiin inventoinnissa 5 kvartsi-iskosta sekä rapautuneiden, mahdollisesti palaneiden kivien keskittymä. Havainnot tehtiin noin 180-182,5 m korkeudella olevalta hiekkapohjaiselta tasanteelta. |
| metsakeskus.1000037078 |
10 |
Soukkapuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
340467.00000000 |
6961280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037078 |
Kohteesta Peltomäenkangas noin 200 m lounaaseen tehtiin asuinpaikkalöytöjä (kvartsi-iskoksia ja rapautuneita, mahdollisesti palaneita kiviä). Löydöt tehtiin tasanteelta, jonka kohdalla pintamaaperä on hiekkaa. Alueella oli tehty maanmuokkausta, mikä oli rikkonut maaperää. Inventointihavaintojen ja topografian perusteella paikalla on pienialainen esihistoriallinen leiripaikka. |
| metsakeskus.1000037079 |
10 |
Kuljunneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
335694.00000000 |
6958535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037079 |
Laakea ja maljamainen tervahauta sijaitsee loivasti kohti kaakkoa viettävässä rinteessä. Tervahaudan halkaisija on noin 19 m ja sen halssi suuntautuu kaakkoon. Vallin paksuun on noin 5 m. |
| metsakeskus.1000037080 |
10 |
Iloranta |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
340305.00000000 |
6961069.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037080 |
Hakkuukuvion äestysvaoista noin 20 metrin matkalla havaittiin kaksi palaneiden kivien keskittymää ja näiden väliin jäävällä alueella havaittiin palaneen luun siruja. Havainnot viittaavat pienialaiseen asuin- tai leiripaikkaan.
Esineellisen löytöaineiston puuttuessa kohteen ajoitus on epävarma.
KOHTEEN LUOKITTELU EDELLYTTÄÄ LISÄSELVITYKSIÄ |
| metsakeskus.1000037081 |
10 |
Lahdenpellot |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
344795.00000000 |
6955265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037081 |
Halkaisijaltaan noin 18 m oleva tervahauta sijaitsee hiekkamoreenirinteessä Liesjärven pohjoisosalta 150 m itään ja Lahden talosta 230 m kaakkoon. |
| metsakeskus.1000037082 |
290 |
Häkkilä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
629238.00000000 |
7110296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037082 |
Häkkilän talo lienee asutettu jo varsin varhain, mutta ensimmäiset tiedot löytyvät 1800-luvun lopulta, jolloin vanha päärakennus on tehty. Vanhan talon lisäksi pihapiirissä on 1970-luvulla tehty talo ja navetta, jonka vanhimmat osat ovat 1920-luvulta. Ikkunoiden piirteet ovat 1930-luvun kuhmolaisille rakennuksille tyypillisiä. Kohde on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä. Ympäristö on avoin peltomaisema.
Tiedot: T.V. Huotari 1998: Häkkilä, Korpisalmi no. 8. Isäntä 1677: Olavi Häkkinen, 1/8 mantt. isossajaossa tilasta Korpisalmen Pellonpää 31. Nyk. Häkkilä Lammasjärven etelärannassa. Huomaustus M. Kostamonvaara (Kainuun Museo): Pitäjänkartastossa no. 17 Lehto |
| metsakeskus.1000037083 |
10 |
Lehtiniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
343134.00000000 |
6957494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037083 |
Halkaisijaltaan noin 10 m oleva tervahauta sijaitsee Suutalantien itälaidalta muutama metri itään, Isoahon talosta 350 m pohjoiskoilliseen ja Lehtinimen talosta 350 m kaakkoon. Halssi laskee itään. |
| metsakeskus.1000037084 |
290 |
Lentuankoski Jokela |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
625233.00000000 |
7120186.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037084 |
Jokelan talon pohjaratkaisu viittaa 1800-luvun lopulle, ikkunat ja osa vanhasta sisustuksesta 1930-luvulle. Talo on nykyään Lentuankosken leirintä-alueen majoitustila käytössä.
Alkuperäinen sijainti ja talon historia ovat epävarmoja. Talontontti on merkitty vuoden 1850 isonjaon kartalle, lisäksi maininnat kirkonkirjoissa: 157 313, 314 Lentua 69 Jokela, 70 Paavola l. Lyly sekä Maanmittaushallituksen uudisarkistossa. |
| metsakeskus.1000037085 |
10 |
Ranta-aho |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342235.00000000 |
6961109.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037085 |
Paikalla, pienen tien koillislaidalla, on tervahauta, joka on alkuperäiseltä läpimitaltaan noin 15 m. Kohteen länsiosasta (mm. halssi) on maaotossa tuhoutunut noin kolmasosa. |
| metsakeskus.1000037086 |
290 |
Laitila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
620209.00000000 |
7117324.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037086 |
”Sylväjän kylän ainoa vanha pihapiiri on mitä arvokkain rakennuskokonaisuus. Salmeen laskevalla rantapenkalla on asuttu ainakin 1600-luvun lopusta alkaen.
Laitilan vanha pihapiiri ja sen pirttiraato sekä aitat sijaitsevat erillään uudemmasta pihapiiristä. Vanhan puolen pirttirakennus on tehty 1800-luvun loppuvuosina. Harmaata pirttiä vastapäätä sijaitsee navetta, josta on jäljellä enää heinäsuojan puoli.” Aitat ovat kauempana piha-piiristä. Uudemman puolen pihapiirissä on pirttirakennus vuodelta 1924 (Kuhmo – Rajalla).
Tiedot: T.V. Huotari 1998: Laitila Korpisalmi no. 13, Isäntä 1723: Antti ja Heikki Laitinen |
| metsakeskus.1000037087 |
10 |
Tervasneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
340178.00000000 |
6959938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037087 |
Inventointi 2018:
Tervahauta sijaitsee paikallistien länsipuolella, tiestä kymmenisen metriä länteen. Se on halkaisijaltaan noin 9 m. Maaperä on hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.1000037088 |
10 |
Haukkapuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
340123.00000000 |
6947130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037088 |
Inventointi 2018:
Laakea, kaksoiskehällinen tervahauta sijaitsee Haukipuron lounaispuolella. Tervahaudan halkaisija on 25 m ja halssi suuntautuu luoteeseen. |
| metsakeskus.1000037089 |
10 |
Saaripuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
343457.00000000 |
6945394.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037089 |
Inventointi 2018:
Halkaisijaltaan noin 20 m oleva tervahauta sijaitsee Karjalan talon pohjoispuolella. Laakean ja maljamaisen tervahaudan halssiuraa ei havaittu. Muutamasta kohtaa valleja näyttäisi kaivetun koneellisesti. |
| metsakeskus.1000037090 |
10 |
Haukilampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
343960.00000000 |
6944229.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037090 |
Peruskartallekin merkitty hiilimiilu sijaitsee Haukilammen eteläpuolella (huom. peruskartan sijainti on noin 30 m liian pohjoisessa). Hiilimiilun halkaisija on noin 19 m ja sen koepistosta sen sisältä tuli voimakkaan noen ja hiilen sekaista hiekkaa. |
| metsakeskus.1000037091 |
10 |
Rantalanhiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
341590.00000000 |
6937018.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037091 |
V. 2018 inventoinnissa havaittiin kvartsi-iskoksia (10 kpl) uimarannalta, Iso Liesjärven eteläpäästä. Vedenpinta oli inventoinnin aikaan poikkeuksellisen matalalla (n. 3 m vetäytyneestä rantaviivasta). Kaikki iskokset löytyivät nyt paljastuneesta järven pohjasta, jossa veden huuhtomaa rantakivikkoa ja hiekkaa. Inventointihavaintojen perusteella kyseessä on kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000037092 |
10 |
Lieskangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
340409.00000000 |
6939747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037092 |
Inventointi 2018:
Iso Liesjärvestä kohti pohjoisluodetta laskevan Vuoripuron länsirannalla sijaitsee kivikautiseksi asumuspainanteeksi tulkittu maarakenne. Maaperä alueella on vähäkivinen hiekka. Painanteen muoto on epäsäännöllisen pyöreä ja sen halkaisija on noin kahdeksan metriä. Painanteen laidoilla on hieman epäselvästi erottuvat maavallit, jotka erottuvat selkeimmin sen etelälaidalla. Syvyyttä painanteella on alle puoli metriä. Painanteen sisäpuolelle tehdystä koekuopasta löytyi kvartsiydin (KM 41620). Kaikissa painanteen kohdalle ja sen ympärille tehdyissä kuudessa koekuopissa maalajit olivat samankaltaisia: kunttakerroksen alla 5-10 cm paksuinen vaalea huuhtoumakerros, jonka alla hiekan väri oli vaalean keltaista.
Asumuspainanteesta itäkaakkoon noin 20-30 metriä on kaksi kuoppajäännöstä, jotka ovat 2,5-4,5 m leveitä, 40-50 cm syviä. Kuopista pienemmässä havaittiin kunttakerroksen alta noin 20 cm paksuinen vahvan noen ja pienten hiilten palojen sekainen hiekkakerros. Kyseessä voi olla pieni hiilihauta. Kuoppien ajoitus epävarma. |
| metsakeskus.1000037093 |
10 |
Lieskangas 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
340413.00000000 |
6939868.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037093 |
Inventointi 2018:
Alueella havaittiin kolme ns. kuoppajäännöstä, joista kahta (kuopat 2 ja 3) voidaan pitää hiilihautana. Kuopan 1 (halkaisija 5 m, syvyys 0,5 m) pohjalle kaivetussa koekuopassa havaittiin podsolimaannos, jonka huuhtoutumiskerroksessa hieman hiiltä. Kuopan funktio tuntematon. Kuoppaan 2 (halkaisija 5,5 m, syvyys 0,6 m) kaivetussa koekuopasta paljastui noin 30 cm paksu hyvin nokinen hiekkakerros, jonka alaosassa oli paljon hiilenpaloja. Myös kuoppaan 3 (halkaisija 2,5 m) kaivetussa koekuopassa havaittiin noin 20 cm paksu hiilen- ja noensekainen hiekkakerros.
Tarkastus 2022: Kohde ennallaan. Kahden itäisemmän kuopan kohdalta S-N -suunnassa kulkee hirvieläinten käyttämä polku. Mahdollisuuksien rajoissa on, että kuopat olisivat alun perin pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000037094 |
10 |
Lieskangas 3 |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
340291.00000000 |
6939489.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037094 |
Inventointi 2018:
Alueella sijaitsee kolme ajoittamatonta, kangasturpeen peittämää kuoppajäännöstä. Alueelle tehdyistä koekuopista ei saatu selviä havaintoja esihistoriallisesta toiminnasta. Kuoppien halkaisijat vaihtelevat välillä 6-8 m ja syvyys välillä 60-80 cm. Yhdessä kuopista havaittiin kaksoismaannos, toisessa rikkonainen reunavalli.
Kuoppien ikä ja funktio eivät ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000037095 |
10 |
Vuoripuro |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
340425.00000000 |
6940120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037095 |
Inventointi 2018: Alueella sijaitsee neljä kuoppaa, joiden funktiota ei tunneta.
Kohde 1: N 6940120 E 340425. Halkaisijaltaan noin 4 m ja syvyydeltään noin 80 cm syvä kuoppa, jonka ympärillä on noin 1,5 m:n levyinen, noin 25 cm:n korkuinen kehävalli. Kuopan reunavallille tehdyssä koekuopassa havaittiin selvä usean cm paksuinen podsolimaannos. Kuopan pohjalle tehdyssä koekuopassa oli noin 10 cm:n paksuinen hiilen ja noen sekainen kerros noin 20 cm syvyydessä.
Kohde 2: N 6940089 E 340405. Halkaisijaltaan noin 4 m, syvyydeltään noin 30 cm kuoppa, ympärillä noin 1,5 m:n levyinen, noin 25 cm:n korkuinen kehävalli. Havainnot samat kuin edellisessä kohteessa.
Kohde 3: N 6940115 E 340426. Halkaisijaltaan noin 5 m, syvyydeltään noin 40 cm kuoppa, ympärillä noin 1,5 m:n levyinen, noin 25 cm:n korkuinen kehävalli. Havainnot samat kuin edellisissä kuopissa.
Kohde 4: N 6940159 E 340340. Halkaisijaltaan noin 2,5 m, syvyydeltään noin 30 cm kuoppa, ympärillä noin 1,5 m:n levyinen, noin 25 cm:n korkuinen kehävalli.
Kuopat saattavat olla hiilihautoja, mutta podsolimaannosten perusteella ne lienevät vähintään satojen vuosien ikäisiä. Kyseessä saattavat olla myös kivettömät keittokuopat. Alue on hiekkakankaan koillisosaa. Maasto viettää koilliseen, itään ja kaakkoon. Puusto alueella on pääasiassa mäntyä. |
| metsakeskus.1000037096 |
10 |
Peuralankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
343637.00000000 |
6945677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037096 |
Inventointi 2018: Paikalla on tervahauta, halkaisijaltaan noin 18 m. Halssi osoittaa koilliseen. Maaperä kohdalla on moreenia. Maasto viettää loivasti itään. |
| metsakeskus.1000037097 |
10 |
Lauttaneva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
337086.00000000 |
6939175.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037097 |
Laakean ja maljamaiseman tervahaudan halkaisija on noin 22 m. Haudassa on matala kaksoisvalli. Noin 8 m pitkä halssi suuntautuu itään. Tervahaudasta noin 40 m pohjoiseen sijaitsee todennäköisesti tervapirtin kiuas (2x2,3 m ja korkeus 50 cm). |
| metsakeskus.1000037098 |
10 |
Ravirata |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
332057.00000000 |
6944258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037098 |
Halkaisijaltaan noin 18 m oleva tervahauta sijaitsee raviradan länsipuolella. Tervahaudan etelänpuoleinen valli on hajonnut hieman kuntopolun kohdalla. Halssi suuntautuu pohjoiskoilliseen. |
| metsakeskus.1000037099 |
10 |
Haanpäänkorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
335255.00000000 |
6943448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037099 |
Haanpäänkorven koillisosassa sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 18 m. Laakeassa tervahaudassa on kaksoisvalli ja halssi suuntautuu koilliseen. |
| metsakeskus.1000037100 |
10 |
Heikinrinne |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
333100.00000000 |
6947023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037100 |
Halkaisijaltaan noin 13 m oleva tervahauta sijaitsee Saurakalliontien ja Heikinrinne-nimisen tien risteyksestä noin 50 m luoteeseen. Tervahaudassa on kaksoisvalli. Haudan halssi suuntautuu itään. Tervahaudan eteläisin osa on vain muutaman metrin päässä tieojan pohjoislaidalta. Tervahauta on kuitenkin hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000037101 |
10 |
Tuovila |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
334399.00000000 |
6954968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037101 |
Paikalla sijaitsee hyvin säilynyt tervahauta, jonka halkaisija on noin 18 m. |
| metsakeskus.1000037102 |
10 |
Passi 1 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
337567.00000000 |
6946525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037102 |
Vaurioitunut tervahauta sijaitsee Passin läntisemmästä talosta noin 500 m länsiluoteeseen. Tervahaudan halkaisija on noin 10 m ja halssi suuntautuu koilliseen. Maasto on koilliseen viettävää kallioista ja kivikkoista hiekkamoreenimaata. |
| metsakeskus.1000037103 |
10 |
Passi 2 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
337642.00000000 |
6946465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037103 |
Inventointi 2018:
Paikka sijaitsee Harjuntiestä noin 170 m luoteeseen, Passin talosta noin 390 m länsiluoteeseen ja Viertolan talosta noin 270 m pohjoiseen. Noin 75 x 30 m:n laajuisella alueella havaittiin 5 kpl raivausröykkiöitä, kooltaan 2,5 x 2,5 – 5 x 4 m, korkeudeltaan 40–60 cm. Lisäksi alueen länsi-luoteis-osassa on noin 17 metrin pituinen suunnilleen pohjois-etelä-suuntainen raivauskivivalli, leveydeltään 2,5 – 5 m ja korkeudeltaan puolisen metriä. Tätä – varsinkin sen pohjoisosaa – on jäljistä päätellen kaiveltu viimeisten vuosikymmenten aikana. Kyseiset kivikasat ovat ilmeisesti kaskeamiseen ja/tai varhaiseen pellonraivaukseen liittyviä. Alue on koilliseen, itään ja kaakkoon viettävää kivikkoista hiekkamoreenirinnettä. |
| metsakeskus.1000037104 |
10 |
Vierunketo |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27008 |
342705.00000000 |
6960453.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037104 |
Vuoden 1817 kartalta paikannettu talonpaikka (kartalla nimellä Wierunketo) sijaitsee Vierulammen eteläpuolella, Autionmäen pohjoisosassa. Paikalle on merkitty talo myös 1840-luvun pitäjänkartassa. Vuoden 1962 peruskartassa paikalle ei ole merkitty asutusta – vanhaan peruskarttaan kohta on merkitty jo nimellä Autionmäki.
Nykyisin paikka on kuusivaltaista mäen pohjoisosaa. Maantasalla kasvaa paksu sammalkerros. Paikalla todettiin kymmeniä eri kokoisia kivikasoja ja lyhyitä kiviaidan tai –vallin pätkiä. Suurimmat kivikasat olivat noin 3 x 5 metrin kokoisia ja yli metrin korkeita. Pisin kiviaita sijaitsee alueen lounaisosassa ja oli pituudeltaan noin 60 metriä. Lisäksi alueen luoteiskulmalta todettiin kaksi naurishautaa, joiden koko oli noin 2 x 4 metriä.
Kivirakennelmat liittynevät kivisen mäen raivaukseen.
Tarkastus 2023:
Katselmus/hakkuumerkintä. Kohde ennallaan. V. 2018 muinaisjäännösrajauksen sisällä havaittiin yksi mahdollinen multapenkki ja mahdollinen karjasuojan jäännös. Talonpaikka on merkitty jo vuoden 1798 karttaan (Hermelinin - Hällströmin kartasto) anonyyminä talona. |
| metsakeskus.1000037104 |
10 |
Vierunketo |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27007 |
342705.00000000 |
6960453.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037104 |
Vuoden 1817 kartalta paikannettu talonpaikka (kartalla nimellä Wierunketo) sijaitsee Vierulammen eteläpuolella, Autionmäen pohjoisosassa. Paikalle on merkitty talo myös 1840-luvun pitäjänkartassa. Vuoden 1962 peruskartassa paikalle ei ole merkitty asutusta – vanhaan peruskarttaan kohta on merkitty jo nimellä Autionmäki.
Nykyisin paikka on kuusivaltaista mäen pohjoisosaa. Maantasalla kasvaa paksu sammalkerros. Paikalla todettiin kymmeniä eri kokoisia kivikasoja ja lyhyitä kiviaidan tai –vallin pätkiä. Suurimmat kivikasat olivat noin 3 x 5 metrin kokoisia ja yli metrin korkeita. Pisin kiviaita sijaitsee alueen lounaisosassa ja oli pituudeltaan noin 60 metriä. Lisäksi alueen luoteiskulmalta todettiin kaksi naurishautaa, joiden koko oli noin 2 x 4 metriä.
Kivirakennelmat liittynevät kivisen mäen raivaukseen.
Tarkastus 2023:
Katselmus/hakkuumerkintä. Kohde ennallaan. V. 2018 muinaisjäännösrajauksen sisällä havaittiin yksi mahdollinen multapenkki ja mahdollinen karjasuojan jäännös. Talonpaikka on merkitty jo vuoden 1798 karttaan (Hermelinin - Hällströmin kartasto) anonyyminä talona. |
| metsakeskus.1000037106 |
10 |
Kaunismaa |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
341752.00000000 |
6938450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037106 |
Vuoden 1817 kartalta (B9) paikannettu Kaunismaan talo on sijainnut Iso Liesjärven itärannalla. Paikalle on merkitty talo myös 1840-luvun pitäjänkartalla, mutta vuoden 1961 peruskartalla paikka on autio.
Vanha talonpaikka on nykyistä lehtipuuvaltaista metsää mökkitien ja pellon välissä. Paikalta havaittiin kaksi rakennuksen perustusta. Niistä eteläisempi on noin 5 x 9,5 m kokoinen (E-W suuntainen). Perustuksen N seinän puolivälissä on romahtaneen uunin raunio. Rakennuksessa on ollut jäljellä olevien seinälinjojen perusteella kaksi huonetta. Toinen rakennuksen perustus sijaitsee alueen pohjoisosassa ja on kooltaan 4,5 x 4,5 metriä. Sen SE kulmassa on romahtaneen uunin raunio.
Vanhan talotontin alueella on useita kiviröykkiöitä, jotka ovat ilmeisesti raivausröykkiötä. Lisäksi alueella on muutamia eripituisia kiviaitoja, joista näyttävin on alueen pohjoislaidalla. Tämän E-W suuntaisen kiviaidan pituus on noin 14 m, leveys hieman yli metri ja korkeus hieman alle metri. Paikan muinaisjäännösrajaus perustuu havaittujen kivikasojen ja -aitojen sekä rakennusten perustusten alueeseen. |
| metsakeskus.1000037107 |
10 |
Kortesmäki |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
344567.00000000 |
6940559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037107 |
Alavuden ja Ähtärin kuntien rajalla, Kortesmäen vanhan talotontin kaakkoiskulmalla, on noin 60 cm korkea pystykivi. Kiven juurella on muutamia kiviä, jotka saattavat olla rajamerkin rakennekiviä. Vieressä vuoden 1817 kartalta paikannettu Kortesmäen talotontti. Paikalla on talo myös 1840-luvun pitäjänkartassa. Vuoden 1961 peruskartalla paikka on autio. Paikalta ei havaittu mitään vanhaan talotonttiin viittaavia jälkiä. |
| metsakeskus.1000037107 |
10 |
Kortesmäki |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
344567.00000000 |
6940559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037107 |
Alavuden ja Ähtärin kuntien rajalla, Kortesmäen vanhan talotontin kaakkoiskulmalla, on noin 60 cm korkea pystykivi. Kiven juurella on muutamia kiviä, jotka saattavat olla rajamerkin rakennekiviä. Vieressä vuoden 1817 kartalta paikannettu Kortesmäen talotontti. Paikalla on talo myös 1840-luvun pitäjänkartassa. Vuoden 1961 peruskartalla paikka on autio. Paikalta ei havaittu mitään vanhaan talotonttiin viittaavia jälkiä. |
| metsakeskus.1000037108 |
10 |
Koivunevan lähde |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
345568.00000000 |
6942288.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037108 |
Vuoden 1817 kartalta paikannettu rajamerkki sijaitsee nykyisellä kunnan rajalla (Alavus - Ähtäri), noin 260 metriä Ähtärintien (vt 18) eteläpuolella. Rajamerkki on nimetty vanhalla kartalla nimellä Koivu Näfvan Lähdet. Rajamerkki sijaitsee havupuuvaltaisessa metsässä ja sen vierellä on koneellisesti kaivettu metsäoja. Itse rajamerkki on noin 1,5 x 2 metrin kokoinen, matala kivikasa. Neliömäisen kivikon keskellä on kaatunut suurempi kivi, joka voisi olla rajamerkin viisarikivi – siinä ei havaittu hakkauksia. |
| metsakeskus.1000037109 |
167 |
Koljonen |
10007 |
12006 |
13081 |
11006 |
27008 |
662445.00000000 |
6941605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037109 |
Kalliossa, talon sisäänkäynnin vasemmalla puolella, aivan talon vierellä kaivaerrus: 1819 KARTANON TUONUT JOHAN KOLJONEN SYNTYN 18 25/9 19 T 18 7/11 87. Kalliossa myös kaksi muuta kaiverrusta, noin 30 cm korkea X sekä mahdollisesti kirjainsarja CCC. Kirjainten korkeus noin 15 cm, niiden edessä epäselvä kaiverrus. |
| metsakeskus.1000037110 |
10 |
Walkia |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
337056.00000000 |
6933093.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037110 |
Alavuden ja Ähtärin rajalla sijaitsee vuoden 1817 (B9) kartalta paikannettu nimetty rajamerkki. Rajamerkki on nimetty vanhalla kartalla nimellä ”Walkia Nua Rå […]”. Paikalla on noin 60 cm korkea viisarikivi. Kiven laella on V-kirjaimen muotoinen pieni hakkaus – hakkauksen sakarat osoittavat rajalinjojen suuntaa. |
| metsakeskus.1000037111 |
10 |
Ahola |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
340081.00000000 |
6940380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037111 |
Alueella sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 20 m. Tervahaudassa on kaksoisvallit, joiden leveys on noin kuusi metriä. Haudan syvyys on noin 1,4 m. Halssi suuntautuu koilliseen. |
| metsakeskus.1000037112 |
10 |
Vuoripuro 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
340514.00000000 |
6939950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037112 |
Alueella sijaitsee tervahauta, jonka halkaisija on noin 14 m. Tervahaudassa on kaksoisvalli ja halssi suuntautuu länteen. |
| metsakeskus.1000037113 |
10 |
Lieskangas 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
340322.00000000 |
6940146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037113 |
Paikalla on tervahauta, läpimitaltaan noin 14 m. Selvästi Lieskankaantieltä näkyvä alarinteessä oleva halssi osoittaa koilliseen. Tervahauta sijaitsee jyrkästi koilliseen laskevan rinteen yläosan tasanteen koillisreunalla, muutama metri hiekkakuopan koillisreunasta koilliseen. Halssi on koillisrinteessä nelisen metriä tervahaudan kehävallia alemmalla tasolla. Maasto on hiekkamuodostuman koillisosassa, maaperä on jonkin verran kiviä sisältävää hiekkaa. Puusto on mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000037114 |
10 |
Tuuri Soldat Torp |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
333116.00000000 |
6944795.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037114 |
Vuoden 1761 kartalta paikannettu sotilastorpan paikka (kartalla Soldat Torp) sijoittuu nykyiseen peltoon Töysänjoen länsirannalla. Torpan alue on peltoa sekä 1840-luvun pitäjänkartassa että vuoden 1961 peruskartassa. |
| metsakeskus.1000037115 |
167 |
Kiihtelysvaara Vanha Tohmajärventie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27006 |
667590.00000000 |
6933316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037115 |
Kiihtelysvaaran kylän läpi kulkee Tohmajärvi–Kiihtelysvaara–Eno-tie, jota voi luonnehtia maakunnalliseksi. Se esiintyy 1700-luvun puolivälin kartassa (esim. Boström 1745–46), mutta voi olla huomattavasti vanhempikin. Historioitsija Jaana Juvonen mainitsee tien ol-leen olemassa ainakin jo 1600-luvun loppupuolella (Juvonen 1990: 371–372).
Inventoinnissa todettiin, että vanhasta tielinjauksesta on säilynyt noin 60 metrin pituinen osuus noin 120 metriä Kiihtelysvaaran kirkon-paikasta kaakkoon. Kohta on jäänyt maantie- ja moottoriajoneuvokäytöstä, mutta toimii nykyisin kevyen liikenteen väylänä. Tie on asfalttipintainen ja 4–5 m leveä.
Väylä on ulkoasultaan hyvin vaatimaton ja esimerkiksi varsin tarkasti samalla korkeustasolla ympäröivän alueen kanssa. Sen voi olettaa olevan varsin hyvin säilyneen ja edustavan 1900-luvun alkupuolta vanhempaa tienrakennusperinnettä. |
| metsakeskus.1000037116 |
290 |
Nahkaniva |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
602600.00000000 |
7138653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037116 |
Vuosanganjoen yläosassa Nahkanivan ja ennen Pitkäkoskea olevan suvannon välissä.
Kuvaus: Paikalla on kolme padon betoniarkkua. Kyseessä on ollut neulapato. Padon avulla vesi ja tukit on ohjattu pohjoispuoliseen uittokanavaan. Jokaisessa arkussa on kiinnitysrengas. Vuoden 1974 peruskartalle pohjoisrannalle ja nykyisen Metsähallituksen vuokrakämpän alueelle on merkitty neljä rakennusta, Pikkujärven rannalla oleva vesialueelle. |
| metsakeskus.1000037118 |
290 |
Nahkaniva 3 |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
602575.00000000 |
7138682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037118 |
Vuosanganjoen yläosassa Nahkanivan ja ennen Pitkäkoskea olevan suvannon välissä.
Kuvaus: Joessa kookkaassa kivessä, hajonneen ohjauspadon luoteispäässä on n. 20 cm halkaisijaltaan oleva kiinnitysrengas. |
| metsakeskus.1000037119 |
290 |
Vuosanganjoen Pitkäkoski |
10007 |
12005 |
13217 |
11006 |
27008 |
602456.00000000 |
7138719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037119 |
Vuosanganjoen Pitkäkoskessa. Kuvaus: Koko kosken mittainen n. 250 m pitkä möljä, joka erottui inventoinnin aikana hyvin veden pinnan yläpuolella, paikoin kuitenkin katkelmallisesti. |
| metsakeskus.1000037123 |
290 |
Louhikoski 4 |
10007 |
12005 |
13217 |
11006 |
27008 |
601767.00000000 |
7137790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037123 |
Vuosanganjoen Louhikoskessa. Kuvaus: Koskessa oli inventoinnin aikana näkyvissä kahdessa kohtaa n. 40 ja 20 metrin matkalla möljän jäänteitä, muualla möljä vaikutti pahoin hajonneelta. Säilyneiden möljien osien joitakin kiviä on viime aikoina liikuteltu ja niihin on lisätty kiviä. Veden pinta oli inventoinnin aikana matalalla, ja rakenteet erottuivat hyvin. |
| metsakeskus.1000037124 |
167 |
Kiihtelysvaara Pappila |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27007 |
667622.00000000 |
6933073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037124 |
Kyseessä on isonjaon kantatilatila nro 5, jonka nimi on Pappila. Saloheimon (1971a: 71)
mukaan Kiihtelysvaaran pappila muodostettiin 1700-luvulla Iivari Parviaisen aiemmin isännöimästä autiotilasta. Senkin juuret näyttävät menevän 1600-luvulle. Isonjaon Pappilan tontti on muita suurempi ja sen nykyinen rakennuskanta on vanhaa.
Vuonna 2022 suoritetun koekaivauksen aikana alueelle avattiin seitsemän koekuoppaa ja viisi pientä koeojaa. Valtaosa koekuopista ja -ojista oli löydöttömiä. 1800-1900-lukujen asuinpaikkaesineistöä saatiin talteen kolmesta kuopasta sekä yhdestä koeojasta. Vanhin ajoitettava kaivauslöytö on yhden dengan kuparikolikko vuodelta 1797. Pappilan nurmi- ja puutarha-alueella ei tutkimusten perusteella näytä olevan säilyneenä historiallisen ajan kiinteää muinaisjäännöstä. Asuinpaikka-alue, mikäli sellaista kiinteistöllä on, sijainnee loivassa rinteessä puutarhan lounaispuolella. |
| metsakeskus.1000037124 |
167 |
Kiihtelysvaara Pappila |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27006 |
667622.00000000 |
6933073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037124 |
Kyseessä on isonjaon kantatilatila nro 5, jonka nimi on Pappila. Saloheimon (1971a: 71)
mukaan Kiihtelysvaaran pappila muodostettiin 1700-luvulla Iivari Parviaisen aiemmin isännöimästä autiotilasta. Senkin juuret näyttävät menevän 1600-luvulle. Isonjaon Pappilan tontti on muita suurempi ja sen nykyinen rakennuskanta on vanhaa.
Vuonna 2022 suoritetun koekaivauksen aikana alueelle avattiin seitsemän koekuoppaa ja viisi pientä koeojaa. Valtaosa koekuopista ja -ojista oli löydöttömiä. 1800-1900-lukujen asuinpaikkaesineistöä saatiin talteen kolmesta kuopasta sekä yhdestä koeojasta. Vanhin ajoitettava kaivauslöytö on yhden dengan kuparikolikko vuodelta 1797. Pappilan nurmi- ja puutarha-alueella ei tutkimusten perusteella näytä olevan säilyneenä historiallisen ajan kiinteää muinaisjäännöstä. Asuinpaikka-alue, mikäli sellaista kiinteistöllä on, sijainnee loivassa rinteessä puutarhan lounaispuolella. |
| metsakeskus.1000037126 |
10 |
Vuoripuro 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
340206.00000000 |
6940276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037126 |
Lieskankaan itäosasta tavattiin kolme kuoppaa/painannetta noin 60 metrin matkalta. Painanteista eteläisin (N 6940231 E 340220) oli muodoltaan laakea ja halkaisijaltaan noin 5,5 metriä. Sen pohjalle tehdyn koekuopan maalajit: 0-4 cm kuntta, 4-19 cm noen sekainen vaalea hiekka, huuhtoutumiskerros, 19-39 cm noen sekainen rusehtava hiekka. Viimeisen kerroksen alla hiekan väri muuttuu kellertäväksi.
Painanteiden funktio ei selvinnyt inventoinnin yhteydessä.
Ollakseen vanhoja hiekanottokokeiluja, niistä havaitut huuhtoutumiskerrokset ovat liian paksuja. Kuopat voivat periaatteessa olla historiallisen ajan hiilihautoja, mutta niistä löytyneen vähäisen noen/hiilen määrä ei viittaa siihen. Painanteiden kohdille ja ympäristöön tehtiin useita koekuoppia, joista ei tehty esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä.
Kyse voi olla myös kodanpohjista.
Lidar 5p korkeusmallissa näkyy kaksi kuoppaa lisää eteläisimmästä maastossa tarkastetusta kuopasta n. 35 m itään ja n. 75 m kaakkoon. |
| metsakeskus.1000037128 |
10 |
Mantere |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
335775.00000000 |
6960158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037128 |
Paikalla on rajamerkki, jonka muodostaa noin 2 x 2 m kokoinen suorakaiteen muotoinen ja noin 60 cm korkea kivistä ladottu rajakiven alusta, jonka päällä sijainnut rajakivi on kaatunut. |
| metsakeskus.1000037129 |
405 |
Karkkola |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
568284.00000000 |
6764985.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037129 |
Asuinpaikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 6,4 km kaakkoon. Karkkolan kolmen talon kylätontti paikantuu Karkkolantien varteen, sen koillisreunamille. Karkkolantie 196 talo on jokseenkin samalla paikalla kuin 1832 kartan kaakkoisin talo. Sen luoteispuolella, missä on sijainnut kaksi taloa, on nyt peltoa tai niittyä. Karkkolan yksittäistalo on v. 1734 kartalta paikannettuna ehkä sijainnut mäen laella n. 100 m Karkkolantiestä koilliseen – hieman koillisempana kuin mitä v. 1832 kartan keskimmäisin talo. Siellä pelto on erittäin voimallisesti raivattua ja käsiteltyä. Kyseisellä alueella ei maastossa havaittu merkkejä vanhasta talonpaikasta. Talonpaikat Karkkolantien varressa ovat suhteellisen nuoria, v. 1736 jälkeen mäen etelä-lounaisrinteeseen tehtyjä.
Vuoden 2017 inventoinnin aikana pelto oli nurmella eikä havaintoja talojen jälkien säilyneisyydestä ja ”muinaisjäännöksellisyydestä” saatu. |
| metsakeskus.1000037130 |
10 |
Akkala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
341148.00000000 |
6957170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037130 |
Vuoden 2018 inventointi:
Ackalan vanha talotontti paikannettiin vuoden 1763 kartalta (A7). Paikalle on merkitty talo myös 1840-luvun pitäjänkartalla. Vuoden 1962 peruskartalla paikka on autio. Inventoinnin aikana paikalla kasvoi hyvin tiheää ja parimetriä korkeaa vadelmaa, horsmaa ja jättipalsamia. Aluetta pyrittiin kulkemaa ristiin rastiin, mutta havaintojen tekeminen tiheän kasvillisuuden seassa oli likimain mahdotonta. Maaperä paikalla on savipitoista peltomultaa. On mahdollista, että paikalla on säilynyt jäänteitä vanhasta talonpaikasta. |
| metsakeskus.1000037131 |
10 |
Kirvesluoma/Liesmäki |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
338371.00000000 |
6958213.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037131 |
Vanha talotontti paikannettiin vuoden 1817 kartalta . Paikalla on talo myös 1840-luvun pitäjänkartalla sekä vuoden 1962 peruskartalla. Nykyisin paikka kasvaa arviolta parikymmenvuotiasta kuusikkoa sekä hyvin tiheää horsmikkoa ja vatukkoa. Konkreettisia merkkejä vanhasta talonpaikasta ei saatu. On mahdollista, että jossain kasvillisuuden seassa on jäljellä merkkejä vanhasta talonpaikasta. |
| metsakeskus.1000037132 |
10 |
Mäkelä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
337971.00000000 |
6958183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037132 |
Mäkelän vanha talonpaikka paikannettiin vuoden 1817 kartasta. Paikalle on merkitty teksti Mäkelä myös 1840-luvun pitäjänkartalla, mutta varsinainen karttamerkintä talonpaikasta puuttuu. Vuoden 1962 peruskartalla Mäkelän talo siirtynyt nykyiselle paikalleen ja vuoden 1817 kartan mukainen talon kohta on autio. Autioitunut talon kohta sijaitsee kallioisella Mäkelänmäellä. Mäellä kasvaa avarapohjaista havumetsää, missä näkyvyys on hyvä. Ainoa havainto, mi-kä voisi viitata vanhaan talonpaikkaan, oli noin 20 x 30 metrin kokoinen tasattu alue. Tasattu alue vaikuttaa vanhalta pellolta. |
| metsakeskus.1000037133 |
10 |
Tohni |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
336367.00000000 |
6956954.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037133 |
Vuoden 1817 kartalta paikannettu vanha Tohnin talon paikka sijoittuu nykyisen tien pohjoispuolelle, osin peltoon ja osin pellon ja tien väliselle viljelemättömälle alueelle, nyk. Uuden-Tohnin talon itäpuolelle. Paikalle on merkitty talo myös 1840-luvun pitäjänkartassa. Vuoden 1962 peruskartoilla paikka on autio. Viljelemättömällä kaistalla tien ja pellon välissä kasvaa lehtipuita. Niiden juurelle tehdyitä muutamasta koekuopasta löytyi hiilen paloja ja tiilen tai palaneen saven paloja. Paikalta ei siis tehty suoria havaintoja vanhasta talon paikasta. On mahdollista, että jäänteitä vanhasta talonpaikasta voisi olla säilyneenä pellon kyntökerroksen alla tai mainitun viljelemättömän kaistaleen kohdalla. |
| metsakeskus.1000037134 |
10 |
Tuuri |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
333147.00000000 |
6944921.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037134 |
Vuoden 1761 kartalta paikannettu vanha Tuurin talo (kartalla nimellä Turi) sijoittuu nykyiseen peltoon, Töysänjoen ylittävän tien luoteispuolelle. Paikalle on merkitty talo myös 1840-luvun pitäjänkartassa. Vuoden 1961 peruskartassa talo paikalta on hävinnyt ja sillä kohtaa on peltoa.
Samalla pellolla sijaitsee myös kivikautinen löytöpaikka (Koski-Tuuri), joka todettiin vuoden 1992 inventoinnissa. Tuossa yhteydessä inventoija havaitsi pellolta myös historiallisen ajan esineitä, jotka voivat hyvinkin liittyä paikalla sijainneeseen taloon. Paikalta ei inventoinnin yhteydessä saatu suoria havaintoja vanhasta talonpaikasta. |
| metsakeskus.1000037136 |
581 |
Meroniemi |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
303176.00000000 |
6872981.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037136 |
Pitkänomainen, kulmista pyöristyneen suorakaiteen muotoinen kaivanto, jonka mitat ovat n. 3,5 x 0,7-1,0 m ja syvyys n. 0,3 m. Sitä reunustaa 0,5-1,0 m leveä ja n. 0,2 m korkea maavalli. Rakenne on kokonaan paksun sammalkerroksen peitossa, ja sen päällä kasvaa kaksi kuusta. Kuopan kairauksissa heti pintaturpeen alta tuli keltaista pohjahiekkaa. Kuopanne on sijoitettu pituussuunnassa alarinteen suuntaisesti siten, että kapein kohta on alarinteen suuntaan. Kyseessä on ilmeisesti naurishauta. Kohde sijaitsee kuusimetsässä, Meroniemen kärjessä olevan mäen yläosassa, hyvin loivalla länsirinteellä. Maaperä on hiekkamoreenia.
Vanhojen karttojen perusteella vielä 1950-luvulla kohteen NW-puolella oli niitty (peruskartta 1959) ja vielä aiemmin, 1900-luvun alussa pieni pelto (Senaatin kartasto). Kyseessä saattaa siis olla ko. pellon käyttöön liittyvä säilytyskuoppa. |
| metsakeskus.1000037137 |
10 |
Laurila |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
334283.00000000 |
6950406.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037137 |
Vuoden 1817 kartalta paikannettu Laurilan talo sijoittuu nykyiselle metsittyvälle pellolle. Paikalle on merkitty talo 1840-luvun pitäjänkartassa. Vuoden 1961 peruskartalla paikka on peltoa. Nykyisin paikka on siis metsittyvää vanhaa peltoa. Paikalle tehtiin muutama koekuoppa, joista ei havaittu jälkiä vanhasta asutuksesta. On mahdollista, että jossain vanhan pellon muokkauskerroksen alla voi olla jäänteitä vanhasta talosta tai sen pihapiiristä. |
| metsakeskus.1000037138 |
10 |
Sutala |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
341641.00000000 |
6958037.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037138 |
Vuoden 1817 kartalta paikannettu Sutalan talo sijaitsee nykyisen pellon kohdalla. Samalla paikalla on talo myös 1840-luvun pitäjänkartalla. Vuoden 1962 peruskartalla paikka on peltoa. Inventoinnin aikana pelto oli kyntämättä, eikä havaintoja vanhasta talonpaikasta tehty. Pellon muokkauskerroksen alla voi kuitenkin olla jäänteitä vanhasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000037139 |
10 |
Mutka |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
343060.00000000 |
6953719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037139 |
Inventointi 2018:
Vuoden 1817 kartalta paikannettu talon paikka sijaitsee nykyisen pellon kohdalla. Kohta on peltoa myös 1840-luvun pitäjänkartassa sekä vuoden 1962 peruskartassa. Inventoinnin aikaan vanhan talon kohdalla oleva pelto oli kyntämättä. On mahdollista, että pellon muokkauskerroksen alla on jäänteitä vanhasta asutuksesta.
Ks. lisätiedot välilehti. |
| metsakeskus.1000037141 |
10 |
Mähönen |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
339997.00000000 |
6946584.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037141 |
Vuoden 1762 kartalta paikannettu Mähösen talo sijoittuu nykyisen Mähösen talon kaakkoispuolelle, ja Ähtärintien (vt 18) pohjoispuoliseen peltoon. Pitäjänkartalla (1840-luku) talo on samalla paikalla. Vuoden 1961 peruskartalla paikka on peltoa.
Pelto oli kyntämättä inventoinnin aikana, eikä havaintoja vanhasta talon paikasta saatu. |
| metsakeskus.1000037142 |
732 |
Järvenpää 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27000 |
576287.00000000 |
7409059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037142 |
Metallinetsinnässä on vuonna 2016 löytynyt poikkiteräinen nuolenkärki. Noin 50 metriä nuolenkärjen löytöpaikasta pohjoiseen on löytäjän antamien tietojen mukaan pyyntikuoppa. Alakohteeksi merkityltä paikalta on löytynyt raudankatkelmia ja, löytäjän ilmoituksen mukaan, myös kuparipellin kappaleita.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Itään laskevan harjanteen reunalta, pienen kumpareen vierestä, n. 180 m Pyhäjärveen laskevasta purosta länteen ja 80 m Pyhäjärven etelärannalla sijaitsevien mökkien eteläisimmästä mökistä etelään todettiin pyöreä/soikea valliton pyyntikuoppa. Kairanäytteessä kuopassa oli selkeä huuhtoutumiskerros. Kuopan halkaisija on n. 4 m ja syvyys ~40 cm.
Alueelta ei todettu muita selkeitä merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, mutta kumpaakaan löytöpaikkaa ei enää kyetty tarkasti paikantamaan. Löydöt viitannevat kuitenkin asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.1000037142 |
732 |
Järvenpää 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
576287.00000000 |
7409059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037142 |
Metallinetsinnässä on vuonna 2016 löytynyt poikkiteräinen nuolenkärki. Noin 50 metriä nuolenkärjen löytöpaikasta pohjoiseen on löytäjän antamien tietojen mukaan pyyntikuoppa. Alakohteeksi merkityltä paikalta on löytynyt raudankatkelmia ja, löytäjän ilmoituksen mukaan, myös kuparipellin kappaleita.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Itään laskevan harjanteen reunalta, pienen kumpareen vierestä, n. 180 m Pyhäjärveen laskevasta purosta länteen ja 80 m Pyhäjärven etelärannalla sijaitsevien mökkien eteläisimmästä mökistä etelään todettiin pyöreä/soikea valliton pyyntikuoppa. Kairanäytteessä kuopassa oli selkeä huuhtoutumiskerros. Kuopan halkaisija on n. 4 m ja syvyys ~40 cm.
Alueelta ei todettu muita selkeitä merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, mutta kumpaakaan löytöpaikkaa ei enää kyetty tarkasti paikantamaan. Löydöt viitannevat kuitenkin asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.1000037142 |
732 |
Järvenpää 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
576287.00000000 |
7409059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037142 |
Metallinetsinnässä on vuonna 2016 löytynyt poikkiteräinen nuolenkärki. Noin 50 metriä nuolenkärjen löytöpaikasta pohjoiseen on löytäjän antamien tietojen mukaan pyyntikuoppa. Alakohteeksi merkityltä paikalta on löytynyt raudankatkelmia ja, löytäjän ilmoituksen mukaan, myös kuparipellin kappaleita.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Itään laskevan harjanteen reunalta, pienen kumpareen vierestä, n. 180 m Pyhäjärveen laskevasta purosta länteen ja 80 m Pyhäjärven etelärannalla sijaitsevien mökkien eteläisimmästä mökistä etelään todettiin pyöreä/soikea valliton pyyntikuoppa. Kairanäytteessä kuopassa oli selkeä huuhtoutumiskerros. Kuopan halkaisija on n. 4 m ja syvyys ~40 cm.
Alueelta ei todettu muita selkeitä merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, mutta kumpaakaan löytöpaikkaa ei enää kyetty tarkasti paikantamaan. Löydöt viitannevat kuitenkin asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.1000037142 |
732 |
Järvenpää 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
576287.00000000 |
7409059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037142 |
Metallinetsinnässä on vuonna 2016 löytynyt poikkiteräinen nuolenkärki. Noin 50 metriä nuolenkärjen löytöpaikasta pohjoiseen on löytäjän antamien tietojen mukaan pyyntikuoppa. Alakohteeksi merkityltä paikalta on löytynyt raudankatkelmia ja, löytäjän ilmoituksen mukaan, myös kuparipellin kappaleita.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Itään laskevan harjanteen reunalta, pienen kumpareen vierestä, n. 180 m Pyhäjärveen laskevasta purosta länteen ja 80 m Pyhäjärven etelärannalla sijaitsevien mökkien eteläisimmästä mökistä etelään todettiin pyöreä/soikea valliton pyyntikuoppa. Kairanäytteessä kuopassa oli selkeä huuhtoutumiskerros. Kuopan halkaisija on n. 4 m ja syvyys ~40 cm.
Alueelta ei todettu muita selkeitä merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, mutta kumpaakaan löytöpaikkaa ei enää kyetty tarkasti paikantamaan. Löydöt viitannevat kuitenkin asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.1000037144 |
732 |
Keselmäjänkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
576103.00000000 |
7408700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037144 |
Metallinetsinnässä on vuonna 2017 löytynyt leikattuja kuparipellin kappaleita, luultavasti kattilasta.
Kohde tarkastettiin Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta heinäkuussa 2020. Kuparipellin kappaleita on löytynyt kahdesta kohdasta - lännestä jängän reunasta sekä idempää jängän keskellä olevalta maasaarekkeelta. Löytöpaikkoja ei voitu tarkasti enää paikantaa. Maasaareke sopisi asuinpaikaksi topografiansa perusteella, mutta lukuun ottamatta kahta hiukan epäselvää painannetta, täältä ei todettu varmoja maan pinnan yläpuolelle ulottuvia merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
2025: Aiemmin kohteeseen on kuulunut läntisempi osa, josta olisi myös löytynyt kuparipellin kappaleita. Löytäjän kertoman mukaan nämä eivät kuitenkaan olisi löytyneet tästä kohdasta, vaan paljon etelämpänä sijaitsevasta toisesta niemekkeestä. Tämän mukaisesti läntisempi aluerajaus ja alakohde on poistettu. |
| metsakeskus.1000037144 |
732 |
Keselmäjänkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
576103.00000000 |
7408700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037144 |
Metallinetsinnässä on vuonna 2017 löytynyt leikattuja kuparipellin kappaleita, luultavasti kattilasta.
Kohde tarkastettiin Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta heinäkuussa 2020. Kuparipellin kappaleita on löytynyt kahdesta kohdasta - lännestä jängän reunasta sekä idempää jängän keskellä olevalta maasaarekkeelta. Löytöpaikkoja ei voitu tarkasti enää paikantaa. Maasaareke sopisi asuinpaikaksi topografiansa perusteella, mutta lukuun ottamatta kahta hiukan epäselvää painannetta, täältä ei todettu varmoja maan pinnan yläpuolelle ulottuvia merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
2025: Aiemmin kohteeseen on kuulunut läntisempi osa, josta olisi myös löytynyt kuparipellin kappaleita. Löytäjän kertoman mukaan nämä eivät kuitenkaan olisi löytyneet tästä kohdasta, vaan paljon etelämpänä sijaitsevasta toisesta niemekkeestä. Tämän mukaisesti läntisempi aluerajaus ja alakohde on poistettu. |
| metsakeskus.1000037148 |
732 |
Järvenpää 5 |
10002 |
12001 |
13005 |
11033 |
27000 |
575957.00000000 |
7409080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037148 |
Metallinetsinnässä löytynyt heinäkuussa 2017 leikattu kuparipellinpala, kolme neulamaista rautaesinettä (isoin ehkä nuolenkärjen ruoto?) ja epämääräisiä raudankatkelmia. Löytäjän mukaan löytöpaikalla oli "mahdollinen kodan/asumuksenpohja", jota ympäröi ympyränmuotoinen, katkonainen maavalli halkaisijaltaan noin 6 metriä. Kohde sijaitsee viitisen metriä kaivonkannesta länteen.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Löytäjän ilmoituksen mukaisesti kohteelta todettiin noin 5-6 m halkaisijaltaan oleva asumuksenpohja sekä mahdollinen liesikumpu. Kairaamalla tämä heikkojen vallien ympäröimä alue todettiin häiriintyneeksi verrattuna ympäröivään alueeseen, jossa todettiin normaali podsolimaannos. Oletetun liesikummun sivuun tehtiin koepisto, josta löydettiin palaneita kiviä, palanutta maata, nokea sekä palanutta luuta. Kyseessä on ilmeinen asumuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000037148 |
732 |
Järvenpää 5 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
575957.00000000 |
7409080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037148 |
Metallinetsinnässä löytynyt heinäkuussa 2017 leikattu kuparipellinpala, kolme neulamaista rautaesinettä (isoin ehkä nuolenkärjen ruoto?) ja epämääräisiä raudankatkelmia. Löytäjän mukaan löytöpaikalla oli "mahdollinen kodan/asumuksenpohja", jota ympäröi ympyränmuotoinen, katkonainen maavalli halkaisijaltaan noin 6 metriä. Kohde sijaitsee viitisen metriä kaivonkannesta länteen.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Löytäjän ilmoituksen mukaisesti kohteelta todettiin noin 5-6 m halkaisijaltaan oleva asumuksenpohja sekä mahdollinen liesikumpu. Kairaamalla tämä heikkojen vallien ympäröimä alue todettiin häiriintyneeksi verrattuna ympäröivään alueeseen, jossa todettiin normaali podsolimaannos. Oletetun liesikummun sivuun tehtiin koepisto, josta löydettiin palaneita kiviä, palanutta maata, nokea sekä palanutta luuta. Kyseessä on ilmeinen asumuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000037149 |
765 |
Honkavaaranportti |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
576685.00000000 |
7093453.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037149 |
Ladottu kivikasa. Todennäköisesti koonillinen kiviraunio, joka on tehty maanmittauksen tarpeisiin. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000037153 |
980 |
Nuijassuo 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
318483.00000000 |
6832097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037153 |
Ulkoilureitin varrella mäntymetsämaastossa sijaitseva useampiosainen rakenne, joka on osittain jäänyt ulkoilureitin alle. Lähinnä reittiä on pyöreähkö kuoppa, johon tehdyssä koekuopassa havaittiin runsaasti hiiliä. Sen lounaispuolella on noin 9 metriä pitkä ja 2,5 metriä leveä pyöristynyt valli. Koekuoppien perusteella se tulkittiin
hiilihaudaksi, johon liittyy vallimainen rakenne. Havaitut rakenteet sijaitsevat kevyenliikenteen väylän välittömässä läheisyydessä, sen lounaispuolella. Maastohavaintojen perusteella osa rakenteesta saattaa sijaita paikalla kulkevan kevyenliikenteen väylän alla, tosin tiekerrosten alapuolisista rakenteista ei tehty havaintoja.
Hiilihaudan ympärysvallin lounaispuolella on noin 7 metriä pitkä matala kaivanto, jonka suhde em. hiilihautaan ei ole selvä. Kyseessä on kuntoradan/tien (NW-SE-)suuntainen kaivanto. Leveys 1 m, suurin syvyys n. 0,5 m. Laskee loivasti kaakkoon. Rakenne on kaksiosainen: SW-osa on syvempi (n. 0,5 m), NE-0sa enintään 0,3 m syvä; niiden välissä, suunnilleen kaivannon keskellä on n. 1 m pitkä "kannas" - matala (syv. n. 0,2 m) osa. "Rännihaudan" SW-osan keskelle tehdyssä kairauksessa todettiin n. 10 cm paksun turve- ja humuskerroksen alla 2-3 cm paksu, katkonainen hiilikerros, jonka alla oli puhdasta hiesua (väri muuttuu vaaleanruskeasta keltaisen kautta vaaleanharmaaseen). Kyseessä on mahdollisesti tervaränni tai hiilihauta. Kaivannon pieni kallistus ja kaksiosainen rakenne viittaisivat pikemmin tervaränniin.
Pitkänomaisen kaivannon kohdalla aivan tien SW-reunan vieressä on vielä yksi, mahdollisesti nuorempi, kuoppa, joka on pyöristyneen suorakaiteen muotoinen, mitoiltaan n. 2,5 x 1,5 x 0,3 m. Pohjalla näyttää olevan isoja kiviä. Se saattaa liittyä esim. kuntorataa edeltäneen metsätien korjaamiseen. |
| metsakeskus.1000037154 |
732 |
Kaakkurilampi NE |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
594569.00000000 |
7405340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037154 |
Alueelta on vuonna 2013 tehty metallinetsintälöytöjä hajallaan: 1) veitsenterä ja käsiporan terä, 2) 1400 - 1700-luvuille ajoittuva "venäläismallinen" kirveenterä, 3) pitkä väkipuukkomainen veitsi ja 4) nuolenkärki. Muut löydöt tulivat 5 - 20 cm syvyydestä, mutta nuolenkärki vain parin cm syvyydestä. Löytö 1 tuli "mahdollisesta asumuspainanteesta" ja löytö 2 muutaman metrin päästä siitä. Löytö 4 puolestaan tuli parin metrin päästä heikosti erottuvasta pyöreästä mahdollisesta "kodanpohjasta".
Kohde on tarkastettu Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta vuonna 2017. Tuolloin paikalta todettiin löytäjän kuvailemat asumuksenpohjat, mutta löytäjän ilmoittamia löytöpaikkoja ei paikannettu. Tarkastuksen tehnyt arkeologi esittää tulkinnan, että tämä kohde on todennäköisempi alue vuoden 1898 "samaanihaudalle" kuin nyt muinaisjäännösrekisteriin merkitty kohde Kaakkurilammit.
Kohde tarkastettiin 2021 metsänkäyttöön liittyen. Kohteen löytäjä oli oppaana mukana, ja löytökohdat paikannettiin. Kohteelta todettiin kaksi selkeää kiinteää rakennetta - nelikulmainen keskusliedellinen "kodanpohja", joka rakenteellisesti vastaa Sallan kohdetta Järvenpää 5 (1000037148). Painanne on kutakuinkin nelikulmainen ollen mitoiltaan 4 x 4 m. Sen keskellä on selkeä lieskumpu jonka mitat ovat n. 1x 0,5 m.
Lisäksi kohteelta löydettiin nelikulmainen liesilatomus, jonka ympärillä on havaittavissa nelikulmaista muotoa tavoitteleva valli. Tämä on mahdollisesti vuoden 2017 tarkastuksessa havaittu toinen "kodanpohja".
Lisäksi alueella havaittiin joukko erilaisia epäselvempiä painanteita.
Muinaisjäännöksen rajausta on muutettu havaintojen perusteella. Muinaisjäännöksen kohdepiste osoittaa keskusliedelliseen kodanpohjaan, muut havainnot alakohteina. |
| metsakeskus.1000037155 |
260 |
Totkunniemi Hovimäki 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650929.00000000 |
6860163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037155 |
Hovinmäen pihapiirin itäosassa koekuopasta löydetyt palaneet luun palaset ja kvartsi-iskos, jotka viitannevat vanhaan asuinpaikkaan tässä osassa pihapiiriä (KM 40583:1-3). |
| metsakeskus.1000037156 |
260 |
Totkunniemi Lapinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
651021.00000000 |
6857543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037156 |
Lapinmäellä, vanhan metsittyneen pienen pellon länsilaidalla havaittiin kaksi rakennetta. Itäisempi on kuvailtavissa lähinnä kivivalliksi, jossa kuitenkin paikoin on selvää kiviladelmaa. Mahdollisesti tämä on jonkinlainen talonpohja tai kellari, vaikka se sijaitseekin ilmeisesti keskellä vanhaa peltoaluetta. Rakenteen koko on noin 5 x 5 metriä. Varmempi talonpohja on ylempänä mäellä, selvästi vanhan pellon ulkopuolella. Täällä on selvä noin 5 x 5 metrin kokoinen talonpohja, jonka lounaisnurkassa on liesikumpu. Liesikummun takana
maastossa on epämääräisiä kuoppia ja kiveystä, joka ehkä viittaa rakenteen jatkuneen tähän suuntaan. Talonpohjan reunoilla kasvaa joitakin koivuja, jotka eivät näytä erityisen vanhoilta. Talonpohjasta noin 30 metriä länteen, mäen syrjässä havaittiin kuusikossa kaksi halkaisijaltaan n. kolme metriä olevaa kuoppaa. Lapion pistossa ei näkynyt hiiltä. Kuopat saattaisivat olla nauris- tai muita varastokuoppia. Karttojen perusteella
paikka on hylätty ennen vuotta 1927. Raunioiden ympärille kaivettiin joitakin tuloksettomia koekuoppia. |
| metsakeskus.1000037157 |
260 |
Sittoniemi Kampuransärkät |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
650381.00000000 |
6857718.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037157 |
Sittoniemen talonraunio sijaitsee Kampuranlahdelle johtavan metsäautotien itäpuolella, Sammalsuon eteläpuolella olevilla Kampuransärkillä. Talonpohjalle johtaa metsäpolku, jota ei ole merkitty peruskartalle. Noin 4 x 4 metrin kokoinen kivijalka on välittömästi polun etelä-/kaakkoispuolella. Kivijalan sisällä on liesikumpu ja nähtävästi kivijalkaan liittyy noin 2 x 4 metrin kokoinen ”eteistila” liesikummun puoleisen seinän jatkeena.
Polun toisella puolella on 25 metrin mittainen kiviaidan pätkä. Todennäköisesti Kampuransärkillä on ollut jossain vaiheessa pieni tupa viljelyksineen. Rakennuksen viereen tehtiin yksi tulokseton koekuoppa. Rakennuksen iästä ei ole mitään tietoa, mutta todennäköisesti se on yli 100 vuotta vanha. |
| metsakeskus.1000037158 |
260 |
Totkunniemi Kynän mylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
649069.00000000 |
6861257.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037158 |
Mylly on sijainnut Myllyjoessa Kynänkallion alapuolella. Kynän myllyn paikalla havaittiin kivestä ja maasta tehty penger, jolle johtaa Totkunniemen kylältä tie. Penkereen
ja ojan välissä on kivikasa, samoin ojan toisella puolella. Oletettavasti nämä ovat myllyn jäännöksiä. Mylly on merkitty jo vuoden 1868 isojakokartalle, mutta se lienee ollut käytössä vielä ennen sotia. |
| metsakeskus.1000037159 |
837 |
Kämmenniemi |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
332240.00000000 |
6836008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037159 |
Kämmenniemen historiallisen ajan ryhmäkylä sijaitsee Näsijärven Uskalinlahteen työntyvän niemen etelärannan tuntumassa. Varhaisin maininta kylästä on 1540, jolloin kylässä on ollut kolme taloa. Vuoden 1795 isojakokartalle kylään on merkitty neljä taloa (A) Bertula ja Rekola, B) Iso Kahna (C) Pieni Kahna (D)Tonni.
Ryhmäkylän talotonttien alue on nykyään osin rakennettua, paikoin nykyään raken-tamattomilla kohdilla on ollut rakennuksia vielä 1990-luvulla. Inventoinnin maastotyössä kylätontilla todettiin rakennusten perustuksia ja mm. yksi kivinen ajosilta, mitkä liittyvät mahdollisesti 1990-luvun rakennuksiin, vanhoilta vaikuttaneita rakenteita paikalla ei todettu. Rakentamattomilla osin kylätontin aluetta voi kuitenkin olla säilyneitä rakenteita ja kulttuurikerroksia kylän varhaisemmista vaiheista. Edellä kuvatun perusteella Kämmenniemen kylätontti on mahdollinen muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000037160 |
837 |
Heposuonlahti |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
331808.00000000 |
6835817.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037160 |
Heposuonlahden koillisrannan tuntumassa sijaitsevalla loivahkolla kallioalueella todettiin louhos. Harmaata graniittikalliota on louhittu rannan suuntaisesti noin 120 m matkalla, louhos vaikuttaa jatkuvan myös tutkimusalueen ulkopuolelle itään, mökkitonttien piha-alueille.
Louhos on suhteellisen pieni, eikä sen tiedetä liittyvän mihinkään tiettyyn merkittävään rakennusprojektiin kuten kirkon tai linnoituksen rakentamiseen. Kyseessä on mahdollisesti ns. kotitarpeisiin tehty louhos. Louhoksesta n. 500 m koilliseen sijaitsee Kämmenniemen historiallisen ajan kylätontti. Tontilla on harmaasta kivestä tehty navetta, sekä joitakin paikalta purettujen rakennusten kiviperustuksia, sekä mm. harmaasta kivestä rakennettu ajoluiska. |
| metsakeskus.1000037161 |
732 |
Takakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
593730.00000000 |
7404754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037161 |
Metallinetsinnässä on kesällä 2013 löytynyt Hanhivaarantien penkereen laidasta veitsi ja tien vierestä kangasmetsän puolelta väkäsellisen nuolenkärjen katkelma ja tunnistamaton katkelmallinen rautaesine (pyöreää varrasta, josta erkanee sivulle piikki).
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Tarkastusaikana kohteella oli tehty metsänkäyttöön liittyvää äestystä, ja niemekkeellä oli havaittavissa useita äestysuria. Näistä löydettiin palaneita kiviä, palanutta luuta sekä kuparipellin kappale. Lisäksi paikalta todettiin muutamia pienehköjä painaumia. Kyseessä on ilmeisimmin myöhäiseen rautakauteen tai varhaishistorialliseen aikaan ajoittuva asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000037161 |
732 |
Takakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
593730.00000000 |
7404754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037161 |
Metallinetsinnässä on kesällä 2013 löytynyt Hanhivaarantien penkereen laidasta veitsi ja tien vierestä kangasmetsän puolelta väkäsellisen nuolenkärjen katkelma ja tunnistamaton katkelmallinen rautaesine (pyöreää varrasta, josta erkanee sivulle piikki).
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Tarkastusaikana kohteella oli tehty metsänkäyttöön liittyvää äestystä, ja niemekkeellä oli havaittavissa useita äestysuria. Näistä löydettiin palaneita kiviä, palanutta luuta sekä kuparipellin kappale. Lisäksi paikalta todettiin muutamia pienehköjä painaumia. Kyseessä on ilmeisimmin myöhäiseen rautakauteen tai varhaishistorialliseen aikaan ajoittuva asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000037165 |
290 |
Kaarneenkoski 6 |
10007 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
621895.00000000 |
7132064.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037165 |
Kosken etelärannalla siajitsevassa suuressa kivessä on noin 15 cm halkasijaltaan oleva rautainen vetorangas. |
| metsakeskus.1000037166 |
260 |
Totkunniemi Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
651717.00000000 |
6860294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037166 |
Erilaisia metallilöytöjä. Tarkenettava maastossa. |
| metsakeskus.1000037167 |
936 |
Marjamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
311117.00000000 |
6920573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037167 |
Inventoitu 2024. Metsätien kääntöpaikan pohjoispuolella sijaitsee pyöreä tervahauta, jonka halkaisija on kokonaisuudessaan noin 20 metriä. Haudan vallien leveys on noin 4,5 metriä ja niiden korkeus ylärinteen (lännen) puolelta on noin 0,4 m ja alarinteen (idän) puolelta noin 1,1 metriä. Keskiosasta hauta on loivasti kuopalla ja sen syvyys on noin 80 cm vallin yläreunaan nähden. Halssi sijaitsee haudan itäreunalla ja sen haudan vastainen seinämä on kylmämuurattu noin 30-40 cm:n kokoisista kivistä. Haudan vierestä halssi on noin 3 metriä leveä ja se kapenee kohti itää, jossa on noin metrin levyinen pyöreä tervanlaskukuoppa. Halssin pituus on noin 5 metriä ja syvyys noin 1,7 metriä. |
| metsakeskus.1000037168 |
936 |
Särkiniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
311799.00000000 |
6920642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037168 |
Tervahauta, joka todettiin vuonna 2018 läheisen kaava-alueen inventoinnissa mutta jota ei ole tarkemmin dokumentoitu arkeologisesti. Sijaitsee mäntykankaalla pienehkön kumpareen laella. |
| metsakeskus.1000037171 |
47 |
Hirvasvuopion kenttä |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27008 |
306464.00000000 |
7648389.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037171 |
Asuinkenttä sijaitsee Lätäsenon länsirannalla, Hirvasvuopion autiotuvalta noin 1,4 km etelään päin, ja se on avosoiden ja tunturikoivikkoa kasvavien moreeniharjanteiden ympäröimä. Kalkkoaivilta Munnikurkkioon johtava mönkijäura kulkee asuinkentän halki. Kohteen eteläpään länsipuolella sijaitsee kahden liesilatomuksen ja yhden pyyntikuopan muodostama muinaisjäännösryhmä Hirvasvuopio 2.
Heinikkoisella asuinkentällä on asuttu yli sadan vuoden ajan 1850-luvun alusta alkaen. Rakennusten paikkoja asuinkentällä on viisitoista. Lisäksi kentässä on todennäköisesti sijainnut sellaisia rakennuksia, joista ei ole säilynyt mitään maanpinnalle havaittavaissa olevia jälkiä. Rakennusten jäännökset muodostavat neljä ryhmää, joista kussakin vaikuttaa olleen yksi asuinrakennus. Todennäköisesti kaikki rakennusryhmät eivät ole olleet käytössä yhtä aikaa.
Kolmen asuinrakennuksen kivisten tulisijojen jäännökset ja yhden rakennuksen luona oleva valurautahellan jäännös erottuvat kentässä selvästi. Joistakin rakennuksista on jäljellä kivijalka, mutta useimmat erottuvat maanpinnalle vain matalina, kehämäisinä valleina, joissa kasvillisuus usein on ympäristöään rehevämpää. Kentällä on sijainnut myös erilaisia eläinsuojia sekä varasto- ja kotarakennuksia. Kohteen eteläpuoleisilla harjanteilla sijaitsee runsaasti Lapin sodan aikaisia saksalaisten tukikohtien jäännöksiä, joita ei ole dokumentoitu. |
| metsakeskus.1000037172 |
759 |
Kuninkaanjoki 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
358674.00000000 |
6976574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037172 |
Pieni tervahauta, jonka halkaisija valleineen on noin 7 metriä. Tervahautaa kiertää heikosti erottuva katkoviivamainen oja. Halssi-aukko suuntautuu itään |
| metsakeskus.1000037173 |
759 |
Kuninkaanjoki 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
358739.00000000 |
6976310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037173 |
Halkaisijaltaan 16 m olevan tervahaudan halssi suuntautuu kaakkoon. . Tervahaudan eteläpuolta kiertää noin 80 cm leveä ja 50 cm syvä oja. Ojan ja tervahaudan välinen etäisyys on nelisen metriä. |
| metsakeskus.1000037174 |
759 |
Tervatalli 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
359099.00000000 |
6976096.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037174 |
Pienessä hiekkasaaressa sijaitseva tervahauta (lähes puolet saaresta on tervahautaa). Tervahaudan halkaisija on noin 16 metriä Tervahautaa kiertää katkonainen oja. Haudan syvyys on noin 1,5 m. |
| metsakeskus.1000037175 |
759 |
Tervatalli 2 |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
359224.00000000 |
6975775.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037175 |
Vaurioitunut tervahauta sijaitsee keskellä motocross-reittiä. Tervahaudan halkaisija on noin 12 m. |
| metsakeskus.1000037176 |
759 |
Pannukallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
358484.00000000 |
6975512.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037176 |
Paikalla on halkaisijaltaan noin 10 m oleva tervahauta. Tervahaudan syvyys on n. 1,5 m . Halssiaukko suuntautuu etelään ja siitä alkavan halssiuran pituus on noin kahdeksan metriä. |
| metsakeskus.1000037177 |
698 |
Oikaraisenvaara 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
458011.00000000 |
7372281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037177 |
Oikaraisenvaaran laen itä-kaakkoispäässä on arviolta 10 x40 metrin kokoinen pienemmistä kivistä muodostunut rakkakivikko. Siinä erottuu kolme selkeää vallin ympäröimää ihmisen tekemää kuoppaa ja kaksi pienempää, jotka nekin vaikuttavat ihmisen tekemiltä. Suurin rakkakuopista on kooltaan 4,5 x 4 metriä ja syvyydeltään noin 0,8 metriä. Siihen kuuluu valli, joka on leveydeltään kaksi metriä ja korkeudeltaan enimmillään 0,4 metriä. Toinen kuoppa on hieman alempana, pääosin humuspeitteinen ja kooltaan 1,8 x 1,3 metriä sekä syvyydeltään 0,4 metriä. Kuoppaa ympäröi noin 1,5 metriä leveä valli, jonka korkeus on noin 0,3 metriä. Rakenteen halkaisija on valli mukaan luettuna noin kolme metriä. Kolmas vallin ympäröimä kuoppa sijaitsee ensin mainitusta noin seitsemän metriä länteen. Se on halkaisijaltaan noin 2,5 metriä ja syvyydeltään noin 0,3 metriä.
Rakkakuoppien etelä-kaakkoispuolella on pystyyn nostettu ja pyöreäksi hakattu myllynkiviaihio, jonka halkaisija on 75 senttiä. Sen lähistöllä on myös muita lohkottuja kivilaakoja merkkinä siitä, että paikalla on aikanaan työstetty ilmeisesti rakennuskiviäkin. |
| metsakeskus.1000037178 |
698 |
Oikaraisenvaara 2 |
10002 |
12016 |
13164 |
11006 |
27000 |
457926.00000000 |
7371914.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037178 |
Kiviaitojen ympäröimä vaarapelto. |
| metsakeskus.1000037184 |
536 |
Kulju Jyrän torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27006 |
304477.00000000 |
6821553.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037184 |
Kuljun kartanon torppa, merkitty jo v. 1686 karttaan, mainitaan asutuksen yleisluettelossa v. 1695. Vuoden 1767 kartalla merkintä "Jörä torp". Tarkempi paikannus pitäjänkartan sekä vuoden 1920 toimituskartan avulla. Vuoden 2002 inventoinnissa paikalla havaittiin merkkejä historiallisen ajan asutuksesta. Tonttimaa on hävinnyt 1920-1953 välillä, vuoden 1953 kartalla paikan halki kulkee aita. |
| metsakeskus.1000037185 |
536 |
Kulju Kiimälän torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
303734.00000000 |
6821230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037185 |
Kuljun kartanon Kiimälän torpan paikka sijaitsee Kuljuntien pohjoispuolella, koulusta n. 120 m luoteeseen, omakotitalon koillispuolella olevalla, heinää ja pensaikkoa kasvavalla joutomaalla. Sähkölinjasta n. 30 m pohjoiseen, ison tuomen alla sijaitsee pitkänomainen, n. 4 m x 1,5 m kokoinen ja 0,7 m syvä kuoppa. Siitä n. 20 m S, lähes välittömästi sähkölinjan pohjoispuolella on n. 5 x 5 m laajuinen ja n. 0,5 m korkea kumpare, jossa useita n. 0,5 x 0,5 m kokoisia, pääasiassa ilmeisesti louhittuja kiviä mahdollisesti rakennuksen perustusten jäännökset.
Torppa (Kimmälä torp, Kimala Torp) mainitaan lähteissä vuodesta 1691 lähtien (SAY) ja on merkitty vuoden 1847 pitäjänkarttaan. Vuoden 1920 kartalla paikalla on edelleen talo ja useita ulkorakennuksia. 1953 peruskartalla alue on jo autio. Torppa on siten autioitunut vuosien 1920 - 1950 välillä. Vuoden 1952 kartalla paikalla on nykyisen omakotitalon kohdalla talo - sen kohdalla on vuoden 1920 kartalla erillinen, pieni tonttimaa. Pitäjänkartalla torppa vaikuttaisi olevan aivan tien varrella, hieman etelämpänä kuin v. 1920 kartalla. |
| metsakeskus.1000037186 |
536 |
Laidetie Kulju |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
303586.00000000 |
6821163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037186 |
Keskiajalla muodostuneen Laidetien osa nykyisen Kuljuntien eteläpuolella, pellonreunalla ja metsässä. Inventointi 2018: "Hylätty osuus Vanhasta Kuljuntiestä nykyisen eteläpuolella - peltotiemäinen kapea tieura. Tieosuus tällä kohden vielä 1975 kartalla mutta 1981 kartalla jo oikaistu nykyiselle linjaukselle. Tie on merkitty Kuninkaankarttaan 1796 - 1804." |
| metsakeskus.1000037187 |
148 |
Zellberginoja |
10002 |
12016 |
13158 |
11006 |
27008 |
500681.00000000 |
7594696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037187 |
Palsinojaan etelästä laskevan, Ristiinamoroston (Multatunturi) ja Siliäselän välissä sijaitsevan Zellberginojan (nykykartoissa Selperinoja) louhikkoisen, koivua, katajaa ja heiniä kasvavan uoman länsipuolella on historialliseen kullankaivuun liityviä jäännöksiä. Alueella on harjoitettu myös 1900-2000-luvulla kullankaivua, josta on merkkejä ojan varsilla.
Kolme metriä uomasta sijaitsee pienen, noin 4x4 m kokoisen hirsikämpän jäännös. Siitä on näkyvillä multipenkit ja alimpia hirsiä sekä etelänurkassa laakakivistä ladotun piisikiveyksen jäännös. Kämpän ympäristössä on näkyvillä erilaisia kaivantoja. Kämpästä vajaat 40 m luoteeseen on ojan samalla puolella laaja, uomaa myötäilevä huuhdontakivirakka, jonka pituus on noin 60 m. Kivirakka on osin jo sammalien peittämä. |
| metsakeskus.1000037188 |
536 |
Laidetie Penttilä |
10002 |
12005 |
13071 |
11010 |
27004 |
306530.00000000 |
6820840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037188 |
Nokian Penttilässä, Nykyisen Siuron valtatien (2505) eteläpuolella, Ippilänkadun itäpuolella on hylätty ja käytöstä poistunut osuus historiallisen Laidetien (Huittinen - Tyrvää - Tampere) linjasta. Hylätyn ja vielä muutoin koskemattoman tieosuuden pituus on 340 m. "Yleiseksi tieksi tietä kutsuttiin jo 1400 luvulla ja maantieksi tie lienee raivattu jo keskiajalla" (Luoto 2011). Tämä tieosuus on peruskarttojen perusteella hylätty vuosien 1957 ja 1975 välillä. Vanha tie on kulkenut täsmälleen samalla linjauksella1760-luvun isojakokartoilta paikannettuna ja v. 1957 peruskarttaan verrattuna Penttilän alueella - itäpuolella vanhaa tielinjaa on jäänyt monin paikoin rautatien alle. Vanhan tien 1960 luvulla hylättyjä osuuksia on alueella muutama (tämä sekä kohde 23) sellainen, jotka eivät ole jääneet myöhemmän rakentamisen alle.
Kyseessä oleva tieosuus on siis hylätty oletettavasti 1960-luvulla. Vanhan tien alue on itäosastaan pusikoitunut ja metsittynyt, länsiosassa sen päällä kulkee polku. |
| metsakeskus.1000037190 |
265 |
Heitsaari |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405918.00000000 |
6998036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037190 |
Heitsaaren pohjoiskärjessä löytyi kivitaltta 1980-luvulla saaren kärjessä olevan huvilan ja - ja ulkorakennuksen puolesta välistä. Esine jäänyt löytäjän haltuun ja sittemmin kadonnut
Vuoden 2018 inventoinnin yhteydessä löytöpaikka alue tarkastettiin. Alue on mökin pihamaata, jossa risteilee polkuja. Polkujen pinnalta havaittiin kvartsi-iskoksia kahdella kohdalla: tenniskentän kaakkoislaidalla 1 kvartsi-iskos (N 6998052 E 405902) ja päärakennuksen lounaispuolelta 2 kvartsi-iskosta parin metrin päässä toisistaan (N 6998017 E 405891). Koekuoppia mökin pihapiiriin ei tehty. Löytöjä ei talletettu. Maaperä alueella on hiekkaa ja soraa, puusto pääasiassa mäntymetsää. Aivan ilmeisesti paikalla on kivikautista asuinpaikkaa, mutta vaatii tarkempia tutkimuksia. Paikasta noin 80 m, 180 ja 400 m lounaaseen, samalla niemellä todettiin inventoinnissa kolme kivikautista asuinpaikkaa (kohteet 23 - 25). |
| metsakeskus.1000037191 |
265 |
Vietsaari Itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406028.00000000 |
7004368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037191 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kivijärven kirkosta 5 km koilliseen, Kivijärven (130.8 m mpy.) länsirannan Vietsaaressa. Saaren itäosassa on järvelle työntyvä kallioinen, laakea ja matalahko niemi. Sen luoteispuolella on pieni lahti.
Asuinpaikka löytyi lahden lounaispuolelta kalliomuodostuman päältä. Löydöt tulivat turpeen alta huuhtoutumiskerroksesta. Paikalla on lähes kivetön hiekkamoreeni silokallion päällä, maakerroksen paksuus noin 7 cm. Kaikki kvartsit löytyivät kahdesta vierekkäisestä koekuopasta, toisesta yksi ja toisesta 5 kappaletta. Yhteensä kaivettiin 10 koekuoppaa ympäristöön. Löytökohdasta on noin 16 m koilliseen järven suuntaan, kallioharjanteen kärkeen. Vastakkaisessa suunnassa on 2 x 1 x 1 m kokoinen kivi. Etäisyys siihen on löytökohdasta noin 10 m.
Asuinpaikan rajaus on arvio topografian perusteella. Se perustuu alueen topografiaan ja maaperään sekä koekuoppalöytöihin. Löytökohdan (7004368 406028) ympäristö vaikutti hyvin säilyneeltä. |
| metsakeskus.1000037192 |
265 |
Vietsaari metsämökki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405612.00000000 |
7004786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037192 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vietsaaren pohjoisosassa. Saaren edustalla on pieni lahti, jonka edustalla on Luolasaari. Lahdenpohjukan rannasta noin 40 m etelään on kahden kalliomuodostuman välinen, osin metsittynyt pelto. Sen itäpään tuntumassa on Metsämökiksi nimetty asumiskäyttöön tarkoitettu rakennus. Asuinpaikkalöydöt tulivat rakennuksen läheltä, pellon koilliskulmasta. Paikalla on selvä, hyvin loivasti pohjoiseen viettävä tasanne, jossa maalaji lähes kivetön hiekka. Muokkauskerros törmän reunan lähellä on noin 40 cm, ylempänä noin 25 cm.
Paikalle kaivettiin 7 koekuoppaa, joista löytöjä tuli neljästä koekuopasta. Asuinpaikkalöytöjä on törmän reunasta ainakin 10 m matkalla sisämaahan. Asuinpaikan rajaus löytöjen perusteella, mutta potentiaalista asuinpaikkaa on koko kallioiden välinen alue. Pellon kohdalla kulttuurikerroksen ylin osa on tuhoutunut, mutta syvemmällä sitä voi olla jäljellä. Ehyttä asuinpaikkaa saattaa olla jäljellä pellon koillisnurkkauksen ja kallion välisellä alueella. Löydöt koordinaattien osoittamasta kohdasta ja siitä 10 m säteeltä. Löytökohdasta länteen rajaus on tehty topografian perusteella. |
| metsakeskus.1000037193 |
265 |
Humarkivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
409427.00000000 |
6996753.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037193 |
Huhmarsaaren kaakkoiskärkeen on vuosien 1815-19 isojakokartalla (signum: E42d:3/1-10) merkitty "Huhmarkivi"-niminen rajamerkki. Kyseessä on ollut neljän kylän: Kivijärvi, Kuivaniemi, Jauhoniemi ja Huopana yhteinen rajapiste. Kartta-analyysin perusteella vaikutti siltä, että kyseinen isojakokartalle merkitty rajapaikka ei ehkä olisi täsmälleen sama kuin nykyinen, aivan rantaviivalle merkitty.
Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Oletetulla vanhan rajamerkin kohdalla, louhikkoisella rantavallilla havaittiin ranta-louhikon päällä noin 2 x 2 m alalla luontaista louhikkoa huomattavasti pienempiä kiviä (läpimitaltaan noin 20 - 60 cm), joista osa oli laattamaisia. Kivikasauman kor-keus oli noin 40 cm. Merkintöjä ei kivien pinnoilla havaittu, mutta niitä ei myöskään käännelty tai puhdistettu.
Ilmeisesti todettukiveys on ihmisen tekemä, todennäköisesti vanhan rajamerkin jäännös. Se sijaitsee noin 7 m luoteeseen nykyisestä rajapisteestä. |
| metsakeskus.1000037194 |
265 |
Rajaniemi råpund |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
401065.00000000 |
6992358.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037194 |
Vuoden 1818 kartalta paikannettu Kivijärven ja Jauhoniemen kylien välinen rajamerkki on nimetty vanhaan karttaan nimellä Rajaniemi Råpunct. Rajamerkin kohta sijaitsee nykyiselläkin kiinteistörajalla kesäasunnon pihassa, välittömästi nykyisen rantatörmän pääl-lä. |
| metsakeskus.1000037195 |
265 |
Petäjäniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
407101.00000000 |
7000961.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037195 |
Petäjäniemen kaakkoiskärjen tuntumassa, noin 135 m mpy tienoilla on kolme muinaista rantaterassia noin +- 2,5 metrin välein. Niemen kaakkoiskärjessä on kesämökki sivurakennuksineen, pihapiirin luoteispuolella oli useita tuulenkaatoja (mäntyjä), joiden juurakoissa neljässä kohtaa havaittiin kvartsi-iskoksia tai palanutta luuta. Löytöalue on pienen niemen tyvellä itään loivasti viettävää rinnettä, jossa on siis kolme muinaista rantate-rassia. Löytöjä on kaikilta terasseilta.
Maaperä löytökohdilla on hiekkaa ja puusto mäntyä. Löytöalueen lounaispuolella maaperä on soransekaista hiekkaa. Sen luoteispuolella on arviolta alle 10 vuoden ikäistä hakkuuaukeata, jonka laikutusaukot olivat umpeutuneet, joista lisähavaintoja ei tehty. Muinaisjäännösalueen arviointi on minimi. On mahdollista, että asuinpaikka ulottuu kaakossa kesämökin pihamaalle ja ympäristössä laajemminkin. |
| metsakeskus.1000037196 |
578 |
Koivuranta |
10007 |
12016 |
13151 |
11042 |
27028 |
539076.00000000 |
7141177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037196 |
Paltamon Ouluntien eteläpuolella, Kokonlahdentien 90 asteen kulmassa olevan mutkan kohdalta lähtee metsätie kohti Oulujärven rannalla olevaa mökkitonttia. Metsätie tekee 90 asteen kulman kääntyen kaakkoon. Tämän metsätieosuuden koillispuolella on 19 kappaletta hiilimiilun pohjia. Pohjien syntyaika ajoittuu todennäköisesti 1940 -luvulle.
Paikallisen informantin mukaan vuoden -45 paikkeilla on ollut rannassa käytössä tiilestä tehtyjä hiilenpolttouuneja "rivitalona". Tällöin pyöreät hiilimiilunpohjat ovat olleet jo poissa käytöstä. Niiden päälle ei ole kuitenkaan vielä silloin syntynyt puustoa. Tiilisiin hiilenpolttouuneihin tuotiin puut uittamalla vesiteitse. Ouluntien eteläpuolella kulkevalta rautatieltä on tullut pistoraide rantaan, joka nykyään näkyy polkuna peruskartalla. Pistoraiteella on operoinut iso höyrykone, lokomo, jonka avulla on nostetu puut järvestä maalle. Rullavaunu on laskettu järveen, jossa olevista puulautoista on siirretty puut vaunuun ja nostettu rantaan. Sirkkelillä on pilkottu puut 5 cm kiekoiksi, jotka on erillisellä koneella muotoiltu nelsikanttisiksi palikoiksi. Nämä on kuljetettu kottikärryillä uuneihin poltettaviksi. Uunit ovat muistitiedon mukaan olleet päältä täytettäviä. Hiiltä on tuotettu puukaasuautoihin ja höyryvetureihin. Hiilen tuottaminen on lopetettu, kun on alettu käyttämään koksia.
Autioniemeen on merkitty Pitäjänkarttaan Autioniemi torp. Autioitumisajankohtaa ei tiedetä. Mahdollisesti vuosisatojen vaihteesa. Alueelta löydettiin yksi selkeä talonpohja ja useita peltoraivioiksi tulkittavissa olevia kivikasoja. Lisäksi löytyi pari mahdollista uunia. Näistä ei pystytty päättelemään liittyvätkö ne torppaan vai hiilimiilujen polttoon.
Metallinetsinnässä niemeltä, useimpien hiilimiilujen eteläpuolelta ja miilunpohja 18:n länsi- ja lounaispuolelta, on löytynyt pienesineitä, kuten 1700- tai 1800-luvun metallinappeja, taottuja veitsiä ja veitsenkatkelmia (lisätietoja viranomaiskäyttöön Ilppari-ilmoituspalvelussa). |
| metsakeskus.1000037196 |
578 |
Koivuranta |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27008 |
539076.00000000 |
7141177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037196 |
Paltamon Ouluntien eteläpuolella, Kokonlahdentien 90 asteen kulmassa olevan mutkan kohdalta lähtee metsätie kohti Oulujärven rannalla olevaa mökkitonttia. Metsätie tekee 90 asteen kulman kääntyen kaakkoon. Tämän metsätieosuuden koillispuolella on 19 kappaletta hiilimiilun pohjia. Pohjien syntyaika ajoittuu todennäköisesti 1940 -luvulle.
Paikallisen informantin mukaan vuoden -45 paikkeilla on ollut rannassa käytössä tiilestä tehtyjä hiilenpolttouuneja "rivitalona". Tällöin pyöreät hiilimiilunpohjat ovat olleet jo poissa käytöstä. Niiden päälle ei ole kuitenkaan vielä silloin syntynyt puustoa. Tiilisiin hiilenpolttouuneihin tuotiin puut uittamalla vesiteitse. Ouluntien eteläpuolella kulkevalta rautatieltä on tullut pistoraide rantaan, joka nykyään näkyy polkuna peruskartalla. Pistoraiteella on operoinut iso höyrykone, lokomo, jonka avulla on nostetu puut järvestä maalle. Rullavaunu on laskettu järveen, jossa olevista puulautoista on siirretty puut vaunuun ja nostettu rantaan. Sirkkelillä on pilkottu puut 5 cm kiekoiksi, jotka on erillisellä koneella muotoiltu nelsikanttisiksi palikoiksi. Nämä on kuljetettu kottikärryillä uuneihin poltettaviksi. Uunit ovat muistitiedon mukaan olleet päältä täytettäviä. Hiiltä on tuotettu puukaasuautoihin ja höyryvetureihin. Hiilen tuottaminen on lopetettu, kun on alettu käyttämään koksia.
Autioniemeen on merkitty Pitäjänkarttaan Autioniemi torp. Autioitumisajankohtaa ei tiedetä. Mahdollisesti vuosisatojen vaihteesa. Alueelta löydettiin yksi selkeä talonpohja ja useita peltoraivioiksi tulkittavissa olevia kivikasoja. Lisäksi löytyi pari mahdollista uunia. Näistä ei pystytty päättelemään liittyvätkö ne torppaan vai hiilimiilujen polttoon.
Metallinetsinnässä niemeltä, useimpien hiilimiilujen eteläpuolelta ja miilunpohja 18:n länsi- ja lounaispuolelta, on löytynyt pienesineitä, kuten 1700- tai 1800-luvun metallinappeja, taottuja veitsiä ja veitsenkatkelmia (lisätietoja viranomaiskäyttöön Ilppari-ilmoituspalvelussa). |
| metsakeskus.1000037197 |
265 |
Petäjäniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
406937.00000000 |
7001137.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037197 |
Paikalla on halkaisijaltaan noin 10 m tervahauta. Se sijaitsee jyrkähkössä lounaaseen viettävässä rinteessä, haudan lakiosan sijaitessa loivemmin viettävällä rinteellä. Halssi osoittaa etelälounaaseen. Reunavallit ovat laakeat ja matalat, leveydeltään 2 - 2,5 m. Haudan syvyys on hieman alle 1 m. Tervahaudan ympäristön metsä on arviolta alle 10 vuotta sitten hakattu, äestetty ja taimitettu. Tervahauta vaikuttaa kuitenkin ehjältä eli säilyneen äestykseltä. Maaperä kohdalla on hiekkamoreenia. Puusto kohdalla on nuorta kuusi- ja mäntytaimikkoa sekä nuorta lehtipuuta. Tervahaudasta noin 50 m pohjoiseen on vuoden 1848 pitäjänkartalle (2333 06) merkitty torppa |
| metsakeskus.1000037198 |
265 |
Sammakkolahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
391237.00000000 |
7000696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037198 |
Kohde sijaitsee polun varressa Sammakkolahden rannan läheisyydessä. Maaperä on moreenia, metsä vanhaa mäntyvaltaista rantametsää.Tervahaudan halkaisija on noin 14m, vallit ovat hyvin paksut. Halssi on luoteispuolella. Haudan vierestä menee vanha retkeilyreitti jonka betonirenkaasta ja lahonneista penkeistä koostuva taukopaikka on haudan sisällä.
Tervahaudan lähettyvillä on tervapirtin jäänteet (alakohde). Pirtistä on jäljellä noin 1,5 m halkaisijaltaan oleva, noin 0,5m korkea luonnonkivisen kiukaan jäännös. Kasvillisuudesta on hahmoteltavissa itse rakennuksen kokoa, mahdollisesti mitat ovat olleet noin 4,5m x 5m. Rakennuksenjäänteen vieressä on kaksi matalaa kuoppaa mitoiltaan noin 0,5m x 1m. Ympäristön perustella rakenteet ovat vähintään 1800-luvulta. |
| metsakeskus.1000037199 |
265 |
Kallion talo |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
402271.00000000 |
7003013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037199 |
Vuoden 1787kartalta paikannettu talon paikka sijoittuu nykyiseen peltoon, vajaa parisataa metriä Kallion talosta lounaaseen. Samalle paikalle on merkitty Kallio niminen talo vuoden 1848 pitäjänkartalla, mutta vuoden 1966 peruskartalla paikka on jo peltoa.
Vuoden 2018 tarkastuksen aikaan pelto paikalla oli puitu. Pelto loppuu länsireunaltaan jyrkkään rantatörmään. Osin rantatörmän laella ja osin sen rinteessä on paljon kiviä, mitkä aivan ilmeisesti on lykitty sinne pellon raivauksen yhteydessä. Ei ole kuitenkaan poissuljettua, että osa kivistä olisi peräisin paikalla mahdollisesti olleista rakennuksista. Paikalta ei tehty havaintoja vanhasta talosta, mutta karttapaikannuksen perusteella kyseessä on mahdollinen muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000037200 |
265 |
Pilkkalahti |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
404800.00000000 |
7008128.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037200 |
Vuoden 2018 inventoinin yhteydessä Kuivaniemen lounaisosassa, Kivijärven Pilkkalahden koillispuolella, Kuivaniemen kylästä rantaan johtavan pikkutien kaakkoislaidalla havaittiin rakennusjäännös. Paikka on nuorta mäntymetsää, jossa kasvaa myös koivua ja katajaa. Maaperä on hiekkamoreenia
Kyseessä on ulkomitoiltaan noin 6 x 6 m:n kokoinen multapenkkirakennuksen perusta. Uunin (n. 3 x 3 m, korkeus noin 1 m) jäännös on koillisnurkassa. Rakenteen keskiosassa on L:n muotoinen noin 2 x 1 m kokoinen syvennys, joka on pohjaosaltaan noin 1 m reunavalleja alempana. Tähän syvennykseen tehtiin koekuoppa, josta noin 30 cm paksuisesta hiilen, nokimaan, hiekan ja kivien sekaisesta maasta löytyi astia- ja tasolasia, punasavikeramiikkaa, fajanssia sekä rautaveitsen katkelma (ks. kuva). Löydöt viittaavat lähinnä 1800-lukuun, tuskin juuri vanhempaan aikaan, mutta myöskään selvästi alle 100-vuotiaita löytöjä ei ollut joukossa.
Muutaman kymmenen metrin säteellä kohteesta kaakkoon ei havaittu muita ra-kennusjäännöksiä tai mm. raivausröykkiöitä. Polun luoteispuolella oleva alue oli tiheää pusikkoa, jota ei inventoitu.
Isojakokartalla vuosilta 1787 - 1802 (signum: E42c:6/1-9, raportin isojakokartta nro 6) paikalle tai aivan lähistölle ei ole merkitty asutusta tai viljelyksiä. Kohta oli tuolloin talon A aluetta. Varsin lähelle kohdetta on isojakokartalla merkitty katkoviivoin pieni alue, jolle on annettu numero 106. Isojakokartan selitysosioon ei kuitenkaan jostain syystä ole merkitty selitystä ko. numerolle. Kohta osuu kuitenkin suunnilleen esim. vuoden 1964 peruskartalle (2334 04) merkityn pienen peltoalueen kohdalle, havaituista jäännöksistä viitisenkymmentä metriä koilliseen.
Pitäjänkartalle (v. 1848) kohdalle tai lähiympäristöön ei ole merkitty asutusta tai viljelyksiä.
Vuoden 1992 peruskartalle on merkitty rakennusjäännöksen kupeesta rantaan johtava pikkutie sekä siitä viitisenkymmentä metriä pohjoiseen sijaitseva pieni peltoalue (joka v. 2018 oli kesannolla ja metsittymässä).
Vanhojen karttatietojen sekä kohteesta saadun löytöaineiston perusteella kyseessä lienee lähinnä 1800-luvulle ajoittuvan torpan jäännökset. Jäännökset ovat hyvin säilyneet, mutta kyseessä ei ole kiinteä muinaisjäännös, vaan muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000037201 |
265 |
Petäjäniemi 3 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
406913.00000000 |
7001193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037201 |
Nuorehkossa metsätaimikossa lounaaseen viettävällä hiekkamoreenirinteellä on noin 60 x 30 metrin alalla kolme aivan ilmeisesti viljelyksiin liittyvää raivausröykkiötä, kooltaan noin 1,5 x 1,5 m - 3 x 3 m sekä noin 13 m pituinen raivausvalli korkeudeltaan 30-80 cm. Röykkiöt ja valli koostuvat käsin heitettävistä kivistä ja halkaisijaltaan korkeintaan noin 40 cm kivistä.
Puusto on arviolta noin vuonna 2010 hakattu ja alue on äestetty, vuonna 2018 puusto ja aluskasvillisuus oli nuorta mänty- ja kuusitaimikkoa sekä nuorta lehtimetsää, aluskasvillisuus korkeaa heinää ja horsmaa yms., jossa näkyvyys oli huono.
Inventoinnissa havaitun raivausröykkiöalueen ja nykyisiin karttoihin merkityn polun koillispuolelle on vuoden 1848 pitäjänkartalle (2333 06) merkitty "Petäjäniemen torppa", jonka peltoalueisiin inventoinnissa havaitut raivausröykkiöt selvästi liittyvät. Kivijärven pitäjän Kivijärven kylän isojakokartalla vuosilta 1787 - 1802 paikalle ei ole merkitty asutusta tai viljelyksiä (E42C:4/1). Vuoden 1966 peruskartalle (2333 06) paikalle ei myöskään ole merkitty viljelyksiä tai asutusta.
Ilmeisesti paikalla sijainnut torppa on ollut melko lyhytaikainen. Itse torpan jäännöksiä tai muita raivausröykkiöitä ei vuoden 2018 inventoinnissa etsitty. |
| metsakeskus.1000037202 |
265 |
Kaijanjärvi |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
415089.00000000 |
7014029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037202 |
Inventoinnissa vuonna 2018 alueella havaittiin noin 4 x 5 m laajuinen, korkeudeltaan korkeintaan puolen metrin korkuinen kiveys. Kiveykseen tehtyyn koekuoppaan tehdyssä koekuopassa havaittiin rapautuneita (mahdollisesti palaneita kiviä) ja palanutta savea. Kyseessä on siis mahdollisesti uuni. Muutaman metrin säteellä oli muutamia halkaisijaltaan noin 1 m maakiviä, jotka saattavat olla rakennuksen perustuskiviä, mutta tästä ei voida inventointihavaintojen perusteella olla varmoja.
Kyseisestä rakenteesta noin 14 m pohjoiseen on kooltaan noin 5 x 3 m matala suorakaiteen muotoinen multapenkkirakenne - ilmeisesti tulisijattoman rakennuksen perusta. Em. rakenteiden välissä on halkaisijaltaan noin 1 m, mataline reunusvalleineen noin 3 m pyöreähkö rakenne, jolla syvyyttä on noin 30 cm. Kyseessä saattaa olla vanha kaivo.
Kohteet sijaitsevat muutama kymmentä metriä vieressä olevasta kesämökistä pohjoiseen. Alue on kuusi- ja mäntymetsää ja nuorta äestettyä hakkuualuetta. Maaperä on lähinnä hiekkamoreenia, vanhojen peltojen osalta hiekkaa ja hietaa.
Isojakokartalla vuosilta 1782 / 1802 (signum E42c:6/1-9, raportin isojakokartta nro 9) alueelle on merkitty peltoja. Kyseiselle kartalle epäselvästi tehtyjen merkintöjen perusteella ei voida olla varmoja, onko paikalla isojaon aikana ollut torppa. Joka tapauksessa tuolloin on alueella ollut viljelyksiä. Pitäjänkartalla (2334 07) 1840-luvulta paikalle on merkitty torppa.
Vuoden 1964 peruskartalla (2334 07) alueelle on merkitty peltoa ja kolme latoa tai muuta ulkorakennusta. Tuossa vaiheessa alue on ollut Kuivaniemen kylän Järvelän talon (Rn:o 4:52) maita. Vuoden 1992 peruskartalla alueella on edelleen peltoa, joskin hieman vuoden 1964 tilanteesta supistuneena sekä samat 3 ulkorakennusta. Tälle kartalle on merkitty paikalla nykyään oleva kesämökki. Maanomistussuhteet ovat samat kuin vuoden 1964 peruskartalla. |
| metsakeskus.1000037203 |
265 |
Veitjärvi |
10007 |
12001 |
13209 |
11006 |
27009 |
390810.00000000 |
7003281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037203 |
Kohde sijaitsee Veitjoen ja Veitjärven rannan läheisyydessä. Maaperä on moreenia, metsä noin 60-vuotiasta mäntymetsää. Paikalla on lahonneita veistettyjä hirsiä, lautoja ja nauloja. Paikalla on ilmeisesti ollut rakennus, ilmeisesti tammi(pato)vahdin koppi. Lähellä sijaitsee kivi- ja maarakenteisen uittopadon jäännös josta maastossa näkyy puretun portin kivirakennetta ja lahonneita hirsiä. Kyseessä on uittopato 1900-luvulta. |
| metsakeskus.1000037204 |
265 |
Timonkoski |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
390881.00000000 |
7000688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037204 |
Kohde sijaitsee Hoikkalammesta laskevan Hoikanjoen kapeikossa, lähellä kämppää. Kohde käsittää kivi- ja maarakenteisen uittotammen. Puron kohdalla on hieman lahonneita hirsiä. Puron tammen valli ulottuu noin 20m purosta koilliseen, lounaispuolella maa nousee jyrkemmin vedestä ylös. Kohde rajautuu viivamaisesti noin 25 metrin matkalle näkyvien rakenteiden yhteyteen. Kyseessä on uittotammi, luultavasti 1900-luvun alkupuolelta |
| metsakeskus.1000037205 |
423 |
Maismäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
251827.00000000 |
6716652.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037205 |
Metallinetsinnässä on marraskuussa 2019 löytynyt noen/hiilensekaisesta maasta C/D-tyypin pyöreä kupurasolki sekä kaksi keihäänkärkeä (ks. alakohteet). Löytösyvyys 13 - 20 cm. Lisäksi löytönä mahdollinen miekan osa (Ilppari ILM33034).
Kohde vaatii maastotarkastusta ja lisäselvitystä. |
| metsakeskus.1000037206 |
684 |
Uljas |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
187084.00000000 |
6796521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037206 |
Sijaintipaikka on avomerellä Rauman edustalla.
Kuunarilaiva Uljaksen hylky. Uljas oli raumalainen 40,70 metriä pitkä ja 9,33 metriä leveä männystä 1891 rakennettu kuunarilaiva. Varustaja oli John Nurminen. Laiva purjehti lähes 60 vuoden ajan. Käyttöikänsä päähän tultua laiva riisuttiin, hinattiin merelle, sytytettiin palamaan ja sen annettiin upota 4.6.1950. Laivaa pidettiin raumalaisen purjelaivamerenkulun symbolina. |
| metsakeskus.1000037207 |
202 |
Raadelmantie |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
249729.00000000 |
6707513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037207 |
Kalliossa hakkaus 1812 ja kirjaimet - mahdollisesti kyrillisiä. Kohde sijaitsee harvassa mäntymetsässä. Nykyisestä sijantimerkinnästä noin 110 metriä eteläkaakkoon (P 6707403, I 249766) on senaatinkarttaan (venäläinen topografikartta) merkitty korkeus/mittauspiste. Vuonna 2023 inventoinnissa kalliohakkauksia ei paikannettu, eikä niiden tarkka sijainti ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000037208 |
290 |
Komula |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
620594.00000000 |
7117219.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037208 |
Paikalla on peltojen ympäröimä uusi omakotitalo ja useita tilarakennuksia, vanhaa rakennuskantaa ei ole säilynyt. Talo on merkitty vuosina 1849-50 valmistuneelle isonjaon kartalle. Ensimmäinen arkistomaininta talosta on vuodelta 1712, talo mainitaan Teirilä-nimisenä.
Tiedot T.V. Huotari 1998: Teirilä Korpisalmi, isäntä 1712: uudisasukas Matti Piirainen |
| metsakeskus.1000037209 |
290 |
Teeriniemi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
623121.00000000 |
7116250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037209 |
Kantatalon paikka on peltojen ympäröimä pihapiiri, missä sijaitsee omakotitalon lisäksi muita
tilarakennuksia. Rakennuskanta on ilmeisemmin 1950-luvulta tai myöhäisempää. Talo on merkitty vuosina 1849-50 valmistuneelle isojaon kartalle. Ympäröivät pellot olivat peitteisiä ja niitä ei tarkemmin katsottu. |
| metsakeskus.1000037211 |
151 |
Junttila |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
234289.00000000 |
6900851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037211 |
Tervahaudan halkaisija on n. 20 m ja syvyys n. 1,3 m. Maanäytekairauksessa
esiintyy runsaasti nokea ja huuhtoutumiskerrosta ei ole. Alueella on hiljattain kaadettu
kuusimetsä. Tervahaudan kohdalla ja lähiympäristössä oli inventointiajankohtana
tiheästi nuorta lehtipuuta sekä kuusentaimia. Tervahautaan oli kasattu runsaasti
hakkuutähteitä. |
| metsakeskus.1000037212 |
232 |
Päntäneenluoma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
251830.00000000 |
6911148.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037212 |
Kaksi tervahautaa, n. 75 m etäisyydellä toisistaan. Ne sijaitsevat
Päntäneenluoman varrella, sen itärannan tuntumassa. Saman luoman varrella on
useita muitakin tervahautoja, jotka on merkitty myös peruskartalle. |
| metsakeskus.1000037213 |
151 |
Marjasaarenharju |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
237410.00000000 |
6908035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037213 |
Paikalla on jokseenkin suorakaiteen muotoinen kivilouhos. Sen
laajuus on n. 8 x 4 m ja syvyys n. 1 m. Seinämät ovat suorat, osin porrasmaiset.
Pohjalla on kaksi suorakaiteen muotoista, paasimaista kiveä ja jokunen epämääräisen
muotoinen kivi. Kivissä ja kalliossa ei havaittu poran jälkiä. Louhos sijaitsee tasaisella
maastonkohdalla, jossa kallio on hyvin pinnassa, osin suoraan sammalen
alla. |
| metsakeskus.1000037214 |
151 |
Vesijärvi Hautamäki SE |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
223575.00000000 |
6897896.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037214 |
Paikalla on multa- ja kiviperustaisen talon perustukset, joiden laajuus on n. 5 x 7 m.
Uunin jäännökset ovat kaakkoiskulmauksessa. Vanhoilla peruskartoilla kohdalla ei ole taloa, mutta sen länsi- ja lounaispuolella on pieniä peltoja. Pitäjänkartalla paikka on tyhjillään.
Paikalla näkyy kaksi pystyssä olevaa rakennusta vielä vuoden 1964 ilmakuvassa, joten kyseessä on verrattain vähän aikaa sitten autioitunut talonpaikka. |
| metsakeskus.1000037215 |
151 |
Rimpikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
231709.00000000 |
6898735.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037215 |
Alueella sijaitsee kolme tervahautaa ja tervapirtin jäännös, kiuas (kts. alakohteet) Peruskartalle on merkitty 4 tervahautaa, mutta yksi tervahaudaksi merkitty on hiekanottokuoppa.
Tervahaudat ja tervapirtin kiuas sijaitsevat hiekkaharjanteen lakialueella, täysi-ikäisessä
mäntymetsässä. |
| metsakeskus.1000037219 |
578 |
Koivuranta 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
538908.00000000 |
7141220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037219 |
Kokonlahdentiestä erkanee metsätie Koivurannantalon kohdalta etelään. Tervahaudat sijaitsevat kohdalla, jossa metsätien tekee 90 asteen mutkan kaakkoon. Tervahaudat ovat tien länsipuolella. Lähempänä tietä sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 13 metriä. Vallin leveys noin 3 metriä. Halssi laskee vinosti tietä kohti koilliseen. Halssin pituus on 7,8 metriä, leveys 3,5 ja syvyys 1,2 metriä. Toinen tervahauta sijaitsee siitä parikymmentä metriä luoteeseen. |
| metsakeskus.1000037220 |
791 |
Isokangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
466655.00000000 |
7131553.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037220 |
Tervahauta sijaitsee Linjaharjun eteläpäässä, taloon johtavan tien eteläpuolella. Haudan halkaisija on 12 metriä ja syvyys 0,8 metriä. Halssi on etelän suuntaan. Haudan päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000037221 |
791 |
Isokorvenkangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
479796.00000000 |
7129914.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037221 |
Tervahauta sijaitsee hiekkaharjanteella, purontörmän yläpuolella. Haudan halkaisija on 14 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Sortunut halssi suuntautuu itään. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä. |
| metsakeskus.1000037222 |
791 |
Isokorvenkangas 2 |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
479838.00000000 |
7129898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037222 |
Hiekkaharjanteella, puron itäpuolella sijaitsee rivissä neljä lähekkäistä kellarikuoppaa. Suurin on kooltaan 3,5 x 3 metriä ja syvyydeltään metrin. Pienimmän koko on 2 x 2 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Kuopat ovat olleet alun perin suorakulmaisia, mutta nykyisellään sortuneita. |
| metsakeskus.1000037223 |
837 |
Peltolammin kipinäaidat |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037223 |
Kipinäaidat kuuluvat Hämeenlinnan-Tampereen rataan, joka valmistui vuonna 1876. Peltolammin kohdalla, radan länsipuolella kipinäaidoista on jäljellä viisi osuutta.
Peltolammin kaarretta oikaistiin 2000-luvun alussa, jolloin kipinäaidat jäivät kauemmas radasta. Alkuperäinen ratalinja on säilynyt huoltotienä. |
| metsakeskus.1000037224 |
791 |
Anttila |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
480929.00000000 |
7128676.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037224 |
Tervahauta sijaitsee tasaisella kosteahkolla kankaalla. Haudan halkaisija on 14 metriä ja syvyys 0,6 metriä. Sortunut halssi suuntautuu lounaaseen. Haudan päällä kasvaa eri ikäisiä puita. |
| metsakeskus.1000037225 |
837 |
Multivuori |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037225 |
Vuonna 1876 valmistuneeseen Hämeenlinna-Tampere-rataan liityvästä kylmämuuratusta kipinäaidasta on Sääksjärven koillisrannan tuntumassa, Tampereen ja Lempäälän rajan pohjoispuolella säilynyt neljä osuutta. Kiviaidat sijaitsevat rautatien ja sen huoltotien itäpuolella, metsän rajalla, Multivuoren juurella. |
| metsakeskus.1000037225 |
837 |
Multivuori |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037225 |
Vuonna 1876 valmistuneeseen Hämeenlinna-Tampere-rataan liityvästä kylmämuuratusta kipinäaidasta on Sääksjärven koillisrannan tuntumassa, Tampereen ja Lempäälän rajan pohjoispuolella säilynyt neljä osuutta. Kiviaidat sijaitsevat rautatien ja sen huoltotien itäpuolella, metsän rajalla, Multivuoren juurella. |
| metsakeskus.1000037226 |
837 |
Lukonlahdentie |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037226 |
Tervaränniksi eli rännityyppiseksi tervahaudaksi tulkittu kourumainen kaivanto.
Kaivanto on noin kolme metriä pitkä ja yläosastaan noin 1,5 metriä leveä. Syvyys on noin 60 - 90 cm. Poikkileikkaus muistuttaa v-kirjainta. Eteläpuolella erottuu vähäistä maavallia. Kaivannon keskelle tehdyssä lapionpistossa havaittiin humuskerroksen alla hieman hiiltä ruosteenpunaisen hiekan seassa.
|
| metsakeskus.1000037227 |
604 |
Nuoliala-Sääksjärvi-tie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037227 |
Pyhäjärven etelärannalla sijainneesta Nuolialan kylästä eteläkaakkoon, Sääksjärven pohjoisrannalle vienyt tie on merkitty Daniel Hallin laatimiin isojakokarttoihin (1768) ja Pirkkalan pitäjänkarttaan (1770) sekä Kuninkaan kartastoon (lukuunottamatta eteläisintä osaa) ja Kuninkaan tiekartastoon. Kalmbergin kartaston (1856) ja venäläisen topografisen kartan (1909) perusteella 1800-luvun aikana tien linjaus nykyisen Toivion asuinalueen eteläpuolella on muuttunut (pääreitti siirtyi lännemmäksi). Noin 70 m pitkä, NW-SE-suuntainen osa 1700-luvun tielinjasta on säilynyt maastossa polkuna ja metsätienä kahden hyvin kivikkoisen moreenimäen välissä. Etelämpänä tielinja ei enää erotu, ja sen tarkka sijainti on epäselvä. |
| metsakeskus.1000037228 |
837 |
Ulvila-Tampere-tie 2 |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037228 |
Kyseessä on kevyen liikenteen käytössä oleva vanhan Ulvila-Tampere-tien jäännös, joka on jatkoa lännempänä sijaitsevalle muinaisjäännöskohteelle Ulvila-Tampere-tie 1. Vanhan tien pinta on karikkeen peitossa ja kasvaa heinää ja vesaa. |
| metsakeskus.1000037229 |
837 |
Kaarilan rakuunatorppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037229 |
Vuoden 1767 isojakokartassa kuvattu rakuunatorpan paikka. Rakuunatorppa on sijainnut nykyisen Nokiantien paikkeilla kulkeneelta maantieltä Raholan kartanolle johtaneen sivutien varressa. Vanhimmissa ilmakuvissa (1946 ja 1956) torpanpaikka sisältyy käytössä olevaan peltoon tai kasvimaahan. Viimeistään 1960/70-luvulta lähtien paikka on jäänyt käytöstä ja metsittynyt. Torpanpaikka ei autioitumisensa jälkeen vaikuta olleen muunlaisen maankäytön kuin viljelyn piirissä, ehkä lukuun ottamatta itäosaansa, johon Raholankadun rakentaminen on voinut vaikuttaa. Kohteella on siten selvää arkeologista potentiaalia. |
| metsakeskus.1000037230 |
202 |
Kausela Isotalo |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
244848.00000000 |
6712382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037230 |
Ankkurikadun suuntainen suora latomus, joka vastaa nykyistä kiinteistörajaa. Kyseessä on vanha Kauselan Isotalon raja, jonka eteläpuolella on 1794 isojakokartan mukaan ollut Kauselan kylän kotipalstat ja pohjoispuolella Isotalon vasikkahaka (258) ja mäkipelto (305). Vuoden 1910 isojakokartassa rajalinja on pysynyt samana, mutta pohjoispuolen maat ovat
siirtyneet Isotalolta Kylä-nimiselle talolle. |
| metsakeskus.1000037231 |
202 |
Isotalo-Pompo |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
245050.00000000 |
6712238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037231 |
Suora ja eteläosaltaan korkea kiviaita. Kauselan Isotalo-kohteeseen liittyvä aita, joka on esitetty 1910 isojakokartassa Kylän kotipalstan ja Pompon metsäpalstan rajana. Vuoden 1794 isojakokartassa raja on sama, mutta itäpuoli on ollut ollut Kauselan Isotalon metsä-
palsta. Länsipuoli on ollut jo tässä vaiheessa Pompon metsäpalstaa. |
| metsakeskus.1000037232 |
489 |
Venäinsilta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
525350.00000000 |
6737011.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037232 |
Tervahauta sijaitsee kuusivaltaisessa sekametsässä Lapinlampeen viettävän mäenrinteen keskivaiheilla. Matkaa tervahaudalta sen lounaispuolella sijaitsevalle lammelle on vajaat kaksisataa metriä. Purhon tie (14706) kulkee 1,5 km kohteen itäpuolella.
Maastossa vaikeasti erottuva ja lähes umpeenkasvanut tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä ja sitä kiertää 3 m:n levyinen ja enimmillään 50 cm:n korkuinen valli. Valli erottuu parhaiten haudan itäsivustalla, sen sijaan haudan länsisivustalla valli ”katoaa” maastoon. Haudan pohja on tasaisesti keskustaansa viettävä ja rakenteen syvyys on keskustassa noin puoli metriä. Tervahaudan itäsivustalla on havaittavissa itä-länsi -suuntaisen halssin paikka, jonka pituus on noin 3 m. Halssikuoppa on 1,5 m:n levyinen ja 20-30 cm:n syvyinen. |
| metsakeskus.1000037233 |
489 |
Langinniitty |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
524549.00000000 |
6741530.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037233 |
Kohde sijaitsee Langinvuoren etelärinteen alaosassa, Langinniityn pohjoispuolella. Matkaa lännessä kulkevalle Opistontielle on kohteelta 0,7 km. Mäntyvaltaisessa havupuumetsässä sijaitseva tervahauta on maastossa vaikeasti erottuva.
Tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä ja sitä kiertää noin 3 m:n levyinen ja enimmillään 60 cm:n korkuinen valli. Valli erottuu selkeästi haudan itäsivustalla, mutta haudan länsireunalla valli on matala ja "häviää" osittain maastoon. Haudan pohja on tasaisen laakea. Tervahaudan eteläsivustalla on havaittavissa luode-kaakko -suuntaisen halssin paikka, jonka pituus on n. 5 m. Halssikuoppa on 1,5 m:n levyinen, 20-30 cm:n syvyinen ja se on harvennushakkuiden jäljiltä täynnä risuja ja puujätettä. |
| metsakeskus.1000037234 |
489 |
Rajanotko 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
526699.00000000 |
6738852.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037234 |
Tervahauta sijaitsee Pienen Inginvuoren ja Inginpellon välisessä rinteessä, kuusivaltaisessa havupuumetsässä. Valkosen tie (14720) kulkee haudan pohjoispuolella, jonne on kohteelta matkaa vain kolmisenkymmentä metriä.
Maastossa melko hyvin erottuva tervahauta on pohja-alaltaan pyöreä ja sitä kiertää 4 m:n levyinen ja 60-70 cm:n korkuinen valli. Haudan pohja on tasaisesti keskustaansa viettävä ja syvyyttä haudalla on keskustassa noin metri. Tervahaudan eteläsivustalla on havaittavissa pohjois-etelä -suuntaisen halssin paikka, jonka pituus on n. 7 m. Halssikuoppa on 1,5 m:n levyinen ja 20-30 cm:n syvyinen. |
| metsakeskus.1000037235 |
489 |
Kivimäki |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
526835.00000000 |
6740499.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037235 |
Nauriskuoppien ja -hautojen muodostama kokonaisuus sijaitsee mäntykankaalla Kivimäen jyrkän etelärinteen alaosassa. Valkonen-Palvaanjärvi -tie kulkee välittömästi kuoppa- ja
-hautaryhmän pohjoispuolitse.
Nauriskuopista ja -haudoista koostuva, luode-kaakko -suuntainen esiintymä on alaltaan noin 40x30 m. Se muodostuu ainakin 12 mäenrinteeseen kaivetusta pyörepohjaisesta kuopasta ja itä-länsi tai pohjoinen-etelä -suuntaisesta haudasta, joita esiintyy mäntykankaalla satunnaisin välein. Pyöreiden kuoppien halkaisija on 1-1,5 m ja syvyys 20-80 cm. Suorakaiteen muotoiset haudat ovat pituudeltaan noin 2 m, leveydeltään 1-1,5 m ja syvyydeltään 40-80 cm.
On mahdollista, että Kivimäen rinteessä sijaitsee yllä mainittua useampia nauriskuoppia ja -hautoja, sillä varsinkin niistä pienialaisimpien ja matalimpien havaitseminen maastossa on hyvin vaikeaa. |
| metsakeskus.1000037239 |
410 |
Lapinlampi 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
448191.00000000 |
6910766.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037239 |
Lintuharjun harjualueen pohjoispäässä, Lapinlammen länsipuolisella hiekkakankaalla, aivan metsätien eteläpuolella sijaitsee hiilimiilu jonka vallit ovat noin metrin leveät, keskihalkaisija on 2 metriä ja syvyys 60 cm. Pohjaan kairatun näytteen perusteella pohjalla on noin 6 cm paksuinen hiilikerros. |
| metsakeskus.1000037242 |
410 |
Vuonteensalmi 1 |
10007 |
12001 |
13015 |
11006 |
27008 |
446644.00000000 |
6909793.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037242 |
Varhaisin asutustieto Vuonteensalmen asuttamisesta on vuodelta 1557, jolloin Pernasaareen Antti Mikonpoika Kokkosen asuttama Pernasaaren talo oli siirretty salmen rannalle. Vuonna 1559 alueelle siirrettiin Juntulan talo ja talot muodostivat Pernasaaren (Pärnalax, Pernlax) jakokunnan. Vuonna 1695 Pernasaaren talosta tehtiin sotilasvirkatalo. Historiallisten lähteiden mukaan Vuonteensalmen itärannalla, nykyisen vankila-alueen pihapiirissä on asuttu todennäköisesti melko katkeamattomasti 1550-luvulta lähtien. Varhaisimmat kartat (pitäjänkartta 1750-1) ovat 1700-luvun puolivälistä.
Piha-alueelle tehdyistä koekuopista ei havaittu selkeitä kulttuurikerroksia, maata on muokattu runsaasti. Koekuopissa näkyi sekoittuneita kulttuurikerroksia ja selkeä likamaaraita, josta ei kuitenkaan tehty ajoittavia löytöjä. Koska sotilasvirkatalon pihamaa on ollut puutarhana ja nurmikkona hyvin pitkään, on alueella sekä rakennusten välissä voinut säilyä maan alla merkkejä aiemmasta asutuksesta.
Tarkkuusinventointi 2022:
Löytöjen ja historiallisten karttojen perusteella kyse on verraten myöhäisestä historiallisen ajan talotontista. Selviä ehjiä kulttuurikerroksia tai rakenteita ei havaittu. Alue on nykyisin myöhemmän rakentamisen ja siihen liittyneen toiminnan pirstoma: siellä on kaivettu maahan lukuisia kaapeleita ja putkia, jotka ovat rikkoneet mahdollisia kulttuurikerroksia ja rakenteita. |
| metsakeskus.1000037243 |
410 |
Vuonteensalmi 2 |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27007 |
446553.00000000 |
6909890.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037243 |
Vuosien 1750-1 pitäjänkartassa on merkitty Vuonteensalmen pohjoispuolelle useita kulkuväyliä ja venereitti, joka on kulkenut Vuonteensalmen länsipuolella. Pernasaareen on todennäköisesti johtanut hyvät kulkuväylät, koska Pernasaari on ollut sotilasvirkatalo ja Rautalammin hallintopitäjän nimismiehen talo.
Vankilan pihapiirin rannassa on erottavissa kaksi kivilaituria sekä yksi hirsiarkkuperustaisen venelaiturin paikka joiden paikat niemenkärjessä ovat periytyneet todennäköisesti jo 1700-luvulta. |
| metsakeskus.1000037245 |
564 |
Hiirikoski N |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
443965.00000000 |
7226030.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037245 |
Paikalla on vinovalovarjosteen perusteella tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000037246 |
564 |
Kurkiselkä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
443330.00000000 |
7226115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037246 |
Paikalla on vinovalovarjosteen perusteella tervahauta. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000037247 |
536 |
Kapakan torppa |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27006 |
305380.00000000 |
6819923.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037247 |
Kapakan torppa on merkattuna Penttilän aluetta kuvaavaan vuoden 1686 maakirjakarttaan. Karttaan on merkattu myös Haapaniemen rantaviivaa sekä Kapakan torppa ja Haapaniemen talo – Haapaniemen puolelta karttaan ei ole merkattu peltoja, niittyjä tai tilusrajoja.
Maakirjakartan mittasuhteet ovat epätarkat, joten sen avulla torpan tarkkaa sijaintia ei voi selvittää. Kapakan torppa on merkattu vuoden 1769 kartalle, jonka avulla torpan sijainnin voi paikantaa koh-tuullisen hyvällä tarkkuudella – asemoinnin tarkkuudeksi arvioisin ± 25 metriä (N 6819931 E 305356). Vuoden 1769 kartan perusteella torppa paikantuu Haapaniementien eteläpuolelle, ladon länsipuoleiseen peltoon. Vuosien 1847 ja 1903 pitäjänkarttojen perusteella torppa paikantuu saman ladon kaakonpuoleiseen peltoon (N 6819898 E 305393). Vuoden 1953 peruskartalla paikalle on merkattu lato samaan paikkaan kuin nykyisinkin.
Vuoden 2018 maastotarkastuksen aikana alueen pellosta havaittiin tiilen kappaleita, rautanaula, kaksi posliini- ja yksi fajanssiastian pala, astialasin pala, tuluspii sekä jonkin verran modernimpaa roskaa. Tavaraa pellosta havaittiin koko kuljetulta alueelta. Peltoon jätetyt löydöt eivät muodostaneet selvää keskittymää, mutta niitä havaittiin hieman enemmän ladon länsipuolelta verrattuna ladon etelän-idänpuoleiseen peltoon.
Nykyisin paikalla oleva lato on merkattu jo vuoden 1953 peruskartalle. Osa paikalla olevan ladon kivijalan kivistä on suuria lohkokiviä, ne voivat mahdollisesti olla peräisin paikalta puretusta rakennuksesta. |
| metsakeskus.1000037248 |
536 |
Haapaniemi 3 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
306323.00000000 |
6819573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037248 |
Haapaniemen rälssitila mainitaan arkistolähteissä vuodesta 1535 alkaen. Suomen asutuksen yleisluettelossa (SAY) Haapaniemessä on vuonna 1558 ollut yksi talo. Haapaniemi on merkattu vuoden 1686 maakirjakartalle (Hapanieme), mutta sen tarkka paikantaminen kyseisen kartan avulla ei ole mahdollista. Vuoden 1769 kartalla paikalle on merkattu selkeärajainen yhden talon tonttimaa, samoin kuin vuosien 1847 ja 1903 pitäjänkartoille. Vuosien 1769 ja 1847/1903 karttojen perusteella paikannettu talon tonttimaa sijoittuu kutakuinkin samaan paikkaan, nykyisen päärakennuksen kohdalle ja sen lounaispuoleiselle pihalle ja talousrakennuksen kohdalle. Vanhan talotontin tonttimaa on rakentamattomilta osiltaan sorapäällysteistä pihatietä ja hoidettua nurmikkoa.
Maan alla pihalla ja rakennusten väleissä saattaa olla säilyneenä vanhojen asutuskerrostumien jäänteitä. |
| metsakeskus.1000037249 |
286 |
Mäkikylä patteri n:o 4 |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27007 |
483556.00000000 |
6744646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037249 |
Rantatörmässä, rantatöyrään päällä on halkaisijaltaan noin 4 metrin laajuinen kuoppa, jossa on rannanpuoleisessa osassa vallimaista muodostelmaa. Kyseessä on mahdollisesti Kustaan sotaan liittyvän varustuksen jäännös. Kustaan sodan aikaisiin sotilaskarttoihin (Lappalainen) on merkitty varustuksia näille kohdin. |
| metsakeskus.1000037250 |
286 |
Värälä Harjula 2 |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27007 |
484145.00000000 |
6744292.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037250 |
Paikalla on seitsemän maakuoppaa, joiden koot vaihtelevat 1 x 1 metristä 4 x 2 metriin (ks. alakohteet). Vastaavia Kustaan sodan sotilasleiriksi tulkittuja kuoppia on alueen kaakkoispuolella (Värälä Harjula). Sotilaskartassa on kyseillä kohdilla merkintöjä, joiden voidaan tulkita tarkoittavan leiripaikkaa, tai jonkinlaista varustusta. |
| metsakeskus.1000037251 |
286 |
Kerätniemi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
489077.00000000 |
6733476.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037251 |
2 x 2 metrin laajuinen hiilihauta mäntykankaalla Kymijoen tuntumassa. |
| metsakeskus.1000037252 |
286 |
Koskela 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
489590.00000000 |
6730186.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037252 |
Maahan kaivettuja ja kallioon hakattuja taisteluhautojaAnjalassa Hirsipirtintien itäpuolella, on noin 400 metrin matkalla. Taisteluhautakokonaisuus on osa vuosina 1939–40 Taavetista Kotkaan rakennettua Kymijokilinjaa. |
| metsakeskus.1000037253 |
286 |
Rantametsä |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
489903.00000000 |
6732130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037253 |
Rantapenkkaan tehty vallillinen maakaivanto, kyseessä on mahdollisesti jonkinlainen puolustusvarustus. Paikasta on hyvä näkymä Kymijoelle. Kaivanto on valleineen noin 4 x 3 metriä, syvyys noin 60 cm. Vahvasti sammaloitunut. |
| metsakeskus.1000037254 |
755 |
Bölebäcken |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
349342.00000000 |
6667861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037254 |
Sijaintipaikka on Siuntion Kelan kylässä Siuntion rautatieasemasta noin 4,5 kilometriä kaakkoon Vikträskin itäpuolella Bölebäcken -uomassa tien 11179 länsipuolella. Vikträskistä johtaa Pikkalanjoki etelään merelle Pikkalanlahteen.
Uomassa on lohkokivinen rakennuksen perustus. Pieni Bölebäcken -puro tai joki virtaa perustuksen molemmilta puolilta. Läheisen Kelan kartanon ympäristö tiedetään keskiaikaisen kylän paikaksi. Uoma on perinteinen myllynpaikka, jossa lienee pitkään ollut vaatimaton jalkamylly. Uomaan on vuosien 1751 ja 1771 kartoille merkittynä mylly (Kansallisarkisto, digitoidut kartat). Tiedetään, että valtioneuvos Jägerhorn rakennutti paikalle 1840-luvulla rataskäyttöisen myllyn, jota käyttivät ainakin Bölen talolliset ja Pikkalan torpparit. Myös 1905 kartalla on uomaan merkittynä mylly. Myllystä on olemassa valokuva 1900-luvun alusta. Kelan kartanossa tiedetään 1800-luvun lopussa olleen myös kotitarvesaha, joka sekin on mahdollisesti ollut saman uoman äärellä. Purouoman kartanopuoleisessa rinteessä on pengerryksiä.
Myllynperustuksen ympäristössä toteutetaan 2019-2020 vuosien aikana virtavesikunnostus. |
| metsakeskus.1000037254 |
755 |
Bölebäcken |
10007 |
12015 |
13147 |
11006 |
27009 |
349342.00000000 |
6667861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037254 |
Sijaintipaikka on Siuntion Kelan kylässä Siuntion rautatieasemasta noin 4,5 kilometriä kaakkoon Vikträskin itäpuolella Bölebäcken -uomassa tien 11179 länsipuolella. Vikträskistä johtaa Pikkalanjoki etelään merelle Pikkalanlahteen.
Uomassa on lohkokivinen rakennuksen perustus. Pieni Bölebäcken -puro tai joki virtaa perustuksen molemmilta puolilta. Läheisen Kelan kartanon ympäristö tiedetään keskiaikaisen kylän paikaksi. Uoma on perinteinen myllynpaikka, jossa lienee pitkään ollut vaatimaton jalkamylly. Uomaan on vuosien 1751 ja 1771 kartoille merkittynä mylly (Kansallisarkisto, digitoidut kartat). Tiedetään, että valtioneuvos Jägerhorn rakennutti paikalle 1840-luvulla rataskäyttöisen myllyn, jota käyttivät ainakin Bölen talolliset ja Pikkalan torpparit. Myös 1905 kartalla on uomaan merkittynä mylly. Myllystä on olemassa valokuva 1900-luvun alusta. Kelan kartanossa tiedetään 1800-luvun lopussa olleen myös kotitarvesaha, joka sekin on mahdollisesti ollut saman uoman äärellä. Purouoman kartanopuoleisessa rinteessä on pengerryksiä.
Myllynperustuksen ympäristössä toteutetaan 2019-2020 vuosien aikana virtavesikunnostus. |
| metsakeskus.1000037255 |
481 |
Ahveroja |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
233140.00000000 |
6723972.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037255 |
Pyyntikuoppa, mahdollisesti suden? Todennäköisesti ei kovin vanha, koska puurakenteet (paalut kehässä reunoilla ja yksi keskellä) yhä jäljellä. Lahonneet maanpäällisistä osista. Saattaa silti hyvinkin ylittää sadan vuoden iän. Halkaisija n. 2 m. ja syvyys n. 1 m. |
| metsakeskus.1000037258 |
494 |
Pyhäkosken voimalaitos |
10007 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
454679.00000000 |
7191923.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037258 |
Kohde sijaitsee Pyhäkosken voimalaitoksen pohjoispuolella, joen itärannalla, molemmin puolin Leppiniementietä. Alue on ulkoilualuetta, tien itäpuolella kanavan eteläpuolella on uimaranta.
Kyseessä on yli 200 metriä pitkä uittokanavan jäännös, jonka eteläsivu Leppiniementien itäpuolella on betonia. Koillispäässä on uittotoimintaan liittyvä kiinnitysrengas. Kanavan pohja on kivikkoinen, pohjalla kasvaa heinää ja nuorta lehtipuustoa, inventoinnin aikana pohjalla oli vähän vettä. Kanavan länsipää on hävinnyt, sinne on rakennettu kaksi maisemoitua lampea ja tie. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun ympäristöön Pyhäkosken voimalaitos ja Leppiniemen asuntoalue (id-tunnus 1116). |
| metsakeskus.1000037258 |
494 |
Pyhäkosken voimalaitos |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
454679.00000000 |
7191923.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037258 |
Kohde sijaitsee Pyhäkosken voimalaitoksen pohjoispuolella, joen itärannalla, molemmin puolin Leppiniementietä. Alue on ulkoilualuetta, tien itäpuolella kanavan eteläpuolella on uimaranta.
Kyseessä on yli 200 metriä pitkä uittokanavan jäännös, jonka eteläsivu Leppiniementien itäpuolella on betonia. Koillispäässä on uittotoimintaan liittyvä kiinnitysrengas. Kanavan pohja on kivikkoinen, pohjalla kasvaa heinää ja nuorta lehtipuustoa, inventoinnin aikana pohjalla oli vähän vettä. Kanavan länsipää on hävinnyt, sinne on rakennettu kaksi maisemoitua lampea ja tie. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun ympäristöön Pyhäkosken voimalaitos ja Leppiniemen asuntoalue (id-tunnus 1116). |
| metsakeskus.1000037261 |
98 |
Keromäki 2 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
399521.00000000 |
6769152.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037261 |
Kohde sijaitsee etelään laskevalla metsäisellä rinteellä noin 90 metriä länteen Keromäki 3:sta ja noin 250 metriä itään Käikälän historiallisesta kylätontista.
Marraskuussa 2019 on metallinetsinnässä löytynyt pyöreälakinen kilvenkupura sekä alakohteiksi merkityt keihäänkärjen katkelma ja kaksi miekkaa. Löytösyvyys 10 - 25 cm.
Tarkastus 2020. Koekuoppien, metallinilmaisin havaintojen, löytöjen ja kairauksen perusteella kyse on kalmistosta. On varsin luultavaa, että hautauksia on lähes koko rinteen eteläosan alueella. Ks. Keromäki, Keromäki 3 ja 4. Tämän todentaminen ja tarkempi aluerajaus vaatisi kuitenkin tarkempia ja perusteellisempia tutkimuksia kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa. |
| metsakeskus.1000037262 |
734 |
Isokylä Pohjoispelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
288640.00000000 |
6703680.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037262 |
Kohde löydettiin vuonna 2019 alueella tehdyssä inventoinnissa, jossa havaittiin pellossa rautakauden tyypin keramiikkaa ja palanutta savea.
Vuonna 2023 peltoalueella tehtiin tarkempi metallinilmaisinkartoitus ja avattiin tämän perusteella peltoon laajoja tutkimusalueita. Yhdeltä alueista löytyi peltokerroksen alta säilynyttä kivirakennetta, joka käsittää todennäköisesti kaksi paalun tukikiveystä. Rakenteen ympäristöstä löytyi lisää rautakauden tyypin keramiikkaa ja palanutta savea. |
| metsakeskus.1000037262 |
734 |
Isokylä Pohjoispelto |
10002 |
12016 |
13164 |
11033 |
27000 |
288640.00000000 |
6703680.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037262 |
Kohde löydettiin vuonna 2019 alueella tehdyssä inventoinnissa, jossa havaittiin pellossa rautakauden tyypin keramiikkaa ja palanutta savea.
Vuonna 2023 peltoalueella tehtiin tarkempi metallinilmaisinkartoitus ja avattiin tämän perusteella peltoon laajoja tutkimusalueita. Yhdeltä alueista löytyi peltokerroksen alta säilynyttä kivirakennetta, joka käsittää todennäköisesti kaksi paalun tukikiveystä. Rakenteen ympäristöstä löytyi lisää rautakauden tyypin keramiikkaa ja palanutta savea. |
| metsakeskus.1000037267 |
273 |
Kyrvöntammi |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
384416.00000000 |
7451540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037267 |
Kohde sijaitsee Kyrvöntievojen itäpuolella Ruokojoen ja kangasmaan välisellä suoperäisellä maalla. Kohde löytyi inventoinnissa 2.8.2017. Paikka käytiin tarkastamassa vinovalovarjosteessa näkyvien kuoppien ja patorakennelmalta vaikuttavan rakenteen takia. Kyseessä on maasta rakennetun patovallin jäännös, jonka päällä on kulkenut Ruokojoen ylittävä tie. Maa on otettu Kyrvöntievoista aivan vallin kankaanpuoleisen pään tuntumasta. Eri kokoisia kuoppia on kankaalla useita. Ne sijaitsevat patorakennelman länsipuolella. Itse patorakennelma on noin viisi metriä leveä ja korkeudeltaan 0-1 metriä. Joen puoleisessa päässä se on metrin korkea, madaltuen kankaan suunnassa aina nollaan asti. Joessa ei ole näkyvissä patorakenteen jäännöksiä, mutta joen penkalla on iso kasa tukkeja, jotka on ilmeisimmin purettu joen ylittävästä pato/siltarakenteesta. Joen itäpuolta ei voitu tarkistaa, sillä joesta ei päässyt yli.
2024 inventointi:
Rakenne on dokumentoitu joen itäpuolelta 2017 (Taivainen). Penger on tässä noin 5 m leveä, 1 m korkea ja noin 70 m pitkä. Joen penkalla on tammista purettuja lahoja puita. Joen itäpuolinen rakenne oli säilynyt ennallaan.
Penkereen eteläpuolella on sivu-uoma, jonka päät on tukittu kivillä ja tammista puretuilla puilla. Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin myös joen länsipuoli. Penger jatkuu tällä puolen vastaavana. Penger on noin 4–5 m leveä ja noin 35 metriä pitkä. Päällä kulkee tieura, kuten itäpuolellakin. Länteen mentäessä penger mataloituu, kunnes on tasalla ympäröivän maaston kanssa. Penkereen päästä 45–85 m länteen ja länsilounaaseen on laajoja soramonttuja, joista maa-aines rakenteeseen on nähtävästi kaivettu. Patorakenne näkyy historiallisissa ilmakuvissa 1952–68. Rajaus kartalle on tehty 5 p laserkeilausaineistossa näkyvän maavallin perusteella. |
| metsakeskus.1000037271 |
273 |
Myllylaki 1 |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27009 |
385885.00000000 |
7454100.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000037271 |
Kohde sijaitsee Myllylaki -nimisen vaaran luoteisrinteen juurella sijaitsevassa luonnon
kivikossa. Kyseessä on ympäröivästä kivikosta kerättyjen kivien kasa, joka on metrin leveä,
kuusi metriä pitkä, molemmista päistään metrin korkea ja keskeltä vain puoli metriä korkea. Kivet ovat jäkälöityneitä. Latomus on melko säännöllisesti tehty, lukuunottamatta keskiosan matalampaa osaa. Kivet ovat kooltaan sellaisia, että niitä pystyy mies hyvin liikuttelemaan.
Kyseessä saattaa olla rakennuskivien varasto, josta lienee otettu jonkun verran kiveä
(keskiosan matalasta kohdasta). |